Lapsen Maailma 07/2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

| KUUDESLUOKKALAISTEN LUKUHAASTE: 5 000 KIRJAA! TEINIPOJAT VALMISTAVAT KIERRÄTYSMATERIAALEISTA UNIIKKEJA VAATTEITA Koska lapse. ?ärkein?ä, mi?ä meillä on! LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 7 | 2020 LM7_s1-2_Kansi.indd 1 LM7_s1-2_Kansi.indd 1 8.10.2020 11.38 8.10.2020 11.38. MA AIL MA VALENTINA IBRAHIMI TEKEE VAPAAEHTOISTYÖTÄ NUORTEN TURVATALOSSA ONKO LAPSESI HAKKERI. ova
Millaista on islantilainen dekkarikirjallisuus. Kultti Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto median moniäänisyyden puolesta jo vuodesta 1991. Eläkeläisten tilanne Ukrainassa. Analyyseja ulkopolitiikasta. Onko Venäjällä tilaa taiteelle. Koskettamisen rajat ja normit. LM7_s1-2_Kansi.indd 2 LM7_s1-2_Kansi.indd 2 8.10.2020 11.38 8.10.2020 11.38. Är pollinering livsviktigt. Säilyykö elokuvahistoria. Näistä aiheista ja paljon muusta voit lukea Kultin lähes 200 erilaisesta jäsenlehdestä. Psykoterapian olemus. Metsien ja linnuston rikkaus Suomessa. Tutustu lehtiin ja tilaa WWW.KULTTILEHDET.FI KORONA-AIKANAKIN PARAS TAPA TUKEA KULTTUURI-, MIELIPIDEJA TIEDELEHTIÄ ON LUKEA JA TILATA NIITÄ. Immunologisten lääkkeiden hyöty
LOKAKUU | 7 | 2020 SISÄLTÖ OSALLISUUS 6 Eetu Hukkanen, 13, edustaa eurooppalaisessa lasten neuvostossa Suomen lapsia ja nuoria 10 Hevoset houkuttelivat väkeä perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminnan iltakahvikauden avaukseen Tohmajärvellä LASTENSUOJELU 22 Vapaaehtoistyötä tekevä Valentina Ibrahimi, 17, kokee olevansa kuin ystävä, joka nuorelta puuttuu 26 Nelli Niemelä on Icehearts ry:n ensimmäisen tyttöjoukkueen kasvattaja ja tyttötyön kehittäjä 47 Erityislapsiperhe & lastensuojelu -kolumni: Asiakkaan oikeudet 55 Syntymäkotinsa ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret kantelevat yhä useammin huonosta kohtelustaan viranomaisille KASVU JA KOULU 30 Näyttelijä-ohjaaja Niina Lahtinen ihailee lasten tikahtumisen kykyä Kanikuiskaaja Maija Mörsky ruokkii perheensä lemmikkiä Fionaa. S. s. 62 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 3 ›› LM7_s3-4_Sislu.indd 3 LM7_s3-4_Sislu.indd 3 9.10.2020 7.34 9.10.2020 7.34. 52 MIKÄ SAA LAPSET LUKEMAAN
vuosikerta KANSI Valentina Ibrahimin kuvasi kanteen Eeva Anundi. s. Sen avulla edistetään lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa sekä luodaan tapoja, joilla lasten ja nuorten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet yhteiskunnassa vahvistuvat. 79. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. s. Sivusto on toteutettu yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön kanssa. Kansallinen lapsistrategia valmistuu loppuvuoden 2020 aikana. l Vantaa l Helsinki Tampere l Tohmajärvi l Kierrätysmateriaaleista syntyy uniikkeja vaatteita. > Tutustu lapsistrategiaan: www.lapsistrategia.fi > Seuraa myös: www.lapsenoikeudet.fi KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo (perhevapaa) Jussi Turunen, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Tommi Ratilainen, 045 131 9299, tommi.ratilainen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. Sivustolle kootaan tietoa siitä, miten lapsistrategian toteutus etenee ja miten sillä edistetään lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa sekä mahdollisuuksia osallistua sen toteutumiseen. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Mikä voisi olla sen tärkeämpää. 46 4 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s3-4_Sislu.indd 4 LM7_s3-4_Sislu.indd 4 9.10.2020 7.34 9.10.2020 7.34. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. s. 48 Runoilija Harri Hertellistä isyydestä puhutaan liian vähän. LAPSEN OIKEUDET <3 LAPSISTRATEGIA Lastensuojelun Keskusliiton hallinnoimalla Lapsen oikeuksien verkkosivustolla on julkaistu uusi alasivusto kansallisen lapsistrategian viestinnälle. 40 58 Multi Aid Programs -järjestö on avannut libanonilaisiin pakolaisleireihin kouluja 62 Helsinkiläisen Keinutien alaasteen 6B-luokka haastoi itsensä lukemaan 5 000 kirjaa ISOVANHEMMUUS JA VANHEMMUUS 36 Sisko Maksimainen on mummi ja Päivi Korelin mummu Noellelle ja Stellalle, jotka ovat kaksosia 40 Runoilija-dj Harri Hertell antaa runoissaan äänen lapsille ja vanhemmille 44 Älä järkyty, jos lapsesi paljastuu hakkeriksi HARRASTUS 48 17-vuotiaat Ben Houghton ja Pyry Hämäläinen tekevät vaatteita, joita haluttaisiin ostaa jopa New Yorkissa 52 Mörskyn nelihenkiseen perheeseen kuuluu myös kuusi kania PALSTAT 5 Pääkirjoitus 16 Tietotulva: Pika-aituri Nooralotta Neziristä naisurheilijan uran ei pitäisi päättyä lasten saamiseen 32 Tutkittua tietoa: Entisaikaan isoäidit turvasivat lapsenlasten eloonjäämistä 46 Palvelukortti 61 Päivi Alasalmen kolumni 66 Kuukauden kirjat: Arki on juhlaa! Maria Nilsson Thore on kuvittanut uuden Saariston lapset -kirjan. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Lapsistrategian visiona on aidosti lapsija perhemyönteinen, lapsen oikeuksia kunnioittava Suomi. 66 Karjalohja l Hämeenlinna l l Lohtaja l Muurame TILAA LAPSEN MAAILMAN DIGIJULKAISU S
Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA On tärkeää, että lapset määrittelevät itse myös sen, millaista hyötyä he saavat osallistumisestaan vaikuttamistyöhön. Nuoret kokivat myös EU-tason vaikuttamisen tärkeäksi, vaikka itse Unioni koettiin vieraaksi ja etäiseksi. Tässä lehdessä on juttu nuoresta vaikuttaja-aktiivi Eetu Hukkasesta, joka pohtii hienosti tätä edustuksellisuuden pulmaa. Miksi me aikuiset käyttäydymme huonosti lapsia ja nuoria kohtaan. On todella upeaa, että löytyy lapsia ja nuoria, jotka haluavat osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuoda esiin vaikeitakin asioita. LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 5 LM7_s5_PK.indd 5 LM7_s5_PK.indd 5 8.10.2020 12.48 8.10.2020 12.48. Sosiaalisessa mediassa tapahtuva haukkuminen, vähättely ja häirintä ovat valitettavan usein arkea monen nuoren kohdalla. Heidän pitäisi saada itse päättää, mistä asioista käytävään keskusteluun he haluavat osallistua. EU:ssa tehdään tärkeitä päätöksiä, vaikka se onkin nuorista ”jokin valtava”. Toisaalta moni innostuu osallistuessaan pohtimaan laajemmin omaa tulevaisuuttaan ja esimerkiksi ilmastonmuutosta. Viimeksi niitä koottiin kuluneena syksynä rajatulta joukolta lapsia, jotka luonnollisesti ovat oman elämänsä asiantuntijoita. Suurin virhe, jonka voimme tehdä, on vähätellä tai mitätöidä lasten ja nuorten mielipiteitä, mitä tapahtuu toistuvasti. Lastensuojelun Keskusliitto on välittänyt lasten kokemuksia vaikuttamisesta ja osallisuudesta EU-tasolle. Nuoret pitivät hallituksen nuoria naisministereitä tärkeinä vaikuttamisen roolimalleina. Erimielisyyksissä tulisi aina ensin kuunnella toisen näkökulmia ja perusteluita, eikä pyrkiä ääntä nopeammin osoittamaan olevansa oikeassa. Hyöty on nähtävissä helposti, kun asiat liittyvä vahvasti omaan arkeen, vaikkapa koulun toimintatapoihin. Heistä EU-tasolla vaikuttaminen tapahtuu ennen kaikkea äänestämällä mutta myös vetoomusten, sosiaalisen median ja mielenosoitusten avulla. Lasten osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun ei saa vähätellä, kuten valitettavan usein tapahtuu. Erityisesti silloin, kun lapset tai nuoret osallistuvat vaikuttamistoimintaan, on huolehdittava siitä, että he voivat turvallisesti tuoda esiin mielipiteitään ja näkemyksiään. Keskeisessä roolissa on ollut lasten näkemysten kuuleminen – erityisesti siitä näkökulmasta, miten lapset kokevat omat vaikutusmahdollisuutensa. pääkirjoitus EU valmistelee lasten oikeuksia koskevaa strategiaa, jonka avulla halutaan edistää ja suojella lasten oikeuksien toteutumista EU:ssa. Toivottavasti ministerit lunastavat luottamuksen olemalla kiinnostuneita lasten asioista ja lapsen oikeuksista pitämällä niitä esillä tällä hallituskaudella. Asioista on voitava keskustella, jopa väitellä, mutta toisen asiallista mielipidettä on kunnioitettava. On oltava myös armollinen: toisen tiedoissa voi olla aukkoja ja tulkinnoissa väärinymmärryksiä. Kun keskustelun ja väittelyn taustalla on aito halu ymmärtää toista, ollaan jo hyvällä alulla. Me aikuiset ajattelemme helposti, että tähän syyllistyvät lasten ja nuorten ikätoverit, mutta totuus on toisenlainen. Useimmiten lapsia ja nuoria kohtaan huonosti käyttäytyvät aikuiset. Kannattaa silti aina muistaa, etteivät he automaattisesti edusta isoa ryhmää
Eetu Hukkanen toimii parlamentin varapuheenjohtajana. 6 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s6-9_EetuHukkanen.indd 6 LM7_s6-9_EetuHukkanen.indd 6 8.10.2020 12.45 8.10.2020 12.45. osallisuus Monitoimitalo 13 on Tampereen keskustassa sijaitseva kaupungin nuorten toimintatila, jossa pidetään Lasten Parlamentin kokoukset
SUOMEN LASTEN EDUSTAJA Tamperelainen Eetu Hukkanen edustaa eurooppalaisessa lasten neuvostossa Suomen lapsia ja nuoria. ANU VALLINKOSKI | KUVAT LAURA VESA LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 7 ›› LM7_s6-9_EetuHukkanen.indd 7 LM7_s6-9_EetuHukkanen.indd 7 8.10.2020 12.45 8.10.2020 12.45
Kyllä se eduskunta tai jokin järjestötyö minua kiinnostaisi. Toisaalta lasten ja nuorten tasa-arvo tai sen puute näkyy Suomessakin, vaikka meillä onkin asiat hyvin moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna. Tärkeää on myös oman maan kuulumisten kertominen. Haluan päästä vaikuttamaan ja kertomaan mielipiteeni, Hukkanen perustelee luottamustoimiin hakeutumistaan. Mm. Osa kuvittelee, että meillä olisi täällä jääkarhuja, Hukkanen naurahtaa. – Laitoin hakemuksen menemään maaliskuussa ja varsin pian tuli vastaus, että minut oli valittu. Lasten ja nuorten kannalta hänen mielestään erityisen tärkeitä asioita ovat tasa-arvon edistäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen. – Isona voisin opiskella vaikkapa valtiotieteitä tai jotain yhteiskunnallista alaa. Paikoin esimerkiksi yliopistot ovat kysyneet lapsilta, miten heidän osallisuuttaan voisi edistää. Isona eduskuntaan. Hukkanen on kuin kala vedessä myös aikuisten vaikuttajien kanssa. – Aika paljon tämä homma on Suomi-tietouden viemistä muille lapsille ja nuorille. Palavereissa 11–16-vuotiaat lapset ja nuoret 12 Euroopan maasta keskustelevat muun muassa Eurochildin asialistalla olevista asioista ja muodostavat niistä kannanottoja ja lausuntoja. Toisaalta muut ovat jo käyneet tutuiksi, joten ei heitä tarvitse jännittää. Myös syksyn kansainvälinen konferenssi Hämeenlinnassa peruuntui. – Olen tätä miettinyt. Sen tarkoituksena on edistää lapsen oikeuksien toteutumista Euroopassa ja Euroopan unionissa. – Me olemme ne, jotka joudumme ilmastonmuutoksen vaikutukset näkemään. B rysselin matka vaihtui etäkokoukseen eurooppalaisten kollegoiden kanssa. l Järjestö on perustettu vuonna 2004. – Englanti on melkein kaikille muillekin vieras kieli, joten ei haittaa, vaikka joskus tekisikin puheessa jonkin virheen. Aivan pystymetsästä nuorukainen ei toimeen ryhtynyt, sillä hänellä oli aiempaa kokemusta vaikuttamistyöstä Tampereen Lasten Parlamentista, jossa hän toimii varapuheenjohtajana. 8 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s6-9_EetuHukkanen.indd 8 LM7_s6-9_EetuHukkanen.indd 8 8.10.2020 12.45 8.10.2020 12.45. Tasa-arvon puolesta, ilmastonmuutosta vastaan Eetu Hukkanen aloitti Eurochildin lasten neuvoston edustajana huhtikuussa 2019. n MIKÄ IHMEEN EUROCHILD. l Eurochild on eurooppalainen yhteistyöjärjestö, joka kokoaa yhteen eurooppalaisia lastensuojelujärjestöjä ja alan toimijoita. Lasten ja nuorten pitäisi nykyistä enemmän päästä ilmaisemaan mielipiteensä heitä koskevista päätöksistä. Kolmas asia, jota Hukkanen haluaisi edistää, on lasten ja nuorten osallisuus. – Tavallisesti meillä olisi kaksivuotisen kauden aikana Brysselissä kolme kokousta ja 12 etäkokousta, Hukkanen kertoo. Kaikilla perheillä ei ole varaa harrastuksiin. Hän kertoo tavanneensa viime marraskuussa Brysselin matkalla suomalaisia europarlamentaarikkoja. Molemmat vaikuttavat suuresti nykylasten tulevaisuuteen. Eetu Hukkasta kuullessa huomaa, että hän on todella poikkeuksellisen innostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Lastensuojelun Keskusliitto on Eurochildin jäsen. – Olen ollut jo pitkään hirveän kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. l Euroopan unioni rahoittaa Eurochildia. Koronaepidemia on vaikuttanut muun muassa näin Eetu Hukkasen, 13, kalenteriin. Hän kertoo, ettei erityisemmin jännitä Eurochildin lasten neuvoston kokouksia – ei vaikka kokouskieli on englanti. Nykyisin siihen kuuluu 176 jäsenjärjestöä 34 maasta. Sirpa Pietikäisen (kok) kanssa hän keskusteli muun muassa ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista lapsiin, ja Miapetra Kumpula-Natrin (sd) kanssa hän vaihtoi ajatuksia siitä, miten lapsia voitaisiin kuulla enemmän Euroopan parlamentin työssä. Hukkanen kertoo ratkaisseensa ongelman niin, että hän kuuntelee tarkalla korvalla Tampereen Lasten Parlamentin keskusteluja ja koostaa niistä suuria linjoja. Hukkanen tähdentää, että vaikka Suomessa kaikilla on periaatteessa mahdollisuus koulutukseen, ovat lapset esimerkiksi harrastusten suhteen eriarvoisessa asemassa keskenään. Niin, Hukkanen ei ole aivan tavallinen kahdeksasluokkalainen nuorukainen, sillä hän edustaa suomalaisia lapsia ja nuoria eurooppalaisessa lasten ja nuorten neuvostossa. Itse hän on yllättynyt siitä, miten paljon lapsia kuullaan joissain maissa. Etenkin ilmainen kouluruoka on muille suuri ihmetyksen aihe. Tähänastiset luottamustoimet ovat tuoneet nuorukaiselle roppakaupalla kokemusta, uusia ystäviä sekä aimo annoksen oppia muiden maiden kulttuureista ja elämänmenosta. Vaikka edustan suomalaisia lapsia Eurochildin lasten neuvostossa, en mitenkään voi kaikkien mielipidettä tietää. Ei jännitä Mutta onko suomalaisilla lapsilla ja nuorilla yhteisiä mielipiteitä ja näkemyksiä eri asioista. – Yleensä etenkin ilmainen kouluruoka on muille suuri ihmetyksen aihe. Suomen edustaja on kertonut kollegoilleen esimerkiksi koulutusjärjestelmästämme, ilmaisesta opiskelusta ja kouluruuasta, lehdistönvapaudesta, ihanasta luonnosta ja siitä, että Suomessa kuullaan myös lasten mielipiteitä. Myös Maltan käytäntö, jossa paikallinen lasten parlamentti tapaa säännöllisesti maan presidenttiä, on jäänyt mieleen. Se tuntuu monista aivan absurdilta jutulta. Neuvostoa ylläpitää yhteistyöverkosto Eurochild, joka edistää lapsen oikeuksien toteutumista Euroopassa ja Euroopan unionissa. – Toiseksi meilläkin tummaihoiset lapset ja nuoret voivat kokea syrjintää
Esimerkkinä Eetu Hukkanen mainitsee harrastukset, jotka eivät nyt ole kaikkien ulottuvilla MIKSI LASTEN NEUVOSTO. Eurochild perusti lapsille ja nuorille oman neuvoston vuonna 2017. Toisaalta se tarjoaa paikan, jossa lapset ja nuoret voivat harjoitella vaikuttamista, oman mielipiteen ilmaisemista, muiden kuuntelua ja yhdessä päätösten tekemistä, erityisasiantuntija Ira Custódio Lastensuojelun Keskusliitosta sanoo. – Lasten neuvostolla on tärkeä merkitys. – EU:ssa painottuu taloudellinen näkökulma. Poliitikkoja on ylipäätään tärkeä muistuttaa, että tehdyt päätökset vaikuttavat myös lasten arkeen, hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Vaikka suomalaislasten elämässä moni asia on hyvin, vielä riittää tekemistä. Neuvosto on olennainen osa myös Eurochildin vaikuttamistyötä Euroopan unionissa, Custódio tähdentää. Kun lapset ja nuoret kertovat itse omista näkökulmistaan, päättäjät kuuntelevat tarkemmalla korvalla kuin jos asiaa veisi lasten puolesta eteenpäin aikuinen. Siihen kuuluu 11–16-vuotiaita lapsia ja nuoria 12 Euroopan maasta. LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 9 LM7_s6-9_EetuHukkanen.indd 9 LM7_s6-9_EetuHukkanen.indd 9 12.10.2020 13.04 12.10.2020 13.04. Eurochildille se on yksi kanava, jonka kautta se saa tietoa lasten toiveista ja ajatuksista. Tässä lapset itse ovat parhaita sanansaattajia
TEKSTI JA KUVAT PASI HUTTUNEN 10 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s10-12_Osallisuus.indd 10 LM7_s10-12_Osallisuus.indd 10 12.10.2020 13.39 12.10.2020 13.39. osallisuus Hevoset houkuttelevat KOHTAAMAAN IHMISEN Hevoset toimivat vetonaulana perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminnan iltakahvikauden avauksessa, jossa kynnys on matala ja apua tarjolla sitä tarvitseville
Kierrokset Kannaksen ratsutilan aitauksessa tilanomistaja Sonja Hirvosen sekä apukäsi Emmi Räsäsen ja Netta Hasusen talutuksessa ovat hevosille tuttua kauraa. Lasten ilmeet kielivät riemusta ja jännityksestä heidän kivutessaan keittiöjakkara korokkeenaan satulaan. Taustalla Lettu. Parkkipaikka täyttyy perheautoista. Kyllä nämä ovat tosi tärkeitä kontaktipaikkoja, kaksosten äiti Tanja Pesonen kertoo. Pesosen perheessä on viisi lasta. LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 11 ›› LM7_s10-12_Osallisuus.indd 11 LM7_s10-12_Osallisuus.indd 11 12.10.2020 13.40 12.10.2020 13.40. Perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminnan iltakahvien tapainen säännöllinen tapahtuma on helpottava rutiini. Ärrä osoittautui helposti lähestyttäväksi ratsuksi. Ratsastusharrastus siintää tyttöjen haaveissa, eikä tähän tapahtumaan suostuttelua kaivattu. Taluttajien kasvomaskitkaan eivät niitä hetkauta. Miitta Pesonen odottelee vuoroaan ties monennellekko kierrokselle. Ratsastus oli Malla Pesosesta kivaa ja sopivasti jännittävää Emmi Räsäsen talutuksessa. – On yritetty tulla aina kun mahdollista. Ratsukollegat Lettu ja Ärrä ovat kierroksella omine pienine ratsastajineen. Hirmu paljonhan heille tuli silloin lisää oma-aloitteisuutta. Kaksoset Miitta ja Malla Pesonen, 8, säntäävät jonoon asettelemaan kypärät päähän. Aikuisille löytyy juttuseuraa ja uusia tuttavuuksia. Isä on reissutyössä, joten perheen arki vaatii organisointia. – Aion ratsastaa kymmeniä kertoja, Miitta intoilee. Hienoahan se on, että on tämmöistä aktiviteettia. – Keväällä lasten etäkoulu työllisti omien töiden päälle. Lapsiin vetoaa se, että on äksöniä ja pientä tarjoilua. Iltatähdiksi syntyneiden kaksostyttöjen sisaret ovat 15-, 16ja 20-vuotiaita. Syyslomasuunnitelmatkin perhe teki sillä ajatuksella, että kovin kauas ei reissata. Ihan hyvä asia jälkikäteen, mutta ei se keväällä siltä tuntunut. Pienemmillä paikkakunnilla konkreettinen toiminta on usein meneillään olevan kaltaista pop up -toimintaa. R iku, 13, suhtautuu rauhallisesti selässään istuviin lapsiin. Perhe on käynyt usein kuukausittain järjestetyissä tapahtumissa. Toistakymmentä lasta vanhempineen on saapunut tohmajärveläiselle tilalle perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminnan iltakahveille. Koronakevään jälkeen ja edelleenkin epävarmassa tilanteessa on arvokasta jo se, että voi tavata ihmisiä
Kohtaamispaikkatoiminnassa on järjestetty myös puistojuhla makkaranpaistoineen sekä elokuvailta lapsille. Hankkeen järjestöagentti Marika Hurskainen keräsi Tohmajärven hevostapahtuman osallistujilta vastauksia kyselyyn, jotta toiminnan kehittämiseen saadaan tietoa suoraan ruohonjuuritasolta: – Tuloksista saadaan käsitystä, mitkä osa-alueet tarvitsevat kehittämistä. Se on harvinaista alalla, jossa tehdään tyypillisesti kolmivuorotyötä. Sen sijaan tietoiskuluonteisemmat tapahtumat vaikkapa parisuhdeasioista eivät ole herättäneet samalla tavalla kiinnostusta: – Yritetään hakea tasaista kävijämäärää. MIKÄ ON PERHEKESKUS. Osallisuusviikon kyselyn täyttäminen onnistui Tanja Pesoselta hyvin tapahtuman tuoksinassa. – Kerran ei päästy edes videopuheluun. Tärkeä osa toimintaa on Osallisuusviikko, jota vietettiin tänä vuonna 7.– 13.9. Toiminta mahdollistaa yhdessäolon, vertaistuen ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Perheet keskiöön! -hankkeen järjestöagentti Marika Hurskainen toteaa, ettei kohtaamisten arvoa pysty rahalla mittaamaan. Viimesyksyinen elokuvailta, jossa lapsille näytettiin leffa ja vanhempien kanssa keskusteltiin mediankäytöstä, oli Pesosen mukaan toinen erittäin hyvä tilaisuus: – Mediajutuista oli kiva keskustella muiden vanhempien kanssa, että mitä se nettiaika on ja mitä siellä netissä tehdään. Silloin ekalla ei ollut vielä tiedontuntejakaan. Jospa niin kävisi nyt, kun kohtaamispaikkatoiminta muuttuu jokaviikkoiseksi yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilan kanssa. Hanke tarjoaa myös koulutusta kuntaja sote-väelle sekä järjestöjen ja seurakuntien ihmisille. Osataan neuvoa oikean palvelun äärelle ja kannatella lakisääteisiin palveluihin jonotettaessa. Perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminnalla tarkoitetaan tietyn alueen toimijoiden yhdessä koordinoimaa ja tarjoamaa avointa, matalan kynnyksen toimintaa lapsille, vanhemmille, perheille ja vapaaehtoisille. Tämä on Lastensuojelun keskusliiton hallinnoiman Perheet keskiöön! -hankkeen perusajatus. Järjestöjen puolella on valtavasti osaamista ja sekä ammatillista että vapaaehtoistoimintaa, joka kuuluu luontaisesti osaksi perhekeskustoimintaa. 12 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s10-12_Osallisuus.indd 12 LM7_s10-12_Osallisuus.indd 12 12.10.2020 13.40 12.10.2020 13.40. Nyt tokalla on, ratsastusvuoroa odotteleva Miitta täydentää. Siksi järjestöt ja seurakunnat pyritään saamaan näkyviin ja kuuluviin eli osallisiksi aidosta kumppanuudesta. Kaksostytöt Miitta (vas.) ja Malla, 8, keskittyivät hevosiin. Tanja Pesonen ojentaa Mallalle takin alkuillan viiletessä, ja tyttö säntää takaisin hevosten luo. Kohtaamispaikka on osa perhekeskusta. Toimintaa Tohmajärvellä koordinoiva varhaiskasvatuksen päällikkö Elisa Havukainen kertoo, että nyt toistamiseen järjestetty hevostapahtuma oli viimeksikin hyvin suosittu. Vuoden 2019 kyselytulosten perusteella lähes puolet usein kohtaamispaikoissa käyvistä on saanut paljon tukea perheensä arkeen sekä runsaasti tietoa lapsiperheiden palveluista. Se kokoaa ja jakaa erilaisten toimijoiden tietoa ja asiantuntemusta sekä auttaa kynnyksettömästi lisäavun saannissa. Perhekeskusten kohtaamispaikkoihin voi tulla mikä tahansa perhe, ja tapahtumassa mukana olevat ammattilaiset auttavat tarvittaessa: – Jos vaikka huomataan, että joku on hyvin väsynyt, ehditään ehkä reagoida aikaisemmin. Perhekeskuksella tarkoitetaan yhteensovitettua lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevaa ja heidän tuen tarpeisiinsa vastaavaa yhteensovitettua palveluverkostoa. n Tietoa suoraan ruohonjuuritasolta V erkostojen ja yhteistyön rakentaminen järjestöjen, seurakuntien sekä kuntaja sotetoimijoiden välille auttaa hyödyntämään entistä paremmin jo olemassa olevia resursseja. Se toimii ja sitä johdetaan yhtenä kokonaisuutena. Samalla tuodaan päättäjien tietoon, miksi perhekeskustoiminta on niin tärkeää. Toiminta edistää lasten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia. Tarkoituksena on, että jokainen lapsi, nuori ja perhe saa tarvitsemansa avun ja tuen oikea-aikaisesti ja viiveettä. Perhekeskuksen kohtaamispaikka on fyysinen toimintatila, jossa perheet, vapaaehtoiset ja työntekijät vahvistavat lasten ja vanhempien osallisuutta, vuorovaikutusta ja voimavaroja sekä tukevat perheiden hyvää arkea ja yhteisöllisyyttä. Tohmajärvelle perhe muutti 11 vuotta sitten etenkin sen vuoksi, että hoiva-alalla työskentelevä äiti sai terveyskeskuksesta päivätyön. Etenkin kun paikalla oli myös asiantuntija
Läsnä lapselle, tukena perheelle Rinnekodin palvelut kehitysvammaisille ja autismikirjon lapsille ja perheille • Lasten pienryhmäkodit • Lasten lyhytaikainen hoito esimerkiksi omaishoidon lomien aikana • Sijaishuollon kasvunkodit • Jälkihuollon palvelut • Tutkimusja kuntoutuspalvelut Diakonissalaitoksen Lapsija perhepalveluissa • Intensiivihoito: sijaishuollon ja psykiatrian integroiva hoito lapsille ja nuorille • Nuorten intensiivihoito • Jatkohoito: kodinomainen ja yhteisöllinen arki lapsille ja nuorille • Asumisharjoittelu • Perhehoito Katso lisää rinnekoti.fi ja HDL.fi Tai soita asiakasohjauksen palvelupisteeseemme puh. 020 63 855 00 Lapsen oikeuksien foorumi 1 3 . lapsenoikeuksienfoorumi.fi LM7_s13-15_Ilmot.indd 13 LM7_s13-15_Ilmot.indd 13 8.10.2020 14.11 8.10.2020 14.11. 2 2 ÄÄ NI 20 TEHDÄÄN TOISIN, TEHDÄÄN PAREMMIN Näkökulmia erityisesti kuntajohtajille ja -päättäjille siihen, miten kunnissa voidaan toimia toisin ja varmistaa lasten hyvinvointi yhä paremmin – myös kuntatalouden näkökulmasta. Ilmoittaudu mukaan Lähtölaukaus lapsen oikeuksien viikkoon! Ääni siirtyy verkkoon ja järjestetään jo perjantaina 13.11.2020 klo 9–11. 1 1 . Ohjelmassa mukana johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen valtiovarainministeriöstä, kuntien johtajia sekä toisin tekemisen käytännön esimerkkejä kunnista
Lapsella on oikeus tulevaisuuteen Teemana tulevaisuus Tänä vuonna lapsen oikeuksien viikon teemana on oikeus tulevaisuuteen. Koronaepidemia puolestaan vahvisti entisestään tulevaisuudesta puhumisen tärkeyttä. Verkostoa koordinoi Lastensuojelun keskusliitto. Muista käyttää tunnisteita #lapsenoikeuksienviikko #oikeustulevaisuuteen! Tarkemmat ohjeet osallistumiseen ja paljon lisää ideoita löydät lapsen oikeuksien viikon verkkosivuilta! LM7_ilmoitus_LOSviikko.indd 1 LM7_ilmoitus_LOSviikko.indd 1 7.10.2020 22.58.13 7.10.2020 22.58.13 LM7_s13-15_Ilmot.indd 14 LM7_s13-15_Ilmot.indd 14 8.10.2020 14.11 8.10.2020 14.11. Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 16.–22.11.2020. Viikon tavoitteena on edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta erityisesti lasten ja nuorten parissa. Ilmoittautuminen lapsen oikeuksien viikolle on käynnissä! I lmoita luokkasi, päiväkotisi, harrasteryhmäsi, kuntasi tai muu organisaatiosi mukaan osoitteessa www.lapsenoikeuksienviikko.fi! o IKEUKSIEN LAPSEN viikko Lapsen oikeuksien viikko 16.-22.11.2020 www.lapsenoikeuksienviikko.FI Ideoita lapsen oikeuksien viikkoon osallistumiseksi • Järjestä päiväkodissa lapsen oikeuksien päivän juhla • Toteuta oppilasryhmäsi kanssa näytelmä ”Sankari pelastaa tulevaisuuden” • Tutustuta oppilaasi lapsen oikeuksien sopimukseen valmiin tuntisuunnitelman avulla. Voit helposti valita materiaaleista sinun organisaatiollesi parhaiten sopivan kokonaisuuden. Jokaisella lapsella on oikeus elämään ja kehittymiseen Teeman valintaan vaikutti merkittävästi lasten ja nuorten kasvava huoli ympäristöstä, erityisesti ilmastonmuutoksesta. Tehtäväpaketteja on koottu erityisesti varhaiskasvatuksen, peruskoulun sekä vapaa-ajan ja harrastetoiminnan tarpeisiin. Haluamme erityisesti vahvistaa lasten ja nuorten uskoa paremman maailman rakentamiseen ja sitä kautta luoda tilaa myönteisille tulevaisuuskuville. Tervetuloa siis mukaan koulut, päiväkodit, perhepäivähoitoryhmät, urheiluseurat, kunnat, seurakunnat, kerhot ja yritykset! Ilmaiset materiaalipaketit käytössäsi Osoitteesta www.lapsenoikeuksienviikko.fi löydät laajan valikoiman valmiita materiaaleja, joita voit hyödyntää lapsen oikeuksien viikolla. Tänä poikkeuksellisena aikana on pystyttävä varmistamaan, että myös koronaepidemian jälkeisessä Suomessa jokainen lapsi ja nuori uskaltaa unelmoida ja saa eväät rakentaa omanlaistaan tulevaisuutta. • Vietä kunnassasi tai vaikkapa taloyhtiössäsi liputuspäivää ja nosta lippu salkoon Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2020 • Askartele lasten kanssa julisteita lapsen oikeuksien sopimuksen artikloista ja järjestäkää julistenäyttely • Kannusta lapsia ja nuoria unelmoimaan tekemällä innostava somepäivitys. Halutessasi voit myös hyödyntää lapsen oikeuksien viikon ruotsinkielisiä materiaaleja. Lapsen oikeuksien viikko on vuosittainen teemaviikko, jonka järjestää lapsija nuorisojärjestöjen, lapsiasiavaltuutetun toimiston, seurakuntien ja valtion toimijoiden yhteinen lapsen oikeuksien viestintäverkosto. Lapsen oikeuksien viikkoa viettämään kutsutaan kaikki lasten parissa toimivat organisaatiot ja ryhmät
Verkostoa koordinoi Lastensuojelun keskusliitto. Tänä poikkeuksellisena aikana on pystyttävä varmistamaan, että myös koronaepidemian jälkeisessä Suomessa jokainen lapsi ja nuori uskaltaa unelmoida ja saa eväät rakentaa omanlaistaan tulevaisuutta. Halutessasi voit myös hyödyntää lapsen oikeuksien viikon ruotsinkielisiä materiaaleja. Tehtäväpaketteja on koottu erityisesti varhaiskasvatuksen, peruskoulun sekä vapaa-ajan ja harrastetoiminnan tarpeisiin. Muista käyttää tunnisteita #lapsenoikeuksienviikko #oikeustulevaisuuteen! Tarkemmat ohjeet osallistumiseen ja paljon lisää ideoita löydät lapsen oikeuksien viikon verkkosivuilta! LM7_ilmoitus_LOSviikko.indd 1 LM7_ilmoitus_LOSviikko.indd 1 7.10.2020 22.58.13 7.10.2020 22.58.13 LM7_s13-15_Ilmot.indd 15 LM7_s13-15_Ilmot.indd 15 8.10.2020 14.11 8.10.2020 14.11. Tervetuloa siis mukaan koulut, päiväkodit, perhepäivähoitoryhmät, urheiluseurat, kunnat, seurakunnat, kerhot ja yritykset! Ilmaiset materiaalipaketit käytössäsi Osoitteesta www.lapsenoikeuksienviikko.fi löydät laajan valikoiman valmiita materiaaleja, joita voit hyödyntää lapsen oikeuksien viikolla. Koronaepidemia puolestaan vahvisti entisestään tulevaisuudesta puhumisen tärkeyttä. Lapsen oikeuksien viikkoa viettämään kutsutaan kaikki lasten parissa toimivat organisaatiot ja ryhmät. Haluamme erityisesti vahvistaa lasten ja nuorten uskoa paremman maailman rakentamiseen ja sitä kautta luoda tilaa myönteisille tulevaisuuskuville. Viikon tavoitteena on edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta erityisesti lasten ja nuorten parissa. Lapsen oikeuksien viikko on vuosittainen teemaviikko, jonka järjestää lapsija nuorisojärjestöjen, lapsiasiavaltuutetun toimiston, seurakuntien ja valtion toimijoiden yhteinen lapsen oikeuksien viestintäverkosto. Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 16.–22.11.2020. Voit helposti valita materiaaleista sinun organisaatiollesi parhaiten sopivan kokonaisuuden. Lapsella on oikeus tulevaisuuteen Teemana tulevaisuus Tänä vuonna lapsen oikeuksien viikon teemana on oikeus tulevaisuuteen. Ilmoittautuminen lapsen oikeuksien viikolle on käynnissä! I lmoita luokkasi, päiväkotisi, harrasteryhmäsi, kuntasi tai muu organisaatiosi mukaan osoitteessa www.lapsenoikeuksienviikko.fi! o IKEUKSIEN LAPSEN viikko Lapsen oikeuksien viikko 16.-22.11.2020 www.lapsenoikeuksienviikko.FI Ideoita lapsen oikeuksien viikkoon osallistumiseksi • Järjestä päiväkodissa lapsen oikeuksien päivän juhla • Toteuta oppilasryhmäsi kanssa näytelmä ”Sankari pelastaa tulevaisuuden” • Tutustuta oppilaasi lapsen oikeuksien sopimukseen valmiin tuntisuunnitelman avulla. • Vietä kunnassasi tai vaikkapa taloyhtiössäsi liputuspäivää ja nosta lippu salkoon Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2020 • Askartele lasten kanssa julisteita lapsen oikeuksien sopimuksen artikloista ja järjestäkää julistenäyttely • Kannusta lapsia ja nuoria unelmoimaan tekemällä innostava somepäivitys. Jokaisella lapsella on oikeus elämään ja kehittymiseen Teeman valintaan vaikutti merkittävästi lasten ja nuorten kasvava huoli ympäristöstä, erityisesti ilmastonmuutoksesta
Tarvikkeet on usein pakattu samantapaiseen laatikkoon kuin Suomessa. 5–10-vuotiaille suunnatussa lastenohjelmassa Risto Räppääjä tapaa Mielensäpahoittajan. Monikko-odottajana ja -äitinä kaikki on vähintään kolminkertaista: vatsa, ultraäänikäynnit, hankintalista – ja ennen kaikkea suuri kysymysten ja hämmennyksen määrä. Suomen World Vision pyysi vapaaehtoisia taiteilemaan korona-ajan kevennykseksi käsinukkeja. Tuhannen euron palkinnon saajan valitsi THL:n tutkimusprofessori Tarja Heino. Meneillään on 91 erilaista äitiyspakkausohjelmaa 60 maassa, mm. ”Monet [lastensuojelun piirissä olevat] nuoret kaipaavat vain sitä, että kysytään mitä kuuluu, juodaan kahvit yhdessä, katsotaan silmiin, istutaan vierekkäin. ÄITIYSPAKKAUSI HYTTYSVERKKO ÄMPÄRISSÄ Äitiyspakkaus ei ole enää vain suomalaisperheiden etuus. Lue lisää os.: > www.lapsenmaailma.fi PALKINTOI FIETERIN TIIMI OLI VOITOKAS Lastensuojelun arjen sankari -kilpailun voitti seinäjokelaisen lastensuojelulaitos Fieterin Kaiku-asumisyksikkö. Aikuisten tueksi löytyy asiantuntijahaastatteluita kaksikon käsittelemistä aiheista. hyttysverkko sisältyy pakkaukseen monilla alueilla, joilla hyttyset levittävät malariaa. Tunnelmaltaan rauhallisessa sarjassa käsitellään mm. Webinaarina pidetyillä Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä ® jaettiin kunniamaininnat Sosiaalipalvelut Silmu Osuuskunnalle Kangasalta, Espoon kaupungin perhehoidon tiimille ja oululaisille perhehoitajille Saara ja Esa Niskalalle. Joillain alueilla tavarat annetaan puisessa laatikossa, punotussa korissa, pussissa tai jopa ämpärissä. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA BLOGI KOLMOSRASKAUS Lapsen Maailman verkkosivuilla on aloittanut uusi kirjoittaja bloginsa Hattutemppu – Kolme vauvaa kerralla. Niitä voi ihailla Suomen käsityön museon ikkunassa Jyväskylän Kauppakatu 25:ssä 2.2.2021 asti, jonka jälkeen ne lähetetään ilahduttamaan kummilapsia Ruandaan, Keniaan, Ugandaan, Kambodžaan ja Peruun. Sarja on nähtävissä myös HS:n Lasten uutisten sivuilla ja HS:n Lasten uutisten Youtube-kanavalla. Sarjan tuotannon on rahoittanut Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö (ITLA) ja sen ovat käsikirjoittaneet Tuomas Kyrö sekä Sinikka ja Tiina Nopola yhdessä ohjaaja Jonni Ahon kanssa. Chilessä, Intiassa ja Jordaniassa. numerossa, että pääsisitte tutustumaan tässä numerossa saamelaisnuorille ajankohtaisiin ja tärkeisiin kysymyksiin. Siinä esikoistaan, keskimmäistään ja kuopustaan yllättäen yhtä aikaa odottava kolmekymppinen nainen pohtii opintomatkaansa. Esim. Elämän tärkeiden asioiden pohtimisen lomassa lämmitetään saunaa ja tehdään muita mökkihommia. LASTENOHJELMAI KAVERUUDESTA JA HUOLISTA MIESTEN KESKEN Kaksi suomalaisten rakastamaa hahmoa kohtaavat toisensa 8-osaisessa, n. Lastensuojelun Keskusliitto ja Huoltaja-säätiö etsivät lastensuojelun sankareita, jotka ovat selviytyneet koronavuoden poikkeusoloissa ammattitaitonsa, osaamisensa ja luovuuden avulla. Aito välittäminen ja aito rakkaus on tärkeää.” KOKEMUSASIANTUNTIJA MAYA WAITARA VALTAKUNNALLISTEN LASTENSUOJELUPÄIVIEN ® WEBINAARISSA. Äitiyspakkauksien sisällön suunnittelussa on otettu huomioon paikalliset tarpeet. Teknisistä syistä joudutte odottelemaan Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopion haastattelua seuraavaan numeroon. PAHOITTELUTI SAAMELAISNUORET Lupasimme Lapsen Maailman ed. Mutta hyvää kannattaa odottaa… SU O M EN W O RL D VI SI O N 16 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s16-21_Tulva.indd 16 LM7_s16-21_Tulva.indd 16 12.10.2020 11.56 12.10.2020 11.56. Ruudusta löytyvässä sarjassa Mielensäpahoittajana tunnettu näyttelijä Heikki Kinnunen ja uudessa Risto Räppääjä -elokuvassa nimihahmoa esittävä Silmu Ståhlberg tapaavat Mielensäpahoittajan kesämökillä ja ystävystyvät. erilaisuutta, kaveruutta, huolia, pelkoja ja sukupolvien välistä ystävyyttä
Haastateltavista etenkin isät halusivat tulla kuulluiksi. Se tarkoittaa lähes tuhatta lasta vuodessa. Mitä on ja miten tunnistaa vieraannuttaminen. KIRJAI ISIEN TARINOITA RUUHKAVUOSISTA Uusiksi menneitä urahaaveita, yrittäjän paineita, liian pieniä välikausihaalareita ja räkäisiä suukkoja. Asiaan ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota, joten teimme oppaan vapaaehtoispohjalta, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Petri Honkanen. Moni puhui isyydestä liikuttuneena. Hänen mukaansa on tärkeää erottaa eroriita ja lapseen kohdistuva vieraannuttaminen toisistaan. Hämeen poliisilaitos aloitti kesällä esitutkinnan lapsen vieraannuttamisesta lapseen kohdistuvana pahoinpitelyrikoksena. Vieraannuttamista voidaan pitää yhtenä henkisen väkivallan muotona. Anu Havialan mukaan oppilaat ovat innokkaita käsittelemään lapsen oikeuksia, sillä he kokevat ne tärkeiksi ja itselleen merkityksellisiksi. Luokanopettaja ja ET-opettaja Anu Haviala hyödyntää oppilaidensa kanssa elämänkatsomustiedon tunneilla Lapsen oikeuksien viestintäverkoston laatimaa verkkosivustoa, jolta löytyy runsaasti aineistoa teeman käsittelyyn. Maksuttomat verkkomateriaalit ovat käytettävissä myös teemaviikon jälkeen. – Vuoroasuminen pitäisi saada yhteiskunnalliseksi ja lainsäädännölliseksi normiksi, sillä sitä kautta vähenisi mahdollisuus, että toinen vanhemmista lähtee vieraannuttamaan lasta. Hänen koulussaan teemaa käsitellään tänä vuonna laajemminkin, sillä koulun monialaisen oppimiskokonaisuuden aiheena ovat juuri lapsen oikeudet. Keskusteluissa nousi esiin myös kokemuksia isien heikosta asemasta huoltajuuskiistoissa ja siitä, että isä on Suomessa toissijainen vanhempi. Tätä kaikkea on uravanhemmuus, josta Leena Komulainen kirjoittaa kirjassaan Valintojen vuodet – Tarinoita uravanhemmuudesta (Avain). He olivat ylpeitä lapsistaan ja vakavissaan puhuessaan perheen tärkeydestä. -opas on suunnattu erityisesti erolasten asioita ratkoville viranomaisille ja tuomioistuimille. KOULUI KOKO VIIKKO LAPSEN OIKEUKSIA Kun Lapsen oikeuksien viikko pyörähtää käyntiin 16.11., tamperelaisen Messukylän koulun 1.–6.-luokkalaiset alkavat perehtyä lapsen oikeuksiin. Varovainen arvio on, että 2–4 % erolapsista vieraannutetaan toisesta vanhemmastaan. Ajankohtakin osui aivan nappiin: monialainen kokonaisuus on merkitty lukujärjestyksiin juuri Lapsen oikeuksien viikoksi. eri luokka-asteille suunnattuja yksittäisiä tehtäviä ja kokonaisia tuntisuunnitelmia. Isät lasten asialla pitää vuoroasumisen mallin vahvistamista lääkkeenä vieraannuttamiseen. Sivustolta löytyy mm. – Hyödynnämme sivustoa usealla tunnilla Lapsen oikeuksien viikon ympärillä, sanoo Haviala. Viime vuonna astui voimaan uusi laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, jonka mukaan lasta on suojeltava vieraannuttamiselta. Vuoroasuminen edistää myös tutkimusten mukaan lapsen hyvinvointia. – Hieman provosoivasti voisi sanoa, että tällainen opas olisi pitänyt tehdä virkamiestai asiantuntijatyönä. Lapsen oikeuksien viikon teema on Oikeus tulevaisuuteen. Vieraannuttaminen on toisen vanhemman pyrkimystä omia lapsi perusteettomasti itselleen ja etäännyttää lapsi toisesta vanhemmasta – ja mahdollisesti koko toisen vanhemman suvusta ja elämänpiiristä. Komulainen haastatteli kirjaa varten 15 uraorientoitunutta vanhempaa. CO LO U RB O X VIERAANNUTTAMINENI LÄÄKKEEKSI VUOROASUMINEN Isät lasten asialla ry on julkaissut oppaan, joka tekee vieraannuttamista ilmiönä tutuksi, edesauttaa tunnistamaan mahdollisia vieraannuttamistapauksia ja herättää ajatuksia keinoista ilmiön kitkemiseksi. > lapsenoikeudet.fi o IKEUKSIEN LAPSEN viikko LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 17 ›› LM7_s16-21_Tulva.indd 17 LM7_s16-21_Tulva.indd 17 9.10.2020 7.14 9.10.2020 7.14. Kun vieraannuttaminen aiheuttaa lapsen henkiselle terveydelle haittaa, se täyttää rikoksen tunnusmerkistön
Hän kaipasi oman lapsensa synnyttyä muutakin kuin faktatietoja ja ratkaisuja käytännön pulmiin. Tuore äiti koki, että lapsen tuomasta onnesta ja ilosta sekä toisaalta peloista ja huolista puhuttiin liian vähän. 2–3 % :LLA YLÄKOULULAISISTA ON JATKUVASTI POISSAOLOJA. Syytettyinä ovat EUmaat – myös Suomi – sekä Iso-Britannia, Norja, Sveitsi, Turkki, Ukraina ja Venäjä. Miten suhtautua ilmastokriisiin ja tulevaisuuteen, johon lapsi kasvaa. Nuorisonpuolustuskurssin voivat järjestää oman alueensa nuorisotyön toimijat yhdessä. KURSSII TIETOA PÄÄTTÄJILLE Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi on julkaissut kurssikonseptin, joka tekee nuorisoalaa ja nuorisotyötä tutuksi sekä valtakunnallisen että paikallisen tason päättäjille. Tämän tulisi koskea ainakin henkeen, terveyteen ja seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen kohdistuneita rikoksia. Ei ihme, sillä hän kuvaa oman arkensa kautta usein naisen osaksi jäävän näkymättömän kotityön laajuutta ja merkitystä. Syynä on se, että maat eivät ole tehneet tarpeeksi ilmastokatastrofin estämiseksi. Toisin sanoen heille, jotka päättävät nuorisoalan resursseista. ILMASTONMUUTOSI LAPSET HAASTAVAT VALTIOT Kuusi portugalilaista lasta ja nuorta aikuista ovat haastaneet 33 maata Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ilmastonmuutoksen takia. Oikeusasianmies selvitti asiaa omasta aloitteestaan, kun sekä kanteluita tutkittaessa että tarkastuksilla on tullut ilmi useita tapauksia, joissa vakavienkin lapsiin kohdistuneiden rikosten esitutkinta on viipynyt kohtuuttoman pitkään. Vuosi sitten 16 lasta ja nuorta kanteli YK:n Lapsen oikeuksien komitealle viidestä johtavasta G20-maasta, jotka ovat jatkaneet fossiilisten polttoaineiden käyttöä sen ilmastonmuutosta vauhdittavasta vaikutuksesta huolimatta. Näyttääkö taiteilija Clare Gallagherin valokuva Washing baskets tutulta. 8–17-vuotiaat lapset ja nuoret nimeävät kantelussa Argentiinan, Brasilian, Ranskan, Saksan ja Turkin. Vertaistukea näihin kysymyksiin tarjoaa Kaisa Viljasen esikoiskirja Kasvun paikka (Kosmos). 18 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s16-21_Tulva.indd 18 LM7_s16-21_Tulva.indd 18 9.10.2020 7.14 9.10.2020 7.14. Kuinka käsitellä vanhemmuuden herättämiä moninaisia tunteita. Viljanen virittelee kirjallaan omalta osaltaan avointa, sallivaa ja pohdiskelevaa keskustelua vanhemmuudesta ja sen nostattamista tunteista. Näyttely on esillä 22.11. ALAIKÄISET VAUHTIA ESITUTKINTAAN Eduskunnan oikeusasianmies Petri Jääskeläinen katsoo perustelluksi säätää, että esitutkinta on toimitettava kiireellisesti, kun rikoksen asianomistaja on alle 18-vuotias. saakka Suomen valokuvataiteen museossa. KIRJAI VERTAISTUKEA VANHEMMUUTEEN Miten elää lapseen liittyvän huolen kanssa
TORSDAG 1 OKTOBER 2020 När Mary Poppins intar scenen är barnen stjärnor Sidan 16 FOTO: CATA PORTIN I USA kämpar svarta fortfarande för jämlikhet Du är det du äter – så här gör du finlandssvensk mat med en twist Kycklingen Nuggets resa började före hon kläcktes FOTO: JACOB ÅBERG MOSTPHOTOS Sidan 4 Tredje numret! Den här tidningen delas ut till över 20 000 hem i Finland. 60 % suomalaisista kokee lukevansa liian vähän. . 4. CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 19 LM7_s16-21_Tulva.indd 19 LM7_s16-21_Tulva.indd 19 9.10.2020 7.14 9.10.2020 7.14. 2. NUMMER 3 ?. . Tieto varhaislukemisen hyödyistä vaikuttaa perheiden lukutottumuksiin. Lapselle lukeminen voi antaa lähes vuoden etumatkan koulupolulle. Lokakuun alussa ilmestyneen numeron aiheita olivat mm. – Omien lukijatutkimustemme ja muiden pohjoismaisten lehtitalojen kokemusten perusteella päädyimme siihen, että lapset arvostaisivat juuri paperista sanomalehteä. – Eräs 11-vuotias poika sanoi minulle luettuaan HBL Junioria, että nyt hän vihdoinkin ymmärtää, miksi ihmiset protestoivat kaduilla Minskissä, sanoo Saaristo. 3. 7. 10. Lehdestä löytyy myös tehtäviä ja tietokilpailu. ”Urapolut ovat tulevaisuudessa erilaisia. Hur fungerar röntgen egentligen. 5. Saariston mukaan lapset ovat ilmaisseet haluavansa ymmärtää, mistä ajankohtaisista uutisaiheista aikuiset puhuvat, ja toivovat syvempää ymmärrystä aiheista, joista näkevät vilahduksia somessa. Tämä on myös luonnollinen kehityssuunta, sillä Sanoma Medialla on jo ennestään digitaalisia tuotteita lapsille, sanoo Lasten uutisten tuottaja Fanny Fröman. Kouluilla on vaihtelevat mahdollisuudet tasa-arvoiseen lukutaitotyöhön. Håll ut! Snart är höstlovet här Sidan 22 Sidan 12 Sidan 10 Sidan 18 NYHETSTIDNINGEN FÖR BARN OCH UNGA ?. Nuoret saa lukemaan yksilöllisillä toimilla. Monikielisyyden tukeminen edistää kaikkea oppimista. Miksi kannattaa alkaa julkaista kotiin tilattavaa paperista sanomalehteä näin digiaikana. Joka neljäs suomalainen luki enemmän poikkeuskevään aikana. Meidän pitää oppia elämään epävarmuuden kanssa.” KEKSIJÄ, KIRJAILIJA, SÄVELTÄJÄ PERTTU PÖLÖNEN VALTAKUNNALLISTEN LASTENSUOJELUPÄIVIEN ® WEBINAARISSA. HBL Juniorin tuottaja Maria Saaristo sanoo vanhempien antaneen paljon myönteistä palautetta siitä, että tuote on nimenomaan paperilehti, ”oikea” uutislehti, kuten aikuisillakin. Yle Mix alkoi tehdä elokuun lopulla alakouluikäisille videoita Areenaan ja YouTubeen sekä uutissisältöjä TikTokiin. 9. HBL Junior on suunnattu 7–13-vuotiaille. LUKEMINENI 10 FAKTAA 1. 6. 24-sivuinen lehti ilmestyy joka toinen viikko. 8. 10 faktaa lukemisesta on kiteytys, joka syntyi, kun Lukukeskus kävi läpi 40 tutkimusta ja selvitystä sekä haastatteli kymmeniä Suomen keskeisiä lukutaitotutkijoita. Yhteiskunnan on tunnistettava kaikenikäiset heikosti lukevat. Sekä HBL Junior että Lasten uutiset on saanut myönteistä palautetta myös siitä, että sanomalehti ei lisää ruutuaikaa vaan lukemista. Tänä päivänä kukaan ei voi taata, millainen maailma on 20 vuoden päästä. Lukutaito eriytyy, sosioekonomisen taustan vaikutus osaamiseen kasvaa. Ennen voitiin sanoa, että kun teet näin, pääset tuonne. syyslomapuuhat, Viking Amorellan pohjakosketus, rotuväkivalta USA:ssa ja lapsinäyttelijät. MEDIAI SANOMALEHTIÄ LAPSILLE Lapsille suunnatut sanomalehdet ja uutispalvelut kiinnostavat nyt medioita. Helsingin Sanomien Lasten uutiset aloitti elokuussa, ja Hufvudstadsbladet alkoi julkaista omaa ruotsinkielistä lasten lehteään HBL Junioria syyskuussa. Se sisältää uutisten lisäksi kulttuuria, urheilua, tiedettä ja erilaista puuhaa sanaristikoista resepteihin. Yhteiskunta vaatii meiltä yhä monimuotoisempaa lukutaitoa. 8–12-vuotiaille suunnattu Lasten uutiset ilmestyy viikoittain 24-sivuisena
Mieli käyttää sitä kokiessamme, että työtä ei ole pystynyt tekemään sillä tavalla, joka olisi ollut oman laatuvaatimustason mukainen.” PROFESSORI, AIVOTUTKIJA MINNA HUOTILAINEN VALTAKUNNALLISTEN LASTENSUOJELUPÄIVIEN ® WEBINAARISSA. JOKA 4.S POIKA JA JOKA 5.S TYTTÖ ON YLIPAINOINEN TAI lihava. Lujasmaa on tyytyväinen myös siitä, että oppilaat otettiin tiiviisti mukaan hankkeeseen. mieliruokapäivää varten keräsimme toiveita kouluateriaan käytettävistä ruoka-aineista. – Me oppilastiimissä kyselimme kaikilta ideoita. Mieliruokapäivänä tarjoiltiin pääruokana uunimakkaraa ja muusia, salaatista löytyi mm. nuorten haastatteluihin. 5.-luokkalainen Lumia Lujasmaa, 11, piti hanketta kivana ja opettavaisena, vaikka hän itse onkin aina syönyt monipuolisesti. Näin vastasi 58 % Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (ITLA) teettämään kyselyyn vastanneista, kun kysyttiin, millaisia vaikutuksia korona-ajalla oli ollut sijoitettujen lasten oikeuksien toteutumiseen. Niiden aikana ei saanut puhua, mutta taustalla soitettiin oppilaiden toivomaa musiikkia. ”Välinpitämättömyys omaa työtä kohtaan on puolustuskeino. KYLILLÄ KUULTUA KOULURUOKAILUSTA JUHLAA Salolaistuttava kertoi, että eräässä kaupungin koulussa oppilaat ovat alkaneet syödä aiempaa enemmän kasviksia ja salaatteja. 20 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s16-21_Tulva.indd 20 LM7_s16-21_Tulva.indd 20 12.10.2020 12.03 12.10.2020 12.03. Koulussa tehtiin useita ketteriä kokeiluja: siirrettiin kasvikset ruokailulinjaston alkuun, tarjottiin menestyksekkäästi aamupuuroa ja sovittiin yhdessä ruokailun pelisäännöistä. M O ST PH O TO S KOULUI KAVERISUHTEET AVAINASEMASSA Mitkä tekijät vaikuttavat sijaishuollossa asuvien nuorten koulunkäyntiin. Kiusaaminen, leimautuminen ja ulkopuolelle jääminen sekä turvallisuuden tunteen puuttuminen mainitaan koulunkäyntiä haittaavina tekijöinä. Kävi ilmi, että kyseessä on 120 oppilaan Kuusjoen koulu, joka osallistui viime lukuvuonna Maistuva koulu -hankkeeseen. Oppilaat saivat itse myös ottaa ruuan linjastolta. Seurauksena hävikkiruuan määrä väheni. KORONAI DIGIRATKAISUT AUTTOIVAT Lasten oikeus perusopetuksen saamiseen heikentyi koronan aiheuttaman poikkeustilan aikana. Jotkut koulukaverit saivat hyvää osviittaa terveellisestä syömisestä, kun keittiöhenkilökunta laati jokaisen päivän ruuasta lautasmallin mukaisen malliannoksen. Lujasmaa piti paljon myös keskiviikkoisista hiljaisista ruokailuista. Saavutus kuulosti niin hienolta, että asiasta piti ottaa selvää. Opinnäytetyö Nuorten silmin: Sijaishuollossa asuvan nuoren koulunkäyntiä haastavat ja tukevat tekijät perustuu mm. vesimeloninpaloja, ja jälkiruokana nautittiin mokkapaloja. Sosiaalihuollon ja lastensuojelun kantokyky koronakriisin aikana -selvityksestä käy ilmi, että digitaalisin ratkaisuin on pystytty myös parantamaan sijoitettujen lasten oikeuksia joissakin kunnissa. Niina Vaittisen opinnäytetyössä keskeisiksi koulunkäyntiä tukeviksi tekijöiksi nousevat kaverisuhteet ja turvallisuuden tunne. Myös sijoitettujen lasten pääseminen kotilomille, mahdollisuus tavata sosiaalityöntekijää ja yhteydenpitomahdollisuudet läheisten kanssa olivat heikentyneet. Esim. Päätimme sitten aineksista luokittain äänestämällä, sanoo Lujasmaa
Apua eroon -chatissa. Kun ero tapahtuu raskaustai vauvavuoden aikana, vanhempien pitäisi aina hakea apua ammattilaisilta. Millaista tukiverkostoa urheilija tarvitsee. Neziri arvelee, että suurin kysymysmerkki ei olisi suoritustaso, vaan arjen järjestäminen vauvan tai taaperon kanssa. Miten ja kuinka pitkään raskausaikana voi treenata. Nooralotta Neziri toivoo kaikesta tästä avoimempaa keskustelua. l Vanhemmat pitävät yleisimmin 1,5–2-vuoden ikää sopivana ikänä aloittaa kodin ulkopuolisessa hoidossa. KYSELYI MILLOIN PÄIVÄKOTIIN. Suomalaisurheilijoista Liisa Veijalainen sai esikoisensa vuonna 1977, oli mukana vuosien 1978 ja 1979 MM-kisoissa kultaa voittaneessa viestijoukkueessa ja sijoittui henkilökohtaisessa kilpailussa hopealle. Se on sääli, sillä ei naisurheilijoidenkaan kohdalla tarvitsisi olla sääntö, että ura päättyy lasten saamiseen, sanoo Neziri. HUIPPU-URHEILUI MIHIN VÄLIIN VAUVOJA. Kuten siitäkin, tuntuuko huipulla urheileminen vauvan tultua maailmaan enää tavoiteltavalta. Esikuvia raskauden, synnytyksen ja vauva-arjen yhdistämisestä huippu-urheiluun löytyy niukasti meiltä ja maailmalta, mutta löytyy kuitenkin. – Suomessa ei ole pienintäkään ohjausta urheilijalle, joka haluaisi perustaa perheen. Miten hormonit vaikuttavat suoritustasoon. Pika-aituri Nooralotta Neziri, 27, toivoo, että asiasta puhuttaisiin enemmän ja avoimemmin. Sitten olisi vielä muutama vuosi aikaa urheilla. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 21 LM7_s16-21_Tulva.indd 21 LM7_s16-21_Tulva.indd 21 9.10.2020 7.14 9.10.2020 7.14. Tiedot käyvät ilmi Kelan tekemästä kyselystä, johon vastasi runsaat 2 000 vanhempaa viime vuodenvaihteessa. – Tunteiden tuulettaminen ja konkreettisten neuvojen saaminen auttaa pitämään vauvan edun mielessä ja vähentää stressiä, sanoo asiantuntija Päivi Hietanen Ensija turvakotien liiton Ero perheessä -työstä. Nykyjärjestelmän mukaan vanhempainvapaa päättyy lapsen ollessa 9–10 kuukauden ikäinen. l 3–5 % pitää alle vuoden ikäistä lasta valmiina päivähoitoon. Neziri tavoittelee pääsyä vuoden 2022 EM-kisoihin ja vuoden 2024 olympialaisiin. Hiihtäjä Aino-Kaisa Saariselle syntyi vauva vuonna 2016, ja vuoden 2017 MM-kisoissa hän sijoittui perinteisen hiihtotavan parisprintissä viidenneksi Kerttu Niskasen kanssa ja saavutti pronssia Suomen 4x5 kilometrin viestijoukkueessa. Miten keho reagoi raskauteen, kuinka palautuu. Olisiko sen jälkeen järkevää yrittää saada lasta ja pitää kilpailutaukoa. l Alle 5 % vanhemmista katsoo, että lapselle olisi parhaaksi aloittaa päivähoito 4-vuotiaana tai vanhempana. Miten vauva-arjen pystyy yhdistämään treenaamiseen. Ali on puhunut julkisuudessa, että hän on entistä kovemmassa kunnossa. Äideistä 42 % ja isistä 39 % on tätä mieltä. Hän haluaisi urheilla niin kauan kuin mahdollista eli hänen lajissaan noin 35-vuotiaaksi. EM-kisojen jälkeen tulee 30 vuotta täyteen. Mielessä pyörii monenlaisia kysymyksiä: kuinka rytmittää treenaaminen, kisat ja lasten saaminen. Liitto antaa eroapua mm. HAE LOMALLE Lomia perheille, ikääntyneille, työikäisille sekä eri potilasja vammaisryhmiin kuuluville henkilöille! Tutustu toimintaan ja täytä hakemus sähköisesti www.mtlh.fi tai tilaa esite ja hakulomake 010 2193 460, lomat@mtlh.fi MTLH sosiaalisessa mediassa Vuoden 2021 tuetut lomat haettavissa 15.10. Niinpä lapset pitäisi saada kesken urheilu-uran huippuvuosien. Lasten saamisesta ei juuri keskustella Suomen urheilupiireissä. Yhdysvaltalainen pika-aituri Nia Ali voitti viime vuonna MM-kisat kahden lapsen äitinä. alkaen! VAUVAPERHE APU AINA TARPEEN EROTESSA Vanhempien erotessa etenkin vauvaperheissä suurena riskinä on vauvan ja erilleen muuttavan vanhemman suhteen katkeaminen jo ennen suhteen muodostumista. Naisten hedelmällisimmät vuodet sen sijaan ovat tuolloin jo takanapäin. – Asia on juuri nyt itselleni hyvin ajankohtainen, sillä täytän marraskuussa 28 vuotta. Neziri seuraa parhaillaan saksalaisen pika-aituri Cindy Rolederin Instagram-päivityksiä raskauden ja huippu-urheilun yhdistämisestä
lastensuojelu ”Olen toiminut vapaaehtoisena myös verkossa ja keskustellut siellä nuorten kanssa. Mietimme, miten nuoret löytäisivät turviksen vielä paremmin”, sanoo Suomen Punaisen Ristin nuori vapaaehtoinen Valentina Ibrahimi. Kuulun myös kehittäjäryhmään. 22 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s22-25_NuortenTurvatalo.indd 22 LM7_s22-25_NuortenTurvatalo.indd 22 9.10.2020 7.39 9.10.2020 7.39
Hän on yksi Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalon vapaaehtoisista. ”Haluan antaa takaisin AVUN, JONKA SAIN” Vapaaehtoistyön voi aloittaa jo seiskaluokkalaisena, kuten Valentina Ibrahimi teki. Mutta hän tietää olevansa onnekas. ”Turvis” järjestää myös kohtaamiskahviloita eri puolilla kaupunkia kouluilla ja esimerkiksi kauppakeskuksissa. Näissä kahviloissa Valentina toimii vapaaehtoisena. – Turvis on mahtava juttu, josta harva tietää. Kaikilla ei ole ystäviä. KAISA PASTILA | KUVAT EEVA ANUNDI V anha puutalo on kätkeytynyt Vantaan Peijaksen sairaala-alueen keskelle pieneen metsään. Olen luonnostani ihminen ihmiselle -tyyppiä. Sen lisäksi sinne voi tulla vain juttelemaan, jos kaipaa kohtaamista puolueettoman aikuisen kanssa. Työ Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalon kohtaamiskahvilassa johdatti myös oman toiveammatin jäljille. On tosi tärkeää, että nuorille on joku paikka, jonne mennä, jos kotona ei pysty olemaan. Kun on ensin puhunut minulle, sen jälkeen voi olla helpompi kertoa oma tarina aikuiselle. Että sä tiedät aina, että sulla on tämä paikka, Ibrahimi kertoo. Hän joutui alakoulussa LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 23 ›› LM7_s22-25_NuortenTurvatalo.indd 23 LM7_s22-25_NuortenTurvatalo.indd 23 9.10.2020 7.39 9.10.2020 7.39. – Minua on helppo lähestyä. Nuorten turvatalot tarjoavat väliaikaista majoitusta nuorille, joiden kotona on vaikea tilanne. Usein Ibrahimi rohkaisee nuoria puhumaan kertomalla omasta taustastaan. Valentina on huomannut, että avoimiin kahviloihin tulevien nuorten on joskus helpompi aloittaa keskustelu juuri hänen kanssaan, koska hän on saman ikäinen. Jos hänellä itsellään on murheita, hänellä on tapana puhua aina kaikesta ystävilleen. Ibrahimi on ajatellut olevansa kuin ystävä, joka nuorelta ehkä puuttuu. Oven tulee avaamaan ovikellon soitosta Valentina Ibrahimi, 17
Lisäksi tuhansia nuoria kohdattiin heidän arjen ympäristöissään, kuten oppilaitoksissa. Sen lisäksi turvatalot järjestävät kohtaamiskahviloita ja pop-up-tapahtumia. Tänä syksynä Valentina ei ole ehtinyt turviksen hommiin, koska hänet on pitänyt niin kiireisenä uusi opiskelupaikka. Nyt turvataloja on Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa ja Tampereella. Valentinasta tulee lähihoitaja. Alaikäiset vapaaehtoiset eivät työskentele turvatalojen majoituksessa, vaan he ovat mukana esimerkiksi kohtaamiskahviloissa ja toimivat somelähettiläinä. l Viime vuonna nuorista asiakkaista 57 % oli yli 17-vuotiaita. l Turvataloilla on moniammatillinen koulutettu henkilökunta. l Verkossa nuoria autetaan valtakunnallisesti. Vapaaehtoistyö joustaa elämäntilanteen mukaan. l Viime vuonna turvataloilla kävi n. Nuoria auttaa yleensä jo se, että he tuntevat tulevansa kuulluiksi. Heistä 61 % oli tyttöjä ja 37 % poikia. Voi olla, että vanhempi on esimerkiksi huolissaan siitä, että kotona on riidelty enemmän kuin ennen tai että koulussa on ollut ongelmia. Usein soittaja on esimerkiksi nuoren äiti tai isä, joka on huolissaan, ja seuraavaksi koko perhe tulee kahville ja juttelemaan turvataloon tai sovimme videoneuvottelun. 24 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s22-25_NuortenTurvatalo.indd 24 LM7_s22-25_NuortenTurvatalo.indd 24 9.10.2020 7.39 9.10.2020 7.39. Kysymme nuorten ja vanhempien keskusteluissa jokaiselta: ’Mitä toivot tulevaisuudelta?’ ’Mikä sun toive on?’” SUOMESSA TOIMII VIISI NUORTEN TURVATALOA l Toiminta alkoi vuonna 1990 Helsingin Pakilasta. Eräs nuori sanoi juuri hiljattain tapaamisessa, että pitkästä aikaa joku kuuntelee. 3 000 nuorta ja heidän läheistään. Olemme saaneet kiitosta myös siitä, ettei meillä etsitä syyllisiä ristiriitatilanteissa, vaan katsotaan eteenpäin. l Turvatalolle tullaan aina vapaaehtoisesti. Turvatalot ovat vahvasti mukana Sekasin-chatissa. l Nuorten turvatalot tarjoavat tilapäistä majoitusta, keskusteluapua kasvokkain ja verkossa sekä tukea itsenäistymiseen. ”Autamme koko perhettä” V antaan Nuorten turvatalon koordinaattori Sara Petersen-Jessen kertoo: ”Meille voi ottaa yhteyttä kuka tahansa – nuori itse tai joku hänen lähiyhteisöstään. Toivomme, että meihin otettaisiin yhteyttä matalalla kynnyksellä – ei tarvitse olla mitään suurta kriisiä, kuten päihdeongelmaa tai väkivaltaisuutta. Yleisin syy yhteydenottoon ovat ihmissuhdepulmat. l Turvataloilta saa apua arkisin ympäri vuorokauden ja viikonloppuisin iltaja yöaikaan. Viime vuonna aktiivisia vapaaehtoisia oli mukana erilaisissa toiminnoissa yhteensä 525. Joskus vanhemmat soittavat vain keskustellakseen kasvatusasioista, mikä sopii hyvin. l Toiminta rahoitetaan mm. l Turvatalojen työ perustuu yhteistyöhön nuorten, vanhempien ja muiden auttajatahojen kanssa. kaupunkien, Suomen Punaisen Ristin ja STEA:n tuella. Lisäksi niissä työskentelee vapaaehtoisia
Haastattelupäivänä opis keluun on kuulunut lettujen paistamista, kun opiskelijat järjestivät Helsingin Vuosaareen retken aikuisten ryhmälle, joka opiskelee suomen alkeita. Viimeisenä eli kolmantena opiskeluvuonna pitää valita oma erikoistumisala. kiusaajien hampaisiin, ja välillä maailma oli täysin musta. – Olen ollut kaveripiirissä aina se, joka sovittelee riitoja ja toimii sillanrakentajana. Ibrahimi sai idean: hän haluaisi antaa takaisin sen avun, jonka hän oli aikoinaan saanut, ja auttaa nyt vuorostaan muita. – Haluan päästä huolehtimaan itse kaikesta, kuten siivouksesta ja ruoanlaitosta. Ibrahimi haluaa suuntautua lapsiin ja nuoriin. Koulussa on hyvä energia, ja ilmapiiri on lämmin. Vasta yläkoulussa hän oppi olemaan välittämättä muiden puheista ja alkoi puolustaa niitä, joita näki kiusattavan. Ensimmäisen vuoden opiskelijoilla on ollut jopa harjoitusasiakkaita. Minulle on tärkeää vieraanvaraisuus ja anteliaisuus. Kahviloissa hän tunnisti omat lahjansa ihmisten kohtaamisessa ja ymmärsi myös sen, että haluaisi työskennellä lasten ja nuorten kanssa. Seiskaluokkalainen vietti silloin usein koulun jälkeen aikaa Tikkurilan nuorisotalolla, jossa Vantaan Punaisen Ristin Nuorten turvatalo piti kohtaamiskahvilaa. Luokka on täynnä sosiaalisia, ihania ihmisiä. – Sanon aina nuorille, että tiedän miltä susta tuntuu ja että haluan auttaa niin hyvin kuin osaan. n Olen kuin ystävä, joka nuorelta puuttuu. Elokuussa alkaneista opinnoista Stadin ammattiopistossa on vain hyvää sanottavaa. Hänellä on kaksi toiveammattia: lastensuojelun perhetyöntekijä tai kätilö. – Olin ekaluokalla, kun sain apua läksyihini SPR:n vapaa ehtoiselta. Hän tunnisti SPR:n logon. Haluan myös, että kodissani käy paljon ystäviä. Hän sanoo, ettei olisi löytänyt alaansa ilman työkokemusta vapaaehtoisena. Innostavaa on ollut myös se, että alusta asti opinnoissa on ollut paljon ryhmätöitä ja vierailuita eri paikkoihin. LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 25 LM7_s22-25_NuortenTurvatalo.indd 25 LM7_s22-25_NuortenTurvatalo.indd 25 9.10.2020 7.39 9.10.2020 7.39. Työ lastensuojelussa kiinnostaa Tänä syksynä Valentina Ibrahimi aloitti lähihoitajaopinnot. Läksyapu pelasti koulussa Valentina Ibrahmista tuli vapaaehtoinen kolme vuotta sitten. Vapaaehtoistyö miellytti: Ibrahimi huomasi saavansa iloa aina, kun hän pystyi auttamaan jotakuta. Perehdytyksen jälkeen hän sai alkaa autella turvatalon kahvilassa nuorisotalolla. Se toi hänelle mieleen lämpimiä muistoja. Tavallaan tein sitä samaa juttua mutta nyt osana henkilökuntaa. Ibrahimi sanoo iloitsevansa siitä, että hän tulee toimeen ihan jokaisen kanssa 24 hengen ryhmässään. Koulu oli minulle silloin tosi vaikeaa, en tiedä, miten olisin selvinnyt ilman läksyapua. Tällä hetkellä hän asuu äitinsä ja kultaisen noutajansa kanssa, mutta vuoden päästä haaveissa on muuttaa omaan asuntoon. Hän marssi koordinaattori Sara Petersen-Jessenin luo ja kertoi halukkuudestaan aloittaa vapaaehtoisena. – Ja vaikka nuoresta sillä hetkellä voi tuntua epätoivoiselta, yritän luoda häneen uskoa sanomalla, että tiedän omasta kokemuksesta, että vaikeista hetkistä voi päästä eteenpäin
Se rakentuu hitaasti, mutta kun se saavutetaan, lapsi uskaltaa ja kehtaa pyytää apua. Syntyi salibandyjoukkue – ja itse asiassa paljon enemmän: Nelli sitoutui kulkemaan tyttöjen rinnalla ja tukemaan heitä niin koulussa kuin vapaa-ajalla 12 vuoden ajan. Sitä saatiinkin nopeasti, ja Nelliä pyydettiin vetämään ensimmäistä tyttöjoukkuetta. Seitsemän vuotta toimineessa salibandyjoukkueessa on 32 tyttöä, jotka ovat nyt 13–16-vuotiaita. Nelli pyrkii johdattamaan tytöt tasapainoiseen ja hyvään aikuisuuteen. – Jos autat lasta laittamaan rukkasen oikeaan käteen, hän voi kolmen vuoden kuluttua jo kertoa kipeästä ongelmastaan, sanoo Nelli. 12 vuoden sitoumus Nelli Niemelä on tehnyt koko työuransa ajan töitä lastensuojelussa ja erityisnuorisotyössä. Icehearts-kasvattaja Nelli antoi lapsille huomiota ja loi fyysisellä läheisyydellä luottamusta. Järjestössä toimii kaikkiaan seitsemän tyttöja 46 poikajoukkuetta eri puolilla Suomea. Nelli tarttui vapaaehtoisena toimeen, jotta yhdistys pääsisi hakemaan rahoitusta. Kellään ei vain ollut resursseja laatia sille mallia. ULLA OJALA | KUVAT LIISA TAKALA K un Nelli Niemelän kasvatettavat olivat pienempiä, hän kantoi heitä reppuselässä pitkin vantaalaisen Mikkolan koulun käytäviä. Hänen miehensä Miika Niemelä veti poikien Icehearts-jääkiekkojoukkuetta 2000-luvun alkupuolella, jolloin huomattiin, että tyttötyöllekin olisi tarvetta. Toiminnassa on mukana 750 lasta ja nuorta. Hän toivoo, että heillä olisi eväitä kohdella itseään ja toisia hyvin. Oman itsen hyvään kohteluun kuuluu muun muassa se, ettei anna kohdella itseään huonosti tai suostu alisteiseen asemaan, vaan toimii tasa-arvoisena poikien ja miesten kanssa. Tyttö oirehtii toisin kuin poika Sää suosii, kun Nelli Niemelä käynnistelee leiriolympialaisia karjalohjalaisessa leirikeskuksessa joukkueensa sekä Iceheartsin projektivastaava Stina Kuhlefeltin ja vapaaehtoisen erityisopettajan Elina Korhosen kanssa. lastensuojelu Korvaamaton KASVATTAJA Nelli Niemelä on luotsannut seitsemän vuoden ajan Icehearts-järjestön ensimmäistä tyttöjoukkuetta. – Leirit toimivat hyvin lasten ja nuorten kanssa, koska täällä jokainen on ajoittain väsynyt tai näl26 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s26-29_Icehearts.indd 26 LM7_s26-29_Icehearts.indd 26 12.10.2020 12.36 12.10.2020 12.36. Hän on Icehearts ry:n ensimmäisen tyttöjoukkueen kasvattaja ja tyttötyön kehittäjä. Tytöt jakautuvat joukkueisiin, joiden pitää osua vesi-ilmapallolla puun kylkeen, rakentaa kertakäyttöastioista torneja, heittää raakoja kananmunaa toisilleen ja kannatella ilmapalloja sulkapallomailalla. Nelli tekee töitä myös sen eteen, että kaikki tytöt suorittaisivat toisen asteen koulutuksen
Oireet alkavat tulla näkyviin 5.–7.-luokilla. Tyttötyö eroaa jonkin verran poikatyöstä jonkin verran. Sanoin, että voimme päättää, haluammeko auttaa vai haluammeko mekin olla niitä, jotka kiusaavat. Kun keskustelu oli käyty tarpeeksi monta kertaa, tytöt alkoivat pikkuhiljaa asettua tukemaan, eivät kiusaamaan. Tyttöjen ollessa pienempiä hän sanoitti kiusaamistilanteita. LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 27 ›› LM7_s26-29_Icehearts.indd 27 LM7_s26-29_Icehearts.indd 27 12.10.2020 12.36 12.10.2020 12.36. Huonosti voiva tyttö yleensä vetäytyy, masentuu ja yrittää skarpata viimeiseen asti. Lilli Lindholm (vas.) pystyy puhumaan Nelli Niemelälle asioista, joita ei halua jakaa kenenkään muun kanssa. "Nyt isompina he ymmärtävät", sanoo Nelli Niemelä. Nelli sanoo nähneensä vuosien kuluessa hienoa kehitystä: aiemmin muita kiusannut tyttö on alkanut tukea toisia. Kysyin, kumpia he haluavat olla. – Saatoin esimerkiksi kertoa, että toisen käytös johtuu varmaan siitä, että hänellä on hankaluuksia sosiaalisissa suhteissa. Niemelöillä on neljä 11–23-vuotiasta lasta, jotka pienimpinä välillä vähän purnasivat, että "aina vaan Icehearts". Mutta jos pojalla on ongelmia, se nähdään ja kuullaan paljon aiemmin. käinen. – Siinä, missä pojat tappelevat nyrkein, tytöt saattavat oirehtia kiusaamalla siten, ettei aikuinen pääse väliin kovinkaan helposti. Silloin oppii, että vaikka itsellä olisi millaiset fiilikset, toisille voi olla ystävällinen ja kannustava, sanoo Nelli
Hän arvelee, että ystävyys ja yhteenkuuluvuus säbäjoukkueen tyttöjen ja Nellin kanssa tulee jatkumaan senkin jälkeen, kun 12-vuotinen taival on ohi: – Me on jo puhuttu, että tavataan yhdessä jossakin, kun tämä päättyy. – Jos näin on, on hyvä, että he ottavat välittömästi yhteyttä. Joku, jolle voi puhua J illian-Julia ”Lilli” Lindholm, 13, on ollut mukana Nellin joukkueessa sen alusta asti eli seitsemän vuotta. Susanna on eronnut lastensa isästä ja kokenut yksinhuoltaja-arjen välillä raskaaksi. Niinpä hän huomaa, jos jokin ei-toivottava ilmiö on nousemassa nuorten keskuudessa ja pystymme tarttumaan siihen heti, Oinonen sanoo. Häntä on auttanut se, että on joku, jolle voi soittaa ja puhua tärkeistä lapsiin liittyvistä asioista. Tahdon tietää, jos tytöillä tai heidän perheillään on jokin hätä, sillä asioita on helpompi hoitaa, kun niihin pääsee heti kiinni. – Vanhemmat uskaltavat ottaa yhteyttä suuremmissa pulmissa, jos on ensin auttanut pienissä. Nellin loman aikana tytöt soittavat vain, jos hätä on todellinen. Pikkuveli harrastaa jääkiekkoa, ja mäkin olen aloittamassa ja varusteet on tosi kalliita. Minä en halunnut. Lapset ja nuoret ovat osa joukkuetta 6–18 vuoden ikäisinä. Kun Susanna joutui keväällä lomautetuksi koronan takia, perhe sai tehtyä Iceheartsin kautta ruokahankintoja. Lilli puolestaan pystyy puhumaan Nellille sellaisista asioista, joista ei halua jutella äitinsä kanssa. Lilli on erityistuen luokalla, ja välillä hän tekee matematiikan tehtäviä Nellin kanssa. Lillin äiti Susanna Lindholm toivoo, että mahdollisimman moni lapsi pääsisi mukaan Iceheartstoimintaan. Nelli on kyydinnyt Iceheartsin autolla Lilliä ja tämän p ikkuveljeä isätapaamisiin, joita olisi muuten ollut hankala järjestää. – Nelli auttaa tosi paljon koko perhettä. Nelliin ottavat yhteyttä myös hänen omien säbätyttöjensä kaverit. – No ainakin mä olen tullut puheliaammaksi, tuumaa Lilli itse. – Iceheartsin työntekijät voivat itse valita, haluavatko erikseen työpuhelimen. Hän saattaa vetää liikuntatunnin oppilaille, joille ryhmässä liikkuminen ei onnistu tai auttaa esimerkiksi lukemaan kokeisiin. Nelli auttaa myös tyttöjensä perheitä vaikkapa muutoissa ja kaupassakäynnissä. Me käydään Nellin kanssa Sportti-Divarissa viemässä vanhoja varusteita ja hankkimassa käytettyjä tilalle, sanoo Lilli. Muutkin oppilaat hyötyvät Koulukuraattori Sanna Oinonen Mikkolan koulusta kertoo, että Nelli Niemelällä on aina kiireettömän oloisesti aikaa, mikä näkyy koululuokissa, käytävillä ja pihalla. Työ on elämäntapa Vuonna 1995 perustettu Icehearts tarjoaa pitkäkestoista ja ammatillista kasvun tukea lapsille ja perheille, jotka ovat tuen tarpeessa. Opettajat, kuraattori ja rehtori arvioivat yhdessä Nellin kanssa, kuka tytöistä tarvitsee kulloinkin eniten tukea. Nelli kuljettaa Lilliä myös salibandytreeneihin. – Kun Nelli kulkee jatkuvasti nuorten parissa koululla, hän näkee ja kuulee asioita enemmän kuin kukaan muu. Lillin äiti, Susanna Lindholm kuvailee Nelliä korvaamattomaksi avuksi koko perheelle: – Nellille voi soittaa milloin vain, aamulla, päivällä, illalla. Susannasta Lilli on kasvanut seitsemässä vuodessa arasta pikkutytöstä voimaantuneeksi nuoreksi neidiksi. Nelli Niemelä kuvailee työtään elämäntavaksi. On tärkeää, että jokaisella on joku, jolle voi soittaa. Moni hyötyy jo siitä, että Nelli on mukana tunneilla tsemppaamassa. Maahanmuuttajaperheitä hän on auttanut Kelan hakemusten täyttämisessä ja kansalaisuuden hakemisessa. Jos hän ei pysty juuri sillä hetkellä vastaamaan, hän soittaa aina takaisin. Joukkuetta ohjaa kasvattaja, jolla on sosiaalialan ammatillinen pätevyys ja joka reagoi nopeasti tilanteisiin ja on saavutettavissa. 28 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s26-29_Icehearts.indd 28 LM7_s26-29_Icehearts.indd 28 9.10.2020 7.54 9.10.2020 7.54. Nelli auttaa oppitunneilla varsinkin niissä luokissa, joissa on hänen säbäjoukkueensa tyttöjä
Tyttötyön kehittäjä Nelli Niemelä oli mukana laatimassa näitä kysymyksiä. – Lupaus, että olen sinun kanssasi koko lapsuutesi ja nuoruutesi ajan, autan sinua ja kuljen rinnalla – eihän tällaista palvelua saa mistään muualta. Kevään korona-aikaan hän kävi useiden tyttöjen kanssa pitkillä kävelyillä. Ja kerran viikossa Nelli vetää salibandyharjoitukset. Parfaite (vas.), Kamilah, Sajeda ja Maeda ovat olleet Iceheartsin ensimmäisessä tyttöjoukkueessa seitsemän vuotta. Icehearts on Sannan mielestä ainutlaatuisen hieno työmuoto. Icehearts on sitoutunut seuraamaan ja arvioimaan työnsä tuloksia ja vaikutuksia. Kasvattaja sitoutuu kulkemaan lasten rinnalla 12 vuotta. LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 29 LM7_s26-29_Icehearts.indd 29 LM7_s26-29_Icehearts.indd 29 9.10.2020 7.54 9.10.2020 7.54. Joukkuepeli kehittää sosiaalisia taitoja Nelli Niemelä on arjessa mukana myös tyttöjen ja perheen neuvotteluissa koulun, sosiaalitoimen tai erikoissairaanhoidon kanssa ja käy tyttöjen kanssa pienryhmissä ratsastamassa, uimassa ja kuntosalilla. Viime syksynä otettiin käyttöön myös lasten itsearvioinnin kysymyksiä, jotta lasten ja nuorten ääni sekä kokemukset tulisivat vielä paremmin esille. Tärkeintä on kuitenkin yhdessä tekeminen, pelireissut ja se, että kuuluu porukkaan. Side tyttöjen välillä on muodostunut vahvaksi. – Muiden joukkueiden vanhemmat tulevat sanomaan, että kunpa lapsi pääsisi joukkueeseen, jossa on noin hyvä henki. Aluksi kaikki tytöt eivät olleet kovin innoissaan pelaamisesta, mutta pelitaitojen karttuessa itsevarmuus on lisääntynyt. Opit ovat menneet hyvin perille, ja tytöt kannustavat toisiaan iloisesti leiriolympialaisissa. Joukkue on yltänyt hopealle haastajafinaalissa Salibandyliiton virallisessa sarjassa. n > www.icehearts.fi Tutkitusti vaikuttavaa T erveydenja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2017 julkaiseman tutkimuksen mukaan vanhemmat kokevat Icehearts-toiminnan tuottaneen hyviä tuloksia: koulunkäynti on parantunut samoin kuin käyttäytyminen kotona ja koulussa, aikuisten kanssa toimiminen, auktoriteettien kunnioittaminen, kaverisuhteet, lapsen ja vanhempien suhde, perheen sisäiset suhteet ja vanhempien jaksaminen. Salibandyn pelaaminen on totuttanut myös laatimaan pelistrategiaa: olympialaiset voitti joukkue, joka keksi kananmunatehtävässä testata parasta heittotapaa ensin kivellä. Taustalla omaa pelivuoroaan odottavat Iina ja Sajeda. Järjestöllä on oman sovellus, jolla saadaan tietoa kasvattajien työn jakautumisesta eri osa-alueisiin ja Icehearts-lasten kehityksestä. Ryhmässä vahvistetaan tyttöjen elämänhallintataitoja ja minäkuvaa. Hän otti prosessiin mukaan yhden salibandyjoukkueensa tytöistä, jotta lapset ja nuoret ymmärtäisivät kysymykset paremmin. Joukkuepeli kehittää sosiaalisia taitoja: jos kohtelee huonosti vaikkapa maalivahtia, hän lakkaa torjumasta ja edessä on varma häviö. Lillin hiuksia letittämässä Parfaite. Aggressiivinen käyttäytyminen ja pelokkuus ovat vähentyneet. Tämä tieto on helposti sovellettavissa muihin kaverija ihmissuhteisiin. Lisäksi kavereiden määrä on lisääntynyt, sosiaaliset taidot kohentuneet, itsetunto vahvistunut, mieli ala kohentunut ja liikunnallisuus lisääntynyt. Hän vetää Nellin kanssa koululla Voimaneidot-ryhmää, johon he valitsevat aina puoleksi vuodeksi kerrallaan kuusi tyttöä, joiden katsovat tarvitsevan tukea. – Ne olivat hyviä tuokioita, sillä tytöt puhuvat loputtomiin. Tuloksista kertova Jääsydämet-julkaisu löytyy verkosta
30 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s30-31_LastenHuumori.indd 30 LM7_s30-31_LastenHuumori.indd 30 9.10.2020 7.59 9.10.2020 7.59. Huumorin avulla voi käsitellä vaikeita asioita ja se auttaa niistä selviytymiseen, uskoo Niina Lahtinen. kasvu Huumori on KEINO SELVIYTYÄ Näyttelijä-ohjaaja Niina Lahtinen oppi humoristisen asenteen elämään kotoaan. JYRKI LIIKKA | KUVA MARJO TYNKKYNEN/OTAVAMEDIA/LEHTIKUVA – Huumori on suola, joka tekee arjesta elämisen arvoista. Sanaleikkien taustalla on kuitenkin vakavampikin puoli
Lapsellisuus on paremminkin leikkimielisyyttä, sillä aikuisten huumorihommat ovat usein sitä sanoilla leikkimistä. – He suhtautuvat vakavasti, jos vanhemmat sanovat leikillään, ettei muka mennäkään huvipuistoon, vaikka niin oli sovittu. n Joskus huumorintaju voi periytyä. – Silloin ongelmiin ei puututa eikä niihin haeta ratkaisua, muistuttaa Lahtinen. He suhtautuvat ironisesti vanhempiinsa, mutta ovat samalla tyytyväisiä siihen, mihin ovat sattuneet syntymään. Mikä lapsia naurattaa, ja miten he yrittävät naurattaa toisiaan. Kun isäni oli lähdössä töihin, hän sanoi menevänsä duuniin hommiin tienaan fyrkkaa rahaa, kertoo Niina Lahtinen. Kortit ja lisää tietoa Steniuksen tutkimuksesta Pienten lasten huumori – tutkimus lasten tuottamasta huumorista ja sen vaikutuksista lapsiryhmässä os. Aikuinen voi tulkita tämän tarkoitukselliseksi häiriöksi, mutta itse asiassa kyse on lasten tavasta selvitä itselleen hankalista tai tylsistä tilanteista. Silloin vakava asia käännettiin huumoriksi ja siitä laskettiin leikkiä. Mikä lasta itseään naurattaa. Kaikissa aikuisten kirjaamissa tapauksissa oli mukana lapsen näkökulma. Henkilökunta keräsi lasten arkisia juttuja ja kirjasi niitä Post-it-lapuilla talteen ns. Erityisesti Hassuttelukortit ja muut materiaalit ovat suosittuja, sillä niitä on ladattu tuhansia kertoja. – Silloin äiti kehotti meitä lapsia pomppimaan autossa, ja sittenhän se käynnistyi! Yksi sukulainen oli alkoholisti. – Opin pienenä, että kaikelle – ja varsinkin itselle – voi nauraa. – Kahden lapsen äitinä oli hienoa havaita, kun he saivat vitsailusta ja sanaleikeistä kiinni. – Nyt he ovat hauskempia kuin pieninä, ja välillä heiltä tulee tietysti myös viiltävää kuittia. Myös kielellä leikitellään: puhu pellekieltä, puhu siansaksaa, sano nopeasti kaksi kertaa rupinen rusina rutisi rumasti. Stenius teki kyselyitä ja keräsi aineistoa myös muualta, missä on lapsia. Kielen kautta pääsee yllättäviin seikkailuihin, jos pohtii, mitä tapahtuisi, jos olisi toisessa tilanteessa. Ihan pienet lapset eivät kuitenkaan ymmärrä ironiaa ja sarkasmia. Stenius kävi myös videoimassa ja havainnoimassa, mitä lapsiryhmissä tapahtui. Ehkä niitä joskus voisi jossain käyttää. – Kaikki syöttävät ja kasvattavat tarinaa kielen kautta. Kortit voi ladata netistä myös englanninkielisinä. Mukana tutkimuksessa vuosina 2018–2019 oli kolme päiväkotia, joissa oli yhteensä viisi lapsiryhmää. Yhdessä ehdotetaan erilaisia ilmeitä, kuten upeaa irvistystä, iloista ilmettä, örziga pörtziga -ilmettä tai sitä ilmettä, kun synttärikakku putoaa maahan. Missä tilanteessa lapsi käyttää huumoria. – Se on sellaista vilpitöntä heittäytymistä. Toiselta puolelta katsottuna kyse voi olla asioiden väistämisestä. Silloin ollaan perussketsin äärellä: asioita käännetään hilpeästi ylösalaisin. – Opin humoristisen asenteen elämään kotoa. > www.tuulius.com LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 31 LM7_s30-31_LastenHuumori.indd 31 LM7_s30-31_LastenHuumori.indd 31 9.10.2020 7.59 9.10.2020 7.59. HUUMORI VARHAISKASVATUKSESSA Väitöskirjatutkija, KM Tuula Stenius tutki pienten lasten huumoria Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2018. Lapsilla on aivan erityinen tikahtumisen kyky. Syksyllä 2018 hän selvitti kasvattajien ajatuksia huumorista. Tarkoitus oli selvittää, missä tilanteissa lapset käyttävät keskinäistä huumoria. Sanattomat hassutukset -tehtäviä ovat mm. Millainen huumori ei ole oikein sopivaa. Lahtisesta on hienoa työskennellä lasten ja nuorten kanssa, sillä he ovat vilpittömiä ja innokkaita. – Kotiyhteisössä mustia asioita käännettiin iloisiksi ja niitä karnevalisoitiin. Vuodesta 2019 lähtien työ on jatkunut Helsingin yliopistossa. Steniuksen mukaan lapset käyttävät paljon keskinäistä huumoria. Perheessä oli myös Datsun, joka ei aina käynnistynyt ihan helposti. K oomisen ja traagisen ero voi olla hiuksenhieno. Mille lapset keskenään kihertelevät ja nauravat. Se on sellaista ryhmässä improvisointia, jossa hauskuus syntyy yhdessä. Joskus huumorintaju voi periytyä. näyttele apinaa, näyttele kirahvia, kävele kuin kulmikas pallo ja tanssi hassu tanssi. Lahtinen muistuttaa, että humoristisuus ei ole lapsen synnynnäinen ominaisuus. Tuoreimpina sisältöinä sivulta löytyy ideoita korona-karanteeniajan yhteiseen hauskanpitoon. Joillakin tikahtumiskyky on onneksi vielä tallella. huumoriseinälle. Steniuksen verkkosivuilla vieraillaan päivittäin satoja kertoja, joten ilmeisesti varhaiskasvattajat ovat löytäneet ne. Nauretaan porukalla tikahtumiseen asti, ja jossain vaiheessa aikuiset hermostuvat, että eikö se jo lopu! Aikuisilta tikahtumisominaisuus on kadonnut ja tilalle on astunut analyyttisyys. Silloin huumori alkaa kukkia, mikä saattaa ärsyttää aikuisia. Hassuttelukortit sisältävät erilaisia tehtäviä, jotka on jaettu kolmeen ryhmään. Lahtisen ja näyttelijä Aku Hirviniemen lapset ovat nyt 10ja 13-vuotiaita ja lähtevät vielä hassutteluihin mukaan. Lapset huomaavat myös, että hauskuudesta palkitaan, kun aikuiset kannustavat verbaalisuuteen ja vitsailuun. Kirjoitin heidän touhuistaan talteen erilaisia lapsitilanteita, sellaisia Pikku siskonpeti -sketsejä. Varsinkin päiväkodissa huumoria alkaa esiintyä silloin, kun lapsen pitää odottaa, olla tekemässä jotain rutiininomaista ja tylsää tai kun lapsi on väsynyt
Biologi Simon Chapman selvitti asiaa väitöksessään tutkimalla 1700ja 1800-lukujen suomalaisia seurakuntarekistereitä. J o pitkään on arveltu, että isoäitien hyödylliset vaikutukset tytärten lapsilukuun ja lapsenlasten eloonjäämiseen ovat vaikuttaneet naisten vaihdevuosien jälkeisen eliniän pidentymiseen. Isoäidit vaikuttivat positiivisesti lastenlastensa elossapysymiseen lasten ollessa 2–5-vuotiaita. Näin myös isoäitien kantama ”pitkäikäisyysgeeni” olisi monistunut tehokkaasti jälkipolville. Chapman katsookin tulostensa osoittavan, että isoäitivaikutuksen osuus naisten eliniän pitenemiseen saattaa olla pienempi kuin aikaisemmissa tutkimuksissa on arvioitu. ENTISAIKAAN ISOÄIDIT TURVASIVAT LAPSENLASTEN ELOONJÄÄMISTÄ. Isoäidin ja lapsenlapsen suhteen luonne alkoi muuttua 1800-luvun lopusta. Äidinäitien läsnäoloon liittyi myös lasten parantunut eloonjääminen mutta vain taaperovaiheessa. Chapmanin väitös Context-dependence of grandmother effects & selection on post-reproductive life tarkastettiin Turun yliopistossa syyskuussa. Tiettyä rajaa korkeampi ikä kuitenkin vähensi naisen kykyä auttaa, ja muutti hänet taakaksi. Asuinpaikkakunnan vaihdosten yleistyessä mummot kuitenkin asuivat yhä useammin kaukana lapsenlapsistaan. Hän havaitsi niihin kirjatuista perhetiedoista, että äidinäitien läsnäolo todella lyhensi tytärten synnytysvälejä, mikä antoi heille mahdollisuuden saada enemmän lapsia. Tämä pätee ainakin tutkittujen kaltaisiin maatalousyhteisöihin. Hyödyllisyyden ehdot olivat tiukat myös isoäitien suhteen: samassa taloudessa asuneet, terveydeltään heikot tai yli 75-vuotiaat isänäidit alensivat 32 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s32-35_Tutkitut.indd 32 LM7_s32-35_Tutkitut.indd 32 9.10.2020 8.14 9.10.2020 8.14. Isoäidit ovatkin Chapmanin mukaan menettäneet paljon evolutiivisesta roolistaan naisten eliniän pidentäjinä. Tätä nuorempi lapsi oli tutkitulla aikakaudella riippuvainen äidinmaidosta, joten isoäidistä ei ollut hyötyä lapsen ruokkimisessa. ANTTI VANAS TUTKITTUA TIETOA Isoäitien tuki perheelle pidensi naisten elinikää H EL SI N G IN KA U PU N G IN M U SE O /T EO JÄ ST ER BE RG , 19 57 Äidinäitien läsnäolo lyhensi tytärten synnytysvälejä. Toisaalta heidän roolistaan lapsiperheen sosiaalisen turvaverkon vahvistajina on tullut modernissa yhteiskunnassa sitäkin tärkeämpi. Isoäitien hyödyllisyys ajoittuikin niihin ikävuosiin, jolloin lapsenlapsi oli liian vanha imetettäväksi mutta liian nuori auttamaan itse oman ravintonsa hankkimisessa. Pitkäikäisyyttä suosivan perimän on ajateltu yleistyneen siksi, että pitkäikäiset naiset ovat isoäiteinä voineet tukea lastensa perheitä ja siten lisätä sekä lapsenlastensa määrää että heidän mahdollisuuksiaan selviytyä lisääntymisikään. Isoäitien läsnäolo lisääntyi, mutta samaan aikaan lapsikuolleisuus väheni valtavasti rokotusohjelmien ja parantuneiden elinolojen myötä. Elintason noustua isoäidit elivät entistä vanhemmiksi ja olisivat voineet olla entistä pidempään läsnä lastenlasten elämässä. imeväis ikäisten lastenlastensa eloonjäämisen todennäköisyyttä lähes 40 %:lla. Chapman päättelee, että naisten menopaussin jälkeinen elinikä on todella voinut pidentyä – ainakin osittain – isoäitien läsnäolon hyödyllisten vaikutusten vuoksi. NYKYMUMMIT VAHVISTAVAT LAPSIPERHEEN SOSIAALISTA TURVAVERKKOA
Hainari omaksui pian uudenlaisen ajatuksen, jonka mukaan suurin osa prostituoiduista oli perinnöllisesti tylsämielisiä. NYKYMUMMIT VAHVISTAVAT LAPSIPERHEEN SOSIAALISTA TURVAVERKKOA. Moraalin kontrolloinnista oli lyhyt siirtymä rotuhygieeniseen kontrolliin. Moraalinvartijan mielestä moinen meno pilasi Suomen maineen ja johtaisi lopulta kansakuntamme tuhoon. R otuhygienia oli sotien välisenä aikana vahva suuntaus ihmistieteissä ja yhteiskuntapolitiikassa. Rotuhygieeninen ajattelu perustuu biologiseen käsitykseen perimästä ihmisen laadun määräävänä tekijänä. Yksilön oikeudet saivat väistyä, kun kansakunnan paras oli kyseessä. Heidät oli eristettävä yhteiskunnalle vaarallisina sen ulkopuolelle. Työhön alkoi kuitenkin tulla rotuhygienian piirteitä, kun tulokset jäivät niukoiksi, ja katunaiset palasivat kadulle. Prostituoiduille se saattoi merkitä elinikäistä eristämistä. prostituoituja. Hänen näkemystään kuultiin silloinkin, kun eduskunnassa säädettiin sterilointilakia vuonna 1935. Hainarin ajattelu sai ratkaisevan sysäyksen rotuhygienian suuntaan, kun suomalaiset naiset seurustelivat venäläisten sotilaiden kanssa ensimmäisen maailmansodan vuosina. Hainari teki aluksi kristilliseen lähimmäisenrakkauteen perustuvaa hyväntekeväisyystyötä auttamalla mm. Rotuhygieenisen ajattelun ytimessä on Jämbäckin mukaan naisen lisääntymiskyky ja sen kontrollointi. Hänen mielestään yhteiskunnan velvollisuus oli suojella kansalaisia rappeutumiselta, jota poikkeavien ihmisten ajateltiin aiheuttavan. Näin ajatellen kansaa voidaan jalostaa siinä missä lypsykarjaakin. Suomea rakennettiin rotuhygienian opein H EL SI N G IN KA U PU N G IN M U SE O /V ÄI N Ö KA N N IS TO , 19 45 Yksilön oikeudet saivat väistyä kansakunnan edun nimissä. Moraalireformistit olivat pitäneet langenneita naisia miesten vietteleminä kanssasisarina. Eija Jämbäck tarkastelee väitöskirjassaan suomalaisen järjestövaikuttaja Tilma Hainarin (1861?1940) rotuhygienia-ajattelua ja toimintaa. LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 33 ›› LM7_s32-35_Tutkitut.indd 33 LM7_s32-35_Tutkitut.indd 33 9.10.2020 8.14 9.10.2020 8.14. Rotuhygienia oli Suomen itsenäistymisen aikoihin vielä harvojen spesialistien asia. Eija Jämbäckin väitös Siveellisemmän Suomen puolesta – Tilma Hainari uskonnollisena moraalireformistina ja rotuhygienian edistäjänä 1904–1934 tarkastettiin Helsingin yliopistossa syyskuussa. Eristämisestä, steriloinnista tai kastroinnista puhuneet Hainari ja hänen piirinsä moraalireformistit olivat liikkeellä varhain. Menestystarina siitä tuli vasta 1920-luvun loppupuolella. Hainari edisti erityisesti negatiivista rotuhygieniaa, mutta puhui myös positiivisen rotuhygienian puolesta. ENTISAIKAAN ISOÄIDIT TURVASIVAT LAPSENLASTEN ELOONJÄÄMISTÄ. Positiivinen rotuhygienia merkitsi tukitoimia niille, joiden geenejä pidettiin riittävän laadukkaina nousevan kansakunnan tulevia tarpeita ajatellen. Suomen naisjärjestöjen kattojärjestön puheenjohtajana Hainarista tuli vuosisadan alussa johtava moraalinvartija ja naisten äänitorvi siveellisyysasioissa. Negatiivisessa rotuhygieniassa kelvottomana pidettyjen lisääntyminen pyrittiin estämään eristämisillä, avioliittokielloilla, steriloinneilla tai kastroinneilla
Jaakola selvitti väitöskirjassaan arviointien sisältöä ja lähestymistapaa kyselytutkimuksella, johon vastasi 506 lastensuojelun sosiaalityötä tekevää sosiaalityöntekijää Suomessa. Jaakolan sosiaalityön väitöskirja Lapsen tilanteen arviointi lastensuojelun sosiaalityössä tarkastettiin syyskuussa Itä-Suomen yliopistossa. Tilanne paranisi yhden sosiaalityöntekijän osalle tulevaa asiakasmäärää rajoittamalla. Köyhyys jää sivuasiaksi lastensuojelun arvioinneissa M O ST PH O TO S S osiaalityöntekijän huolella tekemä lapsen tilanteen arviointi on hyvän lastensuojelutyön perusedellytys. Tulokset antavat Jaakolan mukaan hyvän syyn pohtia, pitäisikö arviointeja yhtenäistää ja systematisoida valtakunnallisesti. Vanhemman väkivaltaisuuden huomioi joka kerta vain 40 % työntekijöistä. Jaakola pitää tulosta puhuttelevana: tiedetäänhän hyvin, että lastensuojelun asiakkaana olevilla lapsilla on huomattavasti muuta väestöä heikommat taloudelliset lähtökohdat. N. Sosiaalityöntekijöiden työtaakka kasautuu, eikä arviointeja tekevällä työntekijällä ole aina tarpeeksi aikaa yhtä lasta ja perhettä kohti. Arvioinnin tekotapa oli yleensä systemaattinen ja analyyttinen. Lapsikeskeisimmin tilannetta arvioivat vanhemmat sosiaalityöntekijät. Siihen vaikuttavat myös työpaikan koko ja kannustavuus. Arvioida pitäisi lapsen sen hetkien tilanne ja se, miten tilanteeseen on tultu. Aina arvioitavien tekijöiden joukossa ne olivat vain joka kymmenennellä sosiaalityöntekijällä. Huomiota kiinnitettiin myös lapsen läheisiin ihmissuhteisiin, vanhemmuuteen, perheja sukulaisuussuhteisiin sekä lapsen vahvuuksiin. Arvioinnin tekotapa ei Jaakkolan mukaan kuitenkaan riipu vain työntekijästä. Lapsi oli sosiaalityöntekijöille tärkein tiedon tuottaja. Puolet sosiaalityöntekijöistä kiinnitti aina huomiota vanhemman päihteiden käyttöön ja psyykkiseen terveyteen. Lasten köyhyys ja perheen toimeentulon riittävyys olivat yksi arvioinneissa vähiten huomioiduista tekijöistä. 34 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s32-35_Tutkitut.indd 34 LM7_s32-35_Tutkitut.indd 34 9.10.2020 8.14 9.10.2020 8.14. Tutkimus tuo uutta näkökulmaa keskusteluun lastensuojelun mitoituksesta. Anne-Mari Jaakolan väitöksen mukaan sosiaalityöntekijöiden huomio keskittyy kuitenkin tilanteeseen arviointihetkellä. Arvioinneissa tarkasteltiin erityisesti lapsen sosiaalista kasvuympäristöä ja sen mahdollisuutta tukea lapsen kasvua ja kehitystä. kolmannes heistä huomioi lapsen kehityshistoriaan liittyviä tekijöitä arvioinnissa silloin tällöin. Tutkimus tuo uutta näkökulmaa myös ajankohtaiseen keskusteluun lastensuojelun mitoituksesta. Lapsen kehityshistoria, vanhempien taustat ja perheen historia jäivät vähemmälle huomiolle
Kyselyyn vastasi 122 naisja 53 miesopettajaa. Opetusryhmäkoot tulisi pitää niin pieninä, että liikunnanopettajilla olisi aikaa huomioida kaikki oppilaat tasapuolisesti. Tämä kasvattaa epäasiallisten koskettamisen riskiä – myös opettajaan kohdistuvaa. S anallista seksuaalista häirintää ja fyysistä väkivaltaa esiintyy liikuntatunneilla oppilaiden välillä, ja molempia kohdistuu myös opettajiin. Mitä useammin liikunnanopettajat raportoivat kokeneensa itse häirintää ja väkivaltaa, sitä useammin niitä ovat kokeneet myös oppilaat. Kouluissa pitäisi olla selkeät raportointija toimintamallit häirinnän ja väkivallan kitkemiseksi. Tutkimus tehtiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Tulokset ovat osa opetusja kulttuuriministeriön rahoittamaa kolmivuotista PREACT-hanketta, joka hyödyntää vuonna 2018 kerättyä 175 liikunnanopettajan kyselyaineistoa. Absoluuttisiksi luvuiksi muutettuna ne kuitenkin kertovat, että fyysistä väkivaltaa ja seksuaalista häirintää liikuntatunneilla kokevien suomalaisten liikunnanopettajien ja oppilaiden joukko on suuri – ja jokainen tapaus on liikaa. Tutkimusartikkeli Associations between teacherand student-directed sexual and physical violence in physical education on julkaistiin syyskuussa Journal of Interpersonal Violence -tiedelehdessä. Joitakin suorituksia ei voi opettaa eikä toteuttaa turvallisesti ilman opettajan fyysistä kosketusta. Liikunta poikkeaa muista oppiaineista siinä, että siihen kuuluu koskettaminen. LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 35 LM7_s32-35_Tutkitut.indd 35 LM7_s32-35_Tutkitut.indd 35 9.10.2020 8.14 9.10.2020 8.14. n Köyhyys jää sivuasiaksi lastensuojelun arvioinneissa M O ST PH O TO S Liikunnanopettajat koulutettava torjumaan seksuaalista häirintää Ryhmäkoot tulisi pitää pieninä, jotta opettajat voisivat huomioida kaikki oppilaat tasapuolisesti. Tutkijat ehdottavatkin, että liikunnanopettajakoulutukseen lisättäisiin seksuaalista ja fyysistä väkivaltaa ennalta ehkäisevää koulutusta. Tärkeää olisi myös ottaa oppilaat mukaan liikuntatuntien suunnitteluun ja toteutukseen. 5 % liikunnanopettajista raportoi oppilaiden välisestä fyysisestä väkivallasta ja 8 % oppilaiden välisestä sanallisesta seksuaalisesta häirinnästä päivittäin. Yhteys selviää Suomen ensimmäisestä seksuaaliseen häirintään ja fyysiseen väkivaltaan keskittyvästä koululiikuntatutkimuksesta. Prosenttiluvut voivat vaikuttaa pieniltä. Seksuaalinen häirintä ja väkivalta olivat sitä yleisempiä, mitä vähemmän liikunnanopettajalla oli työkokemusta. Fyysistä väkivaltaa olivat töniminen ja muut fyysisen koskemattomuuden loukkaukset. Sanallisena häirintänä tutkimuksessa pidettiin mm. Kyselytutkimukseen osallistuneista liikunnanopettajista 4 % ilmoitti kokeneensa itse fyysistä väkivaltaa ja 1 % sanallista seksuaalista häirintää vähintään kerran kuukaudessa. seksuaalisesti värittynyttä nimittelyä ja alentavia kommentteja ulkonäöstä
Toinen painoi 1,2 ja toinen 1,6 kiloa. – Kävelylenkillä kerran keskusteltiin, kumpi haluaa olla mummi ja kumpi mummu. – Odotin jo pidemmän aikaa, että saataisiin lapsenlapsia ja sitten tulikin kerralla kaksi. Sellaisia aikoja elettiin Hämeenlinnassa keväällä 2013, kun Maksimaisen perheeseen odotettiin perheenlisäystä. 36 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s36-39_Mummi&Mummo.indd 36 LM7_s36-39_Mummi&Mummo.indd 36 12.10.2020 12.41 12.10.2020 12.41. Oli aivan ihanaa, kun tytöt syntyivät, Sisko sanoo. Isovanhemmat tuskin malttoivat odottaa h-hetkeä. Kuuden viikon sairaalan tehohoidon jälkeenkin keskoset vaativat tiivistä hoivaa ja huolenpitoa, joten lisäsylittäjille oli paikat hyvin pedattuina. Noelle ja Stella tulivat maailmaan lopulta pari kuukautta ennen laskettua aikaa. isovanhemmuus Kummallekin OMANSA Hämeenlinnalaisilla kaksossiskoilla on lokoisat oltavat, kun on monta isovanhempaa arjen ilona. Oli heti selvää, että minä olen mummi ja Päivi on mummu, Sisko Maksimainen, 62, kertoo. MIINA LEPPÄNEN | KUVAT VILJA TAMMINEN O n kutkuttavaa, kun syntyvät lapsenlapset asuvat vain muutaman kilometrin päässä – etenkin kun he ovat isovanhemmilleen ensimmäisiä. Jännitystä lisäsi entisestään tieto kaksosista
LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 37 ›› LM7_s36-39_Mummi&Mummo.indd 37 LM7_s36-39_Mummi&Mummo.indd 37 12.10.2020 12.41 12.10.2020 12.41. Noelle (vas.) ja Stella ovat saaneet alusta alkaen hoivaa Päivimummulta (vas.) ja Sisko-mummilta
Kun lapselle sanoo, että kumisaappaat jalkaan, hän laittaakin pikkukengät. Kun jätetään se vanhempien tehtäväksi, uskon vanhempienkin tykkäävän, kun ei hämmennetä kasvatussoppaa, Päivi miettii. Toisinaan tulee sukupolvien välisiä törmäyksiä, mutta näkemyseroihin auttaa puhuminen ja pelisääntöjen päivittäminen vaikkapa perhepalaverissa. – Välillä täytyy tasoitella ja tehdään niin, että vaihdetaan osia. Pestiin ehkä tiskejä ja haettiin papalle kaupasta tupakkaa ”kirjalla”. Kun toinen oppii asian nopeasti, toinen tulee perässä. Vauvoja sai heijata paljon sylissä, ja Sisko kertoo nauttineensa nukuttamisesta sydämensä alla. Tärkeää on osata olla kuulolla ja tehdä toisen huushollissa juuri sitä, mitä kulloinkin pyydetään. Minulle se on ollut vaikeaa, Päivi sanoo. – Välillä oltiin yötä perheessä ja toisinaan jopa niin, että vauvat olivat jommassakummassa mummolassa, jolloin vanhemmat saivat hengähtää. – Kun tytär raskausaikana joutui olemaan levossa viikkokausia, elin mukana siinä ja kävin katsomassa häntä päivittäin sairaalassa, jossa olin itsekin töissä. 1950-luvulla lapset saattoivat viettää kesiään isovanhempiensa luona maaseudulla. Keskinäistä kilpailua ei pääse syntymään, vaan he ovat hyvä tiimi. Sillä tavalla kaksosten vauva-arjesta selvittiin. Matkalaukut pakattiin monta kertaa vuodessa, sillä kaksoset tykkäsivät vedestä jo silloin. Homma toimii, kun on avoin ja joustava. Tosin yhteen aikaan tytöt sanoivat aina ”selvä” ja tekivät päinvastoin. Isovanhemmilla on siis omat, erilaiset roolinsa, mikä sopii hyvin kuvioon. Isovanhemmat auttoivat myös kotitöissä: pyykkäsivät, imuroivat, tekivät välillä suursiivoustakin. Myöhemmin tulivat Lapin-reissut, joilla pappakin oli mukana. – Olen oppinut: pitää antaa vaihtoehtoja, haluatko laittaa karvakumisaappaat vai kumisaappaat villasukilla, Päivi nauraa. Isovanhemmat voivat olla arjen sparraajia, kun välit ovat läheiset. Mummi leipoo mielellään siinä missä mummu askartelee ja on opettanut tytöt virkkaamaan. – Tyttöjen äiti ottaa yhteyttä, kun mummia tarvitaan. Kaksoselämässä joutuu tuplaamaan ja jakamaan asioita, vaikka lapset ovat luonnollisesti omia persooniaan, eikä kaikki tapahdu välttämättä samassa rytmissä. – Minulla taisi olla enemmän vastuullani pienempi, hoitoalalla työskennellyt Päivi Korelin, 64, muistelee. Nykyään lapsi kasvattaa aikuista. Eikö se niin ole. Vuorottelua täytyy oppia, vaikka toinen olisikin se dominoivampi osapuoli, kertoo Päivi, kaksonen itsekin. – Silloin oli nykyistä enemmän auktoriteettiasemaa. Lasten kanssa täytyy osata ”keplotella”. Sairaalassa vauvat olivat tottuneet syömään pullosta ja tarvitsivat ruokaa kahden tunnin välein. Kun omat lapseni olivat pieniä, ei neuvoteltu. Kun opin hyväksymään, että teen pyydettyä, enkä mitä itse ehkä voisin tehdä, homma sujuu, Päivi kuvaa. – Isovanhempien tehtävä on antaa aikaansa, ei kasvattaa lapsia. Sisko sanoo ja katsoo Päiviä. Mummu ja pappa sekä mummi tulivat tuoreiden vanhempien avuksi päivittäin. 38 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s36-39_Mummi&Mummo.indd 38 LM7_s36-39_Mummi&Mummo.indd 38 9.10.2020 8.45 9.10.2020 8.45. Heti tyttöjen opittua kävelemään Päivi lähti kylpylälomille tyttärensä ja tyttärentytärten kanssa. Silloin isovanhemmat ovat olemassa vain yhtä lasta varten. Jotta kumpainenkin tytöistä saa yksilöllistä huomiota, välillä toinen menee mummulaan ja toinen mummilaan. Lukutoukaksi tunnustautuva Päivi on lukenut tytöille paljon, Sisko on käyttänyt heitä ahkerasti puistossa ja kesäisin uimassa. Nykyaika kehittää lapset teräviksi ja sanavalmiiksi ja he osaavat sanoa vastaan. Jos vanhempi ihminen sanoi jotakin, lapsi ei automaattisesti kyseenalaistanut sitä. Yhteistä aikaa lastenlasten kanssa on ollut viikoittain. Tytöt olivat meillä jo kolmikuisina, pärjättiin yhdessä Lauri-papan kanssa, Päivi kertoo. Ajat ja kasvatusmenetelmät ovat muuttuneet myös Päivin tai Siskon lapsuusajoista. Silloin vanhemmat uskaltavat pyytää hätiin. Pappa piti hyvää huolta, mutta hänelle ei sanottu vastaan, vaan piti totella. Asiat sujuvat luontevasti, kun yhteispeli vanhempien kanssa toimii. Eläkkeellä oleva Päivi näkee kaksosia monta kertaa viikossa ja Sisko työnsä takia enimmäkseen viikonloppuisin. Kun sai yhden syötettyä, oli jo toisen vuoro. Pulloruokinta salli joustavuutta, jota rintalapsella ei ole. Nuoret vanhemmat eivät odota ohjeita pyytämättä, vaan täytyy malttaa, että niitä kysytään. Kumpikin tyttö saa yksilöllistä huomiota: välillä toinen menee mummilaan ja toinen mummulaan. Täytyy kunnioittaa lapsen vanhempia ja mennä heidän ehdoillaan. Hienovarainen työnjako muotoutui pian. – Välillä tytär pyytää olemaan lasten kanssa voidakseen siivota. Sitten teen niin, enkä ala itse siivota. Isovanhemmat tulevat mainiosti toimeen keskenään, mutta miten kaksi saman ikäistä tyttöä sovitellaan elämään rinnatusten
– Otan lapset syliin ja rauhoittelen. Kuusikymppisen elämänkokemuksella uskaltaa jo olla esimerkkinä, Päivi sanoo. Auktoriteetti ei jyrää lasta. Vankan itseluottamuksen pohjan perustuksia on hyvä valaa aikaisin. Päivi pohtii, että nykylapsista tulee varmasti sosiaalisempia ja paremmin itsensä kanssa toimeentulevia kuin isovanhemmistaan tai vanhempiensa ikäpolvesta. Haluan kannustaa lasta, että osaat ja jos et vielä, otetaan selvää ja opetellaan. Lapsenlapsista saa hirveästi rikkautta ja iloa elämään, Päivi kertoo. Talossa ollaan silti talon tavalla. Mummilassa saa herkkuja, mutta aina ei ole ollut niin. Ei siinä muuta voi tehdä, Sisko sanoo. Noelle ja Stella ovat saaneet makeaa vasta neljän, viiden ikäisinä. Mummin painopiste on lempeydessä. Jos tytöt alkavat kiukutella, on vain mietittävä, miten saa tilanteen haltuun. – Toivon välien pysyvän hyvinä. Lapset tulevat juosten ja halaten mummoloihinsa. Tytöistä näkee, että he tykkäävät olla paljon teillä, Päivi sanoittaa. Tytöt syntyivät pari kuukautta ennen laskettua aikaa, joten lisähoitajille oli varsinkin alussa tarvetta. LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 39 LM7_s36-39_Mummi&Mummo.indd 39 LM7_s36-39_Mummi&Mummo.indd 39 9.10.2020 8.45 9.10.2020 8.45. Perinnöksi mummi ja mummu haluavat kumpainenkin jättää oman jalanjälkensä. Molemmat mummot odottavat, että tytöt tulevat vielä vartuttuaankin usein käymään ja tuntevat itsensä tervetulleiksi. – Sisko menee lasten ehdoilla ja lapsia varten, eikä oma itse ole esillä. – Totta kai kunnioitin tyttöjen vanhempien päätöstä, sanoo Sisko, intohimoinen leipoja. – Mottoni on, että kaikista asioista selviää. Mummulassa pitää osata olla siivosti, vaikka kotona oltaisiin rennommin. Hän ei komenna, eikä halua lapsille mitään ikävää. n Vauva-arjesta selvittiin, kun mummi ja mummu pyykkäsivät ja imuroivat
vanhemmuus ISYYDEN ilosta Harri Hertellin uusin runoteos on kirjoitettu pääosin vanhalla Olympia-kirjoituskoneella Lammassaaressa. "Sähköttömällä kesämökillä tämä on kätevä, ja kirjoituskoneella tulee väkisin lyhkäisempää tekstiäkin", sanoo Hertell. 40 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s40-43_HarriHertel.indd 40 LM7_s40-43_HarriHertel.indd 40 12.10.2020 12.24 12.10.2020 12.24
Vanhempana voi joka päivä yrittää tehdä asioita paremmin. – Toki miehet voivat nykyään jo helpommin halutessaan jäädä vaikkapa lapsen kanssa kotiin, olla tunteikkaampia ja puhua avoimemmin asioistaan, sanoo Hertell, joka tunnistaa elävänsä suvaitsevaisen kulttuurin kuplassa Helsingissä. Hänen mielestään isyydestä puhutaan julkisesti vielä aivan liian vähän. Sanoittamista kaipaisi myös miehen rooli: minkälainen miehen pitäisi olla ja mitä mies tekee. Oppisinpa rakastamaan samalla johdonmukaisuudella ja päättäväisyydellä jolla lapsi koettelee heti aamusta rajojaan. – Jos näistä asioista puhuttaisiin, mieskuva saattaisi laajentua ja se helpottaisi uskoakseni meitä kaikkia. ISYYDEN ilosta Harri Hertell haluaa antaa runoissaan äänen lapsille ja vanhemmille. ULLA OJALA | KUVAT SUSANNA KEKKONEN H elsingin Lammassaaressa sijaitsee pieni kesämaja, jonka edustalla on nuotiopaikka. Hän pohtii isyyttä etenkin keväällä ilmestyneessä kokoelmassaan Kaikki tunteet sallittuja (Enostone). – Jos tässä istutaan nuotion äärellä ja on vaikka vähän olutta, miehet alkavat helpommin puhua isyydestä. Mutta sekin on ei-julkista puhetta. Hertell iloitsee siitä, että naisten rooli on laajentunut pikkuhiljaa. Hertell kaipaa enemmän puhetta isyydestä, etenkin sen hellästä ja hyvästä puolesta – kuitenkin niin, että arkea samalla kuvataan realistisesti. LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 41 ›› LM7_s40-43_HarriHertel.indd 41 LM7_s40-43_HarriHertel.indd 41 12.10.2020 12.24 12.10.2020 12.24. Runoista kuuluvat isänä koettu ilo, koskettavat, syvät onnen tunteet ja perheen tuoma turvallisuuden tunne mutta myös pikkulapsiarjen vaativuus. Kesämajan omistaa perheineen runoilija-dj Harri Hertell, joka hörppii nyt termospullossa päivän mittaan sopivaksi jäähtynyttä kahvia
Hertell haluaa olla isänä läsnä oleva, sellainen, joka antaa tilaa tulla kuulluksi ja toisaalta osoittaa niin sanallisesti kuin muutoinkin, että on käytettävissä missä tilanteessa tahansa. SANOITTANUT viisi runomusiikkilevyä. Harri Hertell sanoo pelänneensä paljon ennen esikoisen syntymää. Vanhempana on se hieno mahdollisuus, että joka päivä voi yrittää tehdä asioita paremmin. Tarvitsevatko kasvit lisää vettä vauva maitoa vaimo tiedon että tsemppaan synnytyksenkin jälkeen haluan olla lähellä ja silti tehdä myös omia vaikka se tuntuukin kohtuuttomalta vaimo tisseineen vankina tarjoaa pienelle eheän maailman. 42 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s40-43_HarriHertel.indd 42 LM7_s40-43_HarriHertel.indd 42 8.10.2020 16.55 8.10.2020 16.55. Pikkulapsiarki ja kaikki tuntui niin vieraalta. HARRI HERTELL SYNTYNYT 1985. Tänä kesänä he ovat päässeet seuraamaan merikotkapariskunnan pesimistä Vanhankaupunginlahdella. Esikoisen syntymä oli kuitenkin sellainen kokemus, että pelot haihtuivat: ei tarvinnut olla mitään muuta kuin parhaansa yrittävä isä. KIRJOITTANUT mm. Vanhemman tyttären kanssa voi jo tunnelmoida pihan tulipaikalla. Kaksikko lämmittää pienellä kamiinalla sähköttömän majan sopivan lämpöiseksi ja laittaa ruokaa sen kahdella levyllä. Hertell nauttii isyydessä myös siitä, että omaan napaan tuijottelu jää pakostakin vähemmälle. Se tarkoittaa myös sitä, että omat jutut saavat usein jäädä haaveeksi ja toteutuvat ehkä aikanaan. Nyt minä olen isä nyt olen kiitollinen olen kokonaisempi kuin koskaan ennen eikä se tarkoita että kaikkien pitäisi kulkea tätä tietä mutta niille jotka pelkäävät itseään ja vanhempiensa tai isovanhempiensa virheitä haluan sanoa että jokaiselle on jossakin voima kohdata pelkonsa ja niiden kanssa elämään oppiminen kestää koko elämän. Hertell sanoo olevansa ylpeä esimerkiksi siitä, että on pystynyt tyttäriensä olemassaolon ajan tienaamaan perheelle Kuka. Hän haluaa myös ottaa vastaan kaikki lasten vaikeatkin tunteet lähtemättä itse niihin liikaa mukaan. Hertell alkoi miettiä jo Pelotta-runoteosta (Enostone 2018) kirjoittaessaan, että isyydestä puhumiselle on yhteiskunnallista tilausta ja tarvetta. Myös sarvipöllöpesuetta on ollut hienoa seurailla sekä peuroja, metsäkauriita, kettuja ja rusakoita, joita näkee vähän väliä. ASUU vaimonsa sekä 5ja 1,5-vuotiaan tyttärensä kanssa Helsingissä. – Haluaisin olla isänä nykyistä fyysisempi, peuhata ja leikkiä vaikka ulkopelejä enemmän. Harri Hertell on käynyt majalla esikoisen kanssa kahdestaan , sillä mäkinen ja epätasainen maasto osoittautui juoksemalla liikkuvan kuopuksen kanssa liian vaikeaksi. Vaikkei minulla ole mitään vaikeutta ottaa lapsiani syliin tai hellitellä, haluaisin, että lapsilla on tunne, että isä on kaikin puolin käytettävissä ja läsnä. – Synnytys ja lapsen mukana tuleva vastuu pelottivat. KOULUTUKSELTAAN kulttuurituottaja (AMK). Ensi vuonna ilmestyy lastenkirja. Suunnitteilla on albumi. kuusi runoteosta (2011–2020) ja Lavaruno-oppaan (2017). Nuorempaa ei ole maaliskuun jälkeen otettu mukaan mökille: hänen pitää ensin kasvaa varmempijalkaiseksi mäkisen maaston takia. Koronakaranteenissa alkaneen yhteistyön seurauksena suomalaiset indiemuusikot Local Al ja Mummypowder ovat säveltäneet musiikkia Hertellin runoihin. – Monet asiat tulee tehtyä hyvin. Yhdessä asiassa hän haluaisi tulla paremmaksi. Isyyden toteuttaminen on ollut aiemmissa sukupolvissa paljon vaikeampaa. Uusimmassa kokoelmassaan hän halusi tuoda esiin omien kokemustensa kautta ääniä, jotka kertovat isyydestä, vanhemmuudesta, perheestä, lapsuudesta ja sukupolvien ketjusta. Pelot ovat asia, josta isyyden yhteydessä ei juuri puhuta . Harri Hertell tunnistaa ja tunnustaa olevansa isänä epätäydellinen, kuten itse elämäkin, mutta on omasta isyydestään myös ylpeä
Hän esiintyy myös itse, vetää lavarunoustyöpajoja, tekee dj-keikkoja ja suunnittelee musiikkitaustoja erilaisiin tilaisuuksiin. Vielä nimettömän teoksen aiheena ovat aakkoset, jotka touhuavat kaikenlaista hullunkurista. LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 43 LM7_s40-43_HarriHertel.indd 43 LM7_s40-43_HarriHertel.indd 43 8.10.2020 16.55 8.10.2020 16.55. Esimerkiksi Mariskan Määt ja muut sisältää 5-vuotiaan lapsen mielenmaisemaan istuvaa hauskaa lyriikkaa. Harri Hertell julkaisee ensimmäisen lastenkirjansa ensi vuoden puolella. Apurahatkin auttavat osaltaan. On vaihtelevassa työnkuvassa hyvääkin: Hertell kykenee sovittelemaan töitään joustavasti perheen tarpeiden mukaan. – Vaikka runoilija olenkin, en ole lähtenyt pakkosyöttämään runoutta, vaikka hyvää lastenrunoutta on tarjolla kohtuullisen paljon. Lisäksi syntyy tilausrunoja ja runoteoksia. Oleellisimpia eivät ole taloudelliset asiat: rahasta ei ole hyötyä, jos ei saa rakkautta, hyväksyntää ja turvaa. Harri Hertell käy Lammassaaressa ympäri vuoden kirjoittamassa. Hän kokee, ettei heillä ollut hänen lapsuudessaan todellista yhteyttä. Tarkoitus on tehdä töitä sen verran, että saa pakolliset menot maksettua. Kuopukselle kirjat ovat vielä pääasiassa vain kivoja esineitä, mutta kun hän näkee kaikkien jatkuvasti lukevan, kirjojen sisältö alkaa pikkuhiljaa kiinnostaa. n > Runot ovat Harri Hertellin teoksesta Kaikki tunteet sallittuja. – Koen olevani meidän suvun mieslinjassa ensimmäinen, jolla on mahdollisuus ja hyvät lähtökohdat toteuttaa isyyttä tavalla, joka on aika lailla terveellä ja hyvällä pohjalla. Isäkin on vanhemmilla päivillään lähentynyt poikansa kanssa. elantoa itse luomallaan ammatilla. Kirjat valitaan lasten kiinnostuksen mukaan. Miksi meistä vain toiset saavat aloittaa rakkaudella ja huolenpidolla toiset joutuvat vetämään peiton pään yli kuunnellen riitelyä pamahtavia ovia eivätkä uskalla pyytää pottaa tai kertoa kutiavasta pepusta. Perheessä luetaan monipuolisesti. Tarinoissa on hyvä olla vielä ainakin jonkin verran kuvitusta. Aivan helppo ei ole ollut Hertellinkään suhde isäänsä . Kokoelman runoissa puhutaan myös sosiaalisista epäkohdista, siitä, ettei kaikilla lapsilla ja isillä ole helpot lähtökohdat. Hän on kulttuurin moniotteilija, jonka monet muistavat lavarunoustapahtumia järjestävän Helsinki Poetry Connectionin perustajana. Kamiinalla mökin saa nopeasti lämpimäksi ja sen kahdella levyllä valmistuvat ruuat. Hän on jo jättäytynyt sivuun kollektiivin toiminnasta, mutta järjestää edelleen 30–40 runotapahtumaa vuodessa, esimerkiksi joka toinen vuosi pidettävän Sieravuoren lavarunofestivaalin Eurassa. Hertell vetää kuukausittaista runokisailua helsinkiläisessä ravintola Tenhossa sekä kuratoi yksittäisiä runoklubeja ja tapahtumia. – Se, minkälaiset lähtökohdat kukin saa, vaikuttaa niin älyttömästi. – Ihmiset eivät tänä päivänä ymmärrä, miten suuri merkitys lukemisella on niin monella tapaa. Hertell näkee isänsä puoleisessa suvussa jonkinlaista isättömyyttä, joka on käytännössä tarkoittanut henkisen turvan ja hyväksynnän puutetta. Esikoiselle mieluisia ovat juuri nyt prinsessasadut. Tuntuu, että sen toteuttaminen on aiemmissa sukupolvissa ollut paljon vaikeampaa. – Tykkään kaikesta työstäni, mutta tekisin mielelläni pikkaisen vähemmän perheen ja itseni takia. Hän kuitenkin ymmärtää riittävästi isänsä taustoja ja sitä, mitä tämä on ollut omassa lapsuudessaan vailla. Lukeminen on myös helppo tapa olla lapsen kanssa lähekkäin: saada kiva rauhoittava hetki ja läheisyyttä. Kirjastossa käydään säännöllisesti, ja olohuoneen nurkassa on aina metrinen pino lastenkirjoja odottamassa lukijaansa. Hertell ja hänen vaimonsa lukevat lapsille paljon, joka päivä, vähintään illalla. Tämä kaikki kasvokkain ennen koronaa, ja sen aikana osittain verkossa. Tuore hankinta on Mauri Kunnaksen Seitsemän koiraveljestä. Hertell on käsitellyt asiaa terapioissa, ja kiittää äitiään, joka on aina ollut läsnä ja osannut keskustella
Se on internetin piilotettu osa, joka ei näy hakutuloksissa. – On olemassa paikkoja ja tapahtumia, joissa voi hakkeroida laillisesti. Ongelma on usein se, etteivät kasvattajat tiedä tai ymmärrä, millaisessa kybermaailmassa lapsi tai nuori elää. Mutta verkkorikokseen syyllistyneelle nuorelle ja tämän vanhemmille tulee usein täytenä yllätyksenä, että poliisi voi tulla tekemään kotietsinnän. Viime aikoina paljon harmia ovat aiheuttaneet verkosta löytyvät työkalut, joilla hakkerointia voi harjoittaa varsin helposti ja jopa automaattisesti. Nuoremmilla näin ei ole. Hakkeroimalla voi saada aikaiseksi myös hyvää. He voivat saada työkaluilla paljon taloudellista vahinkoa aikaiseksi, myös itselleen. Nuorimmat verkkorikoksista kuulustellut ovat olleet 15-vuotiaita. den murtautua heidän järjestelmäänsä ja löytää sieltä epäkohtia, kertoo hankkeen projektipäällikkö Viivi Lehtinen. – Verkkoetiikan opettaminen kuuluu kaikille, jotka ovat mukana lapsen elämässä: vanhemmille ja ammattilaisille, Marko Leponen sanoo. Osa hakkereista ei kuitenkaan tee verkkorikoksia vaan estää niitä. – Nuori ymmärtää tehneensä pahaa, mutta ei tehneensä rikosta, kertoo tutkinnanjohtaja Marko Leponen keskusrikospoliisin (KRP) Kyberrikostorjuntakeskuksesta. He etsivät verkosta haavoittuvuuksia ja ilmoittavat niistä organisaatioille. Vanhemmat ovat opetelleet toimimaan verkossa, lapset ovat syntyneet elämään verkossa, Leponen jatkaa. MERVI JUUSOLA K un nuori hajottaa bussipysäkin, jokainen ymmärtää, että poliisi tulee paikalle. Työkaluja käytetään myös kiusaamisen välineinä. Niissä yritykset tarjoavat hakkereille tilaisuuNuoria hakkereita voidaan värvätä likaisen työn tekijöiksi ammattirikollisuuden palvelukseen. KRP on aloittamassa hanketta, jonka tavoitteena on puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa nuorten verkkorikollisuuteen. – Suuri huoli on siitä, että nuoria hakkereita värvätään likaisen työn tekijöiksi ammattirikollisuuden palvelukseen, Leponen kertoo. Monet nuoret elävät kyberfyysisessä maailmassa, jossa verkkomaailma ja fyysinen maailma ovat yhtä. Syvä verkko tuo uusia haasteita kasvattajille. Teknisesti taitavat nuoret saattavat pilata uramahdollisuutensa hankkimalla rikosrekisteriin merkinnän verkkorikoksesta, vaikka he voisivat ansaita hyvin käyttämällä taitojaan työelämässä. Mustahattujen toiminta on hajottavaa ja rikkovaa, epäeettistä ja rikollista. KRP:n hankkeessa halutaan kertoa lapsille ja nuorille laillisista ja eettisistä tavoista harjoitella hakkerointia. Melkein kuka tahansa osaa käyttää niitä. Organisaatiot tarvitsevat eettisten hakkereiden osaamista. Valkohatut toimivat eettisesti ja pyrkivät lisäämään verkossa toimimisen turvallisuutta. Millainen sosiaalisten kontaktien verkosto lapsella tai nuorella on verkon piilotetulla puolella. Yhä useampi lapsi ja nuori on oppinut menemään verkon pimeälle puolelle Tor-selaimella. Niinpä hakkerointia ovat ryhtyneet harrastamaan sellaisetkin lapset ja nuoret, joiden tekniset taidot eivät ole kovin hyvät. vanhemmuus Mitä jokaisen kasvattajan on Älä järkyty, jos lapsesi paljastuu hakkeriksi. Aiheuttavatko laitteet levottomuutta tai riippuvuutta. Kasvattajat ovat tottuneet miettimään sääntöjä ja periaatteita, jotka liittyvät internetin pinnalla näkyvään osaan. Kansainvälisestä verkkorikollisuudesta on tullut valtava bisnes, ja teknologian kehittyessä myös verkkorikollisuus kehittyy. Mitä syvässä verkossa tapahtuu, ja syyllistyykö lapsi ehkä ymmärtämättään rikolliseen tekoon. HYVÄ TIETÄÄ HAKKEREISTA. – Vanhempien sukupolvella on tarkka raja verkon ja ”todellisen” maailman välillä. 44 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s44-45_Hakkerit.indd 44 LM7_s44-45_Hakkerit.indd 44 8.10.2020 16.45 8.10.2020 16.45. Monet hakkereista eivät tee verkossa hyvää eivätkä pahaa. Millä tavalla lapsi saa olla mukana sosiaalisessa mediassa. Pohdimme, kauanko lapsi saa olla koneella. Hakkerit on tapana jakaa valkoja mustahattuihin (whitehatja blackhat-hakkereihin). Nykyään tarvitaan yhä taitavampia tietoturvan osaajia, jotka osaavat mennä syvälle verkkoon ja ymmärtävät, miten verkkorikolliset ajattelevat ja toimivat. Kun mediassa puhutaan verkkorikollisuudesta, tekijää kutsutaan usein hakkeriksi. Internetissä on myös alamaailma, syvä verkko (deep web), jota kutsutaan myös pimeäksi verkoksi (dark web)
Se ei tarkoita, että lapsesta on tullut verkkorikollinen. Lapsille ja nuorille kannattaa muistuttaa, että teknologian tarkoitus on kehittää elämää ja hyvinvointia, ei tuhota sitä. Hänet tunnetaan myös Yleisradion Team Whack -ohjelmasarjasta, jossa hän näyttää kahden muun hakkerin kanssa, minne kaikkialle voi murtautua. Iiro Uusitalo on hakkeri ja tietoturvatutkija, joka murtautuu ammatikseen yritysten verkkoihin ja etsii niistä haavoittuvuuksia luvallisesti. Ihmisellä on sisäsyntyinen taipumus suunnata sinne, missä hän kokee vallan ja pystyvyyden tunteita. He Pimeässä verkossa voi ostaa huumeita, aseita, hakkerointia, seksiä tai jopa murhia. – Joka kerta on käynyt ilmi, että nuori on käyttänyt verkosta löytyviä työkaluja. Kun nuori kohtaa verkossa monia samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä ympäri maailmaa, laiton toiminta saattaa alkaa tuntua normaalilta. Jos et päästäisi lasta kulkemaan yksin ympäri New Yorkia, älä anna hänen myöskään seikkailla täysin omin päin kybermaailmassa. Niillä pyritään estämään jonkin verkkosivuston käyttö. l Kysele, mitä verkkoyhteisöissä tapahtuu. Valkohattu-yhteisöt tuomitsevat rikollisen ja epäeettisen hakkeroinnin. Hän on valkohattu-hakkeriyhteisö Team ROT:n perustajajäsen. Ne muodostuvat useimmiten kaveriporukoista, jotka tuntevat toisensa myös verkon ulkopuolella. Hän ei osaa hahmottaa, miten paljon taloudellista vahinkoa ja stressiä hän aiheuttaa ihmisille, jotka istuvat laitteen toisella puolella, projektipäällikkö Viivi Lehtinen kertoo. Koska tahansa voi joutua tekemisiin poliisin kanssa. l Jos lapsi käyttää vieraita sanoja, joita et ymmärrä, googleta! myös mahdollisuutena. Suomessa on useita hakkeriyhteisöjä. – Nuoret hakkerit ajautuvat pimeälle puolelle samoin kuin perinteisestikin rikolliseen toimintaan: he ovat päätyneet huonoon seuraan, tutkinnanjohtaja Marko Leponen KRP:sta sanoo. Ennen se oli salattu juttu, nyt ihmiset kertovat suoraan olevansa hakkereita, Uusitalo kertoo. Sama pätee eettiseen hakkerointiin, Uusitalo sanoo. Viime aikoina vanhemmat ovat ottaneet Iiro Uusitaloon yhteyttä, kun lapsen hakkeritouhut huolestuttavat. Jos löytää haavoittuvuuden, sitä ei paljasteta toisille hakkereille ennen kuin organisaatio on korjannut sen. Kyberpsykologi Mary Aikenin mukaan hakkereita yhdistää usein korkea riskinsietokyky, taipumus kontrollointiin, kehittyneet tekniset taidot ja lainsäädännön kyseenalaistaminen. – Hakkerikulttuuri on muuttunut avoimemmaksi. – Lapsensa tunteva vanhempi huomaa kyllä, milloin lapsi välttelee jostakin asiasta puhumista tai valehtelee. Jos lapsi on kiinnostunut hakkeroinnista, asiasta on tärkeää keskustella ja ohjata lasta oikeaan suuntaan. Hakkerointi voi olla myös eettistä. Tyypillisiä nuorten tekemiä verkkorikoksia ovat palvelunestohyökkäykset (dossaukset). Siellä kokoontuvat myös verkkorikollisyhteisöt. TÄÄLLÄ VOI HAKKEROIDA LAILLISESTI! l Hackr.fi l Hackerone.com l Bugcrowd.com l Hackthebox.eu l Citysec.fi l Disobey.fi/2021/ ovat yleensä taitavia ymmärtämään sekä systeemejä että ihmismieltä. Valkohattuhakkeroinnilla ansaitsemisen voi aloittaa haavoittuvuuspalkkio-ohjelmista. Edes todellista kotimaata ei aina paljasteta toisille. Hän toivoo silti, että kasvattajat näkisivät nuoren hakkeriharrastuksen Verkkorikoksen motiivina on yleensä halu näyttää kavereille. Teen työkseni sekä hyökkäävää että puolustavaa tietoturvatutkintaa, Uusitalo tarkentaa. Eli yritys maksaa palkkion, jos hakkeri ilmoittaa yrityksen verkosta löytämästään haavoittuvuudesta. KASVATTAJA l Ole aidosti kiinnostunut lapsen tai nuoren tekemisistä myös verkossa. Hyvä keskusteluyhteys kannattaa luoda jo silloin, kun lapsi on pieni. Hyökkäyksen kohdetta voidaan esimerkiksi estää pääsemästä sähköpostiin tai tiettyyn verkkopalveluun. Uusitalon mukaan huoli nuorten hakkereiden värväämisestä ammattirikollisiksi ei ole liioiteltu. Nuori ajattelee vain kokeilevansa. – Tietoturva jakautuu hyökkäävään ja puolustavaan (red team ja blue team). Yhteyttä voi olla aika vaikeaa luoda siinä vaiheessa, kun lapsi on jo huoneeseensa sulkeutuva ja ovia paiskova teini, Marko Leponen toteaa. l Älä säikähdä, jos selviää, että lapsi on hakkeri. Hakkeroinnin yllykkeenä ovat yleensä viha, rakkaus tai uteliaisuus. – Et voi mennä naapurin ovesta sisään ilman lupaa, vaikka ovi olisi auki. l Pidä yllä hyvää keskusteluyhteyttä. Kansainvälisissä yhteisöissä hakkerit saattavat tuntea toisensa vain nimimerkillä. – Verkkorikoksen motiivina on yleensä halu näyttää kavereille ja innostus kokeilla, miten pitkälle omat taidot vievät. – Rekrytointia tapahtuu varmaan parhaillaankin. – Ihmisten laitteita ei käpistellä ilman lupaa, eikä heidän tietojaan julkaista. Valkohattuhakkerointi voi olla tulevaisuuden uran kannalta hyvä harrastus: maailmalla on jo kahdeksan hakkeria, joista on tullut tietoturva-alan miljonäärejä. Mustahattuhakkerointiin liittyy aina samanlainen stressi kuin kaikkeen muuhunkin rikolliseen toimintaan. Yhteisöissä hakkeri voi luoda itselleen kyberidentiteetin, joka voi olla hyvin toisenlainen kuin verkon ulkopuolinen persoona. n LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 45 LM7_s44-45_Hakkerit.indd 45 LM7_s44-45_Hakkerit.indd 45 8.10.2020 16.45 8.10.2020 16.45
Koska lapse. 12 kk . Määräaikainen 6 kk 55,00 . palvelukortti TILAA NÄKÖISLEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2020 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus Va sta an ott aja m ak saa po stim ak su n MA AIL MA Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta usl äh ety s Tilaushinnat . Kestotilauksena . Digi 6 kk 29,00 Postituslisät ulkomaille . Määräaikainen opiskelija 12kk 58,00 . Määräaikaistilauksena . Lahjatilauksena . Opiskelijatilauksena . ova. https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ HINNAT VAIN 29 e (6 kk) ja 49 e (12 kk)! MA AIL MA VALENTINA IBRAHIMI TEKEE VAPAAEHTO ISTYÖTÄ NUORTEN TURVATALO SSA ONKO LAPSESI HAKKERI. ?ärkein ?ä, mi?ä meillä on! LM 3/2020 s.1 MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 5 | 2020 MERIHEIMO-PURJEHDUS ANTAA ELÄMÄLLE SUUNTAA | 14-VUOTIAS SANDRA ELI KAKSI VUOTTA SAKKENA | LASTEN #METOO-KAMPANJA | VASTUULLISET LASTEN VAATTEET KUN NUORI MUUTTAA OMAAN KOTIIN | MITEN LEIRIKESÄ ONNISTUI. ?ärkein?ä, mi?ä meillä on! LM7_s46_Palvelusivu.indd 46 LM7_s46_Palvelusivu.indd 46 8.10.2020 16.44 8.10.2020 16.44. 12 kk . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Kustantaja Lastensuojelun keskusliitto www.lskl.fi TILAA LEHTI ITSELLESI TAI LAHJAKSI https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . Määräaikainen 12 kk 79,00 . 6 kk . Kesto 12kk 69,00 . 12 kk . 6 kk . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). 6 kk . Eurooppaan 12 kk 30 e . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. | KUUDESLUO KKALAISTEN LUKUHAAST E: 5 000 KIRJAA! TEINIPOJAT VALMISTAVA T KIERRÄTYSM ATERIAALEIS TA UNIIKKEJA VAATTEITA Koska lapse. Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. TEE TILAUS os. tilaat lehden . ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. ova. ?ärkein?ä, mi?ä meillä on! LASTENSUO JELUN KESKUSLIITO N LEHTI 7 | 2020 . Kesto 6kk 45,00 . ova. Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. 3 kk . MA AIL MA LASTE NSUOJ ELUN KESKU SLIITO N LEHTI 3 | 2020 PEPPI SUOMI NEN ELÄÄ TÄYTTÄ ELÄMÄ Ä | KIITOS GEENIT ESTIN: SERKU KSET LÖYSIV ÄT TOISEN SA! | LASTEN SUOJEL UN KARU ARKI: TAPPOU HKAUK SIA TYÖSSÄ | VAIKUT TAAKO VANHE MMAN KOULU TUS TAI PALKKA SIIHEN , KUOLE EKO LAPSI SYÖPÄ ÄN. Lahjaksi . Digi 12 kk 49,00 . Kesto 3 kk 29,50 . ALKOH OLI, KANNA BIS, NUUSK A – NUORT EN MIELES TÄ VALIST US EI OLE ONNIS TUNUT Koska lapse. 12 kk . Itselleni . Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2020 . 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa
Lastensuojelu kirjaa jokaisen kohtaamisen järjestelmäänsä. Olen kysynyt myös tavallisten ihmisten kokemuksia. Olen ammatiltani toimittaja. Olen onnistunut löytämään lastensuojelun kentältä luottohenkilöitä, jotka ovat auttaneet kulisseissa. Näin palaveri kirjataan kokonaisuudessaan ilman tulkintoja, jolloin piilovallankäytön mahdollisuus vähenee. Kuitenkin kirjoitus on usein väistämättä tulkintoja, jotka ovat usein piilossa tapahtuvaa vallankäyttöä. lain kahdeksannessa pykälässä todetaan: ”...on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaan pitäisi jaksaa lukea ja korjauttaa kaikki, mikä tuntuu ylivoimaiselta jo muutenkin äärimmäisen stressaavassa tilanteessa. Meillä on laillinen oikeus pyytää sellaista palvelua, josta olisi perheellemme hyötyä . Audiodokumentit ovat pieniä, ja teknologia mahdollistaa niiden automaattisen litteroinnin. 2. Dokumentaatioon uusi automaatio: kaikki palaverit nauhoitetaan. LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 47 LM7_s47_LS_Kolumni.indd 47 LM7_s47_LS_Kolumni.indd 47 8.10.2020 16.40 8.10.2020 16.40. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen”. Kuulimme muualta, että meillä on oikeus pyytää palavereihin mukaan tukihenkilö, nauhoittaa palaverit, pyytää kirjaukset luettaviksi ja tehdä niihin korjauspyyntöjä. Tällä tavoiteltaneen avoimuutta. Onko lastensuojelun asiakkaalla oikeuksia. Lastensuojelusta emme ole tietoa saaneet, vaikka olisi pitänyt. Asiakkaan oikeudet ja tuki kootaan selkokieliseksi oppaaksi, joka on helposti saatavilla verkossa ja esitteinä. Silti erityislapsen äitinä – ja juuri siksi – minun on lastensuojelun asiakkaana täytynyt tehdä valtavasti työtä löytääkseni tietoa edes perusoikeuksistamme. Uskallan väittää, etten ole ainoa, jossa sana ”lastensuojelu” herättää pelkoa. Valtavan koneen työntekijöillä ei ole liikkumavaraa, eikä asiakkailla juuri vaikuttamisen mahdollisuuksia, vaikka muuta väitetään. (Kyllä, se on ollut valitettavasti tarpeellista. Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, tarkemmin sen neljännessä pykälässä, todetaan: ”Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet…” Lastensuojelu tarjoaa monen kokemuksen mukaan lähtökohtaisesti pelkästään perhetyötä kaikille asiakkailleen riippumatta siitä, mitä perhe itse ja laki sanoo. Olen soittanut sijoitettujen lasten yhdistyksiin, aluehallintovirastoihin, ylitarkastajille, juristeille, sosiaaliasiamiehille ja välillä potilasasiamiehelle. Olen tarvinnut ”suomentajaa” sille, mitä tapahtui tai on tapahtumassa, mitä se tarkoittaa ja mihin se mahdollisesti voi johtaa.) Tietoa oikeuksistamme ei ole helposti saatavilla, vaikka pitäisi olla – etenkin, kun asia koskee elämän tärkeintä aluetta: perhettä ja kotia. Laki sanoo, että perheellä on oikeus kieltäytyä avohuollon tukitoimista eli meidän tapauksessamme perhetyöstä. Lastensuojelun dokumentaatio on yksi valtava kokonaisuus, jossa asiakkaan oikeusturva horjuu . Kieltäytymisestä ei saisi tulla sanktioita, mutta siitä tulee. LA STENSUOJEL U ER ITY ISLAPSIPERH E Kolumnin kirjoittaja on viestinnän ammattilainen ja erityislapsen tavallinen äiti, joka päätyi katsomaan lastensuojelua asiakkaan näkökulmasta. Selvitystyö onkin vaatinut kymmeniä puheluita, sähköposteja ja lastensuojelulain ja lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista lukemista. Mainittiin kilpailutus, ja sanottiin, ettei voida. Järjestelmä sanoo toisin. Hän kertoi, että silloin lastensuojelun pitää käsitellä pyyntömme virallisesti ja perustella, jos palvelua ei tarjota. Em. Sosiaaliasiamies neuvoi tekemään 1) hakemuksen, jossa pyydämme 2) avohuollon tukitoimena 3) sellaista tukea, jota toivomme 4) valituskelpoisena päätöksenä. Hänestä etenkään erityislapsiperheet eivät kuulu lähtökohtaisesti lastensuojeluun vaan terveydenhuoltoon. Konkreettiset ehdotuksemme: 1. kolumni Laki on siis puolellamme, mutta lastensuojelujärjestelmä valitettavasti ei. Tämän tiedon pitäisi olla kaikkien ulottuvilla. Yleensä aletaan uhkailla huostaanotolla. Ainoa, mitä tarjottiin ja mihin painostettiin, oli perhetyö. Työni on ottaa selvää asioista. Kun pyysimme perhetyön sijaan muuta, lastensuojelussa tuli hiljaista
Kiinnostuin muodista Pyryn ja muiden kavereiden kautta, ja huomasin, että se onkin luovuudessaan kiehtova maailma. Tuunaamalla pystyy hyödyntämään vaatekappaleita, jotka ovat hyödyttömiä sellaisenaan. Pyry on samoilla linjoilla. – Vaate voi olla simppeli, mutta teemme niistä huomattavasti radikaalimpia, sellaisia mitä ei normaalisti näe kaduilla tai vaatekaupoissa. Jokainen vaate on mahdollisuus. Ensimmäinen tuunattu vaate oli musta takki, jonka huppuun ja olkapäille Ben liitti pystyssä sojottavat sarvet. – Yleensä lopputulos on parempi kuin kuvittelinkaan, hän naurahtaa. Myös Pyryn kaverit innostuivat vaatteiden tuunauksesta. Pyry kiinnittää mustia, harmaita ja armeijanvihreitä tilkkuja housuihin nuppineuloilla ja surruuttaa sitten ne siksakilla kiinni. – Pienenä tykkäsin piirtää ja rakennella legoilla. Ehjät osat voi hyödyntää uudeksi kokonaisuudeksi, ja näin saa kätevästi kierrätettyä paljon materiaalia. Viime vuoden kesällä hän alkoi ommella farkkuihin kangastilkkuja käsin. Kierrätys Kaikki alkoi siitä, kun Pyry halusi erottua massasta. Hän ei improvisoi Pyryn lailla, vaan hänen on ensin suunniteltava ja hahmoteltava työ paperille. Huppari, jonka hupun saa vetoketjulla umpeen ja maailmaa voi tirkistellä pyöreiden, verkotettujen silmäaukkojen läpi. Kaikki materiaalit olivat kierrätettyjä, totta kai. BEN 48 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s48-51_Vaatesuunnittelijat.indd 48 LM7_s48-51_Vaatesuunnittelijat.indd 48 8.10.2020 16.31 8.10.2020 16.31. Takissa voi kuljettaa paljon ”roinaa”. Juuri tänä aamuna valmistui armeijan takki, johon on yhdistetty osia armeijan repusta, muun muassa taskuja ja selässä roikkuva olkahihna. Sen jälkeen Pyryä ei pidellyt mikään. Kynsilakalla ja roudarinteipillä tuunattu lippalakki. Pyry kutsuu työtapaansa freestailaukseksi. Kaverukset haluaisivat päästä muokkaamaan kenkiä lisäämällä niiEn voisi pitää massavalmistettuja vaatteita. Tyyli Keski-Suomessa on helppo erottautua joukosta, sillä kaverusten mielestä harva pukeutuu kovin persoonallisesti. Pidin myös pianonsoitosta ja luovista videopeleistä, kuten Minecraftista. Syntyi collegepaita, jonka etupuolella luuranko soittaa luuttua. TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN M uuramelainen Pyry Hämäläinen, 17, mallailee kangaspaloja kirpputorilta löytämiensä housujen päälle. En voisi pitää massavalmistettuja vaatteita tai sellaisia, joiden tekemiseen ei ole käytetty luovuutta. Ompeleet erottuvat ja osa liitoksista on tarkoituksella jätetty huolittelematta, jotta kangas purkaantuu ”repsottavaksi”. Hän maalasi lenkkitossunsa räikeillä väreillä: violetilla, pinkillä, sinisellä. Ben luonnehtii tyyliään yksinkertaiseksi, mutta pitää toisaalta vaatteista, joiden muoto tai ulkonäkö poikkeaa tavallisesta. Lanka saa olla eriväristä, jotta ommel erottuu. Tällaisista yksityiskohdista syntyy käsintehdyn leima. Alusta pitäen mukana on ollut jyväskyläläinen Ben Houghton, 17, joka on tuntenut Pyryn alakoulun ensimmäiseltä luokalta lähtien. Jos katkaisisi lahkeet tuosta ja vaihtaisi alaosan toisista housuista. – Esimerkiksi erittäin isopohjaiset kengät tai huppari, jossa on kaksi huppua. harrastus Vaatteet on MUN AATTEET Ben Houghton ja Pyry Hämäläinen valmistavat kierrätysmateriaaleista uniikkeja vaatteita, joita haluttaisiin ostaa jopa New Yorkissa. Sitten hänen äitinsä huomautti, että olisi ehkä helpompaa käyttää ompelukonetta. Hänellä saattaa olla idea, joka kehkeytyy matkan varrella. Mitä jos kiinnittäisi taskun armeijan repusta tuohon sivuun
Ben Houghton (vas.) opiskelee toista vuotta iltalukiossa ja Pyry Hämäläinen aloitti tekstiilija muotialan kaksoistutkinnon opiskelun Jyväskylän Gradiassa. LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 49 ›› LM7_s48-51_Vaatesuunnittelijat.indd 49 LM7_s48-51_Vaatesuunnittelijat.indd 49 8.10.2020 16.31 8.10.2020 16.31
Ben yllään takki, johon on liitetty muun muassa repun osia. Tädiltä lainassa oleva vanha Husqvarna saa kyytiä, kun kaverukset ompelevat vaatemallistoaan. Ensimmäiset itse kaavoitetut vaatteet syntyivät viime kesänä. Malliston ydinajatus kirjoitetaan vaatteeseen käsin. 50 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s48-51_Vaatesuunnittelijat.indd 50 LM7_s48-51_Vaatesuunnittelijat.indd 50 8.10.2020 16.31 8.10.2020 16.31. Ben on suunnitellut ydinräjähdyspaidan. Pyry Hämäläinen (vas.) ja Ben Houghton työstävät uusiovaatetta, luokkakaveri Sire Sane toimii sovitusmallina
– Vältän uusien vaatteiden ostamista, jotta hiilijalanjälkeni pysyy mahdollisimman pienenä. Hän myös miettii hyvin tarkkaan ennen tuotteen ostamista, tarvitseeko sitä todella. Malleiksi saapui varta vasten seitsemän Benin ja Pyryn kaveria ympäri Suomea talkoohengessä. Jokaiseen vaatteeseen ommellaan käsinkirjoitettu lappu, josta löytyy poikien tunnuslause Making things from stuff. Jos hän näkee kaverinsa heittävän roskia maahan, hän ei epäröi huomauttaa siitä. Olin iloinen, kun kirpputorit taas avattiin tauon jälkeen. Pääasiallisin lähteeni taitaa olla modernin elämän tylsyys ja merkityksettömyyden tunne, Ben sanoo. Tarkoitus on jatkossakin pitää vaatteet uniikkeina. Myös Ben haaveilee, että pystyy tulevaisuudessa elättämään itsensä taiteella: tekemällä vaatteita tai musiikkia. Pyry ei voi sietää roskaamista. Tärkeintä, että vaatteen tunnistaa käsin luoduksi. Aivot tekevät töitä, vaikka ei suoranaisesti ajattelisikaan mitään. Improvisointi on tärkeää. Heidän vaatemallistonsa kantaa nimeä World Full of Hurt. Eniten ajatukset jalostuvat tehdessä. Pyry ja Ben pitävät tärkeänä, että myös nuorilla on varaa ostaa näitä vaatteita, niinpä mikään ei ainakaan toistaiseksi maksa yli 200 euroa. Se jäi pyörimään hänen mieleensä, ja siitä tuli myös ydinpommikuvaidea yhteen hänen tuunaamaansa paitaan. – Saan inspiraatiota omasta elämästäni, tuskista, muusta taiteesta. Emme lokeroidu pelkästään vaatteidentekijöiksi, sanoo Pyry. – Maailma näyttäytyy synkkänä paikkana. Välillä taustalla oleva ajatus on isompi, välillä pienempi, kertoo Pyry. Kaverit ideoivat yhdessä kävellessään, videopelejä pelatessaan tai musiikkia kuunnellessaan. Kierrän kirpputoreilla lähes päivittäin. Siellä voi ideoida ja ommella omassa rauhassa koko viikon. Olen jo tehnyt paljon löytöjä! Ben vastustaa erityisesti vastuuttomuutta: ihmisten pitäisi enemmän ottaa vastuuta omista teoistaan, esimerkiksi oltuaan ilkeitä toisilleen. – Teemme yhä isompia ja erilaisempia töitä ja keksimme koko ajan uusia keinoja luoda uniikkia leimaa. Tulevaisuus Kesällä valmistui ensimmäinen vaatemallisto. PYRY LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 51 LM7_s48-51_Vaatesuunnittelijat.indd 51 LM7_s48-51_Vaatesuunnittelijat.indd 51 8.10.2020 16.31 8.10.2020 16.31. Yksi takeista olisi mennyt New Yorkiin, mutta sopivaa maksutapaa ulkomaille ei vielä ollut käytössä. Voi olla, että tuunaaminen jää pian vähemmälle, uumoilee Pyry. Lisäksi he haluaisivat tehdä vaatteita alusta pitäen itse, tietenkin kierrätysmateriaaleista. Luovuus Oikeastaan kyse onkin enemmän taideteoksista kuin vaatekappaleista: meneillään on kokonaistaideteos, johon liittyy myös maalauksia, itse tehtyä musiikkia ja videoita. Tähän saakka myynti on hoitunut @WorldFullofHurt -Instagram-tilin kautta. Haluamme vaatteita tekemällä luoda kontrastia maailman tuskaan, näyttää kauniita asioita ja välittää fiksua sanomaa. Pakottamalla ei synny mitään. Lappu haalistuu pesussa, mutta niin on tarkoituskin. Sen kuvasi Jyväskylän Lutakonaukiolla Pyryn täti, valokuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen. Jatkossa saatamme julkaista myös maalauksiamme. Poikien mielestä vaatteilla voi ottaa kantaa. – Olemme jo tutkailleet kaavoja ja vaatteiden muotoja. Ideoita nuoret miehet saavat kaikesta ympärillään: taiteesta, kaveriporukan vitseistä, bändien albumien kansista sekä sisäisestä maailmastaan, kuten unista. Aatteet Joka toinen viikko nuoret miehet koppaavat ompelukoneet kainaloon, vaatteet kasseihin ja muuttavat työhuoneensa Benin isän asuntoon tämän poissaollessa. Hän näki kerran unta ydinräjähdyksestä ja ymmärsi, miten helposti maailma voi tuhoutua. Ben tekee musiikkia tietokoneohjelmien avulla, mutta soittaa myös pianoa ja kitaraa. Verkkokauppakin on periaatteessa valmiina. n Jokainen vaate on mahdollisuus. hin osia, mutta se on käytössä olevilla välineillä vielä liian hankalaa. He tarvitsisivat 3D-printteriä, mutta sellaiset ovat kalliita. Pyry on kirjoittanut T-paitaan Social media brainwash. – Annetaan ajatusten muhia ja jalostetaan niitä
harrastus KANIT kohtasivat faninsa 52 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s52-54_KaniPerhe.indd 52 LM7_s52-54_KaniPerhe.indd 52 12.10.2020 15.23 12.10.2020 15.23
Karanteeninsa jälkeen Amadeus päätti, että se haluaa vain Mörskyt. Näin se saa aikaa tutustua hoitajiinsa ja uuteen kotiinsa. Ennen Amadeusta kanit asuivat talvet varsinaisessa ulkorakennuksessa ja kesät pihalla. Suvi Mörsky nimittää tytärtään kanikuiskaajaksi. Kanit ovat persoja herkuille: annoksissa maltti on valttia. Perhe tiesi, että lajitoveri tekisi Amadeuksellekin hyvää, mutta kanin järkähtämättömyyttä on kunnioitettu. – Olemme asentaneet molempiin lämpölamput. Maaseudulla vastaanotolle on matkaa, eikä eksoottisten eläinten lääkäreitä juuri löydy. Amadeuksen tiheä, tuuhea ja silkkimäinen turkki ei juuri läpäise hilsettä, joka allergisoi Santtua, 18, ja vanhempia. Kaikki kanit ovat lähikunnista, ja terveyssyistä ne on kaikki steriloitu. Olivia, Dori ja Ferguson ovat Fionan poikasia. Mörskyillä on kattava ensiapulääkekaappi ja paljon tietoa, miten tarvittaessa aloittaa hoito. Ne laitetaan päälle, kun pakkasta on viisi astetta. Vuoden heinät, ruokapelletit ja kuivikkeet kuudelle maksavat 300 euroa. – Uusi kani viettää aluksi kuukauden karanteenissa. 13-vuotias Maija tarjoaa Fionalle palasen näkkileipää. Kanikodit ovat talviasuttavia, ja niiden yhteydessä on ulkotarha. Lemmikeillä on helppo näyttää, mitä perustarpeita eläimillä on ja miten ne palkitsevat hoitajan rakkaudella. Perhe adoptoi Dinan muutamia vuosia sitten, ja hylätty, viimeisillään tiineenä ollut Fiona kotiutui perheeseen samoihin aikoihin kuin Amadeus. ANNE SAARIKETTU | KUVAT PÄIVI KARJALAINEN Kaikkia eläviä olentoja tulee kunnioittaa. Talvella tuoreisiin yrtteihin ja kasviksiin kuluu pari euroa päivässä. Lemmikin ottaminen oli Suville ja hänen puolisolleen Samille aina selvää. Dori, Fiona ja Olivia asuvat pihalla leikkimökissä, Dina ja Ferguson viime kesänä rakennetussa kanilassa. Rotukani Amadeus asettui sananmukaisesti taloksi Kokkolan Lohtajalle kaksi vuotta sitten, vaikka alun perin tarkoitus oli, että se asuisi ulkona. Allergian vuoksi kissa tai koira ei tullut kyseeseen, joten vanhemmat päätyivät kaneihin, koska Suvilla oli ollut niitä lapsena. – Meistä on ollut tärkeää opettaa lapsille, että kaikkia eläviä olentoja tulee kunnioittaa ja heikommistaan pitää huolehtia. Akuutisti lääkäriä on tarvittu harvoin. örskyn nelihenkiseen perheeseen on kuulunut jo 11 vuotta kaneja, nyt niitä on kuusi: yksi rex-rotuinen ja viisi risteytystä. Eläinlääkärissä kanit rokotetaan vuosittain verenvuototautia vastaan. Karanteeni ehkäisee myös mahdollisen tarttuvan taudin leviämisen muihin kaneihin, Suvi-äiti sanoo. Suvin mukaan perhe on vuosien varrella myös siedättynyt kaneille. Lemmikkien helliminen on kehittänyt Mörskyn perheessä vuorovaikutusja kädentaitoja. M LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 53 ›› LM7_s52-54_KaniPerhe.indd 53 LM7_s52-54_KaniPerhe.indd 53 12.10.2020 15.23 12.10.2020 15.23. Ilman lääkärikuluja kanit ovat edullisia ylläpidettäviä. Kanin paras lämmönlähde on talviturkki, Suvi kertoo
Kaneille tehdyn esteen vaikeustasoa säädetään puomein. Ne tarvitsevat virikkeitä, etteivät tylsisty. – Lapset ovat käsitelleet surua kumpikin tavallaan, ja olemme surreet myös yhdessä. Vaativimmista rakennelmista vastaa käsistään taitava Sami. – Ja kilttejäkin kolttosistaan huolimatta: Amadeus on silpunnut patjaani, pissinyt lakanoille ja pari kertaa katkonut kuulokkeiden johdon. Niillä pitää olla paljon piiloja, joihin mennä, kun pelottaa. Myös Amadeus tykkää Sami Mörskyn jokailtaisista kitarasooloista. Suvi on tehnyt sisätiloihin Amadeukselle heinänruokailupaikan ja nikkaroinut leikkimökkiin kaneille piilon. Kanilan ulkotarhoineen tekivät Santtu ja Suvi. Leikkimökin ulkotarhaa laajennettiin kesällä, ja Amadeukselle tehtiin aitaus takapihalle. Maija maalaa akvarellija sekatekniikalla, aiheenaan usein juuri eläimet. – Kanit tykkäävät myös rutiineista, Sami lisää. 54 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s52-54_KaniPerhe.indd 54 LM7_s52-54_KaniPerhe.indd 54 8.10.2020 15.59 8.10.2020 15.59. Mökin terassin hän fiksasi verkko-ovella. Maijasta kanit ovat ihanan pehmoisia, söpöjä ja tärkeitä kavereita. – Nuorempana hän piirsi kaneja puulevyihin ja lautoihin, kun oli isänsä kaverina puuverstaalla, äiti kertoo. Ulkotarhassa kanit viettävät lajityypillistä elämää: kaivavat yhdessä maahan koloja. Dori ja emonsa Fiona nauttivat piiloista ja niiden kaivamisesta. – Ne kaivautuvat mielellään olkija heinäkasoihin myös lämmittelemään, juoksentelevat ”hepulijuoksua” ympäriinsä, nakertelevat oksia, kiipeilevät ja hengaavat kanikavereidensa kanssa, Suvi kuvailee. Myös kipeisiin tunteisiin on pitänyt tutustua murheiden ja kuolemankin kautta. Ihmistä se haluaa hoitaa kielellään pesemällä, sanoo Suvi. Luottamusta rakentaa pitkäjänteinen temppujen opettaminen: arkuus lievenee ja eläimen käsittely helpottuu. – Se oli vaikea tehdä ja kasata: verkko oli kierteellä, ja sen pingotus oli hankalaa, Santtu sanoo. Kanit ovat opettaneet paljon paitsi vuorovaikutuksesta, myös tunteista. Kanit vaativat paljon hoivaa, koska niiden luottamuksen saavuttaminen vie aikaa. Suvi kutsuu Maijaa, 13, kanikuiskaajaksi: tyttären erityistaito on houkutella Amadeus viereensä pötköttelemään. Mörskyillä kiireitä on riittänyt aktiviteettien suunnittelussa ja asumusten rakentamisessa. Kosmetologi-Suvi työskentelee yrittäjänä ja Sami on ammatiltaan koneinsinööri. – Kani osoittaa kiintymyksensä avoimesti. Toimivia ratkaisuja on etsitty Pinterestistä ja verkon kanipalstoilta. Suvista ne ovat haastavampia kuin kissat ja koirat. Toisinaan perhe rakentaa koko porukalla. n Lemmikit ovat merkittävää vastapainoa arjelle. – Maija on käytännössä kasvanut kanit perheenjäseninään ja on siksi taitava hoitamaan niitä ja opettamaan niille temppuja. Lemmikit ovatkin merkittävää vastapainoa vanhempien työja lasten kouluarjelle. – Kanit ovat tuntevia, ja ne pitää ottaa kaikessa huomioon siinä missä muutkin perheenjäsenet, Suvi korostaa. Se juoksee vastaan, haluaa olla seurassa, kaipaa rapsutusta ja haluaa loikoilla vierekkäin niin ihmisen kuin kanikaverinkin kanssa
Jos tämä ei tepsi, oikeusasiamies antaa huomautuksen. ”Naisohjaajat ovat joillekin lapsille sanoneet heidän näyttävän lutkamaiselta”, kertoo apulaisoikeusasiamiehen (aok) ratkaisu (20.6.2020). ”Jos jätät vahingossa telkkarin päälle, niin kukaan nuorista ei saa loppupäivänä katsoa sitä” (aok 13.11.2019). ”Minulle on kahdesti tehty henkilötarkastus, jolloin olen joutunut täysin alasti pyörähtämään kahden ohjaajan edessä” (aok 13.11.2019). Vaikka joukkorangaistukset ovat aina lainvastaisia, kantelijoilla on kokemuksia niistäkin. Henkilöntarkastukset kauhistuttavat kantelijoita. nön sekä jopa perusja ihmisoikeuksien vastaisesti. Julkisuudessa on kerrottu rikostutkinnoista, jotka kohdistuivat muhoslaiseen Pohjolakotiin ja iittiläiseen Loikalan kartanoon. Vaikka huostaanotetut ja sijoitetut lapset saavat laadukasta huolenpitoa monessa sijaishuoltopaikassa, joissakin paikoissa heitä kohdellaan lainsäädänlastensuojelu Sijaishuollossa myös KORVAT KÄYTTÖÖN Lapset ja nuoret, joilla on kokemusta sijaishuollosta, ovat rohkaistuneet kertomaan huonosta kohtelustaan viranomaisille. Eräs sijoittajakunta hyvitti kahdelle perhehoitoon sijoitetulle lapselle perusoikeuksien loukkauksista kummallekin 4 000 euroa ja saamatta jääneet käyttövarat. Sijoitetulle yritetään turvata mahdollisimman tasapainoinen lapsuus ja nuoruus. LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 55 ›› LM7_s55-57_LastenKantelut.indd 55 LM7_s55-57_LastenKantelut.indd 55 8.10.2020 15.44 8.10.2020 15.44. Oikeusasiamies voi myös esittää hyvityksen maksamista lapsille. HANNU KASKINEN U sein lapsen kanteluun sisältyy kokemus työntekijän heikosta käytöksestä. Lapsen huostaanotto ja sijaishuolto ovat lapsen suojelua, eivät rangaistuksia. M O ST PH O TO S Laitoksiin jalkautuminen tepsii. Viranomaisen mukaan alaikäinen ei yleensä kantele ilman syytä. THL:n mukaan viime vuonna syntymäkodin ulkopuolelle oli sijoitettu noin 19 000 lasta, joista huostaanotettuja oli yli 11 000. Hän voi viedä epäillyt laittomuudet jopa rikostutkintaan. Kun oikeusasiamies saa kantelun ratkottavakseen, hän pyrkii ohjaamaan lastensuojelulaitosta oikeaan menettelyyn
Sieltä olen saanut hyviä ohjeita. Kanteluihin on syy Esittelijäneuvos Tapio Räty eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta kertoo, että alaikäisten tekemiä kanteluja alettiin varsinaisesti tilastoida vasta vuonna 2018. – Tarkastukset ja niistä kummunnut julkinen keskustelu antoivat sijoitetuille lapsille voimaa kirjoittaa omasta kohtelustaan ja soittaa viranomaisille, Räty kommentoi. Hän uskoo, että ongelmia lienee enem män kuin on paljastunut. Nyt saatu ohjeistus on lisännyt lastensuojelulaitoksissa henkilöstön koulutusta. – Kun meille tulee 190-senttinen, huumeita käyttävä, rikoksia tekevä ja väkivaltainen tatuoitu kaveri, ei minulle ensimmäiseksi tule mieleen lapsi, joka tarvitsee syliä. Ojantakasessa on 14 paikkaa 12–18-vuotiaille huostaanotetuille tai avohuollon tukea tarvitseville. – Meille voi tulla päihteitä käyttävä nuori yhdeksänteen sijoituspaikkaansa, kun hän on karannut kaikista edellisistä. – Kun nuoret kertovat näin, asia saatetaan korjata. Niskala sanoo hämmästelleensä asiaa viranomaisille. Viime vuonna kanteluita tehtiin – pääosin sijaishuollosta – 63 ja ratkaistiin 45. Niskala sanoo, että ennen tammikuun lastensuojelulain muutosta viranomaisten ohjeistus tuli kanteluiden vaikutuksesta paljolti jälkikäteen. M O ST PH O TO S 56 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s55-57_LastenKantelut.indd 56 LM7_s55-57_LastenKantelut.indd 56 8.10.2020 15.44 8.10.2020 15.44. Nyt viranomaiset menevät paikalle ilmoittamatta, ja tarkastus vaativan sijaishuollon yksikössä kestää ”Nuoria kuullaan, laitoksia ei” T untuu, että sijoitettujen nuorten uskotaan kertovan absoluuttisia totuuksia ja työntekijöiden sanotaan vain väittävän jotakin muuta, Lamujoen perhekodit Oy:n Ojantakasen sijaishuoltoyksikön johtaja Riina Niskala Siikalatvasta murehtii. Räty oli mukana vaativan sijaishuollon työryhmässä, joka luovutti raporttinsa perheja peruspalveluministeri Krista Kiurulle syyskuussa. – Jos lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä määrää meitä tekemään jotakin, mikä arveluttaa meitä, olen oppinut heti kysymään Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta. Sijoitettujen lasten tietoisuutta heidän oikeuksistaan pitää lisätä. Tällainen nuori löytää helposti puhelimella päihdeporukan. Tänä vuonna syyskuun alussa lasten tekemiä kanteluita oli 48. Niskalan mukaan tämän takia Ojantakaselle sijoitettujen nuorten karkaamisprosentti on selvästi noussut. – Kaikki tietävät, että vaativassa sijaishuollossa henkilöstön määrää pitää lisätä. – Se julkisuudessa joskus esitetty väite, että lapset valehtelevat, ei pidä paikkaansa, Räty painottaa. Silloin kanteluja tuli 26, joista ratkaistiin seitsemän. Lastensuojelutyön tuoreeksi ongelmaksi hän sanoo oikeusasiamiehen ratkaisun, jonka mukaan nuorelta ei voi ennakoivasti ottaa älypuhelinta. Hän kertoo nuorten myöntävän, että puhelimen poisotto auttaa heitä pysymään irti huumeista. Lain mukaan meidän on annettava hänen karata ja käyttää päihteitä. Kun meille tulee 190-senttinen, huumeita käyttävä, rikoksia tekevä ja väkivaltainen tatuoitu kaveri, ei ensimmäiseksi tule mieleen lapsi, joka tarvitsee syliä. Hän sanoo, että yli 80 prosenttia alaikäisten tekemistä kanteluista on ainakin osin osoitettavissa aiheellisiksi. Sekin herättää Niskalan mukaan hämmennystä lastensuojelun arjessa, että kuntien lastensuojelussa on erilaisia toimintamalleja, ja kuntien lakimiehet tulkitsevat säädöksiä vaihtelevasti. Niskala tuskailee, että laaja lastensuojeluala tarkoittaa lähes mitä tahansa alle 18-vuotiaisiin liittyvää. Räty kertoo, että raportissa on esitetty keinoja myös henkilöstön riittävyyteen. Asiaan ei puututtu, kun me laitosten työntekijät ja sosiaalityöntekijät sanoimme, että ratkaisu tekee toiminnastamme vaikeaa. Tarkastukset tehostuivat Takavuosina viranomaisen tarkastuskäynteihin kuului lähinnä asiakirjoihin tutustuminen
Samaa mieltä on neuvotteleva virkamies Susanna Hoikkala sosiaalija terveysministeriöstä: – Jo YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa kuuntelemaan lasten näkemyksiä omasta kohtelustaan, mutta nyt YHDESSÄ KEHITTÄMISEN TÄRKEYS S ijaishuollon erityisasiantuntija Anna Tiili Lastensuojelun Keskusliitosta painottaa, että sijaishuoltoa pitää kehittää yhdessä. Tekeillä olevassa sote-uudistuksessa pitää Tiilin mukaan lisätä kaikkien hyvinvointipalvelujen ja sivistystoimen, ei pelkästään lastensuojelun, toimijoiden saumatonta yhteistyötä. Kukin OT-keskus toimisi alueensa perusja erityistason palveluiden kanssa. Sijaishuollon tekee laadukkaaksi turvallinen ja välittävä suhde. Moni kantelu kohdistuu siihen, että lastensuojeluyksikön henkilöstö ei perustellut rajoitustoimia. – Varsinkin lastensuojelulain mukaiset rajoitukset ovat vahvaa vallankäyttöä, jolla puututaan lapsen perusoikeuksiin. Räty toteaa, että laitoksissa oli vaikea tietää, miten pitäisi toimia, kun valtio ohjeisti epäselvästi. Tässä työssä sosiaalityöntekijä on avainhenkilö, sillä hän vastaa kunnassaan lapsen sijaishuollon järjestämisestä, Hoikkala sanoo. Ongelmia on toimintakulttuureissa. Kehittämistyössä on kuultava kokemusasiantuntijoiden eli lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa sekä myös sijaishuollon työntekijöiden näkemyksiä. Lisäksi sijaishuollon on toimittava lainmukaisesti ja kunnioitettava lapsen oikeuksia, Tiili sanoo. Lastensuojelun Keskusliitto on mukana hankkeen ohjausryhmässä. Tapio Räty sanoo kehittäneensä toisen esittelijän, Riikka Jacksonin, kanssa tätä toimintatapaa. Tiili kertoo, että kehitteillä olevien viiden osaamisja tukikeskuksen odotetaan vahvistavan lapsiperhepalveluiden yhteistyötä. Kaikille näille viranomaisille voi kannella, jos sosiaalipalveluissa on ongelmia. Olennaista on myös käsitellä rajoitusten jälkeen lasten kanssa se, miksi rajoitukset tehtiin, Tapio Räty linjaa. Rädyn mielestä koronapandemia on lastensuojelussa hoidettu hyvin. Pääosa ajasta kuluu lasten kanssa keskusteluun. Kun palveluntarjoajia on useita, erityistä huomiota pitää suunnata niin kansallisen kehittämisen ohjaamiseen kuin kehittämisen jalkauttamiseen. Hoikkala sanoo tarkastusten vahvistavan, että lapset eivät useinkaan tiedä kasvatuksellisen toiminnan ja rajoitusten eroja. yleensä pari päivää. – Laitoksissa on fiksuja johtajia ja työntekijöitä eikä heidän ikänsä tai sukupuolensa vaikuta asiaan. Heidän henkilöllisyytensä ei paljastu pöytäkirjoista. Nyt pöytäkirjoissa on aina perusteelliset osiot, joissa kerrotaan se, mitä lapset ovat tarkastuksissa kertoneet. Hanketta johtava erityistutkija Pia Eriksson THL:stä painottaa, että lastensuojelulaitoksen johdon ja lastensuojelun järjestämisestä vastaavan kunnan pitää varmistaa laitoshenkilöstön riittävyys ja osaaminen – Lisäksi laitoksen toimintakulttuurin on tuettava lasten osallisuutta. Näissä kaikissa kohdissa on parannettavaa, Eriksson listaa. THL:n Kysy ja kuuntele -hanke pyrkii yhtenäistämään käytäntöjä, jotta lasten asioita hoitavat sosiaalityöntekijät osaavat kuunnella lapsia aiempaa tarkemmin. Räty sanoo kuitenkin, että kyse ei ole ammattitaidon puutteesta. – Usein lastensuojelun kokemusasiantuntijat korostavat, että sijaishuollon tekee laadukkaaksi turvallinen ja välittävä suhde. Pandemia-ajan alussa korona-aiheisia kanteluita tuli alle kymmenen, lähinnä yhteydenpidon rajoittamisesta. Säännöt lasten kanssa Oikeusasiamiehen kanslian tarkastukset johtivat lastensuojelulain terävöitykseen vuoden alussa. Niiltä löytyy myös lapsille suunnattu helppotajuinen ohjeistus kantelun laatimisesta. Sosiaalityöntekijän pitää ryhtyä toimiin heti, jos lapsi kertoo kokeneensa epäasiallista kohtelua sijoituspaikassaan. Räty ei erottele laitoksia omistajan perusteella. Jackson uudisti lisäksi tarkastuspöytäkirjoja siten, että niissä kuuluu nyt myös lapsen ääni. Hänen mukaansa sijaishuollon kehittämistä vaikeuttaa kentän pirstaleisuus. Tärkeä sossu Susanna Hoikkala kertoo kuulleensa kokemusasiantuntijanuorilta, että he eivät useinkaan tiedä, mikä on aluehallintovirasto, Valvira tai oikeusasiamies. Jalkautuminen tepsii. n LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 57 LM7_s55-57_LastenKantelut.indd 57 LM7_s55-57_LastenKantelut.indd 57 8.10.2020 15.44 8.10.2020 15.44. – Sijoitettujen lasten tietoisuutta heidän oikeuksistaan pitää lisätä. Rajoitukset pitää aina perustella jälkikäteen. Nyt lastensuojelulaitosten työntekijät velvoitetaan kertomaan lapsille heidän oikeuksistaan ja oikeuksista kiinni pitämisestä, lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Hänen mukaansa ongelmia on likimain samassa suhteessa kuin on laitoksia: yksityisiä on noin 80 prosenttia, yhdistysten ja vastaavien omistamia on kymmenkunta prosenttia samoin kuin valtionlaitoksia. Merkittävimmät ratkaisut ovat nähtävissä oikeusasiamiehen verkkosivuilla. – Laissa pyritään siihen, että laitosten säännöt ja rajoitustoimet käsitellään lasten kanssa, jotta lapset hyväksyvät ne. Helsingin, Turun, Tampereen, Kuopion ja Oulun OT-keskukset toimisivat monialaisina keskuksina vaativan tason palveluja tarvitseville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. myös hyvän kohtelun suunnitelma korostaa tätä. Isossa kokonaisuudessa tarvitaan sekä rakenteellista että sisällöllistä kehittämistä
Daher ja Al Sayed ovat ystävyksiä ja naapureita, jotka tutustuivat koulun viereisessä telttaleirissä. Molemmilla on Libanonissa myös perhettä. He pakenivat tänne Syyrian sotaa. koulu S awasian koululla pihan tekonurmi saa osumia, kun lapset viettävät välituntia juoksennellen – ja ehkä vähän painienkin. MAPs-järjestön koulut on sijoitettu pakolaisleirien läheisyyteen, jotta koulumatkat ovat turvallisia. 58 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s58-60_SyyrialaisKoululaiset.indd 58 LM7_s58-60_SyyrialaisKoululaiset.indd 58 8.10.2020 15.41 8.10.2020 15.41. Sawasian koulun pihalla olevasta portista pääsee suoraan leiriin, jossa suuri osa oppilaista asuu. Tunnin alettua kontteihin rakennetuista luokista kuuluu englannin kielellä numeroita yhdestä kymmeneen. – Leirissä on paljon meidän ikäisiä lapsia, jotka käyvät tätä koulua, he kertovat. Heidän oppituntinsa alkavat puolilta päivin. Syyrialaiset Jenan Daher, 10, ja Salah Al Sayed, 10, käyvät täällä koulua jo neljättä vuotta. Aamupäivän peleistä ja leikeistä huolimatta ystävykset odottavat opiskelemaan pääsyä: – Oppitunnit ovat kivempia kuin välitunnit. Daher on kotoisin Alepposta ja Al Sayed Homsista. Olemme itäisessä Libanonissa, Bekaan laaksossa, Barleasin kaupungissa
Hänen vertailukohtansa on vanhanaikainen syyrialainen kouluarki. Multi Aid Programs -järjestö on avannut pakolaisleireihin kouluja parantaakseen tilannetta. En edes tietäisi, miltä tuntuisi istua huoneessa, Al Sayed sanoo. – Vapaa-ajalla luen ja kirjoitan, leikin ja pelaan. Kesätauko venyi pitkäksi, koska koulua ei ollut varaa avata aikaisemmin. Asioita opiskellaan ryhmätöiden, tutkimisen ja leikin avulla. Rehtori Yosri Souror halusi töihin MAPs-järjestöön, koska sen kouluissa käytetään uudenaikaisia opetusmenetelmiä. – Mutta me on totuttu kontteihin. Arabia on helpompaa, koska se on heidän äidinkielensä. Syyriassa Jenan Daher ja Salah Al Sayed ehtivät käydä vain ensimmäisen luokan. INTO PIUKALLA! Libanonissa on Syyrian sotaa paossa noin puoli miljoonaa syyrialaislasta, joista läheskään kaikki eivät voi käydä koulua. Siellä ankara opettaja puhuu luokan edessä, ja oppilaiden odotetaan toistavan opettaLAPSEN MAAILMA 7 | 2020 59 ›› LM7_s58-60_SyyrialaisKoululaiset.indd 59 LM7_s58-60_SyyrialaisKoululaiset.indd 59 8.10.2020 15.42 8.10.2020 15.42. – Pojathan ovat kuin veljiäni. Hän muistelee, että Syyriassa koulurakennukset olivat suurempia. – Sodan takia opiskelu ei sujunut hyvin, ja Libanonissa piti käydä ekaluokka uudelleen, Daher kertoo. Koulussa lapset ovat oppineet lukemaan ja kirjoittamaan sekä arabiaa että englantia. Niissä opiskelee noin 3 000 lasta. Kesälläkin minulla on sellainen rutiini, Daher sanoo. – Opetuksellisesta näkökulmasta olemme hyvä koulu, sillä välitämme aidosti oppilaista, Souror sanoo. Koulua pyörittää syyrialaisjärjestö Multi Aid Programs (MAPs), jolla on Libanonissa yhdeksän koulua. TEKSTI JA KUVAT HANNA HIRVONEN Vastaus naurattaa tulkkina toimivaa englanninopettaja Tuqama Issaa, mutta hän ei ole yllättänyt, sillä lapsilla on takanaan neljän kuukauden kesäloma. Syyriassa pojat ja tytöt eivät saaneet viettää välituntia yhdessä, mikä tuntuu Daherista nyt kummalliselta
n Koulutusasiantuntija Brian Lally on oppilaista mieluinen vierailija. Lasten halutaan uskovan, että heillä on edessään parempi tulevaisuus. Lapset aloittavat valmistavalla luokalla 5-vuotiaina ja jatkavat koulua 14-vuotiaiksi. On henkisesti raskasta asua teltassa ja opiskella kontissa. Oppilaat Jenan Daher (vas.) ja Salah Al Sayed halusivat poseerata rehtori Yosri Sourorin kanssa tämän työhuoneessa. Koulun pihalta näkyy vuoristo, jonka toisella puolella sijaitsee Syyria . Se onkin tärkeää: jotta pakolaisperheet selviytyisivät arjesta, lapsetkin joutuvat usein työskentelemään. Järjestöt koettavat paikata tilannetta, mutta rahoitusta koulujen pyörittämiseksi on yhä vaikeampi saada. Libanonissa on sotaa paossa noin puoli miljoonaa syyrialaislasta, joista vain puolet käy koulua. MAPsin kouluissa seurataan libanonilaista opetussuunnitelmaa ja niissä opiskellaan arabiaa, englantia, matematiikka ja luonnontieteitä. Vuoroilla on mittaa vain neljä tuntia, jotta opetusta pystytään tarjoamaan mahdollisimman monelle. On raskasta asua teltassa ja opiskella kontissa. Se, että koulua joudutaan käymään ahtaissa konteissa, surettaa häntä. Jenan Daher ja Salah Al Sayed ovat löytäneet haaveita elämäänsä. Sourorista tuntuu pahalta joka kerta, kun hän ei voi ottaa lasta kouluunsa, jossa on nyt noin 230 oppilasta eli se on aivan täynnä. Libanonissa ajatellaankin yhä useammin, että syyrialaisten pitäisi palata kotimaahansa. Valtion koulut ottivat heistä noin puolet, Yosri Souror kertoo. Opettajien työhön kuuluu toivon ylläpitäminen. Aamuvuoro Sawasian koululla loppuu puolilta päivin, jolloin pienet oppilaat saatellaan paluumatkalle. – Haluan jatkaa opiskelua ja saada hyvän ammatin, sanoo Daher, joka opettaisi isona mieluusti uskontoa. Al Sayed haluaisi opettaa arabiaa, mutta yksi asia on vielä tärkeämpi: – Haluaisin palata Syyriaan ja elää rauhassa siellä. – Lisäsimme omaan opetussuunnitelmaamme elämäntaidot, rehtori kertoo. 60 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s58-60_SyyrialaisKoululaiset.indd 60 LM7_s58-60_SyyrialaisKoululaiset.indd 60 8.10.2020 15.42 8.10.2020 15.42. Opetusta järjestetään kahdessa vuorossa: aamupäivisin nuoremmille ja iltapäivisin vanhemmille oppilaille. Järjestössä pyritään tekemään työtä opiskelulle myönteisten asenteiden ylläpitämiseksi. Kontit voidaan siirtää rajan toiselle puolelle, jos Syyriasta tulee turvallinen. jan sanomisia kyseenalaistamatta niitä. Toisaalta liikuteltavissa luokissa elää toivo paluusta Syyriaan. Kontit ovat kuitenkin toimiva ratkaisu: ne voi sijoittaa pakolaisleireille tai niiden läheisyyteen ja niitä voi siirtää, jos viranomainen tai maanomistaja käskee. – Täällä Bekaan laaksossa on pakolaisena 300 000 kouluikäistä syyrialaista
kolumni LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 61 LM7_s61_Kolumni_PA.indd 61 LM7_s61_Kolumni_PA.indd 61 12.10.2020 12.05 12.10.2020 12.05. Paitsi että vieläkin itkettää. Koronan vuoksi ylioppilasjuhlat pidettiin meillä kolme kertaa. Opettajat olivat vastassa maskit kasvoillaan, ja tuolit oli järjestetty niin, että turvavälit toteutuivat. Kesätyötä varten hankittu autonruppana raksutti tasaisesti omia kulujaan ilman siitä toivottua hyötyä. Koronan vuoksi poikani kesätyöpaikka peruttiin. Eräänä arki-iltana poikani pyysi minut huoneeseensa. Lapsen toiveiden täyttymys ja onnistuminen vaikeassa yrityksessä räjäytti kyynelpankin, jonne oli säilötty vuosien itkemättömät itkut. Vilkutin pilven reunalle, josta lasteni isä katseli meitä. Lukion rehtorin puhe oli juhlallinen, ja lakin päähän painaminen herätti äidissä suuria tunteita. Epätietoisuus taudin leviävyydestä ja tappavuudesta oli suuri. Kyyneleet virtasivat silmistäni solkenaan kuin vesi hanasta. Kun ilosta säkenöivät nuoret saivat yhdessä painaa valkolakin päähänsä, en varmaankaan ollut ainoa vanhempi, jonka silmäkulma kostui. Uutisissa puhuttiin koronan vuoksi menetetystä ikäluokasta, eivätkä sellaiset puheet olleet omiaan herättämään nuorisossa toiveikkuutta. Sopeuduin ajatukseen, että armeijan jälkeen hänen täytyy yrittää pyrkiä uudestaan, kenties valmennuskurssin kautta. PÄIVI ALASALMI ON SAANUT TÄNÄ VUONNA ITKEÄ ONNENKYYNELEITÄ. Voin kuvitella, kuinka paljon se hermostutti oppilaita ja häiritsi kirjoituksiin keskittymistä. Poikani hakemaan jatkoopintopaikkaan muutettiin hakuperusteita. Kahdeksankymmentä prosenttia hakijoista otettiin sisään yo-todistuksen perusteella, eikä poikani kuulunut näihin onnekkaisiin. Kauan kestänyt epävarmuus ja huoli lapsen tulevaisuudesta oli hetkiseksi poispyyhkäisty. Juhlan paikka Vanhin lapseni valmistui tänä keväänä ylioppilaaksi. Itkin onnesta yhtä soittoa ainakin kaksi tuntia. – Kyllä me täällä pärjätään. Päivi Alasalmi on akaalainen kirjailija, satukirjailija ja kahden lapsen äiti. Pääsykokeet olivat kaksivaiheiset, ja vielä viimeisenkin vaiheen kuutta opiskelupaikkaa haki lähes kaksisataa hakijaa. Mutta nyt onnesta. Pelkäsin, että loppukesäksi siirretty ylioppilasjuhla peruuntuisi uuden koronaaallon vuoksi, joten toiset juhlat järjestimme kotipihalla heinäkuussa. Pojan kolmannet ylioppilasjuhlat pidettiin lukiolla elokuun lopussa. Koronapandemia aiheutti keväällä sen, että ylioppilaskokeet tehtiin nopeutetussa järjestyksessä. Työni yksinhuoltajaäitinä alkoi hänen osaltaan olla tehty. Oppilaiden stressi kasvoi entisestään, ja vaikutti varmasti monien kokelaiden lopputulokseen. Hänellä on edessään vuosien ahkera opiskelu, mutta se ei ole enää minun hallinnassani. Abiturientit istuivat samassa salissa jopa kuusi tuntia, kun ensimmäinen korona-aalto pyyhkäisi maamme yli. Purskahdin välittömästi onnenkyyneliin. Voit levätä rauhassa. Käsidesipullot koristivat harvakseltaan ripoteltuja pöytiä siinä missä kukkamaljakotkin. Hän avasi Opintopolun, sähköisen verkkosivuston, ja näytti, että hänet oli hyväksytty hänen haluamaansa opiskelupaikkaan. Ensimmäiset pidettiin etäyhteydellä tietokoneen välityksellä, ja vieraita oli vain yksi. Olin onnistunut jossakin asiassa – tai ainakaan en ollut sössinyt hänen kasvatustaan niin pahasti, että hän olisi viis veisannut tulevaisuudestaan
koulu ENNÄTYKSET paukkuvat Keinutien ala-asteen 6B-luokka haastoi itsensä lukemaan. Tavoitteena on yhteensä 5 000 luettua kirjaa. 62 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s62-65_Lukuhaaste.indd 62 LM7_s62-65_Lukuhaaste.indd 62 8.10.2020 15.09 8.10.2020 15.09. Oliver Korkea-aho tykkää kirjastoista ja löytää helposti uutta, kiinnostavaa luettavaa. MAARIT PIIPPO | KUVAT JANI LAUKKANEN Välillä Keinutien ala-asteen 6B-luokka auttaa koulun kirjastossa aakkostamalla kirjoja
L uokan perällä oranssien säkkituolien ja hopeanväristen jumppapallojen seassa lojuu oppilaita kirjojensa kanssa. Kuudennen luokan alussa yhteisesti luettujen kirjojen määrä on jo yli 3 400! Mielikuvitusta ja tarinankerrontaa Rahma Huubow, 12, on listannut kahteen vihkoon kaikki lukemansa kirjat, joita on nyt 98. Useimmiten hän valitsee kirjat kannen perusteella. Yhteisellä kirjastokortilla sai lainata sata kirjaa kerrallaan. Päivittäinen lukuhetki on osa luokan erityistä toimintatapaa. Luokalle hankittiin yhteinen kirjastokortti, jolla saattoi lainata jopa sata kirjaa kerrallaan. Täällä kaikille annetaan lukurauha. Luettujen kirjojen määrää alettiin laskea. Luokka vaalii lukemisen kulttuuria, jossa kirjat eri muodoissaan ovat oleellinen osa koulutyötä. Siitä riitti aineistoa kirittämään juuri lukemaan oppineiden lasten taitoja. LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 63 ›› LM7_s62-65_Lukuhaaste.indd 63 LM7_s62-65_Lukuhaaste.indd 63 8.10.2020 15.09 8.10.2020 15.09. Osa oppilaista lukee pulpettien ääressä. Aina ruokailun jälkeen luokassa syvennytään omavalintaiseen kertomukseen tai tietokirjaan. Määrä kasvoi nopeasti, kun luokka haastoi itsensä lukemaan yhä enemmän. Helsinkiläisen Keinutien ala-asteen 6B-luokan lukunurkkaus on ahkerassa käytössä. Toiminnan taustalla on jo toiselta luokalta liikkeelle lähtenyt lukuhaaste. Kerran viikossa hän käy kirjastossa palauttamassa kirjoja ja lainaamassa uusia. Suosikkeja ovat Risto Räppääjät ja Lasse-Maijan etsivätoimisto -sarja. Sadan kirjan jälkeen tavoitteeksi tuli viisisataa ja sitten tuhat. Kun koulun kirjasto meni remonttiin, luokka aloitti säännölliset käynnit läheiseen kaupunginkirjastoon Kontulassa. Kun luokanopettaja Johanna Lehtinen saapuu, luokassa vallitsee tyyni hiljaisuus
Nyt, ennen ala-asteen päättymistä, mahdollisuutta juhlistaa lukemisen uusia saavutuksia odotetaan kovasti. – Yleensä minun tulee luettua enemmän kuin lukuläksyssä on vaadittu, koska kirjat eivät ole koskaan tylsiä. Saavutus on merkittävä, sillä yli puolella oppilaista äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Sanavarasto ja keskittymiskyky paranevat Lukuinto näkyy koulutyössä. Lukeminen koukuttaa Kun Onni Lipponen, 11, vaihtoi koulua ja tuli toisella luokalla Keinutien lukevaan luokkaan, hänen lukutaitonsa ei ollut kovin hyvä. – Lukutaidon kehityksessä on oleellista, että kirjoja on helposti saatavilla. Siksi edellytän, että kaikki oppilaat hankkivat oman kirjastokortin. Suurin osa oppilaista on jo päässyt S1-tasolle suomen kielen opetuksessa. – Opin kirjoista parempaa suomea. Joka viikonlopuksi luokka saa parikymmentä sivua lukuläksyä. 64 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s62-65_Lukuhaaste.indd 64 LM7_s62-65_Lukuhaaste.indd 64 8.10.2020 15.09 8.10.2020 15.09. Lukemisesta tulee usein myös parempi mieli. Vanhemmilta on tullut luokanopettajalle hyvää palautetta. Oliver Korkea-ahon, 12, kodin lähellä on onnekkaasti kolme kirjastoa, joissa kaikissa hän vierailee usein. Koulun alkuvaiheessa somalinkielisessä perheessä kasvanut Huubow opiskeli suomea S2-tasolla, mutta nyt hänen kielitaitonsa on noussut korkeimmalle eli S1-tasolle: – Lukeminen kehittää mielikuvitusta. Vaikka lukeminen on hauskaa, siitä on myös hyötyä. Lukuintoa on nostatettu myös lukubileillä, joissa lapset ovat saaneet pukeutua kirjojen henkilöiksi. Lukemisen vaikutus näkyy laajentuneena sanavarastona ja parempana keskittymiskykynä. Kolmen tuhannen kirjan rajapyykki ylitettiin viidennen luokan keväänä, mutta korona esti palkinnoksi sovitun leffakäynnin. Kirjastossa hän löytää helposti suosikkinsa lasten jännityskirjojen osastolta. – Lukeminen piristää, kun huonoinakin päivinä voi päästä seikkailemaan, kuvaa Lipponen. Lempikirjoja ovat Tex Willer -sarjakuvat sekä huumoripitoista fantasiaa sisältävä Kapteeni Kalsari -sarja. Silloin luokka on täyttynyt Risto Räppääjistä, Ihmemaan Liisoista, Soturikissoista ja monista muista suosikeista. Jos siihen ei ole saanut maanantaiksi huoltajan allekirjoitusta, läksy pitää jäädä suorittamaan koulupäivän jälkeen. Pitää vain käyttää mielikuvitusta, niin kirjojen henkilöihin voi eläytyä, sanoo Lipponen. Koristellussa luokassa on arvuuteltu keskellä koulupäivää satuhahmoja, syöty herkkuja, pelattu ja leikitty. Nykyisin hän lukee lähes kirjan viikossa. Lukuhaaste imaisi hänet kuitenkin mukaansa, ja lukutaito kehittyi nopeasti. Lukuhaaste motivoi myös Aisha Dolapcia, 11, joka on levittänyt lukemisen kulttuuria perheessään. Hänellä on tapana eläytyä kirjojen maailmaan kotona yhdessä pikkuveljensä kanssa. Dolapci pitää jännityksestä, ja hänen suosikkikirjansa on mystisestä talosta kertova Lasilapset. Opettaja kehui, että osaan kirjoittaa hyviä tarinoita. Moni Keinutien alakoulun oppilaista on toisen polven maahanmuuttajia. – Koevastauksista huomaan, miten oppilaiden kyky ilmaista itseään kirjallisesti on noussut huimasti, kertoo Lehtinen. Mikään kulttuuri tai uskonto ei ole estänyt lukuharrastusta: tarinoiden voima on yhteinen. Äidinkielten joukossa on harvinaisuuksiakin kuten dari, aramea, uiguuri ja inguuši. Hän iloitsee, että etenkin pojat ovat tempautuneet mukaan urakkaan. Ajoittain viikon kovimman lukijan palkitseminen motivoi hieman tottumattomampiakin ylittämään itsensä. Unelman toteutuminen on ollut yllätys ja suuri ilo. Hän lukee myös äidinkielellään venäjäksi. Kirjoja on voitava lainata myös kotiin, sanoo Johanna Lehtinen. Vain kirjojen valinta on vaikeaa: Lukemisen kulttuuri on ollut luokanopettaja Johanna Lehtisen haave opiskeluajoilta lähtien
Lehtinen päätti, ettei kirjoja tule puuttumaan hänenkään luokastaan. Mutta pian huomaan, että kirjojen kautta elämä onkin täynnä seikkailua ja jännitystä, Randoja kuvaa. Lukuhaasteen kautta luokka on päässyt jännittäviin paikkoihin, kuten suoraan tv-lähetykseen ja museoihin. – Mutta lukisin kyllä, vaikkei mitään palkintoja olisikaan luvassa, Korkea-aho toteaa. Keinutien lukevan luokan maine on kiirinyt myös opetusalan ammattilaisille. Lukuliike on hallitusohjelmaan kirjattu jatkuva ohjelma, joka pyrkii edistämään Suomessa asuvien lukutaitoa lapset ja nuoret edellä. Äidinkielenään viroa puhuvana hänellä on ollut ongelmia suomen kanssa, joka on hyvin samankaltainen mutta kuitenkin erilainen kieli. Hän pääsi opettamaan nykyisiä oppilaitaan ensimmäiseltä luokalta, joten mahdollisuus testata lukemisen kulttuuria opetuksessa oli mainio. – Hyvin kirjoitettu kirja on sukellus kielen rikkaaseen maailmaan. Siellä luettiin paljon, ja erilaista kirjallisuutta oli esillä runsaasti. n > oph.fi/fi/lukuliike Yli puolella oppilaista äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Kielioppiasiat omaksutaan kuin vaivihkaa tarinankerronnan lomassa. 6B:n luokkahuoneessa kirjallisuuden arvostus näkyy: kirjahyllyssä on lähes sata kirjaa eri kielillä. – Joskus, kun olen väsynyt, lukeminen ei heti innosta. Sen puitteissa luokka laati videon, jossa se esitteli harrastustaan muille koululaisille. LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 65 LM7_s62-65_Lukuhaaste.indd 65 LM7_s62-65_Lukuhaaste.indd 65 8.10.2020 15.09 8.10.2020 15.09. Keinutien koulussa muut luokat ovat kiinnostuneet siitä, mikä lukemisessa kiehtoo. Se tuo esiin myös monilukutaitoa ja monikielisyyttä. Kauri Randoja, 11, toteaa, että lukemisesta on aina hyötyä. – Kirjastosta löytyy niin paljon hyviä kirjoja, että pää meinaa mennä sekaisin! Eräs suosikeista on sarjakuvaromaani Neropatin päiväkirja, joka kertoo huumorilla varhaisteinin mietteistä. Kuvitettu sarja koukuttaa lukemaan lisää, ja siitä on julkaistu suomeksi jo yli kymmenen osaa. Lukunurkkauksessa aikaansa viettävät Oliver Korkea-aho (vas.), Onni Lipponen, Aisha Dolapci ja Kauri Randoja toivovat, että 3 000 yhteisesti luetun kirjan palkintoretki elokuviin voidaan toteuttaa pian. Hän uskoo, että kuudennen luokan lopussa 5 000:n yhteisesti luetun kirjan tavoite on saavutettu. Luokka täynnä kirjoja Johanna Lehtinen sai inspiraation lukemisen kulttuuriin, kun hän opiskeli luokanopettajaksi ja pääsi tutustumaan aapisia tekevän Mervi Wäreen luokkaan. Vaikka suomalaisten lukutaito on kansainvälisesti yhä hyvällä tasolla, heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt ja huippulukijoiden määrä vähentynyt. Luokka on kutsuttu vertaismentoriksi Opetushallituksen Lukuliike-kampanjaan. 6B-luokkalaisia on kutsuttu lukuläheteiksi muihin luokkiin kertomaan kirjojen maailmasta
LASTENKIRJOJEN KÄSITYS ELÄMÄSTÄ LOHDUTTAA AIKUISTAKIN: KAIKKI KÄÄNTYY PAREMMAKSI. Uudessa kotikaupungissaan 11-vuotias tyttö pääsee sukujuuriensa jäljille ja perii lopulta vielä upean huvilan isomummiltaan! Unet toimivat salamyhkäisinä siltoina aikakausien välillä. Ebba alkaa ymmärtää erilaisia perheitä, eikä oma perhekään enää ihan kummalliselta tunnu. ELÄINYSTÄVIÄ Hauska sekoitus sydämellisyyttä ja ronskiutta sisältyy Me Ponnekkaat -lastenkirjasarjan uutuuteen. Ystävyyden ja mielikuvitusta ruokkivan toimeliaisuuden avulla elämä kääntyy kuitenkin paremmaksi. Anna-tyttö perii rähjäisen Hotelli Flamingon, entiseltä maineeltaan niin loistokkaan hotellin. Perhe jopa opettaa muita villieläimiä ihmisten tavoille, mutta sen käsitys ihmisenä olemisesta onkin suuri ja ennakkoluuloton. KAVEREITA JA MINIPOSSUJA Kaisa Paaston esikoiskirja Anni kaverinkesyttäjä (Tammi, kuv. Englantilaisen lastenkirjallisuuden perinteiden mukaisesti pelkästään jo sivuhenkilötkin ovat vertaansa vailla olevia hykerryttäviä persoonallisuuksia. Eläinhenkilökunta ja hotellivieraat tuovat helppolukuiseen kirjaan säihkettä. Alex Milwayn Hotelli Flamingo (WSOY, suom. Röyhkeä kettu pilkkaa hyeenaperheen elämäntapaa ihmisinä: ”Sukulaisenne Afrikassa nauraisivat teille niin että pissaisivat alleen”. Tyyli sopii mainiosti kertomukseen, jossa ammennetaan vanhentumattomista ideoista ja luotetaan pehmeään ilmapiiriin. Outi Järvine n) jatkaa Lontoossa asustelevasta hyeenaperheestä kertovaa humoristista sarjaa: ihmisten roolin ottanut perhe saa nyt vieraakseen hankalan ketun. YSTÄVYYDEN JUHLAHETKIÄ Tuutikki Tolosen lastenromaani Agnes ja unien avain (WSOY, kuv. Tolonen kirjoittaa miellyttävän huoliteltua ja kaunista kieltä. Valoisasta tunnelmasta huolimatta kirjoissa velloo suuria tunteita, uusimmassa osassa Ebbaa kiukuttaa äidin uuden miesystävän Ilmarin taloon pönkeäminen. Nuortenkirjoissa kaikki on toisin, niissä ihmiset eivät niin vain löydä toisiaan. Hauskuus ja hellyttävyys ovat kuitenkin melkein samaa luokkaa. YSTÄVYYS JA ELÄIMET PITÄVÄT KIRJOISSA PINTANSA. Pulla-poika saa ystävyydestä voimaa myös kestää kovapintaisempien poikien ilkeyttä. Kati Vuorento) on hyvän mielen kirja parhaasta päästä. Lastenkirjoissa sallitaan onneksi pehmeys ja sävyisyys: perheongelmiin löytyy kuin löytyykin onnellinen ratkaisu. Mari Ahokoivu) kertoo neljäsluokkalaisesta tytöstä, joka tiedostaa kaksi puoltaan: kotona hän on iloinen ja virkeä mutta koulussa pälyilevä ja varautunut. Sellainen on kristitty saukkoneiti, joka unelmoi nunnan urasta. Leirikoulussa asiat myös järjestyvät ja kaaos vaihtuu sovinnoksi. Siellä Ebba tapaa oman isänsä, joten isäkysymyksen pohtimisesta hän ei pääse hetkeksikään pakoon. ARKI EI NUJERRA, VAAN TARJOAA HUOLISTA HUOLIMATTA ILOA JA LÄMPÖÄ. Aila Herronen) aloittaa uuden lastenkirjasarjan hieman pienemmille lukijoille. Leirillä tytön mielessä myllertävät hankalat ystävyyssuhteet sekä kahdessa maassa asuvat vanhemmat. Mystisesti värittynyt juoni tuntuu tutulta: eipä ole ensimmäinen tarina yllätysperinnöstä ja salaisista sukulaissuhteista… Kirjan voima on lämmössä ja turvalliKUUKAUDEN KIRJAT Arki on juhlaa Äidin uusi miesystävä Hyeenat näyttävät rakkauden mallia ISMO LOIVAMAA 66 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s66-68_KK+TakaK.indd 66 LM7_s66-68_KK+TakaK.indd 66 8.10.2020 11.46 8.10.2020 11.46. Ketun ilkeistä sanoista huolimatta Ponnekkaat onnistuvat näppärästi yhdistämään ihmisyyden villiin luontoonsa. Kahden isän Ebba (Otava) vie sekä tytön että aikuisvalvojaksi tälläytyvän Ilmarin leirikouluun Saksaan. Realismi on kuitenkin monella tapaa läsnä: Agneksen ja hänen hyvän ystävänsä Pullan kotitaustoissa on surullisuutta. Julian Claryn ja kuvittaja David Robertsin Me Ponnekkat pulassa (Otava, suom. Karu kahtiajakoisuus johtuu siitä, että tyttö on meRiikka Ala-Harjan uusperheen arkikuvioista kertova Ebba-sarja ilahduttaa lämpöisyydellään. ”Jokin aivan uusi ja ihana oli juuri alkanut”, huokaistaan hiukan romanttisesti virittyneen kirjan lopussa. suudessa. Agnes ja unien avain on tunteikas ja haaveellinen lastenkirja
Parasta TuukkaOma rissa on sydämen lämpö. Jukka Lemmetty) osoittaa melko kärjistyneellä tavalla, miltä perheiden varallisuuserot lasten näkökulmasta näyttävät. Kirjassa hyrisee huumoria ja hellyyttä. Seija Kallinen) toteuttaa Leon unelman: hän pääsee päiväksi eläintenhoitajan apulaiseksi LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 67 LM7_s66-68_KK+TakaK.indd 67 LM7_s66-68_KK+TakaK.indd 67 6.10.2020 15.59 6.10.2020 15.59. Uusi kuvakirja on tunnistettavalla tavalla moderni, muttei onneksi herätä aikuisessakaan lukijassa torjuntaa kuten teki Laureen Childin uusi Peppi Pitkätossu kuvitus vuonna 2007. Energisesti kuvitettu kuvakirja on in himillisyyden ja yhteisöllisyyden juhlaa. ”Luonto on kaikille”, eläimet julistavat kirjan viimeisellä aukeamalla. Mitä kuuluu, Tuukka-Omar. Pojilla riittää ihmettelemistä, mutta on neksi kirjailija ei tee rikkaista irvikuvia, mikä helposti tapahtuu lastenkirjoissa. Saariston lapset: Pelle saa pienen eläimen kuvakirjassa (WSOY, kuv. Minipossu piristää myös Tuuk kaOmarin perheen arkea Niina Hakalahden lastenkirjassa. Kirja kohottaa arkea kauniilla tavalla. Hyväntuulisesta kirjasta saa aavistuksen eläinten vastuullisesta hoitamisesta, ja hellyttävät kuvat herät tävät tiedonnälkää. ONNELLINEN PAKOPAIKKA Saarikirjat tarjoavat onnellisia pako paikkoja kaikenikäisille lukijoille. n Klassikko kestää aikaa KU VI TU S KI RJ AS TA SA AR IS TO N LA PS ET : PE LL E SA A PI EN EN EL ÄI M EN nettänyt parhaan ystävänsä, eikä uu den löytäminen ole helppoa. Iloa riittää, vaikka välillä Pampu latytön ja kaupunkilaispoika Pellen meriseikkailu uhkaa kääntyä pelotta vaksi. (Myllylahti, kuv. Valtameren takaa ne löytävät kaupungin, jonka elämäntapa tuntuu vieraalta. Maria Nilsson Thore, suom. eläintarhaan. Anni huomaa, että oikea ystävyys voi kypsyä hitaasti ja vaivihkaa. Laila Järvinen) hyvät asiat eivät ota millään päättyäk seen. Kirja päättyy ystävyyden löytämisen tunnel miin. Lastenkirjallisuu dessa ei ilmeisesti koskaan päästä irti luonnon ja kaupungin täydestä vastakoh taisuudesta. Kirja on ytimeltään valoisa ja lohdul linen. Amalie Bennin ja Leonie Daubin tavute tuin suuraakkosin ladottu Päivä eläintenhoitajana (Mäkelä, suom. Käsitystä hyysää myös Lum me. Lindgrenin saaristo ei ole sokerinsu loista vyöhykettä. Eläimet pelastavat kaupungin ainoan puiston ja kehittävät vielä kaupan päälle luovia ja vapaita asumisen ideoita. Kau punkimaisemien tuhoaminen on edelleen vallalla omissakin kaupungeissamme, niinpä lastenkirjoissa kamppaillaan tylyä rakentamisvimmaa vastaan. ILOISIA ELÄIMIÄ Johanna Lumpeen en simmäisessä omassa ku vakirjassa Viidakon väki ja suuri muutto (Otava) eläi met kärsivät ensin tulvivas ta joesta ja joutuvat vielä pakenemaan, kun viida kossa riehuu tulipalo. Katastrofiin löytyy ratkaisu ja viesti on selvä: ”yhdessä tämä sujuu helposti”. Astrid Lindgrenin vuonna 1964 jul kaistu Saariston lapset on ikivihreä jo pelkästään päivän paisteisen miljööku vauksensa ansiosta, mutta kirjan sopu koissa säröilee realis tista henkilökuvaus ta. Saariston lapset kohottaa arkea kau niilla tavalla. Vuonna 1968 ilmestyi Kirsi Kunnaksen suomentama valokuvakirja Saariston lapset merirosvoina, joten kovin usein saariston lapsia ei kuvakirjoissa tapaa. Iloa vielä lisää se, että perheen uusi lemmikkipossu tottuu pikkuhiljaa ihmis ystäviinsä. TuukkaOmarin ja hänen Paavoystä vänsä uusi shakkikaveri asuu äveriäästi
Tutustu sijaisvanhemmuuteen: www.sijaisvanhemmuus.fi Lapsen elämä ei odota. Harkitsetko sijaisvanhemmuutta. Lapsen-maailma-mainos-syyskuu-takakansi-2020-210x297.indd 1 30.9.2020 13:03:34 LM7_s66-68_KK+TakaK.indd 68 LM7_s66-68_KK+TakaK.indd 68 6.10.2020 15.59 6.10.2020 15.59. SIJAISVANHEMPANA MYÖS SINÄ ALOITAT UUDEN ELÄMÄN. Me tunnemme sijaisperheemme ja tarjoamme heille parasta tukea arkeen. SOS-Lapsikylästä saat tietoa ja tukea päätöksen tekemiseen. SUOMESSA 10 000 LASTA ETSII KOTIA SOS-Lapsikylä on voittoa tavoittelematon lastensuojelujärjestö