vee KOR-LM7_s1-2_Kansi.indd 1 KOR-LM7_s1-2_Kansi.indd 1 19.10.2021 12.32 19.10.2021 12.32. ADOPTIO ON ISO PÄÄTÖS | KATSOMUSKASVATUS HERÄTTÄÄ TUNTEITA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 7 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. MA AIL MA TIIA MARKKANEN, 17, KÄY PELASTUSLUKIOTA | VLOGGAAVAT ÄIDIT ELLA & SUSANNA 7-VUOTIAIDEN LUOKKAVALTUUSTO TOIMII | MITEN AUTTAA TUNNEKYLMÄÄ LASTA
LM7_s1-2_Kansi.indd 2 LM7_s1-2_Kansi.indd 2 18.10.2021 15.08 18.10.2021 15.08. Täyttä asiaa jo vuodesta 1937! TÄMÄ RUNO JULKAISTIIN ENSI KERTAA NUMEROSSA 12/2013
s. MARRASKUU | 7 | 2021 SISÄLTÖ PERHE & VANHEMMUUS 6 Kaksosten odotus sai Susanna Silvander-Rostin ja Ella Rostin perustamaan videoblogin 46 Adoptio on niin iso päätös, että se mullistaa monen ihmisen elämän 52 Japanilaiset yksinhuoltajaäidit elävät köyhyydessä NUORET & NUORTEN ÄÄNI 12 Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen ymmärtää mopopoikia ja kaipaa kodinhoitajia Tiina-Maria Levamo adoptoi nyt 10-vuotiaan Angelin Etelä-Afrikasta tämän ollessa 3,5-vuotias. 46 TILAA LAPSEN MAAILMAN DIGIJULKAISU S.64 RUNOVUOSI Viereisen sivun Anniina Mikaman runo kuvituksineen julkaistiin alun perin Lapsen Maailmassa joulukuussa 2013. Kerää talteen koko sarja! JA N I LA U KK AN EN ›› LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 3 LM7_s3-4_Sislu.indd 3 LM7_s3-4_Sislu.indd 3 20.10.2021 12.58 20.10.2021 12.58. Julkaisemme Anniinan runoja jokaisessa tämän vuoden numerossa sekä lehden Facebooksivuilla
s.22 4 LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 LM7_s3-4_Sislu.indd 4 LM7_s3-4_Sislu.indd 4 20.10.2021 12.58 20.10.2021 12.58. Tutustu lapsen oikeuksien viikkoon ja ilmoittaudu mukaan os. Lapsen oikeuksien viestintäverkosto järjestää tänäkin vuonna kouluille ja varhaiskasvatukseen suunnatun toiminnallisen lapsen oikeuksien viikon 15.–22.11. Teemaviikko tarjoaa kouluille, varhaiskasvatukseen sekä erilaisiin vapaa-ajan tapahtumiin tietoa ja valmista toiminnallista materiaalia ikäluokittain jaoteltuna. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. LAPSELLA ON OIKEUS HYVÄÄN KOHTELUUN Lapsen oikeuksien sopimus on ollut Suomessa voimassa jo vuodesta 1991, siis 30 vuotta! Muistathan liputtaa lapselle lapsen oikeuksien päivänä 19.11.2021. l Helsinki l Sipoo Joensuu l Jyväskylä l Viitasaari l Ilomantsi l Pori l Turku l Lohja l Uskontojen ja katsomusten käsittely on viime vuosina suorastaan mullistunut päiväkodeissa. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. 80. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. Lapsen oikeuksien viikon teemana on tänä vuonna lapsen oikeus hyvään kohteluun. Lapsen oikeuksien viikkoa ja siihen liittyvää somehaastetta voit seurata sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #MullaOnVäliä ja #SullaOnVäliä. 62 1830-luvun ja nykypäivän lapsiköyhyydessä on paljon yhteistä PALSTAT 5 Pääkirjoitus 16 Tietotulva: Kokonainen kirja sijaisisistä 27 Ristikko 28 Tutkittua tietoa: Yhdessä musisointi luo osallisuutta ja turvaa 39 Ristikon ratkaisu 64 Palvelukortti 65 Atte Ahokkaan kolumni: Äänioikeus 16-vuotiaille! 66 Kuukauden kirjat: Ihanat iltasadut l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 37 Harvaan asutuilla alueilla koulujen määrä vähenee ja koulumatkat pitenevät. 54 vee Ekaluokkalaisten luokkavaltuusto kokoontuu kerran viikossa. vuosikerta KANSI Tiia Markkasen kuvasi kanteen Tiiu Kaitalo. Se muistuttaa meitä siitä, että jokaisella lapsella on oikeus koskemattomuuteen ja turvallisuuteen sekä oikeus saada osakseen ymmärtämystä ja hellyyttä. 050 550 6499, karo.raisanen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 80. vuosikerta. Mitä asiasta ajattelevat ilomantsilaiset nuoret. > www.lapsenoikeuksienviikko.fi Muistathan liputtaa lapselle lapsen oikeuksien päivänä 19.11.! KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Tuuli Valo, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Karo Räisänen, puh. 40 Bastian Haber oppi Saksan karusta historiasta jo koulussa KOULU & VARHAISKASVATUS 22 Luokkavaltuusto osallistaa peruskoulujen oppilaita luokkansa ja koulunsa toimintaan 32 Tiia Markkanen muutti lapsuudenkodista omilleen heti peruskoulun jälkeen 54 Päiväkotien ja koulujen katsomuskasvatus herättää suuria tunteita KASVU 44 Tunnekylmä lapsi pärjää yhteiskunnassa, kun saa apua 58 Voiko liian monella kielellä sekoittaa lapsen pään. s
Perheiden moninaisuuteen kuuluvat esimerkiksi uusperheet, monikkoperheet, sateenkaariperheet, adoptioperheet, sijaisperheet, eri kulttuuritaustoista tulevat perheet, vammaisten lasten tai vanhempien perheet, yksinhuoltajien perheet, ydinperhettä laajemmat perhekokonaisuudet sekä usean kulttuurin perheet. Arjessakin perheiden moninaisuuden tunnistaminen on tärkeää. Perheiden moninaisuuden huomioon ottaminen ei saa olla mikään poikkeus, vaan pohja, jolta palveluita, tukia ja järjestelmiä tarkastellaan ja jonka päälle ne rakennetaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan noin kolmasosa perheistä ei vastaa perinteistä käsitystä ydinperheestä. Voisimmeko oppia jotain siitä tavasta, jolla lapsi tarkastelee uusia ilmiöitä. Aina emme tajua ajattelevamme kapeasti tai jättävämme huomiotta erilaisuutta ja moninaisuutta. Moninaisuus voi olla haaste lapsellekin, mutta hänelle se on tutumpaa ja jokapäiväisempää. Lapsen ei omassa arjessaan tarvitse useinkaan lokeroida kavereidensa vanhempia tai perheitä ydinperheen tai moninaisuuden lokeroihin. Lapsen tulee olla keskiössä lasten ja perheiden palveluita , tukijärjestelmiä tai vaikkapa asiakasjärjestelmiä rakennettaessa, ja perhe lapsen ympärillä on tietenkin pidettävä mielessä. pääkirjoitus Kaikilla meillä on perhe – jokaisella omanlaisensa. Tänään ydinperheeksi katsottava perhe voi huomenna lukeutua monimuotoisten perheiden joukkoon. Kirjo on tätäkin laajempi arkitodellisuudessa. LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 5 LM7_s5_PK.indd 5 LM7_s5_PK.indd 5 20.10.2021 12.32 20.10.2021 12.32. Ja muistaa, että jokainen perhe on juuri sellaisenaan tärkeä ja merkityksellinen. Joissakin perheissä perheen toinen vanhempi työskentelee osa-aikaisesti tai kokonaan toisella paikkakunnalla tai toisessa maassa, jotkut huolehtivat lapsiperheen arjen lisäksi ikääntyvistä isovanhemmista, joidenkin perheiden arkea varjostaa vakava sairaus, päihteiden käyttö tai taloudelliset vaikeudet, joihinkin perheisiin ei toiveista huolimatta tule ensimmäistä, toista tai kolmatta lasta ja niin edelleen. Suomalaiset perheet ovat siis hyvin monimuotoisia. Voisimmeko olla himpun verran herkempiä ja ajatella, etteivät toisten perheiden arki ja tilanteet välttämättä ole samanlaisia kuin omamme. Voisimmeko tarkastella erilaisuutta ja moninaisuutta uteliaasti ja kiinnostuneena, arvostaen ja hyväksyen. Lokerointia tapahtuu tahallisesti mutta myös vahingossa. Lapsesta on ihan tavallista, että perheet ovat erilaisia, ja hän suhtautuu erilaisuuteen neutraalisti tai sopivan uteliaasti. Lapsesta on ihan tavallista, että perheet ovat erilaisia, ja hän suhtautuu erilaisuuteen neutraalisti tai sopivan uteliaasti. Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA Meille aikuisille perheiden lokerointi on tuttua. Lokerointia tapahtuu omassa lähipiirissä ja työelämässä, lasten ja perheiden palveluissa sekä tukijärjestelmissä, päätöksenteossa ja tiedonkulussa. Perhe-käsitteen voi määritellä eri tavoin; Tilastokeskuksella on yksi määritelmä, Wikipedialla toinen ja jokaisella perheellä omansa. Lisäksi perheiden tilanteet muuttuvat ajassa
KAISA PASTILA | KUVAT EEVA ANUNDI 6 LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 uusi-LM7_s6-11_2a?itia. perhe ARKIMEININKIÄ! Esikoisten odotus innosti Susanna Silvander-Rostia ja Ella Rostia perustamaan oman videoblogin. Mutta miten videoiden teko onnistuu keskellä kiireistä lapsiperhearkea. ja kaksoset.indd 6 22.10.2021 16.09 22.10.2021 16.09. ja kaksoset.indd 6 uusi-LM7_s6-11_2a?itia
”Vlogin tekemisen ehdoton suola on ihmisten kommenttien lukeminen. ›› LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 7 uusi-LM7_s6-11_2a?itia. ja kaksoset.indd 7 uusi-LM7_s6-11_2a?itia. ja kaksoset.indd 7 22.10.2021 16.09 22.10.2021 16.09. On ihanaa kuulla, mitä ajatuksia video on herättänyt”, Susanna Silvander-Rosti (oik.) sanoo
En ole itsekään kiinnostunut katsomaan vlogeja hienoista juhlista tai upeista matkoista, mutta se kiinnostaa, millaista arkea ihmiset elävät, Susanna sanoo. Kamera käy, kun Susanna Silvander-Rosti, 32, ja Ella Rosti, 34, sekä lapset Sulo ja Elsi, 3, ulkoilevat, leikkivät, hassuttelevat ja pelailevat. Ella kertoo ensimmäisen reaktionsa olleen tiukka ei, mutta vaimo ei lannistunut. – Olemme kumpikin täyspäiväisesti töissä, ja meillä on pienet lapset – siinä lähtökohdat, joista teemme vlogiamme, Susanna sanoo ja nauraa. LEMPIHETKI perheen kanssa: ”Lauantaiaamut. Kuka. Kun perheeseen alettiin odottaa kaksosia, hän sai idean omasta videoblogista. Siitä lähtien tubettaminen on ollut meille yhteinen harrastus. – Me halutaan, että arkimeininki näkyy. Maria Kangaskortet). Kun kotiin tuli vesivahinko, asiaa ei haluttu sensuroida katsojilta. Ella kertoo lämmenneensä ajatukselle, koska vlogia tehdessä he saisivat samalla purkitettua muistoja pikkulapsiajasta. Kun lapset menevät nukkumaan, äidit rentoutuvat telkkarin ääressä. ELLA ROSTI HARRASTAA jalkapalloa ja tubettamista. ja kaksoset.indd 8 22.10.2021 16.09 22.10.2021 16.09. Klipit hän latoi yhteen tietokoneensa iMovie-ohjelmalla, ja musiikit löytyivät YouTuben ilmaisesta kirjastosta. Myös editointijälki saa olla kotikutoista. 8 LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 uusi-LM7_s6-11_2a?itia. On ihanaa, kun ei ole kiire minnekään ja tietää, että seuraavakin päivä on vielä vapaata.” SEURAA suomalaisia perhevaikuttajia (esim. T ervetuloa! Mun nimi on Ella ja tässä on vaimoni Susanna. Kolme vuotta sitten Susanna seurasi YouTubessa muutamaa amerikkalaista sateenkaariäitiä. ta on myös se, ettei kameralle ole siloteltu erityistä kuvauskohtaa, vaan koko asunto arkisotkuineen saa näkyä. ja kaksoset.indd 8 uusi-LM7_s6-11_2a?itia. Tekijäparille on tärkeää, että heidän videoistaan välittyy aitous. Välillä laitetaan ruokaa, viedään lapsia päiväkotiin tai leikataan nurmikkoa. AitoutKatsomme erityisen huolella kohdat, joissa lapset näkyvät. Tällä kanavalla me kerrotaan meidän sateenkaariperheen elämästä.” Näin alkaa aina Kaksi äitiä ja kaksoset -kanavan uusi jakso YouTubessa. – Kerran houkuttelin Ellan mukaan videoon, ja se menikin hyvin. Susanna osti pikkukameran, jota joku tubettaja oli suositellut, ja ryhtyi hommiin. Vlogissa seurataan vihtiläisen perheen elämää
He tutustuivat myös toisiin tubettajiin ja muihin lapsellisiin sateenkaariperheisiin. Ella ja Susanna alkoivat saada vinkkejä kaksosraskauteen ja siihen, miten voi hoitaa kahta vauvaa samaan aikaan. Kanavan ympärille muodostui nopeasti yhteisö. ja kaksoset.indd 9 22.10.2021 16.09 22.10.2021 16.09. SUSANNA SILVANDER-ROSTI HARRASTAA tubettamista ja videoiden tekoa. Ajattelin, että noin me ei tehdä, Susanna sanoo. Living Rosa ja Kendra Atkins) sekä Sara Parikkaa. Emme näyttäisi esimerkiksi raivaria tai mielipahaa, Ella jatkaa. – Vertaistuki on ehdottomasti paras asia kanavassa. Syntyvät lapset ovat siinä sivuosassa. Yritämme mennä joka arki-ilta yhdessä ulos. ja kaksoset.indd 9 uusi-LM7_s6-11_2a?itia. Kun lapsista postaa, pitää olla tosi tarkkana. Vloggaavat äidit ovat huomanneet, että auto on hyvä paikka kameralle jutteluun. Se ei tuntunut hyvältä. – Tuli tunne, että tarvitaan sitä, että meidänkin kaltainen perhe on näkyvissä. – Katsomme aina erityisen huolella ne kohdat, joissa lapset näkyvät. Yksityisyyden raja menee siinä, että videoblogissa jaetaan samoja asioita, joita voi kertoa töissä puolitutuille. Kanava sai vuonna 2020 Setan Asiallisen tiedon omena -palkinnon ja Creator Awardsin Vuoden perhekanava -palkinnon. Editointivuoro on kiertävä, ja ennen julkaisua ei-editoija saa vielä tarkastaa finaaliversion. Se tekee hyvää.” SEURAA ulkomaalaisia perhevaikuttajia (esim. On ihanaa, kun ihmiset kirjoittavat pitkiä kommentteja videoistamme. Ettei näy mitään sellaista, josta voisi olettaa, etteivät Sulo tai Elsi haluaisi sen näkyvän. Äidit saivat alkumetreillä myös joitakin homofobisia viestejä, mutta päättivät, etteivät lopeta videoiden tekoa. Vlogin perustaminen odotusaikana oli mainio tapa sukeltaa uuteen elämänvaiheeseen ja vanhemmuuteen. Jo alkuvaiheessa äidit sopivat keskenään yhteisistä pelisäännöistä . Linjattiin myös, että vlogi kertoo ennen kaikkea perheen aikuisista. ”Kun lapset istuvat vöissä, on hetki aikaa keskittyä ja kasata omia ajatuksia.” LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 9 ›› uusi-LM7_s6-11_2a?itia. – En usko, että kuvaisimme näin paljon ilman kanavaamme. Kummallakin on myös veto-oikeus julkaistaviin videoihin. LEMPIHETKI perheen kanssa: ”Rakastan ulkoilua. Esimerkiksi vauvavuodesta en muista mitään – se oli niin rankka – mutta videoiden kautta voin palata kaksosten ekoihin kuukausiin. – Amerikkalaisissa perhevlogeissa minua tökki, kun niissä kuvattiin vain lapsia aika sensuroimatta. Kuka. Me haluamme tuoda tutummaksi tätä perhemuotoa
Kanavan suosituimpiin videoihin – yli 150 000 katselukertaa – kuuluu neljän videon sarja , jossa pari kertoo hedelmöityshoidoistaan. Ella sanoo oman rohkeutensa kasvaneen vlogin kautta. Hän ei tavallisesti jännitä julkaisua, mutta hoidoista kertovien videoiden vastaanotto jännitti. Kun ihmiset ovat kertoneet, miten kanava on vaikuttanut konkreettisesti heidän elämässään, halu puhua ja olla esillä on voimistunut. Susanna halusi puhua videoilla myös keskenmenostaan. – Näin vakavissa jutuissa videoita ei voi tietenkään tehdä heti. Perheen tekee rakkaus.” 10 LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 uusi-LM7_s6-11_2a?itia. Susanna sanoo ymmärtävänsä huolen. Kahden vuoden hoitojakso oli kummallekin rankka. – On tosi yllättävää, miten vähän keskenmenoista edelleen puhutaan, vaikka asia on yleinen. ”Kirjan sanoma on, että kaikki perhemuodot ovat yhtä arvokkaita. ja kaksoset.indd 10 uusi-LM7_s6-11_2a?itia. Jaksot ovat Susannan ja Ellan mielestä heidän henkilökohtaisimmat videonsa. Hänen kirjansa Sulon ja Elsin uudet naapurit ilmestyi keväällä. Mukaan mahtui myös keskenmeno. Osa asiantuntijoista on huolissaan siitä, miten jakaminen vaikuttaa lapsiin. Olen itse kokenut vanhemmuuden aiheista juttelun somessa tosi antoisaksi. Viime aikoina on julkisuudessa puhuttu paljon Sharenting-ilmiöstä eli siitä, miten vanhemmat postaavat sosiaaliseen mediaan kuvasisältöä lapsista. Olisi tuntunut liian henkilökohtaiselta tehdä videot silloin, kun asiat olivat juuri tapahtuneet. Yritin itse löytää vertaistukea YouTubesta pian lapsen menetyksen jälkeen, mutta en löytänyt. Oikea hetki on vasta, kun aikaa on mennyt tarpeeksi ja asioita pystyy käsittelemään. Toisaalta julkaiseminen tuntui myös vapauttavalta, jopa terapeuttiselta. Kun asian sai sylkäistyä ulos, se teki hyvää. ja kaksoset.indd 10 22.10.2021 16.09 22.10.2021 16.09. – Mutta olen myös sitä mieltä, että olisi hullua, jos lapsiperheet eivät saisi olla lainkaan läsnä sosiaalisessa mediassa. Parin piti käydä läpi pitkät hedelmöityshoidot, ennen kuin Susanna alkoi odottaa perheen kolmatta lasta, joka syntyi lokakuussa. Eräs nuori kirjoitti, että blogi rohkaisi hänet tuOlisi hullua, jos lapsiperheet eivät saisi olla lainkaan läsnä somessa. Kun lapsista postaa, pitää olla tosi tarkkana ja keskustella siitä aina myös toisen vanhemman kanssa, kuuluu hänen neuvonsa. Susanna on myös tuore lastenkirjailija. Hedelmöityshoidoista kertovat jaksot julkaistiin vasta tämän vuoden huhtikuussa, kun Susanna oli melkein puolivälissä raskauttaan
Lapsille oli järjestetty yökylä mummolaan. Viikonloppuisin ja loma-aikoina yksi aikuinen on aamuvuorossa ja toisella äidillä on lupa nukkua niin myöhään kuin sielu sietää. ja kaksoset.indd 11 22.10.2021 16.10 22.10.2021 16.10. – Nykyään ajattelen monesta asiasta, että jollen mä näistä puhu, niin kuka sitten. lemaan kaapista. Susanna on saanut haastatteluaamuna viestin eräältä seuraajalta. Myös oman ajan tasapuolinen järjestäminen on naisille sydämen asia. – Yritämme hyödyntää verkostojamme mahdollisimman paljon, jotta voimme viettää aikaa välillä myös kaksin. Rostit haluavat jakaa tasa-arvoisen vanhemmuuden ilosanomaa. @kaksiaitia heillä on yli 38 900 seuraajaa. Tänään Susanna ja Ella ovat lähdössä minilomalle hotelliin. Seuraavana aamuna vuoro vaihtuu. Materiaalin kuvaamiseen varataan yleensä yksi arki-ilta ja editointi yritetään tehdä toisena. Kirjan sanoma on, että kaikki perhemuodot ovat yhtä arvokkaita. Jos yhtäkkiä tuleekin tunne, että haluaisi illasta muiston itselleen, sitten kuvataan, Susanna sanoo. – Välillä tuntuu, että vanhemmat tekevät asiat vaikeammiksi kuin täytyisi. Se, että kummatkin vanhemmat osallistuisivat yhtä paljon, parantaisi kaikkien hyvinvointia. Vetävä tarina on tärkein, perheiden monimuotoisuus tulee siinä sivussa. Susanna ja Ella ovat päättäneet pitää lapset päiväkodissa myös vauvan syntymän jälkeen. Esimerkiksi edellisenä viikonloppuna kumpikin vietti tahoillaan mökkiviikonloppua ystäviensä kanssa. Entä miten äidit haluaisivat muuttaa suomalaista vanhemmuuskulttuuria. Poikkeuksen tekevät My Day ja My week -videot, jolloin raakamateriaalia voi olla jopa seitsemän tuntia! Silloin videoiden typistäminen 15–20 minuuttiin vie enemmän kuin pari tuntia, joka on perusvideon editointiaika. Minulle on tosi tärkeää, ettei vlogi vie liikaa perheen yhteistä aikaa, Ella sanoo. – Itseankaruudesta voisi vähän hellittää. Susanna sanoo uskovansa kohtuuteen. – En halunnut siitä mitään opetuskirjaa. On ollut kaikkea hässäkkää, äidit kertovat. Susanna päätti kirjoittaa oman. – Kaksosten vauva-aikana yritin etsiä kirjoja, joissa näkyisi monenlaisia perheitä, mutta ne olivat tosi harvassa. Eräs äiti kertoi, että vlogi on auttanut häntä hyväksymään homoseksuaalin lapsensa paremmin. He ovat huomanneet, että monessa perheessä toinen vanhempi – usein äiti – joutuu kantamaan harteillaan enemmän kuin toinen. Perheen vaikuttamistyö teki keväällä uuden aluevaltauksen, kun Susanna julkaisi lastenkirjan. Pari on sopinut, että jos ja kun elämässä tulee kiireisiä jaksoja, kanava laitetaan tauolle. Tässä perheessä vuorotellaan esimerkiksi heräämisissä. Tarinan ensimmäiset aihiot lähtivät kehittymään jo kolme vuotta sitten vanhempainvapaalla. Jos kuopus on hyvä nukkuja, he saattavat lyhentää isompien hoitoviikon nelitai kolmipäiväiseksi. Miksi sysäisin esimerkiksi vastuun vertaistuesta muille. Susanna on valmistautunut töissä äitiysloman aloitukseen, lapset ovat aloittaneet uudessa päiväkodissa ja kodin remonttia on pitänyt projektijohtaa. Sulon ja Elsin uudet naapurit -kirja (Otava, kuvittanut Nadja Sarell) kertoo viskari-ikäisistä kaksosista, jotka muuttavat uudelle asuin alueelle ja lähtevät koputtelemaan naapureiden ovia. He tapaavat esimerkiksi yhden vanhemman perheen, maahanmuuttajaperheen ja lapsettoman perheen. Päätös tehdään sen mukaan, mikä oma ja lasten jaksaminen on. Videoita julkaistaan yleensä yksi viikossa. n PS: Lehden painoon mennessä naisten YouTubekanavalla on jo 54 000 tilaajaa, ja Instagramissa os. ja kaksoset.indd 11 uusi-LM7_s6-11_2a?itia. Perheen tekee rakkaus, Susanna sanoo. Välillä meillä syödään ranskiksia ja kalapuikkoja. – Tämän illan tärkein juttu on rentoutus, mutta mennään fiiliksen mukaan. Kamera pakataan tänäänkin mukaan matkalaukkuun, jonne se tosin saa luultavasti jäädäkin. Tarvitaan myös parisuhdeaikaa. Susannan sisko on lupautunut tulemaan hoitamaan kaksosia. LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 11 uusi-LM7_s6-11_2a?itia. Haastatteluhetkellä syyskuussa julkaisuväli on venynyt jo kolmeen viikkoon. Perhe asuu väliaikaisasunnossa, koska omassa kodissa korjataan edelleen vesivahinkoa. Hän on huomannut, että monille vanhemmille tulee paineita juuri siitä, kun he tekevät itselleen totaalikieltoja: ”lapset eivät saa katsoa telkkaria” tai ”kaiken pitää olla luomua”. Tämä äiti kysyi, eikö Susanna aio ottaa kaksosia pois päivähoidosta, kun kolmannen lapsen äitiysloma alkaa. Tubettaminen ei saa olla pois myöskään parisuhdeajasta, kuuluu toinen äitien itselleen tekemä sääntö. Moni äiti tai isä tuntuu vaativan itseltään ihan tosi paljon. – Toivottavasti meidän videoissa näkyy se, ettemme yritä tavoitella täydellisyyttä vanhempina. – Tubettaminen on yhteinen rakas harrastus, mutta välillä väännämme ajankäytöstä: mistä rutistamme ajan videoihin
Hirvosen mopon mittariin kertyi 24 000 kilometriä. Ongelma on se, että nuoret pelkäävät, millainen tulevaisuus on. Kaverit asuivat laajalla alueella, eikä Hirvosen isä ennättänyt aina kuskaamaan viittä lastaan. Mopoa tarvittiin, sillä Louhiojan kylältä Enon keskustaan oli viisi kilometriä. Lapsiasiavaltuutettu ja monet poliitikot hehkuttivat mopomiittiä sosiaalisessa mediassa. Hän halusi käydä ajelemassa ja juttelemassa nuorten kanssa. 12 LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 LM7_s12-15_MarkusHirvonen.indd 12 LM7_s12-15_MarkusHirvonen.indd 12 20.10.2021 12.42 20.10.2021 12.42. – Kerroin Facebookissa, että nyt on mopo, jolla lähden seuraavana perjantai-iltana nuorten kanssa ajelemaan. Hän oli opiskellut sairaanhoitajaksi ja hallintotieteiden maisteriksi, ollut töissä sote-alalla ja perustanut perheen. – Olin keittämässä lapsille iltapuuroa, kun mopopojat ajoivat talon ympäri. Mopomiitiksi kutsutaan mopoilevien nuorten itsensä järjestämää tapahtumaa, jossa tavataan ystäviä, tehdään temppuja ja ajetaan letkassa. Sanoin vaimolle, että nyt tulee paljon palautetta, että tuohon rälläämiseen pitäisi jotenkin puuttua. Kun Hirvonen käveli perjantaina lähtöpaikalle, paikalla oli satoja ihmisiä. ylävinjetti nuoret MOPOPOIKIEN YMMÄRTÄJÄ Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen toimii nuorten puolesta ja haluaa kodinhoitajat takaisin. Suzuki oli myyty ajat sitten. – Ostin sen raatona 500 markalla. TOPI LINJAMA | KUVAT SATU JUVONEN P uhutaan ensin mopoista. Niinpä hän laati spontaanisti Facebook-postauksen, jossa kysyi lainaksi mopoa. Pian soitti maakuntalehti Karjalainen, sitten YLE ja MTV. Ensimmäinen oli sininen Suzuki S1 vuosimallia 1993. Meni vain hetki, kun kunnanjohtajalle oli järjestynyt vanha Solifer ja hänet oli liitetty nuorten WhatsApp-rinkiin. Kovan luokan rällääjä siis. Kaverini Pölösen Tuomo rakensi sen alusta loppuun, kun en itse osannut, Markus Hirvonen, 38, kertoo. Siinä oli Suzuki PV:n eli tossumopon moottori isommassa rungossa. Suuren yleisön tietoisuuteen Hirvonen pompahti elokuussa 2017 . Milloin lähdetään, he kyselivät. Hirvonen ei usko kieltoihin eikä ylhäältä johtamiseen vaan keskusteluun. Hirvoset olivat asettuneet Pohjois-Karjalan Juukaan, jossa Markus toimi kunnanjohtajana
›› LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 13 ›› LM7_s12-15_MarkusHirvonen.indd 13 LM7_s12-15_MarkusHirvonen.indd 13 20.10.2021 12.42 20.10.2021 12.42. Se on rakennettu vuonna 1852 kruununmakasiiniksi ja on Joensuun vanhin kivirakennus. n > l Taustalla Ilosaaressa näkyy Pielisjoen linna, jossa sijaitsee Markus Hirvosen työpaikka
– Jossain 60 kohdalla lopetin laskemisen, Markus Hirvonen kertoo. Mopomiitin kaltaisia tapahtumia pitäisi olla joka vuosi, jotta tavoitettaisiin kaikki ikäluokat. Ongelma on se, että nuoret pelkäävät, millainen tulevaisuus on. Lopulta häntä pyydettiin ylimpään johtoon valmistelemaan Pohjois-Karjalan sosiaalija terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sotea poliittiseen päätöksentekoon. Kunnan kassassa avustus oli pieni pisara, eikä rahaa mennyt kuin muutamia tuhansia vuodessa. Tehdään jotakin ja kymmenen vuoden kuluttua nähdään, saatiinko mitään aikaan. Ja kun nuoret toivoivat ilmaista ehkäisyä, sellainen järjestettiin. Hirvoselle itselleen 4 500 asukkaan Juuasta jäi hyvä fiilis. – Lapsi osasi katsoa asioiden taakse: ei mielenosoitus ole ongelma. He istuivat siellä kadulla, koska heitä pelottaa se, mitä tulee. Armeijassa hän ymmärsi, ettei kumpikaan niistä ole hänen alansa. Kysytään, mitä kuuluu, mitä mieltä olette näistä asioista. Katsoin mielenosoitusuutisointia ja sanoin Elinalle, että mitä tuolle mielenosoitukselle pitäisi tehdä. Perheen esikoisen, Lydian, 12, synnytys oli dramaattiVihaan sydämeni pohjasta harrastusten kilpailuvetoisuutta. Mopomiitti poiki roppakaupalla puhujakeikkoja erilaisiin tilaisuuksiin. – Jouduin leikkaukseen tänne Pohjois-Karjalaan ja tutustuin Elinaan, nykyiseen vaimooni. – Paljon oli perheitä, jotka eivät yltäneet toimeentulotuen piiriin, mutta heillä oli silti tiukkaa, Hirvonen perustelee. He ovat hirmu fiksuja, paljon fiksumpia kuin me, Hirvonen kiittelee. 14 LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 LM7_s12-15_MarkusHirvonen.indd 14 LM7_s12-15_MarkusHirvonen.indd 14 20.10.2021 12.42 20.10.2021 12.42. Ennen armeijaa Hirvosen haaveili sotilasurasta rauhanturvaajana tai insinööriopinnoista Tampereella. Tein paljon yövuoroja, joista sai enemmän vapaita, jolloin ehti opiskella. Rakastin hoitajan hommaa. Jos sairaanhoitajan työ oli työtä perheiden kanssa, kunnanjohtajana oltiin abstraktimmalla tasolla. Puheviestinnän tieteellinen yhdistys Prologos myönsi hänelle Vuoden vuorovaikutusteko -kunniamaininnan. Valmistuttuaan Hirvonen jatkoi Itä-Suomen yliopistoon oikeustieteen laitokselle. He eivät saa olla torilla eikä ostoskeskuksessa tai rannalla. Nuorten toiveesta Juukaan saatiin kunnan rahoittama mopotalli. – Surullisena seuraan sitä keskustelua, että nuoret halutaan pois jostakin. Seuraavinakin vuosina järjestettiin miittejä, mutta koronan takia ne on kahtena vuonna jouduttu perumaan. En voinut kuvitella, että siitä tulisi niin iso juttu. Nyt Hirvonen johtaa maakuntaliittoa, joka pyrkii edistämään maakunnan etua. – Tein sairaanhoitajan töitä ensiavussa, kirurgialla ja psykiatrisella. – Kunnanjohtajana pohdin, miten lapset saisivat sellaisen elämän, että heistä tulisi tasapainoisia aikuisia. – Se oli aika puhdasta hallintojuridiikkaa, jota olin juuri opiskellut. Kuin ylipitkä maraton… Niin Markus Hirvonen kuvaa hallinnollista työtä. Miksi nuorilla ei ole oikeutta tilaan. Iso työkalu on raha: maakuntaliitto jakaa maakuntaan EU-rahoitusta seitsemän vuoden aikana noin 135 miljoonaa euroa. Ainut ihmisläheinen ala, jossa alkoi silloin koulutus Joensuussa, oli sairaanhoitajakoulu. He kuittasivat, että voidaan ajaa toista kautta. Ja jos ja kun he lähtevät täältä pois opiskelemaan, miten heille olisi kasvanut sellaiset juuret, että he haluaisivat palata tänne. – Oli ne juukalaiset nuoret mahtavaa porukkaa. – Jos oli roskia jossain, nuoret laittoivat viestiä, että käydään siivoamassa. Rahaakin tärkeämpänä Hirvonen pitää positiivisen ilmapiirin ja tulevaisuudenuskon luomista. Tähän Hirvonen havahtuu usein omien lastensa kautta. Elämä on sarja vahinkoja: lukion jälkeen Hirvonen lähti armeijaan, mutta loukkasi viiden kuukauden päästä olkapäänsä. – Kesällä oli Elokapinan mielenosoitus Mannerheimintiellä Helsingissä. – Yritän tuoda esiin asioita, jotka ovat hyvin ja joiden varaan voi täällä elämänsä rakentaa. Yhdistyksen mukaan tempaus auttoi näkemään mopolla rälläävät teinit myös muussa valossa kuin häirikköinä. Juukaan perustetiin rahasto, josta sai hakea avustusta vaikkapa tennareihin tai sählymailaan. Kunnan päättäjien ja nuorison välille syntyi hyvä keskusteluyhteys. Keskeisiä tulevaisuuden kysymyksiä ovat ilmastonmuutoksen torjunta ja biodiversiteetin suojelu. Ne ovat myös tämän EU-kauden kärkiä. Hirvonen kaipaa takaisin pikamatkoille. Seuraavaksi hän toimi rekrytointipäällikkönä, sitten henkilöstöpäällikkönä. Joskus pyysin, että voisivatko he jättää ringistä pois talon, jossa asuu paljon ikäihmisiä. Hirvonen painottaa, että nuorilla on oikeus elää, oikeus omaan tilaan ja kokemuksiin. – Nuoria nämä asiat kiinnostavat paljon enemmän kuin meidän sukupolvea. Ne ovat heille ykkösasioita. Sitä sillä mopomiitilläkin tavoiteltiin, että jäisi hyvä fiilis. Mutta nuoret kasvavat nopeasti ja lähtevät pieneltä paikkakunnalta. Julkisuus yllätti Hirvosen, sillä mopomiitin idea on hyvin yksinkertainen: mennään juttelemaan nuorten kanssa sinne, missä he ovat. – Se on Nalle Puhin filosofiaa. Tajusin heti, että se oli minun juttuni. Elmeri, 10, luki sohvalla hiukset sekaisin Aku Ankkaa, katsoi lehden takaa ja sanoi, että ”pitäis tehdä jotakin sille ilmastonmuutokselle”. – Se oli syksyä. Kun rekrytoinnin esimies siirtyi muualle töihin, Hirvosta pyydettiin tehtävään ja siitä alkoivat hallintohommat. Elmerinkin ennakoitu elinikä on 90 vuotta, Hirvonen toteaa. ”Nuoriin kannattaisi suhtautua kuunnellen ja yhdenvertaisina kansalaisina muiden kanssa, jos halutaan pitää heidät yhteiskunnan jäseninä”, kunniamaininnan perusteluissa todetaan
Ihmisten tunne hyvinvoinnista ei syntynyt rahasta vaan muusta. Luistimia kierrätettiin. Se johtui isosta esikoislestadiolaisten yhteisöstä. Se on valtava sosiaalinen pääoma. Jo yläasteella pitää alkaa tehdä karsintaa ja nuoret miettivät, onko peli jo menetetty, Hirvonen valittelee. Napanuora oli kiertynyt moneen kertaan lapsen kaulan ympärille. Hänellä oli sydänkohtaus ja hänet hoidettiin. Tämä ilmiö on räjähtämässä pommin lailla käsiin yhteiskunnassamme. – Näillä nuorilla ei ole elämässä horisonttia, josta saisi kiinni. Markus Hirvonen varttui pienessä pohjoiskarjalaiskylässä. n En keksi, olisiko mikään voinut olla lapsuudessani paremmin. Intuitiivinen havainto pelasti lapsen hengen. Hirvosen lapsuudessa elettiin 1990-luvun lamavuosia. Ja äiti leipoi pullaa. Aina oli kavereita, ja meni mihin tahansa taloon, aina sai ruokaa, jos oli ruoka-aika. Työttömyyttäkin voi olla jo kolmannessa polvessa. – Hyvinvointivaltiomme oli tutkijoiden mukaan parhaimmillaan vuonna 1987, mikä ei korreloi mitenkään bruttokansantuotteen kanssa. Kouluvuodeksi oli lapsilla yhdet farkut ja lenkkarit kullekin. Sektio kesti neljä minuuttia. Suomi on korjaava eikä ennaltaehkäisevä yhteiskunta. Hirvonen uskoo, että tietynlainen sosiaalinen lahjakkuus syntyi siinä valtavassa ihmisjoukossa. LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 15 LM7_s12-15_MarkusHirvonen.indd 15 LM7_s12-15_MarkusHirvonen.indd 15 20.10.2021 12.42 20.10.2021 12.42. Hirvosesta maailma on muuttunut raadollisempaan suuntaan. Lapsiperheet saivat verovähennyksiä, kodinhoitajan sekä muita palveluita. Kylällä oli paljon työttömyyttä ja kaikki olivat köyhiä. Kokenut kätilö tajusi, että lapsi on leikattava ulos. Kilpailu läpäisee kaiken harrastuksista lähtien. Sinne saapui ihminen, jolla oli rintakipua. Oli turvallista, oli ruokaa, lämpöä ja valtavasti kavereita. Hirvosen tunnistaa kylmemmällä kelillä pipostaan. – Parasta oli se, että sai konkreettisesti jotakin aikaan. – Lapsi olisi luultavasti kuollut alatiesynnytykseen tai ainakin saanut vakavan aivovaurion, Hirvonen sanoo. – Vihaan sydämeni pohjasta harrastusten kilpailuvetoisuutta. Tätä viestiä tulee sotepuolelta ja koulupsykologeilta. Enon Louhiojalla oli yksi erityispiirre: siellä oli valtavan paljon lapsia. Tällainen on arkea sairaalassa, ja Hirvonen kertoo kaipaavansa ensiavun sykkeeseen. Jos Hirvonen saisi päättää, hän palauttaisi kodinhoitojärjestelmän, kouluavustajat ja pienemmät ryhmäkoot. – Asuttiin koulun vieressä, ja jokaisessa talossa oli lapsia. Mutta lapsi ei sitä ymmärtänyt. Hän kaipaa armollisuutta ja joustavuutta. Pahinta on se, että lapset ja nuoret pistetään kilpailemaan arvosanoista. Seuraavana päivänä hän oli lähdössä kotiin ja tuli kiittämään, että pelastitte henkeni, Hirvonen kuvailee. – Oli erilaisia perheitä, lestadiolaisia, ei-lestadiolaisia, ikäihmisiä, lapsiperheitä, työttömiä, alkoholisteja. Superihmiset kyllä pärjäävät, mutta entä nuoret, joilla on ongelmia päihteiden tai mielenterveyden kanssa. nen. – Eihän se voi mennä niin, että on seitsemän ällän ylioppilas ja burn outissa. – En keksi, olisiko mikään voinut olla lapsuudessani paremmin. – Jälkikäteen isä on kertonut, että kun torstaina oli tilipäivä ja maanantaina ei ollut yhtään rahaa, piti katsoa, mitä kaapeista löytyy
Kun ongelmiin ja haastaviin elämäntilanteisiin tarjotaan tukea ja apua oikea-aikaisesti ja ongelmiin päästään tarttumaan riittävän ajoissa, ne eivät ehdi kasvaa suuremmiksi. Viitasaari pitää myös tärkeänä, että lapsivaikutusten arviointi otetaan entistä vahvemmin käyttöön tulevilla hyvinvointialueilla. KILPAILU NUORILLE KOTIKUNTA PAREMMAKSI Yläkoululaiset, nyt teillä on mahdollisuus osallistua Nuorten näköinen Suomi -koulukilpailuun ja voittaa elämyslahjakortteja! Miettikää joukkueena, mikä tekisi omasta kotikunnasta nuorille paremman ja viihtyisämmän paikan, ja tehkää sen pohjalta vapaamuotoinen kilpailuteos. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA ”Lapsuus on suora lähetys tässä ja nyt. Kunniamaininta myönnettiin Apu-lehden laajalle Pintaa syvemmälle -juttukokonaisuusuudelle, joka käsitteli lastensuojelua. > www.nuva.fi/koulukilpailu ALUEVAALIT ”SATSAUS VARHAISEEN TUKEEN SÄÄSTÄÄ” Mm. Sille ei ole uusintaa – eikä varsinkaan korjattua uusintaa.” LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA PENTTI ARAJÄRVI VALTAKUNNALLISILLA LASTENSUOJELUPÄIVILLÄ ® . He ovat esitelleet tilillään @Sossut lastensuojelun sosiaalityön arkea raikkaasti ja ennakkoluuloja hälventäen reilun vuoden ajan. Ylen TV2:ssa alkaa 9.11. – Panostaisin ehdottomasti varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn eli käytännössä vahvoihin peruspalveluihin ja matalan kynnyksen apuun ja tukeen. asti. Kasvatustieteen kandidaatti ja vihreiden kaupunginvaltuutettu Vilma Viitasaari, 26, Jyväskylästä tietää, mihin hän panostaisi, jos saisi yksinvaltiaana päättää palveluiden järjestämisestä hyvinvointialueilla. Kilpailu on käynnissä 30.3. YL E KU VA PA LV EL U / LA U RA PO H JA VI RT A Laurin (vas.), Kristiinan, Paulin ja Emman elämää seurataan vuoden ajan. TikTok-videopalvelu valikoitui käyttöön Haapalan tyttären jalanjäljissä. Heitä yhdistää kotiseutuylpeys ja yritteliäisyys sekä positiivinen elämänasenne: ihan aina ei mene tuubiin, mutta komiat pärjää aina! 16 LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 LM7_s16-21_Tulva.indd 16 LM7_s16-21_Tulva.indd 16 21.10.2021 7.21 21.10.2021 7.21. pidettävissä aluevaaleissa. Lakeuslife-sarja, jossa tutustutaan neljään pohjalaiseen nuoreen aikuiseen. Ohjeet os. Päätöksenteosta vastaavat omilla alueillaan aluevaltuustot, jotka valitaan 23.1. – Mahdollisesti! PALKINTO LETKEÄSTI LASTENSUOJELUSTA Oletko jo bongannut netistä palkitut TikTok-sossut Maija Haapalan ja Camilla Jokelan. Nyt kaksikolla on miltei 22 000 seuraajaa! Haapala ja Jokela saivat Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä ® Lastensuojelun Keskusliiton myöntämän Lastensuojelun viestinnällinen teko -palkinnon. Ennaltaehkäisyllä vähennämme lisäksi inhimillistä kärsimystä, mikä on kaikkein tärkein argumentti varhaisen tuen palveluiden puolesta. – Tällöin tarvetta kalliimmille erityistason palveluille ei synny yhtä paljon, mistä koituu pitkällä aikavälillä säästöjä. äitiysja lastenneuvolat, lastensuojelu, kasvatusja perheneuvonta, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, hammashoito ja koulukuraattoripalvelut siirtyvät 1.1.2023 alkaen uusien hyvinvointialueiden vastuulle. Hän ei vielä osaa sanoa, asettuuko ehdolle aluevaaleissa. Millaista on elää nuorena kaukana ruuhka-Suomesta. Painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisyyn ja peruspalveluihin on myös sote-uudistuksen yksi keskeinen tavoite, mitä pidän hyvänä asiana, sanoo Viitasaari
Kolme messumatkalla ollutta eri-ikäistä taiwanilaisnaista matkusti kanssani samassa vaunuosastossa. SO IL E TI RI LÄ , M U SE O VI RA ST O Annantalossa Helsingissä voi tutustua Suomessa asuvien ja työskentelevien monikulttuuristen taiteilijoiden lapsuutta käsitteleviin töihin. Esillä on 19.12. asti esim. fi>mediakasvatus LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 17 ›› ›› LM7_s16-21_Tulva.indd 17 LM7_s16-21_Tulva.indd 17 21.10.2021 7.21 21.10.2021 7.21. ULLA OJALA LÄHES 1|4 ALLE KOULUIKÄISISTÄ POJISTA ON YLIPAINOISIA. 10–17-vuotiaista suomalaistytöistä l 35 % muokkaa ulkonäköään kuvissa erilaisten sovellusten avulla l 72 % kokee, että heidän täytyy näyttää kuvassa täydelliseltä, jotta he voisivat jakaa sen somessa l 18 % kokee, ettei näytä tarpeeksi hyvältä ilman kuvamuokkausta. > aikakausmedia. –Kun tunteiden tunnistamista, mielipiteen ilmaisua ja toisen kunnioittamista harjoitellaan mahdollisimman varhain, saa hyvän pohjan esimerkiksi verkkokeskustelutaitojen oppimiselle, sanoo Aikakausmedian mediakasvatusasiantuntija Piia Matikainen. Törmäsin ulkonäköä muokkaavaan sovellukseen ensimmäisen kerran kunnolla muutamia vuosia sitten, kun matkustin junalla Hampurista Hannoveriin. Aasialaisnaisten ihonvärikin oli huomattavasti vaalentunut. KYLILLÄ KUULTUA KUKAS TOI ON. VARHAISKASVATUS KAVERITAITOJA KORTEISTA Lyyti Kynänen ja Seppo Sananen seikkailevat varhaiskasvatukseen suunnatussa korttipelissä, jonka avulla voi harjoitella tunneja vuorovaikutustaitoja. Innostuimme juttelemaan, ja lopuksi nuorin naisista ehdotti, että ottaisimme ryhmäselfien. Lyytin ja Sepon kaverikortit ovat osa mediakasvatusmateriaalia, jota voi tilata maksutta os. Näin karua kertomaa somemaailman luomista epärealistisista kauneusihanteista löytyy Doven teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi runsaat 500 10–17-vuotiasta suomalaista tyttöä. Lopputuloksessa me kaksi isoäiti-ikäistä daamiakin esiinnyimme siloposkisina, suurin silmin ja täysin valkoisin hampain. Kun 3-vuotias lapsenlapsi pääsi äskettäin ihmettelemään kuvaan tallentunutta muunneltua mummia, hän kysyi – aivan aiheellisesti: – Kukas toi on. Irina KreerBoylayn teos The Birth of Personality
Eskarilaisten hyvään elämään pääsee kurkistamaan vielä 27.11. Ne ovat peräisin lapsiasiavaltuutetun julkaisemasta Lapsibarometri 2020:sta. Muistathan, että jokaisessa Lapsen Maailman numerossa julkaistaan Rakkaudesta kirjaan -palkinnon saaneen kriitikko ja kirjailija Ismo Loivamaan kirja-arvioita! LU KU KE SK U S ”Jos jokaisella tytöllä olisi kaltaisesi isä, kasvaisi tytöistä vahvempia naisia. Hän tutki aihetta tarkemmin yhdessä nuorten kanssa osana opinnäytetyötään ja oppi, kuinka merkittävä rooli isillä, isähahmoilla ja sijaisisillä on nuorten elämässä. VA AS AN KA U PU N G IN TE AT TE RI / LI N U S LI N D H O LM 18 LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 LM7_s16-21_Tulva.indd 18 LM7_s16-21_Tulva.indd 18 21.10.2021 7.21 21.10.2021 7.21. Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen huomauttaa, etteivät lastenja nuortenkirjat ole vain lasten ja nuorten asia, vaan kritiikki auttaa aikuista löytämään lapselle kiinnostavan kirjan. Kirjan ilmestyessä toteutuu Onni Westlundin pitkäaikainen haave, johon kiteytyy useita vuosien mittaan mielessä pyörineitä ajatuksia. Luvassa on hurjia käänteitä, kun apsilasiavaltuutettuja näyttelevät Ville Härkönen (vas) ja Toni Ikola astuvat näyttämölle. Pesäpuussa asiantuntijana työskentelevä Westlund oli huomannut jo sijaisperheessä kasvaessaan, että isät ovat äitejä useammin poissa lastensa elämästä. VERKKOLEHTI KRITIIKKEJÄ LASTENKIRJOISTA Kritiikin verkkolehti Kiiltomato on alkanut julkaista myös lastenja nuortenkirjallisuuden kritiikkejä, jotka on suunnattu aikuisille. Olen aina saanut tuntea olevani tasavertainen biologisten tytärtesi, siskojeni kanssa.” ILTATÄHTI Tänä syksynä Vaasan kaupunginteatterin ohjelmistossa on pyörinyt Bapsilarometri 2021, jonka käsikirjoitus perustuu 6-vuotiaiden lasten näkemyksiin hyvästä elämästä. KIRJA ”TÄRKEIN MIES ELÄMÄSSÄ ON SIJAISISÄ” Liikuttava, karu, kaunis ja rehellinen. Sosionomiopintojensa työharjoittelussa hän ymmärsi, että miehisyyteen ja maskuliinisuuteen liitetään haitallisia odotuksia ja normeja, jotka eivät vaikuta haitallisesti vain miehiin ja poikiin, vaan koko ympäröivään yhteiskuntaan ja kaikkiin ihmisiin. Sijaislapsina olleiden tarinat on työstetty kahdessa kirjoituspajassa, joissa työskentelyä ohjasi kirjallisuusterapiaohjaaja ja kirjallisuuden tutkijatohtori Karoliina Maanmieli yhdessä Pesäpuun työntekijöiden kanssa. Sellainen on Pesäpuun ry:n julkaisema Isätarinat-kirja. Sen kirjoittajia yhdistää se, että he ovat tai ovat olleet huostaanotettuina tai asuneet perheessä sisaruksina huostaanotetuille lapsille. Ääneen pääsevät myös sijaisisät. PS
Perheosastolle voidaan sijoittaa raskaana oleva äiti tai avohuollon tukitoimena alle 2-vuotias lapsi vanhempansa kanssa vanhemman vankeusrangaistuksen tai tutkintavankeuden ajaksi. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 19 ›› ›› LM7_s16-21_Tulva.indd 19 LM7_s16-21_Tulva.indd 19 21.10.2021 7.21 21.10.2021 7.21. TUTKIMUS KAINUUSSA YKSINÄISYYTTÄ Alueellinen vaihtelu on suurta sen suhteen, kuinka yksinäisiksi alle puolivuotiaiden vauvojen vanhemmat Suomessa kokevat itsensä. Kainuun hyvinvointialueella yksinäisyyttä koki lähes joka neljäs (23 %) äiti, mutta Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella vähemmän kuin joka kymmenes (9 %) äiti. Minuus kehittyy silloin. Perheosastojaksolle tulee neljästä viiteen raskaana olevaa äitiä, joiden vauvat syntyvät jakson aikana. Kun jokaisessa ryhmässä oli 5–20 lasta, osallistujia oli satoja! VANKILA VAUVA EI OLE VANKI! Pieniä lapsia on ollut vankiloissa kautta aikojen, kaikkialla maailmassa, mutta ainoastaan Suomessa toimii valtion lastensuojeluyksikkö vankilan alueella. Kanta-Hämeen perhetyö vastaa käytännössä perheosaston toiminnasta. On tärkeää ja hienoa, että voimme saavuttaa lapsia tiedekasvatuksen pariin joka puolelta Suomea, sanoo yliopistonlehtori Saila Poulter Helsingin yliopistosta. – Korona pakotti meidät aloittamaan etäyhteyksin ja nyt pohdimme, tulisiko tämä olemaan vähintään vaihtoehto lähitapahtumille. Kunpa sinne satsattaisiin enemmän rahaa.” TRAUMATERAPEUTTI SONJA BOLTZ-PAANANEN VALTAKUNNALLISILLA LASTENSUOJELUPÄIVILLÄ ® . Mukaan oli ilmoittautunut yli 40 lapsiryhmää ympäri Suomen. Nyt se on mahdollista Pöllö-akatemiassa, joka on kaikille lapsille ja nuorille tarkoitettu avoin ja maksuton ihmettelyn, kysymisen ja uuden oppimisen koulu. 4.–5.LUOKKALAISISTA YLI 80 % ON TYYTYVÄISIÄ ELÄMÄÄNSÄ. THL ylläpitää vuonna 2010 perustettua vankilan perheosastoa Vanajan avovankilassa ja Hämeenlinnan vankilassa. Tiedot käyvät ilmi THL:n keräämästä FinLapset-kyselytutkimuksesta. Vuosittain perheosastolle sijoitetaan noin 20 lasta. Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan Pöllö-akatemia starttasi keväällä etäyhteyksin ja myös syksyn ohjelmaan voi osallistua Zoomin välityksellä. Lapsen sijoitus voi jatkua, kunnes hän täyttää kolme vuotta. Syyskuussa pidettiin lasten suuria elämänkysymyksiä pohtiva tilaisuus. AKATEMIA LAPSILLE TIEDEKASVATUSTA KOKO MAAHAN Tiedätkö lapsiryhmän, joka haluaisi osallistua sadutukseen tai kummastella katoavien esineiden mysteeriä. Yhdistyksen työntekijät ovat paikalla vuoden jokaisena päivänä molemmissa yksiköissä, joista on tehty kodinomaisia. ”Lapsen kolme ensimmäistä vuotta ovat tärkeimmät
julkaissut tänä vuonna Sateenkaarinuorten hyvinvointi seurakunnissa -julkaisun. Toista lastaan odottava Tuuli Valo, 32, testasi palvelun peruspaketin eli tunnin mittaisen etätapaamisen. Miten ääriajattelua voi ennaltaehkäistä. Varhaiskasvatuksen opettaja Anniina Teräväinen on perustanut Kasvat-palvelun, joka tarjoaa tukea vanhemmuuteen ja kasvatukseen, konkreettisia vinkkejä lapsiperhearkeen sekä apua esim. Hänellä on runsaan 12 vuoden kokemus varhaiskasvatusalalta. Tietoa saa myös salaliittoteorioiden ja koronapandemian vaikutuksista radikalisoitumisprosessissa. vaatteita, joista hän voi luopua ja antaa vauvalle. TUNNUSTUSPALKINTO SATEENKAARIIHMISTEN PUOLUSTAJA Seta on jakanut Asiallisen tiedon omena -tunnustuksen evankelisluterilaisen kirkon Kasvatusja perheasiat -yksikölle. Samat perusajatukset toimivat Kasvatissa. 1|3 LASTEN ISOVANHEMMISTA ASUU ERILLÄÄN. Valo antaa plussaa siitä, että ajanvaraus on helppoa ja nopeaa, ja tapaamiset ovat etänä, mikä on pikkulapsiperheessä näppärää. muuttuvissa elämäntilanteissa. l Isosisarukselle voi koota aikaa vieviin imetyshetkiin puuhakorin, jota ei oteta esille muina aikoina. – Saimme tosi hyviä, asiantuntevia ja konkreettisia vinkkejä omiin arjen haastaviin kasvatustilanteisiin. – Kasvat syntyi kokemuksesta, että lapsiperheiden avun ja tuen tarve on lisääntynyt, kun yhteiskunnan tarjoamat palvelut ovat riittämättömiä eivätkä helposti kaikkien saatavilla, sanoo Anniina Teräväinen. JULKAISU ÄÄRILIIKKEET APAJALLA Miten tunnistaa väkivaltaisen radikalisoitumisen riskitekijät. Mutta mistä sitä löytäisi. rauhallisia tehtäviä, leluja, piirtämistarvikkeet ja pientä evästä. Apua kaivattiin siihen, miten valmistautua 2-vuotiaan isosisaruksen kanssa vauvan tuloon ja kuinka ohjata tätä vahvasti äitiin kiinnittynyttä lasta toimimaan myös isän kanssa. Vastauksia kysymyksiin löytyy Pelastakaa Lasten julkaisusta Nuoret ääriliikkeiden rekrytoinnin kohteena, joka käsittelee verkkoympäristön ja kasvokkaisen vuorovaikutuksen roolia rekrytoinnissa. Yksikkö on perusteluiden mukaan jakanut ansiokkaasti asiallista tietoa sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen sekä perheiden moninaisuudesta ja puolustanut sateenkaari-ihmisiä erityisesti seurakuntien kasvatuksen ja perhetyön piirissä. 20 LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 LM7_s16-21_Tulva.indd 20 LM7_s16-21_Tulva.indd 20 21.10.2021 7.21 21.10.2021 7.21. Vaihda tavarat toistuvasti, jotta mielenkiinto säilyy. PALVELU TUKEA VANHEMMUUTEEN MYÖS TYÖSUHDE-ETUNA Kukapa isä tai äiti ei joskus kaipaisi tukea omaan vanhemmuuteensa. Hän vastasi ennen tapaamista sähköpostitse muutamaan alkukartoituskysymykseen ja nosti esiin kaksi teemaa, joihin hänen perheessään kaivataan vinkkejä. Kirkkohallitus on mm. Kasvat myy palveluitaan myös yrityksille, jotka voivat tarjota niitä työsuhde-etuna työntekijöilleen. PUUHAKORI ISOSISARUKSELLE Kasvat-palvelu tarjoaa esim. tällaisia konkreettisia vinkkejä: l Opeta lapsi jakamaan jo ennen vauvan tuloa. Käykää yhdessä läpi tavaroita tai esim. Kerää koriin esim. ES A TE RÄ VÄ IN EN Anniina Teräväisen kasvatusperiaatteita oman tyttärensä kanssa ovat positiivinen pedagogiikka, tunnetaitojen tärkeys, kannustus sekä rajat ja rakkaus. Valon mielestä Kasvat on helposti lähestyttävä, matalan kynnyksen palvelu, johon voi olla yhteydessä jo ennen kuin tilanne kärjistyy. Hän piti myös siitä, että pian tapaamisen jälkeen perhe sai tapaamisessa käsitellyistä asioista ja vinkeistä kirjallisen koosteen sähköpostitse
Huomionarvoisin muutos on kovakouraisen kiinni tarttumisen tai retuuttamisen lisääntyminen. Esim. Kouluterveyskyselynkin mukaan vanhemmat ovat kohdistaneet väkivaltaa 14 %:iin 4.–5.-luokkalaisista tytöistä ja 17 %:iin pojista viime vuoden aikana. LA U RA TA LV IT IE VINKKEJÄ KANNUSTAVAAN KASVATUKSEEN Seuraavista julkaisuista löytyy hyviä vinkkejä siitä, kuinka kielteisiä kasvatuskeinoja voi korvata kannustavalla kasvatuksella: l Kovemmin käsin -selvityksessä Ensija turvakotien liiton kehittämispäällikkö Tiina Muukkosen puheenvuoro Kannustava kasvatus lapsen turvana > www.lskl.fi l Hyvä kasvaa – vanhempien kokemuksia kannustavan kasvatuksen käytöstä > www.lskl.fi l Väestöliiton kannustavan kasvatuksen verkkokurssi > www.hyvakysymys.fi/kurssi/ kannustavan-kasvatuksenverkkokurssi LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 21 LM7_s16-21_Tulva.indd 21 LM7_s16-21_Tulva.indd 21 21.10.2021 7.21 21.10.2021 7.21. Asenteisiin ja omaan käyttäytymiseen vaikuttaa eniten oma kuristustausta. Yksi selittävä tekijä saattaa olla, että suurin osa eli 62 % kyselyyn vastanneista on itse kokenut väkivaltaa. Selvitys tehtiin keväällä 2020 keskellä koronapandemiaa. Paasivirta pitää tärkeänä, että tietoisuutta kannustavasta kasvatuksesta lisätään. Väkivalta on ilmiönä keskuudessamme, sanoo erityisasiantutija Annukka Paasivirta Lastensuojelun Keskusliitosta. ILMASTOTEKO VÄINÖ ISTUTTI METSÄN ”Olin jo pitkään tahtonut istuttaa oman metsän. Kun äiti huomasi hankkeen mainoksen ja kertoi siitä, oli päätös hakea apurahaa helppo tehdä.” Näin sanoo 8-vuotias Väinö von Koch Allianssin julkaisussa 100 ilmastotekoa – Opas nuorille ilmaston muuttajille. Oppaan sivuilta löytyy konkreettisia ohjeita, miten ilmastonmuutosta voi torjua ja esimerkkejä ilmastoteoista, joita lapset ja nuoret ovat toteuttaneet. Väinö von Koch niitti ensin viikatteella heinää pois peltoaukealta. Samalla, kun sosiaaliset suhteet kapenivat ja monet palvelut sulkeutuivat, perheet viettivät yhä enemmän aikaa keskenään. KURITUSVÄKIVALTA ASENTEET KOVENTUNEET Tietoisuus kuritusväkivallan lainvastaisuudesta on hieman heikentynyt ja asenteet koventuneet, käy ilmi Lastensuojelun Keskusliiton selvityksestä Kovemmin käsin – Suomalaisten kasvatusasenteet ja kuritusväkivallan käyttö 2021. Aluksi aukeaa raivattiin viikatteella ja jokaiselle taimelle kaivettiin kuoppa yksitellen. Tietoisuus siitä, että kuritusväkivalta on lainvastaista, on selvästi heikentynyt nuoremmilla ikäryhmillä: alle 35-vuotiaista 17 % ei osannut vastata salliiko laki ruumiillisen kurituksen. – Korona ajoi ahtaalle etenkin perheitä, joissa oli jo valmiiksi riskitekijöitä. Mistä kehitys voi johtua. ”Koulutus alkaa olla yhä voimakkaammin lasten tulevaisuuden mahdollisuuksia määrittävä tekijä.” HELSINGIN YLIOPISTON DOSENTTI VENLA BERNELIUS VALTAKUNNALLISILLA LASTENSUOJELUPÄIVILLÄ ® . Väinö istutti vanhempien ja veljen avustuksella 180 kuusentainta kodin takapihan peltoaukealle. Kaikkien lasten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten tulee ottaa matalalla kynnyksellä puheeksi lapsen kohtelu sekä isien että äitien kanssa. 32 % vastaajista vastasi käyttäneensä tätä kuristusväkivallan muotoa usein tai joskus. Vuosina 2020 ja 2021 Ilmastonmuutosvoima-hanke rahoitti yhteensä 100 nuorten ilmastoprojektia. Istutuksen jälkeen Väinö huolehti vielä taimien kastelusta. – Euroopassa ja Suomessa lapset kohtaavat väkivaltaa edelleen aika paljon
ANU VALLINKOSKI | KUVAT TIIU KAITALO 22 LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 LM7_s22-26_Luokkavaltuusto.indd 22 LM7_s22-26_Luokkavaltuusto.indd 22 20.10.2021 14.14 20.10.2021 14.14. koulu ME päätetään ITSE! Luokkavaltuustossa oppilaat pääsevät tekemään oman luokan arkeen liittyviä aloitteita sekä keskustelemaan ja päättämään niistä yhdessä. Lohikosken koulun ekaluokkalaiset ovat sopineet luokkavaltuustossa esimerkiksi lelupäivän järjestämisestä ja siitä, että syntymäpäiväsankari saa päättää, mitä yhdessä leikitään. Aloitteen voi tehdä vaikkapa piirtämällä
LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 23 ›› LM7_s22-26_Luokkavaltuusto.indd 23 LM7_s22-26_Luokkavaltuusto.indd 23 22.10.2021 13.23 22.10.2021 13.23. ”On kiva, kun saa kunnolla keskustella näistä meidän luokan asioista”, Koivu sanoo. n > l Jyväskyläläisen Lohikosken koulun ekaluokkalaiset Aini Sainio (vas.), Rafael Viurra, Meri Hiljanen ja Eliel Koivu odottavat aina perjantaita ja luokkavaltuustoa
Sipilä vetää luokkavaltuustoa kolmatta vuotta, nyt uusien ekaluokkalaistensa kanssa. – Ottakaa äänestysasento. Hän tähdentää äänisalaisuutta. Kokouksissa käy selväksi myös se, miten päätöksenteko toimii. E ttä olisi lelupäivä ja saisi tuoda oman lelun kouluun, ekaluokkalainen Alma Niskanen, 7, esittelee aloitettaan Jyväskylän Lohikosken koulun 1A-luokan luokkavaltuuston kokouksessa. Joku toivoo, että joka maanantai olisi lelupäivä. Sipilän mukaan Toivon-aloitteita on yleensä eniten. Kyllä-ääniä 15, ei-ääniä 1. Luokkavaltuusto on Kehittämiskeskus Opinkirjon hankkeena syntynyt uusi toimintamalli, jonka tarkoituksena on osallistaa peruskoulujen oppilaita oman luokkansa ja koulunsa toimintaan. Kun lelun esittelee muulle luokalle, saa harjoitusta puhumisesta, kuuntelemisesta ja oman vuoron odottamisesta. Lapset ehdottavat ajankohtaa lelupäivälle. Onhan aikuisillakin vaalisalaisuus. Ottakaa äänestysasento! Luokkavaltuuston kokouksessakin puheenvuoron saa viittaamalla. Keskustelu etenee ja idea jalostuu. Sipilän mukaan luokkavaltuusto sopii täydellisesti perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin. 24 LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 LM7_s22-26_Luokkavaltuusto.indd 24 LM7_s22-26_Luokkavaltuusto.indd 24 20.10.2021 14.14 20.10.2021 14.14. Viriää vilkas keskustelu, jonka lopputulema on: kyllä liittyy. – Olen ottanut luokkavaltuuston mukaan luokkamme arkeen, koska toivon, että näistä lapsista kasvaisi vaikuttajia. Opettaja torppaa viikoittaisen lelupäivän vetoamalla ajan puutteeseen. Lapset hihkuvat innosta. Ennen varsinaisen keskustelun avaamista luokanopettaja Kaisa Sipilä kyselee ringissä istuvilta oppilailtaan, täyttääkö aloite luokkavaltuuston reunaehdot. Äänestetään, toteutetaanko lelupäivä, Sipilä kehottaa, ja lapset laskevat päänsä tai kääntyvät tuoleillaan selin rinkiin päin. Kaikkia ei todennäköisesti edes ehditä käsitellä kokouksessa, vaan osa jäänee seuraavan perjantain kokoukseen. Nyt niitä on kertynyt laatikkoon ennätysmäärä. Pieniä vaikuttajia ”Kiitän”, ”Toivon”, ”Arvostelen” lukee värikkäiden aloitelaatikoiden kannessa. Loppuaika vierähtääkin lasten viikon aikana tekemien aloitteiden käsittelyssä. Se kehittää omien mielipiteiden esittämisen ja argumentoinnin taitoa sekä totuttaa kuuntelemaan ja kunnioittamaan muiden mielipiteitä. Liittyykö se jotenkin koulunkäyntiin tai oppimiseen. Asiat eivät etene, jos ideaansa ei pue aloitteeksi ja viritä keskustelua. Aloitteen tekeminen ei vaadi kirjoitustaitoa, sillä idean voi vaikka piirtää. Aloitteentekijä esittelee oman ideansa, minkä jälkeen keskustellaan ja tarvittaessa äänestetään. Seuraavaksi vuorossa on positiivinen kierros, jonka aikana jokainen oppilas kertoo, mikä on ollut kuluneella kouluviikolla se kivoin juttu. Yhteisistä asioista päättäminen opettaa vaikuttamaan ja luo uskoa omiin mahdollisuuksiin. Joku yrittää kurkkia, mutta Sipilä puuttuu siihen. Ei välttämättä kansanedustajia tai kaupunginvaltuutettuja, mutta sellaisia ihmisiä, jotka kokevat, että heillä ja heidän näkemyksillään on väliä ja että he myös voivat vaikuttaa omaan elinpiiriinsä ja yhteiskuntaan, Sipilä sanoo. Luokkavaltuusto alkaa aina lasten itse luomien kokoussääntöjen kertaamisella
Ajatus oli, että luokan synttärisankari saa päättää leikin, jota leikimme välitunnilla kymmenen minuutin ajan. Luokkatoverit Meri Hiljanen, 7, Aini Sainio, 7, ja R afael Viurra, 7, nyökyttelevät vieressä. LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 25 ›› LM7_s22-26_Luokkavaltuusto.indd 25 LM7_s22-26_Luokkavaltuusto.indd 25 20.10.2021 14.14 20.10.2021 14.14. Tämä lisää Sipilän mielestä selvästi kouluviihtyvyyttä ja -motivaatiota. Toisaalta koulutyö on myös selvempää luokkavaltuuston ansiosta. Hiljanen ja Koivu miettivät, että voisivat sitten joskus aikuisina ryhtyä vaikkapa ministereiksi. Ei kuitenkaan yksin, vaan aina kaverin kanssa. – Kokouksissahan ratkomme monesti myös ongelmia. Kokous alkaa aina positiivisella kierroksella. Aloitteita tekemällä oppilaat pääsevät konkreettisesti vaikuttamaan siihen, mitä luokassa tapahtuu ja miten siellä toimitaan. Leikissä sankari pääsee valokeilaan ja kaikki mukaan leikkimään. Nelikon mukaan koulussa on mukavampaa, kun saa itsekin päättää, miten hommat hoidetaan. Toivon, että näistä lapsista kasvaisi vaikuttajia. Keskustellessa kehittyy empatiakyky, kun asioita joutuu katsomaan ja pohtimaan myös muiden näkökulmasta. Hiljaisetkin saavat äänensä kuuluviin äänestämällä, vaikka eivät itse aloitteita heti tohtisikaan tehdä. Kierroksella pallon haltijalla on puheenvuoro. Aivan mahtavaa! ”Musta voi tulla vaikka ministeri” – Ihan tosi kivaa, kun pääsee esittelemään omaa ideaansa, harjoittelemaan jonottamista ja päättämään luokan asioista, Eliel Koivu, 7, listaa luokkavaltuuston hyviä puolia. Syyskuisessa 1A:n luokkavaltuuston kokouksessa oppilaat kiittivät opettajaansa hyvästä opetuksesta. – Mä en koskaan keksi itse mitään, mutta on hyvä, kun kaverit keksivät ja saa olla siinä mukana, Hiljanen selittää. Viurra huomaa, että luokkavaltuusto tekee ihan samoja juttuja kuin kansanedustajat ja ministerit: kokouksissa päätetään. Koulumotivaatio nousuun Luokkahenki ja kouluhyvinvointi – niihinkin luokkavaltuustolla on Kaisa Sipilän kokemuksen mukaan vaikutusta. Siru Laukkanen ja opettaja Kaisa Sipilä seuraavat vieressä. Joskus aloitteet ovat olleet kuin suoraan ryhmäyttämisen oppikirjasta. Kun oppii ja harjoittelee jo koulussa, Koivu tuumaa. Kaikki pääsevät kertomaan, mikä on ollut kuluneella viikolla kivointa. Matleena Ekman luovuttaa vuoron Väinö Vikströmille. – Viime viikolla eräs oppilas ehdotti aloitteessaan synttärileikkiä. – Tällaisesta kokemuksesta voisi olla aika paljonkin hyötyä siinä työssä. Jos ei ole varma, miten jokin asia koulussa menee, voi asiasta tehdä aloitteen. Luokassa on kolme aloitelaatikkoa: Toivon, Arvostelen ja Kiitän. Yhdessä keskustelemalla selviää, mitä epäselvissä tilanteissa pitäisi tehdä. Kaikki kertovat jo tehneensä aloitteita
Lasten kanssa kokouksissa istuminen on auttanut häntä luovuttamaan sopivassa määrin sananvaltaa lapsille. Kokenut luokanopettaja luonnehtii olleensa aiemmin hyvin perinteinen opettaja. Pelkäsin, että lapset esittävät jotain ihan mahdottomia. Ekaluokkalaisten kypsä ajattelu on yllättänyt jo monta kertaa. Fiona Lahtinen ja Amalia Morko tekivät aloitteen yhdessä. 26 LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 LM7_s22-26_Luokkavaltuusto.indd 26 LM7_s22-26_Luokkavaltuusto.indd 26 22.10.2021 13.26 22.10.2021 13.26. Tärkeä oppi opellekin Opettajalta luokkavaltuuston vetäminen ei Kaisa Sipilän mukaan vaadi suuria. KOULUDEMOKRATIAA Luokkavaltuusto on Kehittämiskeskus Opinkirjon luoma toimintamalli. – Ensin alkuun jännitti, miten osaan vetää aloitteille rajat. n On hyvä, kun kaverit keksivät ja saa olla siinä mukana. Niin lapset kuin opettajakin omaksuivat nopeasti kokouskäytännön. – Koen, että työlläni on nyt uusi merkitys. Hän on oppinut kuuntelemaan ja arvostamaan lasta sekä lapsen ajatuksia ihan toisella tavalla kuin ennen. Yhteisiä asioita ruotiessa myös tuntemus oppilaista on parantunut, mistä on ollut hyötyä luokan kanssa työskennellessä. Lapset ymmärtävät hyvin, millaiset asiat liittyvät kouluun ja oppimiseen ja millaiset eivät. Kouludemokratiaa edistävä malli sai alkunsa vuonna 2019, ja sitä pilotoitiin Jyväskylässä Lohikosken koulussa. Toiveet ovat kuitenkin olleet todella konkreettisia. Opinkirjo on järjestö, joka kehittää erilaisia tutkimukseen pohjaavia käytännöllisiä ratkaisuja opettajien ja ohjaajien työn tueksi. Opinkirjo on julkaissut luokkavaltuustosta oppaan, jonka voi ladata maksutta verkosta. Sipilä tähdentää, että luokkavaltuusto on ollut hänelle itselleen arvokas oppi. En opeta lapsia vain lukemaan ja laskemaan, vaan voin antaa heille kipinän vaikuttamiseen. > https://opinkirjo.fi Aini Sainion (takana) mukaan aloitteita on kiva tehdä kavereiden kanssa
RISTIKKO M MA A-JJA AIILL-LLA A O OPPEE-LLEEIITTA A --II JJO ON NO OSS-SSA A V VIIII-M MEEIISSEEN NÄ Ä SSO OSSIIA AA A-LLIIM MIIN NIISS-TTEERRIIN NÄ Ä IISSK KU U-JJA A N NO ORRTTIIA A PPA AU USS-SSII JJYY-V VÄ ÄSSTTÄ Ä IIRRTTII M MA AK K-SSA A SSÄ ÄH HK KÖ Ö-A AU UTTO O-A ALLA ALLLLA A JJO OU USS-TTA AV VIIA A H HEEIIK KEEN N-TTYYN NYYTT PPA AA ASSII-LLIIN NN NA A RRIIIITTA A N NO OSS-TTO OJJA A A APPPPEELLSSIIN N K KO OPPO O-N NEEN N LLA AH HTTII LLA APP-SSEELLLLEE PPÄ ÄII-V VÄ ÄK KO O-H HEEH H-K KU UA A Ä ÄÄ ÄLLIIÖ Ö U UU UD DEELL-LLEEEEN N EED DEESS PPA A-M MEELLA A V VÄ ÄLL-JJÄ Ä LLA AU ULLA A-20.11. SSU U-K KU ULLA AII-N NEEN N H HA AA A-V VEEIITTA A U UN NEE-LLIIA AIITTA A K KO OEE LLA APPSSII-PPEERR-H HEEEELLLLEE K KEEII-SSA ARRII LLÄ ÄPPII PPU UO O-LLA AN N YYLLII-TTEETT-TTÄ ÄV VÄ Ä Täyttä asiaa jo vuodesta 1937! | LAATINUT JYRKI TAKALA Ri st ik on ra tk ai su n lö yd ät si vu lta 39 . TTÄ ÄRRK KEEÄ Ä PPA AIIK KK KA A YYO OU UN NG G Laadinta: Jyrki Takala LLA APP-SSEELLLLEE PPÄ ÄII-V VÄ ÄK KO O-D DIISSSSA A K KÄ ÄRRSSII-M MYYSSTTEEN N TTU UO OJJA A Ä ÄÄ ÄLLIIÖ Ö U UU UD DEELL-LLEEEEN N EELLO OTTO ON N EED DEESS PPA A-M MEELLA A TTO ON NYY A ALLK KU U-EELLÄ ÄIIN N M MIIEETTEE --A A U UJJO OJJA A K KEESS-TTÄ ÄÄ Ä K KA AU UA AN N LLA AU ULLA A-JJA ATTA ARR RRA AK KEEN N-N NU USS-PPU UU U SSU URRU ULL-LLIISSIIN N K KA AN NSSIIO OTT H HA AN N-K KIIN NTTA A A AIIN NA A H HÄ Ä-PPEEII-LLEEV VIIÄ Ä N NYYK KYYII-SSIIN N K KO OK K-K KO OLLA AA A LLIIH HA A-V VIIIIPPA A-LLEE M MA ATTA A-LLIIA A V VA AU U!! SSÄ ÄÄ ÄD DYYTTÖ ÖN N K KA ASSV VU UIIÄ ÄSSSSÄ Ä K KEEN N-K KA AU UA ASS?. LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 27 LM7_s27_Ristikko.indd 27 LM7_s27_Ristikko.indd 27 20.10.2021 14.25 20.10.2021 14.25
Salmisen väitös Musiikkiharrastuksella osallisuuteen tarkastettiin toukokuussa Jyväskylän ylipistossa. Samalla harrastus suojeli ajautumiselta rikollisuuden pariin ja toi nuoren elämään turvallisen, perhemäisen yhteisön. K oronapandemia vei monilta sekä työn että terveyden ja romutti siinä sivussa ihmiskunnan uskoa omaan kaikkivoipuuteensa. Taudin riivaamissa kaupungeissa Italiassa ihmiset menivät parvekkeilleen laulamaan, ja muualla seurattiin erimerkkiä. 28 LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 LM7_s28-31_Tutkitut.indd 28 LM7_s28-31_Tutkitut.indd 28 21.10.2021 6.24 21.10.2021 6.24. Moni kuoro ja orkesteri pyrki jatkamaan toimintaa netissä, vaikka reaaliaikaisen yhteismusisoinnin mahdollistavan teknologian käyttöön liittyykin omat hankaluutensa. ANTTI VANAS TUTKITTUA TIETOA CO LO U RB O X Yhdessä musisointi luo osallisuutta ja turvaa Kuorolaulu säätelee stressiä. Salminen on johtanut em. stressin säätelyssä. käyttämällä harjoitusaikaa tehokkaasti nimenomaan laulamiseen. Salminen käsittelee tutkimuksessaan musiikkia harrastavien lasten ja nuorten osallisuutta sekä kuoronjohdon pedagogiikkaa. Tarkoituksena on selvittää, missä päin kehoa tunteet tuntuvat, kuinka ne näkyvät ilmeissä ja eleissä sekä kuinka niitä voi ilmaista äänellä. Se antoi heille itseilmaisuvälineen ja uskoa omiin mahdollisuuksiin. Tunteisiin tutustutaan harjoituksissa laulun ohella myös draaman, keskustelun ja liikkeen keinoin. Luottamusta rakennetaan ahkeralla tiedottamisella, perustelujen läpinäkyvyydellä sekä sillä, että aikataulut ja sopimukset pitävät. Taiteellinen ja pedagoginen vastuu on kuitenkin kuoronjohtajalla, joten valinnoista keskustellaan ja ne perustellaan. kuoroa vuodesta 2009. Eteläafrikkalaisille nuorille musiikkiharrastus tarjosi pakopaikan kuormittavassa ympäristössä. Tulokset osoittavat, että ryhmämuotoinen musiikkiharrastus voi vahvistaa merkittävällä tavalla nuorten osallisuutta. Hänet tunnetaan myös musiikin sovittajana ja säveltäjänä sekä musiikin oppikirjojen tekijänä. Kaverisuhteitten muodostumista tuetaan erilaisilla ryhmäjaoilla. Yhteen korona ei kuitenkaan pystynyt: yhteisestä musisoinnista ei luovuttu karanteenissakkaan. Kuorolaisten turvallisuuden kokemusta vahvistetaan ottamalla kuorolaisten mielipiteet huomioon. Yhteislaulu auttaa jo sinänsä mm. EPÄTERVEELLISTÄ SAATTAA OLLA RUOKA JA NETIN LIIALLINEN KÄYTTÖ, MUTTA KUOROLAULU LISÄÄ HYVINVOINTIA. Kuorolaiset saavat esittää kappaletoiveita, ja joulukonserttiohjelmisto valitaan äänestämällä. Muusikot veivät konserttinsa koteihin livenä internetin kautta. Vox Aurea -kuorossa hyvinvointia, turvallisuutta ja kulttuurista pääomaa pyritään kasvattamaan esim. Neliosaisen tutkimuksen aineisto kerättiin vähävaraisille lapsille tarkoitetusta musiikkikoulusta Etelä-Afrikassa, Jyväskylän yliopiston ja kuuden eteläisen Afrikan yliopiston musiikkikoulutusyhteistyöstä ja jyväskyläläisen Vox Aurea -nuorisokuoron toiminnasta. Musiikkiharrastuksen voima liittyy Sanna Salmisen mukaan asioihin, joiden merkitystä pandemia alleviivasi: yhteisyyteen, jäsenyyteen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen pääomaan, toimijuuteen, itseilmaisuun, omanarvontuntoon ja terveyteen – osallisuuden osatekijöitä kaikki tyynni
Väitöstutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tässä työssä. Alaikäiseen kohdistunutta rikosta epäiltäessä poliisi tekee yhteistyötä lastensuojeluviranomaisten kanssa. Jos lasten kanssa työskentelevä kohtaa työssään tilanteita, joissa herää epäily lapseen kohdistuvasta väkivallasta, työntekijän on ilmoitettava asiasta lastensuojelun lisäksi myös suoraan poliisille. Essi Julinin väitöstutkimuksen mukaan monialainen viranomaistoiminta aiheuttaa monenlaisia seurauksia niille vanhemmille, joiden lapsiin kohdistunutta väkivaltaa tutkitaan. Tutkimuksen aineistona olivat viidentoista vanhemman haastattelut. Hitaasti etenevässä prosessissa odottavan aika on pitkä. Odottelu kuormittaa vanhempaa riippumatta siitä, millainen asema hänellä oli rikostutkinnassa, ja pahimmassa tapauksessa hänen toimintakykynsä saattaa romahtaa. Niin ristiriitaiselta kuin se ehkä kuulostaakin, vanhemman kannalta moniammatillinen rikostutkintaprosessi toimii selkeimmin tilanteisissa, joissa lapseen kohdistunut väkivaltaepäily on selvä ja vakava, ja siitä on saatu konkreettisia todisteita tutkinnan aikana. Lisäksi poliisi saattaa tarvita virka-apua esim. Asiat jäivät hoitamatta ja perheenjäsenten tarpeet huomioimatta. Julinin sosiaalityön väitös Lapsiin kohdistuva väkivaltarikostutkinta: Vanhempien näkökulma tarkastettiin Tampereen yliopistossa syyskuussa. Vanhemmat kokivat jääneensä yksin tilanteessa, jossa olisi tarvittu ammattiapua. Vauhtia viranomaisprosesseihin! LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 29 ›› LM7_s28-31_Tutkitut.indd 29 LM7_s28-31_Tutkitut.indd 29 21.10.2021 6.24 21.10.2021 6.24. Epäilyjen tutkiminen kesti pitkään, ja joissakin tapauksissa vanhemmat kokivat tulleensa viranomaisten mitätöimiksi. M O ST PH O TO S Vanhempi voi jäädä yksin, kun tutkitaan lapseen kohdistunutta rikosta S uomen lainsäädäntö korostaa laajaa ilmoitusvelvollisuutta lapseen kohdistunutta rikosta epäiltäessä. Julinin mukaan tärkeintä olisikin pyrkiä lyhentämään viranomaisprosessien kestoa. Rikosluonteeltaan epäselvempien tai lievempien tapausten kohdalla tilanne oli vanhempien kannalta toinen. kuritusväkivaltaan liittyviä epäilyjä. Julin työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Barnahus-hankkeessa, jossa kehitetään lapsiin kohdistuvan väkivallan selvittämisen käytäntöjä sekä tuen ja hoidon saatavuutta. Näissä tapauksissa vanhemmat kokivat tulleensa vakavasti otetuiksi: asiat hoituivat nopeasti, minkä jälkeen perhe pääsi jatkamaan elämäänsä. Vanhempien kokemus oli, että kukaan ei ottanut tilanteesta kokonaisvastuuta. Tästä syystä monenlaiset ja vakavuudeltaan hyvin eritasoiset epäilyt päätyvät rikostutkintaan. pienen lapsen kuulemiseksi yliopistosairaaloiden lasten oikeuspsykiatrian yksiköistä. Lapselle tapahtuneita asioita käsiteltiin tarvittaessa siihen tarkoitetuissa hoitoja tukipalveluissa. Näin myös perheenjäsenten tuen tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan nykyistä tarkemmin. Joukossa on epäilyjä lapseen kohdistuneesta vakavasta seksuaalirikoksesta ja lievempiä, esim. Haastatellut olivat joko itse epäiltynä lapseen kohdistuneesta väkivaltarikoksesta tai epäiltynä saattoi olla joku muu lapselle tuttu henkilö
Tutkimus Profiles of Internet Use and Health in Adolescence: A Person-Oriented Approach julkaistiin International Journal of Environmental Research and Public Health -tiedelehdessä kesäkuussa. l Ystäväorientoituneet (36 %) osallistuivat monta kertaa viikossa sosiaalisiin aktiviteetteihin, kuten keskusteluun sekä julkaisuista tykkäämiseen ja niiden kommentointiin. Yleisimmin netissä kuunneltiin musiikkia, tykättiin erilaisista julkaisuista ja keskusteltiin kavereiden kanssa. Käytön ongelmallisuutta ilmensivät mm. Tutkijat jakavat nuoret viiteen ryhmään netin käyttömäärien ja -tapojen mukaan. Tuore Jyväskylän yliopistossa tehty WHO-Koululaistutkimus*) vahvistaa ja tarkentaa näitä tietoja. M O ST PH O TO S 30 LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 LM7_s28-31_Tutkitut.indd 30 LM7_s28-31_Tutkitut.indd 30 21.10.2021 6.24 21.10.2021 6.24. Ystäväorientoituneet olivat tyttöjä. Kiinnostusorientoituneet ja suurkuluttajat kuuluivat myös muita useammin ongelmallisiin sosiaalisen median käyttäjiin. Siihen osallistui 3 400 iältään 11–15-vuotiasta koululaista eri puolilta Suomea. Netin käytön yhteys nuorten terveyteen A ikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että tietyt rajat ylittävä sosiaalisen median käyttö on omiaan tekemään koululaisista väsyneempiä, yksinäisempiä ja vähemmän liikkuvia. l Kiinnostusorientoituneet, joita oli 10 % tutkitusta, keskittyivät muita aktiivisemmin luoviin aktiviteetteihin, kuten videoiden ja musiikin editointiin ja blogien kirjoittamiseen. Aktiivisemmilla netin käyttäjillä havaittiin muita useammin alakuloisuutta ja väsyneisyyttä kouluaamuina. l Pidättyväiset (18 %) käyttivät nettiä harvoin ja lähinnä vain viihdetarkoituksiin, kuten musiikin kuunteluun ja pelaamiseen. l Epäsäännöllisten (25 %) netin käyttö oli vaihtelevaa: osaan aktiviteeteista, kuten pelaamiseen ja selailuun, he osallistuivat monta kertaa viikossa, mutta tietoa he hakivat harvemmin kuin viikoittain. Kiinnostusorientoituneet taas olivat useimmiten 13ja 15-vuotiaita poikia, jotka menestyivät koulussa heikommin. *) WHO-Koululaistutkimus on Suomessa käytetty nimitys Maailman terveysjärjestö WHO:n kanssa yhteistyössä toteutettavasta kansainvälisestä Health Behaviour in Schoolaged Children -tutkimuksesta. Videoiden ja musiikin editointi ei kiinnostanut heitä lainkaan. Ystäväorientoituneet käyttäjät olivat tyypillisesti 13ja 15-vuotiaita koulussa hyvin menestyviä tyttöjä. Tutkimus kattaa tällä kertaa kaiken internetin käytön, ei vain somea. Pojat osallistuivat tyttöjä aktiivisemmin videopelien pelaamiseen. l Suurkuluttajat, joita oli 11 % tutkituista, olivat netin käyttäjinä aktiivisimpia sekä yleensä ottaen että erilaisen tekemisen suhteen. sen pakonomaisuus ja siitä koituvat konfliktit perheen kanssa
Tutkimuksessa on mukana ravitsemustieteen, markkinoinnin ja kulutustutkimuksen sekä juridiikan tutkimusosaamista. Tiukemman sääntelyn avulla voitaisiin turvata lasten keskeisiä oikeuksia, kuten oikeutta terveyteen, ja edistää yleisemminkin terveyden tasa-arvoa. Lapsille ja nuorille suunnattu elintarvikemarkkinointi on siirtynyt viime vuosina perinteisestä mediasta sosiaalisen median suuntaan. Nykyistä tiukempaa ja rajoittavampaa markkinoinnin sääntelyä tarvitaan suojelemaan etenkin 13–17-vuotiaita nuoria. EPELI-projektissa (Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja nuorille) kartoitettiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia ja ratkaisuja sen aiheuttamiin haittoihin. Hankkeen alustavia tuloksia esiteltiin syyskuussa Helsingissä. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 31 LM7_s28-31_Tutkitut.indd 31 LM7_s28-31_Tutkitut.indd 31 21.10.2021 6.24 21.10.2021 6.24. Mukana on tutkijoita Helsingin ja Tampereen yliopistoista sekä Suomen ympäristökeskuksesta. J otta lapsi kehittyy iänmukaisesti, hän tarvitsee hyvää ravintoa. Sama pätee lapsena omaksuttuihin ruokailutapoihin. Tutkittaessa kotitalouksia huomattiin, että mitä alempi koulutusaste ja pienemmät tulot, sitä suurempi epäterveellisten elintarvikkeiden osuus oli kaikista perheen ruokaostoista. Tutkijoiden mukaan Suomessa pitäisi ottaa käyttöön myös ravitsemusprofilointiin perustuva järjestelmä, joka kertoisi elintarvikkeen ravitsemuksellisesta laadusta monipuolisesti – ei siis pelkästään epäterveellisistä ja terveellistä vaihtoehdoista. Erityisesti nuorten suosimia somevaikuttajia hyödyntävä markkinointi on ristiriidassa nykyisen sääntelyn antamien ohjeiden kanssa, väittää EPELI-tutkimushankeen varajohtaja, apulaisprofessori Elina Närvänen Tampereen yliopistosta. Sen avulla voitaisiin myös ohjata kuluttajia monipuolisemmin terveellisempien valintojen pariin. Sopivin juridinen lokero elintarvikkeiden markkinointisäännöille olisi elintarvikelaki. Toimiva ravitsemusprofilointi helpottaisi markkinoinnin sääntelyn lisäksi elintarvikkeiden haittaverotusta koskevien poliittisten päätösten tekemistä. Lapsuusiän huonon ravitsemuksen vaikutuksia elimistöön on vaikea korjata myöhemmin. Tulokset korostavat myös rajoitusten tehokkuutta: markkinoinnin sääntely parantaa lähtökohtaisesti aina lasten ja nuorten hyvinvointia ja edistää lapsen edun lisäksi pidemmällä tähtäimellä myös koko väestön terveyttä. n Epäterveellisen ruoan mainonta siirtyi someen Nuorten suosimien somevaikuttajien vastuu on suuri. Hankkeen johtaja, Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm vaatii markkinoinnin sääntelyn kiristämistä. Pelivaraa on vähemmän kuin myöhemmällä iällä, sillä lapsella ravintoaineiden tarve on kehon painoon nähden hyvin suuri
Halu auttaa on tärkeintä. Aiempaa kokemusta ei linjalle tulijoilta kuitenkaan vaadita. koulu Ekaan OMAAN KOTIIN Pelastusja turvallisuuslinjan opiskelijoista moni harrastaa palokuntanuorissa. 32 LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 LM7_s32-36_NuoriOmillaan.indd 32 LM7_s32-36_NuoriOmillaan.indd 32 21.10.2021 6.50 21.10.2021 6.50
Viitasaaren lukiota käyvä Tiia Markkanen on yksi nuorista muuttajista. > l Ekaan OMAAN KOTIIN Pieni osa nuorista muuttaa lapsuudenkodista omilleen heti peruskoulun jälkeen. ANU VALLINKOSKI | KUVAT TIIU KAITALO KANSI ›› LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 33 LM7_s32-36_NuoriOmillaan.indd 33 LM7_s32-36_NuoriOmillaan.indd 33 21.10.2021 6.50 21.10.2021 6.50
34 LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 LM7_s32-36_NuoriOmillaan.indd 34 LM7_s32-36_NuoriOmillaan.indd 34 21.10.2021 6.50 21.10.2021 6.50. Nuoret tulevat Piipon mukaan ensisijaisesti opiskelemaan lukioon. Petu-linjalle opiskelijat valitaan peruskoulun päättötodistuksen keskiarvon ja hakijoiden kirjoittaman motivaatiokirjeen perusteella. Ensimmäinen vastaantuleva aikuinen auttaa. Piipon mukaan etenkin kolmatta vuotta toimiva petu-linja on vetänyt väkeä. SUOMEN AINOA PELASTUSLUKIO Viitasaarella kuten kaikkialla muuallakin ikäluokat ovat pienentyneet. Isommissa ongelmissa tukee sitten vielä opiskelijahuolto. Osa erikoislinjoilla opiskelevista lukiolaista on muuttanut Viitasaarelle kaukaa ja asuu kunnan omistamassa asuntolassa. Lukioon ei tahdo riittää opiskelijoita omasta kunnasta. – Tavoitteemme on säilyttää lukio kaksisarjaisena. Rehtorin mukaan lukio ja kaupunki tuntevat vastuunsa omillaan asuvista nuorista. Siis niin, että aina tulisi kaksi rinnakkaisluokkaa. – Ja me kaikki koulun aikuiset olemme tarvittaessa keinoemoja, varaisiä ja -äitejä. Kaupunki on palkannut erikseen toisen asteen nuorisotyöntekijän, joka viettää viikoittain muutaman illan asuntolassa ja on muutoinkin tiiviisti mukana nuorten arjessa. Hänen puoleensa voi kääntyä, jos kaipaa juttuseuraa tai jos vaikkapa pesukone hajoaa. Pelastusja turvallisuustunteja linjan opiskelijoilla on viikoittain muutama. Viime vuonna hakijamäärä tippui koronan vuoksi seitsemään. Toissa vuonna hakijoita oli 13, kun sisäänottomäärä oli 10. Lukiolaiset voivat sisällyttää tunnit lukion 75 kurssin oppimäärään. Oppilaaksiottoalue on käytännössä koko Suomi. Kaikki suorittavat pakollisen valtakunnallisen oppimäärän ja syventäviä kursseja. Pelastusja turvallisuuslinja ja lukion toinen linja eli musiikkilinja houkuttelevat opiskelijoita Viitasaarelle kunnan rajojen tuolta puolen. Välillä tulee koti-ikävä tai on elämänhallinnan ongelmia. 16-vuotias vielä tarvitsee tukea. Kun opiskelijamäärä on riittävän suuri, pystyy lukio tarjoamaan monipuolisia opintoja, laajaa kurssivalikoimaa, Viitasaaren lukion rehtori Markku Piippo selittää
– Äiti tuo illalla lattialle maton. Ja julisteita jos saisi seinille, se tekisi huoneesta mukavamman, Markkanen suunnittelee. Pelastusharjoituksia ja ensiapua Pelastajan kypärään ja tummanpuhuvaan varustukseen pukeutunut Tiia Markkanen vetää painavaa vesiletkua ja askeltaa rivakasti. Tiia Markkanen opiskelee iltaisin etänä japanin kieltä Oulun e-lukiossa: ”Tykkään mangasta ja animesta. Viikonloppuisin hän matkaa vanhempiensa ja kahden nuoremman sisaruksensa luokse Tervoon Pohjois-Savon puolelle. Päivällä on ihan normaalisti lukiota, mutta sitten on vielä petu-linjan tunnit. – Olen lukion pelastusja turvallisuuslinjalla. Vanhempien alhaiset tulot voivat nostaa opintorahan määrää. Kilometrejä lapsuudenkodin pihasta lukion parkkipaikalle kertyy noin 70. Vanhempien tulot vaikuttavat alle 18-vuotiaan, omillaan asuvan opiskelijan opintorahan suuruuteen. l Halutessaan alaikäinen itsenäisesti asuva opiskelija voi anoa myös yleistä asumistukea. Ne kestävät usein myöhäiseen iltaan. l Omillaan asuva 17-vuotias, opintorahaa saava opiskelija voi hakea myös opintolainaa. Markkanen ei ole lukion ainoa pitkämatkalainen. Lukiolaiset tekevät petu-tunnilla Viitasaaren paloaseman pihalla letkuselvitystä eli avaavat paloauEn tiennyt ketään toista ikäistäni, joka asuisi yksin. ALAIKÄISEN OPISKELIJAN TUET l 17 vuotta täyttäneet opiskelijat voivat hakea opintorahaa. Paha vain, etteivät bussit enää välttämättä kulje, kun Markkasen koulupäivä päättyy. Rahankäyttöä Tiia on oppinut kantapään kautta. Suomen ainoa pelastuslukio on vetänyt opiskelijoita Keski-Suomeen aina Vantaalta, Oulusta ja Haminasta asti. Hän käy toista vuotta Viitasaaren lukiota ja asuu arkipäivät omillaan kahden hengen soluasunnossa. > www.kela.fi LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 35 ›› LM7_s32-36_NuoriOmillaan.indd 35 LM7_s32-36_NuoriOmillaan.indd 35 21.10.2021 6.50 21.10.2021 6.50. Seinää vasten nojaa kokovartalopeili. Japanin kieli kuulostaa myös kivalta”. Siitä koostuu Tiia Markkasen, 17, kodin sisustus. Bussilla matka taittuu tunnissa ja 20 minuutissa. Viereisellä seinustalla on vielä musta sähköpiano. Valtion takauksen voi saada korkeintaan 300 eurolle kuussa. R ivitalohuoneistoon rakennetun soluasunnon nurkassa nököttää sänky, toisessa pieni kirjoituspöytä
– Eniten kaipaan vanhempia silloin, kun sairastun. Isovanhemmat antoivat astioita ja imurin, pyykinpesukoneen vanhemmat ostivat käytettynä. Tiia Markkanen (oik.) selvittää paloauton letkuja luokkatoverinsa Santeri Puustisen kanssa. Olisi mukava, jos olisi joku hoivaamassa. Hakupaperit hän aikoo lähettää Kuopion, Oulun ja Helsingin yliopistojen lääketieteellisiin tiedekuntiin. Alkujännitys osoittautui turhaksi, sillä Markkanen on pärjännyt, ja kämppiksetkin ovat olleet mukavia. Äiti ja isä halusivat, että tytär saa toteuttaa haaveensa. Kulut pitää kattaa kuukausittaisella 103,12 euron opintotuella ja muutaman viikon kesätöistä jääneillä säästöillä. Miten se käytännössä tehdään. Ruuanlaitto oli tuttua yläkoulun kotitaloudentunneilta ja pyykinpeseminen kotoa. Rahankäyttöä olen siis oppinut ihan kantapään kautta. Varat 150 euron suuruiseen vuokraan Markkanen saa vanhemmiltaan, mutta maksuliikenne hänen pitää hoitaa itse. Ei ole äitiä pyykkejä pesemässä. 36 LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 LM7_s32-36_NuoriOmillaan.indd 36 LM7_s32-36_NuoriOmillaan.indd 36 21.10.2021 6.50 21.10.2021 6.50. En tiennyt ketään toista ikäistäni, joka asuisi yksin. – Aluksi ostin aika paljon herkkuja. Koti-ikävä haihtuu soittamalla 15-vuotias, niin nuori Tiia Markkanen oli ensimmäiseen solukämppäänsä muuttaessaan. Petu-osaamiselle on toivon mukaan käyttöä lukion jälkeenkin, sillä Markkanen haaveilee helikopterilääkärin tai ensihoitajan urasta. Pian huomasin, että rahat eivät riitä siihen. Olen ymmärtänyt, että kaipaan omaa rauhaa. Hulinassa en pysty keskittymään, Tiia Markkanen sanoo. Kun Markkasen nilkka nyrjähti viime keväänä, äiti kehotti tytärtään ensin puhelimessa lepäämään ja haki hänet sitten kotiin toipumaan. – Kyllä jännitti muuttaa omilleen. Silloin Markkanen soittaa isälle tai äidille. ton kiemuralla olleita vesiletkuja kouluttaja Mika Grönin opastuksella. Kun letkut makaavat asfaltilla ojennuksessa, saa vielä vähän ruiskuttaakin. Rahanmeno yllätti Yksin asuminen ei ole sujunut aivan yllätyksittä. Pelastusharjoitukset eivät ole hänelle uutta, sillä hän on toiminut palokuntanuorissa 11-vuotiaasta. Välillä tosin koti-ikävä tai selittämätön alakulo valtaa mielen. En ole yltiösosiaalinen. Mietin, miten pärjään. – Kalakeiton olen opetellut tekemään täällä asuessani. Hauskinta tässä on, kun saa tehdä yhdessä ja voi ajatella voivansa auttaa muita, Markkanen sanoo. Välillä Markkanen istahtaa yhteiskeittiöön juttelemaan kämppäkaverinsa kanssa. Ärsyttävintä yksin asumisessa taas on ollut se, että kaikki pitää tehdä itse. Tiian mukaan pelastusja turvallisuuslinjalla opiskelu on mahtavaa. Tarvittaessa asuntolan nuoret voivat kääntyä nuoriso-ohjaajan puoleen. Myös vanhempia jännitti, vaikka he eivät estelleetkään esikoisensa muuttopuuhia. Parasta on, kun pääsee tekemään yhdessä ja harjoittelemaan auttamista. Koulun jälkeen illat vierähtävät yleensä kotona opiskellen, pianoa soittaen, kirjoja lukien tai netistä elokuvia ja sarjoja katsoen. Millaista oikein on, kun kotona ei ole äitiä, isää eikä sisaruksia. Hän oli kerännyt pientä muuttokuormaansa vanhempien ja isovanhempien avustuksella. Suurin ihmetyksen aihe on ollut se, miten paljon kaikki maksaa. Puhelin soi kotipuolessa myös, jos tulee ongelmia. Entä millaisen kämppiksen saan. Myös laskujen maksu verkkopankissa mietitytti. Markkanen ei opetellut etukäteen mitään uusia taitoja yksinasumista varten. – Meillä on nyt meneillään pelastustoiminnan peruskurssi, ensiapukurssin olemme jo suorittaneet. Ruuan ja hygieniatarvikkeet Tiia Markkanen maksaa omasta pussistaan. Hän päivystää asuntolassa muutamana arki-iltana. – Olen oppinut yksin asuessani myös itsestäni. n Eniten kaipaan vanhempia silloin, kun sairastun
nuorten ääni Santerin koulumatka on noin 50 kilometriä. He arvelevat opiskelevansa ensi lukuvuonna ammatillisessa oppilaitoksessa Joensuussa ja muuttavansa koulun asuntolaan. Minttu on muuttanut sinne pääkaupunkiseudulta. Ilomantsissa oli 1980-luvun lopulla yli 8 000 asukasta, nyt vajaat 5 000. Kunnassa sijaitseva erämaajärvi Koitere on Suomen saalisvarmimpia kuhajärviä. Mitä asiasta ajattelevat EU:n manneralueen itäisimmässä kunnassa eli Ilomantsissa asuvat nuoret. Alle 15-vuotiaiden osuus on pudonnut 2000-luvun aikana 16 prosentista yhdeksään. Jokainen tekee omat ratkaisunsa, jotka vaikuttavat myös Ilomantsiin kuntana ja yhteisönä. He ovat toista ikäluokkaa, joka aloittaa toisen asteen opinnot laajennetun oppivelvollisuuden aikana. Nuorten mukaan Ilomantsissa viihtyy, jos nauttii luonnosta. IRA CUSTÓDIO, PETRI PAJU JA MARI VÄISTÖ | KUVAT EIJA LAITILA, IRA CUSTÓDIO E etu, Kim, Minttu ja Santeri ovat ilomantsilaisen Pogostan koulun yhdeksännen luokan oppilaita. Nuorisopendelöintiä Kim kävelee kolmen kilometrin koulumatkansa. ”Voipi sanoa, että on rauhallista” Harvaan asutuilla alueilla koulujen määrä vähenee ja koulumatkat pitenevät. Kaikki perusopetus keskitettiin kuntakeskuksen Pogostan kouluun vuonna 2020. Minttu pääsee kouluun 20 minuutissa bussilla reilun 10 kilometrin päästä. Pogosta Ilomantsin kunta, jota kutsutaan myös Pogostaksi, sijaitsee noin 70 kilometriä Joensuusta itään. Kaupunkeihin kyllä pääsee, mutta siihen nuoret eivät koe kovin usein tarvetta. Ilomantsissa on myös lukio ja lukiolla asuntola. Omalla autolla kulkevalle matka sinne voi sopia kuljettavaksi päivittäinkin, mutta nuorten tilanne on toinen. Jos nuori valitsee ammattikoulun, on Joensuu lähin koulutuspaikkakunta. LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 37 ›› LM7_s37-39_Pogosta.indd 37 LM7_s37-39_Pogosta.indd 37 21.10.2021 7.46 21.10.2021 7.46. Pogostan koulun nuoret vakuuttavat kuitenkin saavansa Ilomantsista ja nettikaupoista sen, mitä päivittäisessä elämässä tarvitsevat. Eetu kulkee muutaman kilometrin matkan vanhempiensa kyydissä, pyörällä tai kävellen
Santeri on metsästäjä, jolla erilaiset metsästysajat liittyvät kiinteästi vuodenkiertoon. Santerin koulumatka on noin 50 kilometriä ja vie tunnin. – Lapsuusikä oli täällä kyllä ihan parasta, sanoo Minttu. Se vaikuttaa myös Ilomantsiin koulukuntana: paikallinen lukio tarvitsisi oppilaita. – Lisää ihmisiä, lisää kerroksia, lisää meteliä, lisää ihan kaikkea, Kim kuvaa. Jokaisella on oma suosikkiaineensa, jota on voinut jalostaa valinnaisaineilla. ”On tilaa liikkua – ei ole tungosta” Ilomantsissa viihtyy luonnosta ja historiallisista kohteista nauttiva, kertovat nuoret. Mukava koulupäivä vietetään koulussa. Hän on ensi syksynä vasta 15-vuotias eli varhainen itsenäistyjä. Kotimatkalle Santeri voi valita joko koulukyydin tai Ilomantsissa työssä käyvän äitinsä kyydin. Hyvä ruoka kruunaa hyvän koulupäivän. Jos etäopetuksessa tulevaisuudessa olisi mahdollista suorittaa päivä viikossa ammatillisia opintoja kotoa, mahdollisuuteen todennäköisesti tartuttaisiin. Luonnon läheisyyteen nuoret ovat tottuneet lapsesta asti, eikä siitä haluta luopua. Rentoutta arvostava koulunkäynti jatkuu heidän arvionsa mukaan todennäköisemmin ammattikoulussa. Hän muistaa tuolta ajalta matkan tuoman väsymyksen. Välimatkat eivät tunnu kuitenkaan nuoria huolettavan, sillä niihin on totuttu. Eetun ja Kimin ensisijaisena toiveena ovat maanrakennusalan opinnot. Tuoreehko kokemus pakotetusta etäopetuksesta ei saanut näistä nuorista vakituisen etäopetuksen ystäviä – väliin hankalista etäisyyksistä huolimatta. Pienellä paikkakunnalla ihmiset tuntevat toisensa. Eetu suunnittelee ajavansa mopolla kouluun myös talvella, ehkei sentään kovimpina pakkaspäivinä. Jos siihen ei ehdi, niin ”siinäpä se viimeinen kyyti sitten meni”. Onko se hyvä vai paha asia, onkin toinen kysymys. Hyvä koulupäivä ja etäopetus Hyvä koulupäivä on ysiluokkalaisen kannalta katsottuna rento ja sisältää oppilaiden keskinäistä hauskanpitoa. Siihen liittyvät mukavimmat kouluaineet – vastaavasti ikävimmät kouluaineet opiskellaan toisena päivänä. Selvää on ainakin se, että pienemmässä koulussa ruoka maistui paremmalta. Tuttu vaikuttaa turvalliselta, mikä on hyvä. Santerin koulumatka piteni nykyiseen mittaansa, kun kyläkoulu lakkautettiin. Rajaus vaikuttaa suuresti heidän elämäänsä jo ensi syksynä. Tavallisen koulun lisäksi nuoret opiskelevat muutenkin: joku suorittaa mopokorttia ja toinen metsästyskorttia ja joku käy seurakunnan isoskoulutuksissa. Olennaisempaa on, että kyyti on saatavilla ennen oman mopotai ajokortin saamista. Santerin kodin ja koulun etäisyys venyy yli sadan kilometrin. Joskus Santeri jääkin kuntakeskukseen kaverille yöksi. Matkan rasitus tuntuu varsinkin viikon loppupuolella. Jokainen suunnittelee asettuvansa ainakin aluksi koulun asuntolaan. Se oli hyvä koulu. Taksi hakee hänet kotoa, ja matkan varrella kulkuväline vaihtuu bussiin. Toisaalta jutut – todet ja väritetyt – kiertävät nopeasti. Kyläkoulusta isompaan Kyläkoulussa viihdyttiin hyvin, mutta isommassa koulussa on myös puolensa. Ja ruoka oli parempaa. Jälkikäteen arvioituna hän sanoo pitävänsä suuremmasta koulusta enemmän, ehkä. Nelikko suuntaa kouluun Joensuuhun tai muualle ammatilliseen oppilaitokseen. Santeri suunnittelee ruksaavansa ensimmäiseksi jotain metalliin liittyvää, ja Minttu pohtii vielä erilaisten asiakaspalvelualojen välillä. Luonnon lisäksi paikkakunnalla on tunnearvoa. Vapaa-aikaa vietetään kylällä, kaverilla tai oman Hyvä ruoka kruunaa hyvän koulupäivän. Kim ja Eetu kuvaavat luokkaansa liian äänekkääksi jatkamaan lukioon paria yksittäistä oppilasta lukuun ottamatta. – Etäkoulu ei tuntunut koululta, Minttu toteaa. Kyläkouluun liittyy hyviä muistoja. Silloin kaikki on suunniteltava huolella: koulukirjat pitää huolehtia mukaan kahta päivää varten. Eetu ja Minttu odottavat mopokortin ja mopon tarjoamia mahdollisuuksia. Lapsena metsä tarjosi leikkimahdollisuuksia ja nyt myöhemmin rauhan sekä metsästysharrastuksen tyyssijan. Kim Santeri 38 LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 LM7_s37-39_Pogosta.indd 38 LM7_s37-39_Pogosta.indd 38 21.10.2021 7.46 21.10.2021 7.46. Ammatillinen oppilaitos kiinnostaa Eetu, Kim, Minttu ja Santeri ovat käytännössä jo hylänneet lukion jatkosuunnitelmistaan. – Kaikki olivat kavereita keskenään, tehtiin majoja, välitunnilla päästiin metsään. Muutos suurempaan kouluun vaihdettaessa oli suuri. Tiiviissä yhteisössä pitää miettiä etukäteen tekemisiään, mikä ei tunnetusti ole ihan huono asia. Kim ja Santeri aloittivat koulunsa kyläkouluissa, jotka on sittemmin lakkautettu. Santeri on kuitenkin iloinen, että sai tutustua yläkoulukavereihinsa jo ennen sinne siirtymistä
Väestö keskittyy asutuskeskuksiin, varsinkin nuori väestö. Tahdon, että se on pieni kylä lähellä mutta kaukana. Santeri harrasti alakouluikäisenä joukkuelajeja, erityisesti jalkapalloa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että nuoret sanoisivat Ilomantsille lopulliset hyvästit. Haastattelun jälkeen vietimme koko 9B-luokan kanssa kaksi oppituntia. Pikkuhiljaa pelaajien määrä pieneni, ja lopulta Santerin olisi pitänyt liittyä itseään vanhempien ja vähemmän tuttujen joukkueeseen. – Ne on parhaita! jatkaa Kim. Haluan siellä olevan metsää ja vuoristoa. JT, 089, R L A A K I T A S S I A P U T E L I S A R L I N K E A H R E S O R I T U N E T T A A A R I T N E I L L A K I N N O K A S L O I M U T A H O I T O L A I N A K I N N S T A A S K T O L A A T E R I A A M E B A A S O T A V N U L L A V A L A P E I N K A A R A T A L A T I H I R S I A O N O L O T A I R S T A S G B K Ä S I N E E L E T U P Ä Ä T U N E L M A T R I M A N E R O P Ä I V Ä V E I K S E L R A U K E A T O S T O T U K I T E S T I Eetu LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 39 ›› LM7_s37-39_Pogosta.indd 39 LM7_s37-39_Pogosta.indd 39 21.10.2021 7.46 21.10.2021 7.46. Nyt kouluaan aloittavat ikäluokat ovat 2010-luvun hyvin pieniä ikäluokkia. Valinta riippuu osittain kavereista. Maskit, murre ja ujous tekivät keskustelusta alkuun hieman vaikeaa, mutta hiljalleen tunnelma lämpeni. PETRI PAJU Pienellä paikkakunnalla kaikki tuntevat toisensa. Emme vielä tiedä, mihin ilomantsilaisnuoret tulevaisuudessa asettuvat. Toisinaan kokoonnutaan nuorisotalolle tekemään pitsaa yhdessä ortodoksisen kirkon papin, Ioannik sen kanssa. Samalla olisivat menneet mahdollisuudet jakaa kyytejä samalta suunnalta kulkevien kanssa. – Meillä on sellainen kuuden–seitsemän kaverin porukka, jonka kanssa pyöritään, kuvaa Eetu. Erään ysiluokkalaisen mielikuvissa toiveiden asuinpaikka saa kuitenkin jo raameja: – Kun tuntuu oikealta, muutan jonnekin aukeaan, jossa ei ole paljon ihmisiä. Paluu synnyinseudulle mahdollinen Ammattikoulun opinnot edellyttävät väistämättä Joensuuhun muuttoa. – Ainakin metsästyksen takia vietän Ilomantsissa varmasti pidempiä jaksoja, vaikken kokonaan muuttaisikaan, arvioi Santeri. Koronarajoitusten keskelläkin liiton asiantuntijat pääsivät vierailemaan Ilomantsissa. – Ioanniksen pitsajutut on hauskoja, sanoo Minttu. Lastensuojelun Keskusliitto haluaa selvittää ja pitää esillä myös harvaan asuttujen alueiden nuorten näkökulmia ja kokemuksia. Keskeistä valinnassa on se, tarjoaako paikkakunta nuorille töitä. Tänä syksynä voimaan astuneen oppivelvollisuusuudistuksen myötä koulumatkojen ja -välineiden kustannuksia siirtyi opiskelijoilta koulutuksen järjestäjille ja Kelalle. ”Tapasimme nelikon Pogostan koulun kirjastossa syyskuun toisena päivänä. Ilomantsissa oli enimmillään 50 kyläkoulua, nyt ei enää yhtään. Mitä tämä kaikki merkitsee peruskouluaan päättävien nuorten elämässä. Vapaa-ajan harrastuksiinsa kaikki ovat suhteellisen tyytyväisiä, mutta rajoitteet ovat myös selviä. Kuumimmillaan se oli illan suussa WhatsApp-ryhmässä, jonka loimme voidaksemme jatkaa keskustelua nuorten kanssa vielä tapaamisen jälkeen”, kertoo asiantuntija Ira Custódio Lastensuojelun Keskusliitosta. Perheet jäävät synnyinseudulle, mutta nuoretkaan eivät sulje pois vaihtoehtoa, että palaisivat tulevaisuudessa sinne. Harrastus siis päättyi syistä, jotka eivät liity Santeriin tai jalkapalloon juuri lainkaan. – Tämä on erinomainen paikka ihmiselle, joka pitää rauhasta ja hiljaisuudesta, sanoo Kim, joka kuvaa sietävänsä hyvin myös meteliä ja arvelee voivansa asua muuallakin. kodin läheisyydessä. n HILJALLEEN TUNNELMA LÄMPENI Kouluja on lakkautettu koko 2000-luvun ajan hurjaa vauhtia niin maalla kuin kaupungeissa
MIINA LEPPÄNEN | KUVAT JUSSI PARTANEN 40 LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 LM7_s40-43_BastianHaber.indd 40 LM7_s40-43_BastianHaber.indd 40 21.10.2021 7.57 21.10.2021 7.57. Bastian Haber oppi kansansa karusta historiasta jo koulussa. kasvu NUORI POLVI kantaa esi-isiensä taakkaa Saksalaiset eivät unohda keskitysleirejään
Suomalaisen tyttöystävän vuoksi Bastian Haber asuu tätä nykyä Suomessa. Haber aloitti syyskuussa fysioterapian opinnot Satakunnan ammattikorkeakoulussa Porissa. ›› LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 41 LM7_s40-43_BastianHaber.indd 41 LM7_s40-43_BastianHaber.indd 41 21.10.2021 7.57 21.10.2021 7.57
Voiko hän tuntea isänmaallisuutta. Kouluopetus vaikuttaa myös ihmisen identiteetin kehitykseen. – En tiedä, miten aihetta koulussa nykyään opetetaan, mutta riippuu aina oppilaasta, millaista painolastia hän kantaa. Hän pitää Saksaa hyvänä ja turvallisena maana, jossa on korkea elintaso ja hyvät mahdollisuudet opiskella. – Meitä kutsuttiin natseiksi useita kertoja ja käskettiin painumaan takaisin Saksaan. Heille saksalaisuus tarkoittaa turvallisuutta ja vapautta: voi sanoa mitä haluaa. Berliinin muuri murtui syksyllä 1989. Muutos ei tule olemaan helppo, sillä Haberin mukaan saksalaiset ajattelevat olevansa oikeassa, tuomitsevat helposti ja ovat siten hitaita muutoksille. – Varsinkin suurten urheilutapahtumien aikana voi tuntea kansallistunnetta voimakkaasti. Saksa on tätä nykyä Euroopan johtava talousmaa. Saksan menneisyys on vaikuttanut olennaisesti Haberin ihmiskäsitykseen. Puhuttiinko kotona holokaustista. Se saattaa muokata opiskelijan käsitystä omasta kansallisuudestaan. Kun Kreikassa koettiin velkakriisi vuosina 2008?2009, pohjoisessa hermostuttiin: työteliäs pohjoinen ei pitänyt etelän tavasta hoitaa talouttaan. Natsikortti nouseekin usein keskusteluun, vaikkei se liittyisi aiheeseen mitenkään. Bastian Haberilla on etäisyyttä ja perspektiiviä synnyinmaahansa , sillä hän on asunut monta vuotta muualla. Tunneilla keskusteltiin kaikesta pohjia myöten ja siitäkin, miten holokausti oli vaikuttanut edellisiin sukupolviin. Sanottiin, että saksalaiset tekevät töitä 65-vuotiaiksi, jotta kreikkalaiset voivat jäädä eläkkeelle 56-vuotiaina. Heitä lyötiin historialla, vaikka he olivat tottuneet pitämään hollantilaisia avarakatseisina. – Minäkin kunnioitan valtavasti ihmisiä, jotka rakensivat maata ja löysivät voimaa perheiden ruokkimiseen ja selviytymiseen, Haber sanoo. – Koska sitä oli käsitelty koulussa, asiasta ei enää tarvinnut puhua. – Paljon riippui opettajasta: joku opetti opettavaisella tai hyvällä tavalla ja toinen tavalla, joka sai meidät häpeämään Saksan historiaa ja perintöä. Näistä asioista hän tuntee ylpeyttä. – Toivon, että järjestelmää voitaisiin muuttaa hiljalleen kätevämmäksi ja nykyaikaisemmaksi. Suomeksikin on jo luettavissa useita kaunokirjallisia mutta tositapahtumiin perustuvia teoksia, esimerkiksi Heather Morrisin Auschwitzin tatuoija ja Cilkan tarina, Patricia Posnerin Auschwitzin apteekkari, Antonio Iturben Auschwitzin kirjastonhoitaja, Colin Rusthonin Auschwitzin sabotööri, Eilat Negevin ja Yehuda Korenin Auschwitzin seitsemän kääpiötä, Jean-Jaques Feltsteinin Auschwitzin naisorkesteri ja José Rodrigues Dos Santosin Auschwitzin taikuri. Bastian Haber oli kymmenkunta vuotta sitten kavereineen käymässä Alankomaissa. Kirjoissa toistuvat aika lailla samat asiat, ja holokaustin tai Stalinin vainojen kaltaisia hirmutöitä on vaikea unohtaa. He kunnioittavat sukupolvea, joka joutui jälleenrakentamaan Saksaa sodan jälkeen. Hänen äitinsä lapsuusperhe asui toisen maailmansodan aikana idässä, mutta ylitti sen jälkeen rajan ja siirtyi länteen. Isien pahat teot voivat siis seurata pitkälle. Toki, kun natsismi tuli puheeksi, sävy muuttui vakavammaksi. Tämä tapahtui leirintäalueella, jossa teini-ikäinen Haber kavereineen pelasi jalkapalloa hollantilaisnuoria vastaan. Miten se vaikuttaa nuoren ihmisen elämään. n Olen oppinut kunnioittamaan kaikkia tällä planeetalla. Bastianin vanhempien mukaan idässä ihmisillä ei ollut oikeastaan kunnollista elintasoa, joten muurin murtuminen vaikutti arkeen myönteisesti. – Se jakso oli laajin historian tunneilla käsitelty asiakokonaisuus. 42 LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 LM7_s40-43_BastianHaber.indd 42 LM7_s40-43_BastianHaber.indd 42 21.10.2021 7.57 21.10.2021 7.57. Kun Bastian Haber , 24, aloitti koulun 2000-luvun alkupuolella, Saksan demokraattinen tasavalta ja Saksan liittotasavalta olivat olleet yksi valtio toistakymmentä vuotta. Berliinin muuri oli todellisuutta vielä Haberin vanhemmille. Historian tunneilla opittiin myös, mitä toisen maailmansodan aikaan tapahtui, eikä holokaustia peitelty. – Historiaa katsoessa olen oppinut avaamaan sydämeni ja kunnioittamaan kaikkia tällä planeetalla. – Meille opetettiin kaikkea, mikä oli poliittisesti ja historiallisesti merkityksellistä maamme historian ja kehityksen kannalta. Kokeeko nuori saksalainen maansa historian taakaksi. Omia opettajiaan hän ei moiti: he olivat mahtavia, eikä syyllisyyttä korostettu. – Historian käsittely on todella tärkeää ja välttämätöntä, jotta tällainen tumma jakso ei koskaan toistu, mutta painopiste on ollut liikaa historiamme pimeällä puolella. Toisaalta hän luonnehtii maata ”byrokratian kuninkaaksi”, mikä tarkoittaa, että kaikkeen liittyy paljon paperinpyöritystä ja vierailuita paikallishallinnon toimistossa. Se luo epäsuorasti häpeää ja epävarmuutta siitä, millaista kansallisylpeyttä saa kokea, Haber sanoo. K eskitysleireistä on viimein tullut aika puhua myös populääristi ja fiktion keinoin, sillä tapahtumista on jo 80 vuotta. Se hermostutti Kreikkaa, joka muistutti Saksaa sen natsimenneisyydestä. Haberille vanhemmat kertoivat katsoneensa dokumentteja holokaustista, mutta yksityiskohtaisesti tai syvällisesti asiasta ei koskaan keskusteltu
n > l Kohtalo kuljetti Bastian Haberin Rheinland-Pfalzista, Frankenthalin kaupungista, Porin Pihlavaan, MeriPoriin. LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 43 LM7_s40-43_BastianHaber.indd 43 LM7_s40-43_BastianHaber.indd 43 21.10.2021 7.57 21.10.2021 7.57
HANNU KASKINEN 44 LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 LM7_s44-45_TunnekylmatLapset.indd 44 LM7_s44-45_TunnekylmatLapset.indd 44 21.10.2021 8.04 21.10.2021 8.04. kasvu Kun PERUSKASVATUS ei toimi Jos lapsi valehtelee, on ilkeä pienemmille sisaruksille tai lemmikeille ja osoittaa harvoin hellyyttä, hän voi olla tunnekylmä. Ilman ammattiapua lapsesta saattaa aikuisena tulla psykopaatti, mutta apua saadessaan hän pärjää yhteiskunnassa
Ei ole oikein, jos yksi lapsi sekoittaa koko ryhmän opetuksen. Viding mietti, miten ihmisestä voi tulla sellainen. – Jos yritetään saada lapsi mukaan ryhmään, kun hän ei ole siihen valmis, hän voi lopulta syrjäytyä täysin. – Tavalliset lapset myös haluavat miellyttää. Mutta tunnekylmä lapsi ei koe syyllisyyttä. Jo vauvojen reaktiot toisiinsa eroavat suuresti. T unnekylmä lapsi ei kykene tuntemaan empatiaa eli häneen ei vaikuta muiden hätä. Kun Essi Viding teki vangeille psykologisia testejä, hän havaitsi, että psykopaatit eivät katuneet tekemäänsä murhaa. Myönteiset tunteet tukisivat kiintymyssuhteen muodostumista. Vidingin mukaan lasten tunnekylmyydestä on silti syytä puhua, jotta apua tarvitsevat saisivat sitä. Tunnekylmään lapseen voi tehota palkinto , joka auttaa ymmärtämään, että hyvä käytös on myös hänen etunsa. Essi Viding kertoo tehneensä paljon yhteistyötä brittikoulujen erityisluokkien kanssa. Näin sanoo Essi Viding, joka on yksi maailman johtavista empatiakyvyttömyyden tutkijoista. – On epäeettistä olla puhumatta asiasta. Psykopatia on luonnehäiriö, jota voi mitata luotettavasti. Geenit näkyvät myös siinä, miten ympäristö reagoi. Väsyneet vanhemmat, jotka ottavat minuun yhteyttä, haluavat puhua asiasta suoraan, jotta lapset saisivat tarvitsemaansa apua. Hän kiinnostui psykopaattien lapsuudesta, sillä kukaan ei synny psykopaatiksi. Jos lapsella on vaikea temperamentti tai hän on tunnekylmä, hän herättää aivan erilaisia tunteita ja reaktioita kuin sellainen lapsi, joka yrittää miellyttää vanhempiaan ja osoittaa lämpimiä tunteita. – Usein vanhemmat, joilla on vaikeita lapsia, eivät pysty huomioimaan lasta oikein. Kaikki vanhemmat, joilla on useampi kuin yksi lapsi, mukauttavat kasvatustaan lasten tarpeiden mukaisesti, koska lapsilla on eri luonteenpiirteet. Siinä lapsi saa vanhemmiltaan koko ajan myönteistä palautetta, kun vaikkapa leikkii leikin loppuun. Terapeutit tukevat vanhempaa palautteen antamisessa. Essi Viding sanoo, että nyt lupaavalta näyttää 4–5-vuotiaiden vaikeiden lasten ja heidän vanhempiensa interaktiivinen terapia. Tärkeää on verrata lasta omaan ikäryhmäänsä. Työlään terapian ansiosta myönteiset tavat hiljalleen automatisoituvat. Kouluväki torjuu usein tunnekylmien lasten jatkuvan palkitsemisen. Inhimillisten syiden lisäksi tunnekylmien lasten auttaminen on kuitenkin myös yhteiskunnallisesti perusteltua. Aikuisena eli 18-vuotiaana käytöshäiriöisen lapsen apu on voinut maksaa yhteiskunnalle kymmenkertaisesti sen, mitä yhteiskunta maksaa tavallisen lapsen koulutuksesta ja muista julkisista palveluista. Inkluusio koulussa tarkoittaa sitä, että kaikki, myös erityistä tukea tarvitsevat osallistuvat samaan opetukseen. Jokainen lapsi kiukuttelee joskus, mutta vain harvoin kyse on psykopatiasta. Jos samassa tilassa leikkivistä lapsista joku alkaa itkeä, pian moni itkee. – Jos sanot taaperoikäiselle, että Juha itkee, kun otit häneltä leluauton, melkein kaikki lapset tuntevat syyllisyyttä, mikä jarruttaa huonoa käytöstä. Olennaista on saada ammattiapua varhain. On eettisesti väärin sanoa, että lapsi on psykopaatti . Tunnekylmyys ei ole pysyvä piirre. Lapsi kehittyy, eikä tunnekylmyys ole pysyvä piirre. Tunnekylmään lapseen itku ei tartu. Kaikki lapset, joilla on käytöshäiriöitä, hyötyvät terapiasta, jossa palkitaan hyvää käytöstä ja opetetaan vanhempia tunnistamaan lapsen onnistumisia. LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 45 LM7_s44-45_TunnekylmatLapset.indd 45 LM7_s44-45_TunnekylmatLapset.indd 45 21.10.2021 8.04 21.10.2021 8.04. – Koska olemme ryhmäeläimiä, odotamme sääntöjen noudattamista: ”Miksi palkitsisin tuota kamalaa kakaraa joka asiasta”. – Perheet, joissa on vaikeita lapsia ja vanhemmilla samankaltaisia vaikeuksia, tarvitsevat paljon enemmän apua kuin muut. Muiden myönteiset tunteet motivoivat lasta, ja tätä me aikuiset hyödynnämme: ”Tulisitko kattamaan pöydän, äidille tulisi hyvä mieli”. Tunnekylmiä ja antisosiaalisia on lapsista vain 1–2 prosenttia, ja vakavatkin käytöshäiriöt voivat lieventyä, jos lasta osataan tukea. Vidingin tutkimusryhmä on havainnut, että tunnekylmät lapset eivät myöskään reagoi iloisiin kasvoihin tai nauruun. Psykopatiaan viittaavat lapsen tunnekylmyys ja antisosiaalinen käytös. Hämeenlinnassa syntynyt Viding toimii kehityspsykopatologian professorina University Collegessa (UCL) Lontoossa. Silloin on järkevää laittaa lapsi hetkeksi pienempään ryhmään. Terapiaa tarvitaan ehkä silti myös myöhemmissä elämänvaiheissa. Viding sanoo, että on tiedostettava geneettiset erot, jotta psykopaatteja voi parantaa ja käytöshäiriöisiä tukea. Opiskellessaan psykologiksi hän kiinnostui psykopatiasta ja väitteli tohtoriksi siihen johtavista geneettisistä ja ympäristöllisistä tekijöistä. Kaikki kodit, päiväkodit ja koulut eivät tähän pysty. Ammattiavulla lapsen käytös voi parantua oleellisesti jo parissa kuukaudessa. – Emme synny samanlaisiksi. Jos käytöshäiriöt johtavat rikoksiin, lasku kasvaa jyrkästi. Niinpä päiväkodeissa ja kouluissa vaaditaan luovuutta: pitää osata kannustaa ja palkita lasta asiasta, jonka muut ovat osanneet jo kauan. Vidingiä suututtaa se, että käytöshäiriöisille lapsille on vaikea saada apua ja puolestapuhujia. Ahdistumishäiriö on helpompi sympatian kohde kuin inhottava käytös. n Tunnekylmiä ja antisosiaalisia on lapsista vain 1–2 prosenttia. Viding ei hyväksy sitä kaikissa tapauksissa
Milloin puhelin soi. Suomessa adoptiota edeltää pitkä harkinta ja perusteellinen selvitys. Luvan saamisen jälkeen viranomaisten hyväk symä adoptiopalveluntarjoaja alkaa hoitaa proses sia. Pitkälle mietitty vanhemmuus Omat voimavarat, toiveet, jaksaminen, vanhem muuden vaikeat paikat – muun muassa tällaisia asioita jokainen adoptioprosessiin lähtevä paris kunta ja yksin adoptiota hakeva pääsee miettimään adoptioneuvonnassa. Osa kokee neuvonnan valmistavan van hemmuuteen hyvin. Neuvonnan jälkeen osa luo puu adoptiohaaveistaan. Syitä luvan epäämiseen voivat ol la esimerkiksi vanhemmiksi haluavien korkea ikä, heikko terveys tai huono taloudellinen tilanne. Mutta onko oikein asettaa kriteerejä lapselle. Pro sessia jatkavista valtaosa saa adoptiolautakunnal ta adoptioluvan. TEKSTI ANU VALLINKOSKI | KUVAT JANI LAUKKANEN Adoptioprosessi on usein kallis. Maa ilmalla moni lapsi odottaa uutta kotia. Perintei sin menetelmin lapsen hank kivat eivät välttämättä pohdi omaa vanhemmuuttaan ja pari suhdettaan niin syvällisesti kuin neuvontaan osallistuvat, Jenny Nyman kertoo. Samalla sosi aalityöntekijä arvioi hakijoiden soveltuvuutta van hemmiksi. – Adoptiossa lapsen etu on aina ykkönen. Matkoihin ja vi perhe PERHEEKSI SITTENKIN! Adoptio on iso päätös, joka mullistaa monen ihmisen elämän. Ykkösenä on lapsen etu. Myös vanhemmiksi aikovat voivat esittää toi veita adoptoitavan lapsen iästä, terveydentilasta, sukupuolesta ja alkuperämaasta. Adoptionhakijat voivat esimerkiksi toivoa tervettä lasta. 46 LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 LM7_s46-51_Adoptio.indd 46 LM7_s46-51_Adoptio.indd 46 21.10.2021 8.25 21.10.2021 8.25. Adoptioprosessi on usein kallis. Suomessa palvelua tarjoavat Interpedia ja Pelastakaa Lapset. Lainsäädäntö ja kansain väliset sopimukset asetta vat kriteerejä muun muas sa adoptiovanhempien iäl le ja terveydentilalle. – Osa kokee arvioinnin raskaaksi ja stressaavak si, sillä viranomainen tulee yksi tyiselämän puolelle. Neuvonnan aikana hakijat pohtivat, onko adop tio heille sopiva tapa hankkia lapsia. Nyt tilanne on se, ettei aina löydy sellais ta perhettä, joka voisi lap sen tarpeisiin vastata, Ny man sanoo. On rehellistä tunnustaa omat voimavaransa ja miettiä, pystyisikö ottamaan vas tuun esimerkiksi kehitysvammaisesta lapsesta, Nyman sanoo. Adoptioperheet ry:n toiminnan johtaja Jenny Nyman selittää pulaa hedelmälli syyshoitojen kehittymisellä, vapaaehtoisella lap settomuudella ja kohtaantoongelmalla. Esi merkiksi yli 50vuotias ei voi adoptoida, eikä lap sen ja vanhemman ikäero voi olla suurempi kuin 45 vuotta. Joskus odotusaika on ly hyt, joskus se vie vuosia, Nyman sanoo. Tällaisia otsikoita on leh dissä vilahdellut muutaman vii me vuoden aikana. – Sitten se onkin vain valmistautumista ja odot telua. Lap selle koetetaan löytää aina se hänelle paras ja so pivin perhe. A doptioperheistä on pulaa. – Minusta ei pidä tuntea syyllisyyttä siitä, että toivoo tervettä lasta
LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 47 ›› LM7_s46-51_Adoptio.indd 47 LM7_s46-51_Adoptio.indd 47 22.10.2021 13.37 22.10.2021 13.37. Tiina-Maria Levamo adoptoi yksin EteläAfrikasta pienen Angeltytön. Äiti ja tytär hitsautuivat nopeasti yhteen pieneksi perheeksi
Meillä jokaisen lapsen tausta on tutkittu niin tark kaan kuin on voitu. – Meillä kansainväliset adoptiot ovat yleistyneet vasta kansainvälisten sopimusten solmimisen jälkeen ja adoptio määrät ovat huippuvuosinakin olleet pieniä Ruotsiin ver rattuna. – Jo epäily rikkeistä on syy laittaa adoptiot tauolle. Haagin sopimus vuodelta 1993, YK:n lapsen oikeuksien sopimus, Suomen adoptiolaki sekä lähtömaan lainsäädäntö. Eettinen kysymys Ruotsissa kansainvälisten adoptioiden etiikasta on käyty julkisuudessa paljon keskustelua. Yhteiskunta tu kee adoptioperheitä rahallisesti, mutta tuki ei kata kuluja. Tavallista arkea Kurahousuja ja nakkikastiketta, tavallista arkea iloineen ja suruineen – sitä on elämä Jenny Nymanin mukaan valta osassa adoptioperheitäkin. Itse adoptioproses sia pidetään vaikeana ja arjesta nostetaan esiin mahdollisia vaikeuksia, Nyman sanoo. Tuntemattomat puhuttelevat lasta englanniksi tai kyselevät, miksi hän on tullut Suomeen tai mitä hän ajatte lee ulkomaalaisena Suomesta. Toisaalta osa kokee oman taus tansa rikkautena. l Koronan vuoksi moni adoptioprosessi on viivästynyt. l Kansainvälisiä adoptioita sääntelevät mm. Adoptoitu voi hämmen tyä siitä, mihin hän kuuluu. Viime aikoina on noussut esiin väärinkäyttötapauksia, jopa lapsikauppaa. Tavallisia ovat kysymykset myös siitä, mitä lapsen oikeille vanhemmille on tapahtunut. Jenny Nymanin mukaan Suomessa tilanne on aivan toi nen kuin länsinaapurissa. "Huumorimme kävi heti yksiin" 48 LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 LM7_s46-51_Adoptio.indd 48 LM7_s46-51_Adoptio.indd 48 21.10.2021 8.25 21.10.2021 8.25. Hän myöntää, että perheeksi kasvaminen on adoptioper heissä usein erilaista kuin biologisten vanhempien ja las ten perheessä. Adoptoitava lapsi ei välttämättä ole pieni vauva, vaan taapero tai leikkiikäinen. Vaikka perheen kesken kaikki sujuisi hyvin, voi kodin ul kopuolinen maailma yllättää. Kii nalaisten lasten alkuperää on usein hankala selvittää, sillä sieltä tulevat lapset ovat usein löytölapsia. l Eniten lapsia adoptoidaan Etelä-Afrikasta. Viime vuonna kansainvälisiä adoptioita tehtiin vain hieman yli 20. ranomaismaksuihin voi kulua rahaa muutamasta tuhan nesta aina kymmeniin tuhansiin euroihin. Lakia pitäisi muuttaa si ten, että myös avoparit voisivat adoptoida yhdessä. l Kansainvälisten adoptioiden määrä maailmalla on laskenut. Nyman perää adoptioperheille lainsäädännössä samoja oikeuksia kuin muillekin perheille. Bulgaria, Filippiinit, Intia, Kolumbia ja Thaimaa. Kiinan adoptiot ovat jäissä koronan ja väärinkäytösepäilyiden vuoksi. Illat hurahtavat harrastusten parissa: Angel pelaa jalkapalloa, harrastaa musiikkia ja partiota. – Adoptioneuvonta ja koko prosessi valmistaa vanhem pia uuteen tilanteeseen. Juuri nyt adoptiot Kiinasta Suomeen ovat keskeytyneet koronan vuoksi. Muita kohdemaita ovat mm. Adoptioita varjostaa myös epäilys väärin käytöksistä: julkisuudessa on uutisoitu Kiinan sisäisestä lapsikaupasta. Jokaisella adoptiolapsella on takanaan vähintään yksi hylkäämiskokemus, ja hyvän kiintymyssuhteen muodos tuminen voi viedä aikaa. Hyväntahtoisetkin kysymykset kyseenalaistavat jatku vasti adoptoidun suomalaisuutta. Yhdis tys on ajanut myös raskausrahaa vastaavan odotusrahan myöntämistä adoptioperheille. Nymanin mukaan ennen sopimuksia yksityisissä adop tioissa meno on voinut olla villiä. Suurimmalla osalla perheytymi nen sujuukin hyvin, Nyman sanoo. Uudessa kodissa hänellä on vas tassa uusi ympäristö ja uudet ihmiset, mahdollisesti myös uusi kieli ja kulttuuri. – Vaikka perheiden arki on tavallista, adoptioista uuti soidaan usein jonkun ongelman kautta. Angel ja Tiina-Maria Levamon pienen perheen arki on hektistä. SUOMALAINEN ADOPTIO l Suomeen on viime vuosina adoptoitu ulkomailta noin sata lasta vuodessa, kun huippuvuosina 2000-luvun alkupuolella maahamme saapui yli 300 adoptiolasta vuodessa. Lähtömaiden elintason nousu ja niiden lastensuojelun kehittyminen selittää määrän vähenemistä ainakin osittain. Ulkonäöltään kantasuoma laisista poikkeavat adoptiolapset voivat kohdata rodullis tamista
Näkymä on idyllinen, muttei itsestään selvä. Äi din ja tyttären pienen perheen olemassaolo on Tii naMarian tahdon ja sinnikkyyden ansiota. TiinaMarian tie äidiksi vei kaikkiaan seitsemän vuotta. Kun kannen avasi, rasia alkoi soittaa sävelmää. Angel kuvailee äitiään ilkikurisesti hymyillen ai nutlaatuiseksi. Meillä on hirveän hauskaa keskenämme, vaikka kyllä riite lemmekin paljon, TiinaMaria selittää. TiinaMaria haki adoptiota yksin, jolloin ainoa mahdollinen kohdemaa oli EteläAfrikka. – Alusta lähtien olemme sopineet hyvin yhteen. Hymy oli vielä leveämpi, kun TiinaMaria kaivoi kassinsa kätköis tä pienen korurasian. Tarina alkoi vuonna 2013 eteläafrikkalaisessa lastenkodissa, kun TiinaMaria herätteli sikeästi nuk kunutta 3,5vuotiasta Angelia. Meillä on samanlainen vireystila ja huumori. Angel, 10, ja Tiina-Maria Levamo naurahtavat perheen tuoreen lemmikkikoiran Dogin innokkuudelle. V aalea karvapallo hypähtelee vehmaan puiston nurmikolla. ›› LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 49 LM7_s46-51_Adoptio.indd 49 LM7_s46-51_Adoptio.indd 49 21.10.2021 8.25 21.10.2021 8.25. Hitaasti heräilevä tyt tö näki ensi kertaa äitinsä ja hymyili. Noihin vuosiin mahtui adoptioneuvontaa, kolme adoptiolupahakemusta ja lukuisia koulutuk sia
Kavereis sani ja tällä samalla alueella on muitakin adoptioper heitä. tule mukaan lapsen oikeuksien viikolle! Vuoden 2021 Lapsen oikeuksien viikon teemana on lapsen oikeus hyvään kohteluun. Naapurustossa ja koulussa on paljon lapsia erilaisis ta taustoista. Pennulle riittää rauhallisessa naapurustossa koirakavereita. Kylillä ku kaan ei tuijota vaaleaa äitiä ja tummaihoista tytärtä. Ehkä isompana se kiinnos taa vielä enemmän, Angel pohtii. – Minusta me ollaan ihan tavallinen perhe. Tarkoitus on varmistaa, että vanhemmaksi tahtovalla on riittävästi voimavaroja lapselle. Viikko järjestetään 15.-21.11.2021. TiinaMaria luonnehtii perheen maalaismaista koti paikkaa pääkaupunkiseudulla lintukodoksi. TiinaMaria ja Angel ovatkin suunnitelleet juuri matkaa EteläAfrikkaan. Angelin illat tuntu vat olevan täynnä harrastuksia. Kyse on kuitenkin useimmiten ollut tie tämättömyydestä, ei tahallisesta loukkaamisesta. Ehkä jo ensi vuonna. Jo tähänkin mennessä arjessa on ollut tilanteita, jois sa harrastuksissa, koulussa tai terveydenhuollossa ai kuiset eivät ole aina osanneet huomioida Angelin eri tyistä taustaa. Joskus kaverit kyselevät adoptiosta, mutta Angelia kysymykset eivät haittaa. Perheen pitää olla valmis lapsen tuloon. – Kaikilla adoptiolapsilla on takanaan ainakin yksi hylkäämiskokemus. TiinaMaria on koetta nut antaa Angelille tavallista syvällisemmän kuvan Af rikasta. n Dogi on Levamoiden silmäterä. Ei se ole mikään juttu, Angel sanoo. Oli si kiva tietää enemmänkin. – Se sopi minulle hyvin. – Ymmärsin kysymysten merkityksen. Afrikkalaista musiikkia ja elokuvia, positiivisia uutisia eteläiseltä mantereelta. Siksi esimerkiksi opetuksen ja ter veydenhuollon henkilöstön, valmentajien tai vaikkapa joukkuetovereiden äkkinäiset vaihtumiset voivat pa lauttaa vanhan trauman mieleen, TiinaMaria selittää. Eteläinen Afrikka oli minulle entuudestaan tuttu työn kautta, kehitysyhteistyöteh tävissä työskennellyt TiinaMaria sanoo. – En kuitenkaan hirveästi tiedä EteläAfrikasta. – Minua pelottaa se päivä, kun Angel hyppää kave reidensa kanssa bussiin ja hurauttaa Helsinkiin. Suur kaupungissa, ilman vanhempaa rinnallaan, lapsi voi kohdata enemmän rasismia ja ennakkoluuloja, Tii naMaria huokaa. Koronan vuoksi matka on jo kertaalleen peruuntunut. Aikaa riittää kuitenkin vielä kavereillekin. Adoptioprosessin aikaan viranomaiset kyselivät hy vin henkilökohtaisia asioita terveydestä ja taloudelli sesta tilanteesta. Ilmoita tapahtumasi, koulusi, päiväkotisi tai muu varhaiskasvatusyksikkösi mukaan verkossa! www.lapsenoikeuksienviikko.fi # mullaon väliä # sullaonväliä o IKEUKSIEN LAPSEN viikko @lapsenoikeudet @lapsenoikeudet 50 LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 LM7_s46-51_Adoptio.indd 50 LM7_s46-51_Adoptio.indd 50 21.10.2021 8.25 21.10.2021 8.25. Kolme kertaa futista viikossa, maalivahtikoulu, trumpettitreenit, kuoro ja partio
Monet kehitysmaat suhtautuivat adoptioon kuitenkin kielteisesti. Vanhem milta heidän tukemisensa vaati ”erityistä kypsyyttä van hempina ja erityistä kykyä rakastaa myötä ja vastoinkäy misissä”. Samaan aikaan kotimaassakin riitti kysyntää otto lapsille. Suoma laislapsia adoptoitiin etenkin muihin Pohjoismaihin. Lehti uumoili, et tä sotalasten tuleva joukkokotiuttaminen lisäisi ruotsa laisten kasvattivanhempien ottolapsihakemuksia huo mattavasti. Heitä suorastaan jonotettiin. Ilmoita tapahtumasi, koulusi, päiväkotisi tai muu varhaiskasvatusyksikkösi mukaan verkossa! www.lapsenoikeuksienviikko.fi # mullaon väliä # sullaonväliä o IKEUKSIEN LAPSEN viikko @lapsenoikeudet @lapsenoikeudet LM7_s46-51_Adoptio.indd 51 LM7_s46-51_Adoptio.indd 51 21.10.2021 8.25 21.10.2021 8.25. Aborttilaki vähensi kotimaista adoptiota Vuonna 1974 Lapsen Maailma lehden edeltäjä Lapsi ja nuoriso uutisoi, miten neljä vuotta aiemmin säädetty aborttilaki oli vähentänyt kotimaisia adoptioita ja lisän nyt kiinnostusta ottolasten saamiseen kehitysmaista. Suomesta maailmalle – ja toisinpäin Aina adoptioiden virta ei ole käynyt maailmalta Suomeen. Vielä 1970luvun alussa suunta oli päinvastainen. Sodan jälkeen ruotsalaiset kyselivät ottolapsia Suomesta Vuonna 1946 Lapsi ja nuoriso uutisoi, miten etenkin ruot salaiset kyselivät ottolapsia Suomesta. Viikko järjestetään 15.-21.11.2021. Pelastakaa Lapset järjestön toimitusjohtaja Bertel Nyberg huomautti, ettei ottolasta toivovien pidä olla tur han tarkkoja lapsen ulkonäön suhteen. Myös uutisointi kehitysmaiden kurjuudesta oli lehden mukaan lisännyt intoa. tule mukaan lapsen oikeuksien viikolle! Vuoden 2021 Lapsen oikeuksien viikon teemana on lapsen oikeus hyvään kohteluun. ”Se ei kuitenkaan ole mikään onnellisen valinnan kri teerio; pikkulasten ’kauneus’ katoaa lisäksi hyvinkin pian.” Lastenlääkäri Arvo Ylppö puolestaan tähdensi, mi ten ”on tärkeämpää, että hyvät ottokodit varataan sellai sille lapsille, joilla on edellytyksiä kehittyä kunnon kansa laisiksi kuin sellaisille, joiden perinnöllinen rasitus antaa aihetta olettaa, ettei hyväkään ohjaus ja huolenpito var masti johda myönteisiin tuloksiin”. Erilaiselta näyttäviä lapsia odotti lehden mukaan nuoruudessa identiteettikriisi. Kohoava elintaso, yksinhuoltajaäitien parantunut ase ma, aborttilainsäädäntö ja päivähoidon kehittyminen käänsivät suunnan. ”Siirtomaavallan aika on vielä liian lähellä ja ottolasten antamisessa kehittyneille maille on nähty vain uusi muo to, jolla viimeksi mainitut käyttävät hyväkseen kehitys maita.” Lehden mukaan adoptio ulkomailta vaati sekä vanhem milta että lapsilta paljon
Yleinen tapa on, että äidin vanhemmat tai muut sukulaiset huolehtivat lapsesta, kun äiti käy töissä. Naisilla on paljon heikompi sosiaalinen asema kuin miehillä, ja nämä erot huomataan varsinkin avioeron jälkeen, sanoo Kanto. Se on YK:n maailmalaajuinen 52 LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 LM7_s52-53_JapaninYHa?idit.indd 52 LM7_s52-53_JapaninYHa?idit.indd 52 21.10.2021 8.37 21.10.2021 8.37. Töihin palaaminen lapsen saamisen jälkeen on vaikeaa, sillä työelämässä arvostetaan vastavalmistuneita, työhön vahvasti sitoutuvia nuoria. perhe Rikkaan Japanin köyhät YKSINHUOLTAJAT Japanilaiset yksinhuoltajaäidit elävät köyhyydessä ja monien ongelmien keskellä. Yksinhuoltajaäidillä ei yleensä ole riittäviä tuloja siihen, että hän voisi toimia itse takaajana. Päiväkotimaksut ovat kalliita, eivätkä japanilaiset välttämättä halua antaa omaa lastaan tuntemattomien ihmisten hoitoon. TERHI FRIMAN J apanissa naisen ura tyssää usein lasten saamiseen. Päiväkodit sulkevat ovensa yleensä kello 17 maissa. Hän kiinnostui aiheesta, kun luennolla puhuttiin Agenda 2030:sta. Yhteishuoltajuutta ei tunneta Jenna Kanto tutki Tokion Toyo -yliopiston aluekehityksen kandin työssään The Reality of Single Mothers in Contemporary Japan yksinhuoltajaäitien asemaa. Lastenhoidon vuoksi äitien lähes ainoa vaihtoehto on matalapalkkainen osa-aikatyö ilman sosiaaliturvaa tai -etuuksia. Lapset ja koti ovat äitien vastuulla, ja pitkää päivää pakertavat isät ovat lastensa kanssa lähinnä viikonloppuina ja lyhyillä vuosilomilla. Takaaja on vastuussa, jos vuokraa ei pystykään maksamaan. Japanissa vuodesta 2014 asunut Kanto kertoo, että yksinhuoltajaäidin on esimerkiksi vaikeaa vuokrata asuntoa ilman aviomiestä, koska Japanin laki vaatii vuokratakaajaa. Työpäivät ovat Japanissa hyvin pitkiä etenkin pörssiyhtiössä, joissa työtä paiskotaan helposti kellon ympäri. Yksinhuoltajaäidin asema on Japanissa erittäin huono. ”Avioero ajaa äidit elämään niukkuudessa, jota yhteiskunta ei tue millään tavalla”, kuvailee aiheesta kandintutkielman tehnyt Jenna Kanto
Pitkä matka tasa-arvoon Professori Susan Holloway Kalifornian yliopistossa Yhdysvalloissa on tutkinut japanilaista perhe-elämää ja varhaiskasvatusta. Jos hän palaa yliopistolle, hän haluaa tutkia köyhyyttä. Japanin lain mukaan isä, jolla ei ole huoltajuutta, joutuu maksamaan elatustukea. n Vain 20 prosenttia eronneista äideistä saa taloudellista tukea entiseltä puolisoltaan. Japanissa ajatellaan, että avioliiton epäonnistuminen on naisen vika. – Äidin on vaikeaa vaatia isältä elatustukea, jos tämä kieltäytyy maksamasta. Naisille pitää luoda mahdollisuudet työn ja perhe-elämän yhdistämiseen”, Holloway esittää. – Tämä työ avasi minulle ovet Japanin muihin sosiaalisiin ongelmiin sekä poliittisesti että kulttuurisesti. Vain toinen vanhempi hyväksytään lailliseksi huoltajaksi ja tyypillisesti se on äiti. ”Japani on isojen muutosten edessä, kun naisten asemaa parannetaan. Japanin hyvinvointiministeriön vuoden 2016 tilaston mukaan yksinhuoltajien kotitalouksia oli 1,4 miljoonaa, ja yli 90 prosentissa näistä äiti oli yksinhuoltaja. Suomi on kolmantena Islannin ja Norjan jälkeen.” Toisaalta Tilastokeskuksen tietojen mukaan pisimmät vain isille omistetut perhevapaat ovat Koreassa (53 viikkoa) ja Japanissa (52 viikkoa), mutta niiden käyttö on vähäistä. Japanista onkin tullut maa, jossa syntyvyys on alhainen ja väestö ikääntyy vauhdilla. Japanissa ei tunneta yhteishuoltajuutta avioerossa. sijalta 153 valtion joukosta. Japanissa lykätään naimisiinmenoa ja lasten hankkimista juuri siksi. Vain 20 prosenttia eronneista äideistä saa taloudellista tukea entiseltä puolisolta, koska Japanin laissa ei ole virallisia menettelytapoja lapsen elatusmaksujen täytäntöönpanemiseksi. Toimittaja Janne Palomäki kirjoitti Iltalehdessä viime syyskuussa: ”Japanin parlamentissa on naisia vain 9,9 prosenttia, mikä esimerkiksi Suomeen (47 prosenttia) verrattuna on häpeällisen vähän.” 21:stä tuolloin valitusta ministeristä vain kaksi oli naisia. Avioero on naisen syy Yksinhuoltajuus ei ole Kannon mukaan tabu 127 miljoonan asukkaan Japanissa, mutta häpeän aihe se saattaa olla. kestävän kehityksen ohjelma, jolla halutaan turvata maapallon ja ihmisten hyvinvointia. Niinpä moni mies laistaa maksut. Tuki on pieni: yksinhuoltajaäiti saa noin 400 euroa kuukaudessa ensimmäisestä lapsesta, mutta toisesta lapsesta lähtien lisätuki on kovin mitätöntä, muutama kymmenen euroa lisää. Yksinhuoltajaäidit saavat kotikunnaltaan toimeentulotukea riippumatta siitä, maksaako isä elatusapua vai ei. Käytännössä näin ei tapahdu. – Japanilaiset ovat tietoisia eroista sukupuolten kohtelussa, mutta he eivät tunnusta julkisesti sen olevan ongelma. ”Maailman talousfoorumin tasa-arvomittarilla Japani löytyy vasta 121. Hän kirjoittaa kirjassaan Women and Family in contemporary Japan (Cambridge University Press, 2012), että japanilaisilla naisilla on vankka kotiäidin roolimalli. U N SP LA SH / J LE E LY BS BJ G LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 53 LM7_s52-53_JapaninYHa?idit.indd 53 LM7_s52-53_JapaninYHa?idit.indd 53 21.10.2021 8.37 21.10.2021 8.37. Kanto on nykyisin töissä autojätti Toyotalla. Välttämällä erimielisyyksiä he ikään kuin hyväksyvät sen suojellakseen sosiaalista harmoniaa
ANU VALLINKOSKI | KUVITUS MARIA VILJA 54 LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 LM7_s54-57_KatsomussKasvatus.indd 54 LM7_s54-57_KatsomussKasvatus.indd 54 21.10.2021 8.40 21.10.2021 8.40. Etenkin varhaiskasvatuksessa uskontojen ja katsomusten käsittely on viime vuosina suorastaan mullistunut. varhaiskasvatus ja koulu PERIMMÄISTEN kysymysten äärellä Päiväkotien ja koulujen katsomuskasvatus herättää suuria tunteita
Kannatusilmoitusten keräys päättyy ensi helmikuussa. KANSALAISALOITE ”Elämänkatsomustiedon opiskelu sallittava kaikille” vaatii parhaillaan vireillä oleva kansalaisaloite. ”Äiti, minne lintu nyt menee. YK:n lapsen oikeuksien julistuksen mukaan katsomus on lapsen perusoikeus, Haapsalo perustelee asian tärkeyttä. Jotta eduskunta ottaisi aloitteen käsittelyyn, pitäisi allekirjoittajia olla 50 000. Lehden mennessä painoon aloitteen oli allekirjoittanut yli 12 400 henkeä. ›› LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 55 LM7_s54-57_KatsomussKasvatus.indd 55 LM7_s54-57_KatsomussKasvatus.indd 55 22.10.2021 13.14 22.10.2021 13.14. Vainajan löytänyt nelivuotias liikuttuu ja haluaa järjestää linnulle hautajaiset. L asittuneet silmät ja jäykistyneet koivet. Nyt uskontokuntiin kuulumattomat voivat osallistua joko uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen, mutta kirkon jäsenet eivät saa opiskella elämänkatsomustietoa. Paleleeko se haudassa?”, kyselee tiedonjanoinen pieni ihminen. Varhaiskasvatuskouluttaja Tiina Haapsalo Lasten Keskuksesta kannustaa aikuisia ottamaan lapsen kysymykset vakavasti ja pohtimaan vastauksia parhaansa mukaan. Kysymällä ja pohtimalla lapsi rakentaa omaa katsomuksellista ajatteluaan miettien aluksi hyvin konkreettisia kysymyksiä ja etsien vastausta vähitellen yhä monimutkaisempiin moraalikysymyksiin. Lähes jokainen vanhempi ja päiväkodin työntekijä on varmasti päässyt vastaamaan tällaisiin perimmäisiin kysymyksiin. Ei haittaa, vaikka kaikkeen ei lopullista vastausta löytäisikään. Pihalla makaa eloton talitiainen. – Perimmäisten kysymysten pohtiminen ja katsomus, olkoon se sitten uskonnollinen tai uskonnoton, on osa ihmisyyttä ja elämää
Tärkeintä on, että lapsen äärelle pysähdytään. – Vanhempi tekee lapselleen karhunpalveluksen, jos pukee tämän ylle oikeassa olemisen pakkopaidan. Tällaiseen näkymään voi nykyisin törmätä luokkahuoneissa eri puolilla Suomea. Häntä tulee kannustaa pohtimaan ja kertomaan ajatuksistaan. Mitä fundamentalistisemmin vanhemmat ajattelevat, sitä tiukemmin he sitä toivovat. Luterilaista kristinuskoa, islamia ja elämänkatsomustietoa opiskelevat yläkouluikäiset keskustelevat keskenään siitä, millaista on hyvä elämä. – Vanhemmat tietysti toivovat, että lapsi omaksuisi saman arvomaailman ja katsomuksen kuin he itse. Katsomuskasvatus ei katso paikkaa ja aikaa. Lapsi rakentaa omaa ajatteluaan ympäristöstään saamiensa virikkeiden pohjalta, joita ovat niin omien vanhempien puheet ja teot kuin vaikkapa perheen juhlaperinteet tai vierailut hengellisissä tilaisuuksissa. Jälkimmäinen miellettiin usein nimenomaan luterilaiseksi kristillisyydeksi, ja uskontokasvatus saatettiinkin jättää seurakunnan hoidettavaksi. Tämä koskee sekä uskonnollisia että uskonnottomia katsomuksia. Katsomuksia pitäisi käsitellä tasavertaisesti. Tiede puhuu alkuräjähdyksestä, Raamattu luomiskertomuksesta ja Kalevala sotkan munasta. Ne herkullisimmat keskustelut voivat syntyä vaikkapa kuravaatteita pukiessa. Tutkija painottaakin, että päiväkotien velvollisuus on kertoa huoltajille, mistä katsomuskasvatuksessa on kyse ja miten sitä toteutetaan. Yhdessä vai erikseen. Uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (vasu) ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet ovat syynä siihen, että katsomukset näkyvät päiväkodeissa enemmän kuin ennen. Lamminmäki-Vartian mukaan konstit ovat samat kuin kaikessa muussakin varhaiskasvatuksessa tai esiopetuksessa: satuja, tarinoita, leikkiä, draamaa, askartelua, musiikkia, vierailuja… Päiväkotiryhmä voi käsitellä eri katsomuksia vaikkapa avaruusteemaan liittyen: Miten eri katsomukset selittävät maailman syntyä. – Tasavertaisuus on tavoite, mutta pitää tunnustaa, ettei siihen välttämättä päästä. Kodin katsomus on myös lapsen katsomus. Hän työskentelee Helsingin yliopistossa Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa -projektissa suunnittelijana ja on ollut mukana tekemässä nykyistä esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Ei muita parempi Katsomuksen suhteen pienet lapset ovat tavallaan vanhempiensa tai huoltajiensa armoilla. Katsomus taas kattaa koko spektrin eri uskonnoista uskonnottomuuteen ja vaikka ekologismiin tai veganismiin, Lamminmäki-Vartia selittää. Aiheesta viime vuonna väitöskirjan tehnyt uskonnon, elämänkatsomustiedon ja psykologian lehtori Vesa Åhs Helsingin normaalilyseosta arvelee kymmenien koulujen opettavan katsomusaineita yhteistunneilla. Opetussuunnitelmien mukaan kaikki katsomukset ovat arvokkaita, eikä yksikään ole parempi toista. Virikkeiden määrä vaihtelee: yhdessä kodissa katsomus on väkevästi läsnä kaikessa tekemisessä, toisessa se ei näy juuri mitenkään. Viisas vanhempi kuitenkin raottaa sitä, että on toisenlaisiakin tapoja ajatella, Tiina Haapsalo sanoo. Lapsen astuessa kodin ulkopuoliseen maailmaan, päiväkotiin tai kouluun, hän viimeistään huomaa, että ihmisillä on erilaisia käsityksiä esimerkiksi siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen tai miten maailma on saanut alkunsa. Katsomusaineiden osittainen yhteis opetus on yleistynyt. Tilastoa aiheesta ei ole. 56 LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 LM7_s54-57_KatsomussKasvatus.indd 56 LM7_s54-57_KatsomussKasvatus.indd 56 22.10.2021 13.15 22.10.2021 13.15. Uskontoja ja katsomuksia ei enää lakaista päiväkodeissa maton alle. Luterilainen kristillisyys on Suomessa edelleen sisäänrakennettuna niin monessa asiassa, ettei aina nähdä, missä voisi tuoda esiin toisia näkökulmia, Lamminmäki-Vartia sanoo. Haapasalosta vanhempi voi ja saa olla iloinen ja ylpeä omasta katsomuksestaan, vaikkei sitä pitäisikään muita parempana. Kun katsomuskasvatus on onnistunut, lapsi kunnioittaa ja ymmärtää niin omaa kulttuuriaan ja omia perinteitään kuin itselleen vierasta ja erilaista. – Nykyisin vasussa puhutaan katsomuskasvatuksesta, kun aiempi termi oli uskontokasvatus. Lasta hämmentää, jos tällainen katsomusten moninaisuus tulee hänelle yllätyksenä. – Opetus on vain osittain yhteistä, sillä opetussuunnitelman mukaan katsomusopetus on oman usOman katsomuksen selittäminen muita paremmaksi vertautuu rasismiin. – Meillä oli jonkin aikaa sellaista ajattelua, että kaikki uskontoihin ja katsomuksiin viittaava piti häivyttää, jottei kukaan vain loukkaannu, teologi ja kasvatustieteilijä Silja Lamminmäki-Vartia muistelee. Entä mitä se katsomuskasvatus sitten on käytännössä. Uudenlainen katsomusten esiinnousu voi tuntua huoltajista hämmentävältä ja pelottavaltakin. Katsomus saa näkyä Kotileikeissä on mukana rukousmatto ja kevätjuhlassa raikaa suvivirsi. Oman katsomuksen selittäminen muita paremmaksi vertautuu rasismiin
Åhs huomauttaa, että yhteisopetus ei ole läpihuutojuttu, vaan se edellyttää opettajalta laajaa pätevyyttä ja katsomusten tuntemusta sekä oman roolin ja opettajuuden pohtimista. ”Moni perinteellisen uskonnollisuuden piiristä lähtenyt nuori ihminen kertoo, että Helsinkiin saavuttuaan hänen teki mielensä kohottaa kätensä ylös ja huutaa vapautensa kaikkien tietoon.” Tiukan uskonnollisen kodin suojissa kasvanut nuori on maailmalle lähtiessään suojaton. Monilla taikakeinoilla pyritään pitämään ’pahat henget’ ulottuvilta.” Näin Lapsen Maailman edeltäjä Lapsi ja nuoriso käsitteli pienten lasten uskonnollista ajattelua vuonna 1948. ”Tosin murrosiällä nuori henkilö joutuu usein kiusaukseen menettää otteensa aikaisempaan uskonnollisuuteen, mutta jos hän selviytyy voittajana, on ilmeistä, että hänen vastustuskykynsä maallisia pahuuden valtoja vastaan on saanut entisestään voimistuneen panssarin.” Uskonto nuoren orjuuttajana Vuonna 1963 Lapsi ja nuoriso paneutui aiheeseen otsikolla Uskonnollinen elämä nuoren orjuuttajana. – Oppilaat kokivat, että tunneilla käydyt yhteiset keskustelut auttoivat ymmärtämään kavereita ja itselle vieraita katsomuksia ja niiden moninaisuutta entistä paremmin. Puolustajat ovat katsoneet yhteisopetuksen lisäävän keskinäistä ymmärrystä ja turvaavan oppilaan oikeutta omaan katsomukseen, sillä lapsen katsomus ei ole välttämättä sama kuin kodin. Hän totesi, että näkemykset ovat yksilöllisiä, mutta ”epäilemättä hänet kuvitellaan paitsi suureksi myös kauniiksi.” Murrosiässä lapsen usko joutuu Sinkon mukaan koetukselle. Pelkona on, ettei yhteinen opetus takaa tätä. Samaan aikaan pitää opettaa usean eri opetussuunnitelman mukaisesti ja luoda ryhmään luottamuksen ilmapiiri, jossa kaikki kokevat olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi. Lapsen ja nuoren kehitykseen kuuluu oman vakaumuksen etsintä. Vaikeuksia syntyy, jos nuori joutuu vastoin tahtoaan omaksumaan vanhempiensa valmiit ajatukset. Opettajilta yhteisopetus vaatii paljon. Heikki Castrénin artikkeli käsitteli voimakkaasti uskonnollisten kotien vaikutusta itsenäistyvään nuoreen. – Teini-iässä on tavallista, että lapsi kyseenalaistaa vanhempiensa ajattelua. Itse ajateltu Osa vanhemmista voi pelätä, että yhteisopetus vierottaa lasta kodin omasta katsomuksesta. n Pahuuden vallan vastustamista ”Lapset, samoin kuin monet alkuasukaskansat, tuntevat sisimmässään tarpeen turvautua johonkin yliluonnollisempaan voimakenttään aina, kun koetuille elämyksille ei löydetä sopivaa selitystä. Artikkelin kirjoittanut Alpo Sinkko pohti myös, millaisena lapset näkevät Jumalan. Se olisi epäreilua ja asettaisi oppilaan vaikeaan asemaan, Åhs sanoo. Lisäksi yhden koulun oppilaiden huoltajat vastasivat avoimeen kyselyyn. Åhs haastatteli väitöskirjaansa varten neljän yläkoulun yhteisopetukseen osallistuneita oppilaita ja opettajia. konnon tai elämänkatsomustiedon opetusta. Vanhempien pitäisi tämä sallia. Tiina Haapsalo ymmärtää pelkoja, mutta kannustaa vanhempia miettimään asiaa myös aivan toisesta näkökulmasta. – Opetuksessa pitää olla tasapuolinen. ”Elämän katkera todellisuus koetaan juuri silloin, kun koti on mahdollisimman kaukana ja tilanne muutenkin turvattomin.” LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 57 LM7_s54-57_KatsomussKasvatus.indd 57 LM7_s54-57_KatsomussKasvatus.indd 57 21.10.2021 8.40 21.10.2021 8.40. ”Ahdistus on valmis koko elämän matkaa varten.” Irtaantuminen kodin piiristä saattoi Castrénin mukaan olla nuorille kirjaimellisesti juovuttava kokemus. ”Uskonnolliseen perinteeseen pitäytyvän kodin nuoren eteen asetetaan vaikea ristiriita. Julkisessa keskustelussa katsomusaineiden yhteisopetus on nostattanut tunteita puolesta ja vastaan. Toisaalta esimerkiksi vähemmistöuskontoon kuuluvasta oppilaasta ei saa tehdä koko katsomuksen mannekiinia. Hän voi toi mia joko siten kuin itse todella haluaa tai sitten niin, että hänen maineensa uskovaisen kodin mallikel poisena lapsena säilyy.” Castren kirjoitti, miten ”kannan määrittely elämän tärkeisiin kysymyksiin” on perusoikeus. Huoltajista moni kiitteli sitä, että yhteisopetus heijastaa hyvin ympäröivää yhteiskuntaa, joka ei sekään ole eriytynyt katsomuksittain. Pohdinta voi päätyä kodin katsomukseen tai johonkin muuhun. Niin oppilaat, opettajat kuin huoltajatkin pitivät pääsääntöisesti osittaista yhteisopetusta hyvänä ratkaisuna. Vastustajat ovat tähdentäneet oman uskonnon tai katsomuksen syvällistä tuntemusta. Enemmistön ääni ei saa jyrätä vähemmistökatsomuksia. Varsinkin ajaa pelko ihmiset tähän asenteeseen. Yhteisopetuksessa oppilaat paneutuvat yleensä yhdessä eri katsomuksiin ja maailmanuskontoihin sekä etiikkaan. Keskustelut konkretisoivat katsomuksia ja alleviivasivat, että ne ovat osa arkea ja elettyä elämää. Vanhempien pitäisi joka tapauksessa onnitella itseään, että ovat kasvattaneet lapsen, joka ajattelee itse, Tiina Haapsalo summaa
Voiko liian monella kielellä sekoittaa lapsen pään. ANSSI BWALYA | KUVAT LIISA HUIMA Monikielisyyden monet kasvot kasvu 58 LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 LM7_s58-61_Monikielisyys.indd 58 LM7_s58-61_Monikielisyys.indd 58 22.10.2021 13.40 22.10.2021 13.40. Kielten oppimiseen ja monikielisyyteen liittyvät asenteet ovat viime vuosikymmenten aikana muuttuneet paljon
Kaikissa perheissä tilanne ei kuitenkaan välttämättä ole läheskään näin yksioikoinen. Kaikki perheenjäsenet ymmärtävät kaikkia niistä ainakin jossain määrin. Nora Dadin perheessä puhutaan arabiaa, englantia, persiaa ja suomea Nykyisin useimmat asiantuntijat neuvovat monikielisten perheiden vanhempia puhumaan lapselle äidinkieltään. Monessa perheessä kotikielenä ei ole ainoastaan suomi, ruotsi tai saame, ja lapset voivat puhua sujuvasti useampaa kieltä jo ennen koulun alkua. Vaikka tilanne pikkuhiljaa rauhoittui, ei yksinomaan arabian puhumiseen palaaminen tuntunut enää parin vuoden tauon jälkeen luontevalta. Aluksi Dadi koki syyllisyyttä kielten sekoittumisesta. Dadin perhe käy pelailemassa Kulosaaren ala-asteen urheilukentällä. Etenkin suurimmissa kaupungeissa on lisäksi tarjolla erilaisia kielikylpyjä sekä kokonaan vieraskielisiä päiväkoteja ja kouluja. Dadin aviomiehen Alin äidinkieli on persia, joten kotona käytetään neljää kieltä: arabiaa, englantia, persiaa ja suomea. LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 59 ›› LM7_s58-61_Monikielisyys.indd 59 LM7_s58-61_Monikielisyys.indd 59 21.10.2021 8.49 21.10.2021 8.49. Samaan aikaan Suomesta on tullut yhä monikielisempi maa. Nuoremman lapsen synnyttyä Nora ja Ali sopivat aluksi, että kumpikin puhuisi pojalle johdonmukaisesti vain yhtä kieltä: Nora arabiaa ja Ali persiaa. Danial Dadi käy koulun ekaa luokkaa. Lisäksi Dadi huomasi, että turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa vuonna 2015 arabian puhuminen julkisilla paikoilla saattoi herättää muissa ihmisissä rasistisia asenteita. Tämä voi olla hyvä ja toimiva ohje, jos vanhempi on itse kasvanut yksikielisessä ympäristössä ja hänellä on yksi selkeä äidinkieli, johon hän identifioituu. Hyvä esimerkki tästä on helsinkiläisen Nora Dadin perhe. Koulussa annetaan kaksikielistä (suomi–englanti) opetusta 1.–6. Nora Dadi on niin tottunut käyttämään sekä arabiaa että englantia, että vain toisessa pitäytyminen tuntui vaikealta – etenkin raskaiden työpäivien päätteeksi. – Näen unia molemmilla, ajattelen molemmilla. luokilla. Perheen sisäisissä keskusteluissa voidaan siis vaihtaa vapaasti kielestä toiseen. Dadilla on kaksi lasta, aikuinen tytär ja ensimmäisen luokan juuri aloittanut poika Danial. P ienten lasten poikkeukselliset valmiudet kielten oppimiseen ovat yhä useamman tiedossa, ja peruskoulussa on aikaistettu kielten opetuksen alkua niin ensimmäisen vieraan kielen kuin toisen kotimaisenkin osalta. Dadin mukaan nämä kielet ovat hänellä yhtä vahvoja, äidinkielen tasolla. Tämän toteuttaminen osoittautui kuitenkin pian käytännössä vaikeaksi. Tämän vuoksi hän päätyi puhumaan pojalleen arabiaa lähinnä kotioloissa. Keskusteltuaan monikielisessä ympäristössä kasvavien lasten kehitykseen erikoistuneen asiantuntijan kanssa hän kuitenkin vakuuttui siitä, ettei Monessa suomalaisperheessä lapset puhuvat sujuvasti useampaa kieltä jo ennen koulun alkua. Tuona aikana hän ehti unohtaa suomen kielen, ja nykyisin hänen vahvimmat kielensä ovat arabia ja englanti. Dadi syntyi Suomessa, mutta vietti lähes koko lapsuutensa ja nuoruutensa Kuwaitissa, isänsä kotimaassa
Hän voi joko kasvattaa saamenkielentaidottomia saamelaislapsia tai pyrkiä ”kääntämään” kielenvaihto omalla kohdallaan ja ryhtyä puhumaan lapsilleen saamea. Kielenelvytyksessä pyritään kääntämään tapahtuneen kielenvaihdon suunta takaisin saamen kieleen. Dadi kertoo, että Danial saattaa toisinaan turhautua johonkin kieleen – arabiaan, suomeen tai persiaan – ja pitää koko kieltä rumana tai typeränä. Pelko suomen kielen puutteelliseksi jäämisestä on kuitenkin Pasasen mukaan turhaa. Hän puhuu suomen lisäksi sujuvasti pohjoisja inarinsaamea. Kummallakaan Dadin lapsista ei ole ollut erityisiä ongelmia kielitaidon kehityksessä. Pahimmillaan ihmiset voivat kyseenalaistaa sen, ajatteleeko vanhempi todella lapsiensa etua vai onko kyseessä vain hänen oma ideologinen projektinsa. Pasanen ei näe vaikkapa yksittäisiä taivutusvirheitä niin suurena ongelmana, että niiden vuoksi pitäisi hylätä tavoite kielen elvyttämisestä ja siirtämisestä seuraaville sukupolville. Inarissa asuva kielentutkija, FT Annika Pasanen on tehnyt jo useamman vuosikymmenen ajan työtä saamen kielten elvyttämiseksi. Tällaisen päätöksen taustalla voi olla pyrkimys elvyttää heikommassa asemassa olevaa vähemmistökieltä. Myös saamenkielisessä päivähoidossa ja kouluopetuksessa lapset puhuvat usein suomea keskenään. Annika Pasasen äidinkieli on suomi, mutta hän halusi lastensa oppivan myös inarinsaamen Joskus vanhemmalla on yksi dominoiva äidinkieli, mutta hän päättää silti puhua lapsilleen jotain toista kieltä. Saamea myöhemmällä iällä oppineella saamelaisvanhemmalla on käytännössä kaksi vaihtoehtoa kotikielen suhteen. Joskus kannetaan huolta myös siitä, ettei myöhemmällä iällä saamen oppinut vanhempi välttämättä puhu lapsilleen virheetöntä kieltä. Vanhemmat voivat itse olla taustaltaan monikielisiä – ja toisaalta kielen valintaan vaikuttavat myös Kotikielen valintaan voivat vaikuttaa myös kielipoliittiset kysymykset. Pasasella on kaksi lasta, jotka ovat kuulleet kotikielenä käytetyn suomen ohella inarinsaamea jo päiväkoti-ikäisestä ja kasvaneet käytännössä kaksikielisinä. Omalle lapselle puhumisen ei kuuluisi olla stressin aihe. Myöhemmin kielen kehitys on kuitenkin edennyt tavanomaiseen tapaan, ja molemmat lapset ovat oppineet myös suomen hyvin. Pasasesta tuntui luonnolliselta, että lapset oppisivat saamen kielen, sillä hän ei halunnut perheensä vaikuttavan suomalaistavana tekijänä saamelaisalueella. Molemmat alkoivat puhua hieman myöhemmin kuin päiväkodin yksikieliset lapset ja saattoivat aluksi yllättää työntekijät vieraskielisillä sanoilla. Vaikka molemmat vanhemmat puhuisivat saamea, lapset altistuvat kyllä suomelle joka puolella. tässä asiassa ole yhtä ”oikeaa” tapaa toimia. – Siinä täytyy laittaa vähän asioita vastakkain, Pasanen toteaa. Sama strategia ei kuitenkaan toimi, jos tavoitteena on kääntää kielenvaihto ja ottaa takaisin menetettyä kieltä, sanoo Pasanen. Dadi ei kuitenkaan ole näistä uhmajaksoista erityisen huolissaan, vaan katsoo niiden kuuluvan lapsen kehitykseen. Käytetyn kielen tai kieliyhdistelmän tulee mahdollistaa vanhemman ja lapsen tiivis suhde Varhaiseen kielelliseen ja psykologiseen kehitykseen erikoistunut tutkija, FT Pia Rämä-Oryn tutkimusryhmä Pariisin Descartes-yliopistossa tutkii kielenoppimista ja kaksikielisen kasvuympäristön vaikutuksia. – Mikä on riski siinä, että lapsi kuulee ”huonoa saamea” verrattuna siihen, ettei hän kuule saamea ollenkaan. Saamen kielten käyttöön suhtauduttiin kielteisesti, minkä vuoksi moni saamelainen puhuu nykyisin saamen sijaan suomea äidinkielenään. Lapset ovat toki lapsia myös monikielisessä perheessä, eikä laaja kielitaito tarkoita, että kaikki kielet inspiroisivat aina yhtä lailla. Hän tiedostaa, ettei valinta eri kielten välillä ole monikielisissä perheissä aina helppoa. Ohje siitä, että lapselle tulisi puhua johdonmukaisesti vain omaa äidinkieltä, voi sopia Suomeen tuleville maahanmuuttajille, ulkomaille muuttaville suomalaisille tai niille saamelaisille, joilla saame on pysynyt äidinkielenä. Lisäksi suurin osa opetusmateriaalista on suomeksi, vapaa-ajalla kulutetusta mediavirrasta puhumattakaan. Tärkeintä on löytää ratkaisu, joka sopii sekä vanhemmalle että lapselle. Suomessa harjoitettiin pitkään assimilaatiopolitiikkaa, jolla pyrittiin ”suomalaistamaan” saamelaisvähemmistöä. Nykyisin vallalla olevassa suhtautumisessa monikielisyyteen on Pasasesta puutteita. 60 LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 LM7_s58-61_Monikielisyys.indd 60 LM7_s58-61_Monikielisyys.indd 60 21.10.2021 8.49 21.10.2021 8.49. Esimerkiksi terveydenhuollon työntekijät voivat olla huolissaan siitä, oppiiko lapsi suomen tarpeeksi hyvin. – Jos olet jatkuvasti stressaantunut, silloin jokin on pielessä, Dadi tiivistää. Hän ei itse ole taustaltaan saamelainen, mutta kiinnostui jo nuorena saamen kielistä ja niiden elvyttämisestä. Dadin poika esimerkiksi koetti pyytää vettä arabiaksi. – Käsitys monikielisyydestä pohjaa ihan toisenlaisiin kielitilanteisiin kuin se, missä saamelaiset elävät. Saamelaisyhteisön ulkopuolelta tulevien voi olla vaikea ymmärtää jälkimmäistä ratkaisua
n AIHEESTA LISÄÄ! Seuraavassa Lapsen Maailmassa juttua siitä, miten monikielisyyttä voisi hyödyntää koulussa oppimisessa. LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 61 LM7_s58-61_Monikielisyys.indd 61 LM7_s58-61_Monikielisyys.indd 61 22.10.2021 13.46 22.10.2021 13.46. Numero 8/2021 ilmestyy 13.12. Monikielisten perheiden lähtökohdat ovat niin erilaisia, että mitään yleispäteviä toimintaohjeita on vaikea antaa. Rämä-Ory alleviivaa, että lapsen näkökulmasta tärkeintä on se, että kommunikaatio vanhemman kanssa toimii hyvin. kielipoliittiset kysymykset, kuten vähemmistökielten asema. – Sillä kielellähän vanhempi luo kuitenkin suhteen lapseensa. Vaikka vanhemman ja lapsen välisellä vuorovaikutuksella on kielen kehityksen varhaisvaiheissa oleellinen rooli, kieli kehittyy aina yhteisöllisesti. Danial Dadi puhuu isänsä Alin kanssa persiaa, ja äiti Nora aikoi alun perin puhua pojalle vain arabiaa. Tutkimusten perusteella lapset osaavat jo vauvaiässä erottaa eri kielet toisistaan ja pystyvät hyvin oppimaan useita kieliä samanaikaisesti – kuten Nora Dadin perheen esimerkistäkin näkyy. Esimerkiksi saamea puhuvan vanhemman kohdalla olisi hyvä, ettei saame jäisi vain vanhemman ja lapsen väliseksi kieleksi, vaan että lapsi kuulisi saamea myös vanhempansa ja muiden aikuisten välisissä keskusteluissa. Rämä-Oryn mukaan olisikin tärkeää, että ympärillä olisi samaa kieltä käyttävä yhteisö. Perheessä puhutaan neljää kieltä: arabiaa, englantia, persiaa ja suomea. Perheen sisäisissä keskusteluissa voidaan vaihtaa vapaasti kielestä toiseen. – Toki monet ihmiset joutuvat elämään tilanteessa, ettei heillä ole muuta yhteisöä, mutta on tärkeää, että lapsi kuulisi kieltä myös muilta ihmisiltä. Nykyään hän puhuu Danialin kanssa kotona arabiaa ja muualla englantia. Esimerkiksi sillä, että vanhempi on oppinut puhumansa kielen tai kielet vasta myöhemmällä iällä, ei siis sinänsä pitäisi olla lapsen kehityksen kannalta merkitystä, jos vain vanhemman kielitaito on riittävä. Oleellista on kuitenkin se, että käytetty kieli tai kieliyhdistelmä mahdollistaa tiiviin suhteen vanhemman ja lapsen välillä lapsuuden ja nuoruuden eri vaiheissa. Yleisemmällä tasolla Rämä-Ory haluaisi rauhoitella monikielisten perheiden huolta siitä, voiko liian monella kielellä sekoittaa lapsen pään
Turun yliopiston historian ja sosiaalityön tutkijat ovat huomanneet, että lapsiköyhyyteen liittyy ajasta riippumatta yllättävän paljon samoja ilmiöitä. Siellä lapsilla oli mahdol62 LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 LM7_s62-63_Lapsiko?yhyysTurussa.indd 62 LM7_s62-63_Lapsiko?yhyysTurussa.indd 62 21.10.2021 8.53 21.10.2021 8.53. kasvu Lasten kokemukset KÖYHYYDESTÄ Menneisyyden ja nykypäivän lapsiköyhyydessä on paljon yhteistä. Yleensä näin köyhissä oloissa elävät lapset eivät päässeet osallistumaan opetukseen, joten Turkuun vuonna 1820 perustettu Bell-Lancaster-koulu oli poikkeuksellinen. Kaupunki oli palanut vuonna 1827, ja Luostarinmäen kortteleissa lapset elivät keskellä todellista köyhyyttä. – 1800-luvun alun köyhien lasten elämästä tiedetään hyvin vähän, sanoo väitöskirjatutkija Noora Viljamaa. Köyhyyden ja osattomuuden kertomattomat kokemukset Turussa 1800-luvulta nykypäivään -hankkeessa on perehdytty 1800-luvun alkupuolen ja 2000-luvun lapsiköyhyyden yhtäläisyyksiin ja eroihin. Perheissä oli yleensä kolme tai neljä lasta. Tutkijoiden mukaan sekä 1830-luvulla että 2000-luvulla köyhyyden syvyydellä ja kestolla on ollut merkitystä turkulaisille köyhille lapsille. SAARA PAATERO | KUVA HJ RENVALL /TURUN MUSEOKESKUS 1830 -luvun Turussa elettiin kriisin jälkeisiä aikoja. Lapsikuolleisuus oli yleistä, noin 25 prosenttia lapsista kuoli jo pieninä. Lasten tiedetään asuneen vanhempiensa kanssa ja osallistuneen kodin tehtäviin. Vaikka köyhyyttä on tutkittu paljon, on lasten ääni usein unohtunut
Harrastaessa voi osallistua sellaiseen elämäntapaan, jota pidetään tavoiteltavana, ja luoda siellä sosiaalisia suhteita. Lokakuussa, W. Hanke päättyy tänä vuonna, mutta tutkijoiden uusi Lasten ja nuorten arjen kokemukset köyhyydestä ja huono-osaisuudesta kriisien jälkeisessä Suomessa 1800-luvulta nykypäivään -hanke jatkuu vuoteen 2024 asti. Kaikkein huono-osaisimmat voivat kärsiä yksinäisyydestä, jolloin heiltä puuttuvat tukiverkostot. 1800-luvun Suomessa koettiin vielä äärimmäistä köyhyyttä. – 1800-luvun alussa ihmisen elämänpolku oli sidottu säätyasemaan, eikä Luostarinmäelle syntynyt odottanut, että hänellä olisi samanlainen elämä kuin aatelisperheeseen syntyneellä lapsella, Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen toteaa. Vieläkään puutteellisiin oloihin syntyvien elämänpolusta ei yleensä tule samanlaista kuin vauraampiin oloihin syntyvillä. Aiemmin perheiden asemaan vaikuttivat etenkin säännölliset tulot. Osa perheistä eli kokonaan köyhäinavun varassa , mutta oli heidän elämässään myös hyvinvointia tukevia asioita. Nykyisinkin isovanhemmilla, naapureilla ja muilla ystävillä on merkitystä perheiden hyvinvoinnin kannalta. – Aiemminkin kaikkein vaikeimpiin oloihin syntyneet tarvitsivat yhteiskunnalta apua, Vainio-Korhonen kertoo. Heidän mukaansa harrastamista voi pitää yhtenä esimerkkinä nykypäivän lasten osallisuudesta. Köyhät lapset kuitenkin harrastavat vähemmän ohjatusti ja heillä on matalampi elämäntyytyväisyys, yliopisto-opettaja Toikka sanoo. Vainio-Korhonen korostaa, etteivät köyhät ole harmaata massaa. Johanna Kallio ja Enna Toikka ovat tutkineet nykypäivän köyhyyteen liittyviä arkikokemuksia. Koulussa kävi 1830–40-lukujen aikana kymmeniä Luostarinmäen lapsia, myös tyttöjä. 5:tenä Päiw. Toisilla vähävaraisilla oli tukenaan paljon kummeja, mutta toisilla kummina oli vain kätilö, joka ei yleensä osallistunut lapsen elämään. Tutkimuksen avulla heidän menneisyydestään tulee moniäänistä. JULKINEN EKSAAMENI ”Wiimeis toukokuun 22:na päiwänä pidettiin Turkuun asetetussa Lancasterin koulussa julkinen eksaameni, jota oli kuulemassa Herra Archipispa, Läänin Maaherra, Herra Hengellinen Tohtori ja Referendarie Sihteeri Båck, monta virkamiestä ja muita herrasmiehiä niin myös usiamman koulu-lapsen wanhemmat. Vähävaraiset lapset suunnittelevat tulevaisuuttaan vähemmän kuin muut. naurista. Kaikkein köyhimmät lapset eivät silti päässeet kouluun, sillä tuolloin ei ollut vielä oppivelvollisuutta. 53 ruplaa ja 57 kop. – Tutkimuksen mukaan harrastaminen heijastuu lasten elämäntyytyväisyyteen. on ahkeroille pojille ulosjaettuna osittain rahana, osittain sukkina, kenkinä ja kirjona.” Turun Wiikko-Sanomat N:o 40. n Vaikka köyhyyttä on tutkittu paljon, on lasten ääni usein unohtunut. Köyhyys tai huono-osaisuus eivät siten liity vain tiettyyn aikaan . Haavoittuvimmassa asemassa olivat yksinäisten naisten perheet. Sitten eneni koulu-lasten joukko niin että kuin koulu heinäkuussa pantiin kiini ja lapsille annettiin kesälupa, siellä jo kulki 40 lukemassa. Toikka uskoo, että tällöin voi löytyä myös ratkaisuja ongelmiin. Suomi on kokenut valtavan muutoksen 1830-luvun jälkeen: elintaso on noussut ja lasten elämä muuttunut. Sillon oliwat koulu-lapset 37, joista 35 oli eksaamenissa. lisuus oppia lukemista sekä muita taitoja, joita tarvittiin myöhemmin ammattia varten. Nykyään Suomessa on suhteellista köyhyyttä, eli vähävaraisilla ei ole samoja mahdollisuuksia kuin muilla. Johanna Kallion mukaan tutkimus rikastuttaa esimerkiksi köyhyyden ja lasten parissa työskentelevien ammattilaisten työtä, kun he ymmärtävät paremmin köyhyyden syntytapoja ja siihen liittyviä kokemuksia. 1822 Vuonna 1912 Luostarinmäellä Turussa viljeltiin mm. Pitkän aikavälin vertailevalla tutkimuksella voidaan osoittaa, että kyse on sitkeistä ja pitkäkestoisista ilmiöistä. LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 63 LM7_s62-63_Lapsiko?yhyysTurussa.indd 63 LM7_s62-63_Lapsiko?yhyysTurussa.indd 63 21.10.2021 8.53 21.10.2021 8.53. Viljamaan mukaan 1800-luvun kummisuhteet kertovat menneiden perheiden voimavaroista. – Köyhyys on ylisukupolvista – etenkin, jos köyhyyttä on koettu lapsuudessa pitkän aikaa tai se kasaantuu, sosiaalityön professori Johanna Kallio sanoo. Lapset saattoivat joutua köyhäintaloon. Suomen General Guvernööri oli ahkeruuden palkinnoksi lahjoittanut 100 ruplaa. Vaikka yhteiskunta on muuttunut tasa-arvoisemmaksi, näkyy epätasa-arvo edelleen
Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. tilaat lehden . Kesto 6kk 46,00 . 6 kk . Määräaikainen 12 kk 79,00 . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. TEE TILAUS os. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Itselleni . palvelusivu TILAA NÄKÖISLEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. 6 kk . 12 kk . Kesto 12kk 69,00 . Lahjatilauksena . Opiskelijatilauksena . Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. Kustantaja Lastensuojelun keskusliitto www.lskl.fi TILAA LEHTI ITSELLESI TAI LAHJAKSI https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . 12 kk . Määräaikainen 6 kk 56,00 . ADOPTIO ON ISO PÄÄTÖS | KATSOMUSK ASVATUS HERÄTTÄÄ TUNTEITA LASTENSUO JELUN KESKUSLIITO N LEHTI 7 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ , MITÄ MEILLÄ ON. Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2021 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus Va sta an ott aja m ak saa po stim ak su n MA AIL MA Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta usl äh ety s Tilaushinnat . Määräaikainen opiskelija 12kk 58,00 . https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ HINNAT VAIN 35 e (6 kk) ja 55 e (12 kk)! MA AIL MA TIIA MARKKANE N, 17, KÄY PELASTUSLU KIOTA | VLOGGAAVA T ÄIDIT ELLA & SUSANNA 7-VUOTIAID EN LUOKKAVAL TUUSTO TOIMII | MITEN AUTTAA TUNNEKYLM ÄÄ LASTA. 3 kk . Lahjaksi . peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. 6 kk . MA AIL MA RICHAR T NYMAN EI ANNA RASISM IN ESTÄÄ HAAVE ITAAN | NÄIN LIEVITÄ T LAPSEN ILMAS TOAHD ISTUST A | KUN EROKII STA KÄRJIST YY… | ÄLÄ PUHU SÄÄSTÄ MISEST Ä, JOS TÖRSÄ ÄT! | 7 LAPSEN ÄITI MUUTT I PESUEI NEEN MAALL E LASTEN SUOJEL UN KESKU SLIITO N LEHTI 5 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKE INTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. vee MA AIL MA RASMUKSEN KOTONA PUHUTAAN EESTIÄ, ENGLANTIA JA SUOMEA APUA KOULULAISEN UNIONGELMIIN | ILO ON TÄRKEÄÄ PÄIVÄKODIN ARJESSA LAPSIA HOUKUTELLAAN VERKOSSA | MIELENTERVEYSONGELMAT NUORTENKIRJOISSA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 6 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. Määräaikaistilauksena . 12 kk . Digi 6 kk 35,00 Postituslisät ulkomaille . Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2021 . Digi 12 kk 55,00 . vee . 12 kk . Kesto 3 kk 29,50 . Kestotilauksena . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Eurooppaan 12 kk 30 e . ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . vee LM7_s64_Palvelusivu.indd 64 LM7_s64_Palvelusivu.indd 64 21.10.2021 8.56 21.10.2021 8.56. 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen
Siksi on loogista, että heillä on sananvaltaa siihen, millainen heidän oma tulevaisuutensa tulee olemaan. Heillä on oikeus odottaa, että aikuiset pitävät heidät turvassa, mutta miten se onnistuu ilmastokriisien kurittamassa, alati epävarmemmaksi ja vaarallisemmaksi muuttuvassa maailmassa. Jatkamalla nykyisellä kestämättömällä tiellä päättäjät tuomitsevat tietoisesti tulevat sukupolvet sairauksiin, pakolaisuuteen ja kuolemaan. He ovat riippuvaisia aikuisten huolenpidosta, eikä heillä ole täysiä mahdollisuuksia päättää omasta elämästään. Esimerkiksi Syyriaa koetelleen pitkäaikaisen ja kovan kuivuuden nähdään olleen osasyynä Syyrian sisällissodan syttymiseen, jonka myötä yli 13 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa, ja miljoonien lasten koulunkäynti on keskeytynyt. kolumni Valitettavasti voimme odottaa lisää tämänkaltaisia tapahtumaketjuja, joissa planeettamme heikkenevät ekosysteemit ja ilmasto edistävät riskiä inhimillisten konfliktien syntymiselle entuudestaan epävakaissa tilanteissa. Yksi keino olisi antaa äänestysoikeus jo 16-vuotiaille. Ilmastokriisin ja luontokadon torjunta on erityisen tärkeää juuri lapsille, jotka tulevat elämään pisimpään nykyisten päätösten seuraamusten kanssa. Lasten oikeutta turvalliseen elämään ei ole mahdollista taata, kun samalla edistetään luonnonvarojen ylikulutusta, ekosysteemien heikentämistä ja fossiilisten polttoaineiden polttamista. ”Sopimusvaltiot tunnustavat, että jokaisella lapsella on synnynnäinen oikeus elämään. Myös tätä nuorempien lasten vaikutusmahdollisuuksia tulisi vahvistaa vaikkapa antamalla nuorisovaltuustoille lakisääteinen oikeus tulla kuulluiksi kunnanja kaupunginvaltuustoissa. Eikä ongelma ole vain tulevaisuudessa. ”LASTEN ASEMAA PÄÄTÖKSENTEOSSA TULISI VAHVISTAA. Ensisijainen vastuu nykyisten kriisien torjunnassa on päättäjillä ja aikuisilla, mutta lasten oikeutta vaikuttaa heidän tulevaisuuttaan määrittäviin päätöksiin pitää kunnioittaa. Joten hei aikuiset, olkaa valmiita kuulemaan aidosti lasten viestiä ja muuttamaan mieltä! LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 65 LM7_s65_Kolumni_AA.indd 65 LM7_s65_Kolumni_AA.indd 65 21.10.2021 8.59 21.10.2021 8.59. Mutta miten tosissaan sopimusvaltiot ovat valmiita toteuttamaan sopimusta. Ilmastokriisiä ei saa pimittää lapsilta, vaan heille on kerrottava siitä lapsen oman kehitystason mukaisella tavalla ja annettava mahdollisuus toimia tiedon mukaisesti. Samalla kun torjumme ekokriisejä, tulee lasten asemaa päätöksenteossa vahvistaa. YKSI KEINO OLISI ANTAA ÄÄNESTYSOIKEUS JO 16-VUOTIAILLE.” Lapsillakin on oikeus osallistua päätöksentekoon Atte Ahokas on Jokioisilla asuva lukiolainen ja ilmastoaktivisti FridaysForFuture-liikkeessä. Sopimusvaltiot takaavat lapselle henkiinjäämisen ja kehittymisen edellytykset mahdollisimman täysmääräisesti.” Näin lukee Lapsen oikeuksien sopimuksen 6. Lapsen oikeuksien sopimus takaa lapsille oikeuden ajattelunvapauteen, järjestäytymiseen ja tietoon. artiklassa, jonka on saattanut voimaan 192 Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltiota. Ilmastoja ekokriiseissä lapset ovat hyvin heikossa asemassa
Kirjoista ja lukemisesta hauskalla tavalla muistuttaminen on entistä tärkeämpää, niinpä Kolun sadulle toivoo paljon lukijoita! Ville Hytösen Kiukkumielen ihmeellinen satukirja (Kumma-kustannus, kuv. Satu tekee onnellisen paluun 66 LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 LM7_s66-68_KK+TakaK.indd 66 LM7_s66-68_KK+TakaK.indd 66 18.10.2021 15.16 18.10.2021 15.16. Oma lapsi”, kertoo kirjailija esipuheessa. KUUKAUDEN KIRJAT ISMO LOIVAMAA MUHKEAT FANTASIAROMAANIT JA MUUTTUNEET LUKUTOTTUMUKSET EHTIVÄT MELKEIN NUJERTAA ILTASADUN MITTAISEN SADUN. LAHJAKIRJAT JA ANTOLOGIAT PITÄVÄT HENGISSÄ VANHAA SATUPERINNETTÄ. ”Syy, miksi aikuinen kirjoittaa satuja, on tietysti selvä. Kirja mainostaa vaivihkaa iltasatuperinnettä. Niemisen kuvitus on kokoelman henkeen sointuvan naivistista. Andersenkin on edustettuna neljällä. PITKÄSTÄ AIKAA SUOMALAINEN SATU KUKOISTAA. Emmi Jormalainen, Jonna Markkula ja Nadja Sarell), jossa lähinnä otavalaiset lastenkirjailijat testaavat satutaitojaan. Isoäitien iltasadut (Otava, toim. Epätasaisuudestaan huolimatta kokoelma on mielenkiintoinen. Kotimaisesta satutuotannosta Nyt kun perinteisen mittainen iltasatu tekee paluuta lastenkirjallisuuteen, erottuu tarjonnasta vahvasti koominen, iloisesti keikutteleva käyttösatu. Ne tuovat hyvää mieltä kaikessa heppoisuudessaan. Sanna Jaatinen, kuv. ”Kaikilla ihmisillä on omat taitonsa” on hyvä opetus, ja välittämistä sekä turvallista oloa monessa kirjan sadussa viestitäänkin. Hende Nieminen), mutta ei hän korkeuksiin ole pyrkinytkään. LÄMPÖISIÄ ILTASATUJA Kotilieden Kummikerho ja Otava ovat iltasadun asialla. Hän arvelee, että mitä hölmömpi juttu, sitä parempi. Sanna Jaatinen, kuv. Rosoiset ja touhukkaat sadut kelpaavat varmasti iltasaduiksi päivän päätteeksi. ONNEKSI NIIDEN TÄRKEYDESTÄ TAAS PUHUTAAN JA ONNEKSI NIITÄ KIRJOITETAAN. Papu Pavlova on kaupungin rikkaimman miehen hemmoteltu lapsi, mutta niin vain käy, että kirjat hän löytää ihan itse ja lukeminen tuntuu ”ihan mukavalta”. Lapsi kömpii äidin turvalliseen kainaloon, sillä voittaahan satu kontiaisista aina leikkimisen… Hytösen satukirjassa kerrontatilanne on jatkuvasti näkösällä, mikä tuo lämpöä siinä missä iloisen ihmeelliset henkilöhahmot ja juonenkäänteetkin. Klassinen satu on voimissaan: mukana on peräti kahdeksan Grimmin veljesten satua ja H. Eikä ilman pierupörriäistä modernissa lastenkirjassa tietenkään pärjätä. Nummenpää ei kirjoita karitsoista eikä liioin kuninkaallisista, vaan television tietokilpailusta, videopeleillä mestaroivasta kissasta ja rokkaavista räminäpandoista. Hienostuneiksi taidesaduiksi ei parane kutsua Ville Nummenpään Hölmöjä iltasatuja (Mäkelä, kuv. Sitä eivät kansoita pikkuiset prinsessat vaan Niilo Nenäkarva ja Peppueläin kavereineen. Anu-Riikka Lampinen) käynnistyy, kun Kiukkumieli ilmoittaa äidilleen, ettei nuku ikinä eikä koskaan. Äitipä keksii satuja Kiukkumielen hassusta kaupungista, ja niissä on mukana ”jopa kontiaisia ja pölynimurikauppiaita”. Paula Mela) koostuu isoäitien tärkeistä saduista ja niihin liittyvistä muistoista. Siri Kolu korostaa lukemisen iloa. Syvyyttäkin saduista löytyy. MODERNI SATU ON ROHKEA JA HAUSKA. C. Hilpeitä ja tuoreita käyttösatuja tarjoilee myös Nuku hyvin -antologia (Otava, toim
Syvyyttä ja koskettavuutta tarvitaan aina. Tekijän takataskussa onkin tietysti teoriaa vaikka kuinka. Sisarukset Mena ja Nuna sitovat kokoelmaa yhteen. Hyvältä kuulostaa sekin, että hän on oivaltanut siirtävänsä isoäitinä tärkeää kulttuuriperintöä eteenpäin. Seela Sella saa satutuokion kuulostamaan fyysiseltä ja korvaamattomalta kokemukselta: sadut ”kerivät minut lastenlasten kanssa sellaiseen yhteiseen kerään, ettei sitä saa auki kukaan”. Hertta Vierulan Kuollut tyttö ja muita tarinoita Maatuvanlaaksosta (Karisto, kuv. n UNISADUSTA TULI KUSTANNUSTUOTE Psykologit ovat jalostaneet perinteisen iltasadun pohjalta uudenlaisen unisadun, jonka tarkoituksena on auttaa lasta rentoutumaan, rauhoittumaan ja nukahtamaan. Tarinoissa on inhimillistä lämpöä ja usein myös reipasta liioittelua. Melan heleä ja ystävällinen kuvitustyyli yhdistää oivallisesti pitkän perinteen ja nykyisyyden. Aihe saa uusia tulkintoja nuorten satuja fantasiamaailmoissa, ja toivottavasti pikkuhiljaa myös realistisessa kirjallisuudessa tapahtuu uudistumista. Zacharias Topelius, Mika Waltari ja Kaarina Helakisa. VERITATTEJA JA VERIVALMUSKOJA Satu ei kuulu vain lapsille, tietävät monet kauhua rakastavat nuortenkirjailijat. Anne Vasko), joka jatkaa Mur-karhusta kertovaa sarjaa inhimillisen koskettavasti. rensumun kylän ja Varmapurnan kaupungin jännittävän utuisiin tunnelmiin. Sekin hyväksytään, että toiset puut ovat suuria ja toiset pieniä. Kirjan viisi satua lukuohjeineen liikkuvat rauhallisessa maastossa. Kokoelma ei ole mautonta mässäilyä vaan lähes aistillista tarinan sepittämistä. Lyhyet, hahtuvaiset tekstit ovat sydämellisiä, mutta eivät liian somia tai sieviä. Metsän eläimet tunnistavat elämän rajallisuuden ja monet muut elämän pinteet, mutta juuri siksi niillä on vahvuutta elää parhaalla mahdollisella tavalla. Metsän eläimillä on pysähtymisen ja pyrähtelemisen iloa. On kalvasta kuunvaloa, rantametsän pimeyttä ja noituuden suurvisiirejä… Kokoelmassa vallitsee kiehtova ilmapiiri, jossa on läsnä riittävästi toiminnallisuutta ja jännitystä. Ja kuuntelijan silmät saavat painua kiinni vaikkapa heti tarinan alussa… Mutta miksi ihmeessä vanhempien käteen tarkoitetussa kirjassa ylipäätään on kallis ja komea kuvitus, kun tarkoitus ei suinkaan ole aktivoida lapsia kuvien tutkimiseen. Voiko sen paremmin sanoa. Metsän lämpö väreilee Kaisa Happosen iltasatukirjassa Mur ja metsän ilta (Tammi, kuv. Kirjan tietolaatikot perehdyttävät eri kulttuurien kuolemakäsityksiin ja hautaamistapoihin. Hänen satunsa eivät ole hilpeileviä käyttösatuja vaan täysverisiä taidesatuja. Broci) sisältää ”lapsille sopimattomia satuja”, joiden aiheena on milloin kuolema, milloin kummallinen väki. Unten puutarha ja muita satuja (Tammi, kuv. Haapamäen kuvituksessa on kiehtovaa pysähtyneisyyttä ja tarkkuutta. Alasalmi on julkaissut kymmenen vuoden aikana neljä satukokoelmaa, ja näille omaperäisille kirjoille toivoisi vielä jatkoa. Anna Hanski, Kirsti Manninen ja Eva-Riitta Siitonen. Saduissa on juonta tuskin nimeksikään, niissä käväistään Unimaassa, kuljetaan unijunalla ja käydään hellästi toivottelemassa hyvää yötä maatilan eläimille. Kirjan henkilöt ovat siis edesmenneitä, mutta heidän ominaisuutensa ja omalaatuisensa ovat sitäkin elävämpiä. Tutuiksi tulevat Lemmekäs Lola, rovastin koppava rouva Lyydia ja Kurt Kasvi – sekä heidän kuolemansa. Ajatus toistuu kirjan mittaan, mutta elävällä ja hauskalla tavalla. Nuorille suunnatuissa saduissa ei vältellä kuolemaa. UNTEN PUUTARHA HOUKUTTELEE Päivi Alasalmi edustaa melko harvalukuista sadunkertojatyyppiä. Tarinoissa vierähtelevät päät, lurpsahdellaan viemäriin ja huljutaan verivirrassa. Kirsi Alanivan kirjoittama ja Marjo Nygårdin kuvittama Luutarhan tarinoita (Karisto) tuo mieleen Spoon River antologian, sillä lyhyissä tarinoissa esitellään useita ihmiskohtaloita. Ruotsalainen Helena Kubicek Boye kertoo Unisatujensa (WSOY, kuv. Aika onnelliselta kuulostaa karhu Murin elämäntapa: metsässä se ”pysähtyy missä halusi ja jäi kummastelemaan mitä tahansa tahtoi”. Laura Di Francesco, suom. Terapeuttisista, univaikeuksiin tarttuvista käyttöteksteistä on hyvää vauhtia tullut kustannustuote, vaikka luontevin paikka tällaisten satujen hankkimiseksi voisi ehkä olla internet, terveyskeskus tai neuvola. Kati Valli) johdantosanoissa käyttävänsä stressin ja ylivirittyneisyyden vähentämiseen tähtääviä metodeja ja lähestymistapoja. Esipuheessaan Leeni Peltonen muistuttaa, että jokaisella lapsella tulisi olla oikeus iltasatuun. Kirjan isoäitejä ovat mm. Laura Haapamäki) kietoutuu Vuomukana ovat mm. Seela Sellan satutuokio Täysverisiä taidesatuja! Kauhua & kuolemaa nuorille KU VI TU S U N IS AT U -K IR JA ST A, JO N KA O N KU VI TT AN U T LA U RA D I FR AN CE SC O LAPSEN MAAILMA 7 | 2021 67 LM7_s66-68_KK+TakaK.indd 67 LM7_s66-68_KK+TakaK.indd 67 18.10.2021 15.15 18.10.2021 15.15. Satuja valinneet isoäidit kertovat, millaisia iltasatuhetkiä heillä lastenlapsiensa kanssa on. Saduissa on huumoria ja haikeutta, viisautta ja rohkeutta
Kysyi mitä kuuluu” Vanhempien kokemuksia tuen ja palveluiden saatavuudesta, toimivuudesta ja niiden kehittämisestä Paikoillaan pyörivä arki Selvitys lapsiperheiden arjesta koronakriisin toisen aallon aikana Kaikki julkaisut ovat luettavissa maksutta: www.lskl.fi/julkaisut LM7_s66-68_KK+TakaK.indd 68 LM7_s66-68_KK+TakaK.indd 68 18.10.2021 15.15 18.10.2021 15.15. Tutustu Lastensuojelun Keskusliiton uusimpiin julkaisuihin! Lastensuojelun kentältä: Lapsen vuoksi Lastensuojelun laitoshoidon vetovoimatekijät ja alalta työntävät tekijät Lastensuojelun mahdollistajat Selvitys lähijohtamisen sisällöstä ja merkityksestä Osallisuuden voimaa: Lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden eettiset ohjeet Pienten lasten turvallinen osallisuus Kaikkein tärkeimmät asiat Nuoren oikeus oikeuksiaan koskevaan tietoon sijaishuollossa Perheiden hyvinvointi: ”Kun joku otti lapsen syliin hetkeksi pois