Lapsen Maailma 07/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 1 ›› LM7_s1-2_Kansi.indd 1 LM7_s1-2_Kansi.indd 1 18.10.2022 8.42 18.10.2022 8.42. | 15–20 % MEISTÄ ON ERITYISHERKKIÄ | MAATA PITKIN MATKAAMINEN KIINNOSTAA | LASTENSUOJELUN ARJEN SANKARIT LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 7 | 2022 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. MA AIL MA SINI-HELMI, HELI JA HARRY: ”MEIDÄN PERHE ON HYVÄ TIIMI” | KANNUSTAAKO KOULU INTUITIIVISEEN AJATTELUUN
Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi. Tuodaan työ näkyväksi. Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity 2 LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 LM7_s1-2_Kansi.indd 2 LM7_s1-2_Kansi.indd 2 17.10.2022 13.14 17.10.2022 13.14
46 Ennen nuoret liftasivat tosi paljon, kuten käy ilmi tästä Taideja museokeskus Sinkan Keravan Kraffiti -verkkosivustolta löytyvästä valokuvasta. Lihavoitu = kannessa ›› LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 3 ›› LM7_s3-4_Sislu.indd 3 LM7_s3-4_Sislu.indd 3 20.10.2022 8.56 20.10.2022 8.56. Tutustumme Filippiineiltä adoptoidun Leon ja Etelä-Afrikasta adoptoidun SiniHelmin perheisiin 38 Maarit Magga tietää, että saamelainen käsityö kunnioittaa menneitä sukupolvia ja kurkottaa tulevaan LASTENSUOJELU 18 Ylöjärven lastensuojelun avopalvelun tiimiläiset palkittiin arjen sankareina KASVU & KOULU 26 Ekstrovertti erityisherkkä Maria Vilja kirjoitti erityisherkkyydestä lastenkirjan 34 Koulujärjestelmä tunnistaa huonosti intuitiota 44 Lapsen oikeuksien viikon teemaan liittyviä tehtäviä löytyy verkosta HARRASTUKSET 30 Mikkeli Media Arts -leirit on tarkoitettu nuorille, jotka ovat kiinnostuneita oppimaan kuvallista ilmaisua ja monipuolisia viestintätaitoja ILMASTONMUUTOS 46 Reissaavat nuoret tasapainoilevat ympäristötietoisuuden ja elämyshakuisuuden välillä PALSTAT 5 Pääkirjoitus 14 Tietotulva: Lääkäri Atte Virolainen kertoo päihteistä nuorten kielellä somessa 22 Tutkittua tietoa: Moniammatillinen ankkuritoiminta vähentää nuorten rikosten uusimista 42 Palvelukortti 49 Heikki Hiilamon kolumni: "Helpotusta lukiolaisten elämään" 50 Kuukauden kirjat: Historian superihmisiä ja kummallisuuksia s. Sukella historiaan os. n > l MARRASKUU | 7 | 2022 MA AIL MA TILAA LAPSEN MAAILMA LAHJAKSI! AN JA -R IIT TA M IE TT IN EN / KE RA VA N M U SE O PA LV EL U T SI N KK A ›› PERHE 6 Viiden lapsen isä Topi Linjamasta vanhemmuus on maailmaansaattelemissuhde 10 Kansainvälistä adoptiopäivää vietetään 9.11. muistaja.finna.fi/keravan_ kraffiti! Nykyäänkin nuoret reissaavat – mutta miten
vuosikerta KANSI Harry Björkin ja Heli Ojalehdon sekä heidän tyttärensä Sini-Helmin kuvasi kanteen Viivi Handolin. 4 LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 LM7_s3-4_Sislu.indd 4 LM7_s3-4_Sislu.indd 4 20.10.2022 8.39 20.10.2022 8.39. ylävinjetti LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. 050 550 6499, karo.raisanen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. Seuraa lapsen oikeuksien viikkoa ja siihen liittyvää somehaastetta sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #Munturvallisuus ja #Sunturvallisuus. vuosikerta. 81. Se levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. Lapsen oikeuksien viikon teemana on tänä vuonna lapsen oikeus turvallisuuteen. Teemaviikko tarjoaa kouluille, varhaiskasvatukseen sekä erilaisiin vapaa-ajan tapahtumiin tietoa ja valmista toiminnallista materiaalia ikäluokittain jaoteltuna. l Helsinki l Ylöjärvi l Espanjan Aurinkorannikko l Mikkeli Joensuu l Nurmijärvi l l Enontekiö . Toimistokoira Jekku pitää osaltaan yllä tiimin hyvää työilmapiiriä. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 LAPSELLA ON OIKEUS TURVALLISUUTEEN Lapsen oikeuksien viestintäverkosto järjestää tänäkin vuonna kouluille ja varhaiskasvatukseen suunnatun toiminnallisen lapsen oikeuksien viikon 14.–20.11. > www.lapsenoikeudet.fi LA U RA VE SA LAPSEN MAAILMA PAINETAAN FORSSASSA! s. Tutustu lapsen oikeuksien viikkoon ja ilmoittaudu mukaan os. Se muistuttaa meitä siitä, että turvallisuuden tunne on jokaisen lapsen hyvinvoinnin edellytys. KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Maria Talvitie, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Karo Räisänen, puh. 18 Lastensuojelun Keskusliitto ja Huoltaja-säätiö myönsivät Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä® Lastensuojelun arjen sankarit -palkinnon Ylöjärven lastensuojelun avotiimille. l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien ja lastensuojelun laadun puolesta. Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 81
Nostimme kuulemistilaisuudessa esiin, että meillä lapsen oikeuksiin liittyvien puheiden ja tekojen välillä on valtavan suuri kuilu. Vaikka positiiviset asiat eivät lähtökohtaisesti nouse uutisiksi, on silmiinpistävää, miten synkkää kuvaa uutisointi piirtää lasten ja nuorten elämästä ja arjesta. eli Lapsen oikeuksien päivänä myös 13.11. Suomi raportoi viimeksi vuonna 2019 komitealle lapsen oikeuksien tilasta ja siitä, millaisiin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt lasten hyvinvoinnin parantamiseksi. lapsistrategian toteutumisesta, vaikka lapsen oikeuksien toteutumisessa Suomessa on edelleen suuria haasteita. Sopimuksen ei siis pitäisi olla juhlapuhetekstiä, vaan lapsipolitiikan ohjenuora. On tärkeää, että myös lapset, vanhemmat ja muut aikuiset tuntevat lapsen oikeudet. Marraskuinen Lapsen oikeuksien viikko on yksi tapa nostaa ne näkyviin ja kuuluviin meidän jokaisen arjessa. KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON Suomessa lapsen oikeuksiin liittyvien puheiden ja tekojen välillä on valtavan suuri kuilu. Vaikka lapsen oikeuksia on syytä pitää esillä vuoden jokaisena päivänä, on Lapsen oikeuksien viikolla erityisen tärkeää – ja helppoa – toimia lapsen oikeuksien edistäjänä. Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtiota toteuttamaan lapsen oikeudet turvaavaa lainsäädäntöä, politiikkaohjelmia ja budjetointia. PS. eli Isänpäivänä. Muistetaan nostaa lippu salkoon paitsi 20.11. Ensi vuonna tiedämme, miten lapsen oikeuksien komitea näkee tämän toteutuvan, kun se antaa Suomelle seuraavat päätelmät ja suositukset. Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA Pystyimme kertomaan positiivisia asioita lapsen oikeuksien edistymisestä ja iloitsimme mm. Lapsen oikeudet tunnetaan ja tunnistetaan jo kohtuullisen hyvin, mutta päätöksiä tehtäessä lapsen oikeudet ja etu eivät toimi johtotähtenä siten kuin lapsen oikeuksien sopimus edellyttäisi. YK:n lapsen oikeuksien komitea seuraa ja valvoo sitä, miten lapsen oikeudet eri maissa toteutuvat. Otathan haasteen vastaan. He ovat juhlansa ansainneet! LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 5 LM7_s5_PK.indd 5 LM7_s5_PK.indd 5 19.10.2022 13.35 19.10.2022 13.35. Toimitimme komitealle jo kesällä laajan kansalaisjärjestöjen vaihtoehtoisen raportin, jossa kerroimme kansalaisyhteiskunnan näkemykset siitä, miten lapsen oikeudet Suomessa tällä hetkellä toteutuvat. Lastensuojelun Keskusliitto oli tänä syksynä lapsen oikeuksien komitean kuultavana Genevessä määräaikaisraportointiin liittyen. pääkirjoitus ”Sadat oireilevat lapset odottavat hoitoon pääsyä.” ”Opettajat ovat voimattomia matematiikan opetuksen kriisissä.” ”Komeroituneita nuoria odottaa loppuelämän yksinäisyys.” ”Suomalaislapsia ei pystytä kotiuttamaan nyt.” ”Ministeriö pitää hätäkokouksen päivähoidon kriisin vuoksi.” ”Suomi on Euroopan ykkönen nuorten huumekuolemissa, eikä se ole ihme.” ”Äidit jäivät heitteille maassa, jossa pitäisi olla maailman paras terveydenhuolto.” Katsaus lapsia koskettaviin uutisiin on lähiaikoina ollut karua luettavaa
– Kerran lapset olivat mökillä kavereineen. Lapset lauloivat yläkerrassa hiljaa kolmiäänisesti jotain biisiä vähän kuin unimusiikkina. Vanhemmuudessa voisi lähteä sitä kautta liikkeelle. Linjaman koti on tällä hetkellä täynnä teinejä, joista vanhin on 20ja nuorin 12-vuotias. Lasta tulisi tukea siinä, mikä hän on ja auttaa tulemaan siksi, joksi hän on tulossa. ULLA OJALA | KUVAT SATU JUVONEN T opi Linjama, 45, on kolmen tytön ja kahden pojan isä Joensuusta. Oli jo ilta, me Riikan kanssa olimme menossa alakerrassa nukkumaan. Lapsen Maailma -lehden alustalla toimivassa blogissa puolen tusinaa aktiivikirjoittajaa sanoittaa miehen vanhemmuutta aina lukijalle ajattelun aihetta antaen. Yksi tekijä saattaa olla musiikki, jota kaikki lapsemme harrastavat, sillä se menee ihmisessä suoraan tunnealueelle kaikkien käsitteellisten kerrosten läpi. perhe MAAILMAAN SAATTELIJA Vanhemmuuden iso tehtävä on yrittää olla olematta este lapsen kasvulle, tuumaa viiden lapsen isä Topi Linjama. Linjaman lapset soittavat pianoa, huilua, fagottia, lyömäsoittimia ja kitaraa. Teini-ikäisistä puhuminen saa Linjaman innostumaan. Vanhemmuus on maailmaansaattelemissuhde. – Ehkä nykynuoret ovat toisenlaisia tai he ovat löytäneet keinoja tunteidensa säätelyyn ja käsittelyyn. Ovathan vain synnyttäminen ja imettäminen asioita, jotka eivät miehiltä suju. Lapselle tulisi antaa sellaisia kasvamisen mahdollisuuksia ja valmiuksia, että hän pystyy lähtemään omille teilleen. – Vanhemmuudessa on kyse hyvin paljon muusta kuin siitä, mikä on vanhemman sukupuoli. Haluaisin kovasti keskustella hänen kanssaan isänpäivän alla juuri isyydestä, mutta Linjaman mielestä on turhaa puhua erikseen isyydestä ja äitiydestä – sen sijaan hän juttelee kanssani mielellään vanhemmuudesta. Vaikka yleisen käsityksen mukaan teini-ikäisten kodeissa ovet paukkuvat ja tunteet kuohuvat, toisin on Joensuun Kanervalan kylässä. – Tuon ikäiset ovat kerrassaan mahtavia. He tuovat tuulahduksen vitaalista elinvoimasta ja energiasta, ja heillä on tavattomasti virkeitä ajatuksia. Linjama on musiikkitieteilijä, ruokasieniyrittäjä, pitkän linjan kirjoitustyöläinen ja yksi Lapselliset miehet -blogin perustajista. Miten käytännössä toteuttaa yhtä miehen kehitystehtävistä suurinta, vanhemmuutta , kun ympärillä saattaa olla monta pientä tarvitsevaa ihmistä, arki velvollisuuksineen painaa päälle, kiirekin on ja pinna kireällä. – Kannattaa olla itselleen ja muille armollinen, hyväksyä asiat sellaisina kuin ne ovat. Vanhemmuuteen kuuluu sekin, että oma lapsi on 6 LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 LM7_s6-9_TopiLinjama.indd 6 LM7_s6-9_TopiLinjama.indd 6 19.10.2022 13.47 19.10.2022 13.47. Ajattelin, että tämä on niin hienoa kuin vaan olla voi! Keskustelumme kääntyy lasten erilaisten vahvuuksien tukemiseen – tai pikemminkin siihen, että vanhemmuuden iso tehtävä on yrittää olla olematta este lapsen kasvulle. – Vanhempi ei saisi tehdä lapsen tietä omaksi itsekseen vaikeammaksi, vaan hänen pitäisi pyrkiä tekemään siitä helpompi
Topi Linjaman on vaikea saada teinejä metsään tihkusateisena lauantaiaamuna, mutta Riikka-vaimoa ei tarvitse kahdesti kysyä. LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 7 ›› LM7_s6-9_TopiLinjama.indd 7 LM7_s6-9_TopiLinjama.indd 7 19.10.2022 13.47 19.10.2022 13.47
Rehtori oli puheessaan kuvaillut nuorille, kuinka paljon paremmin asiat ovat nyt kuin takavuosikymmeninä, ja teini tuskaili illalla, kuinka tuollaista valhetta voi syöttää ihmisille. Rajojen tulee olla suhteellisen pysyviä, mutta niistä voi keskustella lapsen kanssa ja niitä voidaan muuttaa lapsen kasvaessa. Rakkauden ja rajojen nelikenttä on graafinen kuvio, jonka Topi Linjama soisi piirtyvän jokaisen vanhemman verkkokalvolle. Rakkauden määrällä ei ole mitään ylärajaa, mutta rajojen kanssa on hyvä kulkea kultaista keskitietä. Topi Linjaman tuoreimmat Lapselliset miehet -postaukset liittyvät maailman tilaan ja kulutuksen vähentämiseen. Vanhemmuus, jossa ei ole rakkautta eikä rajoja, on lastensuojelun asia. Tärkeintä on tehdä metatyö näkyväksi, purkaa auki, mistä kaikesta äiti on yksin vastuussa. Topi Linjama allekirjoittaa väittämän, että äitiydessä kaikkea, mikä puuttuu täydellisestä äitiydestä, pidetään huonona äitiytenä. Keskellä olevalla punaisella alueella vanhempi on täysin läsnä lapselle, katsoo häntä silmiin ja kuuntelee, mitä asiaa tällä on. – Minusta olennaista on, saako lapsi tarvitessaan vanhemman siirtymään keltaiselta alueelta punaiselle vai onko vanhempi uppoutunut esimerkiksi kännykän syövereihin. Sekin kuuluu vanhemmuuteen, että itsensä voi löytää tällaisesta tilanteesta. Lääkkeenä tähän voisi olla yhteinen kalenteri niin kahden vanhemman perheissä kuin uusperheissä ja muissa moninaisissa perheissä. Topi Linjaman mielestä on uskomatonta, millainen peili lapsi on. Lisäksi saattaa olla tarpeen hakea itselleen apua. – Tunne, jota vanhemman tulisi tuntea lapsen pelon nähdessään, on syyllisyys, ei häpeä. Kuinka 2-vuotias saa aikuisen taantumaan muutamassa sekunnissa samalle tasolle taaperon kanssa. Mistä vanhempi tietää, että on mennyt huutamisessaan liian pitkälle, väkivallan puolelle. – Kyse on usein siitä, että mies ei yksinkertaisesti näe tällaisia asioita. Euroopassa on sota, pandemia on juuri ja juuri saatu selätettyä, luontokato on ilmeinen, ilmastonmuutos etenee ja ihmiskunta ylikuluttaa minkä kerkeää. 8 LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 LM7_s6-9_TopiLinjama.indd 8 LM7_s6-9_TopiLinjama.indd 8 19.10.2022 13.47 19.10.2022 13.47. Ajankäyttötutkimukset kertovat myös, että naiset tekevät edelleen enemmän kotitöitä kuin miehet, ja tekevät tämän lisäksi paljon metatyötä: muistavat sukulaislasten syntymäpäivät ja huolehtivat koko pesueen vaatehuollosta. – Rakkauden määrällä ei tietääkseni voi olla mitään ylärajaa, mutta rajojen kanssa on hyvä kulkea kultaista keskitietä. Niin ei saisi koskaan käydä. Pieni ihminen voi saada vanhemmasta esiin primitiivisen, neuvottoman aikuisen, joka ei osaa hoitaa tilannetta enää muutoin kuin vaikkapa huutamalla. – Siitä, että lapsen silmissä näkyy pelkoa. Näistä teemoista on hänen mielestään mahdollista ja toivottavaa keskustella teini-ikäisten kanssa. Parasta olisi tarjota kasvaville ihmisenaluille sekä rajoja että rakkautta. Seuraan tätä vähän huolestuneena, sillä minusta näyttää siltä, että lapset eivät saa vanhempiaan täyden läsnäolon alueelle silloin, kun on tarvis. Suurin osa vanhemmuudesta sijoittuu keltaiselle alueelle eli vanhempi on lapsen käytettävissä, kun lapsi sitä tarvitsee. Juuri lapsen ja vanhemman välisestä yhteydestä Linjama on huolissaan: saavatko lapset vanhempiensa jakamattoman huomion ja läsnäolon silloin, kun sitä tarvitsevat. Isiin ja äiteihin kohdistuu erilaisia odotuksia. Vanhemmuus, jossa on vain rajoja, eikä rakkautta, on autoritääristä, ylhäältä päin tulevaa sanelua, joka on meille suomalaisille valitettavan tuttua ainakin menneiltä vuosikymmeniltä. Mutta jos käy, se ei tarkoita, että vanhempi on läpeensä paha ja kelvoton. Silloin se pitää kohdata ja käsitellä. Se olisi lapselle elintärkeää. Hän näkee vanhemmuuden tikkatauluna, jossa on punainen keskusta ja laajempi keltainen alue. Häpeä kohdistuu minuuteen, mutta syyllisyys kohdistuu tekoon. – Keskustelu, yhteys lapseen on minun mielestäni ihan ydinjuttu vanhemmuudessa. Myös kerran viikossa vaikkapa sunnuntai-iltaisin pidettävässä perhepalaverissa kaikki pääsisivät kärryille siitä, mitä tulevalla viikolla tapahtuu. – Tämä on tietysti aivan väärin, ei asioiden kuuluisi mennä näin. Se tarkoittaa, että hänen pitää mennä itseensä ja miettiä, mitä on tehnyt. Esimerkiksi teini-ikäiset ovat hakoja löytämään kaikki ajatukselliset sudenkuopat: sanoit äsken näin ja nyt sanot noin, miten selität eron. Vanhemmuus, jossa ei ole rajoja, vaan pelkästään rakkautta, antaa lapsille päätäntävallan asioissa, jotka eivät hänelle kuulu. vanhemmalle tutustumismatka omaan itseen. Isyydessä tuntuu olevan toisin: jos isä tekee edes jotakin, hän on hyvä isä. – Välillä voin vain todeta, etten voikaan, hyvä huomio. Yhteiskunnassa pitäisi aktiivisesti tukea projekteja, jotka voisivat muuttaa asioiden tilaa. On vielä paljon tehtävää, jotta jaettu vanhemmuus toteutuu. Linjaman ja hänen tyttärensä välille kehkeytyi kolmituntinen keskustelu kevätjuhlien jälkeen
– Oma vastaukseni on, että yritän vähentää kulutusta ja irtautua rahataloudesta. Ratkaisukeskeisen ihmisen seuraava kysymys on, mitä pitäisi sitten tehdä. LUE LISÄÄ! Topi Linjama kirjoittaa säännöllisesti Lapselliset miehet -blogia Lapsen Maailman verkkosivuilla. – Mielestäni ei ole mitään järkeä valehdella nuorille, että kaikki menee paremmin kuin koskaan – he eivät ole typeryksiä. Sen lisäksi hän kävi kasvimaalla korjaamassa hernettä ja porkkanaa, teki iltaruuaksi sienipiiraan ja pisti kolme kiloa kasvimaan satoa hapatusastiaan tekeytymään. > https://lapsenmaailma.fi Sosiaalija terveysministeriö jakaa vuosittain Väestöliiton esityksestä Vuoden isä -palkintoa. Linjama sai sen vuonna 2018, kuten myös Risto Tuominen ja Kais Zaya. Linjama siteeraa ystäväänsä, jonka mukaan pitää yksinkertaisesti huolehtia niistä ihmisistä ja siitä ympäristöstä, jossa elää. LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 9 LM7_s6-9_TopiLinjama.indd 9 LM7_s6-9_TopiLinjama.indd 9 19.10.2022 13.47 19.10.2022 13.47. Linjama on omien sanojensa mukaan siinä jotenkuten onnistunutkin. Blogikirjoituksessaan hän kuvailee tehneensä kirjoituspäivänä neljä tuntia ansiotyötä. Hän sanoo, ettei hänen mielikuvituksensa riitä näkemään ekologisesti kestävää yhteiskuntaa maapallolla, joka on miljardien ihmisten asuttama. – Toivottavasti jonkun muun mielikuvitus riittää, jotta sellainen utopia pystytään ensin kuvittelemaan ja sitten toteuttamaan. Kun blogiteksti lähti maailmalle, hän katsoi vielä vähän jalkapalloa televisiosta. Linjaman oma näkemys ihmiskunnan tulevaisuudesta on synkkä. n Tuoksu on usein tärkeä sienen tuntomerkki, vinkkaa ruokasieniyrittäjänäkin toimiva Topi Linjama
perhe 9.11. VIETETÄÄN KANSAINVÄLISTÄ ADOPTIOPÄIVÄÄ TEKSTI JA KUVAT VIIVI HANDOLIN ”ELÄMÄ ILMAN UNELMIA olisi kuolettavan tylsää” 10 LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 LM7_s10-13_Adoptioperheet.indd 10 LM7_s10-13_Adoptioperheet.indd 10 20.10.2022 6.35 20.10.2022 6.35
Myös kummilapsemme on adoptoitu Filippiineiltä, hän on Leon tärkeä ystävä.” ÄITI: Kati Vasalampi, 48, tutkija ISÄ: Kari Vasalampi, 48, toimitusjohtaja LAPSET: Sofia 14, ja Leo, 9 Leo on adoptoitu 3-vuotiaana Filippiineiltä Pelastakaa Lapset -järjestön kautta. He asuvat eri puolilla Suomea, mutta näemme useamman kerran vuodessa, pidämme pikkujouluja ja mökkeilemme. Kati tykkää laittaa ruokaa. Prosessi kesti seitsemän vuotta. Leo on aloittanut rullakiekon, ja ajatuksena on aloittaa myös surffaus. Olisi hauska oppia pelaamaan padelia, meitä on sopivasti neljä kentälle. Kesämökki on meille tosi tärkeä paikka. Leo on tosi hyvä saamaan uusia ystäviä ja ottamaan kaikki mukaan. Nuotiopuut kulkevat repussa, ja sitten paistetaan vaahtokarkkeja ja makkaraa. Meille kaikille on tärkeää, että syödään joka päivä yhdessä ja jutellaan päivästä. Meillä on ystäväperheitä, joissa on myös Filippiineiltä adoptoituja lapsia. Tykkäämme miettiä etukäteen seuraavan päivän suunnitelman, jotta päivä lähtee ripeästi käyntiin. Kari haaveilee pääsevänsä Real Madridin peliin ja Kati haluaisi oppia espanjaa. Sofiakin leipoo paljon. Elämä Espanjassa on loksahtanut kivasti uusiin uomiin . Runsaat eväät on tärkeät. VIETETÄÄN KANSAINVÄLISTÄ ADOPTIOPÄIVÄÄ TEKSTI JA KUVAT VIIVI HANDOLIN ”ELÄMÄ ILMAN UNELMIA olisi kuolettavan tylsää” M eidän perheelle unelmat ovat elämän suola. Meren rantaan on pari kilometriä ja pihalla uima-allas. Ilman unelmia elämä kuulostaa kuolettavan tylsältä. ›› LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 11 LM7_s10-13_Adoptioperheet.indd 11 LM7_s10-13_Adoptioperheet.indd 11 20.10.2022 6.35 20.10.2022 6.35. Kun olimme viikonloppuna menossa rannalle tapaamaan kavereita ja olimme vähän myöhässä, Sofia kysyi, olisiko ensimmäinen kerta, kun myöhästymme jostain. Vietimme myös kuukauden Lapissa, se oli upeaa: vaelsimme tuntureilla ja pyöräilimme. Asumme Jyväskylän kupeessa Päijänteen rannalla, ja järvi on tiiviisti osa meidän elämää. Olemme nopeita lähtijöitä ja ehditään hyvin sinne, minne ollaan menossa. Ja totta kai aiomme tehdä luontoretkiä! Lauantaisin käymme rannalla uusien ystäväperheiden kanssa ja tietysti uimme paljon. Meidän perhettä leimaa tietty säntillisyys. Kesältä kiva muisto on päiväretki metsään, kun vesi oli niin lämmintä, että lammissa pystyi uimaan. Leo haluaa aina sytyttää nuotion. perhe 9.11. Meidän perheen motto voisi olla ”uskalla unelmoida”. Aamullakin heräämme kaikki suht aikaisin. Toteutamme parhaillaan koko perheen haavetta ja asumme puoli vuotta Espanjan Aurinkorannikolla. Talvella hiihdetään ja luistellaan jäällä ja kesällä uidaan, veneillään lähisaariin ja retkeillään Leivonmäen kansallispuistossa. Sofia löysi kodin läheltä ratsastustallin, jossa voi jatkaa ratsastamista. Se on hänen vahvuutensa. Leo on tosi kova leipomaan pipareita, hän leipoo niitä kesät talvet. Suomessakin tykkäämme olla paljon ulkona – oli kesä tai talvi
9.11. Adoptioita järjestävät Pelastaa Lapset ja Interpedia. Aika menee niin kauhean nopeasti. Täydennämme toisiamKiinnostaako adoptio. 9.11. Luonteeltaan Sini-Helmi on aito ja suora sekä erittäin rehellinen ja oikeudenmukainen. Silti kansainväliselle adoptiolle on tarvetta ja hakijoita kaivataan lisää. Vapaa tanssi on parasta, mitä hän tietää. Parasta on mansikkajäätelö. ”MEIDÄN PERHE on hyvä tiimi” M eidän pihalla on huvimaja, jota me kutsumme Pyöryläksi. Kaikkein eniten Sini-Helmi rakastaa syödä jäätelöä. Nyt juuri ihmettelemme ensimmäisten maitohampaiden vaihtumista rautahampaisiin. Hänellä on viisi keppihevosta, joten kavereillekin riittää. Kansainvälisten adoptioiden määrä on vähentynyt. Joskus leikkikavereita on iso joukko. Muumimaailmassakin kävimme purjeveneellä. Pyörylässä järjestetään myös synttärijuhlia. Meillä on vakisatamat, joissa tykkäämme käydä, esimerkiksi Gullkrona, Örö ja Elisaari. Päivällä halutaan lisätä tietoisuutta adoptiosta, tehdä adoptiota näkyväksi ja tuoda siitä esiin erilaisia näkökulmia. Sen seinälle taiteilija Senni Koskenvesa maalasi kuvan prinsessasta Sini-Helmin kuvan pohjalta. Saimme ne kaikki. Maksuista löytyy tarkempaa tietoa palvelunantajien verkkosivuilta. Hän rakastaa tanssimista valtavasti ja on liikunnallisesti tosi lahjakas, esimerkiksi juoksemisessa. Juuri nyt kaiken täytyy olla vaaleanpunaista, myös jäätelön. Adoptioperheet ja Yhteiset Lapsemme järjestävät mm. Toivoimme Onnelin ja Annelin tyyliä, seinälle ruusuja ja muita ihanuuksia. Adoptiopalvelu on maksullista. Aurinko paistaa, voi juosta, leikkiä ja uida, pomppia trampoliinilla ja tehdä hiekkalinnaa uimarannalle. Olemme veneessä enintään viikon kerrallaan ja teemme ruokaa saarissa. Vuonna 2021 Suomeen saapui 67 ulkomailta adoptoitua lasta. kohdemaissa yleistyneet kotimaiset adoptiot ja lastensuojelun kehitys. Siellä Sini-Helmillä on keppihevosten estetelineet. Pelastakaa Lapset ja Interpedia järjestävät myös esim. vertaistapaamisia, joihin on tervetullut jo odotusvaiheessa. Adoptiolaki ja kansainväliset sopimukset lähtevät siitä, että adoptiopalvelunantaja ei saa tavoitella toiminnallaan voittoa. Meidän perhe on hyvä tiimi. Kansainvälinen adoptio on kansainvälistä lastensuojelua, jossa perhettä tarvitseva lapsi saa kodin syntymämaansa ulkopuolelta, jos se ei ole ollut mahdollista lapsen syntymämaassa. maainfoja, joissa pääsee kuulemaan maakohtaisia tietoja. Rakastamme purjehdusta, siitä olemme tosi innoissamme. Kesä on ylipäänsä meidän perheen lempivuodenaika, sillä palelemme kaikki aika herkästi. Suomessa adoptio on mahdollista Bulgariasta, Etelä-Afrikasta, Filippiineiltä, Intiasta, Kiinasta, Kolumbiasta, Thaimaasta ja Tšekin tasavallasta. Missä tahansa alkaa kuulua musiikkia, Sini-Helmi alkaa hytkyä. Usein valitsemme satamat sen perusteella, että niissä on joko luontopolku tai leikkipuisto ja sitä myöten kavereita Sini-Helmille. Jo pohdintavaiheessa kannattaa ottaa yhteyttä kunnan sosiaalitoimeen adoptioneuvontaa varten. vietetään kansainvälistä adoptiopäivää. Taustalla ovat mm. Sini-Helmi on meidän kaunotar. VIETETÄÄN KANSAINVÄLISTÄ ADOPTIOPÄIVÄÄ TEKSTI JA KUVAT VIIVI HANDOLIN 12 LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 LM7_s10-13_Adoptioperheet.indd 12 LM7_s10-13_Adoptioperheet.indd 12 20.10.2022 11.49 20.10.2022 11.49
Prosessi kesti yli 10 vuotta. Siinä vaiheessa reppuun oli kertynyt jo paljon.” n LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 13 LM7_s10-13_Adoptioperheet.indd 13 LM7_s10-13_Adoptioperheet.indd 13 20.10.2022 11.49 20.10.2022 11.49. 9.11. ÄITI: Heli Ojalehto, 51, pappi, opettaja, psykoterapeutti ISÄ: Harry Björk, 51, insinööri LAPSI: Sini-Helmi, 7 Sini-Helmi on adoptoitu EteläAfrikasta vajaat 4-vuotiaana Helsingin kaupungin kautta. Isin kanssa Sini-Helmi oppiikin käyttämään esimerkiksi akkuporakonetta. Toivoisimme, että opettajat muistaisivat ottaa adoptiolapset huomioon. Vaikka huutaisimme ja räyhäisimme, pyydämme ja annamme anteeksi. Sini-Helmi tuli Suomeen vajaat 4-vuotiaana. Sini-Helmillä on siellä kaksi hyvää ystävää, jotka hän on tuntenut samasta lastenkodista ihan pienestä asti. Me osaamme myös pyytää anteeksi. VIETETÄÄN KANSAINVÄLISTÄ ADOPTIOPÄIVÄÄ TEKSTI JA KUVAT VIIVI HANDOLIN me. Vieläkin tapaamme vähintään syntymäpäivinä. Meidän perheen motto voisi olla ”kaikki aina löytyy.” Meillä on usein tavarat hukassa, mutta lopulta kaikki aina kummallisesti löytyy. Heli osaa taitavasti asettua lapsen asemaan ja Harry tykkää opettaa Sini-Helmille käytännön taitoja. Kerran vuodessa käymme adoptioperheiden Etelä-Afrikka-päivillä. Syksyllä alkoi koulu, ja se toi mukanaan monenlaista muutosta ja uusia ihmisiä
Kyse on somelääkäri Aten ja A-klinikkasäätiön yhteistyöstä. Lämpiö on niin kuin teatterin aula tai olohuone. Heidän ehdotustensa mukaisesti toteutetaan myös lapsen oikeuksista kertovat YouTubeja TikTok-kampanjat ja salapoliisipeli. Somelääkäri Atte Virolainen – palolaitoksella, Venäjällä ja vankilatyössä marinoitunut setämies – kertoo nuorille somessa mm., mikä on parasetamolimyrkytys ja miksei somessa pyöriviin vedenjuontihaasteisiin kannata lähteä mukaan. Lämpiössä kuhisi. – Päihteet, sekakäyttö ja nuorten pahoinvointi ovat valitettavasti aikamme ilmiöitä ja tavoitteemme on varmistaa, että nuoret saavat faktatietoa, näkemyksiä ja apua nimenomaan näissä kysymyksissä, sanoo Virolainen. Välillä Virolainen räppää ja näyttää, miten ”tsiigaa bron kurkkuun”. ?. En tiedä mikä sille olisi hyvä sana suomeksi. Ovet saliin veivät katsomoon näyttämön takaa. Näytelmä oli mielettömän hyvä, suosittelen ihan kaikille. Oli jännää ja hauskaa olla katsomassa, olin ensimmäistä kertaa juuri ensi-illassa. Näyttelijät, musiikki ja tarina olivat kaikki tosi hyviä. Go, Atte, go! ULLA OJALA tietotulva | KOONNUT ULLA OJALA N O O RA G EA G EA LASTENMUSIKAALII ????. ylävinjetti KYLILLÄ KUULTUAI APUA PÄIHTEISIIN SOMESTA – Vihdoinkin joku puhuu nuorten kielellä näistä asioista! tuuletti kollega, joka on päihderiippuvaisen nuoren äiti. Väliajalla ostin karkkimukin ja äiti haki lisää nenäliinoja. Tunnelma oli ”mysig”. Olimme äidin kanssa katsomassa ReeaRuu-musikaalin ensi-iltaa KOM-teatterissa. 2,7 miljoonaa ja Instagramissa n. Kun ongelmaa sitten yritetään hoitaa lastensuojelussa sijoituksen kautta, harvassa lastensuojeluyksikössä on valmiutta hoitaa lasta tai nuorta, jolla on päihdeongelma. Hän oli nettiä selatessaan päätynyt Lääkäri Aten Instagramja TikTok-tileille, ja linkitti ne saman tien pojalleen. Erityisesti mieleen jäivät hienosti puvustetut hirviöt kohtauksessa, jossa professori ( Juho Milonoff) yritti tehdä enkeleitä, mutta homma meni ihan pieleen. Kysyä sopii myös, pystymmekö suojelemaan muita lapsia päihteidenkäytöltä, jos lastensuojelulaitokseen on sijoitettu päihderiippuvainen lapsi tai nuori. Teatteriin meneminen tuntui tosi kivalta ja vähän jännittävältä Kun saavuimme, oli paikalla jo paljon ihmisiä. Lapset itse toivoivat ohjelmaa Pikku Kakkoseen kansallisen lapsistrategian osallisuuskampanjassa viime vuodenvaihteessa. Näyttämö oli upea! Lavasteissa oltiin kuin pilvissä. Susannan juontopäivien tarinoissa tavataan Mustikkakujan paperinukkeväki, joka tuumailee lapsen tasoisesti esim. Tarina oli tosi koskettava ja vähän surullinen, mutta samaan aikaan hauska. sitä, miten lapsen mielipide pitää ottaa huomioon häntä koskevissa asioissa. 900 000 näyttökertaa. RAUHA TALVITIE, 10 TELEVISIOI PIKKU KAKKOSESSA LAPSEN OIKEUKSISTA Pikku Kakkosessa käsitellään lapsen oikeuksia joka torstai aina joulukuun puoliväliin saakka. Palvelu paikkaa osaltaan huutavaa pulaa: lapsille ja nuorille ei ole tarjolla juurikaan päihdepalveluita. Jos työntekijä joutuu painimaan sellaisten asioiden kanssa, joihin hänellä ei ole koulutusta, se uuvuttaa ja edesauttaa alalta pois hakeutumista. 14 LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 LM7_s14-17_Tulva.indd 14 LM7_s14-17_Tulva.indd 14 20.10.2022 10.13 20.10.2022 10.13. Lempparihahmoni oli Reea, jota näytteli Ella Mettänen. Somelääkäri Aten videoilla on kuukausittain TikTokissa n. Vähän niin kuin kodikas ja viihtyisä
Entä missä ja miten ratkaistaan sellaisia asioita, joita soteuudistus itsellään ei tule ratkaisemaan?” LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON VAIKUTTAMISTYÖN JA KEHITTÄMISEN JOHTAJA OONA YLÖNEN VALTAKUNNALLISILLA LASTENSUOJELUPÄIVILLÄ® LAHDESSA. ”[Sote-uudistuksen] rahoitusratkaisuiden pitäisi olla sellaisia, että peruspalveluissa ennaltaehkäistään avun tarvetta. Keravan Kraffiti -sivusto johdattaa Taideja museokeskus Sinkan kokoelman kautta nuorisokulttuurin ykkösmestaan valokuvien ja tallennettujen muistojen kautta. JÄ RV IN EN M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 15 ›› LM7_s14-17_Tulva.indd 15 LM7_s14-17_Tulva.indd 15 20.10.2022 10.13 20.10.2022 10.13. Haluatko fiilistellä, millaista oli nuoruus 1970–1990-luvuilla. En tiedä, onko tällä hetkellä käytössä riittävät resurssit kokonaisuuden rakentamiseksi. – Koemme, että keskustelu ulkopolitiikasta pitää aloittaa jo alaja yläkouluikäisten kanssa osaamisen, tietouden ja innostuksen lisäämiseksi. – On tarkoitus puhua mm. JOKA YHDEN VANHEMMAN PERHE ON PIENITULOINEN 4:s SEMINAARISARJAI MIKA AALTOLA: ”PUHUTAAN SODASTA NIIN, ETTÄ LAPSETKIN YMMÄRTÄVÄT” Ulkopoliittinen Instituutti (UPI) alkaa järjestää lasten ulkopoliittisia seminaareja. VARHAISKASVATUSI PIKKU-SISUKAS ETENEE Sisukas-toiminta on nyt laajenemassa varhaiskasvatukseen. Pikku Sisukas -toiminnalla mallinnetaan monialaista yhteistyötä sekä lisätään lastensuojeluja traumatietoisuutta päiväkodeissa. Uusperheen ABZ (Suomen Uusperheiden Liitto ry 2022) käsittelee kokemuksellisen ja tutkitun tiedon pohjalta uusperheille ja uusparisuhteille tyypillisiä ilmiöitä, kuten bioja bonusvanhemmuutta, lapsen ja nuoren sopeutumista uuteen tilanteeseen sekä suhteiden muodostumista uusperheessä. Lapsia ei saa jättää aikuisten käyttämän kielen varaan, josta saattaa läikkyä pelottavuutta lasten maailmaan, perusteli UPI:n johtaja Mika Aaltola Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä® . > muistaja.finna.fi/keravan_ kraffiti RI ST O K. Pesäpuu ry:n Sijoitettu lapsi varhaiskasvatuksessa -oppaan pohjalta ollaan kehittämässä toimintamallia ja verkkokoulutusprosessia. Kirja tarjoaa myös oivalluksia ja ratkaisuehdotuksia erilaisiin ongelmallisiin tilanteisiin. Käy kurkkaamassa os. Tilaisuuksista vastaavan UPIn yhteiskuntasuhdepäällikkö Kukka-Maria Kovskyn mukaan tilaisuuksissa käsitellään sodan lisäksi ulkopolitiikkaa yleisestikin. KIRJAI OIVALLUKSIA UUSPERHEISTÄ Vihdoin on julkaistu ensimmäinen suomenkielinen uusperhedynamiikkaa avaava tietokirja. sodasta niin, että lapset ja nuoretkin sen ymmärtävät
On siis mietittävä uusiksi ihmisen osaa planeetalla – vaikka siihen liittyy paljon epävarmuutta. Heillä jos kellä on taitoa edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. ANU JÄMSÉN PERHE&TYÖI NYT ON LASTEN VUORO! Voivatko aikuiset niin hyvin töissä, että jaksavat myös leikkiä vapaa-ajalla. Tulee miettiä, vaalimmeko elämää vai elämäntapaa. Voisiko töissä tehdä jotakin toisin, jotta lapset otettaisiin paremmin huomioon. tietotulva ILMASTONMUUTOSI SOSSUT ETURINTAMASSA Ekologinen jälleenrakentaminen vaatii ajattelutavan murrosta myös sosiaalityössä. Sosiaalityöntekijät osaavat tehdä tunnetyötä. Asiasta viritti keskustelua sosiaalityön yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopiston dosentti Satu Ranta-Tyrkkö Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä® Lahdessa. Heillä on syvää ymmärrystä haavoittuvuudesta ja epätasa-arvon kokemuksista. Nykyiset ”ekologiset” valinnat kun ovat usein elitistisiä eli vähätuloisten ulottumattomissa. Lapsiasiavaltuutetun ja yhteistyökumppaneiden kampanja levittää hyviä käytäntöjä perheystävällisemmän työelämän puolesta ja vahvistaa ymmärrystä lapsija perhemyönteisestä työelämästä koko yhteiskunnan asiana. M O ST PH O TO S 16 LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 LM7_s14-17_Tulva.indd 16 LM7_s14-17_Tulva.indd 16 24.10.2022 10.30 24.10.2022 10.30. Se, että ylikulutamme luonnonvaroja, aiheuttaa jälkeemme tuleville ekologista velkaa. He osaavat organisoida arkea ja hoivaa. Hänen mukaansa sosiaalialan opiskelijoilla on suunnitteilla aiheesta erityinen verkosto. Sosiaalialalla työskentelevillä on paljon annettavaa ympäristöahdistusta kokeville. Lasten vuoro -kampanja tuo lasten äänet kuuluviin työpaikoilla. PS. Muista Lapset mukaan töihin -päivä 18.11.! ”Meillä on paljon lapsia, jotka toivovat vain asioita, jotka ovat meille muille itsestäänselvyyksiä.” LAPSIASIAVALTUUTETTU ELINA PEKKARINEN VALTAKUNNALLISILLA LASTENSUOJELUPÄIVILLÄ® LAHDESSA
TAIDEPROJEKTII ROMANIKULTTUURI TUTUKSI Suomen Kulttuurirahaston ja Romanikulttuurin museon taideprojekti on tänä syksynä kertonut lastensuojelun piirissä oleville romanilapsille ja sijaisvanhemmille taiteen ja elämysten kautta romanikulttuurista ja luonut pieniä tähtihetkiä arjen keskelle. > romanikulttuurinmuseo.com YKSINÄISYYSI TYÖKALUJA KOULUILLE Lasten ja nuorten yksinäisyys on vakava ongelma. Helsinki Missio loi School to Belong -ohjelman yläkouluille ja toisen asteen oppilaitoksille, jotta kouluyhteisö voisi vähentää yksinäisyyttä aktiivisesti. LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 17 LM7_s14-17_Tulva.indd 17 LM7_s14-17_Tulva.indd 17 20.10.2022 10.13 20.10.2022 10.13. ISYYSI TAAPERON TUNNEONGELMAT Isän stressi raskausaikana ja pikkulapsivaiheessa on yhteydessä lapsen tunneongelmiin kahden vuoden iässä. Jos vastaat kyllä, voisi olla hyödyllistä tutustua aikuisille suunnattuihin kysymyskortteihin Pelituen sivustolla. > pelituki.fi>Oma-apu>Digireppu JO N N E H EI N O N EN Suomen valokuvataiteen museossa on esillä 8.1.2023 asti Jonne Heinosen Rom-näyttely, joka käsittelee Suomen romanien kulttuuria ja vähemmistöasemaa. – Lastensuojelussa kaikki, myös vanhemmat, perheen muut lapset ja lastensuojelun työntekijät, saavat apua ja tukea, sanoi kehittämispäällikkö Onni Westlund Pesäpuu ry:stä. Isän stressi oli voimakkaammin yhteydessä lapsen tunneongelmiin kuin isän itsensä masennus tai ahdistus. Tuntuuko sinusta vaikealta laskea puhelin kädestä tai keskeyttää peli, kun lapsi kysyy sinulta jotakin. YLÄKOULULAISISTA JA TOISEN ASTEEN OPISKELIJOISTA KOKEE ITSENSA YKSINÄISEKSI 16 % LAKIUUDISTUSI LASTENSUOJELUN VISIO Sosiaalija terveysministeriö on käynnistänyt lastensuojelun lainsäädännön kokonaisuudistuksen ensimmäisen vaiheen, joka selkeyttää lastensuojelun vision ja luo suuntaviivat lastensuojelulainsäädännön kokonaisuudistukselle. Ouluun ja Pohjanmaalle. Valtakunnallisten lastensuojelupäivien® paneeliin osallistuneet kertoivat omat visionsa uudistukselle: – Vähemmän huostaanottoja, tiivisti esittelijäneuvos Tapio Räty eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta. Yhteys säilyi riippumatta äidin stressistä, ahdistuksesta tai masennuksesta. – Lapset, nuoret ja perheet saavat apua ajoissa, ja lastensuojelu keskittyy ydintehtäväänsä, sanoi lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Vanhempi, reagoitko viesteihin tai somekanavan ilmoituksiin välittömästi. Kiertue suuntaa 14.11. DIGIARKII ONKO TV AINA AUKI. työkaluja, joilla ongelmaan voidaan puuttua. Sieltä löytyy vanhemmille apua ja neuvoja myös siihen, millaisista asioista lapsen kanssa olisi hyvä puhua, kun digilaitteet tulevat entistä vahvemmin osaksi arkea tavallisimmin koulutaipaleen alussa. – Lapsen suojelu, lastensuojelu on yhteinen asia, tiivisti johtava sosiaalityöntekijä Mira Lahdenranta Porin perusturvasta. työpajoja perinneruuasta, pitsinvirkkauksesta ja perinnevaatteista. Pelituen tiimiin kuuluvat Sovateksäätiö, Kuopion kriisikeskus ja Kirkkopalvelut ry. Ohjelma tarjoaa mm. Keinovalikoimaan kuuluu esim. Punkaharjulla, Suur-Tukholman Järfällassa, Espoossa ja Vantaalla vierailleella kiertueella on toteutettu esim. – Olisi hyvä tutkia, mitä tukea isät toivoisivat neuvoloista, jotta palvelut vastaisivat myös heidän tilanteeseensa mahdollisimman hyvin, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Olli Kiviruusu. asenneilmapiirin muuttamista ja yksinäisyyttä ylläpitävien ajatusvääristymien oikomista. – Lastensuojelu kykenee suojelemaan suojelua tarvitsevia lapsia, kun koko palvelujärjestelmä kantaa vastuun lasten suojelusta, sanoi johtaja Anna Cantell-Forsbom sosiaalija terveysministeriöstä. Koko perheen romanihistorian kurssi on toteutettu animaatioita virikeaineistona käyttäen
IITA KETTUNEN | KUVAT LAURA VESA 18 LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 LM7_s18-21_YlöjärvenAvotiimi.indd 18 LM7_s18-21_YlöjärvenAvotiimi.indd 18 20.10.2022 6.50 20.10.2022 6.50. Sinnikkäiden vaatimusten tuloksena tiimi sai tuplasti lisää työntekijöitä, mikä näkyy niin työyhteisön kuin lasten ja perheiden hyvinvointina. lastensuojelu ARJEN SANKARIT lasten turvana Ylöjärveläinen tiimi sai Lastensuojelun arjen sankarit -palkinnon
Y löjärven kaupungin lastensuojelun avohuollon tiimissä työskentelee nyt viisi sosiaalityöntekijää, perheterapeutti, kolme perheohjaajaa ja johtava sosiaalityöntekijä. Joissain paikoissa on nähtävissä sukupolvijatkumojakin, jotka pitäisi saada katkaistua. Perhekäynnillä saattaa olla hyvin tärkeää, että sosiaalityöntekijän mukana on mielenterveystyön ammattilainen, jonka kanssa yhdessä arvioidaan perheen avun tarvetta. Jos sosiaalityöntekijä vaihtuu usein, luottamuksellista suhdetta ei ehdi syntyä, mutta jos lapsi tietää, että häntä varten on joku tietty sama ihminen, hän uskaltaa yleensä jossain vaiheessa puhua myös perheen vaikeista asioista. Koska uusi työmuoto on ollut käytössä vasta jonkin aikaa, ennaltaehkäisevään työhön tehty satsaus ei näy tilastoissa heti, vaan vasta monen vuoToimistokoira Jekku pitää osaltaan yllä Ylöjärven lastensuojelutiimin hyvää työilmapiiriä. Sanna Loimion mukaan yhteistyötä on avattu myös päiväkotien ja koulujen kanssa muun muassa yhteisillä tilaisuuksilla. Moniammatillinen työryhmä voi perehtyä monipuolisesti asiakkaan elämään ja tuntea lapset, vanhemmat ja ehkä isovanhemmatkin sekä perheen historian. Johtava sosiaalityöntekijä Heini Laaksonen tarkentaa, että työskentelymallissa on tärkeää tehdä työtä vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. – Olen työskennellyt täällä jo 20 vuotta ja tunnen perheet aika hyvin. Sosiaalityöntekijä Susanna Kärki kiittelee, että nykyisin hän ehtii tavata perheitä ja lapsia useammin, ja siten lapsen oma ääni tulee kuulluksi. – Yhden koulun keittiön kanssa sovimme, että saamme viedä sieltä ruokaa eräälle hätätilanteessa olevalle perheelle, koska sellainen apu auttoi perhettä silloin eniten. Näin päästään hoitamaan viipymättä esimerkiksi lapsen oireiden taustalla mahdollisesti olevia ongelmia eikä pelkästään oireita. Hänestä perhetyössä on tärkeintä luottamus työntekijää kohtaan. Tällöin työssä korostuu ihmissuhteiden merkitys. – Ja jos sijaishuollon puolellakin olisi enemmän tekijöitä, useampi lapsi voisi ehkä palata kotiinsa asumaan, sanoo Heini Laaksonen. Kaikkia lapsia tavataan. Perheohjaaja Sanna Loimio kertoo, että ennen perheen luona ehdittiin käydä yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa vain perhetyön alussa tai lopussa. LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 19 ›› LM7_s18-21_YlöjärvenAvotiimi.indd 19 LM7_s18-21_YlöjärvenAvotiimi.indd 19 20.10.2022 6.50 20.10.2022 6.50. – Menen tapaamaan lasta vaikkapa koirapuistoon tai kävelyllä – tai missä vain nuorella on helpointa tavata ja jutustella kahden kesken. Aiemmin sosiaalityöntekijä saattoi tavata lasta pahimmillaan vain kerran vuodessa, mutta nyt lapsi voi halutessaan soittaa tai jättää sosiaalityöntekijälle viestin esimerkiksi viikonloppuyönä ja pyytää tältä tapaamista heti arjen tultua. Perheintensiiviyksikön työntekijät voivat arvioida perheen vanhempien ja lasten psyykkistä vointia nopeallakin aikataululla ja tehdä kotikäyntejä. Kun he saavat tehdä työnsä kunnolla, voidaan välttyä kalliilta korjaavilta toimenpiteiltä, kuten lasten huostaanotoilta ja sijoituksilta. Kärjen mukaan kaikki avohuollon tiimin asiakaslapset ja -nuoret tietävät, kuka on heidän sosiaalityöntekijänsä, mitkä ovat tämän tehtävät ja yhteystiedot. Emma Sirén (vas.), Susanna Kärki, Erja Pelkonen, Tanja Tamminen, Tuulia Virtanen, Katri Mayomi ja Sanna Loimio. – Asiakkaan ja hänen lähipiirinsä kanssa mietitään yhdessä, kuinka esimerkiksi voidaan keventää arkea ja kuormittavia asioita, jotta lapsi voisi asua omassa kodissaan vanhempien kanssa. On tärkeää tavata lasta myös ilman vanhempia. Avohuollon tiimin tueksi on saatu perheintensiiviyksikkö, jossa työskentelee aikuisja nuorisopsykiatreja, psykologi, toimintaterapeutti sekä aikuisja lastenpsykiatrisia sairaanhoitajia. Se syntyy pikkuhiljaa ja sekin edellyttää, etteivät työntekijät vaihdu jatkuvasti. Tärkeää on löytää syysuhteet ja jäljittää, mitkä asiat vaikuttavat mihinkin, eikä keskittyä pelkästään lapsen oireiluun. Ylöjärvellä käyttöön otettua kansallista moniammatillista lastensuojelun avotyötä kutsutaan lastensuojelun systeemiseksi malliksi. Lastensuojelutyöhön satsaaminen kannattaa, sillä kunta säästää lisäämällä avohuoltoon työntekijöitä. Kouluista on saatu käyttöön Wilma-tunnukset, ja perheiden tueksi on voitu tehdä joustavia ratkaisuja. Aikaisemmin avohuollon sosiaalityöntekijällä saattoi olla lähes sata asiakaslasta, nyt heitä on noin kolmekymmentä. On tärkeää tavata lasta myös ilman vanhempia. Sosiaalityöntekijä voi käydä perheissä myös perheohjaajan kanssa niin usein kuin on tarve. Lisäksi sen tueksi on perustettu moniammatillinen päihdeja mielenterveyspuolen perheintensiiviyksikkö
Ylöjärvellä on nyt jaksettu paneutua enemmän myös yhteistyöhön koulun ja terveydenhuollon Työntekijät tekivät itse kaksi kantelua aluehallintovirastolle yksikkönsä tilanteesta. Yhteisöllisyyden kokeminen omassa työyhteisössä on yksi tämän tiimin tärkeimmistä voimavaroista. – Perheen edellytykset paranisivat vielä enemmän, jos sillä olisi mahdollisimman vahva tuki jo lastenneuvolasta alkaen, Laaksonen lisää. den kuluttua. Lastensuojelun kustannukset olivat tuolloin suuremmat kuin vuonna 2021, jolloin sosiaalityöntekijöiden määrä oli tuplaantunut. Vuonna 2017 Ylöjärvellä työskenteli lastensuojelussa neljä sosiaalityöntekijää, joilla kaikilla oli keskimäärin 80 asiakasta. 20 LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 LM7_s18-21_YlöjärvenAvotiimi.indd 20 LM7_s18-21_YlöjärvenAvotiimi.indd 20 20.10.2022 6.50 20.10.2022 6.50. Tuloksia voidaan kuitenkin nähdä jo nyt. Näistä nykyisestä kahdeksasta sosiaalityöntekijästä viisi on avohuollossa ja kolme sijaistai jälkihuollossa
Onni Westlund muistuttaa, että sosiaaliala ja -huolto kumpuavat sosiaalisesta oikeudenmukaisuuden tavoitteesta ja vahvasta yhteiskunnallisesta otteesta. Kun työryhmä joutuu päivittäin harjoittelemaan suvaitsevaisuutta keskenään, on helpompi työskennellä hyvinkin erilaisten asiakkaiden kanssa. – Ylöjärven tiimillä olisi paljon opetettavaa meille muillekin siinä, kuinka tässä voidaan onnistua. Kilpailun tuomarit ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja ja kehittämispäällikkö Onni Westlund Pesäpuusta arvostavat Ylöjärven tiimin pitkäjänteistä ponnistelua työnsä laadun parantamiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi. Se voi pilata kaikkien elämän. kanssa. Hänen mukaansa olisi äärimmäisen tärkeää, että sosiaalityöntekijät lähtisivät mukaan paikallispolitiikkaan, sillä siellä tehdään niin lastensuojelua kuin muitakin sosiaalialan toimialoja koskevat tärkeimmät päätökset. Saan tarvittaessa työntekijöihin yhteyden saman päivän aikana. Aulikki Kananojasta on tärkeää saada lastensuojelun perustasolle monipuolista päihdeja mielenterveysalan osaamista. – Tulee hyvin kalliiksi, jos perheiden asiat hoidetaan huonosti ja lapset jäävät elämään kohtuuttomiin olosuhteisiin. Tällöin vanhempikin voi – ja uskaltaa – kertoa, mihin perhe todella tarvitsee apua, eikä sosiaalityöntekijän tarvitse kymmenen vuoden kuluttua pyydellä anteeksi sitä, ettei lasten suojelemiseksi tehty riittävästi. Pelkonen kiittelee myös kaupungin viranhaltijoita ja väliportaan esihenkilöitä, jotka antoivat vahvan tukensa työntekijöiden vaatimuksille ja jaksoivat perustella lisäresurssien tarvetta. – Toivon, että esimerkkimme rohkaisee kaikkia lasten oikeuksien puolustajia tekoihin lastensuojelun laadun parantamiseksi myös poliittisin keinoin. Heidän sinnikäs ja päättäväinen ponnistelunsa johti siihen, että kaupungin päättäjät vakuuttuivat tilanteen vakavuudesta. Psykiatriapalveluiden yhteyteen on esimerkiksi saatu koululuokka niille oppilaille, joilla on merkittäviä koulunkäynnin vaikeuksia yleisopetuksessa. Yhteistyö sujuu mutkattomasti.” Tuomarit kiittävät L astensuojelun Keskusliitto ja Huoltaja-säätiö myönsivät 4.10. Westlundin mukaan vastaaviin muutoksiin on pyritty muissakin kunnissa, mutta toimintaan ei ole saatu mukaan poliittisia päätöksentekijöitä. n LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 21 LM7_s18-21_YlöjärvenAvotiimi.indd 21 LM7_s18-21_YlöjärvenAvotiimi.indd 21 20.10.2022 6.50 20.10.2022 6.50. Muutokset ovat aidosti vaikuttaneet positiivisesti lasten ja nuorten sekä perheiden elämään. Arjen sankarit -kisassa saivat kunniamaininnan Helsingin kaupungin Teinilän lastenkodin osasto Kivitaskun henkilökunta, Särskild Oy:n jälkihuollon tuetun asumisen tiimi sekä Tampereen kaupungin Kotipysäkin työryhmä. Perheessäni on paljon haasteita, mutta kaikkiin on saanut tarvittavaa apua. – Tähän moniammatillisuuteen tulisi pyrkiä myös tulevien hyvinvointialueiden sote-palvelupisteissä, Kananoja huomauttaa. Kun työntekijällä on oikeasti aikaa sekä tahtoa kuulla ja auttaa, välittyy se niin lapselle kuin vanhemmalle, korostaa perheterapeutti Erja Pelkonen. – Tätä minä arvostan tärkeänä sosiaalialan osaamisena. ASIAKASKOKEMUS ”Minun elämäntilanteessani lastensuojelun avohuolto on pystynyt viemään todella hyvin asiaani eteenpäin. Vaikka kaikki ovat keskenään erilaisia, kukin saa olla omanlaisensa, ja erilaiset mielipiteet ovat sallittuja. Tiimi on onnistunut erityisesti pyrkimyksessä moniammatillisuuteen. Seitsemän vuotta sitten asiat Ylöjärven lastensuojelun avohuollossa olivat siinä pisteessä, että työntekijät tekivät itse kaksi kantelua aluehallintovirastolle yksikkönsä tilanteesta. Kun Ylöjärven tiimi koki, että heidän asiakkaidensa oikeudet eivät toteutuneet kuten olisi pitänyt, se ponnisteli voimiaan säästämättä rakenteellisten epäkohtien korjaamiseksi ja työntekonsa edellytysten parantamiseksi. – Kun ihminen saa tehdä työnsä hyvin, vaikuttaa se hänen hyvinvointiinsakin. Jos lasta ja perhettä ohjataan palvelusta toiseen, se voi rikkoa lapsen pysyvän ja pitkäjänteisen aikuissuhteen, jonka hän on mahdollisesti jo saanut lastensuojelun työntekijän kanssa. Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä® Lastensuojelun arjen sankarit -palkinnon Ylöjärven lastensuojelun avotiimille. Pelkosesta työyhteisössä on parasta sen yhteisöllisyys. Asian eteenpäin viemistä saattoi auttaa myös se, että Pelkonen on Ylöjärven kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen sekä Pirkanmaan aluehallituksen jäsen. Rajoja ylittäviä toimia on tehty puolin ja toisin. Asiaani tartutaan todella helposti, ja kaikki asiat otetaan tosissaan
Nuoria koskevat tiedot saatiin rekistereistä. Toiminnalla pyritään myös ehkäisemään väkivaltaista radikalisoitumista. Nuoret päätyvät ankkuritoiminnan asiakkaaksi useimmiten rikosilmoituksen kautta tai koulun ohjaamina. Molempiin ryhmiin kuuluvilla nuorilla oli taustallaan poliisin tietoon tullut rikosepäily. Yksilötasolla ankkuritoiminnan hyödyt olivat siis selvät, mutta kuntatasolla toiminnan aloittamisella ei näyttänyt olevan systemaattista vaikutusta nuorisorikollisuuden kehitykseen. Vastaajien mielestä ankkuritoiminnan parhaiten saavutettavissa oleva tavoite oli tulevien rikosten ehkäiseminen ja jo tapahtuneiden rikosten selvittäminen. Toiminnan päätteeksi nuori ja perhe voidaan ohjata jatkopalveluihin. Yleisimmät syyt ovat jo tehty rikos, päihteiden käyttö tai huoli tulevasta rikoksesta. ANTTI VANAS M oniammatillinen ankkuritoiminta tähtää alle 18-vuotiaiden nuorten tekemien rikosten ennaltaehkäisyyn ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Tutkimukseen kuuluneella kyselyllä selvitettiin ankkuriryhmien ammattilaisten näkemyksiä toiminnan keskeisistä tavoitteista, mahdollisuuksista, moniammatillisen työn toteutuksesta ja toiminnan keskeisistä haasteista. Tutkimustulosten tulkinnassa on tutkijoiden mukaan kuitenkin syytä varovaisuteen ankkuritoiminnan ja rikollisuuden syy-seuraussuhteiden kohdalla etenkin vaikutusten suuruusluokan suhteen. Ankkuritoiminnan vaikuttavuus -tutkimusraportin takana ovat tutkijat Markus Kaakinen, Teemu Vauhkonen, Maiju Tanskanen ja Tommi Hoikkala. Niissä nuori sekä huoltajat ja ammattilaiset voivat kertoa omin sanoin huolen herättäneestä tapahtumasta. Erityisen tärkeää on kuulla nuoren oma kuvaus tapahtuneesta. Erityisen tärkeää on kuulla nuorta. Kolme viidestä oli täysin samaa mieltä väitteestä, että ankkuritoiminta auttaa vähentämään nuorten rikoksia. SIIHEN OSALLISTUNEILLA NUORILLA OLI VERROKKIRYHMÄÄN VERRATTUNA PIENEMPI RISKI PÄÄTYÄ UUDESTAAN RIKOKSESTA EPÄILLYKSI SEURAAVAN VUODEN AIKANA. Toukokuussa julkaistun tutkimusraportin perusteella ankkuri-interventio näyttää pitävän minkä lupaa: toimintaan osallistuneilla nuorilla oli verrokkiryhmään nähden merkittävästi pienempi riski päätyä uudestaan rikoksesta epäillyksi seuraavan vuoden aikana. MUTTA APUA LÖYTYY MONIAMMATILLISESTA ANKKURITOIMINNASTA. Tapaamisia järjestetään yhdestä viiteen kertaa. Sen jälkeen ammattilaiset käyvät läpi, mitä tapahtuma tarkoittaa lainsäädännön näkökulmasta ja millaisia seurauksia siitä voi aiheutua. Ankkuritoiminta ei korvaa tavanomaista rikosprosessia, vaan täydentää sitä. Tulos saatiin vertaamalla yli 300:n ankkuritoimintaan osallistuneen 13–17-vuotiaan nuoren rikoksen uusimistodennäköisyyttä verrokkiryhmän vastaavaan. Sisäministeriön julkaiseman Ankkuritoiminnan käsikirjan mukaan interventio perustuu tapaamisiin, joissa pääasiassa poliisin sekä sosiaalija terveydenhuollon ja nuorisotyön edustajista koostuva tiimi tapaa nuorta ja hänen perhettään. ylävinjetti M O ST PH O TO S Ankkuritoiminta vähentää NUORTEN RIKOSTEN UUSIMISTA TIETOA tutkittua KIUSAAMINEN ALAKOULUIÄSSÄ ENNAKOI TAVALLISTA KORKEAMPAA RISKIÄ SYYLLISTYÄ VÄKIVALTARIKOKSEEN AIKUISENA. 22 LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 LM7_s22-23_Tutkitut.indd 22 LM7_s22-23_Tutkitut.indd 22 24.10.2022 9.56 24.10.2022 9.56. Verrokkien tekemät rikokset tapahtuivat kunnissa, joissa ei teon aikaan ollut ankkuritoimintaa
Tieto kaikista osallistujiin kohdistuvista väkivaltarikosepäilyistä kerättiin poliisirekisteristä osallistujien ollessa 30–31-vuotiaita. Yhteys kiusaamisen ja väkivaltarikollisuuden välillä säilyi vanhempien koulutustasosta, perheen rakenteesta ja mahdollisesta lapsuusiän psyykkisestä oireistosta riippumatta. Joissakin tutkimuksissa on esitetty myös kiusaamisen uhriksi joutumisen enteilevän myöhempää väkivaltarikollisuutta. KIUSAAMINEN ennakoi väkivaltarikollisuutta Mielenterveyden edistäminen ehkäisee kiusaamista. n > l M O ST PH O TO S CO LO U RB O X K iusaaminen alakouluiässä ennakoi tavallista korkeampaa riskiä syyllistyä väkivaltarikokseen aikuisena, kertoo syyskuussa julkistettu Turun yliopiston tutkimus. Kouluammuskelujakin on selitetty väittämällä niitä kiusaamisen uhrien kostoksi. Usein kiusaavilla tytöillä ja pojilla riski syyllistyä myöhemmin väkivaltarikoksiin oli suurempi verrattuna niihin lapsiin, jotka eivät kiusanneet lainkaan. ›› LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 23 LM7_s22-23_Tutkitut.indd 23 LM7_s22-23_Tutkitut.indd 23 20.10.2022 6.57 20.10.2022 6.57. Tulos heikkeni, kun lapsuusiän psykopatologiset piirteet otettiin huomioon. henkirikos tai törkeä pahoinpitely – oli lähes kolminkertainen verrattuna poikiin, jotka eivät kiusanneet lainkaan. Kiusaamisen uhriksi päätyminen liittyi pikemminkin sosiaalisiin vaikeuksiin sekä lapsena että aikuisena. Tutkimusartikkeli Bullying at 8 years and violent offenses by 31 years: the Finnish nationwide 1981 birth cohort study julkaistiin viime keväänä European Child & Adolescent Psychiatry -tiedelehdessä. Osallistujat olivat aineiston keräyshetkellä 8–9-vuotiaita. Tutkimukseen osallistui yli 5 400 henkilöä. Usein kiusaavilla pojilla riski oli kohonnut myös verrattuna lapsiin, jotka kiusasivat joskus. Tutkijoiden mukaan mielenterveyden edistämisestä tulee tehdä kiinteä osa kiusaamisen ehkäisyä. Osallistujien sosioekonominen tausta ja mahdollinen lapsuusiän psyykkinen oireisto otettiin tutkimuksessa huomioon. Tulos pätee sekä tyttöihin että poikiin. Vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyminen liittyi miehillä vahvasti usein toistuvaan kiusaamiseen lapsena. Tutkimus on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa selvitetään lapsuusiän psykososiaalisten ongelmien yhteyttä aikuisiän mielenterveyshäiriöihin, päihdeongelmiin, kuolleisuuteen, itsetuhoisuuteen, rikollisuuteen, elämänhallintaan ja syrjäytymiseen. Usein kiusaavien poikien riski tehdä vakava väkivaltarikos – esim. Havainto kuitenkin osoittaa, että psykopatologiset piirteet vaikuttavat vahvasti kiusaamisen esiintyvyyteen. Turun yliopiston tutkimuksessa kiusatuksi joutuminen ei ollut yhteydessä lisääntyneeseen väkivaltarikollisuuden riskiin. Lapsilla, jotka kiusasivat toisia usein 8–9 vuoden iässä, on kohonnut väkivaltarikollisuuden riski. Tulokset ovat peräisin Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kansallinen syntymäkohorttitutkimuksesta, joka perustuu vuonna 1989 kerättyyn koko maan kattavaan epidemiologiseen aineistoon
Lapsen ja hänen perheensä tilannetta kartoitetaan riittävässä laajuudessa eri tahojen yhteistyönä, jotta lapselle ja perheelle löydetään sopivat ja oikea-aikaiset tuet ja palvelut mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ne myös rohkaisevat jokaista toimijaa, myös lasta ja hänen perhettään, tuomaan arviointiin oman asiantuntemuksensa. Perheiden osallisuus ja panostus oli tärkeää kehittämistyössä Lastensuojelun kokemusasiantuntijavanhemmat ovat olleet mukana työpajatyöskentelyssä ja kommentoineet toimintakortteja. Hanke toi yhteen lasten ja heidän perheidensä kanssa toimivat tahot pohtimaan, miten lapsen palvelutarpeen arviointia voitaisiin kehittää, jotta lapsi ja hänen perheensä saavat parhaan mahdollisen ja oikea-aikaisen avun. Heiltä tuli myös toive konkreettisista paperisista esitteistä ja korteista, kiittää Malinen. Palvelutarpeen arvioinnin toimintakortit avaavat eri tahojen roolia ja yhteistyötä Kehittämistyön tuloksena syntyi yhteistyön ohjeita sisältävät toimintakortit, jotka havainnollistavat lapsen asian kanssa työskenteleville heidän rooliaan kokonaisuudessa. – Toimintakortit on sähköinen työkalu, joka selkiyttää lapsen palvelutarpeen arviointia kunkin toimijan näkökulmasta. ILMOITUS LM7_s24-25_LUMO_Ilmoaukeama.indd 24 LM7_s24-25_LUMO_Ilmoaukeama.indd 24 20.10.2022 7.00 20.10.2022 7.00. /. /toimintamalli/toimintakortit-monitoimijaiseen-lapsen-palvelutarpeen-arviointiin Mitä on lapsen palvelutarpeen arviointi. –Kehittämistyöpajoissa käytyjen keskustelujen pohjalta alkoi hahmottua tarve konkreettisia käytännön ohjeita sisältävälle työvälineelle. Siksi lapsiperheillä oli kokemusasiantuntijoina tärkeä rooli kehittämistyössä. Työskentelyn myötä alkoi jalostua idea toimintakorteista palvelutarpeen arvioinnin tueksi, kertoo LUMO:n hankepäällikkö Päivi Malinen. Toimintakorteista konkreettinen työkalu lapsen palvelutarpeen arviointiin toimintakortit Lastensuojelun uudistaminen monialaisesti -hanke Lastensuojelun uudistaminen monialaisesti -hanke Päivi Malinen LUMO:n hankepäällikkö Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, ISO Tutustu lapsen palvelutarpeen arvioinnin toimintakortteihin osoitteessa innokyla.. Yhteistyötapojen selkiyttämiselle oli tarvetta LUMO-hankkeen alussa teetettiin kehittämistyön pohjaksi laaja kysely lastensuojelun ammattilaisille ja yhteistyökumppaneille yhteistyön toimivuudesta. Se avaa prosessia myös perheiden näkökulmasta, kertoo Malinen. Lähtökohtana oli parantaa lastensuojelun asiakkaiden osallisuutta heitä koskevissa asioissa. Lapsen palvelutarpeen arviointi on laissa määritelty sosiaalihuollon tehtävä, joka alkaa siitä, kun lapsen asia tulee vireille sosiaalihuoltoon. Korttien avulla lapsen ja perheen kanssa toimivat ammattilaiset hahmottavat ja ymmärtävät eri toimijoiden välisen yhteistyön tärkeyden ja saavat neuvoja sen tekemiseen. Tuloksissa tuli esiin selkeä tarve luoda ja vahvistaa yhteistyön tekemisen tapoja. Kiitokset kehittämistyöhön osallistumisesta! Pohjois-Savoon • Lapinlahden kunnalle ja kunnan yhteistyökumppaneille • Kuopion kaupungin lapsiperhepalvelujen alkuarviointitiimille • Katariina Kataiselle, Kuopion kaupunki Etelä-Savoon • Tikanpellon päiväkodille • Urpolan ja Ristiinan kouluille • ESSOTEn lapsiperhepalvelujen lastensuojelun avohuollon ja alkuarvioinnin tiimeille • Marika Huupposelle ja Lauri Silvoselle, Essote Keski-Suomeen • Saarikan, Keuruun ja Wiitaunionin lapsiperhepalvelujen alkuarviointitiimeille ja yhteistyökumppaneille • Reetta Salmelle, Koske sekä tietysti • Kokemusasiantuntijaperheille • OTK Kati Saastamoiselle • Kaikille toimintakorttien sisältöjä kommentoineille! LUMO – Lastensuojelun uudistaminen monialaisesti Itäja Keski-Suomessa vuosina 2020–2022 -hankkeessa edistetään lastensuojelun apua tarvitsevien ja heidän auttamiseen osallistuvien ihmisten yhteistyötä. Mitä on hyvä lapsen palvelutarpeen arviointi ja lasten ja heidän perheidensä kanssa toimivien tahojen yhteistyö. Tätä lähdettiin selvittämään ja kehittämään lastensuojelun uudistamisen LUMO-hankkeessa. Kehittämistyössä oli mukana yhteistyökumppaneita perusopetuksesta, varhaiskasvatuksesta, terveydenhuollosta, kasvatusja perheneuvolasta, päihdetyöstä ja sosiaalihuollosta. Saimme heiltä tärkeitä parannusehdotuksia korttien luettavuuteen ja selkokielisyyteen. Hankkeessa kehitettiin toimintamalleja lastensuojelun monialaista tukea tarvitsevien lasten ja perheiden auttamiseksi. – Haluan välittää erityiskiitokset LUMOn hanketiimissä mukana olleille lastensuojelun kokemusasiantuntijavanhemmille, jotka toivat toimintakorttien sisältöihin ja muotoiluihin kallisarvoista asiakasnäkökulmaa
Lapsen palvelutarpeen arviointi on laissa määritelty sosiaalihuollon tehtävä, joka alkaa siitä, kun lapsen asia tulee vireille sosiaalihuoltoon. Kehittämistyössä oli mukana yhteistyökumppaneita perusopetuksesta, varhaiskasvatuksesta, terveydenhuollosta, kasvatusja perheneuvolasta, päihdetyöstä ja sosiaalihuollosta. – Toimintakortit on sähköinen työkalu, joka selkiyttää lapsen palvelutarpeen arviointia kunkin toimijan näkökulmasta. Kiitokset kehittämistyöhön osallistumisesta! Pohjois-Savoon • Lapinlahden kunnalle ja kunnan yhteistyökumppaneille • Kuopion kaupungin lapsiperhepalvelujen alkuarviointitiimille • Katariina Kataiselle, Kuopion kaupunki Etelä-Savoon • Tikanpellon päiväkodille • Urpolan ja Ristiinan kouluille • ESSOTEn lapsiperhepalvelujen lastensuojelun avohuollon ja alkuarvioinnin tiimeille • Marika Huupposelle ja Lauri Silvoselle, Essote Keski-Suomeen • Saarikan, Keuruun ja Wiitaunionin lapsiperhepalvelujen alkuarviointitiimeille ja yhteistyökumppaneille • Reetta Salmelle, Koske sekä tietysti • Kokemusasiantuntijaperheille • OTK Kati Saastamoiselle • Kaikille toimintakorttien sisältöjä kommentoineille! LUMO – Lastensuojelun uudistaminen monialaisesti Itäja Keski-Suomessa vuosina 2020–2022 -hankkeessa edistetään lastensuojelun apua tarvitsevien ja heidän auttamiseen osallistuvien ihmisten yhteistyötä. Yhteistyötapojen selkiyttämiselle oli tarvetta LUMO-hankkeen alussa teetettiin kehittämistyön pohjaksi laaja kysely lastensuojelun ammattilaisille ja yhteistyökumppaneille yhteistyön toimivuudesta. Korttien avulla lapsen ja perheen kanssa toimivat ammattilaiset hahmottavat ja ymmärtävät eri toimijoiden välisen yhteistyön tärkeyden ja saavat neuvoja sen tekemiseen. Tuloksissa tuli esiin selkeä tarve luoda ja vahvistaa yhteistyön tekemisen tapoja. Siksi lapsiperheillä oli kokemusasiantuntijoina tärkeä rooli kehittämistyössä. Toimintakorteista konkreettinen työkalu lapsen palvelutarpeen arviointiin toimintakortit Lastensuojelun uudistaminen monialaisesti -hanke Lastensuojelun uudistaminen monialaisesti -hanke Päivi Malinen LUMO:n hankepäällikkö Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, ISO Tutustu lapsen palvelutarpeen arvioinnin toimintakortteihin osoitteessa innokyla.. ILMOITUS LM7_s24-25_LUMO_Ilmoaukeama.indd 25 LM7_s24-25_LUMO_Ilmoaukeama.indd 25 20.10.2022 7.00 20.10.2022 7.00. –Kehittämistyöpajoissa käytyjen keskustelujen pohjalta alkoi hahmottua tarve konkreettisia käytännön ohjeita sisältävälle työvälineelle. /toimintamalli/toimintakortit-monitoimijaiseen-lapsen-palvelutarpeen-arviointiin Mitä on lapsen palvelutarpeen arviointi. Hanke toi yhteen lasten ja heidän perheidensä kanssa toimivat tahot pohtimaan, miten lapsen palvelutarpeen arviointia voitaisiin kehittää, jotta lapsi ja hänen perheensä saavat parhaan mahdollisen ja oikea-aikaisen avun. Työskentelyn myötä alkoi jalostua idea toimintakorteista palvelutarpeen arvioinnin tueksi, kertoo LUMO:n hankepäällikkö Päivi Malinen. Mitä on hyvä lapsen palvelutarpeen arviointi ja lasten ja heidän perheidensä kanssa toimivien tahojen yhteistyö. Hankkeessa kehitettiin toimintamalleja lastensuojelun monialaista tukea tarvitsevien lasten ja perheiden auttamiseksi. Tätä lähdettiin selvittämään ja kehittämään lastensuojelun uudistamisen LUMO-hankkeessa. Lähtökohtana oli parantaa lastensuojelun asiakkaiden osallisuutta heitä koskevissa asioissa. Lapsen ja hänen perheensä tilannetta kartoitetaan riittävässä laajuudessa eri tahojen yhteistyönä, jotta lapselle ja perheelle löydetään sopivat ja oikea-aikaiset tuet ja palvelut mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ne myös rohkaisevat jokaista toimijaa, myös lasta ja hänen perhettään, tuomaan arviointiin oman asiantuntemuksensa. Palvelutarpeen arvioinnin toimintakortit avaavat eri tahojen roolia ja yhteistyötä Kehittämistyön tuloksena syntyi yhteistyön ohjeita sisältävät toimintakortit, jotka havainnollistavat lapsen asian kanssa työskenteleville heidän rooliaan kokonaisuudessa. – Haluan välittää erityiskiitokset LUMOn hanketiimissä mukana olleille lastensuojelun kokemusasiantuntijavanhemmille, jotka toivat toimintakorttien sisältöihin ja muotoiluihin kallisarvoista asiakasnäkökulmaa. /. Saimme heiltä tärkeitä parannusehdotuksia korttien luettavuuteen ja selkokielisyyteen. Se avaa prosessia myös perheiden näkökulmasta, kertoo Malinen. Heiltä tuli myös toive konkreettisista paperisista esitteistä ja korteista, kiittää Malinen. Perheiden osallisuus ja panostus oli tärkeää kehittämistyössä Lastensuojelun kokemusasiantuntijavanhemmat ovat olleet mukana työpajatyöskentelyssä ja kommentoineet toimintakortteja
Käyn läpi menneitä tapahtumia, mutta kerron paljon myös tulevista jutuista. Leikissä lapset ottavat sen selästään, avaavat vetoketjun ja kurkistavat sisään. Se on meidän perheen tapa käsitellä päivän tapahtumia. Äiti on kertonut lapsille, että monilla ihmisillä on selässään näkymätön reppu. Minulle se tarkoitti sitä, että koin kaiken tosi vahvasti. Nyt hän on kirjoittanut herkkyydestä lastenkirjan. Reppuun kertyy kaikkea, mitä näkee ja kokee kotona, päiväkodissa, töissä, kadulla… Joinakin päivinä reppu saattaa vahingossa tulla liian täyteen. Sen takia elämä oli usein aika hengästyttävää. Tässä asiassa he ovat olleet viisaita. ”Ai niin, me ei olla muistettu katsoa tänään reppuun”, hän saattaa sanoa silloin, kun hän huomaa, että lapsilla on vielä kierrokset päällä, vaikka pitäisi jo rauhoittua nukkumaan. Useimmiten aloite repun tutkimiseen tulee lasten puolelta, mutta on myös tilanteita, jolloin Vilja itse ehdottaa leikkiä. 26 LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 LM7_s26-29_MariaVilja.indd 26 LM7_s26-29_MariaVilja.indd 26 20.10.2022 7.09 20.10.2022 7.09. Kyseessä ei ole oikea vaan näkymätön reppu. Liikuntatuntien jälkeen tyttö oli aina aivan kuitti. ”Äiti, katsottaisiinko reppuun?” jompikumpi 4ja 5-vuotiaista lapsista saattaa ehdottaa päiväkotipäivän jälkeen. – Reppuleikki on mainio. Kun musiikintunnilla laulettiin Belle & Sebastian -elokuvan haikeankaunista Lintu-laulua, Viljasta tuntui kuin olisi tippunut kuoppaan. He voivat kertoa esimerkiksi, jos päiväkodissa on ollut erityisen levotonta tai jokin asia on jäänyt vaivaamaan. – Olen vanhempana sellainen, että juttelen paljon lasten kanssa. Näkymätön reppu -lastenkirja kertoo Rosalista, joka meinaa lyyhistyä repun painon alla . kasvu EKSTROVERTTI erityisherkkä Pienenä Maria Vilja tunsi, että elämä on hengästyttävää – hän koki ilot ja surut niin voimakkaasti. Aikuisena hän löysi piirteelleen sanan: erityisherkkä. Toinen inhokkiasia koulussa oli pallopelit. Viljan mukaan lapset muistavat helposti asioita repun avulla. Pieni tyttö saattoi istua tunteja työpöytänsä ääressä ja piirtää. Uskon puhumiseen. – Luokkakavereille laulu oli lempilaulu, mutta minulle ihan liikaa, Vilja sanoo ja virnistää. Maria Vilja sanoo, että Rosalin hahmossa on paljon häntä itseään. Silloin ihminen voi tulla kiukkuiseksi tai hänen mielensä voi olla levoton. Koriskentän äänet ja sinkoilevat pallot saivat hermoston hälytystilaan. KAISA PASTILA | KUVAT JANI LAUKKANEN K uvittaja Maria Viljan, 36, perheellä on ikioma reppuleikki. Toisaalta repussa saattaa olla asioita, jotka ovat tehneet vaikutuksen – tai hassutuksia, joita lapset ovat kuulleet. Hän vaipui niin syvään epätoivoon, että koko tunti alkoi tuntua raskaalta. Vilja sanoo, että hänen pelastuksensa lapsena oli piirtäminen. Kotona oli aina esillä lehtiöitä ja kyniä, joihin sai tarttua koska halusi. – Onneksi vanhempani ovat nähneet herkkyyden aina voimavarana. – Reppuleikissä nauretaan paljon. Piirustuksissaan Vilja käsitteli kaikki ne asiat, jotka pyörivät hänen mielessään. – Olin herkkä lapsi. Lapset tykkäävät siitä tosi paljon. Opettaja luuli ehkä, ettei Vilja pitänyt liikunnasta, mutta kyse ei ollut siitä
Kiipeilykuva sopii minulle paremmin”, esikoiskirjailija Maria Vilja sanoo. ”Erityisherkät kuvataan usein mediassa niin, että he nojailevat puihin ja katselevat haaveellisena kaukaisuuteen. Minäkin olen erityisherkkä, mutta olen samanaikaisesti räiskyvä ja spontaani. ›› LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 27 LM7_s26-29_MariaVilja.indd 27 LM7_s26-29_MariaVilja.indd 27 20.10.2022 7.10 20.10.2022 7.10
Elämäsi tulee sen takia olemaan välillä raskasta mutta kyllä tulet kokemaan myös suunnatonta iloa.” – Luulen, että kodin ilmapiiri teki sen, että olin jo pienenä sinut herkkyyteni kanssa. Maria Vilja teki ensimmäisen luonnoksen Näkymättömästä repusta kaksi vuotta sitten. Rosalin isä osaa tukea lastaan ja sanoo hänelle, että isotkin tunteet menevät ohi. Sitten vain luonnostelin tekstin ja kuvat tietokoneelle. Vilja tunsi myös, että hänessä oli seikkailullisuutta, jota hän ei myöskään ollut osannut yhdistää erityisherkkyyteen. Äidillä oli tapana sanoa esimerkiksi: ”Koet asiat tosi voimakkaasti. Kun Pieni talo preerialla -televisiosarjassa lapsi sokeutui, Vilja piirsi monta viikkoa sokeita ihmisiä. Myös sivulokerot ja salataskut.” ”Repusta kannattaa olla ylpeä. Hän koki vanhemmuuden valtavan voimakkaasti ja huomasi, että pikkulapsiarki aiheutti hänessä uudenlaista kuormittumista. Tähän asti herkkyys oli ollut jotakin epämääräistä: välillä olin kuullut olevani yliherkkä velloja, välillä herkkyys oli yhdistynyt taiteellisuuteen ja sitä oli pidetty positiivisena asiana. ”Kun kasvat, opit tuntemaan oman reppusi. Synnytys oli helppo. Aronin kirjassa kerrottiin elämyshakuisista erityisherkistä, johon 30 prosenttia erityisherkistä kuuluu. Kun hän löysi pihalta kuolleen talitiaisen, hänen piirustuksissaankin oli kuolleita eläimiä. – Jostain syystä yhdistin erityisherkkyyden arkuuteen. Erityisherkkää lasta on pakko ohjata kohti elämää. Hyväksyin sen alitajuisesti osaksi itseäni, vaikka piirre välillä aiheuttikin minulle harmia. Kun vastaan tulivat Elaine Aronin kirjat erityisherkkyydestä, Vilja ajatteli ensin, ettei hän kuuluisi erityisherkkien ryhmään. Yhtäkkiä Vilja tunnistikin itsensä kirjan sivuilta. Oma herkkyys nousi Maria Viljan mielen päälle viitisen vuotta sitten, kun hän tuli äidiksi. Ikään kuin tarina olisi ollut minussa valmiina jo pitkään.” 28 LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 LM7_s26-29_MariaVilja.indd 28 LM7_s26-29_MariaVilja.indd 28 20.10.2022 7.10 20.10.2022 7.10. Vilja oppi, että herkkyys on hermostollinen ominaisuus ja temperamenttipiirre, joka ei määritä muita piirteitä. Mutta nyt sain herkkyyteni ympärille konkretiaa. Erityisherkissä on tosi erilaisia persoonia. Olen pikemminkin kulmikas ja räiskyvä persoona kuin pehmeä. Näkymättömässä repussa Rosali tykkää leikkiä ponikampaamoa. Nuorempana hän oli liftannut kesäisin ympäri Eurooppaa ja matkustellut Nepalissa bussinkatolla. Silloin hän tuntee, että hänen reppunsa kevenee. Erityisherkkyys ei kerro, mistä ihminen nauttii, mitä hän haluaa tehdä tai mistä hän ei pidä. ”Kirja tuli minulle kuin ilmestyksenä yhtenä kesäpäivänä, kun olimme mökillä. – Herkkyydessä on se juttu, että ihminen huomaa paljon asioita, mikä voi olla kuormittavaa. Yhdistin erityisherkkyyden myös pehmeyteen, enkä identifioitunut siihen. Herkkä lapsi tarvitsee eri tavalla palautumista kuin joku toinen. Hän oli aina ollut nälkäinen uusille kokemuksille ja jännitykselle. Minä olen aina ollut sosiaalinen, toiminnallinen ja jopa ekstrovertti. – Se oli valtavaa. Sinne menevät sinun ikiomat kokemuksesi.” Myös Viljan vanhemmat osasivat sanoittaa herkkyyttä tyttärelleen. Hän päätti alkaa etsiä tietoa herkkyydestä
Usein herkät ovat myös hyviä kaveritaidoissa. – Kun opin lisää herkkyydestä, aloin kuunnella itseäni enemmän. Lapselle voi sanoa esimerkiksi, että olethan huomannut, miten tästä samasta ominaisuudesta on sulle iloa toisina hetkinä. Voi muistuttaa esimerkiksi siitä, että rikkaan sisäisen maailmansa ansiosta herkillä on usein paljon ideoita, mistä on apua esimerkiksi leikkien keksimisessä. Lapsi ei vielä tunne omia palautumiskeinojaan, ja moni asia, johon herkkä aikuinen on jo tottunut, tulee lapselle vastaan ensi kertaa. – On eri asia olla erityisherkkä lapsi kuin aikuinen. Sen sijaan voi kehua lasta omien rajojen tuntemisesta. Toivon, että kasvattajat ottavat sen huomioon ja lapset muistavat sen keskenään. LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 29 LM7_s26-29_MariaVilja.indd 29 LM7_s26-29_MariaVilja.indd 29 20.10.2022 7.10 20.10.2022 7.10. ON koulutukseltaan taidekasvattaja ja sosionomi. Jos sukkien käyttäminen on vaikeaa, onko se aina välttämätöntä. Esimerkiksi luokassa joku voi kokea saman kuvan, laulun tai tarinan hyvin eri tavalla. PERHEESEEN KUULUVAT puoliso ja lapset, 4 ja 5. Syynä oli se, että hänen hermostonsa kärsi kovista, äkillisistä äänistä ja muista voimakkaista aistiärsykkeistä. Vilja tajusi, miksi hän oli esimerkiksi aina kokenut kauppakeskukset ja ruokakaupat epämiellyttäviksi paikoiksi. Herkkyyttä ei ole nähty kauhean myönteisenä asiana. Vilja toivookin nyt, että hän voisi auttaa kirjallaan kaikkia erityisherkkiä lapsia ja heidän aikuisiaan. On pitänyt venyä omien rajojen yli. Vanhemmat ovat usein kysyneet, miten pitäisi toimia erityisherkkien lasten kanssa, jolloin Maria Vilja on sanonut, ettei hän usko pumpulilla vuorattuun elämään. Mutta nykyään hänen on entistä helpompi tunnistaa oma väsymisensä. n Herkät ovat usein hyviä kaveritaidoissa. – Vaikka oma lapsi olisi erityisherkkä, häntä on pakko ohjata elämää kohti. Jos on tarve isompaan palautumiseen, hän tyhjentää kalenterinsa viikonlopuksi ja koko perhe suuntaa Pohjois-Espoon metsiin tai mökille. – Haluan kertoa siitä, että ihmiset kokevat asioita tosi eri tavoin. Metsässä se onnistuu. Muista tuoda rinnalla myös sitä viestiä, miten upea ominaisuus se on. – Uskon, että tässä näkyy ylisukupolvinen trauma. Sotavuosien jälkeen meillä Suomessa on ollut reipastamisen kulttuuri. Herkän vanhemmuus voi joskus olla voimia koettelevaa, eikä kukaan meistä selviä siitä ilman mokia. Onneksi lapsetkin nauttivat retkeilystä. – Palautumista antaa hetkessä eläminen. Vilja tajusi, että vaikka hän oli aikaisemminkin osannut purkaa kuormitustaan intuitiivisesti esimerkiksi piirtämällä, nyt hän osasi tehdä sen myös tiedostetusti. Pajassa voidaan esimerkiksi askarrella ”kokemusten reppu”, jolla nimellä Vilja myös puhuu näkymättömästä repusta. Maria Vilja uskoo, ettei ole ainoa, jolla oli väärä käsitys erityisherkkyydestä. Vastaanotto on ollut innostunut. Riittävästi mietittyään ja tukea saadessaan lapsi voi itse voittaa itseään omaan tahtiin. Vaikka 15–20 prosenttia ihmisistä on erityisherkkiä, moni on kätkenyt oman herkkyytensä juuri tästä syystä. Ensimmäinen hälytysmerkki kuormituksen ylityksestä on, jos valot tai äänet alkavat häiritä. Vilja vetää myös työpajoja kouluja päiväkotiryhmille. Ymmärsin, minkälaiset jutut eivät olleet koskaan sopineet minulle. Hän on huomannut, että monet aikuiset kavahtavat jo pelkkää sanaa. Herkille yleinen empatiakyky on sosiaalisissa suhteissa hyödyllinen ominaisuus. HARRASTAA retkeilyä ja perhepartiota. – Löydös toi elämääni ennen kaikkea selkeyttä. Se tekee hyvää meille kaikille. Hän alkoi suhtautua myös musiikkiin ”vakavammin”. – Minua auttaa, kun suljen aistikanavia, rajaan ärsykkeitä. Arki kahden päiväkoti-ikäisen kanssa on usein äänekästä huisketta, eikä se siitä muuksi muutu, Maria Vilja tietää. Lapset ja puoliso ovat jo tottuneet kuulosuojaimet päässä hääräävään Viljaan. Eli ei ole hyvä idea poistaa lapsen elämästä kaikkea, mikä aiheuttaa kuormitusta. Arkaa lasta ei kannata pakottaa huvipuistossa jännittäviin laitteisiin, Vilja sanoo. Nakymatonreppu.fisivusto tarjoaa lisätietoa kirjasta sekä tietoa erityisherkkyydestä. – On ehkä hyvä kysyä itseltään, mikä on tärkeää. Aloin esimerkiksi kiinnittää huomiota palautumiseeni. Vanhemman tehtävä on tarkkailla, ettei kuormitustaso nouse liian korkeaksi. Palkintoja ei ole jaossa, on vain tilanteita, joissa kukin selviää parhaan kykynsä mukaan. MARIA VILJA ON kuvittaja ja esikoiskirjailija sekä Lapsen Maailma -lehden vakituinen avustaja. Vilja ei halua asettua asiantuntijan rooliin, mutta yksi ajatus hänellä on kaikille kasvattajille: ethän tuo herkkyyttä esiin pelkästään kielteisyyden kautta. HÄNEN juuri ilmestynyt Näkymätön reppu -lastenkirjansa (Karisto) kertoo herkkyydestä. ASUU Helsingissä. KUKA. – Haluaisin sanoa herkkien vanhemmille, että olkaa armollisia itsellenne. Nykyään hän soittaa tunnelmallista musiikkia vain tietäessään, että hänellä on tilaa joutua tunnemyrskyn valtaan. He voivat tehdä päiväretken tai mennä jopa yöksi telttaan. Vilja onkin keksinyt tavan, jolla voi mikropalautua arjen keskellä: hän laittaa kuulosuojaimet päähän ja aurinkolasit silmille
Työstämällä omia projektejaan he oppivat monipuolisesti erilaisia taideja mediataitoja. harrastus PELIEN TEKOA ja luovuuden juhlaa Kuudesluokkalaiset Roope, Luca ja Arttu tekivät lautaja korttipelejä Mikkeli Media Arts -leirillä. HANNA MOILANEN | KUVAT JEREMI JAATINEN JA LEIRILÄISET 30 LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 LM7_s30-33_Mikkelin Medialeiri.indd 30 LM7_s30-33_Mikkelin Medialeiri.indd 30 20.10.2022 11.14 20.10.2022 11.14
– Tykkään piirtämisestä ja askartelusta, Arttu sanoo. Haussa voittokikkoja! LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 31 ›› LM7_s30-33_Mikkelin Medialeiri.indd 31 LM7_s30-33_Mikkelin Medialeiri.indd 31 20.10.2022 11.14 20.10.2022 11.14. Roope, 13, piirtää kansikuvaa kehittämälleen korttipelille. Mikkeli Media Arts on järjestänyt mediakasvatuksen koulutusta ja leirejä lapsille ja nuorille jo reilun kymmenen vuoden ajan. Artun Otakkimaalaus. Arttu on medialeirillä jo kolmatta kertaa. Huijaamalla voittoon Kynä suihkii vauhdikkaasti Roopen kädessä. Valmiit työt on tallennettu huoneen laidalla olevan laatikoston ulosvedettäviin lokeroihin. Edellisen talviloman ja kesän leireistä jäi mukavia muistoja, ja hän päätti pyytää tällä kertaa mukaan koulukaverinsa Lucan. Arttu (vas.), Luca ja Roope ovat oppineet leirillä monipuolisesti erilaisia taideja mediataitoja. Tämä leiri on suunnattu 12–16-vuotiaille, jotka ovat kiinnostuneita oppimaan kuvallista ilmaisua ja monipuolisia viestintätaitoja. 12-vuotiaat Luca ja Arttu istuvat koneen ääressä viimeistelemässä tekemiään ohjevideoita. M ikkelin valokuvakeskuksen koulutusstudiossa on päällä täysi tohina. Hänen leirillä tekemänsä Otakkipeli sai inspiraationsa japanilaisesta otamatone-soittimesta. Keskellä huonetta suurella, neliönmuotoisella pöydällä lojuu lyijykyniä, kumeja, teroitin, vesivärikyniä, tusseja ja erivärisiä papereita. Tekeillä on kansikuva hänen kehittämäänsä Liar’s Card -korttipeliin. Lucan suunnittelema peli on suunnattu yli 7-vuotiaille
Lastensuojelun voitontavoittelua on rajoitettava ja resurssit ohjattava palveluihin, ei pääomasijoittajille. Huijauskikoista voisi olla hyötyä muissakin peleissä. Niin minä usein teen, Roope vinkkaa. Mikä on parhaaksi todettu keino huijata menestyksekkäästi. Se joka saa suuremman luvun, voittaa. Sen jälkeen on aika tarttua toimeen. Pelissä on erilaisia numerokortteja, joille Roope on kehittänyt selkeän graafisen ulkoasun. – Kuten huomaat, lauta ja hahmot on päällystetty kontaktimuovilla, mikä tekee niistä kestävämpiä, Arttu esittelee. Viikon kestävällä leirillä yhteinen työskentely alkaa aamukymmeneltä, jolloin Jeremi heijastaa päivän ohjelman valkokankaalle. Jeremi Jaatinen toimi sen vetäjänä: ”Tärkeää on luovuus, itseilmaisu ja tekemisen ilo.” 32 LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 LM7_s30-33_Mikkelin Medialeiri.indd 32 LM7_s30-33_Mikkelin Medialeiri.indd 32 24.10.2022 10.20 24.10.2022 10.20. Kyseessä on huijauspeli, jossa täytyy yrittää arvata pelaajien kädessä olevien numeroiden summa. Heidän mielestään tämä on ihan hyvä peli, sanoo Arttu. Otakki-peli on saanut inspiraation otamatone-soittimesta. Tärkeää on luovuus, itseilmaisu ja tekemisen ilo, Jeremi pohtii. Uusi peli on saanut vaikutteita Liar’s Cube -noppapelistä. Ideassa on jotain samaa, mutta toteutus ja säännöt ovat toisenlaiset. Media-alan pelisäännöt tutuiksi Medialeiriä vetää Jeremi Jaatinen, joka on toiminut nuorempana leireillä apuohjaajana ja opiskelee parhaillaan luokanopettajaksi. Tavoitteena on syödä toisen pelaajan kaikki hahmot. Vasemmistoliitto tekee työtä sen eteen, että uudet sote-alueet kasvattavat sijaishuollon julkisia palveluita ja ohjaavat resursseja perhetyöhön sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Tosin musiikkia ajatellen pidän enemmän Metallicasta ja Rasmuksesta, Roope analysoi. Otakkia pelataan shakkimaisella ruutulaudalla. Lasten ja nuorten parissa työskentelevät näkevät perhepalveluiden, mielenterveyspalveluiden ja koulujen resurssipulan omassa arjessaan joka päivä. Tarkkaa pelisuunnittelua Arttu on kehittänyt leirin aikana lautapelin. Jos peli ajautuu lopuksi pattitilanteeseen, voittaja ratkaistaan heittämällä noppaa. Kummallakin pelaajalla on rivin verran nuotinmuotoisia hahmoja: yhdellä siniset ja toisella punaiset. – Se on japanilainen nuotinmuotoinen soitin, josta lähtee ääniä matalasta tosi korkeaan. Ja sehän kuuluukin taideja mediakulttuuriin, että ideat kiertävät, ja niitä jalostetaan eteenpäin. Puolilta päivin käydään syömässä läheisen ravintolan seisovasta pöydästä lounasta, ja iltapäivällä syödään välipalaa valokuvakeskuksella. Tu le m u ka a n ! va se m m is to .fi /l iit y Hyvää Lapsen oikeuksien viikkoa 14.–20.11. – Tiedätkö sellaisen bändin kuin Nirvana. Leirillä opetellaan välineiden ja ohjelmistojen käyttöä. Kotiin päästään lähtemään neljän maissa. – Olen pelannut peliä vanhempiani vastaan. Jokainen osallistuja on suunnitelPIDETÄÄN HUOLTA, AIDOSTI. Arttu (vas.), Luca ja Roope saattavat tulla leirille toistekin. – Ei tätä kaikki heti tajua, kun selittää säännöt ensimmäisen kerran, Roope lohduttaa. – Opettelemme täällä erilaisten välineiden ja ohjelmistojen käyttöä. – Voi ottaa vaikka tyytyväisen ilmeen, että nyt on hyvät kortit, vaikka ei olisikaan. Tavoitteena on päästä eroon omista korteista. Idea ei ole se, että minä sanon, että nyt piirretään Mona Lisa ja sitten kaikki piirtävät. Hyödynnetäänpä tilanne ja kysytään asiantuntijan vinkkejä. Sen ja pelijulisteen tekeminen on ollut hänen mielestään leirin parasta antia. Soittimen suuta liikuttamalla voi vaikuttaa äänen väriin, Arttu kertoo. Hahmoille on myös taiteltu omat säilytyskuorensa, joissa ne pysyvät siististi paikoillaan, eikä peliä tarvitse aloittaa etsimällä oikeita kortteja kummallekin pelaajalle. Leirin aikana on käyty yhdessä kuvaamassa Mikkelin maisemia. Tässä kuvassa on vähän vaikutteita heiltä. Tarvitsemme lainsäädännöllisiä toimia turvaamaan haavoittuvassa asemassa olevien oikeudet
Lisäksi käytössä on ollut videoeditointiohjelma iMovie ja sieltä löytyvät taustamusiikit. Musiikki leirillä tehtyihin videoihin on ladattu musiikkipankista, jonka sisältöjä saa käyttää ilmaiseksi. Lastensuojelun voitontavoittelua on rajoitettava ja resurssit ohjattava palveluihin, ei pääomasijoittajille. – Sain Aliaksesta tähän idean, mutta halusin tehdä vähän erilaisen ja haastavamman pelin, Luca kertoo. Leirillä puhutaan myös alan yleisistä pelisäännöistä, kuten tekijänoikeuksista. Pelin mainosvideo kuvattiin valokuvakeskuksen vedostamossa, jossa on green screen -kuvauspiste. Pelaaja kertoo kortistaan. lut ja toteuttanut oman lautatai korttipelin. Jokaiselle osallistujalle on myös luvassa komea ja virallinen todistus, jossa on valokuvakeskuksen logo. Jos toinen arvaa 90 sekunnin aikana, mistä on kyse, kortin saa laittaa pois. Vasemmistoliitto tekee työtä sen eteen, että uudet sote-alueet kasvattavat sijaishuollon julkisia palveluita ja ohjaavat resursseja perhetyöhön sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Päivän päätteeksi tehdyt työt ladataan yhteiseen blogiin, johon kerätään kokemuksia ja aineistoja kaikista pidetyistä leireistä. > https://mikkelimediaarts.wordpress.com/ PIDETÄÄN HUOLTA, AIDOSTI. Käytämme paljon CreativeCommons-lisensoitua musiikkia, jota usein voi käyttää maksutta, kun mainitsee musiikin tekijän nimen. Tu le m u ka a n ! va se m m is to .fi /l iit y Hyvää Lapsen oikeuksien viikkoa 14.–20.11. Ministudiossa on pari kuvausvaloa, ja taustalle voi vihreän kuvaustaustan ansiosta tuoda myöhemmin jonkin muun kuvan, esimerkiksi maisemakuvan maksuttomasta kuvapankista. PIDETÄÄN HUOLTA, AIDOSTI. – Hittibiiseistä tulisi aina maksaa tekijänoikeusmaksut. Lasten ja nuorten parissa työskentelevät näkevät perhepalveluiden, mielenterveyspalveluiden ja koulujen resurssipulan omassa arjessaan joka päivä. Lastensuojelun voitontavoittelua on rajoitettava ja resurssit ohjattava palveluihin, ei pääomasijoittajille. Peli on suunnattu yli 7-vuotiaille, ja yksi peli kestää Lucan mukaan 15–45 minuuttia. Niistä on varmasti hyötyä myöhemmin monessa yhteydessä, mutta ennen kaikkea leirillä on ollut kivaa. Hän valitsi oman korttipelinsä tekemiseen tekniikan, jossa yhdistyy digitaalisuus ja piirrostaide. Työt tallennetaan leiriblogiin Ensin Luca värittää ja leikkaa sitten hahmon tarkasti irti paperista. Vasemmistoliitto tekee työtä sen eteen, että uudet sote-alueet kasvattavat sijaishuollon julkisia palveluita ja ohjaavat resursseja perhetyöhön sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Yhdessä tekemällä on opittu monipuolisesti erilaisia taideja mediataitoja. Se on tulossa hänen tekemänsä korttipelilaatikon kanteen. – Uudestaankin voisi tulla, leiriläiset tuumivat. LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 33 LM7_s30-33_Mikkelin Medialeiri.indd 33 LM7_s30-33_Mikkelin Medialeiri.indd 33 20.10.2022 11.14 20.10.2022 11.14. Tu le m u ka a n ! va se m m is to .fi /l iit y Hyvää Lapsen oikeuksien viikkoa 14.–20.11. n Tutustu Mikkelin taideleirien teoksiin os. Lisäksi on tehty sarjakuvia sekä mainoksia omasta pelistä ja ylimääräisenä tehtävänä videopelejä. Pelikortit on tehty digitaalisesti InShot-kännykkäsovelluksella, minkä jälkeen ne on tulostettu ja väritetty käsin. Tarvitsemme lainsäädännöllisiä toimia turvaamaan haavoittuvassa asemassa olevien oikeudet. Tarvitsemme lainsäädännöllisiä toimia turvaamaan haavoittuvassa asemassa olevien oikeudet. Hullun professorin eriskummalliset oliot ja esineet -pelissä on 12 erilaista korttia, joita jokaista on kaksi, ja lisäksi pakasta löytyy ”keksi ja tee itse” -kortteja. Lasten ja nuorten parissa työskentelevät näkevät perhepalveluiden, mielenterveyspalveluiden ja koulujen resurssipulan omassa arjessaan joka päivä. Jokainen pelaaja saa kuusi peruskorttia ja neljä ”keksi ja tee itse” -korttia, joista kaikista on tavoitteena päästä eroon
koulu 34 LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 LM7_s34-37_Intuitio.indd 34 LM7_s34-37_Intuitio.indd 34 20.10.2022 7.23 20.10.2022 7.23
n > l Anna tilaa INTUITIOLLE Voisiko matematiikan tehtävän ratkaista piirtämällä. Painuvatko taekwondon liikkeet selkäytimeen mielikuvaharjoittelulla. Intuitiivinen ajattelu voi tehdä mahdottomalta tuntuvasta mahdollista. ANU VALLINKOSKI | KUVITUS MARIA VILJA LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 35 ›› LM7_s34-37_Intuitio.indd 35 LM7_s34-37_Intuitio.indd 35 20.10.2022 7.23 20.10.2022 7.23. Yhteiskunta ja koulujärjestelmä kuitenkin tunnistavat ja tukevat huonosti totutusta poikkeavaa ajattelua
Esimerkiksi matematiikan tehtävät piirtämäl lä ratkaiseva lukioikäinen tyttö saa toistuvasti ko keista vitosia, vaikka tulokset olisivatkin oikein. – Jos omat ajatukset ja havainnot aina lytätään tai niille nauretaan, lapsi sulkeutuu ja pysyy hiljaa. Me aikui set, yhteiskunta ja koulu emme aina an na tilaa lasten ja nuorten yksilölliselle ajattelulle, vaan koetamme sulloa kaikki samaan muottiin. Raamin taek wondoa harrasta va poika oppi uu den liikkeen kym menessä minuutis sa vain pyörittämällä sitä mielessään. Usein poikkeavasti havainnoiva tai ajatteleva saa osakseen kummastelua, naureskeluakin. – Toisin kuin kansanomaisesti ajatellaan intuitio ei ole mitään mystistä, yliluonnollista tai vain fiilis, vaan se on meille kaikille ominaista, synnynnäis tä ajattelua. Eh kä jopa huomaamattamme ja tahtomattamme näi vetämme ajattelua, joka poikkeaa totutusta tavasta nähdä ja hahmottaa asioita, väittää intuitiota tutki nut taiteen tohtori Asta Raami. Valtaosan tekemistämme päätöksistä teemmekin juuri intuitiivisesti, emme päättelemällä. Hän näki suun nittelemansa laitteet valmiina kuvina mielessään. – Jos Tesla eläisi nykypäivänä, hänet olisi lää kitty hiljaiseksi. Se, mikä näyttäytyy oppimisvaikeutena, voikin olla vain toisenlainen tapa hahmottaa. 36 LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 LM7_s34-37_Intuitio.indd 36 LM7_s34-37_Intuitio.indd 36 20.10.2022 7.23 20.10.2022 7.23. Hän koettaa ehkä vain mukautua tavalliseen rat kaisutapaan, Asta Raami sanoo. Hänen mukaansa etenkin nykyyhteiskunta sietää huonosti erilaisuutta. Oikean vastauksen lisäksi pisteitä saa näet lausek keen muodostamisesta, mutta ei piirtämällä hah mottelemisesta. Kauhai semme ruokalassa lautaselle kaksi kauhallista sa laattia mitään erikseen miettimättä tai väistämme autolla ajaessa yllättäen tielle juoksevaa lasta. Tavallisesta poikkeavalla ajattelulla Raami tar koittaa vaikkapa matemaattisten lausekkeiden hahmottamista muotoina, musiikin näkemistä vä reinä tai tiedostamatonta ympäristön huipputark kaa havainnointia. Ajattelun ohituskaistoilla kur vailevat myös monet huippututkijat ja keksijät. Toisil ta liikkeen oppiminen vei monen monta harjoitusker taa salilla. Yllä luetellut esimerkit ovat nimenomaan intui tiivista ajattelua. Intuitiivinen ajattelu voi myös luoda mieleemme jonkinlaisia ohituskaistoja, jotka nopeuttavat oppi mista ja auttavat yhdistelemään tietoa uudella ta valla eli oivaltamaan. Päättelyyn verrattuna intuitio on hyvin nopeaa. Ympäristön havainnointi, hahmojen tunnistaminen ja opitut automaatiot – kuten pyö rällä ajamisen taito – ovat esimerkkejä intuitiivi sesta ajattelusta. Takavuosina on ol lut toisin. – On suoranaista henkistä väkivaltaa, jos joutuu piilottamaan jonkin osan itsestään ja ajattelustaan, tutkija puuskahtaa. Päättelemällä vai intuitiolla. 1800luvun puolivälissä syntynyt keksijä oli nimittäin lapsena neuroottinen ja psy koottinen. Ajattelun voi jakaa karkeasti päättelyyn ja kaik keen muuhun eli intuitioon. Uskon, että sairaalakoulujen oppilais ta monessa on samanlaista keksijää kuin Teslassa oli, Raami sanoo. Esimerkkinä hän mainitsee serbialaisyhdysval talaisen fyysikko Nikola Teslan, joka patentoi yli 300 keksintöä maailmanlaajuisesti. – He saattavat jäsentää asioita mielessään hyvin poikkeuksellisilla tavoilla tai huomata ympäris töä havainnoidessaan asioita, jotka menevät meil tä muilta täysin ohi, Raami kuvailee. Nyky-yhteiskunta ei siedä erilaisuutta Tavallisesta poikkeava ajattelu kohtaa monesti vastarintaa tai sitä ei yksinkertaisesti tunnisteta ja ymmärretä. Se, mikä näyttäytyy oppimisvaikeutena, voi olla toisenlainen tapa hahmottaa
Lapselta voi kysellä myös suoraan, miten hän hahmottaa vaikkapa numerot tai soinnut, ja kan nustaa häntä hyödyntämään omaa tapaansa. Pyö räytyksen tuloksen pys tyi siis laskemaan ennal ta. Edistyneet saavat vaativampia tehtäviä kuin muut. Kukaan muu ei toistu vuutta huomannut. Tulevaisuuden toivot Juuri nyt Asta Raami nä kee merkkejä murrokses ta: olemme vähitellen al kaneet antaa arvoa erilai sille, yllättävillekin tavoil le hahmottaa ympäristöä. Tutkijan mukaan tilan antaminen saisi lapset voimaan hyvin ja tuntemaan itsensä on nellisiksi. Jo nyt opettajat rää tälöivät ja eriyttävät opetusta eri tavoin oppivil le lapsille. – Kun lasten ei tarvitse kieltää osaa itsestään, heistä voi kasvaa aikuisia, jotka ratkovat tulevai suudessa ennakkoluulottomasti ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä. Usein heidän oivalluksensa ovat syntyneet intuitiivisesti, totutuilta ajatuksen po luilta poikkeamalla. LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 37 LM7_s34-37_Intuitio.indd 37 LM7_s34-37_Intuitio.indd 37 21.10.2022 10.16 21.10.2022 10.16. Avau tumisen kääntöpuolena tosin voi käydä myös niin, että tilaa saavatkin taikausko, humpuuki ja väärä tieto. Ihannetapauksessa jokainen lapsi voisi noudat taa intuitiotaan ja oppia juuri itselleen ominaisel la tavalla. Hän kertoo esimer kin kolmasluokkalaises ta pojasta, joka huomasi englannin tunnilla digi taalista onnenpyörää pe latessaan ja värejä harjoi tellessaan jo parin pyö räytyksen jälkeen, et tä onnenpyörä noudatti tietynlaista kaavaa. Eikö matematiikkaa piirtämällä hahmottava voi si saada pisteitä oikean vastauksen lisäksi ajatus kulkua avaavasta piirustuksesta. Moni on sanonut, että yksi kin kannustava ja erilaisen ajattelutavan tunnista va aikuinen riittää. Raami huomauttaa, miten lapset ja nuoret ovat keskenään eriarvoisessa asemassa. Tutkija uskookin, että heitämme nyt hukkaan valtavan mahdollisuuden, kun emme anna sijaa in tuitiiviselle ajattelulle. Ole utelias, kysele ja kannusta! Entä mitä aikuiset, vanhemmat, kasvattajat, opet tajat ja koko yhteiskunta voisivat tehdä tukeak seen yksilöllistä ajattelua. Raami on itsekin kou luttanut opettajia intuiti osta Helsingin yliopiston Täydennyskoulutuskeskuksessa. Asta Raamin mukaan samanlaista joustoa voisi olla enemmänkin. Lasten kummalliseltakaan kuulostavia ajatuksia ei saisi tyrmätä heti kättelyssä, vaan aikuinen voisi mie luummin suhtautua salli vasti ja uteliaasti. – Olen kysynyt, mitä keksijät olisivat itse lapsina ja nuorina kaivanneet. Pakon edessä olemme ehkä valmiim pia ottamaan kaikki voimavarat käyttöön. Lapset ja nuoret eivät pääse kasvamaan täyteen mittaansa. Asta Raamin mukaan olennaista on lapsen ja nuoren kuunteleminen, tilan antaminen. n Jokaisen lapsen tulisi saada oppia itselleen ominaisella tavalla. Kaikilla ei ole lähipiirissään aikuisia, joilla on aikaa ja kykyä kuunnella ja kannustaa. – Internetin kautta ajatukset ja ideat leviävät kaikkialle, ja monet vanhat rakenteet ovat mur tumassa. Ihmiskunta ratkoo parhaillaan valtavia ongelmia. He voivat keksiä ratkaisuja ongelmiin, jotka tuntuvat meistä mahdottomilta ratkaista. Tavallista on myös, että keksi jöiden erilaisia ajatuskulkuja on kummeksuttu, tei lattukin. Tutkimuksiaan varten Raami on haastatellut lu kuisia keksijöitä. – Opettaja kehui poikaa hienosta havainnosta, ei kä ruvennut sättimään siitä, että pelistä katosi jän nitys, Raami kiittelee. Lapsi, jolla on lukivaikeus, voi opiskella kuuntelemalla äänikirjaa ja vastata kokeessa suul lisesti. Opettajat ja kasvatta jat ovat entistä kiinnostu neempia erilaisista tavois ta oppia ja jäsentää maail maa. Keksijöiden ajatuskulkuja kummeksutaan Koulussa ja opinnoissa pitäisi joustaa ja huomioi da erilaiset tavat hahmottaa
MAIJA REPO | KUVAT MARJA SEPPÄLÄ Sukupolvet yhteen kutova DUODJI 38 LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 LM7_s38-41_MaaritMagga.indd 38 LM7_s38-41_MaaritMagga.indd 38 20.10.2022 7.54 20.10.2022 7.54. Siinä on myös sielu mukana. perhe Saamelaisessa käsityössä ei ole kyse vain kauniista ja käyttökelpoisesta esineestä. Käsityön kautta kunnioitetaan menneitä sukupolvia ja kurkotetaan tulevaan, kertoo Maarit Magga
Maarit Magga on kolmen lapsen äiti. Sellaiset kädet tarkoittivat käsityöläisen käsiä, duodjin tekijän käsiä. Sillä irrotetaan koivusta tai pajusta kuorta, josta valmistetaan parkkia nahan käsittelyä varten. Muut sisarukset olivat reilusti vanhempia ja isä porotöissä, joten Magga vietti paljon aikaa äidin kanssa kotona. Se oli minun ajankulua. Kolmas lapsi, pieni poika, menehtyi yli kymmenen vuotta sitten vain 4-vuotiaana. Uskon, että sieltä on lähtenyt se into tekemiseen. Magga oli työskennellyt pitkään kielenopettajana, mutta aloittanut myös duodjin opinnot Saamelaisessa korkeakoulussa Koutokeinossa. Poikansa kuoleman jälkeen hän oli vähällä lopettaa käsityöopinnot kokonaan, mutta taiteilija Britta Marakatt-Labba sai houkuteltua hänet päiväksi kirjontakurssille. Magga sai jo varhain kokeilla oikeita työkaluja: saksia, puukkoa ja parkkirautaa. Magga kasvoi Enontekiöllä perheensä kuopuksena. – Siitä alkoi minun ura duodjin parissa. Tuo järkyttävä tapahtuma muutti elämän suunnan. Pukua Magga suunnittelee käyttävänsä työhön liittyvissä edustustilaisuuksissa, esimerkiksi näyttelyn avajaisissa. – Tykkäsin suunnattomasti oikeista työkaluista ja siitä, että käden jäljen näki saman tien. Maggan kuopus menehtyi yli kymmenen vuotta sitten vain 4-vuotiaana. Sain kokeilla kaikenlaista. "Farkku on materiaalina tietenkin vähän erikoinen", Magga toteaa. Nykyään sanalla viitataan useimmiten saamelaiseen käsityöhön. Magga palasi kurssille seuraavanakin päivänä, ja vähitellen käsityöstä tuli koko elämä. Hän asuu perheineen Enontekiöllä, puoliso ja poika työskentelevät poronhoidon parissa, ja tytär on hiljattain muuttanut opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. – Mie seurasin paljon äitiä ja tätiä. Minulla on hirveän lämpimiä muistoja siitä, että on luotettu. Usein lähellä oli myös äidin sisar, ja pikku-Maarit nautti saadessaan osallistua naisten puuhiin. On sallittu kokeilla ja luotettu siihen, että lapsi osaa. S inulla on sellaset kädet. Duodji on pohjoissaamea ja tarkoittaa tekoa, toimintaa ja tuotetta. LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 39 ›› LM7_s38-41_MaaritMagga.indd 39 LM7_s38-41_MaaritMagga.indd 39 20.10.2022 7.54 20.10.2022 7.54. Maarit Magga valmistaa työhuoneessaan itselleen pukua kukkakuvioidusta farkkukankaasta. Niin Maarit Maggalle sanottiin jo lapsena. Magga päätti valmistaa pojalleen komsion eli kehdon: luova työ antoi mahdollisuuden käsitellä musertavaa surua
Maarit sai jo pienenä kokeilla saksia, puukkoa ja parkkirautaa. Työ duodjin parissa on vienyt pitkälle ja moniin eri maisemiin. Sen hopeakorut suojelevat vauvaa. Käsityö parantaa Pian lapsensa menettämisen jälkeen Maarit Magga päätti valmistaa tälle komsion, kehdon. Magga valmisti komsioon valkoisesta ohuesta kankaasta ja turkoosista satiinista silmipeiton, suojakankaan, johon hän kirjaili runon muodossa kysymyksen ”Miksi?”. Komsio koristeluineen kantaa kulttuurisesti monia merkityksiä, mutta Maggan tekemästä komsiosta tuli lopulta hieman toisenlainen kuin hänen kotiseutunsa perinteisistä poikalapselle tarkoitetuista komsioista. Luova työ antoi mahdollisuuden käsitellä musertavaa surua, ja vaikeimmilla hetkillä käsillä tekeminen olikin ainoa keino, johon kokemusta saattoi purkaa. Magga toivoo, että komsio pääsisi käyttöön mahdollisesti tuleville lapsenlapsille. Magga toivoo, että komsio pääsisi käyttöön mahdollisesti tuleville lapsenlapsille. Tällä hetkellä Magga valmistelee aiheesta väitöskirjaa Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa. Sen kautta kunnioitetaan lapsen juuria, joten nimessä on usein jotain molemmista suvuista. Se on antanut hirveän paljon ja auttanut ymmärtämään, mikä on elämässä tärkeintä. Yhteisö turvaa lasta Saamelainen lapsi kasvaa osaksi yhteisöään. Kun lapsi syntyy, hänelle valitaan kummit. Olen saanut rohkeuden. Jälkeenpäin hän on ajatellut, että kaikella oli tarkoitus. Magga päällysti komsion parkitulla nahalla ja kutoi siihen pirtanauhat, jotka kertoivat lapsesta ja hänen suvustaan. Kummeja valitessa mietitään, miten löytää mahdollisimman hyvä tuki lapselle yhteisöstä ja turvata kaikin puolin hänen tulevaisuutensa. – Sillä tavalla se kantaa myös toivoa tulevaisuudesta. Hänen veljensä oli tehnyt pojalle komsion puisen rungon, kun tämä oli vauva, mutta se oli jäänyt viimeistelemättä. Magga uskalsi irtisanoutua opettajan työstä ja alkoi toteuttaa kutsumustaan käsitöiden parissa. – Silloin asia tuntui mahdottomalta kestää, mutta en voi sanoa, että se on vienyt minulta kaiken. Nimellä voidaan toivoa lapselle niitä hyviä omiMagga kirjoi komsion turkoosista satiinista valmistamaansa silmipeittoon runon muodossa kysymyksen ”Miksi?”. 40 LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 LM7_s38-41_MaaritMagga.indd 40 LM7_s38-41_MaaritMagga.indd 40 20.10.2022 7.54 20.10.2022 7.54. Toisinaan lapsen nimi valikoituu jonkun perheelle tärkeän ihmisen kautta. Komsiota tehdessä Maggasta tuntui, että asiat vain vyöryivät ja vyöryivät. Nauhojen avulla komsiota voi kuljettaa mukana tai sen voi laittaa sisällä roikkumaan kehdoksi. Komsion Magga vielä sisusti kankain ja koruin. Lapsen nimi mietitään huolella
Se myös muuttaa koko ajan muotoaan niin kuin elävä kulttuuri tekee. n Ennen kuin poronnahkaa voi käyttää ompeluun, sitä pitää muokata jiekiöllä. Sillä tavalla pidetään kulttuuria yllä. Tuleville sukupolvillekin täytyy jäädä. Tutustuessaan eri puolilla maailmaa eläviin alkuperäiskansoihin Maarit Magga on löytänyt paljon yhteistä niin käsitöissä kuin ajattelussa. ”Ei karvakengillekään ole enää tarvetta, kun talvet ovat mitä ovat", sanoo Maarit Magga. Jokaisella on oma juttunsa Nykyään Maarit Magga opettaa duodjin taitoja lapsille ja nuorille, usein sukulaisille ja lähipiirin nuorille, mutta toisinaan vieraammillekin, joiden ”duodji-kummina” hän toimii. Käsityön kautta sukupolvet liittyvät yhteen. Magga suhtautuu saamelaisen käsityön tulevaisuuteen toiveikkaana. – Kyllä lasta täytyy siihen kasvattaakin. – Se ei ole pelkkää ompelua vaan niin paljon muutakin, kaikki se yhdessä tekeminen. Maggalle käsitöiden tekeminen tuottaa valtavasti iloa, ja hän kertoo yhä innostuvansa kuin lapsi. – Minulle on annettu duodji. Konfirmaatiojuhlassa Maggan tyttärellä oli jalassaan samat kengät, joita hänen äitinsä oli pitänyt omassa rippijuhlassaan, ja jotka tämän äiti oli aikoinaan tehnyt. naisuuksia, joita nimikaima edustaa tai osoittaa kunnioitusta kaimalle. Luonnosta saa ottaa vain sen, mitä tarvitsee. Kun he kävivät metsässä hakemassa sammalta käsitöitä varten, sedän vaimolla oli tapana ensin siunata maa. – Käsityö elää. Ei kaikkien tarvitse osata kaikkea. Välillä nuorten tulevaisuus esimerkiksi poronhoidon parissa huolettaa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo saamelaisessa kulttuurissa, erityisesti poronhoidossa voimakkaina. Asun yksityiskohtia suunniteltiin äidin ja tyttären kesken hyvissä ajoin. Myös luonnossa kaikella on oma tehtävänsä, jota tulee kunnioittaa. Se lähtee jo kasteesta, kun lapsi saa oman puvun. Maggan tyttären konfirmaatioon valmistautuminen alkoi jo pari vuotta ennen varsinaista juhlaa. Mutta ei ihminen kaikelle mitään voi. Käsityönkin on sopeuduttava ympäristön muutoksiin. – Tytär kyllä ymmärtää niiden arvon. Magga tuntee vastuunsa taitojen välittämisestä seuraaville sukupolville painavana, muttei ajattele, että kaikkien pitäisi syventyä käsitöihin. Jokaisella on oma juttunsa. Kaikilla on omat taipumuksensa. LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 41 LM7_s38-41_MaaritMagga.indd 41 LM7_s38-41_MaaritMagga.indd 41 20.10.2022 7.54 20.10.2022 7.54. Usein perheen äiti vastaa pukujen valmistamisesta. Pukuja ommellaan tärkeitä siirtymiä varten: esimerkiksi kaste, konfirmaatio ja häät ovat arvokkaita juhlia, joihin valmistaudutaan yhdessä. – Mietitään elinkeinon tulevaisuutta: mitkä ovat realiteetit ja mitä vaihtoehtoja on. Vauva saa myös oman poromerkin. – Nuoriahan pitää auttaa, missä vain voi. Eivät ne ole pelkät kengät, ne kantavat sielullisuutta mukanaan. – Ei karvakengillekään ole enää tarvetta, kun talvet ovat mitä ovat. – Tuntuu, että se – silmä ja taitavuus – on luonnostaan, jos on. – Äideillä – ja koko yhteisöllä – on aikamoinen vastuu. Se on minun osa. Esimerkiksi periaate maan pyhyydestä toistuu kaikissa näissä kulttuureissa. – Eivät talvet ole entisenlaisia. Magga kertoo setänsä vaimon olleen hänelle tärkeä opettaja. Yhdessä nuorten kanssa on tehty pukuja, myös pirtatöitä ja pieniä laukkuja. Käsityönkin on sopeuduttava ympäristön muutoksiin. – Hän opetti, että luonnosta saa ottaa vain sen, mitä tarvitsee, että seuraavakin saa. Usein kokoonnutaan ja jutellaan asioista, siitä, miten ennen on tehty, ja sillä tavalla tietokin siirtyy. Porojen ravinnonsaanti on vaarassa, kun lämpötilat heittelevät talvisin, ja maa jäätyy epätasaisesti. Kulttuurin oppiminen ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti, Magga muistuttaa. Isot muutokset ovat kuitenkin pysäyttäneet ihmiset ja saaneet aikaan paljon keskustelua yhteisössä. Äidin mukaan tyttärellä on varma maku. Maarit Maggan mukaan myös käsityössä on kyse yhteisöllisyydestä
6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. Määräaikainen 12 kk 79,00 . 6 kk . Kesto 6kk 46,00 . tilaat lehden . Määräaikaistilauksena . https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ HINNAT VAIN 35 e (6 kk) ja 55 e (12 kk)! . Kesto 3 kk 29,50 . Digi 12 kk 55,00 . Määräaikainen opiskelija 12kk 58,00 . 12 kk . Lahjaksi . 12 kk . Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. 12 kk . Kesto 12kk 69,00 . Kestotilauksena . Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. palvelusivu TILAA NÄKÖISLEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. TEE TILAUS os. Lahjatilauksena . Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2022 . ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . Määräaikainen 6 kk 56,00 . 6 kk . LM7_s42-43_ILMO+Palvelusivu.indd 42 LM7_s42-43_ILMO+Palvelusivu.indd 42 20.10.2022 9.58 20.10.2022 9.58. Digi 6 kk 35,00 Postituslisät ulkomaille . Opiskelijatilauksena . 6 kk . Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2022 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus Va sta an ott aja m ak saa po stim ak su n MA AIL MA Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta usl äh ety s Tilaushinnat . peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. 3 kk . MA AIL MA SINI-HELM I, HELI JA HARRY: ”MEIDÄN PERHE ON HYVÄ TIIMI” | KANNUSTA AKO KOULU INTUITIIVISE EN AJATTELUUN . Kustantaja Lastensuojelun keskusliitto www.lskl.fi TILAA LEHTI ITSELLESI TAI LAHJAKSI https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . MA AIL MA OTTAV IO ROSA JA JOHAN NA JUVON EN VIIHTY VÄT TOINIL AN TAIDET ILALLA | NUUSK A KOUKU TTAA | MITEN TEILLÄ PUHUT AAN RUUAS TA. Itselleni . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. | HARRA STUKS ENA VILLI LÄNSI NUORE T UUPUV AT JA SE ON AIKUIS TEN VIKA LASTEN SUOJEL UN KESKU SLIITO N LEHTI 5 | 2022 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKE INTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. Eurooppaan 12 kk 30 e . | 15–20 % MEISTÄ ON ERITYISHERK KIÄ | MAATA PITKIN MATKAAM INEN KIINNOSTAA | LASTENSUO JELUN ARJEN SANKARIT LASTENSUO JELUN KESKUSLIITO N LEHTI 7 | 2022 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ , MITÄ MEILLÄ ON. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. 12 kk . MA AIL MA NIKLAS, OSCAR JA FANNY HARRASTAVAT KIIPEILYÄ | KATARIINALLA, 8, ON TOURETTEN OIREYHTYMÄ | IHANAA VAUVAHIERONTAA! | TASOITETAAN NUORTEN POLKUA TYÖELÄMÄÄN | REKSI RÄPPÄÄ YSEILLE LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 6 | 2022 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL)
LM7_s42-43_ILMO+Palvelusivu.indd 43 LM7_s42-43_ILMO+Palvelusivu.indd 43 20.10.2022 9.58 20.10.2022 9.58
3. 4. 5. 6. 2. 5. heij ast in, 10. 8. 7. Pitää huolta siitä, että luokassa on turvallista Ketään ei saa syrjiä eikä ___ Halpa henkivakuutus pyöräillessä Lasta ei saa satuttaa ja lasta täytyy suojella tältä On luotu suojelemaan lapsia, rajoittaa käyttöoikeutta tiettyihin elokuviin, peleihin ja kaupassa myytäviin tuotteisiin Laitetaan haavan päälle suojaamaan Jokaisella lapsella on oikeus sanoa tämä itseään koskevissa asioissa Lapsi saa asua täällä turvassa Auttaa muita pimeällä kulkijoita havainnoimaan sinut Lapsen tulee saada tätä riittävästi, jottei hän jää nälkäiseksi Lapsella on oikeus käydä täällä oppimassa ja kehittämässä taitojaan Auttaa hädässä, on tukena ja turvana, puolustaa sinua ja tekee elämästäsi hauskemman Ratkaise keskelle tuleva sana: 1. ikä raj a, 6. SANARISTIKKo 1. 12. yst ävä Os. 8. www.lapsenoikeudet.fi löydät lisää Lapsen oikeuksien viikon teemaan liittyviä tehtäviä! Ristikon ratkaisu löytyy sivun alareunasta. kot i, 9. 10. laa sta ri, 7. Rat kai su: 1. 7. 6. 6. 11. 2. mie lip ide , 8. 2. kiu sat a, 3. SANARISTIKKo 1. 9. 11. 9. 11. 12. 3. 10. kou lu, 12. 4. 12. 5. 8. 12. 6. 3. ope tta ja, 2. 10. 9. 7. 3. 4. 7. ter vey s, 5. Pitää huolta siitä, että luokassa on turvallista Ketään ei saa syrjiä eikä ___ Halpa henkivakuutus pyöräillessä Lasta ei saa satuttaa ja lasta täytyy suojella tältä On luotu suojelemaan lapsia, rajoittaa käyttöoikeutta tiettyihin elokuviin, peleihin ja kaupassa myytäviin tuotteisiin Laitetaan haavan päälle suojaamaan Jokaisella lapsella on oikeus sanoa tämä itseään koskevissa asioissa Lapsi saa asua täällä turvassa Auttaa muita pimeällä kulkijoita havainnoimaan sinut Lapsen tulee saada tätä riittävästi, jottei hän jää nälkäiseksi Lapsella on oikeus käydä täällä oppimassa ja kehittämässä taitojaan Auttaa hädässä, on tukena ja turvana, puolustaa sinua ja tekee elämästäsi hauskemman Ratkaise keskelle tuleva sana: 1. 8. 9. 4. 2. 5. 11. 44 LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 LM7_s44-45_LOSlukeama.indd 44 LM7_s44-45_LOSlukeama.indd 44 20.10.2022 11.35 20.10.2022 11.35. ruo ka, 11. 10. kyp ärä , 4
Niistä on hyvä puhua turvalliselle aikuiselle. YK:n lapsen oikeuksien sopimus takaa jokaiselle lapselle ja nuorelle oikeuden elää ja kasvaa turvassa. • perheen päihdeja väkivaltaongelmat • taloudelliset ongelmat • kiusaamisen tai väkivallan näkeminen tai kohteeksi joutuminen • sota, onnettomuudet tai tapaturmat. Aikuiset voivat lisätä lasten ja nuorten turvallisuutta esim. Turvattomuutta voivat aiheuttaa monenlaiset asiat: Turvattomuus voi aiheuttaa lapsessa erilaisia oireita, kuten unettomuutta, päänsärkyä, ahdistuneisuutta ja levottomuutta. (Lapsen ääni -kysely, Pelastakaa Lapset 2021) Os. LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 45 LM7_s44-45_LOSlukeama.indd 45 LM7_s44-45_LOSlukeama.indd 45 20.10.2022 11.35 20.10.2022 11.35. www.lapsenoikeudet.fi löydät lisää Lapsen oikeuksien viikon teemaan liittyviä tehtäviä! Ristikon ratkaisu löytyy sivun alareunasta. 82 % lapsista kokee joskus pelkoa. Se on voimassa kaikissa maailman maissa Yhdysvaltoja lukuun ottamatta. Turvaton lapsi voi kokea unettomuutta, päänsärkyä, ahdistuneisuutta tai levottomuutta, josta on hyvä puhua turvalliselle aikuiselle. Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20.11. (Lapsibarometri 2020) Nuoret kokevat turvattomuutta erityisesti ilmastonmuutoksen, maailmanpoliittisen tilanteen ja kansainvälisen terrorismin takia. • fyysinen koskemattomuus • oikeus yksityisyyteen • riittävä hoiva • usko tulevaisuuteen • mahdollisuus elää turvassa ja rauhassa • mahdollisuus tulla kuulluksi, osallistua ja vaikuttaa • mahdollisuus luottaa omiin läheisiin ja saada apua • mahdollisuus ilmaista tunteita turvallisella tavalla • rauhallinen kasvuja oppimisympäristö. Suomessa sopimus on ollut voimassa laintasoisena jo vuodesta 1991. (Nuorisobarometri 2018) Vähemmistöihin kuuluvilla lapsilla ja nuorilla turvallisuuden tunne on keskimääräistä heikompi. • lainsäädännöllä, • liikennesuunnittelulla, • tarjoamalla tukea lapsille ja heidän perheilleen • sekä tekemällä syrjinnän vastaista työtä. Erityisen tärkeää on kuunnella lasten ja nuorten omia ajatuksia turvallisuudesta, antaa heidän purkaa tunteitaan sekä tukea heitä sillä tavoin kuin he itse toivovat. Se on vakiintunut liputuspäivä. Siihen kuuluvat mm. 6-vuotiaiden yleisin pelon aihe on pimeä. perheen päihdeja väkivaltaongelmat, taloudelliset ongelmat, kiusaamisen tai väkivallan näkeminen tai kohteeksi joutuminen tai sota, onnettomuudet tai tapaturmat. Lapsen oikeuksien viikko 14.–20.11.2022 Lapsen oikeuksien viikko 14.–20.11.2022 Lapsen oikeuksien viikko 14.–20.11.2022 Lapsen oikeuksien viikon 2022 teema on lapsen oikeus turvallisuuteen. Turvallisuuden tunne on lapsen hyvinvoinnin edellytys. Turvattomuutta voivat aiheuttaa esim
ilmastonmuutos Nuoret ne vain REISSAAVAT Nuoret lentävät maailmalla ennennäkemättömän laajasti. Miten yleensä ilmastokriisistä huolestuneet nuoret suhtautuvat lentämisen aiheuttamiin päästöihin. HANNU KASKINEN | KUVAT LIISA HUIMA Natalia Karjalainen suosittelee maata pitkin matkustamista: ”Se ei ole niin vaivalloista kuin miltä kuulostaa.” 46 LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 LM7_s46-48_ReissaavatNuoret.indd 46 LM7_s46-48_ReissaavatNuoret.indd 46 20.10.2022 8.22 20.10.2022 8.22
N uorisotutkija Mikko Piispa tutki sosiologian väitöskirjassaan nuoria, jotka matkustavat runsaasti. Kun elämäntapana on surffaus, aallot voivat houkuttaa enemmän kuin vaikkapa urakehitys. Sekä surffarit että ilmastoaktivistit toivovat poliittisilta päättäjiltä toimia, jotka vähentäisivät ekologista rasitusta. – Ilmastosyiden lisäksi arvostan pitkän matka-ajan tuottamia kokemuksia. Taustalla lienee ihmisten hyväksikäyttöä, hän aprikoi. Eurooppalaisia nuoria on jo 1970-luvulta alkaen kiinnostanut interrail-reppumatkai lu. Miksi siis niukentaa omaa elämäntapaa, kun päättäjät eivät saa energiatuotantoa ekologisesti kestäväksi. Näin hän on reissannut Latviaan, Puolaan ja Saksaan. Puolasta Karjalainen aloitti interrailin, jolloin hän matkusti junalla muun muassa Saksaan ja Italiaan. Piispasta molemmat ryhmät toimivat kuin nuoret, mutta ovat silti muuttamassa aikuisuutta. Tutkimusaineisto sisältää 20 surf-matkaajan ja 18 ilmastoaktivistin haastattelut. – Kun tiedostetaan helpon matkailun ja ympäristöhaittojen välinen ristiriita, saatetaan pyrkiä elämään ekologisesti muuten, kuten syömällä kasvisruokaa, Piispa havainnoi. Surf-matkaaja on lainelautailija, joka matkustaa paikkoihin, joissa voi odottaa merten isoja aaltoja, joiden varassa saa kiitää. Varsinainen lentämisen kompensointi, kuten lentämisen hiilijalanjälkeä vastaava puiden istutus, epäilyttää Natalia Karjalaista. Surf-matkaajatkin tiedostavat matkailun ekologiset haitat, mutta monet heistä pyrkivät sovittelemaan matkailun haittoja. Mikko Piispa kutsuu surffareiden elämyksien korostamista hiljaiseksi kapitalismikritiikiksi: hyödynnetään maailman mahdollisuudet, mutta käytetään niitä eri tavoin kuin normit edellyttävät. Monet ilmastoaktivistit pyrkivät muuttamaan maailmaa surffarien lailla hekin ja painottavat, että yhteiskunnalliset ratkaisut kuuluvat poliittisille päättäjille. – En tiedä, meneekö raha oikeasti siihen, mihin luvataan. Maailmalla liikkumisen oletetaan kasvattavan nuorta. Allianssi ja monet muut järjestöt tukevat nuorten kansainvälistymistä esimerkiksi opiskelijavaihdoilla. Hän haastatteli väitöskirjaansa surf-matkaajaa, joka kommentoi: ”Turvesoiden polttamisen ja liuskeöljyjen jälkeen onko sillä yhtään mitään väliä lennätkö sä vai et”. Entä ilmastokriisi. Piispan mukaan elämyshakuisesta matkustamisesta ja nimenomaan lentämisestä on tullut nuorilla ja nuorilla aikuisilla tällä vuosituhannella massailmiö. Ja kenen maille puut istutetaan globaalissa etelässä. Päättäjien pitää päättää Mikko Piispan mukaan nuoret tasapainoilevat ympäristötietoisuuden ja elämyshakuisuuden välillä. Interraililla minun ja ystäväni matka piteni yli vuorokauden mittaiseksi, kun junat myöhästyivät. Lentäminen on helppo ja nopea matkustustapa. ›› LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 47 LM7_s46-48_ReissaavatNuoret.indd 47 LM7_s46-48_ReissaavatNuoret.indd 47 20.10.2022 8.22 20.10.2022 8.22. Surffarit hyppäävät oravanpyörästä kohti elämyksiä, luonnonvoimien armoille. Helsinkiläinen Natalia Karjalainen, 22, tykkää matkustaa, mutta välttää lentämistä. Piispasta ennennäkemättömästä matkustamisesta on tullut nuoruuden siirtymäriittinä lähes normi. Käteen jäi kuitenkin kerrottava tarina, Karjalainen kertoo. Lentoyhtiöt houkuttelevat kaupunkilomille pilkkahintaan, mutta Natalia Karjalaisen mielestä lentäminen ei yleensä ole muita matkustustapoja edullisemMaailmalla liikkumisen oletetaan kasvattavan nuorta. Ilmastoaktivistit tähdentävät, että päättäjien pitää tukeutua parhaisiin asiantuntijoihin. Turismin haitoista on puhuttu pitkään, mutta sen ympäristöhaittoihin on herätty vasta viime vuosikymmenellä. Hänestä kätevintä on matkustaa laivalla Viroon ja jatkaa sieltä matkaa bussilla. Piispa kirjoittaa, että hänen tutkimuksensa ilmastoaktivistit haastavat aikuisia täysimittaisina kansalaisina siinä, miten ilmastosta tulisi puhua ja miten tieteen varoituksiin ilmastokriisistä tulisi suhtautua. Sekä surf-matkaajia että ilmastoaktivisteja kiehtoo vapaa liikkuvuus ja maailman itsenäinen kokeminen. Lentäminen tuottaa runsaasti hiilidioksidipäästöjä, joten moni ilmastoaktivisti matkustaa maata pitkin. Mikko Piispa kysyy, miten reissaavat nuoret suhtautuvat ilmastokriisiin. Se, että yksilö kieltäytyy lentämisestä, ei ratkaise ekologisesti kestämättömiä rakenteita
Jos suosio kasvaa, pystytäänkö siihen vastaamaan. Nuorempana hän lensi itsekin. – Hidastamisen ja kohtuullistamisen myötä pystyisimme matkustamaan hitaammin, esimerkiksi maata pitkin. Maata pitkin matkustamista suosittelee ainakin Natalia Karjalainen. Karjalainen mainitsee, että valtio tukee ensi vuonna Porin ja Helsingin välisiä lentoja miljoonalla eurolla. (Tänä syksynä valtio on luvannut tukea miljoonilla muitakin maakuntakenttiä.) Se ei Karjalaisen mielestä näytä hyvältä. – Maksoin viimeksi laiva–bussimatkasta Saksaan 80 euroa. Tutkimus nuorista liikkeessä ilmastokriisin ajassa (Nuorisotutkimusseura 2022). Tutkijana ja matkailijana hän seuraa interrailin kehittymistä. Interrailin suosiolla on yhteys ympäristöystävällisyyteen. Tämän vuoden kesällä ihmiset eivät aina onnistuneet varaamaan lippuja Euroopan täysiin juniin. Hän soisi, että valtiot tukisivat junaja bussiliikennettä. Silti hän ymmärtää, jos suomalainen vaikkapa kerran vuodessa lentää merten yli tapaamaan sukulaisiaan. Etenkin junalla matkustamisessa Piispa näkee arkisen utopian toteutuvan. Hän tekee vuokratyöfirmalle keikkatöitä lastenhoitajana. Kun koronapandemia ja ilmastokriisi moukaroivat yhteiskuntia, Piispa tähdentää, että nuorten näkemyksiä paremmasta tulevaisuudesta ei pidä sivuuttaa haihatteluna. Piispan mukaan niin surf-matkaajat kuin ilmastoaktivistit arvostelevat markkinalogiikan sanelemaa suorituskeskeisyyttä. – Interrailin suosiolla on yhteys ympäristöystävällisyyteen. Silti hän ei usko, että iso osa lentämään tottuneista hylkäisi lentämisen. Vasemmistonuorissa toimiva Natalia Karjalainen haluaa, että maata pitkin matkustaminen lisääntyy. Jos olisin ihminen, joka ostaa matkaliput kuukausia ennen lähtöpäivää, hinta olisi vielä parempi. Niiden mukainen toiminta voisi kohentaa liikkuvuuden lisäksi koko yhteiskunnan kehitystä. Tänä vuonna hän lensi Isoon-Britanniaan. Korona siirsi keikkaa, ja Karjalainen huomasi lentämisen selvästi helpoimmaksi edestakaiseksi matkustustavaksi. Natalia Karjalainen kuvattiin VR:n makasiineilla Helsingin Pasilassa. Ainakin sen verran, että sitä kannattaa elvyttää ekologiseen suuntaan. Hänellä ei ole suosikkikohteita, joissa kävisi säännöllisesti. – Suhteeni matkailuun on selvitystilassa, hän kommentoi. Interrailin paluu Mikko Piispan mukaan monissa turismitutkimuksissa todetaan, että jos ilmastohaittoja halutaan pienentää, turismia ja lentomatkustamista pitää vähentää. Hän arvioi tutkimiensa nuorten arvostavan pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Heidän ajattelussaan voi hyvinkin piillä ituja siitä, millainen on tämän vuosisadan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä maailma. – Nuoret, jotka pyrkivät omalla toiminnallaan tai poliittisesti lieventämään matkailun ja ilmaston ristiriitaa, päätyvät painottamaan hidastamista ja kohtuullistamista. paa. Piispa pohtii, että jatkuvan kasvun ja ekologisesti tuhoisan työnteon hylkääminen jättäisi enemmän aikaa mielekkäälle kanssakäymiselle, mikä voisi muuttaa matkailua nykyistä kestävämmäksi. Piispaa kiinnostaa, jatkuuko interrailin suosio. 48 LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 LM7_s46-48_ReissaavatNuoret.indd 48 LM7_s46-48_ReissaavatNuoret.indd 48 21.10.2022 10.18 21.10.2022 10.18. Sesonkiaikaan niitä tapaa vieläkin Kolarin ja Rovaniemen yöjunissa. Siniset pikajunavaunut olivat käytössä 1970-luvulta 2000-luvulle. Kannattaa kokeilla, jos vain on mahdollisuus! n > Mikko Piispa: Liikkuvia utopioita, hidastamisen politiikkaa. – Se ei ole niin vaivalloista kuin miltä kuulostaa. Hän löytää matkustamisen kriisiytymiseen vastauksia historiallisista ihanteista: hidastamisesta ja kohtuullistamisesta. Viime vuosina hän ei ole juuri reissannut, lähinnä koronan takia. Hidasta ja kohtuullista Mikko Piispa kirjoittaa: ”Kun yksilönvapauden eetos kohtaa kollektiivisen vastuun tulevaisuudesta, se ei tapahdu ilman kitkaa, mutta ei myöskään ilman ratkaisuyrityksiä”. Hän oli näet ostanut liput teini-iän lempibändinsä My Chemical Romancen keikalle jo vuonna 2020. Omasta matkailustaan Piispa ei halua kertoa muuta kuin sen, että on tehnyt kuukausien matkoja ”siellä ja täällä”
kolumni Mikään valintajärjestelmä ei tietenkään tyydytä kaikkia, koska halutuimmista opiskelupaikoista on aina pulaa. Nuorten stressi on vakava huolenaihe, mutta tuntui yllättävältä, että tiedeministeri oli suoraan valmis yhdistämään sen ylioppilaskirjoituksiin ja lakkauttamaan kertaheitolla vuodesta 1852 käytössä olleen järjestelmän. ”NUORILLE AIHEUTTAA STRESSIÄ SE, ETTÄ VALINTA AMMATTIKORKEAKOULUN JA YLIOPISTON VÄLILLÄ MÄÄRÄÄ LOPULLISESTI KOULUTUSJA TYÖURAN.” Helpotusta lukiolaisten elämään Heikki Hiilamo on viiden lapsen isä ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori. Ammattikorkeakoulututkinnolla voi hakea tietyin poikkeuksin yliopistojen maisteriohjelmiin. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä on aivan turhan korkeita aitoja. Opiskelijoille pääsykokeet tarkoittivat kalliita valmennuskursseja sekä pelkoa epäonnistumisesta ja hukkaan heitetystä ajasta. Nuoret ovat päässeet aikaisempaa nopeammin opiskelemaan, kun todistuksella on voinut hakea useampaan kohteeseen yhtä aikaa. Olin saada iltateen kurkkuuni, kun tiedeja kulttuuriministeri Pertti Honkonen (kesk.) ehdotti ylioppilaskirjoitusten lakkauttamista vastauksena lukiolaisten kokemaan stressiin. Jossain vaiheessa ministereiden on otettava kantaa myös siihen. Kaikista halukkaista ei voi tulla lääkäreitä! Todistusvalinnan tulokset kertovat kuitenkin, että laudaturpakkoa liioitellaan: korkeakoulupaikan saaminen ei vaadi välttämättä huippuarvosanoja yo-kirjoituksissa. Olisiko vihdoin aika alkaa kutsua ammattikorkeakoulututkintoja suoraan kandidaattitutkinnoiksi. Nuoret ja heidän vanhempansa eivät ehkä hahmota sitä, että yliopistojen perustutkinnot jakautuvat nykyisin selvästi kahteen osaan: kandidaattija maisteritutkintoihin. Samassa syyskuisessa uutislähetyksessä kerrottiin nuorten masennuslääkkeiden käytön yleistyneen hälyttävästi. Aikanaan pääsykokeet olivat mieluisia yliopistoille, koska sisään päässeet opiskelijat hallitsivat perusasiat jo ennen opintojen aloittamista. Stressiä nuorille aiheuttaa juuri se, että valinta ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä määrää lopullisesti koulutusja työuran. Muutamille opettajille pääsykokeet tarjosivat myös mahdollisuuden saada tekijänoikeustuloja pääsykoekirjoista. Vuodesta 2020 alkaen korkeakoulujen on pitänyt valita vähintään puolet opiskelijoista vain yo-todistuksen perusteella. Honkosen ratkaisu oli se, että yo-todistuksen sijaan korkeakouluihin tulisi pyrkiä vain pääsykokeiden avulla. Arviointien mukaan linja on ollut oikea. Tämän reitin leventäminen muodollisia ja asenteellisia esteitä poistamalla toisi opintopolkuihin joustavuutta ja vähentäisi tarvetta pinnistellä liikaa lukiovaiheessa. LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 49 LM7_s49_Kolumni_HH.indd 49 LM7_s49_Kolumni_HH.indd 49 20.10.2022 10.02 20.10.2022 10.02. Olen samaa mieltä siitä, että nuorten ja vähän vanhempienkin reittejä pitäisi kyllä aukoa korkeakoulumaailmassa mutta toisessa kohtaa. Monilla aloilla molemmissa opiskellaan kuitenkin samoja aiheita ja kehitetään samoja valmiuksia. On epäselvää, mistä lukiolaisten pahoinvointi johtuu. Kielteinen kehitys on jatkunut jo useita vuosia. Opetusministerin spontaanilta vaikuttava ulostulo olisi täydellinen linjanmuutos, sillä viime vuosina pääsykokeista on yritetty päästä eroon kasvattamalla yo-todistuksen roolia opiskelijavalinnassa
Perinteisempää näkökulmaa historiaan tarjoaa Suomen historia – Koululaisen pikkujättiläinen (Readme.fi). AIKUISTEN KIRJOISSA TUSKIN KÄYTETTÄISIIN SUPERNAINEN-SANAA, MUTTA LAPSILLE SE ON SIGNAALI JOSTAKIN TÄRKEÄSTÄ JA POIKKEUKSELLISESTA. Ricard Zaplana Ruiz, suom. TEKSTI ISMO LOIVAMAA KU VI TU S PI EN I O PA S SU U RE EN EL ÄM ÄÄ N M AY A AN G EL O U -K IR JA ST A, JO N KA O N KU VI TT AN U T N O A SN IR . ELÄMÄKERTOJEN ROOLI ON KAIKEN AIKAA VAHVISTUMASSA. Heille julkaistaan jopa perinteisiä tietosanakirjoja. 50 LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 LM7_s50-52_KK+TakaK.indd 50 LM7_s50-52_KK+TakaK.indd 50 17.10.2022 14.08 17.10.2022 14.08. Lapsia epäilemättä kiinnostaa myös kouluruokien kehittyminen vuosikymmenestä toiseen. Aikuisille suurteoksia ei pahemmin enää tehdä, mutta lapset saavat vielä niistä nauttia. Helppotajuisella ja humoristisella tavalla rupatteleva Harari esittää arveluja ja tieteellisiä totuuksia ihmiskunnasta ja ihmisyydestä. Viljami ja Minna Ovaskaisen suurtyö kertoo sodat ja rauhat, mutta mukana on ilahduttavan paljon arkielämän asioita ja varsinkin lapsuuden historiaa leikkikaluista viihdeteollisuuteen. Lapset taitavatkin olla kirjankäyttäjinä ennakkoluulottomampia ja venyvämpiä. Hararista ihminen on maailman vaarallisin eläin, mutta hän myöntää iloisesti, että ihmisellä on hallussaan verrattoman hienoja ominaisuuksia kuten tarinoiden kertominen, mielikuvitus ja yhdessä tekemisen taito. Hän päätyy vetoomukseen: ”Jotta voisit olla ihminen, sinun on ymmärrettävä valtasi ja se, mitä sillä pitää tehdä”. Konkreettisesti se tarkoittaa vaikkapa sitä, että vaikka ihminen tappoi mammutit sukupuuttoon tietämättään, hän voi nyt valita, haluaako säilyttää sinivalaan. ylävinjetti kirjat Y uval Noah Hararin Pysäyttämätön ihminen (WSOY, kuv. Seppo Raudaskoski) keskittyy supervoimiin, joiden avulla ihminen valloitti maailman. EHKÄ SUOMESSAKIN JOSKUS KIRJOITETAAN LAPSILLE KOKONAISIA KIRJOJA RAUHANTYÖN SANKAREISTA. SAATAVILLA ON UHKEITA TIETOKIRJOJA, PIENIÄ ELÄMÄKERTOJA JA ROMAANEJA. Runsas kuvamateriaali houkuttelee ihmettelemään ja vaipumaan nostalgisiin tunteisiin. Teos huomioi ihmisten elämää monipuolisesti. KÄÄNNÖSKIRJALLISUUDESTA SAADAAN YHTEISKUNNALLISTA VÄRIÄ JA KANSAINVÄLISYYTTÄ. HISTORIAN superihmisiä ja kummallisuuksia KUUKAUDEN HISTORIA KUULUU OLENNAISESTI LASTENJA NUORTENKIRJALLISUUTEEN
Espoo ei ole ihan tavallisinta lastenkirjallisuuden maastoa, joten pelkästään se on kulttuurihistoriallisesti kiintoisaa. Lasse Raustelan ja Eva Illoisen 1980-luvun komeita kirjasarjoja. MODERNIN MAAILMAN KYNNYKSELLÄ Maijaliisa Dieckmann tuntee läpikotaisin Porvoon historian, mistä on nautittu jo vuosikymmeniä. Dagens Nyheterissä huomautettiin, etteivät kaikki vieläkään kaipaa meluavia lapsia hiljaisiin museoihin. Työläisperheen opinhaluinen Jaakko kurkottelee elinpiiriään pidemmälle, eikä hänen vilpitön rakkautensa kirjoihin jää huomaamatta. Sarjassa leikitellään kummallisilla aiheilla, jotka tarinan mittaan saavat järkeenkäyvät selitykset. Hän jopa suojelee paitansa sisuksissa Agricolan kirjaa ahneilta liekeiltä. KUTSUVAT KURIOSITEETTIKABINETIT Brittiläinen Museoiden salaisuudet (Readme.fi, suom. Se on pullollaan outouksia, joista lapset riemuitsevat, mutta hienointa on sen johdonmukainen ja antelias rakenne. Kirsikka Myllyrinne). Pojanviikarista uskonpuhdistajaksi LAPSEN MAAILMA 7 | 2022 51 LM7_s50-52_KK+TakaK.indd 51 LM7_s50-52_KK+TakaK.indd 51 17.10.2022 14.08 17.10.2022 14.08. Idean keksi Roope Lipasti sarja-aloituksessaan Palavan kaupungin lapset (WSOY). Aihe tuskin saa lapset oikopäätä hihkumaan, mutta humoristinen, hiukan karikatyyrimäinen kuvitustapa madaltaa kynnystä. Nyt seikkailua ryydittää espoolainen huvilamaailma salaisuuksineen. Leena Virtasen ja kuvittaja Sanna Pelliccionin Paraske! (Teos) jatkaa Suomen supernaisia -sarjaa. Aurora ja Ulla-tädin salaisuudet (Lukutoukka) kietoutuu kartanonneiti Ulla Möllersvärdin romanttisiin hetkiin keisarin mielitiettynä Porvoon valtiopäivien pyörteissä. Lapsille on viime vuosina tehty kirjoja evakoista, ja aihe on kauhistuttavan ajankohtainen juuri nyt. Eeva Kilpi ja Fredrika Runeberg, hienoja valintoja kumpikin, mutta olisiko juuri tässä sarjassa luontevaa kertoa myös lastenkirjailijoiden elämänvaiheista. LESKIROUVA KULKEE HOUSUISSA Tapani Baggen ja kuvittaja Carlos da Cruzin Apassit-sarja perustuu huolelliseen 1910-luvun tutkimiseen ja tehokkaaseen visuaaliseen ilmeeseen. Kirja osoittaa, miten ratkaisevia sykäyksiä lapsuus tarjoaa, ja miten vaikeistakin asioista voi kehittyä jotain myönteistä. Supernaisten sarjassa on esitelty mm. Sittemmin aiheen käsittely on tyrehtynyt. Viikinkien aarre -kirjassa (Karisto) helsinkiläisnuorten salaseuran sihtiin sattuvat viikinkien lohikäärmelaiva ja sukellusvenekin. Kirjailija saa aiheesta paljon irti ja sirottelee sekaan monenmoisia muitakin teemoja, haaveita ja havaintoja. Ullan ja Auroran kokemuksissa kiehtoo naisen muuttuva asema: on hyvä, ettei kirjassa pelkästään huiskutella viuhkaa, lämmitetä piippausrautaa ja nyperrellä pitsimyssyjä. Noa Snir, suom. Kirjansa ansaitsisi niin Tove Jansson kuin Kirsi Kunnas! Elämäkerroista on tullut tärkeä osa lastenkin kirjallisuutta. Museoala paljastuu kiehtovaksi ja jännittäväksi. Lukija hurmaantuu silti myös tämänpäiväisestä tarjonnasta, niin kutkuttavasti kirjassa kerrotaan erilaisista museoista, aarteista ja kummallisuuksista. Elämäkerturi Danielle Jawandon tyyli on hehkuvaa ja huudahtelevaa, mutta Angelou osoittautuu suurten sanojen mittaiseksi. Ei ihme, että sarja on menestynyt Runeberg Junior -kilpailussa. Ruotsissa keskusteltiin hiljan museoiden historiasta ja siitä, miten vielä 1800-luvulla mietittiin, ovatko ne soveliaita lapsille. Mika Oksanen) muistuttaa, että museot tekevät tutkimusta tulevaisuutta varten. TEHOKAS JA TÄRKEÄ Voiko tehokkaampaa varhaisnuorten historiallisen romaanin aihetta kuvitella kuin Turun palo. Aalto näyttää opiskelleen Mauri Kunnaksen tyyliä. Siitä kertoo sekin, että suomeksi on saatu tummaihoisen taiteilija ja kansalaisoikeustaistelija Maya Angeloun elämäkerta Pieni opas suureen elämään – Maya Angelou (Etana Editions, kuv. Sen dramaturgia on pakostakin vaikuttava ja karmiva: nuorten tasainen arki vaihtuu yhtäkkiä painajaiseksi. JOTAKIN VIELÄ TARVITAAN... Se ei edellytä omakohtaisia muistoja, vaan eläytymistä ja taustatyötä. Jännittävää ajankuvaa sekin, että kartanonrouvan pukeutuminen herättää kiukkua: ”Leskirouva on niin herraa, että pitää kulkea housuissa”. Sotavuosista kertominen ei saisi jäädä vain sukupolvikokemukseksi: nuorempienkin pitäisi uskaltaa tarttua tuskalliseen historiaan. Virtanen poimii taitavasti elämäkerrallisia asioita: vähäisestä tekstimäärästä kasvaa vaikuttava kokonaisuus. Suomalaisen lasten tietokirjallisuuden rikkaudesta todistaa Miika Aallon kuvittama ja kirjoittama Minä Martti Luther (IB Media). Vähän haikein mielin voi muistella esim. Hän löysi luovuudelleen ja rasismin vastaiselle ajattelulleen monta onnellista väylää ja sai uuden ajan symbolina lausua runonsa presidentti Bill Clintonin virkaanastujaisissa. Hiukan hyppelehtivä varhaisnuorten kirja olisi vaatinut ankarampaa toimittamista, mutta 1850-luvun ajankuva keskusteluineen ja naiskysymyksineen viehättää. Sota-aikana lapsuuttaan eläneet kirjailijat olivat parhaassa muisteluiässä ja halusivat kuvata kokemuksiaan mahdollisimman todentuntuisesti ja kiihkottomasti. Ei ihme, että 1500-luvulla puhuttiin ihmehuoneista ja kuriositeettikabineteista. Pienimuotoisessa kirjassa kerrotaan, miten pojanviikarista kasvoi uskonpuhdistaja. Jotakin uutta on jo ilmassa. Viisaasti hän jättää jotain kertomatta, eikä kirjailijan tarvitse esitellä ounastelujaan suhteen laadusta. Etäisyys voi olla hyvä asia. Näkökulma on tuore: Ulla-täti kertoo vanhoilla päivillään sukulaistytölleen kiehtovasta ja vähän paheksutustakin nuoruudestaan. SUPERNAISIA JA -MIEHIÄ Inkerinmaalainen runolaulaja Larin Paraske tiesi arvonsa ja lasketteli itsevarmasti: ”Otin tuumat otsastani, nenästäni neuvot keksin”. Kirjassa vieraillaan lois-, vesihanaja huonon taiteen museossa. Evakkokirjojen rinnalla ei ilmesty kovin paljon lastentai nuortenkirjoja sotavuosistamme. Enää museot eivät vain päästä lapsia ovista sisään, vaan ottavat heidät monin tavoin huomioon – olivatpa he kovaäänisiä tai ei. Bagge liikkuu kotoisasti yli sadan vuoden takaisessa ilmapiirissä, poimii pieniä herkkupaloja ja osoittaa muoti-ilmiöitä
asti. Tilaa joululahjaksi Lastensuojelun Keskusliiton aikakauslehti Anna eettinen lahja! LM7_s50-52_KK+TakaK.indd 52 LM7_s50-52_KK+TakaK.indd 52 17.10.2022 14.40 17.10.2022 14.40. Tee lahjatilaus ja tulosta lahjakortti os.: https://lapsenmaailma.fi/kauppa/ Lehden tuotto käytetään kokonaisuudessaan liiton toimintaan. Lahjoitamme jokaista tehtyä tilausta vastaan yhden uuden lastentai nuortenkirjan lapselle Hope ry:n kautta. Tarjous on voimassa 23.12