| JUSKA SALMISEN PITKÄ TIE ISÄKSI | 24 VINKKIÄ HYVINVOINTIIN KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. HARRASTAMISEN SUOMEN MALLI: VÄLIPALALEIPURIT EINO AHOLAINEN JA ANNA MAHKONEN | KUKA TUKEE SAIRAAN LAPSEN VANHEMPIA. MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 7 | 2023 LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 1 ›› LM7_s1-2_Kansi.indd 1 LM7_s1-2_Kansi.indd 1 17.10.2023 10.36 17.10.2023 10.36
Uusia julkaisuja Lastensuojelun keskusliitolta I Löydät kaikki Lastensuojelun Keskusliiton julkaisut os. www.lskl.fi/julkaisut . Voit hankkia oman työkirjasi Lastensuojelun Keskusliiton verkkokaupasta. Opas on tarkoitettu lastensuojelun toimijoille tueksi viestinnässä. 2 LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 LM7_s1-2_Kansi.indd 2 LM7_s1-2_Kansi.indd 2 16.10.2023 12.55 16.10.2023 12.55. NÄKÖKULMIA SIJAISHUOLTOON -artikkelikokoelma lähestyy lastensuojelun sijaishuoltoa moninäkökulmaisesti ja tarjoaa ammattilaisille sekä oppimisen paikkoja että pohdinnan aihetta. Julkaisu löytyy maksutta sähköisesti Lastensuojelun Keskusliiton sivustolta. Julkaisu löytyy maksutta sähköisesti Lastensuojelun Keskusliiton sivustolta. SIJAISHUOLLON TYÖKIRJA tarjoaa sijaishuollossa työskenteleville vinkkejä, tehtäviä ja pohdintakysymyksiä toteutettaviksi yksin, yhdessä lapsen kanssa sekä koko tiimin kesken. Vain painotuote! Pssst! Julkaisimme lokakuun alussa myös uuden oppaan MITEN VAIKUTAN JA VIESTIN LASTENSUOJELUSTA
34 Lapset ja nuoret ovat kansallisen aivoterveysohjelman tärkeä kohderyhmä 41 Voisiko musiikkiterapian käyttöä keskoshoidossa lisätä. 10 Isänpäivää vietetään 12.11. Juska Salmisen tie isyyteen oli pitkä. n > l LOKAKUU | 7 | 2023 MA AIL MA TÄMÄ ON JO LEHDEN 82. ›› LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 3 LM7_s3-4_Sislu.indd 3 LM7_s3-4_Sislu.indd 3 20.10.2023 7.09 20.10.2023 7.09. OSALLISUUS 42 Seinäjoen Lasten Parlamentin jäsenet ovat huomanneet, että nuoresta iästä huolimatta asioihin voi vaikuttaa PALSTAT 5 Pääkirjoitus 14 Tietotulva: Puulelujen nostalgiaa 24 Tutkittua tietoa: Jotkut eivät halua lainkaan lapsia, ja toiset haluavat tulla vanhemmiksi jo nuorina 48 Palvelusivu 49 Päivi Alasalmen kolumni: Älä hylkää hatkaavaa lasta! 50 Kuukauden kirjat: Suomenruotsalaiset lastenkirjat menestyvät maailmalla Lihavoitu = kannessa s. VUOSIKERTA! M AR JA SE PP ÄL Ä ›› LASTENSUOJELU 6 Palkittu sosiaalityöntekijä Hannaleena Immonen somettaa lastensuojelun onnistumisista 26 Jokaisella lapsella on oikeus hyvinvointiin NAPPAA VINKIT TALTEEN! PERHE 10 Juska Salmisen pitkä tie isäksi 36 Köyhiä lapsiperheitä on Suomessa entistä enemmän, mutta tilanne ei ole toivoton KASVU & KOULU & HARRASTUKSET 18 Harrastamisen Suomen malli: Nousiaisissa harrastusetsivä on saanut lapset löytämään mieleistään tekemistä 28 Mary Nunga auttaa kenialaisia nuoria naisia kohti parempaa elämää 38 Lähes jokainen lapsi fanittaa musiikkia: Salla Kärjää tanssittaa k-pop TERVEYS 31 Vanhemmat haluavat tukea sairasta lastaan, mutta kuka tukee vanhempia
LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien ja lastensuojelun laadun puolesta. Lasten kanssa voidaan myös yhdessä pohtia, millä tavoin työpaikka voi lisätä perhemyönteisyyttä. ylävinjetti KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Tuuli Valo, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU: ma–pe 8–15, puh. Mikä tahansa työpaikka voi osallistua päivään kutsumalla omien työntekijöidensä lapsia tai vaikkapa koululuokan tai päiväkotiryhmän vierailulle tai lähettämällä oman työntekijänsä vierailemaan lasten arkiympäristöissä. Kansallinen Lapset mukaan töihin -päivä järjestetään tänä vuonna perjantaina 24.11. Lastensuojelun Keskusliitto on toinen Lapset mukaan töihin -päivän alullepanijoista ja teemapäivän osajärjestäjä. Perheystävällisyys ja kunkin työntekijän elämäntilanteen huomioiminen heijastuvat myönteisesti koko perheen hyvinvointiin. vuosikerta KANSI Eino Aholaisen ja Anna Mahkosen kuvasi kanteen Pasi Leino. PERHEYSTÄVÄLLISTÄ TYÖELÄMÄÄ Perheen ja työn yhteensovittamisen tulisi olla mahdollisimman mutkatonta. l Nairobi, Kenia . l Helsinki l Jyväskylä l Kouvola l Kalajoki l Seinäjoki Nousiainen l s. Tänä vuonna kannustetaan kysymään lapsilta, millainen on heidän mielestään hyvä työpaikka. vuosikerta. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 PÄ IV I AR VO N EN LAPSEN MAAILMA PAINETAAN FORSSASSA. 4 LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 LM7_s3-4_Sislu.indd 4 LM7_s3-4_Sislu.indd 4 18.10.2023 11.48 18.10.2023 11.48. Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 82. 050 550 6499, karo.raisanen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. Tapasimme siellä Mary Nungan, joka haaveilee perustavansa yhteisökeskuksen, jossa naiset voisivat tavata toisiaan turvallisessa ympäristössä. Tutustu ja ilmoittaudu: > www.lapsenoikeudet.fi/kampanja/lapsetmukaantoihin l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. 010 230 8380, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Karo Räisänen, puh. Teemapäivän tavoitteena on tukea työelämän perhemyönteisyyttä päästämällä lapset vierailemaan työpaikoilla. 28 Kenian pääkaupungissa Nairobissa asuu viisi miljoonaa ihmistä, joista noin puoli miljoonaa Matharen slummialueella. Se levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. 82
lapsen oikeus terveyteen, riittävään ravintoon, riittävään elintasoon, sosiaaliturvaan sekä terveelliseen ja turvalliseen ympäristöön. PS. Eri tavoin haastavat elinolot vaarantavat niin fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalista hyvinvointia. Viime vuosien kriisit – sodat, ilmastokriisi ja pandemia – ovat haastaneet erityisesti lasten ja nuorten mielen hyvinvointia. Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA pääkirjoitus Me voimme kirittää Suomen valtiollisia toimijoita, jotta ne huolehtivat lapsen oikeuksien toteutumisesta. Sitä vietetään useissa maissa 20.11., sillä tuona päivänä vuonna 1959 on hyväksytty Lapsen oikeuksien julistus ja samana päivänä vuonna 1989 Lapsen oikeuksien sopimus. Vaikka viikon ajan erityishuomio on mielen hyvinvoinnin kysymyksissä, on lasten ja nuorten hyvinvointia tärkeää tarkastella ja edistää laaja-alaisesti. Siispä sen lisäksi, että nostat lipun salkoon maanantaina 20.11., toivon, että pysähdyt miettimään, miten juuri Sinä voit edistää lasten hyvinvointia ja lapsen oikeuksia. Niin tuona maanantaina kuin ylipäätään toiminnassasi. Tämän vuoden Lapsen oikeuksien viikon teema on lapsen oikeus hyvinvointiin . HYVÄÄ LAPSEN OIKEUKSIEN PÄIVÄÄ JA VIIKKOA! LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 5 LM7_s5_PK.indd 5 LM7_s5_PK.indd 5 18.10.2023 11.32 18.10.2023 11.32. Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät , kuten terveydentila, omat kokemukset, perheen tilanne ja toimeentulo, elinolot sekä yhteiskunnan tarjoama suojelu. Lapsilla on Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti aina oikeus hyvään elämään ja erityiseen suojeluun. on lasten vuoro tutustua meidän aikuisten työpaikkoihin kansallisen Lapset mukaan töihin -päivän merkeissä. Hyvinvointiin liittyviä lapsen oikeuksia ovat mm. ”Halasin jotakuta.” ”Syötiin yhdessä kotona.” ”Nukuin yli 8 tuntia.” ”Uppouduin leikkiin.” ”Nauroin kippurassa.” Näin lapset vastaavat Lapsen oikeuksien viikon julisteessa kysymykseen ”Mitä kaikkea lapsen oikeus hyvinvointiin voi tarkoittaa arjessa.” Lapsen oikeuksien päivä on kansainvälinen vuosipäivä, jota on vietetty YK:n yleiskokouksen aloitteesta vuodesta 1954 lähtien. Me muut voimme kirittää valtiollisia toimijoita tämän velvollisuuden toteuttamisessa ja huolehtia siitä, että lapsen oikeudet toteutuvat omassa toiminnassamme. Meitä jokaista tarvitaan, jotta lapsen oikeudet toteutuisivat täysimääräisesti. Vaikka lapsen oikeudet toteutuvat Suomessa verrattain hyvin, ei työ ole koskaan valmis. Lapsen oikeuksien päivän yhteydessä on vuodesta 2018 lähtien vietetty Lapsen oikeuksien viikkoa. Perjantaina 24.11. On valtion velvollisuus huolehtia lapsen oikeuksien toteutumisesta. Teemaviikon tavoitteena on edistää YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta erityisesti lasten ja nuorten parissa
En muuksi vaihtaisi.” Sosiaalityöntekijä Hannaleena Immonen alkoi tehdä ammatillista somea huomattuaan, että hänellä on paljon sanottavaa lastensuojelusta. lastensuojelu Ihmisiä kiinnostaa ARKINEN HYVÄ L astensuojelu ei ole rikki, mutta tapa, jolla siitä puhutaan, on todella rikki. Siinä ei ole mitään päälle liimattua tai teennäistä. – Someääneni on täysin rehellinen. Suuren yleisön pitää saada kuulla myös alan onnistumisista, kuuluu Immosen mielipide. Usein hiljenen kaikesta siitä viisaudesta, mitä saan lapsilta ja nuorilta oppia. Twitter) postauksissaan, millaisia kohtaamisia hänellä on ollut asiakkaidensa – perheiden, nuorten, lasten – kanssa. Perustelujen mukaan Immonen on tuonut koskettavasti ja rakentavasti esille lastensuojelun arkea sekä lapsen ääntä ja vaikuttanut näin positiivisesti lastensuojelun julkisuuskuvaan. ”Jos en tekisi sosiaalityötä, olisin monta lapsen halausta köyhempi. Vaikka asioista voi puhua vain ilmiötasolla, hänen päivityksissään on aina suurta lämpöä. Hiuksissani olisi harvemmin erilaisia ruokia. Tätä mieltä on Helsingin kaupungin lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijä Hannaleena Immonen, 52, jolle myönnettiin Lastensuojelun viestinnällinen teko -palkinto lokakuussa. Mulla vaan usein on tosi kiitollinen mieli, kun teen tätä työtä. Sitäkin enemmän mykistyn sellaisen välittämisen ja sisukkuuden äärellä, mitä lapsen ja vanhemman välillä vaikeuksistaan huolimatta näen.” Immosella on tapana kuvata viestipalvelu X:n (ent. ”Ajoittain kysytään, miksi haluan tehdä lastensuojelutyötä. Korvissani ei kaikuisi ilon nauru tai surun itku, eikä poskiani pitkin valuisi omat tai toisen kyyneleet. KAISA PASTILA | KUVAT MARA LEPPÄ 6 LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 LM7_s6-9_HannaImmonen.indd 6 LM7_s6-9_HannaImmonen.indd 6 19.10.2023 7.09 19.10.2023 7.09. Olen ihminen, joka on innostunut työstään
Tapa, jolla ihmiset puhuvat toisilleen, on muuttunut niin paljon, etten tunnista alustaa enää samaksi”, Hannaleena Immonen sanoo. ” On surullista, miten paljon vihapuhe on lisääntynyt X:ssä. LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 7 ›› LM7_s6-9_HannaImmonen.indd 7 LM7_s6-9_HannaImmonen.indd 7 23.10.2023 10.18 23.10.2023 10.18. Hän kertoo pohtineensa välillä, että jättäisi X:n, mutta sitten vastuuntunto ja motivaatio puhua lastensuojelusta saavat hänet aina pyörtämään idean: jos hän vetäytyisi, vihapuhetta mahtuisi aina vaan enemmän
Immonen vastaa, että totta kai hän näkee. Hän ei vieläkään osaa sanoa, miksi twiitti oli niin suosittu. Halusin kertoa siitä kaikesta hyvästä, jota kohtasin joka päivä kentällä. Parasta olivat kuitenkin kohtaamiset nuorten ja lasten kanssa. Olen töissä toisen ihmisen elämässä, ja nöyrin ajatuksin kohtaan lukuisia ihmisiä erilaisine sosiaalisten ilmiöiden haasteineen.” Parhaat postausideat tulevat usein aikaisin aamulla tai keskellä yötä. ”Elämä osuu omalla tavallaan meistä jokaiseen ja avun vastaanottaminen on merkki vahvuudesta. ”Voileipämutsi on päällikkö”, yleisö intoili. He ansaitsevat sen, että häpeä hälvenisi lastensuojelun ympäriltä. Twiitti, johon kuului neljä osaa, lähti kierroksille. ”Mitä, etkö näe lastensuojelun epäkohtia?” joku kollegoista voi kysyä. – Elämä on tapahtumien sarja. Viikonlopun aikana Immosen seuraajamäärä kasvoi monella sadalla. Minäkin olin mennyt siihen lankaan, että olin ottanut todesta median luoman, epäkohtakeskeisen kuvan lastensuojelun arjesta. Eikö esimerkiksi sen kuuluisi tulla kaikkien tietoon, että asiakkuuksia voidaan usein lopettaa. Muistetaanhan olla armollisia toisillemme!” Suuren yleisön kuuluisi saada tietää, missä kaikessa lastensuojelu onnistuu. – Jossain kohtaa aloin tunnistaa, että sisälläni kasvoi pakahduttava tunne siitä, että mulla on niin paljon sanottavaa lastensuojelusta. Immonen alkoi tehdä ammatillista somea määrätietoisemmin kuin ennen. On aina vahvuus ottaa apua vastaan. Olemme vastuussa asiakkaillemme Kun Hannaleena Immosta pyydetään puhujaksi somekoulutuksiin, hänen pääviestinsä on: ”Meillä kaikilla sosiaalihuollon ammattihenkilöillä on iso vastuu siitä, miten me puhumme työstämme.” – Näen, että olemme vastuussa asiakkaillemme. Huipputyyppejä kaikki, Immonen ajatteli heistä. Toinen merkittävä käännekohta someuralla oli toissatalvi, jolloin Immonen aloitti nykyisessä työssään Itäkadun perhekeskuksessa. Näin minä ajattelen, ja tämä ajatus on yksi mun peruslähtökohtani siinä, miten teen tätä työtä. Kohtalokkaat voileivät Hannaleena Immosesta teki suositun eräs voileipäaiheinen somepäivitys. Mutta sen hän on huomannut, että ihmisiä kiinnostaa arkinen hyvä. Immonen tajusi kuvitelleensa, että uusi työ olisi raskasta vääntöä aamusta iltaan. – Ymmärsin aika nopeasti, että minulla oli ollut väärä kuva suunnitelmallisesta lastensuojelutyöstä. Kyllä hänkin tietää, että sosiaalityöntekijöitä on liian vähän ja että ihmisten vaihtuvuus on suurta. Puhelimeni meni tilttiin, koska sain niin paljon ilmoituksia. Hän kuvasi katuja ja niiltä löytämiään merkkejä erilaisista sosiaalisista ilmiöistä – tupakantumppeja, rytättyjä pahvisia kahvimukeja, istumapainaumia lumisella puistonpenkillä, parittomia kenkiä – ja pohti samalla ääneen, että elämässä voi päätyä autettavan tai auttajan rooliin. Näitä kysymyksiä Immonen haastaa miettimään. – En usko yksipuoliseen epäkohtien vyöryttämiseen. Oli koulunpäättäjäisperjantai vuonna 2022, ja Immonen oli valmistautumassa sosiaalija kriisipäivystyksen keikkavuoroonsa. Mutta eikö suuren yleisön kuuluisi saada tietää myös se, missä kaikessa lastensuojelussa onnistutaan. Vanhemmat olivat tosi sitoutuneita työskentelyyn. Hän päätti jakaa Twitterissä muiston eräästä vuosien takaisesta tilanteesta, jossa nuori lähti päättäjäisbileistä ajoissa kotiin, koska tiesi, että häntä odottaisivat siellä äidin laittamat voileivät. Hannaleena Immosen yöpöydällä on aina post-it-lappuja sen varalta, että hän saa idean. Herättyään aamuyöllä hän veti toppahousut yöpuvun päälle ja lähti siltä istumalta toteuttamaan videotaan Kallion Piritorin (oik. 8 LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 LM7_s6-9_HannaImmonen.indd 8 LM7_s6-9_HannaImmonen.indd 8 19.10.2023 7.09 19.10.2023 7.09. Hän tunsi haluavansa muuttaa ihmisten käsityksiä lastensuojelusta. Koskaan ei voi tietää, miten se menee. Nyt hän huomasikin, että yleisvire olikin yhteistyön tekeminen. – Reaktio oli mieletön. Se sai yhteensä noin 270 000 näyttökertaa. Sosiaalityö on rinnalla kulkemista ”Suorittaminen on vihonviimeinen asia, minkä voi yhdistää tähän hienoon vuorovaikutustyöhön. Jos sillä olisi saatu korjattua niin sanottu rikkinäinen lastensuojelu, asia olisi jo tapahtunut – niin paljon negatiivista puhetta on ollut. Helsingin Vaasanaukio) liepeille. Siksi ajattelen, että nyt kannattaisi kokeilla jotain muuta. Yhtenä yönä viime maaliskuussa hän suunnitteli videon someensa
Haapala ja Jokela saivat syyskuussa valtion tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Immonen sanoo, että hänestä sosiaalityö on rinnalla kulkemista. Hänestä se todistaa myös sitä, että viranomaiset ovat helposti lähestyttäviä. Immoselle on kunnia-asia vastata jokaiseen saamaansa viestiin. Leijonanosan haukkaa muiden seuraaminen ja viesteihin vastaaminen. Lastensuojelun Keskusliitto myönsi palkinnon Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä® lokakuussa Logomossa, Turussa. > www.lskl.fi Jos en tekisi sosiaalityötä, olisin monta lapsen halausta köyhempi. Sama läsnäolon periaate on voimassa myös omassa viestinnässä työpäivien aikana. Vähintäänkin kirjoitan, että palaan asiaan. Se on minusta reilua. Palkinnon saaja voi olla lastensuojelun asiakkaana ollut tai oleva nuori tai vanhempi tai lastensuojelun ammattilainen. Sen sijaan hän viestii vanhemmille arvostavansa heitä, ja näkee selvästi heidän ja lapsen välisen rakkauden. Vastaus jokaiseen viestiin Hannaleena Immonen on huomannut, ettei somessa voi olla vain puolittain. Silloin hän vastaa, että pikemminkin asia on toisin päin: kirjoittaminen auttaa työssä jaksamisessa. Moni haluaa kertoa esimerkiksi omista kokemuksistaan lastensuojelun asiakkaana. Se myönnetään henkilölle tai tiimille, joka viestii lastensuojelusta raikkaasti, inhimillisesti ja mielikuvia uudistaen ja lisää viestinnän keinoin ymmärrystä lastensuojelusta. Vuonna 2021 palkinnon saivat TikTok-sossut eli Maija Haapala ja Camilla Jokela. Sillä ei ole merkitystä, kirjoittaako ihminen hänelle omalla nimellään vai nimimerkillä. Musta tuntuu, että pystyn hengittämään paremmin. Someen budjetoiduista tunneista varsinainen postaaminen vie vain vähän aikaa. > Kursivoidut lainaukset ovat Hannaleena Immosen twiittejä. Kollegat kysyvät usein, palautuuko Immonen työstään, kun miettii päivän asioita aina myös iltaisin. – Saan ihania yksityisviestejä ihmisiltä. – Jos saan viestin esimerkiksi nuorelta tai vanhemmalta, vastaan mahdollisimman pian. Immoselta saa aina nopeasti vastauksen. He kuvaavat TikTokissa tilillään @Sossut raikkaasti, avoimesti ja ennakkoluuloja hälventäen sitä, mitä lastensuojelu tekee ja antavat kasvot heille, jotka sitä tekevät. LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 9 LM7_s6-9_HannaImmonen.indd 9 LM7_s6-9_HannaImmonen.indd 9 20.10.2023 13.48 20.10.2023 13.48. Jos haluaa säilyttää näkyvyyden, jonka on jo saavuttanut (Immosella on tällä hetkellä yli 5 400 seuraajaa), pitää olla aktiivinen ja hyväksyä se, että työ ottaa oman aikansa. – Mulle tulee aina hirvittävän puhdistunut olo, kun saan sanottua sen, minkä halusin. Hän ei koskaan ajattele asiakkaistaan, että ”mulle ei voisi käydä noin”. Silloin asiakas tietää, että olen rekisteröinyt hänen asiansa, vaikka minulla juuri siinä kohtaa olisi kiire. Tänä vuonna painotettiin erityisesti tekoja, jotka auttavat saamaan lasten, nuorten ja perheiden äänen kuuluviin ja lisäävän näin heidän vaikutusmahdollisuuksiaan. Hieno palkinto L astensuojelun viestinnällinen teko -palkinnon tarkoituksena on kannustaa lastensuojelun asiakkaita ja ammattilaisia viestimään lastensuojelusta avoimesti. Hän käyttää päivässä ammatilliseen someen aamulla noin tunnin ja illalla muutaman tunnin ja pitää yhden päivän viikossa vapaata
Masennuskausina hän lamaantui, mutta vauhtivaiheissa osteli kymppitonnien edestä 10 LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 LM7_s10-13_JuskaSalminen.indd 10 LM7_s10-13_JuskaSalminen.indd 10 19.10.2023 7.14 19.10.2023 7.14. Opiskelun ohella hän keikkaili kosketinsoittajana Mary-Ann-yhtyeessä. perhe Pitkä tie ISÄKSI Kouvolalainen Juska Salminen kävi huipulla HIM-yhtyeen kosketinsoittajana, mutta merkitys elämään löytyi jostakin aivan muualta. Ravintola-alan opiskelijaksi hän päätyi työskenneltyään jonkin aikaa baarimikkona. Unelma oli muuttunut kiroukseksi. TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT MARJA SEPPÄLÄ L apsuus Kouvolan Kankaronmäessä oli 1980-luvulla huoletonta. Juska puolestaan haaveili Matti Nykäsen urasta saatuaan tämän nimikirjoituksen. Juska Salminen luki lentokoneessa aikakauslehteä, jonka eräässä kuvassa pöydän ympärillä istui iloisia ihmisiä. Lukiossa Salminen soitti kosketinsoittimia korvakuulolta ja lauloi punk-henkisessä The Swampies-bändissä. Ensimmäinen vuosi HIM in jälkeen kului vakavan masennuksen lamaannuttamana, ja sitten hän pääsi siviilipalvelukseen helsinkiläiseen nuorisokulttuurikeskus Gloriaan. 20-vuotiaana Salminen pääsi suuresti ihailemansa HIMin kosketinsoittajaksi – juuri kun yhtyeen nousukiito huipulle alkoi. Hän alkoi jättäytyä pois yhtyeen treeneistä ja lopulta erosi. Esikuvina siellä hääri Suomen eturivin muusikoita Nightwishin Marco Hietalasta l ähtien. PikkuJuska pelasi jalkapalloa ja kävi pianotunneilla. Hän havahtui tunteeseen, että elämästä oli kadonnut hauskuus. Isä rohkaisi, että se tulee kääntymään voitoksi. Isä oli mestaruustason lentopalloilija, mutta tuki poikansa jalkapalloharrastusta ja osallistui turnauksiin. Mieluummin hän olisi viettänyt aikaa ystävien kanssa. Vanhemmat olivat opettajia. Sillä hetkellä Salmisen oli vaikea uskoa, mutta sanat tallentuivat mieleen. Hiihtämisestä hän ei pitänyt, mutta äiti keksi palkita hiihdosta pikkuleluilla. Isän into seurata urheilua tarttui. Kaksi vuotta yhtäjaksoista keikkailua vaati veronsa. Salmisella diagnosoitiin kaksisuuntainen mielialahäiriö. Ne olivat mukavia yhteisiä hetkiä
Kotimatkalla itkin autossa ilosta. Vaimonsa Evin Juska Salminen tapasi yhteisten tuttujen kautta kymmenisen vuotta sitten. Lapsista he alkoivat haaveilla muutaman vuoden yhdessäolon jälkeen. Työ television chat-juontajana piristi ja johdatti medianomiopintoihin. Aikuisen läsnäolo on nuorille äärettömän tärkeää. Elämäni sai merkityksen, kuten isä oli ennustanut. Salminen palasi Kouvolaan. Aluksi nuoret testaavat aikuista, sitten alkaa tutustuminen ja luottamuksen rakentaminen. äänentoistolaitteita ja yhteys läheisiin katosi. Muutama vuosi sitten Salminen alkoi työskennellä lastensuojelussa, psyykkisesti oireilevien lasten kanssa. Kolme vuotta kului työttömänä tuijotellessa ”lasinpohjaa”. – He kuuntelivat ihan hiljaa. Ei tarvitse lähteä huvipuistoon, vaan pikkujutut riittävät. Tärkeä käännekohta oli vierailu Sippolan koulukodin leirillä, johon Salminen oli pyydetty kertomaan nuorille tarinansa HIMin matkassa. Jälkikäteen tempaukset hävettivät. Samoihin aikoihin hän pääsi töihin Kouvolan nuorisopalveluihin, jossa muun muassa ohjasi Rock Academya, joka koulii nuorista soittajanaluista ammattilaisia ja toimii usealla paikkakunnalla. – Tajusin, kuinka vähällä voi rakentaa toimivan arjen. Salminen suuntautui nuorisotyöhön: teki opettajan sijaisuuksia yläkoulussa ja alkoi opiskella yhteisöpedagogiksi. Itse muusikkona kulkemaani reittiäkään en hänelle toivoisi”, Juska Salminen naurahtaa ja kertoo, että lastenmusiikkikeikoille hän aikoo poikaansa viedä. LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 11 ›› LM7_s10-13_JuskaSalminen.indd 11 LM7_s10-13_JuskaSalminen.indd 11 19.10.2023 7.14 19.10.2023 7.14. Kun ”Vaikka olen kova lätkäfani, en suunnittele pojalle jääkiekkoilijan uraa
– Ensimmäinen kikatus oli pysäyttävä hetki. Salminen myöntää, että lapsettomuus voi koetella parisuhteen lisäksi myös miehuutta ja itsetuntoa. Salmiset päättivät, että viides hoitokerta saisi luvan olla viimeinen. Ihme varmistui ultraäänessä, kun vauvan sydänäänet kuuluivat elinvoimaisina. Niin voimavarat, toivo kuin rahatkin alkoivat olla lopussa. aikuinen ansaitsee nuoren kunnioituksen, nuori ymmärtää, että rajoitukset ovat hänen omaksi parhaakseen – On epäreilua, että sijoitetut lapset joutuvat olemaan aikuisia jo lapsina. Hetki oli taianomainen. Silti en välillä saanut otetta hänen yksinäisyydestään, ja se tuntui pahalta. Ei siksi, että heillä olisi ollut ongelmia vaan käsitelläkseen lapsettomuutta. Salminen ymmärsi pian, ettei lapsia saada noin vain. Alkion istutuksen jälkeen he tekivät aina yhdessä jotakin kivaa: kävivät vohveliOn epäreilua, että sijoitetut lapset joutuvat olemaan aikuisia jo lapsina. Menetyksen pelko vaani kuitenkin taustalla raskauden ajan. Juska Salminen oletti, että oman lapsen saaminen onnistuisi heti, kun vain päättäisi. Salmisten poikavauva syntyi onnellisesti marraskuussa 2022. Parta kutittaa herkkää jalkapohjaa ja kirvoittaa kikatuksen. Juska ja Evi Salminen kävivät pariterapiassa. Vaikeinta oli kohdata vaimon tuska. Kotona valkeni, mitä varten ne kaikki tarvikkeet oli hankittu. – Piti vain luottaa ammattilaisiin ja elettävä eteenpäin. Tuli tunne, että pystyn tähän. kahvilassa tai yöpyivät hotellissa. Oli nöyrryttävä. Heistä hioutui tiimi, joka kesti myös kolhut. Koettelemusten ansiosta kasvoin henkisesti ja tunsin tekeväni työni nuorten auttajana paremmin. Salminen kantaa hieman syyllisyydentunteita siitä, ettei pysynyt täysin matkassa vaimonsa ”pesänrakennuspuuhissa”. Kouvolan Kuusankosken omakotitalon lastenhuone oli jo odotellutkin vauvan saapumista: sänky pehmustettuine reunoineen ja pehmopupuineen, hoitopöytä ja vaippapaketit. Miehille oli tehty mahdollisimman mukavat olosuhteet, jotta suorituksen sai hoidettua. – Olin aluksi ihan pihalla synnytyssairaalan perhehuoneessa, mutta pian kuitenkin sain vaipanvaihdon ja vauvaotteet haltuun. Jokainen hedelmöityshoitokertahan voi maksaa tuhansia euroja. Niin ei kuitenkaan käynyt. Jossakin vaiheessa Salminen hyväksyi, että lapsettomuus on osa hänen elämäänsä. Alkoi seitsemän vuoden myllytys lapsettomuushoidoissa, joissa toivo romahti menetyksen suruun yhä uudelleen. Nyt kotitesti näytti positiivista. Ei ollut esimerkiksi pakko olla onnellinen niiden puolesta, jotka saavat lapsen. Sen jälkeen oli vielä jännitettävä, pysyykö raskaus. – Auttoi kun tiesin, miten käsitellä tunteita ja mitä on oikeutettua tuntea. Isyyttä on takana jo vuosi, ja pikkuvesseli kehittyy kovaa vauhtia. – Tehtäväni oli osua purkkiin. Automatkat hedelmöitysklinikalle antoivat hyvää aikaa puhua kaikesta. Miehen kehollinen kokemus on kuitenkin erilainen: kehoon ei istuteta mitään, eikä tarvitse piikittää itseään. 12 LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 LM7_s10-13_JuskaSalminen.indd 12 LM7_s10-13_JuskaSalminen.indd 12 19.10.2023 7.14 19.10.2023 7.14. Juska Salminen saa sosiaalisen median kautta viestejä entisiltä ohjattaviltaan, mikä lämmittää sydäntä. – Olin päättänyt olla tammi: horjumaton. Kieltämättä oli onnistumisen paineita. Käärijän musiikki riemastutti keväällä poikaa, joka hytkyy ja kiljahtelee teknomusiikin tahtiin. Yhdellä klinikalla miesten operaatiohuoneessa oli nuottiteline, toisessa huone oli violetin sävyinen. Itkin vain iloisten uutisten äärellä
Syy Salmisten lapsettomuuteen ei selvinnyt koskaan. Päivätyössään hän on lastensuojeluyksikkö Nuorten Väylän kehitysja markkinointivastaava. Talvella pukeminen oli kovaa hommaa varsinkin alussa, ja olen tajunnut, että vaimo on melkoinen tyyppi, kun jaksaa. Vauva-arki voi välillä myös koetella: nälkä voi yllättää vauvan voimallisesti mihin vuorokauden aikaan tahansa ja hampaiden puhkeaminen sattuu. Puheet lapsentekotalkoista suututtavat. Kotiäidit tekevät sankarihommia. Hän pyörittää media-alan yritystä ja tekee luentokeikkoja. – En voi olla niin itsekäs, että teen illat ja viikonloputkin töitä. LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 13 LM7_s10-13_JuskaSalminen.indd 13 LM7_s10-13_JuskaSalminen.indd 13 19.10.2023 7.14 19.10.2023 7.14. – Puheet lapsentekotalkoista suututtavat. Ja hyvin Juska Salminen on voinut: kaksisuuntainen mielialahäiriö ei ole oireillut kymmeneen vuoteen. Pitääkseen omasta ja perheensä hyvinvoinnista kiinni Juska Salminen on rajoittanut töiden tunkeutumista kotiin – niin yrittäjä kuin työnsä ohella onkin. Hän haluaa kertoa tahattomasta lapsettomuudesta oman kokemuksensa kautta miesnäkökulmasta. Yksin vauvasta vastuussa ollessaan hän on kuitenkin huomannut, miten pitkältä kolmekin tuntia voi tuntua. Viime keväänä Juska Salminen valittiin tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio Simpukka ry:n hallitukseen. Väsymyksestä tuli valtava syyllisyys ja pelkoreaktio ja sanoin vaimolle, että minun on levättävä hetki. Ajattelin, etten saa tuntea näin. Kyllä tässä talkoita on tehty! Onko kauan kaivatun onnen keskellä lupa tuntea väsymystä. – Kotiäidit tekevät sankarihommia. Vaimo ja poika ansaitsevat sen, että iskä on myös kotona. Lapsi voi parhaiten, kun vanhemmat voivat hyvin. Kyllä tässä talkoita on tehty! n Hembo-kissa kuuluu Salmisen elämän tärkeisiin asioihin. Hän toivoo kaikilta hienotunteisuutta sanavalintoihin. – Kerran loppui energia ja alkoi itkettää. On opittava sanomaan ei ja skarpattava, jotta näen pojan kehitysvaiheet. Näitä riittämättömyydentunteita tulee ja menee
Juuri 100 vuotta täyttäneen Suomen vanhimman, edelleen toiminnassa olevan Jussilan lelutehtaan taivalta juhlistetaan Espoossa Museo Leikis sä kesään 2024 asti. Peruskokoelman muotouduttua Jussilan kanssa tehtiin sopimus lelujen joukkovalmistuksesta tilausten perusteella, ja leikkikaluja levisi tuhansittain lastentarhoihin, neuvoloihin, lastenkoteihin ja -sairaaloihin. Aina nähdessään Oy Juho Jus silan lelutehtaan valmistaman Hakka-lelun alkaa sisareni kuulla korvissaan paukkeen, joka syntyi hänen leikki-ikäistensä takoessa antaumuksella pikkuvasaralla puutappeja alas yhä uudelleen ja uudelleen. Nuoret tarvitsevat tietoa ja taitoja, miten yksinäisyyttä voi vähentää. Lasten serkkujen perheeltä perintönä saatu lelu oli kovassa käytössä ja lasten suuri ilo – joskin vanhemmat pitelivät välillä korviaan. Yksi syy, miksi Jussilan puulelut tulivat tutuiksi niin monille lapsille ja perheille ympäri maan, oli yhtiön 1950-luvun alussa alkanut yhteistyö Lastensuojelun Keskusliiton kanssa. Keskusliitto julkaisi vuonna 1951 kirjasen Leikkikaluja laitoksiin. Viikoittain yksinäisyyttä kokee lähes 37 % alle 30-vuotiaista. Tutuiksi tulivat mm. Maksuttoman keskusteluavun tukena käytetään Yksinäisyyden omahoito -opasta, joka on ladattavissa verkosta. Ylivoimaisesti suurin osa esitellyistä ”pedagogisesti oikeista” leluista oli Jussilan puusta valmistamia. Keskeisiksi syiksi omaan yksinäisyyteen kerrotaan sosiaalinen ahdistus, ujous ja masennus, selviää Allianssin ja MTV Uutisten teettämästä kyselystä. Tätä silmällä pitäen Helsinki Missio on aloittanut suomenkielisen palvelun rinnalla ruotsinkielisen yksinäisyyden keskusteluavun 18–29-vuotiaille nuorille. Jukkakuu tiot, rakennuspalikkasarjat, Ka na – ja myös Hakka. M O ST PH O TO S 14 LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 LM7_s14-17_Tulva.indd 14 LM7_s14-17_Tulva.indd 14 19.10.2023 7.26 19.10.2023 7.26. Lähes joka viides kyselyyn vastanneista runsaasta 1 300 nuoresta kokee yksinäisyyttä päivittäin. ylävinjetti tietotulva | KOONNUT ULLA OJALA KYLILLÄ KUULTUAI Leikittiinkö teillä PUULELUILLA. ULLA OJALA O Y JU H O JU SS IL A YKSINÄISYYSI APUA NUORILLE Koronapandemia lisäsi nuorten yksinäisyyttä, mutta osalle heistä yksinäisyys jäi osaksi elämää normaaliolojen palattuakin
Näin on 81 %:lla 15–19-vuotiaista tytöistä ja 84 %:lla pojista. THL:n mukaan ylipainon yleisyys oli 2–6-vuotiaiden ja 7–12-vuotiaiden ikäryhmissä vuonna 2022 noin prosentin ja 13–16-vuotiaiden ikäryhmissä hieman alle prosentin matalampi kuin vuotta aiemmin. ”Vaikka olisin erilainen, outo, herkkä, epätäydellinen, olen erityinen, arvokas, tärkeä.” NUOREN MIELIPIDE LOISTO ZINESSÄ, JOKA ON NUORTEN PÄIVÄN 2023 TYÖPAJASSA TUOTETTU PIENLEHTI. LASTENSUOJELUPÄIVÄT I RAVISTELEVA PUHEENVUORO Jos joku ravisteli Valtakunnallisten lastensuojelupäivien ® kuulijakuntaa, niin nuori kokemusasiantuntija Milo Rantala. siitä, millaisia ”oikeanlaiset” kiinnostuksen kohteet olivat sijaishuollon ammattilaisten mielestä. LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 15 ›› ›› LM7_s14-17_Tulva.indd 15 LM7_s14-17_Tulva.indd 15 19.10.2023 7.26 19.10.2023 7.26. Tulos saa kysymään, mikä ohjaa tämän ikäisten tyttöjen harrastamista. Harrastamisen Suomen malli aut taa lapsia löytämään mieleisen harrastuksen itselleen. 18! LÄKSYAPUAI Tarpeellinen palvelu Lapset tai nuoret ovat saaneet Läk syApuu-chatista tukea koulutyöhön yli 2 000 kertaa sen ensimmäisen toimintavuoden aikana. Chatissa on myös mahdollisuus puhua koulupäivän herättämistä tunteista. Alkuun SOSLapsikylän kehittämän palvelun kohderyhmänä olivat 4.–9.-luokkalaiset, mutta digitaalista apua annetaan nyt myös nuoremmille lasten toivomusten pohjalta. Kun lastensuojelun asiakkailta kysyttiin, mistä hyvä lastensuojelu koostuu, he vastasivat mm. > Lue mallista lisää s. – Se ei ollut itselleni välttämättä parasta nuoruutta, mutta sitä kunnioitettiin ja toivottiin ja sain sen avulla omaa tahtoani läpi – mikä tietysti oli väärin. Rantalan mukaan hänen lukemisharrastustaan ja ajanviettoaan kahviloissa tai koulupäivän jälkeen koululla katsottiin hyvällä. Hän kertoi omakohtaisia kokemuksiaan lastensuojelun sijaishuollosta, mm. REKISTERISEURANTAI YLIPAINO VÄHENEE On hyvä uutinen, että lasten ja nuorten ylipainon kasvu on jatkanut hienoista vähenemistään. Lasten ja nuorten vapaaaika tutkimuksessa 2022 kiinnitetään kuitenkin huomiota siihen, että 7–9-vuotiaista tytöistä vain 54 % kertoo mieluisimman ja eniten aikaa vievän harrastuksen olevan sama. Suurimmalla osalla suomalaislapsista mieluisin harrastus on samalla se eniten aikaa vievä. näin: l avun oikea-aikaisuus l yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ja joustavuus l osallisuus prosessissa l tiedon saaminen l resurssit. TUTKIMUSI Mistä mieleinen HARRASTUS. RAPORTTII Millaista on HYVÄ LASTENSUOJELU. 2–16-VUOTIAISTA POJISTA 27 % OLI YLIPAINOISIA VUONNA 2022. Raportti Asiakkaiden ääni lasten suojelun lainsäädännön kokonais uudistuksessa löytyy verkosta. Eniten apua tarvitaan matematiikassa, luetun ymmärtämisessä ja ongelmanratkaisussa. Rantalan arvion mukaan sijaishuoltopaikassa ei aina osattu arvostaa erilaisuutta ja erilaisia kulttuurisia käytänteitä
> Lue lisää lapsiperheköyhyydestä s. asti ja Lapualla Pohjanmaan Valokuvakeskus POVAssa 29.11.2023–13.1.2024. Lapsija perhejärjestöt ovat esittäneet kannanotossaan olevansa erittäin huolissaan lapsiperheköyhyyden lisääntymisestä syksyn talousarviopäätösten myötä. Esim. Tästä kertoo esimerkiksi valokuva Okko ja Lasse olohuoneessa. LI N D A VA RO M A 16 LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 LM7_s14-17_Tulva.indd 16 LM7_s14-17_Tulva.indd 16 19.10.2023 7.26 19.10.2023 7.26. Noin 13 % nuorten mielenterveyshäiriöistä voitaisiin poistaa, jos lapsiperheköyhyys poistettaisiin. vanhempien avioero tai vanhemman kuolema ei ole laisinkaan niin suuri riski, sanoi Itlan tutkimusprofessori Tiina Riskikari Valta kunnallisilla lastensuojelupäivillä ® Turussa. 36! 25 % HEISTÄ, JOIDEN LAPSUUDEN PERHE ON SAANUT TOIMEENTULOTUKEA VÄHINTÄÄN 4 VUOTTA, ON TYÖELÄMÄN ULKOPUOLELLA. Jos haluat ilahduttaa isääsi tai puolisoasi viemällä hänet isäaiheiseen valokuvanäyttelyyn, se onnistuu Lappeenrannassa ja Lapualla. Näyttely on esillä sopivasti isänpäivän tienoilla Lappeenrannassa Taidekeskus Idässä 10.11. Toisaalta hänen omien lastensa suhdetta hyvin läsnä olevaan isään. tietotulva ”Usko ja luota nuoriin! On helpompi kertoa vaikeista asioista, jos olet tuttu ja turvallinen.” OTE NUOREN KIRJOITTAMASTA PÄÄTTÄJIEN JA AMMATTILAISTEN MUISTILISTASTA NUORTEN PÄIVÄSSÄ TUOTETUSTA LOISTO ZINESTÄ ELI PIENLEHDESTÄ. Myös Lastensuojelun Kes kusliiton allekirjoittamassa kannanotossa järjestöt vetoavat hallitukseen, ettei talouden tasapainoa haettaisi leikkaamalla suunnitellulla tavalla lasten hyvinvoinnista. Yhtäältä hänen oman isänsä äkillistä poismenoa seurannutta hämmennystä esineiden ja tyhjiksi jääneiden tilojen kautta. Valokuvataiteilija Linda Varoma tarkastelee kuvissaan isyyttä kahdesta näkökulmasta. LASTENSUOJELUPÄIVÄTI LAPSIPERHEKÖYHYYS lisää mielenterveyshäiriön riskiä Lapsiperheköyhyyttä kannattaisi kaikin tavoin pyrkiä vähentämään. – Vanhempien toimeentulotukiasiakkuus on merkittävin riskitekijä nuorten mielenterveysdiagnooseille
Esitys on siis riippumaton katsojakunnan äidinkielestä tai kielitaidosta, sanoo tuotantoja viestintävastaava Turkka Saarikoski Jyväskylän kaupunginteatterista. Esitys pohjautuu ohjaaja Suvi Salomaan haastattelemien nuorten, koulupsykologin ja erityisopettajan kokemuksiin aiheesta. RI KU SU O N IO LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 17 LM7_s14-17_Tulva.indd 17 LM7_s14-17_Tulva.indd 17 19.10.2023 7.26 19.10.2023 7.26. Ruotsissa lapsista 15 % kertoi aikuisten kohdistaneen heihin henkistä väkivaltaa. Lastensuojelun Keskus liiton kokoaman kansalaisyhteiskunnan näkemyksiä valottavan ns. Suomen tulee myös edistää lasten yhdenvertaisuutta ja ryhtyä toimiin, jotka vähentävät lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa mukaan lukien seksuaalista riistoa ja hyväksikäyttöä. perheestään erillään elävät lapset, vammaiset lapset sekä turvapaikanhakija-, pakolaisja maahanmuuttajalapset. Esim. – Naamioteatterin vahvuus on siinä, että sen avulla vapaudutaan puhutun kielen rajoitteista. Tällaisia lapsia ovat mm. Suomessa lapset kokevat henkistä väkivaltaa kaksi tai jopa kolme kertaa enemmän kuin lapset Ruotsissa. > helminauha.info NAAMIOTEATTERII Nuorten kokemukset NÄYTTÄMÖLLÄ Jyväskylän kaupunginteatterissa esitettävä Näkymätön kertoo nuorten arjesta ja heidän jaksamisestaan siinä. BLOGII Miksi henkinen väkivalta on SUOMESSA YLEISEMPÄÄ kuin Ruotsissa. rinnakkaisraportin perusteella suosituksia ja huomautuksia, jotta lapsen oikeudet toteutuisivat paremmin. Tuloksia verratessa kävi myös ilmi, että Suomessa tarvitaan tarkempaa tietoa lasten kokemasta väkivallasta – erityisesti laiminlyönnistä – jotta väkivaltaa voidaan tunnistaa entistä paremmin. Hankevastaava Jenni Huhtala haastattelee kuudessa jaksossa yhteensä yhdeksää vierasta. Sen toteutumista seuraa YK:n lapsen oikeuksien komitea, joka antaa valtion maaraporttien ja mm. YK:n lapsen oikeuksien sopimus on ollut voimassa Suomessa vuodesta 1991. Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä ® komitean suosituksia esitellyt Keskusliiton vaikuttamistyön ja kehittämisen johtaja Oona Ylönen painotti suositusten sitovan suomalaisia päätöksentekijöitä, joiden on otettava huomioon sopimus ja komitean suositukset. PODCASTI TIETOA lahjasoluteemoista Suomen ensimmäinen lahjasoluteemoja käsittelevä Helminau ha-podcast on nähnyt päivänvalon. toisessa jaksossa vieraana on kaksi lahjasoluhoidoilla alkunsa saanutta aikuista. Masked Companyn toteuttama näytelmä pureutuu aiheeseen Suomessa harvemmin nähdyn naamioteatterin keinoin. Suomessa lapset kertovat kokevansa enemmän väkivaltaa kuin Ruotsissa. THL:n blogissa on vertailtu ruotsalaistutkimuksen tuloksia perheväkivallan osalta Suomessa tehtyyn lapsiuhritutkimukseen. Komitean kesäkuussa 2023 antamissa suosituksissa korostuu huoli haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten oikeuksien toteutumisesta. LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUSI KIIREELLISTÄ PARANNETTAVAA lapsen oikeuksissa YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan Suomen on ryhdyttävä kiireellisiin toimenpiteisiin kuudessa asiassa lapsen oikeuksien toteutumiseksi. Myös lapsiin kohdistuvaan lainkäyttöön tulee kiinnittää huomiota. He kertovat, miltä tuntui aikuisena vastaanottaa tieto siitä, että on saanut alkunsa lahjasoluhoitojen avulla ja miksi heidän mielestään olisi tärkeää, että lahjasolutaustasta olisi tiennyt lapsesta saakka. Lapsiuhritutkimuksessa 9.-luokkalaisista 48 % vastasi kokeneensa henkistä väkivaltaa perheessään
koulu KAIKKI harrastamaan! Nousiaisten kunnassa on saatu suuri joukko alaja yläkoululaisia harrastamaan. ULLA OJALA | KUVAT PASI LEINO 18 LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 LM7_s18-23_HarrastamisenSuomenMalli.indd 18 LM7_s18-23_HarrastamisenSuomenMalli.indd 18 19.10.2023 9.06 19.10.2023 9.06. Kunnassa toimii harrastusetsivä, joka ohjaa ryhmiä sekä auttaa lapsia ja nuoria löytämään mieleistä tekemistä
Yleensä niin koneen täyttöön kuin roskien vientiinkin löytyy vapaaehtoisia. Välipalaleipurien harrastusryhmä oli tehnyt edelliskerralla itse jäätelöä. LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 19 ›› LM7_s18-23_HarrastamisenSuomenMalli.indd 19 LM7_s18-23_HarrastamisenSuomenMalli.indd 19 19.10.2023 9.06 19.10.2023 9.06. Tiskikoneen täyttö sujuu Iitalta ja Annalta. Eino Aholainen ja Anna Mahkonen (oik.) odottavat vesi kielellä Iita Kolhilta jätskimaistiaisia kulhoihin, jotka he itse hakivat opetuskeittiön kaapeista
Hän itse pyrkii olemaan joka päivä puoli tuntia kyykyssä pienissä erissä. Harrastusetsivä Jarno Sainio puhuu liikkumisen ja liikkuvuuden tärkeydestä. ”Liikettä voi alussa helpottaa laittamalla vaikka kirjoja kantapäiden alle. Tavoitteena on lätkäistä kädellä noin kolmen metrin korkeudessa seinällä olevaa sähköputkea. Sitten mennään kyykkyyn pikkuhiljaa esimerkiksi ovenkarmeista kiinni pitäen. 20 LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 20 LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 LM7_s18-23_HarrastamisenSuomenMalli.indd 20 LM7_s18-23_HarrastamisenSuomenMalli.indd 20 20.10.2023 12.21 20.10.2023 12.21. Alastulonkin pitää sujua sulavasti. Alja Lahtinen on juuri harjoitellut betonirakennelman avulla päällenousua, joka on tärkeä parkourtaito. Vähitellen keho tottuu ja kirjat voi jättää pois.” Elias Alanen (vas.) ja Kerttu Huhti kokeilevat seinäjuoksua parkouria harjoitellessaan
Harrastuslukujärjestys koostetaan kouluittain ja ikäryhmittäin lasten ja nuorten toiveiden pohjalta. Toiminnan pilottikausi alkoi 1.1.2021. > harrastamisensuomenmalli.f En osaa enkä halua vain katsoa vierestä. Parkourryhmä oli lukuvuonna 2022–23 yksi kunnan 38 harrastusryhmästä, jotka järjestettiin Harrastamisen Suomen mallin mukaisesti. Kunnat voivat hakea toiminnalle valtionavustusta, ja Nousiaisten kunta sai sitä viime lukuvuodelle 75 000 euroa. Harrastusryhmiä pidettiin jokaisella kunnan kolmella koululla koulupäivän yhteydessä koko lukuvuoden ajan. l Harrastustarjonta valitaan lasten ja nuorten toiveiden mukaan. – Nousiaisissa toivotaan jokaisen alaja yläkoululaisen löytävän itselleen mieleisen ja maksuttoman harrastuksen, sanoo nuorisotyön koordinaattori Henna Isotalo. Luvassa on seinäjuoksua, roikkumista, kiipeämistä ja ylityksiä. Siitä löytyy muun muassa leivontaa, puuhakerhoa, puukäsitöitä, kuvataidetta ja robotiikkaa sekä erilaista liikuntaa kuntonyrkkeilystä palloiluun ja skeittaukseen. Ryhmiin osallistui 1.–9.-luokilta reilut 300 lasta ja nuorta. – Näin lapset saa toimimaan yhteen jahtaamisleikissäkin, vinkkaa Sainio. l Harrastusryhmiä järjestetään kunnan oman henkilöstön, kuten opettajien voimin. l Malli on käytössä yli 90 %:ssa manner-Suomen kunnista. Mutta ensin lämmitellään kunnolla: 16 lasta hajaantuu vauhdilla eri puolille laajaa pihamaata, ja harrastusetsivä Jarno Sainio spurttaa perään. Kaikkiaan Kirkonpiirin ja Valpperin alakoulussa sekä Henrikin yhtenäiskoulussa oppilaita on 625. N ousiaisten Kirkonpiirin koululla on alkamassa 3.–5.-luokkalaisten parkourryhmä. Kun Sainio saa kiinni jonkun karkuun juoksijan, tämä alkaa auttaa saamaan kiinni loput. Koska harrastustoimijoita ja harrastuksia on perinteisesti ollut Nousiaisissa vähän, ohjaajien löytäminen on vaatinut luovuutta ja kekseliäisyyttä. Omalla esimerkillä mennään! HARRASTUSETSIVÄ JARNO SAINIO LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 21 ›› LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 21 ›› LM7_s18-23_HarrastamisenSuomenMalli.indd 21 LM7_s18-23_HarrastamisenSuomenMalli.indd 21 20.10.2023 12.21 20.10.2023 12.21. Selvitystyöllä on kuitenkin löytynyt hyviä luotsaajia ryhmille. Tälle lukuvuodelle avustusta tuli 77 000 euroa, ja harrastusryhmiä järjestetään yhtä paljon kuin aiemmin. Järjestäjinä toimivat myös urheiluseurat, kulttuuritoimijat, nuorisojärjestöt ja muut yhteisöt, joilla on osaamista lasten ja nuorten kanssa toimimisesta. JO 90 %:SSA KUNNISTA l Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia mahdollistamalla jokaiselle 1.–9.-luokkalaiselle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä
Tosin yksi ryhmäläinen laittoi vielä varmemmaksi vakuudeksi munakellonkin kertomaan, milloin äitienpäiväkakkujen pohjat ovat valmiit. Anna ja Iita jatkavat vatkaamista. 22 LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 LM7_s18-23_HarrastamisenSuomenMalli.indd 22 LM7_s18-23_HarrastamisenSuomenMalli.indd 22 19.10.2023 9.06 19.10.2023 9.06. Eino vahtii kakkupohjan paistumista hoidettuaan taikinanvatkaamisvuoronsa
Välipalaleipurien harrastusryhmässä työn alla ovat kakkupohjat. Hän on koulutukseltaan paitsi liikunnanohjaaja, myös kokki, ja vuodet rakennusalan töissä opettivat käteväksi puutöissä. Kahden vuoden toiminnan jälkeen Sainio sanoo olevansa jo sen verran tuttu kasvo kaikilla kouluilla, että nuoret alkavat uskaltaa ottaa kontaktia. Oppilailta kysellessä ohjaajan persoona nousee esille tärkeänä ryhmän valintakriteerinä . Täällä lapsilla on hauskaa, ja heidät otetaan jo pienestä pitäen mukaan kaikkeen, mitä tehdään keittiössä. Leevi Granberg on samoilla linjoilla: – Parkour on niin kivaa, koska Jarno on niin hyvä tyyppi! Jarno Sainio tekee tiivistä yhteistyötä oppilashuollon ja opettajien kanssa. Tärkeätä on se, että me aikuiset olemme aina kaikissa ryhmissä mukana tekemässä. – Eiiii, vastaavat Iita Kolhi, Anna Mahkonen ja Eino Aholainen. Viime lukuvuodelle määrä nousi jo viiteenkymmeneen. Esimerkiksi Henrikin koululla on suunnistettu ja pelattu sisällä pallopelejä. Nousiaisissa on panostettu harrastusetsivään, jonka työpanos on nähty tärkeänä ja jonka toimi on vakinaistettu. – Täällä lapsilla on hauskaa, ja heidät otetaan jo pienestä pitäen mukaan kaikkeen, mitä tehdään keittiössä. Aika on ratkaiseva tekijä harrastustoiminnan kehittämisessä. Uinti on laji, jota toivotaan paljon, mutta se on mahdoton toteuttaa, kun allastiloja ei ole. Henrikin yhtenäiskoulun 1.ja 2.-luokkalaiset ovat tehneet kuluneen lukuvuoden aikana myös myös lämpimiä voileipiä, mustikkamuffineita, nakkipiiloja ja omenakaurapaistosta. Ja toden totta: lapset leipovat Koivusen ja apuohjaaja Heli Laineen ohjauksessa yhteisvoimin kakkupohjia sokerin ja jauhojen mittauksesta ja munien rikkomisesta aina taikinan vatkaamiseen asti. Lasten mielestä harrastukseen sitoutumisessa on erityisen tärkeää vuorovaikutus ja aito yhteys ohjaajan kanssa. Nuorten kanssa juttelu ja käytettävissä oleminen on tärkeää, sillä kaikki eivät ole heti valmiita lähtemään mukaan. En osaa enkä halua vain katsoa vierestä. Unelma on myös järjestää Nouste Areenalle harrastusmessut, joilla eri lajien edustajat esittelisivät omaa lajiaan. Lisäksi ykkösja kakkosluokkalaiset oppivat tuntemaan toisensa ja tulevat kavereiksi, kuvailee ohjaaja Emilia Koivunen. Mieluisa ja maksuton harrastus vaikuttaa raportin mukaan myönteisesti lasten yhdenvertaisuuteen ja koulujen arkeen. – Glukoosisiirapin puristaminen taisi kyllä olla hankala kohta, muistelee Koivunen. – Koko ammattitaito on otettu hyötykäyttöön: Ohjaan parkourryhmän lisäksi muitakin liikuntakerhoja sekä puukäsitöitä ja kokkausryhmiä, kertoo Sainio. Hän vahvistaa, että ohjaajan läsnäolo ja oppilaiden aito kohtaaminen on kaikkein tärkeintä. Alja Lahtinen sanoo parkourin olevan kivaa, koska parin tunnin aikana tehdään niin monenlaista. Harrastuksen mieluisuutta lisäsivät myös mahdollisuudet vaikuttaa sen sisältöön, tekemisen laatu, paineettomuus ja yhteisöllisyys. Parasta olisi, jos tapahtuma voitaisiin järjestää lauantaipäivänä, joka olisi lukujärjestyksessä merkitty koulupäiväksi. Sainio jalkautuu aina ennen ja jälkeen ryhmien ohjaamista välitunneille, jolloin hän on lasten ja nuorten saavutettavissa. Oliko jätskin tekeminen yhtään vaikeaa. Yläkouluikäiset ovat harrastusetsivälle haastavin ryhmä, mutta aika on auttanut tässäkin: lukuvuonna 2021–22 yläasteen ryhmissä oli mukana vain parikymmentä nuorta. Tällöin kaikki oppilaat tulisivat paikalle. Se on merkityksellistä toimintaa lapsille ja nuorille sekä huoltajille, ohjaajille ja kuntien päättäjille, todetaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) keväällä julkaistussa raportissa. Ryhmästä on helppo löytää vapaaehtoisia myös viemään roskat ulos puhumattakaan edelliskerralla itse tehdyn jäätelön maistelusta. Harrastusetsivä Jarno Sainio veti viime lukuvuonna 12 ryhmää. OHJAAJA EMILIA KOIVUNEN LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 23 LM7_s18-23_HarrastamisenSuomenMalli.indd 23 LM7_s18-23_HarrastamisenSuomenMalli.indd 23 19.10.2023 9.06 19.10.2023 9.06. n Juttu on tehty toukokuussa 2023. MYÖNTEISIÄ VAIKUTUKSIA Harrastamisen Suomen malli on lyhyessä ajassa lunastanut paikkansa. – Ja on tosi kiva tehdä, kun on niin kiva ohjaaja. Häntä kiinnostaisi päästä jatkamaan Harrastamisen Suomen mallia toisen asteen puolelle. Tämän lisäksi hän pitää joka toinen sunnuntai-ilta liikuntanuokkaria Nouste Areenalla, jossa toivoo saavansa sellaisetkin nuoret innostumaan harrastamisesta, jotka eivät ole mukana koulujen ryhmissä. Omalla esimerkillä mennään! Sainiolla on jo haaveita jatkon suhteen. – Opettajat voivat pyytää minua vetämään oikeastaan mitä vain harrastussessioita. – Perustavaa laatua oleva haaste on, että jos lapsi tai nuori on arka ja syrjäänvetäytyvä, kynnys tulla kyselemään minulta harrastusmahdollisuuksista on iso. Ryhmien ohjaaminen on harrastusetsivän työn ydintä mutta vain osa työkuvasta
Kyselyihin osallistuneiden ilmoittamia ihannelapsilukuja verrattiin syntymäkohorttien samanikäisten kesken: esim. Syntyvyys ja talous ovat näihin päiviin asti kulkeneet kehittyneissä maissa käsi kädessä. ylävinjetti TIETOA tutkittua JOTKUT EIVÄT HALUA LAINKAAN LAPSIA, JA TOISET HALUAVAT TULLA VANHEMMIKSI JO NUORINA. Ihanteena NOLLA LASTA Helsingin yliopiston tutkijat käyttivät tutkimuksensa materiaalina Väestöliiton vuosina 2007–2018 tekemien kyselytutkimusten tuloksia. Ihanteellisena pidetyn lapsiluvun keskiarvo on laskenut, mutta lasku ei johdu siitä, että lapsia haluavat haluaisivat entistä vähemmän lapsia. Peräti neljännes vuosina 1985–1994 syntyneistä miehistä ilmoitti ihanteelliseksi lapsiluvukseen pyöreän nollan. Kyselyihin osallistui 20–45-vuotiaita miehiä ja naisia viidestä syntymäkohortista vuosilta 1970–1994. 1980ja 90-luvuilla syntyneistä naisistakin lapsettomuusihanteen allekirjoitti yli viidennes. Vastaajat olivat kyselyä tehtäessä 25-vuotiaita. Myös huoli vauvan hiilijalanjäljestä vaikutti monen päätöksen taustalla. vuosien 1970–1974 kohorttiin kuuluvien 25-vuotiaiden vastauksia verrattiin myöhempien kohorttien 25-vuotiaiden vastauksiin. JO N AS W EC KS CH M IE D /U N SP LA SH 24 LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 LM7_s24-25_Tutkitut.indd 24 LM7_s24-25_Tutkitut.indd 24 19.10.2023 7.29 19.10.2023 7.29. Kriisin tai talouslaman tullen lasten ja erityisesti ensimmäisen lapsen hankintaa on lykätty, mutta sääntö ei näyttäisi olevan enää voimassa. Muutoksen syvemmät syyt eivät kuulu tutkimuksen varsinaiseen aihepiiriin, mutta kirjallisuusosassa niitäkin sivutaan. Milleniaalien arvomaailmassa painottuvat perheen sijaan itsensä kehittämiseen liittyvät asiat kuten vaihtelevat ja jatkuvat opinnot, uran rakentaminen ja matkustelu. Kymmenen vuotta vanhemmista naisista niin teki vain pari prosenttia. Parin vuosikymmenen pituinen sitoumus lasten kasvattamiseen saattaa pelottaa ja ahdistaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan lasku johtuu siitä, että yhä useampi ei halua lapsia lainkaan. Paljastui, ettei muutosta voi selittää sosioekonomisilla syillä, vaan taustalla vaikuttaa talouden heilahteluja syvällisempi kulttuurinen muutos. Ilmastonmuutos on noussut syiden listalla korkealle: nollaa lasta ihanteenaan pitävistä peräti 40 % ilmoitti, että huoli lapsen tulevaisuudesta ilmastonmuutoksen runtelemassa maailmassa vaikuttaa heidän päätökseensä ainakin jonkin verran. Myös Väestöliiton uusimmassa Perhebarometrissa nollaa lasta ihanteenaan pitävien keskeiset syyt lykätä lastenhankintaa tai luopua siitä kokonaan liittyvät elämäntyyliin. Vuosiluvut kertovat, että muutoksen airueina toimivat milleniaaleina tunnetut, 1980–90-luvuilla syntyneet ikäluokat. Tutkimusartikkeli Evidence from repeated cross-sectional surveys in Finland julkaistiin European Sociological Review -lehdessä. ANTTI VANAS S uomaisten perheasenteet ovat muuttuneet viime vuosina jyrkästi. Kymmenen vuotta aiemmin vuosina 1975–1984 syntyneistä miehistä vain muutama prosentti ihannoi täydellistä lapsettomuutta. Erityisesti naiset kokivat, että lapsen saaminen tarkoittaisi nykyisestä elämäntyylistä luopumista. Tutkimuksessa tarkasteltiin, liittyykö ihannelapsiluvun lasku vuoden 2008 talouskriisin aiheuttamaan taloudelliseen epävarmuuteen. Syynä voi olla itsensä kehittäminen ja ilmastonmuutos
Nuorten vanhempien koulutustaso oli keskimääräistä matalampi. Osallistujat olivat keskimäärin 27-vuotiaita. Valinnat muistuttivatkin usein omien vanhempien koulutusvalintoja. Murto selvittää väitöskirjassaan nuorten vanhempien kokemuksia ja yhteiskunnallista asemaa vanhemmaksi tulon, vanhemmuuden jakamisen ja kouluttautumisen näkökulmista. Virve Murron tekemät nuorina vanhemmiksi tulleiden naisten ja miesten haastattelut kertovat, kuinka arvolatautuneita nämä käsitteet ovat. Eräs nuorena äidiksi tullut nainen ilmoitti, ettei koskaan sano kenellekään lapsensa olleen vahinko, koska se vain vahvistaisi stereotyppisiä käsityksiä nuorten raskauksista. Nuoruus nähtiin resurssina: lapsen syntymähetki oli oikea niin vanhemman elämäntilanteen kuin iänkin puolesta. Tutkimuksessa hyödynnettiin kyselyn ja haastattelujen lisäksi laajoja tilastoaineistoja. Ilmassa leijuu kysymyksiä perhesuunnittelusta ja huolettomasta nuoruudesta. Toinen kertoi, ettei paljastanut edes vanhemmilleen esikoisensa olleen toivottu. M AR CI N JO ZW IA K/ U N SP LA SH Monet lasta toivoneista halusivat lapsia nuorena. Syyt matalampaan koulutukseen eivät välttämättä liittyneet lapsen tuloon, sillä nuoreksi vanhemmaksi tullaan yleensä vasta peruskoulun jälkeen, jolloin tärkeitä koulutusvalintoja on jo tehty. Tutkimukseen osallistui 308 vuosina 1978–1994 syntynyttä, alle 20-vuotiaana esikoisensa saanutta äitiä ja isää. Vastanneista vajaat 40 % selitti raskauden jatkamista vastausvaihtoehdolla ”abortti oli vakaumukseni vastainen”. Syyt jatkaa yllätyksenä tullutta raskautta kytkeytyivät usein vahvasti moraaliin ja haluun toimia vastuullisesti ja oikein. Vanhemmuuden lähtökohdat, vanhemmuuden jakaminen ja kouluttautuminen alle 20-vuotiaana esikoisensa saaneilla tarkastettiin Turun yliopistossa syyskuussa. käisyyn liittyvät syyt eivät olleet vanhemmaksi tulon kannalta tärkeitä. Nuorimmat äideistä olivat ikäisiään useammin kotona vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa, mutta ero tasaantui iän myötä. Lähes puolelle ehNUORI VANHEMMUUS rikkoo rajoja LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 25 LM7_s24-25_Tutkitut.indd 25 LM7_s24-25_Tutkitut.indd 25 19.10.2023 7.29 19.10.2023 7.29. Kyselyyn vastanneista 40 % piti ehkäisyn pettämistä tai unohtumista erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä syynä vanhemmaksi tulolle, ja 8 %:lle se oli ainoa tärkeäksi mainittu syy. Monet lasta toivoneista olivat halunneet lapsia nuorena. Osalla päätökseen vaikutti aiempi, henkisesti hyvin raskaaksi koettu raskaudenkeskeytys. Murron väitös Nuoret vanhemmat vuosituhannen vaihteen Suomessa. R eilusti alle 20-vuotiaat vanhemmat herättävät huomiota: tuntuu kuin jotakin sääntöä olisi rikottu. Näin siksi, että on helpompaa elää vahingosta vastuuta kantavana vanhempana kuin altistaa itsensä arvostelulle sen takia, että on halunnut lapsia niin nuorena. Kolmannes tutkituista piti perhe-elämää mielekkäämpänä kuin opintoja, ja neljännes ajatteli näin myös työnteosta. 18-vuotiaana esikoisen saaneista ylioppilaita oli viidennes ja 19-vuotiaana vanhemmaksi tulleista joka neljäs. Näin perusteltiin usein myös yllätysraskauden jatkamista. Alle18-vuotiaana vanhemmaksi tulleista ani harvalla oli lukiokoulutus
Mielen hyvinvointi, fyysinen tekeminen ja mielekäs puuha, läheiset ihmissuhteet, lepo ja ravinto vaikuttavat kaikki osaltaan siihen, miten voimme. Lapsella on oikeus Lapsen oikeuksien viestinnän teemana on tänä vuonna hyvinvointi. Niin isoille kuin pienillekin! Liikuin yhdessä kaverin kanssa Halasin jotakuta Soitin läheisel le Pidettiin kotona lautapeli-ilta Kerroin huolistani turvalliselle ihmiselle Nukuin yli 8 tuntia Rentouduin kuuntelemalla lempikappaleitani Tein jotain luovaa Kokeilin jotain uutta Hymyilin tuntemattomalle Autoin toista ihmistä hyvinvointiin Lapsen oikeuksien viikko 20.–26.11.2023 #SaanVoidaHyvin #SaatVoidaHyvin lapsenoikeuksienviikko.fi lapsenoikeudet.fi Syötiin yhdessä kotona Rakensin jotain Pistin puhelimen sivuun Kerroin toiselle, että tämä on tärkeä Kävin uudessa paikassa Vietin lepohetken Uppouduin leikkiin Nukuin päikkärit Yllätin toisen kivalla jutulla Luettiin yhdessä Keräsin aarteita metsästä Otin aikaa itselleni Kysyin toiselta, miten tämä voi 26 LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 LM7_s26-27_LOStehtävä.indd 26 LM7_s26-27_LOStehtävä.indd 26 19.10.2023 9.41 19.10.2023 9.41. Mitä kaikkea se voikaan tarkoittaa arjessa. Nappaa talteen vinkit arjen hyvinvointitekoihin
Lapsella on oikeus Lapsen oikeuksien viestinnän teemana on tänä vuonna hyvinvointi. Mitä kaikkea se voikaan tarkoittaa arjessa. Mielen hyvinvointi, fyysinen tekeminen ja mielekäs puuha, läheiset ihmissuhteet, lepo ja ravinto vaikuttavat kaikki osaltaan siihen, miten voimme. Nappaa talteen vinkit arjen hyvinvointitekoihin. Niin isoille kuin pienillekin! Liikuin yhdessä kaverin kanssa Halasin jotakuta Soitin läheisel le Pidettiin kotona lautapeli-ilta Kerroin huolistani turvalliselle ihmiselle Nukuin yli 8 tuntia Rentouduin kuuntelemalla lempikappaleitani Tein jotain luovaa Kokeilin jotain uutta Hymyilin tuntemattomalle Autoin toista ihmistä hyvinvointiin Lapsen oikeuksien viikko 20.–26.11.2023 #SaanVoidaHyvin #SaatVoidaHyvin lapsenoikeuksienviikko.fi lapsenoikeudet.fi Syötiin yhdessä kotona Rakensin jotain Pistin puhelimen sivuun Kerroin toiselle, että tämä on tärkeä Kävin uudessa paikassa Vietin lepohetken Uppouduin leikkiin Nukuin päikkärit Yllätin toisen kivalla jutulla Luettiin yhdessä Keräsin aarteita metsästä Otin aikaa itselleni Kysyin toiselta, miten tämä voi LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 27 LM7_s26-27_LOStehtävä.indd 27 LM7_s26-27_LOStehtävä.indd 27 19.10.2023 9.41 19.10.2023 9.41
Täällä oli niin väkivaltaista, että sähkömiestä saattoi olla vaikea saada työkeikalle ja palomiehiä pelotti tulla sammuttamaan tulipaloja, Mary Nunga, 26, kertoo. . Lapsuudenkodissani meitä eli kuusihenkinen perhe yhdessä pienessä huoneessa. Väkivaltaa on edelleen paljon, mutta Mathare on nykyään turvallisempi kuin ennen. Viemäreistä löytyi lasten ruumiita ja paperikasseista abortoituja sikiöitä. Puukkotappeluissa kuolleiden ruumiita saattoi olla kotiovella. Kodissa oli sähkö muttei vesipistettä, Nunga kertoo. 28 LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 LM7_s28-30_MaryNunga.indd 28 LM7_s28-30_MaryNunga.indd 28 19.10.2023 7.33 19.10.2023 7.33. Abortoituja sikiöitä ja lasten ruumiita Lapsuudessaan ja nuoruudessaan Mary Nunga näki paljon väkivaltaa. Vessan ja suihkun jaoimme koko kerroksen naapureiden kesken. . . TEKSTI JA KUVAT PÄIVI ARVONEN N airobin Matharen slummilla oli aiemmin erittäin huono maine jopa slummiksi. Meillä oli aina kotona ihmisiä, joita äiti halusi keskustelemalla rohkaista ja auttaa. Nairobin reilusta viidestä miljoonasta asukkaasta jopa puolet elää slummeissa. Hän haluaa auttaa nuoria kenialaisnaisia kohti parempaa elämää. Matharessa elää jopa puoli miljoonaa nairobilaista. Uskon vertaistukeen sekä yhteisöön ja sen voimaan. Osa sen rakennuksista on kerrostaloja, joissa on vesijohto ja viemäröinti, osa on jätemateriaalista kyhättyjä hökkeleitä. Hän on vaikuttaja, jolta tullaan kysymään neuvoa. Kaikki niiden asukkaat eivät ole syrjäytyneitä tai työttömiä: Nungan isä on taksinkuljettaja ja äiti taiteilija, varhaiskasvatuksen opettaja ja kunnallispoliitikko, joka on toiminut Nairobin kaupunginvaltuustossa. kasvu Nuorten naisten ROOLIMALLI Mary Nunga kasvoi Nairobin slummin hengenvaarallisissa oloissa. . Äiti on esikuvani
Mary Nungan kotikaupunginosa Mathare on tunnettu Nairobin slummialue, jonka turvallisuus on viime vuosina parantunut. LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 29 ›› LM7_s28-30_MaryNunga.indd 29 LM7_s28-30_MaryNunga.indd 29 20.10.2023 7.59 20.10.2023 7.59. Slummin lukuisat seinämaalaukset kertovat uskosta parempaan tulevaisuuteen
. Lähden selvittämään tilannetta. . . Naisten on usein vaikea saada töitä. Esikuvina ovat oman äidin lisäksi myös veljet ja näiden kaverit. n Nuorista vain viidennes saa vakituisen työpaikan. Mary Nunga työskentelee mallina ja näyttelee lyhytfilmeissä ja mainosvideoissa. . Molemmat tekevät paljon vapaaehtoistyötä nuorten ja ympäristön hyväksi. Täytyy mennä poliisilaitokselle. . Toisaalta suurimmalla osalla ihmisistä arki on niin haasteellista, että kaikki energia menee selviytymiseen ja seuraavan aterian hankkimiseen. Hän valmistui näyttelijäksi vuonna 2019. Uskon vertaistukeen sekä yhteisöön ja sen voimaan. Silloin kyse on seurustelusuhteesta, jossa nainen saa mieheltä taloudellista apua. . Tietoisuutta mielenterveysasioista tarvitaan paljon lisää. Nuorista vain viidennes saa vakituisen työpaikan, muiden pitää vain ”pärjäillä”. Hän ei halua puhua aiheesta enempää, mutta vastaavilla tilanteilla ei Afrikan pääkaupungeissa yleensä ole onnellista loppua. Ihmiset eivät osaa hakea apua tai eivät ainakaan halua maksaa siitä. Lähes jokaisella työpaikalla miehet odottavat naisilta seksuaalisia palveluja, ja seksi on usein agendalla myös työpaikkahaastatteluissa, jopa koulutettujen naisten kohdalla. Luulin ennen, että vain köyhillä naisilla on sponsoreita, mutta hyvätuloisillakin naisilla on näitä kuvioita. Abortti on Keniassa laiton, eli käytännössä niitä tehdään kotikonstein tai niitä tekevät perinteiset parantajat. . Etenkin slummeissa sekä köyhissä maalaiskylissä myös alaikäisten raskaudet ovat yleisiä. Haasteita tuo myös se, ettei lapsille löydy työpäivän ajaksi hoitajaa. Nunga haaveilee perustavansa yhteisökeskuksen, jossa etenkin naiset voisivat tavata toisiaan, viettää aikaa turvallisessa ympäristössä ilman häirintää ja saada ammattiapua taloudellisiin ja psykologisiin ongelmiin. Naiset saavat pelätä raiskauksia edelleen. Apua haetaan korkeintaan perinteisiltä parantajilta. He ovat aina hyväksyneet minut joukkoonsa, tukeneet ja kannustaneet. Kasvoin poikien kanssa ja minulla on edelleen läheiset välit veljeeni ja moniin miespuolisiin kavereihin. Charles Kariuki on Mary Nungalle paitsi veli myös hyvä ystävä ja esikuva. Suosiota lisää se, että huumeannoksen saa halvemmalla kuin aterian. Minut kidnappasi kerran yksi jengi, ja huusin apua, mutta kukaan ei tullut apuun. En halua elää lapsen kanssa kädestä suuhun kuten niin moni nainen, enkä halua olla miehestä taloudellisesti riippuvainen. Valtaosa kenialaisista naisista on tavalla tai toisella miehestä riippuvainen. Kenian talous on heikossa kunnossa. . Nunga liikkuu kadulla myös yksin väkivallan uhasta huolimatta. Lapsi ei kuulu Nungan lähitulevaisuuden suunnitelmiin. 30 LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 LM7_s28-30_MaryNunga.indd 30 LM7_s28-30_MaryNunga.indd 30 19.10.2023 7.33 19.10.2023 7.33. Naisten haasteet Mary Nungalla ei ole monista ikätovereistaan poiketen lapsia. Nungan puhelin soi. Voisin haluta lapsen, mutta en miestä. . . Huumeet ja mielenterveys Nairobin slummeissa huumeita myydään avoimesti ja käyttäjiä on paljon. Olen ylpeä, että olen hankkinut puhelimen itse ansaitulla rahalla. Naisen on helpompi pyytää apua toiselta naiselta, jolla on edes jonkinlainen käsitys naisen elämän haasteista ja ongelmista. Haluan olla heille turvallinen sisarhahmo, jolle voi puhua kaikesta. Nungan kännykkä piippaa. Se näyttää uudelta ja melko kalliilta. Itsenäisyys ja taloudellinen riippumattomuus ovat Nungalle tärkeitä arvoja. . Huumeongelman lisäksi myös mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Monella on varakas ”sponsori”. Pidätetty nuori nainen kaipaa apua. Liian moni on yksin ilman perhettä, etenkin nuoret naiset. Moni on masentunut, muttei ymmärrä, mistä on kyse. Nunga on mukana veljensä Charles Kariukin ja muiden taiteilija-aktivistien perustamassa Mathare Empire -järjestössä, joka on onnistunut siivoamaan slummia konkreettisesti roskista ja kuvainnollisesti väkivallasta
M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 31 ›› LM7_s31-33_Sairastuneen lapsen vanhemmat.indd 31 LM7_s31-33_Sairastuneen lapsen vanhemmat.indd 31 19.10.2023 7.40 19.10.2023 7.40. Ella ei pystynyt lähtemään kouluun tai tuli kesken päivän pois. Tyttöä nukutettiin silittelemällä tai hieromalla. Ensimmäisen kerran ulkopuolista apua haettiin perheneuvolasta, kun Ella oli 6-vuotias. Neljännen luokan alussa ahdistus voimistui, ja Ella oireili kotona rajusti. Wilma-viestit musersivat äitiä, mutta riittävää tukea koulunkäyntiin ei saatu. – Kaikenlaisia käyntejä ja palavereja… Aina uusia työntekijöitä, joille pitää jälleen kerran selvittää, millaisia haasteita lapsella on ja miten ne ilmenevät. Lastenpsykiatrian osastohoidossa Ella oli ensimmäisen kerran neljännen luokan keväällä. Arvioidaan, muttei aina edes tiedä, mitä ja ketä varten, Niina kertoo. Poissaoloja alkoi kertyä. Pitkäaikaissairaan lapsen vanhemman stressi on verrattavissa ammattisotilaan stressiin, jossa päällä on hälytystila, valppaus ja vaarantunne. Ei siis ihme, että väsymyksen, jopa loppuun palamisen oireet ovat tavallisia, etenkin äideillä. Syke on koholla, hengitys pinnallista ja lihakset kireinä, vaikka elimistö ei kestäisi pitkäaikaista hälytystilaa. Erityisen tavallinen tarina Ella, 12, on ollut pienestä saakka tarkka, rutiineja rakastava ja älykäs lapsi. Aistiherkkyys näkyi esimerkiksi niin, että päiväkodissa sujui hyvin, mutta illalla kotona kuormitus purkautui kiukkuna. Joskus hän suostui nukahtamaan vain Niina-äidin viereen. Paniikkikohtaus saattoi kestää tunteja. VÄSYTETYT Vanhemmat haluavat tukea sairasta lastaan, mutta kuka tukee vanhempia. TUIJA SILJAMÄKI terveys S uomalaislapsista noin viidesosalla on jokin pitkäaikaissairaus
Pitää viestitellä koulun kanssa, järjestellä yhteistyöpalavereja sosiaalitoimen kanssa ja soitella nuorisopsykiatrian palveluihin. Me aikuisetkin voimme joskus olla ’räkä poskella’ ja antaa itkun tulla. Ja jos lapsi on käynnillä mukana, miten vanhempi voisi avautua. Vertaistuki huojentaa: on muitakin samassa tilanteessa olevia. Työ voi olla myös henkireikä ja vastapaino kodin pulmille. Tulee järjettömiä pelkoja, esimerkiksi sellaisia, että lapsille tapahtuu onnettomuus tai hän itse ajaa kolarin. – Ryhmiimme tulevat vanhemmat jaksavat vielä taistella. Ella oli ensimmäisen kerran lastenpsykiatrian osastohoidossa neljännen luokan keväällä. Kaikkein uupuneimmat eivät jaksa, sanoo Pakkala. – Valtaosa erityislasten vanhemmista käy töissä, mutta moni joutuu venymään, tekemään osa-aikatyötä tai työskentelemään vapaa-ajallaan. Niina on huolissaan nuoremmasta lapsestaan. Taistelu tuulimyllyjä vastaan Pelkästään oikeanlaisen avun saaminen on iso urakka. – Palveluihin jonottamiseen voi mennä kuukausia, eikä lasta saada ehkä sinä aikana kouluun, sanoo Inka Pakkala. Niina tulee surulliseksi verratessaan tyttöään samanikäisiin, siihen mihin kaikkeen he pystyvät harrastuksissa ja koulussa, millaisia kaverisuhteita heillä on ja kuinka huoletonta nuoren elämää he viettävät. Ei sen tarvitse olla niin nättiä ja hallittua, rohkaisee Merja Lappi. Ryhmissä keskitytään vahvistamaan vanhemman omaa hyvinvointia, suomaan kiireetön hengähdyshetki. Välillä Niina käy ylikierroksilla, eikä saa millään katkaistua kiireen tuntua. Ahdistus saa hänet huokailemaan. Hän on ollut sairauslomilla ja työskennellyt pitkään osa-aikaisesti, jotta on pystynyt tukemaan Ellaa. Merja Lapin mukaan jotkin ajatukset roikkuvat nilkassa terrierin lailla. ihmettelee Pakkala. Kiukku herää, kun joutuu pitämään lapsensa puolia palvelukoneistossa. Mitä pikemmin kuormittuneisuuden tunteeseen puututaan, sitä parempi. Terrieri nilkassa Niinalla on sydämentykytyksiä ja palan tunne kurkussa. Keskittyminen herpaantuu ja hän hermostuu pienestäkin. Kuinka sinne pääsee, jos on itsekin virka-aikatyössä. Ryhmissä harjoitellaan tunnistamaan ja säätelemään stressiä, tunteita ja huoliajatuksia. Psykologi Merja Lapp i ja hankevastaava Inka Pakkala ovat ohjanneet kymmeniä ryhmiä muun muassa omaishoitajille ja mielenterveysomaisille. Voimat riittävät vain lapsista huolehtimiseen ja töissä käymiseen. Vanhemmat saattavat liikuttua jo siitä, kun ryhmän ohjaaja kysyy ’juotko kahvia vai teetä’. Monille on yllätys, miten paljon vaikeita tunteita lapsen sairastuminen herättää. – ’Lapseni yritti itsemurhaa’ ei ole mikään työpaikan kahvipöytäkeskustelun aihe. Niin kävi myös Niinalle. Heistä voi tuntua, etteivät he jaksaisi mitään uutta. Vanhemmat saattavat epäröidä ryhmään osallistumista. Vanhempien tuplatyöpäivä Jyväskylässä on toiminut kaksi vuotta MilVa-hanke, jonka tarkoitus on tuoda hyvinvointia lasten ja nuorten vanhemmille vertaistuen ja mielen taitojen avulla. Vanhemmat voivat kokea olevansa tosi yksin ja pohtia, voiko lapsen psyykkisestä oireilusta edes puhua ääneen. Ryhmään tulevien vanhempien lapsilla on erilaisia sairauksia, mutta tavallisimpia ovat neuropsykiatriset häiriöt, kuten adhd tai add, joihin liittyy varsinkin tytöillä myös ahdistusta ja masennusta. Pakkalan mukaan vanhemmilta kysytään harvoin sote-palveluissa, miten he voivat. Taistelu tuulimyllyjä vastaan uhkaa uuvuttaa. On tavallista, että psyykkisesti oireilevasta lapsesta huolehtimiseen menee 24 tuntia vuorokaudessa. Ruokahalua ei ole, on vain yököttävä olo. – Ei tarvitse olla sädekehä pään päällä eikä ajatella, ettei näin saisi tuntea, kun lapsi on sairas. 32 LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 LM7_s31-33_Sairastuneen lapsen vanhemmat.indd 32 LM7_s31-33_Sairastuneen lapsen vanhemmat.indd 32 19.10.2023 7.40 19.10.2023 7.40. Siivous, ruokahuolto, parisuhde, oma terveys ja harrastukset tulevat listassa viimeisinä. Aamuyöstä uni karkaa ja mielessä pyörivät kurjimmat ajatukset. Miten hänelle riittää huomiota, mitä hän kokee ja miten pärjää, kun äärimmäisissä tilanteissa molempia vanhempia tarvitaan isosiskon auttamiseen. Työkyky voi mennä, jos kuormitus vie yöunetkin. Pikku-Ellan paniikkikohtaus saattoi kestää tunteja. Lapin mukaan stressiä ei voi hallita ennen kuin tunnistaa, mistä kuormitusta tulee ja miltä se tuntuu sekä ymmärtää suhtautua itseensä myötätuntoisesti. Lomaa ei ole, sillä on kuormittavampaa poiketa rutiineista kuin olla vain kotona. Kotona Niina on aina varuillaan, yrittää ennakoida tilanteita ja olla Ellan saatavilla, vaikka olisi kuinka väsynyt. Perhepalveluita tarjotaan virka-aikoina. Onneksi matkan varrelle on osunut myös työntekijöitä, joiden kanssa yhteistyö on sujunut. Sukulaisiin tai ystäviin Niina ei jaksa pitää yhteyttä
Jos jälkiruoka ennen lämmintä ruokaa saa ruuan maistumaan, siitä vaan! Olisi tietenkin kiva, jos olisi jokin käyttöohje: kun teet näin, tapahtuu näin. Äitinä olen ylpeä hänen taidostaan ajatella syvällisesti ja käsitellä vaikeitakin asioita. – Välillä kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, mistä kaikesta on jo selvinnyt. Päässä vilahtaa päivän mittaan noin 70 000 ajatusta, joista 80 prosenttia on kielteisiä, sillä evoluutio on virittänyt aivot havaitsemaan vaaraa. Monet ovat pudottaneet itselleen tärkeitä pikkujuttuja pois arjestaan, vaikka juuri ne lataavat akkuja. Ella tarvitsee edelleen kannattelua lähes kaikissa siirtymätilanteissa ja vaikkapa iltatoimiin ryhtymisessä. Vasta niiden tunnistaminen ja hyväksyminen päästää ne virtaamaan läpi. Jos aivot ovat taistelutilassa, ihminen ei pysty nukkumaan ja pinna palaa herkästi. Yleisimmin psyykkisesti sairastuneiden lasten vanhempia huolettaa lapsen koulupolku ja tulevaisuus. Hankkeen kohderyhmänä ovat Keski-Suomessa asuvat erityislasten vanhemmat, joita ovat lakisääteisen omaishoidontuen piirissä olevat ja vanhemmat, joille omaishoidontukea ei ole myönnetty tai sitä ei ole haluttu hakea. ”Lapseni yritti itsemurhaa” ei ole mikään työpaikan kahvipöytäkeskustelun aihe. – Vaikka lapsella on huono olo, ei auta, että vanhempi on samassa kuopassa, Inka Pakkala huomauttaa. Hän kävi Merja Lapin ja Inka Pakkalan ohjaamassa vanhempainryhmässä viime keväänä ja koki olleensa tervetullut omana itsenään. Mieli on ongelmanratkaisukoneisto. Läsnäoloharjoitus voi levottomana tuntua mahdottomalta. Jos ’oudot’ jutut toimivat, miksei niitä käyttäisi. – Tytär on joutunut kohtaamaan vaikeita tunteita ja tilanteita. n Niinan ja Ellan nimet on muutettu heidän yksityisyytensä suojaamiseksi. – Voinko nyt rauhassa syödä suklaakakkua, kun hyvä hetki menee kuitenkin pian ohi. – Oli voimauttavaa saada niin paljon myötätuntoa ja arvostusta omille ajatuksille ja kokemuksille. Voinko syödä rauhassa suklaakakkua. Skannaaminen ja varautuminen voimistuvat stressaavissa tilanteissa. Tunteet myös tarttuvat. On turha surra tulevia, sen Niina on oppinut. n > l – Terrieriajatuksia on meillä kaikilla, esimerkiksi vanhemmilla voi olla syyllisyydentunteita. Lapin mukaan kyse on itsearvostuksesta: pitää ymmärtää ansaitsevansa hieman aikaa juuri itselleen. Kun sydän lyö, aivot ajattelevat ja yrittävät auttaa meitä. Se, ettei voi hallita tulevaisuutta, on myös erityislapsen vanhemmuuden tärkeimpiä oppeja. Hän ei juuri siedä suunnitelmanmuutoksia, epäonnistumisia tai pettymyksiä. Ei ole ollut voimia. Rohkaisemme vanhempia kuuntelemaan vaistoaan, Pakkala sanoo. Ryhmissä halutaan palauttaa vanhempien itseluottamus, joka on kolhiintunut matkan varrella. Vanhemman mieliala noudattelee usein psyykkisesti oireilevan lapsen mielialaa. – Hikiliikunta voi joskus purkaa stressiä, muttei ole aina hyväksi. LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 33 LM7_s31-33_Sairastuneen lapsen vanhemmat.indd 33 LM7_s31-33_Sairastuneen lapsen vanhemmat.indd 33 19.10.2023 7.40 19.10.2023 7.40. Mitä tehdä. – Vanhemmat ovat löytäneet mitä nerokkaimpia keinoja esimerkiksi nepsy-oireisten lasten kanssa. Ryhmän harjoitukset auttoivat eroon kuormittavista ajattelutavoista, ja opin suhtautumaan itseeni lempeämmin. Juttua varten on haastateltu myös Anne-Riitta Mertaa ja Hannaa Keski-Suomen Mielenterveysomaiset FinFami ry:stä. STEA:n rahoittama kolmivuotinen hanke päättyy elokuussa 2024. Tukahdetut ajatukset, kuten Niinan pelot, ryömivät mieleen viimeistään yön pimeinä tunteina. Äidin rakkaus Ellaa kohtaan on ja pysyy. Hanketta hallinnoi Keski-Suomen omaishoitajat ry. Rakkaus Ellaa kohtaan on ja pysyy. Hän on oppinut olemaan rohkeasti oma itsensä ja opettanut rohkeutta myös minulle. Hänellä on todettu ahdistuneisuushäiriö, ja nepsy-piirteitä selvitellään parhaillaan. Fyysinen kipu tai epämääräinen ahdistus voivat olla merkki siitä, että tunteet pyrkivät esiin. He ovat kokeneet lyttäämistä ja vähättelyä palvelukoneistossa. Jos ei pysähdy hyviin hetkiin, ampuu itseään jalkaan, kuvaa Inka Pakkala. Ensimmäisillä kerroilla ryhmissä listataankin asioita, jotka ovat tuottaneet iloa ja auttaneet selviytymään – olivatpa ne sitten vaikkapa aamukahvin juominen rauhassa, hieronta tai ystävän tapaaminen. Sen sijaan kävely voi toimia, tai jokin pieni juttu, johon tietää pystyvänsä, ehdottaa Merja Lappi. Myös palautumisen tunne on tärkeää tunnistaa. APUA MilVa-hankkeessa vahvistetaan erityislasten vanhempien mielen taitoja, voimavaroja, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. On turha surra tulevia Niina ei ole koettanut helpottaa stressiään haitallisilla keinoilla, kuten alkoholilla tai herkuttelulla, muttei vuosiin oikein hyvilläkään
| ANU VALLINKOSKI A ivomme ovat nyt kovemmilla kuin ehkä koskaan aiemmin. Oppimistulokset ovat heikentyneet voimakkaasti, samoin lukutaito. Ohjelmassa on jotain kaikille eli ikääntyville, työikäisille, lapsille ja nuorille. – Lasten ja nuorten aivot ovat kiihkeän kehityksen vaiheessa, ja kehittymättömät aivot ovat erityisen alttiita ympäristön vaikutuksille. Mielenterveysongelmat kuten masennus ja ahdistus ovat lisääntyneet, ja kasvussa ovat myös erilaiset neuropsykologiset diagnoosit kuten adhd. terveys AIVOT kuntoon! Kansallinen aivoterveysohjelma haluaa vaalia aivojen hyvinvointia ja rakentaa aivoterveyttä tukevaa yhteiskuntaa. Myös Lastensuojelun Keskusliitto on mukana. Ja jos nukkuu liian vähän, syö epäterveellisesti, liikkuu niukasti tai yksinäisyys vaivaa, eivät seuraukset voi olla kuin huonoja. Nina Sajaniemen mukaan kaikki merkit viittaavat kuitenkin siihen, ettei nuorimmaistemme aivoterveys ole hyvällä tolalla. Aihe on monille toistaiseksi aika vieras, erityisasiantuntija Kaisu Muuronen keskusliitosta kertoo. Juuri nuorimmaiset ovat erityisen tärkeä ryhmä. Se, mitä aivoille tapahtuu lapsuudessa ja nuoruudessa, heijastuu pitkälle aikuisuuteen, kasvatustieteen professori ja neuropsykologi Nina Sajaniemi Itä-Suomen yliopistosta kertoo. Edellä on liuta syitä, joiden vuoksi seitsenvuotinen Kansallinen aivoterveysohjelma käynnistettiin. Sajaniemi on yksi ohjelman lukuisista asiantuntijoista. – Haluamme olla viemässä tietoa aivojen hyvinvoinnista vanhemmille, lasten ja nuorten kanssa työskenteleville sekä lapsille ja nuorille itselleen. – Ongelmat on tarkoitus taklata jo ennalta, kuvailee ohjelmaa vetävä Markku Holmi Aivoliitosta. – Lasten ja nuorten aivot kohtaavat nyt niin suuren määrän kuormitusta, että heillä ilmenee tarkkaavuushäiriöön viittaavia oireita, vaikkei heillä olisi mitään neuropsykologista häiriötä, Sajaniemi sanoo. Sosiaalisen median nopeatempoisuus, ympäristön informaatiotulva, jatkuvat houkutukset ja loputon valintojen tekeminen kuormittavat aivojamme ennennäkemättömällä tavalla. Ohjelman tavoitteena on rakentaa aivoterveyttä tukevaa yhteiskuntaa ja pitää huolta siitä, että elinympäristömme ja -olosuhteemme pitävät yllä aivojen terveyttä ja edistävät niiden tervettä kehitystä. Etuotsalohkot koetteella Olisi mahdotonta tehdä tarkkaa ja laajaa tutkimusta siitä, miten suomalaislasten ja nuorten aivot voivat. M O ST H O TO S 34 LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 LM7_s34-35_Aivoterveys.indd 34 LM7_s34-35_Aivoterveys.indd 34 19.10.2023 7.43 19.10.2023 7.43. Hänen lisäkseen ohjelmaan osallistuu suuri joukko tutkijoita, korkeakouluja ja eri alojen järjestöjä. Lapset ja nuoret ovat erityisasemassa, sillä kehittyvät aivot ovat alttiita vaikutuksille niin hyvässä kuin pahassa
Ehkä vielä helpommin ymmärrämme sen, mitä merkitsee, jos aivot eivät voi hyvin. Ohjelmapäällikkö Markku Holmin mukaan hokema ei ole liioittelua. Aivojen kannalta hyvässä ympäristössä lapsi tai nuori voi kokea olonsa turvalliseksi ja kuuluvansa joukkoon. Aivojemme hyvinvointi heijastuu näet kovin laajalle. n > Lapsen Maailma esittelee Arabian peruskoulun pilottiprojektia vuodenvaihteen numerossaan. Aikuisten maailmassa Me aikuiset luomme ja rakennamme sen ympäristön, jossa lapset ja nuoret viettävät päivänsä kotona, päiväkodissa, koulussa, harrastuksissa. – Kaikki vanhemmat eivät uskalla rajoittaa puhelimen käyttöä, sillä he pelkäävät lapsensa jäävän sosiaalisesti sivuun. Yksilön ja yhteiskunnan asia ”Aivoterveys on Suomen yhteinen pääoma”, kuuluu Kansallisen aivoterveysohjelman slogan. Väliseinättömät avarat koulutilat, ryhmien jatkuva vaihtuminen sekä kirjojen ja käsin kirjoittamisen vieroksuminen eivät saa Sajaniemeltä kiitosta. Siellä on sopivasti informaatiota ja ärsykkeitä, eikä päätöksiä vaativia valintoja ole liikaa. Hyväksi havaittuja käytäntöjä on tarkoitus levittää ympäri maan. Kokeilusta käytännöiksi Juuri nyt aivoterveysohjelma etsii keinoja siihen, miten koulu voi luoda aivojen hyvinvointia edistävää ympäristöä lapsille ja nuorille. Esimerkiksi jatkuvasti vaihtuvat ryhmät vaikeuttavat ryhmäytymistä ja yhteenkuuluvuuden tunteen syntymistä ja saattavat jopa lisätä kiusaamista. Lisääntynyt tarve palveluille, kasvavat sairaanhoitokulut, menetetyt työtunnit ja veroeurot nakertavat yhteiskuntamme perustaa. Maailma on muuttunut, mutta aivomme eivät ole pysyneet perässä. Hyvinvoivat aivot sen sijaan oppivat, ratkaisevat, keksivät ja luovat uutta. Vanhempien olisikin hyvä verkostoitua keskenään vaikka luokkatasolla ja keskustella yhteisistä säännöistä, hän vinkkaa. Nina Sajaniemen mukaan emme ole kuitenkaan huomioineet riittävästi sitä, miten luomamme ympäristöt vaikuttavat lasten aivoihin. Viimeisimpänä aivoissa kehittyvät etuotsalohkot ovat alue, joka pettää ensimmäisenä, kun kuormitus kasvaa liian suureksi. Pahoinvoivista aivoista kertyy melkoinen inhimillinen mutta myös euroissa mitattava lasku. Lapsi saattaa kertoa kaikkien muidenkin saavan käyttää puhelinta rajattomasti. Lisäksi koulussa järjestetään keskustelevia työpajoja oppilaille, opettajille ja vanhemmille. Yhteiskunnankin kannalta aivoterveys on valtavan mittaluokan asia. Professorilla on terveisiä koteihinkin. Itä-Suomen yliopisto tekee kokeilun vaikutuksista seurantatutkimusta. Nina Sajaniemi on työpajoissa mukana asiantuntijana, työpajojen vetämisestä vastaa Lastensuojelun Keskusliitto. Etuotsalohkot vastaavat muun muassa toiminnanohjauksesta, tarkkaavaisuudesta, keskittymisestä ja tunnesäätelystä. Maailma on muuttunut, mutta aivomme eivät ole pysyneet perässä. Moni ymmärtänee, mitä merkitsee se, että omat ja läheisten aivot voivat hyvin. Tai kuinka puhelimen tuijottamiselle vaihtoehtoisen tekemisen tarjoaminen välitunnilla vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin. Kun aivojen tiedonkäsittelyn rajat ylittyvät, seuraukset voivat näkyä esimerkiksi käytöshäiriöinä, aggressiivisuutena, alisuoriutumisena ja mielen pahoinvointina. Ne levittävät hyvää ympärilleen. Tarkoitus on muun muassa selvittää, miten kännykän käytön rajoittaminen oppituntien aikana vaikuttaa oppimiseen ja luokan ilmapiiriin. Koulumaailmassa on viime aikoina tapahtunut muutoksia, jotka eivät edistä aivojen hyvinvointia ja oppimista. M O ST H O TO S LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 35 LM7_s34-35_Aivoterveys.indd 35 LM7_s34-35_Aivoterveys.indd 35 19.10.2023 7.43 19.10.2023 7.43. Kallossamme surraavat aivan samanlaiset hoksottimet kuin kivikauden ihmisillä. Käynnissä on pilottikokeilu Arabian peruskoulussa Helsingissä
Monissa palveluissa – kuten sosiaalitoimessa, työllisyyspalveluissa, maahanmuuttopalveluissa ja eropalveluissa – toimivien pitää oppia ottamaan raha puheeksi. * ) CO LO U RB O X 36 LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 LM7_s36-37_Lapsiperheköyhyys.indd 36 LM7_s36-37_Lapsiperheköyhyys.indd 36 19.10.2023 7.49 19.10.2023 7.49. Kuulen sitä, kuinka äiti sanoo saaneensa huomautuksen laskuista ja että veden käyttöä tulee vähentää. Köyhyyteen liittyvä ylisukupolvisuus vaikeuttaa tilannetta. | TERHI FRIMAN L ähes 130 000 suomalaista lasta elää köyhyystason alapuolella. Pelastakaa Lapset ry:n lapsiperheköyhyysasiantuntija, sosiaalipsykologi Johanna Vinberg kertoo järjestönsä tekemästä Lapsen ääni -verkkokyselystä, johon vastasi 1 130 lasta. Sen tulokset julkaistiin lokakuun lopussa ja ovat luettavissa järjestön verkkosivuilta. Taustalla on usein vanhemman vakava sairastuminen tai avioero. Se ei saa enää olla tabu. He eivät usko pääsevänsä opiskelemaan tai töihin ja kokevat elämänsä epävakaaksi. Ristikari tietää, että köyhyyden poistaminen on viheliäinen ongelma, mutta mahdotonta se ei ole. Pelkkä sosiaaliturva ei auta, vaan palveluja pitää Ristikarin mielestä uudistaa. Se jättää jäljen. Iso osa lapsiperheistä on joskus todella tiukoilla, mutta perheitä ei pidä syyllistää siitä, että rahat eivät riitä. – Köyhyys voi olla lapselle ikävä ja ahdistava kokemus. Lapsilisää voisi kohdistaa pienituloisille Tutkimusprofessori, dosentti Tiina Ristikari on tehnyt 13 vuotta työtä lapsiperheköyhyyden parissa, ensin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) ja nyt Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) Samalta viivalta -tutkimushankkeessa. Nyt jylläävä inflaatio ja korkojen nousu ovat osoittaneet, että lähes kuka tahansa voi joutua taloudellisesti liian ahtaalle. Tiedossa on myös, että köyhyys heikentää vahvasti mielenterveyttä ja vaikuttaa jaksamiseen. – Kukaan ei suunnittele köyhyyttä, sanoo Tiina Ristikari. Lapsilisää voitaisiin hänen mielestään uudistaa niin, että se kohdistuisi nykyistä paremmin pienituloisiin. Alle kolmivuotiaiden lasten perheissä, yksinhuoltajien perheissä ja monilapsisissa perheissä on kohonnut riski pudota köyhyyteen. Moni kokee ulkopuolisuutta muun muassa siksi, ettei heillä ole rahaa harrastuksiin tai vaikkapa elokuvissa käymiseen. Rahattomuus ei saisi olla enää tabu. Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton, sillä perheitä voidaan auttaa monin keinoin. Tämän vuoksi pyrin käymään vähemmän suihkussa ja en uskalla juuri juoda vettä kotona . Tämän vuoden vastauksista heijastuu lasten kokemus entisestään heikentyneestä taloustilanteesta. Kun tulot muuttuvat radikaalisti, perhe joutuu usein maksuvaikeuksiin ja kierre on valmis. Kehitys oli pitkään vakaa, mutta viime vuosien poikkeusolot ovat muuttaneet tilannetta. Kyselyn mukaan pienituloisten perheiden lasten usko tulevaisuuteen on heikko. perhe KÖYHYYS voidaan voittaa Köyhiä lapsiperheitä on Suomessa entistä enemmän. Heistä suurin osa oli 14–15-vuotiaita yläkoululaisia. On syytä pohtia, miksi perhe päätyy toimeentulotuen asiakkaaksi. Paljon voidaan silti tehdä, vakuuttaa Vinberg. Köyhiä perheitä auttavat järjestöt ja seurakunnat kertovat, että apua tarvitsevien määrä on kasvanut tänä vuonna paljon. Samoin viime kesän ilmaisissa ruokailuissa kävijöiden määrä nousi hurjasti
Hyviä lääkkeitä köyhyyden poistoon riittää, mutta käytännön toimia on liian vähän. Koulumatkatuetusta lipusta maksetaan vain omavastuuosuus, Kela maksaa loput. Eväitä elämälle-ohjelmassa mukana oleville perheille jaetaan ruokalahjakortteja ja harrastustukea. – Turussa kaikki lapset saavat harrastussetelin, mikä on erittäin hieno uusi toimi. Hallitusohjelman toimien arvioidaan lisäävän lapsiperheköyhyyttä, joten nyt olisi tarttuva toimeen, sanoo Johanna Vinberg. Lupaava puheeksiottamisen malli Lapsiperheköyhyyttä on tutkimusten mukaan eniten isoissa kaupungeissa. Maksuton joukkoliikenne Tietoa lapsiperheköyhyydestä sekä sen vaikutuksista arkeen ja lasten hyvinvointiin pitää Johanna Vinbergin mielestä viedä päättäjille ja eduskuntaan, jotta sitä voidaan ehkäistä ja vähentää. Osallisuuden kokemus tukee hyvinvointia. Yksi lääke köyhien lasten tilanteeseen Oulussa on lasten elämän sosiaalinen sekoittaminen. Kaikki 200 euron arvoisen harrastussetelin saaneet oppilaat osallistuivat harrastustoimintaan tai olivat ainakin kokeilleet jotain harrastusta. Esimerkiksi julkinen liikenne voisi olla Vinbergin mielestä lapsille joko ilmaista tai hyvin edullista kuten Saksassa. Oulussa esiintyy työttömyyttä, ja siellä on paljon monilapsisia perheitä. Perheille tarjotaan myös tukihenkilöitä, sporttikummeja ja lomanviettomahdollisuuksia. Vinberg on kuuden lapsen äiti ja kertoo ilokseen huomanneensa, että koulut huomaavat ja tunnistavat nykyisin hyvin perheiden toimeentulovaikeuksia. Sitä on jo testattu. Ne pyrkivät luomaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia esimerkiksi silloin, kun järjestetään luokkaretkiä. Pienituloisten lapsiperheiden sosiaaliturvaa ei saa heikentää, ja lapsilisiä on hänen mielestään syytä korottaa. – Tämäntapaisia asioita kaivattaisiin lisää. Työnteon esteitä pitäisi purkaa parantamalla palveluja esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, jotta työn tekeminen on mahdollista vaikkapa yksinhuoltajaperheissä. n *) Sitaatit ovat Pelastakaa Lapset ry:n Lapsen ääni -verkkokyselyn vastauksia. Näin on ollut jo useampana vuonna. Esimerkiksi Mikkelin alueella kaikki peruskoululaiset saavat ilmaiseksi kortin, jolla voi matkustaa paikallisja maaseutuliikenteessä. Koulut lainaavat myös urheiluvälineitä lapsille. Monesta Pelastakaa Lapset ry:n paikallisyhdistyksestä on kerrottu, että tarvitsijoiden määrä on kasvanut tänä vuonna runsaasti, eikä apu välttämättä tavoita kaikkia pienituloisia perheitä. Siksi on syytä miettiä uusia keinoja myös köyhyyden poistoon. * ) CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 37 LM7_s36-37_Lapsiperheköyhyys.indd 37 LM7_s36-37_Lapsiperheköyhyys.indd 37 19.10.2023 7.49 19.10.2023 7.49. Kun kaikenlaisista tuloluokista tulevat lapset ja nuoret käyvät samoja kouluja ja viettävät vapaa-aikaa samojen harrastusten parissa, vaikutus on laaja ja moninainen. Nyssen eli Tampereen seudun joukkoliikenteen koulumatkalippu on puolestaan Kelan tukema, matkakorttiin ladattava 30 päivän kausilippu, jolla voi ajaa rajattoman määrän matkoja kaikilla vyöhykkeillä. Turun yliopiston ja UKK-instituutin viime vuonna toteuttaman Style-tutkimuksen mukaan harrastusseteli lisäsi lasten harrastustoimintaan osallistumista. Turussa pienituloisuutta on kaupungeista eniten. Oulussa on suunnitteilla laaja, erilaisia toimijoita yhdistävä kokeilu, jossa on luotu puheeksi ottamisen malli. Kaupungissa on myös poikkeuksellisen paljon eriytynyttä asumista: varakkaat elävät omilla alueillaan ja köyhät omillaan, mikä ei ole köyhyydenkään näkökulmasta hyvä asia. Paras lääke lapsiperheköyhyyteen olisi hänen mukaansa työllisyyden parantaminen sekä sosiaaliturvan ja työnteon joustava yhdistäminen. Elämme poikkeusaikaa pandemian jälkeen ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman inflaation takia. Lapsen pitää päästä mukaan tavanomaiseen elämään, siitä on hyötyä hänelle koko elämän kannalta. Kun järjestö tekee Facebookiin päivityksen avun vaihtoehdoista, tulee asiasta paljon kyselyjä. Perheitä ei voi jättää ilman tukea ja palveluja. Tarvetta ruokakasseille ja lahjakorteille siis on, mutta köyhyyteen pudonneet vanhemmat eivät välttämättä jaksa tai osaa etsiä apua. Kokeilussa ovat mukana kaupunki, eri sosiaalipuolen toimijat sekä monet järjestöt. Yritin saada kesätöitä mahdollisimman paljon, jotta voisin auttaa äitiä . Keskustelurungon avulla perheiden kanssa osataan puhua rahasta ja avun tarpeesta sekä pohtia, miten tilanne vaikuttaa lapseen. Koulumatkojen lisäksi kortilla saa tehdä matkoja myös vapaa-ajalla, eikä matkojen määrää ole rajoitettu. Kokeilu on lupaava, koska siinä kuullaan perheitä itseään ja opitaan, mikä niitä on auttanut matkalla kohti parempaa. Pienituloisen perheen lapsi saa esimerkiksi kesätyöpaikan tai harjoittelupaikan varakkaan kaverin vanhempien avulla. Tampereella työllisyys on hyvä, mikä näkyy myös lapsiperheiden tilanteessa. – Näen tässä ison mahdollisuuden, sanoo Tiina Ristikari Itlasta. Osallisuus tukee hyvinvointia Pelastakaa Lapset ry auttaa monen muun järjestön ja seurakuntien tavoin pienituloisia perheitä. Lapset ja nuoret oppivat olemaan monenlaisten ihmisten kanssa tekemisissä ja näkemään, että elämää voi elää monin tavoin
FANITTAA voi kaiken ikää Salla Kärjä innostui pienestä sateesta huolimatta tanssimaan fanittamansa k-popin tahtiin. harrastus 38 LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 LM7_s38-40_MusiikinFanitus.indd 38 LM7_s38-40_MusiikinFanitus.indd 38 19.10.2023 7.52 19.10.2023 7.52
Yhä nuoremmat fanittavat, koska he saavat käyttää medialaitteita. Lapsikin voi olla asiantuntija Eri ikävaiheissa painottuvat fanittamisen erilaiset merkitykset. Kulttuurimme digitalisoitumisesta on seurannut, että kaikenikäiset fanittavat. Yksi tyypillisimmistä on populaarimusiikki. Usein fanitus on kiinni myös vanhempien materiaalisesta tuesta. – Lapsi ei vain ota passiivisesti vastaan, mitä tulee. – Aikaisemmin varsinkin nuorten tyttöjen fanittamista käsiteltiin vain romanttisen ihastuksen ja seksuaalisen halun kautta. Se ei kuitenkaan selitä tyhjentävästi koko ilmiötä. – Jos vanhempi ei tue lapsensa fanitusta, lisää se sukupolvien välistä eroa, eikä siis toimi ylisukupolvisen vuorovaikutuksen foorumina. Vanhemman on syytä olla perillä, minkälaisia mediasisältöjä lapsi kuluttaa, mutta lähtökohtaisesti fanittaminen antaa positiivisia voimaantumisen ja mielihyvän kokemuksia. Hän voi esimerkiksi itse todeta, että tämä biisi ei sovi minun ikäisilleni. Ei vain kaukorakkautta Fanituksen kohteita voi löytyä kaikilta kulttuurin alueilta. Erilaisten mediasisältöjen fanittaminen alkaa usein jo lapsuudessa ja voi jatkua eläkepäiviin. Huolisävytteistä keskustelua on noussut vaikkapa kappaleiden sanoituksista, jotka vanhemmista tuntuvat lapsille sopimattomilta. Joskus on olennaista erottautua valtavirrasta ja kilpailevien bändien tai joukkueiden faneista. Alle 10-vuotiaat lapset jakavat fanituksen kohteen usein vanhempiensa kanssa, ja kohde voi myös valikoitua vanhemman aloitteesta. Viekö vanhempi häntä vaikkapa konsertteihin. Asiantuntijan mukaan jo lapset ovat yllättävänkin kypsiä erottamaan, millaisia sisältöjä ei ole tarkoitettu heidän ikäisilleen. Myös urheilijoita, tubettajia tai vaikkapa suoratoistopalveluiden sarjoja ja digitaalisia pelejä fanitetaan. Yli 15-vuotiaissa osuus oli jo lähes puolet. – Aiemmin ajateltiin, että fanius nousisi murrosiän identiteettikriiseistä, itsenäistymisen halusta ja tunnemyrskyistä ja laantuisi aikuisuuden kynnyksellä. Ei välttämättä, sanoo faniutta tutkinut yliopistonlehtori Janne Poikolainen Helsingin yliopiston kasvatustieteiden osastolta. Se, että yhä nuorempien on helpompi päästä sellaistenkin sisältöjen äärelle, jotka eivät ole heidän ikäisilleen tarkoitettuja, ei koske vain faniutta vaan kaikkea mediakulttuuria. – Faniuden kohde on se juttu, jossa lapsi voi olla asiantuntija. – Fanittamisen määrästä on aika vähän numerodataa, mutta esimerkiksi vuoden 2020 Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen mukaan 31 prosenttia 7–9-vuotiaista vastasi ihailevansa jotain muusikkoa tai bändiä. Toisaalta isovanhempien ikäisetkin voivat löytää mediasta itselleen merkityksellisiä sisältöjä fanittamalla. Toki fanitukseen voi liittyä kaukorakkautta mutta myös paljon muuta. JAANA TAPIO | KUVAT LENNE EERONKETO N iinkö se menee, että teini-iässä hurahdetaan tiettyyn bändiin, minkä jälkeen fanittaminen pikkuhiljaa hiipuu. Sen sijaan, että pyrimme kieltämään kokonaan haitallisiksi koetut sisällöt, olisi hedelmällisempää ottaa ne puheeksi lasten ja nuorten kanssa. Teini-ikää lähestyttäessä halutaan fanittaessakin useammin erottua vanhempien sukupolvesta ja kavereiden merkitys kasvaa. Juuri yhteisö nousee Poikolaisen mukaan fanittamisessa tärkeäksi. Kirjoista saa tällä hetkellä erikoismaininnan massiivinen Soturikissat-sarja, jonka ympärille on kasvanut aktiivinen faniyhteisö. Sekä lapsille että nuorille on silti usein tärkeää, että vanhempi osoittaa kiinnostusta fanituksen kohteeseen riippumatta siitä, sopiiko se vanhemman omaan makuun. Poikolainen muistuttaa myös, että lapset ja nuoret voivat itse olla kriittisempiä median kuluttajia kuin vanhemmat uskovatkaan. LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 39 ›› LM7_s38-40_MusiikinFanitus.indd 39 LM7_s38-40_MusiikinFanitus.indd 39 19.10.2023 7.52 19.10.2023 7.52. Esimerkiksi musiikin fanittaminen näyttäisi olevan yhtä yleistä tytöillä ja pojilla. Nyt faniudelle ominainen tapa kuluttaa mediaa on yleinen kaikissa ikäryhmissä, Poikolainen sanoo. On tärkeää, että vanhempikin on kiinnostunut lapsen fanituksen kohteesta. jonka alalajeista tämän hetken fanitetuimpia on nuorten keskuudessa rap, sanoo Janne Poikolainen. Lapsen on hyvä tuntea, että vanhempi on oikeasti kiinnostunut hänen jutustaan, Janne Poikolainen sanoo. Silloin ei pelkästään kuluteta mieluisia sisältöjä, vaan ollaan osa laajempaa fanien verkostoa, jonka parista löydetään samanmielistä seuraa. – Meidän olisi päivitettävä ajatuksemme siitä, miten mediakasvatusta annetaan. Huolipuheen sijaan keskustelua Fanittamiseen liittyy Janne Poikolaisen mukaan osin turhaa huolipuhetta. Fanitus ei ylipäätään ole niin sukupuolittunutta kuin joskus kuvitellaan. Kirjatkin voivat olla fanituksen kohteita kuten Harry Potterinsa lukeneet tietävät. Onko lapsella laite, jolla kuunnella sisältöjä
– Monet kaveritkin tykkäävät samoista bändeistä, joten niistä tulee paljon puheenaiheita. Haitarituntien, musiikin teorian ja kuoroharrastuksen rinnalle tuli vuosi sitten myös korealainen musiikki, kun kaverit alkoivat puhua tietyistä k-pop-bändeistä. – Vaikka joskus innostuisin jostain muusta tyylistä, ei tämä ihan kokonaan lopu ikinä. Täälläkin olen vähän yrittänyt järjestää vastaavaa, muttei se oikein lähde käyntiin. VALTAKUNNALLINEN PERHEKESKUSKONFERENSSI Maksuton konferenssi on suunnattu perhekeskustoiminnasta päättäville ja sitä johtaville tahoille sekä kaikille, jotka toimivat perhekeskustoiminnan tai sen kehittämisen parissa. Sallan mukaan k-poppia yhdistääkin lähinnä sen kotimaa Etelä-Korea. n Salla Kärjä uskoo eteläkorealaisen k-popin säilyvän osana elämäänsä pitkään. Lisäksi hän opettelee kotona biisien virallisia tanssikoreografioita YouTube-videoilta sekä laulaa kappaleita, vaikkei osaa koreaa. Joskus hän myös soittaa kappaleita pianolla ja on juuri nyt tekemässä haitaritriolleen sovitusta eräästä BTS:n kappaleesta. – Oulussa on k-pop-tanssikoulu, jossa on tosi monia tanssiryhmiä. Salla ei pidä tärkeänä sitä, että kaikki kaverit tykkäisivät samantyylisestä musiikista, eikä ole itsekään k-popin vuoksi kokonaan hylännyt aiempaa lempimusiikkiaan. K-pop saa tanssimaan K alajokelainen Salla Kärjä, 15, on harrastanut musiikkia aina. Lisäksi saan musiikista yleensäkin tosi paljon iloa. Korealaisista bändeistä Salla kuuntelee päivittäin Stray Kidsiä, Ateezia, Enhypenia, Seventeeniä ja BTS:ää. Vaikka musiikkia löytyy netistä, on pienellä paikkakunnalla Sallan mukaan vähemmän mahdollisuuksia harrastaa k-poppia kuin vaikkapa vajaan kahden tunnin päässä Oulussa, jonne hän haaveilee muuttavansa opiskelemaan. Silloin en vielä osannut ajatella, miten erilaisia tyylejä siinä voi olla. Paasitornissa pidettävän konferenssin livepaikat ovat täynnä, mutta aamupäivän osuuteen on mahdollista osallistua verkon kautta. Lue lisää ja ilmoittaudu: www.lskl.fi/tapahtumat/ Yhdessä lasten, nuorten ja perheiden rinnalla 30.11.2023 klo 10–12 / Teams LM7_s38-40_MusiikinFanitus.indd 40 LM7_s38-40_MusiikinFanitus.indd 40 19.10.2023 7.52 19.10.2023 7.52. – Olin ensin ollut vähän asenteella, että ’hyi, sä kuuntelet k-poppia’. K-popin hän uskoo kuitenkin säilyvän osana elämäänsä pitkään. Sitä ennen Salla oli kuunnellut lähinnä nu metallia. K-popin myötä minulla on nyt enemmän soitettavaa kuin aiemmin. On niin vähän porukkaa. Tyylillisesti siihen mahtuu popin lisäksi räppiä ja raskaampia tyylilajeja
Oma ego esillä ei voi toimia, sillä pääroolissa on aina pieni keskosvauva. – Pääinstrumenttini on ääneni, mutta saatan ottaa mukaan sormipianon tai viisikielisen kanteleen. Väitöskirjassaan Koivisto tutki muusikoiden työtä suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä. Koska sairaalamuusikko tekee työtä tilanteessa, jossa liikutaan elämän ja kuoleman rajalla, hetkessä eläminen ja oleminen korostuu. Perheiden tukeminen vaikeassa elämäntilanteessa nousi erityisen tärkeäksi, mutta myös työntekijöiden tukeminen ja työhyvinvointi oli tärkeää. Musiikin käytöstä sovitaan aina yhteistyössä perheen ja työntekijöiden kanssa. Mietin, mikä kuulostaisi lempeältä ja rauhoittavalta pienen lapsen korviin. Joskus he halaavat ja alkavat jutella, mutta joskus he vain nyökkäävät kiitokseksi. Se voi myös rauhoittaa sykettä ja auttaa keskosta integroimaan sairaalan äänimaailmaa osaksi hänen kohdussa kokemiaan ääniä. S airaalamuusikko, musiikkipedagogi ja lauluyhtye Rajattoman laulaja Soila Sariola kertoo, että keskosten kanssa teho-osastoilla työtä tehdään aistimalla kulloinkin vallitsevaa tunnelmaa. n LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 41 LM7_s41_Musiikkiterapia.indd 41 LM7_s41_Musiikkiterapia.indd 41 19.10.2023 7.55 19.10.2023 7.55. Osa sairaalamuusikoista työskentelee vastasyntyneiden teho-osastoilla, ja yksi osa hänen tutkimuksestaan käsitteli juuri heidän työnkuvaansa ja musiikillista vuorovaikutustaan keskosvauvojen, perheiden ja työntekijöiden kanssa. Sairaalatyössä muusikko toimii osana hoitotyötä yhä useammin. Koiviston mukaan aiheesta on jo niin paljon kansainvälistä tutkimustietoa, että kannattaisi pohtia voisiko musiikin käyttöä keskoshoidossa lisätä Suomessa. Vanhempien osallistuminen musiikkituokioon riippuu Sariolan mukaan heidän voinnistaan tuossa elämäntilanteessa. – Hän on juuri tullut tähän maailmaan, ja moni asia tuntuu varmasti ihmeelliseltä. – Lähestyin aihetta sosiologisesta ja musiikkikasvatuksen näkökulmasta. Musiikkiterapiakertoja voidaan järjestää teho-osastolla vain muutama. – Joskus vanhemmat ovat vain hiljaa tai alkavat itkeä, kun kuulevat musiikkia. – Perheitä mahdollisimman hyvin tukeva musiikkityö on aina musiikkiterapeutin tai pitkälle erikoistuneen kulttuurihyvinvoinnin ammattilaisen työtä. – Olen erikoistunut myös yhteisömusiikkiterapiaan sekä ylisukupolvisiin ja kulttuurisensitiivisiin työtapoihin. Liian kovat äänet tai musiikin epäsuotuisa käyttö ei sovi herkässä tilassa olevalle vauvalle. Joskus he alkavat laulaa mukana ja voivat toivoa jotain tuttua lastenlauluakin. Koetan tuoda iloa raskaaseen tilanteeseen. Sariola sai kipinän keskosten kanssa työskentelyyn, kun hänen esikoisensa syntyi keskosena Naistenklinikalla vuonna 2013. MIIKA VÄHÄMAA Voisiko musiikin käyttöä keskoshoidossa lisätä. terveys MUSIIKKIA teho-osastolla Musiikkiterapiaa on hyödynnetty keskosten, vauvojen ja lasten sairaalahoidossa jo 2000-luvun alusta. Vauvan voinnista riippuu, millainen tilanne huoneessa on päällä. – Sairaalamuusikko saapuu potilashuoneeseen intuitiolla. Sariolan mukaan sensitiivisyys on tärkeää. Tilanne saattaa johtaa tuttuun lastenlauluun, vaikkapa Pieniin sammakoihin. Hän opiskeli sairaalamuusikoksi alan uranuurtajan Uli Kontu-Korhosen johdolla Turun ammattikorkeakoulussa ja on musisoinut vuodesta 2015 sairaaloissa ja hoivaympäristöissä myös Kontu-Korhosen työparina. Usein huoneeseen tullessa soitankin lempeästi kannelta ja hyräilen. Musisointi on sellaista söpöä. Usein huoneessa ovat paikalla myös lapsen vanhemmat, mahdollisesti hoitohenkilökuntaa, ja hoitotilanteita tulee ja menee. Musiikilla voidaan tukea vauvan kehitystä monipuolisesti. Musiikki voi auttaa esimerkiksi elintoimintojen balansoimisessa ja tukea aivojen kehitystä. Musiikki auttaa monipuolisesti Musiikin maisteri, musiikkiterapeutti Taru Koivisto on toiminut HUS:n psykiatrian asiakkaiden, etenkin lasten ja nuorten, hoidossa ja kuntoutuksessa
osallisuus Vaikuttavia VAIKUTTAJIA 42 LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 LM7_s42-47_LastenParlamentti.indd 42 LM7_s42-47_LastenParlamentti.indd 42 19.10.2023 7.57 19.10.2023 7.57
Koskea on innostanut se, että Lasten Parlamentissa voi vaikuttaa muihinkin kouluihin kuin omaansa. Meneillään on esityslistan kohta Kysely ja keskustelua oppilashuollosta. LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 43 ›› LM7_s42-47_LastenParlamentti.indd 43 LM7_s42-47_LastenParlamentti.indd 43 19.10.2023 7.57 19.10.2023 7.57. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT KRISTA LUOMA Maija Koski (vas.) avustaa Aino Ylistä. Vaikuttavia VAIKUTTAJIA Seinäjoen Lasten Parlamentin jäsenet ovat huomanneet, että nuoresta iästä huolimatta asioihin voi vaikuttaa
Puhujakorokkeella esityslistaa avaa Jesse Koskela taustallaan parlamentin kokouksen puheenjohtajana toiminut Mico Ellefson. Niissä toivottiin muun muassa koulujen yhteishengen jatkuvaa kehittämistä kaikkien osapuolten yhteisenä työnä ja jämäkkää puuttumista kiusaamistilanteisiin. Rintamäki ja hänen tukenaan toimiva Kirja-Matin koulun johtaja Henna Malila kiittelevät aktiivisia keskustelijoita. Tavoitteena kiusaamisvapaa koulu Puheenjohtaja Mico Ellefson, 13, Tanelinrannan koulusta avaa kokouksen ja asialista heijastetaan näytölle. Kokoukseen on saapunut oppilaita 20 alaja yhtenäiskoulusta. Edustajat valitaan oppilaskuntien hallitusten jäsenistä. S einäjoen kaupungintalon valtuustosalissa käy kuhina. Seinäjoen Lasten Parlamentti aloitti toimintansa helmikuussa 2022. kysyy parlamentin toimintaa koordinoiva ohjaava opettaja Sanna Rintamäki, joka toimii luokanopettajana Niemistön koulussa. Tavoitteena on yhdessä luoda Seinäjoen kouluista kokonaan kiusaamisesta vapaita. Osa hallituksen jäsenistä osallistui helmikuussa rehtoritapaamiseen, ja vetoomus luovutettiin rehtoreille henkilökohtaisesti. Puheenvuoroja käytetään vilkkaasti, kokemuksia jaetaan ja mietitään, mitä vielä voitaisiin tehdä. Myös välituntitoiminnan lisäämistä toivottiin, ettei kenenkään tarvitsisi olla yksin. 50-jäsenisellä parlamentilla on kymmenhenkinen hallitus, joka kokoustaa verkossa Teamsin kautta ennen suurkokouksia sekä tarvittaessa. Jäsenet myös vastasivat rehtorien esittämiin kysymyksiin. Nyt keskustellaan vetoomusten vaikutuksista ja pohditaan asian jatkokäsittelyä. Välituntitoimintaa kaivataan lisää. Kaupunki kuljettaa heitä paikalle viidellä linja-autolla. 44 LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 LM7_s42-47_LastenParlamentti.indd 44 LM7_s42-47_LastenParlamentti.indd 44 19.10.2023 7.57 19.10.2023 7.57. Kannatusta saa ajatus, että pyydetään Seinäjoen perusopetusjohtajaa lähettämään koulujen rehtoreille viesti, jossa kysytään, miten vetoomuksen asioihin on puututtu. 50-jäsenisellä parlamentilla on kymmenen oppilaan hallitus, johon voi hakea vapaamuotoisella hakemuksella. Aino Ylisen takana seisoo Elle Västi ja hänen oikealla puolellaan istuu parlamentin toimintaa koordinoiva opettaja Sanna Rintamäki. Hallitus esittelee laatimansa kolme vetoomusta, jotka osoitettiin alkuvuodesta Seinäjoen alaja yhtenäiskoulujen oppilaskunnille, opettajille sekä rehtoreille. Se kokoontuu toukokuussa ja syksyisin Lapsen oikeuksien viikolla eli tänä vuonna 20.–26.11. Nyt paikalle ei ole kokoontunut valtuusto vaan Lasten Parlamentti. Todetaan, että koulujen oppilaskuntia kannattaisi lähestyä asiassa edelleen. – Oletteko oppilaskunnan kanssa pitäneet aamunavauksia kiusaamisesta ja yksinäisyyden ehkäisemisestä. He ovat mukana vähintään yhden toimintavuoden
LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 45 ›› LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 45 ›› LM7_s42-47_LastenParlamentti.indd 45 LM7_s42-47_LastenParlamentti.indd 45 20.10.2023 12.18 20.10.2023 12.18. Vuonna 1962 valmistunut Seinäjoen kaupungintalo on hieno esimerkki Alvar Aallon arkkitehtuurista
– Halusin oppilaskuntaan kaksi vuotta ja vihdoinkin pääsin! Halusin heti myös Lasten Parlamenttiin ja nyt olen sen hallituksessa. Asiat kiinnostavat häntä, eivätkä kokoukset koskaan haukotuta. Ja mikä hienointa: Lapsen oikeuksien päivä on virallinen liputuspäivä! Lapsen oikeuksien viikko 14.–20.11.2022 46 LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 LM7_s42-47_LastenParlamentti.indd 46 LM7_s42-47_LastenParlamentti.indd 46 19.10.2023 7.57 19.10.2023 7.57. 58 oppilaan Topparlan koulussakin on esiintynyt jonkin verran kiusaamista, mutta Kosken mukaan se on vähentynyt. LIPPU SALKOON! Kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. Niin tekee myös Keski-Nurmon koulun kuudesluokkalainen Jesse Koskela, 13. Koski rientää Niemistön koulun kuudesluokkalaisen Aino Ylisen, 13, avuksi. – Olen pieni ihminen, mutta teen asioita, joilla voin vaikuttaa. Keski-Nurmon koulussa on 130 oppilasta, ja Koskela on siihen melko tyytyväinen. Viikkoa vietetään tänä vuonna 20.–26.11.2023. 11. – Sen näkee sitten, kun yläkoulu alkaa. Ylinen selvittää esityslistan kohtaa Kysely ja keskustelua opiskeluhuollosta. Vähän myöhemmin hän kertoo Lapsen Maailman haastattelussa, että haluaa vaikuttaa eniten juuri kiusaamiseen ja yksinäisyyteen, koska ne usein yhdistyvät. Ja kun teen jotakin, haluan saada myös aikaan. hassa. Sitä hän ei ole vielä pohtinut, millaiset uudet vaikutuskanavat hän löytää siirtyessään yläkouluun. Hän haluaa tehdä parhaansa, että kaikki saisivat käydä koulua rauLapset ja nuoret oppivat yhteiskunnallista vaikuttamista. – Parasta on, että tällä toiminnalla voin vaikuttaa muihinkin kouluihin, en vain omaani! – Maija, nyt sua tarvitaan täällä! huikataan valtuustosalista. Vastapainona koulunkäynnille ja parlamentin toimille Koskela harrastaa laserasepelaamista. Koskela toimii parlamentissa jo toista kautta. Asialistalla edetään, ja joku hallituksen jäsenistä käy aina esittelemässä käsiteltävää asiaa. Heidän mielestään parlamentin kokouksissa saa myös esiintymiskokemusta. Koski on yrittänyt innostaa myös ystäviään oppilaskunnan toimintaan. Keskustelua opiskeluhuollosta Maija Koski, 11, neljäsluokkalainen Topparlan koulusta tulee kokouksen lomassa haastatteluun innosta hehkuen. Vaikuttamishalu ei ole Koskelle vain hetken häive, vaan hänen on pitänyt olla kärsivällinen. Sofia Kytöharju (vas.), Maija Koski ja Jesse Koskela ovat innostuneita ja sitoutuneita parlamentaarikkoja. Lapsen oikeuksien viikko on sen yhteydessä vietettävä teemaviikko, jonka tavoitteena on lisätä Lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta ja lapsen oikeuksien toteutumista. – Yksi on ehkä vähän kiinnostunut
Miten heidän työtään voisi tehdä tunnetummaksi. – Kiitos haastattelusta! hän nyökkää vielä toimittajan suuntaan. Aktiivista roolia yhteiskunnassa Kun esityslistan viimeinen kohta Kysely järjestyssäännöistä on käyty läpi, puheenjohtaja päättää kokouksen ja parlamentin jäsenet rientävät pitsojen ääreen. Parlamentaarikot täyttävät tabletilla kyselyn, ja pian kaikkien vastaukset löytyvät näytöltä. Puhujakorokkeella esiintyminen ei jännitä, muttei hän vielä haaveile kuntapoliitikon urasta. Sitten portaat alas ja kohti linja-autoa! Viestinviejät Lasten Parlamentista lähtevät kohti omia koulujaan. Kehkeytyy taas vilkas keskustelu. – Miten voi päästä nuorisovaltuustoon. Seinäjoki on laaja alue ja koulut saattavat sijaita etäällä toisistaan. Hän kiittelee jäseniä hienosta kokouksesta. LM7_s42-47_LastenParlamentti.indd 47 LM7_s42-47_LastenParlamentti.indd 47 19.10.2023 7.57 19.10.2023 7.57. Kaikille parlamentaarikoillekaan he eivät ole välttämättä tuttuja. n Lapset ja nuoret oppivat yhteiskunnallista vaikuttamista. On kivaa tutustua myös muiden koulujen oppilaisiin, kuvaa Kytöharju. – Voiko automaattisesti jatkaa Lasten Parlamentissa, jos on valittu edelleen oppilaskuntaan. Kysymykseen, millainen on turvallinen koulu, vastataan esimerkiksi: Sellainen, jossa jokaisen on hyvä olla ja on mahdollisuus mahtavaan opetukseen. Puhutaan siitäkin, onko kuraattori ja psykologi sama asia. Ovatko he itse tiedottaneet itsestään tarpeeksi. – Mukavinta on, kun pääsee vaikuttamaan asioihin. Kyselyssä muun muassa kartoitettiin, tietääkö vastaaja, kuka on hänen koulunsa terveydenhoitaja tai kuraattori ja miten heitä pääsee tapaamaan. Vapaa-aikanaan Kytöharju harrastaa painia. Malilalle satelee kysymyksiä, sillä vaikuttaminen on tehnyt tehtävänsä. Malilasta yksi parlamentin parhaista puolista on, että koulu oppimisympäristönä voi näin valmistella lapsia ja nuoria aktiiviseen rooliin yhteiskunnassa. Sen jälkeen jokainen lähtijä kuittaa lähtönsä Henna Malilalle, joka merkitsee rastin paperiinsa. Malila vastaa parhaansa mukaan. Samassa kokouksessa äänestettiin tomaattikalavuoan poistamisesta ruokalistalta, koska pääosa parlamentaarikoista piti sitä mauttomana. – Parlamentaarikkomme ovat tosi sitoutuneita tehtäväänsä. Tässä on hyvää myös se, että kantakaupungin oppilaat saavat tietoa myös kaupungin laidoilla olevista kouluista ja päinvastoin. Jo ensimmäisenä keväänä hän kävi korokkeella puhumassa useampien maitoja leipävalmisteiden puolesta kouluruokailussa. Kuudesluokkalainen Sofia Kytöharju, 13, 155 oppilaan Kirja-Matin koulusta toimii parlamentissa myös toista kautta. Ennen lähtöään Jesse Koskela asettelee tuolit siististi takaisin paikoilleen pöydän alle
| JUSKA SALMISEN PITKÄ TIE ISÄKSI | 24 VINKKIÄ HYVINVOINTIIN KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. MA AIL MA LASTENSU OJELUN KESKUSLI ITON LEHTI 5 | 2023 METSÄ SAA SARA SANTOKS EN JA ISLA VAINION MIELIKUV ITUKSEN LENTOON | ACELIFEHANKE PANEUTU U HAITALLIS IIN LAPSUUDE NKOKEMU KSIIN | NASIM SELMANI HALUAA PUHUA TUNTEISTA | ESITTELYS SÄ RANSKAN ”TOISEN MAHDOLL ISUUDEN KOULU” KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINT Ä, MITÄ MEILLÄ ON. DIGIHINNAT VAIN 39 e (6 kk) ja 59 e (12 kk)! Kestotilaus . MA AIL MA LASTENSUOJELU N KESKUSLIITON LEHTI 7 | 2023 TILAA DIGILEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. Printti 6 kk 48,00 . Kustantaja Lastensuojelun keskusliitto www.lskl.fi TEE TILAUS os. KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINT Ä, MITÄ MEILLÄ ON. Euroopan ulkopuolelle 12 kk 60 e Lapsen Maailma -lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Sinulla on kysyttävää tilauksestasi / laskustasi . Eurooppaan 12 kk 45 e . Digi 12 kk 55,00 . Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. Printti 12kk 69,00 . tilaat lehden itsellesi tai lahjaksi . TILAA LEHTI itsellesi tai lahjaksi https://lapsenmaailma.fi/kauppa/ Tilaajapalvelu ma–pe 9–15 010 230 8380 tilaajapalvelu@lskl.fi Ota yhteys tilaajapalveluumme, kun . Printti 12 kk 79,00 . https:// lapsenm aailma.f i/ kauppa/ 48 LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 LM7_s48_Palvelusivu.indd 48 LM7_s48_Palvelusivu.indd 48 23.10.2023 10.14 23.10.2023 10.14. 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. Printti 6 kk 58,00 . Digi 6 kk 35,00 . MA AIL MA LASTENSU OJELUN KESKUSLI ITON LEHTI 6 | 2023 ylävinjetti HARRASTAMISEN SUOMEN MALLI: VÄLIPALALEIPURIT EINO AHOLAINEN JA ANNA MAHKONEN | KUKA TUKEE SAIRAAN LAPSEN VANHEMPIA. Digi 3 kk 25,00 Määräaikainen . ilmoitat nimentai osoitteenmuutoksen . peruutat tai irtisanot tilauksesi / lahjatilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Digi 6 kk 39,00 Postituslisät ulkomaille . Digi 12 kk 59,00 . Opiskelijaprintti 12 kk 58,00 . palvelusivu ylävinjet ti ROY LEHTINEN TOTUTTEL EE SAUNOMA AN | VAUVOJEN PERIMÄ VOITAISIIN LUKEA JO SYNNYTY SLAITOKS ELLA | PERHEENY HDISTÄM ISPROSESS I ON HIDAS JA RASKAS TEKOÄLYN KÄYTTÖ KOULUSS A | MITÄ NUORTEN OIKEUSED USTAJA TEKEE. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Printti 3 kk 29,50
Tämä tunne mielessään, hän yrittää pärjätä elämässään. Kuvitellaan, että hatkaava lapsi on karkumatkalla omasta vapaasta tahdostaan. Vanhemmat ovat voineet kuolla tai lapsi on voitu ottaa huostaan ja sijoittaa muualle perheen sisäisten ongelmien takia. Jos tällaisesta alaikäisestä ottaa kopin pahantahtoinen aikuinen, joka tarjoaa kotimatkan sijasta lämpimän yösijan lisäksi päihteitä ja edellyttää saavansa vastapalvelukseksi seksiä, nuoren turvaverkko on romahtanut täydellisesti. kuten liikkumisvapautta . ”ON VARMASTI TURHAUTTAVAA HAKEA NUORTA TURVAAN YHÄ UUDELLEEN JA UUDELLEEN, MUTTA SITÄHÄN KASVATTAMINEN ON.” Älä hylkää hatkaavaa lasta Lapsen oikeuksien viikolla meidän on hyvä muistaa hatkaavaa lasta – ihan niin kuin jouluna seimen pienokaista. Jotkut nuoret saattavat silti ottaa hatkat eli lähteä omin päin tuntemattomaan osoitteeseen, mahdollisesti vieraaseen kaupunkiin jonkun verkossa tapaamansa satunnaisen tuttavan luo. Hänellä ei myöskään ole täydellistä itsemääräämisoikeutta. On varmasti turhauttavaa hakea nuorta turvaan yhä uudelleen ja uudelleen, mutta sitähän kasvattaminen on. Tällaisessa tilanteessa poliisin olisi ainakin yritettävä löytää alaikäinen hätäpaikannuksella estääkseen tälle tapahtumasta vakavia ja kehitystä vaarantavia rikoksia tai estääkseen tätä itseään tekemästä rikoksia. Jotkut väittävät, ettei poliisi hae sijoituspaikasta karannutta lasta yhtä aktiivisesti kuin biologisesta perheestään kadonnutta lasta. Omille teilleen lähteneen nuoren ei kuulu antaa hortoilla kaupungin yössä. Päivi Alasalmi on akaalainen kirjailija, satukirjailija ja kahden lapsen äiti. Vaikka alaikäiselle olisi jo tapahtunut jotakin pahaa, hän voi siitä huolimatta hatkata uudelleen, jos tuntee, että se karu maailma on tarkoitettu häntä varten. Hidasta väsytystaistelua, jolla nuoren päähän taotaan järkeä siitä, mitä voi, mitä saa ja mitä ei missään nimessä kannata tehdä. Pelle Miljoona ja Ari Taskinen sanoittivat tunteen jo vuonna 1981 Sodassa maailmaa vastaan -kappaleessaan: Sodassa koko maailmaa vastaan, maailma sodassa häntä vastaan. Häntä ei saa unohtaa, sillä häntä voidaan pitää huumattuna tai jopa vankina. Näistä rajoitustoimenpiteistä ja niiden perusteista on säädetty lastensuojelulaissa. Ethän jätä lasta, varsinkaan ”hatkalasta”, sotimaan yksin pahaa maailmaa vastaan. Tästä syystä poliisin olisi pystyttävä paikantamaan alaikäinen lapsi puhelimen hätäpaikannuksella. Kiva aikuinen, joka osuu ”sattumalta” paikalle ja tarjoaa yösijaa, ei ehkä ole paikalla vahingossa. Sijaishuoltopaikassa asuvan alaikäisen puhelinta ei saa ottaa pois kuin tarkoin määritellyistä syistä. voidaan rajoittaa lastensuojelulain mukaisten perusteiden täyttyessä. Ja kun lapsi lähtee sijoituksesta karkuun eli hatkaan, jotkut voivat kutsua häntä ”hatkalapseksi”. Sodassa koko maailmaa vastaan, yksin, ja yksin ainoastaan. Hän on kenties hakenut juuri sellaista maleksijaa, jolla ei ole yöpaikkaa, ruokaa eikä rahaa. Keinot siihen jo on, mutta myös resursseja pitäisi löytyä. Sosiaalityöntekijöiden on ollut vaikea saada hatkalaisten hakemiseen virka-apua poliisilta resurssipulan vuoksi. Alaikäisellä ei kuitenkaan ole kykyä nähdä omaa parastaan. Yksityiset vartiointiliikkeet eivät saa enää etsiä hatkaavia alaikäisiä, koska viranomainen ei kyennyt valvomaan niiden toimintaa. Hänen biologisten vanhempiensa suoma kodin turva on syystä tai toisesta kadonnut. Nuoren huonetta ei saa ilman perusteita tutkia, eivätkä työntekijät saa ottaa hänen omaisuuttaan haltuun – paitsi jos huoneesta löytyy päihteitä. Suojeleeko liian vahva tietosuoja eniten hyväksikäyttäjiä. Hatkaava lapsi on lapsi, jonka turvaverkko on pettänyt pahemman kerran. kolumni LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 49 LM7_s49_Kolumni_PA_.indd 49 LM7_s49_Kolumni_PA_.indd 49 18.10.2023 12.34 18.10.2023 12.34. Lastensuojelulaitokseen sijoitettujen nuorten perusoikeuksia
Ylenpalttisen telkkarin katsomisen seuraukset on siinä paisuteltu hellyttävän koomisiin mittoihin. Unessa Vesta-Linnea ajaa pelottavan kaivonoidan tiehensä, ja päivällä hänellä on voimaa kohdata masentunut aikuinen. Vesta-Linnea kuunvalossa -kirjan (Tammi, suom. Näytelmäkirjailija Tove Appelgrenin ja kuvittaja Salla Savolaisen kansainvälisestikin menestyvä Vesta-Linnea-kuvakirjasarja ammentaa lapsiperheen arkisesta elämänmenosta, mutta ajatuksen voimaa ja syvyyttä haetaan myös unista ja mielikuvituksesta. Johannes Ekholm) keskittyy isän ja lapsen iltasatuhetkeen, joka ehtimiseen keskeytyy Hilja-koiran haukkumiseen. TOVE JANSSONIN HARVINAISUUKSIA Muutama vuosi sitten julkaistiin uusintapainos Tove Janssonin esikoisteoksesta Seikkailu merenpohjassa (WSOY, suom. Maarit Halmesarka) kuuluu kehittelyltään suomenruotsalaisen kuvakirjallisuuden hassuimpaan kärkeen. ISMO LOIVAMAA Ruudun ääreen voi hyytyä. Jenny Lucanderin kuvissa on kauneutta, hauskoja yksityiskohtia ja yllätyksellisyyttä. ”On monia tapoja olla surullinen”, hän miettii. Johannes Ekholm) isä joutuu tappamaan kyyn pihapiiristä, kun ei onnistu sitä pyydystämään. Pikkutytön kertomuksessa on lapsen vahvaa eläytymistä ja myötätuntoa mutta myös isän virheen herättämää pettymystä. Pixonin perhe, äiti ja pojat, massuttavat ekstrasokeroituja herkkuja ja luhistuvat ruudun äärelle. Siinä on muistumia Jörö-Jukasta: kauhua, koomisuutta ja kasvatusta. Kuvissa koirat ovat niin suloisia ja ilmeikkäitä kuin olla voi, ja kirja vapautuu hauskasti iltasadun lukemisesta vuolaaseen fantasiaan. Sirke Happonen), joka alun perin ilmestyi Vera Haijn salanimen suojissa vuonna 1933. kirjat 50 LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 LM7_s50-52_KK+TakaK.indd 50 LM7_s50-52_KK+TakaK.indd 50 16.10.2023 12.45 16.10.2023 12.45. Juoni perustuu pienelle väärinkäsitykselle, jota maustaa lapsen näkökulma. Ehkä hän joutui ensimmäisen kerran pettymään isäänsä. S uomenruotsalaisessa lastenkirjallisuudessa solahdetaan vaivattomasti fantasian ja kummallisuuden puolelle. ylävinjetti e KALVAKAT PERHEPOJAT Malin Kivelän ja kuvittaja Linda Bondestamin kuvakirja Pixonin pojat ja TV:n kotoisa kajo (Teos ja S&S, suom. Lapsen ajattelutavan seuraaminen on niiden voima. Fiia pahastuu sydänjuuriaan myöten isälleen ja nimittää tätä käärmeentappajaksi. Ja miten avuton anteeksipyytäjä isä onkaan! Teos jatkaa modernilla tavalla suomenruotsalaisen lastenkirjallisuuden merellisiä perinteitä. Mitä jos vieraat koirat ovatkin pystyttämässä pientä kahviota perheen olohuoneeseen. Arjen ja absurdin vaiheilla viihdytään myös Malin Klingenbergin ja kuvittaja Maria Sannin Viisi hauvaa -kuvakirjassa (S&S, suom. Sillä taitaa olla vilkas mielikuvitus, kun se keksii mitä ihmeellisimpiä tilanteita, joihin on ihan pakko reagoida. Nyt mökkeillään ilmiselvästi Ahvenanmaalla. Riimitellyn kuvakertomuksen historia yltää vieläkin kauemmas, sillä Jansson sai sen valmiiksi 13-vuotiaana koulutyttönä 1920-luvun lopulla. Hiukan tärkeilevä Linnea tiedottaa päiväkodin hiekkalaatikolla, että heille on tulossa viisi hauvaa. Iho hohtaa.” Kymmenisen vuotta vanhassa kirjassa keskitytään telkkarin vaaroihin, kun tekijät nyt kirjoittaisivat ehkä älypuhelinten jatkuvasta sihtaamisesta. KUUKAUDEN SUOMENRUOTSALAINEN lastenkirja menestyy maailmalla SUOMENRUOTSALAISIA KUVAKIRJOJA ILMESTYY TIUHAAN, JA RUOTSISSA NIITÄ YLISTETÄÄN POHJOLAN ROHKEIMMIKSI. Kun poikien elämäntavassa tapahtuu hetkellinen kohentuminen television hajottua, veljesten kunto kohoaa peräti 64-vuotiaiden tasolle! ”Mahalaukut loistavat. Vesta-Linnea vaistoaa surun tunteen. Outi Menna). Koomikko Ted Forsströmin ja kuvittaja Åsa Lucanderin Hissun kissun, Hilja! (Etana Editions, suom. Tosin tietokoneet luovat teoksessa jo ikkunoihin sinistä hehkuaan. Päivän mittaan Vesta-Linnea saa omaksua tukijan ja tarkkailijan roolin, sillä kylään tulevalta äidin ystävättäreltä on sydän murtunut. Aihe on vaikea, mutta tekijäpari käsittelee sitä rohkaisevasti. Pikkusisko lohduttaa häntä parhaansa mukaan. NE KÄSITTELEVÄT ISOJA AIHEITA LÄMPIMÄSTI JA YLLÄTTÄVÄSTI, JA KUVAT HERÄTTÄVÄT UTELIAISUUTTA. MUKAVAT ISÄT Suomenruotsalaisissa kuvakirjoissa on viime vuosina tutkittu isää. Tittamari Marttinen) tunnelmallisessa rantamökissä on aamulla alakuloista, kun Vesta-Linnea ei tahdo ensinkään nousta. Fredrick Sonckin Fiia ja kyy -kirjassa (Etana Editions, suom. Verisuonet luikertelevat. He ovat kirjoissa tiiviisti läsnä lastensa elämässä, vaikka kuvissa aika nuutuneilta näyttävätkin..
Lopussa ystävykset pelastuvat turvalliseen saaristolaismökkiinsä, jonka lieden äärellä äiti huseeraa korvakoruineen ja piikkikorkoisine kenkineen. Kirjan selkokielinen laitos johdattaa sekä muumimaailman filosofiaan että seikkailuun. Hyvän selkokirjan lukeminen jättää kylläisen olon. e teista, joten oman identiteetin pohdintaa on saatu luontevasti mukaan. Päivä pyrkii vahvistamaan ruotsinkielisen kansanosan yhteenkuuluvuutta, kunnioittamaan Suomen kaksikielisyyttä ja tekemään näkyväksi ruotsin kieltä ja ruotsinkielistä kulttuuriperintöä Suomessa. Ari Sainio) ilahduttaa tärkeydellään enemmän kuin monet uudet muumituotteet. Mauno, Maikki ja koira syöksyvät omatekoisella kilpa-autolla merenpohjaan, ihmeelliseen valtakuntaan, jossa he tapaavat merenneidon, mustekalan ja näkin. Svenska dagen on vakiintunut liputuspäivä. Suomenkielisiä lastenkirjoja käännetään kiusallisen vähän toiselle kotimaiselle kielelle. Suomenruotsalaisen kirjallisuuden tunnuspiirteisiin kuuluu herkkävaistoinen ympäristön kuvaus. Muumikirjan luonne säilyy selkoversiossa täyteläisenä. Muumeista selkokielellä. KU VI TU S KI RJ AS TA FI IA JA KY Y, JO N KA O N KU VI TT AN U T JE N N Y LU CA N D ER . Neljän lapsen porukka koostuu erilaisista luonSVENSKA DAGEN 6.11. LAPSEN MAAILMA 7 | 2023 51 LM7_s50-52_KK+TakaK.indd 51 LM7_s50-52_KK+TakaK.indd 51 16.10.2023 12.45 16.10.2023 12.45. Ruotsalaisuuden päivää on vietetty Suomessa vuodesta 1908. Sen Den farliga lasten -osassa (Scriptum) huumerikos koskettaa turkulaisten varhaisnuorten elämää. Yksityiskohdat on mielenkiintoisesti valittu, joten lukija pääsee pujahtamaan ruotsinkielisen Turun arkipäivään ja kulttuuriin. SURULLISEN YKSIPUOLISTA Suomenruotsalaiset kirjat ovat käännöksinä tulleet tärkeiksi suomenkielisillekin lukijoille. Kokeilevat kuvitukset ja ennakkoluulottomat aiheet ihastuttavat. Pienet, marginaaliset hahmot saavat ainakin lapsikatsojan huomion, mutta ihan varmasti myös paatunut aikuinenkin innostuu tiirailemaan kuvia. Mutta luonteva kulttuurinvaihto tuntuu toimivan melko yksipuolisesti. Kompisdeckarna-sarja sijoittuu Turun keskustaan, ja kirjailija saa siitä paljon irti. Höglund piristää varhaisnuorten dekkaritarjontaa. Tove Jansson latasi arjen ja fantasian oikullista jännitettä jo esikoiskirjassaan, jonka kertoja vihjailee tulevista yllätyksistä: ”Vaan päättyykö seikkailu tähän?” Suomentaja Sirke Happonen kertoo jälkisanoissaan kirjan syntyhistoriasta ja opastaa tutkimaan kuvien yksityiskohtia. Kaksi kulttuuria ei oikein kohtaa. Eva Höglundin toistaiseksi suomentamaton Kompisdeckarna-etsiväsarja yhdistelee seikkailua, paikallisväriä ja paneutuvaa henkilökuvausta. Houkuttelevalla tavalla kirja sisältää paljon muutakin kuin rikollisten kintereillä kirmaamista. Surullista sekin, että ruotsinkieliset lehtemme ovat jokseenkin kokonaan lopettaneet suomenkielisen lastenja nuortenkirjallisuuden kritiikin. VÄHÄN REALISMIAKIN Oikulliset ja jännittävät kuvakirjat korostuvat suomenruotsalaisessa lastenkirjallisuudessa, mutta arkista realismia ei ole kokonaan hylätty. Vaarallisen juhannuksen selkokielinen versio (Opike, selkomukautus Jolin Slotte, suom
Katso lisätiedot ja ilmoita teidän työpaikkanne mukaan! 24.11. Lapset mukaan töihin -päivä järjestetään taas 24.11.2023. 2023 Kun lapset pääsevät näkemään mitä työpaikalla puuhaillaan, aukeaa työyhteisölle samalla mahdollisuus tutustua heihin ja oppia uutta. 2023 Kun lapset pääsevät näkemään mitä työpaikalla puuhaillaan, aukeaa työyhteisölle samalla mahdollisuus tutustua heihin ja oppia uutta. Katso lisätiedot ja ilmoita teidän työpaikkanne mukaan! LM7_s50-52_KK+TakaK.indd 52 LM7_s50-52_KK+TakaK.indd 52 17.10.2023 10.27 17.10.2023 10.27. Lapset mukaan töihin -päivä järjestetään taas 24.11.2023. 24.11