Lapsen Maailma 07/2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

NIHAL SAAPUI ÄITINSÄ MEDINAN KANSSA ETIOPIASTA SUOMEEN | MISTÄ APUA ISÄKSI KASVAMISESSA. | AUTISTIT KIUSAAJIEN SILMÄTIKKUINA | KAJ KORKEA-AHO ON POIKANSA KUMPPANUUSVANHEMPI KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 7 | 2024 LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 1 ›› LM7_s1-2_Kansi.indd 1 LM7_s1-2_Kansi.indd 1 22.10.2024 14.01 22.10.2024 14.01
LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KIRJASTO JA TIETOPALVELU Luotettavia faktoja Tarjoamme tietoa lasten ja perheiden asemasta ja oikeuksista! Lapsitiedon erikoiskirjasto Kaikille avoin kirjasto tarjoaa myös lähes 15 000 julkaisua käyttöösi! Tietopyynnöt Autamme sinua löytämään tiedon lähteille! Uutiskirjeet Ajankohtaista ja tutkittua tietoa lastensuojeluun sekä lapsiin ja perheisiin liittyen! www.lskl.fi/ kirjasto 2 LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 LM7_s1-2_Kansi.indd 2 LM7_s1-2_Kansi.indd 2 22.10.2024 14.01 22.10.2024 14.01
OTA TALTEEN! ›› LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 3 ›› LM7_s3-4_Sislu.indd 3 LM7_s3-4_Sislu.indd 3 28.10.2024 12.04 28.10.2024 12.04. n > l MARRASKUU | 7 | 2024 MA AIL MA TÄMÄ ON JO LEHDEN 83. LASTENSUOJELU 24 Onneksi olkoon: lastenkoti Jalava sai Arjen sankarit -palkinnon! KASVU 26 Lasten oikeuksien viikon teema on oikeus oppimiseen 40 Mitä kuuluu, Pazilaiti Simayijiang. 6 Kirjailija Kaj Korkea-aho kirjoitti kirjan omasta ja puolisonsa matkasta Kaiuspojan isiksi. 46 Sosiaalija terveydenhuollon palvelut digitalisoituvat vauhdilla PALSTAT 16 Tietotulva: Työkirja päihteistä 32 Tutkitut: Lapset propagandan maalitauluina 48 Palvelusivu 49 Atte Ahokkaan kolumni: Kapinoikaa, lapset ja nuoret! 50 Kuukauden kirjat: Sodan ja rauhan kirjoja Lihavoitu = kannessa s. KOULU & VARHAISKASVATUS 20 Verso-toiminnan avulla sovitellaan kiistoja ja mielipahoja varhaiskasvatuksessa ja kouluissa 34 Aseman koulun ekoagentit uskovat kestävään kehitykseen TERVEYS 44 Miksi autismin kirjolla olevia kiusataan. VUOSIKERTA! EE VA AN U N D I PERHE 6 Kumppanuusvanhempi Kaj Korkea-aho toivoo, että laki kohtelisi kaikkia vanhempia tasa-arvoisesti. Teos toimii myös kumppanuusvanhemmuuden oppaana. 12 Sairaanhoitajapariskunta Bedsher Tofik Bedru ja Medina Bedru Ahmed muutti Addis Abebasta Liperiin kolmessa erässä 28 Taas vietetään Lapset mukaan töihin -päivää! 38 Isäkin voi väsyä. Mikä silloin auttaa
järjestetään myös kansallinen Lapset mukaan töihin -päivä, jolloin tuhannet lapset tutustuvat työpaikkoihin eri puolilla Suomea. Lapsen oikeuksien viikon perjantaina 22.11. Päivä tarjoaa sekä lapsille että aikuisille mahdollisuuden oppia toinen toisiltaan sekä viettää mukavan päivän yhdessä. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien ja lastensuojelun laadun puolesta. Lapsi oppii opettelun, harjoittelun, kokeilun ja esimerkin kautta jatkuvasti uutta. 4 LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 LM7_s3-4_Sislu.indd 4 LM7_s3-4_Sislu.indd 4 23.10.2024 15.16 23.10.2024 15.16. Viikon teema on lapsen oikeus oppimiseen, #SaanOppia #SaatOppia. Lastensuojelun Keskusliiton kyselyn perusteella lapset ja nuoret oppivat eniten kavereiltaan, perheeltään ja muilta läheisiltään sekä internetistä, ja koulu ja harrastukset tulevat vasta näiden jälkeen. 34 l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Uuden oppiminen on suurimman osan mielestä kivaa. Ilmoittaudu mukaan! > Lue lisää: www.lapsenoikeuksienviikko.fi, www.lapsetmukaantoihin.fi s. vuosikerta. 83. vuosikerta KANSI Nihalin ja Medina Bedru Ahmedin kuvasi kanteen Riikka Hurri. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU: ma–pe 12—17, 040 722 0058 (numeroon soittaminen ei maksa mitään), tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Henna Anttila / Kruunu Media, 050 541 9943, henna.anttila@kruunumedia.fi PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. Se levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla.’ LAPSELLA ON OIKEUS OPPIA Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään tänä vuonna 18.–24.11. Teema kutsuu pohtimaan oppimisen merkitystä tässä ajassa ja muistuttaa uuden oppimisen ilosta. l Helsinki l Ylistaro l Liperi l Lahti l Honkilahti Seinäjoen Aseman koulun ekoagentit haluavat pelastaa maapallon. Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 83. PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi KR IS TA LU O M A LAPSEN MAAILMA PAINETAAN FORSSASSA
Se on tietojen, taitojen tai tapojen omaksumista, jota tapahtuu koko ajan elämän eri osa-alueilla. Tai muistelet, että opit koulussa parhaiten kuuntelemalla. Moni meistä aikuisista yhdistää oppimisen muodolliseen oppimiseen , jota tapahtuu esimerkiksi koulussa, opiskeluissa tai työssä. Ja olivatpa omat oppimiskokemuksemme millaisia tahansa, tarjotaan lapsille ja nuorille myönteisiä oppimisen kokemuksia ja innostetaan heitä oppimaan uutta. Oppiminen on paljon muutakin kuin formaalia oppimista. Vanhempasi saattoivat todeta, että olit perinyt heidän lahjakkuutensa vaikkapa kielten oppimiseen. Näin tarkasteltuna oppimisen maailma aukeaa ehkä meille aikuisillekin uudella tavalla. Onko uuden oppiminen sinulle ”välttämätön paha”, johon ryhdyt, kun on pakko. Lastensuojelun Keskusliiton toteuttamasta kyselystä selvisi, että 10–17-vuotiaista yli 80 % koki oppivansa eniten kavereiltaan. Hän saattaa toivoa, että voisi koulun kokeisiin lukiessaan oppia kaverin kanssa yhdessä. Jokaiselle lapselle tulisi antaa mahdollisuus oppia omalla tavallaan ilman perimän tai lahjakkuuden painoa. Se kutsuu pohtimaan oppimisen merkitystä lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen, mutta muistuttaa myös uuden oppimisen ilosta. Lapset ja nuoret tunnistavat hyvin, että oppimista tapahtuu kaikkialla. Opettaja ehkä totesi, että sinulla oli ”hyvä matikkapää”. Milloin viimeksi pohdit, mikä sinua innostaa oppimaan. Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA pääkirjoitus Lastensuojelun Keskusliiton toteuttamasta kyselystä selvisi, että 10–17-vuotiaista yli 80 % koki oppivansa eniten kavereiltaan. Lapsesta voi olla innostavinta oppia asioita, jotka ovat erityisen haastavia. Oli niin tai näin, oppiminen on etuoikeus ja ilo. Saatamme ajatella omaa oppimistamme koulusta saamiemme kokemusten kautta. Valtiolla on velvollisuus huolehtia, että jokaisen lapsen oikeus oppimiseen toteutuu muodollisissa oppimisympäristöissä. Perheeltä ja muilta läheisiltä sekä internetistä oppiminen tulivat listalla seuraavina. Tämän vuoden lapsen oikeuksien viikolla katse on oppimisessa. Viikon teema on jokaisen lapsen oikeus oppimiseen. OIKEUS OPPIA OMALLA TAVALLA LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 5 LM7_s5_PK.indd 5 LM7_s5_PK.indd 5 23.10.2024 15.20 23.10.2024 15.20. Äidinkielen oppiminen oli ammattiopinnoissa hankalaa, mutta uusien neulontatekniikoiden oppiminen sujui helposti. Tai ehkä hän innostuu opiskelemaan mopon korjaamista videoiden avulla. Koulua ja harrastuksia piti keskeisimpinä oppimisen ympäristöinä 70 % vastaajista. Kuten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa todetaan, jokainen lapsi ja nuori on ainutlaatuinen ja jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. On tärkeää, että lapset ja nuoret saavat varhaiskasvatuksessa, koulussa ja toisen asteen opinnoissa tarpeidensa mukaista tukea oppimiseen. Vai inspiroidutko helposti uuden oppimisesta
perhe ”RAKKAUDEN MÄÄRÄ on lyönyt ällikällä” Kaj Korkea-aho kertoo saaneensa lähes pelkästään positiivista palautetta kirjastaan. KAISA PASTILA | KUVAT EEVA ANUNDI 6 LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 6 LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 LM7_s6-11_KajKorkea-aho_B.indd 6 LM7_s6-11_KajKorkea-aho_B.indd 6 28.10.2024 15.21 28.10.2024 15.21. Kirjailija Kaj Korkea-aho kirjoitti kirjan omasta ja puolisonsa matkasta isiksi. Teos toimii myös kumppanuusvanhemmuuden oppaana. Moni ydinperheessä elävä pari on kertonut toivoneensa, että olisi tehnyt aiesopimuksen ennen lapsen syntymää
LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 7 ›› LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 7 LM7_s6-11_KajKorkea-aho_B.indd 7 LM7_s6-11_KajKorkea-aho_B.indd 7 28.10.2024 15.21 28.10.2024 15.21
– Viimeistään siinä huomasimme, miten luontevaa meidän oli jutella keskenämme ja sopia kaikesta. Perhe vietti paljon aikaa Kaiuksen isovanhempien kesäpaikassa Porvoon saaristossa mutta myös kotona Helsingin Käpylässä. Emme lue vielä monimutkaisia satuja, mutta joka ilta pojalle luetaan”, kirjailija Kaj Korkea-aho kertoo. Projekti alkoi edetä harppauksin. 8 LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 LM7_s6-11_KajKorkea-aho_B.indd 8 LM7_s6-11_KajKorkea-aho_B.indd 8 28.10.2024 12.01 28.10.2024 12.01. Jo toisessa tapaamisessa kolmikko päätti alkaa käydä läpi Sateenkaariperheiden kumppanuusvanhemmille tarkoitetun aiesopimuksen kysymyksiä. Mutta kun pari alkoi tavata äitiehdokkaita, kävi nopeasti selväksi, ettei sopivan ihmisen löytäminen tulisi olemaan helppoa. – Koimme molemmat Nikon kanssa syviä turvallisuudenkokemuksia Emmin seurassa. Siinä sovitaan esimerkiksi raskautumisen menetelmästä (keinohedelmöitys klinikalla vai koti-inseminaatio) sekä lapsen kasvatukseen ja asumiseen liittyvistä asioista. – Kaiuksen saaminen kesti lopulta kolme vuotta. – Tiesimme Nikon kanssa, että haluaisimme lapsen kumppanuusvanhemmuuden kautta. Kesästä tuli ihana. Hänen pitäisi hyväksyä, että lapsi asuisi puolet ajasta äidillään ja puolet isillään ja että lapsi lähtisi aikanaan ruotsinkieliselle koulupolulle. Se kuulostaa nyt jälkikäteen lyhyeltä ajalta, mutta keskellä prosessia aika tuntui järkyttävän pitkältä. ” Kaius vaikuttaa tykkäävän kirjoista. Korkea-aho aloitti vanhempainvapaansa pari viikkoa sitten, ja toisina päivinä poika on tarvinnut vielä kahdet unet. Kaiuksella on menossa unirytmin muutos, toiset päiväunet ovat jäämässä pois. Luotimme häneen vaistomaisesti. Huhtikuussa häneltä ilmestyi ensimmäinen ei-fiktiivinen teos, Äitiä etsimässä (Otava), joka kertoo Korkea-ahon ja hänen aviopuolisonsa matkasta vanhemmiksi. Korkea-aho kiittää puolisoaan siitä, että tämä jaksoi pitää yllä toivoa niinä hetkinä, kun projekti tuntui mahdottomalta. Hakuilmoitus Facebookiin Korkea-aho tunnetaan omaäänisistä romaaneistaan, joita sekä kriitikot että yleisö rakastavat. – Emmin kanssa asiat lähtivät nopeasti liikkeelle, Korkea-aho kertoo. kirjailija Kaj Korkea-aho kysyy ruotsiksi. Pari oli määritellyt kumppaniäidille kolme ehtoa. K ohta puolitoistavuotias Kaius keskeyttää leikkinsä ja punkee itsensä sohvalle isän syliin. Puolentoista vuoden etsimisen jälkeen ilmoitukseen vastasi Kaiuksen tuleva äiti. Onneksi minulla on joustava työ. Hänen pitäisi asua Helsingissä, jotta arjen jakaminen olisi mahdollista. – Emme toivoneet Nikon kanssa mahdottomia, mutta näidenkin ehtojen kanssa tuntui tekevän tiukkaa löytää mätchi. Syksyllä 2020 pari julkaisi hakuilmoituksen kumppanuusvanhemmuusryhmässä Facebookissa. Mutta mistä löytäisimme naisen, jolla on sama unelma ja joka haluaisi lapsen meidän kanssamme. Kaikki parin tuntemat kumppanuusvanhemmuusperheet olivat hankkineet lapsen jonkun tuttunsa kanssa, mutta Korkea-ahon ja Uusi-Simolan tuttavapiirissä ei ollut ketään, joka olisi halunnut kumppaniäidiksi. Ilmoitus kirvoitti kymmeniä yhteydenottoja, mikä herätti toiveikkuutta. Heti ensimmäisessä tapaamisessa isät huomasivat, että heille kummallekin syttyi vahva tunne siitä, että Emmi olisi se oikea. – Väsyttääkö sinua. Isyysvapaan alku sinänsä ei ole muuttanut perheen päivärytmiä, koska Korkea-ahon vapaata edelsi hänen puolisonsa, Kaiuksen toisen isän Niko Uusi-Simolan isyysvapaa. – Vähensin jo kesällä töitäni, koska halusin viettää aikaa Nikon ja Kaiuksen kanssa
–…– Tapasin kerran Ruotsin kruununprinsessan, ja niinä minuutteina jotka puhuimme keskenämme hän soi minulle täyden huomionsa. Lopulta vasta keskustelut omien vanhempien kanssa saivat huolen taittumaan. Vaikka raskaus eteni hyvin ja kaikesta oli sovittu vanhempien kesken, Korkea-aho saattoi valvoa yöllä ja pohtia vanhemmuuden ja lastenhoidon kysymyksiä. Hänen läsnäolonsa tuntui hellältä kosketukselta, hänen katseensa oli hyvin avoin ja täynnä kiinnostusta. Tuntuvin muutos onkin ollut ehkä se, että isänä on korkeampi motivaatio olla paras versio itsestään. – Haluan antaa Kaiukselle sen kuvan, että luen lehteä, enkä katso puhelinta. Viime keväänä isät muuttivat itsekin Käpylään, jotta arjen järjestäminen olisi mahdollisimman helppoa, ja jo talvesta alkaen Kaius on viettänyt säännöllisesti öitä myös toisessa kodissaan. Korkea-aho sanoo haaveilleensa siitä, miten isyys muuttaisi häntä. Hyvä vanhemmuus on läsnäoloa Kaj Korkea-aho kirjoittaa teoksensa Jos minusta tulee isä -alkusanoissa: ”Minusta tulee vakaa ja luotettava.–…– Olen läsnä ja käyttäydyn hyvin kaikissa tiloissa. – Nautin siitä, että saan olla vain hänen tarpeidensa hoitaja. Osin se onkin totta, mutta totta on myös se, että hän on edelleen sama ihminen. Isät olivat mukana synnytyksessä, ja kaikki kolme vanhempaa yöpyivät sairaalan perhehuoneessa Kaiuksen ensimmäiset päivät. Energiankäyttö on nyt vain niin erilaista tässä elämäntilanteessa, Kaj Korkea-aho kuvaa. Kaius on syönyt ja nukkunut enimmäkseen hyvin. – Olen huolekasta ihmistyyppiä, paljon huolekkaampi kuin puolisoni. Se on eräänlaista meditaatiota. Hän onkin alkanut kiinnittää erityistä huomiota omaan palautumiseensa. Vaikka Kaius olisi yötä äidillään, myös isien kodissa mennään aikaisin nukkumaan. En arvannut, että olisin näin väsynyt. Tästä kannoin huolta. – Victoria-vertauksessani halusin kuvata läsnäoloa, jonka yhdistän hyvään vanhemmuuteen. ”Meille tuli helppo tapaus” Kirjassaan Kaj Korkea-aho kuvaa myös rehellisesti ja avoimesti sitä jännitystä, joka hänellä on muuttuvasta elämäntilanteesta. – Olimme alusta asti kaikki yhtä luontevia vanhempia vauvalle ja pääsimme opettelemaan lastenhoidon rutiineja samalta viivalta. – …– Sellainen prinsessa minä tulen isänä olemaan. Niin paljon minua kiinnostaa se, että herään aamulla virkeänä. Victoria isien joukossa. Suurin yllätys on ollut silti se rakkauden määrä, jonka Kaius on tuonut isänsä elämään. Korkea-aho sanoo päättäneensä, että hän on aina täysin läsnä Kaiukselle, kun he ovat yhdessä. Niinpä arkipäivinä, kun perhe istuu aamupalapöydässä, isällä on tapana piilottaa luuriaan viikonloppulehden sisällä ja teeskennellä lukevansa sitä, vaikka lukee oikeasti digilehteä. – Vanhassa elämässä saatoin ottaa joskus viinilasillisen arki-iltanakin mutta en enää. Tiesin, että olin valmistautumassa elämäni suurimpaan muutokseen ja halusin olla valmis, mutta olisinko valmis. Syksyllä 2020 pari julkaisi hakuilmoituksen Facebookin kumppanuusvanhemmuusryhmässä. Keskityn vain siihen. Tulevaa isää jännitti, miten lapsen hoitoon osallistuminen onnistuisi sairaala-ajan jälkeen, koska oli sovittu, että Kaius asuisi aluksi vain Emmin kodissa Käpylässä. Puhelimen välttely on johtanut myös teatteriesityksiin, Korkea-aho paljastaa nauraen. LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 9 LM7_s6-11_KajKorkea-aho_B.indd 9 LM7_s6-11_KajKorkea-aho_B.indd 9 23.10.2024 15.30 23.10.2024 15.30. Palautumisen tärkeys – Eräs asia, jota en osannut ennustaa pikkulapsiajassa, on ollut oma unentarpeeni. – Sanoisin, että meille tuli helppo tapaus. Huoli osoittautui turhaksi, sillä Kaj ja Niko löysivät hyvän rutiinin: he matkustivat joka aamu ratikalla kotoaan Etelä-Helsingistä Emmin luokse hoitamaan Kaiusta. Hän ei esimerkiksi pidä puhelinta esillä saati selaa sitä lapsen ollessa samassa huoneessa. – Ymmärsin, etten voisi tietää, millaista on olla vanhempi ennen kuin olisin siinä kohdassa itse. Talouteen tulee paperinen sanomalehti vain viikonloppuisin. Eniten lohduttivat oman äidin sanat: ”Lapsen tuloon ei voi valmistautua täysin, koska et voi tietää, minkälainen tyyppi sieltä syntyy ja mitä hän vaatii.” Kun vauva sitten syntyi Helsingin Naistenklinikalla, moni asia selkeni. Isäprinsessa.” Paitsi että kirja kertoo äidin hausta, se kertoo myös Korkea-ahon isähaaveista ja -toiveista. Asioita voi tehdä johonkin pisteeseen asti valmiiksi, mutta sitten pitää vain uskaltaa mennä tilanteeseen. En kyllä tiedä, onko siinä mitään järkeä, Korkea-aho sanoo ja virnistää. Vuosi sitten heinäkuussa Kaius syntyi ja muutti kolmen vanhempansa elämän
Kaius osoitti videolla nukkea ja huusi riemusta. 10 LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 LM7_s6-11_KajKorkea-aho_B.indd 10 LM7_s6-11_KajKorkea-aho_B.indd 10 23.10.2024 15.30 23.10.2024 15.30. Voimme viettää rauhallista iltaa Nikon kanssa ja lähteä vaikka syömään tai leffaan, mutta sitten iskee ikävä. Silti lämmön ja rakkauden määrä on lyönyt minut ällikällä. – Täällä oli isot juhlat, paikalla oli yli 50 henkeä. – Mutta vaikka Kaius on Emmillä yötä, näemme hänet päivittäin. Korkea-aho sanoo, että yksi hänen lempihetkistään on aamu. – Viesteistä näki, etteivät kirjoittajat olleet edes katsoneet videopätkää. – Ajattelin, että lapsen saaminen olisi merkittävintä, mitä elämällä on tarjottavana, suurinta, missä ihminen saa olla mukana. – Kun olimme Nikon kanssa haastattelussa Tukholmassa TV4:n aamu-tv:ssä, meitä ei pyydetty kertaakaan selittämään, mitä kumppanuusvanhemmuus tarkoittaa. Kun hän on isompi, äidin ja isien toive on, että poika asuu kahdessa kodissaan viikko-viikko-rytmillä. Edellisenä viikonloppuna Kaius oli Emmillä, ja Korkea-aho huomasi miettivänsä pikkumiestä monta kertaa. Tällä hetkellä Kaius vaihtaa kotia parin yön välein. Lelut ovat yksivuotissynttäreiden lahjasatoa. Yksi haastava puoli kumppanuusvanhemmuudessa ovat eroajat. Myös jälleennäkemiset pojan kanssa ovat joka kerta yhtä ihmeellisiä isälle. Sitä oli ihana katsoa. – Emmi oli saanut vangittua hänen innostuksensa. Hänen naamansa loistaa ja hän haluaa syliin. Vanhemmilla on sopimus, että he jakavat lapsen kulut kolmeen osaan. – Rakastan sitä, kun olemme siinä kaikki kolme ja otamme iisisti. – Kun Kaius lähtee Emmin luo, se on osittain helpotus. Sen sijaan MTV3:n Viiden jälkeen -ohjelmassa keskustelu lähti liikkeelle siitä, mitä kumppanuusvanhemmuus tarkoittaa. Vaikka ikävä tuntuu nyt vaikealta asialta, Korkea-aho uskoo, että siihenkin kasvaa. ”Mitä enemmän lapsella on rakastavia aikuisia, sitä parempi” Olohuoneen takan edessä on rivi puisia leluja, muun muassa vedettävä pupu ja pieni rumpusetti, ja Kaius innostuu tutkimaan pupua. Tällä kertaa ikävää lievittivät onneksi Emmin lähettämät videot, joissa Kaius oli ensi kertaa nukketeatterissa. Jotain niin kaunista. Huomaan miettiväni, että olisipa hauska halata Kaiusta. Termi oli kaikille täysin tuttu. He eivät tienneet, millaisesta perhemuodosta on kyse, ja tuomitsivat meidät ennakkoluulojensa pohjalta. Kun aikaa kuluu, tunteen kanssa eläminen varmasti helpottuu. – Mitä enemmän lapsella on rakastavia aikuisia, sitä parempi. Sen sijaan kirjasta on tullut lähes pelkästään positiivista palautetta. Vaikka tiesin, että erossa olo lapsesta on sisäänrakennettuna kumppanuusvanhemmuuden ideassa, olen joutunut työstämään asiaa. Kaius on usein aamulla tosi hyvällä tuulella ja se tarttuu. Kiitos perhevapaauudistuksen: kaikki vanhemmat ovat voineet olla vanhempainvapaalla. Vanhempia syytettiin niissä jopa ihmiskaupasta, mikä tuntui tosi loukkaavalta. – Ne hetket ovat aina erityisiä, kun hän on ollut Emmillä ja näemme taas. Suuren vierasmäärän selittää se, että kaikilla vanhemmilla on isot lapsuudenperheet. Kumppanuusvanhemmuus on suomalaisille vielä vieras käsite Suomessa kumppanuusvanhemmuus on vielä vieras käsite, mutta Ruotsissa asia on toisin. Esimerkiksi tänään, kun Kaius nukkuu isillään, Emmi on tulossa tänne illalla viettämään aikaa Kaiuksen kanssa. Sama koskee äitiä. Myös ohjelman palaute paljasti ihmisten tietämättömyyden. Kaj Korkea-ahosta kumppanuusvanhemmuuden ehdottomiin vahvuuksiin kuuluu se, että Kaiuksella on niin paljon ihmisiä elämässään. – Tuli vähän yllätyksenä se, kuinka kova ikävä minulla on, kun Kaius on äitinsä luona. Tähän me uskomme. Kun Maikkari julkaisi haastattelusta klipin, some täyttyi törkyviesteistä. On myös suuri etu, että käytössä on monen aikuisen voimavarat, myös taloudelliset. Se on hurja tunne. Kaius nostetaan aina pinnasängystä vanhempien sänkyyn heti, kun hän on herännyt. Juhliin osallistui myös vanhempien ystäviä ja uusia vauvaperhekavereita
Kun kaksikko palaa kotiin iltapäivällä, Kaius pääsee isän syliin pianotuoliin, ja he voivat soittaa yhdessä. Olemme herkkiä ja huomioimme ääniä, liikkeitä ja hengitystä levottomina mutta samalla rentoutuneina. – Kaiuksella on kolme vanhempaa. – Päivärutiineihimme kuuluu, että lähdemme tapaamaan vauvakavereita ja heidän vanhempiaan. Kirjassa tulee esiin myös epäkohtia, joita lainsäädännössä perhemuotoa kohtaan vielä on. – Vaikka olen soittanut koko ikäni, minulla ei ole koskaan ennen ollut kunnon akustista instrumenttia. Poika on yhtä lähellä meitä kaikkia. Toivomme, että laki kohtelisi meitä tasa-arvoisesti. Tavallisin retkikohde on LillaLuckanin perhekahvila. Myös kirjasto Oodi ja monet museot ovat käyneet parille tutuiksi. Ihmiset ovat kehuneet kirjan avoimuutta, rehellisyyttä ja lämpöä, ja Kaj Korkea-aho osaa kertoa tapahtumista oivaltavasti ja mukaansatempaavasti. Tällä hetkellä Suomessa lapsella voi olla juridisesti vain kaksi vanhempaa. – Moni ydinperheessäkin elävä on sanonut, että miksi me emme aikoinaan tajunneet valmistautua noin huolella syntymään. Keskiviikkoisin käydään muskarissa. – Musiikki on intohimoni. Kaj Korkea-aho kertoo Äitiä etsimässä -teoksessaan isähaaveistaan ja -toiveistaan: "Kirjoittaessani kirjaa minulla oli paljon sitä, että ajattelin, että muutun superihmiseksi." LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 11 LM7_s6-11_KajKorkea-aho_B.indd 11 LM7_s6-11_KajKorkea-aho_B.indd 11 28.10.2024 12.01 28.10.2024 12.01. Olemme olleet alusta asti yhdenvertaisia ja yhtä paljon hänen kanssaan. Korkea-ahon oma isyysvapaa jatkuu vuoden loppuun. ”Huone on ahdas ja tunnelma läheisyyden ja yhteisen onnen kyllästämä. Toivon, että Kaius löytäisi aikoinaan myös musiikin ilon. ”Olisi tehnyt hyvää pohtia etukäteen lapseen ja kasvatukseen liittyviä asioita noin tarkasti”, he ovat sanoneet. Perhekahvilaa ja muskaria Kaiusta alkaa nukuttaa kunnolla, ja Kaj Korkea-aho alkaa pukea tälle ulkovaatteita. Mutta Korkea-aho haluaa antaa myös kiitosta suomalaiselle systeemille: kaksi vuotta sitten toteutetun perhevapaauudistuksen ansiosta kaikki kolme vanhempaa ovat voineet olla vuorollaan vanhempainvapaalla. Me rakastumme vauvaan vieri vieressä, eikä millään muulla ole merkitystä.” n Kursivoidut sitaatit Kaj Korkea-ahon Äitiä etsimässä -teoksesta. Valvominen ja havaitseminen järjestävät meidät täsmällisesti toimivaksi tiimiksi. Hän aikoo nukuttaa pojan vaunuihin ja lähteä samalla kohti keskustaa. Musiikin jakaminen oli yksi Korkea-ahon haaveista, kun hän kirjoitti kirjaa, ja nyt unelma on totta. – Pidän tosi merkityksellisenä, että kirja kertoo tosielämän tarinan sellaiselle, joka harkitsee kumppanuusvanhemmuutta ja kaipaa vertaistukea. Olohuoneen peräseinällä komeilee uusi Yamaha-piano, jonka Korkea-aho osti itselleen isälahjaksi. Synnytyskokemus on pyyhkinyt pois kaiken teennäisen ja pinnistellyn minun ja Nikon suhteesta Emmiin
Nyt perheeseen odotetaan pikkusisarusta Nihalille. perhe Haaveista TOTTA Medina ja Tofik Bedru rakastuivat ensisilmäyksellä. KANSI 12 LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 LM7_s12-15_BedrunPerhe.indd 12 LM7_s12-15_BedrunPerhe.indd 12 23.10.2024 15.37 23.10.2024 15.37
Työskentelin viisi vuotta sairaalan päivystyksessä ja suoritin kahden vuoden ajan hammaslääkäriopintoja, kertoo puolestaan Tofik. Työskentelin viisi vuotta sairaanhoitajana terveyskeskuksessa ennen Nihalin syntymää, Medina kertoo. – Minua kiinnosti terveydenhoitoala. – Hän kertoi, että Suomi on hyvä ja turvallinen maa, jossa hoitajille maksetaan hyvää palkkaa. Ennen kaverin muuttoa penkkiurheilija Tofik tiesi Suomesta lähinnä Liverpoolissa pelanneen Sami Hyypiän ja Pekingin olympialaisissa pronssia voittaneen Tero Pitkämäen. Molempien isät olivat yrittäjiä ja äidit kotona. Muutama vuosi sitten etiopialainen sairaanhoitajapariskunta unelmoi paremmasta toimeentulosta turvallisessa paikassa. Se muutti Addis Abebasta Liperiin kolmessa erässä. – Olin alun perin kiinnostunut lääketieteen opinnoista, mutta niihin on Etiopiassakin vaikeaa päästä. Niinpä opiskelin sairaanhoitajaksi. Rakkautta ensi silmäyksellä. Hyppäys tuntemattomaan Kaveri kertoi, että Suomessa hoitajille maksetaan hyvää palkkaa. LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 13 ›› LM7_s12-15_BedrunPerhe.indd 13 LM7_s12-15_BedrunPerhe.indd 13 23.10.2024 15.37 23.10.2024 15.37. – Oli, oli! Pian juhlien jälkeen Medina soitti minulle ja kysyi apua sairaanhoitajakoulun tehtävissä. Kummallakin oli useita sisaruksia ja kunnianhimoa opiskelujen suhteen. Nihalin isä Bedsher Tofik Bedru, 31, ja äiti Medina Bedru Ahmed, 28, yrittävät vuorollaan saada esikoistaan unten maille päiväkotipäivän päätteeksi. Kunnes sitten eräs hänen kaverinsa lähti Suomeen hoitajaksi Silkkitie-ohjelman kautta. Kolme vuotta ensitapaamisesta menimme naimisiin. Niin aloimme tapailla ja tutustua toisiimme. – Yleensä hän nukkuu, mutta joskus käy näin, Tofik toteaa, ja näin juttuhetkeemme osallistuu koko perhe. OUTI JUURIKAINEN | KUVAT RIIKKA HURRI V uoden ja kahden kuukauden ikäinen Nihal ei malta nukkua, vaikka väsymystä onkin jo ilmassa. Tarinamme saa alkunsa Tofikin kaverin ja Medinan sukulaisen valmistujaisjuhlista kuusi vuotta sitten. Etiopiassa nuoria naisia kannustetaan opiskelemaan ja osallistumaan työelämään, eikä pitkä kotiäitiys ole enää kovin tavallista edes pariskunnan vanhempien ikäluokassa. Medinan vatsassa potkii odotettu kuopus, neljäs perheenjäsen
Tuntui turvallisemmalta palata tilapäisesti läheisten luokse kuin jäädä vuokrakotiin yksin vauvan kanssa. Viime aikoina olemme kuitenkin toteuttaneet myös perherekrytointeja esimerkiksi Kainuun hyvinvointialueen kanssa. Lähtömaat ja kumppanit valitaan nyt toisenlaiselta pohjalta kuin aiemmin. Hoivapalveluyhtiö Attendo omistaa Silkkitien. Medina jatkoi ja Nihal aloitteli elämäänsä 20 miljoonan asukkaan Addis Abebassa, 10 000 asukkaan Liperistä katsottuna maapallon toisella laidalla. Iltaisin ei ollut kavereita, katselin vain yksin telkkaria asunnolla, Tofik muistelee. Etiopiassa se ei olisi ollut mahdollista, edes hammaslääkärin tuloilla ei siellä voi kovin paljon edetä. – Täällä yksinhuoltajakin voi käydä töissä ja hänen lapsensa voivat opiskella korkeakoulussa. Medina keräili kimpsuja ja kampsuja kasaan lapsuudenkotiinsa muuttoa varten. He ovat sijoittuneet eri puolille Suomea Lappia myöten. Suurin osa kansainvälisen rekrytoinnin kautta saapuvista aloittaa Suomessa lähihoitajan oppisopimusopinnot ja sairaanhoitajan täydentävät opinnot. Jos kaikki menisi hyvin, minä tulisin perässä lapsen kanssa, Medina kertoo. Yhteistyökumppanin väärinkäytös johti uudistuksiin Kuluvan syksyn aikana poliisi on tiedottanut rikosprosessista, joka koskee Silkkitien yhteistyökumppania Etiopiassa. Olemme tapauksen asianomistajia ja meille on todella tärkeää, että asia on nyt edennyt syyteharkintaan. – En ollut valmis muuttamaan vieraaseen maahan raskaana, ja päätimme, että Tofik lähtee kokeilemaan ensin yksin. Tulorajat rajoittavat perheen kokoa, mutta perheenyhdistäminen on mahdollista, kun molemmat aikuiset työskentelevät hoiva-alalla tai perheen koko on riittävän pieni. Suomen kieli oli vaikeaa, ja hoitotyön kirjaaminen oli vaikeaa. Vepsäläisen mukaan tarkkaa perheellisten tulijoiden määrää on vaikea arvioida, koska hoiva-alan ammattilaiset hakevat perheen yhdistämistä vasta oltuaan pidemmän aikaa Suomessa. Monessa Aasian ja Afrikan maassa hoiva-alan palkat ovat pieniä, työpäivät pitkiä ja mahdollisuus laadukkaaseen maksuttomaan päivähoitoon tai koulutukseen on käytännössä olematonta. – Ensimmäinen vuosi Suomessa oli vaikea . Tapauksen myötä yritys kertoo uudistaneensa käytäntöjään. Koulutuksen jälkeen asetuimme Attendon yksiköihin eri puolille maata, minä tänne Jyrin hoivakotiin vanhustyöhön. Olemme kaikki sairaanhoitajia. Päätös Suomeen muuttamisesta syntyi pitkien keskustelujen jälkeen yhdessä. Vepsäläisen mukaan Suomeen kannattaisi houkutella töihin nimenomaan lapsiperheitä, sillä työelämän ja vapaa-ajan tasapaino on meillä moniin muihin maihin verrattuna erinomainen. – Tulin Silkkitien kautta Suomeen yhtä aikaa 15 etiopialaisen kaverin kanssa. Elisa Vepsäläisen mukaan tekijä jäi yritykselle kiinni rekrytoitavien kiskonnasta kesällä 2023. 14 LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 LM7_s12-15_BedrunPerhe.indd 14 LM7_s12-15_BedrunPerhe.indd 14 23.10.2024 15.37 23.10.2024 15.37. Meillä on tarkoitus maksaa kynnysrahoja takaisin väärinkäytösten kohteina olleille henkilöille. vaatii rohkeutta, mutta ilman rohkeutta haaveet olisivat jääneet toteuttamatta: – Me halusimme kehittää elämäämme, opiskella ja saada parempaa palkkaa. – Teimme neljä kuukautta töitä sen eteen, että saimme poliisin tutkimaan asiaa. – Esimerkiksi Filippiineillä on hyvin tavallista, että vain äiti lähtee ulkomaille työhön ja lapset jäävät esimerkiksi isovanhempien hoiviin. – Rekrytointiprosessi alkaa noin yhdeksän kuukauden lähtömaakoulutuksella. Oli aivan kylmää. Vepsäläisestä ikävä tapaus valaisee hyvin sitä, kuinka haastavalla kentällä yritys toimii, ja miten tärkeää on puuttua epäkohtiin. Päätöksentekoon alkoi vaikuttaa myös kolmas henkilö: Medinan vatsassa kasvava Nihal. Tofik alkoi opiskella suomea netissä ja pakata laukkujaan muuttoa varten. SUOMEEN KANNATTAISI HOUKUTELLA LAPSIPERHEITÄ Henkilöstöpalvelu Silkkitien toimitusjohtaja Elisa Vepsäläinen kertoo, että yhtiö on tuonut Suomeen reilun kymmenen vuoden aikana yli 3 000 hoitajaa Etiopiasta, Filippiineiltä, Intiasta ja Keniasta. Suomessa olemme vastassa lentokentällä ja huolehdimme asunnoista, asettautumisesta ja viranomaisasioinneista. Kun koko perhe saapuu Suomeen, on todennäköisempää, että työntekijät jäävät tänne ja kotoutuvat lasten kautta paremmin
Parin viikon päästä Nihal lensi isän kanssa Suomeen. n Jäin äitiyslomalle pian sen jälkeen, kun Tofik oli lähtenyt Suomeen. Yhteydenpito lähisukulaisiin Etiopiassa on myös tiivistä. Medina opiskelee suomea ja haluaa tulevaisuudessa sairaanhoitajaksi kuten Tofik. Se, missä päin Suomea seuraavat unelmat toteutetaan, jakaa paria. – Odotusaika oli jännittävää minullekin. – Opiskelen lähihoitajaksi oppisopimuksella, mutta haluaisin opiskella vielä eteenpäin sairaanhoitajaksi, Tofik kertoo. – Kaikki oli tosi jännittävää, vaikka Tofik oli kertonut minulle paljon Suomesta. Tuntui pahalta ajatella, etten pysty auttamaan Medinaa, jos jotain tapahtuisi synnytyksessä. Päiväkodin aloitus oli haastavaa. – Minusta täällä Liperissä on rauhallista ja kaikki kaupat lähellä, mutta Medina haluaa Helsinkiin! Tofik sanoo naurahtaen. Olimme puhuneet koko ajan paljon puhelimessa, mutta oli uutta asua taas yhdessä samassa maassa. Tästä kertoessaan erinomaista suomea puhuvan Tofikin silmäkulmat kostuvat: – On vaikea ilmaista sanoilla tämä asia. Nyt vanhemmat ovat jo oppineet, että Nihalin itku loppuu minuutissa, kun hänet jätetään jo tutuksi tulleeseen ryhmään. LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 15 LM7_s12-15_BedrunPerhe.indd 15 LM7_s12-15_BedrunPerhe.indd 15 23.10.2024 15.37 23.10.2024 15.37. Parin kuukauden kuluttua Medina nousi haikein mielin Suomea kohti vievään lentokoneeseen. Helppoa ei ollut Medinallakaan: – Pian Tofikin lähdettyä jäin äitiyslomalle. Perheen arki kuluu päiväkodissa, töissä, opiskellessa ja ystävien seurassa. Kesäkuun alussa Tofik matkusti Addis Abebaan ja sai vihdoin ensimmäistä kertaa tyttärensä syliin. Minua jännitti synnytys ja ikävöin Tofikia. Synnytys meni sujuvasti, vaikkei ollut äidille helppo. Nihal syntyi yksityissairaalassa. Synnyinmaan kulttuuria pidetään yllä kokkaamalla lapsuudesta tuttuja ruokia ja puhumalla äidinkieltä amaratia. – Minä opiskelen suomen kieltä, että voisin aloittaa lähihoitajaopinnot, mutta minäkin haluaisin vielä sairaanhoitajaksi, sanoo Medina. Niinpä Medina ja Nihal muuttivat asumaan Tofikin vanhempien luokse, jotta Nihal tutustuisi paremmin isoäitiinsä. Lapsuudenperheeni ymmärsi ja auttoi paljon, mutta oli se vaikeaa. Tofikin äitiä huoletti, miten muutto helteestä paukkupakkasiin vaikuttaisi vauvan terveyteen. Soittelimme Nihalille joka päivä videopuheluita, hänen jättämisensä Etiopiaan oli niin vaikeaa. Vanhempien arki kuluu töissä, opiskellessa ja kavereita tavatessa. – Kaikki afrikkalaiset haluavat lämpimään paikkaan, jossa on paljon ihmisiä! Medina puolustautuu. Medina eli vauva-arkea perheensä tukemana, ja Tofik tutustui tyttäreensä videopuhelujen kautta
”Pikku Myy ja Ninni”, vastaa 2-vuotias. PE KK A EL O M AA Näkymättömän lapsen on ohjannut ja käsikirjoittanut Anne Rautiainen, lavastanut Mimmi Resman, ja nuket on suunnitellut Fanni Lieto. Suloiset Muumi-nuket ja tunnelmallinen lavastus tekevät esityksestä taianomaisen kokemuksen lapselle ja aikuiselle. 16 LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 LM7_s16-19_Tulva.indd 16 LM7_s16-19_Tulva.indd 16 28.10.2024 12.06 28.10.2024 12.06. Digitaalisuus siis lisäsi palveluiden kriisinkestävyyttä. Mikä esityksessä oli parasta. Esitys on kiertävä. TUULI VALO VOIMAPERHEET 87 % kävi OHJELMAN LOPPUUN Vaikeimmin oireilevien käytösongelmaisten lasten vanhemmat osallistuivat lasten käytösongelmia ehkäisevään Voimaperheet-ohjelmaan, ja yli 87 % osallistujista kävi ohjelman loppuun. ylävinjetti tietotulva | KOONNUT ULLA OJALA ”Ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että meillä ei riitä ihmisiä ylläpitämään palvelurakennetta tällaisena kuin se nyt on.” LAPSIASIAVALTUUTETTU ELINA PEKKARINEN TALOUS & YHTEISKUNTA -LEHDESSÄ PELOSTAAN, ETTEI NYKYISEN KALTAINEN HYVINVOINTIVALTIO TULE SÄILYMÄÄN. Rooleissa ovat Heidi Ajanto, Outi Haaranen-Halme ja Antero Nieminen. NÄKYMÄTÖN LAPSI Ensimmäistä kertaa TEATTERISSA Teatteri Hevosenkengässä esitettävä Tove Janssonin Näkymätön lapsi kertoo lapselle ymmärrettävällä tavalla, kuinka tärkeää aikuisen hyväksyntä on lapsen itsetunnon kehitykselle. Tämä käy ilmi Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin Voimaperheet-vanhempainohjauksen käyttöä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Samalla se muistuttaa meitä aikuisia siitä, mitä ironia ja jäätävä suhtautuminen tekevät lapselle: ne muuttavat hänet näkymättömäksi. Selvisi, että pandemian aikaiset rajoitukset eivät vähentäneet etähoitona tarjottavan ohjelman käyttöä. Tutkimuksessa seulottiin käytösongelmia runsaalla 39 000 lapsella nelivuotisneuvolassa. 40 minuutin esitys sopi myös mainiosti ensimmäiseksi teatteriesitykseksi 2,5-vuotiaalle, joka selvästi nautti teatterista
26–27! H EL SI N G IN KA U PU N KI Helsingin kaupunki hankki lukuvuoden alussa kolme koulurobottia, joiden avulla vakavasti sairas oppilas näkee koululuokkansa ja voi osallistua opetukseen viittaamalla ja vastaamalla. www.lapsenoikeudet.fi/kampanja/lapsenoikeuksienviikko löytyy materiaaleja käytettäväksi kouluissa, varhaiskasvatuksessa sekä vapaa-ajan ja harrastustoiminnassa. LAPSEN OIKEUKSIEN VIIKKO 7 pointtia OPPIMISESTA Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 18.–24.11. Sivustolla vinkattu pallohieronta tuntui rentouttavan tyttöä ja edesauttavan nukahtamista. ULLA OJALA LASTENSUOJELU Talentia VASTUSTAA Jos menet tapaamaan lastensuojelun työntekijää, ensi vuoden alusta lähtien vastaasi voi tulla ympäristöpolitiikkaan suuntautunut hallintotieteen opiskelija. Os. SUOMESSA ANNETTIIN VIIME VUONNA 268 TUOMIOTA LAPSEN SEKSUAALISESTA HYVÄKSIKÄYTÖSTÄ. KYLILLÄ KUULTUA JOKO NUKAHTI. Taaperoikäisen vauvan vanhemmat naapurustossa kaipasivat vinkkejä siihen, millä tavalla lapsen saisi iltaisin nukahtamaan helpommin. Hallituksen esityksen tavoitteena on varmistaa sosiaalihuollon henkilöstön saatavuus ja sosiaalihuollon palveluiden riittävyys. Jos lapsi heräilee usein öisin, vanhempien kannattaa koettaa turvata oma jaksamisensa. Aikuisen ei tarvitse osata mitään erityistä: Ota tennispallo, puhallettava rantapallo tai pehmopallo. Apua löytyi Sydänliiton Neuvokas perhe -toiminnan verkkosivuilta, joihin äiti törmäsi sattumalta etsiessään tietoa kohonneen verenpaineen hoidosta. Joillekin tuttu on iltarukous, toisille toimii itse keksitty lyhyt lorunpätkä, vaikkapa ”Sinä olet minun ihana rakkauspakkaus”. Siihenkin löytyy ohjeita Neuvokas perheen sivuilta. Tutut ja toistuvat sanat ovat rauhoittava iltarutiini. Järjestön mukaan muutos voi ajaa lastensuojelun yhä syvemmälle ongelmiin. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia on pettynyt siihen, että hallitus ajaa tilapäisten sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusehtojen väljentämistä. Painopeitto voi auttaa joitakin lapsia, lämpötyyny toisia. Niistä opitaan ja mennään eteenpäin. Tänä vuonna teemana on lapsen oikeus oppimiseen. Käy lapsen koko keho läpi hitaasti palloa pyöritellen varpaista ylöspäin. Kehon voi käydä läpi myös koskettamalla painavilla, vakailla käsillä. > Lue 7 pointtia oppimisesta s. Kansanterveysjärjestönä Sydänliitto tukee lapsiperheitä hyviin elintapoihin liittyen. Paritehtävät luokkatovereiden kanssa onnistuvat myös robotin välityksellä LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 17 ›› LM7_s16-19_Tulva.indd 17 LM7_s16-19_Tulva.indd 17 23.10.2024 15.52 23.10.2024 15.52. – Olen lohduttanut itseäni vanhempana ja muita isiä ja äitejä sillä, että monet unihaasteet ovat kehitykseen liittyviä ohimeneviä vaiheita. Etenkin ensimmäisen lapsen kohdalla on tärkeää kuulla, että kyllä se helpottaa, lohduttaa Neuvokas perheen Lapsiperheja mielen hyvinvoinnin asiantuntija Anne Kuusisto
Monia lastensuojelun todellisuuden ymmärtämisen kannalta keskeisiä asioita ei nykyisellään tilastoida. Tai että liesipalojen yleisin syy on ylimääräinen tavara keittolevyjen päällä. EU SIJAISHUOLLOSTA tarvitaan tietoa EU-tasolla ollaan julkaisemassa raportti ja suositukset siitä, miten lastensuojelua koskevaa tietoa tulisi kerätä EU:n jäsenmaiden alueella. anna tietoa lastensuojelutarpeen ja huostaanottojen syistä tai asiakkaiden perherakenteesta. Yli 30 suomalaisyrityksen yhteistyönä syntynyt Fun Academy on Wheels -mobiilitila on linja-autoon rakennettu liikkuva päiväkoti-, terapiaja täydennyskoulutustila. Suomessa THL julkaisee vuosittain Lastensuojelun tilastokatsauksen, mutta meilläkin tiedonkeruu vaatii kehittämistä. Senhän jokainen jo muistaakin, että sähköpotkulaudan päällä saa matkata vain yksi henkilö kerrallaan, eikö. NUORET APUA varautumiseen Tiesitkö, että suklaan sisältämä kaakao on myrkyllistä kissoille ja koirille. Nyt saadaan sitä, mitä tilattiin.” TERVEYDEN JA HYVINVOINNINLAITOKSEN TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ REIJA KLEMETTI YLELLÄ HEDELMÄLLISYYDEN LASKUSTA SUOMESSA. Myöskään suomalaisista sijaishuoltopaikoista ei ole vielä täysin kattavaa rekisteriä. ”Se on oikeastaan minun ja minua edeltävien sukupolvien syy. 18 LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 LM7_s16-19_Tulva.indd 18 LM7_s16-19_Tulva.indd 18 23.10.2024 15.52 23.10.2024 15.52. Tarvetta tietopohjalle olisi, sillä sijaishuollon laitoshuollon ja ammatillisen perhehoidon palveluntuottajien kirjo on moninaistunut vauhdilla viime vuosina. Uusi Nuorten varautumissivusto opastaa, miten jokainen voi varautua erilaisiin häiriötilanteisiin ja ehkäistä onnettomuuksia kotona ja vapaa-ajalla. Mehän opetimme nuorille sen, että käyttäkää ehkäisyä ja hankkikaa lapset ’sitten kun’. Kansalliset tilastot eivät esim. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön julkaiseman sivuston teemoja ovat onnettomuudet, häiriötilanteet, ympäristö, liikenne, digiturvallisuus, läheiset ja yhteisöllisyys sekä lemmikit. Kävi myös ilmi, ettei sijaishuollossa olevista lapsista ole saatavilla kattavaa tietoa. Se voidaan pysäköidä pommisuojan läheisyyteen, mikä mahdollistaa lasten nopean evakuoinnin tarvittaessa. Ehkä osana lastensuojelulain uudistusta säädetään tämän tietopohjan kotipesästä. Nykytilannetta kartoitettiin DataCare-hankkeessa, jonka arvion mukaan noin 800 000 lasta on sijaishuollon piirissä EU-maissa ja Isossa-Britanniassa. LA U RI N EV AN LI N N A Sodan runteleman Hersonin lapset Ukrainassa ovat saaneet Suomesta lahjoituksena liikkuvan päiväkodin
sekunti MAAILMAN KYMMENESSÄ HAURAIMMASSA VALTIOSSA. Kirjan toinen kirjoittaja, erityisasiantuntija Tuula Sillanpää Pesäpuusta kuvaa, että lastensuojelussa painitaan kahden päihteisiin liittyvän ongelman kanssa: – Ensiksikin nuori pyrkii kaikin keinoin salaamaan käytön ja työntekijä pyrkii saamaan nuoren kiinni jostakin eli leikitään kissaa ja hiirtä, mikä ei palvele ketään. Toisekseen sijoituksella pyritään katkaisemaan päihteiden käyttö siinä onnistumatta. – Tarkastustilanteet saattavat lapsen näkökulmasta vaikuttaa pitkiltä, jännittäviltä tai jopa pelottavilta. Työkirjaa voi tilata Pesäpuun verkkokaupasta. EL IIS A AL AT AL O Kuvassa Saara (vas.), Joona, Remy ja Sofia. ALAIKÄINEN TYTTÖ JOUTUU NAIMISIIN joka 30. Asiakasta pitäisi myös kuunnella ja asioihin puuttua. Työkirja on kirjoitettu siten, että se ottaa huomioon edellä kuvatun muutosvaiheen. Lastensuojelussa tulisi paneutua juurisyihin sekä perustella, selittää ja ohjata nuorta ja hänen perhettään, jotta heillä olisi mahdollisuus työstää asioita toivottuun suuntaan. Pesäpuu on julkaissut Nuorten päihdetyökirjan, jonka tärkein tarkoitus on luoda keskusteluyhteys nuoren ja aikuisen välille. TYÖKIRJA Miksi päihteet KIINNOSTAVAT. Aina vain tiukentuvilla rajoitustoimilla pyritään lopettamaan käyttö, vaikka oikeasti päihteistä irrottautuminen on pitkä prosessi, ja jokainen päättää oman elämänsä suunnasta itse. Leikkitilassa lapsen mieli voi rauhoittua, sanoo tulliylitarkastaja Nadja Painokallio Tullista. Vetoomuksessa toivotaan ministeriön varmistavan, että sateenkaarinuorten yhdenvertaisuutta edistetään, kouluturvallisuus taataan ja tieto seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta on kaikkien oppilaiden saatavilla. VETOOMUS Kouluturvallisuutta sateenkaarinuorille Seta luovutti nuorisotoimikunnan jäsenten saattamana yli 3 500 nimeä keränneen Kasvurauha-vetoomuksen opetusministeri Anders Adlercreutzille lokakuussa. – On tärkeää tarkastella ja kiinnostua siitä, mitä hyvää päihteet nuorelle tarjoavat ja miten niihin on päädytty. – Työskentelyn seurauksena nuori siirtyy prosessissaan harkintavaiheeseen, jossa hän edes miettii, voisiko päihteistä irtautuminen olla sittenkin hyvä juttu. Siinä vaiheessa työskentely on jälleen omanlaistaan. TULLI Lapsille oma LEIKKITILA Lapset ovat saaneet ensimmäisen leikkipaikan Helsinki-Vantaan Lentotullin tiloihin. NUORTEN PÄIVÄ Milloin apu tuntuu AVULTA. Päivän teemana oli Milloin apu tuntuu avulta. Irrottautumisprosessin ensimmäisessä vaiheessa nuori on Sillanpään mukaan haluton lopettamaan päihteiden käyttöä, mikä vaatii omanlaistaan työskentelyä. Näin ehdottivat kolmisenkymmentä 14–25-vuotiasta nuorta, jotka kokoontuivat eri puolilta Suomea Tampereelle Nuorten päivään syyskuun puolessa välissä. Leikkitila on ollut koekäytössä keväästä alkaen ja on saanut sekä lapsilta että vanhemmilta lämpimän vastaanoton. Nuori tarvitsee tilanteestaan neutraalia ja avointa keskustelua, ja siihen työkirja on apuna. Tulee myös rakentaa hyvä keskusteluja luottamussuhde, jotta nuori pääsee kulkemaan prosessia omaan tahtiinsa eteenpäin. Sateenkaarinuoret toivat luovutustilaisuudessa esille mm. kiusaamiskokemusten yleisyyden ja tuen tarpeet kiusatuille. LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 19 LM7_s16-19_Tulva.indd 19 LM7_s16-19_Tulva.indd 19 23.10.2024 15.52 23.10.2024 15.52. tapaamisajoista tulisi sopia yhdessä nuoren kanssa, ei sanelemalla. Nuori tulisi muistaa huomioida pienissäkin asioissa, esim. Usein rajat vain provosoivat nuoren entistä uhmakkaampaan käytökseen tai päihteiden käyttö jatkuu, kun rajat taas höllenevät
koulu Sovittelussa voidaan käyttää apuna Versopeliä, jota pelaavat päiväkodin hoitaja Heidi Lindholm ja Lumi Lähdesmäki. 20 LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 LM7_s20-23_Kariston Versot.indd 20 LM7_s20-23_Kariston Versot.indd 20 23.10.2024 16.30 23.10.2024 16.30
MIINA LEPPÄNEN | KUVAT TIIU KAITALO Hei, onko teillä tullut riita ja voitaisiinko mennä sovittelemaan se. Paula Lintukangas kuuli Versosta käytyään siellä muutaman kerran pienten sanallisten kaveririitojen takia. – On nimitelty toista, on ollut pikkupainia tai fyysistä tai sanallista riitaa. Lapsi voi peilata omiin kokemuksiinsa ja soveltaa niistä oppimaansa sovitteluun. Aika perusesimerkki on, että yksi oppilas ei ole päästänyt luokkaan toista, mistä on tullut sanallista ja fyysistä riitaa, Paula kertoo. Kariston koululla Lahdessa otettiin käyttöön Verso-ohjelma viisi vuotta sitten. Halukkaita oli lopulta niin paljon, että heistä jouduttiin äänestämään. VERTAINEN voi ymmärtää paremmin kuin opettaja O pettaja kysyi Tuuli Vilppulan halukkuutta sovittelijaksi. Sovitteluun osallistuu yleensä kaksi sovittelijaa ja soviteltavat eli he, joille kiista on tullut. – Kaikki ovat samanvertaisia ja yhtä arvokkaita, Tuuli sanoo. ›› LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 21 LM7_s20-23_Kariston Versot.indd 21 LM7_s20-23_Kariston Versot.indd 21 23.10.2024 16.30 23.10.2024 16.30. Versossa on kyse vertaissovittelusta, mutta mitä ”vertainen” tarkoittaa. – Jos itselle on tullut samanlainen tai samankaltainen riita, voi miettiä, mitä silloin tapahtui ja sen perusteella sovitella, Tuuli kertoo. Sovittelu toimii ihmissuhdekorjaamona. Hän aloitti sovittelijana kuudennella ja Tuuli viidennellä luokalla. Kiistaa sovitellaan jossakin rauhallisessa tilassa. Pyritään siihen, etteivät pienemmät oppilaat sovittelisi isompien riitoja. Kiistat saattavat olla riitoja, koet tua mielipahaa tai kiusaamista. Niitä myös ehkäistään sen avulla. Molempien näkökantoja kuullaan Sovittelutilanteita harjoiteltiin etukäteen koulutuksessa. – Joissakin tilanteissa lapset saattavat ymmärtää toisia helpommin tai voivat nähdä helpommin oikean näkökulman, Paula sanoo. Verso-toiminnan avulla sovitellaan kiistoja, koettua kiusaamista ja mielipahoja. On tärkeää, että juuri lapset ovat ikäistensä sovittelijoina. Myöskään oman kaverin tai sisaruksen riitaa ei kannata lähteä hoitamaan
l Vertaissovittelussa koulutetut oppilaat toimivat itseään nuorempien oppilaiden välisten konfliktien sovittelijoina. Puolueeton ja sovinnollinen Sovittelijoilla on vaitiolovelvollisuus. Sieltä viesti kulkee sovittelijoille, jotka pyytävät osalliset koolle. Sovittelu on vapaaehtoista, mutta useimmat haluavat osallistua. Myös vakavien riitojen tai kiusaamisen selvittelyn hoitavat opettajat. Verso vaikuttaa koulun ilmapiiriin myönteisesti ja rauhoittavasti. Yhden kerran soviteltavien mielestä ei ollut riitaa, eivätkä osapuolet osanneet kertoa, mitä oli käynyt, Tuuli toteaa. Kaikilla on välillä niitä, mutta pitäisi pyrkiä siihen, ettei itse aiheuttaisi riitoja, Paula sanoo. l Sovittelussa sovelletaan restoratiivista lähestymistapaa, jossa on kyse ihmissuhteet, tunteet ja tarpeet huomioonottavasta konfliktien hallintamenettelystä. Kun Verso-sovittelu ja lupaukset on tehty, viikon päästä pidettävässä seurantatapaamisessa kuullaan, onko sopimus pitänyt. – Osaa olla puolueettomana ja sellainen, jolla ei ole itsellä kauhean usein riitoja. Yleensä asia on kertasovittelulla selvä. l Tavoite on, ettei sovittelu ole enää yksittäinen menetelmä vaan tapa toimia, jolloin sovittelusta tulee ensisijainen konfliktinhallintamenetelmä. Se on Suomen Sovittelufoorumi ry:n koordinoima hanke. Aika perusesimerkki on, että yksi oppilas ei ole päästänyt luokkaan toista. Hyvällä sovittelijalla on ominaisuuksia, jotka auttavat hoitamaan tärkeää tehtävää. Tällaisissa tilanteissa tarvitaan avuksi aikuista, mutta sellaista sattuu harvoin. – Hyvä sovittelija on sellainen, joka ei alkaisi komentelemaan ja saisi soviteltua kiistan niin, ettei sitä samaa tapahtuisi enää uudelleen, Tuuli kertoo. Sovittelutoimintaa ohjaa aina henkilökunnan jäsenistä koulutettu Verso-aikuisten tiimi. Tällöin koulun aikuinen kirjoittaa tilauslapun, joka toimitetaan Verso-postilaatikkoon. Ensin kerrotaan pelisäännöt ja kysytään, mitä riidassa on tapahtunut. Kun molempien osapuolten näkemykset tapahtumien kulusta ja koetuista tunteista on kuultu, aletaan yhdessä miettiä, miten tilanne voitaisiin ratkaista ja mitä osapuolet voisivat luvata, ettei tilanne toistu. TARPEELLINEN KANSALAISTAITO l Verso-ohjelmaa on kehitetty vuodesta 2000. Sovittelutaito kulkee kansalaistaitona mukana läpi elämän. l Tällä hetkellä Versoon on koulutettu 966 peruskoulua ja MiniVersoon 2 081 varhaiskasvatusyksikköä. Toisinaan se onnistuu jo samana päivänä. Kun Verson kautta hoidetaan pikkujutut, ei pääse syntymään isompaa. – Joskus yksi haluaa yhtä, toinen toista, mutta loppujen lopuksi sopu tulee. Mieltä pahoittavaan toimintaan puututaan mahdollisimman varhain ja vaikuttavasti. Sopu löytyy yleensä helposti, mutta eteen on tullut vaikeitakin tilanteita. Jos on tarvis, tehdään uusintasovittelu tai viedään asia aikuisille. MiniVerso-toimintaa on kehitetty vuodesta 2010. 22 LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 LM7_s20-23_Kariston Versot.indd 22 LM7_s20-23_Kariston Versot.indd 22 23.10.2024 16.30 23.10.2024 16.30
Jotkut heittävät yläfemmat, ja kaikki lähtevät hyvillä mielin eteenpäin, Lindholm sanoo. Mentorit kertovat toisille lapsille, mitä vertaissovittelu tarkoittaa. – Jotkin kiistat syntyvät aika helposti. Jos tapahtuu välkällä pikkujuttu kavereiden kesken, osataan puhua itse ja annetaan asian sitten olla, Paula tuumaa. Ensin kuullaan lapsen näkemys siitä, mitä tilanteessa on tapahtunut. – Yhdessä haetaan ratkaisua, miten riitatilanteet voitaisiin välttää ja opetellaan, miten niitä pystytään selvittämään. Kerran kävi sillä tavalla, että kun oltiin leikkipari, niin minä joustin, että okei mennään tähän sinun leikkiisi, Lumi kertoo. Osapuolilla on mahdollisuus kertoa, mitä mieltä ovat. Sille on syynsä. Joustokyky auttaa monissa tilanteissa. Tai sitten joku on sanonut, että on riitaa, vaikka ei ole ollut riitaa. Verson avulla lapset oppivat empatiaa ja toisen huomioimista, kuuntelua, tunneja kaveritaitoja, toisen kunnioittamista, ongelmanratkaisua ja vastuunottoa pienistä, omaan ikätasoonsa sopivista vastuista. Lapset saavat pohtia, millaisia ratkaisuja he löytävät, Kariston päiväkodin MiniVerso-mentori ja hoitaja Heidi Lindholm sanoo. n ”Hyvä sovittelija osaa olla puolueettomana ja sellainen, jolla ei ole itsellä kauhean usein riitoja”, Paula Lintukangas (oik.) miettii. Myös Lumi on ollut joskus osallisena sovittelutilanteissa. – Siitä jäi hyvä mieli. Verso-puun äärellä myös Kariston koulun Verso-vastaava, luokanopettaja Tiina Järvinen. Lapset osallistuvat yleensä mielellään sovitteluun. Joskus päädytään allekirjoittamaan kirjallinen sopimus, jossa luvataan toimia vastaisuudessa hyvin ja kunnioittavasti. Aikuiset sovittelijoina MiniVersossa kiistatilanteiden sovittelijoina toimivat aikuiset, jotka ovat käyneet Verso-koulutuksen. Mutta kun hän miettii tarkemmin, mieleen tulee tilanteita, joissa on ollut kiistaa. Myöhemmin kokoonnutaan uudestaan ja katsotaan, miten on edistytty. Kaverin kanssa voi sovitella itse riitansa Eskarilainen Lumi Lähdesmäki on aloittanut tänä syksynä MiniVerson mentorina Kariston päiväkodissa Lahdessa. Syyllisiä ei etsitä, olennaista on, että molemmat tulevat kuulluiksi. Alkuun Lumi on sitä mieltä, ettei heidän päiväkodissaan ole riitoja. – Ainakin olen hyvä sovittelemaan asioita ja näkemään tilanteet. Anteeksi ei välttämättä pyydetä. LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 23 LM7_s20-23_Kariston Versot.indd 23 LM7_s20-23_Kariston Versot.indd 23 23.10.2024 16.30 23.10.2024 16.30. – On vain lopetettu riita ja unohdettu se kokonaan. Hetket voivat olla lyhyitä, eikä niistä ole tarkoituskaan tehdä isoa asiaa. ”Joskus yksi haluaa yhtä, toinen toista, mutta loppujen lopuksi sopu tulee”, Tuuli Vilppula sanoo. Neljän eskarin lisäksi mentoreina on myös neljä viskaria. Sovittelijana oleminen opettaa myös soviteltaville elämäntaitoja, kuten ennakointia ja harkintaa. Ei ole turhia tilanteita soviteltavaksi. Apuna voidaan käyttää Verso-kortteja, -peliä tai -sovittelusammakkoa. On ylitetty koko homma. Paitsi ehkä kerran, kun oppilaille tuli kiistaa siitä, onko makkara hyvää vai ei. Asiat ratkotaan yleensä heti tai kun suurimmat tunnekuohut ovat ohi. – Lapsi voi olkia kohauttaen pyytää anteeksi, mutta siitä voi puuttua tunne eli pääasia ja taju, miksi pyytää anteeksi. Lumilla on taitoa nähdä kiistatilanteita ja puuttua niihin. Nimen kirjoittaminen paperille on lapselle iso asia. – Muut olisivat halunneet eri hommaa, ja sitten on tullut kinaa siitä. Jos tulisi jokin tilanne, kävisin kysymässä, että hei, onko teillä tullut riita ja voitaisiinko mennä sovittelemaan se, hän miettii. Ei välttämättä anteeksipyyntöä – Sovinnon merkiksi lapset keksivät, että voitaisiin vaikka silittää toista tai hakea uusi lelu varastosta. Puuhun lisätään lehti jokaisen uuden sovittelun jälkeen. Lumi on oppinut, että kaverin kanssa voi sovitella myös itse riitansa. – Kun olen nähnyt muiden riitoja, olen oppinut käyttäytymään niin, ettei tule pikkuriitoja muiden kanssa, Tuuli sanoo
24 LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 LM7_s24-25_Arjen Sankarit.indd 24 LM7_s24-25_Arjen Sankarit.indd 24 23.10.2024 16.14 23.10.2024 16.14. lastensuojelu T oinen koti. – Työ lasten parissa vaatii aikaa, sitoutuneisuutta ja aitoutta. Laitinen oivalsi asian Jalavan alkuaikoina, jolloin työnteki jät tekivät työtä muutaman päivän jaksoissa ja viettivät Jala vassa pitkiä aikoja. Meillä kodinomaisuutta luodaan riisumalla työ minät ja välttämällä työasioista puhumista. Laitisella oli alusta asti ajatus luoda Jalavasta kodinomainen paik ka, jossa aikuisilla ja sen myötä myös lapsilla on hyvä olla. Honkilahdella Satakunnassa sijaitseva lastenkoti Jalava on kuuden peruskouluikäisen koti. Jalavassa työskentelee Laitisen lisäksi seitsemän aikuis ta. Kaukana kaikesta sijaitsevaan Jalavaankaan ei ole helppo löy tää uutta työvoimaa, mutta he, jotka tulevat, myös pysyvät. Hän on toiminut Jalavan kasvatusjohtajana sen perustamisesta lähtien eli jo 23 vuotta. Jalava ei ole paikka, jossa käydään töissä, vaan siellä eletään toista kotia. He ovat kaikki pitkäaikaises ”Täällä ei käydä töissä, vaan eletään toista kotia” Lastensuojelun Arjen sankarit -palkinnon saaneessa lastenkoti Jalavassa riisutaan työminät, eletään kuin kotona ja ollaan lasten tukena – vielä sijoituksen jälkeenkin. Se lastenkoti Jalava on Jarmo Laitiselle. ANU VÄLILÄ | KUVA MARJANNE PELTONIEMI Lastenkoti Jalavasta palkinnon vastaanottivat Jarmo Laitinen, Veera PietiläSantos Araújo ja Laura Parviainen. Vaikka työajat ovat vuosien varrella muut tuneet, Laitinen on pitänyt kiinni perusajatuksestaan, joka on kantanut hedelmää. Me olemme lap sille aikuisia, ja Jalava on Jalava. Lastensuojelutyö on raskasta ja haastavaa, minkä vuoksi työntekijöitä on vaikea saada ja vaihtuvuus alalla on yleistä. – Kun työyhteisössä on hyvä meininki, työ tapahtuu mel kein kuin itsestään. Tätä ei voi tehdä jonkin työminän takaa, vaan pitää olla oma, aito itsensä
Yhteys on merkittävä, vaikka se olisi hyvinkin ohkainen. – Tilipäivä on vasta silloin, kun keskustelet entisen sijoitetun kanssa menneistä ja hän kiittelee siitä, että olet ollut tukena ja lähellä. Se on poikkeuksellista, sillä Laitisen käsityksen mukaan hatkaaminen on muissa laitoksissa yleistä. Hän voi olla yhtäkkiä sitä mieltä, että toinen sosiaaliohjaaja pystyy tekemään samalla tavalla jälkihuoltoa kuin mekin, mikä ei ole meidän näkemyksemme mukaista. On tärkeää, että suhde lapseen säilyy sijoituksen jälkeenkin, jos lapsi niin haluaa. n Jalava perustettiin 23 vuotta sitten, eikä sieltä ole lähtenyt hatkaan yksikään lapsi. Käydään uimassa ja saunomassa, luontoretkillä ja joskus myös ulkomaanmatkoilla. Se on saanut minut pysymään työssä ja antanut sen ymmärryksen, että tätä pitää tehdä lasten ja itsensä vuoksi. sa sijoituksessa ja useimmat heistä asuvat Jalavassa, kunnes muuttavat omilleen. Lapsille korostamme sitä, että he ovat meille tärkeitä, vaikka tekisivät mitä, emmekä hylkää heitä koskaan. Jarmo Laitinen on otettu palkinnosta ja siitä, että tunnustus tulee yksinkertaisesta työstä. LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 25 LM7_s24-25_Arjen Sankarit.indd 25 LM7_s24-25_Arjen Sankarit.indd 25 28.10.2024 12.11 28.10.2024 12.11. – Ennen pelattiin paljon jalkapalloa, eikä siihen tarvinnut ketään innostaa. Jalavassa viihdytään. Jalavassa eletään ihan tavallista elämää, katsotaan elokuvia ja laitetaan ruokaa. – Siihen ei jälkihuollon paperia tarvita, että voin olla nuoreen tai jo aikuiseksi kasvaneeseen yhteydessä. Kaikki se keskeneräinenkin voi vielä kasvaa lapsen sisällä, kun hän tietää, että hänellä on joku, joka välittää. – Jotain me ilmeisesti teemme oikein. Kun kuunnellaan lapsen ajatuksia ja ratkaisuehdotuksia tilanteisiin, hän oppii ratkaisemaan asioitaan itse. Siitä kertoo muun muassa se, ettei Jalavasta ole 23 vuoden aikana kukaan lähtenyt hatkareissulle. Työ lasten parissa ei ole Laitisen mukaan vuosien varrella muuttunut, mutta maailma ympärillä on. Se luo omat haasteensa. Joskus työ näkyy vasta vuosien päästä, ja joissakin tapauksissa mikään määrä rakkautta, välittämistä ja läsnäoloa ei riitä. Arjen sankareiden teemana oli tänä vuonna vaikuttavuus. Jarmo Laitinen ei usko taikatemppuihin vaan aitoon välittämiseen ja läsnäoloon. – Yritämme olla ihan tavallinen koti ja siksi pidämme matalaa profiilia. Tavalliseen elämään kuuluvat myös haasteet, erimielisyydet ja riidat. Laitinen on huolissaan siitä, miten hyvinvointialueilla huolehditaan jatkossa jatkuvuudesta ja pysyvyydestä. – Me emme tee mitään ihmeellistä. Emme me ole mitään virheettömiä superihmisiä. Jalavan lapsilähtöinen työ saa arvostusta myös talon ulkopuolelta. Lapselle tuttu sosiaalityöntekijä voi siis vaihtua herkässä vaiheessa. Palkitsevinta on, kun näkee koko sijoituksen kaaren siitä hetkestä, kun lapsi tulee taloon, elää hänen kanssaan vuosia ja on hänen kanssaan tekemisissä vielä sijoituksen jälkeenkin. – Vaikka välittämistä ja tykkäämistä kaadettaisiin ämpärillä kymmenen vuotta ja saadaan hyviä ihmissuhteita muodostumaan, siitä huolimatta lapsi voi lähteä keskeneräisenä maailmalle. Nuorimmat lapset ovat olleet saapuessaan kuusivuotiaita, ja pisimmillään Jalavassa on asuttu parikymppiseksi. Nyt pitää keksiä hokkuspokkustemppuja, että lapset saa innostumaan ja lähtemään jonnekin. Palkintoraadin perusteluissa nostetaan esiin muun muassa se, että Jalavassa eletään elämää yhdessä, rakastetaan, välitetään ja luodaan elämänmittaisia suhteita lapsiin. Välillä menee ihan päin seiniä, mutta se lisää aitoutta, kun on lupa tehdä virheitä. Jarmo Laitinen pitää tärkeänä, että lapset näkevät, että aikuisetkin voivat olla väsyneitä, kiukkuisia, heikkoja ja tehdä virheitä. Teemme ihmissuhdetyötä, jonka perusajatus on yksinkertainen: olla läsnä ja olemassa sekä hyvinä että vaikeina aikoina ja myös sijoituksen jälkeen, jos lapsi niin haluaa. Meillä yhteys säilytetään jälkihuollon jälkeenkin. Se on Laitisen mukaan vain hyväksyttävä. Lasten luottamus ja kokemus siitä, että he ovat arvokkaita ja tärkeitä syntyy hiljalleen pienissä murusissa. Lapset tulevat Jalavaan eri teitä: osa suoraan kotoa tai sijoitusperheestä, osa muista lastenkodeista. Kun ei muillakaan tavallisilla kodeilla ole nettisivuja eivätkä ne esittele käyttämiään kasvatusperiaatteita, niin emme mekään. Jalavasta ei ole myöskään vaihdettu toiseen sijaishuoltopaikkaan. Sellaisessa ilmapiirissä kaikki uskaltavat yrittää ja tehdä parhaansa. Sillä voi olla iso merkitys, että lapsi kokee sijoituksen jälkeenkin olevansa tärkeä. Se palkittiin lokakuussa lastensuojelun Arjen sankarit -palkinnolla. Kilpailun toteuttivat yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliitto ja Huoltaja-säätiö. Hän huomaa, että aikuiset toimivat niin kuin ovat kymmenen vuotta hokeneet. Lapselle viestitään alusta asti, etteivät Jalavan aikuiset häviä hänen elämästään vaan yhteyttä voidaan pitää vielä silloinkin, kun lapsi on kasvanut aikuiseksi ja elää omillaan. Näin heil le syntyy aito tunne siitä, että he ovat ainutlaatuisia ja että heistä välitetään ja tykätään. Miten luoda suhde lapseen, saada hänet lähelle ja tarjota korjaavia kokemuksia, kun joutuu kamppailemaan huomiosta älylaitteiden ja ruutujen kanssa. Lapset käyvät kavereillaan ja kutsuvat heitä yökylään. Retkeillään lähelle ja kauas. Monilla alueilla näyttää olevan erikseen sijoitusaikainen sosiaalityöntekijä ja jälkihuollon sosiaalityöntekijä. Lapset tarvitsevat vuorovaikutusta ja välittämistä, mutta miten tarjota sitä, jos he ovat huoneissaan ja selaavat laitteitaan. – Pahimmassa tapauksessa uusi sosiaalityöntekijä ei näe meidän kymmenen vuoden ajan tekemällemme työlle mitään arvoa. Kiitosta saa myös jatkuva työntekijöiden kehittyminen, turvallinen ja pitkäaikainen tiimi, yhteistyökykyisyys sekä ratkaisulähtöisyys, jonka mukaan hän on oman tilanteensa asiantuntija. Mutta kun sitä tehdään vuosia, se kantaa usein hedelmää. – Sitä se aitous on. Lapset tarvitsevat hänen mukaansa ennen kaikkea aikuisten arvostavaa läsnäoloa, rinnalla elämistä hyvinä ja vaikeina aikoina sekä korjaavia kokemuksia. Lastenkotiin sijoitettavilla lapsilla voi olla taustalla monenlaista kaltoinkohtelua, mikä saattaa näkyä esimerkiksi käytöshäiriöinä ja vaikeutena luottaa aikuisiin
Moni asia vaikuttaa oppimiseen. Uni ja lepo Fiilis Kannustusjoukot Elämäntilanne Maailmantilanne Oppimisympäristöt Ravinto Motivaatio Asetetut tavoitteet JOKAISELLA LAPSELLA ON OIKEUS OPPIMISEEN! 1 2 3 Oho! Mä opin kuperkeikan! Mä taas opin uusia sanoja japaniksi! Mä opin leikkaamaan vihanneksia! 26 LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 LM7_s26-27_LOStehtävät_OONA.indd 26 LM7_s26-27_LOStehtävät_OONA.indd 26 23.10.2024 16.16 23.10.2024 16.16. Oppimista tapahtuu kaikkialla arjessa! Opimme uutta tietoisesti harjoittelemalla, mutta myös ihan huomaamatta
Näytäpäs mummille tätä somea vähäsen... Oppimista tapahtuu läpi koko elämän! 2+7= 134-55= Z Z Z 4 6 7 Oppiminen tuo parhaimmillaan paljon iloa. LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 27 LM7_s26-27_LOStehtävät_OONA.indd 27 LM7_s26-27_LOStehtävät_OONA.indd 27 23.10.2024 16.16 23.10.2024 16.16. Uuden oppiminen vaatii myös sinnikkyyttä puskea eteenpäin.. Hyvällä fiiliksellä asiat myös omaksuu paremmin. 5 Tarvitsen vähän enemmän aikaa oppimisee n. #SaanOppia #SaatOppia Lapsen oikeuksien viikko 18.–24.11.2024 lapsenoikeuksienviikko.fi o IKEUKSIEN LAPSEN viikko Jokaisen oppimispolku on omanlaisensa. Aina ei motivoi
ANU VALLINKOSKI Lastensuojelun Keskusliiton ulkooven eteen jätetty piirros kertoi päivään osallistuneille lapsille rastien paikat. perhe Otetaan taas LAPSET MUKAAN TÖIHIN Teemapäivän aikana lapset pääsevät kurkistamaan aikuisten maailmaan, ja työpaikoilla konkretisoituu se, ettei elämä ole pelkkää työtä. KUVA MARIA TALVITIE/ LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO 28 LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 LM7_s28-31_LapsetMukaanTöihin-UUSI.indd 28 LM7_s28-31_LapsetMukaanTöihin-UUSI.indd 28 28.10.2024 12.16 28.10.2024 12.16
Mikään ei kuitenkaan estä ottamasta töihin mukaan vaikkapa kummilasta, lastenlasta tai sisaruksen tai naapurin lasta. Idean ”vanhempia” ovat Lastensuojelun Keskusliitto ja edellinen lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila. – Lapset tuntuvat tykkäävän siitä vuosi toisensa jälkeen. Myös työntekijöiden vierailut päiväkoteihin tai kouluihin sopivat teemapäivän henkeen. Pari vuotta jouduttiin pitämään taukoa koronan vuoksi. Ottaa lapset mukaan sinne, minne he eivät yleensä pääse. Teemapäivää on järjestetty vuodesta 2016 lähtien. Ja sitten pipetoimme maitoa ja mehua. Työelämässäkin pitää ottaa huomioon ihmisten perhetilanteet, Hurskainen summaa. Susanna Videnojan mukaan Alko avaa ovensa lapsille nimenomaan näyttääkseen, mitä lapsille tärkeät aikuiset tekevät töissä. Keskusliiton kirjastoon oli varattu leluja menneiltä vuosikymmeniltä. Usein lapsi lähtee visiitille nimenomaan vanhempansa työpaikalle. Näin Maunu Videnoja, 11, muistelee viime vuonna äidin työpaikalla Alkossa vietettyä Lapset mukaan töihin -päivää. On hienoa, jos lapsia voidaan tutustuttaa erilaisiin työpaikkoihin ja ammatteihin, Juuli Hurskainen sanoo. Ehkä pipetointi kerran vuodessa ei ole liikaa, hän tuumaa. Päivä nostaa lapset näkyville, erityisasiantuntija ja ministeriön työhyvinvointiryhmän puheenjohtaja Hanna Onwen-Huma selittää. Taustalla häämöttää myös ajatus perheja työelämän onnistuneesta yhteensovittamisesta. Toinen puoli on lasten ja perhe-elämän näkyväksi tekeminen työpaikoilla. Mukaan vaikka kummilapsi Teemapäivä pyrkii lisäämään lasten osallisuutta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa. KUVA MARIA TALVITIE/ LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 29 ›› LM7_s28-31_LapsetMukaanTöihin-UUSI.indd 29 LM7_s28-31_LapsetMukaanTöihin-UUSI.indd 29 24.10.2024 12.13 24.10.2024 12.13. Työpaikoilla lapset pääsevät näkemään, mitä aikuiset puuhaavat, kun ovat päivät töissä. – Monenlaiset näkökulmat työelämään ovat tervetulleita. – Ajatus on tehdä työelämää ja yhteiskuntaa tutuksi lapsille. Päivän ideaa voi toteuttaa myös kutsumalla vierailulle kokonaisen päiväkotiryhmän tai koululuokan. Maunun äiti laboratoriopäällikkö Susanna Viden oja on ollut mukana suunnittelemassa ja järjestämässä tapahtumaa työpaikallaan ja vastaa pipetointikoulutuksesta. Otetaan taas LAPSET MUKAAN TÖIHIN A istitemppuradalla yritimme tunnistaa kulhoista erilaisia tuoksuja: pippuria, minttua... Millaiselta työpaikka näyttää, ja millaisia työtehtäviä aikuisilla ylipäätään voi olla. Päivän aikana selvisi, miten ministerit ehtivät käydä vessassa. Kaikille lapsille se ei ole niin selvää. Videnoja on työasioissa kokenut konkari, sillä hän on osallistunut teemapäivään laskujensa mukaan ainakin neljä kertaa. – Ideoimme tapahtumaa yhdessä, ja ammensimme mallia aiemmin Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa järjestetyistä samantapaisista teemapäivistä, viestinnän ja vaikuttamisen johtaja Juuli Hurskainen keskusliitosta kertoo. Lapset voi ottaa mukaan töihin taas perjantaina 22.11. Jotkin tehtävät olivat vaikeampia kuin toiset. – Olennaista on, että vierailu tuo iloa sekä lapsille että virkakunnalle. Myös sosiaalija terveysministeriö on osallistunut teemapäivään jo vuosien ajan. Ne olivat päivän kivoimmat jutut. Kurkistuksen työelämään voi tarjota myös lapselle, jonka omien vanhempien työpaikalle ei pääse vierailemaan
Päivän idea ei tosin toteudu niinkään, että hankitaan työpaikan taukotilaan pomppulinna ja palkataan päiväksi lastenhoitaja huolehtimaan lapsista. Maunu Videnoja sanoo, että päivän ohjelmaan kannattaakin satsata. https://www. Johtoryhmä voisi lukea lapsille sadun tai esihenkilöt voisivat kyTeemapäivään osallistumisesta päättää työnantaja. Todellisuudessa päivää vietettiin vielä tätä useammalla työpaikalla. asti os. l Mukana on ollut työpaikkoja laidasta laitaan: yrityksiä, kuntia, ministeriöitä, järjestöjä… l Tänä vuonna päivää vietetään seitsemännen kerran. Ministerit ovat valmistautuneet lasten kyselytunnille. Mieleen on jäänyt esimerkiksi tiedustelu siitä, miten ministerit ehtivät käydä vessassa, Hanna Onwen-Huma kertoo. – Oikein hienoa olisi, jos työpaikoilla vaihdettaisiin karnevalistisesti rooleja. lapsenoikeudet.fi/kampanja/lapsetmukaantoihin/ l Teemapäivää vietetään perjantaina Lapsen oikeuksien viikolla. Teemapäivän verkkosivuilta löytyy ideoita päivän toteutukseen. Annettaisiin lasten suunnitella aikuisten töitä. Roolit ylösalaisin Sosiaalija terveysministeriössä lasten vierailuun on varauduttu aina huolella. Sosiaalija terveysministeriön Lapset mukaan töihin -päivässä on ollut perinteisesti ohjelmassa lääketieteen opiskelijoiden pyörittämä pehmoleluklinikka. Juuli Hurskainen toivookin, että ohjelma olisi sellainen, että lapset pääsisivät mukaan työpaikan tapahtumiin ja saisivat käsityksen siitä, millaisia töitä siellä tehdään. Jos äidin työpaikalla joutuisi katselemaan vain sitä, miten aikuiset näpyttelevät tietokonetta, lähtisi Videnoja omien sanojensa mukaan seuraavalla bussilla kotiin. On järjestetty aarteenetsintää, lääkäriopiskelijoiden pitämä klinikka pehmoleluille, ministeriön leijonamaskotin vierailu ja odotettu herkkuhetki. Rakennusalan yrityksessä tuntumaa alaan voi saada vaikkapa suunnittelemalla ja rakentamalla palikoista oman pienen talon. – Tarkoitus ei ole laittaa lapsia töihin. Lapset voivat osallistua vaikkapa tekemällä päivityksen työpaikan sosiaaliseen mediaan tai kuvaamalla sen esittelyvideon. Ministerit vastaavat paljolti lapsilta ennalta kerättyihin kysymyksiin, mutta muutama rohkaistuu esittämään tiukan kysymyksen paikan päälläkin. Työpaikkaruokalaan on varattu lapsille erikoisannos. KUVA MOONA SILTANEN/STM 30 LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 LM7_s28-31_LapsetMukaanTöihin-UUSI.indd 30 LM7_s28-31_LapsetMukaanTöihin-UUSI.indd 30 24.10.2024 12.13 24.10.2024 12.13. – Kyselytunti on monista lapsista jännittävä hetki. l Viime vuonna mukaan ilmoittautui reilu tuhat organisaatiota. LAPSET MUKAAN TÖIHIN -PÄIVÄ 22.11.2024 l Päivään voi ilmoittautua aina H-hetkeen eli 22.11. l Teemapäivän takana ovat Lastensuojelun Keskusliitto ja lapsiasiavaltuutetun toimisto
Työnantaja saa tuntumaa työntekijöiden perhe-elämään ja mahdollisesti uusia ideoita työpaikan käytäntöjen kehittämiseen. KUVA RIKUMATTI JURMU/ LÄHITAPIOLA Alkossa lapset ovat päässeet pipetoimaan ja testaamaan maidon ph:ta. sellä lapsilta, miten työelämä olisi aikuisille kivempaa, Hurskainen ehdottaa. Näin lasten kaverisuhteet ovat tuoneet uusia sävyjä myös työkaveruuteen. – Minulle tapahtuma on hauska, erilainen työpäivä. Laboratoriopäällikkö Susanna Videnoja opastaa. Yhteisöllisyys kasvaa Parhaimmassa tapauksessa Lapset mukaan töihin -päivä antaa jotain kaikille: lapsille, aikuisille ja työnantajalle. n LähiTapiolassa lapset pääsivät kirjoittamaan ja piirtämään valkotaululle. Lastensuojelun Keskusliiton teemapäivissä lapset ovat solmineet keskenään ystävyyssuhteita. Lapset luovat uudenlaista yhteyttä meidän työntekijöidenkin kesken, Susanna Videnoja sanoo. Kaikkiaan päivä lisää yhteisöllisyyttä. On suoraan sanoen ihanaa nähdä tutut työkaverit vähän eri roolissa, lasten kanssa puuhaamassa. Lapset saavat tukun tietoa ja pääsevät viettämään merkityksellisen päivän läheisen aikuisen kanssa. KUVA ALKO LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 31 LM7_s28-31_LapsetMukaanTöihin-UUSI.indd 31 LM7_s28-31_LapsetMukaanTöihin-UUSI.indd 31 24.10.2024 12.13 24.10.2024 12.13
Propaganda, manipulointi ja rekrytointi tapahtuvat lähinnä sosiaalisessa mediassa. Väkivaltaisten ääriryhmien nuoriin ja lapsiin kohdistama propaganda onkin tullut entistä näkyvämmäksi erityisesti koronapandemian jälkeen. Erityisen haavoittuva ikäryhmä ovat 11–14-vuotiaat. Maahanmuutto esitetään tytöille valossa, joka vahvistaa pelkoja ja turvattomuuden tunnetta. Useat jäsenvaltiot olivat tunnistaneet yhteyksiä lapsia ja nuoria rekrytoivien ääriryhmien ja järjestäytyneiden rikollisryhmien välillä. Tätä pidettiin laajasti asiana, jota tulee seurata ja josta pitää hankkia lisää tietoa. Tarja Mankkisen artikkeli Lapsia ja nuoria pyritään radikalisoimaan uusin keinoin julkaistiin Haaste-lehden numerossa 3/2024. Feminismin, monikulttuurisuuden ja maahanmuuton väitetään uhkaavan näitä arvoja. Tarinat, joilla ääriryhmät houkuttelevat poikia ja tyttöjä, on Mankkisen mukaan viritetty eri aaltopituuksille sukupuolen mukaan. Jos tätä kehitystä ei kyetä pysäyttämään, se tulee vaikuttamaan terrorismin uhkaan ja pitkällä tähtäimellä myös yhteiskuntien vakauteen, Mankkinen varoittaa. Murrosiässä radikalisoitumisen riskiä kasvattavat esim. Kohteena ovat kaikki nuoret, ja erityisesti pojat, joiden nettipuuhia vanhemmat eivät valvo. Tyttöjä kosiskellaan tarinoilla oikeudenmukaisesta ja solidaarisesta yhteiskunnasta, heikompien huolenpidosta sekä romanttisesta rakkaudesta. Jäsenmaat keskustelivat tilanteesta EU-komission korkean tason ryhmän kokouksessa viime toukokuussa. Viime vuosina kuvaan mukaan on tullut järjestäytynyt rikollisuus, joka käyttää usein samoja rekrytointimenetelmiä kuin ideologiselta pohjalta toimiviat ääriryhmät. Molemmat myös suuntaavat propagandansa samalla tavalla haavoittuviin lapsiin ja nuoriin, toteaa sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen Haaste-lehden artikkelissaan. 1900-LUVUN ALUSSA LAPSIIN JA NUORIIN PYRITTIIN JUURRUTTAMAAN KOLONIALISTISTA AJATTELUA KIRJALLISUUDEN JA LEHTIEN KAUTTA. ANTTI VANAS 32 LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 LM7_s32-33_Tutkitut.indd 32 LM7_s32-33_Tutkitut.indd 32 24.10.2024 9.50 24.10.2024 9.50. TIETOA tutkittua M O ST PH O TO S Lapset propagandan MAALITAULUINA Tyttöjä ja poikia houkutellaan eri tarinoilla. ylävinjetti G lobaalit kriisit ja yhteiskunnan polarisoituminen luovat hedelmällistä maaperää nuorten radikalisoitumiselle. Radikaali-islamistit vetoavat poikiin ja nuoriin miehiin myyteillä sankaruudesta, lunastuksesta ja oikeudenmukaisuudesta. Tytöille äärioikeisto markkinoi itseään perinteisiä arvoja ja perhettä korostavilla kertomuksilla. Alaikäisten radikalisoitumisen ehkäisy on Mankkisen mukaan yksi EU-tason yhteistyön prioriteeteista. kokemus epäoikeudenmukaisuudesta, tarve kuulua johonkin, identiteetin etsiminen ja kaveripiirin vaikutus. Väkivaltainen äärioikeisto houkuttelee poikia riveihinsä kaupittelemalla heille ajatusta valkoisten miesten etuoikeuksien menettämisestä ja kokemusta siitä, että poliittiset ja taloudelliset muutokset ovat syrjäyttäneet heidät. Jälkimmäinen puhetapa vetoaa Mankkisen mukaan erityisesti tyttöihin, joita on käytetty seksuaalisesti hyväksi. Äärioikeistoryhmään liittymistä tarjotaan keinoksi palauttaa miehisyys yhteisöllisyyden, miesten välisen yhteenkuuluvuuden ja väkivaltaisten tekojen kautta. NYKYPÄIVÄNÄ VÄKIVALTAISET ÄÄRIRYHMÄT YRITTÄVÄT SAADA NUORISTA OTTEEN SOSIAALISESSA MEDIASSA
Rajut kontrastit ja aboriginaalien negatiiviset kuvaukset saattoivat palvella tätä tarkoitusta. Kulttuurinen kolonialismi ja ”rotu” suomalaisessa lastenja nuortenkirjallisuudessa ja lapsille suunnatuissa lehdissä, 1900–1960 tarkastettiin Turun yliopistossa syyskuussa. Tarinan ytimessä ovat metsässä asuvien aboriginaalijoukkioiden viattomalle ja työteliäälle suomalaisperheelle aiheuttamat vaikeudet. Vastakohtaisuus huipentuu aboriginaalien hyökätessä perheen kimppuun. Perhe pelastuu. Merivirta nimittäin yhdistää kertomuksen 1920-luvun pyrkimyksiin kumota suomalaiset mongoleiksi luokittelevat rotuteoriat. Merivirta ei usko, että vanhemmassa suomalaisessa lastenja nuortenkirjallisuudessa kukoistava rodullinen ajattelu kertoisi kaikissa tapauksissa tietoisesta pyrkimyksestä kuvata ei-valkoisia ihmisiä negatiivisessa valossa. KOLONIALISMI kukoisti nuortenkirjoissa S uomessa elää vahvana käsitys, ettei meillä ole mitään tekemistä eurooppalaisen kolonialismin kanssa – ja jos onkin, niin kuulumme venäläisen kolonialismin uhreina sorrettujen leiriin. Hän tutki kulttuurisen kolonialismin ja rodullistamisen ilmenemistä suomalaisille lapsille ja nuorille suunnatuissa lehdissä ja romaaneissa 1900-luvun alusta 1960-luvun alkuun. Tytön valkoisuus ja viattomuus saavat aboriginaalit perääntymään. Ja sikäli väärin, että olemme kaikesta huolimatta perineet siirtomaaherrojen kolonialistisen puhetavan rotuhierarkioista ja eurooppalaisesta sivistyksen ylivertaisuudesta. Heidän kimppuunsa hyökkäävät ”villit” maalataan heidän vastakohdikseen: hyökkääjät ovat mustia, taikauskoisia, laiskoja ja kaiken lisäksi kannibaaleja. Anni Swanin vuonna 1926 Sirkka-lehdessä julkaistu jatkokertomus Uutisasukkaana Austraaliassa kuvaa suomalaisen siirtolaisperheen vaiheita pienellä maatilalla Queenslandissa. Raita Merivirta pyrkii väitöksellään avaamaan keskustelua tietoisen ja tiedostamattoman rasismin perinteestä Suomessa. Väitös Kolonialismia ilman siirtomaita. Viattomuutemme ei kestä kulttuurista tarkastelua. LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 33 LM7_s32-33_Tutkitut.indd 33 LM7_s32-33_Tutkitut.indd 33 24.10.2024 9.50 24.10.2024 9.50. n > l Olemme perineet siirtomaaherrojen asenteet. Anni Swanin kertomuksessa negatiivisuus saattaa kuitenkin olla tarkoituksellista. Sikäli oikein ajateltu, että siirtomaaisäntiä meistä ei koskaan tullut. Väitöksessä tarkastellaan mm. Anni Swanin Australiaan sijoittuvaa kertomusta, Lappi-aiheisia nuortenromaaneja ja Lasten lähetyslehden kuvauksia nykyisen Namibian alueelta. Suomalaiset kuvataan valkoisina, sivistyneinä ja viattomina. Asia selviää menneiden vuosikymmenten lastenja nuortenkirjoja selailemalla – tai vaikkapa 1960-luvun alussa puhki soitettua Hottentottilaulua kuuntelemalla. Vaara uhkaa, kunnes hyökkääjät törmäävät kuunvalossa perheen tyttäreen, vitivalkoiseen pikku-Lauraan. Ajat, arvot ja ilmaisutavat ovat toki noista ajoista muuttuneet, mutta asenteilla on historiansa, eikä rasismista ole päästy eroon
34 LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 LM7_s34-37_Ekoagentit.indd 34 LM7_s34-37_Ekoagentit.indd 34 28.10.2024 12.19 28.10.2024 12.19. Pöydän takana seisovat Mimosa Helkiö (vas.), Anni Koivusalo sekä Hilma Aro-Koivisto ja pöydän ääressä istuvat Sofia Kytömäki (vas.), Usva Lepistö, Netta Puskala, Peetu Järvinen, Ellinoora Soininen, Toivo Saunanen ja Santeri Kärki. koulu MAAPALLON PARHAAKSI Aseman koulun ekoagentit vaalivat keskenään hyvää yhteishenkeä. He ovat huomanneet, että yhdessä tekeminen on hauskaa ja siten saadaan enemmän aikaan. Ympäristöasioista ekoagentit puhuvat keskenään ”silleen aika paljon, jonkin verran joka päivä”
ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT KRISTA LUOMA K aatosateisena aamuna Aseman koulun ekoagentit ovat kokoontuneet keskustelemaan koulunsa ruokasaliin. ›› LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 35 LM7_s34-37_Ekoagentit.indd 35 LM7_s34-37_Ekoagentit.indd 35 24.10.2024 9.52 24.10.2024 9.52. – Ilmastonmuutos kyllä vähän huolettaa, tuumaa hänen luokkatoverinsa Mimosa Helkiö, 11. – Kyllä se vähän pelottaakin, myöntää viidesluokkalainen Ellinoora Soininen, 11. – Pyrimme muuttamaan asioita, joissa huomaamme olevan parantamisen varaa, selvittää viidesluokkalainen Sofia Kytömäki, 11. – Haluan, että luonnossa ei mikään pilaannu, sanoo viidesluokkalainen Toivo Saunanen, 11. YK:n mukaan kestävä kehitys turvaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Se aloitetaan itsestä ja ympärillä olevasta. Ympäristökatselmus Seinäjoen perusopetuksen kestävän kehityksen Kärppä-ohjelma syntyi Opetushallituksen rahoituksella vuonna 2023 ja on saanut myös merkittävän jatkorahoituksen. n > l MAAPALLON PARHAAKSI Seinäjoen Aseman koulun ekoagentit haluavat olla mukana maapallon pelastamisessa. Kuudesluokkalaiset Hilma Aro-Koivisto,12, ja Usva Lepistö,12, nyökyttelevät. Aseman koulussa on innokkaita ekoagentteja, kestävän kehityksen lähettiläitä
Seuraavalla viikolla on tarkoitus järjestää muotinäytös. Mimosa Helkiö seuraa tarkalla silmällä ja taustalla myös Netta Puskala tuo oman kortensa kekoon. Kenkähaasteesta Nurinperinpäivään Yksi tämän syksyn voitto oli Kenkähaaste. Kunnon järjestys eteisessä on hyvä ponnahduslauta arjen aherrukseen. Kohti täydellisyyttä tarvitaan vielä pientä nyanssien hiontaa. Voitettu kenkähaaste tuo iloa ja siivittää seuraaviin tavoitteisiin. 36 LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 LM7_s34-37_Ekoagentit.indd 36 LM7_s34-37_Ekoagentit.indd 36 24.10.2024 9.52 24.10.2024 9.52. Pienin askelin saadaan aikaan suuria asioita. Kun kouluyhteisön jäsenet oppivat aktiivisiksi toimijoiksi kestävän elämäntavan edistämisessä, vaikuttaa se ympäröivään yhteisöön ja koko yhteiskuntaan. Tulevina lukuvuosina kouluissa pidetään muun muassa ympäristökatselmuksia, ja jokainen koulu luo oman kestävän kehityksen ohjelmansa. Myös Hankin käytettyä uuden sijaan -tempaukseen on voinut osallistua. – Tämän kaiken me keksimme yhdessä! lisää Helkiö. Heti sisään tullessamme pienet koululaiset ohjeistivat, minne asettelemme saappaamme. Niitä voidaan vähän tuunata ja sitten kierrättää. Koulu voi yltää kestävyysratkaisuiltaan kärppätasolle, mutta hyviä ovat myös voikukkaja peltopyytasot. Meillä on myös ekokirppis, kertoo kuudesluokkalainen Netta Puskala, 12. – Tarkoitus on, että oppilaat osallistutetaan tähän toimintaan. Luovasti järjestettynä Nurinperinpäivänä vaatteet olivat kaikkien yllä hiukan väärinpäin. Tutoropettajien antama koulutus oli ekoagenttien mielestä hyödyllistä. ”Hyvä kello kauas kuuluu.” Kun kenkähaasteessa päästiin maaliin, kiitokset ja kannustukset sanoitettiin paperille ja pistettiin ruokasalin oveen kaikkien nähtäville. Hyödynnettäviä supervoimia Noin kerran viikossa kokoustetaan. Pienin askelin saadaan aikaan suuria asioita. Vaikka maapallolla on ongelmia, jokainen voi kantaa oman kortensa kekoon. Yhdessä suunnitteleminen ja tekeminen on tärkeä osa toimintaa, jota valvoo koulun yläaulassa kärppämaskotti. Nyt tapaamamme ympäristöryhmä kannustaa muita oppilaita ekotekoihin ja järjestää erilaisia tapahtumia. Monenlaista muutakin on tehty. Sofia Kytömäki asettelee kenkiä hiukan parempaan ojennukseen. Tilaa Ekoagenteille -hankkeen ovat laatineet kestävän kehityksen tutoropettajat Taina Ranta-Maunus ja Hannu Tuomisto yhteistyössä koulujen kanssa. Viime keväänä tutoropettajat kouluttivat ekoagentteja Aseman koululla. Sen myötä joka kengällä on oma paikkansa koulun eteisessä. – Meillä on myös WhatsApp-ryhmä, jossa asiasta viestittelemme, kertoo ekoagenttien puheenjohtajana toimiva Sofia Kytömäki. Kytömäki mainitsee tyytyväisenä, että hänelle tullaan puhumaan epäkohdista tai uusista ideoista. Nyt mietitään ja tunnistetaan omia supervoimia, joita voisi toiminnassa tavalla tai toisella hyödyntää. Osa tempauksista liittyy koulun yhteishengen ja hyvän ilmapiirin vahvistamiseen. Se on saanut lempinimen Keke. He kehittelevät erilaisia haasteita, joita koulussa yhdessä toteutetaan, kuvailee opettaja Liisa Knuuttila. – Sinne voi tuoda sellaisia vaatteita, joita ei enää itse käytä. – Sofia on jämäkkä puheenjohtaja, joka pitää huolen siitä, että kaikki saavat puheenvuoron, kiittelee sihteerinä toimiva Mimosa Helkiö
Ekoteko sekin. Henkilökunta on mukavaa, eikä koulussa ole enää moneen vuoteen kenenkään tarvinnut jäädä jälki-istuntoon. Maaseutumaisessa elinpiirissä on mukava asua ja elää, ja koulussa ja kylällä kaikki tuntevat toisensa. – Tykkäsin toiminnasta, mutta en voi olla molemmissa. Kuudesluokkalaisen Anni Koivusalon, 12, supervoima on kiltteys ja viidesluokkalaisen Peetu Järvisen, 11, ystävällisyys. Ei lotrata liikaa Pohditaan sitä, millaisin konkreettisin keinoin kukin voi kestävää kehitystä edesauttaa. Luistelun jälkeen luistimien terät pyyhitään vanhoihin pyyhkeisiin, ei talouspaperiin. – Jos itse syön joskus paljon, niin yhtäkkiä tulee mieleeni, että kunpa tämänkin ruuan voisin lähettää niille nälkää näkeville, Anni Koivusalo pohtii. – Kun käy suihkussa, huolehtii siitä, ettei lotraa vettä turhan päiten, Helkiö sanoo. – Taidat olla järjestelmällinen tyyppi. Toisella puolen maapalloa nähdään nälkää, ja itsellä on ruokaa yllin kyllin. n Usva Lepistö on hankkinut käytettyä uuden sijaan ja tekee siitä kuittauksen seinällä olevalle paperille. Joskus sataa kaatamalla, kuten haastattelupäivänä. Oppilaskunnassa olin jo kolmosluokalla, joten sekin on tuttua ja mukavaa. Sen verkkosivuilla kerrotaan, että ”koulu on pieni, mutta pippurinen kyläyhteisön henki, jonka oppilaista kasvaa huumorintajuisia, liikunnallisen elämäntavan sisäistäneitä, itsenäiseen ajatteluun ja digilaitteiden käyttöön perehtyneitä kansalaisia, joilla on sydän paikallaan”. Pyyhkeellä luistimen terät kuiviksi Sään muutokset on Asemallakin huomattu. Saunanen jää nostelemaan tuoleja paikoilleen. Talvea kohti mennään, ja silloin koulun kivikentälle jäädytetään luistinrata. Sitten jos on vielä vähän nälkä, voi hakea lisää. Koulussa on 39 oppilasta. – Välillä, hän vastaa ja lähtee muiden perään. – Mulla on koulumatkaa 550 metriä ja kuljen sen aina pyörällä, Netta Puskala tuumaa. – Ottaa vain sen verran kuin jaksaa syödä, Kytömäki tiivistää. – Voi mennä vaikka max kaksi kertaa päivässä suihkuun, Kytömäki lisää. Se ei kuitenkaan ekoagentteja lannista. Saunanen havahtuu miettimään, missä hänen pinssinsä mahtaa olla. – Tämä on hyvä yhteisö, ekoagentit vakuuttavat. Koulutuksessa tehtiin myös kärppäpinssit. Epätasapaino huolettaa Aseman koululla Ylistarossa asiat ovat pääsääntöisesti hyvin. Huomispäivään suhtaudutaan toiveikkaasti. Haastattelun päätyttyä ekoagentit pyrähtävät jatkamaan koulupäiväänsä. Vaikka itsellä asiat ovat hyvin, toisinaan huolettaa epätasapaino. Hän ei jatka enää ekoagenttina, sillä hänet valittiin oppilaskuntaan. – Kun ottaa ruokaa, ei ota niin kauhean paljon. Koulumatkat pyöräillään. Ekoagenttien mielestä turhaa kuluttamista on syytä välttää ja kierrättää pitää niin paljon kuin mahdollista, koulussa myös kartonkia. LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 37 LM7_s34-37_Ekoagentit.indd 37 LM7_s34-37_Ekoagentit.indd 37 28.10.2024 12.20 28.10.2024 12.20. Nelosluokkalainen Santeri Niemi, 10, tulee vähän kauempaa ja porhaltaa opinahjoon taksilla. – Minusta on jännittävää se, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, sanoo Toivo Saunanen. – En juuri nyt muista, mihin olen sen pannut. Myös veden kulutukseen on hyvä kiinnittää huomiota. Toivo Saunasen mukaan sitä voi edistää vähentämällä ruokahävikkiä
Chattia vapaaehtoiset luotsaavat pareittain ja käyvät jokaisen juttutuokion jälkeen työnohjauskeskustelun Miessakkien työntekijän kanssa. Miessakkien chat ja puhelinpalvelu paikkaavat tilannetta. Kavereiden kanssa vakavakin aihe kääntyy helposti vitsiksi. Hän vetää toisen vapaaehtoisen isän kanssa ryhmächattia vertaisilleen – toisille isille. Se oli alun perin tarkoitettu masentuneille isille tai isille, joiden puoliso on masentunut, mutta aivan kaikenlaiset isät ovat kuitenkin tervetulleita keskustelemaan. Nyt hän elää uudessa parisuhteessa. Diagnooseja ei kysellä. Palveluja on kuitenkin yleensä tarjolla vasta ongelmatilanteissa. Eikä kaikesta aina halua tai jostain syystä voi puhua puolison tai omien vanhempiensa kanssa, Salonen sanoo. Miessakit järjestää kaikille vapaaehtoisille koulutuksen, jossa käydään läpi muun muassa sitä, mikä kuuluu vapaaehtoisen rooliin ja mikä ei, ja millaista ryhmächatin vetäminen on käytännössä. Eronsa aikoihin hän tapasi Miessakkien Hyttisen, ja keskustelusta jäi hyvä fiilis. Meidän yksilöja ryhmätapaamisemme tavoittavat suuremman joukon isiä. Salonen ei koe olevansa auttaja tai pelastaja vaan ennen muuta kuuntelija. Vuosittain chatteihin osallistuu kymmeniä miehiä. Heille anonyymius madaltaa kynnystä, ja valtakunnallisena chat on myös helposti saavutettavissa, vastaava Masi-työntekijä Henri Hyttinen sanoo. Jos jokin asia on jäänyt mielen päälle, sitä pääsee purkamaan ammattilaisen kanssa. Anonyymit keskustelijat voivat juttutuokion aikana kertoa parisuhteensa ongelmista, lastenkasvatuksen haasteista, omasta jaksamisestaan, työn ja perheen yhteensovittamisesta, yksinäisyydestä tai ihan vain siitä, miltä isäksi kasvaminen tuntuu. ANU VALLINKOSKI Keskusteluja ISYYDESTÄ CO LO U RB O X 38 LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 LM7_s38-39_Isien Jaksaminen.indd 38 LM7_s38-39_Isien Jaksaminen.indd 38 24.10.2024 12.09 24.10.2024 12.09. – En jaa chatissa neuvoja, vaan kuuntelen ja otan keskustelijat vakavasti. – Moni kaipaa syvällistä keskustelua isyydestä. – Chat on yksi osa Masi-toimintaa. Hän on yksi Miessakit ry:n kahdeksasta vapaaehtoisesta, jotka vetävät keskiviikkoisin verkossa Masi-chattia. Chat on kuitenkin tärkeä, sillä kaikki eivät halua tavata kasvotusten. perhe K erran kuussa neljän lapsen isä Aleksi Salonen, 36, omistaa pari tuntia vapaaehtoistyölle. Vapaaehtoistyö saa huomaamaan hyvän Aleksi Salonen on itse kahden nuoren ja kahden vauvaikäisen lapsen isä, jolla on takana yksi ero. Kaksi vuotta sitten hän aloitti vapaaehtoistyön chatissa. Kun Salosen oma elämä oli eron jälkeen taas järjestyksessä, hän halusi itsekin auttaa. Koetan luoda toivoa ja rohkaista, kannustaa ottamaan ensimmäisen askeleen Aivan tavalliset isät haluaisivat pohtia miesten kesken isäksi kasvamista ja vanhemmuutta
– Palvelut on yhä rakennettu vahvasti äideille. Tikka kertoo auttavansa kuuntelemalla ja kyselemällä. Henri Hyttinen on huomannut, että äitien jaksaminen ja äitiys saa julkisuudessa enemmän palstatilaa kuin isien jaksaminen ja isyys. Isät eivät enää tyydy tapaamisiin joka toinen viikonloppu, vaan haluavat olla aktiivisesti mukana lastensa elämässä ja kasvussa. Toisaalta äideille muodostuu vertaisryhmiä luonnostaan toisella tavalla kuin miehille heti sairaalan vuodeosastolta lähtien. Eroon liittyvien ongelmien lisäksi isiä puhuttavat lasten kasvatus ja vanhempien erilaiset kasvatusnäkemykset. Enenevästi se on kuitenkin noussut esiin, mikä on hyvä asia. Neuvoja ja tukea puhelimitse Chatin lisäksi Miessakit tarjoavat muun muassa puhelinpalveluja. – Isien näkökulma on meillä vielä aika uusi. Isät kuitenkin kaipaisivat miesten keskinäisiä keskusteluja vaikkapa isäksi tulemisesta tai ylipäätään vanhemmuudesta. – Meille pääsee kyllä puhumaan, mutta pikkulapsiperheiden isille ei valitettavasti ole vertaisryhmää, Timo Tikka kertoo. Ja moni soittaja miettii, onko hän hyvä isä. – Aivan tavallinen isä voi kysyä vinkkejä lastenkasvatukseen. Tällaisiin mietteisiin vastaan aina, että olet hyvä isä niin kauan kuin epäilet. ja hakemaan apua tai puhumaan vaikkapa puolisolle tai kaverille. Olo on kiitollinen, kun joku on uskaltautunut viestittelemään. Parhaimmillaan tällaisissa ryhmissä voitaisiin tehdä ennaltaehkäisevää työtä. Keskustelujen jälkeen huomaa kaiken hyvän omassa elämässään, mikä aiheuttaa myös kiitollisuutta. Isätyötä pitkään tehnyt Tikka on pannut merkille, että isän rooli perheessä on muuttunut. Isäluuri tukee ja neuvoo isiä sekä konsultoi ammattilaisia isyyteen liittyvissä kysymyksissä. Palveluja tavallisille isille Usein puhelinpalveluun soittaa ammattilainen, joka kysyy, löytyisikö isälle keskusteluapua tai vaikkapa pienten lasten isien vertaisryhmää. Aina soittajalla ei ole mitään erityistä ongelmaa. Nykyisät eivät halua olla enää pelkkiä perheen elättäjiä, vaan tahtovat olla puolisonsa kanssa tasaveroisia vanhemmuudessa. – Meille soittavat paitsi isät myös terveydenhoitajat, lastenvalvojat ja lastensuojelun työntekijät, joskus äiditkin, palvelusta vastaava isätyöntekijä Timo Tikka kertoo. Tarpeen mukaan hän neuvoo soittajaa palveluiden piiriin tai kertoo hyvin konkreettisesti vaikkapa siitä, miksi lastenvalvojan tapaaminen järjestetään ja millaisista asioista siellä sovitaan. Neuvottomaksi voi saada myös uusperheen arki. Jotkut havahtuvat omaan tai puolisonsa aggressiivisuuteen. Tikan mukaan puheluista välittyy, että vanhemmuus on muuttunut aiempaa tasavertaisemmaksi. On monenlaisia äiti-lapsi-kerhoja. l MASI-CHAT päivystää ke klo 20–22 os. Hän harmittelee, ettei niin sanotuille tavallisille isille ole räätälöityjä palveluita. Isät soittavat etenkin erotilanteissa. Salonen kertoo saavansa itsekin chatista oppia ja jaksamista. n Olenko hyvä isä?” ”Olet hyvä isä niin kauan kuin epäilet.” ISÄ, OTA YHTEYTTÄ! l ISÄLUURI palvelee numerossa 044 751 1332 arkisin klo 9-16. Silloinhan sitä tutkiskelee kriittisesti omia tekemisiään, Tikka sanoo. Puheluiden aikana hän hyödyntää terapeuttisia menetelmiä. Palveluiden piiriin pääsee usein vasta sitten, kun on jokin ongelma. Riitaisissa eroissa isät voivat kertoa äidin vieraannuttavan lapsia isästä puhumalla tästä pahaa tai estämällä tapaamisia. www.tukinet.net LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 39 LM7_s38-39_Isien Jaksaminen.indd 39 LM7_s38-39_Isien Jaksaminen.indd 39 24.10.2024 12.09 24.10.2024 12.09. Isillekin pitäisi jotain samankaltaista olla. Lastenvalvojan pakeilla isät voivat kokea, että he eivät tule kuulluksi
kasvu Mitä kuuluu, PAZILAITI. Passu-dokumenttielokuvaan on taltioitu Helsingissä asuvan nuoren uiguurin Pazilaiti Simayijiangin elämää. Elokuva kertoo oman identiteetin ja merkityksellisyyden etsimisestä. 40 LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 LM7_s40-43_Mitä Kuuluu Pazilaiti?.indd 40 LM7_s40-43_Mitä Kuuluu Pazilaiti?.indd 40 24.10.2024 9.54 24.10.2024 9.54
ANNA PESONEN-SMITH | KUVAT JANI LAUKKANEN I dea Pazilaiti Simayijiangista, 25, kertovasta dokumenttielokuvasta syntyi, kun ” Passu” aloitteli poliittista uraansa ja kamppaili uiguurien aseman parantamiseksi. Mitä runsaan viiden vuoden aikana on tapahtunut. Passu on työntekijä järjestön Kohti uiguurien ihmisoikeuksia -projektissa. Nykyisen työtehtävänsä jälkeen Simayijiang odottaa opinnoissaan maisterivaiheeseen pääsyä ja sitä, että voi suuntautua terävämmin juuri omiin kiinnostuksen kohteisiinsa. Suurin ristiriita elämässä on vieläkin sama. Passu ja hänen vanhempansa eivät ole vuosikausiin voineet pitää suoraan yhteyttä sukulaisiinsa synnyinmaassaan Kiinassa, vaan he kuulevat hajanaisia tietoja toisen käden lähteistä. Yliopistoympäristö on silti osittain yllättänyt Simayijiangin esimerkiksi valkoisuudellaan. Olipa Passu itse uiguurien sorron sivustaseuraaja tai aktivisti, hän joutuu joka tapauksessa pelkäämään sukulaistensa terveyden ja hengen puolesta. Hänen ystävänsä antoi vinkkiä avoimesta työstä, joka jatkuu ainakin ensi vuoden alkuun. Elokuvaan päätyi Sasioglun ehdotuksesta Passun itse kuvaamaa ja aiemmin sosiaalisessa mediassa julkaisemaa materiaalia. Elokuvaohjaajat Mete Sasioglu ja Jussi Lehtomäki näkivät Passussa ja tämän aktivismissa runsaasti potentiaalia. Suurin ristiriita elämässä on vieläkin sama. Oma opintosuunta selkiytyi terapian kautta. Identiteettiä koetellaan Vuonna 2019 Passu oli 20-vuotias ja vietti hiljaiseloa yrittäen päästä sinuiksi identiteettinsä ja elämän kanssa. Opintojen ja hanketyön pariin Pazilaiti Simayijiang työskentelee nyt Kansainvälinen solidaarisuustyö ry:ssä, joka edistää tänä syksynä pakolaisvakoilun kriminalisointia. Autenttisuus tekee kokonaisuudesta helposti lähestyttävän ja jopa yllättävän hauskan henkilökuvan, vaikka aihe on vakava. –Sehän on kuitenkin ihan eri elokuva kuin mitä lähdettiin tekemään, kommentoi Passu valmista tuotantoa, jonka tekemisessä kesti lopulta seitsemisen vuotta. Sukulaisia voidaan rangaista jo yhteydenpidosta ulkomaiseen puhelinnumeroon. LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 41 ›› LM7_s40-43_Mitä Kuuluu Pazilaiti?.indd 41 LM7_s40-43_Mitä Kuuluu Pazilaiti?.indd 41 24.10.2024 9.54 24.10.2024 9.54. Työpaikka kuulostaa olevan kuin räätälöity Passulle. Vuonna 2021 Passu pääsi opiskelemaan yhteiskuntapolitiikkaa Helsingin yliopistoon. Mukaan elokuvaan tuli Simayijiangin jättäytyminen eduskuntavaaliehdokkuudesta ja masennus eri väreineen. Masennusdiagnoosin saatuaan hän pääsi lopulta pitkäaikaiseen kuntoutusterapiaan, jossa käy edelleen. – Rikas moniäänisyys puuttuu. Lapsen Maailmassa julkaistiin toukokuussa 2019 juttu uiguuriaktivisti Pazilaiti Simayijiangista, joka oli saanut masennusdiagnoosin ja joutui sairauslomalle. Tänä syksynä hän loistaa Passudokumenttielokuvan päähenkilönä. Ainakin kandiopinnoissa ollaan myös tosi hissukoita, ja kysymisen kulttuuri on jotenkin näivettynyt
Olemme Kelan palveluntuottaja ympäri Suomen Palvelumme lapsille ja nuorille: Fysioterapia | Puheterapia | Toimintaterapia | Psykologipalvelu | Yleisja neurologinen yksilökuntoutus Neuropsykiatrisen diagnoosin kuntoutukset : LAKU-perhekuntoutus 5–15 v. Coronaria Kuntoutusja terapiapalvelut 010 525 8801 | coronaria.fi Kuntouttavaa tukea lapsen ja nuoren arkeen Kun elämäntilanteesi vaatii asiantuntevaa ja perheiden arkea ymmärtävää tukea, voit turvallisin mielin nojata meihin. Hänet kuvattiin Helsingissä syyskuussa Kino Konepajan ensiiltanäytöksessä Vallilassa. – On niin freesiä, kun islam yhdistetään punkmusiikkiin! Passu hehkuttaa ja suosittelee sarjaa. Soittamisen kautta Passu pääsee tyystin uudenlaiseen mielenmaisemaan. Perhe on Simayijiangille kaikki kaikessa. – Siihen ei liity taistelua tai sortoa, vaan yhdessä oloa, musiikin iloa ja uuden oppimista. Olemme Suomen suurin lasten ja nuorten terapiaja kuntoutustalo, myös erityisosaamista edellyttävässä vaativassa kuntoutuksessa. Hän soittaa bassoa Poni-bändissä, joka kuuluu feministisen levy-yhtiö Minna Recordsin talliin. ylävinjetti – Yhteiskunnan muutoksia kuitenkin ajetaan yliopistoista käsin, ja yliopistoympäristössä pitäisi tapahtua pieniä vallankumouksia. Heidän puolestaan Passu on valmis suuriin suorituksiin n Pazilaiti Simayijiang on nyt 25-vuotiaana sinut identiteettinsä kulmakivien kanssa. Passun bändikuvaus tuo väistämättä mieleen Yle Areenan tv-sarjan We Are Lady Parts, jossa neljä Lontoossa asuvaa musliminaista perustaa asenteellisen bändin. Omat vanhemmat ja neljä pikkusisarusta ovat tuki, turva ja yhteisö. Voimauttava punk! Ensimmäistä kertaa elämässään Passulla on nyt myös harrastus. Sopeutumisvalmennuskurssit: Epilepsia | Diabetes | Kielelliset erityisvaikeudet | Nepsy-oireet | Syöpä | Luustoja rakennepoikkeamat | Kehitysvammat | Aineenvaihduntasairaudet ja sukukromosomipoikkeavuudet | Ääreishermoja lihassairaudet • 1 600 eri kuntoutusalojen asiantuntijaa • Yli 100 paikkakunnalla 42 LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 LM7_s40-43_Mitä Kuuluu Pazilaiti?.indd 42 LM7_s40-43_Mitä Kuuluu Pazilaiti?.indd 42 28.10.2024 12.22 28.10.2024 12.22. Hän ei pysty enää kuvittelemaan itselleen elämää, jossa ei toimisi aktiivisesti uiguurien sortoa vastaan. | Oma väylä 16–29 v
– Kun kuulee hädästä, joka omalla perheellä tai kansalla on jossain muualla, iskee tuska, epätoivo ja avuton olo, kun ei voi tehdä mitään tilanteen edistämiseksi. Hän lähti jo kahdeksannella luokalla mukaan koulunsa oppilaskunnan ja myöhemmin Suomen Lukiolaisten Liiton toimintaan. Suomalainen Pazilaiti Simayijiang nousi barrikadeille uiguurien oikeuksien puolesta. Hän on osallistunut erilaisiin kokoontumisiin Tukholmassa, Brysselissä, Oslossa ja Münchenissa sekä mielenosoituksiin New Yorkissa. Ärsyttää, että samalla kun lääke ottaa äärimmäisen pahan olon pois, se vie myös ilon, joten olo on vähän turta. Ihmisoikeusjärjestöt, kuten Amnesty International, pitävät kohtelua keskitysleirimäisenä kurinpitotoimena, jopa kulttuurisena kansanmurhana. Kiasmassa käyn unohtamassa kuka mä oon, Oodin avajaispäivä ja rakennuksen portaiden näkeminen oli mulle tunteikas hetki.” LM 5/2019 s.12-17 LM 5/2019 s. Aloin tuntea fyysistä kipua, mutten pystynyt paikantamaan, missä se sijaitsee. Ennemmin silti niin kuin että joutuisin toistuvasti miettimään hätänumeroon soittamista, Simayijiang puntaroi. ANNA PESONEN-SMITH | KUVAT JANI LAUKKANEN ”Mulla on tosi vahvoja paikkakokemuksia. Oli turhauttavaa, kun ei voinutkaan jatkaa enää täysillä eteenpäin valitsemallaan tiellä. Coronaria Kuntoutusja terapiapalvelut 010 525 8801 | coronaria.fi Kuntouttavaa tukea lapsen ja nuoren arkeen Kun elämäntilanteesi vaatii asiantuntevaa ja perheiden arkea ymmärtävää tukea, voit turvallisin mielin nojata meihin. Kesällä 2017 alkoivat jokapäiväiset paniikkikohtaukset. Tein oikean ratkaisun, kun jättäydyin pois vaaleista. Tänä keväänä ”Passulla” oli vakaa tarkoitus lähteä ehdolle eduskuntavaaleihin, mutta... Olemme Kelan palveluntuottaja ympäri Suomen Palvelumme lapsille ja nuorille: Fysioterapia | Puheterapia | Toimintaterapia | Psykologipalvelu | Yleisja neurologinen yksilökuntoutus Neuropsykiatrisen diagnoosin kuntoutukset : LAKU-perhekuntoutus 5–15 v. Valmius taisteluun oman kansan puolesta ei silti ole hyväksi joka käänteessä, vaan tasapaino muun elämän kanssa on löydettävä. Olemme Suomen suurin lasten ja nuorten terapiaja kuntoutustalo, myös erityisosaamista edellyttävässä vaativassa kuntoutuksessa. 12-17 12 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 13 ›› Passu ei pidä itseään ”osa-aikauiguurina”, vaan on aina identiteetiltään uiguuri. vaikuttaminen Y lioppilas Pazilaiti Simayijiang, 20, kuuluu Kiinan islaminuskoiseen uiguurivähemmistöön. Viime vuoden lopussa Simayijiangilla todettiin vaikea masennus. Hän on ehtinyt toimia myös Helsingin kunnallispolitiikassa, Feministisessä puolueessa ja verkostossa, joka ennaltaehkäisee väkivaltaista radikalismia. – Huonommat päivät ovat vähentyneet. Sopivaan terapiaan pääsy ja oikeanlaisten lääkkeiden löytäminen julkisella puolella ei ole ollut helppoa, mutta nyt paranemisprosessi on toivottavasti alkanut. Politiikasta jättäytymisen lisäksi hänen on ollut pakko pitää itsensä uutispimennossa oman kansansa eli uiguurien tilanteesta. Ehdokkuudesta luopuminen oli raskas päätös: aktivismi ja politiikka olivat olleet osa Simayijiangin elämää teini-ikäisestä ja niiden pohjalle hän oli rakentanut identiteettinsä. Kiinan hallitus on ilmaissut kouluttavansa uudelleen vähemmistöjä, pääasiassa uiguurimuslimeja, mutta myös esimerkiksi kazakkeja ja falun gong -filosofiaa seuraavia ihmisiä. Sopeutumisvalmennuskurssit: Epilepsia | Diabetes | Kielelliset erityisvaikeudet | Nepsy-oireet | Syöpä | Luustoja rakennepoikkeamat | Kehitysvammat | Aineenvaihduntasairaudet ja sukukromosomipoikkeavuudet | Ääreishermoja lihassairaudet • 1 600 eri kuntoutusalojen asiantuntijaa • Yli 100 paikkakunnalla LM7_s40-43_Mitä Kuuluu Pazilaiti?.indd 43 LM7_s40-43_Mitä Kuuluu Pazilaiti?.indd 43 24.10.2024 9.54 24.10.2024 9.54. | Oma väylä 16–29 v
Viime vuoden kouluterveyskyselyn mukaan noin 9 prosenttia 4.–5.-luokkalaisista ja 8 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista oli kiusattu vähintään kerran viikossa. Yli 20 oppilaan luokasta löytyy siis keskimäärin pari lasta, joita kiusataan viikoittain. ANSSI BWALYA AUTISTI kiusaajien silmätikkuna 44 LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 LM7_s44-45_Autistit ja Kiusaaminen.indd 44 LM7_s44-45_Autistit ja Kiusaaminen.indd 44 24.10.2024 12.03 24.10.2024 12.03. Kansainvälisten tutkimusten perusteella noin puolet autisteista on kokenut kiusaamista. Kiusaaminen ei osu tasapuolisen satunnaisesti kaikkiin, vaan vähemmistöryhmät joutuvat kiusatuiksi muita useammin. Junttila ja hänen kollegansa analysoivat aiemmin kerättyä, yli 4 400 lapsen tiedot kattavaa tutkimusaineistoa. Kielimuurista kiusaamiseen Oulun yliopiston väitöskirjatutkija, luokanopettaja Maria Junttila on tutkinut aihetta Suomessa. kasvu M O ST PH O TO S L yömistä ja tönimistä, porukan ulkopuolelle jättämistä, nimittelyä ja naureskelua, somehäirintää... Yksi tällainen ryhmä koostuu lapsista ja nuorista, joilla on paljon autistisia piirteitä. Autismi on synnynnäinen ominaisuus, jonka tyypillisiä piirteitä ovat valtaväestöstä poikkeava käyttäytyminen sosiaalisissa tilanteissa, aistiherkkyys ja voimakkaat erikoiskiinnostuksen kohteet. Mistä kiusaaminen johtuu ja miten siihen tulisi puuttua. Mitä enemmän lapsella oli vanhemman ja opettajan arvion mukaan tiettyjä autistisia piirteitä, sitä todennäköisemmin tätä kiusatLapsia ja nuoria kiusataan selvästi keskimääräistä useammin, jos heillä on paljon autistisia piirteitä
Koulu on kohtaamispaikka Kenen vastuulla yhteisymmärryksen rakentaminen on silloin, kun se ei synny itsestään. Puheita vai puuttumista. – Sitä, että kuulee ja kohtaa oppilaita, on heidän kanssaan läsnä ja pystyy ennaltaehkäisten puuttumaan oppilaiden välisiin ristiriitoihin. Kiusaaminen tulisi ymmärtää reaktiona ympäristöön. Kiusaamisen ehkäisemiseen kehitetty Kiva koulu -ohjelma on kaikille haastatelluille nuorille tuttu, mutta he eivät vaikuta täysin vakuuttuneilta sen käytännön tehosta. Viime aikoina on alettu tunnistaa paremmin myös tyttöjen autismia ja havahduttu siihen, että autistiset piirteet voivat ilmetä monin tavoin. – Niidenhän pitäisi olla asioita, joita me aikuiset opetetaan ja mallinnetaan lapsille. Edellä kuvattu ”kielimuuri” ja kokemukset siitä, ettei tule ymmärretyksi, ovat nuorille tuttuja. He ovat myös avoimia oppimaan uutta. Tilanteisiin ei kuitenkaan aina liity pilkkaa tai kiusaamista: ystävien kanssa yhteisymmärrystä voi hakea hyvässä hengessä. Haasteita tulee, kun ihminen, jolla ei juuri ole autistisia piirteitä, koettaa ymmärtää henkilöä, jolla nämä piirteet korostuvat – tai toisinpäin. – Silloin he myös osaisivat toimia sellaisissa tilanteissa, kun joku esimerkiksi ylikuormittuu tai ei osaakaan kommunikoida. – Maailma ei muutu sormia napsauttamalla autistiystävälliseksi yhdessä yössä, vaan sen eteen pitää tehdä työtä. Hänestä myös sosiaalisten taitojen ja itsenäisen toimijuuden opettaminen kuuluu koulun ydintehtäviin. Yksi kertoo lumihankeen tönimisistä, toinen kuvaa pilkallista ihmettelyä ja naureskelua. Opettajat eivät esimerkiksi kunnolla seuranneet, loppuiko kiusaaminen. Turun klassillisessa lukiossa ensimmäistä vuotta opiskeleva Viola Koivumäki pohtii, että kiusaaminen kohdistuu yleensä niihin, joita ei nähdä ”normaaleina”. Tutkijat ja nuoret ovat yhtä mieltä siitä, että kouluihin kaivattaisiin lisää ymmärrystä autismista. Junttilan kokemusten perusteella lapset voivat sanoittaa taitavasti omaa toimintaansa ja konfliktien syitä. Oppilaiden sosiaaliset suhteet voivat tuntua sivuseikalta. – Missään nimessä ei ole tarkoitus vierittää sitä kiusaamista uhriksi joutuvan lapsen syyksi, Junttila korostaa. Viola Koivumäen mieleen ovat kyllä jääneet alakoulun Kiva koulu -puheet, mutta kiusaamiseen puuttuminen jäi hänestä usein melko pintapuoliseksi. Koulun arjessa piirteet pitäisi pystyä huomioimaan riippumatta siitä, onko oppilaalla diagnoosia. Kaarinalaisen Valkeavuoren koulun seitsemättä luokkaa käyvä Nestori kuvaa, että välitunneilla yhden tai kahden valvojan on mahdotonta ehtiä joka tilanteeseen ajoissa. Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Laura Liukko on tästä huolissaan. tiin. Erilaisuuden hyväksyminen ei silti lapsiporukoissakaan tapahdu itsestään. Ohjelmista on kuitenkin apua vain, jos koulut aidosti sitoutuvat niiden noudattamiseen. n LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 45 LM7_s44-45_Autistit ja Kiusaaminen.indd 45 LM7_s44-45_Autistit ja Kiusaaminen.indd 45 24.10.2024 12.03 24.10.2024 12.03. Maria Junttila pitää Kiva koulun kaltaisia, tutkimustietoon perustuvia kiusaamisen vastaisia ohjelmia tärkeinä. Pahimmillaan kouluissa voidaan Liukon mukaan vain olettaa, että oppilaat osaavat kyllä halutessaan seurata tiettyjä sosiaalisia sääntöjä ja käyttäytyä luokassa odotusten mukaan. Vuorovaikutustilanteiden ongelmia voidaan sanallistaa yhdessä aikuisen kanssa. – Joskus voidaan nauraa ihan yhteisesti jollekin pienelle mokalle. Esimerkiksi seurantavaiheen laiminlyöntiin ei ole varaa. Autismiinkin liittyy stereotypioita. Maria Junttila ajattelee koulun olevan luonteva paikka harjoitella yhteiseloa autistien ja neurotyypillisten välillä. Ongelma ei ratkea yksittäisillä sovittelutapaamisilla, vaan vaatii toistuvaa työtä arjen tilanteissa. Poikkeukset normista tulkitaan häiriköinniksi. Koulun tehtävistä puhuttaessa painotetaan usein akateemisten taitojen opettamista: lukemista, laskemista, fotosynteesin kaavaa. – Ollaan ehkä vähän hiljaisempia tai sitten puhutaan tosi paljon, ehkä stimmaillaan ja ylikuormitutaan, niin ihmiset näkevät sen omituisena. Nuorten kommenteissa toistuu kokemus, etteivät opettajat huomaa kaikkea, mitä koulupäivän aikana tapahtuu. Etenkin autistit kärsivät, kun sääntöjä ja odotuksia ei sanoiteta selkeästi, eikä niissä ole joustovaraa. Maria Junttilan mukaan autistit on pitkään esitetty melko yksipuolisesti, töksäyttelevinä ”Asperger-tyyppeinä”. Heidän omat kokemuksensa kiusatuksi joutumisesta vaihtelevat. Kolmas arvioi, ettei kiusaamista ole hänen koulussaan näkynyt käytännössä lainkaan. Turun seudun autismija ADHD-yhdistys Aisti ry:n nuoret aktivistit arvioivat autistien päätyvän muita herkemmin kiusatuiksi. Kahden autistin välinen vuorovaikutus näyttää sujuvan siinä missä kahden niin sanotusti neurotyypillisen henkilönkin. Stimmaaminen viittaa autistiseen tapaan rauhoittaa aistijärjestelmää esimerkiksi toistamalla kädellä tiettyä liikettä tai keinahtelemalla edestakaisin. Oppitunneillakin opettajan voi olla vaikea erottaa, milloin vaadittaisiin puuttumista. Lisää läsnäoloa ja autismitietoisuutta Laura Liukon mielestä meidän pitäisi päästä jo eroon yksilöpsykologisista stereotypioista, joissa kiusatut nähdään kärjistäen ”säälittävinä reppanoina” ja kiusaajat ”psykopaatteina”. Autistit voivat erottua joukosta. Viola Koivumäki toivoo, että opettajilla olisi ylipäänsä enemmän tietoa piirteistä, jotka voivat vaikuttaa nuoren tai lapsen elämään ja oppimiseen – olipa kyseessä sitten autismi, ADHD tai muu ominaisuus. Tutkimuksessa aikoinaan käytetyssä kyselylomakkeessa nämä asiat kuvataan autistisen lapsen ominaisuuksina, mutta nykytiedon perusteella kyse on pikemminkin kielimuurista kuin yksisuuntaisesta häiriöstä. Oleelliset piirteet liittyivät sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kuten haasteisiin ryhmätoiminnassa tai noloiksi koettuihin kommentteihin
Terveyttä DIGINÄ. M O ST PH O TO S 46 LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 LM7_s46-47_Digitaaliset Palvelut.indd 46 LM7_s46-47_Digitaaliset Palvelut.indd 46 24.10.2024 12.37 24.10.2024 12.37. – Tarjoamme laajasti myös videovastaanottomahdollisuutta lasten, nuorten ja perheiden palveluissa siten, että videotapaaminen voi korvata lähitapaamisen tai tapaamiseen voidaan videovälitteisesti ottaa mukaan joku perheenjäsen, sanoo Pirhan Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelulinjajohtaja Titta Pelttari. Opiskelijaterveydenhuollossa on käytössä digitaalinen terveystarkastuksen esitietolomake toisen asteen opiskelijoille. Pirha.fi/digiperhe-sivustolle on koottu perhekeskuksen palveluntuottajien lähija digipalveluita, keskusteluapua ja auttavia puhelimia, hyvinvointiohjelmia ja tapahtumia. Myös lähiasiointi on tarvittaessa mahdollista. terveys P irkanmaan hyvinvointialue (Pirha) tarjoaa laajan kattauksen lapsille ja nuorille kohdennettuja digitaalisia sosiaalija terveyspalveluja. ULLA OJALA Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on tarjolla videovastaanottoaikoja. Nuoret voivat käyttää esitietolomaketta myös raskauden ehkäisyn aloitusta ja seurantaa varten. Nämä lomakkeet vaativat vahvan tunnistautumisen. Nuorille tuotetaan myös webinaareja ja ryhmämuotoisia palveluja, esimerkiksi tänä syksynä Nuori360-webinaarisarja ja Nuorten mielen voima -etäryhmä 13–17-vuotiaille. Tarvittaessa lomakkeen voi täyttää myös paperisena. Lapsilla ja nuorilla ei välttämättä ole riittäviä digitaitoja, vaan niiden parantamiseen tulee panostaa lähivuosina, sanoo tutkija Lotta Virtanen THL:stä. Sosiaalija terveydenhuollon palvelut digitalisoituvat. Maan suurimmalla hyvinvointialueella esimerkiksi 1–2-vuotiaiden suun terveystarkastukset toteutetaan videovastaanotolla
– Jatkuvasti tapahtuu paljon, ja toivottavasti jo lähivuosina meillä on tarjolla hyvinkin laajasti digitaalisia palveluita myös lapsille ja erityisesti nuorisoikäisille, sanoo Pelttari. Tai nuori saattaa joutua eettisesti ja oikeudellisesti vaikeisiin tilanteisiin altistuessaan tietosuojarikkomukseen nähdessään esimerkiksi heille kuulumattomia, yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia terveystietoja. Jotkin pankkipalveluiden tarjoajat mahdollistavat sen, että yli 12-vuotias voi huoltajien luvalla tunnistautua vahvaa tunnistautumista vaativissa palveluissa, kuten OmaKannassa, Kelassa ja terveyspalveluissa. Toisen puolesta tai kanssa-asiointi digitaalisesti voi johtaa tilanteisiin, joissa vaikkapa perheen toimeentulo voi olla riippuvainen siitä, miten nuori osaa toimia. Titta Pelttarin mukaan digitaalisessa asioinnissa Pirha nojautuu asiakastietolakiin, jossa yli 12-vuotiaan tulee tunnistautua vahvasti. He käyttävät myös toisenlaista termistöä. Hän oli mukana yhdistämässä kahden muun digihankkeen kanssa tutkimustietoa lasten ja nuorten digitaidoista. Alaikäinen voi päättää hoidostaan silloin, kun terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi, että hän on ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenevä tekemään asian vaatimia päätöksiä. – Useat palvelut siirtyivät digivälitteisiksi koronapandemian myötä, ja haastattelimme sosiaalisen tuen tarpeessa olevia nuoria aikuisia. Minkä ikäisenä lapsi tai nuori voi käydä esimerkiksi etälääkärin vastaanotolla. Laki ei tunne mitään päätöskykyisyyden ikärajaa, vaan ammattilainen tekee arvion aina tapauskohtaisesti asian laadun huomioiden. – Useimmat yksilölliset palvelukokonaisuudet edellyttävät vahvan tunnistautumisen, mikä rajoittaa palveluiden tarjoamista suoraan lapsille. Pirhan alueella nuoret ovat päässeet osallistumaan esimerkiksi digiperhesivuston kehittämiseen vastaamalla kyselyyn siitä, minkälaisia digipalveluita he mieluiten käyttävät. Pelttarin mukaan uuden asiakastietojärjestelmän käyttöönoton ja sähköisten alustojen kehittymisen myötä Pirhalla on lähitulevaisuudessa mahdollisuus tarjota enenevässä määrin palveluita lapsille, nuorille ja perheille sähköisesti. Mikäli nuori asioi digipalveluissa vanhemman kanssa, kypsyysarvion varmistamiseksi avataan videoyhteys. Lasten osalta vanhempien rooli siis korostuu digitaalisten palvelujen käytössä, sanoo Pelttari. Nuori saattaa joutua auttamaan huonosti suomea osaavia vanhempiaan. LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 47 LM7_s46-47_Digitaaliset Palvelut.indd 47 LM7_s46-47_Digitaaliset Palvelut.indd 47 24.10.2024 12.37 24.10.2024 12.37. n Entä eettinen puoli. Myös eettiset seikat tulisi ottaa huomioon. Virtasen mukaan ihmiset toimivat omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa vaikuttavissa digipalveluissa aivan eri logiikalla kuin sosiaalisen median alustoilla. Digitalisaation myötä nuoret ovat joutuneet auttamaan esimerkiksi huonosti suomea osaavia vanhempiaan sähköisessä asioinnissa. He kuvailivat digipalveluiden käyttöön liittyviä haasteita. Kävi ilmi, että niiden käyttämiseen tarvitaan paljon monipuolisempia taitoja kuin vaikkapa nuorten suosimissa TikTokissa tai Snapchatissä, sanoo Virtanen. Mitään diginatiiveja ei ole olemassa, vaan lapset ja nuoret tarvitsevat tukea ja opettelua , jotta he osaisivat käyttää digipalveluita, kertoo tutkija ja DigiIN-hankkeen koordinaattori Lotta Virtanen THL:stä. Erityisiä vaikeuksia digipalveluiden käytössä voivat kokea nuoret, joilla on esimerkiksi lukija oppimisvaikeus, keskittymisvaikeus, mielenterveyden häiriö tai jotka vasta opettelevat suomea. – Mikäli 12–17-vuotiaalla nuorella on vahvan tunnistautumisen mahdollisuus, hän voi asioida itsenäisesti digiklinikalla, sanoo Pelttari. Digipalveluista on nuorille paljon hyötyä, mutta palveluiden suunnittelijoiden ja tarjoajien sekä palveluihin ohjaavien sote-ammattilaisten on tärkeää tunnistaa, millaiset ovat nuorten valmiudet, sillä lasten ja nuorten digitaidoissa on suuria eroja. Lisäksi palveluiden kehittäjät ovat osallistuneet Vaikuta!-tapahtumaan, tavanneet nuoria nuorisotaloilla sekä vierailleet Pirkanmaan hyvinvointialueen nuorisovaltuustoissa
Digi 3 kk 25,00 Määräaikainen . Kustantaja Lastensuojelun Keskusliitto www.lskl.fi TEE TILAUS os. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Euroopan ulkopuolelle 12 kk 60 e Lapsen Maailma -lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. Digi 6 kk 35,00 . Digi 12 kk 55,00 . Printti 12 kk 79,00 . | AUTISTIT KIUSAAJIEN SILMÄTIKKUINA | KAJ KORKEA-AHO ON POIKANSA KUMPPANUUSVANHEMPI KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. Printti 6 kk 58,00 . Digi 12 kk 59,00 . MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 7 | 2024 TILAA DIGILEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. peruutat tai irtisanot tilauksesi / lahjatilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. | TUETAAN ERITYISPE RHEITÄ TYÖPAIKA LLA KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINT Ä, MITÄ MEILLÄ ON. 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. Printti 6 kk 48,00 . TILAA LEHTI itsellesi tai lahjaksi https://lapsenmaailma.fi/kauppa/ Tilaajapalvelu ma–pe 12–17 040 722 0058 (numeroon soittaminen ei maksa mitään) tilaajapalvelu@lskl.fi Ota yhteys tilaajapalveluumme, kun . Eurooppaan 12 kk 45 e . tilaat lehden itsellesi tai lahjaksi . Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. MA AIL MA LASTENSU OJELUN KESKUSLI ITON LEHTI 5 | 2024 OLIVER OLANDER VIIHTYI KESÄLEIRI LLÄ MUMMON KANSSA | APUA, LAPSESTA NI TEHTIIN LASTENSU OJELUILM OITUS! | MUSIIKKI VOI LIEVITTÄÄ LUKIVAIKE UTTA MIKÄ IHMEEN THERIAN -ILMIÖ. Opiskelijaprintti 12 kk 58,00 . Sinulla on kysyttävää tilauksestasi / laskustasi . Printti 3 kk 29,50 . https:// lapsenm aailma.f i/ kauppa/ 48 LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 LM7_s48_Palvelusivu.indd 48 LM7_s48_Palvelusivu.indd 48 24.10.2024 12.05 24.10.2024 12.05. Digi 6 kk 39,00 Postituslisät ulkomaille . MA AIL MA LASTENSU OJELUN KESKUSLI ITON LEHTI 6 | 2024 NIHAL SAAPUI ÄITINSÄ MEDINAN KANSSA ETIOPIASTA SUOMEEN | MISTÄ APUA ISÄKSI KASVAMISESSA. Printti 12kk 69,00 . palvelusivu ADHD-SKE ITTILEIRILL Ä HARJOITE LLAAN TUNTEITA | TEKOÄLY NUORTEN NÄKÖKUL MASTA | AIKUINEN , ÄLÄ ROMANTI SOI LASTEN KAVERISU HTEITA! | 15-VUOTI AS ANTON LUKEE ROMAAN IN PÄIVÄSSÄ | ALVIINA ALAMETS Ä SELVISI KOULUSU RMASTA KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINT Ä, MITÄ MEILLÄ ON. ilmoitat nimentai osoitteenmuutoksen . DIGIHINNAT VAIN 39 e (6 kk) ja 59 e (12 kk)! Kestotilaus
Lasten ja nuorten ei pidä kuunnella kaavoihinsa kangistuneita aikuisia, jotka eivät kykene näkemään myrskyä horisontissa. Jos mielenosoitukset pidettäisiin hiljaa keskellä metsää, ei kukaan kuulisi niiden viestiä. LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 49 LM7_s49_Kolumni_AA_.indd 49 LM7_s49_Kolumni_AA_.indd 49 24.10.2024 12.06 24.10.2024 12.06. Kansalaisaktivismin on nimenomaan tarkoitus näkyä, kuulua ja vaikuttaa. Mielenosoittaminen kaikissa muodoissaan on nyt äärimmäisen tärkeää. Kun Elokapina valtaa tiet, valitetaan tavallisiin ihmisiin kohdistuvasta haitasta. Lapset ja nuoret: kapinoikaa, huutakaa, ärsyttäkää – älkääkä kuunnelko aikuisia, jotka yrittävät rajoittaa sitä, miten te muutatte maailmaa. Lapset ja nuoret, KAPINOIKAA! Atte Ahokas on Helsingissä asuva opiskelija ja ilmastoaktivisti. Kun koululaiset vuonna 2019 ympäri maailmaa menivät perjantaisin lakkoon, kolumneissa kauhisteltiin joukkolintsaamisen vaikutuksia lasten tulevaisuuteen. On ihme, että kansalaisaktivismi on näinkin rauhallista maailmanlaajuisen eksistentiaalisen kriisin keskellä. Lasten ja nuorten ei pidä kuunnella kaavoihinsa kangistuneita aikuisia, jotka eivät kykene näkemään myrskyä horisontissa. Kauniista sanoista ja loputtomista konferensseista huolimatta luontokatoa ei ole pysäytetty. Tälle kaikelle on tehtävä loppu. Koronasta johtunut kasvihuonepäästöjen lasku ei ollut pysyvä, ja päästöt ovat nousseet pandemiaa edeltäviä vuosia korkeammiksi. Selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 73 % vuosien 1970– 2020 välillä, kertoo WWF:n Living Planet -raportti. Jos Elokapinan tieblokki harmistuttaa, mieti miltä tuntuu, kun hirmumyrsky tuhoaa kotisi. Ne osuvat tuhovoimallaan erityisesti lapsiin ja tavallisiin ihmisiin, sillä rikas eliitti voi ostaa itselleen turvaa katastrofeissakin. kolumni Parin oppitunnin väliin jättäminen tai muutamaa minuuttia pidemmän ajoreitin valitseminen ei paina yhtään mitään ilmastokriisin ja luontokadon edessä. Suomi tarvitsee suhteellisuudentajua. Joka ikinen päivä, kun jatkamme planetaarisen tason elonkehän murhaa, nakerramme nykyisten lasten ja nuorten ja heidän lastensa edellytyksiä hyvään elämään. Ilmastokriisiä ja kasvihuonekaasupäästöjä ei ole saatu kuriin
VAIKEAT KYSYMYKSET HIIPIVÄT KIRJALLISUUTEEN VAROVASTI, MUTTA NYT NÄYTTÄÄ SILTÄ, ETTÄ SUOMESSA HERÄTÄÄN SODAN, RAUHAN JA UKRAINAN TEEMOIHIN. Luonnon puolella toki ollaan, ja yläkoululaiset taistelevat lähiluonnon pelastamiseksi, mutta mietintämyssyyn kertyy isoja asioita myös leikistä, luovuudesta, tieteestä, yhteisöllisyydestä ja vaikuttamisesta. Baltian ketju kuuluu nykyään Unescon Maailman muisti -kulttuuriperintörekisteriin. PYSYYKÖ LASTENKIRJALLISUUS AJAN TASALLA. Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin virkaanastujaisissa esiintynyt nuori runoilija Amanda Gorman on kirjoittanut kuvakirjan yhdessä tekemisen voimasta. ISMO LOIVAMAA Pienimpiä lapsia lähestytään uusimmissa kirjoissa kertomalla vaikkapa sotkeentuvista ystävyyssuhteista, riidasta ja rähinästä sekä sovusta ja anteeksiantamisesta. ylävinjetti kuin asiassa, kunhan jaksaa muistaa olla toiveikas ja sinnikäs. Laura Eklund Nhaga) vakuuttaa, että muutos on mahdollista melkein asiassa 50 LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 LM7_s50-52_KK+TakaK.indd 50 LM7_s50-52_KK+TakaK.indd 50 22.10.2024 14.07 22.10.2024 14.07. Tekijäpari kertoo baltialaisten elokuussa 1989 muodostamasta satojen kilometrien pituisesta ihmisketjusta Tallinnasta Riikaan. Pakolaislasten kokemukset näkyvät niin ikään lastenkirjoissa. Aina ei siis tarvitse survaista suoraan sodan ytimeen. KUUKAUDEN SODAN JA RAUHAN kirjoja kirjat RI IN AN JA M AL LA N LE IK KI PÄ ÄT YY RI IT AA N IL JA KA RS IK KA AN KI RJ O IT TA M AS SA JA KU VI TT AM AS SA KI RJ AS SA SA TE EN KA AR IK IIT ÄJ Ä MAAILMA MULLISTELEE, JA UUTISET KAUHISTUTTAVAT LAPSIAKIN. Eppu Nuotion kirjoittama ja Sanna Pelliccionin kuvittama kuvakirja Sinä päivänä (S&S) on miltei rinnakkaisteos Jonakin päivänä -kirjalle. ANTAAKO SE LOHTUA JA TURVAA. Hankaluuksien jälkeen voi syntyä ratkaisu: ”Jotakin pientä, joka muuttui – siispä jotakin suurta.” Gormanin kirja käsittelee kuvakirjaikäiselle lapselle vaikeita kysymyksiä, mutta onneksi mahdollisimman kouriintuntuvalla tavalla. Ihmisiä kannusti vapauden mahdollisuus. Rauhankasvatus siirtyy vääjäämättä entistä vankemmin lastenkirjailijoiden harteille nyt, kun valtioneuvosto on päättänyt lakkauttaa rauhantyön yleisavustuksen ensi vuodesta lähtien. ”Ongelma on valtava, mutta yhdessä olemme suurempia.” Yrittämisestä ja yhdessä tekemisestä kertoo myös kuvitus, jossa lapset saavat viljelyksensä kukoistamaan. Christian Robinson, suom. KAPINAN SIEMEN PIILEE LUOVUUDESSA Laura Ertimon kirjoittaman ja sarjakuvataiteilija Mari Ahokoivun kuvittaman Mikä mahti! -lastentietokirjan (Into 2023) alaotsikko on Lotta ja Kasper luonnon puolella, mikä tuntuu kovin vaatimattomalta. Jonakin päivänä (Tammi, kuv. Sodasta ja rauhasta kertovia lastenkirjoja tarvitaan kipeästi, eli tarvitaan viisaita ja rohkeita lastenkirjailijoita. Lapsilukijan näkökulmasta saattaa toimia, että kertomuksessa kuljetetaan vertauskuvallista ajatusta avaimesta. ”Kas kuinka kaunista se on, vaatia vapautta käsi kädessä!” kirjan pikkutyttö huokaa. S odasta puhuminen lapsille ei koskaan ole helppoa – varsinkaan silloin, kun sotaa käydään lähellä ja sen vaikutukset tuntuvat arkipäivässä. Tarina alkaa tytön hävittämästä avainketjusta ja viimeisellä sivulla puhutaan jo päivästä, ”jona me löysimme avaimen”. Pelliccionin kuvitus on raikkaan heleää sekä iloa ja tunnelmaa korostavaa kaikessa suurpiirteisyydessään
Ukrainalainen Zofia on joutunut riitaan luokkakaverinsa Alisan kanssa. Pikkuhiljaa näkökulman soisi laajentuvan maailmansodan jälkeisiin vuosiin, aikaan, jolloin sodasta toivuttiin, maata rakennettiin ja sosiaaliturvaa kehitettiin. Oravaveljekset Valtteri ja Pekka alkavat nahistella ruokavarastoista ja äityvät raivopäissään hajottamaan sillan kotipuittensa väliltä. Karsikas maalaa sopusuhtaista ja miellyttävää kaupunkikuvaa, johon mahtuu myös houkuttelevaa joutomaata. Pikkutyttö Elli sen sijaan puhuu kauniisti röllyköistä ja muhkuroista – ihan kaikenlaisista ihmisistä. Ilja Karsikas kertoo Riinasta ja Mallasta, joiden leikki päätyy riitaan ja ärripurriin. (Kustannus-Mäkelä 2020, suom. Essi Kummun ja kuvittaja Liisa Kallion Rauhan alkuja -kirjassakin (Tammi) opetellaan ystävyyden pelisääntöjä. ”Kun kaikki on hyvin, ei siritystä enää tarvita.” Epäsovun aiheuttama mielipaha pimentää tyttöjen päivää, mutta lapsilukijan mielenkiintoa kannattelee varmasti juonen jännittävä juoksu Riinan jäljittäessä sateenkaarikiitäjää. ”Ihmisen keho on tosi jännä! Kaikki röllykät, muhkurat ja makkarat. Kiukku ja pettymys sulavat toki lopussa kiitolliseksi ystävyydeksi ja lämmön läikähdyksiksi. Tekijäpari uskaltaa sohaista jopa tuloeroihin: ”Varakkaat ihmiset, yhteisöt ja valtiot vaikuttavat enemmän kuin vähävaraiset.” Rahasta ja taloudesta on alettu tehdä lastenkirjoja, mutta näin suorasukaisesti harvemmin vallan jakautumisesta puhutaan. Kielivaikeuksissa avustava Oksana lupaa, että ”ystävyys edistyy, jos sitä edistää”. ”Se toimii vain, jos sitä todella tarkoittaa.” MONENLAISIA NAPOJA Kirsi Alanivan kirjoittama ja Marjo Ny gårdin kuvittama Elli ja sata napaa (WSOY) puhuu ymmärryksestä, sallivuudesta ja erilaisuuden hyväksymisestä. KIPEITÄ MUISTOJA Riina Katajavuoren ja saksalaisen kuvittaja Martin Baltscheitin kuvakirja Oravien sota (Tammi 2021) rouhaisee suoraan suomalaisten historian synkimpiin muistoihin. Keskusteltavaa epäilemättä riittää. Tavutetussa ja suuraakkosin ladotussa Kirjatiikeri-sarjassa ilmestynyt Onneksi olet ystäväni (Kustannus-Mäkelä 2022, suom. Englantilaisen kirjailija Barry Timmsin ja kuvittaja Sean Julianin kuvakirja Saanko anteeksi. Kirja kertoo pikkutytöstä, joka tiirailee maauimalan nurmella ihmisiä. Niissä korostuvat usein evakkokokemukset. Seija Kallinen) kertoo, millaisen kähinän löytökissa saa aikaan ystävysten välillä. Mitä tapahtuu, kun toinen haluaa kirjoittaa ja esittää näytelmiä ja toinen nikkaroida. Viime vuosina on ilmestynyt joitakin kirjoja 1900-luvun sodistamme. n LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 51 LM7_s50-52_KK+TakaK.indd 51 LM7_s50-52_KK+TakaK.indd 51 22.10.2024 14.09 22.10.2024 14.09. Sovinnollisessa lopussa Zofia piirtelee ihmisiä, joiden rintakehistä kasvaa pieni vihreä ympyrä, rauhan alku. Oikeissa kaupungeissahan joutomaita tupataan tiivistämään ja rakentamaan täpösen täyteen. Ja monta muutakin kiinnostavaa ajatusta opitaan. Äreän mökötysvaiheen jälkeen kumppanukset ovat alttiita kompromissien löytämiseen. Kirjassa tosiaan etsitään sopua ja toinen toistemme sietämistä. Raija Rintamäki) päähenkilöinä ovat Kurre Luovuudessa piilee kapinan siemen, kirjassa muistutetaan. Sen vies ti on tärkeä jo sen vuoksi, että tuskallisen usein lastenja nuortenkirjoissa kiinnitetään tympeällä tavalla huomiota ulkonäköön. LUONTEVIA KÄÄNNÖSKIRJOJA Käännöskirjoissa riitaa ja sopimista pohditaan hyvin arkisesti ilman symboleja ja muita krumeluureja. Anteeksi pyytämiseen päättyvän tarinan voi lukea metsäisenä faabelina tai sisällissodan ytimekkäänä pikakuvana. Olisi mielenkiintoista lukea, miten kirjailijat tulkitsisivat 1940-luvun ilmapiiriä. n > l Aikuislukija ei voi olla huomaamatta, miten kauniita kaupunkeja kuvakirjoissa on. Eva Hierteisin ja Franziska Harveyn kirjassa ilahduttaa myös sen alkuperä. Pisamat, arvet, kolhut ja luomet.” Kaiken näkemänsä perusteella tyttö päätyy viisaaseen lopputulokseen: ”Kiinnostavimmat tarinat kätkeytyvät aina ihmisen sisälle, eikä niitä pysty lukemaan päältä päin.” Ellin napakirja on tärkeä juuri näinä hankalina aikoina. Pieneen arkikertomukseen on mahdutettu hyvin uskottavasti riidan anatomia, ja lapsilukijan on helppo eläytyä löytökissan herättämiin myrskyisiin kateuden tunteisiin. Senkin he hoksaavat, ettei anteeksi ole mikään taikasana. Saksasta kun on hyvää vauhtia tulossa harvinainen käännöskieli. Kekseliäs juoni saattelee ystävykset yhteen salaperäisen perhosen sirityksen johdattelemana. Anteeksi ei ole mikään taikasana Kaunista puhetta muhkuroista ja Pöllö, jotka hankkiutuvat muhkeaan riitaan muuttaessaan yhteiseen, hyvin tyylikkääseen puunrunkokotiin. RIITAA JA RAUHAA Ystävyys sekä anteeksi pyytäminen ja antaminen ovat aiheina Sateenkaarikiitäjä-kuvakirjassa (S&S)
Päivä järjestetään taas 22.11.2024. Lapset mukaan töihin -päivä Lapset mukaan töihin -päivä tarjoaa työpaikoille mahdollisuuden kuulla ja nostaa esiin eri-ikäisten lasten ääntä. 2024 LM7_s50-52_KK+TakaK.indd 52 LM7_s50-52_KK+TakaK.indd 52 22.10.2024 14.09 22.10.2024 14.09. Katso lisätiedot ja ilmoita työpaikkanne mukaan! LAPSETMUKAANTOIHIN.FI 22.11