Lapsen Maailma 08/2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Kuunnellaan nuorta! Kun lapsi ei tahdo mennä kouluun Naperoiden vaatteissa värillä on väliä Tuleeko varhaiskasvatuksesta bisnestä. LM 8/2017 kansi LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU • 8 • 2017 Kriisit kuuluvat elämään LM8_s1_Kansi.indd 1 18.7.2017 11.43
Tiedonhankinta Lastensuojelun Keskusliiton tietopalvelu Gra ikka Anniina Mikama Lasten oikeus osallistua tietoyhteiskuntaan Nuorten eniten käyttämät palvelut: Facebook Instagram Periscope kielletyt palvelut TOP 3 74% oli käyttänyt jotakin sosiaalisen median palvelua alle 13-vuotiaana 91% heidän vanhemmistaan oli tästä tietoisia käytetyimmät palvelut alle 13-vuotiaana: TOP 3 Facebook Instagram SnapChat sosiaalisen median käyttöön ilman vanhempien lupaa. Lastensuojelun Keskusliitto kysyi asiasta nuorilta itseltään. Suomessa asia on parhaillaan harkinnassa. 21% vanhempi on kieltänyt jonkin palvelun käytön 52% Ei ole kysynyt lupaa Osasta palveluista Kaikista palveluista 31% 17% EU:n tietosuoja-asetuksen mukaan alle 16-vuotiaan tulee saada verkkopalvelun käyttöön lupa vanhemmiltaan, mutta jäsenvaltio voi säätää alemmasta ikärajasta, joka voi alimmillaan olla 13 vuotta. Mikä on mielestäsi SOPIVA IKÄRAJA 16% Alle 13 vuotta 43% 41% 13 vuotta Yli 13 vuotta Muita mainittuja palveluita: tumblr, ask.fm, kik, Pinterest, Musical.ly, G+, Reddit, Irc-galleria, Jodel, Periscope, Steam Kuinka moni on kysynyt luvan somepalveluiden käyttöön. LM 6–7/2017 s.2 2 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM8_s2_Infog.indd 2 18.7.2017 10.10. Kyselyyn vastasi hieman yli 100 10–17-vuotiasta. Samalla selvitettiin muita verkkopalveluiden käyttöön liittyviä seikkoja
34) LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 3 LM8_s3_PK.indd 3 20.7.2017 12.44. MITEN IHMEESSÄ LASTEN oikeutta turvalliseen kouluympäristöön ei pystytä ratkaisemaan. Sitä parantaisi vain pitkäjänteinen lapsija perhepolitiikka. peruskoulujärjestelmästä, varhaiskasvatuksesta, kouluruokailusta, neuvolatoiminnasta ja äitiyspakkauksista. Onkin huolehdittava siitä, että lapsiperheiden palvelut toimivat. Meistä jokaisen on edistettävä perheystävällisten käytäntöjen juurtumista arkeen. Se syrjäyttää heidät normaalista kouluarjesta ja pahimmillaan monista muistakin normaalin arjen asioista. Koululaiset voivat kohdata koulupolullaan monenlaisia töyssyjä. Ratkaisujen löytäminen vaatii toki resursseja, mutta tarvitaan myös uudenlaista ajattelua ja rohkeutta tehdä asiat toisin. Kumppanin löytyminen ei sekään ole yksinkertaista. Suomalaisen lapsuuden menestystarina on saatu aikaiseksi tekemällä rohkeita ratkaisuja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja pääkirjoitus ARJEN AKROBATIAA Hanna Heinonen, päätoimittaja, Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja monenlaisista lähtökohdista tulevien lasten mahdollisuuksien tasa-arvon lisäämiseksi. ”Enemmän luontoretkillä tulee juteltua kuin jossain sohvalla.” (s. Yksi turhauttavimmista liittyy koulujen sisäilmaan, joka puhuttaa ja kellistää ennen niin terveitä lapsia. Lastensuojelun Keskusliitto on mukana Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelmassa edistämässä perheystävällisyyttä omassa työyhteisössään. Suomesta haetaan edelleen mallia mm. MITEN SYNTYVYYS SAADAAN taas käännettyä nousuun. Voisiko hyvänä mallina toimia vaikkapa Pudasjärven hirsikampus, jonne pudasjärviset lapset ja nuoret siirtyivät opiskelemaan vuosi sitten. Niiden tulee olla helposti saatavilla, laadukkaita ja vaikuttavia. Pikkulapsiperheen arjen ja uran yhdistäminen edellyttää vielä nykyäänkin monia akrobaattisia liikkeitä. Kokemukset ovat myönteisiä: terveysetuja syntyy ja kosteuskurimus vältetään, sillä kosteus ei tiivisty massiivipuuhun ja hirsi tasapainottaa sisäilman kosteusja lämpöoloja. Nuoret aikuiset haluavat ensin valmistua, vakiintua ja koota elämyksiä. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan syntyvyys on laskenut merkittävästi Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Polku kulkee askel askeleelta isommaksi koululaiseksi. Taloudellinen epävarmuus lykkää perheiden perustamista, mutta myös asenneilmapiiri vaikuttaa. NUORISSA LAPSIPERHEISSÄ TYÖN ja perheen yhteensovittaminen on se kaikkein suurin haaste. Selvitysten valossa raha ei ratkaise, joten pelkästään sosiaaliturvaan tehdyt parannukset eivät todennäköisesti kannusta lasten hankkimiseen. Suomalaista hirsirakentamisen taitoa on näin hienosti hyödynnetty! LAPSIYSTÄVÄLLISESSÄ YHTEISKUNNASSA lasten ja perheiden tarpeisiin vastataan, lapsen oikeuksien toteutumisesta huolehditaan ja lapset näkyvät ja kuuluvat arjessa. Toivottavasti me pystymme toimimaan näin esimerkkinä myös muille. LM 6-7/2017 s.3 MONI LAPSI HYPPELEHTII elokuussa innoissaan opintielle tapaamaan kavereita, oppimaan uutta, maistelemaan kouluruokaa ja nauttimaan aikuisten läsnäolosta. Meidän aikuisten on huolehdittava siitä, että polkua on turvallista taivaltaa. Poliittiset päätöksentekijät eivät päätöksillään tai asenteillaan helpota lapsiperheiden tilannetta
Myös lehdellämme on siten pitkät perinteet! Olemme nostaneet somekanavissamme pitkin vuotta esiin pieniä palasia keskusliiton historiasta. vuosikerta Lapsen Maailma on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka käsittelee lasten ja nuorten kasvatusta sekä lastensuojelukysymyksiä. Löydät niitä Instagramista (@lastensuojelunkeskusliitto), Twitteristä (@LastensuojeluKL) ja Facebook-sivultamme hashtagilla #LSKL80. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. Yli sukupolvien Lastensuojelun Keskusliitto täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Lastensuojelun Keskusliitto on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. Lastensuojelupäivät kokoavat vuosittain yhteen yli tuhat lastensuojelun parissa työskentelevää, ja niistä on vuosien varrella muodostunut yksi alan tärkeimmistä koulutusja verkostoitumistapahtumista. LM 8/2017 s.4-5 ELOKUU 4041-0619 Painotuote PEFC/02-31-151 Kannen kuva Sami Parkkinen, kuvassa Kare Ketola. Se on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. (s. kertaa. . 76. Kustantaja Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi Toimitus Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, www.lapsenmaailma.fi Päätoimittaja Hanna Heinonen Toimituspäällikkö Anu Jämsén Some, verkkosivut & markkinointi Tuuli Valo AD Seija Huhtala Tilaajapalvelu ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi Ilmoitusmyynti BF Media Oy / Ilkka Laukkanen, 045 221 7700, ilkka.laukkanen@bfmedia.fi, Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi Paino PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. 34) 4 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s4-5_SIS.indd 4 20.7.2017 17.38. Lehti on vaihtanut nimeään muutaman kerran ja on nykyisin nimeltään Lapsen Maailma. Merkkipäivää juhlistetaan Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä ® , jotka järjestetään tänä vuonna jo 53. lastensuojelupaivat.fi Koko lehden tuotto menee Lastensuojelun Keskusliiton toimintaan! Vetouistelu on Kyyjärvellä asuvalle Pölkin perheelle kesän ykkösharrastus. Vuoden 1938 alusta Keskusliitto päätti alkaa julkaista kerran kuussa ilmestyvää aikakauslehteä Lapsi ja nuoriso
4. 6. 4. 9. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 6. 4. 8. 2. 42 Kun lapsi ei tahdo mennä kouluun 44 Digitalisaation vaikutus opetukseen 46 Kännykät – uhka vai mahdollisuus. 7. 4. 1. 48) 1. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 10. 1. 8. 8. 9. 6. 40 Arvostellaanko oppilaita oikeudenmukaisesti. • 1. 7. 4. 7. 3. 3. 3. 2. 10. 8. 3. 4. 3. • SEINÄJOKI 1. 60) Varhaiskasvatus on myös bisnestä. 9. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 1. 9. 3. 8. 56 Lasten mielestä aikuiset pukeutuvat tylsästi PALSTAT 2 Infografiikka: Lapset tietoyhteiskunnassa 3 Pääkirjoitus 6 Tietotulva 24 Tutkittua tietoa: Kiinnostaako demokratia nuoria. 6. • JÄMSÄNKOSKI 1. 10. • KYYJÄRVI Mm. 5. 7. 6. 8. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 4. 30) LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 5 LM8_s4-5_SIS.indd 5 20.7.2017 17.38. 10. 6. 7. 4. 4. 7. 9. 9. 7. 8. 7. 6. 10. 9. 2. 5. 6. 8. 8. 2. 2. 3. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. (s. LM 8/2017 s.4-5 ILOLLA ESITTELEMME 12 Helena Sneck on mummi, joka ajaa metsäkonetta 18 Kielitieteilijä Janne Saarikivi kehottaa ymmärtämään vastapuolta 28 Miro Siljamäki, melko tavallinen sähläri 34 Pölkin perhettä yhdistää vetouistelu 60 Kati Auranen ja Anna Koskimäki pyörittävät Huttaroota KOULU ALKAA – TAAS 38 Vieläkö kirjoitetaan kaunoa. 10. 5. 9. 62 Kuukauden kirjat: Koulu on suosittu kirjojen aihe 63 Palvelukortti 64 Juha Veltin sarjakuva 65 Heikki Hiilamon kolumni 66 Sami Parkkisen Muotokuvasarjan 24. 9. • HELSINKI JYVÄSKYLÄ 1. 30 Onko varhaiskasvatus kunnan vai kunnon bisnestä. 6. 48 Monella kasvilla on eläinperäinen nimi 52 Kriisit kuuluvat nuoren elämään 54 Kuunnellaanko lapsia ja nuoria tarpeeksi. 10. (s. Janne Saarikivi (s. 2. 5. 2. näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. PISTÄÄ MIETTIMÄÄN... 5. 6. 10. 2. 10. 18) Muistoista voi syntyä koru. 1. 7. 3. (s. 10. osa: Kare Ketola Monella kasvilla on eläinperäinen nimi, tässä kissankello. 7. 2. 3. 1. 2. 8. 4. 9. 3
Näin sanoo Tukholman yliopiston tutkija Jani Turunen, joka puhui aiheesta Isät lasten asialla ry:n järjestämässä Vuoroasumis -seminaarissa. Turusen tutkimuksesta ei suoraan käy ilmi, mikä vaikuttaa lasten stressitasoihin, mutta kyseessä on luultavasti monen tekijän summa. 1980-luvulla vain noin prosentti erolapsista vuoroasui. Turunen arvelee vuoroasuvien lasten määrän olevan Suomessa kuitenkin Ruotsia alhaisempi. ” 6 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s6-11_Tulva.indd 6 20.7.2017 14.33. – Tiedetään esimerkiksi, että vuoroasuvilla lapsilla on parempi suhde vanhempiinsa. Ruotsalaistutkija Malin Bergströmiltä ilmestyy syksyllä tutkimus, jonka mukaan aivan pienetkin vuoroasuvat lapset voivat vanhempien arvion mukaan paremmin kuin pääasiassa yhden vanhemman kanssa asuvat. – Osuus on kasvanut voimakkaasti 1990ja 2000-luvuilla. Tutkimuksessa oli mukana niin pieniä lapsia, ettei asiaa voinut kysyä heiltä itseltään. 7 Sateenkaarilapset 9 Kielenopetus 10 Perhe & kaksi kulttuuria M O ST PH O TO S VUOROASUMINEN VÄHENTÄÄ EROLAPSEN STRESSIÄ Vuoroin kummankin vanhempansa luona asuvat erolapset kokevat vähemmän stressiä kuin lapset, jotka asuvat pääasiallisesti yhden vanhemman luona. ” Vuoroasumisen suosio on kasvanut Ruotsissa. . LM 8/2017 s.6-11 tieto TULVA koonnut ULLA OJALA . Yhden vanhemman luona pääasiallisesti asuvat lapset voivat myös tuntea itsensä hylätyksi ja olla huolissaan muualla asuvasta vanhemmastaan. Suomesta ei ole saatavissa vastaavia lukuja, sillä asiaa ole kunnolla tutkittu. . Ruotsissa noin kolmannes erolapsista vuoroasuu. Olen itse tutkinut tätä, ja vielä julkaisemattomasta aineistosta käy ilmi, että vuoroasuvat lapset kokevat vanhempiensa tukevan heitä ja tietävän heidän elämästään yhtä paljon kuin ydinperheessä asuvien lasten vanhemmat, sanoo Turunen. sivuilla mm. Samasta aineistosta käy ilmi, että eron jälkeen lapsi voi helposti menettää osan taloudellisista resursseista sekä sukulaisista ja tuttavista, jos suhde toiseen vanhempaan ei ole enää yhtä hyvä
Kaikki Kasvun tuessa mukana olevat työmenetelmät löytyvät os. kasvuntuki.fi TILDA HOPIA POTKUA podcasteista Askarruttavatko uusperheen pelisäännöt, uran ja perheen yhteensovittaminen tai vahvatahtoisen uhmaikäisen kanssa pärjääminen. Selvitys on luettavissa PDF-muodossa verkossa. ” Seiskaluokkalaisista suuri osa on addiktoitunut kännykkäänsä niin, että heidän on vaikea irrottautua siitä mihinkään työhön. Käy kuuntelemassa Ihanat ipanat -podcasteja, joissa vanhempien nimettöminä lähettämiin kysymyksiin vastaavat Väestöliiton asiantuntijat lastenpsykiatri ja asiantuntijalääkäri Raisa Cacciatore sekä perhesuhteiden asiantuntija Minna Oulasmaa. asti Birckala 1017 -näyttely, jossa pääsee viikinkiajan savupirtin pihapiirissä kokeilemaan kyläsepän taitoja, ulkokeittiössä kokkaamista, miekkamiehen varustusta ja aikakauden koruja. Työ alkaa tosissaan elokuussa, kun koko tiimi jalkautuu maakuntakierrokselle jakamaan tietoa menetelmistä. Suomalaisten sateenkaariperheiden lapset ja nuoret voivat psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti yhtä hyvin kuin valtaväestön lapset ja nuoret. 3–16-vuotiaista lapsista 59 % lukee yhä mieluiten paperilta. – Maakunnat ovat olleet hyvin kiinnostuneita Kasvun tuki -työkalupakista osana perhekeskustoimintamallia, kertoo koulutuspäällikkö Maiju Salonen. Tampereen Museokeskus Vapriikissa on avoinna 19.8. LM 8/2017 s.6-11 SATEENKAARILAPSET voivat hyvin . ” Biologian ja maantieteen opettaja Kirsi Arino Opettaja-lehdessä. Suomen Mielenterveysseuran kontolla on näyttöön perustuvien työmenetelmien levittäminen. Ei pitäisi olla väliä, asuuko Helsingissä vai Inarissa. Lastensuojelu sotessa – Selvitys sosiaalija terveydenhuollon uudistuksen perusteista ja vaikutuksista lastensuojeluun kokoaa ja jäsentää tietoa siitä, miten sote-uudistus muuttaa lastensuojelun rakenteita. ITLAn ja Suomen Mielenterveysseuran yhteishankkeen tavoite on, että perheet saavat näyttöön perustuvaa tukea vanhemmuuteen ja lasten suotuisaan kehitykseen. Uusi jakso ilmestyy viikoittain, ja niitä voi kuunnella iTunesin ja Acast-sovelluksen kautta tai suoraan os. Sateenkaariperheet ry:n ja Väestöliiton tutkimus Sateenkaariperheiden lasten ja nuorten hyvinvointi ja kokemukset on luettavissa PDF-muodossa verkossa. . Uudistus voi hyvin toteutettuna yhdenmukaistaa lastensuojelun palvelujen tuottamisen tapaa ja parantaa laatua. . www.ihanatipanat.fi M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 7 LM8_s6-11_Tulva.indd 7 24.7.2017 13.31. Heillä on lämpimät ja luottamukselliset suhteet vanhempiinsa, lukuisia ystäviä ja hyviä kokemuksia koulusta. SU VI RO IK O Sote on lastensuojelulle UHKA JA MAHDOLLISUUS Lastensuojelun Keskusliiton kuntajäsenet näkevät lastensuojelupalvelujen siirtymisessä maakuntien vastuulle sekä mahdollisuuksia että riskejä. Sateenkaariperheessä elämisen ikäviä puolia ovat ympäristön kielteiset asenteet ja mahdollinen kiusatuksi tuleminen sekä näiden pelkääminen. Selvityksen pohjaksi Keskusliitto toteutti kyselyn kuntajäsenilleen. Kasvun tueksi Kasvun tuki on ammattilaisille suunnattu tietolähde vaikuttavista työmenetelmistä lasten ja perheiden auttamiseksi. Toisaalta pelätään lastensuojelun lähipalveluiden katoavan ja pienten toimijoiden häviävän kentältä. M O ST PH O TO S Miten asui viikinkiaikainen perhe Tursiannotkon hämäläiskylässä. ITLA huolehtii Kasvun tuen työkalupakista ja auttaa juurruttamaan työmenetelmien käyttöä. Näyttelyssä voi rakentaa Tursiannotkoa myös Minecraftissa
Kun lapselle opetetaan kotona ja päiväkodissa, että pimppi on pimppi ja pippeli pippeli, pieni oppii samalla arvostamaan itseään ja kehoaan. Kuntien pitää tämän vuoden aikana antaa omille varhaiskasvattajilleen selkeät ohjeet siitä, miten kehotunnekasvatus toteutetaan omassa kunnassa, asiantuntijalääkäri Raisa Cacciatore Väestöliitosta sanoo. Toisaalta vanhemmat kuvittelevat, että seksuaalisuudesta puhuminen yllyttää lapsia johonkin väärään. LM 8/2017 s.6-11 tieto TULVA M O ST PH O TO S PIMPPI EI OLE PEPPU Psykologi, dosentti Taina Laajasalon mielestä kehotunnekasvatukselle on iso tarve. Tosiasiassa tilanne on juuri päinvastoin. Pienten seksuaalikasvatus on paitsi kotien myös ammattilaisten asia. – Työssämme olemme tavanneet tytön, joka kutsui alapäätään olkapääksi, ja toisen tytön, joka puhui pimpistä peppuna. Pelätään, että lasten viattomuus on uhattuna. – Jos seksuaalisuutta lähestytään pelottelun tai häpeän kautta, siitä aiheutuu haittaa lapsen kehitykselle. Se tähtää voimaantumiseen. Sen sijaan, jos kehoa ja seksuaalisuutta lähestytään ilon, kokonaisvaltaisuuden ja positiivisuuden kautta, sillä on lasta suojaava ja väärinkäsityksiä vähentävä vaikutus, Laajasalo sanoo. Se on luonteeltaan erilaista kuin aikuisen itsetyydytys. Moni aikuinen – jopa moni ammattilainen – oudoksuu puhetta seksuaalikasvatuksesta lasten yhteydessä. ” 8 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s6-11_Tulva.indd 8 20.7.2017 14.33. Kehotunnekasvatuksella tarkoitetaan lasten seksuaalikasvatusta. Miten lapsi voi kasvaa itsetunnoltaan vahvaksi ja omat rajansa tuntevaksi, jos hänellä ei edes ole nimiä omille kehonosilleen. Väestöliiton kunnille laatimat ohjeet kehotunnekasvatuksen käyttöönoton helpottamiseksi os. Kehotunnekasvatuksen ydin on, että aikuisten ja lasten seksuaalisuus ovat eri asioita. – Onneksi seksuaalikasvatus on mukana uudessa vasussa. Puhutaan esimerkiksi unnutuksesta, joka on rauhoittavaa, turvaa tuovaa nauttimista omasta kehosta. www.vaestoliitto.fi >Tietoa vanhemmille > Pienten lasten vanhemmat > Lapsi ja seksuaalisuus KAISA PASTILA ” Seksuaalisuudesta puhuminen suojaa lasta. HUS Lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikössä työskentelevä Laajasalo sanoo. Tätä eroa selkeyttämään lapsille käytetään omaa sanastoa.
Esim. HERKUTELLEN! Jos päiväkodin ruuat maistuvat piltille erityisen hyvin, niitä olisi mukava tehdä joskus myös kotona. Sokerin voi lisätä halutessa. ” Kehotan miehiäkin ottamaan kantorepun tai -liinan käyttöön. siitä, miten moninaisuus tulisi tunnistaa ja huomioida koulumaailmassa, opetusja kasvatustyössä sekä terveystiedon oppikirjoissa. Heinäkuussa herkuteltiin hedelmä-piimäjuomalla, joka valmistuu näin: 5 dl luomupiimää 1,5 dl luomumaitoa 3 dl hedelmäsoseita maun mukaan, esim. aiheesta järjestettyihin koulutustilaisuuksiin ilmoittautuneiden kasvavassa määrässä. Vieraan kielen oppiminen kannattaisi tutkimusten mukaan aloittaa nykyistä aiemmin: ihanteellinen aloitusikä on alle 8 vuotta. Jopa 2-vuotiaat voivat oppia sanoja digitaalisesta sovelluksesta, jos he voivat olla esim. Uusien tilaajien kesken ARVOMME LINNANMÄEN HUPIRANNEKELAHJAKORTIN (ARVO 39€)! LM 8/2017 s.6-11 M O ST PH O TO S M O ST PH O TO S Englanti karttuu DIGIPELATEN . Suomalaisnuorista 45 % kokee olevansa erittäin tyytyväisiä elämäänsä, ja 6 % tyytymättömiä. keväällä Hivpointin, Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan Setan Sinuiksi-palvelun järjestämään koulutukseen osallistui yli satapäinen joukko Pirkanmaan alueen kouluterveydenhoitajia, -kuraattoreita, -psykologeja ja terveystiedon opettajia. Tämä näkyy mm. Say it again, kid! -peli on jo testikäytössä joissakin pääkaupunkiseudun kouluissa. kosketusnäytön avulla vuorovaikutuksessa sovelluksen kanssa. ” Isätyöntekijä Topi Linjama Tulevaisuus uusiksi -julkaisussa. Koulutuksessa keskusteltiin mm. Opetusala OPINTIELLÄ Opetusalan ammattilaisten kiinnostus ja halu oppia seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta on kasvanut. . 4-vuotiaat kykenevät käyttämään opittuja sanoja sovelluksen ulkopuolella. mangotai päärynäsosetta 2 rkl sokeria Sekoita kaikki ainekset keskenään sauvasekoittimella. Noin kuudelle hengelle mitoitettuja reseptejä julkaistaan kerran kuussa. Nyt se on mahdollista: Helsingin päiväkotien ja leikkipuistojen suosikkiruokien reseptit löytyvät verkosta. Se on mitä mielekkäintä puuhaa, eikä lapsi saa syliä koskaan liikaa. Elokuun reseptinä ilmestyy mustikkapuuro ja syyskuun teemana on kasvisruoka. www.hel.fi/palvelukeskus/100-fi > Päiväkotien suosikkireseptit TILAA LAPSEN MAAILMAN UUTISKIRJE! Uutiskirjeellä saat kerran kuussa parhaat ja tuoreimmat jutut suoraan sähköpostiisi. Dosentti Sari Ylinen ja professori Mikko Kurimo ovat kehittäneet puheteknologiaa hyödyntävän digitaalisen kielenoppimispelin, jonka avulla lapsi voi aloittaa englannin oppimisen puhumalla ennen lukutaitoa. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 9 LM8_s6-11_Tulva.indd 9 24.7.2017 13.33
. – Parissakymmenessä vuodessa Suomi on muuttunut paljon. Esim. Familian toiminnanjohtaja Tarja Monto toi esille esim. Tämän seurauksena palveluissa ei tunnisteta kaksikulttuurisia perheitä. Henkilökunnan vähennysten myötä lähiopetuksen määrä on vähentynyt jopa kymmenen tuntia viikkotasolla ja ryhmäkoot ovat suurentuneet. Vierailun tärkeintä antia oli suhteiden luominen ja yhteistyön vahvistaminen, kuvailee erityisasiantuntija Julia Kuokkanen Lastensuojelun Keskusliitosta. Tämän vuoksi Taistelu amisopetuksesta -kampanja kerää verkossa allekirjoituksia leikkauksia vastustavaan adressiin. – Emme voi vain seurata sivusta, kun hallitus ajaa ammatillista koulutusta alas. – Yhden äidinkielen sääntö pitää yllä tilannetta, jossa kaksikulttuuristen perheiden monikielisyys pysyy näkymättömänä. Suomen valtion tuli antaa heinäkuussa vastauksensa kanteluun. Kehitystä ei huomaa, mutta sitä tapahtuu, sanoi silloinen kansanedustaja, nykyinen Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar avatessaan Familia ry:n Duo-toiminnan Kaksikulttuurinen Suomi 100 -seminaarin Helsingissä. www.emmaelias.fi/hillokellari YHTEISTYÖTÄ vahvistamassa Suomen lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila ja Venäjän lapsiasiavaltuutettu Anna Kuznetsova tapasivat toukokuussa Helsingissä. sen epäkohdan, että lapselle voi Suomessa valita vain yhden äidinkielen. Kantelu käsittelyssä Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on päättänyt ottaa käsittelyyn Lastensuojelun Keskusliiton viime vuoden lopussa sille tekemän kantelun subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta. 10 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s6-11_Tulva.indd 10 24.7.2017 13.34. – Venäjän lapsiasiavaltuutetun vierailu oli jo itsessään merkityksellinen asia. LM 8/2017 s.6-11 tieto TULVA KAHDEN KULTTUURIN perheet näkyviksi . – Vaikka suomalainen katukuva alkaa jo olla arkisen monikulttuurinen, yhteiskunnan rakenteissa kansainvälisyys ei vielä näy, Razmyar huomautti. Hänen mukaansa toimivan, maiden välisen dialogin avulla on mahdollista välttää ristiriitatilanteita ja virheellisen tiedon leviämistä. www.taisteluamisopetuksesta.fi ” Kun lastensuojelun piirissä olevilta kysyttiin, missä he ovat taitavia, he kertoivat sopeutuvansa muutokseen ja pystyvänsä jättämään vaikeita asioita menneisyyteen. Keskusliiton näkemyksen mukaan lainmuutos asettaa lapset eriarvoiseen asemaan vanhemman tilanteen perusteella sekä alueellisesti. kotoutumispolkua voisi kehittää niin, että siinä otettaisiin huomioon suomalaisen puolison tuomat mahdollisuudet, duolaiset ideoivat. Kuznetsova vieraili myös Lastensuojelun Keskusliitossa, jossa hänelle kerrottiin lastensuojelun kehittämisestä ja siitä, millaista tietoa maahanmuuttajataustaisille perheille suunnataan Suomen lastensuojelusta. Vierailu Suomeen oli nykyisen Venäjän lapsiasiavaltuutetun ensimmäinen ulkomaan virkamatka. Ja sitten ne vielä ihmettelevät, että menestyvät! ” Kokemusasiantuntija Helena Inkinen YLE-uutisissa. . Koulutusleikkaukset SEIS! Ammatillisiin opintoihin tehdyt 220 miljoonan euron leikkaukset huolestuttavat opiskelijoita. CO LO U RB O X Lapsiasiavaltuutetut Tuomas Kurttila (vas.) ja Anna Kuznetsova sekä Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen. Ammattilaiseksi on vaikea opiskella kirjekurssilla, sanoo kampanjan aktiivi Valtteri Kankaristo tiedotteessa. Lue tuore raportti kahden kulttuurin perheistä Suomessa os. Tämä oli aihe, josta Kuznetsova oli erityisen kiinnostunut. Lähiopetusta on vähennetty jo liikaa. SO FI A IS O KO SK I M O ST PH O TO S Suomalaisista 74 % lahjoittaa hyväntekeväisyyteen joko kertaluontoisesti tai säännöllisesti
” LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 11 LM8_s6-11_Tulva.indd 11 24.7.2017 13.35. Ruotsinkielistä näytelmää esitetään vielä syysja lokakuussa. Lisäksi kieli on selkeää ja helppoa. Ohjaaja Cris af Enehielmin mukaan aihe on hänelle vakava ja sitä on tärkeää käsitellä, sillä perheväkivaltaa on paljon ja ulkopuoliset eivät halua uskoa sitä todeksi. Hän ei voi hakea apua mistään, sillä hän häpeää sitä, että tulee huonosta perheestä ja luulee, että jokainen näkee sen hänestä. Lapsi saattaa tulla asian takia kiusatuksi, hänellä voi olla pelkotiloja tai hän voi olla koulussa aggressiivinen. Lindan esittämällä päähenkilöllä on 40-vuotiaana yhä perheväkivallasta johtuvia traumoja, joita hän on kuitenkin pystynyt käsittelemään. Hän mm. Näytelmään on tarkoituksella rakennettu sisään myös lapsen elämään liittyvää arkipäivän huumoria, jotta se olisi sillä tavalla myös lämmin ja kevyt, että sitä pystyy surullisesta aiheesta huolimatta katsomaan. PIENI TYTTÖ PERHEVÄKIVALLAN KESKELLÄ ” Moni yleisöstä on jälkeenpäin kertonut, että tää on just mun elämää. Perhe on sillä tavalla pyhä, että ulkopuolisen on hyvin vaikea puuttua tilanteeseen. Idea perheväkivallasta kertovan näytelmän kirjoittamiseen syntyi toimittaja Jeanette Björkqvistin ja näyttelijä Linda Zilliacuksen tapaamisesta. Siksi perheväkivallan keskellä elävä lapsi on todella yksin. Kaikkein rankinta on, että lapsesta tulee pahoinpitelyitä sivusta katsovana uhri, joka elää paremman toivossa. Katsomossa oli kevätkaudella useita suomenkielisiä koululuokkia. haastattelemalla asiantuntijoita ja perheväkivaltaa kokeneita ihmisiä. Mistä syntyi ajatus kertoa perheväkivallasta lapsen silmin. LM 8/2017 s.6-11 LI IS A H U IM A Lilla Teaternin monologinäytelmä Mammas flicka kuvaa lapsen varttumista perheessä, jossa väkivalta on osa arkea. Jeanette teki tekstiä varten paljon taustatyötä mm. Hän yrittää pitää yllä hyvää tunnelmaa perheessä ja paikkailee pahoinpideltyä vanhempaansa, tässä tapauksessa äitiään. pelkää pimeää ja aggressiivisia ihmisiä ja on kontrollifriikki. Kannattaako suomenkielisten tulla sitä katsomaan. Ilman muuta! Olemme tehneet näytelmästä niin visuaalisen, että katsomalla pääsee mukaan tapahtumiin. Mitä perheväkivalta aiheuttaa ihmiselle. Työstimme sitten tekstiä yhdessä eteenpäin ja muokkasin sen lopulta näyttämölle
LM 8/2017 s.12-17 12 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s12-17_HelenaSneck.indd 12 20.7.2017 14.51
LM 8/2017 s.12-17 Helena Sneck on metsäntyttö , muttei mikään puiden halailija. SIRPA PALOKARI kuvat HANNE MANELIUS ›› LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 13 LM8_s12-17_HelenaSneck.indd 13 20.7.2017 14.51. Lapsenlapset ovat ylpeitä siitä, että mummi osaa ajaa metsäkonetta
LM 8/2017 s.12-17 H Helena Sneck muistaa syksyisen iltapäivän Jämsän syvillä takamailla. Kävynkerääjästä, metsurista ja metsäkoneenkuljettajasta alan opettajaksi kouluttautunut nainen on nähnyt matkansa varrella miesvaltaisen alan tasa-arvottomuuden, mutta myös suotuisat muutokset. Helena pomppasi ohjaamon vastakkaiselle laidalle saadakseen koneen tasapainoon, vaan eipä totellut seitsemän tonnin painoinen vehje hentoa naista. – Kerran olin ajamassa metsästä tienvarteen puita pinoon, kun huomasin koneen ikkunasta, että tienvarteen oli kertynyt autojono. ” Raivasin 10-vuotiaana metsää vesurilla.” 14 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s12-17_HelenaSneck.indd 14 20.7.2017 14.51. – Siitä kun selvisin, tajusin, että selviän mistä vaan! Ja näin on myös käynyt. Hän oli tuolloin reilu parikymppinen metsäkoneenkuljettajaopiskelija, nykyisin 62-vuotias Jämsän ammattiopiston lehtori. Helena ohjasi metsäkonettaan jäyhää tahtia eteenpäin, sillä hakkuilla työskennelleen moton kaatamat puut piti hakea tienlaitaan. Valmistuttuaan 1970-luvun lopulla metsäkoneenkuljettajaksi, alan töitä ei hameväelle suotu. Vettä ripsutteli taivaalta, ilma oli kosteudesta harmaa, ja hakkuupaikalle kulkeneet koneet olivat kyntäneet märkään maahan syvät urat. Yhtäkkiä pyörä lipesi, kone niiasi syvästi sivusuuntaan ja ohjaamo kallistui kohti maata. Eräskin urakoitsija myönsi jälkeenpäin, että olisi palkannut Helenan, mutta vaimo kielsi. Ajajat olivat jääneet hämmästelemään, mitä nuori nainen tekee metsäkoneessa, Helena muistelee huvittuneena
PERHE: Kolme lasta ja kuusi lastenlasta. – Opettajaksi en ollut ajatellut, mutta konekoulussa matikanopettajani Timo Vihola sanoi kuolemattoman ajatuksen: ”Sinusta tulisi hyvä opettaja”. LM 8/2017 s.12-17 PIKKUTYTTÖNÄ HELENA RAKENSI MÄKIAUTOJA ja lauttoja ja teini-iässä hän alkoi harrastaa ilmakivääriammuntaa. – Kurinpito-ongelmia minulla ei ole ikinä ollut, mutta sen olen nähnyt, että nuorten kanssa on oltava jämäkkä. – Auttaa, kun naiset menevät miesvaltaisille aloille ja päivänvastoin. HARRASTAA koiranäyttelyitä, kalastusta ja kuntosalia. Käytin tilaisuutta hyväkseni ja markkinoin alaa naisille. – Metsäala on ihan älyttömän hieno juttu, kunpa nuoret tytöt tajuaisivat sen! Ei tässä voimaa käytetä, vaan järkeä ja vipuja. Taitojen ja tarkkuuden pohja luodaan koulutuksessa, mikä vaatii napakkaa ja perusteellista opettajaa. Opettajakoulutukseen valittiin 42 hakijasta kymmenen. Helenasta tuli Suomen toinen metsäalan työopettajaksi valmistunut nainen. Lämpimät ja puuhakkaat metsämuistot liittyvät rakkaaseen isoisään. Ja metsään herää kaipuu, jos en ole vähään aikaan sinne päässyt. Kurssilta vain kaksi naista on jäänyt vakituisesti alalle, mutta viime vuosina alalle on tullut lisää naisia. Myin kävyt paikalliseen osuuskauppaan, josta ne menivät siemenja taimituotantoon. Metsäalan perustutkinnon ja metsurin opintojen jälkeen hän päätti, että hänestä tulee konenainen, isojen töiden riuska tekijä. Hän kiersi eri osastoilla ja sai käytännön tuntumaa koneiden kokoamiseen. – Kuljin tuntikaudet metsässä ja kiipesin muovipussi hampaissa mäntyihin. Metsän voima juurtui tyttöön vähä vähältä, siitä tuli mukiinmenevä kaveri, joka tarjosi kiehtovaa tekemistä ja jännitystä. Ja niinpä vuonna 2012 Jämsän ammattiopistossa järjestettiin Suomen ensimmäinen naisille suunnattu metsäkoneenkuljettajakoulutus. Helenasta opinto-ohjaajien pitäisi hankkia enemmän tietoa metsäalan koulutuksista kyetäkseen markkinoimaan sitä tytöille yhtenä ammattivaihtoehtona. Hänestä on yksitoikkoista ja vähän laiskaakin esitellä peruskoulun päättäville tytöille vain lukiota, lähihoitajan tai kaupan alan ammatteja. Nuket ja kotileikit eivät poikatyttöä innostaneet, mutta metsä houkutteli. UNELMOI elävänsä niin kauan, että näkisi lastenlastensa opiskelevan. Vaatimuksiakin on: pitää osata olla yksin metsässä ja joskus on tehtävä isojakin päätöksiä. Esimerkit ovat hyviä, onhan meillä jo metsäalan isoissa firmoissa johtajinakin naisia. Kun Helenalle kauhistelee tämän kesän valtavien avohakkuiden paljastamia, karuja maisemia, perusteet tulevat salamannopeasti. Jo nuorena Helena oivalsi, että metsä on suomalaisen sielu mutta myös leipä. Silmäillessään valtavaa hallia päästä päähän, hän tajusi, ettei naisia juuri näy. Sitä paitsi toisen asteen koulutuksesta pääsee jatkamaan myös yliopistoon. – Jo viisivuotiaana pyysin äitiä tekemään eväät ja lähdin yksin metsäretkelle. – Siitähän syntyi valtava haloo. Hempeilevä metsäsuhde ei kuitenkaan ammattilaista kanna. Muistan raivanneeni jo kymmenvuotiaana metsää vesurilla. – Viihdyn yksikseni, en tarvitse paljon ihmisiä ympärilleni. KUN OPISKELIJAT SIIRTYVÄT METSÄKONEEN puikkoihin työelämässä, heillä on käsissään isot vastuut. ASUU Jämsänkoskella kultaistennoutajien Pepin ja Liinan kanssa. – Papalla oli Jämsänkosken Haavistossa maatila ja sain olla paljon hänen mukanaan metsissä. Raha ei ole ainoa asia, joka METSÄALA ON IHAN ÄLYTTÖMÄN HIENO JUTTU, KUNPA NUORET TYTÖT TAJUAISIVAT SEN! ›› Helena Sneck SYNTYNYT vuonna 1955 Jämsässä. Helena naurahtaa, että kynsienviilaajaksi hänestä ei nuorena naisena ollut. ku ka ” Viihdyn yksikseni, en tarvitse paljon ihmisiä ympärilleni.” LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 15 LM8_s12-17_HelenaSneck.indd 15 20.7.2017 14.51. Kun isä pääsi vanhainkodille talonmieheksi, perhe muutti Jämsänkoskelle. – JUMALEISSON! KUN TÄÄLTÄ PÄÄSEN , teen naisille metsäkoneenkuljettajakoulutuksen! Noin Helena Sneck päätti ollessaan opettajien työelämään tutustumisjaksolla Vieremällä metsäkonevalmistaja Ponssella. Kodin lähellä oli havumetsä, josta Helena keräsi käpyjä. – Metsä on uusiutuva luonnonvara. MOTTO: ”Aina käy hyvin niin kuin käy.” LEMPIPUU on mänty, joka on kaunis taimesta tukkipuuhun ja mahdolliseen keloon asti – ja sitä on hyvä halatakin. Metsäalan opettajuus, isojen kokonaisuuksien hallinta ja järeiden koneiden ryske ovat vain osa herkän, naisellisen ja pohdiskelevan Helenan mielenmaisemaa. – Kun soitin opistomme rehtorille ja esitin ideani, olin niin intoa täynnä ja jännittynyt, ettei ääni meinannut kulkea. TYÖSKENTELEE Jämsän ammattiopiston lehtorina
16 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s12-17_HelenaSneck.indd 16 20.7.2017 14.51. LM 8/2017 s.12-17 KUN IHMISET JÄIVÄT TUIJOTTAMAAN ANITAA, PYSÄHDYIN JA KERROIN, MILLAINEN LAPSI TYTTÄREMME ON
– Elämäni ehdoton huippujuttu oli, kun sain Matin ylipuhuttua ja meistä tuli metsänomistajia. Yhteinen omakotitalo, jonne Helena Sneck jäi asumaan koirineen, on osoittautunut liian isoksi. Nyt hänellä on koti Jämsään perustetussa uudessa kehitysvammaisten asuntolassa. LM 8/2017 s.12-17 säätelee metsien hakkuuta, vaan myös uudistustarve. Perheen kuopuksella Anitalla oli Downin syndrooma ja vaikea sydänvika, jonka takia hän joutui moneksi viikoksi teho-osastolle. Elämäntilanteet muuttuvat, mutta metsä on ja pysyy. – Anita on muuttanut minua paljon. Kun sahaan moottorisahalla ja teen puita, he näkevät, ettei tarvitse olla mies tehdäkseen tällaista. Helena käy monta kertaa viikossa metsissään koirien kanssa ja tekee jonkin verran myös metsänhoitotöitä. Anita oppi syömään ja paljon muutakin. Helena arvelee metsienhoitoon vaikuttavan jatkossa yhä enemmän myös se, että etenkin Etelä-Suomen metsänomistajista moni on nainen. Kun soittelin viranomaisille, aloitin yleensä, että ”tämä koskee Anitaa, mutta tämä tulee auttamaan muitakin kehitysvammaisia”. Helena vie lapsia kalaan, metsäretkille, metsäkoneita ihastelemaan... Metsissä on alettu jo kiinnittää huomiota metsäluonnonhoitoon, ja myös laitekehitys on parantanut tilannetta. Autosta heijastuivat pitkät valokiilat pimeään, lumiseen kuusikkoon, kun hän miehensä Matin kanssa iltaisin palasi Jyväskylän keskussairaalasta kotiin. Anita opiskeli Aitoon ammattioppilaitoksessa suurtalouskeittiölinjalla ja oli jonkin aikaa töissä vanhainkodissa. Lomillaan Helena kääntää usein autonnokan kohti Lappia, jossa käy vaeltelemassa tai laskettelemassa. Sen jälkeen tuomme hänet kotiin ja hoidamme hänet itse”. – Vuoden alusta olen aistinut, että tämä alkaa olla nyt tässä. Hän on laittanut talon myyntiin ja aikoo luopua myös perheen Savossa sijaitsevasta kesäpaikasta. Tyttö reissaa usein mummin kanssa: on kierrelty Lofooteilla ja käyty Pohjois-Suomessa laskettelemassa. Perheet asuvat lähellä, joten mummilassa on helppo piipahdella. Tunnen, että olen oman osuuteni tehnyt, ja haluan antaa tilaa nuoremmille. Edunvalvontakamppailut kannustivat Helenan tuolloin myös kunnan ja seurakunnan luottamustehtäviin. – Kotona Anitalta on aina vaadittu samat kotihommat kuin muiltakin lapsilta. PUOLISO MATTI KUOLI KOLME VUOTTA SITTEN , minkä jälkeen moni asia on Helena Sneckin elämässä muuttunut. Metsässä kulkiessaan hän katselee kasveja, metsätyyppiä, tutkii sen monimuotoisuutta ja miten sitä on hoidettu. Toiveissa on, että metsät nousevat vuosi vuodelta pontevammin kohti pilviä palvellen tulevaisuudessa hänen lapsiaan, ja lapsenlapsiaan. Muutan Jämsään kerrostaloon ja alan reissailla koirien kanssa. Helena katsoo metsää enemmän ammattinsa kautta. Olin 17-vuotias, kun aloimme seurustella ja 25-vuotias, kun meidät vihittiin. KUN IHMISET JÄIVÄT TUIJOTTAMAAN ANITAA, PYSÄHDYIN JA KERROIN, MILLAINEN LAPSI TYTTÄREMME ON. Naiset ajattelevat myös tunteella, joten he saattavat olla kiinnostuneempia kevyemmistä metsänhoitotoimista. Hänen syntymänsä jälkeen minusta tuli entistä määrätietoisempi, sillä jouduin ajamaan paljon hänen asioitaan, kuten vaatimaan hänelle kuuluvia terapioita. Silti Helena muistaa kuin eilisen päivän talviset illat vuonna 1986. – Aloitan nyt oman elämän. Menin katsomaan mitä siellä tapahtuu. HELENALLA ON KUUSI LAPSENLASTA. Aika oli rankkaa, sillä pienokaisen tilanne huolestutti ja hänen luonaan oltiin sairaalassa päivittäin. Pojista vanhin on jo varsinainen John Deere -mies. Ja sitä lapset tekevät mielellään, sillä mummila on mahtipaikka, jossa tehdään jänniä juttuja. Ensimmäinen lapsenlapsi on jo kymmenvuotias. Helena on kiitollinen vahvasta lähipiiristä ja serkuista, jotka ovat kaikki olleet tukemassa Anitaa tavalliseen elämään. HELENAN LAPSET EVA, ANITA JA KRISTIAN ovat jo yli kolmekymppisiä ja elävät omillaan. – He ylpistelevät sillä, että meidän mummi osaa ajaa metsäkonetta. Oli koskettavaa nähdä, että siellä meidän Eva ja Kristian olivat esittelemässä Anitaa isolle lapsiporukalle ja kertomassa, millainen sisko heillä on. – Kun ihmiset jäivät tuijottamaan Anitaa, pysähdyin ja kerroin, millainen lapsi hän on. Kun lapset olivat pieniä, perhe matkusteli paljon. – Matti oli minulle rakas ihminen: päivääkään ei mene, etten ajattelisi häntä. – Yhtenä päivänä Matti soitti sairaalaan: ”Teillä on kaksi päivää aikaa opettaa Anita syömään. Mutta surulleni en ole löytänyt kanavaa metsästä. – Muutan heidän roolimallejaan. – Kerran olimme lasten oppilaskunnan järjestämässä tapahtumassa ja huomasin kentälle kokoontuneen ison ringin lapsia. Intohimoisesti työtään tekevä opettaja on aloittanut laskeutumisen uuteen elämänvaiheeseen: työvuosia on jäljellä enää muutama. – Metsästä sanotaan löytyvän rauha. Pikkusisko on antanut myös sisaruksilleen potkua rohkeuteen. Parhaillaan lihakset ulvovat personal trainerin ohjaamasta, tiukasta punttisalitreenistä. Harrastuksia Helenalle on siunaantunut liuta – kunhan valikoi, mikä minäkin päivänä innostaa. Ei ollut sellaista reissua, jolla äiti ei olisi joutunut valistamaan ihmisiä erilaisuudesta. Tyttären tallissa odottaa illalla hevonen ratsastusta ja hoitamista. ” Vuoden alusta olen aistinut, että tämä alkaa olla nyt tässä.” LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 17 LM8_s12-17_HelenaSneck.indd 17 20.7.2017 14.51
HANNU KASKINEN kuvat RAISA KYLLIKKI RANTA 18 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s18-23_JanneSaarikivi.indd 18 24.7.2017 13.37. LM 8/2017 s.12-23 Kielitieteilijä Janne Saarikivi kehottaa kokeilemaan ajattelua, vaikka se ei ole helppoa. Ajattelija yrittää ymmärtää niin sanottua vastapuolta, ja aito suvaitsevaisuus on itsestä poikkeavien ihmisten kuuntelemista ja heiltä oppimista
LM 8/2017 s.12-23 ›› LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 19 LM8_s18-23_JanneSaarikivi.indd 19 20.7.2017 15.26
Janne Saarikivi sai onnekkaasti tuntea pitkään sekä äitinsä että isänsä isovanhemmat. Hänet valittiin kansanedustajaksi sosiaalidemokraattina, ja tie vei miehen kapinanjohtoasioista 1918 vankilaan Suomenlinnaan. – Hauskasti siis sukuni ovat kohdanneet ennen kuin isovanhempani kohtasivat. Suomi on niin pie20 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s18-23_JanneSaarikivi.indd 20 20.7.2017 15.26. Karjalaiset voivat tässä opettaa koko Suomea: ”Karjalaisuus on identiteetti rajalla, vieraalla maalla ja vähemmistössä, ylpeä itsestään ja elävä, mutta toisia kunnioittava ja avoin. Tämä taitava puuseppä opetti potkurin ja muiden lentokoneosien rakentamista miehelle, josta sittemmin tuli Janne Saarikiven äidinpuoleinen isoisä. LM 8/2017 s.12-23 J Janne Saarikivi, 44, on suosittu puhuja. Isoäidin suku kuului valkoisiin, isoisän punaisiin. Sellaisena se edustaa todellista itsenäisyyttä, joka kasvaa valtion rajojen yli, samalla säilyttäen juurensa siinä historiallisessa yhteisössä, josta se syntyy.” Suvussa punaista ja valkoista Karjalaisuus on Janne Saarikivelle isänpuoleisen suvun perintöä, äidin suku on hämäläisiä. Hän sanaili, että todellinen suvaitsevaisuus ei mahdu mihinkään valmiiseen maailmankuvaan, jossa oikeistolla ja vasemmistolla, suvakeilla ja natseilla on siistit paikkansa. Viime itsenäisyyspäivänä hän puhui Helsingin yliopiston Karjalaiselle Osakunnalle. Isänpuoleisen isoisän isä syntyi avioliiton ulkopuolella Karjalan Läskelässä. SAARIKIVEN PERHE ON MAJOITTANUT VUODEN 2016 KEVÄÄSTÄ ASTI IRAKILAISTA TURVAPAIKANHAKIJAA. Juhlapuhuja painotti, että suomalaisten on nyt elettävä viisaammin kuin sata vuotta sitten
– Ei tarvitse olla suuri filosofi, jotta tajuaisi, että vasemmistolaiset ihanteet toteutuivat paljon paremmin porvarillisessa Suomessa kuin työläisten paratiisissa. Hän kertoo jututtaneensa monia turvapaikanhakijoita, jotka tuntevat, että fanaattinen islaminusko on pilannut heidän kotimaansa. Niin kävikin. Riikosta, joka puhui eritteistä maailmankirjallisuudessa. Hän on työskennellyt myös apurahojen turvin ja hakenut sekä professorin sijaiseksi että yliopistonlehtoriksi. – Olin lukioiässä ylimielinen kaiken tietäjä. Kaikki Saarikiven isänpuoleiset isovanhemmat olivat vasemmistolaisia, mutta heidän kaikista lapsistaan tuli akateemisia porvareita. Sen tuloksena julkaistaan ensi syksynä keskustelukirja, jossa Janne Saarikivi ja luonnontieteilijä Kari Enqvist kohtaavat. Mustapään Valitut runot. Kaikkien kannattaa ottaa jotain hassua kieltä puhuva ihminen kotiinsa, Saarikivi kehuu. Ilmaisulukiosta humanistiksi Ylioppilaslehden haastattelussa (3.10.2014) toimittaja Oskari Onninen ilmaisee Janne Saarikiven kuuluneen Kallion ilmaisutaidon lukion ”friikeimpiin, älykkäimpiin ja vittumaisimpiin”. Uskovainen tieteentekijä on harvinaisuus, mutta Saarikivestä kristityksi tunnustautuminen ei kerro ihmisestä paljoa. Enää en esittele pärstääni ihan kaikkialla – ainakin pyrin siihen. Hän lähti kartanosta 1930-luvulla, kun avioitui lentokonerakentaja-lentäjän kanssa. Saarikivi oli varastanut nuo kirjat lukiolaisena, mitä typeryyttä hän pyysi anteeksi opettajilta ja oppilailta. Kun Saarikivi valmistui kuuden laudaturin ylioppilaana lukiosta, yliopistoon meno oli itsestään selvää. Vapaaehtoistyönä hän ohjaa seurakunnan tiloissa suomi–arabia-keskustelupiiriä turvapaikanhakijoille ja opiskelee samalla itse arabiaa. Saarikivi luonnehtii vanhempiensa olleen 1970-lukulaisia rationalisteja. Nuori Janne tutustui kuitenkin 1980-luvulla vahvan herätyskristilliseen nuorisoon ja alkoi lukea uskonnollista kirjallisuutta. Saarikivi ja tutkijakollega Taina Riikonen ovat esimerkiksi tempaisseet järjestämällä turhan tiedon kurssin. Muutuin koulukiusatusta koulukiusaajaksi, mikä lienee yleinen kehityskaari. ”Jos Kallion ilmaisutaidon lukiolaisilla ei ole vanhaan suomalaiseen kirjallisuuteen aikaa, ei ole kellään.” ” Muutuin koulukiusatusta koulukiusaajaksi, mikä lienee yleinen kehityskaari.” SAARIKIVI SANOO MÄREHTIVÄNSÄ USKONASIOITA ALATI. He vaikuttivat Ultra Bra -yhtyeessä, joka teki tänä kesänä paluun kolmella keikalla. Ystävät tärkeämpiä kuin tutkinto Janne Saarikivi julkaisi viime vuoden lopulla Facebook-sivuillaan avoimen kirjeen Kallion lukiolaiselle. Hän päätti lukea laajasti ymmärrettynä humanistisia aineita. Kun turhan tiedon kurssista tuli Saarikiven kursseista suosituin, hän perusti Turhan tiedon seuran ja Radio Helsinkiin Turhan tiedon -podcastit. Siitä hän ei valmistunut, mutta jumaluusoppi vaikuttaa hänen maailmankuvaansa. Saarikiven äidinäiti syntyi Pirkkalassa Partolan kartanoon. Se oli vastine sille, että valtiovalta haluaa karsia yliopistoista oppialoja, joita pitää talouden kilpailukyvylle turhina. Hän kertoo kuitenkin käyvänsä joskus kirkossa ja toisinaan puhuvansa seuroissa. LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 21 LM8_s18-23_JanneSaarikivi.indd 21 20.7.2017 15.26. Radiossa pääsevät ääneen haastateltavat, joilla on syvälliset tiedot jostain marginaalisesta asiasta. LM 8/2017 s.12-23 ›› ni, että helposti kaikki kohtaavat joissakin sukupolvissa. Saarikivi sanoo märehtivänsä uskonasioita alati. Toinen Janne Saarikiven isoisoisistä loikkasi kahdeksaksi vuodeksi Neuvostoliittoon, jossa hänen kaksi veljeään tapettiin 1930-luvulla. Nimekkäistä lukiokavereista muun muassa nykyinen Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki ja säveltäjä Kerkko Koskinen ovat edelleen Saarikiven ystäviä. Dosentti Saarikivi viihtyi kollegiumtutkijana, mutta kolmen vuoden pesti päättyi keväällä. Siksi niin moni heistä haluaa luopua islamista tai kääntyä kristinuskoon. Oman isän valitettavan varhainen kuolema lähensi Janne Saarikiveä isänäitiin: – Opiskeluaikani laitoimme yhdessä safkaa. Saarikivi pitää epävarmaa tulevaisuutta osana akateemista viehätystä, ilmeisen vakavissaan. Yhteiskunta muuttui, elintaso nousi ja muutti rakentajansa. Janne Saarikiven kolmelapsinen uusioperhe on majoittanut vuoden 2016 keväästä asti irakilaista turvapaikanhakijaa. Tavatessamme Saarikivi kertoo, että olisi Ilosaarirockin aikaan ”böndellä” Suomen Karjalassa, joten hän katsastanee yhtyeen nykyvireen Joensuussa. Kolumnistina ja haastatteluissa Saarikivi on arvostellut näkyvästi nykyhallituksen leikkauksia koulutuksen ja tieteen rahoituksesta. Tätä haastattelua edeltäneenä päivänä Saarikivi oli haastatellut yleisen kirjallisuustieteen emeritusprofessori Hannu K. Siinä hän kertoi juuri palauttaneensa koulun kirjastoon Volter Kilven Kirkolle-teoksen ja P. Saarikivi myöntää arvion muuten oikeaksi, mutta on aprikoivinaan älykkyyttä. Saarikivi toivoo, että nuoret lukisivat vanhaa suomalaista kaunokirjallisuutta, mieluimmin paperisina niteinä. – Ajattelin, että kun hengaan aikani yliopistolla, asiat selkenevät. – Miehestä on pelkkää iloa. Kristitty tieteilijä Janne Saarikiven humanismi perustuu luterilaiseen kristillisyyteen, johon hän sanoo kasvaneensa mutkien kautta. Hänestä kasvoi uskovainen, joka alkoi opiskella myös teologiaa. Hän kokee olleensa onnekas, sillä työsuhteet ovat kestäneet vähimmilläänkin pari vuotta. Saarikivi paljastaa molempien katsovan maailmaa paljolti samalla tavoin, vaikka eri lähtökohdista
– Et kuitenkaan ymmärrä vain englantia puhumalla Kiinan tapahtumista hölkäsen pöläystä, sillä vain muutama prosentti kiinalaisista osaa englantia hyvin. English, piss off! Saarikivi on polyglotti eli monen – ehkäpä noin viidentoista – kielen taitaja. Saarikivi on kahdeksisen vuotta seurannut vaimonsa nyt 17-vuotiaan pojan kasvua ja tuumii, että nyt olisi kiva olla nuori. Sittemmin kulttuuri on vienyt mukanaan, ja Saarikivi havainnoi itsessään yhä enemmän slaavilaisuutta. Kielet kylpyyn Tutkimukset kertovat, että päiväkotija alakouluikäiset ovat parhaassa kieltenopiskeluiässä. Vaan jos puhut heille englantia, eivätkä he ymmärrä, se on heidän ongelmansa. Saarikivi opiskelee uutta kieltä hakemalla netistä vaikkapa sadan tavallisimman sanan listan ja tutustumalla kielioppiin, millä pääsee jo keskusteluihin. – Kun nyt olen opiskellut vuoden arabiaa, on tullut mieleen, että jos olisin opiskellut sitä tai kiinaa yhtä paljon kuin aikanaan saamea tai vepsää, minulla olisi paljon juttukavereita. Toisaalta hän sanoo, että maan kieli pitää oppia kunnolla, jotta voi omaksua maan kulttuuria. Englanti ei kuitenkaan ole kansainvälisyyden synonyymi. Varsinkin Isolle-Britannialle kuuluneet Afrikan valtiot ovat yleensä säilyttäneet englannin toisena virallisena kielenään. Varsinkin hänen isänsä – ulkoministeriön virkamies – opiskeli koko ajan kieliä sekä suomensi tekstejä lähinnä ranskasta, englannista ja saksasta. Kouluissa vieraita kieliä opetetaan päinvastoin eli aloitetaan kieliopista ja rakenteesta, mutta sanastoon päädytään myöhään. Kun Janne Saarikivi 1990-luvulla kävi ensimmäisen kerran Venäjällä, häntä kiinnostivat lähinnä possessiivisuffiksit. Saarikivi luottaa paperille painettuun tekstiin jo siksi, että Suomessa myydään asukasta kohti kirjoja likimain maailman ykköstahtia. Turisti tai bisneshenkilö tapaa maailman väkirikkaimmassa valtiossa todennäköisesti henkilön, joka on koulutettu paapomaan vieraita englanniksi. Ei siis vain silloin tällöin opiskeltaisi jonkin vieraan kielen kielioppisääntöjä. Silti Euroopan unionin barometri kertoo, että 30 prosenttia suomalaisistakaan ei osaa englantia. Janne Saarikivi ehdottaakin, että alle kymmenvuotiaille perustettaisiin kielikylpyjä, joissa heille opetettaisiin taitoja monilla kielillä. Monelle suomalaiselle tämä on uutinen – kuuluuhan Suomi maailmassa kärkisijoille laajasti englantia vieraana kielenä osaavien maiden listalla. Uiguuriksi ei juuri julkaista, mutta suomalaisista ehkä peräti miljoona tekee työkseen vain tekstejä: kaikki juristit, virkamiehet, opettajat ovat kielityöläisiä. Hän näkee ison eron kielten puhujien ja samalla kielellä tuotettujen tekstien välillä. ” ”Arvosanoja ei pidä ylikorostaa.” 22 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s18-23_JanneSaarikivi.indd 22 20.7.2017 15.26. Saarikivi tähdentää, että maailman väestöstä yli 85 prosenttia ei osaa englantia lainkaan. Nyt vapaan toimittajan uraa on takana jo 25 vuotta, ja hän kirjoittaa kolumneja useaan lehteen ja muita juttuja lähinnä Imageen. Niistä monet ovat pieniä, esimerkiksi komi, udmurtti ja mari. MIKSEI ENGLANNINKIELEN YLIVALTAA KYSEENALAISTETA. Mies tietää, mistä puhuu, sillä hänen isänsä teki työuransa paljolti idänkaupassa. – Monen on vaikea oppia englantia, kun ei ole hyvää koulua, nettiä tai matkustusmahdollisuutta. Väärän mielikuvan saa helposti vaikkapa Kiinan-kävijä. Saarikiven mukaan maailmalla ja jopa isoissa Euroopan maissa englannin osaaminen on eliittitaito. Englanninkielistyminen on Suomen syvimpiä yhteiskunnallisia muutoksia, mutta eduskunta ei keskustele asiasta. LM 8/2017 s.12-23 Saarikivi päätti kirjeensä toivottamalla hyviä opintoja ja elämäniloa: ”Arvosanoja ja ylioppilaskirjoituksia tärkeämpiä ovat ystävät ja kouluyhteisö. Eläkää niitä varten, älkää suorituksia varten.” Ihan hyvin sanottu dosentilta, ansioituneelta yliopistomieheltä. Saarikivi lieventää, että monilla alueilla toki osataan englantia. Ainakin toistaiseksi hän luottaa suomalaisten lukuintoon. Silti englannin ylivaltaa ei kyseenalaisteta. Jo Saarikiven Facebook-sivuilta näkee nopeasti, että häntä ärsyttää englannin ylivalta. Isää kehotettiin ulkoministeriössä opiskelemaan venäjää, ja hän oppi sen hyvin. – Toki arvosanat ja valmistumiset ovat asioita muiden ohella, mutta ei niitä pidä ylikorostaa, hän selventää. Pojan hän toivoo jaksavan käydä lukion loppuun ja saavan jonkin säällisen opiskelupaikan. Saarikivi huomauttaa, että englannin käsittäminen ehdottomaksi maailmankieleksi on hassua: jokainen turisti tajuaa omaksi ongelmakseen sen, jos puhuu muuta kuin vierailemansa maan kieltä, eivätkä tuon maan asukkaat ymmärrä. Suomalaisia kauppamiehiä Saarikivi kehottaa opiskelemaan Venäjää ja venäjää. – Suomen puhujia on vähemmän kuin uiguurin puhujia. Kielen koko on suhdeluku Opiskelijana Janne Saarikivi kirjoitti rahantarpeessa Ylioppilaslehteen ja Vihreä lanka -lehteen. Pienten kielten harrastaminen ei kuulemma ole lingvistipiireissä kummallista. Yliopistoissa ja liike-elämässä vähintään kannustetaan toimimaan englanniksi. Ovathan vaikkapa Novosibirsk ja Omsk valtavia paikkoja, ja entisen Neuvostoliiton alueella noin 300 miljoonaa ihmistä puhuu venäjää. Vanhemmiltaan Saarikivi onkin perinyt kiinnostuksen pikkukieliin
ASUU omakotitalossa Helsingin Toukolassa. LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 23 LM8_s18-23_JanneSaarikivi.indd 23 20.7.2017 15.26. Kielenopetuksessa pitäisi hyödyntää sitä, mitä jo osataan eli venäjänja arabiankieliset lapset voisivat opettaa toisia lapsia. SANOITTI 1990-luvulla Ultra Bra -yhtyeelle lauluja (Hauki, Hei kuule Suomi, Laulu asioista, Säkeitä Erwin Rommelille, Tänään). ku ka Janne Saarikivi on kirjoittamassa yleistajuista kirjaa siitä, miten suomen kieli tekee meistä suomalaisia. – Oppilailla on kuitenkin taitoja, joihin talouselämässä koulutetaan suurella rahalla. PERHE: vaimo, 2-vuotias tyttö, 4-vuotias poika sekä 17-vuotias vaimon poika. Väitteli filosofian tohtoriksi 2006. HARRASTAA kieliä ja turhaa tietoa. OPETTANUT ja tutkinut mm. Vaikkapa diplomaattikoulutuksessa maksetaan mansikoita, jotta uratykit oppisivat hieman venäjää tai arabiaa. LM 8/2017 s.12-23 Englannin sijaan Saarikivi suosisi kielikylvyissä luontaisia kieliresursseja. Monikulttuurista väkeä on tosin lähinnä vain isoimmissa kaupungeissa, joten joka kuntaan ratkaisu ei sopisi. KOLUMNISTI Helsingin Sanomissa, Journalistissa ja Parnassossa. Se voidaan tehdä yhteisöllisesti monin tavoin: esimerkiksi pallopeleissä, musiikillisesti tai kuvaamataidossa. Janne Saarikivi SYNTYI 1973 Helsingissä. virolaisessa Tarton yliopistossa, Pariisissa ja Oslossa. Ehkäpä maahanmuuttajaperheiden kotoutumista edistäisi, jos näiden perheiden vanhemmat voisivat avustaa koulujen kieliopetuksessa. Kaksi kolmesta oppilaasta puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Saarikivi pohtii, että useinkaan itähelsinkiläislapset eivät tajua, miten olisivat hyödyksi. Parhaillaan Saarikivi tutkii kollegojensa kanssa alakoulua, joka on itähelsinkiläisyytensä ja maahanmuuttajien vuoksi huonomaineinen. Hän mainitsee esimerkiksi lastensa päiväkodin, jonka hoitajista yksi on venäjänja toinen unkarinkielinen. HAAVEILEE kirjoittavansa monta kirjaa. Yhteiskunnassa hyviin asemiin nousevat kun tulevat yleensä suomentai ruotsinkielisistä eliittikouluista, joissa on totuttu tekemään töitä hyvien opiskelusuorituksien eteen. TYÖSKENNELLYT Helsingin yliopistossa kollegiumtutkijana, sitä ennen suomalaisugrilaisen kielentutkimuksen professorina 2009–2014. Saarikiven sanoin tilanne vaatisi sheikkaamista. Saarimäki ravistelisi myös koulujen laitosmaisuutta. Itä-Helsingin koulun ja bisnesväen tarpeet eivät vain kohtaa
Alle puolet 18–35-vuotiaista suomalaisista pitää ehdottoman tärkeänä sitä, että asuu demokraattisesti hallitussa maassa. Yli 45-vuotiaista demokratiaa pitää ehdottoman tärkeänä jopa 70 %. Suurten aatteiden siivittämien projektien hiipuessa politiikka uhkaa muuttua nuorten silmissä tylsäksi hallinnoinniksi ja demokratia alkaa näyttää yhdeltä vaihtoehdolta muiden joukossa. LM 8/2017 s.24-27 2 000-luvulla aikuistuneiden demokratia-asenteet poikkeavat varttuneempien asenteista. ANTTI VANAS kuvat MOSTPHOTOS ja STOCKSNAP tutkittua tietoa Hyvinvointivaltio harmaantuu, eikä kukaan jaksa enää innostua yhtenäisestä Euroopastakaan. Demokratia ok – mutta muukin käy 24 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s24-27_Tutkitut.indd 24 24.7.2017 13.39
OPPILAITOSTEN opetussuunnitelmia ja toimintakulttuuria on uudistettava niin, että ne tukevat entistä paremmin lasten ja nuorten kansalaispätevyyden muodostumista. . Demokratian ja vähemmistöjen oikeuksien kaltaiset arvot hengittävät talouden mukana: niiden elintila kutistuu sitä pienemmäksi mitä pienempi osa kansasta tuntee toimeentulonsa turvatuksi. hyvinvointivaltion perustamiseen, ei ole. Kirjoittajien ehdottama seitsenosainen korjaussarja oikeistopopulismin hillitsemiseksi nuorten keskuudessa näyttää tältä: . Tulokset ovat peräisin Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n Arvoja asennekyselystä, johon vastasi 2 040 suomalaista. vaikeuttaneet työmarkkinoille kiinnittymistä, kirjoittaa tutkija Juha Ylisalo EVA:n kesäkuussa julkistamassa raportissa. Numerotiedon lisäksi tarvitaan laadullista tutkimusta. Ensimmäinen väite ei pidä paikkaansa, kirjoittavat Nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen ja oikeistopopulismi -kirjan toimittajat Vesa Puuronen ja Kari Saari. LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 25 LM8_s24-27_Tutkitut.indd 25 20.7.2017 15.38. Talouspolitiikka on teknistä ongelmanratkaisua, sosiaalipolitiikassa puhutaan vain kustannusten leikkaamisesta. . POLIITIKKOJEN pitäisi kiinnittää enemmän huomiota nuorisolle tärkeisiin asioihin, kuten nuorisotyöttömyyteen ja opiskelumahdollisuuksiin, ja heidän tulisi puhua nuorten ymmärtämää kieltä. . Nuoret ovat muita valmiimpia siirtämään demokraattisesti valittujen päättäjien valtaa asiantuntijoille. Nuorten aikuisten asenteita voivat selittää myös viime vuosien talouskriisit, jotka ovat mm. EVA Raportti 2/2017. Oikeistopopulismi nousee pettymyksestä poliitikkoihin, jotka eivät nuorten mielestä pysty turvaamaan heidän etujaan tai mahdollisuuksia osallistumiseen. VÄHEMMISTÖKIELIIN , kulttuureihin ja tapoihin keskittyvää opetusta tulisi lisätä koulussa. Politiikan kieli on sekin jo pitkään korostanut välttämättömyyttä, vaihtoehtojen puuttumista ja ideologiattomuutta. . Nuorten yhteiskunnalliset vaikuttamispyrkimykset eivät näy korkeina äänestysprosentteina eivätkä kyselytutkimuksissa. Vesa Puuronen, Kari Saari (toim.): Nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen ja oikeistopopulismi. . Tiedot kerättiin tammikuussa 2017. Uhkaavimpana näkymänä Ylisalo pitää sitä, että koulutetut viehättyvät yhä enemmän elitistisestä teknokratiasta ja vähemmän koulutetut autoritaarisesta populismista. NUORTEN POLIITTISIA vaikutusmahdollisuuksia tulisi lisätä sekä paikallisesti että valtakunnan tasolla. MONIKULTTUURISTA nuorisotyötä tulisi lisätä nuorten arjessa: nuorisotaloilla, naapurustoissa, lähiöissä, kouluissa ja työpaikoilla. Nuoret suhtautuvat demokratiaan edelleen yleensä ottaen myönteisesti, mutta toisin kuin vielä muutama vuosikymmen sitten, siitä ei jakseta innostua. Nuorisotutkimusverkosto 2017. Tällaiseen menoon tottuneesta nuoresta monipuoluedemokratiaan kuuluva debatti voi tuntua joutavalta riitelyltä, joka johtaa vääjäämättä huonompaan lopputulokseen kuin asiantuntijatietoon perustuva päätöksenteko. Molemmat ajattelutavat ovat ristiriidassa sen demokratian perusperiaatteen kanssa, että näkemyserot ovat oikeutettuja, ja päätösten perusteet seulotaan esiin julkisen keskustelun avulla. Käsitys nuorten poliittisesta passiivisuudesta johtuu kirjoittajien mukaan tiedon puutteesta. Oikeistopopulismia on mahdollista hillitä. Demokratian itseisarvo on karissut, koska henkilökohtaista kosketusta demokraattisen politiikan huippusaavutuksiin, esim. Tyytymättömyyden siemenet – Mistä populismi tulee. . . LM 8/2017 s.24-27 ›› NUORISO VAIKUTTAA OMALLA TAVALLAAN Nuoria moititaan usein poliittisesti apaattisiksi, tai sitten heidän väitetään aktivoituvan väärin, eli ryhtyvän oikeistopopulisteiksi. . TIETOA maahanmuuttopolitiikasta tulisi lisätä, jotta ennakkoluulot vähenisivät. Syntipukkiajattelu rehottaa: vaikeuksista syytetään poliitikkojen lisäksi mm. Heikkoihinkin demokratian arvostuksen muutoksiin on Ylisalon mielestä syytä suhtautua vakavasti. VERTAILEVAA , monimenetelmällistä nuorisotutkimusta on lisättävä. maahanmuuttajia
”Jos identiteetin selvyys on sitä, että tietää kuka on, niin tärkeisiin asioihin sitoutumisen jälkeen alkaa vastauksiakin löytyä”, Marttinen vakuuttaa. Elina Marttinen: Deciding on the direction of career and life: Personal goals, identity development, and well-being during the transition to adulthood. Identiteetti on ihmisen käsitys itsestään: siitä, kuka hän on, mitä hän haluaa ja mitä tavoittelee. Identiteetin löytymistä edistäviä tavoitteita leimaa Marttisen mukaan kolme ominaisuutta: ne ovat konkreettisia, kohdistuvat ulkomaailmaan ja suuntautuvat tulevaisuuteen. Helsingin yliopisto 2017. Tutkimuksessa nuoria ja nuoria aikuisia ryhmiteltiin sen perusteella, miten koulutus ja uratavoitteet heitä motivoivat ja miten he pyrkivät ratkaisemaan kysymyksen, keitä he ovat. Yksilöllisen kohtaamisen kautta nuorta on mahdollista tukea syöpähoitojen aikana ja pitkäaikaisesti vielä hoitojen päätyttyäkin. Ajan kuluessa uskonnollisuus siirtyi kuitenkin usein taka-alalle. tutkittua tietoa KUKA MINÄ OLEN. LM 8/2017 s.24-27 SYÖPÄ JA USKO Syöpään sairastuminen nuorella iällä muuttaa kokemusta elämän tasapainosta ja tapaa, jolla nuori suhtautuu tulevaisuuteensa. Moni tutkimukseen osallistuja koki sairauden vahvistaneen ihmissuhteiden merkitystä. Sairausprosessin alkupuolella nuori alkaa kysyä eksistentiaalisia kysymyksiä: Miksi minä. Elina Marttinen kertoo psykologian väitöksessään, mikä kaikki voi mennä pieleen nuoren ihmisen identiteetin kehityksessä. Miksi Jumala sallii tällaista. Monet tutkimukseen osallistuneista kokivat syövän vieneen elämältä merkityksen. Mitä olen tehnyt väärin. Nuorille selkeän identiteetin muodostaminen on yksi tärkeimmistä kehitystehtävistä. Nuoren syöpään sairastuneen aikuisen elämässä toivon ja epätoivon vuoksi ja luode voivat seurata toisiaan vuosien ajan. Sairastuminen ja hoidot aktivoivat pohtimaan elämäntapoja, arvoja ja omaa identiteettiä. Peräti 40 %:lla tutkituista 23-vuotiaista identiteetti oli selkiintymätön tai osittain selkiintymätön. 26 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s24-27_Tutkitut.indd 26 20.7.2017 15.38. Jyväskylän yliopisto 2017. Moni koki myös löytäneensä vahvemmin oman identiteettinsä. Samoja noin kuuttasataa suomalaisnuorta seurattiin 16-vuotiaasta 26-vuotiaaksi. Jos opiskeluun ja työuraan liittyvät tavoitteet aiheuttivat kasvavaa stressiä läpi koko varhaisaikuisuuden, tilanteeseen liittyi usein myös epäselvää oman itsen etsiskelyä ja päättämättömyyttä. Menetystä seurasi merkityksen etsimisen ja palauttamisen prosessi, johon uskonnollisuus loi toivoa. Syöpä siis otti, mutta myös antoi. . . Oman tilan murehtimisen kehästä oli vaikea päästä pois. Suvi-Maria Saarelainen: Meaningful life with(out) cancer – Coping narratives of emerging finnish adults. Tutkija selvitti, millaisia tavoitteita nuoret itselleen asettavat, ja kuinka epäselvä identiteetti on yhteydessä pahoinvointiin ja vaikeuksiin toimia yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Myös konkreettinen vaivannäkö edistää identiteetin selkiytymistä. Parantuessa uskonnollisuus siirtyi usein taka-alalle. Osalle nuorista identiteetti jää epäselväksi ja hajanaiseksi. Identiteetin selkiintymättömyys liittyy nuorilla aikuisilla heikkoon koettuun hyvinvointiin ja motivaatio-ongelmiin. Suvi-Maria Saarelainen tarkastelee teologian väitöksessään uskonnon ja maailmankuvan merkitystä syöpään sairastuneiden nuorten aikuisten selviytymisprosessissa. Aineistona olivat 16 nuorelta aikuiselta kerätyt elämäkerralliset haastattelut ja elämänpuupiirokset. Hoitojen aikana henkilökohtainen uskonnollisuus ja henkisyys toivat turvaa ja lohtua. Saarelaisen mukaan olisi kuitenkin väärin sanoa, että kaikki löytävät syöpään sairastumiselleen jonkin mielen tai merkityksen
KAKSI KIELTÄ, YKSI AJATUS Pelataan brännbollenia! LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 27 LM8_s24-27_Tutkitut.indd 27 20.7.2017 15.38. Jyväskylän yliopisto 2017. Kaksikielisesti kysymys voi kuulua: Kauanko sen on niinku öppetider (aukioloajat). Adjektiivit taas taivutetaan ruotsalaisittain: ”Meidän piti puhua normalt.” Joskus joku osallistujista ei ymmärtänyt keskustelua tai syntyi erimielisyyttä siitä, miten jokin asia pitäisi ilmaista. Puhuja tekee valintoja erilaisten kielellisten piirteiden, ei eri kielten välillä. esiin ”sminkborstit” (meikkiharjat) tai pelataan ”brännbollenia”. Kaksikieliset puhujat saattoivat valita sanoja molemmista kieliresursseistaan, suomesta ja ruotsista, ja taivuttaa sanoja joko suomen tai ruotsin kielioppisääntöjen mukaan. Yli puolet upotetuista sanoista on substantiiveja, joiden taivutus noudattaa yleensä suomen kielioppia: otetaan esim. Eli: Eikös se uponnut ensimmäisellä matkallaan. Haaparantalaisten kielenkäyttöä verrattiin saman ikäisten kaksikielisten tukholmalaisten ja helsinkiläisten nuorten kielenkäyttöön. Voisi sanoa, että tässä ei puhuta sekaisin suomea ja ruotsia vaan ruotsisuomea tai suomiruotsia. Kolu selvitti väitöstutkimuksessaan, miten kaksikieliset 13–15-vuotiaat haaparantalaisnuoret hyödyntävät kieliresurssejaan ollessaan vuorovaikutuksessa koulutovereidensa kanssa oppituntien ulkopuolella. Jaana Kolu: ”Me ollaan mukana tässä experimentissä.” Lingvistiska resurser och språkpraktiker i tvåspråkiga ungdomssamtal i Haparanda, Stockholm och Helsingfors. Tällöin käynnistyi Kolun mukaan neuvotteluprosessi, jossa puhujien kieliresurssit otettiin yhteiseen käyttöön yhteisymmärryksen saavuttamiseksi. Miten Titanicin kävikään. Kaksikielinen nuori saattaisi pohdiskella asiaa vaikkapa näin: Var det inte den första matkan när den uppos. Haaparannan nuorten keskustelujen pääkieli on yleensä suomi, johon puhujat upottavat yksittäisiä ruotsin kielen sanoja. Entä onko kauppa vielä auki. LM 8/2017 s.24-27 . Neurolingvistiset tutkimukset osoittavat, että kaksikielisen puhujan molemmat kielet ovat saatavilla yhtä aikaa, vaikka käytössä sillä hetkellä olisikin vain yksi kieli. Jaana Kolun mukaan kaksikieliset nuoret eivät nimittäin käytä kahta eri kieltä, vaan kahdesta kieliresurssista on muodostunut yksi yhtenäinen kielirepertuaari
Alemmilla luokilla kyllä kerääntyi tyyppejä kattomaan sitä mielenkiintoista näytöstä. MIRO SILJAMÄKI kuvat MIRO, MOSTPHOTOS Miro Osmo ” Ennen menin pistämään vessaan, mutta nykyään ei jaksa eikä oikein kiinnosta.” Pepe on 8-vuotias seropi eli sekarotuinen piski. Välillä tuntuu, ettei ne enää muista, että mulla on diabetes, mikä voi johtua siitä, että teen kaikki asiat niin nopeasti, ettei silmä sitä havaitse. Viikonloppuisin Pepe-koira herättää mut nuolemalla naamaa. Joskus se on tunkenut mun huoneeseen jo aamuyöstä, ja kun herään, jalkopäässä sojottaa neljä tassua. Koulu alkoi hieman masentavalla äikäntunnilla. Ennen menin pistämään vessaan, mutta nykyään ei jaksa eikä oikein kiinnosta. Hyvä verensokeri olisi 4?8, useesti mulla on jotain kymmenen. 10.15 LIIKUNTAA Liikunnassa sirkusteltiin eli ryömittiin lattialla ja tehtiin jotain ihmisrakennelmia. Kerron tässä teille eräästä keskiviikostani. Lempiaineet koulussa on puukässä ja historia. Liikunta laskee verensokeria aika rajusti. 08.30 KOULUUN Koulussa luokkalaisia ei enää paljon kiinnosta, että pistän tunnilla insuliinia tai mittaan verensokeria. Joskus, kun tuntematon ihminen näkee, kun pistän, tulee olo, että se ajattelee, että mitähän aineita se pistää sisäänsä. 28 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s28-29_Mironpaiva.indd 28 24.7.2017 13.45. LM 8/2017 s.28-29 07.15 HERÄTYS Herään mittarin piipitykseen ja pistän pitkävaikutteisen insuliinin. Mulla on aina jotain ensiapua eli välipalapatukka taskussa. Yleensä sanon, että mulla on diabetes, ja ne kyllä ymmärtää. Välillä tuntuu, että lukema menee nollaan, kun vähä sormea nostaa. Se oli masentava siksi, että kirjotettiin kaksi tuntia muistiinpanoja taululta. Se, miten paljon insuliinia pistetään, lasketaan sen mukaan, kuinka paljon terveys Normipäivä Olen Miro, 15, melko tavallinen sähläri, jolla on diabetes. Sitten väännän itteni ylös juuri ja juuri, joskus avustettuna, puen ja menen syömään aamupuuron ja juomaan kahvin. Tänä vuonna tein puukässässä kirveen
Ennen kun tämä menee liikaa sensorisysteemin mainostamiseksi, siirrytään ihailemaan uutta insuliinikynää, joka muistaa, mitä sillä viimeksi pistettiin. LM 8/2017 s.28-29 ” Välillä tuntuu, että lukema menee nollaan, kun vähä sormea nostaa.” ›› hiilihydraatteja eli hiilareita ruoassa on. Siihen voi jopa merkitä paljonko pisti, paljonko söi ja mikä verensokeri oli, joten se korvasi rasittavan paperivihon. Sitten pääsin lempiharrastukseni pariin. Yleensä syön iltapalaksi semmosta puurohommaa, jogurttia ja leipää. Se on hyvä, sillä tunnilla hepuloimista ei katsota hyvällä. Sen jälkeen söin välipalaa. Tänään puhuttiin tietokonejutuista, koska molemmat harrastetaan niitä. Yleensä sitten syön päivällistä. Mua opettaa Osmo Blomqvist. Lukema oli 8, mutta verensokeri oli laskemassa Se hieno mittari siis näyttää, mihin suuntaan lukema menee. Nykyistä mittaria käytetään vain käsivarteen laitetun sensorin läheisyydessä, ja se näyttää lukeman. Sehän on tietenkin hyvä, että siihen herää, koska jos ei, se olisi vähän huonompi juttu.Lähiaikoina ei onneksi ole tullut matalia yöllä. Se sano, että pitää lyödä kovempaa rumpuihin. 15.15 RUMPUTREENIT Soitan siis rumpuja harrastuksena kaksi kertaa viikossa. 17.00 PÄIVÄLLINEN Kun meen kotiin, Pepe on vastassa ja nuolee naamaa. Jos menee nukkumaan liian matalalla verensokerilla, saattaa nähdä painajaisia ja herää keskellä yötä kauheeseen heikotukseen. Voi mättää vaikka koko päivän, kuhan pistää tarpeeksi insuliinia. Koulussa on vaihteleva ruokalista, joten verensokeritkin poukkoilee. Nyt voin katsoa kynän näytöltä, mitä viimeksi pistin ja kuinka kauan sitten. Se on aika rento tyyppi. Aloin soittaa rumpuja 6-vuotiaana. 12.00 LOUNAS Ruokana oli perunamuussia ja jotain kalajuttua, mutta koska olen kalalle allerginen, otin jotain lihapihviä. Normipäivä Olen Miro, 15, melko tavallinen sähläri, jolla on diabetes. 15.00 VÄLIPALA Seuraavaksi oli taas äidinkieltä, sitten musiikkia kaksi tuntia. LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 29 LM8_s28-29_Mironpaiva.indd 29 24.7.2017 13.45. Toivon, että ne tutkijatyypit keksii semmoisen keinotekoisen haiman, ettei tarvitse enää mitata ja pistää koko ajan. Kerron tässä teille eräästä keskiviikostani. 19.30 ILTAPALA JA PÄIVÄN VIIMEISET PISTOKSET Koska koulussa oli liikuntaa, pitää laittaa vähän vähemmän pitkävaikutteista insuliinia. Jos on diabetes (tyypin 1), se ei tarkoita, ettei sais syödä mitä tahansa. 22.00 NUKKUMAAN Illalla pitää kattoo, onko lukema hyvä. Opettajani on nykyisin Osmo Blomqvist. Ennen tätä saatoin unohtaa, että olin jo pistänyt, jonka seurauksena meni tupla-annos inskaa sisuksiin. Korkea verensokeri väsyttää ja sattuu vatsaan. MIRO SILJAMÄKI kuvat MIRO, MOSTPHOTOS Miro Osmo Tykkään tästä mittarista, koska sitä varten ei tarvitse pistää sormeen. Perunassa on 10 hiilaria, jätskitötterössä 40. 18.00 LÄKSYT Jos tuli läksyä, teen ne yleensä kuuden aikaan. Pistoksia kertyy päivässä jotain seitsemän. Ennen kun oli tämä hieno sensorijuttu, joutui taistelemaan sen pistohommelin kanssa viis minuuttia, että sai verta valutettua riittävästi, ja jos pistos osui sopivasti, sormeen saattoi sattua vielä tunninkin päästä. Jos on paljon hiilareita, laitetaan enemmän insuliinia. Pelaan sitten yleensä tietokoneella. Suklaa on erityisen hyvää. Mulle tulee välillä hepulikohtaus, jos sokerit menee matalalle, mutta se on nykyisin kyllä aika harvinaista. Joten laitoin vain vähän insuliinia. Jos oon oikein ahkeralla päällä, saatan tehdä ne jo heti koulun jälkeen. Mun rummunsoitto kuuluu naapuritalon keittiöön, kuulemma. Jos laittaa liian vähän insuliinia, verensokeri nousee korkealle. Sitä kiiteltiin kotona
Yksityiset päiväkotiketjut ovat vallanneet alaa kasvukeskuksissa. LM 8/2017 s.30-32 varhaiskasvatus Yksityinen kenttä on varsin kirjava. Kunnalle yksityinen hoito ei välttämättä tule halvemmaksi kuin kunnan työnä tehty. ANU VALLINKOSKI kuvat MOSTPHOTOS Kunnan vai KUNNON BISNESTÄ. Varhaiskasvatus on valtakunnan mitassa ainakin toistaiseksi vahvasti kuntien käsissä. 30 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s30-33_Varhaiskasvatusbisnes.indd 30 20.7.2017 16.19
Pohdittiin, voisiko yksityinen tulla osaltaan auttamaan, Helsingin varhaiskasvatuksen johtaja Satu Järvenkallas kertoo. Varhaiskasvatus on valtakunnan mitassa ainakin toistaiseksi vahvasti kuntien käsissä. Kolmen suuren osuus yksityisen reilun kymmenen prosentin potista on kuitenkin vielä aika pieni. Helsingissä yksityisen varhaiskasvatuksen osuus on melko alhainen, noin 10 prosenttia. Hän summaa muutoksen yhteen sanaan – erilaistumiseen. Valtaosa lapsista on pienten yritysten hoivissa, Lahtinen kuvaa. – Ostopalvelut pitää kilpailuttaa, ja kunnat ovat kokeneet varhaiskasvatuksen kilpailuttamisen hyvin vaikeaksi, Jarkko Lahtinen selittää. Touhulan ja Norlandian taustalla on ulkomaista omistusta, ja Pilkkeen omistaa suomalaisen pääomasijoittaja Korona Investin rahasto. Väliin jää joukko pieniä yhden tai kahden päiväkodin yrityksiä. Kunnalle yksityinen hoito ei välttämättä tule halvemmaksi kuin kunnan työnä tehty. Viime vuosina sen määrä on kasvanut. – Vielä 15 vuotta sitten varhaiskasvatuspalvelut olivat eri puolilla Suomea varsin samanlaisia ja ne oli järjestetty hyvin samaan tapaan. Yksityisiä päiväkoteja onkin perustettu erityisesti kasvukeskuksiin. – Aiemmin varhaiskasvatuksessa ei nähty bisneksen mahdollisuutta. Yritys voi perustaa päiväkodin vuodessa. Esimerkiksi Montessori-yhdistyksillä ja Folkhälsanilla on omia päiväkoteja. Ostopalveluiden osuus on kutistunut viime vuosina hyvin pieneksi. LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 31 LM8_s30-33_Varhaiskasvatusbisnes.indd 31 20.7.2017 16.19. Mietittiin, miten kaikille saataisiin paikka. Unohtaa ei sovi myöskään voittoa tavoittelemattomien yhdistysten tai järjestöjen päiväkoteja, joiden taustalla on usein jokin pedagoginen suuntaus, katsomus tai kielipainotus. Siinä kunta ostaa yritykseltä hoitopaikkoja. Toisessa ääripäässä ovat Touhulan kaltaiset suuret ketjut; toisella toiminimellä yrittävät, itsensä työllistävät perhepäivähoitajat. LM 8/2017 s.30-32 L ähes 90 prosenttia päivähoidossa olevista lapsista nauttii kunnallisesta varhaiskasvatuksesta. ANU VALLINKOSKI kuvat MOSTPHOTOS Kunnan vai KUNNON BISNESTÄ. – Julkisen ja yksityisen osuudet vaihtelevat suuresti kunnittain. Lopuille hoivaa ja kasvatusta tarjoaa yksityinen päiväkoti tai perhepäivähoitaja. Viime vuosikymmenen aikana yksityisen hoidon osuus on ollut hienoisessa nousussa, ja alalle on tullut uusia yrittäjiä. Lasten määrä alkoi meillä kasvaa vuosina 2008–2009. Kun vuonna 2004 päiväkoti-ikäisistä lapsista yksityisten palveluita käytti alle neljä prosenttia, on vastaava lukema nyt noin kahdeksan prosenttia. Kirjavat tuet Ilman julkista tukea yksityisen päivähoidon markkinaosuus olisi hyvin lähellä nollaa. Varhaiskasvatustieteen professori Maarit Alasuutari Jyväskylän yliopistosta on mukana laajassa varhaiskasvatusta tarkastelevassa Childcare-hankkeessa, jota rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto. Lahtinen selittää valtakunnallista yksityisen päivähoidon määrän kasvua myös yhteiskunnan ja poliittisen ilmapiirin muutoksella. – Etenkin Touhula näyttää kasvavan aggressiivisesti. Yksityinen kenttä on varsin kirjava. Kuntaliiton Jarkko Lahtinen huomauttaa, että siirtäessään palveluiden järjestämistä yksityisille kunta siirtää yrityksille myös riskiä päivähoitopaikkojen kysynnän vaihtelusta: – Yhdelläkään kunnalla ei ole varaa pitää tyhjiä päiväkoteja reservissä siltä varalta, että kysyntä kasvaa. Julkisen tuen muoto vaihtelee kunnittain. Kunta tekee samassa ajassa vasta rakennuspäätöksen. Perhe voi myös hakea Kelalta yksityisen hoidon tukea, osa kunnista maksaa tuon tuen päälle vielä kuntalisää, jonka suuruus vaihtelee. Yksityinen päiväkoti voikin olla kunnan kannalta houkutteleva ratkaisu, kun varhaiskasvatuksen kysyntä lisääntyy nopeasti esimerkiksi muuttoliikkeen tai parantuneen työllisyystilanteen vuoksi. Paikoin perheet voivat saada kunnalta palvelusetelin päivähoitopalveluiden ostamiseen. Yksityiset päiväkotiketjut ovat vallanneet alaa kasvukeskuksissa. Luvut ovat valtakunnallisia keskiarvoja. Jos tuki on tulosidonnaista, vähävaraisetkin perheet voivat käyttää yksityisiä varhaiskasvatuspalveluita. Julkiseksi tueksi voinee laskea myös ostopalvelun. – Yksityisillä päiväkodeilla on Helsingissä yleensä taustalla jonkinlainen pedagogiikka tai kieli-, tiedetai taidepainotus. Monissa kunnissa yksityistä varhaiskasvatusta ei ole lainkaan. – Hieman kärjistäen voi sanoa, että yritys voi perustaa toimivan päiväkodin vuodessa, kun kunta saa samassa ajassa aikaiseksi vasta rakennuspäätöksen, Maarit Alasuutari konkretisoi. Nyt vaihtelu kuntien välillä on huomattavasti suurempaa, hän sanoo. Ehkä terveydenhoidon puolelle syntyneiden yritysten esimerkki on rohkaissut yrittämään myös varhaiskasvatuksessa, hän pohtii. Viime vuosina yritysten joukosta on alkanut erottua kolme suurta monen kunnan alueella toimivaa ketjua – Touhula, Pilke ja Norlandia. Kasvukunnat houkuttavat yrityksiä Kunnalla on velvollisuus järjestää päivähoitopaikka kaikille sitä haluaville. Yksi suurimmista yksityisen päivähoidon osuuksista on Oulussa, jossa varhaiskasvatuksesta 38 prosenttia on järjestetty yksityisin voimin, erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta kertoo
Jo käsitys siitä, mitä varhaiskasvatus on, vaihtelee maittain. Packalenista suomalaisten kunnallisten ja yksityisten päiväkotien asiakasmaksut ovat varsin kohtuullisia. ...vai onko. Yksityinen on halvempi... Alasuutarin mukaan olennaista on, ovatko tuet tulosidonnaisia. Hinnoissa ei ole mukana ympärivuorokautista hoitoa eikä erityistä tukea, kertoo Satu Järvenkallas. Opetusneuvos Petra Packalen Opetushallituksesta toteaa, että meillä yksityiset päiväkodit ovat osa julkista palvelujärjestelmää. LM 8/2017 s.30-32 Tukien jälkeen perheen maksettavaksi jäävä osuus voi olla samaa luokkaa kuin kunnallisen päiväkodin asiakasmaksu tai jonkin verran sitä korkeampi. – Yhtenäisyyttä on pidetty Suomen vahvuutena. Kunnat perustelevat usein yksityisten palveluiden lisäämistä rahalla. Moni kunta on liittänyt palveluseteliin sääntökirjan, johon se on sisällyttänyt esimerkiksi ehtoja laadun takaamiseksi, Maarit Alasuutari huomauttaa. Varhaiskasvatusmaksujen suhteen Suomi sijoittuu vertailuissa janan halvempaan päähän. – Yksityisten käyttö on kaupungille noin kymmenen prosenttia edullisempaa, hän sanoo. – Sen voi sanoa varmasti, että järjestelmät eroavat toisistaan todella paljon, hän naurahtaa. Mikäli näin on, tukia voivat käyttää myös pienituloiset perheet. Monet kuntapäättäjät ja viranhaltijat pitävät yksityisiä palveluita edullisempana vaihtoehtona. Toisaalta olemme saaneet sapiskaa siitä, että aika iso osa lapsistamme ei osallistu varhaiskasvatukseen. Meillä on palveluseteleitä, Kelan maksamaa yksityisen hoidon tukea ja ostopalveluita. – Julkinen valta ja lainsäädäntö säätelevät vahvasti myös yksityisiä päiväkoteja. www.pilkkoset.fi mainos.indd 1 05/07/2017 14.05 32 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s30-33_Varhaiskasvatusbisnes.indd 32 20.7.2017 16.19. – Materiaalikulut ovat niin pieniä, ettei niillä ole merkitystä. Tavallista on, että yksityisten päiväkotien asiakasmaksut ovat jonkin verran suuremmat kuin kunnallisten. Suurin ero yksityisen ja julkisen välillä on vuokrakuluissa, joissa yksityinen voi päästä halvemmalYKSITYINENKÄÄN EI OLE VILLI JA VAPAA Suomen varhaiskasvatusjärjestelmä on kansainvälisesti vertaillen vahvasti julkinen. – Kunnat pystyvät säätelemään palveluntuottajia yleensä paremmin palvelusetelin kuin yksityisen hoidon tuen kautta. Ne ovat ikään kuin yksityisen ja julkisen rajapinnassa. Vuonna 2015 tämän ikäisistä suomalaislapsista oli Tilastokeskuksen mukaan varhaiskasvatuksen piirissä 84 prosenttia. Kunnallisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen kustannuksia vertaillut toimitusjohtaja Simo Pokki Vertikal Oy:stä väittää, että kunta pystyy tuottamaan hoitopaikan samaan hintaan kuin yksityinenkin: – Hinta on suunnilleen sama, jos kunnan päiväkoti toimii tehokkaasti niin, ettei tyhjiä hoitopaikkoja ole. Suomessa lapset pienimmistä esikoululaisiin käyvät samoissa päiväkodeissa ja heitä hoitavalla henkilökunnalla on samat pätevyysvaatimukset, säädöksetkin ovat samat. Viime vuosina palveluseteli on ylittänyt suosiossa yksityisen hoidon tuen. EU:n tavoite on, että yli 4-vuotiaista vähintään 95 prosenttia osallistuisi varhaiskasvatukseen. Myös Helsinki tekee parhaillaan selvitystä palvelusetelistä. Helsingissä alle 3-vuotiaan hoitopaikka maksaa kunnan tuottamana noin 13 000– 14 000 euroa ja kolme vuotta täyttäneen noin 9 000 euroa vuodessa. Maarit Alasuutari tähdentää, että yksityisen ja julkisen välinen hintavertailu on mutkikasta. Suomen ja Pohjoismaiden erityispiirre on, että varhaiskasvatuksen polku on yhtenäinen. Nyt kaupungissa on käytössä yksityisen hoidon tuki kuntalisineen. Yksityiset tavoittelevat 5–20 prosentin voittoa, mikä näkyy hinnassa. Sääntökirjassa kunta voi määritellä myös perheen omavastuuosuuden enimmäismäärän. Toisaalta kuntien työehtosopimukset ovat jäykempiä ja lomapäiviä on enemmän, mikä sekin heijastuu palvelun hintaan. Joissakin maissa varhaiskasvatus on ainakin osan aikaa maksutonta. Ulkomailla yksityinen tarkoittaa usein sitä, että vanhemmat maksavat hoitomaksut kokonaan itse. Packalenin mukaan varhaiskasvatusjärjestelmien kansainvälinen vertailu on hankalaa. Samoin rahoitus tulee suurelta osin kunnilta ja valtiolta. RISKITÖN VAIHTOEHTO YHTEISEEN VARAINHANKINTAAN RETKIRAHOITUS H A U SK EMPIA MUI ST O JA Kerätkää rahaa luokalle, joukkueelle tai yhdistykselle iisisti ilman riskiä. Monissa muissa maissa alle 3-vuotiaille tarjotaan hoivaa ja siitä eteenpäin varhaiskasvatus muuttuu koulumaiseksi. Pokin mukaan kulurakenne on yksityisessä ja julkisessa varhaiskasvatuksessa suurin piirtein sama: henkilöstökulut nielevät leijonanosan, seuraavaksi eniten kuluu vuokraan ja kiinteistön huoltoon, kolmantena ovat ruokakulut. Varhaiskasvatus on Suomessa kohtuuhintaista
Varhaiskasvatuslakiin ollaan parhaillaan kirjoittamassa uusia pykäliä entistä yhdenmukaisemmasta valvonnasta. Meidän ja noiden päiväkodit Maarit Alasuutari, Jarkko Lahtinen ja Satu Järvenkallas uskovat, että tulevaisuudessa yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden osuus tulee kasvamaan jonkin verran entisestään. Esimerkiksi eräs tamperelainen päiväkotiyrittäjä paljastui tuomituksi seksuaalirikolliseksi. Mistä yksityinen päiväkoti sitten käärii voiton. Lisätäänkö tällä jo nyt tapahtunutta eriarvoistumista. – Valvonta on toki tärkeää ja sitä pitää tietysti olla myös, hän tähdentää. Kuntaliiton Jarkko Lahtinen toivoo, että painopiste siirtyisi tulevaisuudessa valvonnasta neuvontaan ja ohjeistukseen, jolloin ongelmia voitaisiin välttää jo ennalta. Toimiiko valvonta. Nipistämällä aukioloajoista, optimoimalla henkilöstömenot, sälyttämällä hoitohenkilökunnalle ruokapalveluja siivoustyötä, tyytymällä vaatimattomampiin toimitiloihin ja lomauttamalla henkilökuntaa lasten määrän vähentyessä, luettelee Pokki. Toisaalta julkisuudessa on ollut esillä varsin ikäviä uutisia joistakin yksityisistä päiväkodeista. – Paljon tulevaisuuteen vaikuttavat kuntien poliittiset päätökset eli se, millainen tuuli milloinkin kunnissa puhaltaa, Lahtinen huomauttaa. Satu Järvenkallaksen mukaan Helsingin kaupungin vanhemmille osoittamissa kyselyissä yksityiset päiväkodit ovat saaneet aavistuksen parempia arvioita kuin kunnalliset päiväkodit. Alasuutari huomauttaa, että kustannuksia vertaillessa pitäisi ottaa huomioon myös yksityisten mahdollisesti kunnilta saamat tuet sekä edulliset tontit ja vuokrat. hän pohtii. Monet kunnat ovat tehneet omia selvityksiään, ja sekä yritykset että yhdistykset ovat kyselleet itse perheiden mielipiteitä. Yksityisten ja kunnallisten päiväkotien laatua ei ole valtakunnallisesti tutkittu. Alasuutari on huolissaan siitä, tuoko yksityisten palveluiden kasvu mukanaan jaon suurija pienituloisten päiväkoteihin. www.pilkkoset.fi mainos.indd 1 05/07/2017 14.05 LM8_s30-33_Varhaiskasvatusbisnes.indd 33 24.7.2017 13.48. Myös henkilöstökuluissa voi olla eroa. Pokki huomauttaa, että palvelun hintaa laskiessa pitäisi huomioida aukioloajat, erityistä tukea tarvitsevien lasten palvelut sekä valvonta. LM 6–7/2017 s.52-59 la. – Silloin ihmisiä jaoteltaisiin lisääntyvässä määrin meihin ja muihin, mikä voi vaikuttaa yhteiskunnan eriytymiseen ja koettuun solidaarisuuteen. Kunnille koituu kuluja myös yksityisten palveluntuottajien valvonnasta ja neuvonnasta. RISKITÖN VAIHTOEHTO YHTEISEEN VARAINHANKINTAAN RETKIRAHOITUS H A U SK EMPIA MUI ST O JA Kerätkää rahaa luokalle, joukkueelle tai yhdistykselle iisisti ilman riskiä. Jos perheille tarjottavat tuet ovat tulosidonnaisia, ne mahdollistavat yksityiset varhaiskasvatuspalvelut myös vähävaraisille perheille. – Joitakin lehtijuttuja lukiessa on pakostikin joutunut ihmettelemään, mitä se valvonta on ollut, Maarit Alasuutari huomauttaa
Samassa VENEESSÄ Vetouistelu on kyyjärviselle Pölkin perheelle kesän ykkösharrastus. Kyyjärvellä asuvat Pölkit viettävät ison osan vapaa-ajastaan luonnossa. Eväät on pakattu ja kaikki on mukana, voidaan lähteä! Perhe pakkautuu autoon ja hurauttaa parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsevalle mökilleen. Tämä retkimuisto on ainoa, jonka Tommi pystyy palauttamaan mieleensä varhaisvuosiltaan. Eskari-ikää lähestyvä poika istuu pilkkiavannon reunalla sinisessä haalaripuvussaan. – Missä villasukkani ovat. Perillä Toni, 13, huomaa unohtaneensa takkinsa... Yläkouluikäiset Tommi ja Toni iloitsevat siitä, että voivat viettää vanhempiensa kanssa kiireetöntä aikaa luonnossa MINNA HOTOKKA kuvat KRISTIINA KONTONIEMI 34 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s34-37_UistelevaP.indd 34 24.7.2017 13.50. LM 8/2017 s.34-37 harrastus K un nelihenkinen Pölkin perhe lähtee kalaan, kommelluksilta ei voida välttyä. POJAT OVAT VARTTUNEET IKÄÄN , jossa vanhempien seura alkaa monen mielestä tuntua tylsältä. Nico-koira on taas kuljetellut niitä ympäri huushollia. Heille kalastus, metsästys ja luonnon tarkkailu ovat yhteisiä harrastuksia. Pirjo ja Reino Pölkki kasvoivat Kyyjärven maalaismaisemissa eränkävijöiksi, joten he halusivat suoda omille lapsilleen saman mahdollisuuden. Tällä kertaa Pirjo-äiti ihmettelee eteisessä, kuka hänen omaisuuteensa on kajonnut. Esikoinen Tommi oli mukana hirvimetsällä jo vauvana. Tommi, 15, muistaa nähneensä ne huoneessaan. Mikä saa Tommin ja Tonin edelleen viihtymään koko perheen kalaretkillä
Tonin mielestä luonnossa liikkuminen perheenjäsenten kanssa on mukavaa ajankulua. Se johti partioon liittymiseen ja lopulta metsästyskortin hankkimiseen. Veljekset uskovat, että ilman äidin ja isän esimerkkiä heidän luontosuhteensa ei olisi kehittynyt näin tiiviiksi. Kesä kuluu vetouistellessa, ja syksyllä kuvaan astuu lintujen, karhujen ja hirvien metsästys. Vetouistelu on monen mielikuvissa välineurheilua, mutta Pölkit eivät kilpavarustelusta innostu. Kyyjärven rannassa odottaa soutuvene, jossa perheenjäsenillä on vakiintuneet istumapaikat. Isovelikin on huomannut, että eräily auttaa rauhoittumaan stressaavan koesuman jälkeen. ’’ Luonnossa tulee juteltua enemmän kuin sohvalla. LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 35 LM8_s34-37_UistelevaP.indd 35 24.7.2017 13.52. – Vanhempien mukaan halusi aina lähteä. – Enemmän luontoretkillä tulee juteltua kuin jossain sohvalla, Tommi vahvistaa. Isä ohjaa perämoottoria, pojat asettuvat keskituhdolle ja äiti pääsee lempipaikalleen keulaan. Jos joku saa siimansa päähän sätkivän vonkaleen, kuskin pitää alentaa nopeutta ja jonkun täytyy älytä tarttua haaviin. Poikien mielestä on hyvä, että heidän perheessään kaikki lähtevät mielellään ulkoilemaan. Isälle on tässä perheessä langennut irrotusmiehen rooli. Kun ollaan kirjaimellisesti samassa veneessä, on osattava tehdä yhteistyötä. Hän siis sotkee kätensä – tai saa koukut sormiinsa, kuten Tommi asian ilmaisee. Teknisiä vimpaimia eivät kaipaa edes pojat. Talvella he ruokkivat kauriita, käyvät pilkillä sekä pyydystävät kettuja ja näätiä. ELOKUU ON ALKANUT SATEISENA , mutta tänä iltana aurinko hellii. Metsässä tai järvellä ehtii ajatella asioita, joille ei arjen hulinoissa ole sijaa. Kalaretkillä hän nauttii myös luonnon kauneudesta. LM 8/2017 s.34-37 ›› Toni muistaa, miten hän suunnilleen saman ikäisenä alkoi kiinnostua metsästyksestä. Tommi alkoi yläkoulussa käydä myös eräkerhossa, jossa nuoret perehtyvät opettajansa johdolla kalastukseen ja metsästykseen. Pelkkä yhdessäolo järvellä tuottaa paljon iloa. Siitä alkoi tulla innostusta, Toni kertoo. Hengittää vaan raikasta ilmaa. Pitkälle pääsee, kun on tavallinen vene, moottori ja vavat uistimineen. – Jos on tyyni järvi ja aurinko paistaa, se rauhoittaa. Pölkit eivät lannistu, vaikka saalis jäisi vähäiseksi. Samalla saa kuin huomaamattaan liikuntaa. Nyt molemmat ovat kokeneita erämiehiä, jotka samoilevat saloja ympäri vuoden. – Muuten yhteinen aika jäisi pienemmäksi, Toni arvelee
36 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s34-37_UistelevaP.indd 36 24.7.2017 13.54. LM 8/2017 s.34-37 ’’ Aina pitää olla evästä! Toni (vas.) ja Tommi nauttivat siitä, että luontoretkellä voi vain olla ja ajatella. Pirjo-äidille luonnossa liikkuminen on keino palautua töistä
Tommin mielestä härvelit romuttaisivat koko hupikalastuksen idean. – Ei olisi niin jännittävää, jos kalat näkisi kaikuluotaimen näytöstä, Toni perustelee. Kyllä heidän kanssaan pitäisi pystyä olemaan ja tuntea heidät hyvin, Tommi sanoo. Perheenjäsenten keskinäiset välit ovat läheiset. Normisettiä, naureskelevat vanhemmat. Joskus keskustelua voi virittää vaikkapa kalastustekniikasta, jota opetetaan nykyään toisin kuin vanhempien nuoruudessa. Vaikka Pölkit syövät mielellään savustettua ja pannulla paistettua kalaa, saaliitta jääminen ei harmita. Miten perheen kanssa harrastaminen eroaa esimerkiksi kavereiden kanssa olemisesta. Poikien mielestä eri-ikäisillä perheenjäsenillä on toisilleen paljon annettavaa. – Se on hyvin tehokasta Tommille, Toni huomauttaa. Jos ikätovereiden kanssa tulee erimielisyyksiä, ne ohitetaan helpommin. – Huonosti ottaa, Pirjo päivittelee. Juttu tehtiin viime kesänä. Tommi ja Toni tietävät, että osa heidän ikäisistään ei enää suostuisi viettäLAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 37 LM8_s34-37_UistelevaP.indd 37 24.7.2017 13.54. Lähes aina saalis pääsee karkuun. Kalaonnea oli vain Tonilla, joka sai kolme piskuista ahventa. – Se on ahven! Veneeseen nousee niin pieni sintti, että Reino heittää sen takaisin aaltoihin. – Aina pitää evästä olla! Toni julistaa. Niitä havitellessa on tärkeää huolehtia, että uistin ui mahdollisimman syvällä. – Saatan korottaa ääntäni ja äiti sanoo, että niin kauan kuin asut tässä talossa, et tuolla tavalla korottele ääntäsi. Hän muistuttaa, että myös nuoret voivat opettaa vanhemmilleen hyödyllisiä asioita, kuten jahtikarttojen selaamista. – Se on hyvin tehokasta, isoveli myöntää. Veljekset ovat vuosien varrella oppineet monia hyödyllisiä erätaitoja. – Kun me käydään kalalla, me tehdään se vain yhteisen ajan takia. HIIPUVAN HIILLOKSEN ÄÄRELLÄ perhe syventyy pohtimaan, millaista on retkeillä kaikkein läheisimpien ihmisten kanssa. LM 8/2017 s.34-37 mään vapaa-aikaa vanhempiensa kanssa. Oransseihin pelastusliiveihin puettu Nico nostaa etutassunsa veneen laitaa vasten ja nauttii tuulenvireestä. Kuhia pitäisi saada. Isoveli on huojentunut, että vaarallinen kapine saatiin pois järvestä. Se olisi voinut iskeä jonkun jalkaan. Reino leukailee, että syöminen on heillä pääelinkeino. – Äiti ja isähän ne kumminkin ovat. – Iskukoukku oli vireessä. He saavat nuotioon tulet, tunnistavat tärkeimmät kalaja eläinlajit ja osaavat liikkua kotiseutunsa metsissä ja vesistöissä. MONTA JÄNNITTÄVÄÄ HETKEÄ koetaan seuraavan tunnin aikana, kun siimat kiristyvät vuorollaan. Kuluu tuskin kymmentä minuuttia, kun Toni älähtää: – Nyt tarttui! – Ottiko pohjaan. Reino päräyttää moottorin käyntiin, ja rantatörmä jää taakse. Tonin hyvä tuuri on perheessä yleinen vitsailun aihe. – Luonto on hieno paikka. Tommi kiskoo veneen rantahietikolle. Kumpikin toivoo, että voisi aikanaan siirtää elämäntapansa perintönä seuraavalle sukupolvelle. Perhe päättää palata mökkirantaan suorinta reittiä, koska Ahti osoittautui niin kitsaaksi. – Ensimmäisen tunnin sisällä tietää, onko kala syönnillään, Tommi sanoo. Kalaretkessä pääasia on itse retki. Timanttisormuksia hän ei sentään vedestä kisko, mutta tänään siimaan sotkeutui petokalojen pyyntiin tarkoitettu iskukoukku. Tommi mietiskelee, että omille vanhemmille tulee sanottua mielipiteet vahvemmin kuin kavereille. Sitä pitää kunnioittaa. Perhe suuntaa kokan kohti Lintusaarta, jonka nuotiopaikalla voisi pitää evästauon. – Hannu Hanhi saa saalista, ja muut ihmettelevät. – Vaikka ei tulisi kuin pikkuinen ahven… – …on se aina yhtä mukavaa, Tommi täydentää äitinsä lauseen. Isän vuolemat kiehiset leimahtavat heti liekkeihin. Pirjo kaivaa repusta makkaraa, mehua ja keksejä, jotka tekevät ulkoillessa hyvin kauppansa. ILTA-AURINKO ALKAA JO MAALAILLA sävyjään taivaanrantaan. Reino kiiruhtaa pilkkomaan puita, jotka Toni kantaa makkaranpaistopaikalle. Pirjo ja Tommi tunnustavat, etteivät heidän perheretkensä suju aina tyynesti. – Kyllä meillä yhteen otetaan
Opettajan antamat otsikot, joista ei tahtonut löytyä sanottavaa. 38-47 Muistatko vielä ainekirjoituksen. Se kaikki on historiaa! OPETUS MULLISTUU Kirjoit tamis en TUIJA SILJAMÄKI kuva MOSTPHOTOS 38 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s38_47_KouluPutki.indd 38 20.7.2017 17.17. Hiestyvän konseptipaperin, joka meni puhki kovasta kumituksesta. Lyijykynällä kaunokirjaillut sanat. koulu muuttuu LM 8/2017 s. Opettajan punakynän ja kommentit
LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 39 LM8_s38_47_KouluPutki.indd 39 20.7.2017 17.17. Tämä ei ole itsestään selvää kaikille. Outi Kallionpää uumoilee, että robotit tekevät tulevaisuudessa suorittavan työn, jolloin verkossa viestiminen ja sisältöjen tuottaminen sinne tulevat liittymään yhä useamman ihmisen työtehtäviin. Pitää harjoitella sulkemaan häiriötekijät, kuten toiset ohjelmistot ja laitteet. Tähän saakka suurin osa ihmisistä on ollut median vastaanottajia, mutta nyt yhä useampi on itse sisällöntuottaja. – Aktiivinen tuottaminen ja osallistuminen on tärkeää. On syytä kehitellä uudenlaisia tapoja opettaa kirjoittamista. Esseen kirjoittaminenkaan ei sitten tunnu niin hankalalta. Aina on ollut niitä, jotka eivät kirjoittamisesta piittaa, mutta hekin saattavat innostua, jos opetus tuodaan lähemmäksi heidän omaa elämäänsä. Kallionpään mukaan nuoret kaipaisivat kirjoittamisen opetukseen lisää luovuutta ja elämyksellisyyttä. Silloin on osallinen tässä yhteiskunnassa. www.rajamaenlukio.fi/ new+media+writing+– projekti/ MILLAISTA ON FANIFIKTIOKIRJOITTAMINEN. Outi Kallionpää on huolissaan niistä nuorista, jotka eivät saa kunnon eväitä digimaailmaan kotoa tai koulusta. Hänen mielestään perinteinen kirjoittamisen opetus on aikansa elänyttä. Opiskelijat, joilla ei ollut vahvoja kirjoitustaitoja, ovat kokeneet tällaisen opetuksen mielenkiintoiseksi ja saaneet aikaiseksi esimerkiksi hienoja rap-videoita YouTubeen. Tarjolla on yhteisöllisen kirjoittamisen kursseja ja multimodaalisia tekstikursseja. Maailma muuttuu, muuttuuko koulu. Moni on innostunut fanifiktiokirjoittamisesta. – Tutkimusten mukaan iso osa nuorista on passiivisia mediankäyttäjiä. Sama chat-kirjoittamisen menetelmä ei kuitenkaan käy kaikessa kirjoittamisessa, mihin kiinnitetään liian vähän huomiota. Esimerkiksi nettisivujen tekeminen vaatii multimodaalisten kokonaisuuksien rakentamista: äänen ja kuvan yhdistämistä tekstiin. Nuorilla on erilaiset lähtökohdat. Nurmijärveläisen Rajamäen lukion äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Outi Kallionpää tutki väitöskirjassaan uutta kirjoittamista ja kehitti mallin, jolla näitä kirjoitustaitoja voidaan opetella. He ovat suppeiden ja viitteellisten sisältöjen armoilla: vastaanottajia pystymättä vaikuttamaan itse. . Kirjoittamista voi oppia monentyyppisten tekstien avulla. He eivät ota myöskään osaa yhteiskunnalliseen toimintaan. – Se voi olla bloginpitoa, myytäviin tuotteisiin liittyvien virtuaalisten materiaalien laatimista, tiedon tuottamista asiakkaille ja heidän kanssaan keskustelua. Näitä niin sanottuja uuden kirjoittamisen taitoja harjoitellaan tunneilla tekemällä vaikkapa rap-videoita tai pelikäsikirjoituksia ryhmätöinä. – Uudessa kirjoittamisessa pitää yhtä lailla miettiä sisältöä, kappalejakoa ja oikeinkirjoitusta – siis perinteisiä taitoja uudessa paketissa. Alun perin nuorisokulttuurin kommunikointitavat leviävät yhä enemmän valtavirran toimintamalleiksi – siksi uudenlaisia taitoja tarvitaan vähän joka puolella. – Ehdottomasti. Outi Kallionpään väitöskirja Uuden kirjoittamisen opetus – osallistavaa luovuutta verkossa (Jyväskylän yliopisto 2017) on luettavissa PDF-muodossa verkossa. Innoittajana voi olla televisiosarja, elokuva tai kirja. Joissakin perheissä on vain yksi puhelin, jossa on ehkä yksi peli. Silloin taidot eivät kartu. Verkko ympäristönä houkuttaa monisuorittamiseen ja nopeaan kirjoittamiseen. Kasvokkain kommunikointi vähentyy. – Kouluopetuksella olisi paljon opittavaa sanataiteen ja luovan kirjoittamisen opetuksesta, joissa lähestymistapa on kannustavampi ja silti syntyy oikeakielisiä tekstejä. – Jos kiinnitetään huomiota pelkkiin virheisiin, lähestymistapa on liian suppea. Iso osa nuorista käyttää mediaa passiivisesti Vaikka monet verkon toimintamallit ovatkin lähtöisin nuorisokulttuurista, nuoret eivät automaattisesti ole verkkoviestinnän mestareita. Lue lisää Rajamäen lukion pilotista os. Miten uutta kirjoittamista opitaan. Verkossa viestiminen ja sinne sisältöjen tuottaminen tulevat liittymään yhä useamman ihmisen työtehtäviin. – Suuri osa arkipäivän toiminnoista on siirtynyt verkkoon, jossa jaetaan ja tuotetaan erilaisia sisältöjä ja vaihdetaan ajatuksia. Ei voi roikkua katselemassa kissavideoita, kun kirjoittaa pitkää tekstiä. Pitää miettiä, miten tässä ympäristössä kannattaa hoitaa homma, koska syötettä tulee koko ajan. – Kun kirjoittamiseen liitetään luovuutta ja sosiaalisuutta, joita verkkoon kirjoittamisessa tarvitaan paljon, monet ovat hyvinkin innostuneita. Se tarkoittaa oman sepitteen luomista jonkin suositun teoksen, kuten Harry Potterin pohjalta. Jos koulun on tarkoitus valmentaa lapsia tulevaisuuden työelämään, pitäisikö koulun pitää huolta siitä, että kaikilla on riittävät digitaidot. Myös jokainen kuluttaja tarvitsee verkossa toimimisen taitoja. Kirjoit tamis en Tulevaisuuden syrjäytyjä on ihminen, jolla ei ole kykyjä eikä taitoja ottaa osaa verkossa. Verkossa toimiminen vaatii uudenlaisia kirjoitustaitoja. LM 8/2017 s.38-47 K irjoittamisen opetus tulee olemaan yhä enemmän tätä: kirjoitetaan verkkosisältöjä, joihin liitetään kuvaa ja ääntä. Joissakin perheissä mediaa käytetään monipuolisesti ja tietotekniikkaa on hyvin saatavilla. – Uskon siirtovaikutukseen: mitä enemmän kirjoittaa, sitä enemmän tekstitaju kehittyy. Lisäksi luova kirjoittaminen saattaa innostaa luovien tekstien lukemiseen. Tunneilla voi tehdä kirjatrailereita eli kirjanesittelyvideoita tai osallistua aitoihin verkkokeskusteluihin. Varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen tehtävä on tarjota kaikille tasavertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan toimintaan. Ja mitä mielekkäämmältä kirjoittaminen tuntuu, sitä enemmän kirjoittaa. Rajamäen lukio on uuden kirjoittamisen pilottilukio. Kallionpään mielestä koulu ei voi olla erillinen saareke, jossa tehdään asioita, jotka ovat kaukana ihmisten arjesta. Fanifiktiota kirjoitetaan yleensä netin keskustelupalstoilla tai fanitussivustoilla ja kirjoittaminen on vahvasti vuorovaikutteista. Tulevaisuuden syrjäytyjä on ihminen, jolla ei ole kykyjä eikä taitoja ottaa osaa verkossa. – Nuorten täytyy tietoisesti pakottaa itsensä keskittymään
Mutta sujuiko opiskelupaikkojen jako oikeudenmukaisesti. Arviointi ei ole yhdenvertaista, vaikka sen pitäisi olla, Ouakrim-Soivio sanoo. 38-47 kouluarvosanat U udet opiskelijat aloittelevat opintojaan lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. LM 8/2017 s. Samanlaisia tuloksia hän on saanut kollegoidensa kanssa myös terveystiedosta, englannista ja ruotsista. ANU VALLINKOSKI kuva MOSTPHOTOS Taitava mutta heikkoja arvosanoja saava oppilas voi ajatella, ettei hänellä ole lukupäätä. Samalla osaamisella sai siis peruskoulun päättötodistukseen hyvin erilaisia arvosanoja. 40 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s38_47_KouluPutki.indd 40 20.7.2017 17.17. Jäipä joku kokonaan rannallekin. Arvosanoissa oli keskimäärin heittoa 2–4 numeron verran. Tutkimuksissa on ollut mukana satoja kouluja ja kymmeniä tuhansia oppilaita, joten tulokset eivät ole sattumaa tai tilastoharhaa. Osa sai kevään yhteishaussa sen unelmiensa opiskelupaikan, osa joutui tyytymään toiseen tai kolmanteen vaihtoehtoon. Näin voisi päätellä arviointiin paneutuneen kasvatustieteilijä Najat Ouakrim-Soivion tutkimusten perusteella. Samalla osaamisella 7 tai 9 Miksi päättötodistusten arvosanat heittelevät kouluittain. Tuskinpa täysin. – Tutkin väitöskirjassani yhdeksäsluokkalaisten osaamista ja arvosanoja historiassa, yhteiskuntaopissa ja matematiikassa
– Tähän paneudun seuraavassa tutkimuksessani, hän kertoo. Gaussin käyrä kummittelee Sirkku Kupiaisen mukaan tyypillistä on, että arvostelu on tiukempaa lukioissa, joissa opiskelijoiden osaamisen taso on kova. Samalla osaamisella saa eri kouluissa erilaisia arvosanoja päättötodistukseen, Kupiainen sanoo. Lukion opetussuunnitelmassa ei ole tätäkään. Se asettaa lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin hakevat yhdeksäsluokkalaiset eriarvoiseen asemaan keskenään. LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 41 LM8_s38_47_KouluPutki.indd 41 20.7.2017 17.17. Pedagogiset keinot, koepankki ja arviointikriteerien selkiyttäminen voisivat jäädä käyttämättä. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus voisi koota koetehtäviä, joiden vaikeustasoa olisi testattu etukäteen suurilla oppilasjoukoilla. LM 8/2017 s.38-47 Erimitallinen arviointi on iso ongelma. – Vanhemmilla on toki oikeus kysyä arvosanan perusteita. Kansallisia päättökokeita hän ei kuitenkaan ottaisi käyttöön. Seiskan sisäänpääsykynnyksen lukiossa työskentelevästä opettajasta voi tuntua aika raa’alta, ettei kukaan koskaan saisi ysejä tai kymppejä. Aika ajoin julkisessa keskustelussa nousevat esiin myös vanhemmat, jotka vaativat pilteilleen parempia arvosanoja. Tutkimusaineistoissani ei näy jälkiä arvosanojen nostoista. Vanhemmat tuijottaisivat vain osaamistuloksia ja alkaisivat hyljeksiä huonosti sijoittuneita kouluja. Hyviä ja huonoja arvosanoja on siis suunnilleen saman verran luokan osaamisen tasosta riippumatta. Ouakrim-Soivio tähdentää, että yhdeksäsluokkalaisten arvosanojen heittely heijastuu myös lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Paikoin ohjausta ja opetusta on paljon, paikoin ei juuri lainkaan. Esimerkiksi lukion opettaja ei voi tietää, mikä on kiitettävällä keskiarvolla sisään tulleen opiskelijan osaamisen taso. Vertailua voi tehdä vain ylioppilaskirjoitusten ja lukion päättötodistuksen arvosanojen välillä. Epäoikeudenmukaiseen arviointiin voisi puuttua myös valtakunnallisen koepankin avulla. Ouakrim-Soivion mukaan opettajankoulutuslaitokset antavat arviointikoulutusta tuleville opettajille hyvin vaihtelevasti. Opettajat siis koettavat yhä jakaa arvosanoja Gaussin käyrän eli normaalijakauman mukaan, vaikka sen käytöstä luovuttiin peruskoulussa jo 1980-luvulla. – Lukiossa tällaisen tutkimuksen tekeminen on hankalampaa kuin peruskoulussa. Koepankki arvioinnin avuksi Molemmat tutkijat valittelevat, että opettajilla ei ole riittävästi työkaluja säätää omia arviointikäytäntöjään. Vastaavasti alhaisemman keskiarvon lukioissa arviointi on hölläkätisempää. Kyse on yksittäistapauksista, Ouakrim-Soivio vakuuttaa. Arviointi voi vaikuttaa myös nuoren käsityksiin itsestään. Najat Ouakrim-Soivion väitöskirja Toimivatko päättöarvioinnin kriteerit. Heittelehtivän arvioinnin seuraukset ovat samat kuin peruskoulussa: opiskelijoiden oikeusturva ei välttämättä toteudu heidän hakiessaan jatko-opintoihin. Tutkimustulokset ovat kuitenkin samansuuntaisia kuin peruskoulussa. Vertailu onnistuu siis vain niissä aineissa, jotka opiskelijat ovat kirjoittaneet. – Oppilaiden saamat arvosanat ja Opetushallituksen oppimistulosten seuranta-arviointi koulujen välisten osaamiserojen mittareina (Opetushallitus 2013) ovat luettavissa PDF-muodossa verkossa. – Jokainen opettaja huomaa, että hänen oppilaissaan on osaavampia ja heikommin osaavia. Todellisuudessa seiskan arvoisesti osaava, mutta todistuksen mukaan arvosanan yhdeksän saanut oppilas ohittaa yhteishaussa tiukemmilla arviointikriteereillä todistukseen kahdeksikon saaneen oppilaan. Toisaalta päättökokeiden perusteella voitaisiin ryhtyä tekemään koulujen ranking-listoja, mikä vaarantaisi nykyisen hyvän lähikouluperiaatteen. – Keskustelussa on ollut esillä, että kolmannen asteen oppilaitokset ottaisivat opiskelijavalinnoissa huomioon lukion päättötodistuksen ylioppilastutkinnon rinnalla, Kupiainen huomauttaa. noissa on samanlaisia ongelmia kuin peruskoululaisten arvostelussa. Taitava mutta heikkoja arvosanoja saava oppilas voi ajatella, ettei hänellä ole lukupäätä. Sama ongelma lukioissa Lukiolaisten arviointia tutkinut erikoisasiantuntija Sirkku Kupiainen Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksesta lisää, että lukiolaisten arvosaKun oppilas hakee jatko-opintoihin, hänen oikeusturvansa ei välttämättä toteudu. Jos ei kaikista, niin ainakin kutosesta tai hylätyn ja hyväksytyn rajasta, mikä helpottaisi arviointia, Ouakrim-Soivio esittää. Hyville oppilaille haluaa tietysti antaa hyviä arvosanoja. Najat Ouakrim-Soivio muistuttaa, että opettaja luo käsityksen osaamisesta omien oppilaidensa kautta. – Opettaja voisi halutessaan poimia tästä koepankista osioita omiin kokeisiinsa ja pystyisi näin vertaamaan oppilaidensa osaamista valtakunnalliseen tasoon, Ouakrim-Soivio selittää. – Kuvauksia pitäisi olla useammista arvosanoista. Kiitettävien tiukkaaminen voi olla opettajille ja rehtoreille hyvin raskasta. Opetusta ei välttämättä voikaan suunnitella yhdeksikön oppilaille, kun joukossa on seiskan arvoisesti osaavia. Valtakunnallisissa peruskoulun opetussuunnitelmien perusteissa on annettu vain kuvaus arvosana kahdeksan kriteereistä. Myös opettajien arviointitaidoissa voi olla puutteita. Hän ei voi tietää, millaista osaaminen on valtakunnan mitassa. – Se olisi paniikkiratkaisu
Pinjan isä kuoli tytön ollessa viisivuotias. Kiusataanko sinua. Luntamon mukaan on tärkeää ymmärtää, että Pinjan vatsakivut ovat todellisia. Kerran hän sanoi, että koulu ei tykkää minusta enkä minä koulusta. Keneen pitäisi ottaa yhteyttä. Loman jälkeen Pinja meni iloisena kouluun, oli viikon, taas vatsa tuli kipeäksi ja hän kieltäytyi lähtemästä. – Tutkimukset osoittavat, että elämän tuoma stressi voi saada aikaan fyysistä kipua. 38-47 P inja, 12, teki illalla läksyt huolellisesti, kuten aina. Siitä se alkoi. Lapsi ei yleensä keksi niitä päästään. Kouluun on ikävä mennä, jos ei löydä kaveria tai ei pääse mukaan porukoihin. Masentunut, ahdistunut tai uupunut lapsi ei taas yksinkertaisesti jaksa käydä koulua. Lapsi saattaa myös olla jostain syystä huolissaan jommastakummasta vanhemmastaan. Pinja harrastaa joukkuevoimistelua, mutta joukkueen tyttöihin hän ei ole yhteydessä harrastuksen ulkopuolella. Vertailu muihin lisääntyy murrosikää lähestyttäessä, ja erilaisuuden kokemukset tuntuvat usein aiempaa kipeämmiltä. Antaako Pinjan olla rauhassa vai yrittääkö kärttää, mistä on kysymys. koulukieltäytyjät LM 8/2017 s. Myös sosiaaliset tilanteet saattavat pelottaa. – Ei, vastaa Pinja. Läksyt Pinja kysyy ystävältään WhatsApp-ryhmässä, muuten hän ei enää tapaa kavereitaan. Hän tuntee itsensä erilaiseksi kuin muut. Sama toistui seuraavana päivänä ja sitä seuraavana. Pinjasta ei saa selville, miksei hän mene kouluun. Tuli joululoma. MARIANNA LAIHO kuva MOSTPHOTOS Syiden SYKKYRÄ 42 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s38_47_KouluPutki.indd 42 20.7.2017 17.17. Ennen talvilomaa hän kävi koulussa muutamia päiviä ja jäi taas pois. Kuuntele lasta Jos lapsi kertoo auliisti ongelmistaan, niihin päästään nopeasti käsiksi. Mutta ennen kuin piti lähteä kouluun, vatsa tuli kipeäksi ja Pinja jäi kotiin. Tärkeää on selvittää, onko oireiden taustalla fyysistä sairautta. Äiti on yksinhuoltaja, jolla on vaikea avioero takana. Yleisiä syitä ovat kiusatuksi tuleminen ja yksinäisyys. Hän on hyvä koulussa. Sietämättömintä omaisille on neuvottomuus. Hän voi pelätä, että kotona tapahtuu jotain pahaa hänen poissa ollessaan. Näyttää myös siltä, että hän vertaa itseään muihin, lähinnä hyväosaisten ydinperheiden lapsiin. Todellisia kipuja – Koulukieltäytymisen taustalla ei yleensä ole yhtä selkeää syytä, vaan syiden kimppu, lastenpsykiatri Terhi Luntamo Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta sanoo. – Tärkeintä on kuunnella ja kuulla, mitä lapsi sanoo, Luntamo tähdentää. Myös oppimisessa voi olla vaikeuksia. Hän laittoi kellon soimaan, nousi aamulla, puki ja söi aamiaista. Suomessa on lapsia, jotka kieltäytyvät menemästä kouluun. Aikuisten tulisi auttaa heidät sinne takaisin
– Kun lapsi näkee, että hänen asioitaan hoidetaan yhdessä ja että vaihtoehtoja löytyy, jo se saattaa helpottaa hänen oloaan. Onnistumisen kokemuksia Pinja saa hyvästä kouluosaamisesta. Lapsi pitäisi saada nopeasti kouluun aikuisten tuella. Erilaisuutta olisi hyvä pohtia yhdessä. TAKAISIN KOULUUN Koulukieltäytymistä ei ole Suomessa juuri tutkittu. – Jokin oivallus Pinjalla on omasta tilanteestaan. – Jos lapsi on pitkään pois koulusta, kynnys palaamiseen kasvaa. Lapsi ei välttämättä kerro koulukieltäytymisensä syistä – tai kertoo Pinjan tapaan vain jotain sieltä täältä. Jos lapsi ei halua puhua, toistuva kaiveleminen on turhaa. Siellä kartoitetaan lapsen psyykkinen vointi ja koko perheen tuen tarve, Terhi Luntamo sanoo. Halkola haastatteli kuutta nuorta, jotka olivat olleet pitkiä aikoja pois koulusta. Kateellinen. Mistä tunteet johtuvat. – Aina lapsi ei itsekään tiedä syytä, Terhi Luntamo muistuttaa. Lasta auttaa usein se, että joku aikuinen saattaa häntä aluksi. Siitä kertoo hänen lauseensa: koulu ei pidä minusta enkä minä koulusta. Aina koulukaan ei ollut nähnyt kokonaisuutta. Noin 3 % oppilaista on koulukieltäytyjiä. Miten tilanteeseen voisi suhtautua. Joissakin tapauksissa vanhemmat olivat nostaneet kädet pystyyn. Mikä harmittaa. Mihin asioihin se vaikuttaa ja mihin ei. Hyvää Pinjan tilanteessa on Luntamon mukaan se, että tytöllä on harrastus ja että hän on ystävän kanssa yhteydessä edes WhatsAppin kautta. Hän arvelee, että Pirkanmaan alueella koulukieltäytyjiä on noin kolme prosenttia. LM 8/2017 s.38-47 Koulusta poisjääminen moniksi päiviksi on iso riski eristäytymiselle ja syrjäytymiselle. – Lapsi kokee sen helposti tunteittensa mitätöintinä. Samaa tahtia vähenee myös elämänhallinnan tuntu. Erityisopettaja Teija Halkola teki vuonna 2014 aiheesta opinnäytetyön Tampereen ammattikorkeakouluun. Aikuisen on kuitenkin tärkeä osoittaa kiinnostusta ja tuoda ilmi, että lapsi voi tulla juttelemaan milloin tahansa. – Syinä oli monien asioiden sykkyrä. Riski kasvaa, jos lapsella tai nuorella ei ole kavereita, Luntamo muistuttaa. Lapsi tulisi saada kouluun mahdollisimman pian. Häpeissäsi. Lapsen tunteita voi myös sanoittaa kysymällä. On hyvä myös tuoda esiin, että Suomessa on monenlaisia perheitä, eikä yhtä oikeaa mallia ole. Jos lapsi pelkää saavansa kesken päivän vatsakipuja tai väsyvänsä, hänellä tulee olla mahdollisuus levätä vaikkapa koulun kirjastossa tai terveydenhoitajan luona. Omaisten, koulun henkilökunnan ja lastensuojelun, jos lapsi on lastensuojelun piirissä, pitäisi tehdä yhdessä selkeä toimintasuunnitelma lapsen saamiseksi kouluun. – Parasta olisi, jos aikuinen pystyy sanomaan, että lapsi voi kertoa mitä vaan, myös asioita, joita hän ei usko aikuisen haluavan kuulla; aikuinen kestää kyllä. Koulukieltäytyminen lisääntyy kaiken aikaa, joten siitä pitäisi puhua nykyistä enemmän. Jos lähiaikuiset eivät saa häntä sinne houkuteltua, tilanteeseen tulisi reagoida nopeasti koulun ja kodin yhteistyöllä. – Vaikeimmissa tapauksissa paluu kouluun voi tapahtua asteittain. – Näin ongelman käytännön työssä. Oletko vihainen. Mikäli lapsi tuntuu Pinjan tavoin häpeävän perheensä olosuhteita ja uskoo, että muilla asiat ovat paremmin, ei kannata oitis sanoa, että älä mieti tuollaisia tai älä välitä muista. – Pitkittyneessä tai muutoin hankalassa tilanteessa olisi hyvä päästä lasten tai nuorten psykiatrian poliklinikalle. LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 43 LM8_s38_47_KouluPutki.indd 43 20.7.2017 17.17. Verkosto apuun – Koulusta poisjääminen moniksi päiviksi, saati viikoiksi on iso riski eristäytymiselle ja syrjäytymiselle. Nuoret kärsivät Halkolan mukaan siitä, etteivät olleet muiden tavoin koulussa
Leena Krokfors: Oppilaan toimijuus ja osallisuuden tunne vahvistuvat aina, kun perinteistä oppimisympäristöä laajennetaan digitaalisesti. Noin puolet perusopetuksen opettajista kokee, etteivät he osaa hyödyntää riittävän hyvin digivälineitä opetuksessa. On väitetty, että nettimaailmaan syntyneet nuoret ja lapset oppisivat tällaiset taidot kuin itsestään, vaikka lasten ja nuorten digitaidot vaihtelevat paljon. Oppilaan suhde opittavaan tietoon tulee entistä henkilökohtaisemmaksi. Keskustelussa on myös väärinkäsityksiä. Kysyimme neljältä opetuksen asiantuntijalta, mitä he miettivät koulun digitalisaatiosta ja siitä käydystä keskustelusta. Vallalle on päässyt digifundamentalismi. Tällaistahan se ei ole, eikä sen pidäkään olla. Digitaalisessa opetuksessa paalle liimaten VAI TARKKAAN HARKITEN. Keskustelussa ei vedota tutkimuksiin vaan heppoiseen argumenttiin, että ”se on tätä päivää”. Kerrotaan epäonnistumisista tai ymmärretään digiopetus sellaiseksi, että oppilaat vain tuijottavat ruutua. LM 8/2017 s. ANU VALLINKOSKI kuva COLOURBOX ASIANTUNTIJAT: LEENA KROKFORS , professori, opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto ARNO KOTRO , filosofian, elämänkatsomustiedon ja psykologian tuntiopettaja, Herttoniemen yhteiskoulu, Helsinki TEEMU KORHONEN , erityisluokanopettaja, Kantokasken koulu, Espoo JAAKKO SALO , erityisasiantuntija, Opettajien ammattijärjestö OAJ ” Koulua tarvitaan digitaalisen maailman hallitsemiseksi.” LEENA KROKFORS 44 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s38_47_KouluPutki.indd 44 24.7.2017 14.17. Jaakko Salo: Digitalisaatio on väistämätöntä. KERRO ESIMERKKI DIGITALISAATION ONNISTUMISESTA. Leena Krokfors: Moniääninen keskustelu on tarpeellista. Teemu Korhonen: Keskustelun polarisoituminen harmittaa. Sitä taitoa ei saavuta lyhyellä kurssilla, vaan sen eteen pitää nähdä vaivaa. 38-47 koulun digiloikka MILLÄ MIELELLÄ OLET SEURANNUT OPETUKSEN DIGITALISOITUMISTA JA SIITÄ KÄYTYÄ KESKUSTELUA. Aivan kuin lähtökohtaisesti kaikki se, mikä tehdään digiavusteisesti, olisi hyvästä ja muu jotenkin arveluttavaa. Keskustelussa unohdetaan välillä opettajat. Esimerkiksi diginatiivin käsite on usein ymmärretty väärin. Mutta erityisesti paikallisella tasolla on ollut myös ylilyöntejä: esimerkiksi opetuksen digitaalisuusastetta on määritetty prosenttien tarkkuudella. Pitää selvittää, mitä digitalisaatio tarkoittaa lapsen, koulun, opettajan ja vanhempien kannalta. Jokaisen opettajan pitäisi ymmärtää, että digi kuuluu nykyään ammattitaitoon. Myös kirjaton koulu on etenkin peruskoulussa ylilyönti. Arno Kotro: Keskustelu on ainakin hallintoportaassa valitettavan yksipuolista
Arno Kotro: Kyllä, mutta vain välineenä ja tarpeen mukaan. Teemu Korhonen: Koen suurina epäonnistumisina järjestelmään ja infrastruktuuriin liittyvät pulmat. Jo tekniset ongelmat voivat olla niin isoja, että oppitunneista kohtuuttoman iso osa menee säheltämiseen. Siellä tehdään sellaista, mitä ei kasvokkain tehtäisi. MILLAISIIN EPÄONNISTUMISIIN OLET TÖRMÄNNYT. Sähköinen keskusteluryhmä on sujuvoittanut arkea ja monipuolistanut opiskelua. Teemu Korhonen: Vieraan kielen sanojen opetteluun oppilaani ovat käyttäneet sovellusta, joka innostaa opiskelemaan pelaamalla. Leena Krokfors: Koulua tarvitaan digitaalisen maailman hallitsemiseksi. Lukuharrastus on selittänyt hyviä oppimistuloksiamme: kirjojen lukemisesta meidän täytyy pitää kynsin hampain kiinni. Jaakko Salo: Tietoja viestintäteknologia on nykyään kansalaistaito, jota pitää opettaa. Vaikka tulee uusia hyviä välineitä, ei vanhojakaan hyviä konsteja pidä hylätä. Opiskelu ei ole vain tietämistä tai muistamista, vaan itse tiedon muodostuksen prosessi tulee yhä tärkeämmäksi. Koulun pitää valmentaa siihen, miten käydä fiksua nettikeskustelua ja miten tunnistaa valeuutiset. Joissain kouluissa digipedagogiikkaan perehtyneelle opettajalle on varattu työaikaa, jotta hän voi toimia muiden opettajien vertaistukena. Arno Kotro: Sähköiset ylioppilaskokeet on hyvä uudistus. paalle liimaten VAI TARKKAAN HARKITEN. Peruskoulun opettajista 40 prosentilla ei ole henkilökohtaisessa työkäytössään digilaitetta, mikä vaikuttaa myös opettajien omaan digiosaamiseen. Hän voi mennä tunneille mukaan auttamaan ja opastamaan. Joskus käytössä on puolivalmiita järjestelmiä. Ei voi olla niin, että koulun ulkopuolella on jokin kummallinen maailma, johon lapsella ei olekaan valmiuksia. Teemu Korhonen: Todellakin tarvitaan! Oikein käytettynä digitalisaatio helpottaa opettajan ja oppilaan työtä sekä koulun hallintoa. Jaakko Salo: Digitutoreista on hyviä kokemuksia. Meillä Espoossa ympäristöt ja verkot ovat alkaneet vihdoin toimia. Oppitunneilla tiedonhaku netistä on hyvä lisä. Ne mahdollistavat entistä monipuolisemmat tehtävät, ja vastausten tarkistaminen on helpompaa. Olemme tehneet ryhmässä kevätseurantaa, jonne on voinut tallentaa kännykkäkuvia havainnoistaan. On harhakäsitys, että nuoret haluaisivat olla vain laitteiden kanssa. Koulun pitää tarjota elävää vuorovaikutusta ja opettaa sosiaalisia taitoja. On kännykkäkiusaamista ja ryhmän ulkopuolelle jättämistä. Sanakokeiden pistemäärät ovat nousseet huimasti. Jos emme opeta digitaitoja, lapsista ja nuorista tulee sosiaalisen median vietävissä olevia tietoja viestintätekniikan kuluttajia. Onnistumisille yhteistä on se, että digitaalisuus on vain väline. Vielä pari vuotta sitten tiettyyn kellonaikaan oli turha yrittää mennä nettiin, koska se oli jumissa. Netissä sosiaaliset säännöt höllentyvät. He tykkäävät keskusteluista ja pitävät perinteisistä kirjoista. Samassa ajassa asia olisi keskusteltu jo kolmeen kertaan. Arno Kotro: Joskus yritetään väkisin käyttää digilaitteita niin paljon kuin mahdollista. Sen ydintehtävä on lapsen sivistäminen ja maailmankuvan rakentaminen. TARVITAANKO KOULUSSA DIGITALISAATIOTA. Ennemminkin heillä on digiähky. Ensin mietitään, mitä pitää oppia ja sitten pohditaan, mikä on paras keino. Koulun tulee kasvattaa lapsista aktiivisia ja kriittisiä kansalaisia. Jaakko Salo: Mennään väärinpäin, jos ensin hankitaan iso kasa vaikkapa tabletteja ja vasta jälkikäteen huomataan, että ne eivät oikein sovikaan suunniteltuun opetukseen. ” Oikein käytettynä digitalisaatio helpottaa opettajan ja oppilaan työtä.” TEEMU KORHONEN ” Opettajat on välillä unohdettu keskustelussa.” JAAKKO SALO ” Vallalle on päässyt digifundamentalismi.” ARNO KOTRO LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 45 LM8_s38_47_KouluPutki.indd 45 24.7.2017 14.17. Digitaalinen maailma voi olla kovin turvaton. Tietoa hakiessa voi vahingossa tulla vastaan järkyttäviä kuvia tai videoita. Parhaimmillaan digitaalisuus monipuolistaa oppimista ja opetusta. Jos he oppivat näitä taitoja, heistä tulee aktiivisia tuottajia ja toimijoita. LM 8/2017 s.38-47 oppimisen muoto muuttuu. Leena Krokfors: Oppilasta ei saa jättää yksin
Helsinkiläisen Viikin normaalikoulun historian ja yhteiskuntaopin lehtori Liisa Hämäläisen tunneilla oppilaat hakevat tietoa ja pelaavat opetuspelejä. Toisaalla trigonometria menee ohi korvien, kun oppilaan huomion viekin kännykkäpeli. Kustantajien sähköiset oppimateriaalit toimivat myös mobiililaitteilla. 38-47 kännykkä koulussa B iologian tunnilla oppilaat samoilevat lähimetsikössä ja nappaavat kännyköillään kuvia käenkaaleista digitaaliseen kasvioonsa. Opetushallituksen digi-ryhmää vetävän ylitarkastaja Kimmo Koskisen mukaan kännyköiden ja muiden digilaitteiden käyttö opetuksessa on lisääntynyt huimasti parin viime vuoden aikana. LM 8/2017 s. Mahdollisuuksia olisi paljon muuhunkin: esimerkiksi kuvaamiseen ja videoiden tekemiseen, Koskinen kertoo. – Valtaosa opettajista hyödyntää niitä opetuksessa jotenkin. Saman opinahjon kuvataiteen opettaja Reetta Nisonen kertoo oppilaidensa etsivän puhelimillaan kuvallisia ideoita ja tieÄlypuhelimet näkyvät koulussa niin hyvässä kuin pahassa. ANU VALLINKOSKI kuva MOSTPHOTOS Kannykan kaksi puolta 46 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s38_47_KouluPutki.indd 46 20.7.2017 17.17. Tavallisimmin oppilaat käyttävät kännyköitä tiedonhakuun. Tableteilla ja kannettavilla tietokoneilla taas usein kirjoitetaan
Kerran julkaistua videota on hankala saada netistä pois. ?. Aina pitää toki miettiä, onko se järkevää. KÄNNYKÖIDEN käytöstä opetuksessa on hyvä sopia vanhempien kanssa kirjallisesti. – Jos semmoista on, niin se pitää lopettaa alkuunsa, Hämäläinen napauttaa. Oppilaiden pitäisi päästä koulun verkkoon. Luvaton kaverin tai opettajan kuvaaminen tunnilla on molempien opettajien mukaan harvinaista. Varsinaisesti kuvaamme kyllä digikameroilla. Pelisääntöihin kannattaa kirjata esimerkiksi se, miten menetellään, jos puhelin rikkoutuu opetuskäytössä. Kannykan kaksi puolta Älypuhelimen etuja opetuskäytössä ovat pieni koko ja tuttuus. Joitakin tunneilla kuvattuja videoita on päätynyt sosiaaliseen mediaan. Pelkkä yksin työskentely ei ole yhtä tehokasta, Koskinen muistuttaa. Reetta Nisonen sanoo ymmärtävänsä kännyköihinsä kiintyneitä teinejä. Kokouksissa somettavat aikuiset eivät näytä hyvää esimerkkiä. Hiljainen somettaja Oppitunnilla puhelimet voivat olla myös ongelma. – Puhelimen saa ottaa peruskoulussa pois jopa kohtuullisin voimakeinoin, jos oppilas ei tottele opettajan kehotusta. Oppituntien videoiminen on puhuttanut julkisuudessa. Häiritsevää puhelimen käyttöä on siis jo hiljainen pelaaminen tai netissä surffailu. Liisa Hämäläinen pitää neuvoa hieman idealistisena: – Jotkut ovat niin kiinni kännykässä, ettei auta, vaikka opettaja päällään seisoisi. Toisessa ääripäässä ovat nolaustarkoituksessa kuvatut pätkät opettajasta tai luokkatovereista. Opettajien mielestä älypuhelimen etuja opetuskäytössä ovat sen pieni koko ja tuttuus. toa töihinsä. Pelaaminen tai somettaminen voi viedä voiton opetuksesta. OPETUS on maksutonta, joten on syytä miettiä, kuka maksaa koulutyöhön liittyvän netin käytön. Kimmo Koskisella ei ole antaa pedagogisia kikkoja puhelimen oppitunnin aikaisen viihdekäytön varalle. Francken mukaan lainsäädäntö ei anna yksiselitteistä ohjetta tällaisten tilanteiden varalle. – Voi myös pohtia, kannattaisiko hakea paikalle toinen aikuinen, jos takavarikointiin aikoo ryhtyä, Francke huomauttaa. Ääritapauksissa oppilaat ovat kiusanneet puhelimen avulla opettajaa tai luokkatovereita. Kun ei ole kavereita, voi uppoutua pelaamaan, hän sanoo. LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 47 LM8_s38_47_KouluPutki.indd 47 20.7.2017 17.17. Ilman tätä rutiinia pulpetilla lojuva puhelin voisi olla liian suuri houkutin. – Joskus kyse voi olla kunnianloukkauksesta. OPETUSHALLITUKSEN VINKIT KOULUILLE ?. Yleensä luokassa on yksi tai pari nuorta, joille kännykkä on ongelma. – Tutkimusten mukaan oppimistulosten kannalta olisi hyvä, että oppilaat työskentelisivät kännykän avulla myös kahden kolmen oppilaan ryhmissä. ?. Hämäläinen aloittaa aina tunnin kehottamalla oppilaita laittamaan kännykät reppuihinsa ja ottamaan ne esiin vasta, kun hän antaa luvan. Somettava oppilas ei keskity opetukseen. LM 8/2017 s.38-47 LAKI LAAHAA JÄLJESSÄ Opetushallituksen lakimies Laura Francke tähdentää, että opettajalla on oikeus ottaa puhelin oppilaalta oppitunnilla pois, jos sen käyttö häiritsee muiden tai hänen itsensä oppimista. – Joillekin nuorille puhelin on jonkinlainen turva. Realistista työtä tekevä voi esimerkiksi tarkistaa, miltä se tiikerin kuono näyttääkään. Luvaton kuvaaminen tunnilla on harvinaista. Hän tähdentää motivoivien ja vaihtelevien työtapojen merkitystä. Toisaalta pieni ruutu voi hankaloittaa lukemista, ja kirjoittaminenkin on kännykällä vaikeaa. On hyvä muistaa, että 15-vuotias on rikosoikeudellisessa vastuussa. Joskus videointi ja videon julkaisu voi liittyä opetukseen. Laura Francken mielestä sosiaaliseen mediaan, kuvaamiseen ja julkaisemiseen liittyvä lainsäädäntö ei ole nykytilanteen tasolla. Kukin luokka voisi vielä yhdessä keskustellen tarkentaa koulun yhteisiä ohjeita. Onneksi valtaosa oppilaista kuitenkin osallistuu tunnilla aktiivisesti. Opettaja voi sallia tai kieltää kuvaamisen. – Oppilaat tekevät myös kuvallisia muistiinpanoja tai pieniä videoita. KOULUJEN kannattaisi kirjoittaa puhelimien käytöstä yhteiset säännöt. Kännykkä on helppo ottaa mukaan, kun lähdetään luokan ulkopuolelle
48 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s48-51_KoiranputkiKissan_.indd 48 24.7.2017 13.57. LM 8/2017 s.48-51 KOIRANputki ja KISSANkäpälä Monilla luonnonkasveilla on eläinaiheinen nimi. Virallisten nimien lisäksi kasveille on annettu murteissa useitakin eläimellisiä nimiä. teksti ja kuvat MIINA LEPPÄNEN luonto Sarjakukkainen koiranputki on elegantti jugendaihe
Hiirenhännän kukinnot muistuttavat muodoltaan erehdyttävästi siimahäntää, koirankielen kukintojen terälehdet läähättävän koiran kieltä. Se kukkii keväällä ennen lehtien puhkeamista. Kasvi on voinut saada nimensä myös kokonsa vuoksi. 1. Keltasarvikka. Matalien kasvien nimiin on liitetty hiiriä, lintuja ja kissa. Sudenmarja tekee yksinäisen hedelmän. Maitolakki, höyhenheinä, tuulenpuntari, pörröpää. Hevonhierakka tai karhunputki ovat korkeita kuten kontio ja hevonen. Niiden varsi, kukinto tai lehdet muistuttavat jonkin tutun eläimen ruumiinosaa: häntää, jalkaa, polvea, kieltä, korvaa tai silmiä. 8/2017 s.48-51 K un katsoo kurjenpolvea, kissankäpälää tai kotkansiipisaniaista, huomaa, että ne on nimetty ulkonäkönsä mukaan. Jänönapilan kukinto on pehmeä kuin jäniksenpojan turkki. Lampaankäävän valko-ruskeaa lakkia katsoessa havaitsee yhdennäköisyyden määkijään. Hiirenporras. 3. Kurjenkelloa on sanottu isoksi kissankelloksi. Aitovirna. 2. ›› ’’ Luonnossa löytää kellonsa ainakin harakka, hirvi, kissa, kurki, peura ja varsa. Kokonaisuus tuo mieleen kurjen. Kurjenkanervalla on pitkät kukkavarret, joiden päissä on soikeita, vaaleanpunaisia kukintoja. 5. 1 2 3 4 5 6 7 8 LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 49 LM8_s48-51_KoiranputkiKissan_.indd 49 24.7.2017 13.58. 6. Keltaisena kukkivaa voikukkaa on sanottu myös häräntai siansilmäksi. 8. Hyvin myrkyllistä näsiää on kutsuttu käärmeenmarjaksi. Siankärsämön kukinto on tuhatlatva. 4. 7
MYRKYLLISTEN KASVIEN NIMIIN on kansankielessä liitetty usein käärme. Väri viittaa mustikkaan ja eläimen nimitys olletikin sen mauttomuuteen – vaikka variksenmarja on nykytiedon mukaan flavonoidipitoisin luonnonmarjamme. Syömäkelvottomia ja myrkyllisiä ovat esimerkiksi sudenja oravanmarja. Voimak’’ Tiesitkö, että Suomen kansalliskukka on vilkunvalkku. 8/2017 s.48-51 NIMISSÄ NÄKYY IHMISEN suhde luontoon. Arvostusta vaille jääneille marjoille on annettu monia eläinnimiä: variksenmarjaa on murteissa kutsuttu haukan-, karhun-, kissan-, koiran-, siantai sudenmustikaksi. Ketunleipä. Miedompi puolukkakasvi on saanut sianpuolukan nimen. Melko ykskantaan eläin kasvin nimessä kertoo, että kyse ei ole viljellystä kulttuurikasvista vaan se kuuluu luontoon. Eläinperäistä nimeä on käytetty suorastaan vähättelemään ja halventamaan joitakin luomakunnan kasvatteja. 50 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s48-51_KoiranputkiKissan_.indd 50 24.7.2017 13.58. Kasvit, jotka eivät ole kelvanneet ihmisen ravinnoksi, on usein nimetty eläinten mukaan. Vilkunvalkku hehkuu syksyllä oransseina marjoina
Kaljanen, kuperkeikkaheinä ja pellonvanhin kertovat kasvin käytöstä oluen valmistuksessa ja rohtona. Putkia on nimetty koiralle, vuohelle, hukalle, karhulle ja pukille (pukinjuuri). 1. Osa on kansan nimeämiä, mutta joidenkin nimisarjojen takana on Elias Lönnrot, joka kehitti kasvitieteen termistöä. Sellaisia ovat vaikkapa jänönvihma, karhunköynnös, karhunvatukka, kissankita, kanadankoiransilmä, sikoangervo ja vuonankaali. Nykyinen nimitys on johdos sanasta kieli, mutta se on voinut tarkoittaa myös suurisuista. Koi, lude ja täi esiintyvät vain niiden kasvien nimissä, joilla näitä kiusoja on koetettu torjua. Peltotaskuruoho on hiirenleipä, taskuruoho, penninkiheinä, kukkaroheinä. J. KASVEJA ON HYÖDYNNETTY loisten ja muiden haitallisten eläinten torjuntaan sekä eläinten että ihmisten kansanomaiseen lääkitsemiseen. Kasvin nimeen on liitetty se kalalaji, jota vedestä parhaiten nousee. Yhteys on ilmeinen, vaikka maailman käärmelajeista vain pieni osa on myrkyllisiä. 2. Sydämenmuotoisilla lehdillä voi lääkitä sydänvaivoja, lehmänudarheinällä eli maariankämmekän juurella lehmän utaretulehduksia. Paatsama kantaa koirankusipuun nimeä. Käki kasvin nimessä viittaa aikaiseen kukintaan (käenkaali, -kakko, -kakku, -kukka tai -leipä). Hän käänsi nimiä myös ruotsista ja hyödynsi tieteellisiä nimiä latinasta. Jos kasvilla oli useita toisintonimiä, Lönn rot valitsi sopivan tai muodosti murteellisten nimien pohjalta aivan uuden, kuten häränkielen tai kissankäpälän. Samalla tavalla nimiä muodosti myös A. Ilmari Hiitosen käännöksiä ovat lampaannata, koiranruusu ja konnanleinikki. Joitakin kasveja on nimitetty sen mukaan, mitä hyönteisiä ne houkuttelevat. Nimeämisellä voidaan vaikuttaa mielikuvaan kasvista. Rahvaalle se oli vilkunvalkku, kieliheinä, kielikukka, lehmänkieli tai lehmänkielo, onhan kasvilla pitkulaiset, suikeat lehdet. Siannokkosta ja sianyrttiä on annettu sioille sekä sikotaudin hoitoon ihmisille. Omenapuu voisi olla jäniksen yrtti. Tällaisia nimiä ovat hirvenjuuri ja käenrieska. kaasti myrkyllistä näsiää on kutsuttu käärmeenmarjaksi ja paatsamaa käärmeenmyrkkypensaaksi. Suomen luonnossa kasvaa noin 1 200 putkilokasvilajia. Muitakin eläimiä myrkkykasvien nimistä löytyy, kuten siannokkonen (punapeippi), koiranheisi, koiranvaahtera, oravanmarja tai lampaankielo. Osa lajeista on uhanalaisia, osa häviää ja ilmaantuu myös uustulokkaita, joille täytyy kehittää nimet. Esimerkiksi rentukalla on lukuisia nimiä: ojankonnanlehti, sammakonkukka tai -rentukka, hauen-, lahnan-, lohentai vimmankukka. LM 8/2017 s.48-51 Leinikkejä on kansankielessä kutsuttu kärpäsenkukaksi tai kärpäsheinäksi, ojakellukkaa ampiaisenheinäksi tai mehiläiskukaksi. Kansanlääkinnässä käytettyä rohtosuopayrttiä Lönnrot kutsui karjanyrtiksi. Juhannuskukka viitannee kukinnan ajankohtaan, häränkukalle ei ole yhtä selvää selitystä. Mela, jonka kynästä syntyivät hiirenohra, kimalaisorho, käärmeenpistoyrtti, käärmeenlaukka ja tikankontti. 3. Luonnonkasveja on käytetty myös signatuurioppia noudattaen, jolloin kasvin muoto kertoo, mitä sillä voi parantaa. 1 2 5 3 4 LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 51 LM8_s48-51_KoiranputkiKissan_.indd 51 24.7.2017 13.58. Siankärsämöä käytetään nykyään teessä ja mausteena, mutta kasvin virallinen nimi ei mairittele. Kukinta-aika ja kasvupaikka ovat myös vaikuttaneet nimiin. Suomen luonnossa omat kellonsa on ainakin harakalla, hirvellä, kissalla, kurjella, peuralla ja varsalla. Kalaja sammakkoaiheisissa nimissä se on ilmeistä, sillä kyseiset kasvit viihtyvät kosteikoissa tai vedessä. 4. Suomen kansalliskukkaa, kieloa, on kutsuttu useammalla tavalla. VUONNA 1860 FLORA FENNICAAN vakiinnutettiin yli tuhannen kasvin suomenkielinen nimi. Mustakonnanmarjaa on kutsuttu hevosennoriksi tai heponoriksi, ja sen on uskottu auttavan hevosta tai lehmää sairauksissa. Riekonmarja on hänen omaa käsialaansa. Niissä suosittiin luonnoneläimiä, mikä painottaa luonnonkasvimaisuutta. Lukuisat kansanomaiset nimitykset laventavat mielikuvaa: kärsäheinä, mäntäpää, pyöränöpöllö ja satalatva viittaavat sarjakukkaisen kasvin kukinnon muotoon, aivastusruoho taas sen voimakkaaseen tuoksuun
Moni nuori painii identiteettinsä ja oman paikkansa löytämisen kanssa. Kulkua helpottavat selvät sävelet, kuten kutsumus. Mistä tietää, mitä hänelle kuuluu. – Voi tulla monenlaisia tuntemuksia: ahdistusta, masennusta, unettomuutta, ärtymystä tai kipuja. Nuori saattaa kokea avuttomuutta ja hätää, tuntea, että ote elämästä on hatara ja perusturva heikkenee, kertoo Tuuttila. KAHDENKYMPIN KUOHUNTA on ihan normaali kehitystai tilannekriisi. Läheskään kaikki parikymppiset eivät koe kriisiä. Ammatinvalinta on silti vain yksi pohdinnan paikoista. UUTEEN USKOON 52 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s52-53_Nuorenkriisi.indd 52 20.7.2017 17.19. MIINA LEPPÄNEN Aikuisen tulee asettua nuoren tasolle, myötäelää ja olla vähättelemättä tämän tuntoja. Yksi tietää jo lapsena tahtovansa sairaanhoitajaksi, toisen pakka on enemmän auki. Saako häntä jututtaa vai pitäisikö hänen antaa olla. LM 8/2017 s.52-53 kasvu L apsi tulee harvakseltaan opiskelupaikkakunnalta kotiin. Kriisi voi olla paljon teini-iän kuohuntaa voimakkaampi: moni asia menee uusiksi elämänkatsomusta myöten. Riippuu myös siitä, miten selkeitä visioita ja tavoitteita nuorella on. Kriisi näkyy ja tuntuu nuorissa eri tavoin. Kaikkinensa kyse on oman paikan etsimistä yhteiskunnassa ja maailmassa, Leena Tuuttila Nyyti ry:stä kuvaa. Hän muuttuu kriittiseksi, eikä häntä välttämättä tunnista siksi, jollaisen lähetti maailmalle. Sellainen kuuluu elämänkulkuun ihmisen siirtyessä vaiheesta toiseen tai kohdatessa uusia, isoja asioita. Hän toimii kehittämiskoordinaattorina yhdistyksessä, jonka tehtävänä on opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn edistäminen esimerkiksi tarjoamalla tietoa ja tukea netissä sekä toteuttamalla erilaisia työpajoja, koulutuksia ja vapaaehtoistoimintoja. – Yksi saattaa liikahtaa sulavasti elämäntilanteesta toiseen, toisella elämä tulee iholle ja herättää monenlaisia kysymyksiä ja pohdintoja. Moni muuttaa pois kotoa, ottaa taloudellista vastuuta, lähtee opiskelemaan tai miettii ammatinvalintaansa ja tekee sitä koskevia valintoja. – Kaksikymppinen kokee paljon elämänmuutoksia
– Valinnan mahdollisuus on tuonut mukanaan epävarmuutta, jota edeltävillä sukupolvilla ei samassa määrin ollut, Leena Tuuttila kuvaa. Opinnot suoritetaan usein itsenäisesti: monen täytyy itse suunnitella lukujärjestyksensä ja opintojensa tahti. . Tuntemuksineen ei kannata jäädä yksin, vaan asioita tulisi pohtia toisten kanssa. Jos on selkeä opintopolku, kuten vaikkapa hammaslääkäriksi opiskellessa, tietää mihin tulee ohjautumaan. Siitä kärsineitä oli ennenkin, mutta ilmiö korostuu nyt, kun ovet tuntuvat olevan auki joka suuntaan. – Seestymistä voi tulla missä vaiheessa elämää tahansa. Jokainen kriisi avaa uusia mahdollisuuksia. Olenko menossa oikeaan suuntaan. Hän kyseenalaistaa aikaisempia näkemyksiä, jotka ovat ehkä tulleet perhetaustasta ja ystäviltä. www.yths.fi Oppilaitoksissa kuuntelevat ja auttavat hyvinvointitoimijat, opintopsykologit ja -neuvojat sekä kuraattorit ja opetushenkilökunta. Moni nuori kokee olevansa kuutamolla, kun ei oikein itsekään tiedä, mitä ja miten ajattelisi. – On mahtava juttu, että on vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia! Ihmiset voivat vapaasti toteuttaa toiveitaan, mennä oikeasti kohti omia unelmiaan. Se hämmentää. APU VAIN KLIKKAUKSEN PÄÄSSÄ AMK-opiskelijoilla ja niillä nuorilla aikuisilla, joilla ei ole opiskelupaikkaa, on oikeus opiskelijaterveydenhuoltoon kunnallisen terveydenhuollon kautta. Erityisesti verkossa opiskelijoiden mielen hyvinvointia tukee Nyyti ry. Mitkä voimavarani ovat. Tällöin nuori saattaa kohdata arvoristiriitoja ja ajautua ideologiseen kriisiin. Hän näkee valinnanvapauden kasvun silti myönteisenä. Etenkin yliopistossa on paljon yleisaloja, mikä tarkoittaa, että opiskelee jotakin alaa, muttei tiettyä ammattia. Yhteisölliset instituutiot – perhe, koulu, avioliitto tai ammatti – olivat nykyistä kiinteämpiä, mutta mahdollisuudet edetä elämässä tai siirtyä sosiaaliluokasta toiseen olivat heikompia. Aikaisemmin elettiin siinä ryhmässä, johon oli synnytty, nyt on enemmän väljyyttä. Missä olen hyvä. Mikä minusta tulee isona. Mitä ajattelen itsestäni. Kahdenkympin kriisi onkin pitkälti nykyajan ilmiö. – Aikuisen ei kannata ottaa kaikkitietävän roolia tai lähteä neuvomaan, miten hänen nuoruudessaan tehtiin. – Nuori aikuinen pohtii yhteiskunnallisia kysymyksiä ja maailmankatsomustaan. . Kahdenkympin kriisi ei ole sairaus, josta pitäisi parantua. Mitä kannattaa valita sivuaineiksi tai mihin suuntautua pääaineessa, jotta olisi helpompi löytää ammatti valmistumisen jälkeen. Tärkeää on, että nuori kuuntelee itseään, reflektoi fiiliksiään ja ajatuksiaan. Sekin on aaltoliikettä. NUORI VOI ITSE vaikuttaa kriisiinsä. KORKEAKOULUOPISKELIJAT potevat eniten kahdenkympin kuohua. Hän pysähtyy pohdiskelemaan, mitä itse ajattelee ja vertaa niitä aikaisempiin käsityksiin, Leena Tuuttila kuvailee. . Apua tarjoavat myös nuorisopsykiatrian poliklinikat. Yliopisto-opiskelijat voivat kääntyä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön puoleen. LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 53 LM8_s52-53_Nuorenkriisi.indd 53 24.7.2017 14.00. www.nyyti.fi Myös Suomen mielenterveysseurasta saa apua. AIEMMIN YHTEISKUNTA , kulttuuri ja lähipiiri määrittivät pitkälle ihmisen elämän raamit ja sosiaalisen identiteetin ainekset. Tärkeintä on asettua nuoren tasolle, myötäelää ja olla vähättelemättä tämän tuntoja, Leena Tuuttila muistuttaa. www.mielenterveysseura.fi Nuorta voi rohkaista ja kannustaa, kääntää hänen katsettaan tulevaisuuteen ja miettiä, miten päästään eteenpäin. LM 8/2017 52-53 MINÄ KOOSTUU kaikesta siitä, mitä yksilö on fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti. – Jos nuori kokee, että kriisi vie mennessään tai häiritsee elämää, hänen kannattaa hakea apua, jotta voi ammattilaisen kanssa käsitellä kriisin aiheuttamia tuntemuksia ja ajatuksia ja saada apua tilanteeseensa, ehdottaa Leena Tuuttila. Se on elämää, joka vain on elettävä. Moni kokee olevansa kuutamolla, kun ei oikein itsekään tiedä, mitä ja miten ajattelisi. Mitä elämältäni haluan. Tietoinen minä syntyy vahvasti yhteydessä toisiin ihmisiin, ja ympäristölläkin on paljon merkitystä. Löydänkö oman paikkani. – Elämässä ei välttämättä ole selkeää rakennetta. Sosiaaliset rakenteet ovat löyhempiä, eikä yhteiskunta aseta entiseen tapaan rajoja ihmisen toiminnalle. Kun nuori vähitellen alkaa löytää oman paikkansa, tunnistaa omia arvojaan, tarpeitaan ja tavoitteitaan, hän pääsee suvantoon ja seestyy. Joka päivä on opetusta, eikä ohjelmallinen suorittaminen herätä niin paljon pohdintoja. – Tulee voimaantumisen tunne: voin katsoa tulevaan, mutta ymmärtää, että olen arvokas tällaisena. – Ohjelmattomuus voi osaltaan vaikuttaa, että yleisalojen opiskelijat kokevat enemmän epävarmuutta kuin toiset. Kaikki entinen, joka oli ehkä tuttua, turvallista ja itsestään selvää, näkyy uudessa valossa. Kun ihminen huomioidaan omana itsenään, hän kokee olevansa arvokas tässä ja nyt. Lähipiiri, perhe ja ystävät voivat auttaa ja tukea kuuntelemalla sekä olemalla läsnä. Se voi herättää epävarmuutta
Vastauksia saatiin yhteensä 4 588. Myös talouden korostuminen päätöksenteossa herätti huolta. Vastaajista 71 prosenttia piti lasten asemaa hyvänä, mutta lähes neljäsosa ei osannut arvioida asiaa, ja kuuden prosentin mielestä tilanne oli huono. ”Lapset, joilla on huonot lähtökohdat joutuvat kärsimään, kun leikkauksia tehdään katsomatta sitä, miten se vaikuttaa pienituloisiin ja ns. Monikulttuurisuus on etenkin isojen kaupunkien kouluissa tavallista ja erilaisuuden kohtaaminen lapsille ja nuorille arkipäivää. L astensuojelun Keskusliitto kysyi viime keväänä 10–17-vuotiaiden lasten ja nuorten näkemyksiä lasten asemasta, lapsen oikeuksista ja toimintaympäristöstä. ongelmaperheisiin.” Nuoret ovat humaaneja ja suvaitsevaisia Monikulttuurisuutta, digitalisaatiota ja kansainvälistymistä lapset ja nuoret pitivät selkeästi enemmän mahdollisuuksina kuin uhkina. Suurimmiksi uhiksi arvioitiin ympäristön ja ilmaston muutos sekä epätasa-arvoisuuden lisääntyminen. JUULI HURSKAINEN kuva ERKKA RAUTIO / LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TIETOPALVELU 54 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s54-55_LOS-kysely.indd 54 20.7.2017 17.20. Toisaalta kaupungeissa asuvat näkivät kyselyn perusteella ylipäätään enemmän mahdollisuuksia kuin maaseudulla asuvat, jotka suhtautuivat toimintaympäristöönsä kokonaisuudessaan skeptisemmin. lapsen oikeudet ’’ Kanttis tehä pirtiämmänvärisiä kouluja.” Muna voi olla kanaa viisaampi Tuoreen kyselyn mukaan lapset ja nuoret pitävät asemaansa Suomessa enimmäkseen hyvänä, mutta uskovat, että aikuiset tekisivät parempia päätöksiä, jos kuuntelisivat enemmän lapsia. LM 8/2017 60-61. Kaupunkilaisnuoret suhtautuivat monikulttuurisuuteen keskimäärin positiivisemmin kuin maalla asuvat. He pitävät tärkeänä hyvinvointivaltion säilyttämistä, sukupuolten välisen tasa-arvon paranemista ja itsestä poikkeavien ihmisten hyväksymisen ja ymmärtämisen lisääntymistä. ”Minusta ihmisten pitäisi olla suvaitsevaisempia ja asettua toisten ihmisten asemaan.” ”Ihmisten suvaitsemattomuus erilaisuutta kohtaan uhkaa vähemmistöihin kuuluvien lasten asemaa.” Myös tuoreimman Nuorisobarometrin mukaan solidaarisuus on kasvussa nuorten parissa
Sen keskeisimmät periaatteet ovat lapsen etu, syrjinnän kielto, lapsen oikeus tulla kuulluksi sekä lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen. LOS-viestintäverkoston tavoitteena on, että päivästä tulee vakiintunut liputuspäivä kalentereihin. Digitalisaatio . Oikeastaan ihan kaikilla aikuisilla pitäisi olla, eikö. Niinkään hyvin lapset eivät tunnistaneet, että sopimuksen perusteella lapsen mielipide tulisi huomioida häntä koskevissa päätöksissä. Lapsen oikeuksien päivää vietetään marraskuussa Vain 21 prosenttia vastaajista tiesi, että Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20.11. Lapset olisivat halunneet vaikuttaa enemmän omiin asioihinsa esimerkiksi avioerossa: ”Olisin halunnut osallistua päätökseen, että miten pitkään ollaan toisen vanhemman luona.” Kiusaamistapauksissa lapsen oma ääni ei aina tullut kuulluksi: ”Että olisin kolmannella luokalla ja sen jälkeen saanut vaihtaa koulua kiusaamisen vuoksi. Tilannetta parantaa erityisesti se, että viime vuonna voimaan tullut uusi perusopetuksen opetussuunnitelma edellyttää Lapsen oikeuksien sopimuksen huomioimista paitsi oppisisällöissä myös koulun toiminnassa mm. Sisäministeriö on jo usean vuoden ajan antanut liputussuosituksen Lapsen oikeuksien päivänä. Epätasa-arvoisuuden lisääntyminen . He haluaisivat vaikuttaa erityisesti arjen ympäristöissään eli koulussa, harrastuksissa ja kotona. Kaksi kolmasosaa lapsista ja nuorista ajatteli, että aikuiset tekisivät parempia päätöksiä, jos he ottaisivat lasten mielipiteitä enemmän huomioon niin isoissa kuin pienissä asioissa: ”Rakennettaessa uutta koulua sinne valittiin kalusteita, jotka vaikuttivat päättäjien mielestä tosi hienoilta ja käytännöllisiltä, koska heillä ei ollut oikeaa kokemusta siitä, mikä käytännössä toimii. Lisää tietoa lapsen oikeuksista tarvitaan Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus ja se koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. 56 prosenttia vastaajista muisti kuulleensa sopimuksesta jotain kautta, tytöt hieman poikia useammin. Verkosto järjestää vuosittain viestintäkampanjoita: tänä vuonna vuorossa on suoraan koulujen kautta oppilaille suunnattu Reilu koulu! -videokampanja, josta lisää tämän lehden sivulla 59! Myös muun muassa Suomen Unicef on toteuttanut hyviä opetusmateriaaleja lapsen oikeuksien sopimuksesta. välitunneilla, ruokailussa ja retkillä. ”Vaikka olen pian täysi-ikäinen, vanhempani eivät suostu ottamaan minua päätöksentekoon mukaan, perustelevat ’laeilla’, joissa kuulemma kerrotaan, ettei minulla ole minkäänlaista sananvaltaa omaa elämääni koskevissa päätöksissä.” Osallisuus on tärkeää Suurin osa lapsista ja nuorista arvioi, että lasten ja nuorten mielipidettä kysytään liian harvoin. Silti vain 42 prosenttia lapsista ja nuorista tunnisti, että omassa koulussa olisi joskus käsitelty lapsen oikeuksien sopimusta. Talouden korostuminen päätöksenteossa LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 55 LM8_s54-55_LOS-kysely.indd 55 24.7.2017 14.02. Monikulttuurisuus . Lastensuojelun Keskusliiton koordinoiman Lapsen oikeuksien viestintäverkoston tavoitteena on, että jokainen suomalainen lapsi tuntee sekä omat oikeutensa että niiden noudattamiseen velvoittavan sopimuksen. Heitä ei kiinnostanut miltä minusta tuntui.” Myös uskonnonvapaus ja omiin asioihin vaikuttaminen lastensuojelun asiakkaana pohdituttivat. Aikuisten tulisi muistaa, että monessa asiassa muna voi olla kanaa viisaampi. Parhaiten lapset tiedostivat, että sopimus suojaa heitä väkivallalta ja hyväksikäytöltä, varmistaa, että heidän etunsa huomioidaan sekä turvaa heidän oikeutensa lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan. Kansainvälistyminen Uhat TOP-3 . Rahaa meni turhaan siihen, että ostettiin tavaroita, jotka eivät loppujen lopuksi toimineet, kun oltaisiin vain voitu kysyä oppilaiden mielipidettä.” Kyselyssä nousi esiin kipeitäkin asioita. Ilmaston/Ympäristön muutokset . Suunta on hyvä. LOS velvoittaa valtioita opettamaan lapsen oikeuksista. LM 8/2017 s.60-61 Muna voi olla kanaa viisaampi ’’ Koulussa ei tehdä mitään, mitä varsinkin nuoret on toivonu.” Lapsen asemaan vaikuttavat MEGATRENDIT Mahdollisuudet TOP-3 . Lasten lisäksi siis myös koulujen työntekijöillä pitäisi olla riittävästi tietoa lapsen oikeuksista. Lasten ja nuorten osallisuus on yksi lapsen oikeuksien sopimuksen kulmakivistä. Lasten tulisi saada osallistua oman tulevaisuutensa rakentamiseen
56 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s56-59_Lastenvaatteet.indd 56 24.7.2017 14.06. LM 8/2017 s.56-59 VÄRIÄ PÄÄLLE ja leikkimään Pienet siniset sukat kutsuivat Päivi Roivaisen tutkimaan, mitä lapset itse ajattelevat vaatteista, joihin aikuiset heidät pukevat. Kuva Juha Jernvall 1960, Helsingin kaupunginmuseo. SATU JAATINEN kuvat HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO lasten vaatteet Äiti poseeraa kameralle hiihtoasussa tyttären kanssa metsän reunassa matkalla mökille Karjalohjalla
– Lapsista se, että poika pitää vaaleanpunaisesta, oli ihan ok, eli he olivat valmiita purkamaan sääntöjä. Kun Roivainen näytti lapsille erivärisiä t-paitoja, kävi selväksi, että heidän mielestään oli olemassa värejä, jotka olivat ehdottomasti joko tyttöjen tai poikien värejä. – Tapahtumassa ei saa olla mitään pakottamista, vaikka asia olisikin ollut ennalta sovittu, Roivainen muistuttaa. Pinkki osoittautui vaikeaksi asiaksi. Minua tässä tyttöjen ja poikien värit -keskustelussa ihmetyttää se, että jako tuntuu tulevan aikuisten näkökulmasta. Se riitti heille. – Poikien värit eivät olleet yhtä tarkkaan säädeltyjä. Lastenvaatteet vaikuttivat työntekijöihin aivan toisin kuin museon muut esineet, vaikka he eivät tienneet juuri mitään niitä käyttäneistä lapsista. Ne oli neulottu käsin aivan ohuilla puikoilla hyvin pehmeästä villalangasta. – Usein kysyessäni lapsilta, mitkä ovat heidän lempivaatteitaan, niin vastaus oli, että ”sellaiset, jotka on kivan värisiä ja joissa on kiva leikkiä”. Vaatteet, joista ei pidetty, olivat sellaisia, jotka painoivat, puristivat tai kutittivat. Tarhavieraan ei tarvinnut myöskään selitellä työtään lapsille. – Aistit ovat varmasti aikuisillekin tärkeitä vaatteita valitessa, mutta emme tuo sitä yhtä selkeästi esille. – Ne kutsuivat ihmisiä luokseen! Kollegat tulivat vaistomaisesti hypistelemään vaatelaatikkoani ja kertomaan lapsuusmuistojaan, Roivainen kertoo. Pienistä sukista lähti liikkeelle Roivaisen ajatus tehdä lasten vaatetusta käsittelevä kansatieteen väitöskirja. AIKUISTEN VAATETUKSESTA LAPSILLA OLI SELKEÄ MIELIPIDE: me pukeudumme tosi tylsästi. LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 57 LM8_s56-59_Lastenvaatteet.indd 57 24.7.2017 14.07. – Osittain se varmaan johtui siitä, että minulla oli mukana tabletti, josta näytin heille kuvia ja jolla nauhoitin haastattelut. Vihreäraidallinen pikkutytön mekko on 1950-luvulta. Pinkki, vaaleanpunainen ja lila olivat tyttöjä varten. Lapsia haastatellessa piti tietysti kysyä lupa sekä vanhemmilta että lapsilta itseltään, ja lasten haastattelun eettisiin sääntöihin kuuluu, että lapsella on lupa missä tahansa vaiheessa lopettaa vastaaminen. Pinkki kukallinen mekko on peräisin 1970-luvulta. Mukaan valikoitui kaksi eri alueilla toimivaa päiväkotia, joissa Roivainen haastatteli 5–7-vuotiaita lapsia. Pojat kuitenkaan eivät välttämättä pitäneet heille osoitetuista tummansinisistä ja mustista vaatteista. Sukat oli parsittu useaan otteeseen siististi ja huolellisesti ja niiden varsissa oli pahviset napit. – Vaikutti siltä, että pinkki antoi tytöille omaa tilaa ja ilmaisunvapautta. – Niistä puhuttiin todella paljon. Sukissa oli Roivaisen mielestä jotain koskettavaa ja ne vaikuttivat muihinkin työntekijöihin samalla tavalla. Kuva Ira Launiala, Helsingin kaupunginmuseo. Lähes yhtä tärkeä asia lapsista oli se, että vaatteet olivat mukavia. VÄRIT OLIVAT VAATTEISSA KAIKKEIN TÄRKEINTÄ. Annoin heidän kuunnella nauhalta omaa ääntään ja tuntui siltä, että lapset viihtyivät haastatteluissa. Roivainen huomasi lasten kanssa puhuessaan, että vaikka heillä oli aika konservatiivisia käsityksiä tyttöjen ja poikien väreistä tai vaatteista, niin he olivat silti auliita keskustelemaan asiasta ja tiedostivat itse, että säännöt ovat aika hölmöjä. Siinä mielessä tytöille pinkin käyttäminen voi olla jopa hieman kapinallista samalla tavoin kuin pojille autotai hirviöprinttien käyttö. Mallin ja materiaalien perusteella sukat ajoitettiin 1930–40-luvuille. Kuva Väinö Kannisto 1949, Helsingin kaupunginmuseo. Tutkimustaan varten Roivainen otti yhteyttä Helsingin kaupungin varhaiskasvatukseen, sillä hän halusi kuulla lasten omia mielipiteitä vaatteista ja tarvitsi tähän avukseen päiväkoteja. – Kaikki olivat todella myöntyväisiä tutkimukselleni. LM 8/2017 s.56-59 I nventoidessaan vuosia sitten Helsingin kaupunginmuseon kokoelmia amanuenssi Päivi Roivainen sai eteensä pienet siniset villasukat, joiden jalkaterällä oli mittaa vain muutama sentti. Mälsien värien lisäksi aikuisten vaatteissa ei ole mukana samanlaista kolmiulotteisuutta kuin lasten vaatteissa. – Kerroin, että teen kirjaa. Ensimmäiset kommentit vaatteista liittyivät usein juuri väriin. Perhejuhla, tyttö tanssii. Lap›› ’’ Tytöille pinkin käyttäminen voi olla jopa hieman kapinallista. Joitakin aikuisia tuntuu jopa hävettävän, jos heidän tyttärensä haluaa pukeutua vaaleanpunaiseen. Kuva Ira Launiala, Helsingin kaupunginmuseo. Yleisesti kaikki lapset pitivät siitä, että vaatteet olivat kirkkaan ja puhtaan värisiä. Keskeytyksiä ei tapahtunut, sillä kaikki lapset olivat hyvin innokkaita tulemaan mukaan
LM 8/2017 s.56-59 set pitivät siitä, että vaatteessa on jotain, joka tuntui tai jota he saattoivat hypistellä. Harmaasta villakankaasta ja flanellista ommeltu ulkoilupuku, johon kuuluu housut ja takki, on ommeltu käsin 1960-luvulla. Lapsen piti näyttää onnelliselta myös vaatteidensa kautta. Näitä asioitahan ruoditaan nettikeskusteluissa yhä edelleen. Lasten ulkoilu ei ole mikään yksinkertainen asia. Siihen liittyy niin ihanteita, vaateteollisuutta kuin lastenhoidon arkeakin. Lapsen tuli näyttää hyvin hoidetulta, eikä häntä saanut pukea ankeisiin tai harmaisiin väreihin. Tuolloin tosin odotettiin, että äidit ompelisivat ulkoiluvaatteet itse, Päivi Roivainen kertoo. 58 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s56-59_Lastenvaatteet.indd 58 24.7.2017 14.07. Päivi Roivaisen Turun yliopistoon tekemän väitöskirjan Puettu lapsuus – Löytöretkiä lapsuuden saarille voi lukea PDF-muodossa verkossa. Ja kun äitien työssäkäynti lisääntyi, loivat päiväkoditkin varhaiskasvatussuunnitelmien mukaisia uusia vaatimuksia lasten vaatetukselle. Kuva Ira Launiala, Helsingin kaupunginmuseo. Kuva Eino Heinonen 1950, Helsingin kaupunginmuseo. 1950–60-luvuille asti kirjoissa annettiin hyvin tarkkoja ohjeita siitä, miten lapsi tulee pukea. ’’ Lapsista aikuiset pukeutuvat tosi tylsästi. Kuva Ira Launiala, Helsingin kaupunginmuseo. 1950-luvulla kotimainen vaateyritys Reima ryhtyi kehittämään ulkoiluvaatemateriaaleja päämäärätietoisesti. Lastenlääkäri Arvo Ylppö vaikutti näiden käsitysten muuttumiseen merkittävästi puhuessaan ulkona nukuttamisesta ja raittiin ilman merkityksestä. Pojan merimiespusero 1920-luvulta. Roivainen kävi tutkimustaan varten läpi myös suuren määrän lastenhoito-oppaita useilta aikakausilta. Roivainen on huomannut tämän konkreettisesti myös omien lastensa kanssa. Ulkoilu mainitaan kasvatusoppaissa vasta 1920–30-luvuilla, sitä aiemmin ulkoilua saatettiin pitää jopa vaarallisena. Kuva Ira Launiala, Helsingin kaupunginmuseo. – Ensimmäiset ulkoiluhaalarit ilmestyivät Anttilan kuvastoihin ja hoito-oppaiden sanastoihin 1940–50-luvuilla. Lapsia leikkimässä Kalliossa, ehkä Torkkelinmäellä. Ulkoilevasta lapsesta oli tullut ihanne, jota vaatetusteollisuus ryhtyi toteuttamaan. – Kun Berliinissä asuessamme menimme tytärteni Siinan, Kielon ja Seelan kanssa kuravaatteissa sadesäällä leikkipuistoon, eihän siellä ollut ketään muita! Ulkoilu vaan on iskostettu meihin suomalaisiin niin vahvasti. – Pukemisen kautta haluttiin tuoda esiin hyvää lapsuutta. Pojan kolttupuku noin vuodelta 1900.
LM8_s56-59_Lastenvaatteet.indd 59 24.7.2017 14.04. Teema haastaa pohtimaan, miten kouluissa otetaan huomioon lasten mielipiteitä ja näkemyksiä ja kuinka varmistetaan, että kaikki pääsevät mukaan, eikä ketään syrjitä. Käsittelytapa on vapaa, ja valmiita aiheitakin on tarjolla! Videot julkaistaan Lapsen oikeudet -YouTube-kanavalla. Tehkää video ja voittakaa TONNI LUOKKARETKIRAHAA! Alaja yläkoululaisille suunnattu REILU KOULU! -KAMPANJA _ haastaa luokat mukaan toteuttamaan vapaamuotoisen videon _ tarjoaa opettajille materiaalia yhdenvertaisuusja osallisuusteemojen käsittelyyn _ kannustaa kouluja mukaan Lapsen oikeuksien päivän ja viikon viettoon. Videossa voi kiinnittää huomiota esim. Alaja yläkouluille on omat sarjansa. Lisätietoja 7.8. LM 8/2017 s.56-59 Kampanjan takana ovat Lapsen oikeuksien viestintäverkosto sekä Osallisuuden vahvistajat -verkosto, ja sitä koordinoi Lastensuojelun Keskusliitto. onnistumisiin, epäkohtiin tai kehitysehdotuksiin. >www.lapsenoikeudet.fi/ reilukoulu Lapset ja nuoret voivat suunnitella videon opettajan johdolla ja tuoda esiin näkemyksiään osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta. Kilpailuaika on elo–lokakuu, ja palkitut videot julkaistaan Lapsen oikeuksien päivänä 20.11. Eniten katselukertoja saaneet pääsevät finaaliin, josta kilpailuraati valitsee palkittavat. alkaen os. Videokisa lisää lasten tietoutta lapsen oikeuksista – erityisesti oikeudesta osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen
He ystävystyivät myös perheittäin, molemmilla on neljä lasta. Kokeilimme kaikenlaista ja lopulta syntyi ajatus uniikista korusta. yritysidea S einäjokinen Huttaroo-yritys ei tarjoa valmista tuotetta, vaan räätälöi korun tai avaimenperän tunteisiin vetoavista hetkistä tai kauniista muistoista. Koru pujotetaan kangastai nahkanyöriin ja toimitetaan tilaajalle kauniissa rasiassa. LM 8/2017 60-61. Parhaat MUISTOT KORUIKSI Huttaroon ”äireet” räätälöivät tunteikkaat hetket vaikkapa aarteeksi avainnippuun. – Hittituotteemme on ollut vastasyntyneen jalanjäljestä valmistettu koru, kertovat Huttaroon ”äireet” Kati Auranen ja Anna Koskimäki. Pian kävi ilmi, että molemmat olivat kiinnostuneita samoista asioista: käsillä tekemisestä, kierrätyksestä ja kaikesta vanhasta. 3. Naiset tapasivat päiväkodin portilla vuosia sitten. N aiset polkaisivat yrityksensä käyntiin viime keväänä, ja vastaanotto on ollut innostunutta. – Aloimme viettää yhteistä aikaa monenlaisen näpertelyn parissa. Tällainen voi olla vaikka lapsen piirustus tai ensimmäiset sanat, jotka hän kirjoitti. Modernit käsityöläiset pitävät muutoin korujen valmistumisprosessin liikesalaisuutena. Puuhastelun lomassa mietimme, miten käsillä näpräämisellä voisi tienata elantonsa. Jokainen tuote valmistetaan erikseen asiakkaan mallikuvaa mukaillen ja on näin ollen ainutlaatuinen. Materiaalina käytetään ruostumatonta terästä, joka sopii myös nikkeliallergikoille. 1. Tällä hetkellä Anna on hoitovapaalla ja Kati työskentelee Seinäjoen kaupunginsairaalassa esimiestehtävissä. Anna Koskimäki on restauroinnin ja erikoismaalauksen artesaani ja sairaanhoitaja, Kati Auranen sairaanhoitaja ja hallintotieteiden maisteri. 2. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA kuvat MARKO KOIVUPORRAS STUDIO STREET ja ANNA KOSKIMÄKI Anna Koskimäki (vas.) ja Kati Auranen. 60 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s60-61_Huttaroo.indd 60 24.7.2017 14.10
Piirrä tai etsi aarteiden laatikosta se ihanin talletettu piirros. Syyskuussa yrittäjät osallistuivat kansainvälisille elintarvikeja käsityömessuille Italiassa Liiverin kutsumana. 2. – Halusimme uniikille tuotteelle uniikin nimen, sellaisen, joka kielii pohjalaisuudesta ja tuntuu omalta. Parasta on yhdessä tekeminen, nauraminen ja onnistumisen tunne. Kokonaisuudessaan yrityksen perustaminen ja pyörittäminen on ollut meille aivan uutta. H uttaroo on Etelä-Pohjanmaan murretta Lapuan Hellanmaasta ja tarkoittaa sellaista askartelua, näpertelyä ja puuhastelua, jota leimaa paneutuminen valmistuvaan tuotokseen tarkkuudella ja suurella sydämellä. Itsensä esille tuominen ja esillä oleminen oli jotain aivan uutta, vaikka puheliaita ja sosiaalisia ihmisiä olemmekin. – Huippua on, että unelma on konkretisoitunut oikeaksi toiminnaksi! Yrittäjät kantavat omia korujaan. Annan avaimenperässä kulkee omin käsin piirretty rättisitikka. 2–4 viikon kuluessa postilaatikkoosi putoaa postia Huttaroolta, paketti, jossa on piirrostasi mukaillen avaimenperäksi tai kaulakoruksi valmistettu koru – tunteesta koruksi. – Molempien perheet kannustivat ja saimme suuresti apua myös Into Seinäjoki Oy:ltä, Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiveriltä ja Etelä-Pohjanmaan uusyrityskeskukselta. 3. 2. Toivomme yrittäjyyden pysyvän juuri niin mukavana kuin miltä se nyt tuntuu. –Unelmoimme siitä, että Huttaroo menestyy ja työllistäisi lähitulevaisuudessa meidät ja ehkä muutaman ulkopuolisenkin. – Kummallakin on hyvä mielikuvitus ja rohkeutta kokeilla erilaisia ideoita ja materiaaleja. Koulutuksen ja elämänkokemuksen lisäksi naisten toimintaedellytykset luovalla alalla ovat jo sinällään hyvät. Firman lainan lisäksi naisia yhdistää samankaltainen elämänasenne ja yhteen natsaava huumori. Olemme joutuneet perehtymään yrityksen talouden suunnitteluun, tuotantoon ja markkinointiin. Ota tarkka kuva piirroksesta hyvässä valossa ja tee tilaus verkkokaupassa. 3. Parhaat muistot on tarkoitettu kestämään. Usko tuotteeseen ja sen tarinaan oli alusta alkaen vahva. www.huttaroo.fi LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 61 LM8_s60-61_Huttaroo.indd 61 24.7.2017 14.12. . LM 8/2017 s.60-61 Näin se käy: 1. P ääasiallinen markkinointikanava on sosiaalinen media, Facebook ja Instagram. Etsimme myös uusia yhteistyötahoja muun muassa blogiyhteistöiden merkeissä. Pyrimme antamaan yrityksellemme kasvot. Katilla on rannerengas, jossa on hänen tyttärensä piirtämä tikku-ukkokuva perheestä. Nopealla aikataululla alettiin selvitellä, mitä yrityksen perustaminen vaatii. Kirjanpidon ymmärsimme onneksi ulkoistaa. – Käymme myös messuilla ja markkinoilla pääasiassa näkyvyyden lisäämiseksi, koska varsinaista tuotetta meillä ei ole myydä. 1
Ella ja kaverit hevosen selässä -kirjassa (kuv. Tyttö saa takaisin luisteluharrastuksensa ja ennen muuta ystävystyminen naapurintytön kanssa merkitsee onnellisemman elämän alkua. Opettavainen idea, mutta samalla täynnä hauskuutta. Aloitusosassa seurataan Nellyä, joka on joutunut muuttamaan vieraaseen kaupunkiin isän, äitipuolen ja pikkuveljen luo. "Jammaillaan kränät pois!" kuuluu yksi kirjan viisauksista. PIENILLE KOULULAISILLE KIRJOITETAAN HILPEITÄ JA ROHKAISEVIA TARINOITA, VÄHÄN ISOMMILLE KERROTAAN KOULUN ONGELMISTA JA LUOKAN HANKALISTA TYYPEISTÄ. LM 8/2017 s.62-63 merkkeinä. Emman ylle lankeaa painostava varjo ja hänellä on paljon psyykkisiä vaikeuksia yökastelusta neuroottiseen käsienpesuun saakka. Kirjan verbaalihuumori on hienosyisempää laatua: Parvela saa paljon irti sanojen vivahde-eroista ja väärinymmärryksistä. Kurjissa oloissa kasvanut 12-vuotias Emma ei "halunnut kenenkään huomaavan, miltä hänestä milloinkin tuntui. Suuria tunteita Henna Helmen Nellyn uudet kuviot (kuv. Kirjassa ei heilautella taikasauvaa, mutta hyviä asioita mummolassa joka tapauksessa tapahtuu. Hallavan tarina dokumentoi lasten unelmia: tähteys ja julkisuus saavat päät pyörälle. Juuri lukemaan oppineille Tänä vuonna juhlitaan 20-vuotista Reuhurinnettä! Pienten koululaisten suosikkisarja on poikinut varta vasten juuri lukemaan oppineille räätälöityjä pikkukirjoja. Asetelma sallii suuret tunteet – ja lopulta myös hyvää tekevän kotiutumisen. Kirja on kuitenkin niin hauskasti kirjoitettu, ettei näkökulma pääse paisumaan moralisoivaksi. Koululaissarjaan sopii luontevasti se, että kirjaan on siroteltu tehtäviä, joissa lukija saa arvuutella sanojen merkityksiä. Reetta Niemensivu) aloittaa muodostelmaluistelujoukkuelaisista kertovan IceLove-sarjan. Hän tahtoi olla vahva ja kavahtamaton kuin valurautapannu". Jii Roikonen) lukija houkutellaan muhevan väärinkäsityksen ja jännittävien johtolankojen kimppuun. Kykykilpailu herättää tytöissä ilkeyttä, kateutta ja huikeita haaveita maailmanvalloituksesta. Huumeäidin tytär Mari Kujanpään lastenromaanissa Emman salainen toive päähenkilö muuttaa isovanhempiensa luo, kun huumeita käyttävä äiti ei pysty pitämään lapsestaan huolta. Parvelan sarjassa opettajat – varsinkin miesopettajat – näytetään hellämielisinä pöhköläisinä. Kaikki saa alkunsa, kun luokan lukumies Tuukka haluaa ratsastaa Napoleonin ja Aleksanteri Suuren tapaan. Kertomuksen taustalla häälyvä kiireinen ja kireä äiti tosin vaikuttaa kliseisesti sipaistulta hahmolta. Raivokasta kykykilpailua Anna Hallavan kirjoittamassa ja Emmi Jormalaisen kuvittamassa Lukupalat-sarjan helppolukuisessa 2A:n kamut kykykilpailussa Petteri-opettaja laulaa ja tanssahtelee innoissaan kertoessaan luokalleen, että koulussa järjestetään kykykilpailu. Koulutielle iloiten ja ihmetellen ISMO LOIVAMAA kuukauden kirjat Lapsikin nauraa ennakkoluuloille Ei mairittele ammattikasvattajia 62 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s62-63_KK.indd 62 21.7.2017 9.57. Yhteisöllinen luokka Timo Parvelan vuonna 1995 käynnistämä Ella-sarja on kokenut monta muodonmuutosta, mutta huumori ja realismin rajoja uhmaava tarinointi ovat säilyneet sen tavaraKOULU ON SUOSITTU KIRJOJEN AIHE. Aikuinen lukija helpottuu, kun tytöt saavat sovittua välinsä ja yhteishenki nujertaa itsekkään kilpailuvietin. Pikkuhiljaa hän selviää myös kiusalliselta tuntuvasta uudesta perhekuviosta. Lastenkirjallisuudelle ominaiseen tapaan Emma löytää yhden tolkullisen aikuisen, muut ovat taitamattomampia. Aluksi Nellykin kärsii vieraudesta: "Kukaan ei kiusaa eikä hauku, mutta ei myöskään moikkaa eikä hymyile. "Ensiluokkaisessa koulussa ei voi olla roistoja", kirjassa muistutetaan. Kallioniemen huumori on railakasta ja kekseliästä, eikä helppolukuisuus tarkoita vivahteiden nitistämistä. Lue itse -sarjan kirjoissa Tuula Kallioniemi on tavuttanut pitkät sanat, ja muutenkin lukemisen miellyttävyys on monin tavoin huomioitu. Lastenja nuortenkirjallisuudessa koulua kommentoidaan yhä useammin uuteen paikkakuntaan sopeutumisen symbolina. He värjäävät hiuksiaan ja touhottavat täysillä. Aikuisuuden laita on vähän niin ja näin, mutta Ellan luokka ei ainakaan lietso lapsilukijoissa koulupelkoa! Luokan yhteisöllisyys tuntuu aikuisestakin hyvältä. Ellan luokkatoverit ovat rennolla kädellä tyypiteltyjä, niinpä lukutoukalla on pyöreät kakkulat silmillään ja luokan urheilijapoika "ei aina ihan tajua missä mennään". Ensiluokkaiset agentit -uutuudessa (kuv. Mervi Lindman) luokka panee ranttaliksi hevosen avulla. Tutuista teemoista huolimatta Helmen valoisa kertomistapa ilahduttaa, ja nuoria lukijoita se toivottavasti rohkaisee kestämään uusia ja outoja tilanteita. Uudessa koulussa oppilaat vainoavat Emmaa hänen äitinsä maineen takia. Ammattiauttajista ja -kasvattajista tosin ei välity kovin mairittelevaa käsitystä. Ei ehkä olisi kannattanut riemuita, sillä tokaluokkalaiset tyttökaverukset lehahtavat raivokkaaseen kamppailuun, jossa kaveruus tuppaa unohtumaan. Hahmot ovat niin kärjistettyjä, että lapsikin pääsee nauramaan ennakkoluuloille. Ihan kuin häntä ei olisi." Neljäsluokkalaisen Nellyn pelastukseksi tulee luisteluharrastus
Brittikirjallisuuden kirpeän yhteiskunnallisuuden Birchall sen sijaan on hylännyt. 12 kk . Tekstin lomassa on listaa, pulpettiviestejä, sähköpostia ja uutiskatkelmia. Opiskelijatilaus (12 kk) 55,50 e Postituslisät ulkomaille . scifiä, kauhua, fantasiaa ja urheilua. Tilaushinnat . 3 kk . Se oli kurja juttu", hän tuumii surkeimmillaan. 12 kk . Kerronta on pikkuvanhaa ja korostetun nokkelaa, päähenkilö kirjoittaa mm. Kestotilaus (6 kk) 47 e . Kestotilaus (3 kk) 29 e . La hj at ila uk se na . Luokan mehiläiskuningatar Brittiläinen Katy Birchall kirjoitti nuortenromaaninsa it girl (suom. Kestotilaus (12 kk) 72 e . Ironista huumoria . Siinä vaiheessa, kun Annen isä keksii mennä kihloihin Oscar-palkitun näyttelijän kanssa, luokan kolea mehiläiskuningatar alkaa liehakoida Annea. verkkomaailman kataluudesta. Ke st ot ila uk se na . 12 kk . Avuksi on keksitty urheiluseurat ja -valmentajat. 14-vuotias Anne on juuri aloittanut uudessa koulussa Lontoossa eikä sijoitu luokan hierarkiassa aivan kärkipäähän. tilaat lehden . Miehisiä esikuvia pitäisi myös löytyä, jotta pojat oivaltaisivat, että kaunokirjallisuudessa käsitellään heitä kiinnostavia aiheita, esim. Koululaisromaanien vanhimman kerrostuman hengessä luokan typerin tyttö muuttuu viimeistään kirjan lopussa säälittäväksi reppanaksi. Ironisen huumorin maustamasta tyttökirjasta jää hyvä ja turvallinen olo. "Minä olin minä. Kustantaja ww.lskl.fi L A P S E N M A A I L M A N P A L V E L U K O R T T I LM8_s62-63_KK.indd 63 24.7.2017 14.14. Its el le ni . Kirjailija korostaa silti vilpittömän ystävyyden merkitystä ja oikeasta ystävyydestä Annekin saa nauttia tarinan mittaan. vääntävänsä naamansa "sarkastiseen hymyyn". Camilla tosin luulee ensin Guevaraa tv-tähdeksi... Irt isa no n til au ks en i pä ät ty m ää n m ak se tu n ja ks on lo pp uu n Ti la uk se n m ak sa ja / Va nh a os oi te Su ku ni m i Et un im i Ja ke lu os oi te Po st in um er o Po st ito im ip ai kk a Pu he lin La hj at ila uk se n sa aj a / U us i os oi te / 20 17 al ka en Su ku ni m i Et un im i Ja ke lu os oi te Po st in um er o Po st ito im ip ai kk a Pu he lin O pi sk el ija til au s: op pi la ito ks en ni m i Pä iv äy s ja al le ki rjo itu s Tilaajapalvelu (03) 4246 2222 ma–pe 8–16 tai faxi (03) 4246 5341 tai tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . Nettikiusaaminen on kuitenkin vain yksi sivujuonne Camillan muutoin koomisissa muistiinpanoissa. Brittiläisestä lähtökohdasta huolimatta kirjassa on paljon yleispätevää, esim. ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . Pojilla on nyt mahdollisuus törmätä pop up -kirjastoon omassa urheiluseurassaan. 6 kk . La hj ak si . Vastaanottaja maksaa postimaksun Tunnus 5002333 00003 Vastauslähetys M ik äl i ol et jo til aa ja , ki rjo ita tä hä n as ia ka sn um er os i ta ka ka nn en os oi te tie do ist a ta i la sk us ta Ti la an La ps en M aa ilm an al ka en / 20 17 . Määräaikainen (6 kk) 56 e . Ruotsalaisten asiantuntijoiden mielestä pojat pitää ottaa paremmin huomioon kirjastojen tilaratkaisuja myöten. Camilla pestataan koululehden toimittajaksi ja hän päättää selvittää, kuka kirjoittaa ilkeitä juoruja nettiin koulun oppilaista. peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Lukemisen esikuviksi ja kirjojen puolestapuhujiksi valmentajia ei sentään saatu houkutelluksi, mutta pop up -kirjastoon he suhtautuvat myönteisesti. Hamepakkoa vastaan taistellessaan Camilla leimataan "yläkoulun omaksi Che Guevaraksi". 6 kk . Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. M ää rä ai ka ist ila uk se na . Eija Hirvonen) vähän päälle kaksikymppisenä, joten nuortenkirjallisuuden vaikutteet näkyvät vielä peittelemättä. 12 kk . Hamepakkoa ja koulukiusaamista Tamsyn Murrayn tyttökirjasarjan toisessa osassa Kaikkien aikojen Camilla: tähtireportteri (suom. Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kerran kuukaudessa. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Sari Kumpulainen) kamppaillaan koulun kummallista sääntöä vastaan: miksi ihmeessä tytöt eivät saa käyttää housuja koulupuvussa. Pojat näkevät ympärillään vain kirjoista intoilevia tyttöjä ja naisia, väitettiin Biblioteksbladetissa. Voimistelutunnit ja retkipäivät ovat tytöstä kaikkein kamalinta. Naapurimaassa halutaan rikkoa lukemisen feminiininen koodi. LM 8/2017 s.62-63 Lapsikin nauraa ennakkoluuloille Haastetaan urheiluseurat ja kirjastot! Ruotsissa on huomattu, että lukemisesta on tullut entistä enemmän naisten ja tyttöjen juttu. O pi sk el ija til au ks en a . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Määräaikainen (12 kk) 83 e . Eurooppaan 12 kk 30 e . 6 kk
LM 8/2017 s.64 64 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 Haastamme sinut suunnittelemaan ja toteuttamaan ennakkoluulottomasti pieniä sukupolvien välisiä kohtaamisia arjessa vanhustenviikolla 2.–8.10.2017 Hae ideoita ja ilmoita tapahtuma ilmanikärajaa.fi Lisätään eri-ikäisten yhdessäoloa arjessa! #ilmanikärajaa Yhteislaulua tai bänditreenejä • Vanhan ajan kotitalousvinkkejä • Ulkoiluystäväksi palvelutaloon tai kulttuurikävelyjä • Perinneleikkejä ja pihapelejä LM8_s64_Sarjis.indd 64 21.7.2017 8.55
Lapsista ei saa tulla vain hyväosaisten unelma. Esimerkiksi neuvoloiden, päiväkotien ja koulujen henkilöstön ja tilojen suunnittelu on vaikeaa, kun ikäluokkien koko pienenee dramaattisesti. LAPSISTA EI SAA TULLA VAIN Heikki Hiilamo on viiden lapsen isä, joka työskentelee Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina. Emme kuitenkaan puhu niistä perheeseen liittyvistä unelmista, joista lisääntymisikäiset naiset ja miehet joutuivat luopumaan laman vuoksi – eli syntymättömistä lapsista. ON HELPPO YMMÄRTÄÄ , että syntyvyys on yhteydessä talouden suhdanteisiin. Matalasti koulutetut, työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat – erityisesti miehet – jäävät entistä useammin ilman parisuhdetta ja lapsia. Pidemmällä aikavälillä ongelmana on veronmaksajien määrän vähyys: kuka maksaa eläkkeemme ja hoivamme. Edellisen kerran syntyvyys laski 1990-luvun alun suuren laman jälkeen ja sitä ennen 1970-luvun öljykriisin yhteydessä. Maksamme laman laskuja pienempinä palkkoina ja eläkkeinä, avioeroina ja yksinäisyytenä sekä sairastavuutena ja kuolleisuutena. Kyse voi olla kulttuurisesta muutoksesta, johon liittyy esimerkiksi huoli ympäristön kestävyydestä ja ajatus maahanmuuton lisäämisestä Suomeen. Ajatukset hakeutuvat ensimmäisenä perhepolitiikkaan. INHIMILLISEN KÄRSIMYKSEN LISÄKSI matala syntyvyys aiheuttaa myös taloudellisia menetyksiä. Tuoreimpien tietojen mukaan kuluvan vuoden ikäluokka jää alle 50 000:een, ensimmäistä kertaa sitten nälkävuoden 1868. Rahalla on toki merkitystä nykyisille ja tuleville perheille. SUOMEN TALOUSKEHITYS ON 10 viime vuoden aikana ollut paitsi kotimaisesti myös kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen ankea. Nykyisillä etuustasoilla nuoret ja pitkäaikaistyöttömät naiset menettävät rahaa tullessaan raskaaksi. Haikara lentää ohi. Kuusi vuotta aikaisemman ikäluokan koko oli 60 422. Väestöliiton perhekyselyt kertovat, että ihmisten toiveet lasten määrästä ovat laskeneet viime vuosikymmeninä. Erityisen tärkeää olisi nostaa vähimmäismääräiset äitiys-, isyysja vanhempainpäivärahat työmarkkinatuen tasolle, kuten olikin ennen vuotta 2012. Perhepolitiikkaan panostaminen antaa lisäksi signaalin siitä, että yhteiskunta arvostaa lapsia. n LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 65 LM8_s65_Kolumni.indd 65 21.7.2017 8.52. Matalasuhdanteiden aikana epävarmuus työpaikoista lykkää parinmuodostusta ja lasten syntymää. Kun ajat ovat huonot, matala syntyvyys kertautuu ja ikäluokkien koko pienenee entisestään. Haikara lentää ohi HYVÄOSAIS TEN UNELMA. VIIME VUONNA SUOMEEN syntyi 52 814 lasta. Puhumme hyvällä syyllä menetetystä vuosikymmenestä. Öljykriisin jälkeiset pienet ikäluokat ovat nyt synnytysiässä. MITEN LIEVITTÄÄ TAANTUMAN vaikutusta syntyvyyteen. Toisaalta ihmiset ovat saattaneet alkaa luopua unelmistaan, koska ne vaikuttavat liian kaukaisilta. LM 8/2017 s.65 kolumni HEIKKI HIILAMOSTA SYNTYVYYS LÄHTEE SUOMESSA KASVUUN OIKEANLAISEN KOULUTUSJA TYÖVOIMAPOLITIIKAN AVULLA. PIDÄN KUITENKIN TÄRKEÄMPÄNÄ sitä, että ponnistelemme koulutusja työvoimapolitiikan avulla työttömyyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kitkemiseksi. Tilapäinen vaikutus muuttuu pysyväksi, jos taantuma jatkuu. Yhteiskuntapolitiikassa on kiinnitetty huomiota siihen, miten taantuma heijastuu – ennen muuta työttömyyden kautta – tuloihin, sosiaalisiin suhteisiin ja terveyteen. Syntyvien lasten määrä on pudonnut joka vuosi vuoden 2010 jälkeen
” 13-vuotias Kare kuvattiin Maunulassa, Helsingissä. Munista kasvoi toukkia, jotka talvehtivat. Hän on pienestä pitäen ollut kiinnostunut hyönteisistä. Perhosharrastus on isän ja minun yhteinen kiinnostuksen kohde. . www.samiparkkinen.com muotokuva 66 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s66_MK1.indd 66 21.7.2017 8.46. LM 6–7/2017 s.66-70 Kare Ketola ” Kuvassa esiintyy tammikehrääjä (Lasiocampa quercus), jonka olen itse kasvattanut. Kuvaan perhoset ja päästän ne sitten vapaaksi luontoon. >www.perhostutkijainseura.fi kuva SAMI PARKKINEN . Talven ne olivat kotiloissa, joista kuoriutui keskikesällä perhosia. Aikuinen perhonen elää vain noin viikon, jonka aikana se parittelee ja jatkaa elämän kiertokulkua. Perhosharrastus on toukkien ja aikuisten perhosten kasvatusta, etsimistä ja valokuvaamista. Pyydystimme kaksi vuotta sitten tammikehrääjänaaraan, joka muni useita munia. Seuraavana kesänä niitä ruokittiin, minkä jälkeen ne kotiloituvat syksyllä
LM 8/2017 s.67 LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 67 LM8_s67_MK2.indd 67 18.7.2017 11.57
•Milloin vanhemmuudesta tuli mahdoton projekti. 72 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM8_s68_Takakansi.indd 72 18.7.2017 10.31. •Jopa kolmannes suomalaispariskunnista kiistelee kotitöistä viikoittain. LM 8/2017 kansi LASTEN SUOJEL UN KESKU SLIITO N KUUKA USIJUL KAISU • 8 • 2017 Kriisit kuuluvat elämään LM8_s1_K ansi.indd 1 18.7.2017 10.05 www.lapsenmaailma.fi TILAA LAPSEN MAAILMA! Kotelosta kuoriutuu perhonen – ja lapsesta aikuinen! Ensi kuussa aiheina mm. •Tue lapsen aivojen kehitystä. LM 6-7/2017 s.72 Kuunne llaan nuorta! Kun lapsi ei tahdo mennä kouluun Naperoide n vaatteissa värillä on väliä Tuleeko varhaiskasvatuks esta bisnestä