LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU | 8 | 2018 Minka,15, fanittaa animea Äiti antoi lapsensa laitokseen: ”En hylännyt poikaani” Leevi selätti koulukiusaamisen Moni lapsi toimii vanhempansa omaishoitajana Kun lapsi tahtoo tubettaa... Pitäisikö oppivelvollisuuden ikärajaa nostaa?
TUKEA HYVÄÄN ELÄMÄÄN Kysy lisää puh. 02063 855 00 Tutustu palveluihimme www.rinnekoti.fi Rinnekodin lasten ja perheiden palvelut tarjoavat kehitysvammaisten, autismikirjon ja muiden erityislasten ja -nuorten perheiden jaksamisen tueksi lyhytaikaista hoitoa esimerkiksi omaishoidon vapaiden ajaksi, ryhmämuotoista lasten asumispalvelua ja lastensuojelun sijaishuollon palveluja. Uudet Kasvunkoti Martti ja Juniori-Martti avautuivat keväällä Helsinkiin. Tavoitteena onnellinen lapsuus ja jaksavat perheet. Helsingin rautatieasemalta on 20 minuutin matka Amazonin sademetsään, Himalajalle ja suomalaiseen Korpeen
Kyllä sotekin saadaan maaliin – jossain vaiheessa ja jossain muodossa. vuosituhannen taidoista. Yksi Suomen vahvuuksista on varhaiskasvatus, jossa nämä elementit eivät – onneksi – ole keskeisiä. Koska elämään ja uraan liittyvät taidot ovat entistä monimutkaisempia, yksin tekemisestä tulisi siirtyä yhdessä tekemiseen. Ajattelu vaatii entistä enemmän luovuutta ja innovatiivisuutta, mutta myös kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisukykyä ja taitoa tehdä päätöksiä. Silti monia asioita on selkiytettävä. Puhutaankin 21. Erityisen tärkeää on luoda jokaiselle lapselle turvallinen ja hänelle sopiva oppimisen polku. Uuden rakentaminen ei ole aina helppoa, mikä nähtiin kesän kuluessa. pääkirjoitus Paremman tulevaisuuden rakentaminen on välttämätöntä jokaisessa ajassa. Rupeaako se ohjaamaan kohtaamisia ja odotuksia arjessa. Näistä keskeisiä ovat lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeen liittyvät asiat. Nyt on aika puhaltaa yhteen hiileen, jotta laki toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla lapsen etua. Olisiko parempi kulkea tuntosarvet herkillä, ilman ennakkokäsityksiä. Tämä on meidän kaikkien aikuisten tehtävä. Tällainen oli pitkän valmistelun vaatinut varhaiskasvatuslaki, joka hyväksyttiin monenlaisten vaiheiden ja näkökulmien siivittämänä. Suomessa lapsuuden itseisarvo on edelleen korkea. Kärjistäen on arveltu, että lapsuus on tuhottu kilpailulla ja arvioinnilla. Informaatiolukutaito ja kommunikaatiotaidot ovat keskeinen osa tulevaisuudessa tarvittavia taitoja. Suomen suunta on oikea, lapsen kannalta hyvä ja kunnianhimoinen. Lapsilla on arvo itsessään, ja lapsuuden arvon huomioiminen on paras tapa toteuttaa kestävää kehitystä arjessa. Hyvää lapsuutta edistää parhaimmillaan myös lapsistrategia, jonka valmistelutyö käynnistyy toden teolla syksyä kohden siirryttäessä. Turvallista alkavaa lukuvuotta! ” Kannattaa miettiä, mikä lisäarvo saadaan lapsen arvioinnista ja missä kohden se on tarpeen. Mutta hidasteet ja esteet on voitettava yhdessä, jotta lopputulos on paras mahdollinen. Joissain tilanteissa arviointi voi turhaan luokitella lapset ja nuoret tiettyihin kategorioihin. Eteenpäin kulkemista seuraa vähintään muutama askel taaksepäin, kenties pyllähdys tai jopa kaatuminen. Elämän läpi kulkevalla koulutuspolulla on entistä tärkeämpää pystyä sopeutumaan monenlaisiin muutoksiin. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA LAPSEN MAAILMA 8 | 2018 3. Kannattaa myös miettiä, mikä lisäarvo saadaan lapsen arvioinnista ja missä kohden se on tarpeen. Miten aktivoituisimme kohtaamaan lapset ja nuoret heidän omien vahvuuksiensa kautta. Moniammatillinen yhteistyö vaatii uudelleenorientoitumista. Kesällä päästiin onneksi myös maaliin joidenkin asioiden kanssa. On hieno tunne, kun pitkään vireillä olleet asiat saavat konkreettisen muodon! Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan osaamisen jatkuvaa päivittämistä. Sen suurin haaste on henkilöstön osaamistason nostaminen ja sen konkretisoiminen käytännössä. Tehtyä valmistelutyötä ei kannata heittää hukkaan
vuosikerta KANSI Minka Vehviläisen kuvasi kanteen Sami Parkkinen. Hän harrastaa kaksipyöräisten rakentamista Hutikan mopotallilla. 28 KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo AD Seija Huhtala TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi ILMOITUSMYYNTI BF Media Oy / Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Svante Suominen, 045 131 9299, svante.suominen@ bfmedia.fi PAINO PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. YM PÄ RISTÖMERK KI MILJÖ MÄRK T Painotuotteet 4041-0619 4 LAPSEN MAAILMA 8 | 2018. 77. s. Tony Tikander sai mopokortin 14-vuotiaana
osa: Aatu Mäkelä Mm. s. SEURAATHAN JO SOMEKANAVIAMME. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. 40 Dicle käy Merilahden peruskoulua. 12 Anu Manner kasvoi yrittäjäksi pikkuhiljaa. 46 Päätös erityislapsen antamisesta laitoshoitoon ei ole helppo PALSTAT 3 Pääkirjoitus 6 Tietotulvassa aiheena mm. Liitto levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta sekä viestinnällä että koulutuksilla. s. 49 Palvelukortti 50 Lapset juttusilla: Aada ja Vilma keskustelevat laiskottelusta 52 Kuukauden kirjat: Yhteiskunta yllättää 53 Anni Kytömäen kolumni 54 Sami Parkkisen Muotokuva-sarjan 35. näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. 34 Inka Juntunen liikkuu mielellään isänsä Tuomaksen kanssa. 12 Miten Anu Manner yhdistää perheen ja yrittäjyyden. 38 Leevi Riitamaa kertoo, miten kiusattua nuorta voi auttaa 40 Positiivista syrjintää: köyhien alueiden koulujen tukeminen lisärahalla on järkevää LUE MYÖS NÄMÄ! 44 Mikä on tubettajan vastuu. osa: Akaa Helsinki Jyväskylä Jämsä Pyhtää Riistavesi LAPSEN MAAILMA 8 | 2018 5. SAAMMEKO ESITELLÄ. a ja Vilma ttelusta mni 5. 18 Kirsi Hokkila toimi lapsena äitinsä omaishoitajana OIKEUS HARRASTAA 24 Lasten harrastaminen voi syödä vanhempien voimavarat 28 Hutikan mopotalli tarjoaa monenlaista tekemistä 32 Minka Vehviläisen harrastus on japanilainen animaatio eli anime 34 Juntusen erityislapsiperhe saa yhdessä liikkumisesta voimaa arkeen 54 Aatu Mäkelä harrastaa melontaa KOULUT ALKAVAT 27 Olisiko oppivelvollisuusikää syytä nostaa. tekoäly lastensuojelussa 24 Tutkittua tietoa: Onko pakko harrastaa. Lastensuojelun Keskusliitto sekä Lapsen Maailma -lehti jakavat sosiaalisessa mediassa kiinnostavaa ja ajankohtaista tietoa lasten ja perheiden asioista. Laita seurantaan seuraavat! FACEBOOK @Lastensuojelunkeskusliitto @LapsenMaailma @lastenoikeudet @kaikillleevaatelamaan TWITTER @lastensuojeluKL @LapsenMaailma @LapsenOikeudet @kaikilleevaat YOUTUBE Lastensuojelun Keskusliitto Lapsenoikeudet.fi INSTAGRAM lastensuojelunkeskusliitto lapsenmaailmalehti KOKO LEHDEN TUOTTO MENEE Lastensuo jelun Keskusliit on toimintaa n! ELOKUU | 8 | 2018 s. Myös keskusliiton koordinoimalla Lapsen oikeuksien viestintäverkostolla sekä STEA-rahoitteisella hankkeellamme Kaikille eväät elämään on omat tilit Twitterissä ja Facebookissa. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille
Lisäksi Lapset puheeksi -menetelmä on sovittu koko kaupungin työkaluksi, ja käytössä on Kiva koulu -menetelmä. – Hyvinvointi on yksi kouluvuoden neljästä päätavoitteesta, joita avataan vuosittain syvemmin. Oppilailta, huoltajilta ja henkilöstöltä kerätään kokemuksellista hyvinvointitietoa, oppilaiden ergonomiasta huolehditaan, heille annetaan vaikuttamisen mahdollisuuksia, luokkahenkeä luodaan tietoisesti ja liikuntaa on lisätty. Miten Oulussa on pistetty kiusaamista kuriin, perusopetusja nuorisojohtaja Marjut Nurmivuori. – Eniten on uskoakseni vaikuttanut se, että kaikki 48 perusopetuksen kouluamme ovat hyvinvointikouluja. Oulun prosenttiluvut ovat kaikkein alhaisimmat suurimpien kaupunkien joukossa. Lisäksi käytössä on mobiilisovellus, jonka kautta ruoka valitaan. 7 % 6 5 4 3 2 1 Tu rk u 6, 3 % V an ta a 6 % Ta m pe re 5, 9 % H el si nk i 5, 5 % Es po o 5, 2 % O ul u 4, 3 % 6 LAPSEN MAAILMA 8 | 2018. | 7 YKSITYISYYS | 8 TEKOÄLY | 11 KOULUTERVEYDENHUOLTO lussa, joka on noin 800 oppilaan yläkoulu. Tiedot käyvät ilmi kouluterveyskyselystä. Tunnistamme, että niistä jokainen on omassa toimintaympäristössään erilainen, ja arvostamme lapsen omaa kokemusta hyvinvoinnistaan. O ululaiskoululaisista 4,3 % kertoi tulleensa vähintään kerran viikossa kiusatuksi viime vuonna. ”Jatkamme määrätietoisesti positiivista ajattelua hyvinvoinnin näkökulmasta.” MARJUT NURMIVUORI SIVUILLA MM. Hyvinvointikoulujen pilotointi alkoi vuonna 2014 Kiiminkijoen koulussa, jossa on noin 700 lasta alakoulussa, esiopetuksessa ja päivähoidossa sekä Kaakkurin kouKOONNUT | ULLA OJALA tieto tulva Koulukiusaamista KURIIN OULUSSA SAAKO OLLA SIRKKABURGERIA. Hyvinvointikoulun toimintatapaan kuuluu vahva asiakaslähtöisyys, moniammatillisuus, konkreettisuus ja se, että kaikkien toimijoiden osaamista ja resursseja käytetään. Lukuvuonna 2017–18 päätettiin, että kaikki oululaiskoulut ovat hyvinvointikouluja, jotka kirjaavat vuosisuunnitelmaansa omat tavoitteensa hyvinvoinnin edistämiseksi. Jotain on tehty oikein myös Eurajoella: sikäläinen yhteiskoulu oli ylivoimainen Kouluruoka 70 vuotta -kilpailussa. Näyttö ilmoittaa, kun ateria sisältää suositellun määrän ravintoaineita. 9.-luokkalaisten voittoisassa piirrostyössä uumoillaan, että 70 vuoden kuluttua kouluruuan maut ovat eksoottisempia, ja kasvikset sekä hyönteiset ovat suuri osa ruokavaliota. Vastaavat lukemat ovat Turussa 6,3, Vantaalla 6, Tampereella 5,9, Helsingissä 5,5 ja Espoossa 5,2 %
Yhtenä videon julkaisemisen perusteena esitettiin vaikuttamista merkittävään yhteiskunnalliseen epäkohtaan sekä halu tuoda viranomaisten toimintaa julkisuuteen. Illan päätti Mikael Gabrielin konsertti. Korkein oikeus (KKO) on antamassa ratkaisun, joka tulee linjaamaan lapsen yksityisyyden suojaa merkittävällä tavalla. sirkusesityksiä, virtuaalipelihuone, scoottirata ja hampparipuffa. Kun lapsi on alkanut juoda rasvatonta maitoa noin vuoden isässä, Lagström suosittelee lisäämään hänen ruokaansa pari teelusikallista kasviöljyä. Siksi Laura Kososen kirja Matkaopas synnytykseen ja sieltä takaisin (S&S 2018) on antoisa lukukokemus niin esikoistaan odottavalle kuin isoäiti-ikäisellekin. Dosentti Hanna Lagström Turun yliopistosta suosittelee perheelle – myös isälle – ruokailutottumusten tutkailua, sillä äidin voi olla hankala syödä raskausaikana terveellisesti, jos puoliso vieressä syö epäterveellisesti. Toinen mies julkaisi videon netissä isän pyynnöstä ja suostumuksella. Turussa vietetyssä LausteFestissä oli tarjolla mm. Liiallinen eläinproteiinin saanti on Lagströmin mukaan yhteydessä tyypin 2 diabeteksen lisääntymiseen ja lapsilla ylipainoon. > www.lskl.fi>Teemat>Lapsen oikeudet>17.3.2016 Suomalaisista 7-vuotiaista yli 25 % ON YLIPAINOISIA. – Hyvin erilaisilla valinnoilla saadaan sama tulos eli monipuolinen, tasapainoinen ja värikäs ruokavalio, joka sisältää sopivasti proteiinia ja rasvaa sekä runsaasti kasviksia. MITÄ LAPSESTA SAA VERKOSSA JULKAISTA. L A U S T E TUHAT TÄRKEÄÄ PÄIVÄÄ Tuhannen ensimmäisen elinpäivän aikana luodaan ihmisen elinikäisen terveyden pohjaa, joten ei ole yhdentekevää, millaista ravintoa sikiö saa raskausaikana ja lapsi kahtena ensimmäisenä ikävuonna. Erityisasiantuntija Kirsi Pollari Lastensuojelun Keskusliitosta ei ota kantaa käsittelyssä olevaan tapaukseen, mutta pitää hyvänä, että KKO on ottanut asian käsiteltäväkseen ja odottaa mielenkiinnolla ratkaisua. -laatikot, joista löytyy vastauksia sellaisiin mieltä askarruttaviin seikkoihin, joita ei ole koskaan uskaltanut keneltäkään kysyä: En enää jaksa olla raskaana, voinko vaatia synnytyksen käynnistämistä. Tavanomaiseen lehmänmaitoon verrattuna vieroitusvalmisteissa on vähemmän proteiinia, ja proteiinin ja rasvan laatua on muokattu imeväisten tarpeisiin. Asiaa käsitelleen seminaarin materiaalit löytyvät os. Uusimman tutkimusnäytön mukaan 4–6 kuukauden ikä on paras ajankohta altistaa vauvan suolisto pienissä määrin uusille ruoka-aineille. ”Joo! Pipsa-possu ja Jyrikin käy museossa!” KAJAANILAINEN ANNI, 3, SAADESSAAN MUSEOKORTIN, JOLLAINEN LAHJOITETTIIN KAIKILLE 5.5.2015 SYNTYNEILLE LAPSILLE. Lisäruokien aloittamisen viivästyttäminen yli 6 kuukauden saattaa lisätä allergia-alttiutta. Lapsen yksityisyyden suojaa koskevia näkökulmia tuodaan esiin mm. Isä videoi alkuvuonna 2014 tilanteen, jossa viranomaiset ottivat huostaan hänen kaksi poikaansa. Onpa synnytyksestä kuinka kauan tahansa, muistot siitä säilyvät mielessä ainutlaatuisina ja voimakkaina elämänkokemuksina. Näin varmistetaan riittävä energianja tyydyttämättömän rasvan saanti. Kahta henkilöä syytetään yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. LAPSEN MAAILMA 8 | 2018 7 ››. – Tapauksessa ovat tärkeässä asemassa lapsen etuun ja oikeuksiin liittyvät kysymykset. Se on suositeltava vanhempien lisäksi myös lapselle näiden iän huomioiden. Entä jos menetän kontrollin ja huudan tai kiroilen synnytyksessä. Erityisen kiinnostavia ovat Kehtaisinko kysyä. ULLA OJALA Perhekuntoutuskeskus Lauste juhli toukokuussa 100-vuotista taivaltaan yhdessä lasten ja perheiden kanssa. Siinä punnitaan lapsen oikeutta yksityisyyteen suhteessa sananvapauteen sekä huoltajan oikeuteen päättää lastaan koskevien tietojen julkaisusta, sanoo Pollari. Lastensuojelun Keskusliiton julkaisussa Lapsen yksityisyyden suoja digitaalisessa mediassa. PALAUTUUKO LÖYSÄ VATSANAHKANI KOSKAAN ENNALLEEN
TEKOÄLY TUNNISTAA apua tarvitsevia M O S T P H O T O S Tekoäly kykenee seulomaan suuresta tietomassasta palvelupolkuja eli niputtamaan yhteen riskitekijöitä, jotka samalle henkilölle osuessaan laukaisevat raskaiden ja kalliiden palveluiden tarpeen. 280 tekijää, jotka ennakoivat lastensuojelun asiakkuutta. Kokeilu paljasti mm. Datasta pystyttiin esim. n. Kysymys: onko tekoälystä apua palvelujen kohdentamiseen ennaltaehkäisevästi. Vastaus: vahva kyllä! 8 LAPSEN MAAILMA 8 | 2018. Yksittäisiä henkilöitä ei voinut tunnistaa. yksityisen terveydenhoidon käytöstä, joten tulokset ovat vielä epätarkkoja. Ahlströmin mukaan kokeilun tulos on hyvin alustava, eikä siitä voida vetää tarkkoja johtopäätöksiä. Tietoa kertyi noin 520 000 henkilöstä ja yli 37 miljoonasta asiakaskontaktista. Kelan tiedot mm. Lastensuojeluilmoitusta tai lähetettä lasten ja nuorisopsykiatriaan edelsi 3?5-kertainen terveyspalvelujen käyttö verrokkiryhmään verrattuna. Lisäksi kokeilustamme puuttuivat esim. – Tekoäly tarvitsee vielä ”ihmisälyä” tulkikseen ja opettajakseen, jotta tiedot olisivat luotettavia. – Kokeilumme suurin anti oli se, että tekoäly näyttäisi osaavan yhdistää riskitekijöitä yhteen, joiden tiedämme tutkimusten valossa korreloivan palvelutarpeiden kanssa, sanoo Espoon kaupungin perheja sosiaalipalvelujen johtaja Mari Ahlström. tutkimaan, millaisia eroja aiemmassa palvelujen käytössä on niillä perheillä, joista on tehty lastensuojeluilmoitus tai joille on annettu lähete lastentai nuorisopsykiatriaan. Espoon kaupungin ja ohjelmistoyritys Tiedon kokeilussa tekoälyn analysoitavaksi ajettiin Espoon koko väestöä koskeva sosiaalija terveystieto sekä varhaiskasvatuksen asiakkuusdata vuosilta 2002–2016. Sen ryhmän perheenjäsenet käyttivät terveyspalveluja enemmän kuin verrokkiryhmässä. Mikään tekijä ei yksin ole riski, mutta useamman tekijän yhtäaikainen esiintyminen voi sitä olla. Kokeilusta jäi kuitenkin halu jatkaa tämän suuntaista kehittämistyötä
Kajaanin nuorten palveluiden ja Jyväskylän aikuissosiaalityön chatteja sekä Sekasin-chattia. Osallisuuden ajan Aino, Riina, Linda ja Melissa katsoivat videot ja kiittelivät mm. Pelastakaa Lapset halusi inspiroida sosiaalityöntekijöitä ja teki videoita nuorille tarkoitetuista digipalveluista. HUSissa on selvitetty uuden lastensairaalan avautumisen kynnyksellä, mitä tarpeita ja toiveita vanhemmilla on digitaalisesta vertaistuesta ja lapsipotilailla digitaalisista palveluista. LAPSEN MAAILMA 8 | 2018 9 ››. Mutta tämä kappale herätti minussa JOTAIN.” > www.sebiisikosketti.fi PEUKKUA DIGISOSIAALITYÖLLE Lastensuojelun kokemusasiantuntijat peukuttavat sähköisten palveluiden käyttöä sosiaalityössä. T R IO P LA S T O Y PARHAITA BIISIMUISTOJA Musiikki liikuttaa, koskettaa ja huipentaa hetkiä. L E H T IK U V A Uusi lastensairaala aukeaa tänä syksynä. Instagramiin kuvia lastensuojelulaitoksista ja siitä, mitä siellä nuorten kanssa tehdään. Tytöt kaipaavat myös esim. Näitkö kesälomareissullasi pelloilla keltaisia paaleja. Päihteet korostuvat nuorten onnettomuuksissa: rattijuopumukseen liittyvissä turmissa kuolleista ja loukkaantuneista yli kolmannes on 15–24-vuotiaita. Peräti joka neljäs nuori tuntee tai tietää huumeissa ajoneuvoa kuljettaneen, kertoo Liikenneturvan kysely. ”Minä tykkään työkoneista! Voisi olla työkonemuseo, jossa on jättimäisiä koneita!” ESPOOLAINEN AARNI, 3, SAADESSAAN MUSEOKORTIN. Tyttöjen mielestä chattien vahvuus on se, että ne ovat auki silloin, kun muut palvelut ovat kiinni. Tästä todistavat suomalaisten biisimuistot, joita Teosto keräsi. Tytöt nimesivät nuorille luontevimmaksi kommunikaatiokanavaksi Snapchatin. Maailmanlaajuisesti 21 000 koululaista, opiskelijaa ja opettajaa ON VAMMAUTUNUT TAI KUOLLUT kouluihin tehdyissä iskuissa 5 viime vuoden aikana. Niillä kerätyt varat lahjoitetaan Sylva ry:lle, joka tukee syöpään sairastuneita lapsia ja nuoria aikuisia sekä heidän läheisiään. Yksinäinen teini, joka kävi yksin keikoilla joraamassa. He kannustavat sosiaalityöntekijöitä käyttämään myös sitä, sillä näin hänestä voi tulla helpommin lähestyttävä. – Olis kiva nähdä, että siellä syödään pitsaakin! Video löytyy Pelastakaa Lasten YouTube-kanavalta. Chattaillessa on myös aikaa miettiä, mitä sanoo ja miten. Aiemmin värikkäillä käärintäkalvoilla on kerätty varoja rintaja eturauhassyövän vertaistukeen. Vertaistukea halutaan löytää helpommin, ja isät sekä sisarukset halutaan ottaa paremmin huomioon. Esim. DIGITUKEA LAPSIPOTILAILLE Sairaalahoidossa olevat lapset ja heidän perheensä kaipaavat nykyistä enemmän tietoa lapsen sairaudesta ja mahdollisuuksia jakaa kokemuksia ja tunteita. Elämä oli suoranaista paskaa, koulu meni huonosti ja kotona oli inhottavaa. Lähes jokainen nuori kertoi toivovansa, että kaverit yrittäisivät estää, jos hän aikoisi itse ajaa päihtyneenä. HUUMERATIT NÄIN YLEISIÄ. Se jotenki aina auttoi saamaan paremman mielen.” Kaikki nuoret tyypit: ”Kun Kaikki Nuoret Tyypit tuli, olin 15-vuotias rokkaripunkkariwannabe. Terveyskylä-portaaliin suunnitellaan parhaillaan viestintäkanavia ja vuorovaikutteisia toimintoja myös vertaistukea varten. Tuhat yötä: ”Esikoiseni syntymän aikaan soi radiossa toistuvasti Sanin kappale Tuhat yötä, jossa lauletaan: tuhat yötä kanssasi valvoin… Sanoitus sai uuden merkityksen pienen vauvan kanssa valvoessa.” Puistossa: ”Kuuntelin tätä biisiä pienenä aina kun ikävöin isääni aina kun en nähnyt häntä
Vanhemmat voivat perustaa lähialueen lasten ja vanhempien kanssa kävelevän koulubussin: lapset kävelevät kouluun yhden tai useamman aikuisen kanssa etukäteen sovituin reitein, aikatauluin ja pysäkein. Huomioi oppilaittesi mielipiteet. Ulkomaalaistaustaisten lasten lukumäärä Suomessa on TUPLAANTUNUT 10 VUODESSA: HEITÄ ON NYT 81 000. Maaleille on laadittu uusi standardi, joka määrittelee turvallisuusvaatimukset esim. > www.sfs.fi VAIKUTTAMAAN! Luokaa yhteiset pelisäännöt. Yksinkertaisimmillaan kävelevä koulubussi voi olla kahden perheen vuorottelua lasten kouluun saattamisessa. tällaisia vinkkejä opettajille siitä, kuinka oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. – Tämä on suuri muutos, sillä väitän, että Euroopassa käytössä olevista maaleista 90 % ei täytä tätä vaatimusta, sanoo toimitusjohtaja Esa Junttila Lappset Oy:stä. 10 LAPSEN MAAILMA 8 | 2018. Lapsiasiavaltuutettu antaa mm. H E LS IN K I C U P P O L A M K ”Muumimuseo on vauvoille ja Aada-pikkusiskolle. Sen todisti myös heinäkuussa pelattu Helsinki Cup, jossa turnasi 1 300 joukkuetta ympäri maailman. Liikenneturva vinkkaa, ettei koulubussin kokoa pidä kasvattaa liian suureksi: ekaluokkalaisilla sopiva koko on neljä lasta yhtä aikuista kohden. – Käytössä olevien maalien osalta aika hyvä tae turvallisuudesta on se, että maali on sijoitettu tasaiselle pinnalle eikä kaadu, kun sen ylärimassa roikkuu. Tärkein uuden standardin mukanaan tuomista turvallisuusvaatimuksista koskee pallopelimaalien vakautta. TURVALLISTA MATSIA! Pallopelimaali on yleisin liikuntaväline koko maailmassa. KIMPPAKYYTIÄ KÄVELLEN Onko lapsesi koulureitti yksin kuljettavaksi liian vaikea. koulujen pelikentillä käytettäville, yli 10 kg painaville, siirrettäville pelimaaleille. Uusien maalien osalta vakausvaatimukset ovat jo voimassa, mutta jo käytössä olevien osalta Tukesin ylitarkastaja Arttu Mäkinen kehottaa käyttämään maalaisjärkeä. Ne sitouttavat. Opettajan ei tarvitse miettiä kaikkea yksin. Haasta – älä aliarvioi! Oppilaat ovat valmiita puhumaan ja osallistumaan, jos aikuisella on halua ja aikaa kuunnella. > www.lapsiasia.fi Jalkapallo on nuorten suosituin liikuntalaji. Poliisimuseoon mennään heti!” RUOVETINEN AAREN, 3, SAADESSAAN MUSEOKORTIN
ajokokemusta on vielä vähän, jolloin liikenteen ennakoinnissa tapahtuu enemmän virheitä. Uuden ajokorttilain myötä jo 16-vuotiaana alkava ohjattu ajoharjoittelu vaikuttaa järkevältä muutokselta. Kouluterveydenhuollon tulisi osallistua myös koulupoissaolojen selvittelyyn, sillä niiden taustalla on tutkitusti usein terveydellisiä pulmia. Miksi. Lääkäri olisi helpommin nuorten, vanhempien, terveydenhoitajan ja koulun ammattilaisten lähestyttävissä. Annetaan nuorille kasvurauhaa! Miksi osalla lääkäreistä on tärkeää olla nuorisolääketieteen erikoispätevyys. Lisäksi esim. Vastaanotolla epävarma, vetäytyvä tai uhmakaskin nuori voi avautua, jos hänet kohtaa arvostavasti ja rauhallisesti. Annetaan nuorille KASVURAUHA ”Nuoret ovat kuin vastakuoriutuneita perhosia, joiden täytyy saada suoristaa siipensä ennen lentoon lähtöä.” SILJA KOSOLA Suomalainen kouluterveydenhuolto kaipaa uudistamista, sanoo Helsingin kaupungin lasten ja nuorten terveyspalveluiden johtava ylilääkäri Silja Kosola, joka sai tammikuussa nuorisolääketieteen dosentuurin Helsingin yliopistoon. Nuorten aivot ovat kehitysvaiheessa, jolloin riskienotto tuottaa monille mielihyvää, eikä riskien seurauksia tule aina mietittyä ajoissa. Karsisin koko ikäryhmän kattavista, koululääkärin tekemistä terveystarkastuksista. Silloin jäisi lisäresursseja heikoimmin pärjäävien tukemiseen. Lisäksi koululääkäri voisi osallistua joillekin alakoululaisten ympäristöopin ja yläkoululaisten terveystiedon tunneille, jolloin hänestä tulisi oppilaille tutumpi. Liian suuret paineet ja liian varhain vaaditut päätökset opiskeluvalinnoissa lisäävät erityisesti tyttöjen ahdistusta ja poikien alisuoriutumista. Suomessa 101 lääkärillä on nyt nuorisolääketieteen erityispätevyys, ja ohjelmaa suorittaa parhaillaan yli 30 lääkäriä. Nuorisolääkärit ovat perehtyneet kohtaamaan nuoria, jotka elävät valtavan suurten muutosten aikaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kypsymisen keskellä. joka kolmas tieliikenteessä vahingoittunut on 15–24-vuotias. Olet huolissasi myös kiirehtimiseen taipuvaisesta yhteiskunnastamme. Mistä on kysymys. Esim. Tarvittaisiin malttia. Nuorten kehitykseen liittyvät asiat näkyvät erikoislääkärin vastaanotolla. Nuoret ovat kuin vastakuoriutuneita perhosia, joiden täytyy saada suoristaa siipensä ennen lentoon lähtöä. LI IS A H U IM A LAPSEN MAAILMA 8 | 2018 11. Kyseessä on alan ensimmäinen dosentuuri Pohjoismaissa! Millä tavalla uudistaisit kouluterveydenhuoltoa
Opettaja antoi ymmärtää, että kannattaisi keskittyä poikamaisten leikkien ja harrastusten sijaan tytöille sopivampiin puuhiin, mutta Anu ei ohjailusta piitannut. Anu Mannerille on tärkeää, että muksut osallistuvat yhteisiin askareisiin. Aviomies löytyi räppiklubin tanssilattialta vuosikymmen myöhemmin. Tämän perässä pikku-Anu meni judo-, motocrossja jalkapallotreeneihin ja oppi pärjäämään isojen poikien joukossa. Jo lapsena hän halusi pystyä samaan kuin suuresti ihailemansa kolme vuotta vanhempi veljensä. M itä helvettiä! Anu Manner ei ollut uskoa korviaan, kun sai puhelun amerikkalaisia rap-artisteja välittävästä toimistosta. Eetu hoivasi lapsia myös viimeisimmän äitiysloman iltoina ja viikonloppuina Anun viimeistellessä maisteriopintojaan Jyväskylän yliopistossa. Hiphoppariäiti Anu Manner järjesti koulussa istumalakon ja sanoi, että hommaa MIEHEN, joka osaa ommella. Haravoidessa kaksivuotias levittelee lehtiä, joita me muut yritämme kasata. Onneksi minä tykkään enemmän imuroida ja Eetu pestä pyykkiä. – He ovat esimerkiksi kuljettaneet pieniä tiilenpalasia leikkitraktorilla. Jos Eetu vie lapset hoitoon, minun ei tarvitse puuttua siihen, mitä he ottavat mukaansa. Ajatukset risteilivät 24-vuotiaan festivaalijohtajan päässä. Hän luisteli liikuntatunneilla hokkareissa ja järjesti istumalakolla itselleen ja ystävälleen siirron tekstiilitöistä puukäsityöhön. – En ole lähtenyt siihen leikkiin, että päättäisin aina, mitä lapset laittavat päälleen. Eetu ei koske neulaan, mutta on muuten kelpo mies ja isä. Manner on kiitollinen maksupalvelualalla työskentelevälle miehelleen, joka ottaa paljon vastuuta arjen sujumisesta. – Sanoin, että hommaan sellaisen miehen, joka osaa ommella. Liikkuvaisen työn ja perheen yhdistämistä helpottavat ”superpäiväkoti” ja kollegat, jotka ymmärtävät, ettei ajatus kulje kristallinkirkkaana lasten kanssa valvotun yön jälkeen. Arjessa on paljon aamuja, jolloin yrittäjänä työskentelevä Manner lähtee jo varhain ajelemaan toiselle paikkakunnalle. – Eetu on ihana tyyppi! Olemme molemmat tosi joustavia ja diplomaattisia, mikä on pienten lasten kanssa iso plussa. Aloitin sen ekaluokalla ja jo vitosluokalla pidin treenejä pikkutytöille ja -pojille. Nyt ei auta kuin pitää pää kylmänä, ajatteli Manner ja tarttui puhelimeen. Viikonloppuisin koko roikka lähtee mökille tekemään remonttia ja pihahommia. – Olen ihan vakuuttunut siitä, että kotityöt jakaantuvat meillä tasapuolisesti. Rohkeus ja peräänantamattomuus ovat aina olleet Kainuussa kasvaneen Mannerin vahvuuksia. MINNA HOTOKKA | KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN 12 LAPSEN MAAILMA 8 | 2018. Yhteistä aikaa nelihenkinen perhe viettää enimmäkseen ulkona. Soittaja kertoi, ettei Anun johtaman hiphop-festivaalin pääesiintyjä pääsekään Suomeen, vaikka tämän piti räpätä Vuokatissa seuraavana päivänä. Manner karsastaa perinteistä asetelmaa, jossa nainen toimii perheen projektipäällikkönä. – Koris oli minulle supertärkeää. Moni festarivieras oli tullut Helsingistä asti nähdäkseen DMX:n. Tilalle olisi pakko saada toinen artisti, mutta kuka maailmantähti lähtisi – ja ehtisi – Kainuun korpeen tällä aikataululla. Eniten hän tykästyi koripalloon, jota pääsi pelaamaan naapurin poikien kanssa pihalla. Koulussa Anu ei viihtynyt, vaikka oli keskiverto-oppilas. Kun Anu palasi töiVoitin samanikäisiä ja vanhempiakin poikia motocrossissa
Anu Manner on tuonut DJ-pöytänsä työpaikalleen, jotta lapset eivät pääsisi leikkimään tiskijukkaa omin päin. LAPSEN MAAILMA 8 | 2018 13 ››. Soittovuorossa Inka
Kuopuksen syntyessä kuvioissa oli jo yrittäjäkumppani, jolle ehti soitella vaunulenkeiltä ja hiekkalaatikon reunalta. – Voi olla oma itsensä ja tehdä omasta mielestään innostavia juttuja. Omassa lapsuudenperheessään Manner sai harrastaa mitä halusi. 14 LAPSEN MAAILMA 8 | 2018. Hänen kotonaan näkyi Music Television jo 1990-luvun alussa, jolloin hän sai ensikosketuksensa räppiin. KorispiiOlen tehnyt valtavasti virheitä. – Isää hymyilytti, kun voitin saman ikäisiä ja vanhempiakin poikia motocrossissa. Urheilun lisäksi nuori Anu syttyi musiikista. Vapaa-ajallaan Anu haluaa keskittyä perheeseensä. Manner on onnellinen, että pystyi jo esikoisensa kanssa pitämään normaalin äitiysloman töihin löytämänsä sijaisen ansiosta. – Sain ideoida ja vöyhöttää, eikä tarvinnut toteuttaa mitään! Lapsilleen Anu Manner haluaa opettaa, ettei kenenkään tarvitse väkisin ahtautua yhteiskunnan tuputtamiin muotteihin, kuten perinteisiin tytön ja pojan rooleihin. hin, Eetu jäi vielä puoleksi vuodeksi koti-isäksi. Hän uskoo, että erityisesti isän hyväksyntä antoi itseluottamusta ja rohkeutta tehdä omia valintoja. Jos hänen tai Eetun on pakko viedä töitä kotiin, ne hoidetaan Inkan ja Elmon mentyä nukkumaan
Nuorille tämä passasi hyvin. Viime hetkellä kainuulaisnuoret saivat uudeksi pääesiintyjäksi amerikkalaisen Cassidyn. Koska Kajaanista ei saanut hopparivaatteita, teini-ikäinen Anu pukeutui liian isoihin farkkuihin ja huppareihin. – Vanhemmat näyttivät hyvää esimerkkiä. Hän viihtyi hyvin, koska sai oppia markkinointia, johtaKun kassa huutaa hoosiannaa, on pakko tehdä jotain. – Minulla oli tulevaisuusharha, että voisin tehdä koriksesta itselleni uran. Anu oppi jo lapsena kassanhoitajaäidiltään ja LVIasentajaisältään, että onnistuminen vaatii paljon työtä. reissä hän törmäsi puhelauluun uudelleen ja kiinnostui hiphop-kulttuurista, johon kuuluu räpin lisäksi breakdance, graffitit ja musiikin soittaminen DJ:nä. Elämä pitää ottaa omiin käsiin. Nuoret haaveilivat, että kaksipäiväinen tapahtuma keräisi Sotkamoon lähemmäs kymmenentuhatta festarivierasta. Hiphop-festivaalin järjestäminen opetti Anulle paljon johtamisesta ja yrittäjyydestä. – Ei hän ollut läheskään yhtä iso nimi, mutta oli työvoitto, että saimme edes jonkun tilalle. Tavoitteesta täyttyi hädin tuskin viidennes, ja pettymys oli karmaiseva. Urakkaan hurahti monta päivää, mutta aidat menivät nurin heti porttien auettua. Hän naurahtaa, että koko kaupungissa oli tuolloin ”ehkä kuusi hopparia, jotka näyttivät sen”. – Juha antoi meille mahdollisuuden leikkiä rahoillaan. Pipefestista tuli hiphoppareiden kokoontumisajot ja ”suomiräpin rippileiri”, kuten Paleface on myöhemmin kuvannut. Kun ne eivät pysyneetkään pystyssä, ei auttanut kuin tarttua rautakankeen ja kairaan. Onneksi kauemmas näkevät tukijat tsemppasivat. Opin hyväksymään, että vaivaa pitää nähdä. Jos pääsylippuun ei ollut varaa, tiketin pystyi ansaitsemaan myymällä kymmenen lippua tai ahkeroimalla päivän talkoolaisena. Meillä ei ollut sellaista jatkuvaa puhetta, että olisipa viikonloppu tai loma. Nuoret olivat esimerkiksi ajatelleet, että festivaalialue voidaan rajata rinneaidoilla. Kaikkea en varmaan kuullutkaan, koska kuuntelin musiikkia isolla. Hän muistaa, kuinka turhauttavalta tuntui siirrellä halkopinoja yläpihalta alapihalle ja alapihalta kellariin. Nykyään Superpark-sisäaktiviteettipuistoistaan tunnettu Juha Tanskanen lupasi rahoittaa koko tapahtuman – kunhan festarin nimeksi tulisi Pipefest, jolloin tapahtumalla voitaisiin markkinoida Vuokatin uutta lumilautatunnelia. – Sain päivittäin kuulla ”nosta housuja, laske persettä” -juttua, mutten antanut sen lannistaa. He halusivat, että kaikki pääsivät juhlimaan. Rahoituksen järjestyttyä he saattoivat kiinnittää esiintyjiksi Fintelligensin ja Palefacen kaltaisia aloittelevia artisteja. Joku keksi, että he voisivat järjestää Suomen ensimmäiset hiphop-festarit. Eikä se liity pelkästään työhön. Kymmenessä vuodessa tapahtuma kasvoi niin mittavaksi, että sen piti muuttaa Kainuusta isommille areenoille. Se, että tekee parhaansa, ei ole aina riittänyt. Koripallovalmentajaa Mannerista ei tullut, mutta urheilun ansiosta löytyi urapolku. Hyvät bileet kelpaisivat varmasti muillekin kuin hoppareille, kun ne järjestettäisiin kotikulmilla. Hän muistaa, että koko festivaalia leimasi kotikutoisuus ja järjestäjillä piisasi stressiä. Manner on ylpeä, että sai olla mukana luomassa ilmiötä ja kehittämässä suomalaista hiphop-kulttuuria. – Kun artisti peruu, fanien viha ei välttämättä käänny pelkästään artistiin vaan myös tapahtuman järjestäjiin. Hädin tuskin täysi-ikäinen Anu Manner johti ohjelmatiimiä, kun ensimmäinen Pipefest järjestettiin Vuokatin rinteillä elokuussa 2001. Anu Manneria harmitti pitkään, että DMX teki heille oharit. Nuoria aikuisten näkemykset eivät kiinnostaneet – paitsi tietenkin sen yhden. Niin artistit kuin tapahtuman järjestäjätkin kasvoivat festivaalin mukana keltanokista omien alojensa ammattilaisiksi. Moni epäili suunnitelmia kainuulaiseen tapaan: mitäpä se hyvejää... Vuosien mittaan koripallo ja joukkueen tarjoama yhteisö kävivät yhä tärkeämmiksi. LAPSEN MAAILMA 8 | 2018 15 ››. 17-vuotias Anu lähti korisvalmentajansa vinkistä urheileville nuorille suunnattuun Nuoret johtajat -koulutukseen, jossa kainuulaiset nuoret opiskelivat itsensä ja yhteisönsä johtamista itse suunnittelemassaan projektissa. Kun haaveet palloiluammattilaisuudesta kariutuivat, Manner lähti opiskelemaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikköön Tiimiakatemiaan. Nuoret kipaisivat mainostoimistojohtajan pakeille ja kysyivät, voisiko tämä tehdä heille julisteita
Hän on itsekin kasvanut yrittäjäksi pikkuhiljaa. Yrittäjän uraa Manner ei suunnitellut: hän vain halusi tehdä yhtä mielenkiintoisia projekteja kuin Kainuussa. Anu Manner valittiin toimitusjohtajaksi. Vasta jälkeenpäin hän ymmärsi, miten suuri käännekohta lukioaikojen johtajakoulutus oli. Oivalsin ensimmäisen kerran, ketä varten ja mitä kannattaa oppia. – Se mullisti ajattelun. mista ja tiimityöskentelyä opintoja varten perustetussa oikeassa yrityksessä. Sitten iski taantuma ja koulut lakkasivat ostamasta palveluja. Yksitoista vuotta sitten alkoi tapahtua. Nuoret johtajat -koulutuksessa olleet panivat rahansa likoon ja perustivat yrityksen, joka tarjosi oppilaitoksille yrittäjyyskasvatusta Nuorten johtajien mallilla. Anu ajattelee, että yrittäjyys lähtee itsestä eikä liikeideasta. Leipäpuu kuihtui pahaan aikaan. Ensimmäiset pari vuotta homma toimi. Yrityksellä oli suuria suunnitelmia, ja Manner oli ehtinyt palkata ensimmäi16 LAPSEN MAAILMA 8 | 2018. Ne opit oli saatava jakoon
Isoimpana erheenään Manner pitää sitä, että on koettanut pärjätä liikaa yksin. ”Tällä hetkellä seuraan tietysti Lauri Markkasta. Tämän Anu Manner tietää omastakin kokemuksestaan ja on joutunut opettelemaan positiivista ajattelua. Motto: Positiivisuus on valinta. Anu Mannerin mukaan kannattaa kokeilla mahdollisimman paljon asioita: jos pelkää vääriä valintoja, ei tee mitään. Voi tulla yyteet tai lomautuslappu käteen. Perhe: aviomies, 5-vuotias poika ja 2-vuotias tyttö. Jos jokin ärsyttää eikä mikään toimi, on valittava, miten asioihin suhtautuu. Alle kolmekymppisten maailmassa oman firman pyörittäminen ei tarkoita ympäri vuorokauden raatamista tai herrana elämistä. Se iskostui mieleeni.” LAPSEN MAAILMA 8 | 2018 17. Jos nuori päätyy siihen, ettei liikeidea kanna, Manner kannustaa miettimään muita vaihtoehtoja. sen työntekijän. Yrittäjäksi tähtääviä autetaan selvittämään, olisiko omalla liikeidealla markkinoita. Ystävä jätti uppoavan laivan, ja Manner suuntasi tarmonsa yrityksen pelastamiseen. Vaikka Manner kannustaa asiakkaitaan unelmoimaan, hänen vastuullaan on myös kertoa, mitä yrittäjäksi hyppääminen tekee sosiaaliturvalle ja millaisiin kuluihin on syytä varautua. Yhtäkkiä hänellä ei ollut varaa maksaa palkkaa työntekijälleen, joka oli hänen pitkäaikainen ystävänsä. Unelmoi, aseta tavoitteet ja kääri hihat. – Se oli kova isku, ihan kauheaa. ANU MANNER Syntyi vuonna 1983 Kajaanissa. Tulevaisuuttaan suunnitteleva nuori joutuu kohtaamaan monenlaisia ankeuttajia ja latistajia. Kolmihenkinen yritys on viime vuodet keskittynyt TE-hallinnon rahoittamiin uraja yrittäjyysvalmennuksiin, joissa tarjotaan nuorille aikuisille eväitä osaamisen kehittämiseen ja tuotteistamiseen. On älyttömän siistiä, että joku suomalainen voi pelata korista NBA-tasolla.” Syttyy suomiräpistä sekä Chisun ja Michael Jacksonin musiikista. Anu sai lopulta firman jaloilleen tekemällä keikkoja tutuille yrityksille. Kuka. Myös turvallisuushakuinen ihminen voi Mannerin mielestä ryhtyä yrittäjäksi, mutta se edellyttää henkistä kasvamista. Työskentelee yrittäjänä ja työelämävalmentajana Zestmarkissa. Koripalloidoli: lapsuudessa amerikkalainen Earvin ”Magic” Johnson. Nosteessa on ajatus, että yrittäjänä voi toteuttaa omia juttuja. Haaveilee kasvuyrittäjyydestä. Erityisen huojentunut hän on siitä, että ystävyys paljastui talouskriisiä väkevämmäksi: hänellä on edelleen hyvät välit firmasta pois lähteneen ystävänsä kanssa. – Tie on ollut pitkä, mutta nyt pystyn elämään onnellisempana, kun näen ympärillä enemmän hyviä kuin huonoja asioita. – Kun kassa huutaa hoosiannaa, on pakko tehdä jotain. Nuorten riskiensietokyvyssä on suuria eroja. Yrittäjä tietää tilanteen koko ajan ja pystyy itse vaikuttamaan asioihin. On yksi hiphop-festivaali Pipefestin perustajista. Tätä viestiä Anu Manner haluaa asiakkailleen viedä. – Vaikka olen ymmärtänyt tiimin ja verkoston voiman, minulla on ollut kuitenkin se kainuulainen asenne, että pitää yrittää selviytyä itse ennen kuin pyytää apua. Harrastaa mökkeilyä, liikuntaa ja levyjen soittamista kavereiden kemuissa. Yrittäjyys voi olla varmuutta tavoittelevalle jopa parempi vaihtoehto kuin palkkatyö, Manner pohtii. Suosikkikotitöitä: imurointi ja haravointi, joissa ”saa näkyvää jälkeä aikaiseksi”. – On illuusio, että toisen palveluksessa aina tietäisi, mitä seuraavana päivänä tapahtuu. Suomalaiset nuoret ovat Anu Mannerin mukaan aiempaa kiinnostuneempia yrittäjyydestä. Koulutukseltaan tradenomi ja kauppatieteiden maisteri. Mielikuva yrittäjistä, jotka ajelevat mersulla rusetti kaulassa ja kusettavat ihmisiä, on muuttunut. – Minäkin olen tehnyt valtavasti virheitä, mutta ilman niitä en tietäisi, mitä haluan tehdä. – Mielikuva yrittäjistä, jotka ajelevat mersulla rusetti kaulassa ja kusettavat ihmisiä, on muuttunut. Manner sparraa nuoria samoilla menetelmillä, joilla itse sai oppinsa. ”Yrityksemme osakas Merja Fischer sanoi kerran, että negatiivisuus tulee luonnostaan mutta positiivisuus pitää aina valita uudelleen. Työttömät nuoret toteuttavat yhdessä projekteja, joissa he perehtyvät markkinointiin, itsensä johtamiseen ja esiintymiseen. Valmentajana Manner haluaa auttaa asiakkaitaan oivaltamaan, mitä nämä jo osaavat ja miten monella tavalla osaamistaan voi hyödyntää
Myös lamput hän osaa jo vaihtaa, sillä äidin tasapaino ei riitä tikkaille nousemiseen. Auto saattaa sammua kesken ajon tai kulkea nytkähdellen. Ainoastaan silloin hävettää, kun auton kyydissä on kavereita, jotka kysyvät: ”Miksei sun äiti osaa ajaa autoa?” Äidin vasen puoli, myös kytkinjalka, toimii vähän huonosti taudin takia. Lääkäri ihmetteli, miten niin nuorella voi olla sellainen vaiva. Kirsi ja äiti asuvat kaksin Kiteellä. Äiti sairastaa MS-tautia. Vasta äskettäin tajusin, että sen täytyy johtua siitä, että jouduin nostelemaan äitiä yksin jo aika nuorena. Nyt hän haluaa, että lapset, jotka joutuvat samaan tilanteeseen, saavat tukea. Vanhemmat ovat eronneet, kun Kirsi oli ekaluokalla. Yleensä se ei haittaa elämää. Kirsi käy myös yksin kaupassa, jossa heillä on tili. Vasta hiljattain Kirsi Hokkila kertoo oivaltaneensa erään asian menneisyydestään: – Minulla oli ollut pitkään selkävaivoja ja sain jo parikymppisenä diagnoosin välilevyn pullistumasta. Välillä Kirsi auttaa äitiä sukkien ja kenkien pukemisessa. On päiviä, jolloin yläasteikäinen Kirsi löytää Kyllä mä PÄRJÄÄN Kirsi Hokkila ymmärsi vasta aikuisena, että oli joutunut lapsuudessaan olemaan äitinsä omaishoitaja. KAISA PASTILA | KUVAT LIISA TAKALA 18 LAPSEN MAAILMA 8 | 2018. 10 -vuotias Kirsi asuu kerrostalossa, mutta on pian muuttamassa rivitaloasuntoon, sillä äiti ei jaksa enää kulkea portaita. Mutta muuten kaikki on hyvin
Se, mitä Kirsi pystyy tekemään, on hoitaa hommansa niin hyvin, ettei äiti joudu kärsimään enempää. Se oli minun keinoni kannatella tilannetta, todistaa, että pärjään. – Tiesin sanomattakin, että äidillä oli tosi vaikeaa ja että hän oli tosi pahoillaan meidän tilanteesta. Kirsi siivoaa mullat ja yrittää saada äidin ajatuksia muualle: Mitäs me syötäisiin tänään. Kirsi löytää koulusta palatessaan äidin olohuoneen lattialta rikkinäisten kukkapurkkien keskeltä. – Olin kympin tyttö ja tiesin, että äiti sai siitä iloa. Tunteitaan Kirsi ei voi näyttää. Kirsi auttaa äitinsä ylös ja sanoo, ettei mitään hätää. LAPSEN MAAILMA 8 | 2018 19 ››. koulusta palatessaan äidin olohuoneen lattialta rikkinäisten kukkapurkkien keskeltä. "Kun vanhempi on pitkäaikaissairas, lapsen kuormitus tulee huolesta ja siitä, että hän kantaa vastuuta vanhemmasta ja perheestä, ei niinkään vaikkapa hoitotoimenpiteistä, joissa hän ehkä auttaa", Kirsi Hokkila sanoo. Ei olisi tullut mieleenikään lisätä hänen taakkaansa ja sanoa, että minuakin pelotti. Äiti on vihainen itselleen ja sairaudelleen. Sairaus on pahentunut Kirsin aloitettua yläasteen, ja äiti on joutunut jäämään pois töistä
20 LAPSEN MAAILMA 8 | 2018. "Haluan kääntää kokemukseni hyväksi: tuottaa kokemastani jotain sellaista, josta on apua jollekin toiselle", Kirsi sanoo
Reissut eivät ole helppoja. – Poikaystävällä oli ihana, turvallinen ydinperhe ja neljä sisarusta. Muistan yhden yön, kun itkin ja purin hänelle suruani äidin sairaudesta. Kirsi pakkaa tavaransa ja hyppää ensimmäiseen Kiteelle lähtevään junaan. Kirsi äitinsä kanssa serkun ristiäisissä Lieksassa vuonna 1987, Ruotsin risteilyllä joskus 1990-luvun alussa ja omissa ylioppilasjuhlissaan Kiteellä vuonna 2004. MS-tauti alkaa vaikuttaa myös äidin kognitiivisiin taitoihin: äiti unohtelee asioita, eikä löydä aina sanoja. Kirsin isä saapuu myös juhliin, mutta päihtyy niin, että Kirsi päättää katkaista välit häneen. – Ihmeellistä kyllä sain vielä hetkeksi isän. Hän makaa teholla. Mutta näitä ajatuksia hän ei sano ääneen. – Unohdin siltä istumalta katkeruuden. Kirsi on juuri tajunnut, että äiti joutuu todennäköisesti pyörätuoliin. Äidin ja tyttären harvat riidat koskevat mitättömiä käytännön asioita, ja Kirsi varoo vahingossakaan ottamasta esiin äidin sairautta. LAPSEN MAAILMA 8 | 2018 21 ››. Joka päivä kuukauden ajan ajoimme tätini kanssa Kiteelle katsomaan äitiä. – Katkeroiduin. Koulupäivän jälkeen Kirsi kiirehtii kotiin tarkastamaan, että äidillä on kaikki hyvin. Poikaystävä on ensimmäinen, jolle Kirsi saattaa itkeä suruaan. Keväällä 2004 Kiteellä juhlitaan lakkiaisia, ja äitikin jaksaa hyvin olla juhlissa. – Äiti ei ollut koskaan masentunut. Eikö isä ajatellut minua edes sen vertaa, että olisi voinut olla yhden päivän selvänä. Etelä-Amerikan jälkeen Kirsi lähtee 11 kuukaudeksi töihin Aasiaan, jonne hän saa tädiltään viestin, että äiti on terveyskeskuksessa ja huonona. Hän oli taistelija, joka keksi aina uusia tapoja tehdä asioita ja hoitaa arkea. – Se oli merkki, että voin päästää irti. Kirsi lähtee opiskeluvaihtoon Argentiinaan. Hän saa nukahtamislääkettä, mutta lääkäri ei silloinkaan kysy, millainen perheen tilanne on. Syksyllä Kirsi muuttaa yhteen nuoruudenrakkautensa kanssa. Kirsin parisuhde katkeaa, mutta kauppatieteiden opiskelu ja osa-aikainen työ pitävät hänet kiireisenä. Sitten keuhkokuume vie äidin. Kun Kirsin elämään sitten tulee uusi parisuhde, hän päättää olla kertomatta äitinsä tilanteesta heti uudelle ihmiselle. Hän on huolissaan siitä, että äiti on yksinäinen, ja ajaa viikonloppuisin Kiteelle ja viipyy äidin luona yön tai kaksi. Olin 16. Hän tietää, miten raskasta syyllisyyttä äiti kantaa, eikä halua kasvattaa sitä. Jouluna 2009 äiti ei enää tunne Kirsiä. Kirsi käy lukiota. Syyskuussa Kirsin puhelin soi: isä on kaatunut portaissa ja halvaantunut. Eletään toukokuuta vuonna 2011. Uusi koti on Joensuussa. Kirsi on asettanut etukäteen ehdon, että kännissä ei saisi tulla. Silti tulevaisuudessa odotti aina uusi oire, joka haastoi arkea. – Minulla oli oma uusi elämä, enkä halunnut tuoda äitiä siihen. Äiti on alkanut saada pelkokohtauksia ja soittelee, että palvelutalon henkilökunta yrittää tappaa hänet. Kun alkoholi oli poissa kuvioista, kohtasimme oikeasti ja pystyin kysymään asioita lapsuudestani. Kirsi tapaa isäänsä monta kertaa viikossa, kun tämä on kuntoutuksessa Helsingissä. Äiti on muuttanut palvelutaloon ja saanut henkilökohtaisen avustajan, mutta Kirsin taakka ei kevenny. Välillä Kirsi miettii, miksi juuri heidän perheensä on sellainen: miksi mun äiti on sairastunut. Hän kokee hallitsevansa tilannetta, vaikka valvoo välillä monta vuorokautta peräjälkeen. Ajatus tuntuu lopulliselta ja pahalta. – Palasin kotiin. Hautajaiset menevät hyvin, paitsi että isä ei tule juhliin. 15-vuotiaana Kirsi alkaa seurustella. Pojan perheen kotitilasta tulee Kirsin pakopaikka. Kirsi ajaa viikonloppuisin äidin luo ja viikolla hän pitää puhelinta koko ajan mukanaan. Monta vuotta myöhemmin diagnosoitiin, että hänellä oli myös pitkälle edennyt dementia. Helpotti, kun äiti ei enää itse tajunnut tilannettaan. Äiti asuu hoitokodissa, josta Kirsille meilataan kuulumisia muutaman viikon välein. Äiti unohtelee asioita, eikä löydä aina sanoja. Siitä alkaa isän kahden vuoden jatkoaika, jossa Kirsillä on iso rooli. Kun hän lähtee aamulla kouluun, sairauden väsyttämä äiti jää nukkumaan. Äiti ei ole enää aina järjissään
Lasten kuormitus tulee huolesta ja siitä, että hän kantaa vastuuta vanhemmasta ja perheestä, ei niinkään vaikkapa hoitotoimenpiteistä, joissa hän ehkä auttaa. Erityisesti yksi kokoontuminen on jäänyt hänen mieleensä. – Vasta kurssilla oivalsin, että olin ollut äitini omaishoitaja. – Ajoin Pasilan siltaa ja itkin kovemmin kuin koskaan. Isossa-Britanniassa heitä on kutsuttu jo 20 vuotta nimellä young carers. Haluan kääntää kokemukseni hyväksi. Pikku-Kirsin piti esittää reippaampaa kuin mitä oli. – Sanoin, että ei minulle tule koskaan tilanteita, joissa kokisin tarvitsevani äidin tukea tai kaipaisin hänen neuvojaan. Yhtenä iltana koiran kanssa lenkillä hän saa kirkkaan ajatuksen: – Näin kamalassa kokemuksessa ei ole järkeä, ellen pysty tuottamaan siitä jotain sellaista, josta on apua jollekin toiselle. Kirsi tuntee kovaa tarvetta muuttaa systeemiä. Miten pärjäät. Tätä kuvaa hyvin se, ettei suomeksi ole edes sanaa kuvaamaan lapsiomaishoitajia, vaikka esim. Miltä äitisi sairaus sinusta tuntuu. Kurssitoveri vastasi: ”Kultapieni, kun kaikki tarvitsevat äidin. Hänelle oli varmasti raskainta se, miten hänen sairautensa vaikutti minuun. He eivät uskalla pyytää apua, koska pelkäävät perheen hajoamista. Mutta sä olet joutunut kätkemään ne tarpeet jo niin nuorena.” Kirsi ymmärtää vasta kotimatkalla, mistä ystävä oli puhunut. Hokkilan Pohjois-Karjalassa vetämä Alisa-hanke (Alaikäiset sairaasta omaisestaan huolehtivat) pyrkii kasvattamaan yleistä tietoisuutta lapsihoivaajista ja luomaan rakenteita, joilla perheitä voitaisiin tukea. Tajusin, että niinhän sen täytyy olla. Hanke pyrkii siihen, että perheet saisivat automaattisesti tukea sairauden käsittelyyn. Haluamme kertoa vanhemmille, että apua ja tukea on tarjolla muualtakin kuin lastensuojelusta ja että perheillä on oikeus tähän tukeen. Isän kuoltua Kirsi huomaa olevansa uupunut. Muuta en olisi tarvinnut. – Äidille oli palveluita, mutta minä olin näkymätön lapsi. Kokemusasiantuntijakoulutuksesta tulee tärkeä etappi Kirsin selviytymisessä. Mutta se, että lapsi joutuu kantamaan tunnetaakkaa, muuttaa ihmistä. > www.alisaprojekti.fi 22 LAPSEN MAAILMA 8 | 2018. Jo diagnoosi oikeuttaisi siihen, että vanhempaa tuettaisiin vanhemmuudessa, ja lapsi saisi mahdollisuuden puhua peloistaan tai muista vanhemman sairastumisen nostamista tunteista. Kokemukseni sai nimen. Kirsi matkustaa Helsingistä viikonloppuisin katsomaan isäänsä. Miten Suomen kaltaisessa maassa, yhdessä maailman edistyneimmistä hyvinvointivaltioista, saattoi käydä niin, ettei kukaan kysynyt lapselta, miten menee. – Me puhummekin nuorista hoivaajista, emmekä nuorista omaishoitajista. Tuollainen puuttuu meiltä täysin. Lapsihoivaajat näkyviksi – Järjestelmämme on sellainen, että sairastuneille on palveluita, mutta lapset jäävät näkymättömiksi, sanoo Kirsi Hokkila, 32. Tämä on yleistä sairastuneilla vanhemmilla. Kirsi toivoo, että olisi ollut joku aikuinen, jolle hän olisi saanut purkaa omaa oloaan eikä hänen olisi tarvinnut miettiä, lisääkö se äidin taakkaa vai ei. – Kaikista raskainta oli kantaa äidin surua minusta. > Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n Alisa-hanke on osa Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimaa Kaikille eväät elämään -avustusohjelmaa. – Ei ole oleellista, joutuuko lapsi tekemään esimerkiksi kotitöitä. Ilman näitä kokemuksia Kirsi Hokkila ei yrittäisi nyt auttaa muita. Nainen kuvaa, kuinka olisi kaivannut tukea äidiltään tietyissä tilanteissa. Hoivaaja-sana tuo hyvin esille ongelman ytimen. Hänet ohjataan kokemusasiantuntijakurssille, jonka järjestää pääkaupunkiseudun omaishoitajayhdistys. Kaikissa kodeissahan lapset osallistuvat ja auttavat. Hän on muuttanut samaan hoitokotiin, jossa Kirsin äiti asui viimeiset vuotensa. Pikku-Kirsi esittää reippaampaa kuin mitä on, kätkee pelkonsa ja epävarmuutensa ja jättää tunteensa sanoittamatta, koska haluaa suojella äitiään. Hän on hoitanut isänsä asioita vaativan kokopäivätyön ohella. Briteissä laki velvoittaa kaikkia ammattilaisia ja viranomaisia aktiivisesti tunnistamaan nuoria hoivaajia ja arvioimaan heidän tarpeensa. Hyvä uusi ystävä, viisikymppinen nainen, kertoo ikävöivänsä äitiään. Tiedän, että hän suri sitä. Kunpa olisi ollut joku, joka olisi ollut vain minua varten. Isä kuntoutuu hiukan ja pystyy puhumaan, muttei liikkumaan. Kirsi soittaa MS-liittoon ja kertoo, että haluaa auttaa sairastuneita ja heidän omaisiaan. – Äitini pelkäsi, että minut olisi otettu huostaan. Omaishoitajaliiton arvion mukaan Suomessa saattaa olla jopa yli 20 000 lasta ja nuorta, jotka kantavat merkittävää hoitovastuuta läheisestään
Sosiaalija terveysministeriö tukee hanketta Veikkauksen tuotoilla. Isossa-Britanniassa ja Irlannissa on selvitetty, että kaikista alle 18-vuotiaista 2–4 % toimii omaishoitajina. Siellä kaikista alle 18-vuotiaista 17 %:lla on vanhempi, jolla on suuri riski sairastua psyykkisesti 13 %:lla on vanhempi, jolla on vakava somaattinen sairaus 7 %:lla on vanhempi, jota on hoidettu mielenterveyden sairauden tai päihderiippuvuuden takia. Useissa maissa tunnistetaan jo perheissään hoivatilanteissa elävät lapset ja nuoret, joita kutsutaan nimellä young carers. Ruotsissa heistä puhutaan nimellä barn som anhöriga eli lapset omaisina. Omaishoitajaliiton Jangsterit – Nuoret hoivaajat meillä ja muualla -hanke pyrkii kansainvälisten kokemusten ja yhteistyön pohjalta tunnistamaan ja tavoittamaan perheessään hoivatilanteessa olevia alle 18-vuotiaita, tekemään alustavan selvityksen heidän tarpeistaan ja aloittamaan tukitoiminnan kehittämisen. Apu ja tuki ovat tarpeen, kun lapsen perheessä on kroonisia sairauksia, mielenterveysongelmia, vammaisuutta tai jokin riippuvuus. Suomi on allekirjoittanut YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen, jossa keskeistä on lapsen etu ja oikeus lapsuuteen. TUNNISTATKO JANGSTERIN. Näihin rooleihin liittyy riskejä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan heillä on rooleja ja tehtäviä, joista yleensä vastaavat aikuiset ja koulutetut ammattilaiset. Heille on myös useissa maissa kehitetty julkisia ja järjestöjen tukitoimia. Nuoret hoivaajat eivät saa palkkaa eli he säästävät merkittävästi sosiaalija terveydenhuollon varoja, eikä heidän roolinsa useinkaan pääty täysi-ikäisyyteen. Lasten ja nuorten suojeluun tarvitaan kaikkia meitä aikuisia. ANU JÄMSÉN LAPSEN MAAILMA 8 | 2018 23. He ovat alle 18-vuotiaita lapsia, jotka hoivaavat vanhempaansa tai muuta sukulaista tavallisimmin omassa kodissaan
tutkittua tietoa ANTTI VANAS | KUVAT MOSTPHOTOS Lasten harrastukset kuormittavat nykyään lapsiperheiden elämää ennennäkemättömällä tavalla. Useampilapsisessa keskiluokan perheessä lasten aikataulutetut riennot sanelevat elämänmenoa enemmän kuin mikään muu yksittäinen tekijä, kertoo brittitutkimus. ONKO PAKKO harrastaa. 24 LAPSEN MAAILMA 8 | 2018
Aamulehti kysyi asiaa viime vuonna lapsuustutkija Kirsi Pauliina Kalliolta. Yhteys terveellisempiin elintapoihin oli samansuuntainen molemmilla sukupuolilla mutta näkyi selvemmin naisilla. ›› LAPSEN MAAILMA 8 | 2018 25. Myös äitien lisääntynyt työssäkäynti ja elintason nousu vaikuttavat asiaan. Tosiasioiden pohjalta tehty kustannus-hyötyanalyysi voi auttaa vanhempia torjumaan ympäristöstä tulevia suorituspaineita. Naiset, jotka olivat harrastaneet nuorina liikuntaa urheiluseuroissa vähintään kolme vuotta, tupakoivat harvemmin ja liikkuivat suositusten mukaisesti muita naisia yleisemmin. Lapsi voi Kallion mukaan harrastaa sitä sun tätä kotona ja sen lähipiirissä, ja tehdä siinä sivussa läksyjä ja kotitöitä. Lasten harrastaminen syö vanhempien voimavarat. Seuraurheilu lapsena näkyy elintavoissa nelikymppisenä Liikunnan harrastaminen urheiluseurassa lapsena tai nuorena tuplaa todennäköisyyden elää terveellistä elämää aikuisena, kertoo laaja kotimainen pitkittäistutkimus. Vai onko tutkimuksen todellinen sanoma se, että ihmiset, joilla on yleensäkin taipumus elää liikunnallista ja terveellistä elämää, tuntevat nuorena vetoa urheiluseuroihin. Yksi tutkimuksen tekijöistä, yliopistonlehtori Sanna Palomäki Jyväskylän yliopistosta korostaa, että urheiluseurassa harrastamisen ja terveellisten elintapojen suotuisa yhteys säilyi, vaikka analyysissa huomioitiin muitakin elintapoihin vaikuttavia tekijöitä, kuten tutkittavan lapsuuden perhe ja aikuisuuden sosioekonominen asema. alkoholin käyttäjinä urheiluseuroissa nuorina viihtyneet eivät eronneet muista aikuisista. 90 % suomalaislapsista osallistuu seuratoimintaan jossain vaiheessa. Liikunnan harrastaminen urheiluseuroissa on Suomessa erittäin suosittua: lähes 90 % lapsista ja nuorista osallistuu jossakin vaiheessa seuratoimintaan. L asten jatkuva harrastaminen syö perheiden yhteisen laatuajan ja siinä sivussa vanhempien voimaja rahavarat, väittävät brittitutkijat. Kysymys jää askarruttamaan, vaikka syiden ja seurausten järjestystä koskeva pulma onkin pyritty ottamamaan tutkimuksessa huomioon. Syy on vanhempien pyrkimys turvata lapsilleen mahdollisimman hyvä tulevaisuus ja täyttää keskiluokkaisen naapuruston hyvälle vanhemmuudelle asettamat mitat, tutkijat vastaavat. Voiko tuloksista päätellä, että seuratoimintaan osallistuminen nuorena auttaa elämään terveellisesti aikuisena. Tutkimus julkaistiin Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehdessä huhtikuussa. Jos harrastuksella tarkoitetaan aikuisten järjestämää ohjelmallista toimintaa, lapsi ei välttämättä tarvitse niitä lainkaan, tutkija vastasi. Vanhemmat kertoivat tutkijoille iltayhdeksän jälkeen rättiväsyneinä kotiin raahustavista lapsista ja salaisesta onnentunteestaan, kun ukuleletunti tai futistreenit oli syystä tai toisesta peruttu. Hyvät tarkoitukset voivat tutkijoiden mukaan kääntyä itseään vastaan, jos ja kun harrastuksista tulee ylittämätön este perheen yhdessäololle, ja alati kasvavat harrastemenot alkavat kiristää vanhempien pinnaa. Aikuisuuden elintapoja – tupakointia, alkoholinkäyttöä, hedelmien ja vihannesten syöntiä sekä liikunta-aktiivisuutta – selvitettiin 28 vuotta myöhemmin tutkittujen ollessa 37–43-vuotiaita. Lähes 90 % tutkimukseen osallistuneista alakouluikäisistä lapsista kiiruhti erilaisiin koulun ulkopuolisiin aktiviteetteihin vähintään 4–5 päivänä viikossa, ja melkein 60 %:lla lapsista järjestettyjä rientoja oli useampi kuin yksi iltaa kohti. Jos harrastaminen lyö näin pahasti yli, miksi sitä ei hillitä. Myös parisuhde, lasten määrä ja krooniset sairaudet tai vammat otettiin huomioon. Tutkimuksessa selvitettiin lähes 1 300 henkilön urheiluseuraharrastamista vuosina 1983–86, jolloin he olivat 9–18-vuotiaita. Pitkällä tähtäimellä harrastusten uskotaan parantavan lapsen mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Täysin terveellisiä elintapoja ei seuraharrastuskaan takaa. Mihin lapsi harrastuksia tarvitsee, ja paljonko niitä pitäisi olla. urheiluharrastuksen ajatellaan pitävän lapsen hyvässä kunnossa ja tuovan uusia ystäviä. Lyhyellä tähtäimellä esim. Sport, Education and Society -verkkolehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistui 50 keskiluokkaista perhettä, joiden lapset opiskelivat 12 luoteisenglantilaisessa alakoulussa. Esim
Välit olivat lämpimimmät samaan etniseen ryhmään kuuluvien koulukavereiden välillä, mutta oppilaskunnan etninen kirjavuus paransi suhteita myös muihin ryhmiin kuuluviin oppilaisiin. Oppilaat joutuivat punnitsemaan arviotaan tarkasti, sillä ilmoitettavien huolenaiheiden määrä oli rajattu neljään. Yhtä moni kertoi yläkoulussa opiskeluun – esim. Tutkijat laskevat edelleen, että täydellisen etnisen erottelun koulussa asenteet toista etnistä ryhmää kohtaan olisivat negatiiviset kaikkiaan 44 %:lla oppilaista. Koulun etninen kokoonpano vaikutti nuorten asenteisiin selvästi asuinalueen kokoonpanoa enemmän. Etnistä kirjavuutta suosivat opinahjot ovat siis tärkeä osa eri kansanryhmien hyvään yhteiseloon tähtäävää tulevaisuuspolitiikkaa. luokan ajan. Dosentti Noona Kiurun johtamassa tutkimuksessa 6.-luokkalaiset saivat kirjoittaa omin sanoin yläkouluun siirtymistä koskevista huolistaan. YHTEINEN KOULU auttaa ylittämään etniset rajat Mitä laajempi koulun etninen kirjo, sitä suopeammin oppilaat suhtautuvat muihin etnisiin ryhmiin kuuluviin oppilaisiin, kertoo Bristolin yliopiston ja London School of Economicsin yhteistutkimus. Myös yläkoulussa pärjääminen ja kiusaaminen huolettavat etukäteen, selviää Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella toteutetusta TIKAPUU-pitkittäistutkimuksesta. Täydellisen etnisen integraation koulussa negatiivisesti suhtautuvien osuus olisi yli puolta pienempi, noin 20 %. Huolenaiheita kysyttiin uudelleen syksyllä yläkoulun puolella. Joka viides oli huolissaan muista sosiaalisista suhteista, kuten opettajista ja tulevista luokkatovereista. Joka neljäs kirjoittaja mainitsi kaverisuhteiden säilymiseen tai kiusaamiseen liittyvän huolen. 26 LAPSEN MAAILMA 8 | 2018. TIKAPUU-tutkimushankkeessa seurattiin 850 keskisuomalaista nuorta alakoulun 6. Ajatuskokeen lähtökohtana on kaupunki, jonka kouluikäisistä nuorista 20 % on aasialaistaustaisia ja 80 % valkoisia brittejä. Tuolloin kavereihin, muihin sosiaalisiin suhteisiin ja kiusaamiseen liittyvät huolet olivat vähentyneet selvästi, mutta koulunkäyntiin liittyvät huolet lisääntyneet. Hyvä uutinen on, että nuoret mainitsivat siirtymisen jälkeen lukumääräisesti vähemmän huolia kuin sitä ennen. Tutkijat tekivät kyselyn tulosten pohjalta ajatuskokeen selvittääkseen, kuinka täydelliseen etniseen erotteluun perustuva koulu vaikuttaisi oppilaiden asenteisiin verrattuna täydellisen integraation kouluun. Kaverisuhteisiin ja kiusaamiseen liittyvät huolet olivat ennen siirtymää yleisempiä koulua vaihtavilla nuorilla, eivätkä nämä huolet olleet kaikilta osin hälvenneet vielä 7. Koulun etninen moninaisuus vaikuttaa enemmän kuin asuinalueen kirjavuus. Yhtenäiskoulua käyvillä opiskeluun liittyvät huolet olivat selvästi yleisempiä ja pysyvämpiä kuin koulua vaihtaneilla. luokan alussa. Tutkimuksen kyselyyn vastasi 4 000 oppilasta 96 englantilaisesta yläkoulusta. Yläkoulu HUOLETTAA Alakoulusta yläkouluun siirtyvät nuoret ovat huolissaan kaverisuhteista ja sosiaalista suhteista yleensäkin. Siirtyminen alakoulusta yläkouluun näyttää ennakoitua helpommalta. Koulussa, jossa olisi pelkästään jompaankumpaan etniseen ryhmään kuuluvia oppilaita, 47 % valkoisista suhtautuisi negatiivisesti aasialaistaustaisiin, ja 30 % aasialaistaustaisista tuntisi samoin valkoisia kohtaan. Huolten määrä ja laatu vaihtelivat sen mukaan, kävikö nuori yhtenäiskoulua vai siirtyikö hän yläkoulun aloittaessaan uuteen kouluun. ja yläkoulun 7. koulupäivien pituuteen, uusiin oppiaineisiin tai koulun haastavuuteen yleensä – liittyvästä huolesta. Tulokset ovat relevantteja myös Suomessa, sillä täälläkin maahanmuuttajaperheiden lapset pyrkivät keskittymään samoihin, yleensä pienituloisten asuttamilla alueilla sijaitseviin kouluihin. Tutkimuksen tuloksia on julkaistu mm. oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehdessä NMI-Bulletinissa. Loikka koulutasolta toiselle näyttäisi siis olevan ennakoitua helpompi. Tutkimuksessa oppilaat ryhmiteltiin valkoisiin, aasialaistaustaisiin ja mustaihoisiin britteihin (White British, Asian British, Black British)
– Oppivelvollisuusiän nostaminen kohdentuisi kustannustehokkaasti heihin, jotka hyötyisivät koulutuksesta eniten: 16ja 17-vuotiaana koulutuksen ulkopuolella olevat ovat ikätovereitaan heikommassa asemassa läpi elämän. – Satsaaminen toisen asteen koulutuksen laatuun olisi hyvä keino, samoin lukiokirjojen hintojen alennus tai maksuttomuus. OPPIVELVOLLISUUDEN IKÄRAJAN NOSTO AUTTAISI ETENKIN HEIKOIMPIA OPPILAITA. Sitra sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoivat tammikuussa tutkimuksestaan, jossa seurattiin kaikkia Suomessa vuonna 1987 syntyneitä 25-vuotiaiksi. MINISTERIÖSSÄ KAUHISTELLAAN MAHDOLLISIA KUSTANNUKSIA. Alle 18-vuotiaana koulutuksen ulkopuolella olleista noin 30 prosentilla peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli yli seitsemän. Oppivelvollisuuden pidentäminen nostaa koulutustasoa, mikä kasvattaa työllisyyttä ja tuloja, myös valtion verotuloja. LAPSEN MAAILMA 8 | 2018 27. Monessa länsimaassa lapsilisien maksamisella kannustetaan nuorta jatkamaan opintoja. Erillisraportissa todetaan, että näitä riskiryhmiä ei koskaan tunnisteta täysin. Oppivelvollisuusikä yltää toisen asteen koulutukseen muun muassa Hollannissa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa. Pelkän peruskoulun varassa on 25-vuotiaiden suomalaisten ikäluokasta noin 16 prosenttia. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo puoltaa oppivelvollisuuden jatkamista, mutta kehottaa käyttämään kepin lisäksi myös porkkanaa. HANNU KASKINEN Voisiko lapsilisää maksaa pidempään. Erillisraportin mukaan tulonsiirtoja voisi vähentää ehkä niin paljon, että säästöillä voisi kattaa muun muassa oppimateriaalien, opinto-ohjauksen ja erityisopetuksen kustannukset. Opettajien ammattijärjestö OAJ laskee syrjäytyneitä nuoria olevan noin 70 000. Suuntaus on kansainvälinen poikkeus. Pelkän peruskoulun käynyt saa usein toimeentulo-, työmarkkinaja asumistukia. Opetusja kulttuuriministeriön kokoomusvaikuttaja sanoo puolueensa pitävän esiopetuksen varhentamista tärkeämpänä kuin oppivelvollisuusiän nostoa. Myöhemmin hyöty voisi yltää 140 miljoonaan euroon vuodessa. Tutkimuksen mukaan pelkän peruskoulun käynyt nuori aiheuttaa yhteiskunnalle keskimäärin 300 000 euron kustannukset elinaikanaan – ei siis miljoonaa euroa, kuten usein on väitetty. Se haluaa, että oppivelvollisuus päättyisi vasta, kun nuori on suorittanut toisen asteen tutkinnon, eli ammatillisen koulutuksen tai lukion, tai täyttänyt 19 vuotta. Hänen mukaansa pelkkä velvoite tuskin vähentää koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten määrää. S uomessa oppivelvollisuus on päättynyt 16 ikävuoteen jo yli 60 vuotta eli vuodesta 1957. Uusitalon ja kumppanien karkea laskelma näyttää, että oppivelvollisuusikärajan nostosta saatavat hyödyt kattaisivat pitkällä aikavälillä kustannukset. He vastaavat myöntävästi. Hän viittaa ministeriön huhtikuiseen selvitykseen, jonka mukaan toisen asteen koulutuksen maksuttomuus lisäisi vuosikustannuksia 87–142 miljoonalla eurolla. Monet etujärjestöt ja asiantuntijat kohdentaisivat kuitenkin tukitoimia vain niihin nuoriin, jotka ovat vaarassa jäädä ilman toisen asteen tutkintoa. Arviointineuvoston erillisraportissa tutkija Allan Seuri, Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori R oope Uusitalo ja Etlan tutkija Hanna Virtanen selvittivät, pitäisikö oppivelvollisuusikä nostaa Suomessa 18 ikävuoteen. Heidän elinaikaisia kustannuksiaan arvioitiin heidän 80-vuotispäiväänsä asti. Heikki Hiilamo uskoo, että Suomessa oppivelvollisuuden yläikäraja nousee lähivuosina. Velvoitteen tukeminen voimavarojen lisäyksellä opetukseen voisi korjata ongelmaa. Näissä maissa satsataan riittävästi opetukseen ja painotetaan tiedonkulkua oppilaitosten ja viranomaisten välillä. Viime vuosina on karsittu ammatillista koulutusta. Nuoria on jätetty oman onnensa nojaan. Opetusneuvos Petri Haltia opetusja kulttuuriministeriöstä vastaa, että ministeriössä ei valmistella muutoksia oppivelvollisuusikään. Monissa maissa on Suomea korkeampi oppivelvollisuusikä, ja sitä on viime vuosina nostettu monissa Euroopan maissa. Maissa on myös mahdollista rangaista nuoria ja heidän huoltajiaan, jos nuori ei mene kouluun. Tutkimuksessa otettiin huomioon myös psykiatrisen erikoissairaanhoidon, lastensuojelun ja perusopetuksen erityisen tuen kustannukset. Talouspolitiikan arviointineuvosto, jonka tehtävä on arvioida hallituksen politiikkaa, julkisti tammikuussa raportin, jossa varoiteltiin, että Suomen nuorissa ikäluokissa koulutustaso ei enää nouse. Heistä noin 40 prosenttia on kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. koulu Lisää kouluvuosia ALAIKÄISILLE. Valtiontalous on kohentunut, ja tutkimusnäyttö korostaa koulutuksen tärkeyttä. Koulutus on yhä kannattava sijoitus sekä yhteiskunnalle että opiskelijalle. Ani harva pääsee alaikäisenä töihin, Uusitalo päättelee. Arviointineuvoston puheenjohtaja Roope Uusitalo pitää hassuna, jos puhutaan vain kustannuksista ja unohdetaan hyödyt. Tutkittavina olivat maksetut verot ja saadut tuet. Arviointineuvoston mukaan liian moni suomalaisnuori jättää opinnot heti peruskoulun jälkeen ja jää työelämän ulkopuolelle. He, jotka olivat käyneet vain peruskoulun, tienaavat keskimäärin vähemmän kuin opiskelleet, eli vähän kouluttautuneet maksavat muita vähemmän veroja. Aluksi uudistus heikentäisi julkistaloutta, ja vielä 15 vuotta oppivelvollisuusiän nostamisen jälkeen hyöty jäisi alle 60 miljoonan euron vuodessa. Hiilamo puuskahtaa, että 16–17-vuotiaalla ei aina ole syytä mennä kouluun, kun siellä ei ole opettajaa. Hiilamo suosittaa myös harkitsemaan lapsilisien maksamista ainakin 17-vuotiaista ja vähintään tarveharkintaisesti
MAARIT PIIPPO | KUVAT JANNE KORHONEN harrastus Tony Tikander sai mopokortin 14-vuotiaana ja hankki pian oman mopon, josta on paljon hyötyä maaseudulla liikkumiseen. 28 LAPSEN MAAILMA 8 | 2018. Mopotallit yleistyvät, mutta vauhtiajoon ja temppuiluun tarkoitettuja ajoratoja kaivataan yhä. YHDESSÄ tuunaamista Pyhtäällä on paikka, jonne nuoret mopoineen ovat tervetulleita
Ennen harrastustilaa paikkakunnan moponuorten oli tapana päristellä maanteillä ja kokoontua kyläMopotalli syntyi kunnan nuorisovaltuuston aloitteesta. Siellä täällä on kasoittain kiillotusrättejä, ja nurkasta löytyy pesuainepurkkeja ja öljykanistereita. Vakiomallinen Piaggio NRG on vähän ajettu ja kulkee suurinta sallittua nopeutta eli 45 kilometriä tunnissa. Miilalla on ollut oma mopo vasta kuukauden ja hän haluaa pitää hyvää huolta menopelistään. Olen innostunut myös rassailemaan, kun mopotallilla näkee hyviä esimerkkejä, kertoo Tony. TALLI VÄHENSI VALITUKSIA Hutikan mopotalli on toiminut Pyhtäällä vuoden 2017 alusta ja saavuttanut vakiintuneen käyttäjäryhmän. 14-vuotiaana hän sai mopokortin ja ensimmäiseksi mopok seen kiinalaisen Monkeyn. Päivittäin tallilla käy kymmenkunta 15–18-vuotiasta. Mopotallilta löytyy helposti varusteita ja vinkkejä yhdessä tuunailuun. LAPSEN MAAILMA 8 | 2018 29 ››. Täällä on helppo rassailla mopoaan ja vaihtaa tuunausvinkkejä kaverien kesken. Tony otti tuntumaa moottorivälineisiin jo 7-vuotiaana huristellessaan isänsä kanssa minimönkijällä soramontuilla. Toiminta sai alkunsa tukalaksi kehkeytyneestä kriisistä innokkaiden mopoilijoiden ja asuin alueensa rauhaa vaalivien kuntalaisten kesken. – Siinä vaiheessa lähes kaikilla kavereilla oli mopo, joten minunkin oli se melkein pakko hankkia. Tony Tikander, 16, ja Miila Hautamäki, 15, ovat käymässä toista kertaa Hutikan mopotallilla Pyhtäällä ja noteeraavat tyytyväisinä paikan varustetason. Ei ollut enää kiva vinssata pyörällä muiden perässä. R ivi jakoavaimia roikkuu pituusjärjestyksessä telineessä, ja valikoima meisseleitä ja hohtimia lojuu työkalupakeissa. Kaiken keskellä on kokoelma mopoja: limenvihreitä, oransseja, kullanhohtoisia ja vauhtiviivoin komistettuja. Mopotallin porukoihin on ollut helppo tulla mukaan, kiittelee Miila. – Oma mopo antaa liikkumisen vapautta, kun en ole enää riippuvainen vanhempien kuskailusta
Suurin osa varusteista on saatu lahjoituksena kuntalaisilta ja järjestöiltä. Moni kuntalainen kiittelee tallin toiminnan parantaneen kylän ilmapiiriä. TEKNIIKKA JA TUUNAILU KIEHTOVAT Casper Raja, 18, on alkuperäisiä mopotallilaisia, joka oli mukana kunnostamassa käyttöön saatua autotallia omien tarpeidensa mukaiseksi. Tallia rahoittaa yksityinen mesenaatti, ja yhteistyö moponuorten kanssa on joustavaa. Mopoilusta aiheutunut melu ja rauhattomuus häiritsivät kuntalaisia, ja Pyhtään järjestyksen valvojat saivat paljon valituksia. Vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä, kun nuoret viettävät aikaa mopotallilla eivätkä kännipäissään kylillä, Tony Tikander kuvaa. CASPER RAJA On parempi, että poltan kumia kuin tupakkaa. LUOTTAMUS EDISTÄÄ YHTEISTYÖTÄ Hutikan mopotalli ei toimi enää Pyhtään kunnan alaisuudessa, vaan se on integroitunut osaksi Kasvajat ry:n toimintaa. – Pääasiassa olen saanut kannustusta mopoiluun. raitin varrelle jopa myöhään iltaisin ja öisin. Casper Raja on eräs alkuperäisistä ja yhä aktiiveista Hutikan mopotallilaisista. Monella mopoilijalla on käyttömopon lisäksi projektimopo, jota voi parannella. Järjestys on kaikkien yhteisellä vastuulla. Mutta mopon ulkonäön parantelu vaatii mielikuvitusta ja taitoa, kertoo Casper. – Tekniikka on yksinkertaista: jos mopon osaa purkaa, osaa sen kootakin. Hutikan mopotalli alkoi kokeiluna kunnan rahoituksella Kasvajat-yhdistyksen toimitilan autotallissa. Mopotallia valvovan Katja Lembergi n mukaan nuoret arvostavat sitä, että heidän mielipiteitään kuunnellaan. Fiksutkin nuoret voivat menettää toivonsa tulevaisuudesta huonon koulumenestyksen takia, mutta tallilla moni on löytänyt kipinän ammattiopintoihin tekniikan parissa. Kesällä 2017 Pyhtäällä järjestettiin tehostettua liikennevalvontaa, ja poliisi totesi, ettei mopoilu enää aiheuttanut ongelmia sen enempää kuin muillakaan paikkakunnilla. Vuonna 2011 pakolliseksi tullut ajo-opetus on lisännyt mopoilijoiden liikenneturvallisuutta osaltaan. Iskäkin kommentoi, että on parempi, että poltan kumia kuin tupakkaa. Kunnan silloinen nuorisotila ei houkutellut mopoporukoita, joiden intohimo kohdistui moottorivälineisiin. Motorinen taitavuus ja kiinnostus tekniikkaa kohtaan eivät välttämättä pääse esille kouluopetuksessa. Tuunailua varten mopotallilla on hyvät varusteet ja tilaa työskentelylle. Mopotallilla ei ole ollut järjestyshäiriöitä, vaikka ovet eivät aina sulkeudukaan heti ilta yhdeksältä. Tavoite oli selkeä: tarvitaan paikka, jossa nuoret voivat yhdessä kokoontua korjaamaan ja laittamaan menopelejään. TONY TIKANDER Entisestä autotallista tehtiin Hutikan mopotalli, joka on kuin pyhtääläisten nuorten moottoroitu olohuone. 30 LAPSEN MAAILMA 8 | 2018. Mopokortin hankinta maksaa tällä hetkellä 300–600 euroa, mutta Casperin mukaan mopoilu ei vaadi rahaa enempää kuin muutkaan harrastukset. – Nuoret vastaavat luottamukseen luottamuksella. Vaikka Hutikan tallilla on josJos mopon osaa purkaa, osaa sen kootakin. Vaikka jotkut nuoret ovat jo saaneet leiman, ettei heistä ole mihinkään, he ovat osoittautuneet mopotallilla valtavan lahjakkaiksi, kertoo Katja. – Tärkeintä on oma paikka sisätiloissa, sillä muuten joutuisimme olemaan ulkona huonoillakin keleillä. Sitten kunnan nuorisovaltuusto teki aloitteen mopotallista. Casper Raja myöntää, että aikuisten joustamattomuus herättää nuorissa herkästi vastustusta, mutta ymmärtävällä asenteella nuorisolta saa vastakaikua. Käyttömopon lisäksi Casperilla on niin kutsuttu projektimopo, jota hän laittelee. Tallin sääntöihin kuuluu, että se joka välineitä käyttää, huolehtii ne takaisin paikalleen. Hänen moponsa runko kiiltelee kullan värisenä, ja hän on vaihtanut laitteen katesarjat, jarrut ja renkaat. Casperille harrastuksen vetonaula on koneremppa: ajopelistä löytyy aina jotain parannettavaa
Yhteiset työpajat ja ajoradat voisivat olla hyvä ratkaisu. Sama puute on noussut esille Pyhtäällä. Casper Rajan mukaan moponuorten tarkoitus ei ole häiriköidä. – Unelmani on ajorata, jossa voisi tehdä temppuja, jotka eivät tieliikenteessä ole mahdollisia, sanoo Tony Tikander. Helsinkiläinen Emilia Loikas, 16, on aktiivinen moponuori, joka on perinyt kiinnostuksen moottorivälineisiin isoisältään. Mopotyttöjen joukossa on myös tekniikasta ja vauhdista kiinnostuneita. mopoilevatnuoret.weebly. Hutikan mopotallissa hienointa on se, että täällä saa olla oma itsensä, kiittelee Casper. – Tallilla ei koskaan biletetä, vaan me pidetään kiinni sovituista rajoista, vakuuttaa Casper. kus rassailtu mopoja yötäkin myöten, kukaan ei halua aiheuttaa häiriötä tallin valvojille. Jos ongelmia ilmenee, nuorten kanssa voi aina neuvotella. EMILIA LOIKAS Pyhtäälle saatiin toinenkin mopopaja kunnan uuteen harrastuskeskukseen. com Nuori kirkko -järjestö tuottaa moottoripajatoimintaa parillakymmenellä paikkakunnalla eri puolilla Suomea. YHTEISÖ ON TASA-ARVOINEN Pyhtää on kunnostautunut mopoilijoiden harrastuspaikkojen tarjoajana monia paikkakuntia paremmin, sillä kesän alussa sinne avautui myös uusi, kunnan ylläpitämä mopopaja. Sorsan mukaan pääosa mopoilijoista käyttäytyy liikenteessä asiallisesti. Nuorisotoimen parissa on huomattu, että mopoilun kautta voi tavoittaa myös niitä, jotka muuten eivät osallistuisi harrastetoimintaan Vaikka mopoilu on yhä pääasiassa poikien laji, on mukana myös enenevissä määrin tyttöjä. – Mopoilevat nuoret antavat palautetta, että heitä ollaan aina häätämässä pois. Oma mopo antaa Miila Hautamäelle liikkumisen vapautta LAPSEN MAAILMA 8 | 2018 31. Olisi selvitettävä, kenellä on vastuu ajoturvallisuudesta. – Olemme neuvotelleet Helsingin kaupungin nuorisopalvelun kanssa useita kertoja mopoilijoiden ajoalueista, mutta toistaiseksi ilman tulosta. On ymmärrettävää, että nuorilla on tarve liikkua, Jari Sorsa toteaa. Ongelmia saattaa esiintyä, kun isot mopomiitit kokoontuvat vaikkapa ostoskeskusten pihoilla. – Kokemukseni mukaan mopopiireissä sukupuolella ei ole erityistä merkitystä. Vastaavaa ovat paikalliset toimijat yrittäneet myös Vantaalla, Äänekoskella ja Siilinjärvellä, kertoo Roni Suorela Mopoilevat nuoret -yhdistyksestä. >www.nuorikirkko.fi/ moottoripaja Mopopiireissä sukupuolella ei ole erityistä merkitystä. Kevytmoottoripyörällä ajamisen lisäksi Emilia käy usein pääkaupunkiseudun mopohalleissa virittämässä pyöräänsä. > www. Pääkaupunkiseudulla mopoilijoille ei ole tarjolla suojattua ajoja kikkailualuetta. AJORATOJEN PUUTE HARMITTAA Emilia kiittelee mopohalleja, mutta harmittelee luvallisten ajopaikkojen puutetta. Pyhtään liikennettä valvova vanhempi konstaapeli Jari Sorsa Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta kertoo, että ajoradan toteutuksen ongelma on valvonnan järjestämisessä. Mopo oli hänelle käytännöllinen ratkaisu, sillä omasta kulkuvälineestä on hyötyä maaseudulla, jossa joukkoliikenne on vähäistä. – Melu ja häiriö kyllä loppuvat, kun nuorilla on oma paikka ja kiinnostavaa tekemistä. Ulkopuolisilta saadaan joskus kummastelua osaksemme, mutta enimmäkseen suhtautuminen on positiivista, kertoo Emilia. Yhdistyksellä on 13–21-vuotiaille avoin mopopaja Vantaalla. Mopoilijoiden edunvalvontajärjestö on yrittänyt edistää ajoratojen toteutusta. TOIMINTAA MOPONUORILLE Mopoilevat Nuoret on valtakunnallinen yhdistys, joka ajaa nuorten mopoilijoiden ja motoristien etua sekä järjestää alan tapahtumia, ratapäiviä ja kokoontumisia. Elina Hurri, 17, on eräs Hutikan mopotallin vakituisista kävijöistä
harrastus ”Yksi elämäni TÄRKEIMMISTÄ asioista” 32 LAPSEN MAAILMA 8 | 2018
Hänen vaatekaapistaan löytyy muun muassa Haikyuu!!-verryttelyasu, jonka selässä lukee Karasuno High School’s Volleyball Club, sillä Haikyuu!! tarkoittaa suomeksi lentopalloa. Animen kautta on helppo tutustua. Nykyään jako on kuitenkin hämärtynyt. Animessa lajityypit liikkuvat kauhusta romantiikkaan ja scifistä fantasiaan: löytyy samurai-henkisiä miekkataisteluja, maailmaa puolustavia robotteja sekä Pokémonin tapaista lasten animea. Osa animesarjoista ja -elokuvista on kielletty alle 18-vuotiailta. Minka tutustui animeen kaksi vuotta sitten siskojensa kautta, ja samoihin aikoihin Minkan nettikaveri kutsui hänet mukaan Tracon-animetapahtumaan. Animelle ominaisessa piirrostyylissä hahmoilla on usein terävä nenä, värikkäät hiukset ja suuret lapsenomaista viattomuutta kuvastavat silmät. Minka aikoo hankkia myös Lolita-tyyppisiä tyttömäisiä cosplay-mekkoja. Silloin hän eläytyy japanilaiskoulupojaksi nimeltä Nagisa Shiota. Se käsittelee myös sitä, miten erilaiset ihmiset voivat olla ystäviä, ja ettei raha aina ole niin tärkeää. Monista sarjoista löytyy myös positiivinen ja äänekäs tyyppi. Luonnos syntyy lyijykynällä ja värit siihen puuväreillä ja tusseilla. Siitä on tullut yksi elämäni tärkeimmistä asioista, Minka kertoo J apanilaiset viittaavat anime-sanalla yleisesti animaatioon, mutta länsimaissa animena puhutaan yleensä japanilaisista mangasarjakuviin perustuvista animaatioelokuvista ja -sarjoista. Cosplay-asuihin pukeudutaan esimerkiksi animetapahtumiin eli ”coneihin”. Suosikkianimepelissäni taas pelataan musiikkirytmien avulla sarjan laulujen tahtiin. Tutustuimme somessa, juttelemme coneissa ja aiomme tehdä yhdessä cosplay-asuja. Kuulun esimerkiksi 20 hengen WhatsApp-animepeliryhmään. Kun Minka käyttää verryttelypuvun kanssa mustaa peruukkia, hänestä tulee Kiyoko Shimizu, mutta kellertävä peruukki päässä hän on Hitoka Yachi. Minka on käynyt niissä neljä kertaa, Traconin lisäksi Yukiconissa. PIRITTA PORTHAN | KUVA SAMI PARKKINEN LAPSEN MAAILMA 8 | 2018 33. Ne ovat laukkuja, jotka täytetään lempihahmon fanikamalla. – Cosplay on tapa pitää hauskaa, ilmaista itseäni ja kokeilla juttuja. Minkan suosikkeja ovat Haikyuu!! ja Akatsuki no Yona, joista jälkimmäinen kuuluu niin sanottuun tyttöjen animeen ja mangaan eli shoujoon. Kirjoitan samaa merkkiä niin kauan, että se jää mieleen. Animesarjoja löytyy myös dubattuna, mutta Minka katsoo ne aina japaniksi englanninkielisillä teksteillä. – Opiskelen japania siskoni vanhasta kirjasta. Se on minulle sarjoista tärkein, ja tykkään siitä myös mangana. Hahmojen asujen kautta löytää myös omaa tyyliään. Yksi hylly on omistettu Haikyuu!!-fanitavaroille, ja samaa sarjaa kuvaa seinän juliste. R ahat kuluvat animeharrastukseen: Minkan huone täyttyy animeaiheisista pehmoleluista, julisteista, kuvista, avaimenperistä ja muovisista figuureista. Jos sarjan päähahmo on positiivinen, alan usein itsekin käyttäytyä positiivisemmin. Se on kohentanut itsetuntoani, sillä asuissa kuka tahansa näyttää hyvältä. – Animessa käsitellään tärkeitä pointteja, kuten ystävyyttä ja sitä, ettei feilaamisen (epäonnistumisen) jälkeen kannata luovuttaa. Minka ei pidä itseään kovin sosiaalisena, mutta harrastuksen myötä hän on lähentynyt animea harrastavien ystäviensä kanssa ja saanut uusia kavereita. Koulupuvun mustan liivin ja harmaiden housujen kanssa Minka käyttää sinistä peruukkia. Minkalla on myös Ansatsu Kyoushitsu -sarjan koulupuku, jonka hän puki päälleen pitäessään luokalleen sarjasta esitelmän. M inka Vehviläinen, 15, piirtää kirjoituspöytänsä ääressä animehahmoja. Kirjahyllystä löytyy mangasarjakuvia sekä anime-CDja DVD-levyjä. Anime vetoaa tunteisiin, monet asiat ilmaistaan siinä ihmisten näyttelemiä leffoja paremmin. Minka Vehviläinen harrastaa japanilaista animaatiota eli animea. – Silmälasipäiset ovat animesarjoissa yleensä fiksuja, ja usein mukana on myös tympeäilmeinen kylmempi hahmo. – Luennoilla voidaan pohtia, miten jonkun tietyn animesarjan tekijä on onnistunut, tai miten sarja eroaa muista animesarjoista. Molemmat ovat Karasuno High Schoolin lentopallomanagerityttöjä. – Ansatsu Kyoushitsun voisi suomentaa salamurhaluokkahuoneeksi, Minka kertoo hymyillen. – Animen kautta on helppo tutustua. – Muut harrastukseni ovat loppuneet parissa kuukaudessa, mutta anime on säilynyt. Se on tuonut elämään ystäviä, hauskanpitoa ja tavan ilmaista itseään. – Monet shoujot kertovat romansseista, mutta Akatsuki no Yonasta löytyy myös toimintaa. Perushahmotyypit toistuvat sarjasta toiseen. – Sarja on opettanut minulle opettajien arvostamista. Luento voi käsitellä myös tiettyä animehahmoa. – Monet animefanit osoittavat lempihahmolleen uskollisuutta myös itabageillä. Coneissa tavataan muita animefaneja, pelataan videopelejä ja kuunnellaan luentoja. Haikyuu!! taas kuuluu pojille suunnattuun sh?nen-animeen, joka sisältää usein esimerkiksi taisteluja. On mielenkiintoista nähdä animen kautta toisen maan kulttuuria. M inkan animeharrastukseen kuuluu myös cosplay (”costume play”) eli pukeutuminen animehahmoksi
J untusen perhe on juuri kotiutunut Malikkeen perheleiriltä, jossa uitiin ja retkeiltiin. Vauvana Inka kulki mukana helposti kuin kuka tahansa lapsi, mutta kasvaminen on tuonut haasteita. 34 LAPSEN MAAILMA 8 | 2018. Iloinen tapahtuma päätyi Malikkeen videolle, ja samalla tuli ikuistettua Inkan ja hänen kaverinsa Venlan riemu jaetusta uintihetkestä. Katja ja Tuomas Juntunen ovat oppineet, että lähiretkeilykin ilahduttaa lasta suuresti. Riistavetisen erityislapsiperheen arki on ollut viime vuoden ajan erityisen haastavaa, koska 11-vuotiaan Inkan lonkka on ollut pois paikoiltaan. MARJAANA TUNTURI | KUVAT PETRI JAUHIAINEN Nurmikolla makoilu on Inka Juntusesta ihanaa. Kun Katja-äiti alkaa muistella viikonlopun leiriä, Inka huokaisee ja hänen kasvoilleen nousee valoisa hymy. – Saimme leirillä kokeiluun uudet, paremmin kannattelevat kelluntaliivit ja Inka alkoi taas pitkästä aikaa potkia vedessä, Katja kertoo. Juntuset ovat saaneet ison tuen monissa liikkumiseen YHDESSÄ touhuamisesta voimaa arkeen harrastus Erityislapsiperheessä jo liikkeelle lähteminen voi olla iso ponnistus. Malike sysää liikkeelle Luonto ja liikkuminen olivat tärkeitä asioita Katjalle ja Tuomakselle jo ennen lapsia, minkä vuoksi ulos liikkumaan lähteminen on heille luontevaa myös nyt. Kipujen takia hän ei ole voinut nauttia entiseen tapaansa pyöräkyydeistä ja uimisenkin jälkeen jalka on usein kipeä
lomamatkalle on osa Kehitysvammaisten Tukiliiton toimintaa ja toimii STEA:n tuella. Liikkeelle tasaisten pintojen ulkopuolelle! MALIKE?TOIMINTA pyrkii tarjoamaan erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia vaikeasti vammaisille lapsille ja aikuisille sekä vaikuttaa heidän osallistumistaan ja osallisuuttaan edistäviin asioihin kohderyhmään kuuluvat ihmiset, jotka tarvitsevat toimintavälineen ja toisen ihmisen apua voidakseen osallistua ja liikkua toimii valtakunnallisesti ja ilman diagnoosirajoja toteuttaa yhdessä verkostojensa kanssa toiminnallisia kursseja sekä toimintavälineiden kokeilutapahtumia, joissa saa neuvontaa ja ohjausta järjestää myös Ulos talosta, pois pihasta -toimintavälinekoulutuksia, jotka on suunnattu läheisille ja ammattilaisille vuokraa toimintavälineitä lyhytaikaiseen kokeiluun ennen oman välineen hankintaa tai tilapäiseen tarpeeseen, esim. – Tiimin pitää toimia: jos molemmat eivät osallistuisi, tästä ei tulisi mitään, Tuomas toteaa. Iso säkkituoli on kätevä apuväline myös veneillessä. Lähelläkin voi retkeillä Inka on ollut kipeän lonkkansa vuoksi itkuisempi, joten kotoa lähteminen on vaatinut vanhemmilta entistä suurempaa sitkeyttä. Kunta tukee vain harvoin vapaa-aikaan tarkoitettujen apuvälineiden hankintaa. – Kotipihasta pidemmälle lähteminen vaatii aina ison suunnittelutyön. – Me olemme olleet muutenkin liikkuvaisia, mutta monelle perheelle Malike-toimintaan osallistuminen saattaa olla alkusysäys lähteä liikkeelle tasaisten pintojen ulkopuolelle, Tuomas kertoo. Tytön koulupäivät ovat matkojen takia pitkät, joten arki-iltoina perhe ulkoilee kotipihalla. Ensimmäisen kerran he olivat mukana pyöräilytapahtumassa, kun Inka oli 3-vuotias. Katjan ja Tuomaksen mielestä yhdistys tekee ainutlaatuista työtä opastaessaan vaikeasti liikuntavammaisten lasten perheitä vapaa-ajan harrastuksiin. Kalliit apuvälinehankinnat ovat monelle perheelle mahdollisia vain erilaisten säätiöiden tukien avulla. Katja yleensä suunnittelee ja minä olen sitten mukana toteuttamassa, Tuomas kuvaa. Malikkkeen vuokraamat kärryt on suunniteltu niin, että niissä jaksaa vetää isoakin lasta ja lapsen saa tuettua turvalliseen asentoon. – Pitkään pärjäsimme villatumppujen ja kertakäyttöisten käsien lämmittimien kanssa, mutta kun Inka kasvaa, paikallaan istuvan tytön raajat eivät pysy enää lämpiminä ilman erikoisrukkasia, Katja kertoo. Katja nyökyttelee. Koti on järven rannalla: kesäisin pääsee helposti uimaan ja talvella jäälle ahkion kanssa hiihtämään. S O IL E H O N K A LA LAPSEN MAAILMA 8 | 2018 35 ››. Keskustelu ajautuu erityislapsiperheen parisuhteeseen, siihen, miten tärkeää on, että molemmat osallistuvat ja pitävät huolta sekä omasta että toisen hyvinvoinnista. Inka ei esimerkiksi voi matkustaa tavallisessa lasten pyöräkärryssä, koska on siihen liian iso, eikä häntä pienenäkään saanut tuettua tavalliseen kärryyn oikealla tavalla. liittyvissä haasteissa Malike-toiminnasta. Omasta rannasta veneilemään lähteminen on luksusta. Ympäri Suomea järjestettävissä apuvälinetestauspäivissä on mahdollista kokeilla ja vertailla erilaisia apuvälineitä, joita voi vuokrata Malikkeen välinelainaamosta mihin päin Suomea tahansa. Esimerkiksi Inkan talviulkoilu on nykyisin mahdollista, koska perhe sai Sokeain lasten tuki ry:ltä avustuksen sähköllä lämpiäviä 800 euron rukkasia varten. Katja-äiti sovittaa merenneidon pyrstöä Pihlalle ja Inka uiskentelee Tuomas-isän avustuksella
Juntuset tietävät, ettei luontoja liikuntakokemusten tarjoaminen erityislapselle ole aina helppoa. Kun Inka kuulee sanan aarrelaatikko, häntä alkaa hymyillä. – On tärkeää, että Inka saa kokea kylmän, kiemurtelevan madon kädellään kuten kuka tahansa lapsi, Tuomas sanoo. – Meille on tulossa pihaan palju, koska tykkäämme kaikki vedestä ja uimisesta. – Kun näin Inkan kasvot, ymmärsin, miten hän iloitsi lumen tunnusta kasvoillaan. Katja juoksi hädissään katsomaan, kuinka tytön kävi, mutta löysikin Inkan maasta nauramasta. Myöhemmin hän on yrittänyt monet kerrat kammeta ahkiota tahallaan kumoon, Katja kertoo hymyillen. Leirinuotiolla syntyy tärkeitä muistoja. Vanhempien on tärkeä kuunnella omaa jaksamistaan. Laavulla makkara suussa Fyysiset kokemukset ovat olleet aina Inkalle tärkeitä. Kaikkien yhteiset harrastukset ovat kuitenkin tärkeitä myös perheen muille lapsille. Erityislasten perheissä käy helposti niin, että toinen touhuaa toisen lapsen kanssa ja toinen toisen kanssa. Niinkin voi kokea ja tuntea luonnon: auringon paisteen, vesisateen tai lumen kipristyksen iholla. Pihla nyökkää, hymyilee innoissaan ja lähtee etsimään siskosten yhteistä aarrelaatikkoa, jossa on erilaista luonnosta kerättyä tunnusteltavaa ja haisteltavaa. Inkalle lämmin vesi on ihana juttu, joten paljun kautta saamme kaikki mukavan yhteisen kokemuksen, Tuomas kertoo. Jos liikunta ei ole oma juttu, ei ole järkeä lähteä hiihtämään kilometritolkulla. Juntuset kannustavat muita erityislapsiperheiUsein erityislapsia suojellaan liikaa. H E ID I T IR R I 36 LAPSEN MAAILMA 8 | 2018. Jos lapsella ei Inkan tavoin ole omia refleksejä, on tietysti oltava varovainen, mutta usein erityislapsia suojellaan liikaa. Katja ja Tuomas muistavat ikuisesti hetken, kun Inka kaatui ahkiosta päälleen lumihankeen. Juntuset ovat huomanneet, että Malikkeen tapahtumat ovat monelle perheelle paikka, jossa voi turvallisesti yhdessä muiden kanssa kokeilla ja huomata, että moni asia onnistuu. Vanhempien on tärkeä kuunnella omaa jaksamistaan. Malikkeen metsäretkellä koko Juntusen perhe pääsi iloitsemaan luonnosta. Jo lähiretkeily voi olla arvokasta, se että nostetaan lapsi puistossa hetkeksi pois pyörätuolista maahan tunnustelemaan ja haistelemaan hiekkaa ja nurmikkoa. Katja muistelee, miten 5-vuotias Pihla-sisko houkutteli Inkan tutustumaan kastematoon: – Sinä veit vain sen kastemadon Inkan kädelle, eikö niin, Pihla
Se vähä aika, mitä harrastuksiltani, fysioterapialta sekä railakkaalta opiskelijaelämältä jää yli, kuluu liveja levymusiikkia kuunnellen ja sosiaalisessa mediassa roikkuen. He iloitsevat, kun voivat mahdollistaa tyttärelleen samanlaisia kokemuksia kuin terveelle sisarukselle. Malikelaisissa on asiantuntemuksen lisäksi hienoa se, ettei lapsi ole heille ”asiakas” tai ”potilas” vaan lapsi, eivätkä vanhemmat ole ”huoltajia” vaan vanhempia. Seikkailuhenkeä arkeen ”Olen 22-vuotias cp-vammainen musiikkitieteen opiskelija. Ilman Maliketta viettäisin varmaan enemmän aikaa kotonani näyttöpäätteen edessä ja olisin ehkä varautuneempi monen tekemisen suhteen, koska olen luonteeltani varovainen. Parempi vain mennä ja tehdä, Tuomas rohkaisee. Avun pyytämistäkin voi opetella. Työntekijät onnistuvat aina luomaan vahvan luottamussuhteen sekä lapseen että perheeseen ja luottavat, että vanhemmat oppivat sopivalla ohjeistuksella käyttämään apuvälineitä lapsensa kanssa. Malike on tuonut arkeeni runsaasti kekseliäisyyttä, intoa, seikkailuhenkeä sekä tervettä uteliaisuutta uusia aktiviteetteja kohtaan. Malikkeelle vinkiksi, että me hieman jo venähtäneet erityislapset olemme edelleen valmiita eräretkeilyyn monenmoisilla kulkupeleillä, mikäli tilaisuus siihen ilmaantuu.” TEPPO REINIKAINEN M A L IK E Roolipelin päärooli oli Teppo Reinikaiselle (kesk.) tärkeä uusi kokemus. Malike on opettanut myös joustamaan esteettömyyden suhteen ja luottamaan muiden apuun. Jokainen porras, kynnys tai invakaiteeton vessa ei estä osallistumista. tä kokeilemaan erilaisia yhteisiä harrastuksia. – Kun istutaan lopulta laavulla hiihtoretken päätteeksi ja Inka nauraa makkara suussa, sitä ajattelee vain, että taas kannatti tulla. Parhaat muistoni noista ajoista liittyvät moottorikelkka-, mönkkärija porosafareihin. Jos homma ei heti onnistu, on hyvä kokeilla uudestaan. Viimeisin Malike-kokemukseni on parin vuoden takainen Helsingin Ropecon-tapahtuma, jossa jouduin ummikkona roolipelin päärooliin. Kun olin pieni, perheemme oli aktiivisesti mukana Malikkeen touhuissa. Tapahtuma herätti henkiin lapsuuteni fantasiainnostuksen. – Eihän lasten kanssa muutenkaan kaikki aina onnistu. Juntusille Inkan ilo liikkeestä ja luontokokemuksista on iso motivaattori. Olen myös aktiivinen järjestötoimija ja vastaan Tyrmyn eli Turun yliopiston raskaan musiikin ystävät ry:n hallituksessa esteettömyydestä, yhdenvertaisuudesta sekä bändi-iltojen järjestämisestä. LAPSEN MAAILMA 8 | 2018 37. Ei kannata ajatella liikaa. Koska erityislapsen kanssa liikkeelle lähteminen vaatii usein monenlaisten asioiden huomioimista, motivoitumista helpottaa, että tekeminen on itselle mieleistä. Uskon, että ainakin osittain Malike on vaikuttanut siihen, että olen varsin aktiivinen toimija. Olen saanut tutustua heidän kauttaan moniin apuvälineisiin ja esteettömyyttä edistäviin ratkaisuihin, joita en olisi itse tullut ajatelleeksi. Harrastan sähköpyörätuolisalibandyä TPS:ssä sekä pyörätuolitanssia ja klassista laulua
Leevin mielestä yksinäistä nuorta kannattaa lähestyä sen kautta, mistä nuori tykkää. Vain viikonloppuisin saattaa lipsahtaa. – Opettajien on vaikea huomata kiusaamista, kun he eivät tiedä onko se läppää vai kiusaamista. Tulisipa joku jonka kanssa taistella! No niin... Leevi vaihtoi koulua. Silloin olin koukussa, nyt pystyn lopettamaan helposti. Leevi vastusti, ja välit äidin kanssa huonontuivat. Jos nuori haluaa tehdä jotakin sun kanssa, niin tee. Yritin pysytellä kaukana kiusaajista, mutta ei se toiminut. Itse en tajunnut olevani yksin, koska vain pelasin. – Moni sanoo, että sen pitäisi mennä toisin päin, että kiusaajan pitäisi joutua vaihtamaan koulua. Koulusta neuvottiin, että kaikki sujuisi hyvin, kunhan poika saataisiin kouluun. Ettei olisi yksin. – Pelasin ja pelasin, koska se vei ajatukset muualle. Leevi on pelannut pienestä asti. – Se ei lopeta kiusaamista, jos yrittää olla välittämättä. Tein sen virheen, etten kertonut heti. Kiusattua Leevi rohkaisisi olemaan vahva. Järjestö pyrkii yhdessä nuorten kanssa löytämään keinoja, joilla lievittää yksinäisyyttä. Ole kaveri Leevi kertoi kiusatuksi joutumisen seurauksista sanomalehti Keskisuomalaisessa ja sai paljon kiitosta asian esille nostamisesta. Aikuinen voi olla se kaveri, jota ei ole. Seitsemännen luokan syksyllä härnääminen alkoi uudelleen. Voi myös salamannopeasti rakentaa itselleen suojan tai rappuset. – Ei saa pakottaa mihinkään. koulu Se ei lopeta kiusaamista, jos yrittää olla välittämättä. Siellähän vihollinen jo vaaniikin oman suojansa takana. En ajatellut, kuinka iso yleisö on. – Kävin antamassa tuleville nuorisotyöntekijöille mun näkökulmaa yksinäisyydestä: miten pitäis toimia, miten auttaa. L eevi Riitamaan, 15, kädet tanssivat tietokoneen näppäimillä, kun hän esittelee Fortnite-pelin hienouksia. Täytyy odottaa, että tulee lähemmäksi, sillä tällä on kaukoase. Hakulla voi mennä kiviseinän läpi. – Kannattaa kertoa, silläkin uhalla, että kiusaaminen pahenee. Kun mummi oli joululoman jälkeen viemässä Leeviä kouluun, poika ei pystynyt lähtemään autosta. – Tuli pienimuotoinen paniikkikohtaus, Leevi kuvailee. Äiti teki päätöksen, jota lääkäri tuki: – Näin, että Leevillä on paha olla, joten päätin etten pakota häntä kouluun. Hän pitää pelaamisesta, koska siinä tapaa kavereita ja se on kivaa ajanvietettä. Minulla koulun vaihto auttoi. – Tuntui tosi hienolta saada kirje noin tärkeältä henkilöltä. Nuorta pitää auttaa, jos häntä kiusataan. Silmien sulkeminen ei tepsi Leevin mielestä kiusaaminen kannattaa katkaista heti. – Se oli haukkumista. Leevin mielestä koulukiusaamisesta pitäisi heti ilmoittaa kummankin osapuolen vanhemmille. Iso osa nuorten yksinäisyydestä johtuu juuri kiusaamisesta. Se vain pahentaa, sillä kiusaaja haluaa sinun näyttävän, että tuntuu pahalta. Ei tarvitse edes tehdä mitään, kunhan hengailee. Leevi kävi myös puhumassa Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen järjestämässä Sanoja yksinäisyydestä -seminaarissa satapäiselle yleisölle. Kiusatusta VAIKUTTAJANUOREKSI Koulukiusaaminen sai Leevi Riitamaan pakenemaan pelimaailmaan ja uhkasi hänen terveyttään. Reilu vuosi sitten Leevi uppoutui pelimaailmaan, sillä kouluun hän ei voinut mennä. Siksi kiusatun kannattaa kertoa heti jollekin aikuiselle, joka pystyy tekemään asialle jotakin. Tilanne pääsi karkaamaan käsistä. TUIJA SILJAMÄKI | KUVA LAURA VESA 38 LAPSEN MAAILMA 8 | 2018. Paria kertaa voi pitää läppänä, mutta kun se toistuu päivästä toiseen, ei tunnu enää mukavalta. Nuorisojärjestö Homies Youth Work otti yhteyttä ja pyysi Leeviä yhteistyöhön. Olla kaveri. Ajattelin vain, että puhun tärkeästä asiasta. Leeviä kiusattiin kuudennella luokalla, mutta se saatiin loppumaan opettajan ripeällä puuttumisella. Kun mua kiusattiin, en pystynyt olemaan omanikäisteni kanssa. Tarvittiin melkoisesti päättäväisyyttä, että kierre katkesi. Annetaan Leevin kertoa, miten kiusattua nuorta voi auttaa. – Se oli hieno kokemus! Ei jännittänyt. Leevin äiti, Satu Riitamaa, oli huolissaan. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila lähetti kirjeen, jossa kehui Leeviä rohkeudesta
Satu oli ollut äitiin yhteydessä ja kertonut hänelle, että poika oli ollut mukana haukkumassa Leeviä. Silloin, kun kiusaaminen oli pahimmillaan, en pystynyt puhumaan siitä näin. Opiskelu on niin intensiivistä, ettei läksyjä juuri tule, mikä on Leevistä hyvä. Pelaamisella on nyt tavoite. Välillä on hyvä käydä harjoittelemassa myös scoottausta eli potkulautailua Jämsän hienolla pumptrack-radalla. – Ehtii harjoitella pelaamista, ettei taidot pääse ruostumaan. – Se oli ok, koska tuntui, että se pyysi ihan oikeasti anteeksi, Leevi kertoo. –Se on ollutta ja mennyttä, enkä muistele sitä. Kiusaamista sivusta katsovat saattavat Leevin mukaan ajatella, että heitäkin aletaan kiusata, jos he puuttuvat tilanteeseen. Peliammattilaisen uraan valmistautuminen vaatii päivittäistä harjoittelua. Enää hän ei pelkää mennä kouluun eikä muuallekaan. Kiusaajalle Leevin viesti on, että kannattaa lopettaa. Leevi Riitamaa osaa asettaa rajan, ettei pelaaminen vie koko elämää. Nyt he olivat päättäneet tulla pyytämään anteeksi. Leevi Riitamaa aloitti scoottauksen jo ala-asteella, ja pitää siitä edelleen. LAPSEN MAAILMA 8 | 2018 39. Luokassa on vain kymmenen oppilasta. Nyt hän jaksaa käydä taas koulua, kun kiusaaminen ei sido energiaa. Unelmana peliammattilaisen ura Nykyisin Leevi suhtautuu tapahtuneeseen tyynesti. – Hyvä kaveri on luotettava ja sellainen, jonka kanssa pystyy olemaan oma itsensä. Hän pitää luokkansa henkeä hyvänä, rentona ja hauskana. Haluaisin joskus tienata rahaa tällä. Kiusaaja saattaa kuvitella olevansa kova äijä, mutta kaikkien muiden mielestä, ehkä jopa hänen itsensä, kiusaaminen on noloa. Eräänä helmikuisena iltana viime keväänä ovikello soi. – Se on oikeasti säälittävää. Kannattaisi miettiä, onko omassa elämässä jotain vialla, että pitää sitä muihin purkaa. –Mutta jos kiusatun puolella on monta, kiusaaja jää lopulta yksin. Oven takana oli eräs kiusaaja äitinsä kanssa. Viimeinen vaihtoehto on rikosilmoituksen tekeminen
koulu POSITIIVISTA syrjintää 40 LAPSEN MAAILMA 8 | 2018
Taufig, 13, paneutuu suomen kielen koukeroihin ainetta kirjoittamalla. ›› LAPSEN MAAILMA 8 | 2018 41. Merilahden peruskoulu on myös yksi niistä kouluista, joita Helsingin kaupunki tukee pd-rahalla eli niin sanotulla positiivisen diskriminaation määrärahalla. Köyhien alueiden koulujen tukeminen lisärahalla on järkevää. Kuluvana vuonna Helsinki maksaa 58 prosenttia Merilahden peruskoulun oppilaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea. Helsingin Meri-Rastilassa sijaitseva Merilahden peruskoulu on yksi Suomen kansainvälisimmistä kouluista. Erityisluokanopettaja Juha Ikäheimo ja koulunkäyntiavustaja Tina Kukkurainen-Alaniva kiertelevät, neuvovat, rohkaisevat ja kannustavat minkä ehtivät. Yhtenäiskoulussa raikaa 23 kieltä, ja kansallisuuksia on 30. Kaksoiskonsonantit ja sijapäätteet ovat hankalia. ANU VALLINKOSKI | KUVAT LIISA HUIMA Merilahden peruskoulun oppilaista valtaosan äidinkieli ei ole suomi. Suomi ei ole yhdenkään oppilaan äidinkieli, vaikka kaikki ovat Suomessa syntyneet. Ruutuvihkoihin ilmestyy tekstiä vaihtelevasti. Tukea saaneissa kouluissa oppilaiden tulevaisuus on entistä valoisampi ja heistä yhä useampi jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen. K ahdeksan seitsemäsluokkalaista pakertaa tarinaa oudosta lemmikistä Merilahden peruskoulussa. Koulun suurin uskonto on islam. Yhden tarina yltää jo toiselle sivulle, kun toinen ei ole saanut ensimmäistäkään kirjainta raapustettua. Sen oppilaista 58 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea
Koulut saavat itse päättää, miten ne saamansa tuen käyttävät. Tukea saavat koulut, joissa on paljon vieraskielisiä oppilaita. Jibriil, 13, keskittyy tarinan kirjoittamiseen. Erityisluokanopettaja Juha Ikäheimo neuvoo. Erityisesti tytöt hyötyvät Valtion taloudellinen tutkimuslaitos selvitti viime vuonna pd-rahan vaikutuksia Helsingissä. Tuki vähensi noin neljänneksellä sellaisten oppilaiden määrää, jotka eivät jatkaneet peruskoulun jälkeen toisen asTuella on palkattu kouluihin etenkin koulunkäyntiavustajia. Tuella olemme saaneet lisää yhden koulunkäyntiavustajan ja opettajia. – Meidän 858 oppilaan koulumme saa tukea noin 140 000 euroa eli 160 euroa per oppilas. kouluille pd-rahaa 2,5 miljoonaa euroa. Tutkimuksen tehnyt Mikko Silliman yllättyi tuen vaikuttavuudesta. Pienellä summalla ostimme äänikirjoja ja selkokielisiä kirjoja. 42 LAPSEN MAAILMA 8 | 2018. Sitä saa noin 40 prosenttia kaupungin peruskouluista. Myös alueen aikuisten heikko koulutusja tulotaso ovat tuen jakoperusteita. Tuon rahan olemme laittaneet pääosin uusien aikuisten palkkaamiseen ja ryhmäkokojen pienentämiseen. Härveleihin emme ole rahaa laittaneet, rehtori Timo Heikkinen kertoo
Myös monet muut kunnat tukevat köyhien alueiden kouluja samaan tapaan kuin Helsinki. Nykyisin pd-rahaa jaetaan myös varhaiskasvatuksessa ja toisen asteen oppilaitoksille. Kunnat voivat hakea Opetushallitukselta samaan tarkoitukseen koulutuksellisen tasa-arvon rahaa. Jos menettäisimme pd-rahan, ryhmäkoko kasvaisi reiluun 20:een. Merilahdessa on satsattu myös oppilaanohjaukseen sekä koulun ja perheiden välisen sillan rakentamiseen. Merilahden peruskoulun rehtorin mukaan opettajia palkkaamalla voidaan pitää ryhmäkoot pieninä. Helsinki on maksanut pd-rahaa vuodesta 1997 lähtien. – Kaikki tukea saaneiden koulujen oppilaat hyötyivät, mutta erityisen paljon hyötyivät maahanmuuttajataustaiset tytöt, Silliman kertoo. Uskon, että ilman pd-rahaa valmistuvat oppilaamme olisivat nykyistä epävarmempia ja useampi heistä jäisi pelkän peruskoulun varaan, Timo Heikkinen sanoo. Laitteisiin ja tietotekniikkaan koulut eivät pd-rahaa juurikaan käyttäneet. Samoin entistä suurempi osuus tukea saaneiden koulujen oppilaista haki ja pääsi lukioon. teen opintoihin. Alkuun arastelleetkin ovat saaneet jotain aikaiseksi. Luvaton mielenilmaus herättää oppilaissa selvästi levottomuutta, vaikka luokan aikuiset tilannetta rauhoittelevatkin. Tukea voi saada, jos alueen aikuisten koulutustaso on heikko, alueen keskimääräinen vuositulo on alhainen, vieraskielisten lasten osuus koulussa on huomattava tai jos alueen lapsista suuri osa hakeutuu muualle kuin lähikouluunsa. Oman oppimispolun rakentaminen ja oman paikan hakeminen on isossa ryhmässä hankalaa. Tärkein juttu on itseluottamuksen rakentaminen. Ujosti hymyilevä tyttö kertoo aikovansa peruskoulun jälkeen lukioon. Vuonna 2009 tuen jakoperusteita muutettiin. – Yläkoulun puolella yhdellä luokalla on keskimäärin 15–18 oppilasta. LAPSEN MAAILMA 8 | 2018 43. Kaupungin palkkaamat maahanmuuttajataustaiset ohjaajat auttavat tässä työssä. Täällä pystyy keskittymään paremmin kuin isossa luokassa. Helsinki maksaa positiivisen diskriminaation määrärahaa keskimääräistä köyhempien alueiden kouluille tänä vuonna 2,5 miljoonaa euroa. Lukioon ja lääkikseen Seitsemäsluokkalaisten tarinoihin ilmestyy rivi lisää toisensa perään. Mikään ei oikein suju, jos ei luota omiin kykyihinsä, erityisopettaja Juha Ikäheimo sanoo. – Iso juttu tässä hommassa on itseluottamuksen rakentaminen. Peruskoulun loppuvaiheessa he opastavat perheitä jatkokoulutukseen hakemisessa. Heidän tehtävänsä on kertoa vieraskielisten oppilaiden perheille, mitä koulunkäynti tarkoittaa Suomessa ja mitä se edellyttää vanhemmilta ja oppilailta. MIKÄ PD-RAHA. Haaveissa väikkyy kirurgin ammatti. Dicle, 13, aikoo isona lääkäriksi. – Ohjaajat ovat perheiden silmissä uskottavampia kuin tällainen supisuomalainen rehtori, Heikkinen naurahtaa. Moni oppilaistamme on saanut kokea nälvimistä ja latistamista. Koulunkäyntiavustaja Tina KukkurainenAlaniva toimii pienen ryhmän tukena. – Minulle tällainen pieni ryhmä on ollut hyvä. Silloin yksilöllisyys katoaisi opetuksesta. Hänen mukaansa yleensä pd-rahalla palkattiin kouluihin uusia aikuisia, etenkin koulunkäyntiavustajia. Juuri ennen oppitunnin alkua kourallinen Suomen Vastarintaliikkeen aktiiveja kävi lippuineen ja kovaäänisineen julistamassa sanomaansa aivan koulun tuntumassa. Tunnin lähestyessä loppuaan Dicle, 13, saa tarinansa valmiiksi. Itseluottamuksen horjuttajia näiden nuorten maailmassa riittää. > Asiantuntijoina haastateltiin myös Helsingin kaupungin perusopetusjohtaja Taina Tervosta ja opetusneuvos Ulla Lainetta Opetushallituksesta. Olen oppinut tämän vuoden aikana tosi paljon, kurdilaista sukujuurta oleva Dicle sanoo
Perinteiset julkkikset eivät enää kiinnosta nuoria samalla tavalla kuin aikaisempia sukupolvia. Tubettajat ovat vuorovaikutteisia: He panostavat yhteydenpitoon katsojien kanssa, vastailevat kysymyksiin ja ottavat huomioon toiveita. Löytyy vastuullisia ja inspiroivia esimerkkejä siitä, miten tubettaja on pystynyt vaikuttamaan katsojaansa, rohkaisemaan tai puhumaan vaikeista asioista perheen ulkopuoliselle, Lintula sanoo. He ovat somessa kotonaan ja ottavat monen digi-ilmiön omakseen usein aikuisia aikaisemmin. Tubettajiin on helppo samaistua , mikä selittää osittain heidän suosionsa. Toinen oli vaihtanut kasvissyöntiin tubettajan kerrottua lihattomasta ruokavaliostaan. Hänellä on valtaa vaikuttaa arvoihin, asenteisiin ja siihen, mitä lapset ja nuoret kuluttavat. He ovat samalla tasolla kohderyhmänsä kanssa, sanoo A-lehtien nuorten medioiden liiketoimintajohtaja Anni Lintula. YouTube ei julkaise tilastojaan, joten tietoja katseluajoista ei ole saatavilla. Pian paljon tilatuista tubettajista tulee idoleita, joita fanitetaan. MIINA LEPPÄNEN | KUVA MOSTPHOTOS 44 LAPSEN MAAILMA 8 | 2018. Tätä nykyä suosiossa ovat YouTubeen, Instagramiin tai Snapchatiin videoita tekevät tubettajat ja vloggaajat, jotka ovat usein aivan tavallisia kansalaisia. Sellaisia ovat esimerkiksi Roni Back, Hermanni, Sita Salminen, mariieveronica, mmiisas ja mansikkka, joista viimeinen sai kutsun myös presidentillisiin linnanjuhliin hyvän mielen lähettiläänä. Nuoret ovat vaikutukselle alttiita, ja suhde tubettajan ja kohderyhmän välillä on hyvin luottamuksellinen. media SEURAA minua! Tubettaja ei ole höpöttäjä. Lapsiin ja nuoriin vetoavat aitous, rohkeus ja rosoisuus. Tubettajan valta ja vastuu -tutkimuksessa (A-lehdet ja Aikakausmedia, 2018) selvisi, että yksi nuori oli lopettanut alkoholin käytön, kun tubettaja oli kertonut, ettei kuluta alkoholia. Tubettajat vaikuttavat muun muassa kuluttamiseen. He onnistuvat rakentamaan lojaalin ja jopa läheisen suhteen katsojien kanssa. Lähes kaikki nuoret katsovat videoita tuntikausia viikossa. Leffatähdet ja muusikot voivat tuntua etäisiltä, PR-koneistojen kiillottamilta. . Kyse ei ole vain kulutushysteriasta, sillä vaikutus näkyy myös arvoissa ja asenteissa. L apset syntyvät sähköiseen maailmaan. Anni Lintulalle teini-iän fanikulttuuri on tuttua, sillä hän toimi pitkään päätoimittajana tytöille suunnatussa Demi-lehdessä. Paljon on myönteisiä vaikutteita. . Vloggaajilla ja tubettajilla on valtaa . Se luo hyvän maaperän. . . A-lehtien tutkimuksessa selvisi, että joka toinen katsoja sanoo ostaneensa tai harkinneensa ostavansa tubettajien suosittelemia, mainostamia tai mainitsemia tuotteita tai palveluita
LAPSEN MAAILMA 8 | 2018 45. Tubettaja voi käyttää valtaa vastuullisesti tai vastuuttomasti. Osa tubettajista kokee, että vastuu sisällön sopivuudesta lapsille ei ole tubettajalla. Esimerkiksi mansikkkana tubettava Maiju Voutilainen on tästä hyvä esimerkki. OMIEN LOGOJEN ALLA Julkisen sanan neuvoston jäsenten tai sen sääntelyn piiriin kuuluvien tiedotusvälineiden täytyy noudattaa Journalistin ohjeita. Rohkaisen vanhempia olemaan kiinnostuneita somesta samalla tavalla kuin muutoinkin lapsen elämästä. Videoita ei saa poistettua verkosta, joten on syytä miettiä etukäteen, mitä aiheita haluaa käsitellä ja mitä ei. Ne kannattaa kirjata ylös. Oman YouTube-tilin voi luoda 13-vuotiaana. Jäsenyys edellyttää, että pitää olla tiedotusväline, jolla on vastaava päätoimittaja ja joka on sitoutunut noudattamaan Journalistin ohjeita. Tarkoitus ei ole paasata ”pahasta, pelottavasta somesta”, sillä ongelmat eivät Anni Lintulan mukaan ratkea rajoitteilla. Jos vloggaa lehden tilillä, videoita tekevän täytyy noudattaa Journalistin ohjeita. Olennaista ei ole uusi tekotapa vaan julkaisujen luonne. Oman itsen kehittämisen lisäksi tubettajia motivoivat toiset ihmiset: mahdollisuus auttaa tai edistää katsojien elämää ja parantaa maailmaa. . Pitäisi pohtia, millä ehdoilla. Uskon, että suurin osa tubettajista osaa ottaa lapset huomioon, Lintula sanoo. Alustoilla, kuten YouTube, Instagram, Snapchat, ei ole tekemistä JSN:n kanssa. Kaiken sen, mitä julkaistaan näiden tiedotusvälineiden sivuilla tai nimissä omien logojen alla, pitää noudattaa kaikilta osin Journalistin ohjeita, sanoo JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström. Aiheiksi valitaan sellaisia, jotka kanKun lapsi tahtoo tubettaa Kun lapsi ilmoittaa tekevänsä oman tubekanavan, kannattaa miettiä asiaa monesta kulmasta. On pohdittava etukäteen, mitä tarkoittaa julkisuus, jos videot saavat paljon katsojia. Tämä on usein tubettajien ongelma, koska toimintalogiikka on sellainen, että heillä on yhteistyökuvioita, jotka vaikuttavat sisältöön. Samalla voi jutella, mitä hän somessa yleensä tekee. . . Yhtä oikeaa ikärajaa aloittamiselle ei ole, vaan tärkeämpää on ymmärrys ilmiön eri puolista. Vloggaajat ovat yksityisyrittäjiä. Kannattaa miettiä ja kysellä, että ”mitä katsot YouTubesta tai oliko jokin kiinnostava ja näytäpäs minullekin”. Tarvitaan vanhempien kiinnostusta siihen, mitä sisällöt ovat ja millaisia sisältöjä lapset itse tuottavat. Lapsen kanssa voi yhdessä katsoa ja kysellä, keiden videoita lapsi tilaa. Olisi hyvä keskustella ja pohtia lapsen kanssa, miksi tämä haluaa aloittaa tubettamisen, millaista sisältöä tuottaa ja millaisia videoita julkaista, A-lehtien nuorten medioiden liiketoimintajohtaja Anni Lintula sanoo. . Haluavatko vanhemmat tai sisarukset näkyä videolla tai saako koti näkyä. Roolimalliutensa tiedostaa 75 prosenttia tutkimukseen vastanneista, osa taas ei ajattele asiaa aktiivisesti. Epäasiallisesta sisällöstä voi ilmoittaa ylläpitoon, mutta korvamerkintöjä videoiden soveltumisesta saadaan odotella. Demonisointiin ei ole silti syytä. Se on tällä hetkellä haaste, koska tubettajat tekevät videoita monesti omista lähtökohdistaan. Vanhemmat varmaan tuntevat lapsensa parhaiten. YouTubessa sellaisia ei ole, joten käyttöä ei pysty kontrolloimaan kuten elokuvien tai televisio-ohjelmien ikärajoja, esitysaikoja tai sisältöjä. Miten voi varmistua, että videoiden tarjoamat sisällöt sopivat lapsille. Jos kyse on esimerkiksi Helsingin Sanomien YouTube-tilistä, sääntely koskee kaikkea, mikä on julkaistu tilillä toimituksellisena aineistona. On tapauskohtaista, miten tubettaja huomioi lapsiyleisönsä. Oleellista on, kuuluuko alustaa käyttävä media JSN:n sääntelyn piiriin. Tubettaminen on hyvä harrastus ja opettaa tärkeitä ihmissuhdetaitoja, vuorovaikutustaitoja ja työelämätaitoja, Anni Lintula sanoo. Vanhemmat ovat avainasemassa. . Huolta ja ikäviä tunteita herättävistä sisällöistä on helpompi puhua, kun on alun perin ollut somesta kiinnostunut. Kun tilaajia kertyy, roolinsa vaikutusta on syytä pohtia, sillä ruudun takana voi olla suuri joukko lapsia. Kaupallinen sisältö ja journalistinen sisältö eivät saa sekoittua. . . Jos lehti julkaisee omissa nimissään jotakin sometilillä tai omilla nettisivuillaan, molempien täytyy pitäytyä Journalistin ohjeissa. Olennaista on ymmärtää, että kaikella mitä julkaisee, voi olla vaikutusta monen ihmisen elämään. Myös kritiikkiin on syytä varautua ja miettiä, miltä tuntuu, jos joku ei olekaan samaa mieltä ja tuo sen voimakkaasti esiin. > www.jsn.fi nustavat itsensä hyväksymiseen ja vaikuttavat itsetuntoon positiivisesti. . . Silloin kyse on mainonnasta, Elina Grundström sanoo. Moni jättää alkoholin ja kiroilut ruudun ulkopuolelle, eikä halua videoillaan osallistua sellaiseen, mikä ei lapsille sovi. . Kun ymmärtää, on mahdollisuus keskustella asioista. Tutkimuksissa on tullut esiin, että yksi tärkeimpiä motivaattoreita on levittää iloa ja hyvää mieltä ympärilleen, sanoo Anni Lintula. Paljon vastuusta lankeaa myös mediakasvatuksen, koulun ja muiden kasvattajien kontolle. Vanhempien kannattaisi seurata lastensa somen käyttöä. Moni miettii tarkkaan, millaisia asioita videoilla voi tehdä tai sanoa. . Perinteisellä medialla on tarkat eettiset ohjeistuksensa, joita se seuraa. Sitä ennen se täytyy tehdä vanhemman luvalla. Tubettaja on saattanut aloittaa videoiden tekemisen omaksi ilokseen tai tuodakseen terveisiä ulkomailta. . Yhtään tubettajaa ei vielä ole JSN:n jäsenenä, mutta Grundström ei pidä liittymistä mahdottomana. Moni tubettaja kokee olevansa roolimalli ja ymmärtää vastuunsa, Anni Lintula kertoo. Kun on kyse alaikäisestä, pitää huomioida lapsen yksityisyyden lisäksi myös perhe
erityislapsi 46 LAPSEN MAAILMA 8 | 2018
”En hylännyt POIKAANI” Päätös erityislapsen antamisesta laitoshoitoon ei ole helppo. Suurimmat ongelmat kun eivät yleensä tulleet virka-aikaan vaan iltaisin ja öisin. Yritimme joskus käydä yhdessä musiikkikoulussa, mutta pelkkä perille pääseminen oli suuren ponnistuksen takana. Hän taantui ja eriytyi omaan maailmaansa. Tilanne kärjistyi, ja jouduin lyömään lasta. Pyörittelin myös rokotuksen yhteyttä asiaan, sillä oireilut alkoivat pian sen saamisen jälkeen.” Lapsiperhearkea potenssiin kymmenen Ei kai arki ole mitenkään helppoa yhdessäkään työssäkäyvien vanhempien lapsiperheessä... Itse en ollut huomannut mitään erikoista. Lähdimme pois tuska sydämessä.” Riemukas kaveri touhua täynnä Raskausaikana kävin seulontatutkimuksessa, jossa kaikki vaikutti olevan ok. Meidän arki poikkesi kuitenkin normaalista perhearjesta selvästi. Paikka asumisyksiköstä löytyi, ja se helpotti elämää. Kouluiässä hänen painonsa alkoi nousta, kun kylläisyyden tunnetta ei tullut. Muistan illan, jolloin olin poikien kanssa kotona, ja mies oli matkoilla. Vaikeimpina hetkinä kotona mietin myös, että pitäisikö poliisille soittaa vai minne. Mietin, olinko tehnyt raskausaikana jotain väärin. Poika söi koko ajan ja kaikki kelpasi, myös portaat ja huonekalut. Tuona iltana havahduin tilanteeseen ja kerroin tapahtuneesta kunnan työntekijöille, jolloin asiaan saatiin vihdoin vauhtia. Minun oli pakko mennä vessaan lukkojen taakse turvaan. Jouduin olemaan kotona koko ajan tarkkana. Muistan pojan ensimmäisen päivän siellä. Poika meni perhepäivähoitoon 1-vuotiaana, ja muut kuvasivat häntä riemukkaaksi kaveriksi, joka tanssi Fröbelin palikoiden tahdissa. Nuorempi poika itki ja huusi: ”Sä et saa lyödä mun veljeä!”. Poika sai yhdeksän pistettä, ja kaikki tuntui olevan kunnossa. Se ei olisi oikein esikoistani, nuorempaa poikaani, miestäni eikä minuakaan kohtaan. Joskus se on kuitenkin oikea ratkaisu koko perheen kannalta. Kaikki se tapahtui muutaman kuukauden aikana. Kun olimme lähdössä, hän olisi halunnut lähteä mukaamme kotiin ja kun hänestä pidettiin kiinni, hän alkoi oksentaa lattialle. Kun poika oli vähän yli 2-vuotias, huomasin muutoksen. Kaikki menot vaativat paljon suunnitelmallisuutta, mikä tuntui rankalta. LAPSEN MAAILMA 8 | 2018 47 ››. Synnytys ei kuitenkaan lähtenyt käyntiin normaalisti käynnistyksestä huolimatta, ja vuorokauden odottelun jälkeen tehtiin hätäsektio. Arki oli todella rankkaa, ja koko perheemme kärsi tilanteesta. Jouduin lukitsemaan ovet, jotta homma olisi pysynyt hanskassa. Mies oli vuorotyössä, joten olimme paljon iltoja keskenämme poikien kanssa. Lue tämän äidin tarina! TARU TAMMIKALLIO | KUVITUS MARIA VILJA Poika söi koko ajan ja kaikki kelpasi, myös portaat ja huonekalut. Vai menikö synnytyksessä jokin pieleen. Hyvin alkanut puheenkehitys tyssäsi ja vuorovaikutus katosi täysin. Keittiötä en saanut eristettyä, mutta jääkaappivahtina sain olla koko ajan. Koska esikoisemme oppivelvollisuus oli edelleen voimassa, piti hänet jollain konstilla saada koululaitoksen piiriin. Tiesin, ettemme voisi jatkaa näin. Esikoispojalla oli vaikea olla ja hän hyökkäsi aggressiivisena päälleni. Siitä alkoivat tutkimukset, lääkärien ja terapeuttien tapaamiset. Aluksi syyllistin itseäni poikani diagnoosista. Esikoinen protestoi ja vastusteli, eikä halunnut olla siellä. Perhepäivähoitajan omat lapset sanoivat kuitenkin jo tuolloin, että poika on erilainen kuin muut. Esikoinen saattoi hetkessä kiivetä tiskipöydälle seisomaan, pissata sohvalle tai karata pihalle ilman vaatteita. Eivät he minua mitenkään syyllistäneet, sanoivat, että varmasti tein sen, mitä siinä tilanteessa oli pakko. Ajan kuluessa poikani sai autismin kirjo -diagnoosin, mutta kehitysvamma todettiin vasta useita vuosia myöhemmin
10 vuotta sitten tuli jo nähtyä, ettei kuntamme hoitopaikoissa ole riittävää miehitystä vaikeisiin tilanteisiin ja vaikeahoitoiselle asukille. Yhtenä juhannuksena luulimme pojan olevan kotona koko viikonlopun, mutta hän halusi lähteä pois heti kotiin tultuaan. Tuskin kukaan tajusi todellista tilannettamme, vaikka isovanhemmatkin yöpyivät meillä toisinaan ja auttoivat meitä paljon. Mietin, miksi koti muuttui niin pahaksi paikaksi, ettei hän halunnut olla täällä. Tiesin, että arki muuttuisi helpommaksi, jos esikoispoikamme asuisi muualla. Oma elämäni jäi sivuun. Kaikki energiani meni arjen pyörittämiseen, enkä jaksanut tehdä mitään ylimääräistä. Saan aina hepulin, kun aletaan puhua laitoshoidon purkamisesta. Yksi ero moniin muihin lapsiperheisiin oli eristäminen. Sitten on niitä tilanteita, joissa valtaväestö ei voi ymmärtää kiinnipitämistä, joka perustuu siihen, että ihmistä estetään vahingoittamasta itseään tai muita. Jaksoimme kuitenkin miehen kanssa muistutella toisillemme, että olemme samalla puolella, emmekä toisiamme vastaan. Parisuhteellekaan ei ollut aikaa, ja meillä molemmilla oli pinna kireällä. Työntekijälle jäisi liian suuri vastuu, jos hoidettavana on haastavasti käyttäytyvä puhumaton iso mies. En koe hylänneeni lastani, vaikka hän asuukin muualla. Hän kertoi naapurin huutaneen hänen peräänsä: ”Olen aina ihmetellyt, millaiset ihmiset laittavat lapsensa laitoshoitoon ja nyt tiedän!” Onneksi en ole tuollaisia kommentteja itse saanut, olisin varmaan mennyt aivan lukkoon. Viiden minuutin välein piti mennä tarkistamaan, mitä esikoinen tekee, ja varmistaa, ettei mitään katastrofia ole tulossa. Ulkoilut jäivät toisinaan väliin, koska siihen ei yksinkertaisesti ollut voimia. Nykyään hän käy kotona ja viipyy puoli tuntia, mutta sitten viemme pojan takaisin hänen aloitteesta. Yritimme turhaan taivutella häntä jäämään, mutta se meni painiksi ja lopuksi jouduimme hälyttämään apua. Se antoi meille voimaa jatkaa yhdessä.” Miksi koti muuttui niin pahaksi paikaksi. Poika keikkui usein virkkuna aamuyöllä, pomppi, kiljui ja huuteli, vaikka edessä oli kouluja työpäivä. Huomioimme häntä parhaamme mukaan ja juttelimme siitä, miksi veli tarvitsee niin paljon huolenpitoa. Kuopus ei koskaan valittanut, mutta tiesin, että hän koki jääneensä asioista paitsi isoveljen vuoksi. Saan aina hepulin, kun aletaan puhua laitoshoidon purkamisesta. Kun olimme leikkipuistossa, meidät kierrettiin kaukaa – sen verran erikoista ja huomiota herättävää vanhemman pojan käytös oli. Aluksi se tuntui todella pahalta. Näemme viikoittain. Aluksi haimme pojan viikonloppuisin kotiin. Illat ja yöt olivat pahimpia. Jälkeenpäin olemme todenneet, että se oli hyvä päätös. Toisaalta se tuntui huojentavalta, sillä tiesin, että Rinnekodista oli tullut pojalle myös koti ja hänellä oli siellä hyvä olla.” Edelleen hyvä äiti En ole hirveästi asiasta huudellut, joten olen aika hyvin säästynyt loukkaavilta kommenteilta. En ollut kuin pari kertaa pois töistä, ja monesti tuntuikin, että pääsin töihin lepäämään. En pidä ollenkaan ajatuksesta, että Rinnekodin hoitopaikasta pitäisi luopua ja poika siirtyisi oman kunnan alueen hoitopaikkaan. Töissäkään en puhunut asiasta kuin muutamalle lähimmälle työkaverille. Päästyäni töistä kotiin aloin tehdä ruokaa ja vahdin lapsia. Rinnekodin alueella on niin monta yksikköä, että siellä on organisoitu myös päivystysrinki, jos jossain pisteessä tulee vaikeuksia. Ajatus esikoisen muutosta asumisyksikköön kypsyi pikkuhiljaa ja juttelimme siitä mieheni kanssa. Vuosien kuluessa kotivierailut typistyivät tunnin visiitteihin. Ajatus kehitysvammaisten integroimisesta normaaliin ympäristöön on kaunis ja se toimii joissakin tilanteissa. Ajattelen sen olevan hieman sama, kuin toiselle paikkakunnalle opiskelemaan lähteneen nuoren kanssa: vaikka lapsi asuu muualla, side häneen ei katkea.” Vaikka lapsi asuu muualla, side häneen ei katkea. Luulen, että ei. 48 LAPSEN MAAILMA 8 | 2018. Arki tuntui kohtuuttomalta myös nuoremman pojan kannalta, sillä menimme aina vanhemman pojan ehdoilla. Halusimme hänen tietävän, ettemme olleet unohtaneet häntä, vaikka hän ei kotona enää asunutkaan. Kerran juttelin erään toisen laitoshoidossa olevan pojan äidin kanssa. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö apua kotiin pitäisi lisätä. Olen edelleen äiti, enkä koe olevani huonompi tämän ratkaisumme jälkeen. Mietin, olisiko meille kotiin saanut sellaista määrää apua, että olisimme pärjänneet nämä 10 viime vuotta, jotka poikamme on nyt ollut laitoshoidossa
Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Kustantaja www.lskl.fi Tilaushinnat Kestotilaus (12 kk) 74 e Kestotilaus (6 kk) 49 e Kestotilaus (3 kk) 29 e Määräaikainen (12 kk) 86 e Määräaikainen (6 kk) 58 e Opiskelijatilaus (12 kk) 57 e Postituslisät ulkomaille Eurooppaan 12 kk 30 e Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kerran kuukaudessa. palvelukortti TILAA LEHTI itsellesi tai lahjaksi LASTENSU OJELUN KESKUSLI ITON KUUKAUS IJULKAISU | 4 | 2018 Apua ajoissa Rokotus – järjen vai tunteen asia. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). KOKO LEHDEN TUOTTO MENEE Lastensuoje lun Keskusliiton toimintaan! Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2018 Itselleni Lahjaksi Kestotilauksena 12 kk 6 kk 3 kk Määräaikaistilauksena 12 kk 6 kk Opiskelijatilauksena 12 kk Lahjatilauksena 12 kk 6 kk Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2018 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus Va sta an ott aja m ak sa a po stim ak su n Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta usl äh ety s. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Sisarusro olit voivat katkeroitt aa Ensiaputa itoja eskarissa Nuoret & velka LASTE NSUO JELUN KESKU SLIITO N KUUK AUSIJU LKAIS U | 5 | 2018 Äiti näkee punais ta... Erityis en siskot ja veljet Lapsi & etävanhe mmuu s Oma poli rik Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 (03) 4246 5341 (faxi) tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun tilaat lehden ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta
SE ON AIKA HELPPOA JA SEN VOI ALOITTAA HETI AAMUSTA. Varsinkin pappa. ”Aikuiset osaavat todella laiskotella. ” AADA JA VILMA TIETÄVÄT, ETTÄ LAISKOTELLA VOI, VAIKKA EI OLISI TYÖTÄ. Se herää yöllä, laittaa telkkarin päälle ja sitten nukahtaa siihen . Kerran se kyllä nukahti katsoessaan Liisa Ihmemaassa -elokuvaa.” ”Ehkä läksyjen lisäksi elämään mahtuu vähäsen myös laiskottelua.” kave kan ”Minusta se on enemmän riehumista.” 50 LAPSEN MAAILMA 8 | 2018. Joskus leikin, että soitan mailalla kitaraa.” Aada Vi lma ”Munkin äiti nukahtaa aina varsinkin katsoessaan tylsiä ohjelmia. lapset juttusilla ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT LIISA HUIMA ”Rentoudun myös leikkimällä kavereitten kanssa.” ”Mulla on myös oma kieli, jolla voin laulaa
– Aikuiset osaavat todella laiskotella. – Mulla on isoveli, joka menee seiskalle ja sisko menee kolmoselle, Vilma kertoo. Se istuu koko päivän tuolissa tietokoneen ääressä. Ruokailukin on mukavaa puuhaa – ainakin jos on nälkä. Tytöt ovat huomanneet, että aikuiset nukahtelevat lapsia enemmän television ääressä. Mä en halua sellaista. – Jos en jaksa mennä ulos, laiskottelen pelkästään sohvalla ja katson teeveetä. – Oli parasta, kun saatiin lyödä kolikkoon oma kuva, Vilma kertoo. – Mun iskälläkään ei oo kypärää, mutta ei sillä ole pyöräkään kunnossa. Varsinkin pappa. – Olen huomannut, että jotkut voivat nukkua myös silmät auki, Aada sanoo. – Mua kiinnostaisi nyt kyllä paritanssi... Jos ei ole aivoja ei voi ajatella. Kerran se kyllä nukahti katsoessaan Liisa Ihmemaassa -elokuvaa, Vilma ihmettelee. – Mummotkin sen jotenkin tekevät, mutta en kyllä tarkalleen tiedä, miten. Aikuiset osaavat todella laiskotella, jopa nukahtaa television ääreen. Vilma huokaa. – Mä rentoudun aurinkoisella säällä ulkona sillai, että otan bikinit päälle, kurkunviipaleet silmille ja mehua lasiin, kertoo Aada Tounas, 7. Rentouttavan retken Aada ja Vilma tekivät taannoin eskarikavereittensa kanssa Tiedekeskus Heurekaan. – Meidän eskarikaveri Lenni ei juurikaan laiskottele. Kuulin just yhden hyvän biisin äitin puhelimesta, Marcus ja Martinus lauloivat. Tuoreina koululaisina tytöt ovat toiveikkaita. Vilma varmistaa. Äitin pitäisi just hankkia kypärä, Vilma kertoo. – Kerran mun pappa sanoi, että jos en pysty syömään tarpeeksi, niin mun elimistössä on ehkä matoja. Aada ja Vilma ovat kuuluneet kirkkonummelaisen Laajakallion päiväkodin Peikot-eskariryhmään, mutta juuri nyt heistä on tullut Laajakallion koulun ekaluokkalaisia. Mulla on myös oma kieli, jolla voin laulaa. – Ja polskuttelemalla Syväjärvellä. – Kyllä eskarissakin voi rentoutua, koska siellä on puolen tunnin lepohetki. – Musta se junamatka oli kaikista mukavinta, Aada sanoo. Mun äitillä on ihan tylsä työ. – Ehkä läksyjen lisäksi elämään mahtuu vähäsen myös laiskottelua. – Musta tulee ehkä laulaja. Ehkä pappa halusi, että alan syödä reippaammin, Vilma pohtii. – Vaikka ei olisi työtä, voi laiskotella. Varmaan menen Idolsiin. Aion isona eläinlääkäriksi tai maalaajaksi. Jotkut heistä ovat niin taitavia, että osaavat nukkua silmät auki! E hkä mummotkin osaavat laiskotella, ainakin jotenkin. – Rentoudun myös leikkimällä kavereitten kanssa, Aada lisää. Aion maalata tauluja, Vilma kertoo. Melkein kaikki ihmiset osaavat tyttöjen mielestä laiskotella. – Oih yäk, eivät kai ne pussanneet. – Sateella rentoudutaan niin, että otetaan paperia ja piirretään. Aada on harrastanut joukkuevoimistelua, Vilma latinoshowtanssia. Toisinaan voin kyllä makailla pyyhkeen päällä ulkona, Vilma Kankaanpää, 7, tuumaa. Laiskottelupäivää vietetään 10.8. – Minusta se on enemmän riehumista, Vilma toteaa. Mutta eihän ihmisen elimistössä voi olla kuin kihomatoja. Se herää yöllä, laittaa telkkarin päälle ja sitten nukahtaa siihen. Mulla on kaksi iskää, pappa on mun puolikas iskä, joka muutti meille, kun äiti ja hän rakastuivat, Aada kertoo. KURKUNVIIPALEET silmillä LAPSEN MAAILMA 8 | 2018 51. Se on aika helppoa ja sen voi aloittaa heti aamusta. Mulla on myös pikkusisko, joka käy Menninkäisissä, Aada sanoo. – Munkin äiti nukahtaa aina varsinkin katsoessaan tylsiä ohjelmia. – Jos joku tekee töitä tuolissa istuen koko päivän, se on aika raskasta. Myös pyöräily rentouttaa. – Eei-ii kai. ja Rentoutumispäivää 15.8. Esimerkiksi sillä tavoin, ettei mene ollenkaan eskariin, mutta siitä kyllä tulee sitten sanomista, Vilma tuumii. – Rentoudun hiukan myös saunomalla, Vilma pohtii. Laiskotteluun ei onneksi tarvita välttämättä hyvää säätä. Se on kova tyyppi, joka pitää nyrkkeilystä. – Silloin pitäisi kyllä käyttää kypärää, koska aivoja pitää suojata. Olen oppinut äidiltä uimaan. – Meidän ei tarvitse mennä edes eri rakennukseen, koulu on ihan samaa taloa, tytöt iloitsevat. Rentoutuminen ei ole vain lasten laji. Rentoutuminen on tyttöjen mielestä tarpeen siksi, että sen jälkeen työnteko taas maistuu. Joskus leikin, että soitan mailalla kitaraa ja sitten laulelen omia laulujani, Aada kuvailee ja soittelee näytteeksi sählymailaa kitarana
Pojalla on kaikki, mitä kuvitella saattaa takapihalla sijaitsevasta vuoristoradasta alkaen. Huumori on iskevää ja hurjaa, eikä parane liikaa miettiä sitä, että kirjailija näyttää, miten käy kun kurkottelee sosiaaliluokasta toiseen... ”Halusinko mä edes osaksi yhteiskuntaa?” ihmettelee Miia, eikä ole pohdiskelussaan yksin. Siiri saa vieraakseen Sara-serkun Hiirenluurannikolta ja pakolaisuuden sijaan puhutaan vieraudesta ja erilaisista kulttuureista. Alma sekä Taunoja Nelli-nallet lähtevät koettelevalle evakkomatkalle. Suomeen asettumisen kokemuksista on lapsille häveliäästi kerrottu jo pitkään, mutta nyt survaistaan pahimpaan: sotaan, pakomatkaan ja turvapaikan etsimiseen. Miian kannalta kiusallista on, että poikaystäväkandidaatit suhtautuvat lihansyöntiin ja eläintiloihin paljon pyöreämmin. ”Sellaista sota on, kun isot ihmiset tappelevat keskenään”, kirjassa huokaistaan. Siirin oivallukset auttavat ymmärtämään kaikenlaisia kaukaisia vieraita. RIKKAITA JA LIHAVIA Voiko rikas olla kunniallinen ja normaalin näköinen. Hanneriina Moisseinen) on Kariston rohkeusaiheisen kirjoituskilpailun voittaja. Jos joutui Amir jättämään lelunsa kotimaahan, niin käy myös pikkuiselle Alma Akilinalle, Karjalan evakolle. Näin voi vaikka vaivihkaa ohittaa synkimmät kohdat ja keskittyä toiveikkaimpiin kuviin. Brittiyhteiskunnan rakenteet näkyvät tarinassa vahvemmin kuin Walliamsin kirjoissa aiemmin. Isä, äiti ja pikkutyttö pakenevat arabimaasta meren yli telttakylään ja lopuksi lunta tupruttavaan maahan, jossa tyttö iloitsee turvallisesta kodista, ystävyydestä – ja lumiukon tekemisestä. Vaikkei uudessa kotiseudussa olekaan ”Karjalan taikaa”, ei keijuja eikä menninkäisiä, Alma aavistaa, että uusi matka on alkanut ja ilmassa leijuu ystävyyden taikaa. Miten periaatteiden käy, kun tehotuottajat ja heidän tarinansa käyvät tutuiksi. Johanna Venhon Kaksi päätä ja kahdeksan jalkaa (kuv. Sanna Pelliccionin kuvakirjassa Meidän piti lähteä (S & S) ei ole tekstiä, mutta viesti käy selväksi. Omalla kielellään Amir osaisi runon kirjoittaa, mutta opettaja ei tunnu oikein ymmärtävän tytön tuskaa kielitaidottomuudesta. Kielivaikeuksia Venho tosin kuvailee turhan koukeroisesti, niinpä sanat ”juuttuvat kurkkuun kulmikkaina, jäävät kuivina kielelle”. Kirjaimista alkaa syntyä kokonaisia sanoja! KARJALAN EVAKOT Suomen lähihistoriaa käsitellään Seija Helanderin kirjoittamassa ja Anne Stoltin pehmeästi kuvittamassa Tauno ja Nelli evakkomatkalla -kuvakirjassa (Avain). ELÄINAKTIVISTIN ROMANSSI 18-vuotias Miia joutuu miettimään karjatalouden tehotuotantoa kiusallisen konkreettisesti Nelli Hietalan nuortenromaanissa Kenen joukossa seisot, Miia Martikainen (Karisto). Tony Ross, suom. Miian ystävä Anna on tulinen eläinsuojeluaktivisti, jonka jyrkissä mielipiteissä muilla riittää sulattelemista. 12-vuotias Joe Spud asuu miljardööri-isänsä kanssa niin suuressa talossa, että se näkyy ulkoavaruuteen asti. Vaikka suomalainen lukija huomaa kirjan kliseet ja ennakkoluulot, on tarina silti piristävää luettavaa. > Lue Ismon palsta kokonaisuudessaan os.www.lapsenmaailma.fi >palstat>kuukauden kirjat 52 LAPSEN MAAILMA 8 | 2018. Nuorille koituu pulmia, kun he saavat kutsun ystävällisen sikatilan ruokapöytään. KÄÄNNÖSKIRJOISSA ISKETÄÄN ERILAISUUDEN, IHMISYYDEN JA SUKUPUOLEN ONGELMIIN: USEIN YHTEISKUNNAN VAIKUTUS NÄYTTÄYTYY YLLÄTTÄVÄNÄ. Suomalaisessa nuortenkirjallisuudessa voidaan jo olla eläinsuojeluaktivisteja, mutta muusta perinteellisestä yhteisSUOMALAISESSA LASTENJA NUORTENKIRJALLISUUDESSA VÄLTELLÄÄN VISUSTI POLITIIKKAA, MUTTA PAKOLAISONGELMAA KÄSITELLÄÄN ROHKEAMMIN KUIN KOSKAAN. Yhteiskunta yllättää ISMO LOIVAMAA kuukauden kirjat kunnallisesta vaikuttamisesta pysytään loitolla. Nyt pilkataan maan kalleinta yksityiskoulua, nauretaan isän ja typerän povipommin suhteelle ja hävetään sitä, että rikkaudet tulevat Puhtopeppu-nimisestä wc-paperi-innovaatiosta. Tyttö voittaa pelkonsa, opettaja alkaa kannustaa, eikä suomen kieli tunnu enää niin oudolta. Brittiläisessä nuortenkirjallisuudessa suorastaan iloitaan ilkeistä poliittisista heitoista, ja nuoret myös tunnustavat poliittista väriä. Ajatus tekstittömästä kirjasta on oivallinen: lapsilukijan kannalta voi tuntua armolliselta työstää tarinaa yhdessä lähellä olevan aikuisen kanssa ilman voimakkaasti tunkevaa tekstiä. Kaisa Kattelus). Hän on kuitenkin hyvin yksinäinen – ja paksu kuten isänsä. Ihastumiset ja intohimot sekoittavat tytön arvomaailmaa. Tekijät muistuttavat, että suomalaisilla on omasta takaa ahdistavia muistoja sodasta ja pakolaisuudesta. ”Onko leikissä mitään mieltä, jos ei ole edes yhteistä kieltä?” Siiri miettii ja huomaa kivan päivän päätteeksi, että kaikki eivät ole samanlaisia, ”vaan ihania ja omanlaisia”. Onnellisessa loppuratkaisussa isä tietysti menettää koko omaisuutensa ja pieni perhe palaa omaan yhteiskuntaluokkaansa. Amir kirjoittaa koulussa runon pelottavasta otuksesta – ja pelottavia ovat myös opetus ja opettajan määräykset. Henna Kosten ja kuvittaja Julia Jusslinin Siiri Siimahäntä & Afrikan serkku (Mini) etäännyttää, pehmentää ja pukee runomittaan. Alma ja nallet joutuvat kärsimään. Tässä kirjassa suuret kysymykset nautitaan komedian kera. HUUMORIA KIRJOIHIN TULEE ENGLANNISTA. Tarinan lopussa kaikki käy jo paljon paremmin. Aikuinen lukija tosin ihmettelee, miksi hahmojen pitää olla hiiriä, kun ne / he ovat niin äärimmäisen inhimillistettyjä. Kuvakirja kertoo pelottomasti pakolaisuudesta. Ei voi, vastaa englantilainen kirjailija ja koomikko David Walliams lastenromaanissaan Maailman rikkain poika (Tammi, kuv
Jos saan osakseni perusteetonta kritiikkiä, olen poissa tolaltani jopa päiväkausia, kertaan tilannetta ja koetan ymmärtää, miksi toinen sanoi kuten sanoi – ja mitä olisin voinut vastata, jos olisin tapahtumahetkellä osannut järkytykseltäni jotain vastata. Tällaisilla ohjeilla ihmisiä yritetään ”karaista”, mutta harvoin syntyy tuloksia. Olen joutunut poistumaan julkisesta kulkuvälineestä kesken reissun, koska en ole kestänyt kuunnella kahden matkustajan välille syntynyttä sanaharkkaa. ”Herkkyys” vie ajatukset väärään suuntaan sekin, sillä herkän, heiveröisen ja hauraan välille asetetaan arkikielessä edelleen yhtäläisyysmerkit. Käsitteen on luonut yhdysvaltalainen psykologian tohtori Elaine Aron, joka on tutkinut aihepiiriä 1990-luvulta asti. Jokin erityisherkkyyden käsitteessä silti mättää. Jokunen vuosi sitten opin uuden termin: erityisherkkyys. Koettaisimme ohjata heidät käyttäytymään siten kuin kenen tahansa voidaan olettaa käyttäytyvän: harkitsemaan sanojaan ennen kuin päästävät ne ilmoille, hillitsemään itsensä myös huonoina päivinä, tarkkailemaan muiden ilmeitä ja eleitä, kuulostelemaan ja kysymään. Tänä päivänä suotavampia ovat toisenlaiset taipumukset. Tämähän kuulostaa tutulta, ajattelin. En pysty katsomaan kauhuelokuvia. Ei kannata vatvoa vanhoja asioita. Viihdyn yksinäisillä rannoilla ja huoneissa, joissa voin sulkea oven koska tahdon. Saan päänsärkyä hajuvesistä ja kirkkaasta päivänpaisteesta. Pitäisi porskuttaa menemään, sivuuttaa töykeydet, verkostoitua meluisilla cocktail-kutsuilla, sopivasti vähän etuillakin. kolumni LAPSEN MAAILMA 8 | 2018 53. Kummastelisimme erityiskarskeja ihmisiä, jotka laukovat näkemyksiään ja purjehtivat ongelmitta eteenpäin konfliktin jälkeenkin, koska eivät edes huomaa konfliktia tapahtuneen. Välttelen kaikin voimin tapahtumia, joissa on joukkomajoitus tai yhteistä kokkailua. Tavallisia erityisominaisuuksia Anni Kytömäki on kirjailija ja metsänkulkija, jonka kotona asuu kolme eri-ikäistä mieshenkilöä. Entiset heikkoudet saattavat muuntua mielessä vahvuuksiksi: harkitsevuudesta ja eläytymiskyvystä on iloakin. Monet varmasti himmentäisivät aistinsa ja lopettaisivat rivivälien tavaamisen, jos pystyisivät. Elaine Aronin mukaan joka viides ihminen on persoonallisuustyypiltään erityisherkkä. Ota itseäsi niskasta kiinni. Omaa tai läheisen luonnetta on helpompi ymmärtää, kun sen tunnuspiirteet on ”virallistettu” kattotermiksi. Luokittelusta on ollut monille apua. Jalkapallon rankkarikisat ovat kauheaa seurattavaa: säälin pohjattomasti potkaisijaa tai maalivahtia, kumpi sattuukaan epäonnistumaan. Erityisherkiksi tai tunneja aistiherkiksi voidaan katsoa ihmiset, jotka punnitsevat pitkään vaihtoehtoja ennen päätöksentekoa, kuormittuvat vilkkaissa sosiaalisissa tilanteissa, väsyvät tai tulevat huonovointisiksi runsaista aistiärsykkeistä, eläytyvät ja liikuttuvat helposti, havainnoivat ympäristöään tarkasti – ja tarvitsevat usein rauhaa ja hiljaisuutta toipuakseen tapahtumista ja kohtaamisista. Toisten huomioimisessa ei pitäisi olla mitään erityistä. Ominaisuudet, joita on tottunut pitämään arkuutena ja nyhräämisenä, eivät enää olekaan tuomittavia vaan osa tietynlaista ihmisluontoa. Pää pystyyn nyt, katse eteenpäin. Kukaan tuskin vatvoo huvikseen tai väsähtää tahallaan. Voisimme vaihteeksi päättää, että ”tuntosarvet pystyssä” elävä ihminen onkin lajimme edustajien prototyyppi. Luontoretkiä opastaessani vetäydyn tauolla mieluiten omiin oloihini, jotta jaksan puhua vielä paluumatkallakin. ANNI KYTÖMÄKI EHDOTTAA, ETTÄ KUMMASTELISIMME ERITYISHERKKIEN IHMISTEN SIJAAN ERITYISKARSKEJA IHMISIÄ. Voiko kyse olla erityisyydestä, jos 20 prosenttia väestöstä tunnistaa samankaltaiset piirteet omikseen
Melonnassa kaikista tärkeintä on rentous, kun sen kautta löytyy tasapaino. Aatu Mäkelä Olen meidän perheessä meloja jo kolmannessa sukupolvessa. Vaikeinta on eskimokäännös, sitä vielä harjoittelen. Melonta on monipuolinen laji: voi valita, harrastaako kanoottipooloa vai koski-, kilpatai retkimelontaa. Aatu Mäkelä, 10, on harrastanut melontaa kaksi vuotta. Harrastan myös laskettelua, hiihtoa ja konsolilla pelaamista . Isäkin oli Suomen melontamaajoukkueessa. Harjoituksia pidetään kaksi kertaa viikossa. Pappani Heikki Mäkelä oli mukana kolmissa olympiakisoissa: Mexicossa vuonna 1968, Münchenissä 1972 ja Montréalissa 1976. > www.vesisamoilijat.fi KUVA SAMI PARKKINEN | > www.samiparkkinen.com muoto kuva 54 LAPSEN MAAILMA 8 | 2018. Aatun suosikki on koskimelonta. Lahden Vesisamoilijoiden jäsenmaksu on 80 euroa vuodessa, ja seura lainaa kajakkeja ja muita varusteita. En vielä tiedä aionko kilpailla
.... .. Tämä on julkaisukokonaisuuden ensimmäinen osa, jossa tarkoituksena on pohtia, miten viimeaikaiset selvitykset ja lainsäädännölliset muutokset ovat uudistaneet lastensuojelua. YK:n yleiskokous hyväksyi sijaishuollon järjestämisen ja toteuttamisen tueksi laaditut sijaishuollon ohjeet lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotispäivänä vuonna 2009. Tämän raportin havainnot ja tulokset konkretisoivat myös aiemmin esitettyjä näkemyksiä, joiden mukaan kyse ei ole mitenkään yksiselitteisestä asiasta: lapsen etu voi toimia perusteluna sekä adoption puolesta että sitä vastaan. ... Tässä julkaisussa raportoidaan lasten ja perheiden parissa työskentelevien sosiaalija terveysalan ammattilaisten asenteita, näkemyksiä ja kokemuksia koskien adoptiota ja adoption mahdollista käyttöä lastensuojelussa. .... ... Lastensuojelun Keskusliitto toteuttaa vuosina 2018–2019 julkaisukokonaisuuden, jossa tarkastellaan eri näkökulmista sitä, miten lastensuojelu tällä hetkellä toimii. Ja kysyä; mitä kuuluu, lastensuojelu. ... Adoption asema lastensuojelussa – Sosiaalija terveysalan ammattilaisten asenteita, näkemyksiä ja kokemuksia Turvallisesti sijaishuollossa | 1 Turvallisesti sijaishuollossa – Väkivaltatyön keinoja lastensuojelulaitoksessa SIJAISHUOLLON OHJEET YK:n sijaishuollon ohjeet lastensuojelun keskusliiton uusiin julkaisuihin Tutustu Tämän oppaan aiheina ovat turvallisuusja väkivaltateemaan ja väkivaltatyöhön liittyvät kysymykset lastensuojelun sijaishuollossa, erityisesti laitoshoidon kontekstissa. Oppaaseen on koottu tietoa ennen kaikkea väkivallasta ja väkivaltatyön keinoista. .... ..... Julkaisun toivotaan hyödyttävän erityisesti lastensuojelun sijaishuollon käytännön työntekijöitä. ... Ohjeiden tarkoituksena on edistää lapsen oikeuksien sopimuksen ja muiden kansainvälisten sopimusten määräysten täytäntöönpanoa niiden lasten osalta, jotka ovat jääneet vaille vanhempien huolenpitoa tai ovat vaarassa jäädä ilman sitä. ... ... .... https://www.lskl.fi/verkkokauppa/ Lastensuojelun ja sosiaalihuollon rajapinnat M I T Ä K U U L U U L A S T E N S U O J E L U