Lapsen Maailma 08/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

| YKSITYINEN TUKIOPETUS ON KASVAVAA BISNESTÄ | ISÄ RAKENSI POJALLEEN KEINOHAIMAN | ESITTELYSSÄ SUOMEN ENSIMMÄINEN MONTESSORI-KOULU LM 8/2019 s.1-2 LM8_s1-2_Kansi.indd 1 16.7.2019 12.15. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 8 | 2019 MA AIL MA 5 HARJOITUSTA, JOILLA OPIT ITSEMYÖTÄTUNTOA | MITÄ TEININ AIVOISSA TAPAHTUU
Selvitimme tätä Taloustutkimuksen avulla Kaikille eväät elämään -ohjelmassa. Vaihtoehtoja annettiin 7, ja vastaaja sai valita niistä korkeintaan 3. Hyvän vanhemmuuden jäljillä Mitä suomalaiset pitävät tärkeinä asioina hyvässä vanhemmuudessa. Entä esimerkin antaminen työnteosta ja ahkeruudesta – onko se tärkeämpää nuorten vai vanhempien vastaajien mielestä. Tiedonhankinta Kaikille eväät elämään -ohjelma & Taloustutkimus / Gra ikka Anniina Mikama kasvattavat lastaan tottelevaiseksi pitävät kiinni yhteisistä ruokahetkistä rajoittavat lapsen ruutuaikaa eivät käytä päihteitä lukevat tai kannustavat lukemaan antavat esimerkin työnteosta ja ahkeruudesta kannustavat liikkumaan ja syömään terveellisesti 16 % 22 % 29 % 40 % 55 % 63 % 68 % lapsiperheistä 80 % yliopistokoulutetuista 66 % vastaajan oma työssäkäynti ei vaikuta LM 8/2019 s.1-2 LM8_s1-2_Kansi.indd 2 16.7.2019 12.09. Vaihtoehdot eivät kattaneet kaikkia, eivätkä välttämättä edes tärkeimpiä asioita, mutta juuri se teki tuloksista mielenkiintoisia! Arvostavatko naiset vai miehet enemmän lukemista
36 TILAA LAPSEN MAAILMA! S.27 ELOKUU | 8 | 2019 SISÄLTÖ KU VA U N SP LA SH SAAMMEKO ESITELLÄ. Asiaa pohtivat lähihoitajaksi valmistuva Esa Salminen ja puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen 28 Isokummun lammastilalla lapset ja vanhemmat puhaltavat yhteen hiileen 32 Sabanadesanien perhettä rytmittää suomalainen impulsiivisuus ja aasialainen täsmällisyys 36 Jaakko Rikalainen, 13, tekee kansallispukuja LM 8/2019 s. s. 12 Lapsena koettu köyhyys jätti voimakkaan jäljen kirjailija Noora Vallinkoskeen 16 Periytyvätkö arvot sukupolvelta toiselle. Jaakko Rikalainen valmistaa kansallispukunsa itse. 3-4 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 3 ›› LM8_s3-4_SisL.indd 3 22.7.2019 11:41:05
Sievi Tampere . s. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 . Helsinki . 78. KOULUT ALKAVAT! 40 Kapu on koira, joka käy koulua 42 Suomen ensimmäinen Montessori-koulu 46 Yksityinen tukiopetus on jo iso bisnes ASIAA 24 Uskalla tuntea myötätuntoa itseäsi kohtaan! 38 Teinin aivot: riskinotto kuuluu nuoruuteen PALSTAT 2 Infografiikka: Millaista on hyvä vanhemmuus. 28 LM 8/2019 s3-4 4 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 LM8_s3-4_SisL.indd 4 22.7.2019 11:46:50. Mukaan voi jo ilmoittautua! Tutustu Lapsen oikeuksien viikkoon os. 5 Pääkirjoitus 6 Tietotulva: Vanhemmat, otetaan nuorista mallia nettikirjoittelussa! 10 Hyvä kiertoon: Sulka Haro rakensi pojalleen keinohaiman ja auttaa muita tekemään samoin 21 Tutkittua tietoa: Sisulla pääsee pitkälle 27 Palvelukortti 50 Näe minut: Sonja Häkkinen 53 Anni Kytömäen kolumni 54 Kuukauden kirjat: Nyt eletään arvojen aikaa! LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. s. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. Jo useana vuonna vietetty Lastenviikko on myös nyt osa Lapsen oikeuksien viikkoa, ja viikon aikana järjestetään avointa toimintaa lapsille ja lapsiperheille järjestöissä, seurakunnissa ja kunnissa. vuosikerta KANSI Sonja Hovin, 10, ja Aaro Sihvosen, 10, kuvasi kanteen Sami Parkkinen. . 40 Äiti opetti Kosti Kumpulaisen kehräämään. Miten islanniksi sanotaan hei. Viikon teema on lapsen oikeus elää ja kasvaa omana itsenään, juuri sellaisena kuin hän on. Teemaviikko tarjoaa kouluille ja päiväkodeille valmista opetusmateriaalia jaoteltuna ikäluokittain sekä tuntisuunnitelmia ja oppilaan omat sivut. s. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. > www.lapsenoikeuksienviikko.fi Maksullinen yksityinen tukiopetus lisääntyy. Mikkeli . LAPSELLA ON OIKEUS OLLA OMA ITSENSÄ Koulu alkaa! Lapsen oikeuksien viestintäverkosto järjestää tänäkin vuonna kouluille ja varhaiskasvatukseen suunnatun toiminnallisen teemaviikon lapsen oikeuksien viikolla eli 18.–24.11.2019. Vaajakoski . 46 KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo AD Seija Huhtala TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi ILMOITUSMYYNTI BF Media Oy /Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Svante Suominen, 045 131 9299, svante.suominen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. S.55 Koulukoira Kapu astui palvelukseen
Vienan Karjalan vaikeista kokemuksista huolimatta hänelle on tarjoutunut mahdollisuus uuteen alkuun ja oppimiseen. 5 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 5 LM8_s5_PK.indd 5 18.7.2019 11:25:16. Joitakin vuosia myöhemmin pakolaiskoulun oppilaat ohjattiin kansakouluihin kuhmolaislasten joukkoon. Se edistää myös koulutuksellista tasa-arvoa ja kaventaa hyvinvointieroja. Oppiminen sallittiin ja mahdollistettiin uusille tulokkaille – tosin omassa koulussa ja erillään kunnan muista lapsista. Kuinka paljon mahtoi olla omaehtoisen oppimisen varassa. Noudatetaan nopeusrajoituksia ja annetaan pienille koululaisille turvallinen alku kouluvuodelle. OECD:n mukaan varhaiskasvatukseen osallistuneet maahanmuuttajataustaiset oppilaat menestyvät PISA-tutkimuksessa paremmin kuin he, jotka eivät ole siihen osallistuneet. ” Se, että maahanmuuttajaäidit jäävät kotiin kotihoidon tuen varassa, vaikuttaa myös heidän lastensa integroitumiseen yhteiskuntaamme. Kun tavoitteet ja toimet on määritelty, niiden toteutumista voidaan seurata – ja tehdä myös tarvittavat korjausliikkeet entistä lapsiystävällisemmän yhteiskunnan suuntaan. Tietoa siitä, millaista koulunkäyntitukea pakolaiskoulun lapsille tarjottiin, ei ole. Siinä onkin hienosti huomioitu lasten ja perheiden asiat. Hänen ilmeensä on päättäväinen, ja katse suuntautuu tulevaisuuteen. Ylitetään tie suojatien kohdalta ja vain vihreän valon palaessa. Onkin tärkeää huolehtia linjausten hyvästä valmistelusta ja toimeenpanosta. Kun lapset aloittavat tässä kuussa koulutiensä, toivon ettei meillä kenelläkään ole kiire liikenteessä. Erityisen ilahduttavaa on lapsistrategian valmistelu ja toteuttaminen, joka on ollut lapsija perhejärjestöjen toiveena ja tavoitteena jo pitkään. Entä miten kävi niille lapsille, jotka olisivat tarvinneet tukea koulusta ja uudesta elämästä selvitäkseen. Tässä asiassa meistä jokaisen esimerkki on tärkeä. Syksy alkaa uuden hallitusohjelman viitoittamalla tiellä. Siinä on määriteltävä pitkän aikavälin tavoitteet ja toimet lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. pääkirjoitus Lähes sata vuotta sitten otetussa koulukuvassa mummini seisoo 10-vuotiaana Kuhmon pakolaiskoulun portailla. Nykyään tiedetään, että varhaiskasvatus on keskeistä lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa. Tosin kirjaukset eivät sinällään vielä kerro, millaisia konkreettisia tekoja on tiedossa. Ajattelen, että jonkinlainen kotoutuminen käynnistyi juuri tuossa vaiheessa, kun pakolaiskoulun oppilaat pääsivät solmimaan ystävyyssuhteita kantaväestön kanssa ja kokivat kuuluvansa yhteisöön. Se, että maahanmuuttajaäidit jäävät kotiin kotihoidon tuen varassa, vaikuttaa myös heidän lastensa integroitumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Erityisen merkittävä vaikutus varhaiskasvatuksella on maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulumenestykseen. PS. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA LM 8/2019 s. Lapsistrategian voi nähdä arvotekona lasten puolesta. Varhaiskasvatukseen osallistumisen lisäämä suoritustaso vastaa OECD:n mukaan kahta kouluvuotta! On harmillista, että Suomessa lasten varhaiskasvatuksen osallistumisaste on paljon alhaisempi kuin monessa muussa Euroopan maassa
Osa kysymyksistä käsitteli kiusaamista ja vihapuhetta. Toisaalta lapsiin ja nuoriin kohdistavat vihapuhetta hyvin usein juuri aikuiset. Toivola kysyi, kuinka turvallinen paikka netti on vähemmistöjen edustajille, vaikkapa translapsille tai saamelaisnuorille. Taposen mukaan nettiin alkoi pursuta paljon vihaa ja kaunaa, kun aikuiset löysivät somen: – Pidän hiukan ristiriitaisena ajatusta siitä, että vanhempien tulisi olla kiinnostuneita tai kontrolloida nuorten somekäyttäytymistä. Nuoret käyttäytyvät paljon paremmin kuin omina teiniaikoinani. Tutkimusvastauksista kävi ilmi, että vain 20 % lapsista ja nuorista kertoi keskustelleensa vanhempiensa kanssa verkossa olemisesta. Hän sanoo yllättyneensä siitä, että suomalaisnuoret ovat varsin suvaitsevaisia eivätkä näe oikeutusta nettiöykkäröinnille. He sanoivat vihapuheelle yksiselitteisesti ei. Alkuvuodesta tehtiin myös laaja Kavin rahoittama EU Kids Online -tutkimuskysely runsaalle 1 300:lle iältään 9–17-vuotiaalle suomalaiselle netin käytöstä. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA J o 11-vuotias tietää, mitä netin käyttäjän pitää osata: käyttäytyä hyvin, pystyä etsimään tietoa niistä peleistä, joita itse pelaa, ja ymmärtää mistä meemeissä on kysymys. Tällaisen vastauksen sai Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) erityisasiantuntija Saara Salomaa, kun hän kysyi asiaa tutulta lapselta. – Monen lapsen ja nuoren identiteetti tuntuu edelleenkin joutuvan somessa keskustelun alaiseksi. LM 8/2019 s 6-9 6 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 LM8_s6-9_Tulva.indd 6 18.7.2019 12:00:46. Tulosten mukaan runsas 10 % oli tullut kiusatuksi netissä. – Tyypillinen toimintatapa ei-toivotun sisällön tai kiusaamisen kohdalla oli pyrkiä sulkemaan se pois, sanoo mediakasvatuksen professori Sirkku Kotilainen Tampereen yliopistosta. M O ST PH O TO S Netissä nuoret käyttäytyvät PAREMMIN KUIN VANHEMMAT SELVIÄ VERKKOVIIDAKOSTA Pelastakaa Lasten #DeepFakeChallenge-kampanja kannustaa lapsia ja aikuisia pohtimaan yhdessä, miten verkon valesisältöjä voi tunnistaa ja mitä verkossa kannattaa itsestään jakaa. Noin 90 % vastaajista tuntee olonsa pääsääntöisesti turvalliseksi verkossa. – Tämän toteutumiseksi nuoret tarvitsevat meitä aikuisia ja poliittisia päätöksiä. Noin 40 % oli törmännyt kiusaamiseen tai vihapuheeseen äskettäin. Tämä on nähtävissä myös nettikäyttäytymisessä. Heidän kehno nettikäyttäytymisensä nousi esille myös tutkimuksen tiedotustilaisuudessa, jossa Helsingin poliisin ylikomisario Jari Taponen ja näyttelijä, kirjailija Jani Toivola keskustelivat asiasta. Uusi Häiritsevä palaute -verkkosivusto tarjoaa tietoa ja neuvoja epäasiallista palautetta tai vihapuhetta kohdanneelle asiantuntijalle ja hänen esimiehelleen ja työyhteisölleen. Kun tiedetään, kuinka vanhemmat itse käyttäytyvät netissä, voi kysyä, onko lasten hyvä ottaa oppia heiltä. Noin 10 % vastaajista kertoi itse lähettäneensä negatiivisia kommentteja, viestejä tai sisältöä
Valtion talousarviopäätösten osalta lapsivaikutuksia ei arvioida kokonaisuudessaan juuri lainkaan. VAIN 6 % NUORISTA USKOO, ETTÄ ILMASTONMUUTOKSEN HILLINNÄSSÄ ONNISTUTAAN. – Täytyi suostua menemään sinne, minne lapset lähtivät meitä viemään. Lastensuojelun Keskusliitto, Itla ja MLL ovat julkaisseet kannanoton, jossa uudelta hallitukselta edellytetään sitoutumista järjestelmälliseen lapsivaikutusten arviointiin. Piti yrittää olla myös kontrolloimatta liikaa. 6-9 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 7 LM8_s6-9_Tulva.indd 7 18.7.2019 12:00:48. viestivarpunen Moppi sekä sananselityssilakat Sulonen ja Pulonen. Tämän hienon tavoitteen eteen täytyy tehdä paljon töitä, sanoo Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) toimitusjohtaja Petri Virtanen. He nimesivät eläinhahmot: kirjoista löytyy mm. 40! LM 8/2019 s. – Keskustelimme lasten kanssa myös kirjojen teemoista ja heidän käyttämiään lauseita on sisällytetty kirjaan, sanoo kehittämispäällikkö Sari-Anne Paaso Pesäpuusta. Kennelliiton kaverikoiratoiminnassa on mukana jo 1 800 karvakuonoa. Lapset myös koekäyttivät kirjoja ennen niiden julkaisemista. Lapset ideoivat myös hahmojen ulkonäköä ja sitä, millaisia ne ovat. Kirjasarjan tekemiseen osallistuneet lapset olivat mukana SOS-Lapsikylän, Nuorten Ystävien ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän kanssa järjestetyissä kehittäjätapaamisissa. Lukemo vinkkaa myös ajankohtaisista tapahtumista, kuten 15.9. Valtionhallinnossa lapsivaikutusten arvioinnin tilanne on kuntiakin heikompi. EL IS E LI IK AL A Jos haluat tietoa lastenja nuortenkirjauutuuksista, klikkaa itsesi Lukemoon. Paason mukaan sarjan tekeminen vaati aikuisilta uudenlaista ajattelua. OMA KIRJASARJA SIJAISKODISSA ASUVILLE LAPSILLE Kirahvi Mainio kasvoi kirahviäidin masussa ja asuu nyt elefanttiperheessä tiikerinpentu Erkko Kekkosen ja elefanttiveli Krokotiilin kanssa. 3–5-vuotiaat lapset osallistuivat kirjan tekemiseen. VI LJ A TA M M IN EN LAPSIVAIKUTUKSET UNOHDETTIIN BUDJETOINNISSA Kiinnostus lapsivaikutusten arviointia kohtaan on lisääntynyt erityisesti kunnissa, mutta sitä toteutetaan edelleen varsin vähän muutamia edelläkävijäkuntia lukuun ottamatta. kotiin, turvallisuuteen ja pelkoihin liittyviä asioita. Tästä alkaa Pesäpuu ry:n julkaisema Kirahvi Mainion tarinat -kirjasarja, jonka avulla voi ottaa puheeksi ja käsitellä sijaishuollossa asuvan lapsen kanssa mm. Lue juttu koulukoiraKapusta s. Netissä nuoret käyttäytyvät PAREMMIN KUIN VANHEMMAT KARVAKUONOT KAVEREINA Päiväkodeissa, vanhusten palvelutaloissa ja vammaisten hoitokodeissa ohjaajiensa kanssa vierailevat kaverikoirat toivat viime vuonna iloa 84 000 ihmiselle. Elise Liikalan kuvittama kirjasarja täydentyy neliosaiseksi syksyn aikana. Näitä myös adoptoiduille lapsille hyvin soveltuvia kirjoja voi ostaa Pesäpuun verkkokaupasta. Lapsivaikutuksia on arvioitu hallitusten esityksissä erittäin niukasti, eikä arviointeja ole tehty lainkaan useissa keskeisissäkään hallituksen esityksissä. Koirat voivat olla apuna myös opetuksessa. Tuoreen lukemisen lisäksi Lastenkirjainstituutin portaaliin on koottu kirjalistoja, joissa teemojen ympärille on kerätty aiemmin julkaistuja lastenja nuortenkirjoja. – Lapsija perhemyönteinen yhteiskunta ei todellakaan synny itsestään. saakka jatkuvasta Pekka Töpöhäntä -näyttelystä Päivälehden museossa Helsingissä. Lukukoiriakin on 200. ”Museossa parasta ovat eläinten kakat.” EDVIN, 4, JOKA ON SYNTYNYT MUSEOKORTIN LAILLA 5.5.2015 JA JOLLE LAHJOITETTIIN KORTTI ILMAN PÄÄTTYMISPÄIVÄÄ. Pyrimme olemaan uskollisia lasten toiveille niin pitkälle kuin mahdollista. Itla julkaisi kesällä selvityksen lapsivaikutusten arvioinnista
”En vietä jatkossa useita kymmeniä minuutteja suihkussa, enkä shoppaile asioita, mitä en tarvitse. M O ST PH O TO S Kuvan poika ei ole jutun Arttu. 8 000– 10 000 LASTA JA NUORTA, JOIDEN VANHEMPI ON VANKILASSA. Toukokuussa ilmestynyt blogikirjoitus on poikinut runsaasti yhteydenottoja muiden kiusatuksi tulleiden pellolaislasten vanhemmilta: Huttusen perhe ei todellakaan ole asian kanssa yksin. Pellolainen Arttu Huttunen, 14, päätti tuoda asian rohkeasti julkisuuteen ja pyysi matkailuyrittäjänä toimivaa äitiään Katja Huttusta kirjoittamaan asiasta blogiinsa. > pellonhelmenarki.blogspot. VANKI VOI OLLA ISÄ TAI ÄITI Isyys ja äitiys on mahdollista, vaikka vanhempi on pitkän vankeustuomion takia pitkään poissa lapsen arjesta, mutta se vaatii vaivannäköä perheeltä, vankeustuomiota suorittavalta ja vankilan henkilökunnalta. Arttu oli todennut, ettei se haittaa. Artun isän, Jari Huttusen mukaan kiusaajat tai heidän vanhempansa eivät ole ainakaan heidän tietojensa mukaan reagoineet tekstiin mitenkään. LM 8/2019 s 6-9 8 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 LM8_s6-9_Tulva.indd 8 18.7.2019 12:00:48. EDUNVALVOJAKSI BRYSSELIIN Tamperelainen Eetu Hukkanen, 12, on valittu Eurochild-verkoston Lasten hallitukseen (Children’s Council) vuosiksi 2019–2021. Pienet asiat, kuten lelut ja pelit kohtaamistilassa vievät jo eteenpäin. VE LI -M AT TI LA H D EN N IE M I, TA M PE RE EN KA U PU N KI ARTTU TEKI KIUSAAMISESTAAN JULKISTA Mitä lapsi voi tehdä, kun häntä kiusataan koulussa. – Lasten ja nuorten mielipiteitä eri asioihin ei kysytä tarpeeksi usein, perustelee Hukkanen haluaan vaikuttaa. – Aika pitkälle on kyse asenteista. 11-henkinen Lasten hallitus kokoontuu Brysselissä kaksi kertaa vuodessa. Hallituksen jäsenet valitaan vuorotellen Euroopan maista. Hukkanen odottaa siltä hyvää yhteishenkeä ja sitä, että se pääsee vaikuttamaan Eurochildin toimintaan ja myös kansallisen tason kysymyksiin. Jälleen kerran… Arttu toivoo, että kirjoitan blogiin, jotta kaikki tietävät, mitä tapahtuu,” aloittaa äiti tekstinsä. Tämä on huomattu Ensija turvakotien liiton Vanhempi vankilan portilla -hankkeessa. Hukkanen ponnisti EU-vaikuttajaksi Tampereen kaupungin Lasten Parlamentista. Nälän iskiessä pyrin välttämään muovivuorien ostamista.” SAMMON KESKUSLUKION OPISKELIJA LEILA ALI OMISTA ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTAKEINOISTAAN IMPROBATUR-LEHDESSÄ. Syksy kertoo sitten, mikä on tilanne. com>Kiusaaminen nuorten keskuudessa SUOMESSA ON N. LISÄÄ KONKRETIAA! Ammatilliset opiskelijat kaipaavat enemmän ja laadukkaampia oppitunteja, kun lukiolaiset haluavat vähemmän pakollisia kursseja ja eroon paineista. – Odotan myös innolla, että pääsen tapaamaan Suomen europarlamentaarikkoja. Suomesta verkoston jäseniä ovat Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pesäpuu ja tänä vuonna jäseneksi hyväksytty Ensija turvakotien liitto. Verkosto tuo esille lasten näkökulmaa EU:n päätöksenteossa. Kaikkia toisen asteen opiskelijoita yhdistää konkretian ja työelämätaitojen opetuksen kaipuu, kertoo Kun koulu loppuu – Nuorten tulevaisuusraportti 2019 -tutkimus. – Hän mietti asiaa ja tuli siihen tulokseen, että asian julkituomisesta on todennäköisesti enemmän hyötyä kuin haittaa. Projektityöntekijä Nana Lindholmin mukaan monien vankiloiden tapaamistiloissa ja -käytännöissä on vielä paljon kehittämistä lapsen kannalta. ”Minä olen siinä tilanteessa taas, etten tiedä mitä tehdä. Hän on tavattoman rohkea poika siinä mielessä, että nosti kissan pöydälle. – Koulu yritti jollakin lailla omalta osaltaan puuttua asiaan, mutta asia jäi kesken, kun kesälomat alkoivat. Kotona Artun kanssa on keskusteltu siitäkin, että blogiteksti saattaa tuoda tullessaan myös negatiivista palautetta
19 300 henkilöä. Tiedot käyvät ilmi THL:n tutkimuksesta Rahapelaaminen, rahapelihaitat ja rahapelien markkinointiin liittyvät mielipiteet kolmessa maakunnassa. ?. Joka toinen keskiviikko Helsingissä kokoontuvan klubin tapaamisiin ovat tervetulleita myös lapset. – Päihdepuolella on havaittu, että lasten mukaanotto prosessiin voi ehkäistä päihdeongelman ylisukupolvista siirtymää. Kun ensimmäinen lapsi tai nuori haluaa osallistua ryhmätapaamiseen, Karmakka-Asare keskustelee osallistumisesta ensin lapsen ja tämän vanhempien kanssa. Karmakka-Asare haastatteli opinnäytetyötään varten viittä Perheklubin osallistujaa. . M O ST PH O TO S PIKKUKAUPUNGIN VERRAN Vuonna 2017 uusimaalaisista ?. – Rahapeliongelmiin liittyy paljon häpeää, ja ryhmätapaamisissa ovat välillä tunteet pinnassa. APUA KOKO peliongelmaisen PERHEELLE LM 8/2019 s. Tunteista oli opittu puhumaan ja niitä oli opittu osoittamaan ja käsittelemään. Häpeän tunnekin oli vähentynyt. ?. 4,7 % oli tuntenut, että rahapelaaminen saattoi olla itselle ongelma. Mistä perhe – puoliso ja lapset – löytää apua, jos toinen vanhemmista pelaa liikaa. 1,7 %:lla oli todennäköinen rahapelipeliongelma, mikä tarkoittaa n. taloudelliset vaikeudet – heijastuvat kuitenkin kaikkiin perheenjäseniin. 10,1 % oli kokenut, että pelaamisesta seurasi ainakin yksi haitta. 6-9 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 9 LM8_s6-9_Tulva.indd 9 18.7.2019 12:00:49. Lapset ja nuoret ovat solmineet ryhmissä myös ystävyyssuhteita, jotka ovat säilyneet läpi elämän. – Toistaiseksi asiakkaidemme lapset ovat olleet niin pieniä, etteivät he ole osallistuneet ryhmätapaamisiin, vaan leikkivät ohjaajan kanssa eri tilassa. – Tämä kaikki auttaa myös perheen lapsia. Tilanne on sama myös muualla maailmassa. Sen koettiin mm. Ongelmallisen pelaamisen vaikutukset – mm. Tiltti Perheklubi on rahapelaajille ja heidän lähipiirilleen tarkoitettu ainutlaatuinen vertaisryhmä ongelmallisesta pelaamisesta aiheutuvien haittojen käsittelyyn. On tärkeää kartoittaa, mitä lapselle on rahapelaamisesta puhuttu, miten kotona puhutaan tunteista ja millaista vuorovaikutus on. edistäneen pelaajien ja läheisten keskinäisen luottamuksen uudelleenrakentumista. Myös muiden ryhmään osallistuvien kantaa pitää kuulla. He kaikki kokivat klubitoiminnan hyödylliseksi. Mutta on vain ajan kysymys, milloin jonkun asiakkaan nuori haluaa osallistua tapaamisiin, sanoo Perheklubin tukiohjaaja Hanna Karmakka-Asare. Kaikki muut Suomessa toimivat perheklubit on perustettu päihdeongelman ympärille
LM 8/2019 s.10-11 10 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 LM8_s10-11_HK_SulkaHaro.indd 10 18.7.2019 11:49:12. Nyt hän auttaa muita tekemään samoin yhdessä kansainvälisen kehittäjäyhteisön vapaaehtoisten ammattikoodaajien kanssa. hyvä kiertoon KEINOHAIMAN KOODAAJA Sulka Haro rakensi pojalleen keinohaiman. TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT EEVA ANUNDI Helsinkiläinen ohjelmistokehittäjä Sulka Haro on keinohaimaprojektin lisäksi mukana muissakin lapsen diabeteksen hoitoa helpottavissa hankkeissa, kuten reilua datanjakelua edistävässä hankkeessa. Hänen poikansa Eero, 8, sairastui tyypin 1 diabetekseen 2-vuotiaana
> www.nightscout.info > https://openaps.org S ulka Haro asui perheineen Lontoossa, kun hänen poikansa Eero sairastui tyypin 1 diabetekseen 2 -vuotiaana. Käyttö tapahtuu omalla vastuulla, sillä vapaaehtoisvoimin kehitetyllä laitteistolla ei ole virallista hyväksyntää. Siihen verrattuna ihmisen annostelemat insuliinipistokset ovat jättimäisiä – ja paljon isompi riski. Se kasvoi muutamasta koodarista kansalaisliikkeeksi #WeAre NotWaiting, joka kehittää ilmaisia ohjelmia diabeetikoille. Emme koodaa, koska tykkäämme siitä, vaan koska tiedämme, kuinka käsittämättömän vaikeaa diabeteksen hoitaminen on. Glukoosisensori mittaa kudosverensokerin viiden minuutin välein, minkä perusteella ohjelma laskee pumpulle vaadittavan insuliinin määrän tai lopettaa annostelun. – Jos Eero on toisessa huoneessa, minun ei tarvitse mennä keskeyttämään hänen leikkejään verensokerin mittaamiseksi. Syyllisyys on vanhemman ikuinen seuralainen. Ainoa markkinoilla oleva keinohaima on kuitenkin hyvin kallis, ja vain osa sairaanhoitopiireistä jakaa sitä potilailleen. Kuusi vuotta sitten tätä hoitoa ei vielä Suomessa usein määrätty pienille lapsille. Perheen onneksi lääkäri oli edistyksellinen ja laittoi pojan heti pumppuhoidolle. Hän on laittanut peliin osaamisensa ja uhrannut vapaa-aikaansa, jotta se saataisiin kaikkien ulottuville. Kaikki piti alkaa opetella tyhjästä. Se vaatisi oikeastaan toisen asteen yhtälön laskemista yhtä mittaa. Ilmaisen keinohaiman haluava joutuu kokoamaan sen itse hoitovälineistään, ei sentään enää koodaamaan. Haluaahan jokainen lapselleen parasta mahdollista hoitoa. Sulka Haro toivoo, että markkinoille saataisiin pian lisää edullisia vaihtoehtoja. Eeron verensokeri pysyy suurimman osan ajasta tavoitearvoissa, mistä monissa diabeetikoiden perheissä vain haaveillaan. 10-11 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 11 LM8_s10-11_HK_SulkaHaro.indd 11 18.7.2019 11:49:14. Ei tarvitse laittaa kelloa herättämään parin tunnin välein ja mennä mittailemaan. Vapaaehtoiset auttavat toisiaan teknisissä ongelmissa netin vertaistukiryhmissä. HAASTE Oletko miettinyt, mitä hyvää Sinä voisit tehdä lasten ja nuorten auttamiseksi. Avoimessa lähdekoodissa kaikki voivat nähdä koodin ja lähettää meille kehittäjille parannusehdotuksia. LM8/2019 s. Haro ohjelmoi työkseen. Eräskin yksinhuoltaja joutui jäämään hoitostressiuupumuksen vuoksi sairauslomalle. Siitä syntyy moraalinen velvollisuus auttaa muita, pistää hyvä kiertämään. Ne ovat keinohaiman syöttämiä mikroannoksia insuliinia. Kustannuksia mietitään vain lyhyellä aikavälillä, eikä perheiden elämänlaatua huomioida. Käyrien alla on viivakoodin näköisiä palkkeja. – Miten paljon halvempaa olisi ennaltaehkäistä antamalla vanhempien käyttöön parhaat mahdolliset hoitovälineet! Etänä verensokerin seuraaminen helpottaa perheiden elämää ja tuo turvaa lapselle. Pumppu on pieni laite, joka annostelee insuliinin suoraan ihon alle. Alueellisesti diabeetikoiden perheet ovat todella epätasa-arvoisessa asemassa. Sen piirissä luotiin pian myös Open APS (Artificial Pancreas System) eli avoimen lähdekoodin keinohaima. Hän törmäsi yhdysvaltalaiseen avoimen lähdekoodin verensokerin etäseurantajärjestelmähankkeeseen Night scoutiin. Haro kuulee koko ajan riipaisevia kertomuksia. Haron mielestä keinohaimateknologian mahdollistama hyvä hoito kuuluisi kaikille diabeetikoille. Niinpä hän etsi netistä tiedot viimeisimmistä diabeteksen hoitoon kehitetyistä teknologioista. Vanhemmille se tietää jatkuvaa varpaillaan oloa ja yöunien menetyksiä. – Insuliinin annostelussa pitää ottaa huomioon monta asiaa: hiilihydraattien määrä, imeytymisnopeus, liikunnan vaikutus sekä insuliinin vaikutusaika. Se on autoimmuunisairaus, joka tuhoaa haiman insuliinia tuottavat solut. Keinohaiman ydin on algoritmi, joka keskusteluttaa diabeteksen hoitolaitteita keskenään. – Syyllisyys on vanhemman ikuinen seuralainen. Keinohaima = algoritmi + glukoosisensori + insuliinipumppu + bluetooth-lähetin + älypuhelin, -kello tai tietokone. Haro alkoi kahmia tietoa sairaudesta ja hoidosta. – Olen parannellut verensokerin seurantaominaisuuksia. Sulka Haro vilkaisee älykelloaan, jossa kiemurtelee erivärisiä käyriä. Perinteisillä sormenpäämittauksilla hoitotoimet ovat usein auttamattoman myöhässä. Voimme elää lähestulkoon normaalia elämää. . Huonosta verensokeritasapainosta voi seurata jopa näkökyvyn ja munuaisten toiminnan heikkenemistä. Markkinoille on tullut verensokerin etäseurannan mahdollistavia sensoreita, ja keinohaimoja kehitetään monessa yrityksessä. Hän huomasi, että lapsen verensokerin pitäminen tavoiterajoissa oli miltei mahdotonta käytössä olevilla välineillä. Eero on koulussa, mutta isä näkee koko ajan reaaliajassa hänen verensokeriarvonsa. Kaupalliset toimijat ovat heränneet. Open APS:lla on jo tuhansia käyttäjiä ja Nightscoutilla kymmeniä tuhansia käyttäjiä. Yöllä hänen nukkuessaan saan hälytyksen, jos verensokeri laskee tai nousee liikaa. – Olisimme kehittäjäyhteisössä onnellisia, jos näin kävisi. – Lapsen sairastuminen oli hirveä sokki. – Kaikilla on älypuhelimet, hienointa teknologiaa, mutta diabeteksen hoitovälineet olivat käsittämättömän kömpelöitä. Hän on ainoana suomalaisena lahjoittanut koodia Nightscoutiin ja Open APS:iin. Lapsen diabeteksen hoito voi jopa estää toisen vanhemman työssäkäyntiä, sillä pieni lapsi ei vielä osaa seurata itse verensokeriaan. Siitä seuraa vaarallisia verensokerin laskuja eli hypoglykemioita
lähiölapsuus ”Toivon, ettei köyhien lasten vielä piilossa olevaa lahjakkuuttaan hukata”, sanoo yliopistokoulutuksestaan onnellinen Noora Vallinkoski. Lapsena koettu köyhyys jätti voimakkaan jäljen lähiölapsuuden kuvaaja Noora Vallinkoskeen. ULLA WILLBERG | KUVAT STINE BRO Pakomatkalla VALOON LM 8/2019 s.12-15 12 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 LM8_s12-15_NooraVallinkoski.indd 12 18.7.2019 11:50:34. Vapaaehtoisesti lapseton kirjailija elää nyt keskiluokkaista elämää tanskalaisessa pikkukylässä, mutta haaveilee muutosta Välimeren aurinkoon
Lapsia oli paljon, eikä yksin tarvinnut leikkiä. Noora asui pernolaisessa vuokratalossa elämänsä ensimmäiset 18 vuotta. Minulla oli samoja näkymättömyyden kokemuksia. Mutta Hannassa ja minussa on paljon samaa ja kaikki Hannan tunteet ovat tosia. Ensimmäiset muistikuvat ovat mukavia : kerrostalon piha, hiekkalaatikko ja keinu. Perno on turkulainen lähiö, jossa on paljon kaupungin vuokrakerrostaloja ja huono-osaisuutta. Noora raahasi pikkusiskonsa kanssa jatkuvasti kirjatorneja kotiin. Kohta kaikki lastenkirjat oli luettu. Hannakin kokee köyhyyttä. Välillä tunne oli niin voimakas, että epäilin, olenko edes olemassa. Takapiha, joka jatkui metsään. * ) LM 8/2019 s. Olin itsekin sivusta seuraileva, tarkkaileva lapsi. Tavallinen oli semmoista, että eteisessä oli kupristuneita sanomalehtiä toppakenkien alla. Nooran esikoiskirja Perno Mega City kertoo Pernossa asuvan fiktiivisen Hanna-tytön tarinan. Siellä oli hauska juoksennella. En tiennyt, mitä ostoksilla käynti edes on. Me ei oltu porhoja vaan tavallisia. Hanna elää Pernossa lapsuuttaan teiniksi samaan aikaan kuin Noora, 1980-luvun alusta 1990-luvun puoliväliin. Hannakin huomaa, että on eri porukkaa kuin omakotitalossa asuvat. Nelilapsisessa uusperheessä oli rahasta tiukkaa, vaikka vanhemmilla oli töitä. Onko Hanna Noora. Emme käyneet koskaan kaupoissa. Pernon sivukirjastossa oli sitruunakeltaiset tiskit. L apsi ei voi muuttaa, mutta aikuinen voi. – Ei ole, eivätkä Hannan vanhemmat ole yhtä kuin omat vanhempani. – Pienelle lapselle köyhyys on hyvin konkreettista. Isä oli hitsaaja, äiti siivooja. Kirjailija Noora Vallinkoski oli 13-vuotias, kun hän tajusi, että Pernosta pääsee joskus pois. Vaatteet ja muut hankittiin kirpputorilta, kierrätyskeskuksesta tai sukulaisilta. 12-15 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 13 ›› LM8_s12-15_NooraVallinkoski.indd 13 18.7.2019 11:50:35
Halu pyrkiä lukioon tuli syvältä itsestä. Alusvaatteet oli vain vähän käytettyjä, äiti huomautti. Haaveet on paras piilottaa tai joutuu nolatuksi. Kukaan ei kannustanut Nooraa jatko-opintoihin. En välittänyt, mitä keholleni tapahtui. Kirja sai alkunsa pakottavasta ahdistuksesta, joka oli pakko purkaa. Yläasteella elämä muuttui rikkinäiseksi sekoiluksi. Äiti sanoi, että taitoluisteluharrastus voisi tulla kysymykseen, jos esiintymispuvut eivät olisi niin kalliita. Oli vain kova halu hengailla kirjoittamisen liepeillä. Tein hajanaisia muistiinpanoja ja kirjoitin ne kotona puhtaiksi. – Oli hirveän vaikeaa palata lapsuuteen. – Äidinkielen opettajan sijainen ehdotti yläkoulussa, että lähettäisin kirjoituksiani lehtiin tai kilpailuihin. Opettajat alkoivat kehua, että Noora on hyvä kirjoittamaan. Töitä sain lastenhoitajana lapsiperheestä. Irtaannuin täysin ja katselin välinpitämättömänä vierestä. – Joku tiesi, että moni siinä menestynyt julkaisee myöhemmin. Kun mielikuvitus sai siivet, tuli vapauden tunne. Nousukiidon romahdus lama-Suomeksi tunkeutui ala-asteella Nooran kouluaineisiin, joissa seikkaili Harri Holkeri -niminen keiju. Sain Mikkelissä hyvää hoitoa psykiatrisella poliklinikalla, mutta toipuminen oli hidasta. – Köyhyys on rankka olotila, jossa pahinta on masentava ilmapiiri, yleinen lohduttomuus, vähään tyytyminen ja unelmien täydellinen puuttuminen. He opettavat samalla, ettei meidän perheessä ole varaa unelmiin. – Pahaa oloa oli kasautunut vuosia. Erkon kirjoituskilpailussa kolmanneksi. Kirpputorilla haisi samalta kuin meidän vaatekaapissa. Nykyään ajattelen, että huono-osaisuus vaikuttaa lapseen sillä tavalla. – Nuorena ajattelin, että se on luonteeni. Ajatella, että ihmiset heittävät pois niin hyvää tavaraa. Olin hirveän otettu. Mutta minulla ei ollut mitään hajua, miten se tehdään. Vuonna 2008 Noora sijoittui J. – Luulen, että rahan vähyys tekee vanhemmat kireiksi. Kannattaa tyytyä siihen mitä on, koska maailma on niin kova paikka. Se oli kirjan startti. Kun tapasin nykyisen puolisoni, läksimme Israeliin kibbutsille vapaaehtoistöihin. * ) LM 8/2019 s.12-15 14 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 LM8_s12-15_NooraVallinkoski.indd 14 18.7.2019 11:50:35. Vasta silloin aloin kirjoittaa tosissani. Nooran ensimmäinen jatko-opiskelupaikka oli Mikkelin ammattikorkeakoulu. Hellyydenosoituksille ei jää energiaa. Noora on miettinyt paljon, mistä masentuneisuus ja huono itsetunto tuli. Lamaannutaan telkkarin eteen sohvalle, koska voimavaroja muuhun ei ole. Noora sanoo ymmärtävänsä logiikan jollakin tasolla. Noora pystyi käsittelemään lapsuuden kokemuksiaan vasta romaaninsa myötä. Heti 18-vuotiaana Noora pakkasi laukkunsa, mikä onnistui muuttamalla yhteen lapsuudenystävän kanssa. – Jaoimme huonokuntoisen opiskelijakämpän Turun ylioppilaskylässä. Ensimmäistä kertaa ilahduin jostain sellaisesta, joka minulta kiellettiin. – Oli hirveän tärkeää päästä Pernosta pois edes päiväksi kerrallaan. Kun päähenkilö Hanna onnistuu tai iloitsee, vanhempien latistavat tokaisut palauttavat maan pinnalle. Taiteilijuus kuului toiseen todellisuuteen, johon en itse pystyisi. Hän halusi ehdottomasti Turun Lyseon lukioon, jonne pääsikin. Melkein kuin uusia. Keskittymällä lapsen konkreettisiin havaintoihin se tuli mahdolliseksi. Noora näyttää romaanissaan taitavasti, miten lapsi kokee köyhyyden ja miten aikuisten toivottomuus tarttuu lapseen pikkuhiljaa. Turkuun muutettuaan Noora aloitti opinnot Turun yliopistossa. Se on tarkoitettu alle 30-vuotiaille esikoiskirjailijoille. – Mediatutkimusta, naistutkimusta, luovaa kirjoittamista. – Pääsin kulttuurituottajalinjalle, mutta masennukseni syveni ja opinnot jäivät kesken. Kirja on kirjoitettu kokonaisuudessaan lapsen näkökulmasta alun prologia lukuun ottamatta. Heidän oma kokemuksensa on, ettei raataminen muuta elämää paremmaksi. * ) Minä opin koko ajan paremmaksi luistelijaksi. Kaikki meidän vaatteet oli käytettyjä. – Vierailin pitkästä aikaa Turussa ja vanha masennus hyökkäsi heti päälle. Mitään päämäärää minulla ei ollut. Pahinta köyhyydessä ei ole, ettei ole varaa mihinkään. Tuli holtitonta alkoholin käyttöä. H. Tekeillä ollut novellikokoelma jäi, sillä ensi kertaa koin kirjoittavani jotakin merkityksellistä
* ) Kuka. PERHE: puoliso, rescuekoira Jasperi sekä portugalinpodengo Topi. Yritän mieluummin tehdä asioita, joilla on merkitystä, ja saan tyydytystä elämääni sitä kautta. Muuttaminen on elämäntapa, ja yhteinen koti on ollut jo viidessätoista osoitteessa. – Luulin muistavani sen kaiken, mutta olinkin unohtanut. Tanskaan tultiin miehen työn perässä kolme vuotta sitten Norjasta, missä asuttiin puolitoista vuotta Oslon lähellä. Vaatimukset siitä, että nuorten pitää lyödä lukkoon urapolku jo teininä ja valmistua nopeasti opinnoista, ovat Nooran mielestä kohtuuttomia köyhyydestä ponnistaville. Noora Vallinkoski ei pelkää aineellista köyhyyttä vaan toivottomuutta. Kun on taittotuoli ja viltti mukana, voi katsella aaltoja pidempään. – Olen oppinut täällä tervehtimään kaikkia vastaantulijoita. Se on aluksi ihan sokkona etenemistä ja heiveröistä hapuilua. NOORA VALLINKOSKI SYNTYI vuonna 1981 Turussa. Noora aikoo jatkaa suomalaisesta köyhyydestä ja luokkaeroista kirjoittamista. – Miehelläni on omat syynsä. En voisi myöskään elää näin vapaasti. Se antaa voimaa kirjoittamiselle. ESIKOISTEOS Perno Mega City (Atena) ilmestyi syksyllä 2018. KIRJOITTAA parhaillaan toista romaaniaan. Taloja on tosin kunnostettu. HARRASTAA lukemisen lisäksi äänikirjojen kuuntelua. – On olemassa tiettyjä asioita, jotka yhä vaivaavat ja vaativat päästä julki. Järkytyin ja minua kosketti syvältä. Yliopistossa pelkäsin nolaavansa itseni. Kohde vaihtuu koko ajan. Alkoholin käyttö ja muu pahoinvointi näkyi vahvasti, kun ihmisiä istui ulkosalla. Aurinko paistaa, mutta ikkunoihin ropisee. Siihen liittyi jännä paljastumisen pelko, että muut huomaavat, kuinka huono ja sivistymätön olen. On epäreilua väittää, että lähes kaikki suomalaiset kuuluvat keskiluokkaan. Turussa hän poikkesi viimeksi noin vuosi sitten Turun kirjamessuilla. Samalla hän kävi Pernossa. KOULUTUKSELTAAN filosofian maisteri. Kun hän toi patsaan kotiin, äiti oli tosi iloinen ja sanoi, että se on hienoa, ettei patsaita jaettu vain lahjakkaille lapsille. – Ettei muka ole duunareita Suomessa. Noora huomasi myös pikku koululaiset pyöräilemässä kouluun ja äidit lastenrattaineen. Vapaus lähteä on minulle äärimmäisen tärkeä. Minä pelkään, että äitinä toistaisin asioita, joita minulle tapahtui lapsena. Merituuli puhaltaa Atlantilta suolaa ja hiekkaa, vaikka rannalle on matkaa viitisen kilometriä. 12-15 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 15 LM8_s12-15_NooraVallinkoski.indd 15 18.7.2019 11:50:36. Lapsia pariskunta ei halua yhteisestä sopimuksesta. Jos et ole onnellinen, oletko epäonnistunut. On suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ansiota, että niinkin hajanaisista ajatuksista kuin minulla, tuli lopputulokseksi korkeakoulututkinto. Kainalossa loikoilee kaksi koiravanhusta, 12-vuotias Topi ja 14-vuotias Jasperi. Tosin kirjailijalla tulot ovat pienemmät kuin siivoojalla. Suomessa Noora käy harvoin. Saatan pysähtyä kesken ajatusten, että minulla taitaa olla tässä unelma, vau! Noora istuu kotinsa sohvalla punaisessa söötissä tiilitalossa pienessä pohjoisjyllantilaisessa kylässä, missä on samanlaisia taloja vierivieressä. Noora ja hänen puolisonsa kävelevät koirien kanssa usein rantadyyneillä, missä valo on joka päivä erilainen. LM 8/2019 s. Se on Nooran äidin kirpputorilöytö. Ihan kuin koko paikka olisi unohdettu, eikä kenelläkään ole sinne asiaa, jos ei asu siellä. – Olenhan omaksunut sen osittain itsekin, vaikka kapinoin sitä vastaan. – Tuli voimakas tunne, että Pernosta on tullut vielä syrjäisempi kuin omassa lapsuudessani. Enää Noora ei koe huonommuutta. Tarvitsen valoa, jotta voin kirjoittaa. En kuitenkaan kirjoita jatko-osaa Perno Mega Citylle. Pako Pernosta on juurtunut syvälle. Olen kotoisin niin duunariperheestä kuin vaan voi. Luokkaerot eivät koskaan kadonneet, eivätkä kaikkien lähtökohdat elämässä ole samat, uskoo Noora. Minulla oli oikeus olla yliopistossa ja kuuluin sinne. *) Sitaatit ovat Noora Vallinkosken romaanista Perno Mega City. En ollut tunnistaa vanhaa kotitaloani. Kirjailija Oscar Hijueloksen Kuubalainen sydän on kesken pöydällä. Minulle unelmien tavoittelu on vieläkin tosi hankalaa. . – Koulutus on antanut valtavasti voimaa. – Ympäristö vaikuttaa ihmiseen valtavasti. – Toivon todella, ettei köyhien lasten vielä piilossa olevaa lahjakkuuttaan hukata. Emma sai kevätjuhlassa hymytyttöpatsaan. Pakenen sieltä jotenkin edelleen, ja ehkä se kestää koko elämän. Ehkä olen keskiluokkaa. – Onnellisuus on hankala asia. Haaveilemme muutosta vielä etelämmäs, ehkä Portugaliin. Siksi tämä haastattelu tehtiin WhatsAppin kautta. ASUU Pohjois-Jyllannissa Tanskassa. Kun ei osaa unelmoida, ei kykene rakentamaan tavoitteita ja etenemään suoraviivaisesti työelämään
Esa Salminen liittyi ensin viinajengiin ja sitten helluntaiseurakuntaan. Riikka Pirkkalainen kasvoi keskustalaisuuteen oman äitinsä kanssa käytyjen keskustelujen myötä. suku Arvot ja yhteiset ihanteet PERIYTYVÄT USEIN SUKUPOLVELTA TOISELLE Maailmankatsomus voi löytyä irtiottojen kautta. HANNA MOILANEN | KUVAT PAULA MYÖHÄNEN JA PETRI JAUHIAINEN LM 8/2019 s.16-20 16 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 LM8_s16-20_SamatArvot.indd 16 18.7.2019 11:51:50
Y läkouluikäisenä Esa Salminen, 30, punnersi joka aamu sata kertaa. Salminen asui lapsuutensa useilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea. Ympärillä on samaa turvaa kuin jengiaikoina, mutta yhdistävät ihanteet ovat toisenlaisia. Porukan johtajasta tuli hyvä ystävä, vähän kuin isoveli. Uudessa jengissä oli silti turvallista olla. Ensimmäistä kertaa tuli tunne hyväksymisestä ja siitä, ettei porukassa tarvitse pelätä mitään. Tietoisuus kasvavista lihaksista auttoi kestämään jatkuvaa kiusaamista ysiluokan puoliväliin asti. Äiti opiskeli ja teki töitä samalla. 16-20 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 17 ›› LM8_s16-20_SamatArvot.indd 17 22.7.2019 12:41:20. LM 8/2019 s. Yhteistä aikaa oli vähän. Satunnainen pussikaljoittelu vaihtui pian kovempaan juomiseen. Isovanhemmat asuivat Raumalla, toisella puolella Suomea. – Koulussa kukaan ei puolustanut minua. Mutta nyt jos joku tuli baarissa tönimään minua, kaverit laittoivat sen palasiksi. Rukous ja Raamatun kohtien muistelu auttavat stressaavissa tilanteissa. Lappeenrannan keskustasta löytyi seuraksi joutilasta väkeä. Isä oli lähtenyt jo ennen pojan syntymää. Esa Salminen on edelleen taipuvainen masennukseen, mutta mieli on nykyään paljon positiivisempi. Silloin Salminen jättäytyi pois koulusta
Yllättäen naapuri kysyi, olisiko Salmisella tarvetta Raamatulle. Seurakunta on tuonut uusia ystäviä. Siitä alkoi uusi ystävyys. Esa Salminen otettiin huostaan nuorisokotiin ja ohjattiin sieltä eteenpäin päihdekuntoutuskeskukseen toiselle paikkakunnalle. Karoliina ja Esa menivät naimisiin vajaa vuosi sitten. Äidin ja pojan välit viilenivät hetkellisesti. ”Ratkaisun pitäisi toimia myös 10 ja 20 vuoden päästä.” LM 8/2019 s.16-20 18 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 LM8_s16-20_SamatArvot.indd 18 18.7.2019 11:51:53. Mikään ei onnistunut Viimeiset teinivuodet menivät alkoholihuurussa. Nykyisin he ovat lähentyneet. Muitakin vastaavia, vähän selittämättömiä kokemuksia tuli vastaan. – Kyllä minua huolestuttaisi, jos lapsi lähtisi seurakunnasta. Salminen yritti saada elämästä kiinni. Vähän myöhemmin toinen läheinen ystävä päätyi samaan ratkaisuun. Puoliso löytyi Facebookin uskovaisten nuoren ryhmästä. Eikä alakaan tuntunut opintojen edetessä enää omalta. Haluaisin ymmärtää päätöstä ja rukoilisin lapsen puolesta, että hän voisi myöhemmin palata uskoon. Moni asia on loksahtanut kohdalleen pitkän ajelehtimisen jälkeen. Ikkunasta kajastivat valot, ovi oli auki. On luonnollista pohtia mitä siinä on taustalla. – Toivoisin ainakin, että lapselle kasvaisi luottamus siihen, että hänestä pidetään huolta ja ettei tarvitse pelätä. Entä jos lapsi aikuistuessaan päättäisikin jättää seurakunnan ja valitsisi täysin maallisen maailmankatsomuksen. Ihan kuin jossain olisi ollut näkymätön voima, joka kutsui Salmista. Eräs naisista esitteli Salmisen myöhemmin miehelleen. Hän teki työharjoittelun toisensa perään, mutta mistään ei löytynyt jatkuvampaa työtä. Ei se aina onnistu, mutta se on pyrkimys, joka kasvaa minussa. Riikka Pirkkalainen on oppinut äidiltään, että politiikassa päätöksiä tulee tehdä pitkälle tulevaisuuteen katsoen. Oikeastaan olisi vaikeaa olla välittämättä omaa maailmankatsomusta eteenpäin silloin, kun se näkyy jokaisessa päivässä ruokarukouksena, Raamatun lukemisena yhdessä tai hengellisiin tapahtumiin osallistumisena. Ymmärrän vanhemman huolen, kun oma lapsi liittyy itselle vieraaseen toimintaan. Erään baari-illan jälkeen Salminen käveli kotiin paikallisen seurakunnan ohi. – Ei äiti varsinaisesti kyseenalaistanut, mutta välillä äänensävystä huomasi sellaisen joopa joo -asenteen. Välillä he saattavat puhua jopa hengellisistä asioista, ja äiti vaikuttaa aidosti kiinnostuneelta muutoksista poikansa elämässä. Mutta minun tehtäväni ei ole tuomita. Ajattelin, että tätä haluan omaan elämääni. Salmisen paras kaveri käveli junan alle. Välit äitiin viilenivät hetkeksi Esa Salmisen lapsuuden koti ei ollut uskonnollinen, eikä hänen äitinsä riemastunut, kun poika ilmoitti löytäneensä Jeesuksen. Kaverukset kävivät kahvilla paikallisella huoltoasemalla ja rupattelivat milloin mistäkin. – Yritän nähdä ihmiset rakkauden kautta ja kohdella heitä ystävällisesti olivatpa he bussissa, kaupan kassalla tai vanhusten palvelukodissa. Ympärillä on samaa turvaa kuin jengiaikoina, mutta yhdistävät ihanteet ovat toisenlaisia. Kumpikaan ei halunnut loukata toista. Kaveriporukka Lappeenrannassa ajautui nopeasti alkoholista huumeisiin ja vakavampaan rikollisuuteen. Salminen hämmästyi. Vaikka Salminen on edelleen taipuvainen masennukseen, mieli on paljon positiivisempi ja hän jaksaa enemmän. Jos Salmisella on joskus omia lapsia, hän kokee kristillisten arvojen eteenpäin välittämisen luonnollisena valintana. Usko näkyy arjessa Esa Salminen on valmistumassa lähihoitajaksi ja kokee lopultakin tekevänsä työtä, jolla on merkitystä. Raamattu putosi postiluukusta Se oli ihan tavallinen päivä. – Hän oli pari vuotta minua vanhempi, mutta tuntui paljon aikuisemmalta, vähän kuin isähahmolta, jolla oli jo perhe, työ ja elämä tasapainossa. – Ehkä Jumalan tarkoitus oli näyttää minulle, ettei onnea voi perustaa tämän maailman asioihin, Salminen pohtii. – Ymmärrän vanhemman huolen, kun oma lapsi liittyy itselle vieraaseen toimintaan. Hän sanoi voivansa tiputtaa sellaisen postiluukusta. Yhteydenpito harveni, sanoja punnittiin varovaisesti puolin ja toisin. Hän aloitti datanomiopinnot, mutta joutui keskeyttämään ne uupumuksen ja masennuksen vuoksi. Muitakin vastoinkäymisiä tuli eteen. Jälkeenpäin ajatellen se oli yksi Salmisen elämän parhaista päätöksistä. Salminen päätti kurkistaa sisään. Hän oli pohtinut ison kirjan hankkimista, muttei ollut maininnut siitä kenellekään. Kolme vuotta kestänyt parisuhdekin katkesi. Alakerran naapuri oli kastelemassa kukkia, kun Esa Salminen tuli kotiin. Menossa oli naisten ilta. Hänen olemuksessaan oli läsnäoloa, joka teki vaikutuksen
Pirkkalaisen mukaan tämän kaltainen paiYhteiskuntaopin opettaja naureskeli hyväntahtoisesti poliittiselle innostukselleni. Pirkkalainen oli lukiossa, kun Hollannin tasaisilta mailta Ylä-Savoon muuttanut vaihto-oppilas sai hänet pysähtymään kotimatkalla mäen päälle ihastelemaan vaaramaiseman kauneutta. Ainakaan Riikka Pirkkalainen, 40, ei muista, että hänellä olisi ollut tarvetta kyseenalaistaa tai ottaa etäisyyttä äitinsä arvomaailmaan ja aatteelliseen perintöön. Hänen äitinsä Tarja Pirkkalainen oli keskusta-aktiivi ja mukana myös ammattiyhdistysliikkeessä. Se on sitä, että palveluja saa läheltä ja asioista päätetään niin lähellä kansalaisia kuin on järkevää ja mahdollista. Puhuimme paljon omaa itseä ja perhettä laajemman vastuunkannon periaatteista. Joskus myös kyseenalaistin äidin poissaolon kotoa. Pirkkalainen muistaa edelleen, miten yläkoulun yhteiskuntaopin opettaja naureskeli hyväntahtoisesti hänen poliittiselle innostukselleen. Paikallisuus on muutakin kuin kotiseuturakkautta. Pirkkalainen liittyi 15-vuotiaana Keskustanuoriin, valittiin myöhemmin Iisalmen kaupunginvaltuustoon ja työskentelee nyt Keskustan puoluesihteerinä. Kasvu politiikan seuraajaksi ja tekijäksi eteni vähitellen. K apinaa ei ollut koskaan. Kahden vahvan ja omatahtoisen naisen välillä näin olisi voinut käydäkin. – Kyselin lapsena usein, miksi hän lähtee kokouksiin. Kansainvälisyys opetti paikallisuuden arvon Kasvu paikallisuuden ja kotiseudun arvostamiseen tapahtui sekin huomaamatta. Äidillä riitti iltakokouksia. Sonkajärveläinen vaarojen rytmittämä näkymä on edelleen Pirkkalaisen sielunmaisemaa. Omassa lapsuuskodissa mieli rauhoittuu. 16-20 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 19 ›› LM8_s16-20_SamatArvot.indd 19 18.7.2019 11:51:54. KOTI KASVATTI VASTUUNKANTAJAKSI LM 8/2019 s
LM 8/2019 s.16-20 20 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 LM8_s16-20_SamatArvot.indd 20 18.7.2019 11:51:54. Näyttö ei kuitenkaan ole kovin vahvaa. Arvojen kuuluukin päivittyä Kun Jori oli pienempi, Riikka Pirkkalainen otti hänet joskus kokouksiin mukaan. Arvot voivat muuttua myös myöhemmin. Omien valintojen tarkastelu tekee usein näkyväksi, miten kaukana omat teot ovat omista ihanteista, mikä saattaa tehdä kipeää. Jori asuu viikot isänsä luona. MIHIN KÄYTÄT AIKASI JA RAHASI. Niiden pohjalta on kuitenkin vaikeaa ennustaa ihmisten todellisia valintoja. Monella paikkakunnalla asuva perhe arvostaa rauhallista arkea silloin, kun siihen on mahdollisuus. – En odota, että Jorista kasvaa yhteiskunnallisesti aktiivinen. . hoitoalan ja kaupallisen alan välillä. Arvot punnitaan käytännön valintatilanteissa. Ihminen ei elä pelkästään perhekuplassa. Hän on kuitenkin yrittänyt varoa, ettei lapsen koko elämä täyttyisi kokouksista ja politiikasta. Ympäristöllä ja kasvatuksella on suurin merkitys. Ihminen kasvaa aina jossain ympäristössä, jossa tietyt asiat ovat toivottavampia ja tavoiteltavampia kuin toiset. Aiemmin purjelaivat suunnistivat yöllä tähtien mukaan. – Ei kukaan kulje ympäriinsä mutisten arvorimpsuja. koulu tuo mukanaan arvoja, jotka vaikuttavat lapsiin ja nuoriin. – On hyvä antaa jokin arvopohja lapselle, vaikka se sitten myöhemmin kasvattaisikin hänet arvioimaan kriittisesti kyseisiä arvoja. Mutta jos pitää valita, antaako rahaa nuorten mielenterveystyölle vai luonnonsuojelulle, se on jo arvokysymys, arvotutkija Anneli Portman kuvaa. Pojan kanssa tulee keskusteltua paljon myös sivistyksen ja kouluttautumisen tärkeydestä. Kun äiti ja poika tapaavat viikonloppuisin, käydään läpi kuluneen viikon kuulumiset ja lähitulevaisuuden suunnitelmat. Esim. Jori ei ole vaatinut vastauksia samalla tavalla kuin minä aikanaan äidiltäni. Myös arvot ovat kuin tähtiä, joista voi etsiä suuntaa valintatilanteissa. Samalla huomaa, miten samanlaisia me ihmiset olemme kaikkialla. Ensimmäisessä korostuu huolenpito ja jälkimmäisessä menestyksen osoittaminen. Politiikka yhdistää perhettä Riikka Pirkkalainen on huomannut siirtävänsä omassa lapsuudessaan opittuja vastuullisuuden arvoja myös omalle lapselleen, seiskaluokkalaiselle Jorille. – Olemme molemmat puheliaita. Jokin arvopohja on hyvä antaa lapselle, vaikka se kasvattaisi hänet arvioimaan sitä myöhemmin kriittisesti. Siinä näkyy aktiivisen vaikuttamisen jatkuvuus jo useammassa sukupolvessa… Arvot ovat vahva kivijalka lapsen kasvulle ja aikuistumiselle. Pirkkalainen asuu viikot Helsingissä ja viikonloput Iisalmessa. Kun ihmisiltä kysytään, millaisia arvoja heillä on, moni listaa jaloja tavoitteita ja yleisesti hyvänä pidettyjä asioita. kallisuuden arvostus ei liity vain maaseutuun, vaan on läsnä myös kaupungeissa. Silloin pilkotaan tomaatteja lasagnen tomaattikastikkeeseen, käydään lenkillä tai katsotaan sarjoja. HYVÄNTAHTOISUUS VOI PERIYTYÄ GEENEISSÄ Ennakko-oletukset hyvästä elämästä periytyvät sukupolvelta toiselle lähes huomaamatta, muistuttaa arvotutkija Anneli Portman. Yhteisten automatkojen aikana tai ruokapöydässä tulee juteltua enemmänkin. Sikäläinen kotiseuturakkaus teki häneen lähtemättömän vaikutuksen. Paikallisuuden arvostaminen vahvistui, kun Pirkkalainen asui Ranskassa pari vuotta lukion jälkeen. Mutta kyllä hänkin välillä kyselee, onko ihan pakko mennä ja milloin tulen takaisin. Toivon kuitenkin, että hän olisi aikuisena vastuullinen, kävisi äänestämässä ja loisi ympärilleen ilmapiiriä, jossa vastuunkantoa ja politiikassa vaikuttamista arvostetaan. Pirkkalainen ajattelee, että siitäkin voi olla onnellinen, jos lapset valitsevat oman elämänsä rakennuspalikoiksi muutakin kuin vanhempiensa arvot. On opettavaista huomata, miten eri näkökulmista ihmiset katsovat maailmaa. – Kansainvälisyys on kiinnostanut minua aina. Mutta tutkinnon loppupuolella on jo eroja esim. Kun opiskelijoita testataan opintojen alussa, heillä saattaa olla hyvinkin yhtenevät arvot. Hänen puolisonsa Antti Varis asuu Joensuussa ja työskentelee Keskustan Pohjois-Karjalan toiminnanjohtajana. Merenkävijät tarkistivat sekstantin avulla suunnan tähdistä, jos tuntui, että alus on ajautumassa eksyksiin. Silti Pirkkalaisen mielessä läikkyi ilo, kun lapsi kertoi ilmoittautuneensa vapaaehtoiseksi oppilaskunnan hallitukseen. Portmanin mukaan tutkimuksessa on saatu jonkin verran näyttöä siitä, että hyväntahtoisuus muita kohtaan saattaa periytyä myös geeneissä. Arvot erottelevat sukupolvia, ammattikuntia ja paikkakuntia toisistaan. – Jos katsotaan esimerkiksi ihmisten ajan ja rahan käyttöä, siitä piirtyy usein aika erilainen kuva elämän tärkeistä asioista, Portman sanoo. Niiden pitääkin päivittyä ajan kuluessa nykypäivään ja uuden sukupolven näköisiksi. MasterChef Australia on yksi ehdottomista suosikeista. Silti voi aina tarkistaa suunnan, katsoa tähtiin ja kääntää laivan kurssin takaisin oikealle reitille
Sisun kehittymistä seurattiin helsinkiläisillä koululaisilla 6.-luokalta peruskoulun loppuun. Sisu on muuttuva, nuoruusiässä kehittyvä ominaisuus. Toisaalta sisu tarvitsee suunnan: tärkein sisukkuutta ennustava tekijä oli tavoitteisiin sitoutuminen. Sisu on Salmela-Aron mukaan yksi keskeisistä sosio-emotionaalisista taidoista. Tulos säilyi, vaikka tutkijat ottivat huomioon esim. Sisun toinen puoli on vahva, intohimoksikin yltyvä kiinnostus ja merkityksellisyyden kokemus. Myös nuorten aiempi opintomenestys, hyvinvointi, sukupuoli ja sosioekonominen asema otettiin huomioon. Koulun tulee myös olla paikka, jossa nuori voi epäonnistua turvallisesti ja opetella kestämään vastoinkäymisiä. TIETO SUUNNASTA EI VIE PERILLE, JOS SISU PUUTTUU – EIKÄ SISUSTA OLE HYÖTYÄ, JOLLEI OLE TIETOA SUUNNASTA. Pitkittäistutkimus osoitti, että sisukkuus nuorena ennustaa sekä myöhempää koulumenestystä että koulunkäynti-intoa. Tutkijat eivät pidä sisua temperamenttiprofiiliin kuuluvana, suhteellisen pysyvänä persoonallisuuspiirteenä. Tavoitteisiin sitoutumaton nuori ei siis kykene hyödyntämään sisukkuuttaan. Tekemällä koulutyöstä entistä merkityksellisempää, vastaa Salmela-Aro. M O ST PH O TO S LM 8/201 s.21-23 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 21 ›› LM8_s21-23_Tutkitut.indd 21 18.7.2019 12:02:47. Tutkimusta johtanut professori Katariina Salmela-Aro pitää tärkeänä tulosta, jonka mukaan merkityksellisyys ei yksinään ennusta menestystä ja intoa, vaan mukaan tarvitaan sisu. Sosio-emotionaaliset taidot taas ennustavat kognitiivisia taitoja – tässä tapauksessa tulevaa koulumenestystä. Koulussa pitäisi voida epäonnistua turvallisesti. Tutkimukseen osallistui yli 2 000 koululaista. Miten koulu voi edistää lasten ja nuorten sisukkuutta. persoonallisuuspiirteisiin kuuluvan tunnollisuuden vaikutuksen. ANTTI VANAS TUTKITTUA TIETOA SISULLA PÄÄSEE PITKÄLLE – jos suunta on selvä M itä sisu on. Kansainvälisenä yhteistyönä tehty tutkimus The Longitudinal Pathways between Mindset, Com mitment, Grit, and Academic Outcomes julkaistiin Journal of Youth and Adolescen ce -lehdessä huhtikuussa. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan sisu (grit) jakaantuu kahteen puoliskoon, joista toiseen kuuluu sitkeä ponnistelu pitkän tähtäimen tavoitteiden saavuttamiseksi vastoinkäymisistä huolimatta. Suomen Akatemian rahoittamassa Bridging the Gaps -hankkeessa tutkittiin ensimmäistä kertaa sisun muodostumista ja sen merkitystä nuoren koulumenestykselle ja innolle käydä koulua. Nuorten tulisi nähdä koulun merkitys laajemmin osana elämää, ja koulun pitäisi auttaa heitä luomaan itselleen saavutettavissa olevia tavoitteita. SISU AUTTAA VAIKEIDEN PAIKKOJEN YLI, OLIPA KYSE SUON PERKAAMISESTA PELLOKSI TAI KOODAUKSEN OPETTELUSTA
Tietoja hyödynnetään opetuksen suunnittelussa. Tähän tarpeeseen vastaa Jyväskylän yliopiston viittomakielen keskuksessa käynnistynyt Viittomakielisten lasten kielellisen kehityksen arviointi, kartoitus ja tukitoimenpiteet -hanke, lyhyesti Vikke. Pojille ei ole vielä tehty vastaavia kokeita. interventio-ohjelmien testipenkkinä. Lisäksi nämä alueet olivat tavallista vähemmän yhteydessä muihin tunteiden ja toiminnan säätelyn kannalta tärkeisiin aivojen alueisiin. Viittomakielisten lasten kielellistä kehitystä on tähän saakka tarkasteltu lähes yksinomaan puhutun tai kirjoitetun kielen osalta. Ennen interventiota ja sen jälkeen tehtyjen aivomittausten tuloksia vertailemalla voidaan ehkä päätellä jotakin kyseisen ohjelman tehokkuudesta. Kontrolliryhmänä toimineella ryhmän toisella puolikkaalla kehitys oli edennyt normaalisti. Tutkijat mittasivat kokeeseen osallistuvien aivotoimintoja näiden pyrkiessä aktiivisesti säätelemään tunteitaan. Tutkimus Atypical dorsolateral prefrontal activity in females with conduct disorder during effortful emotion regulation julkaistiin Biological Psychiatry: Cognitive Neuroscience and Neuroimaging -lehdessä toukokuussa. Huomattava osa viittomakielisten lasten kielitaidosta on jäänyt lähes täysin arvioinnin ja seurannan ulkopuolelle, eikä lapsen kielellisen kehityksen etenemisestä ole voitu luoda selkeää kuvaa. Tutkimukseen osallistui kuusikymmentä 15–18-vuotiasta nuorta naista, joista puolet oli saanut äskettäin käytöshäiriödiagnoosin. Tyttöjen käytöshäiriöiden ja tunteiden hallintaan liittyvien vaikeuksien takana saattavat vaikuttaa neurobiologiset syyt, kertoo Zürichin yliopistossa toteutettu kansainvälinen tutkimus. Teini-ikäisille pojille ei vastaavia kokeita ole vielä tehty. Tutkijat löysivät kuitenkin viitteitä siitä, että havaitut käyttäytymisen ja aivotoimintojen väliset yhteydet olisivat ominaisia nimenomaan naissukupuolelle. Tuloksista voi olla käytännöllistä hyötyä mm. Lasten ja nuorten käytöshäiriöillä (conduct disorder) tarkoitetaan Lääkärikirja Duodecimin mukaan toistuvaa ja itsepintaista muiden oikeuksia ja sosiaalisia normeja rikkovaa käytöstä, jolle on ominaista aggressiivisuus, toisten omaisuuden tahallinen tuhoaminen, vilpillisyys ja sääntöjen rikkominen. Käytöshäiriödiagnoosin saaneilla tytöillä havaittiin mittauksissa kontrolliryhmää vähemmän aktiivisuutta niillä aivokuoren etuosan ja ohimolohkon alueilla, jotka osallistuvat toiminnanohjaukseen. Havaitut erot aivojen aktiivisuudessa saattavat tutkijoiden mukaan liittyä perustavanlaatuisiin eroihin tunteiden säätelyssä. TEINITYTTÖJEN KÄYTÖSHÄIRIÖT näkyvät aivomittauksissa VIKKE AUTTAA arvioimaan lasten viittomakielen kehitystä M O ST PH O TO S M O ST PH O TO S LM 8/2019 s.21-23 22 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 LM8_s21-23_Tutkitut.indd 22 22.7.2019 11:49:47. Toisaalta ne voivat kertoa myös käytöshäiriöistä kärsivien nuorten viivästyneestä aivojen kehityksestä
Tuoreet tulokset voivat tutkijoiden mukaan edistää ongelmien varhaista tunnistusta ja keventää niiden hoitoa. Suomessa syntyneen vanhemman lapsiin verrattuna taakkasiirtymän riski oli kaksinkertainen niillä lapsilla, joiden isä oli kotoisin Pohjois-Afrikasta tai Lähi-idästä. www.uomasosiaalipalvelut.fi www.facebook.com/UOMAsosiaalipalvelut @uomasosiaalipalvelut LM 8/201 s.21-23 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 23 LM8_s21-23_Tutkitut.indd 23 22.7.2019 11:51:08. Tutkimusartikkeli Parental immigration and off spring posttraumatic stress disorder: A nationwide populationbased register ilmestyi Journal of Affective Disorders -lehdessä huhtikuussa. . Aiemmissa tutkimuksissa taakkasiirtymää on havaittu juutalaisten kansanmurhasta selvinneiden sekä sotaveteraanija pakolaisvanhempien jälkeläisillä. Traumakokemukset tulisi ottaa huomioon koulussa. Terveydenhuollossa ja koulussa pitäisikin tutkijoiden mielestä kiinnittää enemmän huomiota lasten kulttuuriseen taustaan ja käytösongelmiin, joiden taustalla voi olla traumakokemuksia. Sukupolvelta toiselle siirtyvästä traumasta tiedetään varsin vähän. Vikessä pyritään myös kartoittamaan lasten suomalaisen viittomakielen taidon nykytilannetta yhdessä viittomakielen opettajien kanssa. Hankkeen toiminta kytkeytyy myös viittomakielen keskuksessa syksyllä 2019 käynnistyvään täydennyskoulutukseen. Hankkeessa julkaistavien verkkopohjaisten työkalujen avulla voidaan arvioida suomalaisen lasten viittomakielen taidon kehitystä ja kieliympäristön piirteitä ikävuosien 0–15 välillä. Siihen liittyviä oireita ovat esim. PAKOLAISLAPSI kantaa vanhempiensa taakkaa Maahanmuuttajaisien Suomessa syntyneillä lapsilla on lisääntynyt riski saada traumaperäisen stressihäiriön diagnoosi, osoittaa Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tutkimus. Kaksivuotista Vikke-hanketta rahoittaa Opetus ja kulttuuriministeriö. Arvioitavia kielen osa-alueita ovat tuottava ja ymmärtävä viittomavarasto, viittomakielen kieliopillisten rakenteiden ymmärtäminen ja kerrontataidot. Näillä alueilla asuneet maahanmuuttajat tulevat Suomeen usein pakolaisina. Traumaperäinen stressihäiriö voi ilmetä traumatisoiville tapahtumille altistumisen seurauksena. Saatuja tietoja on tarkoitus hyödyntää viittomakielen opetuksen kehittämisessä. Toisen sukupolven traumaperäisen stressihäiriön tutkimisen merkitys korostuu maahanmuuttajaväestön kasvaessa. Koulutuksen aikana viittomakielen opetuksen parissa työskentelevät henkilöt koulutetaan lasten viittomakielen kehityksen arviointiin ja hankkeessa laadittujen arviointimenetelmien käyttöön. häiriön aiheuttaneiden tapahtumien toistuva kuviteltu uudelleen kokeminen, muistiin, oppimiseen ja mielialoihin liittyvät ongelmat sekä ahdistuksen aiheuttama kohonnut vireystila. M O ST PH O TO S SOSIAALIHUOLLON JA LASTENSUOJELUN AVOPALVELUITA LAADUKKAASTI PÄIJÄT-HÄMEESSÄ JA PIRKANMAALLA
Se saa minut är tyneeksi, vaikka sen kuuluisi avata sy lini. Olen pelästynyt muu taman kerran sitä, miten kylmästi suh taudun lapsen itkuun. Sitten huo maatkin, että pystyt hyväksymään myös lapsen tunteen. Tilanteen kokee usein niin voimakkaasti, että sen muistaa, vaikka olisi ollut vasta pieni lapsi. Elina Kauppilan mukaan itsemyötä tunnossa on kyse ihan yksinkertaises ta asiasta: siitä, että juttelee itselleen lempeästi ja lohduttaa tarpeen vaaties sa. Kauppila lupaa auttaa minut alkuun. Hänen kaikki paukkunsa menevät kolmeen pieneen lapseemme ja omaan selviytymiseen. Jos oppisin tuomaan sen konf liktitilanteisiin, voisin säädellä sen avulla tunnekuohuani. En haluaisi mitään niin paljon kuin muuttua lehmänhermoiseksi, empaat tiseksi äidiksi. Milloin tunsit, että olet turvassa, sinua lohdutetaan ja kaikki on hyvin. Kokeilen neuvoa, kun seuraavan ker ran huomaan olevani hermostumisen kynnyksellä. Puolisolta ei ainakaan tunnu riittävän myötätuntoa. – Meillä on kiire, myöhästyn töistä, vastaan lapselle liian kovalla äänellä. Millaisissa tilanteissa olet saanut lohtua. Pohdin, saanko arjessani empatiaa. kasvatus Vanhempi, kuvittelitko, ettei maltinmenetykseen ole taikanappia. Jokaisella meistä on ainakin yksi kokemus, jossa joku on nähnyt mielipahamme tai pelkomme. KAISA PASTILA O len äitinä liian lyhyt pinnainen. Kokeile ITSEMYÖTÄTUNTOA! Tässä viisi harjoitusta, joilla pääset alkuun. Usein tuntuu, et tä minulta vaaditaan äitinä mahdot tomia. Tunnistan tämän. Tunnen keinottomuutta ja ha lua luovuttaa, kun katson edessäni jal kaa polkevaa, tuimasilmäistä pikkurai vohärkää. – On mahdotonta olla empaattinen, jos ei saa itse empatiaa, Kauppila sanoo. Kauppila neuvoo, että antaisin itsel leni mahdollisuuden tulla nähdyksi sen sijaan että moittisin itseäni. – Tunnista oma tunteesi ja sano it sellesi: ”Saat olla vihainen”. Minulta ei heru myötätuntoa, jos nelivuotias pyytää et simään pikkuauton ka donnutta pyörää juuri, kun olemme lähdössä ulos aamulla. Omaa myötätuntoaan voi saada käyn tiin myös muistelemalla hyviä kohtaa misia, joissa on saanut empatiaa ja jois sa on kokenut tulleensa nähdyksi. Tuntuu vähän hassulta sa noa itselleen: ”On ymmärrettävää, että LM 8/2019 s.24-27 24 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 LM8_s24-27_Itsemyotatunto.indd 24 22.7.2019 11:56:02. Meistä jokainen tarvitsee sitä, että tulemme nähdyksi. Oletko kuul lut itsemyötätunnosta. – No en. – On vielä yksi vaihtoehto: täytä itse omia empatiavarastojasi. Hätäännymme, kun huo maamme, ettemme osaa toimia konf liktitilanteessa lapsen kanssa siten kuin kuuluisi. 1. Sen pitäisi olla ihan perusjuttu kaikilla. OLET RIITTÄVÄN HYVÄ Harjoitus: Ketkä sinua ovat lohduttaneet. Päätän kysyä apua kou luttaja, kirjailija Elina Kauppilalta, jo ka tunnetaan ”pinnanvenytyskursseis taan”. Kun tavoitat muiston, pysy sen äärellä. Minun kannattaisi käyttää lohtua avuksi nimenomaan pinnanmenetys tilanteissa. Viime aikoina empatiakykynikin on ollut kadoksissa. Jälkikäteen oma ankaruuteni kaduttaa. – Lohdun kokemuksen pitää olla au tomaattisesti saatavilla joka päivä. Halaa tai silitä itseäsi ja mieti samalla, miltä kokemus tuntui. SAAT OLLA VIHAINEN Elina Kauppila tuntee ongelman yti men: me vaadimme kasvattajina itsel tämme usein liikaa, mikä kääntyy mei tä vastaan. Jos ei osaa luonnostaan tehdä niin, voi luoda itselleen uuden rutiinin, lait taa vaikkapa kännykän muistuttamaan kesken työpäivän siitä, että on ihana – tai päättää, että sanoo itselleen joka il ta ennen nukkumaanmenoa jotain lem peää ja hyväksyvää, vaikkapa ”Olet riit tävän hyvä”. Sa man lämmön voi saavuttaa tässä ja nyt, Kauppila vakuuttaa
KU VA JO N AS -V IN CE N T, U N SP LA SH LM 8/2019 s.24-27 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 25 ›› LM8_s24-27_Itsemyotatunto.indd 25 22.7.2019 12:02:44. Lohtu auttaa, kun pinna meinaa mennä. On mahdotonta olla empaattinen, jos ei itse saa empatiaa
Suomalai sessa kulttuurisessa muistissa on vie lä tuoreena sotaaika, joka ei ainakaan parantanut tunnetaitojamme. – Tärkeintä olisi tunnistaa tunne ja antaa itselleen lupa tuntea. Kauppilan lapset ovat kasvaneet jo alakoululaisiksi ja hän osaa puhutel la itseään lempeästi. Rakastan sinua jo nyt ja aina. Kauppilan oma matka itsemyötätun toon alkoi, kun hänestä tuli äiti. Elina Kauppilan vastaanotolle ja kursseille tulee paljon vanhempia, jotka kokevat samoin. Älä moiti itseäsi siitä tai lähde kysymään miksi, vaan käännä puhe ystävälliseksi huolenpidoksi: ”Voi onpa sinulla kurja olo, kun ajattelet noin.” En ole ainoa äiti, jolle itsemyötätun to on jotain ihan uutta. – Vaikka oma historia olisi vaikea, ai kuisena pitää ottaa vastuu ja löytää riit tävä lempeys itseään kohtaan, jottei toista edellisten sukupolvien virheitä. Tunnistatko tilanteita, joissa huomaat, ettet puhu itsellesi ystävällisesti. 3. Kauppilan suh tautuminen isoäitiinsä muuttui: hän al koi ottaa mummin kritiikin myös kevy emmin kuin ennen. – En enää pelästy nousevaa epämuka Ankaruus on usein perittyä. Tässä kohden monet kurssilaiset rientävät ratkaisemaan, miksi tuntevat näin ohittaen itse tunteen. Itsesäälillekin voi Kauppilan mukaan antaa mahdollisuuden. – Myötätunto oli se puuttuva palanen. Kun sisäinen ääni on ankara, ihminen on jatkuvasti kireä, koska kaikki tulee koko ajan tehtyä väärin. Riittää, että tunnistat äänensävyn. Se antoi sielun tekniikoille. Hän tunnistaa jo sellaiset ihmiset, joilta puuttuu myötätunto itseään koh taan. Se tarkoittaa, etten rakasta sinua vähempää, jos teet jotain väärin, tai enempää, jos teet jotain, minkä ajattelemme olevan hienoa. Kokonaisstres sin taso on korkea, ja raivo on lähellä. Monissa se herättää myös surun tai ikävän tun teen, joka voi kertoa siitä, ettei ole lap sena tullut nähdyksi. – Meille syntyi kaksi lasta pienel lä ikäerolla, mikä oli haastavaa. Mutta kikka toimii ja pysyn rauhallisena. Pystyn olemaan ai kuinen tilanteessa. – Ankaruus on sitä, ettei ole pienenä saanut ymmärrystä tunteilleen ja koke musta, että on riittävän hyvä juuri sel laisena kuin on. Kun sen on käy nyt läpi, pystyy muuttumaan lempeäm mäksi itseään kohtaan. Pysähdy seuraavalla kerralla. sinua suututtaa”. Voi sinua!” Ei siis moiti, eikä ky sy, miksi tuntee näin. Mitä tunteita sinussa herää. Jälkikäteen koen yl peyttä onnistumisesta. Jos kalenterissa on monta työreissua ja ääni sisällä al kaa kuiskia huonon vanhemman syylli syyttä, hän antaa itselleen halauksen ja pysähtyy tunteen äärelle: ”Vai näin sinä tunnet. 2. He koh televat myös korostuneen kriittises ti lähipiiriään – puolisoaan ja lapsiaan – mutta myös ympäristöään: päiväkotia, koulua ja lasten valmentajia. Mutta aikuisena tärkeintä olisi antaa it selleen lupa kaikkiin tunteisiin. OTA HANKALATKIN TUNTEET VASTAAN Harjoitus: Kuvittele olevasi lapsi. Aikuisena oma sisäinen ääni on sitten ankara. KU VA M O ST PH O TO S LM 8/2019 s.24-27 26 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 LM8_s24-27_Itsemyotatunto.indd 26 18.7.2019 12:04:06. Aloim me puolisoni kanssa harjoitella erilai sia tekniikoita, joilla pysymme rauhal lisina. Usein he puhuvat vanhemmuu destaan kuin se olisi suoritus ja itses tään huonoina vanhempina. Elina Kauppila on huomannut koulu tuksissaan, että ehdottoman rakkau den julistus herkistää ihmiset. Voit luottaa siihen”. Ota ne vastaan. Hän alkoi etsiä jotain syvempää ja löysi itsemyötätunnon. Tekniikat toimivat, ja tunnelma ko tona pysyi riittävän tyynenä, mutta jossain vaiheessa Kauppila tajusi, että pelkkä hengittäminen ja kymmeneen laskeminen tai kasvojen rentouttami nen päristelemällä jätti onton tunteen. Kauppila ajattelee silti, että hänen isoäitinsä oli lapsenlapsilleen liian an kara. – Ankaruus on usein perittyä. Miltä tuntuisi, jos sinulle läheinen aikuinen sanoisi sinulle: ”Rakastan sinua niin paljon kuin ihminen voi toista ihmistä rakastaa. Kauppila kertoo isovanhemmistaan. ONPA SINULLA KURJA OLO Harjoitus: On tärkeää tietää, miten puhut itsellesi. Pienenä on saanut ehkä sen kokemuksen, että oma itku tai kiukku ei ole ollut hyväksyttyä. Hän oli nuori aikuinen kysyessään ker ran isoisältään: ”Miksi mummi on niin kauhean ankara meille?” Isoisä vastasi: ”Jos mummi tuntuu ankaralta, on hyvä muistaa, että hän on vielä tuhat kertaa ankarampi itselleen”. Se kul kee sukupolvien ketjussa
Kestotilaus (6 kk) 49,50 e . – Kun puristin vauvaa rintaani vasten ja tunsin voimakasta rakkautta häntä kohtaan, koin että olisimme olleet mo lemmat ”sylissä”. LM 8/2019 s.24-27 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 27 LM8_s24-27_Itsemyotatunto.indd 27 18.7.2019 12:04:08. Omilla kursseillaan Kauppila on huo mannut, että nykyvanhemmilla on usein vaikeuksia pitää omia rajojaan. Kauppilalla on keinutuoli, jossa istuu ja tankkaa itseään ystävällisillä ajatuksilla. 6 kk . Säännölliset ateriat, nukkuminen, ystävät, liikunta, mielihyvän tunteminen… Lapsiperhearki on usein monen pala sen yhteensovittamista. Va sta an ot ta ja m ak sa a po sti m ak su n Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta us lä he ty s MA AIL MA palvelukortti vaa tunnetta, vaan annan itseni olla au ki sille. Kauppila on nähnyt, että vanhem muus voi olla korjaava kokemus: toi saalta saa kokea suurta rakkautta, toi saalta voi elää lapsen mukana uudes taan oman lapsuutensa ikävaiheet ja an taa niille uuden merkityksen. Sydä meen tulee lämpö. Kun palaan illalla kotiin, parkkeeraan itseni sohvalle. Nelivuotias kiipeää sy liin. 6 kk . Yritämme usein työntää syylli syyden vain nopeasti piiloon, kun riit täisi, että tunnistaisimme lempeästi tunteen, emmekä tuomitsisi sitä. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Hän tajusi, että hänkin oli joskus ollut vauva, jota kohtaan joku oli koke nut yhtä pakahduttavaa tunnetta kuin hän tuona hetkenä tunsi. Määräaikainen (12 kk) 88 e . Kestotilaus (3 kk) 29,50 e . Lahjatilauksena . ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Se ei ole vain rak kautta lapseen, vaan vanhempi ja lap si ovat yhdessä rakkauden kehän sisällä. 5. Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kerran kuukaudessa. tilaat lehden . Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Kun istun keinutuoliini, koen, että minua pidetään hyvänä. – Eilen lapseni pyysi minua pelaa maan Monopolia. Kauppila saa yhteyden omiin lohdun kokemuksiinsa sisällään. TILAA LEHTI itsellesi tai lahjaksi LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 5 | 2019 MA AIL MA VIVECA NYBLOM, 12, LAHJOITTI HIUKSENSA | PÄIVÄKOTI TAKLASI RUOKAHÄVIKIN PUUHASIVUILLA FILLARINKATSASTUSKORTT I! | YKSINHUOLTAJAÄITI SAI VELAT ANTEEKSI | PERHE-ELÄMÄÄ HUSKYLAUMAN JA TURISTIEN EHDOILLA VAPPU TAIPALE: ”POIKIEN ROOLI ON KOVIN KAPEA” LM 4/2019 s.1-2 LASTEN SUOJELU N KESKUS LIITON KUUKA USIJULK AISU 6-7 | 2019 MA AIL MA URHEILU N SÄRKEM ÄT LAPSET | SARA, 9, KERÄÄ RAHAA SOS-LA PSIKYLÄ LLE TAITEILIJ A JA ERITYISE N POJAN ÄITI ANNA SEPPÄLÄ : ”ON PITÄNY T KASVAT TAA PAKSU NAHKA ” | LOMAKO TITOIM INTA ON YHÄ VOIMISS AAN NÄIN VÄLTÄT KESÄTU RMAT | ARKKITE HTUURIVAI TIEDELE IRILLE. Elina Kauppila kertoo käyttävänsä it semyötätuntoa esimerkiksi rajaami seen: jos lapset kutsuvat häntä teke mään jotain, jota hän ei halua, hän ei tee. ETSI LEMPIPAIKKASI Harjoitus: Onko sinulla kotona jokin lempipaikka, esimerkiksi jokin tietty tuoli tai sohvankulma. 4. Istumme siinä ihan hiljaa pitkän to vin. Voit silittää itseäsi ja sanoa: ”Olet riittävä ja olet hyvä”. Kestotilaus (12 kk) 76 e . Opiskelijatilaus (12 kk) 58 e Postituslisät ulkomaille . Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2019 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus . Eurooppaan 12 kk 30 e . Sik si kannattaa yrittää ennakoida tilantei ta ja pitää näin arkea hallussa, huoleh tia siitä, että omat voimavarat riittävät. Samassa huomaan jotain uutta it sestäni: minulla ole kiire minnekään. 12 kk . Kun Elina Kauppila sai syliin esikoi sensa, hän koki vahvasti sukupolvien ketjun. Keinuminen tuntuu kuin olisi tuudi tettavana. Kerroin hänelle totuuden, sen, etten tykkää pe listä. Elämä on hyvä, ja katson koko maailmaa lempeästi. Opiskelijatilauksena . . 12 kk . – Itsemyötätunto on minulle ennen kaikkea kehollinen kokemus. 6 kk . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Luulemme, että meidän täytyy tehdä kaikkea, mitä lapsi toivoo, ja soimaam me itseämme, kun emme viihdykään puuhissa. Lahjaksi . Kieltäydyin. Määräaikaistilauksena . Saan sanoa sen ääneen. Kustantaja www.lskl.fi Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2019 . Kauppila kutsuu lämmintä tilaa ”van hemmanrakkaudeksi”. – Vanhemmuus vie meitä kipeiden ja vaikeiden kokemusten äärelle, mutta myötätunnolla näitä kokemuksia voi daan korjata. LM 6-7/2019 s.1-2 Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 (03) 4246 5341 (faxi) tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . Stressitekijöi tä on paljon, ja vanhempien kokonais kuormitus voi nousta korkealle. Itselleni . 3 kk . Tärkeintä on huolehtia siitä, että voit henkisesti ja ruumiillisesti hyvin. Ala käyttää paikkaa tietoisesti tankkauspisteenä, jossa tunnet saavasi lämpöä ja jossa kerrot itsellesi rohkaisevia, kannustavia ajatuksia. ÄLÄ TEE ASIOITA, JOITA ET HALUA TEHDÄ Harjoitus: Muistatko pitää itsestäsi huolta. peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaushinnat . 12 kk . – Oman hyvinvoinnin kannalta ei ole hyvä, jos tekee asioita, joita ei haluaisi tehdä. Määräaikainen (6 kk) 59,50 e . 12 kk . Kestotilauksena
uusperhe maalla Omannäköistä ELÄMÄÄ Ei ole kahta samanlaista päivää Isokummun lammastilalla, jossa Kumpulaisen perhe puhaltaa yhteen hiileen. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT PÄIVI KARJALAINEN LM 8/2019 s.28-31 28 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 LM8_s28-31_IsoKummunLammastila.indd 28 18.7.2019 12:05:07
6-vuotias Tötterö-poni seuraa niiden tuntumassa. Itse hän saapastelee mainituissa vetimissä kohti lammasaitausta ja tervehtii matkan varrella paimenkoira Amenoa, Babloa, Dorimea ja Veeveä, jotka tarkkailevat ohikulkijoita kopistaan. Eläinkuntaa täydentävät vielä kanit Fredrik, Juulia, Pertti ja Pörrö. Pasilla on kauempana kartanolla menossa puutyömaa: hän katkoo tukkeja, joita Green Care -päivätoiminnassa olevat miehet tekevät haloiksi. Tila toimii myös kummimaatilana koululle, aikanaan jo Eskolan kyläkoululle ja viime aikoina kotikoululle. 12 -vuotias Ukko-ruuna nukkuu laitumella saman ikäisen Dolly-tamman kävellessä ylväästi sen lähistöllä häntäänsä heilautellen. Sinun, minun ja meidän lapsia Tila on kuulunut Satu Kumpulaisen suvulle jo ainakin viiden sukupolven ajan, ja vuonna 2006 tehtiin sukupolvenvaihdos. Uusperheessä on ”sinun, minun ja meidän lapsia”. Isokummun lammastilalla Sievin Kukonkylässä on monenlaista elämää. Olin sanonut jo nuoreLM 8/2019 s.28-31 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 29 ›› LM8_s28-31_IsoKummunLammastila.indd 29 22.7.2019 12:12:55. Koululaiset viettävät toisinaan lammastilalla maatilapäivää. Saana opiskelee tilalla oppisopimuksella lastenja nuorten erityisohjaajaksi. Tämä on aina ollut naisvoittoinen tila, aikoinaan äitini kotitila. – Olin lähtenyt kotoa jo 16-vuotiaana, mutta kaupunkielämän jälkeen aloin mieliä takaisin maalle. Täällä vierailee päiväkotiryhmiä ja joustavan opetuksen ryhmiä, joissa on erityislapsia. Hän toimii Green Care -päivätoiminnan ohjaajana kahdeksan tuntia arkisin. – Pasilla on Ella, 15, joka myös asuu meillä ja sitten meillä on yhteiset pojat, Konsta, 12 ja Kosti. Melvin seuraa tarkkana Erkki-lampaan tepastelua, joka on nimestään huolimatta uuhi. – Melvin pitää lampaista, hän on tottunut niiden ääniin jo vatsassani, Saana sanoo. – Kumpparit olisivat hyvät. Tila on kuulunut Satu Kumpulaisen suvulle ainakin viiden sukupolven ajan. Yhteistyötä päiväkodin ja koulun kanssa Paikalla on myös Sadun tytär, Saana Rauma, vajaan vuoden ikäisen poikansa Melvinin kanssa. Maahanmuuttajatyönäytön joudun ehkä tekemään tilan ulkopuolella, mutta se on vielä auki, Saana kertoo. – Olin 12-vuotias, kun äiti teki sukupolvenvaihdoksen. Välillä Konstakin on puuhassa mukana. Nyt me Pasin kanssa työskentelemme molemmat täällä ja koetamme epätoivoisesti uskoa maatalouteen, Satu nauraa. – Onko teillä kengät, joilla voi mennä pässiaitaukseen. Kun ysiluokan jälkeen en oikein tiennyt, mitä alkaisin tehdä, sijaistin Satua hänen äitiyslomansa ajan. Saa nähdä, kasvaako Sadun pojista Kostista ja Konstasta tai tyttärenpoika Melvinistä perinteen jatkajia. – Keksittiin niiden nimet yhdestä biisistä, Kosti selvittää. Kauempaa kuuluu lammasten määkinää, aivan kuin ne keskustelisivat keskenään. Kosti Kumpulainen, 8, kysyy. Ensin tämä paikka oli Saanan mummula, sitten siitä tuli hänen kotinsa ja nyt se on myös työpaikka. Saana, 24, Inari, 22, ja Severi, 19, ovat Sadun ensimmäisestä suhteesta. – Olen voinut suorittaa sekä varhaiskasvatuksen että mielenterveystyön näytöt täällä
Melviniä kiinnostaa traktori. Lancashire heeler -rotuinen pentu Doddy haluaa olla mukana perheen tekemisissä. LM 8/2019 s.28-31 30 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 LM8_s28-31_IsoKummunLammastila.indd 30 22.7.2019 12:16:33. Kumpulaisilla on peräti 280 suomenlammasemoa. Kostin epilepsian ja päivätoimintaan osallistuvien vieraiden vuoksi arki on hyvin säännöllistä. Sadun tytär Saana Rauma opiskelee tilalla oppisopimuksella lastenja nuorten erityisohjaajaksi. Susiaita rakennettiin LuontoLiiton vapaaehtoisten kanssa. Konsta auttaa isäänsä Pasia puuhommissa
Pasi on aikaisemmin tehnyt kirvesja putkimiehen hommia, ja Satu on opiskellut hotellija ravintola-alan esimieheksi, metsuriksi, perhepäivähoitajaksi, Green Care -ohjaajaksi ja päälle vielä muutaman muun tutkinnon. Perhe asuu Sievissä Kannuksen rajalla siten, että kotitalon yksi kulma on Kannuksen puolella. Tila hoitaa myös päivätoimintaan osallistuvien miesten kuljetuksen. Susia en ole nähnyt, mutta muut kylässä kyllä. Aikoinaan Saana oli allerginen monelle asialle: hänelle nousi esimerkiksi heti kuume, jos hän meni taloon, jossa oli kissa. Puuhaa riittää: on aitojen korjaamista, karsinoiden siivoamista, heinäpaalien tekoa ja lampaiden ruokintaa. Se myy myös itse kotona kehrättyä lankaa, joka on tietenkin kalliimpaa. Kokeilu viedään läpi valtioneuvoston kokeiluhankkeena, ja tällä systeemillä mennään kolme vuotta, mikä on kyläläisistä tosi hienoa. Viime kesänä meille tuli karhu pihaan. Ruokailut on hoidettava ajallaan. Vaikka elämä tilalla tuntuu rennolta ja vapaalta, Kostin epilepsian ja päivätoimintaan osallistuvien vieraiden vuoksi arki rytmittyy säännölliseksi. On metsästetty, ja kaikilla on ollut aina omia lemmikkejä. . Jos meistä vanhemmista jollakulla oli jotain taito-osaamista, opetimme taideaineita. Välillä hänkin rentoutuu ja kanniskelee sylissään Doddya, koiranpentua. Kutsun Tötteröä Tötsyksi, Kosti paljastaa. Tilalla työskennellään ja kasvatetaan lapset yhdessä. Joka maanantai vietetään teurastuspäivää. Välimatkaa Lapinjärvellä sijaitsevan Hilda Käkikosken koulun ja sen Eskolan sivutoimipisteen välillä on 500 kilometriä! Kokeilu on Suomessa ainutlaatuinen ja se mahdollistaa peruskoulun toiminnan yli kuntarajojen. – Eniten tykkään olla eläinten kanssa. Ratsastamisen lisäksi Melvin istuisi kaiket päivät pienkuormaajan päällä. Toiminta aloitettiin 50 lampaalla, ja nyt Kumpulaisilla on 280 emoa. Tilalle on myönnetty myös LuontoHoiva-laatumerkin käyttöoikeus ja se on saanut monta kunniakirjaa lampaittensa villasta. Töitä ja talkoita tehtiin. Aikoinaan mummu halusi paljon marjapensaita ja pappa kasvatti tyrniä. – Aita suojaa myös uhanalaista sutta. Päivänsä päättävät vain tilan omat märehtijät, ja myös kanien teurastukseen on lupa. Tykkään tehdä puuhommia. – Äiti yritti ensin opettaa kotona, mutta en oppinut. – Aiomme jatkaa Konstan kanssa töitä tällä tilalla. Koulua yli kuntarajojen Konsta ja Kosti ovat käyneet Kannuksessa Eskolan kotikoulua. Karhu kävi pihassa Isokummun tila on tehnyt yhteistyötä myös Luonto-Liiton kanssa, josta tuli väkeä rakentamaan talkoilla susiaitoja lammaslaitumien ympärille. – Aiemmin jouduimme ostamaan lapsille oppikirjat ja kouluruuan sekä palkkaamaan opettajan. Ihmettelemme itsekin, miten kaikki hoituu. Se on mukavaa puuhaa. – Toisinaan ihmettelemme itsekin, miten se kaikki hoituu. Kuinka omia lampaita oikein malttaa teurastaa. Siinä minä sitten opin kehräämisen salat. – Metsurin töitä en ole ammattimielessä tehnyt, omia metsiä hoidan, jos ehdin. Myös lammassäilykettä myydään suoraan tilalta. Sitten hän tuli opettamaan sitä koululle. Juttu tehtiin viime kesänä. – Kun olimme Konstan kanssa Angry Birds -puistossa, äidillä oli värttinä ja villat mukana. – Ihan hyvin. Pensaista saadaan syksyisin suuria satoja. Konstan raivaussaha tekee runsaitten marjapensaitten takana selvää jälkeä, kohta voidaan aloittaa maan jyrsiminen ja muokkaus kasvimaata varten. Maanantai on teurastuspäivä Tilalla kasvatetaan luonnonmukaisten tuotantosäädösten mukaisesti suomenlampaita. Sähköaita estää susia pääsemästä kotieläinten kimppuun. Petoasiantuntija arvioi sen jalanjäljistä 200-kiloiseksi, Satu kertoo. Olen ainut, joka pystyy ratsastamaan Tötterö-ponilla, siis Melvinin lisäksi. Silloin oppilaita oli 13. Kun Konsta selviää puitten halkomisesta, hän ottaa raivaussahan ja lähtee marjapensaiden taakse raivaamaan ryteikköä kasvimaan alustaksi. Kosti ja Satu istahtavat kaivonkannelle ja alkavat kehrätä lampaanvillaa värttinällä. – Kyllä isi ja äiti auttavat, mutta heillä on usein kiire lampolassa, Kosti tuumaa. Siitä saa ruokaa ja rahaa, Kosti vastaa. Sadulle taidon on opettanut Yhdysvalloista Suomeen muuttanut Amber Bishop-Kainu, jonka kanssa hän on sittemmin järjestänyt kehruukursseja. Tila tuottaa lankoja kahdelle pienelle kehräämölle. Konsta on oppinut jo traktorihommat ja äestää mielellään. Seuraamme äitimme ja isämme jalanjälkiä, Kosti sanoo juhlallisesti. Maalla eläminen on osaltaan myös siedätyshoitoa. – Nykyisin lasten ei tarvitse enää kukkapenkkejä perata, lampaat hoitavat sen. Hän sanoi, että senkun menette puistoon pyörimään, minä kehrään! Ennen hän oli aina hoputtanut meitä olemaan nopeita, Kosti muistelee. LM 8/2019 s.28-31 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 31 LM8_s28-31_IsoKummunLammastila.indd 31 22.7.2019 13:12:39. Nyt meidän ulko-ovien välimatka on 4,7 kilometriä! – Ei meillä ole ollut tavoitteellisia hienoja harrastuksia. – Välillä saattavat lastenkin yöunet jäädä lyhyiksi, kun työt pitää vain saada tehdyksi. Konsta ja Kosti kasvattavat auringonkukkia, porkkanoita, sipulia, punajuuria, herneitä ja salaattia. Metsällä hän on kulkenut 12-vuotiaasta. Kaikki tekeminen on ollut aina tässä ja nyt, Saana kuvaa. Suuri osa niistä laiduntaa kesät joko hoitaen Kalajoella luonnonsuojelualuetta tai Lohtajalla kulttuurihistoriallista perinnemaisemaa. – Nyt turvepöly on oikeastaan ainut, joka herkistää. Koulun pyörittäminen on ollut yhteinen harrastus, mutta kylässä on onneksi hyvä yhteishenki, kiittelee vanhempainyhdistyksen puheenjohtajana toimiva Satu. Nyttemmin se on siirtynyt osaksi Lapinjärven kunnan koulutoimea. Oma teurastamo aloitti helmikuussa 2018. Vuonna 2016 tila voitti InnoElma-palkinnon, joka myönnetään vuosittain maaseudun innovatiiviselle yritykselle. Kyläkoulun lakkautuksen jälkeen vanhempainyhdistys pyöritti sitä kotikouluna neljä vuotta. Toki vaikkapa lomien järjestelyssä on oma hommansa, että saadaan kaikki tarvittavat sijaiset. Satu keritsee itse tilan kaikkien lampaiden villat kahdesti vuodessa. na äidille, että muutan täältä niin kauas kuin pystyn. Siinä meni kyllä perennat, mutta eipä ole roskiakaan, Satu nauraa. Kehrätään kun keretään Kosti oppi koulussa kehräämäänkin
IITA KETTUNEN | KUVAT LAURA VESA uusperhe kaupungissa Lähellä TAIVASTA LM 8/2019 s32-35 32 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 LM8_s32-35_SabanabesanienPerhe.indd 32 18.7.2019 11:53:04. Sabanadesanien perhe-elämää rytmittävät yhtäältä suomalainen impulsiivisuus ja suurpiirteisyys mutta toisaalta aasialainen täsmällisyys ja johdonmukaisuus
– Asuin tuolla alimmaisen kerroksen huoneessa silloin, kun tulin turvapaikanhakijaksi Suomeen Sri Lankasta 90-luvun alussa. Hän on mukana myös Yle TV1:n Aamutelevision Jälkiviisaat-ohjelmassa. Hän on menestyvä yrittäjä, jonka työkenttänä on koko Suomi. Siltä avautuu henkeäsalpaava näköala yli läntisen Tampereen ja Näsijärven aina Ylöjärvelle saakka. Minullahan ei ollut lapsuudessakaan sodan keskellä normaalia perhe-elämää. Sitä helpottaa se, että Milja ja Lauri ovat isänsä luona Pispalassa maanantaista torstaihin. Sain ”bonuslapset” ja vielä oman lapsen joukon jatkoksi, Raj kertoo liikuttuneena. – Työpäivä alkaa jo junassa, ja varsinaista työmatkaa jää kumpaankin päähän vain vartin verran, Heidi kertoo. Nyt Rajkumar Sabanadesan on yksi Suomen kiinnostavimmista johtajuusvalmentajista. Perheeseen kuuluu Milja, 13, ja Lauri, 11, Heidin edellisestä avioliitosta sekä perheen kuopus, Robin, 2. H eidi ja Rajkumar Sabanadesanin viisihenkinen perhe asuu Tampereella uudenuutukaisen kahdeksankerroksisen talon valoisassa kattohuoneistossa. – Olen niin kiitollinen, että tapasin Heidin ja sain perheen. Koska molempien työt ovat pääasiassa muualla kuin Tampereella, kolmilapsisen perheen viikkoaikataulu on sovittava tarkkaan. Raj pyrkii tulemaan aina yöksi Tampereelle, ja HeidiHeidi ja Rajkumar Sabanadesan kokevat monikulttuurisuuden uusperheensä ehdottomaksi voimavaraksi. LM 8/2019 s.32-35 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 33 ›› LM8_s32-35_SabanabesanienPerhe.indd 33 18.7.2019 11:53:06. Alapuolella naapuritontilla sijaitsee vanhempi talo. Siinä toimi aikoinaan Tampereen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, joka on sittemmin remontoitu toimistotiloiksi. SISKO JA SEN VELJET Heidi Sabanadesan työskentelee viestintäpäällikkönä valtionyhtiö Business Finlandissa, joka tarjoaa yrityksille rahoitusja kansainvälistymispalveluja. Talo on sittemmin remontoitu toimistotiloiksi. Raj ja Heidi avioituivat kolme vuotta sitten. Ympyrä sulkeutui, kun Rajkumar muutti asumaan ensimmäisen Suomen kotinsa eli turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen naapuriin. Kattoterassi on niin suuri, että siellä voisi pelata vaikka sulkapalloa. Rajkumar – ystäville Raj – katselee taloa olohuoneensa ikkunasta. Työpaikat sijaitsevat siis Helsingissä, mutta hän tekee etätöitä Tampereella kahtena päivänä viikossa
Kun Lauri tulee näköpiiriin, Robinilta unohtuu kaikki muu. – Aluksi oli vaikeaa ulkoilla Robinin kanssa, kun en tiennyt, mitä hänen kanssaan oikein voi jutella. Hänen vanhempansa asuvat lähellä, joten heistä on lasten hoidossa korvaamaton apu. LM 8/2019 s32-35 34 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 LM8_s32-35_SabanabesanienPerhe.indd 34 18.7.2019 11:53:08. Sitten ajattelin, että jospa vain lässytän sille niin kuin muutkin ihmiset, Milja sanoo nauraen. Hänen isänsä on pianisti ja musiikinopettaja, joten Pispalassa on opettaja omasta takaa. Kerran oli tarkoitus lähteä kymmeneltä ajelemaan Turkuun tapaamaan Heidin serkkuja. Lasten mielestä tosin Raj on joissain asioissa jopa hieman tiukempi kuin omat vanhemmat. Heidi myöntääkin, että vaikka esimerkiksi säännöistä ollaan samaa mieltä, Raj on niiden noudattamisessa johdonmukaisempi ja määrätietoisempi: – Saatan antaa Laurille huoneen siivoamisessa periksi helpommin. Mutta jo synnytyslaitoksella Heidi kuuli hämmästyksekseen Rajin lepertelevän vauvalle suomeksi. Milja on Robinin turvallinen varaäiti ja Heidin mukaan luotettava ja tunnollinen. Robin on kuulemma lähes aina hyväntuulinen ja hänen kanssaan on helppo olla: – Huonona päivänä tulen aina paremmalle tuulelle, kun Robin hymyilee minulle. ENNUSTETTAVUUS LUO TURVALLISUUTTA Rajin äidinkieli on tamili, jota hän suunnitteli puhuvansa Robinille. Robinilla ei olisi isänsä lisäksi lähipiirissä ketään, jonka kanssa puhua tamilia. Raj ei ole yrittänyt asettua Miljan ja Laurin isän asemaan, mutta on lapsille läheinen ja huolehtiva aikuinen. Toisessa kodissaan Milja voi harjoitella sähköflyygelillä kuulokkeiden avulla muuta perhettä häiritsemättä. Kommunikaatio ja yhteistyö lapsiin liittyvissä asioissa ja kasvatuksessa sujuu kolmen aikuisen välillä yleensä mutkattomasti. Rajin äiti ja isä ovat kuolleet, mutta joitakin sukulaisia ja serkkuja asuu Pariisissa ja Lontoossa. Myös Lauri palvoo pikkuveljeään. Ja ehkäpä hän jonain päivänä haluaa tutustua isän puolen sukulaisiin ja juuriinsa... Heidi ja lapset eivät pitäneet kiirettä, ja matkaan päästiin vasta kolMilja Marttilan mielestä on hyvä, että hän on saanut olla Robinin isosisko tämän syntymästä lähtien. Robin rakastaa sisaruksiaan. Rajin mielestä elämässä tärkeää on ennustettavuus, ja Heidi kertoo olevansa spontaanimpi, mikä aiheutti suhteen alkuvaiheessa yhteentörmäyksiä. kin on yleensä kotona viimeistään kuuden aikaan. Raj toivoo, että Robin oppisi edes vähän tamilin kieltä. Lauri on Robinin ehdoton idoli. Srilankalainen kulttuuri näkyy perheessä lähinnä ruoka-aikoina, sillä Raj kokkaa mielellään. Kun Heidi kertoi lapsille tavanneensa srilankalaisen miehen, ensimmäinen kysymys oli, syödäänkö me kotona jatkossa ainoastaan riisiä. Milja harrastaa pianonsoittoa. Raj toivoo, että Robin oppisi edes vähän tamilia jo identiteettinsäkin vuoksi
Heidi ei ymmärtänyt, miksi Raj oli koko päivän hyvin ahdistuneen tuntuinen. Puolitoistavuotiaaksi asti Robinia hoitivat myös Heidin vanhemmat, ja päiväkodin poika aloitti osa-aikaisesti. SUKULAISSIELUT Tässä perheessä kumpikin vanhempi saa ensisijaisesti toteuttaa omia vahvuuksiaan, ja molemmat auttavat toisiaan mahdollisuuksien mukaan. – Raj on sukulaissieluni mutta myös kovin haastajani. Myös Rajin piti opetella joustamaan, sillä eihän me voida pienten lasten kanssa muuttua heti kurinalaiseksi sotilasorganisaatioksi, Heidi kertoo. Lauri Marttila – kuten koko perhe – piti aasialaisesta ruoasta jo ennen tutustumistaan Rajkumariin. Hän palasi tekemään kolmepäiväistä työviikkoa Robinin ollessa 11 kuukauden ikäinen. me varttia myöhemmin. Hänkin on hyvin kiinnostunut maailman tapahtumista, ja on hyvin tärkeää, että niistä voi keskustella vaimon kanssa kotona. Olemme hyvä tiimi. Olemme hyvä tiimi. Raj kasvoi Sri Lankan sisällissodan keskellä ja osallistui Miljan ikäisenä sotatoimiin. Kotiin palattuaan tämä kertoi, että aiemmassa elämässä suunnitelmista poikkeaminen, viivyttely tai sinnepäin tekeminen olisi voinut aiheuttaa jonkun kuoleman. – Me kohtaamme älyllisesti sellaisella tasolla, jossa ei tarvitse selitellä. LM 8/2019 s.32-35 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 35 LM8_s32-35_SabanabesanienPerhe.indd 35 22.7.2019 12:52:52. Heidi on kiinnostunut samoista asioista kuin minä, ja on tärkeää, että hän on joissain asioissa fiksumpi kuin minä. Silloin hän oppi, että ellei pidä sopimuksista kiinni, saattaa vaarantaa itsensä lisäksi myös muut. – Kun ymmärsin sen, aloin pitää kiinni sovituista ajoista. Raj kiinnitti Heidissä ensimmäiseksi huomiota tämän maailmankansalaisen uteliaisuuteen ja kiinnostukseen yhteiskunnallisia asioita kohtaan. Heidikin nauttii kotona olemisesta, mutta sanoo, ettei ole täysipäiväistä kotiäitityyppiä, vaan tarvitsee kotiympyröiden lisäksi myös muuta. – Mutta ne tuottavat joskus myös turvattomuuden tunnetta, Raj ihmettelee. Heidi kokee oppivansa Rajilta koko ajan, ja mies haastaa hänet usein tarkastelemaan asioita aivan uudelta kannalta. Rajia viehättää myös Heidin impulsiivisuus, avoimuus ja ennakkoluulottomuus. Raj iloitsee, että pystyy hyvän työtilanteensa ansiosta jopa valitsemaan tilauksia ja olemaan mahdollisimman paljon Robinin kanssa kotona. Kotityöt jaetaan siten, ettei kumpikaan joutuisi – ainakaan kovin usein – tekemään jotain sellaista, mitä inhoaa. Meillä on uskomattoman palkitsevia ja hienoja keskusteluja arjen keskellä ja autamme toisiamme kehittymään sekä ammatillisesti että ihmisinä. Sovituista asioista kiinnipitäminen osoittaa myös kunnioitusta sekä muita ihmisiä että omaa elämää kohtaan.
harrastus ”KANSALLISPUVUSSA voi aistia historian” LM 8/2019 s.36-37 36 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 LM8_s36-37_JaakkoRikalainen_kansallispuku.indd 36 18.7.2019 12:06:19
. Suomessa on noin 400 erilaista pukua. Mutta ei tässä vaadita mitään sellaisia erikoistekniikoita, joita ei voisi helposti oppia. Kotona hän keskittyy siihen muutaman tunnin päivässä. Ensimmäisen puvun kaavat olivat aidot Etelä-Pohjanmaan kansallispuvun kaavat, mutta kankaat sovellettuja. J aakko Rikalaisen , 13, perheen olohuonetta hallitsevat suuret kangaspuut. LM8/2019 s. Itsenäisyyden juhlavuosi kaksi vuotta sitten herätti uuden kiinnostuksen kansallispukuja kohtaan myös nuorten miesten keskuudessa. Joskus menen kouluun kansallispuku päällä, jos opettajat haluavat nähdä sen. Ne odottavat jo Jaakon itse kehräämää villalankaa paukuteltavakseen. Kehräys vaatii melkoista sorminäppäryyttä ja koordinaatiota, kun jaloilla poljetaan rukkia samalla, kun sormien välistä syötetään villaa. Työpöydällä on ompelukone ja saumuri. Kipinän kansallispukuihin sytytti kuitenkin kaksi vuotta sitten Jaakon mummo, joka on ommellut monta kansallispukua. Harrastuksen alussa hän kantoi kirjastosta kansallispukuja käsitteleviä kirjoja ja tutki verkkosivuja. Sorminäppäryyttä ja kärsivällisyyttä vaativat kaikki muutkin kansallispuvun teon vaiheet. JUHLITAAN! Ensimmäiset kansallispuvut esiteltiin Suomessa noin 130 vuotta sitten. Valmistaminen vaatii käsityötekniikoita, joita ei käytetä enää muualla. Vaajakoskelainen Jaakko Rikalainen on tiettävästi Suomen nuorin kansallispuvun tekijä. tunneilla. Ensimmäisen kansallispukunsa hän valmisti jo kaksi vuotta sitten. Jaakko suosittelee kansallispukuharrastuksen aloittavia liittymään Facebookin Kansallispuku-Folkdräkt-ryhmään. Jälki on aluksi vähän niin ja näin, mutta paranee harjoittelemalla, Jaakko nauraa. – Pellavakangas purkuu helposti, eikä sitä saa taittaa terävästi, etteivät kuidut katkea. 36-37 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 37 LM8_s36-37_JaakkoRikalainen_kansallispuku.indd 37 18.7.2019 12:06:19. Housukankaan ostan valmiina, mutta liivikankaan kudon itse. Kutomisen vaatima pitkäjänteisyys ei pelota Jaakkoa: liivikangasta valmistuu muutama sentti päivässä. > www.kansallispuvut.fi Olisi mukava, jos käsitöitä tekemällä työllistyisi, mutta se taitaa olla vaikeaa. Noin kolmen kuukauden päästä pitäisi olla valmista. Liivistä tulee viher-puna-ruskearaidallinen ja vartalonmyötäinen. Nahanväriset, kippurakärkiset kengät, joita myös näkee usein, ovat alun perin olleet arkijalkineet ja otettu käyttöön tanhukulttuurin mukana, Jaakko Rikalainen tietää. Hän on aina ollut kiinnostunut historiasta, joka on hänen lempiaineensa koulussa – tietysti tekstiilija puutöiden jälkeen. – Silloin pitää laittaa puku päälle kaikkiin mahdollisiin sukujuhliin, itsenäisyyspäivän juhliin, koulun kevätjuhlaan. Huivi on jo valmiina ja pellavainen paita melkein. Kunnianhimo on kasvanut jokaisen puvun myötä, ja nyt Jaakolla on meneillään jo neljäs puku, Karstulan alueen puku. Jaakko on vieraillut usein Suomen käsityön museossa Jyväskylän keskustassa tutkimassa menneiden aikojen käsityötapoja. Kun villan kuidut oikaisee samansuuntaisiksi erityisellä metallipiikkisellä harjalla karstaamalla, saa villasta noin sormenkokoisia lepareita, jotka kehrätään rukin avulla langaksi. – Kansallispukuja tehdessä näkee ja kokee, millaisia vaatteet ovat olleet silloin kauan sitten ja millaista niitä on ollut tehdä. Suurin yksityinen suomalaisten kansallispukujen kokoelma on Mari Varosella, yli kaksisataa pukua. Kansallispukujen tuuletuspäivää vietetään joka vuosi 5. Sen hän aikoo ommella kokonaan käsin. Myös perheen äiti Kaisa Rikalainen on intohimoinen käsitöiden harrastaja. Silloin harrastajat pukeutuvat kansallispukuihin. TUIJA SILJAMÄKI | KUVA KRISTIINA KONTONIEMI Kansallispuvun kenkinä voi käyttää siistejä mustia kenkiä. Tulevaisuuden ammattiinsa nuorimies suhtautuu realistisesti. elokuuta. Jaakko saa valmistaa kansallispukuaan omatoimisesti koulun käsityö5.8. Suomen kotiseutuliitto arvosti Jaakon työtä perinteisten työmenetelmien jatkajana niin paljon, että palkitsi hänen kansallispukuharrastuksensa vuoden kotiseututekona 2018. – Olisi mukava, jos käsitöitä tekemällä työllistyisi, mutta se taitaa olla vaikeaa. Toisen rukin päädyssä lepää tummanruskea villanöyhtäpilvi odottamassa karstausta. Sieltä saa vinkkejä ja kannustusta. Käsitöille omistetusta huoneesta löytyy kaksi isovanhemmilta perittyä puista rukkia. Seuraava haaste on jo tähtäimessä: hän aikoo ommella äidilleen feresin eli karjalaisen muinaispuvun. Yksi käsityöhuoneen seinistä on lattiasta kattoon lokerikkoa, täynnä siististi pinottuja kankaita ja lankakeriä. Kansallispuvun valmistuminen on aina juhlahetki. – Aluksi tuli möykkyjä, mutta nyt sujuu paremmin, Jaakko kuvaa. Jaakon mielestä vaikeimpia, mutta samalla kuitenkin kivoimpia ovat juuri käsin ommeltavat yksityiskohdat: nirkkoreunat ja reikäompeleet. – Papallani on sellainen. Käsitöiden tekeminen tulee silti aina jäämään harrastukseksi
Nuorilla otsalohkon aivokuorella sijaitseva ”järjen ääni” on vasta kehittymässä, joten se ei rauhoittele palkinnon tai mielihyvän tuottamia yllykkeitä. Kannattaako riski ottaa. Silloin harjoitellaan esimerkiksi uusien ratkaisujen keksimistä ja rohkeutta heittäytyä. – Temperamentti määrittelee, mikä kutakin palkitsee. – Se, miten eri aivoalueet juttelevat keskenään, näkyy nuoren käytöksessä. Tuorein aivotutkimus voi auttaa. Ilman tuota vaihetta emme kasvaisi yksilöinä ja yhteiskuntana. Se on tärkeä vaihe ihmisenä kehittymisessä. Toisaalta joillakin nuorilla voi esiintyä ongelmakäytöstä, johon pitää puuttua. Jyväskylän yliopiston Aivotutkimuskeskuksen johtajan Tiina Parviaisen mielestä nuoruus tulisi jo nähdä toisin. Nuori hakee kokemuksia, jotka kehittävät muun muassa sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä aivoalueita. Siksi kaverit ja heiltä saatu palaute ovat erityisen tärkeitä. – Monesti ajatellaan, että lapsen tai nuoren käytös johtuu siitä, että häneltä puuttuu jotain, mitä aikuisella on. – Aivot, keho ja mieli hakevat sitä, mitä kulloinkin tarvitsevat. TUIJA SILJAMÄKI KU VA G U IL LE RM O SU AR EZ , U N SP LA SH LM 8/2019 s.38-39 38 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 LM8_s38-39_TeininAivot.indd 38 18.7.2019 11:54:21. Palkitsevuuteen perustuu myös tietokonepelien ja sosiaalisen median koukuttavuus. NUORI KOUKUTTUU HELPOSTI Mielihyvän kokemukset aktivoivat voimakkaasti aivojen palkitsemisjärjestelmää. Nuoruudessa unentarve kasvaa, sillä hermoyhteyksien vahvistumiseen tarvitaan unta. Se saa ottamaan helpommin riskejä kavereiden seurassa, mutta edistää toisaalta nuoren itsenäistymistä. Tämä selittää nuorten riskikäyttäytymistä. Näinhän me olemme tottuneet ajattelemaan. Siksi nuori saattaa koukuttua helpommin nautintoaineisiin ja alkaa lääkitä ahdistustaan vaikkapa juomalla. Parviaisesta on tärkeää, että yhteiskunta tarjoaa nuorille turvallisia tapoja kokeilla rajoja ja itsenäistyä. Tiina Parviainen korostaa, etteivät kaikki nuoret tarvitse voimakkaita irtiottoja. Jos pitää tehdä sankaritekoja, pitää heittäytyä tilanteisiin, joissa joutuu toimimaan uudella tavalla. Osan selittää temperamentti, mutta riskinotto kuuluu nuoruuteen. Mitä seuraa, kun hän tekee noin. Samalla vuorokausirytmi saattaa myöhentyä. Syvällä aivoissa sijaitseva tunnekäyttäytymisestä vastaava keskus kypsyy paljon aiemmin kuin toiminnanohjaukseen ja käyttäytymisen säätelyyn liittyvät alueet otsalohkossa. Koska hermoyhteydet aivoalueiden välillä vasta kehittyvät, ei käyttäytymisen arviointi ja säätely aina vielä onnistu. Nuorelle voi kuitenkin opettaa riskianalyysiä. – Sopivasti vastuulliset roolit ovat hyväksi, sellaiset kuten kaupassa käynti, ruuanlaitto tai apuohjaajuus vaikkapa Prometheustai rippileirillä. – Ei nuoressa ole mitään vialla, kun hän kokeilee rajojaan tai äksyilee. Ilman sitä emme olisi selviytyneet ihmisyhteisönä. HULLUA MUTTA ROHKEAA Miksi joidenkin nuorten pitää kaahata ja suorastaan leikkiä hengellään. N uoret ottavat hölmöjä riskejä etenkin kavereiden kanssa, nukkuvat iltapäivään silkkaa laiskuuttaan ja vaipuvat synkkyyteen pienimmästäkin vastoinkäymisestä. – Alkoholi vaikuttaa aivoihin, joihin pitkään jatkunut raju käyttö jättää kyllä jälkensä. Nuori ei kasvu TEININ AIVOISSA Haluaisitko joskus kurkistaa teini-ikäisen lapsesi pään sisään ja ymmärtää, mitä siellä on meneillään. Toisia sosiaalisuus ahdistaa, mutta toisista somehuomion saaminen on vastustamattoman palkitsevaa. Ajatellaan sen sijaan, että lapsen tai nuoren käytös heijastaa meneillään olevia vaiheita, jotka ovat välttämättömiä ihmisenä kehittymiselle. Kun tulee aika kokeilla omia siipiä ja siirtyä pois emon hoivista, pitää siihen riittää myös rohkeutta
– Pelkän sukupuolen perusteella ei voi päätellä, millaisia kielellisiä tai sosiaalisia taitoja ihmisellä on. Silloin helpottaa, kun joku auttaa näkemään, että neljän vuoden päästä maailma näyttää ihan toiselta ja olo tasoittuu. 22! LM8/2019 s. Myös ilo, rakkaus, onni ja haltioituminen koetaan nuorena syvemmin, vaikkei aiheesta ole tieteellistä tutkimusta. Lue lisää s. Siihen kuuluu tiettyjä haavoittuvuuksia mutta sitäkin enemmän valtavia mahdollisuuksia. Nuoruus on aivoille monella tapaa tuulinen vaihe. Sillä on sekä hyviä että huonoja puolia. Olo helpottuisi, jos nuoret tietäisivät alakuloisuuden olevan ohimenevä vaihe matkalla aikuisuuteen. TEINIANGSTI KUULUU ASIAAN Nuoret kohtaavat maailman tunteikkaasti, sydän paljaana ja syli auki. ole laiskuuttaan aamu-uninen. 38-39 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 39 LM8_s38-39_TeininAivot.indd 39 18.7.2019 11:54:22. Aikuisilla on käytössään erilaisia strategioita, mutta nuorilla hermoyhteydet tunnekeskuksen ja tunteiden säätelyn aivoalueiden välillä ovat vasta vahvistumassa. Tyttöjen aivot kypsyvät keskimäärin nopeammin kuin poikien, ja sekä heidän ajattelutoiminnoissaan että sosiaalisissa taipumuksissaan on eroja. KIVUN JA RIEMUN KAUTTA Keskimäärin tyttöjen ja poikien aivot kehittyvät eri tavoin, mutta Tiina Parviaisesta on vaikea erotella, mikä eroissa on ympäristön aikaansaamaa ja mikä synnynnäistä. – Voimakas itsereflektio ja ideologinen pohdinta auttavat nuoren identiteetin syntymistä sekä oman roolin löytämistä yhteisössä. – Valitettavasti pitää. Nuoruus kaikkine haasteineen on välttämätön vaihe aivojen kehitykselle. Nuoruuteen kuuluvat myös vahvat myönteiset tunteet. – Nuoresta voi olla ahdistavaa, että tunteet vyöryvät yli ja maailma näyttää välillä todella mustalta. – Tunteet syttyvät nopeasti ja pääsevät valloilleen, kun keinoja niiden rauhoittamiseen ei vielä ole. Yksilölliset erot vaikuttavat kuitenkin vahvemmin kuin biologia. Mutta sukupuoli voi auttaa ymmärtämään tiettyjä eroja. Sitä, miltä näyttää muiden silmissä, tai minne tämä maailma on menossa. Pitääkö aikuiseksi kasvamisen olla näin rajua. Aivotutkija pitää teiniangstia normaalina kehitysvaiheena. Miksi joidenkin nuorten pitää leikkiä hengellään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö nuorikin tarvitsisi rajoja ja sääntöjä. Haltioidummeko enää koskaan elämyksistä ja uusista asioista yhtä vahvasti kuin nuorina. Teinityttöjen käytöshäiriöt näkyvät aivomittauksissa. Nuoruuteen kuuluu pohdiskella syntyjä syviä. – Ja onhan nuoruus myös ihan mahtavaa aikaa ystävyyssuhteiden solmimisen ja tunteiden syvyyden suhteen!
LM 8/2019 s.40-41 40 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 LM8_s40-41_KapuKouluKoira.indd 40 18.7.2019 12:30:36. koulu Palveluksessanne, LAPSET! Koulukoira Kapu haistaa hermostumisen, hauskuuttaa ja antaa esiteinille luvan paijata. MIINA LEPPÄNEN | KUVA VILJA TAMMINEN Kapulle ja Kristiina Samppalalle koulu maistuu
Kaikilla perheillä ei ole kiinnostusta tai mahdollisuutta lemmikkiin. Se pääsee kouluun 5–10 kertaa lukuvuoden aikana. Hän löysi australian cobber dog -rodun, jota on pidetty palveluskoirana sekä vanhusja terapiatyössä. Koira rentouttaa, mutta sen aikana ei saa kiljua tai huutaa. Sen oppilaat tietävät. Koiran metodi on sen intensiivisyys. Vuorentaan koulussa Hämeenlinnassa hanke on edistynyt huoltajien kanssa yhteisymmärryksessä. Murkkuikäiseksi Kapu on hyvin tottelevainen, eikä tee mitään arvaamatonta, mutta on täynnä pennun intoa. Kapun rotu allergisoi hyvin vähän. Koira tervehtii kutakin pentukoiran innokkuudella. – Täytyy voida luottaa, että koira tottelee, sillä se kulkee luokassa vapaana. – Tämä on nouseva trendi. Se katsoo, kenen luokse hakeutuu ja milloin kenellekin olisi siitä apua, Kristiina Samppala kuvaa. Kun oppilas saa koirasta tuen itselleen, hän pystyy yleensä taas hetken päästä rauhoittumaan tehtäviensä pariin. Kapu huomaa jännittyneen lapsen ja käy tervehtimässä, eikä lapsi koe asiaa pelottavana. LM8/2019 s. Palveluksessanne, LAPSET! Koulukoira Kapu haistaa hermostumisen, hauskuuttaa ja antaa esiteinille luvan paijata. – Kuten omassakin työssäni: tärkeintä on olla läsnä. . Ensimmäisen elinvuotensa aikana Kapu on opetellut perustottelevaisuutta, kuten noutamista, seuraamista ja luokse tulemista. Koira on aidon kiinnostunut ja haluaa olla tavoitettavissa. Lemmikkien ja muidenkin eläinten kanssa oleskelu sekä niiden silittely laskee stressitasoja ja helpottaa työskentelyä. Koira auttaa ilmapiirin luomisessa, tuo positiivista vireyttä ja antaa varhaisteineille luvan osoittaa lempeyttä ja lämpöä. Ei olisi maltettu lopettaakaan, Samppala muistelee. Annan aikaa lapsille niin paljon kuin ehdin, muttei haittaa, vaikka on muitakin lähellä. Jos Kapua ei ole hetkeen näkynyt, oppilaat kyselevät sen perään. Myös oppimistulosten paranemisesta on varovaista näyttöä. Kapua saa pussata ja halata. Jos oppilas ensin jännittää tai vähän pelkää, hetken päästä hän jo paijaa. 40-41 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 41 LM8_s40-41_KapuKouluKoira.indd 41 18.7.2019 12:30:37. A utosta ponkaisee kymmenkuinen Kapu. Kun Kristiina Samppala ottaa kotona esiin koulupussukan, Kapu tietää pääsevänsä mukaan. Välitunneille Kapu ei osallistu, sillä silloin sen pitäisi kohdata 130 oppilasta. Sen koko nimi on Wonder’s Snow White Captain, ja ihmeitä tämä hellyttävä karvaturri saakin olemuksellaan aikaiseksi. Hoitolaitokset ja vakuutusyhtiöt vaativat koiriltaan valmennusdiplomin. – Luotan koiraan, sillä on hyvät vaistot. Koira luo lisää lämpöä luokkatilaan. Tavallinen kotikoira soveltuu hommaan mainiosti, mutta sen täytyy olla ystävällinen ja lempeä, ei yltiöhermostunut tai aggressiivinen. – Nuoret jätkätkin menevät lepertelemään ja paijaamaan sitä, mikä ei aina ole helppoa herkässä iässä oleville nuorille. Yleensä se inhoaa autoa, mutta kouluaamuina ponkaisee kyytiin intoa puhkuen. Nyt se käy pötköttelemässä, nuuhkimassa vuorotellen kunkin vieressä ja lapset jatkavat omia hommiaan. Lopulta siitä tuli yksi parhaimmista liikkatunneista. Naistenpäivän liikuntatunnilla oli sovittu, että tytöt saavat päättää, mitä tehdään. Otettiin ryhmäposeerauksia, oli yhdessä tekemisen meininki. Ajatus lemmikistä työympäristössä vei mukanaan ja Kapun koulun penkille. Siitä ei juuri lähde karvaa ja se hilseilee vähän, joten rotua siedetään hyvin. Kapu herättää hilpeyttä ja sympatiaa. Joillekuille Kapu on jo nyt erityisen tärkeä. Kapu on miellyttämishaluinen yksilö, joka hakeutuu lasten seuraan äärimmäisen mielellään ja tekee temppuja ja hauskuuttaa. Koulukoirasta lapsi saa siis monella tapaa rikastuttavan eläinkokemuksen. Kapu aloitti valmennuskoulutuksen kesällä. Opettaja otti yhteyttä oppilaiden vanhempiin heti alussa ja pyysi kertomaan, jos jokin seikka huolettaa. – Kapussa kivointa on se, kun se on välillä vähän pöhkö. Virallisia säädöksiä koulukoirasta ei ole, koska eläinavusteinen pedagogia on verraten uusi ilmiö. MIINA LEPPÄNEN | KUVA VILJA TAMMINEN KOIRA KOULUUN. Se auttaa tylsyydessä, eikä siinä ärsytä mikään, sanovat kuudesluokkalaiset Sonja Launo ja Nelli Willman. Allergiaoireita koirasta saattaa tulla keväällä, kun turkissa kulkeutuu siitepölyä luokkaan. Kapu on uraansa aloitteleva koulukoira. Se saa koulunpihalla heti ympärilleen kehän lapsia, jotka rapsuttavat, paijaavat tai ihmettelevät etäämpää. Sitten he alkoivat rauhoitella toisiaan muistuttaen, että mekkala käy koiran korviin ja hermostuttaa sitä. – Koulukoirat oppivat tunnistamaan lasten tunnetiloja, kuten hermostuneisuutta tai keskittymisen vaikeutta. Positiivisena kaverikoirana se toimii jo nyt. Jos joku meinaa turhautua tehtäviensä kanssa, koira hakeutuu luokse tai istuu viereen, Samppala kertoo. Eläinavusteisuuteen on tarjolla myös koulutusta eri puolilla Suomea. Ihmisresurssit ovat yleensä riittämättömät kouluissa, joten kaikki apu otetaan vastaan. Jos se tekee jotain hassua, kuten käy varastamassa kengän, sille nauretaan yhdessä. Kun hämeenlinnalaisessa Vuorentaan koulussa luokanopettajana toimiva Kristiina Samppala, 31, mietti koiran ottamista 13 karvattoman vuoden jälkeen, oli allergiaystävällinen rotu perhesyistä paras vaihtoehto. Ensi vierailuilla koulutyöstä ei tullut mitään, koska Kapu vei oppilaiden kaiken huomion. Näin joku oikeasti on vierellä ja antaa lapselle peilin siitä, että hän on mielenkiintoinen ja tärkeä. Kynnys oman koiran ottamiseen voi olla iso myös allergian pelossa, mutta vähäisenkin, jatkuvan altistuksen katsotaan olevan avuksi allergioihin etenkin lapsilla. – Kapun läsnäolo sai tilanteen laukeamaan, vaikka alun kireydessä tuntui, että tunnista ei tule yhtään mitään. Tarkoitus on ensin tottua kouluympäristöön ja lapsiryhmään, ettei kaikki tule uutena ja yllättäen. Pojat olivat joogasta pahoillaan, kiukuttelivat, mutisivat ja huutelivat
koulu Bella on syventynyt matematiikkaan. OPPIA palapeleistä ja helminauhoista LM 8/2019 s42-45 42 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 LM8_s42-45_MontessoriKoulu.indd 42 18.7.2019 12:07:24
Se, että asiasta sovittiin yhdessä, sopii montessorin toimintaperiaatteisiin, joissa pyritään aikuisen ja lapsen tasa-arvoiseen suhteeseen. – Meillä on liikettä ja ääntä enemmän kuin perinteisessä koulussa, kertoo rehtori Mari Hedberg. Hän näyttää, miten ensimmäiseen kuuden helmen sarjaan laitetaan numerot 1–6. Aikuinen on aina vastuussa turvallisuudesta, mutta tasa-arvoa lisää vaikkapa lapsen mahdollisuus päättää itse, milloin on sopiva aika minkäkin työn tekemiselle ja kuinka kauan työskentely kestää. Laskutehtävä jatkuu niinkin pitkälle kuin lukuun 216. Pitkä jakso, jolloin lapsen keskittymistä ei katkaista, on olennainen osa montessorimenetelmää. Ada, 8, ja Antoni a, 8, kertovat, että päätös kiertävästä hiljaisuusvastaavasta tehtiin oppilaskunnassa. T riangeli kilahtaa, kun puheensorina Montessori-koulun aamupiirissä kiihtyy. SANNA KASKI | KUVAT LIISA HUIMA Knut (vas.) ja Leo harjoittelevat matematiikkaa satalaudalla, kun Pinkaa kiinnostavat kivet. Bella, 7, on syventynyt riippukeinussa laskutehtäviin. Kerrotaan aina kuutosella, kun tässä on kuusi helmeä, selittää Aaron. Lapset etenevät jaksamisensa mukaan ja voivat vapaasti käydä vaikka liikuntanurkkauksessa jumppaamassa, syödä eväitään tai liikkua luokassa katsomassa, mitä muut tekevät. Nauhassa on helmiä kuuden sarjoissa. Myös oppilaat osallistuvat havainnointiin. Vieressä Aaron, 8, ja Samuele, 8, istuvat lattialla puuhaillen pitkän helminauhan ja erikokoisten paperinpalojen kanssa. Päivä alkaa klo 8.30 kolmen tunnin yhtäjaksoisella työskentelyllä. LM 8/2019 s.42-45 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 43 ›› LM8_s42-45_MontessoriKoulu.indd 43 22.7.2019 13:00:00. Ryhmä on valinnut toimintatavaksi sen, että yhteisissä tuokioissa jollakin lapsista on triangeli, jota hän kilauttaa, kun meteliä on liikaa. Ennen Herttoniemen koulua tarjolla on ollut vain kunnallisten peruskoulujen sisällä toimivia montessoriluokkia. – Tämä on kertolaskua. Äänitasoa seurataan ja tietyn rajan ylittyessä siihen myös puututaan. Tämä sopii hyvin myös Montessori-koulun poikkeavaan päivärytmiin. – Se on kasvatusperiaate, jossa kuunnellaan lasta, sanoo Hedberg. Suomen ensimmäinen montessoripedagogiikkaan perustuva yksityinen peruskoulu aloitti toimintansa viime syksynä Herttoniemessä, Helsingissä. Toiselle pojista haaste oli uusi: Joku oppilaista on hiljaisuusvastaava. Pulpetteja ei ole, ja oppilaat voivat valita työskentelypaikkansa itse. – Toiseen tulee se sama kahtena eli 12 ja sen jälkeen tulee se sama kolmena eli 18, pojat selventävät. Loput luvut papereissa ovat kuudella jaollisia ja ne laitetaan kunkin helmisarjan viimeisen eli kuudennen helmen kohdalle
Vasta sen jälkeen kouluun palkattiin henkilökuntaa. Niilo, 10, ja Max, 9, purkavat ja kokoavat anatomianukkea: – Eiks tää oo maksa. Pedagogiikkaan kuuluu suuria kertomuksia, joiden kautta käsitellään maapallon syntymistä, ihmisten tuloa maapallolle ja kulttuurien kehittymistä. Idea koulusta tuli vanhemmilta, jotka ovat sitä lobanneet. Uudet asiat esitetään oppilaille pääosin pienryhmissä tapahtuvissa presentaatiossa eli esittelyissä. Välineet ovat aina samoilla paikoilla, ja lapset voivat käyttää niitä omatoimisesti. Mari Hedberg korostaa, että koulua tehdään yhdessä vanhempien kanssa. Opettaja Jonna Niiniaholla on hellan ääressä meneillään presentaatio, jossa kokeillaan, mitä vedelle tapahtuu, kun sitä kuumennetaan. Katso nyt, tässäkin on pelkkää plussaa! Tavallisia työkirjojakin koulussa siis on, vaikkakin vähemmän kuin mihin on totuttu. Knut, 7, ja Leo, 7, esittelevät satalaudan, jossa on laattoja yhdestä sataan. LM 8/2019 s42-45 44 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 LM8_s42-45_MontessoriKoulu.indd 44 22.7.2019 13:03:16. – Me pidämme minimisaavutuksista huolta, mutta oppilaat voivat halutessaan ylittää ne, kertoo Mari Hedberg. Itsenäistä oppimista tukee monipuolinen välineistö ja ympäristö, joka on tarkkaan suunniteltu. Ayham, Lenny, Manu, Kaarna, Kelefa, Alex ja Rafael tutkivat opettaja Jonna Niiniahon opastuksella veden olomuotoja. Paloissa on nuppi kunkin maan pääkaupungin kohdalla. – Kesällä maalattiin vanhempien kanssa eteisen Rehtori Mari Hedbergin mukaan montessoripedagogiikassa kuullaan lasta. Koulun omistaa Helsingin Montessori-yhdistys , joka koostuu pääosin oppilaiden vanhemmista. Bella ja Pinka, 7, tutkivat kiviä suurennuslaseilla. Ekaluokkalaiset Ninni, 7, ja Ava, 7, tekevät kirjastaan jo kolmannen luokan laskuja: – Tää on niin lällyä. Välineet ovatkin ahkerassa käytössä. Tässä on vatsalaukku ja umpisuoli. Aaron on siirtynyt tekemään palapeliä Euroopan maista. Niiniahon presentaatio auttoi ymmärtämään pilvien muodostumista, jolla oli oma roolinsa maapallon syntyprosessissa. Ne asetellaan järjestykseen palapelimaiselle alustalle. Yhden oppilaan ehdotuksesta pannulle laitetaan myös jääpala. Opettajien ohella myös ympäristö toimii opettajana, ja oppiminen tapahtuu useiden aistien kautta. Ryhmässä keskustellaan siitä, miten vesihöyry kulkeutuu ilmakehään. Kertomukset käydään joka syksy läpi, ja ne muodostavat kokonaisuuden, jonka osa-alueita tarkastellaan eri oppiaineissa. Pedagogiikkaan kuuluu se, että luokassa on eri-ikäisiä lapsia, jotka etenevät eri tahtia. – Tätä en ollut tehnyt ennen, mutta kun sain tehdä toisen kanssa, meni ihan hyvin. Ilmiöoppiminen on ollut täällä käytössä sata vuotta. – Nyt meillä on vettä kolmessa olomuodossa: kiinteänä, nesteenä ja kaasuna. Mari Hedberg kertoo, että montessorille on tyypillistä esittää asiat kokonaisuuksina, joita tarkastellaan useammasta näkökulmasta: – Ilmiöoppimisesta puhutaan nyt uutena asiana, mutta montessorissa se on ollut käytössä jo sata vuotta
Se sai valtioneuvostolta toimiluvan kolmeksi vuodeksi ja hakee sille jatkolupaa. Ruokailun jälkeen ulkoillaan tunti. Kouluun voikin hakea vuotta aiemmin varhennettuna. Silloin ehtii vaikka pelata futista tai hiihtää. Valtioneuvosto myöntää yksityisten koulujen toimiluvat. . Soveltuuko montessoripedagogiikka erityisen tuen tarpeessa oleville lapsille. Myös käyttämästämme välineistöstä saa tukea oppimiseen. Hedbergin mukaan monet erityistä tukea tarvitsevat lapset pärjäävät Montessori-koulussa paremmin kuin perinteisessä. Aida merkitsee päiväkirjaansa, mitä on oppinut. Aamupäivän työskentelyjakson päättyessä oppilaat kirjaavat päiväkirjoihinsa, mitä ovat päivän aikana tehneet ja oppineet. Koulu nähtiin myös hyvänä jatkumona kaupungissa jo toimiville Montessori-leikkikouluille ja -esikouluille. Käytössä on montessoripedagogiikka, jonka loi Italian ensimmäinen naislääkäri, Rooman yliopiston antropologian ja terveysopin professori Maria Montessori 1900-luvun alussa. – Kyllä sekin kertoo jotain, että Suomessa on montessoripedagogiikkaa ollut jo 1920-luvulta, mutta ensimmäinen yksityinen koulu saatiin vasta nyt, sanoo Hedberg. seinät, ja huonekaluja ollaan yhdessä kasattu. PÄHKINÄNKUORESSA Montessori-koulu aloitti toimintansa syksyllä 2018. Kun kyseessä on erityiseen kasvatusopilliseen menetelmään perustuvan opetuksen järjestäminen, on luvan saamisen tärkein kriteeri se, että ehdotetulle opetustoiminnalle on alueellinen tai valtakunnallinen koulutustai sivistystarve. LM 8/2019 s.42-45 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 45 LM8_s42-45_MontessoriKoulu.indd 45 18.7.2019 12:07:28. Anatomianuken avulla selviävät ihmiskehon salaisuudet. – Kyllä, Hedberg sanoo ja muistuttaa, että se sai alkunsa poikkeavissa olosuhteissa. Helsingin kaupunginhallitus puolsi koulun hakemusta, koska näki sen muun muassa rikastavan helsinkiläisille tarjottavan perusopetuksen tarjontaa. Aida, 7, näyttää päiväkirjaansa, josta tekstin lisäksi löytyy sydämiä ja kaikki sateenkaaren värit. Koulu tarjoaa myös harrastustoimintaa sisältävää iltapäivätoimintaa. Iltapäivällä on vielä kielten, liikunnan ja käsityön oppitunteja. – Mä olen tullut tänne kouluun vuoden aikaisemmin, hän kertoo. Ennen päätöstä hankitaan aina lausunto koulun sijaintikunnalta. Matka ideasta toimiluvan saamiseen ei ollut mutkaton. – Uskon, että se johtuu siitä, ettei meillä tarvitse istua paikallaan, vaan saa liikkua. Ensimmäisen päiväkotinsa hän perusti Roomaan San Lorenzon slummialueelle. – Maria Montessori tutki pitkään lapsia, jotka olivat suljettuina laitoksiin, ja jatkoi slummilasten kanssa. Koulussa noudatetaan Opetushallituksen laatimaa perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Lukuvuonna 2019–2020 koulussa on 65 oppilasta luokkatasoilla 1–5 sekä kolme opettajaa. Ennen ruokailua yksi oppilas lukee muille Harry Potteria
ANU VALLINKOSKI | KUVITUS MARIA VILJA LM 8/2019 s46-49 46 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 LM8_s46-49_YksityinenTukiopetus.indd 46 18.7.2019 12:08:42. koulu Lisäoppia RAHALLA Kasvavassa yksityisopetusbisneksessä voi nähdä sekä hyvää että pahaa. Perheille se voi olla kätevä tapa prepata koululaista opinnoissaan. Mutta onko uhkana koulutuksen eriarvoistuminen
Samoin opinnoissaan tilapäisesti jälkeen jääneellä oppilaalla on oikeus tukiopetukseen. Lisäopinnoista kiinnostuneet perheet taas saavat haluamiaan palveluita. Opetuspalveluita hankkivien perheiden motiivit vaihtelevat. Myös Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes kertoo, että vanhemmilta on tullut viestiä siitä, ettei kaikissa kunnissa saa riittävästi tukea. Näiden lasten vanhemmat saattavat hakea apua oppimiseen koulun ulkopuolelta. Toisaalta Suomen koulutusjärjestelmä perustuu maksuttomuuteen. – Valitettavan usein erityistä tukea tarvitsevia oppilaita integroidaan yleisopetuksen ryhmiin ilman riittäviä tukitoimenpiteitä. Alan konkari, TutorHousen toimitusjohtaja Pekka Impiö vahvistaa, että havainto on oikea. Yksi hakee ratkaisua lapsen oppimisvaikeuksiin, toinen haluaa korottaa tyydyttäviä arvosanoja ja kolmas tavoittelee kymppien rivistöä. – Kunta tai koulu on laiminlyönyt velvoitteensa, jos tukiopetusta pitää hakea jostain muualta kuin peruskoulusta. LAKI TAKAA TUEN Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:ssa on seurattu tukitai lisäopetusyritysten nousua kaksijakoisin miettein. Pioneeriyritys on myös saanut rinnalleen uusia kilpailijoita. Impiö huomauttaa heti, ettei sana tukiopetus kuvaa TutorHousen liiketoimintaa kovin hyvin. Ratkaisu voi löytyä pankkikorttia heilauttamalla. Hänen mukaansa tuen ja tukiopetuksen riittävyys vaihtelee kunnittain ja kouluittain. M ikä neuvoksi, kun viidesluokkalaisen oikeinkirjoitus ei suju. Myös opetusneuvos Riia Palmqvist OpetushalLM 8/2019 s.46-49 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 47 ›› LM8_s46-49_YksityinenTukiopetus.indd 47 18.7.2019 12:08:42. Lain mukaan jokaisella peruskoululaisella on oikeus saada koulusta tarvitsemaansa tukea. Oppimisesta ja opiskelusta on tullut entistä enemmän myös liiketoimintaa. Vain noin viidennes on kunnallisen tukiopetuksen piirissä. Hän puhuu mieluummin lisäopetuksesta: – Asiakkaistamme valtaosa pärjää opinnoissaan ihan hyvin. Vuonna 2010 aloittaneen yrityksen asiakasmäärät ovat kasvaneet vuosittain. Kun googlettaa tukiopetus-sanan, löytää puolenkymmentä koulutusalan kaupallista yrittäjää. Vauhtia oppimiseen voi näet nykyisin hakea yrityksistä, jotka tarjoavat peruskoululaisille ja lukiolaisille yksityistai pienryhmäopetusta. Entä jos yläkoululaisen haaveissa siintää tietty lukio, mutta unelmien opinahjon keskiarvorajaan on vielä matkaa. Myös kohtuullisesti pärjäävien lasten vanhemmat voivat ostaa palveluita, jos koulussa ei riitä resursseja tukeen, Siimes selittää. Näin ei missään nimessä pitäisi olla, OAJ:n kehittämispäällikkö Jaakko Salo sanoo. Toinen viidennes on kiitettävän oppilaita ja loput hyvää keskitasoa. Toisaalta yritykset kasvattavat suomalaista koulutusbisnestä ja luovat samalla opettajille uudenlaisia työmahdollisuuksia. Lasten menestys kiinnostaa vanhempia niin paljon, että he haluavat myös maksaa siitä. Vuosikymmen sitten sama haku olisi tuonut aivan toisenlaisen tuloksen
Everhallin mukaan hänen asiakkaansa eivät ole saaneet peruskoulusta riittävästi tarvitsemaansa tukea, vaikka heillä on lain mukaan siihen oikeus. Monessa maassa tukiopetusbisneksessä liikkuvat suuret rahat. Joku hankkii tällaisen tuen ulkopuolelta. Pekka Impiö uumoilee, että tulevaisuudessa opetuksen ostaminen on entistä tavallisempaa: – Asenteet ovat jo muuttuneet. lituksesta tähdentää, että oppilaan pitää saada tarvitsemansa tuki koulusta: – Tietooni ei ole kantautunut, että tässä olisi ongelmia. Luokanopettajaksi valmistuneen Everhallin asiakkaista noin puolet on alaja puolet yläkoululaisia. Valtaosalla on jonkinlaisia oppimiseen ja opiskeluun liittyviä vaikeuksia. On ihan hyvä, että vanhempi auttaa lastaan läksyissä tai kokeeseen kertaamisessa. Arvion tekee viime kädessä koulu, Jaakko Salo huomauttaa. Kun itsetunto nousee, yleensä arvosanatkin alkavat kohota, hän selittää. Opinnoissa pärjääminen tai jatko-opintoihin pääsyn ehtona eivät voi olla maksullisten koulutuspalveluiden ostaminen tai vanhempien paksu lompakko. Yksi harrastaa pianonsoittoa ja toinen jalkapalloa. Se on vanhemmille kallis ja lapsille rankka tie, hän pohtii. Oppilaidensa itsetuntoa Everhall koettaa kohentaa yksinkertaisesti kannustamalla. Koetan erityisesti kohottaa oppilaan koulutyöstä kumpuavaa itsetuntoa. – Osalla on diagnoosi vaikkapa lukihäiriöstä tai keskittymisvaikeudesta, mutta tällaisia hankaluuksia voi olla ilman diagnoosiakin. Vanhemmat eivät välttämättä halunneet kertoa ostavansa tällaisia palveluita. LM 8/2019 s46-49 48 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 LM8_s46-49_YksityinenTukiopetus.indd 48 18.7.2019 12:08:42. Ensin moni häpeili kotisiivouksen ostamista, mutta enää se ei ole mikään ihme. Opettajan, oppilaan ja huoltajan arviot sen tarpeellisuudesta voivat erota toisistaan. Toisaalta asiakkaissani on myös oppilaita, jotka harrastavat paljon ja aikaa opiskelulle on vähän. Viime vuonna tehdyn selvityksen mukaan osa kouluista ei ole edes käyttänyt kaikkia tukiopetukseen tarkoitettuja varoja. Kolmas haluaakin harrastaa opiskelua, Impiö vertaa. Tästä kertoo sekin, että valtaosa TutorHousen asiakkaista pärjää koulussa kohtuullisesti, osa jopa kiitettävästi. Jaakko Salo ei tuomitse vanhempia, jotka hankkivat lisäoppia jo ennestään pärjäävälle oppilaalle: – Siinä ei ole mitään pahaa, että vanhemmat tekevät lastensa eteen monenmoisia asioita. Toisaalta vanhemmillakaan ei ole välttämättä aikaa huomata pieniä edistymisiä. – Siisti koti ei ole perusoikeus, mutta koulutus on, hän summaa. Milloin oppilas sitten tarvitsee tukiopetusta. – Jos kokeesta tulee kympin sijaan ysi, oppilas tuskin on jäänyt opinnoissa jälkeen. Joskus taas teini ei edes suostu ottamaan vanhemman apua vastaan. Matematiikan opiskelijat ovat mainostaneet tukiopetustuntejaan kauppojen ilmoitustauluilla, ja koulujen opettajat ovat pitäneet lukiolaisille kesäisin preppauskursseja. Jaakko Salo pitää vertausta ontuvana. Nyt yritykset toteuttavat vanhaa liikeideaa entistä organisoidummin. EI MIKÄÄN UUSI JUTTU Lisäopetuksen ostaminen ei sinänsä ole uusi asia. Moni oppilaistani saa koulusta erityistä tukea, mutta silti perheille jää iso vastuu koko koulunkäynnistä. Kalleimmista yksityistunneista pitää pulittaa yli 60 euroa. Suomessa opetuspalveluita ostaneet ovat – ainakin toistaiseksi – vielä harvassa. Lukion pitkän matematiikan tehtävät saattavat mennä yli huoltajankin hilseen. TutorHousessa halvimmat ryhmätunnit maksavat alle 15 euroa. Menestys kiinnostaa niin paljon, että vanhemmat haluavat myös maksaa siitä. Salon mukaan lisäopetusbisnes on ongelma, jos siitä tulee välttämättömyys. Palmqvist viittaa valtioneuvoston tilaamaan ja Helsingin ja Tampereen yliopistojen toteuttamaan selvitykseen erityisopetuksen kehittämistarpeista. Meille on käynyt vähän samaan tapaan kuin siivouspalveluille. – Kaikissa kouluissa ei ole tarpeeksi resursseja riittävään tukeen. – Huonoja esimerkkejä tästä on nähty esimerkiksi joissakin Aasian maissa: Etelä-Koreassa hyviä jatkokoulutuspaikkoja havittelevat oppilaat jatkavat koulupäivän jälkeen maksullisissa iltaopinnoissa. Ulla Siimes tähdentää, että koulun pitäisi vastata kaikenlaisten oppilaiden tarpeisiin, myös lahjakkaiden: – Heidänkin pitäisi pystyä kasvamaan taitoineen täyteen mittaansa ilman maksullista lisäopetustakin. Tulevaisuudessa opetuksen ostaminen voi olla entistä tavallisempaa. Kiitosta saa pienestäkin yrittämisestä ja onnistumisesta. Vanhempi ei välttämättä osaa auttaa lastaan. – Työni lähtökohta ei ole oppilaan arvosanojen korottaminen. . He hakevat apua opiskelun suunnitteluun ja tehostamiseen. Minun työni on tukea paitsi oppilasta myös muuta perhettä, Everhall kuvailee. HARRASTUKSENA OPISKELU Pekka Impiön mukaan vanhemmat ovat nykyisin entistä kiinnostuneempia lastensa menestyksestä. ELÄMÄNTAITOJA & ITSETUNTOA Elämäntaidonvalmennusta ja kouluitsetuntoa, niitäkin on yksityisopetuksessa tarjolla – ainakin, jos kuuntelee reilut pari vuotta sitten OmaOpe-yrityksen perustaneen Natalia Everhallin tarinointia työstään. – Koulusta hyvää palautetta tulee yleensä vasta sitten, kun arvosanat nousevat. Järjestely eriarvoistaa lapsia ja nuoria. Sitä, että hän uskaltaa yrittää ja epäonnistuakin. Kun aloitimme kahdeksan vuotta sitten, meitä kritisoitiin. – Lisäopetusta voi verrata musiikkitai urheiluharrastukseen, jotka nekin maksavat
Tilapäinen tipahdus voikin helposti muuttua pysyväksi. – High schoolissa tukiopetusta voi saada muilta oppilailta. En alkaisi huudella lisäopetuksen ostamisesta ihan missä tahansa seurassa, Katja Galaitsis sanoo. Kursseilla harjoitellaan muun muassa vastaamisen strategiaa ja koetyöskentelyn ajoittamista, esimerkiksi sitä, miten kauan yhden tehtävän tekemiseen voi käyttää aikaa. Monet vanhemmat ovat hyvin kiinnostuneita lastensa menestyksestä. Kun Christina aikanaan pyrkii collegeen, on kilvassa mukana pienestä pitäen lisäoppia saaneita nuoria, Galait sis kertoo. – Suomen järjestelmässä hyvää on se, ettei kukaan pääse tippumaan todella pahasti. Jatko-opintoihin haetaan kokeiden perusteella. LM 8/2019 s.46-49 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 49 LM8_s46-49_YksityinenTukiopetus.indd 49 18.7.2019 12:08:43. Vaikka yhdysvaltalainen kahden koulutusjärjestelmän systeemi kuulostaa kovin epätasa-arvoiselta, ei perheellä ole ikävä suomalaista koulua. USA:ssa lisäopetuskin jakaa kansaa C hristina Galaitsis, 6, ahertaa matematiikan tehtävien parissa kotonaan Michiganin Brightonissa Yhdysvalloissa. Maksullisen lisäopetuksen hankkiminen ei ole mitenkään tavatonta hyvin toimeentulevien ja korkeasti koulutettujen amerikkalaisperheiden keskuudessa. Harjoitus kehittää nopeutta ja varmuutta, tytön suomalaissyntyinen äiti Katja Galaitsis kertoo. – Jos on suorittanut high schoolin vaikeimmat matematiikan kurssit hyvin arvosanoin, mahdollisuudet päästä hyviin collegeihin ovat paremmat. Christina käy keskuksessa kahdesti viikossa tekemässä tehtäviä. Tämäkin korostaa tuloeroja, ja eriarvoistaa lapsia ja nuoria. Lysti maksaa 125 dollaria kuussa. Tehtäviä riittää myös kotiin viikon jokaiselle päivälle. Toisaalta minusta tuntuu, että täällä lisäopin ostaminen on välttämättömyys, jos haluaa menestyä. Suhtautuminen yksityisopetukseen ja preppauskursseihin jakaa amerikkalaisia: toiset pitävät sitä tiikeriäitien touhuna, toiset taas täysin normaalina. Toisaalta täällä voi päästä monissa aineissa todella pitkälle, jos vain kyvyt riittävät Monet aloittavat harjoittelun jo esikoulussa. On sitten eri asia, miten laadukasta opetusta opiskelutoverit voivat toisilleen antaa, Galait sis pohtii. Perhe päätti hankkia lisäoppia, jotta Christinan matemaattiset kyvyt pääsisivät kasvamaan täyteen mittaansa. Jos oppilas jää jostain syystä tilapäisesti jälkeen opinnoissa, koulun puolesta ei ole apua tarjolla. – Ymmärrän myös hyvin, ettei lisäopetus ole kaikkien ulottuvilla. Tehtävät eivät ole läksyjä koulusta vaan Kumon-opetuskeskuksesta, joka tarjoaa lapsille ja nuorille maksullista lisäopetusta useissa oppiaineissa. Tavallisesta koulusta on hankalaa, ellei jopa mahdotonta saada tukiopetusta, jos taustalla ei ole diagnosoitua oppimisvaikeutta tai vaikkapa keskittymishäiriötä. Opettaja merkitsee virheelliset laskut, ja Christina tekee tehtäviä niin kauan, kunnes ne menevät oikein. Myös suomalaiskreikkalaisen uusperheen vanhemmille lapsille, nyt jo aikuiselle Juusolle ja teini-ikäiselle Nikolakselle, ostettiin preppauskursseja collegeiden pääsykokeita varten. Matematiikassa huonosti menestynyt tai vain helppoja kursseja tehnyt saattaa joutua huonompiin collegeihin, joissa ei ole hyvää tukea eikä opinto-ohjausta, ja valmistumisprosentti on alhaisempi kuin hyvissä, Katja Galaitsis kuvailee. – Oikeastaan kyse ei ole opetuksesta vaan harjoituksesta. – Christina on hirveän kiinnostunut matematiikasta ja haluaa oppia. Ajatuksissa on ollut myös teini-iässä koittava kova kisa hyvistä jatko-opintopaikoista, hyvistä collegeista. Paperille piirtyy yhteenlaskuja. Christinalta 80 päivittäisen laskun tekeminen vie parikymmentä minuuttia. Vapaaehtoistyöstä, kuten muiden opettamisesta, saa college-haussa lisäpisteitä. Colleget painottavat opiskelijavalinnoissa erityisesti matematiikan osaamista. Christinakin saa koulun erityisopettajalta tukea viikoittain englannin opinnoissa, koska tytön kotikieliä ovat suomi ja kreikka
näe minut SONJA HÄKKINEN, 27, , on matkalla minuuteen. Olen saanut kiintymysvanhemmuustyöstä apua traumojeni ymmärtämiseen ja toivon, että muutkin löytäisivät avun. SIRPA PALOKARI | KUVA MARJA SEPPÄLÄ E län Parikkalassa mieheni sekä 6ja 4-vuotiaiden tyttärieni kanssa. LM 8/2019 s.50-52 50 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 LM8_s50-52_NM_SonjaHakkinen.indd 50 18.7.2019 11:57:14
Sonja Häkkinen tekee vapaaehtoistyötä Kiintymysvanhemmat ry:ssä. LM 8/2019 s.50-52 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 51 ›› LM8_s50-52_NM_SonjaHakkinen.indd 51 18.7.2019 11:57:16. Kuvassa mukana tyttäret Milla, 4, ja Neea, 6, sekä Minni-koira
Huomasin, kuinka torjuttu tunne muuttuu toiseksi – minulla tunnistamattomat pelot ja riittämättömyys muuttuivat vihaksi. Ensimmäisen kerran uskalsin näyttää koko epätäydellisyyteni ja tulin silti hyväksytyksi! 52 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 LM 5/2019 s.50-52 LM8_s50-52_NM_SonjaHakkinen.indd 52 18.7.2019 11:57:16. Sain itseni jo melko tasapainoiseen tilaan käsittelemällä asioita järjen avulla, kunnes kaikki hankaluudet palasivat. Törmään toistuvasti samoihin teemoihin aina kuitenkin edellisestä oppineena. Myöhemmin olen tajunnut, ettei traumatapahtumassa laatu ole merkittävintä vaan itse rakentamamme traumauskomukset. Kun huomasin tämän Lapsen Maailman juttusarjan, ensimmäinen ajatukseni oli: ei ikinä! Sitten muistin vuosi aiemmin näkemäni unen, jossa olin valokuvattavana lehtijuttuun. Lasten synnyttyä minun oli vaikeaa toteuttaa omalta tuntuvaa kasvatusta: molemmat lapset olivat suuritarpeisia ja etsin epätoivooni apua googlaamalla. SARJAN IDEA Näe minut -sarjassa ihmiset kuvauttavat itsensä sellaisina kuin haluavat tulla nähdyiksi ja kertovat, mitä haluavat muiden itsestään tietävän. Aidon minän jäljille voi päästä kyseenalaistamalla itsensä, ajattelunsa ja toimintansa. Paremmaksi vanhemmaksi pyrkiminenkin alkoi olla pelon ohjaamaa läheisriippuvuutta, mutten nähnyt vaihtoehdoksi jäädä entiseenkään. Voimautumisen edellytyksenä ovat mm. Kokemus oli ainutlaatuinen – ensimmäisen kerran uskalsin näyttää koko epätäydellisyyteni ja tulin silti hyväksytyksi! Sain siitä voimaa ja sen jälkeen myös kiintymysvanhemmuusidea alkoi aueta. Sarjaan osallistuvat löydettiin Lapsen Maailman Facebook-sivujen kautta alkukeväästä. Trauma saa lapsen uskomaan, ettei hän selviä tai tule hyväksytyksi sellaisena kuin on. Mieheni setä tuli kylään ja läväytin täydellä vihalla hänen eteensä kaiken, mitä sisälläni oli. Jos lapsena on selviytynyt ”kiltteydellä”, hyväksyy aikuisena itsessään myös vihan. Hän kertoi oman näkemyksensä asiasta, muttei mitenkään yrittänyt muuttaa miuta. Traumoista eheytyminen on sitä, että ihminen tunnistaa ja hyväksyy itsessään aidot, torjutut puolet. Esimerkiksi PSOAS-lihas vetäytyy, kun koemme vaaraa. Tiesin itsekin olevani väärässä, kun syyttelin toisia ongelmistani. Jatkuva aidon itsen torjuminen vie energiaa eikä mahdollista aitoa hyväksyntää. Lihasta venyttelemällä olo paranee. Haastateltavia lähestytään voimauttavan valokuvauksen metodilla, joka on Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä. Minä-viestiä käyttäessäni en voi vierittää syytä omasta hankalasta tunteesta toisen niskoille, vaan joudun miettimään, mitä kautta toinen pääsee vaikuttamaan tunteisiini. Nykyisin, kun sanon tai teen joitain pelon takia, tunnen sen kipuna lihaksissani. Silti hän reagoi tavalla, jollaista en ollut ikinä ennen kokenut: hän vain kuunteli, mitä sanoin. Nykyisin kiinnitän huomiota keho-mieli-yhteyteen ja saan apua TRE-jumpasta ja joogavenytyksistä. Tässä ideaa on sovellettu lehtityöhön, jolloin valokuvaaja ja toimittaja ovat pyrkineet toteuttamaan henkilön toiveet mahdollisimman tarkkaan. Sama jatkuu aikuisenakin tiedostamatta. Ristiriidan tiedostaminen sai minut entistä tuskaisemmaksi. Jos lapsi jää hankalissa tilanteissa ilman aikuisen tukea ja turvallista kiintymyssuhdetta, lapsen on rakennettava uskomuksensa yksin niillä keinoilla, joita hällä on. Etenkin Vallattomat rajat -niminen teksti auttoi minua. Ensin opin näyttämään rajani heille, jotka selkeästi talloivat niitä. Tällöin hän torjuu omia tunteitaan ja tarpeitaan ja pyrkii mukautumaan muiden tahtoon saadakseen hyväksyntää. Onneksi lapset pakottivat minut muutokseen. Aloin itsekin toimia vertaistukijana. oikeus määritellä itsensä ja purkaa valta-asetelmia sekä vastavuoroisuus. . Vaikka ymmärsin asiat tiedon ja järjen avulla, käytännön toteutuksessa ja tunnetasolla oli yhä vaikeuksia. Lievä viha auttaa huomaamaan, että minua kohdellaan väärin, ja se menee tiedostamisen myötä ohi. Ennen koin kivut huonoina, nykyään pidän niitä lahjana: ne ohjaavat oikeaan suuntaan. Menetelmää käytetään yleensä terapeuttiseen identiteettityöhön ja vuorovaikutustaitojen parantamiseen joko perheessä, vertaisryhmässä, työyhteisössä tai ammattilaisen ja asiakkaan välillä. Enää en myöskään pelkää, mitä alitajunnastani nousee, vaan ajattelen, että torjutut tunteet sieltä vain pääsevät vapaiksi. Tähän liittyvää tuskaa vältellään riippuvuuksilla. Vihan ja rajojen kanssa on ollut paljon tekemistä. Kun on rakentanut koko elämänsä muihin samaistumalla, tuntuu tosi pelottavalta irrottautua entisestä. Osallistuminen tähän juttuun on osa eheytymistäni. Kipua seuraa aina helpotus. Sitten tapahtui käänne. Nykyisin tunnistan myös, jos joku mitätöi tunteitani sanoilla tai sanattomalla vuorovaikutuksellaan. Päädyin Kiintymysvanhemmat ry:n sivuille, ja vertaistuki auttoi eteenpäin. Lähes mistä tahansa voi kehittää riippuvuuden, joka syntyy pelosta eikä rakkaudesta. Kaikki traumat eivät ole sanallistettavissa, torjuttua tunne-energiaa on kehossamme. Reaktioni uneen oli ollut sama: ei ikinä! Tajusin, että ajatus oli lähtöisin lapsuudestani; pidin näkyvillä oloa itsekkyytenä. Aloin soveltaa peilausteoriaa: kun joku sai minussa aikaan vahvan tunteen, mietin, mitä olen itsessäni torjunut tämän taakse. Aiemmin ajattelin, ettei miulla traumaa ole , sillä en ole kokenut yhtä järkyttäviä asioita kuin traumoista puhuttaessa usein mainitaan. Tajusin, että olin unohtanut tuntemisen ja kehollisuuden. Ehkä me Suomessa pelkäämme vihaa, koska samaistumme vihan tunteiden torjunnasta aiheutuvaan vihaan – vaikka aito viha on rakentavaa
Ajoin moottoritiellä oikeanpuoleista kaistaa. ”Nosta jalka kaasulta: perhonen ylittää tien”, kirjoittaa Eeva Kilpi. Koskaan ennen en ollut asiaa edes harkinnut. Nykyään käytän paikallisbussissakin turvavyötä, jos sellainen on tarjolla. Monia ajaminen pelottaa, myös minua. Pöyristyttävimmän ohjeen sai taannoin ystäväni. Maalla asuessa saa varautua yllätyksiin. Anni Kytömäki on kirjailija ja metsänkulkija, jonka kotona asuu kolme eri-ikäistä mieshenkilöä. kolumni LM 8/2019 s.54-55 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 53 LM8_s53_Kolumni_AK.indd 53 18.7.2019 12:09:35. Autokoulun luennot olivat oma lukunsa. Sivuikkuna hajosi vielä päälleni, mutta kömmimme kyydistä ehjinä. ”Mitä toi tekee!” ehdin huudahtaa. Emme joutuisi suremaan liikennekuolemia, moottoriteiden alle jääneitä metsiä, halkaistuja kallioita ja eläinten ikiaikaisia reittejä, joita väylämme katkovat. Ajokorttiprosessi kesti kolme vuotta vastentahtoisuuteni takia. Samaan suuntaan kanssamme ajoi vasemmalla puolellamme rekka. Pääsin tarkastelemaan läheltä ajamisen psykologiaa: miten merkillisiä piirteitä autoilu tuo esiin omasta ja toisten persoonallisuudesta. Automme päätyi romuttamoon, rekkakuski sai sakot liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja minä vahvistuksen mielipiteilleni autoista. Liikennepelot eivät ole neurooseja, jotka pitäisi selättää, vaan realismia. Onnettomuuden riski on pienehkö, mutta todellinen. Tarpeettoman kärsimyksen aiheuttaminen eläimille on kielletty eläinsuojelulaissakin. Samalla taival muuttui vaarallisemmaksi, sillä reitin viimeisillä kilometreillä rekat jyrryttävät ja piennar on kapea. Rekan keula oli 10 sentin päässä vieressäni oven toisella puolen ja painautui lähemmäs. Loputtomien roiskeiden, pölypilvien ja vaaratilanteiden jälkeen päädyin siihen, että minun on hankittava ajokortti, jotta arjesta ei tule liian vaikeaa. Muutama vuosi sitten lähin bussipysäkkini lakkautettiin. Ajoharjoittelu eteni omintakeisen rattiraivon vallassa: että tällaiseen piti vielä liki nelikymppisenä joutua! Toki löysin autoilusta kiintoisiakin piirteitä. Tuleville kuljettajille tähdennettiin, että jos eläin kirmaa tielle, ei pidä jarruttaa, koska voi tulla ketjukolari. Kävelymatka pysäkille piteni kolmesta kilometristä viiteen. Luisuttuamme noin 150 metriä kuski sai rekan pysähtymään. Lähdimme raahautumaan sivuluisussa rekan edessä. Ilman autoja emme kärsisi öljyn ylivallasta ja kaahareista. Ystäväni ei totellut vaan reklamoi autokoulun omistajalle. Ja entä jos kuljettaja sekunnin murto-osassa määrittäisi lajin väärin ja ”yliajettava eläin” olisikin ”säästettävä ihmislapsi”. Toistuvasti olen kuullut sanottavan, että jos pelottaa, on ajettava paljon, kyllä se siitä, on vain oltava huolellinen. Jos autoilu pelottaa, on syytä pelätä edelleen . . Miksei tässä(kin) ohjeisteta tilannekohtaiseen harkintaan. Äkkiä se lähestyi sivusuunnassa. Kuuntelin ällistyneenä. Rekka siirtyi kaistallemme, törmäsi kylkeen ja kiepsautti automme nokkansa eteen. Viime kesäkuussa matkasin vanhempieni kanssa Tampereelta Hämeenkyröön. Vasta silloin rekkakuski huomasi automme ja alkoi jarruttaa. Henkilöautot olisivat mielestäni saaneet jäädä kuriositeeteiksi, jollaisia ne olivat Britanniassa 1800-luvulla – kunkin auton edellä käveli ihminen punaista varoituslippua heiluttaen. Bussipysäkki siirtyi takaisin kolmen kilometrin päähän kotoani. Jos takana ei ole ketään tai jos ei ole tarvetta äkkijarruttaa vaan hidastaa, tielle erehtyneen henkeä on tietysti suojeltava. Kun ajotunnilla lähestyttiin tiellä tepastelevia kesykyyhkyjä, opettaja kehotti painamaan kaasua. Melua ja saasteita olisi vähemmän. Vaikka olisi huolellinen, joku muu ei ehkä ole. Kansalaispalaute tuotti tulosta pian ajokortin saatuani. ANNI KYTÖMÄKI JOUTUI KOLARIIN JA EHTI VAIN HUUDAHTAA ”MITÄ TOI TEKEE!” Pelottaako autoilu
Sillä tavoin asiat järjes tyvät.” Kirjan ilmestymisestä on jo melkein vuosikymmen, joten konstikkaasta ai hepiiristä tarvitaan pian uusi kirja. Moira Butterfieldin ja HarSodan ja rauhan ky symyksistä kirjoite taan lapsille hämmentä vän vähän. KUUKAUDEN KIRJAT Sopii kotouttamiseen! Maailmanrauha alkaa lastenhuoneesta KU VI TU S KI RJ AS TA M EI D ÄN M AA IL M AM M E ISMO LOIVAMAA Erilaisia mutta samanlaisia * ) He i tha in kielellä SA VAT DII *) *) He i mo ngo lian kielellä SAIN UU *) LM 8/2019 s.54-56 54 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 LM8_s54-56_KK+Takasivu.indd 54 18.7.2019 9:53:42. Perinteisiin juhliin kun voi suhtautua uteliaasti, vaikkei samoja arvo ja jakaisikaan. Tärkeä kirja panee kaipaamaan vastaavanlaista myös nuorille. Eläimet kähisevät ja kinas televat, mutta viisas oravavaari nappaa kirjan viimeisen puheenvuoron: ”Pienen kylän täytyy osata neuvotella ja pitää puolensa. Kirjasta välittyy hauskoja kulttuuri eroja kerrottiinpa sitten sanontatavoista tai koulumatkoista. Ritva Juntusen ja Ritva Toivolan Yhteisvoimin!kirjassa (Lasten Keskus, kuv. Jukka Lemmetty) Isometsän eläimet perusta vat unionin kyli en välille. Lopussa teeman syventämistä jatke taan aikuisten kanssa ja lainataan osuvas ti Dag Hammarskjöldiä: ”Maailmanrauhan rakentaminen alkaa lastenhuoneesta.” Aten ja Annan tarina on juuri tällaista LASTENKIRJALLISUUDESSA ELETÄÄN ARVOJEN JA YHTEISKUNNALLISUUDEN AIKAA. Aten luokkatoveri Said on lähtenyt so dan tuhoamasta kotimaastaan: ”Sota rikkoi. RAUHASTA PUHUTAAN ENEMMÄN KUIN VUOSIIN, MUTTA MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTUMISEN PULMIA KÄSITELLÄÄN UJOSTELLEN. Matka maapallon ympäri on täynnä iloisia yllätyksiä ja ihmeellisyyksiä. Rauhan teema näytetään kaikkia koskettavana, hyvin konkreettisena ja arkisena asiana. Tytti Issakaisen, Maisa Tonterin ja kuvittaja Pekka Rahkosen Atte ja Anna – Rauha kantaa (Lasten Keskus) ilahduttaa rohkealla aihevalinnallaan ja monipuoli sella pohdiskelullaan. Sodastakin isometsäläisillä on katkeria kokemuksia. Piti lähteä pois. Isä, äiti, siskot, minä. Riikka Juvonen), joka lastenhuonekeskustelua. riet Lynasin Meidän maailmamme (Otava, suom. Sen jaloja periaattei ta ja rauhanpyrkimyksiä pitää kuitenkin selvittää juuri nyt, kun kaikki tuntuu kiu salliselta ja hämmentävältä. YHTEISET JUHLAT Viime vuosina on oivallettu, että suo malaiset kalenterivuoden juhlat kuulu vat kaikille täällä asuville olivatpa juuret missä tahansa. Ratkaisu toimii, sillä tekijät haluavat esi tellä kymmeniä arkisia ilmiöitä kakuista kenkiin ja kasvomaalauksista koulupukui hin saakka. Kaikki pelkäsivät.” Pienen tarinan raameissa kerrotaan myös oman historiamme sotalapsista sekä riitelemisestä ja räyhäämisestä. EU-KIRJA UUSIKSI! Yhteisistä arvoista riidellään ja neuvo tellaan lasten EUkirjassa. Peikko Pitkänen) kertoo lasten elä mästä eri maissa. Teos noudattaa lasten tietokirjallisuu den nykyisiä käytöstapoja: ehjä tarinalli suus on korvattu sirpaleisella rakenteella. Eläimet haluavat enemmän yhteistyötä kuin vi hanpitoa. MATKA MAAILMAN YMPÄRI Esikoului käinen tai pieni kou lulainen on jo hyvin kiinnostu nut muiden maiden lap sista. Suomalaisten vuotuisjuhlista, liputuspäivistä, merkkihenkilöistä ja juhannustaiko jen kaltaisista ihan hupsuistakin perinteistä kertoo Leena Laulajaisen tarinakirja Virtaset viettävät juhlaa (Opetushallitus, kuv. KUVAKIRJASTA ON TULOSSA UUSIEN KYSYMYSTEN JA KIUSALLISTEN AIHEIDEN FOORUMI. Johdannossa mie titäänkin, kuka on erilainen mutta saman lainen. Mukana ovat Suomen saame laisten perinnekengät, poronutukkaat. EU:ssa on viime vuosina tapahtunut niin paljon asioita, ei vähiten Unkarin ja Puolan suun nalla, ja vielä ratkaisematon pakolaiskysy myskin, että unionista kertominen lapsille on todella hankalaa
Hieman isommille lapsille sopii Johanna Jokipaltion tik tak – Koululaisen ajantieto -kirja (Otava, kuv. Kirsti Kurosen kirjoittamassa ja Karolii na Pertamon kuvittamassa kirjassa Kerro minulle kaunis sana (Karisto) Jaakon pää on poksahtamaisillaan: ”Se pursuaa rumia sanoja. Maahanmuuttajien kotouttamisessakin tarvitaan kirjoja suomalaisesta kulttuuriperinteestä, myös sellaisia lastenkirjoja, joissa uskallettaisiin nykyistä perusteellisemmin kertoa kotoutumisen sujumisesta. Klovneista ja taikureista puhuessaan hän palauttaa mieliin nostalgisia telkkarimuistoja 1960-luvulta alkaen: Sirkus Papukaija, Onni-klovni, Pelle Hermanni ja Solmu Mäkelä ovat monen polven sirkustuttuja. Tällaiset tietokirjat ovat tarpeellisia myös aikuisille, sillä vuotuisjuhlien tuntemus on ohentunut. Jo kuvakirjaikäisten kirjoissa ritisee ja rätisee, kun isä ja äiti ottelevat. lapsille puhua. Sen rohkeudesta ruotsalai silla ei tunnu olevan näkemystä. Yössä kulkevat oudot aaveet (Cultura) johdattelee Jukan jännittävään sirkusseikkailuun. Vaikeisiin asioihin syventyminen on tukalaa mutta välttämätöntä. Kuinka mahdamme saada Sesam sesam -aluevaltauksen suomennettuna. KUVAKIRJA NETTIPORNOSTA Norjalaisessa, ruotsiksi viime vuonna käännetyssä Gro Dahlen ja Kaia Dahle Nyhusin kuvakirjassa Sesam sesam (Daidalos) on todella vaikea aihe: pikkupoika ajautuu tietokoneella pornosivuille, ehkäpä veljensä jäljiltä. Näitä kysymyksiä pohdiskelee Dagens Nyheterin kirjallisuustoimittaja Lotta Ohlsson arvostelussaan. Maahanmuutosta ja eri kulttuureista tehdään jo lastenkirjoja, mutta usein ne ovat niin pienmuotoisia ja keskittymättömiä, ettei ongelmiin edes kajota. Jii Roikonen). Hänen kirjoittamassaan ja kuvittamassaan sirkustarinassa on parhaimmillaan utuista ja arvoituksellista tunnelmaa. Jo vuosia ruotsalaiset ovat kadehtineet norjalaisen ja suomenruotsalaisen kuvakirjallisuuden rohkeutta. n esittelee juhlien laajaa kirjoa. Jaakko keksii poimia kauniita sanoja mummolta saamaansa siniseen lippaaseen: hän kyselee kauniita sanoja naapureilta ja kirjastosedältä. Pertamon kuvituksessa Jaakon herkkä kokemistapa näkyy kekseliäästi mutta samalla kyllin konkreettisena. Häntä kiinnostaa erityisesti palloilla taiturointi, ja sirkusseikkailun aikana hän tapaa niin jonglöörin kuin taikurin. Meidän koti on täynnä niitä.” Pahat sanat kuvataan korvia riipiväksi rääkynäksi. Pitäisikö tabuja varjella. Vaijärvi on lastenkulttuurimme pitkäaikaisimpia tekijöitä. Millä keinoin yhteisistä arvoista saa Pitääkö tabuja varjella. Sirkus on vuosikymmeniä ollut lastenkirjallisuuden suosikkiaiheita ja nyt siihen ovat tarttuneet Pirre Vaijärvi ja Vuokko Jokinen. Entä suomenkielinen kuvakirja. Mutta miten suhtautua kuvakirjaikäisten kirjaan, joka kertoo aiheesta ja parin silmäyksen verran väläyttääkin sitä. Nostalgia, tieto ja seikkailu yhdistyvät tässä kirjassa. Jokinen on laatinut teokseen mielenkiintoisen tietoartikkelin sirkuksesta. Hauskaa on se, että mukana on sadunpäivän kaltaisia melko tuoreita ilmiöitä. Pojan mielestä sivut ovat ällöttäviä ja omituisia, mutta myös jännittäviä. Kirja iskee yhteisten arvojen ytimeen eli ystävällisiin sanoihin. Lopulta löytyy ilokin! Kiehtovinta tarinassa on syvällinen suhtautuminen sanojen vaikutukseen, sillä Jaakko aistii sanat fyysisinä tuntemuksina. ”Kaiken täytyi olla unta, vaikka oudon toden mukaista”, poika mietiskelee. * ) He i tha in kielellä * ) He i kre ikan kielellä GIASOU *) * ) He i isla nnin kielellä HA LLO *) LM 8/2019 s.54-56 LAPSEN MAAILMA 8 | 2019 55 LM8_s54-56_KK+Takasivu.indd 55 16.7.2019 11.57. KUN SANAT KOKEE FYYSISESTI Lastenkirjoissa ei perheriitoja peitellä. Siitä välittyy kuva meille tärkeistä asioista ja perinteistä. Unta tai totta, sillä ei ole niin paljon merkitystä, kun sirkuksessa joka tapauksessa on kyse taiasta. Sesam sesam saa hänet hyvin hämmentyneeksi. Kaikki aikuiset ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että lapset pitää suojella nettipornolta. Sanavalintojen painavuudesta tuskin voi kuvakirjassa tehokkaammin puhua. SIRKUKSEN LUMOA Loppukesällä ja syksyllä eletään sirkusten ja tivolien aikaa. Paikalle sattuva äiti kauhistuu näkemästään ja selittää kaiken parhaansa mukaan mm. Kirja on ilmestynyt jo vuonna 1995, mutta siinä tuntuu jo kansainvälisyyden vaikutus: perheen lapsista Kim on tullut ”kaukaa idästä”. Kirja ei hänen mielestään todellakaan ole kaikille tarkoitettu, ja ääneen lukevilta aikuisilta se vaatii ”pedagogista ja psykologista varovaisuutta”. eräänlaiseksi fantasiaksi
Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili Ajantasainen tieto aina työntekijän saatavilla Aina turvallinen asiakastietojen käsittely ASIAKASTIEDOT TIETOTURVA DomaCare mahdollistaa turvallisen asiakastietojen käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/asiakastiedot DomaCare käyttää palvelinyhteyksien muodostamiseen samanlaisia suojausvarmenteita, kuin mitä suomalaiset verkkopankitkin omien yhteyksiensä turvallisuuden takaamiseksi. ILMO 1/1 Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/laskutus LM8_s54-56_KK+Takasivu.indd 56 16.7.2019 11.57. TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ Kysy lisää tai pyydä esittely asiakaspalvelustamme. RAI | 50 integraatiota | PSOP | Satoja asiakasyrityksiä | eResepti | www.domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous DomaCare on Suomen johtava yksityisen hoiva-alan toiminnanohjausjärjestelmä, joka on suunniteltu palvelemaan sosiaalija hoitotyön erityistarpeita. Lue lisää osoitteessa www.domacare.fi/lastensuojelu Nopeuttaa kirjausta ja tietojen päivittämistä MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä sillä kaikki asiakasja tehtävätieto kulkee aina reaaliaikaisena mukana. Kaikki käytössäsi olevat lomakkeet voidaan täyttää digitaalisesti tietokoneella ja mobiilissa. Kaikessa DomaCaren kehitystyössä päämääränä on asiakkaidemme toiminnan sujuvoittaminen ja laadukkaan työn mahdollistaminen. Rakenteinen kirjaaminen nopeuttaa päivittäisten asiakaskirjausten tekemistä. Autamme sinua mielellämme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai puhelimitse 020 7424 090. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/tietoturva Monipuoliset mahdollisuudet laskutuksen automatisointiin LASKUTUS Laskutus tapahtuu lähes huomaamatta muun päivittäisen toiminnan ohessa automaattisesti oli se sitten kuntien koonti-, palvelusetelitai käytettyyn aikaan perustuvaa laskutusta