Lapsen Maailma 08/2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ALAIKÄISET SOMEVAIKUTTAJAT | ”ERITYISPERHEEN VANHEMPANA ON VAARA TULLA LEIMATUKSI.” | OTETAAN KÄYTTÖÖN VANHEMPIEN UUPUMUSSEULA! Koska lapse. MA AIL MA HENRIIKKA HÖLSÖ TUO JOULUN KOTIIN | VERTAILETKO LASTASI MUIHIN. ?ärkein?ä, mi?ä meillä on! LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 8 | 2020 LM8_s1-2_Kansi.indd 1 LM8_s1-2_Kansi.indd 1 17.11.2020 13.38 17.11.2020 13.38. ova
ova. (03) 4246 2222 . tilaajapalvelu@lskl.fi LATAA TAI TULOSTA lehden verkkosivuilta JOULUKORTTI lahjan saajalle. VALITSE JA TILAA: . 56 e (6 kk printti) DIGITILAUKSEEN sisältyy lukuoikeus kaikkiin lehtiin numerosta 12/2016 alkaen. Ystäväll e, opelle ja naapuril le... http//lapsenmaailma.fi/ tilaa-lehti . 35 e (6 kk:n digi) . Koska lapse . Anna 3 lahjaksi 3 MA AI LM A LM8_s2_JoululahjaILMO.indd 2 LM8_s2_JoululahjaILMO.indd 2 19.11.2020 9.34 19.11.2020 9.34. LAHJOITA TANAKKA JA HYÖDYLLINEN LUKUPAKETTI ja saat runsaasti hyvää mieltä: lehden tuotto käytetään kokonaisuudessaan Lastensuojelun Keskusliiton toimintaan. HINNAT ALKAEN . LAPSEN MAAILMA -LEHTI, joka lisää ymmärrystä lasten, nuorten ja perheiden asioista tämän päivän maailmassa. ?ärke in?ä, mi?ä meill ä on! Mumm ille, kummill e ja kaimalle
JOULUKUU | 8 | 2020 SISÄLTÖ OSALLISUUS 6 Jo 13-vuotiaana Suomen saamelaisnuorten hallitukseen lähtenyt Anni-Sofia Niittyvuopio: ”Saamelaisnuoret kärsivät rasismista ja vihapuheesta” 12 Atte Ahokas, 17, twiittaa ilmaston puolesta joka päivä, ja hänellä on lähes 11 000 seuraajaa Vanhempi konstaapeli Vesa Jauhiainen on työskennellyt nuorisopoliisina yli kymmenen vuotta. s. Hän ohjaa oikeaan suuntaan ja kannustaa mutta myös ojentaa tarvittaessa. 30 ONKO TÄMÄ UUSI TYÖPAIKKASI. S. 17 LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 3 ›› LM8_s3-4_Sislu.indd 3 LM8_s3-4_Sislu.indd 3 23.11.2020 14.41 23.11.2020 14.41
LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. Jouluna meillä on toivottavasti aikaa levätä ja huolehtia läheisistämme. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. 46 Vanhempi, unohda vertailu! 50 Ursula Draken lapsenlapsia ei kiinnosta, onko hän lesbo vai hetero 60 Kohti unelmien perhekeskusta HARRASTUS 54 Henriikka Hölsö, 18, toimittaa joulukuusia kotimetsästään vaikka traktorilla 56 Ranskassa laki suojelee lapsitubettajia PALSTAT 5 Pääkirjoitus 18 Tietotulva: Torniossa lasten ja nuorten palvelut pelaavat koronasta huolimatta 24 Infografiikka: Nuorten viestejä vaikuttamisesta 26 Tutkittua tietoa: Suomi putosi lasten hyvinvointivertailussa 62 Palvelukortti 63 Heikki Hiilamon kolumni 66 Kuukauden kirjat: Rajuimmin muuttuu perhe l Salo l Ylistaro l Karigasniemi 4 LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 LM8_s3-4_Sislu.indd 4 LM8_s3-4_Sislu.indd 4 20.11.2020 10.57 20.11.2020 10.57. Lue lisää: > www.lskl.fi > www.annalapselleraitisjoulu.fi KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo (perhevapaa) Jussi Turunen, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Tommi Ratilainen, 045 131 9299, tommi.ratilainen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. Sinäkin voit osallistua perheille suunnattuun kyselyyn verkkosivuillamme! Keväällä selvitys löytyy verkkokaupastamme. 66 l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. l Helsinki Turku l Jokioinen l l Tornio l Oulu PERHE JA VANHEMMUUS 35 Vertaisryhmä tarjoaa apua väkivaltaiselle äidille 43 Millaista apua tarjoaa vanhempien uupumusseula. Olemme tänäkin vuonna mukana Anna lapselle raitis joulu -kampanjassa, joka tähtää siihen, että lapsilla olisi jouluna turvallinen olo hänelle läheisten aikuisten seurassa. Lastensuojelun Keskusliitto on seurannut lapsiperheiden tilanteen kehittymistä koronavuoden aikana. vuosikerta KANSI Henriikka Hölsön kuvasi kanteen Krista Luoma. PIDETÄÄN TOISISTAMME HUOLTA Kulunut vuosi on ollut monille raskas. Koronakriisi on lisännyt pienituloisten lapsiperheiden määrää ja heikentänyt entisestään monien köyhien perheiden tilannetta. Sivuiltamme löydät joulukalenterimme, joka tarjoaa jokaiselle joulukuun päivälle ajatuksia siitä, miten voimme tehdä lähellämme olevien lasten elämästä hiukan ihanampaa. 79. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 LASTENSUOJELU 30 Vesa Jauhiainen on monikulttuurisen Varissuon lähiön oma poliisi, jonka tärkein työväline on läsnäolo 38 Erityislapsiperheen arki voi olla vauhdikasta ja ihanaa mutta myös kuluttavaa 52 Nettimummot chattailevat nuorten kanssa Peppi täytti jo 75 vuotta! s
Apua voi tarjota monella tavalla. Nyt tilanne on melkeinpä päinvastainen. Vapaa-ajalla ei ollut kynnystä lähteä ihmisten pariin, tavata iäkkäitä sukulaisia tai matkustaa. Toivon ja positiivisuuden löytäminen on monin kerroin helpompaa yhdessä asioita jakaen. Rahallisen ja aineellisen auttamisen lisäksi on tärkeää huomata, jos joku läheinen tarvitsee tukea selviytyäkseen arjessaan. Jos etätyö on mahdollista, arki kuluu virtuaalisten kontaktien varassa. Kun asioita pyörittelee itsekseen, kielteiset tunteet kumuloituvat helposti isoiksi möykyiksi. Tai tarjoaa vanhemmille hengähdystauon lastenhoidosta. Nauru tarttuu herkästi ja lähentää naurajia toisiinsa. Se voi olla konkreettista tukea asioilla käymisessä tai palvelujen hankkimisessa. Pandemia muistuttaa, ettei ketään saa jättää selviytymään yksin. Silloin työja opiskeluarjen helmiä olivat satunnaiset etäpäivät, mutta yhtä lailla vertaisten kanssa vietetyt hetket, joissa yhdessä ihmeteltiin, innostuttiin ja ideoitiin. Hyvä esimerkki on kouluruokailu, joka on monen lapsiperheen arjessa todella tärkeää. Onkin ollut ilahduttavaa huomata, kuinka suurta auttamisenhalua ihmiset ovat osoittaneet tässä pandemiatilanteessa. Pandemia on tuonut esiin lapsiperheiden toimeentulon riskija kipukohtia. Toivon joululta paljon naurua ja yhdessäoloa – mutta erityisesti sitä, ettei kukaan jää yksin. Siitä meidän jokaisen kannattaa pitää huolta. Sen sijaan tulisi huolehtia lapsiperheiden toimeentuloturvan riittävästä tasosta sekä siitä, etteivät peruspalvelut ja perheiden varhaiseen tukemiseen liittyvät hyvät käytännöt rapaudu. Lapsiperheköyhyyttä on vähennettävä kaiken aikaa ja kaikin keinoin, sillä se on yksi suurimmista eriarvoisuuden aiheuttajista. Kunpa voisimme tämänkin joulun tienoilla viettää mahdollisimman paljon aikaa läheistemme kanssa. Pienillä teoilla on tavattoman iso merkitys arjen sujumisen kannalta. pääkirjoitus Poikkeuksellinen vuosi on aiheuttanut monille perheille taloudellisia huolia. Korona on muuttanut myös ajankäyttöäni: kutominen ja lukeminen ovat lisääntyneet yhdessä harrastamisen ja olemisen kustannuksella. LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 5 LM8_s5_PK.indd 5 LM8_s5_PK.indd 5 20.11.2020 10.59 20.11.2020 10.59. Työ valmistuu vuonna 2027. Hyvän uudistustyön ohella on toimittava myös tässä ja nyt. Perheiden selviytymistä ei saa jättää hyväntekeväisyyden varaan. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA Vuosi sitten en voinut kuvitellakaan, että arjessa pitäisi rajoittaa niin monia asioita. Jos joutuu työnsä vuoksi liikkumaan, pitää miettiä jatkuvasti siihen liittyviä riskejä, uhkia ja suojautumista. Monet tahot ovat löytäneet keinoja, joilla on autettu vähävaraisia lapsiperheitä selviytymään pahimman yli, ja auttamiskampanjat ovat saaneet myös yksityiset lahjoittajat liikkeelle. Kunnat huolehtivat keväällä nopealla aikataululla siitä, että kouluruokaa tarjottiin kaikille etäkoululaisille. Se voi olla sitä, että istahtaa hetkeksi seuraksi. Miten ihanaa onkaan jakaa innostusta tai onnistumista! Olen huomannut, miten tärkeää yhdessä nauraminen on. Niistä saatua tietoa on hyödynnettävä meneillään olevassa sosiaaliturvan uudistamisessa, jota valmistelee parlamentaarinen komitea
osallisuus SAAMELAIS NUORET kärsivät rasismista ja vihapuheesta Karigasniemellä asuva Anni-Sofia Niittyvuopio lähti jo 13-vuotiaana Suomen saamelaisnuorten hallitukseen. 6 LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 LM8_s6-11_AnniSofiaNiittyvuopio.indd 6 LM8_s6-11_AnniSofiaNiittyvuopio.indd 6 20.11.2020 11.01 20.11.2020 11.01. Kuvauspaikaksi valikoitui Niittyvuopion kotiranta Inarijoen varrella. Hän toimii myös Vasemmistoliiton puoluevaltuutettuna
MARIA PALDANIUS | KUVAT JUHA KAUPPINEN LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 7 ›› LM8_s6-11_AnniSofiaNiittyvuopio.indd 7 LM8_s6-11_AnniSofiaNiittyvuopio.indd 7 20.11.2020 11.01 20.11.2020 11.01. SAAMELAIS NUORET kärsivät rasismista ja vihapuheesta Saamelaisten lasten ja nuorten hyvinvointia pitäisi tutkia enemmän. Tarvitaan myös sellaisia terveyspalveluita, joissa heidän kulttuuritaustansa otetaan paremmin huomioon, sanoo Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio
Vaikka moni kokee sympatiaa sukulaisiaan kohtaan, yhtä moni häpeää kielitaidon puuttumista. Jonkinlaista positiivista kapinahenkeä on kuitenkin havaittavissa. Ilmastonmuutoksen takia perinteiset elinkeinot uhkaavat muuttua ja jopa kadota kokonaan. Anni-Sofia Niittyvuopio korostaa yliopistoissa opiskelevien saamelaisnuorten merkitystä tuoreen ja ajantasaisen tutkimustiedon tuottajina. Opiskelijat ovat tuoneet arvokasta tietoa esimerkiksi saamelaisnuorten sopeutumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan. Usein sen juuret ulottuvat isovanhempiin, jotka muuttivat aikanaan pois saamelaisalueilta tai lakkasivat puhumasta äidinkieltään. Saamelaislasten ja -nuorten hyvinvointitilanne sekä siihen liittyvät haasteet ja tarpeet eroavat kuitenkin monilta osin kantasuomalaisten tilanteesta. K un Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio, 19, haki verkosta saamelaisnuorten hyvinvointia käsittelevää tutkimustietoa, vastaan tuli vain kymmenen osumaa. Tulosten vähyys ei varsinaisesti yllättänyt: – Tutkimustietoa saamelaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista on todella vähän. 8 LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 LM8_s6-11_AnniSofiaNiittyvuopio.indd 8 LM8_s6-11_AnniSofiaNiittyvuopio.indd 8 20.11.2020 11.01 20.11.2020 11.01. – Saamelaisilla nuorilla on paljon hyvinvointiin liittyviä haasteita, jotka johtuvat ainakin osittain länsimaisesta kulttuurista. Syy siihen on kolonialismissa. Edistysaskeleita Saamelaislasten ja -nuorten hyvinvointia koskeva tutkimus on vielä vaillinaista ja osin lapsenkengissä, mutta paikoin virkistymässä. – Myös YK tuottaa materiaalia esimerkiksi saamelaisnuorten huolesta kasvavaa rasismia kohtaan, ja lapsiasiavaltuutettu on tutkinut saamelaislasten oikeuksien toteutumista. Alkuperäiskansat ovat tutkitusti siitä vähiten vastuussa, mutta niiden elämään sen seuraukset vaikuttavat ensimmäisinä ja kaikkein vahvimmin. Ylisukupolvisia taakkoja Saamelaisnuorten mielenterveysongelmat ja alkoholinkäyttö ovat lisääntyneet tasaisesti Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Meitä on aina tutkittu vain osana suomalaista kantaväestöä: viranomaiset ja muut johtoasemassa olevat ovat päättäneet, ettei meistä tarvita tällaista tietoa. Oman äidinkielen ja kulttuurin ymmärtämisen merkitys lapsen terveydelle ja identiteetin kehittymiselle on todella tärkeää. Tällä hetkellä se ei toteudu saamelaisten osalta Suomen terveyspalveluissa. Me saamelaiset tarvitsemme terveyspalveluita, joissa kulttuuritaustamme on huomioitu. – On paljon nuoria saamelaisia, jotka eivät puhu omaa äidinkieltään, koska ketju katkesi isovanhempien myötä. – Saamelaista kulttuuria leimaa itse pärjäämisen ja puhumattomuuden perinne. Siitä hyviä esimerkkejä ovat Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaisyhteisöjen yhteistyössä järjestämät Sápmi Pride -tapahtumat, joissa sukupuolija seksuaalivähemmistöihin kuuluvat saamelaiset pystyvät verkostoitumaan ja saamaan äänensä kuuluviin. Oman äidinkielen merkitys lapsen terveydelle on todella tärkeä. Siitä huolimatta alkuperäiskansojen elinkeinojen vaaditaan muuttuvan. Siksi Niittyvuopio ajattelee, että saamelaiset tulisi eriyttää kantaväestöä koskevista tutkimuksista. Moni kantaa edeltäviltä sukupolvilta perittyä saamelaisuuden ja kielen menettämisen häpeää. Toisaalta on myös niitä nuoria, jotka häpeävät puhua saamen kieltä. Myös itsemurhariski on alkuperäiskansoille tyypilliseen tapaan suurentunut — vaikka tilanne ei ole Suomessa yhtä kriittinen kuin esimerkiksi Ruotsin saamelaisilla tai Amerikan alkuperäiskansoilla. Seksuaalinen häirintä ja hyväksikäyttö, samoin kuin sukupuolija seksuaalivähemmistöön kuuluminen ovat olleet tabuja saamelaisyhteisöissä vuosikausien ajan. Ilmastonmuutos on yksi Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston tämän vuoden pääteemoista. Ilmiön olemassaolo on tiedostettu, mutta siitä ei ole puhuttu. – Ilmastonmuutos on kapitalistisen yhteiskunnan luoma ilmiö. Eikä syyttä: sen vaikutukset ovat näkyneet saamelaisten elämässä jo vuosikymmeniä. Tällä hetkellä suurimpia haasteita ovat kasvanut rasismi ja vihapuhe, joita saamelaisnuoret kohtaavat esimerkiksi verkossa ja sosiaalisessa mediassa, Anni-Sofia Niittyvuopio sanoo. Lisäksi saamelaisnuorison harteilla lepää ylisukupolvisia traumoja. – Saamelaisten ja kantaväestöön kuuluvien lasten ja nuorten tarpeet ovat hyvin erilaiset. Siinä oli kaikki 12:n viime vuoden ajalta. Ilmastoahdistus Saamelaisnuorten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien haasteiden takana on Anni-Sofia Niittyvuopion mukaan kaksi avaintekijää: valtaväestöön sulauttaminen ja ilmastonmuutos. – Valtaväestöön sulauttaminen on johtanut paitsi kielen, kulttuurin ja identiteetin, myös perinteisten elinkeinojen menetykseen. Ilmastonmuutos ja kolonialismi kulkevat käsi kädessä. – Luonto on koko saamelaisen kulttuurin perusta ja sen menettäminen ahdistaa myös nuoria Esimerkkinä Niittyvuopio mainitsee uudet tuulivoimalat, joita suunnitellaan saamelaisalueille. Myös seksuaalisuuteen ja seksuaaliterveyteen liittyvät aiheet ovat puhuttaneet viime vuosina
LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 9 ›› LM8_s6-11_AnniSofiaNiittyvuopio.indd 9 LM8_s6-11_AnniSofiaNiittyvuopio.indd 9 20.11.2020 11.01 20.11.2020 11.01. Anni-Sofia Niittyvuopio on koulutukseltaan merkonomi, mutta opiskelee tällä hetkellä poronhoitajaksi saamelaisalueen koulutuskeskuksessa, SAAK:issa. Hän työskentelee oppisopimuksella perheensä porotilalla
10 LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 LM8_s6-11_AnniSofiaNiittyvuopio.indd 10 LM8_s6-11_AnniSofiaNiittyvuopio.indd 10 20.11.2020 11.01 20.11.2020 11.01
l Puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2020 Anni-Sofia Niittyvuopio. Sen keskeisin tehtävä on edistää saamelaisnuorten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia sekä vahvistaa heidän identiteettiään. – Tavoitteemme on tarjota saamelaisnuorille ajankohtaista tietoa heidän omalla äidinkielellään. Saamelaisilla kuuluisi olla erityinen asema kaikissa keskusteluissa, joissa käsitellään esimerkiksi mielenterveysja sote-palveluja. Niittyvuopion mukaan poliittinen päätöksenteko ja esimerkiksi terveyspalvelujen suunnittelu vaatii kykyä tarkastella asiaa laajemmin. l Nuorisoneuvoston jäsenet valitsee Saamelaiskäräjien täysistunto. LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 11 LM8_s6-11_AnniSofiaNiittyvuopio.indd 11 LM8_s6-11_AnniSofiaNiittyvuopio.indd 11 23.11.2020 14.42 23.11.2020 14.42. Ei siihen tarvita lisää tutkimuksia. n Luonto on saamelaisen kulttuurin perusta ja sen menettäminen ahdistaa nuoria. Kehitys on positiivista, mutta riittämätöntä. Parantuneen yhteishengen ansiosta myös vuorovaikutus päättävien tahojen suuntaan on helpottunut. Projektin pohjalta on luotu nelikieliset verkkosivut, joilta löytyy myös ensimmäinen saamenkielinen seksuaalisanakirja. Aktiivinen nuorisoneuvosto Nuorisoneuvostolla on monta rautaa tulessa. Siksi tarvitaan palveluita, joissa kulttuuritaustamme on huomioitu”. – Kun sorrettu yhteisö kokee, ettei tilanne ole riittävän hyvä, silloin se ei ole sitä. Nykytilanteen säilyttäminen sellaisenaan ei riitä, koska meidän nuoret voivat koko ajan huonommin. l Siihen valitaan 14 varsinaista jäsentä ja 3–5 neuvonantajajäsentä kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Se auttaisi edistämään asioita poliittisellakin tasolla. Tällä hetkellä yksi tärkeimmistä pyrkimyksistä on parantaa saamelaisnuorten terveystietojen ja -historian kartoittamista. SAAMELAISKÄRÄJIEN NUORISONEUVOSTO l Perustettiin vuonna 2011. Tämä on johtanut siihen, että saamelaisten erityistarpeet on herätty huomaamaan myös sote-palveluissa. Toivomme, että saamelaiset nuoret saisivat tulevaisuudessa yhä enemmän palveluja, joissa heidän oma kielensä ja kulttuurinsa on otettu huomioon, Anni-Sofia Niittyvuopio summaa. – Jos nuorten hyvinvointia tutkittaisiin paremmin, heidän terveydentilaansa olisi mahdollista myös seurata paremmin. Neuvoston tekemä ruohonjuuritason työ on vähintään yhtä monipuolista: siihen kuuluu muun muassa liikkuvaa nuorisotyötä sekä erilaisten kurssien järjestämistä nuorille. – Sote-uudistuksessa on maininta saamelaisille suunnattujen palvelujen nykytilanteen säilyttämisestä. Saamelaisnuorten tilannetta on edistänyt myös voimistunut yhteenkuuluvuudentunne sekä oman yhteisön sisällä että suomalaisen kantaväestön kanssa. Anni-Sofia Niittyvuopion mukaan saamelaisten lasten ja nuorten kulttuuritaustaa ja äidinkieltä ei ole huomioitu terveyspalveluissa: ”Saamelaisten ja kantaväestöön kuuluvien lasten ja nuorten tarpeet ovat hyvin erilaiset. Lisäksi se laatii saamelaisnuoria koskevia aloitteita Saamelaiskäräjille. Yksi tämänhetkisistä projekteista keskittyy digitaalisen nuorisotyön edistämiseen
osallisuus "Aikuiset ovat KUUNTELEVINAAN" 17-vuotias Atte Ahokas twiittaa ilmaston puolesta joka päivä. ULLA WILLBERG | KUVAT VILJA TAMMINEN 12 LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 LM8_s12-16_AtteAhokas.indd 12 LM8_s12-16_AtteAhokas.indd 12 20.11.2020 11.02 20.11.2020 11.02. Välillä hän heittää ”tyhmää läppää”, ettei väsy
Mittelspitz-rotuiselle Sufille kaikki käy. LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 13 ›› LM8_s12-16_AtteAhokas.indd 13 LM8_s12-16_AtteAhokas.indd 13 20.11.2020 11.02 20.11.2020 11.02. Hän pyrkii lukion jälkeen lukemaan evoluutiobiologiaa, politiikan tutkimusta – tai jotain siltä väliltä. "Aikuiset ovat KUUNTELEVINAAN" Atte Ahokas kutoo paljon, usein villasukkia, mutta viime keväänä syntyi viikossa villapaita
Voin vielä tehdä jotakin – toisin kuin he, jotka syntyvät 50 vuoden päästä. Hän asuu Jokioisissa ja oli silloin yläkoululainen. Että mitä välii, kuka setä siellä on… Minulla on moraalinen velvollisuus toimia pienempien puolesta. Twiittejä syntyy päivässä kymmenkunta, ja lisäksi hän jakaa muiden twiittejä. Tapahtumiimme on osallistunut lisäksi muita nuoria sadoista tuhansiin. FFF:n tavoite on, että Suomi saavuttaa ilmastotavoitteensa ja kiristää jo sovittuja ilmastotoimia. Äänestämiselläkin voisi vaikuttaa, mutta miksi nuoret eivät äänestä. Hän on aktiivisin Greta Thunbergin aloittamassa Fridays For Future (FFF) -ilmastolakkoliikkeessä. Parin viikon kuluttua istuin A-studiossa keskustelemassa Sanna Marinin ja Kai Mykkäsen kanssa. Ilmastoahdistus hyökkää päälle pahiten, kun Atte Ahokas yrittää nukahtaa. – Olen FFF Suomen perustajajäseniä. T wiitti lähtee, kun ilmastoaktivisti Atte Ahokas seisoo bussipysäkillä, istuu bussissa tai viettää muuta luppohetkeä. Ahokas tuntee olonsa myös petetyksi. – Siitä innostuneena menin joulukuussa 2018 ilmastolakkoon Eduskuntatalon portailla. Ikävä kyllä, Twitter addiktoi, ja nettitörky tekee sen keskusteluista rasittavaa. Pari kertaa olen ollut mukana Elokapinan mielenosoituksessa. Meitä toimii satakunta nuorta sen kanavissa. – Nyt on yleistä, että ollaan kuuntelevinaan. Elämästä ja kuluttamisesta on myös tehtävä yleisesti kestävämpää, jotta luonnon monimuotoisuus säilyisi. Twitter on Ahokkaasta paras somekanava, koska siellä pääsee keskustelemaan kansanedustajien, poliitikkojen, päättäjien ja ilmastoaktivistien kanssa. Sitä pitäisi nostaa esiin. Kuka sitten, jos en minä. Jälkikäteen tulee se energia. Mutta en uskalla ladata ohjelmaa, joka näyttää miten kauan olen somessa päivässä, Ahokas naurahtaa. Päätökset ja politiikka eivät silti muutu. On yhteiskunnallinen valhe, ettei hätätilaa vielä olisi. – Kehittyvissä maissa lapsia kuolee sään ääri-ilmiöihin, kuten tulviin. Viime vuonna olin miekkareissa lähes joka perjantai, mutta koronan vuoksi olen nyt aktiivisin somessa. Ahokkaasta on puhuttu Suomen Thunbergina ja ilmastotähtenä, mistä hän ei pidä. Osallistun itsekin muiden järjestämiin tapahtumiin. Rekisteröintiä yhdistykseksi ei suunnitella tällä hetkellä, sillä nuoret haluavat toimia vapaasti ilman hierarkioita ja byrokratiaa. Thunberg on osoittanut, että nuorikin voi saada äänensä kuuluviin. Uskalsin lähteä Helsinkiin, kun sain yhden kaverin mukaan. Raja meni rikki viime kesänä. Olen oppinut ohjaamaan toimittajia haastattelemaan muitakin. Halutaan olla trendikkäitä, miellyttää nuoria, kehutaan ja kysytään mielipiteitä. – Yritän vaikuttaa somen kautta, mutta epäilen silti, onnistuuko keskustelu siellä koskaan. Atte Ahokas ilmastoahdistui 15-vuotiaana , kun hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi ilmastoraporttinsa syksyllä 2018. Oli hirvittävän kylmä ja meitä oli tosi vähän, ehkä 15. Atte Ahokas korostaa, ettei ole olemassa yhtä nuorten ilmastoliikettä vaan monenlaista liikehdintää. Tammikuussa 2019 Ahokas päätti järjestää itse ilmastolakon Jokioisten kirjaston portailla. Pääsin ensi kertaa keskustelemaan toisten ilmastoahdistuneiden ja myös kansanedustajan kanssa. Välillä tilanne suututtaa, välillä surettaa. – Kuin olisi odotettu, milloin Suomessa nuori aktivoituu, ja minut temmattiin esille. Jännitti hirveästi, mutta huomasin, että pystyn puhumaan. Mieluiten keskustelisin kasvotusten ja tapaisin ihmisiä mielenosoituksissa. – Ilmaston lämpeneminen on pysäytettävä 1,5 celsiukseen. 14 LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 LM8_s12-16_AtteAhokas.indd 14 LM8_s12-16_AtteAhokas.indd 14 23.11.2020 15.11 23.11.2020 15.11. Nuoret pääsevät Ahokkaasta helposti päättäjien juttusille, mutta päättäjät eivät kuuntele, oikeasti. Tulee olo, etten halua elää maailmassa, joka tästä on tulossa. Se oli valtavan voimauttavaa. Se tuntuu rinnassa asti. Seuraajia Ahokkaalla on jo yli 10 000. – Suomessa on paljon nuoria ilmastoaktivisteja. Biologianopettaja oli kuuluttanut keskusradiossa, että menkää Aten seuraksi, jos haluatte. Myös setävaltaisuus vaikuttaa. – Alan käydä asioita läpi. Tiesin, että ilmastonmuutos on vakava asia, ja tajusin, että on kiire toimia. – Se on noidankierre: puolueet eivät aja nuorten asioita, joten nuoret ei äänestä, joten puolueet eivät välitä nuorista. Minulla on moraalinen velvollisuus toimia pienempien puolesta. Instagramissakin olen hiukan, koska siellä tavoittaa niitä nuoria, jotka eivät vielä ole mukana ilmastoliikkeessä. – Olen tutkijatyyppiä: jos kiinnostun jostain, haluan tietää siitä kaiken. Se oli outoa. Ruotsalainen Greta Thunberg oli Ahokkaalle tärkeä inspiraatio. – Kuvittelin, että seison siellä kärttyisenä yksin kolme tuntia, mutta sinne tulikin 40 meidän koulun oppilasta. – Yritän, ettei somettaminen vie liikaa aikaa koulunkäynniltä ja muulta. Tempauksesta seurannut mediahuomio vyöryi päälle
LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 15 LM8_s12-16_AtteAhokas.indd 15 LM8_s12-16_AtteAhokas.indd 15 23.11.2020 14.06 23.11.2020 14.06. – Odotan sitä kovasti, vaikken vielä edes tiedä, mitä puoluetta äänestän. Hän käy nyt Forssan lukiota. – Äiti epäili, ettei 15-vuotias pysty vaikuttamaan niin paljon, että on järkevää olla pois koulusta. Aktivismi on vienyt hänet myös ulkomaille, muun muassa Tukholmaan haastattelemaan Greta Thunbergia ja Ruotsin varapääministeri Isabella Löviniä. Äiti suostuu viemään minut bussipysäkille kuudelta aamulla, että pääsen mielenosoituksiin Helsinkiin. Se on jäänyt omaksi asiakseni, mutta nyt twiittaan ilmaston lisäksi myös feminismin, sateenkaariasian ja antirasismin puolesta. Hän tekee mielenosoituksiin vaadittavat ilmoitukset poliisille, koska alaikäinen ei voi. – Olen ollut ateisti ihan pienestä. Hän täyttää keväällä ennen kunnallisvaaleja 18 vuotta ja kannustaa twiiteissään muitakin äänestämään. A-studion ja lehtihaastattelujen jälkeen hän muutti mielensä. Keskustelemme tosi syvällisesti, kriittisestikin ilmastoaiheista. Ahokasta äänestäminen kiinnostaa. Ahokas on valtavan iloinen, että osa aikuisistakin on aktivoitunut. Eurooppanuoret ry valitsi Ahokkaan Vuoden nuoreksi eurooppalaiseksi vuonna 2019. Lisäksi tarvitaan aktivismia ja voimakasta kansalaisyhteiskuntaa, jotta hallituksia painostetaan tekemään kunnollista ilmastopolitiikkaa. – Olen saanut korvata etäopiskelulla poissaolojani, kun ilmoitan niistä ajoissa. Lakikin voi olla moraaliton. – Mutta on vaarallista ajatella, ettei lakia voi koskaan rikkoa. Ahokas on saanut ymmärrystä myös koulujensa opettajilta. Ensimmäisen somevaikuttajatilinsä Atte Ahokas perusti rippileirin jälkeen. Väkivaltaa Ahokas ei hyväksy. Ahokas asuu yhä Jokioisissa omakotitalossa kahdestaan äitinsä kanssa, joka toimii tutkijana Luonnonvarakeskuksessa. Rippipappini oli niin vanhakantainen, että vastareaktioksi aloin twiitata uusateismista. Tänä vuonna hän sai tittelin Vuoden hämäläinen. – Äiti on tärkeä tuki. Lisäksi hän syö kaikkia kokkaamiani kasvisruokia toisin kuin siskoni, Ahokas virnistää. Kun Ahokkaan aktivismi muuttui ilmastolakkoiluksi, hänen äitinsä Marketta Rinne huolestui. He ovat huolissaan lastenlastensa kohtalosta, mikä on hienoa. – Eduskuntatalon portailla on nyt joka perjantai lakossa kaikenikäisiä, myös eläkeläisiä, jolla on yhdistyskin, Ilmastoisovanhemmat. Pari vuotta vanhempi isosisko on juuri muuttanut kotoa pois
Hän blokkaa pois häiriköt järjestelmällisesti. Stressi häviää, kun puikot kilisevät ja silmukoita muodostuu. 16 LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 LM8_s12-16_AtteAhokas.indd 16 LM8_s12-16_AtteAhokas.indd 16 20.11.2020 11.03 20.11.2020 11.03. Jos huutaisin koko ajan vain ilmastokriisiä, en jaksaisi. Voin vaatia asiallista käytöstä myös omalla tililläni, eikä se ole sananvapauden estämistä. Hänestä olisi hienoa tuottaa itsekin uutta tietoa. – Olin niin ahdistunut, että tein viikossa villapaidan. – Jos joku äijä kahvilassa solvaa ituhipiksi ja kommariksi, ei sitä tarvitse kuunnella. Tauolla Ahokas rentoutui kutomalla, joka on hänen lempiharrastuksiaan. En halua enkä anna aineellisia lahjoja, paitsi kirjoja. Hän pyrkii myös kuluttamaan vähän tavaroita. Hän alkoi opetella kasvissyöntiä vuosi sitten. Huumorintajun huomaa hänen twiiteistäänkin. – Kovin nuoren ei kannata antaa perustaa yksin somevaikuttajatiliä ja sen keskustelua pitää seurata. Kasvotusten Atte Ahokas on iloinen ja puhelias nuorimies. Minulla on uusia ystäviä ympäri Suomea ja kansainvälisesti. Joulun fanitus on Aten vakiovitsailua, sillä hän on todellinen jouluihminen myös oikeasti. Minulla on ihanat muistot lapsuuden jouluista. Jos nuori aktivoituu, Ahokas haluaa sanoa vanhemmille, että olkaa ylpeitä. Someen Ahokas palasi pikkuhiljaa. Yhteiskunta perustuu fossiilitalouteen ja kuluttamiseen. Jos haluaa olla mukana, ei voi elää täysin ekologisesti. Äiti Marketta Rinteen esimerkki on saanut Atte Ahokkaan kiinnostumaan tutkijan ammatista. Molemmat virkkaavat isoäidinneliöistä itselleen tilkkupeittoa, mutta Ahokkaan peitosta tulee värikkäämpi. – Ei siinä voi olla mitään negatiivista, että nuori rohkaistuu toimimaan. Ateisti kulutuskriitikkokin voi sitä olla, hän sanoo ja väläyttää leveän hymynsä. – Joulu tuo iloa pimeään talveen. Myös innostus käsillä tekemiseen yhdistää poikaa ja äitiä. – Laitan menemään myös tyhmiä läppiä ja meemejä, koska välillä on pakko päästää irti. He voivat olla hyvin nuoria ja minua herkempiä. Kun ekologisesta elämästä tehdään helppoa ja edullista, tosi iso osa ihmisistä sopeutuu siihen hyvillä mielin. Oma elämäni on avartunut valtavasti aktivismin myötä. – Siihen vaikutti sometöryn lisäksi etäkoulu ja korona, jotka estivät joukkokokoukset ilmaston puolesta. Muutoksen pitää tapahtua järjestelmätasolla. – Häiriköt löytäisivät heidät tilini kautta. Viime keväänä Ahokas uupui ja piti kuukauden tauon kaikesta vaikuttamisesta. n Ei siinä voi olla mitään negatiivista, että nuori rohkaistuu toimimaan. Vanhempien ei kuitenkaan pidä jättää nuorta yksin, sillä hän voi tarvita tukea. Minusta vanhempien tehtävä on kannustaa nuoria itsenäiseen ajatteluun ja uskaltamiseen. – Teen sen, mihin pystyn. Se kaikki yhdessä oli liikaa. Muuten ei huomaa, jos siellä tapahtuu jotakin ikävää. Blokkaamalla Ahokas suojelee myös nuoria seuraajiaan
MA AIL MA Lehden tuotto käytetään kokonaisuudessaan Lastensuojelun Keskusliiton toimintaan. jari@foxmedia.fi Terveisin Jari Sundqvist / Foxmedia Oy Etsimme aidosti lastensuojelusta kiinnostuneita henkilöitä myyntityöhön! TYÖPAIKKASI. Foxmedia on tehnyt yhteistyötä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa jo vuodesta 2005. Työsi alkaa sopimuksen mukaan. internet ja hakutoiminnot) l Työmoraalisi on korkea ja pystyt tekemään työtä itseohjautuvasti l Olet oma-aloitteinen l Työympäristösi on rauhallinen ja häiriötön SINUN UUSI Onko tämä TEHTÄVÄSI ON MYYDÄ Lapsen Maailma -lehteä, joka on suunnattu lapsiperheille ja lasten kanssa työskenteleville sekä niille, jotka haluavat tukea Lastensuojelun Keskusliiton tärkeää työtä. TYÖSKENTELE PUHELIMITSE KOTOASI Sinulle sopivaan aikaan ja tahtiin. Voit tehdä työtä kokoaikaisesti tai vaikkapa opiskelujen ohessa. LM8_s17_Rekryilmo.indd 17 LM8_s17_Rekryilmo.indd 17 20.11.2020 11.04 20.11.2020 11.04. LÄHETÄ HAKEMUKSESI ja mahdolliset lisätietokyselyt minulle 22.12.2020 mennessä os. www.lapsenmaailma.fi MITÄ ME TARJOAMME. www.lskl.fi Vuonna 2021 ilmestyy jo lehden 80. l Kiinteän tuntipalkan sekä bonukset hyvin tehdystä työstä l Työajan sopimuksen mukaan l Perusteellisen työhön perehdytyksen PÄRJÄÄT TYÖSSÄ HIENOSTI, JOS: l Osaat olla puhelimessa luonteva, ja Sinulla on hyvä puhelinääni l Sinulla on aiempaa kokemusta puhelimella tehtävästä myyntityöstä l Sinulla on riittävät IT-taidot (mm. vuosikerta. on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema aikakauslehti, joka käsittelee lasten ja nuorten kasvatusta sekä lastensuojelukysymyksiä
> leikkipankki.fi U N SP LA SH M O ST PH O TO S 18 LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 LM8_s18-23_Tulva.indd 18 LM8_s18-23_Tulva.indd 18 23.11.2020 15.12 23.11.2020 15.12. KIRJAI MILLAINEN ON MAAPALLON TULEVAISUUS LASTEN JA NUORTEN SILMIN. Sitä leikitään näin: Valitaan yksi tai kaksi hippaa, joilla on leikisti koronavirus. Lapsiasiavaltuutettu kysyi itse ja pyysi 42:ta eri alan asiantuntijaa selvittämään, millaisena lapset ja nuoret näkevät kotiplaneettamme tulevaisuuden. – Mielestäni tämän kirjan tärkein viesti on, että ympäristö ja luonto on lapsille ja nuorille aina tärkeä riippumatta siitä, millaiset hänen ajatuksensa ilmastonmuutoksesta tai ympäristönsuojelusta ovat. Meidän tulisi oppia käyttämään tätä tietoa voimavarana, sanoi lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet -kirjan julkistamistilaisuudessa. Yhdessä koettu ilo tuo myös toivoa ja lisää luottamusta tulevaan. LEIKKI CORONAHIPPAA! Mitäs jos leikittäisiin perinteisten joulun piirileikkien rinnalla Covid-19:n inspiroimaa Coronahippaa. Kilpailuun osallistuneiden kesken arvottiin kaksi kappaletta Metti Vuoskun ja Anette Siilin Aikuisten leikkikirjaa (Tuuma-kustannus), joka innostaa järjestämään kinkunsyönnin lomassa vaikkapa kaveritrivian tai arvohuutokaupan. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA ”Me (nuoriso) olemme mielestäni se sukupolvi, joka pystyy aikuisina pysäyttämään ilmastonmuutoksen mahdollisesti. Koordinaattori Eevamaija Paljakka muistuttaa, ettei leikki ole yksinomaan lasten etuoikeus, vaan se tekee hyvää myös aikuisille. MLL:n ylläpitämästä Leikkipankista löytyy nyt runsaat 900 leikkiä. Leikin lähettivät Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Uuden Leikin Kilpailuun Niemisjärven koulun 4.-luokkalaiset Hankasalmelta. Koronaan sairastunut henkilö ottaa pelaajia kiinni. Toinen pelaaja voi pelastaa altistuneen pelaajan vetämällä kädet suun edestä pois. Nuoriso (me) on tulevaisuus, eli tulevaisuudesta tulee sellainen kuin me haluamme.” 7.-LUOKKALAINEN TYTTÖ MAAPALLON TULEVAISUUS JA LAPSEN OIKEUDET -KIRJASSA. Jos hippa saa pelaajan kiinni, tämän pitää laittaa kädet suun eteen – ne esittävät maskia. – Leikissä koettu yhteinen, jaettu ilo aikuisen kanssa tarjoaa lapselle pysyviä muistijälkiä hyvistä hetkistä yhdessä, suojaa lasta ja vahvistaa keskinäistä luottamusta. NUORISTA 40 % EI KOE HUOLTA ILMASTONMUUTOKSESTA
Palveluja järjestettiin vaihtelevasti, eikä yhdenvertaisuus toteutunut. – Olen aivan varma, että jokainen alakouluikäinen löytää videoilta itselleen sopivaa luettavaa. Pohjoisessa asuvat tuttavat kuitenkin kertovat toista: Torniossa neuvoloiden sekä kouluja opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat toimineet tavalliseen tapaan niin keväällä kuin syksyllä. neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon henkilöstöä siirrettiin keväällä muihin tehtäviin. Hertta kiittää videolla palkinnosta ja kertoo saaneensa noin kaksi vuotta sitten idean vinkata kirjoja muille. Esim. Esim. fi/taimiteko-yksityishenkiloille. Nyt syksyllä palvelut ovat ruuhkautuneet, kun yritetään tehdä sekä keväällä tekemättä jääneitä että syksylle suunniteltuja terveystarkastuksia ja rokotuksia. terveystarkastukset neuvoloissa ja kouluissa ovat tärkeitä, jotta tuen tarve tulee esille ja lapsi perheineen saa apua. koronanäytteenottoon uusia työntekijöitä, jotka eivät ole neuvolan ja koulun resursseista pois. Tämä nukke oli nostettu Karhupuiston laidalla sijaitsevan Sivukirjasto-ravintolan ikkunaan koronanallejen tapaan, Huima kertoo. Tuota taakkaa en halunnut itselleni. Aktivistimummot ja 4H-nuoret torjuvat yhdessä ilmastonmuutosta Taimiteko-toiminnalla. PALKINTOI HUIMAA! Yli 150 valokuvaajaa tallensi koronakevään arjen tunnelmat. www.taimiteko. Onneksi Torniossa on ymmärretty näkemys ennalta ehkäisevän työn tärkeydestä. – Tämä on vaatinut uskallusta puolustaa työtä, jota neuvoloissa ja kouluissa tehdään. TUBETTAJA LUKUVINKKEJÄ SAMANIKÄISILLE Onnimanni-palkinto on myönnetty ensimmäistä kertaa lukevalle lapselle. LI IS A H U IM A 4H ULLA OJALA LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 19 ›› LM8_s18-23_Tulva.indd 19 LM8_s18-23_Tulva.indd 19 20.11.2020 12.43 20.11.2020 12.43. – Poikkeuksellisesti Poikkeustila-kuvissani ei ole ihmisiä, vaan lähinnä kalliolaisten liikkeiden ikkunoita korona-aikana. Hän vinkkaa omalla YouTube-kanavallaan lukemiaan kirjoja, joita on kertynyt jo yli 50. Poikkeustila 2020 -hankkeen ideoijat – Liisa Huima, Markus Jokela, Hannamari Shakya ja Antti Yrjönen saivat Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon, 10 000 euroa. – Poikkeusaikana on tärkeää, että tutut terveydenhoitajat ovat tavoitettavissa neuvoloissa sekä kouluja opiskelijaterveydenhuollossa. Kaiken takana on avoterveydenhuollon osastonhoitaja Marianne Junes-Leinonen, jonka kirkkaana johtoajatuksena on koko ajan ollut, että lasten ja nuorten terveyspalveluiden pitää toimia normaalisti. Liisa Huima on kuvannut Lapsen Maailmaan lapsia ja aikuisia jo vuosia. KYLILLÄ KUULTUA I ”LASTEN JA NUORTEN PALVELUIDEN PITÄÄ TOIMIA” Monessa kunnassa lasten, nuorten ja perheiden palveluja on heikennetty korona-aikana samanaikaisesti, kun tuen tarpeet ovat kasvaneet. Pitää pystyä katsomaan myös koronakriisin yli: mitä jätimme tekemättä ja mitä se vaikutti. THL:n tekemän selvityksen mukaan on syntynyt hoitovajetta, joka on johtanut ongelmien kasautumiseen ja vaikeutumiseen. Heitä tarvitaan omissa työpisteissään, sillä koululaiset, opiskelijat ja perheet tarvitsevat entistä enemmän näitä palveluita. Nyt syksylläkin Junes-Leinonen on onnistunut rekrytoimaan esim. Tähtäimessä on istuttaa 10 000 puuntainta ja luoda tätä kautta uusia hiilinieluja alueille, joilla on aiemmin ollut turvetuotantoa. Lastenkirjainstituutin palkinnon sai Lukuhirmu Hertta, 12-vuotias tubettaja Helsingistä. Yhteistyöhön pääsee mukaan lahjoittamalla 10 euroa verkkokaupassa os
– Synnytysvalmennukset, neuvolakäynnit, terapiapalvelut, perhekerhot, imetystuet, doulapalvelut ja vertaistukiryhmät on elintärkeää säilyttää. 2020-luvulla radiot eivät enää soita lainkaan lastenmusiikkia. TEATTERI STRIIMATTUNA KOULULUOKKIIN Tänä syksynä korona on karsinut kovalla kädellä teatteriesityksiä. Vahingoilla on laajemmat negatiiviset seuraukset kuin jos ihminen saa tarvitsemansa avun heti tarvittaessa. Laaksosen kanssa on voinut käsitellä yksityisviesteissä raskaampia asioita, kuten pelkoa koronasta, eristäytyneisyyden ja yksinäisyyden tuomaa ahdistusta, perheongelmien kärjistymistä, terapia-aikojen vähyyttä, tukiverkon puutetta ja uupumista. Paketti sisältää striimatun live-esityksen Keisarin uudet vaatteet -näytelmästä yhdistettynä kahden oppitunnin opetuspakettiin. Ryhmässä annetaan vertaistukea ja luodaan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Lapsilta saadut opit koottiin blogikirjoitukseksi, joka löytyy Lastensuojelun Keskusliiton Pienten lasten turvallinen osallisuus -blogisarjasta. > www.lskl.fi LEVY LASTENMUSIIKKI ALAMÄESSÄ. Rasinkangas teki Vellihousunsa ainoan suomalaisen valtionapua nauttivan lastenmusiikkiorkesterin, Loiskiksen, kanssa. Hän pitää myös tärkeänä, että terveydenhuollon palvelut toimisivat normaalisti koronasta huolimatta. Tällöin aikuinen moikkaa, kysyy kuulumisia, huomaa onnistumiset sekä lapsen pahan olon. On säästöä ennaltaehkäistä ja ennakoida sen sijaan, että ajetaan ihmisten mielenterveys ja hyvinvointi loppuun ja hoidetaan vahinkoja. Klovneriaan erikoistunut teatteriryhmä Red Nose Company on kehittänyt poikkeusoloja varten alakouluille digitaalisen esityspaketin, jotta kulttuuria olisi edelleen tarjolla joka puolella maata. Keskustelunaiheet vaihtelevat koronasta arkipäivän kuulumisiin ja äitiyden haasteista resepteihin. Riika Laaksonen perusti keväällä Facebookiin Äitien karanteenikahvilan, joka toimii edelleen. Pelastakaa Lasten kehittämishankkeessa kysyttiin 3–12-vuotiailta lapsilta, mistä turvallisen osallisuuden kokemus syntyy. RE D N O SE CO M PA N Y 20 LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 LM8_s18-23_Tulva.indd 20 LM8_s18-23_Tulva.indd 20 20.11.2020 12.43 20.11.2020 12.43. OSALLISUUSI MOIKKAA LASTA! Turvallisen osallisuuden tunnetta lisää se, että lapsi tulee huomatuksi. – Tulee mieleen, että tarvitaanko lastenmusiikkia enää Suomessa, pohtii suomalaisen lastenmusiikin konkari Pentti Rasinkangas, joka julkaisi viimeisen lastenmusiikkilevynsä, Vellihousun, lokakuun lopussa. Rasinkangas muistelee, kuinka uran alkuvaiheilla 1980-luvulla joka kunnassa oli kulttuuri-, nuorisoja raittiussihteerit, joilla oli määrärahoja ja kiinnostusta järjestää lastenkulttuuria. VERTAISTUKII FACEBOOK-KAHVILA AUTTAA Tukiäiti ja kokemusasiantuntija Riika Laaksonen kaipaa nykyhetkeen lisää henkisen hyvinvoinnin työmuotoja
Sen tuottaa Pasi Huttunen ja vastuullisena tutkijana toimii vanhempi tutkija Nina Tokola. TAIDEPROJEKTII TURVALLINEN PAIKKA KOKEILLA OMAA LUOVUUTTAAN ”Tosi mukavaa toimintaa, täydentää viikkoa, rentouttaa ja villiyttää, antaa mahdollisuuden upota arjen asioista ihan muuhun maailmaan ja saa luovuuden liikkeelle. KYSELYYN VASTANNEISTA MIEHISTÄ 44 % ON LAPSETTOMIA, KOSKA SOPIVAA KUMPPANIA EI OLE LÖYTYNYT. Neljän lastenja nuorisokodin lapset ja nuoret ovat päässeet syksyn aikana kokeilemaan luovuuttaan mm. Äänessä ovat lukiolainen ja järjestöaktiivi Oskar Mannelin, 18, psykologian maisteriopiskelija ja aktivisti Juni Sinkkonen, 25, metsätieteiden opiskelija ja kevytyrittäjä Venla Siltovuori, 19, sekä lukio lainen ja alppihiihtäjä Sini Heikkala, 18. Nokireen ja Jussilan omakohtainen kokemus sijaishuollosta on mahdollistanut vertaistuellisen kohtaamisen. PE SÄ PU U RY LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 21 LM8_s18-23_Tulva.indd 21 LM8_s18-23_Tulva.indd 21 20.11.2020 12.43 20.11.2020 12.43. > https://lapsenmaailma.fi/ Pesäpuusta ovat päässeet näkemään onnistumisen riemua siitä, että lapsi tai nuori on voittanut pelkonsa ja kokeilee jotain uutta. tuleva Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen ja jurtassa asuva ympäristövaikuttaja Huck Middeke. Siirry 2050-luvulle Lapsen Maailman verkkosivuilla os. Lähtökohta on mielikuvitusta ruokkiva kysymys: miltä maailma näyttää 2050-luvulla. Suomen Kustannusyhdistyksen tilasto tammi–syyskuulta osoittaa, että sähköisessä muodossa julkaistujen lastenja nuortenkirjojen myynti nousi runsaat 140 % ja äänikirjojen 130 % verrattuna samaan ajankohtaan vuonna 2019. Vieraina ovat esim. Pikkuiset seikkailijat voivat löytää luonnosta aarrekokoelmaansa samoja ihmeitä kuin Nuppunapa, kuten ketun näköisen kiven ja vauvakävyn. – Podcastiin olen jo jututtanut esimerkiksi ilmastoaktivisti Fanni Linjamaa. Podcast on osa nuorten osallistumisen esteitä tutkivaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa ALL-YOUTH-tutkimushanketta. ”Valitettavan usein puhutaan vain siitä, mitä lapsi ei osaa, kun pitäisi kertoa siitä, mitä hän nimenomaan osaa.” VAMMAISUUDEN VAIETTU HISTORIA -HANKKEEN HANKEPÄÄLLIKKÖ AMU URHONEN SILMÄTERÄ-LEHDESSÄ. Perheensä kanssa ahkerasti retkeilevä Korppila toivoo, että Pupu Nuppunapa innoittaisi lapsen luontosuhteen tukemiseen. Tätä kannattaa jatkaa.” Näin kommentoivat Jyvässeudulla lastensuojeluyksiköissä asuvat nuoret, jotka ovat mukana Pesäpuu ry:n YoungArt2Us-taideprojektissa. PODCASTI NUORILTA NUORILLE 2050-luvulla on podcast kestävästä hyvinvoinnista ja vaikuttamisesta. maalaamalla leikillisiä monotypioita, mandaloita ja seinämaalauksia. Esiin nousevat niin nuorten hyvinvointi, haja-asutusalueiden nuoret, taide kuin yrittäjyyskin. Toimintaa vetävät Katriina Nokireki ja Jemina Jussila ÄÄNIKIRJAI HURJAA KASVUA Sähköisinä ja äänikirjoina julkaistujen lastenja nuortenkirjojen suosio on noussut vuosi vuodelta. Taiteen tekemisen ohessa on päästy keskustelemaan lasten ja nuorten kanssa. Yksi tuoreimmista ladattavista äänisatukirjoista on ivalolaisen Marja-Terttu Korppilan kirjoittama ja lukema Pupu Nuppunapa. Ideoita pulpahtelee koko ajan mieleen, Sinkkonen kuvailee
Käytännössä se voi tarkoittaa esim. Mukana on ammattilaisia sekä lastensuojelusta että nuorisopsykiatriasta. Lastensuojelun sijaishuollossa asuvilla ja asuneilla nuorilla, sijaissisaruksilla ja sijoitettujen lasten kotiin jääneillä sisaruksilla sekä alan ammattilaisilla on mahdollisuus kehittää uudenlaisia ja innovatiivisia ratkaisuja haasteiden ratkaisemiseksi. – Tämä on hyvin suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa. Riittää, että nuoren lähipiiristä löytyy yksikin aikuinen, joka on motivoitunut ja sitouttaa nuorta mukaan. Voittajatiimi julkistetaan sijaishuollon juhlapäivän eli Care Day:n seminaarissa 19.2.2021. Lähiöinnostajat-hanke on osa STEAn Kaikille eväät elämään -avustusohjelmaa, jota koordinoi Lastensuojelun Keskusliitto. MDFT-tiimissä työskentelevän vantaalaisen avainterapeutti Jenna Sundholmin mukaan toimintamallilla on saavutettu erittäin hyviä tuloksia. Kuinka vähentää nuorten hatkaamista ja varmistaa nuorten turvallisuus hatkareissujen aikana. Mm. näihin kiperiin kysymyksiin etsitään vastauksia sijaishuollon haastekisassa. luonut vapaaehtoisja vertaistoiminnan kautta yhteisöllisiä tapahtumia ja tilanteita. PALKINTOI VUODEN ISÄ ON LÄHIÖ-INNOSTAJA Vuoden isäksi valittu Vesa Ilola toimii lähiöinnostajana Oulun Puolivälinkankaalla. Monimuotoinen perheterapeuttinen työskentely (MDFT, Multidimensional family therapy) on Yhdysvalloissa kehitetty vahvaan tutkimusnäyttöön perustuva perhekeskeinen työmenetelmä, joka tarjoaa apua mm. MDFT-työskentely eroaa monesta muusta hoitomuodosta sikälikin, että työskentely voidaan aloittaa ilman nuoren sitoutumista. SUOMESSA 15–16-vuotiaiden humalajuominen OLI VIIME VUONNA HARVINAISEMPAA KUIN EUROOPASSA KESKIMÄÄRIN. Asiakkaita voidaan alkaa ottaa vuodenvaihteen jälkeen. MDFT-TERAPIAI TOIMIVAA TERAPIAA HUOSTAANOTON SIJAAN Väkivallalla, rikoksilla ja päihteiden käytöllä oireilevat nuoret nousivat voimakkaasti esille julkisuudessa marraskuussa. päihdeja käytöshäiriöillä oireileville 13–17-vuotiaille nuorille. Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä HUSin yhteinen PKSMDFT-tiimi on auttanut tällaisia nuoria ja heidän perheitään jo kahden vuoden ajan. Vantaalla on käynnistetty MDFT-terapiaan pohjautuva Ri-O-hanke, joka tarjoaa apua rikoksilla oireileville nuorille ja heidän perheilleen. Ilola on mm. Tiimillä on ollut kahden vuoden aikana kaikkiaan 60 asiakasta, ja elokuun loppuun mennessä 49 asiakkuutta on päättynyt. Ainoastaan viisi nuorta on jouduttu työskentelystä huolimatta joko kiireellisesti sijoittamaan tai huostaanottamaan. sitä, että lapsella on kavereita ja harrastus mahdollisimman lähellä. Sen avulla pyritään välttämään kiireellinen sijoitus tai huostaanotto ja samalla tukemaan sekä nuorta että hänen perhettään niin, etteivät vaikeudet toistu. CO LO U RB O X Vesa Ilola 22 LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 LM8_s18-23_Tulva.indd 22 LM8_s18-23_Tulva.indd 22 20.11.2020 12.43 20.11.2020 12.43. Hän myös testaa ja tuunaa perheille sopivia menetelmiä ja kokeiluja, jotka vahvistavat arjessa selviytymistä. Koen, että meillä työntekijöillä on muihin työmuotoihin verrattuna enemmän konkreettisia työkaluja työskennellä perheen ja nuoren kanssa. KA LL E KV IC K KISAI RATKAISUJA HATKAAMISEEN Miten voidaan vähentää nuorten päihteidenkäyttöä sijaishuollossa ja sen jälkeen
Sijoitettuna asuvat lapset ja nuoret ovat tyytymättömämpiä elämäänsä ja kokevat muita yleisemmin terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. TERVEYDENHOITOI HUOLTAJA NÄKEE NYT YLI 10-VUOTIAAN TIEDOT Huoltajat voivat nähdä nyt myös yli 10-vuotiaan lapsensa tiedot Omakannassa, jos paikallinen terveydenhuollon organisaatio on tehnyt muutoksen omiin potilastietojärjestelmiinsä. KOULUTERVEYSKYSELY SYNKKÄÄ LUETTAVAA Sijoituksen yhtenä keskeisenä tarkoituksena on suojella lasta ja nuorta väkivallalta. Kouluterveyskyselyyn vastanneista, yli vuoden nykyisessä sijoituspaikassa asuneista yläkouluikäisistä 47 %, lukiolaisista 38 % ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista 38 % oli kuitenkin kokenut omien vanhempien tai huolta pitävien aikuisten taholta henkistä väkivaltaa vuoden aikana, siis sijoituksen aikana. Tuntuu, että lasten mahdollisuus vaikuttaa on nähty tärkeänä, sanoo kehittämispäällikkö Sari-Anne Paaso Pesäpuusta. Kassiin on pakattu saamenkielisen satukirjan lisäksi Lue lapselle -lukumitta ja vanhemmille tietoa lapselle lukemisen tärkeydestä. KAMPANJAI KIRJOITA POSTIKORTTI! Pesäpuu ry:n käynnistämä Lasten oma vaikuttamiskampanja on saanut lentävän lähdön: 3–12-vuotiaiden lastensuojelun avoja sijaishuollon asiakkaiden terveisiä kerääviä postikortteja on tilattu lasten kirjoitettavaksi jo 1 700 kappaletta. Mielen hyvinvointiin liittyvät pulmat ovat sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla muita yleisempiä. Jos alaikäinen arvioidaan hoitokäynnillä kyvykkääksi päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus päättää, näytetäänkö hänen tietonsa Omakannassa huoltajille. ”Myös afrikkalaisten lasten pitäisi saada nirsoilla ja kiukutella ja elää lasten huoletonta elämää, eikä olla orjatyössä pelloilla tai jonkun lapsivaimona.” JUONTAJA MIKKO KEKÄLÄINEN NENÄPÄIVÄ-MATKASTAAN KENIAAN OPETTAJA-LEHDESSÄ. KIRJAI SAAMEKSI VAUVOILLE Neuvoloissa jaetaan kohta kirjakassi myös pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi. Fyysistä väkivaltaa oli kokenut 29 % yläkouluikäisistä, 13 % lukiolaisista ja 16 % ammatillisessa oppilaitoksissa opiskelevista. Lapset saavat kertoa ajatuksiaan siitä, miksi lapsia on tärkeä tavata ja kuunnella lastensuojelussa. Tammikuun 2021 loppuun asti kestävän kampanjan aikana kootaan lasten terveisiä lastensuojeluasioista päättäville aikuisille. Lapsen Maailman numerossa 1/2021 julkaistaan juttu Pesäpuu ry:n X-ketju-hankkeesta, joka auttaa sijaishuollossa kaltoinkohdelluksi tulleita ihmisiä. 29 % yläkoulua käyvistä sijoitetuista nuorista oli kokenut seksuaaliväkivaltaa. Ennen lokakuuta 2020 kirjatut tiedot eivät tule jälkikäteenkään näkyviin huoltajille. – Vaikuttamiskampanjan suosio on yllättänyt meidät todella. Heillä on myös huomattavasti enemmän yksinäisyyden ja kiusatuksi tulemisen kokemuksia kuin ikätovereillaan. CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 23 LM8_s18-23_Tulva.indd 23 LM8_s18-23_Tulva.indd 23 23.11.2020 14.57 23.11.2020 14.57. PS
Erityisesti poliitikkojen ja muiden näkyvissä asemissa olevien on näytettävä esimerkkiä asiallisesta keskustelukulttuurista – myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä. On tärkeää, että esimerkiksi poliittiset puolueet luovat tilaa eritaustaisten ihmisten osallistumiselle ja että mediassa näkyy politiikassa toimivien ihmisten moninaisuus. Järjestöjen ja kuntien nuorisotyön resurssien turvaaminen on tärkeää. Nuorista on tärkeää, että politiikassa on mukana heidän itsensä kaltaisia ihmisiä. ”Best pääministeri <3333” 24 LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 LM8_s24-25_IG_.indd 24 LM8_s24-25_IG_.indd 24 20.11.2020 11.05 20.11.2020 11.05. Nuoret tarvitsevat tiloja ja paikkoja, joissa he voivat oppia vaikuttamistaitoja ja innostua yhdessä. 3. Tämä infograafi on koottu näiden keskusteluiden pohjalta. Aktiiviset nuoret kokevat haukkumista ja vähättelyä aikuisten taholta vaikuttaessaan heille tärkeisiin asioihin. Kerättyä aineistoa hyödynnetään myös Euroopan komission tutkimushankkeessa. Perhe, ystävät, koulu ja mukava vapaa-aika ovat nuorille tärkeitä. 5. Ryhmien tuomat vaikutusmahdollisuudet sekä muiden samoista asioista kiinnostuneiden nuorten löytäminen vahvistavat halua vaikuttaa. Nuorille on tärkeää nähdä itsensä kaltaisia ihmisiä mukana politiikassa. Ryhmissä keskusteltiin vaikuttamisen mahdollisuuksista, tavoista ja kokemuksista. Jokaisella nuorella on oikeus saada kannustusta, mahdollisuuksia ja turvallisia tiloja vaikuttaa Nuorilla on oikeus osallistua ilman pelkoa häirinnästä. ”Muuttaisin myös Suomen translain niin, että se ottaisi paremmin lapset ja nuoret huomioon.” 1. kunnan tai valtion tasolla.” ”En ymmärrä, miks nuori (tyttö), jolla on mielipide, on päättäjistä ja aikuisista niin pelottava ajatus (jopa uhka).” ”Se [on innostanut vaikuttamaan] kun on saanut positiivista kommenttia siitä, kun uskaltaa vaikuttaa ja olla äänenä niille, jotka ei oo itse päässyt siihen vaiheeseen vielä, että uskaltaa avata mieltään ja ääntään asioista.” Vertaisryhmässä toimiminen luo yhteisöllisyyttä sekä turvallisen ja luottamuksellisen keskusteluilmapiirin. Vastausten monipuolisuus voi yllättää. Nuoret haluavat vaikuttaa monenlaisiin asioihin ja usein monin tavoin. Heidän esimerkkinsä osoittaa, että kaikki voivat vaikuttaa yhteiskunnassa. 4. Aikuisten kannattaa olettamisen sijaan kysyä nuorilta heidän mielipiteitään. Luottamukselliset, turvalliset (vertais)ryhmät ovat usein erityisen tärkeitä vähemmistöihin kuuluville nuorille. Nuorten viestejä vaikuttamisesta ”Se on jotenkin tosi hienoa ja kannustaa vaikuttamaan, kun näkee ja kokee, että meitä nuoria oikeesti kuunnellaan ja meidän asiat on tärkeitä.” Lastensuojelun Keskusliitto tapasi elo–syyskuussa 2020 lasten ja nuorten ryhmiä. ”Perhe on tärkeä minulle, koska siihen voi luottaa ja tukeutua.” ”Haluaisin muuttaa ainakin sen, että mielenterveyspalvelut olisivat paremmin kaikkien nuorten saavutettavissa.” ”Tuntuu, että monilla nuorilla ei ole tietoa vaikutusmahdollisuuksista esim. Häirinnän sijaan nuoret toivovat kannustusta ja tukea. Yhteiskunnallisista aiheista erityisesti luonto ja maapallon tulevaisuus sekä tasa-arvoon liittyvät asiat koetaan tärkeiksi. 2
”Muuttaisin myös Suomen translain niin, että se ottaisi paremmin lapset ja nuoret huomioon.” 1. Heidän esimerkkinsä osoittaa, että kaikki voivat vaikuttaa yhteiskunnassa. kunnan tai valtion tasolla.” ”En ymmärrä, miks nuori (tyttö), jolla on mielipide, on päättäjistä ja aikuisista niin pelottava ajatus (jopa uhka).” ”Se [on innostanut vaikuttamaan] kun on saanut positiivista kommenttia siitä, kun uskaltaa vaikuttaa ja olla äänenä niille, jotka ei oo itse päässyt siihen vaiheeseen vielä, että uskaltaa avata mieltään ja ääntään asioista.” Vertaisryhmässä toimiminen luo yhteisöllisyyttä sekä turvallisen ja luottamuksellisen keskusteluilmapiirin. 5. ”Perhe on tärkeä minulle, koska siihen voi luottaa ja tukeutua.” ”Haluaisin muuttaa ainakin sen, että mielenterveyspalvelut olisivat paremmin kaikkien nuorten saavutettavissa.” ”Tuntuu, että monilla nuorilla ei ole tietoa vaikutusmahdollisuuksista esim. Tämä infograafi on koottu näiden keskusteluiden pohjalta. Häirinnän sijaan nuoret toivovat kannustusta ja tukea. Nuoret haluavat vaikuttaa monenlaisiin asioihin ja usein monin tavoin. Jokaisella nuorella on oikeus saada kannustusta, mahdollisuuksia ja turvallisia tiloja vaikuttaa Nuorilla on oikeus osallistua ilman pelkoa häirinnästä. Perhe, ystävät, koulu ja mukava vapaa-aika ovat nuorille tärkeitä. Luottamukselliset, turvalliset (vertais)ryhmät ovat usein erityisen tärkeitä vähemmistöihin kuuluville nuorille. Nuoret tarvitsevat tiloja ja paikkoja, joissa he voivat oppia vaikuttamistaitoja ja innostua yhdessä. Ryhmien tuomat vaikutusmahdollisuudet sekä muiden samoista asioista kiinnostuneiden nuorten löytäminen vahvistavat halua vaikuttaa. Nuorten viestejä vaikuttamisesta ”Se on jotenkin tosi hienoa ja kannustaa vaikuttamaan, kun näkee ja kokee, että meitä nuoria oikeesti kuunnellaan ja meidän asiat on tärkeitä.” Lastensuojelun Keskusliitto tapasi elo–syyskuussa 2020 lasten ja nuorten ryhmiä. 2. Erityisesti poliitikkojen ja muiden näkyvissä asemissa olevien on näytettävä esimerkkiä asiallisesta keskustelukulttuurista – myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä. ”Best pääministeri <3333” LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 25 LM8_s24-25_IG_.indd 25 LM8_s24-25_IG_.indd 25 20.11.2020 11.05 20.11.2020 11.05. Aikuisten kannattaa olettamisen sijaan kysyä nuorilta heidän mielipiteitään. Järjestöjen ja kuntien nuorisotyön resurssien turvaaminen on tärkeää. Nuorista on tärkeää, että politiikassa on mukana heidän itsensä kaltaisia ihmisiä. 4. Kerättyä aineistoa hyödynnetään myös Euroopan komission tutkimushankkeessa. Vastausten monipuolisuus voi yllättää. Ryhmissä keskusteltiin vaikuttamisen mahdollisuuksista, tavoista ja kokemuksista. Aktiiviset nuoret kokevat haukkumista ja vähättelyä aikuisten taholta vaikuttaessaan heille tärkeisiin asioihin. Nuorille on tärkeää nähdä itsensä kaltaisia ihmisiä mukana politiikassa. On tärkeää, että esimerkiksi poliittiset puolueet luovat tilaa eritaustaisten ihmisten osallistumiselle ja että mediassa näkyy politiikassa toimivien ihmisten moninaisuus. Yhteiskunnallisista aiheista erityisesti luonto ja maapallon tulevaisuus sekä tasa-arvoon liittyvät asiat koetaan tärkeiksi. 3
ANTTI VANAS TUTKITTUA TIETOA Tavaraa riittää – turvallisuutta puuttuu M O ST PH O TO S Suomi putosi lasten hyvinvointivertailussa. Suomi ylsi yleisen hyvinvoinnin vertailussa sijalle 22. LÄHES JOKAISELLA 10JA 12-VUOTIAALLA ON KÄNNYKKÄ. Raportissa selvitettiin myös turvallisuuden tunnetta eri yhteyksissä. Nyt julkaistut tiedot on kerätty Suomessa vuosina 2018–2019. Merkittävä osa täkäläisistä lapsista kokee esimerkiksi turvattomuutta koulussa, kertoo Children’s Worlds -tutkimuksen tuore raportti. Kahdeksassa maassa 35:sta – mukaan lukien Suomi, Venäjä, Norja ja Ranska – yli puolet lapsista ei ollut siitä lainkaan huolissaan. Monista positiivisista tuloksista huolimatta osa suomalaislapsista kokee yhä fyysistä ja psyykkis26 LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 LM8_s26-29_Tutkitut.indd 26 LM8_s26-29_Tutkitut.indd 26 20.11.2020 11.06 20.11.2020 11.06. Lasten materiaalisia elinoloja tarkastelleessa osiossa lapsilta kysyttiin myös, kuinka huolissaan he ovat perheensä rahatilanteesta. Koulussa turvallisuuden tunne laski selvästi: vain 61 % kaikista ikäryhmistä tunsi olonsa koulussa erittäin turvalliseksi. S uomalaislasten materiaalinen hyvinvointi on korkealla tasolla, mutta se ei takaa emotionaalista hyvinvointia. Huolestuttavana ajan merkkinä voi pitää myös 8-vuotiaiden lisääntynyttä ulkonäkökriittisyyttä. Tutkimuksessa tarkasteltiin 35 maan 8–12-vuotiaiden lasten hyvinvointia. Sijoitus perustuu mittariin, joka muodostettiin lasten yleisestä tyytyväisyydestä elämään sekä onnellisuuden ja surullisuuden tunneskaaloista. Tuolloin mukana oli 17 maata. MOBIILIMAAILMAAN PÄÄSY EI AINA OLE HYVÄ ASIA: YHTEISYYDEN KOKEMUS VAIKKAPA RIPPILEIRILLÄ VOI JÄÄDÄ SYNTYMÄTTÄ, JOS KAIKKI VIESTITTELEVÄT VAIN OMASSA SOME-KUPLASSAAN. tä puutetta. Vain puolet sen ikäisistä kertoi olevansa täysin tyytyväinen ulkonäköönsä. Mittareina tutkimuksessa käytettiin lasten arvioita omasta tyytyväisyydestä mm. Suurinta huolta perheen rahatilanteesta tunsivat Välimeren maiden lapset Italiassa, Espanjassa ja Kreikassa. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 128 000 lasta viidestä maanosasta. 5 % lapsista koki saavansa perheeltään tai vanhemmiltaan liian vähän tukea omien ongelmiensa ratkaisuun. Edellisessä Childrens’s Worlds -aineistossa Suomi sijoittui yleisen hyvinvoinnin vertailuissa huomattavasti tämänkertaista korkeammalle, sijoille 3–5. Suomi sijoittui tutkimuksessa kärkisijoille monessa materiaalista hyvinvointia kuvailevassa jakaumassa. Euroopan maista talous on kehittynyt viimeisen vuosikymmenen aikana huonoimpaan suuntaan juuri näissä maissa. 3 % lapsista kertoi, ettei saa riittävästi ruokaa päivittäin. Esim. Suomalaislapsista yli 90 % koki olonsa yleisesti ottaen hyvin turvalliseksi. Tunne turvallisuudesta hiipuu iän myötä: 8-vuotiaista 67 % tunsi olonsa koulussa erittäin turvalliseksi, 12-vuotiaista enää 54 %. kännykkä on lähes kaikilla 10ja 12-vuotiailla, ja 8-vuotiaistakin sellaisen omistaa jo 95 %. perheja vertaissuhteisiin, kouluun, elinympäristöön, materiaalisiin elinoloihin ja lapsen oikeuksien toteutumiseen. Children’s Worlds -hanke alkoi vuonna 2010, ja tuloksia julkaistaan nyt kolmatta kertaa. Neljä viidestä lapsesta tunsi olonsa hyvin turvalliseksi kotona
Yhteisöllisyyden kokemus on usein positiivinen yllätys niillekin nuorille, joilla ei aluksi ole suuria odotuksia rippileirin suhteen. Elokuvasta voi tilata Koulukino-näytännön elokuvateatteriin. Uusien pedagogisten ideoiden sijaan mobiililaitteet liitettiin tutkituilla rippikoululeireillä yleensä osaksi vanhoja työskentelytapoja. Kuten arvata saattaa, some oli tutkimuksessa mukana olleille nuorille tärkeä vuorovaikutuksen kanava ystävien ja muiden läheisten suuntaan. Älylaitteet voivat laimentaa nuoren leirikokemusta tuntuvastikin, sillä ryhmän ulkopuolisen todellisuuden etääntyminen on keskeinen edellytys vahvan yhteisöllisyyden kokemuksen syntymiselle. Ojala keräsi tutkimusaineistonsa havainnoimalla ja haastatteluin 517 rippikoululaiselta, 11 isoselta ja 7 rippikouluopettajalta vuosina 2014 ja 2015. Ojala ottaa tutkimuksessaan kantaa myös paljon puhuttuun opetuksen digiloikkaan. Kokemusta yhteisöllisyydestä ei välttämättä synny, jos leiriläiset ovat mobiililaitteidensa kautta jatkuvasti yhteydessä rippikouluryhmän ulkopuolelle. Eveliina Ojalan uskonnonpedagogiikan alaan kuuluva väitöskirja The sense of community, mobile devices and social media in Finnish Lutheran confirmation preparation – the challenges when perceiving confirmation camp as liminal space tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa marraskuussa. Somen käyttö voi vesittää riparikokemusta SA M I KU O KK AN EN / TE KE LE PR O D U CT IO N S Moni haluaa pysyä omassa kuplassaan. Aineisto käsitti kaikkiaan 22 rippikouluryhmää. Pulma ei piile digilaitteissa itsessään vaan ohjaajien taidoissa: oikein käytettynä mobiiliteknologia avasi Ojalan mukaan nuorille aivan uusia mahdollisuuksia osallistua oppihetkien aiheiden käsittelyyn. Se kertoo rippileirille osallistuvista nuorista. Tulosten mukaan vaikutukset eivät ole pelkästään myönteisiä. LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 27 ›› LM8_s26-29_Tutkitut.indd 27 LM8_s26-29_Tutkitut.indd 27 20.11.2020 11.06 20.11.2020 11.06. Teologian maisteri Eveliina Ojala selvitti väitöstutkimuksessaan, miten mobiiliteknologian ja sosiaalisen median käyttö vaikuttaa yhteisöllisyyden kokemiseen rippileirillä. Puhelinten ja somen käyttö ei hänen mukaansa tuo sinänsä lisäarvoa rippikoulun opetukseen, vaikka se saattaakin antaa ulospäin kuvan toiminnan nuorisolähtöisyydestä. Tutkimus nostaakin esiin kysymyksen rippikouluopettajien pedagogisesta pätevyydestä. MOBIILIMAAILMAAN PÄÄSY EI AINA OLE HYVÄ ASIA: YHTEISYYDEN KOKEMUS VAIKKAPA RIPPILEIRILLÄ VOI JÄÄDÄ SYNTYMÄTTÄ, JOS KAIKKI VIESTITTELEVÄT VAIN OMASSA SOME-KUPLASSAAN. EVELIINA OJALA Y hteisöllisyyden kokeminen on monelle rippileiriläiselle sykähdyttävä ja mieleen jäävä kokemus. Rippikouluryhmän jäsenet muodostavat leirin ajaksi oman yhteisen todellisuutensa, jossa ollaan hetken aikaa muun maailman tapahtumien ulkopuolella. Ulla Heikkilän käsikirjoittama ja ohjaama elokuva Eden sai ensi-iltansa heinäkuussa. LÄHES JOKAISELLA 10JA 12-VUOTIAALLA ON KÄNNYKKÄ. Sosiaalisen median käyttö rippikouluryhmän jäsenten väliseen yhteydenpitoon ei herättänyt suurta kiinnostusta, eikä se näyttänyt vahvistavan kokemusta yhteenkuuluvuudesta. Sovelluksia ja älylaitteita haluttiin kuitenkin käyttää rippileirilläkin nimenomaan omista lähtökohdista
Hyvä vanhemmuus voi estää töihin menon M O ST PH O TO S P ienituloiset yksinhuoltajaäidit pelkäävät usein, että köyhyys siirtyy heidän lapsilleen. Pienikin lisätuki lasten harrastuksiin torjuu ylisukupolvista köyhyyttä. l Henkiset tai fyysiset mahdollisuudet irrottautua huolien täyttämästä arjesta ovat tärkeitä, jotta vaikeudet eivät kasaudu mielenterveyden ongelmiksi. Sokra-hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Tutkimus Lone mothers’ experiences of poverty in Finland – a capability approach julkaistiin Nordic Social Work Research -verkkolehdessä syyskuussa 2020. l Vähävaraisillakin vanhemmilla on ulottuvillaan mahdollisuuksia, kuten päivisin järjestettävät maksuttomat harrastukset ja lapsen koulunkäynnin tukeminen. Äitejä pelottavat myös köyhyyteen liitetyt kielteiset leimat. l Jotta yksinhuoltajat voisivat kunnolla hyödyntää omia valmiuksiaan, sosiaalialan ammattilaisten on osattava tukea niitä. niin, että naapurit alkavat vaihtaa keskenään tiskivuoroja leipäjonokäynteihin tai kokoontuvat hoitamaan yhteistä viljelypalstaa. Tämä ja paljon muuta selvisi tutkimuksessa, jossa analysoitiin 31 köyhyyttä kokeneen suomalaisen yksinhuoltajaäidin haastattelua. 28 LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 LM8_s26-29_Tutkitut.indd 28 LM8_s26-29_Tutkitut.indd 28 20.11.2020 11.06 20.11.2020 11.06. Jos lomaan ei ole varaa, irrottautumista palvelevat satunnaiset törsäyspäivät ja haaveilu. lasten harrastuksiin voi vahvistaa pienituloisten äitien mahdollisuutta onnistua kasvatustehtävässään ja auttaa katkaisemaan ylisukupolvisen huono-osaisuuden kierteen. Sosiaaliturvajärjestelmällä on toki muitakin tavoitteita kuin äitien patistelu töihin. Tutkimuksen tulokset tiivistyvät muutamaan mielenkiintoiseen huomioon asioista, jotka voivat joko auttaa tai estää yksinhuoltajien selviytymistä: l Sosiaaliturva luo toimeentulon perustan, mutta sen nöyryyttäviltä tuntuvat käytännöt voivat hankaloittaa arkea. Muutaman äidin lapset olivat olleet sijoitettuina kodin ulkopuolelle. Pienituloisella yksinhuoltajalla tämä vaikuttaa pohdintaan siitä, jäädäkö kotiin vai mennäkö töihin. Pyrkimys hyvään vanhemmuuteen voi ajaa yksinhuoltajat tekemään valintoja, joista osa on vastakkaisia sosiaaliturvajärjestelmän tavoitteiden kanssa. Mahdollisuudet voivat kuitenkin jäädä hyödyntämättä kiireen takia. Yhteiskuntakelpoisten kansalaisten kasvattaminen on keino vastustaa ennakkoluuloja ja saada arvostusta muilta ihmisiltä. He voivat esim. Tutkimus osoittaa, että pienikin lisätuki esim. Haastateltujen äitien lasten iät vaihtelivat taaperoista aikuisiin. l Yhteisöllisiä toimintavalmiuksia syntyy esim. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä THL:n Sokra-koordinaatiohankkeen, Kelan tutkimusosaston ja Kunnallisalan kehittämissäätiön kanssa. päättää jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan sen sijaan, että menisivät pienipalkkaisiin töihin. Estääkseen tämän he saattavat panostaa lapsiinsa oman hyvinvointinsa kustannuksella
Sosialistisessa Neuvostoliitossa hyväksyttävän ilmaisun rajat määritteli vuoden 1934 kirjailijakokouksessa ainoaksi oikeaksi opiksi julistettu sosialistinen realismi. Esimerkiksi natsi-Saksan ja Neuvostoliiton 1930-luvun taiteen ja propagandan kuvakielet muistuttavat toisiaan yllättävänkin paljon. Väitöksen aiheena ovat neuvostoliittolaisessa SSSR na Stroike ja saksalaisessa N.S. Ukrainassa kuoli vuosina 1932–33 nälkään enemmän ihmisiä kuin Suomessa on tätä nykyä asukkaita. Hitlerin 1930-luvun lopulla tekemiä aluelaajennuksia. Erässä saksalaisen naistenlehden valokuvassa esiintyy n. Tämä kaikki näkyy tuon ajan lapsiaiheisissa valokuvissa, sanoo Silja Pitkänen väitöskirjassaan. uusia asuintaloja rakentamalla. Lapset symboloivat propagandavalokuvissa tulevaisuutta, olipa se sitten sosialistinen tai kansallissosialistinen. Silja Pitkäsen yleisen historian väitös ”The Future Belongs to Us!” Children in Soviet and German Propaganda Photographs Published in USSR in Construction and N.S. n Hitler ja Stalin koristelivat hirmuvaltaansa lapsikuvilla Todellisuuden ja propagandan välinen ero oli suuri. Lasten välityksellä esiteltiin neuvostoliittolaisen maatalouden ja teollisuuden saavutuksia. Molemmissa järjestelmissä lasten kuvat kelpasivat myös perheidyllin esittelyyn ja sen korostamiseen, kuinka paljon valtio panosti lapsiin ja perheisiin esim. Juliste löytyy Venäjän valtion museosta Moskovasta. Saksassa lapsikuvilla oikeutettiin mm. Siinä julkaistiin reseptien ja ompelukaavojen ohella poliittisia katsauksia ja innostavia valokuvia Hitleristä tapaamassa kannattajiaan. Frauen-Warte 1930–1939 tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa marraskuussa. Kuvateksti kertoo, että vain ”Hitler-setä” saa kuulla salaisuuden. 5-vuotias tyttö kuiskaamassa Hitlerin korvaan. Frauen-Warte -aikakauslehdessä 1930-luvulla julkaistut lapsiaiheiset valokuvat. Frauen-Warte oli natsi-Saksan naisjärjestön NS-Frauenschaftin lehti. N.S. Y hden aatteen ylivalta näyttää aatteesta riippumatta tuottavan hyvin samanlaista kulttuuria. Kansallista identiteettiä rakennettiin yhä määrätietoisemmin, ja viholliskuvia vahvistettiin. Natsi-Saksassa samaa tarkoitusta palveli kansallissosialistien Münchenissä vuonna 1937 järjestämä rappiotaiteen näyttely – jota muuten on jälkikäteen pidetty oman aikansa parhaana katsauksena moderniin taiteeseen. Neuvostoliittolainen lehti esitteli laajan maan eri osia sekä sen taloutta ja kulttuuria kotimaiselle ja ulkomaiselle yleisölle. Neuvostoliiton elintarviketilanne näytti kuvissa loistavalta: lapset herkuttelivat sekä jäätelöllä että suklaalla, ja kuvatekstit antoivat ymmärtää, että moiset nautinnot ovat jokapäiväisiä. N IN A VA TO LI N A / H ER IT AG E IN AG ES / LE H TI KU VA Neuvosto-agitprop näkyi myös julistetaiteessa, kuten tässä Kiitos rakastetulle Stalinille onnellisesta lapsuudesta 1950-luvulta. Tilanne ei ollut aivan näin hyvä. Sekä Stalin että Hitler kuvauttivat Pitkäsen mukaan itsensä mielellään messiaanisessa hengessä lasten ympäröiminä. Lehteä julkaistiin 1930-luvulla venäjän lisäksi neljällä kielellä. Lapsi ojentamassa kukkia maansa johtajalle oli suosittu aihe molemmissa maissa. Molemmissa maissa vallitsi tiukka ennakkosensuuri. SILJA PITKÄNEN LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 29 LM8_s26-29_Tutkitut.indd 29 LM8_s26-29_Tutkitut.indd 29 20.11.2020 11.06 20.11.2020 11.06. Todellisuuden ja propagandan välinen ero saattoi olla suuri. Hitler ja Stalin esiintyivät mielellään koko kansan isähahmoina
lastensuojelu Enemmän kuin Vesa Jauhiainen on Turun monikulttuurisen Varissuon lähiön oma poliisi, jonka tärkein työväline on läsnäolo. TEKSTI JA KUVAT SANNI SAARINEN 30 LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 LM8_s30-34_PoliisiVesaJauhiainen.indd 30 LM8_s30-34_PoliisiVesaJauhiainen.indd 30 20.11.2020 11.07 20.11.2020 11.07. Hän pyörii liikekeskuksissa, vierailee kouluissa ja lukee satuja kirjastossa
Lausteen koulun 5A-luokan oppilaat Albion Rashica (1. rivi vas.), Hibo Mohamed, Peppi Lähde, Ajla Basic, Lorika Kelmendi, Samima Abdirahman ja Arvi Loikkanen ottavat hänet innostuneesti vastaan. Enemmän kuin Vanhempi konstaapeli Vesa Jauhiainen työskentelee koulupoliisina lähialueilla. LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 31 ›› LM8_s30-34_PoliisiVesaJauhiainen.indd 31 LM8_s30-34_PoliisiVesaJauhiainen.indd 31 20.11.2020 11.07 20.11.2020 11.07
Perusteluissa mainittiin lähestyttävyys: Jauhiainen on antanut poliisille kasvot Varissuolla. Tärkeintä on löytää ratkaisuja, jotka palvelevat yksilöä ja yhteiskuntaa kestävällä tavalla. Hän on ollut Varissuon aluepoliisi 14 vuotta. Vanhemman konstaapelin tarkka katse haravoi ympäristöä. Jauhiaisen työn painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä. Samalla hän oppii tuntemaan alueen asukkaita, mikä kasvattaa myötätuntoa. Asukkaista puolella on juuret muualla kuin Suomessa, ja peruskoululaisista 70 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Salar Siwaily (vas.) on pitänyt Parturi Scalaa Varissuon liikekeskuksessa 14 vuotta. Monella naisella on päässään kirjava huivi, elämää nähneen näköiset ihmiset tupakoivat seiniin nojaten, ja lapset painavat pitkin mäkeä potkulaudoilla. Shagup Hajar ja Abdulla Dilman Khalil ovat samaa mieltä. eltaiset lehdet satavat märälle asfaltille. Jauhiainen tuntee perheiden tarinat. Kasvottomille poliiseille voi ryppyillä, mutta tuttuus tuo kunnioitusta, kuvaa Jauhiainen. ”Oma poliisi tuo Varissuolle vakautta. Yleensä poliisi menee kertaluonteisesti sinne, mistä tulee hälytys, mutta aluepoliisi partioi samalla alueella kuukaudesta ja vuodesta toiseen. – En hyväksy laittomuuksia tai koiruuksia, mutta ymmärrän asiakkaiden vaikeita elämäntilanteita. Sakko vai apua. Tutut koulutytöt pysähtyvät iloisesti juttelemaan. Tuttuus tuo kunnioitusta Vesa Jauhiainen pysäköi poliisiauton Varissuon liikekeskuksen eteen. Hänen tehtävänsä on päästä alueen ihon alle ja ymmärtää, mitä siellä tapahtuu. Aluepoliisi on Varissuolla myös sosiaalityöntekijä. 32 LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 LM8_s30-34_PoliisiVesaJauhiainen.indd 32 LM8_s30-34_PoliisiVesaJauhiainen.indd 32 20.11.2020 11.07 20.11.2020 11.07. Pian auton ikkunaan koputetaan: vanhempi mies on huolissaan syrjäkadun epäkunnossa olevista katuvaloista. – Katuvalot eivät ole poliisin asia, mutta aluepoliisin työn rajat ovat häilyvät. Punatiilisen liikekeskuksen yhteydessä sijaitsevat Varissuon palvelut: kirjasto, terveyskeskus, ruoPieni teko voi muuttaa nuoren ihmisen elämän suunnan. Tutun ja ystävällisen poliisin kanssa on helppo keskustella”, hän sanoo. Viime vuonna hänet valittiin Vuoden poliisiksi. Hän on nähnyt nuorten kasvavan aikuiseksi, ja nyt he esittelevät hänelle jälkikasvuaan. Parasta työssä on kanssakäyminen erilaisten ihmisten kanssa sekä se, ettei ikinä tiedä, mitä päivä tuo tullessaan. Turun laitakaupungin Varissuo on kiehtova sekoitus supisuomalaista lähiötä ja kansainvälistä maailmankylää. K Poliisin ura oli Vesa Jauhiaiselle nuorena helppo valinta. Turun normaalikoulun rehtori Satu Kekki kutsuu Jauhiaista kasvatuskumppaniksi ja vankilassa tapon yrityksestä istuva mies tukihenkilöksi. Jauhiainen lupaa hoitaa asian. Monikulttuurisessa lähiössä luottamuksen saavuttaminen on ollut pitkä tie. – Koen Varissuon omakseni. Monissa maissa poliisiin suhtaudutaan lähtökohtaisesti epäluuloisesti. Työ täällä on kutsumus, sanoo vanhempi konstaapeli Vesa Jauhiainen, 63. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ohjaa ihmisen oikean avun piiriin sakottamisen sijaan. – Olemme rosvo ja poliisi, mutta meillä on hyvät välit. Hän huomauttaa väärin autonsa pysäköineelle ja vaihtaa vartijoiden kanssa tietoja edellispäivän tappelusta
Isolla miehellä on kantava ääni, ja luokka hiljenee. Poliisin karskin kuoren alta paljastuu helposti lähestyttävä ihminen. Tänään Vesa Jauhiaisen aamupäivään kuuluu tietoisku poliisin työstä. Valmentamisessa ja nuorisopoliisin työssä on jotain samaa: molemmat ohjaavat oikeaan suuntaan ja kannustavat, mutta myös ojentavat tarvittaessa. Työttömyys on yleisempää kuin muualla Turussa mutta niin on asukastyytyväisyyskin. Työpuhelin kulkee taskussa vapaallakin. Kirkko ja muslimien rukoushuone ovat nekin lähellä. Se madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä. Poliisilla on vaikutusvaltaa, joten usein jo lyhyt keskustelu nuoren kanssa riittää. Jo vieraskielinen nimi vaikeuttaa työn saantia. Kuka tahansa voi ilmoittaa huolestaan poliisille. Vesa Jauhiainen muistuttaa, että vain murto-osa tapauksista liittyy radikaaliin terrorismiin. Jauhiainen olisi voinut jäädä eläkkeelle viisi vuotta sitten, mutta jatkaa yhä. – Koulu on oppimisympäristö. Varissuolla hän työskentelee paljon nuorten kanssa. Nyt se soikin: tuttu varissuolainen kertoo pyörävarkauteen liittyvästä, pippurisumuttimella tehdystä uhkailusta. Tunnelma luokassa rentoutuu. – Sanon opettajille, että minulla saa uhkailla siekailematta. Pieni teko voi muuttaa nuoren ihmisen elämän suunnan. – Parasta työssäni on mahdollisuus auttaa. Kouluissa Jauhiainen pitää tietoiskuja tai käy juttelemassa nuorten kanssa. Maahanmuuttajavoittoisella alueella maine on erityisen tärkeä: rasismi on tuttua monelle varissuolaiselle. LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 33 LM8_s30-34_PoliisiVesaJauhiainen.indd 33 LM8_s30-34_PoliisiVesaJauhiainen.indd 33 23.11.2020 14.59 23.11.2020 14.59. Betonilähiössä on kyläyhteisön henkeä. Myös viranomaiset pitävät Varissuolla yhtä: aluepoliisi, terveydenhuollon, koulujen, sosiaalija nuorisotoimen sekä asukasneuvonnan edustajat tapaavat muutaman kuukauden välein ja soittelevat viikoittain. Huolta aiheuttava henkilö tarkoittaa yksilöä, jonka käytös tai ajattelu aiheuttaa poliisissa huolta esimerkiksi lietsomalla vihaa internetissä. Täällä te rakennatte tulevaisuuttanne, hän jyrähtää. – Tieto kulkee, ja turha byrokratia puuttuu. Usein huoli liittyy väkivallan uhkaan. Varissuon hurja maine on jäänne 1990-luvulta. Alueen hyvä maine on kaikkien etu, eikä kukaan halua leimautua. Vaikutelma on kotoisa, vaikka alueella on 9 000 asukasta. Joskus opettajat pyytävät hänet paikalle ratkomaan koulukiusaamista tai työrauhaan liittyviä asioita. Nykyisin alue ei sijoitu edes kolmen kärkeen Turun alueellisissa rikostilastoissa. Kerrostalojen lomasta löytyy pallokenttiä, humisevia mäntyjä ja sammaleen täplittämiä kallioita. Ihmiset tekevät työtä sydämellä, eikä asioita jätetä kesken, kun virka-aika loppuu. – Kollegat Ruotsissa ihmettelevät, miten voin tehdä työvuoroja yksin, mutta se ei ole täällä ongelma, sanoo Vesa Jauhiainen. Tärkeintä on silti osoittaa nuorille, että olen heidän kanssaan samalla puolella. Kun on kysymysten aika, kädet nousevat pysSanon opettajille, että minulla saa uhkailla siekailematta. kakauppa ja kolme pubia. Kouluyhteistyö Luokka kohahtaa. Jauhiainen on työskennellyt nuorisopoliisina yli kymmenen vuotta ja valmentanut nuoria koko ikänsä. – Varissuo on pieni paikka, eikä täällä voi tehdä mitään muiden tietämättä
Kohtaamispaikka Tyttöjen Talo on osaltaan onnistunut ratkaisemaan tilannetta. Se tuo myös haasteensa. Laki menee uskonnon edelle Joukko nuoria tulee Vesa Jauhiaista ovelle vastaan Varissuon nuorisotilassa. Nuoriso-ohjaaja Amina Marouf ja Vesa Jauhiainen vaihtavat ajatuksia Varissuon nuorisotilassa. Aluepoliisia pyydetään usein puhumaan. Hän viihtyy kuitenkin parhaiten täällä: ihmisten kanssa, ihmisten keskellä. Suurin osa koskee kotimaisia ääriliikkeitä tai huolta aiheuttavia henkilöitä. – Kun tuntee oikeat ihmiset, yhteisöihin saa viestiä. Täällä poliisia ei tunnu pelkäävän kukaan. Jauhiaisesta oppivelvollisuusiän pidentäminen olisi paras keino tukea nuoren sukupolven kielitaitoa ja samalla yhteiskuntajäsenyyttä. tyyn. Leikki ja sosiaalinen kanssakäyminen ovat jokaisen lapsen oikeus sukupuolesta riippumatta, muistuttaa Jauhiainen. Leikki ja sosiaalinen kanssakäyminen ovat jokaisen lapsen oikeus sukupuolesta riippumatta. n 34 LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 LM8_s30-34_PoliisiVesaJauhiainen.indd 34 LM8_s30-34_PoliisiVesaJauhiainen.indd 34 20.11.2020 11.07 20.11.2020 11.07. Vankilassa on kuva Jauhiaisesta. Jauhiaisen varustevyöllä olevat voimankäyttövälineet kiinnostavat poikia. Tyttöjä tilassa ei juuri näy. Se onkin Varissuolla ongelma: monen tytön menemiset rajoitetaan koulun ja kodin välille. Hän kieltäytyy harvoin, jos kokee, että asia on tärkeä. – Kun laki ja uskonto ovat vastakkain, laki menee aina edelle. Hän kertoo, että selvästi alle kymmenesosa sen työstä liittyy ääri-islamilaisen terrorismin torjuntaan. – Moni täällä pärjää omassa yhteisössä äidinkielellään ja seuraa vain kotimaansa uutisia. Vuoden poliisia kiiteltiin myös esimerkillisen innostuneesta asenteesta. – Vesalla ei ole koskaan kiire, ja hänestä välittyy vilpitön kiinnostus nuorten asioihin, kiittelee nuoriso-ohjaaja Joonas Tuominen. – Olen tuttu ja turvallinen hahmo, jolta vanhemmat pojat kyselevät usein luottamuksellisia asioita mustasukkaisuudesta tai seurustelusta. – Syy radikalismin taustalla on sama: kun ihminen ei tunne kuuluvansa mihinkään, hän on helppo saalis ääriryhmille. Hänellä on etnisiin ryhmiin hyvät suhteet, jotka ovat syntyneet olemalla läsnä ja näkyvillä. Suutarissa kenkiä odottava rouva arvelee Jauhiaisen laihtuneen sitten viime näkemän, ja parturissa Jauhiainen vitsailee kaljusta hiusmuodistaan. Esimerkiksi somaliyhteisössä oman kulttuurin opettaja on korkeasti arvostettu henkilö, jota kuuntelevat kaikki. Työ monikulttuurisessa lähiössä on koulinut hänestä kulttuuritulkin. Äänimaailma on rikas: Varissuolla puhutaan lähes 80 kieltä. Kollegat ovat vuosien varrella ihmetelleet, miksei Jauhiainen hakeudu esimieskoulutukseen. Asiantuntemus kiinnostaa myös Varissuon ulkopuolella: Jauhiainen luennoi Poliisiammattikorkeakoulussa etnisten vähemmistöjen rekrytoimisesta poliisiin ja kuuluu väkivaltaista radikalisoitumista ehkäisevään työryhmään kentän edustajana. Ilman kielitaitoa on kuitenkin mahdotonta kotoutua. Radikalisoitumisen juurisyy Liikekeskuksessa myydään rinnakkain baklava-leivoksia, somalialaisia naisten vaatteita ja Tokmannin ale-saippuaa. Pelipöydällä on nuorten tekemä Monopoli, jonka ruudut on nimetty Varissuon katujen mukaan. Jauhiainen on puhunut monikulttuurisessa Yhdessä-yhdistyksessä naisten oikeuksista, somaliyhdistyksissä poliisin työstä, lukenut Kirjan päivänä satuja kirjastossa. Nuoria kiinnostaa poliisin työ, mutta myös Jauhiaisen harrastukset – melonta, lentopallo, rullaluistelu, kuntosali ja hiihto. Ostoskeskuksessa moni tervehtii tuttua poliisia. Koronakevään ja kesäloman tuoman pitkän tauon aikana monen lapsen kielitaito ruostui, sillä koulun ulkopuolella ei välttämättä ole tilaisuutta puhua suomea lainkaan. Yhteys suomalaiseen yhteiskuntaan saattaa silloin jäädä heikoksi, Vesa Jauhiainen kuvaa. Tuttu vieras otetaan vastaan ylävitosin. Niiden avulla työ onnistuu kielimuurista huolimatta. Moni luulee poliisin voivan ampua ihmisen tuosta vain. Jauhiainen istuu hetkeksi askartelevien poikien pöytään, seuraa biljardiottelua ja piipahtaa viereisen huoneen pienten lasten luovassa kerhossa. Mielikuvat poliisin työstä ovat lennokkaita ja perustuvat elokuviin. Tärkeintä on tukea nuorten kielitaidon kehittymistä ja osallisuutta yhteiskunnassa
. Kolmasosalla käytös kohdistui puolisoon. Vastassa on koulutettu, anonyymi päivystäjä. Naiset ovat saattaneet käyttäytyä aikaisemmin väkivaltaisesti tai he pelkäävät aggression ajatuksiaan ja sitä, mitä voisivat tehdä. Se on ottanut mallinsa vastaavista kasvokkain käytävistä keskusteluista. Yhteyttä voi ottaa kuka tahansa nimettömästi ja sähköisesti, sillä kontaktin saa naisenvakivalta.fi-sivustolla chatin kautta. Matalan kynnyksen palvelu on maksuton. Chatin ollessa kiinni voi kirjoittaa tukisähköpostiin tai soittaa Avoin linja -puhelinpäivystykseen. vanhemmuus NAISEN VÄKIVALTA kulkee sukupolvelta toiselle Netistä löytyvä palvelu laskee kynnystä hakea apua väkivaltaiseen käytökseen. Yhteydenottajista 74 prosenttia on äitejä, joista miltei puolella on huoli siitä, että he käyttäytyvät väkivaltaisesti lapsiaan kohtaan. MIINA LEPPÄNEN N aisen väkivalta on edelleen tabu, josta on vaikea puhua, koska ilmiössä on lähtökohtaista ristiriitaa. CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 35 ›› LM8_s35-37_NaistenVa?kivalta.indd 35 LM8_s35-37_NaistenVa?kivalta.indd 35 20.11.2020 11.09 20.11.2020 11.09. . Maria Akatemia tarjoaa apuja naisille, jotka ovat käyttäneet tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Nainen synnyttää uutta elämää, mutta samaan aikaan hän voi olla tuhovoimainen, kertoo psykologi Maria Lindroos, joka työskentelee ehkäisevän väkivaltatyön asiantuntijana Maria Akatemiassa
Chatissa viestiä oli helppo laittaa kasvottomana. Kaikista vanhemmista kuusi prosenttia kertoo läimäisseensä, potkaisseensa, purreensa tai lyöneensä lastaan viimeisen vuoden aikana. Keskusteluissa perehdytään syvemmin naisen ongelmiin ja hänen henkilöhistoriaansa. Sain myös keinoja näyttää negatiivisia tunteita ja purkaa aggressiota niin, etten satuta ketään. Lastensuojelu on yhteiskunnan yksi avun ja tuen muoto, jota vahvistavat asiakkaiden kokemukset. Pelko lapsen menetyksestä Alkuun chatissa puhutaan yhteydenoton syystä ja kartoitetaan väkivaltatilannetta tai pelkoa siitä. Äidit raportoivat huutamisesta, kovista otteista, raivoamisesta, uhkailusta, haukkumisesta ja kovista sanoista. Yksilötapaamiset olivat ihania, ja psykologi huomioi minut yksilönä. Toisten tarinat vahvistivat omaa itsetuntemusta. . Ne käydään videovälitteisesti tai kasvokkain joko Helsingissä tai Tampereella. Ryhmätapaamiset olivat rakentavia ja rakastavia kaksituntisia. Keskusteluissa liikkuu isoja tunteita, sillä niissä keskitytään pikkutyttöaikaan. Oli mielenkiintoista tutkailla omaa lapsuutta ja luontevaa kertoa siitä ryhmässä. Muistin taas, kuinka mahtava tyyppi olen. Kun huolehdin omista tarpeistani, huolehdin samalla koko perheen hyvinvoinnista. Alle neljävuotiaiden lasten äideistä ja isistä 12 prosenttia kertoo joskus tukistaneensa tai antaneensa luunappia lapselleen. . Nainen ymmärtää vertaisryhmässä hyvin pian, ettei hän ole ainoa äiti, joka on toiminut tai pelännyt toimivansa väkivaltaisesti. Ryhmän päämenetelmä on kasvutarina. Samalla mietitään naisen mahdollisuutta osallistua vertaisryhmään, joka sekin toimii verkossa. Muiden tarinoita kuunnellessa voi tavoittaa omat kokemuksensa. Yhteydenottaja ja päivystäjä saattavat päätyä siihen, että he tekevät lastensuojeluilmoituksen yhdessä. Vertaisryhmä tarjoaa väkivaltaiselle äidille apua. Viimeinkin minua kuullaan Ohjatut vertaisryhmät kokoontuvat kerran viikossa kahdeksi tunniksi yhteensä 15 kertaa. On ymmärrettävää, että toimin kuten toimin, mutta voin muuttaa asiat ja opetella uusia tapoja. Naiset käyttäytyvät tavalla, jota eivät itseltään hyväksy. Kukin osallistuja kertoo oman elämäntarinansa toisille, minkä jälkeen ryhmäläiset peilaavat kuulemansa herättämiä mielikuvia. Naiset ovat kiinnostuneita ja motivoituneita, Maria Lindroos kertoo. . Chatistä merkintöjä rekistereihin ei tehdä . Miten kohtelen itseäni. työtä naisen sisäisen pikkutytön kanssa. Alkuun voi olla pelottavaa ja jännittävää tulla näkyväksi muiden naisten kanssa, mutta tilanne on myös mahdollisuus. Monesti taustalla on arvottomuutta ja itse koettua väkivaltaa. Ryhmässä on kuusi osallistujaa ja ohjaaja. Sitä ei ole tehty silloin, kun se olisi ollut ajankohtaista. Ryhmässä tulee viimein kohdatuksi ja nähdyksi oman tarinansa ja kokemuksensa kanssa. . Elämämme on helpottunut reilusti.” Kaisan nimi on muutettu. Perheille se on usein valtava helpotus ja tapa saada tukea arkeensa. Moni nainen pelkää menettävänsä lapsensa, eikä uskalla hakea apua. Keskusteluissa puhutaan aggressiosta, väkivallasta, naiseudesta, sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, identiteeCO LO U RB O X 36 LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 LM8_s35-37_NaistenVa?kivalta.indd 36 LM8_s35-37_NaistenVa?kivalta.indd 36 20.11.2020 11.09 20.11.2020 11.09. Koin, että minua ei tuomita vaan ymmärretään ja halutaan auttaa. Samalla vahvistui käsitykseni siitä, että käytökseni on toistoa lapsuudestani ja miten vahvasti se vaikuttaa tässä hetkessä. Sain vertaistukea, mikä oli ryhmän parasta antia! Tuntui kuin olisin saanut oman itseni takaisin. Huomasin heti, mitä oli tapahtumassa. Jo chat-vaiheessa mietitään, millaista tukea äiti tarvitsee. Moni kokee, että tämä ei ole minua tai minä en ole tällainen. Ne tulevat kovasta paineesta ja kuormituksesta, kunnes kuppi menee nurin, Maria Lindroos kertoo. kuten ei mitään muutakaan selän takana vaan yhteistyössä. Oli huippua porukalla keskustella vaietusta aiheesta, ja tuntui tärkeältä saada olla ryhmässä ja tulla kuulluksi. Seuraavaksi tarjolla on yksilökeskusteluja, joita suurin osa chattiin tulleista hyödyntääkin. Keskustelut ovat usein koskettavia ja herkkiä ja ne käydään toinen toistaan arvostaen. Tarvittaessa hänet ohjataan akuutin avun piiriin. Fyysinen kuritusväkivalta on siis edelleen yleistä. Kasvutarina on kuin lastensuojeluKaisa, 25, kokemusasiantuntija ”Toisen lapsemme synnyttyä aloin lyödä, nipistää ja huutaa esikoiselle
Kun Maria Lindroos tuli toimintaan mukaan vuonna 2005, hän huomasi ammattilaistenkin parissa tiedon puutetta. Tarkoitus on saada kiinni omista tunnekokemuksista, jotka ovat johtaneet väkivaltaan. Demeter-palvelukin toimii edelleen, sekin kolmiportaisesti, mutta tapaamiset käydään kasvokkain. Siinä ryhmäkoko on kuuden sijasta kahdeksan. On tärkeää, että auttamispalveluissa naiset eivät tule sivuutetuiksi sen takia, että väkivaltaa ei tunnisteta. Viidessätoista vuodessa asenteet ovat muuttuneet, ja naisen aggressio ja sen haitat tunnistetaan paremmin. DEMETER JA NAISENVAKIVALTA.FI Vuonna 2003 psykoterapeutti Britt-Marie Perheentupa käynnisti Demeter-toiminnan, jollaista ei Suomessa aikaisemmin ollut. Monen on vaikea arvostaa omaa ihmisyyttään. Lapset ovat esimerkiksi muita herkempiä reagoimaan toisten ihmisten kasvonilmeisiin ja tulkitsemaan ne vihaisiksi. Monen naisen itseensä kohdistama vaatimustaso on niin kova, että riittävyyden kokemuksen saavuttaminen vaatii kamppailua. Naiset kertovat voivansa paremmin ja työskentely on auttanut myös heidän läheisiään. . . Näin lapsi ehkä pystyy pitämään itsensä turvassa väkivaltatilanteilta, mutta herkistymisellä on kauaskantoisia vaikutuksia. JÄLKI JÄÄ Psykologian tohtori Taina Laajasalo johtaa Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen Barnahus-hanketta, jossa halutaan saada koko perhe tehokkaan avun piiriin. Maria Lindroos sanoo, että nainen voi olla itseäänkin kohtaan väkivaltainen. LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 37 LM8_s35-37_NaistenVa?kivalta.indd 37 LM8_s35-37_NaistenVa?kivalta.indd 37 20.11.2020 11.09 20.11.2020 11.09. Toiminta kattaa koko Suomen, ja myös ulkosuomalaisia on löytänyt palvelun piiriin. Se lisää itsearvostusta. Ryhmässä nainen huomaa myös ne asiat, jotka ovat menneet hyvin tai miltä hän on säästynyt. Naisenvakivalta.fi on Demeter-työn verkkoversio, jonka suunnittelivat Freia Luminka ja Maija Isosaari. n > www.mariaakatemia.fi tistä sekä tunteista ja niiden merkityksestä. Demeter-työssä ennaltaehkäistään lähisuhdeväkivaltaa, ja siinä perehdytään nimenomaan naisen henkisen ja fyysisen väkivallan muotoihin. . Näin ymmärretään sen juuria. Hän tarkkailee, onko ilmapiiri kiristymässä tai vanhempi menettämässä malttiaan, Laajasalo kuvaa. Se on auttanut kolmessa vuodessa yli 500 naista, ja etenkin pienten lasten äidit kokevat saaneensa toiminnasta apua. Sillä pyritään parantamaan prosessia, kun herää epäily lapsen kokemasta väkivallasta. Apua myös ammattilaisille Maria Akatemian tavoitteena on myös tehdä naisen väkivalta näkyväksi. Naisenvakivalta.fi-toiminnan keskeyttämisprosentti on nolla. Naisen aggressio nähdään usein kielteisenä, vaikka sillä on mieli ja merkitys. Ennaltaehkäisyyn saa apua, kun ymmärtää omien tunteidensa ja tarpeidensa merkityksen. Siksi Maria Akatemia kouluttaa ammattilaisia Väkivalta on ehkäistävissä -ohjelmalla. Tavoitteena on asettua osaksi historiaansa, nähdä merkityksiä ja oppia ymmärtämään tunnekokemuksiaan ja sitä, miten ne ovat vaikuttaneet itseen. Onkin syytä miettiä, mikä väkivaltaisessa toiminnassa on sisäsyntyistä, mikä opittua, yhteiskunnallista tai kulttuurista. Oman itsensä hyväksyminen on työtä, jota opetellaan monitasoisin menetelmin. Väkivalta on ylisukupolvista, ja sen vaikutus alkaa jo kohdussa. Naisen väkivalta tulee tehdä näkyväksi. Parisuhdeväkivalta tunnistettiin, mutta naisen väkivallasta puhuttaessa se koettiin resurssien haaskaamiseksi. Maria Akatemia sai jatkoa toiminnalle, kun STEA myönsi sille vuoden 2020 alusta kolmevuotisen jatkorahoituksen. Nämä naiset antavat usein itsestään valtavasti, eivätkä muista huolehtia omista tarpeistaan. . Naisilla on jatkohaluja itsetuntemuksen työstämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Taina Laajasalo kertoo, että myös vanhempien parisuhteen rajujen konfliktien todistaminen on lapseen kohdistuvaa väkivaltaa. Lapsi, joka kasvaa väkivaltaisessa ympäristössä, tulee herkäksi vaistoamaan, millainen ilmapiiri kulloinkin on. . Ryhmä tarjoaa peilin, jonka avulla voi oivaltaa asioita. Väkivalta on aina signaali jostakin. Kuluvan vuoden aikana asiakasyhteydenottoja on tullut kaksinkertaisesti edelliseen vuoteen verrattuna. Barnahus-hankkeessa panostetaan lapsen tukeen ja hoitoon, kehitetään viranomaisyhteistyötä ja verkkokoulutusta sekä tuodaan uusia työmenetelmiä Suomeen. Miten nainen itse kohtelee itseään
lastensuojelu Melkoista HÄSSÄKKÄÄ 38 LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 LM8_s38-42_Erityista?Energiaa.indd 38 LM8_s38-42_Erityista?Energiaa.indd 38 20.11.2020 11.11 20.11.2020 11.11
SUSANNA CHAZALMARTIN | KUVAT MAIJU POHJANHEIMO Perhetyöntekijät Salla Jämsén (vas.) ja Tiia Ikonen (oik.) tapasivat Ulla Bracellarin pojat ja tämän puolison Gentin Oulun Hollipuistossa kaamoksen keskellä. LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 39 ›› LM8_s38-42_Erityista?Energiaa.indd 39 LM8_s38-42_Erityista?Energiaa.indd 39 20.11.2020 11.11 20.11.2020 11.11. Erityislapsiperheissä elämä pyörii helposti tukea tarvitsevan lapsen ympärillä. Oululainen perhe sai matalan kynnyksen tukea Erityistä energiaa -hankkeesta. Arki voi olla vauhdikasta ja ihanaa mutta myös kuluttavaa
Avioero sekä poikien ylivilkkaus ja keskittymisvaikeudet veivät energiaa. Aika ajoin elämä oli niin vauhdikasta, että jaksamisen rajat olivat koetuksella. – Äiti, täällä on Pokémon! Kolmen ehtivän ja eläväisen pojan – 6-, 8ja 13-vuotiaan – perheessä äidillä riittää kysyntää. – Tiian ja Tuukan vinkistä haastan myös poikia itseään miettimään jälkikäteen, mitä ikävää tilanteessa olisi voinut tapahtua. Pojilla on myös hankaluuksia tunnistaa ja käsitellä tunteitaan. – Esikoinen esimerkiksi oppi kävelemään vasta, kun sai lääkityksen. Nyt Hollihaan puistossa Oulun keskustassa on muitakin aikuisia pitämässä huolen siitä, että jokainen pojista saa äänensä kuuluviin. Ä iti, kato! Äiti, kato! Äiti, kato! – Äiti, mulla on nälkä, onko vielä makkaraa. Esikoisen kanssa aika on saattanut mennä ihan vain jutteluun – kun kerrankin on voinut puhua rauhassa ilman, että pikkuveljet järjestävät sirkusta vieressä. Kun perhe hyväksyttiin mukaan hankkeeseen, perhetyöntekijöiden kanssa sovittiin, että siitä lähdettäisiin liikkeelle. He ovat käyneet poikien kanssa esimerkiksi kuntosalilla ja ulkoilemassa sillä välin, kun äiti on tehnyt läksyjä, ulkoillut tai leikkinyt yhden pojan kanssa. Vai mennä vessaan tasaamaan hetkeksi omia tunteita. Mitä äiti voi tehdä siinä tilanteessa, kun lapsi raivoaa ja hänellä itsellään nousee kiukku pintaan. Erityislapsiperhetyöntekijät Tiia Ikonen, Tuukka Reinikainen ja Salla Jämsén viettävät työpareina perheen kanssa kahdesti kuukaudessa muutaman tunnin kerrallaan Erityistä energiaa -hankkeen puitteissa. Yksi isoimmista murheista oli se, ettei hän ehtinyt huomioida jokaista poikaansa erikseen niin paljon kuin olisi halunnut. Yllättävän tärkeiksi ovat muodostuneet myös keskustelut perhetyöntekijöiden kanssa. Raivokohtauksia tulee pienistäkin vastoinkäymisistä ja pienet kinastelut muuttuvat helposti kunnon tappeluiksi, Ulla kertoo. Heidän ansiostaan Ullan ja hänen Genti-puolisonsa ei ole tarvinnut kuin kerätä porukka kasaan ja hypätä autoon. Tänään Ikonen ja Jämsén ovat tuoneet perheen puistoon makkaranpaistoon. Myös hänellä itsellään epäillään ADHD:ta. Kannattaako yrittää pysyä tilanteessa mukana. Siihen asti hän juoksi. Siitä on ollut yllättävän paljon apua, kun pojat ovat tajunneet, että rieErityisperheen vanhempana on aina vaara tulla leimatuksi. Perhe on jutellut heidän kanssaan muun muassa tunteidenhallintaan liittyvistä kysymyksistä. Kun hän vuosi sitten kuuli Erityistä energiaa -hankkeesta, joka tarjoaa matalan kynnyksen tukea erityislapsiperheille, hän oli heti valmis mukaan. Nuotiopaikalla loimuaa tuli, ja ympärillä on tilaa ajaa skuutilla, harrastaa parcouria tai pelkästään juoksennella ympäriinsä. Ihan paras syysretki siis! Jaksaminen koetuksella Ulla Bracellarin esikoispojalla on todettu ADHD, ja kuopuksella tutkimukset ovat kesken. 40 LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 LM8_s38-42_Erityista?Energiaa.indd 40 LM8_s38-42_Erityista?Energiaa.indd 40 20.11.2020 11.11 20.11.2020 11.11. Työkaluja parempaan arkeen Perhe suunnitteli käynnit Tiia Ikosen ja Tuukka Reinikaisen kanssa siten, että jokaisen perheenjäsenen toiveet otettiin huomioon. Ulla Bracellari vastailee pojilleen sen minkä ehtii, ohjaa syömään ja katsoo heidän temppujaan yksi toisensa jälkeen. Elämä oli jo pidempään ollut melkoista hässäkkää
ASIAKKAANA KOKO PERHE Erityistä energiaa -hankkeen tavoitteena on vahvistaa erityislapsiperheiden voimavaroja ja vahvuuksia sekä sisäistä vuorovaikutusta ennaltaehkäisevästi. Hanke on osa STEA:n Kaikille eväät elämään -avustusohjelmaa, jota koordinoi Lastensuojelun Keskusliitto. Ja se todella kannatti nytkin. Toimintaan hakeutuu eniten perheitä, joiden lapsella tai lapsilla on neuropsykiatrisia oireita. Hankkeen perhetyöntekijä Tiia Ikosen mukaan juuri nämä perheet jäävät systeemissä helposti näkymättömiksi. Toive päästä pilottijaksolle tulee siksi perheeltä itseltään. Itse en ajattele olevani huono äiti siksi, että haen apua. Yhteistä perheille on se, että joku tai jotkut perheen lapsista ovat erityisen tuen tarpeessa, mutta perhe ei ole omaishoidon tuen, kehitysvammapalveluiden tai lastensuojelun piirissä. Vaikka Ulla on tottunut pyörittämään arkea omalla tavallaan, hän on huomannut, että ulkopuolisen silmät auttavat näkemään asioita uudelta kantilta. Yhdessä on käyty läpi myös työkaluja, joilla arkeen saataisiin enemmän hallintaa. Voidaan esimerkiksi ajatella, että olisin jotenkin huono äiti, jos väsyn erityislapsen vanhempana. – Erityisperheen vanhempana on aina vaara tulla leimatuksi. Avun tarvetta on, muttei niin paljon, että yhteiskunta olisi ottanut heistä koppia. Tällä hetkellä mukaan haluavia on enemmän kuin mahtuisi. Meillä asiakkaana on koko perhe, ei vain tukea tarvitseva lapsi. Ulla oppi kuitenkin jo omalta äidiltään, että avoimuus kannattaa. humisella on seurauksensa, Ulla Bracellari sanoo. Siellä on totuttu temperamenttisiin ihmisiin. Se on ollut tärkeää, sillä hanke pyrkii tavoittamaan juuri niitä perheitä, joissa ongelmat eivät ole ehtineet päästä liian suuriksi. Mukaan tulemisen kynnys on tehty perheille mahdollisimman matalaksi. Se on pyörinyt Oulussa nyt kolme vuotta ja mukana on ollut viitisentoista perhettä, kukin kahdeksan kuukauden jakson kerrallaan. Oman elämän haavoittuvuuksien jakaminen ulkopuolisten kanssa voi sekin jännittää perheitä, joissa tilanteet ovat ennalta-arvaamattomia ja oma kontrollintunne hukassa. Ullan pojat osaavat jo odottaa yhteisiä hauskoja hetkiä: nyt paistetaan makkaraa! Gentin sopeutumisessa Ullan perheeseen auttoi varmasti osittain se, että hän on kotoisin Albaniasta. Avoimuus kannattaa Ulla Bracellari otti perheelle tarjotun tuen vastaan avoimin mielin, mutta ymmärtää myös niitä, joista avun pyytäminen voi olla vaikeaa. Erityistä Energiaa on Oulun seudun omaishoitajat ry:n kehittämistyötä. Se tähtää erityislapsiperheiden eriarvoisuuden vähentämiseen järjestölähtöisen ja ennaltaehkäisevän perhetyön avulla. Tämän vuoden lopussa päättyvälle hankkeelle etsitäänkin parhaillaan uutta rahoitusta. – Nostamalla näiden perheiden haasteet näkyviksi, voidaan ehkäistä ennalta mahdollisia suurempia ongelmia. – Olen itsekin alkanut vasta tämän hankkeen myötä tajuta, kuinka paljon erityisErityistä energiaa -hankkeen työntekijät oppivat tuntemaan perheet hyvin kahdeksan kuukauden aikana. Minusta se on pikemminkin päinvastoin. Vinkit vaikkapa kotitöiden jakamiseen perheenjäsenten kesken sekä erilaiset aikataulut ovat tuoneet arkeen rytmiä. LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 41 ›› LM8_s38-42_Erityista?Energiaa.indd 41 LM8_s38-42_Erityista?Energiaa.indd 41 20.11.2020 11.11 20.11.2020 11.11
Halaamassa, kun olet surullinen. Elämässä jokaista päivääsi, kuin viimeistä. Se auttaa käsittelemään vaikeitakin tunteita, joita arkeen vääjäämättä liittyy. Pitämässä kiinni, kun ote alkaa lipsua. Hän on nähnyt, että monesta asiasta selviää juttelemalla ja sopimalla yhdessä perheen säännöistä. Siellä olet sinä. Suojelemassa, kun pelkäät. Sopeutumisessa auttoi varmasti osittain se, että Genti on kotoisin Albaniasta, jossa on totuttu temperamenttisiin ihmisiin. Meidän tavoitteenamme on, että vanhemmat osaisivat arvostaa omaa parisuhdettaan ja pitää siitä huolta. Myös Ullan omat voimavarat ovat alkaneet palautua vilkkaimpien vuosien jälkeen: elämäntilanteessa on vihdoin aikaa ja energiaa myös parisuhteelle. Runojen kirjoittaminen on hänelle terapiaa. Eihän se ole mikään ihme, että oma energia on välillä vähissä, kun miettii, millaista hurlumheitä elämämme välillä on. Nyt, kun hurlumheitä on vähennetty yksi kerrallaan, elämä on mukavalla tavalla selkiytynyt. Genti on solahtanut helposti meidän hullunmyllyymme. Parisuhde ja sen hoitaminen ovat tärkeässä roolissa Erityistä Energiaa -hankkeessa. – Hän on yhtä hullu kuin mekin! Ulla nauraa. Parisuhdekin vaatii huomiota Vajaa vuosi sitten perheeseen liittyi Genti. 42 LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 LM8_s38-42_Erityista?Energiaa.indd 42 LM8_s38-42_Erityista?Energiaa.indd 42 20.11.2020 11.11 20.11.2020 11.11. Arvostan sitä, että Genti haluaa elää meidän kanssamme. Mitään erityistä ei tarvita siihen, että arki tuntuu hyvältä. Vanhempien hyvinvointi heijastuu koko perheeseen, vastaava perhetyön kehittäjä Salla Jämsén sanoo. Sitä rakkaus on. Ulla eli pitkään vain muita varten, mutta tietää nyt, että aikaa on annettava myös itselle ja parisuhteelle. Silloin muut lapset ja oma puoliso jäävät vähemmälle huomiolle. Valaisemassa jokaista päivääni, myös sitä pimeintä. Gentin avulla Ulla on myös oppinut ymmärtämään monikulttuurisia perheitä ja niiden haasteita. Siellä missä rakkaus on. Kuiskailemassa sinut uneen. Ei ole aikaa. lapsiperhearjessa on voimavaroja syöviä tekijöitä. Kun pojat ovat isänsä luona, Ulla ja Genti nukkuvat, syövät hyvin ja ottavat rauhallisesti. Parhaita hetkiä ovat tällaiset kuin juuri nyt: pojat touhuavat onnellisina aikuisten ympärillä, ilmassa on iloista höpötystä, riemun kiljahduksia ja naurua. – Kun perheessä on erityislapsia, elämä pyörii usein heidän ympärillään. Mies solahti helposti ”hullunmyllyyn”, kuten Ulla Bracellari perheen elämää kuvailee. Ei varmasti ole aivan helppoa löytää paikkaansa jo kielimuurinkin takia. Tunne pohjaton. Pohjaton-runo löytyy hänen omakustannerunokirjastaan Minä näen sinut. Siellä olen minä. Mukavia ovat myös perjantait, kun koko perhe tekee leirin olohuoneen lattialle, kerää ympärille herkkuja ja laittaa elokuvan pyörimään – ne lyhyet hetket, kun kaikki jaksavat keskittyä siihen tärkeimpään: arkiseen yhdessä olemiseen. Pääasia on, ettei kumpikaan pidä toistaan itsestäänselvyytenä, vaan panostaa yhteiseen elämään. Se vain on. Lisäksi aina joku roikkuu lahkeessani kiinni. n Ulla Bracellari on kirjoittanut lapsesta asti. Missä on rakkaus. Missä on rakkaus. – Olen yrittänyt katsella perheemme arkea Gentin silmin. Genti on tuonut elämään uusia ulottuvuuksia: ihanaa albanialaista ruokaa, musiikkia ja paljon läheisyyttä. Yhteisillä keskusteluilla pyritään siihen, että vanhemmilla olisi työkaluja myös oman parisuhteensa vaalimiseen. Ei ole paikkaa. Kysymässä iltaisin, tässä pysythän
Anni tarvitsi selkeästi apua, mikä ei ollut hänelle yllätys. Väsymyksen takia olin hirveän ärtynyt ja koin olevani huono äiti, kun kiukustuin lapsille. Kerronko totuudenmukaisesti. Joten kyllä siihen liittyy vähän pelkoakin. Entä jos äitiys ärsyttää tai isänä oleminen tympii. Tulisiko siitä lastensuojelullisia seurauksia. – Olen kova analysoimaan ja mietin, mitä kannattaisi vastata – tai mitä kuuluisi vastata. TUIJA SILJAMÄKI A nni huomasi toisen lapsensa syntymän jälkeen, ettei jaksanut tehdä yhtä paljon asioita kuin ennen. 3ja 6-vuotiaat lapsemme heräävät yhä vähintään kerran yössä. Esikoinen oli silloin alle kolmivuotias, ja Anni joutui selviämään pitkiä aikoja yksin kahden pienen kanssa. Hän sai täytettäväkseen viiden kohdan lomakkeen, uupumusseulan, jollaisen oli täyttänyt aiemmillakin käynneillä. Apua saattaa tarjota vanhemmuuden uupumusseula. Seulassa kysytään edeltävästä viikosta, ja Anni miettikin, kuvasiko se hänen todellista tilannettaan. – Kun on pahimmassa väsymyksen alhossa, sitä miettii ja pelkää asioita, jotka eivät oikeasti voi käydä toteen. Onko tilanteeni oikeasti huono. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 43 ›› LM8_s43-45_VanhempienUupumusseula UUSI.indd 43 LM8_s43-45_VanhempienUupumusseula UUSI.indd 43 20.11.2020 11.12 20.11.2020 11.12. Mutta entä jos väsymys ei helpotakaan nukkumalla. Anni otti väsymyksensä puheeksi neuvolan tutun terveydenhoitajan kanssa. Osaanko vastata niin, että se kuvaa tilannetta luotettavasti. – Univelkaa oli silloin ja on yhä. Uupumusseulan tulos viittasi väsymykseen, joka ei lähtisi nukkumalla. Uupumus voi yllättää kenet tahansa. Hän pohti, mitä tapahtuisi, jos seula osoittaisi vakavaa uupumusta. vanhemmuus Tää ei nyt JAKSA Jopa 60 prosenttia vanhemmista kärsii unenpuutteesta
– Jos vanhemmalla ei ole tukiverkkoja, ei ketään, joka auttaisi, ja jos lapsella on vielä erityistarpeita, ei ole mikään ihme, etteivät voimat riitä. Hän alkaa ehkä etäännyttää itseään lapsista, ei jaksa olla läsnä. Perhetutkijat haluavatkin korostaa, että uupumus voi yllättää kenet tahansa. Näihin kipeisiin pulmiin vastaa Vanhemmuuden uupumusseula. Hän saattaa vielä hoitaa pakolliset asiat kuten ruuan ja hygienian mutta kuin automaattiohjauksella. Mistä tietää, että on liian väsynyt. Väsyneet vanhemmat potevat usein syyllisyydentunteita, kun eivät jaksa olla niin hyviä vanhempia kuin haluaisivat. Kun vanhempi alkaa uupua, väsymys ei helpota lepäämällä. Se olisikin tuntunut hankalalta siinä väsymyksen tilassa. Oma ”aikaansaamattomuus” saattaa myös hävettää. Vanhemmalla voi olla tympääntynyt, itkuinen ja toivoton olo. Selvisi, että osa vanhemmista voi todella huonosti, kun taas osa yllättävänkin hyvin. Siitä ei vain ole puhuttu. Väsymys synnyttää syyllisyyttä Vanhempien uupumusta tutkinut dosentti Matilda Sorkkila Jyväskylän yliopistosta uumoilee, että vanhemmilla on aina ollut uupumusta. Se on raskasta. Silloin ei jaksa töissäkään. – Kunnan perhetyön kautta kävi työntekijä kerran viikossa. Ne, jotka eivät olleet seulaa tehneet omassa neuvolassaan, ihmettelivät, miksei sitä ollut tarjolla. Stressistä pitäisi kuitenkin palautua. Onko vanhemmilla liikaa vaatimuksia elämän eri osa-alueilla. Siksi se voi jäädä piiloon. Sorkkila tutki professori Kaisa Aunolan kanssa vanhempien uupumusta myös koronakeväänä. Jos uupumus pääsee pitkittymään, se voi vakavoitua ja alkaa vaikuttaa kaikkeen. Se ei tarkoita, että olisi huono tai epäonnistunut. Lisäksi sain neuvoja, miten toimia lapsen haastavan käytöksen kanssa. 020 63 855 00 M O ST PH O TO S 44 LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 LM8_s43-45_VanhempienUupumusseula UUSI.indd 44 LM8_s43-45_VanhempienUupumusseula UUSI.indd 44 23.11.2020 15.02 23.11.2020 15.02. – Jos stressi jatkuu koko ajan, eikä siitä pääse palautumaan, se voi olla todella haitallista. – Jos yksi lapsista on kipeä, lääkäriin saatetaan joutua ottamaan kaikki lapset mukaan vaikka keskellä yötä. – Korona-aika on voinut olla painajaista niille perheille, jotka ovat jo aiemmin olleet haavoittuvassa asemassa ja kuormittuneita. Koronakevät Vanhemmuuden voimavarat ja kuormitustekijät -tutkimuksesta kävi ilmi, että jopa 60 prosenttia vanhemmista kärsii unenpuutteesta. Jos vaatimukset ylittävät jatkuvasti käytössä olevat voimavarat, kuka tahansa voi uupua. Miksei näin upea työkalu ole jo käytössä kaikilla perheiden kanssa työskentelevillä ammattilaisilla. Nykyvanhemmat puhuvat paljon yksinäisyydestä: ei ole ketään, joka auttaisi. TOIMITTAJA IHMETTELEE Lapselle on elintärkeää, että vanhemmat jaksavat hoitaa häntä. Neuvolasta hoidettiin asia niin, että Annille soitettiin. Uupumusta on vaikea itse tunnistaa ja siitä hävettää puhua. – Toisaalta vanhemmuus on aiemmin saattanut olla yhteisöllisempää: luonnollinen tukiverkko on ollut lähempänä, isovanhemmat ovat osallistuneet ja sisarukset tukeneet. Vanhemmat ovat yksin vaikeiden tunteidensa kanssa ymmärtämättä, että moni muukin voi olla samassa tilanteessa. Jokainen vanhempi kokee välillä stressiä, se on luonnollista eikä vielä uupumusta. Pitkittynyt stressi saattaa johtaa uupumukseen. Siksi uupumuksesta voi olla vaikea puhua edes läheisille. Tätä minäkin ihmettelen. Juttua tehdessäni keskustelin useiden vanhempien kanssa. Lämpö on kadonnut. TUIJA SILJAMÄKI Läsnä lapselle, tukena perheelle Rinnekodin palvelut kehitysvammaisille ja autismikirjon lapsille ja perheille • Lasten pienryhmäkodit • Lasten lyhytaikainen hoito esimerkiksi omaishoidon lomien aikana • Sijaishuollon kasvunkodit • Jälkihuollon palvelut • Tutkimusja kuntoutuspalvelut Diakonissalaitoksen Lapsija perhepalveluissa • Intensiivihoito: sijaishuollon ja psykiatrian integroiva hoito lapsille ja nuorille • Nuorten intensiivihoito • Jatkohoito: kodinomainen ja yhteisöllinen arki lapsille ja nuorille • Asumisharjoittelu • Perhehoito Katso lisää rinnekoti.fi ja HDL.fi Tai soita asiakasohjauksen palvelupisteeseemme puh. – Se on iso luku. Sain apua kotitöiden tekemiseen ja henkistä tukea. Vanhemman uupumus voi olla lapselle iso riski Osa vanhemmista kokee töissä käynnin voimavarana: töihin pääsee lepäämään. Mistä saan apua. Etten vain olisi muita huonompi vanhempi. Onneksi hän ei joutunut etsimään palveluja itse. Emme ole vielä selvittäneet, mistä unenpuute johtuu, mutta sillä oli kyllä yhteys uupumiseen. Uskooko kukaan, miten uupunut olen. Ruuanlaitto, kaupassa käynnit, puhtaudesta huolehtiminen ja sen lisäksi kouluja työasiat… Pienet lapset vaativat jatkuvaa huolenpitoa – puhumattakaan lapsista, joilla on erityistarpeita
Vanhempia hän kannustaa olemaan armollisia itseään kohtaan ja hakemaan apua mieluummin liian aikaisin kuin myöhään. – Tukea pitäisi saada ajoissa, ettei jouduttaisi tuohon pisteeseen. Sitten autetaan etsimään tukea. Seula toimii Osassa Suomen neuvoloita on ollut vuodesta 2019 kokeilussa Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kehittämä Vanhemmuuden uupumusseula (VAU), joka teetetään kaikille vanhemmille neuvolakäyntien yhteydessä tietyin väliajoin. Kansainvälisten tutkimusten mukaan ylikuormittuminen lisää pariskuntien riitoja ja vieraantumista toisistaan. Usein henkinen väkivalta alkaa ensin. Väkivalta voi olla sanallistakin: lasta haukutaan ja hänelle huudetaan. – Minulla oli luottamuksellinen suhde neuvolan tätiin, mutta voi olla, että hänenkin olisi ollut vaikeampaa ottaa väsymysasiaa esiin ilman valmista lomaketta. – On vastuuntuntoista hakea apua. Jos vanhempi on hyvin uupunut, hän ei jaksa asiaa selvittää: hyvä, jos pääsee sängystä ylös… Matilda Sorkkilan mielestä VAU voisi olla laajasti sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisten käytössä, esimerkiksi lastensuojelussa. – Jos vanhempi kertoo kokevansa uupumusoireita päivittäin tai useita kertoja viikossa, selvitetään yhdessä, mistä ne johtuvat. LM8_s43-45_VanhempienUupumusseula UUSI.indd 45 LM8_s43-45_VanhempienUupumusseula UUSI.indd 45 23.11.2020 15.08 23.11.2020 15.08. Jos vanhempi tarvitsee apua vaikkapa kodinhoidossa, otetaan yhteyttä palveluntuottajiin ja varmistetaan, että apua myös saadaan. Hänen mielestään on hyvä, että äitien ja isien uupumusta seulotaan neuvolassa. Annin tilanne alkoi helpottaa noin vuoden tuen jälkeen. Annin mielestä seula voisi olla käytössä kaikissa neuvoloissa ja se voitaisiin tehdä puolen tai vähintään vuoden välein esimerkiksi lapsen vuositarkastuksen yhteydessä. Usein siinä vaiheessa, kun uupumus tunnistetaan, tilanne saattaa olla kotona jo aika paha. Vanhemman uupumus voi siis olla lapsille iso riski. – Voisin kuvitella, että myös työterveydessä olisi uupumusseulasta apua. 020 63 855 00 Pinnan kiristyessä saatetaan sortua kuritusväkivaltaan. Uupumuksen tunnistaminen ajoissa tukee myös parisuhteen hoitamista. Kumppani on usein se, johon pahaa oloa ensimmäisenä puretaan. Läsnä lapselle, tukena perheelle Rinnekodin palvelut kehitysvammaisille ja autismikirjon lapsille ja perheille • Lasten pienryhmäkodit • Lasten lyhytaikainen hoito esimerkiksi omaishoidon lomien aikana • Sijaishuollon kasvunkodit • Jälkihuollon palvelut • Tutkimusja kuntoutuspalvelut Diakonissalaitoksen Lapsija perhepalveluissa • Intensiivihoito: sijaishuollon ja psykiatrian integroiva hoito lapsille ja nuorille • Nuorten intensiivihoito • Jatkohoito: kodinomainen ja yhteisöllinen arki lapsille ja nuorille • Asumisharjoittelu • Perhehoito Katso lisää rinnekoti.fi ja HDL.fi Tai soita asiakasohjauksen palvelupisteeseemme puh. Alustavien tulosten mukaan seula näyttää tunnistavan vanhemman uupumuksen hyvin. n Annin nimi on muutettu. Jos uupumus pitkittyy, lasten perustarpeista huolehtiminenkin voi kärsiä. On vastuuntuntoista hakea apua. Molemmille oli helpompaa käsitellä asiaa sen avulla. Siksi on tärkeää tunnistaa, milloin vanhemmat tarvitsevat tukea. Vastaava seula on käytössä useissa Euroopan maissa. Äärimmillään vanhempi voi sitten käydä käsiksi
vanhemmuus 46 LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 LM8_s46-49_VertailuEiKannata.indd 46 LM8_s46-49_VertailuEiKannata.indd 46 20.11.2020 11.14 20.11.2020 11.14
Jos tavasta haluaa päästä eroon, voi miettiä, mistä vertaamisen tarve kumpuaa. Vertailu EI KANNATA Omia lapsiaan vertaa aina silloin tällöin näiden ikätovereihin tai sisaruksiin. KAISA PASTILA | KUVITUS MARIA VILJA LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 47 ›› LM8_s46-49_VertailuEiKannata.indd 47 LM8_s46-49_VertailuEiKannata.indd 47 20.11.2020 11.14 20.11.2020 11.14. Ja kukas tuo oma pikkutyyppi oikein onkaan. Vertailu voi olla joskus avuksi, mutta useimmiten sitä kannattaa välttää
Voit ehkä ehdottaa, että hän alkaisi harjoitella r-kirjainta kanssasi. Sinun kannattaisikin viestittää: ”Jokaisessa teissä on ne omat, ihanat, tärkeät juttunsa”. Sisarukset vertaavat toisiaan joka tapauksessa. O n tosi yleistä, että vanhemmat vertaavat lastaan, sanovat psykologi Riikka Airo ja perheja pariterapeutti Miia Lehtonen, jotka työskentelevät vanhemmuuspsykologiaan erikoistuneessa Psykoterapiapalvelu Tunnetilassa. 2 ”Sun huoneessa on taas ihan hirveä sotku. – Omia odotuksiaan – koskivat ne sitten itseä, lasta tai vanhemmuutta – voi olla vaikea tunnistaa, mutta jos niitä onnistuu käsittelemään, vertailun tarve pienenee, sanoo Airo. On tavallista, että joskus vanhemmat ehkä yrittävät tavoitella lapsen kautta omia odotuksiaan, Airo sanoo. Millaista sulla oli. Sisarussuhdetta tukee, jos sisarukset voivat opettaa toisilleen asioita. Joku oppii vaikka uimaan nelivuotiaana ja toinen taas yhdeksänvuotiaana. Sitä ei silti kannattaisi todeta noin vain, vaan alkaa kysellä lapselta: ”Mitä tykkäsit juhlista. Eikös Iida [serkku] ollut vain viisi, kun se jo osasi?” (Isovanhempi ekaluokkalaiselle) Mummo tai vaari ei varmaan tarkoittanut vertailla, mutta lapsi voi kuulla kommentin niin, että hän on epäonnistunut oppiessaan lukemaan ”vasta” seitsemänvuotiaana. 9 pulmaa MITEN AUTTAA LASTA. Herättääkö hiljaisuus Sinussa itsessäsi jotain kaipuuta. Kyse voi olla myös siitä, että lapsi ilmentää jotain ominaisuutta tai puolta, jota et hyväksy itsessäsi. Onko Sinulla esimerkiksi jokin kaipaus tai toive tai oletko pettynyt omassa elämässäsi johonkin. 4 ”Olit tosi hiljainen – paljon hiljaisempi kuin kaikki kaverit.” (Vanhempi lapselle synttärijuhlien jälkeen) Kuulostaa, että Sinulla on huoli lapsestasi. Silloin he eivät sano ”Hei, mä oon sua parempi” vaan: ”Hei, mä voin auttaa sua!” 3 ”Päiväkodissa Elma ja Olivel osaa ällän. (Vanhempi koululaiselle) Vertailua kannattaa välttää aina, koska se jää lapselle voimakkaasti mieleen. Jos haluat auttaa lasta, voi sanoittaa erilaisuutta, esim.: ”Ei ole tärkeää, minkä ikäisenä oppii lukemaan, vaan ylipäätään se, että oppii”. Jos olet esimerkiksi kärsinyt itse ulkopuolisuudesta, saatatkin toivoa, että lapsesi olisi sosiaalinen ja vahvasti sisällä vertaisryhmässään. Jos lapsi tulee koko ajan verratuksi ja kuulee olevansa 48 LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 LM8_s46-49_VertailuEiKannata.indd 48 LM8_s46-49_VertailuEiKannata.indd 48 20.11.2020 11.14 20.11.2020 11.14. 1 ”Ai, olet oppinut lukemaan. Psykologi Riikka Airo ja perhe-ja pariterapeutti Miia Lehtonen vastaavat. Odotatko itseltäsi jotain, joka siirtyykin vanhemmuuteen. Keskustelua voisi johtaa myös siihen suuntaan, mistä kirjoista lapsi tykkää tai mitä hän ylipäätään haluaa lukea, koska sehän lukutaidossa on tärkeää: maailma, joka lapselle avautuu. Mutta eihän se niin ole! Lukemaan oppiminen ei ole mikään nopeuskilpailu. Tai: ”Ihmiset löytävät ja oppivat eri taitoja hyvin eri vaiheissa. Onko niin, että olet mielestäsi liian hiljainen, Kysyimme asiantuntijoiden neuvoa arkisiin vertailutilanteisiin. Voit varovasti kysyä, mietityttääkö lasta jokin ärrä-asiassa – tai harmittaako, ettei hän osaa ärrää. – Usein lapsen vertaaminen kertoo enemmän vanhemmasta itsestään kuin lapsesta. He vinkkaavat: kun seuraavan kerran huomaat vertaavasi lastasi, pysähdy ja kysy itseltäsi, mitä toiveita tai odotuksia sinulla on itsesi tai lapsesi suhteen. Onko vertaamisen taustalla sittenkin se, etteivät odotuksesi täyty. Mä en osaa, eikä Elias.” (Eskari-ikäinen vanhemmalle) Voit vahvistaa lapsen oivallusta: ”Totta, eri ihmiset oppivat ärrän eri aikaan, eivätkä kaikki opi sitä koskaan”. Minä riitän Vertailun haitallisuus piilee siinä, että se vaikuttaa kielteisesti lapsen itsetuntoon. Olemme kaikki erilaisia.” Isovanhempi tuntuu ajattelevan, että on sitä hienompaa mitä nuorempana oppii lukemaan. Lapsen pitää saada kokea ainutlaatuisuutta, oppipa hän eri taitoja minkä ikäisenä tahansa. Mietityttikö sua jokin asia juhlissa?” Vai toivotko, että lapsesi olisi vähemmän hiljainen. Max [veli] on niin paljon huolellisempi, siistimpi ja tarkempi”
Hän lakkaa uskomasta omiin kykyihinsä. Mitä lapsen harrastaminen Sinulle merkitsee. – Vanhemmuus on jatkuvaa tutustumista. Se näkyy esimerkiksi siinä, että lapsi kokeilee mielellään uusia asioita ja jaksaa yrittää opetella uutta, vaikkei heti onnistuisikaan. Lasta voi nostaa tähän tapaan. Oikeasti tarkoitin, että mulla on vähän huoli tästä asiasta. Itsestäänkin voi löytää uusia puolia. Mitä kaikkea oman lapsen ainutlaatuisuus pitää sisällään. 6 ”Äiti, Aatos [paras kaveri] valittiin kilpajoukkueeseen, mua ei. Kun vanhempi suhtautuu lapseensa uteliaalla mielenkiinnolla, se tekee hyvää lapsen itsetunnolle. ”Mäkin haluan oppia tuon”, lapsi saattaa sanoa, kun näkee, että ystävä osaa uuden asian. 5 "Kyllä mä uskalsin jo matkustaa yksin bussilla sinun iässäsi!” (Vanhempi lapselle) Yrität rohkaista, mutta lasta vertaaminen saattaa pikemminkin lannistaa. Toisaalta hänelle voi olla avartavaa kuulla toisesta historianajasta. – Jokaisen lapsen kuuluisi kokea olevansa oman vanhempansa silmissä erityinen – ja juuri siksi niin ihana, sanoo Miia Lehtonen. 9 ”Aarni kuunteli niin tarkasti valmentajaa. Mieti siis: millainen tyyppi toi on. Lasta voisi rohkaista kysymään papalta, mitä tämän lapsuudessa harrastettiin tai saiko pappa joskus palkintoja. – Jokaiselle vanhemmalle tulee eteen se päivä, kun huomaakin, että oma lapsi onkin ihan erilainen kuin oli ajatellut: ”Ai, sä ajatteletkin noin! Ai, sä tykkäätkin tosta!” Lapsen ominaisuudet tai arvot saattavat olla aivan toisenlaiset kuin vanhempi oli koskaan ajatellut, Riikka Airo sanoo. Vai onko lapsesi kiinnostunut jostain ihan toisesta asiasta. Olisi paikallaan pyytää anteeksi: ”Sori, sanoin vähän hölmösti. – On todella tärkeää, että jokainen kokee olevansa erityinen omalla tavallaan. Vanhempana sanoo usein asioita, joita ei tarkoita. Sua harmittaa varmaan ihan hulluna…” Seuraavana päivänä voit palata asiaan ja yrittää selvittää, mikä on lapsen kokemus: haluaako hän oppia lisää jalkapallosta. Ei meillä ollut edes kunnon potkupalloa.” Kun lapsi tulee kertomaan onnistumisestaan, kannattaa pysähtyä ja antaa lapsen nauttia hetkestään. Mitä se tekee ja kokee. Voit esimerkiksi kysyä: ”Mikä sinulle itsellesi oli tärkeintä onnistumisessasi. Se saattaisi auttaa lasta enemmän. Voisitteko harjoitella sitä yhdessä. Joskus vertailusta voi olla hyötyä ja se saattaa innostaa lasta. 8 ”Mut palkittiin Fair Play -kortilla ottelussa.” (9-vuotias jalkapalloilija isoisälleen) Pappa: “Hyvähyvä! Silloin kun minä olin lapsi, ei meillä ollut noin hienoja nappiksia kuin teillä. 7 ” Mikset sä halua harrastaa mitään. etkä pidä siitä piirteestä itsessäsi. Kun lapsi saa riittävästi tätä kokemusta, vähentyy myös hänen oma vertailuntarpeensa. Aarni saa myönteistä palautetta kivasta asiasta, kuuntelusta. Ajattelen, että harrastaminen voisi tuoda sun elämään kivoja juttuja.” Yritä kysyä, mitä ajatuksia lapsella itsellään on harrastamisesta: ”Oletko itse pohtinut tätä. Kun kotona nostetaan esille jokaisen erityispiirteitä sen sijaan, että verrataan, jokainen voi kokea, että riittää sellaisena kuin on, Riikka Airo muistuttaa. Eikö olisi mitään, joka sinua kiinnostaisi?” (Vanhempi koululaiselle) Onko kyse aidosta huolesta vai liittyykö harrastuksiin tai harrastamiseen omia odotuksiasi. Kaikki muut harrastavat. Jos lapsi kuulee enemmän positiivista vahvistusta kuin vertailua, hänestä tulee rohkeampi ja hän alkaa uskoa omaan osaamiseensa. Jos lapsi on temperamentiltaan hiljainen, vertailu voi olla hänelle haitallista. (Fudisharrastaja äidille) Ensimmäinen ja tärkein tehtäväsi on kohdata lapsen pettymys: ”Voi ei! Oisitko säkin halunnut siihen joukkueeseen. Tilanteet kannattaa ottaa myös myöhemmin uudestaan puheeksi lapsen kanssa: ”Sori, toi oli ihan älyttömästi sanottu multa”. Lapset ylipäätään tykkäävät, kun heitä kehutaan toisten kuullen. Kiinnitä huomiota siihen, ettei harrastaminen ole ajatuksissasi automaattisesti hyvä juttu ja ei-harrastaminen huono. n Kun kotona nostetaan esille jokaisen erityispiirteitä sen sijaan, että verrataan, jokainen voi kokea, että riittää sellaisena kuin on. Luultavasti hän huomasi itsekin treeneissä muiden sähläyksen. Mitä olet miettinyt?” Luultavasti lapsi on jo aiemmin huomannut, että moni kaveri harrastaa jotain, mutta hän ei. Miltä susta tuntuu. huonompi kuin muut, hänelle ei synny käsitystä itsestään osaavana yksilönä. LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 49 LM8_s46-49_VertailuEiKannata.indd 49 LM8_s46-49_VertailuEiKannata.indd 49 20.11.2020 11.14 20.11.2020 11.14. Mitä jos muistelisitkin hetkiä ja tilanteita, jolloin Sinuakin jännitti pienenä. Mikä pelaamisessa tuntuu niin hyvältä?” Tärkeintä ei ole palkintojen kohdalla se, että pelaajia on laitettu järjestykseen, vaan lapsen oma innostus ja sen saaminen esille. Meillä on nyt eri treenit”. Kaikki meistä muuttuvat ajan kanssa. Silloin kannattaa muistaa armollisuus itseään kohtaan. Myös itseensä kannattaa suhtautua uteliaasti. Lapsenlapsi saattoi ehkä kokea, että hänen onnistumisensa ohitettiin. Kannattaa tietoisesti yrittää irrottautua omista ennakkokuvistaan. Kaikki muut pojat häsäsivät, mutta meidän lapsi kuunteli.” On ok käyttää vertailua positiivisessa asiassa. Uteliaisuus kantaa Yksi haastavimmista asioista vanhemmuudessa on terapeuttien mukaan se, että näkee oman lapsensa sellaisena kuin tämä on ja hyväksyy sellaisenaan
Drake puhuu lapsenlastensa kanssa ruotsia, ja häntä kutsutaan farmoriksi. – Nuoruudessani halusin olla kuten kaikki muutkin eli kielsin itseltäni muunlaiset tunteet ja sulauduin. Ursula Draken lapsenlapsia ei kiinnosta, onko isoäiti lesbo vai hetero. Lapsenlasten nyt 41-vuotias isä syntyi Ursula Draken ensimmäisessä avioliitossa, jonka hän oli solminut miehen kanssa. – Nuoremman pojan tein hänen isänsä kanssa koti-inseminaatiolla. SIRPA PALOKARI | KUVA LIISA TAKALA E spoolainen Ursula Drake kertoo ylpeänä kaikille, että hänellä on vaimo, kaksi poikaa ja pojanpoikaa. Ursula Drake oli ensimmäisen kerran mukana Pride-kulkueessa vuonna 1982. – Tietysti kaipaan heitä! Onneksi on nämä nykyajan härvelit, joilla voimme pitää yhteyttä. – Tyttö tuli kerran luokseni ja sanoi ”mitä sä oikein tuijotat, sitäkö, että olen lesbo”. vanhemmuus Farmor tuli kaapista NUORENA ÄITINÄ Isoäitejä ei enää niputeta tietyn sorttisiksi, sillä nykymummot ovat värikästä porukkaa. Sen jälkeen aloin analysoida itseäni. Se oli uutta Suomessa, lehdet kiinnostuivat, ja koin tärkeäksi kertoa julkisesti, että tällaisiakin perheitä on. Vaikka nuorena lesboäitinä olo oli 1980–90-luvuilla rankkaa, Drake ei enää tunne katkeruutta. Lapsenlapset Emil, 14, ja Loke,7, asuvat Tukholmassa, joten mummolamatka on harmillisen pitkä. – Elämäni suurin tragedia oli, kun ymmärsin kuuluvani paarialuokkaan. Drake tuntee paljon 50 LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 LM8_s50-51_UrsulaDrake_UUSI.indd 50 LM8_s50-51_UrsulaDrake_UUSI.indd 50 23.11.2020 14.15 23.11.2020 14.15. Kun kuopus syntyi 1990-luvulla, Suomessa otettiin ensiaskelia hyväksyvämpään suuntaan. – Viimeksi meitä oli jo satatuhatta, se kertoo paljon! Drake työskentelee Espoon maahanmuuttajapalveluissa, jossa käy paljon kiintiöpakolaisina maahan tulleita homoja ja transihmisiä. – Luulen että lapsille tämä on ihan normaalia, sillä he näkevät arkeamme, eikä meillä ole mitään salattavaa. Lapsia ei farmorin seksuaalinen suuntautuminen kiinnosta, eivätkä he ole ihmetelleet, miksi isoäidin puoliso on nainen. Draken 24-vuotiaan kuopuksen isä on homoseksuaali. Avioeron jälkeen Drake etsi pitkään itseään ja eli ilman parisuhdetta. Poikien syntymien välissä tapahtui valtavia myllerryksiä: homovihasta ja salaisesta lesbojen alakulttuurista on edetty liki normaaliin suhtautumiseen ja tasa-arvoiseen avioliittolakiin. Heteroliittoon Drake sanoo menneensä samasta syystä kuin moni muukin: normiodotusten täyttäminen tuntui tärkeältä. – Emil on luonamme koulujen loma-aikoina, ja käyn heidän luonaan pari kertaa vuodessa. Tänä vuonna korona muutti suunnitelmia. Hänen puolisonsa on niin ikään heille läheinen: häntä lapset kutsuvat etunimellä. Ensimmäisen kerran kellot alkoivat soida todella lujaa, kun hän tapasi viehättävän tytön, josta ei saanut katsettaan irti. Kun poika syntyi, minusta tuli pop. Tärkeintä ovat läheiset ja avoimet välit poikiin ja lapsenlapsiin. Seksuaalisuutta piilotellaan yhä myös Suomessa. Avioeron ja huoltajuuskiistan aikaan sosiaalityötekijät tuntuivat vahtaavan Draken yksityiselämää ja tekivät pistokokeenkin hänen silloiseen kotiinsa, joka oli viiden naisen kollektiivi. – Moni heistä on vasta täällä pystynyt ensimmäistä kertaa kertomaan itsestään. – Uskon että seksuaalinen suuntautuneisuuteni vaikutti ratkaisevasti siihen, että esikoisen huoltajuus annettiin hänen isälleen. Drake suoritti hyvin perheenäidin ja heterovaimon roolia – kunnes alkoi piipahdella homoveljensä kanssa homobaareissa Tukholmassa. Osallistujia oli viitisenkymmentä
Oman avoimuutensa Drake arvelee kumpuavan lapsuudenkodistaan, jossa moni asia poikkesi valtavirrasta. Yhdistys syntyi vähän kuin protestiksi Setan toiminnalle, jossa keski-ikä on 22 vuotta. ja isä juureton löytölapsi. – Olisinpa ollut nuorena yhtä avoin kuin pikkubroidi! Lesbojen suuret ikäluokat ovat nyt mummoiässä . – Lapsenlasten kanssa oleminen on juhlaa, kun saa ottaa vain parhaat palat päältä! n > mummolaakso.fi LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 51 LM8_s50-51_UrsulaDrake_UUSI.indd 51 LM8_s50-51_UrsulaDrake_UUSI.indd 51 23.11.2020 14.15 23.11.2020 14.15. keski-iän ylittäneitä lesboja, jotka salaavat asian. Ikääntymisen ja mummouden kapeaa käsitystä laajentaa 25 vuotta toiminut lesboja bi-naisten yhdistys Mummolaakso, joka toimii Helsingissä sekä Turun ja Tampereen seuduilla. – Pahinta olisi joutua vanhainkotiin, jossa pakotetaan tuolijumppaan, pannaan väkisin paplarit päähän ja vanhat miehet tyrkyttävät seuraa, hän vitsailee. Äiti oli saksalainen Vaikka sateenkaariväki on hyvin näkyvillä ja monimuotoisia perheitä perustetaan, Ursula Drake on huomannut, että lesbot, joilla on lapsenlapsia, herättävät edelleen kysymyksiä jopa homojen omissa piireissä: ”Mutta meitähän on enemmän kuin luullaan!” Lapsenlasten kanssa oleminen on juhlaa. Pirkko Saisio lupasi, että jos hän saa vielä Finlandia-palkinnon, hän lahjoittaa rahat tähän tarkoitukseen, Drake naurahtaa. Ursula Drake on ylpeä vahvasta identiteetistään. Jäseniä on toistasataa, ja heidän keski-ikänsä on 50–70 vuotta. – Puolisonikin on ollut duunipaikassaan kaapissa jo kaksikymmentä vuotta, kun ei jaksa selittää elämänsä vaiheita. Asuimme Hämeenlinnassa, puhuimme ruotsia ja olimme roomalaiskatolisia. Mummolaaksolaisista monilla on lapsenlapsia, joista jutellaan. Drake muistaa elävästi, miten hänen 12-vuotias pikkuveljensä ilmoitti vanhemmille ykskantaan, ”etten taida saada ikinä lapsia, koska olen homo”. – Opin jo beibinä, millaista on olla erilainen. Juuri kun olin syntynyt, meille muutti sijaislapseksi 14-vuotias, tummaihoinen poika. – Pelataan korttia, vaelletaan, biletetään ja kerätään toisiltamme rahaa. – Ajamme kypsässä iässä olevien lesbojen asiaa. Alkuperäinen päämäärä oli perustaa lesbonaisten vanhainkoti, mutta saa nähdä, miten tavoitteelle käy
Nettimummo Maria Raute kertoo, että Habbossa tapaa lapsia ja jo kotoa pois muuttaneita nuoria. Mukavaa on sekin, kun sattuu yhteisiä harrastuksia. Lapset kysyvät usein myös siitä, millaista oli, kun nettimummo itse oli lapsi. Keskustelut voivat koskea melkein mitä tahansa, Raute kertoo. Nettimummon kanssa saatetaan jutella vaikkapa ruoanlaitosta. Toiminta käynnistyi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ja Eläkeliiton yhteisenä hankkeena vuonna 2016 ja on nykyisin vakinaista. lastensuojelu Chattaile NETTIMUMMOLLE! Muruset-toiminnan nettimummot Maria Raute ja Anna-Liisa Öfverberg juttelevat nuorten kanssa kalastuksesta, Pokemon Gosta ja elämän huolista. – Nettimummoksi tai -papaksi sopii yli 60-vuotias ihminen, jolla on perustietotekniikkataidot. Se, että käyttää nettiä muutenkin mielellään, on hyvä lähtökohta. Verkkopedagogi Iia Haavanoksa EHYTistä kertoo, että mukana on noin kymmenen nettimummoa. – Viimeksi Habbossa puhuttiin kalastuksesta, lintujen äänistä ja koirarotujen luonteista. ELINA TEERIJOKI M ummot ovat ihmisiä, joilla on aikaa lapselle ja nuorelle sekä lämmin ja ymmärtävä asenne. Aiheet ovat tuttuja myös nettimummo Anna-Liisa Öfverbergille: – On mielenkiintoista kuulla sellaisista harrastuksista, joista en ole ennen kuullutkaan, kuten tietynlaisesta nukkeilusta. Ensimmäiset vapaaehtoiset löydetMaria Raute Anna-Liisa Öfverberg 52 LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 LM8_S52-53_LastensuojeluMuruset.indd 52 LM8_S52-53_LastensuojeluMuruset.indd 52 20.11.2020 11.17 20.11.2020 11.17. Näin on myös Muruset-toiminnan vapaaehtoisilla netti-isovanhemmilla, joita voi tavata Habbo Hotellin Nettimummolassa ja Muruset-chatissa. Kerran juttelin pitkät ajat Pokemon Go -ötököistä erään lapsen kanssa
Nettimummot kohtaavat myös trolleja, häiriköitä ja vedätystä, mutta huonosti käyttäytyvät nuoret ovat vähemmistönä. He eivät kuitenkaan ole terapeutteja vaan vapaaehtoistyöntekijöitä. Raute päivystää kerran viikossa tunnin ajan Nettimummolassa ja tuuraa välillä Muruset-chatissa. tiin Eläkeliiton kanavien kautta. Tehtävänä olla ystävällinen aikuinen Maria Raute ja Anna-Liisa Öfverberg ovat toimineet nettimummoina toiminnan alusta asti. Jos lapsella vaikuttaa olevan todella hankalaa, yhteydessä voidaan olla lastensuojeluun EHYTin kautta ja lapsen luvalla. Salolainen Raute viettää talvet Teneriffalla, ja päivystystehtävät sujuvat yhtä hyvin sieltä kuin Suomestakin. Meillä on kuitenkin jatkuva haku päällä uusista vapaaehtoisista. – Joskus keskustelu alkaa kevyenä ja vähän yhdentekevänä, mutta vähitellen muuttuu syvälliseksi. – Habboon tulee välillä nuoria, jotka puhuvat asiattomasti. Koronakeväänä moni vapaaehtoistoiminta katkesi, mutta Murusten päivystysaikoja lisättiin. – Elämään tulee ryhtiä, kun on sitoutunut tähän toimintaan. Peruskävijät ovat 10–13-vuotiaita, mutta myös nuoria aikuisia käy juttelemassa, kertoo Haavanoksa. Keskustelun pituutta ei ole rajattu. Koulutuksista, päivystyksestä ja yhteydenpidosta muiden Murusten kanssa saa mukavaa sisältöä. Kummallakin on taustaa nuorten kanssa työskentelystä jo työuraltaan: Raute työskenteli pitkään nuorisotyössä ja sen jälkeen työvalmentajana pääasiassa nuorille, Öfverberg johti kuntouttavan työtoiminnan yksikköä, jossa työskenteli pääosin nuoria aikuisia. Maria Raute ja Anna-Liisa Öfverberg sanovat, että netissä tapahtuva vapaaehtoistyö on helppoa, koska se ei ole paikkaan sidottua. Chatissa on jatkuvasti jonoa isovanhempien juttusille: vuoden 2020 tammi–kesäkuussa keskusteluja käytiin 469 ja jonoon jäi 462 lasta ja nuorta. LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 53 LM8_S52-53_LastensuojeluMuruset.indd 53 LM8_S52-53_LastensuojeluMuruset.indd 53 23.11.2020 15.09 23.11.2020 15.09. Chatissa keskustelut ovat rauhallisempia, kahdenkeskisiä, ja aiheetkin toisentyyppisiä: nuoret saattavat kertoa huolistaan tai kysyä apua johonkin ongelmaansa. Pari kertaa vuodessa Muruset tapaavat koulutuksen ja keskustelun merkeissä. Kestää aikansa, että nuori avautuu, Raute kertoo. Tunti viikossa on jo todella arvokasta. – Tämä työ antaa paljon. Palkinto on se, että voin hetken olla tämän tuntemattoman nuoren elämässä rinnalla, Raute sanoo. Öfverbergin vakituinen paikka on Muruset-chat, jossa hän viettää noin tunnin viikossa. Tämä on antoisaa ja helppoa, helsinkiläinen Öfverberg kuvaa. Papatkin tervetulleita Useimmat tällä hetkellä toimivat Muruset ovat mummoja, mutta mukana on myös yksi nettipappa. EHYT kouluttaa nettimummot ohjaamaan nuoria avun äärelle erilaisiin nettija puhelinpalveluihin. Jos jonoa ei ole, koko tunnin voi käyttää samaan keskusteluun. Me vakituiset mummot olemme saaneet sen rauhoittumaan ohjauksella. n Kestää aikansa, että nuori avautuu. Muruset-tiimillä on omat yhteydenpitokanavansa, joissa saa tarvittaessa tukea ja voi sopia vuoronvaihtoasioista. Habbossa on yleensä vilkasta: nuoria pääsee paikalle kerralla 15, ja keskustelut käydään ryhmässä. Tietotekniikkataidoista ei tarvitse olla huolissaan, sillä Muruset kouluttaa vapaaehtoisiaan myös ohjelmien käyttöön. – Käytännössä huomattiin, että vanhemmillakin nuorilla on tarvetta netti-isovanhemmalle. Heidän tehtävänsä on olla isovanhempi, ystävällinen aikuinen, jolla on elämänkokemusta ja aikaa kuunnella. Netti-isovanhemmilla on vaitiolovelvollisuus. Ensin toiminnalla ajateltiin tavoitella pieniä koululaisia, jotka viettävät iltapäiviä yksin kotona, mutta nyt kohderyhmään kuuluvat myös varttuneemmat nuoret. Huonoon käytökseen on yleensä jokin syy, ja kehotamme häiriköivää nuorta menemään chattiin juttelemaan kahdestaan jonkun mummon kanssa, Raute sanoo. – Olemme tosi iloisia, että moni vapaaehtoinen on ollut mukana toiminnassa jo vuosia. Vapaaehtoiset saavat koulutusta myös keskusteluun erilaisista vaikeista aiheista, kuten seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvistä kysymyksistä
harrastus JOULUKSI KOTIIN Henriikka Hölsö, 18, kuljettaa joulukuusia ja kauralyhteitä tilaajille vaikka traktorilla. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVA KRISTA LUOMA KANSI 54 LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 Lm8_s54-55_HenriikaHo?lso?.indd 54 Lm8_s54-55_HenriikaHo?lso?.indd 54 20.11.2020 11.18 20.11.2020 11.18
Samoin taitaa käydä tänäkin vuonna. Jos kaikki kauralyhteet eivät mene kaupan, Henriikka ripustaa loput linnuille omaan pihapiiriin. Mettän Aartehet toimi kuten mikä tahansa yritys. On mukavaa, kun suku kokoontuu yhteen, ja korkea ja tuuhea joulukuusi hohtaa paikallaan. Ammattinsa hän kuitenkin haaveilee löytävänsä liikunnan puolelta. – Voitot menivät kuluihin: matkakorvauksiin kotiinkuljetuksista ja vakuutuksiin. Kyllä me sitten tuuletettiinkin, että hyvin meni. Hän ajaa kaikkia koneita ja saa puimurinkin liikkeelle, mutta jättää viljan puinnin miesväelle. Hän valmentaa telinevoimistelijoita ja tuomaroi kisoissa. Jatkaminen Kyrönmaan lukiossa oli sen urheilulinjan vuoksi luontevaa. n Viime jouluna Ylistarossa ei tullut lunta lainkaan. Äiti ei sorsajahtiin tai hirvimetsälle lähde, vaan kuuluu pääasiassa huoltojoukkoihin. Traktori ja pakettiauto saavat kyytiä, ja Henriikka itse on kohta taas monia kohtaamisia rikkaampi. Milloin hän etsii matalaa ja harvaoksaista, milloin tuuheaa ja korkeaa. Monenlaisia toiveita joulukuusen tilaajilla olikin . Lumettomuuden vuoksi Henriikan ei tarvinnut ”trohonata” hangessa kuusia hakiessaan. Lukion jälkeen Henriikka aikoo armeijaan. Onneksi alustavaa tutkimustyötä oli jo tehty. – Severi oli silloin armeijassa. Hän toimittaa joulukuusia tilauksesta, joita on tullut Facebookin puskaradion kautta. harrastus A lkutalven hämärtyvä iltapäivä on hiljainen. – Kun tilaaja kuvaili, millaisen kuusen haluaa, tiesimme heti suunnilleen, mistäpäin sellaisen löydämme. Yhtään huonoa palautetta emme saaneet. Puheen tuottaminen ei ole Henriikalle ongelma, vaan hän toteaa naurahtaen puhuvansa välillä vähän liikaakin. – Tosin meillä oli viime jouluna poikkeuksellinen kuusi: lyhyt ja kolmilatvainen. Nyt hän toimittaa halukkaille sekä kuusia että lyhteitä. Facebookin lisäksi kuusien myynnistä vinkattiin myös kauppojen ilmoitustauluilla. Joihinkin paikkoihin kuusi kannettiin sisään asti. Ahkerana liikkujana Henriikka selviää vaikeakulkuisemmistakin paikoista vaivatta. Silloin Kyrönmaan lukiossa opiskeleva Henriikka keksi koulukavereittensa Sanni Kuusiston ja Erika Laineen kanssa yritystalouden Nuori yrittäjyys -kurssin liikeideaksi kuusien myynnin. Ylimmäksi kiinnitettiin kuitenkin vain yksi tähti. Myös metsästämiseen isä, veli ja Suomen pystykorvat Jetsu ja Jöpö saavat hänestä seuraa. Hän on pienestä saakka ollut kiinnostunut maatilan töistä ja äestäminenkin onnistuu. Sitä markkinoitiin sosiaalisessa mediassa ja ajateltiin, että ehkä jotkut tutut ostavat. Kuusenmyynnissä auttavat kommunikointitaidot. Joulupuita Henriikka kuljettaa Ylistaroon ja naapurikunta Isoonkyröön, jonne hänen monet harrastuksensa keskittyvät. Tilaajan kanssa sovittiin noutopaikka, mutta niitä kuljetettiin myös kotioville. Henriikka on saanut ikäpoikkeusluvalla ajokortin jo 17-vuotiaana, ja kuljetuksiin isoveli lainasi pakettiautoaan. Kokemus oli niin positiivinen, että Henriikka päätti tämän joulun alla jatkaa kuusten myymistä itsekseen. Hän sanoo olevansa jouluihmisiä. Henriikka kuuluu ampumasuunnistuksen maajoukkueeseen, suunnistaa, harrastaa ampumajuoksua, pyöräilee ja käy kuntosalilla. Ensin tuli yksi yhteydenotto, sitten jo useampi ja kun paikallislehti kertoi toiminnasta, kysyntä räjähti käsiin. Joskus kouluun mennessä minulla oli auto täynnä kuusia. Matkalla tunsin pihkan ja neulasten tuoksun. – Kotiseudun tuntemuskin lisääntyy, kun kuusta vie sellaiseen paikkaan, jossa ei ole koskaan käynyt. Sitten Henriikka, jolla on myös traktorikortti, käynnisti ajopelin, kiipesi ratin taakse ja kuljetti valtavan puun perille. Tuoton nuoret saivat käyttää itse. Henriikka sanoo nauttivansa maaseudun rauhasta, vaikka palvelut, harrastukset ja ystävät eivät ole lähellä vaan niiden perässä pitää aina lähteä kauemmas. Kauppaa käytiin käteisellä, sillä tiliä ja verovelvollisuuksia ei nuorten pieneen yritystoimintaan sisälly. Nuoret toimittivat kuusia tilaajille perheidensä metsistä, ja ne vietiin asiakkaille miltei saman tien. Loput jaettiin keskenämme. Heti puintiajan jälkeen hän valmisti äitinsä Katin avustuksella oheistuotteiksi kauralyhteitä. Ylioppilaskirjoitukset ovat meneillään. Senpä vuoksi hän vaihtoi Ylistarosta Isonkyrön yläkouluun jo yhdeksännellä. Ylistarolainen Henriikka Hölsö kulkee kotimetsässään pistosaha kädessä ja mittailee katseellaan puita. Mumman kanssa hän kertoo jo pienenä solmineensa lyhteitä, mutta toteaa hymyillen olleensa silloin ehkä enemmän ”riasana” kuin apuna. Yksi halusi pihakuusen, toinen pienen, purkkiin laitettavan ja kolmas monimetrisen latvakuusen, jonka kanssa Henriikan isä Mikko auttoi moottorisahoineen. Pikkulikkana hän istui lukuisia tunteja traktorin kopissa isän tai jommankumman paapan seurana. Paperit tehtiin virallisesti ja toiminta-ajaksi määriteltiin puoli vuotta. Nimeksi annettiin Mettän Aartehet Ny. – Vanhemmille, vähän huonojalkaisemmille asetimme kuusen tuvan nurkkaan heti omalle paikalleen. Innostus kuusien myyntiin sai alkunsa vuosi sitten. – Minulla ei ole koskaan tekemisen puutetta, siksi kuusien myynnissäkin ajankäyttö pitää miettiä tarkkaan. Löydettyään sopivan hän sahaa kuusen rius kasti poikki ja kantaa sen mukanaan. Syksyllä Henriikka kirjoitti terveystiedon sekä psykologian ja keväällä ovat vuorossa äidinkieli, englanti, ruotsi ja matematiikka. Minulla ei ole koskaan tekemisen puutetta. Meille kuusentuojillekin tuli siitä hyvä mieli. Asiaan liittyi paljon suunnittelua, samalla opittiin myös markkinointia ja mainostamista. LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 55 Lm8_s54-55_HenriikaHo?lso?.indd 55 Lm8_s54-55_HenriikaHo?lso?.indd 55 20.11.2020 11.18 20.11.2020 11.18
KU VA BE RK M ED IA 56 LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 LM8_s56-59_Alaika?isetSomevaikuttajat.indd 56 LM8_s56-59_Alaika?isetSomevaikuttajat.indd 56 20.11.2020 11.21 20.11.2020 11.21. harrastus ”Alussa piti TOPPUUTELLA” Sofian (vas.) ja Elinan tubettamisharrastuksen taustatukena toimiva äiti Aura Marttinen kertoo, että tytöt ovat oppineet hallitsemaan ajankäyttöään ja ajattelemaan myös omaa jaksamistaan
Annan hänelle vapauden tehdä omannäköistä sisältöä, koska Elina tietää parhaiten, millaisia videoita haluaa tehdä. Järven mukaan vanhemmat alkavat hakea tietoa asiasta viimeistään siinä vaiheessa, kun lapsi innostuu kokeilemaan sisältöjen tuottamista. – Tietenkin äitia kaivataan mukaan, Sofia tokaisee. Myös ajankäyttöä on opittu alkuhapuilun jälkeen hallitsemaan. Alussa jouduin toppuuttelemaan, jos myöhään illalla tuli jokin hauska idea ja tytöt olisivat halunneet heti kuvata. – Ajattelen niin, että vanhemmalla on viime kädessä vastuu alaikäisestä lapsesta. Noora Järvi muistuttaa, että netissä on paljon kaikkea kivaa, mutta myös kurjaa kommentointia ja kiusaamista, jolloin vanhemman on hyvä olla mukana ylläpitämässä käyttäjätiliä sekä käydä kommentteja ja viestejä läpi. Äidin mukaan tubettamisesta saadut kokemukset ovat pikemminkin tukeneet ja rikastuttaneet koulussa opittua. Aura Marttinen on aktiivisesti mukana tyttöjen elämässä muutenkin. L ahtelaissiskosten äiti Aura Marttinen kertoo, että tubettaminen on vain yksi tyttöjen hauskoista harrastuksista musiikin ja liikunnan rinnalla – siitäkin huolimatta, että somesisältöihin suhtaudutaan vakavasti ja ne suunnitellaan harkiten. Nuori voi tehdä kevyttä työtä, joka ei vahingoita terveyttä tai kehitystä, eikä haittaa koulunkäyntiä. Vanhemman tukea tarvitaan myös pettymyksien kohtaamiseen, silloin, kun videot eivät saakaan odotetusti katsojia tai jokin asia ei onnistukaan ensimmäisellä kokeilulla, Järvi sanoo. Suomessa keskustellaan ja ennakoidaan M annerheimin Lastensuojeluliiton mediakasvatuksen suunnittelija Noora Järven mukaan Suomessa on toistaiseksi vain vähän ammattimaisesti sisältöjä tuottavia lapsia, ja tubettajien tienestit ovat vaatimattomia. Siskosten harrastuksen taustatukena toimii äiti Aura Marttinen. VIRPI LATVA Tubettaminen antaa ihania uusia kokemuksia ja mahtavia elämyksiä. Hän tarvitsee tukea, jotta arki pysyy tasapainoisena, eikä sisällön tekeminen vie liikaa aikaa muista hyvinvoinnin osa-alueista. Elinan, 11, ja Sofian, 8, Youtube-kanavalla on satatuhatta tilaajaa. – Keskustelua käydään paljon mediakasvatuksen näkökulmasta. – Sisällön tuottaminen vie aikaa, mikä voi tulla lapselle yllätyksenä. LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 57 ›› LM8_s56-59_Alaika?isetSomevaikuttajat.indd 57 LM8_s56-59_Alaika?isetSomevaikuttajat.indd 57 20.11.2020 11.21 20.11.2020 11.21. Tytöt ovat oppineet projektisuunnittelua, ideoimaan ja suunnittelemaan videoita ja valokuvia, editoimaan ja kertomaan tarinoita videoiden avulla. – Tubettaminen antaa ihania uusia kokemuksia ja mahtavia elämyksiä, paljon sellaista, mitä emme olisi osanneet kuvitellakaan, esimerkiksi televisio-ohjelmia, elokuvien kuvauksia, kirjan kirjoittamista, ääninäyttelemistä ja kiinnostavien ihmisten tapaamisia. Nykyään he ymmärtävät, että omaa ajankäyttöä ja jaksamista on hyvä miettiä. Joskus harvon haastattelujen vuoksi tulee poissaoloja, mutta tytöt kirivät läksyt ja tunnilla käsitellyt asiat kiinni kotona. Moni lapsi luopuukin ajatuksesta alkuinnostuksen jälkeen. ”Jotkut kannustavat kentän laidalla, me teemme yhdessä sisältöjä” Aura Marttisen mielestä myös tyttöjen vuorovaikutustaidot ovat harjaantuneet erilaisten ihmisten kanssa puhuessa. Järven mukaan myös lapsen osallistuminen kaupalliseen yhteistyöhön askarruttaa monia vanhempia. Harjoittelua perhetilillä Suomessa sometyöskentelijöitä koskee Noora Järven mukaan lähinnä nuoren työntekijän työehtoja koskeva laki, jolla suojellaan nuorta liialliselta rasitukselta. Ja tietenkin esiintymistaidot ovat kehittyneet. Aion silloin auttaa Elinaa sen verran kuin hän haluaa ja tarvitsee. – Elina aloittaa tammikuussa oman Youtube-kanavan, mutta jatkaa myös Elina Sofia -kanavaa. – Haluan tehdä sellaisen kivan teinikanavan, jollaista ei vielä ole ja jossa voi käsitellä vähän vanhemmille lapsille sopivia ja itselle tärkeitä aiheita. Niin kauan, kun tytöt asuvat kotona ja ovat alle 18, minä vastaan siitä, mitä kanavalla julkaistaan. Milloin äitiä ei kaivata enää mukaan kuvioihin. – Tytöt osaavat aika hyvin vetää rajat. Elina ja Sofia eivät ole huomanneet harrastuksensa haittaavan koulutyötä. Kevyiksi töiksi lasketaan esimerkiksi kirjoittaminen, toimittaminen, viestintä ja muu mediatyö. Tytöt lähestyvät esimurrosikää. Minäkin odotan sitä mielenkiinnolla, Aura Marttinen sanoo. – Jotkut kannustavat jalkapallokentän laidalla tai leipovat mokkapaloja joukkueen hyväksi, me teemme yhdessä koko perheelle sopivaa sisältöä. Se on oma kanavani, jolla saan vaikuttaa kaikkeen ja suunnitella kaiken ihan itse, sanoo Elina. Ilahduttavan paljon puhutaan myös lapsen oikeuksista digitaalisissa ympäristöissä, oikeudesta jäädä digitaalisen sisällön ulkopuolelle ja siitä, miten lapset näkyvät aikuisten somevaikuttajien materiaalissa. – Sisällön tekemistä voisi harjoitella ensin yksityisellä perhetilillä ja näyttää videoita vaikkapa omalle perheelle ja kavereille
Komission edustajat kiinnittävät huomiota muun muassa lapsen työmäärään ja -aikoihin sekä niiden yhteensovittamiseen koulutyön kanssa. Alle 16-vuotiaita sisällön tuottajia koskee vastedes esimerkiksi pykälä, jonka mukaan alaikäisen saamat tulot talletetaan kokonaisuudessaan Ranskan valtion pankkiin, josta lapsi saa ne käyttöönsä täysi-ikäisenä. Gabin ja Lili järkeilivät, että kun tilaajat on saatu koukkuun hassuttelulla, voi kanavalla jakaa myös vakavampia viestejä. Sisarukset Gabin, 13, ja Lili, 10, ovat Ranskan suosituimpia tubettajia, joiden hassutteluilla on miljoonia seuraajia! He ovat päättäneet käyttää suosiotaan hyvän tekemiseen ja osallistuivat vastikään sairaiden lasten oikeuksista kertovan kirjan julkaisuun. Ranskassa laki suojelee LAPSITUBETTAJIA R anskassa on säädetty laki, joka suojelee lapsitubettajia ja -somevaikuttajia työuupumukselta. Tutustu sijaisvanhemmuuteen: www.sijaisvanhemmuus.fi Lapsen elämä ei odota. SOS-Lapsikylästä saat tietoa ja tukea päätöksen tekemiseen. – Jos alaikäisen lapsen Youtube-kanavan kuukausituotto on 150 000 euroa, ja vanhemmat voivat jäädä pois töistä, toimintaa ei voi enää tulkita harrastustoiminnaksi, sanoo Ranskan lapsiasiainministeri Adrien Taquet. Gabin ja Lili lukeutuvat Ranskan suosituimpiin lapsitubettajiin. SUOMESSA 10 000 LASTA ETSII KOTIA SOS-Lapsikylä on voittoa tavoittelematon lastensuojelujärjestö. KU VA G AB IN ET LI LI 58 LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 LM8_s56-59_Alaika?isetSomevaikuttajat.indd 58 LM8_s56-59_Alaika?isetSomevaikuttajat.indd 58 20.11.2020 11.21 20.11.2020 11.21. Tammikuussa yhdysvaltalainen, maailman toiseksi suurin lelujen tuottaja Hasbro laati Ranskan leikkikaluvalmistajien liiton kanssa eettisen ohjeiston alaikäisten sisällöntuottajien kanssa työskentelemisestä. Harkitsetko sijaisvanhemmuutta. Mainostajat ja alustat vastuuseen Ranskan tuoreen lain tarkoituksena on vastuullistaa paitsi vanhempia myös mainostajia ja sisällöillä tienaavia alustoja. Me tunnemme sijaisperheemme ja tarjoamme heille parasta tukea arkeen. Sisältöjen tuottaminen katsotaan ammattimaiseksi, jos se tuottaa merkittäviä summia. Jokaisessa Ranskan departementissa on komissio, jonka kokoonpano voi hiukan vaihdella paikallisesti. Näin vältytään tilanteelta, jossa vanhemmat innostuvat liikaa jälkikasvunsa taloudellisesta potentiaalista. Myös mainostajilta vaaditaan vastuullisempaa suhtautumista sisältöjä tuottaviin ja niissä esiintyviin lapsiin. Heidän kanavallaan on seitsemän miljoonaa seuraajaa. Alaraja koskee kolmivuotiaita, ja seitsemästä tunnista voi joustaa ylöspäin vasta, kun nuori on täyttänyt 16 vuotta. Sairaanhoitajalehti-mainos-maaliskuu-2020-210x297.indd 1 16.3.2020 9:48:15 Alaikäisen sometulot talletetaan Ranskan valtion pankkiin, josta ne saa täysiikäisenä. Ranskan hallitus hyväksyi lokakuussa lain, joka tekee alle 16-vuotiaan ammattimaisesta sisältöjen tuottamisesta luvanvaraista. Alustojen on muun muassa valvottava, ettei sisältöjä tuottavien lasten kuvia käytetä laittomasti hyväksi mainonnassa. Työpäivän tulee sisältää puolen tunnin taukoja, ja lepoon pitää varata yhtäjaksoiset 12 tuntia. Laki koskee niin tubettajia, instagrammareita, tiktokkaajia kuin twiittaajiakin. n SIJAISVANHEMPANA MYÖS SINÄ ALOITAT UUDEN ELÄMÄN. Suomessa alaikäisen tubettajan rinnalla on usein äiti tai isä, joka valvoo sisältöjen tuottamisen ohessa myös lapsen jaksamista. Tällaisessa tapauksessa vanhempien on anottava lapselleen lupa komissiolta, johon kuuluu lastenasioiden tuomari, opetusja sosiaalialan ammattilaisia sekä paikallisen yrityselämän edustajia. Hänen mukaansa tämä alati kasvava ja taloudellisestikin jo merkittävä ammattikunta ei voi jäädä kaiken lainsäädännön ulkopuolelle. Lapsinäyttelijöiden ja alaikäisten mallien työskentelyä koskevat, jo olemassa olevat säädökset olivat uuden lainsäädännön pohjana. Lapsen työpäivän mitta voi Ranskan tuoreen lain mukaan vaihdella kolmesta tunnista seitsemään
Tutustu sijaisvanhemmuuteen: www.sijaisvanhemmuus.fi Lapsen elämä ei odota. SOS-Lapsikylästä saat tietoa ja tukea päätöksen tekemiseen. SUOMESSA 10 000 LASTA ETSII KOTIA SOS-Lapsikylä on voittoa tavoittelematon lastensuojelujärjestö. Sairaanhoitajalehti-mainos-maaliskuu-2020-210x297.indd 1 16.3.2020 9:48:15 LM8_s56-59_Alaika?isetSomevaikuttajat.indd 59 LM8_s56-59_Alaika?isetSomevaikuttajat.indd 59 20.11.2020 11.21 20.11.2020 11.21. Me tunnemme sijaisperheemme ja tarjoamme heille parasta tukea arkeen. SIJAISVANHEMPANA MYÖS SINÄ ALOITAT UUDEN ELÄMÄN. Harkitsetko sijaisvanhemmuutta
Perhekeskuksessa on lisäksi tarjolla monenlaista toimintaa ja tukea, jota järjestävät kunnat, järjestöt, seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt. Näiden kautta alueen nuorisotyö, urheiluseurojen ja kulttuuritoimijoiden toiminta sekä muut harrastusmahdollisuudet tulevat tutuiksi. Varhaiskasvatuksen palveluohjaaja kertoo vanhemmille, millaisia varhaiskasvatuspalveluja kunnassa on tarjolla. Millaista toimintaa ja tukea se tarjoaa. Kohtaamispaikat tarjoavat hyvän hengähdystauon arkeen: toisiaan tavatessa vanhemmat saavat vertaistukea ja lapset kavereita. Kun lapset kasvavat, keskeiseen asemaan nousee koulun ja oppilashuollon merkitys. Monelle vanhemmalle ensimmäinen kosketus oman alueensa perhekeskukseen tulee vauvan odotusaikana neuvolan kautta. Vanhemmilla ei useinkaan ollut tarkkaa käsitystä siitä, mitä perhekeskus tekee ja miten se toimii. Vanhemmat saattavat erota tai heitä huolettaa oma jaksaminen tai jokin asia Perhekeskus linkittyy monien vanhempien mielessä neuvolaan, jonka ympärille perhekeskus useassa kunnassa rakentuukin. Kohtaamispaikan yhteydessä on tarjolla monenlaista toimintaa: värikylpyjä vauvoille, ruokakursseja vanhemmille, tukea imetykseen ja tietoa puheterapian palveluista. KAISU MUURONEN | KUVITUS DIGIPEOPLE STUDIO 60 LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 LM8_s60-61_PEKE.indd 60 LM8_s60-61_PEKE.indd 60 20.11.2020 11.22 20.11.2020 11.22. Perhekeskuksen yhteys varhaiskasvatukseen on tiivis. Perhevalmennusryhmät jatkavat toimintaa myös vauvan synnyttyä ja niistä muodostuu tärkeä vertaisryhmä vanhemmille. Tämä kävi ilmi Perheet keskiöön -hankkeen kyselystä*), jonka mukaan vain harva vanhempi oli kuullut maakuntansa perhekeskustoiminnasta. Myös odotusajan perhevalmennus on osa perhekeskustoimintaa. Mikä perhekeskus sitten oikeastaan on. Kohtaamispaikka ja palvelut arjen tukena Vanhemmat tapaavat toisiaan säännöllisesti myös perhekeskuksen kohtaamispaikassa – kuten perhekerhossa, -kahvilassa, avoimessa päiväkodissa tai leikkipuistossa. Se helpottaa huomattavasti esimerkiksi silloin, kun vanhempi lähtee töihin tai lapsi muuten aloittaa päiväkodissa. Myös neuvolan terveydenhoitajat vierailevat säännöllisesti kohtaamispaikassa juttelemassa vanhempien kanssa. vanhemmuus Kohti unelmien PERHEKESKUSTA P erhekeskus paikkana ja käsitteenä on monelle vanhemmalle vieras. Samalla he tulevat tutuiksi lapsille, ja neuvolakäynnit sujuvat helpommin. Monikulttuurisille perheille järjestetään suomen kielen kursseja. Tukena kriiseissä Välillä arkeen voi tulla tummempia pilviä
Käytännössä perhekeskukset rakentuvat monin tavoin, mutta useimmiten perustason sosiaalija terveyspalvelujen ympärille. Saman katon alla Vanhemmista ei useinkaan ole tärkeää, kuka palvelun tuottaa. Kohtaamispaikkatoiminta on tärkeä osa perhekeskusta. Vanhemmat kokivat, että tieto lasten ja perheiden palveluista ja tuesta on hajallaan ja sitä on vaikea löytää. Siitä hyötyvät kaikki, mutta ennen kaikkea perheet! Alussa kuvatun vision toteuttaminen vaatii vielä toimia – joskin monilla alueilla ollaan jo menossa hyvää vauhtia oikeaan suuntaan. Keskeistä on kiinteä yhteistyö mm. lapsen tai nuoren kehityksessä. Perhekeskuksen periaate on toimia “saman katon alla”, vaikka palvelut sijaitsisivat eri paikoissa ja niitä tarjoaisivat erilaiset tahot. Kohtaamispaikkatoimintaa järjestävät kunnat, järjestöt ja seurakunnat. Perhekeskuksella tarkoitetaan yhteensovitettua lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja avun tarpeisiin vastaavaa palveluverkostoa, jota johdetaan yhtenä kokonaisuutena. Siitä, että tulet aina oikeaan paikkaan! Toimivatko palvelut ja tuki näin Sinun kunnassasi. Puhutaan yhden luukun periaatteesta. Kohti unelmien perhekeskusta Yhdessä tekeminen ja aito kumppanuus eivät synny itsekseen. Perhekeskuksessa ammattilaisilla on aikaa ja tilaa huomioida perheen tilannetta kokonaisvaltaisesti. *) Perheet keskiöön! -hanke toteutti kyselyn alkusyksystä 2020 vanhemmille ympäri Suomen. PERHEET KESKIÖÖN! -HANKE Lastensuojelun Keskusliiton koordinoima Perheet keskiöön! -hanke (2018–2020) pyrkii integroimaan järjestöjen tarjoamaa tukea ja palveluita osaksi valtakunnallista perhekeskustoimintaa. Lastensuojelun Keskusliiton koordinoima Perheet keskiöön! -hanke pyrkii osaltaan varmistamaan, että myös järjestöt ovat kiinteä osa perhekeskuksia. He ohjaavat perhettä tarvittaessa eteenpäin ja huolehtivat, että perhe saa tarvitsemansa tuen ja palvelut. Tai ehkä perheessä tarvitaan vahvempaa arjen tai lastensuojelun tukea. Kohtaamispaikka on fyysinen toimintatila, jossa perheet, vapaaehtoiset ja työntekijät vahvistavat lasten ja vanhempien vuorovaikutusta, osallisuutta ja voimavaroja sekä tukevat perheiden hyvää arkea ja yhteisöllisyyttä. sivistystoimen, lastensuojelun sekä järjestöjen, seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen kanssa. LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 61 LM8_s60-61_PEKE.indd 61 LM8_s60-61_PEKE.indd 61 20.11.2020 11.22 20.11.2020 11.22. Toimintakulttuurin muutos ei onnistu ilman uudenlaista, palveluja yhteensovittavaa verkostojohtamista. Vasta sitten voidaan sopia yhteistyörakenteista ja -käytännöistä sekä suunnitella työtä yhdessä. Tämä edellyttää, että kuntien palvelut sekä järjestöjen, seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen palvelut ja toiminta linkittyvät saumattomasti yhteen. Tällöin on tärkeää, että kaikki lasten ja perheiden kanssa toimivat ammattilaiset tietävät, millaista apua ja tukea kunnassa on saatavilla. Tarvitaan aikaa ja uudenlaista toimintakulttuuria, jotta voidaan rakentaa yhteistä ymmärrystä ja yhteisiä tavoitteita. Pidemmällä tähtäimellä yhteinen työ vähentää päällekkäisyyttä. n Perhekeskuksesta löytyy kaikki, mitä perheet suinkin voivat arjessa tarvita. Sen mukaan 68 % vastaajista ei ollut kuullut oman maakuntansa perhekeskustoiminnasta. Vai kuulostaako se kaukaiselta unelmalta. MIKÄ ON PERHEKESKUS. Toimimalla yhdessä ja verkostoitumalla nykyisistä palveluista saadaan huomattavasti enemmän tehoja irti. Perheille tarjotaan osallistumismahdollisuuksia, ja niiden ääni koetetaan saada kuuluviin perhekeskustoiminnassa ja sen kehittämisessä. Parhaillaan perhekeskuksia kehitetään osana Tulevaisuuden sosiaalija terveyskeskusohjelmaa. Hankkeessa on koettu tärkeäksi tavoittaa palveluita käyttävät ja niiden ulkopuolella olevat perheet sekä saada niiltä tietoa lapsiperheiden palveluista. Laadukkaan ja luotettavan tuen täytyy löytyä helposti ja oikea-aikaisesti. Siksi tarvitaan toimintakulttuurin muutosta, sitä, että toisistaan erillään toimivien tahojen toiminta ja osaaminen kootaan yhteen. Tärkeintä on, että saa tarvitsemansa avun
6 kk . Määräaikainen opiskelija 12kk 58,00 . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. ova. Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2021 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus Va sta an ott aja m ak saa po stim ak su n MA AIL MA Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta usl äh ety s Tilaushinnat . ALAIKÄISET SOMEVAIKU TTAJAT | ”ERITYISPER HEEN VANHEMPA NA ON VAARA TULLA LEIMATUKSI .” | OTETAAN KÄYTTÖÖN VANHEMPIE N UUPUMUSSE ULA! Koska lapse. tilaat lehden . Määräaikainen 12 kk 79,00 . Eurooppaan 12 kk 30 e . 6 kk . MA AIL MA LASTEN SUOJEL UN KESKU SLIITO N LEHTI 6 | 2020 PERHE ET OVAT LÖYTÄ NEET LUONT OON | VAHVU USPUH E KÄYTTÖ ÖN: 5 HARJO ITUSTA KIINTY MYSVA NHEMM UUS JAKAA MIELIP ITEITÄ | MITEN TUKEA LAHJAK ASTA LASTA. Lahjaksi . 6 kk . Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. Kestotilauksena . ?ärkein ?ä, mi?ä meillä on! MA AIL MA VALENTINA IBRAHIMI TEKEE VAPAAEHTOISTYÖTÄ NUORTEN TURVATALOSSA ONKO LAPSESI HAKKERI. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. Opiskelijatilauksena . Kustantaja Lastensuojelun keskusliitto www.lskl.fi TILAA LEHTI ITSELLESI TAI LAHJAKSI https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. Kesto 6kk 46,00 . Lahjatilauksena . ?ärkein?ä, mi?ä meillä on! LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 7 | 2020 LM8_s62_Palvelusivu.indd 62 LM8_s62_Palvelusivu.indd 62 20.11.2020 11.23 20.11.2020 11.23. ?ärkein?ä, mi?ä meillä on! LASTENSUO JELUN KESKUSLIITO N LEHTI 8 | 2020 . Itselleni . ova. | KUUDESLUOKKALAISTEN LUKUHAASTE: 5 000 KIRJAA! TEINIPOJAT VALMISTAVAT KIERRÄTYSMATERIAALEISTA UNIIKKEJA VAATTEITA Koska lapse. palvelukortti TILAA NÄKÖISLEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. Digi 6 kk 35,00 Postituslisät ulkomaille . 12 kk . Määräaikainen 6 kk 56,00 . ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . 12 kk . 3 kk . DIGISO SIAALIT YÖTÄ KEHITE TÄÄN YMPÄR I SUOME A | LISÄTIE NESTEJ Ä NUORE LLE Koska lapse. Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2021 . https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ HINNAT VAIN 35 e (6 kk) ja 55 e (12 kk)! MA AIL MA HENRIIKKA HÖLSÖ TUO JOULUN KOTIIN | VERTAILETKO LASTASI MUIHIN. Kesto 3 kk 29,50 . 12 kk . TEE TILAUS os. peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. 12 kk . Kesto 12kk 69,00 . Digi 12 kk 55,00 . ova. Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Määräaikaistilauksena
Onhan mikä tahansa urheilu pohjimmiltaan leikkiä, jonka pitäisi tuottaa iloa. Minulla on yli 20 vuoden kokemus lasteni kilpaurheilusta. Jos vastustaja huijaa vanhemman mielestä järjestelmällisesti, paikalle voi pyytää päätuomarin. Ärtymystäni lisäsi, että vastustaja tuuletti äänekkäästi aina, kun poikani epäonnistui. Judokaverit – lapset ja aikuiset – heittivät minut ilmaan hurraten kolmesti. Häviäjiä ja tappion kokemuksia on aina monin verroin enemmän kuin voittoja. Häviämistä opettelemassa Heikki Hiilamo on viiden lapsen isä ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori. Miksi en vieläkään ollut tajunnut sitä, ettei mikään ole niin tilapäistä ja katoavaa kuin menestys junioriurheilussa. Ensimmäisissä judokilpailuissa voitin oman sarjani. Harrastus on täyttänyt tehtävänsä, jos se kantaa nuoren ainakin murrosiän yli. Olen nähnyt monen lupaavan kyvyn hiipuvan ja varjoista nousevan uusia menestyjiä. Elämä on jatkuvaa kilpailua – oli sitten kyse houkuttelevista kumppaneista, työpaikoista, projekteista ja rahoituksista. Mutta poikani hämmentyi – ja lopulta hävisi erän ja pelin. Halusin vajota maan alle. Häviämistä on tärkeämpää opetella kuin voittamista. Mies kertoi itsekin joskus vuosia aiemmin puuttuneen lapsensa peliin, mikä nolotti häntä edelleen. Siksi onkin niin olennaista kunnioittaa vastustajia ja noudattaa sääntöjä. Pallo oli sisällä! Pojallani oli kiivas sulkapallo-ottelu, jossa hän oli alakynnessä. Kukaan sääntöjä noudattava ei kulje voitosta voittoon. Lapsille ja nuorille sekä tietysti heidän vanhemmilleen voitot ovat makeita ja tappiot karvaita. Lähes kaikki kuitenkin lopettavat enemmin tai myöhemmin varhain aloitetun kilpaurheilun. Nuorten kilpaurheilun pienissä ja suuremmissa ympyröissä on mahdollista saada korvaamattoman arvokasta oppia elämää varten – jos vain me vanhemmat malttaisimme pysyä sopivasti sivussa. Ottelun päätyttyä eräs vanhempi tuli kertomaan, että sääntöjen mukaan nuoret toimivat itse tuomareina, eikä vanhempien ole lupa puuttua tuomioihin. Istuin vastustajan takarajan lähellä, enkä malttanut olla huutamatta, kun hän totesi poikani lyönnin liian pitkäksi. Pienet eleet – kättelyt, kumarrukset, kiitokset – ovat tärkeitä niin voiton kuin tappionkin hetkellä. Voittajat ja häviäjät vaihtuvat biologisen kehityksen, kiinnostuksen kohteiden ja harrastusmahdollisuuksien mukaan. Olin pieni ja hintelä, loppuvuodesta syntynyt ujo poika, jolla ei ollut paljon kavereita. LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 63 LM8_s63_Kolumni_HH.indd 63 LM8_s63_Kolumni_HH.indd 63 20.11.2020 11.24 20.11.2020 11.24. Kovaäänisen huutoni seurauksena vastustaja sisuuntui. Intoa pitää yllä se, että myös kilpaileminen on hauskaa. HEIKKI HIILAMOSTA NUORTEN KILPAURHEILUYMPYRÖISSÄ ON MAHDOLLISTA SAADA KORVAAMATTOMAN ARVOKASTA OPPIA ELÄMÄÄ VARTEN. Olen seurannut sulkapallomatsien lisäksi satoja paini-, judo-, vesipalloja jalkapallo-otteluita Suomessa sekä eri puolilla Eurooppaa. Leikki muuttuu turhan totiseksi, jos vanhempi on liian vakavasti lapsensa harrastuksessa mukana. Pääsin mitaleille vasta kuudensissa nuorten SM-kilpailuissani. Vuosien kuluessa tappioita tuli enemmän kuin voittoja. kolumni Lapsena ja nuorena kilpailin kymmenisen vuotta judossa. Ei ole ikuisia voittajia eikä ikuisia häviäjiä, jos vain riittää sisua kestää tappioita ja jatkaa harjoittelua
64 LM8_s64-65_ADV_Avosylin.indd 64 LM8_s64-65_ADV_Avosylin.indd 64 20.11.2020 11.25 20.11.2020 11.25. ”Kun aloitin työt täällä, ymmärsin, että lasten paikka on ensisijaisesti kotona – joko omassa perheessä tai perhehoidossa. Neljä Astetta antoi hänelle mahdollisuuden vaikuttaa konkreettisesti lasten ja perheiden tulevaisuuteen. Neljä Astetta Oy – elämän mittaisia muutoksia L astensuojelun avopalveluita tarjoava Neljä Astetta Oy on merkittävä toimija alallaan. Mikä on pitänyt entiset keikkatyöläiset Neljällä Asteella kaikki nämä vuodet. Avoimuus ja reiluus vievät pitkälle JP on aloittanut aamunsa tukemalla sosiaalisista ongelmista kärsivän pojan aamutoimia ja käynyt myöhemmin vahvistamassa erään veljesparin yhteenkuuluvuutta yhteisen tekemisen kautta. Perhetyöntekijät Niklas Helenius ja JP Utriainen ovat olleet siellä töissä yrityksen alkuajoista lähtien eli kymmenen vuotta. Neljässä Asteessa saan tehdä työtä omana itsenäni. ”Ihmisten kohtaaminen on ollut minulle aina aika helppoa. Avosylin yhtymä työllistää jo yli 200 sosiaalialan ammattilaista. ILMOITUS Avosylin yhtymässä JOKAINEN ON TÄRKEÄ Niklas on viihtynyt Neljän Asteen matkassa jo 10 vuotta. Olen sama tyyppi työssä ja arjessa”, sanoo JP. Se on mahdollista hyvän tuen avulla”, Niklas kertoo. ”Kentällä voi vaikuttaa lasten kohtaloihin”, sanoo Niklas, joka on aiemmin työskennellyt lähihoitajana vanhustenhuollossa ja lastenkodeissa. Miehet korostavat, että heidän oma persoonansa on se pohja, jolla perhetyötä tehdään. Niklas iloitsee, koska on juuri saanut kolme vuotta koulusta poissaolleen nuoren takaisin kouluun. Vain siten voi syntyä pikälle kantava luottamussuhde. Työhyvinvointi on sille arvokasta pääomaa, jonka eteen on tehty pitkäjänteistä työtä. Nyt työ kantaa hedelmää, mistä kiitos kuuluu työntekijöille
Pienet asiat johtavat isompiin kokemuksiin.” ”Tärkeää on yhdessä tekemisen ja onnistumisen kulttuuri: että lapset ja nuoret haluavat oikeasti kuulua tähän touhuun. Hän otti yhteyttä Annaan mietittyään useamman vuoden sijaisvanhemmuutta. ”Meillä on omat tiimit, joissa keskustellaan yhteisistä asioista. ”PKS:ssä pidetään huolta työhyvinvoinnista. Meitä kiitetään, muistetaan, tuetaan, pidetään huolta jaksamisesta. Perhehoitokoordinaattori Anna Asikainen hyppäsi mukaan vuosi sitten ja on siitä lähtien innostanut mukaan uusia perheitä sekä kouluttanut sijaisvanhempia. Yhtymässä työskentelee jo yli 200 sosiaali alan ammattilaista! HALUATKO OSAKSI MEITÄ. Anna työskenteli 30 vuotta kuntapuolella töissä lastensuojelun sijaishuollon eri tehtävissä. Molemmat kertovat oppineensa Neljällä Asteella paitsi työnteosta myös itsestään. Sijaisperheet kokevat, että heitä arvostetaan. Me ollaan suurimmaksi osaksi tekijöitä kaikki”, Niklas summaa. Myös omat, jo aikuiset lapset kannustivat.” PKS:llä Helillä on oma tukityöntekijä, ohjaaja lapselle ja vanhemmille sekä päivystys hätätilanteisiin. Kuten sijaisvanhemmuuteen, myös sijaishuollon sosiaalityöntekijäksi kasvetaan.” Kumppanuudesta voimaa Annalle on tärkeää, että perheet eivät pyytele anteeksi yhteydenottoaan. Se oli sääli.” Anna sanoo oppivansa koko ajan lisää, kun pääsee reflektoimaan omaa tekemistään. Luottoa on, ja vastuuta saa ottaa”, sanoo Niklas. Viime kevät meni PKS:n PRIDE-ennakkovalmennuksessa. Lähiesimies on aina puhelinsoiton päässä. Hän tietää ja tuntee, mitä perheet tarvitsevat jaksaakseen. Samalla tavoin Anna kokee tulevansa huomioiduksi työnantajansa taholta. Valmennuksen ansiosta mitään yllätyksiä ei ole tullut, olen osannut valmistautua hyvin.” Helillä on kokemusta hoitoalalta ja hän on päässyt seuraamaan ystävänsä sijaisvanhemmuutta. Kaikissa kunnissa ei ole riittävästi perhehoitoon erikoistunutta henkilöstöä. 65 LM8_s64-65_ADV_Avosylin.indd 65 LM8_s64-65_ADV_Avosylin.indd 65 20.11.2020 11.25 20.11.2020 11.25. ”Valmennus oli tarpeellinen. On ihan eri asia tavata tiiviisti. Saan tarvittavan avun siinä mittakaavassa, kun sitä tarvitsen. Joskus se voi olla hyvinkin pienestä – kuten äitienpäiväkortin lähettämisestä – kiinni. Hänestä on myös tärkeää kokea, ettei hän ole uudessa tilanteessa yksin. JP pitää työstään, jossa saa aidosti olla oma itsensä. TUTUSTU avoimiin työpaikkoihimme os. LISÄTIETOA perhehoitajuudesta kiinnostuneille: anna.asikainen@perhehoitokumppanit.fi Tuki perheelle on vahvaa Heli on toiminut PKS:n sijaisvanhempana neljän kuukauden ajan. ”Uskon, että meillä on samanhenkisiä tyyppejä töissä. Jos perheitä tavataan muutaman kerran vuodessa, ei suhdetta ehdi syntyä. Se tarkoittaa halua oppia ja kehittyä, mutta myös uteliaisuutta elämää ja tekemistä kohtaan. www.avosylin.fi ja kysy lisää. ”He tarvitsevat meitä ja me heitä, tämä on vuoropuhelua, kumppanuutta. He ovat osa joukkuetta, ja me sitoudumme toisiimme”, painottaa JP. Me vastaamme palveluntuottajina tähän tarpeeseen.” Annalle oman työn kriittinen arviointi on oleellinen osa työtä. ”Onneksi en ole koskaan täydellinen, en näin monen vuoden jälkeenkään. PKS:llä jokainen voi tuoda omaa osaamistaan esille. ”Meillä on aina ollut kotona sellainen ilmapiiri, että halutaan olla avuksi. Avoimuus, vuorovaikutus sekä itsenäinen työote kuuluvat vahvasti yrityksen sisäiseen toimintakulttuuriin. Lisäksi on työnohjausta ja opintopiiri, jossa asioita käydään yhdessä läpi ja opitaan toisiltamme. Nyt meillä oli tilaa, valmiutta ja halua auttaa. P erhehoitokumppanit (PKS) on toiminut vahvasti tuetun perhehoidon erityisasiantuntijana vuodesta 2008. Siellä käytiin laajasti läpi koko polku sijaisvanhemmuuteen ja se, mitä yhteisiä piirteitä sijoitetuissa lapsissa on. Jos tulee epäonnistumisia, se ei ole yksittäisen työntekijän syy. Lisäksi on työnohjauksia ja koulutuksia.” Heli on ollut yllättynyt siitä, miten positiivisia tunteita sijaisvanhemmuus on nostattanut. ILMOITUS YHDESSÄ VOIMME MUUTTAA MAAILMAA Neljä Astetta ja PKS ovat osa Avosylin yhtymää, joka tarjoaa laadukkaan palvelujatkumon sosiaalihuollon palveluista lastensuojelun sijaishuoltoon. ”Meillä PKS:llä on ihan yhtä kiire kuin muillakin, mutta silti on aikaa pysähtyä. Jatkuva prosessointi yhdessä perheiden kanssa vaatii aikaa. He ovat aidosti sydämellä mukana, ja minulla on välitön yhteys heidän kanssaan. ”Pienistäkin asioista voi olla yhteydessä, ja asiat selviävät nopeasti. ”Keskustelemme paljon ja puutumme nopeasti hankaliin tilanteisiin. Kuntapuolella en päässyt tekemään työtä enää niin laadukkaasti kuin halusin johtuen muun muassa suuresta asiakasmäärästä. Nämä ovat todella tärkeitä kysymyksiä.” Anna on edelleen innostunut työstään. "Tuntemuksiani ja ajatuksiani ei vähätellä. Muuten työ on itsenäistä. Tuki on todella vahva”, Heli sanoo. Viime vuosina työn luonne muuttui. Miten Sinä jaksat, miten Sinä voit, miltä Sinusta tuntuu. Se on iso työssäjaksamisen edellytys. Työntekijät ovat tietyllä tavalla osa perhettä. Perhehoitokumppanit Suomessa Oy – myönteisiä ja kestäviä muutoksia Anna valmentaa sijaisperheitä tehtäväänsä
Torjuttavien asioiden listansa Sasha aloittaa kohtalokkaasti: ”Älä yritä pitää huolta mistään elävästä”. Kertomistapa ei ehkä ole autenttista lapsen suuhun, mutta sopii kirjan hiukan kohottuneeseen tunnelmaan. Katajavuoren lastenkirjoissa ilahduttaa aina miellyttävä ja makeilematon tunteellisuus. Hän lopettaa lukemisen ja välttelee kävelyretkiä metsässä, sillä mikään ei saa muistuttaa äidistä. Sashan pienen perheen pelastaa intohimo: tyttö aikoo lavakoomikoksi, tahtoo saada ihmiset nauramaan ja hyvään alkuun hän pääseekin. LM8_s66-68_KK+TakaK.indd 66 LM8_s66-68_KK+TakaK.indd 66 19.11.2020 14.52 19.11.2020 14.52. Ruotsalaisen Jenny Jägerfeldin Comedy queen (Otava, suom. Jägerfeld noudattaa tätä KUUKAUDEN KIRJAT Kodin ilot & ihmeet Tuska ja toipuminen kannattelevat modernia nuortenkirjallisuutta KU VI TU S KI RJ AS TA TU N N ET KO PE PP I PI TK ÄT O SS U N . Tuska ja toipuminen kannattelevat modernia nuortenkirjallisuutta. Lucanderin kuvissa on ilmettä: mökötystä, kiukkua, noloutta, vaivaantuneisuutta. Tärkeää on sekin, että kirjan lopussa kuullaan, miten hyvä on hengittää. Känner du Pippi Långstrump. Antero Tiittula). julkaistiin ensi kerran vuonna 1947. Hienoa, että pienet kustantamot julkaisevat teoksia totunnaisen kielivalikoiman ulkopuolelta! ÄIDIN KUOLEMA Avioeroperheiden tilalle tuli viimeistään vuosituhannen vaihteessa vieläkin surullisempi aihe: vanhempien kuolema. Sopu ja toiveikkuus säilyvät. ”Tuhansia vastauksia löydettävänä”, runollisessa lastenkirjassa iloitaan. Aisteja ja tunteita käsitellään myös kuvakirjassa Kun minä synnyin (Etana Editions, suom. Toiveikas loppu kuuluu nuortenkirjallisuuteen. Elävässä elämässä ja kirjoissa kuulostaa pahaenteiseltä, kun äiti ja isä sanovat: "Olisi puhuttavaa..." Niillä sanoilla käynnistyvät Varpun elämän muutokset Riina Katajavuoren ja Jenny Lucanderin kuvakirjassa Kaksi kotia (Tammi). Avioerosta, muuttamisesta ja vanhempien uusista kumppaneista kertova kirja ei ole suoranainen harvinaisuus, mutta niin vain on käynyt, että muut aiheet ovat viime vuosina syrjäyttäneet avioeron pohtimisen lastenkirjoissa. Hartioitaan nostelevan ja käsiään vääntelevän isän piinallisten hetkien katseleminen tuntuu melkein pahalta. Varpu irvistelee isän uuden naisystävän ”kamalan punaiselle villapaidalle”, eikä auta, vaikka nainen livertää kaveruutta. Mutta pahalta tuntuu perheen lapsistakin. Katriina Kauppila) on 12-vuotiaan Sasha-tytön kertomus masentuneen äidin itsemurhasta ja kaikista niistä tavoista, joilla hän yrittää välttää yhtäläisyyksiä äitiinsä. Portugalilaisten Isabel Minhós Martinsin ja Madalena Matoson kirjassa lapsi kertoo vastasyntyneen havainnoista: ”Kun minä synnyin...” Värit, kosketus, äänet ja monet muut asiat ovat ihmeellisiä ensimmäisillä kerroilla. Pienille havainnoille ja aistimuksille on tilaa: ”Poskissa tuntuu ihana talven kosketus”. ISMO LOIVAMAA Tanskalainen Ingrid Vang Nyman teki kuvituksia moniin Peppikirjoihin
Se ainakin on varmaa, että tänä vuonna 75-vuotisiaan juhlivan Peppi Pitkätossun isä, uuden suomennoksen mukaan hottentottien kuningas, ei ole niitä läsnäolevimpia isiä. Vaivihkaa todetaan, että Essillä on kaksi isää, jotka ovat ”tosi taitavia laittamaan ruokaa ja pelleilemään”. Taiteen kokeminen on tämän muumitietokirjan aurinkoista ydintä. Joskus kielessä on aistivinaan englannin kielen vaikutusta, mutta vastaan pyristely taitaa olla jo turhaa. LÄMMINTÄ KOTIKUVAUSTA Kirjoissa perinteinen perhemalli saattaa tuntua jopa rahtusen vanhanaikaiselta ja hiipuvalta aiheelta, mutta onnellisia poikkeuksiakin – onneksi – on. Tärkeää teemaa on hetkittäin toteutettu lähes päälle liimatusti, pakonomaisesti. Ruotsalaiset kirjallisuudentutkijat muistuttavat vähän kiusallisesti, että Astrid Lindgrenin kirjoissa isät ovat järjestään omituisia. Ehkä äiti on vain pistäytymässä jossakin. Niina Hakalahden Tuukka-Omar-lastenromaanisarjassa moderni ja perinteisyys, tavallisuus ja taika kietoutuvat miellyttävällä tavalla. Virtanen on ensimmäisiä nuortenkirjailijoitamme, jotka näyttivät sekä perheen haurauden että ennakkoluulojen suuruuden. Vanhempien käytöksessä kiehuu kiukkua, häpeää ja hätää. LAPSEN MAAILMA 8 | 2020 67 LM8_s66-68_KK+TakaK.indd 67 LM8_s66-68_KK+TakaK.indd 67 19.11.2020 14.52 19.11.2020 14.52. KAKSI ISÄÄ Perinteinen perhe on lastenja nuortenkirjoissa korvattu myös kahden äidin tai kahden isän liitoilla. Syntyy kaaosta ja komiikkaa mutta myös lämpöä ja perheiden venyvyyttä. Kirjailija pakottaa nuoren lukijan sietämään ja ymmärtämään erilaisia perheitä sekä niiden hyviä että huonoja puolia. vuottaan! Abi rakastuu renttuun periaatetta, vieläpä persoonallisesti: hellyttävät yksityiskohdat ja huumori hillitsevät epätoivoa pahimpinakin hetkinä. Muumimuseokirja opastaa myös kuljeksimaan Tampere-talon Muumimuseossa, maailman ainoassa alallaan. Sanna Pelliccioni). Perheen pehmeä ilmapiiri tekee sarjasta merkittävän. Onpahan ainakin tekijällä ollut hieno mahdollisuus toteuttaa haluamaansa mieskuvaa, jossa näkyvät 1970-luvun pehmoisän ihanteet. MALLIA NAAPURIMAASTA Ruotsalaisen lastenkirjallisuuden vaikutus on Suomessa suunnattoman suuri. PYHÄ PERHE UHATTUNA Rauha S. Virtasen nuortenkirja Ruusunen (WSOY) oli ilmestyessään vuonna 1968 epäsovinnainen ellei peräti hämmentävä. Jaana Ahlforsin ja Minna Honkasalon Muumimuseokirja (WSOY, kuv. Gunilla Bergströmin Mikko Mallikas -kuvakirjoja on meillä seurattu jo täydet 45 vuotta! Bergström on kyllästynyt selittämään, miksi Mikko elää kahdestaan isänsä kanssa. Ehkä Lindgrenin kirjojen perheja mieskuvat vaatisivat ennakkoluulotonta tutkimista. Sukupuoliroolit ovat Mikon maailmassa keveästi kelluvia. Monen asian yhdistelmästä syntyy johdonmukainen kokonaisuus, josta on helppo löytää itselle mieluisia teemoja. Pepin yksinäisyyttä eivät yliluonnolliset voimatkaan voi korvata. Vaahteramäen Eemelin isä on äkkipikainen hurjimus, ja Saariston lapsissa holhoava isä on avuton sähläri. MUUMIT JOUTAVAT MUSEOON Muumien hyvät teot jatkuvat Suomessa: muumien avulla opetetaan nyt lapsia taiteen ja museoiden käyttäjiksi. Ruususeen sisältyy myös herkullinen juhlatilanne, missä itseensä tyytyväiset porvarit ihmettelevät ja nokittelevat turhanpäiväisenä pitämäänsä kirjailijaa. n Peppi Pitkätossu juhlii 75. Jukka Lemmetty) isän sukulaisia saapuu vieraisille Syyriasta. Kun rakkaus paljastuu, tutisuttaa se Niinan perhettä. Kirjailijan urasta haaveileva Niina ihastuu abiturienttivuotenaan naapurin boheemiin kirjailijamieheen. Lapsen näkökulmasta teema voi vilahtaa hyvin luontevastikin, kuten Maami Snellmanin lastenkirjassa Jaakko Enkeli Lentokenttä (Myllylahti, kuv. Uusia ajatuksia ja asenteita on suorastaan ahmittu naapurimaan kirjoista. Muutaman vuoden takaiseen kirjaan olisi jo tosin kaivannut jonkinlaista kommenttia Syyrian tukalasta tilanteesta. Päivi Arenius) on esimerkki siitä, että tuotteistetut kirjat voivat olla järkeviä ja tarpeellisia. Neliosaisen sarjan viimeisessä osassa Tuukka-Omar ja superkielitaito (Tammi, kuv. Uusia ilmiöitä ajetaankin aina ryminällä lastenkirjallisuuteen
! ! keskeiset viestimme: @aanilapselle lskl.fi/aanilapselle Voit osallistua: seuraa meitä: LM8_s66-68_KK+TakaK.indd 68 LM8_s66-68_KK+TakaK.indd 68 19.11.2020 14.52 19.11.2020 14.52. Me haluamme varmistaa, että Tulevissa kuntavaaleissa valitaan päättäjiä, jotka huolehtivat lasten edusta ja oikeuksista koko vaalikauden ajan. Kriisin vaikutukset voivat kuitenkin näkyä vuosikymmeniä, jos lapsista ei nyt huolehdita. Lapsivaikutusten arviointi on tiedolla johtamista. mukana kuntavaaleissa 2021! kunnan tärkein tehtävä on pitää huolta lapsista Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on pohja, jolle kunnan tulevaisuus rakentuu. Lasten yhdenvertaisuus varmistetaan kunnan valinnoilla. Kuntien talous on koronakriisin jäljiltä epätasapainossa ja paineet leikata lasten hyvinvoinnista voivat olla kovat. Lapset ja nuoret ovat kuntalaisia heitä tulee kuunnella! Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadusta ei saa säästää