vee LM8_s1-2_Kansi.indd 1 LM8_s1-2_Kansi.indd 1 19.11.2021 13.48 19.11.2021 13.48. MA AIL MA EERIKA ILMIVALLAN JA LILIA LEPPILAMMEN JOUKKUE TANSSII PERHEVÄKIVALTAA VASTAAN | RANSKASSA JO 2-VUOTIAS ALOITTAA ESIKOULUSSA | PERHEENISÄ SUSI NOUSIAINEN KASVATETTIIN TYTÖKSI | HARRASTUSTEN HINNAT ERIARVOISTAVAT LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 8 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON
2 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM8_s1-2_Kansi.indd 2 LM8_s1-2_Kansi.indd 2 19.11.2021 13.48 19.11.2021 13.48. Täyttä asiaa jo vuodesta 1937! TÄMÄ RUNO JULKAISTIIN ENSI KERTAA NUMEROSSA 12/2013
62 Hyvän vanhemman tuntomerkit JOULUKUU | 8 | 2021 SISÄLTÖ Kirkkonummelainen Neneh muovaili oman supersankarihahmonsa näkymättömyysviitassa. n > l PERHE & VANHEMMUUS 6 Sisarukset Elina Kynsijärvi ja Heikki Takala tekivät yhdessä kulutuskulttuuria kritisoivan lastenkirjan 40 Miten Hartolan kuningaskunta houkutteli Juho Mäkisen, Nea Rauängin ja pienen Ellen asukkaikseen. JA N I LA U KK AN EN LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 3 ›› LM8_s3-4_Sislu.indd 3 LM8_s3-4_Sislu.indd 3 23.11.2021 12.29 23.11.2021 12.29. 48 HAUSKAA TEHTÄVÄÄ LAPSILLE! S. s. 34 RUNOVUOSI Viereisen sivun Anniina Mikaman runo kuvituksineen julkaistiin alun perin Lapsen Maailmassa joulukuussa 2015. Julkaisimme Anniinan runoja jokaisessa tämän vuoden numerossa sekä lehden Facebooksivuilla
s.22 Keskusliiton kalenteria kuvitti mm. vuosikerta. 80. Lue lisää os. 4 LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 LM8_s3-4_Sislu.indd 4 LM8_s3-4_Sislu.indd 4 23.11.2021 12.29 23.11.2021 12.29. Voit seurata kampanjaa ja osallistua siihen sosiaalisessa mediassa tunnisteella #lastenjoulurauha. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. He tarvitsevat aikaa läheisiltä aikuisilta, aikaa levätä ja leikkiä sekä aikaa rauhoittua. 050 550 6499, karo.raisanen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. l Helsinki l Hartola l Nurmo Pariisi l Tampere l Kirkkonummi l vee Koska koulu on Ranskassa ilmainen mutta päiväkoti ei, lapset laitetaan esikouluun tosi varhain. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. > www.lskl.fi/joulukalenteri KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Tuuli Valo, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Karo Räisänen, puh. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. Sitä ennen meillä jokaisella on toivottavasti aikaa levätä sekä huolehtia itsestämme ja läheisistämme. Lastensuojelun Keskusliiton verkkosivustolta löydät printattavan joulukalenterimme, joka kannustaa rakentamaan lapselle joulun pienillä teoilla ja välittämisellä. vuosikerta KANSI Eerika Ilmivallan (vas.) ja Lilia Leppilammen kuvasi kanteen Eeva Anundi. Isla Sareskoski, 7, joka piirsi tämä kuvan. Olemme myös mukana Suomen nuorisokeskusten julistamassa lasten ja nuorten joulurauhakampanjassa. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 KASVU 12 Perheenisä Susi Nousiainen kasvatettiin tytöksi 44 Tanssimalla perheväkivaltaa vastaan 48 Supersankarit opettavat tärkeitä elämisen taitoja VARHAISKASVATUS & KOULU 22 Ranskassa lapsi voidaan laittaa esikouluun jo 2-vuotiaana 26 Tunneja vuorovaikutustunnit parantavat kouluviihtyvyyttä 30 Oma äidinkieli on avain oppimiseen LUONTO 52 Aktivistimummot pyrkivät pelastamaan kaikki maailman lapset 58 Pysy kuulolla: Lasten Luontoilta on varsinainen helmi PALSTAT 5 Pääkirjoitus 16 Tietotulva: Erityislapsiperheiden vanhemmat voimaantuvat treffeillä 34 Puuhaa lapsille: Tunnista pöpöt -väritystehtävä 36 Tutkittua tietoa: Harrastusten hinnat lisäävät eriarvoisuutta 64 Palvelukortti 65 Päivi Alasalmen kolumni: Satujen ihmemaailma 66 Kuukauden kirjat: Maailmanrauha alkaa lastenhuoneesta l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. JOULURAUHAA LAPSILLE JA AIKUISILLE Vuosi kääntyy pian uudeksi. On tärkeää, että kuulemme ja kuuntelemme lasten omia toiveita joulusta. Lapsille kaikkein tärkeintä on aika. Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 80
Nuori kirjoittaja ja lukija Otto Rantanen muistutti julkaisutilaisuudessa, että nuorille täytyy tarjota lukemista heille mielekkäällä tavalla. Olisiko tämän joulun paras lahja matka tarinoiden maailmaan. Kansallinen lukutaitostrategia julkaistiin marraskuussa . Nykyään vaaditaan monilukutaitoa, joka kattaa kaikki erilaiset lukutaidot perinteisestä lukuja kirjoitustaidosta medialukutaitoon, visuaaliseen lukutaitoon ja datanlukutaitoon. Taustalla on huoli niin lasten ja nuorten kuin aikuistenkin heikentyvästä lukutaidosta. Innostuisivatko lapset, vanhemmat ja opettajat järjestämään yhteiset lukufestarit. Sukeltaessamme ja upotessamme tarinoiden maailmaan voimme nähdä, kokea ja tuntea jotain uutta. Yhteistyön ideoimisessa vain taivas on rajana. Pienen lapsen elämässä sylittelyhetki aikuisen ja kirjan kanssa tarjoaa hetken rauhoittua tai hassutella, kuulla aikuisen ääntä ja tankata läheisyyttä. On selvää, että niiden rooli korostuu, jos lapsella on haasteita lukutaidon kehittymisessä. Lisäksi nuoret tarvitsevat esikuvia, joten lukemisesta sekä paljon lukevista nuorista on puhuttava innostavasti ja kannustavasti. Meidän perheessämme joulu ja sen rauhalliset hetket ovat usein parasta lukuaikaa ja jouluun valmistaudutaan muun muassa yhteisellä kirjastokäynnillä. Maksuton ja hyvin toimiva e-kirjasovellus saattaisi vallata tilaa somelta. Mahtuisiko päiväkotiin vanhempien ylläpitämä kirjojenkierrätyspiste. Voisivatko vanhemmat palkita lapsia lukemisesta kartuttamalla luokkaretkikassaa. Kirjastoon pitäisi päästä helposti ja siellä tulisi olla mahdollisuus viettää aikaa. LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 5 LM8_s5_PK.indd 5 LM8_s5_PK.indd 5 23.11.2021 12.33 23.11.2021 12.33. Lapset puolestaan uppoutuvat mielellään sarjakuviin, ja lehtiä löytyy kodistamme kaikkialta. Lukeminen ja sen kautta avautuvat maailmat vievät mukanaan, eikä kirjaa tai lehteä malttaisi toisinaan laskea käsistään lainkaan. Kirjakipinän sytyttyä lukuinnon ylläpitäminen on tärkeää. Lukutaitostrategian julkaisutilaisuudessa isä ja luokanopettaja Matias Laivamaa kannusti ympäröimään jo pienen lapsen kirjoilla. Kodeilla on ratkaiseva rooli lukuinnon herättäjänä. Lukutaito on myös mitä suurimmassa määrin ilo ja mahdollisuus. Kun kirjoja on esillä ja tarjolla, lapsi saa mahdollisuuden tutustua siihen, miltä kirja tuntuu, näyttää ja kuulostaa. Parhaaseen lopputulokseen päästäneen kuitenkin tiiviillä yhteistyöllä ja toinen toistamme tukien. Annetaan hänelle lahjaksi tarinoiden maailma. Hyvä lukutaito siivittää lapsen ja nuoren kasvua ja oppimista: se on avain tulevaisuuteen. pääkirjoitus Viime päivinä olen uponnut usein erääseen ”tiiliskiviromaaniin” niin, että olen ollut vähällä myöhästyä lapsen harrastuskuljetuksesta tai nukkumaanmenoajastani. Se pyrkii tuomaan näkyviin lasten ja nuorten lukutaidon edistämiseksi tehtävää työtä sekä luomaan avauksia myös aikuisten lukutaidon edistämiseksi. Ympäröidään jo pieni lapsi kirjoilla. Ehkä vanhemmat voisivat mennä lukemaan päiväkotiin tai kouluun. Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA Neuvoloilla, varhaiskasvatuksella ja peruskoululla on vankka rooli lukemisen edistämisessä. Lukutaito perustaitona on lapsen oikeus
TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT KRISTA LUOMA 6 LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 LM8_s6-11_Heikki ja Elina.indd 6 LM8_s6-11_Heikki ja Elina.indd 6 23.11.2021 12.54 23.11.2021 12.54. Molempia ahdistaa nykylasten tavarakulttuuri, mutta se synnytti yhteistyössä kauniin tarinan lastenkirjaan. perhe Sisko ja veli AIDON AARTEEN ÄÄRELLÄ Pikkusisko riimittelee, isoveli kuvittaa
Tässä he ovat lapsuuskotipaikkakuntansa Nurmon lähimetsässä. Kuvataiteilija Heikki Takala samoilee mielellään nykyisen kotipaikkansa Turun lähiluonnossa Aurajoen rannoilla. Runoilija Elina Kynsijärvi retkeilee luonnonpuistoissa viikoittain. ›› LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 7 LM8_s6-11_Heikki ja Elina.indd 7 LM8_s6-11_Heikki ja Elina.indd 7 23.11.2021 12.54 23.11.2021 12.54
K ahdeksanvuotias Elina on innoissaan. Muut puhuvat hepreaa, josHeikin tulitikkulaatikkokokoelma on yhä tallessa lapsuudenkodissa Nurmossa. Perhe asui lähiömäisellä omakotialueella, jossa luonto alkoi lähipellolta. Vuosi 1986 vierähtää kuitenkin Israelin Tiberiaassa, sillä perheen isä palvelee YK-joukoissa. 8 LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 LM8_s6-11_Heikki ja Elina.indd 8 LM8_s6-11_Heikki ja Elina.indd 8 23.11.2021 12.54 23.11.2021 12.54. Hän polkee pienellä pyörällään kuoppaista peltotietä niin kovaa kuin pääsee. Seuraavaksi syntymäpäivälahjakseen Elina toivoo kiikareita, sillä Heikki on tartuttanut häneen innon lintubongailuun. Näin oli käynyt aiemmin. Heikin lapsena ottama kuva suopöllön pesästä on vuodelta 1976. Pojat pyöräilevät myös vauhdilla, eivätkä taakseen katso. Vanhemmat sisarukset käyvät siellä suomalaislapsille järjestettyä koulua, ja nelivuotias Elina kokeilee paikallista päiväkotia, muttei viihdy. Runoilija Elina Kynsijärvi ja kuvataiteilija Heikki Takala viettivät lapsuutensa Nurmossa , Seinäjoen kupeessa. Pojat varoittavat, ettei kovin lähelle saa mennä, sillä emo voi hyökätä. Perillä pojat näyttävät aarteen: heinikon suojista löytyy suopöllön pesä, jossa on valkoisia munia. Lähistöllä lenteleekin pöllö. Hän kerää pikkutavarahyllyyn kaikki suklaamunista saamansa yllätykset. Heikki kerää myös pullonkorkkeja ja tulitikkurasioita, ja Elina matkii. Hän pääsisi isoveljensä Heikin ja tämän kaverin mukaan linturetkelle
Äidillä kun oli tapana leikitellä sanoilla, samoin kuin äidinäidillä. Lukion jälkeen Elina oli sairaalakoulussa harjoittelussa ja innostui erityispedagogiikasta. Pohjaa loruttelulle Elina oli toki saanut jo lapsuudessaan. Rahat loppuivat Tanskassa, mutta onnekseen Heikki tutustui kavereineen lauttamatkalla mieheen, jolta saivat kyydin Suomeen. – Heikki saattoi joskus härnätä tahallaan, naurahtaa Kynsijärvi. Hän olisi halunnut antaa lahjaksi lorupussin, muttei löytänyt sellaista. Myös sanojen rytmitys on tärkeää. Riimittelystä Elina innostui miettiessään 1-vuotissyntymäpäivälahjaa veljentyttärelleen. Harvoin sieltä mitään ostetaan. Pitkin matkaa hän tallensi kirjaan mielenmaisemiaan. Niinpä hän laati lorut itse. Lehtisen lelukauppa Seinäjoella on muovintuoksuinen tavarataivas , johon sisarukset saavat mennä hiplailemaan leluja sillä välin, kun vanhemmat käyvät asioilla. Riimittely auttaa kielenoppijaa erottelemaan äänteet toisistaan. Kuten Heikki oli toivonutkin, Elina innostuu pelaamisesta. He kyläilivät Etelä-Ruotsissa miehen sukulaisen, lastenkirjakuvittajan luona. Yhdessä pelaaminen lähentää sisaruksia. Sisarusten vanhempien kouluaikana riimittelyä Heikki innosti Elinan lintubongailuun. Sillä välin, kun Heikki ja isosisko Henni ovat pyydystämässä skorpioneja, mikä on sikäläisten lasten harrastus, Elina leikkii naapurin lapsen kanssa. ta hän ei ymmärrä sanaakaan. – Sikiö tuntee äitinsä sydämenlyöntien rytmin. Hän muistaa Heikin hurjapäisenä isoveljenä, jolla oli toisinaan kasvot ja polvet ruhjeilla. Siitä vierailusta jäi siemen itämään: noinkin voi elää. Vaikkei vauva ymmärtäisi vielä sanoja, hän voi tunnistaa rytmin. Kahden leikkiessä yhteisen kielen puute ei haittaa. Pikkusisko puolestaan iloitsee isoveljen huomiosta, ja näin molemmat hyötyvät. Sysäys ammatinvalintaan tuli sisarusten antamasta lahjasta, luonnoskirjasta, jonka hän pakkasi rinkkaansa interrail-reissulle. Suuttuessaan Elina paiskoi ovia, kuvaa Takala pikkusiskoaan. Kun isoveli tahtoo jotain tavaraa, hän houkuttelee usein pikkusiskonsa haluamaan samaa, koska silloin voisi lainata sitä. Kerran Heikki pyytää Elinaa mukaansa kirjakauppa Infoon testaamaan pelikonsoleita. LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 9 ›› LM8_s6-11_Heikki ja Elina.indd 9 LM8_s6-11_Heikki ja Elina.indd 9 23.11.2021 12.54 23.11.2021 12.54. Heikki piti piirtämisestä jo lapsena. Mumman sormet kävelivät tytön käsivartta pitkin kohti kainalokutitusta lorun säestyksellä: Pii-poo tulee lompotellen, tekee tänne pesän! – Tädit ja enot kiusoittelivat äitiä tällä lorulla: Hannele Kaarina kapaloitsi Kallen ja Kaisan kumppanit pum-pum-pum! Me sisaruksetkin hassuttelemme sanoilla toistemme kanssa. Voimansa yhdistämällä he saavat pelikonsolin, 16-bittisen Segan. Pihaleikkeihin eli Hiiskuun ja Kirkonrottaan saavat osallistua kaikki naapuruston lapset. Hän valmistui Jyväskylän yliopistosta erityispedagogiikan asiantuntijaksi, ja työskentelee nykyisin ammattiopisto Spesiassa. – Voimakastahtoinen. Heikin vaalima aarre on Ritari Ässän auto, Elina leikkii nukeilla ja pehmoleluilla
OPISKELLUT kuvataidetta Limingan kansanopistossa ja Kankaanpään taidekoulussa sekä animaatiota Turun ammattikorkeakoulussa. OPETTAA 3D-grafiikkaa Turun ammattikorkeakoulussa. – Englanninkielisessä maailmassa riimitellyt tarinat ovat paljon suositumpia, ja niitä on käännetty jonkin verran myös suomeksi. HEIKKI TAKALA SYNTYI 1978 Helsingissä. TYÖSKENNELLYT Turun taidemuseolla kuvittajana ja videotuottajana. Nykyisin lastenkirjoissa suositaan kielellistä kekseliäisyyttä ja hassuttelua, ei niinkään opettavaista sisältöä. Sisarukset näkivät paljon vaivaa lastensa tavaratulvan hillitsemiseksi. HAAVEILEE luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Elinan riimittelemissä lasten luontoaiheisissa lorukirjoissa kerrotaan faktatietoa lintujen, nisäkkäiden, kotieläinten ja ötököiden maailmasta. ASUU Jyväskylässä. Suomessa julkaistaan toki edelleen paljon riimirunoja, mutta suomalaisia riimillisiä lasten tarinakirjoja – kuten Tove Janssonin Kuka lohduttaisi Nyytiä. Kymmenisen vuotta sitten Heikki Takala asui vielä perheineen Jyväskylässä, jossa Elina Kynsijärvikin asui. Aiheesta jutellessa syntyi idean lastenkirjan henkilöhahmosta, joka kiintyy tavaroihin, kuljettaa niitä mukanaan, eikä suostu luopumaan mistään, sanoo Elina. Aihe sisarusten yhteiseen kirjaan pulpahti perhearjesta. käytettiin oppikirjoissa runsaasti muistamisen helpottamiseksi. Tekstit syntyivät palkitun lapualaisen luontokuvaaja Benjam Pöntisen kuvien innoittamina. 10 LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 LM8_s6-11_Heikki ja Elina.indd 10 LM8_s6-11_Heikki ja Elina.indd 10 23.11.2021 12.54 23.11.2021 12.54. Kirjallisia esikuviani ovat paitsi Janssonin kirjat myös Elsa Beskowin ja Julia Donaldsonin lyyriset lastenkirjat. – Tein muutaman testiversion, hän innostui, ja kohta meillä olikin kustannussopimus! Aluksi oli tarkoitus tehdä vain kolmen kirjan sarja, mutta koska Elinan kynästä suorastaan virtasi riimirunoa, lorukirjoja syntyikin vielä kolme lisää. Elina keksi, että olisi mukava kirjoittaa Pöntisen eläinkuviin liittyviä runoja. ELINA KYNSIJÄRVI SYNTYI 1982 Seinäjoella. Ei lapsi tarvitse sellaista määrää leluja, kertoo Heikki. ASUU Turussa. – ilmestyy vain muutama vuodessa. Esimerkiksi leppäkertusta hän loruilee näin: Jo suojaväri kertoo sen, mä olen pahanmakuinen. Lapsen saamisen jälkeen minua järkytti, miten paljon lapsille tyrkytetään tavaraa, ja lapsihan haluaa sitä! Se ahdisti, tuntui turhalta. Pöntinen on Elinan ja Heikin tädin mies, joka tunnetaan varsinkin liito-orava-, lintuja lepakkokuvista sekä lakeuksien latokuvista. Elinan tytär istui vaunuissa syli täynnä pehmoleluja, joihin ei antanut kenenkään koskea. – Ei ole helppoa kasvattaa lapsesta järkevää kuluttajaa tämän tavaramäärän keskellä. PITÄÄ Instagramissa sisarensa Hennin kanssa suosittua Retkihaaste-blogia. Hiekkalaatikon laidalla istuessaan sisarukset alkoivat pohtia lasten kulutuskulttuuria. – Ihmettelin, eikö lapsen ole jo hankalaa pitää niin isosta lelumäärästä huolta. Isovanhempia kiellettiin ostamasta turhaa krääsää, ja syntymäpäivälahjat Kuka. – Vanhempamme muistavat edelleen opettavaisia loruja. Molempien parivuotiaat tytöt leikkivät usein keskenään. HAAVEILEE vanhoista puista. Eräänä alkusyksyn päivänä tavattiin Mäki-Matin perhepuistossa. Heikin tytär keksi Herra Tömiläs ja aito aarre -kirjan päähenkilölle nimen. – Lakeuksilta lähteneenä ikävöin latomaisemaa, ja ihastuin jo nuorena Bengan öisiin liito-oravaotoksiin. VALMISTUNUT kasvatustieteen maisteriksi Jyväskylän yliopistosta. Pienet lapset löytävät aarteita joka paikasta. Häntä surettaa, miten paljon lapsille tuotetaan huonolaatuista krääsää. tai Kuinkas sitten kävikään. RIIMITELLYT kuusi luontoaiheista lasten lorukirjaa luontokuvaaja Benjam Pöntisen kuvituksiin. TYÖSKENNELLYT vuodesta 2013 lähtien osa-aikaisena ammattiopisto Spesiassa kuuloja näkövammaisten opiskelijoiden avustajana
Kaikkiaan kuvakirjan tekeminen on iso työ! – Seuraava kirja syntyy varmasti helpommin, pikkusisko lohduttaa. suunniteltiin huolella, jotta lahjat olisivat varmasti toivottuja, tarpeellisia ja laadukkaita. Heikki hurahti muutama vuosi sitten modulaariseen syntetisaattoriin, jolla voi tehdä musiikkia. Aito aarre ei olekaan lopulta aineellista. Pihi herra saa apua muilta, muttei tahdo palkita heitä. Hän retkeilee luonnossa viikoittain. Heikki näytti piirtämäänsä hahmoa tyttärelleen ja kysyi, minkä niminen se olisi. Tarinan päähenkilö oli saanut nimen. Yhdessä vaiheessa kaikki aika kului laitteen parissa. Silloin löydät kimmeltävän aarteen kalleimman, se kirkkaudellaan herättelee maailman. Elina vaalii kotinsa seinillä aarteinaan veljensä maalaamia öljyvärimaalauksia, mutta muuten aarteet ovat enimmäkseen aineettomia: luonto ja perhe. Hänellä on tekeillä kestävään kehitykseen liittyvä kirja, jonka veli mahdollisesti kuvittaa. Heikki alkoi visioida tarinaa. Siskon mielestä animointitaustan ansiosta hahmoissa näkyy hyvin liike. – Pienet lapset löytävät aarteita joka paikasta. Animaattorin koulutuksen saanut Heikki Takala ei ollut aiemmin kuvittanut lastenkirjaa. Sellainen elämys jää mieleen. Sisarukset ovat vuosien varrella pohtineet paljon sitä, mikä on oikea aarre. – Olen tykästynyt digitaaliseen kuvantekoon, sillä virheet voi aina korjata. Kotiin päästyään hän kirjoitti tarinan tyypistä, joka kerää tavaraa ja jemmaa niitä säkissään. – En tiedä, mistä se tuli. – Myös se auttaa, että kiertää marketit kaukaa: tulee vähemmän houkutuksia. Oli paljon opittavaa. LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 11 LM8_s6-11_Heikki ja Elina.indd 11 LM8_s6-11_Heikki ja Elina.indd 11 23.11.2021 12.54 23.11.2021 12.54. Tulee ymmärtää, että emme ole irrallisia, vaan osa luontoa. Luimme kyllä joka ilta iltasadun, Heikki miettii nyt. Takala teki kuvat täysin digitaalisesti akvarellimaalausta jäljittelevällä ohjelmalla. Jos me sössitään luonto, me sössitään elämämme. Kirjan lopussa Herra Tömiläs oivaltaa myös, että tavaroiden jakaminen tuottaa enemmän iloa. Tarpeettomiksi jääneet tavarat myytiin kirpputorilla, ja osa hankittiin käytettyinä. Hänen tuolloin alle kolmivuotiaalla tyttärellään oli tapana lauleskella omia laulujaan itsekeksityllä kielellä. Kirpputoreillekin kannattaa suunnata vain täsmäostosten perässä, Elina vinkkaa. Sitten Heikki hahmotteli, millainen päähenkilö voisi olla. n KU VI TU S KI RJ AS TA H ER RA TÖ M IL ÄS JA AI TO AA RR E, KU VI TT AN U T H EI KK I TA KA LA Elina sai nelivuotiaana tämän hienon apinapehmolelun. Hän muisti nuorena Norjaan tekemänsä matkan, kun oli kiivetty vuorelle hiki hatussa katsomaan auringonnousua. Kuvani syntyvät kompastellen, eivät suoraan tulosteina. Kaikkihan on uutta lapselle! Luonnosta, vaikka vain pieneltä metsäpläntiltä voi löytää vaikka mitä, kun vain kiinnittää huomiota yksityiskohtiin. Hän keksi, että kirjan päähenkilö voisi nousta vuorelle. Tömiläs, sanoi tytär. Herra Tömiläs ja aito aarre -kirjan (Kumma-kustannus, 2021) viisas pöllö johdattaa herra Tömilään aidon aarteen äärelle: Mennä voit nyt nukkumaan, vaan herää kello kuusi. – Vaikka olenkin kasvanut kiinni tietokoneisiin, kyllä luonto ja perhe menevät edelle. Kun hahmon muoto löytyi, loppu syntyi melko vaivattomasti. Elina meilasi ensimmäisen version veljelleen. – Luit hänelle myös Kirsi Kunnaksen koottuja runoja, Elina muistuttaa. Minulle tärkeintä on luonnon kunnioittaminen. Perhe asui silloin vuoden Israelissa. Meni kuitenkin monta vuotta ennen kuin kirja näki päivänvalon
EMMA AUVINEN | KUVAT VILMA RIMPELÄ S usi Nousiaisen, 33, päiväkoti-ikäinen poika ilmoitti, ettei halua leikkiä tyttöjen kanssa, koska nämä eivät osaa leikkiä samoja leikkejä kuin pojat. ”Tyttönä minut kasvatettiin herkkyyteen ja taiteisiin” Susi Nousiainen eli lapsuuttaan 1990-luvun Lappeenrannassa. Hänellä oli sekä tyttöjä että poikia leikkikavereinaan, ja leikkikalut vaihtelivat poneista legoihin. – Minut laitettiin harrastamaan taideasioita, ja tunteiden ilmaisuun sekä herkkyyteen kannustettiin tosi paljon. Nousiainen tykkäsi mekoista ja muista tyttöjen juttuina pidetyistä asioista. Toisaalta aiheen äärelle voi myös pysähtyä, ja pohtia yhdessä lapsen kanssa, onko väite totta. Lapsiperhearkea eläville tilanne on tuttu. Mutta kun asenteet siirtyvät esimerkiksi aikuisten naisten urheilua rahoittavien ihmisten tasolle, voidaan huomata, että sukupuoliin liitetyillä asenteilla on vaikutusta. Hänelle sukupuoleen liitetyt odotukset ovat erittäin tuttuja. Tavoitteena on kasvattaa lapsista keskenään tasa-arvoisia ja itseensä tyytyväisiä ihmisiä. – Lasten suusta sellaiset heitot kuin ”tytöt eivät osaa urheilla” kuulostavat harmittomilta. Kun hänen poikansa esitti väitteen tyttöjen kehnoista leikkitaidoista, Nousiainen ei voinut ohittaa asiaa olankohautuksella, vaan huomautti, että kyse on varmaankin siitä, että kaikki eivät tykkää leikkiä samanlaisia leikkejä, eikä sillä välttämättä ole tekemistä tyttöyden kanssa. Esimerkiksi tämänkaltaisista hyvin arkisista keskusteluista koostuu sukupuolisensitiivinen kasvatus. Sensitiivisyydellä tarkoitetaan sitä, ettei lapsesta tehdä ennakko-oletuksia sukupuolistereotypioiden kautta. Vanhempi saattaa ohittaa lapsen esittämän mielipiteen nopeasti. Tytöksi kasvattamisesta oli mahdollisesti jopa hyötyä. Sukupuolisensitiiviseen kasvatukseen liitetään usein kaksi väärinkäsitystä, jotka kahden pojan isä Susi Nousiainen haluaa korjata. 12 LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 LM8_s12-15_SusiNousiainen.indd 12 LM8_s12-15_SusiNousiainen.indd 12 25.11.2021 16.14 25.11.2021 16.14. Jos olisin syntynyt cis-poikana, noiToivoisin, että osaisin kasvattaa lapseni olemaan kilttejä toisille. kasvu Mistä on pienet lapset tehty. Susi Nousiainen on transtaustainen mies, eli hänet määriteltiin syntymässä tytöksi
Hankalat termit voivat nostattaa kuulijassa vastustusta, jos niitä ei ymmärrä. ›› LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 13 LM8_s12-15_SusiNousiainen.indd 13 LM8_s12-15_SusiNousiainen.indd 13 25.11.2021 16.14 25.11.2021 16.14. Susi Nousiaisen mielestä sukupuolisensitiivisyydestä pitäisi puhua mahdollisimman ymmärrettävästi
Esimerkiksi muunsukupuolisen sukupuoli-identiteetti on jotain muuta kuin yksiselitteisesti mies tai nainen. Aikuisena niistä poiskasvaminen vaatii työtä. TEKEE moninaisuuteen ja kirjoittamiseen liittyviä keikkatöitä. Jyväskyläläisessä päiväkodissa Nousiaisen sateenkaariperhe kohdattiin avoimesti ja ammattitaitoisesti. Nousiainen toteaa, että olisi voinut ymmärtää mistä on kyse jo aiemmassa vaiheessa, jos olisi saanut esimerkiksi koulussa tietoa sukupuolen moninaisuudesta. Väitteen esittäjällä menevät sekaisin sensitiivisyyden ja neutraaliuden käsitteet. Oli vuosi 2017, ja molemmat lapset olivat päiväkodissa. Tiedettiin, että ehkä jotain sellaisia ihmisiä on olemassa, mutta he ovat Helsingissä tai jossain kaukana. Sukupuolen korjaamisesta ei ole yleensä tapana puhua ulkopuolisille. KOULUTUKSELTAAN kuvataiteilija (amk) ja kirjallisuuden maisteri. Erittäin käytännöllisistä asioista käydyt keskustelut olivat Nousiaisesta kaikkein hyödyllisimpiä. Susi Nousiainen synnytti molemmat poikansa ennen kuin hakeutui sukupuolenkorjausprosessiin. Vaikkapa ulkonäköpaineita on ihan hirveästi. 14 LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 LM8_s12-15_SusiNousiainen.indd 14 LM8_s12-15_SusiNousiainen.indd 14 26.11.2021 9.11 26.11.2021 9.11. Sukupuolisensitiivisyys hämmentää Susi Nousiaisen mielestä sukupuolisensitiiviseen kasvatustyyliin liittyy väärinkäsityksiä, joiden takia jotkut suhtautuvat siihen epäluuloisesti tai jopa vihamielisesti. Suunnitelmassa mainitaan sekä sukupuolisensitiivinen kasvatus että sukupuolen ja perheiden moninaisuus. Päiväkodin henkilöstön ei Nousiaisen mielestä tarvitse ymmärtää täysin vanhemman sukupuolikokemusta tai lääketieteellistä puolta. – Vasta kun aloin hengata toisten miesten kanssa kunnolla, aloin ymmärtää, miten paljon miehillä on myös semmoista, mistä ei puhuta ääneen. 7ja 10-vuotiaat poikansa Nousiainen haluaa kasvattaa siten, ettei heidän tarvitsisi pohtia, mitä he voivat tai eivät voi poikina tehdä. SUSI NOUSIAINEN ASUU lastensa kanssa Tampereen Kalevassa. Ja kaikkea sellaista, että olenko oikea mies, jos tykkään jostain naisten jutuista. – Eihän silloin ysärillä ollut mitään sellaista. Kasvattaja voi nostaa keskusteluun vaikeitakin aiheita Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin kirjattiin vuonna 2016 velvollisuus huomioida perheiden ja lasten yhdenvertaisuuden edistäminen. Lääketieteellisten hoitojen alkaessa hän oli 29-vuotias. Päiväkodin työntekijät ottivat puheeksi, missä vaiheessa vaihdetaan äitienpäiväkortti isänpäiväkorttiin. – Toivoisin, että osaisin kasvattaa lapseni olemaan kilttejä toisille, sellaiseen yleiseen ihmisten ymmärrykseen, etteivät he lajittele ihmisiä vain jonkin lokeron kautta. Perheeseen kuuluu myös kaksi kania ja kissaa. – Ilahduin siitä, että työntekijät ottivat esimerkiksi puheeksi, missä vaiheessa vaihdetaan äitienpäiväkortti isänpäiväkorttiin. Rakastaa teatteriesityksiä. Ylen freelancerkolumnisti. – Ne olivat rankkoja aikoja, mutta päiväkodin tuki oli ihan hirveän tärkeää. Itse luulin lapsena esimerkiksi homoa ja vammaista haukkumasanoiksi, enkä halua välittää lapsilleni tällaista käsitystä. Cis-sukupuolisuus tarkoittaa sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti on hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen mukainen. Tärkeintä on ylläpitää avointa ja kunnioittavaa puheyhteyttä perheeseen ja työskennellä lapsilähtöisesti. ta taitoja olisi todennäköisesti ollut vähän vaikeampi saavuttaa. KIRJOITTANUT kasvattajille ja ammattilaisille suunnatun kirjan Sukupuoleen katsomatta – Kuinka kohdata moninaisuus (Atena 2020), Intersektionaalisen feminismin ABC (Ajatuspaja Visio 2021). Sukupuoli-stereotypiat lähtevät jo lapsuudesta Sukupuolen korjaamisen jälkeen Susi Nousiainen on huomannut, että miesten elämää määrittävät tiukat odotukset. Sukupuolineutraalius tarkoittaa, ettei sukupuolta huomioida kasvatuksessa mitenkään. SukupuoliKuka. Tai sitten olisi jossain vaiheessa tullut sellaista viestiä, etteivät ne ole oikeita poikien asioita. Hän kävi lukemattomia keskusteluja useiden varhaiskasvattajien kanssa trans-prosessin vaikutuksista perheen arkeen. Usein kuulee väitettävän, että sukupuolisensitiivisyydellä tarkoitetaan, etteivät tytöt saa olla enää tyttöjä ja pojat poikia. On mukana tutkimushankkeessa, jossa selvitetään tapoja vähentää vihapuhetta. Lapsi omaksuu sukupuolistereotypioita jo päiväkoti-ikäisenä. HARRASTAA luonnossa retkeilyä, videopelejä ja lukemista. Nousiainen kiinnitti ensimmäisen kerran huomiota omaan sukupuoleensa vasta, kun keho alkoi murrosiän kynnyksellä tuntua vieraalta. Intersukupuolisen ihmisen kehon piirteet, kuten kromosomit, sukuelimet tai hormonitoiminta eivät ole yksiselitteisesti miehelle tai naiselle tyypilliset. Vaikka hän huomasi jo alakoulun lopulla, että jokin on vinossa, oman transsukupuolisuuden ymmärtäminen oli prosessi, joka jatkui pitkälle aikuisuuteen. Sukupuolen moninaisuuteen kuuluu transsukupuolisuuden lisäksi muitakin erilaisia sukupuolikokemuksia. Avoin puhe on Nousiaisen mukaan kuitenkin välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin kannalta, koska prosessi vaikuttaa koko perheeseen – ihan kuten mikä tahansa pitkäkestoinen lääketieteellinen hoitojakso
Hänelle tärkeitä olivat muun muassa Prätkähiirten Vinski, Pieni merenneito Ariel ja Simba Leijonakuninkaasta. Nousiainen kertoo, että molemmilla hänen lapsistaan oli päiväkodissa ”machovaihe”. Sitten hän olisi jotain muuta. Varhaiskasvattajilla pitäisi olla myös riittävästi tietoa sukupuolen moninaisuudesta. Nousiainen pitää itsestään selvänä, että lapsilla on määrittelyvalta omaan sukupuoleensa. Koulutusta on järjestänyt Naisasialiitto Unioni. Satujen kautta päiväkoti-ikäiselle voi kertoa ikätasoisesti sukupuolen moninaisuudesta. Jos siitä tulee keskustelua, lapselle voi kertoa, että on olemassa ihmisiä, jotka saattavat huomata myöhemmin, että onkin poika, vaikka häntä on aiemmin luultu tytöksi, Susi Nousiainen vinkkaa. – Jos vaikka teininä jompikumpi heistä sanoisi, ettei olekaan poika, sanoisin, että aha. Nousiainen piti lapsena monenlaisista satuhahmoista. sensitiivisyys sen sijaan korostaa, ettei kiinnostuksenkohteita, taitoja ja persoonaa määritä sukupuoli. Ja kuitenkin hän haluaisi tulla nähdyksi vain tavallisena perheenisänä. Luulen, että on jokin tärkeä kehitysvaihe, että saa tehdä jotain tuollaista. Päiväkodin työntekijät ottivat puheeksi, missä vaiheessa vaihdetaan äitienpäiväkortti isänpäiväkorttiin. Susi Nousiainen huomauttaa, että sukupuolisensitiivisessä kasvatuksessa on lopulta kyse melko yksinkertaisesta asiasta: lapselle tarjotaan valinnanvapautta ja kuunnellaan hänen toiveitaan. LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 15 LM8_s12-15_SusiNousiainen.indd 15 LM8_s12-15_SusiNousiainen.indd 15 23.11.2021 13.03 23.11.2021 13.03. Toinen yleinen väärinkäsitys on se, että sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen käsitteet menevät monilla sekaisin, mikä hämärtää käsitystä sukupuolisensitiivisyydestä ja lisää epäluuloa sitä kohtaan. Sukupuolisensitiivinen ote päiväkodissa hyödyttää kaikkia sukupuolia, sillä se antaa kaikille valinnanvapautta esimerkiksi leikkiä itselleen luontaisimmalla tavalla. Samalla tiedostetaan, että sukupuolen tai sukupuolettomuuden kokemus voi olla keskeistä lapsen identiteetille. Kasvattaja, vanhempi tai ammattilainen voi aloittaa tarkastelemalla omia sisäisiä stereotypioitaan ja taustaoletuksia. Sen väärinkäsityksen haluaisin kyllä korjata. Tytöiltä ja pojilta voidaan odottaa keskenään erilaista käyttäytymistä ja heitä voidaan ohjata sukupuolen perusteella jaettuihin leikkeihin. 8.ja 9.-luokkalaisista kolme prosenttia kertoi kuuluvansa sukupuolivähemmistöihin. n Lisää tietoa sukupuolen moninaisuudesta ja sitä koskevasta sanastosta löydät os. Hänestä on parasta, jos lapselle luetaan kertomuksia, joissa on keskenään erilaisia hahmoja, jotka auttavat ymmärtämään erilaisuutta ja tarjoavat monenlaisia samaistumiskohteita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyssä selvitettiin vuonna 2019 sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten osuutta. Hänen poikansa ovat kertoneet monta kertaa isälleen olevansa poikia. – Kun ihmiset sekoittavat esimerkiksi transsukupuolisuuden seksuaalisuuteen, he voivat luulla, että lapsille aletaan puhua aikuisten tasoisesta seksuaalisuudesta. > https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/ sukupuoli/sukupuolen-moninaisuus > https://sukupuolenosaamiskeskus.fi/ sukupuoli/sukupuolen-moninaisuus/sukupuolenmoninaisuuden-sanasto/ Transsukupuolisten perheistä puhutaan edelleen niin vähän, että Nousiainen kokee usein tulevansa nähdyksi poliittisena kannanottona. Esikuvana Ariel ja Prätkähiirten Vinski Varhaiskasvatuksen henkilöstöä on täydennyskoulutettu sukupuolisensitiiviseen kohtaamiseen vuodesta 2014 lähtien. – Kirjarepertuaariin voi ottaa vaikkapa jonkin sadun, jossa on hahmo, jota aihe koskettaa. Sukupuolistereotypiat ja jumiutuneet käytännöt ovat usein sukupuolisensitiivisyyden esteenä. – Nuorempi ei esimerkiksi pystynyt jossain vaiheessa kuuntelemaan Let It Go -biisiä ja sanoi, että Frozen on tyttöjen elokuva. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset tietävät yleisesti, että syrjintä esimerkiksi sukupuolen perusteella on kiellettyä, mutta syrjivää käytöstä tai käytäntöä voi olla vaikeaa tunnistaa arjessa, sillä se on usein tiedostamatonta
Vielä 2000-luvun alussa vauvaperheiden äidit olivat pääsääntöisesti sitä mieltä, etteivät voisi ikinä antaa esim. Aineettomat lahjat ovat jo pitkään kasvattaneet suosiotaan paljolti ympäristönäkökohtien vuoksi. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA KYLILLÄ KUULTUA KÄYTETTY JOULULAHJA. läheisiään. Hän pysähtyy hetkiin, joissa ei varsinaisesti tapahdu mitään, mutta joihin elämä tiivistyy. Kohti-sarjan valokuvia nähdään seuraavaksi kesäkuussa Madridissa. PS. Mutta kovapintaiset, esim. puu-, metallija muovipintaiset tavarat ovat turvallisia hankintoja. Lapsen Maailma -lehteenkin valokuvannut ja kirjoittanut Saarinen on kuvannut Kohti–Suunasnäyttelyynsä mm. Osviittaa löytyy myös helsinkiläisen yksityisen päiväkodin kokemuksista: perustajat pyrkivät hankkimaan esim. Saarinen tuli valituksi avoimen haun kautta pitämään yksityisnäyttely Photo España -valokuvafestivaalilla, joka on lajissaan Euroopan suurin. Sellaisen saaminenkaan ei houkutellut: loukkaantuminen oli takuuvarmaa, jos antaja oli varakas ja lahja kulunut tai likainen. asti. Toisaalta puolet aikuisista ei ole koskaan antanut käytettyä joululahjaa ja kymmenisen prosenttia ei aio koskaan antaakaan. Käytetty joululahja on joka tapauksessa lahja ympäristölle! ULLA OJALA Dokumentaarisen valokuvataiteilija Sanni Saarisen ensimmäinen kansainvälinen valokuvanäyttely on esillä Viron Valokuvamuseossa 27.2. Käytettyä lahjaa harkitessa on varmasti hyvä pitää kiinni palstakeskustelijoiden mielipiteestä: lahjan ei pidä olla kulahtanut tai likainen. Myös käytetyn lahjan hankinnasta on tullut entistä varteen otettavampi vaihtoehto – ainakin mikäli uskomme Tori.fi:n tekemää kyselytutkimusta. Pehmoleluja ei kannata hankkia kirpparilta, sillä ne pitäisi pestä ennen käyttöä, eikä kaikissa ole edes pesumerkintöjä. Kirppareita kierrellessä silmiin onkin osunut hyvälaatuisia puisia palapelejä, kirjoja ja dubloja. leluja mahdollisimman paljon käytettyinä. SA N N I SA AR IN EN M O ST PH O TO S 16 LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 LM8_s16-21_Tulva.indd 16 LM8_s16-21_Tulva.indd 16 23.11.2021 13.28 23.11.2021 13.28. SUOMESSA 15 % LAPSISTA ELÄÄ KÖYHYYSJA SYRJÄYTYMISRISKISSÄ. kummilapselleen lahjaksi vanhaa tavaraa. Ystävä mietti käytetyn joululahjan antamista veljentytölle ja lueskeli ajatuksen innoittamana netin keskustelupalstoja. Vastausten mukaan yli 80 % suhtautuu positiivisesti tai neutraalisti käytetyn joululahjan saamiseen
siihen, miten tukea yhden vanhemman perhettä, uusperheen tai sateenkaariperheen sosiaalista vanhempaa, monikkotai adoptioperheellistä, lapsensa tai puolisonsa menetystä surevaa, sijoitetun lapsen perhehoitajaa ja lapsettomia. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 17 ›› ›› LM8_s16-21_Tulva.indd 17 LM8_s16-21_Tulva.indd 17 23.11.2021 13.28 23.11.2021 13.28. Monimuotoiset perheet -verkoston opas kertoo, miten työpaikoilla voidaan toteuttaa perheystävällisiä joustoja. RUOKA PELISÄÄNTÖJÄ HERKKUMAINONTAAN. Julkaisusta löytyy vinkkejä mm. Epäterveellisiä herkkuja ei saa enää mainostaa televisiossa lasten yleisimpiin katseluaikoihin, painetuissa lastenlehdissä eikä lapsille suunnatuilla nettisivuilla. Vaikka suklaajoulukalenterit ovat näin joulun alla makeinta hottia, katsahdus THL:n tilastoon kouluikäisten lasten ylipainosta saa miettimään muita vaihtoehtoja. VAMMAISUUS YHDENVERTAISUUTEEN PITKÄ MATKA Lasten oma kokemustieto ja mielipiteet saavat erityishuomion artikkelikokoelmassa, joka käsittelee vamman kanssa elävien lasten oikeuksia. Tarvittaisiin rakenteellisia muutoksia, asenteiden päivitystä ja erityisesti lasten omien näkemysten huomioimista. Espanja on kieltämässä karkkien, jäätelöiden, keksien, limujen ja sokeristen mehujen mainostamisen lapsille ensi vuonna. l Monikkoperheelle: Ai teille tulee kaksoset! Otan osaa. Yritämme toimia niin, ettei toiselle tulisi paha mieli. l Lapsettomuushoidoissa käyvälle: Älä stressaa, niin kyllä se siitä tärppää. Maksuton yli 200-sivuinen julkaisu löytyy verkosta. Suomessa julkaistiin lokakuussa EPELI-hankkeen (Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja nuorille) suositukset, joiden mukaan epäterveellisten herkkujen markkinointiin lapsille tarvitaan nykyistä selkeämmät pelisäännöt. Tämä koskee aivan kaikkia, myös ötököitä.” KIRJAILIJA ANNI KYTÖMÄEN OUTI-ÄITI PERHEENJÄSENTENSÄ KESKINÄISISTÄ VÄLEISTÄ KIRJASTO-LEHDESSÄ. l Kahden kulttuurin perheelle: Pitääkö siellä ulkomailla ravata koko ajan. Myös Britanniassa, Norjassa ja Portugalissa on alettu rajoittaa epäterveellisten elintarvikkeiden mainontaa. Vai mitä tuumaat näistä. ”Ei me osata riidellä. Monimuotoiset perheet työelämässä. Yksi syy ovat ”energiatiheät” ruuat ja juomat. Opas perheystävällisyyteen johtajille, henkilöstöhallinnolle ja luottamushenkilöille on ladattavissa verkossa maksutta. Jotkin maat ovat jo tarttuneet toimeen. 2–16-vuotiaista pojista 29 % oli viime vuonna ylipainoisia tai lihavia ja saman ikäisistä tytöistä 18 %. Lapsiasiavaltuutetun julkaisema teos Vammaisuus ja lasten oikeudet: Lapsen elämää vamman kanssa kertoo, että lasten yhdenvertaisuuteen on vielä pitkä matka. OPAS TYÖELÄMÄ JOUSTAMAAN Erilaisissa perhetilanteissa elävät ihmiset saattavat saada töissä osakseen kommentteja, jotka ovat kaukana perheystävällisyydestä. l Uusperheelliselle: Onko sulla omiakin lapsia
Mm. ANU JÄMSÉN Lastensuojelun Keskusliitto oli perustamassa Lapsen Päivän Säätiötä, joka ylläpitää Linnanmäen huvipuistoa kerätäkseen rahaa lastensuojelutyöhön. Kuva on otettu lokakuussa 2018 huvikauden huipennuksen eli Valokarnevaalien aikaan. Palkinto on myönnetty vuodesta 2015 lähtien yritykselle tai muulle organisaatiolle, joka on esimerkillisesti järjestänyt turvallisuutensa ja luonut positiivisen turvallisuuskulttuurin. osakalaiseen sairaanhoitaja Nozomiin, jonka työpäivä on aivan erityisen jännittävä. näillä otsikoilla johdatellaan nuoria Poikien Puhelimen tuottamalla Massimaisteri-verkkokurssilla kestävään taloudenhoitoon. Tutustumme mm. H EL SI N G IN KA U PU N G IN M U SE O /M ER JA W ES AN D ER 18 LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 LM8_s16-21_Tulva.indd 18 LM8_s16-21_Tulva.indd 18 23.11.2021 13.28 23.11.2021 13.28. Tässä Lapsen Maailman numerossa hänen kädenjälkeään voi ihastella sivun 2 Tähdet-runossa sekä keskiaukeaman väritysja anagrammitehtävissä. Sairaalaan saapuu näet koekäyttöön hoitorobotti Chika… Mutta mielenkiintoisin on venäläisen sydänlääkäri Vasilin työpaikka: hän auttaa ihmisiä junaklinikalla, joka matkaa kahdessa viikossa 4 000 kilometriä Krasnojarskista Khakassiaan! Kirjasta oppii hauskasti myös maantietoa sekä erilaisten kulttuurien tapoja. Tuorein teos on Anniinan kirjoittama ja Carlos da Cruzin kuvittama Päivä maapallolla: lääkärit (Karisto 2021), joka esittelee havainnollisella tavalla 12 hoitoalan ammattilaista. Näin säästät massia! Milloin velkaantuminen lähtee lapasesta. HUVIPUISTO LINNANMÄKI PALKITTIIN Linnanmäki sai Vuoden turvallinen organisaatio -palkinnon Finnish Security Awards -gaalassa. Rahahommat hanskaan. KIRJA LÄÄKÄREITÄ ILMAN RAJOJA Kirjailija-kuvittaja Anniina Mikama on todella tuottelias. Viime vuonna hän saattoi päätökseen Taikuri ja taskuvaras -trilogian, ja tänä vuonna julkaistiin niin ikään nuorille suunnattu historiallinen romaani Myrrys. 13–18-vuotiaille suunnattu verkkokurssi tutustuttaa aihepiiriin animaatioiden lisäksi osallistavien tehtävien avulla arjen esimerkkien kautta huumoria unohtamatta. koulun oppitunnilla, sillä se on 40 minuutin mittainen. VERKKOKURSSI SINUSTAKO MASSIMAISTERI. Kurssia voi hyödyntää esim
”Maailman ovat saaneet tähän tilaan yli viisikymppiset. Ongelmien tuleminen tietoon ajoissa ja varhainen keskustelu vahvistavat suojaavia tekijöitä ja ovat parhaita keinoja estää ongelmien kasaantumista, sanoo hoitotieteen professori Eija Paavilainen. 28 kysymykseen vastaaminen auttaa pohtimaan omaa, koko perheen ja lasten tämänhetkistä tilannetta. Mobiilisovellus on kehitetty Tampereen yliopiston johtamassa kansainvälisessä tutkimusprojektissa, jossa kehitettiin sovelluksen kanssa rinnan myös koulutusohjelma ammattilaisille. yksinäisyydestä ja stressistä on hyvä puhua ammattilaisten kanssa. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 19 ›› ›› LM8_s16-21_Tulva.indd 19 LM8_s16-21_Tulva.indd 19 23.11.2021 13.28 23.11.2021 13.28. 68 % LUKIOLAISISTA ON TYYTYVÄISIÄ ELÄMÄÄNSÄ. Näin voi tunnistaa mahdollisen riskin lasten kaltoinkohteluun sekä muutoksen tai varhaisen tuen tarpeen. Sote-uudistuksen kehittämistyöhön on ilahduttavasti kutsuttu mukaan järjestöjä. – Ykkösasia on, että kunnalliset ja järjestöpuolen toimijat tekisivät tiiviimpää yhteistyötä. pitkäaikaissairaiden, kehitysvammaisten ja neuropsykiatrisesti oireilevien lasten perheitä. Parisuhdekeskus Kataja ja Lakeuden omaishoitajat ry ovat tehneet yhteistyötä Meidän erityinen perhe -hankkeessa. Huuskonen toivoo myös, että peruspalveluissa perheiltä kysyttäisiin rohkeammin ja aikaisemmassa vaiheessa jaksamisesta ja parisuhteesta. Nyt tieto ei kulje. Eivät he yhtäkkiä ala tehdä maailmasta nuorille parempaa. Meidän pitää itse löytää reitit yli järjestö-, puolue-, etnisyys-, sukupuolija sukupolvirajojen.” KANSALAISAKTIVISTI MOHAMED YOUSIF, 25, MOTIIVI-LEHDESSÄ. Järjestöissä on paljon hyviä palveluita, joihin perheet eivät ohjaudu. TIETO KULKEMAAN Millä tavalla erityislapsiperheiden vanhemmat ja muutkin lapsiperheet saisivat tietoa tarjolla olevista tukimuodoista, Parisuhdekeskus Katajan asiantuntija Laura Huuskonen. Muiden lapsiperheiden osalta luku on 60 % ja muiden parisuhteiden osalta 75 %. – Huoliin ja murheisiin pitää puuttua mahdollisimman ajoissa. Mukana on ollut mm. Family Needs Checklist -sovelluksen voi ladata maksutta Google Play -kaupasta. Kyselytutkimusten mukaan erityislapsiperheiden vanhemmista vain 49 % on tyytyväisiä parisuhteeseensa. seuraavanlaista, paljon kiitosta saanutta tukea: l Leipää, lempee, lämpöö -treffi-iltoja, joiden ravintolavaraukset on hoidettu valmiiksi ja lastenhoito järjestetty l tapahtumia, joissa lastenhoito on järjestetty l voimauttavan valokuvauksen kursseja l verkkoluentoja l verkosta löytyvän Parisuhteen reseptikirjan, josta löytyy tietoa parisuhteen tueksi, herkullisia reseptejä yhteisiin hetkiin ja rentoutusharjoituksia oivallusten syventämiseen. TUKEA ERITYISLASTEN VANHEMMAT TREFFEILLE Erityislapsiperheiden vanhemmat tarvitsevat tukea vanhemmuuteen ja parisuhteeseen enemmän kuin muut vanhemmat. Tarkoitus on jatkossa levittää tietoa sovelluksesta esim. MOBIILISOVELLUS TUNNISTA PERHEESI HUOLET Lapsiperheiden vanhemmat voivat tutustua englanninkielisen mobiilisovelluksen avulla siihen, millaiset tekijät edistävät turvallisuutta ja hyvinvointia perheessä – ja mitkä heikentävät sitä. neuvoloihin, päiväkoteihin ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöille sekä testata sitä palveluntuottajien kanssa. Ne voisivat kutsua aktiivisemmin omiin verkostoihinsa myös kuntatoimijoita. Esim. Erityislapsiperheiden vanhemmille on tarjottu mm. Sovellus sisältää myös linkkejä, joiden kautta pääsee lisätiedon ja varhaisen tuen lähteille
Kanadalainen, 11–15-vuotiaita koskeva tutkimus esiteltiin Lapsen oikeuksien foorumi Ääni21 -tapahtumassa. kiinnostus kokeilla kannabista on kolminkertainen kiusatuiksi joutuneilla nuorilla verrattuna muihin. ”Teininä saatoin nolostella. Helsingin, Itä-Suomen ja Oxfordin yliopistojen ja THL:n tutkimuksen mukaan sijoitettujen lasten tilanne aikuisuuden kynnyksellä oli muuta väestöä keskimääräistä heikompi kaikilla tutkituilla elämänalueilla. LUONTO METSÄLEIKKI TEKEE HYVÄÄ Lapset, jotka pitivät luontosuhdetta tärkeänä, kokivat vähemmän masentuneisuutta, ärtyneisyyttä, hermostuneisuutta ja nukahtamisongelmia kuin muut. SIJAISHUOLTO VAKAVIA PUUTTEITA Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hyvinvoinnissa ja terveydessä on vakavia puutteita. KYSELY PÄIHTEET KOUKUTTAVAT KIUSATUN Jos nuori joutuu koulussa kiusatuksi viikoittain, lisää se hänen kiinnostustaan päihteisiin ja moninkertaistaa riskin päihdekokeiluille. Aikuisena olen oppinut ajattelemaan, että Aapon täytyy saada olla oma itsensä.” SILJA LEHTI KOTILIEDESSÄ VELJESTÄÄN AAPOSTA, JOLLA ON DOWNIN OIREYHTYMÄ. M O ST PH O TO S 20 LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 LM8_s16-21_Tulva.indd 20 LM8_s16-21_Tulva.indd 20 23.11.2021 13.28 23.11.2021 13.28. Ulkona leikkimisellä oli yhteys voimakkaiden oireiden vähenemiseen tytöillä. Pojilla yhteys ei ollut yhtä merkitsevä. Esim. Tämä käy ilmi Music Against Drugs ry:n kyselystä. Tutkimuksessa tarkasteltiin mielenterveysongelmia, sosiaalista ja taloudellista osattomuutta, väkivallan uhriksi joutumista, rikollisuutta, itsetuhoisuutta sekä kuolleisuutta
l Lue lapselle, laula aakkoslauluja. Kokeile lukea ääneen esim. Tämä mahdollistaa sen, että peliohjelma on päivitettävissä milloin hyvänsä. Peliteollisuus soveltaa rahapeleistä kopioituja käyttäytymistieteellisiä tekniikoita pelaajien koukuttamiseen. YLI 1/4 PERHEISTÄ ALKOI LUKEA NEUVOLAN KIRJAKASSIN ANSIOSTA. Kannattaa tutustua hankitun pelin sopimusehtoihin ja ominaisuuksiin sekä tarkastaa, mitä tapahtuu, jos yrittää tehdä pelinsisäisiä ostoja. l Lue itse; esimerkki vaikuttaa. Pelit eivät ole enää yksinkertaisia tuotteita, joita ostetaan ja käytetään, vaan niistä on tullut portti loputtomiin kulutusmahdollisuuksiin, sanoo johtava asiantuntija Helena Tuorila Kilpailuja kuluttajavirastosta. Kekseliäs isoäiti tarjosi taaperolle esim. Erilaisia prepaid-korttien ja -liittymien avulla voi varmistaa, että peliostoja voi tehdä vain ennalta rajoitettuun summaan asti. Puhu lukemastasi ja jutelkaa lukemastanne. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 21 LM8_s16-21_Tulva.indd 21 LM8_s16-21_Tulva.indd 21 25.11.2021 16.17 25.11.2021 16.17. l Vie lasta kirjastoon ja hanki hänelle kirjastokortti. Anna lukutukea, jos lapsi sitä tarvitsee – vielä vaikka 6.-luokkalaiselle. l Älä aliarvioi sitä, mitä lapset haluavat lukea. l Anna lapsen valvoa pidempään, jos hän lukee sängyssä. Näin peliin voidaan luoda jatkuvalla syötöllä uutta ladattavaa sisältöä – ja pelaajat maksavat. – Kannattaa pitää mielessä, että luottokorttitiedot yleensä tallentuvat pelioston yhteydessä ja ne voivat olla lapsen käytettävissä. Antikvariaateista löytää edullisesti lukuelämyksiä. PELIT JATKUVAA RAHASTAMISTA – Pelien ansaintalogiikka on muuttunut kertarahastamisesta jatkuvaksi. Esim. KIRJAT MITEN INNOSTAA LASTA LUKEMAAN. Tiedetään esim., että pelaajat ovat taipuvaisia käyttämään rahaa, jos he ovat vain yhden tai kahden askeleen päässä voitosta – toisin kuin tilanteessa, jossa he ovat häviämässä. Sinuhe egyptiläistä tai Monte-Criston kreiviä. Pelejä ei myydä enää levyillä ja laatikoissa fyysisinä tavaroina, vaan ne ladataan medialaitteelle pilvipalvelusta. kylpyä Ikean kassissa lukuhetken päätteeksi! l MUISTA! Osa lapsista innostuu lukemisesta itsestään, osaa pitää houkutella. l Lue lapsen kanssa yhdessä. l Miettikää yhdessä palkintoja, joita lapsi voi saada lukemisen jälkeen. l Kuvitus saattaa vetää puoleensa, jos teksti ei pure. siitä, että hankintoihin on pyydettävä aina lupa. Kysy lapselta itseltään, mistä hän innostuisi. Parhaita omia vinkkejään jakoivat kirjailijat Roope Lipasti ja Miina Supinen, sosiaalisen median vaikuttaja Iina Hyttinen ja Väestöliiton asiantuntija Minna Jaakkola WSOY:n järjestämässä tilaisuudessa. Ikäviltä taloudellisilta yllätyksiltä voi välttyä sopimalla lapsen kanssa pelisäännöistä, esim. l Perusta vaikkapa vaatehuoneeseen kirjajemma, josta lapsi saa tylsänä päivänä käydä hakemassa uuden kirjan. Luottokortin tai liittymän käytön voi estää laitetai liittymäkohtaisilla asetuksilla. alaikäisen käyttämään liittymään voi asettaa operaattorin tarjoaman palvelueston
varhaiskasvatus 22 LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 LM8_s22-25_Ranskalainen esiopetus.indd 22 LM8_s22-25_Ranskalainen esiopetus.indd 22 23.11.2021 13.32 23.11.2021 13.32
2-VUOTIAANA esiopetukseen Ensinäkemältä ranskalaisella esiopetuksella ja Suomessa parhaillaan käynnissä olevalla esikoulukokeilulla ei tuntuisi olevan mitään yhteistä. Molempien lähtökohta on kuitenkin sama: pyrkimys tasoittaa lasten mahdollisuuksia kotitaustasta riippumatta. TEKSTI VIRPI LATVA | KUVITUS MARIA VILJA LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 23 ›› LM8_s22-25_Ranskalainen esiopetus.indd 23 LM8_s22-25_Ranskalainen esiopetus.indd 23 23.11.2021 13.32 23.11.2021 13.32
Vuonna 2019 koulunsa aloittaneet lapset eivät ole ennättäneet siirtyä ala-asteelle, joten vielä ei tiedetä, miten uudistus vaikuttaa oppimisvalmiuksiin. – Lapsen kouluvalmiutta edistää usein koulua käyvä isoveli tai isosisko, jota tämä haluaa jäljitellä. Ranskan suurimman vanhempainjärjestön FCPE :n varapresidentti Hervé-Jean Le Niger kertoo, että leikki-ikäisen koulun aloitus stressaa lähinnä vanhempia. Myös suomalainen esikoulukokeilu pyrkii parantamaan tasapuolisuutta. Jotkut pelkäävät lapsensa jäävän jälkeen ikätovereistaan, jos tämä jää kouluopetuksen ulkopuolelle. Koska kehitysrytmissä on eroja, lapsi hyötyy siitä, kun saa edetä itselleen ominaiseen luontaiseen tahtiin. – Jos kaksivuotias nukkuu vielä mielellään aamulla pitkään, ei oikein osaa vielä puhua ja näyttää viihtyvän kotona tai hoitopaikassa, koulun aloittamisella ei ole mitään kiirettä. Erityisesti leikki-iässä itseluottamuksen kehittyminen on vähintään yhtä tärkeää kuin uusien taitojen omaksuminen. Näin oppiminen ei aiheuta stressiä. – Vanhemman suurin huolen aihe on, onko hänen lapsensa koulukypsä. 24 LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 LM8_s22-25_Ranskalainen esiopetus.indd 24 LM8_s22-25_Ranskalainen esiopetus.indd 24 26.11.2021 11.31 26.11.2021 11.31. Kaksivuotiaan lapsen huoltajaa huolestuttaa lisäksi se, pysyykö juuri potalle oppinut koululainen koko pitkän päivän kuivana. Lapsi kumartuu, pujottaa kädet hihoihin ja heilauttaa takin päänsä yli, hopsis, se on päällä! Apua puheterapeutilta Lapsipsykologi Stéphane Clerget neuvoo vanhempia tarkkailemaan lapsensa käyttäytymistä ennen päätöksen tekemistä. takkitemppu, jossa päällystakki levitetään lattialle lapsen eteen selkäpuoli lattiaa vasten, kaulus lapseen päin. – Kun esiopetus keskittyy tukemaan lapsen kouluvalmiuksia, kuten myönteistä käsitystä itsestä oppijana, ryhmässä toimimista ja arjen taitoja, se voi tukea tasavertaisuutta koulupolulla. R anskassa oppivelvollisuuden aloittamis ikää laskettiin vuonna 2019 kuudesta vuodesta kolmeen. Yksinkertaisesti siksi, että koulu on ilmainen mutta päiväkoti ei. Psykologi Tania Virintien mukaan niin ranskalaisen ensiopetuksen kuin suomalaisen esikoulunkin merkitys korostuu tilanteessa, jossa lapsen kotonaan saama tuki ja virikkeet ovat vähäiset. Ranskassa koulu on ilmainen mutta päiväkoti ei. Arjen helpottamiseksi lapsille opetetaankin ensimmäisenä ns. Vaikka valtaosa vanhemmista laittoi kolmivuotiaat lapsensa kouluun jo ennen oppivelvollisuus iän laskua, opintieltä puuttuivat ne, jotka esiopetusta olisivat kipeimmin kaivanneet. Työnantajat karsastavat edelleen vanhempainja hoitovapaita. Pysyykö koululainen kuivana. Uudistuksen taustalla vaikutti vahvasti se, etteivät kaikki muista kulttuureista tulevien perheiden lapset osanneet kouluun tullessaan puhua ranskaa. Samalla vieraskielisten perheiden lapset tutustuvat tulevaan opetuskieleen. Kaikissa kouluissa ei ole valmiuksia vastaanottaa alle kolmivuotiaita, joiden motorinen kehitys on vielä puutteellista, ja henkilökuntaa tarvitaan auttamaan lasten pukemisessa, riisumisessa ja vessassa käynnissä. Miksi ranskalaisvanhemmat sitten kiirehtivät koulun aloittamisen kanssa. Tänä vuonna jopa 90 000 kaksivuotiasta aloitti esiopetuksessa. – Lapset tarvitsevat oppijoina onnistumisen kokemuksia. Se saattaa tasoittaa kielellisiin valmiuksiin liittyviä lähtökohtaeroja ja pehmentää koulun aloitusta. Virintien mukaan esiopetuksen tulisi ennen kaikkea ottaa huomioon lasten yksilölliset tarpeet. Clerget’n mukaan kouluun menon ehtona tulisi olla riittävä motorinen kehitys ja kyky puuhata itsekseen vähintään 15 minuuttia. Koska julkisia päivähoitopaikkoja ei ole riittävästi ja yksityisen puolen tarjonta kallista, moni laittaa lapsensa kouluun jo kaksivuotiaana
Leikkimistä puoltavia puheenvuoroja ei kuule edes varhaiskasvatuksen ammattilaisten suusta. Esikoulukokeilun alkaessa monet suomalaisvanhemmat huolestuivat siitä, saako lapsi leikkiä tarpeeksi. Työnantajat karsastavat edelleen sekä vanhempainettä hoitovapaita ja vuoden, parin tauko voi romuttaa koko uran. Ei ole harvinaista, että koulukypsyydestä huolestuneet vanhemmat koettavat vauhdittaa lapsen puhumaan oppimista puheterapeutin vastaanotoilla. Numero 1/2022 ilmestyy 17.1. Opetusohjelmaa noudatetaan tiukasti, ja vain välitunnilla saa leikkiä vapaasti. n AIHEESTA LISÄÄ! Seuraavassa Lapsen Maailmassa juttua siitä, millaisia kokemuksia Pariisissa asuvalla suomalaisperheellä on rankalaisesta esiopetuksesta. l Jo ennen uudistusta 97 % kolmivuotiaista lapsista kävi koulua. RANSKAN ESIOPETUS LUKUINA l Oppivelvollisuusikä laskettiin kuudesta vuodesta kolmeen vuonna 2019. Lapsen kiinnostuksen ja motivaation heräämistä edesauttavat esimerkiksi asioista itse innostunut aikuinen sekä oppimismetodit, jotka panostavat oppimisen mielekkyyteen, yksilöllisiin kiinnostuksenkohteisiin ja lapsen oman aloitteellisuuden tukemiseen. l Lukuvuosi koostuu 864 oppitunnista ja neljästä kahden viikon mittaisesta lomasta (syys-, joulu-, talvi– ja kevätloma). Kun puhutaan leikkimisestä, suomalainen ja ranskalainen ajattelutapa ovat valovuoden päässä toisistaan. LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 25 LM8_s22-25_Ranskalainen esiopetus.indd 25 LM8_s22-25_Ranskalainen esiopetus.indd 25 25.11.2021 17.02 25.11.2021 17.02. Leikki on lapselle luontainen tapa hahmottaa maailmaa, ja sen kautta tapahtuvan oppimisen on tutkimuksissa todettu parantavan oppimistuloksia verrattuna liian varhain tapahtuvaan muodolliseen opetukseen. Siinä missä korkeakoulua käynyt suomalaisisä selittää lapselleen hiekkakakun tekemisen ihmeitä, vastaavassa sosiaalisessa asemassa olevan ranskalaisen perheen lapset viettävät valtaosan ajastaan pienipalkkaisen, usein siirtolaistaustaisen hoitajan seurassa, jonka ranskan kielen taito ei ole aina kovin hyvä. Leikki tukee oppimista Kun suomalainen äiti tai isä kuulee, että monet ranskalaislapset aloittavat koulunsa kaksivuotiaana, hän olettaa ilman muuta, että siellä pääasiassa leikitään. Tania Virintien mukaan mahdollisuus leikkiin tukee merkittävästi lapsen kehitystä. Erona lienee kenties se, että harva korkeasti koulutettu ranskalaisäiti tai -isä viettää lapsensa kanssa paljon aikaa. l Vuosittain n. Sen löytäminen voi olla vaikeampaa, jos lapselle asetetaan jo pienenä tiukka opetussuunnitelma, Tania Virintie sanoo. Leikin osuus on kuitenkin hyvin vähäinen. Opetusohjelmaa noudatetaan tiukasti, ja vapaaseen leikkimiseen jää aikaa vain välitunneilla. l Uudistus toi kouluihin 26 000 uutta kolmivuotiasta. Virintie korostaa, että lapsi voi leikkiessään turvallisesti harjoitella yrittämistä ja erehtymistä. Koulu ei suinkaan ole ainoa paikka, missä oppimista tapahtuu. – Oivaltavaa oppimista voi tapahtua niin kodin, päiväkodin kuin koulunkin tarjoamassa virikeympäristössä. – Lapsen oman kiinnostumisen herääminen vahvistaa sisäistä oppimismotivaatiota. l Syksyllä 2021 lapsen opettaminen kotona kiellettiin, ellei siihen ole vakavaa terveydellistä syytä. 90 000 kaksivuotiasta aloittaa koulunsa. Käytännössä useimmat ranskalaiset vanhemmat joutuvat ajattelemaan enemmän kukkaroaan ja iltakahdeksaan venyviä työpäiviään kuin lapsensa valmiuksia. Toisin kuin Suomessa, ranskalainen ”vauvakoulu” ei kuulu varhaiskasvatuksen vaan opetustoimen piiriin. – Lapsi oppii leikin kautta monia taitoja, kuten sosiaalisia taitoja ja luovuutta. Ranskalaiset vanhemmat puolestaan seuraavat tiiviisti opetusohjelmaa ja puuttuvat asiaan, jos heidän kaksivuotiaansa ei etene tarpeeksi nopeasti. l Koulu alkaa syyskuun alussa ja loppuu heinäkuun ensimmäisen viikon jälkeen. Akateemista juttuseuraa Suomessa vanhempien koulutustason on tutkimuksissa todettu heijastuvan lapsen oppimistuloksiin, mutta Ranskassa asioiden yhteys ei ole yhtä näkyvä
26 LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 LM8_s26-29_TVV-tunnit.indd 26 LM8_s26-29_TVV-tunnit.indd 26 25.11.2021 16.27 25.11.2021 16.27. koulu TUNTEET TUTUIKSI Helsinkiläisessä Laakavuoren ala-asteen koulussa neljäsluokkalaiset pelaavat tunneja vuorovaikutustaitojen (TVV) tunnilla tunne-aliasta. Renwar Aziz, 11, viittaa ahkerasti arvatakseen, mitä taitoa luokkatoverit kuvailevat
›› LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 27 LM8_s26-29_TVV-tunnit.indd 27 LM8_s26-29_TVV-tunnit.indd 27 25.11.2021 16.27 25.11.2021 16.27. Kavereitakin ymmärtää paremmin. ANU VALLINKOSKI | KUVAT SUSANNA KEKKONEN Rebekka Karttunen (vas.), 10, ja Daria Sedigi, 10, pitävät TVV-taitoja tärkeinä. TUNTEET TUTUIKSI Oppilaiden tunneja vuorovaikutustaitoja harjoittamalla voi parantaa kouluviihtyvyyttä sekä ennaltaehkäistä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä
Moni opettaja hyödyntää Aseman Lapset ry:n Suomeen tuomaa australialaista Kavereita oppii ymmärtämään paremmin. Isompana päämääränä on parantaa oppilaiden itsetuntemusta ja itsetuntoa. Jokaisen TVV-tunnin aluksi neljännen luokan opettaja Elina Eteläpää kyselee oppilailtaan kuulumisia. Eteläpään mukaan tuntien tavoite on harjaannuttaa oppilaita toimimaan ryhmässä, auttaa tunnistamaan omia ja kavereiden tunteita sekä käsittelemään niitä. Oppiminenkin edistyy, kun murheet eivät paina. – Näillä tunneilla pelaamme tunnetai kaveritaitopelejä, teemme ryhmätyöharjoituksia, katsomme aiheeseen liittyviä pieniä videoita, käymme läpi erilaisia esimerkkitilanteita ja mietimme, miten niissä pitäisi toimia. Itsetuntoa ja hyvinvointia – Kivaa on se, että tänään on perjantai ja viikonloppu. Ehdotin erillistä TVV-tuntia, ja Laakavuoresta yksi opettaja innostui ideasta. Laakavuoren koulu on yksi harvoista suomalaisista peruskouluista, joissa TVV:lle on omistettu kokonainen oppitunti kerran viikossa. Opettaja Elina Eteläpään mielestä verkosta löytyy hyvin materiaalia TVVtuntien suunnitteluun. I tähelsinkiläisen Laakavuoren ala-asteen koulun nelosluokkalaiset pelaavat pienissä ryhmissä tunne-aliasta. Koulu oli Helsingin kaupungin Me koulu -hankkeessa mukana pilottikouluna. Mutta sade harmittaa, kuvailee eräs oppilas tuntojaan. Ja keskustelemme paljon. 28 LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 LM8_s26-29_TVV-tunnit.indd 28 LM8_s26-29_TVV-tunnit.indd 28 25.11.2021 16.27 25.11.2021 16.27. – Hanke pyrki kehittämään peruskouluun erilaisia syrjäytymistä ehkäiseviä toimintamalleja ja rakenteita. Peli on osa tunneja vuorovaikutustaitojen oppituntia eli TVV-tuntia. Kaikki näet eivät halua puhua koko luokan kuulleen asioistaan. Tavallisesti oppilaat harjoittelevat TVV-taitoja muun koulutyön ohessa. ”Sä olet riidellyt vanhempiesi kanssa ja menet omaan huoneeseesi.” ”Surullinen!” ”Kun tulee töistä tai koulusta kotiin.” ”Väsynyt!” Oikein arvannut saa kortin itselleen. Laakavuoren tunnetunnit ovat keväällä 2021 päättyneen kehittämishankkeen perua. Abdurrahman Abdi osaa arvata selitetyn tunteen oikein ja saa kortin itselleen. Laakavuoressa opettajat ovat saaneet varsin vapaa kädet tuntien suunnittelussa. Oppilaat nostavat korttikasasta vuoron perään kortin, johon on kirjoitettu jokin tunne, ja kuvailevat sitä muille, jotka koettavat sitten arvata tunteen. Kun lapset ja kouluyhteisö voivat hyvin, myös rasismi ja kiusaaminen vähenevät. Helsingissä kouluilla pitää olla tunneja vuorovaikutusohjelma eli jonkinlainen suunnitelma siitä, miten näiden taitojen harjoittelu on mukana koulun toiminnassa. Eteläpään mukaan valmista materiaalia on verkossa tarjolla paljon. Mikä on oikein. TVV-tunteja varten ei ole olemassa mitään valmista mallia tai oppikirjaa. Yhteisen kuulumisten vaihdon jälkeen saa kertoa viikostaan ja viikonloppusuunnitelmistaan vielä vieruskaverilleen. Mikä on väärin. Puolen vuoden kokeilun kokemukset olivat niin hyviä, että koulun kaikki luokat alkoivat pitää ylimääräisiä TVV-tunteja syksyllä 2019, kertoo hankkeen silloinen kehittämisasiantuntija Sini Enqvist
Poliittinen päätös Sini Enqvistillä on tutkimusdataa Elina Eteläpään havaintojen tueksi. Yksilölle henkinen hintalappu on vielä tätä suurempi. Oppilaiden ryhmätyöskentelytaidot, keskittyminen koulutyöhön ja viihtyminen yhdessä oman luokan kesken paranivat merkittävästi. LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 29 LM8_s26-29_TVV-tunnit.indd 29 LM8_s26-29_TVV-tunnit.indd 29 25.11.2021 16.27 25.11.2021 16.27. – Täällä oppii ymmärtämään kavereita paremmin. Uskon, että jos tätä ei olisi, kiusattaisiin enemmän, Renwar Aziz, 11, arvelee. – Ja tunteita opitaan myös. Laskua kertyy esimerkiksi tulonsiirroista ja menetetyistä verotuotoista. Friends-ohjelmaa, joka keskittyy lasten ja nuorten tunneja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Rebekka Karttunen selittää rauhallinensanaa viittaamalla luokkatoverinsa luonteenlaatuun. Tärkeintä on opettajan kohtaava asenne. Juuri TVV:n tunneilla opettaja voi tutustua oppilaisiinsa entistä syvemmin. – Laakavuoren koulussa on noin 250 oppilasta, joten otos on pieni, mutta siitä huolimatta tulokset ovat merkittäviä, Enqvist arvioi. Eteläpään mukaan monesta tunnit ovat tarpeettomia. – Tosi monesta koulusta olen saanut sellaiset terveiset, että he ottaisivat TVV-tunnit käyttöön heti, jos olisi rahaa. Keskustellessa huomaa, ketkä tarvitsevat tavallista enemmän tukea kaveritai tunnetaidoissa. n Tarvitseeko insinööri tunnetaitoja. Samantapaista materiaalia on Lions Clubin Lions Quest -ohjelmassa. Sini Enqvistkin tähdentää, että TVV-opetus ei vaadi opettajilta ihmeitä. Ei tarvitse välttämättä käydä täydennyskoulutusta tai opiskella uusia ohjelmia. Vaikka kolmikko antaa TVV:lle kiitosta, kaikki oppilaat eivät suhtaudu yhtä suopeasti tunnetaitojen harjoitteluun. Tuntien oppisisällöt sopivat muun muassa äidinkielen ja ympäristöopin sisältöihin. Moni lapsi oppi oman arvionsa mukaan rauhoittamaan itse itseään harmituksen hetkellä. Valtiontalouden tarkastusvirasto on laskenut syrjäytymiselle hintalapun: yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. – Ylipäätään nämä tunnit luovat luokkaan hyvää ilmapiiriä, mikä tuo työrauhaa ja edistää oppimista, Eteläpää sanoo. On aika vaikea selittää erilaisia tunteita, Karttunen täydentää. Jotkin tekevät TVV:tä hyvin intensiivisesti, toiset eivät niinkään. Ajattelen, että tämä on laajan yhteiskunnallisen keskustelun paikka ja poliittinen päätös, Enqvist sanoo. Yhden viikkotunnin lisääminen jokaiselle helsinkiläiselle – saati jokaiselle suomalaiselle – peruskoululaiselle olisi taloudellisesti iso päätös. Laakavuoressa TVV-tunnit on sisällytetty koulun normaaliin tuntikehykseen, joten niitä varten ei ole tarvittu ylimääräistä rahoitusta. – Tuntien ei täydy olla hienoja ja monimutkaisia. Kiusaaminen ja oppilaiden kiukunpuuskat vähenivät. Tai kysyy, miksi ei voida vain laskea matikkaa. – Aina välillä joku sanoo, ettei tarvitse tällaista, koska hänestä tulee insinööri. Kouluviihtyvyys ja -hyvinvointi tukevat oppimista ja ennaltaehkäisevät yksinäisyyttä ja koulupudokkuutta. Enqvistin mukaan erillinen tunnetunti puoltaa paikkaansa. Tunneilla saattaa myös nousta esiin kiusaamistilanteita, jotka muutoin olisivat jääneet koulun aikuisilta huomaamatta. – Ehkä nämä tunnit vaativat opettajalta hiukan enemmän luovuutta kuin monen muun oppitunnin suunnittelu, mutten ole kokenut sitä työlääksi. Tukea tuntien suunnitteluun voi aina kysyä myös oppilashuollosta. Sitten hankkeen päättymisen TVVtunnit ovat jatkuneet Laakavuoren alaasteen koulussa, mutta kovinkaan monessa muussa helsinkiläiskoulussa ei erillisiä viikoittaisia tunnetunteja ole. Silloin selitän, miten insinöörikin tekee töitä muiden ihmisten kanssa, ja työhaastattelussa on aina vastassa toinen ihminen. Pohdimme myös, mitä pitää tehdä, jos kaveri on surullinen, Sedigi selittää. Käytännöt kouluissa vaihtelevat. Erityisen iso muutos tapahtui rasismissa. Kun ensimmäisessä kyselyssä koulun henkilökunnasta 29 prosenttia vastasi, ettei luokassa ole rasismia, vuotta myöhemmin näin ajatteli 77 prosenttia vastaajista. Rebekka Karttunen, 10, ja Daria Sedigi, 10, nyökyttelevät vieressä. Ilman TVV-tunteja nämä taidot jäisivät aika vähäiselle käsittelylle, sillä koulujen arki on niin hektistä, Eteläpää miettii. Tuloksia voisi luonnehtia erinomaisiksi. Hänen mielestään tunnit avittavat myös opettajan työtä. Yleensä se hyvä tyyppi palkataan, Elina Eteläpää kertoo. Me koulu -hankkeen aikaan Enqvist teki kollegansa kanssa pienen kyselyn, jonka Laakavuoren oppilaat ja opettajat täyttivät juuri ennen TVV-tuntien aloittamista ja uudemman kerran vuoden kuluttua. ”Mitä mä tästä hyödyn?” – Tämä on hyvä oppitunti
koulu OMA ÄIDINKIELI on avain oppimiseen Isossa koulussa voidaan puhua kymmeniä kieliä. Koulun monikielisyys on vahvuus, mutta tuo mukanaan haasteita niin oppilaille kuin opettajillekin. MERVI JUUSOLA | KUVA LIISA HUIMA 30 LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 LM8_s30-33_Omaa?idinkieli opetuksessa.indd 30 LM8_s30-33_Omaa?idinkieli opetuksessa.indd 30 25.11.2021 16.33 25.11.2021 16.33
Taululla lukee venäjäksi: Camillalla on neljä omenaa. OMA ÄIDINKIELI on avain oppimiseen Polinan (oik.), Miian ja Victorian kotikieli on venäjä ja koulukieli suomi. ›› LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 31 LM8_s30-33_Omaa?idinkieli opetuksessa.indd 31 LM8_s30-33_Omaa?idinkieli opetuksessa.indd 31 25.11.2021 16.33 25.11.2021 16.33. Heidän opettajansa Johannes Ruoho pitää tärkeänä, että lapset saavat käyttää koulussa mahdollisimman monissa tilanteissa omaa äidinkieltään. Hän antoi Dianalle niistä kaksi. Montako hänelle jäi
On meillä myös paljon suomenkielisiä kavereita, mutta toivomme lisää! tytöt nauravat. Ruohosta vahva oma äidinkieli ja eri kielten lomittainen käyttö ei häiritse suomen oppimista vaan tukee sitä. Kun ekaluokan alku lähestyi, häntä jännitti eniten se, osaako hän tehdä koulutehtäviä suomeksi. Onneksi samalle luokalle tulivat parhaat ystävät Miia ja Victoria, joiden kanssa Polina saattoi puhua venäjää. – On tärkeää, että lapsi saa käyttää koulupäivän aikana mahdollisimman monissa tilanteissa omaa äidinkieltään. – Aikuiset selittivät sanoja niin hyvin kuin pystyivät. Espoon kaupungilla on sopimukset viiden tulkEri kielten lomittainen käyttö ei häiritse suomen oppimista, vaan tukee sitä. E spoolaisessa Soukan koulussa puhutaan lähes 40 kieltä, eikä sen monikielisyys ole mitenkään poikkeuksellista. 32 LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 LM8_s30-33_Omaa?idinkieli opetuksessa.indd 32 LM8_s30-33_Omaa?idinkieli opetuksessa.indd 32 23.11.2021 13.59 23.11.2021 13.59. Polinan mielestä olisi hyvä, jos koulutehtävät voisi lukea myös omalla äidinkielellä. Yhteistyö vanhempien kanssa on tärkeää. Hän toivoo monikielisten oppilaiden huomaavan, että heillä on tavallista enemmän kielitaitoa, ja ymmärtävän, että useamman kielen osaamisesta on hyötyä oppimisessa. Parityöskentelyä voidaan tehdä kaikilla oppilaiden osaamilla kielillä ja myös tietoa voidaan hakea eri kielillä. Kielija kulttuuriryhmien opettaja Johannes Ruoho pitää tärkeänä, että opettajankoulutuksessa kiinnitettäisiin entistä enemmän huomiota koulun kielelliseen ja kulttuurilliseen moninaisuuteen sekä erityisesti siihen, mitä se tarkoittaa koulun arjessa. – Meidän luokalla on viisi venäjänkielistä oppilasta. Kolmasluokkalaiset Polina, Miia ja Victoria puhuvat kodeissaan venäjää. Noin 20 prosenttia helsinkiläisistä lapsista ja noin kahdeksan prosenttia kaiken ikäisistä Suomessa asuvista ihmisistä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Silloin opiskeltavaan asiaan on monta kieltä ja näkökulmaa, Ruoho sanoo. –Saattaa olla helpompi selittää omia ajatuksiaan tai opiskeltavia asioita, kun käyttää useampaa kieltä eikä rajaudu vain yhteen, Ruoho pohtii. Hän tekee parhaillaan väitöskirjaa matemaattisten taitojen vahvistamisesta valmistavassa opetuksessa. He aloittivat Suomen kielen opettelun päiväkodissa 3–4-vuotiaina pelaamalla pelejä ja kommunikoimalla kuvakorttien avulla. – Mutta jos en ihan ymmärrä tehtävää, kysyn kaverilta, hän kertoo. Luokkahuoneen seinälle voidaan esimerkiksi koota oppiaineen käsitteitä kaikilla oppilaiden osaamilla kielillä. Heille järjestetään muun muassa läksykerhoja omalla äidinkielellä. Kun en osannut puhua suomea, se tuntui vähän ikävältä, Polina kertoo. Ruoho on havainnut eri äidinkieliä puhuvien oppilaiden kanssa työskennellessään, että esimerkiksi matematiikkaa voi olla vaikeampi oppia muulla kuin omalla äidinkielellä. Vanhemmat ja monien kieliryhmien yhteisöt tekevät aktiivista työtä auttaessaan lapsia koulunkäynnissä. – Sen sijaan, että opitaan sisältöjä vain yhden kielen avulla, voi olla hyvä käyttää kaikkia oppilaan osaamia kieliä. Vaikka lapsi opiskelee vieraalla kielellä, hänen pitäisi voida samalla ajatella, prosessoida ja ilmaista itseään omalla äidinkielellään. Useiden kielten käyttäminen voi auttaa ymmärtämään ja oppimaan paremmin
Mona Eid toivoo, että Suomessa yleistyisi itsemäärittelyn periaate: jokaisella tulee olla oikeus määritellä oma identiteettinsä ja kulttuuritaustansa itse. Tämä voi kuitenkin johtaa siihen, että kielija kulttuuriryhmät eristäytyvät toisistaan. Alisuorittava oppilas puolestaan ajattelee, että on aivan sama mitä hän tekee, sillä häntä ei kuitenkaan hyväksytä. – Tutkimusten mukaan S2-oppilaita ohjataan oppilaanohjauksessa tietyille aloille. Lapset, joiden äidinkieli ei ole suomi, tulevat perusopetukseen yleensä joko valmistavan opetuksen kautta tai integroimalla suoraan luokkatoimintaan. Äidinkielen mukaan saattaa tapahtua ryhmäytymistä: samaa äidinkieltä puhuvat ovat läheisiä kavereita keskenään, mikä on tietenkin luonnollista. kipalveluita välittävän toimijan kanssa ja kotiin lähetettävät tiedotteet käännetään tarvittaessa eri kielille. Hän näkee joissakin koulun käytännöissä toiseuden rakentamista. Eidin mukaan näkyvään vähemmistöön kuuluvat oppilaat ottavat usein selviytymisstrategiakseen alitai ylisuorittamisen. Rakenteellinen rasismi syntyy arkisista toimintatavoista, jotka toistuessaan muotoutuvat ulkopuolelle sulkeviksi mekanismeiksi. Eid kannattaa suoraa integrointia erityisesti alaluokilla, koska sitä kautta lapsi pääsee paremmin mukaan oman ikäryhmänsä toimintaan: – Integrointi vaatii resursseja ja voi olla haastavaa opettajalle, mutta se on oppilaan sosiaalisten suhteiden kannalta paras vaihtoehto. Tutkimuksissa on havaittu, että joissakin kouluissa osa opettajakunnasta suhtautuu kielteisesti lapsen oman äidinkielen käyttämiseen luokkahuoneessa. – Nämä voivat olla vähemmistöstressin aiheuttamia mekanismeja, Eid toteaa. n ”Vähemmistöstressi voi johtaa alitai ylisuorittamiseen” Kukaan oppilas ei ole kielitaidoton. LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 33 LM8_s30-33_Omaa?idinkieli opetuksessa.indd 33 LM8_s30-33_Omaa?idinkieli opetuksessa.indd 33 23.11.2021 13.59 23.11.2021 13.59. Eri kulttuuritaustoista tulevat oppilaat kokevat usein, ettei heitä nähdä yksilöinä, vaan tietyn kulttuuriryhmän edustajina. Opettaja on saattanut esimerkiksi kieltää omalla äidinkielellä juttelun luokassa, koska hän ei ymmärrä, mitä oppilaat puhuvat keskenään. Mona Eid on saanut koulun monimuotoisuuden ja etiikan kysymyksiin keskittyvän interkulttuurisen luokanopettajakoulutuksen. Koulun tulisi toimintatavoillaan vahvistaa inkluusiota eli yhteiskuntaan mukaan ottamista, ei pois sulkemista. – Tarkoitan tällä esimerkiksi sitä, että oppilasta saatetaan kehottaa kertomaan oppitunnilla maastaan ja kulttuuristaan, vaikka hän on syntynyt ja asunut aina Suomessa. Jokaisella oppilaalla on oma äidinkieli ja kielellinen rikkaus, toteaa Kaikkien koulu -pod castia toimittava Mona Eid. Koulun toimintatapojen ei pitäisi synnyttää eikä ylläpitää vähemmistöstressiä, vaan ehkäistä sen muodostumista. Oppilas voi kokea, että hänen täytyy olla tosi hyvä, jotta hän lunastaa paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Kaikki opettajat eivät kuitenkaan koe koulujen monikielistymistä myönteisenä. Tavallisesti opettajat suhtautuvat myönteisesti oppilaiden kieliin, mutta toivoisin heiltä enemmän kannustamista oppilaiden omien äidinkielten käyttöön, Ruoho toteaa. Hän nostaa esimerkiksi sen, miten ”suomi toisena kielenä ja kirjallisuus” eli S2-oppimäärän suorittaminen voi vaikuttaa oppilaan tulevaisuuteen. – Opettajat käyttävät yleensä suomea vanhempien kanssa kommunikointiin, mutta usein myös englantia ja muita osaamiaan kieliä, Johannes Ruoho kertoo. – Espoossa pyrimme siihen, että kaikki kielet näkyvät tärkeänä osana koulua. On lukuisia tapauksia, joissa oppilasta, jolla on hyvä keskiarvo, kehotetaan hakeutumaan lähihoitajakoulutukseen siitä huolimatta, että hän toivoo jotain muuta
Miksi kaikki pitää rokottaa. Kun se sattuukin... Koronavirus on saanut nimensä latinankielen kruunua tarkoittavasta sanasta. Toisin sanoen kaikkia kolmea vastaan annetaan yhteisrokote. Toisille korona aiheuttaa vain lieviä flunssaoireita, mutta toisille se voi olla hengenvaarallinen. Varoitus! Tauti on saatu Suomessa aisoihin rokotusten ansiosta, mutta sitä on pidettävä silmällä edelleen. Piiloutuu mm. rotavirus Häikäilemättömin yksittäinen lasten ripulija oksennustaudin aiheuttaja koko maailmassa. leluihin ja ovenkahvoihin ja tarttuu kosketuksesta. Tartunnan voi saada myös eläimen puremasta. vesirokko Kuuluu samaan jengiin kuin kurkkumätä ja hinkuyskä. Tuhka rokko Taudin tunnusmerkkejä kuume, nuha ja punoittavat silmät. Tartunnasta seuraa paha ihottuma! Riehunut aivan viime aikoina Euroopassa ja myös Suomessa levittämässä tartuntaa. Keväällä 2020 tämä ovela ja roistomainen tautien kunkku onnistui levittäytymään kaikkialle maailmaan, ja on edelleen vapaalla jalalla. SIKOTAUTI Tauti aiheuttaa kuumetta, päänsärkyä, ruokahaluttomuutta ja turvotusta kaikkialla, missä liikkuu. Paina mieleesi nämä mikroskooppikuvat! VAARALLISIA TAUTEJA LIIKKEELLÄ! 34 LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 LM8_s34-35_Rokotustehta?va?.indd 34 LM8_s34-35_Rokotustehta?va?.indd 34 23.11.2021 14.02 23.11.2021 14.02. Rokotus on tehokas suojakeino tautia vastaan. KORONA Viruksen tiedetään aiheuttavan kuumetta ja kutisevaa vesirakkulaista ihottumaa. Teksti ja kuvat Anniina Mikama Tässä kerrotaan muutamista maailman pahamaineisimmista tartuntataudeista, joita vastaan taistellaan jatkuvasti rokotteilla. Ennen rokotusohjelmaa tauti kaatoi vuosittain petiin noin 20 000 lasta. HUOM! Viekkaasti maaperään piiloutuva tauti aiheuttaa lihasjäykkyyttä ja kouristuksia. Ennen moni viruksen kohdanneista sai elinikäisiä arpia, jotka olisi voitu välttää rokotteen avulla. Rokote auttaa, jos mahdollisimman moni rokotetaan
Ruiskuissa ovat kirjaimet menneet sekaisin, eikä kukaan enää tiedä, mihin tautiin mitäkin rokotetta on määrätty. Saat apua viereisen sivun tautien etsintäkuulutuksista! ANAGRAMMIT Mikroskoopilla voi nähdä kaikenlaisia viruksia ja bakteereja. Tunnista ja väritä ne! Tavallinen flunssavirus Toistaiseksi tuntematon pöpö Kolibakteeri LUE LISÄÄ: rokote.fi ON RAKO LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 35 LM8_s34-35_Rokotustehta?va?.indd 35 LM8_s34-35_Rokotustehta?va?.indd 35 23.11.2021 14.02 23.11.2021 14.02. Selvitä asia laittamalla kirjaimet oikeaan järjestykseen
Pitkittäistutkimus isien ensisijaisista tuen lähteistä ja vertaistuen tarpeesta lapsen ensimmäisinä ikävuosina tarkastettiin Turun yliopistossa marraskuussa. Isovanhempien merkitys ensisijaisena tuen lähteenä korostui nuoremmilla eli alle kolmekymppisillä ja esikoisperheen isillä. Viralliseen tukeen, eli yhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen tarjoamiin perhepalveluihin sen sijaan turvautui vain harva. Kyseinen tutkimus perustuu lähes 1 800 varsinaissuomalaiselta perheeltä kerättyyn tietoon. Juuri tähän Marko Lähteenmäki väitöstutkimuksellaan pyrkii. Ehkä isillä on jo valmiiksi käytössään niin paljon resursseja, ettei lisätukea tarvita. Mukana oli myös pieni joukko isiä, jotka kokivat tarvitsevansa tukea, mutta joilla ei ollut ketään, johon turvautua. Lähteenmäen tutkimat vauvaja leikki-ikäisten lasten isät tukeutuvat lapsen hoitoon, kasvatukseen ja arjen askareisiin liittyvissä kysymyksissä lähipiiriinsä, erityisesti lapsen isovanhempiin. Sosioekonomisten tekijöiden yhteys isien tuen tarpeisiin voi Lähteenmäen mukaan johtua tukiverkostojen eroista. Yllättävää kyllä, isien erilaiset sosiaaliset taustat eivät olleet yhteydessä kokemukseen tuen puuttumisesta kokonaan. Isien välinen vertaistuki oli tärkeimmillään lapsen vauvaiän lopulla: ilmeisesti isät tarvitsivat hieman kypsyttelyaikaa, ennen kuin olivat valmiita keskustelemaan vanhemmuuteen ja lapsen hoitoon liittyvistä asioista toisten isien, esim. Perheen ulkopuolisen tuen tarve vaihteli yleensäkin isän sosioekonomisen taustan mukaan: korkeampaa sosioekonomista asemaa edustavilla isillä tuen tarve oli muita pienempi. ANTTI VANAS TUTKITTUA TIETOA M O ST PH O TO S M O ST PH O TO S Kuka tukee NUORTA ISÄÄ. Mitä korkeampi isän ammatillinen asema oli, sitä vähemmän hän painotti vertaistuen kehittämisen merkitystä. Harva isä tukeutui yhteiskunnan tai kansalaisjärjestöjen perhepalveluihin. 36 LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 LM8_s36-39_Tutkitut.indd 36 LM8_s36-39_Tutkitut.indd 36 23.11.2021 14.21 23.11.2021 14.21. Vertaistuen tarve laski lapsen kolmanteen ikävuoteen mennessä. Lähteenmäki tarjoaa havainnoille kaksi selitystä. Se on erittäin hyvä asia, ja siksi on tärkeää selvittää, miten aktiivista isyyttä parhaiten edistetään ja tuetaan. Toisaalta erot korkeamman ja matalamman ammattiaseman isien välillä voivat johtua myös erityyppisten työpaikkojen erilaisista mahdollisuuksista joustaa pikkulapsiperheen arjen vaatimusten edessä. työkavereidensa kanssa. Väitöskirja Keneen tukeutua isäksi tultua. Tai sitten korkean ammatillisen statuksen omaavat isät ovat siinä määrin työelämään suuntautuneita, että isyyteen liittyvät kysymykset jäävät uran varjoon. Vauvaiän lopulla yli puolet isistä toivoi vertaistuen kehittämistä. Lähteenmäki tutki isien varhaista vanhemmuutta saman talouden ydinja uusperheissä. TAAPERON USKOA OMIIN KYKYIHIN EI HORJUTA MIKÄÄN, MUTTA NUORI ISÄ SAATTAA KAIVATA PALJON PERHEEN ULKOPUOLISTA TUKEA ETENKIN ESIKOISEN SYNNYTTYÄ. Myös vertaistukea pidettiin tärkeänä. Tutkimusaineistonaan hän käytti osaa vuonna 2007 käynnistyneen Hyvän kasvun avaimet seurantatutkimuksen materiaalista. I syys ja perhe merkitsevät miehen identiteetille nykyään enemmän kuin koskaan aikaisemmin
DRAAMA jatkaa siitä, mihin järki loppuu ›› LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 37 LM8_s36-39_Tutkitut.indd 37 LM8_s36-39_Tutkitut.indd 37 23.11.2021 14.21 23.11.2021 14.21. Kolmas kokeilu oli Jyväskylän avoimen yliopiston draamakasvatuksen opiskelijoille järjestetty erikoiskurssi, jossa pohdittiin maailman kestävyyshaasteita ja metsäsuhdetta prosessidraaman keinoin. Toisessa kokeilussa yläkoululaiset tekivät draamatyöpajoissa lyhyitä esityksiä ja performansseja osallistujien ajatusten ja ideoiden pohjalta. Lehtonen tutkii väitöskirjassaan draaman soveltamisen mahdollisuuksia ilmastokasvatuksessa. Anna Lehtosen mukaan ilmastonmuutos on liian vaikea aihe pelkästään tietokeskeisesti opetettavaksi. Lehtonen on opettajan työssään soveltanut draamaa ilmastokasvatuksen keskeisiin haasteisiin: tulevaisuuden visiointiin, ilmastotunteiden kohtaamiseen sekä ilmastonmuutoksen lapsissa ja nuorissa herättämien mielikuvien tutkimiseen. Pelkkä tieto ei riitä ilmastokasvatuksessa. Prosessidraamassa työskentely perustuu tarinaan eli pretekstiin, jonka puitteissa käsiteltävänä olevaa aihetta tutkitaan eri näkökulmista. Lehtonen kertoo väitöskirjassaan esimerkein, miten draamalla voidaan vahvistaa ymmärrystä ihmisten erilaisista näkökulmista ja herättää kriittistä tietoisuutta. Tiedon lisäksi tarvitaan draamaa, joka raivaa tilaa kokonaisvaltaiselle ja luovalle ongelmanratkaisulle mahdottomilta tuntuvien ongelmien ja suuria tunteita herättävien kysymysten edessä. Lentoliikenteen valtavista päästöistä kertovan lehtijutun vieressä mainostetaan naurettavan halpoja lentomatkoja. ”Yhteyksiä vahvistavassa tilassa osallistujien mielikuvat ja tunteet sekä kehollinen, kuvitteleva ja käsitteellinen ymmärrys kietoutuvat toisiinsa ja jalostuvat performatiiviseksi tietämiseksi, draamalliseksi toiminnaksi”, Lehtonen vyöryttää väitöksen esittelytekstissä. Taustalla vaikuttaa tutkijan 20 vuoden kokemus draaman käytöstä peruskoulun opettajan työssä ja opettajien täydennyskoulutuksessa. Draamalla voidaan myös visioida vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja luoda välittävä, kuunteleva ja yhteyksiä vahvistava tila. Väitöskirja perustuu kolmeen opetuskokeiluun, joista ensimmäisessä tutkittiin alakoululaisten kanssa tulevaisuuden herättämiä mielikuvia teatteri-improvisaation, tarinankerronnan ja esityksen tekemisen kautta. M O ST PH O TO S M O ST PH O TO S M O ST PH O TO S K uluttaa pitää, jotta talous pyörii ja tulevaisuus on turvattu – vai oliko se sittenkin niin, että ostaminen ja kuluttaminen ovat onnellisen tulevaisuuden pahin uhka. Väitöskirja Drama as an interconnecting approach for climate change education tarkastettiin elokuussa Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Uusi, kestävämpi yhteiskunta ja tapa toimia on kuviteltava, sillä valmiita, suoraan sovellettavia malleja ei ole
Ne vaikuttavat myös lapsen yksilölliseen kasvuun sekä sosiaaliseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin. Tällöin hän alkaa arvioida motorisia taitojaan yhä enemmän vertailemalla niitä muiden saman ikäisten taitoihin. Tällaiset positiiviset sosiaaliset kokemukset ovat tärkeitä lapsen itseluottamuksen rakentumisessa. M O ST PH O TO S Pikkulapsen uskoa omiin taitoihin EI HORJUTA MIKÄÄN 38 LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 LM8_s36-39_Tutkitut.indd 38 LM8_s36-39_Tutkitut.indd 38 23.11.2021 14.21 23.11.2021 14.21. Kouluikään tultuaan lapsi kohtaa päivittäin paljon vertaisiaan. Siinä tutkittiin myös sitä, vastaako lapsen kokemus omista taidoista hänen mitattua taitotasoaan vai ylitai aliarvioiko lapsi taitojaan. Vanhemmilla lapsilla on motorisista taidoistaan yleensä jo realistisempi käsitys. Kaupunkilaislapset hyötyvät Niemistön mukaan tässä vaiheessa siitä, että he tapaavat paljon muita lapsia. Tuhansien yritysten ja epäonnistumisten myötä lapselle syntyvät ne oivallukset, jotka johtavat motoristen taitojen oppimiseen. Hyvät motoriset taidot ja koettu motorinen pätevyys rohkaisevat lasta osallistumaan omaan ikätasoonsa sopiviin peleihin ja leikkeihin. Alakoululainen näkee omat motoriset taitonsa jo realistisesti. Tosiasioihin kylmän realistisesti suhtautuva aikuinen ei moista röykytystä jaksaisi, vaan jättäisi touhun sikseen ja yrittäisi jotakin muuta. Motoriset taidot, kuten juokseminen, hyppääminen, tasapainoilu ja pallonkäsittelytaidot, ovat tärkeitä lapsen kehitykselle. julkaistiin Journal of Sports Sciences -lehdessä lokakuussa. P ikkulapsi kaatuu lukemattomia kertoja ennen kuin oppii lopulta kävelemään. Jyväskylän yliopistossa vuosina 2015–2017 toteutetussa Taitavat tenavat -tutkimushankkeessa selvitettiin 3–7-vuotiaiden lasten motoristen taitojen tasoa. Tutkimukseen osallistui lukuvuoden 2015–2016 aikana lapsia 37 päiväkodista 24 paikkakunnalta eri puolilta Suomea. Heillä omien taitojen yliarviointi voi johtua kehitykseen tai terveyteen liittyvistä tekijöistä, kuten astmasta, ADHD:stä tai kielenkehityksen viivästymisestä. Mukaan lähtemistä helpottaa se, että lapsi kokee pärjäävänsä ja pysyvänsä muiden mukana. Aluksi ne mahdollistavat itsenäisen liikkumisen ja muodostavat pohjan tulevaisuuden monipuolisille liikuntataidoille. Varhaisvuosien kokeilut ja tekeminen ovat parhaita rakennuspalikoita sille, että lapsi oppii arvioimaan omia motorisia taitojaan koulun alkuun mennessä, toteaa Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Donna Niemistö tutkimustiedotteessa. Pienet lapset yliarvioivat omat motoriset taitonsa, mihin on hyvä syy: ylimitoitettu mutta horjumaton usko omiin kykyihin pistää kokeilemaan ja yrittämään yhä uudestaan. Mukana oli kaikkiaan yli 1 200 lapsiperhettä. Tutkimusartikkeli What factors relate to three profiles of perception of motor competence in young children
On kuitenkin tärkeää huomata, että kyselyyn vastasivat vain vanhemmat, joilla ylipäätään on varaa lastensa urheiluttamiseen. Jyväskylässä asuvien kustannukset olivat suuremmat kuin muualla Keski-Suomessa asuvilla. Ero johtunee siitä, että myös harrastusvaihtoehtojen määrä, laatu ja olosuhteet ovat Jyväskylässä muita paikkakuntia paremmat. Jääkiekko osoittautui nuorten suosimista joukkuepeliharrastuksista ylivoimaisesti kalleimmaksi: kiekkoiluharrastuksen keskimääräiset kokonaiskustannukset olivat 4 489 euroa vuodessa harrastajaa kohti. Kyselyyn vastanneiden vanhempien joukossa sosioekonomisella asemalla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä lapsen harrastukseen käytettyihin rahamääriin. Tutkittavina olivat harrastamisen kokonaiskustannukset, jotka jakautuivat seuroille ja lajiliitoille suoritettaviin maksuihin ja muihin harrastuskuluihin. Jälkimäiseen ryhmään kuuluivat mm. Teemu Keronen ja Severi Jarva selvittivät Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliselle tiedekunnalle tekemässään gradussa lasten ja nuorten harrastuskustannuksia suosituimmissa joukkuepeleissä Keski-Suomessa. Lajien väliset hintaerot olivat todella suuret. Tuore pro gradu -tutkielma kertoo, että huoleen on syytä. M O ST PH O TO S M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 39 LM8_s36-39_Tutkitut.indd 39 LM8_s36-39_Tutkitut.indd 39 23.11.2021 14.21 23.11.2021 14.21. Kyselyyn saatiin 290 vastausta. Kalleutta selittävät ennen kaikkea korkea harrastusintensiteetti ja jäävuorojen kova hinta. Tutkimusaineisto kerättiin alkuvuonna 2021 kilpaurheilua harrastavien 11–15-vuotiaiden lasten ja nuorten vanhemmilta kyselylomakkeella. Joukkuepelin harrastaminen urheiluseurassa Keski-Suomen alueella maksoi keskimäärin 2 325 euroa vuodessa. U rheiluseuraharrastusten kustannukset ovat nousseet 2000-luvun aikana siinä määrin, että niistä on tullut yksi nuorten eriarvoisuutta lisäävä tekijä monen muun joukkoon. Kaikilla ei taatusti ole. Koripalloharrastus maksoi vain 960 euroa vuodessa. leirit, matkaja majoituskulut sekä tekstiilit ja välineet. Järjestöille menevä osuus vaihteli lajien mukaan: jääkiekossa summa on keskimäärin 3 023 euroa vuodessa ja lajeista edullisimmassa eli koripallossa 491 euroa vuodessa. n Kuningas jalkapallo on paljon jääkiekkoa HALVEMPI HARRASTUS Urheilun harrastajat tulivat keskimääräistä hyvätuloisemmista perheistä. Suurin osa heistä oli korkeakoulutettuja. Kaikissa lajeissa suurin osa harrastamisen kokonaiskustannuksista maksettiin seuralle ja/tai lajiliitolle. Maailman suurinta urheilulajia eli jalkapalloa pääsi harrastamaan keskimäärin 1 711 eurolla vuodessa – eli peräti 2,6 kertaa halvemmalla kuin globaalisti katsoen pikkuruista jääkiekkoa. Hinta on reilusti yli kaksinkertainen verrattuna salibandyyn, jonka vuosikustannukset olivat 1 847 euroa. Vanhemmat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä lastensa harrastuksen hinta-laatusuhteeseen. Harrastajat tulivat keskimääräistä hyvätuloisemmista perheistä: vanhempien mediaanitulot olivat 77 313 euroa vuodessa
perhe KOTI kuningaskunnasta Lapsen lempeä kasvuympäristö ja hyvät palvelut ovat keskiössä perheen etsiessä uutta kotipaikkaa. Vauvaraha ja muut houkuttimet tulevat ilahduttavina kaupanpäällisinä. 40 LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 LM8_s40-43_Perhe Hartolasta.indd 40 LM8_s40-43_Perhe Hartolasta.indd 40 25.11.2021 17.07 25.11.2021 17.07. SIRPA PALOKARI | KUVAT SILVI KAARAKAINEN Juho Mäkisen, Nea Rauängin ja heidän tyttärensä Ellen koti lämpiää omasta metsästä karsituilla puilla. Mutta mikä sai Nean, Juhon ja Ellen muuttamaan maalle
Touhua on ensimmäisten kuukausien aikana riittänyt. Metsä liittyy vahvasti Mäkisen elämään, sillä hän on ammatiltaan hakkuukoneenkuljettaja ja töissä naapurikunta Heinolassa. Hän ompelee parhaillaan Ellen huoneeseen seinäkoristeita. Oma tupa – ja metsä Vanhassa hirsitalossa on mukavasti tilaa, sillä taloon on tehty myös uudisosa. Ja kaiken lisäksi tämä on syntymäkuntani, jossa vanhempani edelleen asuvat, Mäkinen kertoo. Remontointi ja tuunaus innostavat kädentaitoista pariskuntaa. Elle on varsinainen marjarohmu, jolle maistuu kaikki marja-aronioista ja pihlajanmarjoista lähtien… Suolla käydessämme hän mätti karpaloita suuhunsa. Kun menimme naimisiin, päätimme, että Hartola olkoon se pohjoisin asuinpaikka. Me halusimme maalle. Rauängin juuret ovat Lapissa, mutta lapsuutensa hän vietti Vihdissä ja Lohjalla: – Vaikka olen kasvanut etelässä, veri on aina vetänyt pohjoiseen. Soma maalaistalo navettoineen ja piharakennuksineen sijaitsee Jokivarressa, Tainionvirran tuntumassa. – Tänne oli tosi kiva muuttaa, sillä halusimme maalle. Nykyisin retkiä tehdään porukalla, ja niissä on nyt erityinen viehätyksensä. Tältäkö meidän omassa metsässä näyttää! Poluilla ja pöpeliköissä samoillessa Elle keikkuu viihtyisästi kantorepussa. Uuden kodin pihalta kurkottaa kohti taivasta kaksi jättiläiskuusta helmoissaan terhakat taimet kuin tulevaisuuden lupaukset. Kun unelma tuli silmien eteen, oli päätös selvä. Vapaa-aika on aina kulunut sienija marja-apajia metsästäessä. Rauäng on ammatiltaan koulunkäynninohjaaja, mutta hänellä on myös ompelijan koulutus, josta on paljon iloa ja hyötyä. – Sehän on jo lapsen vastustuskyvyn takia tärkeää. Äidille ja isälle on tärkeää, että tyttärelle syntyy aito kiintymys luontoon. – Ja keittiö vaatii uudistamista jossain vaiheessa, Rauäng kertoo. Lahden seudulla kerrosja rivitalossa asunut pariskunta etsi sopivaa kotia muutamalta paikkakunnalta. Mikäpä olisikaan ollut satumaisempi paikka jättikurpitsoistaan tunnetulle pariskunnalle kuin kuningaskunnaksi tituleerattu Hartola. H artola sai keväällä asukkaikseen Nea Rauängin, Juho Mäkisen ja heidän tyttärensä Ellen. LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 41 ›› LM8_s40-43_Perhe Hartolasta.indd 41 LM8_s40-43_Perhe Hartolasta.indd 41 25.11.2021 17.07 25.11.2021 17.07. Tilaan kuuluu viisitoista hehtaaria metsää ja viisi hehtaaria peltoa, jonka he vuokrasivat naapurin hevostilalliselle. Talon alapohjassa on vähän laittamista, ja lisäksi on tarkoitus kunnostaa muutama huone
– Onhan siinä kiva tatsi, kun näkee, miten kunta hoitaa perheiden asioita, puoliso lisää. Vanhassa talossa on tunnelmaa mutta myös paljon tekemistä. Keväällä hommaa jatketaan, ja nyt tiedämme, miten maata on parannettava. Yhdeksi vetonaulaksi on luotu imago kuningaskunnasta. Elle oli muuton aikana kahdeksankuinen, joten vauvaraha odottaa hänen mahdollista sisarustaan. Kustannuksia lisää silti oman auton välttämättömyys. Tervetuloa lapsiperheet! Hartola markkinoi itseään terhakkaasti. – Tämä osoittaa, että tänne toivotaan uutta väkeä, Rauäng toteaa. Nea Rauängin ja Juha Mäkisen koti maksaisi kaupungissa moninkertaisesti, eikä keskituloinen nuoripari voisi tällaisesta pääkaupunkiseudulla edes haaveilla. – Edellisvuonna kasvatimme voittajakurpitsan vanhempieni kasvihuoneessa ja se painoi 562 kiloa. Heidän kurpitsansa ovatkin voittaneet jättikasvisten SM-kilpailuja. – Raivaukset hoidan itse, mutta harvennukset teetämme ulkopuolisilla mahdollisimman vähin aukoin, Mäkinen toteaa. Ensi kesän ykkösprojekti on kasvihuoneen pystyttäminen, sillä pariskunta kuuluu Suomen jättikasviyhdistyksen aktiiveihin. Pariskunta tuntee metsän arvon ja tietää, että se vaatii hyvää hoitoa. Se maksaa vastasyntyneiden lasten perheille 1 000 euroa vauvarahaa, ensiasunnonostajalle annetaan 2 000 euroa ja lisäksi kotihoidon kuntatukea tarjotaan 200 euroa kuussa. 42 LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 LM8_s40-43_Perhe Hartolasta.indd 42 LM8_s40-43_Perhe Hartolasta.indd 42 25.11.2021 17.07 25.11.2021 17.07. Viimekesäinen painoi vain 52 kiloa, kun ei ollut vielä kasvihuonetta ja maa on tosi savista. Tänne toivotaan uutta väkeä. Perhettä onnisti talokaupoissa, sillä remontoitavaa ei ole paljon. Talossa on vesikiertoinen puukeskuslämmitys, ja polttopuita löytyy omasta takaa. Perusteet siihen löytyvät kaukaa historiasta: julistihan kuningas Kustaa III Hartolan kirkkoherrakunnaksi vuonna 1784. Viime vuosina kunta on houkutellut erityisesti lapsiperheitä. Edullinen koti maalta Maalle muutto voi vaatia tietyistä huvituksista, kuten kulttuurija ravintolariennoista luopumista, mutta tilalle saa hulppeammat elämisen puitteet. Äidillä oli aikomus palata syksyllä töihin, mutta suunnitelmat muuttuivat: – En pystynyt jättämään Elleä päivähoitoon, joten jatkan hoitovapaalla siihen saakka, kun hän täyttää kolme. Rauäng toimii yhdistyksen puheenjohtajana, sitä ennen pestistä vastasi Mäkinen. Ja eihän sitä tiedä, vaikka meille tulisi toinen lapsi. Mieluisa ja sopuhintainen koti löytyi Hartolan Jokivarresta
Vauvarahan sijaan monissa kunnissa annetaan lahjoja kuten vauvakasseja, villasukkia tai nuttuja. He kokevat onnistuneensa kodin valinnassa, kun löysivät kauniin asuinpaikan, nappipalvelut ja täyskymppisijainnin. Kerhoreissuille keskustaan polkaisee pyörällä vartissa, mutta jatkossa alla saattaa olla auto, sillä Rauäng käy parhaillaan nettiautokoulua. Muutamissa kunnissa vanhempia kiitetään maksamalla äideille kolmen päivän synnytyssairaalamaksu. Kuntaliiton toissavuotisen selvityksen mukaan vauvarahaa maksoi 27 alle 40 000 asukkaan kuntaa. Muuttajia saattaa kannustaa myös kotihoidontuen kuntalisä. Sisse on toistaiseksi perheen ainoa lemmikki, mutta iso pihapiiri ja ulkorakennukset houkuttelevat varmasti jossain vaiheessa ottamaan muitakin kotieläimiä. Tänne jäädään! Nea Rauäng ei erityisemmin kaipaa ympärilleen ihmisiä ja vilskettä, vaan osaa nauttia omasta rauhastaan. LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 43 LM8_s40-43_Perhe Hartolasta.indd 43 LM8_s40-43_Perhe Hartolasta.indd 43 25.11.2021 17.07 25.11.2021 17.07. Pian muuton jälkeen tehty harvennushakkuu toi tuloja, jotka käytettiin perheen hyvinvointiin. Sitä maksoi vuonna 2018 alle kolmevuotiaiden hoidosta 48 kuntaa. Sellainen on minulle tärkeää, Rauäng sanoo. Kuntaliitto kartoitti vauvarahaa osana kunnan muuttohoukuttimia. – Isyysloma-aika oli luksusta, kun saimme syödä kaikki atriat yhdessä perheen kesken. Neasta, Juhosta ja Ellestä on tullut tyytyväinen maalaisperhe. Sen sijaan vauvarahan vaikutusta muuttamiseen ja väestön lisääntymiseen ei ole tutkittu. – Ostimme tämän paikan sillä meiningillä, että jäämme tänne! n Täällä vastaantulijat hymyilevät. Loppusyksystä Juho Mäkinen piti isyysloman, jolloin saatiin monta remonttihommaa hoidettua. Suurimmat vauvarahat maksetaan Luhangassa ja Lestijärvellä, joissa vauvasta saa 10 000 euroa siten, että summasta maksetaan 1 000 euroa kymmenenä vuonna. – Työn kautta tiedän, miten tärkeitä sosiaaliset kontaktit ovat lapsille ja etenkin korona-aikana olin vähän huolissani Ellestä. Hartolalainen mielenmaisema on näyttäytynyt uudisasukkaille mukavalla tavalla. – Sen ansiosta Juhon ei tarvinnut heti lähteä työelämän oravanpyörään, vaan pystyimme keskittymään perheenä yhdessä olemiseen. – Kaupungeissa asuessani olen nähnyt, miten ihmiset välttelevät toisiaan, mutta täällä vastaantulijat hakevat katsekontaktia ja hymyilevät, mikä on tosi hauskaa, Rauäng sanoo. Ja mikä mukavinta: mummo ja pappa ovat mukana arjessa, eikä täältä Itä-Hämeen perukoilta ole mahdoton matka mumin luo Vihtiin tai tuffan luo Halikkoonkaan. Mukavia äitikavereita on löytynyt Facebook-ryhmän kautta. Nyt yhdessä leikkiminen taas onnistuu. – Ja olen löytänyt täältä uuden harrastuksenkin: käyn naapurin talleilla ratsastamassa ja olen oppinut jo laukkaamaan, hän kehaisee. Lisä on 50–300 euroa kuukaudessa. Kertamaksuna summat olivat muutamasta sadasta eurosta tuhanteen, keskimäärin 300–400 euroa. Eloisa pikkukunta Vireä lapsiperhetoiminta ilahduttaa vanhempia, sillä lähinaapurustosta ei löydy Ellelle leikkikavereita. VAUVARAHA ON LÄMMIN TERVEYHDYS Vauvaraha on symbolinen ele, jolla kunta viestii lapsimyönteisyydestään. Käytännössä uutta kotipaikkaa etsivät lapsiperheet arvostavat eniten hyviä lähipalveluja. Mannerheimin Lastensuojeluliitto järjestää viikoittain muskarin, seurakunta pitää ohjattua kerhoa sekä liikuntakerhoa ja lisäksi perheille tarjotaan ilmaisia liikuntavuoroja. Selvityksestä käy ilmi, että ehdottomasti tehokkaimmin uusia perheitä houkuttelivat edulliset tontit
Ryhmässä esiintyi 24 iältään 13–16-vuotiasta tanssijaa. KAISA PASTILA | KUVAT EEVA ANUNDI 44 LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 LM8_s44-47_Tanssikoulu.indd 44 LM8_s44-47_Tanssikoulu.indd 44 23.11.2021 14.52 23.11.2021 14.52. kasvu Myös tanssimalla voi OTTAA KANTAA Tanssikoulu DCA voitti tänä vuonna junioreiden muodostelmasarjan Suomen mestaruuden perheväkivaltaa käsitelleellä teoksella
Porukan merkitys korostui näin herkän ja rankan aiheen äärellä. EERIKA KANSI ›› LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 45 LM8_s44-47_Tanssikoulu.indd 45 LM8_s44-47_Tanssikoulu.indd 45 23.11.2021 14.52 23.11.2021 14.52. Lilia Leppilampi (oik.) sanoo, että tanssikoulu on hänelle kuin toinen koti. "Aluksi mietimme paljon koreografiaa, mutta kun se alkoi rakentua, oli mahdollisuus työstää enemmän omaa ilmaisua ja tunnetta sekä teoksen tarinaa", 16-vuotiaat tanssijat Eerika ja Lilia kertovat. Vierellä opettaja Anitra Ahtola ja joukkuekaveri Eerika Ilmivalta. Voittoisan Within These Walls -teoksen koreografian tekivät Anitra Ahtola ja Sara Dahl, ja sen treenaaminen alkoi jo vuotta ennen SM-kisoja. Espoolaisella tanssisalilla kuluukin lähes kaikki vapaa-aika
Että tunteita pystyy käsittelemään – varsinkin tanssin kautta. Lilia: – Jokainen sai ensimmäisessä tapaamisessa tehtäväkseen kirjoittaa – niin että vain valmentajamme näkisivät vastaukset – omia ajatuksia aiheesta tai jos on omia kokemuksia perheväkivallasta tai tuttujen tai ystävien kokemuksia. Eerika: – Kun kuulin dialogit ekan kerran, ne pysäyttivät. Tällä kertaa tuntui, ettei ole merkitystä, mikä sijoituksemme on, vaan tärkeintä on, että ylipäätään tanssimme teoksen. Eerika (vas.) ja Lilia kertovat, että SM-voitto tuli heille yllätyksenä. Oli tosi virittynyt olo. Miltä se tuntui. 46 LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 LM8_s44-47_Tanssikoulu.indd 46 LM8_s44-47_Tanssikoulu.indd 46 23.11.2021 14.52 23.11.2021 14.52. Moni sanoi liikuttuneensa”, Eerika sanoo. Lilia: – Minussa nousi voimakas empatia. Meillä on tosi hyvä porukka. Miten aloitte työstää esityksen teemaa. K ysyimme lukion ensimmäistä luokkaa käyviltä Lilia Leppilammelta, 16, ja Eerika Ilmivallalta, 16, millaista oli treenata Within These Walls -esitystä ja valmistautua SM-kisoihin. Esityksessä on musiikkina kaunis, surumielinen instrumentaalibiisi, jonka päälle on leikattu kovaäänistä englanninkielistä riitelyä. Repliikeissä huudetaan esimerkiksi ”Olen saanut tarpeekseni sinusta” tai ”Vihaan sinua”. Jäin kuuntelemaan niitä. Eerika: – Tosi erilaisia tunteita. Teoksen treenaaminen alkoi jo elokuussa 2020. Sen merkitys korostui näin herkän ja rankan aiheen äärellä. “Tuntuu, että esitys kosketti ihmisiä. Eerika: – Seuraavissa tapaamisissa keskustelimme paljon teemasta. Siinä tajusi, että aihe on tosi vakava mutta myös tärkeä. Tajusin matkan varrella, ettei vaikeitakaan asioita kannata kavahtaa tai pelätä niiden nostattamia fiiliksiä. Lilia: – Oli sikahienoa voittaa! Silti isoin merkitys kaikille oli sillä matkalla, jonka teimme yhdessä joukkueena. Paljon onnea SM-pokaalista! Mitkä tunnelmat. Mitä tunteita esityksen harjoittelu nosti pintaan. Eerika: – Olen ollut mukana monissa SM-kisoissa, mutta tämän esityksen valmistaminen oli erilainen prosessi – aihe oli niin painava. Huutaminen tuntuu koko kropassa, se on ihmisen luonnollinen reagointitapa. Mietin tosi paljon esimerkiksi pandemia-aikaa ja sitä, miten rankkaa monelle on voinut olla se, ettei pääse pois kotoa omiin turvapaikkoihin: kouluun tai harrastuksiin
Vaikka kotona olisi kuinka vaikeaa, lapset jaksavat usein toivoa, että asiat muuttuisivat ja huominen olisi parempi. Treeneihin pitää olla mukava tulla, vaikka työskennellään rankan aiheen äärellä. Vaikka olemme nuoria, pystymme ymmärtämään asioita ja tuomaan niitä esille. n Kisavideo on nähtävissä tanssikoulun Facebook-sivulla! > www.tanssikouludca.fi Ihmisestä ei voi nähdä päällepäin, mitä hän käy läpi. Mitä tanssiharrastus Sinulle merkitsee. Tapaamisissa pohdittiin esimerkiksi henkisen ja fyysisen väkivallan käsitteitä sekä sitä, millaiset jäljet väkivallasta voi jäädä. Pystyi kuvittelemaan, miltä tuntuu, kun joutuu menemään omaan kotiinsa peläten. Valmentajan mukaan nuorilla on kykyä kohdata myös isoja teemoja, kunhan ryhmässä vallitsee lämmin ja luottamuksellinen ilmapiiri. – Perheväkivallasta puhutaan aivan liian vähän verrattuna siihen, miten monen suomalaisen nuoren arkea se on. Tuen tai hoivaan toista ihmistä, ojennan käteni. Että ihmisestä ei voi nähdä päällepäin, mitä hän käy läpi tai mitä hän on käynyt läpi. Aihe puhututtikin tyttöjä. 31 % oli kokenut henkistä väkivaltaa. Toivoin, että jos jollain kaverillani olisi salaisuus, hän voisi saada rohkaisua kertoa asiasta. Vuosi sitten hän esitteli idean koreografiparilleen Sara Dahlille ja tytöille. Tärkeää oli huolehtia myös siitä, ettei aiheen käsittely ollut liian ahdistavaa nuorille tanssijoille. – Tanssi on hyvä keino käsitellä vaikeita asioita, koska sen kautta pääsee ilmaisemaan omia tunteitaan. That is what I am, if even I am anything…” (Suom.: Olen näkymätön, satutettu, ei-toivottu. Yleistunnelma oli välitön. – Tietenkin harjoituksissa oli myös iloisia hetkiä. Ahtola ja Dahl käyttivät uusimman teoksen kohdalla erityisen paljon aikaa nuorten kanssa keskusteluun. Kollegat ovat arvostaneet teoksen kantaaottavuutta ja esityksen herkkyyttä on kehuttu. Kisaesitys on saanut paljon positiivista palautetta. Eerika: – Tanssi on minulle hyvinvoinnin lähde. Lilia: – Mä sain oivalluksen siitä, että jonkun elämä voi olla pelkkää kulissia. Sitä minä olen, jos mitään…) Lainaus Within These Walls -teoksesta ”Perheväkivallasta pitää puhua!” Within These Walls -teoksen teema pyöri pitkään tanssinopettaja, koreografi Anitra Ahtolan mielessä. Vietän tanssikoululla lähes kaiken vapaa-aikani. Halusin kertoa ihmisille, että teimme esityksen, jonka aiheena on perheväkivalta. Lilia: – Joissain jaksoissa tanssin ikään kuin auttajan roolia. LILIA LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 47 LM8_s44-47_Tanssikoulu.indd 47 LM8_s44-47_Tanssikoulu.indd 47 23.11.2021 14.52 23.11.2021 14.52. Tanssin noin 10 tuntia viikossa. Kommentteja on tullut enemmän kuin tavallisesti, Ahtola kertoo. Päätimme, että tanssijoita ei puettaisi synkkiin asuihin vaan herkkiin kukkamekkoihin, mistä syntyi kontrasti riitelyn ja kovan tekstin kanssa. Lilia: – Dialogit helpottivat eläytymistä. En yleensä ole aloittanut keskusteluita somessa, mutta nyt halusin jakaa esitysvideomme omassa Instassani. Eerika: – Mulle tuli esityksestä voimauttava fiilis. Jos arjessani on mitä vain stressiä, tanssiessani voin unohtaa sen kokonaan ja keskittyä vain tunteeseen ja liikkeeseen. Äiti sanoi kyynelehtineensä, kun hän katsoi kisavedon striimauksen. Koreografien tehtävänä on pitää huolta siitä, että jokainen nuori tuntee olonsa turvalliseksi ja saa nähdyksi tulemisen kokemuksen. Mitä uusia ajatuksia teoksessa mukana tanssiminen antoi. Täällä on hyviä ystäviä ja tärkeitä opettajia. Miten esitys otettiin vastaan. ”I am unseen, I’m hurt, unwanted. Lilia: – En osaisi kuvitella elämää ilman sitä. Millainen roolisi oli. Ahtola sanoo, että hänet pysäytti, kun hän tutustui Kansalliseen kouluterveyskyselyyn. Välillä olen se, johon huuto ja raivo kohdistuu. Eerika: – Moni yleisössä liikuttui. Sen mukaan 8.ja 9.-luokkalaisista 12,5 % oli kokenut edeltävän vuoden aikana fyysistä väkivaltaa vanhempien tai muiden huolta pitävien aikuisten taholta. – Meille oli Saran kanssa alusta lähtien selvää, että teoksesta tulee herkkä ja kaunis. Halusimme nostaa aiheen esiin, jos voisimme sillä tavalla muuttaa vaikenemisen kulttuuria. – Halusimme ilmentää sitä, miten lapsi on aina auki tilanteessa kuin tilanteessa. kiusaamisesta ja ilmastonmuutoksesta. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Ahtolan tekemä kisakoreografia käsittelee yhteiskunnallista aihetta – aiemmat teokset ovat kertoneet esim. Tanssikoulu on kuin toinen kotini
48 LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 LM8_s48-51_Supersankarit.indd 48 LM8_s48-51_Supersankarit.indd 48 23.11.2021 15.07 23.11.2021 15.07. Kirkkonummelaisessa esikoulussa teeman avulla opitaan tärkeitä elämisen taitoja. kasvu Eskarit etsivät SUPERVOIMIAAN Supersankarit eivät ole vain viittaansa heiluttavia, ylimaallisia taitoja omaavia olentoja. EEVAKAISA MÄNTYRANTA | KUVAT JANI LAUKKANEN Supersankariteemaa rakennettiin päiväkodissa kirjaimellisesti nyrkit savessa, mutta myös keskustellen lasten kanssa heidän sankarihahmojensa ominaisuuksista
Supersankariteema nousi jatkuvasti esiin leikeissä ja puheissa, ja ajattelin, että teemaa kannattaa kehitellä. Esimerkiksi haastatteluaamuna Tiaisilla oli ollut supersankarijumppaa. Näkymättömysviittaan pukeutunut Neneh seuraa keskustelua. Kun aloitin työt täällä, halusin ensin tutustua lapsiin ja seurata, mitä ideoita heiltä lähtee. – Minun supersankarini nimi on Night Boy, toteaa Nuutti. Päähenkilöt, eli lapset itse, ovat hyvin innoissaan teemasta. Supersankarit näkyvät myös muussa päiväkodin toiminnassa. Se on sisällöltään niin rikas, että sen avulla voi havainnollistaa monia opittavia asioita ja tuoda niihin lisää vivahteita, toteaa varhaiskasvatuksen opettaja Mari Tabell. K irkkonummelaisessa Jokirinteen päiväkodissa lasten käytössä on oma ateljee, tila, jossa pienimmätkin saavat päästää luovat voimansa valloilleen. Jokaisella hahmolla on oma nimi ja omat supervoimansa, joista keskusteltiin muotoilun ja maalaamisen ohessa. – Idea supersankariteemasta nousi lapsilta. – Olemme hyödyntäneet teemaa esiopetuksessa niin matematiikassa kuin muissakin aineissa ja aktiviteeteissa. Maaranen raakapoltti hahmot keramiikkauunissa, minkä jälkeen lapset saivat maalata sankarinsa engobe-väreillä. Kukin lapsi mietti hahmoaan tarkkaan. Ne viimeisteltiin keramiikkauunissa lasituspoltolla, ja tuloksena syntyi kokonainen joukko mielikuvituksellisia ja värikkäitä sankarihahmoja. Niinpä jokainen Tiaiset-eskariryhmäläisistä on muotoillut oman supersankarihahmonsa savesta. Hämähäkkimiehen asuihin pukeutuneet eskarilaiset Nuutti ja Miksu esittelevät innolla omia supersankareitaan. LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 49 ›› LM8_s48-51_Supersankarit.indd 49 LM8_s48-51_Supersankarit.indd 49 23.11.2021 15.07 23.11.2021 15.07. Tänä syksynä siellä on muotoiltu savesta supersankarihahmoja taidepedagogi Vicky Maarasen johdolla
Mediatutkija Laura Antola Turun yliopistosta tekee väitöskirjaa supersankareista. Myös taistelujen luonne on muuttunut: Lego-elokuvassa luodit eivät tee hahmoista selvää jälkeä, vaan legoukkelit vain napsahtavat palikoiden liittymäkohdista poikki. Hän kertoo, etteivät kaikki sankarit suinkaan ole supersankareita. Antolan mukaan asia ei ole näin yksinkertainen. Supersankarielokuvien maailmankuvaa on usein arvosteltu. Antolan mukaan supersankarit olivat aluksi yksiulotteisempia ja monin tavoin jopa lapsellisempia hahmoja nykyisiin verrattuna. Vakavien teemojen ja sankareiden rinnalle on tullut myös pehmeämpiä sarjakuvia ja elokuvia. Niitä on pidetty mustavalkoisina: hahmot ovat joko yksiselitteisesti hyviä tai pahoja. – Supersankariuteen tarvitaan kolme ominaisuutta: yli-inhimilliset kyvyt, koko yhteisöä auttava yleishyödyllinen päämäärä sekä salattu persoonallisuus. Lasten mielestä supersankarilla on aina hyvä tarkoitus. Kun Nuutilta ja Miksulta kysyy, ovatko vaikkapa Ryhmä Haun jäsenet supersankareita, vastaus on pienen mietinnän jälkeen ei. Vakavat ja ”aikuismaiset” jutut elävät rinnakkain hassumpien ja ”lapsellisempien” juttujen kanssa. 1980-luvulla tyyli muuttui: sankarit alkoivat saada synkempiä sävyjä, ja aiheetkin alkoivat olla aikuisempia. – Esimerkiksi Legon Batman-elokuva on söpömpi ja hassuttelevampi kuin muut Batman-elokuvat, joissa sankari on hyvinkin synkkä ja vakava hahmo. Monikaan Clark Kentin jokapäiväinen tuttava ei tiennyt, että tarvittaessa hänestä sukeutui koko kaupunkia auttava Teräsmies. 50 LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 LM8_s48-51_Supersankarit.indd 50 LM8_s48-51_Supersankarit.indd 50 23.11.2021 15.07 23.11.2021 15.07. Esimerkiksi Tarzan ja Zorro ovat vahvoja sankarihahmoja, mutta sarjakuvatutkimuksen näkökulmasta niihin ei liitetä super-etuliitettä. Miksun supersankari on ehkä saanut vaikutteita haastattelutilanteesta, sillä hahmon nimi on Jani ja hänen supervoimansa on valokuvaaminen – ihan kuten jutun teossa mukana olevan valokuvaajankin! Supersankari-Jani tosin pystyy kuvaamaan myös näkymättömät pahikset… Kaikki sankarit eivät ole supersankareita Mikä sitten on oikea supersankari. Pojat eivät kuitenkaan suoralta kädeltä osaa perustella syytä siihen. Miksu löysi itsestään monia supervoimia. Taidepedagogi Vicky Maaranen avusti Nuuttia, jonka supersankarin nimi on Night Boy. – Se osaa tehdä kaikenlaista, lentää ja tutkia kaikkia salaisia paikkoja. Seinäkiipeilyn lisäksi ne voivat olla myös arkisempia, kuten taito olla hyvä kaveri
Entä millaisen supervoiman Jokirinteen lapset haluaisivat itselleen. Supersankariteeman avulla lapset ovat esimerkiksi etsineet omia vahvuuksiaan ja opetelleet arvioimaan omaa toimintaansa ja käsityksiä itsestään, mikä vaikuttaa itsetunnon kehitykseen. Mihin ihmeeseen hahmojen lumo perustuu. Sen avulla hän voisi rakentaa vaikkapa lentokoneen ja nousta lentoon. Ja lapset halusivat aina olla hyvän puolella. Nuutti toivoo pystyvänsä lentämään ihan ilman konettakin. Jokirinteessä toiminta kumpuaa positiivisen pedagogiikan lähtökohdista. Lähtökohtana positiivinen pedagogiikka Ensimmäinen supersankarihahmo luotiin Pohjois-Amerikassa 1930-luvulla. Neneh muovaili oman hahmonsa näkymättömyysviitassa. Supervoima voi olla myös sellainen, että osaa olla hyvä kaveri tai on hyvä jalkapallossa. Miksu haluaisi itselleen metallivoiman. – Supersankarit ovat niin lähellä lapsen mielikuvitusmaailmaa, että ne ovat käyttökelpoisia hahmoja monenlaisiin leikkeihin ja oppimiseen, kuvailee Tabell. Tällaisesta vapaudesta on paljon iloa lapselle, mutta siitä on myös kasvatuksellista etua, koska tarinoita voi hyödyntää moneen tarkoitukseen. LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 51 LM8_s48-51_Supersankarit.indd 51 LM8_s48-51_Supersankarit.indd 51 23.11.2021 15.07 23.11.2021 15.07. – Mikäli supersankari haluaa lentää, se lentää ja sillä siisti. n Supervoima voi olla myös se, että osaa olla hyvä kaveri. Niille on annettu tilaa olla myös heikko. Elämme 2020-lukua, mutta idea elää edelleen maailman kaikissa kolkissa. Nykyajan tarinoissa pureudutaan usein myös pahuuden taustalle eli kerrotaan, miksi pahiksesta on tullut pahis. Keskusteluista kävi ilmi, että lasten mielestä supersankarilla on aina hyvä tarkoitus, jota tarinan pahis vastustaa. Myös sankareista on tullut inhimillisempiä ja haavoittuvampia. Supersankarit elävät lasten mielikuvitusmaailmassa vuosikymmenestä toiseen kaikkialla maailmassa. – Mukavinta on ollut todeta, että lasten mielestä supervoima voi olla myös arkisempi asia, eikä tarkoita välttämättä näkymättömyyttä tai lentotaitoa. – Yksiulotteisuus koskee yleensä sankareiden vastustajia eli tarinoiden pahiksia, mutta niihinkin on vuosikymmenten mittaan tullut moniulotteisuutta. – Kun lapset loivat keramiikkahahmojaan, niiden ominaisuuksista puhuttiin pitkään ja syvällisestikin. Taidepedagogi Vicky Maarasen mukaan Jokirinteen lapset ovat selkeästi yhtä mieltä siitä, että supersankari itse ei ole koskaan paha
Aktivistimummot tekevät sitä lastenlastensa ja kaikkien maailman lasten tulevaisuuden puolesta. Näihin sanoihin kiteytyy työ ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. luonto Mummojen VIISAUTTA Kohtuullisuus ja toivo. ULLA OJALA | KUVAT JANI LAUKKANEN M O ST PH O TO S 52 LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 LM8_s52-57_AktivistiMummot.indd 52 LM8_s52-57_AktivistiMummot.indd 52 23.11.2021 16.44 23.11.2021 16.44
Kaikilla asiat eivät ole yhtä hyvin kotimaassa tai maailmalla. Liisa Viheriälä (vas.) ja Seija Kurunmäki ovat Aktivistimummot-liikkeen perustajajäseniä. Ne ovat syöneet täällä aikaan saadut vähennykset, eivätkä suomalaisten kotitalouksien päästöt ole juuri laskeneet. Nuorena perheenäitinä 1980-luvun alussa Liisa Viherälä ajatteli hyvän elämän vaativan ainakin mikroaaltouunin ja kunnon auton. M ikä elämässä on tärkeää. – Se, mikä on ollut elämässä merkityksellistä, ei todellakaan liity kuluttamiseen. – Hyvä elämä on loppujen lopuksi ollut arkea läheisten ihmisten kanssa, sanoo lastenpsykiatrin työstä Hyksistä eläköitynyt, neljän lapsenlapsen mummi Liisa Viheriälä, 71. – Päätimme tehdä osamme ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi valittamisen ja murehtimisen sijaan. LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 53 ›› LM8_s52-57_AktivistiMummot.indd 53 LM8_s52-57_AktivistiMummot.indd 53 25.11.2021 16.51 25.11.2021 16.51. – Elettiin aivan hyvää elämää. Kummallakin sylissään Eino-nalle, jonka Aktivistimummot saivat Vuoden isovanhempi -palkinnoksi. Kohtuullisuuden ajatus tuntuu entistä tärkeämmältä, kun silmään osuu uutinen hiilidioksidipäästöistä, joita suomalaiset aiheuttavat omalla kulutuksellaan ostamalla tuontitavaraa tai tilaamalla sitä verkosta. Kun hän nyt katselee elämää taaksepäin, mikro tai volkkari eivät tuoneetkaan täyttymystä. Se on kysymys, jonka kautta on mahdollista päästä selvyyteen siitä, miten itse voisi toteuttaa kohtuullisuutta omassa arjessaan. Lisäksi paljon iloa on tuonut mielenkiintoinen ja palkitseva työ sekä luonto ja taideharrastukset. Kuinka paljon astioita ihminen tarvitsee. Viheriälä pyytää meitä pohtimaan, voisimmeko tulla toimeen kohtuullisemmalla kulutuksella. Samaan aikaan, kun kotimaisia päästöjä on saatu vähennettyä, päästöt ulkomailla, esimerkiksi vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin nojaavassa Kiinassa, ovat kasvaneet. Kuinka paljon astioita ihminen tarvitsee. Hän on yksi kahdestatoista Aktivistimummojen perustajajäsenestä, jotka Seija Kurunmäki kutsui koolle kaksi vuotta sitten työelämässä ja ystävyyssuhteissa syntyneiden verkostojensa kautta. Viheriälä tiedostaa, että näin voi sanoa suomalainen, jonka perustoimeentulo on ollut aina turvattu. Hän suosii lähiruokaa, käyttää vähän lihaa ja pyrkii kaikin keinoin välttämään ruokahävikkiä, muttei nuukaile, sillä nauttii hyvästä ruuasta. Hienot hetket liittyvät perheeseen ja ystäviin sekä heidän kanssaan vietettyyn aikaan. Hän muistelee omaa lapsuuttaan, jolloin äiti ompeli silloin tällöin lapsille uudet mekot. Maapalloa voi auttaa säilymään elinkelpoisena tuleville sukupolville kohtuullisuuden kautta. Tarvitseeko Thaimaahan lentää joka vuosi. Nyt liikkeeseen kuuluu yli 6 000 mummoa, pappaa ja mummohenkistä aktiivia eri puolilta Suomea. Pukeuduttiin riittävän hyvin, eivätkä kaapit pursuilleet vaatteita. Hän lajittelee roskansa ja kierrättää vaatteitaan. Arkipäiväistä kohtuullisuutta Liisa Viheriälä sanoo olevansa arkipäiväisen kohtuullinen. Pitääkö jokaisiin juhliin ostaa uusi halpisvaate. "Päätimme tehdä osamme ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi valittamisen ja murehtimisen sijaan", sanoo Viheriälä
Viime kesänä ripille päässyt lapsenlapsi toivoi itse mummilta jotakin yhteistä tekemistä. – On kuitenkin hyvä muistaa, että meidän kaikkien on sopeuduttava muutoksiin, myös luopumiseen, jota ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii. – Jotta aikuisten ikäpolvien toiminta ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi onnistuisi, olisi hyvä, jos jokainen voisi tehdä niitä asioita, jotka luontuvat kohtuullisella vaivalla ilman, että joutuu luopumaan liian paljosta. Ratikkalinjan varrella asuvalta se onnistuu paremmin. Onko ympäristöystävällisempää ajaa vanha auto loppuun vai hankkia sähköllä, kaasulla vai vedyllä kulkeva menopeli vai jonkinlainen hybridi. Pohdittavaa riittää osin ristiriitaisenkin tietotulvan keskellä. Tutkittua tietoa on ollut saatavilla luentotilaisuuksissa, joista viimeisin, Elämänsiivous-tapahtuma on edelleen nähtävissä verkossa. Viheriälä mietti tavaraa hankkiessaan, onko se niin kestävää ja hyvälaatuista, että sitä voi kierrättää eteenpäin. Nämä tarkoittavat eri ihmisille eri asioita. Luennoitsijat johdattelivat parituntisen tilaisuuden aiAnnetaan joululahjaksi yhdessä tekemistä! 54 LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 LM8_s52-57_AktivistiMummot.indd 54 LM8_s52-57_AktivistiMummot.indd 54 23.11.2021 16.44 23.11.2021 16.44. Pikkulapsiperheestä voi tuntua luontevalta kierrättää vaatteet ja lelut. Esimerkiksi maaseudulla asuvalle on turha mennä sanomaan, että luovupa autostasi, jos julkista liikennettä ei ole. – Jos osaisin neuloa, antaisin myös lämpimiä, pehmeitä paketteja. Rakkaus luontoon Aktivistimummojen tärkein tehtävä on tiedon jakaminen. Kaksikko lähteekin todennäköisesti käymään Tukholmassa tai Kööpenhaminassa, sillä tämä mummi ei täysin sulje pois lentämistäkään – kunhan kohtuus säilyy. Viheriälä omistaa myös bensa-auton, jonka vaihtaminen tulee ennen pitkää ajankohtaiseksi. 10–17-vuotiaille lastenlapsilleen hän antaa jouluna ja merkkipäivinä mielellään lahjaksi kirjoja ja yhdessä tekemistä. Kun lastenlapset olivat pienempiä, hän halusi tuottaa heille iloa hankkimalla kohtuullisesti lasten itse toivomia leluja – heidän tärkeitä työkalujaan
kana miettimään viisasta kulutusta ja turhan henkisen ja materiaalisen roinan poistamista elämästä. Aktivistimummot tukee myös Luonnonperintösäätiön suojelutoimintaa kampanjoimalla mummonmetsän puolesta. – Lasten ilmastoa koskevaa huolta ei pidä koskaan vähätellä. – Se voisi olla hyvin monimuotoista sen mukaan, mihin ihmisillä on osaamista, kiinnostusta ja verkostoja. Näin saatiin syntymään yhteensä 95 hehtaaria uutta metsää, joka sitoo hiilidioksidia 55 vuoden aikana noin 45 miljoonaa kiloa – ja antaa nuorille töitä. Loppukaneetissa todetaan: ”Olemme iloisia, että olet myös aktivistimummo.” Miten lapsen kanssa puhutaan ilmastonmuutoksesta. Tavoitteena on perustaa keräysvaroin suojeltuja mummonmetsiä. Liikkeen aktiivit jakavat informaatiota myös eri somekanavissa. Kuntavaalien aikana Aktivistimummot toteutti kampanjan, joka jakoi tietoa tärkeistä vaaliteemoista – onhan kunnilla ja kaupungeilla iso rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Toiveissa on, että ympäri Suomea löytyisi aktiivisia mummoja, jotka alkaisivat järjestää toimintaa omalla paikkakunnallaan. Lastenpsykiatrina elämäntyönsä tehnyt Liisa Viheriälä miettii, että uutiset ilmastonmuutoksesta saattavat kuormittaa lapsen mieltä kovin. Liike tekee myös ilmastoyhteistyötä eri tahojen kanssa. Luontorakkaus on asia, johon Liisa Viheriälä kasvoi omassa lapsuudessaan ja on siirtänyt sen edelleen lapsilleen ja lapsenlapsilleen. Seinällä kehyksissä olevassa kunniakirjassa kiitetään mummia ensin huolenpidosta ja harrastuskyydeistä. Viheriälän nuorimmat lapsenlapset innostuivat sen johdosta muistamaan mummiaan diplomilla. Hänestä ihminen on täysin riippuvainen luonnosta, ja suuri osa kaikesta hyvinvoinnistamme on luonnosta peräisin. 4H-nuoret istuttivat viime kesänä eri organisaatioiden, muun muassa Aktivistimummojen lahjoittamia kuusenja männyntaimia eri puolille Suomea. Perustetaan keräysvaroin mummonmetsiä! U N SP LA SH / JU LI AN E LI EB ER M AN N LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 55 LM8_s52-57_AktivistiMummot.indd 55 LM8_s52-57_AktivistiMummot.indd 55 23.11.2021 16.44 23.11.2021 16.44. Vanhusja lähimmäispalveluliitto Valli ry palkitsi Aktivistimummot lokakuussa ilmaston hyväksi tehdystä työstä. Lapsella saattaa olla vielä todellista asianlaitaa pelottavampia käsityksiä ja mielikuvia, ja pikkulapsen aikakäsityksellä hätä ja uhka voivat tuntua olevan ajankohtaisia juuri nyt. Luonnonperintösäätiö ostaa lahjoitusvaroin luontoalueita ja rauhoittaa ne pysyvästi. Facebook-sivulta löytyy esimerkiksi marraskuussa tehty päivitys, jonka linkki johtaa Ylen alkuvuodesta julkaisemaan, yhä ajankohtaiseen juttuun siitä, miten puhua lapsen kanssa ilmastonmuutoksesta
Isoäitija isoisäikäisillä ihmisillä on annettavanaan elämänkokemusta ja – ehkä – siihen liittyvää nöyryyttä ja viisautta. Viheriälä muistuttaa, ettei aikuisen tulisi siirtää omaa ympäristöongelmista kumpuavaa ahdistustaan lapseen. Nuorilta puolestaan löytyy raikkaita ajatuksia, rohkeutta ja aktiivisuutta. Nuoruusajan epävarmuus ja ahdistus voi kummuta jostain ajankohtaisesta yhteiskunnallisesta ilmiöstä. – Haluamme tarjota dialogiin tietoa, ymmärrystä ja asenteita lempeästi ketään syyttämättä. Viheriälä katsoo, että vastuu kaikista ilmastotoimista on kuitenkin aikuisilla, ennen kaikkea päättäjillä, instituutioilla ja valtioilla. – Niinpä ei pidä lähteä liian hanakasti nimeämään, että nuoren ahdistus johtuu ilmastonmuutoksesta tai koronapandemiasta. Näiden uutisten edessäkin Liisa Viheriälä haluaa olla optimistinen ja luoda toivoa. Vastuun vierittäminen muille ei ole aikuista toimintaa. Sen sanoma kiteytyy YK:n pääsihteeri António Guterresin sanoihin: ”Maailma on yhä matkalla kohti ilmastokatastrofia”. Sukupolvien välinen vuoropuhelu on hänestä äärettömän tärkeää. Lasten ja nuorten kehitykseen liittyy myös ikäkausiin kuuluvaa ahdistusta, joka vie kasvua ja kehitystä eteenpäin. Aikuisen tulee pysähtyä kuuntelemaan sekä jutella, oikoa väärinkäsityksiä ja antaa monipuolista tietoa lapsen ikä ja kehitysvaihe huomioon ottaen. – Vastuu ilmastotoimista on aina aikuisen, mutta oma toiminta ilmaston hyväksi vahvistaa myös lapsen toivoa. M O ST PH O TO S RO D EO 56 LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 LM8_s52-57_AktivistiMummot.indd 56 LM8_s52-57_AktivistiMummot.indd 56 23.11.2021 16.45 23.11.2021 16.45. Tärkeää on myös rauhoitella ja kertoa, että ilmastoasioiden eteen tehdään maailmalaajuisesti hyvin paljon töitä. – Tällaisten uutisten tarkoitus on viestiä meille siitä, että pitää tsempata vielä enemmän. – He ovat aina nostaneet provokatorisestikin esille tärkeitä asioita ja hyviä kysymyksiä, jotka ovat aikuisille ehkä vähän kipeitäkin. Ilouutisia ja toivoa Haastattelua tehtäessä Glasgow’ssa on menossa YK:n ilmastokokous. Äskettäin julkaistun YK:n ympäristöohjelma Unepin tuoreen raportin mukaan nykyiset päästövähennykset eivät riitä pysäyttämään maapallon lämpötilan nousua tämän vuosisadan aikana 1,5 asteeseen. Omat hankalat tunteet pitää käsitellä ensin. Nuoret ovat olleet näkyvästi ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun eturintamassa. Nuorella voi olla aivan muuta mielessä
Palkintoa olivat vastaanottamassa Reetta Meriläinen (vas.), Liisa Viheriälä, Tarja Kujala, Carita Koivunen, Sisko Latvus-Pörsti ja Seija Kurunmäki. Ilouutinen on sekin, että Suomessa viime vuonna tuotetusta säh köstä jo 52 prosenttia tuli uusiutuvista energian lähteistä, kuten vesi, tuuli ja aurinkovoimasta. > www.martat.fi l YMPÄRISTÖMUMMOT JA -VAARIT ovat vapaaeh toisia, jotka vierailevat Lahden seudun päiväkodeissa ja esikouluissa opettaen lapsille ympäristöasioita ja luon nonsuojelun tärkeyttä. LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 57 LM8_s52-57_AktivistiMummot.indd 57 LM8_s52-57_AktivistiMummot.indd 57 25.11.2021 16.54 25.11.2021 16.54. Lehden painoon mennessä Aktivistimummot oli toinen suomalainen allekirjoittajaliike. koululaisia, jotka vaati vat nopeita tekoja kestävän tulevaisuuden puolesta. Viheriä lä näkee asian toisin. – Hillittömästä ylikulutuksesta ja luonnon hy väksikäytöstä luopuminen voi tuoda toisenlaista, uutta hyvinvointia ja myös uudenlaisia työpaikkoja. Juttuun on haastateltu myös ilmastoosaaja Kirsi Markkasta, joka on laskenut Lastensuojelun Keskusliiton toimintojen hiilijalanjälkiä. Ympäristömartat kokoontuvat tällä hetkellä mm. Viheriälä panee toivonsa myös kehittyvään tek nologiaan – onhan viime vuosina tullut uusia ympä ristön tilaa parantavia innovaatioita liittyen vaik kapa kiertotalouteen, liikkumiseen ja energiantuo tantoon. Heidän, jotka voivat toimia, pitää toimia. > www.facebook.com/ilmastoisovanhemmat l MARTOISSA ympäristöasiat ja kestävä kehitys ovat olleet mukana jo vuosikymmenet. tekeillä ole vaan PäijätHämeen kiertotalouden tiekarttatyöhön. n PS. l ILMASTOISOVANHEMMAT on ympäristösuoje luorganisaatio, joka tukee mm. – Vastuun vierittäminen muille ei ole aikuista toi mintaa. ilmastolukupiireissä. Tässä muutama järjestö, joissa toimii ikäisiäsi. Kirsin huomioihin voit tutustua kes kusliiton verkkosivuilla, joilta löydät myös liiton Ympäristöeettiset periaatteet. Il mastoisovanhemmat allekirjoitti YK:n ilmastokokouk sessa maailman johtajille osoitetun kirjeen, jossa oli mu kana satoja vanhempien ja isovanhempien järjestöjä 44 valtiosta. Esim. Ym päristömummot ja vaarit osallistuvat mm. Esimerkiksi VTT on viestittänyt, että tek nologia, jolla maailma voidaan muuttaa ilmaston kannalta kestäväksi, on jo olemassa. Mutta aina joku sanoo, ettei Suomen tekemisillä ole maailman mittakaavassa mitään väliä. Se on tärkeää, sillä järjestöillä on iso vastuu ilmastonmuutoksen torjunnassa. > ilmastotoiminta.fi > Järjestöt ja liikkeet Vanhusja lähimmäispalvelun liitto Valli ry palkitsi lokakuussa Aktivistimummot-liikkeen Vuoden isovanhempi 2021 -tunnustuksella. Toiminta on ollut koronan takia tauolla, mutta tilanteen parantuessa sitä jatketaan. > www.lskl.fi Vaikuttamaan! Oletko isovanhempiikäinen ja haluat päästä vaikut tamaan ilmastokysymyksiin. l KONEEN SÄÄTIÖN rahoituksella luodulta sivustolta löytyy tietoa erilaisista ilmasto ja ympäristötyötä teke vistä järjestöistä ja liikkeistä
luonto 58 LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 LM8_s58-61_LastenLuontoilta.indd 58 LM8_s58-61_LastenLuontoilta.indd 58 23.11.2021 15.48 23.11.2021 15.48
Lasten Luontoilta on suora lähetys, jonne lapset voivat soittaa . Kinnunen arvelee, että tänään lapset saattavat olla kiinnostuneita pennuista. – Eläinlapsia on puksahdellut maastoon hurjaa vauhtia, ja metsät täyttyvät uusista äiti-lapsi-pareista. M O ST PH O TO S Lasten Luontoilta on pienten luonnonystävien aarreaitta. K eskiviikkoisena kevätiltana Ylen Radio Suomi yllättää kuuntelijansa pirteällä hälytyksellä: – Tsiro-tsiro-tsipp-tsiro-tsiro… tsiro-tsiro-tsipp-tsiro-tsiro…tsiro-tsiro-tsipp-tsiro-tsiro… Kirjosiepot ovat täällä! Länsi-Afrikasta muuttaneet sirkuttajat saapuivat Suomeen levinneen lämpöaallon mukana. Kangasalalainen Siiri kysyy sähköpostilla, miksi leppäkerttuja on myös keltaisia, ja onko vanhemmilla kertuilla enemmän pilkkuja. Lasten esittämät kysymykset ovat joskus niin kimurantteja, että asiantuntijoiden tietomyssyt höyryävät ja poksahtelevat. Lasten Luontoiltaa juontaa luontotoimittaja Minna Pyykkö, nisäkäskysymyksiin vastaa Heidi Kinnunen, hyönteiset tuntee Jaakko Kullberg, linnuista tietää Juha Laaksonen, kaloista Ari Saura ja kasveista Henry Väre. Asiantuntijat vastaavat myös sähköpostikysymyksiin. Jaakko Kullberg kertoo, että meillä on keltaisiakin leppäkerttulajeja, joilla on erimuotoisia ja -kokoisia kuvioita, eikä pisteiden määrä viittaa hyönteisten ikään. – No huhhuh, Juha Laaksonen yllättyy. Väre näki hiljattain työpaikallaan Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa äidin pienen lapsensa kanssa kumartuneena kylmänkukan ylle. LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 59 ›› LM8_s58-61_LastenLuontoilta.indd 59 LM8_s58-61_LastenLuontoilta.indd 59 23.11.2021 15.48 23.11.2021 15.48. – Oli mukava nähdä, kun äiti opetti lapselle siitepölystä. – Hyvä kysymys, hän kehuu ja alkaa selittää. Ensimmäisenä lähetykseen soittavat Kuopiosta Saima, 9, ja hänen kaverinsa Lotta. – Rannoilla voi nyt kuulla kaislikosta molsketta ja mulinaa, sillä monilla kaloilla on kutu käynnissä. Saura odottaa ajankohtaisia kalakysymyksiä. SIRPA PALOKARI Mitä KARHUN sisällä on. – Miten lintu pystyy lentämään
Lasten Luontoillan asiantuntijakaarti on kokoontunut studioon. Asiantuntijat juttelevatkin soittajille lempeäsi ja kannustavasti. – Mitä karhun sisällä on. Siivekkäät viehättävät lapsia. Nils Piera, 4, soittelee Lapista Vuotsosta. Sillä on myös isot keuhkot, joilla on hyvä hengittää. Nivalalaista Aapoa, 7, askarruttaa, miksi fasaanilla on pitkä pyrstö. Joskus asiantuntijankin eteen tulee tenkkapoo. Luontoillassa lasten ääni kuuluu ympäri maata. Miten mato voi hengittää maan alla. Laaksonen antaa selkeät neuvot, ja soittaja heittää jatkokysymyksen. – Kyllä ja silmät kiinni. Karvaisten nisäkäskavereiden elämä kiinnostaa. – Turkin sisällä on luita ja lihaksia, sitten on suolisto, joka syksyisin näyttää vinhalta, kun karhu on syönyt mustikoita ja puolukoita. YL E 60 LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 LM8_s58-61_LastenLuontoilta.indd 60 LM8_s58-61_LastenLuontoilta.indd 60 23.11.2021 15.48 23.11.2021 15.48. Mäntyyn, kuuseen vai mihin. – Millaiselle alueelle pönttö pannaan, voiko laittaa kuivalle maalle. – No mutta nyt mä rupesinkin epäilemään, ovatko ne lumikonpojat sittenkään karvattomia! Kollega tulee hätiin ja kertoo lukeneensa, että lumikon poikaset syntyvät vaaleanpunaisina, niillä on hento karvapeite, jonka alta näkyy ihoa. Vähän päästä Minna Pyykkö kehuu lapsia heidän luontoharrastuksestaan. – Mihin se pitää ripustaa se telekän pönttö. Yleensä karvattomina syntyvät sellaiset eläimet, joiden ei ole lähdettävä heti liikkeelle. Lapset tulevat miettineeksi samoja peruskysymyksiä, joita tutkijat ovat kautta aikojen miettineet. Esimerkiksi hirvet ja peurat syntyvät karvaisina, koska ne lähtevät heti kulkemaan, Heidi Kinnunen sanoo, mutta alkaakin saman tien empiä. Vastaus tulee Heidi Kinnuselta kuin apteekin hyllyltä. Luonnon ihmeiden ymmärtäminen vaatii pohdintaa. Aarne, 5, on pohtinut karhun fysiologiaa. Peppi, 8, Sysmästä kysyy, syntyykö lumikonpoikanen karvattomana. Pöydän takana Henry Väre (vas.), Heidi Kinnunen, Jaakko Kullberg sekä Juha Laaksonen. Naaraslintu huomaa, että onpa siinä komean näköinen kaveri, Laaksonen vastaa. – Koiraalla se liittyy soidinmenoihin: ulkonäöllä viestitään, että voimaa on. Ohjelman suurin haaste on kertoa monimutkaisista asioista kielellä, jota lapset ymmärtävät. Edessä Ari Saura ja juontaja Minna Pyykkö. Maija, 7, pohtii, miten ihmeessä linnunpesä pysyy puussa, Eeli, 10, tiedustelee, miten lintu pystyy istumaan korkealla puun latvassa ja Ilmari, 9, haluaa tietää, kuinka kauan kotka pystyy lentämään pysähtymättä. Kiitos pikkukaverin kysymyksen – aikuinenkin radionkuuntelija valistui ja innostui suunnittelemaan paikkaa telkänpöntölle
Emma on löytänyt paikan, jossa ilves on käsitellyt saalistaan, Heidi Kinnunen selvittää. Vedenalaisten elämä herättää uteliaisuutta. – Se, että ihminen vieraantuisi kokonaan luonnosta ja maailmaa rakentuisi vain ruudulle… Siksi myös luonnosta vähemmän kiinnostuneiden vanhempien kannattaa viedä lapsensa metsiin, puistoihin, pelloille ja rannoille. Jaakko Kullberg tarjoilee hänelle monipolvisen vastauksen muurahaisten huippuun viritetystä insinööritaidosta. LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 61 LM8_s58-61_LastenLuontoilta.indd 61 LM8_s58-61_LastenLuontoilta.indd 61 23.11.2021 15.48 23.11.2021 15.48. – Näyttää siltä, että ilves on tappanut supikoiran ja siirtänyt osan saaliistaan muualle. Meille soitetaan usein retken jälkeen, jos aikuinen ei ole osannut vastata lapselle. – Menee lapsen kanssa luonnossa minne tahansa, kyseleminen alkaa heti. Annia kiinnostaa, miten kalat näkevät vedessä. Vankkaan tietoon perustuvia vastauksia ei tykitetä pelkkinä faktoina, vaan niiden ympärillä leijuu tavallisen ihmisen vahva kokemus ja tunne. Lapsen ihmettely ja yllättävät mielenkiinnonkohteet saattavat nostattaa aikuisenkin innostuksen. – Joo, olen saanut ongella ahvenia ja kolmepiikkisiä. Ja että Suomessa on pari tuhatta karhua, mutta emme näe niitä, koska ne ovat hyviä piiloutujia. – Niitä kasvaa metsien laitamilla ja pientareilla, sillä ne tarvitsevat paljon auringonvaloa ja lämpöä. Kello rientää, iltakahdeksan uutiset pakkaavat päälle ja on aika lopettaa lähetys. Kaukana olevia huippukohteita ei Hauta-ahon mielestä kannata tavoitella, sillä lapset nauttivat oman puiston tai lähimetsän ihmeistä. Saako itikka ripulin, jos se imee verta ripuloivasta ihmisestä. – Lasten tekemät kysymykset ovat niin yllätyksellisiä, että ne pitävät myös aikuisten mielenkiinnon yllä, sanoo Radio Suomen luonto-ohjelmien tuottaja, toimittaja Asko Hauta-aho. – Kiitos kaikille upeista kysymyksistä! Seuraava Lasten Luontoilta on joulukuussa, mutta lapsethan voivat soittaa kaikkiin muihinkin luontoiltoihin, Pyykkö kannustaa. Malla, 6, haluaa selvyyden, miten uusia eläinlajeja syntyy. – Lapsella on taipumus ottaa kaikki käteensä. Luontosuhde auttaa lasta kasvamaan muita elollisia ja ympäristöä huomioivaksi ihmiseksi. Ne valitaan aihepiireittäin, jotta kahden tunnin aikana ehditään käsitellä luonnonihmeitä mahdollisimman laajasti. – Meidän etumme on tarina, ja tarinalla on voimaa, on ollut vuosituhansia! Perheiden luontoharrastus on viime vuosina lisääntynyt, ja korona-aika on vauhdittanut sitä entisestään. Hauta-ahosta kauheinta olisi se, ettei lapselle pääsisi kehittymään lainkaan luontosuhdetta. Vilho, 6, ihmettelee, miten muurahaiset osaavat rakentaa pesänsä. Ja että liian pulskaksi itsensä syöneen linnun tai lepakon on vaikea lentää. Sitä uteliaisuutta ei pidä katkaista, Hauta-aho kannustaa. – Miksi valkovuokkoja on paljon. Pyykkö utelee. Aiempia lähetyksiä voi kuunnella Yle Areenassa. Ja eväät mukaan, totta kai! – Eväitä syödessä ollaan paikallaan, jolloin linnut ja nisäkkäät uskaltavat tulla lähemmäs. – Anni, oletko itse kalastanut. Radioaallot pirskahtelevat vekkuleista kysymyksistä. Ari Saura selvittää Eelille lohen rasvaevästä ja Noelille ahvenen piikeistä. Reilut kolme vuotta pyörinyt ohjelma on tullut koko ajan suositummaksi, ja raati ehtii vastata vain osaan kysymyksistä. – Me on totuttu näkemään maalla, mutta veden alla tarvitsemme sukelluslaseja. n Katsele, kuuntele lähiluontoa! Lasten Luontoilta on Ylen Radio Suomen helmi, joka viihdyttää laajaa kuuntelijakuntaa. Lapsi on ihmisen taimi, joka aloittaa elämäänsä ja haluaa tutkia sitä. Jopas oli urakka! Asiantuntijat antoivat kahden tunnin aikana hienot vastaukset peräti 27 lapselle sekä samalla tietoa ja elämyksiä valtavalle määrälle kuuntelijoita. Luontoillan mysteeri vetää kuuntelijat ohjelman äärelle kerta toisensa jälkeen. Kännyköihin voi ladata erilaisia luonnontunnistussovelluksia ja reppuun pakata lintuja kasvikirjan. Kalojen silmät taas ovat sopeutuneet veden alla näkemiseen, mutta jos ne tulevat maalle, niille tulee sama ongelma kuin ihmiselle veden alla, Saura selvittää. Lapset saavat tietää, että oravalla on notkeat nilkat. Kysymys ei päästä raatia helpolla, mutta yhteistuumin he valaisevat ikiaikaista kehitystä esimerkkien kautta. Miten mato voi hengittää maan alla. Keväinen luontoilta tuo myös ilahduttavan valkovuokkokysymyksen, jonka esittää Essi, 6. Ne leviävät juurakon kautta ja siksi niitä on avoimilla paikoilla paljon, Henry Väre kertoo. Kun hän nostaa maasta toukan tai kastemadon, aikuisen ei pitäisi sanoa ”hyi, heitä se pois”. Viimeisen vastauksen saa Emma, joka on lähettänyt radioon kuvan polulta löytämästään, salaperäisestä karvakasasta. > Seuraava Lasten Luontoilta Radio Suomessa ke 15.12.2021 kello 18.02. Luonto on kuin lempeä Supernanny, joka opastaa hienovaraisesti huomioiden lapsen tunteet ja ominaispiirteet
Hänestä vanhemman on joskus hyvä laittaa myös rajat lapsen tekemisille. Enää ei riitä, että lautasella on ruokaa ja lapsilla jotakuinkin asianmukaiset vaatteet. ”Se antaa ruokaa ja antaa lapsen käydä koulua ja antaa lapsen nukkua eikä ole ilkeä. Hyvä vanhempi ajattelee, mistä lapsi tykkäisi”. ”Minun mielestä hyvä vanhempi on sellainen, että on lempeä mutta myös tiukka”, Kalle Kähönen, 8, summaa. Se antaa lapsen leikkiä ja käydä ulkona”, kirjoittaa Iines Pukki, 8. Moni alakoululaisista tuumii, että hyvä vanhempi antaa ruokaa ja juomaa sekä päästää lapsen kouluun ja leikkimään kavereiden kanssa. ANU VALLINKOSKI Ei tee 24 h töitä. Antaa aikaa Lasten vastauksissa korostuu myös kasvattajien ikuinen tasapainoilu säännöistä kiinnipitämisen ja lempeyden välillä. Hyvä vanhempi antaa lapsen tehdä ja harrastaa, mitä lapsi haluaa. ”Hyvä vanhempi ei ole pelottava eikä tuhma”, Iines Pukki ajattelee. ”Hyvä vanhempi auttaa, kannustaa, lohduttaa, antaa lämpöä, on kiltti, ei lyö ja rakastaa”, Kaisla Kotirinta, 9, summaa. Vuokko Vallinkoski, 8, toteaa, että ”jos meille tapahtuu jotain, he vie meidät sairaalaan. 62 LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 LM8_s62-63_HyvatVanhemmat.indd 62 LM8_s62-63_HyvatVanhemmat.indd 62 23.11.2021 15.54 23.11.2021 15.54. ”Pitää kuunnella lasta ja jutella vaikka siitä, mitä ruokaa ensi viikolla tehdään”, Silja Rinskoi, 9, tähdentää. Hyvä vanhempi antaa kodin lapselle”. ”No ettei ne huutaisi koko ajan”, lisää Silja Rinskoi. Veikko Pukki, 9, penää lasten itsemääräämisoikeutta: ”Kun on aikaa, hyvä vanhempi tekee sitä, mitä lapsi haluaisi eikä vaan omia asioita. On kiltti ja rakastaa Moni lapsi tähdentää, ettei vanhemman sovi olla lapsille ilkeä. Samaa mieltä on Ukko Houttu, 8: ”Hyvä vanhempi on sellainen ihminen, joka ei ole liian äreä eikä liian hempeä”. Moni isä ja äiti kokee riittämättömyyden tunnetta erilaisten kasvatussuuntausten, ruokaideologioiden ja sosiaalisen median kiiltokuvien äärellä. N ykyvanhemmilla on valtavat paineet. Kuuntelee lasta Kovin kohtuuton ei ole myöskään lasten toive siitä, että vanhempi kuuntelisi lasta ja ottaisi hänen toiveensa huomioon. Jokseenkin yksimielisiä lapset ovat siitä, että hyvällä vanhemmalla on lapselle aikaa. Myös lupausten pitäminen osoittaa lasten mielestä sen, että vanhemmat kuulevat ja kunnioittavat heitä. He urheilee lapsen kanssa ja vetää leukoja lapsen kanssa”, Pyry Pokkinen, 9, kirjoittaa. Päästää kouluun Äkkiseltään lasten listaamat hyvän vanhemmuuden kriteerit kuulostavat varsin kohtuullisilta. Sellaiset, jotka urheilee ja ulkoilee paljon ja auttaa lumiveistoksissa”. n vanhemmuus Millainen on HYVÄ VANHEMPI. Juuri mihinkään muuhun johtopäätökseen ei voi tulla mediaa seuratessa. Lotta Junkkari huomauttaa, että vain ”huono vanhempi nauraa lapsen epäonnistumiselle”. läksyissä ja muussa hyödyllisessä”. Vanhemmuuden asiantuntijat eli lapset listasivat Lapsen Maailman pyynnöstä hyvän vanhemman tunnusmerkkejä. Monen aikuisen mielikuvissa hyvä vanhemmuus on jotain sellaista, johon ei itse yllä. Kolmasluokkalainen Lotta Junkkari, 9, asettaa hyvän vanhemman kriteerit hieman korkeammalle, sillä hänen mielestään ”hyvä vanhempi kannustaa ja auttaa esim. ”Hyvät vanhemmat ei tee 24 h töitä. Mutta mitä aiheesta sanovat lapset. Antaa kodin lapselle. ”Ne antavat leikkiä ja levätä”, Elias Westerlund, 8, säestää. Myös Pihla Pokkinen, 8, arvostaa yhdessä tekemistä: ”Sellaisia, jotka leikkivät ja auttavat. Lapsen Maailma kysyi todellisilta asiantuntijoilta eli Hertsikan ala-asteen koulun 1–3 C -luokan oppilailta, millainen on hyvä vanhempi
LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 63 LM8_s62-63_HyvatVanhemmat.indd 63 LM8_s62-63_HyvatVanhemmat.indd 63 23.11.2021 15.54 23.11.2021 15.54. Nykylasten tavoin 70-luvun lapset toivoivat vanhemmilta sopivaa jämäkkyyttä. Äkäinen karjaisu tai muu sellainen vähentää luottamusta isään ja äitiin. Ihanneäidit taas olivat poikien mielestä äidillisiä ja lempeitä sekä tarmokkaita ja ahkeria. Myös toivoisin, että he joutuisivat olemaan minun kanssa ulkona”, kirjoitti tokaluokkalainen Sari. Monessa vastauksessa nousi esiin väkivalta. Jutussa kirjoitettiin, miten ”muutamat tytöt tuntuvat erityisesti kärsivän siitä marttyyrin asenteesta, jonka eräät äidit omaksuvat – ilmeisesti työtaakkansa painosta”. ”Yksi minua vielä pistelee, kun äiti lellii Jaria”, kolmasluokkalainen Tarja avautui. Lomakkeessa oli tilaa myös avoimille vastauksille. Neljäsluokkalainen Lauri huomautti, miten vanhempien mieliala tarttuu lapsiin. -artikkeli julkaistiin Lapset ja yhteiskunta -lehdessä 5/1979. Laitonta siitä tuli vasta vuonna 1984. Ei mielestäni äidin saa antaa periksi lapselle, vaan yrittää saada lapsen oppimaan syömään kaikenlaisia ruokia”, neljäsluokkalainen Heli ajatteli. Äitien helmasynneiksi pojat nimesivät avoimissa vastauksissa nalkutuksen ja uteliaisuuden. Niissä pojat kritisoivat isiä muun muassa ”konttorityön kuivattamasta mielikuvituksesta” ja ”vastenmielisyydestä osuuskauppaa kohtaan”. Kuritusta vain syystä Aivan kuten nykylapset myös 1970-luvulla ala-asteikäiset lapset toivoivat vanhemmilta aikaa. Hyvä äiti oli tyttöjen mielestä myös ymmärtäväinen. Tytöt pitivät niin ikään rehellisyyttä ja oikeudenmukaisuutta isien tärkeimpinä ominaisuuksina. -artikkeli julkaistiin Lapsi ja nuoriso -lehdessä 4/1960. ”Minä toivoisin niiltä kuitenkin, että he joutuisivat olemaan pitempään minun kanssa. > Minkälaisia vanhempien pitäisi lasten mielestä olla. Lasten ruumiillinen kuritus oli vuonna 1979 vielä sallittua. Saattaapa kannustaa koulussakin parempiin suorituksiin.” Kuudesluokkalainen Tuija huomautti, että hyvät välit lasten ja vanhempien välillä ovat ajan mittaan myös vanhempien etu. ”Jos vaikka äiti on tehnyt ruoaksi mannapuuroa ja joku lapsista ei halua syödä ruokaa ja sanoo että ’tuota en kyllä syö, minä paistan kananmunaa’. Lehti erotteli myös tyttöjen ja poikien vastaukset toisistaan. Ystävällinen tervehdys saa nukkujan miltei poikkeuksetta hyvälle tuulelle. Myös Lapsen Maailman edeltäjät nostivat esiin lasten ja nuorten ajatuksia hyvästä vanhemmuudesta. ”Vanhempien pitäisi kurittaa lasta vain, kun on syytä”, kuvaili neljäsluokkalainen Heli ihannevanhempia. Lomakemuotoiseen kyselyyn vastasi 300 nuorta. > Millaisia ovat hyvät vanhemmat. Poikien tapaan tytöt arvostivat äideissä äidillisyyttä ja lempeyttä. Satu omisti ajatuksen myös äidille. Toiselle sijalle nousi ymmärtämys. Lehden mukaan pojat listasivat isien myönteisimmiksi piirteiksi rehellisyyden ja oikeudenmukaisuuden sekä ymmärtämyksen ja reiluuden. Pojat kritisoivat isiä eniten kiivaudesta ja ärtyisyydestä ja äitejä tyttöjen tapaan turhantarkkuudesta ja ymmärtämättömyydestä. Tytöt moittivat isiä eniten itsekkyydestä ja itsepäisyydestä ja äitejä turhantarkkuudesta ja ymmärtämättömyydestä. ”Minä en toivo, että äiti tekee yksin kaikki kotityöt”. Vastaajat eivät saaneet pohtia vanhemmuutta yleisellä tasolla, vaan kysely ohjasi heitä arvioimaan erikseen äitejä ja isiä. Mikä on muuttunut. Perinteiset sukupuoliroolit näkyvät niin kyselyn toteutuksessa kuin nuorison vastauksissa. Siitä he voivat saada hyvin surullisen vanhuutensa.” Lapset tähdensivät myös sisarusten tasapuolisen kohtelun ja kotitöiden jakamisen tärkeyttä. ”Aamulla herätessä lapset toivovat vanhempien olevan hyvällä tuulella. Kiivaat isät ja lempeät äidit Vuonna 1960 lehti kysyi pääkaupunkiseudun abiturienteilta, millaisia vanhempien pitäisi olla. ”Lapsille räyhäävät vanhemmat voivat saada ikuisen riitansa lapsia kohtaan. Artikkelin kirjoittanut Kaarlo Multimäki tulkitsi, että sekä nuorten tyttöjen että poikien suhde äitiin oli tunnepitoisempi ja kokonaisvaltaisempi kuin heidän suhteensa isään
peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. 6 kk . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Kesto 3 kk 29,50 . tilaat lehden . Lahjatilauksena . vee . Määräaikainen opiskelija 12kk 58,00 . MA AIL MA RASMU KSEN KOTON A PUHUT AAN EESTIÄ , ENGLA NTIA JA SUOME A APUA KOULU LAISEN UNION GELMII N | ILO ON TÄRKEÄ Ä PÄIVÄK ODIN ARJESS A LAPSIA HOUKU TELLAA N VERKO SSA | MIELEN TERVEY SONGE LMAT NUORT ENKIRJ OISSA LASTEN SUOJEL UN KESKU SLIITO N LEHTI 6 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKE INTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. Digi 12 kk 55,00 . palvelusivu TILAA NÄKÖISLEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. vee LM8_s64_Palvelusivu.indd 64 LM8_s64_Palvelusivu.indd 64 23.11.2021 15.58 23.11.2021 15.58. Kesto 12kk 69,00 . Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Kustantaja Lastensuojelun keskusliitto www.lskl.fi TILAA LEHTI ITSELLESI TAI LAHJAKSI https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . Kesto 6kk 46,00 . 12 kk . 12 kk . Itselleni . vee MA AIL MA TIIA MARKKANEN, 17, KÄY PELASTUSLUKIOTA | VLOGGAAVAT ÄIDIT ELLA & SUSANNA 7-VUOTIAIDEN LUOKKAVALTUUSTO TOIMII | MITEN AUTTAA TUNNEKYLMÄÄ LASTA. Määräaikainen 6 kk 56,00 . TEE TILAUS os. Eurooppaan 12 kk 30 e . Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2021 . 3 kk . ADOPTIO ON ISO PÄÄTÖS | KATSOMUSKASVATUS HERÄTTÄÄ TUNTEITA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 7 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. Määräaikainen 12 kk 79,00 . Määräaikaistilauksena . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2021 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus Va sta an ott aja m ak saa po stim ak su n MA AIL MA Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta usl äh ety s Tilaushinnat . https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ HINNAT VAIN 35 e (6 kk) ja 55 e (12 kk)! MA AIL MA EERIKA ILMIVALLAN JA LILIA LEPPILAMM EN JOUKKUE TANSSII PERHEVÄKIV ALTAA VASTAAN | RANSKASSA JO 2-VUOTIAS ALOITTAA ESIKOULUSS A | PERHEENISÄ SUSI NOUSIAINE N KASVATETT IIN TYTÖKSI | HARRASTUS TEN HINNAT ERIARVOIST AVAT LASTENSUO JELUN KESKUSLIITO N LEHTI 8 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ , MITÄ MEILLÄ ON. Lahjaksi . Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. 12 kk . Kestotilauksena . 6 kk . 12 kk . Digi 6 kk 35,00 Postituslisät ulkomaille . Opiskelijatilauksena . ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. 6 kk
Seuraavana perjantai-iltana lähdimme Tampereelle. Tunsin pienen omantunnon pistoksen. On vain vanhemmista kiinni, avautuuko sadun salakäytävän ovi heidän lapsilleen. Tai jos sen nyt näkisi, ihmettelisi, kuinka se on voinut joskus herättää sellaista hämmästystä. Kun kierros tuli täyteen, sininen sukkula lävähti renkaaksi ja punainen teksti ryhtyi säkättämään nopeammin. Ajoimme Hämeenkadun päästä päähän ja takaisin, että lapset näkisivät varmasti kaikki perinteiset jouluvalot ja tavaratalojen näyteikkunat. Debi Gliorin Kulta pieni oli niin suloisen lämmin kirja, ettei ole tosikaan. Tuo vaatimaton mainoskyltti teki suuren vaikutuksen poikaani, koska hän ei sen kummemmasta tiennyt. Meidän lapsemme rauhoittuivat parhaiten kuuntelemaan satujen ihmemaailmaa. Elämysten pikkuhiljaa kasvava taso antoi aina uuden säväyksen. Vielä yksi kirja, ja sitten vielä se lempikirja Pupuseni, Nuppuseni uudelleen. Jotkut äidit tykkäävät leipoa lasten kanssa, toiset leikkiä tai laulaa. Myyrän housut oli erilainen klassikkokirja itäeurooppalaisella kuvastollaan. Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen satupuu ja Tiitiäisen tuluskukkaro olivat kansainvälistä tasoa olevan sanataiturin taideaarteita, jotka inspiroivat lapsetkin loruilemaan. Iltamme koostuivat yleensä siitä, että lapset käpertyivät kainalooni ja luin heille kuvaja satukirjoja . Olisikohan minun pitänyt viedä lapsia vähän useammin kaupunkiin, katsomaan joulukadulle sytytettyjä valokuvioita ja muita kaupungin ihmeitä. Mauri ja Tarja Kunnaksen kirjoja ei olisi saanut koskaan palauttaa kirjastoon, niinpä ne oli ostettava omiksi. Hän tuskin muistaa koko Open-kylttiä. Voiko ovesta oikeasti tulla räätäli, joka niks naks leikkaa sormea imevän peukut poikki. Jöröjukka mietitytti omituisuudellaan. Kaupan ikkunaan ripustettu pieni valokyltti kertoi liikkeen olevan avoinna. kolumni LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 65 LM8_s65_Kolumni_PA.indd 65 LM8_s65_Kolumni_PA.indd 65 23.11.2021 15.59 23.11.2021 15.59. Matkan varrella katuvaloja oli harvakseltaan. Ihastuneita kiljaisuja kuunnellessa ajattelin, että ehkä oli hyvä aloittaa pienestä. Se kyllä kannattaisi avata. – Hieno, hän henkäisi. No ei tietenkään! Tatun ja Patun pursuilevat yksityiskohdat kannustivat tarkkaavaisuuteen. Maailmassa riitti ihmeteltävää pienelle miehelle ja hänen pikkusiskolleen. Pieni saattoi voittaa ison! Hyvänen aika, Pekka! oli ikisuosikki hassuine kuvineen. Päivi Alasalmi on akaalainen kirjailija, satukirjailija ja kahden lapsen äiti. Sitä, joka on auki jokaiselle pienokaiselle ja jossa kaikki on mahdollista. ”VOIKO OVESTA OIKEASTI TULLA RÄÄTÄLI, JOKA NIKS NAKS LEIKKAA SORMEA IMEVÄN PEUKUT POIKKI?” Satumaailman salakäytävä Oli pimeä talvi-ilta, kun lähdimme pulkkailemaan kotimme lähistölle. Sen maailman salakäytävä vilkkuu iloisesti ja ikuisesti Open-valoaan. Lasten Raamatun suosikkikohta oli se, kun Daavid sinkosi kiven Goljatin otsaan. Tänään tuo mies täytti kaksikymmentä vuotta. Pysähdyimme kaupan eteen pudistelemaan vaatteista lunta. Poikani jäi tuijottamaan sitä lumoutuneena. Open-teksti vilkkui punaisena, sininen valojuova kiersi kehää sen ympärillä. Kaupungin sykkivät neonvalot sekä television ja tietokoneen sinisen ruudun lapsi ennättää nähdä sittenkin, kun hän on jo iso. Raahasin kirjoja kotiin kädet vääränä, koska illat oli pelastettu niiden avulla. Yksisarviset, tulkaa! nosti aina palan kurkkuuni
Salaperäisesti paikalle purjehtiva vaeltajapoika maalaa muurit hehkuvan värikkäiksi – ja sulattaa vihamielisyyden. surua ja kristilliseen perinteeseen liittyviä asioita. Vahvaluontoinen tyttö kestää niin yksinäisyyden kuin suuret elämänmuuSisarukset Atte ja Anna kohtaavat sodan ja rauhan kysymyksiä Rauha kantaa -kirjassa (Lasten Keskus). Tehtävään uskaltautui 1930-luvulla syntynyt, sodan aikana lapsuuttaan elänyt sukupolvi. Se on toteutettu yhteisörahoituksen turvin, ja mukana hankkeessa on ollut mm. Viesti ei jää epäselväksi: nyt puhutaan tottelemisesta, peloista, vieraudesta ja vapaudesta. MUURIT ALAS A strid Lindgrenin saturomaanista Ronja, ryövärintytär alkaen lastenkirjallisuudessa on käytetty ideaa riitelevistä heimoista, jotka kyttäävät toisiaan omalta kallion puolikkaaltaan. Kamppailu päättyy anteeksipyyntöön ja rauhanneuvotteluun. Onnellisessa lopussa rohkaistunut pelätin opastaa maanomistajaa. Tekijät onnistuvat pienessä kirjassa käsittelemään rauhan teemaa monipuolisesti. Alessandro Pelliccioni). SOTAHISTORIAA Talvija jatkosotaa käsiteltiin nuortenkirjoissa heti tuoreeltaan hurmioituneen vihan ja isänmaallisuuden puuskassa. Sydäntä riipaiseva tarina perustuu virolaissyntyisen Wiklundin omiin muistoihin. Lahdenpoukamaan ilmestyvä Lauri-poika saa ystävällisillä teoillaan ihmeitä aikaan. Rauhankasvatusinstituutti. Surullista, ettei Suomessa ole tapana pitää saatavilla nuortenkirjallisuuden kuolemattomia saavutuksia! Uudempaa perua on Viron sotahistoriasta ammentava Rose Lagercrantzin ja kuvittaja Ilon Wiklandin kuvakirja Pitkä, pitkä matka (WSOY, suom. ”Siemen itää. Lastenkirjoissahan lapset edustavat järkeä ja sydäntä, ja aikuiset sekä tyhmyyttä että tunteettomuutta. Lasse Raustelan Turkuun sijoittuvaa Taivaansavut-perhekuvauksen sarjaa (Tammi) julkaistiin koko 80-luvun ajan, eikä kirjojen elämyksellinen dokumentaarisuus ole vieläkään haalistunut. Tarina on samanaikaisesti hyvin konkreettinen ja runollinen. Lapsilukijan on helppo ymmärtää konfliktien syntymekanismeja, kun seuraa Annan ja hänen Iina-ystävänsä tomeraa taistelua nukesta. Uusi maanomistaja, roima isäntämies suojelee tiukoin ottein omaa maataan ja pystyttää ryhdikkään aidan sekä pelättimen. Tytti Issakaisen, Maisa Tonterin ja kuvittaja Pekka Rahkosen lastenkirjasarjassa on aikaisemmin pohdittu mm. Asetelma toteutuu myös Tuula Peren kirjoittamassa ja Andrea Alemannon kuvittamassa kuvakirjassa Muurien välissä (WickWick). Atte puolestaan joutuu mietiskelemään sotaa kuunnellessaan uuden luokkakaverinsa Saidin kokemuksia pakolaisuudesta. Pelätintä hän käskee ajamaan vieraat pois. Aikuiselle on vielä kirjan lopussa varattu tietopaketti, josta kirkkaimmin jää mieleen Dag Hammarskjöldin ajatus: ”Maailmanrauhan rakentaminen alkaa lastenhuoneesta”. Itäinen ja Läntinen kaupunki nahistelevat ahtaaksi käyvän yhteisen kalastajasataman käytöstä. Onko vierailla muuttolinnuilla oikeus saapua isännän maille. KUUKAUDEN KIRJAT ISMO LOIVAMAA RAUHANKASVATUS-TERMI ON HULAHTANUT HISTORIAAN, MUTTA KUN TARKKAAN KATSOO, SODASTA JA RAUHASTA KIRJOITETAAN EDELLEEN LAPSILLE. Levolliseen ja asialliseen kotirintaman kuvaukseen oltiin valmiita vasta 1980-luvun taitteessa. Entiset ystävykset alkavat äristellä keskenään, ja lopulta pormestarit päättävät rakentaa kaupunkien välille muurin, vaikka osa asukkaista ”ei nähnyt suunnitelmassa mitään järkeä”. PELOTON PELÄTTI Raja aiheuttaa huolta myös Katri Tapolan pienimuotoisessa pokkarivihkosessa Pelätin ja rastas (Mirri Creative, kuv. Niissä alaikäisiä poikia kannustettiin vaihtamaan koulunkäynti sankaritekoihin rintamalla. JA ONNEKSI ON KLASSIKOT! Maailmanrauha alkaa lastenhuoneesta 66 LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 LM8_s66-68_KK+TakaK.indd 66 LM8_s66-68_KK+TakaK.indd 66 19.11.2021 13.58 19.11.2021 13.58. Pieni tyttö muuttaa ensin sodan jaloista isoäitinsä luo idylliseen maalaiskylään, mutta päätyy lopussa pakolaiseksi Ruotsiin. Kirja on julkaistu myös englanninkielisenä versiona. Sota vertautuu kirjassa ihan arkipäiväiseen nujakointiin. Laura Voipio). Aivan kuin ajatus, joka itää päässä.” Pelätin ja rastas on tyylikäs ja tarpeellinen kirja ennakkoluulojen kohtaamisesta
Terävimmillään väitteet ovat röyhkeän yksinkertaisia ja vetoavia. Eipä kirjailija aavistanut tulevaisuutta laukaistessaan luottavaisesti: ”Kuinka presidentti voisi olla tärähtänyt?” TAPPAMUSTEOLLISUUTTA 1980-luvun alussa luettiin ahkerasti tiedemies Bernard Bensonin Rauhankirjaa (Tammi, suom. Asiat ovat mykistävän raskaita, niinpä kuvakirjassa ei ole lainkaan tekstiä. New Yorkin kaduille sijoittuvassa romaanissa syttyy sota katukauppiaiden ja rekka-autojen välillä. LAPSEN MAAILMA 8 | 2021 67 LM8_s66-68_KK+TakaK.indd 67 LM8_s66-68_KK+TakaK.indd 67 19.11.2021 13.58 19.11.2021 13.58. Rekka-autojen valtaan tuskastuneet kaupunkilaiset ampuvat autojen renkaita neuloilla. ”Nyt hän oli viimeinkin perillä”, huokaistaan kirjan päätteeksi. Esipuheessaan kirjailija vakuuttaa, että emme saa rauhaa maailmaan ennen kuin kaikki käsittävät, miten sodat alkavat. Pian koko kaupunki osallistuu taisteluun. tokset. Mittasuhteilla leikittelevä ja liioitteleva lastenkirja mahdollistaa huumorin käytön, mutta analyyttinen ote pitää silti pintansa. PIENI SODAN KÄSIKIRJA Amerikkalaisen Jean Merrillin vuonna 1964 varhaisnuorille suuntaama Suuri kärrysota (Tammi, suom. Pikku prinssi -teoksen tapaan kirjasta löytyy kyyneleitä ja viisautta, ja ajatukset ovat tietysti peräisin sydämestä. Tarinankertojan ja pienen pojan varassa kulkevassa tarinassa survaistaan kipeimpiin kohtiin, eikä hallitsijoita atomipommeineen päästetä helpolla. Anna-Liisa Suurpää) ilmes”Kuinka presidentti voisi olla tärähtänyt?” KU VI TU S M EI D ÄN PI TI LÄ H TE Ä -K IR JA ST A, JO N KA O N KU VI TT AN U T SA N N A PE LL IC CI O N I. Kärjistämisestä ja makeudesta huolimatta Rauhankirjaa ei tee mieli ilkkua naiiviksi, sillä rauhasta ja ”tappamusteollisuudesta” puhuminen on edelleen harvinaista lastenkirjallisuudessa. Onnellisia hetkiä hänelle tuotti piirtäminen. Suloiset lapset osaavat esittää kiperiä kysymyksiä hallitsijoille, noille vanhoille papparaisille. Pari vuotta sitten ilmestynyt Sanna Pelliccionin kuvakirja Meidän piti lähteä (S & S) syöksyy tunteisiin sanattomuudellaan. Arabiperhe pakenee meren yli telttakylään ja lopulta lunta tupruttavaan maahan, jossa kirjan tyttö iloitsee turvallisesta kodista ja arjen iloista. Olisipa hauska tietää, millaisen vastaanoton kirja nyt saisi! Aikansa muotikirja ei ole kokenut paluuta markkinoille. n tyi suomeksi 1970, mutta on piinaavalla tavalla edelleen ajankohtainen, tosin vähän koominenkin lähikuva sodan olemuksesta. Oriveden opiston englannin opiskelijat). Suuri kärrysota onkin sodankulun kattava ensyklopedia aina aseidenlaskuun ja rauhanneuvotteluun saakka
Tutustu Lastensuojelun Keskusliiton uusimpiin julkaisuihin! Lastensuojelun kentältä: Lapsen vuoksi Lastensuojelun laitoshoidon vetovoimatekijät ja alalta työntävät tekijät Lastensuojelun mahdollistajat Selvitys lähijohtamisen sisällöstä ja merkityksestä Kovemmin käsin Suomalaisten kasvatusasenteet ja kuritusväkivallan käyttö 2021 Osallisuuden voimaa: Lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden eettiset ohjeet Pienten lasten turvallinen osallisuus Kaikkein tärkeimmät asiat Nuoren oikeus oikeuksiaan koskevaan tietoon sijaishuollossa Perheiden hyvinvointi: ”Kun joku otti lapsen syliin hetkeksi pois. Kysyi mitä kuuluu” Vanhempien kokemuksia tuen ja palveluiden saatavuudesta, toimivuudesta ja niiden kehittämisestä Paikoillaan pyörivä arki Selvitys lapsiperheiden arjesta koronakriisin toisen aallon aikana Kaikki julkaisut ovat luettavissa maksutta: www.lskl.fi/julkaisut LM8_s66-68_KK+TakaK.indd 68 LM8_s66-68_KK+TakaK.indd 68 19.11.2021 13.58 19.11.2021 13.58