LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 1 ›› LM8_s1-2_Kansi.indd 1 LM8_s1-2_Kansi.indd 1 18.11.2022 12.27 18.11.2022 12.27. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 8 | 2022 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. MA AIL MA PAAVO BERGROTH HERKUTTELEE KASVISRUUILLA | APUA LASTENSUOJELUN ASIAKASVANHEMMILLE | EMMI KÖYKKÄ, 16, TEKI KIRJAN SYÖMISHÄIRIÖSTÄ MIKSI LAPSET SIVUUTETAAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA
Kirjoitan varsinkin nuorten hyvinvoinnista sekä epäkohdista, joihin lapset sairautensa tai muiden erityispiirteidensä vuoksi voivat törmätä. Tavallisesti se on mukavaa puuhaa: Saa kaikessa rauhassa painaa kuulokkeet korvilleen, laittaa jonkin podcastin soimaan ja pilkkoa sekä kuoria kasviksia (sillä sitähän suurin osa ruoanlaitosta on). > lapsenmaailma.fi/blogit 2 LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 LM8_s1-2_Kansi.indd 2 LM8_s1-2_Kansi.indd 2 18.11.2022 12.27 18.11.2022 12.27. M O ST PH O TO S HATTUTEMPPU – KOLMOSET KERRALLA Tutustu esikoisensa, keskimmäisensä ja kuopuksensa yhtä aikaa saaneen kolmekymppisen naisen pohdintoihin kolmosperhearjen sirkuksesta! Miten pyörii perhe, jossa on kaksi aikuisen syliä ja kolme taaperoa. ”Kolmoset todellakin ovat yksilöitä. Joskus taas takki on aivan tyhjä. Mitä laitan. En kai hulauttanut taas suolaa sataa kiloa?” pohtii Samu Lautamatti. Onko nyt tarpeeksi kuitua. Tiedän omasta kokemuksesta, miten lapsen pitkäaikaissairaus voi kuormittaa perhettä”, kirjoittaa Tuija Siljamäki. Yksi syö pelkän juuston leivän päältä, toinen nuolee margariinin ja kolmas mutustaa leivän. En voi edes kirjoittaa tästä ilman että verenpaine nousee”, kirjoittaa kahden tytön ja yhden pojan äiti. Todiste: tarjoat heille voileipiä. TUTUSTU -BLOGEIHIN! MA AIL MA SYDÄNJUURILLA ”Olen kahden nuoren äiti. Esikoinen asuu jo omillaan, onneksi lähellä, ja kuopuskin on jo jalka ovenraossa. LAPSELLISET MIEHET Blogi sanoittaa miesten vanhemmuutta, ja sitä kirjoittaa useampi isämies. ”Olen omasta vapaasta tahdostani perheemme pääasiallinen ruoanlaittaja. Onko erilaisia värejä
PERHE 38 Vauvaperheille suunnattu kokeilu toi lisää kasviksia ruokavalioon PALSTAT 5 Pääkirjoitus 16 Tietotulva: Sankarikoirat pelastivat lapsia 28 Tutkittua tietoa: Maahanmuuttajanuori on muita kiusatumpi 41 Ristikko 48 Palvelukortti 49 Atte Ahokkaan kolumni: Hyvä tulevaisuus 50 Kuukauden kirjat: Opuksia digimaailmasta Lihavoitu = kannessa s. Meistä jokainen voi auttaa heitä. ›› LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 3 ›› LM8_s3-4_Sislu.indd 3 LM8_s3-4_Sislu.indd 3 22.11.2022 12.50 22.11.2022 12.50. 30 Lapsi voi käsitellä traumakokemustaan piirrosten kautta. n > l JOULUKUU | 8 | 2022 MA AIL MA TILAA LAPSEN MAAILMA LAHJAKSI! M O ST PH O TO S ›› NUORTEN ÄÄNI & OSALLISUUS 6 Kustannus Z julkaisi Emmi Köykän, 16, ja Riina Ahon, 20, esikoiskirjat 12 Kaavoittajat eivät kuuntele lapsia ja nuoria LASTENSUOJELU 20 Alaikäisten tekemät seksuaalirikokset 28 Kokemuskumppanilta saatu tuki auttaa lastensuojelun asiakasvanhempaa KASVU & KOULU 24 Vierailimme ekaluokkalaisten esitystunnilla 34 Taidetestaajat on Suomen suurin kulttuurikasvatusohjelma 42 Pojan on maaseudulla sopeuduttava tietynlaiseen miehen malliin: tapasimme Polvijärvellä varttuneet Antti Laasosen, 14, Juho Mutasen, 37, ja Jari Matikaisen, 65 TERVEYS 30 Joka neljäs maapallon lapsista on joutunut kohtaamaan mielensä sietokyvyn ylittäviä asioita kuten sotaa, väkivaltaa tai kaltoinkohtelua
vuosikerta KANSI Paavo Bergrothin kuvasi kanteen Päivi Karjalainen. Tämän toiveen me voimme toteuttaa. vuosikerta. 81. Lapset eivät niinkään toivo lisää materiaa kuin aikaa ja yhdessäoloa. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 TURVALLISTA JOULUA! Lapsen oikeuksien viestinnän teema on tänä vuonna ollut turvallisuus. 4 LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 LM8_s3-4_Sislu.indd 4 LM8_s3-4_Sislu.indd 4 22.11.2022 12.50 22.11.2022 12.50. Lasten ja nuorten kokema turvallisuus onkin parantunut, mutta jokaisen meistä tulee lisätä sitä teoillaan ja sanoillaan. Osallistutaan lapsijärjestöjen joulukeräyksiin ja mahdollistetaan joulun toiveiden toteutumista myös vähäosaisemmille lapsille ja perheille. Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 81. Toiveet ovat pieniä mutta lapsille suuria: että saisi syödä riisipuuroa, että saisi pelata lautapelejä, että kaikki toistuisi samanlaisena kuin aina jouluna. 050 550 6499, karo.raisanen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien ja lastensuojelun laadun puolesta. ylävinjetti LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Lastensuojelun Keskusliitto jakaa somekanavissaan lasten toiveita aikuisille joulukalenterin muodossa. l Helsinki Hämeenlinna l Kesälahti l l Kokkola Polvijärvi l l Lahti Vantaa l l Kemi s. Se levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Maria Talvitie, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Karo Räisänen, puh. Turvallisuus syntyy läheisyydestä, omasta kodista, aikuisten toiminnan ennustettavuudesta sekä siitä, että ollaan sovussa eikä riidellä. Seuraa somekanaviamme: > Twitter: @lastensuojeluKL > Facebook: @Lastensuojelunkeskusliitto > Instagram: @lastensuojelunkeskusliitto VI LJ A TA M M IN EN LAPSEN MAAILMA PAINETAAN FORSSASSA! l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. 24 Ekaluokkalainen Alissa kertoo pienenä saamastaan pehmolelusta Vuorentaan koulun esitystunnilla Hämeenlinnassa
Pienten lasten ajatukset turvallisuudesta ovat hyvin konkreettisia ja saattavat liittyä liikenteeseen, pimeään tai riitoihin. välittäminen, vapaus sekä tavallinen arki. Turvallinen aikuinen voi olla kuka tahansa meistä, joka kohtaa lapsia joko omassa lähipiirissään tai ammattinsa kautta. LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 5 LM8_s5_PK.indd 5 LM8_s5_PK.indd 5 22.11.2022 12.56 22.11.2022 12.56. Turvallisuus on… -julkaisussa 11-vuotias lapsi toteaa turvallisuuden olevan sitä, että kaupassa joku huolehtii auki olevista kengännauhoista ja toinen samanikäinen kiteyttää: ”Muista olla turvallinen myös muille”. Lastensuojelun Keskusliitto teki verkkojulkaisun Turvallisuus on… – Lasten ja nuorten ajatuksia turvallisuudesta. Siihen on koottu kirjoituskilpailun kautta tulleita lasten ja nuorten tekstejä turvallisuudesta. Meidän tehtävämme on luoda lapsille turvallinen kasvuympäristö ja sen kautta mahdollisuus hyvään tulevaisuuteen. Myös yksilötasolla on nähtävissä, mihin yksinäisyys, tukahdutettu raivo tai syvä luottamuksen puute voivat johtaa. PS. Isompien lasten ajatuksissa nousevat esiin mm. Toisaalta myös vaikeissa ja vaarallisissakin oloissa kasvavilla lapsilla on usein katseessaan toivo paremmasta. Puheenvuoroissa ja keskusteluissa toistuivat turvallisuuden lisäksi sanat toivo ja tulevaisuus. Se voi aiheuttaa vetäytymistä muusta maailmasta ja sosiaalisista kontakteista, halua huutaa, raivota ja riehua, kyvyttömyyttä luottaa HYVÄ TULEVAISUUS Vaikeissa ja vaarallisissakin oloissa kasvavilla lapsilla on usein katseessaan toivo paremmasta. www.lskl.fi, josta se on myös ladattavissa maksutta. Turvattomuuden kokemus voi vaikuttaa dramaattisesti tulevaisuuden näkymiin ja tulevaisuuteen. Ja nuo ovat vain muutamia teksteistä poimittuja seurauksia turvattomuudesta. Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA sekä tarvetta piilottaa identiteetti. Lapsesta ja nuoresta voi tuntua siltä kuin toivo hyvästä tulevaisuudesta olisi sumuverhon takana. Se voi tarkoittaa myös paikkaa, kuten kotia tai koulua sekä luottamusta itseen ja muihin. Koko yhteiskunnan tasolta katsottuna kirjoitusten perusteella voisi vetää hyvinkin suoria viivoja turvattomuuden kokemuksen sekä lasten ja nuorten oireilun välille. Voit lukea Turvallisuus on… -julkaisumme os. Lapsen hyvä tulevaisuus rakentuu tämän päivän teoista. Lapsi, joka kokee turvallisuutta tänään, pystyy katsomaan tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Lasten ja nuorten mielestä turvallisuus on tunne, joka muodostuu muista ihmisistä ja läheisyydestä. pääkirjoitus Marraskuisen lapsen oikeuksien viikon teema oli turvallisuus. Siihen, mihin turvattomuuden kokemus voi johtaa , löytyy myös vastauksia verkkojulkaisustamme. Meidän aikuisten tehtävä on hälventää tuota verhoa, mutta ensisijaisesti huolehtia siitä, että lapset ja nuoret eivät joudu elämään turvattomuudessa
Kirjallisuudenlaji ei ole oleellinen, vaan kirjan herättämä tunne ja mielikuvat. Uutinen tuntui uskomattomalta, sillä hän ei ollut uskaltanut edes toivoa mitään niin hienoa. 6 LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 LM8_s6-11_KustannusZ.indd 6 LM8_s6-11_KustannusZ.indd 6 22.11.2022 13.00 22.11.2022 13.00. – Se oli suuri unelma, älyttömän tärkeä juttu. Kolmannella luokalla Köykkä innostui fantasiakirjallisuudesta ja ahmi muun muassa Harry Pottereita. lasten ja nuorten ääni Nuoret taiteilijat ESIIN Emmi Köykkä, 16, ja Riina Aho, 20, julkaisivat esikoiskirjat viime vuonna. Se on yhtä aikaa koskettava, toiveikas ja herättää iloa. Alle kouluikäisenä hän taiteili kuvakirjoja ja piti alakoululaisena silloin tällöin päiväkirjaa. Jo aivan pienenä Köykkä keksi tarinoita kuvakirjoista ja runoili. Äidinkielenopettaja Lea Pennanen perusti pienkustantamo Kustannus Z:n, koska halusi antaa mahdollisuuden nuorille taiteilijoille. Varsinkin, kun olin juuri elänyt niin hankalaa aikaa. TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT NIINA SUSI JA LAURI ROTKO K emiläinen Emmi Köykkä oli sairaalassa, kun kuuli voittaneensa Kustannus Z:n kirjoituskilpailun 11 –15-vuotiaiden sarjan. Yläkoulussa hän siirtyi historialliseen kaunokirjallisuuteen: erityisesti kolahti Väinö Linnan Tuntematon sotilas sekä Täällä Pohjantähden alla. – Hyvässä kirjassa voi elää mukana. – Olin heppatyttö. Samoihin aikoihin hän innostui lukemisesta, varsinkin hevoskirjoista. Köykkä rakastaa lukemista ja kuuntelee vain harvoin äänikirjoja. Luin lähes kaikki hevoskirjat, mitä vain löytyi, kuten Lin Hallbergin kirjoittamat Sinttukirjat
Emmi Köykkä kuvattiin lähellä kotiaan Ristikankaalla Kemissä. Hän saa inspiraatiota ja voimaa metsästä ja luonnosta. ›› LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 7 LM8_s6-11_KustannusZ.indd 7 LM8_s6-11_KustannusZ.indd 7 22.11.2022 13.00 22.11.2022 13.00
Se onkin hyvä, sillä lukiolaisella on vielä monia haaveita. ”Jäsentelen tunteitani kirjoittamalla” Yläkoulussa Emmi Köykkä alkoi säännöllisemmin purkaa tuntojaan päiväkirjaan: päivän tapahtumia ja mielessä myllertäviä asioita. – Olen kuullut, että kirja on auttanut läheisiä ymmärtämään syömishäiriöön sairastunutta. Tunsin oloni ihan erilaiseksi. – Se oli huikean voimaannuttavaa! En ole tottunut olemaan esillä, mutta nyt sain puhua itselleni tärkeistä asioista. Esitys näkyi myös YouTubessa laajemmalle yleisölle. – Haluan jatkossakin kirjoittaa. – Tuntuu, että syömishäiriötä vähätellään edelleen. Vakava aliravitsemustila voi johtaa lapsettomuuteen ja lopulta kuolemaan. Emmi Köykkä vieraili keväällä Kiteen lukiossa puhumassa Näkinkenkätytöstä Nuorten kirjallisuusja sanataideyhdistys NKS ry:n järjestämässä kirjallisuustapahtumassa. – Se on varmasti tosi yksilöllistä, mutta sairastunut pitäisi jotenkin saada uskomaan itseensä ja huomaamaan hyvät asiat elämässään. Esikoisromaaniaan Näkinkenkätyttöä hän alkoi kirjoittaa vain muutama kuukausi ennen Kustannus Z:n kirjoituskilpailun päättymistä. Se ei vaan riitä, että väkisin yritetään saada toipumaan, vaikka ravitsemuskuntoutuksen kautta. – Kirjoittaminen on minulle taiteen muoto, hyvin luontainen tapa ilmaista itseä ja purkaa mieltä. Silmäni aukesivat sille, miksi toimin niin. Näkinkenkätyttö kertoo yhdeksäsluokkalaisesta Katariinasta, Keijusta, joka piilottelee synkkää salaisuutta. Mitä syömishäiriöisen läheiset voivat sellaisessa tilanteessa tehdä. Toivon myös, että voisin joskus olla äiti. Köykkä ei yritä suorittaa väkisin, vaan tarttuu kynään, kun tulee voimallinen inspiraatio tai halu kirjoittaa. Hän kuulee päänsä sisällä äänen, joka kieltää häntä syömästä. Ulos mielen häkistä Viime keväänä Emmi Köykkä alkoi pitää runopäiväkirjaa. Kun hän ei ollut enää syömishäiriöajatusten vanki, fyysinen toipuminen pääsi vauhtiin. Hän ymmärtää seuraukset, muttei voi itselleen mitään, ja työntää tahtomattaan läheisiään kauemmas. – En huomannut, että runojen kirjoittaminen olisi heti auttanut, mutta ilmeisesti tiedostamattani pystyin sitä kautta käsittelemään mieltäni. Haluan myös nähdä maailmaa, käydä armeijan ja asua maalla omien hevosten kanssa. Köykkä kuvaa syömishäiriötä sairastavan sisäistä maailmaa tarkkanäköisesti. Kirja on yhdistelmä realismia ja fantasiaa. Toipumisen tahdon pitää lähteä itsestä. Tiedän omakohtaisesti, miten hirvittävä sairaus syömishäiriö on. Kirja auttaa läheisiä ymmärtämään sairastunutta Syömishäiriö on ennen kaikkea mielen sairaus, mutta sillä on fyysisiä seurauksia, joita Emmi Köykkä kuvaa hyvin Keijun lääkärikäyntien kautta. Näkinkenkätyttö on omistettu kaikille, jotka eivät usko kelpaavansa sellaisina kuin ovat – ja erityisesti heille, jotka ovat joskus miettineet jokaisen suupalan kohdalla, ansaitseeko sen vai ei. Pian sen jälkeen tapahtui jotakin, mitä Köykkä kuvaa valaistumiseksi ja ”ihmeparantumiseksi”. EMMI KÖYKKÄ 8 LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 LM8_s6-11_KustannusZ.indd 8 LM8_s6-11_KustannusZ.indd 8 22.11.2022 13.00 22.11.2022 13.00. Tiedän omakohtaisesti, miten hirvittävä ja vakava sairaus se on. Kirjoittamalla myös jäsentelen tunteita ja sitä, mitä minulle tapahtuu. Syömishäiriöajatukset katosivat. Historiallisen ulottuvuuden siihen tuo Keijun aikamatkailu Suomen nälkävuosissa ja sisällissodassa. Joka päivä syntyi runo. En itsekään täysin ymmärrä, mitä tapahtui. – Useassa runossa kirjoitin linnusta, joka pääsi vapaaksi häkistä. Kirjassa on raastavinta seurata Keijun sisäistä kamppailua sairauden kanssa. Kuukautiset loppuvat, palelee, sydämen syke hidastuu vaarallisesti ja selkää särkee. Samalla, kun loin jotakin, purin tunteitani. Palaset vain loksahtivat kohdalleen mielessäni. Ääni valtaa päähenkilön pään ja pakottaa hänet pikkuhiljaa kieltäytymään kaikesta, mistä aiemmin nautti: suklaasta ja letuista, jopa luonnon kauneudesta ja läheisten seurasta. Sairastuneet ovat löytäneet samastumispohjaa ja pystyneet jopa käsittelemään tilannettaan kirjani kautta
Siitä on tullut nopeatempoista, linkistä toiseen hyppelevää. Z -SUKUPOLVEN KUSTANTAMO Suomesta on puuttunut kustantamo, joka keskittyisi julkaisemaan nuorten kirjoittajien tekstejä. Kilpailussa oli kolme ikäsarjaa, joista kustakin valittiin kolme parasta julkaistavaksi. Video voi olla tutumpi tekstilaji kuin novelli tai runo. Teoksista on julkaistu nyt kuusi, ja moni käsikirjoitus odottaa vielä julkaisua. Joskus oppilaiden tekstit ovatkin kuin hätähuutoja. Silloin Lea Pennanen haluaa selvittää, mistä on kyse. Ensimmäiset käsikirjoitukset kustantamo etsi kirjoituskilpailulla. Lukeminen on pirstaloitunut lukuisiin tekstilajeihin. Äidinkielenopettaja Lea Pennanen perusti sen yhdessä tyttärensä Mimmi Riikosen kanssa ollessaan opintovapaalla. Paljon puhutaan nuorten pahoinvoinnista . – Työskentelin kymmenen vuotta pääkaupunkiseudulla, ja varsinkin siellä kieleen sekoitetaan paljon englantia. Siksi Kustannus Z:n perustaminen oli todellinen kulttuuriteko. Lukiolaiset joutuvat kuitenkin miettimään tarkkaan, mitä hyötyä kurssista on ja sopiiko se lukujärjestykseen. Omaehtoista, omaäänistä luovaa kirjoittamista tai vaikkapa fiktiivisen tekstin kirjoittamista ei suosita. – Harmitti, kun niin paljon hienoja tekstejä jäi piiloon. Kustannus Z julkaisee nimensä mukaisesti z-sukupolven eli 2000-luvulla syntyneiden teoksia, ja sen kotipaikka on Itä-Suomessa, Kesälahdella, josta Pennanen on kotoisin. Pennanen on huomannut lasten ja nuorten kirjoitustaitojen eriytyneen. – Niissä tilanteissa on pakko pysähtyä ja vähän jutella. Luova kirjoittaminen voisi Pennasen mielestä tukea nuorten hyvinvointia. Tekstipalautteissa keskitytään usein lauserakenteiden ja kieliopin osaamiseen, ei niinkään sisältöön, ilmaisuvoimaan, sanavarastoon ja mielikuvitukseen. – Luova kirjoittaminen tarjoaa lepoa koulupaineista ja suorittamisesta, ja sen avulla voi löytää itsestään uusia vahvuuksia. Nuorimpien, 7–10-vuotiaiden sarjassa on jo julkaistu Asiya Yousfin, 9, lasten tiedekirja Mystinen lipas – Itämeren aallokoiden uumenissa, ja valmistumassa on lisää kirjoja. Olisi oppilaalle hirveää, jos hän yrittää tuoda esiin jonkin vaikean asian, josta ei ole uskaltanut puhua kenellekään, ja opettajakin ohittaa sen. – On ollut valtavan antoisaa lukea lasten ja nuorten tekstejä. Toivoisin lukijoiden löytävän nämä hienot teokset. Pennasen aloittaessa äidinkielenopettajana vuonna 2008, älypuhelimet ja sosiaalinen media olivat paljon pienemmässä roolissa nuorten elämässä kuin nyt. Lapsilla ja nuorilla on tärkeää sanottavaa, ja heissäkin on taitavia sanataiteilijoita. Sksi hän on yrittänyt ujuttaa luovaa kirjoittamista myös tavallisille äidinkielen tunneille. – On niitä, joiden on vaikea muodostaa ehjää virkettä ja toisaalta todella taitavia kirjoittajia, joilla on laaja sanavarasto ja tekstilajirepertuaari. – Hyvällä tuurilla lukiossa voi olla tarjolla vapaaehtoisia luovan kirjoittamisen kursseja, joilla itsekin olen opettanut. Hiljattain uudistettu äidinkielen ylioppilaskoe sanelee tiukat raamit kirjoittamiselle. Viime vuonna järjestettyyn Kustannus Z:n kirjoituskilpailuun tulvi yli viisisataa tekstiä, mikä yllätti järjestäjät. Työssään yläkoulussa ja lukiossa Pennanen oli nähnyt, miten hienoja tekstejä nuoret kirjoittivat. Oli sääli, etteivät ne päässeet esiin. Halusin antaa lahjakkaille kirjoittajille mahdollisuuden päästä esiin. Muutos näkyy lasten ja nuorten lukutottumuksissa. LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 9 ›› LM8_s6-11_KustannusZ.indd 9 LM8_s6-11_KustannusZ.indd 9 22.11.2022 13.00 22.11.2022 13.00. n > https://kustannusz.fi/pienkustantamo/ Luova kirjoittaminen tukee nuoren hyvinvointia
Hän haluaa työssään auttaa muita ja toivoo löytävänsä joskus kumppanin. 10 LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 LM8_s6-11_KustannusZ.indd 10 LM8_s6-11_KustannusZ.indd 10 22.11.2022 13.00 22.11.2022 13.00. Aho oli automatkalla saadessaan tietää, että hänen käsikirjoituksensa oli voittanut Kustannus Z:n kirjoiEsikoiskirjailija Riina Aho haaveilee tasapainoisesta ja rauhallisesta tulevaisuudesta. ”En viihdy kevyen kirjallisuuden parissa” Lahtelainen Riina Aho alkoi kuusivuotiaana kirjoittaa tarinoita ja seitsemänvuotiaana pitää päiväkirjaa. – Aina kun leikin jotakin, se piti saada myös kirjoitettua. Ensimmäisessä tarinassa seikkaili omena, joka lopulta päätyi lehmän suuhun
Tiheätunnelmaisia novelleja yhdistää nuoruus, vimmainen kieli, huojuva mieli ja arjen absurdius. Aho uskoo, että kirjoittamisen tehtävä on rikkoa tabuja. – Kun puhuin kaverini kanssa taiteesta, hän sanoi hyvin: piirtäminen on hyvän olon lisäämistä, kirjoittaminen pahan olon poistamista. Silloin lukijat saavat enemmän samastumispintaa. Se, että käsikirjoitus julkaistaan, oli yhden haaveen täyttymys. Aho on saanut palautetta kirjastaan muun muassa Instagramin kautta. Olin jo muutaman vuoden ajan kirjoitellut tekstinpätkiä, ja huomasin, että ne sopivat yhteen. Jos teksteistä joskus tulee julkaisukelpoisia, niin hyvä, mutta ei ole pakko tulla. – Kirjaa on sanottu vertaistuelliseksi ja ajankohtaiseksi ja myös vähän ahdistavaksi. RIINA AHO LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 11 LM8_s6-11_KustannusZ.indd 11 LM8_s6-11_KustannusZ.indd 11 22.11.2022 13.00 22.11.2022 13.00. Tärkeintä on, ettei sensuroi itseään. Niitä onkin täyttynyt miltei kymmenen. – Nuoret ovat välittömiä, sanovat suoraan, mitä ajattelevat. Kaikki tiet vie koomaan -kirja julkaistiin viime vuonna. – En viihdy kevyen kirjallisuuden parissa, taiteen pitää olla ahdistavaa. Hän haluaisi työskennellä etenkin nuorten parissa. Ajattelen samoin. Sairaalan lattia väreilee. Hän myös näpyttelee puhelimen muistiin mieleensä tulevia asioita tai runonpätkiä vaikkapa bussipysäkillä. Aho on osallistunut sanataideja kirjoitusryhmiin ja suosittelee samaa muillekin kirjoittamisesta haaveileville. Bussikuski huutaa, ettei bussiin saa tulla ilman Ikean kassia. ”Voin tarjota nuorille vertaistukea” Riina Ahon kirjahyllystä löytyy niin romaaneja, tietokirjoja kuin käsityökirjojakin. Hän pitää myös nykyrunoudesta, esimerkiksi räppäri Paperi T:n Post-alfa-teoksesta. Siinä voi auttaa muita kirjoittamalla. – Ryhmissä voi peilata osaamistaan toisten kirjoittajien kautta ja saada palautetta. Parhaillaan Aho opiskelee Koulutuskeskus Salpauksessa nuorisoja yhteisöohjaajaksi. Mitä enemmän kirjoittaa, sitä enemmän on tekstiä, josta valita ja karsia. Googlesta ei löydy vastausta mihinkään. Hyvä kirja herättää ajatuksia ja tunteita, kirjallisuudenlajilla ei ole niin väliä. Siihen liittyy liikaa apurahojen hakemista. n Koen, että ahdistavuus on hyvä asia. – En aluksi ajatellut kirjoittaa kirjaa. Sellaisia kirjoja hän itsekin mielellään lukee, kuten Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavia tai Anthony Burgessin Kellopeliappelsiini. tuskilpailun 16 –21-vuotiaiden sarjan. Voin tarjota heille vertaistukea, koska oma nuoruuteni ei ole ollut helppoa, etenkään mielenterveyden osalta. Äänikirjoja hän ei tykkää kuunnella, sillä ne eivät salli keskittymisen herpaantumista. Hänelle kirjoittaminen on itseilmaisua, keino käsitellä ahdistavia asioita. Kirjailijuus ei ole unelma-ammattini. Koen, että ahdistavuus on hyvä asia. Viisi viime vuotta Aho on kirjoittanut päiväkirjaa aktiivisesti. Erityisesti kiinnostaisi verkkonuorisotyö
12 LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 LM8_s12-15_Maankäyttö.indd 12 LM8_s12-15_Maankäyttö.indd 12 25.11.2022 7.13 25.11.2022 7.13. Osallistuminen yhteisen ympäristön suunnitteluun voisi vähentää nuorten tekemää ilkivaltaakin. – Kun aluetta on ollut itse suunnittelemassa, kynnys paikkojen hajottamiseen nousee, Honkavaara huomauttaa. Kun lapsi tai nuori pääsee varhain vaikuttamaan, kasvaa samalla sekä ymmärrys yhteiskunnan toiminnasta että kokemus yhteisöön kuulumisesta. Suunnittelijat voivat toki muistella omaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan, mutta se ei ole sama, Honkavaara sanoo. ?Nykyisin monien kaupunkien ja kuntien kaavoittajat kysyvät tällaisia kysymyksiä lapsilta ja nuorilta liian harvoin, osallisuusasiantuntija Janni Honkavaara väittää. Honkavaara tutki Aalto-yliopistoon tekemässään diplomityössä lasten ja nuorten osallisuutta maankäytön suunnittelussa. Velvoittaahan jo maankäyttöja rakennuslakikin ottamaan lapset huomioon alueiden suunnittelussa. – Lapset ja nuoret ovat parhaita asiantuntijoita siinä, mitä he asuinalueeltaan toivovat ja tarvitsevat. Mikä metsikkö pitäisi jättää rakentamatta. ANU VALLINKOSKI | KUVAT EEVA ANUNDI M ihin sopisi uusi kirjasto. Asenteellisuutta, osaamattomuutta ja resurssien puutetta Miksi lapset sitten sivuutetaan niin usein. Kunnat voivat itse varsin vapaasti päättää, miten ne huomioivat lapset, Janni Honkavaara sanoo. . – Lainsäädäntö on hyvin ylätasoista. Tällaisiin vaaranpaikkoihin puuttumalla kaupungista voisi rakentaa turvallisen kaikille. Entä missä tuntuu turvattomalta. osallisuus KAUPUNKI lasten ja nuorten silmin Lapsia ja nuoria kuuntelemalla kaavoittajat voisivat suunnitella kaupunkeja, jotka ovat turvallisia kaikille. Hän näkee osallisuuden myös kansalaiskasvatuksena. Lainsäädäntö on hyvin ylätasoista. He tietävät, missä kohtaa tien ylittäminen pelottaa. Monesti juuri lapset ja nuoret liikkuvat paljon lähiympäristössään, ja heillä on paljon näkemyksiä siitä, mitkä paikat ovat turvattomia. Hänen mukaansa nuorten kuntalaisten näkemykset toisivat arvokasta tietoa kaupunkisuunnittelijoille. Mitkä paikat omalla asuin alueella ovat kivoja
Vantaan nuorisoneuvoston puheenjohtaja Filip Godlewski kuvattiin Kartanonkosken maisemissa. ›› LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 13 LM8_s12-15_Maankäyttö.indd 13 LM8_s12-15_Maankäyttö.indd 13 25.11.2022 7.13 25.11.2022 7.13
Kaikille tarkoitettu kysely netissä tai avoin asukasilta tuskin tavoittaa teinejä, saati nuorempia. Onko niissä jotain, joka estää kuulemasta lapsia ja nuoria. Olemme puhuneet myös korkean rakentamisen ja ratikan puolesta, Vantaan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Filip Godlewski sanoo. Kyselylomakkeen sijaan ajatuksia voi koota vaikkapa pelin tai innostavan työpajan avulla. Yhteydenpito ei saisi jäädä vain yhteen kyselyyn. Monimutkaisia teknisiä asioita työkseen miettivä voi ajatella, etteivät lapset ja nuoret ole kykeneviä pohtimaan maankäyttöä, eikä heidän mielipiteistään ole hyötyä suunnittelutyössä. Ja miksi kaavoja tehdään. – Uskon, että liikenne ja rakentaminen puhuttaisi nuoria paljonkin. Vaikka olisikin halua osallistaa lapsia ja nuoria, ei virkakunnalla välttämättä ole aikaa, rahaa ja keinoja. Suunnittelijan pöydällä turhalta ryteiköltä näyttävä metsikkö voikin olla tienoon mielikuvitusta kutkuttavin leikkipaikka. n Turhalta ryteiköltä näyttävä metsikkö voi olla loistava leikkipaikka. Mitä se maankäyttö oikein on. 14 LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 LM8_s12-15_Maankäyttö.indd 14 LM8_s12-15_Maankäyttö.indd 14 22.11.2022 13.15 22.11.2022 13.15. Hänen mukaansa ammattilaisten asenne voi olla lapsia väheksyvä. Hän haluaa tietää, millaista tulevaisuuden Vantaata parhaillaan piirretään. Toiveet päättäjien tietoon nuorisovaltuuston kautta – Me olemme päässeet Vantaalla lausumaan mielipiteemme. Jotta saisi tietoa lasten ja nuorten ajatuksista, pitää miettiä, missä ja miten kysyy. Kaavoituksen kieli vain on niin hankalaa ja etäännyttävää, että moni luovuttaa jo siksi, että ei ymmärrä. Janni Honkavaaran mukaan aivan ensiksi virkahenkilöiden pitäisi tunnustella omia asenteitaan ja arvojaan. Ennen kaikkea lasten ja nuorten kuulemisesta maankäytössä pitäisi tehdä Honkavaaran mielestä rutiini, olennainen osa suunnittelua samaan tapaan kuin ympäristövaikutusten arvioinnista. Osallisuutta voi estää myös virkahenkilöiden osaamattomuus ja tiedon puute. – Kaavoituksessa moni asia vaikuttaa nuoriin. Osallisuutta voi ruokkia myös ympäristökasvatuksen avulla, sillä vaikuttaminen ja omien näkemysten esittäminen on helpompaa, kun ymmärtää, mistä on kyse. Nuorisovaltuusto on saanut vantaalaisnuorilta yhteydenottoja nimenomaan skeittipuistoista, joita he ovat toivoneet lisää. Pitää miettiä, missä ja miten lapsilta ja nuorilta kysyy Keinoja, jotka lisäävät lasten ja nuorten osallisuutta mutkikkaassa maankäytön suunnittelussa, kyllä olisi. Jo suunnittelun alkuvaiheessa pitäisi miettiä, millaisista asioista asukkaiden mielipiteitä kysytään. Koulun pihat ja skeittipuistot – nämä ovat sellaisia paikkoja, joista nuorten kuntalaisten mielipiteitä useimmin kysytään. Moni lapsille ja nuorille tärkeä paikka voi myös jäädä suunnittelussa huomiotta, jos heidän ajatuksiaan ei kysytä. – Osallistamisen pitäisi olla myös aitoa. Eivät vain ne koulut ja skeittipaikkojen sijainnit, vaan myös liikennejärjestelyt ja se, miten viihtyisä ympäröivä kaupunki on. Ei kannata kysyä asioista, joihin he eivät voi vaikuttaa. Godlewskia maankäytön suunnittelu kiinnostaa suuresti. Godlewski ajattelee, että osallistava budjetointi on hänen ikätovereilleen hyvä keino tuoda esiin toiveitaan ja ideoitaan. Osallistavassa budjetissa kuka tahansa kaupunkilainen voi ehdottaa omalle asuinalueelleen vaikkapa sitä skeittipuistoa tai alikulkua turvattomaan risteykseen. Filip Godlewski uskoo, että kaupunkisuunnittelu kiinnostaisi nuoria nykyistä enemmän, jos asioista puhuttaisiin ymmärrettävämmällä kielellä. – Pitää mennä sinne, missä lapset ja nuoret ovat: kouluihin, nuorisotiloihin ja päiväkoteihin. Heillä olisi kuitenkin paljon ajatuksia muistakin alueista. Nuorisovaltuustolta on kysytty muun muassa uuden lukion sijainnista. Eikä tietoa siitä, miten lapset ja nuoret voisi ottaa mukaan. Valveutuneet nuoret pääsevät vaikuttamaan myös lautakunnissa, joissa nuorisovaltuuston jäsenillä on puheja läsnäolo-oikeus. Suunnitelmien valmistuttua on paikallaan perustella, miksi kaava on sellainen kuin se on, miksi jokin lasten toive on jäänyt toteutumatta. Nyt paperinmakuinen virastokieli etäännyttää monia. – Lapset ja nuoret ovat varmasti kiinnostuneita juuri niistä paikoista, joissa he itse viettävät eniten aikaa
LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 15 LM8_s12-15_Maankäyttö.indd 15 LM8_s12-15_Maankäyttö.indd 15 22.11.2022 13.15 22.11.2022 13.15
ylävinjetti KYLILLÄ KUULTUAI UUNIOPTIMOITU JOULUMENU Jouluruuat voi näinä kalliin sähkön aikoina paistaa hyvillä mielin, kun ottaa käyttöön muutamia energiansäästökikkoja, vakuutti ystävä, joka on ottanut sydämenasiakseen seurata pörssisähkön hintakäyrää ja ajastaa taloutensa sähkölaitteet sen mukaan. . Jos haluat kinkkua pöytään, isomman ostaminen on energiaviisas valinta. Espoolaisessa Museo Leikissä on esillä 31.3.2023 asti Poniystävyys on ikuista! -näyttely, joka on kunnianosoitus My Little Pony -lelusarjan 40 vuotta kestäneelle söpöilylle. Suomalaiset käyttävät eniten sähköä aamulla ja alkuillasta. . > www.osol.fi/ @ M YB AB YP O N IE S 16 LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 LM8_s16-19_Tulva.indd 16 LM8_s16-19_Tulva.indd 16 22.11.2022 14.29 22.11.2022 14.29. Tajusin, että samaa voi tehdä myös taiteen avulla.” KIRJAILIJA, TOIMITTAJA VENLA PYSTYNEN TUOREESTA ESIKOISROMAANISTAAN EN VOI LAKATA AJATTELEMASTA KUOLEMAA VOIMA-LEHDESSÄ. Nämä palvelut ovat edullisempia kuin myöhemmin tarvittavat korjaavat palvelut. ULLA OJALA tietotulva | KOONNUT ULLA OJALA ”Etenkin lapsuuden traumat voivat olla sanoittamattomia ja epämääräisiä. Kävijä pääsee kurkistamaan myös ponien ympärille syntyneeseen yhteisöllisyyteen bronykulttuurin kautta. Tällaisia ovat esim. ERITYISLAPSETI VARHAINEN TUKI OLISI EDULLISEMPAA Olisi taloudellisesti hyödyllistä tukea palveluiden avulla erityislasten vanhempia, jotta he pysyisivät työelämässä. Paista ruuat ja leivonnaiset epätyypillisiin aikoihin, jolloin pörssisähkö on halvempaa. Terapiassa niitä sanallistetaan. . . . Keskikokoisia kinkkuja mahtuu uuniin kaksikin, joten nyt voi tehdä tuttavuutta naapurin kanssa ja sopia yhteisestä paistosta. Aloita kuumimman uunin vaativista leivonnaisista, kuten pipareista. Kaikkein vähiten sähköä kuluu herkkuihin, joita ei paisteta lainkaan. . Esillä on keräilijöiden aarteita ja Mari Kasurisen ponitaidetta. hyydytetyt juustokakut ja jäädykkeet. Tai ostaisitko tänä vuonna valmiiksi paistettua kinkkua. Yhdellä kertaa valmistuu ruokaa moneksi päiväksi. Paista siis keskellä päivää, myöhään illalla tai yöllä. Jos uunissa on kiertoilmaominaisuus, ota se käyttöön. Se käsittelee erityislasten vanhempien ansiotyön ja omaishoitajan arjen yhteensovittamisen haasteita arvioimalla niiden talousvaikutuksia. Palveluiden suunnittelussa tulisi aina huomioida yhteiskunnalle koituvat kokonaiskustannukset, ei siis vain palveluiden kustannuksia. Laatikoille riittää matalampi lämpö. Tutustu raporttiin verkossa os. Kun lämmität sähköuunin, paista kerralla enemmän. Tällaiseen johtopäätökseen tullaan Oulun seudun omaishoitajat ry:n julkaisemassa raportissa Palkka on elintärkeä, vaikka se pieni onkin – Erityislasten vanhempien työssäkäynnin mahdollistavien palveluiden kustannusvaikutukset
Onneksi on isomummu, joka kuuntelee Annaa ja tarjoaa välillä jäätelöä. Suurin osa tarinoista on tarkoitus kerätä vuoden 2023 aikana. Vinny oli yksi 28 koirasta, joille Suomen Kennelliitto myönsi joulukuun alussa Koiramessuilla sankarikoiran arvon ihmishenkien pelastamisesta. Hän jännittää myös äidin uutta miesystävää. KIRJAI AVUKSI ERON KÄSITTELYYN Annan vanhemmat ovat eronneet, ja hän on muuttanut äidin ja isoveljen kanssa uuteen kotiin. 15—17-VUOTIAISTA VAIN KERTOO, ETTEI OMASSA KAVERIPIIRISSÄ PELATA DIGIPELEJÄ 9 % ARVONIMII SANKARIKOIRAT PELASTIVAT LAPSIA Pitkäkarvaisen collie Vinnyn omistajat olivat kotiutuneet sairaalasta vastasyntyneen vauvan kanssa, ja heidän 4-vuotias tyttärensä piirteli olohuoneen pöydän ääressä. Lue lisää hankkeesta os. Se raapi omistajansa jalkaa, eikä lopettanut kiellosta huolimatta. Nuorten kokemukset ja kehittämisehdotukset viedään myös päättäjille. Käärme saatiin häädettyä, ja tilanne päättyi hyvin. Teos tarjoaa lapselle vertaistukea ja auttaa vanhempia sekä lasten kanssa työskenteleviä ammattilaisia käsittelemään asiaa yhdessä lapsen kanssa. Anna ei ole vielä kotiutunut, ja vertaa tilannetta aikaan ennen eroa. Vanhempi sai makeisen pois tytön kurkusta, ja lapsi pelastui. Tytär oli olohuoneessa tukehtumassa karkkiin. 1 000 mielen tarinaa -hankkeessa kertynyttä aineistoa hyödynnetään, kun aloittavien hyvinvointialueiden palveluja kehitetään ja ammattilaisten osaamista vahvistetaan. Koska Vinny vahti aina tytärtä seuraten tätä joka paikkaan, vanhempi lähti katsomaan, onko 4-vuotiaalla jokin hätänä. > www.hdl.fi/1000-mielen-tarinaa Ilmoittautuneet saavat kutsun hankkeen verkkoalustalle! H EN RI KO RH O N EN Unkarinvizla Tauno sai sankarikoiran arvon, koska se jäi suojaksi nurmikolla kellineen vauvan ja sihisevän kyykäärmeen väliin. MIELENTERVEYSI NUORI, KERRO OMA TARINASI! Diakonissalaitoksen Vamos pyytää nuoria lähettämään omakohtaisia tarinoita mielenterveyspalveluista. Noora Alasen kirjoittama ja Anne Muhosen kuvittama Anna ja eron tuomat muutokset (Pieni Karhu 2022) kuvaa eroa lapsen näkökulmasta. Vinny tuli hermostuneesti käyttäytyen keittiöön, jossa toinen vanhemmista puuhaili. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 17 ›› LM8_s16-19_Tulva.indd 17 LM8_s16-19_Tulva.indd 17 22.11.2022 14.29 22.11.2022 14.29
Meillä huumeisiin kuollaan yli 10 vuotta nuorempina kuin Euroopassa keskimäärin. Alunperinkin kelpuutimme ensin heillä koko tämän idean. – Viime vuosina kasvussa on ollut materiaali, jossa lapsi on netin tai somen kautta houkuteltu tekemään seksuaalisia tekoja webtai kännykkäkameran edessä. Viime vuonna huumemyrkytyskuolemia oli 206, ja kuolleista 60 oli alle 25-vuotiaita. Osallisuustyökalun huoneentaulukortteja, joissa on suoraan sisältöön vievä QR-koodi, voi tilata maksutta os.: johannes.jahnukainen@lskl.fi Työkalu löytyy myös verkosta os. Ne ovat tarpeen eri syistä eri elämänvaiheissa: toinen kaipaa joustoa pikkulapsiarkeen, toinen huolehtiessaan ikääntyvistä vanhemmistaan. LASTENSUOJELUI OTA OSALLISUUSTYÖKALU KÄYTTÖÖN! Verkosta löytyy nyt helppokäyttöinen ja konkreettinen työkalu, jonka avulla lastensuojelun työntekijät voivat vahvistaa lapsen osallisuutta. Näissä verkossa julkaistuissa kuvissa ja videoissa lapsi on voinut olla hyvin nuori, selkeästi alle kouluikäinen. HUUMEET & LÄÄKKEETI SUOMI JOHTAA NUORTEN KUOLEMISSA Suomi on kärkisijalla alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa Euroopassa. Hänen mukaansa myös erilaiset joustot, kuten lyhennetty työaika, ovat tärkeitä. Se on tapahtunut ammatillisesti ohjatun vertaisryhmätoiminnan ja siitä rakentuvan naisverkoston sekä vapaaehtoisten tarjoaman mentoritoiminnan avulla. – Työkalu ei sisällä mitään uusia tai vaikeita asioita. Työkalu sisältää mm. tietotulva PERHE-ELÄMÄ & TYÖI TUKEA ÄIDEILLE Kansainvälisen tutkimuksen mukaan äidit ovat uupuneimpia tasa-arvoisimmissa maissa. M O ST PH O TO S 18 LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 LM8_s16-19_Tulva.indd 18 LM8_s16-19_Tulva.indd 18 22.11.2022 14.29 22.11.2022 14.29. Työkalu julkistettiin hankkeen loppuseminaarissa, jossa se sai jo paljon kiittävää palautetta. – Perheystävällisessä työpaikassa ihmiset otetaan huomioon kokonaisina. Tällainen materiaali on usein kuvattu kotiympäristössä vanhempien tietämättä, sanoo Pelastakaa Lapset ry:n asiantuntija Eveliina Karhu. toisen ihmisen huomioon ottamiseen liittyviä seikkoja, sanoo Lastensuojelun Keskusliiton asiantuntija Johannes Jahnukainen. Työkalu rakennettiin Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeessa, jossa oli mukana kymmeniä lapsia ja nuoria lastensuojelun kokemusasiantuntijoina. – Nuoret olivat innoissaan. Maria Akatemian Työnjanoon!-hanke on vahvistanut syrjäytymisvaarassa olevien pienten lasten äitien psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä perhe-elämän ja työn yhteensovittamiseksi. Lopulliseen muotoonsa se saatettiin noin kymmenen kokemusasiantuntijanuoren kanssa. Verkko-oppaan sisältö on siis heidän tuottamaansa. Hoivavastuu kodista ja lapsista on käytännössä edelleen suurempi niillä äideillä, joiden halu tai paine osallistua työelämään on suuri. Ymmärretään, etteivät he ole pelkkiä työntekijöitä, vaan heillä on myös perhe, sanoi Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Annukka Paasivirta hankkeen loppuseminaarissa. > www.lskl.fi/osallisuus/osallisuustyokalu/ SEKSUAALIRIKOSI ENNÄTYSMÄÄRÄ VIHJEITÄ Nettivihje on saanut tänä vuonna jo yli 30 000 ilmoitusta kuvista ja videoista, joissa lapsen epäillään joutuneen seksuaalirikoksen kohteeksi. Niitä klikkaamalla saa tarkempia ohjeita siitä, miten parhaiten edistää osallisuutta kyseisen teeman ympärillä. Siinä hoksautetaan lastensuojelun työntekijöillä sellaista, jonka jokainen kyllä osaa. Syksyllä uutisoitiin äärimmäisen voimakkaan rauhoittavan lääkkeen, Ksalolin leviävän nuorten keskuudessa. Myös lääkkeiden väärinkäyttö on lisääntynyt nuorten aikuisten keskuudessa koko 2000-luvun ajan. Osallisuustyökalun sisältö on jaoteltu kuuteen pääotsikkoon, joista jokaisen alta löytyy aiheeseen liittyviä alaotsikoita
Sarjaa toimittava ja juontava Ihmisoikeusliiton kampanja-asiantuntija Tommy Lindgren kysyy mm., kenellä on ensisijainen vastuu turvata lapsen oikeudet urheilussa, ja mitä urheilutoimijat voivat käytännössä tehdä niiden edistämiseksi. 8-osaisen Älä riko urheilua -podcastin ensimmäinen osa käsittelee lapsen oikeuksia urheilussa. Yle Areenassa ja 21.12. ENSIMMÄISTÄ KERTAA NAISET JA MIEHET KÄYTTÄVÄT KOTIJA ANSIOTÖIHIN YHTÄ PALJON AIKAA 40 VUOTEEN LASTENSUOJELUI 3 X PODCAST Verkosta löytyy useita kiinnostavia lapsija lastensuojeluaiheisia podcasteja. Piparkakkujen paistuessa ja kuusen saadessa koristeensa on aika selvittää jouluinen rikosmysteeri. ”Olen vasta aikuisiällä ymmärtänyt, mikä kaikki on minulle mahdollista, esimerkiksi että voin hankkia korkeakoulutuksen.” YKSI MIXED FINNS -YHTEISÖN PERUSTAJISTA, PRISKA NIEMI-SAMPAN MAAILMAN KUVALEHDESSÄ. sitä, mitä lastensuojelu ylipäätään on, keitä lastensuojelussa on töissä ja miltä kaikki näyttää asiakasnäkökulmasta. Sen sisältö on selvästi vaihdettu, ja Kiti alkaa tutkia tapausta. alkaen Yle TV2:ssa. Lahjat esiin! on kolmiosainen koko perheen joulutarina, jossa 11-vuotias Kiti avaa joulupaketin salaa jo etukäteen. Mutta kuuntelevatko aikuiset. Vain raakaa väkivaltaa, kuten kidutusta, sisältävän materiaalin levittäminen on rangaistavaa. Rikoslain mukaan tällaisen materiaalin hallussapito ei ole kiellettyä. Kitiä esittää Maria Mponda. Ennen kuin aattoilta päättyy, syyllinen selviää. – Usein tekijöinä ovat aikuiset, mutta myös lapset itse kuvaavat toisiin lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Ensimmäisessä jaksossa lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari ja kirjailija, teatterintekijä Juha Hurme pohtivat aihetta Lapsen ääni kuuluviin. Jaksoissa käydään läpi mm. > www.lapsenoikeudet.fi Tunne lastensuojelu -podcastin uudessa kaudessa ovat äänessä Espoon lastensuojelun kokemusasiantuntijanuoret. Tutkimusten mukaan lapset ja nuoret käyttävät somea väkivallan ihannointiin, esittämiseen ja siihen yllyttämiseen, sanoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. MYSTEERII KUKA VAIHTOI JOULULAHJAN. YL E CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 19 LM8_s16-19_Tulva.indd 19 LM8_s16-19_Tulva.indd 19 22.11.2022 14.29 22.11.2022 14.29. > www.espoo.fi LAINSÄÄDÄNTÖI VÄKIVALTAINEN MATERIAALI KURIIN Älylaitteilla ja verkossa leviää entistä enemmän materiaalia, jossa lapseen kohdistetaan väkivaltaa. Lapsiasiavaltuutettu pyytää oikeusministeriötä arvioimaan lapsiin kohdistuvaa, vakavaa väkivaltaa kuvaavan materiaalin hallussapidon rangaistavuutta. Lahjat esiin! on nähtävissä 12.12. > alarikourheilua.fi/podcast/ 6-osainen Kansallisen lapsistrategian podcast-sarja avaa kuulijoille asiantuntijoiden ja taiteilijoiden vuoropuhelun kautta, miten rakennetaan lapsija perhemyönteinen kaikkien lasten oikeuksia kunnioittava Suomi
lastensuojelu 20 LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 LM8_s20-23_AlaikäistenSeksuaalirikokset.indd 20 LM8_s20-23_AlaikäistenSeksuaalirikokset.indd 20 22.11.2022 14.29 22.11.2022 14.29
HANNU KASKINEN T ampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian vastuualuejohtaja, ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala kohtaa työssään nuoria, jotka ovat kohdistaneet lapsiin seksuaalisia tekoja. Kun nuoren seksuaalisuus KOHDENTUU VÄÄRIN Seksuaaliseen väärinkäytökseen syyllistynyt nuori tarvitsee aina selkeää ohjausta kohti myönteistä kehitystä. Nuori on ohjattava ymmärtämään, että teko oli väärin eikä saa toistua. Näin nuori kykenee hiljalleen hyviin ihmissuhteisiin ikäistensä kanssa. Niiden vuoksi he eivät pääse vastavuoroisiin kontakteihin ikätoveriensa kanssa eivätkä osaa käsitellä herääviä seksuaalisia halujaan. Niin ikään kasvattajien pitää ponnistella, että nuori oppii sosiaalisia taitoja ja saa oikeanlaista seksuaalikasvatusta. Nuoriso-, sosiaalija terveysalojen ammattilaisten pitäisi tietää nämä asiat. Nämä nuoret eivät Kaltialan mukaan yleensä ole pedofiilejä, mutta heillä on kehityksellisiä vaikeuksia ja mielenterveyden häiriöitä. Myös päihteettömyyttä pitää tukea, koska päihteet heikentävät itsehillintää. Kaltiala sanoo kuitenkin, että usein ammattilaisetkin pelkäävät seksuaaM O ST PH O TO S ›› LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 21 LM8_s20-23_AlaikäistenSeksuaalirikokset.indd 21 LM8_s20-23_AlaikäistenSeksuaalirikokset.indd 21 25.11.2022 8.59 25.11.2022 8.59. Jos nuorella on oppimisvaikeuksia, ne vaativat opetuksen tukitoimia, joihin kaikilla oppivelvollisilla on oikeus. Lapsia seksuaalisesti lähestynyt nuori tarvitsee sekä selkeää ohjausta että ammattiapua kehityksellisiin vaikeuksiinsa. Kohti hyviä suhteita Riittakerttu Kaltiala painottaa, että nuorta on ohjattava myönteiseen kasvuun
– Lapseen kohdistuva seksuaalinen teko on väärä, mutta itse nuorta ei pidä nähdä täysin pahana. Häiritsijällekin anteeksi pyytäminen on tärkeää. Saman havainnon on tehnyt rikoskomisario Lila Havusela Hämeen poliisista. Thynell arvioi, että häirintää kokenutta nuorta auttaa parhaimmin se, että hän pääsee kertomaan teon seurauksista tekijälle. – Vanhemmille oman lapsen kokema tai lapsen tekemä seksuaalisuuden häirintä on aina vaikeaa. Poliisihallitus ohjeistaa: ”lapsen ollessa rikosasiassa asianosaisena esitutkintaja pakkokeinotoimenpiteet tulee käynnistää viipymättä.” Ensi vuoden lokakuussa esitutkintalaki tiukkenee siten, että alle 18-vuotiaisiin kohdistuneet rikokset on hoidettava kiireellisesti. – Lasta selvästi vanhempi nuori voi kuvata lasta, jolle nuori on neuvonut itsetyydytystä. Usein ammattilainenkin pelkää seksuaaliseen väärinkäytökseen syyllistynyttä nuorta. – Korona-aika on voinut lisätä tekoja ja niiden paljastumisia. – Kaikki seksuaalista väkivaltaa ja häirintää ehkäisevä työ sekä tietoisuuden lisääminen niin lapsille kuin huoltajille ovat tärkeitä. Havusela jatkaa, että seksuaalinen häirintä on usein seksuaalisten kuvien pyytämistä ja lähettämistä. Yleensäkin Kaltiala kehottaa erottamaan nuoren terveet ominaisuudet väärinkäytöksestä, sillä teko ja nuori itse ovat eri asioita. Tuomioistuin voi tulkita jo ne seksuaaliseksi hyväksikäytöksi. Osapuolet tulevat sovitteluun vapaaehtoisesti, kun sovittelutoimisto on ensin selvittänyt, että osapuolet voisivat hyötyä sovittelusta. Tällöin ammattihenkilökin näkee lasta hyväksikäyttäneen nuoren kaikissa tekemisissä vaaran merkkejä. Havusela korostaa, että netissä tapahtuva häirintä tai rikos voi vahingoittaa lasta yhtä lailla kuin kasvokkain tapahtuva. – Seksuaalinen häirintä tai toisen rajojen epäkunnioittaminen, joita alaikäisen uskotaan tehneen, ovat meidän aluettamme. Havuselan mukaan kuvien lähettely johtaa usein hyväksikäyttöön. Sovittelussa kohtautetaan Vastaava sovittelunohjaaja Siiri Thynell Kanta-Hämeen sovittelutoimistosta järjestää häirintää kokeneiden ja häirintää tehneiden alaikäisten kohtaamisia yleensä poliisin vinkistä. Hämeessä rikosepäilyt nousussa Poliisin mukaan alle 20-vuotiaiden tekemiksi epäillyt rikokset ovat viime vuosina pääosin vähentyneet. Kuitenkin epäilyt alaikäisten tekemistä seksuaalirikoksista ovat yleistyneet. Tekonsa seuraukset ymmärtänyt nuori pyytää usein anteeksi. 22 LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 LM8_s20-23_AlaikäistenSeksuaalirikokset.indd 22 LM8_s20-23_AlaikäistenSeksuaalirikokset.indd 22 22.11.2022 14.29 22.11.2022 14.29. Vasta sitten nuoret kohtaavat toisensa huoltajiensa kanssa. – Jos lasta seksuaalisesti lähestynyt nuori ihastuu ikätoveriinsa, se on normaalia kehitystä eikä rikoksen valmistelua. Poliisilta lainsäädäntö vaatii nopeaa toimintaa. Netistä voi nähdä myös kauheuksia, jopa alle kymmenvuotiaiden seksuaalisia hyväksikäyttöjä. – Sovittelu voi tukea rikosprosessia ja täydentää lakisääteisiä palveluja, kuten koulun oppilashuoltoa ja kunnan sosiaalitoimea, Thynell sanoo. Ongelman korjaaminen on koko yhteiskunnan vastuulla, mikä korostaa toimijoiden yhteistyötä. – Poliisilaitos tarvitsee osaavia ja tekeviä käsiä. liseen väärinkäytökseen syyllistynyttä nuorta. Thynell kertoo, että sovittelussa etsitään ratkaisua, ei rangaistusta. Sovittelussa kuulluksi tuleminen on tärkeää. Jos osapuolilla on iso ikäero, sovittelu tuskin tepsii. Sovittelunohjaaja tapaa nuoret erikseen. Kun on huolehdittava monista lakivelvoitteista, on työtehtävät pistettävä joka päivä tärkeysjärjestykseen, Havusela sanoo. Jatkossa nuori toiminee oikein, jos on saanut apua ajoissa. Tyypillisesti vaikkapa 14-vuotias on salakuvannut toista nuorta tai lähettänyt itsestään alastonkuvia ikätoverilleen, joka jakaa kuvia. Sitten nuori voi uhata lähettää videot tai kuvat eteenpäin, jos lapsi ei jatka siten kuin kiristäjä vaatii. Havusela olettaa, että näitä rikoksia ilmenee nyt osin siksi, että nuoret ovat aiempia ikäluokkia valveutuneempia ja ymmärtävät omat oikeutensa. Esimerkiksi mielenterveyspalveluihin voi joutua jonottamaan viikkokausia. – Riittää, että ottaa anteeksipyynnön vastaan. Seksuaalirikokset ovat olleet paljolti piilorikollisuutta. Aihe ei ole enää tabu. Kun vuosina 2019– 2020 alle 18-vuotiaille kertyi Hämeessä yhteensä 17 epäilyä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, viime vuonna määrä nousi 26:een. On myös turvattava lasten ja nuorten nopea pääsy palveluihin. Muuta ei tarvitse vastata. Jos nuoren häiritsijä on aikuinen, tapaus ei yleensä sovellu sovitteluun, Thynell erittelee
Uusia oppaita ammattilaisille Sua varten somessa -hankkeen työntekijät keskustelivat lasten ja nuorten kanssa pitkissä viestiketjuissa viime vuonna noin 2 800 kertaa. l KANNUSTA nuorta kertomaan omin sanoin. Tällaiset osaajat ovat harvassa, sillä raskas työ ei sovi kaikille. Älä sano ”Oletko varma, ettet laittanut sellaisia kuvia, joista annoit ymmärtää, että haluat tuollaisia kommentteja?” l OLE NUOREN PUOLELLA. l PYSY ITSE RAUHALLISENA. Hän täydentää, että lasten ja nuorten rikosjuttujen tutkijalta edellytetään erityistä motivaatiota ja osaamista. Sua varten somessa -hanke on jalkautuvaa nuorisotyötä, jossa kohdataan 8–21-vuotiaita Tiktokissa, Instagramissa ja Snapchatissa. Tarvetta oppaille on, sillä Kouluterveyskysely 2021 kertoo, että liki joka toinen 8.–9.-luokkalaisista tytöistä on kokenut netissä seksuaalista häirintää. l KIITÄ aina nuorta hänen rohkeudestaan kertoa. Ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala arvostaa sitä, että lapsille ja nuorille tarjotaan apua somehäirinnän ehkäisemiseksi ja vahinkojen torjumiseksi. Älä tuomitse nuorta, äläkä etsi syitä nuoresta. Hanketta toteuttavat sosiaalija terveysministeriön tuella Loisto Setlementti, Kuopion Setlementti Puijola ja Nicehearts. Keskusteluista seksuaalihäirintää käsitteli parituhatta, joista 175 johti tutkintapyyntöön poliisille. TUE HÄIRINTÄÄ KOKENUTTA NUORTA l KYSY, jos nuori tuntuu vihjailevan jotain tai on varovainen. Älä sano “Kauheaa! Olet joutunut kokemaan ihan hirveitä asioita! Miten oikein selviät tästä?” l PIDÄ HUOLI omasta jaksamisestasi! > loistosetlementti.fi/sua-varten-somessa/ LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 23 LM8_s20-23_AlaikäistenSeksuaalirikokset.indd 23 LM8_s20-23_AlaikäistenSeksuaalirikokset.indd 23 22.11.2022 14.29 22.11.2022 14.29. Usko nuorta, älä vähättele. Ongelmaksi jää se, että emme tiedä somessa ahdisteltujen lasten ja nuorten määrää. l SELVITÄ. Tarkenna, jos jokin asia jää epäselväksi. Hanke julkaisi syyskuussa Jalkaudu someen! Käsikirja nuorten kanssa työskenteleville -oppaan, joka on luettavissa ilmaiseksi verkossa. n Sovittelussa kuulluksi tuleminen on tärkeää. Myös Pelastakaa Lapset julkaisi syyskuussa oppaan Lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisy. Kun hankeväki kysyy alaikäiseltä, onko tätä häiritty somessa, alaikäinen vastaa usein: ”Ei mitään erityistä, normaalia nudejen [alastonkuvien] pyytelyä vaan”. Se tarjoaa alan ammattilaisille välineitä vaikean aiheen käsittelyyn. Älä kysy, ”tekikö hän sinua kohtaan seksuaaliväkivaltaa”, vaan ”mitä sitten tapahtui”. Sua varten somessa -hankepäällikkö Anni Pätilä kertoo, että häirintää vähätellään. Tue ja lohduta. Tyypillisin viestin lähettäjä oli 11–13-vuotias tyttö. Pelastakaa Lapset selvitti viime vuonna groomin gia eli lasten houkuttelua seksuaalisiin tekoihin. Kyselyn mukaan 11–17-vuotiaista 17 prosenttia vastasi saaneensa seksuaalissävytteisiä viestejä viikoittain ja 29 prosenttia ainakin kerran kuukaudessa. l TUOMITSE TEKO, JONKA UHRIKSI NUORI ON JOUTUNUT. Älä oleta tapahtuneesta mitään, mitä nuori ei kerro. Kaltiala kirjoitti Marja Työläjärven ja Markku Erosen kanssa vuonna 2015 Duodecim-aikakauskirjassa, että todennäköisesti iso osa nuorten vahingoittavista seksuaalisista teoista ei tule viranomaisten tietoon
MIINA LEPPÄNEN | KUVAT VILJA TAMMINEN 24 LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 LM8_s24-27_Esitystunti.indd 24 LM8_s24-27_Esitystunti.indd 24 22.11.2022 15.20 22.11.2022 15.20. koulu ”Saanko puheenvuoron!” Äidinkieltä voi opiskella monella tavalla, ja esitystunnilla opitaan esiintymistä, joka on myöhemmin työelämässä tärkeää
Danielin suklaasiilit aiheuttivat luokkakavereissa hellyydensekaisia huokauksia. Opettaja Hanna Vainionpää on iloinen, että on ehditty jo syödä. ›› LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 25 LM8_s24-27_Esitystunti.indd 25 LM8_s24-27_Esitystunti.indd 25 22.11.2022 15.20 22.11.2022 15.20
Se löytyy tyynyn alta. Eteen astelee Vilho värikkään, muovisen lelun kanssa. Se on ekaluokkalaisten oma tunti, jonne saa tuoda haluamansa lelun, esineen, runon, laulun, kuvan tai muun asian, jonka haluaa esitellä luokassa toisille oppilaille ja opettajalle. . Esittelyn päätteeksi luokkakaverit saavat kommentoida ja esittää kysymyksiä. Veera oli tuonut kouluun Sinttu-kirjan ja hiiripehmon, joita Tiiu ihailee Nalle Puhinsa kanssa. Veera asettelee esiteltävänsä dokumenttikameraan , josta se heijastuu isolle näytölle luokan eteen. . Moni ilmoittaa haluavansa samanlaisen lelun, mutta Joel sanoo, että joskus voidaan tulla Vilhon luokse ja siellä voidaan leikkiä yhdessä. Esiintymisvuorossa oleva Daniel näyttää käsissään olevaa kirjaa. Siinä on kaikkea jouluun liittyvää. H ämeenlinnalaisessa Vuorentaan koulussa on alkamassa esitystunti. . Sen nimi on Orvokki. Tää on Monster. Luokanopettaja Hanna Vainionpää kirjaa paperille lapset, joiden käsi on ylhäällä. . Tämä on hiiri. Tämä on minun ohjekirjani, jonka sain mun äitiltä. Luokkakaverit viittaavat, on heidän aikansa ilmaista mielipiteensä. Opettaja kysyy, mistä se löytyy aamulla, kun se on niin pieni: tyynyn alta vai lattialta. Opettaja pyytää Veeraa kääntymään yleisöön ja kertomaan nyrkin kokoisesta, violetista pehmosta. Olen saanut sen mummilasta. Yhtäkkiä lelusta lentää ammus luokkaan, mutta luokkakaveri kiikuttaa sen nopeasti takaisin lattialta. Tässä tulee ääni, valokin on, Vilho jatkaa. Tää tykittää, hän sanoo. Moni on sitä mieltä, että Orvokki on söpö ja että nimi sopii sille, kun se on violetin värinen. Hän nostaa sen näkyviin. Selma esitteli pientä norsupehmoaan ja kyseli muilta monta tarkentavaa kysymystä. Opettaja kysyy, saako laitteesta osia irti, ja Vilho näyttää. 26 LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 LM8_s24-27_Esitystunti.indd 26 LM8_s24-27_Esitystunti.indd 26 25.11.2022 7.49 25.11.2022 7.49. . He ovat ilmoittautuneet esittämään, ja melkein kaikki haluavat esittää. Se on tosi pörröinen, ja pääsee aina mun unikaveriksi, Veera sanoo
Siitä lähtien hän on pitänyt ykkösille ja kakkosille esitystuntia. Esitystunnilla on jo viidentoista vuoden historia. Selma kysyy, miksi Teemu on saanut ovistopparin joululahjaksi. Mun huoneessa ei ole lämmitystä, ja stoppari on isoveljen ja mun huoneen välissä. Hanna Vainionpää on pitänyt kynnyksen niin matalalla, että kynnystä ei ehdi välttämättä edes syntyä. Tärkeää on juuri se, että uskaltaa tulla luokan eteen. Jokin kerta hän osaakin jo itse kertoa esitettävästään. Vainionpää oli miettinyt, miten saisi lapset rohkeasti kertomaan luokassa juttujaan. Mäkin haluaisin tollasen kirjan, että voisi leipoa kotona, Selma sanoo. . . n Luokka kuunteli tarkkaavaisena, kun Joel esitteli formulaautoaan. jalostaa esityksiä. Lapsista esittäminen on kivaa eikä se jännittänyt. Yleisöstä arvellaan, että koira on Topi viides. Daniel näyttää ohjeita, selailee sivuja ja osuu suklaasiilien kohdalle. . Kukin saa vuorollaan aplodit. Esitykset kehittyvätkin lukuvuoden mittaan. Esitystunnilla kaikki ovat kivoja toisilleen. Joskus joku on uskaltanut laulaakin. Teemu oli tuonut tunnille Topiovistopparin, joka on hänelle tärkeä tarvekalu. Ne ovat tähtihetkiä, Vainionpää sanoo. Kun esitykset ovat ohi, lapset voivat käydä katsomassa toistensa leluja ja kirjoja. Daniel jakaa puheenvuoroja. Esitykset ovat palkitsevia myös opettajasta, koska lapset tuovat mukanaan hauskoja juttuja. Täytyy osata kohdata toisia, jaksaa kuunnella ja seurata, mitä kaveri kertoo. . Kun joku arempi, hiljaisempi on uskaltautunut tulla esittämään, kysyn ja lypsän ensin asioita. Ne aiheuttavat luokassa hellyydensekaisia huokauksia. Teemu kiikuttaa eteen koiran, jota pitelee sylissään. . Sen nimi on Topi, mutta en muista, monesko Topi se on. . Joka vuosi on uusi porukka ja uudet jutut, mutta aina se on yhtä mieluisan tuntuista. Mutta miksi Teemu oli valinnut ovistopparin. Maistuu varmaan hyvältä ne suklaasiilit. . Esitystunnit auttavat lasta, joka ei uskalla tunnilla esimerkiksi lukea ääneen. Moni sanoi tuoneensa oman esineensä siksi, että oli saanut sen hiljattain tai ihan pienenä lapsena. LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 27 LM8_s24-27_Esitystunti.indd 27 LM8_s24-27_Esitystunti.indd 27 22.11.2022 15.20 22.11.2022 15.20. . Tiiu esittelee barbinsa ja Nalle Puhin, Joel formula-autonsa, Malva nallensa, Alissa pienenä saamansa pehmolelun, Hugo hamahelmi-Pikachun, Karla pienen pehmotiikerinsä, Selma pehmonorsunsa ja Sanni Squishmallows-pehmolelunsa. Puheenvuorojen pitäminen on niin tärkeä taito, että sitä kannattaa opiskella hyvissä ajoin. Oppilaiden on välillä vaikea keskittyä, mutta näillä tunneilla he yleensä jaksavat kuunnella hyvin. Opettaja kannustaa lapsia, että voi soittaa pianolla, tuoda soittimen, lukea runon . Muuten kaikille olisi tullut kova nälkä. Koska tämä on sen verta tärkeä, että mun huoneeseen ei tule kylmä yöllä. He osaavat ruveta kysymään esittäjältä asioita, kertoa omia kokemuksiaan ja perustelemaan omaa mielipidettään. Hänestä on tärkeää, että lapset osaisivat ilmaista itseään muutoinkin kuin kirjoittamalla: puhumalla, kertomalla ja kysymällä kaverin mielipiteitä. Tämä on mun ovistoppari! Olen saanut sen joululahjaksi. Tärkeää on juuri se, että uskaltaa tulla luokan eteen ja kertoa muutamalla sanalla tuomastaan jutusta, hän kertoo. Opettaja kiittelee, että onneksi on juuri ruokatunnilla syöty. Kaikki ovat niin laitteissa kiinni, että arjessa kommunikointi tuppaa jäämään. Toisten kohtaaminen ja yhteistyötaidot ovat taitoja, jotka täytyy osata
28 LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 LM8_s28-29_Tutkitut.indd 28 LM8_s28-29_Tutkitut.indd 28 24.11.2022 14.07 24.11.2022 14.07. Lisää tarvittaisiin. Kokemuskumppaneita koulutetaan Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskuksen rahoittamassa Asiakkaasta kumppaniksi -kehittämishankkeessa. Lastensuojelun ammattilaiset puolestaan uskoivat kokemuskumppanuuden verkkaisen yleistymisen johtuvan ajan puutteesta: lastensuojelussa työskentelevien aika ei yksinkertaisesti riitä kokemuskumppanien ja asiakasvanhempien yhdistämiseen. Heistä 33 toimii kokemuskumppanina. Tutkimusta varten haastateltiin kymmentä asiakasvanhempaa, yhdeksää kokemuskumppania ja seitsemää lastensuojelun ammattilaista. ylävinjetti M O ST PH O TO S KOKEMUSKUMPPANILTA SAATU TUKI ei leimaa TIETOA tutkittua PALJON HYVÄÄ ON SAATU AIKAAN YHYTTÄMÄLLÄ LASTENSUOJELUN ASIAKASVANHEMPIA KOKEMUSKUMPPANEIDEN KANSSA. Asiakasvanhemmat myös saavat kokemuskumppaneilta luotettavampaa tietoa lastensuojelusta kuin vaikkapa somesta. Nuoria kokemusasiantuntijoita työskentelee lastensuojelussa tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aiemmin. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten luottamus lastensuojeluun on viime vuosina kohentunut. Lähes kaikki tutkimuksessa mukana olleet lastensuojelun ammattilaiset kertoivat kokemuskumppanuuden lisänneen asiakkaiden luottamusta lastensuojeluun. Kokemuskumppanit antavat myös korvaamatonta tukea erityislasten vanhemmille. Syynä on epätasapainoinen valtasuhde ammattilaisen ja asiakkaan välillä. He pyrkivät muuttamaan käytäntöjä, joiden he uskovat haittaavan lastensuojelun vanhempien asiakkuutta. ANTTI VANAS S uomalainen lastensuojelujärjestelmä luokitellaan riski-, perheja lapsikeskeisessä jaottelussa lapsikeskeiseksi. Heidän tehtävänään on mm. Elokuuhun 2022 mennessä 44 vanhempaa on koulutettu kokemuskumppaneiksi. Tutkimusartikkeli Lastensuojelun asiakasvanhempien kokemuskumppanuus – onnistumisia ja oppeja julkaistiin THL:n Tutkimuksesta tiiviisti -sarjassa numerolla 42/2022. ”Toimintatapa on niin uusi, ettei siihen oikein osata tarttua”, arvelee eräs tutkimuksessa mukana olleista kokemuskumppaneista. Pettymyksiä aiheutti sekin, etteivät ammattilaiset alun alkaenkaan myöntäneet asiakasvanhemmalle kokemuskumppania. Suurin pettymyksen aihe niin ammattilaisille, vanhemmille kuin kokemuskumppaneillekin oli se, ettei hyväksi havaittua vertaissuhdetta jatkettu. TEHTÄVÄÄ RIITTÄÄ KOULUMAAILMASSA, JOSSA MAAHANMUUTTAJANUORILLA ON SUOMALAISTA SYNTYPERÄÄ OLEVIIN NUORIIN VERRATTUNA KOLMINKERTAINEN RISKI JOUTUA KAVERIEN TAI OPETTAJIEN KIUSAAMIKSI JA SYRJIMIKSI. Kokemuskumppanit auttavat myös kehittämään palveluja ja palvelupolkuja lastensuojelun yksiköissä. selventää asiakasvanhemmille lastensuojelun ammattilaisten kieltä ja auttaa heitä ilmaisemaan toiveitaan ja tunteitaan ammattilaiselle. Kokemuskumppanin kohtaaminen ei leimaa vanhempaa. Vaikka lastensuojeluun luotetaan väestötasolla, vanhemmat kokevat usein lastensuojelun käytännön tilanteissa voimattomuutta, leimautumista ja stressiä. Luottamus lastensuojeluun kasvaa. Lastensuojelun asiakaslasten ja -nuorten kokemusasiantuntijuus rantautui suomalaiseen lastensuojeluun 2010-luvun taitteessa. Siksi se auttaa stressinhallinnassa ja antaa turvaa vaikeissa tilanteissa, kertoo THL:n äskettäin julkaisema tutkimus. Tutkijat soisivat näkevänsä saman kehityskaaren myös lastensuojelun asiakasvanhempien puolella
Kuten Åbo Akademin tutkijat muistuttavat, jokaisella lapsella on syntyperästään riippumatta oikeus käydä koulua sosiaalisesti yhdenvertaisessa ja oikeudenmukaisessa ympäristössä. ›› LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 29 LM8_s28-29_Tutkitut.indd 29 LM8_s28-29_Tutkitut.indd 29 22.11.2022 14.46 22.11.2022 14.46. Tämän lisäksi maahanmuuttajanuorten hyvinvointia uhkaavat epärealistinen kuva koulutaidoista ja vanhempien asettamat paineet. Opettajien, tutkijoiden ja päättäjien tulisi tehdä enemmän yhteistyötä. Käsitteellä tarkoitetaan sitä, missä määrin oppilaat tuntevat saavansa hyväksyntää, kunnioitusta ja tukea muilta koulun sosiaaliseen ympäristöön kuuluvilta, ja missä määrin he tuntevat tähän yhteisöön kuuluvansa. Tilanteen korjaamiseksi tutkijat peräänkuuluttavat lisää tutkimusta ja parempaa yhteistyötä tutkijoiden, opettajien ja päättäjien välille. Maahanmuuttajanuoret jäävät myös muita useammin vaille ystäviä, ja heitä oli uhattu useammin väkivallalla. Jatkuvasti kiusatuiksi ja syrjityiksi joutuneilla nuorilla on aikuisena usein muuta väestöä matalampi koulutustaso, pienemmät tulot ja enemmän terveysongelmia. Tämän takia maahanmuuttajanuoret eivät tunne oloaan koulussa kotoisaksi, ja väkivaltainen käytös on heillä kolme kertaa yleisempää kuin syntyperältään suomalaisilla nuorilla, tutkijat päättelevät. Tutkijoiden mukaan on kuitenkin kyseenalaista, pitääkö tämä paikkansa kaikkien opiskelijaryhmien kohdalla. n Maahanmuuttajanuori on MUITA KIUSATUMPI – ja siksi väkivaltaisempi. n > l M O ST PH O TO S M O ST PH O TO S N uorten maahanmuuttajien kokemaa kiusaamista on tutkittu tähän mennessä yllättävän vähän siihen nähden, että nykyään jo lähes joka kymmenes suomalainen on taustaltaan maahanmuuttaja, ja käytännöllisesti katsoen kaikilla suomaislapsilla on maahanmuuttajataustaisia luokkakavereita. Tutkimusartikkeli Perceived Ethnic Discrimination and School Connectedness among Adolescents in Finland: Role of Family Background and Sex on julkaistu Journal of Educational, Health, and Community Psychology -tiedelehdessä. Kouluyhteenkuuluvuuden tunne on tutkijoiden mukaan teini-ikäiselle hyvin tärkeä asia. Se kertoo koulukiusaamisen kohdistuvan etenkin ulkomailla syntyneisiin poikiin. Oppilashuollon palvelujen saaminen on heille muita vaikeampaa. Tutkimuksessa selvitettiin kiusaamista ja etnistä syrjintää sekä niiden vaikutusta siihen, kuinka hyvin nuoret tunsivat kuuluvansa kouluun ja millaiseksi he tunsivat siellä olonsa. Myös halu jättää koulunkäynti kesken vähenee, ja nuoret ovat vähemmän väkivaltaisia. THL:n Kouluterveyskysely vahvistaa epäilyn aiheellisuuden. Suomen kouluissa hoidetaan kiusaamistilanteet yleisesti ottaen paremmin kuin monien muiden eurooppalaisten maiden kouluissa. Åbo Akademin lokakuussa julkistama tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajanuorilla on suomalaista syntyperää oleviin nuoriin verrattuna kolminkertainen riski joutua kaverien tai opettajien kiusaamiksi ja syrjimiksi. Vuonna 2019 tehtyyn tutkimukseen osallistui 1 827 yläkouluja lukioikäistä oppilasta suomenja ruotsinkielisistä kouluista Pohjanmaalla. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että jos nuoret kokevat olevansa koulukavereiden ja opettajien hyväksymiä, heidän kouluyhteenkuuluvuuden tunteensa lisääntyy. Yhdenvertaisuuden kannalta ongelma on vakava
terveys MIELI HAAVOILLA 30 LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 LM8_s30-33_Traumalapset.indd 30 LM8_s30-33_Traumalapset.indd 30 24.11.2022 14.17 24.11.2022 14.17
Huostaanotto on viimesijainen keino saada lapsi turvaan vahingollisesta kasvuympäristöstään. Perusturvallisuus järkkyy, ja kiintymys ja luottamus toisiin ihmisiin saa säröjä. Huostaanoton pitäisi turvata lapsen kasvu ja kehitys. TUIJA SILJAMÄKI T iedetään, että sotaolosuhteet haavoittavat psyykeä enemmän kuin vaikkapa luonnonkatastrofit tai onnettomuudet. Heti ensimmäisten pommitusten jälkeen paenneille ei välttämättä ole kertynyt toistuvia traumakokemuksia. Adhd vai trauma. – Silloin lapsi on kokenut toistuvasti sellaista, mitä hänen mielensä on vaikea kestää. Hän on tutkinut sodan keskeltä Suomeen saapuneita lapsia ja auttanut ilman huoltajaa maahamme tulleita lapsia ja nuoria työssään. Jatkuvasti mielenterveyttä uhkaavat koettelemukset vaurioittavat psyykeä. – Pelottava tilanne kuitenkin jatkuu, jos Ukrainaan on jäänyt läheisiä tai sukulaisia. Meistä jokainen voi auttaa heitä toipumaan. – Lapsi voi yrittää selviytyä olemalla mahdollisimman paljon pois kotoa, vaikkapa ostarilla tai kavereidensa luona, jossa voi sattua mitä tahansa. MIELI HAAVOILLA Arviolta joka neljäs maapallon lapsista on joutunut kohtaamaan elämässään mielensä sietokyvyn ylittäviä asioita kuten sotaa, väkivaltaa tai kaltoinkohtelua. – Humalainen, krapulainen tai sammunut vanhempi ei vastaa lapsen tarpeisiin eikä kykene hyvään vuorovaikutukseen. Koulussa lapsi voi joutua silmätikuksi kotiolosuhteidensa ja käytöksensä vuoksi. Silloin on vaikea nukkua ja keskittyä esimerkiksi koulussa. Ja lapsi on vasta rakentamassa luottamustaan ihmisiin ja maailmaan. Maailmassa riittää ihmisiä, jotka käyttävät haavoittuvassa asemassa olevia hyväkseen. Heitä on tullut tuhansia Lähi-idän, Afrikan ja Ukrainan sota-alueilta. Huoli verottaa lapsenkin voimavaroja. Ikävyydet kasaantuvat Jamin Kaunisto on tutkinut lapsiin kohdistuneita rikoksia. Traumaan reagoiminen on yksilöllistä. Oikeuspsykologi Jasmin Kauniston mukaan traumaattiset kokemukset ovatkin tavallisia huostaanotettujen lasten elämänhistoriassa. Vanhemman päihteidenkäytön mukana lapsen kotiin saattaa tulla muita päihteiden käyttäjiä, outoja setiä ja tätejä, eikä vanhempi keskity lapsen valvontaan ja hoitoon. Myös jatkuvassa vaarassa eläminen traumatisoi. Aina henkistä vauriota ei ole helppo tunnistaa. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 31 ›› LM8_s30-33_Traumalapset.indd 31 LM8_s30-33_Traumalapset.indd 31 24.11.2022 14.17 24.11.2022 14.17. Päihtyneen käytös voi olla impulsiivisen väkivaltaista tai muuten vain kummallista ja pelottavaa voimakkaine tunnereaktioineen. Yksi trauma altistaa toiselle. Tällaisia lapsia arvioidaan olevan Suomessa jopa seitsemänkymmentätuhatta. Vaikkei hän itse enää ole vaarassa, hän miettii kovasti kotimaassa tapahtuvia asioita ja tunnistaa läheisten hädän ja pelon. Osa lapsista pyrkii olemaan huomaamattomia ja kunnollisia, jopa kuoreensa vetäytyviä, kun taas toiset ovat ylivilkkaita ja levottomia. Traumakokemukset voivat kasaantua, ja yksi trauma altistaa toiselle. – Jos vanhempien tunnesäätely ja tunnetaitokasvatus on heikkoa, lapselle voi tulla hankaluuksia myös kaverisuhteissa. Hän ei koe olevansa tärkeä ja arvokas, kun vanhempi valitsee aina uudelleen päihteet, Kaunisto sanoo. Ihmisen pahuus ja väkivalta ovat erityisen traumatisoivia, sanoo Invest-tutkimuskeskuksen erikoistutkija Kirsi Peltonen. – Jatkuvat pettymykset vaurioittavat lapsen turvallisuudentunnetta entistä enemmän. Vaarassa kotona Osa lapsista joutuu pelkäämään jatkuvasti kotona esimerkiksi vanhemman väkivallan ja päihderiippuvuuden vuoksi. Mutta entä kun vanhemmat saavat toistuvasti uusia mahdollisuuksia, kun huostaanotto puretaan. – Lapsi voi etsiä rakkautta ja huomiota muualta, mikä lisää riskiä seksuaalirikoksen kohteeksi joutumiseen. Hän on nähnyt työssään surullisen usein, mitä tapahtuu, kun lapsen elämästä puuttuu läheinen ja turvallinen ihminen. Ukrainalaislapset ovat eläneet keskenään hyvin erilaisissa tilanteissa: Itä-Ukrainassa on sodittu vuosia ja lännemmässä vasta vähän aikaa
Suru on psykologista kipua, joka näkyy myös aivokuvissa. Kirsi Peltonen kannustaa aikuista miettimään valmiiksi, mitä kestää kuulla, jos lapsi päättää avautua. – Jos lapsen leikki on kovin itseään toistavaa ja ahdistavaa, saatetaan tarvita apua – samoin kuin jos oireilu pitkittyy ja haittaa arjen sujumista kohtuuttomasti. Vanhemmat haluavatkin usein salata perheväkivallan. – Lapsella ei ole voimavaroja rypeä pitkään tuskan aalloissa, kuten aikuisilla. Jo kokemuksiin palaaminen tekee kipeää. Väkivallan kokeminen tai todistaminen johtaa hälytystilaan: lapsi kokee jatkuvaa stressiä niin fyysisesti kuin mielessäänkin. – Samalla on tarpeellista ja huojentavaakin löytää kokemukselleen sanat, sanoo Jasmin Kaunisto. Toistuvasti seksuaalirikoksia ja väkivaltaa kokenut lapsi saattaa yrittää työntää tapahtunutta pois mielestään ja ajatella: nyt päivällä koulussa kaikki on hyvin, nyt sitä ei ainakaan voi tapahtua. Mitä kestät kuulla. Se tietenkin haittaa keskittymistä. He koettelevat rajoja, ja vanhemmat tuntevat voimattomuutta. Ei ole tavatonta, että lapsella on adhd-diagnoosi, ja sitten paljastuukin, että perheessä esiintyy väkivaltaa. Siksi lasta kannattaa pyytää vaikkapa jalkapallojoukkueeseen ja järjestää perheelle yhteistä tekemistä, kuten ruuanlaittoa. Mielellä on omat selviytymiskeinonsa traumaattisissa olosuhteissa. – Lapsi saa oireilla ja ilmentää tapahtunutta. Hänen mielensä säätelee viisaasti surun määrää pieninä annoksina, mikä voi antaa valheellisen kuvan hänen voinnistaan. Joku voi ajatella, että pitäisi sanoa jotakin erityistä tai esittää ratkaisua. 32 LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 LM8_s30-33_Traumalapset.indd 32 LM8_s30-33_Traumalapset.indd 32 24.11.2022 14.17 24.11.2022 14.17. Päiväkirjan pitäminen tai piirtäminen tarjoaa lapselle keinon, jolla jakaa arkea kauas jääneiden läheisten kanssa. Niinpä sillä, miten aikuinen reagoi, voi olla kauaskantoisia vaikutuksia. Piirros voi virittää keskustelua luontevasti. Kannattaako toiste puhua tai pyytää apua. Perheväkivalta jää helposti pimentoon lääkärin vastaanotolla, kun aikuiset keskittyvät lapsen oireiluun. – Lapsi tekee ison päätöksen, jos hän päättää alkaa puhua. Lasta haavoittaa eniten, jos aikuinen ei syystä tai toisesta pystykään kuuntelemaan. Lapset rakastavat toistoa. Tutun turvallinen, rauhallinen arki on vastalääkettä aiemmalle hallinnan tunteen menetykselle ja turvattomuudelle, jolloin saattoi tapahtua mitä vain. – Sen sijaan, että alkaa tulkita lapsen tekoja, kannattaa kysyä, mitä hän leikkii tai mitä hän on piirtänyt, jolloin lapsi saa kertoa itse. – Lapsen on siedettävä epävarmuutta. Auttajan ei tarvitse sivuuttaa lapsen traumakokemusta, mutta kukaan ei halua tulla nähdyksi vain sen kautta. Kun tapahtumia on koettanut työntää vuosikaudet pois mielestään, on puhumista vaikea aloittaa. Luottaako hän enää aikuisiin. Silloin tilanne kannattaa rauhoittaa ja viestiä, että lapsi on turvassa. – Toki haastavasti käyttäytyvät lapset ovat erityisessä riskissä joutua kuritusväkivallan kohteiksi. Kirsi Peltosen mukaan aggressiivisesti käyttäytyvä lapsi saattaa olla varautunut uhkaan, jota muut eivät näe. Silloin on kyse pikaisesti suremisesta, jota kuvataan surahtamiseksi. Kirsi Peltosen mukaan sillä, mitä tapahtuu uhan loppumisen jälkeen, on ratkaiseva merkitys selviytymisen ja mielenterveyden kannalta: – Lapsi yrittää itsekin selviytyä ylläpitämällä asioita, jotka ovat aiemmin kiinnostaneet ja tuoneet iloa kuten harrastuksia, ystäviä ja juttuja, joissa hän on taitava. Peltonen muistuttaa, että joskus on tärkeintä, että kuuntelee ja myötäelää. On odotettavaa, että lapsi reagoi, koska hänen mielensä työstää kokemuksia. Siksi pienetkin hallinnan tunnetta lisäävät asiat auttavat, sanoo Peltonen. Lapsesta voi tulla ylivireä ja valpas. – Lasta voi huolestuttaa koulussa, mitä kotona tapahtuu äidille, kun isä herää krapulassa ja äkäisenä. Hän ei pysty vaikuttamaan, mitä sodan keskellä eläville läheisille tapahtuu. Niitä kannattaa tukea, sillä niiden avulla lapsi itsekin ajattelee selviytyvänsä. Aikuisesta voi näyttää huolestuttavalta, kun lapsi käsittelee traumakokemustaan leikin tai piirrosten kautta. Mutta voi käydä niinkin, että lapsi oireilee kokemansa väkivallan vuoksi, kuvaa Kaunisto. Tutut aikuiset pysyvät ja käyttäytyvät johdonmukaisesti ja toimivat niin kuin sovitaan ja pitävät lupauksensa, kuvaa Jasmin Kaunisto. Leikki heijastelee traumaa Jasmin Kaunisto pitää lapsen oireilua tämän kokemusten loogisena seurauksena. Arki kannattelee toivoa Trauman kokenutta lasta voi auttaa, vaikka ei olisi traumaterapeutti. Lapsi saattaa pysähtyä hetkeksi kesken leikin katsomaan kaukaisuuteen. – Arkirutiinit palauttavat turvan kokemuksia: näin elämä rullaa ja näin tapahtuu tänään. Kirsi Peltosen mukaan mikä tahansa keino, jolla lapsi saa purettua ahdistavaa kokemustaan, voi auttaa. Traumatisoitunut lapsi voi olla ylivireä ja valpas. Tärkeintä olisi löytää sopiva väylä, on se sitten puhuminen, leikkiminen tai luova toiminta
Voiko enää koskaan olla iloinen ja onnellinen. Lisäksi lasta opetetaan tunnistamaan, miltä kehossa tuntuu ja miten se on yhteydessä pelkoajatuksiin. On tärkeää, että aikuinen kannattelee ja uskoo lapsen selviytymiseen. Olisiko tätä tapahtunut, jos olisin ollut kiltimpi. Lapsi voi pelätä olevansa lopullisesti rikki tai pilalla. Vanhempien lasten kanssa käydään turvallisissa olosuhteissa läpi pelkoa aiheuttaneita tilanteita. Tulevaisuus huolettaa. – Hän saattaa kysyä: voiko mulla olla poikaystävää tai voinko ikinä mennä naimisiin. n Suru on psykologista kipua. – On löydettävä keinoja, joiden avulla vaatteet saadaan viikattua siististi. Silloin järkyttävät muistikuvat voi ottaa esiin hallitusti. Traumatisoivissa olosuhteissa elänyt lapsi pohtii paljon tulevaa. ”Voiko mulla olla poikaystävää?” Kirsi Peltonen vertaa jatkuvaa stressitilaa täyteen tungetuksi vaatekaapiksi, joka pursuilee hallitsemattomasti. (Kirjapaja 2021) l SILJA MÄKI JA PIRJO ARVOLA: Satu kantaa lasta: opas lasten ja nuorten kirjallisuusterapiaan 1 (Duodecim 2009) l SOILI POIJULA: Lapsi ja kriisi: selviytymisen tukeminen (Kirjapaja 2008) M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 33 LM8_s30-33_Traumalapset.indd 33 LM8_s30-33_Traumalapset.indd 33 24.11.2022 14.17 24.11.2022 14.17. Miten käsitellä lapsen kanssa vaikeita asioita. Voiko entisen saada takaisin kovasti toivomalla. Noin kolmasosa lapsista tarvitsee ammattilaisen tukea trauman käsittelyyn. Hoito keskittyy pelon, ahdistuksen ja kehollisten stressireaktioiden lieventämiseen sekä vanhempien tukemiseen. – Mitä pienempi lapsi, sitä tärkeämpää on, että vanhempi osaa auttaa lastaan. Jasmin Kaunisto on huomannut seksuaalirikosten kohteeksi joutuneen lapsen tai nuoren miettivän myös tulevaa parisuhdettaan. Myös ulkoilu ja liikunta hoitavat pelkoja. LUKEMISTA LAPSELLE l BEN FURMAN: Ollin painajainen (Lasten Parhaat Kirjat 2000) l EEVA HUIKKO JA ELIISA ISONIEMI: Miltä sipukaisesta tuntuu (Psykologien kustannus 2006) l ANNA-MARI KASKINEN: Kun pelottaa (Kirjapaja 2006) l SARI MARKKANEN JA MERI QVIST: Tipsu ja oivallusten opus (Basam Books 2015) l EPPU NUOTIO: Näin pienissä kengissä (Tammi 2003) l MONICA WEITZE: Kuinka pikku elefantti parani suuresta surustaan (Lasten Keskus 2002) LUKEMISTA AIKUISELLE l AINO JUUSOLA: Jutellaanko. Sitten voidaan opetella lihasrentoutusta ja rauhoittavaa hengitystä
kasvu Taidekasvatus KANNATTAA kotona ja koulussa Hämeenlinnan kaupunginteatterin Onnettoman Onnellinen -näytelmässä matkaa halki Suomen tekevät kiireeseen hukkunut bisnesmies Päiviö (Janne Raudaskoski) ja hänen kuolemansairas veljensä Pyy (Miika Laakso). "Tykkäsin musiikkikohdista. Kuvaili jollain tapaa omaa elämää, oli upea esitys." 34 LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 LM8_s34-37_Taidetestaus.indd 34 LM8_s34-37_Taidetestaus.indd 34 22.11.2022 15.54 22.11.2022 15.54. Taksikuskia näyttelee Katariina Kuisma-Syrjä
– On hienoa, että tällaisia elämyksiä tarjotaan. Turengin yhtenäiskoulua käyvälle Hongistolle – kuten monelle muullekin taidetestaajalle – teatterielämys on ensimmäinen laatuaan. Taidetestaajatohjelma vie teinejä taiteen äärelle, mutta taidekasvatusta voi tehdä helposti kotonakin. Hän harrastaa lukemista ja akvarellimaalausta. Taiteen laajemmaksi merkitykseksi Raami arvioi sen, että se yhdistää ihmisiä. Verneri Hongistolle tulee taiteesta rauhoittava olo. Taide voi tarjota lapsille ja nuorille lohtua ja iloa sekä opettaa ymmärtämään erilaisuutta. Lähteen luokkakaveri Netta Raami, 14, kertoo käyneensä kerran aikaisemminkin koulun kanssa teatterissa sekä kesäteatterissa perheensä kanssa. Hän harrastaa rap-kappaleiden sanoittamista ja laulamista. – Maalaamisesta tulee hyvä olo. Luokkakavereiden opettaja Rita Lundström pitää taidekasvatusta ehdottoman tärkeänä ensisijaisesti lasten itsetuntemuksen ja tunnetaitojen kehittymiselle. Kantahämäläiset kahdeksasluokkalaiset pääsevät kokemaan ja arvioimaan Petja Lähteen kirjoittaman ja ohjaaman tragikoomisen musiikkinäytelmän Onnettoman Onnellinen osana valtakunnallista Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelmaa. HEIDI RANTANEN | KUVAT VALTTI KOIVUNEN / SUOMEN LASTENKULTTUURIKESKUSTEN LIITTO JA VEIKKO PULLI / HÄMEENLINNAN KAUPUNGINTEATTERI T aiteesta tulee rauhoittava olo, kertoo Verneri Hongisto, 14, Hämeenlinnan kaupunginteatterin aulassa, jossa vallitsee hieman nuorekkaampi tunnelma kuin yleensä. LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 35 ›› LM8_s34-37_Taidetestaus.indd 35 LM8_s34-37_Taidetestaus.indd 35 22.11.2022 15.54 22.11.2022 15.54. Nuoret ovat teatterille haaste. Teatterilla on alkamassa syksyn ensimmäinen Taidetestaajat-vierailu, jonne on saapunut yhteensä 346 nuorta taidekriitikkoa Forssasta, Riihimäeltä ja Janakkalasta. "Todella hauska kokemus, välillä oli vaikea lopettaa hymyily." "En tiiä, tosi hyvä ja innostava!<3" Netta Raami on käynyt kerran aikaisemminkin koulun kanssa teatterissa
Soittavatko nuo kaikki todella meille, saattavat nuoret Lundströmin mukaan pohtia hämmästyneinä. Kouluilla on muuten aika vähän rahaa käytettävissä kulttuuriin, ja on paljon oppilaita, jotka eivät muuten kävisi ikinä taide-elämyksissä. – Kynnystä ei kannata pitää liian korkealla. – Esimerkin näyttäminen on tietysti tärkeää. Kun piirustusja maalaustarvikkeet ovat lasten tietämässä paikassa ja heidän ulottuvillaan, on niihin helppo tarttua omatoimisesti. Ja jos taide-elämyksiä pystyy tarjoamaan, se on tietenkin plussaa, Lundström toteaa. (Jarkko Tiainen), jota kumpikaan ei ole koskaan nähnyt, ja tämän uusi puoliso Heikki H. Hyvin simppelit jutut toimivat, ja kotona voi touhuilla paljon. "Aivan mahtava. On hienoa, jos lapsi näkee vanhempien lukevan. Kouluilla on muuten aika vähän rahaa käytettävissä kulttuuriin. Nuorista on ollut vaikuttavaa kuulla esimerkiksi kokonaisen sinfoniaorkesterin soittoa. Lundströmin mukaan taidetestausvierailut ovat olleet oppilaille todellisia wow-kokemuksia. Nauroin todella paljon." Matkan määränpäässä veljeksiä odottaa heidän isänsä Heikki S. 36 LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 LM8_s34-37_Taidetestaus.indd 36 LM8_s34-37_Taidetestaus.indd 36 22.11.2022 15.54 22.11.2022 15.54. Matalalla kynnyksellä Vanhempia Rita Lundström kannustaa kuitenkin taidekasvattamaan lapsiaan matalalla kynnyksellä. Perheen yhteisiä, matalan kynnyksen taidejuttuja voivat olla myös esimerkiksi korttien askartelu, levyraati, valokuvausretki lähimetsään tai huomion kiinnittäminen arjen estetiikkaan, kuten arkkitehtuuriin. Tarjolle voi laittaa vaikkapa värikyniä ja lastenkirjoja. Samassa paikassa kannattaa säilyttää esimerkiksi vanhaa vahaliinaa taiteilutilan suojaamiseksi sotkuilta. (Birgitta Putkonen). Lasten taideteoksista voi koota vaihtuvia näyttelyitä irtokehyksiin seinälle
Se voikin olla ihan kivaa: täysin uusi maailma, elävää tarinankerrontaa ja vuorovaikutusta, joka on ihan erilaista kuin elokuvissa! n MIKÄ TAIDETESTAAJAT. Taidetestauksen kautta he voivat kuitenkin ymmärtää, ettei teatteri ole mitään historian pöllyä tai hienoissa vaatteissa pönötystä. > https://taidetestaajat.fi/ "Siistiä päästä kouluajalla tämmöseesee." "Taidetta, iloa jota ihmiskunta tarttee kaikken twitter ja tik tok riitojen välillä ja ymmärsi että elämä ei ole vain iloa ja sateenkaareja ja pitää sanoa kaikki näyttelijät oli taitavia ja hyvin tehdy ja se oli täydellinen." Teatterin yleisötyöntekijä Henna-Maija Alitalo vinkkaa, että monista kirjastoista saa nykyään lainata teatterilippuja. – Mitä aikaisemmin lapsi tutustuu taiteeseen, sitä varmemmin hänet saadaan siihen tykästymään. – Nuoret ovat teatterille haaste. Alitalo vinkkaa, että monista kirjastoista saa nykyään lainata teatterilippuja. Hopeasijalle ylsi Flow-sirkuksen taiturimainen Der Lauf ja kolmanneksi Varkauden teatterin Erämaan kutsu -monologi. Myös tämänpäiväisessä teatterielämyksessä käsitellään suuria teemoja: onnellisuutta, kuolemaa ja menestystä. teatteriin, konserttiin tai taidenäyttelyyn. Ei mitään pönötystä Hämeenlinnan teatterin yleisötyöntekijä Henna-Maija Alitalo kannustaa vanhempia viemään lapsia taiteen äärelle edes kerran, jotta lapsi saa sen tärkeän kokemuksen, että taide kuuluu myös hänelle. Nuorten taidearviot julkaistaan Taidetestaajien verkkosivuille kaikkien vapaasti luettaviksi. Opettaja Rita Lundströmistä taidetestausvierailut ovat olleet oppilaille todellisia wow-kokemuksia. Taidetestaajat-toimintaa koordinoi Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto ja sitä rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden sekä opetusja kulttuuriministeriö. Nuorten suosikkielämykseksi lukuvuodelta 2021–2022 nousi Seinäjoen kaupunginteatterin dekkariklassikko Hiirenloukku, jonka yllättävä loppuratkaisu lienee yksi teatterimaailman varjelluimmista salaisuuksista. Taidetestaajat on Suomen suurin kulttuurikasvatusohjelma, joka tarjoaa kaikille Suomen kahdeksasluokkalaisille ja heidän opettajilleen 1–2 vierailua lukuvuodessa korkealaatuisen taiteen pariin. Alitalon mukaan taiteella on lapselle ja nuorelle paljon annettavaa: se tarjoaa lohtua, iloa, vertaistukea ja elämän tärkeitä kysymyksiä. LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 37 LM8_s34-37_Taidetestaus.indd 37 LM8_s34-37_Taidetestaus.indd 37 22.11.2022 15.54 22.11.2022 15.54. Toiminnan tavoitteena on tarjota nuorille unohtumattomia taide-elämyksiä sekä työkaluja muodostaa kokemuksestaan perusteltu mielipide. Kouluryhmille tarjotaan pääsyliput ja kuljetukset esim. Lähtisivätkö he uudelleen. Alitalo kiittää Taidetestaajia nuorten tuomisesta taiteen äärelle. Mitä mieltä he ovat kokemastaan
perhe ”Ei se olekaan NIIN VAIKEAA” Vauvaperheille suunnattu kokeilu toi lisää kasviksia perheiden ruokavalioon ja lisäsi vanhempien itsevarmuutta ruuanlaittajina. Muutoksen sai aikaan Yhteisillä ruokailuilla elämänvoimaa vauvaperheille -hanke, jossa kokkolalainen Bergroth oli mukana helmikuusta kesäkuuhun. Vanhemmille lisää kokkaustaitoja ja varmuutta ruuanlaittoon. Perheen yhteisistä ruokahetkistä tapa. KANSI 38 LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 LM8_s38-40_VauvaperheenRuokailu.indd 38 LM8_s38-40_VauvaperheenRuokailu.indd 38 25.11.2022 7.32 25.11.2022 7.32. Ammattikorkeakoulu Arcadan tutkija Susanne Ådahl selvitti kokeilun vaikutuksia haastattelemalla siihen osallistuneita vanhempia sekä teettämällä useita erilaisia kyselyjä vanhemmille ennen ja jälkeen kokeilun. Ruoka-alan yhteiskunnallinen yritys Venner kokosi laatikot ja kehitti reseptit. Vanhemmat valmistivat samoilla ohjeilla kasvisruokaa myös yhdessä Ensija turvakotien liiton (ETKL) vauvaperheille tarkoitetuissa päiväryhmissä. Näin yhdeksänkuisen Paavon äiti Heli Bergroth kuvailee perheensä ruokatottumusten muutosta. Ruuanlaittoon keskittymisessä auttoi, että ohjaajat huolehtivat lapsista vanhempien ahertaessa keittiössä. Bergroth oli mukana Kokkolan ETKL:n päiväryhmätoiminnassa. Syksystä 2021 kesään 2022 jatkuneen hankkeen aikana reilut 60 perhettä eri puolilta Suomea sai kotiinsa kerran kuussa ruokalaatikon, jossa oli muun muassa raaka-aineet ja reseptit viikon seitsemään kasvisruoka-ateriaan, välipaloihin sekä tietoa vauvaperheen ravitsemuksesta. Tukea perheiden taloudelliseen pärjäämiseen ja hyvinvointiin. Kokeilun tarkoitus ei ollut tehdä perheistä kasvissyöjiä, vaan ylipäätään lisätä kasviksia ruokavalioon. Kaikkiaan perheille jaettiin lähes 400 laatikollista ruokaa. Arviolta kolme neljästä suomalaisesta syö liian vähän kasviksia. Ennen en pitänyt ruuanlaitosta, mutta nyt olen innoissani kokkaamisesta. Muun muassa tällaisia tavoitteita hankkeella oli. Onnistumisen kokemuksia ja itsevarmuutta Kasvikset entistä tutummiksi ja aiempaa useammin vihanneksia, hedelmiä ja marjoja vauvaperheiden lautaselle. ANU VALLINKOSKI | KUVAT PÄIVI KARJALAINEN E inekset vaihtuivat itse tehtyyn kotiruokaan, ja kauppalistalta löytyy nykyisin pakastevihannesten sijaan tuoretta kukkakaalia, kvinoaa ja herkkusieniä. Laatikosta löytyi usein kaikille tuttuja raaka-aineita kuten perunaa ja porkkanaa, mutta aina myös hieman eksoottisempia kasviksia kuten bataatteja ja linssejä
Heli Bergroth toivoo, että Paavo-poika oppii ennakkoluulottoman suhtautumisen erilaisiin ruoka-aineisiin. Nyt poika maistelee hapanmaitotuotteita. LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 39 ›› LM8_s38-40_VauvaperheenRuokailu.indd 39 LM8_s38-40_VauvaperheenRuokailu.indd 39 25.11.2022 7.33 25.11.2022 7.33
Se oli ehkä suurin muutos, Ådahl sanoo. Onpa resepteistä muutama muodostunut hänen bravuurikseen. – Kun ennen en pitänyt ruuanlaitosta, olen nyt suorastaan innoissani kokkaamisesta. n > Vauvaperheiden ruokailua tukevan hankkeen toteutuksen takana olivat ETKL, ITLA sekä Itse tehty ruoka on saanut arvostamaan yhteistä ruokahetkeä. Vastaisuudessa Bergroth aikoo ottaa Paavon mukaan ruuanlaittoon. Vaivannäkö lisää ruuan arvostusta Vauvaperheille tarkoitettujen reseptien ideana oli, että samalla kun laittaa muulle perheelle ruokaa, valmistuu myös vauvalle sopiva ateria. Jatkossa hän aikoo valmistaa ruokaa myös pakkaseen kiireisten päivien varalle. 40 LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 LM8_s38-40_VauvaperheenRuokailu.indd 40 LM8_s38-40_VauvaperheenRuokailu.indd 40 22.11.2022 14.40 22.11.2022 14.40. Päiväryhmässä käydessään hän pani merkille, miten hieman isommille lapsille voi antaa pieniä ruuanlaittoon liittyviä tehtäviä. Toivon, että Paavo omaksuu avoimen suhtautumisen ruokaan ja on ennakkoluuloton erilaisten ruoka-aineiden suhteen. Bergroth on samaa mieltä. Susanne Ådahl tähdentää, että moni vanhemmista kertoi haluavansa siirtää lapsille hyviä ruokailumalleja. Itse tehty ruoka on saanut arvostamaan yhteistä ruokahetkeä. Perheistä lähes 95 prosenttia kertoi oppineensa val mistamaan vauvalle aiempaa terveellisempää ruokaa. Tästä tavasta vanhemmat halusivat eroon. Hankkeen aikaan Ådahl työskenteli tutkimuksen toteuttaneessa Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiössä (ITLA). Ennen hanketta varsin monessa perheessä puhelin tunki mukaan perheen ruokahetkeen. Heli Bergroth ei ole toistaiseksi vielä hyödyntänyt reseptejä tällä tavalla. Venner. Noin 40 prosenttia vanhemmista kertoi ottaneensa vähintään neljä ruokalaatikoiden kautta tutuksi tullutta reseptiä toistuvaan käyttöön. Bergroth osallistui ruokailuhankkeeseen, jossa vauvaperheet saivat kotiinsa ruokalaatikoita ja reseptejä. – Ja kun yhdessä tehdään kasvisruokaa, käyvät erilaiset vihannekset tutummiksi ja kynnys niiden käyttöön kotonakin laskee. – Yhdessä kokkaaminen muiden äitien kanssa toi uskallusta ruuanlaittoon. Hanke muutti myös Berg rothien ruokahetkiä. Tutkija toivoo jatkoa etenkin päiväryhmien yhteiskokkaukselle. – Nyt, kun aterian on val mistanut itse, ruokailuun keskittyy paremmin kuin ennen. Heli Bergroth kehuu ruuanlaittotaitojensa karttuneen melkoisesti. Yhteinen hetki ruuan ääressä lisää yhteenkuuluvuutta ja hälventää yksinäisyyden tunnetta. Samalla tutustuin moniin minulle uusiin ruoka-aineisiin, joista osa on jäänyt pysyvästi ostoslistalle. – Nyt Paavo syö enimmäkseen soseita ja maistelee jonkin verran sormiruokaa. – Yhdessä ruuan laittaminen toi vanhemmille päiväryhmissä onnistumisen kokemuksia ja antoi heille itsevarmuutta kokkaamiseen. Moni vakuutti myös tutustuneensa uudenlaisiin kasviksiin ja lisänneensä kasvisten määrää perheen ruokavaliossa. Jos jokin resepti näytti alkuun hankalalta, yhdessä tehdessä ja töitä jakaessa huomasi, ettei se niin vaikeaa ollutkaan. Sain hirveästi motivaatiota. Hanke innosti tutustumaan uusiin kasviksiin ja kokkaamaan aiempaa enemmän itse
SSU UH HO O-N NEEN N LLA APPSSEELL-LLEE K KO OU U-LLU USSTTA A EETTSSIIÄ Ä V VEE-D DEESSTTÄ Ä U ULL-LLA AK KK KO O TTA AN NSS-SSEEJJA A --N N V VA A-H HIIN NK KO O PPÄ ÄÄ Ä-K KA AU UPPU UN NK KII M MYYYYTT-TTIIN NEEN N SSA AA ARRII RREETTK KEEII-LLIIJJÄ Ä RRO OA ALLD D K KÄ ÄÄ ÄRR-M MEEIITTÄ Ä --JJU U TTIIU U-K KO OIILLLLA A LLIIN NTTU U YYLLEEII-SSÖ ÖSSSSÄ Ä Laadinta: Jyrki Takala K KA ALL-LLÉÉN N A AA ASSA A RRO OCCK K-M MU USSA AA A EEN NN NEEN N YYLLÄ Ä-K KO OU ULLU UA A MM AA UU SSTT EE H HEERRK K-K KÄ Ä SSEEU U-TTU UJJA A K KÄ ÄÄ ÄRR-M MEEIITTÄ Ä --JJU U M MEE-RREEN N-N NEEIITTO O TTIIU U-K KO OIILLLLA A LLIIN NTTU U TTA ASSO OIITTTTA AA A TTA AIITTO O-A AJJO OA A SSA ABBO O-TTA AG GEE LLÄ ÄLLLLÄ Ä YYLLEEII-SSÖ ÖSSSSÄ Ä EELLEELL-LLÄ Ä SSA ARRJJA A-K KU UV VA A-O ORRA AV VA A LLEEH H-D DIILLLLEE TTEERRÄ ÄV VÄ Ä V VEESSII-LLIIN NTTU U M MA A-TTA ALLA A Ä ÄÄ ÄN NII U USS-K KO ON NTTO O LLA AJJII V VEERR-TTA AIILLU U-SSA AN NA A "" 11.. RISTIKKO M MIIN NÄ Ä RRU UU UH H-K KA A PPEELLII --K K K KIIM M-M MO O M MÄ ÄK KII-H HYY-PPYYSSSSÄ Ä SSIIN NII--------SSIITTTTEEN N?. 11.."" PPIIA AN N K KA AA A-K KA ATTTTA A-JJIILLLLEE V VA A-PPA AA AN NA A V VO OII-M MA AIILLII-JJO OIILLLLEE EEEE-V VA ALLLLA A G GEEO ORRG GEE 88 | LAATINUT JYRKI TAKALA Ri st ik on ra tk ai su n lö yd ät si vu lta 46 . LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 41 LM8_s41_Ristikko.indd 41 LM8_s41_Ristikko.indd 41 22.11.2022 13.40 22.11.2022 13.40
42 LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 LM8_s42-47_MaaseudunPojat.indd 42 LM8_s42-47_MaaseudunPojat.indd 42 22.11.2022 13.53 22.11.2022 13.53. kasvu Kuka mahtuu KYLÄÄN. Kovin moni Polvijärvellä ei ymmärrä italodancen päälle. Ysärideejii Antti Laasonen kertoo, ettei keikoilla voi soittaa vain omien mieltymysten mukaan
Laasosen varsinainen intohimo on musiikki, etenkin italodance, jonka ympärille hän rakentaa toimeentuloaan DJ Mankkana. 4H-yritys on ollut pystyssä jo hyvän aikaa, valoja äänilaitteita on hankittu muun muassa Leader-tuella ja keikkoja on ollut niin omassa kuin naapurikunnassakin. Yläkoulun jälkeen Laasosen tähtäimessä ovat äänija valotekniikan opinnot naapurikunnassa Ou›› LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 43 LM8_s42-47_MaaseudunPojat.indd 43 LM8_s42-47_MaaseudunPojat.indd 43 22.11.2022 13.54 22.11.2022 13.54. Tämä on nähty homma. Jos puran moottorin, niin se jää siihen. Ysärihän alkaa nykynuorisollekin taas maistumaan. – Mie oon ysärideejii. Maaseutunuorille karttuukin usein kuin huomaamatta osaamista, jota kaupungissa harvemmin saa. Yksi on ollut tuossa pari vuotta kasaamista odottelemassa, kuvailee Polvijärven kinahmolainen Antti Laasonen, 14. PASI HUTTUNEN | KUVAT SATU JUVONEN M iulla ei ole koskaan ollut kiinnostusta koneiden korjailuun. Antti Laasonen on löytänyt verkosta runsaasti tietoa sekä musiikkia kuunneltavaksi, verkkokauppoja kaluston hankintaan ja valtavasti 90-luvun cd-levyjä somekirppiksiltä. Mallissa on myös säröjä: esimerkiksi musiikkiharrastus voi vapauttaa ahtaista normeista. Hänen puheessaan kiinnostuksen puute on sitä, että tekeminen kehtuuttaa. Silti hän osaa purkaa ja koota moottorin. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan pojan on maaseudulla sopeuduttava tietynlaiseen miehen malliin – tai lähdettävä. Suunnitteilla on esimerkiksi juhlien järjestämistä kirkonkylällä. Tietotekniikka mahdollistaa paljon. Kävimme tutustumassa tilanteeseen pohjoiskarjalaisessa Polvijärven kunnassa. Se nyt vaan on parasta musiikkia, mitä voi kuunnella
44 LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 LM8_s42-47_MaaseudunPojat.indd 44 LM8_s42-47_MaaseudunPojat.indd 44 22.11.2022 13.54 22.11.2022 13.54. Lukio omassa kunnassa on, mutta ammatillista koulutusta tai korkeakoulutusta ei, joten muualle on lähdettävä peruskoulun tai lukion jälkeen. Vaikka muutto toiselle paikkakunnalle on edessä, ei paluu Polvijärvelle ole mikään mahdottomuus. Miehän haluaisin tällä yritystoiminnalla tehdä siihen muutosta. – Uskon, että jääkiekon pelaaminen suojasi. tokummussa. Hän pohtii, että kotoakin käsin voisi opiskella, mutta kodin ja koulun välistä 25 kilometrin matkaa ei kulje yksikään bussi. Ensimmäiset Ruvaslahden kyläkaupasta saadut kesätyörahatkin – jotka muuten maksettiin käteisenä kouraan – menivät tietokoneen osiin. Juho Mutanen, 37, lähti Polvijärveltä Joensuuhun siviilipalvelukseen heti lukion jälkeen ja sitten Itä-Suomen yliopistoon opiskelemaan kansantaloustiedettä, joka vaihtui pian yhteiskuntapolitiikkaan. – Mopotkaan ei ole koskaan kiinnostaneet. Mutasen isän hyllystä löytyi paljon 1970-luvun progea, ja opettajaisovanhemmat laulattivat lapsenlapsiaan. Moni myös haluaa lähteä. Sosiaalista verkostoa riittää, mutta hän myöntää, ettei kavereilta tule juuri ymmärrystä italodancen kuuntelulle. – No jos nyt suoraan sanotaan, ei täällä niin hirveästi tapahdu. Ne tyypit tiesi, että tuo on se. Kiusatuksi hän ei joutunut, vaikka muistaa kiusaamista koulussa olleen. Yläasteella ehkä tuntui, että pitäisi olla kiinnostunut, kun kaveritkin olivat. Mutta tietokoneet kiinnostivat. Jos en olisi integroitunut sellaiseen, olisi voinut olla pahempaa. Siviilipalvelukseen menemistäkin sai kavereille vähän perustella. Viisilapsisen ruvaslahtelaisen viljelijäperheen poika oli jo lukiossa vaihtanut polvijärveläisille niin tärkeän jääkiekon salibandyyn ja metallimusiikin kuuntelun rappiin ja hiphoppiin. Laasonen on nuorisovaltuuston jäsen, palokuntanuori ja 4H-kerhojen vetäjä. Tällä hetkellä Mutanen opiskelee tietojenkäsittelytiedettä yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon jatkoksi. Samanhenkinen porukka oli vähissä, eikä pienellä paikkakunnalla ollut mahdollisuutta valikoida kaveripiiriään. Mopot ei koskaan kiinnostaneet. Kirjaston Mikrobitti-lehdestä löytyi tietoa ja Keltainen pörssi -lehdestä osia. Musiikkiharrastus tuli verenperintönä. Laasonen visioi, että hänen yrityksellään olisi joskus varastot ja kalusto sekä Polvijävellä että jollain vilkkaammalla paikkakunnalla. Enää Polvijärvestä ei ole pahaa sanottavaa, mutta nuorena Mutanen muistaa ajatelleensa, että tuppukylästä on päästävä pois. Joensuussa Mutanen on juontanut musiikkiohjelmaa paikallisradioon, toiminut dj:na ja tehnyt musiikkia bändissä. Kaikki eivät koe pientä paikkaa omakseen. Varhain lapsena aloitettu pianonsoitto jatkui yläkoulun lopulle, vaikkei Mutanen siitä juuri kavereilleen puhunut
Tuohon aikaan kaupparyhmällä oli hyvin arvostettuja koulutuksia, ja Matikainen kävi maataloustavaramyyjän erikoistutkinnon. – Ensin ajattelin, että olisin kotona maatilan töissä, mutta rupesi tuntumaan, ettei se ole oma juttu. LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 45 ›› LM8_s42-47_MaaseudunPojat.indd 45 LM8_s42-47_MaaseudunPojat.indd 45 22.11.2022 13.54 22.11.2022 13.54. Paljasjalkainen kinahmolainen varttui pienviljelijäperheessä, ja ensimmäinen työpaikkakin löytyi omalta kylältä. Hänen isällään oli hylly täynnä 1970-luvun progea ja muuta hienoa. Kansalaiskoulussa opintoihin kuului työharjoittelua perjantaisin, mikä oli Matikaisen portti työelämään. EteRakkaus vinyyleihin on tullut Juho Mutaselle verenperintönä. Saatuaan myymälän hoidettavakseen hän suoritti vielä työn ohessa myymälänhoitajan tutkinnon. nin varaston siivoamisesta kassalle. Vaikka isä oli sanonut, että kauppiasta sinusta ei koskaan tule, menin Kinahmon kyläkauppaan. 1980-luvun alussa kyläkauppa lopetti, ja työ vaihtui yrittäjyyteen: Matikainen perusti valokuvausliikkeen kirkonkylälle. Eläkkeelle hän jäi viime vuonna, joskin kuvauskeikkaa vielä pukkaa. Polvijärveltä on pitkään lähdetty jatko-opintoihin muualle, mutta Jari Matikainen, 65, on poikkeus
n Kyllä tällä Paratiisin soittaisi. Rokin saapuminen oli jo tuonut siihen katu-uskottavuutta. Lehdessä julkaistun ohjeen avulla itse rakennettu ensimmäinen sähkökitara ei ehkä ole soittopelinä paras, mutta muistona se on Jari Matikaiselle hyvin tärkeä. Matikainen on Polvijärven musiikkielämässä tuttu hahmo, joka keikkailee Äijät-yhtyeensä kanssa säännöllisesti. Hän osti sen hiljattain kaveriltaan takaisin ja entisöi. 46 LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 LM8_s42-47_MaaseudunPojat.indd 46 LM8_s42-47_MaaseudunPojat.indd 46 24.11.2022 14.36 24.11.2022 14.36. Hän on ollut silti tyytyväinen Polvijärvellä, ja juuret ovat siellä tiukasti. – Meillä oli kotona vanha kitara, jota oli mukava rämpyttää. Radiosta kuunneltiin Radio Luxembourgia, ja kappaleita opeteltiin soittamaan korvakuulolta. Musiikkikin on kulkenut mukana koko elämän, ja Matikainen muistelee, ettei harrastusta poikaporukassa pahalla katsottu. Halusin silti palauttaa muinaismuiston semmoiseksi, millaisena se minulta lähti. Tuolloin Höytiäisen rannoilla yleisen piisamin nahoista sai hyvin käyttörahaa. Lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluivat kiinteästi urheilu, kalastus ja metsästys . Hän pohtii, että jos kauppakoulun ovet olisivat aikoinaan auenneet, elämän polku olisi voinut viedä muualle. Nykyään Polvijärven kunnassa on noin 4 100 asukasta, kun asukasluku oli vielä 1950-luvulla yli 10 000. Se Hank Marvinin soitto! Matikainen esittelee naurahtaen 1970-luvulla Tekniikan Maailman ohjeella rakentamaansa ensimmäistä sähkökitaraansa. I T S E H I U S T A M M I N O A T N T L E V Ä E N T Ä T A H A T O N O P P I Y O M A T R A S I A K Y Y T K U U L I J A K O V I L L A I N K A A R I E L N I I N O D I N A S U A N H S T A I T O T L E L U H E V I T A K U U N E T A N I S K I S L A M P M I B U S H A O T O S P A K K A K U I N I R T I A L A A S T E S A S S I I N A L T I S E K A T S A L I T I E N O O T K A N A L A T Ristikon ratkaisu. – Kyllä tällä vaikka Paratiisin soittaisi, mutta ei tämä ehkä ole mukavin soittaa. The Shadows oli se, joka vei sitten mennessään
Ville Pöysä. Tarvittiin aitoa kiinnostusta nuoriin ja pitkäjänteistä työtä. Luottamus pitää ansaita Ei ole helppoa rakentaa sellaista luottamusta tutkijoiden ja nuorten välille, joka oli Ville Pöysän ja kumppaneiden tutkimushankkeessa välttämätöntä. Moni heistä ihmetteli, että ”oikeastiko jaksat tänne asti ajaa haastattelemaan”. Musiikkiharrastuskin auttoi. Ville Pöysä kertoo, että nuorille itselleen tutkimukseen osallistuminen oli merkittävä asia. Tutkimus oli osa vuonna 2015 alkanutta Nuoret ajassa -hanketta, jossa seurataan noin sadan samanikäisen nuoren elämää kymmenen vuoden ajan. Siinä vaadittiin uhrauksia viiden aktiivisesti harrastavan lapsen vanhemmilta. Mutanen ja etenkin Matikainen muistelevat puuhanneensa paljon omalla kylällä. Siihen joko sopeudutaan tai lähdetään pois. Vaikka kiinnostus maaseutua kohtaan on viime aikoina noussut koronan aiheuttaman etätyöbuumin ja Venäjän aloittaman sodan synnyttämän ruokakriisin vuoksi, on ollut yllättävääkin huomata, että maaseudun pojat ovat olleet tutkimuksen katveessa. Jari Matikainen, 65, kertoo pyöräilleensä paljon ja pitkiäkin matkoja, kun mopoon ei ollut varaa. Pöysän mukaan nuoren lähtemishaluja voi lisätä sekin, että bussiyhteyksiä on vain kouluaikaan ja lomalla yhteydet katkeavat. Myös Pöysän aito kiinnostus mopojen ja autojen tuunailuun sekä tietokonepeleihin auttoi. Esimerkiksi tämän jutun haastateltavia yhdistävä musiikki tai Pöysän väitöstutkimusta edeltäneen tutkimushankkeen aktiivinen teatteriharrastus kylällä ovat keinoja toteuttaa itseään hiukan vapaampana ahtailta tuntuvista normeista. Syrjäinen asuinpaikka ja sen aineellinen ympäristö traktoreineen, mopoineen ja autoineen ohjaavat poikia ja miehenä toimimisen mahdollisuuksia. Juho Mutanenkin, 37, muistaa, kuinka liikkuminen oli koulubussin ja vanhempien kyydin varassa. Pöysä kertoo kuunnelleensa paljon Children of Bodomia j a Alexi Laihon kuoleman aikaan asia keskustelutti myös nuorten kanssa. Nuoret eivät muutenkaan avaudu aikuiselle aivan helposti. Rakennemuutos näkyy: Laasosella ei ole omanikäistä yhteisöä omalla kylällä, vaan asiat tapahtuvat kirkonkylällä. Pöysä kertoo, että luottamuksen rakentaminen oli hankkeessa pitkä prosessi, joka ei ole oikeastaan vieläkään päättynyt. – Syrjäseutuja tuotetaan myös koulutusja aluepolitiikalla. Kriittinen saa ja pitää olla, mutta sävyn pitää olla kunnioittava. – Tutkimuksesta piirtyy esiin se, että miehen malli on kapeahko maaseudulla. Tätä aukkoa paikkaa Ville Pöysä väitöstutkimuksessaan Syrjäseudun pojat – tutkimus paikasta, materiasta ja maskuliinisuudesta aikuistuvien poikien elämässä. Se etu tässä oli, ettei ollut velvoitetta raportoida nuorista mihinkään. RI IK KA M AL IN LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 47 LM8_s42-47_MaaseudunPojat.indd 47 LM8_s42-47_MaaseudunPojat.indd 47 22.11.2022 13.54 22.11.2022 13.54. – Mietin jokaista aineistoon perustuvaa julkaisua. Se, että maaseudun nuoret ovat tottuneet järjestämään itse kaikenlaista, ei tarkoita sitä, etteikö kunnan ja julkisen sektorin olisi hyvä järjestää kerhoja ja muuta toimintaa. Maaseudulla elää yhä perinne, jossa on totuttu tekemään itse ja ulkoa tuleviin asiantuntijoihin suhtaudutaan varauksella. Hän seurasi seitsemän aikuistuvan pojan elämää neljän vuoden ajan. Sopeudu tai lähde Pöysän tutkimuksessa kuvataan, kuinka syrjäisellä maaseudulla asuvat pojat joutuvat aikuistuessaan muodostamaan suhtautumisensa aikuisten miesten tekemisiin ja toimintatapoihin. – En ollut nuorena mopoporukoissa, mutta innostus rakenteluun ja korjailuun lähti aikoinaan pyörien korjailusta. Pienetkin asiat voivat olla merkittäviä. Pöysän tutkimus osoittaa, että kuva pojista ei ole niin yksioikoinen ja mustavalkoinen kuin julkisuudessa edelleen usein esitetään. Tietynlainen ideaali on ja siihen on löydettävä sopuisa suhde. Itä-Suomen syrjäisellä maaseudulla asuvat pojat olivat tutkimuksen aikaan 14–19-vuotiaita. Liikkuminen on hankalaa Antti Laasonen, 14, kiittelee isäänsä, joka on paitsi tukenut taloudellisesti hänen yritystoimintaansa myös kuljetellut paljon paikasta toiseen. MIEHEN MALLI maaseudulla Maaseudun pojat typistyvät julkisessa keskustelussa usein mopopojiksi, joista kasvaa peräkammarinpoikia
Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. LASTENSUO JELUN KESKUSLIITO N LEHTI 8 | 2022 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ , MITÄ MEILLÄ ON. Lahjaksi . Kesto 3 kk 29,50 . ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . 6 kk . 3 kk . palvelusivu TILAA NÄKÖISLEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2023 . Eurooppaan 12 kk 30 e . Määräaikainen 6 kk 56,00 . | 15–20 % MEISTÄ ON ERITYISHERKKIÄ | MAATA PITKIN MATKAAMINEN KIINNOSTAA | LASTENSUOJELUN ARJEN SANKARIT LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 7 | 2022 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. LM8_s48_Palvelusivu.indd 48 LM8_s48_Palvelusivu.indd 48 22.11.2022 13.44 22.11.2022 13.44. Kesto 12kk 69,00 . Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. 12 kk . 12 kk . Määräaikainen 12 kk 79,00 . Kustantaja Lastensuojelun keskusliitto www.lskl.fi TILAA LEHTI ITSELLESI TAI LAHJAKSI https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . 12 kk . Määräaikaistilauksena . Määräaikainen opiskelija 12kk 58,00 . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). TEE TILAUS os. Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2023 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus Va sta an ott aja m ak saa po stim ak su n MA AIL MA Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta usl äh ety s Tilaushinnat . Kestotilauksena . 6 kk . tilaat lehden . MA AIL MA PAAVO BERGROTH HERKUTTELE E KASVISRUU ILLA | APUA LASTENSUO JELUN ASIAKASVAN HEMMILLE | EMMI KÖYKKÄ, 16, TEKI KIRJAN SYÖMISHÄIR IÖSTÄ MIKSI LAPSET SIVUUTETAA N KAUPUNKISU UNNITTELUS SA. 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. 12 kk . Itselleni . https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ HINNAT VAIN 35 e (6 kk) ja 55 e (12 kk)! . MA AIL MA NIKLAS , OSCAR JA FANNY HARRA STAVAT KIIPEILY Ä | KATAR IINALL A, 8, ON TOURE TTEN OIREYH TYMÄ | IHANA A VAUVA HIERON TAA! | TASOIT ETAAN NUORT EN POLKU A TYÖELÄ MÄÄN | REKSI RÄPPÄ Ä YSEILLE LASTEN SUOJEL UN KESKU SLIITO N LEHTI 6 | 2022 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKE INTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. MA AIL MA SINI-HELMI, HELI JA HARRY: ”MEIDÄN PERHE ON HYVÄ TIIMI” | KANNUSTAAKO KOULU I NTUITIIVISEEN AJATTELUUN. Digi 12 kk 57,00 . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Digi 6 kk 37,00 Postituslisät ulkomaille . Lahjatilauksena . 6 kk . Opiskelijatilauksena . Kesto 6kk 46,00
Pelissä on paljon. Meillä on moraalinen velvoite luoda tulevaisuus, jossa yksikään lapsi ei kuole nälkään tai joudu pakenemaan kodistaan sen takia, että me olimme liian välinpitämättömiä välittääksemme hänen tulevaisuudestaan. Ei kovin valoisalta. kolumni hajautetusti ja oppisimme käyttämään sitä kohtuullisemmin ja järkevämmin. Siihen tarvitaan minua, sinua, ihan jokaista. He ansaitsevat hyvän tulevaisuuden, ja velvollisuus sen rakentamisesta on meillä kaikilla tämän hetken aikuisilla. LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 49 LM8_s49_Kolumni_AA.indd 49 LM8_s49_Kolumni_AA.indd 49 24.11.2022 12.54 24.11.2022 12.54. Tästä tulee loppu, jos emme muuta ajatuksiamme siitä, millaista on hyvä elämä, ja ala suunnitella yhteiskuntaamme pidempi ajanjakso mielessä. Mitä jos hyvinvointi perustuisi yhdessä olemiseen ja tekemiseen, vaihtamiseen, taiteeseen ja koulutukseen sekä toisista, niin ihmiskuin toisenlajisista tovereistamme, huolehtimiseen. Suomessa on totuttu ajatukseen siitä, että lapset elävät vanhempiaan pidempään ja heitä varakkaammin. Eläimiä ei syötäisi eikä luontoa tuhottaisi, vaan ne nähtäisiin itseisarvollisina osina elonkehää ihmisen ohella. Minun ikäiseni suomalaismiehen elinajanodote on 75,1 vuotta eli voin hyvinkin nähdä vuoden 2078. 2100-luvun maailmassa hyvinvointi ei voi perustua materiaalisen kulutukseen, hienoon autoon, lomalentoihin ja isoon fossiilisella energialla lämpenevään asuntoon. Tätä kolumnia kirjoittaessani maailman johtajat osallistuvat COP27-ilmastokokoukseen, mutta valitettavasti heillä ei ole aikaisemmin ollut ja tuskin nytkään on rohkeutta elämän puolustamiseen. Itseasiassa kuulostaa siltä, että olemme jo tuon tulevaisuuden eteisessä... Olen syntynyt vuonna 2003. Miettiessämme tulevaisuutta heittäkäämme katseemme siis 2100-luvulle . Tänä vuonna syntyvien suomalaisten keskimääräinen elinajanodote on noin 82 vuotta, eli heidän voi olettaa elävän 2100-luvun puolelle. Uusia tavaroita ja vaatteita ei tarvitsisi koko ajan ostaa, vaan niitä korjattaisiin ja arvostettaisiin. Fossiilivapaa energia tuotettaisiin ”NYKYISET LAPSET, VIELÄ SYNTYMÄTTÖMÄT SUKUPOLVET JA MUUNLAJISET ELÄIMET VOIVAT VAIKUTTAA OMAAN TULEVAISUUTENSA HYVIN RAJALLISESTI.” Hyvä tulevaisuus Atte Ahokas on Helsingissä asuva opiskelija ja ilmastoaktivisti. Jos isoa suunnanmuutosta ei tehdä, voimme olettaa jo nykyistenkin sukupolvien näkevän ennennäkemättömiä mullistuksia, jotka johtavat nälänhätiin, pakolaisuuteen, sairauksiin ja poliittisiin kriiseihin. Ihmiset työskentelisivät vähemmän, jolloin työ jakautuisi tasaisemmin, ja aikaa riittäisi enemmän, vaikka lomailuun rennosti raiteilla maata pitkin. Nykyiset lapset, vielä syntymättömät sukupolvet ja muunlajiset eläimet voivat vaikuttaa omaan tulevaisuutensa hyvin rajallisesti. Miltä mahtaa 2100-luvun maailma näyttää. Se voi olla mielekäs ja nykyistä oikeudenmukaisempi tulevaisuus – jos vain teemme siitä sellaisen. Tulevaisuus, joka ei perustu fossiilitalouteen, jatkuvaan kasvuun ja ylikulutukseen, ei ole askeettinen dystopia, jossa kaikki joutuvat asumaan maakuopassa ja syömään pelkkiä nauriita. Ei seuraavaan vuosineljännekseen, vaalikauteen tai vuosikymmeneen. Ilmastokriisi ja luontokato uhkaavat elämän perusedellytyksiä. Jos haluamme luoda muutoksen, meidän täytyy pystyä kuvittelemaan parempia tulevaisuuksia. Ihmisen ei tarvitsisi omistaa autoa, sillä kunnollinen julkinen liikenne, pyöräily ja jakamistalouteen perustuvat yhteisautot takaisivat riittävät liikkumismahdollisuudet
Kuvakirjan monipuolisuus ja hauskuus ilahduttavat. Tuuri kirjoittaa ihastuneesti uusien ja kiiltävien koneitten hypistelemisestä: ”Onpa ihana! Onpa sileä! Onpa houkutteleva!” Samaan syssyyn hän muistaa puhua digilaitteiden liiallisesta käytöstä ja kertoo senkin, että digilaitteet ovat kuin lapsia itsekin. Puhelin on tietysti mukana, ja siitä on kirjan alaotsikko saanut nimekseen Miten telefoonista tuli älykäs. Sillä viitataan siihen, ettei laitteiden käyttötavoista ja sopivista käyttöajoista ”oikein ole olemassa yhteisiä, hyväksi havaittuja tapoja”. TEKSTIVIESTIT OVAT NYKYÄÄN TÄRKEÄ OSA NUORTENKIRJALLISUUTTA. Aino-Mari Tuurin laajahko Puhelimen pomoksi (Tammi, kuv. Inhimillistä kipakkuutta syntyy, kun pikkuveli Lauria kiukuttaa se, ettei hänellä ole omaa puhelinta. Lapset innostuvat tekemään elokuvaa puhelimen historiasta, ja mummo saa esittää sentraalisantraa. Tärkeässä En tarvitse puhelinta... Lapset tarvitsevat digiviidakon kesytysopasta, jossa moderniin teknologiaan suhtaudutaan iloisen uteliaasti mutta rajoja haeskellen. Tuuri kirjoittaa leppeästi jutustellen ja tekee vaikeista kysymyksistä ymmärrettäviä. Lasten ja aikuisten aineistoa ei ole helppo toteuttaa samassa kirjassa: aikuisille ripotellut tietoiskut olisi ehkä kannattanut niputtaa yhdeksi kokonaisuudeksi. LASTEN INTOHIMOINEN SUHDE KÄNNYKÖIHIN KOROSTUU, MUTTA DIGITAALISUUDEN YMPÄRISTÖKUORMITUKSESTA EI VIELÄ PALJON PUHUTA. TEKSTI ISMO LOIVAMAA KU VI TU S AI KA M AT KA -K IR JA ST A, JO N KA O N KI RJ O IT TA N U T JA KU VI TT AN U T PI N JA M ER ET O JA . ylävinjetti kirjat riasta ja hyvistä puhelintavoista kirjassaan Elsa ja Lauri tutustuvat puhelimiin (Mäkelä). Vihreä aalto vielä jokseenkin puuttuu lasten digija ympäristökirjoista! Kuvakirjaikäisilläkin on nyt omat puhelinkirjansa. Kerttu Rahikka ja kuvittaja Nadja Sarell kertovat puhelimien histoDIGIMAAILMA pomottaa – ja piristää KUUKAUDEN MODERNISTA TEKNOLOGIASTA TEHDÄÄN SEKÄ TIETOKIRJOJA ETTÄ KÄNNYKKÄKULTTUURIIN JA MUIHIN TUNTEENOMAISIIN KYSYMYKSIIN KESKITTYVIÄ TARINOITA. Lille Santanen) ilmestyi kreivin aikaan. -osuudessa sanotaan suoraan, ettei levätessä tarvita puhelinta. E nsin opitaan käyttämään digitaalisia värkkejä ja nauttimaan niistä, vasta sitten hissuksiin aletaan miettiä käytöstapoja ja kulttuurikysymyksiä. Tärkeälle kirjalle toivoo jatkoa, sillä vielä ei ole ehditty puhua digilaitteiden ympäristökuormituksesta, koneiden kierrätettävyydestä tai ostopäätösten eettisyydestä. Pinja Meretojan Aikamatka (Tammi) sisältää teknologian historiaa kirjoitustaidosta internetiin. Mummosta tehdään sentraalisantra. Kirjan lopun tieto-osassa opetetaan korrektia puhelinkulttuuria. Siinä suureksi avuksi on lastenkirjallisuus. Isovanhempien luona pannaan pystyyn puhelinleikit, kun vintiltä löytyy vanhoja vekottimia. 50 LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 LM8_s50-52_KK+TakaK.indd 50 LM8_s50-52_KK+TakaK.indd 50 18.11.2022 13.38 18.11.2022 13.38
Melkein mahdoton tehtävä -sarjan ensimmäisessä osassa Merkitty lapsi (WSOY, kuv. Elina Jasu) käynnistää helppolukuisen Onnenpotku-sarjan. Railakkaasti paisutellussa tarinassa vaaravyöhykkeessä on myös alakerran herra Lindberg… SOME KÄY KUUMANA Terhi Rannela kirjoittaa iskeviä novelleja, minkä huomaa Yöuinti ja muita novelleja -kokoelmasta (Otava). Säeromaani ja puhdas proosa myötäilevät tytön ajatuskulkuja. Höpelö ja hyväuskoinen Rauha-täti luulee Riston runoilevan huoneessaan. Moderni teknologia ja ripeälukuinen proosaruno risteilevät Ansu Kivekkään nuortenromaanin Raakaversio (Tammi) syövereissä, jossa videokäsikirjoitusten ja tekstiviestien välillä rauhoitutaan seuraamaan perinteisempää kerrontaa. n ”Näppäinpuhelin! Näpy näp. Liisa Kallio) kertoo siitä ihmeellisestä päivästä, kun Talvikki saa unelmoimansa älypuhelimen, jolla ei enää nolosti tarvitse näpytellä numeroita. Miten noloa.” Älä lähetä somessa kuvaa! LAPSEN MAAILMA 8 | 2022 51 LM8_s50-52_KK+TakaK.indd 51 LM8_s50-52_KK+TakaK.indd 51 18.11.2022 13.38 18.11.2022 13.38. Elias suhtautuu asiaan maltillisesti. Aino Havukainen ja Sami Toivonen) vuonna 2006. Yhä useammin nuortenkirjoissa solahdetaankin runokieleen, kun kohdataan oikein vaikeita asioita. Ensimmäisten joukossa tietokoneeseen vajoamisen vaaroista kertoi Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä ja villi kone (Tammi, kuv. Kirjassa on viehko vivahde salamyhkäisyyttä, joka tutuimmillaan tarkoittaa salatun syntyperän selvittämistä. Hauska nähdä, mihin suuntaan satujen ikiaikainen kysymys lähtee sarjassa kehittymään! Innokkaasta futistyttö Iidasta kertova Maria Kuutin Peli on alkanut, Iida (Karisto, kuv. Hän ryhtyy tuunaamaan puhelimelleen kaunista kuorta sekä kuvaamaan itseään ja parasta ystäväänsä – ja, ihan kauheaa, tietysti hävittää laitteensa. viimein viestisarjan vanhemmilleen, jotka puuttuvat asiaan oitis. Olen tosi pettynyt”. Raakaversio on peittelemättömän kova kirja. Vaatimusten pakkomielteisyys vahvistuu viesti viestiltä. Eliaksen ja hänen äitinsä ystävällinen naapuri, leskirouva Ulpukka tulee höynäytetyksi verkossa, ja poika miettii, miten kertoa rouvalle, ettei kannata uskoa puoliakaan tietokoneelta putkahtavista asioista. Mari Luoma) 12-vuotias Elias sanoo tyynesti: ”Olemme köyhiä, eikä meillä ole vanhaa kuvaputkitelevisiota lukuun ottamatta mitään teknistä laitetta, mutta ei kai pleikan ja kännykän puute ole kauheinta, mitä lapselle voi tapahtua?” Se, ettei poika ole aivan online, muuttuu kyllä kirjan mittaan, mutta tarpeellisen näkökulman Parvela joka tapauksessa heittää. Hellä huumori ja hyväntahtoinen ironia ovat tarpeen, kun lastenkirjoissa käsitellään Kuningas kännykkää! VAARAN PAIKKOJA Sisaruksia Tiina Kristoffersson & Vesa-Matti Toivonen huolestuttaa vanhojen ihmisten digihöpläyttäminen humoristisessa lastenromaanissa Varo viruksia, listamestari! (Avain, kuv. Onnettomasta ratkaisusta seuraa paljon pahaa. Someviestien varaan rakentuva novelli on tehokas, kun ei tarvita selittelyjä eikä tulkintoja. Runo kuvastelee tunteita silloin, kun kertominen tuntuu ylivoimaisen raskaalta. Novelli Kauniita unia, oman kullan kuvia rakentuu someviestittelyn varaan, ja siitä paljastuva todellisuus on vainoharhainen ja karmiva. Erakoitunutta poikaa ei ole helppo houkutella ihmisten ilmoille. Poika ei vaadi edes ruokaa, ja huoneesta kuuluu vain huutoja. Frida käsittelee ja kerii muistikuvia haluamassaan järjestyksessä. Dramaattisessa kirjassa on silti myös paljon levollisuutta sekä miettimisen ja vahvistumisen hetkiä. Olga Pärn). ”Vaikka internetissä on kaikkea kurjaa vaikka kuinka paljon, niin on siellä myös ystävyyttä ja iloa.” Samalla tapaa ymmärtäväisesti Ulpukka tiirailee lasten kännykkäleikkejä, vaikka ”entisaikaan meidän leikkimme olivat kokonaan toisenlaisia”. Riina Katajavuoren Talvikki ja ensimmäinen älypuhelin (Karisto, kuv. Järkyttynyt Lumi näyttää HELLÄÄ HUUMORIA Lasten kaunokirjallisuudessa kännyköillä on tietysti näkyvä rooli, niin himoittuja puhelimet ovat jo pienten koululaisten maailmassa. PELKO JÄÄ SIELUUN Mila Teräksen Yökirjeitä (Otava) sulattaa 15-vuotiaan Fridan tuskaa ja tapahtumia, joita hän ei haluaisi muistaa. Hän pelkää koko ajan, eikä tunne olevansa turvassa omassa vartalossaan. Kirjassa liikahdetaan konkreettisten tapahtumien ulkopuolelle, kun tyttö pohtii omaa kehollisuuttaan ja päätyy siihen, ettei halua tulla tungetuksi mihinkään lokeroon. Perhekotiin sijoitettu Elli tekee mielellään videoita nettiin, mutta ”persekotia” kuvaavalla videollaan hän ylittää sopivuuden rajat ja saa isoäidiltään ikävää palautetta: ”En ole vihainen. Kunnianhimoisen harrastamisen ohella kirjassa häivähtää muitakin teemoja, myös kännykät. Frida on laittanut someen kuviaan ja sortuu kerran lähettämään vartalokuvansa. Kaiken tietävä isoveli pääsee napauttamaan Iidaa huolimattomuudesta, kun tämä ei löydä puhelintaan. Nettirakkaus muuttuu painostavaksi, kun Z vaatii, että Lumi luopuu ystävistään. Timo Parvela esittää lastenkirjallisuudessa vielä melko tuoreen kysymyksen pohtiessaan, miten kimurantti on vähävaraisuuden ja kännyköiden suhde. Vaivihkaa puhelintapoja opettava lastenkertomus päättyy kuitenkin onnellisesti
Tee lahjatilaus ja tulosta lahjakortti os.: https://lapsenmaailma.fi/kauppa/ Lehden tuotto käytetään kokonaisuudessaan liiton toimintaan. Lahjoitamme jokaista tehtyä tilausta vastaan yhden uuden lastentai nuortenkirjan lapselle Hope ry:n kautta. Tarjous on voimassa 23.12. asti. Tilaa joululahjaksi Lastensuojelun Keskusliiton aikakauslehti Anna eettinen lahja! LM8_s50-52_KK+TakaK.indd 52 LM8_s50-52_KK+TakaK.indd 52 18.11.2022 13.38 18.11.2022 13.38