ELIAS RANTALA OSALLISTUU ISÄNSÄ KANSSA KLAPITALKOISIIN | VOIKO JENGIYTYMISTÄ TORJUA KAMPPAILULAJEILLA. | VINKKEJÄ LAPSIPERHEARJEN RAUHOITTAMISEEN! | RASISMI – LASTENKIRJOJEN TÄRKEÄ TEEMA KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 8 | 2023 LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 1 ›› LM8_s1-2_Kansi.indd 1 LM8_s1-2_Kansi.indd 1 22.11.2023 11.53 22.11.2023 11.53
Siihenkin tulee joulun kunniaksi kuukausi lisää lukuaikaa eli tilaus on oikeasti 7 kk:n mittainen. TILAUKSIIN SISÄLTYVÄT kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen, ja jokaisessa numerossa on näppärä hakutoiminto. lapsenmaailma.fi/kauppa/ Tilaa Sinulle tärkeälle ihmiselle joululahjaksi Lastensuojelun Keskusliiton Lapsen Maailma -lehti! Ihan niin kuin eräs lukijamme totesi: ”Mihinköhän mä olisin joutunut ilman tätä lehteä ja sen antamaa järjen ääntä?” JÄRKEVÄ LAHJA Eettinen + ekologinen = 12 KK:N MÄÄRÄAIKAINEN digitaalinen näköisjulkaisu maksaa 59 EUROA . MA AIL MA 2 LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 LM8_s1-2_Kansi.indd 2 LM8_s1-2_Kansi.indd 2 20.11.2023 13.29 20.11.2023 13.29. Joulutarjouksena lahjan saaja saa lisälukuaikaa eli tilaus on 13 kk:n mittainen. 6 KK:N MÄÄRÄAIKAISEN tilauksen hinta on 39 EUROA . M O ST PH O TO S Tee lahjatilaus os
KOULU 12 Junior MasterChef Suomi -kisan 13-vuotiaana voittanut Otto Leskinen opiskelee kotitalousopettajaksi 38 Ennen yhteishakua nuoren kannattaisi käydä tutustumassa ainakin yhteen oppilaitokseen 44 Hajauttamista, suhdanteita, osakeanalyysiä, päiväkauppaa… Sijoittajakoulu kiinnostaa toisen asteen opiskelijoita PALSTAT 5 Pääkirjoitus 16 Tietotulva: Lasten päihdepalveluista on huutava pula 30 Tutkittua tietoa: Älypuhelin ja digimaailma voivat romuttaa yhden nuoren talouden, mutta tarjota toiselle elannon 48 Palvelusivu 49 Heikki Hiilamon kolumni: Armon laiva seilaa Afrikan rannikolla 50 Kuukauden kirjat: Rasismi on lastenja nuortenkirjallisuuden tärkeimpiä teemoja 2020-luvulla Lihavoitu = kannessa s. PERHE 6 Helsinkiläiset Julinit ja Ukrainasta paenneet Ohurtsovit tutustuivat toisiinsa kummiperhetoiminnan kautta 20 Kymmenlapsisessa perheessä Ylihärmässä kaikki osallistuvat kotitöihin 26 Vinkkejä lapsiperhearjen maadoittamiseen! 46 Miksi testamentin tekeminen kannattaa. JOULUKUU | 8 | 2023 MA AIL MA ENSI VUONNA ILMESTYY JO LEHDEN 83. 6 Ukrainalainen Sasha, 3, on saanut ystävän vain hiukan vanhemmasta suomalaisesta Aarnista kiitos Diakonissalaitoksen Perheiden parissa -kummiperhetoiminnan. LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 3 ›› ›› LM8_s3-4_Sislu.indd 3 LM8_s3-4_Sislu.indd 3 22.11.2023 11.33 22.11.2023 11.33. VUOSIKERTA! EE VA AN U N D I ›› LASTENSUOJELU 32 Miten voisimme torjua nuorten jengiytymistä
RAUHAA JOULUUN JA VUODEN VAIHTEESEEN Marraskuun lopulla julistettiin lasten ja nuorten joulurauha. Lapsen joulu syntyy pienistä välittämisen teoista, halauksista ja rakkaudesta. Helsinki l l Porvoo l Ylihärmä s. Kampanjaan voi osallistua sosiaalisessa mediassa tunnisteella #lastenjoulurauha. Lapselle paras juhla syntyy turvallisessa kodissa, kuuntelevien aikuisten kanssa. Kurkkaa, mikä esimerkiksi on Lapsen Maailman toimituspäällikkötonttu Anun mieluisin joulusatu tai mistä alkaa päätoimittajatonttu Ullan joulufiilis! l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Tämä entinen vapaaottelija ja ammattirikollinen alkaa vetää toimintaa Vantaalla kauppakeskus Isomyyrissä. HelsinkiMission väkivaltatyöntekijä Miika Mehmet on kypsytellyt syrjäytymisriskissä olevien nuorten kamppailu-urheilusalin perustamista vuosikaudet. vuosikerta. Moni Lastensuojelun Keskusliiton jäsenjärjestöistä tekee joulunakin arvokasta työtä lasten joulun turvaamiseksi ja vähävaraisten perheiden auttamiseksi. vuosikerta KANSI Elias ja Hannu Rantalan kuvasi kanteen Krista Luoma. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 LI IS A H U IM A LAPSEN MAAILMA PAINETAAN FORSSASSA. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Se levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. Ensi vuonna julkaistaan jo lehden 83. Ne eivät useinkaan ole materiaa, vaan lepoa, yhdessäoloa ja rauhoittumista. 4 LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 LM8_s3-4_Sislu.indd 4 LM8_s3-4_Sislu.indd 4 22.11.2023 11.33 22.11.2023 11.33. 82. 32 Uudenlainen yritys jengiytymisen pysäyttäjäksi käynnistyy ensi vuoden alussa. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien ja lastensuojelun laadun puolesta. KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Tuuli Valo, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU: ma–pe 8–15, puh. Julistuksella halutaan herätellä meitä kaikkia kuulemaan lasten omia toiveita joulusta. Joululoma tarjoaa monelle perheelle myös tervetulleen hengähdystauon arjen kiireistä ja mahdollisuuden jutella kunnolla. 010 230 8380, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Henna Anttila / Kruunu Media, 050 541 9943, henna.anttila@kruunumedia.fi PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. Iso kiitos jokaiselle niistä! Lastensuojelun Keskusliiton oma joulukalenteri esittelee tänä vuonna järjestön henkilökuntaa ja heidän joulumuistojaan
Pelastakaa Lapset -järjestö julkaisi hiljattain Lapsen ääni -kyselyn. Koulu ei mitenkään pysty täysin tasaamaan lasten ja nuorten taustoista johtuvia eroja – ei taloustaidoissa eikä muutoinkaan. Toisaalta on vaadittu, että talouskasvatuksen pitäisi näkyä koulujen opetussuunnitelmassa vahvemmin ja että jokaisen opettajan pitäisi pystyä ottamaan talouteen liittyvät asiat osaksi opetustaan. On kuitenkin tärkeää, että koulujen ja oppilaitosten antama talouskasvatus on kaikille yhdenvertaista ja saavutettavaa. Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja sitä kautta takaamaan lapsille henkiinjäämisen ja kehittymisen edellytykset mahdollisimman täysimääräisesti. Osana itsestä huolehtimista ja arjen taitoja koulussa pyritään kehittämään lasten kuluttajaosaamista sekä heidän edellytyksiään huolehtia omasta taloudestaan. Silti jokaisella lapsella tulee olla taustastaan huolimatta yhdenvertaiset mahdollisuudet kasvaa ja oppia. Koteja ja vanhempia on syytetty siitä, etteivät he puhu riittävästi raha-asioista ja opeta lapsilleen omasta taloudesta huolehtimista. On selvää, että myös kotien antama talouskasvatus on erilaista. Vanhempien tausta, osaaminen ja kokemus vaikuttavat siihen, miten rahasta ja taloudesta perheissä puhutaan. Eri kouluissa tämä tavoite täyttyy eri tavoin. Monet talouselämän toimijat ja kolmannen sektorin organisaatiot ovat kehittäneet taloustaitojen oppimisen ja opettamisen tueksi erilaista tukea, esimerkiksi oppimateriaaleja. Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA pääkirjoitus Näyttää siltä, että hallituksen sosiaaliturvaleikkausten myötä yhä useampi suomalaislapsi elää tulevaisuudessa köyhyydessä. TALOUSTAITOJA YHDENVERTAISESTI LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 5 LM8_s5_PK.indd 5 LM8_s5_PK.indd 5 23.11.2023 12.38 23.11.2023 12.38. On etuoikeus elää yhteiskunnassa, jossa on mahdollista pohtia talouskasvatusta ja taloustaitoja, kun maailman sodissa tapetaan lapsia joka päivä. Lapsiperheköyhyys on Suomessa todellinen ja jokapäiväinen ilmiö ja näyttää siltä, että hallituksen sosiaaliturvaleikkausten myötä yhä useampi lapsi elää tulevaisuudessa köyhyydessä. Taloustaidot ovat osa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden laaja-alaisen osaamisen taitoja . Köyhyys ja lasten kokemukset on muistettava myös taloustaitojen opetuksessa. Myös muilla koulutusasteilla on tärkeää huolehtia siitä, että taloustaitojen opetus ei vaadi oman rahan käyttöä tai muutoin jaa nuoria jyviin ja akanoihin taustan ja varallisuuden mukaan. Siihen vaikuttaa muun muassa se, miten laaja-alaisen osaamisen tavoitteita pyritään kussakin koulussa täyttämään, sillä niille ei ole lukujärjestyksessä omia tuntejaan. Taloustaidot on teema, jonka sisällöstä ja järjestämisvastuusta on keskusteltu pitkään. Siitä selviää, että arjen puutteet ja köyhyys aiheuttavat osattomuuden ja ulkopuolisuuden tunteita. Pienituloisuus vaikuttaa jopa lasten kaverisuhteisiin sekä lisää kiusaamisen ja yksinäisyyden riskiä. Perusopetuksen on oltava maksutonta. Samassa yhteydessä annetaan kuluttajakasvatusta sekä opetetaan kestäviä elämäntapoja. Ps. Suomen valtion on kannettava myös globaalia vastuuta lapsen oikeuksien toteutumisesta
KAISA PASTILA | KUVAT EEVA ANUNDI 6 LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 LM8_s6-11_Ukraina.indd 6 LM8_s6-11_Ukraina.indd 6 21.11.2023 17.03 21.11.2023 17.03. perhe ”Kuin olisimme VANHOJA YSTÄVIÄ” Helsinkiläiset Julinit ja Ukrainasta paenneet Ohurtsovit tutustuivat toisiinsa kummiperhetoiminnan kautta. Aluksi sota oli vältetty puheenaihe, mutta nyt ystävyys on jo sillä tasolla, että aikuiset voivat jakaa vaikeitakin tunteita
– Maiia, muistatko, kun toit ensimmäisen kerran meille blinejä ja sanoin, että syödään ne alkuruokana. A arni, 3,5, kiipeää jakkaralle soittaakseen ruokakelloa. Blinejä jälkiruoaksi – Jälkiruoaksi on sitten blinejä, Marjo tiedottaa, kun kaikki ovat löytäneet oman paikkansa isosta pöydästä. Helsinkiläisen Julinin perheen kesäkodissa Porvoossa on alkamassa lounas. Leikit sujuvat mainiosti, vaikkei yhteistä kieltä ole. Pöytä on katettu yhdeksälle, sillä Julinit ovat saaneet tänään vieraakseen ukrainalaisen Ohurtsovin perheen. Tai vieraaksi on väärä sana… Ystäväperheen äiti, Maiia, 50, on häärinyt keittiössä koko aamun yhdessä Marjon kanssa. Maiian puoliso Ihor, 50, ja poika Kyrylo, 23, ovat laulattaneet moottorisahaa pihan perällä ja tehneet puushow’ta talon isännän Matin, 71, kanssa. Pian äänekäs kilkutus täyttää entisen koululuokan, nykyisen olohuoneruokasalin korkean tilan. Ihorin ja Maiian tytär Hanna, 30, on katsonut perään, kun hänen poikansa Sasha, 3, ja Aarni ovat juoksennelleet ympäri isoa taloa. Suomalaisesta Aarnista (vas.) ja ukrainalaisesta Sashasta on tullut hyviä kavereita puolessa vuodessa. Lauantaisaunan valmistelu pitää aloittaa aina hyvissä ajoin, koska kertalämmitteinen Aitokiuas ja palju lämpiävät monta tuntia. Aarnin isän Mikko Ylimannilan, 43, aamupäivä on mennyt saunan lämmityksessä. – Syömään! Aarnin isoäiti Marjo, 68, huikkaa ulko-ovelta pihalla oleilijoille. LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 7 ›› LM8_s6-11_Ukraina.indd 7 LM8_s6-11_Ukraina.indd 7 23.11.2023 11.40 23.11.2023 11.40
Vanhempien eli Maiian ja Ihorin saapumisesta Suomeen oli kulunut vasta reilu puoli vuotta. Marjo huomasi riittävän, että hän oli läsnä. Matti ja Marjo Julin Heidän tyttärensä Elisan mies Mikko Elisan ja Mikon poika Aarni Ihor ja Maiia Ohurtsov Heidän tyttärensä Hanna ja poikansa Kyrylo Hannan poika Sasha 8 LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 LM8_s6-11_Ukraina.indd 8 LM8_s6-11_Ukraina.indd 8 23.11.2023 11.42 23.11.2023 11.42. Se ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen väärinkäsitys, joka perheiden ystävyyden varrelle on mahtunut, mutta tilanteista on aina selvitty hyvällä asenteella ja huumorilla, Marjo sanoo. Ideana on, että ystäväperhe saa muuta ajateltavaa tapaamisten aikana. – Meille sanottiin, että välttäkää sodasta puhumista. Kaikki muistavat tapauksen. Hänestä Diakonissalaitokselta saadut selkeät ohjeet olivat hyödyllisiä. KUKA ON KUKA. – Olen tehnyt paljon järjestötyötä ja innostuin heti Elisan ideasta. Älkää pyytäkö vaikkapa nähdä kuvia Ukrainasta. Huoli osoittautui turhaksi. Ohurtsovit kuulivat siitä ensimmäisen kerran suomen kielen kurssillaan ja päättivät hakea mukaan. Kun tapaamisen aika tuli, kaikki sujui omalla painollaan. Nauru helähtää pöydän ympärillä. – Vasta kun maistoin bliniä, tajusin, että sisällä onkin hilloa, Marjo sanoo silmät naurunkyynelissä. Ruoasta, sähköstä ja vedestä oli pulaa, ja toimeentulon hankkiminen kävi mahdottomaksi, Ihor kertoo. Julinien tytär Elisa, joka ei valitettavasti voinut osallistua tämän jutun tekoon, oli nähnyt ilmoituksen toiminnasta Facebookissa ja ehdotti, hänen perheensä ja vanhempansa alkaisivat yhdessä kummeiksi. – Asumme Ukrainassa niin lähellä Venäjän rajaa, että jouduimme lähtemään kotikylästä aika pian sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä. – Meille oli yllätys, että Ukrainassa blini onkin usein jälkiruoka, Matti muistelee. Nykyään sekaannuksia tulee vähemmän: Hanna, Ihor, Kyrylo ja Maiia ovat ahkeroineet kieliopinnoissaan niin paljon, että osaavat suomea jo yllättävän hyvin. Kyrylo oli ollut tuolloin Suomessa jo melkein vuoden samoin kuin hänen Hanna-siskonsa ja tämän poika Sasha. Kun tavattiin kolmatta kertaa, tehtiin borssikeittoa. Pakoon Venäjän rajalta Ohurtsovit ja Julinit tapasivat ensi kerran helmikuussa, kun heidät esiteltiin toisilleen Helsingissä Diakonissalaitoksen Perheiden parissa -kummiperhetoiminnassa. ”Välttäkää sodasta puhumista” Perheiden parissa -toiminnassa ukrainalainen perhe saa suomalaisen kummiperheen. Vain yhtä asiaa huomasin empiväni: sitä, osaisinko kohdata ihmiset, jotka ovat tulleet sodan keskeltä, Marjo sanoo
– Se oli kyllä aika hankala homma. Maiia on samoilla linjoilla. – Maiia ja Ihor ovat opettaneet, että vaikka on joutunut kokemaan jotain noin isoa, voi päästä eteenpäin. He haluavat jatkaa elämää, mitä se sitten tuokin tullessaan. Sään salliessa se nautitaan puutarhassa. Kun Ohurtsovit vierailivat ensi kerran Julinien Lauttasaaren kodissa, kaikkia jännitti. Kyrylo sanoo, että hän piti heti paikan tunnelmasta. Kolmannella tapaamiskerralla Marjo ehdotti, että tehtäisiin yhdessä jotain ukrainalaista ruokaa. Usein Matilla ja Marjolla on mietittynä jokin projekti, jota lähdetään yhdessä toteuttamaan. – Tunsin heti, että täällä oli jotain tuttua, jotain samaa kuin kotikylässä Ukrainassa: ei autojen ääntä, ei ihmisiä, vain metsää ja maaseutua. Sitten saunotaan, ja lauantain kohokohta on pitkä illallinen, joka valmistetaan yhdessä. ›› LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 9 LM8_s6-11_Ukraina.indd 9 LM8_s6-11_Ukraina.indd 9 21.11.2023 17.03 21.11.2023 17.03. Marjolla on vastaus heti valmiina: sitä, että elämä jatkuu. – Ei mennyt kuin puoli tuntia, kun Ihor tarttui kirveeseen. Ainakin muistan, että Matti kehui soppaa, Maiia sanoo ja hymyilee aurinkoisesti. En silloin tiennyt edes, mikä on punajuuri suomeksi. Ihor (vas.), Matti ja Kyrylo sahaavat pihasta kaadettuja puita. – Nukun Porvoossa aina tavattoman hyvin. Porvoon talosta ja sen pihapiiristä on tullut Kyrylolle paikka, jossa hänen mielensä rentoutuu. Se voi olla puutarhahommia tai vanhan talon nikkarointia. – Minuun teki heti alussa vaikutuksen se avoimuus, jolla Matti perheineen otti meidät vastaan, Ihor kertoo. Kuin kotikylässä Ukrainassa Porvooseen Ohurtsovit tulivat ensimmäisen kerran kesäkuussa. Motorisesti lahjakkaan Sashan temmellyskenttänä Porvoossa on koko iso kansakoulu ja sen pihapiiri. – Juttelu oli väkinäistä, mutta, uskon, että kaikille jäi silti hyvä mieli tapaamisesta, Mikko muistelee. Marjosta tutustuminen lähti ihan uudelle tasolle sen jälkeen, kun perheet alkoivat tavata Porvoossa. Entä mitä suomalaiset ovat oppineet uusilta ystäviltään. – Jos jotain olen oppinut Marjolta ja Matilta, niin sen, että kun on tehnyt kovasti töitä, pitää muistaa myös levätä, sanoo Ihor. Kyrylo, joka siinä kohtaa osasi perheestään eniten suomea, yritti tulkata. Matti sanoo, ettei tunne ketään yhtä taitavaa moottorisahan käsittelijää kuin Ihor. Siispä Maiia ja Marjo lähtivät metsästämään borssikeittoaineksia kaupasta. Hänestä näki, että hänellä oli ollut ikävä sellaista puuhakkuutta. Jos nukkuu hyvin, silloin alkaa tuntua kodikkaalta. Mutta kai keitto onnistui ihan hyvin. Maiia otti haravan ja näytti olevan kuin kotonaan. Yhteistä puuhastelua, sauna ja pitkä illallinen Takana on jo monta yhteistä viikonloppua Porvoossa, ja yhdessäolo on löytänyt selkeän uomansa. Marjon ja Matin Laru-koira ottaa rauhallisesti lasten hyörinän. Menetysten jälkeen he ovat pystyneet pitämään elämästä kiinni: laittamaan ruokaa, käymään töissä… Näen, että se on suurinta
Maiian suurin suru on tällä hetkellä oman kodin kohtalo. – Kun lähdimme kotikylästämme, ajattelimme, että kyse on vain muutaman kuukauden vaiheesta. Kun Sasha herää päiväkotiaamuina, hänen ensimmäinen ajatuksensa on usein, että koska mennään taas kylään Aarnille. Niin kuin he olisivat vanhoja ystäviä. Hanna tarjoilee lohisoppaa, jonka hänen äitinsä ja Marjo ovat laittaneet. ”On aina se huoli ja samaan aikaan ilo. Sen huomaa esimerkiksi siitä, miten paljon suomalainen ystävä on Sashan puheissa kotona Puotilassa. Hanna vahvistaa, että Aarni on tärkeä Sashalle. Naapuri on kertonut, että talo on edelleen pystyssä. – Alussa meillä ei ollut sanoja, mutta nyt Maiia osaa jo niin hyvin suomea, että voimme jakaa vaikeitakin tunteita. Viimeksi tänä aamuna Maiia on jakanut puhelimeltaan uudet kuvat pommituksista. – Olen ymmärtänyt ystävyydestä, että vaikka olisi kotoisin mistä, vain sillä on merkitystä, millainen ihminen on sisältä. Hän seuraa koko ajan ukrainalaista uutisvirtaa. Maiia nousee tuoliltaan ja rientää halaamaan: – Marjo, kiitos paljon! Ystävystyminen yllätti Maiiasta tuntuu kuin hän olisi tuntenut Marjon vuosia. ”Meitä yhdistää äitiys”, Maiia (vas.) ja Marjo sanovat. Vähitellen olen tajunnut, ettemme ehkä koskaan voi palata kotiin. 10 LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 LM8_s6-11_Ukraina.indd 10 LM8_s6-11_Ukraina.indd 10 23.11.2023 13.23 23.11.2023 13.23. Marjon silmät kostuvat hänen puhuessaan. – Kumpikin puhuu äidinkieltään, mutta leikki sujuu mainiosti, Aarnin isä Mikko kertoo. Mutta kukaan ei tiedä, voiko perhe koskaan palata kotiinsa. – Vaikka olen jo 50 ja puhun toista kieltä, olemme solmineet ystävyyden Julinien kanssa. Puhumme sodasta erityisesti silloin, kun olemme kaksin. Voin olla ystävä ja olkapää, sanoo Marjo. Ihorkin on yllättynyt siitä, että aikuisenakin voi saada ystäviä. Talo, johon 20 vuotta käytimme kaiken työmme, aikamme ja rahamme ja johon kuvittelimme rakentavamme lastemme tulevaisuuden, on menetetty. Se särkee mielen. Uusia ystävyyssuhteita eivät ole solmineet vain aikuiset, sillä myös Aarni ja Sasha ovat löytäneet toisensa. Vielä ehditään istuttaa kukkasipuleita. Sillä ei ole merkitystä, ovatko lapset jo aikuisia.” ”Emme voi ehkä koskaan palata kotitaloomme” Vaikka alussa sodasta ei puhuttu, nykyään siitä puhutaan
Silloin muistan aina, että maailmassa on rauhaakin, Ihor kuvailee. – Ehkä siihen mennessä kielitaitoni on ottanut harppauksen eteenpäin. Maiia kertoo, että kantarelli oli hänelle uusi tuttavuus, mutta herkkutatteja ja voitatteja hän oli tottunut poimimaan myös kotona Ukrainassa. Minua kiinnostaa esimerkiksi suomalainen kasvatus. Hanna tarjoilee lohisoppaa, jonka hänen äitinsä ja Marjo ovat laittaneet. – Taitaa tulla pitkä sessio. Mutta vielä ennen saunaa aikuisten on tarkoitus ehtiä sieneen. Se siis loppuu vuodenvaihteessa. – Hän rakastaa uimista. Muistan silloin vähemmän ongelmia. Toisaalta olen huomannut, että minulle tekee hyvää, kun pääsen suomen kurssille tai Marjon luo kylään. Maiian vaikeimpiin hetkiin tuovat elämäniloa lapset ja lapsenlapsi. – Jos lapset ovat täällä, silloin meidänkin paikkamme on täällä. Mikko ottaa vastuulleen poikien kaitsemisen. Ensimmäinen vuoro on varattu lapsille. Toimintaan mukaan lähteneet kummiperheet ja ukrainalaiset perheet haastateltiin ennen toiminnan alkamista. Mikko, joka on kipaissut saunalla lisäämässä puita, tiedottaa, että kohta päästään löylyihin. Maiia haluaa myös istuttaa kukkasipuleita, jotta ensi keväänä kansakoulun pihassa voi ihailla tulppaaneja ja krookuksia. Vien häntä usein Itäkeskuksen uimahalliin. "Tässä porukassa on tosi kovia sienestäjiä ja marjastajia", Matti kehuu. – Olen usein itkuinen. Minulla on niin monia aiheita, joista haluaisin keskustella Marjon kanssa. Ihorkin sanoo, että myös hänelle ne hetket, kun hän on poissa kotoa, esimerkiksi ollessaan töissä Helsinki-Vantaan lentokentällä tai kielikurssilla, antavat taukoa Ukrainan asioista. LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 11 LM8_s6-11_Ukraina.indd 11 LM8_s6-11_Ukraina.indd 11 23.11.2023 13.23 23.11.2023 13.23. Viime kerralla Aarni viihtyi paljussa kolme tuntia. Hän varmasti tykkää ulkokylvystä, sanoo Hanna. Toiminta loppuu Perheiden parissa -kummiperhetoiminta on Diakonissalaitoksella tammikuussa 2023 alkanut toiminta, jolle STEA myönsi vuoden mittaisen rahoituksen. Tänään myös Sasha aikoo kokeilla paljua. ”Julinien kanssa muistan, että maailmassa on rauhaakin” Maiian mukaan sota on niin voimakkaasti läsnä hänen perheensä elämässä, että jos he ovat kotona Puotilassa, Ukrainan tilanne – erityisesti ystävien ja sukulaisten pärjääminen – on koko ajan mielen päällä. n Sasha ja Kyrilov, Matti, Mikko, Ihor ja Maiia, Marjo, Aarni ja Hanna asettuvat yhteiskuvaan hetkeä ennen sienimetsään lähtöä. – Julinien kanssa on hyvä olla. Paljuun ja sieneen Lounas alkaa olla taputeltu. Myös suomalaisia vapaaehtoisia valmennettiin ennen toiminnan aloittamista
Jo 14-vuotiaana hän pääsi ohjaamaan lasten kokkikerhoja kotipaikkakunnallaan Nilsiän kansa12 LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 LM8_s12-15_OttoLeskinen.indd 12 LM8_s12-15_OttoLeskinen.indd 12 23.11.2023 13.43 23.11.2023 13.43. Taaperona hän pääsi leipomaan vehnäsiä mummojensa kanssa ja saattoi alakoululaisena loihtia pasta bologneset koko perheelle. Tuomarit Henri Alén, Tomi Björck ja Sara La Fountain kehuivat ja pehmustivat kriittisiä sanomisiaan halauksin ja kannustuksin. Kipinän kokkaamiseen sytytti perheen kannustus. Pienenä hän pyöräytti hiekkalaatikolla märästä hiekasta pullia ja huusi äidilleen: ”tuu maistamaan, bon appétit!” Vähän myöhemmin hän maisteli leikkuulaudalta porkkananpaloja ja jopa raakaa sipulia. Pikkuveli, äiti ja isä kannustivat Ottoa hakemaan mukaan. Vuonna 2017 perhe näki televisiomainoksen Junior MasterChef Suomi -kisasta. Pienistä kilpailijoista piti huolta tukihenkilö, jolle saattoi kertoa murheistaan, ja välipalaa oli aina tarjolla. kasvu Kokkaaminen on ARVOKAS TAITO Junior MasterChef Suomi -kisan 13-vuotiaana voittanut Otto Leskinen rakastaa hyvää ruokaa ja opiskelee kotitalousopettajaksi. Oli riemun päivä, kun hän kuuli päässeensä kilpailemaan! Televisio näytti pikkukokkien kiireen ja sähläyksen realistisesti: joku kompastui ja jonkun kermavaahdot roiskahtivat ympäri keittiötä. TUIJA SILJAMÄKI | KUVA LIISA HUIMA O tto Leskinen, 19, sai taputella taikinaa ja hämmennellä velliä jo istuessaan vauvana sitterissä. Kisan voitto poiki Otto Leskiselle paljon työtehtäviä. Leskisten perheessä tykättiin laittaa yhdessä ruokaa ja syödä hyvin
Raakaaineiden hyvää makua ja aromeja arvostavan Leskisen mukaan satokauden tuotteet sopivat oivallisesti ruuanvalmistukseen. Otto Leskinen tutkailee luomuomenia Kuurnan kasvispuodissa Hakaniemen hallissa Helsingissä. LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 13 ›› LM8_s12-15_OttoLeskinen.indd 13 LM8_s12-15_OttoLeskinen.indd 13 23.11.2023 13.43 23.11.2023 13.43
– Haluan jatkossakin opettaa kinkkukiusauksen teon, mutta heille, jotka eivät sianlihaa syö uskonnon tai eettisen valinnan vuoksi, täytyy löytää vaihtoehto. Ilman hänen malliaan en olisi välttämättä keksinyt hakeutua tälle alalle. He saattavat sanoa: ’minähän en tuohon ituhippiruokaan koske’. Kävi ilmi, että hänen vuosikurssilleen tuli neljä muutakin miestä, mikä on enemmän kuin kertaakaan aiemmin. Muutenkin erilaiset ruokavaliot tuovat lisähaasteita kotitaloustunneille. Tässä hän maustaa itsensä kilpailun voittoon vuonna 2017. Hän valmistaa tonnikalasta kastiketta, pastasalaattia tai salaattia raejuuston kanssa. Yläkoulun kotitaloustunneilla sähkövatkaimet hurisevat ja oppilaat huutelevat toisilleen. Syksyisin ja talvisin halpa ja terveellinen lisuke ovat Yläkoulun toinen köksänopeni oli mies. Nykyiset ravitsemussuositukset painottavat kasvisruokaa ja ilmastokysymyksiä. Leskinen turvautuu itsekin usein purkkitonnikalaan, vaikkakin sen eettisyys pohdituttaa. Iloinen puheensorina on vain hyvä juttu. Lukion ja asepalveluksen jälkeen Otto Leskinen sijaisti yläkoulun kotitalousopettajaa kevätlukukauden. Kunkin ruokarajoituksia on kunnioitettava. Opiskelemaan lähtiessään hän mietti, miten kivaa olisi, jos alaa opiskelemassa olisi muitakin miehiä. Hänen mieltään lämmitti aina, kun joku lapsista kertoi pyöräyttäneensä kotona sämpylät. ”Virheitä ei ruuanlaitossa tarvitse pelätä, niistä oppii. On vain kannustettava, ja uskon, että kasviproteiinit yleistyvät, kun niihin totutaan. Leskinen viihtyi ja ymmärsi löytäneensä oman alansa. Juuri siihen hän tähtäsikin: innostamaan. – Satokausiajattelua kannattaa myös suosia. – Pitää olla myös tunteja, joilla saa jutella keskenään mukavia ruuanlaiton lomassa. – Yläkoulun toinen köksänopeni oli mies. – Se ei ole helppoa, jos oppilaat ovat tottuneet vain liharuokiin. laisopistossa. Myös heille piti tarjota sopivasti haastetta. Hän aloitti kotitaloustieteen opinnot Helsingin yliopistossa tänä syksynä. Miten innostaa vaikkapa nautatilalta tulevia oppilaita kokeilemaan kasviproteiineja. Hälinä voi olla korviavihlova, mutta Leskinen otti ohjenuorakseen rennon asenteen. Kalaa suositellaan syömään kolme kertaa viikossa, mutta sehän on aika kallista. Opiskelujen ohella Leskinen pyörittää omaa @otonleipomukset-tilausleivontayritystään ja sijaistaa opettajia muun muassa entisellä kotiseudullaan. – Se oli superopettavainen kokemus! Suurin osa oppilaista osasi jo perusjuttuja, kuten kiisselin teon, mutta joukossa oli myös tosi taitavia. Kannustan myös kokeilemaan reseptejä luovasti: jos haluaa lisätä lohkoperunoihin paprikajauhetta, siitä vaan!” rohkaisee edelleenkin hallitseva Junior MasterChef Suomi Otto Leskinen. N EL O N EN M ED IA 14 LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 LM8_s12-15_OttoLeskinen.indd 14 LM8_s12-15_OttoLeskinen.indd 14 23.11.2023 13.43 23.11.2023 13.43
Kokkaaminen on arvokas taito. – Toki joskus voisi olla mielenkiintoista perustaa ravintola tai vaikkapa kesäkahvila maalle. uunijuurekset. Lisäksi tunneilla opetetaan paljon muutakin hyödyllistä, kuten vaatehuoltoa, kierrättämistä ja kestävää kuluttamista. – Näin tulee tehtyä vähemmän heräteostoksia. Myös palkokasveista tykkään. Tällä hetkellä kotitalousopettajan työ tuntuu edelleen unelma-ammatilta. LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 15 LM8_s12-15_OttoLeskinen.indd 15 LM8_s12-15_OttoLeskinen.indd 15 23.11.2023 13.43 23.11.2023 13.43. Siellä voitaisiin myydä kakkuja, suolaisia leivonnaisia ja erikoiskahveja, kenties myös cocktaileja ja mocktaileja. Nämä opit ovat kullanarvoisia viimeistään sitten, kun nuori muuttaa omilleen. Kotitalous on yläkoulun seitsemännellä luokalla pakollinen kouluaine , mitä Otto Leskinen pitää hyvänä. n > Seuraa Ottoa Instagramissa @otonleipomukset. Poimin itse myös sieniä ja teen kantarellipiirasta. Leskinen vinkkaakin opiskelijoita suunnittelemaan viikon ruokalistan etukäteen ja käymään kaupassa vain kerran viikossa. Purkkipavuilla kannattaa jatkaa reilusti vaikkapa chili con carne -kastikkeen jauhelihaa. Talous voi olla tiukoilla. – Hienoa, että kaikki pääsevät kokeilemaan perusjuttuja
ylävinjetti tietotulva | KOONNUT ULLA OJALA JOULUKERÄYSI RUOKALAHJAKORTTI pukinkonttiin Suomessa elää noin 130 000 vähävaraista lasta, ja jouluna eriarvoisuuden kokemukset korostuvat. Sen on tuottanut yhdessä Pikku Kakkosen kanssa tamperelainen Kulttuuriosuuskunta Uulu, joka täytti juuri 20 vuotta. VO LK ER VO N BO N IN 16 LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 LM8_s16-19_Tulva.indd 16 LM8_s16-19_Tulva.indd 16 22.11.2023 9.47 22.11.2023 9.47. Se tuottaa vuodessa n. Tavoitteena on hankkia lahjakortit 22 000 lapsiperheelle. Halutessaan voi auttaa osallistumalla johonkin monista joulukeräyksistä. Uulu koostuu mm. Helsingissä Hakasalmen huvilassa on 25.8.2024 asti näytteillä kaupunkia ahkerasti kuvanneen Volker von Boninin valokuvia 1950–1980-luvuilta. 800 työpajaa, konserttia ja koulutustilaisuutta. SYNTYMÄPÄIVÄTI 20 VUOTTA lastenkulttuuria Joko olet tutustunut Yle Areenassa lokakuussa julkaistuun pienten lasten musiikkisarja Viskarimuskariin. Kotikonstein ummetusta voi torjua monipuolisella liikunnalla, jättämällä arkiruokavaliosta pois sokeripitoiset juomat ja herkut, lisäämällä veden juomista ja huolehtimalla riittävästä kuitujen saannista. kuva Tervasaaresta vuodelta 1969. Suomen Punainen Risti, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Yle ovat käynnistäneet jälleen Hyvä joulumieli -keräyksen, jonka varoista jaetaan kotimaan vähävaraisille lapsiperheille 70 euron arvioisia ruokalahjakortteja. Katse Helsinkiin -näyttelyssä on esillä mm. Esim. Toiminnan pääpaino on lastenkulttuurissa. ympäri Suomea kulkevasta Liikkuvasta lastenkulttuurikeskuksesta ja taiteen perusopetusta antavasta Musiikkikoulu Uulusta. Ummetuksesta puhutaan, jos lapsen suoli tyhjenee harvemmin kuin kolme kertaa viikossa tai jos uloste on niin kiinteää, että ulostaminen on useimpina kertoina vaikeaa. UMMETUSI LISÄÄ LIIKUNTAA Lasten ummetus on lisääntynyt huomattavasti, ja yksi merkittävä syy on lasten vähentynyt liikunta, sanoo lastentautien erikoislääkäri Johanna Immonen Terveystalosta
KILPAILUI KOKKAA ja voita Yläkouluissa kotitaloutta opiskelevat pääsevät näyttämään taitonsa, kun Perho Liiketalousopisto järjestää Köksän Mestarit -kilpailun. – Monet opiskelija-asuntolat ovat havaintojemme perusteella huonoimpia lajittelijoita, eli jotain tapahtuu, kun muutetaan pois kotoa. ”Lapsesta kasvaa onnellinen aikuinen niin, että lapselle lukee satuja, arvostaa lapsen leikkiä, ylläpitää rutiinia ja varmistaa, että lapsi on paljon ulkona ja saa luontokokemuksia.” TIETOKIRJAILIJA JA VANTAAN SEUDUN STEINERKOULUN REHTORI JARNO PAALASMAA YLELLÄ. Maistuisiko vaikkapa aarteenetsintä. KYLILLÄ KUULTUAI Tee PIMEÄSTÄ SEIKKAILU! Serkkulikka lapsineen on hurahtanut oikein kunnolla ulkoilemaan ja seikkailemaan pimeällä kotipihalla ja lähimetsässä. ULLA OJALA 8.–9.-LUOKKALAISISTA POJISTA 22,6 % ON KÄYTTÄNYT NIKOTIINIPUSSEJA VÄHINTÄÄN KERRAN TÄMÄN VUODEN AIKANA YMPÄRISTÖ I Miksi opiskelijat EIVÄT LAJITTELE JÄTTEITÄ. – Meillä Suomessa on ruokaa, eikä kenenkään lapsen pitäisi joutua menemään nukkumaan nälkäisenä. 12–15 juttu Otto Leskisestä, joka voitti Junior MasterChef Suomi -kilpailun vuonna 2017. l 14 % lapsista kertoi, ettei perheellä ole riittävästi ruokaa. RI KU SU O N IO VO LK ER VO N BO N IN LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 17 ›› ›› LM8_s16-19_Tulva.indd 17 LM8_s16-19_Tulva.indd 17 22.11.2023 9.47 22.11.2023 9.47. He ovat taskulamppujen kanssa tutkineet isojen kuusen alusia ja olleet piilosilla sekä leikkineet rosvoa ja poliisia otsalamppujen valossa. Lue s. l 30 % lapsista on joutunut lopettamaan harrastuksen. Kukaan ei saa myöskään vahingossa joutua vaaran paikkoihin. Kilpailuteema on itsenäisyyspäivä, suomalaisuus sekä kotimaiset raaka-aineet, ja oppilaiden tulee valmistaa ja videoida ruokien valmistus ja lopputulos. Yksi piilottaa munat ympäri sovittua aluetta ja toiset etsivät. Minusta tämä on kohta, jonka pitäisi herättää kaikki. Moni ajattelee, ettei omalla toiminnalla ole merkitystä, mutta kyllä sillä on, sanoo pakkausalan tuottajayhteisö Sumi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakka. – Viime vuonna ei voitu kyselyn perusteella puhua merkittävästä ruuan puutteesta perheissä, mutta tänä vuonna asiasta kertovien lasten määrä on hätkähdyttävä, sanoo Pelastakaa Lasten lapsiperheköyhyyden asiantuntija Johanna Vinberg. Finaaliin valitaan 10 joukkuetta ja voitosta ilmoitetaan helmikuussa 2024. Innokkaimpia lajittelijoita olivat yli 60-vuotiaat vastaajat ja haluttomimpia nuoret aikuiset. Tämä kävi ilmi, kun Suomen Ympäristökeskus Syke tutki suomalaisten asenteita kiertotaloutta ja lajittelua kohtaan. Aiheesta järjestetyssä keskustelutilaisuudessa toimittaja, käsikirjoittaja Maryan Abdulkarim piti järkyttävänä tietoja ruuan puutteesta. Jo pelkkä pimeässä liikkuminen itsessään on jännää, joten kannattaa huolehtia siitä, että pimeys on kaikista kivaa eikä liian pelottavaa. Pimeää kuitenkin riittää pitkin talvea, joten kampanjaa varten kehiteltyjä leikkejä ehtii hyvin kokeilla. KYSELY I HERÄTYS, YHTEISKUNTA! Pienituloisissa perheissä l 90 % lapsista koki, että perheellä on haasteita selviytyä menoista. Nuorten lajitteluinto laantuu, kun lapsuudenkodista muutetaan pois. Voittajajoukkue pääsee Helsinkiin suuntautuvalla palkintomatkalla vierailemaan huippuravintolassa, nauttimaan usean ruokalajin illallisen ja yöpymään hotellissa. Kotitalousopettajilla on aikaa ilmoittaa ryhmänsä kilpailuun 31.12.2023 saakka. suklaamunista tuttujen muovisten munankuorien sisään. Laittakaa pieniä led-valoja loistamaan esim. Luvut käyvät ilmi Pelastakaa Lasten tekemästä Lapsen ääni -kyselystä, johon vastasi runsaat 1 700 lasta ja nuorta eri puolilta Suomea. Suomen Latu on tänä syksynä kannustanut perheitä pimeässä ulkoiluun Koko perheen hämärähommat -kampanjalla, joka päättyi marraskuussa. Tähän yhteiskunnan pitäisi vetää raja, sanoi Abdulkarim
tietotulva OSALLISUUSI Lasten oikeus TERVEYTEEN Lasten ääntä kannattaa kuunnella heitä itseään koskevissa asioissa. Lahtelaisen Harjulan Setlementin alaisuudessa toimivassa keskuksessa on tarjolla vertaistukiryhmiä, keskusteluapua, tukea ja tietoa puhelimitse, netin kautta ja yksilötapaamisissa. Melissa (vas.) ja Milo sekä Tia ja Elea pääsivät maistelemaan nauravien nakkien sijaan erityisesti perheen pienimmille suunniteltuja fine dining -annoksia Michelinkokki Henri Alénin Helsinkiin perustamassa pop-up-ravintolassa. Tutkijoiden tapaamat 6–16-vuotiaat lapset ja nuoret erittelevät tarkkanäköisesti mm. Pikkuisille tarjottiin tiettävästi maailman ensimmäisessä vauvojen ravintolassa mm. Heidän mielestään terveyttä edistää esim. Kiusaamisasioiden tukija neuvontakeskus Valopilkku on tukenut kiusaamista kokevia lapsia ja nuoria, heidän vanhempiaan ja entisiä koulukiusattuja jo 15 vuotta. Sellainen vaikutti itsetuntoon ihan älyttömästi.” RISTIINALAINEN YKSINHUOLTAJAÄITI HANNA LÄNSI-SAVO-LEHDESSÄ. sitä, mitkä asiat edistävät ja mitkä heikentävät heidän terveyttään liittyen arkeen ja perustapeisiin, koulunkäyntiin, terveyspalveluihin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin. se, ettei uskalla tai pysty puhumaan asioista. > www.valopilkkuja.fi/ ”Jäi tunne, ettei minusta ole mihinkään, etten ansaitse mitään, enkä osaa mitään. Tämä tulee jälleen todistetuksi lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisemassa Terveys ja lapsen oikeudet -artikkelikokoelmassa. alkuruuaksi ranskalaista kasvispataa, kurkkua, kesäkurpitsaa ja rapeata maissia. NEUVONTAKESKUSI APUA kiusaamiseen Kenenkään ei pidä jäädä yksin kiusaamisen kanssa. terveyspalveluissa ammattilaisten riittävä tieto ja ymmärrys nepsy-asioista ja kyky kohdata lapsi. HÄN YRITTÄÄ MAHDOLLISTAA LAPSELLEEN MIELUISAN HARRASTUKSEN, KOSKA EI ITSE PERHEEN TALOUDELLISEN TILANTEEN TAKIA VOINUT HARRASTAA LAPSENA MITÄÄN. Viranomaisille ja ammattilaisille annetaan koulutusta ja konsultaatiota. M IIK A H YV ÄR IN EN 18 LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 LM8_s16-19_Tulva.indd 18 LM8_s16-19_Tulva.indd 18 22.11.2023 9.47 22.11.2023 9.47. Arjessa terveyttä uhkaa esim
Pääsimme osallistumaan monenlaisiin töihin, saimme esim. Päihdeongelmista kärsivät ihmiset joutuvat kirjoittajien mukaan kohtaamaan epäinhimillistä kohtelua. Oli mahtavaa olla töissä keskusliitossa ja kertoa meidän kokemuksia ja näkemyksiä lastensuojeluun ja lapsen oikeuksiin liittyen. Pääsimme osallistumaan myös lapsen oikeuksien viestintään arvioimalla www.lapsenoikeudet.fi-nettisivuston ulkoasua, sisältöä ja koululaisille tarkoitettuja tehtäviä. On tärkeää, että hyvinvointialueilla seurataan lasten päihteidenkäyttöä ja tarvittaessa ryhdytään pikaisestikin toimiin palvelujen parantamiseksi. Uskomme, että näin mukavan työn jälkeen voisi olla vaikeaa mennä esim. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan lasten päihdepalveluiden puute on hälyttävä. 6–11 juttu Ukrainasta Suomeen paenneesta ukrainalaisesta Ohurtsovin perheestä. LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 19 LM8_s16-19_Tulva.indd 19 LM8_s16-19_Tulva.indd 19 22.11.2023 9.47 22.11.2023 9.47. kaupan tiskille töihin. He vastasivat: liikkumiseen ja leikkimiseen, leluihin, läheisiin ja kotiin, lemmikkeihin ja eläimiin sekä syntymäpäivään liittyvät asiat. Lapset eri puolilla Suomea ovat eriarvoisessa asemassa riippuvuussairauksien hoidossa. 9 :s TYTTÖJEN TALO AVATTIIN PORIIN! TU U LI VA LO Sisu Salmela (vas.), Roma Riband ja Akseli Sirén suorittivat TET-harjoittelunsa Lastensuojelun Keskusliitossa. Meidän TET eli Työelämään tutustuminen -harjoittelujaksomme aikana Lastensuojelun Keskusliitossa opimme, mitä lastensuojelutyöhön oikeasti kuuluu. ROMA RIBAND SISU SALMELA AKSELI SIRÉN LINTUMETSÄN KOULUN 9 C -LUOKALTA ESPOOSTA RIIPPUVUUSSAIRAUDETI Lasten päihdepalveluiden PUUTE ON HUUTAVA Kouluterveyskysely kertoo, että lasten ja nuorten päihdekierrettä ei aina saada lastensuojelun sijaishuollossa katkaistua. Pääsimme vaikuttamaan lasten ja nuorten asioihin ja tekemään keskusliiton sosiaalista mediaa. kirjoittaa tämän tekstin Lapsen Maailma -lehteen. Ennen sitä emme tienneet oikeastaan mitään lastensuojelusta, mutta opimme, että se on oikeasti todella monipuolista, tärkeää ja mukavaa työtä. Kuvasimme videoita Lapsen oikeuksien uudelle TikTok-kanavalle. Surua ja pelkoa taas tuottavat sota, sairaudet ja yksinäisyys, kertoo Suomen Unicefin, lapsiasiavaltuutetun ja Pelastakaa Lasten tekemä Pienet lapset kertovat -selvitys. Tästä kertoo se, että 27 % sijoitettuna asuvista 8.–9.-luokkalaisista on käyttänyt kannabista 30 viime päivän aikana. – Lastensuojelun rinnalle tarvitaan asiantuntevaa päihdehoitoa. SELVITYSI ILOJA JA SURUJA Vastaanottokeskuksissa asuvilta, pääosin Ukrainasta paenneilta 2–9-vuotiailta lapsilta kysyttiin, mikä tuottaa heille iloa. TET-HARJOITTELUI Lastensuojelu on tärkeää ja MUKAVAA TYÖTÄ Monet nuoret eivät tiedä, mitä lastensuojelutyö on. Erityisen vaikeassa asemassa ovat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevat ihmisryhmät, kuten lastensuojelun asiakkaat. Asiaan kiinnittävät huomiota myös tutkija Riikka Perälä ja yliopistonlehtori Anna Leppo Yhteiskuntapolitiikka-lehteen kirjoittamassaan artikkelissa, jossa he tutkivat, millainen rooli yhteiskunnallisilla instituutioilla on päihdeongelmiin liittyvän huono-osaisuuden tai muun kärsimyksen ylläpitämisessä ja lisäämisessä. Nuorten vakavaan päihteidenkäyttöön reagoidaan yleisesti lastensuojelulain mukaisilla sijoituksilla. Lue s. Eka juttu, mikä tulee lastensuojelusta mieleen, on sossut
20 LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 LM8_s20-21_RantalanPerhe.indd 20 LM8_s20-21_RantalanPerhe.indd 20 23.11.2023 16.06 23.11.2023 16.06. Hannu käy työpaikallaan Kokkolassa kahtena päivänä viikossa ja tekee muuten etätöitä kodin pihapiirissä työhuoneessaan. perhe Tiedossa on sekä Eliakselle että Hannulle mieluisa klapikökkä eli halkotalkoot
Jo talon eteisessä voi huomata, että saman katon alla on monta asujaa. Arki hoituu kymmenlapsisessa perheessä Kauhavan Ylihärmässä omalla painollaan. Kenkiä on pitkissä riveissä. Yhteispelillä SUJUU Y lihärmän Pöyhösen kylässä loppusyksyn aurinko kimaltelee korkeitten mäntyjen takana. Hän tekee läheisessä vanhusten palveluyksikössä osittaista työaikaa, joten pienimpiä lapsia ei tarvitse viedä hoitoon. – Mun kaikki kengät ovat juuri mun lempivärejä: lila, violetti, pinkki, sininen, vihreä ja… Nurkkauksessa on myös monta nimettyä koria asusteille, joista Helmikerttu löytää heti omansa. Harrastuksissa lapset kulkevat omin päin. Vaatteita kierrätetään sisarusten kesken, isä käy hirvimetsällä, äiti hyödyntää ahkerasti puuhellaa ja leivinuunia. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT KRISTA LUOMA LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 21 ›› LM8_s20-21_RantalanPerhe.indd 21 LM8_s20-21_RantalanPerhe.indd 21 23.11.2023 16.06 23.11.2023 16.06. Elias, 2, istuu lattialla palapelinsä ääressä puhellen itsekseen, mikä hymyilyttää Helmikerttua, 5. Keittiön leivinuunissa liekehtii tuli, jonka lasten äiti Maija, 46, on jo aikaisin sytyttänyt. Heidän isänsä Hannu Rantala, 42, on tehnyt jo muutaman tunnin etätöitä työhuoneessaan. – Sekin on just mun lempiväriä! Kukin tekee yhtä työtä viikon ajan, minkä jälkeen vuoro vaihtuu. Rantalan perheen aamupäivä sujuu rauhallisesti. Hän toimii myyntipäällikkönä kokkolalaisessa Kewatec-yrityksessä, joka valmistaa alumiiniveneitä ammattilaisille. Helmikerttu esittelee omiaan ilahtuneena. Monet konstit auttavat. Hän näyttää myös takkiaan naulakossa
Hän valmistelee usein ruokia etukäteen, jotta Hannu voi jatkaa sujuvasti kauhan varressa. Helmikerttu saa vilauksessa keittiön pöydän pyyhittyä, ja Elias keskittyy palapeliinsä. Hän on käynyt kymmenisen vuotta hirvimetsällä ja tarjoilee vaikkapa suussa sulavaa, savustettua hirven sydäntä. Tytöt opiskelevat Kuopiossa ja Eevertti Helsingissä. Jääkaapin ovessa on kiertävä lista, jonka mukaan kukin tekee yhtä työtä viikon ajan, minkä jälkeen vuoro vaihtuu. Myös tytöt ovat innokkaita siinä puuhassa. Klapeja kuluu Ruuanlaitto suurelle joukolle on oma lukunsa. Iisakki, 11, ja Valto-Veikko, 9, ovat alakoulussa. Sunnuntaiateriat ovat Hannun kontolla. Olohuoneessa on pönttöuuni ja pojilla yläkerran huoneessaan Porin Matti, varaava kamiina. Valkea luo myös kodikasta tunnelmaa. Aamut ovat yleensä vilkkaita. – Jokainen tekee paljon muutakin kuin vain listalla olevia asioita. Joskus käydään istumassa nuotiolla. Almareetta, 22, Eevertti, 20, ja Emmastiina, 19, ovat jo lentäneet pesästä. Maija kertoo, että hänellä ja Hannulla on aina iltapäiväruuan jälkeen kahdenkeskinen kahvija keskusteluhetki. Lapuan lukiota käyvä Hilmalotta, 17, herää jo kuudelta ja kiirehtii tienvarteen bussipysäkille. – Toki välillä pitää pauhata ja möykätä, että asiat saadaan hoidettua, Hannu naurahtaa. Esimerkiksi tällä viikolla Einari vaihtoi talvirenkaat toiseen autoon, Hannu toteaa. Savustettua hirvensydäntä Maija hoitaa ruokaostokset ja huolehtii, että kotona on värkkiä ruuanlaittoon. Rintamamiestalossa on sähkölämmitys, mutta patterit lämpiävät vain toisessa kerroksessa. Tänä vuonna syyskuu oli lämmin, joten puiden polttaminen alkoi tavallista myöhemmin. Kotona ollessani herättelen pienempiä. Hän säilyttää taikinanjuurta puisessa tiinussa katonrajassa. – Kun juuri kuivaa kunnolla, se säilyy todella hyvin. – Vanhimmat koululaiset hoitavat aamutoimensa itsenäisesti. Hannu on innokas ruislimppujen leipoja. Kaikki osallistuvat kotitöihin. Maijan mukaan kahdenkeskistä aikaa voisi olla enemmänkin. Suuren perheen luotsaaminen on kuin ison aluksen kipparointia. Nämä Ylihärmän kouluja käyvät polkevat matkansa pyörällä tai kävelevät. Aamuvuoroon mennessä helpotan Hannun hommia ja etsin lapsille vaatteet valmiiksi, Maija kertoo. Toimiva perhekulttuuri on itse kehitelty ja hyväksi havaittu. Einari, 15, käy yläkoulun yhdeksättä ja Iitamari, 13, seitsemättä luokkaa. Lämmityskauden koittaessa alkavat leipomiset. Talviaikaan keittiön puuhella on kuumana jatkuvasti, ja leivinuunissakin loimuaa tuli päivittäin. Hannu hankki pieIsä leipoo ruislimput. 22 LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 LM8_s20-25_RantalanPerhe.indd 22 LM8_s20-25_RantalanPerhe.indd 22 23.11.2023 13.50 23.11.2023 13.50. Taannoin vanhimmat lapset hoitivat joululahjaksi pienempiä ja vanhemmat saivat lähteä reissuun kahdestaan. Kokonaisuus rakentuu monesta osatekijästä
Kun hirvenlihat keitetään irti luista, valmistuu samalla maukas liemi, jota pakastetaan ja käytetään pohjaksi keittoihin. Jokainen toimii kykyjensä mukaan, eikä hommia valvota armeijamaisella kurilla. Ruokahävikkiä perheessä syntyy minimaalisesti. – Elias haluaa sitä, koska Einari valmisti eilen ruokaa laktoosittomasta maidosta, Helmikerttu selvittää. Välipalapöydässä Elias pyytääkin laktoositonta maitoa. Helmikerttu uppoutuu Risto Räppääjä ja Nuudelipää -kirjaan. Vanhemmatkin harrastavat, he tosin puhuvat mielekkäästä tekemisestä. Myslinkin Maija paahtaa itse leivinuunissa. Tytöillä on ollut musiikkiharrastuksia, pojilla metsästystä ja urheilua. Lukujärjestysten joukossa on myös viikoittainen kotityölista. Välttämättä syömään-kutsu ei kuulu yläkertaan poikien huoneeseen. nen savustusuunin paikallisen savustajan lopettaessa hommansa. Kaikki siivoavat ja marjastavat Siivoaminen tehdään porukalla. – Taidan piirtää auton. – Jos yhtä lasta alkaisi kuskata, pitäisi kuskata kaikkia ja silloin elämä olisi yhtä kuskaamista. Monta kertaa sen kuunneltuaan hän osaa tekstin jo ulkoa, mutta hyvä kirja kestää useamman ”luku”kerran. Luen paljon, kasvatan kurkkuja ja hilloan marjoja, mutta en puhuisi niistä harrastuksinani, Maija kuvailee. – Lintumetsälle ei kannata mennä saaliin vuoksi. Uusi sana kiinnosti Eliasta, joka otti sen heti käyttöön. Jos hyvin kävisi, saisin yhden linnun, eikä se juuri tälle porukalle riittäisi. Välipalan jälkeen hän etsii kynät ja paperia ja heittäytyy lattialle vatsalleen. Puuroista ja perunamuuseista Maija tekee jämärieskoja. LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 23 ›› LM8_s20-25_RantalanPerhe.indd 23 LM8_s20-25_RantalanPerhe.indd 23 23.11.2023 13.50 23.11.2023 13.50. Puuhastelen mielelläni kotona. Hän lähtee mielellään iskän kanssa klapitalkoisiin, joka on Hannullekin mieluista ja aivoja puhdistavaa askaretta. Kaikkien lasten kuvat ovat jääkaapin ovessa. Silloin otetaan harjanvarsi avuksi ja kopautetaan sillä pari kertaa kattoon. Hannu nikkaroi mielellään. – Joskus kyllä muistutellaan kotihommista, kertoo Maija. Päivällinen ja iltapala pyritään nauttimaan yhdessä. Lapset osallistuvat sellaisiin harrastuksiin, joihin he pääsevät omin päin. Hannu säilyttää taikinanjuurta Kuopion torilta ostamassaan puisessa tiinussa. Helmikerttu kattaa mielellään pöytää ja täyttää tiskikonetta, mutta innokkain avustaja erilaisissa puuhissa on Elias. Myös Emmastiina on miettinyt metsästyskortin suorittamista, koska hänkin haluaisi hirvimetsälle. – Harrastukset mielletään usein niin, että mennään paikkaan X ja tehdään siellä jotakin erityistä. Olohuoneen pöytä on kantta vailla, koska se on hänellä työstettävänä kansalaisopiston puutyöpiirissä. Rantalat ostavat maitoa paitsi kaupasta myös suoraan tilalta
Opetamme lapsille, että kaikkea ei saa heti. Hankimme niitä myös kirppareilta. Asian arvo nousee, kun sitä haaveilee ja odottaa. Muutaman kerran viikossa saunotaan. Vaatteita kierrätetään sisarusten kesken. – Emme pyri siihen, että kaikki kodissamme olisi näyttävää ja hienoa. Tyytyväisyys tekee onnelliseksi Perheessä yritetään opettaa kohtuullista rahankäyttöä. Lapset voivat luottaa siihen, että perhe pysyy kasassa, myötä ja vastamäessä, eikä heidän tarvitse miettiä sitä, ovatko iskä ja äiti eroamassa, sanoo Hannu. Siinä tuoksinassa kiuaskin meni taannoin puhki. ”En minä niitä oo niin laskenu, oon vain teheny.” Elias kertoo, että Helmikertun hoivailema Richardpossu oli aluksi nyt jo 13-vuotiaan Iitamarin. Meillä on tietynlaiset elämänarvot, kuten se, että avioliitto on elinikäinen. Vanhat huonekalut kelpaavat. Hannun mukaan puuhommissa työajatukset tuulettuvat. Lähes kaikki lapset osallistuvat marjastukseen vaihtelevasti. 24 LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 LM8_s20-25_RantalanPerhe.indd 24 LM8_s20-25_RantalanPerhe.indd 24 23.11.2023 13.50 23.11.2023 13.50. Yhteys ja turvallisuus on parasta. Ajattelen, että tyytyväisyys tekee onnelliseksi, Hannu miettii. Meillä on vahva yhteenkuuluvuus. Eikä kaikki mulle heti -asenne kuitenkaan tuo elämän onnea, Maija kuvailee. Yleensä Hannu kerää valokit eli lakat ja mustikat, Maija puolukat. Eliaksen otteista näkee, ettei hän ole ensimmäistä kertaa klapitalkoissa. n Lapset voivat luottaa siihen, että perhe pysyy kasassa. – Suomi on noteerattu tutkimuksissa onnellisimmaksi maaksi. Sitä ennen Helmikerttu ja Elias auttavat vielä Hannua klapitalkoissa. Joku sanoikin viisaasti, etteivät suomalaiset ole onnellisimpia vaan tyytyväisimpiä. Perheessä satsataankin yhteiseen aikaan. 180 neliön talossa ei lapsilla ole omia huoneita, vaan he ovat aina jakaneet huoneen jonkun toisen kanssa. Maija tekee eväät Helmikertulle, joka lähtee kohta päiväkerhoon pappilaan. Hän kertoo, että talven yli klapeja kuluu noin 5–10 kuutioita. – Tykkäämme laulaa yhdessä, varsinkin joulun aikaan laulamme paljon äänissä
Hanki oma työkirjasi Lastensuojelun Keskusliiton verkkokaupasta. SIJAISHUOLLON TYÖKIRJA on käytännönläheinen opas, joka tarjoaa sijaishuollossa työskenteleville vinkkejä, tehtäviä ja pohdintakysymyksiä toteutettavaksi yksin, yhdessä lapsen kanssa sekä koko tiimin kesken. Maksuton julkaisu löytyy sähköisesti Lastensuojelun Keskusliiton sivustolta. TYÖKIRJA TARJOAA keinoja kehittää sijaishuoltoyksikössä tehtävää työtä yhteisesti lapsia ja nuoria, työntekijöitä ja johtoa kuunnellen. Vain painotuote! Löydät kaikki Lastensuojelun Keskusliiton julkaisut os. NÄKÖKULMIA SIJAISHUOLTOON -artikkelikokoelma täydentää Sijaishuollon työkirjaa lähestymällä lastensuojelun sijaishuoltoa moninäkökulmaisesti alan ammattilaisten kirjoituksilla. LM8_s20-25_RantalanPerhe.indd 25 LM8_s20-25_RantalanPerhe.indd 25 23.11.2023 13.50 23.11.2023 13.50. www.lskl.fi/julkaisut UUSI sijaishuollon ty0kirja KAUNIISTI KUVITETUT TEHTÄVÄT auttavat reflektoimaan hoivan ja kasvatuksen käytäntöjä sijaishuollossa ja rohkaisevat tutkimaan itseä ammattilaisena ja lasta hoitavana aikuisena
26 LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 LM8_s26-29_Maadoitus.indd 26 LM8_s26-29_Maadoitus.indd 26 23.11.2023 12.00 23.11.2023 12.00. Peliäänet täyttävät koko olohuoneen. Pleikan eteen on kokoontunut lauma lapsia. – Jos huomaan, että terapia-asiakkaani tai ryhmä, jota koulutan, on levoton ja jännittynyt, ehdotan, että istutaan hetki hiljaa jalat tukevasti maassa. – Maadoittumisessa on tärkeintä se, että pitäessäni itseni kiinni alustassa voin luoda sanattomasti perusturvallisuutta vuorovaikutustilanteessa. Kun töistä palaava vanhempi kohtaa kotona kaaoksen Tulen kotiin töistä. Ota käyttöön psykologin vinkit! KAISA PASTILA P sykologi ja psykoterapeutti Minna Martin käyttää päivittäin maadoittamista työssään. Kun vastapuoli aistii, että keskustelukumppani on turvassa itsensä kanssa, hän ymmärtää, ettei hänelläkään ole mitään hätää. Olonsa turvalliseksi tunteva ihminen pystyy oppimaan tai saamaan oivalluksia. Jonkin ajan päästä kysyn, huomaako ihminen eron. Seuraavassa hän kertoo, miten maadoittamista voi käyttää apuna alakouluikäisten lasten huushollissa. Hengitys muuttuu rauhallisemmaksi, ja tuntuu, että on turvassa. Pyysimme Martinilta apua erilaisiin perheen vuorovaikutustilanteisiin. Eron tulisi syntyä siitä, että lattian aistiessaan ihminen tuntee painon tunteen ja päästää vähitellen irti lihasjännityksestä. perhe Näin lapsiperheen ARKI PARANEE Kun vanhempi maadoittaa itsensä, hän voi pysyä rauhallisempana arjen kuohujen keskellä
Pikkuveljen huoneessa soitetaan musiikkia täysillä. Harjoitus rauhoittaa lasta ja auttaa häntä maadoittumaan. Siihen auttaa maadoitusharjoitus. ”Ei, en jaksa tehdä läksyjä!” ”Miksi joku on lainannut mun kuulokkeita ilman lupaa.” Lopulta lapsi makaa vain sängyllään pää tyynyyn haudattuna. Menetän malttini ja karjaisen, että nyt kaikki iltapalalle ja kaikki muut jutut seis. Sotku ja voimakkaat äänet näyttäytyvät vaaranmerkkeinä, ja mielesi kiihtyy kierroksille. Välipala-aineet ovat jääneet keittiön pöydälle lämpiämään, vaikka asiasta on muistutettu monta kertaa. Huhuilen, että olisi aika alkaa valmistautua nukkumaan ja tulla iltapalalle, jonka valmistan. Retki on mennyt hyvin, mutta kotona hänestä kaikki on huonosti. Samalla hän voi puhua: ”Tää olis tällainen karhuemo, joka tassuttaa pentuaan”. Huomaat, että voit laskea koko painosi alustan kannateltavaksi ja antautua sille. Yksi vanhemman tärkeimmistä tehtävistä on, että hän osaa toistuvasti rauhoittaa itseään erilaisissa arkitilanteissa. Suljen koneen ja alan kammeta lasten iltatoimia liikkeelle. Kolmas lapsi saapuu kohta nälkäisenä harrastuksestaan, ja minun pitäisi alkaa valmistaa ruokaa, mutta tuntuu, että kaikkea on liikaa: ääniä, ihmisiä, sotkua. Millaista oli leffassa. MAADOITUSHARJOITUS LAPSEN KANSSA Lapsi makaa vatsallaan tai selin. Kukaan ei ilmesty pöytään vielä yhdeksältäkään. Juttele itsellesi rauhallisesti: ”Nyt mä vähän huokaisen ja mietin, mistä aloittaisin. Haluaisin vain hiljentää koko talon ja sanoa, että tarvitsen rauhaa… Mutta eihän sellaista voi tehdä. Kun kotiin palaa väsynyt ja ärtyisä lapsi Lapsi on päässyt kaverinsa perheen kanssa leffaan. Tunteiden säätely on vanhemmuuden ydintä. Kosketuksen avulla lapsi voi aistia kehonsa rajat, ja pikkuhiljaa lihasjännitys hellittää. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 27 ›› LM8_s26-29_Maadoitus.indd 27 LM8_s26-29_Maadoitus.indd 27 22.11.2023 9.58 22.11.2023 9.58. – Aikuisena kukaan ei nosta sinua enää käsivarsille lepäämään, mutta tunnekokemuksen voi saada, kun antaa lattian kannatella. Kun iltatoimen takkuavat Havahdun tietokoneelta työasioiden ääreltä ja kello on jo kahdeksan. Tarvitsen hetken palautumisen, jotta jaksan olla aikuinen”. Vähitellen kehosi alkaa antaa periksi. Tunnet rauhoittumista ja turvaa. Hän on huomannut, että alamme tavallisesti näissä tilanteissa ”kasvattaa” lasta, vaikkei kyse ole siitä, että lapsi olisi hankala ja kiukutteleva tai protestoisi vanhempiaan vastaan. – Nyt vanhemman tulisi jarruttaa, malttaa ja rauhoittaa, sanoo Minna Martin. Käy pitkällesi tai istumaan. Anna lattian kannatella! Ensimmäinen tehtävä olisikin saada oma sisäinen lapsesi rauhoittumaan. Lapsillakin on oikeus kotiinsa ja kavereihinsa. Toisaalta vanhemman tehtävä on auttaa lasta säätelemään tunneja vireystilaansa. Aivot jaksavat prosessoida, minkä ansiosta pystyy taas ajattelemaan loogisesti ja päättämään, mitä tehdä. Aikuinen ”tassuttelee” hänen vartaloaan eli painelee kämmenillään rauhallisesti läpi lapsen kehon päästä varpaisiin. Tavoite on, että lapset olisivat omissa sängyissään iltayhdeksään mennessä. Samalla hän tulee mallintaneeksi lapselle, että ihminen voi pysyä voimakkaiden tunteiden ja kuohuntojen keskellä kohtalaisen rauhoittuneena. Jotta lapsi voi maadoittua, hänen pitää tuntea tulleensa kuulluksi. – Kutsu lapsi vaikkapa sohvalle ja ota hänet kainaloosi. Ihan ensin vanhemman tulee auttaa lasta rauhoittumaan. – Tässä ollaan vanhemmuuden ytimessä eli tunteiden säätelyn haasteessa, Minna Martin aloittaa. Kun lapsi on rauhallisempi, lähde kyselemään, millainen päivä oli. Lapsi pystyy sanoittamaan sisäisiä kokemuksiaan vasta, kun niistä kysellään. Kun lapsi kokee tulleensa ymmärretyksi, hän huojentuu, päästää irti suojautumisestaan ja tuntee maadoittumista. – Sen sijaan, että alat syyttää lapsia, pystytkin kutsumaan heidät rauhallisesti ja yhteistyöhengessä viemään välipalatarvikkeet jääkaappiin. Hänen pitää kokea, että aikuinen haluaa oikeasti selvittää, mikä lapsen mieltä painaa, ja on kiinnostunut hänen tunteestaan. Onko jotain sattunut. Aisti kehollasi painon tunnetta. – Koska lapsella ei ole vielä keinoja ilmaista omaa sisäistä tunnekokemustaan, hän ilmaisee epämukavaa oloaan ”kiukuttelulla”. – Kuvaamassasi tilanteessa oma sisäinen lapsesi on hätääntynyt ja ajattelee, ettei pysty ja eikö kukaan auta. Harjoituksen jälkeen kaaos ei näytäkään enää yhtä pahalta kuin aiemmin
”Valmistautukaa yöpuulle! Olemme aloittaneet laskeutumistoimenpiteet.” Ennakointiin kuuluu myös se, että käsikirjoitus etenee joka ilta samalla tavalla. Lapset tietävät, mikä rutiini kuuluu suorittaa: missä järjestyksessä mennään suihkuun, puetaan pyjama, syödään iltapala, kuunnellaan iltasatu… Kaikki tähtää siihen, että voimme mennä vaakatasoon ja maadoittua. Tunnelma on pilalla. Samalla hengitys syvenee, mikä automaattisesti rentouttaa kroppaa ja antaa aivoille viestin turvassa olosta. Mutta olisiko jokin tapa, jolla hän voisi edes jossain määrin vastata myös omiin tarpeisiinsa. Yksinkertaisimmillaan se on lyhyt pysähtyminen, jossa ihminen aistii lattian tai maan jalkojensa alla tai istuinluidensa painumisen tuoliin. On raskasta herätellä unisia lapsia ja motivoida heitä uuteen päivään, kun minäkin haluaisin vain jäädä lämpimän peiton alle ja unohtaa kaikki velvollisuudet. n 28 LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 LM8_s26-29_Maadoitus.indd 28 LM8_s26-29_Maadoitus.indd 28 22.11.2023 9.58 22.11.2023 9.58. Auttaisiko, jos ottaisi hetken omaa aikaa ennen lasten heräämistä ja käyttäisi sen itsensä maadoittamiseen. Pyydän anteeksi hermostumistani, mutta se ei palauta hyvää tunnelmaa. Riittävä määrä tällaisia tuokioita auttaa meitä nukkumaan seuraavan yön rauhallisemmin. Sänky on turvallinen paikka, jossa voi olla rauhassa. Vanhemman tulisikin tunnistaa omat tarpeensa ja miettiä, mitä hän kaipaa aamuihinsa. Nukkumaan mennään hiljaisissa tunnelmissa. Lepoon laskeutumiseen kannattaa varata aikaa yllättävän paljon, noin pari tuntia, Martin painottaa. Ongelmaan on kuitenkin helppo ratkaisu: ennakointi. Toiset pitävät kävelystä, toiset puutarhatai kotitöistä. Se hidastaa nukahtamista, sanoo Minna Martin. – Vanhempi voisi kuvitella, että on lentohenkilökunnan jäsen, joka alkaa kertoa jo hyvissä ajoin lähestyvästä laskeutumisesta. Vähitellen voi rentouttaa lihaksia, antaa sängyn kannatella ja hengityksen syventyä. Martin painottaa, että olisi hyvä, jos vanhempi saisi pitkin päivää omia rauhallisia hetkiä, joissa mieli lepää. Joku asettuu itsessäni, ja syntyy rauhantunne. En pidä aamuroolistani. Vaikka itse haluaisi levätä, sitä tarvetta ei voi ehkä kuunnella. – Puuronkeittäjä ei voi muuttaa sitä tosiasiaa, että hänen pitää huolehtia lasten tarpeista. – On huono juttu, jos juuri ennen nukkumaan menoa tapahtuu jotain kiihdyttävää. Vanhemmuudessa omat aikuisen ihmisen tarpeet joutuvat usein ristiriitaan lasten tarpeiden kanssa, joista vanhemman kuuluu huolehtia. Jos hermostuu itse tai hermostuttaa toiset, syntyy stressitila, josta on vaikea rauhoittua. – Kuulostaa siltä, että tässä on kyse tarpeiden yhteentörmäyksestä, Minna Martin sanoo. Kun ei huvittaisi herätä Keitän aamupuuroa, mutta tuntuu, etten ole tilanteessa itsenäni, vaan toimin kuin robotti automaattiohLISÄLUKEMISTA Minna Martin on myös tuottelias tietokirjailija, joka sai lokakuussa Helsingin kirjamessuilla Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämän tietokirjapalkinnon. – Itselleen voi muistuttaa, ettei yön aikana tarvitse kantaa huolta tai olla valppaana. Rutiininomainen tekeminen rauhoittaa hengitystä ja autonomista hermostoa. Lapset ilmestyvät paikalle vaitonaisina. Sen perusteluissa kirjoitettiin: ”Martinin lukijaystävällisten tietokirjojen ja opaskirjojen ansiosta psykofyysiset näkökulmat, mielen ja kehon yhteys, kehotietoisuus ja hengittäminen ovat tulleet meilläkin olennaiseksi osaksi mielenterveystyötä ja ihmisten arkea.” MITÄ MAADOITUS TARKOITTAA. Maadoittamisella tarkoitetaan kehon rentouttamista niin, että keskitytään maan painovoiman tuntemiseen. Martinille pyykin viikkaus on meditatiivinen hetki. Ei ole hyvä, jos tuntuu, että vain antaa ja antaa saamatta itse koskaan mitään. Vanhempi, tunnista omat tarpeesi! jauksella. – Voin antaa mielen liikkua vapaasti, ja päivän murheet ja stressit eivät tunnukaan enää niin kiihdyttäviltä ja saan niihin etäisyyttä
Kuulet päivillä käytännön lastensuojeluammattilaisia ja tutkijoita kaikista Pohjoismaista. Ohjelma tukee YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen käytännön toteuttamista ja tarjoaa Sinulle mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia ja tietoa kollegoiden kanssa. Tervetuloa Osloon 2.-4.9.2024! Terveisin Pohjoismaisten lapsiperhejärjestöjen komitea Tapahtuman järjestävät Barnaog fjölskyldustofa Islannista, Barnaverndarstova Føroya Färsaarilta, Børnesagens Fællesråd Tanskasta, Lastensuojelun Keskusliitto, Norsk Barnevernsamband Norjasta sekä Stiftelsen Allmänna Barnhuset Ruotsista. com/nbk2024) Tartu siis toimeen! LM8_s26-29_Maadoitus.indd 29 LM8_s26-29_Maadoitus.indd 29 22.11.2023 9.58 22.11.2023 9.58. Tapahtuman teema on YK:n lapsen oikeuksien sopimus politiikassa ja käytännössä – Mitä voimme oppia muilta Pohjoismailta. Yhteistyöllä onkin pitkät perinteet, sillä ensimmäiset pohjoismaiset lastensuojelupäivät järjestettiin jo vuonna 1921. Kaikki Pohjoismaat osallistuvat päivien järjestämiseen. Tapahtumaa on uudistettu siten, että nyt jokaisella on mahdollisuus ehdottaa alaseminaareja tai puheenvuoroja Call for papers -lomakkeella (https://gyroconference.eventsair
Tutkimus on osa DigiConsumers-tutkimushanketta. Shoppailuaddiktiota ja velkaantumista ehkäisevien verkkosovellusten kehittäminen palvelisi siis kaikkien etua. Tuhannelle 18–29-vuotiaalle suomalaiselle tehty kyselytutkimus kertoo, että vaikeudet säädellä älypuhelimen käyttöä voimistivat taipumusta shoppailuaddiktioon. Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen yhteistyönä syntynyt tutkimus on tekijöidensä mukaan ensimmäisiä vertaisarvioituja tieteellisiä julkaisuja, joissa tarkasteltavana on itsesäätelyn ja älypuhelimen käytön ongelmien yhteisvaikutus shoppailuaddiktioon. PUHELINRIIPPUVUUS voi johtaa ostosaddiktioon Kyse on pohjimmiltaan itsesäätelystä eli kyvystä, jota voi tutkijoiden mukaan kehittää, ja jonka opettaminen tulisi aloittaa jo varhain. Sillä on kuitenkin paljon samoja piirteitä kuin vaikkapa peliriippuvuudella, esim. Shoppailuaddiktio tiedostetaan usein vasta sitten, kun rahaongelmat alkavat näkyä ja tuntua. NE VOIVAT AIHEUTTAA YHDELLE TALOUDEN ROMUTTAVAN RIIPPUVUUDEN, MUTTA TARJOTA TOISELLE ELANNON. Malleja voitaisiin hakea vaikkapa Veikkauksen ja muidenkin peliyhtiöiden kehittämistä vapaaehtoisista peliestoista ja rahansiirron rajoittimista. Säätelyn vaikeus ilmenee mm. mielihyvän hakua, pakkoa saada lisää, turtumista, vieroitusoireita ja mielialan muutoksia. ANTTI VANAS Ä lypuhelimella voi ostaa melkein mitä vain ajasta ja paikasta riippumatta. Suuri osa verkkoviestinnästä on markkinaviestintää, ja digitaalisten maksutapojen kehitys on tehnyt rahanmenosta yhä huomaamattomampaa. Vastuu älypuhelimen käyttöön ja verkko-ostamiseen liittyvistä ongelmista kuuluu tietysti myös markkinoijille ja teknologiayrityksille. Shoppailuaddiktiota ei ole toistaiseksi määritelty sairaudeksi. puhelimen jatkuvana vilkuiluna ja vaikeutena jättää huomioimatta siihen tulevat ilmoitukset. ylävinjetti TIETOA tutkittua ÄLYPUHELIN JA DIGIMAAILMA OVAT OLEELLINEN OSA NUORTEN ELÄMÄÄ. Älypuhelimen käytön suhdetta shoppailuriippuvuuteen ei ole tätä ennen juuri tutkittu. Itsesäätelyn ja taloustaitojen opettaminen auttaa. Taloustaitojen opetus auttaa puolestaan budjetoimaan ja seuraamaan omaa rahankäyttöä. Digilaitteiden käyttökieltojen sijaan lapsille ja nuorille pitäisi opettaa kotona ja kouluissa itsesäätelytaitoja digiympäristöissä. Muiden riippuvuuksien tapaan shoppailuaddiktio voi johtaa vakaviin taloudellisiin ja sosiaalisin ongelmiin. Myyjäpuolen vastuuttaminen shoppailuaddiktion aiheuttamisesta on kuitenkin haasteellista, sillä verkkobisneksen ansaintamalli perustuu usein juuri käyttäjien sitouttamiseen. Tutkimusartikkeli Young adults' online shopping addiction: The role of self-regulation and smartphone use julkaistiin International Journal of Consumer Studies -lehdessä. Avuksi tarvitaan lainsäädäntöä ja uusia digitaalisia työkaluja. Kaikki tämä ruokkii nettishoppailuaddiktiota. CO LO U RB O X 30 LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 LM8_s30-31_Tutkitut.indd 30 LM8_s30-31_Tutkitut.indd 30 22.11.2023 10.01 22.11.2023 10.01. Oman sohvan nurkassa torkkupeiton alla tehdyt ostoskierrokset ovat yksi tapa paeta ahdistavaa arkea ja hakea hetkellistä hyvää oloa. Kuten tutkijat muistuttavat, pahasti ylivelkaantunut asiakas ei ole ainakaan pitkällä tähtäimellä hyvä asiakas verkkokauppiaallekaan
Toisin kuin usein luullaan, pelkkä tilaajien ja katsomiskertojen paljous ei riitä takaamaan kaupallista menestystä. Yrittäjyys merkitsi myös vapautta päättää omista aikatauluista. Ideoiden lainailu ei ole alalla häpeäksi eikä edes kauneusvirhe. Yrittämisen lähtökohtana oli ”oman jutun” toteuttaminen: sosiaalinen media tarjosi mahdollisuuden ansaita rahaa tekemällä juuri sitä, mitä yrittäjät halusivat muutenkin elämässään tehdä. Erilaista törkytai kohusisältöä julkaisemalla voi kyllä kerätä paljon klikkejä, mutta harva yritys haluaa moiseen leimautua. Se ei välttämättä ole edes tietoista toimintaa, vaan se on sitä, kun sä elät ja hengität tietynlaista somekulttuuria.” Hännisen väitöskirja Nuorten aikuisten sosiaalisen median sisällöntuottajayrittäjyys tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa lokakuussa. Tutkimus perustuu 16 haastatteluun. T yötilana useimmiten oma koti, välttämättömänä varustuksena puhelin, nettiyhteys, tietokone ja kamera, mahdollisesti myös drone. Bisnestä pyörittää nykyään osakeyhtiö, jonka hallituksen varajäsenenä isä-Hänninen toimii. He pyrkivät olemaan julkaisuissaan omana itsenään ja toivoivat, että se saisi yleisön ja kaupalliset yhteistyökumppanit kiinnostumaan. SISÄLLÖNTUOTTAJA EI RIKASTU pelkällä klikkien paljoudella LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 31 LM8_s30-31_Tutkitut.indd 31 LM8_s30-31_Tutkitut.indd 31 23.11.2023 13.59 23.11.2023 13.59. Tärkeimpinä resursseina ideointikyky, autenttisuus ja vahva henkilöbrändi. Eräs haastateltava piti matkimista jopa keskeisenä osana sisällöntuottajan elämistapaa: ”Matkiminen on sosiaalisen median suurimpia asioita. CO LO U RB O X PUHELINRIIPPUVUUS voi johtaa ostosaddiktioon 16 menestynyttä somevelhoa kertoi kokemuksistaan. Mukana olleiden yrittäjien Instagram-, YouTube-, TikTokja blogikanavilla oli yhteensä yli miljoona tilaajaa. Haetaan inspiraatiota kadulta tai eurooppalaisten tai jenkkisisällöntuottajien sisällöstä. Yrittäjien mielestä koulutuksen tuomasta tietopohjasta oli hyötyä, vaikkei se suoraan tukenut sisällöntuottajayrittäjyyttä. Tutkimuksen innoittaja löytyi läheltä: Hännisen poika Santeri perusti vuonna 2015 yhdessä ystävänsä kanssa Niko ja Santtu -nimisen YouTube-kanavan, jonka videot ovat keränneet yli 180 miljoonaa katselukertaa. Kun oma luovuus tökkii, pitää lähteä ideajahtiin. Työ sosiaalisen median sisällöntuottajayrittäjänä voi alkaa. Kahdella oli lisäksi ammattikorkeakoulututkinto. Tutkimuksen yrittäjistä viidellä oli koulutustaustanaan lukio ja kolmella ammattikoulutai opistotasoinen tutkinto. Markku Hännisen tutkimien somen sisällöntuottajayrittäjien aihepiiriä olivat mm. Menestyvä sisällöntuottajayrittäjyys edellyttää Hännisen mukaan kaupallisesti kelpoista ja houkuttelevaa henkilöbrändiä. Hänninen haastatteli väitöstään varten 20–28-vuotiaita sisällöntuottajayrittäjiä, jotka olivat onnistuneet rakentamaan toiminnasta itselleen menestyksekkään uran ja elannon. kauneudenhoito, matkailu ja viihdesisällöt
HANNU KASKINEN | KUVAT LIISA HUIMA 32 LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 LM8_s32-37_Jengit_MiikkaMehmet.indd 32 LM8_s32-37_Jengit_MiikkaMehmet.indd 32 22.11.2023 10.07 22.11.2023 10.07. ”Nuorelle ei riitä, että sanoo hänelle tulevaisuuden olevan paremman kuin nykyhetken, jos teet näin ja näin. Sanojen ja tekemisen pitää kulkea käsi kädessä.” KAMPPAILLEN irti väkivallasta Nuorten väkivaltarikollisuus on lisääntynyt, vaikka parasta olisi ongelmien ehkäisy jo peruskouluikäisenä. Väkivaltatyöntekijä Miika Mehmet aikoo tuoda nuorille onnistumisia salilta. Uusi väkivallan torjunnan keino on kamppailu-urheilullinen lähiösali. lastensuojelu Lähiösalin kamppailu-urheilulla yritetään konkreettisesti irrottaa nuoria väkivallasta ja ehkäistä sitä
Silti helppoa ratkaisua ei ole. Ryöstelevistä nuorisoporukoista voi tosin kehkeytyä katujengi, ja väkivaltaiset nuoret voivat päätyä järjestäytyneisiin rikollisryhmiin. Panostetaan lastensuojelun ohella koulunkäyntiin Kun lastensuojelun ohella panostetaan koulun käyntiin, se tepsii Pekkarisen mukaan vielä 15–17-vuotiailla paremmin kuin rikosoikeus. Vanhempien läsnäolo arjessa on tärkeää Miten jengiytymistä parhaiten ehkäistään. Toisaalta väkivaltarikoksissa maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat 2,8-kertaisesti yliedustettuina väestömäärään suhteutettuna. – Lapsi ja nuori voi selvitä pahastakin tilanteesta hyvään elämään, jos aikuiset kantavat vastuunsa ja tukevat heitä, Hämäläinen sanoo. Hänen mukaansa lapsen oppimisen ja ryhmässä toimimisen vaikeudet havaitaan usein jo varhaiskasvatuksessa. LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 33 ›› LM8_s32-37_Jengit_MiikkaMehmet.indd 33 LM8_s32-37_Jengit_MiikkaMehmet.indd 33 22.11.2023 10.07 22.11.2023 10.07. Jos vanhemmat eivät selviä kasvatuksesta, voidaan tarvita lastensuojelutoimia. – Sitä käytetään alle kymmenen kertaa vuodessa, sillä vain muutama syyttäjä osaa sitä vaatia. – Riskiryhmäläisten perheitä pitää tukea mahdollisimman varhain, ettei synny Ruotsin kaltaisia riskialueita. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen vastaa tavallisilla asioilla. Pekkarinen ihmettelee miksi ongelmaan ei ole tartuttu, kun Suomessa on osaamista ja resursseja lasten ja nuorten palveluihin sekä koulutukseen. Valtaosa alaikäisten tekemistä väkivaltarikoksista on kantasuomalaisten tekemiä. Jos nuori kuitenkin päätyy oikeussaliin, Pekkarinen soisi, että yli 15-vuotiaille käytettäisiin nykyistä useammin nuorisorangaistusta. Koko Suomen ongelma Erityisasiantuntija Emilia Hämäläinen sisäministeriöstä luonnehtii nuorten väkivaltarikollisuuden kasvua koko Suomen ongelmaksi. Poliisi on tunnistanut pääkaupunkiseudulla ja Turussa kaupunginosajengejä, jotka ovat vähintään suunnitelleet vakavia rikoksia. Nuorisorangaistus ohjaa nuoren elämää isosti. Jengit koostuvat lähinnä pääkaupunkiseudun 18–30-vuotiaista, jotka harjoittavat huumekauppaa ja muuta vakavaa rikollisuutta. – Ongelmiin pitäisi tarttua viimeistään, kun lapsi on 10–11-vuotias. Hänestä katujengituomioilla on jo saatu rauhoitettua tilannetta. V äkivaltarikokset ovat vähentyneet 2000-luvulla, mutta alle 15-vuotiaat ovat viime vuosina tehneet aiempaa enemmän ja aiempaa vakavampia rikoksia. – Jengiytyminen on vakava ilmiö, johon on puututtava. Väkivallan käytöstä epäillään tuhansia nuoria, ja erityisesti huolestuttaa alle 15-vuotiaiden väkivaltarikoksilla oireilu. Vain muutama syyttäjä osaa vaatia nuorisorangaistusta. – Seuraavaksi pitää tukea jengeistä irtautumista. Kaakinen sanoo, että alaikäisistä ryöstelijöistä pitäisi saada ote ajoissa, jotta heistä ei tule rikollisryhmän jäseniä. Katujengiläisiä arvioidaan olevan noin 250, joista puolet on varsinaisia jäseniä. Toki nuorisorangaistus vaatii enemmän satsauksia kuin ehdollinen vankeusrangaistus. Opiskelu, työllistyminen, hyvät harrastukset ja etenkin vanhempien läsnäolo nuoren arjessa ehkäisevät tehokkaasti ikävyyksiä. Taustalla lienee kiinnittymättömyyttä kouluun tai muihin yhteiskunnan palveluihin. Se tarkoittaa työhön tai opintoihin perehtymistä sekä yhteistyötä perheen, sosiaalitoimen ja Rikosseuraamuslaitoksen kanssa. Tuetaan perheitä mahdollisimman varhain Kriminologi, yliopistonlehtori Markus Kaakinen Tampereen yliopistosta sanoo, että alaikäisten tekemät ryöstöt eivät ole katujengien tekemiä. – Maahanmuuttajataustaisten nuorten rikollisuutta selittävät köyhyys ja vanhempien matala koulutus. Katujengien ja järjestäytyneen rikollisuuden taltuttamisessa Kaakinen luottaa poliisiin. – Nuorisorikollisuus kytkeytyy vahvasti syrjäytymiseen ja eriarvoistumiseen, sanoo Pekkarinen, joka teki sosiaalityön väitöskirjansa rikoksia tekevistä lapsista. Yhteiskunnan pitäisi ratkoa nämä ilmiöt, jotta rikollisuus ei kasvaisi. Samoin pitää puuttua varhaiskasvatuksessa ja koulussa havaittuihin ongelmiin
Emme yritä muuttaa ihmistä, yritämme auttaa häntä irti väkivallasta. Salilla otetaan kaikki vastaan, yksittäin. Hanke sai opetusja kulttuuriministeriöltä sekä maanpuolustushenkiseltä Urlus-Säätiöltä 2,5 vuoden rahoituksen. Mehmet uskoo, että salille tulevat kovikset eivät viihdy salilla kauan. – Nuorten pahoinvointi on kasvanut niin, että tämäkin kivi kannattaa kääntää, Mehmet arvioi. Mehmet toivoo, että vanhemmat osaavat kertoa lapsilleen, ettei rikollisessa elämäntavassa ole mitään ihailtavaa. Jengiläinen Mehmet alkoi kysyä itseltään, onko hän oikeasti lojaali läheisilleen. Sali on suunniteltu pojille, sillä Mehmet sanoo, että sekaryhmässä pojat ”alkaisivat esittää”, jolloin ei päästäisi puhumaan tärkeistä asioista. Ehkäpä tytöt saavat joskus oman ryhmän, jota ohjaisi Mehmetin työpari Charlotte Pettersson. – En todellakaan ole lojaali lapsilleni, jos olen jengissä. Aloittelija näkee heti, ettei voimaa käytetä toisen vahingoittamiseen. Lähiösalin avautumista odotellessa Uudenlainen yritys jengiytymisen pysäyttäjäksi on käynnistymässä ensi vuoden alussa Vantaalla kauppakeskus Isomyyrissä. – Kunniallisia gangstereita on vain kaunistellussa populaarikulttuurissa. – Kamppailijalle tärkeintä on voittaa itsensä. Vanhempien pitäisi välittää tämä viesti lapsilleen. Sinne on suunniteltu lähiösalia lähinnä 13–17-vuotiaille. 34 LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 LM8_s32-37_Jengit_MiikkaMehmet.indd 34 LM8_s32-37_Jengit_MiikkaMehmet.indd 34 22.11.2023 10.07 22.11.2023 10.07. Mehmet uskoo kävijämäärän kasvavan, kun salille tuleva voi jatkokerroilla tuoda sinne kavereitaan. – Tappeluniksejä haluava huomaa nopeasti, että kamppailulajissa kehitytään hitaasti, mikä vaatii nöyryyttä. Väkivaltatyöntekijä Miika Mehmet kertoo kypsytelleensä syrjäytymisriskissä olevien nuorten kamppailu-urheilusalin perustamista vuosikaudet. Salilla oppii toisen kunnioittamista Miika Mehmet sanoo, että kamppailu-urheilussa otetaan vastustajan kunnioittaminen paremmin huomioon kuin muissa urheilulajeissa. Aggredin sidosryhmät ovat kyselleet ahkerasti salin avautumisesta. Hänen mukaansa jengi voi sanoa arvokseen vaikkapa veljeyden, vaikka rikollismaailma perustuu toisten riistämiseen. Miika Mehmet tietää kokemansa perusteella, että rikollismaailman todellisuus on rumempi kuin se kuva, jota populaarikulttuurissa ja mediatuotteissa usein myydään. Nuori valitsee, hengaileeko vai treenaako haluamaansa lajia, kuten nyrkkeilyä tai painia. Lähiösalista tulee tukikohta. Kun taustoja ei kysellä, vältetään ennakkoluulojen vaikutus. HelsinkiMission Aggredi-menetelmän vastaavana ohjaajana työskentelevä Mehmet kertoo vievänsä ”gettogymille” jo ennestään tuntemiaan nuoria. Tulijalta kysytään vain nimi ja ikä. Mehmet jätti rikollisjengin yli 15 vuotta sitten, kun halusi elää arvojensa mukaisesti. – Kävijä kertoo perheestään ja muusta tärkeästä, jos jossakin vaiheessa haluaa
Miten yhteiskunta ottaa vastaan vankilakierteeseen joutuneet. – Kun oppii sietämään kielteisiä tunteita, oppii käsittelemään stressiä ja tuntemaan itseään. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan Ankkuritoiminta tepsii parhaimmin lieviin rikoksiin. – Jos 12-vuotias käyttää kovia huumeita, ja hänen huoltajansa ovat rikollisia, ei lapsella ole mitään käsitystä hyvistä arvoista. – Jos rikosrekisterissäsi lukee tapon yritys, sua pidetään tappajana elämäsi loppuun asti. Lähde: Keskusrikospoliisi LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 35 ›› LM8_s32-37_Jengit_MiikkaMehmet.indd 35 LM8_s32-37_Jengit_MiikkaMehmet.indd 35 22.11.2023 10.07 22.11.2023 10.07. Nämä poliisit myös seuraavat nuorten suosimia sosiaalisia medioita. – Keskustelemme nuorisoilmiöistä avoimesti ja oikea-aikaisesti. Nuoriso-ohjaajat ottavat herkästi yhteyttä poliisiin, lastensuojeluun tai perhetyöhön, jos havaitsevat liikaa levottomuutta, Vehkalahti kertoo. VÄKIVALLASTA EPÄILLYT NUORET VUOSINA 2015–2021 Väkivaltarikollisuus kasvoi väestöön suhteutettuna kaikissa alle 18-vuotiaiden ikäryhmissä, mutta eniten eli 134 % kasvoivat 12–14-vuotiaiden rikosepäilyt. Mehmet kertoo jengistä irtautumisensa vaatineen kovaa työtä, mutta monella nykynuorella asiat ovat vielä huonommin. Malli sisältää moniammatillisen tiimin pitkäaikaisen tuen. 1 800:sta n. 3 500:aan. Näissä kaupungeissa ei ole merkkejä jengiytymisestä. Pekkarinen ei pidä tätäkään toimintamallia kalliina, jos sillä ehkäistään vankeusrangaistus tai nuoren pysyvä syrjäytyminen. – Toivon, että onnistumme monen kanssa, vaikka pari vuotta on lyhyt aika kiinnittyä yhteiskuntaan. Parhaina keinoina hän pitää ehkäiseviä toimia, kuten jalkautuvaa nuorisotyötä sekä sitä, että lapsille ja nuorille tarjotaan harrastuksia. Työpari partioi iltaisin keskusta-alueilla. Tampereella satsataan kouluun Lokakuussa sekä Jyväskylässä että Tampereella aloitti toimintansa poliisityöpari, nainen ja mies, joka keskittyy nuorisorikollisuuden torjuntaan. Tampereen seudun ammattiopisto Tredun kahdessa toimipisteessä toimii kaksi nuoriso-ohjaajaa, jotka tukevat nuoren koulunkäyntiä. – Toisin kuin Ruotsissa, Suomessa poliisi ja sosiaalitoimi ovat jo pitkään tehneet luontevasti yhteistyötä, hän sanoo. Näin pyritään katkaisemaan nuorten rikoskierrettä Oulussa, Rovaniemellä, Turussa ja Vantaalla. Väkivaltatyöntekijä Miika Mehmetiä surettaa rikoksia tekevien nuorten tulevaisuus, sillä he eivät aina ymmärrä tekojaan. Oikeusministeriö rahoittaa rikoksilla oireilevien nuorten toimintamallia vakaviin rikoksiin toistuvasti syyllistyneille. – Kun on suorat linjat, ei tarvitse odottaa seuraavaan arkipäivään, että toimistot aukeavat. Katujengituomioilla on jo rauhoitettu tilannetta. Suhteellisesti eniten lisääntyivät törkeät ryöstöt, henkirikokset ja henkirikoksen yritykset. Virkaa tekevä Tampereen kaupungin nuorisopalvelujohtaja Tiina-Liisa Vehkalahti sanoo, että viranomaiset yrittävät hyvällä yhteistyöllä ehkäistä jengien syntymisen. Nuoriso-ohjaajat toimivat iltaisin ja viikonloppuisin kaduilla, missä nuoretkin ovat. Silloin pystyy ennakoimaan omaa käytöstäään. Näin Mehmet saa hiljalleen nuoreen yhteyden. Pahoinpitelyepäilyjen määrä liki tuplaantui n. Kun kova äijä puhuu tunteiden tärkeydestä, sitä ei kyseenalaisteta. Pystytään jakamaan tietoa heti, kun jotain sattuu. Vehkalahdesta on olennaista, että osataan kohdentaa oikeita ihmisiä oikeisiin paikkoihin. Kamppailu-urheilu on konkreettinen asia, josta nuori toivottavasti saa onnistumisen tunteita. Poliisin ja sosiaalitoimen yhteistyö toimii Kriminologi Markus Kaakinen kehaisee moniammatillista Ankkuritoimintaa ja muita varhaisen puuttumisen keinoja, jotka hyvin tehtyinä ehkäisevät rikollisuutta. – Vaikka joku päätyisi salikäyntienkin jälkeen jengiin, hän pystyy vertaamaan jengielämää siihen, kun ympärillä oli ihmisiä, jotka oikeasti välittivät. Vähimmäisonnistumisena Mehmet pitää sitä, että sali antaisi hyvästä yhteisöstä muistijäljen. Hän opettaa nuorille myös tunteiden hallintaa, sillä kuumakalle ei pärjää kamppailijana. Niinpä Tampereella alkoi tänä vuonna pilotti, josta valtio maksaa osan
Koulu siis on tärkeä paikka ehkäistä jengiytymistä. Kouluvalmentajia on Tampereen kouluissa toiminut jo vuosikaudet. – Kouluvalmentajat ovat kouluissa kohtaamassa oppilaita, jotta nämä tuntisivat koulun mielekkääksi ja yhteisölliseksi, sanoo Vehkalahti. Ne ohjaavat hyvään suuntaan. n LAPSEN OIKEUDET ON MUKANA EDUCA-MESSUILLA 26.–27.1.2024 HELSINGIN MESSUKESKUKSESSA! Tule juttelemaan lapsen oikeuksista, hakemaan maksutonta materiaalia hyödynnettäväksi kasvatustyöhösi sekä osallistumaan vinkeään Lapsen oikeuksien suunnistukseen! Suunnistukseen osallistuvat ovat mukana arvonnassa, jossa voi voittaa herkkukassin ja opehuoneen ehdottomasti upeimman mukin. Hassan tähdentää myös kulttuuriviestintää. – Nuorten pitäisi ajoissa tajuta, että rikollisen leima on vaikea poistaa, Hassan sanoo. Jos liitto saa Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus Stealta rahoituksen, ensi vuonna alkaa Samanlaiset mahdollisuudet nuorille -hanke, joka toteutetaan Helsingin poliisin ja Aseman lapset -yhdistyksen kanssa. Liiton puheenjohtaja Ahmed Hassan kertoo, että keskimäärin noin 40 somalinuorta osallistuu vanhempien ja nuorten viikkokeskusteluihin. Somaliliitto suunnittelee Rikosseuraamuslaitoksen kanssa yhteistyötä, joka edistäisi vankilaan joutuneiden nuorten paluuta yhteiskuntaan. Se tarkoittaa, että Suomessa syntyneet kuulevat juuristaan. Marraskuussa liitto oli tekemässä kampanjavideota, jossa esitellään somalinuorten onnistuneita kotoutumispolkuja. – Jengiytyminen on kuin ameba. Yhtä lailla keskustellaan koulussa pärjäämisestä ja työstä syrjäytymisen kokemuksista. Nahdaan Educassa! OMA YHTEISÖ VOI EHKÄISTÄ JENGIYTYMISTÄ Suomen somalialaisten liitto hyödyntää suoria yhteyksiään, jotta somalinuorten vanhemmat huomaavat ajoissa jengiytymisen riskit. – Korostamme harrastusten tärkeyttä. – Nämä työparit edistävät yhteiskuntaan kiinnittymistä, jotta nuori saa ammatin, Vehkalahti kiteyttää. Toistaiseksi olemme järjestäneet lähinnä jalkaja koripallopelejä. Vehkalahti korostaa, että jengiytyminen on torjuttavissa, mutta siihen ei yksi kaupunki tai yksi ammattiryhmä pysty. He eivät ole apuopettajia, eivätkä korvaa koulukuraattoreita tai -psykologeja. LM8_s32-37_Jengit_MiikkaMehmet.indd 36 LM8_s32-37_Jengit_MiikkaMehmet.indd 36 22.11.2023 10.07 22.11.2023 10.07. Löydät meidät osastolta 6n89. Siihen on vaikea tarttua, kun ilmiöön vaikuttavat niin kaavoitus, asunnot, rakentaminen, työtilanne, sosiaalietuudet kuin valtionhallinnon linjaukset
www.lskl.fi/julkaisut Miltä lastensuojelu sen asiakkaista näyttää. SELVITYKSEEN ON KOOTTU yli 10 vuoden aikana järjestöissä tuotettua lastensuojelun kokemusasiantuntijatietoa. LATAA maksuton selvitys keskusliiton verkkosivuilta! ”Kun vain olis ollut joku, jolle puhua.” ”Tai siis kyl mä koen, et lastenkoti on sillai pelastanu mun elämän.” LM8_s32-37_Jengit_MiikkaMehmet.indd 37 LM8_s32-37_Jengit_MiikkaMehmet.indd 37 22.11.2023 10.07 22.11.2023 10.07. TUTUSTU LASTENSUOJELUUN ASIAKKAIDEN NÄKÖKULMASTA! Lastensuojelun Keskusliiton tuore selvitys kertoo lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden näkökulmasta, millainen on toiminut ja mitkä asiat ovat huonontuneet heidän lastensuojelun asiakkuuteensa aikana. Löydät kaikki Lastensuojelun Keskusliiton julkaisut os
Joukossa vi lisee eläinlääkäreitä, opettajia, kokki, räppäri, taitoluistelija ja ap teekkarikin. Toisaalta moni ei ole syyslukukaudella päättänyt vielä sitäkään kumpaan hakee, kertoo oppilaanoh jaaja eli opo Antti Nyman Viikin normaalikoulusta. Ysiluokkalaiset ovat keväällä ison päätöksen edessä, kun pitää valita, mihin suuntaa. 38 LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 LM8_s38-43_Haaveammatit.indd 38 LM8_s38-43_Haaveammatit.indd 38 23.11.2023 15.12 23.11.2023 15.12. Haluaisin myös sillan rakentajaksi, koska osaan jo rakentaa sillan. Toisaalta monelle ei ole vielä selvin nyt, mikä se haaveiden jat koopintopaikka olisi. Kotona olen rakentanut paljon pikkulegoilla. Osalle on sel vää, onko valinta lukio vai ammatillinen oppilaitos. Eskarilaisia tuollaiset asiat eivät vielä vaivaa. Ja polii sikin tahtoisin olla, koska ne saa ajaa ylinopeutta päin pu naisia. kasvu Musta tulee isona… H elsinkiläisessä Myllypuron Montessori-leikkikoulussa esikoululaiset poh tivat haaveammattejaan. Toisen asteen yhteishaku alkaa helmikuussa. Jatko-opintohaaveisiin vaikuttavat usein myös vanhempien odotukset, ympäristön paineet sekä somen ja julkisen keskustelun luomat mielikuvat eri aloista. – Joku saattaa tietää tark kaankin, mille alalle haluaa hakeutua. – Haluaisin olla armeijas sa ja käyttää oikeaa pyssyä, kun äiti ei anna mulle pys syjä. Eskareille tulevaisuudessa häämöttävä työura on vielä leikkiä, mutta noin 60 000 yhdeksäsluok kalaiselle se on jo totista tot ta. Olen mietti nyt sen mielessäni. – Voisin olla rakentaja, joka tekisi omakotitaloja. Mi nulla on yksi pikkulegotalo, ja leikin sillä tosi pal jon, Häkkinen pohtii. Adele Häkkinen, 6, ei vielä varmuudella tiedä tulevaa uraansa, mutta kertoo nähneensä unta ra kennustyömaasta. Päivätyönsä lisäksi Nyman on Suomen opinto-ohjaajat eli SOPO ry:n varapuheenjohtaja. Ja palomies myös, kos ka ne ruiskuttaa ja pelastaa ja rahaakin ne vielä saa vat, Elias Heininen, 6, sanoo. Juuri nyt moni ysiluokka lainen miettii tsemppaavan sa ja korottavansa numeroi ta, jotta ovi haluttuun opin ahjoon avautuisi. ANU VALLINKOSKI | KUVAT SUSANNA KEKKONEN Perinteiset sukupuoliroolit jylläävät nuorten keskuudessa
Musta tulee isona… Miska Hämäläinen haluaa isona räppäriksi ja beatboksaajaksi: ”Olen hyvä molemmissa ja tykkään esiintyä.” LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 39 ›› LM8_s38-43_Haaveammatit.indd 39 LM8_s38-43_Haaveammatit.indd 39 23.11.2023 15.12 23.11.2023 15.12
Tyttöjen ja poikien alat. Segregaatio eli alojen jakautuminen niin sanot tuihin naisten ja miesten aloi hin jyllää aikuistenkin maail massa. – Kyllä se näin on. Pojilla taas korostuu tekniikka, Riikka Ahonvala vahvistaa. Sosiaaliala puolestaan putosi viiden suosituimman alan joukosta. Jos ala ei kiin nosta, voi opiskelumotivaatiokin laskea, ja myö hemmin itselle epäsopiva työ voi tuntua kovin ras kaalta ja kuormittavalta. rakennusala, 3. – Suosioon vaikuttavat nuorten mielikuvat eri alois ta. Vähiten suosituimpien alojen joukossa olivat muun muassa julkishallinto, vakuutusala, kiinteis töala, siivous, sekä energia ja elintarvike ja juomateol lisuus. Tutkimusten mukaan perinteisten roolimallien vaikutus hälvenee jonkin verran iän karttuessa. Jo lukioikäiset pohtivat koulutusvalintojaan avara katseisemmin kuin yläkouluikäiset. Sosiaalisessa mediassa vie tetty aika nostanee etenkin kulttuuri ja viihdealan suo siota. Tytöissä on enemmän heitä, jotka harkitsevat työtä hoivan ja vuorovaikutuk sen parissa. tai deala. 40 LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 LM8_s38-43_Haaveammatit.indd 40 LM8_s38-43_Haaveammatit.indd 40 23.11.2023 15.12 23.11.2023 15.12. Suomen työmarkkinat ovat kansainvälisesti tarkas tellen keskimääräistä selväs ti jakautuneemmat sukupuol ten kesken. ter veydenhuolto, 2. Uutisointi, julkinen kes kustelu ja perheen piirissä käydyt keskustelut eri ammateista ja aloista vaikuttavat nekin. Koulutus periytyy. Toisaalta olisi hirveän tärkeä tukea nuorta hänen valinnoissaan vaikuttamatta niihin. Suosikkialojen top 5:ssä komeili ykkösenä ter veydenhuolto ja perässä tulivat matkailu ja ravin tolaala, taideala, kulttuuri ja viihdeala sekä kau pan ala. Nuorten yrittäjyys ja talous NYT yhdistys tekee vuosit tain yläkoululaisille ja toisella asteella opiskelevil le nuorille aiheesta laajan kyselyn. Ahonvala tähdentää, että tyttö saa haluta sai raanhoitajaksi ja poika poliisiksi, mutta laajassa mittakaavassa segregaatiosta pitää kantaa huolta. – Nuortenkin valintojen ja haaveiden taustalla vaikutta vat perinteiset käsitykset ja odotukset ja jo mahdollisesti lapsuudesta asti rakentuneet roolimallit. maanpuolustus ja tyttöjen: 1. matkailu ja ravintolaala, 3. Sen sijaan esimerkik si julkishallinto lienee jo kä sitteenä monelle nuorelle ko vin vieras, nuorten työelämä osaamisen asiantuntija Riikka Ahonvala NYTistä kertoo. – On ymmärrettävää, että vanhemmat haluavat tukea lapsiaan tulevaisuuden valinnoissa ja ehkä toivovat, että lapset kulkisivat samoja polkuja kuin hekin. Ahonvala huomauttaa, miten ikävät lööpit ja jatkuva negatii vinen uutisointi ovat todennäköisesti vaikuttaneet terveydenhuolto ja sosiaalialojen suosioon. Nuoren pitäisi saada toimia oman kiinnostuksensa mu kaan, Riikka Ahonvala sanoo. Toisaalta biolo giakin voi vaikuttaa… Voi olla jonkin verran luontaisestikin erilaisia kiinnostuksen kohteita, Ahonvala pohtii. Alan suosio pohjaa mielikuviin Kyselytutkimusten ansiosta tiedämme, millaisis ta opinnoista ja aloista nuoret haaveilevat. Poikien top 3 alat ovat: 1. Perinteiset roolimallit voivat myös estää nuor ta hakeutumasta haaveidensa alalle. Työmarkkinoiden sukupuolittuminen vaikuttaa ura ja palkkakehitykseen. Toisaalta moninaisuus ruokkii työyhteisöissä luovuutta ja auttaa tarkas telemaan asioita eri näkökulmista. teknologiateollisuus, 2. Kun tarkastelee koulutusalojen suosion jakautu mista sukupuolittain, näyttää siltä, että perintei set sukupuoliroolit jylläävät nuorten keskuudessa. Nuoren kannattaisi käydä tutustumassa ainakin yhteen oppilaitokseen ennen yhteishakua. Itsetuntemus auttaa päättämään Yhteishaun lähestyessä oma tulevaisuus nousee ai na vain useammin yhdeksäsluokkalaisten aatoksiin. Akateemisia opinto ja jälkikasvultaan odottavien vanhempien lapsista yksikään ei kyselyn mukaan ajatellut, että heidän korkein tutkintonsa tulisi olemaan ammatillinen. Viimeisimpään kyselyyn vastasi noin 6 000 nuorta. Ter veydenhuolto säilytti ykköspaikkansa, mutta sen suosio väheni vuodesta 2021 peräti seitsemän pro senttiyksikköä. Koulutus periytyy Kysely kertoo myös, miten vahva vanhempien vai kutus nuorten valintoihin on. Antti Nymanin mukaan oppilaanohjauksen tun neilla valmistautuminen valintaan on aloitettu kahdeksannella luokalla, osin jo seitsemännelläkin
Nymanin tavoitteena on, että jokainen nuori kä visi tutustumassa ainakin yhteen oppilaitokseen en nen yhteishakua. Hän haaveilee oman ravintolan perustamisesta. Kokiksi aikova Ella Westwood on jo harjoitellut leipomista äidin kanssa. Lakiuudistuksen tavoite on vähentää koulupu dokkuutta toisella asteella. Joskus nuoret eivät oikein itse huomaa omia vah vuuksiaan. LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 41 ›› LM8_s38-43_Haaveammatit.indd 41 LM8_s38-43_Haaveammatit.indd 41 23.11.2023 15.12 23.11.2023 15.12. Harjoittelussa voi hoksata, että tämä ala kiinnostaa tai toisaalta, ettei se tun nu lainkaan omalta. Syksystä 2021 perusope tuslaki on edellyttänyt, että kahdeksas ja yhdeksäs luokkalaisille pitää tarjota tehostettua henkilökoh taista oppilaanohjausta tarpeen mukaan. Työelämään tutustumiset eli tetharjoittelut kasilla ja ysillä voivat nekin olla merkittäviä pää töksenteon kannalta. Tärkeää on miettiä niinkin käytännöllistä asiaa kuin koulumatkaa. Miten pitkän matkan on valmis päivittäin taittamaan. Osa oppilaista tarvitsee valinnan tekemisessä ta vallista enemmän tukea. Ne saattavat löytyä paremmin pienis sä kaverusten kesken käydyissä ryhmäkeskuste luissa. Nymanin oppilaat etsivät sopivaa jatkokoulutus paikkaa ja alaa koulutusoppaiden ja oppilaitosten verkkosivujen kautta sekä pienryhmissä ja opon kanssa kahden kesken keskustellen. Päätös seuraavaksi kolmeksi vuodeksi Antti Nyman on tehnyt jo vuosien ajan omille oppi lailleen yhteishaun jälkeen pienimuotoista kyselyä siitä, millä perusteella he ovat yhteisvalintalomak keen täyttäneet. – Omien vahvuuksien pohtiminen ja itsetunte mus on olennaista omaa opinpolkua miettiessä. Tehostettua ohjausta saavalle oppilaalle pitää laa tia henkilökohtainen jatkoopintosuunnitelma. – Kahdeksannella tutustutaan eri koulutusaloi hin
l Oppilaitokset julkaisevat tiedon valinnoista aikaisintaan 13.6.2024. l Mahdolliset pääsykokeet pidetään huhti-toukokuussa. – Kyselyssä oma halu ja päätös on ollut se tär kein. n YHTEISHAKU TULEE TAAS l Toisen asteen yhteishaku on 20.2. Tä män tietää myös Mea Palfrey, 6, Myllypuron Mon tessorileikkikoulusta. Minäkin haluan olla samaan aikaan eläinlääkä ri ja ompelija. Tykkään eläimistä ja pääsisin hoita maan niitä. Nyman tähdentää aina oppilailleen, ettei yhteis haussa ole tarkoitus päättää loppuelämästä vaan siitä, mitä he tekevät seuraavan kolmen vuoden ajan. – Mun äiti on sanonut, että voi tehdä montaa työ tä. l Se on tarkoitettu peruskoulun päättäneille ja ilman tutkintoa oleville. Jakoa voi purkaa esimerkiksi tuomalla esiin pe rinteisiä rooleja rikkovia uratarinoita. l Omaa uraa voi pohtia Duunikoutsimobiilisovelluksen tai verkkosivun avulla. 42 LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 LM8_s38-43_Haaveammatit.indd 42 LM8_s38-43_Haaveammatit.indd 42 23.11.2023 15.12 23.11.2023 15.12. Mi nun tai vanhempien vaikutus ei ole ollut koskaan siellä kärkipäässä. – Tärkeää on, etten itse mitenkään pidä jakoa yl lä, vaikkapa puhumalla naisten ja miesten aloista. Yhdeksi tärkeäksi valintaperusteeksi on noussut myös oppilaitoksesta välittyvä fiilis. Milla Parviaisella (vas.) ja Mea Palfreyllä on useita haaveammatteja, joista molempien suosikki olisi eläinlääkäri. Ei ole pakko olla vain yksi työ”, Palfrey sanoo. Siihen olen tyytyväinen. Suomalainen koulutusjärjestelmä mahdollis taa opiskelun vaikkapa tohtoriksi asti niin lukion kuin ammatillisen koulutuksen pohjalta. l Jos yhteishaussa ei tärppää, voi hakea yhteishaussa vapaiksi jääneisiin paikkoihin. Työuran aikana ammatteja voi olla useitakin. Samoin eri alojen erilaisten työtehtävien kuvailu auttaa laa jentamaan käsitystä alojen suomista uramahdol lisuuksista. Samalla voisin ommella hienoja mek koja. ”Mun äiti on sanonut, että voi tehdä montaa työtä. l Opiskelupaikka on otettava vastaan viimeistään 27.6.2024. l Yhteishaussa voi hakea kaikkiaan seitsemää opiskelupaikkaa. Koulutietä voi jatkaa myös tutkintokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa. 2024 klo 8 — 19.3.2024 klo 15. l Oppilaitokset voivat ottaa uusia opiskelijoita myös jatkuvan haun kautta, mutta jos hakee jatko-opintoihin suoraan peruskoulusta, tulee hakea ensisijaisesti yhteishaussa. Vaikka NYTin valtakunnallisissa kyselyissä suo sikkialat ovat jakautuneet sukupuolittuneesti, ei Nyman tunnista ilmiötä omien oppilaidensa kes kuudessa
Myllypuron Montessori-leikkikoulun eskarilaisten haaveammatit vaihtelevat suuresti. Ammattihaaveidensa mukaan ovat pukeutuneet taitoluistelija Leia Broda (vas), rakentaja Adele Häkkinen, palomies Elias Heininen, kokki Ella Westwood sekä eturivissä räppäri Miska Hämäläinen, eläinlääkäri-apteekkarivarhaiskasvatuksenopettaja Milla Parviainen ja eläinlääkäri-ompelija Mea Palfrey. LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 43 LM8_s38-43_Haaveammatit.indd 43 LM8_s38-43_Haaveammatit.indd 43 23.11.2023 15.12 23.11.2023 15.12
Hän oli samoi hin aikoihin pitkän empimisen jälkeen aloittanut sijoittamisen ja huomannut, että se oli paljon hel pompaa kuin mitä oli kuvitellut. Tuota kaik kea ja paljon muuta si joittamiseen liittyvää ovat innostu neet nuoret opiskelleet tänäkin syk synä lähes sadassa lukiossa ja kuu dessatoista ammatillisessa oppilai toksessa. M O ST PH O TO S 44 LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 LM8_s44-45_Sijoituskoulu.indd 44 LM8_s44-45_Sijoituskoulu.indd 44 23.11.2023 15.07 23.11.2023 15.07. Kuten luovat ideat usein, myös Sijoittajakoulun alkuitu versoi tylsyyden hetkellä. – Katselin opiskelijoita ja ajattelin, että miksi en auttaisi heitä aloitta maan sijoittamista, kun kerran olen opettaja. Kokemuksen kautta kirkastuvat niin osakemarkkinoiden liikkeet kuin korkoa korolle -ilmiö. MARJO JÄÄSKÄ Kun liossa on oikeaa rahaa, aihe kiinnostaa. H ajauttamista, suhdantei ta, osakeanalyysiä, päi väkauppaa. Alkuun pääsemisen riemua su mensi kuitenkin harmitus siitä, et tei hän ollut ryhtynyt sijoittamaan jo aiemmin. Tärkeä kysymys oli myös aika. Mahdollisimman aikaisin aloittamisella kun on yllättävän suuri merkitys tuottojen kerryttämiselle. Idean isä ja kehittäjä, historian ja yhteiskunta opin opettaja Timo Holmström istui keväällä 2017 valvomassa ylioppilaskirjoituksia. Oppia oman kokemuksen kautta Holmström aloitti vauhdilla kurssin suunnittelun. Runsaasti ajatustyötä vaati esimerkiksi se, miten opettaa sijoittamista siten, että opiskelija saa sii hen omakohtaisen kosketuksen, eikä opetus ole vain luennointia. Opinnot kuuluvat NYTin (Nuorten yrittäjyys ja talous) Sijoittajakouluun, joka on koko toisen asteen opintojen ajan kestävä valinnainen kurssi. Tiiviisti, muuta maan viikkoon pakatulla kurssilla olisi mahdoton koulu SIJOITTAJAKOULU kiinnostaa nuoria Toisen asteen opiskelijoille suunnatussa Sijoittajakoulussa opiskellaan opettajan ja ryhmän tuella oman talouden hallintaa
Kurssilaiset saattavat päästä kokeilemaan sijoit tamista myös ns. – Korkoa korolle on mahtava motivoija. Kurssista on tullut joillekin lukioille jopa vetovoimatekijä. Suosittua alusta asti Holmström testasi Sijoittajakouluideaansa ensin kolmen vuoden ajan silloisessa työpaikassaan, Englantilaisessa koulussa Helsingissä. Onneksi tytöille on vähitel len yhä enemmän esikuvia, esimerkiksi näkyviä sijoittajapersoonia. n Tarvittaessa koulu koettaa löytää kurssilaisille yrityssponsorin. Kurssi oli alusta saakka todella suosittu, mikä rohkaisi Holmströ miä tarjoamaan sitä myös muille kouluille. – Opiskelijat ehtivät nähdä vähän kaiken näköis tä, sekä nousuja että laskuja. Se suuntaa ajatuk sia automaattisesti tulevaan, mikä voi varsinkin taloudellisten päätösten kohdalla olla nuorelle vaikeaa. Sosiaalisella kan nustimella on suuri merkitys. Niinpä Holmström muotoili kurs sin kahden ja puolen vuoden mittaiseksi, läpi luki on kestäväksi opintokokonaisuudeksi. – Tänä syksynä alkavalle kurssille hakevistakin jotkut sa noivat, että tulivat tänne lukioon siksi, että halu sivat Sijoittaja kouluun. Kun il miön vaikutuksen ymmärtää, se kannustaa. Silloin ylivelkaan tumisen riskikin on pienempi. Yhtenä Sijoittajakoulun keskeisenä, yhteiskun nallisestikin painavana tavoitteena hän pitää myös sijoittamisen demokratisoimista. – Olen halunnut mukaan tyttöjä, sillä sijoittami nen on perinteisesti ollut poikien hommaa. – Kurssilla on paljon yhdessä opiskelua, ryhmätöitä ja vertaisoppimista. – Haluan viedä kaikille oman talouden hallinnan ja varallisuuden kerryttämisen taitoja ja opettaa pitkäjänteistä talousajattelua. ta päästä seuraamaan osakekurssien kehitystä pit källä aikavälillä. Yhdes sä NYTin (tuolloin TAT eli Talous ja nuoret) kanssa polkaistiin vuonna 2020 käyntiin pilottikurssi kuu dessa lukiossa, ja laajemmalle Sijoittajakoulu lan seerattiin syksyllä 2021. Timo Holmström ajattelee, että sijoittaminen auttaa nuorta elämään ja kuluttamaan kestäväs ti suhteessa omiin tuloihin. hyväntekeväisyyssalkun varoil la, mikäli koulu on onnistunut löytämään yritys sponsorin. Lähes ilman markkinointia mukaan ilmoittautui 56 oppilaitosta ympäri Suomea ja seuraavana syksynä jälleen lisää. Joillekin se voi olla vaikeaa, mutta kun pari kaveria lähtee mukaan, he vetävät hitaammatkin perässään. Yritys lohkaisee kurssilaisten sijoitetta vaksi pienen pääoman, esimerkiksi 5 000 tai 10 000 euroa. Tosiasia silti on, että etunenässä kurssille ovat aina pyrkimässä asiaan jo vihkiytyneet. Sil loin heille ei muodostu asiasta väärää kuvaa. Tätä Timo Holmström ei kuitenkaan pidä huonona, sillä heidän osaamisen sa hyödyttää koko ryhmää. Sijoittaminen kuuluu kaikille Hetkessä elävän nuoren saa Holmströmin koke musten perusteella innostumaan säästämisestä ja sijoittamisesta korkoa korolle ilmiö, jota jotkut kutsuvat maailman kahdeksanneksi ihmeeksi. Kaikilla ei ole mahdollisuuksia sijoittaa omaa ra haa, mutta siitä huolimatta kurssi antaa eväitä tu levaan, ja ajatus säästöjen kertymisestä ja sijoit tamisesta saattaa motivoida vaikkapa kesätöiden hakemiseen. Erityisen iloinen Holmström on siitä, miten in nokkaasti tytöt ovat osallistuneet kurssille –aina kin Etelä-Tapiolan lukiossa, jossa hän tällä hetkellä opettaa. Kun liossa on oikeaa, omaa ra haa, aihe kiinnostaa aivan erityisellä tavalla. On tärkeää saada kokemus siitä, ettei kaikki aina mene ylöspäin ja toisaalta että jos välillä menee huonosti, niin sieltäkin noustaan ylös. Nuo relle se mahdollistaa unelmoinnin ja hänelle tulee tunne, että voi saavuttaa asioita. LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 45 LM8_s44-45_Sijoituskoulu.indd 45 LM8_s44-45_Sijoituskoulu.indd 45 23.11.2023 15.07 23.11.2023 15.07. Nuori aloittaa hel pommin säästämisen ja sijoittamisen, kun kaveri vieressä tekee samaa. Toisin sanoen sitä, että vaurastumisen mahdollisuus ei kuulu vain valmiiksi varakkaille. Kaikki mukaan! Kurssin pääkohderyhmä ovat opiskelijat, jotka ei vät tiedä sijoittamisesta mitään. Jos sijoitukset tekevät voittoa, ne lahjoite taan valittuun hyväntekeväisyyskohteeseen kah den vuoden sijoittamisen jälkeen. Isommat kaupungit ovat lähteneet liikkeelle hitaammin, mutta tällä hetkellä opintojak so on tarjolla myös monissa op pilaitoksissa Espoossa ja Helsin gissä. Kokemus onkin ehkä avain sana, johon Sijoittajakoulun ne rokkuus kiteytyy. Idea on, että opiskelija saa kurssin aikana tai toa ja kannustusta omien sijoi tusten tekemiseen. Kuluu aikaa murtaa mielikuva, sillä koko rahoitusmaail ma on hyvin miehinen
– Lapsia ajatellen suosittelen tekemään juridiset paperit kuntoon niin hyvissä ajoin kuin mahdollista eli heti lapsen synnyttyä. Testamentin laatiminen on kuitenkin tärkeää perinnönjakoprosessin selkeyttämiseksi ja perheenjäsenten oikeuksien turvaamiseksi. Kivelällä on vuosien kokemus sosiaalija terveydenhuollon juridiikasta sekä perheoikeudellisista asioista. ULLA OJALA Y dinperheessä ja avioliitossa elävät ihmiset saattavat olettaa, että perinnön suunnittelu on tarpeetonta tai että se kuuluu vain monimuotoisiin perhetilanteisiin. perhe Turvallisempi TULEVAISUUS Testamentti kannattaa laatia aina – etenkin silloin, jos oma tilanne poikkeaa perinteisestä ydinperhemallista. Testamentin avulla voi myös suunnitella perintöveroa tehokkaasti. Laaditun testamentin avulla voi esimerkiksi siirtää varallisuutta siten, että verotus minimoidaan. – Testamentti kannattaa tehdä siinä vaiheessa, jolloin ei ole mitään hätää, ohjeistaa lakimies Marianne Kivelä Lawila Oy:stä. Kivelän mukaan vanhemmat joskus unohtavat, että alle 18-vuotiaalla lapsella on oikeus saada perintö joko testamentin kautta tai oman vanhemman kuol46 LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 LM8_s46-47_Testamentti.indd 46 LM8_s46-47_Testamentti.indd 46 22.11.2023 10.52 22.11.2023 10.52. Mitä moninaisempi perhetilanne on, sitä tärkeämpää on huolehtia juridiset paperit, kuten testamentti, kuntoon. Näin on esimerkiksi avoliitoissa ja uusperheissä, joissa saattaa olla sinun, minun ja meidän lapsia. Jos perheen tilanne muuttuu jollakin tavalla, kannattaa testamentti saattaa ajan tasalle. Myös sijais-, adoptioja sateenkaariperheissä sekä hedelmöityshoidoilla alkunsa saaneen lapsen perheissä saattavat perintöön liittyvät asiat askarruttaa mieltä
Vahvasti adoptoidulla ei ole enää oikeutta periä biologisia vanhempiaan, elleivät nämä ole tehneet testamenttia lapsen hyväksi. Lapsella voi olla vain kaksi juridista vanhempaa, vaikka esimerkiksi sosiaalisia vanhempia on neliapilaperheessä neljä. Se tarkoittaa, että kaikki juridiset siteet biologiseen perheeseen katkeavat ja lapsella on oikeus periä adoptiovanhempansa samalla tavoin kuin perheen muillakin lapsilla. Sillä varmistetaan toisen testamentin tekijän oikeudet perinnönjaossa ja voidaan varmistaa eloonjääneen puolison toimeentulo. Jos naispari saa lapsen hedelmöityshoidon avulla, ei-biologinen äiti voidaan vahvistaa lapsen toiseksi äidiksi. Tällaisessa tilanteessa perhe on saattanut joko tehdä testamentin sijaislapsen hyväksi tai adoptoida hänet lapsen täysi-ikäistyttyä. Keskinäisellä testamentilla ei voi kuitenkaan loukata rintaperillisen oikeutta lakiosaansa perinnöstä. Hedelmöityshoitoihin liittyen lapsen äiti on aina se henkilö, joka hänet synnyttää , vaikka kyseessä eivät olisi hänen munasolunsa. Testamentti antaa mahdollisuuden varmistaa, että kaikki lapset otetaan tasapuolisesti huomioon perinnönjaossa. Myös aviopuolisoiden kannattaa tehdä keskinäinen testamentti. Ennen vuotta 1980 vahvistettuja adoptiosuhteita kutsutaan heikoiksi adoptioiksi, joissa adoptoidun lapsen ja biologisten vanhempien suhde katkeaa vain osittain. – Kaikki tänä päivänä adoptoitavat lapset adoptoidaan vahvan adoption mukaisesti. Sijaisperheeseen sijoitetulla lapsella ei ole lakiin perustuvaa oikeutta saada perintöä sijaisvanhemmalta, vaan hän perii aikanaan biologisen sukunsa – joko vanhemmat tai jos he ovat menehtyneet, isovanhempansa perintökaaren mukaisesti. – Sijaishoidon korvaus voi olla perheelle taloudellisesti niin tärkeä, ettei sitä haluta menettää. Jos lapsi on alaikäinen toisen vanhemman kuollessa, eloon jäänyt vanhempi ei voi aina toimia lapsen edunvalvojana. Heikko adoptio voidaan hakemuksella muuttaa vahvaksi adoptioksi. Uusperheellisten puolisoiden kannattaa lähes poikkeuksetta tehdä testamentti. Juridisen vanhemmuuden kautta lapselle syntyy perintöoikeus suhteessa vanhempaan ja tämän sukuun. Avopuolisot voivat tehdä keskinäisen testamentin. Tilanne muuttuu, jos sijaisvanhemmat adoptoivat sijaislapsen. Jos mies ei tunnusta isyyttään, hänet voidaan vahvistaa lapsen isäksi tuomioistuimessa hänen hedelmöityshoitoon antamansa suostumuksen perusteella, vaikka hoidossa olisi käytetty luovutettuja sukusoluja. Jos äiti on hakeutunut hedelmöityshoitoihin yksin, isäksi voidaan vahvistaa myös sukusolujen luovuttaja, jos hän on antanut tähän suostumuksen. Kivelä kehottaa pitämään vakuutukset sillä tavoin ajan tasalla, ettei niihin jää edellisiä puolisoita edunsaajiksi, ellei näin varta vasten haluta. Perintöoikeudellinen suhde ei katkea lainkaan, vaan adoptoitu lapsi perii biologiset vanhempansa. Isäksi vahvistetaan äidin aviomies, jos lapsi syntyy avioliiton aikana, vaikka hän olisi saanut alkunsa eri henkilön sukusoluista. Sijaisvanhemmat voivat halutessaan tehdä testamentin sijaislapsen hyväksi. CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 47 LM8_s46-47_Testamentti.indd 47 LM8_s46-47_Testamentti.indd 47 22.11.2023 10.52 22.11.2023 10.52. Jos hedelmöityshoitoa saanut pari ei ole avioliitossa, äidin aviopuolison tulee tunnustaa isyytensä. Lapsella on täysi-ikäiseksi tultuaan oikeus saada selville sukusolujen luovuttajan nimi, mutta hänellä ei ole minkäänlaista oikeutta periä kyseistä henkilöä. n Mitä tapahtuu, kun sijaisvanhemmat adoptoivat sijaislapsen. Heikossa adoptiossa lapsella on perimysoikeus myös adoptiovanhempiinsa, muttei näiden sukulaisiin. Sateenkaariperheissä lapsen synnyttäjä on aina juridinen vanhempi. Avopuolison asemaa voi turvata myös nimeämällä hänet edunsaajaksi esimerkiksi henkivakuutukseen. Perintö jaetaan perittävän perillisten kesken siten, että kukin rintaperillinen saa yhtä suuren osan, ellei testamenttia ole laadittu tai ellei joku rintaperillisistä ole saanut esimerkiksi ennakkoperintöä tai lahjaa perittävän eläessä. Turvallisempi TULEVAISUUS tua. Jos sukusolut luovuttanut mies ei ole antanut suostumustaan isyyden vahvistamiseen, lapsella ei ole virallista isää. Jos avopuoliso kuolee, avoleski vertautuu omaisuuden jaon osalta vieraaseen ihmiseen. Tällöin lapselle tulee hakea huoltajan sijaiseksi edunvalvojaksi joko huoltajan ehdottama yksityishenkilö tai yleinen edunvalvoja, jonka määrää Digija väestötietovirasto. Isä voi tunnustaa isyyden tai hänet voidaan vahvistaa isäksi oikeuden päätöksellä. Avopuolisolla ei ole oikeutta perintöön, eikä avoleskellä ole hallintaoikeutta edes puolisoiden yhteisenä asuntona käyttämään kotiin. Jos sekä vanhempi että lapsi ovat kuolinpesän osakkaita, voivat lapsen ja huoltajan edut olla ristiriidassa keskenään. Jos avoliitto purkautuu toisen kuolemaan ja parilla on yhteisiä lapsia tai lapset ovat kuolleen puolison, perintö menee kokonaisuudessaan lapsille. Välttämättä ei tule ajatelleeksi, että uusperheessä ainoastaan biologiset lapset perivät oman vanhempansa riippumatta siitä, kuinka kauan on asuttu yhtenä perheenä
Digi 12 kk 59,00 . Printti 12kk 69,00 . Digi 6 kk 39,00 Postituslisät ulkomaille . tilaat lehden itsellesi tai lahjaksi . Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. https:// lapsenm aailma.f i/ kauppa/ 48 LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 LM8_s48_Palvelusivu.indd 48 LM8_s48_Palvelusivu.indd 48 22.11.2023 11.29 22.11.2023 11.29. Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. Opiskelijaprintti 12 kk 58,00 . MA AIL MA LASTENSUOJELU N KESKUSLIITON LEHTI 8 | 2023 TILAA DIGILEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. Digi 3 kk 25,00 Määräaikainen . Printti 12 kk 79,00 . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Printti 3 kk 29,50 . Digi 6 kk 35,00 . Kustantaja Lastensuojelun keskusliitto www.lskl.fi TEE TILAUS os. DIGIHINNAT VAIN 39 e (6 kk) ja 59 e (12 kk)! Kestotilaus . Printti 6 kk 58,00 . peruutat tai irtisanot tilauksesi / lahjatilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. palvelusivu METSÄ SAA SARA SANTOKS EN JA ISLA VAINION MIELIKUV ITUKSEN LENTOON | ACELIFEHANKE PANEUTU U HAITALLIS IIN LAPSUUDE NKOKEMU KSIIN | NASIM SELMANI HALUAA PUHUA TUNTEISTA | ESITTELYS SÄ RANSKAN ”TOISEN MAHDOLL ISUUDEN KOULU” KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINT Ä, MITÄ MEILLÄ ON. | VINKKEJÄ LAPSIPERHEARJEN RAUHOITTAMISEE N! | RASISMI – LASTENKIRJOJEN TÄRKEÄ TEEMA KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. Digi 12 kk 55,00 . MA AIL MA LASTENSU OJELUN KESKUSLI ITON LEHTI 7 | 2023 ELIAS RANTALA OSALLISTUU ISÄNSÄ KANSSA KLAPITALKOISIIN | VOIKO JENGIYTYMISTÄ TORJUA KAMPPAILULAJEIL LA. Eurooppaan 12 kk 45 e . Printti 6 kk 48,00 . | JUSKA SALMISEN PITKÄ TIE ISÄKSI | 24 VINKKIÄ HYVINVO INTIIN KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINT Ä, MITÄ MEILLÄ ON. MA AIL MA LASTENSU OJELUN KESKUSLI ITON LEHTI 6 | 2023 ylävinjet ti HARRASTA MISEN SUOMEN MALLI: VÄLIPALA LEIPURIT EINO AHOLAIN EN JA ANNA MAHKON EN | KUKA TUKEE SAIRAAN LAPSEN VANHEMP IA. Euroopan ulkopuolelle 12 kk 60 e Lapsen Maailma -lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. TILAA LEHTI itsellesi tai lahjaksi https://lapsenmaailma.fi/kauppa/ Tilaajapalvelu ma–pe 9–15 010 230 8380 tilaajapalvelu@lskl.fi Ota yhteys tilaajapalveluumme, kun . ilmoitat nimentai osoitteenmuutoksen . Sinulla on kysyttävää tilauksestasi / laskustasi
Sama pätee yhteisö projekteihin. Ne eivät tuo tuloja, jolla voisi rakentaa moderneja sairaaloita. Köyhyys tulee iholle paitsi tutkimusaiheen myös tutuksi tulleiden ihmisten kautta. Paikallisilla yhtei söillä on suuri merkitys siellä, missä valtiot ovat heikkoja ja missä ilmaston lämpenemi nen muuttaa elinkeinojen ehtoja. On selvää, ettei yksi laiva voi tuoda kuin pientä helpotusta katastrofaalisten sai rauskulujen kanssa kamppaileville Afrikan rannikon asukkaille. ”TERVEYSPALVELUIDEN SAAMINEN EI SAISI OLLA MISSÄÄN VAIN HYVÄNTEKEVÄISYYDEN TAI ARMON VARASSA.” ARMON LAIVA Madagaskarilla Lähtöpäivänä saimme norjalaisen professorin kanssa viestin paikalliselta opettajakollegalta: ”Oppilaani tarvitsee 360 000 aria rya (noin 85 euroa) tyttärensä pään kuvanta miseen. Väestöryhmien välillä ei ole pahoja konflikteja. kolumni LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 49 LM8_s49_Kolumni_HH_.indd 49 LM8_s49_Kolumni_HH_.indd 49 22.11.2023 11.30 22.11.2023 11.30. Toisin kuin muut köyhimmät maat Madagaskar ei ole kärsinyt poikkeuksellisista luonnonka tastrofeista eikä sodista. Vanhempi ha luaa luonnostaan tehdä kaikkensa lapsen sa terveyden hyväksi. Madagaskarilaiset ovat ystä vällistä ja rauhallista väkeä. Tutkimme, miten paikalliset yhteisöt voisivat luoda hyvinvointia yksinkertaisin keinoin – esimerkiksi istuttamalla puita, kaiva malla kaivoja tai viljelemällä uusia kasveja – ilman ulkopuolista apua. Järjestön toi minta perustuu lahjoituksiin. Tyrä vai vaa poikaa edelleen ja hankaloittaa kävele mistä. Nyt kuu lin, ettei leikkaus ollut onnistunut. On vaikeaa ymmärtää, miksi Madagaskar on yksi maailman kaikkein köyhimmistä maista . Mercy Ships ja yhteisöprojektit voivat kuitenkin luoda toivoa, voimistaa ihmisiä ja vahvistaa oikeutettuja vaatimuksia ra kenteellisista muutoksista. Kollega kiitti pienestä taloudellisesta avustamme ja lupasi kertoa, miten tytön tervehtyminen etenee. Vuosi sitten tutustuin hotellin vastaanottotyöntekijään, jonka pojalta oli leikattu suuri nivustyrä kahden kuukauden iässä. Köyhissäkin mais sa he tietävät modernista lääketieteestä ja sen keinoista, jotka lähes aina ovat heidän ulottumattomissaan. Mercy Ships on hyväntekeväisyysjärjestö, joka tarjoaa ilmaista lääketieteellistä hoitoa, erityises ti monimutkaisia kirurgisia toimenpiteitä köyhien maiden asukkaille. Meriyhteydet ovat hyvät. Voitteko aut taa?” Olimme tiedonhankintamatkalla Mada gaskarilla, joka on maailman neljänneksi suurin saari ja valtavan kaunis maa: vihrei tä laaksoja, koskemattomia hiekkarantoja, si nertäviä vuoria. Ristiriita maanviljelykseen perustuvan perinteisen elämäntavan ja modernin maailman välillä paljastuu karuim millaan lasten sairauksissa. Matkalla läpi Madagaskarin vehreän ylängön ei voi olla ihailematta ihmisten kykyä selviytyä omavaraisesti ja löy tää onnensa siitä, mitä on heidän käsien sä ulottuvilla. Ylikulutuksen ja rahanval lan maailmassa meillä on paljon opittavaa madagaskarilaisten vaatimattomasta elä mäntavasta. Heikki Hiilamo on viiden lapsen isä ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori. Ihmisiin on help po tutustua ja luottaa. Luonnonvaroja on paljon. Sydäntä kuiten kin särkee: terveyspalveluiden saaminen ei saisi olla missään vain hyväntekeväisyy den tai armon varassa. Tytär loukkasi päänsä ja tuntuu sen jälkeen menettäneen järkensä. Perheen toivo on ympäri Afrikkaa kiertä vässä sairaalalaivassa, joka tulee Madagaska rin rannikolle helmikuussa
Terhi Width) kertoo yli kymmenvuotiaille rasismin historiasta ja rasismin vastaisesta taistelusta. NE LIIKUTTAVAT TUNTEITA JA ROHKAISEVAT TOIMIMAAN. KÄYTÄ ÄÄNTÄSI! Nuorille suunnattuja tietokirjoja ilmestyy hämmästyttävän vähän. Norjalaisen Tinashe Williamsonin Nuoren antirasistin käsikirja (Otava, kuv. Tarja Kontro) keskittyy tiukasti ihonväriin kohdistuvaan rasismiin, kun Akpojaron 50 LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 LM8_s50-52_KK+TakaK.indd 50 LM8_s50-52_KK+TakaK.indd 50 20.11.2023 13.30 20.11.2023 13.30. Kuvituksessa on otettu jopa käyttöön plakaatteja ja iskulauseita kantavia lapsia aivan 1970-lukulaiseen tapaan! Tietokirjat viestivät vähin sanoin mutta kovalla äänellä. Ne taustoittavat ajankohtaista keskustelua ja tuovat historian ymmärrettävällä tavalla lasten ja nuorten maailmaan. Miksi jotkut ovat rasisteja. Rasismin nujertaminen alkaa hyvästä itsetunnosta, toisten puolustamisesta ja myönteisestä ajattelusta. LASTENJA NUORTENKIRJALLISUUDEN TÄRKEIMPIÄ TEEMOJA 2020-LUVULLA ON RASISMI, JOSTA KIRJOITETAAN TIETOKIRJOJA JA KAUNOKIRJALLISUUTTA. Kun vaaleaihoinen lapsi huomauttaa tummaihoiselle, että entisessä kotitalossa asuminen tuntui ”ikävältä ja turvattomalta, joten muutin pois”, jää miettimään, ilmentääkö repliikki todella rasismia, sillä se on sijoitettu Mikä on rasismia. Aivan kuin he hakeutuisivat vaikeuksitta aikuisten tietokirjallisuuden pariin. Luukkukirja kannustaa puhumaan etnisistä ryhmistä, mutta Mun väri, sun väri -kirjassa rotu mainitaan jo kannen Rodusta, antirasismista ja itsetunnosta -alaotsikossa. Niitä ja läppiä raottelemalla lapsi saa vastauksia konkreettisiin kysymyksiin. ”Jos puhumme rasismista ja puutumme siihen joka kerta, se voidaan kitkeä lopullisesti”, Akpojaro vakuuttaa. Niinpä kirjassa voidaan jo puhua mutkikkaista ilmiöistä kuten representaatiosta, monimuotoisuudesta ja poliittisista mielenosoituksista. Kirjoja erottaa myös pulmallisen rotu-sanan käyttö. (Tammi, suom. Sari Kumpulainen) turvautuu luukkuihin. Tekstimäärän niukkuus johtaa väistämättä lakonisuuteen ja joskus jopa hämäryyteen. Thea Jacobsen, suom. KUUKAUDEN RASISMIN kimppuun kirjat KU VI TU S KI RJ AS TA M IT Ä RA SI SM I O N ?, JO N KA O N KU VI TT AN U T AS H LE Y EV AN S. Ja Henry-Allain päättää kirjansa iloisesti: ”Tässä ihanassa maailmassa on niin paljon aihetta juhlaan”. Laura Henry-Allainin ja kuvittaja Onyinye Iwun Mun väri, sun väri (Otava, suom. ISMO LOIVAMAA luukkukirja tulkitsee rasismia laveammin ja luettelee mm. otsikon yhteyteen. Jordan Akpojaron ja kuvittaja Ashley Evansin Kysy ja kurkista! -sarjassa julkaistu Mitä rasismi on. Elämyksellinen ja tunteisiin vetoava lasten tietokirja onkin kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvä tapa välittää asenteita. Pieneen kirjaan mahtuu paljon tärkeää asiaa, ja kirjailija opettaa myös havaitsemaan puheen erilaisia sävyjä ja mahdollisuuksia. Onko rasismia kaikkialla. Pulmallinen rotu-sana. ylävinjetti R asismia käsittelevissä kirjoissa ei peitellä epäkohtia. kieleen ja uskontoon perustuvan rasismin. Itsetunnon kasvattaminen, positiivisuus ja tiedon hankkimisen tärkeys yhdistävät kirjoja. Vaikka sillä ei ehkä saavuteta oikean keskustelutilanteen dokumentaarisuutta, sävy tuntuu silti luontevalta. Nykyaikainen tietokirja silppumaisine rakenteineen ei syvenny kertomaan ja taustoittamaan, vaan tyytyy näyttämään ja kärjistämään. Hän kiteyttää käsikirjansa tarkoituksen vetoavasti: ”Toivon, että sinulla on nyt oikeat sanat ja voit käyttää ääntäsi”. 36-vuotias kirjailija on luonut teokseensa nuorten joukon, jonka kanssa keskustelee
nuuksia. Siinä, missä romanityttö Anitan 1950-lukulaisessa tarinassa on ihanteellisuutta, keikutaan Tuula Saarron vuonna 1972 ilmestyneessä omakohtaisessa romaanissa Suljetut ovet (Otava) yhteiskunnallisuuden ja pateettisuuden välimaastossa. Kirjailija sohii viihdekirjan raameissa sinnikkäästi ennakkoluuloja ja kaikenmoisia luutumia vastaan. Nilsson oli ruotsalaisen Wahlström-viihdekustantamon riveissä ensimmäinen, joka toi nuortendekkareihinsa yhteiskunnallista kipinää. Kirjailija pitää nimittäin huolta ”kaikista, jotka on yhteiskunnan pohjalla”. hilpeissä kouluaiheisissa sarjoissa, on jo pitkään nähty tummaihoisia kavereita. Thomas rohkaisee toimimaan ja avaamaan suun oikealla hetkellä. Raadollisia päätelmiä ei kuitenkaan kaihdella: ”Mustalaisia on kyllä kaikkea muuta kuin rakastettu maan päällä”. Kirjailija välittää realistisen kuvan helsinkiläisistä romaneista, ja ulottaa parhaimmillaan rohkean kritiikkinsä kaikkiin osapuoliin. Huomattavimpia tapauksia olivat amerikkalaisen Mildred D. Kevyemmän sortin esimerkki on ruotsalaisen Ulf Nilssonin nuortendekkari Hondajengi ja Musta Kauhu (Artko, suom. Hiukan pulmallista on se, ettei kirjojen välittämä kuva vieläkään oikein vastaa todellisuutta – ainakaan helsinkiläisestä näkökulmasta. Lukemisen takkuja oikovina ne voivat hienosti yhdistää erilaisia lukijoita kielestä ja kotitaustasta huolimatta. n LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 51 LM8_s50-52_KK+TakaK.indd 51 LM8_s50-52_KK+TakaK.indd 51 20.11.2023 13.30 20.11.2023 13.30. Taylorin kirjapari Ukkonen, kuule huutoni mun (WSOY 1979) ja Älköön piirimme särkykö (WSOY 1984). Mississippin maiseman lisäksi kirjailijoita yhdistää aikaerosta huolimatta rasismi. Kuvakirjoissa he voivat olla pääosassa. Anitan tarinassa romanilapset oppivat, että ”valkolaisten maailma oli heiltä suurin piirtein suljettu”. Tunteita herättävä kirja todistaa, että räikeä epäoikeudenmukaisuus synnyttää aktiivisuutta ja taistelutahtoa. LISÄÄ REALISMIA! Kotimaisissa lastenkirjoissa, mm. Kovaääninen vanhempi rouva niputtaa tummaihoiset ja nuoret siihen epämääräiseen kastiin, jota ei vain voi ymmärtää. Niissäkin voisi aktiivisemmin kuvata tämänhetkisiä ongelmia, iloja ja mahdollisuuksia. Helpompi löytää kovia huumeita kuin hyvä koulu. RAJU NYKYHETKEN KUVAUS Nuoren Angie Thomasin laajaa eeposta Viha jonka kylvät (Otava, suom. n > l Sivill) voi kuvailla Mildred D. Thomas kertoo karun tarinan tytöstä, joka joutuu näkemään, miten poliisi kylmäverisesti ampuu hänen ystävänsä. Pikkuhiljaa kaivattaisiin lastenkirjoja, joissa kerrotaan koululuokasta, jossa puhutaan hyvinkin kymmentä kieltä ja jonka oppilaista huomattava osa edustaa muuta kuin kantaväestöä. Kirjallisuudessa valoisa käänne tapahtui 1950-luvun lopussa, kun Karl von Schoultz julkaisi Anita, mustalaistyttö -kirjan (WSOY). Koulujärjestelmää kommentoidaan epäluuloisesti, sillä köyhien ja mustien asuinalueella on helpompi löytää kovia huumeita kuin hyvää koulua. Vanhoja asenteita on pyritty siistimään uusissa painoksissa, niinpä esim. Selkokirjat ovat osoittautuneet arvaamattoman tärkeiksi. Koulussa menestyvän Anitan elämä sujuu toiveikkaasti, varsinkin kun siihen siilautuu tyttökirjamaisia yllätyksiä ja ihaVARHAISIA VAIKUTTAJIA Suomalaistenkin lukema lastenja nuortenkirjallisuus oli julmetun pitkään valkoisen yläluokan kansoittamaa. Selkokirja on ystävällinen ja kannustava vaihtoehto kaikille. Kirjat voisivat rohkaista ja antaa mallia siitä, miten eletään ja opitaan yhdessä, vaikkei se helppoa aina olisikaan. Kaijamari Tampereen murteella rotuvihaa vastaan. Päähenkilö tuskittelee, uskaltaisiko todistaa poliisia vastaan. Vuonna 2017 ilmestyneessä nuortenromaanissa kysymys laajenee koskemaan muutakin kuin poliisien rasistista käytöstä. Lastenkirjallisuuden ei parane jäädä tällaistenkaan tilanteiden ulkopuolelle. Peppi Pitkätossun isän ammatti muutettiin 2000-luvulla Etelämeren kuninkaaksi. Tuomo Huuhka) 1970-luvun lopulta. Pohjoishelsinkiläisistä romaneista kertova nuortenkirja mursi sitkeitä ennakkoluuloja ja antoi uutta tietoa. Selkokirja yhdistää eri kieliä puhuvia. ROMANIEN SULJETTU MAAILMA Romaneja on syrjitty Suomessa vuosisatoja. Reilua kuitenkin muistaa, että olemme saaneet käännöskirjallisuudesta tärkeitä ja ennakkoluuloja murtavia vaikutteita vuosikymmenten mittaan. Arto Häilän Tampereen murteella suomentamissa muhkeissa teoksissa musta perhe taistelee Mississippin rotuvihaa vastaan 1930-luvulla. Porvarillisen omakotitaloalueen rauhan rikkoo öiseen aikaan vaeltava kulkija, jota synkeästi epäillään tummaihoiseksi. Taylorin kirjojen moderniksi jatkajaksi
LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KIRJASTO JA TIETOPALVELU Luotettavia faktoja Tarjoamme tietoa lasten ja perheiden asemasta ja oikeuksista! Lapsitiedon erikoiskirjasto Kaikille avoin kirjasto tarjoaa myös lähes 15 000 julkaisua käyttöösi! Tietopyynnöt Autamme sinua löytämään tiedon lähteille! Uutiskirjeet Ajankohtaista ja tutkittua tietoa lastensuojeluun sekä lapsiin ja perheisiin liittyen! www.lskl.fi/ kirjasto LM8_s50-52_KK+TakaK.indd 52 LM8_s50-52_KK+TakaK.indd 52 20.11.2023 13.30 20.11.2023 13.30