Lapsen Maailma 08/2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

SISARUSTEN LILJAN JA LUCAN IKÄERO ON 11 PÄIVÄÄ | JUTELLAAN VALEHTELEMISESTA! | PITUUSKASVUN POIKKEAMAT | SAAKO NUORI MIES ITKEÄ. HARRASTUKSENA JAPANI KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 8 | 2024 PUMU HUOM SYVÄTKÄÄ VASEMMANPUOLEISEN TAAPERON PÄÄ LOGON ETEEN, KTS KANSIOSSA MUKANA LEISKA PDF LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 1 ›› LM8_s1-2_Kansi.indd 1 LM8_s1-2_Kansi.indd 1 18.11.2024 15.24 18.11.2024 15.24
LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KIRJASTO JA TIETOPALVELU Luotettavia faktoja Tarjoamme tietoa lasten ja perheiden asemasta ja oikeuksista! Lapsitiedon erikoiskirjasto Kaikille avoin kirjasto tarjoaa myös lähes 15 000 julkaisua käyttöösi! Tietopyynnöt Autamme sinua löytämään tiedon lähteille! Uutiskirjeet Ajankohtaista ja tutkittua tietoa lastensuojeluun sekä lapsiin ja perheisiin liittyen! www.lskl.fi/ kirjasto 2 LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 LM8_s1-2_Kansi.indd 2 LM8_s1-2_Kansi.indd 2 18.11.2024 14.35 18.11.2024 14.35
32 Juttele lapsen kanssa rehellisyyden tärkeydestä 44 Lastenkirjailijat Eppu Nuotio ja Sanna Pelliccioni haluavat, että lapsille kirjoitetaan myös vaikeista teemoista KOULU 34 Palestiinasta kotoisin oleva Jana AlDahdouh ja Syyriasta saapunut Rawan Al Mubayed ovat tyytyväisiä suomalaiseen koululaitokseen TERVEYS 38 Viisi prosenttia suomalaislapsista kasvaa normikäyrien ulkopuolella HARRASTUS 40 Minja Jokiaho harrastaa Japania PALSTAT 16 Tietotulva: Koukuttavasti politiikasta nuorille 26 Tutkittua tietoa: Helsingin Sanomat pitää esillä lastensuojelua 48 Palvelusivu 49 Päivi Alasalmen kolumni: Vanhan kissan karkumatka 50 Kuukauden kirjat: Ihania iltasatuja Lihavoitu = kannessa s. VUOSIKERTA! LA U RA VE SA PERHE 6 Antti Uimaniemi tuli leskeksi nuorena isänä 12 Annika Kultalahden ja Olli Luukonlahden lapsilla on ikäeroa vain 11 päivää LASTENSUOJELU 28 Europarlamentaarikko Li Anderssonia huolettaa lapsiperheköyhyys 30 Lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta pitää puhua oikeilla termeillä KASVU 20 Samuel Suoniemi, 15, tähtää jääkiekkoammattilaiseksi 24 Saako mies näyttää tunteitaan. 34 Jana AlDahdouh (vas.) ja Rawan Al Mubayed osallistuvat EteläHervannan koululla kokoontuvaan Nova-ryhmään, joka järjestää toimintaa maahanmuuttajataustaisille, pääosin pakolaistaustaisille tytöille ›› LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 3 ›› LM8_s3-4_Sislu.indd 3 LM8_s3-4_Sislu.indd 3 21.11.2024 16.33 21.11.2024 16.33. n > l JOULUKUU | 8 | 2024 MA AIL MA TÄMÄ ON JO LEHDEN 83
LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Perheiden ongelmat saattavat korostua loma-aikoina, kun ollaan paljon yhdessä kotona. Se levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi JA N I LA U KK AN EN LAPSEN MAAILMA PAINETAAN FORSSASSA. vuosikerta. Muistathan Sinä kysyä lähelläsi olevalta lapselta: mitä sinulle kuuluu. 40 l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Jokainen lapsi kohtaa elämässään monia aikuisia, ja kaikkien aikuisten tulee pyrkiä tunnistamaan, tarvitseeko lapsi suojelua. Suomalaisissa perheissä elää 89 000 lasta, joiden vanhemmalla on vakava päihdeongelma. 83. Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 83. Erityisesti lasten takia on tärkeää, että perheet saavat tarvitsemansa palvelut ajoissa. PERHEET TARVITSEVAT TUKEA Joulun seutu on usein lapselle kaikkein ihaninta ja odotetuinta aikaa. 4 LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 LM8_s3-4_Sislu.indd 4 LM8_s3-4_Sislu.indd 4 20.11.2024 11.44 20.11.2024 11.44. Lasten ja perheiden palveluissa on päästävä sirpaleisuudesta kohti kokonaisvaltaista auttamista. Tarjoamalla koko perheelle tukea voidaan vähentää lasten oireilua ja jopa huostaanottoja. Osalle lapsista se on myös pelätyintä. Lasten suojeleminen on kuitenkin myös yhteinen tehtävä. Näistä näkymättömistä lapsista ei juuri puhuta, eikä heidän ääntään kuulla. KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Mari Tuovinen, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU: ma–pe 12—17, 040 722 0058 (numeroon soittaminen ei maksa mitään), tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Henna Anttila / Kruunu Media, 050 541 9943, henna.anttila@kruunumedia.fi PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-01880 Aikakausmedia ry:n jäsen. l Helsinki l Oulu Espoo l Forssa l l Tampere Minja Jokiaho harrastaa Japanin lisäksi kalpamiekkailua viitenä päivänä viikossa. vuosikerta KANSI: Liljan ja Lucan kuvasi kanteen Susanna Kekkonen. > Lue lisää: www.lskl.fi, www.annalapselleraitisjoulu.fi, www.nakymattomat.fi s. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien ja lastensuojelun laadun puolesta. Tiesitkö, että vanhemman alkoholiongelma lisää huomattavasti riskiä sille, että lapsi joutuu sijoitetuksi kodin ulkopuolelle
Lastensuojelun tarkoitus on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Tiedämme, että ennaltaehkäisevä työ on avain lastensuojelun kustannusten hallintaan. Investoinnit, jotka pienentäisivät lastensuojelun kustannuksia pitkällä aikavälillä ja parantaisivat lasten ja perheiden elämänlaatua, eivät sovi budjettivuoden ja vaalikauden kireisiin puitteisiin. Politiikassa päätöksiä tarkastellaan yleensä vaalikausittain. Lastensuojelun kokonaiskustannukset ovat 1,3 miljardia euroa vuodessa. Mitä me voimme TEHDÄ PAREMMIN. Lyhytnäköisyys päätöksenteossa ei ole vain taloudellinen ongelma. Siksi ”mitä tämä maksaa” -kysymyksen sijaan pitäisi kysyä ”mitä me voimme tehdä paremmin”. Samalla tulee kuitenkin pohtia, miten paljon vaikuttavampaa olisi, jos lasta ja perhettä autettaisiin niin varhaisessa vaiheessa, ettei sijaishuoltoa tarvita. Tutustu Lastensuojelun keskusliiton Anna ääni lapselle -kampanjamateriaaleihin os.www.lskl.fi! Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA pääkirjoitus Lapsen elämässä yksi vaalikausi on pitkä aika. Vaikutus ei rajoitu vain rahaan: pitkällä aikajänteellä hyvinvointi yhteiskunnassamme lisääntyy ja syrjäytyminen vähentyy. Näkökulman muutos vaatii päättäjiltä rohkeutta ja kaukonäköisyyttä, mutta myös painetta ja tukea meiltä kansalaisilta. Kun poliittinen järjestelmä asettaa haasteita pitkäjänteiselle päätöksenteolle, meidän tulee vaatia päättäjiltä rohkeutta investoida lapsiin. Lapsen elämässä yksi vaalikausi on pitkä aika. Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan havaittuihin ongelmiin riittävän ajoissa. Sitoutuminen vaalikaudet ylittävään kehittämiseen on vaikeaa, mikä tekee pitkäjänteisistä toimista, kuten panostuksesta ennaltaehkäiseviin lastensuojelutoimiin, vaikeita. PS. Kun lapsille ja perheille tarjotaan tukea ajoissa, voivat perheet selviytyä haasteistaan paremmin ja lasten sijoitukset kodin ulkopuolelle vähentyä. LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 5 LM8_s5_PK.indd 5 LM8_s5_PK.indd 5 20.11.2024 11.55 20.11.2024 11.55. Tästä lähes 75 prosenttia käytetään sijaishuollon kustannuksiin. Lastensuojelulaissa todetaan, että lastensuojelun on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Investoinnit varhaiseen tukeen eivät tuo nopeita tuloksia, mutta tulokset ovat kiistattomia. On selvää, että kaikille sijaishuoltoa tarvitseville lapsille on taattava laadukkaat ja turvalliset palvelut. Varhaisen vaiheen tuki – kuten riittävän toimeentulon turvaaminen, vanhemmuustaitojen vahvistaminen ja esimerkiksi mielenterveyspalveluiden tarjoaminen – voi estää monia ongelmia ennen kuin ne paisuvat kriiseiksi. Se on inhimillinen ja eettinen epäonnistuminen
perhe Ylivoimainenkin SURU HELPOTTAA joskus 6 LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 LM8_s6-11_AnttiUimaniemi.indd 6 LM8_s6-11_AnttiUimaniemi.indd 6 20.11.2024 12.10 20.11.2024 12.10
Pariskunnan pieni poika auttoi pysymään arjessa kiinni. ›› LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 7 LM8_s6-11_AnttiUimaniemi.indd 7 LM8_s6-11_AnttiUimaniemi.indd 7 20.11.2024 12.10 20.11.2024 12.10. Ylivoimainenkin SURU HELPOTTAA joskus Antti Uimaniemi menetti vaimonsa autoonnettomuudessa ja kadotti elämänsä suunnan. TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT TEIJA SOINI Ex-jalkapalloilija Antti Uimaniemi saa liikkumisesta hyvää mieltä yhdessä poikansa Eliaksen, 4, kanssa. Heidät kuvattiin Oulun HopLopissa. Nyt Antti haluaa auttaa muita, joilla on vaikeaa
TIESITKÖ. Miesten osuus nuorista leskistä on vuosittain noin 20–25 %, ja isolla osalla heistä on lapsia. Isä ja poika höpsöttelevät ja nauravat paljon yhdessä. Esimerkiksi vuonna 2022 vanhempansa menetti 1 878 alaikäistä lasta. 1 364 menetti isän ja 514 äidin. Miesleskiä on huomattavasti vähemmän kuin naisleskiä. > nuoretlesket.fi 8 LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 LM8_s6-11_AnttiUimaniemi.indd 8 LM8_s6-11_AnttiUimaniemi.indd 8 20.11.2024 12.10 20.11.2024 12.10
– Oli hyvä kuulla muiden kokemuksista, se antaa perspektiiviä ja avaa ajattelua. Reilun tunnin kuluttua pihaan kaartoi poliisiauto. Oli vaikea keskittyä mihinkään. Oli vaikea hyväksyä, että juuri hänelle kävi näin. Antti alkoi huolestua toden teolla. Ne hetket Antti muistaa kuin eilisen päivän. Antti Uimaniemi oli kipeänä kotona silloin 1,5-vuotiaan Elias-poikansa kanssa ja odotti vaimoaan Siniä töistä kotiin. Vertaisryhmässä minulla sitten olikin kova tarve puhua onnettomuudesta ja menetyksestäni. Hän oli lahjaksi ostanut kukkia ja suklaata. Yksin kun pyörittelee asioita, jää aina samalle raiteelle. marraskuuta 2021, vaimon 32-vuotissyntymäpäivä. Pian töihin paluun jälkeen Antti kuuli Nuoret Lesket ry:stä, mutta epäröi mukaan menemistä. – Jossakin vaiheessa Elias tuntui ymmärtävän, ettei äiti enää tulisi. Tammikuun puolivälissä Antti Uimaniemi palasi töihinsä espoolaiseen kuntokeskukseen. – Ensimmäiset puoli vuotta itkin lähes joka päivä, kun suru kävi päälle. Poliisit jäivät paikalle tueksi, kunnes kriisityöntekijät saapuivat. Vaimoa ei kuitenkaan kuulunut, eikä hän vastannut puheluihin tai viesteihin. – Sini tykkäsi Ranskasta, ja suunnittelimme road tripiä vanhoihin ranskalaiskaupunkeihin. Työterveyden kautta hän pääsi terapiaan käsittelemään ylivoimaiselta tuntuvia tunteitaan. Tapahtunut ylitti ymmärryksen. Sini oli kuollut välittömästi. Isän selviytymismoodi käynnistyi ja ajoi liikkeelle: oli valmistettava pojalle iltapala ja laitettava nukkumaan. Sitä piti käydä läpi useasti. – Minulle tapahtui nämä asiat, menin mukana, mutta olin sokkitilassa, en täysin läsnä itsessäni. Oli käytävä katsomassa onnettomuusauto ja haettava Sinin tavarat työpaikalta. Vielä äsken kaikki oli ollut niin hyvin, pieni perhe täynnä elämäniloa ja haaveita. Menetys tuntui kipeältä, suru ylitsevuotavalta. Mitä kertoa pojalle, joka ihmetteli, miksi isi ja mummi olivat surullisia ja mihin äiti oli kadonnut. Tuntui epätodelliselta. Juteltiin päiväkodissa, että olisi pojalle parasta, jos arki jatkuisi mahdollisimman normaaliin tapaan. Sovittava oma sairausloma. Olin vihainen ja katkerakin. – Se tuntui epäoikeudenmukaiselta. Antti päätti kertoa totuudenmukaisesti kuten päiväkodissa ja neuvolassa myöhemmin myös ohjeistettiin: äiti on kuollut eikä tulisi enää kotiin. Nyt hän haluaa kannustaa kaikkia menetyksen kokeneita vertaistuen piiriin. Ensimmäinen joulu onnettomuuden jälkeen oli kamala. Elias-poika iloitsi joululahjoista, mutta Antti ei pystynyt nauttimaan mistään, vaikka yritti kovasti. Lopulta kuitenkin rohkaistui – ja se kannatti. Siellä hän istui hiljaisuudessa katselemassa maisemaa korkean kallion laelta. Asiakastyö olisi vienyt liikaa voimavaroja, joten hän sai tehdä tietokonehommia. Oli soitettava anopille, Sinin äidille, joka asui reilun puolen tunnin matkan päässä ja lähti heti tulemaan. Pahinta oli palata tyhjään kotiin, jossa todellisuus iski vasten kasvoja: hän oli yksin. Moottoritiellä vastaantuleva auto oli törmännyt peuraan, joka oli lentänyt Sinin tuulilasiin. Haaveilimme myös toisesta lapsesta, isommasta asunnosta ja yhteisistä eläkepäivistä. Antti tiesi tarkkaan, kuinka kauan matkaan menisi. ›› LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 9 LM8_s6-11_AnttiUimaniemi.indd 9 LM8_s6-11_AnttiUimaniemi.indd 9 20.11.2024 12.10 20.11.2024 12.10. Aamulla vietävä päiväkotiin. On muistettava pitää huolta itsestään, pojankin vuoksi. Sini oli tavalliseen tapaansa soittanut lähtiessään kotimatkalle kirkkonummelaisesta marketista, jossa työskenteli palvelupäällikkönä. Poliisit kertoivat Sinin kuolleen auto-onnettomuudessa. He olivat matkustelleet Pariisissa, New Yorkissa, Miamissa ja Thaimaassa. Pariskunta oli ollut yhdessä kymmenisen vuotta. Hän otti poikansa syliin ja käpertyi sohvalle. Se rauhoitti. O li 10. Kerrottava tapahtuneesta siellä. – Jälkikäteen ajatellen olisin tarvinnut kriisiapua heti onnettomuuden jälkeen, mutta en vain pystynyt puhumaan. Sen Antti vietti omien vanhempiensa luona Kemissä. Antti käveli usein kotinsa takapihalta lähtevään metsään Pohjois-Espoossa
– Puhuimme siitä, missä mennään oman surun kanssa ja raotimme tulevaisuudenhaaveitamme. 10 LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 LM8_s6-11_AnttiUimaniemi.indd 10 LM8_s6-11_AnttiUimaniemi.indd 10 25.11.2024 10.05 25.11.2024 10.05. Antti on saanut hyviä oivalluksia myös lukemalla. En enää tiennyt, kuka olen. Ohjelmassa oli muun muassa ryhmäkeskusteluja ja yksilötehtäviä. Antti on ylpeä, ettei poika ainakaan pelkää näyttää tunteitaan. Antti varttui Kemissä ja alkoi pelata jalkapalloa viisivuotiaana. Sellaista palautetta on päiväkodistakin tullut. Toinen kuva on onnellisen pienen perheen ensimmäisestä ja viimeisestä yhteisestä joulusta. – On muistettava pitää huolta itsestään, pojankin vuoksi. Suru tulee kylään tiettyjen merkkipäivien läheisyydessä: onnettomuuden vuosipäivänä, hääpäivänä, äitienpäivänä ja pojan syntymäpäivinä. Tällä hetkellä yöpöydällä on kirja kehityksellisestä traumasta ja aiemmin hän on lukenut muun muassa positiivisesta kasvatuksesta. Keskipäivällä hän käy joko lenkillä tai ulkokuntosalilla ja välillä joogaa tai meditoi. Alkuvuonna 2023 Antti Uimaniemi päätti muuttaa Ouluun, jossa hänen veljensä ja siskonsa perheineen asuvat. Oivallus tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta: haluan auttaa vaikeassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. – Välillä poika haluaa katsella kuvia ja välillä ei halua, mikä sekin on ok. Pikkuhiljaa kuntoutusterapian avulla on vahvistunut se, mitä haluan ja kuka olen. Alussa oli vaikeaa olla päiväkodin juhlissa, kun toinen vanhempi ei ollut mukana näkemässä ja kokemassa sitä. Nuorena aikuisena hän pelasi muun muassa Visan Pallossa, PS Kemin paidassa ja Rovaniemen Palloseurassa. Ryhmä hitsautui yhteen ja pitää edelleen yhteyttä toisiinsa. – Tärkeintä oli oppia, että kannattaa olla avoin avulle ja neuvoille. Se oli käänteentekevää. – Minulla ei alkuun ollut työkaluja käsitellä suruani, en pystynyt jakamaan asioitani kunnolla. Aamuisin Antti vie nelivuotiaansa päiväkotiin, jonne tämä on kotiutunut hienosti ja saanut kavereitakin. Kuukausiin Antti ei pystynyt katsomaan vanhoja valokuvia, mutta nykyisin hän muistelee Eliaksen kanssa Siniä katsomalla kuvia ja kännykkävideoita. Antti, Elias ja Sini Uimaniemi vuonna 2020. Erityisesti kaksi perhekuvaa ovat tärkeitä. – Kadotin itseni ja intohimoni, kun menetin Sinin. Sai itkeä ja näyttää kaikkia tunteita. – Hänen kanssaan on ollut kiva vaihtaa kuulumisia ja ajatuksia muun muassa vanhemmuudesta. Antti näkee pojassaan paljon Sinistä muistuttavaa – ei vähiten räiskyvässä luonteessa. Eniten Elias pitää juuri näistä perheen yhteiskuvista. Parasta oli kuitenkin huumori. Pojan isovanhemmat asuvat myös melko lähellä, Kemissä. – Me olimme tiivis perhe. Me olimme tiivis perhe. En ollut nauranut kuukausiin. Välillä sydäntä raastaa, miten vähän poika muistaa äidistään. Nyt tiedän, että kun tuntuu pahalta, on parasta soittaa läheiselle tai vertaiselle. Hän päätti kuitenkin opiskella itselleen uuden ammatin ja kouluttautuu parhaillaan sosionomiksi Oulun ammattikorkeakoulussa. He ovat retkellä Fiskarsissa. Sitten hän opiskelee. Sydäntä raastaa, miten vähän poika muistaa äidistään. Erityisesti yhdestä ryhmän jäsenestä tuli Antille tärkeä tuki, hänelle on edelleen helpoin puhua. Ulkoilimme paljon luonnossa, kävimme leikkipuistoissa. Vähän myöhemmin hän tutustui toiseen leski-isään. Tuntui tärkeältä päästä lähelle tukiverkostoa. Vertaisilta sain paljon hyviä neuvoja ja oivalluksia, kuten että on lupa myös nauttia ja että kannattaa tehdä asioita, jotka tuottavat iloa. Antin vertaistukiryhmä vietti Yyterissä ikimuistoisen, intensiivisen viikonlopun elokuussa 2022. Toisessa Antti pitelee Eliasta kantorepussa, ja Sini hymyilee vieressä aurinkoisesti
Alkoi kolmilapsisen perheen kahdeksan vuoden matka sairauden kanssa, jonka With dokumentoi esikoiskirjaansa Vaimoni vasen rinta ja muuta sairasta (Myllylahti 2019). Tule juttelemaan kanssamme lapsen oikeuksista ja hakemaan maksutonta materiaalia hyödynnettäväksi kasvatustyössäsi! Löydät meidät osastolta 6p89. Tiina With menehtyi vuonna 2016. Siinä hassuteltiin, eikä käkättämisestä tullut loppua! Aktiivinen poika pitää kiipeilystä, pyöräilystä ja potkulautailusta. Siinä missä nuorimmainen luulee syöpää koiranpennuksi, isä suree seksielämän menetystä ja potee tunteestaan syyllisyyttä. Suru on muuttanut muotoaan. Onko teillä vietetty Lapsen oikeuksien viikkoa. > www.mikkowith.fi/ LAPSEN OIKEUDET ON MUKANA EDUCA-MESSUILLA 24.-25.1.2025 HELSINGIN MESSUKESKUKSESSA! Tunnetko lapsen oikeudet. n ITKUN JA NAURUN KIRJA TARJOAA VERTAISTUKEA Mikko Within vaimolla todettiin aggressiivinen rintaja munasarjasyöpä 36-vuotiaana. Lähiaikoina tiedossa on Etelä-Suomen reissu: Uimaniemet matkustavat moikkaamaan vanhoja tuttuja, päiväkotikavereita ja entisiä naapureita. Suru on kohdattava yksin, mutta tunteiden jakaminen toisten kanssa lohduttaa. Lukukokemusta keventävät lasten hupaisat huomiot ja puuhat, kuten nelivuotiaan ballerinan ohjaama jumppahetki isälle ja tuntemattomalle miehelle tanssikoulun pukuhuoneessa. – Olen pystynyt päästämään irti puolisostani, eikä suru ole enää ylivoimaista kestää, mutta sen käsittely jatkuu ja välillä uuvuttaakin. Haastatteluhetkellä poika on päiväkodissa, mutta kikatteli viimeksi isänsä kanssa edellisenä iltana. Suunnitteilla on myös retki Kemin lähellä sijaitsevalle erämajalle. – Elias oli väsynyt ja halusi keinua leikkipuistossa. Hänen äidillään oli persoonallinen nauru ja sellainen Eliaksellakin on. – Puhun Eliakselle paljon Sinin hymystä ja naurusta. Tiedätkö, kuka on Tiuku. Viime kesästä lähtien Elias on ollut kiinnostunut myös jalkapallosta, joten kukaties hän seuraa isänsä jalanjälkiä. Nahdaan Educassa! LM8_s6-11_AnttiUimaniemi.indd 11 LM8_s6-11_AnttiUimaniemi.indd 11 20.11.2024 12.10 20.11.2024 12.10. Isän ja pojan yhteinen harrastus on parkourtyyppinen rata: toinen näyttää reitin ja toinen seuraa. Kirjassa kertojina vuorottelevat Mikko With itse ja edesmennyt vaimo mustan huumorin sävyttämien blogikirjoitustensa kautta. Vaimon kanssa joutuu myös miettimään, olisiko polttohautaus ”kiva”. Raadollinen tilanne pakottaa perheenjäsenet absurdeihin pohdintoihin. Esikoiskirjansa jälkeen Mikko With on kirjoittanut myös nuortenkirjoja
KANSI 12 LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 LM8_s12-15_AnnikaJaOlli.indd 12 LM8_s12-15_AnnikaJaOlli.indd 12 20.11.2024 13.51 20.11.2024 13.51. perhe Ihana IHME Luca syntyi viime vuoden syyskuussa Kolumbian Bogatássa lahjamunasolun ja sijaissynnyttäjän avulla. Pojalle kerrotaan tietoja hänen taustastaan asteittain ja ikätason mukaisesti
RIITTA AHONEN | KUVAT SUSANNA KEKKONEN R askaus käytössä olleen MS-lääkkeen kanssa ei olisi ollut turvallinen, joten Annika Kultalahti, 37, päätti lopettaa sen käytön. – Annika tuli raskaaksi lääkkeen vaihdon jälkeen toivotusti, mutta sai keskenmenon. Hän käyttää nyt pyörätuolia ja rollaattoria ja joutui jäämään sairauseläkkeelle viime vuoden alussa. SijaissynPariskunta ei uskonut Annikan raskauteen, mutta ihme tapahtui, ja toinen vauva alkoi kasvaa Suomessa ja toinen Kolumbiassa. Hän löysi myöhemmin Yhdysvaltain elintarvikeja lääkeviraston (FDA) varoituksen: osalle lääkkeen käytön lopettaneista ei aiheutunut mitään haittaa, mutta osalle jäi pysyvä vamma kuten Annika Kultalahdelle. Se herätti monia kysymyksiä, sillä Annika on sairastanut MS-tautia 14-vuotiaasta. Tämänhetkisten tietojen valossa ei ole odotettavissa, että Kultalahti toipuisi jatkossakaan pahenemisvaihetta edeltäneeseen kuntoon. LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 13 ›› LM8_s12-15_AnnikaJaOlli.indd 13 LM8_s12-15_AnnikaJaOlli.indd 13 20.11.2024 13.51 20.11.2024 13.51. Kultalahti löysi googlettamalla luotettavan oloisen yrityksen, joka auttaa ulkomailla sijaissynnytystä miettiviä. Eräällä hoitojaksolla hoitaja kysyi meiltä ohimennen, olemmeko miettineet sijaissynnytystä ulkomailla. Kun kaikki näytti valmiilta, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Pariskunta matkusti Ukrainaan syksyllä 2021. Viisi vuotta sitten Annika Kultalahti ja Olli Luukonlahti pohtivat perheen perustamista. Suomessahan sijaissynnytys ei ole laillista, Olli Luukon lahti, 38, kertoo. – Molemmille tehtiin sukusolukeräykset, joiden tuloksena saatiin kolme hedelmöitynyttä alkiota, Annika Kultalahti kertoo. Muutaman kuukauden kuluttua sairaus paheni tavalla, josta hän ei enää toipunut. Ukrainassa vietetty aika sekä sijaissynnyttäjän valintaprosessi tuntuivat todella pitkiltä. Tänään perheessä on kaksi 1-vuotiasta lasta, joiden ikäero on vain 11 päivää. Sen avulla kohdemaaksi valikoitui Ukraina
Etelä-Amerikassa lapsen nimi päätetään ennen syntymää. Suurin menoerä muodostui luonnollisesti pitkistä matkoista kahteen maahan. Elizabeth oli kuitenkin todella iloinen puolestamme ja alkoi itkeä puhelun aikana. Niiden kaikkien ilmoitettiin olevan tyttöalkioita. Olimme kuitenkin päättäneet jo aikaisemmin, että mennään luovutetulla munasolulla, jos ei muuten onnistu, Luukonlahti kuvailee. Kesti useita viikkoja valita sopiva luovuttaja. Nimeksi oli suunniteltu Luna, koska vauvan piti olla tyttö. Jouluna Kultalahti alkoi aavistella, että hän voisi itsekin olla raskaana. Meillä oli ollut niin paljon vastoinkäymisiä, että emme uskoneet Annikan raskauteen. Ikäeroa syntyessään heillä tulisi olemaan erittäin vähän. Se oli tosi suuri pettymys ja suru Annikalle. Se oli pariskunnasta tärkeää, vaikka heitä surettikin lapsihaaveen tuhoutuminen. Ne olivat ensin Kiovassa ja siirrettiin sitten Lviviin, Kultalahti sanoo. Lilja syntyi viime vuonna 21. Ensimmäisellä Kolumbian-matkallaan Kultalahti ja Luukonlahti olivat törmänneet klinikalla puolituttuun pariskuntaan. – Olimme jo menettäneet toivon. Olli Luukonlahti lähti äitinsä kanssa Kolumbiaan vastaanottamaan Lucaa, kun Lilja oli vain muutaman päivän ikäinen. nyttäjän tuli läpäistä psykologisia ja lääketieteellisiä testejä, joiden tekeminen kesti useita kuukausia. Sen ei pitänyt olla mahdollista. Näin oli kuitenkin ihmeeksemme tapahtunut. – Emme onneksi olleet vielä ehtineet aloittaa prosessia. elokuuta Espoossa ja Luca 1. Jossain vaiheessa raskaudesta piti ilmoittaa Elizabethille. – Hän oli tehnyt ison urakan meidän puolestamme ja meitä jännitti, miten hän suhtautuu tietoon, että meille onkin tulossa toinen lapsi. – Selvitettiin myös motiivi sijaissynnytykseen. Kun he viikkojen matkan jälkeen olivat jo palanneet Suomeen tuli huonoja uutisia. Kun kaikki alkoi näyttää valmiilta, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Jo kesän korvalla pari suuntasi Kolumbiaan, jossa odotti sama prosessi kuin Ukrainassakin. Sijaisäiti halusi auttaa lapsettomia. Sijaissynnyttäjän valinta kesti todella pitkään kuten Ukrainassakin. Kolme hedelmöitynyttä alkiota, yksi tyttöalkio ja kaksi poika-alkiota ovat yhä Ukrainassa, elleivät ole tuhoutuneet sodassa. Pariskunta sai viestin, jossa kerrottiin, että koko toiminta laitetaan jäihin. Sijaissynnyttäjä Elizabethiin pidettiin tiiviisti yhteyttä verkon välityksellä. Suuria tunteita oli puheluissa molemmin puolin. syyskuuta Bogotássa. Hän seurasi molempia raskauksia tekemällään Excel-taulukolla. Kaikki keskeytettiin, eikä alkio lähtenyt kehittymään sotaoloissa. Hän oli uskonnollinen ja hyväsydäminen ihminen, joka ryhtyi sijaissynnyttäjäksi, koska halusi auttaa lapsettomia. – Löysimme 35-vuotiaan naimattoman Elizabet hin, jolla oli yksi oma lapsi. Odotusaika oli todella stressaavaa ja täynnä jännitystä. Insinöörinä Luukonlahti mietti, millä todennäköisyydellä edes jompikumpi raskaus onnistuisi. Viimein alkioita kehittyi neljä, joista lääkäri valitsi elinkelpoisimmat. Lilja syntyi Espoossa veljeään hiukan aiemmin eli viime vuoden elokuussa. Kultalahti oli rauhallisempi ja ajatteli, että asiat menevät omalla painollaan eikä niihin voi vaikuttaa. Toinen vauva alkoi kasvaa Suomessa ja toinen Kolumbiassa. Taksissa matkalla sairaalaan Luukonlahti sai puhelun, että vauva onkin poika. – Alkiot selvisivät vain kolmen päivän ikään. Ensin yritettiin Annikan munasolulla. Meidän tehtävämme oli maksaa kaikki raskaudesta aiheutuvat kulut, Luukonlahti kertoo. 14 LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 LM8_s12-15_AnnikaJaOlli.indd 14 LM8_s12-15_AnnikaJaOlli.indd 14 20.11.2024 13.51 20.11.2024 13.51. – He olivat siellä tietämättämme samasta syystä. Heidän vauvansa syntyi hiukan aikaisemmin ja saimme arvokasta tietoa siitä, mitä Kolumbiassa tapahtuu vauvan syntyessä
Aluksi käytämme yksinkertaisia ja positiivisia sanoja ja lapsen kasvaessa lisäämme tietoa perinnöllisyydestä ja lahjasoluista. Toivottavasti Lucasta tulee suomalainen perheen sisäisen adoption jälkeen, Luukonlahti tiivistää. Olli Luukonlahti syötti ja antoi kenguruhoitoa molemmille heti syntymän jälkeen. Kun vuodet kuluvat, Lucalle kerrotaan tietoja hänen taustastaan. Olli Luukonlahti on palannut töihin oltuaan vuoden vanhempainvapaalla: – Kulunut vuosi on elämäni paras, vaikka välillä on ollut todella raskasta ja olen nukkunut todella huonosti. Hän syntyi harvinaisen superkuun aikaan, mikä teki tilanteesta erityisen osuvan, sillä Luna tarkoittaa latinaksi ja espanjaksi kuuta! Molemmat vauvat syntyivät sektiolla. Perhe sai paljon apua isovanhemmilta ja ystäviltä, ja kaupungin perheavustaja jäi Annikan henkilökohtaiseksi avustajaksi. Lapset ovat aloittaneet päiväkodin, ja Olli Luukonlahti on palannut töihin vuoden vanhempainvapaalta. Sitä kautta saimme päiväkotipaikan, vanhempainpäivärahan ja neuvolakäynnit. Tärkeintä on olla avoin ja luoda turvallinen ilmapiiri, jossa Luca tuntee itsensä rakastetuksi ja voi kysyä meiltä lisää, kun on siihen valmis, pariskunta miettii. Parin viikon jälkeen Luca sai lentoluvan Suomeen, kun isyys oli vahvistettu. Byrokratia on kuitenkin teettänyt runsaasti työtä, mihin ihan kaikkeen perhe ei ollut osannut varautua. Annika Kultalahti jäi sairauseläkkeelle viime vuoden alussa. Nyt he ovat täyttäneet vuoden ja aloittaneet päiväkodin. – Jos olisin tiennyt sijaissynnytysmahdollisuudesta, minun ei välttämättä olisi ollut pakko ottaa lääkkeen lopettamiseen liittyviä riskejä, jotka sitten valitettavasti minulle osuivat, Annika Kultalahti pohtii. – Viranomaiset eivät tee yhteistyötä keskenään, eikä heidän puoleltaan kovin paljon apua tullut. Laihduin kahdeksan kiloa, kun en ehtinyt lapsia hoitaessa syömään. – Vahvistamalla isyyteni Digija väestötietovirastossa Lucalle saatiin suomalainen henkilötunnus ja hän pääsi Kelan piiriin. – Sovimme, että kerromme hänen taustastaan asteittain ja hänen ikätasonsa mukaisesti. – Kolumbiassa synnytyslääkäri puhui todella hyvää englantia ja kävi pari kertaa viikossa hotellilla kotikäynnillä vauvan luona. Asiat viivästyivät, ja he jättivät meidät tilanteeseen, että Luca on kolumbialainen ja minä olen hänen ainoa huoltajansa. – Soitin heti Annikalle ja sanoin, että keksi nopeasti joku pojan nimi! Niinpä Lunasta muotoutui Luca. n Byrokratia on teettänyt runsaasti työtä. Lasten syntyminen oli todella suuri elämänmuutos. LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 15 LM8_s12-15_AnnikaJaOlli.indd 15 LM8_s12-15_AnnikaJaOlli.indd 15 20.11.2024 13.51 20.11.2024 13.51
SO N JA H YY TI ÄI N EN /H AM 16 LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 LM8_s16-19_Tulva.indd 16 LM8_s16-19_Tulva.indd 16 20.11.2024 14.59 20.11.2024 14.59. – Lastensuojelujärjestelmät maailmalla ja Suomessa perustuvat liikaa pelolle, joka ei tule riittävällä tavalla käsitellyksi. Ja pelon piiri laajenee ja vahvistuu, Westlund kuvaa. KAMPANJA Tienaa TONNI lukemalla! Osallistu tammikuun loppuun kestävään lukuhaasteeseen ja kirjaa omat lukuvarttisi kampanjasivustolle. Lastensuojelun sosiaalityössä pelätään puuttumista ja puuttumatta jättämistä, laitoksissa pelätään rakkautta ja rajoittamista, perhehoidossa pelätään lasten syntymäperheitä ja sijoitusten katkeamisia. --Aikuisten puuhat oudoksuttivat niin, etten halunnut edes teeskennellä suunnittelevani jotain tulevaisuudekseni.” TIMO PENNANEN OIKEIN SILMIN – KUINKA AUTISMIN SALAISUUDET AVAUTUIVAT MINULLE JA MEDIALLE KIRJASSAAN, JOKA ON OMAKOHTAINEN KUVAUS ELÄMÄSTÄ AUTISTINA. PALKITTU ONNEA! – On ehdottoman tärkeää ottaa nuoret mukaan heitä koskevaan tutkimukseen ja päätöksentekoon, sanoo Vuoden tieteentekijän tunnustuksen saanut Sofia Laine. Palveluiden järjestämisvastuussa olevat tahot pelkäävät valvontaa tekevien viranomaisten uhkasakkoja. Nuorisotutkimuksen dosenttina Nuorisotutkimusseurassa työskentelevä Laine johtaa planetaarisen nuorisotutkimuksen tutkimusohjelmaa. LASTENSUOJELU PELKO hallitsee Suomen ja Skotlannin lastensuojelujärjestelmistä löytyy monia samankaltaisuuksia. ylävinjetti tietotulva | KOONNUT ULLA OJALA ”Neljännellä luokalla jätin tyhjän paperin, kun piti kirjoittaa aine klassikkoaiheesta mitä minusta tulee isona. Yksi niistä liittyy pelkoon, huomasi Pesäpuun Hatkassa-hankkeessa työskentelevä kehittämispäällikkö Onni Westlund. Siinä nuoria ja nuoruutta tutkitaan suhteessa planeetan kantokykykyyn sekä ilmastonmuutokseen ja sen ympäristövaikutuksiin. Hän oli opintomatkalla Skotlannissa osana Itlan Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutusta. Kaikki pelkäävät lastensuojelua. Pääpalkintona arvotaan 1 000 euron lahjakortti! Helsingin Kirjamessuilta käynnistynyt Lukuboost-kampanja kannustaa 13–25-vuotiaita nuoria varaamaan vartin päivässä lukemiseen. Pakilan ala-asteen koulun oppilaat ja päiväkodin lapset saavat nauttia Inka Bellin Ympäritaideteoksesta, joka on toteutettu ruokalan pylvääseen. Nuoret pelkäävät itsensä kanssa olemista ja toisiaan. Se on yksi kolmesta helsinkiläisiin oppilaitoksiin tänä vuonna valmistuneesta uudesta julkisesta taideteoksesta
Mustranta on helsinkiläinen kirjailija ja vapaa toimittaja, joka halusi omien lastensa innoittamana kirjoittaa nuorille politiikasta. Osallisuuden aika järjestää joulukuussa myös vuosittaisen Vallankumous lastensuojelussa -tapahtuman, jossa käydään yhteiskunnallista keskustelua lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä lastensuojeluun liittyen nuorten kokemusääntä korostaen. ULLA OJALA JUHLAVUOSI VALLANKUMOUS lastensuojelussa Osallisuuden aika viettää 10-vuotisjuhlavuottaan nuorten parissa, eikä ihme, sillä järjestön pääasiallisena tehtävänä on jakaa ja vahvistaa monipuolista lastensuojelun kokemusääntä yhteiskunnassa. Aihe on kuitenkin tärkeä, sillä tutkimusten mukaan nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan on kasvussa, mutta usko omaan osaamiseen on heikko, erityisesti kun puhutaan virallisten järjestelmien kautta osallistumisesta, sanoo Mustranta. – Politiikkaa on käsitelty nuortenkirjallisuudessa hyvin vähän. Osallisuuden ajan nuorten kehittäjäryhmän jäsenet olivat suunnitelleet vierailulle mukavaa matalan kynnyksen tekemistä, minkä lisäksi keskusteltiin osallisuudesta. Missä hän kävisi antamassa äänensä, netissäkö. Lue ohjelma os. Romaanissa kaikki alkaa pienestä eli koulun sählykerhon lopettamisesta. – Vierailimme joulukuun ensimmäisellä viikolla helsinkiläisissä Teinilän, Hyvösen ja Töölön lastenkodeissa, sanoo toiminnanjohtaja Johannes Jahnukainen. Kokemusasiantuntijat olivat tällainen asia 10 vuotta sitten, sanoo Jahnukainen. – Mikä voisi olla se vielä piilossa oleva resurssi tai tapa tehdä työtä, joka tekisi palveluista vaikuttavampia. Myös siitä vaihdetaan ajatuksia, mikä voisi olla seuraava mullistava asia lastensuojelussa tai yleisemmin lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamisessa. Vaalikevät vie päähenkilö Jonin lopulta keskelle skandaalia, pakoon hämärämiehiä ja syömään lihapiirakkaa pääministerin kanssa. Lastensuojelun Keskusliitto on laatinut oman tavoiteohjelmansa hyvinvointialueiden ja kuntien valtuustokaudelle 2025–2029. > Kuntaja aluevaalit sunnuntaina 13.4.2025. > www.lskl.fi LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 17 ›› LM8_s16-19_Tulva.indd 17 LM8_s16-19_Tulva.indd 17 20.11.2024 14.59 20.11.2024 14.59. Kummityttöni saa kirjan – kunhan olen itse ensin ahmaissut sen loppuun. Mitä hyötyä siitä olisi. Se kertoo kuntavaaleista ja ylipäätään politiikan perusasioista hauskasti, vauhdikkaasti ja koskettavasti – nuoria koukuttavalla tavalla siis. Nuorten kanssa pohdittiin myös, mikä voisi olla seuraava vallankumouksellinen asia lastensuojelussa. KYLILLÄ KUULTUA POLITIIKASTA koukuttavasti Kevään kuntaja aluevaalien kynnyksellä 14 vuotta täyttävä kummityttö ihmetteli eräänä iltana, että mistä hän tietää, ketä pitäisi tulevaisuudessa äänestää. Yritin vastailla parhaani mukaan, mutta todellista nuoreen iskevää tietoa löytyy Maria Mustrannan nuortenromaanista Te olette liian nuoria (Myllylahti 2024). 89 ALLE 25-VUOTIASTA KUOLI YLIANNOSTUKSEEN VIIME VUONNA
Tutkimuksissa on havaittu, että nikotiini on koukuttavuudeltaan heroiinin veroinen aine. Valtuusto päätti pitkän keskustelun jälkeen jatkaa kokeilun valmistelua. Yle Areena 16.12.24. Vantaalla maahanmuuttajavanhemmilla on mahdollisuus osallistua 2–3 aamupäivän aikana alaluokkien opetukseen tai varhaiskasvatuksen lapsiryhmien toimintaan muussa kuin oman lapsensa luokassa tai ryhmässä. > www.lnk.fi/walk-in-terapia HANKE Maahanmuuttajavanhemmat mukana OPPITUNNEILLA Turussa kohistiin marraskuisen valtuuston kokouksen alla kotouttamiskokeilusta, jossa maahanmuuttajavanhemmat voisivat osallistua perusopetukseen lastensa rinnalla. – Tavoitteena on saada walk in -terapia valtakunnallisesti laajaksi ja kattavaksi. Vuosina 2023–25 toimivan Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään -hankkeen tavoitteena on edistää kestävää kotoutumista, ja kokemukset ovat olleet myönteisiä. – Vanhemmat ovat kokeneet saaneensa eväitä lastensa koulunkäynnin tukemiseen. He saavat itse ilmaista kiinnostuksensa toimintaan, mikä todennäköisesti vaikuttaa tyytyväisyyteen. RIIPPUVUUS NIKOTIINI koukuttaa kuin heroiini Nuorten ahdistuksen ja levottomuuden syynä voi olla nikotiiniriippuvuus, joka on syntynyt savuttomia nikotiinituotteita eli vapea ja nikotiinipusseja käyttämällä, sanoo erikoislääkäri Maria Juusela. Tarkoitus on mennä sinne, missä on nuoria sekä nuoria aikuisia ja missä palvelulle on tarvetta ja yhteistyökumppaneita, sanoo projektisuunnittelija Päivi Pulakka Lasten ja nuorten keskuksesta. äidinkielen, matematiikan ja biologian oppitunneilla. WALK IN -TERAPIA UUSIA paikkakuntia mukaan Nuorille suunnattu, maksuton walk in -terapia laajenee voimakkaasti. Lisäksi tiistaisin klo 17–19 on tarjolla walk in -terapiaa verkossa. Mukana ovat Akaa, Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Jyväskylä, Järvenpää, Kempele, Kuopio, Kuortane, Lahti, Liminka, Oulu, Porvoo, Tampere, Tornio, Urjala, Vantaa, Varkaus ja Ylivieska. Walk in -terapiaa on tällä hetkellä 18 paikkakunnalla melkein 30 toimipisteessä. Samalla elokuva saa kysymään, miltä oma peruskoulumme näyttää. Tokiolaisen Tsukadon alakoulun lasten ja heidän opettajiensa kouluvuodesta kertova Kouluvuosi Japanissa -dokumenttielokuva pohtii ainutlaatuisen ja tiukan koulujärjestelmän ajanmukaisuutta, mutta osoittaa myös koulun merkityksen sen kasvattaessa lasta yhteisön jäseneksi. Hanke toimii Vantaalla Hakunilan, Havukosken, Länsimäen, Mikkolan ja Myyrmäen alueilla. He ovat mukana esim. Kyselyiden mukaan vantaalaisopettajat ovat olleet tyytyväisiä. Opettajille myös maksetaan kuukausittainen korvaus. Myös kielen oppiminen ja yleisesti koulujärjestelmän ymmärtäminen ovat lisääntyneet, sanoo projektipäällikkö Sari Svensson Vantaan kaupungilta. Vantaalla yksi luokanopettaja ottaa tunnilleen 1–2 vanhempaa. Käsityötunnilla he ovat Svenssonin mukaan mukana enemmänkin apukäsinä. YL E 18 LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 LM8_s16-19_Tulva.indd 18 LM8_s16-19_Tulva.indd 18 20.11.2024 14.59 20.11.2024 14.59. Tupakkaja nikotiiniriippuvuuden ehkäisyä tulee kohdistaa 9–18-vuotiaisiin, todetaan tuoreessa Käypä hoito -suosituksessa, jonka aiheena on tupakkaja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Tarkoitus on toteuttaa kokeilu 1–2 koulussa ulkopuolisen rahoituksen turvin. > Yle Teema&Fem 17.12.24 klo 21.00
Koulupäivien aikana puhelimien kanssa toimitaan opettajan ohjaamalla tavalla ja koulun yhteisillä pelisäännöillä. l Jutelkaa epäilyttävistä tai epäasiallisista viesteistä, kiusaamisesta sekä millaisista sisällöistä voi olla omalle terveydelle haittaa. l Varmista että nuori saa tarpeeksi unta, liikkuu päivittäin ja jättää aikaa kasvokkaisille kohtaamisille sekä harrastuksille. Lapsilinssi auttaa sijoittajia arvioimaan sijoituksen vaikutukset lapsiin ja kannustaa rahoittamaan hankkeita, jotka parantavat lasten hyvinvointia. NAISET ARVIOIVAT TEKEVÄNSÄ 2/3 LASTENHOITOON JA KASVATUKSEEN LIITTYVISTÄ TEHTÄVISTÄ. Mm. Nuoria kannattaa rohkaista kertomaan luotettaville aikuisille, jos on kohdannut älylaitteillaan jotain ikävää. kannata käyttää ennen nukkumaanmenoa. l Sopikaa perheen kesken digipelisäännöistä ja esim. Nuoret haluaisivat vähentää sosiaalisen median käyttöä ja digipelaamista, käy ilmi Ehkäisevä Päihdetyö Ehytin teettämästä Nuorten kulttuuri ja päihteet -selvityksestä. TAPAHTUMA Tietokirjailijoita TAPAAMASSA Yli 1 300 kävijää tapasi tiedekeskus Heurekassa marraskuun alussa tietokirjailijoita, puuhasi Mars-laskeutujan prototyyppiä, oppi kuin koira ja istutti pistokkaita. PS. Asiantuntijoina toimivat neuropsykologi ja aivojen asiantuntija Mona Moisala, MLL:n mediakasvatuksen asiantuntija Rauna Rahja sekä Elisan kyberturvallisuuden asiantuntija Riku Juurikko. Kyseessä oli Tietokirjafanit-tapahtuma, jossa koululaiset ja perheet pääsivät tapaamaan lapsille ja nuorille kirjoittavia tietokirjailijoita. Muistuta nuoria oman turvallisuuden tärkeydestä netissä ja kannusta olemaan vastaamatta epäilyttäviin yhteydenottoihin. Tee oma tietokirja -työpaja. Ohjelmassa oli myös erilaisia työpajoja, mm. Älypuhelinta ei esim. HYVINVOINTI ÄLÄ NÄPRÄÄ KÄNNYKKÄÄ ennen nukkumaanmenoa! Istu nuoresi kanssa alas ja juttele hänen kanssaan digihyvinvoinnista: l Keskustele erityisesti pelaamisen ja lyhytvideoiden osalta käytön määrästä ja rajoita tarvittaessa niihin käytettyä aikaa. PA U LA H AV AS TE LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 19 LM8_s16-19_Tulva.indd 19 LM8_s16-19_Tulva.indd 19 20.11.2024 14.59 20.11.2024 14.59. nämä ohjeet käytiin läpi Elisan ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton järjestämällä digihyvinvoinnin oppitunnilla lokakuussa. PALKINTO APUA sijoittajille Suomen tuella kehitetty Unicefin sijoittamisen lapsilinssi (Child-lens Investing Framework) on saanut Time-lehden innovaatiopalkinnon. ”Kun viettää enemmän aikaa niin sanotussa elävässä elämässä ja vähemmän sovellusten parissa, elämä tuntuu mielenterveyden kannalta tasapainoisemmalta.” OPISKELIJA ILMARI GRÜNTHAL JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHDESSÄ. siitä, että puhelimet jätetään yhteiseen parkkiin yöksi
Tapparan U18-juniorit käyvät kolme kertaa viikossa myös aamujäillä. 20 LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 LM8_s20-23_LätkäMatka.indd 20 LM8_s20-23_LätkäMatka.indd 20 20.11.2024 15.16 20.11.2024 15.16. Samuelin mielestä ikävin vaihtoehto olisi iso loukkaantuminen, joka estäisi pelaamisen pitkäksi ajaksi. Isä on kehottanut poikaansa kysymään läksyt etukäteen, jotta numerot pysyisivät hyvinä. Suoniemet maksavat pojan harrastuksesta Tapparalle noin 500 euroa kuussa. Ne treenit Samuel korvaa harjoittelemalla kahdesti viikossa Forssan Palloseuran U20-joukkueen aamujäillä ja kerran kuntosalilla. Muihin varusteisiin kuluu toinen tonni. Lisäksi viikossa on syksystä kevääseen kaksi pelipäivää. Jääkiekko on kallis harrastus. Pelejä on ympäri Suomen, Oulussa asti. Treenikertaan kuluu siis kuutisen tuntia. Samuel ei usko kyllästyvänsä jääkiekkoon, joten hänellä ei vielä ole muuta ammattinäkymää. Lisäksi matka Forssasta Tampereelle ja takaisin tarkoittaa noin kahtasataa kilometriä ja 2,5 tuntia. HANNU KASKINEN | KUVAT LAURA VESA F orssalainen Samuel Suoniemi kertoo innostuneensa jääkiekosta 7–8-vuotiaana. Hankalaa se tietysti on. – Urheilusta ja varsinkin joukkueurheilusta saa hyvää oppia työelämään, oppii pärjäämään erilaisten ihmisten kanssa. kasvu Pitkä matka LÄTKÄTÄHDEKSI 15-vuotias Samuel Suoniemi treenaa vähintään seitsemän kertaa viikossa, jotta pääsisi lähivuosina jääkiekkoammattilaiseksi. Koulunkäyntikin sujuu, vaikka matkaa treeneihin kertyy viikossa 1 200 kilometriä. Hänestä pahakaan takapakki ei siis heti lopettaisi kiekkoilua. Urheilulukioon pääsy vaatii menestystä sekä urheilussa että koulussa. Perheessä kova urheilutausta Samuelin läheltä löytyy jääkiekkoilijan malli, sillä isoveli Tuomas Suoniemi, 18, pelaa Kiekko-Espoon U20-joukkueessa ja opiskelee Omniassa liiketaloutta. Joka tapauksessa hän valitsee koulun jääkiekon ehdoilla. Samuel treenaa jääkiekkoa neljästä kahdeksaan kertaa viikossa. Samuelin tuoreimman todistuksen keskiarvo oli noin 8,7. Lisäksi on satsattava etenkin luistimiin, jotka maksavat noin tuhat euroa. Koulu joustaa, kun Samuel anoo pari kertaa viikossa vapaata. – Jos teen paljon hommia ja uskon itseeni, voi olla mahdollisuus. Treenipäivä kestää kuutisen tuntia Puolustajana pelaava Samuel kertoo, että on jo kauan haaveillut pelaavansa jääkiekon ammattilaisena mahdollisimman hyvässä sarjassa. Ensi syksynä hän ehkä aloittaa Tampereella Sammon urheilulukion. Viime vuonna hän aloitti jääkiekkoilun Tampereen Tapparan U16-vuotiaissa ja pelaa nyt sen U18-joukkueessa. Jos joutuu kuntouttamaan vaikkapa selkäänsä, jää muista jälkeen. Isä Tomi Suoniemi kertoo treenin kestävän 3,5 tuntia kerrallaan. Urheilu on kuitenkin aina hyväksi. Isä huomauttaa, että vain pieni prosentti nuorista harrastajista saa jääkiekosta ammatin. Isä sanoo, että on oltava vaihtoehtoinen suunnitelma, jos jääkiekkoilu loppuu
Espoosta taas Forssaan ja aamulla Turkuun. Hän kertoo poikiensa kuulleen melko myöhään, että isä on ollut jääkiekossa tekijämies. Tämä ainakin viisi kertaa viikossa. Tomi ja vaimo, fysioterapiayrittäjä Saara Suoniemi palasivat Norjasta synnyinseudulleen Forssaan vuonna 2006. Hän painotLAPSEN MAAILMA 8 | 2024 21 ›› LM8_s20-23_LätkäMatka.indd 21 LM8_s20-23_LätkäMatka.indd 21 20.11.2024 15.16 20.11.2024 15.16. Saarallakin on vahva urheilutausta: hän voitti joukkuevoimistelun ensimmäisissä MM-kisoissa kultaa vuonna 2000 jyväskyläläisessä Campuksen Koonnossa. Hän ajoi työpäivän jälkeen Turusta Forssaan ja sieltä kohti Espoota, jotta Tuomas pääsi treeneihin. Tomi Suoniemi kertoo, että itse olisi ilman muuta pikkupoikana tähdännyt jääkiekossa ammattilaiseksi, jos se olisi ollut mahdollista. Tomi Suoniemi on jääkiekkoillut muun muassa SM-liigassa Hämeenlinnan Pallokerhossa ja 2000-luvun alussa Norjassa Stavanger Oilersissa. Tomi toimii forssalaisen ilmanvaihtolaitevalmistajan asennuspäällikkönä ja kolmehenkisen myyntiryhmän jäsenenä. Hän arvostaa työpaikkansa antamaa tukea, sillä hän pystyy järjestämään työnsä siten, että pääsee kuljettamaan Samuelia. Lokakuun lopulla hänet valittiin U16leijoniin eli Suomen 16-vuotiaiden maajoukkueeseen. Samuel Suoniemen jääkiekkoura etenee suotuisasti. Ei ole herkkua tulla koulusta, syödä pikaisesti, tehdä läksyt, treenata ja istua autossa tuntikaupalla. Isä autokuskina Forssassa asuvat myös Samuelin isovanhemmat, joista Harri Suoniemi tuuraa ajoittain Tomia Tampereen reissuilla. Isä kysyi Samuelilta, olisiko tämä valmis samaan. Kun Tomi Suoniemi teki rakennustöitä Turussa, autoon tuli vuodessa 90 000 kilometriä
Koveneva urheilu vaatii vaivannäköä myös kropan huoltamisessa. Joka rientoon ei voi kaverien kanssa lähteä. On ihan hyvä, kun pojat sanovat, että eivät jaksa kuunnella. Mutta Samuelia hän kehottaa syömään ja nukkumaan tarpeeksi. Tomi sanoo, että oikein väsyneenä olisi pidettävä vapaapäivä. Sitten poika söi valmiina olleen ruuan ja meni nukkumaan. Samuel arvelee, että ei ehdottaisi taukoa. Parempi, että valmentajat neuvovat. Nuori, kovaa treenaava urheilija kuluttaa paljon energiaa, joten syödä pitää paljon ja usein. – Teini-ikäiselle iskä ei välttämättä ole paras neuvoja. taa, ettei poikien jääkiekkoilu ole ensisijaisesti hänen haaveensa. Jääkiekossa menestyminen ei ole Tomi Suoniemestä itseisarvo, mutta mahdollisuus on syytä käyttää, jotta ei tarvitse vanhempana jossitella. 22 LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 LM8_s20-23_LätkäMatka.indd 22 LM8_s20-23_LätkäMatka.indd 22 20.11.2024 15.16 20.11.2024 15.16. Tomi ja Samuel Suoniemi, isä ja poika, lähdössä taas kerran sadan kilometrin treenimatkalle, Tampereelle. Alkumatka on pienehköä tietä, jota ei talvisin ensimmäiseksi aurata. Forssassa kotipihan jääkiekkomaali ei ole lavastusta, sillä se on kovassa käytössä. Yleensä automatka sujuu kuulemma hiljaisuudessa. Ehjänä pysyminen edellyttää jääkiekkoilijalta oheisja liikkuvuusharjoittelua. – Jos on intoa ja kehitysnäkymiä, pikkupaikasta on lähdettävä pidemmälle. Samuel syö matkalla sämpylän ja juo urheilujuomaa. Isä kiittelee, että poika ei juuri kuku öitään älylaitteilla. Samuel arvioi nukkuvansa tarpeeksi, noin kahdeksan tuntia yössä, ja sanoo pärjäävänsä vanhempien tekemällä perusruualla. Tärkeintä on veljesten oma innostus ja heidän jaksamisensa. Hän on eri mieltä. Isoveli Tuomaskin muutti 16-vuotiaana Turkuun, ja Tomi-isä huomasi, ettei kotoa muuttaminen ollut helppoa. Harjoitusten jälkeen hän juo proteiinijuomaa, ettei tarvitse istua autossa nälkäisenä. – Yritämme mahdollistaa harrastamisen näillä resursseilla, mitä meillä on. Tomi kertoo joidenkin forssalaisten väittäneen, ettei nuoren jääkiekkoilijanalun kannata lähteä kauemmaksi. Kulkeminen kuormittaa, eikä edistä palautumista treeneistä. Lepo ja ravinto tärkeitä Tomi Suoniemi kertoo neuvovansa poikiaan ”yleishyödyllisesti”. Jos Samuel aloittaa ensi syksynä Sammon urheilulukion, hänen on 16-vuotiaana muutettava Tampereelle. Edellisiltana Samuel ja Tomi saapuivat Tampereelta kotiin ilta yhdentoista jälkeen. Viime vuonna kerran paha lumimyräkkä esti Tampereen-matkan. Isästä ison tavoitteen vuoksi on oltava valmis luopumaan jostakin. Autossa 2,5 tuntia päivässä Autossa kohti Tamperetta Tomi Suoniemi puhuu pikaisesti työasioitaan kännyyn, Samuel selaa lähinnä TikTok-videoita ja saattaapa joskus ottaa päikkärit. Ammattilaiseksi kasvattamassa Viidettä vuotta Tapparan U18-vastuuvalmentajana toimiva Kasperi Saarinen sanoo, että täysi-ikäiNuoren urheilijan on lähdettävä pikkukunnasta kohti isoja areenoita
KUN KAIKKI ON KAUKANA Itä-Suomessa on tutkittu syrjäseutunuorten liikuntamahdollisuuksia, kun välimatkat ovat pitkiä, eikä julkista liikennettä, ohjaajia tai harrastustiloja juuri ole. Jos häntä kiinnostaa vaikkapa cheerleading, se ei onnistu, jos on kylän ainoa nuori. Harrastaminen ja varsinkaan kilpaurheilu ei onnistu ilman nuoren perheen tukea. Tutkimusraportissa kerrotaan äidistä, joka osti tyttärelleen asunnon kunnan keskustasta, jotta tämä pääsi käymään treeneissä. Hän joutuu tässä joukkueessa muita nuorempana pelaamaan äärirajoillaan. He ja fysiikkavalmentaja ovat seuran päätoimisia työntekijöitä. – U18-vaihe kasvattaa jääkiekon ammattilaiseksi. Reuna-alueita on kaikkialla, mutta maantieteellinen epäreiluus korostuu syrjäseuduilla. n Treenin alkulämmittelyksi Samuel Suoniemi ja Lucian Bernát polkevat kuntopyörää Tampereella, Hakametsän jäähallissa. ”Ei tarvitse varata vuoroja, kun liikuntasali on aina tyhjä.” Päivi Armilan, Terhi Halosen, Ari Siveniuksen ja Santtu Haantion kirjoittama STOP! Tässä seison enkä muuta voi. Jos peli ei suju, ollaan kuin kuoressa. Saarisesta Samuel Suoniemi on fiksu nuori mies, jonka vahvuus puolustajana on kiekollinen pelaaminen. Samalla koulukuorma on kovimmillaan. Samuel Suoniemi kuuluu alle 16-vuotiaiden jääkiekkoilijoiden parhaisiin Suomessa. Junnuillakin on sykeseurantaa sekä videovalmennusta niin joukkueelle kuin yksilöille. Vilho Vanhatalo (vas.) on Suoniemen joukkuetoveri Tampereen Tapparassa. Tällöin syrjäkylien syrjässä on yövyttävä. -tutkimushankkeen loppuraportti Syrjäseutu lasten ja nuorten liikkumisen tilana (Kunnallisalan kehittämissäätiö 2024) on luettavissa verkossa. Nuoren on vaikea hengailla, jos kaveri asuu 30 kilometrin päässä, ja bussi kulkee vain aamuisin ja iltaisin. Saarinen itse pelasi maalivahtina 18-vuotiaaksi. ”Kaikki on lähellä, paitsi kaupunki.” Vähiä mahdollisuuksia katsotaan myönteisesti, toki vähän ironisesti. Jos pelaa hyvin, voi alkaa luulla, että tämähän sujuu itsestään. Hänestä kilpailu on nyt kovempaa ja harjoittelu ammattimaista. Harjoituksissa ja peleissä hän on pelannut aina vain paremmin ja paremmin. Bussissa joukkueen tukena kulkevat päävalmentaja, apuvalmentaja ja maalivahtivalmentaja. Saarinen sanoo, että nuorille hankalinta on pitää tasoa yllä. Halutessaan nuoren pitäisi saada harrastaa liikuntaa. – Kun tullaan pelireissulta Turusta Hakamettään klo 23, ja seuraavana päivänä täällä tulee Jokerit vastaan klo 12.30, miten pelaaja huoltaa itseään ja saa itsensä henkisesti aina valmiiksi, Saarinen kuvaa vaatimustasoa. LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 23 LM8_s20-23_LätkäMatka.indd 23 LM8_s20-23_LätkäMatka.indd 23 20.11.2024 15.16 20.11.2024 15.16. Tutkijoiden jututtamat nuoret kuitenkin arvostavat rauhassa tekemistä ja paikkojen tuttuutta. – Harjoitteluun on tullut monia pieniä asioita. Millaista on kasvaa nuoreksi, kun kaikki on kaukana. syyttä lähestyvillä on raskas setti: kolmet aamutreenit, neljät iltatreenit ja kaksi peliä joka viikko. – Samuel on hyvänkokoinen ja riittävän hyvä luistelija, mutta puolustuspeliä pitää parantaa. Jos äidin työmatka oli sata kilometriä väärään suuntaan nuoren harrastukseen nähden, hankalaahan se oli. Lisäksi mukana kulkee huoltaja tai huoltajia
Et se on semmonen ei-miehinen asia tehdä.” Eniten Parosta yllätti jokaisen haastateltavan jyrkkä asenne miehen itkuun. Ettei pahenna asiaa.” Tämä huolestuttaa Parosta. ylävinjetti kasvu CO LO U RB O X Y hteisöpedagogi Laura Paronen tutki lopputyössään nuorten miesten häpeää ja vihaa. Kävi ilmi, etteivät naiset ja miehet voi näyttää tunteita samalla tavalla. En mieluusti päästä mitään ulos, ettei mitään syty tuleen. Haastateltavina olivat Jyränkölän Setlementin Mediapajan nuoret. Eräs heistä sanoi: ”Kotikasvatuskin on semmonen, että mies ei itke ja jos itkeekin niin tekee sen hihaan ja kulman takana.” Toisen mielestä tunteita voi muuten näyttää mutta itkua ei: ”Onko sillä mitään väliä mitä muut aattelee, mut ainoo mikä mulla on niin kyyneliä mä en haluu näyttää.” Parosta voi hyvällä syyllä pitää nuorten miesten mielenmaiseman tuntijana, sillä hän on 15 vuoden aikana työskennellyt noin 500 nuoren kanssa Mediapajan ohjaajana. – Meillä on käsissämme joukko vihaisia nuoria miehiä, jotka ovat keränneet vihansa ämpäriin. Eräs haastateltava kuvaili: ”Mieskulttuurissa se on vähän niinku että joku sanoo tunteet, niin sit sitä kiusataan siitä. Pojille tarjotaan itsepuolustuslajeja tai jääkiekkoa, vaikka moni pyydystäisi mieluummin perhosia tai tanssisi. Ämpäriin kerätty viha Laura Paronen keksi lopputyönsä otsikon – Perhosia pyydystävät pojat – häpeätutkija Ben Malisen kirjasta Häpeän monet kasvot. TUIJA SILJAMÄKI 24 LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 LM8_s24-25_Herkät Pojat.indd 24 LM8_s24-25_Herkät Pojat.indd 24 20.11.2024 15.33 20.11.2024 15.33. Padon murtumisen voima on iso. Saako mies olla herkkä ja näyttää tunteitaan. Saako nuori mies itkeä. Mitä tapahtuu, kun se vyöryy yli. Siinä Malinen kertoo monen pojan mieluummin pyydystävän perhosia kuin vääntävän kättä. Kunhan luottamus syntyy, he kyllä haluavat puhua tunteistaan! Moni lopputyöhön haastateltu nuori mies oli kuitenkin sisäistänyt, ettei avautumisesta seuraa mitään hyvää. Saman on Paronen huomannut työssään. Mihin tunteiden patoaminen voi johtaa. Se on pienestä asti hakattu meihin että älä kerro mitään. Se ei tule olemaan kaunista. – Kaikissa pojissa on myös herkkyyttä ja sisäistä lepatusta, joka kertoo tunteiden näyttämisen halusta. Heinolan kansalaisopiston alaisuudessa toimiva mediapaja kouluttaa ja työllistää syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Varsinkaan vihaa ei saa näyttää: ”Patoan sen kokonaan, en mieluusti päästä mitään ulos, ettei mitään syty tuleen
He vaativat itseltään täydellisyyttä. Jos kysytään vain, tuliko hyvä todistus tai montako maalia teit, pysytään suorittamisen ja kilpailun äärellä. – Saatamme omankin teini-ikäisen poikani kanssa viritellä keskustelua aluksi WhatsAppissä, vaikka olisimme samassa tilassa. Virheiden pelko kuitenkin lamaannuttaa. – Aika paljon nuorissa miehissä näkyy se pieni poika, joka koulun pihalla heitti lumipallolla ihastuksensa kohdetta. Laura Parosen haastattelemien nuorten miesten häpeä näyttäytyi neljällä tavalla: riittämättömyydentunteena, heikkona itsetuntona, erakoitumisen ja piiloutumisen tarpeena sekä itsetuhoisina ajatuksina. Silloin joudun miettimään, millainen on hyvä työntekijä. Mutta onko heillä enää tilaa mokailla. Kaikki haluu just näyttää etteivät ole toisten tallottavina. Halutaan olla alfa.” – Moni nuori mies ajattelee, että pitäisi olla kaikkeen kykenevä mestari. Saako nuori mies itkeä. Keskustelun apuna voi käyttää etukäteen mietittyjä, avoimia kysymyksiä. Heissä on viattomuutta ja toivoa, jota meidän tulisi arvostaa. Entä naisille. – Nuoret toivovat, että heille sallittaisiin myös virheet. Mä lähdin uloskin vaan joskus 23 jälkeen yöllä, sellai että oli täysin pimeetä, koska mä häpeilin itteeni niin paljon.” Osa nuorista ei pääse kotikynnyksen yli työpajoihin. – Heidän luokseen ei kannata mennä valmiiden vastausten kanssa vaan avoimin mielin. Joskus kommentit ovat kuin isku palleaan ja saavat haukkomaan henkeä. Mulla oli tosi alhaalla mieliala. – Onnistumisen ei aina tarvitse liittyä kouluun tai työelämään, vaan kannattaa muistaa kehua onnistumisista myös ihmissuhteissa. Ei toiminut. Onko vihan tunne ongelma. Paronen on itsekin introvertti, joten hän ymmärtää, ettei keskusteleminen ole kaikille helppoa. Silloin vaikkapa pääsykokeeseen meno tuntuu ylivoimaiselta, vaikka mahdollisuus saada opiskelupaikka olisi hyväkin. Keskustelemme, toimiiko tällainen – tai mikä voisi toimia paremmin. Paronen on miettinyt, tarjotaanko pojille riittävästi mahdollisuuksia vaikkapa tanssiin, musiikkiin tai muuhun taiteeseen, jossa on sallitumpaa ilmaista monenlaisia tunteita. Humanistinen ammattikorkeakoulu 2019. Erään haastateltavan levottomuutta ”hoidettiin” viemällä poika jäähallille kamppailulajiharrastukseen. Nyt heitellään sanoilla. Epäonnistumisen pelosta kumpuava häpeä voi johtaa eristäytymiseen: ”Kahteen vuoteen en melkeen lähtenyt kämpästä ulos. Nuoret ovat Paroselle ”reaaliaikainen oppikirja”. Saako tunteita näyttää vain jääkiekkokaukalossa tai jalkapallokentällä. Voisiko kysyä jotakin muuta. Miten voi puhua työkaverille, miten pomolle. – Liikunta varmasti auttaa purkamaan ylimääräistä energiaa, mutta jäävätkö samalla tärkeät keskustelut käymättä, esimerkiksi tunteista. Riittämättömyydentunne ajaa suorituksiin. Tunteista puhumisen taito Vaikeista asioista puhuminen alkaa Laura Parosen mukaan liian usein vasta, kun ”pommi” on jo räjähtänyt, mikä on aivan liian myöhään. Joskus nuoren kanssa on helpompi keskustella WhatsAppissä tai Discordissa. n > Sitaatit Laura Parosen lopputyöstä: Perhosia pyydystävät pojat: Nuorten miesten tunnekokemuksia Jyränkölän Mediapajalla. He muuttavat elämäämme ja yhteiskuntaamme väistämättä. – Nuoret ravisuttavat meidän keski-ikäisten juurtuneita käsityksiä. LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 25 LM8_s24-25_Herkät Pojat.indd 25 LM8_s24-25_Herkät Pojat.indd 25 20.11.2024 15.33 20.11.2024 15.33. n > l Haastatteluissa nousi esiin, kuinka kapeakatseisesti poikien aggressioon suhtaudutaan. Jos yrittää vain juntata omaa tuttua tapaansa toimia, on turha ihmetellä, jos keskustelu ei lähde lentoon. Kuinka silloin saisi ystäviä tai treffiseuraa. Jollain tavalla täytyy seistä muiden yläpuolella. Arvostusta, kiitos! Laura Parosesta tuntuu etuoikeutetulta altistua nuorten näkökulmille. – Ellei nuori ole tottunut kotonaan puhumaan asioista, lähdemme mediapajallakin aivan alusta. Mitä mies häpeää. Jos kiukuttaa, mikä olisi kohtuullinen tapa näyttää se sen sijaan, että lyö vaikkapa sadan euron sählymailan rikki. Parosen mielestä tarvitaan enemmän puhetta siitä, että ihminen riittää sellaisena kuin on, eikä aina tarvitse olla paras. Olen oppinut heiltä paljon siitä, miten he auttavat toisiaan ja joustavat. Eräs haastateltava kuvaili miestenvälistä kilpailua: ”Miehillä on aina sellainen kilpailuhenki. –Luottamus nuoreen pitää rakentaa jo siinä vaiheessa, kun mitään pahaa ei vielä ole tapahtunut. Heikkoa itsetuntoa voi korjata tarjoamalla nuorelle onnistumisen kokemuksia – niin koulussa kuin kotona. Työpajassa voi tulla esiin, että nuoria miehiä jännittää lähestyä muita ihmisiä. Tarvitseeko hänen puhua, jos hänen kanssaan voi kommunikoida sähköpostitse, ja työt sujuvat. Siitä, kuinka he pyrkivät tasapainoon tässä ahdistuneessa ja lokeroituneessa maailmassa ja ottavat haltuun uusia teknologioita. Silloin häntä ohjataan Mediapajalla etänä, verkon kautta. – Tarvitaan paikkoja, joissa voi harjoitella tunteidenkäsittelyä. Mä häpesin itteäni tosi paljon silloin. Parosen ohjaamat nuoret toivovat, että heidän annettaisiin rauhassa harjoitella vuorovaikutustaitoja. – Nuori mies voi olla loistava graafikko, muttei puhu mitään. Siinä, missä me pohdimme kierrätystä, he tekevät oikeasti isoja arvovalintoja ilmastokriisin suhteen ja elävät sen mukaan. Myös epäonnistumiset viestinnässä tulisi sallia
Myös viranomaisten kriittiset puheenvuorot jakautuivat aseman mukaan. Sosiaalityöntekijöitä sitoo vaitiolovelvoite myös nimimerkkiä käytettäessä. Lastensuojelun asiakkaat voivat Savisalon mukaan kuvata kokemuksiaan niin avoimesti kuin itse haluavat, joko omalla nimellään tai nimimerkin takaa. Savisalo kävi väitöstutkimustaan varten läpi kaikkiaan 1 451 Helsingin Sanomissa julkaistua lastensuojelujuttua vuosilta 1990–2020. Esimerkkinä Savisalo nostaa esiin lehden sivuilla 2010-luvulla käydyt lastensuojelun sosiaalityön resurssikeskustelut, joiden hän uskoo vaikuttaneen asiakasmitoitusta muuttaneen lain syntyyn. Parhain päin tulkiten tämä tarkoittaisi sitä, että asiasta vallitsee suuri yksimielisyys. ylävinjetti L astensuojeluun liittyvät asiat ovat julkisuudessa usein, ja hyvin harvoin positiivisessa valossa – tai siltä se ainakin päällisin puolin näyttää. SE TARKOITTAA SEKSUAALISESTI MOTIVOITUNEESTA LASTEN HOUKUTTELUSTA VERKOSSA, MIKÄ ON TODELLA HUOLESTUTTAVAA. ANTTI VANAS LASTENSUOJELU valtasi Helsingin Sanomien sivut 26 LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 LM8_s26-27_Tutkitut.indd 26 LM8_s26-27_Tutkitut.indd 26 20.11.2024 15.39 20.11.2024 15.39. Mitä korkeammalla organisaation hierarkiassa puheenvuoron käyttäjä oli, sitä useammin kritiikki esitettiin omalla nimellä ja kohdistettiin lastensuojelun toimijoihin. teiden toimimattomuutta ja resurssien riittämättömyyttä. Asiakkaiden rohkaistuminen julkisuuteen kertoo Savisalon mukaan lastensuojeluun liittyvän stigman hälventymisestä. LASTENSUOJELUSTA ON ALETTU MEDIASSA KIRJOITTAA AIEMPAA MONIPUOLISEMMIN, MIKÄ ON TOSI HIENOA. Tilanteen voi toisaalta tulkita niinkin, että lapsen edusta on tullut itsestäänselvyys, jonka toteutumisesta ei enää tarvitse kantaa erikseen huolta. Keskustelijat pääsivät yleensä yhteisymmärrykseen lapsen etuun ja lastensuojelun resursseihin liittyvissä kysymyksissä. Lehdestä tuli tuona aikana yhä tärkeämpi lastensuojeluasioiden käsittelyn kanava niin tavallisille kansalaisille, lastensuojelun asiakkaille kuin eri alojen asiantuntijoillekin. Helsingin Sanomista on kehkeytynyt vuosien mittaan tärkeä poliittiseen päätöksentekoon kytkeytyvän lastensuojelukeskustelun foorumi. Puhujan yhteiskunnallinen asema ja rooli suhteessa lastensuojeluun vaikuttavat tietenkin paljon siihen, mitä lehtijutussa sanotaan tai voidaan sanoa. Siksi heidän ja muiden lastensuojelun ammattilaisten puheenvuoroissa jää aina jotakin kertomatta. Savisalon väitös Keskustellaan lastensuojelusta – Tutkimus Helsingin Sanomissa vuosina 1990–2020 käydystä lastensuojelun julkisesta keskustelusta tarkastettiin Lapin yliopistossa lokakuussa. Lapsen edun ensisijaisuutta ei kyseenalaistanut kukaan. Samaan suuntaan viittaa sekin, että keskustelussa tuodaan epäonnistumisten ohella entistä enemmän esiin myös suojelutehtävän onnistumisia. Mitä lähempänä puhuja oli lastensuojelun asiakasta, sitä useammin hän arvosteli nimimerkin takaa rakenTIETOA tutkittua CO LO U RB O X Syntyikö laki asiakasmitoituksesta lehden myötävaikutuksella. MENETELMIEN JA TAVOITTEIDEN KIRJO ON LAAJENTUNUT MYÖS, KUN PUHUTAAN GROOMINGISTA. Oskari Savisalon mukaan ainakaan Helsingin Sanomia ei voi syyttää yksipuolisesta synkistelystä. Lehden sivuilla käydyn lastensuojelukeskustelun aiheet ovat päinvastoin monipuolistuneet, ja keskusteluihin osallistuu yhä enemmän ihmisiä yhteiskunnan eri kerroksista
Lasten on voitava hyödyntää verkon tarjoamia mahdollisuuksia ilman väkivallan pelkoa, vaatii asiantuntija Mikko Ahtila Pelastakaa Lapset ry:stä. Tällä hetkellä lapsen turvana tuntemattomien kanssa viestitellessä on oma intuitio ja itse tehdyt taustatarkistukset. n > l GROOMING yleistyy ja saa uusia muotoja G rooming eli seksuaalisesti motivoitunut lasten houkuttelu verkossa on lisääntynyt korona-ajan jälkeen peräti 82 %:lla. CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 27 LM8_s26-27_Tutkitut.indd 27 LM8_s26-27_Tutkitut.indd 27 20.11.2024 15.39 20.11.2024 15.39. Tutkimusryhmä haastatteli kuuttasataa 8–18-vuotiasta lasta ja nuorta Australiasta, Etelä-Afrikasta, Filippiineiltä, Kambodžasta, Keniasta, Kolumbiasta ja Suomesta. Siitä huolimatta kaksi kolmannesta nettiä käyttävistä lapsista on päivittäin tekemisissä tuntemattomien ihmisten kanssa, kertoo Pelastakaa Lapset -järjestön ja Western Sydney -yliopiston yhteinen tutkimus. Samalla houkuttelun menetelmien ja tavoitteiden kirjo on laajentunut. Kysymykset koskivat lasten kokemuksia epäasiallisista viesteistä, kuten pyynnöistä lähettää henkilökohtaisia tietoja tai kuvia. Ehdotuslistalla olivat myös laajat ja helposti saatavilla olevat verkkoturvallisuuskoulutukset lapsille ja heidän huoltajilleen. 12-vuotias tyttö vaati, että alustojen pitäisi poistaa henkilöt, jotka yrittävät saada sovelluksista käyttäjien henkilökohtaisia tietoja. Tänä syksynä julkaistu tutkimusraportti Protecting Children from Online Grooming on vapaasti luettavissa Western Sydney -yliopiston sivuilla. Lapset ovat itsekin tilanteesta huolissaan. Riskeistä tietoisina he olivat miettineet erilaisia keinoja suojella itseään. Sovelluksissa pitäisi myös olla koodi, joka tekisi ilkeiden viestien lähettämisestä mahdotonta. niin, että itsestään arkaluontoisen valokuvan lähettänyt lapsi saa seuraavaksi viestin, jossa kuva uhataan lähettää hänen ystävilleen tai vanhemmilleen. Kiristäjä lupaa luopua aikeestaan rahakorvausta vastaan. Lapset haluavat parempaa suojelua verkossa. Hallituksilla, kansalaisjärjestöillä, teknologiayrityksillä, opettajilla ja huoltajilla on Ahtilan mukaan velvollisuus suojella lapsia. Eniten lapset olivat huolissaan henkilökohtaisten tietojen ja alastonkuvien pyytäjistä. Korkean tulotason maiden lapset hyödynsivät köyhien maiden lapsiin verrattuna kaksi kertaa yleisemmin verkkopalvelujen yksityisyysasetuksia suojautuakseen ei-toivotuilta yhteydenotoilta. Tutkimusraportista selviää, että lapset sekä haluavat että tarvitsevat parempaa suojelua verkossa. Tuoreen tutkimuksen mukaan nopeimmin yleistyvä groomingin muoto on poikien taloudellinen kiristäminen. Tehokas suojelu edellyttää suojeltavien oman äänen kuulemista. He tekivät myös konkreettisia ehdotuksia siitä, mitä teknologiayhtiöiden ja valtioiden hallitusten pitäisi turvallisuuden parantamiseksi tehdä. Se voi tapahtua esim. 9-vuotias poika ehdotti, että keskustelun kuulostaessa epäilyttävältä sovellusten pitäisi varoittaa henkilöä, jolle epäilyttäviä viestejä lähetetään. Luotettavan aikuisen puoleen käännytään harvoin, eikä epäasiallisia yhteydenottoja yleensä ilmoiteta eteenpäin
lastensuojelu LAPSIPERHEKÖYHYYS on pahinta köyhyyttä Euroopan parlamentin jäsen Li Andersson pitää lapsiperheköyhyyttä hälyttävänä, joten hän pyrkii vähentämään sitä. EU-parlamentin työllisyysja sosiaaliasioiden valiokunnan puheenjohtajana Andersson pystyy edistämään työlainsäädäntöä haluamaansa suuntaan, mutta sosiaaliasioissa EU:lla ei juuri ole toimivaltaa. – YK:n lapsen oikeuksien komitea on selvästi kehottanut Suomea välttämään köyhiin lapsiperheisiin kohdistuvia leikkauksia. – Olen saanut nuorilta ja perheiltä kiitosta toisen koulutusasteen maksuttomuudesta, mikä oli iso osa uudistusta. HANNU KASKINEN | KUVA ANTTI YRJÖNEN V asemmistoliiton meppi Li Andersson, 37, lainaa suomalaistutkijoita, jotka sanovat, että lapsiperheköyhyys on kaikkein haitallisin köyhyyden muoto. Hänestä sosiaalisten ongelmien ratkominen kuuluu EU:n tärkeimpiin tehtäviin. Andersson sanoo, että uudistuksen lopullinen merkitys näkyy vasta vuosikymmenten kuluttua. Anderssonista Suomen hallitus ei kuuntele varoituksia. Suomessa on arvioitu, että jo yhden vuoden sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät köyhien lasten määrää 17 000:lla. Jos työllisyys heikkenee, kuten on uutisoitu, myös talous heikkenee. 28 LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 LM8_s28-29_LiAndersson.indd 28 LM8_s28-29_LiAndersson.indd 28 20.11.2024 15.42 20.11.2024 15.42. Andersson sanoo, että tällä kaudella EU-komission pitäisi tehdä Euroopan ensimmäistä köyhyyden vastaista strategiaa. Oppivelvollisuutta pidentämässä Kun Li Andersson toimi opetusministerinä vuosina 2019– 2023, oppivelvollisuuden yläikäraja nostettiin 16 vuodesta 18 vuoteen. Ongelma näet periytyy helposti. Siinä on tarkoitus nostaa lapsiköyhyys isoksi teemaksi. Hänestä tavoite on täyttymässä, sillä aiempaa useampi nuori saa tutkinnon joko ammattikoulusta tai lukiosta
Poliittisia syypäitä Andersson luonnollisesti löytää oikeistosta. Maahanmuuttajia on moneksi Li Andersson kehaisee opetusministerinä välttäneensä puhetapaa, jossa maahanmuuttajat niputetaan. Andersson vertaa nettitekstin olevan pääosin lyhyttä, ja paljonkin älylaitteilta tekstiä lukeva hyppii asiasta toiseen, mutta kirjan lukeminen edellyttää keskittymistä. EU-toimetkaan eivät ilmastotieteen näkökulmasta riitä. Toisen polven maahanmuuttajalapsista noin 40 prosenttia pärjäsi koulussa heikosti, ja niin sanotuista kantasuomalaisista lapsista 20 prosenttia luki ja kirjoitti huonosti. – Sekä lapset että aikuiset käyttävät valtavasti aikaa digilaitteilla, globaalisti. Äänikuningattaresta ”eurooppalainen projekti” kiteytyy siihen, että jos EU haluaa säilyttää tavallisten ihmisten tuen, unionin pitää ottaa ihmisten arki tosissaan. Ilmastotyö vastatuulessa Kun Li Andersson toimi vuosina 2016–2024 vasemmistoliiton puheenjohtajana, hän painotti työelämäasioiden rinnalla ympäristöasioita. – Koulutustutkijat pitävät huonon kehityksen keskeisenä syynä sosioekonomisen aseman vaikutuksen kasvua. Ilmastotyö on kokenut takapakkeja, vaikka asiantuntijat latovat yhä pahempia uhkakuvia. LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 29 LM8_s28-29_LiAndersson.indd 29 LM8_s28-29_LiAndersson.indd 29 20.11.2024 15.42 20.11.2024 15.42. Jos olet tullut Suomeen vaikkapa vain vuotta aiemmin, en yhtään ihmettele, ettet pysty juuri lukemaan tai laskemaan suomen kielellä. – Tuen tarvetta ei kukaan kiellä, mutta on väärin nostaa kaikki maahanmuuttajalapset tikunnokkaan, kun heistä moni pärjää koulussa hienosti. – Nyt ministerit puhuvat maahanmuuttajista ongelmana. Suomi tarvitsee maahanmuuttoa myös duunariammatteihin. Andersson sanoo kuulleensa monelta huippuosaajalta, että heidän puolisonsa ja lapsensa kohtaavat arjessa rasismia. Ei silloin kiinnitytä suomalaiseen yhteiskuntaan. Sanomansa tueksi hän nostaa lokakuussa julkaistun eurobarometrin, jonka mukaan viime EU-vaaleissa kaksi yleisintä äänestämissyytä olivat elinkustannusten nousu ja oma talous. – Pahinta laitaoikeiston ilmastotyövastaisuudessa on väite, jonka mukaan ilmastoteot, kuten investoinnit uusiutuvaan energiaan, nostavat energian hintaa. Ennakkoluulot ja ilmapiiri vaikuttavat myös akateemisten maahanmuuttajien arkeen. EU-kansalla rahahuolia Li Andersson sai kesäkuun EU-vaaleissa ennätysmäiset yli 247 000 ääntä eli 13,5 prosenttia kaikista äänistä. Ilmaston lämpenemiselle asetettu 1,5 asteen yläraja uhkaa ylittyä selvästi. – Olen aina puolustanut väkivallatonta kansalaistottelemattomuutta. Andersson tähdentää, että jos kotona ei puhuta lapsen koulukieltä, suomen tai ruotsin oppiminen edellyttää paljon tukea. Jos työväenluokkaisissa kodeissa ei esimerkiksi lueta kirjoja, se näkyy oppimistuloksissa ja -asenteissa. Fyysisiä lehtiä ja kirjoja luetaan vain vähän, ja uutisetkin katsotaan usein kännykältä tai padilta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan nosti energiakustannuksia, kun maakaasusta tuli pula. Andersson perää faktoihin paneutumista. – Suomi ei ole pääsemässä ilmastotavoitteisiinsa, ja hallitus lisää päästöjä. n Joka neljäs eurooppalainen lapsi elää köyhyydessä. Andersson tuomitsee syyskuisen mielenilmauksen, jossa ruotsalainen Återställ Våtmarker ja suomalainen Elokapina-ympäristöliike töhrivät Eduskuntatalon. Hän muistuttaa, että jäsenvaltiot vastaavat puolustuspolitiikasta, josta EU-parlamentti voi vain kertoa mielipiteensä. – Ongelmia syntyy, jos sosiaaliset kysymykset sivuutetaan – se ei lupaisi hyvää kansalaisten EU-luottamukselle. – Pisa-tuloksissa heikoimmin pärjäsivät Itä-Suomen pojat, mistä ei ole juuri keskusteltu. – Heikoimmin pärjänneissä oli pääosin ensimmäisen polven maahanmuuttajia. Totuus on päinvastainen. Kun uutisoitiin, että noin 60 prosenttia maahanmuuttajanuorista laskee ja lukee niin huonosti, että he eivät pärjää yhteiskunnassa, se lietsoi Anderssonista tietoisesti rasistisia ennakkoluuloja. Ja kaikkien pitäisi arvostaa eduskuntaa. Tarvitaan päätöksiä, jotka vähentävät eriarvoisuutta. Lisäksi perheitä pitää aidosti tukea vahvemmin kuin nyt. Anderssonista EU:ssa korostuvat nyt turvallisuus ja kilpailukyky. – Voisimme siis myös keskittyä ratkomaan sosiaalisia ongelmia ja kehittää Eurooppaa äänestäjien haluamaan suuntaan. – Juuri fossiilisesta energiasta riippuvuus on nostanut Euroopassa energian hintaa. Silti hyvä tarkoitus ei riitä. Fossiilisista irtaantuminen todennäköisesti laskee pian energiakustannuksia, ja irtaantuminen on myös turvallisuudelle tärkeää. Lasten ja nuorten sekä lukuettä kirjoitustaidon rapautumista selittänee Anderssonin mukaan ainakin ruutuaika. Tämä synnyttää näissä suomalaislapsissa ulkopuolisuuden tunnetta, mikä tietysti vaikuttaa ihan kaikkeen. Kuntatalous on heikkenemässä, mikä tuo säästöpaineita myös varhaiskasvatukseen. Hän toivoo, että ilmastotyö etenisi vahvasti. Anderssonista eduskunnan hyvät ja huonot koulutuspäätökset vaikuttavat vuosien viiveellä. – Ei ole viisasta uskoa, että Suomi voisi valita ulkomailta vain parhaat osaajat. Se on paikka, jossa pitäisi vääntää politiikasta. Suomalaisnuorten oppimistulokset ovat selvästi laskeneet vuoden 2012 tutkimuksesta alkaen. Parilta viime vuodelta Andersson näkee opetusalalta valoa vain siinä, että pahin korona-aika lienee ohi. Työttömyyttä, vähäistä koulutusta ja terveysongelmia ei korjata pelkällä koulutuspolitiikalla
Parikymmentä vuotta sitten havahduttiin siihen, että verkosta löytyy lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa. Keskustelun avaaminen asianmukaisista termeistä ja oikeiden termien käytöstä on lasten suojelua. Termitalkookeskustelun aluksi on hyvä pohtia vakiintunutta rikosnimikettä ”lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö”, joka sisältää saman ristiriitaisuuden kuin edellä mainitutkin termit. RAILI MYKKÄNEN J oskus muinoin lapsia varoiteltiin ”namusedistä”. Prostituutio liittyy aikuisten väliseen seksin myymiseen. – Seksuaaliväkivaltaa on mikä tahansa lapsen seksuaalisuutta vahingoittava teko tai sen yritys. Nämä lapset ovat seksuaaliväkivallan uhreja, eivät prostituoituja. Verkkosisällöt houkuttelevat, aikuiset kasvattavat. Porno on aikuisviihdettä, aikuisten keskinäistä, sopimuksenvaraista ja laillista. Vanhemmat voivat suojata lasta näyttämällä esimerkkiä, miten he itse käyttävät äly30 LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 LM8_s30-31_Termitalkoot.indd 30 LM8_s30-31_Termitalkoot.indd 30 20.11.2024 12.21 20.11.2024 12.21. Sen sijaa termi seksuaalinen väkivalta yhdistää jälleen kaksi toisiinsa kuulumatonta asiaa, sillä väkivalta ei ole koskaan seksuaalista – väkivalta on väkivaltaa. Lapsia on suojeltava jokainen päivä Lapset kasvavat verkon äärellä, mutta verkko ei kasvata lasta yksin. Siksi on syytä täsmentää termit, joilla ilmiöstä puhumme. ”Lapsiprostituoituja” ei ole olemassa. Vaikka kyse on oikeuden käyttämästä rikosnimikkeestä, lapseen kohdistuvassa seksuaaliväkivallassa ei ole mitään ”hyvää”. Kenen tahansa lapsi voi joutua seksuaaliväkivallan uhriksi verkossa, muistuttaa Pelastakaa Lasten Nettivihjeen kehityspäällikkö Salla Huikuri. Sitä on myös ei-toivottu seksuaalinen kommentti tai lähestyminen, jossa aikuinen käyttää valtaa lapseen. Silloin puhuttiin ”lapsipornosta”, ”lapsiprostituoiduista” ja ”lasten seksuaalista hyväksikäyttöä esittävästä materiaalista”. Kun aikuinen kohdistaa lapseen seksuaaliväkivaltaa ja tallentaa sen digitaaliseksi kuvatallenteeksi, kyseessä on äärimmäisen vakava rikos, joka on kaukana viihteestä. Seksuaaliväkivalta on termi, joka kuvaa tarkasti mistä on kyse. Maailmassa on kuitenkin valitettavasti lapsia, joita kaupataan aikuisille seksuaalisiin tarkoituksiin. Hyväksikäyttö-sana ei myöskään resonoi sen julmuuden kanssa, jota lapseen kohdistettu seksuaaliväkivalta aiheuttaa. Juuri tämän takia termitalkoita tarvitaan. Oikea termi kertoo oikean asian Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että nuo vanhat termit ovat säilyneet näinkin kauan, koska ne etäännyttävät ja neutralisoivat asian, lapseen kohdistuvan seksuaaliväkivallan. Termit, joita käytettiin viime vuosituhannella, eivät anna realistista kuvaa lapseen kohdistuvasta väkivallasta. lastensuojelu Lähde mukaan TERMITALKOISIIN! Lapsiin kohdistetaan verkossa seksuaaliväkivaltaa joka ikinen päivä. Silti niitä käytetään edelleen. Sellaista ilmiötä kuin ”lapsiporno” ei ole olemassakaan
Pelastakaa Lapset on kehittänyt pienille lapsille Kehonosat-bingon ja Ota grooming puheeksi -kortit ammattilaisille. Käsittelyssä olevassa ehdotuksessa päästä päähän salattua viestintää käyttävät palveluntarjoajat eivät voisi enää varauksetta ja ilman kiinni jäämisen riskiä välittää lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa sisältävää materiaalia. Myös vanhempien on tärkeää olla tästä tietoisia. LAPSET ON SUOJATTAVA MYÖS TÄYSIN SALATUISSA VERKOISSA EU-oikeutta halutaan muuttaa siten, että täysin salattujen verkkoyhteyksien palveluntarjoajien verkkosivuja olisi mahdollista tarkistaa, kun on syytä epäillä, että sivustojen kautta välittyy lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa sisältävää kuvastoa. Pimppi, pippeli ja peppu ovat käyttökelpoisia. Lastensuojelun keskusliitto puoltaa ehdotusta, koska lasten turvaaminen verkossa tapahtuvalta seksuaaliväkivallalta on ensisijaisen tärkeää. TIETOA SUORAAN LAPSILLE Suojellaan Lapsia tarjoaa 5–6-vuotiaille ja 7–9-vuotiaille lapsiryhmille maksuttomia Stop, Slow & Go -verkkotyöpajoja, joissa leikin avulla kehitetään digiturvataitoja ja opetellaan oman kehon rajoja. Jos tämän työn siirtäisi tekoälyn hoidettavaksi, kuka sitten todella käsittäisi, miltä lapsia on verkossa suojeltava. Sovelluksen käyttäjältä pyydettäisiin suostumus jo laittomaksi tunnistetun kuva-aineiston ja palveluntarjoajan sisällön vertailemiseksi. Vanhempien ja lapsille läheisten aikuisten osallistuminen digikasvatukseen on tärkeä osa lasten kasvun ja kehityksen turvaamista. Sanat ovat yhtä neutraaleja kuin maito, saapas tai polkupyörä, sanoo Nettivihjeen kehityspäällikkö Salla Huikuri. Psykoterapeutti Nina Vaaranen-Valkonen, Suojellaan Lapsia ry:n perustaja ja toiminnanjohtaja, muistuttaa, että rikosten tekijät, jotka ovat kohdistaneet seksuaaliväkivaltaa lapsiin, kertovat avoimesti toimivansa lasten suosimilla somealustoilla. Automatisoitu hash-tietokanta tunnistaisi käyttäjien tietämättä kuvia ja videoita, joita he lähettävät. – Ammattilainen tarkistaa kaikki vihjeet. He ovat näkyvissä mutta näkymättömissä esiintyen juuri kivanoloisena tyyppinä. Yhdistyksen sivuilta löytyy materiaalia myös vanhemmille ja huoltajille. Sukuelinten lempinimistä on vain haittaa. – Taaperon kanssa opetellaan käyttämään kaikista kehonosista niiden oikeita nimiä. puhelimiaan lasten läsnä ollessa. Kun CSAM-asetuksen tarjoamia oikeuksia verrataan virustorjuntaohjelmistoille annettuihin oikeuksiin, kyse on vahvasti valvotusta, rajallisesta yksityisyyden suojan ja tietosuojan ohittamisesta. Tunnistaminen tapahtuisi juuri kuvien tai videoiden lähettämisen hetkellä eli ennen kuin viestin sisältö ehtii muuttua salatuksi. Lapset tekevät väsyneinä ajattelemattomimmat valintansa, minkä seksuaalisesti lapsista kiinnostuneet henkilöt toki tietävät. Tunnistamismääräyksen antaa tuomioistuin. Neutraali perusasioihin nojaava tieto tekee kehon toiminnoista ja muutoksista luonnollisia, oikea ikätasoisesti annettu tieto tarjoaa turvaa. Euroopan komissio jätti vuonna 2022 CSAM-asetusehdotuksen lasten suojelemiseksi seksuaaliväkivallalta verkossa. Ellei tieto tule kotoa, se tulee kyllä jostain ja usein juuri verkosta, jolloin on sattumasta kiinni, millaista tietoa lapselle tarjotaan. Laittoman materiaalin tunnistaminen salattua ympäristöä käyttävissä palveluissa tehtäisiin hajautusfunktioeli hash-lukujen avulla. Kehoon kuuluvat myös pippeli ja pimppi Seksuaalisuudesta tulee puhua neutraalisti ja avoimesti, jotta lapsi oppisi suojelemaan itseään verkossa liikkuvalta vääristyneeltä tiedolta, seksuaaliselta houkuttelulta ja fyysiseltä kaltoinkohtelulta. – Lasten ei pitäisi mennä nukkumaan älylaitteiden kanssa, vaan kännykkä tulee säilyttää vaikkapa keittiössä. Salla Huikuri kysyy. Niillä kehon osilla, joilla on nimet, on myös toimintonsa. Verkko ei katoa minnekään, mutta lapsi voi ”kadota” verkkoon. Nettivihje pyrkii poistamaan tätä materiaalia verkosta niin nopeasti kuin mahdollista suojatakseen uhreiksi päätyneitä lapsia. Nuorille tarkoitettu tietosivusto MyFriendToo.fi kertoo, kuinka toimia, jos ystävä kertoo joutuneensa seksuaalisen häirinnän, houkuttelun tai seksuaaliväkivallan kohteeksi. Jo se, että kertoo, mitä tekee puhelimella – ”etsin reseptiä, luen isoäidin viestiä, tilaan kaupasta ruokaa” – kertoo lapselle, mihin vanhemmat älylaitettaan käyttävät. n LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 31 LM8_s30-31_Termitalkoot.indd 31 LM8_s30-31_Termitalkoot.indd 31 22.11.2024 12.49 22.11.2024 12.49. Nettivihje käsitteli viime vuonna 22 584 vihjettä, joissa vinkin lähettäjä arveli verkosta löytyneen aineiston sisältävän lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa. Oikeiden nimien käyttäminen kaikista kehon osista takaa sen, ettei mikään kehonosa ole kielletty tai hävettävä. Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa sisältävästä kuvastosta käytetään nimitystä Child Sexual Abuse Material (CSAM). Kun aikuinen uppoutuu puhelimen selaamiseen ja ”unohtaa” muut selittämättä sen enempää, mitä verkossa tekee, hän antaa lapselle mallin, että on hyväksyttävää viihtyä puhelimella itsekseen. Se on julkaissut myös Mun keho, mun rajat -oppaan, joka tarjoaa nuorille tietoa alastonkuvien jakamisesta ja seksuaalissävytteisestä viestittelystä. Jos kaikki somettavat kotona itsekseen, kuka tietää, viestitteleekö lapsi silloin muutamalle ”kivanoloiselle tyypille”
TUIJA SILJAMÄKI J os 3-vuotias kertoo näkevänsä tontun, hän ei valehtele, vaan satuilee. CO LO U RB O X 32 LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 LM8_s32-33_Valehtelu.indd 32 LM8_s32-33_Valehtelu.indd 32 20.11.2024 15.43 20.11.2024 15.43. Miten käsitellä lapsen kanssa vaikeita asioita -kirjan (Kirjapaja 2021). Selvitä syy Se, miksi lapsi valehtelee, tulisi selvittää ennen lapsen tuomitsemista. Hän on työskennellyt paljon lasten ja nuorten kanssa ja kirjoittanut Jutellaanko. Tietoinen valehtelu vaatii riittäviä kielellisiä ja ajattelun taitoja. – Valehtelun oppiminen on hyväkin merkki lapsen kehityksessä. Hän ymmärtää olevansa erillinen toisista ja voivansa tietää asioita, joita muut eivät tiedä, kertoo johtava psykoterapeutti Aino Juusola Heltti oy:stä. – Voi lempeästi koettaa arvailla, mitä lapsi toivoi saavuttavansa tai pelottiko häntä, mitä tapahtuisi, jos puhuisi totta. 3–4-vuotiaalle lapselle oma mielikuvitusmaailma keijuineen ja mielikuvitusystävineen on hyvin todellinen. Juusola tuntee useita lapsia, jotka suojelevat sisaruksiaan tai vanhempiaan peitetarinoin. Teini puhuu palturia ja peittelee tekemisiään. Kaikkeen loruiluun ei tarvitse puuttua, jos se ei satuta lasta tai ketään muutakaan, mutta totta kai kannattaa aina kannustaa rehellisyyteen. Aikuisen tehtävä on auttaa lasta ymmärtämään toimintaansa. Kouluikäinen puolestaan ajautuu helposti puolustuskannalle syitä kyseltäessä. Vasta noin 5-vuotias alkaa ymmärtää toden ja sadun eron sekä valehtelun. Lapsi satuilee ja juksaa. – Mielikuvitusystävät kuuluvat kehitykseen, ja mielikuvitusta kannattaa arvostaa. Yleisin syy lapsen valehtelulle on pelko rangaistuksesta – joko itselle tai toiselle. Kaikki ihmiset valehtelevat joskus saavuttaakseen jotakin. kasvu Jutellaanko valehtelemisesta. Miksi-kysymys voi olla lapselle vaikea. Jos valehtelu on jatkuvaa, eikä lapsi pysy totuudessa lainkaan ja syyllistää muita, kannattaa selvittää, mistä se johtuu. Miten jutella lapsen kanssa rehellisyyden tärkeydestä. Toinen tärkeä syy palturin puhumiselle on rakkauden tai hyväksynnän menettämisen pelko. Pieni ei vielä osaa kuvata syy-seuraussuhteita eikä tunnistaa tunteitaan. – On myös tavallista, että oman hyödyn vuoksi ja häpeää välttääkseen lapsi sanoo: en minä piirtänyt seinään vaan pikkusisko. Pitäisikö torua
Valhe on valkoinen, kun se ei satuta ketään. Valkoisen valheen ja moraalisesti arveluttavan valehtelun välillä on kuitenkin ero, joka lapsen pitää oppia. – Sadut ovat hyviä, ja lisäksi kannattaa jutella ikätasoisesti, mitä valehteleminen voi vaikuttaa vaikkapa ihmissuhteisiin. Miellyttäminen ja valehteleminen ovat esimerkiksi kaltoinkohtelevassa ympäristössä kasvavan lapsen selviytymiskeinoja. Pinokkion nenä kasvaa joka kerran hänen narratessaan. Tunnustusta tärkeämpää on kuitenkin saada lapsi ymmärtämään, että mahdollinen moite tulee valehtelemisesta, ei totuuden kertomisesta. Aino Juusola ei suhtautuisi siihenkään liian ankarasti, ellei nuori ole vaarassa. Joskus voi käydä kuitenkin niin, että tulee luvattua lapselle asioita, joita ei voikaan pitää. Juusola ei lähtisi varsinaisesti rankaisemaan valehtelusta, mutta tietoisesta valehtelemisesta voisi tulla joitakin seuraamuksia lapsen iän mukaisesti. Aino Juusolan mukaan jatkuva satuilu liittyy kuitenkin useimmiten kasvuympäristön haasteisiin. Voiko nuori luottaa siihen, ettei häntä häpäistä, jos hän puhuu totta. Pitää olla omia juttuja. Hän saattaa myös pelätä vanhemman reaktiota. Siksi aikuisella on iso vastuu vaatia lapselta rehellisyyttä ja näyttää itse hyvää esimerkkiä. Salailu kuuluu itsenäistymiseen Teini ymmärtää jo hyvin rehellisyyden merkityksen. – Taustalla voi olla pelko pettymyksen tuottamisesta: ettei olisikaan enää vanhempien rakkauden arvoinen. Jos lapsi valehtelee usein, jokin voi painaa hänen mieltään. Juusolan mielestä tärkeämpää on selvittää syyt valehtelun taustalla kuin saada nuori kertomaan totuus tai pyytämään anteeksi valehtelua. Aino Juusolan mielestä silloin on tärkeää pahoitella ja selittää lapselle, miksei voinutkaan pitää lupaustaan. Siinä sivussa tulee valehdeltua vanhemmille vaikkapa tarkka kulloinenkin olinpaikka. Kun näin oikeasti tapahtuu, kukaan ei enää usko, ja Pekalle käy huonosti. – Jos valehtelee pitkään asiasta, josta on vain vaikea puhua – kuten vakavasta sairaudesta – se voi rikkoa suhdetta ja luottamusta tulevaisuuteen. – Helposti tulee ajateltua: kuinka saatoitkin valehdella mulle! Sen sijaan voisi ajatella nuoren näkökulmasta, mikä tarkoitus valehtelulla oli. Hän voi vaikkapa kokea vaatimukset koulumenestyksestä liian korkeina. Jos valehteleminen on jatkuvaa, kannattaa miettiä, kokeeko nuori itsensä hyväksytyksi. Hänellä voi kuitenkin olla tarve salata asioita vanhemmiltaan jopa naurettavuuksiin asti, kuten lempibändi tai mielikirja. Jos salailu on nuorta itseään tai muita vahingoittavaa, puuttuisin siihen. Kiitä avautumisesta Tyypillisesti teini valehtelee alkoholitai tupakkakokeiluistaan. Joulupukki tai hammaskeiju ovat aikuisten satuilua lapsille. Suojaksi satumaailma Mytomania eli patologinen valehtelu on yksi lievimmistä psykopatiapiirteistä, ja se voidaan tunnistaa varhain. – Nuoruuden kehitystehtäviin kuuluu vanhemmista irrottautuminen ja oman identiteetin rakentaminen. – Lapsi ei voi kertoa muille, millaisissa oloissa elää tai hän voi rakentaa satumaailmaa suojatakseen itseään todellisuudelta. Yhteisesti sovituista säännöistä on tietenkin hyvä pitää kiinni. Aino Juusola korostaa, ettei valehtelu ole merkki epäluottamuksesta vanhempaa kohtaan, joten siitä on turha loukkaantua. Juksaamisen vahingollisuudesta kertoo oivallisesti myös Pekka ja susi -satu. Aiemmin kasvatuksessa on korostunut luterilainen, ankara suhtautuminen valehteluun. Valehtelemisesta seuraa epäluottamusta ja sen jatkuessa on vaikeaa tietää, milloin lapsi puhuu totta. Siksi harmittomiin sepittelyihin ei tarvitse Juusolan mielestä aina puuttua. – Näistä toivoisi keskusteltavan jo ennen kuin nuori kokeilee päihteitä, ihan kuten seksuaalikasvatuksestakin. Sillä voi olla vakavia seurauksia. Joidenkin tutkimusten mukaan lapsi nimittäin oppii vain valehtelemaan taitavammin, jos häntä rangaistaan ankarasti. LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 33 LM8_s32-33_Valehtelu.indd 33 LM8_s32-33_Valehtelu.indd 33 20.11.2024 15.43 20.11.2024 15.43. Aina kun nuori avautuu, siitä kannattaa kiittää. – Joskus voi yrittää sitten jutella siitä, miksi nuori kokee tarpeelliseksi peitellä totuutta. Eron selittäminen ei ole välttämättä helppoa ihan pienimmille, mutta jo 6-vuotiaan omatunto kertoo, mitä saa tehdä ja mitä ei. Ympäristön suhtautuminen valehteluun vaikuttaa asenteisiin. Se vahvistaa avoimuutta ja laskee kynnystä puhua omista asioista. Niiden tarkoitus on tuottaa hyvää mieltä. Pidä lupauksesi Aikuinenkin voi syyllistyä valehteluun ja salailuun suojellakseen lasta. Silloin aikuisen tehtävä on luoda niin turvalliset olot, että lapsi voi vähitellen alkaa puhua totta. Nuorella voi olla vääriäkin uskomuksia, ettei ketään kiinnosta tai kukaan ei välitä. Valehtelemisesta varoittavat monet sadutkin. n Nuori voi tehdä pesäeroa vanhempiin valehtelemalla. Paimenena toimiva poika valehtelee toistuvasti suden uhkaavan lampaita. Lapsen pettymys pitää vain ottaa vastaan ja hyväksyä. Pesäeroa tehdään vaikka sitten salailun kautta. Jos kotona, lähiympäristössä tai koko kulttuurissa on tapana luikerrella tukalista tilanteista viljelemällä valkoisia valheita, tyhjiä lupauksia tai suorastaan valehtelemalla, lapsi alkaa pitää sitä hyväksyttävänä
Se on kansainvälinen linja, jossa on AlDahdouhin mielestä avoimempi ilmapiiri kuin tavallisessa luokassa. Jana AlDahdouhin, 15, peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo oli 9,9, ja hän aloitti tänä syksynä Tampereen lyseon lukion IB-tutkintoon tähtäävällä linjalla. Palestiinassa vanhempia ihmisiä arvostetaan enemmän kuin täällä. Suomalaisten pukeutuminen erityisesti kesäaikaan hätkähdyttää varsinkin vanhempia ihmisiä. 34 LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 LM8_s34-37_JanaJaRawan.indd 34 LM8_s34-37_JanaJaRawan.indd 34 20.11.2024 15.46 20.11.2024 15.46. AlDahdouh kauhistelee, ettei raitiovaunussa anneta paikkaa rollaattorilla kulkevalle vanhukselle tai äidille lastenvaunujen kanssa. Perheeseen kuuluu myös IT-alalla työskentelevä isä ja neljä pikkuveljeä, joista nuorin on yksivuotias, toinen eskarissa, ja kaksi peruskoulussa. Myös luonnosta huolehtiminen on hienoa. AlDahdouh tuli perheensä mukana Suomeen Palestiinasta kymmenen vuotta sitten, kun hänen äitinsä tuli tekemään väitöskirjaa Tampereen yliopistoon. AlDahdouh kertoo heräävänsä joka aamu erilainen urahaave mielessään: –Joskus kiinnostaa lääkis, toisinaan media-ala tai digital marketing. Lisäksi lukiossa on monta muutakin henkilöä, jolle voi mennä puhumaan. Hän kertoo, että 4.–5.-luokalla hänellä oli pari ulkomaalaista ystävää, joiden kanssa hän vietti paljon aikaa. Jana AlDahdouh ja Rawan Al Mubayed ovat aloittaneet muita odotellessaan pelin. – Silloin suomen kieleni kehittyi hirveän nopeasti. Jopa koulussa nuoret voivat olla hyvin paljastavissa vaatteissa. Kotitehtäviä annetaan paljon, mutta opintoihin saa tukea aina tarvittaessa opettajilta. Aloin myös lukea paljon, ja varmaan sekin auttoi. – Tietenkin se on henkilökohtainen valinta, mutta joskus minäkin kiinnitän siihen huomiota. Esimerkiksi viikonloppuna ei voi soittaa opettajalle kuten Palestiinassa. Rawan Al Mubayedin mielestä suomalaiset luokkakaverit ovat ihan kilttejä, vaikka joskus luokassa on niin kova meteli, että opettajan puheesta on vaikea saada selvää. – Minua kiinnostaa ennen kaikkea hyvän kielitaidon hankkiminen, sillä jos muutamme ulkomaille, on sitten helpompi hakea yliopistoon. Hyvää suomalaisessa elämäntavassa on se, että täällä arvostetaan vapaa-aikaa. Nämä tamperelaistytöt ovat tyytyväisiä suomalaiseen koululaitokseen: toinen heistä unelmoi pääsystä ulkomaiseen yliopistoon ja toista kiehtoisi kondiittorin ura. AlDahdouh puhuu suomea sujuvasti, ja hänellä on sekä suomalaisia että ulkomaalaisia ystäviä. koulu HAAVEET on tehty toteutettaviksi Jana AlDahdouh on kotoisin Palestiinasta ja Rawan Al Mubayed Syyriasta. IITA KETTUNEN | KUVAT LAURA VESA K un Etelä-Hervannan koulun käytävät ovat hiljenneet koulupäivän päätteeksi, alkaa monitoimitilasta kuulua hiljainen biljardipallojen kopsahtelu. Kun nämä muuttivat muualle, hän alkoi ystävystyä suomalaisten kanssa
LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 35 ›› LM8_s34-37_JanaJaRawan.indd 35 LM8_s34-37_JanaJaRawan.indd 35 20.11.2024 15.46 20.11.2024 15.46. ”Vaikka kaikki Nova-toimintaan osallistuvat tytöt ovat maahanmuuttajataustaisia, he voivat tavata kantasuomalaisia tyttöjä muun muassa täällä Tyttöjen talossa, jonka kanssa Nova tekee yhteistyötä”, kertoo erityisnuorisotyön kehittäjä Essi Katila
l Kohtaamispaikkatoiminnassa tytöt ja nuoret naiset saavat toisistaan kavereita sekä apua kotitehtävissä, työnhaussa, suomen kielessä ja harrastuksiin hakeutumisessa. Tutustu tarkemmin ja lähetä hakemus: www.hyvinvointilomat.fi NOVA-TOIMINTA l Pakolaisnuorten tuki ry:n kulttuurisensitiivinen, kouluihin ja oppilaitoksiin jalkautuva Nova-toiminta tukee 12—29-vuotiaiden tyttöjen ja nuorten naisten osallisuutta ja kotoutumista Tampereella. Al Mubayed aloitti koulun siellä. Jana AlDahdouh muistaa, kuinka hän saapui kymmenen vuotta sitten marraskuussa perheensä kanssa Helsinki-Vantaan lentoasemalle: ensin kädet jäätyivät ja sitten hän haistoi vahvan tuoksun, jonka tunnisti myöhemmin ruisleiväksi. Loman hinta, eli omavastuuosuus on 100-135€/aikuinen ja 16-vuotta täyttänyt/5 vrk. Tänä syksynä Al Mubayed aloitti yhdeksännen luokan. Al Mubayedin luokalla on 24 oppilasta, joista kuusi on ulkomaalaista. Se maistui kummalliselta, koska – siinä ei ollut hänestä ollenkaan mausteita! Tyttötyötä turvallisesti koulun tiloissa Jana AlDahdouh ja Rawan Al Mubayed osallistuvat Etelä-Hervannan koululla kokoontuvaan Nova-ryhmään. Hänellä on kaksi pikkuveljeä, joista toinen on kahdeksannella luokalla ja nuorempi eskarissa. – Oppilaita kannustetaan ottamaan itse asioista selvää, mutta aina voi pyytää apua. Al Mubayed koki ensimmäisen kulttuurisen hämmennyksensä syödessään kouluruokaa. Al Mubayed rakastaa leipomista, josta hän aikoo tehdä itselleen ammatin. Hän ei ole kokenut kiusaamista tai rasismia, mutta hänellä ei ole yhtään suomalaista ystävää. Maantieto on kaikkein vaikeinta ja kotitalous mukavinta. l Mukana toiminnassa on noin sata tyttöä. – Minun teki mieleni vastata, että mistä te saatte tänne riittävästi työvoimaa, jos kaikki maahanmuuttajataustaiset lähtevät. l Työntekijät mentoroivat nuorten vaikuttamisprojekteja ja suunnittelevat toimintaa nuorten toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. AlDahdouh ei ole kokenut koskaan kiusaamista tai rasismia. Täällä koulu on hänen mielestään parempi: opettajat ovat ystävällisempiä ja selittävät asioita enemmän. l Toimintaa järjestetään kerran viikossa Etelä-Hervannan ja Kaukajärven kouluissa sekä Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Santalahdentien toimipisteessä. l Nova järjestää myös retkiä, juhlia, teemailtoja ja vierailuja. Alle 16-vuotiaat lomailevat ilmaiseksi huoltajan tai isovanhemman kanssa. Hän sanoo olevansa niin suorapuheinen, että antaa helposti takaisin. Tuetut lomat myönnetään taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein. 36 LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 LM8_s34-37_JanaJaRawan.indd 36 LM8_s34-37_JanaJaRawan.indd 36 20.11.2024 15.46 20.11.2024 15.46. Jana AlDahdouh ei ole kokenut koskaan kiusaamista tai rasismia. Peruskoulun jälkeen hän aikoo jatkaa opintoja ammattikoulussa kondiittorilinjalla. Suomalaisnuorten kanssa hän puhuu vain silloin, kun luokassa tehdään ryhmätyötä. Kuka pitää yllä teidän arkeanne. Myös englannin kieli sujuu, sillä sitä Al Mubayed opiskeli myös Turkissa. Hae nyt tuetulle lomalle! Oletko pienituloinen. Viiden vuorokauden pituinen tuettu loma sisältää majoituksen, täysihoidon ruokailut ja ohjatun lomaohjelman. Pari kuukautta sitten häntä haastateltiin videolla Palestiina-mielenosoituksen jälkeen. Ei vielä yhtään suomalaista ystävää Rawan Al Mubayed, 16, on Syyriasta ja tuli perheensä kanssa Suomeen kaksi vuotta sitten Turkista, johon perhe oli paennut sotaa. Hän luki somesta siihen liittyviä kommentteja, joissa mielenosoittajia käskettiin painumaan takaisin Palestiinaan. – Saisin osallistua oman kielen opetukseenkin, mutta minun ei tarvitse, koska osaan sitä niin hyvin. Myös ruoanlaitto on lähellä sydäntä. Myös isä ja äiti ovat täällä ja opiskelevat suomen kieltä. Se järjestää toimintaa maahanmuuttajataustaisille, pääosin pakolaistaustaisille tytöille ja nuorille naisille, joita ei välttämättä näe muiden nuorten tavoin liikkuvan kaupungin kaduilla. – Joskus puhumme suomea kotonakin. l Nova-toiminta alkoi helmikuussa 2024, ja sitä rahoittaa Tampereen kaupunki
Viiden vuorokauden pituinen tuettu loma sisältää majoituksen, täysihoidon ruokailut ja ohjatun lomaohjelman. Tapaamisissa harjoitellaan suomea, puhutaan unelmista, opiskeluja työsuunnitelmista, suomalaisesta ja muista kulttuureista. Monet nuoret musliminaiset elävät täällä hyvin rohkeasti ja itseään toteuttaen ja päättävät myös huivin käytöstä itse. Suomalaiset luulevat, että musliminaiset ovat alistettuja, mutta monet tytöt ovat hyvin aktiivisia toimijoita. Erityisnuorisotyön kehittäjä Lama Kourdi työskentelee Katilan työparina. Lähi-idästä tulevat nuoret naiset haaveilevat esimerkiksi teknisistä aloista enemmän kuin suomalaiset tytöt. Tuetut lomat myönnetään taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein. Tutustu tarkemmin ja lähetä hakemus: www.hyvinvointilomat.fi Rawan Al Mubayedin kotona puhutaan joskus suomea. – Täällä tytöt saavat olla omia itsejään ja ylpeitä kulttuuristaan ja tutustuvat samalla suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Kourdi kertoo yllättyneensä siitä, kuinka he ovat fiksuja ja rohkeita. Hän kertoo kannustavansa tyttöjä toteuttamaan unelmansa. – Valitettavasti vieläkin maahanmuuttajataustaisia tyttöjä ohjataan enemmän hoivaja hoitoalalle, vaikka heitä kiinnostaisivat myös muut alat, joille rohkaisemme heitä hakemaan opiskelemaan, Katila kertoo. Novassa saa apua monenlaisiin arjen ongelmiin ja kysymyksiin. Katilan ja Kourdin mielestä suomalainen yhteiskunta rajaa näiden tyttöjen vaikuttamismahdollisuuksia ennakkoluuloillaan. Tampereella tehdään paljon tyttötyötä, mutta toiminta ei tavoita kaikkia pakolaistaustaisia tyttöjä ja nuoria naisia. Alle 16-vuotiaat lomailevat ilmaiseksi huoltajan tai isovanhemman kanssa. LM8_s34-37_JanaJaRawan.indd 37 LM8_s34-37_JanaJaRawan.indd 37 20.11.2024 15.46 20.11.2024 15.46. – Vanhempien on helpompi luottaa siihen, että koululla järjestettävä toiminta on turvallista, painottaa erityisnuorisotyön kehittäjä Essi Katila Nova-toiminnasta. n Hae nyt tuetulle lomalle! Oletko pienituloinen. Ammattiin valmistavissa oppilaitoksissa opiskelevia autetaan työn haussa. Loman hinta, eli omavastuuosuus on 100-135€/aikuinen ja 16-vuotta täyttänyt/5 vrk
– Eskarissa sanoin opettajille, ettei Lottaa tarvitse paapoa. Lotta kasvaa pituuskäyrällä -2. Lotta on kasvanut koko ajan tasaisesti omalla käyrällään -2:ssa. Hän siis kuuluu niihin viiteen prosenttiin suomalaislapsista, jotka eivät kasva niin sanotusti käyrien sisällä. Joskus myös jokin sairaus tai oireyhtymä voi hidastaa tai hyvin harvinaisissa tapauksissa myös nopeuttaa kasvua. KÄYRIEN tuolla puolen Viisi prosenttia suomalaislapsista kasvaa niin sanottujen normikäyrien ulkopuolella. Tyttö kehittyy ja kasvaa kuten kuuluukin. Kasvu on hyvä terveyden mittari Pituuskasvua sanelee paljolti perimä eli se, millaiset pituusgeenit lapsi vanhemmiltaan saa. ANU VALLINKOSKI M O ST PH O TO S 38 LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 LM8_s38-39_Pituuskasvu.indd 38 LM8_s38-39_Pituuskasvu.indd 38 20.11.2024 14.11 20.11.2024 14.11. Pitääkö olla huolissaan. Geenien lisäksi kasvuun vaikuttavat elinolosuhteet, esimerkiksi ravitsemus. Lapsista ja nuorista 2,5 prosenttia kasvaa tavallista paljon hitaammin ja 2,5 prosenttia tavallista selvästi nopeammin. Yksi on sinut sen kanssa, toinen kokee voimakasta ahdistusta. Lotta taisi välillä käyttää hyödykseen sitä, että hän on pieni ja välttyy siksi ikäviltä puuhilta, Lotan äiti Eeva kertoo. Lapset ja nuoret suhtautuvat poikkeavaan pituuteensa vaihtelevasti. Neuvolassa Lotan kasvusta ei ole oltu huolissaan. Pituuskasvua seurataan tarkkaan niin neuvolassa kuin kouluterveydenhuollossa. – Synnynnäiset sairaudet tai oireyhtymät näkyvät kasvussa varhain, jolloin jo syntymäkoko voi olla pieni tai kasvu on poikkeavaa vauvana tai taaperona. – Pituuskasvun poikkeamat voivat paljastaa hoitoa vaativan sairauden tai ongelman vaikkapa ravitsemuksessa. Helpostihan käy niin, että pienikokoiselta lapselta ei vaadita iän edellyttämää taitotasoa, vaikka hän olisi kuinka taitava. Saari ymmärtää hyvin mittaamisen tuomat paineet, mutta tähdentää samalla, että kasvu on hyvä mittari lapsen terveydelle. Nyt ekaa luokkaa käyvä Lotta on ikäisekseen hyvin pienikokoinen ja saattaa vieraiden silmissä näyttää pari vuotta nuoremmalta kuin onkaan. Kasvun mittaaminen on ollut käytössä neuvolan alkuajoista lähtien ja se on edelleen toimiva keino. Vain hyvin harvoin syy nopeaan kasvuun on jokin sairaus. Tavanomaista nopeampi pituuskasvu selittyy yleensä perimällä tai tavallista varhaisemmalla murrosiällä ja siihen liittyvällä kasvupyrähdyksellä. Sen sijaan aiemman johdonmukaisen kasvun hidastuminen tai pysähtyminen tai varhainen hyvin merkittävä poikkeama vaativat jatkotutkimuksia, Antti Saari sanoo. Toisaalta jotkin myöhemmin puhkeavat sairaudet kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai suolistosairaudet, esimerkiksi keliakia, voivat hidastaa kasvua, lastentautien erikoislääkäri Antti Saari Kuopion yliopistollisesta sairaalasta sanoo. Joskus jatkuva mittaaminen voi tuntua vanhemmista kyttäämiseltä ja luoda jopa suorituspaineita oman lapsen kasvusta. Noin 0,5–1 prosenttia lapsista poimiutuu tarkempaan seurantaan kasvunsa vuoksi. ylävinjetti terveys O i, miten sinä osaat jo pyöräillä! Noin nuorena! ihmettelivät naapurit, kun Lotta kurvaili kuusivuotiaana kotipihallaan. – Hitaasta kasvusta ei tarvitse olla huolissaan, jos kasvu on tasaista ja se selittyy esimerkiksi perimällä. Myös Lotan pikkusisko kasvaa samalla käyrällä, samoin kuin Lotan Eeva-äiti aikoinaan
Joissain tapauksissa kasvua voidaan koettaa vauhdit taa myös kasvuhormonilla. Lapset ovat yleensä aikuisia mutkatto mampia ja kysyvät heti kättelyssä, minkä ikäinen toi nen on. Antti Saari on pannut merkille, että vuosien mittaan erilaisuuden hyväksyminen on lisääntynyt. Eskarissa hän sai toisilta lapsilta naljailua pituudestaan. Jos poikkeavan kasvun syy ei ole synnynnäinen, kas vu palautuu yleensä normaaliksi, kun mahdollinen kas vuun vaikuttanut sairaus hoidetaan tai ravitsemus ja hoiva saadaan kuntoon. Entistä tavallisempaa on, että lapset eivät kasva van hempiaan pidemmiksi. Lotalle merkittävä kokemus oli vii meisimmän Ryhmä Hau elokuvan kat sominen. – Olemme jutelleet Lotan kanssa pituudesta. TIESITKÖ. – Yleensä kasvupotentiaali jää tavallaan varastoon ja kirii sitten, kun kasvun este on poistettu. Etenkin varhain kehittyville tytöille tämä voi olla vai keaa. M O ST PH O TO S KÄYRIEN tuolla puolen LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 39 LM8_s38-39_Pituuskasvu.indd 39 LM8_s38-39_Pituuskasvu.indd 39 22.11.2024 17.00 22.11.2024 17.00. Pituus on kuitenkin asia, jolle emme voi mitään, Eeva muis telee. Eeva toivoisi, että aikuiset kohtaisivat ikätasoises ti niin tavallista lyhyemmät kuin tavallista pidemmät lapset ja nuoret. Piirretyssä pieni Kajakoiranpentu te kee uroteon ja toteaa, että pienikin voi olla rohkea. Lottakin on saanut kokea lyhyyden haittapuolia. Tässä vanhemmilla on tärkeä rooli. Voimaa leffasta Lapset ja nuoret suhtautuvat hyvin eri tavalla poikkea vaan pituuskasvuunsa. Joskus myös psykologin kanssa juttelu on paikallaan, Saari sanoo. Joskus myös elokuva tai vaikkapa sa tu voi helpottaa pituuden kanssa kipui lua. Perimä sanelee paljolti pituuskasvua. – Vaikka edelleen meillä aikuisilla on paljon tässä teke mistä ja miettimistä, hän summaa. Pitkäkasvuisuuteen sen sijaan ei yleensä puututa, ellei taustalla ole sairaus, joka lisää kasvuhor monin eritystä. – Ääritilanteissa kasvua on voitu hi dastaa kirurgisesti käsittelemällä lui den päässä olevia kasvulevyjä niin, et tä kasvu pysähtyy, Saari kertoo. n > Lotan ja Eevan nimet on muutettu aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Aikaisemmin kovin vauhdikasta kasvua on koetettu hillitä myös aikais tamalla hormonaalisesti murrosikää. Mainitsin myös siitä, että jotain toista voi surettaa se, että on kovin pitkä. Sittemmin hoitokeinosta on luovuttu, koska siihen liit tyi merkittäviä haittoja. Ihmisten pituuskasvu näyt tää saavuttaneen maksimin sa. Kun pitkät ja lyhyet pariu tuvat, lapset eivät enää kolis tele ennätyspituuksia. Saaren mukaan vastaanotolla erilaisuuden kokemuksen herättämät tunteet ovat varsin tavallinen puheenaihe. Taustalla on niin geenien sekoittuminen kuin elinolo suhteet. Toi saalta esimerkiksi lasten ja nuorten lisääntynyt ylipaino on varhentanut puberteettia ja samalla lyhentänyt kasvu kautta. Etenkin teiniiässä oma pituus voi ahdistaa. Ai kuiset ovat voineet usuttaa häntä leikkimään ikäistään nuorempien kanssa. Olen ker tonut, miten minuakin harmitti lapsena, että olin pieni. – Leffan katsottuaan Lotta sanoi, ettei haittaa, että hän on niin pieni, Eeva kertoo. – Lyhyitä saatetaan kohdella ikäistään nuorempina, ja pitkiä, nopeasti kehittyviä pidetään paljon vanhempina
KAISA PASTILA | KUVAT JANI LAUKKANEN JA MUSEO LEIKIN KUVAPANKKI Minja Jokiahoa kiehtoo esimerkiksi hidastaminen ja luonnon ihailu, jotka kummatkin kuuluvat japanilaisuuteen. 40 LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 LM8_s40-43_JapaniHarrastus.indd 40 LM8_s40-43_JapaniHarrastus.indd 40 20.11.2024 14.21 20.11.2024 14.21. harrastus TOKIOSTA TAPIOLAAN Minja Jokiaho pääsi mukaan suunnittelemaan näyttelyä, joka kertoo japanilaisen populaarikulttuurin harrastamisesta Suomessa
Japanista voi innostua niin monella muullakin tavalla. Hän löysi myös animen. Näyttelytoimikunta aloitti työskentelynsä vuotta ennen avajaisia. Ensin pikkusisko piirsi mangaa ja alkoi vähitellen lukea myös sarjakuvia. Opin valtavasti uutta. Oppia konkariharrastajilta Näyttely esittelee esimerkiksi japanilaista tanssia, muotia, musiikkia, pelejä, keräilyhahmoja… Jokiaho sanoo, että vaikka asioita päästään avaamaan näyttelyssä tilojen vuoksi vain aika pintapuolisesti, Tokiosta Tapiolaan antaa hyvän kokonaiskuvan harrastuskentästä. J apani-harrastajia kohtaan on paljon ennakkoluuloja. – Nautin siitä, kun sain kuunnella kokouksissa vanhempia harrastajia, jotka olivat tosi sisällä omassa erikoistumisalueessaan. Mutta ne ovat vain kaksi harrastajaryhmää. – Jos sanoo, että harrastaa Japania, ihmiset ajattelevat heti, että on cosplay-harrastaja tai anime-fani. LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 41 ›› LM8_s40-43_JapaniHarrastus.indd 41 LM8_s40-43_JapaniHarrastus.indd 41 20.11.2024 14.21 20.11.2024 14.21. Museo halusi mukaan vapaaehtoisia, jotta näyttely avaisi mahdollisimman tarkasti harrastajien omaa kokemusta harrastuksestaan. Japanin kieli tutuksi Jokiahon Japani-innostus alkoi jo ennen kouluikää, ja esikuvana toimi isosisko. Kokoukset järjestettiin verkossa, koska ihmiset asuivat eri puolilla Suomea. ”Arvostan sitä, että japanilaisessa kulttuurissa asiat pyritään tekemään hitaasti. Japani-innostus alkoi jo ennen kouluikää. Hän oli yksi niistä 30 harrastajasta, jotka pyydettiin mukaan espoolaisessa Museo Leikissä keväällä avautuneen Tokiosta Tapiolaan -näyttelyn suunnittelutyöryhmään. Haluaisin joskus asua Japanissa”, kertoo espoolainen ysiluokkalainen Minja Jokiaho. Loppuvaiheessa ryhmä kirjoitti yhdessä näyttelyn tekstejä. Jokiaho osallistui ryhmään, joka pohti, miten manga ja anime esiteltäisiin: mitä otettaisiin mukaan, mitä jätettäisiin pois. Toivon, että suuri yleisö alkaisi nähdä harrastuksen laajuuden: sen, miten erilaiset ihmiset ovat löytäneet Japanin, sanoo espoolainen Minja Jokiaho, 15. Jokiaho oli harrastajista nuorin, vanhimmat olivat viisikymppisiä
Harrastus voi helpottaa yksinäisyyttä Yhteisöllisesti kuratoidut näyttelyt ovat vielä aika harvinaisia, mutta yleistyvät koko ajan, kertoo Museo Leikin museonjohtaja Johanna Rassi. – Ihmisillä on animesta tietynlainen kuva. – Vastausten määrä löi ällikällä. Näyttelyn teemaa alettiin ideoida jo vuonna 2022, jolloin Leikki aukesi. – Harrastukseni on lähtenyt entistä enemmän siihen suuntaan, että olen kiinnostunut maan kulttuurista kaikkinensa. Mutta tärkein syy siihen, miksi hän haluaa nykyään kuluttaa mangaa ja leffoja, on japanin kielen oppiminen. Tulevaisuudessa hän haaveilee pidemmästä oleskelusta Japanissa, esimerkiksi opiskelijavaihdosta. Opin valtavasti lisää muilta harrastajilta.” Moni vanhempi on antanut Museo Leikille erityiskiitosta Tokiosta Tapiolaan -näyttelystä. – Osaan jo sen verran kirjainmerkkejä, että pystyn lukemaan esimerkiksi haikuja ja jopa kirjoittamaan niitä itse. Jokiaho tykkää action-animesta ja esimerkiksi murhamysteereistä. Viimeistään silloin saimme vahvistuksen, että näyttelylle olisi tilaus. Ysiluokkalainen sanoo ahmineensa viime aikoina esimerkiksi samurai-legendoja ja japanilaista kirjallisuutta. Välillä hän lukee myös japaniksi. ”Projekti oli mielenkiintoinen. Rassin mielestä Tokiosta Tapiolaan -näyttelyssä tuntuu erityinen henki, joka syntyy juuri yhteisöstä sen takana. Hän nauttii myös toimintafantasioista ja supersankarijutuista ja on jättänyt söpöt taikatyttöelokuvat ja kimallepläjäykset rauhaan. – Museon näkökulmasta toteutustapa on ehkä vähän työläämpi kuin perinteisesti toteutetussa näyttelyssä, mutta lopputulos kruunaa kaiken vaivan. Alkukeväästä 2023 museo päätti toteuttaa Japani-harrastajille kyselyn, jotta näyttelyn suunnitelmat tarkentuisivat harrastajille. ”Vasta nyt ymmärrän, mistä lapseni harrastuksessa on kyse”, isät ja äidit ovat sanoneet. 42 LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 LM8_s40-43_JapaniHarrastus.indd 42 LM8_s40-43_JapaniHarrastus.indd 42 20.11.2024 14.21 20.11.2024 14.21. Se yhdistetään söpöstelevään tyyliin, mutta oma makuni on erilainen. Minja Jokiaho pääsi mukaan suunnittelemaan näyttelyä, joka kertoo japanilaisen populaarikulttuurin harrastamisesta Suomessa. Vastauksissaan ihmiset kuvailivat perusteellisesti omaa taYhteisö loi näyttelyyn erityisen hengen. Kysely ei ollut mikään pikku rasti-ruutuun-homma, vaan laaja 26 kysymyksen kaavake. Poikkeuksen makupalettiin tekevät Studio Ghiblin elokuvat, jotka ovat rakkaita Jokiaholle. Leikin väki ei osannut arvata, miten moni innokas vastaisi kyselyyn, joka tavoitti liki 600 harrastajaa
Jos tunsi itsensä erilaiseksi nuoreksi, Japani-harrastuksen kautta oli saattanut löytää samanhenkisiä ihmisiä, ja yksinäisyys oli helpottanut. – Monilla saattoi olla takana kiusaamiskokemuksia siitä, että pidettiin erilaisena, mutta harrastus oli auttanut eteenpäin. ”Haluaisin panostaa japanin opiskeluun vielä enemmän, mutta miekkailu ja koulu vievät tällä hetkellä lähes kaiken vapaa-aikani.” LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 43 LM8_s40-43_JapaniHarrastus.indd 43 LM8_s40-43_JapaniHarrastus.indd 43 20.11.2024 14.21 20.11.2024 14.21. He kertoivat myös omasta historiastaan ja tämän päivän tavastaan harrastaa. Rassin mukaan vastauksissa tuli näkyviin myös se, miten valtavan tärkeäksi moni koki oman Japani-harrastuksensa. – Hän kiitti, että harrastajia oli kuultu näyttelyn suunnittelussa ja että heidän asiantuntemustaan oli pidetty tärkeänä. Olen myös kokenut aina, että japani ja ylipäätään ’nörttikulttuuri’ on hyvin vastaanottavaista porukkaa. – Meillä ei ollut mitään Japani-esineitä omissa kokoelmissamme. n Minja Jokiaho harrastaa kalpamiekkailua viitenä päivänä viikossa. Kokemus oli ollut selvästi todella merkityksellinen. Monelle harrastuksella oli ollut iso merkitys omassa identiteettikehityksessä. Koskaan siellä en ole itseäni tuntenut ulkopuoliseksi.” Näyttelyesineet lainattiin harrastajilta Museo poimi kyselyyn vastanneiden joukosta 30 eri-ikäistä harrastajaa, jotka edustivat mahdollisimman laajasti erilaisia Japani-pop-harrastuksen puolia. paansa harrastaa. Vitriinien hyllyt ovatkin täynnä lehtiä, leffoja, levyjä, pehmoja, keräilyfiguureita, pukuja, julisteita, fanikuvia… Harrastajat lainasivat tosi mielellään omia tavaroitaan museolle. Kun huhtikuussa päästiin vihdoin viettämään avajaisia, Rassille jäi mieleen erityisesti yhden harrastajan pitämä puhe. Kaikki näyttelyssä mukana olevat asiat onkin lainattu harrastajilta, Johanna Rassi kertoo. > Tokiosta Tapiolaan -näyttely on avoinna vuoden 2026 maaliskuuhun. Oli koskettavaa lukea ihmisten tarinoita. Vuonna 1999 syntynyt harrastaja vastasi kyselyyn näin: ”Harrastukseni on avannut minulle uusia ovia, ollut vahvasti läsnä luomissani kontakteissa ja tutustuessani uusiin ihmisiin ja pitäessä yllä ihmissuhteita
– Välillä tuntuu, että lastenkirja nähdään vain ”kivana iltasatuna”. Silloin ei nähdä genren merkittävyyttä, Pelliccioni lisää. Pienet tarvitsevat sitä. – Lapseen tuo niin paljon vahvuutta, että hänen kanssaan puhutaan erilaisista asioista, Pelliccioni pohtii. kasvu S uomessa ei ole julkaistu montaa sodasta kertovaa lastenkirjaa, mutta kirjailija Eppu Nuotion, 62, ja kuvittajakirjailija Sanna Pelliccionin, 48, yhteiset lastenkirjat sivuavat teemaa. Kirja kertoo Baltian ketjusta, jossa kaksi miljoonaa ihmistä muodosti ihmisketjun elokuussa 1989 ja antoi vahvan viestin miehittäjämaa Neuvostoliitolle. Heistä ei ole aihetta, josta ei voisi kirjoittaa lastenkirjaa, kunhan asiat kerrotaan ikäkauteen sopivalla tavalla. – Lapset tarvitsevat sekä ihanuuskirjoja että kirjoja vaikeista aiheista, Nuotio sanoo. KAISA PASTILA | KUVAT SUSANNA KEKKONEN KUVITUKSET SANNA PELLICIONI 44 LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 LM8_s44-47_Nuotio&Pelliconi.indd 44 LM8_s44-47_Nuotio&Pelliconi.indd 44 22.11.2024 17.05 22.11.2024 17.05. Lappukaulatyttö (S&S, 2022) sijoittuu talvisodan vuosiin ja kertoo sotalapsen tarinan. YHTEINEN LUKUHETKI on paras paikka tutustua suuriin tunteisiin Lastenkirjailijat Eppu Nuotio ja Sanna Pelliccioni haluavat, että lapsille kirjoitetaan myös vaikeista teemoista. Sinä päivänä -kirjassa (S&S, 2024) eletään sodan uhan alla
Vanhemmat saattavat hyssytellä kotona, muttei se auta: lapset kuulevat silti Ukrainasta ja Gazasta. Hän oli törmännyt somekeskusteluun, jossa ihmiset puhuivat pelkästään ylistävään sävyyn sotalapsijärjestelmästä. – Olisi ihana vanhempana ajatella, että tarjoaisi lapselle vain sen maailman, jossa tanssitaan ruusuilla. – Ajattelen, että satuhetki turvallisen aikuisen sylissä tai kainalossa on paras mahdollinen paikka tutustua suuriin tunteisiin, Eppu Nuotio sanoo. ”Pidetään asiat sisällä” -kulttuuri on vaihtunut uusien sukupolvien käsittelyssä muotoon: ”Tarraa hyviin muistoihin, mutta käsittele huonot”. Lasten on annettava myös pelätä Vaikeiden aiheiden käsittelyä lastenkirjoissa tarvitaan Sanna Pelliccionin mielestä ennen kaikkea tunteiden harjoittelun takia. – Näin työskentelymme usein menee. Työpari alkoi tutkia teemaa. – Kun lapset opettelevat elämään, heidän on pakko kokea kaikki tunteet. Heidi Krohnin tarina Eppu Nuotio kuulee edellisten sukupolvien kaikuja siinä, että lapsia pitäisi ikään kuin suojella vaikeilta asioilta. Tällä hetkellä sota on vahvasti läsnä uutisissa ja aikuisten keskusteluissa. Lastenkirjoissa pitää käsitellä haastaviakin aiheita. Tällä hetkellä palkitut kuvat ovat kiertueella Japanissa. Lapsi tulee kyllä huomaamaan väistämättä jossain kohtaa, että elämässä on muutakin. Palkitut kuvat kiertävät maailmalla – Yksi ensimmäisistä kuvista, joka nousi Heidin tarinasta, oli laiva, joka seilaa suurella tummalla merellä. Vuonna 1939 Krohn ja hänen veljensä lähetettiin Ruotsiin, josta he palasivat Suomeen puolitoista vuotta myöhemmin. – Palkinto tuntui tosi tärkeältä. Pelliccionista vanhemmat tekevät karhunpalveluksen, jos lapset eivät saa harjoitella koko tunteiden kirjoa. Minäkin aloin ihmetellä, miksei sotalapsista ollut jo tehty lastenkirjaa. Kun päähenkilöllä alkaa haastavan alun jälkeen mennä Ruotsissa paremmin, sivuille alkaa tulla lisää värejä. LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 45 ›› LM8_s44-47_Nuotio&Pelliconi.indd 45 LM8_s44-47_Nuotio&Pelliconi.indd 45 20.11.2024 14.26 20.11.2024 14.26. Kirja alkaa sinivalkoisena: sen kansikuvassa lappukaulainen tyttö katsoo vakavana eteensä. Pelliccioni pyysi Nuotiolta, että tämä upottaisi laivakuvan tarinaan. – Heti, kun Sanna alkoi puhua, vaistosin, että hän oli löytänyt tärkeän aiheen. Meillä on tarinaharso, jotta Sanna pääsee töihin käsiksi, ja sitten alamme täyttää juonenkaarta pala kerrallaan. – Lapselle ei tee hyvää jäädä yksin pohtimaan asioita. Kirjan kuvitus sai vuosi sitten ison kansainvälisen tunnustuksen: Pelliccioni palkittiin Bratislavan kuvitusbiennaalissa. Se, että lapsi tietää eri asioista, rakentaa turvallisuutta, Pelliccioni summaa. Keväällä 2017 Pelliccioni kutsui Nuotion lounaalle, hänellä oli tärkeää asiaa. Kansainvälinen raati, joka ei ymmärtänyt sanaakaan suomea, tuli kosketetuksi kuvistani. On tärkeää, että vanhempi sanoittaa hankaliakin aihealueita lapselle. Ne saattavat kokonaisen laivalastillisen lapsia takaisin Suomeen. He haastattelivat sotalapsia ja opiskelivat historiaa. Pelliccioni käytti yhtenä tehokeinonaan yksivärisyyttä. Hänestä huokui se, miten koskettunut ja tosissaan hän oli. Kuva asettui lopulta toiseksi viimeiseksi kirjan aukeamaksi, jonka tekstiksi tuli: Meri keinuttaa laivaa hellästi, eivätkä tähdet ole koskaan olleet kirkkaampia. Miksi äänessä olivat vain ne, joilla asiat olivat menneet selvästi hyvin. Prosessi on tosi hengittävä. Lokakuussa Pelliccioni sai uuden tunnustuksen Lappukaulatytöstä: hänet valittiin ehdokkaaksi tämän vuoden Astrid Lindgren Memorial Award -palkintoon. Hän alkoi pohtia, miksi tuosta historian kohdasta edelleen puhuttiin niin, vaikka hyvin tiedettiin, että sotalapsijärjestelmä traumatisoi monia. ”On helpompi, jos tästä ei puhuta.” ”Maton alla on tilaa, sinne vaan kaikki vaikeat asiat.” Näin vanhempiamme ja isovanhempiamme ja isoisovanhempiamme on opetettu, mutta nykyään tiedetään hyvin, etteivät neuvot pidä paikkaansa. Jossain kohtaa he alkoivat rakentaa vaihtoehtoisia tarina-aihioita, kunnes tekivät päätöksensä: kirja kertoisi näyttelijä Heidi Krohnin tarinan. Heidän pitää tunnistaa esimerkiksi pelko, jotta he osaavat mennä tarvittaessa turvaan. – Sotien jälkeisille sukupolville ei voi monesta asiasta antaa kunniamerkkiä, mutta yhdestä asiasta meille kuuluu tunnustus: me olemme alkaneet puhua, Nuotio sanoo. Hän muistuttaa vanhempia myös siitä, etteivät lapset elä irrallaan ympäröivästä maailmasta. Esimerkiksi Lappukaulatyttö-tarinan kanssa voi harjoitella pelkoa, yksinäisyyttä, surua, ikävää… Tarina on niin vahva, että se liikuttaa kenet tahansa ikään katsomatta. – Yksivärisyys korostaa raskaita tunteita, ja värit korostavat sitä lämpöä, jonka Heidi kokee päästessään ankaran pariskunnan luota parempaan kotiin. Työskentely jatkui pari vuotta. Palkinnon voittaja julkistetaan 1.4.2025. Lappukaulatyttö-kirjan idean sai Sanna Pelliccioni
Että aikuiset tekevät töitä sen eteen, että maailma olisi parempi paikka, Sanna Pelliccioni pohtii. – On tärkeää, että lopussa asiat kääritään kasaan ja hommat ratkeavat. Olemme hypänneet esimerkiksi suoraan onnelliseen loppuun. Hänen pohdinnoilleen pitää olla aikaa, Pelliccioni sanoo. Kun kirja on luettu, lapsi ajattelee, että vaikeista hetkistä voi päästä eteenpäin. Hän oppii, että maailmassa on myös hyviä ihmisiä ja toivoa antavia asioita. Luettuasi kuvakirjan jäät aina toivon kanssa, Eppu Nuotio tiivistää. 46 LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 LM8_s44-47_Nuotio&Pelliconi.indd 46 LM8_s44-47_Nuotio&Pelliconi.indd 46 20.11.2024 14.26 20.11.2024 14.26. Viimeksi hän halusi viipyä kuvassa, jossa Heidi on yksin yöllä uudessa vieraassa talossa Ruotsissa. Nuotio sanoo olevansa lastenlastensa kanssa sensitiivinen lukija. Jos lapsi haluaa pysähtyä johonkin kohtaan, isoäiti ei hoputa eteenpäin. Isoäiti antoi tämän tutkia kuvaa kaikessa rauhassa ja keskusteli hänen kanssaan yksityiskohdista. Pientä lukijaa ei saa koskaan jättää vaikeiden aiheiden keskelle. Mummu-lapsi-pari on viipynyt valoisissa kuvissa ja imenyt itseensä Heidin kokemaa lämpöä ja lohdutusta. Aina tarvitaan onnellinen loppu Tunteisiin tutustuminen on turvallista lastenkirjojen kanssa, koska niissä on aina onnellinen loppu. Kansainvälisen palkintoraadin perusteluissa kehuttiin kuvien herkkyyttä, vivahteikkuutta ja tunteen välittymistä katsojalle. – Ja aina pitää jättää aikaa sille, että lapsi saa kysyä. – Jos tuntuu, että kirja on lapselle liian jännittävä, aikuinen voi säädellä, milloin kirjaa luetaan, Nuotio muistuttaa. – Lapsen pitää saada kuulla, ettei hän ole yksin maailmassa, vaan murheet jaetaan ja ratkaistaan Kirjan lukeminen lapsen kanssa on läheisyyden täsmähoitoa. – On tärkeää viestiä, että koko ajan mennään parempaa kohti. Kaikkein vaikeimpia kirjoja ei kannata lukea juuri ennen nukkumaanmenoa, vaan esimerkiksi aamutai päiväsatuina. Lapsi saa kokea, että on ihan turvassa, saa pelätä tai olla surullinen, ja aikuinen on koko ajan hänen kanssaan. Selvästi pelottava kuva veti poikaa puoleensa magneetin lailla. – Olen lukenut Lappukaulatytön jo monta kertaa myös nuorimman lapsenlapseni kanssa, joka on kolmevuotias. – Kirja kokoaa sulle turvan. – Tällä kertaa häntä kiinnosti yökuva, mutta meillä on ollut toisenlaisiakin lukukertoja. Lappukaulatyttö palkittiin viime vuonna Bratislavan kuvitusbiennaalissa
Myös runokirjoista voi olla apua. – Päähenkilön näkökulmasta päivä on paras mahdollinen. – Asuimme tuohon aikaan Kirkkonummella, ja lasten piti olla bussipysäkillä ajoissa joka aamu. Sinä päivänä -kirjan päähenkilö on pieni tyttö. – Minäkin uskon, että ääneen lukemisella voi tehdä paljon hyvää perheessä, Eppu Nuotio sanoo. Kaikki kuuntelivat korvat höröllään, oli kirja sitten satukirja tai nuorten romaani. Kertomalla asiat lapsen näkökulmasta, kuuluu vastaus. n On tutkittukin, että lapsi oppii kuvakirjoista empatiaa. LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 47 LM8_s44-47_Nuotio&Pelliconi.indd 47 LM8_s44-47_Nuotio&Pelliconi.indd 47 20.11.2024 14.26 20.11.2024 14.26. Pian Nuotio ei enää itse viihtynyt noissa aamuissa. Jokainen lapsi sai vuorollaan valita seuraavan aamun kirjan. Ääneen lukeminen tekee hyvää koko perheelle Sanna Pelliccionilla on muisto alakouluvuosiltaan. Eräs lapsi sanoi, että tuntui tärkeältä saada tietää, että he olivat silloin niin rohkeita ja että heidän pitäisi nytkin olla yhtä rohkeita. Kirjan sivuilta ei huomaa, että ilmassa on levottomuuden uhkaa. Jutussa haastateltiin myös paikallisia lapsia. Nuotion lapsilla on jo omia lapsia, mutta ääneen lukeminen on edelleen voimissaan perheessä. päivä kuluneeksi 35 vuotta. Se viesti on kamalan lohdullinen, Nuotio sanoo. – Lapsista se oli vain ihana kesäpäivä. Kun hän oppi lukemaan, vanhemmat eivät enää lukeneet hänelle iltasatua. Niin alkoi rutiini, joka jatkui monta vuotta. Lapset ymmärtävät, että kun tehdään yhdessä, voidaan muuttaa maailmaa. Kirja kuvaa, miltä hänen maailmansa näytti sinä päivänä, kun kaksi miljoonaa ihmistä osallistui Baltian ketjuun, joka pysäytti Neuvostoliiton tankit ja muutti miehittäjän suunnitelmat. Kun lapset popsivat aamiaistaan, Nuotio istui pöydän päässä ja luki. – Haastattelimme virolaisia ja kuulimme eri-ikäisiltä ihmisiltä, mitä he kokivat historiallisena rauhanketjun päivänä. Ehkä tästä syystä kuvittaja päätti, että hänen lapsensa saisivat nauttia ääneen luetuista iltasaduista teiniksi asti, mikä myös tapahtui. Tarvitsemme toisiamme ja yhteisöllisyyttä, se kannattelee. Oli äkäisyyttä ja tiuskimista. Paine alkoi näkyä kiireenä. Sen teema on anteeksianto. Tuona päivänä Nuotiota ja Pelliccionia haastateltiin Viron pääuutislähetyksessä. – Jos välillä on sellainen olo, että kaipaan rauhoittumista, mutta romaanin lukeminen tuntuu liialliselta, saatan tarttua kuvakirjaan. Hän sanoo käyttävänsä lastenkirjoja välillä itsekin tasapainottamaan omaa fiilistään. – Tässä ajassa on paljon toivottomuutta, mutta Baltian ketjun muistaminen voi antaa sitä toivoa, jota me kaikki nyt tarvitsemme. Hän halusi kuvata pientä tyytyväistä ihmistä, joka on juuri saanut kokea täydellisen päivän. Juuri tämä on viesti, jonka halusimme kertoa. Kameraryhmä vieraili Haapsalun lastenkirjastossa järjestetyssä näyttelyssä, joka esitteli kirjaa. Myöhästyä ei saanut. Niinpä kirjat, joita lapset valitsivat, olivat hyvin erilaisia, mutta se ei häirinnyt. Mökillä, jossa ei ole televisiota, ääneen lukeminen kuuluu asiaan. Hänestä on ihanaa, että kaikki ovat yhdessä, että on eväitä ja että lauletaan yhdessä. Kun lapset olivat pieniä, Nuotio keksi metodin, joka rauhoitti perheen aamushown: hän alkoi lukea ääneen aamupalapöydässä. Kun tehdään yhdessä, voidaan muuttaa maailmaa Entä mikä on tekijöiden resepti: miten historialliset tapahtumat voi kääntää lastenkirjaksi. – Luen ääneen miehelleni ja mieluusti myös kaikille muille. Pelliccioni valitsi kanteen kuvan, jossa päähenkilö makaa onnellisena nurmella. n > l yhdessä. Baltian ketjusta tuli elokuun 23. – Kun aloitimme tavan, nuorin oli viisivuotias ja vanhin esiteini. – Muistopäivä tuntui olevan virolaisille tosi merkityksellinen. – Olisin halunnut, että minulle olisi edelleen luettu vielä ääneen, mutta en osannut kertoa toiveesta vanhemmilleni. – Eräänä päivänä keksin, että saisin poistettua kaoottisuutta ja lisättyä rauhaa lukemalla lapsille ääneen. Sinä päivänä -kirjan loppusanat kuuluvat: Meidän käsissämme on muutos./ Kun katsoo ympärilleen tajuaa, ettei/ vapaus ole vieläkään itsestäänselvyys./ Mutta meissä on valtavasti voimaa,/ kädestä kiinni tarttuminen/ voi muuttaa tulevaisuuden./ Ensi keväänä ilmestyy tekijöiden kolmas historiallinen lastenkirja
MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 8 | 2024 TILAA DIGILEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. Digi 6 kk 35,00 . MA AIL MA LASTENSU OJELUN KESKUSLI ITON LEHTI 7 | 2024 SISARUSTEN LILJAN JA LUCAN IKÄERO ON 11 PÄIVÄÄ | JUTELLAAN VALEHTELEMISESTA! | PITUUSKASVUN POIKKEAMAT | SAAKO NUORI MIES ITKEÄ. Digi 6 kk 39,00 Postituslisät ulkomaille . Digi 12 kk 59,00 . HARRASTUKSENA JAPANI KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. Printti 12 kk 79,00 . tilaat lehden itsellesi tai lahjaksi . 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. Digi 3 kk 25,00 Määräaikainen . palvelusivu OLIVER OLANDER VIIHTYI KESÄLEIRI LLÄ MUMMON KANSSA | APUA, LAPSESTA NI TEHTIIN LASTENSU OJELUILM OITUS! | MUSIIKKI VOI LIEVITTÄÄ LUKIVAIKE UTTA MIKÄ IHMEEN THERIAN -ILMIÖ. Printti 6 kk 58,00 . Digi 12 kk 55,00 . Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. Sinulla on kysyttävää tilauksestasi / laskustasi . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). | AUTISTIT KIUSAAJIE N SILMÄTIK KUINA | KAJ KORKEAAHO ON POIKANS A KUMPPAN UUSVANH EMPI KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINT Ä, MITÄ MEILLÄ ON. Printti 12kk 69,00 . Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. Printti 3 kk 29,50 . peruutat tai irtisanot tilauksesi / lahjatilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Eurooppaan 12 kk 45 e . Opiskelijaprintti 12 kk 58,00 . https:// lapsenm aailma.f i/ kauppa/ 48 LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 LM8_s48_Palvelusivu.indd 48 LM8_s48_Palvelusivu.indd 48 20.11.2024 14.30 20.11.2024 14.30. Printti 6 kk 48,00 . MA AIL MA LASTENSU OJELUN KESKUSLI ITON LEHTI 6 | 2024 NIHAL SAAPUI ÄITINSÄ MEDINAN KANSSA ETIOPIAST A SUOMEEN | MISTÄ APUA ISÄKSI KASVAMI SESSA. Euroopan ulkopuolelle 12 kk 60 e Lapsen Maailma -lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Kustantaja Lastensuojelun Keskusliitto www.lskl.fi TEE TILAUS os. ilmoitat nimentai osoitteenmuutoksen . TILAA LEHTI itsellesi tai lahjaksi https://lapsenmaailma.fi/kauppa/ Tilaajapalvelu ma–pe 12–17 040 722 0058 (numeroon soittaminen ei maksa mitään) tilaajapalvelu@lskl.fi Ota yhteys tilaajapalveluumme, kun . DIGIHINNAT VAIN 39 e (6 kk) ja 59 e (12 kk)! Kestotilaus . | TUETAAN ERITYISPE RHEITÄ TYÖPAIKA LLA KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINT Ä, MITÄ MEILLÄ ON
Kiersimme sitä kylää neljä tuntia, huhuilimme pihoissa, poluilla, autiotalojen ja varastojen edessä. Nyt Pehmis nukkuu sohvalla ja uneksii hurjasta reissustaan. Kaikki ottivat huolemme omakseen. Navetan ylisiltä alkoi kuulua tuttua moukumista. Vaikka Pehmiksellä oli siru niskassa, se ei vastannut GPS-lähetintä. Laputin kaupat ja tienristeykset, ja sainkin vinkin pitkäkarvaisesta kissasta, mutta se oli väärä hälytys. Pyysin erästä koiranulkoiluttajaa tallentamaan puhelinnumeroni. Sieltä Pehmis kurkisti! Sieppasin sen syliini, enkä päästänyt irti ennen kuin olin saanut sen kantokoppaan. Sitä piti ruokkia kissojen äidinmaidonvastikkeella. Miksi olin luottanut siihen, että se pysyy hoitopaikassakin tallella. Vanhan kissan ETELÄNMATKA LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 49 LM8_s49_Kolumni_PA_.indd 49 LM8_s49_Kolumni_PA_.indd 49 20.11.2024 14.34 20.11.2024 14.34. Se hotkaisi märkäruoan, joi ja hyppäsi syliini nukkumaan. Aamulla se oli lauennut, ja pyyhkeen alla tutisi. Huhuilin mökeillä ja maatiloilla, kävelin, pyöräilin ja huusin sitä. Pirskottelimme sen hajujälkiä suunnasta, missä Pehmis oli viimeksi nähty. Lähdin kiireesti paikalle ja kutsuin Pehmistä. Nostin kissan hiekka-astian ja sen viltit hoitopaikan pihalle. Pehmis oli tullut minulle 13 vuotta aiemmin surkeana rääpäleenä, jonka emo oli ehtynyt. Kun ajoin kotiin, mies soitti. Eräänä yönä ulosjätetyt ruokakupit olivat tyhjentyneet. Heidän välittämisensä, Facebookin ja valvontakameroiden avulla sain oman pikkuiseni onnellisesti takaisin. Päivi Alasalmi on akaalainen kirjailija, satukirjailija ja kahden lapsen äiti. Aloitimme heti etsinnät ja kiertelimme lähimmät maatilat ja kesämökit. Olen niin kiitollinen tuon kylän eläinrakkaille, avuliaille, huolehtiville ihmisille. Se valitsi hyvän kylän eläkevuosien kahden viikon etelänmatkalleen. Hain eläinsuojeluyhdistyksestä loukun. Totta sekin! Epätietoisuus oli kamalaa. Seudulla oli kierrellyt myös kotka. Soseutin Pehmiksen lempiruokaa veden ja oliiviöljyn kanssa. Postasin uuden ilmoituksen paikallisryhmään ja sain soiton eräältä naiselta. kolumni Ruoskin itseäni armottomasti, ja itsesyytökset olivat valtavat. Kahdessa viikossa se oli menettänyt painostaan neljäsosan. Tein katoamisilmoituksen paikalliseen Facebook-ryhmään sekä valtakunnalliseen Karkurit. Oli uskomatonta, että Pehmis oli valinnut yöpaikakseen juuri tuon miehen navetan! Kotona punnitsin höyhenenkeveän kissan. Maatiaiskissani katosi hoitopaikastaan, kun olin matkoilla. Kuulin kauhukseni, että lähistölle olivat ilmestyneet sudenjäljet. Jos se tarttuisi kissaan ja nostaisi ilmaan, henki olisi pois heti, muuan metsästäjä kertoi. Oli hilkulla, että tämä tarina olisi päättynyt toisin. Toivoa ei saanut menettää. Pehmis oli tallentunut myös viljakuivurin valvontakameraan neljän kilometrin päässä. Joka päivä oli tehtävä jotain Pehmiksen löytymiseksi. fi-ryhmään. Monet ihmiset olivat puhuneet kadonneesta kissasta lapsilleen, naapureilleen ja ystävilleen. Pehmiksen näköinen kissa oli laukaissut edellisyönä hänen valvontakameransa. Minua lohdutettiin, että ”miksi susi veisi jonkun random kissan”, kun laitumilla oli runsaasti valkohäntäpeuroja, lehmiä ja hevosia. Muuan mies sanoi, että kissan reviiri voi olla kilometrinkin levyinen, mutta sinun kissasi on nyt kyllä ulkomailla. Kun avasin loukun, naapurin kissa ampaisi vauhdilla pakoon. En pystynyt nukkumaan – tai jos nukuin, näin unta Pehmiksestä. Ajoin naisen luo katsomaan videota, ja Pehmis se oli! Aivan eri suunnassa ja paljon kauempana kuin olimme luulleet. Tilasin heti GPS-pannan. Hänen navettaansa oli livahtanut kissa
ILTAKUKKUJIEN AVUKSI ILMESTYY NUKUTUSSATUJA, MUTTA HILLITYMPIÄ RAUHOITTUMISTARINOITAKIN JULKAISTAAN. KAUNIITA UNIA illanvirkuille 50 LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 LM8_s50-52_KK+TakaK.indd 50 LM8_s50-52_KK+TakaK.indd 50 18.11.2024 15.44 18.11.2024 15.44. Oudosti muotoillut lauseetkin kuuluvat kuulemma asiaan, sillä ”niillä on oma psykologinen tarkoituksensa”. RAUHOITTAVIA HETKIÄ Nora Lehtisen ja Jenni Skyttä-Forssellin runotarinoiden kokoelma Kuukeinu (Karisto 2024, kuv. Jonna Markkula) kelaa ensin kirjailijan omia kokemuksia. Kati Valli) voimana on ilmiön perinpohjainen taustoittaminen sekä konkreettisten neuvojen antaminen tilanteisiin, joissa lapsi kyselee unista ja painajaisista. Se sai tietysti jatko-osia. Tarinankerronnan kokemuksellisuutta vahvistaa, että ääneenlukijaa pyydetään piirtämään sadun elementtejä lapsen iholle. K ymmenisen vuotta sitten ruotsalainen Carl-Johan Forssén Ehrlin tuli käynnistäneeksi ison ja käytännönläheisen ilmiön lastenkirjallisuudessa: nukutussadut! Hänen omakustanteensa tuntui tepsivän, ja vanhemmat suosittelivat sitä innokkaasti. KUUKAUDEN Tepsiikö tainnutussatu. Kirjailijasta nukutussadut auttavat myös ”voimaan henkisesti paremmin niin lapsena kuin aikuisena”. Kirjaa mainostettiin suomalaisessa laitoksessa maailman myydyimpänä iltasatuna, ”joka tainnuttaa kaikki iltakukkujat!”. Reetta Niemensivu) rentouttaa ja johdattelee mielikuvitusmatkojen jälkeen unten maille. Tekijä kehottaa ääneen lukijaa haukottelemaan, mikä käy vaivattomasti, sillä teksti on sen verran tylsää. Kun hän yritti saada oman iltavirkkunsa nukahtamaan, hän tuli yhdistäneeksi rauhoittavan sadun kertomisen ja unihieronnan. Laura di Francesco, suom. Näin avointa ja suurta hellyyden osoittelua ei vielä muutama vuosi takaperin juuri näkynyt. Unitalon tarinoita voikin nimittää rauhoittumisteksteiksi, joiden avulla lapsi hellittää päivän tapahtumista ja huolista – ja nukahtaa. Kani joka tahtoi nukahtaa (Otava 2015, kuv. ylävinjetti Ruotsalaisen psykologi Helena Kubicek Boyen Unisatuja-kirjan (WSOY 2020, kuv. Marja Kangaskortet on laatinut oman versionsa pienten lasten nukutussadusta. Irina Maununen, suom. SADUSTA ON MONEKSI. Piirretään iholle! kirjat KU VI TU S KI RJ AS TA N U KU H YV IN , KU LL AN M U RU , JO N KA O N KU VI TT AN U T ST ÉP H AN E N IC O LE T. Ulla Lempinen) osoittautui maailmanmenestykseksi ja on käännetty yli 40 kielelle. Teoksessa välähtää nykyisen lastenkirjallisuuden korostuneen lämminhenkinen puhuttelutapa. ISMO LOIVAMAA Olkoon satu tyyliltään vaikka kuinka nahistunut, on se toissijaista vanhemmille, jotka yrittävät saada lapsensa nukahtamaan. Runojen kohde on ”tyyni ja suloinen” ja ”koko niitty kimaltelee, koska sinä olet siellä”. Ne rauhoittavat mielikuvituksen keinoin. Unitalon tarinoita (Otava 2022, kuv. Tainnutussatuihin verrattuina runotarinat toimivat myös ihan oikeana lastenkirjallisuutena. Piirrosohjeet on sijoitettu satujen viereen. ILTARUTIINIT OTETAAN LASTENKIRJOISSA VAKAVASTI. Niinpä karhujen talo kylpee kuunvalossa ja huoneessa on hiljaista ja hämyisää. Aika suureellinen väite! Yleensä ajatellaan, että syvällinen taidesatu saa suuret ajatukset ja alitajuiset tunteet vellomaan lapsen mielessä, mutta nyt pitää totutella siihen, että tainnutussaduilla on paikkansa lastenkirjallisuudessa. PERINTEISTEN ILTASATUKIRJOJEN RINNALLA RÖYHYÄÄ PIDÄKKEETÖN, HULLU HUUMORI
Iltasadut ovat lastenkirjallisuuden tunteenomaista ydintä, joten iltarituaaleista kertovat kuvakirjat herättävät aikuisissa intohimoja. Henna Ryynänen) hauskasti lapsen puheja ajattelutavan. Miten kullanmuru voisi nukahtaa, kun vanhemmat meuhkaavat loputtomiin ja keksivät kaikenlaista lapsen unen varmistamiseksi. Kirjaan painetun tiedon mukaan ”Unkarissa ja Venäjällä paikalliset versiot joutuivat viranomaisten vastatoimien kohteeksi, sillä kirjan toisella lapsella on kaksi isää, toisella kaksi äitiä”. NAURAAKIN SAA Lastenkirjallisuudessa yökukkuminen on myös ilmiö, jolle voi nauraa yhdessä kuvakirjaikäisen lapsen kanssa. Kirjassa tavataan mm. Toini Lehto) on hyvin kansainvälinen. Ensimmäisessä tarinassa pikkutytön koira tahtoo illalla leikkiä, eivätkä iltatoimet suju odotetusti. Jos ei, niin hengaillaan muuten vaan”. Hauskat tarinat sopivat vaikka iltasaduiksi – elleivät sitten piristä liikaa. Ja tietysti leikitkin olivat ennen fiksumpia. Älyttömän hulluja satuja (Tammi 2024, kuv. n > l KANSAINVÄLISIÄ RUNOTARINOITA Espanjassa asuvan entisen newyorkilaisen Lawrence Schimelin runomuotoon sepittämä ja latvialaisen Elina Braslinan kuvittama tarinakirja Nyt nukutaan, ei leikitä / Yhtenä aamuna aikaisin (Reuna 2024, suom. K-18-leima Venäjällä! Perinteinen iltasatu on Suomessakin muuttumassa entistä humoristisemmaksi. Hän myös jalostaa omiin hassuihin tarkoituksiinsa klassisia satuja. ILTAPUUHIEN MONET VERSIOT Ei ihan helppo homma käydä nukkumaan, jos vanhemmat ovat sietämättömän meluisia ja aktiivisia. raidaton seepra ja Käpy-lehmä. ILTASATUJA NOLLASARVISEN SEURASSA Tuomas Marjamäki sai ensimmäisestä lastenkirjastaan Arvid Lydecken -palkinnon, ja nyt hän jatkaa tarinointia maatilan eläimistä teoksessa Nollis – Kallis nokkonen ja muita kertomuksia (WSOY 2024, kuv. Siihen uskoo ainakin englantilainen David Walliams. Tuula Kallioniemi tavoittaa Jäniksenpapanapolussa (Otava 2024, kuv. Arttu tykkää iltapuuhista muttei nukkumisesta. ”Jos nukuttaa, niin nukuttaa. Tarinoiden nimihenkilö on Nollis, nollasarvinen. Pienimuotoinen kirja keskittyy huumoriin, lämpöön ja muiden näkökulman ymmärtämiseen. Aiju Salminen) rakentuu lähinnä repliikkien varaan. Janica Pörhönen mietti Maaseudun Tulevaisuudessa (5.4.2024), ymmärtävätkö pikkulapset Pannulan kertomuksen anarkiaa. Niissä on paljon inhimillistä lämpöä ja kielellistä nokkeluutta. Satuhahmon suulla opitaan sekin, että lukeminen saattaa joskus olla ihan jees. Äiti kehottaa laskemaan lampaita, mutta lammas numero 68 keksii jos minkälaista touhua, ettei sen tarvitsisi hypätä sängyn yli. Toisessa tarinassa poika herää ennen muuta perhettä ja ryhtyy puuhaamaan aamiaista kissan kanssa. Hänen mielestään ”Vappu on irvikuva vapaan kasvatuksen saaneesta lapsesta”. n LAPSEN MAAILMA 8 | 2024 51 LM8_s50-52_KK+TakaK.indd 51 LM8_s50-52_KK+TakaK.indd 51 18.11.2024 15.51 18.11.2024 15.51. Näyn lamaannuttama Pyry painelee nöyrästi nukkumaan ”aivan älyttömän aikaisin”. Tosin varsinkin Paula Norosen ja Minna Koskelan satukirjat sopivat ehkä parhaiten päivän virkeimpiin hetkiin kuin unen kynnykselle... festarikissat, Kakkakikkare yökylässä sekä pahismummo, joka on sitkeästi sitä mieltä, että lapset ovat liian kovaäänisiä: ”Typerät nulikat! Kyllä ennen oli lapset parempia”. Antti Nikunen). Runomuotoiset tarinat voi lukea sekä suomeksi että englanniksi, ja kirja on julkaistu yli 40 kielellä. Pikkutytön on lopulta puututtava asiaan tiukasti. Marvi Jalo) marssittaa näyttämölle perinteiset unilampaat. Raija Rintamäki) pikkuinen Pyry pysyy ovelasti hereillä, vaikka isoäiti kokeilee kaikkia mahdollisia nukuttamisoperaatioita. Nana Sironen) kääntää iltapuuhat hauskasti päälaelleen. Mummusauruksessa (Mäkelä 2024, kuv. Adam Stower, suom. Poika hiipii alakertaan, jossa dinosaurukset joraavat, kun mummu toimii dj:nä. Maatilalla tavataan monta muutakin persoonallisuutta, mm. Lopussa lasten ja mummelin välille laskeutuu sopu. Kuvitusta myöten huumorintajuinen kuvakirja ilahduttaa jo siksi, että se edustaa meillä jo niin harvinaiseksi käynyttä ranskalaista lastenkirjallisuutta. Kerry Lyn Sparrowin ja Guillaume Perreault’n Uinukaa, uuhet! (Kvaliti 2024, suom. Kaija Pannulan ja kuvittaja Silja-Maria Wihersaaren kuvakirjassa Nukkumaan, Vappu! (WSOY 2024) uupuneet eläimet yrittävät saada tytön nukkumaan iltasadun jälkeen, mutta tämäpä käynnistää railakkaan näytöksen. Kun tyttö vihdoin painuu unten maille, valpastuvat vanhemmuutta hoitavat eläinhahmot omaan vapaa-aikaansa. Muriel Zürcherin ja Stéphane Nicolet’n kuvakirja Nuku hyvin, Kullanmuru (Hertta 2023, suom
MA AI LM A Lapsen Maailma toivottaa kaikille lukijoilleen & tukijoilleen ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! LM8_s50-52_KK+TakaK.indd 52 LM8_s50-52_KK+TakaK.indd 52 18.11.2024 15.51 18.11.2024 15.51