Miten tukea ujoa koulussa Ota vauva menoon mukaan! LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU • 9 • 2017 Lasten hammasterveys on heikentynyt Vihreää hoivaa: aasi & kana kasvattajina Suomalaiset parit riitelevät paljon Turengissa perustettiin leikkipuisto joukkorahoituksella LM 9/2017 s. Eihän arki ahdista. 1 LM9_s1_KansiUUSI.indd 1 17.8.2017 12.42
Lä ht ee t: Tu lo nj ak oja vä es tö til as to t / Til as to ke sk us , Te rv ey de n ja hy vin vo in ni n lai to s FIN ICE SW E NE D AU T FR A ES T EU LAT SPA 10 % 20 30 282 € 219 € 10,0 % 13,3 % 2014 vuonna 1987 syntyneistä nuorista oli toimeentulotukea saanut vanhempi. Kaikki eivät ponnista samalta viivalta ¾:lla toimeentulotukea saaneista lähes 2/3:lla ilman peruskoulun päättötodistusta jääneistä yli ½:lla psykiatrisen diagnoosin saaneista LM 9/2017 s.2 LM9_s2_infogr_lapsiköyhyys.indd 2 15.8.2017 11.21. Lahti Kuopio Köyhät lapset Kouvola alle 18-vuotiasta. Suomessa lapsiköyhyys on Euroopan vähäisintä. Köyhyyden torjunta ei ole kulu, vaan investointi! muihin lapsiperheisiin verrattuna. Alentamalla lapsiperheiden asumiskustannuksia. 45% :ssa 1994 Lapsiperheiden etuudet ovat silti laskeneet Lapsille ja perheille suunnattujen sosiaalimenojen osuus Sukupolvelta toiselle. varhaiskasvatus, koulutus sekä harrastustoiminta). Tulonsiirtojen osuus kokonaistuloista on noin KOLMINKERTAINEN Heitä on yhtä paljon kuin olisi asukkaita Suomen 10. Turvaamalla opetuksen resurssit sekä riittävä tuki. Investoimalla lasten ja nuorten kasvuympäristöihin (esim. Silti se koskettaa YLI 100 000 TOISAALTA... Tiedonhankinta Lastensuojelun Keskusliiton tietopalvelu Gra ikka Anniina Mikama Köyhyyden taustalla köyhien lasten perheistä on ainakin yksi työssä käyvä huoltaja. suurimmassa kaupungissa. Turvaamalla perheetuuksien riittävä taso. Lapsilisä kahdesta lapsesta Lapsiköyhyyttä hoidetaan mm. Toteuttamalla päätöksistä lapsivaikutusten arviointi
Hän pelkää vanhempiensa käytöstä, väkivaltaa, kuolemaa. Huomata se, kuka tarvitsee kannattelua ja tukea toisia enemmän. Muutaman vuoden takaisen työolotutkimuksen perusteella kahden aikuisen lapsiperheissä naisista vain 14 prosenttia ja miehistä kolme prosenttia teki osa-aikatyötä. pääkirjoitus MIKSEI VALINNANVAPAUS KOSKE LAPSIA. ALKOHOLILAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISEEN liittyy lapsen näkökulmasta monia uhkia. Onkin kummallista, miten helppoa on sivuuttaa alkoholiin liittyvää faktatietoa. Voimme päättää, millaisen koulutuspolun itsellemme rakennamme, mitä teemme unelmien työpaikan saamiseksi, elämmekö parisuhteessa, miten painotamme työtä suhteessa muuhun elämään, mihin käytämme vapaa-aikamme, saammeko virtaa ja mielihyvää liikunnasta tai muista terveyttä edistävistä asioista. Ehkäpä lapsen ylitai alisuorittaminenkin juontavat juurensa vanhempien alkoholin käyttöön. Jokainen aikuinen harkitsee ja valitsee oman alkoholin käyttötapansa. Toivottavasti myös hallitus huomaa sen. Yksi mieleenpainuvimmista oli Porissa tapahtunut Satanuorten tapaaminen. On kohtuutonta, että lapsi joutuu kantamaan vanhempiensa tai yhteiskunnan valintojen aiheuttamaa stigmaa. Uudistuksen lähtökohtana tulee olla perheiden monenlaiset tarpeet. Lapsuudenkokemusten seuraukset ovat pitkäikäisiä. On nykyaikaa lisätä isien mahdollisuuksia käyttää perhevapaita. Ani Kellomäki kuvaa tätä hyvin kirjassaan Kosteusvaurioita. Erityisen pysähdyttävää oli kuulla näiden nuorten kokemuksia yksinäisyydestä. Minua ihmetyttää, miksei osaaikatyön käyttömahdollisuuksia pystytä lisäämään kiireisessä lapsiperhearjessa. Hän ei valitse palveluja, joita käyttää. Pelko jää lapselle ikään kuin tehdasasetukseksi. Hanna Heinonen, päätoimittaja, Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja IHMISYYTEEN KUULUU KYKY asettua toisen ihmisen asemaan. Syli, silitys, liekutus ja laulu ovat valttia pienokaisen aivoille. 52) LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 l 3 LM9_s3_PK.indd 3 17.8.2017 13.12. LAPSI EI VOI VALITA. PS PERHEVAPAAUUDISTUKSEN AIKA ON NYT. MITÄ OMALLA KOHDALLASI tarkoittaisi se, ettei olisi ketään, kenelle soittaa. Me aikuiset voimme tehdä monenlaisia valintoja. Heille se tarkoitti suppeita sosiaalisia verkostoja ja puuttuvaa läheistä aikuista. Myöhemmin ylipäätään humalaisia, vihaisia ihmisiä ja kaikenlaista. Heillä kaikilla on kokemusta lastensuojelun asiakkuudesta ja heitä yhdistää halu kehittää lastensuojelua. Juuri siksi on ymmärrettävä, millaisia vaikutuksia valitulla alkoholipolitiikalla on lapsiimme. Vanhempien erokin tulee hänelle usein yllätyksenä. VANHEMPIEN LIIKA ALKOHOLIN KÄYTTÖ jättää pitkän varjon lapselle. Voimme valita itse paheemmekin. Hän ei valitse lapsiperheköyhyyttä. LM 9/2017 s.3 SYKSYN SAAPUESSA MUISTELEN mieluusti monia upeita kohtaamisia kesältä. (s. Hän ei valitse sitä, että vanhempien alkoholin käyttö värittää perheen arkea. Vielä kummallisempaa on, että lasten, nuorten ja aikuisten kasvutarinat alkoholin varjostamasta perheidyllistä eivät tavoita päättäjiä. Huomata juuri ne lapset, joiden mahdollisuuksien tasa-arvoa meidän aikuisten on lisättävä. Lapsi ei valitse myöskään lastensuojelun asiakkuutta – puhumattakaan siitä, että hän jättäisi tutun kotimaan taakseen poliittisesti epävakaissa olosuhteissa
(s.18) LM 9/2017 s.4-5 4 l LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 LM9_s4-5_Sislu.indd 4 17.8.2017 13.23. Ohjelma toimii vuosina 2017–2020 ja sen tavoite on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia, vähentää eriarvoisuutta ja torjua ylisukupolvista syrjäytymistä. Keskusliitto koordinoi ohjelman toteutusta ja tukee siihen valittujen hankkeiden kehittämistyötä, osaamista ja keskinäistä verkostoitumista. Koko lehden tuotto menee Lastensuojelun Keskusliiton toimintaan! Graffitin maailmantähti MadC reissaa perheensä kera. Ohjelmaan on valittu mukaan 23 lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa työskentelevän järjestön kehittämishanketta. Kustantaja Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi Toimitus Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, www.lapsenmaailma.fi Päätoimittaja Hanna Heinonen Toimituspäällikkö Anu Jämsén Some, verkkosivut & markkinointi Tuuli Valo AD Seija Huhtala Tilaajapalvelu ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi Ilmoitusmyynti BF Media Oy / Ilkka Laukkanen, 045 221 7700, ilkka.laukkanen@bfmedia.fi, Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi Paino PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. 76. Kaikille eväät elämään STEA on myöntänyt Lastensuojelun Keskusliitolle rahoituksen 3,5-vuotisen Kaikille eväät elämään -ohjelman koordinointiin. vuosikerta Lapsen Maailma on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka käsittelee lasten ja nuorten kasvatusta sekä lastensuojelukysymyksiä. SYYSKUU 4041-0619 Painotuote Kaisla Olkkolan kuvasi kanteen Sami Parkkinen. Ohjelma kokoaa ja kouluttaa eri toimijoiden yhteistyöverkostoja sekä viestii hankkeiden tuloksista ja vaikutuksista. Kaikille eväät elämään -hanke kuuluu sosiaalija terveysministeriön Suomi 100 -avustusohjelmaan. Se on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. Lastensuojelun Keskusliitto on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa
52 Tue aivoterveyttä: ota vauva menoon mukaan! YHTEISÖLLISYYTTÄ 34 Pieneläinkoti Pihkassa aasi ja kana toimivat kasvattajina 40 Sukulaisilla on monta nimeä 42 Vanhemmuuden hankala projekti 44 Kotityöt kiristävät nuortenparien pinnaa 46 Turenkiin nousi leikkipuisto joukkorahoituksella 54 Hämeenlinnan Miniteatterissa syntyi Pekka Töpöhäntä PALSTAT 2 Infografiikka: Lapsiköyhyys 3 Pääkirjoitus 6 Tietotulva 24 Tutkittua tietoa: Pärjääkö ujo koulussa. 46) NUORGAM . (s. 60 Lapset juttusilla: Daniel ja Erika pohtivat kielen merkitystä 62 Tietokirjoja lapsille ja nuorille 64 Palvelukortti 64 Juha Veltin sarjakuva 65 Johanna Korhosen kolumni 66 Sami Parkkisen Muotokuvasarjan 25. 34) Tosi on: ensimmäinen joukkorahoitettu leikkipaikka. 12) Kanarouva Esikko tarjoaa vihreää hoivaa. TURENKI . näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. NOKIA . osa: Kaisla Olkkola Mm. (s. 4-5 LM9_s4-5_Sislu.indd 5 17.8.2017 13.23. (s. (s. TULLAAN TUTUIKSI! 12 Hannu Holmberg, Reetta Koski ja pikku-Hilla asuvat Suomen pohjoisimmassa kylässä 18 Claudia Walde yhdistää graffitin ja äitiyden 58 Kiinteistöhuoltoyrittäjä Leevi Lamminsivu, 15 TERVEYS 28 Vierailimme Filippiinien suurimmassa synnytyssairaalassa 32 Miten estää hampaiden reikiintyminen. KANNONKOSKI . HÄMEENLINNA . KERAVA . 52) Hilla on tottunut tunturinkävijä. Vanhemman ei parane olla viihdeautomaatti. HELSINKI LM 9/2017 s
. Metku-neuvottelu on ohjeistus, joka on tehty helpottamaan kuntoutumiseen liittyvien neuvotteluiden käytännön järjestelyjä lapsija perhelähtöisesti. . Kolmivuotisessa hankkeessa on kehitetty kolme työkalua, jotka löytyvät verkkojulkaisuna. auttaa mahdollistamaan lapselle merkityksellisen toiminnan. sivuilla mm. Tästä syystä jokaisen lapsen osallisuus ja toimijuus omassa kuntoutusprosessissaan on ensiarvoisen tärkeää. hänen haaveitaan ja unelmiaan, joita voi hyödyntää kuntoutumisessa. . Hankkeen juhlaseminaarissa 7.9. metropolia.e-julkaisu.com/lapsenmetkut . – Ei ole olemassa yhtä yhtenäistä ryhmää ”vammaiset lapset”, vaan jokaisella lapsella on omat yksilölliset tarpeensa, mahdollisuutensa ja toiveensa. Sähköiseen Metkukirjaan vietyjen tekstien, valokuvien ja vaikkapa piirustusten kautta voidaan kuvata lapselle merkityksellinen arjen toiminta ja esim. Metku-muistio on tarkoitettu lasten kuntoutuksen sekä muiden lasten arjessa toimivien ammattilaisten käyttöön. Opas sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisille löytyy e-julkaisuna verkosta. Se mm. 6 l LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 LM9_s6-11_Tulva.indd 6 21.8.2017 13.31. Ainakin, jos lapsi, hänen perheensä ja kuntoutuksen ammattilaiset ottavat käyttöönsä Metropolia Ammattikorkeakoulun, Lastensuojelun Keskusliiton ja Kelan yhteisessä LOOK-hankkeessa kehitetyt lapsen toimijuutta ja osallistumista vahvistavat toimintatavat. LM 9/2017 s.6-11 tieto TULVA koonnut ULLA OJALA . esitellään LOOK-hankkeen tuloksia ja tutkaillaan, kuinka niitä voi hyödyntää kuntoutuskäytännöissä. Tämän oikeuden toteutumiseksi on myös huolehdittava siitä, että lapsilla, jotka tarvitsevat tukea ja apua itsensä ilmaisuun ja vuorovaikutukseen, on mahdollisuus myös saada OMAN KUNTOUTUKSEN HERRAKSI sitä riittävästi, sanoo Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Kirsi Pollari. ” Lapset ja nuoret, joilla on jokin heidän elämäänsä vaikuttava vamma, voivat jatkossa osallistua paremmin kuntoutustaan koskeviin asioihin. 7 Lastensuojelupäivät 8 Asunnottomat lapsiperheet 9 Varhaiskasvatus CO LO U RB O X ” Lasten kuntoutusta ohjaavat YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus. look.metropolia.fi Kirsi Pollarin ja Virve Toivosen toimittama Vammaisen lapsen näkemysten selvittäminen
Esim. Oulussa perhehoidon osuus on vähentynyt, mutta on silti kuuden suurimman kaupungin joukossa korkein, 74,6 %. LM 9/2017 s.6-11 Vain 16 % työnantajista pitää työn ja muun elämän yhteensovittamista pulmallisena. Esim. Isosisko ja Isoveli -hanke on toiminut Kemissä neljä vuotta ja tukenut perheitä järjestämällä heille vapaaehtoisia aikuiskavereita. Joukko järjestöjä, yrityksiä ja kuntia nousee esittelemään hankkeitaan ja innovaatioitaan Speaker’s Corner -lavalle lounasja kahvitauoilla. AIKUISKAVERI auttaa koko perhettä – Aina ei tarvitse tehdä isolla rahalla ja suuresti, jotta saataisiin aikaan isoja asioita ja jopa elämän pelastavia muutoksia. PERHEHOIDON osuus kasvanut Vuoden 2012 alussa astui voiman lastensuojelulain muutos, jonka mukaan lapsen sijaishuolto on järjestettävä ensisijaisesti perhehoidossa. www.lastensuojelupaivat.fi/ ” Jos haluat tieten tahtoen kasvattaa lukutaidottoman lapsen, tilaa hänelle rajaton 4G-nettipaketti ja anna hänen sulkeutua huoneeseensa, jossa ei ole ainoatakaan kirjaa. 53. Helsingin Messukeskuksessa. Kriittisiä arvioita yhteensovittamisesta antavat myös 28–37-vuotiaat miehet, sanoo Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala. Vuoden 2016 aikana sijoitettiin läheisverkostoon kuudessa suurimmassa kaupungissa 326 lasta. Helsingissä osuus oli viime vuonna 57,1 %. Oppimisen huvipuisto on avoinna 13.–17.9. 32 % työikäisistä kokee työn ja muun elämän yhteensovittamisen pulmalliseksi. Vain 18 % näkee tilanteen täysin ongelmattomana, selviää TEM:n Työelämä 2020 -hankkeen, Suomalaisen Työn Liiton, Tekesin ja Työterveyslaitoksen teettämästä tutkimuksesta. M O ST PH O TO S Habitare-tapahtuman lastenalue Habi Kids tarjoaa ohjattuja keksimisja suunnittelutyöpajoja sekä leikkilaboratorioita, joissa harjoitellaan mm. Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2016 löytyy verkosta PDF-muodossa. M O ST PH O TO S PERHE + TYÖ = . Valtakunnalliset lastensuojelupäivät pidetään tänä vuonna Finlandia-talolla 26.– 27.9. luovaa ongelmanratkaisua. . LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 l 7 LM9_s6-11_Tulva.indd 7 17.8.2017 14.28. SU O M U /H A N N A KE RM A N KUULOLLA LASTENSUOJELUPÄIVILLÄ . yksinhuoltaja on saattanut päästä kerrankin käymään ruokakaupassa rauhassa. – Kun tuloksia tarkastellaan sukupuolten välillä, ruuhkavuosista aiheutuvat ongelmat korostuvat naisten kohdalla kaikissa ikäryhmissä 28–57 vuoden välillä. Perhehoidon osuus onkin kasvanut tasaisesti Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa ja Tampereella. Päivien teemana on ylisukupolvinen hyvinvointi. Jos olet kiinnostunut Autismija aspergerliiton Tukea vertaisosaajalta -vapaaehtoistoiminnasta tai SOS-Lapsikyläsäätiön kehittäjänuorten tutor-toiminnasta, ole kuulolla Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä Helsingissä. ” Toimittaja Sanna Ukkola Ylen blogissaan. Virtasalon mukaan on tehty pieniä suuria asioita. Jokainen voi auttaa! sanoo projektivastaava Matti Virtasalo Luotolan Nuoret ry:stä
Eija Kanteluksen pro gradu ”Se on tällä hetkellä tosi hyvä, että emme joudu asua sillan alla pahvilaatikossa” – Tutkimus lapsiperheiden asunnottomuudesta on luettavissa verkossa PDFmuodossa. – Myös lastensuojelun, asuntotoimen sekä mielenterveysja päihdepalveluiden toimiva yhteistyö on tärkeää. levottomuuksille. COLOURBOX LM 9/2017 s.6-11 tieto TULVA ASUNNOTTOMUUS STRESSAA LASTA . Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonta ja varhainen puuttuminen ongelmiin sosiaalityön ja asumisohjauksen kautta ovat keskiössä asunnottomuutta lievitettäessä. Asunnottomaksi jäävät perheet saattavat tarvita pitkäkestoista ja tiiviistä lastensuojelun tukea. – Asunnottomuus voi aiheuttaa lapselle mm. CO LO U RB O X 8 l LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 LM9_s6-11_Tulva.indd 8 21.8.2017 11.33. henkistä kuormitusta, turvattomuutta, epävarmuutta tulevasta sekä liiallista vastuunkantoa muista perheenjäsenistä. – Pahimmassa tapauksessa asunnottomuudesta voi aiheutua lapselle pitkäkestoisia seurauksia ja yhteiskunnan tuen tarvetta. Suomessa oli viime vuoden lopussa 325 asunnotonta perhettä, joissa oli 316 lasta. – Lastensuojelun näkökulmasta perheen ongelmat voivat syventyä asunnottomuuden myötä, jolloin perheiden pahoinvointi lisääntyy ja tuen tarve edelleen kasvaa. Vaikka lapsiperheiden asunnottomuus on vähentynyt edellisvuodesta, se on edelleen kipeä ongelma. Keravan perheneuvolassa erityissosiaalityöntekijänä työskentelevä Kantelus sanoo, että perheen asunnon menetys saattaa tulla sosiaalityöntekijän tietoon niin myöhäisessä vaiheessa, että uuden asunnon järjestämiselle jää vain vähän aikaa. Usein lapset joutuvat asunnottomaksi jäätyään irrotetuiksi tutusta elinympäristöstään, ystävyyssuhteistaan sekä päiväkodista tai koulusta, sanoo lapsiperheiden asunnottomuutta pro gradu -työssään tutkinut Eija Kantelus. Hänen mukaansa perheille tarjotut väliaikaismajoitukset eivät aina vastaa lapsiperheiden tarpeita: lapset saattavat altistua väliaikaismajoituksen ympäristössä esim. Harvoin pelkkä uuden asunnon saaminen auttaa ratkaisemaan asunnottomuuden taustalla vaikuttavia ongelmia ja estämään asunnon menettämistä jatkossa. Lapsiperheen asunnottomuuden taustalla on usein sekä perheen yksilöllisiä ongelmia että yhteiskunnan rakenteellisia pulmia – kuten kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute, köyhyys, työttömyys, lapsiperheiden aseman heikentyminen ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden lisääntyminen. ” Ote tutkimukseen osallistuneen nuoren kommentista. ” Niin ku muo vähän stressas, et mis mä asun sit, ja asunks mä missään ees tai mitään, ja mä en tykkää yhtään, ku pitää mennä uusiin kouluihin
Ruoka on mahdollista tilata lisäpalveluna koteihin, mutta hoitaja valmistaa aamuja iltapalat. www.keijunvarjo.fi ” Uusperhejutut on varmaan aika monelle lapselle tänä päivänä todellisia. TUKEA tunteiden hallintaan Jos kaipaat tukea tunteiden, itsehillinnän ja väkivallan kysymysten kanssa ja tahdot oppia tunnistamaan ja hallitsemaan käytöstäsi, apua löytyy Keijun varjo -toiminnasta. Yhtiöiden tuotteet eroavat toisistaan sisällöltään. FINE Vakuutusja rahoitusneuvonnan opas tarjoaa vakuutuksen valintaa helpottavaa vertailevaa tietoa yhdeksän yhtiön tuotteesta ja havainnollisia tapausesimerkkejä. Projektin suojelijana toimii presidentti Tarja Halonen. asuinpaikka . www.fine.fi LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 l 9 LM9_s6-11_Tulva.indd 9 17.8.2017 14.28. Nelihenkinen delegaatio vie julistuksen 15.9. – Olemme järjestäneet tänä vuonna eri kaupungeissa työpajoja, joissa olemme halunneet tavoitteista tiedottamisen ohella haastaa nuoria pohtimaan, mitä he voivat itse tehdä tavoitteiden toteutumisen eteen. – Miten varmistetaan, että kaikilla perheillä on varaa laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, oli se sitten kunnallista tai yksityistä. Nuorten KESTÄVÄN KEHITYKSEN viesti YK-nuoret, Hämeenlinnan kaupunki ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö ITLA ovat työstämässä suomalaisten nuorten julistusta kestävästä kehityksestä Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. ” Räppäri Joonas Linnamaa alias Dilemma Pelastakaa Lapset -lehdessä. Suomen YK-edustustoon New Yorkiin. Mä en sopeutunut. Myös sijaisjärjestelyt ovat perheiden näkökulmasta keskeinen asia, sanoo erityisasiantuntija Kaisu Muuronen Lastensuojelun Keskusliitosta. Onkin hyvä, että myös perhepäivähoitoa kehitetään eteenpäin ja kiinnitetään huomiota sen laatuun ja arviointiin. . Se on 15–28-vuotiaita tyttöjä ja naisia tukeva hanke, joka toteutetaan yhteistyössä Maria Akatemian sekä Helsingin, Espoon ja Tampereen Tyttöjen Talojen kanssa. Esim. Näin päättäjät saavat tietää, mihin heidät halutaan haastaa mukaan ja mihin kestävän kehityksen tekoihin nuoret ovat sitoutuneet. Hän on innoissaan siitä, että delegaatio pääsee viemään nuorten ajatuksia maailmalle. M O ST PH O TO S VI ET IN TÄ TO IM IS TO TR O PI IK KI LASTENHOITAJA kotiin . . siihen liittyvän kodinomaisuuden ja lapsiryhmän pienen koon vuoksi. juuri nyt on käynnissä ilmoittautuminen syksyllä alkaviin tunneryhmiin, jotka alkavat Helsingin ja Tampereen Tyttöjen Taloilla syys–lokakuussa. vakuutusmäärä . Myös yksityisen varhaiskasvatuksen tulee olla kaikkien lapsiperheiden saavutettavissa. VERTAILE LASTEN sairauskuluvakuutuksia! Tiedot kaikkien vakuutusyhtiöiden tarjoamista yksilöllisistä lasten sairauskuluvakuutuksista on päivitetty yksiin kansiin. sidonnaisuus muihin vakuutuksiin. Samalla hän pitää huolestuttavana varhaiskasvatuspalveluiden tietynlaista eriytymistä ja siihen liittyvää perheiden eriarvoistumista. – Monet pienten lasten vanhemmat arvostavat perhepäivähoitoa mm. Yksi matkaan lähtijöistä on YK-nuorissa toimiva Janette Sorsimo. LM 9/2017 s.6-11 Suomessa on syntynyt tammi–kesäkuussa lähes 1 700 lasta vähemmän kuin vuotta aiemmin. Aikuiset rakastuu, lapset sopeutuu, tai sitten eivät. Hoitomuoto kuuluu yksityisen hoidon tuen piiriin. lapsen ikä . Maksuihin vaikuttavat: . vakuutuksen laajuus . Hoivanet on kehittänyt hoitomuodon alle 4-vuotiaille: vakituinen lastenhoitaja työskentelee vuoroviikoin hoidettavien lasten kodeissa. Yhdessä ryhmässä voi olla enintään neljä lasta. valittu omavastuu
Helsinkiin. Taidenäyttelyn lisäksi Annantalolla järjestetään työpajoja. N IIN A VE H M A S 78 % koululaisista harrastaa jotakin itselleen mieluisaa. 6 400 euroa. LAULU raikumaan! Jokainen yläastetta käyvä nuori saa Satumaa vai Paratiisi. – Yhdessä laulaminen luo yhteisöllisyyttä. – Presidentti Putin on nostanut perhepoliittisia uudistuksia hallituksen kärkihankkeiksi. Ilmoittaudu mukaan: . Tavoitteena on toteuttaa pieniä arjen kohtaamisia, jotka lisäävät ylisukupolvista toimintaa, erilaisuuden ymmärtämistä ja asuinalueiden yhteisöllisyyttä. Annantalolla avautui Pihalla!?-taidenäyttely, jossa keskitytään sijaishuollossa asuvien lasten ja nuorten omaan taiteeseen sekä nähdyksi ja kuulluksi tulemiseen. Vuonna 2015 syntyi 1,78 lasta naista kohti. SIJOITETTUJEN LASTEN TAIDETTA Annantalolla Sijoitettujen lasten ja nuorten elämästä kertova Yhdessä koettua -kiertue rantautui 3.9. Toisaalta tutkimusten mukaan Venäjän väestökriisi jatkuu vielä pitkään. Se on hullua! Haluamme tuoda esille, että ainoa suunta on yhdessä tekeminen. Pidetään huolta kaikista, sanoo ohjelmapäällikkö Ulla Lindqvist Lastensuojelun Keskusliitosta. Itsenäisyyspäivän lähestyessä koulut voivat halutessaan hyödyntää aineistoja vaikkapa sukupolvia yhdistävän juhlan rakentamisessa. LM 9/2017 s.6-11 tieto TULVA Venäjä maksaa ÄIDEILLE Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän väkimäärä on supistunut jopa 700 000 hengellä vuosittain. Lasketaan keskiarvoja, ja se on laiskanpulleiden poikien vastainen asia. Syntyvyys oli alimmillaan vuonna 1999, jolloin syntyi vain 1,16 lasta naista kohti. – Tähän ovat toki vaikuttaneet myös muut tekijät, kuten korkea öljynhinta ja sen vaikutus kansantalouteen. valokuvaaja Niina Vehmaan Tuiki tähtönen -lapsikuvasarja, josta välittyy elämään olennaisesti kuuluvia tunteita: riemua, surua ja hämmennystä. asti avoinna olevassa näyttelyssä on esillä mm. Kuokkasen mukaan syntyvyyden nousuun ja elintasoon liittyvät tilastot kertovat perhepoliittisten uudistusten osittain tehonneen. Se on Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö ITLAn hankkeen Lapset, nuoret ja perheet 100-vuotiaassa Suomessa lahja koululaisille. Tuki on kertaluonteinen ja suuruudeltaan runsaat 453 000 ruplaa eli n. www.ilmanikärajaa.fi M O ST PH O TO S 10 l LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 LM9_s6-11_Tulva.indd 10 17.8.2017 14.28. Olisi hienoa, jos yhdessä laulamisen perinne jatkuisi, sanoo ITLA:n ohjelmakoordinaattori Kirsi Campello. Opettajille suunnattu materiaali on julkaistu verkossa jo aiemmin. Emma & Elias, Eloisa ikä, Liikkuva koulu ja Voimaa vanhuuteen -ohjelma haastavat järjestöt, koulut, päiväkodit, nuorisotoimet ja palvelutalot mukaan Yhdessä ilman ikärajaa -kampanjaan 2.–8.10. Keskeinen on mm. Sukupolvet YHTEEN – Yhteiskunnallisessa keskustelussa lasten tarpeet ja ikäihmisten tarpeet asetetaan usein vastakkain. ” Valmetin toimitusjohtaja Pasi Laine Talouselämässä. äitiyspääomaohjelma, jossa toisen tai sitä useamman lapsen hankkiva tai adoptoiva perhe saa merkittävän taloudellisen avustuksen, kertoo erityisasiantuntija Julia Kuokkanen Lastensuojelun Keskusliitosta. Lauluja Suomesta -kirjan syyskuun alussa. Jotta väestö uusiutuisi luvun tulisi olla 2,1. Tukea on myönnetty noin seitsemälle miljoonalle perheelle. 1.10. ” Koulujärjestelmä tukee tyttöjä enemmän kuin poikia
Autamme lasta tai nuorta, vaikka jonkun mielestä apuamme saavan perheen vanhemmat käyttäisivät rahansa sellaiseen, mihin lapsiperheen varojen ei kuuluisi mennä. Toiminnanjohtaja Eveliina Hostilan mukaan yhdistys lähtee kaikessa auttamistyössään lapsen tarpeista. Tarjoamme myös vapaa-ajan elämyksiä. Mitä toiminnan lapsilähtöisyys tarkoittaa käytännössä. Kuuntelemme tässä perheiden toiveita. tilanteessa, jossa äiti tai isä lapsineen lähtee turvakodista lähes tyhjään asuntoon. www.hopeyhdistys.fi LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 l 11 LM9_s6-11_Tulva.indd 11 17.8.2017 14.28. Asioimme pitkälti vanhempien kanssa, mutta äskettäin kysyimme nuorilta itseltään, mitä he toivoisivat. vauvalle vaatteita neuvoen samalla, mitä tavaroita pieni tarvitsee. Äitien vuonna 2009 perustama Hope auttaa vapaaehtoisvoimin vähävaraisia ja kriisin kokeneita lapsiperheitä. Otamme vastaan kaikkea, mitä lapsiperhe tarvitsee esim. Toiveita tuli laidasta laitaan: jotkut eivät osanneet pyytää enää mitään, kun eivät luota toiveiden toteutumiseen. Joku asiakas on kertonut tarvitsevansa kipeästi vaateja tavara-apua pelätessään, että lapsi otetaan muutoin huostaan. huvipuistolippujen lahjoittamista. Vähentääkö Hopen toiminta lastensuojelun tarvetta perheissä. Lisäksi annamme lapsille ja nuorille harrastustukea, jolla mahdollistetaan lahjoitusvaroin uuden harrastuksen aloittaminen tai vanhan jatkaminen. LM 9/2017 s.6-11 VI LJ A TA M M IN EN ITSELLE PIENI APU VOI OLLA TOISELLE SUURI Vuonna 2016 Hope auttoi 5 552 perhettä, joissa on 12 995 lasta. Jotkut asiakkaistamme ovat tulleet hakemaan vaatteita ja tavaraa tilanteessa, jossa perhettä ollaan yhdistämässä lapsen sijoituksen jälkeen. Otamme vastaan pientäkin apua, ja meiltä voi pyytää apua matalalla kynnyksellä. Kesällä se tarkoitti mm. . Sitä on vaikea sanoa, mutta teemme yhteistyötä lastensuojelun kanssa. Millaista apua Hope antaa. Sosiaalityöntekijä saattaa tulla yhdessä perheen kanssa hakemaan esim. Esim. Pidämme huolta siitä, että lapsi saa tarvitsemansa vaatteet tai pystyy jatkamaan harrastustaan, jos tiedämme, että se auttaa häntä eteenpäin. Lappeenrannan toimipisteen avauduttua vaatetta ja tavaraa voi lahjoittaa 20 paikkakunnalla eri puolilla maata. Tubecon-tapahtumaan osallistui nuoria meidän tuellamme
Hilla -tytär on jo kaksivuotiaana tottunut tunturin kävijä, joka popsii kuivalihaa ja nukkuu vaikka mönkijän kyydissä. 99990 Nuorgam Reetta Koski ja Hannu Holmberg asuvat Suomen pohjoisimmassa kylässä erämaan kupeessa. LM 9/2017 s.12-17 12 l LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 LM9_s12-17_NuorgaminPerhe.indd 12 17.8.2017 14.55. ANITRA RÖNKKÖ kuvat VANESSA RIKI Hannu, Hilla ja Reetta käyvät vapaa-ajallaankin tunturissa
Muutama retkeilijä haluaa vuokrata maastopyörät. Hannu Holmberg on ollut jo ulkona töissä ja harppoo sisään. Ääriolosuhteissa näki, suuttuiko toinen herkästi vai syyttikö kenties toista omista virheistään. Kello lähentyy jo yhtätoista, ja Reetan pitäisi lähteä, kun ovikello soi. – Missä se maksupääte on. Saakohan pariskunta laskettua koskesta kaatumatta. Hannulla oli Vantaalla talo, jota hän remontoi. Erämaaoppaana hänen on pidettävä huolta retkeilijöistään. Hän löytää maksupäätteen keittiön hyllyltä. – Nyt syömään, Hilla! Reetta sanoo ja nostaa kaksivuotiaan tyttärensä syöttötuoliin. Ja sitten kuitenkin jotain aivan muuta. Kello on puoli yksitoista aamulla ja itävaltalaisten asiakkaiden kanssa on sovittu, että tapaaminen joella on puolen tunnin päästä. – Sitten tehtiin samaan putkeen remontti, joka kesti neljä päivää, Reetta sanoo. Aika tavallista lapsiperheen kaaosmaista arkea, siis. Reetta LM 9/2017 s. Remontin jälkeen Reetta ja Hannu päättivät lähteä yhdessä parin viikon vapaalaskureissulle Norjaan. Reettaa arveluttaa hiukan. Nostin sen jonnekin Hillalta piiloon, Reetta miettii ääneen. Eräänä helmikuisena päivänä Hannu sai kutsun naiselta, joka tahtoi arvion Espoon-asuntonsa remontista. Reetan, Hannun ja Hillan Nuorgamin-talon ikkunan takana virtaa mahtava Tenojoki, jonka pinta värjäytyy kesäyönä kultaiseksi auringon säteistä. Pöydällä on pikkujugurtti ja leipää, joka ei oikein maistu. Hannu maanittelee Hillaa laittamaan lakin päähänsä, vaikka tämä lähtisi mielellään ilmankin. 12-17 LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 l 13 LM9_s12-17_NuorgaminPerhe.indd 13 17.8.2017 14.55. Reetta halusi uusia lattiat ja 1960-luvun ikkunalaudat, jotta voisi myydä kiinteistön vähän paremmalla hinnalla. Yhdistävä remontti Vuonna 2014 Utsjoelta kotoisin oleva Hannu päätti kokeilla elämää pääkaupunkiseudulla. Remontin aikana Hannu ja Reetta huomasivat, että heillä on yhteisiä harrastuksia: vapaalasku, maastopyöräily ja leijahiihto olivat molemmille tuttua puuhaa. Muutamien kilometrien päästä alkaa Suomen suurin erämaa, Kaldoaivi, joka on suomennos pohjoissaamelaisesta nimestä, Gálddoaivista. Joen takana on Norja. Hän on itseoppinut kirvesmies, siis sitä ihmistyyppiä, joka osaa käyttää vatupassia ennen kävelemään oppimista. ›› R Reetta Koskella olisi vähän hoppu. Tuore suhde läpäisi testin. ” On sanottu, että remontti on parisuhteen koetinkivi. Siinä näki, että molemmilla oli hyvä työote, eikä heti väsytty, Reetta jatkaa. Pelasin myös salibandya kansallisessa pääsarjassa, Hannu kertoo. – On sanottu, että remontti on parisuhteen koetinkivi. Hillan hiukset sojottavat kaikkiin ilmansuuntiin, sillä hän on herännyt vastikään. Reetta kiirehtii jo ulos, mutta palaa vielä hakemaan unohtuneita vaippoja. Se toimi suhteen toisena koetinkivenä. Hannun mielestä Reetalla olikin hyviä ideoita, joten rautakauppaan lähdettiin jo seuraavana päivänä. – Sitä ennen asuin Norjassa ja työskentelin rakennusalalla
Norjalaiset hakevat Suomen puolelta edullisempia alkoholijuomia ja esimerkiksi jauhelihaa. Niinpä Reetta ja Hannu muuttivat Utsjoen kirkonkylältä 120 asukkaan Nuorgamiin, joka kuuluu Utsjoen kuntaan. Kaupat avaavat ovensa aamuisin Suomen aikaa kello kymmenen, koska silloin Norjassa kello on yhdeksän. Myös koulu alkaa vasta kymmeneltä aamulla. Nuorgam elää porotalouden ja matkailun lisäksi rajakaupasta. Hannu taas ei suoranaisesti rakastanut pääkaupunkiseutua. – Nuorgam on aikaisemmin ollut enemmän Norjaa kuin Suomea. Reetta päätti kouluttautua luontoliikuntaohjaajaksi Rovaniemellä ja kypsytteli samaan aikaan päätöstä yrityksensä liiketoiminnan myynnistä. Isä, tytär ja eväshetki erämaassa. LM 9/2017 s.12-17 14 l LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 LM9_s12-17_NuorgaminPerhe.indd 14 17.8.2017 14.55. Sana ”kylä” luo ehkä mielikuvan, että siellä olisi ainakin keskustori, jonka ympärillä on taloja ja kauppoja. Siksi kaupan ovessakin lukee: ”Sommerlørdager åpen til kl 16 (norsk tid)” ja parturi-kampaaja on ensiksi frisør. Irti oravanpyörästä Reetta tuli Utsjoelle ensimmäisen kerran kesällä 2014, kun Hannun pohjoissaamelaisen isän kalamökki ja muutamat muut rakennukset kaipasivat remonttia. Nuorgamiin pitäisi varmaan tulla ikuinen jääkausi, jotta menisin takaisin. Samaisella kylänraitilla on muutamia liikkeitä: kaksi ruokakauppaa, Alko, parturi-kampaamo, huoltoasema, vaatekauppa ja kahvila. Mutta miksi Alko, eikä esimerkiksi apteekkia, joka on vain huoltoaseman yhteydessä oleva lääkekaappi. Asukasluku on ollut laskemaan päin, mutta vuoden 2015 elokuussa Utsjoki sai uuden tulokkaan, pienen Hillan. Elämä siirtyi pikkuhiljaa valtatie neljän päätepisteeseen, Utsjoelle, jossa Reetta ja Hannu asuivat aluksi Hannun lapsuudenkodissa. – Vantaalla oli stressiä ja melua. Reetan entisellä kotipaikkakunnalla Espoossa oli vuonna 2014 noin 270 000 asukasta, Utsjoella vain 1 260. Muistisairas isä ei voinut itse enää huolehtia mökeistä, joten Reetta ja Hannu ryhtyivät kunnostamaan niitä. Nuorgamissa on kuitenkin vain yksi pitkä tie, Nuorgamintie, jonka varrella myös Reetta ja Hannu asuvat. He pistivät firman pystyyn uuden kotinsa yhteyteen. Joskus Hilla pääsee äidin mukaan melontareissulle, mutta vain rauhallisille vesille. Tänne tuli tie vasta 1950-luvun lopulla ja 1980-luvulle asti katsottiin norjalaisia kanavia, Hannu selittää. Siitä lähti ajatus perustaa yritys, joka tarjoaisi majoituksen lisäksi toimintaa erämaassa: maastopyöräilyä, melontaa ja talvella leijahiihtoa – eli niitä lajeja, joita pariskunta muutenkin harrasti. ELÄMÄNTAVASSA ON POHJOINEN OTE. Elämää Norjan kainalossa Jo ennen Hillan syntymää Reetta ja Hannu olivat vuokranneet remontoimiaan mökkejä. Käy se näinkin. Hän oli itse suunnitellut yrityksen tuotteet, ideapakat. – Nautin siitä ajasta, mutta oli aika lailla haastavaa mennä aina uuteen yritykseen uusin sisällöin. Hetki oli sopiva, sillä Reetta oli jo hieman väsynyt työhönsä yrityksessään, joka koulutti firmojen ja organisaatioiden henkilökuntaa ideointiin ja oivaltamiseen. Ne olivat harjoitusmenetelmiä, jotka käsittelivät aina yhtä teemaa, vaikkapa kokouksen pitämistä. Saatoin herätä neljän tai viiden aikaan lentokentälle ja miettiä, olenko menossa Kuopioon vai Ouluun. Koulutuksia oli neljä kertaa viikossa
Hillakin saattaa mennä nukkumaan vasta kahdeltatoista, sillä pehmeää valoa riittää läpi yön. Talvella on toisin: kaamoksen aikaan niin eräoppaat kuin poromiehetkin käyvät tunturissa ennen kuin on aivan säkkipimeää. LM 9/2017 s. ›› ” Se vaan menee niin, että aikataulu kääntyy luonnon mukaan. On hänellä pihapiirissäkin suosikkikaveri, ”Teppo”, eli oikeammin Seppo. Nämä ovat jo ties kuinka monennet kastuneet sukat, mutta Reetta sen paremmin kuin Hannukaan ei näytä saavan hermoromahdusta. Harvaanasutuksi seuduksi Hannun ja Reetan ovi käy tiu haan. 12-17 LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 l 15 LM9_s12-17_NuorgaminPerhe.indd 15 21.8.2017 12.12. Viereisessä jääkellarissa Hannun kalastamat Tenojoen villilohet saattavat päätyä keittoon tai riisin päälle sushiksi. Ovella käy mansikkakauppias, vuokrapyörän palauttaja ja lahjakortin ostaja. Vähän kauempana hyppelehtii perheen Alma-koira, jota Hilla kutsuu ”Äpyksi”. Hannu Hannu Alma lähtee mielellään mukaan kalastuskaveriksi. Täällä ei ole sellaista painetta, koska ei ole tapahtumiakaan, Reetta kuvaa. – Se vaan menee niin, että aikataulu kääntyy luonnon mukaan. Kesäisin Hannu käy kolmena päivänä viikossa lohiverkoilla ja soutaa sen lisäksi lohta öisin. Pihapiirissä sijaitsee Reetan ja Hannun vastikään remontoima venevaja, jossa majoittuu retkeilijöitä. Mitään vauvasirkusta, muskaria tai taaperotaekwondoa ei ole tarjolla, mutta noin 45 kilometrin päässä Utsjoen kirkonkylällä on uimahalli, jossa olisi yli kolmevuotiaille tarkoitettu uimakoulu. Tenojoella näkee, kuinka veneellä noustaan ylävirtaan moottorilla ja kun vene lipuu alavirtaan, taitavat lohisoutajat ohjaavat veneen sinne, missä kalaa on eniten. Tällä hetkellä kylässä on seitsemän alle kolmevuotiasta, mikä on oikein hyvä tilanne. Yrityksen ylläpitäminen tuo omat kiireensä, ja muu sosiaalinen elämä tulee siinä sivussa, jos tulee. Entäs Hillan kaverit sitten. Omakotitalon vajasta löytyy lumikenkiä, kajakkeja ja maastopyöriä. Luonto määrää tahdin Reetan ja Hannun pihalla on mönkijää ja peräkärryä. Siinä, että yöllä soudetaan, ei ole mitään erikoista näillä kulmilla. Joku haluaa lainata retkikeitintä. Hilla näkee muita lapsia kerran viikossa Nuorgamin päiväkodin pihalla. Mökin lakanat pitää vaihtaa ja palju kuurata. Hän on kylläkin jo aikuinen, perheen naapuri muutaman metrin päästä. Tuoreen kalan eteen saakin tehdä töitä. Ranskalainen asiakas kysyy sähköpostissa, milloin olisi paras aika tulla katsomaan revontulia. Kampaaja kalassa Toistaiseksi kotihoidossa oleva Hilla juoksee pihan varvikkoon sukkasillaan. – Espoossa oli keikkoja ja tapahtumia, ja tunne siitä, että pitäisi olla kokemassa jotain. Poromiehet käyvät yöllä tunturissa, kalastajat kalassa ja lapset valvovat siinä missä aikuisetkin. Suomalaisille Norja on kallis, mutta Reetta ja Hannu käyvät rajan toisella puolella Tanan kaupungissa ostamassa Jäämeren katkarapuja, maukasta majoneesia ja Hillalle vaippoja, jotka ovat yllättäen halvempia kuin Suomessa. Talvella mennään kymmeneltä nukkumaan, Hannu sanoo. Lomamökin vuokralaiset käyvät vähän väliä keskustelemassa retkistä tai kyselemässä neuvoja. Kesäpäivisin ei edes ehtisi rauhassa kalaan
TOIMI armeijan jälkeen rauhanturvaajana Balkanilla. Hannun Pohjanmaalla asuva äiti tulee hätiin, jos Reetta ja Hannu joutuvat olemaan pidemmän aikaa poissa. Hilla on jo vauvasta tottunut liikkumaan vanhempiensa mukana marjastamassa ja kalastamassa, kesäisin rintarepussa, talvella ahkiossa makuupussin suojissa. – Erätuvilla puhdistusliinat ovat käteviä. Reetta Hillan suosikkikaveri, naapurin Seppo, on kokenut kalamies. ku ka ” Talvisin piti miettiä, miten toppa-asussa pystyy imettämään. PITÄÄ kalastamisesta ja vapaalaskureissuista sekä leijahiihtovaelluksista revontulien alla. Hannu Holmberg SYNTYNYT 1981 Utsjoella. Jos sairastuu ja tarvitsee reseptilääkkeen, se tulee linja-auton tuomana Ivalosta kolmen päivän päästä. HARRASTAA vapaalaskua, leijahiihtoa ja melomista. Pika-apua ei siis ole saatavilla. Elämäntavassa on pohjoinen ote, joka ei ole sen parempi tai huonompi. Ammatiltaan erämaaopas. Sitten tietenkin vähän isompana asiana synnytyssairaala, joka on noin 500 kilometrin päässä Rovaniemellä. Hilla on mukana kaikilla Reetan ja Hannun omilla retkillä, mutta joskus on tilanteita, että molemmat vanhemmat lähtevät esimerkiksi leijahiihtovaellukselle, johon Hilla ei voi osallistua. Kun pitää sosepussia takin alla ihoa vasten, niin se on hieman lämmin. TYÖSKENTELEE omassa yrityksessä, Alma Arktikassa. Reetan vanhemmat elävät kesäisin Saimaalla, mutta talvisin Ylläksellä, josta on noin kuuden tunnin ajomatka Nuorgamiin. Välillä Hillan ruokailu tahtoo kaksivuotiaan tapaan mennä leikiksi. Se, että palvelun saaminen on kaukana tai sen saaminen on hidasta. Kyllä siinä vähän yksinäistä oli, vaikka Hannu kävi katsomassa sen, minkä remontoinniltaan ehti. Mutta erilainen se on, jotenkin mutkattomampi luonnon ja olosuhteiden sanelemana. Kontrollikäynneistä tuli todella merkityksellisiä, niitä oikein odotti. Ammatiltaan erämaaopas. Jouduin sen takia menemään Rovaniemelle kahdeksan viikkoa ennen synnytystä. HAAVEILEE aamiaismajoituksen ja kahvilan perustamisesta Nuorgamiin. Lisäksi kylällä asuu kaveriperheitä, jotka voivat ottaa Hillan päiväksi hoitoon, jos niikseen tulee. LM 9/2017 s.12-17 16 l LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 LM9_s12-17_NuorgaminPerhe.indd 16 21.8.2017 12.12. VALMISTUNUT kasvatustieteen maisteriksi Jyväskylän yliopistosta ja luontoliikuntaohjaajaksi Santasport Lapin urheiluopistosta. ku ka Reetta Koski SYNTYNYT 1979 Vilppulassa. TYÖSKENTELEE omassa yrityksessä, Alma Arktikassa. Niin vain Hilla tuli sitten ne samaiset 500 kilometriä turvaistuimessa kotiinsa muutama päivä synnyttämisestä. – Minulla oli etinen istukka, johon liittyy verivuodon riski. Kylän ainoa parturi-kampaaja saattaa olla kalassa, ja seuraava vapaa aika on kolmen kuukauden kuluttua. Silloin kun imetin, se kävi myös erätuvissa, vaikka talvisin piti miettiä, miten toppa-asussa pystyy imettämään, Reetta kertoo. ITSEOPPINUT kirvesmies. On myös eräs asia, joka opettaa kärsivälliseksi. KÄVI LUKION Alahärmässä
Tunturin tyttö Mönkijä kiipeää ylös tunturin rinnettä Kaldoaivin erämaan kivikkoisella polulla. Toisaalta: – Kyllä täälläkin stressataan siitä, että saadaan lohta ja hillaa tarpeeksi pakkaseen talven varalle. – Täällä elämä on joogaamista. Hilla istuu rauhallisena Hannun sylissä, vaikka matkanteko on hidasta. Reetta ja Hannu haluaisivat Hillan myös saamenkieliseen päiväkotiin, mutta lähin on tällä hetkellä Utsjoen kirkonkylällä. Retkellä pidetään tauko, ja Hilla istahtaa jäkäläiseen maahan syömään poron kuivalihaa, jonka isä vuolee puukolla lihanpalasesta. Siksi porotkin pakenevat kesäisin tunturiin. Ja ympärillä on sama erämaa, pohjoisen lapsen leikkikenttä. Kalastus ja marjastus saamelaisten perinteiden mukaan ovat asioita, joita Hilla oppii jo hyvää kyytiä. Ylhäällä tuulee kevyesti, eikä hyttysiä näy. 12-17 LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 l 17 LM9_s12-17_NuorgaminPerhe.indd 17 21.8.2017 12.12. Hannu on liikkunut tunturissa ilman aikuisia 10-vuotiaasta asti parhaan kaverinsa kanssa. n LM 9/2017 s. Lähiseudut ovat Hannun pohjoissaamelaisen suvun perinteisiä hillanpoiminnan paikkoja. Samalla tavalla Hannu on nukkunut maastoauton kyydissä kaksivuotiaana, kun vanhemmat kävivät poimimassa marjoja. Juuri kukaan ei osta kasvatettua lohta kaupasta, Reetta huomauttaa. Jos joka asiasta alkaa stressata, ei jaksa, Hannu sanoo. Erämaa on tässä kohdin karua paljakkaa, mutta kimaltavien järvien ympärillä valkoiset hillan kukat puskevat esiin sammalikosta. Että säästetään voimaa ja siinä vaiheessa, kun voimaa tarvitaan, sitä käytetään. Matka jatkuu, ja Hilla nukahtaa mönkijän kyytiin
Graffitin maailmantähti, saksalainen Claudia Walde , kävi Keravalla uusimassa taidemuseon ulkoseinät. MadC-nimellä tunnettu taiteilija on onnellinen, kun saa tehdä rakastamaansa taidetta. HANNU KASKINEN kuvat ANNA AUTIO LM 9/2017 s.18-23 18 l LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 LM9_s18-23_ClaudiaWalde.indd 18 17.8.2017 15.08
” Graffiti on tekijöille ja yhteiskunnalle parempi ratkaisu kuin päihteet, syrjintä tai kiusaaminen. LM 9/2017 s.18-23 LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 l 19 LM9_s18-23_ClaudiaWalde.indd 19 17.8.2017 15.08. Claudia Walde pelkää korkeita paikkoja, mutta nousi nosturissa jopa 13 metrin korkeuteen tekemään Keravan taidemuseolle seinämaalausta
” Minun oli helppo päästä miehiseen graffitimaailmaan, kun olin muutenkin ulkopuolinen. LM 9/2017 s.18-23 20 l LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 LM9_s18-23_ClaudiaWalde.indd 20 17.8.2017 15.08
Jos joku pyytää minua maalaamaan delfiinin työhöni, enkä ole sitä suunnitellut, en sitä tietenkään tee. Walde suhtautui kutsuun heti myönteisesti. Keravalaiset halusivat suomalaisen graffititähdistön vahvistukseksi kansainvälisen ison nimen. Sinkalle kunnostettiin tilat kaupungin keskustasta vuonna 2012. Toisin oli 21 vuotta sitten, jolloin Claudia Walde eli MadC aloitti graffitien teon. Waldet olivat etuoikeutettuja tavallisiin itäsaksalaisperheisiin verrattuna, mistä kertoo jo matkustuslupa. Kuitenkin hän pitää kolmena viime vuotena tekemiään muraaleja eli isoja seinämaalauksia ”varsin onnistuneina”. Hän piirsi paljon ja viihtyi muutenkin Etiopiassa, jossa suoritti ensimmäisen koululuokkansa. En ole aiemmin käynyt Suomessa, joten tämä kokonaisuus vakuutti minut, Claudia Walde kertoo Keravan taideja museokeskus Sinkassa. Sinkan komeissa sisätiloissa on nähtävillä myös 16 suomalaisen graffititaiteilijan töitä. Kun varmistui, että Walde voi maalata museon julkisivun, hän kävi huhtikuussa Keravalla ja otti tehtävän mieluusti vastaan. Keravan taideväki on mielissään Claudia Walden vierailusta. Väänänen sanoo näyttelyn olleen suomalaisittain mullistavan, mutta sen jälkeen graffitimaailmassa on tapahtunut paljon. – En nytkään etsi mainetta vaan mahdollisuuksia tehdä taidetta. Graffititaiteilijana Psyke-nimeä käyttävä Jouni Väänänen tunnistaa Walden taiteen selvästi graffitiksi. Jos yleisö näkee työssäni delfiinin, se on ok. Näyttelyamanuenssi Terhi Tuomi sanoo, että Suomen ensimmäinen puhtaasti graffitiin keskittyvä näyttely sopii hienosti Sinkkaan. Minulla on katto pään päällä, auto ja haluamani tavarat. – Jo sähköpostiviesteistä saa kuvan viestijän persoonasta. Museonjohtaja Arja Elovirta kehuu Walden luoneen omintakeisen kieliopin, josta tuorein esimerkki ennen Keravaa on kesäkuussa Montrealiin tehty muraali. Nuorena hän ei hakenut mainetta, mutta halusi osoittaa töillään jotain. Keravan kaupunki maksoi noin 30 000 euroa taidemuseon seinän taiteilusta. Vilkas Claudia pystyi keskittymään kunnolla vain silloin, kun piirsi. ›› ” En halua miljonääriksi enkä tarvitse Porschea. – Teen silti edelleen sitä, mitä pidän oikeana. LM 9/2017 s.18-23 LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 l 21 LM9_s18-23_ClaudiaWalde.indd 21 17.8.2017 15.08. G Graffiti eli tyylitelty kirjaimiin perustuva kuvataide pääosin tunnustetaan taidemuodoksi. Itä-Saksa–Etiopia–Saksa Claudia Walde syntyi 37 vuotta sitten Bautzenissa, silloisessa Saksan demokraattisessa tasavallassa, muttei muista itäsaksalaisesta lapsuudestaan mitään. Vuosien suunnittelu Graffititaiteilija Jouni Väänänen ja Keravan kaupungin nuorisotoimi järjestivät vuonna 2010 Masterpiece graffiti -valokuvanäyttelyn. Ja mikä parasta, Walden vierailusta jäi pysyvä jälki taidemuseoon. En halua miljonääriksi enkä tarvitse Porschea. Jatkuvasti maailmaa kiertävä taitelija pitää pienten paikkakuntien etuna sitä, että pääsee helposti yhteyksiin paikallisten tekijöiden kanssa. Summasta lähes puolet meni rakennuslevyihin ja -työhön sekä maalauksen ultraviolettisuojaukseen, toinen puolisko Claudia Walden työhön. Tuolloin graffitit esitettiin katutaiteen osana. Nuori MadC yllättyi, kun eräs graffitimaailman ulkopuolinen henkilö kertoi pitävänsä hänen töistään. Perhe palasi Itä-Saksaan, kun tyttö oli kahdeksanvuotias eli vähän ennen kuin Berliinin muuri murtui ja Saksa syntyi uudestaan. Afrikassa Claudia kouluttautui Itä-Saksan sosialistisen järjestelmän mukaisesti pioneeriksi. Väänäselle graffitissa olennaisinta on flow, pelkistettyjen kirjainten soljuvuus väripinnoilla. – Nyt tuo näyttely näyttäisi sympaattiselta puuhastelulta. Claudia tunsi itsensä ulkopuoliseksi, kun koulukaverit eivät lainkaan ymmärtäneet hänen ulkomaisia kokemuksiaan. Siitä alkoi kuitenkin tunnustelu isosta graffitinäyttelystä. Tiilirakennusta on vaikea tunnistaa taidelaitokseksi, joten kaupunki päätti hankkia sen seinään näyttävän maalauksen. Claudia oli vasta kolmen, kun perhe muutti maatalousinsinööri-isän työn perässä Etiopiaan. Walde maalasi museon ulkoseiniin noin 200 neliömetrin maalauksen reilun kahden viikon aikana heinä–elokuussa. – Vaikka Walden taide pohjaa katutaiteeseen, hän maalaa nykyisin laveerauksen kaltaista muotokieltä, joka ottaa tilan hyvin haltuun, Tuomi kuvailee. Väänänen pitää investointia mitä parhaimpana. Kuluvan vuoden alusta Väänänen on toiminut Keravan kaupungin kaupunkitaiteesta vastaavana projektipäällikkönä. – Kerava on minulle hieno tilaisuus, uusi pelikenttä! Väänänen kertoo, että Walde sanoi ensivierailullaan museon näyttäneen ulkoapäin supermarketilta. Kolmisen vuotta sitten Väänänen otti yhteyttä Claudia Waldeen, joka on yksi Väänäsen harvoista idoleista. Taiteilijan työ sisältää noin 300 maalipurkin ja muiden tarvikkeiden hinnat sekä kahden assistentin palkat. – Kalligrafia on enää ikään kuin ele hänen tekemisissään, hän on jo post graffiti -vaiheessa, Elovirta määrittelee. Meilailin paljon Jounin kanssa, ja tapahtuma vaikutti hyvin järjestetyltä. Walde sanoo, ettei ole koskaan täysin tyytyväinen töihinsä, sillä se auttaa kehittymään
Tuolloin eli 1990-luvulla MadC maalasi graffitinsa yleensä siltojen alle virkavaltaa pakoillen. – Luen myös kevyttä, kuten Arthur Conan Doylea tai Agatha Christietä, jos heidän teoksiaan on näkösällä. – Mutta taide on intohimoni, joten koen työni tärkeäksi ja satsaan siihen valtavasti. – Jostain oli aloitettava. Maalatessani kuuntelen yleensä e-kirjoja, kun nykyisin ei juuri muuten ole aikaa lukea. Sekin merkitsee, että moni tuntee olonsa paremmaksi kokiessaan taidetta. Riitti, että tarpeeksi moni graffitintekijä arvosti tekemisiäni. Teini-Claudian maailmankuva mullistui, kun hän sai koulukaveriltaan kirjan, jossa kerrottiin saksalaisesta graffitimaailmasta. Nuorena Walden esikuva oli Dare (Sigi Koeding), jonka tasapainoisista ja energisistä kirjaimista Walde piti erityisesti. Hän signeerasi klassiset graffitityönsä MadC-nimellä. Walde sanoo, että nuoret taiteilijat yleensäkin haluavat mahdollisimman coolin nimen. – Minulla on maksimaalinen vapaus. Kun yrittää aina parhaansa, enempää ei tarvitse todistella. Graffitin kaltaiset taidemuodot ovat meille tekijöille ja yhteiskunnalle parempia ratkaisuja kuin päihteet, syrjintä tai kiusaaminen. Hän luki kirjan yhdessä yössä ja päätti, että alkaa tehdä graffiteja. Riittääkö, että teosten kauneus ja niiden herättämät ajatukset ovat tärkeitä. Hän mainitsee Albert Einsteinin ja Hans-Jürgen Massaquoin, mustille suunnatun Ebony-lehden pitkäaikaisen päätoimittajan, joka kasvoi natsi-Saksassa. Onko tässä työssä mitään järkeä. Nuorena hän ei aavistanut, että tekee joskus jotain abstraktia. Claudia Walde on kirjoittanut kolme teosta graffiteista, myös fiktion kirjoittaminen kiinnostaa häntä kovasti. Koska graffitikulttuuri on peräisin Yhdysvalloista, kieli oli itsestään selvästi englanti. Claudia Walde pitää erityisesti lukemisesta. Claudia Walde piti ensimmäisen näyttelynsä jo 16-vuotiaana. Kunpa pysyisin terveenä, että voin toteuttaa ideani. Se ei haittaa enää. Hän pitää vahvuutenaan hyvää ideointikykyä. En olisi onnellinen ilman taidetta. Walde on ammattilainen, joten häntä kiinnostaa aina ” Kun kierrän museoissa, ajattelen, että kaikki on jo tehty. Viha tai itsensä ilmaisemisen tarve ja rajojen kokeilu olivat ymmärrettäviä syitä. – Mietin luopuvani ”Hullu Claudia” -nimestä, kun en enää tuntenut sen kuvaavan itseäni. Taiteilijat kun eivät pelasta ihmishenkiä kuten vaikkapa lääkärit ja lääkekehittäjät. Minut kuitenkin tiedetään sillä nimellä, joten antaa olla. Vaikka Walde oli päättänyt alkaa graffititaiteilijaksi, hän ei rohjennut opiskella taiteita, vaan opiskeli ja valmistui graafiseksi suunnittelijaksi. Nainen saa vapauksia Nuorena Claudia päätteli olevansa ulkopuolinen, mutta myös lahjakas. Nyt häntä kiehtovat henkilöhistoria, vaatimattomien ihmisten suuret teot. Nykyisin hänellä ei tosin juuri ole aikaa seurata muiden tekemisiä. – Minun oli helppo päästä miehiseen graffitimaailmaan, kun olin muutenkin ulkopuolinen. Spraymaalia kului noin 300 purkkia. Walde arvioi ensimmäisten töidensä olleen todella huonoja. Hän kertoo ajoittain kysyvänsä itseltään, onko hänen työssään mitään järkeä. LM 9/2017 s.18-23 22 l LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 LM9_s18-23_ClaudiaWalde.indd 22 17.8.2017 15.08. Toivon voivani jatkaa maalaamista ja matkustelua. Keravalla Claudia Waldea avusti kaksi assistenttia. Sittemmin he ystävystyivät, ja Daresta tuli ikään kuin Walden mentori. Hän sanoo aina kunnioittaneensa yksityistä omaisuutta, joten hän teki graffitinsa hylättyihin rakennuksiin. En piitannut, jos joku ei pitänyt minusta tai taiteestani. Kymmenkunta viime vuotta Walde on tehnyt pääosin isokokoisia maalauksia ja muraaleja. Hän teki kovasti töitä, eikä huomannut, että hänen sukupuoleensa olisi kiinnitetty huomiota. Graffititaiteilijat tekivät pitkiä päiviä, kun sateen uhka piinasi. Ideoita riittää kuulemma toteutettaviksi ainakin kymmeneksi vuodeksi: maalauksia, veistoksia, ehkä arkkitehtuuriakin... Hänellä on yliopisto-opintoja niin Saksan Hallesta kuin Lontoosta. taideteosten tekotapa ja yksityiskohdat
– Tärkeintä on, että lentokenttä on lähellä, Claudia Walde naurahtaa. Jouni Väänänen uskoo, että graffitiala kehittyisi ja näkökulmat laajenisivat, jos naisia tulisi alalle enemmän. Vaikka Walde luonnehtii itseään maailmankansalaiseksi, perheellä on koti Saksan Hallessa. LM 9/2017 s.18-23 LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 l 23 LM9_s18-23_ClaudiaWalde.indd 23 17.8.2017 15.08. – Kun nykyisin kierrän museoissa ja gallerioissa, ajattelen ensimmäiseksi, että kaikki on jo tehty. Kyse on vain variaatioista, vaihteluista. Silti hän uskoo, että lähitulevaisuudessa taiteilijat tutkivat jotakin materiaaliltaan tai teknologialtaan aivan uutta. Nyt myös museot ja galleriat ovat kiinnostuneet lajista eli se ymmärretään taidemuodoksi, ei yksin nuorisokulttuuriksi. Arvostan yhteiskuntia, joissa graffiti koetaan mielenkiintoiseksi taiteeksi. 10. – Esimerkiksi hakkerit voivat tehdä taidetta, mutta siihen tarvitaan tietokoneosaamista. Ihmiset vain ärsyyntyivät, kun lahjakkaiden ihmisten töitä tuhottiin. Walde sanookin, että on oppinut pitämään itseään bisnesnaisena: hän tarvitsee apua, jotta voi elää kuten tahtoo. On edetty pitkälle siitä, kun julkinen valta halusi peittää seinistä ”töhryt” heti, kun niitä ilmaantui. Claudia Walde haluaa tehdä käsin, ei koneilla. Ei tule uusia taidekausia, kuten poptaide tai muinoin impressionismi. Voin toisaalta tehdä myös hyvin rajuja töitä. ENSIMMÄINEN NÄYTTELY, kun Claudia oli vasta 16-vuotias. Vielä tässä vaiheessa ei ollut tietoa, saako Claudia Walden Sinkkataideteos nimen. PERHE: valokuvaaja Marco Prosch sekä 2014 ja 2016 syntyneet tyttäret. Matkoja ja muita käytännön asioita järjestää jopa kaksi apulaista. Maailmaa kiertävä taiteilija tapaa paljon ihmisiä, ja näistä verkostoista on hyötyä. Hyväksyttävyys lisää avoimuutta. TOIVOO pysyvänsä terveenä, jotta pystyy jatkamaan maalaamista ja matkustelua. Haluan edistää naisten tasa-arvoa, sikäli pidän itseäni feministinä. ku ka Nyt Walde arvioi taiteellisen tilansa isommaksi kuin mieskollegoillaan, joilla on ”aina omat machopelinsä”. asti. n Rakkaudesta vapauteen -graffitinäyttely Keravan taideja museokeskus Sinkassa on avoinna 29. Myöhemmin osa näyttelystä siirtyy Oulun taidemuseoon. Äidiksi tultuaan hän on huomannut, että nainen joutuu tekemään paljon työtä, jota ei huomata tai ei arvosteta tarpeeksi. Miehillä ei ole yhtä laajoja vapauksia. Walde kertoo, että Saksassa – ainakin 1990-luvun Münchenissa ja Hampurissa – satsattiin valtavasti euroja luvattomien graffitien peittämiseen, vaikka kieltolinja ei toiminut. – Jos mieleeni tulisi tehdä työ vaaleanpunaisella huulipunalla tai kynsilakalla, voisin tehdä sen. Ennen siitä olivat kiinnostuneita nuoret ja media. Dortmundissa, Lontoossa, New Yorkissa, Pariisissa ja Zürichissä. Keravalla Claudia Waldella on mukanaan valokuvaajamiehensä Marco Prosch sekä tyttäret, joista toinen on kolmevuotias ja toinen 10 kuukauden ikäinen. Hän kertoo edenneensä graffitimaailman tähdeksi askel askeleelta. Walde jopa myöntää, että jos jokin galleria haluaa valita kymmenestä hyvästä graffititaiteilijasta yhden, usein valinta osuu ainoaan naiseen. Vielä kolmisen vuotta sitten Walde olisi sanonut, ettei missään tapauksessa ole feministi. Hän mainitsee, että MadC valittiin Keravalle näyttöjensä perusteella. Kaikki uusi tulee uuden materiaalin tai teknologian kautta. On nähty puhtaan valkoinen kangas ja on nähty likaa, jota kutsutaan taiteeksi. Claudia Walde alias MadC SYNTYI Bautzenissa, silloisessa DDR:ssä vuonna 1980. GALLERIOITA, joissa MadC-töitä pysyvästi esillä mm. – Osa graffiteista pysyy aina laittomana. www.sinkka.fi ” Tärkeintä on, että lentokenttä on lähellä. Walde tekee nykyisin myös paljon tilaustöitä kaupungeille ja kiinteistöyhtiöille. Teknisesti helpoissa maalauksissa Walde käyttää toisinaan apulaista. Keinoja siihen minulla ei tässä vaiheessa tosin ole, Walde asemoi. Olen ehdottomasti tyytyväinen tilanteeseeni. – Varsinkin monissa köyhissä maissa naisiin suhtautuminen on huonontunut. . Hän ottaa perheen mukaansa, jos matka kestää yli viikon. Sekä valtavirtaa että laitonta Claudia Walde arvioi, että graffiti on ja ei ole valtavirtaa. KUULUISIA TÖITÄ: 700Wall (2010, ilmeisesti maailman pisin muraali, Saksassa Berliinin ja Hallen välisellä rautatiellä), 500Wall (2013, Leipzig) ja Mural Festival Montreal (kesäkuu 2017)
Temperamenttityyppejä koskeva tieto auttaa Kukkoahon mukaan opettajaa ohjaamaan sekä itseään että oppilaitaan erilaisuutta sallivaan suuntaan, mikä tukee kouluhyvinvointia. Näissä tilanteissa opettajat päätyivät usein henkilökohtaisiin, toisinaan koulun sääntöjen vastaisiin ratkaisuihin ujon oppilaan parhaaksi. Helsingin yliopisto 2017. . LM 9/2017 s.24-27 24 l LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 LM9_s24-27_Tutkittua.indd 24 17.8.2017 15.26. Siksi sillä, miten ujo oppilas tulee koulun ihmissuhteissa ja opetusjärjestelyissä kohdatuksi, on suuri merkitys. Esimerkiksi joukkoruokailua pelkäävän oppilaan annettiin syödä lounaansa luokassa. Jokaisen opettajan tulisi tietää, ettei ujo oppilas muuksi muutu, olipa opetusote kuinka rempseä hyvänsä. Toisaalta muutamat Silja Kukko ahon väitöstutkimukseen osallistuneet opettajat kertoivat ujojen oppilaiden kykenevän tekemään ikäisikseen poikkeuksellisen itsenäisiä ja rohkeita päätöksiä. Ujon oppilaan erilaisuus yhdistyneenä murrosikäisten taipumukseen vieroksua toisenlaisuutta vaatii opettajalta valppautta. Koulun normit ja käytänteet eivät aina tukeneet ujoa oppilasta. Ujous on synnynnäinen temperamentin piirre, johon voi liittyä myös varhaiskypsä kyky tehdä itsenäisiä päätöksiä. Kielteiset kokemukset saattoivat tehdä ujosta aggressiivisen tai aikaisempaa vetäytyvämmän, mutta myönteiset kokemukset toisista ja turvallisesta ympäristöstä saivat ujon lisäämään kontakteja toisiin ja rohkaistumaan. Ujous – rikkaus vai rasite. Kukkoaho toteutti laadullisen tutkimuksensa yläkoulussa. Synnynnäisistä temperamentin piirteistä tietämätön reipas ja rempseä opettaja taas saattaa miettiä, mikä oppilasta oikein vaivaa. Ujouden ymmärtäminen lisää tasa-arvoa oppilaiden välillä. Aineistona hän käytti kahta aineenopettajien tarinallista ryhmähaastattelua ja 52:ta yhdeksännen luokan oppilaan kirjoittamaa lyhyttä eläytymiskertomusta. Hiljainen, katsetta ja huomiota välttelevä, itsekseen vetäytyvä nuori voi saada toiset oppilaat vierastamaan itseään, mikä saattaa johtaa yksinäisyyteen. Opettajien mukaan ujon oppilaan tapa olla tekemisissä muiden kanssa voi muuttua pitkän ajan kuluessa. ANTTI VANAS kuvat MOSTPHOTOS ja COLOURBOX tutkittua tietoa U jous on yksi synnynnäisistä temperamentin piirteistä, ja temperamentin piirteet ovat osa persoonallisuutta, jota ympäristö muokkaa. Silja Kukkoaho: Näkymätöntä näkyväksi – Ujon oppilaan kohtaaminen yläkoulussa
Tuloksissa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä. Julkisuudesta tutut kulttuurieroja koskevat stereotypiat voivat toistua hyvinkin voimakkaina myös pariskuntien omassa puheessa, kertoo Kaisa Nissi väitöksessään. Kuten tutkijat toteavat, epäitsekkäiltä, prososiaalisen eli auttamishaluisen ja empaattisen arvomaailman omaavilta vanhemmilta liikenee todennäköisesti muita vanhempia enemmän aikaa lapsilleen. Prososiaalisen vanhemman ja lapsen välinen fyysinen ja emotionaalinen side on vahva, mikä tietysti edistää arvojen välittymistä sukupolvelta toiselle. Monikulttuurinen liitto vaatii neuvottelukykyä. . Näin voisi päätellä tuoreesta yleiseurooppalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan epäitsekkyyttä kannattavien vanhempien arvomaailma periytyy jälkeläisille itsekkäiden vanhempien arvomaailmaa tehokkaammin. Elämään kahden kulttuurin kodeissa vaikuttavat kulttuurierot ja islamilaisuudesta sekä tasa-arvoisesta suomalaisesta naiseudesta kumpuavat odotukset. Lapset olivat tutkimuksen tekoaikaan 7–11-vuotiaita. JULKINEN KESKUSTELU VALUU PERHEELÄMÄÄN Monikulttuuristen perheiden sisäiset keskustelut kulttuurista ja uskonnosta heijastelevat islamista ja maahanmuutosta Suomessa käytävää julkista keskustelua. Tulokset ovat ajankohtaisia ja tärkeitä, sillä vuoden 2015 jälkeen kulttuuriset ja uskonnolliset kysymykset ovat saaneet lisää painoa, ja monikulttuuristen liittojen määrä kasvaa. Todellisuus kertoo kuitenkin toista: itsekkyys näyttäsi viime aikoina pikemminkin yleistyneen kuin vähentyneen. British Journal of Psychology: Parent–child value similarity in families with young children: The predictive power of prosocial educational goals. Olipa tilanne tällä hetkellä mikä tahansa, parempaan päin ollaan ilmeisesti menossa. Jyväskylän yliopisto 2017. Itsekkäillä vanhemmilla taas riittää kiireitä esim. Erilaiset odotukset sukupuolten vastuusta ja velvollisuuksista, rahan käytöstä tai suvun asemasta aiheuttavat ristiriitoja. Ulkopuolisten odotukset, suomalaisen suvun suhtautuminen ja myös puolisoiden omat ennakko-oletukset voivat vaikeuttaa asettumista tavalliseen arkeen. Verkkojulkaisu tammikuu 2017. LM 9/2017 s.24-27 LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 l 25 LM9_s24-27_Tutkittua.indd 25 17.8.2017 15.26. Molemmilta puolisoilta vaaditaankin Nissin mukaan neuvottelukykyä, joustoa ja oman taustan pohtimista. British Journal of Psychology -lehdessä julkaistua tutkimusta varten selvitettiin 418 saksalaisen ja sveitsiläisen perheen arvoja ja niiden siirtymistä sukupolvelta toiselle. Etnologinen tutkimus monikulttuuristen liittojen kerronnoista Suomessa. Ihmeellistä asiassa on, että epäitsekkäillä vanhemmilla on luultavasti kautta aikojen ollut itsekkäitä vanhempia kiinteämpi suhde lapsiinsa, minkä olisi pitänyt edistää epäitsekkyyden sosiaalista periytymistä ja vähentää ihmiskunnan itsekkyyttä. Kotona molemmista kulttuureista halutaan säilyttää tärkeät, esimerkiksi juhlaperinteisiin liittyvät puolet. Kaisa Nissi: Uskonnot, kulttuurit ja perhe. ›› EPÄITSEKKYYS PERIYTYY, VAIKKA ITSEKKYYS LISÄÄNTYY Onko maailma hyvä vai paha paikka – vai kenties jotakin siltä väliltä. . Aineistona ovat kuuden monikulttuurisen perheen syvähaastattelut ja neljällä netin keskustelupalstalla käydyt keskustelut. Omenan pitäisi siis pudota sitä lähemmäs puuta, mitä parempi – tai ainakin epäitsekkäämpi – kyseinen puu on. Yleensä arvokyselyjä tehdään teini-ikäisille ja nuorille aikuisille. Siinä tarkastellaan liittoja, joissa nainen on suomalainen ja luterilainen, ja mies ensimmäisen polven maahanmuuttaja islamilaisen kulttuurin alueelta. Tutkimus käsittelee monikulttuuristen pariskuntien elämää erityisesti naisten kerrontojen kautta. Tutkimus on ensimmäinen, jossa vanhempien ja lasten arvojen yhteyksiä arvioitiin jälkeläisten osalta jo lapsuusiässä eli arvojen ollessa vasta muodostumassa. omien uraja valtapyyteiden edistämisessä. Arkipuheessa kulttuurista ja uskonnosta puhutaan limittäin, eikä niiden eroa useinkaan pystytä määrittelemään
Jotta neuvonta ja tuki olisivat käytössä juuri silloin, kun nuori niitä tarvitsee, jonkun pitää päivystää älylaitteen tai tietokoneen äärellä. AlphaGalileo heinäkuu 2017. Using texts, emails, Skype and other digital communication methods can improve the health care experience of younger patients. Digiyhteyksiä tekstareista Skypeen on brittien julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä NHS:ssa jo paikka paikoin käytettykin, ja nuoret ovat olleet palveluihin tyytyväisiä. www.pilkkoset.fi = 14 000 € TIIMEILLE E JJAA JJJ OOSSA SSA BONUSTA BONUSTA = 14 000 € TIIMEILLE JAOSSA BONUSTA mainos.indd 1 14/08/2017 10.10 LM 9/2017 s.24-27 26 l LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 LM9_s24-27_Tutkittua.indd 26 17.8.2017 15.26. Tekstareiden, Skypen ja sähköpostin kaltaisten digitaalisten yhteydenpitovälineiden käyttö voi auttaa tässä kovastikin, väittävät Warwickin yliopiston ja lontoolaisen King’s Collegen tutkijat. Parhaiten henkilökohtaisten käyntien täydentäminen digitaalisella tiedonvaihdolla toimii niiden hoitajien suuntaan, joihin nuorella on jo valmiiksi luottamuksellinen suhde. SKYPELLÄ LÄÄKÄRIIN Pitkäaikaissairauksia potevia nuoria on usein vaikea saada sitoutumaan hoitoihin ja niitä tarjoaviin terveydenhuollon palveluihin. Tutkijoiden mukaan digitaalinen yhteydenpito nuoren ja hoitotiimin välillä lisää potilaan autonomiaa sekä aktivoi ja voimaannuttaa. Yhteyksien turvallisuuteen ja liiallisen hoitoriippuvuuden syntyyn liittyvien ongelmien taas uskotaan olevan torjuttavissa tervettä maalisjärkeä käyttäen. Tekstarilla nuori saa yhteyden hoitajaansa juuri silloin, kun hän sitä tarvitsee, ja jos tilanne vaatii laajempaa selvittelyä, avuksi tulee sähköposti. Tutkimuksen tiedot kerättiin haastatteluin 165:ltä pitkäaikaissairautta potevalta 16–24-vuotiaalta nuorelta. Se maksaa, mutta tutkijoiden mukaan nuorten hoitoyhteyden paraneminen tuo myöhemmin säästöjä muualla terveydenhuollossa. tutkittua tietoa Nuoret pitävät terveydenhuollon digipalveluista. RISKITÖN VAIHTOEHTO YHTEISEEN VARAINHANKINTAAN RETKIRAHOITUS H A U SK EMPIA MUI ST O JA Kerätkää rahaa luokalle, joukkueelle tai yhdistykselle iisisti ilman riskiä.
Kurjuuskirjoituksiin liittyi usein kokemuksia sairastamisesta ja työkyvyn menetyksestä. KÖYHYYS VIE USKON HYVINVOINTIVALTIOON Köyhien lapsiperheiden vanhemmat eivät luota viranomaisiin tai hyvinvointivaltion palvelujärjestelmään. Otos ei ole erityisen tasapainoinen: kirjoittajista vain neljä oli miehiä. Sisällönanalyysin keinoin Liikanen seuloi aineistostaan esiin kuusi luottamustyyppiä: taistelijat, puolisoon luottavat, sukuihmiset, verkostoitujat, kriitikot ja kurjat. www.pilkkoset.fi = 14 000 € TIIMEILLE E JJAA JJJ OOSSA SSA BONUSTA BONUSTA = 14 000 € TIIMEILLE JAOSSA BONUSTA mainos.indd 1 14/08/2017 10.10 LM 9/2017 s.24-27 LM9_s24-27_Tutkittua.indd 27 17.8.2017 15.26. Aineistossa kuuluukin Liikasen mukaan vahvasti työttömien yksinhuoltajaäitien ja pienipalkkaisilla naisaloilla kokopäivätyötä tekevien äitien ääni. He voivat luottaa perheeseen ja sukuun, ja heillä voi olla hyviäkin kokemuksia palveluista, mutta näkymä paremmasta tulevaisuudesta puuttui. Sukuihmiset, joiden joukossa oli myös yksinhuoltajaisiä, saivat tukea ennen kaikkea sukulaisilta. n . Epäluottamusta lietsovat tarjolla olevan tuen ja tuen tarpeen kohtaamattomuus sekä huonot asiointikokemukset. Ne olivat vuonna 2006 järjestetyn Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailun satoa. Viranomaisten sijaan luotetaan lähipiiriin ja omaan kykyyn selviytyä – jos niihinkään. Kriitikoihin kuuluneet kaksi miestä kertoi voimakkain sanoin kokemastaan epäluottamuksesta ja vääryyksistä. Sanna-Liisa Liikanen: Köyhät ritarit – Luottamus köyhyyskirjoituskilpailuun osallistuneiden lapsiperheiden vanhempien kirjoituksissa. Toisin kuin puolisoon luottavien ryhmässä, taistelijoita yhdisti vahva epäluottamus lapsen toista vanhempaa kohtaan. He luottivat taistelijoita enemmän myös muihin kanssaihmisiin ja instituutioihin. Kaksi neljästä verkostoitujasta luotti myös hyvinvointiyhteiskuntaan. Verkostoitujat luottivat perheen, sukulaisten ja muiden ihmisten antamaan tukeen. SannaLiisa Liikasen lisensiaatintutkimuksen aineisto koostui 42 eteläsuomalaisessa kaupungissa asuvan lapsiperheen vanhemman kirjoituksista. Diakonia-ammattikorkeakoulu 2017. Taistelijat, joita tutkija myös Rambo-äideiksi kutsuu, uskoivat parempaan tulevaisuuteen ja omaan selviytymiseensä, vaikka luottamus kanssaihmisiin ja hyvinvointivaltioon olikin kateissa. RISKITÖN VAIHTOEHTO YHTEISEEN VARAINHANKINTAAN RETKIRAHOITUS H A U SK EMPIA MUI ST O JA Kerätkää rahaa luokalle, joukkueelle tai yhdistykselle iisisti ilman riskiä. Kurjien luottamustyyppiin kuuluvat eivät luottaneet itseensä tai selviytymiseensä
terveys AINAINEN äitienpäivä LM 9/2017 s.28-31 28 l LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 LM9_s28-31_HoseFabellaHospital.indd 28 21.8.2017 7.30
Olen kuitenkin hyvin onnellinen lapsestani, Kate kertoo. Paljon riippuu nyt siitä, kuinka hänen poikansa kasvaa ja kehittyy. Tunnelma on silti yllättävän kiireetön ja rauhallinen. Vauvoille ei ole omia sänkyjä, joten he ovat jatkuvassa todellisessa vierihoidossa äideillään. Sen sijaan käytetään puuduttavaa lidokaiinia. Pidän siitä, että meillä on täällä vilskettä, hymyilee sairaanhoitaja Maribelle Marcelino. Tilat ja resurssit ovat puutteelliset, mutta äideistä ja vauvoista pidetään hyvää huolta. Kahdella sängyllä voi levätä kippurassa neljäkin äitiä vauvoineen. – 1990-luvulla meillä saattoi olla pelkästään tällä osastolla jopa sata äitiä kerrallaan! Voin sanoa ylpeänä, että me selvisimme siitäkin. Kate toivoo voivansa käydä lukion loppuun ja haaveilee opettajan ammatista. Kate Betoria, 17, imettää pientä mustatukkaista poikavauvaansa, jolla on ikää kaksi viikkoa. RIITTA SAARINEN kuvat PETTERI KOKKONEN LM 9/2017 s. – Synnytys kesti viisi tuntia ja sujui hyvin, mutta oli hyvin kivulias. Suuressa salissa on kymmeniä vastasynnyttäneitä äitejä, jotka jakavat vauvojensa kanssa yhteen liitettyjä sänkyjä muiden kanssa. Filippiinien suurimmassa synnytyssairaalassa syntyy vauvoja kuin liukuhihnalta. Resurssipulan vuoksi sairaala ei voi antaa äideille epiduraalipuudutusta kivunlievitykseen. Vuorokauden visiitti Viime vuonna Jose Fabellan synnytyssairaalassa syntyi yli 13 000 vauvaa eli yli kaksi kertaa enemmän kuin Suomen suurimmassa synnytyssairaalassa Helsingin Kätilöopistolla, jossa syntyi viime vuonna 5 500 vauvaa. N äkymä Manilan Jose Fabella Memorial Hospitalin nelososastolle on häkellyttävä. Katen henkilöllisyyspapereissa on joitain puutteita, joita tämän äidin on selvitettävä ennen kuin Kate voi lähteä vauvansa kanssa kotiin. Koti tarkoittaa Katelle hänen vanhempiensa kotia, sillä hän ei asu yhdessä lapsensa isän kanssa. .28-31 LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 l 29 LM9_s28-31_HoseFabellaHospital.indd 29 21.8.2017 7.30
Nopeaan väestönkasvuun vaikuttaa suurelta osin katolinen kirkko, joka vastustaa perhesuunnittelua – niin kuin myös avoliittoa ja avioeroa. Ne ovat monimutkaisia tapauksia: saatetaan puhua keskenmenosta, mutta naisen vammoista, ruhjeista tai mustelmista näkee, että jotain on tehty sitä ennen. Kirkko vastustaa paitsi perhesuunnittelua myös nuorten seksuaalikasvatusta. He eivät myöskään ole välttämättä käyneet seurannassa raskauden aikana, joten raskauteen liittyvät riskit voivat ilmetä vasta sitten, kun äiti saapuu synnyttämään. Joillain äideillä saattaa olla lapsia myös useampien miesten kanssa. Mondinan mukaan tarpeet ja palvelut eivät aina kohtaa, sillä moni nainen ei halua tulla raskaaksi, mutta heillä ei ole tietoa ehkäisystä. – Loput tulevat eri puolelta Luzonia, joka on Filippiinien pääsaari. 75 prosenttia Jose Fabellan vauvojen äideistä on naimattomia. SAIRAALASSA EI OLE KESKOSKAAPPEJA. Kenguruhoitoa Sairaalassa ei ole keskoskaappeja. – Eikä kaikilla ole laittaa ylimääräistä rahaa kulkemiseen. Syntyessään hän painoi vain 1 600 grammaa, mutta saa nyt ravintoa nenä-mahaletkun kautta ja vahvistuu päivä päivältä. Terveysklinikoita löytyy ympäri maata, mutta joillekin matka niihin on liian pitkä ja hankalien kulkuyhteyksien takana. Kun vauva on kasvanut kaksikiloiseksi, ja äiti kykenee imettämään häntä, he pääsevät kotiin – jos kaikki on muuten kunnossa. Sairaalan kenguruosasto on toiminut kymmenen vuotta. Mary Ann Comison, 21, nyt kaksiviikkoinen vauva syntyi vain 30-viikkoisena. Yksikössä esitellään myös kondomia, kierukkaa, ehkäisypilleriä ja olkavarteen laitettavaa ehkäisykapselia. – Meille tulee tänne hoidettavaksi naisia, joille on tehty laiton abortti. Arviot niiden määrästä nousevat jopa 500 000– 600 000:een vuodessa. Mondina esittelee potilailleen ehkäisymenetelmiä. Aina naiset eivät asiaa myönnä, joten siitä on vaikea saada varmaa tilastotietoa, Pacapac toteaa. Ehkäpä he ovat kuulleet, että täällä hoidetaan sellaisia synnytyksiä, joihin voi liittyä komplikaatioita, minkä lisäksi heillä voi olla sukulaisia Manilassa, pohtii Pacapac. – Naiset voivat saada meiltä ehkäisyvälineitä ilmaiseksi. Luonnonmukaista ehkäisyä Äideille annetaan ehkäisyneuvontaa jo synnytysosastolla, mutta sairaalan yhteydessä on myös perhesuunnitteluyksikkö. Häiden järjestäminen on todella kallista. Useimmat vauvat viipyvät siellä yhdestä kahteen kuukautta. He saattavat odottaa kaksosia tai heillä voi olla korkea verenpaine. Pacapacin omat isovanhemmat menivät naimisiin 16–17-vuotiaina ja heille syntyi 13 lasta. – Nykyään synnytyksiä on vähemmän, mutta ne eivät ajoitu tasaisesti. Jos synnytys on sujunut normaalisti ja sekä äiti että vauva voivat hyvin, heidät kotiutetaan jo 24 tuntia synnytyksen jälkeen. Tässä sairaalassa ei tarvitse maksaa erikseen sektiosta, jonka hinta voi yksityisillä klinikoilla olla 35 000–50 000 pesoa eli 650–925 euroa, mikä on hyvin kallista vähävaraiselle naiselle. Abortti on laissa kielletty, mikä on käytännössä johtanut suureen määrään laittomia abortteja. He ovat hyvin köyhiä ja siksi jo lähtökohtaisesti huonokuntoisempia. Viime vuonna 40 prosenttia synnytyksistä tehtiin sektiona. Nainen voi myös seurata kuukautiskiertoaan helmien avulla, jolloin helmien väri kertoo, milloin pitää pidättäytyä yhdynnästä, jottei tule raskaaksi, Mondina selittää. Viime vuonna nuorin oli 13ja vanhin 46-vuotias. 12 miljoonan asukkaan Metro-Manila on maailman tiheimmin asuttu kaupunki: siellä asuu noin 43 000 asukasta neliökilometrillä. Otamme synnyttäjän sairaalaan myös heti, kun sikiökalvot ovat puhjenneet ja lapsivesi tullut ulos. n ” 1990-luvulla osastolla saattoi olla jopa toistasataa äitiä kerrallaan! ” Kun raha on tiukassa, ostetaan mieluummin riisiä kuin kondomeja. Tietoa löytyy kyllä periaatteessa, mutta kaikki eivät osaa tai uskalla hakea sitä. Katolinen kirkko hyväksyy ainoastaan luonnonmukaiset ehkäisymenetelmät. Toisinaan sektioon päädytään synnytyksen ollessa jo käynnissä. Kiireisintä aikaa on loka–joulukuu. Sektioita tehdään paljon Sairaalaan tulevilla äideillä ei ole varaa käyttää yksityisten klinikoiden palveluja. Kun raha on tiukassa, ostetaan mieluummin riisiä kuin kondomeja, sanoo Mary Joyce T. – Nykyään ihmiset miettivät tarkemmin, kuinka monta lasta he hankkivat pystyäkseen kasvattamaan ja kouluttamaan heidät kunnolla. 1980–1990-luvulla synnyttäjissä oli Antoinette Pacapacin mukaan vielä hyvin nuoria, 15–16-vuotiaita. Silloin, kun lapsiluku on täynnä, on sterilisaatio hyvä ratkaisu. – Osa esimerkiksi ajattelee, että ehkäisypillerit aiheuttavat syöpää tai että kierukka aiheuttaa tulehduksia, minkä takia he voisivat joutua leikkauspöydälle. Nykyään suurin osa heistä on 20–25-vuotiaita. Se on johtanut muun muassa Aasian korkeimpiin hiv/aids-tartuntalukuihin. Mondina. – Vanhemmat voivat asua yhdessä olematta virallisesti naimisissa. – Tänne tulevat synnyttäjät ovat usein riskisynnyttäjiä. Lämpöä ja huolenpitoa vauva saa äidiltään, joka pitää häntä tiiviissä pussissa rinnallaan. Jose Fabellan synnytyssairaalaa filippiiniläiset ovatkin kutsuneet nimellä Baby Factory eli vauvatehdas, koska siellä on syntynyt ja syntyy edelleen uusia filippiiniläisiä melkoisella vauhdilla. Sairaalan anestesialääkäri Antoinette Pacapac kertoo, että 80 prosenttia sairaalan synnyttäjistä tulee Metro-Manilan köyhiltä alueilta. Osa nuorista vanhemmista taas asuu edelleen omien vanhempiensa kanssa. LM 9/2017 s.28-31 30 l LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 LM9_s28-31_HoseFabellaHospital.indd 30 21.8.2017 11.40. Siellä työskentelevä gynekologi Mary Joyce T. Ainoana vaihtoehtona on kenguruhoito, jossa keskonen on ihokontaktissa äitinsä kanssa. Vielä kymmenen vuotta sitten perheen yleinen lapsiluku oli 4–5 lasta, mutta tällä hetkellä useimmat äidit tulevat synnyttämään tänne toista tai kolmatta lastaan. Aiemmin luku oli vielä korkeampi. –Luonnonmukaisiin ehkäisymenetelmiin luetaan täysimetys alle puolivuotiaille vauvoille. Filippiinien väkiluku on noussut jo 108 miljoonaan. Joihinkin ehkäisymenetelmiin liittyy Filippiineillä monenlaisia vääriä uskomuksia, minkä vuoksi jotkut naiset pelkäävät niiden käyttöä
LM 9/2017 s. Kate Betoria ja vauva. Lääkäri Antoinette Pacapac ja kyltti, joka kertoo rintaruokinnan tärkeydestä. Mondina. .28-31 LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 l 31 LM9_s28-31_HoseFabellaHospital.indd 31 21.8.2017 7.30. Mary Ann Comiso antaa vauvalleen kenguruhoitoa. Gynekologi Mary Joyce T
Jos bakteeri on jo tarttunut, fluorihammastahnalla voi ehkäistä karieksen syntymisen ja pysäyttää jo alkaneen. L asten hampaiden terveys on heikentymässä. Bakteeritartunnalta on vaikeaa välttyä kokonaan, mutta mitä myöhemmin lapsi saa mutans-tartunnan, sitä pienempi on karieksen kehittymisen riski. Määräaikaisten hammastarkastusten välit ovat pidentyneet, mutta sokerin saanti ja napostelu lisääntyneet. Tartunta voi tapahtua heti ensimmäisten maitohampaiden puhjettua. Maitohampaiden reikiintymiseen ei kannata suhtautua huolettomasti, vaikka ne irtoavatkin pysyvien hampaiden tieltä. Hampaiden harjauksesta fluoritahnalla tulisikin tehdä luonteva jokapäiväinen tapa heti ensimmäisten maitohampaiden puhjetessa. Karies tarttuu syljen mukana maitohampaista pysyviin hampaisiin jo niiden puhkeamisvaiheessa. Bakteeri tarttuu syljen välityksellä ja useimmiten sen tartuttaa lapsen vanhempi. Vanhempien tulee hoitaa hyvin myös omia hampaitaan, jotta tartuntariski pienenee. Tästä syystä sylkikontaktia tulisi välttää, esimerkiksi tuttia ei kannata ”puhdistaa” vanhemman suussa tai maistaa ruokaa lapsen lusikasta. KARIES OLISI VÄLTETTÄVISSÄ kokonaan, jos lapsi ei koskaan saisi suuhunsa kariesta aiheuttavaa bakteeria eli mutans-streptokokkia. Kariesbakteerin tarttumista olisi tärkeää välttää ensimmäisinä ikävuosina, sillä mitä nuorempana lapsi saa tartunnan, sitä suurempi kariesriski hänellä on koko elämän ajan. TIINA ARMINEN kuva MOSTPHOTOS FLUORIA turvallisin mielin hampaat 50 %:lla 3-vuotiaista suomalaislapsista elää hampaiden pinnalla kariesta aiheuttava bakteeri. Jos lasta Paras keino välttää hampaiden reikiintyminen on suojella lasta kariesta aiheuttavalta bakteerilta. Suun bakteerikanta on altis tartunnalle noin kolmeen ikävuoteen saakka. LM 9/2017 s.32-22 32 l LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 LM9_s32-33_Karies.indd 32 21.8.2017 11.41
3–6-vuotiaiden hampaatkin pitäisi pestä kahdesti päivässä ja käyttää molemmilla kerroilla nokare lasten fluoritahnaa. Mutta se toimii vain, jos plakki pestään hampaiden pinnoilta kahdesti päivässä. Fluori nopeuttaa kiilteen kovettumista happohyökkäyksen jälkeen, ja hampaan vastustuskyky reikiintymistä vastaan kasvaa. Pysyvien hampaiden kruunut ovat leukaluun sisällä valmiiksi kehittyneinä jo 6–7-vuotiaalla, mutta juurten kehitys jatkuu vielä. Huolellinen hampaiden harjaus fluoritahnalla on kaikkein tehokkain keino karieksen ennaltaehkäisyyn ja pysäyttämiseen. Jos fluorihammastahnaa käyttää suosituksen mukaisesti, ei ole haitallista, vaikka lapsi nielisi tahnaa. saa tähän asti suojeltua tartunnalta, on hänen suunsa normaali bakteerikanta jo niin kehittynyt, ettei tartuntaa tapahdu yhtä helposti. Happojen vaikutuksesta hammaskiilteestä liukenee mineraaleja sylkeen ja kiille pehmenee. Jos lapsen saa suojeltua kariestartunnalta kolmivuotiaaksi, se ei tartu enää yhtä helposti. 32-22 LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 l 33 LM9_s32-33_Karies.indd 33 17.8.2017 15.53. Niiden alle 6-vuotiaiden, jotka pesevät hampaansa kahdesti päivässä fluoritahnalla, ei tule käyttää muita fluorivalmisteita. Kun lapsi käyttää päivittäin fluorihammastahnaa, hänen suuhunsa on aina varastoituneena fluoria. Fluori vähentää myös kariesbakteerien aineenvaihduntaa: kun bakteerit eivät kykene tuottamaan happoja, happohyökkäys jää vähäiseksi. Kun se on tarttunut, ei sitä voi enää kokonaan hävittää. BLOGEISSA, KESKUSTELUPALSTOILLA JA iltapäivälehdissä on kohistu fluorin myrkyllisyydestä ja sen aiheuttamista sairauksista. Happohyökkäys kestää noin puoli tuntia syömisen jälkeen, minä aikana hammas on alttiina karioitumiselle. Niillä muutamilla suomalaispaikkakunnilla, joissa pohjaveden fluoripitoisuus on normaalia suurempi, antavat hammashuollon ammattihenkilöt erikseen ohjeet lasten fluorin käyttöön. Tämän jälkeen sylki taas kovettaa hammaskiilteen. n Jutun kirjoittaja on suuhygienistiopiskelija Tiina Arminen, jonka työtä Metropolia ammattikorkeakoulussa ohjasi suuhygienisti, lehtori Helena Stedt. Kouluikäiset ja sitä vanhemmat lapset, joiden kariesriski on kohonnut, voivat käyttää hammaslääkärin tai suuhygienistin suosituksesta hammastahnan lisäksi muitakin fluorivalmisteita, kuten fluorihuuhteita ja fluori-imeskelytabletteja. Liian suurina määrinä fluori onkin elimistölle haitallista, mutta suositusten mukainen käyttö on tutkitusti täysin turvallista. Sen käyttö muuttaa hammaskiillettä kovemmaksi ja tekee sen vastustuskykyisemmäksi happohyökkäyksiä vastaan. Nieltynä fluori vaikuttaa hampaisiin sisäisesti: fluori imeytyy ruoansulatuskanavan kautta verenkiertoon ja sieltä hampaiden rakennusaineeksi. Bakteerimäärää on kuitenkin mahdollista vähentää ravinnon, fluorin ja ksylitolin avulla. Se näkyy hampaan pinnalla valkoisina laikkuina tai viiruina. Suun bakteerit käyttävät ravinnokseen ruuan hiilihydraatteja ja tuottavat aineenvaihduntatuotteinaan happoja, jotka aiheuttavat happohyökkäyksen. Ensimmäisten pysyvien hampaiden puhkeamisen aikaan eli 5–6-vuotiaana lapsi voi siirtyä käyttämään kahdesti päivässä aikuisten hammastahnaa. LIIALLINEN FLUORIN SAANTI hampaiden kehittymisvaiheessa on haitallista ja voi aiheuttaa kehittyvään hammaskiilteeseen fluoroosia, joka heikentää kiillettä. Maitoetuhampaiden kruunut ovat syntymähetkellä jo lähes valmiita, ja muiden maitohampaiden kruunut jatkavat kehittymistä ikenen alla. Toisella harjauskerralla tulisi käyttää sipaisu lasten fluoritahnaa. TERVEET HAMPAAT Tärkeintä hampaiden hyvinvoinnin kannalta on • EHKÄISTÄ kariesbakteerin tartunta • HARJATA hampaat kahdesti päivässä • KÄYTTÄÄ fluorihammastahnaa kerran tai kahdesti päivässä iästä riippuen • ATERIOIDA säännöllisesti eli 5–6 kertaa päivässä • SYÖDÄ terveellisesti • JUODA janoon vettä • KÄYTTÄÄ ksylitolituotteita ainakin kolmen syömiskerran päätteeksi. Fluorin avulla voi myös pysäyttää alkavan karieksen. Hampaiden kehittymisen ja kiilteen kovettumisen jälkeenkin lapsi tarvitsee fluoria karieksen ehkäisyssä. HAMMASAIHEET ALKAVAT MUODOSTUA sikiölle neljännellä raskausviikolla. Hammaskiille ei ole kuitenkaan hampaan puhkeamisvaiheessa vielä täysin kovettunut, vaan syljessä olevat mineraalit jatkavat sen kovettamista vielä noin vuoden ajan hampaan puhkeamisen jälkeen. LM 9/2017 s. JOKAINEN SUUPALA AIHEUTTAA happohyökkäyksen. Fluorin saanti on lapselle erityisen tärkeää hampaiden puhkeamisvaiheissa, kun kiille ei ole vielä täysin kovettunut. Ensimmäiset pysyvät poskihampaat alkavat myös mineralisoitua jo lapsen syntymän aikoihin. Jos tartunta on tapahtunut varhaisessa vaiheessa, on bakteeri asettunut osaksi lapsen suun normaalia bakteerikantaa. Alle 3-vuotiaiden hampaat pitäisi pestä kahdesti päivässä
LM 9/2017 s.34-39 34 l LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 LM9_s34-39_GreenCare.indd 34 17.8.2017 16.51. vihreää hoivaa Eliel ja aasirouva Maria ystävystyivät leirillä
Perheleiriläiset ovat saapuneet Piispalaan eilen ja pääsevät nyt ensimmäistä kertaa tapaamaan Pihkan asukkeja. – Mikäs on tärkeää, kun lähdetään tutustumaan eläimiin. Vuosi sitten sinne muutti myös aasi, poneja, minipossuja ja silkkikanoja. Tiedättekös, mikä niitä eniten kiinnostaa. Kyllä ne tyk” Onko kananmunien sisällä vauvoja. LM 9/2017 s 34-39. MINIPOSSUT NIPSU JA NEILIKKA asuvat punaisessa talossa suuressa karsinassa, jonka lattialla on pahnoina olkia. TUIJA SILJAMÄKI kuvat HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN K annonkosken jylhien metsien keskellä suuressa rinteessä seisoo Piispalan nuorisokeskus. Perustettiin Pieneläinkoti Pihka. Se on kuin pieni kylä jäähalleineen ja punaisine taloineen. Paljonkin, jos malttaa kuunnella. Ei saa juosta tai huutaa, kun ne voi säikkyä, sanoo Venla, 8. Tämä on hetki, jota monet ovat odottaneet. – Possut ovat siistejä eläimiä. Ja toiseksi eniten: ruoka. Aasi ja kana kasvattajina Mitä voi oppia aasilta, vuohelta ja kanalta. kysyy ohjaaja Annariitta Hietaharju. – Niin juuri. Ruoka. Jos huutaa, ne pelkää. Kun ne saivat itse päättää, ne perustivat vessan karsinan toiseen päähän ja nukkuvat toisessa päässä. Varsinkin poni ja aasi voivat lähteä juoksemaan kovaa karkuun, jos ne säikähtävät. LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 l 35 LM9_s34-39_GreenCare.indd 35 17.8.2017 16.51. – Pitää olla rauhassa. Kun maltatte rauhassa odottaa, eläin tulee teidän luo. Piispalassa järjestetään leirikouluja ja monenlaisia perheleirejä. ›› Kanarouva Esikko pitää kauranjyvistä. Taustalla Alma, Inka ja Aarni
www.gcfinland.fi ” Possuja kiinnostaa myös skeittailu. Piispalan nuorisokeskus on Suomen kymmenestä keskuksesta suurin. Ei voida vain ottaa hyvinvointia luonnosta ja eläimistä, vaan meidän täytyy toimia vastuullisesti, yhdessä eläinten ja luonnon kanssa. Kun eläimen kanssa on kävelyllä ja on yhteydessä siihen riimun kautta, huomaa miten oma vauhti, tunnetila ja äänenkäyttö vaikuttavat suoraan eläimeen. Vuohista Naava on luottavaisin, mutta sillä on vähän hidas sytytys. Nuorisokeskukset pyrkivät mm. Moni ei ole koskaan aiemmin kokenut vastaavaa. Piispala hakee toiminnalleen Green Care -laatumerkkiä, jonka myöntää Green Care -yhdistys. Samalla voi oivaltaa omat vahvuudet ja huomata, että joku on hyvä jossakin, mutta joku toinen jossakin muussa. GREEN CARE Green carella, vihreällä hoivalla, tarkoitetaan usein maaseutuympäristössä tarjottavaa ammatillisesti ohjattua toimintaa, jonka tavoitteena on parantaa sekä ihmisten että luonnon hyvinvointia. – Meillä saattaa olla tehtävänä kertoa eläinten luonteenpiirteistä ja miettiä niiden vahvuuksia. Jokainen Pihkan asukeista on oma persoonansa. Myös niillä on loma-ajat. Leirillä yritetään löytää rauhaa ja hiljaisuutta ja vahvistaa sitä kautta tietoisuustaitoja. . Paljon tulee myös aistihavaintoja, kuten miltä eläimet haisevat tai miten ne ääntelevät. Lapset pääsevät osallistumaan eläinten hoitoon ja ruokkimiseen ja oppivat samalla, mitä ne tarvitsevat voidakseen hyvin. – Green Caressa puhutaan vastuun ottamisesta. Asiat opitaan huomaamatta, samalla kun hoidetaan eläimiä ja seurustellaan niiden kanssa. Viikon leirin aikana lapset oppivat tuntemaan eläimet jo melko hyvin. Nuokku-Talvikki puolestaan on taitava temppuilemaan, mutta on ihmisten suhteen varautuneempi. – Hienoimpia hetkiä ovat ne, kun eläin saa levottoman lapsen pysähtymään. Ohjaaja Annariitta Hietaharjun mielestä Green Care -toiminta sopii täydellisesti näihin arvoihin. Sosiaalipedagoginen hevostyö on jo monille tuttua, mutta muutkin eläimet sopivat kasvatustyöhön. LM 9/2017 s.34-39 36 l LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 LM9_s34-39_GreenCare.indd 36 17.8.2017 16.52. Lisäksi lapset oppivat paljon sellaista, mikä kaupungissa asuville ei ole ollenkaan itsestään selvää. Eläimiä ei stressata, vaan toimimme täysin niiden jaksamisen mukaan. – Vuohien leikillisyys saa unohtamaan roolit ja jopa ”teiniangstin”. Se pitää sisällään niin luontokasvatusta, puutarhaterapiaa kuin eläinavusteista toimintaakin. Pienelle leiriläiselle tämä välittyy tekemisen ja kokemisen kautta. edistämään nuorten osallisuutta ja tukemaan yhdenvertaisuutta. – Ne tarvitsevat paljolti samoja asioita kuin ihminen: hyvää ruokaa, liikuntaa, hauskanpitoa ja lepoa sekä puhtaat asumisolot. Arat chinchillat palkitsevat lähestymällä niitä, jotka malttavat olla rauhassa. – Jollekin voi olla järkytys, että muna tulee kanan pyllystä
Silloin piti käyttää kaikki houkuttelukeinot, jotta se saatiin jatkamaan matkaa. Ulkona tepastelee tipujen isä, pöyheähöyheninen valkea Riesa-kukko, joka on kotoisin Tiibetistä. – Siksi kanojen pitää päästä kuopimaan ja syömään hiekkaa, jotta niillä olisi hyvä olla. Ääni tulee kahdesta untuvaisesta silkkikanan poikasesta. Oikealla. Annariitta kysyy lapsilta. Niiden hännät vipattavat iloisesti kuin koirilla. Annariitta kertoo, että kanoilla on kivipiira, jonka vuoksi ne tarvitsevat hiekkaa. Siinä onkin melkoinen lauma! Aarni, 9, pääsee taluttamaan Mariaa ja Iiris, 11, Smillaa. ›› Vasemmalla. Vasemmalla alhaalla. – Ottaisitteko possun kotiin asumaan. Kanat eivät huoli syötäväksi tarjottua heinää, mutta kauranjyviä ne nokkivat mielellään lasten kämmeniltä. Tänään kanarouvat eivät ole munineet, mutta Annariitalla on jääkaapissa muutama pieni vaaleanruskea muna. Se on elin, jota ihmisellä ei ole. Annariitta ottaa Riesan syliin varovasti ja Eliel pääsee silittämään. Mutta ne tulevat närppäisemään vain, jos malttaa odottaa ihan rauhassa. kysyy Annariitta. Tipuja pidetään paljon sylissä, jotta ne tottuvat ihmisiin pienestä pitäen. Nämä vikkelät jyrsijät ovat kotoisin Andeilta ja niillä on erikoisia tapoja: ne kylpevät hiekassa ja syövät vain kuivia ruokia. Elvia ja Inka ihmettelevät chinchilla Ticoa. Alma, Aslak, Aatu, Eeli ja Eliel auttoivat valmistamaan vuohille ruokaa kaurapuurosta ja rehusta. Nyt rauhoitutaan, jotta päästään tutustumaan lähemmin Riesaan sekä silkkikanarouva Asteriin ja Esikkoon. Pakottamalla aasia ei saa tekemään mitään. Annariitta päästää possut haistelemaan lapsia. Oikealla alhaalla. Aasia pitää taluttaa niin, että kulkee määrätietoisesti sen edellä. Minipossu Neilikka on utelias. Shetlanninponi Smilla on lempeä ja kärsivällinen ystävä lapsille. Nipsu yrittää syödä Alman, 7, kengännauhoja. Viime metsäreissulla se päätti piehtaroida maassa. Lapset saavat pidellä munia kämmenillään. Skeittailu kiinnostaa, jos laudan päällä on ruokaa. Jostakin kuuluu hentoista piipitystä. – Maria on rauhallinen ja sillä on pohjaton vatsa, kertoo ohjaaja Johanna Kor keamäki. Ne ovat ujoja, tietää Eliel, 7, jonka kaverilla on myös chinchilla. METSÄRETKELLE LÄHDETÄÄN shetlanninponi Smillan, Maria-aasin ja vuohien kanssa. KUKKO ON KOTOISIN TIIBETISTÄ. Kyllä vain, suurin osa ottaisi! CHINCHILLAPARISKUNTA TICO JA KIRA asuu toisessa karsinassa. – Olettekos kuulleet sanontaa, ettei kukko käskien laula. – Onko siellä sisällä vauvoja. LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 l 37 LM9_s34-39_GreenCare.indd 37 17.8.2017 16.52. ihmettelee Alma. LM 9/2017 s 34-39. Kaikki silittävät tosi hellästi. Tipuja saa silittää. kysyy Venla. He eivät ole koskaan aikaisemmin nähneet kanan vauvoja. – Miksei se kieu. – Ihania! huokaavat lapset. – Niistä tulee tipuja vain, jos munia hautoo, vastaa Annariitta. Pörröiseltä tuntuu. käävät leikkiä ja seurustellakin
Miten sen saa pois. Seuraavat 100 vuotta Lapsuuden tulevaisuus Suomessa! Nuorten tulevaisuuskuvat 2067 -tutkimuksen tulokset Miten lasten ja nuorten tulevaisuus saadaan kestävälle pohjalle. Aasin takapää on tosi herkkä. Maria on rauhallinen, mutta päättäväinen aasi. Ku Koira on täällä ni mä ehkä mieluummin, vaikka silleen hengailen yleisis tiloissa enemmän. – Koirat sopivat lastenkoteihin, jos ne ovat koulutettuja ja sopivan luonteisia ja työskentelevät ohjaajan jatkuvassa valvonnassa. Se säikähtää, jos silittää muualta kuin kaulasta, neuvoo Johanna. Ohjaaja oli kouluttautunut koira-avusteiseen työskentelyyn ja koira oli testattu työhön soveltuvaksi. Vuohet Nuokku-Talvikki ja Niiskuneiti harkitsevat, pitäisikö Elieliä seurata. Inka, 10, ja Venla houkuttelevat sen juoksukisaan. Koira auttoi myös tunnetaitojen oppimisessa. Naava-vuohi unohtuu pusikkoon mutustelemaan kuusen neulasia. Keskellä. Ne rakastavat mustikanvarpuja ja koivunlehtiä ja söisivät itsensä ähkyyn, ellei niitä paimennettaisi. Oikealla. Verkatehdas, Hämeenlinna Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan: www.lyyti.in/HMLseminaari Ilmoitus_LMään.indd 1 11.8.2017 14.49.05 LM 9/2017 s.34-39 38 l LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 LM9_s34-39_GreenCare.indd 38 17.8.2017 16.52. Metsälenkin päätteeksi sisarukset Iiris ja Aarni jäävät vielä silittämään Mariaa. Vuohet kirmailevat iloisesti pitkin tannerta. Vilja Vähä-Ahon mielestä sosiaalityö kaipaa lisää tutkimusta ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin yhteyksistä, sillä esimerkiksi puuttumalla väkivaltaan vahvistetaan niin eläinten kuin ihmistenkin hyvinvointia. – Uskoisin, että oli heidän tulevaisuutensa kannalta arvokasta antaa heillekin mahdollisuus saada uusia, positiivisia kokemuksia eläimistä. Siitä puhuttiin silloinkin, kun se ei ollut paikalla. – Naava voitti, huudahtaa Inka, kun vuohi pinkaisee heidän ohitseen. . Niinä päivinä ku Koira on täällä, ni liikutaan enemmän. Kun lähestytään eläinkotia, Maria-aasi hörähtää. Haastatteluissa kävi ilmi, että koira ylipäätään ilostutti ilmapiiriä ja helpotti vaikeista asioista puhumista. – Se kuulee, kun sen kaveri Jakke-poni kutsuu sitä, ohjaaja Johanna kertoo. Miten vanhemmat ja ammattilaiset voivat tukea lasten ja nuorten kasvua. n LAPSET EIVÄT OLE ENNEN SILITTÄNEET AASIA. Se oli tosi kiva, ku sai viedä Koiran ulos silleen niinkun vapaasti, silleen et ei tarvinnu olla ketään valvomassa ja se oli myös luottamuksellisesti tosi kiva. Vähä-Aho havaitsi lasten peilaavan omia tunteitaan ja tekemistään koiran avulla esimerkiksi kuvaamalla, että he olivat yhtä väsyneitä kuin koira tai heillä oli yhtä kivaa kuin koiralla. Lapset kutsuivat koiraa ”omahoitajaksi” tai ”lohtukoiraksi”. KOIRA LASTENKODISSA Sosiaalityöntekijä Vilja Vähä-Aho tutki tuoreessa pro gradu -työssään koira-avusteista työskentelyä lastenkodissa. – Oli mielenkiintoista huomata, miten iso osa yhteisöä koirasta oli tullut. Tarvitsisiko motivaatiota ulkoiluun tai apua lukemaan oppimisen tehtävissä. Lapsen oikeuksien päivän seminaari 20.11. – Ohjaaja mietti jokaisen lapsen kohdalla, mistä juuri tämä voisi hyötyä. Siis pieniä, arkisia asioita, kuvaa Vähä-Aho. Hän keräsi aineiston havainnoimalla paikan päällä ja haastattelemalla ohjaajia ja lapsia. Tässä lasten kokemuksia koirasta: Jos on paha olo, ni se tulee aina nuolee ja pussaamaan. Aasin silmät lupsuvat ja se seisoo rauhallisesti paikoillaan. Lapset, jotka touhusivat yleensä innokkaasti älypuhelintensa kanssa, valitsivat koiran kanssa leikkimisen aina kun mahdollista. Joillakin lastenkodin lapsista oli rankkoja kokemuksia lemmikkeihin liittyen: he olivat todistaneet tai osallistuneet itse lemmikin kaltoinkohteluun. ”Aina ku Koira tulee, tääl on ihan hitsin kilttiä.” Vasemmalla. Siinäpä pulma. Tulee ainaki välillä käytyä myös ulkonaki, et on niinku hyvä syy lähtee sinne ulos. Jos sitä jahtaa, se säikkyy vain kauemmaksi. Moni toi esiin koiran välittömyyden: se tervehti jokaista aina yhtä hyväntuulisesti. Inka juoksee kilpaa vuohien kanssa. Lapset eivät ole ennen silittäneet aasia. Lasten ihastukseksi ne myös kiipeilevät kiville heidän perässään. – Se oli työntekijöiden mielestä tehokasta tunnekasvatusta. Koira oli erään ohjaajan oma koira, joka oli vieraillut lastenkodissa pennusta pitäen. – Se tykkää, kun silittää oikeasta kohdasta. Vilja Vähä-Ahon Helsingin yliopistossa tekemä pro gradu Koira-avusteinen työskentely lastenkodissa on luettavissa PDF-muodossa verkossa. Ylipäätään tuntuu et niinkun kaikkien mieliala jotenki nousee siitä
Seuraavat 100 vuotta Lapsuuden tulevaisuus Suomessa! Nuorten tulevaisuuskuvat 2067 -tutkimuksen tulokset Miten lasten ja nuorten tulevaisuus saadaan kestävälle pohjalle. Lapsen oikeuksien päivän seminaari 20.11. Verkatehdas, Hämeenlinna Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan: www.lyyti.in/HMLseminaari Ilmoitus_LMään.indd 1 11.8.2017 14.49.05 LM 9/2017 s 34-39. LM9_s34-39_GreenCare.indd 39 17.8.2017 16.52. Miten vanhemmat ja ammattilaiset voivat tukea lasten ja nuorten kasvua
Äiti-sanan lainautumisen on katsottu todistavan suomalaisten ja naapureiden rauhanomaisista suhteista. Toisaalta on arveltu myös, että äiti voisi olla lapsenkielinen ilmaus, kuten äitä, äittä, ättä. perhe Äiti, isä, mummo, vaari ovat rakkaita sanoja. MIINA LEPPÄNEN emo mamma maamo ema emo aippa ukko siso eno sirkku syrra nepa veikka orpana vaari syslunki kaly kyty nato poju mamma maamo ema emo aippa ukko siso eno sirkku syrra nepa veikka orpana vaari syslunki kaly kyty nato poju mamma maamo ema emo aippa ukko siso eno sirkku syrra nepa veikka orpana vaari syslunki kaly kyty nato poju mamma maamo ema emo aippa ukko siso eno sirkku syrra nepa veikka orpana vaari syslunki kaly kyty nato poju mamma maamo ema emo ukko siso eno sirkku syrra nepa veikka orpana vaari syslunki kaly kyty nato poju mamma maamo emo aippa ukko siso eno sirkku syrra nepa veikka orpana vaari syslunki kaly kyty nato poju mamma maamo ema emo aippa ukko siso eno sirkku syrra nepa veikka orpana vaari syslunki kaly kyty nato poju mamma maamo ema emo ukko siso eno sirkku syrra nepa veikka orpana vaari syslunki kaly kyty nato poju mamma maamo ema emo ukko siso eno sirkku syrra nepa veikka orpana vaari syslunki kaly kyty nato poju mamma maamo emo ukko siso eno sirkku syrra nepa veikka orpana vaari syslunki kaly kyty emo Huonetta ja emo Kuvaa luokkasi kanssa video ja voita 1000 € luokkaretkirahaa! Lue lisää ja osallistu: www.lapsenoikeudet.fi/reilukoulu ilmoitus_lapsenmaailma.indd 1 14.8.2017 9.14.16 LM 9/2017 s40-41. Nykyään armaalla emolla on useita nimiä kuten äippä, äity li, mutsi. Sukulaisten nimityksiin sisältyy tunteita, valtaa ja hierarkioita. Virossa äiti on vanha suomalais-ugrilainen ema. 40 l LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 LM9_s40-41_HuonettajaSukua.indd 40 17.8.2017 16.53. Vanhoissa, kalevalaisissa kansanrunoissa äidin sijasta lasta tuudittaa maammo, maa mo tai emo. Kielenkäyttäjät vaihtoivat omaperäisen emän toiseen, ja todennäköisesti sana levisi pikku hiljaa. Äitiä äänteellisesti vastaava eit taas tarkoittaa eukkoa, muoria, mummoa sekä halventavana akkaa, muijaa, ämmää. S ukulaissuhteille on vanhastaan suomen kielessä ollut omat nimensä, toisille jopa useampi. Se on vanha germaaninen laina. Suomen murteissa omaa emoa kutsutaan myös äitek si tai äiteeksi. ÄITI on useimmiten vauvan ensimmäisiä sanoja. Tunnettu sellainen on hiihtolegenda Sii ri ”Äitee” Rantanen. Uusille suhteille nimet kehittyvät hiljalleen. Mamma tulee ruotsista, samoin faija
Paikoin nuorempi veli tai sisko ei ole saanut puhutella vanhempaa sisarustaan nimellä. Sanan on esitetty olevan indoiranilainen laina, joka on tarkoittanut hallitsemista ja isännöimistä. Lähisukulaisten kesken arvokkuus ei kuitenkaan ole ollut etusijalla. SISARPUOLET eivät ole uusi asia, vaan erottelulle täyssisaruksiin ja sisarpuoliin on ollut käytännön tarve. Isä-sanaan onkin sälytetty vahvoja oletuksia hänen asemastaan perheessä. ISÄN TAI ÄIDIN SISARUSTEN nimitysten alkuperä on moninainen: Täti on lastenkielestä peräisin, setä kuuluu vanhaan omaperäiseen sanakerrostumaan. Arkistojen kätköistä on löytynyt mainintoja myös neitiserkusta, serkkutytöistä ja pojista, kuten myös ruotsista lainatusta syskompaarnista. Lasten sukupuolten ja sisarusten nimityksille on hellittelyversiotkin: tyttö tyttärestä, veikka ja veikko veljestä, sisko sisaresta samoin kuin siso, sirkku, siukku. Vauvalle tai vaavalle ei ole löytynyt vastineita sukukielistä, joten se lienee lapsenkielinen sana. Eno on johdos ikivanhasta enä-adjektiivista, joka on säilynyt vain vertailumuodoissa (enemmän, eniten, enää). Aviomiehen veli oli puolestaan kyty. Uuden perheenjäsenen asemalle ei vanhaan tapaan ole ollut välttämätöntä keksiä nimitystä, sillä etunimet riittävät. Äidin tai isän puolison lapset ovat bonussisaruksia ihan niin kuin ruotsissakin. Puolison isä on appi ja äiti anoppi, pojan vaimo on miniä ja tyttären mies vävy. Sellaista vauvaa kutsuttiin kalmannokseksi. Hänen on pitänyt kiertää se käyttäen jotakin toista sanaa etenkin henkilökohtaisessa puhuttelussa. Harvinaisemmaksi on käynyt nimittää siskon miestä tai puolison veljeä lan goksi tai puolison sisarta tai veljen vaimoa kälyksi. LM9_s40-41_HuonettajaSukua.indd 41 21.8.2017 11.43. SISARUSTEN LAPSISTA on eri puolilla Suomea käytetty eri nimityksiä: nepaa ta pohjoisessa, orpanaa lounaisessa ja serkkua eteläisessä Suomessa. Lapsi on vanhaa omaperäistä sanastoamme. Lasta voitiin kutsua esi koiseksi, kuopukseksi, aviolapseksi, kihlalapseksi tai lehtolapseksi. Poika-sanasta sellainen on poju, joka taas on lainattu ruotsiin. n mamma maamo ema emo aippa ukko siso eno sirkku syrra nepa veikka orpana vaari syslunki kaly kyty nato poju mamma maamo ema emo aippa ukko siso eno sirkku syrra nepa veikka orpana vaari syslunki kaly kyty nato poju mamma maamo ema emo aippa ukko siso eno sirkku syrra nepa veikka orpana vaari syslunki kaly kyty nato poju mamma maamo ema emo aippa ukko siso eno sirkku syrra nepa veikka orpana vaari syslunki kaly kyty nato poju mamma maamo ema emo ukko siso eno sirkku syrra nepa veikka orpana vaari syslunki kaly kyty nato poju mamma maamo emo aippa ukko siso eno sirkku syrra nepa veikka orpana vaari syslunki kaly kyty nato poju mamma maamo ema emo aippa ukko siso eno sirkku syrra nepa veikka orpana vaari syslunki kaly kyty nato poju mamma maamo ema emo ukko siso eno sirkku syrra nepa veikka orpana vaari syslunki kaly kyty nato poju mamma maamo ema emo ukko siso eno sirkku syrra nepa veikka orpana vaari syslunki kaly kyty nato poju mamma maamo emo ukko siso eno sirkku syrra nepa veikka orpana vaari syslunki kaly kyty emo eno siso nato isuk ki Kuvaa luokkasi kanssa video ja voita 1000 € luokkaretkirahaa! Lue lisää ja osallistu: www.lapsenoikeudet.fi/reilukoulu ilmoitus_lapsenmaailma.indd 1 14.8.2017 9.14.16 LM 9/2017 s40-41. MUMMOT JA PAPAT ovat lainaa. Vaikka kullakin oli puhuttelunimi, kielenkäytön säännöt ovat olleet tiukemmat. Yleinen tapa tosin oli, että lapsen ilmoitettua tulostaan pariskunta kihlautui. Slangi on lainannut ruotsista ja nykyään englannista kuten systeri, sister, syrra ja veljestä broi di tai bro. Uusia sukulaissuhteiden nimiäkin tosin syntyy: eroperheissä on etä tai lähivanhempia, entiset puolisot ovat eksiä ja nykyiset nyksiä. Lapsen tuli syntyä avioliitossa, ja aviotonta lasta paheksuttiin. AVIOLIITON kautta sukuun tulleiden suhteita määrittävät omat nimityksensä. Iskä ja isukki ovat luonnollisesti isän hellittelymuotoja. LAPSELLE annetut nimet korostavat paitsi paikkaa sisarussarjassa myös avioliiton merkitystä. Kantelettaressa runoillaan kylmistä sukulaisuussuhteista: ”Kyty kyinä kynnyksellä, nato nauloina ovella”. Nato taidetaan nykyään tuntea vain sotilasliittona, mutta ennen natoksi kutsuttiin aviomiehen sisarta. Uusperheet ovat siis vanha ilmiö, mutta nykyisissä uusperheissä isät ja äidit ovat tavallisesti elossa. Isovanhempien ruotsista lainatuista nimistä on monia hellittelyversioita kuten mum mo, mummu, mummi, muori, pap pa ja vaari (far). Avioliitto oli naisen suoja paitsi taloudellisesti myös sosiaalisesti, sillä yksin synnyttänyttä naista karsastettiin. Samasta ilmiöstä kertoo myös vanhempien eli äidin ja isän teitittely vielä 1900-luvun puolivälissä. Erityistä on, että myös kohtuun kuolleelle lapselle oli oma nimensä. Kehitys jatkuu. Näiden lisäksi on ollut käytössä ruotsista lainatut kusiini, syslunki tai lunki sekä tädin lapsitai enontyttö-tyyppiset ilmaukset. Nämä kaikki ovat varsinaisia sukulaisia tai verisukulaisia. Vanhaa miestä tai isoisää tarkoittava ukko sen sijaan on vanha itämerensuomalainen hellittelymuoto uros-sanasta, ukki taas ukosta. Nimitykset kuvasivat sukulaisuussuhdetta, mutta pitivät myös yllä hierarkiaa. ISÄLLE on vastineita niin lähisukukielissä kuin etäämmälläkin, joissa se tarkoittaa itseä vanhempaa miessukulaista. Avopareja kutsuttiin susipareiksi, eikä heitä katsottu hyvällä. Nuoremmalla sukulaisella ei ollut lupaa käyttää vanhemman sukulaisen ristimänimeä. Nimet ovat merkinneet lapsen, missä näkyy yhteiskunnan sosiaalinen kontrolli. Nälkä ja taudit ovat verottaneet väkeä siinä määrin, että toisen vanhemman kuoleman jälkeen leski on usein avioitunut uudestaan ja saanut lapsia
LM 9/2017 s 42-43. Antaumuksella Sinun Milloin vanhemmuudesta tuli mahdoton projekti. 42 l LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 LM9_s42-43_Vanhemmuus_.indd 42 17.8.2017 16.56. TUIJA SILJAMÄKI kuva MOSTPHOTOS kasvatus Jotkut vanhemmista pitävät vaihtoehtoista tietoa uskottavampana, millä voi olla kohtalokkaita vaikutuksia
Hän kaipaisikin monipuolisempaa näkökulmaa lapsen kehitykseen ja kasvatukseen. I sovanhempien aikaan varoiteltiin hellimästä lapsia liikaa. – Jotkut vanhemmista eivät luota asiantuntijatietoon, vaan pitävät vaihtoehtoista tietoa uskottavampana, millä voi olla kohtalokkaita vaikutuksia. – Nykyään lapsen hoivaan ja kasvatukseen liittyviä ratkaisuja tehdään perustellusti ja yksilöllisesti: mietitään, miksi juuri minä teen tällaisen ratkaisun. – 1990-luvulla lasten ja nuorten pahoinvoinnista nousi huoli, voisi sanoa jopa moraalinen paniikki, mikä poiki erilaisia vanhemmuutta tukevia hankkeita. Isiä näissä ryhmissä näkee harvemmin. • Kestovai kertakäyttövaipat. Vanhemman pitäisi tehdä tietoisia lapsilähtöisiä ja asiantuntijatietoon perustuvia ratkaisuja, muuten hän on huono vanhempi. Tutkijan mielestä vanhemmuuden tukemisesta on tuskin mitään haittaa, mutta se ei ole ratkaisu perheiden todellisiin ongelmiin, jotka liittyvät ehkä pikemminkin palveluiden supistamiseen ja sosiaalisen verkoston tuen haurauteen. Valmisvai luomuruoka. Kuria pidettiin rakastamisena. Näin tapahtui muissakin Pohjoismaissa ja Euroopassa. – Lapsi kasvaa ja kehittyy erilaisten sosiaalisten sidosten verkostossa. Terveydenhuollon ja kasvatusalan ammattilaiset perustelivat niitä sillä, että vanhemmuus oli ”hukassa”. Sihvonen havaitsi monen hankkeen keskittyvän nimenomaan lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen, vaikka se on vain osa vanhemmuutta. n Vanhemmat toivovat konkreettista tietoa kasvatuksesta. • Rokotuttaako vai ei. Silti rokotusvastaiset vanhemmat ajattelevat toimivansa lapsen parhaaksi. Mihin kouluun. Näin on esimerkiksi rokotusvastaisten ryhmien kohdalla. Ella Sihvonen ei usko, että intensiivinen vanhemmuus olisi laantumassa. KUN ON KYSE elintärkeästä asiantuntemuksesta, asiantuntijuuden kaappaaminen ei olekaan harmitonta. • Milloin päiväkotiin. LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 l 43 LM9_s42-43_Vanhemmuus_.indd 43 17.8.2017 16.56. Nämä ryhmät ovat nousseet ammatillisten asiantuntijoiden rinnalle tai tiedonvälittäjinä jopa ohi ”oikean” asiantuntijan. Sosiologi ja perhetutkija Ella Sihvonen on tutkinut noita projekteja niihin liittyvien dokumenttien pohjalta. Onko näköpiirissä mitään vastareaktiota. Kun varhaislapsuutta pidetään näin tärkeänä, vanhemmat tuntevat kantavansa harteillaan koko lapsensa tulevaisuutta. Eräs intensiivisen vanhemmuuden piirre on, että vanhemmuudesta on tullut nimenomaan äitien identiteettiprojekti. Se saattaa johtua siitä, että monissa hankkeissa korostettiin vanhempien omaa asiantuntijuutta. On kuitenkin toinen asia, mihin lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta tukemalla voidaan vaikuttaa. Intensiivisestä vanhemmuudesta on tullut yleisesti hyväksytty normi, johon omaa vanhemmuutta peilataan, joten siitä voi olla vaikea pyristellä irti. tymyssuhdevanhempia tai uraäitien vertaisryhmiä. Etenkin 2000-luvun alussa lääkkeeksi tarjottiin vanhemmuutta tukevia hankkeita. RÄJÄHDYSMÄISESTI KASVANUT ASIANTUNTIJATIETO vanhemmuudesta ei suinkaan ole tehnyt nykyvanhemmuudesta helpompaa – pikemminkin päin vastoin. • Kantoliina vai vaunut. Totta kai vanhemmilla on vastuu lapsistaan ja vanhemmuudella on merkitystä. – On kiinnostavaa, että monet lasten ja nuorten ongelmat liitettiin – ja ehkä edelleenkin liitetään – vanhemmuuteen, eikä niinkään muihin yhteiskunnassa tapahtuneisiin muutoksiin. – Ajatus esitetään kansalaisille niin, että sitä vastaan on vaikea väittää. Se on tehnyt vanhemmuudesta intensiivistä ja raskastakin, mutta vanhemmat eivät välttämättä näe vaihtoehtoja, kuvaa Sihvonen. Keskittyminen pelkästään vanhemmuuteen antaa kovin kapean kuvan lapsen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. VALOKEILA ON KOHDISTUNUT yhä enemmän vanhemmuuteen, kun kehityspsykologisten havaintojen myötä on opittu tuntemaan lapsen kehitystä ja erityisesti varhaisen vuorovaikutuksen merkitystä. • Valmisvai luomuruoka. Hän hakee ryhmää, joka sopisi juuri hänelle. – Vanhemmat olisivat toivoneet konkreettista tietoa vaikkapa kasvatuksesta: kuten mitä tehdä, jos lapsi ei tottele. INTENSIIVINEN VANHEMMUUS ON tuorein vanhemmuuden trendi, joka näkyy tutkijan mukaan niin Pohjoismaissa kuin muuallakin Euroopassa. Suomessa on oltu huolissaan vanhemmuuden katoamisesta jo parikymmentä vuotta. Vanhemmuuskeskustelun olisi aika raikastua. Siihen liittyy tietynlainen ehdottomuus valinnoissa, joka on tuttua esimerkiksi ravitsemuskeskustelusta: imetysmyönteinen äiti potee huonoa omaatuntoa, jos joutuu ruokkimaan lasta pullosta. Imetys vai pulloruokinta. Kun vitsalla kasvattaminen saatiin kitkettyä, voitiin jo nauraa helikopterivanhemmille, jotka pörräsivät huoltojoukoissa lastensa yllä tai curlingin tapaan silottivat heidän tietään. Hulluinta on, että hyvää tarkoittavista hankkeista ja asiantuntijoista huolimatta monet vanhemmista kokivat jäävänsä yksin. Milloin päiväkotiin. Kantoliina vai vaunut. • Mihin kouluun. • Imetys vai pulloruokinta. Sen sijaan heidän oletettiin vahvistavan jonkinlaista ”sisäistä vanhemmuuttaan”, jolloin he etsivät tietoa esimerkiksi verkosta ja saattoivat olla infotulvan edessä ihmeissään. Perheillä on esimerkiksi taloudellisia huolia ja työttömyyttä, joihin vaikuttamalla kohennetaan myös lasten hyvinvointia. – Voisiko esimerkiksi taaperoiden sormiruokailua vaihteeksi perustella vanhempien ruokarauhalla. Hänestä monet keskustelunavaukset ovat kovin tunkkaisia ja moralisoivia. – Yksilöllisyyttä korostavassa yhteiskunnassa nainen miettii, millainen äiti hän haluaa olla. Vanhemmuuden palapeli koostuu loputtomasta määrästä kysymyksiä, jotka vaativat ratkaisua. LM 9/2017 s 42-43. Vanhemmuuteen liittyviä ryhmiä perustavat aktiiviset vanhemmat, jotka ovat mielestään löytäneet erityisen hyvän vanhemmuuden reseptin: on kiinAntaumuksella Sinun SORMI SUUSSA Vanhemmat pohtivat mm. Kestovai kertakäyttövaipat. Joku vanhempi voi myös ajatella pilaavansa lapsen tulevaisuuden, jos tämä aloittaa päiväkodin aiemmin kuin on suositeltu
Nuoret pariskunnat odottavat suhteelta tasa-arvoa, mutta silti siivous tai ruoanlaitto kasautuvat pääasiassa toiselle. LM 9/2017 s.44-45 parisuhde Miks' aina mä. MARIANNA LAIHO kuva MOSTPHOTOS Lähes kolmannes pariskunnista kiistelee kotitöistä viikoittain. 44 l LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 LM9_s44-45_Nuoretparit_kotityö.indd 44 17.8.2017 17.00. Riitaahan siitä tulee
Kun lapset eivät asu enää kotona, kotitöiden määrää vähentyy. Epätasainen työnjako muuttuu perheissä hitaasti, vaikka asiasta on puhuttu paljon. Kun lapselle on tehtävä ruokaa ja kaapeista pitää löytää pikkuväelle puhtaita vaatteita, seuraa usein myös parempi ote kotitöistä. etsiä ratkaisua. ”Tiskit ja siivous hoidetaan sen mukaan, kumpi mitäkin osaa”. Monilla työt pyörivät mielessä aina ja niitä saatetaan tehdä vielä illalla kotona. Usein käy kuitenkin niin, että työt alkavat pikkuhiljaa kasautua toisen harteille. Kansainvälisten vertailujen mukaan suomalaiset parit riitelevät paljon. Monia auttaa esimerkiksi jääkaapin oveen laitettu, yhdessä keskusteltu ja sovittu lista työnjaosta. – Jos ratkaisua ei yrityksistä huolimatta löydy, kysymys voi olla vuorovaikutusongelmasta. Näin ollen myös kotitöiden jakaminen tuntuu itsestään selvältä. Anniina Kaittila ja Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti halusivat tutkia sen sijaan sitä, millaisia yhteiskunnallisia syitä pariskuntien riitelyn takaa löytyy. Arvot muutoksessa Monissa tutkimuksissa erimielisyyksien syitä on haettu puolisoiden yksilöllisistä ominaisuuksista. – Näin tapahtuu helposti elämän muutostilanteissa, esimerkiksi lapsen synnyttyä tai työpaikan vaihdon yhteydessä. Eronneet osapuolet eivät ole löytäneet mielestään yhteistä linjaa. Ihmisiä kiinnostavat parisuhdeasiat ja oman arjen edistäminen, mikä näkyy muun muassa parisuhdekurssien ja -oppaiden myynnissä. – Saattaa se noinkin sujua, sosiaalityön yliopisto-opettaja Anniina Kaittila Turun yliopistosta sanoo. – Tarkastelussa kotityöt, raha ja ansiotyö julkaistiin Sosiologia-lehdessä (2/2015). Konfliktimahdollisuudet kasvavat edelleen, jos pariskunnalla on lapsia. – Mitä varhemmin yhteen muuttava pari pohtii arjen järjestämistä kumpaakin tyydyttävällä tavalla, sen parempi. Silloin pitäisi miettiä, miten keskustella paremmin niin, että asiassa päästään eteenpäin. – Tekemättömät kotityöt korostuvat erityisesti, kun tullaan töistä väsyneinä ja nälkäisinä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan toistuvat erimielisyydet heikentävät vähitellen tyytyväisyyttä parisuhteeseen. Joskus ammattiauttajasta voi olla apua. He ajattelevat, että yhteiskunnan muutokset vaikuttavat arvoihin ja asenteisiin ja sitä kautta myös käyttäytymiseen. Tällöin myös mahdollisuus riidan syntymiselle kasvaa, Kaittila sanoo. Parisuhteelle, ystäville ja itsellekin pitäisi löytää aikaa. Keski-ikäisillä työnjako on jo tehty – tai sukupuolirooleihin on sopeuduttu. Sovittu yhteinen sävel – Näyttää siltä, että harva nuoripari keskustelee suhteensa alkuvaiheessa, mitä yhteiseltä arjelta odotetaan. Riidoilla on myös ikävä vaikutus lapsiin. Perinne miesten ja naisten rooleista ylläpitää sitkeästi vanhaa käytäntöä – huolimatta siitä, että nuoremman polven pariskunnat toivovat suhteelta tasa-arvoa. Lähes kolmannes pariskunnista kiistelee koitöistä viikoittain. Kiistaa ajankäytöstä lisäävät vielä molempien harrastukset ja liikuntatarpeet. Puolisoilla saattaa olla yhtä vaativa työ ja samansuuntainen palkka. Erimielisyyksiä syntyy paljon erityisesti silloin, kun miehen ajan vie työ ja nainen kokee olevansa pakotettu laittamaan oman vähäisen aikansa kodin askareisiin. Tuttuja lauseita median haastatteluista... Työllisyysasteissa ei ole suuria eroja sukupuolten välillä. Miten kotityöt jaetaan ja kuinka rahaa käytetään. Riidoissa ei hänen mukaansa vedota niinkään sukupuoliroolien mukaiseen työnjakoon, vaan ajankäyttöön. Ammattiurakin voi olla vanhemmalla sukupolvella vakiintunut. Heidän tutkimuksensa Mikä selittää parisuhteen ristiriitoja. Kotitöistä riitely on yleistä erityisesti nuorilla pareilla. n LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 l 45 LM9_s44-45_Nuoretparit_kotityö.indd 45 17.8.2017 17.00. – Koska parin aika on kortilla, neuvottelutilanteita arjen järjestelyistä syntyy paljon. – Nykypäivänä työn ja vapaa-ajan rajat ovat hämärtyneet. Ne ovat konkreettisuudessaan helppo kohde purkaa ärtymystään. LM 9/2017 s.44-45 M eillä kotityöt tekee se, joka ehtii”. Myös oma hyvinvointi kärsii. Isät kauhan varressa Vaikka tasa-arvo etenee tilastollisesti kotitöiden kohdalla hitaanlaisesti, myös hyviä merkkejä paremmasta tulevaisuudesta on nähtävillä. Monet nuoret eivät pidä tällaista keskustelua tärkeänä, Anniina Kaittila pohtii. Mutta ehkä kannattaisi keskustella, sillä avioerojen syitä tutkittaessa nousevat esiin arjen sujuminen ja erityisesti rahan käyttö. Mikäli arki on jo rävähtänyt jatkuvaksi riidaksi työnjaosta, tilanteeseen on syytä Kansainvälisten vertailujen mukaan suomalaiset parit riitelevät paljon. – Hienoa on myös se, että nuoret isät hoitavat aikaisempaa enemmän lapsiaan, Anniina Kaittila sanoo. Tilastojen mukaan kotitöistä suurimman osan tekee edelleen nainen. Kun mies ei ole perheen pääasiallinen elättäjä, nainen ei ole taloudellisesti riippuvainen puolisosta entiseen tapaan
Oma leikkipuisto Turenkiin saatiin iloista vilskettä ja yhteisen tekemisen meininkiä, kun keskustaan rakennettiin kuntalaisten suunnittelema ja rahoittama leikkipuisto. SIRPA PALOKARI kuvat VILJA TAMMINEN idea LM 9/2017 s.46-51 46 l LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 LM9_S46-51_TurenginLeikkipuisto.indd 46 21.8.2017 11.58. Se on tiettävästi ensimmäinen joukkorahoitettu suomalainen leikkipuisto
Hän esitteli vaimonsa puistoidean yrittäjien ja virkamiesten yhteisessä työpajassa, jossa hanke otti oitis tuulta alleen. Pienellä paikkakunnalla kaikki tuntevat, tai ainakin tietävät toisensa, ja kuolleen pikkutytön perheen suru kosketti kaikkia. Sen esikuvana toimivat hänen ruotsalaisen kotikaupunkinsa Varbergin Kummituspuisto sekä Tammisaaren Leijonapuisto. Tänne on heiltä kymmenen minuutin ajomatka, joten puistossa tulee piipahdettua joskus useammankin kerran viikossa. Nopeasti katsottuna paikka näyttää ihan tavalliselta leikkipuistolta keinuineen, kiipeilytelineineen ja muine härveleineen. Puiston alkuidea oli Emman. Rumpua asiasta lyötiin Facebookissa. Eliaksen äiti Emma Elftorp kuikuilee poikia aurinkolasiensa takaa. Oikealla: Turengin leikkipuisto otettiin heti kovaan käyttöön ja se koetaan omaksi, sillä varat kerättiin yhdessä. Isommat lapset saattavat leikkiä puistossa sillä aikaa, kun äiti tai isä piipahtaa ostoksilla. – Hyviä ideoita heitellään paljon, mutta niistä on yleensä hankala ottaa koppia, kun rahaa ei ole, kertoo Janakkalan kunnan viestintäpäällikkö Leena Joutsenniemi. – Lapset pääsevät täällä helposti kauppareissulla purkamaan energiaansa. LM 9/2017 s. Kirsi Valo perusti tuohon viereen käsityöliikkeen kuulemma puiston innostamana. A urinkoisena arkipäivänä lapset tekevät päätä huimaavia kieppejä telineillä, liukumäen teräksinen pinta lämpiää pienten takapuolten alla ja vähän päästä kuuluu ”tuu antaan vauhtia”. Vasemmalla: Hämähäkkimies Elias Ruokangas. Viime syksynä valmistunut Turengin puisto on melko pieni mutta sitäkin tarpeellisempi. – Tämä tuo elämää aution kauppakeskuksen keskelle ja tukee myös liikkeiden toimintaa. Kuutisen vuotta sitten paikkakunnalle muuttaneelle perheelle puisto ja sen kävijät ovat tulleet tutuiksi. Täältä löytyy leikkikavereita jopa sateella, Emma toteaa. Kansan karttuisa käsi Emman puoliso ja Eliaksen isä Juha Ruokangas on kitarantekijä, joka kuuluu Janakkalan yrittäjiin. Puisto saatiin aikaan aktiivisten asukkaiden, ripeän kunnan ja avokätisten lahjoittajien voimin. Kauppareissulla leikkimään – Mamma, mä sain uuden kaverin! huutaa Elias, 6, yläilmoista hämähäkkitelineen uumenista. KeräPuisto pystytettiin 3-vuotiaana kuolleen Murutytön muistoksi. Puiston liepeille on pystytetty iso kyltti, johon on rahoittajien lisäksi painettu teksti: Murun muistoksi. Puistossa tiivistyy lapsiperheiden arki, sen ilot, mutta myös väistämättömät huolet ja surut. 3-vuotias Muru hukkui viime kesänä läheiseen jokeen. Omaleimaista puistolle on kuitenkin se, että useimmat kävijät tuntevat olevansa omassa puistossaan. Hän esitteli asian kunnanjohtajalle ja ryhtyi hankkeen moottoriksi. Ne ovat molemmat isoja, houkuttelevia, täynnä aktiviteetteja – ja kaiken lisäksi ilmaisia. 46-51 LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 l 47 LM9_S46-51_TurenginLeikkipuisto.indd 47 21.8.2017 11.58. Hän ja toinen lippispäinen kaveri könyävät verkon ylimmille köysille ja juttelevat pikaisen tutustumisen jälkeen kuin vanhat kamut. Puistolle oli tilaus kauppoja ympäröivällä keskusaukiolla
Tärkeän tuen myönsi myös paikallinen pankki, joka antoi rakentaa puiston tontilleen. Kun puistosta alkoi kuulua iloinen leikinmeteli ja keskusta sai uuden ilmeen, moni negatiivisesti hankkeeseen suhtautunut perui puheensa ja ryhtyi peukuttajaksi. Rumpua asiasta lyötiin Facebook-sivuilla, jonne sai myös kirjata toiveita, millaisen puiston haluaisi. Alla: Moona ja Muusa Kaitala jätskitauolla. Sillä hankittiin suuri kiipeilyrakennelma. Kunta laittoi peliin oman panoksensa kustantamalla ja rakentamalla puiston sekä huolehtimalla ylläpidosta. Lopullisesti leikkivälineet valittiin nettiäänestyksellä. Kaiken kaikkiaan keräykseen osallistui viitisenkymmentä yrittäjää ja rahaa kertyi 33 000 euroa. Olihan siellä toki monia muitakin puolustamassa hanketta, ja ikävä sävy onneksi hiipui pois, Juha Ruokangas muistelee. Keräykseen osallistui paljon yksityishenkilöitä ja viitisenkymmentä yrittäjää. Suurin potti, 8 000 euroa, tuli paikkakunnalla toimivalta elintarvikeketjulta. Yksityiset ihmiset lahjoittivat älyttömästi pieniä summia, Juha Ruokangas kehuu. – Aita maalattiin kuvataiteilijan vetämässä työpajassa, jossa oli mukana myös maahanmuuttajalapsia. Vasemmalla: Perhepotretissa Juha ja Elias Ruokangas sekä Emma Elftorp, joka oli puistoidean äiti. LM 9/2017 s.46-51 48 l LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 LM9_S46-51_TurenginLeikkipuisto.indd 48 17.8.2017 17.14. – Keräykseen osallistui valtava määrä yrittäjiä, ja veimme myös kauppoihin keräyslippaita. yksestä kantoi vastuun yrittäjäyhdistys. Itse puistoa ei voitu tehdä talkoilla, koska julkista puistoa koskevat tarkat turvallisuusmääräykset, Joutsenniemi sanoo. Mielensäpahoittajatkin lähtivät mukaan Dramatiikkaakaan hommasta ei puuttunut. Joutsenniemi arvelee yksityisiä lahjoittajia koskettaneen erityisesti sen, että puisto päätettiin tehdä Murun muistolle. Facebook-sivulle ilmestyi myrkyllisiä kommentteja, joissa uumoiltiin puistoon kerääntyvän laitapuolen kulkijoita pelottelemaan lapsia ja nuorisohuligaaneja paikkoja rikkomaan. Oikealla: Aino ja Oona Koskela kävivät kesällä puistossa harva se päivä olleessaan papan ja mummon luona hoidossa. Ei mennyt kauaakaan, kun rahaa alkoi tippua yhteiseen puistolaariin. – Muistutin keskustelussa, että muutaman harmittoman laitapuolen kulkijan tuskin kannattaa antaa estää keskusta-aukion kehittämistä mukavammaksi kaikille turenkilaisille
LM 9/2017 s. PUISTOSSA ON KOKO AJAN VÄKEÄ JA UUSIA KAVERISUHTEITA SOLMITAAN. 46-51 LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 l 49 LM9_S46-51_TurenginLeikkipuisto.indd 49 17.8.2017 17.14. Oona Koskela vauhdissa
Muusa Kaitala käy puistossa Moonan, 5, kanssa parhaimmillaan 3–4 kertaa viikossa. Yksilapsisia perheitä on nykyisin paljon, ja puisto on loistava paikka kavereiden saamiseksi. Tänä aamuna he ovat jo leikkineet hämeenlinnalaisen Käikälän kaupunginosan leikkipuistossa. Osuva kuvaus matkalaukkulapsen arjesta. Myös esim. 14 95 Pablo ja heiluvat hampaat Päiväkoti Heippakamu veera salmi – elina warsta Vain Lopez ja Luna-koira saavat tietää Pablon salaisuuden… Päiväkoti Heippakamussa on kivaa ja jännää. n MISTÄ RAHAT. Kun Moona temmeltää leikkivälineissä, Muusa nautiskelee romaanin lukemisesta auringonpaisteessa. Lisää tietoa joukkorahoituksesta os. Ja sieltähän se Nikke jo tuleekin! Niken isä ei ehdi edes istahtaa puistonpenkille, kun pojat ovat jo kadonneet kiipeilytelineen uumeniin. Elias Ruokangas ottaa pienen lepotauon. Moona pärjäisi tässä varmaan jo sillä aikaa, kun käyn kaupassa, mutten vielä uskalla jättää häntä yksin. Puiston perustaminen on lisännyt yhteisöllistä henkeä ja vastuunkantamista. • RAHAA yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen voi kerätä myös verkon kautta joukkorahoituksella. Leikkien lomassa aikuiset voivat vaihtaa kuulumisia tai ottaa itselleen hetken lepotauon. 14 95 Kirja on kiva kaveri ku va : ka tja tä hjä Minä Minttu maikki harjanne Yksissä kansissa kolme iki-ihanaa Minttu-tarinaa: Minttu auttaa, Minttu yksin kotona ja Minttu ei tahdo. 21 95 Mauri, Pasilan jäbä veera salmi Kansien sisällä kaksi hauskaa kirjaa: Mauri ja mini-isoveli ja Mauri ja vähä-älypuhelin. – Moni on ajatellut, että kun saimme hankittua leikkipuiston, miksemme liikuntaportaitakin! Vanhemmat eivät pidä mahdottomana, että puistoa vielä joskus laajennettaisiin. keräyslippaisiin tarvitaan viralliset numerot. Kunpa äiti ja isä palaisivat yhteen. Yhteinen kohtaamispaikka Leena Joutsenniemi on huomannut, että lapsiperheet ovat ottaneet porukalla hankitun puiston poikkeuksellisen vahvasti omakseen. Parhaillaan he odottavat puistoon Nikkeä, jonka luo Joni on menossa iltapäiväksi kylään. Edellytyksenä on, että lahjoittajille annetaan etukäteen sovittu vastine, joka voi olla palvelu tai tuote, muttei rahaa. • RAHANKERÄYSLUVAN saaminen vaatii paperityötä. 11-vuotiaiden kaksostyttöjen Aino ja Oona Koskelan pappa katselee hymyssä suin kullannuppujensa hurjia kieppejä tangolla. Emma Elftorp haaveilee, että puistoon saataisiin tulevaisuudessa uusia leikkivälineitä ja jännitystä lisääviä elementtejä. Viuh, viuh nina pirhonen Riemastuttava kuvakirja kaikille pienille lentokoneiden ystäville, ohjaimissa hauskat eläinhahmot. – Tämä on hyvin suosittu puisto, mikä johtuu varmaa siitä, että lieveilmiöitä on vähän. Neuvottele asiasta paikallisen yhdistyksen kanssa, joka saattaisi syttyä ideallesi. • LAHJOITTAJIEN löytymiseksi on hyvä perustaa kampanja. Nyt asukkaat ovat alkaneet puuhata Janakkalaan liikuntaportaita. Hämeenlinnan liikennepuistossa on käyty kesän aikana jo useamman kerran. Kaisa Syrjänen tuo poikansa usein puistoon ja sinne sovitaan myös yhteisiä tapaamisia kavereiden kanssa: – Teemme tänne usein puistotreffejä esimerkiksi Hämeenlinnasta tai Tervakoskelta tulevien lapsiperhekavereidemme kanssa. mesenaatti.me PUISTOA EI VOITU TEHDÄ TALKOILLA. Miksei joku perustaisi puiston liepeille kahvija jäätelöbaarin – asiakkaita ainakin riittäisi. Tehokkaimmin markkinointi toimii nykyisin verkossa, mutta puuhaihmisten omia yhteistyötahoja kannattaa informoida myös erikseen. • RAHANKERÄYKSEN yleishyödylliseen tarkoitukseen voi toteuttaa vain virallisesti rekisteröity yhdistys. . Äidillä on oltava puistossa silmät selässäkin, sillä Jesse, 2, taapertaa vauhdilla Joniveljensä, 6, perässä. Yhdistys hakee rahankeräysluvan poliisiviranomaiselta, minkä jälkeen keräykselle perustetaan oma pankkitili. Käymme täällä tyttöjen kanssa usein, sillä he ovat kesällä luonamme päivisin, kun vanhemmat ovat töissä. Tilaa omasi Suomalainen.comista Mukana ilmainen kasvojumppa! 19 95 LM 9/2017 s.46-51 50 l LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 LM9_S46-51_TurenginLeikkipuisto.indd 50 17.8.2017 17.14. Perhe kuuluu kesäisin puistojen suurkuluttajiin. – Tyttäreni on 200 metrin päässä vuoropäivähoidossa ja monet hoitolapset käyvät täällä, joten he ovat toisilleen jo tuttuja. 19 95 Piikkisika pomppulinnassa Koululaisen parhaat naurut 2017–2018 Toimittanut Pirkko-Liisa Perttula Kuvittanut Timo Huhtala Treenaa naurulihaksesi kunnon pumppiin säännöllisellä hihityksellä, hörötyksellä ja röhönaurulla. 9 95 ku va : vil le ju ur ikk al a 19 95 Tatun ja Patun ällistyttävä satukirja Tämä ällistyttävä kirja mullistaa käsityksenne satujen lukemisesta! Kuusi satua ja räätälöidyt käyttöohjeet! Kahden maan Ebba Kunpa olisi vain yksi koti
Osuva kuvaus matkalaukkulapsen arjesta. 21 95 Mauri, Pasilan jäbä veera salmi Kansien sisällä kaksi hauskaa kirjaa: Mauri ja mini-isoveli ja Mauri ja vähä-älypuhelin. 9 95 ku va : vil le ju ur ikk al a 19 95 Tatun ja Patun ällistyttävä satukirja Tämä ällistyttävä kirja mullistaa käsityksenne satujen lukemisesta! Kuusi satua ja räätälöidyt käyttöohjeet! Kahden maan Ebba Kunpa olisi vain yksi koti. Kunpa äiti ja isä palaisivat yhteen. 19 95 Piikkisika pomppulinnassa Koululaisen parhaat naurut 2017–2018 Toimittanut Pirkko-Liisa Perttula Kuvittanut Timo Huhtala Treenaa naurulihaksesi kunnon pumppiin säännöllisellä hihityksellä, hörötyksellä ja röhönaurulla. 14 95 Kirja on kiva kaveri ku va : ka tja tä hjä Minä Minttu maikki harjanne Yksissä kansissa kolme iki-ihanaa Minttu-tarinaa: Minttu auttaa, Minttu yksin kotona ja Minttu ei tahdo. Tilaa omasi Suomalainen.comista Mukana ilmainen kasvojumppa! 19 95 LM 9/2017 s. 46-51 LM9_S46-51_TurenginLeikkipuisto.indd 51 17.8.2017 17.14. 14 95 Pablo ja heiluvat hampaat Päiväkoti Heippakamu veera salmi – elina warsta Vain Lopez ja Luna-koira saavat tietää Pablon salaisuuden… Päiväkoti Heippakamussa on kivaa ja jännää. Viuh, viuh nina pirhonen Riemastuttava kuvakirja kaikille pienille lentokoneiden ystäville, ohjaimissa hauskat eläinhahmot
Hymy ja katsekontakti herättävät vauvan aivot yhteyteen muiden ihmisten kanssa. – Kielen oppimiseen lapsi tarvitsee kannustusta ja suoraan hänelle kohdistettuja sanoja, jotka ovat yhteydessä häkehitys LM 9/2017 s.52-53 52 l LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 LM9_s52-53_Aivoterveys.indd 52 17.8.2017 17.18. Uusi tutkimus vihjaa, että runsas ruudun tuijottaminen päiväsaikaan häiritsee lapsen unta. – Isommille lapsille on hyödyllisiäkin sisältöjä, mutta alle kaksivuotias ei tarvitse ruutuja mihinkään. Vauva ei silti mene viihteestä pilalle. TUIJA SILJAMÄKI kuvitus MARIA VILJA AIVOkasvatusta V auvan ja leikki-ikäisen aivot kehittyvät huimaa vauhtia. Jo sillä pääsee pitkälle, kun lapsi saa ruokaa napaan, lohtua hätään ja naama-aikaa. Ikiaikaiset vauvanhoitomenetelmät – syli, silitys, liekutus ja laulu – ovat yhä valttia pienokaisen aivoille. Neurotieteilijä Tiina Huttu kertoo, miten parhaiten pitää huolta pienestä päästä. – Jos vanhemman pitää tehdä jotakin, voi toki hetkeksi käyttää vauvalle sopivaa viihdettä apuna. Uusia hermoyhteyksiä syntyy päivässä miljardeja. Ennen kaikkea läheisten kasvoja, mutta kasvaessaan yhä laajenevan piirin kasvoja. Kohtuudella. Nupullaan oleva ihminen imee tietoa joka aistillaan kuin pesusieni. Tarkkaa syytä ei vielä tiedetä. Hutun mielestä ehkä aikamme pahimpia väärinkäsityksiä on se, että jo vauvakin pitäisi itsenäistää. Älä tyrmää ideaa, sillä aivot kiittävät, kun kehuu hyvästä yrityksestä. – Yksin jääminen merkitsee vauvan aivoille vaaraa. Usein paras paikka vauvalle on sylissä tai kantorepussa. Nyt on digipelejä ja vaikka mitä viihdettä jo vauvankin ulottuvilla. Ihmisaivot ovat muuttuneet yllättävän vähän sitten kivikauden. Hän on täysin riippuvainen hoivaajistaan. Vauva tarvitsee läheisten opastusta oppiakseen kielen ja tavat. Kivikaudella ei ollut ruutuja. – Pienen lapsen aivot tarvitsevat yksinkertaisia asioita, eli vanhempien ei kannata stressata liikaa. Ehdottiko taapero hiekkakakkujen paistamista mikrossa. Siksi vauvan on hyvä olla menossa mukana. Siinä on neurotieteilijän mielestä hyvät ja huonot puolensa. – Vauva tarvitsee kosketusta, kuuntelua ja aloitteisiinsa vastaamista: vahvistusta innostukselle ja rauhoittelua levottomuuteen. Ota vauva mukaan arkeen Vauva tarvitsee kasvoja
Se voi heijastua itsearvostukseen ja empatiakykyyn ja sitä kautta tuleviin ihmissuhteisiin. Tilanteiden ja tunteiden välille voi syntyä assosiaatioita. MITÄ VAUVA VOI MUISTAA. Vanhemman ei kannata vaipua epätoivoon ja tuomita itseään epäonnistuneeksi kasvattajaksi, jos vesseli ei noudata hänen käskyjään. – Voi olla vaikea hahmottaa, mitä lapselta voi vaatia missäkin iässä. Joskus riittävän liikkumisen varmistaminen vaatii ruutuajan rajoittamista. Lapsi oppii pian myös vaatimaan sitä, eikä opi muita keinoja sietää tylsyyttä ja keksimään itse itselleen viihdykettä. Äiti ei tyrmännyt ideaa, mutta johdatteli pienen keksimään kakulleen vaihtoehtoisen paistotavan. Se opettaa lapselle, ettei hänen tarpeillaan ole väliä, eikä hän ole arvokas. – Myös laiminlyönti ja myönteisen vuorovaikutuksen puute vaikuttavat tunnejärjestelmän ja kognitiivisten taitojen kehitykseen. Jos jokin tilanne aiheuttaa vauvalle voimakasta pelkoa tai kipua, se jättää aivoihin syvän jäljen, vaikkei tietoista muistoa jäisikään. Heidän pitää saada hyppiä, kiipeillä, tasapainoilla ja tutkia ympäristöä turvallisissa rajoissa. Ihmisten varhaisimmat muistot ajoittuvat yleensä kolmannelle tai neljännelle ikävuodelle. Pienten pitää saada tutkia maailmaa aivan konkreettisesti: hypistellä erilaisia materiaaleja ja tunnustella pintoja. – Myönteiset kokemukset ja hyvä hoiva voivat palauttaa lapsen luottamuksen elämään. Tue pettymyksensietoa, sillä aivot tottuvat herkästi pikapalkintoihin Tiina Huttu on itsekin huomannut, että lapsen tyytymättömyyttä on vaikea sietää. Se voi olla kaikkien tavaroiden kasaamista sänkyyn tai tyyny päässä törmäilyä, mutta sillä on varmasti tarkoituksensa. Voi nimittäin olla, ettei lapsi vain vielä osaa toimia vaaditulla tavalla, koska aivojen kehitys on kesken. Jos se jää yksittäiseksi kokemukseksi, jälki haalistuu, sanoo neurotieteilijä Tiina Huttu. Vanhemman ei kannata ryhtyä viihdeautomaatiksi. Sotkua on hyvä oppia sietämään, mutta jokin raja sentään! Ei niin, että lapsi saa maalata sormiväreillä joka paikan, mutta onko se nyt niin kauheaa, jos nassikka käärii itsensä vessapaperiin, koska haluaa leikkiä muumiota. WSOY 2017. – Ruudut voivat parantaa hienomotoriikkaa, mutta se ei korvaa monipuolista liiketaitojen harjoittelua luonnollisessa ympäristössä. Lapsi tietää itse parhaiten, millainen leikki motivoi. Jotta lapsella säilyisi rohkeus keksiä ja toteuttaa ideoitaan, niitä ei kannata suoralta kädeltä lytätä. LM 9/2017 s. Siksi ryhdytään viihdykeautomaateiksi ja täytetään tylsät hetket vaikkapa viihdyttävällä ruudulla. Lapsen luontainen oppimisinto ja uteliaisuus ovat pohja luovuudelle ja innovaatioille. Äidin pysyvästi suuri stressihormonitaso viestii vauvalle, että hän syntyy ympäristöön, jossa on syytäkin olla varuillaan. Vaali liikunnan iloa ja vältä turhia rajoituksia Kehittyville aivoille on tärkeää saada monipuolisia virikkeitä. 52-53 LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 l 53 LM9_s52-53_Aivoterveys.indd 53 21.8.2017 12.00. Yleensä pienet liikkuvat luonnostaan riittävästi, jos vain pääsevät ulkoilemaan päivittäin. Miksi on hyväksi antaa tilaa päättömillekin ideoille. Syli, silitys, liekutus ja laulu ovat valttia pienokaisen aivoille. – Koko ajan tulee lisää tietoa liikkumisen tärkeydestä aivoille. Tiina Huttu & Kirsi Heikkinen: Pää edellä! – Näin tuet lapsesi aivojen kehitystä. Vanhemmat näyttävät mallia: jos ruutu hallitsee perheen vapaa-aikaa ja lapsi joutuu kilpailemaan huomiosta, voi myöhemmin olla vaikeaa perustella hänelle rajoituksia. n . – Aivoihin tarttuu tietoa myös ajalta ennen tietoisia muistikuvia. Jos ikävät kokemukset toistuvat, aivojen stressinsäätelyjärjestelmä virittyy varautuneeksi ja pelokkaaksi. nen kokemuksiinsa. Siksi vakavasti masentuneen, vuorovaikutuksesta vetäytyvän äidin tai isän kannattaa hakea lapsenhoitoapua, jotta lapsi saisi mahdollisimman normaalin kasvuympäristön. Ruoki oppimisen riemua ja siedä sotkua Tiina Hutun kolmivuotias poika oli kiikuttamassa kerran kuravettä valuvaa hiekkakakkua mikroon. Käden ja silmän yhteispeli kehittyy kolmiulotteisessa maailmassa. – Meillä parhaat leikit löytyvät usein sen jälkeen, kun on ensin valitettu tekemisen puutetta. – Lapset ovat neroja huomaamaan ongelman ja keksimään ratkaisun kokeilemalla. Sopeutuminen ympäristöön alkaa jo kohdussa
LEILA ITKONEN kuvat VILJA TAMMINEN harrastus Suvi Seppälän oppiäiti Marja Myllyniemi on seuraajalleen tietopankki ja olkapää. LM 9/2017 s.54-57 54 l LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 LM9_s54-57_Miniteatteri.indd 54 17.8.2017 17.25. Miniteatterin marjat Hämeenlinnan Miniteatterissa eletään siirtymävaihetta: Marja Myllyniemeä kutsutaan yhä mammaksi, mutta uusin esitys on toiminnanjohtaja Suvi Seppälän ohjaama. ”Minä halusin jo pienenä Marjaksi”, Suvi kertoo
Ohjaaja kuuntelee lapsia Teatterikärpäsen puraisema Suvi Seppälä aloitti Miniteatterilla jo viisivuotiaana. Katsomossa istuvista naisista ohjaaja Marja Myllyniemi, 68, on ihan hiljaa, mutta hänen seuraajansa Suvi Seppälä, 31, nousee välillä ylös. Harrastajaryhmän luotseina hänen ja Myllyniemen näkemykset ovat lähellä toisiaan. – Marjan tapa ohjata oli enemmänkin tapa opetella ajattelemaan, ja oivallus on noussut omassakin ohjaajan työssäni suureksi kulmakiveksi, Seppälä sanoo. Rooliasut – ja se, että yhden kissan häntä on hyvin lyhyt – paljastavat, mitä näytelmää miniteatterilaiset harjoittelevat. Viisi, Suvi Seppälä ohjaa Pillin ja Pullan esittäjiä. A ulangon Graniittilinnan kesäteatterissa kahden naisen ja 21 lapsen porukka on täydellisen keskittynyt tekemiseensä. Seppälä korostaa, että lasten ja nuorten kanssa kyse ei ole vain taiteen tekemisestä, vaan myös vaikkapa yhteistyötaitojen hiomisesta. – Tärkeintä on kova työ, pitkäjännitteisyys ja toisto. Neljä. Yksi. Pekka Töpöhäntä on uuden toiminnanjohtajan ensimmäinen ohjaustyö Hämeenlinnan Miniteatteriin. Hän kiittelee oppiäitiään siitä, että tämä on arvostanut aina dialogia lapsinäyttelijöiden kanssa. Huhtikuussa eläkkeelle jäänyt Myllyniemi on tyytyväinen, että juuri Seppälästä tuli hänen seuraajansa: – Suvi tuntee Minarin läpikotaisin. LM 9/2017 s. Tänään harjoitukset kestävät viisi tuntia. Minarilaisten pitää vaatia niin itseltään kuin ohjaajalta, naiset sanovat. 54-57 LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 l 55 LM9_s54-57_Miniteatteri.indd 55 17.8.2017 17.25. Kolme. Ei hän ole oikeastaan koskaan edes lähtenyt pois, vaan piti meillä kursseja myös teatteri-ilmaisun ohjaajaksi opiskellessaan. Kaksi. Suvi muuttaa lavajärjestystä ennen taukoa, kun yksi lapsista huomautti, että pitäisikö hänen puo›› Tahti tiivistyy ensi-illan alla. Monet lapset ovat pukeutuneet kissoiksi. – Muistakaa rytmi
LM 9/2017 s.54-57 56 l LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 LM9_s54-57_Miniteatteri.indd 56 17.8.2017 17.25. . 60 VUOTTA LAVALLA Hämeenlinnalainen Miniteatteri on tarkoitettu 5–20-vuotiaille. Vuosimaksu osallistujille on 300 euroa. Minari saa kaupungilta vuokraja toimintatukea sekä projektikohtaisia apurahoja eri tahoilta. Urheiluselostajaa näyttelee Veera Vihtilä. Vierailuja on tehty Färsaaria ja Japania myöten. Teatteri sai opetusministeriön Lasten päivä -palkinnon vuonna 2002 ja TNL:n Näyttämöpäivien yleisöpalkinnon vuosina 2002 ja 2004 sekä Hämeenlinnan kaupungin kulttuuripalkinnon vuonna 2016. Poliisi (Jimi Joutsi) joutuu pian kaupunkilaisten protestin kohteeksi. Rahoitus järjestyy pääosin esitysten ja oppilasmaksujen kautta. Marja Myllyniemen sylissä Pulla eli Mandi Ilmanen. Teatterin juuret ovat Hämeenlinnan Teatterikerhon vuonna 1957 perustamassa nuorisojaostossa. Sen toiminnassa on mukana yli 150 lasta ja nuorta. Miniteatteri toimii Verkatehtaan kulttuurikeskuksessa ja kesäisin Aulangon Graniittilinnassa. www.miniteatteri.fi Pillillä ja Pullalla on osansa siinä, että Pekka Töpöhäntä on joutunut vankityrmään
– Haluan kannustaa vanhempia heittäytymään leikkiin lasten kanssa. Tänään Myllyniemi on tullut paikalle kesken harjoitusten – ja saanut varhaisteinien huomion herpaantumaan hetkeksi. – Kukaan ei kiusaa, lapset vastaavat kuin yhdestä suusta. – Niin kuin minun kanssani aikanaan, Suvi Seppälä muistuttaa. – Marja vilkutteli minun valoa sen suhteen, mihin päin kannattaa suunnistaa niin lavalla kuin elämässäkin. Yli kaksituntinen, psykiatrisen sairaalan nuorten osastolle sijoittunut näytelmä vaati vuoden treenin ja vei niin esiintyjät kuin ohjaajankin välillä syviin vesiin. Myllyniemikin tuntee haikeutta. – Kutsun tätä porukkaa mun kanasiksi – ollaanhan me tehty yhdessä hommia siitä saakka, kun he tulivat Miniteatteriin. – Napanuoraa ei voi katkaista noin vain, lujien halausten kera vastaanotettu Myllyniemi tuumii. – Kukaan ei voi tietää, miten rankkaa hommaa lasten kanssa on valmistaa kesäesitys ulkona. Myllyniemi kehuu esiintyjien asennetta. Seppälä tietää, että teatterin luotsina hänen toimenkuvansa tulee pitämään sisällään ohjaamista, dramatisointia, kanttiinivuoroja – ja toinen toisensa perään eteen tulevia yllätyksiä. – Nyt sinä vapautat Pekan vankityrmästä! kaupunkilaiset hiillostavat poliisia. Vanhemmat esiintymään Suvi Seppälä toivoisi voivansa ohjata myös vanhempi–lapsi-draamaryhmiä. lellaan rinkiä olla useampiakin kissakaupungin asukkaita. Tuolloin pidettiin casting, jossa lapset paitsi improvisoivat myös esittivät uuden ohjaajan heille valitsemia tekstejä. Esimerkiksi Pekan esittäjä Annika Pehkuri, 13, ja Monnina viekasteleva Siiri Saarinen, 11, myöntävät, että kamalan paljon on kyllä pitänyt harjoitella, että tähän pisteeseen on päästy. Seppälä alkoi työstää Pekka Töpöhäntää tammikuussa. Miniteatterissa työskentelee kuukausipalkkalaisena vain toiminnanjohtaja ja tekniikkavastaava, Marjan poika Mikko Myllyniemi. – Pieniä ja isoja ohjataan aika lailla samalla tavalla: kuuntelemalla, antamalla aikaa ja turvalliset raamit, joiden sisällä tehdä ja olla. Napanuora säilyy Tämänpäiväisten harjoitusten aikana ehtii sataa ja paistaa, onpa rakeitakin tullut Graniittilinnan ympäristössä kesän mittaan niin monta kertaa, että laskeminen on lopetettu. Suvi Seppälä ohjeistaa välillä katsomon puolella ahertavia, isompia miniteatterilaisia, jotka ovat tulleet siistimään tiloja. Kun Seppälälle tuli ”poikaystäväkiireitä”, eikä hän ehtinyt ajoissa harjoituksiin, Myllyniemi opetti teinille sitoutumista. Kuin vuorelle kiipeäisi – En muistaakseni koskaan ajatellut, että Suvi oli pieni lapsi, vaan kohtelin häntä oikeana näyttelijänä. Kunnianhimo näkyy Kun tämänpäiväiset harjoitukset jatkuvat, lavalle kiiruhtaa papiljotit päässään Musta Saara. Se on kuin kiipeäisi Himalajalle, mutta perille aina päästään ja lopussa kiitos seisoo, Myllyniemi kuvaa. Ja millä innolla ja kunnianhimolla! On sanomattoman selvää, että lavalla kasvaa marjoja ja suveja, joille teatterista voi tulla enemmänkin kuin harrastus. Pian väkijoukko ehdottaa kolmea hurraahuutoa Pekalle. – Nyt minun pitää pitää kiirettä, sillä minä olen menossa naimisiin, muistuttaa kissaneiti, jota näyttelee Martta Ollikainen, 12. Seppälä kertoo pitäneensä Myllyniemeä majakkanaan. 54-57 LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 l 57 LM9_s54-57_Miniteatteri.indd 57 17.8.2017 17.25. – Taisin minä joskus myös sanoa jonkin muunkin kirosanan kuin sikanauta, jota yleensä käytän, Myllyniemi virnistää. Suvin sitoutuminen oli niin vakavaa ja hänellä oli luontaista sielukkuutta ottaa rooli kuin rooli haltuun, kiittelee Myllyniemi. – Te olette pieniä ammattilaisia! Myllyniemi sanoo esiintyjille. n Monnin pukeutuminen viestii siitä, että hänellä on kiusaaminen mielessä. – Sain sellaisen saarnan, etten toiste myöhästynyt. Suvi Seppälän Pekka Töpöhäntä on Miniteatterin 60-vuotisjuhlateos: – Opetuksellinen esitys on aina ajankohtainen. Marja Myllyniemen jäähyväisnäytelmäksi jäi nuorten kanssa tehty Hamlet. Vanhemmat ja lapset voisivat oppia paljon toisistaan. Hänen ehdoton vahvuutensa oli ajan antaminen, mutta toki me otettiin joskus yhteenkin. Tärkeintä on säilyttää dialogisuus. Tulevana syksynä hän työskentelee kolmen lapsija nuorisoryhmän kanssa. Esitysten aikaan myös näyttelijöiden vanhemmat tekevät arvokasta vapaaehtoistyötä lipunmyynnissä ja kanttiinissakin, ohjaajat kiittelevät. – Minä tein lopulliset valinnat, mutta kyllä Marja myös vähän kuiskutteli taustalla, Seppälä kertoo roolituksesta. Suville Marja oli majakka Kahden ohjaajan eroista 10–13-vuotiaat eivät osaa sanoa vielä mitään, mutta muistuttavat siitä, että Myllyniemen piti välillä korottaa ääntään ja huutaa ”Kita kiinni”. Myös Maija Maitopartaa esittävä Saga Tähti, 12, kertoo harjoitelleensa näytelmää tammikuusta saakka. Enää harvalla lapsella on lunttilaput esillä. Ja ollaanhan me aina ennenkin hoidettu homma niin sateessa kuin kaaoksessakin. Valitettavasti en tule näkemään enää sitä vaihetta, kun näistä tulee teinejä, joiden kanssa joutuu skabaamaan. Pullaa esittävä Mandi Ilmanen roikkuu Myllyniemen käsipuolessa ja sanoo, että Marja on paras ohjaaja, jonka kanssa hän on työskennellyt. Teatteri on niin ihana paikka, että siellä voi tehdä mitä vaan turvallisessa ilmapiirissä. LM 9/2017 s. Seppälä uskoo, että hän tulee koputtamaan edeltäjänsä kotiovea vielä ainakin talousarvion aikaan. – Lapset eivät halua kuulla säälittelyä. Lavalla tilanne alkaa kääntyä Pekka Töpöhännän eduksi. Minarissa on nollatoleranssi kiusaamisen suhteen. Harjoitustauolla iso lapsilauma ympäröikin Seppälän ja Myllyniemen
Tarvitaan vain hyvä liikeidea! nuori yrittäjä Leevi Lamminsivu on osannut ajaa traktoria jo alle kouluikäisestä nassikasta. LM 9/2017 s.58-59 58 l LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 LM9_s58-59_LeeviLamminsivu.indd 58 17.8.2017 17.28
Leeviä kiinnostaa kovasti erityisesti eläintenhoito. Kiinteistöhuoltoyrittäjä Leevi Lamminsivulla, 15, on yli viiden vuoden kokemus erilaisista kiinteistöhuoltotehtävistä. Nuorukainen taitaa tietenkin traktorin perushuollon, koska sitä on syytä tehdä päivittäin. Kiinteistöhuolto Lamminsivun omistaja Leevi Lamminsivuhan se siinä on matkalla työmaalleen. Nyt Leevi aloittaa yhdeksännen luokan, joten koulu saattaa vaatia vähän enemmän panostusta. Lomilla Leevi tekee joskus ympäripyöreitä päiviä. – Pitäisi hankkia vielä pieni pyöräkuormaaja. Leevistä ovat erityisen mieluisia kaikenlaiset koneilla – erityisesti kaivureilla – tehtävät työt. Kouluaikana hän ehtii työskennellä vähän ennen koulun alkua ja muutaman tunnin koulun jälkeen. Kannattavampi vaihtoehto voi olla siis se, ettei ota tilauksia silloin vastaan. Sellaista nuori yrittäjä ei ole aiemmin tehnyt. Siihen saa kuitenkin painaa vielä aika lailla urakoita, sillä se maksaa noin 50 000 euroa, Leevi tuumii. Firma leikkaa pensasaitoja ja ruohikkoja, tekee pihalaatoitusja maanrakennustöitä sekä muita kesäja talvikauden pihaja ulkotöitä. Leevin isällä on maatila Hämeenkyrössä, mutta ”se on nykymittapuun mukaan aika pieni”. Ja siihen vielä koneen kulut päälle. Mitään vakituista harrastusta tavanomaisen liikunnan lisäksi Leevillä ei ole, sillä työ on kaikkein kiinnostavin harrastus. Parhaillaan hän ajaa traktorin peräkärryllä murskaa, koska tekee pihalaatoitusta naapurille. Hän osaa käyttää muitakin pienkoneita, kuten moottorisahaa ja erilaisia ruohonleikkureita, mutta myös kaiken kokoisia kaivureita. Häntä kiinnostavat erityisesti maataloustyöt ja hän haluaisi oman tilan, jonka hoitamisen ohessa voisi tehdä kaupungissa urakoita ja auraushommia. Ylipäätään lihakarjan pitäminen on Leevin mielestä hyvin riskialtista, koska ihmiset ovat alkaneet vähentää lihansyöntiä. Tällä hetkellä karjatilan pito ei hänen mukaansa kuitenkaan oikein kannata, sillä maatilojen kannattavuus on tällä hetkellä kaiken kaikkiaan heikko. Traktori on Leevin oma. – Kun tekee työnsä kunnolla, saa sitä kautta hyvän maineen ja hyvin tilauksia. Yrityksen perustaminen oli Leevin mielestä helppoa. Haaveena oma maatila Leevi Lamminsivu markkinoi yrityksensä palveluja verkkoja Facebook-sivuillaan. Hän kaivaa rasvapuristimen ajokin ohjaamon työkalulaatikosta ja tuikkaa vaseliinia etupyörän ohjausniveleen. Leevi autteli isäänsä peltoja metsätöissä Hämeenkyrössä jo alle kymmenvuotiaana. 58-59 LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 l 59 LM9_s58-59_LeeviLamminsivu.indd 59 21.8.2017 12.01. Sillä saa ajaa enintään 60 kilometrin tuntinopeudella kulkevia traktoreita. Edes iso tilakoko ei kannata, jos alussa joutuu tekemään paljon investointeja. – Jos työntekijälle maksaisi sivukuluineen 20 euroa tunnilta, ei vielä silläkään saa hyvää traktorinkuljettajaa. – Lypsytilallakin pitäisi olla monta sataa lehmää, että se kannattaisi. – Kyllä nämä työasiat ovat melkein koko ajan mielessä. n . Netistä löytyi tietoa, ja isä on ohjannut yksinkertaisen kirjanpidon tekemisessä. Yhdistys antaa ilmaista lakineuvontaa ja siellä tapaa muita yrittäjiä, joiden kanssa voi joskus tehdä yhteistyötä. Leevi ei ole ajatellut palkata koulun ajaksi yritykseensä ulkopuolista työntekijää, sillä hän on laskeskellut, ettei yritykselle jää yhtään voittoa, jos työt teettää jollain muulla. Leevi Lamminsivu neuvookin kaikkia nuoria ryhtymään rohkeasti yrittäjiksi, jos on hyvä liikeidea. – Ei se niin vaikeaa ole, katselin ohjeet siihen verkosta. Tärkein kanava on paikallisten asukkaiden erilaiset Facebook-ryhmät, mutta netissä on myös palveluja, joissa pyydetään tarjouksia erilaisista kiinteistöhuoltotöistä. – Eilen illallakin tein laatoituksen jälkeen paperitöitä vielä yhteentoista. Tai sikalassa monta tuhatta sikaa. Nykyisin hän markkinoi kiinteistöhuoltoyritystään kotikaupungissaan Nokialla ja sen ympäristössä. LM 9/2017 s. Kavereita hän tapaa pääasiassa koulussa. – Voisihan sitä eläimiä hankkia muutenkin kuin lihakarjaksi, mutta onneksi minulla on vielä aikaa miettiä. Paperitöitä iltaan asti Leevi Lamminsivu perusti kiinteistöhuoltoyrityksen 14-vuotiaana ja on Pirkanmaan Yrittäjien nuorin jäsen. Paras markkinointikanava – vaikkakin hitain – on puskaradio. Leevi on miettinyt maatilatalouteen liittyvä ongelmia paljon. Leevi on osannut ajaa traktoria alle kouluikäisestä, mutta sai vasta 15-vuotiaana liikennetraktorin ajoluvan. Peruskoulun jälkeen Leevi aikoo pyrkiä Osaran maatalouskouluun Hämeenkyröön. IITA KETTUNEN kuva LAURA VESA K un keltainen traktori ajaa Nokian kaduilla, kääntyvät jalankulkijat katsomaan hymyillen sen perään. Sellaista se on, Leevi sanoo päätään puistellen. kiinteistohuoltolamminsivu.fi ” Kyllä työasiat ovat melkein koko ajan mielessä. Tietokoneella katselen aina paikkoja, mistä voi saada hommia. Leevi on toistaiseksi tehnyt itse myös yrityksensä kirjanpidon, mutta se täytyy ulkoistaa kirjanpitäjälle, jos tilaukset lisääntyvät. Hän selailee päivittäin nettiä, josta saa hyvin asiakkaita
60 l LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 LM9_s60-61_LJ_DanielErika.indd 60 21.8.2017 12.06. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA kuvat LIISA HUIMA lapset juttusilla ”SUOMESSA PUHUTAAN SUOMEA, ENGLANTIA JA RUOTSIA. MAAHANMUUTTAJAT PUHUVAT MYÖS UKRAINAA, ISTANBULIA JA SYYRIAA.” ”Aloin lukea neljävuotiaana ja silloin osasin jo kirjoittaa.” ”Elämä olisi kurjaa, jos ei osaisi lukea.” ”Yleensä kirjoitan onnitteluja, kun menen synttäreille. Esimerkiksi näin, että ”Paljon onnea Danielille.”” ”Minäkin kirjoitan onnitteluja ja olen kirjoittanut joskus myös kirjeen.” ”Mikael Agricolalla oli hirveen harvat hampaat, mutta hän eli kauan sitten, 1500-luvulla.” ”Aapinen on kirja, missä oppii lukemaan.” LM 9/2017 s60-61
Daniel on huomannut, että lukeminen on hyödyllistä. Tähtitieteilijät muka luulee, että Saturnuksen renkaat on pieniä asteroideja, mutta oikeasti ne ovat isoja jääpaloja. Maahanmuuttajat puhuvat myös ukrainaa, istanbulia ja syyriaa, Daniel luettelee. – Siinä oppii koko ajan lisää ja lisää. Lukemisen lisäksi hän pitää urheilusta ja temppujen tekemisestä ja kirjoittamisesta. Erikalla on suunnitelma valmiina. Niitä olen tehnyt jo viisi. – Se on kirja, missä oppii lukemaan, Erika tietää. – Luen pieniä tarinoita. – Olen kuullut Mikael Agricolasta jo ainakin kahden vuoden ajan, Daniel sanoo. – Aloin lukea neljävuotiaana ja silloin osasin jo kirjoittaa, Erika muistaa. – Silloin pitäisi mennä puheterapeutille! Daniel ehdottaa. – Minä en itse asiassa lue niin paljon itse, mutta minulle lukevat äiti, isä ja isoveli Santeri. – Osaan kirjoittaa myös enkkua. Mutta nyt siellä on sairaan kiva rehtori, joka tuli Töölön yhteiskoulusta. Ensimmäisen aapisen tekijäkin on tuttu. – Elämä olisi kurjaa, jos ei osaisi lukea, Daniel sanoo. Mikael Agricolan aikana ei ollut vielä kännyköitä. Luen pääasiassa tietokirjoja. – Yleensä kirjoitan onnitteluja, kun menen synttäreille. . D aniel Säilä, 7, ja Erika Korpela, 7, tietävät, että lukutaito on ihmiselle tärkeä. – Vaikka enkkua ei ymmärtäisikään, sitä voi kuitenkin lukea, Erika nyökyttelee. Daniel on jo seurannut koulunkäyntiä sivusta, sillä hänellä on veli ja kaksi siskoa. – Minäkin kirjoitan onnitteluja ja olen kirjoittanut joskus myös kirjeen. Erika ei lue tietokirjoja. – Silloin minä rähjäisin koko maailmalle, Erika vahvistaa. Olen tavannut hänet 2014, 2015 ja 2016, kun olen käynyt kevätjuhlissa. – Olen löytänyt kirjasta myös laavalampun reseptin. – Suomessa puhutaan suomea, englantia ja ruotsia. LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 l 61 LM9_s60-61_LJ_DanielErika.indd 61 17.8.2017 17.44. Kun kerran jouduin lääkärissä odottamaan, luin Akkareita, Erika selvittää. NÄMÄ HELSINKILÄISEN PÄIVÄKOTI Saukon esikoululaiset aloittivat nyt syksyllä eri kouluissa, Daniel Ruoholahdessa ja Erika Jätkäsaaressa. – OPIN LUKEMAAN KOLMEVUOTIAANA ja kirjoittamaan neljävuotiaana, Daniel kertoo. Avaruus kiinnostaa. – Hänellä oli hirveen harvat hampaat, mutta hän eli kauan sitten, 1500-luvulla, kertoo Daniel, joka tutkii samalla A sanoi Agricola -kirjaa. Opin viisivuotiaana, koska minulla on enkun vihko, Daniel huomauttaa. Kirjoitan isolla ja epätarkasti. – Luulen, että matikka on lempiaineeni ja sitten äikkä. DANIEL ON LUKENUT RISTO RÄPPÄÄJIÄ ja Harri Pottereita. – Siitä on pitkä aika, edes kännyköitä ei ollut vielä silloin. Ne tulivat vasta 1800-luvulla. – Mulla ei ole kyllä kauheen hyvä käsiala. Jos ei osaisi lukea, ei voisi mennä kirjastoon eikä oikein kauppaankaan. – Jotkut eivät osaa lukea vielä vanhana mummonakaan. Tytti Issakainen, Kaisa Häkkinen, Maisa Tonteri ja Pekka Rahkonen: A sanoi Agricola. Ne luulevat myös, että Pluto on pieni kuu, mutta se on kääpiöplaneetta. Esimerkiksi näin, että ”Paljon onnea Danielille Tee Erika”. Sitten kaikki aineet laitetaan semmoseen lamppuastiaan, Daniel kuvailee. Tarvitaan öljyä, suolaa, epsonsuolaa, ceeoo kahta ja väriainetta. Danielille rehtorikin on ennestään tuttu. Vaikka ystävykset ahertavat eri kouluissa, ei se heitä huoleta. Sokeat eivät voi lukea, koska he eivät näe kirjaimia. – Kerran Ruoholahden ala-asteella on ollut sellainen sääntö, että tytöillä ja pojilla oli eri legot! Tytöillä pinkit ja valkoiset, pojilla siniset ja mustat. – Se taitaa olla venäjää..., arvelee Daniel. Kansain välinen Lukutait opäivä 8.9.2017 Englantia voi lukea, vaikka sitä ei ymmärrä LM 9/2017 s60-61. – Voimme kylästellä toistemme luona koulun jälkeen. (Lasten Keskus 2017). Ne keksittiin vasta joskus 1800-luvulla. MOLEMMAT TUNTEVAT AAPISEN. – Kaikkia niitä voi oppia lukemaan. – Pottereita olen lukenut suomeksi ja vähän englanniksi. – Osaan sanoa japaniksi konetsiav, hyvää päivää, muistaa Erika
Kirjaan mahtuu monta yllätystä alkaen siitä, miten monipuolisen elämäntyön Agricola teki. Samalla se tutustuttaa yleisen kirjaston jaloihin periaatteisiin. Raija Rintamäki) on hellämielinen tarina lukemisen ilosta. Päivi Arenius). Aikuinenkin voi helpolla tavalla tehdä paluun suomalaisen sivistyksen juurille. NE OPETTAVAT VIHREÄÄ ELÄMÄNTAPAA JA ERILAISUUDEN HYVÄKSYMISTÄ JA VIIHDYTTÄVÄT IHMEELLISILLÄ YKSITYISKOHDILLA. Pehmeäsävyinen ja tunnelmallinen kuvitus sopii suurten nautintojen kirjaan. Koko perheen laulukirja Jos tutkijoiden väite lyhenevästä lapsuudesta pitää paikkansa, niin ainakin lasten laulukirjat tekevät parhaansa, että lapsuudessa riittäisi iloa ja leikkiä. Lopusta löytyvät tietoartikkelit Agricolasta, isästä ja pojasta, sekä kirjakielen syntymisestä. Suomalaisesta lauluperinteestä julkaistaan nykyisin tiuhaan tahtiin kokoelmia, joiden avulla maahanmuuttajatkin voivat tutustua suomalaiseen kulttuuriin. Ajatus toteutuu hauskasti Maija Karhinen -Ilon ja kumppanien toimittamassa Soivassa kansanlaulukirjassa (kuv. Lisää tarvitaan! Karhun talosta kaverit löytävät kokonaisen kirjaston, ja saavat aluksi vastahakoisesta ja murisevasta karhuherrasta paitsi ystävän myös asiantuntevan kirjastonhoitajan, joka ryhtyy lainaamaan aarteitaan metsän asukkaille. Hänhän opetti, että tärkein kieli on oma äidinkieli. Agricolaa lapsille Iloisen ihmeen lasten tietokirjallisuudessa tarjoaa A sanoi Agricola, joka on Tytti Issakaisen, Kaisa Häkkisen ja Maisa Tonterin kirjoittama ja Pekka Rahkosen kuvittama teos kirjakielen kehittäjästä ja uskonpuhdistajasta. LASTEN TIETOKIRJOJEN VISUAALISUUS VAHVISTUU, MUTTA SUOSIKKIAIHEET PYSYVÄT ENNALLAAN. Luithan edelliseltä aukeamalta, mitä 7-vuotiaat Daniel Säilä ja Erika Korpela tietävät Agricolasta. Tietokirja vihertää ISMO LOIVAMAA kuukauden kirjat pi irr os ki rja st a KO KO PE RH EE N KA N SA N LA U LU KI RJ A Vielä mukavampaa yhdessä! 62 l LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 LM 9/2017 s.62-63 LM9_s62-63_KK.indd 62 17.8.2017 17.53. Kirjan mukana tulee äänikoneisto, jonka avulla voi kuunnella Freija-yhtyeen säestyksiä, mutta ihan vain luettunakin tekstit tarjoavat rehevää hupaisuutta ja kaunista kaihomieltä. “Kirjoja on mukava lukea yksinkin, mutta vielä mukavampi yhdessä!” Teos on lämminsydäminen lukemisen ylistys. Suomalaisten kansanlaulujen kirja on tarkoitettu koko perheelle, niinpä mukana on lauluja myös “lemmestä ja heilastelusta” ja kuvitukseen saattaa kätkeytyä joku vitsi aikuisten oivallettavaksi. Karhu kirjastossa Karhun kirjasto -kuvakirja (suom. Ja hyvältä tuntuu lukea Lutherin ajatus kielestä. Muhkea aihe, muttei vähääkään ikävä kirja! Lastenkirjaan sopii mainiosti se, että asiat kerrotaan Mikael Agricolan pojan näkökulmasta. Poppy Bishopin ja Alison Edgsonin kirjassa neljä eläinystävää rakastaa tarinoita, mutta he omistavat vain yhden nuhraantuneen iltasatukirjan
Kannessa mainostetaan kirjan kotimaisuutta, joka tosiaan pätee painopaikkaa myöten. Tavaroiden historiaa Lastenja nuortenkirjallisuuden käännösten kielivalikoima hupenee huolestuttavaa vauhtia, mutta onneksi kansainvälisinä yhteispainoksina ilmestyvien tietokirjojen alkuperät voivat olla suomalaisittain eksoottisia. Siilin seurassa opitaan viljelyn aakkosia hyvin konkreettisesti. Olkoon sitten kyse lukemisesta tai liikkumisesta, ainoa tepsivä keino on aikuisten malli. Toimittajan mukaan hevoskirjoissa kuvataan ronskia työtä, lantaa ja hikeä – ja yllättävän niukasti tytön ja hevosen välistä söpöstelyä. Nimimerkki Teutorin 1980-luvulla käynnistämässä kissaystävyksistä kertovassa sarjassa on kerrottu mm. Tartuta rakkaus lukemisee n! Häivähdys Pispalaa lantaa ja hikeä Ronsk ia työtä, Hauskasti koottu teos levat -kirja (suom. Näin he voivat toivoa, että rakkaus lukemiseen tarttuu lapsiin. Meillä kun ei omasta takaa laadita lapsille kirjoja tästä mielenkiintoisesta aiheesta. Isoäiti jo ihmetteli, lukeeko tyttö liikaa ja viihtyykö liian tiiviisti sisätiloissa. n LM 9/2017 s. Alex kertoo luettelomaisesti synttärivieraistaan, jotka kaikki ovat erilaisia ja tervetulleita. Lisa Bjärbo on sitä mieltä, että hevoskirjoihin suhtaudutaan kohtuuttoman ennakkoluuloisesti. vaatesuunnittelun historiaa. Tamperelaisen Satukustannuksen suosikkisarjassa voi aina erottaa kauniin häivähdyksen Pispalan järvimaisemia. Itse asiassa urheilemattomuutta pidettiin paljon vakavampana asiana kuin lukemattomuutta. Siilin vihreät aakkoset Marjo Nygårdin kuvakirjassa Kaikessa on itua (Lasten Keskus) pikku Siili ahkeroi puutarhassaan sadonkorjuujuhliin saakka, jollin se ystävineen nauttii “sadosta ja omavaraisten onnesta”. Asetelma tuntuu aavistuksen verran osoittelevalta, kun Alex keskittyy juuri erilaisuuksien luettelemiseen. Jännät synttärivieraat Eteläafrikalaisten Elena Agnellon ja Adrie Le Roux’n kuvakirjan Minä olen Alex (suom. Ilman selittävää tekstiä ei tietenkään pärjätä, mutta visuaalisuudella on vielä vahvempi rooli. Pienessä kirjassa kulttuurihistoria näkyy monin tavoin. Tarkoitus on tietysti hyvä ja synttärivieraiden joukko auttaa ymmärtämään, että yhdessä on hauskaa: “Ilo ja nauru ovat parasta ikinä!” Kansainvälisyyskasvatuksesta ei enää juuri puhuta, vaikka repaleisessa ja levottomassa maailmassa sitä kaivattaisiin kipeämmin kuin koskaan. Pikkuruisista elementeistä hahmottuu suuria prosesseja, esim. Uudet asiat esitetään innostavasti: hauskasti inhimillistetyt siili ja kontiainen ovat hyviä oppaita. puuvillapellosta vaatekauppaan, ja samalla silmäillään mm. Myös kirjan tekemisestä ja kustantamisestakin kerrotaan, mikä tarjoaa suomalaisille lapsille melkoisen uutta tietoa. Kirjassa kerrotaan mm. Pajakirjassa kissalapset rikkovat kärrynsä liian hurjassa mäessä ja tarvitaan kulmakunnan parhaan sepän perinteisiä taitoja. Lämminsävyisessä kirjassa seurataan asiantuntevan siilin touhuja, joka on niin innostunut viljelystä, ettei malta unissaankaan pysyä puutarhasta poissa. Seikkaperäinen Mistä tavarat tuOnko pakko lukea. Kirjassa vilahtelee kahden isän koteja, avioeroperheitä, muslimeja, hinduja, pyörätuolikavereita... Valtavina painosmäärinä levinneet kirjat ovat vaivihkaa opettaneet tärkeitä asioita. Kriitikot pettävät ne nuoret, jotka lukevat hevoskirjoja. 62-63 LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 l 63 LM9_s62-63_KK.indd 63 17.8.2017 17.53. Muiden kavereiden seura tuntui tytöstä hankalalta urheilusta puhumattakaan. Iiris Kalliola) tulee Tšekin tasavallasta. Riitta Oittinen) rakenne on mitä yksinkertaisin, mutta ajatukset sitä suurempia. teatterista, maatiloista, vieraista kulttuureista sekä kierrättämisestä. Jännittävässä työpaikassaan seppä näyttää, miten karkaistaan, taotaan ja sorvataan. Lukija pääsee eläytymään kasvukauden iloihin, mutta myös niihin hetkiin, kun tuholaiset nakertavat salaatinlehdet. Alexin synttärit tulee tarpeeseen. Lukija pääsee hulmauttelemaan viikattuja sivuja valtaviksi aukeamiksi ja avaamaan sivuille kiinnitettyjä pieniä vihkosia. Vallitsee huikea ero siinä, mitä hevoskirjat todellisuudessa ovat ja mitä niiden kuvitellaan olevan. Aikuiset voivat lukea itsekseen ja ääneen ja jutella lukukokemuksistaan. Hevoskirjat kunniaan! Miten voi kirjoittaa hevosista niin, ettei 90 % lukijoista hupene jo johdannon aikana, ihmetellään ruotsalaisessa Vi läser -kirjallisuuslehdessä (2/2017). Turtschaninoff on sitä mieltä, että lahjonta ja pakottaminen eivät tuota mitään hyvää. pi irr os ki rja st a KO KO PE RH EE N KA N SA N LA U LU KI RJ A Rautaa takomassa Satavuotista Suomea juhlitaan Jari Koiviston Miina ja Manu pajassa -kuvakirjan uudistetussa painoksessa. leivän, lusikan ja T-paidan valmistamisesta. Moderni ympäristötietoisuus toteutuu, kun seppä kertoo oman vesivoimalansa puhtaasta energiasta. Suomenruotsalainen kirjailija Maria Turtschaninoff muisteli kolumnissaan Hufvudstadsbladetissa lapsuutensa valtavaa lukuhimoa
Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kerran kuukaudessa. Määräaikainen (12 kk) 83 e . 6 kk . Tilaajapalvelu (03) 4246 2222 ma–pe 8–16 tai faxi (03) 4246 5341 tai tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . Tilaushinnat . Irt isa no n til au ks en i pä ät ty m ää n m ak se tu n ja ks on lo pp uu n Ti la uk se n m ak sa ja / Va nh a os oi te Su ku ni m i Et un im i Ja ke lu os oi te Po st in um er o Po st ito im ip ai kk a Pu he lin La hj at ila uk se n sa aj a / U us i os oi te / 20 17 al ka en Su ku ni m i Et un im i Ja ke lu os oi te Po st in um er o Po st ito im ip ai kk a Pu he lin O pi sk el ija til au s: op pi la ito ks en ni m i Pä iv äy s ja al le ki rjo itu s . Kestotilaus (6 kk) 47 e . Its el le ni . Kustantaja ww.lskl.fi L A P S E N M A A I L M A N P A L V E L U K O R T T I LM9_s64_Sarjis+PalvK.indd 64 17.8.2017 17.55. Ke st ot ila uk se na . M ää rä ai ka ist ila uk se na . O pi sk el ija til au ks en a . Kestotilaus (12 kk) 72 e . LM 9/2017 s.64 Vastaanottaja maksaa postimaksun Tunnus 5002333 00003 Vastauslähetys M ik äl i ol et jo til aa ja , ki rjo ita tä hä n as ia ka sn um er os i ta ka ka nn en os oi te tie do ist a ta i la sk us ta Ti la an La ps en M aa ilm an al ka en / 20 17 . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Opiskelijatilaus (12 kk) 55,50 e Postituslisät ulkomaille . 12 kk . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. 12 kk . La hj ak si . La hj at ila uk se na . ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . tilaat lehden . 3 kk . 12 kk . Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Eurooppaan 12 kk 30 e . 12 kk . Kestotilaus (3 kk) 29 e . 6 kk . Määräaikainen (6 kk) 56 e . 6 kk
Niillä voisimme koettaa aktiivisesti pohtia, miten saisimme kehitettyä itseämme fiksumpaan suun taan rajoitteista huolimatta. Mehän olemme kiistattomasti taipuvaisia ahneuteen, it sekkyyteen ja pahantahtoisuuteen. ONHAN HOMO SAPIENS aika vastenmielinen toi mija. Ei ole mitään syytä olettaa, että ihmislaji nyt tietää kaiken tietämisen arvoisen. Meille on ominaista liittoutua heimoiksi, joissa ollaan samaa mieltä, vaikka oltaisiin väärässäkin. On kuitenkin syytä olettaa, et tä ihmisen keskeinen kyky, kieli, on kehitty nyt jo kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Sodan torjunnas sa vastaava ajatus olisi lakata pitämästä sotaa millään tavalla ”normaalina” tai ”väistämättömänä” ilmiönä. Se ei viitsi piitata tästä avaruudessa kiitävästä sini vihreästä pallosta, jonka se on asuinsijakseen saa nut. n LM 9/2017 s65. Tästä jak sosta kirjoitetun historian aika on todella lyhyt, joitakin tuhansia vuosia. Paljon selviää muutaman sadan ja tuhannen seuraavan vuoden kuluessa, joten meidän ei kannattaisi luulla it sestämme liikoja. Se tappaa lajitovereitaan, pahoinpitelee, alistaa, sortaa, hyväksikäyttää, syrjii ja riistää nii tä. Mieluummin voisimme opetel la tarkastelemaan itseämme realistisesti. Emme usein kaan kykene ajattelemaan isosti ja kauas, vaan tyydymme ajattelemaan ohuesti ja lyhytnäköises ti. Onko meidän toimintamme, tai sen vastenmieliset piirteet, nyt kovinkaan vakuuttava osoitus nimenomaan viisaudesta. kolumni JOHANNA KORHONEN USKOO, ETTÄ ME IHMISET LUULEMME ITSESTÄMME LAJINA LIIKOJA. Nykyään, kun olen joitakin kymmeniä vuosia jo ehtinyt asiaa havainnoida ja eteenpäin ajatella, allekirjoitan Linkolan väitteen yhä useammin. Homo sapiens on tallustellut maapallol la nykyi sen kaltaisena otuksena uusimman tie don mukaan jo noin 300 000 vuotta. TIETEEN AIKA HOMO SAPIENSIN historiassa vasta lyhyt onkin. Sitä aiemmasta elämästä tiedämme vähän. MEILLÄ ON KUITENKIN ihan kohtuulliset aivot. Olemme antaneet itsellemme nimen homo sapiens, viisas ihminen. Ehkä kaikkein jämerin ensiaskel olisi se, että lakkaisimme pitämästä itseämme kovin viisaana lajina. Esimerkiksi väkival taisuuden hallinnassa tunnetusti ensim mäinen askel on myöntää, että ongelma on. Ehkä keskeinen mokamme onkin juuri tämä: luulemme itsestämme liikoja. Omituinen otus VOISIMME OPETELLA TARKASTELE MAAN ITSEÄMME REALISTISES TI. Miten niin viisas. Tietämisen aika on laskettavissa sa doissa vuosissa, mikä on aivan häviävän lyhyt ai ka. Ilman kykyä kommunikaatioon emme olisi nyt sitä, mitä olemme. Se ajattelee hyvin lyhytnäköisiä asioita, ku ten tämän vuosineljänneksen talouskasvua, kun sen mieluummin pitäisi ajatella planeetan elin kelpoisuutta sadan, tuhannen ja kymmenen tu hannen vuoden tähtäyksellä. Sapiensia kannusta vampi sana olisi vaikka kehittyvä tai edes kehittymistä yrittävä ihminen. Johanna Korhonen on kustantaja, toimittaja ja kirkkolaulaja, jonka perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi lasta. OLIN VIELÄ AIKA NUORI , kun luin lehdestä kalas taja, ekofilosofi Pentti Linkolan ajatuksen: ”Ihmi nen on vastenmielinen laji.” Muistan, että pidin Linkolaa lausuman perus teella kovin synkkänä ihmisenä. LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 l 65 LM9_s65_kolumni_Johanna.indd 65 17.8.2017 17.58. Se riistää ja tuhoaa myös muita lajeja ajatel lessaan vain omaa lyhyen aikavälin ”etuaan”. Sen jälkeen yritetään tutkia väkival taisen käytöksen syitä ja opetella uuden laisia toimintamalleja. IHMINEN YMMÄRTÄÄ ITSESTÄÄN lajina lii an vähän ja peittää senkin vähän tämän ”vii sas” höpinän alle
Kaiken ytimessä on yhdessä tekeminen. Parasta partiossa on lopulta ystävät ja se, että saa olla oma itsensä. Hän kuuluu espoolaiseen Mastonvartijat-lippukuntaan. Kaisla kuvattiin Helsingissä. Partiota harrastaa 45 miljoonaa partiolaista yli 200 maassa! Suomessakin on 65 000 partiolasta. Kaisla Olkkola ” Partioharrastus on meidän suvussa jo traditio: isä ja hänenkin isänsä harrastivat partiota. Partiossa on viikkokokouksia, viikonloppuleirejä ja kesällä pidempiä leirejä. . Partion tavoitteet ja päämäärät pyritään saavuttamaan monipuolisen tekemisen kautta. www.samiparkkinen.com muotokuva LM 9/2017 s.66-67 66 l LAPSEN MAAILMA 9 l 2017 LM9_s66-67_Muotokuva.indd 66 17.8.2017 17.59. >www.paakaupunkiseudunpartiolaiset.fi www.partio.fi kuva SAMI PARKKINEN . Myös veljeni on mukana partiossa. Harjoittelemme luonnossa selviämisen taitoja, esimerkiksi suunnistamista ja solmujen tekoa. ” 13-vuotias Kaisla on harrastanut partiota kolme vuotta. Partion voi aloittaa 7-vuotiaana sudenpennuissa ja harrastusta voi jatkaa läpi elämän
66-67 LM9_s66-67_Muotokuva.indd 67 15.8.2017 12.46. LM 9/2017 s
LM9_s68_takakansi.indd 68 15.8.2017 11.20. • Kun vauvaa ei nukuta... Miten tukea ujoa koulussa Ota vauva menoon mukaan! LASTEN SUOJEL UN KESKU SLIITO N KUUKA USIJUL KAISU • 9 • 2017 Lasten hammast erveys on heikentyn yt Vihreää hoivaa: aasi & kana kasvattaj ina Suomalai set parit riitelevät paljon Turengiss a perustett iin leikkipuis to joukkorahoituks ella LM 9/2017 s. • Paljon lukeva nuori hallitsee 70 000 sanaa, mutta vähän lukeva vain 15 000 • Onko eronneiden yhteistyövanhemmuus mahdollista. LM 9/2017 68 Eihän arki ahdista. 1 www.lapsenmaailma.fi TILAA LAPSEN MAAILMA! Lastensuojelun Keskusliitto täyttää 80 vuotta Lokakuun juhlanumerossa mm