LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU | 9 | 2018 Niilalle ja hänen veljelleen periytyi halkiogeeni Koulujen homeongelmaa ei oteta vakavasti Näin syntyy ekokoti omin voimin! Kiusatusta tytöstä kasvoi herkkä hevosten tulkki Lapset pelastavat planeetan: esittelyssä 10 kirjaa ympäristöstä
YK:n yleiskokous hyväksyi sijaishuollon järjestämisen ja toteuttamisen tueksi laaditut sijaishuollon ohjeet lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotispäivänä vuonna 2009. Ja kysyä; mitä kuuluu, lastensuojelu. ... ... .... ... Adoption asema lastensuojelussa – Sosiaalija terveysalan ammattilaisten asenteita, näkemyksiä ja kokemuksia Turvallisesti sijaishuollossa | 1 Turvallisesti sijaishuollossa – Väkivaltatyön keinoja lastensuojelulaitoksessa SIJAISHUOLLON OHJEET YK:n sijaishuollon ohjeet lastensuojelun keskusliiton uusiin julkaisuihin Tutustu Tämän oppaan aiheina ovat turvallisuusja väkivaltateemaan ja väkivaltatyöhön liittyvät kysymykset lastensuojelun sijaishuollossa, erityisesti laitoshoidon kontekstissa. Oppaaseen on koottu tietoa ennen kaikkea väkivallasta ja väkivaltatyön keinoista. .... Tämä on julkaisukokonaisuuden ensimmäinen osa, jossa tarkoituksena on pohtia, miten viimeaikaiset selvitykset ja lainsäädännölliset muutokset ovat uudistaneet lastensuojelua. https://www.lskl.fi/verkkokauppa/ Lastensuojelun ja sosiaalihuollon rajapinnat M I T Ä K U U L U U L A S T E N S U O J E L U . ... Lastensuojelun Keskusliitto toteuttaa vuosina 2018–2019 julkaisukokonaisuuden, jossa tarkastellaan eri näkökulmista sitä, miten lastensuojelu tällä hetkellä toimii. .... Tämän raportin havainnot ja tulokset konkretisoivat myös aiemmin esitettyjä näkemyksiä, joiden mukaan kyse ei ole mitenkään yksiselitteisestä asiasta: lapsen etu voi toimia perusteluna sekä adoption puolesta että sitä vastaan. .. Julkaisun toivotaan hyödyttävän erityisesti lastensuojelun sijaishuollon käytännön työntekijöitä. ... ... .... Tässä julkaisussa raportoidaan lasten ja perheiden parissa työskentelevien sosiaalija terveysalan ammattilaisten asenteita, näkemyksiä ja kokemuksia koskien adoptiota ja adoption mahdollista käyttöä lastensuojelussa. ..... Ohjeiden tarkoituksena on edistää lapsen oikeuksien sopimuksen ja muiden kansainvälisten sopimusten määräysten täytäntöönpanoa niiden lasten osalta, jotka ovat jääneet vaille vanhempien huolenpitoa tai ovat vaarassa jäädä ilman sitä
Aivotutkija Katri Saarikivi on osuvasti todennut, että mitä useammalle elämäntarinalle altistumme, sitä paremmin ymmärrämme muita. pääkirjoitus Lapsen ilo ei liity kuluttamiseen. Olisiko lapsia ja nuoria siis syytä altistaa erilaisuuteen oppimiseen. Mikä parasta, siinä ei voi tehdä asioita oikein tai väärin. Leikki tarjoaa myös usein paljon yllättävää iloa ja uutta seuraa päivään. Jokaiselle lapselle on turvattava mahdollisuus harrastaa, mutta kannattaa harkita tarkoin, missä kohdin harrastamisesta tulee pakko tai sen motivaattoriksi nousee kilpaileminen. Hyväksyvä suhtautuminen muihin ihmisiin, vaikkapa ilmastopakolaisiin, syntyy lapsuuden ja nuoruuden moninaisissa sosiaalisissa suhteissa, kunhan vain annamme niille tilaa kehittyä. On asioita, joista lasten ei kuulu kantaa huolta, vastuusta puhumattakaan. Kestävän kehityksen valintojen puolesta liputtamisen pitäisi olla nykyistä helpompaa meidän jokaisen arjessa. Kaikki on mahdollista ja asiat muuttuvat leikin myötä. Vapaa leikki on tärkeää lapsen kehitykselle. Koskettelusta, maistelemisesta ja aisteja hellivistä rytmeistä tai sävelistä. Lapsuus ei saisi olla vapaa-ajan suhteen moniottelua, aikaa, jonka vanhemmat täyttävät omasta mielestään parhailla mahdollisilla harrastuksilla. Kun hänen mielensä täyttävät murheellisemmat asiat, häntä ei saisi jättää kantamaan vastuuta surustaan yksin. On merkillepantavaa, että rahanpuute saattaa pakottaa nuoret ja meidät muutkin epäekologiseen elämään, mihin pitäisi tavalla tai toisella saada muutos. ” Ilmastonmuutokseen liittyvän huolen kantaminen kuuluu aikuisille, ei lapsille.” Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 3. Harrastamisen ohella lapset tarvitsevat myös aikaa, jolloin he saavat keksiä tekemistä itse. Alkuun kaikista ystävällisistä kasvoista, hieman myöhemmin valikoidummin tutuista ja turvallisista ihmisistä. Kenties vielä siten, etteivät lapsen luontaiset taipumukset tai oma kiinnostuneisuus tule kuulluiksi. Lapset ovat siinä taitavia: he hoksaavat asioita, joita meille aikuisille ei tulisi mieleenkään. Tämä ei tietenkään sulje pois sitä, etteivätkö myös lapset ja nuoret voisi tehdä ilmastotekoja. Vuoden 2018 nuorisobarometrin ennakkotietojen mukaan nuoret haluavat vaikuttaa asioihin ostopäätösten kautta. Aina niiden tekeminen ei ole helppoa. Lapsi luo hymyillen toivoa ja parempaa tulevaisuutta meille kaikille. Lasten luova kokeileminen antaa myös eväitä myöhemmän iän ongelmanratkaisutilanteisiin, sillä aina ei ole olemassa selviä säveliä siitä, miten, missä raameissa ja kenen ohjeiden mukaan pitää toimia vaikkapa ympäristön parhaaksi. Meidän tehtävämme on huolehtia, että lapsi saa maalailla mieltään iloisilla asioilla. Lapsuudessa riemu ja ilo syntyvät täysin muista asioista. Luonnon ja ympäristön ihmettelystä. Ympärillä olevien aikuisten tulisi olla herkkiä lapsen tunteiden suhteen ja riennettävä avuksi kannattelemaan, auttamaan eteenpäin tai selittämään asioita, kun lapsi jumittaa huoleensa. Ilmastonmuutokseen liittyvät huolenaiheet kuuluvat aikuisille, kuten myös ne teot, joita ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on tehtävä tässä ja nyt. Ohjatussa harrastuksessahan lapsi liikkuu aina melko samojen kavereiden kanssa
77. Se tarkoittaa pahimmassa tapauksessa sitä, että miljoonat itäafrikkalaiset joutuvat jättämään kotiseutunsa. vuosikerta KANSI Niila Kanganiemen kuvasi kanteen Päivi Karjalainen. Ehkä myös etiopialainen Shewaye Arrega, joka on nyt 12-vuotias. s. 40 KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo AD Seija Huhtala TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi ILMOITUSMYYNTI BF Media Oy / Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Svante Suominen, 045 131 9299, svante.suominen@ bfmedia.fi PAINO PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. Vuoden 2030 ilmastoennusteet eivät näytä hyviltä: lämpötila noussee 0,4–1,4 astetta nykyisestä ja ääriilmiöiden odotetaan voimistuvan. YM PÄ RISTÖMERK KI MILJÖ MÄRK T Painotuotteet 4041-0619 4 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018
Haastamme myös muut mukaan! Kestävän kehityksen sitoumuksen voit tehdä yhteisönä tai yksityishenkilönä: > sitoumus2050.fi Katso Lastensuojelun Keskusliiton YouTube-tililtä Agenda 2030 -videomme Kuuntele mua! KOKO LEHDEN TUOTTO MENEE Lastensuo jelun Keskusliit on toimintaa n! SYYSKUU | 9 | 2018 s. 23 Suomalainen kuluttaa vuorokaudessa keskimäärin 4 000 litraa vettä 28 Tutustuimme lasten kanssa mehiläisyhdyskuntaan 34 Vain yhdessä Akaan kouluista ei ole hometta... Olemme tehneet kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen ja tuoneet YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman tilaisuuksissa lasten ja nuorten tulevaisuuteen liittyviä huolia ja toiveita kuuluville. Kotimaisuus ja ekologisuus ohjaavat lehden tekoa. at: vat t pl pl p aneetaan n n a . ARJEN VALINNOILLA KOHTI KESTÄVÄMPÄÄ TULEVAISUUTTA Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä, että pystymme yhteiskuntana rakentamaan lapsille ja nuorille sekä hyvää huomista että luottamusta omaan tulevaisuuteen. Julkaisemme sähköisesti painotuotteiden sijaan, kierrätämme, hyödynnämme etäyhteyttä ja vähennämme työmatkojamme, tarjoamme koulutustilaisuuksissamme kasvisruokaa ja juomme reilun kaupan kahvia. osa: Nella Roimola Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Akaa Helsinki Mänttä Rovaniemi Sipoo Lahti Kokkola Liperi LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 5. 28 Tuolla jossain luuraa kuningatar! s. uusi liputuspäivä 20 Tutkittua tietoa: Miten kestävä kehitys näkyy peruskoulussa. 40 Ilmastonmuutos näkyy Etiopiassa 44 Veganismi haastaa lapset pohtimaan possukysymystä PALSTAT 3 Pääkirjoitus 6 Tietotulvassa aiheena mm. Se painetaan PEFC-sertifioidulle paperille painossa, jolle on myönnetty ISO 9001 ja ISO 14001 laatuja ympäristösertifikaatit. SAAMMEKO ESITELLÄ. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. 46 Janita Koskenheimo opiskelee liiketaloutta K-kaupassa. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. 16 Niila Kangasniemi ja Annika AmmesmäkiKangasniemi asuvat Kokkolassa. Edistämme kestävää kehitystä myös omilla toimillamme. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. s. 12 Noora Ehnqvist pitää hevosja kehotietoisuuskursseja 16 Kolmesta Kangasniemen perheen pojasta kahdella on halkio 24 Marja Houtbeckers ja Mick Walsh rakentavat ekokotia omin voimin 46 Mäntässä liiketalouden opiskelijat oppivat työpaikalla 50 Nuori yrittäjä Viivi Niska tekee marjasatohavainnointia MITÄ YMPÄRISTÖLLE OIKEIN TAPAHTUU. 33 Palvelukortti 39 Heikki Hiilamon kolumni 52 Kuukauden kirjat: Lapset pelastavat planeetan 54 Sami Parkkisen Muotokuvasarjan 36. Lapsen Maailma -lehtemme painamme Suomessa ja noudatamme Joutsenlipun sääntöjä
KOONNUT | ULLA OJALA tieto tulva ”Lapsen tarpeet ja kiinnostuksen kohteet sekä varhaiskasvatuksen henkilöstön pedagoginen osaaminen yhdistyvät myös kestävän elämäntavan käsittelyssä.” ELISA HELIN JA KIRSI TARKKA KESTÄVÄÄ ELÄMÄNTAPAA opetetaan varhaiskasvatuksessa K estävä elämäntapa on yksi keskeinen varhaiskasvatuksen arvo. Kesällä Luxemburgissa pidetyssä OECD-maiden varhaiskasvatuskonferenssissa erityistä ihastusta herätti nimenomaan suomalaisten varhaiskasvatussuunnitelmien kestävän elämäntavan, luontosuhteen ja ulkona oppimisen näkökulma. – Useat maat ovat myös omissa varhaiskasvatuksen suunnitelmissaan nostaneet kestävän elämäntavan keskiöön, sanoo Helin. Kun kirjoitimme perusteita, peilasimme myös näitä tulevaisuuden näkymiä niin arvoperustan, toimintakulttuurin kuin laaja-alaisen osaamisenkin kannalta, sanoo Helin. Tarkka luettelee esimerkkejä kestävän elämäntavan edistämisestä: välineiden ja tilojen yhteiskäyttö, kohtuullisuus, säästäväisyys ja korjaaminen, vastuullinen suhtautuminen luontoon ja ympäristöön, kierrätysja luontomateriaalien käyttö, ystävyyden ja ihmissuhteiden vaaliminen, ruokahävikin välttäminen, kulttuuriperinnön siirtäminen ja vaaliminen sekä jokaisen oikeuksien kunnioittaminen. Niissä otetaan huomioon sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen ulottuvuus. – Kestävän elämäntavan merkitys kasvaa koko ajan liittyen suuriin globaaleihin haasteisiin, joita meillä on käsillä ja edessämme. Suomalaiset varhaiskasvatuksen linjaukset herättävät kiinnostusta maailmalla. Päiväkodeissa, perhepäivähoidossa sekä erilaisessa kerhoja leikkitoiminnassa kestävää elämäntapaa opetetaan lapsille arkisten pienten valintojen ja tekojen kautta. Uusissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa puhutaan nimenomaan kestävästä elämäntavasta, jonka alle vanhastaan tuttu termi ”kestävä kehitys” solahtaa. SIVUILLA MM. | 7 HOLLANTILAINEN OTE | 9 116 117 | 11 RASMUS DUBBAA M O S T P H O T O S 6 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018. Heidän mukaansa kaikessa varhaiskasvatukseen liittyvässä toiminnassa huomioidaan kestävän elämäntavan välttämättömyys. Opetusneuvos Elisa Helin ja erityisasiantuntija Kirsi Tarkka Opetushallituksesta olivat laatimassa uusia varhaiskasvatuksen perusteita
Tämän lisäksi tarvitaan mm. Tokaluokkalaisille on silloin luvassa kouluissa pelattava Agenttiseikkailu-nettipeli ja -kilpailu. Näin ohjeistaa Suomen Vanhempainliitto tuoreessa Tervetuloa yläkouluun -oppaassa, joka on tarkoitettu seiskaluokkalaisten vanhemmille. Luvassa palkintoja! > agenttiseikkailu.fi KIINNI KIUSAAMISEEN Jos lapsi kertoo kotona kiusaamisesta, kuuntele ja rauhoita lasta ja ole hänen tukenaan. LUONTOA SÄÄSTÄMÄÄN! Perinteistä Energiansäästöviikkoa vietetään 8.–14.10. Kuuntele lasta ja ota yhteyttä kouluun. Tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa irtautumista kivihiilestä ja uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä. ”Kestävän kasvun turvaaminen on erityisen tärkeää tämän päivän lasten ja nuorten kannalta, sillä se määrää suurelta osin heidän tulevat elinehtonsa ja valinnanmahdollisuutensa.” TELAN TOIMITUSJOHTAJA SUVI-ANNE SIIMES KANAVA-LEHDESSÄ. Varhaiskasvatukseen suunnattu Energycare hyödyntää lisättyä todellisuutta ja varttuneemmille suunnattu Enercity käyttää virtuaalitodellisuutta. Päivässä noin 38 suomalaislasta JOUTUU TAPATURMAN TAKIA SAIRAALAHOITOON. lisää tietoa energiatehokkuudesta. Kilpailussa punnitaan, kuka onnistuu tekemään eniten tehtäviä, joiden avulla säästyy energiaa. Jos lapsi ei ole kertonut koulussa kiusaamisesta, sopikaa, että sinä vanhempana otat yhteyttä lapsen luokanvalvojaan tai ryhmänohjaajaan. Hankkeessa luotiin pelialusta ja kaksi demopeliä, jotka opettavat ympäristötietoutta. Koulun velvollisuus on puuttua aina kiusaamiseen ja koulussa tulee olla suunnitelma, miten se tehdään. Tällöin kuskin rintamasuunta kääntyy väkisinkin takaviistoon ja katse kääntyy varmistamaan, että ovi on turvallista avata. > github.com/soludus OPETTELE HOLLANTILAINEN OTE! Älä avaa auton ovea mopoilijan tai pyöräilijän eteen. YMPÄRISTÖTIETOA PELIEN AVULLA Suomi pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Jos epäilet oman lapsesi osallistuvan kiusaamiseen, pysy rauhallisena ja kerro lapsellesi selkeästi, ettei kiusaaminen ole hyväksyttävää. kuljettaja kääntää oven kahvaa oikealla kädellään eli sillä, joka sijaitsee kauimpana ovesta. Pelissä opitaan hauskasti kestävästä kehityksestä ja luonnonvarojen säästämisestä. Metropolia ammattikorkeakoulun Soludus-hanke on tarttunut juuri tiedonpuutteen ongelmaan. Turvallinen tapa avata ovi autosta poistuttaessa on hollantilainen ote, jossa esim. L II K E N N E T U R V A itan ieuuksi en mM O S T P H O T O S LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 7 ››
– Mitä se tekisi ihmisyyden tai vammaisuuden käsitykselle. Jos ovea vähänkään raotetaan muokkaukselle, soveltamisen paineet tulevat suuriksi, ja parantamisen ja parantelun rajaa liikutetaan hiljalleen eteenpäin. Tampereen ja Lapin yliopistojen bioetiikan tutkija ja Bioetiikan instituutin hallituksen puheenjohtaja Heikki Saxén pitää Nuffieldin raporttia keskustelun herättelijänä. ”Geenimuokkauksen tekniikat ovat tulleet niin nopeasti. Saxén on ehdottanut, että Suomeen perustettaisiin geeniteknologiavaltuutetun virka. Hän kaipaisi keskusteluun vahvaa eettistä ja moraalista näkökulmaa: haluammeko lähteä tällaiseen muokkaukseen. Saako ihmisen geenejä MUOKATA. Nuffieldin raporttikin toteaa, että vakavasta sairaudesta on jo tänä päivänä mahdollista päästä eroon muilla keinoilla. Hän huomauttaa, että on vaikea antaa arviota siitä, kuinka suuri olisi geenimuuntelulla apua saavien ihmisten määrä. Paine on suuri ja riskit voivat unohtua, sanoo Saxén. Entä eriarvoisuus. Alkioiden muokkausta on jo kokeiltukin mm. yhdysvaltalaisjohtoisessa kansainvälisessä tutkimuksessa, mutta vain laboratorio-olosuhteissa siten, että alkiot on myöhemmin tuhottu. LE H T IK U V A /J U S S I N U K A R I Isossa-Britanniassa toimiva Nuffieldin bioeettinen neuvosto on linjannut, että ihmisalkion DNA:n muokkaaminen on moraalisesti hyväksyttävää, jos siitä on lapselle tulevaisuudessa hyötyä, eikä muokkaaminen lisää eriarvoistumista. Syvempi moraalinen kysymys on se, olemmeko yhteiskunnallisesti valmiita tähän.” HEIKKI SAXÉN 8 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018. – Valtuutettu voisi katsoa asioita tasapuolisemmin, toki myös yritysten ja tutkimuksen intressit huomioiden, mutta ennen kaikkea tavallisten ihmisten näkökulmasta. Käytännössä alkiosta voitaisiin poistaa vaikeaa perinnöllistä sairautta aiheuttavat geenit ja taata syntyvälle lapselle siltä osin terve elämä. – On hyviä seulontaja muita mekanismeja, ja moniin perinnöllisiin sairauksiin on olemassa hoitokeinoja
Jos asut Porvoossa tai Hyvinkäällä HUS:n alueella, Pohjois-Savossa tai Etelä-Karjalassa, sinun on mahdollista soittaa uuteen, maksuttomaan päivystysnumeroon 116 117. Ensimmäisen puhelimen hankinnan tärkeimmät syyt ovat perheen ja lapsen välisen yhteydenpidon parantaminen sekä turvallisuus esim. M O S T P H O T O S ELINAJANODOTE on viime vuonna Suomessa syntyneelle TYTÖLLE 84,2 JA POJALLE 78,7 VUOTTA. Tärkeiksi syiksi ilmoitettiin myös koulun alku ylipäänsä ja puhelimen käyttö viihdykkeenä. Tavoitteena on, että ensi vuoden aikana päivystysapu olisi käytössä koko Manner-Suomessa. Hilma Holkko, 9, voitti jo kolmannen kerran 9–10-vuotiaiden sarjan kansainvälisessä lasten ja nuorten Internationaler Jugendwettbewerb -kuvataidekilpailussa. – Päivystysavussa toimivilla terveydenhuollon ammattilaisilla on säädöksiin kirjattu velvollisuus tehdä arvio ilmeisestä sosiaalipalveluiden tarpeesta ja ohjata tällainen asiakas sosiaalipalveluiden pariin. – Lasten tavallisimmat päivystyskäyntejä vaativat vaivat ovat usein sellaisia, joissa tarvitaan ammattilaisen ja perheen yhteistyötä lapsen parhaaksi. 100 %:lla 12-vuotiaista. Sisäministeriö on suosittanut yleistä liputusta ja määrännyt valtion virastot ja laitokset liputtamaan lapsen oikeuksien päivänä jo vuodesta 2013. Soittamalla päivystysapuun yhteistyö voidaan aloittaa kotona ja päätyä yhdessä mahdollisesti siihen, että on parasta lähteä päivystykseen, sanoo projektikoordinaattori Viljami Hätönen sosiaalija terveysministeriöstä. ”Uskon, että kymmenen vuoden päästä meillä on erilainen suhde moniin tämänhetkisiin kulutuksen arkisiin muotoihin. marraskuuta vietettävästä lapsen oikeuksien päivästä tulee vakiintunut liputuspäivä vuoden 2020 kalenteriin. SOITA 116 117 Oletko joskus miettinyt yömyöhällä kuumeisen lapsen kanssa valvoessasi, pitäisikö lähteä päivystykseen. Päivystysavusta ohjataan soittoja myös sosiaalipäivystykseen ja muuhun sosiaalityötön, sillä usein sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat kietoutuvat toisiinsa. Lapset saavat ensimmäisen puhelimensa tavallisimmin 6–7-vuotiaina. Kansallinen lapsen oikeuksien viestintäverkosto on tehnyt määrätietoisesti työtä saadakseen lapsen oikeuksien päivän liputuspäiväksi. Tietyissä tapauksissa tämä voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä, esimerkiksi jos lapsen etu sitä vaatii. Neljä viidestä hankituista puhelimesta on älypuhelin, kertoo DNA:n selvitys. 75 %:lla 7-vuotiaista. Kyseinen liputuspäivä merkitään Helsingin yliopiston toimittamaan Valtiokalenteriin lipun kuvalla. LIPPU SALKOON! 20. PUHELIN ON 43 %:lla 6-vuotiaista. Ihmiset ovat löytäneet palvelun, ja sieltä saatu apu on koettu hyväksi. O P ÄLYKÄNNYKÖITÄ EKALUOKKALAISILLA ›› LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 9. b . Vaikkei lapsen oikeuksien päivästä tule virallista liputuspäivää, hyvään liputuskulttuuriin kuuluu liputtaa vakiintuneina liputuspäivinä samaan tapaan kuin virallisinakin liputuspäivinä. Värikäs lento -nimisen teoksen rakettirepulla voi lentää, mutta siitä ei tule lainkaan pakokaasuja, vaan pelkästään kauniita värejä! Lapsen Maailma kertoi Hilmasta ja hänen Kaisla-siskostaan tammikuun numerossaan. Ja lentäminen on luultavasti yksi niistä.” TOIMITTAJA, TIETOKIRJAILIJA HANNA NIKKANEN MAAILMAN KUVALEHDESSÄ. Jokavuotisia virallisia liputuspäiviä on kuusi. koulumatkoilla. Se tarjoaa päivystykseen liittyvää ohjausta ja neuvontaa puhelimitse ja verkossa, kun kyse ei ole hätätilanteesta
SISÄILMAONGELMISTA TULEE KERTOA Keskeinen osa päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmien ratkaisuprosessia on viestintä, todetaan Valviran julkaisemassa oppaassa Ohje koulun ja päiväkodin olosuhdevalvontaan, terveyshaitan ennaltaehkäisemiseen sekä selvittämiseen. Ohjeen mukaan sisäilmaongelmiin liittyvässä viestinnässä ei ole kysymys pelkästä tiedon välittämisestä vaan vastavuoroisesta riskiin liittyvien tietojen, näkemysten ja kokemusten vaihtamista, jossa kaikki osapuolet voivat saada äänensä kuuluviin ja myös tuntea tulevansa kuulluiksi. KANNABIS KIINNOSTAA NUORIA Nuorten omasta mielestä kannabis on tullut vahvasti mukaan nuorten viihdekäyttöön. Läpi mennessään se tekisi Tanskasta ensimmäisen maan, joka kieltää alle 18-vuotiaiden poikien ympärileikkauksen. Turussa rahaa kului lähes tuplamäärä. – Nuoret kommentoivat, etteivät jää kiinni päihteeseen, vaan oloihin, kuvailee asiantuntija Helena Inkinen Pesäpuusta. Nuoret toivovat, että päihdeongelmiin saisi herkemmin apua lastensuojelun puuttumisen lisäksi terveydenhuollosta ja mielenterveyden asiantuntijoilta. mielenterveysongelmiin saa apua ennen kuin on raitis. koska isot puolueet eivät tue sitä. Oulussa käytettiin viime vuonna jokaista LASTENSUOJELUN ASIAKASTA KOHDEN n. He myös suhtautuvat kannabikseen sallivammin kuin alkoholiin ja tupakkaan tai muihin huumeisiin. Aloite sai tarvittavat 50 000 allekirjoitusta, mutta on arvioitu, ettei se tule menestymään. Taito on kaikilla nuorilla, mutta syy sivistää itseään klassikkokirjallisuudella puuttuu.” KIRJALLISUUSJA KULTTUURIKRIITIKKO, AMMATTIKOULULAISTEN LUKUTAIDON OPETTAJA ALEKSIS SALUSJÄRVI VOIMA-LEHDESSÄ. > www.valvira.fi PS. Monet vanhemmat ovat tuoneet sisäilmaongelmien yhteydessä esille kehnon tiedotuksen. Nuoret myös kokevat jäävänsä avun ulkopuolelle, sillä katkolle on vaikea päästä, eikä esim. En löytänyt tästä joukosta käytännössä yhtään heikkolahjaista. Kansalaisaloite poikien ympärileikkauksen kieltämisestä on menossa Tanskan parlamenttiin. Pesäpuulaiset tapasivat kevään ja kesän aikana sijaishuollossa olevia nuoria kuudessa päihdeaiheisessa minifoorumissa sekä valtakunnallisessa Päihteet?-foorumissa Jyväskylässä. Nuorten päihteidenkäyttöön liittyy erilaisten olojen etsiminen. 10 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018. 13 500 e. 34 juttu pirkanmaalaisen Akaan kaupungin homekouluista! TANSKA KIELTÄÄ POIKIEN YMPÄRILEIKKAUKSEN. ”Olen opettanut kolmea tuhatta heikosti lukevaa nuorta. Lue s
Mikä on ääninäyttelemisessä vaikeinta. Mitä muuta olet tehnyt esiintymisen saralla. Tietysti jo kääntäjä yrittää mahdollisimman paljon korvata vieraskielisen puheen sanoja sellaisilla suomenkielisillä, jotka vastaavat suunliikkeiltä. englannin kielessä on tosi lyhyitä sanoja ja suomen kielessä taas pitkiä, joten pitää puhua nopeasti. Syksyyn mahtuu lisäksi teatteria ja musiikkivideoiden tuottamista. Esim. Olen näytellyt 7-vuotiaasta asti mm. Kun roolihenkilön suu aukeaa, repliikin pitää alkaa ja kun suu sulkeutuu, repliikki ei voi enää jatkua. Mutta vielä miksausvaiheessa puhetta saatetaan nopeuttaa tai hidastaa tarpeen mukaan. Onko sinulla jokin unelmadubbaus, jonka haluaisit tehdä. Petteri Kaniinia Ylellä pyörivässä lastensarjassa. Nyt olen ollut enemmän mukana videoiden tuottamisessa ja dubbaamisessa. LI IS A H U IM A LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 11. Hän on myös Lassen ääni elokuussa ensi-iltansa saaneen ruotsalaisen lastenelokuvan suomalaisversiossa Lasse-Maijan etsivätoimisto: Ensimmäinen arvoitus. Jos olisi vähän matalampi ääni, tykkäisin tehdä jonkun pahiksen roolin. Se tehdään studiolla repliikki kerrallaan. Siksi oli mielenkiintoista ensimmäistä kertaa nähdä koko Lasse-Maijan etsivätoimisto -elokuva. Vaikeinta on puheen rytmitys. Näen ruudulta vain muutaman sekunnin ajan tapahtumia repliikin ympäriltä. Jatkossa olisi kiva työskennellä juuri tuottamisen ja markkinoinnin parissa. Kuulen kuulokkeista hahmon alkuperäisen äänen, luen ruudulta suomennoksen ja puhun sen mikrofoniin seuraten samalla näytöllä pyörivää aikakoodia ja hahmon suun liikkeitä. Hahmo voisi olla joko sellainen lastenohjelmien tolvana tai aikuisempien sarjoissa esiintyvä tosipahis. NIMENI ON Rasmus – eikun Lasse... lohjalaisessa Lastenja nuortenteatteri Aploodissa; takana on kaikkiaan kolmisenkymmentä erilaista näytelmää ja musikaalia. Rasmus Kärkkäinen , 14, aloitti ääninäyttelemisen toukokuussa, mutta hän on ehtinyt dubata jo useita hahmoja, mm. Omien sanojensa mukaan Rasmus ehtii käydä myös koulua! Miten dubbaaminen tapahtuu
12 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018. TEKSTI JA KUVAT NINA SALONEN Hevonen kommunikoi eleillään ja heijastaa kehomme kieltä. Vaikeudet johdattivat Noora Ehnqvistin persoonalliselle elämänpolulle. Hylätystä ja kiusatusta lapsesta kasvoi HERKKÄ hevosten tulkki
Ne olivat turva ja tuki, joiden keskelle tyttö käpertyi yöllä nukkumaan. Ajattelin, että on olemassa jokin suurempi viisaus, jolle annan elämäni. Pienelle tytölle luonto kaikkine eläimineen avautui vahvana ja väkevän kauniina. Noora oli pienestä pitäen päässyt mökille Mäntyharjulle isovanhempien mukana. Samaan aikaan hän tunsi myös syvää eheyttä. Niin pienestä kuin Noora muistaa , hän katsoi muita lapsia ja pohti mitä heidän kasvojensa takana ja sydämen sisällä on, mutta ulkonäköön tai kivoihin vaatteisiin hän ei kiinnittänyt huomiota. Jo 7-vuotiaana minulla oli vahva tunne siitä, etten ole täällä vain itseäni varten. Mutta ikinä siellä ei ollut tylsää. Noora sulkeutui kuoreensa ja tunsi olevansa ohitettu. He huomasivat pienen tytön kasvaneen hädän ja heistä tuli Nooran virallisia huoltajia, kun hän oli 7-vuotias. Mökki sijaitsi järven rannalla keskellä kaunista luontoa, sähköä ei ollut eikä juoksevaa vettä, saati televisiota. Noora vietti paljon aikaa yksin omassa huoneessaan. Sillä oli luonnollinen suojeluvaisto: Nooran ollessa uimassa, koira seisoi paikassa, mistä alkoi äkkisyvä. Onneksi isovanhemmat äidin puolelta olivat huolehtineet Noorasta usein jo pienestä pitäen. LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 13 ››. Vieläkin kaikkein vaikeimmalta tuntuu, että isä antoi sen tapahtua. Hän ei eron jälkeen tuntunut sopivan kummankaan kipuilevan vanhemman elämään. Isovanhempien koira seurasi Nooraa kaikkialle. N uorten vanhempien kipeä ero viilsi haavan tuolloin 2-vuotiaan Noora Ehnqvistin sydämeen. Iltataivas näyttäytyi järven rannalla upeana taiteena, ja usva veden yllä oli kuin huntukansaa, joka liukui äänettömästi järven poikki. Kun Noora täytti viisi, isä meni uuden kumppaninsa kanssa naimisiin ja elämä muuttui. – Jo 7-vuotiaana minulla oli vahva tunne ja kokemus siitä, etten ole täällä vain itseäni varten. Nooran sisällä velloi häpeää, surua ja pelkoa. Luonnosta tuli valtavan tärkeä osa tytön elämää, ja sen upeutta katsellessa hänestä tuli empaattinen kaikkea elävää kohtaan: hän perusti pökertyneiden hyönteisten sairaalan kukkaseen. – Minusta tuntui, että sen parempi, mitä näkymättömämpi olen. Hän koki, että hänet nähdään viallisena. Hän pakeni mielikuvitusmaailmaan, jossa pehmoleluista tuli eläviä olentoja, tärkeitä ystäviä. Nooran isä koetti kuitenkin olla niin rakastava kuin osasi
Kaikki, mikä oli ollut Nooralle kiellettyä, tuntui olevan sisarpuolille sallittua. Yläasteella hävisivät kaikki ne itsetunnon hippuset, joita Nooralle oli ehtinyt kertyä. Sain joka päivä kuulla, kuinka ruma olen. Perhe: ukki, isä, äiti, kolme sisarpuolta, kaksi siskontyttöä ja siskonpoika. Sen jälkeen on mahdollista rakentaa tekemistä, joka perustuu sisäiselle rauhalle. Hän olisi ollut valmis ottamaan vastuun koirasta, sillä se oli tärkeintä mitä hänellä oli. He olivat kuitenkin Nooralle tärkeitä ja hän rakasti heitä. Noora kirjoitti ala-asteella paljon runoja ja näytelmiä, joista tuli suosittuja, ja niitä esitettiin eri kouluissa. Tyttö ei ollut tottunut kertomaan murheistaan kenellekään. Nukuin mummun sängyn alta vedettävässä sängyssä, käsi mummun kädessä kiinni. Mummu oli löytänyt Nooralle sopivia harrastuksia, steppaamisen ja 4H-leirejä maatiloilla. Sisarpuolten kasvatusta oli ristiriitaista seurata . Haaveilee maailmasta, jossa herkkyys ja aitous ovat jälleen näkyviä ja tärkeitä arvoja. – Keksin myös tosi hyvän keinon päästä eroon kiusaajista: en mennyt kouluun. Isovanhempien kanssa hän pääsi myös ulkomaille. Hän halusi osoittaa, että olen tärkeä. Hän ei ollut sosiaalisesti taitava, mutta pystyi näyttelemällä ilmaisemaan erilaisia tunteita. – Vanhempieni uusien kumppaneiden silmissä tunsin oloni aina ulkopuoliseksi, mutta äidin kanssa aloimme välillä tavata kaksin. – Oikeista tunteistani en pystynyt puhumaan. Noora muistaa kuinka uskomattomalta tuntui, kun mummu antoi hänen päättää, minne matkataan. Hän lähti vaeltamaan ja tunsi kuin olisi päässyt mustavalkoisesta vankilasta värien keskelle kauniiseen luontoon. Yhdeksännellä luokalla Noora sulkeutui. Pahimmillaan Nooraa revittiin hiuksista, kutsuttiin pilkkanimillä ja hänen päälleen saatettiin sylkeä. Sen kanssa hän pystyi jakamaan jotakin sellaista itsestään, jota kukaan muu ei tuntunut ymmärtävän. Se oli käsittämättömän hienoa. Noora Ehnqvist opettaa ihmistä pysähtymään ja olemaan ja sitten luopumaan suorittamisesta ja hätäisyydestä. Kun Noora meni kauppaan, hän häpesi. Tyttö teki kaikkensa, jotta olisi saanut pitää ystävänsä, mutta se ei auttanut. Noora oli vain 13-vuotias, kun mummu kuoli syöpään. NOORA EHNQVIST Syntyi vuonna 1978 Espoossa. Kun Nooran sisarpuoli tuli allergiseksi, päätettiin koirasta luopua. Tärkeä lämmin ihminen riuhtaistiin kuitenkin pois. Netta vietiin uudelle omistajalle. – Mietin, mikä minussa on niin pahasti vialla, että häiritsen muiden elämää. Seitsemännellä luokalla koulukiusaaminen oli musertavaa. Noora ajatteli tulevansa isona näyttelijäksi. Se oli 16-vuotialle Nooralle shokki. Äidin perheen kultainennoutaja Netta oli usein Nooralla hoidossa ukin luona. Kuka. Oppi tärkeimmän asian eli aidon läsnäolon taidon hevoseltaan Pornelta. Naureskelijat kohtasivat vain tyhjän katseen. – Sain olla juuri sellainen kuin olin, ja Netta seurasi minua kaikkialle. Mummu oli minulle koko universumi, kaikki kaikessa. 14 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018. On kirjoilla Suomessa, mutta matkustaa vuoden ympäri ja pitää kursseja Pohjoismaissa, Englannissa, Hollannissa, Belgiassa, Saksassa, Ranskassa, Espanjassa, Uudessa-Seelannissa, Australiassa ja Yhdysvalloissa. Mummun hoiva tarjosi kaivattua turvaa. Kaksi kovimmista kiusaajista siirrettiin toiselle luokalle. Harrastaa salsaa, joogaa ja juoksua. Ukki, jonka kanssa Noora asui, ei tiennyt asiasta mitään. Mielessä pyöri, että kaupan kassan päivä menee pilalle, kun joutuu katsomaan niin rumaa ihmistä. Pitää aitoutta ja tietoisuutta korostavia hevosja kehotietoisuuskursseja. Nooralle on tärkeää, että asioita tehdään mukavasti ja kevyesti niin hevosen kuin ihmisenkin kannalta
Syömisestä tuli ainoa asia, jota hän ajatteli pystyvänsä kontrolloimaan. Kysyin asiasta muilta hevosharrastajilta, jotka eivät nähneet asiassa ongelmaa, sillä Porne ei purrut eikä pukitellut. Noora alkoi harrastaa yhä enemmän tanssia, hänestä tuli oppilaskunnan puheenjohtaja ja hän tutustui tulevaan kumppaniinsa. Suljin oven, enkä nähnyt Nettaa enää koskaan. Tuntui, että tallilla kaikki olivat hyväksyttyjä, rikkinäisinäkin. Jotta voimme kommunikoida hevosen kanssa selkeästi, on kehommekin ”puhuttava” selkeästi. Lukion päätyttyä Noora tapasi bussissa hevosen omistajan, joka pyysi, että Noora kävisi ratsastamassa sillä. – Ihmettelin ääneen, miten joku voi hankkia hevosen, joka näyttää aina onnettomalta, ei ole koskaan korvat hörössä ja vaikuttaa välinpitämättömältä kaikkea kohtaan. Kaikissa meissä on sama sielun valo ja kauneus. Noorasta oli käsittämättömän hienoa mennä kouluun, jossa kaikki kohtelivat häntä kuin normaalia ihmistä. Polun päässä sijaitsi hevostalli. Hän ei ollut aiemmin huomannut erästä pientä polkua, jota lähti kulkemaan. Kun Noora alkoi kuunnella Pornea, hevonen alkoi kommunikoida yhä enemmän. Hevonen on suora, ei mielistelevä peili, jota katsoessa joutuu kohtaamaan myös itsensä – tahtoi tai ei. Hyvä parisuhdekin ajautui umpikujaan. Pornenkaan herkkä sisin ei ollut kenellekään tärkeä. Oli pakko pysähtyä ja kuunnella itseään. Hevosmaailmaan tutustuessaan Noora tapasi kaltaisiaan ihmisiä, jotka pohtivat asioiden merkitystä hevosen näkökulmasta. Meidän täytyy vain saada kasvaa sellaisiksi kukkasiksi kuin pohjimmiltamme olemme. – Mietin, miten voisin saada apaattisesta hevosesta onnellisen. Olemme sielunkumppanit. Silloin alkoi Nooran syömishäiriö. – Herkkä eläin kommunikoi eleillään ja vastaa siihen, mitä tahtomattammekin viestitämme kehollamme. Pian Noora huomasikin pitävänsä yhä enemmän huolta Pornesta, ja lopulta omistaja kysyi, huolehtisiko Noora siitä. Se tepsi. Se oli ihan mieletöntä! Noora ilmoitti äidilleen, ettei mistään hinnasta jatka lukioon. Noora muutti Hollantiin Pornen kanssa vuonna 2006, ja tie vei persoonallisen hevosmiehen, Klaus Ferdinand Hempflingin, oppiin ja lopulta tämän assistentiksi. Minut nähtiin! Nykyään Noora matkustaa ympäri vuoden pitäen kehotietoisuusja hevoskursseja eri puolilla maailmaa. Stressi sai Nooran hiukset lähtemään tukkoina. Nooran elämästä oli kuitenkin vaivihkaa tullut älytöntä rumbaa: hän toimi tanssija aerobic-ohjaajana sekä vakituisena sijaisopettajana ala-asteella, maksoi asuntolainaa ja huolehti hevosestaan. Noora oli haltioissaan. Noora näkee kursseillaan niin koskettavia asioita, ettei osaa pukea niitä sanoiksi. Tunnen istuvani elämän soutuveneessä, juuri siinä virrassa, missä minun kuuluukin olla. – Porne opetti minulle intuitiivisen kommunikaation ja todellisen läsnäolon voiman. Hän halusi olla näkymätön, turruttaa ja tukahduttaa itsensä. Tätä Noora oli odottanut! Hän kävi hollantilaisen Piet Nibbelinkin kursseilla ja keräsi uutta oppia. Siksi matka kommunikaatioon hevosen kanssa on samalla matka myös ihmisen omaan kehotietoisuuteen. Hän on tunnettu intuitiivisesta kyvystään nähdä pintaa syvemmälle, mikä auttaa ongelmien ratkaisemisessa. Yhdeksännen luokan keväästä muistan vain, että löysin vapauden, kun koulu loppui. Hevoseni opetti minulle todellisen läsnäolon voiman. – Muistan vieläkin sen eron hetken ja Netan lysähtäneet korvat, kun se tajusi, ettei päässytkään mukaani. Noora sairastui vakavaan työuupumukseen ja hänellä todettiin vakava suolistosairaus. LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 15. Vastaus oli selvä, sillä Noora oli kiintynyt hevoseen. Nuoreksi naiseksi kasvanutta tyttöä ja hänen hevostaan ei kukaan ollut pitänyt niin herkkinä kuin he olivat. Nykyajan kiireessä ja kaaoksessa saatamme kadottaa itsemme. Myöhemmin ymmärsin, etten silloin tajunnut hevosen sisäistä kipua. – Keho ilmentää tunteitamme. Vielä 20 vuoden jälkeenkin kosketamme toisiamme syvälle. Noorasta tuli osa talliporukkaa ja hän sai elintärkeän ystävän. – Kaikissa meissä on sama sielun valo ja kauneus, kukkanen. – Pornen kanssa meistä tuli toisillemme erittäin tärkeät. – Koska olin paljon pois koulusta, numeroni laskivat, mutta pysyivät kohtuullisina. – Oli valtava elämys huomata, että hevoset näkivät minussa sitä hyvää, jota ihmiset eivät olleet tunteneet. Jälleen kerran Noora lähti koulusta kesken päivän metsään. Kun Noora meni tallille, hänen oli helppo unohtaa koulu. Tärkeimmäksi osoittautui kuitenkin tallille muuttaneen Porne-suomenhevosen tapaaminen. Mummu oli pelännyt hevosia, eikä ollut antanut lupaa hevosharrastukseen, mutta nyt hevostalli mullisti tytön elämän. Hän opettaa ihmisiä ymmärtämään hevosten ja ihmisten hienovaraisia eleitä, kehonkieltä, tunneviisautta ja intuitiivista toimimista. Äiti lupasi ratsastustunnit, jos tytär edes yrittäisi aikuislukioon
16 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018. Annika Ammesmäki-Kangasniemen ja Ari Kangasniemen perheen kolmesta pojasta kahdella on halkio. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT PÄIVI KARJALAINEN Erilainen alku, SAMANLAISTA elämää Annika AmmesmäkiKangasniemi ja Niila nauttivat kesällä harvinaisesta sadekuurosta
Juttua riittää, kun kaikilla on omat tarinansa kerrottavana. Sen jälkeen seurasi taas opettelua ja totuttelemista uuteen ulkonäköön. Juskan syntymän jälkeen Annika oli pitkään alakuloinen, vaikka hän sai miehensä Ari Kangasniemen kanssa jo synnytyssairaalassa Kokkolassa paljon tietoa halkiosta ja sen hoidosta. Olin unohtanut kokonaan, että 5-vuotiaana minulta leikattiin kitaja nielurisat, jolloin huomattiin hiuksenohut halkio, Annika kertoo. – Äiti! Kato mikä Juskalla on! – Se on halkio. Kun vanhemmat saivat vauvan käsivarsilleen, halkio oli järkytys. – Niin, meidät leikattiin tuollaisilla keittiösaksilla, joilla leikkasin äsken sulle mehujään, Juska velmuilee. Sekä Juskalla että Niilalla on molemminpuolinen huuli-, ienja suulakihalkio. Minulla sitä mahdollisuutta ei ollut. Kun hän oli neljän kuukauden ikäinen, tehtiin ensimmäinen leikkaus. Niila katsoo silti Juskan kuvaa vielä pitkään. Tami, Annika, Niila ja Juska välipalalla koulun jälkeen. – Helposti tulee turhaa syyllisyyttä, jos ei tiedä asioista. Seuraava leikkaus olikin sitten kymmenen kuukauden iässä, jolloin loput suulaesta korjattiin. Ensimmäisellä rutiinikäynnillä käytiin HUS:ssa, kun Juska oli kolmen viikon ikäinen. – Silloin ajateltiin vain, että kunhan synnytyksestä selvitään, niin kaikki on hyvin. Juskan ollessa vauva Annika teki kouluissa toisinaan sijaisuuksia ja otti pojan joskus mukaansa. Synnytyksen piti tapahtua normaalina alatiesynnytyksenä, mutta se muuttuikin sektioksi, koska Juska ei mahtunut syntymään. Se oli pettymys, sillä neuvolassa oli painotettu imettämisen tärkeyttä. Saimme erittäin hyvää hoitoa ja kaiken tarpeellisen tiedon ja tuen. Tami tekee eteisessä lähtöä pyöräilemään. – Läheiset olivat jaksamisestamme huolissaan. K oivuhaan koulun opettaja Annika Ammesmäki-Kangasniemi on juuri tullut kotiin. Koska huuli ja suulaki olivat halki, imetys ei onnistunut. Perheessä on aina puhuttu asioista niiden oikeilla nimillä. LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 17 ››. Halkiogeeni on periytynyt Juskalle ja Niilalle muttei Tamille. – Sairaalassa pumppasin maitoa, mutta kotona se ei enää onnistunut. Läheiset olivat jaksamisestamme huolissaan. Kun työnsimme kaupungilla vaunuja, tuttavat halusivat nähdä vauvan. Helsingissä oltiin tottuneita hämmentyneisiin vanhempiin ja meitä tuettiin kaikin tavoin, Annika kiittelee. Sitten teidät leikattiin, Annika sanoo. Tänään mä söin hoitopaikassa ihan haaveilematta, Niila kertoo. Vähitellen vanhemmat alkoivat tottua uuteen, erilaiseen perhe-elämäänsä. Kun Juska syntyi, hänellä oli samanlainen halkio kuin sinulla. Tuttipullolla ja korvikkeilla selvittiin. Niila katsoo kehystettyä valokuvaa, joka on otettu Juskasta heti tämän syntymän jälkeen. ”Mulla ei ole nyt uhmaikää”, toteaa Juska tyytyväisenä. Meille kuvailtiin, että tilanne on sama kuin yrittäisi imeä pillillä, jossa on paljon reikiä. Elämä vauvan kanssa muodostui toisenlaiseksi kuin vanhemmat olivat kuvitelleet. – Äiti, tiedätkö mitä. Halkiovauva ei pysty imemään. – He ehkä pelästyivät, että sinulle on tapahtunut jokin onnettomuus. Annika puhui neuvolassa avoimesti tuntemuksistaan ja otti yhteyttä halkioyhdyshenkilöön. Operaatio meni hyvin. Maidontulo tyrehtyi varsin pian. – Juskalla oli suussaan kaikki mitä pitikin, mutta ne eivät vaan menneet oikeille paikoilleen. – Ensin ei korjattu koko suulakea, vaan vain etuosa, joten Juskalla meni ruokaa edelleen paljon nenään. Juska kysyy. – Se sattui, Niila tuumaa. – Luuliko he, että mä olen joku kehitysvammainen vauva. – Olihan sinullakin halkio, muistutti isäni, joka tuli katsomaan meitä sairaalaan. – Lääkäri teidät leikkasi, eikä se sattunut, Annika korjaa. Nykyään äideillä on mahdollisuus valita, haluavatko he imettää vai ei. Pojat Juska, 9, Tami, 7, ja Niila Kangasniemi, 4, istuvat välipalalla. VERTAISTUKEA MUILLE VANHEMMILLE Juskan ensimmäiset kuukaudet perhe eli melko eristyneenä, sillä piti olla varovainen, ettei Juska saa mitään pöpöjä. He saattoivat päivitellä ja kysellä, mitä oli tapahtunut. IMETYS EI ONNISTUNUT Kun Annika odotti perheen esikoista, ultraäänessä ei näkynyt epämuodostumia
Käyn kaupunginkirkossa soittamassa. Annika on itsekin ryhtynyt Suhupo-yhdistyksen tukihenkilöksi. Huulihalkiot voivat olla toistai molemminpuolisia. Syy halkion muodostumiseen voi olla geeniperimä tai ulkopuoliset tekijät, mutta useimmiten syytä ei tiedetä. Hän tarvitsee tukea ja voimaannuttamista eri elämänvaiheissaan. Myös Niila leikattiin Helsingissä, eikä kumpikaan pojista ole tarvinnut puheenparannusleikkauksia. Kerron kokemuksistamme ja viestitän positiivista asennetta. On yleistä, että halkiolasten hampaiden lukumäärässä, rakenteessa ja muodossa voi olla poikkeamia. – Silloin esittelin Juskan oppilaille ja puhuimme halkiovauvoista. Halkiolapsen hoito on pitkäjänteinen prosessi, joka jatkuu koko kasvukauden ajan. Tami harrastaa judoa ja jumppaa, ja Niila käy muskarissa. Hän kantaa pöydälle kaksi kirjaa ja katsoo toimittajaa. Pehmeän suulaen halkio suljetaan yhdeksän kuukauden iässä. – Tänään Juskalla oli koulussa uintia. Tavanomaista on liimakorva, joka vaatii ilmastointiputkien asettamista tärykalvoihin. Okei, hän vastasi. – Mullistavaa oli se, että nykyään tieto halkiosta saadaan jo raskauden aikana ultraäänitutkimuksella. – Taisi olla viimeksi kuukausi sitten. – Äiti, kun hän on lopettanut tuon kirjoittamisen, voiko hän lukea minulle. Aiemmat kokemukset vahvistivat sen, että kyllä me selviämme, ja kaikki menikin suunnitellusti. – Mulla ei ole nyt uhmaikää, Juska tuumii tyytyväisenä. Joskus honotus on niin voimakasta, että tarvitaan leikkaushoitoa. Joskus Niila pääsee äidin kanssa vaikka kangaskauppaan, kuten tänään. – Mutta minä osaan! Laitan kielen oikeaan paikkaan. Seuraavaksi on edessä luunsiirtoleikkaus, jossa halkiokohtaan lisätään luuta lonkan harjanteesta. En ottanut sanomisia niin henkilökohtaisesti kuin ensimmäisellä kerralla. > www.hus.fi/husuke Kumpikaan pojista ei ole tarvinnut puheenparannusleikkauksia. Niilan reviiri ulottuu kotipihalle, Juskan ja Tamin kilometrin päähän eli koululle. 18 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018. Niilaa odottaessa hänellä oli intuitio, että tällä vauvalla se saattaa olla. hän sitten kysyy. Aluksi asia on vanhempien, mutta kasvun myötä siitä tulee lapsen ja nuoren ”oma juttu”. – Leikkauksiin meno on tylsää, Juska kommentoi. – Äiti ehdotti pianoa, mutta korjasin sitä vähäsen. Niila muistaa hoitokaverinsa, joka ei osaa sanoa r-kirjainta. Yksi poika kysyi, että onko minulla käynyt huuleen joku. – Molempien poikien puhe on kehittynyt normaalisti, ja me luemme kirjoja ja keskustelemme paljon. HELPOMPAA TOISELLA KERRALLA Annika odotti vapautunein mielin perheen keskimmäistä poikaa, eikä Tamilla ollutkaan halkiota. Tiedän ainakin viisi tai kuusi kaveria, jotka soittavat myös urkuja. UUSIA LEIKKAUKSIA TIEDOSSA Lapsilla, joilla on suulakihalkio, on keskimäärin tavallista enemmän korvaja kuulo-ongelmia. – Mä tiedän, miksi lasten pitää istua autossa takana. Halkio ei ole pysyvä epämuodostuma, vaan rakenneongelma, joka pystytään korjaamaan. TAVALLISTA LAPSIPERHEEN ELÄMÄÄ Kerran eräs äiti sanoi Annikalle, että kyllä tämä vielä huomaisi, että halkiolapset ovat ihan samanlaisia kuin kaikki muutkin lapset: samat haastavat uhmaja murrosiät on käytävä läpi. Huulisuulakihalkiokeskuksen (HUSUKE) osastonhoitaja Ulla Elfving-Little on työssään nähnyt monenmoisia muutoksia 28 vuoden aikana. Halkiolapsen ensimmäinen leikkaus on huulen ja kovan suulaen sulkuleikkaus, joka tehdään vauvan ollessa noin neljän kuukauden ikäinen. Sitten tehdään lisäleikkauksia halkiotyypin mukaan. Halkiolapsen puheessa saattaa näet esiintyä nenäportin sulkuvajauksesta johtuvaa honotusta ja pulmia painekonsonanttien eli s-, k-, t ja p-kirjaimen tuottamisessa. Huulija suulakihalkiot voidaan jakaa kahteen pääryhmään: huulihalkioihin, joihin saattaa liittyä suulakihalkio, ja pelkkiin suulakihalkioihin. Jokainen lapsi on yhtä arvokas, muistuttaa Ulla Elfving-Little. Juska pelaa sählyä ja soittaa urkuja. Joskus koulussa joku kysyy Juskalta hänen ulkonäöstään. – Asenteet ovat muuttuneet. Ennen sanottiin, ettei halkiolapsi hymyile. > www.halkio.fi HALKIOLAPSI Suomessa syntyy vuosittain noin sata halkiolasta eli 25,3 lasta 10 000 lasta kohden. – Mieluimmin syön kotona herkkuja, donitseja, karkkeja, hyvää kakkua ja katselen puhelinta. Äidit kantoivat ja kantavat edelleen halkiosta turhaa syyllisyyttä. – Luetaanko illalla Batmania. – Tuntuu, että kaikilla on joku vaihe menossa, ja monissa tilanteissa tarvitaan iskää. Sanoin ettei, että se on halkio. Sekä Juskalla että Niilalla on liimakorva, mutta Juska on juuri päässyt putkista eroon. Hän asettuu tottuneesti istuimeensa takapenkille. Niilan vauva-aikana kaikki oli jo ennestään tuttua. Nykyisin hän hymyilee, koska äiti hymyilee hänelle. Perheessä eletään tavallista lapsiperheen elämää, jossa pitää välillä olla selvittelemässä veljesten välejä. – Niilasta ei saatu 4D-kuvia, koska hänellä oli aina kädet suun edessä. Korjausleikkauksia tehdään HUS:n lisäksi myös OYKS:ssa. Hän haluaa suojella korviaan ja käyttää omasta halustaan tulppia ja uimalakkia, Annika kertoo. Vanhempi käy silloin oman surutyönsä läpi jo raskauden aikana, joten syntyvää lasta on vastassa lämmin syli. He saavat heti alkuvaiheessa ”käsikirjan” siitä, miten kaikki etenee. Mutta sitä on toisinaan koulunkäyntikin. – Puoli vuotta pumppasin maitoa. – Soittoja tulee kerran pari vuodessa. Asioista puhutaan nyt avoimesti ja tietoa on saatavilla. Vanhempien tulee kokea tulleensa kuulluiksi ja nähdyiksi. Poliisit voi ottaa kiinni, jos lapsi istuu edessä. Välillä leikitään yhdessä pihalla tai kavereitten kanssa. Juskalla on alkanut jo hampaiden oikomishoito. Minulle ei myöskään tullut mielen apatiaa ja olin vapautuneempi ihmisten reaktioiden suhteen
Ari Kangasniemen ja Juskan, Tamin ja Niilan painija lukuhetki. Juska halusi tarpeeksi ison soittimen ja soittaa kaupunginkirkossa urkuja. LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 19. Pyöräily on kivaa, mutta myös kirjat kiinnostavat Niilaa. Niila käy muskaria
KESTÄVÄ KEHITYS peruskoulussa 20 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018. tutkittua tietoa ANTTI VANAS | KUVAT MOSTPHOTOS Kestävä kehitys on iso asia peruskoulun opetustyötä ohjaavissa papereissa, mutta koulun arjessa kestävän kehityksen kasvatus toteutuu enemmän tai vähemmän satunnaisesti
Salorannan mielestä opetuksen pitäisi tarjota koululaisille muutakin kuin valmiita malleja ympäristövastuullisesta toiminnasta. Kestävän kehitykseen panostavat koulut voidaan palkita Vihreällä lipulla tai Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatilla. K estävän kehityksen opetuksesta viime syksynä väitellyt Seppo Saloranta laskee, että kestävä kehitys tai kestävä elämäntapa mainitaan vuoden 2016 peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa peräti 88 kertaa. Hyvää kestävän kehityksen kasvatusta toteuttavien koulujen rehtoreilla on mm. Alkuvaiheessa tavoitteena on lähestyä noin 100 nuoren joukkoa. Politiikan reiät nähdään ja niihin pyritään vaikuttamaan, mutta puoluepolitiikka sinänsä ei jaksa kiinnostaa. Asenteet muuttuvat, kun aletaan toimia yhdessä yhteisen asian puolesta. Suomen Akatemian rahoittama hanke kestää vuoteen 2023, ja sen budjetti on muhkeat 6 miljoonaa euroa. Hyvä olisi, jos asiasta innostuisi nimenomaan koulun rehtori, mutta Salorannan mukaan yksittäinen opettajakin kelpaa. Vai kaatuuko sittenkin. Helsingin yliopiston johtama, tänä vuonna käynnistyvä ALL-YOUTH – Kaikki nuoret haluavat määrätä elämästään -tutkimushanke pyrkii löytämään uusia ratkaisuja nuorten aktivoimiseksi. Väitös tarkastettiin vuosi sitten Helsingin yliopistossa. Tarkastelemme tässä hankkeessa, mitä se käytännössä oikein tarkoittaa, tutkimushankkeen johtaja, dosentti Reetta Toivanen Helsingin yliopistosta sanoo. Kestävän kehityksen sisäänajo käytännön koulutyöhön alkaa usein siitä, että joku koulun aikuisista ottaa asiasta kopin. Hankkeen lähtökohtana on nuorten kokemus siitä, ettei politiikka ole heitä varten eikä se ota huomioon nuorten näkökulmia. Nuorison poliittisen osallistumisen puutteeseen kansanvalta ei kuitenkaan kaadu, väittävät laajan yleiseurooppalaisen PARTISPACE-tutkimushankkeeseen osallistuneet englantilaisen Huddersfieldin yliopiston tutkijat. Kansalaisten hylkääminä puolueista tulee tyhjiä tynnyreitä, ja todellinen valta siirtyy liike-elämän pillin mukaan tanssivalle virkamieseliitille. muita laajempi näkemys koulun yhteiskunnallisesta roolista. – Nuorilla ei ole välttämättä tietoa osallistumisen välineistä tai kiinnostusta. paljon puhuttu digiloikka ja digitaalisuus yleensä mainitaan vain kymmenen kertaa. Salorannan väitös perustuu kyselyyn, johon vastasi 2 230 oppilasta 6.-luokalta, 321 luokanopettajaa 1.–6.-luokilta ja 80 rehtoria 87 peruskoulusta eri puolilta Suomea. Rehtorin henkilökohtaiset arvot merkitsevät siis paljon. Luokanopettajat pitivät kestävän kehityksen tavoitteita tärkeinä, mutta aiheen opetuksessa käytetyt menetelmät olivat varsin perinteisiä. Rehtori on kuitenkin saatava jossakin vaiheessa juoneen mukaan, sillä yksittäisen opettajan voimat eivät riitä muutoksen läpiajamiseen. Yhteiskunnalliset vaikutuspyrkimykset eivät myöskään käänny korkeiksi äänestysprosenteiksi. Puolueista uhkaa tulla tyhjiä tynnyreitä. LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 21 ››. Tämä ei lupaa hyvää demokratian tulevaisuudelle, sillä puolueet ja niiden yhteenliittymät länsimaissa asioista yhä päättävät. Nuoret kiinnostuvat ilmastonmuutoksesta, pakolaiskysymyksestä, muovikasseista ja eläinten oikeuksista. Tunnuksen saaneisiin kouluihin oli rakentunut hyvä kestävän kehityksen opetusta tukeva toimintakulttuuri. Silti kestävän kehityksen opetus riippuu Salorannan mukaan hyvin paljon opettajan – ja ennen kaikkea rehtorin mielenkiinnosta ja aloitteellisuudesta. World Cafe on keskusteluun perustuva menetelmä, jonka voima on eri pöydissä tapahtuvien keskustelujen sisältöjen ja löydösten tehokkaassa kierrättämisessä. PARTISPACE kertoo täsmälleen samaa kuin lukemattomat muutkin nuorten osallistumisaktiivisuuteen viime vuosina pureutuneet tutkimukset: nuoret ovat kyllä poliittisesti aktiivisia yksittäisissä asioissa, mutta yleinen mielenkiinto politiikkaan puuttuu. Nuoret näkevät vain politiikan reiät Länsimaista demokratiakäsitystä kyseenalaistetaan tällä hetkellä monelta suunnalta. Näiden koulujen oppilaiden vapaa-ajan käyttäytyminen ei kuitenkaan eronnut ympäristöasioiden suhteen muiden koulujen oppilaista. Esim. Yhtenä aktivointikeinona kokeillaan World Cafe -menetelmää hyödyntäviä työpajoja. Yhdeksässä koulussa aineistoa täydennettiin teemahaastatteluin. Toisaalta rehtoreilta ei tahdo löytyä hallinnollisilta töiltään aikaa pedagogiseen johtamiseen, vaikka intoa ja näkemystä riittäisikin. Tutkija painottaa erityisesti yhdessä tekemisen arvoja luovaa voimaa: asenteet muuttuvat, kun aletaan toimia yhdessä yhteisen asian puolesta
Tutkijat pitivät tärkeänä selvittää, ovatko maahanmuuttajien lapset omaksuneet vanhempiensa vai vastaanottajamaan normit mitä haluttuun perhekokoon tulee. Sijoitetuista lapsista suurin osa suorittaa vain peruskoulun Kodin ulkopuolelle sijoitetusta lapsista vain alle puolet suorittaa toisen asteen tutkinnon, eli ylioppilastutkinnon tai ammattikoulun. Hän sanoo tutkinnon puuttumisen vaikeuttavan dramaattisesti nuorten itsenäisen elämän aloittamista ja pärjäämistä aikuisena. Toisen asteen tutkinnon puuttuminen vaikeuttaa dramaattisesti pärjäämistä aikuisena. Tutkimushanketta johtaneen professori Heikki Hiilamon mukaan tulokset kertovat, kuinka tärkeää on tukea kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista. Tiedot selviävät tutkimuksesta, jossa seurattiin suomalaisten, ruotsalaisten ja tanskalaisten sijoitettujen nuorten kouluttautumista 23 vuoden ikään saakka. Tämä saattaa olla seurausta tanskalaisesta ammattikoulusta, joka koostuu sekä koulussa suoritettavasta jaksosta että pakollisesta harjoittelusta, arvioi väitöskirjatutkija Antti Kääriälä Helsingin yliopistosta. Tanskassa sijoitettujen koulutus pysähtyy peruskouluun useammin kuin Suomessa ja Ruotsissa. Euroopan maiden väkiluvut ovat kasvaneet selvästi 50 viime vuoden aikana. Seuranta kattoi kaikki vuonna 1987 syntyneet sijoitetut nuoret. Tutkimus julkaistiin Children and Youth Services Review -lehden verkkosivuilla kesäkuussa. Tätä vanhemmissa ikäryhmissäkin vain tietyistä maista tulleiden maahanmuuttajanaisten lapsiluvut ovat selvästi maan keskiarvoa korkeampia. Ennen teini-ikää sijoitetut suorittivat tutkinnon jonkin verran useammin, mutta silti selvästi harvemmin kuin muut saman ikäiset nuoret. Suomesta tutkimukseen osallistuivat Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 22 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018. Osa kasvusta johtuu maahanmuutosta. Tukholman yliopiston tutkimus ruttaa kerralla suuren joukon maahanmuuttajaperheiden kokoa koskevia ennakkokäsityksiä. Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleiden maahanmuuttajien lasten perheet ovat jopa keskimääräistä brittiperhettä pienempiä. Perhekoko on kiinnostava väestöennusteiden kannalta. Esim. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että maahanmuuttajien lasten perheet ovat pienempiä kuin heidän vanhempiensa perheet olivat. Se kertoo mm., että vuoden 1950 jälkeen syntyneet Britanniassa asuvat naiset ovat hankkineet keskimäärin yhtä suuren perheen riippumatta siitä, ovatko he taustaltaan syntyperäisiä brittejä vai maahanmuuttajia. Yleensä ottaen on harvinaista, että minkään Isossa-Britanniassa elävän maahanmuuttajataustaisen ryhmän keskimääräinen perhekoko olisi tavallista brittiperhettä suurempi. Maahanmuuttajaperheet luultua pienempiä Maahanmuuttajien lapset mukauttavat perheen kokoa koskevat ihanteensa vastaanottajamaan, eivät omien vanhempiensa normeihin. Tutkimus on ensimmäinen, jossa perhekokoja on vertailtu eri maahanmuuttajaryhmien ja -sukupolvien välillä. Tutkimusartikkeli The Intergenerational Assimilation of Completed Fertility: Comparing the Convergence of Different Origin Groups julkaistiin toukokuussa International Migration Review -lehden verkkosivuilla. Kaikkein todennäköisimmin toisen asteen tutkinto jäi suorittamatta heiltä, jotka sijoitettiin kodin ulkopuolelle ensimmäisen kerran teini-iässä: maasta riippuen vain yksi neljästä tai yksi kolmesta suoritti ylioppilastutkinnon tai ammattikoulun. Kysymys on mielenkiintoinen sekä väestöennusteiden kannalta että kulttuurisesti. Kyseessä on maailmanlaajuisesti ensimmäinen tutkimus, jossa vertaillaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista eri maissa kokonaisia ikäluokkia tarkastelemalla
Vaatteiden valmistaminenkin vaatii vettä. Vesijalanjäljen pienentämisessä on tärkeintä kiinnittää huomiota siihen, kuinka paljon vettä syö. Eniten vettä vaatii lihan tuotanto. – Lapsia on hyvä opettaa järkevään veden käyttöön pienestä pitäen, sanoo Vaisto. Varsinkin lämpimän veden säästäminen kannattaa, sillä lämmittäminen vie paljon energiaa ja maksaa lämmitystavasta riippuen kaksin tai kolminkertaisesti kylmään verrattuna, sanoo ympäristöasiantuntija Päivi Vaisto Helsingin seudun ympäristöpalveluista. ympäristönsuojelu TIESITKÖ. Vaatteet valmistetaan enimmäkseen veden puutteesta kärsivissä maissa kuten Intiassa ja Kiinassa. – Maatalouteen kuluu globaalisti ylivoimaisesti eniten vettä , sanoo vanhempi yliopiston lehtori Marko Keskinen Aalto-yliopistosta. V esi on kaiken elollisen elämän ehto. Juo hanavettä pulloveden sijasta. Tuontituotteiden kautta lisäämme vesipulaa siitä potevissa maissa. Esimerkiksi yhden kahvikupillisen tuottaminen papujen viljelystä niiden käsittelyyn ja kuljetukseen asti. Meret peittävät 70 % planeettamme pinta-alasta, mutta vain noin 3 % vesivaroista on makeaa vettä ja siitäkin suurin osa on sitoutunut jäätiköihin. Mitä pitempään eläintä on ruokittava sitä enemmän se vie vettä. Soijapapukilo kasvaa 1 800 litralla. ...PESTESSÄ Korjauta vuotavat hanat. – Meillä Suomessa on runsaat vesivarat, muttei täälläkään kannata haaskata vettä. Suomalaisten piilovedestä lähes puolet syntyy usein maissa, joissa on vakava vesipula. Älä huuhtele tiskejä juoksevassa vedessä. Vesijalanjälki kuvaa sitä, kuinka paljon yksittäinen ihminen, ihmisryhmä tai maa kuluttaa vettä tietyssä ajassa. Monet säästökeinot torjuvat samalla ilmastonmuutosta ja tukevat kotimaista tuotantoa, joten omilla valinnoillaan voi vaikuttaa samalla useaan hyvään asiaan. Naudanlihakilon tuottamiseen tarvitaan noin 15 500 litraa vettä, kun possukilo saadaan 4 800 ja kanakilo 3 900 litralla. Ihmisten, eläinten ja kasvien käytössä on vain noin prosentti kaikesta vedestä. Peltojen lannoittaminen rehevöittää ja torjunta-aineiden käyttö saastuttaa vesiä. Maapallo on oikeastaan vesipallo. Kysy tietoa ruoan ja tuotteiden alkuperästä sekä vedenkulutuksesta. Piilovesi on näkymätöntä vettä ja tarkoittaa ruoan ja tavaroiden tuottamiseen tarvittavaa vesimäärää koko niiden elinkaaren aikana. Arviolta joka neljäs ihminen kärsii veden niukkuudesta vuonna 2050, jos sen käyttö jatkuu nykyisellään. Valitse useammin perunaa kuin riisiä. Pese täysiä koneellisia astioita ja vaatteita. Noin 40 prosenttia syömästämme ruuasta tuotetaan kuitenkin ulkomailla. Sekin kuluttaa energiaa ja synnyttää päästöjä. Kupillinen kahvia vie 140 litraa, mutta kupillinen teetä 30 litraa. SÄÄSTÄ VETTÄ SYÖDESSÄ... Esimerkiksi siitä, miten hanavesi lasiin päätyy sekä siitä, kuinka paljon vettä syömme ja miten erilaisilta alueilta ruokamme tulee. Yhden t-paidan tuottaminen vaatii noin 2 700 ja farkkujen lähes 11 000 litraa vettä. Keskustele vedestä ja sen merkityksestä lasten kanssa. Riisikilo vie keskimäärin 3 400 litraa vettä, kun perunakilon saa 300–500 litralla. Välillä se on nestemäisenä järvissä ja merissä. Veden kulutuksen lisäksi ruuan kasvattaminen tuottaa kasvihuonepäästöjä. Nautintoaineillakin on merkitystä. PAULA POSTI LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 23. Siis riisin sijaan perunaa lautaselle, ja lihan tilalle aika ajoin kotimaisia kasvisproteiinituotteita. Suomi on VESIRIKAS MAA Suomi on vesirikas maa, mutta veden käyttö vie energiaa. ...JA OSTOKSILLA Osta vain, kun tarvitset. Sen vuoksi myös ruuan vesistövaikutuksiin on tärkeä kiinnittää huomiota. Vähennä lihan ja eläinperäisten ruoka-aineiden, kuten juuston käyttöä. Eniten käytetty tekstiilikuitu puuvilla on paljon sekä puhdasta vettä kuluttava että sitä likaava kasvi. Myös jätevesi pitää käsitellä. Ruuassa tärkeää on ruokahävikin pienentäminen sekä kasvispainotteisen ja kotimaisen ruuan suosiminen. Pyykinpesu vie loput. Nyt niin muodikas avokado vaatii 2 000 litraa vettä kilolle ja sitä tuotetaan usein niukkavetisillä alueilla. Joillakin alueilla siitä on huutava pula. Annostele oikein ja käytä ympäristöystävällisiä pesuaineita. Suosi suomalaista kasvispainotteista lähija kausiruokaa. Ota nopea suihku. tää puhdistaa, kuljettaa ja pumpata putkistoihin. Pohjavesistä ja järvistä otettu raakavesi piKeskustele vedestä ja sen merkityksestä lasten kanssa. Sulje hana saippuoinnin ja hampaiden harjauksen ajaksi. Ihminen tarvitsee sitä pelkästään juomissa pari litraa päivittäin. Minimoi ruokahävikki. Vesi on jakautunut epätasaisesti. Keskivertosuomalaisen jalanjäljestä suurimman osan muodostavat liha, kahvi ja teollisuustuotteisiin kulunut vesi. Hanavedestä vajaa puolet kuluu peseytymiseen, noin neljäsosa ruoanvalmistukseen ja neljäsosa huuhdotaan wc-pytystä alas. Lisäksi tulee vähentää kaikenlaista kulutusta ja kierrättää. Suomalainen kuluttaa keskimäärin 150 litraa eli 15 ämpärillistä vettä vuorokaudessa, mutta piilovetenä runsaat 4 000 litraa. Jokainen voi vaikuttaa vesijalanjälkeensä käyttötottumuksillaan ja valinnoillaan. Suosi hankinnoissa kestäviä tuotteita, reilua kauppaa, kirpputoreja ja lainaamista. Vesi kiertää paikasta ja olomuodosta toiseen. Välillä se haihtuu ilmaan, kostealla se tiivistyy jälleen vedeksi ja sataa maanpinnalle. Kuluvan veden määrään vaikuttavat toki kasvuolosuhteet ja kasvatusmenetelmät. – Suomessa tuotetun ruuan vedenkulutuksella ei ole yhtä suurta merkitystä, koska täällä vettä riittää, sanoo Keskinen
IRLANTIIN VAI SUOMEEN. – Haluamme rakentaa pitkäikäisen talon, jossa voi viettää ekologista ja luonnonläheistä maalaiselämää. Leon äiti Marja Houtbeckers, 33, imettää perheen kuopusta Lunaa, 2, ja isä Mick Walsh, 40, keskittyy rakentamiseen. Hänen lapsuuasuminen MARJA HOUTBECKERS JA MICK WALSH RAKENTAVAT KIIRETTÄ PITÄMÄTTÄ KOTIA MAALLE. SÄHKÖLIITTYMÄÄ TAI VESIVESSAA EI TÄMÄN LAPSIPERHEEN UNELMATALOON TARVITA. OUTI JUURIKAINEN | KUVAT ARI HARAKKA EKOKOTI omin voimin 24 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018. OLKIPAALIT JA SAVI KORVAAVAT MUOVISET ERISTEET. Nyt Leon on kuitenkin luovuttava kirveestä, sillä vatsansa täyteen saanut pikkusisko on tullut liian lähelle katsomaan. T e ette varmaan ole kasvissyöjiä. Reilun kivenheiton päässä rakennustyömaalta sijaitsee Marjan lapsuudenkoti. Me ollaan! Leo Walsh, 4, ilmoittaa rakennustyömaalle saapuneille vieraille. Periaatteena on tehdä mahdollisimman paljon itse ja ottaa lapset mukaan rakentamaan, Marja kertoo. Tänne metsän keskelle Pohjois-Karjalan Liperin kuntaan on nousemassa lapsiperheen ekokoti. Aurinko paistaa ja itikat härnäävät
Elämä oli perhekeskeistä, emmekä olleet ennen koulua päiväkodissa tai missään muualla hoidossa. – Perustuksina on tontilta kaivetut yhdeksän suurta luonnonkiveä, joten talon kehikko on yhdeksänkulmainen. Tontti ostettiin säästöillämme ja rakennamme sitä vauhtia kuin rahamme riittävät. Leo jaksaa kävellä tutun reitin, Luna kulkee kantorepussa. LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 25 ››. Kapinoinnin sijaan hän on enemmänkin syventänyt valintojaan. Kaupunkiin ajetaan vain kerran viikossa ja samalla hoidetaan kaikki asiat. Niinpä talon sijaan ostettiin palanen metsää. Rungon hirret olemme itse kuorineet. Itse tekemällä säästää paljon, ja olemme saaneet myös ihan ilmaiseksi ylijäämälautaa ja muuta kierrätystavaraa, kuvaa Marja. ASUNTOLAINAA. EKOTALON AINEKSET Varhain joka aamu Mick kävelee metsän läpi vuokratalosta tontille puolen kilometrin päähän rakentamaan perheelleen kotia. Leikkipuistona lapsilla on ukin rakentama leikkimökki ja ympäröivä luonto. Millaisista elementeistä syntyy ekotalo. Talon hirret ja perustuskivet saatiin tontilta. Pari ehti käydä katsomassa kymmeniä vaihtoehtoja, kunnes Marja huomasi, että Mick oli enemmän kiinnostunut pihapiireistä rakennuspaikkoina kuin itse taloista. Kivien alla on pienempiä kiviä estämässä routimista. Rakennustöiden lomassa Marja järjestelee yhteisen ruokahetken sekä Lunan kestovaippojen vaihdon ja imetyksen. Marja ja Mick ajattelevat, että vaikka talo valmistuu tiukalla budjetilla hitaammin, se on oikeasti valmis sitten, kun se on valmis. tensa Pikkunupun luomutilalla oli juuri sellainen, mitä Marja ja Mick haluavat tarjota lapsilleen. Uutisotsikot asuntolainojen korkojen noususta lähitulevaisuudessa eivät vie Marjan ja Mickin yöunia, koska he eivät ole ottaneet eivätkä ole aikeissakaan ottaa taloprojektiinsa lainaa. Kirkkonummen vuosien jälkeen hän opiskeli Turussa viittomakielen tulkiksi ja tapasi opiskelijavaihdossa Irlannissa kuusi vuotta sitten Mickin. Lämpöeristys tulee olMuovipussit pestään, vaatteet ostetaan kirpputorilta ja ruoka on luomua. Jos rakentamisesta jäisi 20 vuoden asuntolaina, olisi talo valmis tavallaan vasta sitten, kun laina on maksettu. EI KIITOS! Alun perin Marjan ja Mickin ei ollut tarkoitus rakentaa taloa vaan ostaa vanha maatilan pihapiiri. Jos päivä ei ole kovin sateinen, saapuvat Marja ja lapset hieman myöhemmin samaa reittiä työmaalle. Lopulta Mick päätti, että hänen olisi helpompi aloittaa uudenlainen, ekologinen elämä Suomessa. Suomessa ei ole tarvinnut selittää kenellekään mitään, Mick sanoo. – Lähdin Pikkunupusta työn perässä Kirkkonummelle ja asuin sielläkin talossa, johon ei tullut juoksevaa vettä. – Olen ihan nuoresta asti oppinut laittamaan rahaa säästöön, vaikka en vielä silloin edes tiennyt, mihin tulen ne käyttämään. – Meillä kaikilla lapsilla oli omat viljelmät ja näimme itse, miten ruoka syntyy. Muovipussit pestään, vaatteet ostetaan kirpputorilta ja ruoka on luomua. – Minulle rakentaminen ei olisi ollut niin tärkeää, mutta siitä tuli vähitellen Mickin unelma. Luna (vas.) ja Leo hoidetaan kotona kouluikään asti. Leon ollessa vauva perhe asui vuoden Irlannissa. Pari mietti pitkään, kummassa maassa olisi parasta rakentaa yhteinen elämä. Marja on huomannut perineensä vanhempiensa elämäntavan. Kasvissyönti ei ole vaihtunut lihansyöntiin vaan vegaaniin ruokavalioon. Tontti hankittiin säästöillä. – Irlannissa olisi ollut liian helppoa jäädä vanhaan, koska siellä olivat vanhat ystävät ja vanhat kuviot
Niistä tehdään seinät. Olemme laskeneet, että meidän pitäisi olla vuorotellen noin puolet vuodesta töissä, että saamme kaikki kulumme katettua. Paikalta kaivetuista luonnonkivistä syntyy talon kehikko. Itse rakentaen säästyy rahaa. Lapset haluamme hoitaa kotona kouluikään asti, Marja pohtii. Jos kaikki menee hyvin, omaan kotiin päästään muuttamaan kahden tai kolmen vuoden kuluttua. Ainakaan vielä lapset eivät ole kaivanneet huvipuistoja tai kalliita leluja ollakseen iloisia ja tyytyväisiä. Kevään mittaan lumien sulaessa innostus palasi. Tietoa ekologisesta rakentamisesta kirvesmiehen koulutuksen saanut Mick on etsinyt kirjoista ja netistä sekä ekotaloissa vierailemalla. – Katsokaa, enkö olekin vahva. – Haluamme olla riippumattomia ydinvoimaa hyödyntävästä sähköntuotannosta. kipaaleista, pinta sisältä ja ulkoa luonnonsavesta. Luna viihtyy hyvin rakennustyömaalla. Tontilta kaadetut hirret on kuorittu käsin vuoluraudalla. Millaista elämä on, kun talo on valmis. Välillä tuntuu siltä, että koko ajan sataa vettä, väsyttää ja itikoita on miljoona. KOTIA KOHTI Rakentamisprojekti on kestänyt vähän laskutavasta riippuen noin puolitoista vuotta. Viime talvena sattui iso vastoinkäyminen myös rakennusprojektissa: – Teimme kuukauden ajan rakennustelinettä ja katosta, että voisin rakentaa taloa läpi talven. Rahan kanssa on tiukkaa, koska Marja on kotihoidontuella, eikä Mick rakentamisen vuoksi käy muualla töissä. Rakentamisen lisäksi rahaa menee vuokriin ja elämiseen, vaikka kuinka pyritään elämään säästeliäästi. 26 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018. Mick nousee jatkamaan rakennustöitä ja Marjakin juo teekupin tyhjäksi. Vedenja sähkönkulutus pysyvät hallinnassa, koska meille ei tule sähköpattereita, vesivessaa eikä suihkua. Senkin jälkeen on vielä edessä ainakin saunan rakentaminen ja pihatöitä. Jos talo olisi tätä suurempi, ei esimerkiksi pelkkä hellaleivinuuni olisi riittänyt lämmönlähteeksi. Katon teemme näillä näkymin joko haapapaanuista tai kierrätyspellistä, Mick kertoo lounastauolla. LAPSET TYÖMAALLA Rakentaminen ja pienet lapset eivät tunnetusti ole helppo yhdistelmä, eivätkä Marja ja Mick ole välttyneet stressiltä. Marjan ja Mickin tekemät ratkaisut noudattavat rakennusmääräyksiä, koska talon pinta-ala jää alle 50 neliömetrin. On aika jatkaa ikioman ekotalon rakentamista. Talkoolaiset työskentelevät rakennuksella muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Hyväksi käytännöksi on muodostunut, että lapset ovat rakennuksella vain osan päivää, eivätkä tule hirsikehikon sisälle. – Koko perheen voimin rakentamisessa on hyviä ja huonoja puolia. Nykyään rakentamista säädellään tarkasti. Kehikko kuitenkin sortui alkutalvesta lumen painosta ja iso työ valui hukkaan. – Kaikki jatkuu varmaan aika samalla tavalla kuin nyt. Ruuan laitamme puuhellalla. Toisaalta lapset oppivat koko ajan paljon ja saamme viettää runsaasti aikaa yhdessä. Talolle ei haluta eikä tarvita sen enempää kunnallista vesiliittymää kuin sähköliittymääkään. Haluamme elää mahdollisimman pienillä tuloilla ja ekologisesti. Leo kysyy ja vierittää puupölliä. Vastineeksi työstä he saavat ruoan ja asunnon sekä kokemusta ja tietoa ekorakentamisesta. Isälle on helpompaa, kun voi keskittyä rakentamiseen eikä tarvitse miettiä, ovatko lapset turvallisesti pois tieltä. Vesi saadaan omasta kaivosta ja sähkö näillä näkymin aurinkopaneelilla tai ehkä omalla tuulimyllyllä. Apuna työmaalla parilla on kansainvälisiä talkoolaisia eri järjestöjen kautta. Loppujen lopuksi tämä on kuitenkin ollut yllättävän helppoa, Marja summaa. Vähään aikaan ei rakentaminen kiinnostanut lainkaan, Mick tunnustaa
Rakentaminen on ainakin kolmen vuoden projekti. > www.rakentajanekolaskuri.fi > www.saviry.fi > www.energiatehokaskoti.fi > www.luomura.fi Talon kehikko on yhdeksänkulmainen. rakennusmateriaalit, talon eristys ja energiankulutus, julkisten liikenneyhteyksien saavutettavuus sekä talon sopiminen ympäristöön. Jonain päivänä työmaan tilalla on tupa. erilaiset passiivitalot ja matalaenergiatalot, jotka perustuvat tiiviiseen rakennusvaippaan ja koneelliseen ilmanvaihtoon. LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 27. Rakennuksen ekologisuuteen vaikuttavat mm. Luonnonmukaisen rakentamisen lisäksi ekologista rakentamista edustavat mm. Rakennuksesta pyritään tekemään pitkäikäinen. EKORAKENTAMINEN Ekorakentamisessa tarkastellaan koko rakennuksen ekologisuutta sen koko elinkaaren ajalta. Savea ja olkea eristeenä käytetään Suomessa harvoin, mutta viime vuosikymmenten aikana luonnonmukaisia savitaloja on rakennettu useita kymmeniä. Saven ja oljen yhdistelmä on terveellinen ja turvallinen seinärakenne
Munat ovat tosin niin pieniä, ettei niitä puiden hämärässä sijaitsevan pesän luona oikein erota. luontokerho Mehiläisiin kannattaa tutustua jo nuorella iällä. Yhdellä kennolla kulkee äskettäin syntynyt mehiläinen. Vastasyntyneen mehiläisen lisäksi mehiläishoitaja löytää muitakin vihjeitä siitä, että pesässä on kuningatar. Pesän edustan aukko on mehiläisten kotiovi, josta ne kulkevat pesään ja sieltä pois. Kuningatar on kaikkien pesässä asuvien mehiläisten äiti ja siksi pesän tärkein mehiläinen. Tottuneesti hän nostelee pesästä kennoja, joilla mehiläiset touhuavat tehtävissään. Hän on johdattanut ryhmän lapsia tutustumaan mehiläisyhdyskuntaan Pauligin huvilan pihapiirissä, Etu-Töölössä, Helsingissä. Samalla ne pölyttävät kasveja – eli pitävät huolta siitä, että meillä riittää ruokaa. Mutta, jos erottaisi, ne näyttäisivät valkeilta langanpätkiltä. Useimmat rohkenevat katsoa aivan läheltä, kun mehiläishoitaja kiertää heidän luonaan ja esittelee mehiläisiä täynnä olevaa kennoa. Lapset eivät koskaan väsy seuraamaan niiden syntymän ihmettä. Nuorimmat siivoavat kennoja ja hiukan vanhemmat rakentavat niitä. Aikuisena mehiläiset lentävät pesän ulkopuolella keräten mettä ja siitepölyä. HANNA HIRVONEN JA ANJA PRIMETTA | KUVAT LIISA HUIMA Vierailu mehiläisten kotiin L entoaukon edessä ei kannata seisoa. Kuningattaren jäljillä Lapset seisovat tarkkaavaisina pesän ympärillä ja arvuuttelevat, kenen päällä – tai ainakin ihan vieressä – on mehiläisiä. – Katsotaan, löydetäänkö me kuningatar! Laurila juttelee. 28 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018. – Kennojen pohjilla näkyy munia. Lasten ja mehiläisten kohtaaminen on osa Suomen Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin järjestämän kesäkuisen leirin ohjelmaa. Jos seisoo suoraan edessä, mehiläiset lentelevät jalkojen välistä, mutta voivat myös törmätä niihin. – Ollaan pesän sivuilla, ollaan pesän takana, mehiläishoitaja Merja-Riitta Laurila opastaa. – Se on vielä vähän hölmöläisen oloinen, ei oikein tiedä, mihin on tullut, Laurila sanoo näyttäessään lapsille vaappuvin askelin liikkuvaa pienokaista
LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 29 ››. Luontoleiriläisten matka mehiläisten luo on jännittävä. Työläismehiläisellä on aikamoinen uraputki siivoojasta lentäjäksi. Moni lapsista kurkistaa pesään ensimmäistä kertaa – ja näkee mehiläisiä muodonmuutoksen kaikissa vaiheissa
Keltainen maalitäplä näyttää, että kuningatar on viime vuonna syntynyt. Sen tunnistaa myös siitä, että se on muita kookkaampi. Savutin on mehiläishoitajalle kätevä työväline: kun mehiläiset haistavat savua, ne rauhoittuvat. Mehiläispesällä jokainen liike pitää tehdä rauhallisesti. 30 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018
Luca Hasel seuraa keskittyneesti mehiläishoitajan työskentelyä muutaman metrin etäisyydeltä. Hänen kertomansa seikat vaihtuvat aina hiukan sen mukaan, minkä ikäisiä lapsia kulloinkin on kuulemassa. Ystävykset Sara Parttimaa, 9, ja Valeria Vuorikuru, 9, sekä kaksoset Isabella ja Luca Hasel, 10, olivat kyllä nähneet yksittäisiä mehiläisiä lentelemässä ilmassa aiemminkin, mutta kurkkasivat sisälle mehiläispesään leirillä ensimmäistä kertaa. Räätälöityjä oppitunteja Merja-Riitta Laurila kuuluu helsinkiläiseen mehiläishoitajien yhdistykseen, Stadin Tarhaajiin. Sen jälkeen ne lähtevät lentämään ulos ja keräävät ruokaa, eli mettä ja siitepölyä, kolmen viikon ajan. Se, kun mehiläinen nakertaa kennon kanteen aukon, nostaa vähitellen itsensä ulos ja alkaa heilutella tuntosarvia. – Odotin, että mehiläispesässä on vain pari kennoa, mutta siinä olikin monta kerrosta, Luca sanoo. Vaikka he tiesivät entuudestaan, että pesässä on kesällä vilkasta, mehiläisten suuri määrä yllätti. Räätälöin opetusta aina sen mukaan, mikä lapsia kiinnostaa. – Mutta onneksi meillä oli puvut päällä, Isabella täydentää. Niiden elämään kuuluvat aluksi sisätyöt pesässä. Lapset haluavat nähdä, millainen se on, mihin se menee ja mitä tekee. – Yksi niistä olisi voinut kömpiä paidan alle ja pistää, Luca jatkaa. Lapsia kiehtoo lähes poikkeuksetta mehiläisen syntymä. – Mieleen jäi, että mehiläiset lentävät vain 800 kilometriä, Luca lisää. Parveilu on mehiläisten keino lisääntyä: vanha kuningatar lähtee pesästä, kun uusi on syntymässä, ja asettuu vaikkapa pesän läheisyyteen puun oksaan. Suuresta määrästä johtuen mehiläisten näkeminen tuntui aluksi hiukan pelottavalta. Pikkuisen pelottavaa Vaikka kuningatar ei suostuisi näyttäytymään, retkestä mehiläispesälle jää mieleen monta ihmettä. Työläismehiläiset elävät vain noin kuukauden. Lapsia kiinnostaa myös seurata, miten muut mehiläiset ruokkivat kuningatarta ja miten ne sitä sukivat. Aino Juvonen kuuli, että vastasyntyneen mehiläisen ensimmäinen tehtävä on siivota kenno, josta se kuoriutui. – Sitä näytelmää, jossa uusi mehiläinen tulee maailmaan, lapset jaksaisivat seurata vaikka kuinka kauan. Kuningatar voi elää viisikin vuotta. Itse ne syövät hunajaa. Jos sään vuoksi ei voi mennä mehiläispesälle tai paikalla ei ole pesää, Laurila tuo mukanaan lasipesän, johon hän on nostanut muutaman kennon. Hän esittelee säännöllisesti lapsille mehiläisiä kouluilla ja päiväkodeissa. – En tiennyt, että mehiläiset elävät niin vähän aikaa, Valeria sanoo. Ja tietysti kuningatarta. LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 31 ››. – Vanha kuningatar ottaa lähtiessään puolet pesän mehiläisistä mukaansa, Sara kertoo. – Olen huomannut, että kuningatar tunnetaan. Lentäminen on niin raskasta, että mehiläisten siivet kuluvat nopeasti loppuun. Kennojen pohjilla on siitepölyä, jolla aikuiset mehiläiset ruokkivat lapsiaan. – Kuudesluokkalaisille olen puhunut myös kuningattaren häälennosta ja siitä, miten mehiläisten pariutuminen ilmassa tapahtuu. Saralle jäi erityisesti mieleen mehiläisten parveilu, josta mehiläishoitaja kertoi. Kesäkuussa niitä asui lasten tarkkailemassa pesässä noin 40 000
Yllätys purkissa Jakaessaan tietoa mehiläisistä Merja-Riitta Laurila törmää myös negatiivisiin asenteisiin. – Esimerkiksi messuilla olen tavannut sellaisiakin ihmisiä, jotka kertovat inhoavansa mehiläisiä. Elintärkeää pölytystyötä Lapset ovat sitä mieltä, että mehiläisiin kannattaa tutustua. Valeria mainitsee, että ilman mehiläisiä meillä ei olisi hunajaa. Tämä johtuisi siitä, että kasvit tarvitsevat mehiläisiä ja eläimet ja ihmiset kasveja. – Jos mehiläisiä ei olisi, kukilta puuttuisivat pölyttäjät, Luca jatkaa. Mehiläishoitaja Merja-Riitta Laurila opettaa, että eri kaupunginosista kerätyissä hunajissa on omat makunsa. Lapsista niin ei sano juuri kukaan. Mehiläispesälle mennessä kannattaa suojautua hyvin, oppivat Sara Parttimaa (vas.), Valeria Vuorikuru, Isabella Hasel ja Luca Hasel. Laurila nappasi sen pieneen häkkiin ja esitteli uteliaille: – Kuningattarella oli keltainen kruunukin päässä. Lisäksi paikalla on maski, jonka kautta saa hengittää samaa pesäilmaa mehiläisten kanssa. Kaupunkimehiläistarhaus nousi Helsingissä suosioon vuoden 2010 tienoilla. Laurila on työskennellyt mehiläishoitajana yli kolmekymmentä vuotta. Sitä kautta voi myös ymmärtää mehiläisten hyödyn. Ja toin teille jokaiselle pienen purkillisen! Laurila paljastaa. Pesää ei tietenkään kannata avata, ellei ole tottunut työskentelemään mehiläisten parissa. – Alun perin mehiläiset tulivat meille pölyttämään kesäkurpitsapeltoa. Ennen mehiläisten tuloa sitä piti pölyttää pensseleillä. Tuulipölytteisiä kasveja on vähän. Kuningatar löydettiin vasta toisen ryhmän kanssa. On hyvin pitkälti pölyttäjien ansiota, että meillä riittää ruokaa. Laurila vinkkaa, että yhdessä pesässä on luukku, jonka läpi mehiläisten puuhia voi seurata. – Mehiläiset ovat keränneet kukista mettä ja valmistaneet siitä hunajaa. – On tärkeää ymmärtää, mikä porukka mahdollistaa kasvissyönnin. Leiripäivän päätteeksi lapsia odottaa vielä yksi yllätys. Merja-Riitta Laurilan mielestä juuri tästä pitäisi kertoa lapsille. Pääkaupungin hedelmäpuut ja marjapensaat – ja sitä kautta kaikki niiden antimilla herkuttelevat – hyötyvät mehiläispölytyksestä. Jos tottuu pienestä asti näkemään mehiläisiä, niihin suhtautuu neutraalisti. Leiriläiset kävivät mehiläispesällä kahdessa ryhmässä. Isabella huomauttaa, että ilman mehiläisiä ei olisi pian muitakaan eläimiä – eikä myöskään ihmisiä. Eilen otin hunajaa pesistä ja linkosin sen. 32 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018. Pauligin huvilalla on kolme mehiläispesää, joita kuka tahansa voi käydä tarkkailemassa. Mehiläishoitajat merkitsevät kuningattaret maalaamalla niihin pienen pisteen. Mehiläiset, kukkakärpäset, kimalaiset ja erakkomehiläiset pölyttävät 80 prosenttia pölytystä vaativista kasveista. Kullekin vuodelle on oma värinsä. Hän kertoo käyttäneensä sitä flunssan hoitamiseen. Mitä enemmän siirrytään kasvisruokavalioon, sitä tärkeämpiä mehiläiset ovat. Värin perusteella tarhaajat tietävät, kuinka vanha kuningatar on. Hänellä on mehiläisiä myös Orimattilassa. Helsingissä pölyttäjiä tarvitaan esimerkiksi siirtolapuutarhoihin, jotta pensaat tuottavat marjoja
Samalla käytöshäiriöt ovat vähentyneet. Siellä he puhuvat pölyttäjien merkityksestä ja kertovat aiheesta myös kaupungin päättäjille. Oppilaat saavat seurata mehiläisiä pölytystyössä puutarhassa. Ammattilaisen noutaessa parvea lapset seurasivat tapahtumaa niin kiinnostuneina ja rauhallisina, että koulun johtava opettaja yllättyi. Mehiläisen kautta voi ymmärtää luontoa, kasvien pölytystä ja elintarvikeketjua. Mehiläistarhaus oppilaitoksissa Ison-Britannian Greenwichissä sijaitsevan alakoulun pihaan vuosia sitten lennähtänyt mehiläisparvi säikäytti monet. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Nykyisin mehiläistarhaus on osa sen opetussuunnitelmaa ja integroituna moneen oppiaineeseen, kuten liiketalouteen. Mehiläistarhaukseen heidät mentoroi paikallinen mehiläistarhaaja. Opiskelijat eivät pidä oppimaansa omana tietonaan, vaan pyörittävät yliopistolla mehiläistarhausklubia. KOKO LEHDEN TUOTTO MENEE Lastensu ojelun Keskuslii ton toiminta an!. Tällä tavoin mehiläistarhaus tuo paikallista ja yhteisöllistä perspektiiviä koulutukseen. palvelukortti TILAA LEHTI itsellesi tai lahjaksi LASTEN SUOJELU N KESKUSL IITON KUUKAU SIJULKA ISU | 5 | 2018 Erilaiset perheet E Äiti näkee punaista.. Hän sai sysäyksen johtaessaan mehiläistarhausprojektia oppilaitoksessa, jolle tunnusomaista on paikan päällä tapahtuva, kokeellinen opetus. LM5_s1_K ansi_pien icmyk.indd 1 LAST ENSU OJELU N KESK USLII TON KUUK AUSIJ ULKA ISU Vih Hipho pin keino in kiusa amista vasta an Koko perhe reilaa maan ! Näin tuet lapsen empa tiatait oja Mobiil ipeli voi vaaran taa tietotu rvaa Tuutik ki Tolose n Mörk övahti matka a Hollyw oodiin Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2018 Itselleni Lahjaksi Kestotilauksena 12 kk 6 kk 3 kk Määräaikaistilauksena 12 kk 6 kk Opiskelijatilauksena 12 kk Lahjatilauksena 12 kk 6 kk Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2018 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus Va sta an ott aja m ak sa a po stim ak su n Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta usl äh ety s Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 (03) 4246 5341 (faxi) tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun tilaat lehden ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Oppilaita kiinnostaa mehiläistarhauksessa yhdistyvä teoria ja käytäntö. Tapaus oli käänteentekevä. Varttuneempien oppilaiden opetuksessa mehiläistarhaus on mukana esimerkiksi Yhdysvalloissa, Oregonin osavaltiossa, Ashlandissa. Mehiläistarhausta on integroitu etenkin ympäristöä koskeviin aiheisiin. Siellä uraauurtavaa työtä on tehnyt mehiläistarhaaja ja ympäristökasvatukseen erikoistunut opettaja Ryan King. Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Erityisen siskot ja veljet Lapsi & etävanhemm uus Oma poliisi rikollisille nuorille Kun Mesi Kissaniitystä tulee virallisesti poika, vain henkilötunnuk sen kirjain vaihtuu. Myöhemmin King veti projektia, jossa opiskelijat hoitivat kolmea mehiläispesää yliopiston kampuksen puutarhassa. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Vuoden päästä koululle otettiin mehiläispesä. . Projektin toiminta ulottuu vielä lasten kesäleireille ja työpajoihin. Kustantaja www.lskl.fi Tilaushinnat Kestotilaus (12 kk) 74 e Kestotilaus (6 kk) 49 e Kestotilaus (3 kk) 29 e Määräaikainen (12 kk) 86 e Määräaikainen (6 kk) 58 e Opiskelijatilaus (12 kk) 57 e Postituslisät ulkomaille Eurooppaan 12 kk 30 e Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kerran kuukaudessa. Oma tarha tuottaa hunajaa, ja lapset suunnittelevat hunajapurkkien etiketit, hinnoittelevat, mainostavat sekä myyvät hunajan. Jo parin kuukauden työskentely mehiläisten parissa osoitti projektin positiivisia vaikutuksia, joista yksi oli oppilaiden motivaation ja läsnäolon lisääntyminen. Mehiläisten ansiosta lapset ovat oppineet yhteistoimintaa ja vastuullisuutta. Lisäksi he tutustuvat ajankohtaisiin kysymyksiin, kuten mehiläiskatoon
ANU VALLINKOSKI | KUVAT VILJA TAMMINEN Meillä on ongelma, ISO ONGELMA reportaasi Viime toukokuussa Viialan yhtenäiskoulun rehtori Saija Montonen esitteli sisäilmaongelmien vuoksi hylättyä koulurakennusta. Opettajainhuone jouduttiin jättämään kiireellä. 34 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018. Ongelmat on vihdoin tunnustettu ja niihin etsitään ratkaisua. Lapsen Maailma vieraili Akaassa viime toukokuussa. Pirkanmaalainen Akaa on saanut julkisuutta homeisten koulujen kaupunkina
Vain yksi Akaan kouluista on tiettävästi terve. Uutuuttaan hohtava keittiö seisoo nyt käyttämättömänä. Lähtö oli aika kiireinen, Montonen palaa muistoissa kevätlukukauteen 2017. Kalliissa peruskorjauksessa vuonna 2015 osa sisäilmaongelmia aiheuttavista vioista jäi korjaamatta. Tänä syksynä kaikki Viialan 850 peruskoululaista opiskelee väistötiloissa. K eittiö hohtaa uutuuttaan. Rehtorin mukaan tilanne on kuitenkin syyslukukauden alkaessa huomattavasti parempi kuin viime lukuvuonna, jolloin osa oppilaista oli sisäilmaongelmaisessa Hirvialhon koulussa ja loput oli siroteltu peräti seitsemään paikkaan. Teräs kiiltää. Elokuussa saamme uudenkarheat väistötilat kaikille oppilaille ainakin kolmeksi vuodeksi, Saija Montonen kertoo. Tyhjillään olevan Keskustan koulun kohtalo on epäselvä. Tehdyt korjaukset olivat olleet riittämättömiä: esimerkiksi ulkoseiniin oli jäänyt vaurioituneita eristeitä. Osa kävi koulua naapurikunnassa Lempäälässä. Silloin osa lapsista ulkoili muutaman koulupäivän ajan, kun ei ollut mitään paikkaa, minne mennä. Oireet olivat samankaltaisia kuin ennen mikrobivaurioiden vuoksi tehtyä remonttia. Teknisen työn luokasta pääsee kätevästi tekstiilityön puolelle hakemaan kangasta vaikkapa puisen leikkiveneen purjeeksi. Syksyllä 2017 selvisi, että parakitkin olivat homeessa. LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 35 ››. Ja mikä tulee olemaan kylän kahden muun koulurakennuksen kohtalo. Myös käsityöluokat tekevät vaikutuksen. Silloin aika tässä koulussa pysähtyi. – Syksyllä 2017 tilanne oli kaoottisin, kun selvisi, että parakitkin olivat homeessa. Yksi suljetuista rakennuksista on Montosen esittelemä Keskustan koulu. Viialan yhtenäiskoulun rehtori Saija Montonen esittelee 1950-luvulla rakennettua Keskustan koulua, joka oli alakoululaisten käytössä vielä alkuvuonna 2017 reilu vuosi laajan peruskorjauksen valmistumisen jälkeen. Tutkimuksissa selvisi, että kaikkea mikrobikasvustoa ei ollut saatu pois. REMONTTI VAI UUDISRAKENNUS. Kierros jatkuu. Niiden suunnittelussa on otettu viimeisin opetussuunnitelma huomioon. – Osa opettajista ei ilmeisesti halunnut ottaa homemukia mukaansa. Rakennus ehti olla remontin jälkeen käytössä reilun vuoden ennen kuin se tyhjennettiin jälleen. Nyt Akaa joutuu pohtimaan, tehdäkö uusi vähintään neljä miljoonaa euroa maksava remontti vai rakentaako kokonaan uusi koulu. – Ennen peruskorjausta ei tehty riittävää kuntokartoitusta, joten ei ymmärretty, mitä kaikkea pitäisi tehdä. Remontin edetessä löytyi lisää vaurioita, mutta kunta ei suostunut urakoitsijan esittämiin lisäkorjauksiin, Akaan kiinteistöpäällikkö Henri Salonen myöntää avoimesti. Nenästä vuoti verta, päätä särki. Pahiten home on koetellut Akaan Viialaa, jonka jokainen koulurakennus on käyttökiellossa. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL on esittänyt, että jopa 70 prosentissa kouluista on kosteusvaurioita. Edessä on joko uusi vähintään neljän miljoonan euron remontti tai uuden koulun rakentaminen. UUDET VÄISTÖTILAT Pirkanmaalainen 17 000 asukkaan Akaan kaupunki on yksi niistä kunnista, joka on tullut surullisen kuuluisaksi homekouluistaan. – Yhteensä remontit maksaisivat noin 16 miljoonaa euroa, Salonen laskee. Sen kahdeksasta koulusta kolme on tyhjennetty mikrobivaurioiden vuoksi, ja neljän sisäilmaongelmaepäilyjä tutkitaan parhaillaan. Uunit ja pesukoneet näyttävät aivan präniköiltä. Osa oppilaista ja opettajista oli alkanut oireilla. Tiskipöydälle on jäänyt avattu keksipaketti. Opettajahuoneen seinällä roikkuu siisteissä riveissä nimikoituja muumimukeja. Eli vain yksi kouluista on tiettävästi terve. Olo oli ärtynyt. Seinälle kirjatut ohjeet puutyötä varten on päivätty 2.2.2017. Keskustan koulun vuonna 2015 valmistunut peruskorjaus maksoi 7,5 miljoonaa euroa. Sohvat, pöydät ja tuolit on kuitenkin viety pois. Noin viidenneksessä Suomen kouluista on kosteustai homevaurioita, arvioi Työterveyslaitos muutama vuosi sitten eduskunnan tarkastusvaliokunnalle tekemässään raportissa. Väsytti
Jos tulee ongelmia, koetan neuvoa ja ohjaan tarvittaessa kysymään omalta opettajalta. Mm. tällaisia oireita ja sairauksia voi opiskelu ja työskentely ns. Emmehän syötä lapsille pilaantunutta ruokaakaan, mutta pilaantunutta ilmaa heille kyllä annetaan hengitettäväksi, Putus napauttaa. Aluksi kaikilla ei ollut edes oppikirjoja, kun niitä ei ollut ehditty puhdistaa. Opiskelu on hyvin itsenäistä. 36 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018. Itse joutuu tekemään ja selvittämään tosi paljon. Oppilaiden sopeutuminen yhdysluokassa työskentelyyn vei aikaa. Elokuussa kaikki oppilaat mahtuivat saman katon alle. YouTubesta katsomme opetusvideoita tai laitamme viestiä aineenopettajille. Yhdeksäsluokkalaiset Josefina Harju, Elsa Carney ja Kasimir Lehtinen ahertavat toista maailmansotaa käsittelevien esitelmiensä parissa. – Opetus ei ole täällä niin hyvää kuin tavallisessa luokassa. – Etenkin kutosille oli varmasti jännä paikka tulla tänne yläkoululaisten kanssa samaan luokkaan. – Vähän se tietysti mietityttää, kun saa LÄÄKÄRI: HOME-ONGELMAA EI OTETA VAKAVASTI Lääkäri, työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus Turun yliopistosta tekee vuosittain selvityksiä muutamien kymmenien tai jopa satojen koulujen sisäilmaongelmista ja niiden oppilaille aiheuttamista oireista. Hän kertoo arvosanojensa laskeneen yhdysluokassa. Nyt kevätlukukauden lopulla huomaa, että tähän on jotenkin sopeuduttu. Erikoinen luokka on perustettu pahiten oireileville oppilaille. Kaikkien aineiden asiantuntijahan en voi olla, Santtila sanoo. Erityisesti koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat pitäisi ottaa vakavasti, koska lapset ovat aikuisia alttiimpia erilaisten myrkkyjen, kuten tupakansavun tai homeen vaikutuksille. Hänen mukaansa ongelma ei ole muuttunut vuosien saatossa, mutta keskustelu siitä on. – Oppilaiden omat aineenja luokanopettajat antavat ohjeet ja tehtävät. – Nykyisin oireita vähätellään. homekouluissa aiheuttaa. Toukokuussa väliaikainen koulu oli vasta rakenteilla. Mutta onko se oikein. hän kysyy. Yhdysluokan oppilaat katsovat YouTubesta opetusvideoita tai laittavat viestiä aineenopettajilleen. Yhdeksäs-, kahdeksas-, seitsemäsja kuudesluokkalaisille on kaikille omat ohjeensa. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että oppilaat ovat alkaneet auttaa toisiaan tehtävissä, hän selittää. Vihkoihin kertyy tekstiä sivukaupalla. Joskus tällainen opiskelu on vähän vaikeaa, mutta kyllä tämä menee, Harju kuvaa. Monesti lapsi myös sairastuu rajummin kuin aikuinen. – Lasten immuunipuolustus on vielä kehittymätön ja hengitystiet ovat ahtaat. Hänen mukaansa tutkimustietoa mikrobivaurioiden aiheuttamista terveysongelmista on riittävästi. Lehtinen raportoi arvosanojensa laskeneen tai pysyneen ennallaan ja Carney pysyneen ennallaan. Viime keväänä 9.-luokkalaiset Kasimir Lehtinen (vas.), Elsa Carney ja Josefina Harju opiskelivat pahiten oireilevien oppilaiden yhdysluokassa väistötilassa. Hänen ensisijainen tehtävänsä on huolehtia siitä, että kaikki oppilaat tietävät, mitä heidän pitää kulloinkin tehdä. Työterveyslaitos ja osa THL:n tutkijoista tarjoaa ratkaisuksi siedättämistä. Toukokuussa luokanopettaja ja matematiikan aineenopettaja Jenni Santtila valvoo, kun alaja yläkoululaisista muodostettu yhdysluokka ahertaa tehtäviensä parissa siirtokouluun pystytetyssä luokkahuoneessa. Päänsärkyä, jatkuvaa nuhaa ja kuumeilua, hengitystieinfektioita, ihottumaa, kutisevat silmät, allergioita, nenäverenvuotoa, nivelja lihaskipuja, astma, reuma. Toki kaikkeen tottuu, vaikka lievään pahoinpitelyyn. Putus on tehnyt sisäilmaselvityksiä 1990-luvun alusta lähtien. ERIKOINEN YHDYSLUOKKA Luokan taululle on kirjoitettu viikko-ohjelma
Opettajat ovat joutuneet tekemään omat erityisohjelmat oireilun vuoksi muusta luokasta erossa opiskeleville oppilaille. FARSSIKSI MENI Rehtorille ja opettajille väistötilaralli ja erityisjärjestelyt ovat tienneet valtavasti ylimääräistä työtä. – Meillä ei ole mietitty rakennusten eri osien oikeaa käyttöikää. päästötodistuksen ja sillä pitää hakea jatko-opintoihin, Lehtinen pohtii. Osa tarvittavista korjauksista on jätetty tekemättä säästöjen vuoksi, Pirinen sanoo. Niitä tavanomaisia löylykauhoja ei ole pystytty tekemään, Montonen pohtii. Ai, nyt parakkikin on homeessa, no lähdetään sitten! Opettajat ovat myös lohduttaneet ja auttaneet toisiaan toistuvissa muutoissa. Työtä rehtorille on kertynyt myös vanhempien aluehallintovirastoon tekemistä lukuisista valituksista. Nyt meillä on yläkoulussa 30 oppilaan luokkia. – Kyllä tämä kaikki on vaikuttanut koulutyöhön. Myös laskelmat koulujen korjausvelan suuruudesta vaihtelevat reilusta miljardista reiluun pariin miljardiin euroon. Hänen mukaansa ohjeita kosteusja homevaurioiden korjaamiseen on nykyisin riittävästi tarjolla. Nyt hän työskentelee konsulttiyhtiö FCG:n rakennusterveys ja sisäilmasto -toimialan johtajana. luokkien kokoonpano on elänyt. Korjauksia on voitu tehdä, mutta monesti korjaussuunnitelmissa ei ole huomioitu kaikkia vaurioita. Montonen sanookin ihmetelleensä, että niin harva on jättänyt koulun: vain muutama opettaja on vaihtanut työpaikkaa tai lähtenyt kokonaan uudelle uralle. Hän peräänkuuluttaa remontteihin valtion rahoitusjärjestelmää, jonka ehtona olisi, että korjaukset tehdään oikein. Hän kertoo asiantuntijoiden panneen merkille korjausten viivästymisen ja huollon laiminlyönnit jo parikymmentä vuotta sitten. Käsityönopettajalla on ollut käytössään vain tavallinen luokkahuone. vetäessään ympäristöministeriön Kosteusja hometalkoot -ohjelmaa. Toki joukossa on myös huolellisesti remontoivia. Mitään erityisluokkia tai pienryhmiä ei ole, vaan kaikki oppilaat on integroitu tavallisiin luokkiin. Välillä tässä surkeudessa ei ole voinut kuin nauraa ja itkeä. – Yhteishenki on hyvä, ja huumori kukkii. Pahinta oli, ettei vanhempia, oppilaita ja opettajia uskottu. LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 37 ››. – Ei meitä kukaan silloin uskonut, Pirinen huokaa. – Olen lukenut opetussuunnitelmaa iltapuhteikseni ja kyllä se meilläkin täyttyy, hieman vain eri tavalla kuin ennen. vaikuttaneet enemmän. – Janetella oli nenäverenvuotoja, päänsärkyä ja harmaa iho. Jossain vaiheessa samassa tilassa oli oppilaita useasta eri luokasta. Osa opettajista on joutunut vaihtamaan opetustilaa useasti, ja Viialan yhtenäiskoulun vanhempainyhdistyksen aktiivit Marja Mäkelä (vas.) ja Janita Puomila sekä hänen lapsensa Janette, 10 ja Väinö, 8, ovat tyytyväisiä uuteen väistökouluun. Hän ei osaa sanoa, miten paljon sisäilmaongelmat ovat mahdollisesti vaikuttaneet oppimistuloksiin tai arvosanoihin: – Luulen, että kunnan säästöohjelman vuoksi kasvaneet ryhmäkoot ovat INSINÖÖRI: KUNNAT KORJAAVAT NIIN KUIN HUVITTAA Arviot kosteusja homevaurioiden vaivaamien koulujen määristä vaihtelevat viidenneksestä 70 prosenttiin. Molemmat ovat nähneet, miten sairaassa koulussa opiskelu on vaikuttanut heidän lapsiinsa. Parhaillaan käynnissä oleva hallituksen Terveet tilat 2028 -ohjelma tarjoaa mm. Ryhmäytyminen vie aikansa, ja väkisinkin tulee käytöshäiriöitä, rehtori Saija Montonen toteaa. Hän on paneutunut homeongelmiin mm. Nyt oppilaat ovat paneutuneet robotiikkaan ja 3D-tulostamiseen. – Niihin on pitänyt vastailla, vaikka eiväthän sisäilmaongelmat koulun henkilökunnan syytä ole. neuvoja sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Osan terveys on reistaillut, ja jatkuva poikkeustila on rasittanut. Esimerkiksi puuja metallityöt eivät ole luonnistuneet, sillä entiset teknisen työn luokat ovat olleet käyttökiellossa. VANHEMPIEN TAISTELU Yhtenäiskoulun vanhempainyhdistyksen aktiiveilta Janita Puomilalta ja Marja Mäkelältä riittää sympatiaa opettajille ja rehtorille. Päänvaivaa on tuottanut myös opetussuunnitelman toteutuminen taitoja taideaineissa. Talonrakennustekniikan diplomi-insinööri ja tekniikan tohtori Juhani Pirinen syyttää vaurioista huonoja rakennustapoja ja ennen muuta peruskorjausten laiminlyöntiä. Väinölle puhkesi paha nokkosrokko, Janita kertaa nyt 10ja 8-vuotiaiden lastensa oireita. – Ilman tällaista ohjausta kunnat korjaavat niin kuin huvittaa. Hallitus ei ole luvannut kunnille rahaa homekoulujen remontteihin. Rehtorin tarinointia kuunnellessa ymmärtää, että opettajakunta on ollut Viialassa viime vuodet kovilla
Toivoisin voivani luvata, että uusi koulu tulee, Montonen sanoo. Nyt oppilaat käyvät koulua bussimatkan päässä väistötiloissa Toijalassa. Asiakirjoista selvisi, että laiminlyöntejä oli tehty. Vanhemmille selitettiin, että oireet johtuivat oppilaiden märistä villasukista. Peruskorjauksella oli tarkoitus puuttua sisäilmaongelmiin, mutta remontti jäi puolitiehen, jolloin oireilu alkoi pian uudestaan. Uusien sydänystävien löytäminen veisi uudella paikkakunnalla aikansa, Mäkelä pohtii. Montosen takana poseeraavat yläkoululaiset Jarkko Salo (vas.), Petri Pynnönen, Teemu Hytönen ja Kalle Kohonen. Kylmäkosken koulun tarina on hyvin samanlainen kuin Viialan yhtenäiskoulun. Myös Akaan teknisessä toimessa henkilökunta on vaihtunut. 38 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018. KOULU PITÄÄ KYLÄN ELÄVÄNÄ Kun Viialan koulujen kohtaloa vielä mietitään, on yksi Akaan homekouluista suljettu lopullisesti. – Asuntoa katselevat ovat soitelleet ja kyselleet koulujen tulevaisuudesta. Kylmäkosken kirkonkylän koulun viereen nousee uusi koulu, jonka pitäisi avata ovensa syksyllä 2019. Molemmat myöntävät miettineensä aiemmin myös muuttoa toiselle paikkakunnalle. Talkoisiin ovat lähteneet muutkin kyläläiset. Vanhemmat ryhtyivät tutkimaan koulun remontointiin liittyviä asiakirjoja. Aihe nousee kyllä puheisiin, kun asiaa käsitellään mediassa. Kuntokartoituksista ja oirekyselyistä ei tiedotettu kunnolla. Puomila kertoo sisuuntuneensa homekouluihin siinä määrin, että lähti ehdolle vuoden 2017 kuntavaaleissa kokoomuksen listalta ja pääsi monen muun uuden ehdokkaan tavoin läpi. Mäkelän ja Puomilan mukaan Akaa ratkoo nyt homekouluongelmaansa aivan eri tavoin kuin reilu vuosi sitten: sitä ei enää peitellä ja salailla. Kylmäkoskella vanhemmat ovat perustaneet yhdistyksen, jonka tarkoitus on kerätä varoja ja tehdä talkootöitä uutta koulua varten. – On järjestetty joulukonsertteja ja kaadettu puita talkoilla uudisrakennuksen tieltä. – Vanhemmissa on juristeja ja rakennusalan ihmisiä. – Meille selitettiin, että oireet johtuvat oppilaiden märistä villasukista. Koulun henkilökuntaa kiellettiin puhumasta, Mäkelä sanoo. – Ihmiset ovat ymmärtäneet, että koulu tuo kylälle elämää. Järjestimme mielenosoituksen ja olimme yhteydessä päättäjiin, Mäkelä kertaa. Rehtori Saija Montosen mukaan oppilaat ovat suhtautuneet sisäilmaongelmiin yllättävän joustavasti. Myös Viialan yhtenäiskoulun rehtori Saija Montonen on pannut merkille, että koulu kiinnostaa asuntokauppoja miettiviä perheitä. Teimme myös kunnalle laskelmia uuden koulun rakentamiskustannuksista, jotka ilmeisesti vakuuttivat, yhdistyksen puheenjohtaja Anniina Joela sanoo. – Täällä on kuitenkin tuttu yhteisö, naapurit ja ystävät. Asuntojen hinnatkin tippuvat, jos koulu ei ole kunnossa, Joela huomauttaa
Edelleen jatkuva syntyvyyden lasku kumoaa perinteiset selitykset. Ylikulutuksen ja ylikansoituksen maailmassa on helppo ymmärtää niitä, jotka pidättäytyvät lasten hankkimisesta eettisistä syistä. Huoli ei ole turha nopeasti ikääntyvässä maassa – eivätkä ponnistelut ole valuneet hukkaan. Poliitikot antavat mielellään lisää rahaa perhepolitiikkaan, kun ei enää tarvitse elää velaksi. kolumni LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 39. On helppoa löytää keinot maahanmuuton lisäämiseen, mutta niille on vaikea saada poliittista kannatusta. Odotin itsekin, että ankea taloustilanne olisi johtanut lasten hankkimisen lykkääntymiseen ja suhdanteiden parantuminen vauvabuumiin. Alhainen syntyvyys pakottaa päättäjät arvioimaan uudelleen, miten hyvinvointivaltio selviytyy ikääntymisen aiheuttamista kustannuksista. Juha Sipilän hallitus on vihdoin onnistumassa siinä, missä monet aikaisemmat hallitukset ovat epäonnistuneet eli saavuttamaan työllisyysastetavoitteensa. Politiikan uusi kuumemittari Heikki Hiilamo on viiden lapsen isä ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori. Hallitukset joutuvatkin seuraamaan jatkossa tarkasti kuukausittaisia syntyvyyslukuja. Korkeakaan työllisyysaste ei riitä eläkkeiden ja hoivakulujen maksamiseen, jos maksajien määrä pienenee selvästi aikaisemmin arvioidusta. Kriisi uhkaa meitä matemaattisella varmuudella, jos syntyvyys ei kohene eikä maahanmuuttoa sallita. Tämän vuoden kesäkuussa syntyneitä oli melkein tuhat vähemmän. Olin ilmeisesti väärässä. Samaan aikaa toisaalla maa on kuitenkin alkanut kadota jalkojen alta. Ainakin nyt näyttää kuitenkin siltä, ettei talouskasvu itsessään nosta syntyvyyttä aiemmalle tasolle. Kuukausitasolla mitattuna lasku on jatkunut yhtäjaksoisesti jo neljän vuoden ajan. Toisaalta vanhempien halu hankkia lapsia kertoo myös tulevaisuudenuskosta: jokainen syntyvä lapsi on uusi mahdollisuus eikä uusi ongelma. Syntyvyyden osalta tilanne on päinvastainen. Niistä voi tulla uusi politiikan kuumemittari. Kuluttajien luottamus omaan talouteensa parani vuoden 2010 alun jälkeen uudelleen jo viime vuoden alussa, ja samaan aikaan myös työttömyys alkoi vähentyä. 30 viime vuoden aikana Suomessa on syntynyt joka kuukausi keskimäärin noin 5 000 lasta. Syntyneiden määrä on vähentynyt kahdeksan vuotta peräkkäin, ja lasku on ollut tasaista. On kuitenkin epävarmaa, nostaako se syntyvyyttä. Päättäjillä on kaksi vaihtoehtoa: lisätä työperäistä maahanmuuttoa tai yrittää nostaa syntyvyyttä. Kuukausittain mitattava työllisyysaste on ollut Suomen politiikan kuumemittari jo ainakin vuosikymmenen verran. Kestävään kehitykseen kuuluu myös se, että väestökehitys on ennustettavaa. Perheet eivät hanki lapsia siksi, että valtio tarvitsee lisää veronmaksajia. Aikaisemmin arveltiin, että vanhemmat epäröivät lasten hankkimista epävarmojen talousnäkymien ja korkean työttömyyden vuoksi. HEIKKI HIILAMO ENNUSTAA, ETTÄ MEITÄ UHKAA KRIISI, JOS SYNTYVYYS EI KOHENE EIKÄ MAAHANMUUTTOA SALLITA. Vauvabuumin olisi pitänyt jo alkaa. Vastuulliseksi itseään kutsuvat poliitikot ja virkamiehet ovat huolissaan siitä, ettei Suomessa ole riittävästi työntekijöitä, eli ”aktiiviväestöä”, joka maksaisi tuloillaan ja veroillaan ”passiiviväestön” eli ennen muuta lasten, vanhusten ja vammaisten toimeentulon ja huolenpidon
Ennen maanviljelijäksi ryhtymistään isä Arrega Demese oli muusikko. 40 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018. Etiopialainen teini Shewaye Arrega on vanhempiensa silmäterä. ELLI-ALINA HIILAMO | KUVAT JUSSI VÄLIPIRTTI TAAKANKANTAJA ilmastonmuutos "Haluan opettaa tyttärellemme, että hänen on oltava vahva", kertoo Shewayen äiti Alem Ahmed. Hän on myös yksi niistä miljoonista lapsista, joita ilmastonmuutos jo koskettaa
Viimeisistä kymmenestä vuodesta seitsemänä Itä-Afrikkaa on kurittanut krooninen kuivuus. Shewaye sanoo, että ympäristöasioita käsitellään oppitunneilla, muttei osaa tarkemmin kuvailla mistä ilmastonmuutos johtuu. Kuivuus on lohkonut tummaan maaperään railoja. Shewaye tietää, että ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan näihin seutuihin tulevaisuudessa vielä nykyistä voimakkaammin. Juuri lapset tulevat kantamaan suurimman taakan ilmastonmuutoksen vaikutuksista siitä huolimatta, etteivät he ole päästöjen aiheuttajia. Vielä parikymmentä vuotta sitten Etiopia tunnettiin Live Aid -hyväntekeväisyyskonserttien pahasti aliravittujen lasten kuvista. Lähes kymmenkunta maanviljelijämiestä kuuntelee, kun Shewaye kertoo arjestaan. Hän kuitenkin pelkää sitä. Leghidan kylässä Pohjois-Etiopiassa valmistaudutaan ilmastonmuutokseen. Tätäkin akuutimpi tilanne on Somaliassa, jossa 2,7 miljoonaa ihmistä on Maailman ruokaohjelman arvion mukaan ruoka-avun tarpeessa ja 300 000 lasta aliravittuina. Perheet, jotka asuvat Portugalissa, Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Romaniassa, Keniassa ja Fidžilllä uskovat, että heidän elinkeinoaan uhkaa ilmastonmuutos. Kun maapallon keskilämpötila kohoaa ja epävakaus lisääntyy, tulevien sukupolvien mahdollisuudet tyydyttää elintarpeitaan heikkenevät. Unicefin mukaan yli puoli miljardia lasta asuu tulva-alueilla ja lähes 160 miljoonaa äärimmäisessä kuivuudessa ympäri maailmaa. Tämä näkyy itäisen Afrikan alueella, jossa toisaalla kamppaillaan kuivuuden ja toisaalla tulvien kanssa. Avustusjärjestö Oxfamin kokoamat tiedot osoittavat, että Itä-Afrikan kuivuusjaksot ja El Niño -sääilmiön voimistuminen ovat yhteydessä ihmisten aiheuttamaan ilmastonmuutokseen. Shewayeta ujostuttaa. Sen asukkaiden toimeentulo riippuu pääasiassa maanviljelystuotannosta, joka kärsii muuttuvista sademalleista ja sään ääri-ilmiöistä. KysyYmpäristöstä pitää huolehtia, jotta olemme turvassa. Toukokuussa kymmenen perhettä haastoi Euroopan parlamentin ja Euroopan neuvoston oikeuteen. Reilussa 30 vuodessa etiopialaisten eliniänodote on kasvanut yli 15 vuodella ja lapsikuolleisuus pienentynyt jopa kolmannekseen siitä, mitä se oli 2000-luvun alussa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset lapsien elämään eivät ulotu ainoastaan itäiseen Afrikkaan. Koko itäinen Afrikka on altis ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Maisemat ovat komeat. S hewaye Arrega, 12, istuu pienellä kivellä pihapiirinsä edustalla ja piirtää kepillä maahan kuvioita. Tämä on tavallista maassa, jonka yli 100 miljoonan asukkaan joukosta 43 prosenttia on alle 14-vuotiaita. Hän painottaa, että ilmastonmuutos on monen eri elämänalueen läpileikkaava vaara: – Se uhkaa kehitystä, joka on pystytty saavuttamaan viime vuosikymmenten aikana köyhyyden vähentämisessä ja terveyden edistämisessä. Sen ruokaturvatilannetta seuraava FewsNet on toistuvasti varoittanut Etiopian eteläosaa uhkaavasta ruokapulasta, sillä sateet ovat jääneet tulematta ajallaan kolmen viime vuoden aikana. Hänen äitinsä Alem Ahmed on sen sijaan nähnyt muutoksen: kun hän oli nuori, oli alue vehreämpi ja maa hedelmällisempi. Hän menee kouluun vasta iltapäivällä. LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 41 ››. Ympäristöasioista on puhuttu koulussa. Joukkokanne on ensimmäinen laatuaan. – Tiedän, että ympäristöstä pitää huolehtia, jotta olemme turvassa, tyttö kertoo hiljaisella äänellä. Puita on pitkien kuivuusjaksojen ja hakkuiden seurauksena kukkuloilla vain harvakseltaan. Kukkulalle ei tule usein vierailijoita, ja pihapiirin muut asukkaat haluavat seurata keskustelua. Heistä EU:n tämänhetkinen ilmastotavoite on riittämätön. Vaikka on keskipäivä, tyttö ei ole vielä ollut koulussa vaan äitinsä apuna kotitöissä. Shewaye tuntee kotikylänsä tällaisena kuin se nyt on. Shewayen kotimaassa on tapahtunut valtavaa kehitystä. Sen laelta näkee pitkälle alas laaksoon ja ympärillä olevien vuorien rinteille. Shewaye asuu vanhempiensa kanssa Leghidan kylässä Etiopian pohjoisosassa. Asiantuntijat ovat jo kauan varoittaneet, että ilmastonmuutos saa sään ääri-ilmiöt toistumaan yhä useammin. YK:n ilmastoneuvotteluja seuraava Hietaniemi kertoo, että tulevien sukupolvien argumentti on usein esillä neuvotteluissa pidettävissä puheissa: – Poliittisten päätöksien tasolla lasten ja nuorten asema ja oikeudet eivät näy kuitenkaan tarpeeksi. Tämä ajatus on keskeinen, kun puhutaan ilmasto-oikeudenmukaisuudesta, kertoo Kepan ilmastoasiantuntija Tuuli Hietaniemi. Sateet ovat paitsi vähentyneet myös muuttuneet entistä epäsäännöllisemmiksi. Savesta rakennettu kotitalo sijaitsee kukkulalla lähes kolmen kilometrin korkeudessa. Koska oppilaita on paljon, on koulupäivät jaettu kahteen vuoroon, jotka vaihtuvat viikoittain. – Ilmastonmuutos voi aiheuttaa kuivuutta ja pulaa ruuasta. – Nämä perheet näkevät ilmastonmuutoksen vaikutukset elämässään ja haluavat saada viestinsä läpi. Nyt maan talous on yksi maailman nopeimmin kasvavimmista ja Etiopia onnistui saavuttaman lähes kaikki YK:n vuosituhattavoitteet. Se voi muuttaa elämäntapaamme ja jopa tappaa
Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että lapset sairastavat 88 prosenttia kaikista ilmastonmuutoksen aiheuttamista sairauksista. Lisäksi maan johto on jo pitkään kehittänyt turvaverkkojärjestelmää niiden maanviljelijäperheiden varalle, jotka kärsivät kuivuuden aiheuttamasta ruokapulasta kaikkein voimakkaimmin. Tämä johtuu sateiden epäsäännöllisyyksistä, mikä vaikuttaa suoraan puhtaan veden saatavuuteen. – Hän on meidän silmäterämme, Arrega toteaa ja hymyilee tyttärelleen. 42 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018. Se pyrkii hiilineutraaliksi keskitulotason maaksi vuoteen 2025 mennessä. Hän saattaa hevosensa talliin ja on valmis aloittamaan koulupäivänsä. Niihin kuolee vuosittain yli puoli miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta. – Lapsen oikeuksien sopimuksessa sanotaan selvästi, että jokaisella lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen tarkoitetuista palveluista. Kun puhdasta vettä ei ole, riski sairastua ripulitauteihin kasvaa. Ilmastonmuutoksen jaloissa eläviä lapsia voidaan tukea monin tavoin. – Tiedetään, että vaikkapa aivokapasiteetin kehittyminen vaatii tietyn määrän ravintopitoista ruokaa varhaislapsuudessa. Hän painottaa, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen ovat jo nyt arkipäivää miljoonille lapsille. – Meille luvattiin, että saamme tarvittaessa apua, mikäli sato ei riitä ruokkimaan perhettämme, Shewayen äiti sanoo. Aliravitsemus on uhka eritoten lapsille ja heidän kehitykselleen. Tulvien lisääntyminen puolestaan lisää hyttysille suotuisia elinoloja ja voi näin laajentaa esim. On jo puolipäivä. Kolme vanhempaa sisarusta on jo muuttanut pois töiden tai opintojen perässä. Perheellä on kuitenkin varasuunnitelma. Paikallisviranomaiset ovat yhdessä Suomen Lähetysseuran tukeman hankkeen voimin suojelleet pihapiirin tuntumassa sijaitsevan 64 hehtaarin alueen, jotta kukkulan maasto pysyisi hedelmällisempänä ja luonto monimuotoisena. Se tarkoittaa maataloustuotannon ja ruokaturvan haasteita sekä pahimmassa tapauksessa sitä, että miljoonat itäafrikkalaiset joutuvat jättämään kotiseutunsa. On myös tutkittu, että ilmastonmuutos aiheuttaa lapsille yleisten ja vaarallisten tautien, kuten malarian ja ripulin leviämistä, Launiala kertoo. mys ei ole tiedonpuutteesta vaan siitä millaista politiikkaa tehdään, jotta ilmastonmuutoksen vaikutuksia voidaan hillitä, Hietaniemi kuvaa. Näin voidaan tehdä esimerkiksi vedenkastelujärjestelmien kehittämisellä ja uusien viljelylajikkeiden valinnalla, kuvaa Hietaniemi. On aika lähteä kouluun. Tukitoimiin on ryhdytty myös Shewayen kotiseudulla . Ennen sitä Shewaye hakee Thago-hevosen pihapiirin takaa ja kertoo sitä silittäen tulevaisuuden haaveestaan: – Haluan sairaanhoitajaksi. Launialan mukaan on selvää, että lapset, jotka asuvat alueilla, joissa ei ole perusinfrastruktuuria tai toimivia terveyspalveluita, kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista eniten. Ensisijaista on antaa hätäapua niille alueille, joissa tilanne on akuutti esimerkiksi ruuanpuutteen vuoksi. Shewayen vanhemmat kertovat olevansa luottavaisia, että myös he saavat tarvittaessa tukea. malarian levinneisyyttä. Ilmastonmuutos voi muuttaa elämäntapaamme ja jopa tappaa. Tuon vuoden ilmastoennusteet eivät näytä hyviltä: lämpötila noussee 0,4—1,4 astetta nykyisestä, ääri-ilmiöiden odotetaan voimistuvan ja sademäärien entisestään epäsäännöllistyvän. Edellisellä viikolla seudun maanviljelijöille oli pidetty kriisikokous, jossa varoitettiin tulevan sadekauden lykkääntymisestä. Jos perheenjäsenille kävisi jotain, voin sitten auttaa heitä. Etiopia on ryhtynyt myös valtakunnallisiin toimiin. Ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus heikentää jo nyt monien alueiden ruokaturvaa. Yksi suorista ja voimakkaimmista lapsiin kohdistuvista ilmastonmuutoksen vaikutuksista koskee terveyttä. Shewaye on perheen kuopus. Mutta Shewayen ei tarvitse miettiä sitä – vielä. Varasuunnitelmamme on, että vien perheen kaupunkiin, isä Arrega Demese sanoo. Jos linssien, kikherneiden ja vehnän sato jää seuraavien kausien aikana yhä vain niukemmaksi, he aikovat muuttaa pois Leghidasta. Kun teemme tulevaisuutta koskevia päätöksiä, joilla on vaikutuksia lapsiin, tulee heidän näkökulmansa olla päätöksenteon keskiössä. Ilmastonmuutos vaikuttaa etenkin lasten terveyteen – Lapset ovat kaikista haavoittuvimmassa asemassa kriiseissä, niin myös ilmastonmuutoksen aiheuttamien äärimmäisten sääolosuhteiden kohdalla, sanoo Suomen Unicefin kansainvälisen vaikuttamistyön päällikkö Annika Launiala. Sen yhteyteen on perustettu mehiläistarha, josta maanviljelijäyhdistys saa lisätienistejä myymällä hunajaa. Vaikka lämpöasteita ei ole kuin 20, paistaa aurinko jo polttavasti. Vuonna 2030 Shewaye Arrega on nuori aikuinen, ehkä sairaanhoitajaksi opiskellut. – On tuettava sitä, että ihmiset pystyisivät elämään kotiseuduillaan. Myös sopeutumista tulee tukea, mutta keskeistä on ennen kaikkea päästöjen nopea leikkaaminen. – Olin nuorempana muusikko. – Lasten on vaikeampi selviytyä äärimmäisessä kuumuudessa. Näin pyritään moninaistamaan maanviljelijöiden toimeentuloa, sillä viljelyn tulevaisuus ei näytä lupaavalta
Jos perheenjäsenille kävisi jotain, voin sitten auttaa heitä. LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 43 ››. Shewayen elämänpiiri ulottuu muutaman kilometrin säteelle: kouluun, kirkkoon ja kaivolle on vartin kävelymatka. Kirkolle hän saa joskus matkustaa Thago-hevosellaan. Haluan sairaanhoitajaksi
44 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018. Mitä sinä muka… tuotat?” ihmettelee villiksi ja vapaaksi syntynyt rotta. R otan ja possun keskustelu käydään veganismin eettisessä ytimessä: tuotamme eläimiä samoilla massatuotannon ehdoilla kuin selluloosaa tai muoviämpäreitä. Eläinteollisuudesta olisi helppo kirjoittaa niin, että lukija taatusti vaikuttuu, mutta Nylén ei säikyttele vaan kutsuu niin lapset kuin aikuisetkin miettimään kaikessa rauhassa isoja asioita. Esseistinä, kääntäjänä ja vegaanina tunnettu Nylén tietää, että onnistumisen edellytyksiä löytyy. Antti Nylénin tuoreen lastenkirjan Eino ja suuri possukysymys ( Otava 2018) tarkoituksena on raivata lapsen mieleen, johonkin nälän ja kylläisyyden tunteen välimaille, uuden ajatuspolun alku. Veganismin sanomassa on nykyään enemmän vääntöä kuin koskaan aikaisemmin. Niinpä Eino ei isänsä kanssa Pariisissa käydessään saanut otetuksi yhtään kuvaa... Äitiä Einolla ei ole, niin kuin ei muuten ole porsaillakaan. Eino on saanut enoltaan muun muassa hain hampaat ja kameran, jolla ei voi ottaa kuvaa mistään, minkä joku muu on jo kuvannut. Ne vain syödään. Se ei veganismin kannattajien mielestä ole oikein. ”Mikä himskatin tuotantoeläin. Kirjan alussa tapaamme seitsemänsiä syntymäpäiviään viettävän Einon ja Vihtori-enon, jolla on tapana antaa Einolle kummallisia ja perin mielenkiintoisia lahjoja. Possujen äidit pideveganismi Jokainen nakki on ENTINEN POSSU ”Nimeni on Pulla. Eläinten oikeuksien lisäksi niiden massatuotantoa vastaan puhuvat ilmiselvät terveyteen, kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutokseen liittyvät syyt. Nakkeja, kananugetteja ja lihapullia kun ei yleensä ajatella. TEKSTI JA KUVA ANTTI VANAS | PIIRROKSET ILJA KARSIKAS Veganismin vastustaminen on nykyään vaikeampaa kuin sen puolustaminen. Tekstin pohdiskeleva sävy ja hiljainen huumori siirtyvät sujuvasti Ilja Karsikkaan kaksiväriseen kuvitukseen. Olen sika, tuotantoeläin”, esittelee Antti Nylénin kirjan hahmo itsensä puistossa tapaamalleen rotalle. Nylén onkin luultavasti oikeassa väittäessään, että veganismin vastustaminen on nykyään vaikeampaa kuin sen puolustaminen
Joka tapauksessa pojat pitivät kirjasta ja sen huumorista. Kirjan lopussa, kun Eino on tehnyt tärkeän päätöksensä, Pullasta tulee taas hyllykokoinen lelueläin. Veljekset olivat Pullan kanssa eri mieltä: heille ihminen ja eläin olivat selvästi kaksi eri asiaa. Mummon luku-urakka ei suinkaan päättynyt ensimmäiseen lukukertaan. Amalia kertoo Einolle, että ruoka on aina jotain elävää, mutta kaikki elävä ei ole tuntevaa. Ystäviä ei syödä Pulla kuulunee samaan olioluokkaan kuin Lassi ja Leevi -sarjakuvan Leevi-tiikeri, joka muuttuu sutjakasta petoeläimestä nuhjuiseksi pehmoleluksi heti, kun Lassi-pojan vanhemmat ilmaantuvat piirrosruutuun. Yritimme selvittää asiaa lukemalla Einoa ja suurta possukysymystä Eino ja Väinö Polvelle. Amalialla on aniliininpunainen tukka ja renkaita huulessa, ja hänen harteillaan juoksentelee sokea lemmikkirotta Riitta, hullujen tiedemiesten laboratoriosta pelastettu entinen koe-eläin. Omena ja rotta ovat molemmat elollisia, mutta vain rotalla on ajatuksia ja tunteita. Kasvit eivät halua mitään, eikä niillä ole ystäviä tai edes vanhempia. Jos lapset saadaan miettimään jokapäiväisiä aterioitaan, ruokaan liittyvät itsestäänselvyydet voivat alkaa murentua. LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 45. Siksi kasvit sopivat ruuaksi luonnostaan mutta eläimet eivät. Jossain vaiheessa tämä voi johtaa harkittuihin päätöksiin siitä, mitä kannattaa syödä ja mitä ei. Eläminen ei tunnu kasveista miltään. Eino, 5, huomautti myös, että perheen spanieli Tyyne ei ole tuotantoeläin. Tuotantoeläimistä puhuttaessa molemmat muistivat porsaat, jotka eivät saaneet olla äitiensä luona. Antti Nylénin kirjan keskeiset teemat painuivat kuitenkin poikien mieliin, ja voihan olla, että siemen alkaa itää joskus myöhemmin. Amalia vastaa kysymyksellä: eikö olisi väärin velvoittaa eläimet olemaan samanlaisia kuin ihmiset ovat – tai että ihmisten pitäisi käyttäytyä leijonien tavoin. Elämä on silloin paljon helpompaa.” LAPSET POHTIVAT POSSUKYSYMYSTÄ Mikä tekee jostain asiasta syötävää ja toisesta ei. Voivatko jotkut eläimet olla ystäviä ja toiset ruokaa. Eino ei ollut isoveljen kommentista lainkaan mielissään. Eino ja Väinö ymmärsivät hyvin, että Tyyne on eläin ja että nakit on tehty eläimestä. Mutta syöväthän leijonatkin seeproja! Pitäisikö niidenkin ryhtyä vegaaneiksi. Tämä yhteys ei heitä vaivannut: nakit maistuivat kirjan lukemisen jälkeen aivan yhtä hyviltä kuin sitä ennen. Pulla taas väittää, että eläin on mikä tahansa sellainen olento, joka haluaa elää – mistä tietysti seuraa, että ihminenkin on eläin. Vaikka sekä kasvit että eläimet ovat eläviä, vain eläimet haluavat elää, selittää Pulla. Lukijana toimi tässä tehtävässä rutinoitunut poikien mummo Kirsi Lehtimäki. Veljekset Väinö (vas.) ja Eino Polvi. Tällä kertaa eno antaa Einolle synttärilahjaksi Pullan – possulelun tai jonkin sen tapaisen, jonka voi syödä, kun se on leikitty loppuun. Pullan ohella hänen tärkein filosofinen keskustelukumppaninsa on parhaan kaverin isosisko Amalia, joka on vegaani. Suurimman vaikutuksen veljeksiin teki ja parhaat naurut kirvoitti kirjassa Einon Ja Pullan värikäs väittely siitä, ovatko ihmisetkin eläimiä. Leevin tavoin Pulla osaa puhua ja sillä riittää paljon kärjekästä sanottavaa maailman menosta ja possujen osasta siinä. Juuri koulunsa aloittanut Eino on totinen ja tiedonhaluinen poika. ”Minä en syö ystäviäni”, sanoo Amalia. tään sikaloissa kaukana jälkeläisistään, vieläpä häkeissä, kuten Eino saa myöhemmin tietää. Kirjan Einosta eläimet ovat eläimiä ja ihmiset ihmisiä. Tähän Antti Nylén kirjallaan tähtää, mutta toimiiko teos toivotulla tavalla. Tärkeintä Amaliasta on se, että ihmiset voivat valita mitä syövät – ja nolointa on se, että tietoiset valinnat jäävät niin usein kokonaan tekemättä: ”Ihmiset eivät ajattele omilla aivoillaan, koska ei ole pakko. Ja jos on tunteita, on myös ystävyyttä – eikä ystävien tarvitse olla samaa lajia. Pulla on aluksi pieni, mutta paisuu isoksi ja vaativaksi samaan tahtiin Einon ruokaa, elämää ja ystävyyttä koskevien pohdintojen kanssa. Kirjan käsitteet jäivät poikien mieleen hyvin. Väinö, 8, puolestaan tiesi, että Kiinassa asiat ovat toisin: siellä Tyynekin voisi olla tuotantoeläin ja siitä saatettaisiin tehdä ruokaa
Nyt opiskelijat lähtevät työelämään heti syksyllä ja ovat osan viikosta oppimassa työpaikoilla. Liiketaloutta opiskelevat Janne Tervo ja Veikko Vilpponen tarjoavat hyväntuulisina maistiaisia Mäntän S-marketissa asioiville. Lisäksi opiskelijat pyörittävät pop up -kauppaa oppilaikoulutus Kun koulu meni KAUPPAAN 46 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018. Iltapäiväksi palataan usein takaisin koululle opiskelemaan yhteisiä aineita tai käymään lukiokursseja. Aiemmin Mäntän seudun koulutuskeskuksen liiketalouden opiskelijat istuivat luokkahuoneessa pänttäämässä katelaskentaa ja myynnin teoriaa. HANNA MOILANEN | KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN P öydälle on asetettu ruisleipää, piparjuurituorejuustoa ja kaurajuomaa suupalan kokoisiin annoksiin. Kevätlukukauden päätteeksi he suuntasivat askeleensa jollekin työpaikalle kahdeksaksi viikoksi. Teoria kiinnittyy tekemiseen mielekkäällä tavalla oikeissa töissä. Liiketalouden opettaja Eija Nieminen vei oppimisen tiiviisti työpaikoille Mänttä-Vilppulassa jo ennen ammatillisen koulutuksen uudistusta
Kassatyössä on parasta se, että saa olla oikeasti tekemisissä ihmisten kanssa, Koskenheimo pohtii. Siron, lintumaisen naisen katseessa on lämpöä, kun hän puhuu opiskelijalle. Yhteensä kokemusta kertyy lukuvuoden aikana vähintään kolmesta työpaikasta. Yli 30 vuoden aikana kertynyt työnantajaverkosto mahdolTämä on paljon mukavampaa kuin luokassa istuminen. K-Market Ruokapaletin osastovastaava Arttu Saloranta opastaa Janita Koskenheimoa kassatyöskentelyn saloihin. – Olet niin hyvä tyyppi, että jotain varmasti löytyy. Lyhyen kävelymatkan päässä valtatien toisella puolella Janita Koskenheimo ja Tessa Vuorenmaa esittelevät linssisipsejä K-market Ruokapaletissa. Kevätlukukauden kääntyessä loppua kohti Vuorenmaata huolettaa erityisesti kesätöiden löytyminen. LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 47 ››. He antavat samanlaista palautetta. Yhtä pieniä ja epävarmoja ja samalla täynnä sitä itsevarmuutta, jota vain nuoruus voi antaa. Usko, että kaikki järjestyy. – He ovat ihan samoja nuoria kuin ennenkin. Nieminen päätti ottaa varaslähdön, ja aloitti uuden työskentelytavan jo edeltävänä syksynä. Älä nyt murehdi. Vuorenmaan mukaan monipuolisemmat viikot ovat myös stressaavampia: täytyy pitää itse huolta siitä, että on oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja ehtii tehdä sovitut asiat. – Tämä on ollut paljon mukavampaa kuin luokassa istuminen, Vilpponen tiivistää. Tämän vuoden alussa voimaan astunut ammatillisen koulutuksen uudistus vie oppimista entistä enemmän työpaikoille. toksen omissa tiloissa ennen joulua. Tessa Vuorenmaan mukaan kouluviikot ovat monipuolisempia, kun niihin sisältyy työpaikalla oppimista ympäri vuoden. Ymmärrätkö. Saatat joutua murehtimaan kaksi kertaa. Varaslähtö koulutuksen uudistukseen Opettaja Eija Nieminen pysähtyy Tessa Vuorenmaan esittelemien sipsikulhojen äärelle. – Tykkään, kun pääsee tekemään käytännössä. Vaikka vuodet vierivät ja teknologia kehittyy, opiskelijat eivät ole Niemisen näkökulmasta katsottuna muuttuneet. Liiketalouden opettaja Eija Nieminen panostaa opiskelijoiden kohtaamiseen arjen keskellä. Asiakkaita ei juuri nyt ole näköpiirissä, joten Niemisen on luontevaa kysellä kuulumisia ja antaa palautetta
Nuorten seurassa ajattelumaailma venyy Kun Eija Nieminen aloitti konekirjoituksen opettajana 1980-luvulla, kollega evästi häntä sanomalla, ettei uudelle ryhmälle saa hymyillä ensimmäisten kahden viikon aikana. Kun jään muutaman vuoden päästä eläkkeelle, jään sille tasolle, enkä enää veny. Konkreettisten työtehtävien lisäksi työpaikalla opitaan työelämän peruspelisääntöjä. – Olen kallio ja luon suhdetta nuoriin. Opittavat aiheet ja asiat saadaan oppilaitokselta, K-Market Ruokapaletin osastovastaava Arttu Saloranta kuvaa. Tiedon jakajasta tuleekin ohjaaja, joka tukee nuoria tutkimaan asioita ja etsimään ratkaisuja yhdessä. Opiskelijat kiertävät eri työpisteissä opetussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Opettaja ei saa mennä heidän tunnetiloihinsa mukaan, vaan on pystyttävä auttamaan. Uudet asiat kiinnittyvät konkreettisiin tilanteisiin, jotka herättävät ajatuksia, tunteita ja muistoja. Samalla myös omaa kotiseutua arvostetaan. Erään palautteen mukaan Nieminen on opettanut erityisoppilaan elämään. Janita Koskenheimo (vas.) ja Tessa Vuorenmaa rupattelevat tauolla K-marketin henkilökunnan kanssa. Sitten katsotaan, missä kukin tarvitsee enemmän harjoitusta. – Tässä lähestytään sitä ideaa, että yritys voisi työllistää opiskelijan myös jatkossa. K-Market Ruokapaletissa luotiin neljä vastuualuetta, joilla opiskelijat kiertävät vuoroviikoin. Kokonaisvaltainen välittäminen on tuonut kiitosta. Elämä näyttää olevan jossain muualla, suuremmissa, kohisevissa kaupungeissa, joissa voi tavata muitakin ihmisiä kuin heitä, jotka jo ennestään tuntee. Senja Koivuniemi hyllyttää tavaroita Mäntän S-marketissa. Saa olla luova ja tehdä omannäköistä työtä. Muuten nuoret veisivät opettajaansa mennen tullen. Jos opiskelija tarvitsee mielenterveystai lääkäriapua, on osattava ohjata nuori eteenpäin oikean ihmisen luo. Tykkään, kun pääsee tekemään käytännössä. – Monta asiaa voi kuitenkin tehdä usealla tavalla. – Voin opettaa yleisiä työelämätaitoja tyyliin pidä puhelin taskussa äänettömänä ja pese hampaat aamulla. Toinen opiskelija kiitti Niemistä kevätjuhlapuheessaan, kuvasi Niemistä valoksi, joka tulee luokkaan luoden ympärilleen energiaa ja voimaa. Alaan liittyvät taidot opitaan pitkälti työpaikoilla, Nieminen tiivistää. Tähän rohkaistaan, vaikka samalla huolehditaan turvallisten rutiinien oppimisesta, apulaispäällikkö Mia Kauranen Mäntän S-marketista sanoo. Koskenheimon mukaan harrastusmahdollisuudet ovat Mäntässä hyvät, varsinkin liikuntapaikkoja on tarjolla monipuolisesti. 48 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018. Tai jos joku ottaa oppitunnilla kriittisen asenteen ja kieltäytyy tekemästä jotain, muut lähtevät siihen helpommin mukaan kuin työpaikalla, Nieminen pohtii. Hyllyjen välissä ja kahvitauoilla käydyissä keskusteluissa kuuluu uudenlainen vastuun ääni. listi idean toteutuksen. Päivät ovat erilaisia. Hänkin uskoo, että nuoret ovat pitäneet uudesta mallista. Vuosien myötä opettajan silmä on harjaantunut. Opiskelijat oppivat tuoteryhmien kiertokulun ja pyrkivät suunnittelemaan tilaukset niin, ettei hävikkiä syntyisi. Hän kertoo tietävänsä kahden ensimmäisen viikon jälkeen, onko myöhemmin odotettavissa ongelmia, ja arvio menee pieleen vain harvoin. ”Kasvatamme meille työntekijöitä” Julkisessa keskustelussa on kannettu huolta, riittääkö varsinkin pienempien paikkakuntien työnantajilla voimavaroja tiiviimpään opetukseen osallistumiseen. He eivät tarvitse kaveria, vaan aikuisen, Nieminen tiivistää. Tätä Nieminen on tehnytkin. Opiskelija saa ja joutuu pohtimaan itse enemmän. Tästä lujuuden ja lempeyden yhdistelmästä Nieminen on pitänyt kiinni. Uusi malli haastaa myös opettajaa muuttumaan. Opittavat tiedot ja taidot on koottu listaan, johon merkitään rukseja sitä mukaa kuin kokemusta ja osaamista karttuu. Elämä on täällä – ja muualla Janita Koskenheimon ja Tessa Vuorenmaan puheessa kaikuu se perusjännite, mitä nuoret jokaisella pienemmällä paikkakunnalla kokevat. – Oma pinnani ja ajattelumaailmani on myös venynyt nuorten kanssa. – Koulusta on helpompaa olla pois kuin työpaikalta. Joissain kaupoissa on esimerkiksi määritelty tarkasti, paljonko yhden lavan purkaminen hyllyyn saa keskimäärin kestää. Vaikka työ on kuluttavaa ja iltapäivisin väsyttää, hän ei vaihtaisi opettajana työskentelyä mihinkään. Opettajan työ ei enää mahdu virka-ajan raamiin: Nieminen saattaa soitella ja viestitellä opiskelijoiden kanssa vielä illallakin. Läpikäytävät asiat ovat silti samoja kuin ennenkin. Mänttä-Vilppulassa työnantajat ovat ottaneet Niemisen työvaltaisen mallin positiivisin mielin vastaan. – Nuorilla on rankkoja ongelmia. Työpaikalla nuoret oppivat myös nykytyöelämän vaatimuksia
Halu nähdä enemmän kun ei tarkoita, että väheksyisi omaa kasvuympäristöä. Kerran lähdettyään vain harva palaa takaisin, vaikka töitäkin olisi tarjolla. Oppilaitokset määrittelevät, milloin opinnot voi aloittaa. – Unelmoin uskallusta ja päättäväisyyttä tavoitella jotain suurempaa, etten jäisi jumittamaan tänne pieneen kylään, Vuorenmaa sanoo. Nyt yhteen liittyneessä Mänttä-Vilppulassa asukkaita on enää noin 10 000. Työssä painottuu ohjaava ja valmentava ote. Ammatilliset opinnot myös pyritään toteuttamaan tavalla, joka tuntuisi opiskelijoista kiinnostavalta. Kun nuori saa vakaan ja turvallisen pohjan, jolta ponnistaa, hän voi haaveilla luottavaisesti tulevasta. Monet nuoret lähtevät ennemmin tai myöhemmin muualle opiskelemaan. Tutkinnon sisällä voi erikoistua itseään kiinnostavaan osaamisalaan. Opettajan työ monipuolistuu. Opiskelijan tulee saada tehdä työpaikalla niitä työtehtäviä, joissa hän voi oppia HOKS:sissaan sovittuja asioita. Ja pysähtyy saman tien miettimään, kuulostaako lause liian mahtipontiselta tai ylpeältä. Jokaiselle opiskelijalle tehdään oma osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Pienessä yksikössä saa kokeilla Myös oppilaitokset joutuvat kamppailemaan olemassaolostaan. Ikäluokat pienenevät. Pienessä kaupungissa on lämpöä ja yhteisöllisyyttä. Mäntän seudun koulutuskeskukseen avattiin joitain vuosia sitten uutuutena lentokoneasentajan koulutus, jonka toivotaan houkuttelevan opiskelijoita kauempaakin. Koulutukseen haetaan jatkuvassa haussa ympäri vuoden. Tiimissä työskentely opettaa yhteistyöja vuorovaikutustaitoja, joita tarvitaan nykytyöelämässä millä tahansa alalla. Uudistus pyrkii lisäämään ja monipuolistamaan työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Tutkintojen määrä väheni yli puolella. He opiskelevat kaksoistutkintoa eli suorittavat lukion liiketalouden opintojen rinnalla. Se näkyy myös kaupoissa, joissa ihmiset tervehtivät toisiaan ja jäävät vaihtamaan muutaman sanan. > minedu.fi/amisreformi Vuorenmaan mukaan kotikylällä on saanut kasvaa rauhassa. LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 49. Oppisopimusopiskelija on työsuhteessa työnantajaan ja saa palkkaa. Urheilevat nuoret hakevat usein peruskoulun jälkeen muualle opiskelemaan, mutta nyt heille on Mäntässä tarjolla lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteinen Huippu-urheiluakatemia. Silti kaipaus muualle polttelee mieltä. Sen vuoksi myös Eija Nieminen sai esimieheltään siunauksen työvaltaiselle opetukselleen. Osa harjoitteluajasta pystytään sisällyttämään tutkintoon. Parhaimmillaan lupa kokeilla ja kehittää inspiroi opettajaa. Työpaikalla tapahtuva oppiminen suoritetaan oppisopimuksella tai koulutussopimuksella. Janne Tervo (vas.) ja Veikko Vilpponen nauttivat asiakkaiden kohtaamisesta kaupan arjessa. Osa Niemisen kollegoista on innostunut tiimioppimisesta, jossa opiskelu usein etenee opiskelijatiimien tekemien asiakasprojektien kautta. Pieni yksikkö on sillä tavalla ketterä, koulutuspäällikkö Mari Järvenpää Mäntän seudun koulutuskeskuksesta linjaa. Päinvastoin! Mäntän ja Vilppulan alueella oli 1980-luvulla reilut 15 000 asukasta. Kun opettaja on innostunut, hän jaksaa kohdata opiskelijat arjessa ja ohjata heitä paitsi tiedon sisäistämisessä myös elämään kasvamisessa. Mänttä-Vilppulan seudulla on esimerkiksi jo nyt pulaa kokeista ja metallialan työntekijöistä. Peruskoulunsa päättävät hakevat edelleen yhteishaussa keväisin. Koulutuksen kesto vaihtelee opiskelijan aiemman osaamisen perusteella. – Jos haluaa kokeilla jotain, eikä se ole lainvastaista, saa kokeilla. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUDISTUS Astui voimaan 1.1.2018. Koulutussopimukseen ei kuulu työsuhdetta, mutta opiskelija on oikeutettu opintoetuuksiin sen ajan. Opiskelija opiskelee vain niitä asioita, joita hän ei vielä osaa. Silloin mikä tahansa on mahdollista. Työtä tehdään erilaisissa oppimisympäristöissä ja jalkaudutaan työpaikoille ohjaamaan
50 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018. nuori yrittäjä VIVAHDE vastaa haasteisiin Viivi Niskan yritys ammentaa voimaa pohjolan puhtaasta luonnosta
Pohdittiin myös, millaisia luonteenpiirteitä yrittäjällä olisi hyvä olla. Siis millaisia. Itse itsensä pomo – Ainakaan vielä en ole ajatellut laajentaa yritystä. 4H-yrittäjyyttä Viivi on päässyt seuraamaan läheltä. – Lähipiirissämme yrittäjiä on todella paljon ja ympärillä positiivista suhtautumista yrittäjyyteen. – Ei minulla ole suuria haaveita. – Kurssilla puhuttiin muun muassa siitä, että yritys kannattaa aloittaa ryhtymällä siihen, mistä eniten pitää. Perhe on kerännyt yhdessä korvasieniä, kuusenkerkkiä, koivunlehtiä ja marjojakin. Tähän mennessä kokemukset ovat olleet pääosin positiivisia. Pohjoisen luonto on todellinen aarreaitta, jonka arvoa Suomessa on vasta viime aikoina alettu hiljalleen ymmärtää. LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 51. Mari naurahtaa joutuneensa jonkin verran myös muistuttelemaan tytärtä tietyistä velvollisuuksista, jotka yrittäjää seuraavat. Sen toimialaan kuuluvat satohavainnoinnin lisäksi luonnontuotteiden myynti ja pienet metsätyöt. – Sinnikkyyttä, ettei pistä hommaa ihan plörinäksi. Ja ymmärtänyt, ettei asioita voi noin vain jättää kesken. Se kaikki tuntuu mielekkäältä, Viivi puntaroi. Täystuki kotijoukoilta Vivahde-idea hahmottui 4H-yrityskurssilla, jolle Viivi osallistui serkkunsa kanssa. – Rovaniemelle totta kai! Tämä on Lapin keskus. Siirappeja, hilloja, hyvinvointija kauneudenhoitotuotteita… Varsinkin kuusenkerkästä näyttäisi olevan moneen, vaikkapa viherjauheeksi tai kuohujuomaksi. Työnhaussakin pienyrittäjyydestä on varmasti apua. Minne. Saa olla itse itsensä pomo ja vaikuttaa siihen, millainen yritys on. – Yritystuotteita pitäisi vielä jalostaa itse eteenpäin, siten yritys tuottaisi paremmin, Mari pohtii. HANNELE NIEMI | KUVA MARJA SEPPÄLÄ Yritys kannattaa aloittaa ryhtymällä siihen, mistä eniten pitää. Tulevaisuuteen mahdollinen tuleva yrittäjä katsoo luottavaisena. Viivi Niskan, 16, kelpaa havainnoida luontoa kotimaisemissaan Rovaniemen Niskanperällä. Korvasienisaalis siirtyy puskaradion ansiosta vauhdikkaasti herkkusuille, usein äidin kavereille. Vivahteen toimialaan kuuluukin kaiken muun ohella koiranhoito. Keräämänsä metsänaarteet hän toimittaa raaka-aineena 4H:n kautta eteenpäin. Kuusenkerkkien keruuseen tarvitaan metsänomistajan lupa, joka heltiää vaivattomasti, kun kyse on perheen omasta metsiköstä. – Olen oppinut jo nyt tosi paljon, ainakin rohkeutta ja sitä, että työn tekemisestä voi nauttia. – Pienimuotoista, Viivi luonnehtii yritystoimintaansa. Samaa Viivi tekee nyt yksin, varustautuneena milloin ämpärein, milloin kaukaloin ja valjain. Luonnossa liikkuminen on aina ollut koko Niskan perheen intohimo. Täällä on hyvä asua, täältä löytyy kaikki, mitä tarvitsee, ja on ihanan rauhallista. Näyttää tosi kivalta, ja siinä voi tienata omaa rahaa, pikkusisko huomasi. Kotijoukot tsemppaavat koko ajan lisää. Yrittäjyys kyllä tuntuu omalta työtavalta. Niitä Viivillä vaikuttaisi olevan. V iivi Niska tekee jo toista kesää marjasatohavainnointia Luonnonvarakeskukselle. 4H-yrittäjyys on Niskan tytöille tuttua myös äidin työn kautta. Ja vastuunottokykyä sekä mielikuvitusta. Kesätyö onnistuu oman 4H-yrityksen Vivahteen puitteissa. Yksinkertainen kirjanpito ja veroilmoitus tuntuvat helpoilta, mutta nekin on joka tapauksessa tehtävä. – Eivät ne ylitsepääsemättömiä ole, Viivi kuittaa paperityöt. – Aina on joku kehumassa, kuinka reipas olen, hymyilee Viivi, joka näkee yrittäjyyden myös tulevaisuuden vaihtoehtona. – Mutta voivat välillä unohtua, hän myöntää vilkaistuaan äitiä. Sellaisia vain, että löytyisi mieluisa työ ja hyvä toimeentulo, että perustaisin perheen ja asettuisin. Tyttöjä vietiin metsään pienestä pitäen, Viivikin jo vauvakaukalossa mättäälle, äiti muistelee. Luonto aarteineen ei silti ollut Viivin mielessä ensimmäisenä yritysideana. – Alkuun ajattelin, että olisin jollain tavoin apuna kyläläisille, muistelee tyttö, joka käy kerran viikossa siivoamassa sukulaiselleen. Saa liikkua luonnossa Viime vuonna peruskoulun viimeisellä Viivin piti panostaa sen verran opintoihin, että yritystoimet jäivät vähemmälle. Mari Niska toimii Suomen 4H-liitossa järjestöpäällikkönä ja on voinut yritysohjaajana tukea kumpaakin tytärtä. Tuloksista tehdään marjasatoennusteita. Viivin Vivahde-yrityksen toiminta painottuu alkukesään, jolloin puolukan, mustikan ja hillan koealoja inventoidaan, mikä tarkoittaa kukkien ja raakojen sekä kypsien marjojen laskemista koealoilta. Kaverit ovat olleet Viivin yrittäjyydestä varsin innoissaan, mikä innostaa yrittäjää itseään. Samoin kuin loppuvuoden raportti 4H:lle. Yhteishaussa hän pyrki liiketoiminnan ammattilukioon, joka on Rovaniemen keskustassa, kymmenen kilometrin päässä kotoa Niskanperältä. – Kuitenkin tärkeää ja tarkasti ajallaan tehtävää. – Olen saanut vastuuta, kokemusta ja oppia esimerkiksi paperihommista. Mikä olisi se isoin intohimo, jonka varaan Viivi tulevaisuuden yrityksensä rakentaisi. Sitä hän ei vielä osaa määritellä, harva 16-vuotias osaisi. Sisko Iida Niska, 18, käynnisti viitisen vuotta sitten yhdessä kaverinsa kanssa oman yrityksen, joka toimii yhä, tarjoten muun muassa siivouspalveluja. Perheen isä Teemu Niska on sivutoiminen konealan yrittäjä. Yritysvinkkejä tuli myös omalta perheeltä
Kännykkäkulttuurista ollaan lasten vihreissä kirjoissa niin hissuksiin kuin vain kehdataan. Asenne näkyi jo vuosikymmen sitten Glen Murphyn Ilmastonmuutos-kirjassa (Tammi, suom. Vihreä vallankumous on edelleen kiusallisen ajankohtainen. Samalla kun teos on dokumentti ilmestymisaikansa keskustelunaiheista, on se edelleen kiusallisen ajankohtainen. Lapset valmennetaan vessojen ja vesihanojen vartijoiksi, mutta viihdeteollisuudesta lähes vaietaan. Tarja Rouhiainen): vaivihkaa kehotetaan irrottamaan matkapuhelinten laturit pistorasiasta, mutta arjen ekotekojen osastoon ei kännyköillä eikä niiden ympäristötaakalla ole mitään asiaa, mutta sähkökellot suositellaan vaihdettaviksi vedettäviin kelloihin. Tärkeintä kirjassa kuitenkin on yhteisestä kaupungista välittäminen. ROHKEIMMILLAAN LAPSILLE USKALLETAAN KERTOA ELÄINTEN ELÄMÄSTÄ JA TEHOTILOISTA, MUTTA YMPÄRISTÖJA LUONTOASIOISSA EI OLE VARAA JUUTTUA VAIN YHTEEN TEEMAAN. Kirjassa kierrätetään, säästetään ja mietitään kestävää kehitystä. ISMO LOIVAMAA kuukauden kirjat merkki pienten last l t it i t i t Vastuullisuuteen voi kasvaa sormet mullassa. Saarikirja on kesää tulvillaan, mutta sisältää myös koomisen jyrkkiä asenteita. Viime vuosien rajuin luonnosta ja eläimisYMPÄRISTÖTIETOISUUS ON JO ITSESTÄÄNSELVYYS LASTENJA NUORTENKIRJALLISUUDESSA, TOSIN KULTTUURIMAISEMIEN SUOJELU ON JÄÄNYT GLOBAALIEN KYSYMYSTEN JALKOIHIN. ”Kaikkien kortteleiden lapset, koirat ja kissat – yhtykää”, kuuluu kirjan neuvo. Hannamari Ruohonen) näyttää, miten nykyisessä lastenkirjallisuudessa yhdistetään ekologisuus ja digitaalisuus vaikkapa kalevalaisuuteen. Muutaman vuoden takainen Mary Hoffmanin ja Ros Asquithin Meidän ja muiden vihreä kirja (Lasten Keskus, suom. Kaverukset Pate ja Nupa kehittelevät kummallisen kulkuvälineen, joka osoittautuu tietysti ylivertaiseksi. Energia on ehtymätöntä, kun voimaa tulee valosta ja tehoja tuulesta”, Pate iloitsee. Kirjasta tuli hyvin suosittu ja epäilemättä se opetti yhtä sukupolvea varjelemaan maisemakokonaisuuksia – ja jopa aktivoitumaan luonnonsuojelijoina. Viimeisen muodin vaaroista huomautetaan, mutta sillä ei suinkaan tarkoiteta kännyköitä. Helsingissäkin rakennetaan rantoja ja nipistetään puistoja niin halukkaasti, että Vihreän vallankumouksen viesti kaupunkiluonnon puolesta tuntuu tärkeältä. Sanni ryhtyy voitokkaaseen taisteluun saaren puolesta ja haaveilee kirjan lopussa jo ekologin ammatista ja kansainvälisen luonnonsuojeluyhdistyksen jäsenyydestä. Kirjailija pilkkaa Riioraan runsaita houkutuksia: sieltä voi ostaa kaikkea turhaa kuten automaattisia veitsiä ja naururyppyjä tasoittavia ihovoiteita. Lapsille planeetan pelastaminen on niin tärkeää, että se voi jopa voittaa oman edun. Maisa Tonteri) on tyypillinen esimerkki pienten lasten opaskirjasta, jossa käydään konkreettisesti kilpajuoksuun aikaa vastaan. Kovin kurttunaamaisiksi kuvatut kaupunginvaltuutetut päättävät rakentaa puiston paikalle pysäköintitalon ja autotehtaan. Janne Mäkitalon Digiekomopo (Myllylahti, kuv. Tulevaisuutta varjostaa se, että naapurin liikemies uhkaa rakentaa saarelle tehokkaan lomakylän. 52 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018. Fantasiallakin on sijansa, mutta painavinta antia sittenkin on ympäristötietoisuus. Ekologisuuden ja digitaalisuuden voi yhdistää kalevalaisuuteen. Jo tässä esikoisteoksessa on läsnä Riioraa-kaupunki, jonne Leena Krohn on palannut vielä 2000-luvullakin. Maalaiset ja saaristolaiset ovat niitä oikeita ihmisiä. LAPSET PELASTAVAT PLANEETAN Inari Krohnin räiskyvästi kuvittama ja Leena Krohnin hellyttävän 1970-lukulaisesti kirjoittama Vihreä vallankumous (Tammi) on kuvakirjallisuuden klassikko liki puolen vuosisadan takaa. Vihreä planeetta ja ilmastonmuutos tulivat lastenkirjallisuuteen oikeastaan vasta uuden vuosituhannen kynnyksellä. Nuortenkirjallisuuden puolella uudisraivaaja on aurinkoinen kirjailija Britta-Lisa Joutsen, jonka kirjassa Saaressa kasvaa omenapuu (WSOY) vuodelta 1972 Sanni viettää kesää isoäitinsä luona Muskottisaarella Porvoon saaristossa. MODERNIT NÄKÖKULMAT Lastenkirjojen ympäristötietoisuus käynnistyi kulttuurimaisemien ja kaupunkikuvan suojelusta. ”Laite lellii luontoa, kun polttoainetta ei pala ollenkaan. Siinä on punaposkista naiiviutta ja vilpitöntä uskoa lapsen voimaan. Tarina etenee niin proosan kuin kalevalamittaisen loruttelun tahtiin. Lapset kuitenkin pelastavat puiston. Kirjasta pitäisi kiireesti saada uusintapainos! Teos on ilman muuta myös Inari Krohnin hehkuva taidekirja ja samalla avain sisarensa Leena Krohnin kirjallisuuteen. Liikemiehenkeikula kuvataan klubitakkiseksi pintaliitäjäksi ja kaupunkilaiset matkaradiota huudattaviksi hienostelijoiksi. Vaikka 1970-luvulla kärvisteltiin energiakriisiä, ei se kirjoissa juuri näkynyt
PELÄTÄÄN YHDESSÄ Anttu Harlin ja Joonas Utti luottavat pinkkiin ja muutenkin karamellimaiseen värimaailmaan kuvakirjassaan Kikattava Kakkiainen ja City-Kanin skeittilauta (Otava). Milloin mäki on liian muhkurainen, milloin liian suhiseva. Setä Simarusinan olemuksessa. Maisemakaan ei ole leimallisen suomalainen: ehkäpä tekijät tähtäävät universaaliin tunnelmaan ja kirjan käännöksiin. Vastuullisuuteen voi kasvaa sormet mullassa. Lopulta kani uskaltaa kertoa peloistaan, mistä seuraa pelkkää hyvää, kun kaikki muutkin tunnustavat pelkäävänsä skeittaamista. Karjatilojen isäntäväkiä syyllistämättä näytetään millaisissa olosuhteissa esim. Vaikuttavinta teoksessa on monipuolisuus: kulttuuritietojen kokonaisuus on rikas eikä tunkemisen makua synny. City-Kani kerskailee upealla skeittilaudallaan, mutta kun sen pitäisi näyttää mäenlaskutaitonsa kavereilleen, seuraa surkeita selityksiä. Lentomatkojen ympäristövaikutuksista Lenni olisi ainakin voinut puhua. Teos ei kuitenkaan keskity vain pelkojen tunnustamiseen, vaan mukana on myös pirteää huumoria, kekseliäisyyttä ja puuhakkuutta. Vaikka kirja ei sorru rämäkkään puolueellisuuteen, taitaa käydä niin, että jokainen kirjan lukija herää tarkistamaan, minkä sortin kanalasta munat ovat peräisin. Kansainvälinen liikkuvuus korostuu, mutta se unohtuu, että lapset ovat nykyisin hyvin kiinnostuneita kestävän ke tä kertova kirja on Elina Lappalaisen Nakki lautasella (Tammi, kuv. Lennin perhe matkustelee niin paljon, että useimmat kohteet ovat oppaallemme hyvin tuttuja. Piirroksista päätellen Euroopan-kiertueen oppaana toimiva Lenni-poika on vielä pikkuinen. ki t Aik i t l hk > Lue Ismon palsta kokonaisuudessaan os.www.lapsenmaailma.fi >palstat>kuukauden kirjat Lentomatkojen ympäristövaikutuksista pitää puhua. Voi käydä niinkin, että nakki jää lautaselle. Nakki lautasella on tavallaan rinnakkaisteos Lappalaisen samasta aiheesta kirjoittamalle Syötäväksi kasvatetut -kirjalle, joka voitti Tieto-Finlandia-palkinnon vuonna 2012. Aluksi poika suhtautuu happamasti haiseviin possuihin ja karjasuojiin, mutta kierros tarjoaakin yllätyksiä. EUROOPPALAINEN SUKUPOLVI Lapset ovat nykyisin kansainvälisiä, mistä kertoo Tittamari Marttisen Lasten matkaopas Eurooppaan (Avain, kuv. Tällaisia uudistavia ja pinttymistä vapautuneita lasten tietokirjoja tarvittaisiin kipeästi esim. Aikuinen tulee ehkä alkuun vähän nyrpistelleeksi, mutta vauhtiin päästyä ennakkoluuloista pääsee onneksi eroon. VIHREÄ PEUKALO Onneksi lasten ympäristöja luontokirjat ovat muutakin kuin pelkkiä maapallon kohtalonkouristuksia. Christel Rönns), jossa ei karjuta, muttei mitään peitelläkään. Tekijäparin kirja edustaa modernia lasten tietokirjallisuutta, joka tarjoaa uusia näkökulmia ja yhdistelee erilaisia mielipiteitä. Appelsiinipuu kuulostaa oikein sympaattiselta! Visuaalisen yltäkylläisyyden aikoina tuntuu levolliselta, että kirjassa on käytetty vain yhtä lisäväriä, vihreää. Miellyttävä & arkisen viisas kuvakirja! K U V IT U S ki rj as ta So rm e t m u lt aa n LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 53. Lukijakin saa yllättyä moneen kertaan – eläinten tarpeista ja elintavoista kun harvemmin puhutaan. Kirjan nimeen kätkeytyy hyytävää ironiaa... kanat elävät. Hienoa, että mukana on eri maiden lastenkirjasuosikkeja! Toivottavasti seuraavalla kerralla Lennin seurassa päästään kotimaan kohteisiin. Anne Stolt). Jotain vastustamatonta on esim. maahanmuutosta. Perinteisten pääsiäisruohojen, hyasinttien ja auringonkukkien lisäksi pienimuotoinen opaskirja yllyttää kokeilemaan huonekasvien kasvattamista hedelmistä. Kirjassa on runsaasti lasta kiinnostavia yksityiskohtia ja arkisia asioita ruuasta lelukauppoihin asti, mutta valitettavasti teksti ei aina sittenkään vaikuta uskottavalta lapsen kertomaksi. Vaikka luontevuus joutuu koetteille, kiinnostavuus silti säilyy. Eläinten elämänvaiheet sikaloissa, kanaloissa, maitotiloilla ja broilerihalleissa kuvataan tarkasti, mutta myös eettisistä vaihtoehdoista kerrotaan. Maatilat ovat kuvakirjallisuuden ikuinen suosikkiaihe, niistä tehdään tolkuttomat määrät kirjoja, mutta harvoin uskalletaan puhua eettisyydestä ja eläinten elämästä. Ralf Efraimssonin ja kuvittaja Pia Beckmanin Sormet multaan! -kirjassa (Mäkelä, suom. Aleksi on serkkulassa ja pääsee Emilian eläinlääkäri-isän kanssa kiertämään eläintiloja. Kaisa Tupala) istutetaan siemeniä, sipuleita ja pistokkaita ja perustetaan ikioma ikkunapuutarha. Kuvakirja osoittautuu miellyttäväksi ja arkisen viisaaksi. Napakat ohjeet ja nuoren puutarhurin sanasto innostavat ihmeellisiin kokeiluihin, vaikka pölyttämään, tupsuttelemaan, salaojittamaan ja karaisemaan. hityksen edellytyksistä
> www.thehobbyhorse.fi KUVA SAMI PARKKINEN | > www.samiparkkinen.com muoto kuva 54 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018. Kisoissa voi sitten hyppiä esteitä ja saada palkintoja. Haluan mennä kepparikisoihin, mutta ensin pitäisi saada talli hevosille valmiiksi. Eikä kepparidiplomatia tähän loppunut: Suomen virallinen maakuvasivusto ThisisFINLAND on lanseerannut sähköisen työkalupakin, joka pyrkii innostamaan lapsia ja nuoria ympäri maailman harrastuksen pariin. Sen lisäksi minulla on kaksi muutakin keppihevosta. Nellasta keppihevosia voi harrastaa aivan samalla tavalla kuin oikeita hevosia. Nella Roimola Keppihevoseni nimi on Timantti. Pakki on tarjolla mm. Äiti teki sen. Hevosissa ja ratsastamisessa on kivointa eläinten hoitaminen. Nella Roimola, 7, on harrastanut kepparia kaksi vuotta. Viime marraskuussa Suomessa vierailleelle prinssi Williamille lahjoitettiin kaksi Alisa Aarniomäen tekemää keppihevosta: prinssi Georgelle meni harmaanruskea poni Smokey ja prinsessa Charlottelle vaalea suomenhevonen. Keppihevosia voi paitsi hoitaa ja kasvattaa niin myös helliä. arabiaksi, englanniksi, espanjaksi, kiinaksi, saksaksi ja venäjäksi. Harrastan myös oikealla hevosella ratsastamista. Ja hevoset on tosi kauniita – varsinkin varsat
*Joel, 14, sairastaa CFS-väsymysoireyhtymää. *Kasvatustieteen professori: ”1-vuotias voi oppia potalle päivässä”. LOKAKUUN NUMEROSSA MM.. *Mielenlukutaito on erityisen tärkeää vanhemmille ja kaikille kasvattajille. LASTE NSUO JELUN KESK USLII TON KUUK AUSIJ ULKA ISU | 9 | 2018 Niilalle ja hänen veljelle en periyty i halkioge eni Kouluj en homeo ngelm aa ei oteta vakav asti Näin synty y ekokot i omin voimin ! Kiusa tusta tytöst ä kasvoi herkkä hevost en tulkki Lapse t pelast avat plane etan: esittel yssä 10 kirjaa ympär istöstä LM 9/2018 s.1 www.lapsenmaailma.fi TILAA LAPSEN MAAILMA! *Puuhasivut lapsille! *Kauneusleikkaukset kiinnostavat nuoria