| AJOISSA PUHETERAPEUTILLE! YLPEÄSTI AMIS LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 9 | 2019 LM 9/2019 s.1-2 LM9_s1-2_Kansi.indd 1 14.8.2019 13:40:45. MA AIL MA VAIHTOEHTOJA RUUTUAJALLE | NUOREN LESKEN SELVIYTYMISTARINA TARPEELLINEN ISOVANHEMMANVAPAA | RAKKAUS, VIHA, HÄPEÄ: MITEN LAPSEN TUNTEET KEHITTYVÄT
YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Viikon teemana on lapsen oikeus olla oma itsensä. Lähde mukaan viettämään viikkoa ja näyttämään, että ihmisoikeudet kuuluvat kaikille eikä ketään saa syrjiä! Lue lisää: www.lapsenoikeuksienviikko. Mukaan toimintaan ovat tervetulleita esimerkiksi järjestöt, kunnat ja seurakunnat. o IKEUKSIEN LAPSEN viikko jokainen lapsi on ainutlaatuinen! Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 18.–24.11.2019 juhlan merkeissä. Lapsen oikeuksien viikko on toiminnallinen teemaviikko, jota vietetään koulujen ja varhaiskasvatuksen lisäksi tänä vuonna myös vapaa-ajalla ja harrastustoiminnoissa. Jokainen lapsi on yhtä arvokas! LM 9/2019 s.1-2 LM9_s1-2_Kansi.indd 2 13.8.2019 14:40:36
Perheen lapset reagoivat isänsä kuolemaan eri tavoin. Hanna kertoo haastattelussa, miten hän auttaa lapsiaan muistamaan isäänsä. Kuopus-Viljo (kuvassa) takertui äitiin, mutta esikoinenKiia ei aluksi näyttänyt tunteitaan. s. 18 TILAA LAPSEN MAAILMA! S.47 SYYSKUU | 9 | 2019 SISÄLTÖ SAAMMEKO ESITELLÄ. 3-4 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 3 ›› LM9_s3-4_SisL.indd 3 19.8.2019 12:22:20. Hanna Mäkinen jäi leskeksi nuorena. 10 Ruusu Murtola, 20, kertoo, miten löysi ammattinsa 14 Nico Ruotsalainen valitsi ammattikoulun 18 Hanna Mäkinen jäi leskeksi kolmikymppisenä kahden pienen lapsen äitinä 28 Teetilalla Intiassa asuva Chinju Blone, 7, fanittaa Justin Bieberiä 34 Teknisen työn opettaja Juha Katila on varsinainen Pelle Peloton 42 Elias Järventaus, 19, valittiin Suomen talousguruksi LM 9/2019 s
48 LM 9/2019 s3-4 4 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 LM9_s3-4_SisL.indd 4 15.8.2019 13:14:17. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. Voit myös tilata tietopalvelumme koostamia uutiskirjeitä suoraan sähköpostiisi: Postia kentältä – Lastensuojelussa tapahtuu tuo viikoittain luoksesi lastensuojelun ajankohtaisuutiset, koulutukset ja alan avoimet työpaikat. > www.lskl.fi/kirjasto/ Miltä rakkaus tuntuu. Kirjaston ja tietopalvelun uutisia kertoo kerran kuussa kirjaston uutuushankinnoista ja alan julkaisuista. Riihimäki Pöytyä . s. s. ASIAA 17 Kuinka tukea lasta vanhemman kuoleman jälkeen. 22 KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo AD Seija Huhtala TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi ILMOITUSMYYNTI BF Media Oy /Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Svante Suominen, 045 131 9299, svante.suominen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 . Luontoaskel hyvinvointiin ! s. Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Tietoasiantuntijamme auttavat tietopyynnöissä keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 10–15 ja sovitusti muulloinkin. KIRJASTO JA TIETOPALVELU Tiesitkö, että Lastensuojelun Keskusliitossa on kaikille avoin kirjasto, joka tarjoaa tietoa ja kirjallisuutta lasten ja perheiden asemasta ja oikeuksista. s. . vuosikerta KANSI Arvi Parkkisen, 7, ja Silja Hongiston, 8, kuvasi kanteen Sami Parkkinen. Helsinki . 32 Chinju Blone, 7, asuu teetilalla, jonka antimia brittikuninkaalliset nauttivat. 78. Uutisia maailmalta – Kansainvälistä lastensuojelua kokoaa neljästi vuodessa yhteen kansainvälistä lapsipolitiikkaa koskevaa tietoa. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. 22 Lapset analysoivat tunteitaan rakkaudesta vihaan 26 Kun puhe viivästyy… 32 Luonnonmukainen päiväkoti Kamomilla 40 Näin vähennät lasten ruutuaikaa! 44 Lapset-SIB yhdistää sijoittajat, kunnat ja asiantuntijat lapsen parhaaksi PALSTAT 5 Pääkirjoitus 6 Tietotulva: Lastensuojelun asiakasnuoret tekivät kirjan! 37 Tutkittua tietoa: Vertaaminen somen menestyjiin masentaa nuorta 47 Palvelukortti 48 UUSI SARJA! Perheystävällinen yritys kehitti isovanhemman vapaan 51 Elina Hirvosen kolumni 52 Lapset juttusilla: Eemeli ja Isla pohtivat muistamista ja muistisairautta 54 Kuukauden kirjat: Hyvän elämän pelisäännöt LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. . 28 Nooa Salon mumman Tuulia Tahvosen työpaikka on perheystävällinen. Lahti Nokia . Löydät kirjastomme osoitteesta Armfeltintie 1, Helsinki
Erityisen tärkeää se on silloin, kun toimijoita on paljon ja käytettävissä olevat resurssit uhkaavat hajota liian pieniin ja tehottomiin palasiin. Tervetuloa tutustumaan Lastensuojelun Keskusliiton ja Lapset SIB -hankkeen osastolle Kuntamarkkinoilla! Sloganimme siellä on: Lapsuudella ei ole hintaa. Lapsiin investoimalla ei saavuteta pikavoittoja tai nopeita tuloksia. Lapsiin investointia pidettiin parhaana tapana katkaista köyhyyden, epätasa-arvon ja konfliktien kierre. Jo silloin ymmärrettiin, kuinka tärkeää on huolehtia siitä, että lapset saavat osuutensa yhteiskunnan varoista. Taloudellinen laskusuhdanne tuo säästöpaineita niin valtion kuin kuntienkin budjetteihin, mutta lapsien kustannuksella säästäminen on lyhytnäköistä politiikkaa. Tiedossa kuitenkin on, että lasten syrjäytymisen ehkäisyyn panostaminen on yksi tuottavimmista sijoituskohteista. Nuorten mielipidettä tulisi kysyä, kun valmistellaan lakeja , linjataan poliittisia toimintaperiaatteita, kehitetään tai toteutetaan palveluja ja päätetään julkisesta rahankäytöstä. Lapsibudjetoinnissa julkisen budjettitalouden menot järjestetään siten, että lapsiin kohdistuvia määrärahoja tarkastellaan ja seurataan kokonaisuutena. Oleellisia ovat myös toimet, joilla lapsiperheköyhyyttä vähennetään. Tätä mieltä oli yli puolet Lastensuojelun Keskusliiton tekemään kyselyyn osallistuneista nuorista. Kyse ei ole siis vain rahasta, vaan tarvitaan myös poliittisesti kestäviä linjauksia. Päättäjille se tarjoaa tietoa siitä, miten toimintaa tulisi kehittää lapsille ja nuorille sopivaksi. PS. ” Lapsien kustannuksella säästäminen on lyhytnäköistä politiikkaa. Päättäjiltä se vaatii rohkeutta nähdä riittävän pitkälle tulevaisuuteen unohtamatta lapsuudelle kuuluvaa arvoa nykyhetkessä. Osallistuminen vaikuttamistyöhön kasvattaa lasten ja nuorten itsetuntoa, synnyttää kaverisuhteita, opettaa demokraattista vaikuttamista, lisää itseluottamusta ja parantaa sekä sosiaalisia että viestintätaitoja. Tämä edellyttää tietysti kaikkien talousarviopäätösten lapsivaikutusten arviointia. Osallisuus vahvistaisi avoimuutta ja pakottaisi päättäjät perustelemaan ratkaisujaan lapsille ja nuorille ymmärrettävällä tavalla. pääkirjoitus Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA LM 9/2019 s. Lapsibudjetoinnissa on kyse talousarvioiden tarkastelemisesta lapsen oikeuksien näkökulmasta. Viime vuosina on tehty hyvää kehittämistyötä edistämällä lapsibudjetoinnin käyttöönottoa. Se hyväksyttiin kolmekymmentä vuotta sitten. Perinteisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvat määrärahat ovat olleet kuntien ja valtion talousarvioissa hallinnonaloittain. 5 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 5 LM9_s5_PK.indd 5 19.8.2019 12:29:29. Parhaillaan käynnissä olevassa valtion budjettiriihessä on paljon hyvää lapsiin investoinnin näkökulmasta – kuten se, että nyt halutaan panostaa koulutukseen ja varhaiskasvatukseen. Se, miten lasten osallisuus toteutuu käytävässä keskustelussa ja päätöksenteossa, tulee selvittää aina, kun puhutaan lapsiin investoimisesta. Tämä on johtanut välillä kummallisiinkin tilanteisiin, kun hallinnonalat ovat kilpailleet keskenään resursseista ja säästäneet oman hallinnonalansa resursseja toisten kustannuksella. Tällaisessa tilanteessa kukaan ei voi hallita kokonaisuuden kustannusvaikuttavuutta
WhatsApp-ryhmässä. Tutustu blogiteksteihin Lapsen Maailman verkkosivuilla: > lapsenmaailma.fi TARINOITA lastensuojelusta ”LASTENSUOJELUN ASIAKKAANA OLEMINEN MERKITSI MINULLE HÄPEÄÄ JA EPÄONNISTUMISTA, MUTTA MYÖS TOIVOA JA TUKEA.” KESÄHEINÄ AI N O SU TI N EN LM 9/2019 s 6-9 6 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 LM9_s6-9_Tulva.indd 6 15.8.2019 13:38:22. Työpajat tarjosivat nuorille mahdollisuuden kehittyä kirjoittajina. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA ”K irjoittamiani tekstejä oli haastavaa lukea uudelleen. Kirjoittamistyöpajojen hedelmänä on syntynyt myös lokakuussa Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä ® julkaistava kirja Minä jaksan tämän päivän – Tarinoita lastensuojelusta. – Nuorten kirjoittamisharrastusta tuetaan yhä tarjoamalla blogialusta ja palautetta teksteistä. Minun tarinaani.” Näin kirjoittaa nimimerkki Pikku Myy Tarinoita lastensuojelusta -blogissa. Samalla kirjoittaminen oli terapeuttista: nuoret pääsivät käsittelemään ja jakamaan omia kokemuksiaan lastensuojelusta. Työpajoissa oli Hurskaisen mukaan oleellista myös nuorten toisilleen antama vertaistuki. Osa muistoista ja kokemuksista oli kipeitä, ja tunteet nousivat pintaan. – Ehkä hienointa oli se, että työpajoissa syntyi sellainen luottamuksellinen ilmapiiri, jossa osallistujat pystyivät jakamaan kokemuksiaan ja tekstejään, sanoo viestintäpäällikkö Juuli Hurskainen keskusliitosta. Se kuitenkin kannatti. Kirjoituksissa purkavat ajatuksiaan lastensuojelun asiakkaina olleet tai olevat nuoret, jotka osallistuivat keväällä Lastensuojelun Keskusliiton järjestämiin kirjoittamistyöpajoihin. Työskentelyä veti kirjailija-dokumentaristi Elina Hirvonen. Työpajoissa oli tämän vuoksi paikalla myös työntekijä, joka tuki nuoria ja keskusteli tarvittaessa heidän kanssaan. Muistoja ennen ja jälkeen lastensuojelun astumista elämääni. Elina Hirvosen ja Juuli Hurskaisen toimittaman kirjan kustantaa WSOY yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa. Kirjainten avulla kokosin yhteen pienistä aistimuistojen sirpaleista hieman suurempia kokonaisuuksia. Tavoitteena on saada tuotettua nuorten kanssa myös fiktiivinen tvtai nettisarja. He pitävät toisiinsa edelleen yhteyttä mm
Perheen pienimmät voivat eläytyä säätiloihin aistien kautta, piirtää kuvioita rantahiekkaan tai loikoilla säkkituoleilla merisäätä kuunnellen. myös Tallinnan Vanhassakaupungissa Adamson-Ericin museossa ja sen ympäristössä. Taidetapahtuman avulla haluttiin lisätä YK:n lapsen oikeuksien tunnettuutta Virossa. Elokuvan yhteistyökumppani on A-Klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -kampanja. VIIME VUONNA TEHTIIN 8 600 RASKAUDENKESKEYTYSTÄ. > www.lskl.fi ”Espanjan suositusten mukaan 7–8-vuotias koululainen ei ole kypsä kulkemaan kodin ulkopuolella ilman aikuisen seuraa. Keskusliitto halusi vastavuoroisesti kumppanuudessa paikallisten toimijoiden kanssa järjestää lapsen oikeuksia edistävän tilaisuuden, jonka tuotoksia voidaan myöhemmin esitellä Suomessa esim. Lapset pääsivät osallistumaan taidepajaan museon viereisellä puistoalueella. Terapia auttaa osaltaan, mutta larppaaminen on henki ja elämä. OPAS YLIPAINOSTA Keskustelu lapsen ylipainosta on lastenneuvolassa hyvä aloittaa kysymällä koko perheen hyvinvoinnista: Mitä kuuluu. ULLA OJALA TALLINNASSA LASTENSUOJELUN MERKEISSÄ Helsingin Taiteiden yötä juhlittiin 15.8. > julkari.fi>Neuvolaja alakouluikäisen… TARINOITA lastensuojelusta SELKOKIELELLÄ DIGIOIKEUKSISTA Nyt on saatavilla myös selkokielinen tiivistelmä lapsen oikeuksista digitaalisessa ympäristössä. THL, Tule ry ja Sydänliitto/Neuvokas perhe ovat tuottaneet ammattilaisille suunnatun oppaan ylipainon puheeksi ottamisesta lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Hän etsii erilaisia keinoja selviytyäkseen traumojensa kanssa ja auttaakseen myös kehitysvammaista Ville-veljeään, joka kärsii samoista menneisyyden haamuista. Mikä arjessa toimii. Järvenpään taidemuseossa pääsee ihailemaan taiteilijoiden taivaita näyttelyssä Sadejuovia ja pilvisäteitä 30.9. Veera eli lapsuutensa alkoholismin ja perheväkivallan varjossa. asti. – Lastensuojelun Keskusliitto tekee tiivistä yhteistyötä Lastekaitse Liitin kanssa. Selkokielinen versio on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea ja ymmärtää yleiskieltä. FI LM IK AM AR I Eero Järnefeltin Pilviharjoitelma vuodelta 1893 H AN N U PA KA RI N EN /K AN SA LL IS G AL LE RI A LM 9/2019 s. Lastensuojelun Keskusliitto, Viron lastensuojeluliitto Lastekaitse Liit, Järvenpään taidemuseo ja Adamson-Ericin museo järjestivät Eero Järnefeltin ja Venny Soldan-Brofeldtin taidetta esittelevän näyttelyn Kylässä. Albert Edelfeltin, Pekka Halosen ja Venny Soldan-Brofeldtin töitä. Väläykset terapiaistunnoista ja videomateriaali Veeran lapsuudesta kertovat tarinaa siitä, kuinka suojattomia lapset saattavat olla. Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsi ja tietosuoja – EU:n tietosuoja-asetus lapsen kannalta on tiivistelmä laajemmasta julkaisusta Lapsi verkossa – Näkökulmia lasten oikeuksiin ja tietosuojaan digitaalisessa ympäristössä. Tätä kaikkea on valkokankailla parhaillaan esitettävä dokumenttielokuva Veeran maaginen elämä. 6-9 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 7 LM9_s6-9_Tulva.indd 7 15.8.2019 13:38:28. LASISESTA LAPSUUDESTA EHJÄÄN AIKUISUUTEEN Voimakas, koskettava, inhimillinen ja toiveikas. Toisaalta ohjaaja Tonislav Hristov on dokumentoinut voimaannuttavalla tavalla Veeran kyvyn etsiä nuorena aikuisena apua itseään kuormittaviin ongelmiin. Olemme saaneet sisarjärjestöltä oppia lapsen oikeuksien vaihtoehtoisesta raportointiprosessista ja lapsen osallisuuden tiimoilta. Mikä kuormittaa. Veera saa olla liveroolipeleissä joku muu – tosin hän odottaa päivää, jolloin larppaus voisi olla vain kiva harrastus, ei välttämätön pakko tunteiden purkamiseksi. Joskus perhettä kuormittavat asiat ovat sellaisia, että ammattilaisen päätös voi olla, ettei ylipainoa sillä käynnillä oteta puheeksi. Kumpikin julkaisu on ladattavissa maksutta keskusliiton verkkokaupasta. lapsen oikeuksien viikolla marraskuussa, sanoo Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen. Hänellä ei katsota olevan riittävää reaktiokykyä, jos jotain tapahtuu.” FUENGIROLAN KAUPUNGIN SOSIAALITYÖNTEKIJÄ MARIA JOSÉ CANO OLÉ-LEHDESSÄ. Meteorologi Seija Paasosen kuratoimassa näyttelyssä on esillä mm
Kehitysmaat ovat ilmaisseet kiinnostuksensa Maailman ruokaohjelman (WFP) kautta, jolla on kouluruokaohjelmia kymmenissä maissa. Muissa Pohjoismaissa osuudet ovat 12–14 %. Mallia on saarivaltiossa toteutettu 2000-luvun ajan. MIHIN KUOLLUT MENEE. Sysäys kirjan kirjoittamiseen tuli, kun Koivukangas näki sisarensa tyttären pelkäävän Krimin sodan tulemista Suomeen. Islannissa on esim. ”Kun kierrättämisen ottaa periaatteeksi, voi pieneltä osalta pelastaa maailmaa lapsille ja lastenlapsille.” LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON PUHEENJOHTAJA PENTTI ARAJÄRVI PIRKKA-LEHDESSÄ. Koivukangas kasvoi itse kylmän sodan Suomessa ja hätkähti joka kerta, kun väestöhälytyssireeni soi. M O ST PH O TO S NOIN 110 000 LASTA ASUU KAHDESSA KODISSA LM 9/2019 s 6-9 8 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 LM9_s6-9_Tulva.indd 8 19.8.2019 12:32:50. Tutustu Annuska Dal Mason One glass of milk, please -blogiin Lapsen Maailman verkkosivuilla! > lapsenmaailma.fi ANU JÄMSÉN ISLANNIN MALLI PUREE Hallitus satsaa n. – Lopulta se on myös kirja elämästä. Suomessa nelikymppisistä miehistä peräti kolmannes on lapsettomia ja naisistakin yli viidennes. 50 miljoonaa euroa Islannin mallin pohjalta kehitettävään Suomen malliin, joka tarjoaa jokaiselle lapselle maksuttoman harrastuksen koulupäivän yhteyteen. Kaikkien Pohjoismaiden nuoret käyttävät yhä vähemmän alkoholia, mutta islantilaiset ovat raitteimpia: alle 10 % 15–16-vuotiaista islantilaisista joi humalahakuisesti vuonna 2015. Mm. – Pienelle lapselle käsite ”olla poissa” on liian vaikea ymmärtää. – Pyysin, että äitini lähtisi projektiin mukaan kasvatusalan ammattilaisena ja tarjoaisi ammattitaitoaan siitä, miten teemaa olisi hyvä käsitellä lasten kanssa. jokaiseen kuntaan palkattu päihde-ehkäisyn asiantuntija. Hän tarvitsee paikan, johon poismennyt siirtyy. Suomalais-, ruotsalaisja norjalaisnuorten vastaava prosenttiosuus oli noin 20, mutta tanskalaisnuorten liki 60. Akatemiatutkija Marika Jalovaaran syntyvyyden pienenemistä ja perheenmuodostuksen eriarvoisuutta Pohjoismaissa tutkivassa hankkeessa on ilmennyt myös, että lapsettomiksi jäävät yleisimmin ja enenevässä määrin vähemmän koulutetut naiset ja miehet. nämä tiedot löytyvät ulkoministeriön ja Opetushallituksen yhteistyössä kokoamasta School Meals for All -julkaisusta, jolla halutaan vastata kansainväliseen kiinnostukseen suomalaista kouluruokailua kohtaan. Sari Koivukankaan terapeuttinen lastenkirja Malaki pelkää sotaa (OK-kirja) on kirjoitettu auttamaan suomalaisia lapsia käsittelemään sodan pelkoa. Dal Maso puhui lastensa ja ystäviensä kanssa kuolemasta, siitä minne kuollut menee, mikä hänestä tulee ja mitä tapahtuu, kun ihminen kuolee. Opetushallituksen mukaan meidän kouluruokailumme herättää mielenkiintoa erityisesti Arabiemiraateissa, Venäjällä ja Japanissa. MIKSI SYNTYVYYS LASKEE. Lapsen täytyy voida kuvitella kuollut jonnekin, sanoo valokuvaaja ja yhteisötaiteilija Annuska Dal Maso. Hankkeessa selvitetään, mistä nämä kehityskulut johtuvat. Kirjan lopusta löytyykin sosionomi Riitta Dal Mason kirjoittamia ohjeita aikuisille. Aiheen oli tehnyt ajankohtaiseksi perheen ystävän kuolema. Sateenkaaren värinen saunatonttu -kirja alkoi syntyä, kun Dal Maso ei löytänyt kirjastosta moniakaan kirjoja, jotka selittäisivät kuolemaa ei-uskonnollisesta näkökulmasta. Pia Krasavinan kuvittama kirja auttaa ymmärtämään surua ja tarjoaa ikävälle konkreettisen lähestymistavan. SUOMALAINEN KOULURUOKA KIINNOSTAA MAAILMALLA Kuluvan vuoden helmikuisena tiistaina turkulaiskouluissa syötiin pinaattilettuja, puolukkahilloa ja perunamuusia, ja kouluruoka-annos maksoi kaupungissa keskimäärin 2,85 euroa. AVUKSI SOTAPELKOON Malaki näkee televisiosta sotauutisia ja alkaa pelätä. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry muistuttaa, että pelkkä harrastaminen ei riitä, jos mallin halutaan vähentävän myös päihteiden käyttöä
Hankkeen nettikyselyyn vastanneet nuorisotyöntekijät toivovat materiaalia ja menetelmiä, joiden avulla voi tunnistaa lapsen tai nuoren joutuneen groomingin kohteeksi. Ole kiinnostunut siitä, mitä digitaalisia medioita nuoresi käyttää ja vahvista hänen taitojaan toimia digimaailmassa. Vahvista lapsen ja nuoren omien rajojen tunnistamista, anna tietoa seksuaalioikeuksista ja tue tunnetaitojen kehittymistä. On toivottu myös puheeksi ottamisen menetelmiä ja videomateriaalia esim. Uskalla olla kiinnostunut oman lapsesi ja nuoresi elämästä, ja ota puheeksi myös groomingin kaltainen vaikea asia. Ota selvää erilaisista digitaalisen median kanavista, ja pidä omat digiturvataitosi ajan tasalla. kertomalla lukemastaan grooming-aiheisesta lehtiartikkelista ja kysyä, tietääkö oma nuori mitä termi tarkoittaa. Suojaa kodin laitteet. Onko hän itse tai joku hänen kavereistaan kuullut tällaisesta. Hanke vastaa nuorisotyöntekijöiden toiveisiin järjestämällä koulutuksia ja verkkokoulutusmateriaalia sekä tuottamalla oppaan, johon kootaan taustatietoa ja toimintamalleja. ?. KIINNOSTU JA KESKUSTELE! Kuinka vanhemmat voivat suojella omaa lastaan joutumasta houkutelluksi seksuaalisiin tarkoituksiin. Rakenna kotona luottamuksen ilmapiiriä. – Mutta on vakava asia, että aikuiset houkuttelevat lapsia ja nuoria seksuaalisiin tarkoituksiin. Silloin lapsi ja nuori uskaltaa kertoa sinulle, jos törmää netissä tai kasvokkain epämiellyttäviin tilanteisiin. keskustelukortit. Keskustelua voi virittää esim. Ilmiön ehkäisemiseksi ja tunnistamiseksi on siksi toimittava, sanoo Koordinaatin projektipäällikkö Mika Pietilä. Groomingin yleisyyttä on vaikea arvioida, sillä kaikki tapaukset eivät tule tietoon. 6-9 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 9 LM9_s6-9_Tulva.indd 9 15.8.2019 13:38:40. O saamiskeskus Koordinaatti alkaa suitsia grooming-ilmiötä opetusja kulttuuriministeriöltä saamansa 300 000 euron valtionavustuksen voimin. vanhempainiltojen tueksi. Pietilän mukaan yksi toimiva puheeksi ottamisen työkalu ovat esim. ?. Koordinaatin projektipäällikkö Mika Pietilä antaa vinkkejä: ?. Eväitä GROOMINGIN ehkäisyyn M O ST PH O TO S LM 9/2019 s. Grooming tarkoittaa lapsen houkuttelemista seksuaalisiin tarkoituksiin joko verkossa tai kasvotusten. ?. Valtakunnallisessa hankkeessa vahvistetaan nuorisotyöntekijöiden sekä muiden lasten ja nuorten parissa toimivien ammattilaisten ja vapaaehtoisten tietoja ja taitoja käsitellä seksuaaliseen hyväksikäyttöön, häirintään ja verkossa tapahtuvaan houkutteluun liittyviä asioita nuorten kanssa
Tehtaan RUUSU Ruusu Murtola, 20, teki media-alan perustutkintoon liittyvän työssäoppimisjaksonsa Tehdas 108:ssa Nokialla. MARJAANA TUNTURI | KUVAT LAURA VESA ”Nykyään vitsailen, että joku päivä vielä pöllin yhden näistä ihanista mummolan sohvista.” työssäoppiminen LM 9/2019 s.10-13 10 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 LM9_s10-13_Tehtaan RuusuMurtola.indd 10 19.8.2019 12:35:58. Annetaan hänen kertoa, miltä ensikosketus oman alan töihin Luovassa keskuksessa tuntui
Hetki tuntuu ikuisuudelta. Itsensä esitteleminen joukolle vieraita ihmisiä on kauheaa. Pakotan itseni avaamaan oven. Melkein jo silloin ajattelen, että tämä on toinen perheeni. Apua, minne voin istua! Onko ihmisillä täällä omat paikat. Ensimmäisinä työpäivinä jännitys on lamauttaa. Kun Jenni tulee, hänkin halaa minua heti. Upottavasta tuolista on mahdotonta nousta ylös. Nyt kaikki sujuu kivuttomasti. Olen saanut riittävät ohjeet ja tiedän, mitä teen, mutten ole tottunut kuvaamaan muiden nähden. Päätän aloittaa parvelta, jossa olisin edes hiukan piilossa katseilta. Asetan jalustan parven käytävälle kuvatakseni työhuoneiden ovia ja huomaan, että yhdessä työhuoneessa onkin joku. ”Tämä paikka vaikuttaa ihmisiin, ja ihmiset vaikuttavat tähän.” Talkoolainen Jouko Kivimetsä on pitkäaikainen Tehdas 108:n ystävä ja jeesaaja. S eison Tehtaan ovella. Menen paniikkiin ensimmäisessä viikkopalaverissa – niin kuin aina uusien ihmisten kanssa. Apua, ihminen! En kehtaa siirtää jalustaa. Kun aloituspäivä on sovittu, Jenni osoittaa minulle oman työpisteen: upean, vanhan kirjoituspöydän. Onneksi! Olisi kammottavaa etsiä työnantajia isosta ihmisjoukosta. Mykistyn ilosta. 10-13 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 11 ›› LM9_s10-13_Tehtaan RuusuMurtola.indd 11 15.8.2019 13:53:03. Jakke alkaa esitellä paikkoja, mutten pysty keskittymään. Tämä on se kiva paikka, jossa olin kerran katsomassa paikallisen teatterin esitystä. Sovimme, että dokumentoisin Tehtaan päivittäistä toimintaa kuvaamalla tapahtumia ja täällä työskenteleviä ihmisiä. Kaikki järkevä katoaa päästäni: yhtäkkiä en muista nimeäni enkä ikääni. LM9/2019 s. Työhaastattelu alkaisi pian, ja mietin tosissani, uskallanko avata oven. Minulla on työpaikka, jossa kukaan ei kohtele kuin teiniä, ei kysele, osaanko tai pystynkö, vaan saan heti vastuuta. Elämästäkin. Tehtaan perustajajäsen Jenni Lahtonen opasti Ruusu Murtolaa työssäoppimisjaksossa. Luulin tosiaan, että työhuoneet olisivat tyhjiä, ja yhtäkkiä yhden huoneen sängyllä istuukin joku. Käy ilmi, että Jenni on merkinnyt haastatteluajan väärin kalenteriinsa ja myöhästyisi. Kun astun ovesta avaraan, viileään tehdassaliin, muistan, että olen ollut täällä aiemmin. Jännitys tuntuu koko kehossa. Onpa siisti… Ja miten ihania vanhoja sohvia ja keinutuoleja! Mummolassa oli samanlaisia. Tuskin muistan, kuinka paljon äsken jännitin pelkkää sisääntuloa. Kun saan sanottua nimeni ja laskettua ikäni, hämmennyn, koska kukaan ei kyseenalaista ikääni. Ehkä siksi, että se on melkein tyhjä. Minua ei ole koskaan ennen kohdattu tällaisella lämmöllä. Tällaista vapautumista ei olisi tapahtunut Täällä aloin toipua myös anoreksiasta. Kahvi tuoksuu ja Jakeksi esittäytyvä mies tulee halaamaan minua. Rohkeus kuvaamiseen löytyy ensimmäisten työviikkojen aikana, kun minulle sanotaan riittävän monta kertaa, että ”tule pois kuorestasi ja anna mennä”. Jenni ja Jakke hyödyntäisivät tuottamaani kuvaja videomateriaalia Tehtaan toiminnan kehittämiseen. Onneksi tätä työssäoppimispaikkaa pystyi hakemaan sähköpostitse. En tiedä, kauanko aikaa kuluu, kun vain tuijotan hölmistyneenä eteeni, mutta sitten huomaan rupattelevani niitä näitä toimittajan töistä ja valokuvauksesta. Tuijotan korkealla seinässä melkein katon rajassa kulkevaa graffitia. En ikinä, en mitenkään olisi uskaltanut tarttua puhelimeen ja kysyä paikkaa. Nyt Tehdas tuntuu paljon isommalta. Rojahdan yhteen nojatuoleista ja tajuan saman tien, että täällä ollaan. En huomaa ihmetellä, olen niin hämmentynyt siitä, että olo on heti kotoisa. Minuun luotetaan, annetaan ohjeet ja painotetaan, että pitää pyytää apua, jos en ymmärrä jotain. Olen tietoinen kehoni jokaisesta tuntemuksesta ja varmistelen, että olen muistanut ottaa kaiken tarvittavan mukaan
”Boheemista ilmapiiristä huolimatta Tehtaalla tehdään asioita tosissaan, eikä ketään hyysätä.” LM 9/2019 s.10-13 12 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 LM9_s10-13_Tehtaan RuusuMurtola.indd 12 15.8.2019 13:53:16. Vihdoinkin olen paikassa, jossa voin olla oma itseni
Videoprojektin aikaan tilanne oli toinen. RUUSU MURTOLA SYNTYI 1998 Porissa. Nyt kun työssäoppimisjaksoni on päättynyt, olen Tehtaan vapaaehtoinen some-vastaava. Nopeasti osaksi porukkaa Tehdas 108:n perustajajäsen ja aktiivi Jenni Lahtonen muistaa hyvin Ruusu Murtolan työhaastattelupäivän. POPUP ESTRADI ja P EUHUMAA avoinna su klo 15–16.30. Työssäoppimisjakson jälkeen Ruusun rooli yhteisössä on muotoutunut selkeäksi. – Yritin purkaa paineita kertomalla, että täällä riittää, kun tekee. Saan siis edelleen tulla tänne näiden ihanien ihmisten ja mummolan sohvien luo joka päivä. Ikärajaton ja alkoholiton 108 Klubi avoinna joka kuun toinen keskiviikko. Vaikka tietenkin toivon, että saisin tehdä töitä täällä aina. HAAVEILEE tekevänsä alan töitä freelancerina tai pienessä yrityksessä ja olevansa siinä sivussa hyvä runoilija. En osaa mitään. TEHTAALLA TYÖSKENTELEE useita työkokeilijoita ja -harjoittelijoita. Totta kai otan, se on selvää. Tehdas imee sisäänsä tietynlaisia ihmisiä. Tehtaalla jokainen voi luoda oman toimenkuvansa, josta saattaa tulla tulevaisuudessa työpaikka. – Ruusu integroitui nopeasti taloon. missään muualla näin nopeasti. Vihdoinkin olen paikassa, jossa voin olla oma itseni, eikä minun tarvitse esittää mitään. TILAT KUNNOSTETTU talkootyöllä kierrätysja lahjoitusmateriaaleilla. Silti ahdistus lamaa taas hetkeksi, kun Jenni pyytää tekemään Tehtaan historiasta videokoosteita isoon seminaariin. On pakko sanoa Jennille, etten pysty tähän. Olen aika varma, että työaikojen kunnioittaminen siirtyy täältä mukanani tuleviin työpaikkoihin. Siihen on ollut syynsä, mutta huono juttu se silti on. TOIMINTAA PYÖRITTÄÄ vuonna 2013 perustettu osuuskunta. Kyse on kehittymisestä ja siitä, että tekeminen on tärkeintä. Rima on liian korkealla, enkä saa tehtyä mitään. Teemme päivä kerrallaan asioita niin hyvin kuin osaamme ja se riittää. – Ruususta näkee hyvin sen, että kun tähän taloon on tullut, tämän sykkeen ja vision allekirjoittanut, haluaa tehdä parhaansa paikan eteen, Jenni Lahtonen toteaa. Se on totuus, en osaa mitään. En tiedä, millä taikasanoilla Jenni saa minut lopulta ryhtymään työhön, mutta niin vain käy, että videot valmistuvat ajallaan. LM9/2019 s. Itken ja itken. Kuka. Totta kai videoissa on parannettavaa niin kuin aina on. Ne ovat ilmeisesti ihan hyviäkin – niin Jenni ainakin sanoo. Miksi. Ruusukin totesi pian, että on tullut jäädäkseen. Täällä ei tulisi mieleenikään haistatella kenellekään, sillä haluan hoitaa asiani hyvin. Ruusullekaan ei ollut valmista rakoa, jonka hän olisi täyttänyt. Hän ymmärsi, ettei nuoren ole helppo tietää, millaista laatua häneltä odotetaan ja että rima nousee helposti korkealle. Tehtaalla ajatellaan, että kun ihminen kokee oman työnsä tärkeäksi, siitä seuraa hyvää myös yhteisölle. Parin päivän päästä Jenni soittaa ja kysyy, etten kai vain ota videoista liian isoa painetta. En ole koskaan tehnyt mitään isolle yleisölle. Naama kukkii koko viikon. Henkilökuntamme on kuin pieni perhe. Ruusu teki silloin paljon töitä kotona, ja Jenni soitteli hänelle usein, että tietäisi, miten työnteko sujuu. Meitä, jotka emme ole oikein asettuneet yhteiskuntaan, meitä, joilla ei ole ollut helppoa. Aina kun avaan Tehtaan oven, vedän syvään henkeä ja iloitsen siitä, että saan olla töissä tällaisessa paikassa. Saatan vieläkin unohtua työmatkalla kuvailemaan ohi loikkivia rusakoita, mutta jos huomaan olevani myöhässä, kipitän lujaa töihin. VUOKRAA TILOJAAN sekä tuottaa tapahtumia ja palveluita yksityisille, yrityksille, yhteisöille ja kunnille. Se on meidän toimintamallimme. CAFÉ SAARI avoinna ma, ti, ke, to, su klo 13–18. Tunnustan, että olen käyttäytynyt täysin ala-arvoisesti monia aikuisia, etenkin opettajia kohtaan yläkoulusta lähtien. TEHDAS 108 – TEHDASSAAREN LUOVA KESKUS TOIMINNAN OSA-ALUEET: musiikki, ruoka, taide, hyvinvointi, design ja teatteri. 10-13 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 13 LM9_s10-13_Tehtaan RuusuMurtola.indd 13 15.8.2019 13:53:23. Jenni tietää myös, että Ruusu uskaltaa sanoa, jos ei ymmärrä ohjetta tai jos tehtävä on liian iso. Sen vuoksi en enää myöhästele, vaan olen oppinut olemaan ajoissa paikalla. Täällä ei voi varsinaisesti mokata, koska tekemiselle ei ole standardia. Vaikka mitä tapahtuisi, kukaan ei sano, että ”nyt mokasit”, vaan yhdessä pohditaan, miten asian voisi tehdä ensi kerralla paremmin. OPINNOT: Media-alan perustutkinto, audiovisuaalinen viestintä, Tredu. > www.tehdas108.fi Olen käyttäytynyt täysin ala-arvoisesti monia aikuisia kohtaan. . Ei elämästä kuulukaan selvitä kritiikittä, mutta se, miten palaute annetaan, on merkityksellistä. Tehtaalla siitä ei voi tulla paha mieli. Koska minua kunnioitetaan tällaisena kuin olen. OSUUSKUNTAAN KUULUU nykyään myös Nokian Näyttelijäyhdistys, jonka teatterit toimivat Tehtaan tiloissa. Jos väsyttää, se on ihan ok, jos haluan hyppiä ilosta seinille, sekin on ihan ok. Yhteinen innostus löytyi heti, ja Ruusun opiskelemat asiat sopivat hyvin Tehtaan tarpeisiin
opinnot YLPEÄSTI AMIS ANU VALLINKOSKI | KUVAT MIKKO KAUPPINEN LM 9/2019 s.2-3 14 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 LM9_s14-16_NicoRuotsalainen.indd 14 15.8.2019 14:04:03
– Kyllähän tämä kuuluu suomalaisen miehen osata, hän naurahtaa. Ja välillä piti hoitaa vähän poliisin hommaakin. Se on minulle älyttömän tärkeää. Mietipä, ei se vanhuksesta kivalta tunnu, jos nuori opiskelija on siinä, että ”hyi”. Ammatillisen koulutuksen uudistuskin on herättänyt arvostelua, ja kritiikkiä on satanut myös soveltuvuuskokeiden poistamisesta lähihoitajakoulutukseen pyrkiviltä. – Olen huomannut, että tämä ala joko sopii tai ei sovi. Vanhusten palvelutalossa hän oli kesätöissä. Lähihoitajaksi valmistuttuaan nuorimies aikoo jatkaa opintiellä. Hän on ollut valintaansa tyytyväinen. Toisilla on taidoissa enemmän hiottavaa kuin toisilla. Siinä piti ennakoida tilanteita ja tarkkailla, kuka on eniten avun tarpeessa. Jos opiskelijat ovat puun runko, niin he imevät ravinteita eli oppia maasta. Hän on ollut vanhusten palvelutalossa, leikkipuistossa ja alakoulun erityisluokassa avustajana. Valssin pyörteissä viipottaa myös toista vuotta opiskeleva helsinkiläinen Nico Ruotsalainen, 18. – Jotkut sukulaiset puhuivat, että ”kyllä Nico lukioon menee”. Minun hommani oli koettaa motivoida ja neuvoa oppilaita. 2-3 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 15 ›› LM9_s14-16_NicoRuotsalainen.indd 15 15.8.2019 14:04:11. Joidenkin mielestä se on ällöttävää. Jotta Pelastusopistoon pääsee, pitää kolmosia eli kymppejä saada. Mutta halusin päästä nimenomaan tekemään – yksin lukeminen ei sovi minulle. ISONA PALOMIEHEKSI Ruotsalainen kirjoitti peruskoulun yhdeksännellä luokalla yhteisvalintalomakkeen ensimmäiseksi vaihtoehdoksi juuri lähihoitajakoulutuksen ja Stadin ammattiopiston Malmin toimipisteen. Se sopii lähihoitajalle enemmän kuin hyvin. Itse tekemällä oppii paremmin kuin lukemalla. Kaverit, sukulaiset ja peruskoulun opinto-ohjaaja eivät ymmärtäneet Ruotsalaisen valintaa. Edellisellä hallituskaudella ammatillisesta koulutuksesta leikattiin 220 miljoonaa euroa aiempien nipistysten lisäksi. Jos miettii vaikka hoitoalaa, siellä on alapesuja ja vessahommissa avustamista. Hän toivoisi lisää toiminnallisuutta myös lähihoitajaopintoihin. Nico Ruotsalainen pitää toiminnallisesta opetuksesta. Valssaaminen on osa Toiminnalliset menetelmät hyvinvoinnin edistämisessä -opintokokonaisuutta. Opettajat ja kaverit odottivat Nico Ruotsalaisen menevän lukioon, mutta hän halusi opiskella lähi-hoitajaksi. Ruotsalaisella on jo kokemusta lähihoitajan käytännön töistä kolmen harjoittelujakson verran. Moni on siirtynyt toiselle alalle, mennyt armeijaan tai pitää välivuotta. – Siinä työssä pääsee liikkumaan. – Olen semmoinen rauhallinen kaveri ja tulen toimeen vanhojen ihmisten kanssa, ja nuorten myös. Opiskelupaikka irtosi heittämällä, sillä peruskoulun päättötodistuksen keskiarvona komeili lukema 8,3. LM9/2019 s. Seitsemästä opinnot aloittaneesta pojasta on jäljellä enää kolme, myös osa tytöistä on jättänyt opinnot. Nico Ruotsalainen on kritiikistä monin osin samaa mieltä. Ruotsalainen aikoo isona palomieheksi. Tanssitaidoille voi olla tulevaisuudessa käyttöä, jos opiskelijat valmistuttuaan päätyvät työskentelemään vaikkapa vanhusten palvelutalossa tai mielenterveyskuntoutujien päiväkeskuksessa. ALA JOKO SOPII TAI EI Sitten syksyn 2017 Nico Ruotsalaisen ryhmä on kutistunut. Opinto-ohjaajakin yritti selittää, etten tiedä, millaista opiskelu lukiossa on, ja suositteli kaksoistutkintoa. On niitä toistaiseksi tullutkin, Ruotsalainen kehaisee tyytyväisenä. S tadin ammattiopiston Malmin toimipisteen liikuntasalissa raikaa kesäinen valssi ja lähihoitajaopiskelijat laittavat jalalla koreasti. – Opiskelua voi miettiä puuna. Luokassa oli paljon levottomuutta, riitojakin. Lehdet ovat sitten se tulevaisuus ja Iso osa meistä kaikista tulee olemaan autettavia. Armeijan jälkeen haaveissa väikkyy ammattikorkeakoulututkinto ja opiskelupaikka Pelastusopistossa. Kaveritkin ihmettelivät ihan suoraan. Valinta ei ole kaduttanut, mutta ammatillisen koulutuksen leikkaukset kiukuttavat. TULEVAISUUDESTA EI SAA LEIKATA Ammatillinen ja lähihoitajakoulutus ovat olleet viime aikoina paljon otsikoissa, joiden sävy ei ole ollut kovin positiivinen. Ammatillisen koulutuksen vaihtoehdoista juuri lähihoitajan opinnot tuntuivat Ruotsalaisesta kaikkein omimmilta. – Erityisluokalla rauhallisuudesta oli hyötyä. Autettavia meistä iso osa kuitenkin joskus tulee olemaan
Hetken miettimisen jälkeen Ruotsalainen laittaa ompelukoneen surisemaan. Minullekin itsenäinen opiskelu on hankalaa. Alan arvostus on aivan liian alhainen. Mielikuvissani sosiaaliala oli iloinen, avoin ja hymyilevä. – Täällä on käynyt hyvin selväksi, että työ on raskasta ja kaikki eivät siihen yksinkertaisesti pysty. Ruotsalainen sanoo, että parin vuoden opintojen jälkeen hän on alkanut arvostaa lähihoitajan työtä vain entistä enemmän. Opiskelujen aikana Ruotsalainen on työskennellyt Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa. Koponen uskoo, että tulevaisuudessa lähihoitajan työ on yhä vaativampaa. Sen kätköistä nousee liikunta-aiheisia leikillisiä kortteja, joiden tarkoitus on auttaa tutustumisessa. Enemmän pitää antaa kouluille resursseja. LM 9/2019 s.2-3 16 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 LM9_s14-16_NicoRuotsalainen.indd 16 15.8.2019 14:04:28. Palkkoja nostamalla ihmisten mielipiteet alasta voisivat muuttua. Täällä on kädentaitoja ja mikrobiologiaa. Toisaalta alan opinnot ovat saaneet Ruotsalaisen mietteliääksi. Lähihoitajan opinnot ovat ammatillisten tutkintojen vaativimmasta ja monialaisimmasta päästä. – Meidän pitää pystyä takaamaan, että opiskelijamme ovat sellaisia, että asiakasturvallisuus toteutuu ja työskentely on laadukasta. Mutta jos omaksuminen on hankalaa, annetaan opiskelijalle lisää aikaa ja lisää opetusta. Ammatillisen koulutuksen reformia ja sen osana tutkinnon perusteiden uudistamista on kritisoitu muun muassa siksi, että lähiopetusta on vähennetty ja itseopiskelua lisätty. ARVOSTUS LIIAN ALHAINEN Iltapäivällä tanssi vaihtuu kädentaitoihin. Nico Ruotsalaisen pitää valmistaa opiskelijatovereidensa kanssa lorupussi sisältöineen. Vanhojen tutkinnon perusteiden mukaan opiskeleva Ruotsalainen pitää lähiopetuksen vähentämistä huonona. Ruotsalainen tulee mieluusti etäpäivänäkin koululle tekemään tehtäviä. Jos kasteluvettä vähennetään, eihän se puu kasva siihen mittaan kuin olisi mahdollista. – Tämä on joskus vähän toista kuin etukäteen ajattelin. Kun itse yrittää keskittyä tunnilla, joku hölöttääkin vieressä. Ruotsalaisen ryhmää ohjaava hyvinvoinnin lehtori Kaisa Koponen sanoo, että uudistukseen liittyy paljon väärinkäsityksiä: – Reformin ajatus on, että me tunnistamme ja tunnustamme opiskelijan mahdollista aikaisempaa osaamista. Nico Ruotsalaisen koulupäivä lähenee kolmen maissa loppuaan. Kaverit etsivät netistä ideoita päiväkoti-ikäisille tarkoitettuihin tehtäväkortteihin. Ehkä käsitys on todellisuutta kapeampi. Kaisa Koposestakin lähihoitajakoulutuksen ja lähihoitajan työn arvostus on liian matala: – Ehkä se johtuu siitä, että ihmiset eivät tiedä, millaista lähihoitajan työ on. Ja pleikkakin vetää puoleensa. Ammatillisessa koulutuksessa lisääntyneet etäopinnot eivät sovi kaikille. . Hän viittaa keskusteluihin, joissa on pohdittu joidenkin nykyisin sairaanhoitajille kuuluvien tehtävien siirtämistä lähihoitajille. Soveltuvuuskokeista Ruotsalainen ja Koponen ovat samaa mieltä. Hänen mukaansa suuri osa opiskelijoista ei ota opintojaan vakavasti. Kaikki eivät olekaan niin innostuneita. Kaikkien ei tarvitse aloittaa samalta viivalta, vaan jokaiselle tehdään yksilöllinen opintopolku eli henkilökohtainen kehittämissuunnitelma. Ja vuorovaikutustaitojen pitää olla kunnossa. Niiden poistaminen vuonna 2015 oli virhe. Opin paremmin, kun minulle näytetään ja asioita opetellaan tekemällä. Jos osaa jo tai oppii nopeasti, voi opinnoissa edetä tavallista nopeammin. Tässä tehdään kuitenkin töitä ihmisten, ei koneiden kanssa, Koponen sanoo. Palkkoja nostamalla ihmisten mielipiteet alasta voisivat muuttua. – Monelle se ei sovi ollenkaan. Yksin kotona lukeminen ja koneella istuminen on vaikeaa, koska siellä on niin paljon houkutuksia. Sinisävyinen lorupussikin on valmis. työelämä. Hyvä ilma houkuttaa ulkoilemaan tai kavereita tapaamaan
Menetyksen kokenut lapsi tarvitsee arkeensa ennen kaikkea johdonmukaisuutta, normaaleja rajoja ja päivittäisiä rutiineja. Vanhemman menettämisestä seuraava suru on hyvin luonnollinen reaktio. Hänelle on myös tarjottava helpotusta mahdollisiin syyllisyyden tunteisiin. Tutkimuksissa nouseekin vahvasti esille positiivisen vanhemmuuden merkitys, mikä tarkoittaa johdonmukaista rajojen asettamista. S uurin osa lähiomaisensa menettäneistä lapsista käy läpi suruprosessin, joka riippuu lapsen iästä, kehitystasosta, sukupuolesta ja kuoleman käsitteen ymmärtämisestä. Suru on tarpeellinen prosessi, jonka läpikäyminen suojaa menetyksen haitallisilta seurauksilta.On kuitenkin tavallista, että vanhemman menettäminen ja sen jälkeiset haasteet uhkaavat muun muassa lapsen itsetuntoa, yhteenkuuluvuuden tunnetta läheisiin ihmisiin tai elämänhallinnan tunnetta. Vanhempansa menettäneet lapset kokevat myös tavallista enemmän hylätyksi tulemisen pelkoa. Suurin osa lapsista sopeutuu vanhemman menettämiseen hyvin, mutta noin 10–20 prosentille kehittyy myöhemmin mielenterveysongelmia. Tukitoimet voivat myös lisätä hänen itsetuntoaan ja tunnetta siitä, että hän hallitsee elämäänsä. Koko perheelle tarkoitettujen ryhmämuotoisten tukitoimien avulla voidaan lisätä positiivista vanhemmuutta, edistää lesken mielenterveyttä sekä lisätä perheenjäsenten välistä positiivista vuorovaikutusta. Jos lapsen suru on erityisen ongelmallista ja pitkittynyttä tai vanhempi on menehtynyt traumaattisten olosuhteiden seurauksena, on perusteltua hakea yksilöpsykoterapeuttisia tukitoimia. Suruoireilu helpottuu keskimäärin neljän kuukauden jälkeen . Lasta ja leskeksi jäänyttä vanhempaa auttaa se, että heille kerrotaan suruprosessista. Lapsen ennestään hyvä itsetunto ja hyvät stressinhallintakeinot auttavat sopeutumaan vastoinkäymisissä: osa lapsista selviytyykin menetyksestä heille siihen mennessä kertyneiden stressinhallintakeinojen ja voimavarojen turvin todella hyvin. vinen vanhemmuus vahvistaa lapsen stressinhallintakeinoja ja ehkäisee näin mielenterveyden häiriöitä. ERIKA VARTIAINEN, AURORA JÄRVINEN JA MARIA PEURA KUINKA TUKEA LASTA vanhemman kuoleman jälkeen. Tällaisessa lämpimässä lapsi-vanhempi-suhteessa lapsi tulee kuulluksi, ymmärretyksi ja lohdutetuksi. Perheeseen liittyvillä tekijöillä on merkittävä vaikutus siihen, kuinka lapsi sopeutuu. Positiisuru Äidin tai isän menettäminen on yksi suurimmista traumoista, jonka lapsuudessa voi kokea. Lasta voidaan myös auttaa tunnistamaan haitallisia – mahdollisesti vääristyneitä – ajattelutapoja ja hänelle voidaan tarjota vaihtoehtoisia ajatteluja tulkintatapoja. On hyvä, että hän saa osallistua käytännön järjestelyihin ja sururituaaleihin kuten hautajaisiin, ja suruprosessia on hyvä normalisoida mahdollisuuksien mukaan. Leskeytyneen vanhemman tulee saada tietoa lapsen suruprosessin luonteesta, jolloin hän ymmärtää paremmin lapsensa surua ja sen moninaisia ilmenemismuotoja. . U N SP LA SH LM 9/2019 s. Häntä on autettava tunteidensa nimeämisessä ja niiden ilmaisussa. 4–5% lapsista menettää vanhempansa ennen kuin täyttää 18 vuotta. Ympäristöja stressitekijöillä voi olla jopa suurempi pitkäaikainen vaikutus lapsen hyvinvoinnille kuin itse menetyksellä. Valtaosa menetyksen kokeneista lapsista ei tarvitse surunsa läpikäymiseen mittavia tukitoimia, vaan jo tuttu lähipiiri ja yhteisö tarjoavat hänelle usein riittävää tukea. 2-3 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 17 LM9_s17_VanhemmanKuolema.indd 17 14.8.2019 11:20:29. Varhainen tuki on tässä tärkeää. Niillä pyritään helpottamaan lapsen traumaoireita ja autetaan häntä läpikäymään normaalia suruprosessia. Mitä enemmän ympäristössä on stressaavia tekijöitä, sitä suurempi on kehityksellisten ongelmien riski. Stressiä voivat aiheuttaa esimerkiksi muutokset vanhemmuudessa, asuinpaikassa ja sosiaalisissa suhteissa, rahahuolet tai lapseen kohdistuvat uudenlaiset odotukset ja vastuut. Onkin hyvin tärkeää olla läsnä ja tukea lasta, jottei hän koe jäävänsä yksin. Menetyksen jälkeiseen sopeutumiseen vaikuttavat monet lapseen ja hänen ympäristöönsä liittyvät tekijät. Lapselle voidaan opettaa ongelmanratkaisutaitoja ja myönteisiä selviytymiskeinoja. Lapsi tarvitsee kuolemasta selkeää, paikkansapitävää ja ikätasonsa mukaista tietoa
perhe Yksi on poissa LM 9/2019 s.18-21 18 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 LM9_s18-21_NuoriLeski_MakisenPerhe.indd 18 15.8.2019 14:15:22
Vähitellen aikajänne piteni, Hanna kertoo. Vielä pitkään perunkirjoituksen jälkeen Hanna Hanna pyysi sosiaalityöntekijöitä tekemään lastensuojeluilmoituksen. Ja joka kerta piti selittää oma tarina uudestaan. Uuden opettelua. Sitten tunsin, kun Pasin jalat pettivät. Mitään ei ollut kuitenkaan tehtävissä. Pasi on yhä osa perhettä muistoissa ja tarinoissa. Heti lauantaina Hanna tajusi, ettei tule selviämään arjesta ilman apua. – Pilkoin aikaa heidän käyntiensä mukaan. Jälkikäteen selvisi, että Pasin sydän oli kasvanut liian suureksi. Selviän huomisaamuun, kriisityöntekijöiden tuloon asti, ajattelin. Pasi kaappasi minut ohimennen syliinsä ja halasimme. Siellä ei ollut mitään, mikä olisi muistuttanut isistä. Suunnitelmia oli pakko muuttaa. Mäkisillä isistä ja isin kuolemasta puhutaan kiertelemättä. Viljo kulki vielä vaipoissa, ja molemmilla lapsilla oli paljon ruoka-aineallergioita. Kriisityöntekijät tulivat Mäkisille sunnuntaina. Elokuisena lauantaina Hannasta tuli leski ja kahden pikkulapsen yksinhuoltaja. Mäkisten perheen isä Pasi ja isoisä Kari kuolivat pari vuotta sitten peräjälkeen. Heidän kanssaan Hanna puhui ja puhui. Hanna ymmärsi heti, että ilman apua hän ja lapset eivät menetyksestä selviä. Ensimmäisinä päivinä myös sukulaiset ja ystävät olivat korvaamaton apu. Hän pyysi paikalle tulleita sosiaalityöntekijöitä tekemään perheestään lastensuojeluilmoituksen. Kun perunkirjoitus oli lopulta ohi, tuli tyhjyys, Hanna muistelee. – Olimme juuri tulleet kotiin aamupäiväiseltä seurakunnan perheretkeltä. Perheneuvolan psykologi sanoi, että päiväkodissa vietetty aika oli lapsille lomaa surusta. Minä sain aikaa hoitaa asioita ja tehdä omaa surutyötä. Hän huolehti myös siitä, että Hanna kävi lääkärin pakeilla. ANU VALLINKOSKI | KUVAT VILJA TAMMINEN K iia, 5, ja Viljo, 3, taiteilevat värikkäällä muovailuvahalla keittiön ruokapöydän ääressä. 1 869 alaikäistä menetti vanhempansa ja 3 034 työikäistä jäi leskeksi Suomessa vuonna 2017. LM 9/2019 s. Tuon kaiken tarvoin läpi jonkinlaisessa sumussa. Hannan enon vaimo tuli muutamaksi päiväksi huolehtimaan lapsista, laittamaan ruokaa, auttamaan päivähoitohakemusten tekemisessä ja virkatodistusten tilaamisessa. Soitin heti hätäkeskukseen ja aloin elvyttää. Tarina on lapsille tuttu. 18-21 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 19 ›› LM9_s18-21_NuoriLeski_MakisenPerhe.indd 19 19.8.2019 12:39:28. Kiia ja Viljo eivät hätkähdä äidin kertomaa, vaan jatkavat puuhiaan. Kiia ja Hanna Mäkisen arjessa isä ja isoisä ovat yhä muistoissa mukana. Pasi kuoli täysin yllättäen sairauskohtaukseen 44-vuotiaana loppukesästä 2017. – Oli pankkiasiointia, asiakirjojen tilaamista ja täyttämistä. Ensihoitajat olivat paikalla minuuteissa, Hanna kertaa. Kiian kummitäti oli tukena ensimmäisen yön. Vieressä äiti Hanna Mäkinen, 35, kertoo rauhallisesti puolisonsa ja lastensa isän Pasin kuolemasta. Hanna, Kiia ja Viljo ovat mukana näissä numeroissa. Pasi oli ollut kotona lasten kanssa, kun Hanna kävi Riihimäeltä töissä Helsingissä. Tapaamiset viranomaisten kanssa ja paperitöiden hoitaminen pitivät Hannan kiireisenä ensimmäiset viikot. Hanna Mäkisen puoliso Pasi kuoli yllättäen 44-vuotiaana kaksi vuotta sitten. – Onneksi lapset saivat pian päiväkotipaikat. Pasin oli tarkoitus olla kotona Viljon kolmivuotissyntymäpäivään asti, sillä päivähoito ja lukuisat allergiat olisivat olleet hankala yhdistelmä
– Ihan sellaisista mitättömistäkin jutuista. Nyt Kiia ei saanut jakaa oppimisen iloa isin kanssa. Samoin pienet konkreettiset teot olivat alun kaoottisessa vaiheessa kullan arvoisia. Tällaisissa kovin pieneltä tuntuvissa asioissa se yksinäisyys on ehkä kaikkien konkreettisinta, Hanna kuvaa. Lasten perinnön hoitamisesta täytyy raportoida vuosittain, kuitit ja laskut täytyy pitää visusti tallessa, Hanna huokaa. Psykiatrian poliklinikalta hän sai lähetteen kuntoutuspsykoterapiaan, jossa käy yhä kahdesti viikossa. Riittää, että on siinä. Halusin, että tieto tulee minulta, eikä kierrä tuolla maailmalla epämääräisinä huhuina. On pitänyt miettiä uudelleen, kuka minä olen, Hanna sanoo. – Kiia oppi viime kesänä pyöräilemään. Hanna haki itselleen apua aktiivisesti alusta lähtien. Vaikkapa siitä, voiko lapsi ottaa toisen tikkarin. Hanna kertoi Pasin kuolemasta Facebookissa omille ja Pasin kavereille hyvin pian. Hän oli innokas pyöräilijä. – Voi vaikka sanoa, ettei löydä sanoja, koska ei niitä oikein olekaan. Sitähän on ollut Pasin kuoleman jälkeen ihan hukassa itsensäkin kanssa. Kiitosta Hanna jakaa niille ystäville ja läheisille, jotka kuuntelivat ja vastasivat puhelimeen mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Pahin, mitä voi tehdä, on pakeneminen. Opettelemista ja sopeutumista on ollut myös uudenlaisessa vanhemman roolissa. Ihan riittävästi olen nähnyt ihmisiä, jotka luikkivat marketin käytävillä vähin äänin piiloon minut nähdessään. Hanna tähdentää, että ymmärtää hyvin, ettei moni oikein tiedä, mitä sanoa tai miten kohdata nuori leski, joka on juuri menettänyt puolisonsa. Valokuvat Pasista ovat tärkeitä Viljolle ja Kiialle. Olen saanut terapiasta niin paljon apua tämän asian käsittelyyn. Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen on Mäkisten yhteinen harrastus. – Moni ei puhu tällaisista mielenterveyskontakteista, mutta minusta siinä ei ole mitään hävettävää. – Paperitöistä en ole päässyt vieläkään. Nuoren lesken elämässä on Hannan mukaan paljon sellaista, minkä ymmärtää vain toinen nuori leski. Nyt Hanna on viime kädessä yksin vastuussa lapsista ja tekee yksin lapsia koskevat päätökset. Avunpyyntöön vastaaminen olikin monelle lähes mahdoton urakka. Jälkikäteen moni lupaus paljastui sanahelinäksi. Julkinen päivitys keräsi paljon kommentteja, ja moni lupasi tehdä ihan mitä vain auttaakseen. LM 9/2019 s.18-21 20 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 LM9_s18-21_NuoriLeski_MakisenPerhe.indd 20 19.8.2019 12:45:36. Sain sen asian hoidettua. Valokuvakirjaa hautajaisista he ovat esitelleet ystäville ja lähipiirille. – Tiedon jakaminen helpotti omaa surutyötäni. kulki virkatodistuksen kopio käsilaukussaan. Yksinäisyys kirpaisee myös silloin, kun lapset oppivat jotain uutta. Tukea hän tarvitsi paitsi tavalliseen arjen pyörittämiseen myös omaan jaksamiseensa, koossapysymiseen. Ajattelin aina, että Pasi hoitaa sen taidon opettamisen. Hanna onkin aktiivisesti mukana Suomen Moni lupasi auttaa, mutta se paljastui sanahelinäksi
Ei tunnu enää miltään. He ovat näyttäneet sitä myös muille. Hanna ei päässyt vessaankaan ilman kuopustaan. Kiia varmasti suojeli minua, eikä näyttänyt tunteitaan. Hän vaistosi, että olin rikki. Erityisen tärkeä testamentti olisi kuitenkin uusperheille sekä avopuolisoille. Se on samanlaista kuin hiukset ja kynnet. Suru alkoi purkautua kiukutteluna vasta puolen vuoden päästä. Lakimies Antti Partanen suosittelee silti etenkin lapsiperheellisiä selvittämään, kannattaisiko puolison yllättävään kuolemaan varautua juridisesti. Mitä isin kanssa tehtiin. – Mitään yksiselitteistä ei testamentin tarpeellisuudesta tai sisällöstä voi sanoa, sillä perheiden tilanteet vaihtelevat paljon. . Kiia tuo näytille kuvan, joka on otettu vuosia sitten vauvauinnissa. Sitä on katseltu monen monta kertaa. Hänen ensimmäiset kysymyksensä olivat, kuka leikkaa nyt ruohon ja osaatko, äiti, leikkiä kauppaa. – Testamenttiin liittyy paljon muotomääräyksiä. Kiialle ja Viljolle onkin ollut tärkeää huomata, etteivät he ole ainoita, joille on käynyt näin. Molemmilla on myös albumit, jotka ovat täynnä Pasin ja heidän kuviaan. – Kerroin kuolemasta hyvin konkreettisesti: isi on kuollut, ja se tarkoittaa sitä, että hengitys, ilo ja nauru ja puhe on mennyt pois. Kauppaleikki oli Pasin ja Kiian yhteinen juttu. Hän ei ole halunnut lakaista asiaa maton alle. LM 9/2019 s. Jo se auttaa, kun ymmärtää, että joku toinen on ajatellut ja kokenut samalla tavalla. Kiian vierellä uppeluksissa poseeraavat hassuine ilmeineen äiti ja isi. Neuvoisin ottamaan yhteyttä asianajajaan tai lakimieheen, Partanen huomauttaa. Partanen tarjoaa Suomen nuoret lesket ry:n jäsenille ilmaista lakineuvontaa leskeyteen liittyvissä asioissa. – No ei nyt sentään lautasta kateta pöytään hänelle, Hanna Mäkinen naurahtaa. Parhaita kirittäjiä Hannalle ovat kuitenkin olleet omat lapset ja heidän kanssaan vietetty arki rutiineineen. Kun silloin alussa tuntuu vain koko ajan hirveän pahalta, voi saada rohkaisua siitä, että joku toinen on taaplannut jo pidemmälle ja on kohtuu järjissään. Yksinäisyys kirpaisee silloin, kun lapset oppivat uutta. Mitä Pasi olisi sanonut. Viljo takertui äitiin. 18-21 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 21 LM9_s18-21_NuoriLeski_MakisenPerhe.indd 21 15.8.2019 14:15:44. – Kriisityöntekijät sanoivat, että ei ole niin väliä, miten käsittelen Pasin kuolemaa lasten kanssa, kunhan voin seistä sanojeni ja tekojeni takana silloin, kun lapset ovat teini-ikäisiä ja kyseenalaistavat kaiken. Lapset reagoivat Pasin kuolemaan eri tavoin. nuoret lesket -yhdistyksen toiminnassa. Myös perintöveron määrään voi testamentin avulla joissain tapauksissa vaikuttaa. Hannan mukaan Pasi on yhä yksi perheenjäsen. Ennen hautajaisia Hanna ja Kiia lukivat yhdessä kuolemaa käsitteleviä lastenkirjoja. – Facebook-ryhmässä jaamme tarinoitamme ja ajatuksiamme. Jälkisäädöksen eli testamentin miettiminen saattaa tuntua kaukaiselta asialta, kun terveys on kunnossa eikä ikä vielä paina. Hautajaisista Hanna teki lapsille valokuvakirjan. On myös hyvä varmistaa, että testamentin kirjaukset todella toimivat niin kuin on itse tarkoittanut. Ilman testamenttia omaisuus päätyy vainajan lapsille, eikä leski peri mitään. Alusta lähtien Hanna on koettanut käsitellä Pasin kuolemaa lasten kanssa. > www.nuoretlesket.fi TESTAMENTTI NUORELLE AIKUISELLE. Jäljelle on jäänyt vain ruumis, joka ei tunne mitään. – Kiia taas oli hirveän reipas. Sen olen pitänyt mielessä. Isistä puhutaan päivittäin. Lapset ovat tavanneet ikätovereitaan, jotka ovat myös menettäneet isänsä. Mitkä kodin tavaroista ovat isin. Testamentin avulla voi muuttaa lakisääteistä perimysjärjestystä. – Hautajaiskirjasta on tullut lapsille hyvin tärkeä
Kaikkia voi rakastaa – Haluan halia ja pussata, Vuokko, 6, kuvailee rakkauteen kuuluvia tuntemuksiaan. Rakastaa voi vanhempiaan ja sitten isona, jos menee naimisiin, niin omaa vaimoaan ja lapsia. Vauva ilmaisee niitä itkemällä tai olemalla rauhallinen, hymyäkään ei vielä ole, psykoterapeutti ja päivähoidon konsultti Katri Laine kuvailee. MITÄ ON rakkaus. Semmosta se on, että rakastaa jotain ihmistä. Silloin on iloinen, Arvi, 5, puntaroi. Vauvan mieli kehittyy läheisimmissä vuorovaikutussuhteissa. Tunteitaan taaperot ilmaisevat ilmein ja elein, vaikkei puhe vielä sujuisikaan. Niin että vois vaikka kuolla sen toisen puolesta. Hän saa sanoja sille, mitä hänessä tapahtuu. Vuosien vieriessä myös lapsen kyky tulkita ja säännellä tunteitaan kehittyy. – Aivan pieni vauva voi kokea hyvää tai pahaa oloa, ja tuntemukset ovat hyvin fyysisiä. – Kun rakastaa, tykkää toisesta tosi tosi paljon. Saattaa vaikka nähdä siitä unta. Taaperoikään mennessä tuntemukset ovat kasvaneet tunteiksi. Lapsen Maailman haastattelussa neljä kokemusasiantuntijaa pohtii tunteita. Pienellä lapsella on jo paljon passiivista sanavarastoa. Usein ajattelee paljon sitä, ketä rakastaa. Tuntemuksista tunteita Lapsen tunteiden kirjo kasvaa vähitellen vauva-ajan hahmottomista hyvänja pahanmielen tuntemuksista hienosyisiksi tunteiksi. – Rakkautta on, kun pitää toisesta, eikä halua tehdä sille mitään pahaa. LM 9/2019 s.22-25 22 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 LM9_s22-25_MiltaRakkausTuntuu.indd 22 15.8.2019 14:24:41. Lapsen kasvaessa myös tunteet kehittyvät: vauvan yksinkertaisista tuntemuksista kasvaa vivahteikkaampia. Vanhempien rakkaus tuntuu siltä, että mulla on turvallinen olo niiden kanssa. Periaatteessa melkein ketä vaan. Rakastan mun vanhempia ja sisaruksia. Kun joku reagoi vauvan tunneilmaisuihin, vauva saa viestin, että hänet huomataan. On rakkautta, vihaa, kiintymystä ja suuttumusta. Se tuntuu myös käsissä, kun haluaa halata, Vappu, 10, kertoo. ”Kun koen näin, olen vihainen!” Lapset kokevat helpotusta ihan samalla tavalla kuin aikuiset, jotka saavat jollekin vaivalleen nimen, Laine kertoo. Taaperon massiiviset tunnekokemukset ravisuttavat koko kehoa. – Ehkä se on vähän liian vaikee mulle se rakkaus. Sukulaisia ja kavereita myös. Rakkaudessa on hellyyttä mukana ja voi puhua kaikista asioista, Nuutti, 10, pohtii. tunteet Suuret tunteet rakkaudesta raivoon ovat tuttuja meille kaikille. – Kun taapero kokee voimakkaita tunteita, aikuisen pitää olla turvallisesti läsnä, mutta myös tunteiden sanoittaminen on tärkeää. Raivo voi vetää sananmukaisesti selän kaarelle. ANU VALLINKOSKI | KUVITUS EPPU NUOTION & LIISA KALLION MINÄ TYKKÄÄN NYT -KIRJASTA (WSOY 2019) R akkautta, suuttumusta, pelkoa, häpeää, kiintymystä… Päivät ovat täynnä monenlaisia tunteita, vaikkei niitä arkisen aherruksen keskellä jääkään miettimään
Vappu: – Se on tosi ärsyttävää. Joskus, kun on tosi vihainen, kädetkin menee nyrkkiin ja tuntuu, että halkee. Pelko on semmosta Runossa Pelonkarkotin Eppu Nuotio kirjoittaa: ”Pimeä on vain pimeää! / Sehän häviää, kun valot sytyttää!” Eppu Nuotion kirjoittamasta ja Liisa Kallion kuvittamasta Minä tykkään nyt – Ilosta, ujostelusta ja muista tunteista -kirjasta löytyy myös Anna Anttosen ja Kati Inkalan tekemiä tehtäviä. Kavereiden merkitys korostuu, ja lapsi alkaa irtaantua vanhemmistaan. Ehkä isompana häpeän, kun mun lapset käyttäytyy typerästi. Pikkuveli-runossa Nuotio riimittelee: ”Se ei tee muuta kuin itkee, syö, nukkuu ja kakkaa./ Mutta nuo eivät sitä ihastelemasta lakkaa.”/ LM 9/2019 s. Vappu: – Häpeä tuntuu vastassa ja voi vähän itkettääkin. Jos lapsen kotiolot ovat kunnossa, kouluikäisen hankalat tunteet liittyvät pääasiassa kaverisuhteiden ristiriitoihin. Jos on ihmiselle vihainen, haluaa kostaa, vaikka lyödä sitä täysillä. Lapsi osaa eritellä tuntemuksiaan entistä taitavammin. – Tämän ikäiset lapset vertailevat ja kilpailevat paljon. Voi olla vihainen jollekin ihmiselle tai jollekin asialle. Kun pyytää anteeksi, niin helpottaa. Viha on tosi ärsyttävää Vuokko: – Viha johtuu epäreiluudesta. Pitää pinnistellä, että sen pitää sisällään eikä kosta. Pelko on pahan odottamista Vuokko: – Pelko tuntuu siltä, kuin äiti ja iskä ois pois, ja mä oisin yksin. Se tuntuu HIRVEELTÄ! Semmoselta, että ARRRRGGH!”. Se voi olla ilon ja ylpeyden aihe, mutta samalla jännittää ja pelottaakin, Katri Laine kuvailee. Lapsella on entistä paremmat välineet miettiä, mitä toiset tuntevat. Siinä voi vielä miettiä, että mitä kaikki muut ajattelee. Mä oon pelännyt vain luulemaani. Uusia tunteita voivat olla esimerkiksi ylpeys, kateus ja häpeä. Se on aika inhottava tunne. Voi toivoa, että niin ei olisi koskaan tapahtunut tai että voisi mennä ajassa taaksepäin, että vois tehdä toisin. Odottaa, että jotain pahaa tapahtuu. Nuutti: – Se on odottamista. – Yhä useammin lapsi miettii, mitä muut hänestä ajattelevat ja mitä he tuntevat häntä kohtaan, Laine lisää. Tunteiden sanoittamista on hyvä jatkaa leikki-ikäisen kanssa, mutta tunteista ja tuntemuksista kannattaa myös keskustella entistä syvällisemmin. Arvi ei vielä tiedä, mitä häpeäminen tarkoittaa. 22-25 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 23 ›› LM9_s22-25_MiltaRakkausTuntuu.indd 23 15.8.2019 14:24:54. Pelkoa on vaikea saada mielestä pois. Kouluiässä tunteiden sävyt tarkentuvat entisestään. Mutta mä en ole koskaan hävennyt mitään. Tunteiden sävyt tarkentuvat Koulun alkaessa lapsen maailmasta tulee entistä isompi. Ymmärtää, että ei olisi kannattanut tehdä niin. Vuokko: – Se on semmosta, että nolottaa ja haluu mennä piiloon. Silloin haluaa mennä pois paikalta. – Jo pelkästään itsenäistyminen herättää monenlaisia tunteita. Ja jos kostaa, niin tulee häpeä. Jos peloista kertoo vanhemmille, se yleensä auttaa. – Lapsi tarvitsee edelleen paljon apua tunteiden säätelyssä. Vappu: – Tuntuu uhatulta ja suojattomalta. Hän voi kertoa, miten hienon piirustuksen on mielestään tehnyt, muttei välttämättä osaa sanoa olevansa ylpeä siitä, Katri Laine sanoo. Voi pelätä jotain, mitä luulee olevan, mutta voi pelätä myös jotain ihan oikeesti vaarallista. Hän seuraa entistä tarkkasilmäisemmin sekä kodin ilmapiiriä että vanhempien parisuhdetta ja punnitsee kavereidensa tuntemuksia. Tunteet sanoiksi Leikki-ikäisen sosiaalinen piiri laajenee, tulee uusia kavereita, ja leikin tuoksinassa kokee myös uudenlaisia tunteita. Häpeä tuntuu vatsassa Nuutti: – Häpeä johtuu siitä, kun on tehnyt jotain väärin. Fyysinen lohduttaminen on harmituksen tullen paikallaan, mutta tunteista kannattaa myös jutella, kun tilanne on ohi ja lapsi rauhoittunut. Kaverisuhteiden ristiriitojakin on hyvä pohtia aikuisen kanssa. Arvi: – Suuttuu voi vaikka siitä, jos joku rikkoo tahallaan
Voi joskus kysyä välillä, että miltä joku tuntuu toisesta tai miltä tuntuis saada vaikka kokeesta nelonen. Siksi suurin osa mielessämme olevista asioista on siellä ikään kuin säilössä: ne eivät katoa mielestä minnekään, mutta niitä ajattelee vain toisinaan. Vappu: – Monesti haluaa jakaa kaverinsa kanssa tunteen, jonka on kokenut. “ “ “ “ LM 9/2019 s.22-25 24 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 LM9_s22-25_MiltaRakkausTuntuu.indd 24 15.8.2019 14:24:57. Samoin tunteisiin alkaa liittyä yksityisyyden tarvetta, eikä niistä halua välttämättä puhua yhtä avoimesti kuin ennen. VUOKKO KYSYY, PSYKOLOGI VASTAA ”Minä rakastan äitiä, isää, siskoa ja veljeä. Haluaa purkaa vaikka pelon, ettei enää pelottaisi. Tai vihan voi kans purkaa, kun puhuu. Tunteiden kanssa on sama juttu: tunteita on paljon, mutta se, mikä tunne on milloinkin mielessä, vaihtelee. Äidille tai isälle vois kyllä puhua. Sanat jättivät jäljet, mutta päätin, etten anna toisten sanojen määrittää sitä, mitä minusta voi tulla. . Mielessä on yksinkertaisesti niin paljon muuta, ja rakkauden lisäksi perheenjäseniä kohtaan tuntee tavallisina päivinä myös muita tunteita kuten tykkäämistä, ärtymistä, iloa tai vaikka pettymystä. Minä tykkään nyt -näyttely oli tämän vuoden lasten ja nuorten sanataideviikkojen päätuotanto. – On hyvä, jos lapsi kokee, että hän on halutessaan aina tervetullut puhumaan tunteistaan vanhempiensa kanssa, Laine summaa. Jokaisen tarina on erilainen, mutta kaikilla heistä on kokemuksia, joita ei lapsen tulisi kohdata. Minä jaksan tämän päivän – Tarinoita lastensuojelusta Tässä kirjassa äänessä ovat nuoret lastensuojelun asiakkaat. kehon puolustautumista. Silti he ovat ponnistaneet eteenpäin kohti itsensä näköistä elämää. /blogit/tarinoitalastensuojelusta/paivan-sanoja/ Nyt lastensuojelu merkitsee minulle U-käännöstä. Silloin tietää, ettei se ole kadonnut minnekään.” Yst. – Lapsi voi alkaa pitää pienestä itkemistä tai suurta innostumista lapsellisena ja vähän nolona. Rakkaus vanhempiin ja sisaruksiin on yleensä pysyvä tunne, mutta silti sitä ei tunne koko ajan, aivan niin kuin mainitsit. Ajatuksiin, joita kunakin hetkenä mielessä liikkuu, mahtuu kuitenkin kerrallaan vain muutama asia. Sitä suunnittelee, että mitä pitäis tehdä, että selviää. – Alakoulun loppuvaiheessa tunne-elämään tulee piirteitä aikuisten kokemusmaailmasta, Katri Laine sanoo. Saatavilla kirjakaupoissa ja Lastensuojelun Keskusliiton verkkokaupassa: www.lskl. Lapset saa heittäytymään tunteisiin Anna Anttosen ja Kati Inkalan tekemillä sanataideharjoituksilla. Nuutti: – Tunteista ei hirveesti puhuta kavereiden kanssa. Katri L. WSOY & Lastensuojelun Keskusliitto, 2019 Kirja julkaistaan lokakuun alussa. Kirjan tekstit ovat syntyneet Lastensuojelun Keskusliiton järjestämissä, Elina Hirvosen vetämissä kirjoittamistyöpajoissa. Ihan kaikesta en kavereille puhuisi, jos vaikka olisi joku iso häpeä. /verkkokauppa Lue myös: Tarinoita lastensuojelusta -blogi https://lapsenmaailma. Tie, jolla käännös tehtiin, ei ollut helppo ja käännös itsessään oli elämäni vaikeimpia. Vaikka perheen pienin voi kertoilla hilpeästi pussailleensa kaveriaan päiväkodissa, ei nelosluokkalainen enää välttämättä hiisku ihastuksistaan vanhemmilleen mitään. Kivoja tunteita voi jakaa myös. Kirjassa pohditaan myös sitä, mikä jännittää eniten. Voiko tunteen jakaa. Se lähtee kiertämään ympäri maata Oulun avauksen jälkeen. Miksi en tunne sitä rakkautta koko ajan?” Vuokko, 6 ”Hei Vuokko! Ihmismieli on siitä mielenkiintoinen paikka, että se on hirveän iso ja pitää sisällään kaikenlaista. Vaikka, että voi vitsit miten ärsytti, kun… Ne on silloin semmoisia isoja asioita, jotka ovat jääneet mieleen. Mutta rakkaus on olemassa koko ajan ja olet ehkä huomannut, että välillä se pirskahtaa mielen pinnalle ja saa aikaan lämpimän olon. Omat tunteet Alakoulun loppupuolella monet lapset alkavat hillitä tunneilmaisujaan. Vanhemman ei pidä tuppautua utelemaan alakoululaisen tuntemuksista, vaan kunnioittaa lapsen omaa tilaa ja tahtoa
Kirjan tekstit ovat syntyneet Lastensuojelun Keskusliiton järjestämissä, Elina Hirvosen vetämissä kirjoittamistyöpajoissa. /verkkokauppa Lue myös: Tarinoita lastensuojelusta -blogi https://lapsenmaailma. Minä jaksan tämän päivän – Tarinoita lastensuojelusta Tässä kirjassa äänessä ovat nuoret lastensuojelun asiakkaat. “ “ “ “ LM 9/2019 s. /blogit/tarinoitalastensuojelusta/paivan-sanoja/ Nyt lastensuojelu merkitsee minulle U-käännöstä. 22-25 LM9_s22-25_MiltaRakkausTuntuu.indd 25 15.8.2019 14:24:58. Jokaisen tarina on erilainen, mutta kaikilla heistä on kokemuksia, joita ei lapsen tulisi kohdata. Saatavilla kirjakaupoissa ja Lastensuojelun Keskusliiton verkkokaupassa: www.lskl. WSOY & Lastensuojelun Keskusliitto, 2019 Kirja julkaistaan lokakuun alussa. Silti he ovat ponnistaneet eteenpäin kohti itsensä näköistä elämää. Tie, jolla käännös tehtiin, ei ollut helppo ja käännös itsessään oli elämäni vaikeimpia. Sanat jättivät jäljet, mutta päätin, etten anna toisten sanojen määrittää sitä, mitä minusta voi tulla
kielen kehitys AJOISSA puheterapeutille! Kimmo ja Tea Holopaisen pojat Jonas ja Jason käyvät puheterapiassa. LM 9/2019 s26-27 26 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 LM9_S26-27_Viiva stynytPuhe_HolopaisenPerhe.indd 26 15.8.2019 14:31:41
Arviossa voidaan kartoittaa tarvetta esim. Oli turhauttavaa tunnistaa selvät merkit omassa lapsessa, eikä neuvolassa otettu sitä vakavasti. Hänenkin puheensa alkoi kehittyä vauhdilla. Hän työskenteli ennen poikien syntymää erityislasten kanssa ja näki työssään, kuinka kielihäiriöt ilmenevät lapsella. . 26-27 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 27 LM9_S26-27_Viiva stynytPuhe_HolopaisenPerhe.indd 27 15.8.2019 14:31:42. Jason pääsi samalle puheterapeutille kuin isoveljensä. Holopainen ei suostunut, vaan otti itse yhteyttä suoraan neuvolan psykologiin. Hän ei nukkunut öisin, eikä pystynyt syömään kuin soseutettua ruokaa. . LM 9/2019 s. Lisäksi kaikki käskyt täytyy pilkkoa ja varmistaa, että ne on ymmärretty. PIKKUVELI SAMALLE PUHETERAPEUTILLE Kun Jonas lopulta pääsi tutkimusten jälkeen Kelan tukeman puheterapeutin vastaanotolle, puhe alkoi kehittyä harppauksin. Poika itki paljon, eikä osannut kommunikoida mitenkään, vaikka hänellä asiaa olisi selvästi ollut paljon. Puhe oli kuin puuroista siansaksaa. Alle 18-vuotiaden lasten puheterapia on maksutonta lakisääteistä lääkinnällistä kuntoutusta. Kotona kommunikoidaan pääasiassa puhumalla, mutta kuvat ovat edelleen apuna. Vaikeudet voivat kuitenkin korjaantua tai lieventyä, kun lapsi saa puheterapiaa. Kaikki lapset, joilla on viivästynyt puheen tai kielen kehitys eivät saa kehityksellisen kielihäiriön diagnoosia, sillä suurella osalla kielen kehitys vauhdittuu ja lapsi saa ikätovereitaan kiinni, puheterapeutti Hanna Elo kertoo. Tea Holopainen alkoi huolestua myös Jasonista, kun poika ei vielä 2,5-vuotiaana ollut sanonut yhtään ymmärrettävää sanaa, vaikka oli muuten hyvin vilkas ja puhelias. Kun Jonakselta katosivat kaksivuotiaana kaikki siihen mennessä opitut 10–15 sanaa, äiti soitti neuvolaan. . VANHEMPIEN HUOLI OTETTAVA VAKAVASTI Kehityksellinen kielihäiriö tarkoittaa sitä, että lapsella on merkittävä arkea hankaloittava vaikeus kielen ymmärtämisessä tai tuottamisessa. kasvojen tai suun alueen pulmiin. . Nyt ulkopuolinen ei välttämättä edes huomaa Jonaksen kielihäiriötä, vaikka vaikeuksia on vieläkin. Kun Jonas oli 2,5-vuotias, äiti otti uudelleen yhteyttä neuvolaan, jossa kehotettiin odottamaan vielä puoli vuotta. Holopainen tekee puheterapeutin kanssa tiivistä yhteistyötä, ja terapian etenemistä suunnitellaan yhdessä. Jos lapsella todetaan kehityksellinen kielihäiriö, hänellä on useimmiten jo jotain pulmia varhaiskehityksessä. Ne voivat olla myös merkki jostain muusta häiriöstä kuten autismin piirteistä, kuulotai muusta aistivammasta. Viivästynyt puheen kehitys voi liittyä myös esim. Neuvolassa minua ei otettu vakavasti. Häiriö ilmenee lähinnä luetun ymmärtämisenä sekä vaikeutena kertoa ja kirjoittaa aineita. Tea Holopainen kannustaa vanhempia vaatimaan sinnikkäästi jo parivuotiaalle lapselleen puheterapeutin arviota, jos heillä on vähääkään epäilystä kielihäiriöstä: . . Hän käy koulua kokoaikaisen erityistuen luokassa, jossa käytetään oppimisen apuna visuaalista tukea. Terapeutti antaa myös hyviä vinkkejä, mitä kotona voi tehdä terapian tueksi, sillä erityislapsen puheen harjoittamisessa toisto on äärimmäisen tärkeää. Siellä tuumattiin, että on turhan aikaista huolestua. Nyt hän käy lähipäiväkodin pienryhmässä, jossa puheen ja ymmärtämisen apuna käytetään tukiviittomia ja kuvakommunikaatiota. Lapsen testaaminen kuuluu ammattilaisille, vaikka vanhemmat ovat usein lapsensa parhaita asiantuntijoita. Myös perhe ja muu lähiympäristö voivat saada ohjausta riippuen lapsen tarpeesta. Holopainen opetteli viittomakielen ja alkoi opettaa tukiviittomia Jonakselle. IITA KETTUNEN | KUVA LAURA VESA N okialaisen Tea Holopaisen lapset, Jonas, 11, ja Jason, 5, käyvät puheterapiassa puheen kehityksen häiriön vuoksi. seurantakäynneille tai tiiviimmille jatkotutkimuksille. Nyt neuvolassa suhtauduttiin äidin arvioon vakavammin, ja Jason pääsi kolmevuotiaana puheterapeutin arvioitavaksi. Foniatrisissa tutkimuksissa hänellä todettiin vaikea-asteinen kielellinen erityisvaikeus, mikä ilmeni puheen tuottamisen ja ymmärtämisen ongelmina. Kun vanhemmalla herää huoli, on aina perusteltua ottaa se vakavasti. Arviointiin ohjaudutaan ensisijaisesti neuvoloiden kautta, mutta vanhemmat voivat itsekin ottaa yhteyttä kotikuntansa puheterapeuttiin. Keskivertolapsi osaa parivuotiaana noin 50 sanaa, jotkut puhuvat jo lauseitakin. Perustason puheterapeutit työskentelevät terveyskeskuksissa, perhekeskuksissa tai perheneuvoloissa. Autismin piirteet ilmenevät myös aistiyliherkkyytenä. Poika alkoi myös tunnistaa ja oppia asioita valokuvista, joiden avulla saatiin kommunikoitua. Jos ympärillä on runsaasti häiriötekijöitä, Jonaksella on vaikeuksia keskittyä kuuntelemaan. Kuntoutus voi kestää vuosia. Jos kaksivuotias lapsi ei ymmärrä arkisia kehotuksia tai hänen puheensa ei kehity, vaikka hän ymmärtää puhetta, vaikuttaa kuulevan hyvin, leikkii ja on muutenkin kehittynyt ikätasoisesti, kannattaisi hänet viedä puheterapeutin arvioitavaksi. Vanhempien kannattaa viedä lapsi puheterapeutin arvioitavaksi jo parin vuoden iässä, jos he epäilevät puheen kehityksen viivästymistä. Tukiviittomien ja isoveljeltä perityn kuvakansion avulla päästiin Jasoninkin kanssa ymmärrettävään kommunikaatioon. On äärimmäisen tärkeää, että lapsi alkaa saada oikeanlaista terapiaa ajoissa. . Jos lapsella on viivästynyt kielenkehitys, hän saattaa saada aluksi ohjauksellista puheterapiaa. Jonas oli pienenä erittäin haastava lapsi. Psykologi ohjasi pojan heti jatkotutkimuksiin Tampereen yliopistolliseen sairaalaan kehityksellisen kielihäiriön ja autismin piirteiden vuoksi. On kunnan velvollisuus järjestää puheterapiapalveluja, mutta valitettavasti kaikissa kunnissa niitä ei vieläkään saa, Elo sanoo. Holopainen on koulutukseltaan lähihoitaja
perhe Tervetuloa TEELLE! Darjeelingin vuoristossa Intiassa asuva Chinju napostelee mielellään tulisia chilipalkoja, leikkii lemmikkiensä kanssa ja fanittaa Justin Bieberiä. RIITTA SAARINEN | KUVAT PETTERI KOKKONEN LM 9/2019 s.28-31 28 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 LM9_s28-31_ChinjuBlon.indd 28 15.8.2019 14:36:53
Kuljemme ulkoterassin kautta keittiöön, jonne Chinjun äiti Sanju, 34, on kattanut illallisen. Kurseong tunnetaan erityisesti koulukaupunkina. Isoisä Sukman Blone, 76, hoitaa puutarhaa ja mehiläisiään. Intiassa, erityisesti Länsi-Bengalin osavaltiossa, asuu noin kolme miljoonaa nepalilaista, joita yhdistää intialaisiin sanskriittiin perustuva kieli ja ruokakulttuuri. Maiden kansalaiset voivat liikkua vapaasti niiden lähes 2 000 kilometrin pituisen rajan yli. Pöydästä löytyy riisiä, kanaa, dal-papukastiketta, rieskaakin ohuempaa chapatileipää sekä banaaneja. Suvun juuret ovat Nepalissa, jonka rajalle on matkaa vain kymmenkunta kilometriä Kurseongin kaupungista, missä Chinjun perhe asuu. Länsi-Bengalissa on 86 teetilaa, joilla on oikeus myydä tuotettaan Darjeeling-nimellä. Prinssi Charles mainitsi äskettäin 70-vuotisjuhliensa yhteydessä, että hänen lempijuomansa on juuri Darjeeling. Talossa asuvat myös Chinjun kaksi enoa sekä hänen serkkunsa Palmu Lepcha, 12, jonka kanssa tyttö käy samaa koulua. Momot ovat kasviksilla tai lihalla täytettyjä nyyttejä, jotka edustavat nepalilaista ja tiibetiläistä ruokaperinnettä. Riisin, dalpapukastikkeen ja chapatileivän lisäksi Chinjulle maistuvat momo-nyytit ja ranskalaiset. Perheessä käy paljon sukulaisia ja vieraita, joten talossa yöpyy usein toistakymmentä ihmistä. Luultavasti hän on juonut myös Makaibarin teetä, sillä juuri sitä Intian pääministeri Narendra Modi vei kuningatar Elisabetille lahjaksi vieraillessaan Isossa-Britanniassa muutama vuosi sitten. R uoka on valmis. Isoäiti Motimaya Tamang, 71, hakee vettä ja tiskaa astioita ulkona. Kengät jätämme ulos portaille. Talosta näkyy teetarhoille, jotka sijaitsevat jyrkillä rinteillä alkuperäismetsien keskellä. Hän napsii tulisia, punaisia chilipalkoja ja nauraa päälle. Tarjolla on myös maistuvaa aromaattista Darjeeling-teetä, sillä Sanju työskentelee teenpoimijana läheisellä Makaibarin teetilalla, jonka tuottamia teelaatuja pidetään maailman parhaimpina. Chinjun matkaoppaana työskentelevä isä Passang, 46, on työtehtävissä muualla, ja veli Sonam, 15, lukee läksyjään. Sitä mekin nyt nautimme. Sieltä löytyy myös mehiläistarha, josta saadaan hunajaa. Hedelmät ovat peräisin taloa ympäröivästä puutarhasta. Sen osuus koko Intian teetuotannosta on alle prosentin, mutta maine sitäkin suurempi. Nepal ja Intia ovat monikulttuurisia maita, joissa on lukuisia etnisiä ryhmiä, kieliä ja uskontoja. LM 9/2019 s.28-31 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 29 ›› LM9_s28-31_ChinjuBlon.indd 29 15.8.2019 14:36:59. Kirkkaan vihreässä vuoren rinteelle rakennetussa talossa asuu myös muuta sukua. Talossa yöpyy usein toistakymmentä ihmistä. Olkaa hyvät ja tulkaa syömään!" Chinju Blone, 7, ei arastele kutsua sisään ulkomaisia vieraita, jotka ovat tulleet kotimajoitukseen hänen perheensä luo, vaan haluaa tietää näistä kaikenlaista. – Lempiruokaani ovat ranskalaiset perunat ja momot, kertoo Chinju. Chinju on valmis lähtemään kouluun, jonne hän kulkee kouluautolla. Teetilaan kuuluu yli 600 hehtaaria maata, josta alle puolet on teetarhoja ja loput subtrooppista sademetsää. Saamme maistaa myös niitä vierailun aikana
Teenpoimija saattaa ansaita päivän aikana saman summan kuin mitä kupillinen laadukasta teetä maksaa paremmassa teehuoneessa Darjeelingissa eli muutaman euron. Makaibarissa on kuitenkin pyritty tukemaan tarhoilla ja tehtaalla työskenteleviä työntekijöitä ja heidän perheitään eri tavoin, myös lisäansioilla. Myös naisten ylenemistä työtehtävissä tuetaan. Hän myös leikkaa teepensaita. Se nousi huomattavaan asemaan vuonna 1880, jolloin rautatie ulottui sinne, ja siitä tuli suosittu lomapaikka. Teelehdet poimitaan yhä käsin, mikä on naisten työtä. Kurseongissa asuu noin 50 000 ihmistä. Työ on aika kuluttavaa, kun täytyy kävellä jyrkkiä vuorenrinteitä pitkin poimintapaikoille, jotka voivat sijaita kaukana kylästä, kertoo Chinjun äiti Sanju. Matkailijoille kotimajoitus antaa mahdollisuuden tutustua lähemmin paikalliseen yhteisöön ja ihmisten arkeen. Lisäksi se myöntää stipendejä nuorten akateemisiin opintoihin. Chinju pyytää meidät mukaan Scrabble-sanapeliin, jota pelaa serkkunsa Palmun kanssa englanniksi. – Työ käy erityisesti selkään, polviin ja sormiin, Sanju sanoo. Viljelmille junayhteys oli elinehto, jotta tee saatiin kuljetettua ostajille. Alussa – kymmenisen vuotta sitten – mukana oli neljä perhettä, mutta nykyään jo 24. Perhemajoitus maksaa noin 10 euroa yöltä. Se oli vain pieni kylä, kun Sikkimin kuningas luovutti sen brittiläisille vuonna 1835. Hän ymmärtää ja puhuu vähän englantia, mutta ei ole käynyt kouluja pitemmälle. Majoituksesta, johon sisältyy huone ja ateriat, maksetaan 30 prosenttia kyläyhdistykselle, joka hoitaa varaukset ja muut käytännön järjestelyt. Se tukee työntekijöidensä lasten koulunkäyntiä maksamalla muun muassa näiden koulukirjat ja -puvut. Varsinaisessa Darjeelingin kaupungissa, joka sijaitsee kolmekymmentä kilometriä pohjoiseen, on jo erilainen ilmasto, ja talvet voivat olla hyvin kylmiä. Ainutlaatuisessa ympäristössä voi tavata lukuisia uhanalaisia hyönteisiä, lintuja, matelijoita sekä harvinaisia nisäkkäitä, toisinaan jopa tiikereitä ja leopardeja. Teetyöläisten palkat ovat Intian teetiloilla yleisesti kehnot , kun niitä vertaa moniin muihin töihin. Teenpoimija ansaitsee muutaman euron päivässä. Siihen sisältyy lounas, päivällinen ja aamiainen. Siellä on edelleen käytössä yli 150 vuotta vanhoja Isossa-Britanniassa valmistettuja koneita. Kurseongissa, joka tarkoittaa valkoisen orkidean paikkaa, on silti miellyttävä 20–23 asteen lämpötila ympäri vuoden. Chinjun isoisä Sukman Blone asuu samassa taloudessa poikansa perheen ja monien muiden sukulaisten kanssa. – Olen työskennellyt teenpoimijana neljätoista vuotta. LM 9/2019 s.28-31 30 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 LM9_s28-31_ChinjuBlon.indd 30 15.8.2019 14:37:06. Hän kertoo, että heillä on käynyt vieraita Etelä-Koreasta, Isosta-Britanniasta, Itävallasta, Japanista, Ruotsista, Taiwanista – ja nyt Suomesta. Teelehtiä täynnä oleva kori painaa viisitoista kiloa, yleensä se täyttyy puolilleen työpäivän aikana. Perheet saavat lisätuloja tarjoamalla kotimajoitusta matkailijoille. Alueelta löytyy esimerkiksi kymmeniä eri bambulajikkeita. Makaibari siirtyi ensimmäisenä intialaisena teetilana orgaaniseen teetuotantoon vuonna 1982, joten viljelyssä ei käytetä mitään kemiallisia torjunta-aineita. Teetilalla on lähes 700 vakituista työntekijää. Myös kasvisto on rikas. Teenpoimijoiden lisäksi työntekijöitä tarvitaan tehtaalla, joka on Intian vanhin. Yrityksellä on myös reilun kaupan sertifikaatit. Vuoden aikana majoitusta tarjoavissa perheissä vierailee 200–300 matkailijaa, joista suurin osa reppureissaajia. Monsuuniaikaan kesäkuusta syyskuun loppuun työntekijät joutuvat käyttämään sadetakkeja ja kumisaappaita. Loppusumma tulee perheelle. Yksinkertaisessa huoneessa on kaikki tarvittava: sänky, petivaatteet, pöytä sekä oma wc
Chinju ja hänen äitinsä Sanju menevät aikaisin nukkumaan, jotta jaksavat nousta varhain ylös. Kissa Caly ja koira Jake tulevat toimeen keskenään, mutta kania Chinju ei uskalla jättää yksin koiran kanssa. LM 9/2019 s.28-31 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 31 LM9_s28-31_ChinjuBlon.indd 31 15.8.2019 14:37:29. Chinju käy kolmatta luokkaa hyvässä yksityiskoulussa, jossa oppii bengalin ja hindin lisäksi nepalia, englantia ja ranskaa. Naiset laittavat aamiaista. hän kysyy ja alkaa kertoa unelmistaan. Kouluun on matkaa vain muutama kilometri. Hänen suosikkinäyttelijöitään ovat intialainen Bollywood-leffojen tähti Tiger Schroff ja srilankalaissyntyinen Jacqueline Fernandez, joka on menestynyt myös missikilpailuissa. Kaikki nousevat ylös kukonlaulun aikaan, jolloin isoisä käy kastelemassa puutarhan, verannan ja pihan kauniit ruukkukasvit. Kotona Chinjusta on hauskinta leikkiä perheen kissan, koiran ja kanin kanssa. Makaibarin työntekijöiden asumukset sijaitsevat teetilan mailla. Kuuden tunnin koulupäivän jälkeen autot tuovat taas lapset takaisin koteihinsa. Luokassa on kaikkiaan 34 oppilasta. . Hän tuo näytille valkoisen Ribbit-kaninsa. Kaikkein eniten hän haluaisi tulla näyttelijäksi. Vielä ei tarvitse huolehtia huomisesta. – Arvatkaa, miksi haluan tulla isona. Makaibari on yksi Intian alle yhdeksästäkymmenestä teetilasta, joka tuottaa maineikasta Darjeelingteetä. Perhe aloittaa aamun rukoilemalla. Lempiaine on matematiikka. Ennen kouluun lähtöä Chinju pukeutuu siistiin koulupukuun: harmaaseen hameeseen, punaiseen puseroon ja sukkiin sekä mustiin kenkiin. Kouluauto kiemurtelee ylös laaksosta ja ottaa lapset portilta kyytiin. Seuraavina ammattilistalla ovat muotoilija, lääkäri, lentoemäntä ja tanssija, mutta valokuvaajankaan ammatti ei olisi hassumpi. Chinju tunnustaa olevansa kanadalaisen Justin Bieberin fani eli belieber ja hänen suosikkibändinsä on eteläkorealainen Bangtan Boys. Äiti letittää hänen hiuksensa. Taloja voi rakentaa ja kunnostaa, muttei myydä eteenpäin. Suosikkejaan Chinju katsoo televisiosta ja isänsä tietokoneelta. Aamuisin isoisä saattaa Chinjun ja Palmun tien varteen ja kantaa autolle Chinjun painavan repun. Maailma on tullut myös Darjeelingiin. Chinjun perhe on buddhalainen, joten se aloittaa aamut rukouksella kotialttarin luona
Lapset ohjataan piiriin ja he alkavat laulaa maapallolaulua varhaiskasvatuksen opettaja Iisa Törrösen ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Lotta Helteen johdolla. Lapset istahtavat pöytien ääreen maistelemaan yrttejä. Tutkijat olettavat, että jos lapset syövät kasvispainotteista ruokaa ja multaavat käsiään usein vaikkapa puutarhatöissä, heidän kehonsa mikrobitaso paranee. Toisella on päivä, toisella on yö, maapallo pyörähtää, lauletaan yhdessä. Vastustuskykyä MULLASTA Helsingin Viikissä sijaitseva päiväkoti Kamomilla on mukana Luontoaskel hyvinvointiin -hankkeessa. varhaiskasvatus L uontoaskel hyvinvointiin -hanke edistää terveellistä ravitsemusta ja kasvuympäristöä, vähentää ruokahävikkiä ja lisää luontokontaktien määrää. Mutta nyt jumppasalissa on alkamassa Kuminat-ryhmän toimintatuokio, jossa päästään maistelemaan vihanneksia. Kaikkea tutkitaan tieteellisen tarkasti. Maapallo pyörähtää, pyörähtää päivään. – Maapallo pyörähtää. REETTA VILHU | KUVA LIISA HUIMA LM 9/2019 s.32-33 32 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 LM9_s32-33_LuontoaskelPKKamomilla.indd 32 14.8.2019 12:18:08. Päiväkoti Kamomillassakin lasten kyynärtaipeista otetaan mikrobikannasta sivelynäytteitä, jotka analysoidaan THL:ssä
. pyrkii vähentämään ruokahävikkiä ja lisäämään lasten kosketusta monimuotoiseen luontoon. Myös ruokakasvatusta lisätään ja henkilökuntaa opastetaan vähentämään hävikkiä, tutkija Kirsi Silvennoinen Lukesta sanoo. Johtaja Katja Järviölä on ylpeä päiväkodistaan , joka on ollut perustamisestaan eli vuodesta 2001 Vihreä Lippu -ympäristöpäiväkoti. Tuisku pääsi nuuhkimaan yrttejä. Iisa Törrönen on huomannut lasten pitävän osallistumisesta ruoan pilkkomiseen ja salaatin tekemiseen. On myös mahdollista, että kosketukset ruokiin, kuten hedelmiin ja vihanneksiin, vaikuttavat mikrobiston muutokseen. Koska lasten elämä kaupungistuu, on tärkeää viedä heitä metsään. Suomi on edelläkävijä. Kamomillassa noudatetaan myös Sapereruokakasvatusmenetelmää, jonka avulla lapset tutustuvat ruokamaailmaan aistiensa välityksellä. Otetaan mukaan herneenversoja sen päälle mausteeksi! Törrönen innostaa. tukea kiertotaloutta . Hävikkiä syntyy etenkin silloin, kun ruokaa valmistetaan tai tilataan liikaa. LM9/2019 s. Lasten ruokahalu vaihtelee, mutta silti päiväkodeissa tarjotaan ruokaa maksimimäärä syöjää kohden. Mallia testataan 12 päiväkodissa Helsingissä, Lappeenrannassa, Oulussa ja Jyväskylässä. edistää jätteiden paikallista hyödyntämistä. Joku voi tykätä, joku ei… Mikrobinäyte otetaan pehmeällä pum pulipuikolla ranteesta ja ylempää käsivarresta, sillä niiden mikrobisto eroaa toisistaan. Lapset ovat myös itse saaneet ottaa leikkinäytteitä. Lapset oppivat samalla, että makuasioista on totta tosiaan mahdollista olla eri mieltä. ruuan myynti henkilökunnalle tai lähellä asuville ihmisille ja aamun hävikkipuuron käyttäminen vaikkapa sämpylöiden leipomiseen. Etsimme vaihtoehtoisia tapoja pienentää hävikkiä, erikoistutkija Heli Kuusipalo THL:sta kertoo. – Meillä on hieno mahdollisuus tuottaa edelläkävijänä kansainvälinen malli. Myös ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen uhkaavat sekä ympäristöä että ihmisen terveyttä. minimoida ruokahävikkiä . – Mittaamme hävikkiä ennen ruokalistojen muuttamista kasvispitoisempaan suuntaan ja myöhemmin uudelleen, jolloin nähdään muutosten vaikutus. tarjota monipuolisia luontokontakteja ja positiivisia luontoelämyksiä . – Jokaisella lapsella on mahdollisuus selittää itse, mitä hän maistoi, haistoi tai miltä jokin ruoka tuntui. Saatu palaute on ollut hyvää, eikä yksikään päiväkoti ole kieltäytynyt tutkimuksesta. 32-33 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 33 LM9_s32-33_LuontoaskelPKKamomilla.indd 33 14.8.2019 12:18:22. Heistä taitaa kasvaa monta tutkijaa, Kivelä naurahtaa. Päiväkotien UUSI NORMAALI. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Suomen ympäristökeskus SYKE, Luonnonvarakeskus Luke ja Sitra loivat päiväkoteihin Luontoaskel hyvinvointiin -toimintamallin, joka mm. Ensimmäinen näyte otettiin hankkeen alussa ja toinen toukokuun lopussa, jolloin lapsille oli ehtinyt kertyä multaja luontokontakteja. Nykyiset elintavat ja -ympäristö ovat yksipuolistaneet mikrobistoamme, heikentäneet vastustuskykyä ja lisänneet allergioita. Näytteenottajana toimiva ravitsemustieteilijä ETM ja sairaanhoitaja Anni Kivelä THL:lta kertoo, että näytteenotto sujuu upeasti. Hankkeen tavoitteena on: . – Kyssäkaalit ja herneenversot maistuvat silloin paremmilta! Lotta Helteestä hanke on kasvattanut lasten itseilmaisukykyä. lisätä terveydelle edullista mikrobistoa lasten elimistössä uudistamalla syömistä ja ruokakasvatusta . – Kasvien istuttaminen sekä siihen liittyen ruokakasvatuskoulutus ovat tuoneet lisää lämminhenkisyyttä. – Olemme yhdessä ihmetelleet, miltä mikrobit näyttävät ja miksi ne ovat tärkeitä. Alkujännityksen jälkeen lapset suhtautuvat tilanteeseen kiinnostuneesti. Vain Suomessa on mietitty näin tarkkaan ruokavalion ja kasvatuksen laatua, Kuusipalo kertoo. Luontoaskel hyvinvointiin on täysin suomalainen kokeilu. Sellaisia voivat olla esim. Monipuolinen mikrobisto on hyvin tärkeää lapsen vastustuskyvylle. – Päiväkotien ruokahävikki on valtavaa. – Meillä on tänään lounaaksi keittoa. – Toivotaan että tästä tulee valtakunnallinen toimintatapa ja päiväkoteihin normaali käytäntö, sanoo Kuusipalo
Hän on rakentanut itse romuista oppilaiden käyttöön 3D-tulostimen, CNC-jyrsimiä sekä plasmaja laserleikkurit, joita kouluilla ei ole yleensä mahdollisuuksia ostaa uusina. – Katsopas tätäkin kaapelia, ihan huipputuote! sanoo Katila poimiessaan röykkiöstä pitkän johdon. Pöytyän Pelle Peloton Teknisen työn opettaja Juha Katila kannustaa nuoria rakentamaan romuista melkein mitä tahansa. On tietokoneista ja moottoreista purettuja osia ja firmojen ylijäämätavaraa, joka muuten päätyisi kaatopaikalle. ULLA WILLBERG | KUVAT MARJA SEPPÄLÄ LM 9/2019 s.34-36 34 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 LM9_s34-36_JuhaKatiala_.indd 34 15.8.2019 14:58:49. Katila kiikuttaa sinne kaiken käyttökelpoiseksi havaitsemansa. Hänen ansiostaan Elisevaaran yhtenäiskoulun teknisen työn tilat on poikkeuksellisen korkeatasoisesti varusteltu. Koulun oppilaat ovat onnenpekkoja – ja tietävät sen. Nimi on oppilaiden antama ja tarkoittaa Juha Katilan romuvarastoa. koulu L uokkahuoneen perällä on ovi, joka johtaa aarrekammioon. Älkää vaan heittäkö mitään pois, hän ohjeistaa myös koulunsa muita opettajia
Oli pakko purkaa ruuhkaa, ettei oppilaiden tarvitse niin pitkään jonottaa koneelle, Katila naurahtaa. Toisen valmistin kolme vuotta sitten. – Ensimmäisen CNC-jyrsimeni tein vuonna 2011. Oma juttu on tärkeä Yksi suosituimmista Juha Katilan kursseista onkin elektroniikkaja automaatiokurssi, joka on tarjolla 8.–9.-luokkalaisille. Käsityö on nykyään valinnaisaine yläkoulussa 7. Sillä on jyrsitty jo yli 1 500 oppilastyötä. Star Wars -fanina Lahtinen päätyi kauko-ohjattavaan palloon, jossa on vaikutteita BB-8-droidirobotista. – Katila on tehnyt jopa munamaalarin! Se on laite, joka ohjelmoidaan kuvittamaan pääsiäismuna. 34-36 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 35 ›› LM9_s34-36_JuhaKatiala_.indd 35 15.8.2019 14:59:09. LM9/2019 s. Kursseilla on tehty robottiruohonleikkuri, pikkujääkaappeja ja sähkökitara. Katila kyllä auttaa ja kaikkea saa kysyä. luokan jälkeen, mutta täällä moni 8.–9.-luokkalainen jatkaa vapaaehtoisesti sen opiskelua. Lahtinen tuli kurssille, koska siellä saa ohjelmoida ja rakentaa, mitä itse haluaa: – Ei ole niin isoa juttua, ettei sitä saisi yrittää. Hänen rakentelemansa omat keksinnöt ovat myös kuuluisia oppilaiden keskuudessa. Alkuperäinen lelu perustuu pyörivään palloon, jota ohjataan kännykällä tai tabletilla. Se toimii sorvin tavoin eli moottori pyörittää munaa ja laite toistaa kuvion automaattisesti tussilla munan pintaan, yhdeksäsluokkalainen Konsta Lahtinen kuvailee innoissaan. Kursseilla valmistetaan monenlaisia esineitä. Kimi Kaurala (vas.) saa neuvoja Juha Katilalta
Siis mitä. – Täällä oppii myös uskallusta, itseluottamusta ja ongelmanratkaisukykyä. – Uudenpolven laitteiden käyttö on verraten helppoa ja onnistuu peruskoululaisilta mainiosti. CNC-jyrsimellä jyrsitään puuta, plasmaleikkuri leikkaa paksuakin terästä ja laserleikkuri muovia, lasia ja nahkaa sekä kuvioi pintoja. Rohkeutta ja itseluottamusta Kursseilla on lähiaikoina valmistunut myös robottiruohonleikkuri, pikkujääkaappeja, pari CNC-jyrsintä ja sähkökitara. Tuommoisen CNC-jyrsimenkin hinnaksi tulee kierrätysmateriaaleista tehtynä muutamia kymppejä. Suunnitteluun varataan kunnolla aikaa, jotta sekin prosessi tulee tutuksi. Oppiaineen nimen voisi vaihtaa teknologiakasvatukseksi. Kun autoa ajaa eteenpäin, pallo pyörii. . Paras hetki opettajalle ja oppilaalle on, kun laite ensimmäistä kertaa käynnistetään. Perinteinen käsityö on toki myös tärkeää, mutta vasaran paukuttamisella ja puun hiomisella ei työelämässä ole kauheasti kysyntää. – Kun se toimii, juhlitaan. – Tein siihen semmoisen sensorin, että se skannaa ja tunnistaa tavaroita ja osaa poimia niitä. Ihan älytöntä, mutta hauskaa. LM 9/2019 s.34-36 36 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 LM9_s34-36_JuhaKatiala_.indd 36 19.8.2019 12:57:19. Aliisa Suutari rakentaa ”useless boxia” eli tarpeetonta rasiaa. Sehän toimii! Kaikissa työvaiheissa käytetään monipuolisesti uusia tekniikoita. Marcus Sallasmaa päätti rakentaa välkkyvän mainosvalon: – Mazda-settii omaan käyttöön. Kun painaa kytkimestä, laatikko avautuu ja sieltä nousee sormi, joka työntää kytkimen taas pois päältä. Sitten komponentit ja mikrokontrolleri eli prosessori juotetaan kaavion mukaisesti piirilevyyn. Rummutan aina, että kurssille voi tulla ilman mitään perustietoja. Oppilaat saavat tietysti kaikki tekemänsä työt lopuksi itselleen kotiin. – Melkeinpä mitä laitteita vain voi tehdä itse edullisesti ja ekologisesti, kun hyödyntää kierrätysosia. He pääsevät samalla näkemään, mitä käsityö voi laajasti ajatellen olla – ja kiinnostavatko teknologia-ammatit. Viljami Kuuselalta syntyy robottiohjattu lajittelukone, joka pystyy monimutkaisiin suorituksiin. Moni käytti myös tietokoneohjattua lasertai plasmaleikkuria tai CNC-jyrsintä työstäessään materiaaleja haluttuun muotoon. Elektroniikkaja automaatiokurssilla jokainen suunnittelee ja rakentaa itse myös laitteen vaatiman piirilevyn. Kytkentäkaavio piirretään tietokoneella. Lahtinen suunnitteli tietokoneella muovipallon ajokkiinsa ja tulosti sen 3D-tulostimella. Toivon, että oppilaat alkavat uskoa itseensä ja luovuuteensa alinomaisen kännyköiden sormeilun ja pelailun sijaan. – Lopuksi prosessori ohjelmoidaan tekemään haluttu temppu, Katila toteaa. Piirilevy, prosessori, ohjelmointi – no nyt alkoi kuulostaa vaikealta… – Sitähän se ei ole. Juha Katilasta kannattaisi harkita koko oppiaineen nimen vaihtamista teknologiakasvatukseksi. – Joo, ihan helppoa tämä on, Aliisa Suutari myötäilee. Juha Katila rakensi 3D– tulostimen oppilaiden käyttöön. – Tämä on eräänlainen leikki tai lelu, turha laatikko. – Mitä isomman projektin kanssa jaksaa painia, sen paremman palkinnon lopuksi saa. Kun idea on keksitty, oppilas miettii itse, mitä tarvikkeita hän tarvitsee ja etsii niitä aarrekammiosta. Kunnianhimoisin työ on mönkijä, joka jäi oppilaalta vain pikkuisen kesken. Eemeli Salminen tarvitsi munakellon, ja Aliisa Suutari työstää ”useless boxia”. Sen sijaan koneteknologiaan tarvittaisiin työvoimaa. Meidän laitteet ovat prototyyppejä mutta toimivia. Konsta Lahtinen lisää, että jos tuntuu oikein helpolta, pitää ryhtyä yrittämään jotain vaikeampaa. Täällä kyllä oppii, ja meidän koulussa kaikki sen tietää. Se on mahdollista, koska asensin siihen kaksi piirilevyohjelmaa. – Olisi hyvä, että laitteet modernisoituisivat muissakin koulussa. – Yhdistin auton palloon. Esimerkiksi oppilaiden tekemillä CNC-jyrsimillä pystyy jyrsimään puusta ihan pieniä mutta myös isompia osia noin puoleen metriin saakka. Juha Katilasta olisi aliarviointia teettää nuorilla vain perinteisiä löylykauhoja ja puukiuluja
Palveluntarjoajan algoritmit pitävät huolen siitä, että nuori saa nähtäväkseen aina vain lisää sitä samaa, josta hänen on havaittu kiinnostuneen. RUUTUAIKA EI OLE VAARALLISTA SINÄNSÄ, MUTTA JATKUVA ITSENSÄ VERTAAMINEN MENESTYJIIN VOI SYÖDÄ NUOREN ITSETUNTOA. Nuoria pyydettiin raportoimaan joka vuosi, kuinka paljon he kuluttivat aikaa sosiaalisen median, television, videopelien ja tietokoneen muun käytön parissa. Tietokonepelien pelaaminen tai tietokoneen peruskäyttö sen sijaan eivät näyttäisi lisäävän teinien depressioriskiä. ANTTI VANAS TUTKITTUA TIETOA Vertaaminen somen menestyjiin MASENTAA NUORTA M itä enemmän nuori viettää aikaa tv:n ja sosiaalisen median parissa, sitä todennäköisemmin hän kärsii masennuksesta, ja sitä vakavampia masennusoireet ovat. Depression riski näytti liittyvän erityisesti medioihin, jotka altistavat tällaiselle vertailulle. Sosiaalisen median negatiivista vaikutusta vahvistaa se, että tietynlaisten sisältöjen seuraamisesta syntyy helposti itseään vahvistava kierre. Itsetunnoltaan horjuva ja masentunut teini saa siis älypuhelimeensa jatkuvasti lisää vertailuun kannustavaa, itsetuntoa ohentavaa ja masennusta ruokkivaa materiaalia. Tutkimus Association of Screen Time and Depression in Adolescence ilmestyi Jama Pediatrics -lehdessä heinäkuussa. Myös masennusoireiden esiintyvyyttä seurattiin nuorten oman raportoinnin perusteella. siksi, että median ääressä vietetyt tunnit ovat pois muusta tekemisestä ja harrasteista. Tutkimuksessa seurattiin neljän vuoden ajan lähes 4 000 kanadalaista 12–16-vuotiasta teiniä. Olennaista sen sijaan näytti olevan median tarjoama mahdollisuus sosiaaliseen vertailuun. Menestyvien ja vartalonsa täydellisiksi muokanneiden nuorten elämää voi seurata erityisesti somekanavilla ja tv:n reality-sarjoissa. Tutkijat korostavatkin kotiperheen merkitystä kierteen katkaisijana. Kanadalaistutkimuksen aineistosta ei löytynyt tukea ajatukselle, että ruutuaika sinänsä lisäisi depressiota esim. Jatkuva itsensä vertaaminen rikkaisiin ja kauniisiin menestyjänuoriin voi Montrealin yliopiston tutkijoiden mukaan heikentää nuoren itsetuntoa ja masentaa. KAUNIIDEN JA RIKKAIDEN SEURAAMISESTA SOMESSA JA TV-KANAVILLA VOI TULLA ITSEÄÄN RUOKKIVA KIERRE. M O ST PH O TO S LM 9/201 s.38-40 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 37 ›› LM9_s37-39_Tutkitut.indd 37 14.8.2019 17:12:37. Perhe voi katkaista kierteen
Poliisin tilastoihin kirjataan vuosittain yli 3 000 hatkareissua, joista lähes kolmasosa kestää vähintään viikon. Kaikki toimijat eivät ota hatkoja tarpeeksi vakavasti, vaikka kyse on lapsen kannalta erittäin turvattomasta tilanteesta, arvostelee Sami Isoniemi tuoreessa väitöksessään. Poliisi ja muut toimijat eivät myöskään tee aktiivista yhteistyötä hatkojen ehkäisemiseksi. Vähintään joka kymmenes lapsi joutuu luvattoman poissaolon aikana rikoksen uhriksi, ja joka kolmatta epäillään rikoksesta. Toistuvasti hatkaava on usein rikoksen uhri tai rikoksesta epäilty. W AR RE N W O N G /U N SP LA SH SIJOITETTUJEN HATKAREISSUJA ei oteta tarpeeksi vakavasti Sijoitettujen lasten luvattomat poissaolot eli hatkat ovat suuri riski lasten kehitykselle. LM 9/2019 s38-40 38 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 LM9_s37-39_Tutkitut.indd 38 14.8.2019 17:12:50. Hatkoja varten pitäisi myös luoda riskiarvioja seurantalomake. Neljä viidestä luvatta poistuneesta tekee niin toistuvasti. Luvattomat poissaolot kasaantuvat samoille lapsille ja samoihin sijaishuoltopaikkoihin. Hatkojen kohdalla näin ei yleensä toimita, Isoniemi väittää. Isoniemen väitös Sijaishuoltopaikasta luvatta poistuminen ja sinne palaamatta jääminen poliisin lastensuojeluviranomaiselle antaman virka-avun näkökulmasta tarkastettiin Vaasan yliopistossa kesäkuussa. Pakomatkan syyt tulisi selvittää. Pakomatkojen taustojen ymmärtämiseksi tulisi selvittää, kokeeko lapsi olonsa sijoituspaikassa turvalliseksi. Isoniemi ehdottaa poliisin toiminnan laajentamista etsinnöistä luvattomien poissaolojen jälkipuintiin. Ohjeiden mukaan poliisin tulee etsiä kadonnutta henkilöä aktiivisesti silloin, kun tätä ei ole kohtuullisessa ajassa muuten tavoitettu. Poliisi ei kirjaa aina edes yli viikon kestäneitä luvattomia poissaoloja katoamisiksi. Pakoreissuillaan lapset päätyvät usein pahoinpitelyjen tai seksuaalirikosten uhriksi. Hatkaajiin kohdistuneet rikosepäilyt olivat nekin usein vakavia, kuten ryöstöjä, pahoinpitelyjä ja huumausainerikoksia
Lepsuinta aselainsäädäntö on Mississipin osavaltiossa, jossa myytyjä ampuma-aseita ei rekisteröidä, eikä aseen ostajalta vaadita edes aseenkantolupaa. Luusto tarvitsee rakennusaineekseen kalsiumia, ja D-vitamiini edistää kalsiumin imeytymistä äidin ja edelleen sikiön elimistöön. Käsittämättömän suurten lukujen kohtuullistaminen ei tuoreen tutkimuksen mukaan vaatisi ihmetekoja. Useimmat osavaltioista eivät myöskään vaadi viranomaisia pitämään rekisteriä ampuma-aseista. . Vuosina 2011–2015 Yhdysvalloissa kuoli ammuskelun seurauksena 21 000 alle 21-vuotiasta kansalaista. Äidin D-vitamiinin puute voi siis heikentää luuston terveyttä sekä äidillä että vauvalla, ja sillä saattaa olla muitakin ikäviä seurauksia, kuten raskausdiabetes ja vauvan tavallista pienempi syntymäpaino. Lainsäädännön lasta suojeleva vaikutus säilyi vielä senkin jälkeen, kun väestörakenteeseen liittyvät sosioekonomiset seikat oli otettu huomioon, kertoo Pediatrics-lehdessä elokuussa julkaistu tutkimus State Gun Laws and Pediatric Firearm-Related Mortality. Auringonvalon UVB-säteily on yksi tärkeimmistä D-vitamiinin lähteistä. Havainto selittyy sillä, että liikunta parantaa äidin D-vitamiinin saantia. Interventioryhmän naiset kuntoilivat hillitysti 12 viikon ajan kolme kertaa viikossa: kerran ohjatusti ja kaksi kertaa omin päin kotona. Jo pelkkä osavaltion lakiin säädetty pakko tarkistaa asekauppoja tehtäessä ostajan taustat vähentää nuorten ampuma-asekuolemia peräti 35 %:lla. Ampumiset lasten toiseksi yleisin kuolinsyy Yhdysvalloissa! LM 9/201 s.38-40 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 39 LM9_s37-39_Tutkitut.indd 39 14.8.2019 17:13:10. Ainakaan vielä tutkimuksen aineiston keruuaikaan eli vuonna 2015 suurin osa Yhdysvaltain osavaltioista ei vaatinut kaikkien aseen ostajien taustojen tarkistamista. Eniten nuoria kuoli aseellisissa hyökkäyksissä ja ampumalla tehdyissä itsemurhissa. D-vitamiinin kokonaissaannin turvallinen yläraja on 100 mikrogrammaa vuorokaudessa. TIUKAT ASELAIT suojaavat lasta Ampumiset ovat liikenneonnettomuuksien jälkeen amerikkalaisten lasten toiseksi yleisin kuolinsyy. Tutkimuksessa mukana olleista odottavista norjalaisäideistä sitä poti joka kolmas. Yhdysvaltain perustuslaki takaa kansalaisille oikeuden omistaa ja kantaa asetta. LIIKUNTA RASKAUSAIKANA vahvistaa vauvan luustoa Äidin raskausajan liikunta saattaa vahvistaa sekä äidin että sikiön luustoa, kertoo Norjan teknisluonnontieteellisessä yliopistossa tehty tutkimus. Tutkijoiden mukaan odotusaikana kannattaa kuntoilla muutenkin kuin D-vitamiinin vuoksi, sillä siitä on paljon muutakin hyötyä. Tutkimukseen osallistui 429 raskaana olevaa tervettä naista Stavangerista ja Trondheimista ja lähes yhtä suuri kontrolliryhmä. Tutkimus The effect of an exercise program in pregnancy on vitamin D status among healthy, pregnant Norwegian women: a randomized controlled trial julkaistiin viime keväänä BMC Pregnancy and Childbirth -lehdessä. Syytä siihen, miksi liikunta parantaa D-vitamiinin saantia, ei tiedetä. Idahossa ja Alaskassa laki jopa kieltää aseiden rekisteröimisen. M O ST PH O TO S M O ST PH O TO S Raskaana olevat potevat kaikkialla yleisesti D-vitamiinin puutetta. Ranskassa aiemmin tehdyssä vastaavassa tutkimuksessa liikuttiin ulkona, ja auringon vuoksi hyödyt olivat selvästi suuremmat. Kuntoilijoiden D-vitamiiniarvot olivat koejakson jälkeen vertailuryhmää paremmat, mutta ero ei ollut kovin suuri. Uhreista 87 % oli nuoria miehiä. D-vitamiinin puute on norjalaistutkijoiden mukaan yleinen raskaana olevilla naisilla kaikkialla maailmassa. Vuonna 2010 maan korkein oikeus päätti yhden äänen enemmistöllä, että osavaltiot eivät saa rajoittaa kansalaisten aseenkanto-oikeutta. Suomessa THL suosittelee kaikille raskaana oleville 10 mikrogramman päivittäistä D3-vitamiinilisää ympäri vuoden. Tiukat aselait suojelevat lapsia ampuma-asekuolemilta niissäkin osavaltioissa, joissa aseita on asukaslukuun nähden tavallista enemmän. Vain viidennes tutkituista käytti D-vitamiinilisiä
Halusin, että hän kehittäisi luovuuttaan keksimällä uusia leikkejä ja liikkumalla luonnossa, ei ruutuun uppoutumalla. Tällä hetkellä Kangaskortteen lasten ruutuaika rajoittuu pitkälti Pikkukakkosen katsomiseen televisiosta. Vanhemmat eivät ostaneet uutta. – Jos teen ruokaa, laitan lapset usein tiskaamaan leikkiastioita viereeni. Hän muisti monia leikkejä, ja samalla syntyi uusia ideoita. Halusin ottaa kirjaan mukaan sellaisia puuhia, joita on helppo toteuttaa arjessa ilman, että tarvitsee lähteä erikseen ostamaan välineitä. Periaate ruutuvapaasta arjesta romuttui nopeasti, kun arjesta väsyneet vanhemmat huomasivat, miten helppoa lapsi oli saada tyytyväiseksi tabletin avulla. Kasvava ruutuaika alkoi mietityttää vanhempia. Sain kustannussopimuksen ja ryhdyin kirjoittamaan. Samoihin aikoihin Islan pikkuveli Tomas syntyi, jolloin ruuduttomuus oli Kangaskortteelle itsestäänselvyys. Silloin tulee helposti sanottua lapselle, että mene leikkimään jotakin tai pelaa tabletilla, sanoo Maria Kangaskortet. Usein sitä katsotaan yhdessä. TARU TAMMIKALLIO LM 9/2019 s.40-41 40 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 LM9_s40-41_Ruutuaika.indd 40 19.8.2019 13:05:17. Kun hänen esikoisensa Isla syntyi neljä vuotta sitten, Kangaskortet päätti, ettei tyttö olisi tekemisissä älypuhelinten tai tablettien kanssa ennen kolmen vuoden ikää. Pikkuhiljaa sen käyttö oli kasvava osa pienen Islan arkea: hän vietti tabletin ääressä aikaansa, kun vanhemmat tekivät ruokaa tai ripustivat pyykkejä. ruutuaika V aikka olen luova ja idearikas, olen väsynyt koulun ja työpäivän jälkeen. Kypsyi ajatus kirjasta, johon kaikki nuo ideat voisi kerätä. – Aloin miettiä, mitä lasten kanssa voisi tehdä ilman ruutua. – Puuhat on jaoteltu sisäja ulkoleikkeihin, automatkoihin ja juhliin. Kangaskortet mietti, mitä hän itse leikki lapsuudessaan, kun tylsyys iski. – Huomasin, miten paljon pelaaminen ja lastenohjelmien katsominen passivoivat Islaa. Yhteisenkään ajan määrän ei tarvitse olla suuri, tärkeämpää on läsnäolo. Ruutuajan rinnalle tarvitaan ruutuälyä. He uppoutuvat leikkiin pitkäksi aikaa ja samalla saan tehtyä ruuan, mutta voimme silti olla yhdessä. Lisää LÄSNÄOLOA ARKEEN Hektisessä lapsiperhearjessa tabletin antaminen lapselle voi tuntua helpolta ratkaisulta. – Vastaavaa suomenkielistä kirjaa ei ollut, ja koin, että se helpottaisi monen vanhemman elämää. Ruutuvapaata puuhaa leikki-ikäisille -kirjassa (Otava 2019) on 100 helppoa puuhaa, jotka tarjoavat leikki-ikäisille vaihtoehtoja ruutuajalle ja niihin hetkiin, kun vanhempi tarvitsee omaa aikaa. Reilut kaksi vuotta sitten ruutuaikaan liittyvät ongelmat ratkesivat, kun tabletti putosi lattialle ja hajosi
Annostele kulhoihin karkkeja, strösseleitä ja muita koristeita. – Pienten lasten median parissa viettämästä ajasta ei ole ajantasaista tutkimusta Suomessa. Teinit käyttävät useita tunteja päivässä median parissa, samoin aikuiset. Olemme puolisoni kanssa nykyään myös enemmän läsnä lasten kanssa ja keskitymme yhteisestä ajasta nauttimiseen. Huhtasen mukaan lapsi tarvitsee aikuisen kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta mediasisältöjen herättämistä ajatuksista ja tunteista. Maalaa vedellä: Laske hiekkaämpäriin vettä ja anna lapselle pensseli. Kuinka paljon lapset ja nuoret viettävät aikaa ruudun ääressä, mediakasvatuksen asiantuntija Emmi Huhtanen Mediakasvatusseurasta. Nosta sille myös lusikoita, kulhoja ja mitta-astioita. Anna lapsen koota kakku itse! KE LL YSI KK EM A/ U N SP LA SH TUKEA HYVÄÄN ELÄMÄÄN Kysy lisää puh. Lasten ruutuaika on lisääntynyt vuosien varrella. Tutkimusasema: Etsi ruokakaapista kuivia elintarvikkeita ja laita ne tarjottimelle. LM 9/2019 s. – Ruutuajan rinnalle tarvitaan ruutuälyä ja mediakasvatusta, hän toteaa. – Isla on energisempi ja nukkumaanmeno sujuu paremmin kuin silloin, kun tabletti oli suuri osa arkea. 40-41 LM9_s40-41_Ruutuaika.indd 41 15.8.2019 15:18:25. Herkkupaja: Osta kaupasta valmis kakkupohja tai leivo itse. Huhtasen mukaan pelkän ruutuajan tarkastelun lisäksi on tärkeää huomioida sisällöt, joita kulutetaan. Rinnekodin lasten ja perheiden palvelut tarjoavat kehitysvammaisten, autismikirjon ja muiden erityislasten ja -nuorten perheiden jaksamisen tueksi lyhytaikaista hoitoa esimerkiksi omaishoidon vapaiden ajaksi, ryhmämuotoista lasten asumispalvelua ja lastensuojelun sijaishuollon palveluja. > www.mediakasvatus.fi MITÄ MÄ OIKEIN TEKISIN. Hän voi maalata vedellä piha-aitaa, asfalttia tai vaikkapa hiekkalaatikon reunaa. Tavoitteena onnellinen lapsuus ja jaksavat perheet Uudet erityislasten tilapäishoidon ja lastensuojelun palvelumme avautuvat kesäkuussa 2019 Espooseen ja Lahteen. 02063 855 00 www.rinnekoti. kermavaahtoa tai paloiteltuja hedelmiä. – Joidenkin sisältöjen kohdalla, esimerkiksi k-18-sisältöjen, minuuttikin voi olla liikaa, kun taas ikätasolle suunnattu peli tai ohjelma on aivan eri asia. Laita muutamaan kuppiin ruoanrippeitä, minkä jälkeen lapsi voi päästää mielikuvituksensa valloilleen ja alkaa tutkia niitä. . Laita tarjolle myös muuta kakun täytettä, esim
talous LM 9/2019 s.42-43 42 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 LM9_s42-34_EljasJarvenatus.indd 42 19.8.2019 13:22:43
Kouluissa käydyissä alkukarsinnoissa kysyttiin esimerkiksi kauppasodasta, maksuhäiriömerkintöjen lisääntymisestä ja kotitalouksien velkaantumisesta. Kun on valmis yrittämään ja antamaan kaikkensa, tulee tehdystä työstä ennemmin tai myöhemmin palkituksi. Hän kiinnostui taloudesta jo 15-vuotiaana. Talous liittyy myös kaikkeen siihen, millä yhteiskunta toimii. Järventaus uskoo, ettei hyvinvointiyhteiskunnan perusperiaatteista tule tinkiä, mutta... – Talous on loppujen lopuksi myös melko käytännönläheistä, mikä helpottaa kiehtovien syyja seuraussuhteiden hahmottamista. Järventaus pitää itseään taloudellisena ihmisenä, eli hän koettaa kuluttaa järkevästi. – Tapahtui taloudessa sitten mitä tahansa, historia on osoittanut, että maailma menee aina loppujen lopuksi parempaan suuntaan. Yli 380 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintöjä, eli meillä kaikilla olisi talousosaamisessa petrattavaa. LM 9/2019 s. Kaikki nuoret eivät osaa käyttää rahaa, mikä on lisännyt suuresti nuorten ja nuorten aikuisten maksuhäiriöitä ja velkaantumista. Suomen tulisi ottaa käyttöön positiivinen luottorekisteri. Talousja ilmastonmuutosongelmista huolimatta Järventaus näkee ihmiskunnan tulevaisuuden valoisana. Positiivisesta luottorekisteristä saataisiin kokonaiskuva velallisen koko taloustilanteesta sekä velkataakasta. Pitää silti muistaa, etteivät ne ole pelkästään nuorten ongelma, Järventaus muistuttaa. 42-43 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 43 LM9_s42-34_EljasJarvenatus.indd 43 15.8.2019 15:25:31. – Kannustavan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen edellyttää sitä, että enemmän tekevät voivat saada myös itselleen henkilökohtaista hyötyä. Vastoinkäymisiä tulee sietää ja niistä tulee sisuuntua entistä enemmän, Elias Järventaus sanoo. – Suomen tulisi ottaa käyttöön positiivinen luottorekisteri, joka tarkoittaa sitä, että velkaantuneen kaikki velat kirjataan kansalliseen rekisteriin. Hänen mottonsa on ”Sitkeys palkitaan”. – Maksuhäiriöt ovat todellinen ja kasvava ongelma. E lias Järventaus, 19, valittiin Suomen talousguruksi vuosimallia 2019. Finaalin kirjallisessa osuudessa pohdittiin ilmastonmuutosta ja sen taloudellisia vaikutuksia. Vekarajärvi kutsui talousgurua heinäkuussa, ja armeijan jälkeen hän aloittaa taloustieteen opinnot Aalto-yliopistossa. – Yhteisen hyvän tekemisestä on hieno esimerkki suomalainen hyvinvointiyhteiskunta, jossa tulonsiirroilla katetaan niiden ihmisten elintaso, jotka eivät syystä tai toisesta ole pysyneet kilpailussa mukana. Suomi on tällä hetkellä yksi harvoista EU-maista, jossa tällaista rekisteriä ei vielä ole, Järventaus muistuttaa. – Tällä hetkellä olen kiinnostunut talouden isosta kuvasta eli makrotaloudesta, mutta veikkaan, että kun ikää tulee, moni muukin talouteen liittyvä asia alkaa kiinnostaa. Kaikkien tulisi osata laskea lainojen todelliset vuotuiset korot. Medialukutaito on myös tärkeä osa taloustietoa, Elias Järventaus muistuttaa. Kisa vaati myös väittelyja ilmaisutaitoja. Vuosien saatossa koulujen opetussuunnitelmiin on lisätty taloustietoa, mutta ei riittävästi. Taloudesta tulisi keskustella avoimesti. Kyllä siihen piti todella valmistautua. Kun pankeilta saa vakuuksia vastaan lainaa muutaman prosentin vuosikorolla, pikavippiyritykset tyrkyttävät lainaa myös luottokelvottomille kansalaisille ilman vakuuksia. Elias Järventaus uskoo YHTEISEN HYVÄN VOIMAAN TEKSTI JA KUVA EEVA MEHTO Elias Järventaus harrastaa sijoittamista, maratonmelontaa ja pitkänmatkan hiihtoa. Ylivelkaantumisen lisäksi Järventausta huolettaa myös yksisilmäinen oman edun tavoittelu sen sijaan, että edistettäisiin yhteistä etua. Mitä enemmän hän seurasi talousuutisia, sitä enemmän hän halusi syventyä niihin. Lukiolaisten valtakunnalliseen taloustaitokilpailuun osallistui 145 koulua ja 1 000 lukiolaista eri puolilta Suomea. – Otin vain selville, miten osakemarkkinat toimivat, ja ryhdyin sijoittajaksi. Hän ryhtyi jo 17-vuotiaana pienillä rahasummilla ja oma-aloitteisesti osakesijoittajaksi. Tästä hyvänä esimerkkinä hän mainitsee presidentti Donald Trumpin protektionistisen politiikan. Ura talouden alalla kiinnostaa. Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ei olisi ilman taloutta. Järven taus debatoi asuntotuotannosta ja asuntolainojen korkokatosta. Rekisteriin kirjattaisiin kaikki velallisen lainat asuntolainoista pikavippiyritysten velkoihin. Tätä nykyä Järventaus on aktiivinen säästäjä ja sijoittaja. Eikä vippaaja aina ymmärrä, kuinka kalliiksi laina lopulta muodostuu. Hän uskoo myös, että omalla työllä voi saavuttaa tuloksia, mistä talousgurun titteli oli oiva osoitus. . – Ei kilpailuun menty ihan ”soitellen sotaan” -meiningillä
Se pyrkii auttamaan perheitä ajoissa ja ehkäisemään siten lastensuojelupalveluiden tarvetta. ULLA OJALA LM 9/2019 s.44-47 44 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 LM9_s44-47_SIB_Lastensuojelu.indd 44 15.8.2019 12:26:31. lastensuojelu Oikeanlaista apua oikeaan aikaan Vantaalla on käynnissä Lapset SIB -ohjelma
Hänen mukaansa perhepalvelut pyrkivät myös kehittämään mittareita työn vaikuttavuuden arviointiin, mikä vahvistuu SIB-hankkeen myötä. Lisäksi haluamme lisätä sosiaalipalveluiden, varhaiskasvatuksen ja terveyspalveluiden välistä yhteistyötä lasten ja perheiden auttamiseksi. SIB-ohjelmien tavoitteena on myös palveluiden systeeminen muutos: miten varhaisen tuen tarve opitaan tunnistamaan varhain, kuinka palveluihin ohjataan ja millaisia tuen malleja tarjotaan. M O ST PH O TO S LM 9/2019 s. Järjestöt ovat ketterämpiä kuin suuret kuntatoimijat. – Lakisääteisten palveluiden suuri tarve ei mahdollista toivotussa määrin resurssien kohdentamista varhaisemman vaiheen tukeen. Sijoittajat kantavat siis riskin, ja julkinen sektori maksaa vain saavutetuista tuloksista. .44-47 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 45 ›› LM9_s44-47_SIB_Lastensuojelu.indd 45 15.8.2019 12:26:33. Vantaan perhepalvelut odottaa saavansa hankkeesta paljon. Työ pohjautuu lapsen tarpeisiin, mutta huomioi koko perheen. Sijoittajat kantavat riskin Marila-Penttisen mukaan hankkeeseen lähtemisen taustalla vaikuttaa myös palveluiden tuottamisen uudenlainen rahoituspohja: kaupunki ei kanna rahoitusriskiä. Jokaiselle kunnalle valitaan data-analyysin perusPerheen tilannetta katsotaan kokonaisuutena. – Odotamme saavamme tietoa nepsy-oireisten lasten ja heidän perheidensä tilanteesta ja palveluaukoista sekä siitä, millaisilla menetelmillä heidän tuen tarpeeseensa parhaiten vastataan. Vantaan kaupunki on lähtenyt mukaan Lapset SIB -hankkeeseen, jossa kunnat, sijoittajat, järjestöt ja yritykset yhdistävät voimansa lapsiperheiden hyvinvoinnin tueksi. Lastensuojelussa olevien perheiden vanhemmat ovat myös viestittäneet, että heitä olisi auttanut, jos joku olisi katsonut perheen tilannetta kokonaisuutena. Lastensuojelun Keskusliiton laskelmien mukaan yksi vuosi sijoitettuna maksaa saman verran kuin 3 000 tuntia kotipalvelua tai 400 perheneuvolakäyntiä tai seitsemän vuotta intensiivistä perhetyötä. Jos sopimuksessa määritellyt vaikuttavuustavoitteet saavutetaan, kunta tai kaupunki maksaa rahastolle. Lohjalla perhekumppani aloittaa työnsä syksyllä. Sijoittajilta kerätään varoja SIB-rahastoon, josta rahoitetaan lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä hankkeita. Jos tavoitteita ei saavuteta, kunta ei maksa mitään. Lisäksi keskusteluita käydään kahden kunnan kanssa. Tavoitteena systeeminen muutos Vantaa lähti mukaan hankkeeseen, sillä perheiden varhaista tukea haluttiin vahvistaa. Järjestökentän talousja resurssisuunnittelu on ketterämpää verrattuna suuriin kuntatoimijoihin, sanoo erityisasiantuntija Leena Marila-Penttinen Vantaan kaupungin perhepalveluista. Tulosperusteinen rahoitussopimus eli SIB (Social Impact Bond) on yksi vaikuttavuusinvestoinnin muoto, jossa tavoitellaan taloudellisen tuoton lisäksi myönteistä ja mitattavaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Jokaisella kunnalla oma kohderyhmänsä Lapset SIB -hankkeessa käytännön toiminta alkoi Hämeenlinnassa syksyllä 2018 ja Vantaalla keväällä 2019. Vantaalaisia neuropsykiatrisesti oireilevia leikki-ikäisiä lapsia ja heidän perheitään on keväästä asti autettu kokonaisvaltaisesti, ennakoivasti ja oikea-aikaisesti. Meitä kiinnostaa myös, miten pystymme integroimaan tarvittavat palvelut omaan palveluvalikkoomme. Hanketta hallinnoi FIM. Keskusliitto toimii Lapset SIB -hankkeessa lapsija perhepalveluiden asiantuntijana. T iedossa on, että lasten ja nuorten ongelmien ennaltaehkäisy ja varhaisen tuen antaminen on paljon halvempaa kuin lapsen sijoittaminen syntymäkodin ulkopuolelle. – Tämä sijoittamisen muoto ei ole tavanomaista sijoittamista, muttei myöskään hyväntekeväisyyttä, kuvailee hankekoordinaattori Riikka Westman Lastensuojelun Keskusliitosta. Lapset SIB -rahaston vuotuinen tuottotavoite on viisi prosenttia, mutta katto tuotolle on kahdeksan prosenttia
Vantaan perhepalveluiden sormituntuman mukaan lastensuojelun asiakkaina oli paljon neuropsykiatrisesti oireilevia lapsia. Valitaan kohderyhmälle ehkäisevä ja oikea-aikainen palvelukokonaisuus. teella oma kohderyhmä, jonka lastensuojelun asiakkuus on ennaltaehkäistävissä räätälöidyn palvelukokonaisuuden avulla. Analyysin perusteella Vantaan kohderyhmäksi päätettiin valita 3–6-vuotiaita lapsia, joilla on nepsy-oireita ja joiden vanhemmalla on elämässä jokin oma haaste. He eivät ole sosiaalityöntekijöitä eivätkä perhetyöntekijöitä, vaan perhekumppaneita. – Olemme kaavailleet, että palveluun pääsee hyvin matalalla kynnyksellä takaisin, jos ongelmat palaavat perhekumppanuusjakson päätyttyä. Lapset-SIB yhdistää sijoittajat, kunnat ja asiantuntijat lapsen parhaaksi. LM 9/2019 s.44-47 46 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 LM9_s44-47_SIB_Lastensuojelu.indd 46 19.8.2019 13:27:21. Kuuntelemme perhettä ja koetamme sitä kautta selvittää sen, mihin perhe aidosti ja ensisijaisesti tarvitsee apua, sanoo Salonen. Työskentely voi kestää perheen kanssa hetken tai vaikkapa vuoden perheen tarpeiden mukaan. Kun dataa analysoitiin Sitran avustuksella, kävi ilmi, että usealla lastensuojelun asiakaslapsista oli tunnistettavissa nepsy-oireita. Sijoittaja saa voittoa, jos vaikuttavuustavoitteet toteutuvat. Jos vanhemmat ovat uupuneita, saatetaan tarvita lastenhoitopalvelua. Kunnan palveluntarpeet tutkitaan ja analysoidaan. Sijoittajilla ei ole sananvaltaa siihen, keitä ohjelmaan valitaan. Silloin lapsen palvelut eivät olekaan ensisijaisesti ne, jotka auttavat perhettä. – Työskentely vaatii kykyä katsoa avoimesti perheen tilannetta. Salosen mukaan vanhemmilla saattaa olla esimerkiksi taustalla omia traumoja tai muita haastavia kysymyksiä, ja lapset oireilevat vanhempien tilanteen takia. Mikä ihmeen Lapset-SIB. Apua 250 perheelle Jonna Salonen on toinen SOS-Lapsikylän työntekijöistä, jotka työskentelevät Vantaalla ohjelmaan valittujen perheiden kanssa. – Kun vanhemman asioita saadaan hoidettua, lapsetkin alkavat voida paremmin. Jos sovitut vaikuttavuustavoitteet saavutetaan, kunta maksaa rahastolle. Jos ei, kunta ei maksa mitään. Määritellään mitattavat vaikuttavuustavoitteet. 1 2 3 4 5 6 7 LAPSI VOITTAA AINA! Sijoittaja ottaa riskin ja sijoittaa Lapset SIB rahastoon. . Tavoitteena on, että Vantaalla autetaan 50 perhettä vuodessa eli viiden vuoden aikana palvelun piiriin pyritään saamaan 250 perhettä. Neuvottelukykyä saatamme tarvita siinä vaiheessa, kun perheelle haetaan palveluita, sillä yhteiskunnan nykyiset palvelurakenteet eivät aina ole kovin ihanteellisia. – Olemme perheen rinnalla kulkijoita. Perhekumppanit keskittyvät työskentelyn alkuvaiheessa etsimään perheen ongelmien juurisyitä ja kun ne ovat löytyneet, aletaan yhdessä perheen kanssa etsiä ratkaisuja. Työskentely perheen kanssa voi kestää hetken tai vaikka vuoden. Titteli kertoo paljon. Toiminta rahoitetaan SIBrahastosta. Yleisin neuropsykiatrinen häiriö on ADHD. Joskus kaivataan psykologin asiantuntemusta arvioimaan ja tukemaan lapsen tilannetta. Emme toimi millään valmiilla ajatuksella. Muita ovat muun muassa ADD, autismi ja erilaiset pakko-oireiset häiriöt
6 kk . palvelukortti TILAA LEHTI itsellesi tai lahjaksi LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 6-7 | 2019 MA AIL MA URHEILUN SÄRKEMÄT LAPSET | SARA, 9, KERÄÄ RAHAA SOS-LAPSIKYLÄLLE TAITEILIJA JA ERITYISEN POJAN ÄITI ANNA SEPPÄLÄ: ”ON PITÄNYT KASVATTAA PAKSU NAHKA” | LOMAKOTITOIMINTA ON YHÄ VOIMISSAAN NÄIN VÄLTÄT KESÄTURMAT | ARKKITEHTUURIVAI TIEDELEIRILLE. Yhdessä on lisäksi täytetty hakemus maistraatille yhteisen sukunimen saamiseksi koko perheelle. Eurooppaan 12 kk 30 e . Kestotilaus (3 kk) 29,50 e . MA AIL MA Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. 6 kk . Perhekumppani on esimerkiksi ottanut asiakseen uusia lasten ADHD-lääkkeiden reseptejä, kun lääkäriä oli vaikea saada kiinni. Olen tästä todella iloinen. LM 6-7/2019 s.1-2 LASTEN SUOJELU N KESKUS LIITON KUUKA USIJULK AISU 8 | 2019 MA AIL MA 5 HARJOIT USTA, JOILLA OPIT ITSEMYÖ TÄTUNT OA | MITÄ TEININ AIVOISS A TAPAHT UU. 12 kk . 3 kk . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kerran kuukaudessa. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Itselleni . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). | YKSITYIN EN TUKIOPE TUS ON KASVAV AA BISNEST Ä | ISÄ RAKENS I POJALLE EN KEINOH AIMAN | ESITTEL YSSÄ SUOME N ENSIM MÄINEN MONTES SORI-KO ULU LM 8/2019 s.1-2 Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2019 . Lahjaksi . Miian kolmella vanhimmalla lapsella on diagnosoitu ADHD ja nuorimmalla on myös samantyyppisiä oireita. Nuorin lapsista on hankkeen varsinainen asiakas, mutta perhettä autetaan kokonaisuutena. .44-47 LM9_s44-47_SIB_Lastensuojelu.indd 47 15.8.2019 12:26:39. Kestotilaus (12 kk) 76 e . Sieltä kustannetaan myös lasten harrastemaksuja, ja pääsipä koko perhe kesäkuiseksi viikoksi perheleirillekin. Kustantaja www.lskl.fi Apua byrokratiaan JA HARRASTUKSIIN Miian viisilapsinen perhe on ensimmäisiä Vantaan ohjelmaan mukaan valittuja perheitä. Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2019 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus . tilaat lehden . 6 kk . – Perheneuvolan psykologi kysyi, haluaisimmeko lähteä SIB-ohjelmaan, jos meidät valitaan mukaan. Miia pyrkii sopimaan työnantajan kanssa lyhyemmästä työviikosta, ja Kelalle lähetetään hakemus osittaisesta hoitorahasta. Jos olisimme menneet julkisilla, lapsille olisi tullut liian raskas päivä. – Itse ei välttämättä edes osaa lähteä tällaisia hakemaan tai ei vaan jaksa tai pysty, sanoo Miia. peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaushinnat . SIB-ohjelman kautta on saatu apua myös siihen, että oheishuoltajuuden hakemisen kustannukset korvataan täydentävästä toimeentulotuesta. Opiskelijatilauksena . Nuorimman lapsen isällä on ADHD-oireita, muttei diagnoosia. Va sta an ot ta ja m ak sa a po sti m ak su n Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta us lä he ty s Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 (03) 4246 5341 (faxi) tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . Määräaikaistilauksena . – SIB-ohjelma on tuonut tosi hyviä juttuja tullessaan. Kestotilauksena . Miian nimi on muutettu. 12 kk . Ilman muuta halusimme, ja olemme saaneet tosi paljon hyvää apua. Miia kiittelee myös monenlaisesta muustakin avusta. Lahjatilauksena . – Meillä on tavallinen farmariauto, joten meidän porukkamme ei normaalisti pääse liikkumaan kerralla yhdessä. LM 9/2019 s. 12 kk . 12 kk . Kun Sivi tuli mukaan omalla autollaan, osa meistä pääsi hänen kyydissään. Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Miia on keskustellut perhekumppanin kanssa myös marraskuisesta töihin paluustaan, joka huolestuttaa häntä. Määräaikainen (6 kk) 59,50 e . Perhekumppani Sivi Rajavaara on täyttänyt yhdessä Miian kanssa esimerkiksi Kelan vammaistukihakemuksia kolmea vanhinta lasta varten. ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . Kestotilaus (6 kk) 49,50 e . Määräaikainen (12 kk) 88 e . Opiskelijatilaus (12 kk) 58 e Postituslisät ulkomaille . Perhekumppanin kanssa on vietetty myös vapaa-aikaa: perhe on käynyt Rajavaaran kanssa Korkeasaaressa. Miian miehelle on myös haettu käräjäoikeudesta lasten oheishuoltajuutta neljän vanhimman lapsen biologisen isän kuoltua
perhe & työ MUMMAN TÄRKEÄ VAPAA KATI LESKINEN | KUVAT MARJA SEPPÄNEN LM 9/2019 s.48-50 48 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 LM9_s48-50_PYT_DNA.indd 48 15.8.2019 15:53:17
Esimies ymmärsi tilanteen. Erityisen iloiseksi hänet teki vuonna 2017 lanseerattu isovanhempainvapaa, joka tarkoittaa viikon palkallista vapaata työntekijälle, josta tulee isovanhempi. Yksi keksi viikon mittaisen isovanhempainvapaan, ja kuukauden päästä etu oli jo käytössä. Taukoleikeissä mukana myös Tahvosen miniä Eveliina Salo. Isovanhempainvapaata on käyttänyt 40 työntekijää , kertoo DNA:n henkilöstöjohtaja Marko Rissanen. – Tietoturvasyistä työtä tehdään vain toimistolla, määrätyissä tiloissa. Etätöitä en voi siis tehdä. – Nooalla oli taivaansiniset silmät, hän oli niin ihana, kuvaa Tuulia ensikohtaamistaan nuorimman lapsenlapsensa kanssa. Hänet leikattiin. Se liittyi vuonna 2016 Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelmaan, jossa haastetaan organisaatioita ottamaan huomioon erilaiset elämäntilanteet työpaikan toimintatavoissa. Kaikki tiimin työntekijät tekevät toimistolla työtä virka-aikana aamukahdeksasta neljään. Tuulia lähti hoitamaan Eriniä ja vanhemmat pojan kanssa lääkäriin. Tuulia on ollut tyytyväinen työnantajaansa. Isovanhempainvapaata kului myös ulkoleikeissä. Reissu kesti pidempään kuin kukaan osasi odottaa. – Hän sanoi, että työ joustaa nyt niin paljon kuin mahdollista ja perhe on nyt tärkein. Tuulia teki myös ruokaa ja siivosi – olihan perhe todella uupunut sairaalareissusta ja kaikesta huolesta. LM 9/2019 s.48-50 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 49 ›› LM9_s48-50_PYT_DNA.indd 49 15.8.2019 15:53:25. Vasta myöhemmin minulle selvisi, miten arvokas asia isovanhempainvapaa oli. Tuulia asui neljä viikkoa poikansa kotona Erinin kanssa ja vei hänet päiväkotiin ennen töihin menoaan. – Vietimme Erinin kanssa aikaa myös minun luonani, jotta vanhemmat saivat olla vauvan kanssa ja levätä. DNA pyysi työntekijöiltään ideoita perheystävällisyyden parantamiseksi. Yrityksellä on yhteensä 1 600 työntekijää. Ensimmäisenä esittelyssä tietoliikennekonsernin isovanhempainvapaa. Vapaa koskee myös adoption kautta isovanhemmiksi tulevia. Tuulia työskentelee tietoliikennekonserni DNA:lla verkon hallintakeskuksen asiantuntijana. Käytännössä se tarkoittaa televalvontaa, mutta enempää Tuulia ei voi työstään paljastaa. Piti olla varovainen, koska Nooa oli vielä toipilas. DNA sai Perheystävällinen työpaikka Kerromme syksyn ajan perheystävällisistä työpaikoista. Nooalla todettiin vaikea aorttakaaren ahtauma, joka aiheutti sen, ettei verenkierto toiminut kunnolla. Muutama päivä sairaalasta kotiutumisen jälkeen Nooa muuttui veltoksi ja hänen hengityksensä vaikeutui. Tuulia halusi tavata yhdeksännen lapsenlapsensa ja Erin pikkuveljensä. Yrityksessä haluttiin ajatella perhettä laajempana kokonaisuutena ja ottaa huomioon vanhemmat työntekijät. L ahtelaiset Tuulia Tahvonen, 67, ja Erin Salo, 2,5, odottivat malttamattomana uutisia sairaalasta. Viikon vapaan saa viettää kerran ja se on tarkoitus käyttää perheen yhdessäoloon vuoden sisällä vauvan syntymästä. Kun hän kuuli kollegoidensa kanssa asiasta, he nauroivat ja totesivat, että kunpa nyt jonkun perheeseen syntyisi lapsi! – Ajattelin silloin, että käytän kyllä vapaan. Varsinainen isovanhempainvapaa ajoittui sattumalta juuri siihen viikkoon, kun vanhemmat palasivat Nooan kanssa kotiin. Viimein Tuulian poika soitti sairaalasta ja sanoi, että kotiin päästäisiin, vaikka lääkärintarkastuksessa vauvan sydämestä oli kuulunut jotain poikkeavaa. – Piti opetella uudelleen olemaan vauvan kanssa. Nooa ja Erin Salo pääsivät moikkaamaan mummaa, Tuulia Tahvosta, työpaikalle DNA:n Lahden toimistolle. Pian saapui tekstiviesti, joka kertoi, että vauva on nukutettu, laitettu hengityskoneeseen ja häntä valmistellaan siirrettäväksi ambulanssilla Helsinkiin Lastensairaalaan. Vapaa-aika on kortilla
Hänellä on neljä poikaa, jotka kaikki asuvat Lahden seudulla lähellä toisiaan. Nyt sain tutustua rauhassa lapseen ja samalla tukea perhettä. Ohjelmaan osallistuminen on maksullista ja sen hinnoittelu riippuu organisaation koosta. Väestöliitossa uskotaan, että perheystävällisyyteen kannattaa panostaa. Perheystävällisyyttä on sekin, että molempia vanhempia kannustetaan perhevapaille. Se on ihanaa. – Joustavampi työnteko lisää työhyvinvointia eli vähentää sairauspoissaoloja ja parantaa työn tehokkuutta ja tuottavuutta. Tällöin työpaikka voi joustaa vaikka järjestelemällä perjantait ja maanantait vapaiksi tai etätyöpäiviksi. Voisiko niitä siirtää tunnilla eteenpäin, jotta perheelliset ehtivät viedä lapsensa rauhassa hoitoon. Jotkut lapsenlapset ovat antaneet lisänimenkin: Mumma-Kumma. – Olen pyrkinyt olemaan apuna ja tukena kaikille. – Työntekijälle voi tulla äkillinen tarve hoitaa ikääntynyttä omaistaan 500 kilometrin päässä. Ohjelma pyrkii myös purkamaan työpaikkojen vanhentuneita käytäntöjä, jos niille ei ole kunnon perusteita. Tuuliaa kutsutaan mummaksi. henkilöstökyselyjä, seurantakäyntejä ja ohjausta. Kaikissa työtehtävissä ei voida tehdä samanlaisia joustoja, mutta on tärkeää, että yhteisistä pelisäännöistä kerrotaan avoimesti. LM 9/2019 s.48-50 50 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 LM9_s48-50_PYT_DNA.indd 50 15.8.2019 15:53:34. > www.perheystavallinentyopaikka.fi DNA:n työntekijöilleen tarjoama isovanhempainvapaa oli Tuulia Tahvosen pojan Matti Salon perheelle tärkeä. Se myönnetään työpaikoille, joilla on näyttöjä työnteon arjen joustoista ja esimerkiksi kattava tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelma. Kokouksien ei tarvitse välttämättä alkaa aamukahdeksalta ja niihin voi osallistua myös puhelimitse. Maksu sisältää mm. Vapaa vahvisti mumman ja lastenlasten suhdetta entisestään. – Vaikkapa etätyön osalta on hyvä sopia koko henkilöstöä koskevat sitovat säännöt. Nooa, 1, voi nyt hyvin, mutta käy edelleen lääkärillä kontrollikäynneillä. – On tärkeää, että vanhempina puhutellaan sekä äitejä että isiä. JOKO SINUN TYÖPAIKALLASI. Aika isovanhempainvapaalla jäi mieleen ja vahvistaa edelleen perhesuhteita. Työpaikan sisäisessä viestinnässä kannattaa olla tarkkana, sanoilla on merkitystä. – Kun on vielä työelämässä, vapaa-aika on kortilla. – Lapsenlapset ovat niin herkkuja! Vanhimmatkin, jo 18-vuotiaat, tulevat vielä halaamaan. Samalla yritys näyttäytyy yhä houkuttelevampana työnantajana. -tunnuksen. Miksi palaverit alkavat aina aamukahdeksalta. Parhaillaan mukana on 13 työnantajaa. Yritys on lisännyt etätyötä ja liukuvaa työaikaa. Tuulia Tahvonen viettää lastenlastensa kanssa paljon aikaa. – Uskon, että joustot lisäävät työntekijöiden motivaatiota ja tehokkuutta, sanoo Marko Rissanen. . On selvää, ettei kaikissa töissä edes voi olla etänä, mutta sekin on kerrottava ääneen. Perheystävällisellä työpaikalla kaikkia kohdellaan tasapuolisesti ja erilaiset elämäntilanteet otetaan huomioon. Perheystävällisyys ei siis tarkoita vain lapsiperheiden joustoja. – Työn ja perheen yhteensovittaminen on megatrendikäs puheenaihe, mutta käytännön tasolla Suomi laahaa edelleen muiden Pohjoismaiden perässä monin tavoin, sanoo Väestöliiton hankepäällikkö Anna Kokko, joka on yksi Perheystävällinen työpaikka -ohjelman suunnittelijoista. Ohjelmassa työpaikkoja autetaan löytämään ja ottamaan käyttöön keinoja työn ja arjen sujuvaan yhdistämiseen
Monet heistä tekevät sekä esimerkillään että toiminnallaan vaikuttavaa työtä ilmiöön puuttumiseksi, mutta työtä ei saa jättää yksin heille. Yhteiskunnan viestin aiheesta puhuneille ihmisille ja sen kanssa kamppaileville nuorille on oltava: teidän oikeutenne ovat samat kuin enemmistöllä, ja me puolustamme niitä yhdessä. ”Minä haluan vain, että minulla olisi samat oikeudet kuin valkoisilla tytöillä. On arvokasta, että erityisesti maahanmuuttajataustaiset naiset ovat nyt alkaneet puhua ilmiöstä julkisesti. Inhimillisesti jokaisella, taustasta riippumatta, on oikeus elää ilman väkivaltaa tai sen uhkaa ja kokea, että yhteiskunta tekee kaikkensa suojellakseen heitä. Hän koki, että maahanmuuttajataustaisten perheiden nuoret, erityisesti tytöt, joutuvat usein luovimaan tuollaisten tilanteiden kanssa yksin, ilman tukea ja tietoa siitä, mistä apua voisi saada. Suomessa ilmiötä on tutkittu toistaiseksi vähän ja sen tunnistamiseen ja torjumiseen on viranomaistasolla panostettu huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Oikeusvaltioon ei kuulu rinnakkaisyhteiskuntia , joissa joidenkin ihmisten elämää rajoitetaan esimerkiksi sukupuolen tai seksuaalisuuden perusteella. Ihmisoikeuksien toteutuminen ei ole tapahtunut yhdessäkään kulttuurissa tai yhteisössä itsestään, vaan kaikkialla niiden eteen on pitänyt ja pitää yhä tehdä töitä. Haluan, että myös minun oikeuteni päättää omasta kehostani ja elämästäni nähdään ihmisoikeuskysymyksenä, ei kulttuurisena kysymyksenä.” Näin sanoi nuori, lähes koko elämänsä Suomessa asunut somalitaustainen nainen, kun puhuimme kunniaan liittyvästä väkivallasta ja nuorten tyttöjen elämän rajoittamisesta kunniaan vedoten. Jutussa käy ilmi, miten monelta Suomessa asuvalta nuorelta naiselta ja tytöltä kielletään asioita, joita enemmistöön kuuluvat pitävät itsestään selvinä: jalkapallon pelaaminen, koulun uimaretket, ystävien valitseminen. Elämää ilman väkivaltaa Elina Hirvonen on helsinkiläinen kirjailija, dokumenttielokuvaohjaaja ja kahden lapsen äiti. Se vaatii halua ja kykyä tunnistaa ilmiön erityispiirteet ja laajuus sekä resursseja tehokkaisiin toimiin. ELINA HIRVONEN USKOO, ETTÄ SUOMEN ON MAHDOLLISTA ONNISTUA KUNNIAAN LIITTYVÄN KONTROLLIN KITKEMISESSÄ. kolumni LM 9/2019 s.51 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 51 LM9_s53_Kolumni_EH.indd 51 15.8.2019 12:33:19. Juridisesti jo Suomen allekirjoittama ja ratifioima Istanbulin sopimus velvoittaa sopimusvaltioita toimimaan aktiivisesti kunnian nimissä tehtyjen rikosten ehkäisemiseksi. Kyse on yhdenvertaisuudesta ja ihmisoikeuksista. Haluan, että minuun kohdistuva väkivalta ja väkivallan uhka otetaan yhtä vakavasti kuin kenen tahansa kohdalla. Helsingin Sanomat julkaisi elokuussa ansiokkaan jutun nuorten tyttöjen ja joskus myös poikien elämän rajoittamisesta kunnian nimissä. Lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja seksuaalista ahdistelua on viime vuosikymmenten aikana vähennetty Suomessa onnistuneesti. Onnistuminen on mahdollista myös kunniaan liittyvän kontrollin kitkemisen suhteen. Erityisesti tyttöjen elämän rajoittaminen kunnian nimissä ja sen äärimmäinen muoto eli väkivalta, koskee monia yhteisöjä, mutta ei kaikkia perheitä yhdenkään yhteisön sisällä
”EHKÄ NÄIN SUA SIELLÄ IHAN VÄHÄN, EN KYLLÄ MUISTA AIVAN TARKKAAN, MUTTA AIVAN KUIN OLISIN NÄHNYT”, MUISTELEE EEMELI. LAPSET JUTTUSILLA ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT LIISA HUIMA ”En ole koskaan unohtanut tulla eskariin. EEMELILLÄ JA ISLALLA ON LÄHES YHTEISIÄ MUISTOJA KREIKASTA. Olen aina tullut, ellen ole ollut kipeä.” ”Niin kuin kuperkeikka taaksepäin, mutta ilmassa.” ”Sitä en muista, mutta mulla oli palmushortsit.” ”Mitkä vaatteet mulla oli Kreikassa?” ”Se bäkki tapahtuu niin, että kun voltti tehdään eteenpäin niin bäkkärissä mennäänkin sama juttu taaksepäin.” ”Mä ensin unohdin mennä Duudsonparkkiin kaverin kanssa, mutta sitten onneksi muistinkin mennä.” Eemeli Isla ”Vauvat muistaa vain jotain ky, ky, gää.” LM 9/2019 s.52-53 52 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 LM9_s52-53_LapsetJuttusilla.indd 52 15.8.2019 15:59:12
– Kaikki kaverit ovat paras muisto, Isla tuumii. Tälläkin hetkellä on menossa pelottavampi kirja Yökoulu. Muistisairas ei muista yhtään mitään. Haastattelua tehtäessä kaverukset kuuluvat vielä espoolaisen Niittykummun päiväkodin Niittyleinikit-ryhmään. – Mulla on joskus ollut vatsatauteja, mutta ei mulla niistä ole huono mieli, Isla sanoo. Se tehdään kuitenkin trampalla. Se on mun tosi kiva muisto, Isla kertoo. Eemeli harmittelee, ettei muista ihan kaikkia tapahtumia elämästään. Pelottavampi oli Opettaja on kadonnut. Menimme ostamaan jätskiä, mutta kioski oli mennyt jo kiinni. – Vauvat muistaa vain jotain ky, ky, gää, mutta se ei ole muistisairautta. Isla kysyy. Islasta ja Eemelistä on hauska muistella. – Näin, Eemeli nyökkää. Tai ehkä Eemeli voisi kertoa siitä paremmin, hän tietää enemmän. Olen aina tullut, ellen ole ollut kipeä. Muistettavia asioita siis piisaa, mutta onneksi muistia voi myös treenata. – Mä harrastan sählyä ja rumpua, Eemeli sanoo. Muistisairaus tulee useammin vanhuksille kuin vauvoille. Kavereitten kanssa oli kiva uida, se tuntui ihan samalta kuin olisi ollut oman perheen kanssa. – Me saatiin siellä uima-altaalla ilmaiseksi pillejä ja karkkeja, Eemeli muistelee. Unohtaminenkin on tuttua. Muistiviikko 19.–25.9. Siellä tein bäkkiä ja yhden voltin. Luen tosi paljon. Emme ole siis sellaisia, jotka voivat mennä kaikkialle yhdessä. – Sellainen tuli nyt mieleeni, että laivalla mentiin rantapaikkaan Ranskassa. Kummallakaan ei ole huonoja muistoja. – Mitkä vaatteet mulla oli. Vai mitä. – Sama juttu, vahvistaa Eemeli. – Se bäkki tapahtuu niin, että kun voltti tehdään eteenpäin niin bäkkärissä mennäänkin sama juttu taaksepäin. Sitten tuli kyllä yhtäkkiä salama keskellä uintia. Mutta joskus voi unohtaa, että on menossa kylään tai sen, että on kipeä. Siellä meni sen ympäri kiipeilypaikka, Isla lisää. – Joo, just noin, Eemeli nyökkää. – Ei saa puhua open päälle! Ei saa pitää lippistä tunnilla, eikä saa syödä purkkaa. – Mulle tehtiin kerran sellainen juttu, jossa piti tehdä kaikkia erilaisia juttuja ja silloin paperiin kirjoitettiin, että hyvä muisti, Isla huomauttaa. Mä ensin unohdin mennä Duudsonparkkiin kaverin kanssa, mutta sitten onneksi muistinkin mennä, Eemeli kertoo. Ja ilotulitukset, näitkö ne. Vai mitä. Silloin mä pelästyin ihan sairaasti, Eemeli kertoo. Sinne voi tulla Duudsonit käymään. Isla kysyy. – Kerran olin rannalla uimassa ilman äitiä ja isää. – Kun tunnit on kesken, käytävässä ei saa meluta. – Harrastan tanssia, yleisurheilua, telinevoimistelua ja aloitan teatterin, Isla kertoo. – Sinne mä olen just menossa Sofin, Lumin ja Elsin kanssa. – En ole koskaan unohtanut tulla eskariin. Ne aina joskus tulee sinne. Opin lukemaan jo ennen eskaria. . – Oli kyllä. Niin kuin kuperkeikka taaksepäin, mutta ilmassa, Eemeli vahvistaa. Kouluihin on käyty jo tutustumassa. – Sitä en muista, mutta mulla oli palmushortsit. – Me ollaan Eemelin kanssa kavereita, mutta ei bestiksiä. – Ehkä minä näin sua siellä ihan vähän, en kyllä muista aivan tarkkaan, mutta aivan kuin olisin nähnyt, Eemeli pohtii. Isla kertoo, ettei hän ole unohtanut mitään isoja asioita. – Se on sellaista, että on luvannut jotain ja sitten unohtaa. – Serkun vauva muistaa jo aika paljon sanoja, Eemeli tuumii. Ne on tosi hauskoja. Kyllä tiedän, että hyvin tuossa kirjassa käy. Yleensä kirjat päättyvät onnellisesti, Isla on huomannut. Luen pelottavampia kirjoja ja ei niin pelottavia. – Mun hyvä muisto on se, kun olin serkkujen ja perheen kanssa uimassa Kreikassa hotellin uima-altaassa. Se sairaus tulee kyllä enemmän vanhuksille, Isla arvelee. Jos on paljon harrastuksia, on enemmän muistamista. – Eskarista kaikki on mulle parhaita muistoja, Eemeli sanoo. Pitää viitata, jos haluaa sanoa jotakin. LM 9/2019 s.52-53 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 53 LM9_s52-53_LapsetJuttusilla.indd 53 15.8.2019 16:00:21. – Yleensä voi muistaa aika monia vanhoja asioita, ellei sitten ole muistisairas. Se sujuu heidän mielestään helposti. – Me asuimme siellä kerrostalossa ja saatiin koiria hoidettavaksi. – Niin, mäkin muistan sen! Oliko siellä myös jalkapallokenttä. Koulussa on omat sääntönsä, joita on jo isommilta sisaruksiltakin opittu. – Olin myös uimapuistossa. – Mäkin olin Kreikassa! Isla innostuu. – Joo, niinpä, just noin. Eemeli Suihkosella, 7, ja Isla Rapelilla, 7, on molemmilla paljon hyviä muistoja. Islan tuleva opinahjo on Päivänkehrän koulu ja Eemelin Jousenkaaren koulu. MUISTAMISIA Hetken pohdittuaan asiaa hän tuumaa, että vauvatkin muistavat aika vähän. – No vaikka lukemalla kirjoja
AMERIKKALAISISSA NUORTENROMAANEISSA TAISTELLAAN VIELÄ TYTTÖJEN PERUSOIKEUKSIEN PUOLESTA. Teksasiin sijoittuva koululaistarina kertoo konservatiivisesta kulttuuriympäristöstä, jossa tytöille tolkutetaan kunnollisten teksasilaistyttöjen siveyttä ja perinteellisyyttä. Suomalainen lukija on varmasti oitis Vivin puolella ja toivoo, että kapinasta kasvaa vallankumous. Rehtorin mukaan koulu on tehnyt kaikkensa: ”Aku vain on niin kovin erilainen poika.” Terveydenhoitajan mielestä asian tarkempi selvittely ei ole tarpeen. LASTENKIRJOISSA RAKENNETAAN TURVALLISUUDEN TUNNETTA JA PUOLUSTETAAN KOTIYMPÄRISTÖÄ, MUTTA NUORILLE LAADITAAN OHJEKIRJOJA. Kiusaamisen uhri jätetään yksin eikä ongelmaan juuri puututa. Nykyisen nuortenkirjallisuuden tapaan taas osoitetaan, ettei oppilashuolto toimi. Jos nuortenkirjallisuuden järjestelmällisesti toistama kuva pitää paikkansa, on suoranainen ihme, ettei opetusministeriä vielä ole vedetty valtakunnanoikeuteen. Jukka Laukkanen). Leppoisat sadut konkretisoivat lakien tarkoitusta: viimeistään satua lukemalla selviää, että verotus on turvallisen yhteiskunnan perusta. ”Siveys on hyve, joka ei koskaan mene pois muodista”, vakuuttaa apulaisrehtori. Asukkaat yrittävät saada heidät ymmärtämään, että ”kaupungissa PUHTIMUIJAT PANEE KAMPOIHIN Amerikkalaisen Jennifer Mathieun nuortenkirjassa Näpit irti! ( Otava, suom. Raiskauskin melkein hyssytetään näkymättömiin. Loppuratkaisun tyylilajista huolimatta amerikkalainen nuortenkirja tekee taas vaikutuksen: näin vahvaa ja vimmaista otetta harvoin tapaa suomalaisessa nuortenkirjallisuudessa. KUUKAUDEN KIRJAT Hyvän elämän pelisäännöt Opetusministeri valtakunnanoikeuteen! LM 9/2019 s.54-56 54 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 LM9_s54-56_KK+Takakansi.indd 54 13.8.2019 15:00:29. Mutta ei hän tuomarin nuijalla paukuta lakia ja järjestystä, vaan puhuu humorististen riimilorujen sekä pönkeällä lakityylillä leikittelevien tekstien avulla mm. Lohdullista tietysti olisi, jos kirjailijat voisivat puhtaalla omallatunnolla kertoa virkeästä ja vastuullisesta oppilashuollosta. Nuorille se viestittää erilaisuuden sietämistä ja kiusaamisen vastustamista, aikuisen se pakottaa miettimään vastuuta. Lotta Sonninen) taistellaan aivan konkreettisesti tyttöjen oikeuksien puolesta. LAKIA LUKEMASSA ”Lait ovat yhteisiä pelisääntöjä, joita noudattamalla meidän kaikkien on turvallista elää”, kirjoittaa Vesa Löhönen Lasten Arja Puikkosen nuortenromaani Liitopoika ( Karisto) on tärkeä puheenvuoro koulukiusaamista vastaan. KOTIA PUOLUSTAMASSA 1970-luvun alussa Leena ja Inari Krohnin kuvakirja Vihreä vallankumous oli ensimmäisten joukossa taistelemassa puiston ja turvallisen kaupunkiympäristön puolesta. Viv kyllästyy koulun arvomaailmaan ja ryhtyy tekemään kapinaan kannustavaa vaihtoehtolehteä. hyvistä tavoista, kiusaamisesta ja kielenkäytöstä. Amerikasta – tai ainakin Teksasista – saa tuskallisen taantumuksellisen kuvan. Samoja ongelmia ihmetellään Pia Pesosen ja kuvittaja Petri Makkosen kuvakirjassa Villojen kukat ( Teos). Yläkouluikäisen Akun tarina koskettaa, ja pienimuotoisuudessaan kirja on myös helppoa luettavaa. Kirja pysähdyttää lukijansa. Vuoden 2007 laitoksessa mukana ovat jo Euroopan unioni ja aina vain ajankohtaisempi tekijänoikeuskysymys. ”Jalat olivat raskaat ja reppu painoi”, poika kuvailee pahimpia aamuja. Pojat sen sijaan saavat tehdä melkein mitä hyvänsä, niinpä he sitten likistelevät ja kourivat tyttöjä. lakikirjan johdannossa (Karisto, kuv. Yhteiskunnallisuus tekee meilläkin paluuta mutta varovaisin askelin. Ja kasvaahan se, tosin sellaisella volyymillä, että lopussa tulevat jo mieleen musikaalien mahtipontiset joukkokohtaukset. Ritva Juntusen ja Maisa Savolaisen S uomen lasten lakikirja ( Lasten Keskus, kuv. Vai onko mahdollista, että nuortenkirjoissa ajankohtaista ja hirveää ongelmaa käsitellään lukkiintuneella tavalla. Tulppaani-niminen tyttö asuu puutaloalueella Länsiväylän tuntumassa, mutta idylli on kovin uhattuna, sillä Kaupunginisä ja Neiti Virkamies huseeraavat omiaan. Jukka Lemmetty) kertoo jämerämmin ja jäsennellymmin lakien merkityksestä. Kirjassa mietitään, kuka huolehtii lapsesta ja kuka saa asua Suomessa. Akun äiti yrittää saada kouluhoitajan, luokanvalvojan ja rehtorin mukaan poikansa tukiverkkoon, mutta sepä ei onnistu. Aku harrastaa ompelua ja keppihevosaskartelua, liikuntatunneista hän ei välitä. Näillä eväillä sitä joutuukin helposti kiusaajien silmätikuksi. Perinteeseen kuuluu se, että aikuisten velttous ja voimattomuus näytetään myös ulkoisina ominaisuuksina: terveydenhoitajan hymy ei ole ystävällinen ja luokanvalvojalla on mahtavat silmäpussit. Ensimmäisen kerran jo 1980-luvulla ilmestynyt teos keskittyy Suomen lain kohtiin, jotka koskevat lasta
Persoonallisinta kirjassa on lukemisen korostaminen. Jännittävät havainnot vaikkapa Turun linnasta virittävät mielikuvitusta. ”Lue siis kirjoja!” Miklu paljastaa lukemisen henkilökohtaiseksi lempitavakseen kasvaa ja kehittyä. Kaikkien aikojen avaruuskirjan pohjalta tuotettu pienikokoinen kuvakirja tekee parhaansa selvittääkseen aurinkokuntamme monimutkaisia ja käsittämättömiä asioita. Lähtökohta on monesta lastenkirjasta tuttu: rivakka mummoihminen nappaa lapset kyytiinsä ja pyörittää kulttuurikohteissa. AVARUUSJUHLAA Mauri Kunnaksen Pieni avaruuskirja (Otava) sopii oikein hyvin juhlistamaan vuoden 1969 avaruuslentoa Kuuhun. Vähän masentavalta tuntuu, että viestiä on tolkutettu lastenkirjallisuudessa jo puoli vuosisataa. Petri Tammisen ja kuvittaja Valpuri Kerttulan kuvakirjassa Kun kohtaat avaruusolennon (Karisto) lukijalle annetaan tärkeitä ohjeita. 70-sivuinen vihkonen on räätälöity sellaisen lukijan tarpeisiin, joka ei kirjoja pahemmin harrasta. Aune-mummo vie kolme koululaista museokierrokselle, ensin Helsinkiin ja sitten Turkuun. NUORELTA NUORELLE Nuorten elämän helpottamiseksi ilmestyy kiihtyvää vauhtia neuvokkikirjoja. Kunhan niille antaa aikaa.” Huumori on hellyttävän arkipäiväistä: avaruusolento voi kuulemma näyttää vispilältä tai vaikka mansikkahillopurkilta, ”mutta ilman sitä purkkia”. ”Kaikki olot katoavat ja menevät kokonaan pois. Vanhojen talojen suojelu ei suinkaan ole kirjan ainoa aihe, mutta sitäkin tärkeämpi. HAUSKA MUSEOKIERROS Museot houkuttelevat ja hauskuttavat, todistavat Elina Kuorelahti ja Nunnu Halmetoja KU VI TU S KI RJ AS TA M U SE O SE IK KA IL U Usko tubettajaa! ”Suomen yllä pyörii tällä hetkellä suuri, lämmin ilmapatja.” LM9/2019 s. Ihan oman tutkimuskirjansa muuten ansaitsisi Kuuhun laskeutumisen vaikutus suomalaiseen lastenkulttuuriin. Tosin hän ennen vihasi kirjoja ”yli kaiken”, vaikka toisaalta kertookin unelmoineensa kirjan kirjoittamisesta koko elämänsä... täytyy olla myös hauskoja asuinpaikkoja niin ihmisille, pupuille kuin happea tuottaville puillekin”. Savon murretta leveästi puhuva Aune on joka tapauksessa lystikäs tuttavuus. Suositun tubettajan neuvoilla saattaa olla arvaamattoman paljon merkitystä riippumatta tekstin kirjallisesta arvosta. Tekijät ovat pakanneet pieneen tilaan näkemyksellistä tietoa museoista ja niiden aarteista. Kumppanin etsimisessäkin on Miklun mielestä tärkeää lukeminen, sillä suurin osa haluaa viisaan kumppanin. . Piirroshahmot tuovat hauskuutta ja huojennusta lukijalle kaiken vaikeuden keskellä, ja opettaja Hallikaisen tuolilta tupsahtamisen avulla on hyvä käsitellä painovoiman salaisuuksia. Hänellä on kaikki Suomen kanta-asiakaskortit ja hieno kokoelma ilmaisämpäreitä – ja tietysti Museokortti. Museoseikkailu-kirjassaan ( Nemo). Siinä puhutaan avaruusolentojen putkahtamisesta maapallolle, mutta eiköhän vain viesti ole toisaalla. Voi nimittäin puhua suoranaisesta kuuhulluudesta: avaruusasioilla hekumoitiin aapisissa, lastenlehdissä, lastenkirjoissa ja tietysti myös sarjakuvissa. Kirjailija ilmestyy kertomaan omista peloistaan ja teoksen viimeisillä riveillä lohdutetaan, että hankala olo menee aina pois. Villojen kukissa häilähtää väistämättä myös kärjistyksiä, niitä samoja, joita aina esiintyy lasten ympäristötietoisessa kaunokirjallisuudessa. Tubettaja Miklun laatima Paras kirja ikinä (Otava) on siinä mielessä harvinainen, että sen kirjoittaja on nuori aikuinen eikä keski-ikäinen ihminen. Mielikuvitus, pelot ja lohtu sekoittuvat inhimilliseksi kokonaisuudeksi. Tarinallinen tietokirja dokumentoi nykyisten museoiden ilmapiiriä: paljon hauskuutta, iloa ja yllätyksiä. Johtajat ovat kamalia, ja hankalat ihmiset näyttävätkin tylsiltä kuten Neiti Virkamies nutturoineen. Aavistuksen verran jotkin näkemykset tuntuvat naiiveilta, kun muutamalla rivillä ei millään ehdi teemoihin syventyä. 54-56 LAPSEN MAAILMA 9 | 2019 55 LM9_s54-56_KK+Takakansi.indd 55 13.8.2019 14:58:16. Näinä tiivistämisen ja tehostamisen aikoina puutalot, puistot ja miellyttävä kaupunkimaisema vaativat edelleen vihreää vallankumousta
tavoitedataa. RAI | 50 integraatiota | PSOP | Satoja asiakasyrityksiä | eResepti | www.domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous DomaCare on Suomen johtava yksityisen hoiva-alan toiminnanohjausjärjestelmä, joka on suunniteltu palvelemaan sosiaalija hoitotyön erityistarpeita. Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Rakenteinen kirjaaminen nopeuttaa päivittäisten asiakaskirjausten tekemistä. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili Digitalisoi kaikki käytössäsi olevat lomakkeet LOMAKKEET DomaCare helpottaa työtäsi sillä riittää, että kirjoitat selosteen yhdelle lomakkeelle ja annat järjestelmän ohjata kaikki tarvittavat tiedot haluamiisi paikkoihin automaattisesti. Kaikessa DomaCaren kehitystyössä päämääränä on asiakkaidemme toiminnan sujuvoittaminen ja laadukkaan työn mahdollistaminen. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/lomakkeet Ajantasainen tieto aina työntekijän saatavilla ASIAKASTIEDOT DomaCare mahdollistaa turvallisen asiakastietojen käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta. Autamme sinua mielellämme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai puhelimitse 020 7424 090. TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ Kysy lisää tai pyydä esittely asiakaspalvelustamme. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/raportit Nopeuttaa kirjausta ja tietojen päivittämistä MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä sillä kaikki asiakasja tehtävätieto kulkee aina reaaliaikaisena mukana. Kaikki käytössäsi olevat lomakkeet voidaan täyttää digitaalisesti tietokoneella ja mobiilissa. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/asiakastiedot LM 9/2019 s.54-56 LM9_s54-56_KK+Takakansi.indd 56 13.8.2019 14:51:54. Lisäksi raporteissa on mahdollista hyödyntää mm. Lue lisää osoitteessa www.domacare.fi/lastensuojelu Kuukausiraportit vaivatta tavoitteilla täydennettyinä RAPORTIT DomaCare mahdollistaa asiakaskohtaisten kuukausiraporttien tekemisen helpommin kuin millään toisella järjestelmällä