Lapsen Maailma 1/2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Viipurilainen turvakoti Dikoni Päiväkotien kemikaalit Esittelyssä heppakirjat LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU • 1 • 2017 Tuomas Kinnunen: Haaveissa MM-kulta LM1_kansi.indd 1 20.12.2016 13.54. Annu Sankilampi on erityisen äiti Kun lapsi kysyy seksistä Koko perhe kokkaa Millainen on hyvä naapuri
Saa halutessaan sterilisaation iän perusteella. Täysivaltaisuus alkaa. Saa äänestää kunta-, maakunta-, eduskunta-, presidentinja europarlamenttivaaleissa ja asettua ehdokkaaksi niissä. Saa ostaa ja pitää hallussaan väkeviä alkoholijuomia (yli 22 til-%). Joutuu suorittamaan ehdottoman vankeusrangaistuksen normaalien ehdonalaiseen vapauteen pääsemistä koskevien säännösten mukaan. Voi perustaa yhdistyksen, liittyä sellaiseen ja erota siitä. Saa liittyä uskonnolliseen yhdyskuntaan tai erota siitä. Voi ostaa pornografisia lehtiä. Oikeus opintorahaan ja opintolainan valtiontakaukseen sekä työmarkkinatukeen tai työttömyyspäivärahaan alkaa. Tiedonhankinta Lastensuojelun Keskusliiton tietopalvelu Grafiikka Anniina Mikama Lapsia ja aikuisia Ikä määrittää ihmisen oikeuksia ja velvollisuuksia syntymästä vanhuusvuosiin. Rikosoikeudellinen vastuu alkaa. Voi saada rinnakkaisluvan esim. kivääriin tai haulikkoon. Oikeus käyttää puhevaltaa hallintoasiassa, joka koskee häntä tai hänen henkilökohtaista etuaan ja oikeuttaan. Perheen ulkopuolisen adoption mahdollisuus. Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäsenellä äänioikeus seurakuntavaaleissa. Ennen täysiikäisyyttäkin lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Alle 18-vuotiaana tehdyn rikoksen rangaistuksissa käytetään lievennettyä asteikkoa. Saa solmia avioliiton. Seksuaalista kanssakäymistä koskeva suojaikäraja ylittyy. Saa ostaa ja pitää hallussaan mietoja alkoholijuomia. Etutai sukunimi voidaan muuttaa vain lapsen suostumuksella. Oikeus käyttää puhevaltaa (huoltajan tai muun laillisen edustajan ohella) riitaja rikosasiassa. Usean sosiaalisen median palvelun (Facebook, Instagram, Youtube) käyttöehdoissa on mainittu 13 vuoden alaikäraja. Saa hankkia yhdenkäden käsiaseen. Saa hankkia passin ilman huoltajien lupaa. Sukusolujen luovutuksen seurauksena syntynyt saa tietoja luovuttajan henkilöllisyydestä. Voi lento-oppilaana lentää yksin lentokonetta tai helikopteria. Oppivelvollisuus alkaa. Oikeus liittyä uskonnolliseen yhdyskuntaan tai erota siitä huoltajan suostumuksella. K-7 K-16 K-12 K-18 * ilman ammattipätevyyttä LM1_s2.indd 2 16.12.2016 13.06. Voidaan liittää uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi tai ilmoittaa eroavaksi sellaisesta vain omalla kirjallisella suostumuksella. Oppivelvollisuus päättyy, mikäli peruskoulun oppimäärää ei ole vielä suoritettu. Saa pelata rahapelejä. Voidaan valita käräjäoikeuden lautamieheksi. Saa työntekijänä solmia ja purkaa työsopimuksen. Oikeus hakea itsenäisesti muutosta psykiatriseen hoitoon määräämistä, sen jatkamista ja siihen liittyvää yhteydenpidon rajoittamista koskeviin päätöksiin. Rikoslain mukaan 21 vuotta täyttänyttä ei enää käsitellä nuorena rikoksentekijänä. Voi suorittaa rippikoulun. Lä hd e: W ik ip ed ia , Fi nl ex 6 7 12 13 14 15 16 17 18 20 21 25 30 Oikeuskelpoisuus alkaa. Huoltajalla on kuitenkin tietyin edellytyksin oikeus purkaa alle 18-vuotiaan työsopimus. Huoltajien tulojen vaikutus itsenäisesti asuvan opintotukeen loppuu. Oikeus tulla kuulluksi itseään koskevassa lastensuojeluasiassa. 14-vuotias tai saman kalenterivuoden aikana 14 vuotta täyttävä saa tehdä rajoitetusti sellaista kevyttä työtä, joka ei vahingoita hänen terveyttään tai kehitystään, eikä aiheuta haittaa koulunkäynnille. Esiopetus alkaa vuotta ennen oppivelvollisuutta. Miesten asevelvollisuus alkaa sen vuoden alussa, jolloin täyttää 18 vuotta
RAKENNETAAN YHDESSÄ ja yhdenvertaisuutta edistäen turvallinen tulevaisuus lapsillemme. Millaisin eväin oman elämän rakentaminen uudessa ympäristössä onnistui. SAADUT MUISTIJÄLJET ovat kantaneet hyvinä ja huonoina hetkinä. Valtaosa suomalaisista elää sulassa sovussa naapureidensa kanssa. Siihen, etteivät päätöksenteko ja poliittiset ratkaisut perustu sattumanvaraisuuteen tai pahimmillaan googlettamiseen. On kerrassaan upeaa, miten hän vaikutti aikansa politiikkaan ja ajatteluun! pääkirjoitus KATSE MINUSTA MEIHIN Hanna Heinonen, päätoimittaja, Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja MITEN VAIKUT TAA SIIHEN, että lasten ja perheiden asiat nousisivat poliittisen mielenkiinnon kohteeksi. LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 l 3 LM1_s3.indd 3 21.12.2016 11.43. Jokaisen meistä tulisi pohtia, mitä voimme tehdä kestävän kehityksen vauhdittamiseksi. Miettiä, millaiseen sukupolvien ketjuun kiinnittyvät meidän lapsemme. Tämä pian 100-vuotias Suomi on juuri se maa, jonka toivon tarjoavan tällaisia kokemuksia jokaiselle täällä asuvalle. Tarvitaan analyysiä olemassa olevasta tiedosta, ennakointia tiedon tarpeista, tutkimusja selvitystasoista tietoa sekä kokemustiedon hyödyntämistä. Millaista oli jättää rajan taakse sekä fyysinen että henkinen koti. TOIVOT TAVASTI TULEVAISUUT TA määrittävät kestävän kehityksen periaatteet, joiden avulla suojelemme elinympäristöä tuleville sukupolville. Arvopuolella auttamisen itsestäänselvyys sekä ihmisten oikeudenmukainen ja yhdenvertainen kohtelu kiinnittävät minut edellisiin sukupolviin. Opin isovanhemmiltani paljon. Myös saamani koulutus ja toimivat hyvinvointipalvelut ovat siivittäneet eteenpäin. Tervetuloa riemuvuosi! Myös Lastensuojelun Keskusliitolla on syytä juhlaan: se täyttää 80 vuotta. Se on mahdollista vain, jos vaalimme inhimillisyyttä ja ihmisoikeuksia. Sosiaalisia oikeuksia vahvistamalla Suomessa haluttiin suojata kaikkia myös elämän yllättävissä käännekohdissa – niissä alaja mutkamäissä, joista osaan ei itse voinut vaikuttaa. Nykyinen nopearytminen päätöksenteko haastaa tiedontuottamisen. Hyvinvointivaltion rakentaminen ei olisi ollut mahdollista ilman vahvoja suunnannäyttäjiä, jollaiseksi sosiaalipolitiikassa nousi Pekka Kuusi. Tärkeintä on ollut kokemus siitä, että kuulun juuri tähän perheeseen ja tähän yhteisöön. Sukupolvien ketjussa kiinnityin myös kaupungistumiseen ja lähiöiden syntyyn. s. Ydinsanomat pitäisi osata konkretisoida ja tieto visualisoida. Ne takaavat, ettei Suomi ole joukko yksilöitä tai pahimmillaan joukko yksinäisiä vaan ME kaikki. Köyhyyden poistaminen, kaikinpuolisen hyvinvoinnin lisääminen, koulutuksellinen ja sukupuolten välinen tasa-arvo, ilmastokysymykset sekä vastuullinen kuluttaminen ovat hyviä esimerkkejä periaatteista, jotka toteutuessaan edistävät meidän kaikkein hyvinvointia. KUN SUOMI TÄYT TÄÄ sata vuotta, sitä asettelee itsensä mielellään osaksi suurempaa kuvaa. Olisiko siis aika kääntää katse minusta meihin. KANSAKUNTANA OLEMME taistelleet absoluuttista köyhyyttä vastaan ja luoneet mahdollisuuksien tasa-arvoa ennen kaikkea sosiaalipoliittisilla uudistuksilla. Ne luovat yhdenvertaisia mahdollisuuksia, toivoa, iloa, tulevaisuutta ja yhdessä tekemistä. 34
Monet lasten kannalta keskeiset palvelut, kuten varhaiskasvatus ja peruskoulu, jäävät sote-uudistuksen jälkeenkin juuri kuntiin, ja niiden on muistettava varmistaa oma tulevaisuutensa investoimalla lapsiin. vuosikerta Lapsen Maailma on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka käsittelee lasten ja nuorten kasvatusta sekä lastensuojelukysymyksiä. tiedot sivulta 62. 76. Lapsija perhejärjestöt pyrkivät yhteisellä vaaliohjelmallaan tuomaan lasten asiat keskiöön huhtikuun kuntavaaleissa. Lastensuojelun Keskusliitto on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. Se on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Anna ääni lapselle! -kampanja kutsuu kaikki kuntalaiset muistuttamaan päättäjiä siitä, että kunnan tulevaisuus on varmistettava. Suomi raportoi lasten oikeuksien toteutumisesta YK:lle, vietetään Suomen ja suomalaisen lapsuuden 100-vuotisjuhlaa ja juhlitaan myös Lastensuojelun Keskusliiton 80-vuotista taivalta. Kustantaja Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi Toimitus Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, www.lapsenmaailma.fi Päätoimittaja Hanna Heinonen Toimituspäällikkö Anu Jämsén Some & markkinointi Tuuli Valo Ulkoasu Merja Hyvönen Tilaajapalvelu ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi Ilmoitusmyynti BF Media Oy / Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi Paino PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. Seuraa kampanjaa twitterissä #äänilapselle! 4 l LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 LM1_s4-5.indd 4 21.12.2016 11.43. TAMMIKUU 4041-0619 Painotuote Kannen kuva Sami Parkkinen, kuvassa Hilla. Lasten vuosi 2017 Tämä vuosi on Suomen lasten kannalta monella tapaa merkittävä. Tarjoamme mahdollisuuden ryhtyä Ääni lapselle -agentiksi ja saada ennen muita tietoa ja vaikuttamisen välineitä lapsen puolesta kuntavaaleissa! Lisätietoa kampanjasta keskusliiton verkkosivuilla (www.lskl.fi) ja facebookissa. Kts. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla
24) • • • • • • • VANTAA KOKKOLA KOUVOLA TAMPERE JYVÄSKYLÄ RUSKO RUOVESI LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 l 5 LM1_s4-5.indd 5 22.12.2016 7.16. osa: Tuomas Kinnunen Mm. näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. (s. (s. 52 Mia Heinimaa on Tiitus Lankisen mummu – niin päätettiin, sillä muuten Tiituksella ei olisi yhtään mummua PALSTAT 2 Infografiikka: Ikärajat 3 Pääkirjoitus 6 Tietotulva 24 Tutkittua tietoa: Tiede alkaa ihmettelystä 28 Maailman lapsia: Maailman nuorimmat sotaveteraanit elävät Syyriassa 59 Palvelukortti 62 Kuukauden kirjat: Hevoskirjoja kaikenikäisille 64 Juha Veltin sarjakuva 65 Heikki Hiilamon kolumni 66 Sami Parkkisen Muotokuva-sarjan 18. Naapurit ovat yhä suomalaisille tärkeitä, tietävät ruskolaiset Hertta Paappa, Fia Forsberg ja Ada From. KUUKAUDEN HENKILÖT 12 Ohjaaja Annu Sankilampi on erityisen äiti 18 Kätilö Marina Saarisen ja keittiömestari Vesa Saarisen kotona valmistetaan ruokaa rakkaudella 30 Matematiikan opettaja Pekka Peuralla on missio 44 Eemeli Hursti, 19, tiesi jo varhain, että hänestä tulee metsuri tai metsäyrittäjä 60 Taikuri Aatu Itkosta, 15, ajaa uusiutumisen pakko REPORTAASIT 34 Valtaosa suomalaisista elää sulassa sovussa naapureidensa kanssa 54 Viipurilainen turvakoti Dikoni tekee ainutlaatuista työtä ASIAN YTIMESSÄ 40 Äidin terveys vaikuttaa sikiön terveyteen ja myöhempään elämään 42 Ruotsissa päiväkodeista on alettu poistaa haitallisia kemikaaleja 50 Miten puhua seksistä pikkulasten kanssa. (s. 34) Nuorenkin metsurin on osattava huoltaa työkalunsa. 44) Lapsi on ihmettelyn ammattilainen
jakaa facebookissa tai twitterissä. Kiusaamiselle pitää saada nollatoleranssi, ja jokaisen peruskoulun päättävän nuoren tulee päästä toisen asteen koulutukseen. Koulutus ja päivähoito ovat yksi Vihreiden kärkiteemoista. Anna ääni lapselle! -kampanja muistuttaa, että monet lasten ja lapsiperheiden kannalta keskeiset palvelut, kuten varhaiskasvatus ja peruskoulu, jäävät sote-uudistuksen jälkeenkin kuntiin. Virkistävä lähiluonto ja joukkoliikenteen sujuminenkin ovat tärkeitä teemoja. Puolue painottaa myös monipuolisten liikuntaja vapaa-ajan palveluiden merkitystä kuntalaisten hyvinvoinnin lisääjinä. 7 Sote ja lastensuojelu 8 Hackney-malli 9 Historiallinen kantelu VARHAISKASVATUS EDELLÄ C O LO U R B O X K U N TAV A A L I T tä, että kuntien palveluissa tunnistetaan erilaiset perheet. Kokoomus pitää laadukkaan varhaiskasvatuksen lisäksi tärkeänä mm. Painopisteen tulee puolueen mukaan olla lähipalveluissa. Puolueet myös takaisivat lapsille vähintään yhden harrastuksen. www.lskl.fi/aanilapselle 6 l LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 LM1_s6-11.indd 6 21.12.2016 11.44. Kampanja kehottaa kuntalaisia vaatimaan uusilta valtuutetuilta: • laadukkaita peruspalveluita • perhekeskusmallin käyttöönottoa • lapsivaikutusten arviointia • lapsibudjetointia • lasten ja nuorten ääntä kuuluviin. Toisen asteen koulutus on voitava käydä ensisijaisesti kotona asuen. Ryhdy agentiksi! Lapsija perhejärjestöjen kunnallisvaalikampanja nostaa esille lapsen ääntä, jotta kaikissa kunnissa panostettaisiin lapsiin – ja samalla tulevaisuuteen. Puolue korostaa tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia lapsen asuinpaikasta ja taustasta riippumatta. Jokainen voi halutessaan ryhtyä vapaaehtoiseksi Ääni lapselle! -agentiksi, joka saa kahden viikon välein käyttöönsä tietoa ja materiaalia, jota voi esim. SDP haluaisi lisätä kohtuuhintaista asumista ja kannattaa monimuotoisia ilmaisia ja edullisia liikuntaja kulttuuripalveluita. Puolue kannustaa kuntia takaamaan lapsille varhaiskasvatuksen tekemättä eroa työssäkäyvän ja työttömän lasten välille. Keskusta korostaa myös syrjäytymisen ehkäisyn tärkeyttä ja nuorten äänen kuulumista päätöksenteossa. iltapäiväkerhotoiminnan järjestämistä ekaluokkalaisille, digitaitojen opetusta koulussa, liikkuvaa koulupäivää ja terveitä koulurakennuksia. Keskusta linjaa, että soteja maakuntauudistuksen jälkeisen uuden kunnan tehtävissä korostuvat nimenomaan lapsille, nuorille ja perheille tärkeät arjen palvelut. Laadukas varhaiskasvatus ja koulutus nousevat voimakkaimmin esille puolueiden kuntavaaliteemoina. asuntojen saatavuuteen ja palvelumaksujen matalina pitämiseen. SDP:n perhepolitiikan punaisena lankana on taata ehkäisevien ja matalan kynnyksen perhepalveluiden vahvistaminen. Kysyimme puolueilta millaisiin lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyviin kysymyksiin kunnissa tulisi panostaa. Vihreiden mukaan kunnissa on olennaista puuttua lapsiperheköyhyyden torjumiseksi mm. Lapsiperhepalvelut eivät ole kuluja vaan investointeja: mitä viisaammin kunta huolehtii lapsistaan hyvillä peruspalveluilla, sitä vähemmän maksetaan myöhemmin korjaavilla toimilla. Puolue puhuu inhimillisemmästä sosiaalija terveyspalvelumallista, jossa palvelut ovat yhdenvertaiset asuinpaikasta riippumatta. Kuntien ei pitäisi myöskään lähteä mukaan hallituksen koulutusleikkauksiin. Puolue pitää tärkeänä myös sitieto TULVA koonnut ULLA OJALA sivuilla mm
Alle kouluikäisten lasten isät käyttävät lastenhoitoon 1,5 h/vrk. Hau! Lastensuojelu ja kunnat SOTESSA Kunnat pitävät sote-uudistusta lastensuojelun näkökulmasta tarpeellisena, kertoo Lastensuojelun Keskusliiton kuntajäsenilleen tekemä kysely. C O LO U R B O X S T O C K S N A P Kennelliitto alkaa tänä vuonna kouluttaa lukukoiria. sijaishuoltopaikkojen kilpailutuksen ja valvonnan maakunnille. Osa oli kokenut, ettei heidän asioistaan olla kiinnostuneita. Päättävässä asemassa olevat sosiaalityöntekijät koettiin etäisiksi eikä heillä koettu olevan tarpeeksi aikaa nuorille. Yleisten kirjastojen lukukoiratoiminnalle on laadittu laatusuositus, joka auttaa toiminnan aloittamista niissä kirjastoissa, joissa lukukoiratoimintaa ei vielä ole. K E N N E L L II T T O M O S T P H O T O S LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 l 7 LM1_s6-11.indd 7 21.12.2016 11.44. Lastensuojelupalveluiden siirtymisessä maakuntien vastuulle nähtiin paljon mahdollisuuksia: uudistus voi hyvin toteutettuna parantaa lastensuojelun laatua keskittämällä esim. Uhkana pidettiin lastensuojelupalvelun karkaamista kauas asiakkaista. Myös kuntiin jäävien palveluiden yhteistyön pelätään heikentyvän. Helsingin Mellunkylässä hankkeen, jonka tavoitteena on saada partioon mukaan lisää lapsia ja nuoria erityisesti maahanmuuttajataustaisista perheistä. Oikeus ainakin YHTEEN HARRASTUKSEEN Opetusja kulttuuriministeriö on ottanut lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet kärkihankkeekseen. Mellunkylä valittiin kohteeksi siksi, että alueella asuu paljon lapsiperheitä, mutta partiotoimintaa on tarjolla vain vähän. Parhaillaan työskentelee Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa -työryhmä. Projektipäällikkö Riitta Nenosen mukaan kohdennetulla toiminnalla halutaan kertoa, että partio on kaikille avoin harrastus. Myös yhtiöittäminen ja valinnanvapaus herättivät kysymyksiä. Sen tavoitteena on laatia ehdotus, jolla jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan mahdollisuus ainakin yhteen mieleiseen harrastukseen. ” Maasai-johtaja Leina Mpoke Amnesty-lehdessä. ” Ilmastonmuutos luo ihmisten keskuuteen sosiaalista epätasa-arvoisuutta, ja erityisesti erittäin köyhillä ihmisillä ei ole varaa valita: he saattavat ajautua laittoman työn pariin. Vailla hellyyttä. Sijaishuoltoon sijoitetuista nuorista kolmasosa kokee jääneensä vaille riittävää hellyyttä huolenpitoa sekä luotettavia aikuisia, selviää Kuntoutussäätiön seurantatutkimuksesta Onko osa nuorista vaarassa syrjäytyä pysyvästi. Nuoret kertoivat avoimissa vastauksissa myös, ettei heitä kuunnella riittävästi lastensuojeluprosessin aikana. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset on jo käynnistänyt valtakunnallisen Yhteisvastuukeräyksen tuotoilla esim
tieto TULVA – Me olemme erittäin innoissamme! sanoo Mäntsälän kunnan sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila. Tärkeintä on perhelähtöisyys, asiakkaan kohtaaminen, vuorovaikutus, kuunteleminen ja riskinsietokyky. Tämä voidaan rehellisesti myöntää myös asiakkaalle. Asiakastapaukset dokumentoidaan tiimissä ja kirjatut asiat käydään yhdessä läpi asiakkaan kanssa. Hackney-mallia, joka on alun perin kehitetty Lontoossa Hackneyn kaupunginosassa. Perheneuvolaan ei tarvitse jonottaa, ja kodinhoitaja auttaa perheitä. – Yritämme saada asiakkaasta kopin ajoissa. Mäntsälässä on Tolttilan mukaan sosiaalihuoltolain mukaisesti siirretty painopistettä lastensuojelusta peruspalveluihin vuodesta 2013. Tolttilan mukaan lastensuojelun sosiaalityö on nyt aiempaa intensiivisemmin mukana asiakkaiden elämässä. – Tämä on vasta aluillaan, mutta jo nyt muutamat asiakkaat ovat olleet tosi innostuneita työskentelytavasta. Tolttila toimii konsultoivana sosiaalityöntekijänä ja vetää tiimikokoukset. Toimintamallin perustana on moniammatillinen tiimi, johon Mäntsälässä kuuluu neljä sosiaalityöntekijää sekä johtava päihdetyöntekijä, johtava psykologi ja päihdeterapeutti. Tiimi on saanut runsaasti koulutusta, ja työtä on alettu tehdä perheterapeuttisimmin työottein. Kunnassa on matalan kynnyksen nuorten tukipiste, jossa työskenC O LO U R B O X LASTENSUOJELUN UUSI MALLI KUULEE ASIAKASTA televät nuorten psykiatrinen sairaanhoitaja, perhetyöntekijä ja nuorten sosiaaliohjaaja. Kyseessä on lapsia ja perheitä yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti auttava, moniammatillinen lastensuojelun toimintamalli, jota parhaillaan kehitetään Suomessa osana hallituksen lapsija perhepalveluiden muutosohjelmaa eli Lape-hanketta. – Lontoossa vieraillessamme omaksuimme ajatuksen: tanssimme perheiden kanssa yhdessä siihen saakka, kunnes he oppivat uudet askeleet. Mäntsälän lastensuojelun sosiaalityössä pilotoidaan ns. Tärkeä tavoite on, että asiakas tietää koko ajan, missä mennään. 8 l LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 LM1_s6-11.indd 8 21.12.2016 11.44. Katsomme, missä kohtaa asiakkaan osallisuutta voi vielä vahvistaa. Seuraava askel on kirjoittaa Kuopion yliopiston ja THL:n kanssa lastensuojelukäsikirjaa uudesta työskentelymallista. Kyseessä on suuri asennemuutos. Myös sosiaalityöntekijät kokevat välillä neuvottomuutta ja voivat myös epäonnistua. Lisäksi on vahvistettu koulukuraattorija koulupsykologipalveluita. Asiakkaita tavataan tarpeen mukaan jopa kaksi– kolme kertaa viikossa ja myös iltaisin, jotta kaikki perheenjäsenet ovat paikalla. Sieltä löytyy myös hyvinvointineuvola ja ennaltaehkäiseviä perhetyöntekijöitä. Asiakkaita on otettu mukaan myös työnohjaukseen
Luokan retkitili karttui yli 150 eurolla. Koetilanteessa esim. Tulokset käyvät ilmi EU:n komission tutkimuksesta, jossa selvitettiin, miten eri-ikäiset lapset ymmärtävät heihin verkossa kohdistetun markkinoinnin ja miten markkinointimuodot tehoavat lapsiin. Välipaloja mainostanutta peliä pelanneet lapset söivät enemmän välipaloja kuin leluja mainostanutta peliä pelanneet. PeLa:n asiantuntija Laura Keisanen muistuttaa, että lapsi voi pelätä aikuisen reaktioita etenkin silloin, kun on itse lähtenyt mukaan aluksi jännittävältä vaikuttaneeseen seksuaalissävytteiseen keskusteluun. Youtubesta löytyvän video pyrkii vähentämään hätää ja häpeää. 15 alakoululuokkaa otti myytäväkseen lehden marraskuun numeroa. Kaikkiaan koululaiset myivät noin 1 500 lehteä. – Kiva, kun luokka sai rahaa. 23 % suomalaisaikuisista on kokenut haittoja alkoholinkäytöstä lapsuudenkodissaan. Mainokset kuitenkin ohjaavat lasten käytöstä alitajuisesti. – Siirtymistä nykyistä joustamattomampaan malliin ei voi pitää lapsen edun mukaisena. ” Sukupolveamme lyötiin koulussa niin rajusti Kalevalalla päähän, että meni 50 vuotta toipua nelipolvisen trokeen tuottamasta tuskasta. Siihen saattaa sisältyä valtiolle kohdistettu suositus muuttaa lainsäädäntöä. Toivoisin, että kävisimme rahoilla sisäleikkipuistossa, Iina sanoo. ANU VALLINKOSKI Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen asettaa lapset eriarvoiseen asemaan vanhemman elämäntilanteen perusteella ja myös alueellisesti, katsoo Lastensuojelun Keskusliitto, joka on tehnyt asiasta kantelun Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle. Lapsella tulee olla oikeus varhaiskasvatukseen riippumatta huoltajien elämäntilanteesta, sanoo toiminnanjohtaja Hanna Heinonen. Kustakin myydystä aviisista luokkien kassaan kilahti hieman alle neljä euroa. Kerro HYVÄKSIKÄYTÖSTÄ! Pelastakaa Lasten ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton video #uskallakertoa kannustaa kertomaan seksuaalisesta häirinnästä ja hyväksikäytöstä digimediassa. Lapsen Maailma uusii kampanjan maaliskuussa. Se myös kannustaa lasta kertomaan aikuiselle, mitä on tapahtunut. Asian käsittely saattaa viedä useita kuukausia. Tämän jälkeen Euroopan neuvoston ministeriökomitea tekee asiassa oman poliittisen ratkaisunsa. Komitea päättää ensin asian tutkittavaksi ottamisesta ja tekee sen jälkeen asiasisältöä koskevan oikeudellisen päätöksen. selvisi, että mainospelit lisäsivät lasten myönteistä suhtautumista mainostettaviin tuotteisiin. Kantelu varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 l 9 LM1_s6-11.indd 9 21.12.2016 11.44. ” Teatteriohjaaja Juha Hurme Turun ylioppilaslehdessä. Helsinkiläisen Hertsikan ala-asteen koulun 1–3 C kauppasi reilut 40 lehteä. C O LO U R B O X A N U V A L L IN K O S K I Iina Kuosmasen (vas.) ja Vappu Vallinkosken luokka keräsi lehtimyynnillä yli 150 euroa. Verkkomainokset vaikuttavat sittenkin 11–12-vuotiaat lapset pitävät verkkomainoksia ärsyttävinä ja uskovat, etteivät ne vaikuta heihin mitenkään. Tokaluokkalainen Vappu Vallinkoski rimputteli naapuruston ovikelloja ja myi kaikkiaan viisi lehteä: – Se oli hauskaa! Enemmänkin olisin voinut myydä. C O LO U R B O X LEHTIKAMPANJA INNOSTI LUOKKIA Lapsen Maailma -lehden loka–marraskuussa kouluille suuntaama lehtikampanja sujui hyvin. Vuotta nuoremman Iina Kuosmasen perhe osti kahdeksan Lapsen Maailmaa ja lahjoitti ne tuttavaperheille
Syntymäpäivänä 11.1. Me lapset istuimme aina sohvalla odottamassa ohjelman alkamista, ja oli kamalaa, ellei sitä jostakin syystä päässyt näkemään, muistelee Pikku Kakkosen kanssa samanikäinen Katri Hokkanen. ”Illan kohokohta” Yle TV2:lla pyörivä Pikku Kakkonen täyttää 40 vuotta. – Se oli illan kohokohta. Siis yllättävää, haastavaa – ja toisinaan myös ärsyttävää. ” Perheen pitää syödä yhdessä, ja vanhempien täytyy olla silloin läsnä lapsille. 35–39-vuotiaille syntyy suhteellisesti enemmän lapsia kuin 20–24-vuotiaille, joiden lastensaanti on alentunut huomattavasti viime vuosina. Tuntemattoman kuvaajan otos Keski-Suomen keuhkotautiparantolasta 1930–50-luvuilla. Ruotsissa äidiksi tullaan Pohjoismaiden vanhimpina, keskimäärin 29,1-vuotiaana, ja Islannissa nuorimpina, 27,4 vuoden iässä. Kirjassa muistutetaan ilahduttavasti myös, ettei lastenkulttuuri ole vain odotusten täyttämistä, vaan sekä tekijän että vastaanottajan näkökulmasta jotain, mitä ei ole osattu odottaa. Tapaturmaisesti kuolleista alle 25-vuotiaista 3/4 on poikia tai nuoria miehiä. Lapsilähtöisyydestä, ammattitaidosta ja luovuudesta, vastaa Lastenkulttuurin laatukäsikirja. C O LO U R B O X M O S T P H O T O S Lukuisat viime vuosina tehdyt selvitykset ovat vahvistaneet, että lastensuojelututkimus on Suomessa hajanaista ja aliresursoitua. sijaishuollossa olevien lasten tilanteesta tai lastensuojelun toimenpiteiden vaikuttavuudesta. www.lastenkulttuuri.fi Kuvia nuoresta HYVINVOINTISUOMESTA Jos haluat tutkia, miltä näytti nuori hyvinvointiSuomi, klikkaa itsesi Suomen valokuvataiteen museon Flickr-tilille. Suomessa äidiksi tullaan ensimmäisen kerran keskimäärin 28,8-vuotiaana ja isäksi 31-vuotiaana. – Pelle Hermannia muistelen vähän pelänneenikin, joten sitä oli turvallisinta kurkistella ensin sohvan takaa. Lapsija perhejärjestöt vaativat, että valtiovalta ryhtyy toimiin lastensuojelun tutkimuksen puutteiden korjaamiseksi. Suomessa ei tällä hetkellä kerätä järjestelmällisesti tietoa esim. nähtävä dokumentti Postilokero 347 – Pikku Kakkosen tarina kokoaa yhteen ohjelman historian. Katri arvelee Pikku Kakkosen olleen niin tärkeä siitäkin syystä, ettei televisiosta 70-luvun lopulla tullut juuri muita lastenohjelmia. Sieltä löytyy yli 300 kuvaa, jotka kertovat tarinaa suurista muutoksista: hyvinvointivaltion ja kulutuskulttuurin synnystä, kaupungistumisesta ja teollistumisesta. 10 l LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 LM1_s6-11.indd 10 21.12.2016 11.44. Näin, vaikka lastensuojelun avoimuuden, laadun ja eettisyyden vahvistaminen vaatii korkeatasoista ja ajantasaista tietoa. ÄIDIKSI aina vain iäkkäämpänä Lapsia saavat tänä päivänä yleisimmin 30–34-vuotiaat. Kattaus näistä Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelmien kuvista on esillä museon pienoisnäyttelyssä Helsingin Kaapelitehtaalla 15.1. Mistä on laadukas lastenkulttuuri tehty. Parhaiten hänen muistiinsa ovat jääneet Pelle Hermanni, Ransu-koira ja Nukkumatti, joka lauloi ohjelman päätteeksi rauhoittavan laulun ja heitti unihiekkaa. Juhlavuosi näkyy Pikku Kakkosen ohjelmistossa koko vuoden. tieto TULVA Ärsyttävää lastenkulttuuria. asti. On tärkeää, että lapset oppivat kertomaan ajatuksistaan, kuulumisistaan ja ruokamieltymyksistään. Y L E K U V A PA LV E LU K U LU T U S O S U U S K U N T IE N K E S K U S L II T O N K O K O E L M A MIKSI lastensuojelututkimusta ei tueta. ” Maatalousyrittäjä Niina Mayer Yhteishyvässä
Tiedämme myös, että äänen korottaminen voi johtaa fyysiseen väkivaltaan. Mallia alettiin kehittää, kun huomattiin, ettei peruspalveluilla ollut tarjota juuri mitään apua vanhemmille, joiden lapsi käyttäytyi tavallista haastavammin. Sillä on kyetty tukemaan tuloksellisesti myös muista kulttuureista kotoisin olevia perheitä. He oppivat mm. LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 l 11 LM1_s6-11.indd 11 21.12.2016 11.44. Niinpä tunteiden tunnistaminen ja niiden sääntely on tärkeää. L II S A H U IM A Mitä jos lapsia ja perheitä tuettaisiin riittävän varhain tutkitusti vaikuttavilla työmenetelmillä, joita arvioidaan, levitetään ja seurataan valtakunnallisesti. Millaista tukea menetelmä tarjoaa. Millaista palautetta vanhemmat ovat antaneet. Oleellista on huolehtia työmenetelmän korkeasta laadusta. Tänä päivänä sitä tarjotaan yli 30 prosentille koko väestöstä. Mistä oikein on kyse. Tämä on totta jo Norjassa, jossa kuntien käyttöön on juurrutettu muutama tarkkaan valikoitu työmenetelmä. Vanhemmille tarkoitetut materiaalit on käännetty saameksi, englanniksi, puolaksi, urduksi, arabiaksi ja somaliksi. Hän vieraili Suomessa Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston (Itlan) kutsumana. Hyvin käytännönläheistä tukea vanhemmille. huomaamaan, että kehumalla lasta vaikkapa hampaiden harjaamisesta ja yöpuvun pukemisesta saa aikaan parempia tuloksia kuin riitelemällä. Tästä TIBIR-menetelmästä kävi suomalaisille esitelmöimässä norjalaisen Atferdssenteretin johtaja Terje Christiansen. Kehitystyön aikana havaittiin, että tarvittiin ennaltaehkäisevää tukea, joka kohdentuu paitsi lapsiin ja nuoriin, myös laajemmin koko perheeseen ja lähiyhteisöön. NORJASSA APUA SAA AJOISSA Mallia pilotoitiin vuosina 2004–2006 muutamassa Norjan kunnassa. perheelle, jonka lapsella on käytöshäiriöitä. Kun tilanteet kotona eivät kärjisty, myös vanhempien elämänlaatu kohenee. Vanhempien vanhemmuutta on tärkeää tukea ja heidät tulee pitää mukana prosessissa koko ajan. Vanhemmat pitävät mallia hyödyllisenä ja käytännönläheisenä. Jotta laatu säilyy, tarvitaan laadunvarmistusjärjestelmä. Itlan Kasvun tuki -tietolähteen kautta pyritään rakentamaan pohjaa keskukselle, joka tukisi varhaisen tuen arviointia, levittämistä ja seurantaa osana hallituksen Lapsija perhepalveluiden muutosohjelmaa. Kuulostaa uskomattoman hyvältä. TIBIR-malli tarjoaa kunnallisissa peruspalveluissa varhaista, räätälöityä tukea esim
12 l LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 LM1_s12-23.indd 12 21.12.2016 11.45. Annu Sankilampi ja Rasmus
Annu Sankilammen omakohtaisessa monologissa nousee esiin äitiyden vaiettu ja kipeä puoli. ”He, joilla on kehitysvammainen lapsi, sanovat, että näytelmä on ihan kuin heidän elämästään.” TUIJA SILJAMÄKI kuvat HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 l 13 LM1_s12-23.indd 13 21.12.2016 11.45
” Ryhdyin työttömäksi, että pääsin teatteripajaan. – Totta kai ystävät ja vanhemmat olivat tukena, mutta kun vastuu oli yksin minulla, se tuntui tosi isolta. – Teatteri oli niin iso asia, että elämä tuntui valuvan hukkaan ilman sitä. SYNNYTYS OLI VAIKEA. Taaperosta pitäen Annu kulki mukana järjestäjäisänsä työpaikalla Jyväskylän vanhassa teatterissa ja ihaili näyttelijöiden työtä lämpiön televisioruudulta, joka välitti mustavalkoista kuvaa näyttämöltä. Tämä on henkisesti aika raskasta, mutta onneksi rakas on parempi!” Kotiutumisen jälkeen yksinhuoltajasta tuntui yksinäiseltä. ANNUN LAPSUUSPERHE ASUI Kortepohjan ylioppilaskylässä, jossa 1980-luvulla vilisti vapaana lauma tenavia. Treenien jälkeen hän kiepsahtaa posket hehkuen keittiönpöydän ääreen kertomaan, miten kaikki alkoi. Oli iso luotto elämään. Minusta mikään noista ei kuulosta pahalta. Kirosanat sinkoilevat ja lattia tömisee kiukkuisista askelista. Elämään tupsahti kuitenkin yllättävä käänne. Ensimmäiset viikot kuluivat sairaalassa onnenja pelonsekaisissa tunnelmissa. T eatterikoneen toimistolla vanhan puutalon yläkerrassa on meneillään mehevä perheriita. Teatteri veti taas vahvasti puoleensa. Kiirettä pitää. Annulla on kaksoisrooli teininä ja äitinä. – Ei pelottanut yhtään! Oli vain tunne, että näin tämän pitää mennä. Ajattelimme jo silloin, ettei yksinhuoltajuudessa ole mitään kummallista. Annu Sankilampi, Jussi Helminen ja Kirsi Sulonen harjoittelevat käsikirjoittamaansa näytelmää, joka esitetään Teatterikoneen koulutustilaisuudessa eräällä työpaikalla. – Oli pelottavaa, kun en ymmärtänyt, mitä tapahtuu. Vauvan kallokuvista näkyi, että vauriot aivoissa olivat isoja, joten kuntoutus alkoi heti. Pahin huoli oli vain minulla, kun ei ollut puolisoa, jonka kanssa olisi voinut jakaa sen ja pelätä yhdessä. – Hän oli muka lapseni ja keitin hänelle suklaamannapuuroa. Olin avustajana Jyväskylän kaupunginteatterissa 5-vuotiaasta 18-vuotiaaksi. Rasmus itki paljon, mutta Annu ei aavistanut, että kouristelut voisivat olla epilepsiaa. He saivat rauhassa kehitellä pitkiä pihaleikkejä, kuten sirkusta ja teatterituotantoja. On aikuisena mietitty, että onpa jännä! Hänkin erosi, ja minä sain ensimmäisen lapseni yksin. Vauva kärsi happivajeesta, mutta silloin ei vielä tiedetty, miten vakavasta. Sitten Annu haki Teatterikorkeakouluun, muttei päässyt. – Koko teatterin maailma oli niin mieletön. 14 l LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 LM1_s12-23.indd 14 22.12.2016 7.18. Puolen vuoden päästä äiti ja poika muuttivat Aaro Vuotilan luokse Helsinkiin. Ilma on sakeana kuin kenen tahansa teini-ikäisen perheessä. ANNU LEIKKI LAPSENA YKSINHUOLTAJAA. Lääkäri sanoi, että esimerkiksi keskittymishäiriö, hitautta liikkumisen ja puhumisen kanssa ja oppimisvaikeuksia. Annu leikki kaverinsa kanssa yksinhuoltajaa. Tärkeintä on, että poika toipuu. Kuulin, että Jyväskylässä oli työttömille nuorille tarkoitettu teatteripaja. Ryhdyin työttömäksi, että pääsin teatteripajaan. TULEVAN MIEHENSÄ ANNU TAPASI Teatterikorkeakoulun bileissä, kun Rasmus oli kahdeksankuinen. Annu kirjoitti päiväkirjaansa sairaalassa: ”Kysyin lääkäriltä, mitä tuollaisesta happivajeesta voi lapselle tulla. Seurasi kuukausi ”puhelimessa roikkumista”. Hän ehti valmistua juuri ennen kuin Rasmus syntyi. Ei voinut kuvitellakaan, että mitään voisi tapahtua. – Teatteri auttoi jaksamaan sitä itsekseen olemista. Teatteri-ilmaisun ohjaajaksi opiskeluun liittyvä työharjoittelujakso vei Englantiin, josta palattuaan Annu huomasi olevansa raskaana. Annu alkoi ohjata teatteria, ja vauva kulki mukana harjoituksissa. Hän keksi muita reittejä
Halusimme purkaa sanaparia ja tarkastella omaa äitiyttämme sen kautta. TEAT TERIKONE ON SAANUT mukaansa uusia tekijöitä ja näytelmiä on syntynyt tasaiseen tahtiin. Se on pieni paikka, mutta siellä on paljon kesäasukkaita. Vanhemmat Aaro Vuotila ja Annu Sankilampi perustivat oman teatterin, kun Rasmus oli pieni. Kaikesta: lehtijutuista, ihmisten puheista, tilanteista kaupungilla tai kaupassa. He huomasivat, miten monta puolta asioissa on. – Esityksen jälkeen eräs eronnut pariskunta harkitsi palaavansa yhteen. Kesän me – neljä näyttelijää ja Rasmus hoitajineen – asuimme pienessä mökissä. Rasmus on 15-vuotias koululainen, joka tykkää laulaa. MUUTAMA VUOSI SIT TEN Annua alkoi kutkuttaa ajatus tehdä näytelmä kehitysvammaisen lapsen äitiydestä. – Esitys oli unelmien täyttymys. Näyttelijät tekivät kirjoitusharjoituksia, joista Annu kokosi erilaisia äitityyppejä. ” Esityksen jälkeen eräs eronnut pariskunta harkitsi palaavansa yhteen. – Elämästä. Teimme kaiken itse, rakensimme jopa nousevan katsomon lammen rantaan. LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 l 15 LM1_s12-23.indd 15 21.12.2016 11.45. Mistä ideoita riittääkin. Siitä, mikä minua itseäni vaivaa tai kiinnostaa. Kuka sen määrittelee. Sukujuhlissa Joutsassa Annun sukulainen ehdotti: miksette tekisi teatteria täällä. Siihen liittyi improvisaatio-osuus, jossa jokainen näyttelijä kertoi minuutin ajan omasta parisuhteestaan. Paska äiti -näytelmä syntyi, kun Teatterikoneen näyttelijät huomasivat harmittelevansa tämän tästä huonouttaan äitinä. Jalat alta – pariterapiaa -näytelmä käsitteli parisuhdetta. Perhe palasi Keski-Suomeen, kun Aaro oli valmistunut näyttelijäksi ja Annu suorittanut teatteri-ilmaisun ohjaajan tutkinnon. Aluksi teimme teatteria Joutsassa kesäisin. Kun hän opiskeli tanssija liiketerapian ohjaajaksi, aiheesta syntyi lopputyönä Erityisen äiti -monologi. – Päätettiin perustaa teatteri, jonka toiminta-ajatus oli viedä teatteria sinne, missä sitä ei ole. Ensimmäinen Teatterikoneen esitys syntyi silloisen Rantasipi Joutsenlammen rantaan. Oli marttyyri, alkoholisti, työnarkomaani ja sitoutumiskammoinen. Onneksi kaikki sujui hyvin. Seuraavana vuonna perheeseen syntyi Peppi. Toinen raskaus pelotti Annua ja hän kävi psykologilla purkamassa huoliaan. Luonnonkaunis paikka loi upeat puitteet Annun isoäidin traagiselle rakkaustarinalle, johon liittyi rakastetun hukkuminen ja uuden rakkauden löytäminen. Annoimme kaikkemme esitykselle. – Mitä se oikeasti tarkoittaa, jos joku on paska äiti. Voiko niin sanoa. Oli selvää, että työpaikka piti luoda itse
Moni halaa. Annu etsi vanhat päiväkirjansa ja haki kehollisia muistoja koko äitiytensä ajalta. Sinne muut eivät pääse, eivätkä he voi ymmärtää, millaista siellä on. Moni on jäänyt pitemmäksi aikaa juttelemaan ja kertonut omista kokemuksistaan. – He, joilla on kehitysvammainen lapsi, sanovat, että näytelmä on ihan kuin heidän elämästään. On ollut hieno huomata, että mitä enemmän puhuu, sen lähemmäksi ihmiset pääsevät poikaa ja uskaltavat ja haluavat olla hänen kanssaan. Näytöksen päätteeksi ihmiset jonottavat Annun juttusille. Mutta kiitosta katsojilta tulee ehkä siksi, ettei kohtauksia huonoistakaan päivistä ole kaihdettu. Monologissa kerrotaan kauniisti äidin ehdottomasta rakkaudesta lastaan kohtaan. Kokemuksesta viisastuneena Annu opetteli puhumaan senkin uhalla, että häntä pidetään huonona äitinä. Hän luuli, että oli pakko näyttää pärjäävänsä, vaikka oli tosi paha olla. Jos en puhu asioista, jotka ovat minulle isoja ja kipeitä paikkoja, koko jutussa ei ole mitään järkeä. Kirjoittaessaan hän mietti, voiko sanoa käyneensä lapseen joskus käsiksi. Kun selvisi, että Rasmus on vaikeasti kehitysvammainen, päätin kertoa sen kaikille. Monologissa on kohtaus, jossa perhe kävelee kaupungilla ja kaikki ovat hyvällä päällä. Sellaisena päivänä poika tarrautuu äitinsä tukkaan ja äiti puolustautuu tönäisemällä. – Äitiys on kokonaisvaltainen ja kehollinen kokemus. – Päätin, että pakko minun on kertoa rehellisesti. Monologi antoi mahdollisuuden tutkia, miltä äitiys tuntuu myös liikkeen kautta. Kun jaamme yhdessä osaamista ja vaikeuksia, se kasvattaa rakkautta Rasmusta kohtaan. Rappusilla näyttelijä Aaro Vuotila (vas.), tytär Peppi sekä Rasmus ja Annu Sankilampi, teatterin taiteellinen johtaja. Voisiko joku tehdä siitä lastensuojeluilmoituksen. Rasmuksen sosiaalityöntekijä kehui Annulle, että monologi avasi hänelle perheen jaksamisen merkitystä. Se on kupla, jonka sisällä on rakkaus. 16 l LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 LM1_s12-23.indd 16 21.12.2016 11.45. – Meni kauan ennen kuin uskalsin alkaa jakaa asioita ja vastuuta Aaron kanssa. He kiittävät, että sanoin asiat ääneen. – On niin paljon helpompi olla, jos kaikki, jotka hoitavat Rasmusta tietävät, missä meillä mennään. ”VOIKO SANOA KÄYNEENSÄ LAPSEEN JOSKUS KÄSIKSI?” Teatterikoneen toimistolla on kiertävän teatterin rekvisiitta ja harjoitustilat. Annu toivoo katsojien saavan näytelmästä vertaistukea. Äidistä tuntuu, että he ovat kuplan sisällä. Mukaan monologiin päätyivät alku ja nykyhetki: haaveet ja toiveet peilautuvat siihen, mitä tapahtui. Uskon, että moni tunnistaa juuri sen kohdan, jossa äidin hermot menevät ja tapahtuu ylilyönti. KUN ANNU ELI YKSIN VAUVAN kanssa, hän vakuutteli läheisilleen kaiken olevan hyvin. Ettei tulisi epärehellistä vaikutelmaa pärjäämisestä
Tai: tää kohtaus olisi hieno näyttämöllä, kuvaa Annu. – Aina on hyvin lähellä se mahdollisuus, että tulee jotain painavaa vastaan. Perhe-elämä on nykyisin yhtä teatteria, sillä Peppikin on näytellyt jo kahdessa äitinsä ohjauksessa. Se oli voimakas hetki, Annu muistelee. Nyt Rasse on äitiään pitempi nuori, joka saattaa kauppareissulla alkaa laulaa lallattaamaan kovaan ääneen tai paukauttaa, että pierettää. Kun syötin Rasmusta ensimmäisiä kertoja, muistin, että lusikalla pyöräytetään huulen alta valumat pois. – On tehty teatteria huoltoasemalla, metsässä, ravintoloissa, kouluissa, ihmisten kodeissa ja tyhjässä liiketilassa. – Se ei ole mitenkään poikkeuksellista meidän suvussamme. – Kun vetää Marjatan kuteet päälle, on helppo mennä lähelle ihmisiä ja kysyä heidän huolistaan, kertoo Annu. Krapulalauluja on tullut laulettua joka keikalla! nauraa Aaro. TOIMII sen taiteellisena johtajana, ohjaajana, näyttelijänä ja kouluttajana. UNELMOI perustavansa maailman ensimmäisen saunateatterin Jyväsjärvelle. Yhden laulun säveltäminen saa kestää pari minuuttia. – Peppi sanoi kerran, että kaikki katsoo meitä, vähän hienoo! Olen samaa mieltä, mutta silloin täytyy itse olla vahvoilla. Annu puuttui tilanteeseen, ja pojat lopettivat heti. Helpommallakin voisi päästä, huokaisee Annu. Se oli luonteva sukupolvien ketju, josta vanhemmuus alkoi rakentua. Kun hän tapasi Annunsa, hän kertoi äidilleen tavanneensa ihmisen, jolla on ihminen. – Koko ajan puhutaan teatterista. www.teatterikone.fi LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 l 17 LM1_s12-23.indd 17 21.12.2016 11.45. Kerran Annu näki tilanteen, jossa kaksi poikaa ajoi pyörällä kehitysvammaisen miehen perässä ja huuteli törkeyksiä. – Kun mummo vielä eli, seurasin, kun äitini syötti häntä sairaalassa. – Tilattomuus on välillä rasite, mutta vähävaraisuus pakottaa kekseliääksi, sanoo Aaro. Joku sanoo jotakin, heti tulee mieleen: ei vitsi, tuo olisi hyvä repliikki. Annun ja Aaron ajankohtaisin yhteistuotanto on Laulukone, jonka roolihahmot Jorma ja Marjatta keräävät ihmisiltä huolia ja laulavat ne taivaan tuuliin. Siinä ei ollut outoa. Teatterikone tekee myös yhteisöllistä teatteria kouluissa ja lastenteatteria. AARO SAAPUU, KERTOO käyneensä kaupassa. On sotien katkaisemia elämiä ja niiden kautta tulleita yhdistelmiä: sukulaisia, joihin ei ole verisidettä. – Kauhein huoli oli, kun eräs mies kertoi lapsensa kuolleen. Olemme kohdanneet vakavia henkilökohtaisia ja pieniä pinnallisia huolia. Väsyneenä se voi olla tosi ahdistavaa. KOULUTUKSELTAAN teatteri-ilmaisun ohjaaja ja tanssija liiketerapiaohjaaja. Vähän aikaa sitten Annu oli lastensa kanssa kirpputorilla, jossa pieni tyttö katsoi Rasmusta pitkään. Yleinen ilmapiiri syntyy siitä, miten me yleisesti käyttäydymme. Annu Sankilampi SYNTYI 1977 Jyväskylässä. Monesti esitämme Laulukonetta juhlissa, joten ihmisten huolet liittyvät seuraavaan aamuun. PERHEESEEN kuuluvat lisäksi Rasmus, 15, ja Peppi, 10, sekä monirotuiset koirat Papu ja Piaf. Hänelle oli helpottavaa sanoa asia ääneen ja kuulla se lauluna. Teatterikoneen kotipaikka on vakiintunut Jyväskylään, jossa Annu ja Aaro katselevat rakennuksia sillä silmällä, mihin saisi teatterin. KIRJOITTANUT JA OHJANNUT näytelmiä, joissa käsitellään usein parisuhdetta ja vanhemmuutta. PERUSTI Teatterikone-teatterin vuonna 2003 miehensä Aaro Vuotilan kanssa. Joka kerta täytyy tehdä paljon työtä, että ihmiset löytävät meidät. Mutta pariskuntaa ei tunnu pelottavan mikään – paitsi ehkä se, ettei saisi tehdä teatteria. Rasmuksen ollessa pienempi kehitysvammaa ei välttämättä huomannut. ku ka Kuplan ulkopuolella on yhteiskunta ja yleinen asenneilmapiiri. Yhtä mutkattomasti Aaro ryhtyi Rasmukselle isäksi. Jäämme odottamaan, mitä Teatterikone seuraavaksi keksii. – Hyvänä päivänä se naurattaa, mutta jos on ollut huono päivä ja olen väsynyt, tuntuu hirveältä lähteä minnekään Rassen kanssa ja kohdata kummastelevia katseita. ERITYISEN ÄITI -monologi sai ensi-iltansa Kehitysvammaisten tukiliiton tilaisuudessa toukokuussa 2016. ” Helpommallakin voisi päästä. Siinä tilanteessa jouduin pudottamaan roolin pois ja olemaan ihminen ihmiselle. Tytön äiti kielsi tuijottamasta, mutta Annu sanoi, että kyllä Rasmusta saa katsoa. – Jos kohtaat vääryyttä, siihen täytyy aina puuttua. – Ihmisten on myös helpompi puhua hahmolle
Se ei ole vain polttoainetta, vaan myös kulttuuria ja elämäntapa. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA kuvat PÄIVI KARJALAINEN 18 l LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 LM1_s12-23.indd 18 21.12.2016 11.45. Saarisen perheessä Kokkolassa valmistetaan ruokaa rakkaudella
Enni Saarinen pilkkoo porkkanoita Marinaäidin avustuksella ja Ilona Saarinen on saanut käsiteltäväkseen bataatin. LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 l 19 LM1_s12-23.indd 19 21.12.2016 11.45
PERHEESSÄ KÄYTETÄÄN RUNSAASTI MARJOJA. Tällä kertaa sitä ovat täyttämässä Juuso Saarinen (oik.) sekä Vesa Saarinen sylissään Enni. Vihersmoothieen sujahti lehtikaalia, banaania, pinaattia, pähkinöitä, avokadoa, mikroversoja, rucolaa, punamangoldia, kookosvettä, hunajaa ja suolaa. Blenderi on Saarisen perheessä kovassa käytössä. 20 l LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 LM1_s12-23.indd 20 21.12.2016 11.46
Kotona kaikki työt jaetaan, eikä niistä juuri riidellä. Perheessä on totuttu moniin makuelämyksiin. Kokkina pitää aina pyrkiä saamaan parasta mahdollista raaka-ainetta. – Meillä syödään usein myös lohisoppaa tai kasvissosekeittoja. Perheessä ei makuasioista kiistellä, eikä syömään pakoteta, mutta siihen pyritään, että kaikkea maistetaan. Tällä haavaa hän on valinnut pata-aineksiksi luomukaritsan etupotkaa. Vesa on huippuravintoloissa tottunut käyttämään ehkä liikaakin suolaa, koska se tuo ruuan maun paremmin esiin. Marjoja perheessä käytetään runsaasti. – Yks toinen kakku ei ollut ihan näin hyvää. Jos se on luomua mutta ei laadukasta, ei se ruuantekijää paljon auta. P unainen kakun päällys kiiltää niin, että siitä voi nähdä miltei kuvansa. Marina Saarinen työskentelee kätilönä ja imetyskoordinaattorina. – Jos sitä ei kotona opi, ei sitä opi missään. Kyseessä on Vesa Saarisen luovuuden taidonnäyte: hänen itse kehittelemänsä karpalo-rosmariini-valkosuklaakakku. – Tämä on hyvää! sanoo Enni Saarinen, 6, lusikoidessaan samettista herkkua suuhunsa. Suolan käytöstä silti keskustellaan. Siinä oli joku maku, josta en pitänyt. – Koululaiset oppisivat arvostamaan ruokaa enemmän pidemmällä ruokatauolla. Saariset aloittivat seurustelun jo 15ja 18-vuotiaina. Kun lapset olivat pienempiä ja menivät aikaisin nukkumaan, vanhemmat nauttivat kahdenkeskisen illallisen. Ulkona syödessä kun voi käydä niin, että Vesalla luiskahtaa työrooli päälle ja hän alkaa tarkkailla ”koko pakettia”. 20 minuuttia jonottamiseen, syömiseen ja taukoon ei edesauta suomalaisen ruokakulttuurin kehittymistä, Vesa pohtii. Edes pinaattilettuja ei osteta valmiina, itse tehdyt pinaattiletut ovatkin Ennin herkkua. Ruuanlaiton lisäksi hän pesee pyykit ja tekee sen, mikä on tarpeen. Vaikka meillä on ihania ystäviä, on korkeampi kynnys kysyä apua ystäviltä kuin sukulaisilta, Marina toteaa. Sen ajan, kun perheessä on ollut lapsia, vanhemmat ovat viettäneet vain kaksi yötä pois kotoa ilman jälkipolveaan. Ainakin kerran päivässä perhe pyrkii syömään yhdessä, viikonloppuisin useammin. Ravinnon alkulähteille liittyy myös perheen äidin ammatti. Niinpä juhlahetki on luotu usein oman katon alle. Juhlahetkiä kotona Marina on tehnyt 12 vuotta kolmivuorotyötä. Ruokakulttuuriin kuuluu ruuan arvostaminen, yhdessä tekeminen ja nauttiminen. Joulunaikaan kuluu aina vähintään puoli kiloa muikunmätiä ja tryffelikastike on yksi lempikastikkeista joulupöydässä. – Se on jykevä peli, kolme hevosvoimaa! Sillä voisi ajaa vaikka pientä venettä, Vesa sanoo pilke silmäkulmassaan. Marina on intohimoinen marjastaja, joka pitää mielellään kesälomansakin vadelmien ja mustikoiden kypsymisen aikaan. Vesa LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 l 21 LM1_s12-23.indd 21 22.12.2016 7.20. Ruuan valmistuksessa oivallisena apuna on isännän blenderi, josta hän on hivenen ylpeä. Myös linssejä ja papuja käytetään, niistä voi tehdä myös tahnoja, joita nautitaan leivän päällä, Marina kuvailee. Silloin, kun Vesa on paiskinut töitä opetuksen ohessa työelämäjaksoilla Baskimaalla, Ranskassa ja Saksassa tai opiskellut työn ohessa, Marina on hoidellut arkea kolmen lapsen kanssa. Ruoka onkin perheessä korkeassa kurssissa. En muista sen nimeä, Enni puhelee. Vesa on hotellija ravintola-alan lehtori, jolle myönnettiin vuosi sitten kultaiset Cordon Bleu d’Or -käädyt. Karitsanpotkaa pataan Talvikaudella Saarisilla syödään haudutettuja patoja ja keittoja. Yhdessä syömistä pidetään tärkeänä myös siksi, että lapset oppivat ruokakulttuurin. Molempia tungin taskuihin. ” Koululaiset oppisivat arvostamaan ruokaa enemmän pidemmällä ruokatauolla. Jo yhteinen puuhailu ennen ateriaa on mukavaa. Perheellä ei ole sukulaistukiverkostoa Keski-Pohjanmaalla. Aterialla kohdataan ja jaetaan kuulumiset, Marina sanoo. Yhteinen ensimmäinen koti oli Helsingissä, mutta nyt on asuttu Kokkolassa jo 14 vuotta. Eineslaatikoita ei täällä availla, vaan aterian valmistelu aloitetaan päivittäin yleensä perunoitten kuorimisesta ja sipulin pilkkomisesta. Vesa on lasten kanssa kotona keskivertoisiin verrattuna enemmän. – Se, joka jää kotiin, jatkaa hommia. – Ei me sentään mitään yli-ihmisiä olla, joskus voidaan tilata kotiin pizzaa, Vesa naurahtaa. – Lähija luomuruoka ei ole minulle arvo sinänsä, mutta raaka-aineen pitää olla huippulaatuista. Vaikka kaikkea maistetaan, porkkanalaatikkoa ja kesäkeittoa mestarikokki ei – ainakaan itselleen – valmista. Enni, Ilona, 15, ja Juuso, 18, auttavat pöydän kattamisessa ja usein myös salaatin teossa. – Niitä pakotettiin 70-luvulla lastentarhassa syömään. – Toinen oli yhden yön ”häämatkamme” Helsinkiin ja toinen yhden yön reissu kavereiden häihin. Arkiruokana aasialaisesta ruuasta pitävät kaikki. Koko joukon saaminen samaan aikaa aterialle on haasteellista Marinan kolmivuorotyön ja lasten harrastusten vuoksi. Toisinaan Juuso paistaa itselleen pihvejä ja Ilona pyöräyttää välipalaksi vihersmoothien, mutta kokin urasta ei toisessa polvessa haaveilla
22 l LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 LM1_s12-23.indd 22 22.12.2016 7.27. Ota kasvikset välillä pois, lisää punaviini, tomaatit liemineen ja lihaliemi. ” Vesa on lasten kanssa kotona keskivertoisiin verrattuna enemmän. Anna porista liedellä ilman kantta puoli tuntia. Roiski annokseen jugurttia raikastamaan makua. KORIANTERIMINTTUCOUSCOUS 4 dl couscous-suurimoita 4 dl kanalientä 1 ruukku tuoretta korianteria 1 ruukku tuoretta minttua 1 rkl oliiviöljyä 100 g maustamatonta luonnonjugurttia Valmista couscous potkien hauduttamisen loppuvaiheessa pakkauksen ohjeen mukaan ja mausta hienonnetuilla yrteillä ja oliiviöljyllä. Poista liemestä kokonaiset pippurit ja laakerinlehdet. Soseuta haudutusliemi sauvasekoittimella ja tarkista maku. Lisää kasvikset ja mausteet pataan ja laita kansi päälle. Siirrä pata 150-asteiseen uuniin ja anna hautua 2–3 tuntia. Kun potkalihat ovat kypsiä (liha irtoaa luista), nosta ne ja juurekset sivuun. Marina Sikiön sydänäänten seurantaan tarkoitettu kätilön kuulotorvi ja Marina Saarisen itse neuloma rinta kertovat hänen työstään kätilönä ja imetyskoordinaattorina ruuan alkulähteillä. Vesa Saarisen itse kehittelemä karpalorosmariini-valkosuklaakakku. HAUDUTETTU LUOMUKARITSA 4 luomukaritsan etupotkaa 4 porkkanaa 8 salottisipulia 2 dl punaviiniä 1 prk säilöttyjä luumutomaatteja 6 valkosipulin kynttä 1 l lihalientä (tai niin paljon, että potkat peittyvät nesteeseen) 1 rkl kuivattua lipstikkaa 5 kokonaista mustapippuria 2 laakerinlehteä 5 timjamin oksaa 2 tl sokeria suolaa ja valkopippuria myllystä oliiviöljyä ruskistamiseen Ruskista potkat, porkkanat ja sipulit padassa
Hän sanoo pärjäävänsä nuorten kanssa mainiosti. Ihailin sitä, miten taitavasti keittiön väki kasasi annoksia kovassakin kiireessä. Siten perinteet siirtyvät luonnollisesti sukupolvelta toiselle. Opettamisessa parasta on, kun huomaa nuoren kehittymisen ja saa hänet innostumaan. Vanhemmuuden sitoumus on todella iso, ja usein tuoreille vanhemmille on luotava realismia vauvaperheen elämästä. Lisäksi tarvitaan joustavuutta ja tiimityötaitoja. PERHE: puoliso Vesa ja kolme lasta. MOTTO: Imetysohjaus – rakkaudesta äidinmaitoon, vastasyntyneen ruokaan. – Olin 1990-luvun alussa Ski Bistrossa hommissa järjestysmiehenä ja baarissa. – Kolmen päivän aikana tapahtuu paljon: vauva syntyy ja se muuttaa vanhempien elämän. Mestarikokin mukaan suomalainen ruokakulttuuri poikkeaa vaikkapa Etelä-Euroopasta. Uteliaisuus elämään ja halu kehittyä on Saarisia yhdistävä piirre, eikä elämän raameja ole viimeisen päälle lyöty lukkoon, vaikka perhe Kokkolassa hyvin viihtyykin. Vesalla on myös oma yritys, jonka puitteissa hän pyörittää kesäisin katukeittiötä ja tekee cateringia ja erikoiskakkuja häihin ja firmojen juhliin. – Opiskelijoiden kilpaillessa jännitän varmasti paljon enemmän kuin itse kilpailija. INSTAGRAM: #saarinenvesa ku ka – Eräs kaveri kysyi kerran, että mihin täällä Kokkolassa kannattaa mennä illalla syömään. Hiljattain vietettiin Ilonan rippijuhlia, mutta Vesa oli niin kiireinen, että kakut juhliin loihti ystävä. PERHE: Puoliso Marina ja kolme lasta. Vesa istui pöydän alla monet juhlat. – Sieltä ne lapsuuden tuoksumuistot tulevat. Ravintolakokkien kouluttamisen ohessa Vesa on suorittanut ammatillisen opettajan pätevyyden. Viime kevään Taitaja-kisassa Vesan valmentama opiskelija Adele Kinnunen voitti Suomen mestaruuden ravintolakokki-sarjassa, jossa taso on korkea. Savoyssa hän toimi vuonna 1999, kun se valittiin Vuoden ravintolaksi. – Eteläeurooppalaiset elävät syödäkseen eivätkä syö elääkseen. Isovanhemmat, jotka asuvat saman katon alla, osallistuvat myös ruuanlaittoon. Ensivaikutelma uuden opiskelijaryhmän kohtaamisessa on tärkeä. KOULUTUKSELTAAN kätilö ja imetyskouluttaja. Hänen isänsä oli apteekkari ja innokas kuoroharrastaja. – Kotoa löytyy verrokkia. Suhde ravintoon jää etäiseksi, jos lapsella ei ole tuoksumuistoja. Hyvä kokki taas tarvitsee Vesan mielestä pitkän pinnan, organisointikykyä ja hyvän makuaistin. Uskon ammattitaidon takaamaan auktoriteettiin, sillä nuoret vievät kuin litran mittaa, jos ei ole auktoriteettia. Keittiötyö alkoi näyttää salista katsottuna tosi siistiltä. MOTTO: Niillä mennään mitä on. ku ka Vesa Saarinen SYNTYI Hämeenlinnassa 1969. Kivaa saa olla, mutta jos liian hyväksi kaveriksi alat, ote kyllä lipsuu. Marina Saarinen SYNTYI Lieksassa 1972. KOULUTUKSELTAAN ravintolakokki, keittiömestari ja restonomi YAMK. HARRASTAA: luonnossa liikkumista, intohimona marjastus. LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 l 23 LM1_s12-23.indd 23 21.12.2016 11.46. Silloin tajusin, että toi on mun juttu! Vesa on opiskellut ammattiinsa Ravintolakoulu Perhossa, minkä jälkeen hän on tehnyt töitä monissa huippuravintoloissa. Uteliaisuus elämään Marinankin työssä ensivaikutelma on tärkeä, mutta haasteellista on se, että hänen asiakaskontaktinsa kätilönä kestävät vain kolme päivää. Samoilla opeilla toimii myös perheen arki. Sanoin, että tuu meille! Tärkeitä tuoksumuistoja Jo Vesan lapsuuden kodissa ruoka oli tärkeällä sijalla. Kotona pidettiin usein juhlia, joissa laulettiin yhdessä pianon säestyksellä ja nautittiin hyvä ateria. TYÖSKENTELEE Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa kätilönä ja sairaanhoitopiirin imetyskoordinaattorina. Muutaman ensi minuutin aikana näytät, kuka olet ja mitä osaat. Hyvä kätilö on Marinan mukaan ammattitaitoinen ja sydämellinen kanssakulkija naisen elämän eri vaiheissa. Adele työskentelee nyt Helsingissä ravintola Rosterissa Pohjoisesplanadilla. TYÖSKENTELEE Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa ruokatuotannon lehtorina ja toiminimellä Gourmet Serviisi Street Food & Catering. JUHLAHETKET LUODAAN USEIN OMAN KATON ALLE. INNOSTUU koskikalastuksesta Ruunaankoskella Lieksassa. Kotiruoka on siellä arvossaan. Alasta Vesa innostui silloin, kun autteli veljeään Rukalla
Vartiaisen mukaan lapset tekevät aivan yhtä paljon kemiaan ja fysiikkaan liittyviä kysymyksiä. Nukkuvatko leppäkertut ikinä. Tiedekasvatuksen luonnollinen lähtöLapsi on ihmettelyn ammattilainen kohta ovat lasta kiinnostavat arkiset asiat. Arkisen käsitteen ja tieteellisen käsitteen välille kehittyy yhteys, kun aikuinen ja lapsi pohdiskelevat asiaa ja rakentavat sitten yhdessä tilannetta koskevan tutkimusasetelman. 24 l LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 LM1_s24-33.indd 24 21.12.2016 11.47. Taide on merkittävä osa tiedekerhoja: lapsen kokemusmaailmaa lähestytään kokonaisvaltaisesti musiikin, lorujen, tarinoiden ja roolihahmoina esiintyvien kerho-ohjaajien kautta. Tieteellisen näkökulman tuominen leikkiin on Vartiaisen mukaan omiaan herättämään myönteisiä asenteita luonnontieteitä kohtaan. Monet kysymyksistä saavat vanhemmat ja opettajat nostamaan kädet pystyyn: nyt meni liian vaikeaksi. Helsingin Sanomien mainiolta Lasten tiedekysymykset -palstalta lainatut kysymykset osoittavat, että mielenkiinnon alue on todella laaja. Miksi märkä ei pala. ko kirjo. Aikuiset olettavat usein lasten olevan kiinnostuneimpia elolliseen luontoon, kuten eläimiin liittyvistä asioista. Alle kouluikäisten tiedekasvatuksesta äskettäin väitelleen Jenni Vartiaisen mukaan lapsella on sisäänrakennettu halu ottaa selkoa siitä, miten maailma toimii. Luma pyrkii edistämään luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opetusta ja oppimista kaikilla asteilla varhaiskasvatuksesta yliopistoon. HS:n kysymyksistä päätellen mukaan mahtuu myös etiikkaa ja filosofiaa – lyhyesti sanoen inhimillisen ajattelun koANTTI VANAS kuvat COLOURBOX, MOSTPHOTOS ja STOCKSNAP tutkittua tietoa Jenni Vartiainen: Kehittämistutkimus: Pienten lasten tutkimuksellisen luonnontieteiden opiskelun edistäminen tiedekerho-oppimisympäristössä. Helsingin yliopisto 2016. Edellytykset tieteen ja leikin sekoittamiselle ovat siis hyvät, ja tuloksena voi olla ensimmäinen tienviitta kohti tulevaa ammattia. Vartiainen kehitti väitöstutkimuksessaan alle kouluikäisten lasten tiedekasvatusmallin, jota on jo testattu Helsingin yliopiston Luma-keskuksen järjestämissä 3–6-vuotiaiden Pikku-Jipot -kerhoissa ja päiväkodeissa. Tiede alkaa ihmettelystä, samoin ihmisen elämä: lapsi on kokopäivätoiminen ihmettelijä. Mistä hiekka tulee. Ovatko krokotiilit iloisia, kun niille syntyy poikasia. M istä ihminen alkaa, jaloista vai päästä. Luonnontiedekerhoissa on käynyt tähän mennessä yli 500 lasta, eikä Vartiaisen mukaan yksikään ole tullut vielä sanomaan, että ”tää on tyhmää, mä en haluu enää tehdä tätä”. Parhaassa tapauksessa myönteisyys kantaa siihen asti, kun nuori alkaa tehdä tulevaan ammattiuraansa liittyviä valintoja
Emmi Enlund: Stability and variability in parents’ causal attributions for their child’s academic success and failure. Arviot lapsen suoriutumisesta eivät siis perustu vain lapsen tekemisiin vaan myös vanhemman ”fiiliksiin” arviointihetkellä. – Ensimmäistä kertaa historiassa seuraava sukupolvi ei koe tulevansa menestymään elämässä yhtä hyvin kuin vanhempansa. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa kaikkien Pohjoismaiden nuoriin kohdistettu tutkimus tehtiin vastaamaan yrityselämän tarpeita. Puolet nuorista uskoi oman ansiotasonsa jäävän vanhempiensa tulotason alapuolelle. NUORTEN KUVA TULEVAISUUDESTA SYNKKÄ Julkkisten vaikutus nuorten kulutuspäätöksiin on Suomessa suuri. Selitystapoihin vaikuttavat vanhemman koulutustaso ja lapsen aiempi koulumenestys. 15/30 Research Oy: Nuoret eivät usko menestyvänsä yhtä hyvin kuin vanhempansa. Yleensä se pysyy: Enlundin mukaan vanhemmilla on suhteellisen vakiintunut tapa selittää lapsensa koulusuoriutumista. Tutkimus selvitti myös nuorten kulutustottumuksia ja niiden eroja Pohjoismaissa. Tiedote julkaistu marraskuussa 2016. Harva tosin tietää vielä kolmekymppisyyden lähestyessäkään, mitä työtä haluaa isona tehdä. Onnistumisten selittäminen lapsen kyvyillä vahvistaa lapsen luottamusta itseensä ja omaan pystyvyyteensä jopa enemmän kuin kouluarvosanat. Erityisen suuri julkkisten vaikutus on Suomessa. Aineistoa täydennettiin laadullisin tutkimuskeinoin. Jos vanhempi sanoo epäonnistumisen johtuvan yrityksen puutteesta, hän viestii, että lapsi pystyy vaikuttamaan omaan suoriutumiseensa itse. Asiat kietoutuvat toisiinsa monista aiemmista tutkimuksista tutulla tavalla: mitä korkeampi koulutustaso vanhemmalla oli, sitä paremmin lapsi koulussa menestyi – ja sitä vahvemmin vanhempi uskoi lapsen onnistuvan nimenomaan kykyjensä ansiosta. Tutkimus koostui kyselystä, johon vastasi yhteensä tuhat nuorta Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Nuoret suhtautuvat epäillen pohjoismaisen hyvinvointivaltion perusoletuksiin, kertoo tutkimustoimisto 15/30 Research Oy:n toteuttama Pohjoismainen nuorisotutkimus. Syyselitykset ohjaavat lapsen kehitystä hyvään tai huonoon suuntaan erityisesti, jos linja pysyy samana yli ajan. Sillä, miten vanhemmat lastensa koulumenestystä tai sen puutetta selittävät, on väliä, selviää Emmi Enlundin väitöksestä. Noin joka viides nuori piti haluamansa kaltaisen työpaikan saamista helppona. Lähes puolet tutkimukseen osallistuneista ei kokenut omaavansa elämässään yhtä hyviä mahdollisuuksia kuin muut samanikäiset. Myös vanhemman selitys lapsen epäonnistumiselle voi olla lapsen kannalta joko positiivinen tai negatiivinen. Pohjoismainen nuorisotutkimus on jatkoa saman yhtiön toteuttamille kansallisille nuorisotutkimuksille. Onnistumisen selittäminen esim. LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 l 25 LM1_s24-33.indd 25 21.12.2016 11.47. Epäonnistumisen selittäminen kyvyttömyydellä saattaa kertoa lapselle hänen olevan toivoton tapaus, jonka ei kannata edes yrittää. tehtävän helppoudella puolestaan riistää lapselta kunnian hyvästä suorituksesta. Jyväskylän yliopisto 2016. Enlundin väitöksen aineistona olivat Jyväskylän yliopistossa kerätyt Koulutaidot ja motivaatio, Alkuportaat sekä Vanhemmat, lapset ja oppiminen -pitkittäisaineistot. MITEN VANHEMPI SELITTÄÄ LAPSENSA KOULUMENESTYSTÄ. Nuorten kansalaiskokemus ei vastaa pohjoismaisen hyvinvointivaltion ihannetta, toteaa tutkija Markus Keränen. Toisaalta vanhemmat antoivat sitä myönteisempiä arvioita lapsensa kyvyistä ja yrittämisestä mitä paremmaksi he arvioivat oman sen hetkisen mielialansa. Palvelun saaminen omalla äidinkielellä on tärkeä asia yhä harvemmalle: vain vajaa kolmannes tutkituista kertoi pettyvänsä, jos ei saa haluamaansa palvelua omalla kielellään. Tulosten mukaan tunnettujen henkilöiden esimerkki vaikuttaa vahvasti nuorten kulutuspäätöksiin ja muihinkin valintoihin
KAHDEN TULEN VÄLISSÄ 26 l LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 LM1_s24-33.indd 26 22.12.2016 7.28. Mahdollista on sekin, että molemmat johtuvat jostakin taustalla vaikuttavasta kolmannesta tekijästä. Haavoittuva asema ja riippuvuus järjestelmästä herättivät toisinaan suuttumusta ja pelkoakin. Adoptiossa nämä kaksi kietoutuvat yhteen: tulevat adoptiovanhemmat kohtaavat yksityisen ja julkisen välisen jännitteen tullessaan sosiaalipalveluiden asiakkaiksi, kirjoittaa Pia Eriksson väitöksessään. Nuorten rahapelaamisen yhteys riskikäyttäytymiseen. Asiakkaan osallisuutta prosessissa pitäisi lisätä yhteisen ymmärryksen ja dialogisempien käytäntöjen luomiseksi. Globaalina sosiaalityön käytäntönä palvelut tulisi kytkeä tiiviimmin yhteen kansainvälisen lastensuojelun tavoitteisiin. Tämä saattaa tutkijan mukaan uhata luottamuksellista suhdetta työntekijään ja vaarantaa palvelujen onnistumisen. Näistä varauksista huolimatta rahapelaaminen pitäisi Räsäsen mielestä huomioida entistä paremmin kouluterveydenhuollossa, ja pelien valvontaa tulisi tehostaa. adoptioneuvontaan. Pia Eriksson: Prospective adoptive parents within pre-adoption services: An interplay of emotions and power in social interaction. pitäisi huomioida Rahapelaam inen Adoptionhakijoiden haavoittuvuus tulisi tunnustaa. Jännite näkyi Erikssonin tekemissä haastatteluissa kahtena erilaisena kertomistapana, joista toista leimasi tunteiden ohjaama lapsen haluaminen ja toista järkeilevä kodin tarjoaminen. Tampereen yliopisto 2016. Eriksson suosittelee adoptionhakijoiden haavoittuvuuden ja riippuvaisen aseman nykyistä selkeämpää tunnustamista. Kyse ei ole vain ongelmaksi yltyneestä pelaamisesta: tytöillä jo harvemmin kuin kerran kuukaudessa tapahtuva pelaaminen liittyi moniin riskikäyttäytymisen muotoihin, ja erityisesti 1–2 kertaa viikossa pelaavilla tytöillä terveysriskien ottaminen ja terveyden heikommaksi kokeminen olivat yleisempiä kuin pelaamattomilla nuorilla. Tuloksista ei Räsäsen mukaan voida vetää syy-seuraussuhdetta koskevia johtopäätöksiä; on siis mahdoton sanoa, johtuuko rahapelaaminen riskikäyttäytymisestä vai päinvastoin. Erilaiset puhetavat heijastavat tutkijan mukaan työntekijöiden ja asiakkaiden adoptiota edeltäville palveluille asettamien tavoitteiden erilaisuutta. Tiina Räsäsen väitöksen mukaan rahapelaaminen liittyy nuorilla riskikäyttäytymiseen ja heikompaan terveyteen. Tutkimusjoukko koostui 12–17-vuotiaista nuorista. koulutervey denhuolloss a. Myös pojilla jo harvemmin kuin kerran kuukaudessa tapahtuva pelaaminen liittyi riskikäyttäytymiseen, mutta fyysisiä oireita ja terveysriskikäyttäytymistä ilmeni lähinnä päivittäin pelaavilla pojilla. Rahat menevät, mutta niiden mukana paljon muutakin. Räsäsen aineistona oli kolme valtakunnallista kyselyä: Kouluterveyskysely vuosilta 2010 ja 2011, Nuorten terveystapatutkimus vuodelta 2011 sekä Nuorten rahapelaaminen 2006 -aineisto. Perheen perustaminen nähdään suomalaisessa yhteiskunnassa yksityisenä asiana ja lastensuojelu julkisena. Työntekijöiden portinvartijan rooli on läsnä koko adoptiota edeltävässä prosessissa. Myös nuoret pelaavat, vaikka laki kieltää rahapelit alle 18-vuotiailta. Stressaavat tunteet olivat tavallisia adoption hakijoiden keskuudessa. Itse asiassa haitat tulevat näkyviin, vaikkei rahaa kovin paljon palaisikaan. Yli 80 % adoptiovanhemmista oli kuitenkin tyytyväisiä saamaansa Tiina Räsänen: Terveys pelissä. Helsingin yliopisto 2016. Pelon kokemukset liittyivät soveltuvuusarvioinnin tulokseen ja prosessin mahdolliseen keskeytymiseen. Väitöksen aineisto koostui kyselystä, johon vastasi 1 451 vanhempaa, ja 19 vanhemman haastatteluista. tutkittua tietoa TERVEYS PELISSÄ Rahapeleistä on tullut suomalaisten mieliajanvietettä
Yhteen ääneen lasten asialla! TULE MUKAAN -SEMINAARIIN Emma & Elias on STEAn avustusohjelma lasten ja perheiden hyväksi. Miten tukea eroperhettä. Finlandia-talossa 7.–8.2.2017 ILMOITTAUDU OSOITTEESSA www.emmaelias.fi/ yhteenääneen LM1_s24-33.indd 27 21.12.2016 11.47. Seminaarin teemoja ovat muun muassa: Mitkä ovat lapsen hyvinvoinnin eri ainekset. Miten kaikki lapset ja perheet saadaan liikkumaan. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa. Mikä voima myönteisellä vuorovaikutuksella on kasvatuksessa. SEMINAARISSA JULKISTETAAN EMMA & ELIAS -OHJELMAN KUNTAVAALIKÄRJET. Miten järjestöt tukevat lapsia ja nuoria vapaa-ajalla ja koulussa. EMMA & ELIAS -OHJELMAN MAKSUTON SEMINAARI KOKOAA YHTEEN PERHETOIMIJOITA JA KERTOO, MITÄ YHTEISTYÖLLÄ VOI SAADA AIKAAN
ANU JÄMSÉN kuva AMNESTY INTERNATIONAL / PROLAM Y&R / SANTIAGO, CHILE maailman lapsia Maailman 28 l LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 LM1_s24-33.indd 28 21.12.2016 11.47
Juuriansa kiskoen haavoittuneen jätin lailla huojuu elämän puu. Itku sodan polttamista maista, tuska veristen pikku ruumiitten ääreltä, romahtelevista taloista, pakolaisten uupuneista karavaaneista humisee yli maailman... Mutta kuin hauras kaisla-arkku Niilin rannalla, orja-äidin sitkeiden käsien solmima, keinuu maailman äidinsydän lasta kätkien kaikilla rannoilla toivoen, vaanien: Kenties tulevat, pelastavat, väkevät, puhtaat, pelottomat –!” Näin kirjoitti Katri Vala Äidit-runossa kokoelmassaan Pesäpuu palaa vuonna 1942. Paraikaa Alepposta koetetaan evakuoida siviilejä, joista monet ovat lapsia, näitä meidän aikamme sotaveteraaneja. nuorin sotaveteraani SYYRIA LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 l 29 LM1_s24-33.indd 29 21.12.2016 11.47. ”Tuskallista on olla äiti tässä maailmassa. Onko mikään muuttunut 75 vuodessa. Hirvittäväksi on runneltu sinut, kaunis elämä, kun äidit sanovat: parempi olisi lapsen kuolla
SIRPA PALOKARI kuvat LIISA HUIMA 30 l LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 LM1_s24-33.indd 30 21.12.2016 11.47. koulukäynti Matikanmaikan MISSIO Pekka Peura kehitti opetusmallin, joka leviää ympäri maata kuin kulovalkea. Kun oppilas etsii ratkaisun itse, itsetuntemus vahvistuu ja ovi oppimiseen aukeaa
Hän on riisunut opetuksesta kaiken ylimääräisen ja luopunut arvosanoihin vaikuttavista kokeista ja yhteisistä läksyistä. Opetuslaitos oli liian kauan kannustanut oppilaita passiivisuuteen ja konemaiseen suorittamiseen. Kun hän kysyi oppilailtaan, mitä hyvää on omassa tahdissa opiskelussa ja siinä, ettei opettaja opeta yhteisesti vaan neuvoo tarvittaessa, vastaukset olivat kannustavia: ”On oma tahti ja voi edetä nopeammin.” ”Se on hauskempaa ja saa tehdä paljon yhteistyötä.” ”Yksittäisessä neuvomisessa ymmärtää paremmin ja saa edetä rauhassa.” ”Saa käyttää vaikeimpiin asioihin kunnolla aikaa.” Oppimisen nälän kasvattaminen vaatii opettajalta asennemuutosta. Sen jälkeen voidaan lähteä pikkuhiljaa liikkeelle helpoista asioista, joista oppilas kykenee selviytymään. Hänen on uskallettava luottaa oppilaaseen. – Se onnistuu, kun sisällöt laitetaan toisarvoiseen asemaan. Peura on kohdannut paljon nuoria, joiden nopea oppimiskyky aiheuttaa normaaliopetuksessa ongelmia. Olen suunnitellut oppimispolut siten, että jokainen saa ainakin yhden onnistumisen kokemuksen. K oulupoikana Vihdissä Pekka Peura tiesi, miten mennään sieltä, missä aita on matalin. Valmistuttuaan matematiikan ja fysiikan opettajaksi hän palasi koulumaailmaan. Peura halusi löytää opetustavan, jossa kokeiden ja kurssien läpäisyn sijaan oppimisesta aidosti hyödytään – jopa nautitaan. Joku ei edes avannut suutaan. Peuran tunneilla on rento ja työntäyteinen tunnelma, jossa yhdessä työskentely tuo potkua kaikille. Hitaatkin mukaan Pekka Peuraa kiinnostavat yhtä lailla heikommat ja hitaammat kuin lahjakkaat ja nopeat. Oppimisen elämyksen löytäneen on helpompi ” Osaamme kyllä lannistaa lasten innostuksen. Oppilas saa etsiä vastauksia kysymyksiin itselleen sopivin keinoin: kirjoista, netistä, videoista tai keskustelemalla luokkakavereiden kanssa. Kahdestaan juttelemisen tärkeys Päämäärä on kasvattaa itsensä tuntevia, tutkivia ja uteliaita ihmisiä. Kun panostaa oppimistaitoihin, myös hitaammat pysyvät kärryillä. Sitten etsimme keinoja, joilla niihin päästään. – Opettajan rooli on ohjaava, keskeistä on oppilaan henkilökohtainen kohtaaminen. LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 l 31 LM1_s24-33.indd 31 21.12.2016 11.47. Peura käyttää arviointia, jossa oppilaat antavat itse itselleen numeron sen mukaan, mitä ovat kokeneet oppineensa. Yksilöllinen opettaminen on haasteellista, sillä lukion kurssit kestävät vain seitsemän viikkoa, ryhmät ovat usein isoja ja oppilaiden lähtökohdat erilaisia. Aiemmat epäonnistumiset ovat kenties tehneet nuoresta välinpitämättömän tai hän saattaa kokea oppiainetta kohtaan epävarmuutta, pelkoa, jopa vihaa. Peura on työskennellyt yhdeksän vuotta Vantaalla Martinlaakson lukiossa, josta on tullut hänen elävä laboratorionsa. Oli aika antaa vastuu oppilaille ja hylätä puheet laiskoista ja lahjattomista! – Lapset ovat aina innostuneita jostain asiasta, mutta jos se ei ole meidän aikuisten mielestä oikea asia sillä hetkellä, osaamme kyllä lannistaa heidän innostuksensa. Martinlaakson lukiossa sovelletaan jo eri aineiden ja oppituntien, kuten matematiikan ja äidinkielen yhdistämistä. Jonkun taidot ovat olleet hatarat jo peruskoulussa, mutta toinen on sukkela nero, joka tekee seitsenviikkoisen matematiikankurssin tehtävät kolmessa viikossa. Luonnontieteet tuntuivat helpoilta ja panostin vain niihin. – Aloin käyttää erilaisia vippaskonsteja päästäkseni kursseista läpi, Peura naurahtaa. – Lähden kohtaamaan oppilaan sellaisena kuin hän on. Entä lahjakkaat. Oppimisen taidon ja ilon voi löytää sellainenkin lapsi, joka on aina luullut olevansa huono. Opettaja ei varsinaisesti opeta, mutta on koko ajan läsnä ja antaa neuvoja, jos on tarve. Myös lahjakas tarvitsee huomiota. Peura alkoi kehittää mallia, jonka ytimessä oli oppilas, hänen motivaationsa ja henkilökohtainen oppimistyylinsä. Numero todistuksessa ja huokaus: onneksi lukuvuosi on ohi. Lukion jälkeen hän opiskeli Helsingin yliopistossa lempiaineitaan, mutta jokin mätti ja opiskeluinto alkoi haalistua. – Pelkäsin, miten käy, mutta kukaan 55 oppilaasta ei antanut itselleen kymppiä. Hänelle on annettava aikaa rakentaa itseluottamusta ja siksi ei saa kiirehtiä. Peura keskittää opetusajan vuorovaikutukseen ja yhteisölliseen opetukseen, jossa eritasoiset opiskelijat saavat opiskella omassa tahdissaan. – He turhautuvat ja saattavat alkaa tehdä kepposia. – Olin tosi taitava huijaamaan systeemiä selviytyäkseni aineista, joista en tykännyt. Entä mitä jäi käteen. Opettajan on autettava oppilasta neutralisoimaan tunteitaan. Nopeasti oppivalle hän ei anna ”rangaistukseksi” lisätehtäviä, vaan tämä saa edetä opinnoissaan seuraavan kurssin aiheisiin – tai vaikkapa auttaa niitä oppilaita, joille käsillä oleva asia ei vielä ole valjennut. On juteltava siitä, millaisia ajatuksia aine oppilaassa herättää ja millainen hänen tavoitteensa voisi olla. – Negatiivisille tunteille on aina jokin syy. Aika pian hän huomasi, että sama tahti jatkuu: opettaja kaatoi tietoa oppilaan päähän – ja oppilas joko mutusteli tiedon sisäänsä tai sylki pois. Pekka Peuran mielestä opettajan tulee selvittää oppimista haittaavat syyt. Hän uskoi, että jokainen oppii, kun saa käyttöön sopivat työvälineet. Peuran mallissa käsitellään kokonaisuuksia. Listasimme äidinkielen opettajan kanssa tavoitteeksi turvallisuuden, innostuksen ja oppimisen
Silloin suomalaiset olivat ykkösiä. – Jos jokin taito vähenee, jotain tulee tilalle. Ja kun kouluista saadaan viihtyisiä ja kiinnostavia oppimisympäristöjä, kenties PISA-tuloksetkin paranevat! Tosin tutkimuksessa pärjäämistä tärkeämpää on aito oppiminen. ”Päänsisäisen kulttuurin”, asenteiden ja tapojen muuttaminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. – Oppimiseen on pystyttävä keskittymään, sille on taattava turvallinen ja rauhallinen ympäristö. On paljon asioita, joita lapset osaavat paremmin verrattuna kymmenen vuoden takaiseen. Koulun olisi autettava jokaista oppilasta löytämään kykynsä. On ikävää, jos koulu ei palvele lasta, jonka vanhemmilla ei ole akateemista uraa. Tutkimuksen pääaiheena olivat tällä kertaa luonnontieteet. On tärkeää, että opettaja tietää syistä, jotka vaikuttavat koulunkäyntiin. Ei ihme, että tulokset ovat yläkoulun viimeisillä luokilla laskeneet, kun 40 prosenttia suomalaispojista ja 35 prosenttia tytöistä sanoo, ettei koulunkäynti kiinnosta. Hän pitää koululaisten osaamista mittaavaa tutkimusta merkityksellisenä, mutta ”kaiken kattavat tulkinnat sen avulla eivät onnistu”. Uusia opetusmenetelmiä ei hevin omaksuta, jos ne vievät opettajilta aikaa ja yhteiskunnalta rahaa. Siksi on tehtävä yhteistyötä. ”ON KOTEJA, JOISSA KOULUTUSTA JOPA VÄHÄTELLÄÄN.” PISA PUHUTTAA Pekka Peura on seurannut kiinnostuneena kansainvälisen PISA-tutkimuksen tuloksia. Peura toivoo, että yksilöllisen ja yhteisöllisen opetuksen malli kulkisi läpi kouluasteiden. PISAn mukaan luonnontieteissä heikosti menestyvien oppilaiden määrä on lähes kolminkertaistunut, ja 65 prosenttia luonnontieteitä huonosti osaavista hallitsee huonosti myös matematiikkaa ja lukutaitoa. Kaikilla pitää olla mahdollisuus saada kykynsä käyttöön. Mallihan olisi pitänyt luoda jo ajat sitten! – Innovaatioita on tehty kouluissa aina. Suomalaiskoululaiset ovat edelleen kokonaistuloksissa maailman huippua, mutta notkahdusta osaamisessa on tapahtunut. Lukutaidossa ja matematiikassa tulokset ovat heikentyneet ja luonnontieteissä taso on laskenut näkyvästi kymmenen vuoden takaisesta. Häntä ilahduttaa, että monilla yhteiskunnan saroilla puhutaan nyt siitä, että koulun tulisi olla osa elämän kokonaisuutta. – Maalaisjärjellä ajatellen lukutaito korreloi matematiikan ja luonnontieteiden oppimista. – Kun oppilas on yhdeksän vuoden aikana tottunut tiettyyn opetustapaan, emme välttämättä enää lukiossa pysty korjaamaan sitä kahdessa ja puolessa vuodessa. Jos koulu onnistuu, lapset saavat hyvän itsetunnon sekä valmiudet oppimiseen ja omien vahvuuksien löytämiseen. – Olen tehnyt tätä seitsemän vuotta, mutta kaikki on yhä ihan alkuvaiheessa ja monta ongelmaa ratkaisematta. Lisäksi vaaditaan hyviä oppimistuloksia. Silloin en yllättyisi, jos sisältöosaaminen ja tiettyyn yksittäiseen aiheeseen liittyvä ulkoa opitun tiedon määrä laskisi. Miksi opetus ei sitten maistu eikä oppi mene perille. 32 l LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 LM1_s24-33.indd 32 22.12.2016 7.29. – Lapsissa on potentiaalia, mutta se on saatava käyttöön. Peura huomauttaa, että koulun on oltava lapsia, ei opettajia tai järjestelmää varten. Peurasta tulosten heikkeneminen kertoo varsin vähän siitä, mitä oppimisessa on todellisuudessa tapahtunut. Pekka Peurasta henkilökohtaisten oppimistaitojen kautta luodaan myös tasa-arvoa. Ennen he etsivät tietoa kirjastosta, nyt he osaavat etsiä asiat netistä. Yksi oppilas kertoi, että väsymys johtuu diabeteksesta, josta en tiennyt. Oppimisessa on Peuran mukaan tärkeintä koulussa viihtyminen, mutta myös vapaa-ajalla ja kotielämällä on merkitystä. Jokainen opettaja haluaa oppilailleen parasta Miksei oppilasta ole aiemmin nostettu keskiöön. Esteet saattavat liittyä kotiin tai muuhun koulun ulkopuoliseen elämään. Peuran mielestä tuoreista PISA-tuloksista saatiin lisää vahvistusta sille, että opetuksen uudistaminen kulkee oikeaan suuntaan. Peura onkin ottanut tavakseen jutella aina oppimisjakson jälkeen jokaisen oppilaansa kanssa. kohdata aikuisuus, monimutkaistuva maailma ja yhteiskunnan vaatimukset. Kouluviihtyvyydessä suomalaiset ovat huomattavasti heikommalla tasolla muihin maihin nähden. – Kahdestaan jutellessa olen saanut tietää tärkeitä asioita. – Lähtökohdat ovat erilaisia: on koteja, joissa koulutusta jopa vähätellään. Viime vuosikymmeninä moni huonoissa oloissa kasvanut nuori on kyennyt kouluttautumaan korkeallekin, mutta se ei riitä. Jokainen opettaja haluaa oppilailleen parasta, mutta yksi opettaja ei voi tehdä paljon. Vaikka uudessa opetussuunnitelmassakin korostetaan vuorovaikutusta ja oppilaan aktiivisempaa roolia, Pekka Peura pelkää suunnitelmien siirtyvän käytäntöön vasta 10–20 vuoden kuluttua. Elämänhallintaan on eväitä, kun jo koulussa oppii, että ongelman voi ratkaista monenlaisin keinoin. – Se kertoo vain joistain oppimisen osa-alueista, siksi tulosten tulkitsijoiden pitää olla harkitsevia. Toisella oli hankala kotitilanne
Kerää varoja luokan kassaan ja osallistu samalla lastensuojelutyöhön! Ovatko omat ja sukulaisten kaapit täynnä lasten myymiä sukkia tai pesuaineita. Lapsen Maailma = muksut luokkaretkelle + kotiin huippulehti ”Mielenkiintoisia asioita laidasta laitaan – luen lehden kannesta kanteen.” LM1_s24-33.indd 33 21.12.2016 11.47. . Irtonumeron hinta on 5 euroa, josta Todellinen hyvän mielen kampanja siis! mennessä os. Lapsen Maailma tarjoaa alakoululaisille mahdollisuuden kerätä varoja luokkaretkija harrastetoimintaan, ja tukea samalla lastensuojelutyötä
34 l LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 LM1_s34-41.indd 34 21.12.2016 11.48. yhteisöllisyys Elina Bomberg ja Sofia-tytär nauttivat luonnon rauhasta omassa rannassa. Haja-asutusalueella rauha on taattu
Hyvä naapuri Valtaosa suomalaisista elää sulassa sovussa naapureidensa kanssa. Hyvä naapuruus merkitsee eri asioita eri ihmisille: yksi kaipaa tiivistä yhteisöä, toinen satunnaista juttuseuraa ja kolmas omaa rauhaa. TEKSTI JA kuvat SANNI SAARINEN LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 l 35 LM1_s34-41.indd 35 21.12.2016 11.48
– Suurin osa haluaa silti pitää naapureihin tiettyä etäisyyttä. Turun kupeessa sijaitsevan Ruskon kunnan Suitsikuja on lähiseudun taajamassa käsite: täällä kukoistaa erityisen tiivis naapuriyhteisö. Parempi on läheinen naapuri kuin kaukainen veli. Suomalaisten sosiaalisista verkostoista 10–20 prosenttia koostuu suhteista naapureihin. Pihassa puuhataan porukalla päivittäin, ja lapset kulkevat harrastuksiin samoilla kyydeillä. Jos tietää naapurin olleen yövuorossa, ei ole reilua leikata nurmikkoa heti aamutuimaan. – Tutustuimme jo rakennusvaiheessa. Naapuri voi pitää silmällä kotia, kun sen haltija on matkoilla, tai vahtia vaikkapa lapsia kaupassa käynnin ajan. Sen sijaan 43 prosentilla suomalaisista ei ole ystäviä asuinalueellaan lainkaan. Heidän kauttaan on ollut helppo tutustua, sanoo Heidi Haapala. Näin tiivis naapuriyhteisö on harvinainen, mutta useimmille suomalaisille naapurit ovat tärkeitä ihmisiä. Yhteisellä alueella kaikki otetaan mukaan leikkiin. Suomalaisten tärkeimmät ihmissuhteet löytyvät suvusta, ystävistä, työkavereista ja harrastuksista. Naiset ovat muuton jälkeen olleet äitiysja hoitovapaalla, jolloin naapuriseuraa kaipaa tavallista enemmän. Suitsikujalaiset kilistävät yhdessä juhlapäivinä, grillaavat kesällä, pitävät Halloween-juhlia ja lettukestejä. Ja kun pihat olivat keskeneräisiä, lasten kanssa oli luontevaa ulkoilla kujan yhteisillä alueilla, sanoo Heidi Haapala. Naapurisuhteissa odotetaan vastavuoroisuutta avunannossa ja toisten huomioon ottamista. L umi saa maailman hohtamaan, ja yöpakkanen on tehnyt pulkkamäestä liukkaan. – Lapset ovat tämän yhteisön liima. Ihmisten liikkuessa enemmän maantieteellinen sijainti ei enää ole ihmissuhteiden tärkein määrittelijä. – Pienellä paikkakunnalla elämät limittyvät muutenkin yhteen: lapset käyvät PERHEET TUTUSTUIVAT JO RAKENNUSVAIHEESSA. 36 l LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 LM1_s34-41.indd 36 23.12.2016 7.17. Mutta elämäntilanteiden yhdistäessä ja kemioiden pelatessa naapuruus luo hyvät lähtökohdat ystävyyden synnylle. Keskivertosuomalainen tasapainoilee naapurisuhteissa yksityisyyden ja sosiaalisuuden välillä. Se on täynnä punaisia poskia, keikkuvia pipoja ja riemun kiljahduksia. Hertta Paappa ja Fia Forsberg vievät pulkassa pientä Elle Forsbergiä, Ada From sekä Emil Forsberg seuraavat perässä. Ja se suuri enemmistö ainakin satunnaisesti kyläilee asuinalueellaan. Heidän kanssaan vaihdetaan kuulumisia, muttei puhuta henkilökohtaisista asioista, Ruonavaara sanoo. Miesten välillä oli vaihtotalous työkalujen suhteen. Suurin osa luottaa naapureihinsa ja heidän kanssaan eletään sovussa, kuvaa Ruonavaara. – Naapurit halutaan tuntea, sillä se tuo turvaa. Viidessä talossa asuu yhteensä 12 lasta, joista nuorin on alle vuoden ja vanhin yhdeksän vuotta. Mäessä laskevista lapsista kaksi on hänen omiaan ja loput naapureiden. – Naapuruus ei ole yhtä tärkeää kuin ennen, mutta naapurisuhteilla on yhä suuri merkitys, sanoo naapuruutta tutkinut Turun yliopiston sosiologian professori Hannu Ruonavaara. Elämäntilanteet yhdistävät tuoreita naapureita: kaikki aikuiset asukkaat ovat alle nelikymppisiä pienten lasten vanhempia. Tiivis naapuruus tuo iloa Ruskon Suitsikujan varrella on viisi komeaa omakotitaloa, jotka on rakennettu viiden vuoden sisällä. Hyvä naapuri kaksinkertaistaa talon arvon. Yli puolella suomalaisista on ystävä naapurustossa ja neljänneksellä useampia läheisiä ystäviä. Naapuri löytyy silti jokaiselta. Kaikki muuttivat Ruskolle muualta, joten uusille ystävyyssuhteille oli tarvetta. Läheinen ja silti etäinen Yhteiskuntatieteilijät olettivat naapuruuden menettävän merkityksensä kaupungistumisen ja modernisaation myötä, mutta toisin kävi. Tutulta naapurilta on helppo pyytää apua arjen askareissa tai hädän hetkellä. Pulkkamäki alkaa Haapaloiden pihasta ja jatkuu ohi omakotitalojen pitkin Suitsikujaa. Yli puolet suomalaisista kokee vähintään yhden naapureistaan läheiseksi ystäväksi ja 85 prosenttia meistä antaa tai vastaanottaa naapuriapua ainakin joskus. Naapurit ovat myös tärkeä tietolähde, kun halutaan tietää asuinalueen tapahtumista
Emil Forsberg ottaa hurjat vauhdit mäessä! Tiiviissä naapuriyhteisössä lapsille on kavereita, ja aikuiset saavat apua sekä seuraa toinen toisiltaan. LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 l 37 LM1_s34-41.indd 37 21.12.2016 11.48
Aikuisilla on myös oikeus komentaa muidenkin lapsia, Forsberg jatkaa. Vanhuksilla on läheisin suhde naapureihin, sanoo naapuruussuhteita Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeessa selvittänyt tutkija Jukka Hirvonen: Lapsiperheet tuntevat naapureitaan enemmän kuin nuoret aikuiset. Suitsikujan naapureista on tullut ystäviä. Ihmisten kynnys puuttua naapurin tekemisiin on suuri. Tiiviit suhteet naapureihin tuovat yhteisöllisyyden ja avunannon ohella kiistoja. Facebookin tuoreessa Nappi Naapurit -ryhmässä ihmiset etsivät asuinalueeltaan tuttavia sosiaalisen median kautta. samassa päiväkodissa tai koulussa ja harrastuksissa, sanoo Päivi Forsberg. Kun kotona vietetään enemmän aikaa, tutustutaan helpommin. Ryhmässä on jo lähes 11 000 jäsentä. Eniten naapuriystäviä sen sijaan on taajaman omakotitaloalueilla asuvilla. Hyvä naapuruus helpottaa elämää ja tuo siihen iloa. Omakotitaloissa kiistat liittyvät yleisimmin rajoihin, kerrostalossa meluun ja rivitaloissa yhteisten asioiden hoitamiseen, sanoo Hirvonen: – Kerrostaloissa asutaan lähekkäin ja sietokyvyn naapureita kohtaan on oltava lähtökohtaisesti korkeampi kuin omakotitalossa. Muutto syrjäseudulle oli silti iso päätös, sanoo Elina Bomberg, 27. Suitsikujalaisista se on kuitenkin vain elämää. Myös haja-asutusalueen omakotitaloissa on helppo vetäytyä omiin oloihin. Forsbergit asuivat ennen Ruskolle muuttoa lapsiperheiden suosimassa rivitaloyhtiössä Turussa. Kaupungeissa moni haikailee kadonnutta yhteisöllisyyttä. Kun naapureiden välillä vallitsee luottamus ja tunne yhteenkuuluvuudesta, erimielisyydet on helpompi ottaa esiin ja selvittää kasvokkain. Luottamus vähentää kiistoja Naapuruudessa on eroja maaseudulla ja kaupungissa, eri ikäryhmissä ja asuinmuodoissa. Hangella näkyy peuran jälkiä. Vaikka naapureiden kanssa vietettiin aikaa, tiivistä yhteisöllisyyttä ei syntynyt. Hyvät suhteet naapureihin ovat paras keino välttää riitoja. Omassa rauhassa Valtavasta ikkunasta avautuu huikea maisema. Suitsikujan suunnittelu on edesauttanut hyvän naapuruuden kehittymistä: omien pihojen väliin jää yhteinen alue, jonne on helppo tulla, kun kaipaa seuraa. – Yhteisymmärrys pienistä asioista tekee arjesta sujuvaa: liukkailla kallioilla ei kiipeillä, pyöräillessä käytetään kypärää ja kaikki otetaan leikkiin mukaan. Tiiviisti yhtä pitävät Laura From sylissään Rosa, Jenni ja Joonatan Yrjälä, Fia ja edessään veli Emil Forsberg, Hertta Paappa, Saara ja Julia Haapala, Ada From, Heidi Haapala sekä edessä Joa From sekä Päivi ja Elle Forsberg. Jos jokin perhe puuhaa omalla pihallaan tai heillä on vieraita, emme häiritse, Haapala kuvailee. Kerrostaloissa asutaan lähekkäin, muttei silti välttämättä tutustuta. 38 l LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 LM1_s34-41.indd 38 21.12.2016 11.48. Neljänneksellä suomalaista on naapurustossa vähintään yksi ihminen, jonka kanssa on vaikea tulla toimeen. Rivitaloissa jutellaan eniten naapureiden kanssa. Hän ja puoliso Mika Aalto, 34, muuttivat Paraisten haja-asutusalueelle itse rakennettuun kotiin kaksi vuotta sitten. – Naapuruuden merkitys kasvaa iän myötä. Aurinko saa meren kimaltelemaan ja sulattaa yön aikana ikkunaan ilmestyneitä lumitähtiä. – Tähän maisemaan rakastuin. – Kunnioitamme toistemme yksityisyyttä. Isommilta riidoilta naapurustossa on vältytty, mutta lasten välisissä kiistoissa kaivataan välillä aikuisia avuksi. – Asumismuoto ei yllättävä kyllä vaikuta paljon kiistojen määrään, mutta niissä kiistellään eri aiheista. Suitsikujalaisia yhdistävät yhteiset arvot ja asenteet. Heikoimpia naapuruussuhteet ovat vuokra-asunnoissa: kun asukasvaihtuvuus on suurta, läheisiä suhteita ei ehdi syntyä. Tuntemattomien naapureiden kesken kiusaus puuttua asiaan kolmansien osapuolten kuten isännöitsijän kautta on suurempi. Tiiviissä yhteisössä lasten elämässä on monta turvallista aikuista – toisaalta eri ikäisten lasten huomioonottaminen kasvattaa. Hankaluudet johtavat silti harvoin riitoihin: vain kolme prosenttia suomalaisista kokee vaikeiden naapurisuhteiden haittaavan elämänlaatuaan. NAAPURUUDEN MERKITYS KASVAA IÄN MYÖTÄ
Jos naapuri valittaa juoksevista lapsista tai päivällä tehtävästä remontista, poliisi voi vain muistuttaa sen olevan tavallista elämää. Jos naapurista ilmoitetaan säännöllisesti poliisille, tulehtunut tilanne aiheuttaa helposti vakavampia riitoja. Useimmat poliisin saamat kotihälytykset liittyvät perheiden sisäisiin riitoihin. Tilanne on raskas kaikille. – Kun ihmisiin ei törmää omalla pihalla, tulee lähdettyä herkemmin liikkeelle. Se on sinunkin asiasi, jos naapurin seinä palaa. Esikoinen Aurora aloitti syksyllä koulun. Naapureista ei pääse eroon edes muuttamalla. Suomalaiset kunnioittavat poliisia ja uskovat tämän sanaa. Virkavalta kutsutaan herkemmin paikalle, kun naapuria ei tunneta. Poliisi yrittää tällöin sovitella jo ennen riidan puhkeamista, Järvenpää korostaa. Suomalaiset turvautuvat harvoin poliisiin naapurikiistoissa. – Tienkäyttöoikeuksista voidaan riidellä oikeudessa vuosia. – Kun naapuri tulee kesällä veneellä pihaan ja vie tyttäreni nostamaan verkkoja, tunnen eläväni idyllissä, kuvaa Bomberg. Aalto on kasvanut maalla ja arvostaa omaa rauhaa, mutta Kristiinankaupungin taajamassa kasvanut Bomberg on joutunut totuttelemaan elämään ilman naapureita. Kun kauppa on kaukana, kukaan ei ihmettele vaatteet jauhoissa kesken leivonnan munia lainaamaan tullutta naapuria. Toisaalta tienkäyttöoikeuksiin, rajoihin tai sotkuisiin pihoihin liittyvät erimielisyydet äityvät helposti vakaviksi riidoiksi. – Naapuririidat alkavat pienistä asioista, jotka paisuvat. Maalla eletään väljästi ja virkavaltaa kutsutaan välien selvittäjäksi harvemmin. Tavallisesti pelkkä virkavallan paikalle tulo riittää ratkaisuksi. Syy voi olla ilmoitusten kohteena olevassa naapurissa tai ilmoittajassa. Kaksin kotona äidin ja tyttären aika tulee pitkäksi, joten aamupäivisin käydään perhekahviloissa ja puistossa. soveliaista remonttitai juhlinta-ajoista. Jos naapuri juhlii äänekkäästi kaiket illat, hän pilaa muiden elämänlaadun – toisaalta jatkuva virkavallan aiheeton paikalle kutsuminen suivaannuttaa kärsivällisenkin naapurin. Järvenpää kannustaa taloyhtiöitä laatimaan selkeät säännöt esim. Bomberg on hoitovapaalla puolitoistavuotiaan Sofian kanssa. – Vietämme paljon aikaa kotona oman perheen kesken. Tiiviissä yhteisössä häiriöitä on enemmän. LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 l 39 LM1_s34-41.indd 39 23.12.2016 7.17. Kylä ei tee ihmisiään, vaan ihmiset kylänsä. Töiden, koulun ja harrastuksissa vietettyjen päivien jälkeen perhe nauttii omasta rauhasta. Kesä puolestaan kutistaa etäisyyksiä, sillä meri yhdistää saaristossa. – Saamme myös aiheettomia hälytyksiä. Kun lähietäisyydellä ei näy talven pimeydessä valoja, olo tuntuu joskus yksinäiseltä. Vuodenajat vaikuttavat täällä naapuruuteen. Vaikkei naapureita edes näe joka viikko, he ovat silti tärkeitä: he ovat olemassa ja heidän apuunsa voi luottaa. Kodissa luonnon keskellä se on taattu: yllätysvieraita ilmestyy harvoin ja omassa pihassa voi muutenkin elää oman mielen mukaan. Vieraan ihmisen ojentaminen tuntuu nololta, ja päihtyneet naapurit pelottavat. Naapureiksi kutsun kaikkia viiden kilometrin säteellä asuvia, hän kertoo. Hätätilanteiden varalta naapureiden puhelinnumerot on hyvä olla tallessa. Se on meille tärkeää ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Eniten ilmoituksia tulee viikonlopulla juhlinnan vuoksi, sanoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Ari Järvenpää. POLIISI PAIKALLE! Lähimpään naapuriin on matkaa kilometri ja kauppaan 15 kilometriä. – Naapureista tehdyt ilmoitukset liittyvät usein hetkellisiin häiriötekijöihin kuten meluun. – Tällöin poliisin paikalle tulo ei enää riitä, vaan on tehtävä rikosilmoitus. Kun tilanne on oikein paha, riitoihin saattaa liittyä vahingontekoa kuten auton renkaiden viiltelyä tai väkivallalla uhkaamista, Järvenpää kertoo. Yhteiset säännöt vähentävät virkavallalle tehtyjen ilmoitusten määrää
Raskaana ollessaan äidit pyrkivätkin voimaan hyvin. raskaus kahden edestä Äidin terveys vaikuttaa sikiön terveyteen ja myöhempään elämään. MIA HEMMING kuva COLOURBOX Valintoja 40 l LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 LM1_s34-41.indd 40 21.12.2016 11.48
Aina aamupäivisin lähden lasten kanssa jonnekin, mikä pitää heidät paremmalla tuulella kuin vain kotona olo. Normaalipaino kannattaa pitää liikunnalla ja ruokavaliolla. LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 l 41 LM1_s34-41.indd 41 21.12.2016 11.48. Ylipainoisen olisi hyvä aloittaa raskauden alettua raskausdiabeetikoille suunniteltu ruokavalio, vaikka sokeriarvot olisivat normaalit. Esimerkiksi lakritsissa luonnostaan oleva glykyrritsiini haittaa istukan suodattajaentsyymin toimintaa. Raskaushäiriöt ovat riski myös äidin terveydelle. Pidättäydyn kaikista niistä ruoista ja juomista, joita ei suositella odottaville äideille. Sikiöaikainen kasvuympäristö luo perustan yksilön elämänkaarelle, mutta ei suinkaan sitä yksipuolisesti määrää. Kotiäitinä olen paineiden kanssa yksinäisempi kuin mitä olin stressaavassa työssä ennen ensimmäisen lapsen syntymää. Lakritsia on tehnyt mieli, ja joisin kahvia mielelläni enemmän. Akatemiaprofessori Katri Räikkönen-Talvitie Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitokselta kertoo, että ylipaino voi esimerkiksi nostaa verenpainetta, mikä saattaa vaikuttaa lapsen älyllisiin toimintoihin. Mutta jos kumpikaan ei millään jaksa tehdä ruokaa, paistamme vaikka kalapuikkoja ja lämmitämme ranskalaisia perunoita. Terveellinen syöminen ja säännöllinen liikunta ehkäisevät raskausdiabeteksen kehittymistä. Eviran sivuilta löytyy tietoa elintarvikkeista, joiden käyt” Yritän huolehtia omasta hyvinvoinnistani ollessani raskaana. Glykyrritsiiniä sisältäviä elintarvikkeita ei suositella lainkaan syötäväksi raskauden aikana. Ja jos tapaan samalla aikuisia, voin itsekin jutella ja rentoutua heidän kanssaan. Syömme terveellisesti, ja olen aina pitänyt ruoanlaitosta, teen useimmiten itse ruoan alusta asti ja mieluummin luomuaineksista. Isovanhemmat tulevat välillä auttamaan, ja olen käyttänyt myös lastenvahteja, jolloin voin keskittyä kotitöihin. Räikkönen-Talvitien vetämän tutkimuksen pohjalta kansallisia terveyssuosituksia muutettiin. Ylipainon vähentäminen vaikuttaa suotuisasti tulevan sikiön kasvuympäristöön. SUOJAAVAT TEKIJÄT heikentävät riskitekijöiden vaikutuksia. Räikkönen-Talvitie kehottaakin odottavia äitiä vähentämään stressiä. Alkoholinkäyttöni on ollut todella vähäistä, enkä ole tupakoinut. Vain lievästi ennenaikaisina syntyneilläkin voi olla vaikeuksia tiedon käsittelyssä koko elämänkaarensa ajan. Normaalisti toimiessaan suodattajaentsyymi suojaa kehittyvää sikiötä äidin korkeilta stressihormonitasoilta. Rentoutuminen on siis entistä tärkeämpää raskausaikana. – Naisen olisi hyvä pyrkiä olemaan mahdollisimman terve tullessaan raskaaksi. Äidin ravitsemus vaikuttaa sikiön kehitykseen. L ihavuus altistaa raskaushäiriöille, joilla on todettu olevan yhteyttä lapsen mielenterveyden häiriöihin ja tiedolliseen suoriutumiseen myöhemmin. Raskaana ollessani en ole juonut yhtäkään lasillista alkoholia. – Myös salmiakissa ja monessa muussa elintarvikkeessa käytetään glykyrritsiiniä. Enää en syö, koska suositukset ovat muuttuneet. Perheeseemme kuuluvat jo kaksija yksivuotiaat lapset, mikä tekee odotusajasta tavallaan stressaavaa, kun yövalvomiset ja lasten sairastamiset kuormittavat. Varon muutenkin kemikaaleja, esimerkiksi perusteellisesti siivotessani käytän talouskäsineitä. Emotionaalista hyvinvointia luodaan esimerkiksi sensitiivisellä vanhemmuudella: lapsen viesteihin reagoidaan nopeasti, johdonmukaisesti ja osuvasti. RASKAUSAIKAINEN STRESSI voi heijastua lapsen myöhempään kehitykseen. – Äidin lihavuus on sikiölle epäsuotuisa kasvuympäristö. Ajattelen, että mikä on äidin terveydelle hyväksi, on hyväksi myös sikiölle. Olenkin tehnyt arjessa ratkaisuja, jotka helpottavat stressiä. ” Pipsa Läykki, pian kolmen lapsen äiti ”PYRIN TEKEMÄÄN ARJESTA VÄHEMMÄN STRESSAAVAA” töä raskaana olevan olisi syytä rajoittaa tai välttää. Emotionaalinen hyvinvointi ennustaa lapselle psyykkistä hyvinvointia, vaikka taustalla olisikin epäsuotuisa sikiöaikainen kasvuympäristö. Ylipaino haittaa tai häiritsee sikiön normaalia kehitystä: sikiö on yliravittu eli hänen ravitsemuksensa on epätasapainossa. Yritän tehdä kodin turvalliseksi lapsille, ettei minun tarvitse herkeämättä heitä vahtia. JO RASKAUDEN suunnitteluvaiheessa äidin kannattaisi kiinnittää huomiota terveisiin elämäntapoihin ja esimerkiksi ylipainoon. Kun lapset menevät illalla nukkumaan, en itsekään jää valvomaan, vaikka joskus on pakko tehdä paperitöitä illalla. Söin lakritsia suositusten salliman määrän odottaessani kahta ensimmäistä lasta. – Sensitiivisen vanhemmuuden on todettu olevan yhteydessä hyvään tiedollisen prosessoinnin kehitykseen. Raskaana ollessani en ole värjännyt hiuksia, sillä epäilen värien kemikaalien vaikuttavan sikiöön. Raskaudet eivät ole elämäntapojani paljoa muuttaneet. Se kasvattaa lisäksi raskausmyrkytyksen ja -diabeteksen vaaraa. Se muuttaa äidin elintoimintoja, ja stressaantuneen äidin veressä on enemmän stressihormoneja, jotka välittyvät istukan kautta syntymättömään lapseen. – Stressihormoneilla on havaittu yhteys ennenaikaiseen syntymään, jonka on todettu lisäävän riskiä sairastua myöhemmin sydänja verisuonisairauksiin tai tyypin 2 diabetekseen. – Voi pyrkiä esimerkiksi välttämään kuormittavia tilanteita
ympäristö V iime vuonna Karlstadin kaupunki Ruotsissa poisti kaikista 55 päiväkodistaan sellaiset kemikaalit, jotka olivat sen mielestä lapsille haitallisia. Samalla se etsii päiväkoteihin patjoja, jotka eivät sisällä PVC:tä, palonestoaineita tai ftalaatteja. Malin Hedlund sanoo, ettei kaikki pois heitetty ollut välttämättä haitallista, mutta olisi saattanut olla: – Rajanveto on tietenkin hankalaa, mutta me noudatimme varovaisuusperiFtalaatit pois lasten ulottuvilta Ruotsissa päiväkodeista on alettu poistaa haitallisia kemikaaleja. Pois lensivät myös ne lelulaatikoihin päätyneet tavarat, joita ei ollut tarkoitettu leluiksi, esimerkiksi vanhat kännykät ja tekonahkaiset lompakot. Niissä on paljon kemikaaleja, ja ne saattavat sisältää muun muassa hormonihäirikkö-ftalaatteja ja joskus myös lyijyä. Elektronisissa leluissakin on paristoja, joista vanhimmat sisältävät ftalaatteja, palonestoaineita ja raskasmetalleja. Se kuulostaa järkevältä, sillä lapset viettävät päiväkodissa päivittäin tuntikausia. Nyt Karlstad työskentelee päiväkotien rakennusmateriaalikysymysten parissa. Onko Karlstadin kemikaalisiivous hätävarjelun liioittelua. – En sano niinkään, kun en tunne kaikkia tutkimuksia päätöksen takana. – Päiväkoteihin jäi yhä leluja, vaikka määrä tuntuu suurelta. Monet kunnat Ruotsissa ovat kiinnostuneet Karlstadin esimerkistä. Kunnan ympäristöasiantuntija Malin Hedlund kertoo, että leluja heitettiin pois kaikkiaan 40 kuutiometriä. Pitäisikö suomalaistenkin ryhtyä samaan. Täällä Suomessa me olemme katsoneet, että meillä on tiukka lainsäädäntö ja riittävä valvonta Tukesin kautta, Keinänen sanoo. Urakka kesti kaksi vuotta. Sillä määrällä olisi täyttänyt kaksi Transitpakettiautoa. ELINA VENESMÄKI piirros MARIA VILJA 42 l LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 LM1_s42-51.indd 42 21.12.2016 11.49. SUOMEN PÄIVÄKODEISSA ei ole tehty kemikaalipuhdistusta, eikä vastaavaa ole edes suunniteltu, kertoo sosiaalija terveysministeriön ympäristöterveysyksikön johtajan Jari Keinänen. Pois lensivät muun muassa PVC-lelut, joista tyypillisiä ovat muovidinosaurukset, eläinhahmot, nuket ja pallot
Listaa kootessaan järjestö on käyttänyt Reach-ehdokkaiden listan kriteerejä. http://skola.karlstad.se/kemikaliekoll/ Lelujen ftalaatteja ja lyijyä on testattu aika paljon. – Koska listan status on epävirallinen, aine voi päätyä sille hieman kevyemmin perustein kuin mitä viranomaiset vaativat, Papponen sanoo. Me toimimme nopeammin, sanoo Peter Pierrou ChemSec-järjestöstä. Järjestö tutkii paljon muitakin kemikaaleja, ja tutkimusten kautta lista paisuu. – Vie aikaa muuttaa käytettäviä tuotteita, ja siksi on hyvä idea aloittaa ajoissa. – Lelujen ftalaatteja ja lyijyä on testattu aika paljon. Rajoitettuja ftalaatteja löytyy ajoittain, mutta lyijyä ei ole havaittu vuoden 2011 jälkeen. EU on kieltänyt Reach-asetuksella haitallisia kemikaaleja vuodesta 2006. Hänen mukaansa SIN-listaa käyttävät muun muassa monet sairaalat. Kun karlstadilaiset kirjoittivat kemikaalisuunnitelmiaan, he käyttivät SINlistaa (substitute-it-noweli korvaa-nämä-heti-listaa). Jos jokin kemikaali täyttää nämä kriteerit, järjestö lisää sen listalleen tutkittuaan asiaa. – Poliitikot ovat hyvin hitaita toimimaan. Se on ympäristöjärjestö ChemSecin ylläpitämä lista kemikaaleista, jotka järjestö uskoo EU:n pian kieltävän. Ajattelemme ennen kaikkea, että lapsille löytyy muoveja parempiakin vaihtoehtoja. YLITARKASTAJA Asta Koivisto Tukesista sanoo, ettei Suomessa leikkidinoista ole löytynyt sellaisia ftalaatteja, joiden käyttöä on rajoitettu leluissa ja lastenhoitotarvikkeissa. Päiväkotilelut ovat lisäksi niin kovassa käytössä, että ne menevät usein rikki ja vaihtuvat nopeasti uusiin, entistäkin turvallisempiin. Tällä hetkellä sillä on 862 kemikaalia, kun niitä on Reach-ehdokaslistalla vain 169. Hänen mukaansa Tukesilla ei ole virallista kantaa SIN-listaan, ja virasto seuraa EU:n Reach-listaa. aatetta. Hänen mukaansa myös viranomaiset tuntevat listan ja seuraavat sitä. Aiemmin sitä löydettiin esimerkiksi joidenkin puulelujen suojamaaleista. Ylitarkastaja Hinni Papponen Tukesista toteaa, että SIN-lista on kansalaisjärjestön laatima ja epävirallinen, joten sillä ei ole virallista asemaa lainsäädännössä. ChemSec kertoo, että sen listalla on muun muassa kemikaaleja, jotka ovat ehdolla EU:n Reach-asetuksen listalle, eli joita EU pitää huolestuttavina, mutta joiden kieltämiseksi ei ole tarpeeksi todisteita. – Sitä voidaan käyttää yhtenä perusteena valittaessa aineita viranomaisten arviointiin. Mutta pitäisikö olla. Ruotsissa perustettu ChemSec-järjestö on ylläpitänyt vuodesta 2008 alkaen listaa sellaisista kemikaaleista, jotka eivät ole vielä EU:n haitallisten kemikaalien listalla, mutta päätyvät järjestön mukaan sinne – kunhan hitaasti liikkuva EU ehtii käsitellä asiat. LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 l 43 LM1_s42-51.indd 43 21.12.2016 11.49. Osallistumme koko ajan sellaisiin prosesseihin, joiden avulla Reach-listaa päivitetään säännöllisesti. Jari Keinäsen mukaan EU:n Reachasetuksen nojalla annetuissa rajoituksissa on jo noudatettu varovaisuusperiaatetta. – Karlstadin toimenpiteet olivat vahvoja ottaen huomioon, että raja-arvoja ei ylitetty
44 l LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 LM1_s42-51.indd 44 21.12.2016 11.49. ammatinvalinta Ammattilainen likimain työnsä huipulla. Korkea puu kaatuu turvallisimmin puussa karsittuna ja pätkittynä
Metsän poika Ruoveteläinen Eemeli Hursti, 19, tiesi jo varhain, että hänestä tulee metsuri tai metsäyrittäjä. HANNU KASKINEN kuvat LAURA VESA LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 l 45 LM1_s42-51.indd 45 21.12.2016 11.49
Nuori mies on käytännön tekijä, joka on yrittäjyyden kautta löytänyt oman juttunsa, oppinut tekemällä.” Puuliitosta eli metsurien ammattiliitosta arvioidaan, että Suomessa on 3 500 päätoimista metsuria. Umpimetsässä metsuri pitää maaston paremmassa kunnossa kuin metsäkoneyrittäjä, uskoo Eemeli. 46 l LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 LM1_s42-51.indd 46 22.12.2016 7.30. Säkillisestä hän veloittaa 50 euroa. Juuri hän opetti tyttäAmmattimies kapuaa kiipeilypiikkien avulla puuhun lähes yhtä sukkelasti kuin orava. Suomen 4H-liitto valitsi Eemelin Metsäpalvelut valtakunnalliseksi Vuoden 2013 4H-yritykseksi. Hakata voin, mutta jonkun muun pitäisi ajaa. Myös kokonaiset hakkuut onnistuvat. – Lokakuussa kysyttiin hevoshakkuulle, mutta en pärjää hevosen kanssa niin hyvin, että ottaisin sen työvalikoimaan. ”Maailman parhaassa koulussa” Läheisistä vain vaari, Kalle Hietalahti, tekee metsätöitä. Eemelin Metsäpalvelut tekee metsänhoitotyöt, kaataa pihapuut sekä tekee ja myy polttopuita. Heittokuutio tarkoittaa polttopuumäärää, joka heiteltynä täyttää kuutiometrin. Valitsijaraati kehui: ”Hursti on luonut pysyviä asiakassuhteita, tekee yhteistyötä metsänhoitoyhdistyksen kanssa ja on suunnitellut selkeästi yrityksensä jatkoa. Asiakkaan omasta metsästä hän sahaa joko polttovalmiita klapeja tai polttorankaa eli puuta, jota ei ole pätkitty takkaan sopivaksi. Metsänhoito – ennakkoraivuut, taimikonhoidot ja taimien istutus – on Eemelin pääbisnes ja myös intohimon selvä kohde. Polttopuut Eemeli toimittaa lähiseudulle klapeina, jotka ovat joko 1,5 heittokuution säkeissä tai traktorikärrykuormana. LAPSENA EEMELI ARPOI, RYHTYYKÖ PALKOLLISEKSI VAI PERUSTAAKO OMAN YRITYKSEN. Pihapuiden kaato on hänen toiseksi kysytyin palvelunsa. E emeli Hursti perusti Eemelin Metsäpalvelut -yrityksen 13-vuotissyntymäpäivänään eli heti, kun se oli mahdollista: 4H-yrityksen voi perustaa 13–28-vuotiaana
Hän vertaa itseään hyväkuntoiseen vaariinsa, joka on yli 70-vuotias. Ähtärin oppilaitoksen opettaja käy toisinaan seuraamassa Eemelin työtä ja opettaa uusia tekniikoita käsivoimin tehtäviin hakkuisiin. Joka työmaalle Eemeli Hursti ottaa bensaja öljykanisterin sekä turvaköydet. Eemeli on poikkeuksellisesti vuosikurssinsa ainoa oppilas. Se kuitenkin painottuu metsäkoneyrittäjyyteen, ja konemaailma ei kiinnosta Eemeliä. Kiinnityslenkki puuhun toimii metsurin suojavyönä. LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 l 47 LM1_s42-51.indd 47 21.12.2016 11.49. Jos se ei onnistuisi, hän harkitsee metsäalan jatko-opintoja. Se on ihan eri hommaa se. Jos hakkuutyömaa sattuu kauaksi kotoa, Eemeli pärjää omatekoisilla eväillä eli kahvilla ja voileivillä. Se sopii hänelle vallan hyvin, sillä näin hän saa oppia pääosin tekemällä työtä. Pisimmillään työmatka hakkuille on ollut 80 kilometriä, ja sitä savottaa riitti seitsemäksi päiväksi. Metsuriyrittäjyys on selvä tähtäin. Hän tietää, että yrittäjänä ei aina ole helppoa, mutta ei listaa vastoinkäymisiä. Kun koulu loppuu, Eemeli aikoo elättää itsensä yrittäjänä. Äiti opettaa yläasteella kotitaloutta ja isä on alakoulun luokanopettaja. En koske koneisiin. Opinnot päättyvät maaliskuussa. Eemeli sanoo jo osaavansa tehdä päivän hakkuut siten, ettei väsy. Niinpä hän valmistautuu työpäivään menemällä nukkumaan yleensä iltakymmeneltä. ” Mää vaan sahaan. Vaikka työ kiehtoo, metsurin homma on raskasta. Isovanhemmat omistavat pieniä metsätontteja, mutta Eemelin perheessä ei ole metsänomistajia. – Mää vaan sahaan. Jos työmaa sijaitsee tavallista kauempana, hän herää kahville aamuviideltä. Ähtärin-opetuksessa hän kävi yhden päivän lokakuussa, kun oli juuri tullut Virosta. renpoikaansa käyttämään moottorisahaa, kun Eemeli oli kahdeksanvuotias. Hän aloitti vuonna 2014 metsurija metsäpalvelutuottajakoulutuksen Ähtärissä, Koulutuskeskus Sedussa. – Sikäli huonoja päiviä tulee liikaa, kun niitä ei pitäisi olla lainkaan... Pihapuiden kaatojen tauoilla hän käy syömässä kuppilassa – jos semmoinen löytyy lähistöltä. Eemeli uskoo, että jaksaa tehdä metsätöitä yhtä vanhana. Moottorisahan öljy kangistuu noin 20 pakkasasteessa, joten sitä kylmemmällä ei kannata lähteä töihin. Moottorisahalla saa paremman jäljen kuin motolla. Sitä ennen teoriapäivä oli huhtikuussa, pari päivää ennen Viroon lähtöä. Vaikka vanhemmat ovat pitkälle opiskelleita, esikoista ei kuulemma painostettu jatkamaan peruskoulusta esimerkiksi lukioon. Utelujen jälkeen hän sanoo, että aina sahat eivät käynnisty – ja silloinhan ei mikään suju. – Ähtäri on maailman paras koulu! Eemelin kotoa katsottuna metsäalan oppilaitoksista lähimpänä sijaitsee Ylöjärven Kurun metsäoppilaitos. Eemeli kertoo oppineensa koulussa viime vuonna ihan nollasta esimerkiksi kaatokiipeilyn eli puun kaadon puuhun kiipeämällä. – Ei paljon tarvinnut miettiä, mille alalle lähtee, Eemeli tokaisee. Opettaja oli tarkka, joten poika oppi huolelliseksi, eikä ole myöhemminkään loukannut itseään metsätöissä. Jutuntekopäivänä Eemeli oli kaatamassa mökin pihapiiristä koivua, jonka kylkeä kuorma-auto oli kolhaissut. Ei maistu puulta Eemeli Hurstin mielestä metsätöissä parasta on se, että kaikki päivät ovat erilaisia
Isoilla pihapuiden harvennustyömailla Eemeli on joskus käyttänyt alihankkijaa. Eemeli paljastaa tämän keikan olevan sikäli lavastusta, että normaalisti hän olisi kaatanut noin 12-metrisen koivun tyvestä sahaamalla. Aluksi Eemeli varmistaa, että ne ovat teräkunnossa. Länsi-Virossa on vanhaa lehtimetsää, idempänä Virossa metsä on samankaltaista kuin Suomessa. Yrittäjyysbyrokratia ei rasita opiskelijaa. Eemeli suhtautuu harrastukseen yhtä vakavasti kuin työhön. Eemeli arvelee vierailevansa Länsi-Virossa myöhemmin – ainakin lomallaan. Ruoveden keskustassa toimii ammattipalokunta, mutta vapaapalokunta ehtii usein ensimmäisenä syrjäkylille. Maassa hän sahasi rungon takan pesään sopiviksi klapeiksi ja viimeisteli ne halkaisemalla helposti palaviksi. Ennen ajokortti-ikää Eemeli joko mopoili Kämmenniemeen tai kulki isänsä kyydissä, sillä hän puhui myös isänsä harjoittelemaan VPK-taitoja. – Yrittäjä huomaa, kannattaako vai ei. Hän työskenteli huhtikuusta syyskuulle Länsi-Viron Lihulassa, Pärnun lähellä. – Torstaina lähdin töihin ja tiistaina lopetin. Ja tunnissahan ammattilainen urakkansa teki. Veloitus on 124 euroa tunnilta. Eemeli mainitsee, että sähköyhtiöistä häntä tiedetään kysyä. lokakuuta – Eemeli muistaa tärkeät päivämäärät – palauttaa tuet. – En saa puhua niistä tehtävistä, kun vaitiolovelvollisuus sitoo. SÄHKÖYHTIÖISTÄ EEMELIÄ TIEDETÄÄN JO KYSYÄ. Ahkera myös palomiehenä Jos töistään ehtii, Eemeli Hursti käy maanantaisin 30 kilometrin päässä Tampereen Kämmenniemessä, jossa Teiskon vapaapalokunta harjoittelee. Pitää mennä Länsi-Viroon, jossa asuu oikeita, positiivisia virolaisia. – Olen vapaa tekemään mitä vain! Katsotaan, mitä Suomen valtio keksii. 48 l LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 LM1_s42-51.indd 48 21.12.2016 11.49. Eemeliä kiehtoisi metsurin työ pohjoisessa, varsinkin Pohjois-Amerikassa, jossa on isompia puita kuin Suomessa. Kun latva alkoi vähän niiata, kiipeäminen loppui ja Eemeli pätkäisi latvan. – Pääsee tekemään nopeasti sitä, mistä maksetaan. Sinne hänellä ei usein ole asiaa, sillä moottorisahaben” Pää ei kestä kaupungissa. Eemeli alkoi viime vuonna tehdä työnsä laskutuspalvelun kautta, mikä vaati vain helpon nettikaavakkeen täytön. – On jonkinnäköistä nimeä tullut tehtyä. Eemeli lunttaa kännystään, että keskustaan on 27 kilometriä. Mutta viisaasti Eemeli pitää työpäivänsä keskimäärin kahdeksantuntisina ja tekee vain harvoin viikonlopputöitä. Mutta ne Kemera-tuet. Hän mainitsee verkkosivuillaan: ”Työn jälkeni on täyttänyt Kemera-tuellisissa kohteissa vaaditut kriteerit.” Kemera-tukien ansiosta metsänomistajaa tuetaan, jos hän palkkaa metsäammattilaisen hoitamaan metsäänsä. Tunnollisena ammattilaisena Eemeli toruu jutuntekijöitä: meillä ei ollut suojakypärää eikä huomioliivejä. Hän mainitsee vain, että noin 30-henkisellä Kämmenniemen VPK-osastolla on ollut satunnaisia tehtäviä. Siinä se totuus tulee silmille. Hän pitää sahojen huollosta ja jupisee, että jos joku muu on huoltanut sahoja, niitä joutuu korjailemaan. Tosin lomailu jäi viime vuonna muutamaan päivään. Silloin Eemeli sahasi enemmän otsalampun valossa kuin päivännäöllä. Kun valtiovalta viime keväänä lopetti ne, metsurien työt vähenivät jyrkästi. Se on varma, että jatkuva säästäminen ei koskaan tuo hyvää tulosta. Isku tuntui myös Ruovedellä, ja Eemeli lähti huhtikuussa katselemaan maailmaa eli kohti Viron parempia työnäkymiä. Niiden ansiosta töitä on taas hyvin, sillä hallitus päätti 10. Ainakin siellä oli paras työporukka, jossa olen ollut. Myrsky vei Ruovedellä isolta alueelta sähköt vuoden 2015 marraskuussa, kun puita kaatui sähkölinjoille. Kun tuli uusi katkos, minun piti mennä koululle. Työmaa on sikäli otollinen, että se sijaitsee vain parin kilometrin päässä kotoa. Työkaveri pätkii puut alhaalla ja siivoaa oksat, mikä nopeuttaa puunkaatoa huomattavasti. Valmistumisen jälkeen hän alkanee toiminimiyrittäjäksi, mutta euromääräisistä tavoitteista hän ei puhu. Kaikki tykkäsivät tehdä töitä ja kaikkien kanssa tuli hyvin toimeen. Ammattimies arvioi, että Länsi-Viron puusto on ”ihan eri planeetalta” kuin Pirkanmaalla. Jälkimmäinen korvaa vahingot, jos puu varotoimista huolimatta kaatuisi vaikkapa talon päälle. Jotkut puhuvat, mutta minä en. Ääni nousee, kun hän korostaa päätöksen tärkeyttä: – Vihrosta viimen. Sähkölinjoista haettiin päivät vikoja, jotka korjattiin yöllä. Hän oli kuullut tutuiltaan, että suomalainen lihakarjayrittäjä tarvitsi LänsiViron maatilalleen traktorinkuljettajaa. Puusta poika ei ole koskaan pudonnut, mutta sanoo, että eihän sitä koskaan tiedä, kuinka käy. Hän on luonnollisesti ottanut työhönsä tapaturmaja vastuuvakuutukset. Viikoittainen parituntinen treeni on kuulunut hänen ohjelmaansa jo kymmenkunta vuotta. Auton perään on pakattu kolme moottorisahaa ja yksi raivaussaha. Virossa paras työporukka Eemeli Hursti on ammattilaisena selvillä myös EU-tukien vaikutuksista alaansa. Tallinnassa eroa ei huomaa. Väliin tehtiin pitkiäkin päiviä. – Viron ihmiset ja kulttuuri ovat kovin erilaisia Suomeen verrattuna. Nyt hän kiipesi kuvausta varten koivuun, jossa karsi ensin alimmat oksat
Eemelin mukaan se on johtanut pusikoitumiseen, kun metsiä ei hoideta. Moottorisaha on metsurin tärkein työväline. Pitäisi siis olla enemmän eemelihursteja. Jos kasvu viivästyy, myös päätehakkuu, jossa koko puusto kaadetaan ja tilalle istutetaan uudet puuntaimet, viivästyy helposti 20 vuodella, Eemeli Hursti konkretisoi. Eemeli on syntynyt Kurussa, mutta asuu nyt Ruoveden Muroleella vanhempiensa ja kahden pikkusiskonsa kanssa. Kun nämä koivuklapit kuivuvat, niillä lämmittää monta pesällistä. Miten sitten elävöittää maaseutua. Metsätyö sujuu, kun sahan terä pidetään kunnossa. – Maaseudulla elävien pitäisi rohkeasti yrittää. Lapsenlapset kutsuvat häntä äijäksi. Eemeli ymmärtää maaseudun hiljenemisen, kun asukkaiden keski-ikä nousee ja palvelut sekä työt katoavat. Pää ei kestä kaupungissa, siellä on liikaa ihmisiä lähellä. Silloin kaupunkilainen, joka saattaa pitää metsää vain sijoituskohteena, ei saa rahoilleen vastinetta. Maataloon, josta on löytynyt vuodelta 1860 peräisin olevia tiiliä, majoittuvat myös kaksi maatiaiskissaa ja bernhardilaiskoira. – Parempi tehdä tai teettää taimikonhoito oikealla ajalla. Eemeli ei usko, että asuu vanhana nykyisessä kodissaan, mutta varsin varmasti lähiseudulla. Eemeli Hursti oppi metsätaidot vaariltaan, Kalle Hietalahdelta. Kaupunkilaiset omistavat yhä suuremman osan Suomen metsistä. – En pysty täältä lähtemään. san ja muut työtarvikkeet saa lähempää kurulaisesta erikoisliikkeestä. LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 l 49 LM1_s42-51.indd 49 21.12.2016 11.49. Hän kehaisee, että metsäyhtiöt ja metsänhoitoyhdistykset herättelevät metsänomistajia huolehtimaan omaisuudestaan. Jo käynti riittää
kasvatus L apset ovat hyvinkin valmiita ymmärtämään seksuaalisuuteen liittyviä asioita, kun aikuinen puhuu niistä luontevasti, asiallisesti ja lapsen ymmärtämällä tavalla. – LAPSUUDEN SEKSUAALISUUS on aivan muuta kuin aikuisen. Tämän eron tunnistaminen on tärkeää. Seksuaalisuuteen liittyvät myytit ja tabut periytyvät, ellei niistä tietoisesti kasvateta pois. Lasta ei tule pelotella aikuisten asioilla, muttei myöskään naureskella lapsen tietämättömyydelle tai höynäyttää, opastaa lastenpsykiatri Raisa Cacciatore, joka johtaa Väestöliiton Vanhemmuuskeskusta. Seksuaalikasvatus alkaa tavallaan jo siitä, kun vauvaiässä lapselle annetaan paljon ei-seksuaalista läheisyyttä ja koskettamista. Asiaa selvitettäessä kävi ilmi, että toisen lapsen vanhemmat ovat selittäneet lapselle, että äiti ja isä tarkenevat Miten puhua SEKSISTÄ Pikkulasten seksuaalisuus on asia, jonka moni vanhempi sivuuttaisi mieluiten kokonaan. Lapsi on kuitenkin syntymästään lähtien seksuaalinen olento, joka oppii nopeasti aistimaan vanhempiensa asenteet. – Kun aletaan puhua lapsen seksuaalisuudesta, täytyy ottaa pois ”aikuisten seksuaalisuus -silmälasit”, muistuttaa terveydenhoitaja (yamk) ja seksuaalipedagogi Haija Kankkunen. 50 l LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 LM1_s42-51.indd 50 22.12.2016 14.45. Vanhemmat ovat lapsen ensisijaisia seksuaalikasvattajia. Näin lapsi oppii tuntemaan kehonsa arvokkaaksi ja nauttimaan toisen ihmisen turvallisesta läheisyydestä. Päiväkodissa kaksi pikkulasta riisui itsensä alasti ja meni yhdessä peiton alle, jolloin aikuisen mieleen hiipi ajatus jostain sopimattomasta. Jos kotona seksistä vaietaan tai siihen suhtaudutaan kielteisesti, lapsi kokee häpeää omasta seksuaalisuudestaan. Hän kertoo esimerkin. MARIA NIKUNLAAKSO kuva COLOURBOX pikkulasten kanssa. Se on uteliaisuutta, omaan kehoon tutustumista, läheisyyden opettelua, ihastuksen tunteita sekä turvan ja mielihyvän kokemuksia, Cacciatore selittää
Lasta ei saa altistaa hänen kehitystasolleen sopimattomalle materiaalille kuten pornolle, eikä aikuisten tule puhua lapselle omasta seksielämästään. Pienikin lapsi tarvitsee oikeat nimet kaikille kehonosille, myös pimpille, pippelille ja pyllylle, sanoo neuvolalääkäri ja seksuaalineuvoja Pamela Kauppinen. Kerro heti luotettavalle aikuiselle.” Jos lapsi arvostaa omaa kehoaan, hän pyrkii suojaamaan sitä ja seksuaalisuuttaan. Hän muistuttaa, että myös aikuisella on oikeus rajata yksityisyyttään. Aikuisten ongelma on usein se, että esimerkiksi vauvan tulo mietitään seksiin asti, vaikka lasta se ei yleensä kiinnosta. – PUHU LAPSEN KAIKISTA kehonosista, myös sukupuolielimistä, arvostavasti jo vauvasta asti. Cacciatoren kolmivaiheinen ohje lapselle kuuluu: ”Sano heti ei. Alastomat lapset siis vain leikkivät nukkuvaa äitiä ja isää, eikä kyse ollut mistään sen kummemmasta. KUN LAPSI TUTKII sukupuolielimiään ja kehoaan, ei sitä tule kieltää tai paheksua. Tavallisinta on 4–5-vuotiaiden unnutus silloin, kun he yrittävät saada unta, lastenpsykiatri Cacciatore kertoo. Pikkulasten seksuaalikasvatus tähtää siihen, että lapsi kokee olevansa turvassa ja tuntee olevansa hyvä ja arvokas omana itsenään. Samat tiedot auttavat myös ikätoverisuhteissa. Alussa lapsi hyväksyy itsensä täysin ja rakastaa jokaista kehonsa kohtaa luonnostaan. – Mitä pienempi lapsi on, sitä tarkemmin pitää vastata siihen, mitä lapsi kysyy. Lähde heti pois. – On tärkeää, että leikillä on säännöt, jotka kaikki tietävät. Hän haluaa vain kuulla, että mistä se vauva tulee, Kauppinen kuvaa. Myöhemmin kykyyn hyväksyä kehonsa vaikuttaa vanhemmilta saatu malli. Vaikka muuten pääsääntöisesti pyritään vastaamaan vain siihen, mitä lapsi kysyy, turvataitoihin tämä ei päde. Esimerkiksi näin: ”Uikkareiden alla olevat paikat ovat jokaisen omia, eikä kukaan muu saa koskea niihin ilman sinun lupaasi ja hyvää syytä”. Niiden perään lapsi ei osaa kysyä. – Soveliaisuuteen tulee ohjata ilman, että siihen liittyy häpeää. www.vaestoliitto.fi/lapsijaseksuaalisuus UUTUUSKIRJA • KEHO ON LEIKKI – Avain luonnolliseen seksuaalikasvatukseen alle kouluiässä (Kustannus Oy Duodecim) on Susanne IngmanFribergin ja Raisa Cacciatoren toimittama, asiantuntijoiden artikkeleita sisältävä kirja pienten lasten ikätasoisesta seksuaalisuudesta ja siitä, miten aikuinen voi tukea lapsen tervettä kasvua ja kehitystä. nukkua alasti, koska eivät potki peittoa pois niin kuin lapsi itse tekee. LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 l 51 LM1_s42-51.indd 51 22.12.2016 7.32. Lapsen pakonomainen masturbaatio voi joskus olla merkki seksuaalisesta kaltoinkohtelusta. Lapsen kysymyksiin tulee vastata totuudenmukaisesti, mutta ikätasolle sopivasti. Hänen mukaansa lapset puhuvat kehostaan mielellään, elleivät aikuiset ole istuttaneet heihin häpeää sitä kohtaan. Jos lapsi joutuu tilanteeseen, jonka hän kokee uhkaavaksi, on hyvä, että hänelle on etukäteen opetettu toimintamalli sen varalta. Lapsen seksuaaliterveys on aikuisen vastuulla alussa täysin ja koko kehityksen ajan osittain. On kuitenkin tärkeää tarjota malli positiivisesta läheisyydestä ja näyttää, että aikuisten välinen parisuhde on arvokas ja ansaitsee oman aikansa. Se voi olla myös tapa purkaa ahdistusta tai turhautumista, mutta on usein pelkkä huvi. Se auttaa aikuisena nauttimaan vastuullisesti seksuaalisuudesta. Tähän isä voi sanoa, että ne ovat herkät ja isän ikiomat, eikä lapsi saa niitä heilutella. – Lapsi saattaa esimerkiksi suihkussa innostua heiluttelemaan isän kiveksiä. Voidaan vaikkapa rinnastaa unnutus nenän kaivamiseen kertomalla, että kumpaakaan niistä ei ole suotavaa tehdä esimerkiksi ruokapöydässä, Kankkunen opastaa. LASTEN LEIKKIESSÄ lääkärileikkejä aikuisten on tasapainoteltava puuttumisen ja rauhaan jättämisen välillä. – Lapsilla on monentasoisia tapoja ja tarpeita itsensä kosketteluun: toiset eivät siitä juuri välitä, mutta toisille se on tärkeä vaihe jossain iässä. Mikäli äiti jatkuvasti puhuu vaikkapa lihavuudestaan, myös lapsi omaksuu helposti kriittisen ja häpeän sävyttämän suhtautumistavan kehoonsa. Unnutus eli lapsen itsetyydytys liittyy yleensä siirtymävaiheisiin kuten nukahtamistilanteisiin tai päiväkotiin jäämiseen. Koska juuri kukaan meistä ei ole itse aikoinaan saanut hyvää seksuaalikasvatusta, meillä ei yleensä ole valmista mallia seksuaalikasvattajana toimimiseen, vaan se pitää erikseen opetella. Mutta lasta tulisi opastaa koskettelemaan itseään vain omassa rauhassaan. Raisa Cacciatore kehottaa kertomaan lapselle vaarallisista aikuisista osana muuta taitokasvatusta – samaan tapaan kuin lapselle kerrotaan liikenteen vaarallisuudesta. Yleensä se on kuitenkin tavallinen stressioire siinä missä kynsien pureskelu, joten siihen tulee suhtautua kuin mihin tahansa ahdistukseen ja rauhoitella lasta. Ruumiin aukkoihin ei saa työntää mitään ja aina saa lähteä leikistä pois, jos siltä tuntuu, Haija Kankkunen neuvoo. Teos tarjoaa työkaluja ammattilaisille, jotta lasten ja heidän perheidensä tukeminen ja yhteistyö sujuisivat hyvin. Pakonomainen itsetyydytys on yleensä tavallinen stressioire siinä missä kynsien pureskelukin
Työpaikan hän sai erikoistutkijana Tampereen Lenin-museosta. Kyllä tästä jaosta pidetään kiinni, Mia sanoo hymyssä suin. Ajattelin, että jos lapsi meille suodaan, pyydän Miaa mummuksi. Tanialla ei ole mitään sitä vastaan, että Mia puhuisi Tiitukselle joskus venäjää. Taisin silloin laskea Arielin kanssa liukumäkeä. ONKO MIA TIITUKSELLE mummu, Miamummi, Miska vai babuska. Se jää nähtäväksi, sillä Tiitus ei osaa vielä puhua. Ilman Miaa Tiituksella ei olisi yhtäkään isovanhempaa. Aino Lankinen tuli Suomeen inkeriläisenä paluumuuttajana. – Vanhemmat kasvattavat ja isovanhemmat hellittelevät, ehkä lellitteleväkin. Noista ajoista on yli 30 vuotta. Sillä aikaa Tarja sai Tanian. MIASTA TULI TIITUKSEN mummu, koska... Arielin kanssa Mia lukee suomalaisten lastenkirjojen ohella myös venäläisiä, joista tytölle on tarttunut sanoja. Tarja lähti takaisin Suomeen ja Mia jäi, mutta yhteys säilyi. Kohta vuoden ikäisen Tiitus Lankisen mummu, Mia Heinimaa, asuu Tampereen Nekalassa, valkoisessa omakotitalossa, jossa mäyräkoira Peppi heiluttaa häntäänsä ja iloitsee tulijoista – ainakin lapsista. – Mitä enemmän lapsella on elämässään eri-ikäisiä vastuullisia aikuisia, sitä parempi, hän uskoo. Mummoutta hän on saanut harjoittaa jo ennen Tiitusta miehensä, Seppo Kulmalan, edellisen liiton lapsenlapsen, Ariel Kulmalan, 5, kanssa. Juuri uusittu museo toimii osana Työväenmuseo Werstasta. Isovanhemmuuden Mia määrittelee pienen ihmisen elämään osallistumiseksi. Mia toimi matkaoppaana ja tulkkina rakennuksilla, silmäklinikalla, makkaratehtaalla ja Valion juustotehtaalla Krasnodarissa. Miakin on hänet tavannut. Vapaus maistuu pakastimesta saaduissa jätskeissä, joustona rutiineissa, erilaisissa leluissa. Niin on päätetty, sillä muuten Tiituksella ei olisi yhtään mummua. MYÖS TANIAN ISÄ on kuollut. Jokaisella mummulla on oma paikkansa Arielin elämässä, eikä neuvotteluita saati kiistoja nokkimisjärjestyksestä ole käyty. – Jokainen antaa lapselle jotain omasta kokemusmaailmastaan. Sinne tuli vuodeksi myös Tanian äiti Tarja Lehtinen. Ilman lapsia olisi Mia Heinimaa on Tiitus Lankisen mummu. toisenlaista isovanhemmuutta O n paikka, jossa on yhtä turvallista kuin kotona, mutta silti toisenlaista, vapaampaa. Mialla ei ollut erityistä paloa äidiksi, mutta mummuna olo on maistunut. Olin kuitenkin niin taikauskoinen, etten uskaltanut pyytää häntä ennen kuin lapsi oli syntynyt, Tiituksen äiti, Tania Lehtinen sanoo. Seitsemisen vuotta naiset ehtivät pitää yllä ystävyyttään Suomessa ennen kuin Tarja sairastui syöpään. Isomummi isän puolelta Tiituksella kuitenkin on. No, aloitetaan Ukrainasta! Mia opiskeli 1980-luvulla venäjän kirjallisuutta Kiovan yliopistossa. Sellainen paikka on mummula. Naiset asuivat samassa asuntolassa ja ystävystyivät. Ensimmäisellä kerralla hän selvisi, mutta toisella kerralla syöpä oli ehtinyt levitä. – Yritimme lasta jonkin aikaa. – Kaksitoista vuotta minua vanhempi mieheni sanoi yhtenä päivänä, että hän ihan hengästyi penkillä istuessaan, kun katseli meidän touhujamme. MARIANNA LAIHO kuva LAURA VESA tylsempää 52 l LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 LM1_s52-61.indd 52 21.12.2016 11.50. Myöhemmin hän haki Suomeen myös 11-vuotiaan pojanpoikansa Vladimirin, jottei tämän tarvinnut mennä lastenkotiin. Samoin Tanian miehen, Tiituksen isän, Vladimir Lankisen isä, eikä äidin olinpaikasta ole tietoa. Mia on Arielin mummuista ainoa alle kuusikymppinen, joten hänelle on langennut väistämättä liikunnallisin rooli. – Babuska olisi kyllä hauskin, Mia sanoo. – Tiituskin voisi kohta jäädä meille yöksi, Mia sanoo Tanialle. Hän kuoli vain 51-vuotiaana. Isomummi asuu edelleen Tampereella. Arielilla on kaksi vaaria ja kolme mummua, joista Mia on yksi. Kun Neuvostoliitto romahti, eikä suomalaisia tulkkeja enää tarvittu, Mia muutti Suomeen. Ruokaa saa vielä kotiinkin vietäväksi, Tania sanoo. Ariel oli ensimmäistä kertaa heillä yötä ollessaan seitsemän kuukauden ikäinen. – Venäläiseen tapaan hänen luotaan ei tarvitse lähteä nälissään
Siitä huolimatta, että olemme usein ihan rättipoikki lapsen lähdettyä, Mia kuvaa. Kirjavalla pöytäliinalla on korvapuusteja, kiireisen mummun kaupasta ostamia. Metwurstiauto, kuten Ariel Mitsubishiä kutsuu. ” Mitä enemmän lapsella on elämässään eri-ikäisiä vastuullisia aikuisia, sitä parempi. Tania arvelee, että biologialla tuskin on hiekkalaatikon kakunleipojille paljoakaan merkitystä. – Tämä talohan on ilmiselvä mummula! Mia nauraa. LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 l 53 LM1_s52-61.indd 53 21.12.2016 11.50. – Meidän arki olisi kyllä paljon tylsempää ilman näitä lapsia. Ikkunasta näkyy omenapuita, pyykkitelineellä liehuu pusero. – Tuskin tulisi naurettuakaan samaan malliin. Tiitustakin. Äiti, Tania Lehtinen, seuraa taustalla. Ennen kuin pikku vieras saapuu, Mia ja Seppo pohtivat, mitä ruokaa laittavat, tarkistavat pakastimen jätskitilanteen ja toivovat hyviä kelejä. Tiitus Lankinen seurustelemassa mummunsa Mia Heinimaan kanssa. – Se, ettei Mia ole äitini, tulee Tiitukselle varmaan aika varhain selväksi, kun katselemme Tiituksen kanssa valokuvia äidistäni, Tania sanoo. – Ihan kaikkea ei äidille kerrota. Oven edessä seisoo papan punainen auto. Kun lapsi on lähtenyt, he muistelevat, mitä puheltiin ja touhuttiin ja tulevat taas hyvälle tuulelle. Keittiötä lämmittää puuhella ja seinillä roikkuu kuvia mummun ja papan sydänkäpysistä. Mutta tietysti kaikki tarpeellinen, hän lupaa. Se naurattaa kaikkia. MIAN JA HÄNEN MIEHENSÄ taloa kutsutaan mummulaksi eikä biologisen isoisän mukaan pappalaksi tai vaarilaksi
lastensuojelu joilla ei ole mitään Viipurilainen turvakoti Dikoni tekee ainutlaatuista työtä äärimmäisen vaikeissa oloissa elävien lapsiperheiden hyväksi. OUTI SALOVAARA kuvat JUHA METSO Apua heille, 54 l LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 LM1_s52-61.indd 54 22.12.2016 7.33
LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 l 55 LM1_s52-61.indd 55 21.12.2016 11.50. Veronika-tyttö kurkistaa Dikonin ikkunasta nallensa kanssa
Se oli ihmeellistä! Siihen asti moni oli luvannut apua, mutta Dikoni oli ainoa, joka konkreettisesti auttoi, muistelee Tšekmarova. Lasten turvakoti Dikoni on omaksunut ainakin Leningradin oblastin (eli alueen) – ellei koko Venäjän – mittakaavassa täysin uuden lähestymistavan lapsija perhetyöhön. Mukaan kutsutaan vain kaikkein hädänalaisimpien perheiden lapset. – Viktorijan mielestä kaikilla lapsilla on oikeus jouluun. Mies hakkasi vaimoaan, joka pelastautui Dikoniin ja tekee nyt kykyjensä mukaan työtä turvakodissa, kertoo Šutova. Viktorijalla on hyvä sydän. Neljä vanhempaa lasta ovat Dikonissa. Dikoni sai tietää Tšekmarovan perheestä ja kutsui lapset Dikonin joulujuhlaan, johon on viime vuosina osallistunut noin 60 perheen lapsia. Leiri meni hyvin, ja myöhemmin hän pyysi minut tänne vakituiseen työhön. Apua tarvitsevat perheet Dikoni löytää viranomaisten, kuten sosiaaliviranomaisten ja poliisin, avustuksella. Kolmatta vuotta turvakodissa työskentelevä Tšekmarova tietää mitä on olla köyhä. Muut etsivät omaa hyötyään, mutta ei hän, kuvaa lastenhoitaja Natalija Tšekmarova. En tiedä, mistä hän ottaa kaiken sen voiman. Perhe asui teltassa hautausmaalla Ääritilanteessa turvakotiin otetaan myös vanhempia. – Perhe asui teltassa hautausmaalla. Nyt siellä asuu kehitysvammainen äiti lapsensa kanssa. – Sanoin, etten osaa kokata niin isolle joukolle, mutta Viktorija vakuutti, että osaan. Ennen tätä toimin seurakunnan nuorisotyöntekijänä kymmenen vuotta. Viipurin luterilaisen seurakunnan kirkkoherra Vladimir Dorodnin mukaan taustataho ei millään tavalla haittaa työtä, vaikka Venäjällä ortodoksisuus on pääuskonto ja ortodoksikirkko on hyvin vahva. V aatimattoman asuinkerrostalon alakerrassa Viipurin Papulan kaupunginosassa tehdään venäläisittäin poikkeuksellista ja uraauurtavaa lastensuojelutyötä. Turvakodin avulla perhe sai uskoa tulevaisuuteen, ja nyt Tšekmarova haluaa ” Työttömyys, alkoholismi ja köyhyys kärjistävät perheiden tilanteita. Kukaan ei suunnittele itselleen katastrofeja Viktorija Šutova on johtanut lasten turvakotia vuodesta 2013. Kazakovit joutuvat asumaan huonokuntoisen talon yhdessä huoneessa. Kotona asuu myös Mison-koira. 56 l LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 LM1_s52-61.indd 56 22.12.2016 7.35. Energinen ja lämmin Šutova on ilmiselvästi koko Dikonin sielu, jonka omistautuminen lapsille on sataprosenttista. – Minulla on viisi lasta. Perinteisesti vaikeuksissa olevien perheiden lapset on viety lastenkotiin ja erotettu vanhemmistaan usein lopullisesti, mutta Dikoni tekee kaikkensa palauttaakseen lapset perheeseensä. 18-vuotiaana nuoret siirtyvät itsenäiseen elämään, mutta Dikoni pyrkii kaikin tavoin tukemaan myös heitä esimerkiksi ruokaja vaateavulla. Suoraa rahoitusta se saa Suomen Lähetysseuralta. Olga Kazakovan lapsista vain Liza (vas.) ja Katja asuvat kotona perheen 12-neliöisessä asunnossa. Perheemme joutui suuriin talousvaikeuksiin, eikä meillä ollut rahaa edes ruokaan. Heidän perheistään löytyy köyhyyttä, asunnottomuutta ja alkoholismia. – Hänen energiansa on käsittämätöntä. Kaikki lapsemme saivat juhlassa pienen lahjan, kuka lelun, kuka makeisia. Tällä hetkellä Dikonissa asuu vakituisesti 25 lasta taaperoikäisestä 17-vuotiaisiin. Se tukee myös lasten ja vanhempien tapaamisia: vanhemmat voivat tulla Dikoniin milloin hyvänsä ja osallistua esimerkiksi korjaustai muihin töihin. – Minulle Dikoni ei ole työtä, se on elämä, naurahtaa Šutova. Dikoni toimii kristillisten periaatteiden mukaisesti, ja turvakoti on Inkerin luterilaisen kirkon vastuulla. – Päädyin tänne oikeastaan sattumalta. – Meillä olleista lapsista 40 prosenttia on voinut palata perheeseensä, kun lastenkodeista perheeseen palaa vain kahdeksan prosenttia, sanoo turvakodin johtaja Viktorija Šutova. TURVAKOTI OTTAA VASTAAN MYÖS PAPERITTOMIEN LAPSIA. Myöhemmin Šutova pyysi Tšekmarovan kokiksi kesäleirille. Tämä turvakoti ottaa poikkeuksellisesti vastaan myös paperittomien vierastyöläisten lapsia: ruokkii, vaatettaa ja majoittaa heitä kyselemättä dokumenttien perään
” Toisin kuin yleensä Venäjän lastensuojelussa, Dikoni haluaa pitää yllä vanhempien ja lasten yhteyttä. Viktorija Šutovan mukaan sijaisperheiden valitseminen ja valmentaminen ovat hyvin heiveröisellä pohjalla. – Lapsiperheiden tilanne vain heikkenee. Tiedän lapsia, jotka on kaksikin kertaa palautettu takaisin laitokseen. Se on lapselle hirvittävää. Tatjana Anatolijevna valvoo lasten lounastuokiota Dikonissa. Kun lapsen kanssa tulee vaikeuksia, hänet palautetaan lastenkotiin. Remontin valmistumiseen asti he joutuvat toistaiseksi nukkumaan suurissa makuusaleissa, jotka on jaettu tytöille ja pojille. Piakkoin lasten turvakodissa alkaa laajennustyö, joka tuplaa nykyiset noin 200 neliötä. LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 l 57 LM1_s52-61.indd 57 22.12.2016 7.36. Viime vuosina lasten sijoittaminen sijaisperheisiin on yleistynyt. Kerrostalon asukkaat ovat olleet Dikonia vastaan ja he vastustivat myös remonttia. Lapsiperheköyhyys on kuitenkin todellisuutta, ja jotkin perheet elävät suomalaisittain sanoinkuvaamattomissa oloissa. Virallisesti Venäjän lapsiperheistä 11 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella. Šutovan mukaan se auttaa nimellistä koulutusta paremmin. Ajatus on kaunis, mutta käytännön toteutus ontuu. 17-vuotias poika oli varastanut nälkäänsä leipää ja makkaraa ja sai kahden vuoden ehdollisen tuomion. Hän oli jokin aika sitten oikeudessa todistajana. Nykyiset tilat ovat liian pienet: 25 lapsen sijasta niissä saisi olla vain 12. Turvakodin tekemä työ on kuitenkin Viipurin kaupungin ja Leningradin oblastin silmissä niin arvokasta ja arvostettua, että asukkaiden valitukset eivät ole häirinneet toimintaa. – Me kaikki ihmiset toivomme hyvää elämää. auttaa muita vaikeuksissa olevia. – On hyvin vaikeaa löytää hyviä työntekijöitä. Kukaan ei suunnittele itselleen katastrofeja. Šutova toivoisi, että lapsista huolehdittaisiin paremmin. Usein niiden saaminen on kuitenkin hyvin monimutkaisen byrokratian takana, eivätkä kaikki vanhemmat kykene hakemaan niitä. Köyhäksi lasketaan esimerkiksi viisihenkinen perhe, jonka tulot ovat kuukaudessa noin 420 euroa. Lastenkotien työntekijöillä on Venäjällä yleensä opettajankoulutus. – Valitettavasti monet ihmiset ottavat sijoituslapsia vain rahantekomielessä. Missä vika, jos lapsi varastaa nälkäänsä. Haluan, että he rakastavat lapsia. Viipurissa ei enää ole katulapsia samalla tavalla kuin Neuvostoliiton romahduksen jälkeisellä vaikealla 1990-luvulla, kun Dikoni perustettiin. Dikonin kahdeksasta työntekijästä useimmilla on takanaan rankkoja elämänvaiheita. Lastensuojelussa on muutoinkin paljon tehtävää. – Sanoin, ettei lapsi ole syyllinen, vaan yhteiskunta, jossa lapsen on varastettava nälkäänsä, Šutova sanoo tuohtuneena. Sijoituslapsia rahantekomielessä. – Eivät he ota edes lapsia kädestä kiinni. – Voi, he valittavat ihan kaikesta..., sanoo Šutova hyväntuulisesti. Etenkin monet pk-yritykset supistavat toimintaansa, mikä lisää työttömyyttä ja vaikeuttaa perheiden elämää, ennakoi Šutova. Viktorija Šutovan mukaan heiltä puuttuu lasten tarvitsema lämpö. Hän ei väsy lapsiin, vaan aikuisiin. Huoneiston toisesta päästä puhkaistaan seinä, jonka takana oleva tyhjä tila remontoidaan. Tällaisille perheille on tarjolla erilaisia tukia. Dikonissa lapset tulevat työntekijöiden kainaloon ja syliin paijattaviksi, eikä heitä sysätä pois
Mitä toivot tulevaisuudelta. Kazakovit ovat jääneet järjettömältä kuulostavan byrokratian rattaisiin, kertoo Dikoni-turvakodin johtaja Viktorija Šutova. Nyt Oleg kuitenkin käy töissä ja elättää perhettään. Sen 12-neliöisessä huoneessa on asunut ilman juoksevaa vettä ja puulämmityksen varassa jo neljä vuotta Kazakovin perhe: Olga, Oleg ja heidän kuusi lastaan, joista vanhin on 12-vuotias. Lastensa parhaaksi he myös päättivät laittaa vanhimmat lapset Dikoniin, koska kahdeksalle hengelle 12 neliön huone on liian pieni, kuvaa Šutova. Venäjällä on varaa ostaa aseita ja käydä sotaa ympäri maailmaa. Tyyni ja rauhallinen Olga ei valita, vaikka ihmetteleekin yhteiskunnan nihkeyttä perhettä kohtaan: – Suurin toiveeni on, että saisimme joskus oman talon, jossa voisimme asua yhdessä kaikkien lasten kanssa. Pienempiä olisi, mutta kaupunki ei anna niitä, koska ne eivät ole lain mukaisia! – Kaupunki siis antaa perheen mieluummin asua asuinkelvottomissa tiloissa kuin tarjoaa kunnollisen pienen asunnon, toteaa Šutova. Dikonissa kaikkein parasta on piirtäminen.” Vika, 6, ja Ksjuša, 7, Dikonin lapsia ” 6-lapsinen perhe elää 12 neliön huoneessa ilman juoksevaa vettä. Talo on luokiteltu asuinkelvottomaksi jo aikaa sitten. LAIN MUKAAN kuusilapsisen perheen pitäisi saada vähintään neljän huoneen asunto, mutta niin suuria Viipurin kaupungilla ei ole tarjota. ÄÄRIMMÄISISSÄ OLOISSA Viipurin Tammisuon kaupunginosassa huterasti pystyssä pysyvä rakennus muistuttaa juuri romahtamaisillaan olevaa varastoa. – Pidän tästä perheestä valtavasti. Olen myös yrittänyt elää sen periaatteen mukaan, että mitä enemmän annat, sitä enemmän saat.” Natalija Tšekmarova, Dikonin työntekijä ” Tilanne Venäjällä on hyvin huono, ja kaikkein eniten kärsivät lapset. Haluaisin perustaa Dikonin sivutoimipisteitä ympäri Venäjää.” Viktorija Šutova, Dikoni-turvakodin johtaja ” Toivon, että viisi lastani kasvaisivat onnellisiksi aikuisiksi. Olga on pienimpien lasten kanssa kotona. Pitäisi olla varaa myös auttaa lapsia.” Vladimir Dorodni, Viipurin luterilaisen seurakunnan kirkkoherra ” Haluaisimme tulla isoina taiteilijoiksi. Kaikki on kulunutta, vetoista, tunkkaista. Neljä vanhinta lasta asuu turvakoti Dikonissa. ” Toivon ihmisten muuttuvan niin, että he eivät ajattelisi vain itseään. 58 l LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 LM1_s52-61.indd 58 21.12.2016 11.50. Vanhemmat eivät juo, he rakastavat lapsiaan ja lapset rakastavat heitä. Tai oikeastaan kotona asuvat vain nuorimmat lapset, Liza, 4, ja Katja, 3. Perheessä on ollut työttömyyttä ja talousvaikeuksia
Neuvostoliiton aikana sosiaaliset ongelmat lakaistiin maton alle. Venäjällä sosiaalihuoltojärjestelmä koskee ainoastaan hyvin vaikeassa tilanteessa olevia perheitä. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Se mm. Ir ti sa n o n ti la u ks e n i p ää tt ym ää n m ak se tu n ja ks o n lo p p u u n Ti la u ks e n m ak sa ja / V an h a o so it e S u ku n im i E tu n im i Ja ke lu o so it e P o st in u m e ro P o st it o im ip a ik k a P u h e lin La h ja ti la u ks e n sa aj a / U u si o so it e / 2 1 7 al ka e n S u ku n im i E tu n im i Ja ke lu o so it e P o st in u m e ro P o st it o im ip a ik k a P u h e lin O p is ke lij a ti la u s: o p p ila it o ks e n n im i P ä iv ä ys ja a lle k ir jo it u s Tilaajapalvelu (03) 4246 2222 ma–pe 8–16 tai faxi (03) 4246 5341 tai tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun tilaat lehden ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. 1 2 kk . Ruotsissa ja Norjassa, ja sitä auttavat lukuisat yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt Venäjältä ja Suomesta. LASTENSUOJELU NYKYAIKAISTUU VENÄJÄLLÄ LM1_s52-61.indd 59 21.12.2016 11.50. Laitoskeskeisyyden vähentäminen näkyy Venäjän lastensuojelustrategiassa 2012–2017 ja lainsäädännössä. 1 2 kk . 6 kk . • TUKIJAT VOIVAT milloin hyvänsä käydä Dikonissa ja seurata, mihin tuki käytetään. määrää pienentämään laitosten lapsiryhmiä, turvaamaan laitosten kodinomaisuutta sekä lisäämään perhesijoituksia. Ajatus ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämistarpeesta on kuitenkin hyvin vahvasti läsnä, kertoo Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Julia Kuokkanen. Suomen Lähetysseura alkoi tukea Dikonia kummitoiminnasta kerätyin varoin. Korjattavaa on: esim. O p is ke lij at ila u ks e n a . Lastensuojelun Keskusliitto aloitti lähialueyhteistyön 1989 lähinnä Karjan tasavallan ja Leningradin oblastin kanssa. Sen tavoitteena oli katulasten auttaminen. 1 500 lasta ja nuorta. Esimerkiksi vuonna 2015 tuli voimaan orpojen ja hylättyjen lasten laitoksia koskeva asetusuudistus. La h ja ti la u ks e n a . Neuvostoliitossa ja Venäjällä lastensuojelu on perinteisesti tarkoittanut suuria laitoksia, joissa esimerkiksi vammaiset ja orvot elivät syntymästä kuolemaansa saakka. 1 2 kk . 1 2 kk . LASTEN JA PERHEIDEN TURVAKOTI DIKONI • LAHDEN Diakonialaitos perusti Dikonin Viipuriin Linnankadulle vuonna 1997. Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. – Perheja lapsiköyhyys on Venäjällä edelleen iso ongelma. vuonna 2014 Venäjällä kuoli yli 2 500 lasta väkivallan seurauksena. Kustantaja ww.lskl.fi L A P S E N M A A I L M A N P A L V E L U K O R T T I Venäjä purkaa raskasta laitoskeskeistä lastensuojelujärjestelmäänsä ja pyrkii lisäämään perhesijoituksia ja sijaisperhetoimintaa. 6 kk . kehitetty venäläisten lastenkotien toimintaa ja jälkihuoltoa. – Apu tavoittaa vain hyvin pienen osan venäläisistä, sanoo Kuokkanen. Yhteiskuntarakenteiden romahtaminen ja sosiaalisten ongelmien kärjistyminen 1990-luvulla sekä väestökriisi 2000-luvun alussa pakottivat avaamaan keskustelun ja muokkaamaan lainsäädäntöä. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. 3 kk . M ää rä ai ka is ti la u ks e n a . La h ja ks i . • TOIMINTANSA aikana Dikoni on auttanut n. Tilaushinnat Kestotilaus (12 kk) 72 e Kestotilaus (6 kk) 47 e Kestotilaus (3 kk) 29 e Määräaikainen (12 kk) 83 e Määräaikainen (6 kk) 56 e Opiskelijatilaus (12 kk) 55,50 e Postituslisät ulkomaille Eurooppaan 12 kk 30 e Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kerran kuukaudessa. Vastaanottaja maksaa postimaksun Tunnus 5002333 00003 Vastauslähetys M ik äl i o le t jo ti la aj a, ki rj o it a tä h än as ia ka sn u m e ro si ta ka ka n n e n o so it e ti e d o is ta ta i la sk u st a Ti la an La p se n M aa ilm an al ka e n / 2 1 7 . Hänen mukaansa Venäjän ja Suomen lastensuojeluyhteistyö erityisesti Venäjän lähialueilla on ollut tiivistä ja tuloksellista. 6 kk . Yhteistyöllä on mm. • LAHDEN diakonialaitos tukee Dikonia edelleen säännöllisillä tavara-avustuksilla, mutta sillä on tukijoita myös esim. • VUONNA 2010 Dikoni siirtyi Inkerin kirkon alaisuuteen ja työn painopiste siirtyi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien perheiden auttamiseen. It se lle n i . K e st o ti la u ks e n a
Taikomisen kiehtovuus liittyy sen loputtomiin mahdollisuuksiin. Suurimmat keikat ovat olleet Kouvolan jäähallissa ja Ylen Nenäpäivä -showssa sekä Helsingin messukeskuksessa. Aatun ohjelmistoon kuuluu paljon pieniä illuusiotemppuja, korttitemppuja sekä isompaa lavataikuutta. Taikurille on ekstrahyötyä sukkelasta sanankäytöstä. – Kitaran ja pianon soitto auttaa sorminäppäryydessä, joka on taikurille tärkeää. Hän soittaa myös pianoa. He tykkäsivät tosi paljon! Aatu harrastaa myös luistelua sekä valoja videokuvausta. – Opettelen jatkuvasti uusia temppuja. Jos jokin temppu ei mene yleisöön, se siirtyy laatikkoon ja jää sinne. – Viihdyn erinomaisesti aikuisten, lasten ja vanhusten kanssa, tykkään esiintyä myös palvelutaloissa ja vanhainkodeissa. Samoja temppuja näyttävä taikuri on pian entinen. Hän voi hyvin nähdä itsensä tulevaisuudessa media-alalla visuaalisten asioiden parissa, miksei myös toimittajana. SIRPA PALOKARI kuva REILIKA LANDÉN 60 l LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 LM1_s52-61.indd 60 21.12.2016 11.50. En yleensä yhdistä keikkoihin musiikkia, mutta vanhuksille olen tehnyt kahdesti shown, jossa taikomisen perään soitin pianolla joululauluja. Ne olivat painostavia, mutta esiintymiseen saa rentoutta ja itsevarmuutta harjoituksen kautta. Hän hoitelee täysin itsenäisesti niin koulun, harrastukset kuin bisneksensäkin. Uusiutumisen pakko Joulusesonki oli kiireistä, samana iltana saattoi olla useampi esiintyminen. – Muistan ensimmäiset keikat, kun jännitti. – Rahaa tulee 15-vuotiaaksi ihan kivasti, mutta kyllä on menojakin. Hän muistaa yhä ensimmäisen, pikkupoikana opettelemansa taikatempun: liina nyrkkiin, puhallus, ja – simsalabim – liina on kadonnut! – Liinatemppu on edelleen ohjelmistossa ja aloitan shown yleensä sillä. harrastus T aikuri Aatu Itkonen, 15, maanittelee yleisöstä rouvan lavalle. Hän kiertelee esiintymässä juhlissa ja tapahtumissa. Yleisö jähmettyy, pidättelee hengitystään… Ooooh! – Parasta on, kun saan yleisön olemaan läsnä, kun he katsovat jännittyneenä, että tässä tapahtuu jotain vaarallista, Aatu naurahtaa. – Olisi hienoa oppia esimerkiksi ajatuksenlukua eli mentalismia, mutta toistaiseksi panostan illuusioihin. Uudistuminen on taikurinkin taikasana. Simsalabim! Taikuri Aatu Itkonen kiertelee puoliammattilaisena ilahduttamassa eri-ikäisiä yleisöjä tempuillaan. Kerran viikossa koulun jälkeen hän rientää Pohjois-Kymen musiikkiopistoon klassisen kitaran tunneille. Mutta miten sinä sen teit. Toissa vuonna keikkoja kertyi satakunta. Hän työskentelee kevytyrittäjänä, kuuluu ohjelmatoimiston artisteihin ja hoitaa laskutukset ja muut talousasiat laskutuspalvelun kautta. Taikomisen Aatu aloitti kuutisen vuotta sitten, ja viime vuodet ovat olleet yhtä vientiä. – Showni sisältää aina myös stand up -huumoria. Nuori yrittäjä herättää kiinnostusta, ja Aatu onkin jo käynyt luennoimassa yrittäjyydestä. Joudun koko ajan ostamaan tarvikkeita paitsi uusien temppujen myös turvallisuuden takia. Aatu tietää, miten kurjalta monista nuorista tuntuu seistä luokan edessä pitämässä esitelmää, ja siksi hän kannustaa kaikkia harjoittelemaan esiintymistä. Esiintyväksi taikuriksi yltäminen on vaatinut sitkeää työtä, mutta on se palkinnutkin. Kokemuksen karttuessa Aatun sosiaalinen ja iloinen luonne on päässyt kukoistamaan. Lapsille hän taikoo kilttejä juttuja, esimerkiksi ilmapalloeläimiä. Entä rouva, jolta kaula lävistettiin. – Niinpä, mieti sitä! Taikuri ei paljasta salaisuuksiaan. Testaan ne kotona, treenaan keikoilla ja katson yleisön reaktioita. – Äiti ei hoida asioitani – tosin joskus pyydän apua, esimerkiksi jos tarvitsen kyytiä keikkapaikalle. Määrätietoisesti, vähin elein hän asettelee naisen kaulan giljotiiniin, nostaa hitaasti pöydältään miekan ja iskee sen läpi kaulan. Hän jäi tietysti henkiin ja sai katsomoon palattuaan raikuvat aplodit. Oma yritys Aatu on yhdeksännellä musiikkiluokalla Kouvolan yhteiskoulussa ja ensi syksynä on tarkoitus aloittaa lukio. – Talouteni koostuu keikoista, apurahoista ja sponsoreista, joita sain viime vuonna kuusi. Hänellä on jo hyvä tarpeisto kaulojen ja käsien katkomiseen, mutta isompia näköharhatemppuja, kuten vartalon poikkisahaamista, hän ei vielä pysty tekemään. Hän lähtee siitä, että kouluhommat hoidetaan, vaikka taikuus jo elättäisikin
” Tykkään esiintyä myös palvelutaloissa ja vanhainkodeissa. LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 l 61 LM1_s52-61.indd 61 21.12.2016 11.50
Lopussa olisi kernaasti saanut olla runsaammin selventäviä tietopaketteja. Tuoreessa hevoskirjallisuudessa ei enää ummisteta silmiä rahavaikeuksilta. Mitenköhän 1970-luvulla olisi kommentoitu näitä oman ponin omistajattaria. Asiatietoa on ripoteltu sen verran tekstin lomaan, että hevosista kiinnostunut lapsi pysyy valppaana. Keskenään sanailevat ponit eivät heti pääse yhteisymmärrykseen, mutta lopulta ystävyys tuntuu ihan luonnolliselta. ”Ja onhan tietysti joka tytön haave tulla ratsastuskoululla järjestettäviin kilpailuihin omalla ponilla ja näyttää kaikille, kuinka taitavaksi on tullut”, Jasmiina tuumaa. Kovan onnen ori näyttää, millaisiin saavutuksiin hevostytöt voivat yksissä tuumin yltää. Valmennustalven loppuhuipennus lupaa paljon hyvää sekä Jasmiinan riitaiselle perheelle että harrastusrintamalle. tarkoitetaan sillä, että lipizzanhevonen ”osaa klassisen korkean koulun liikkeitä”. Siiri ja pikku-Otto askartelevat hyvillä mielin keppihevoset, mutta lähitienoon pari muuta lasta pitävät keppihevostelua vauvamaisena touhuna. Pientä heppatietoa Margareta Nordqvistin Heppojen ABC -kirjan (suomentanut Marvi Jalo) avulla lapsi voi opetella sekä hevosrotuja että aakkosten kirjoittamista. Poninäkökulma Ruotsalaisen Ingrid Flygaren kuvakirjassa Putti ja uusi ystävä (suomentanut Mirkka Hynninen) hevoset inhimillistetään hauskalla tavalla. ”Niin olenkin heppapoika, ja ylpeä siitä”, Jiri sanoo. Heppatietoa pienillekin lukijoille Hevospsykolog iaa! 62 l LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 LM1_s62-66.indd 62 21.12.2016 11.52. ISMO LOIVAMAA kuukauden kirjat HEVOSKIRJA PITÄÄ PINTANSA, VAIKKA YLEISILME ON MELKO KONSERVATIIVINEN. Puuhakirja on siis tarkoitettu pienille lapsille, jotka vasta perehtyvät hevosiin. Kaksoset Siri ja Jiri pääsevät Laukkasen talliin ponipäiville, vaikka Jiri miehekkäästi vastustaa hevosharrastusta. Kirjailija ansioituu erityisesti hevosten psykologian ymmärtäjänä. Kovan onnen orissa urhea kamppailu vaihtuu lopussa itkuun ja kauniiseen melankoliaan. Määrätietoinen ponityttö Päivi Lukkarilan Valmennustalvi on kertomus kunnianhimoisesta Jasmiinasta, joka etenee oman Panda-poninsa kanssa aluevalmennettavaksi. Tärkeältä tuntuu sekin, että lastenkirja kannustaa kirjoittamisen alkeisiin. Hevoskirjoissa on aina kyse suurista tunteista: hevostietämys, jännitys ja suru kietoutuvat yhteen. Putti on tottunut olemaan ratsastuskoulun pienin poni, eikä siitä tunnu ollenkaan mukavalta, että talliin tunkee toinenkin shetlanninponi. Tanskasen sarjassa on runsaasti hevoskirjojen perinteistä aineistoa keskenään kähisevistä nuorista alkaen, mutta vastapainona tarjoillaan miellyttävää kerrontaa ja nuorten aktiivisuutta. Päivänpaisteisesti kuvitettuun kirjaan mahtuu hilpeitä käänteitä ja onnellinen loppu: leikkiminen ei ujostuta pihan lapsia enää vähääkään, kun kaikki pääsevät nauttimaan keppareilla laukkaamisesta. Hevostytöt kamppailevat Tiina Tanskasen Hevostyttö Iitu -sarja on edennyt ripeästi viidenteen osaansa. Kaksosten työttömällä äidillä ei rahaa ole, ja ponipäivä uhkaa vaihtua keppihevosiin, elleivät isovanhemmat keksisi tarjota taloudellista apua. Selkokielisiä hevoskirjoja tosiaan tarvitaan, ja Levola saa pieniin raameihin miellyttävästi mahtumaan sekä ponitietoutta että ystävyyttä. Lapset näyttäytyvät tarinassa talvikauden päättäjäisissä, ja arkisuutta tulee myös koreilemattomista talvimaisemista. Mutta kun hän tutustuu talleilla Niilo-poikaan, kankeat asenteet saavat väistyä ja Jiri syttyy uudelle harrastukselle. Ristiriitaisuuksista huolimatta kirja johdattelee järjestelmälliseen tiedon omaksumiseen. Siitä huolimatta tietoaineksen ymmärtäminen edellyttää välillä kohtuullista pohjatietoa: mitä esim. Kerrankin heppapoika Jaana Levolan alakouluikäisille kirjoittamassa selkokirjassa Heppapoika monta hyvää asiaa on kohdallaan. Keppariystävät Tiina Nopolan kirjoittaman ja Mervi Lindmanin kuvittaman Siirikuvakirjasarjan tuoreimmassa osassa Siiri ja Heppa Huoleton keppihevonen ei ole surkea korvike, vaan iso ilo. Siiri-kirjassa yhdessä oleminen ja leikkimisen riemu ovat vahvasti esillä. Tallinpitäjä Anna tukee ja kannustaa, vaikka onkin tiukka ja vaativa. Iitu hoitaa edelleen omaa hevostaan, mutta aikaa alkaa viedä vanhan naisen omistama huonosti hoidettu ori. Hevosten näkökulmaa seuraileva pienten lasten kirja on sydämellinen, mutta ei vähääkään imelä. Kirjassa on ratsastusasiaa vaikka millä mitalla, mutta lajin perinteiden mukaan myös torailevia tyttöjä, luhistuvia ystävyyssuhteita ja hankalia aikuisia. NYT HEVOSET NÄKYVÄT MYÖS KUVAJA SELKOKIRJOISSA. Kavereidensa kanssa Iitu haluaa taistella vanhalle hevoselle hyvän vanhuuden. Realistisessa kertomuksessa myönnetään, että ponipäivät ja ratsastaminen ovat kalliita harrastuksia. Hiukan tosin häiritsee se, että Alma-muorin repliikeissä vuorottelee välillä kirjakieltä lähestyvä puhetapa, välillä jotain ihan muuta
Se tuntuu surulliselta. Kirjassa leijuu myös tuhti pojat on poikia -atmosfääri. Asiantuntijat esittelevät hauskasti teemoittain useiden kustantajien kirjoja ihan pienten katselukirjoista teinien suosikkeihin. Kirjallisuudentutkimuksen olisi nyt korkea aika hypätä vauhtiin mukaan! Jo lähes 90 osaa Nummelan ponitallia! LM1_s62-66.indd 63 21.12.2016 11.52. Tarjoamme lomia eri elämäntilanteissa oleville perheille, työikäisille, ikääntyneille ja eri sairausja vammaisryhmiin kuuluville. Yksistään Nummelan ponitalli -sarjaa on ilmestynyt vuosikymmenten mittaan lähes 90 osaa! Suosikkisarjan uusimmassa osassa Salaperäinen huuto sydämentykytystä eivät aiheuta pelkästään koreat ponit, vaan myös leiriä vainoava aavekoira. kirjastoissa, kouluissa ja kirjakaupoissa. Tässäpä oiva malli opetusja kulttuuriministeriölle sekä suomalaiskustantajille! Luettelo löytyy myös verkosta os. Kun ratsastuksen näännyttämä poika ilmoittaa ahmivansa ainakin viisi lautasellista, majuri reagoi tyytyväisenä: ”Miehen puhetta”. 76-sivuisen luettelon painosmäärä on peräti 400 000 ja se on jaossa mm. Katso lisätietoa Vuoden 2017 tuetut lomat jo haettavissa! TUTUSTU LOMATOIMINTAAMME NÄIN NAAPURISSA! Löysin lähikirjastostani Helsingistä upean ruotsinkielisen lastenja nuortenkirjaluettelon. Hevoskirjoja möyhimällä löytyisi vanhoja kaavoja ja sitkeitä pinttymiä. Keskustelu sujuu toisinaan teennäisesti, aavistuksen verran vanhanaikaisesti. Luettelon käyttäjä voi arvioida lukemiaan opuksia sen sivuille tai täyttää vaikkapa huoneentaulun, jossa kertoo, miksi rakastaa kirjoja. Tuntuisi ehkä armollisemmalta, että kirjailija keskittyisi enemmän hevosiin kuin nuorten roolimalleihin! HEVOSKIRJA UUDISTUU KOTIMAISET HEVOSSARJAT päihittävät laajuudellaan mennen tullen kaikki nuorten dekkarisarjat. www.kulturradet.se/bou-katalogen ANU JÄMSÉN Miehen puhetta! Merja Jalo on suomalaisen hevoskirjallisuuden veteraani, jonka esikoisteoksesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 40 vuotta. Sukupolvesta toiseen luetaan tutuista ponitalleista ilman, että kirjojen arvomaailmassa tapahtuisi kummoistakaan kehitystä. Lomia on ympäri Suomea noin 40 lomakohteessa. Sen on kustantanut Statens kulturråd, joka on Ruotsin kulttuuriministeriön alainen viranomainen. selkokirjallisuuden mahdollisuuksista alkaen. UUSI KIRJAILIJAPOLVI tuo onneksi kirjoihin raikkautta ja tervetulleita kokeiluja esim. Kirjan henkilöistä varsinkin majuri tietää, mitä miehekkyys on. Lomien tavoitteena on vaikuttaa lomalaisten hyvinvointiin sekä antaa mahdollisuus arjen katkaisuun sekä vertaistukeen. Kevyt trillerimäisyys hyvinkin jo päihittää hevostietämyksen. HEPPAKIRJAT ovat edelleen niin suosittuja, että niiden luulisi tutkijoitakin kiinnostavan. Osa lomista järjestetään yhteistyössä valtakunnallisten potilasja vammaisjärjestöjen kanssa. 210 teosta esittelevästä katalogista löytyy runsaasti vinkkejä myös lasten vanhemmille
Pahoittelemme sekaannusta ja toivotamme verkostolle loistavaa tulevaisuutta! Toimitus PS. Tässä muutamia: • ”Nöyseri = nostokurki, ja niiskuleipä tarkoitti näkkileipää.” • ”Kadunlakaisukone oli harjaatukkaaauto.” • ”Sukset olivat hiihtimet – ihan loogista, kun tuntee luistimet.” • ”Veljenpojan raparperi oli parpaariperperi.” Seuraa Lapsen Maailmaa myös instagramissa ja twitterissä! 64 l LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 LM1_s62-66.indd 64 21.12.2016 11.52. lukijapostia TÄSMENNYS Mothers in Business -verkostoa käsittelevän artikkelin (LM 12/2016) lopussa ollut Humanistit tarvitsevat oman äitiverkoston -kainalojuttu on saanut aikaan hämmennystä. Siitä saattoi saada kuvan, ettei MiB:n toimintaa olisi tarkoitettu humanisteille. 16.12. Verkosto muistuttaa, että kaikkien alojen äidit ovat tervetulleita mukaan sen toimintaan. Erittäin kannatettavan edunvalvontaohjelman voi lukea verkosta os. Joukossamme on äitejä, joilla on humanistisen, kasvatustieteellisen, oikeustieteellisen, sosiaalija terveysalan tai yhteiskunta-alan koulutus. Näiden äitien työn tuloksena on juuri julkaistu kaikkia aloja yhteisesti koskeva edunvalvontaohjelma Uran ja perheen puolesta”, kertoo verkoston perustajajäsen, DI Emma Tullila, joka toimi myös sen ensimmäisenä puheenjohtajana. ”MiB:ssä on ekonomija diplomi-insinööritaustaisia jäseniä, mutta noin kolmasosalla on muun alan koulutus. www.mothersinbusiness.fi/edunvalvonta LÄHETÄ VIESTISI OSOITTEELLA Lapsen Maailma, Postia lukijoilta, Armfeltintie 1, 00150 Helsinki tai lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi Toimitus lyhentää jutut tarvittaessa. oli vuorossa Sanna Pelliccionin Kepsutti ja aravuus – muistikirja lapsen ihanimmille jutuille. Pyysimme lukijoita jakamaan lähipiirinsä hauskoja sanoja. Maksamme kaikista julkaistuista viesteistä 20 euron palkkion, joten liitä mukaan osoite, sotu ja tilinumero! HASSUJA SANOJA Lapsen Maailman FB-sivujen joulukalenterissa arvottiin osallistujien kesken kirjoja
EU:n maksama lapsilisä laajentaisi solidaarisuutta. Myöhemmin maksuja alettiin hoitaa alueellisten ja ammattiryhmien kassojen kautta. Sotilaiden keskeinen solidaarisuus levisi muutaman vuosikymmenen kuluttua ensin tiettyjen tehtaiden ja ammattikuntien solidaarisuudeksi: rahaa jaettiin lapsettomilta miehiltä perheenisille. Aluksi työnantajat maksoivat palkanlisät suoraan työntekijöilleen. Suomessa lasten köyhyysaste oli Ruotsin jälkeen toiseksi alhaisin eli 15 %. Vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen mukaan EU voisi vähentää alle kuusivuotiaiden keskuudessa köyhyyttä 800 000 lapsella, mikäli se alkaisi maksaa jokaiselle heistä 50 euron lapsilisää. kolumni HEIKKI HIILAMOSTA EU:N MAKSAMA LAPSILISÄ LAAJENTAISI SOLIDAARISUUTTA NATIONALISMIN VILLITSEMÄSSÄ EUROOPASSA. Eurostatin mukaan EU-maissa joka neljäs lapsi eli yhteensä 25 miljoonaa lasta eli köyhyydessä vuonna 2015. PAKOLLISEKSI LAPSILISÄ tuli ensin Belgiassa vuonna 1930 ja Ranskassa kaksi vuotta myöhemmin. Ja köyhyys haittaa eniten juuri pieniä lapsia. Tulonsiirto voitaisiin rahoittaa 0,2 prosentin yleisellä tuloveron korotuksella. EU:n lapsilisä MAKSAAK SEEN VUONNA 1948. RANSKASSA LAIVASTO alkoi maksaa lapsilisiä vuonna 1840. Solidaarisuus laajeni kansallisvaltion tasolle, kun valtio otti lapsilisät maksaakseen Ruotsissa ja Suomessa vuonna 1948. SUOMESS A VALTIO OTTI LAPSILISÄ T Heikki Hiilamo on viiden lapsen isä, joka työskentelee sosiaalipolitiikan professorina Helsingin yliopistossa. Yksi konkreettinen keino köyhyyden vähentämiseksi Euroopassa olisi kaikille EU:n lapsille maksettava lapsilisä. Yhä useampi EU-kansalainen kysyy myös muissa maissa, mihin unionia oikein tarvitaan. KAIKISSA EU-MAISSA on lapsilisäjärjestelmä. Lähellä oleva hätä herättää aiheellisesti ihmisiä. Siinä on tulevaisuuden toivo. EUROSTATIN kuukautta aikaisemmin julkaisema lehdistötiedote lasten köyhyydestä Euroopassa ei ylittänyt uutiskynnystä Suomessa. Lapsiköyhyys oli yleisintä Romaniassa (47 %), Bulgariassa (44 %) ja Kreikassa (38 %). Lapsilisän saamisen ehtona ei ollut enää työmarkkina-asema, vaan ne kuuluivat kaikille. Suomessa köyhyysaste nousi 2010–2015 prosenttiyksikön puolikkaalla, Kreikassa reilut yhdeksän prosenttiyksikköä. Lapsilisillä on suurin vaikutus erityisesti pienten lasten perheiden tuloihin. Vuodesta 2008 vuoteen 2014 köyhyydessä elävien ihmisten määrä kuitenkin kasvoi 116 miljoonasta 121 miljoonaan. LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 l 65 LM1_s62-66.indd 65 21.12.2016 11.52. EI OLE IHME, ettei Suomessa noteerattu muiden EU-maiden lapsiköyhyyslukuja. Epäluottamus kumpuaa siitä, ettei EU ole kyennyt lunastamaan kansalaisilleen antamiaan lupauksia. EU:n tavoitteena on vähentää köyhyydessä elävien ihmisten määrää 20 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä. Vaikeina aikoina tarvitaan kuitenkin rohkeita avauksia. AJATUS EU:N LAPSILISÄSTÄ voi tuntua kaukaiselta nationalismin villitsemässä Euroopassa. Köyhimmissä EU-maissa lapsilisät ovat kuitenkin erittäin alhaisia ja yksi syy yleiseen lapsiköyhyyteen. Solidaarisuus voi kuitenkin myös laajentua. Sama pätee Suomessa, missä lapsilisiä on juuri leikattu. EU:n maataloustuet ja erityisesti pankkituet ovat rapauttaneet luottamusta Euroopan yhdentymiseen, mistä yhtenä päätepisteenä oli Ison-Britannian päätös erota unionista. Aikaisemmin esimerkiksi maanviljelijöiden lapset jäivät ilman lapsilisiä. Se olisi suuri askel kansalaisten Euroopan unioniin. JOULUKUUSSA uutisoitiin näyttävästi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportista lapsiperheiden köyhyyden lisääntymisestä Suomessa. On luonnollista, että ihmiset tuntevat enemmän solidaarisuutta kaltaisiaan kuin muukalaisia kohtaan
Ennätykseni on 88 metriä Puijon mäestä. ” Lahden hiihtoseuraa edustava Tuomas Kinnunen, 11, kuvattiin Salpausselän mäkimontussa Lahdessa kuva SAMI PARKKINEN www.samiparkkinen.com muotokuva Tuomas Kinnunen 66 l LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 LM1_s62-66.indd 66 21.12.2016 11.52. Parasta mäkihypyssä on vauhti ja lentäminen. Minulla on ikäluokastani neljä SM-mitalia. www.lahdenhiihtoseura.fi www.facebook.com/teamsaukko ” Aloitin mäkihypyn harrastuksen 4-vuotiaana ja harjoittelen 5–6 kertaa viikossa. Idoleitani ovat Severin Freund ja Janne Ahonen ja haaveenani MM-kulta. Hyppääminen ei pelota
LM1_s67.indd 67 16.12.2016 13.26
Milloin viimeksi ilahdutit ystävääsi. Tilaa Lapsen Maailma -lehti (3 kk:n tilaus 29 e) ja saat kaupan päälle 3 kk:n tilauksen ystävällesi! Tee tilaus osoitteessa www.lapsenmaailma.. ma.. Koko lehden tuotto menee Lastensuojelun Keskusliiton toimintaan. 222 kl.?. 2.2017 Lataa sivuiltamme lahjakortti, joka toimii ystävänpäiväkorttina. tai tilaajapalvelun kautta (03) 4246 2222 ja s-posti tilaajapalvelu(at)lskl.?. Nyt se on helpompaa kuin koskaan. YLLATA YSTAVA ystävänpäivänä TARJOU S ON VOIMAS SA 9.1.–14. LM1_s68.indd 68 16.12.2016 13.07