Lapsen Maailma 10/2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

1 LM10_s1_Kansi.indd 1 5.9.2017 9.34. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU •10 • 2017 Tukistaminenkin on väkivaltaa Kimi, 8, selätti syövän Kun vauva ei nuku Kirjailija Elina Hirvonen: ”Vanhemmuus ei pääty” Lastensuojelun myytit LM 10/2017 s
Haluamme toimia kuntien kumppanina myös perhehoidon järjestämisessä. Kannamme vastuun sijaisperheiden kouluttamisesta, työnohjauksesta ja muista tukipalveluista koko hoitosuhteen ajan. LM 10/2017 s.2 Attendo tuottaa kuntien kumppanina lastensuojelun koko palveluketjun varhaisen tuen palveluista lastensuojelun sijaishuoltoon. Palvelumme helpottaa merkittävästi kuntia perhehoidon järjestämisessä ja organisoimisessa. Tarjoamme kunnille ja sosiaalitoimille kokonaisvaltaisen perhehoitopaketin. Lisätietoja: www.attendo.fi/perhehoito perhehoito@attendo.fi Attendo perhehoito LM10_s2_ILMO_Attendo.indd 2 5.9.2017 8.59. Palveluumme sisältyy perheiden rekrytointi, koulutus ja tukipalvelut
TIEDÄMME PALJON ”LAMAN LAPSISTA” eli 30 vuotta sitten syntyneestä kohortista. Silti vanhempien koulutustaustalla näyttää olevan entistä suurempi merkitys siinä, miten lapset kouluttautuivat. Miten sossu jaksaa kamalaa työtään. Tutkimuksen avulla piirtyy kuva myös huono-osaisuuden periytymisestä, joka näkyy matalana koulutustasona, päihdeja mielenterveysongelmina sekä näköalattomuutena. Suuri osa tästä ikäluokasta siirtyi aikuisuuteen ilman suurempia ongelmia. Syrjään jäämässä oleva oppilas huomataan ja hänelle järjestetään tukea yhdessä lähipiirin kanssa. Avainasemassa ovat luontevasti varhaiskasvatus ja koulu, mutta uusiutuminen ei voi toteutua irrallaan lasten ja perheiden muista tuen ja palvelujen kokonaisuuksista. Ja jos kansakoulussa menestyi, saattoi neljänneltä luokalta päästä oppikouluun ja sieltä ammattikouluun tai lukioon. Mutta se, että lastensuojelun toimintaedellytykset tulevat kuntoon, on yhteiskunnan vastuulla. Eikö se tapahdu vain siten, että yhdenvertaisuus toteutuu meidän kaikkien arjessa. Korkeasti koulutettujen vanhempien lapsilla on suurempi todennäköisyys kouluttautua pidempään. LM 10/2017 s.3 VANHEMPANI TÄYTTÄVÄT LÄHIAIKOINA 80 vuotta Lastensuojelun Keskusliiton tavoin. Koulutuksen ansiosta lasten erilaiset lähtökohdat tasoittuivat. Monessa kodissa elettiin suoranaisessa köyhyydessä, ja tulevaisuuskin näytti arvaamattomalta. Se oli jo iso muutos: olihan osa omienkin vanhempieni isovanhemmista vielä lukuja kirjoitustaidottomia. Yksittäiset toimijat voivat nähdä lapsen ja nuoren, muuttaa toimintakäytäntöjään. Silloin tulevaisuus olisi taas toivoa täynnä kaikille. Se edellyttää tuen ja palvelujen tarpeen varhaista tunnistamista. Lohjalla Me-koulu -hankkeessa jokainen oppilas tulee tuetuksi omatahtisessa kehityksessään. pääkirjoitus YLISUKUPOLVISTA HYVINVOINTIA Hanna Heinonen, päätoimittaja, Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja YLISUKUPOLVISUUDEN KIERRE on katkaistava. LASTENSUOJELUN ROOLI ylisukupolvisen huono-osaisuuden katkaisussa on silti keskeinen. PERHEKESKUKSET TARJOAVAT mahdollisuuden ajatella ja tehdä toisin. Myös koulu voi toimia aktiivisesti syrjäytymisen ehkäisyn suhteen. (s. KATSOTAAN TULEVAAN ja mietitään, miten hyvinvointia voidaan siirtää yli sukupolvien. Koulujen tiloissa on myös avointa kerhoja harrastustoimintaa sekä vanhemmuutta tukevaa toimintaa. Ja mikä huolestuttavinta: osalla lapsista ei ole yhtään luottoaikuista! Tiedän omasta kokemuksesta, että luottoaikuisena toimiminen antaa enemmän kuin ottaa. Lastensuojelussa lapsia ei saa jättää yksin, eikä varsinkaan leimata. Myös sosioekonominen asema näyttää periytyvän – näin erityisen vahvasti ääripäissä eli pienija suurituloisten ryhmässä. 30) LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 l 3 LM10_s3_PK.indd 3 8.9.2017 9.31. Silti yhteiskunta piti huolen siitä, että kaikki lapset pääsivät kansakouluun, tuohon yhdenvertaisuutta edistävään eteiseen. Yhteisöllisyys ja osallisuus ovat perhekeskusten ja Me-koulujen kantavia voimavaroja. Tuolloin 1930-luvulla lähes kaikesta oli pulaa. Asiakkaana olevien lasten ja nuorten karu viesti meille aikuisille on, ettei lastensuojelussa ole aikaa yksittäisen lapsen tilanteelle ja kohtaamiselle. SUOMI SELVIYTYI SOTAKORVAUKSISTA , ja poikkeukselliset olot vaihtuivat pohjoismaiseen hyvinvointiin. Heidän oikeutensa tulevat loukatuiksi niin avokuin sijaishuollossa. Tulevaisuus oli toivoa täynnä: lähes kaikki pääsivät yhteiskunnassa parempaan asemaan kuin vanhempansa
Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 50 vuotta sitten eli 1967 lastensuojelupäivien avauspuhe Oulussa päättyi sanoihin: ”Meiltä vaaditaan uranuurtajien taistelutahtoa”. (s. 4041-0619 Painotuote Alma Holopaisen kuvasi kanteen Sami Parkkinen. Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® järjestetään tänä vuonna jo 53. 56) LOKAKUU LM 10/2017 s.4-5 4 l LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 LM10_s4-5_Sislu.indd 4 7.9.2017 11.53. Lastensuojelun Keskusliitto on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. #ylisukupolvien Koko lehden tuotto menee Lastensuojelun Keskusliiton toimintaan! Kaarinalaisessa Paakin perheessä luettiin Me Rosvolat -kirjoja. www.lastensuojelupaivat.fi . . 53. Päivien yhteydessä järjestetään myös näyttely Keskusliiton 80-vuotisesta historiasta sekä julistetaan Kunnallinen lastensuojeluteko 2017 -palkinnon saaja. Se on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. 76. Kustantaja Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi Toimitus Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, www.lapsenmaailma.fi Päätoimittaja Hanna Heinonen Toimituspäällikkö Anu Jämsén Some, verkkosivut & markkinointi Tuuli Valo AD Seija Huhtala Tilaajapalvelu ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi Ilmoitusmyynti BF Media Oy / Ilkka Laukkanen, 045 221 7700, ilkka.laukkanen@bfmedia.fi, Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi Paino PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. digitalisaatiosta, huonoosaisuuden ylisukupolvisuudesta, lapsen aivojen kehityksestä, lastensuojelun tulevaisuudesta sekä lapsen oikeuksista satavuotiaassa Suomessa. vuosikerta Lapsen Maailma on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka käsittelee lasten ja nuorten kasvatusta sekä lastensuojelukysymyksiä. Keskusliitto levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. Mikä on tilanne nyt. Lapsuuden tulevaisuutta katsotaan päivillä monesta näkökulmasta – puhutaan mm. kerran. Lastensuojelupäivät kokoaa yhteen noin 1 200 alan ammattilaista ja tarjoaa heille tuhdin koulutuspaketin ja loistomahdollisuuden verkostoitumiseen. pidettävien päivien teema on Yli sukupolvien – hyvinvointia läpi vuosikymmenten. Finlandia-talolla 26.–27.9
TURKU . LM 10/2017 s. HELSINKI . osa: Alma Holopainen Mm. 8) . LAIHIA . HAAPAJÄRVI . PARAINEN KAARINA. 44) Vesirokko tarttuu herkästi. (s. 12 Elina Hirvonen haluaa rakentaa maailmaa, jossa ihmisten välinen etäisyys vähenee ja ymmärrys lisääntyy 18 Näyttelijä Birgit Tapaninen Baltzar tarjoaa erilaisten kulttuurien nuorille mahdollisuuden löytää juurensa harrastamalla teatteria 34 Taneli Piirala valmentaa jalkapallojunioreita 44 Palestiinalainen Nour ElHuda AbdelHadi, 9, pääsi viimein kouluun 50 Kimi Ekoluoma, 8, selätti lymfooman 54 Katariina Isolan lemmikeistä tuli koko perheen elinkeino ASIAA! 24 Lastensuojelun Keskusliitto täyttää 80 vuotta – puheenjohtajat muistelevat 30 Lastensuojelu herättää suuria tunteita 48 Kun vauva ei nuku 56 Reportaasi Me Rosvolat -kirjan retkestä lukijoidensa matkassa PALSTAT 3 Pääkirjoitus 6 Tietotulva: Uusi selvitys kuritusväkivallasta 29 Infografiikka: 80-vuotias Lastensuojelun Keskusliitto 40 Tutkittua tietoa: Miten lapsi voi, kun perhe matkustaa työn perässä maasta toiseen. (s. 54) Nour aloitti koulun. SAAMMEKO ESITELLÄ. TAMPERE . (s. 62 Pienten lasten kirjoissa on paljon hellyyttä 64 Palvelukortti 65 Anni Kytömäen kolumni 66 Sami Parkkisen Muotokuva-sarjan 26. 4-5 LM10_s4-5_Sislu.indd 5 7.9.2017 11.53. näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. 62) Kata tuntee kanansa. (s. Kuukauden kirjat
” Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lastensuojelun Keskusliiton selvityksen mukaan 65 % on täysin samaa mieltä ja 16 % melko samaa mieltä siitä, ettei lapsen ruumiillinen kurittaminen ole hyväksyttävä kasvatuskeino edes poikkeustapauksissa. Ruumiillinen kurittaminen on myös käytännössä vähentynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ennen lain säätämistä ruumiillista kurittamista piti hyväksyttävänä noin puolet suomalaisista. Vastaava tulos on saatu myös lapsiuhritutkimuksissa, joissa väkivaltakokemuksista on kysytty lapsilta itseltään. Suomalaisten mielestä lapseen kohdistuva henkinen kuritusväkivalta on haitallisempaa kuin fyysinen väkivalta, mutta silti 16 % käyttää ruumiillisella väkivallalla uhkailua kasvatuskeinona usein tai joskus. Siitä lähtien asenteet ovat muuttuneet vuosi vuodelta yhä kielteisemmiksi. . Tutkimusta varten haastateltiin 1 009 iältään 15–79-vuotiasta suomalaista. sivuilla mm. On siis yhä tarpeen jakaa tietoa siitä, että kaikki lapsiin kohdistuva väkivalta – myös luunapit ja tukistaminen – on kiellettyä ja haitallista lapsille, sanoo Hyvärinen. Lapsiuhritutkimukset kertovat, että miehet ja naiset kohdistavat lapsiin suunnilleen yhtä paljon väkivaltaa. Aika iso osa suomalaisista ei edelleenKURITUSVÄKIVALTA EDELLEEN VÄHENTYNYT kään miellä lievää kuritusväkivaltaa, kuten luunappeja tai tukistamista, väkivallaksi. . Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Ruumiillinen kurittaminen kiellettiin Suomessa lailla vuonna 1984. 7 Sijoitettujen sanoma 8 Vesirokkorokotus 9 Mobiilisovellus M O ST PH O TO S Suuri enemmistö suomalaisista ei pidä lasten ruumiillista kurittamista hyväksyttävänä kasvatuskeinona. – 24 % kyselyyn vastanneista on tukistanut lapsiaan, mikä on ehdottomasti edelleen liikaa. Lastensuojelun Keskusliiton selvitys Piiskasta jäähypenkkiin – Suomalaisten kasvatusasenteet ja kuritusväkivallan käyttö 2017 on luettavissa verkossa PDF-muodossa. . Vain 4 % hyväksyy kurittamisen täysin. Vanhemmista, joilla ei ollut lapsuuden kurituskokemuksia, 35 % oli käyttänyt kuritusväkivaltaa omia lapsiaan kohtaan. ” Lapsenhuoltolain 1§ 6 l LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 LM10_s6-11_Tulva.indd 6 7.9.2017 12.26. – Tulos vahvistaa, että vaikuttamalla väkivallattoman kasvatuksen puolesta, vaikutetaan myös siihen, ettei tulevia sukupolvia kuriteta. Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Sauli Hyvärinen huomauttaa, että miesten lasten kanssa viettämä aika on lisääntynyt selkeästi viime vuosina. Selvityksen mukaan niistä lapsiperheiden vanhemmista, joita oli itseään kuritettu lapsuudessa, 55 % oli kurittanut omaa lastaan fyysisesti. LM 10/2017 s.6-11 tieto TULVA koonnut ULLA OJALA . Syynä näyttäisi olevan se, että naiset viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Samaten tulisi lisätä ihmisten tietoisuutta henkisestä väkivallasta. Esimerkiksi piiskaaminen on loppunut miltei kokonaan. Selvityksen toteutti Taloustutkimus Oy Lastensuojelun Keskusliiton toimeksiannosta. Selvityksen mukaan naiset käyttävät kuritusväkivaltaa selkeästi enemmän kuin miehet
Tämä on hieman alle 10 % palveluun oikeutetuista koululaisista. Elokuun loppuun mennessä kokeiluun oli ilmoittautunut 1 400 lasta 71 koulusta. Aamutoiminnan jatkosta ei ole vielä päätetty. Viime syksynä 162 suomalaiskuntaa KARVIn kyselyyn vastanneista 252 kunnasta järjesti aamutoimintaa. Uusimman lahjoituksen on tehnyt kuvittaja Kristiina Louhi. VERKKO ei tavoita kaikkia Kela markkinoi nuorille suunnattuja kuntoutuspalveluita Mikä kunto. Aikuisilla on vastuu siitä, että kaikki lapset ja nuoret pääsevät joukkoon mukaan. – Teemme raportin opetuslautakunnalle lokakuun lopussa ja linjaamme, jatkuuko palvelu, sanoo palveluvastaava Leena Palve-Kaunisto Helsingin kaupungilta. Ulla Ojala LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 l 7 LM10_s6-11_Tulva.indd 7 12.9.2017 11.38. Päivän annista koostetaan video, joka esitetään Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä® 1 200:lle lastensuojelun ammattilaiselle. Tunnukset kokoelmaan voi tilata os. ” Ilman lukuja kirjoitustaitoa ihminen on se, jota hallitaan, eikä hänestä koskaan voi tulla se, joka hallitsee edes omia asioitaan. Noin 40 lastensuojelun asiakkaina paraikaa olevaa tai ollutta nuorta kokoontui Helsingissä syyskuun alussa Nuorten päivään pohtimaan lastensuojelun tulevaisuutta. . Taidekokoelmat.fi-osoitteesta löytyvään kokoelmaan sisältyy noin 4 000 lastenkirjojen kuvitusoriginaalia. Moni sijaiskodissa asuva lapsi ja nuori kokee yksinäisyyttä. info@ lastenkirjainstituutti.fi M O ST PH O TO S Helsinki kokeilee AAMUTOIMINTAA Helsingin kaupungin peruskouluissa on lähdetty kokeilemaan maksutonta aamutoimintaa, johon voivat osallistua 1.–2.-luokkalaiset ja erityistä tukea tarvitsevat 3.–4.-luokkalaiset. KR IS TI IN A LO U H I/L A ST EN KI RJ A IN ST IT U U TT I Meidän kanssa VOI LEIKKIÄ! . -viestintäkampanjalla vuosina 2015–2016. Nuorten viesti lapsiperheiden vanhemmille on, että muiden perheiden lapset voivat leikkiä ja olla tekemisissä sijoitetun lapsen tai nuoren kanssa. Erityisasiantuntija Kaisu Muuronen Lastensuojelun Keskusliitosta pitää paitsi iltapäivätoiminnan, myös aamutoiminnan järjestämistä perheiden tarpeita vastaavasti erittäin tarpeellisena. Ja vaikka nuoria diginatiiveiksi tituleerataan, kaikilla ei edelleenkään ole valmiuksia tai mahdollisuutta verkkoasiointiin. TARJOLLA kuvitusten lumoa Nyt on mahdollista tutustua upeisiin lastenkirjakuvituksiin: Lastenkirjainstituutin kuvitustaiteen kokoelma on saatavilla digitaalisessa muodossa. Nuorten päivän suunnitteluryhmässä olivat mukana Stadin vahvat vaikuttajat, Mitä sulle kuuluu -ryhmä ja Nuoret vaikuttajat sekä Lastensuojelun Keskusliitto, Osallisuuden aika ry ja Pesäpuu ry. – Kansainvälisesti vertaillen Suomessa lapsiperheiden vanhempien työllisyysaste ja kokopäivätyöaste on korkea ja lasten koulupäivät lyhyet. Kampanjan kohderyhmänä olleista 16–30-vuotiaista nuorista vain 3 % muisti kuulleensa kampanjasta! MOT: Pelkkä tiedottaminen palveluista ei riitä, vaan nuoret – ja vähän vanhemmatkin – tarvitsevat myös henkilökohtaista ohjausta. Hänen kuivapastellityönsä ovat Riitta Jalosen kirjoittaman, palkitun Tyttö ja naakkapuu -trilogian kuvituksia. LM 10/2017 s.6-11 20 lapsen opetusryhmässä on keskimäärin 4 lasta, joiden on poikkeuksellisen työlästä oppia matematiikkaa. ” Vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard Viesti-lehdessä
Esim. punoitusta rokotuspaikkaan. Suomessa esiintyy jonkin verran rokotevastaisuutta. CO LO U RB O X 8 l LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 LM10_s6-11_Tulva.indd 8 7.9.2017 12.26. Maailmanlaajuisesti kyseistä kantaa on annettu yli 200 miljoonaa annosta. rokotettava saa muutaman vesirokkorakkulan, joka 8. Rokote on hyvin siedetty: joka 20. Lisäksi atooppinen ihottuma ja astma altistavat hankalille oireille. vesirokkokutsuille taudin saamiseksi. – Vakavan taudin riski kohoaa ihmisen vanhetessa ja säilyy koko elinajan. LM 10/2017 s.6-11 tieto TULVA EI VESIROKKOKUTSUILLE! . Rokotukset annetaan neuvolan ja koulun ikäkausitarkastuksissa vuoden kuluessa. Kyseessä on elävä heikennetty rokote, jolloin ei tarvita myöskään tehosteaineita. – Vesirokossa on sellainen piirre, että ensimmäisenä sairastuvalle tauti voi olla suhteellisen helppo, mutta myöhemmin sairastuville saattaa tulla vaikeampia taudin muotoja. Joka toinen vuosi syntyy vesirokkoviruksen vammauttama lapsi. Ylilääkäri Leino rauhoittaa epäilijöitä: – Käyttämämme vesirokkorokotekanta on ollut käytössä Yhdysvalloissa vuodesta 1997 alkaen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Tuija Leinon mukaan vesirokkorokotuksilla halutaan estää etenkin vakavat vesirokot ja hankalat jälkitaudit. Aikuisilla yleinen jälkitauti on keuhkokuume. Vesirokkorokote vähentää myös riskiä sairastua vyöruusuun, jonka ilmaantuvuus alkaa nousta 50 ikävuoden tietämissä, sanoo Leino. Kuolintapauksia on ollut Suomessa vuosittain 1–2. Laaja käyttö on varmin tae rokotteen turvallisuudesta. saa kuumetta ja joka 5. THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi ei suosittele viemään lasta ns. mitä pidempään pienemmät sisarukset ovat kotona viruksen vaikutuspiirissä, sitä vaikeampi sairaus on, Sarvikivi sanoo. Vesirokkorokotetta on alettu syyskuun aikana tarjota maksutta kaikille niille 1,5–11-vuotiaille lapsille, jotka eivät ole tautia sairastaneet. Vesirokko tarttuu herkästi ja voi aiheuttaa vakavia jälkitauteja – jopa kuolemia. Rokko on erityisen vaarallinen aikuisille, raskaana oleville ja sikiölle
kuntasektori, sanoo Teemu Turunen. fi.pinterest.com/Linnanmaki/nostalgia PA U LI PÄ LV IÖ HAE TUETULLE LOMALLE! Lomia perheille, ikääntyneille, työttömille sekä eri potilasja vammaisryhmiin kuuluville henkilöille! Tutustu toimintaan ja täytä hakemus sähköisesti www.mtlh.fi tai tilaa esite 010 2193 460, lomat@mtlh.fi Vuoden 2018 esitteemme ilmestyy syyskuussa! HAE LOMALLE! LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 l 9 LM10_s6-11_Tulva.indd 9 7.9.2017 12.26. juttelee lapselle, joka voi myös itse nauhoittaa siihen puhettaan. Kriminaalihuollon tukisäätiön Ehjä perhe -toiminta on julkaissut videon, jolla kaksi nuorta kertoo kokemuksistaan. Raija Pihlin kotialbumin kuva-aarteita, jotka hän lahjoitti Linnanmäen valokuva-arkistoon. ” Tekniikan akateemisten teekkarivaliokunnan puheenjohtaja Maria Kultanen Tampereen ylioppilaslehti Aviisissa. APUA applikaatiosta . Isä vankilassa – Kauanko mun pitää odottaa . -video löytyy YouTubesta. . Mielessä on mm. Sieltä saattaa bongata esim. . Kummankin isä on istunut pitkää vankeusrangaistusta. Miten koulu, ystävät ja sukulaiset suhtautuivat asiaan. Jos haluat päästä nostalgisiin tunnelmiin, käy katsomassa kuvia Linnanmäen historiasta huvipuiston some-kanavissa. Miltä isän vapautuminen tuntui. – Haluamme applikaation avulla parantaa lasten osallisuutta ja ottaa heidän mielipiteitään yhä paremmin huomioon, sanoo kehittämispäällikkö Hanna Tulensalo Pelastakaa Lapset ry:stä. CO LO U RB O X Kun isä on VANKILASSA Mitä apua olisit tarvinnut isän vankeusaikana. Kännykällä käytettävästä applikaatiosta on tehty pelinomainen, jotta 4–12-vuotiaat voivat käyttää sitä helposti. LM 10/2017 s.6-11 Pikkuväen nukketeatterisuosikkia Kani Untuvakerää on esitetty vuodesta 1993 alkaen jo yli 850 kertaa Teatteri Hevosenkengässä ja vierailuesityksenä ulkomaita myöten. Tallenne välittyy taustajärjestelmään, josta työntekijä käy kuuntelemassa sen. Yhdistys ottaa sovelluksen maanlaajuisesti käyttöön syyskuun lopussa. Yritys on kehittänyt vapaaehtoistyönä Pelastakaa Lapset ry:n käyttöön Hemmot-mobiiliapplikaation, jonka avulla järjestön tukiperheissä viikonloppuja viettävät lapset ja nuoret voivat vierailuiden jälkeen kertoa kuulumisiaan viikonlopun sujumisesta omalle tukiperhetoiminnan työntekijälleen. Perhetyön päällikkö Tarja Sassin mukaan tarvittaisiin kipeästi tutkimusta niiden lasten ja nuorten kokemuksista, joiden elämää vanhempien vankeus on varjostanut. Sovellus mm. ” Osalla heistä [opiskelijoista] ei ole takeita edes vakituisesta työstä – saati eläkkeelle pääsystä! Hyvä siinä on sitten maksella [opinto]lainoja. Pihlin isän Pauli Pälviön ottamassa kuvassa äärimmäisenä vasemmalla pikku-Raija nauttii 50-luvun alussa ketjukarusellin vauhdista ilmapallo kädessään. – Jos saamme Hemmoista hyvää palautetta ja tämä osoittautuu arvokkaaksi lisäksi Pelastakaa Lasten toimintaan, olemme valmiit pistämään aika paljonkin paukkuja siihen, että saamme applikaation muuallekin käyttöön. Teknologiaa voidaan käyttää monipuolisesti hyväksi, kun halutaan saada heikoimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten ääntä kuuluville, sanoo ohjelmistotalo Futuricen yritysvastuujohtaja Teemu Turunen
Koulutus elämään -säätiössä työskentelevä opettaja Pia Kosonen on huomannut oppitunteja pitäessään, että 5.–6.-luokkalaiset tiedostavat hyvin tupakoinnin haitat, eikä savuttelu ole heistä kovin kiinnostavaa. Keskusliitto toimittaa komitealle oman vastineensa 3.10. mennessä. TERVEMENOA kirjamessuille! Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Helsingin Kirjamessut kutsuu kaikki 9.-luokkalaiset veloituksetta kirjamessuille 26.–29.10. – Omaishoitoperheitä on monenlaisia. Usein rattijuopot nousevat keskustelun aiheeksi, sanoo Kosonen. Tyypillisessä lukutuokiossa aikuinen lukee ja lapsi kuuntelee. Jos jokin tuottaa turvattomuutta, yhdessä voidaan miettiä, mitä sille voisi tehdä. Siksi on erityisen tärkeää tukea näitä perheitä, sanoo Omaishoitajat ja läheiset -liiton toiminnanjohtaja Marja Tuomi. Myös alkoholin haitat tunnetaan. Omaishoitajana toimivan arki on vaativaa. Yläkoululaisille suunnattua ohjelmaa on tarjolla kaikkina päivinä. Lapsen oikeuden varhaiskasvatukseen tulee määräytyä tasa-arvoisten oikeuksien, ei vanhempien statuksen tai kunnan tekemän tarveharkinnan perusteella. määräaikaiset lehtitilaukset tai palvelulahjakortit. sairaita tai vammaisia lapsia kotona hoitavia äitejä ja isiä. LM10_s6-11_Tulva.indd 10 7.9.2017 12.26. Mm. Mitä opintovalinnat kullakin lienevätkään, lukeminen lisää ymmärrystä elämästä, kertoo ohjelmajohtaja Jan Erola. Entä jos tällä kertaa käännettäisiin asetelma toisin päin. Tänä päivänä tupakasta, alkoholista ja huumeista pyritään puhumaan avoimesti ja nuoria osallistaen. Lahjoitettavia palveluita voivat olla esim. Lokakuun alussa julkaistava Eetu, Iitu ja kertomattomat tarinat – Lapsen kerrontataitoja kehittävä satukirja (PS-kustannus) kannustaa lasta luomaan itse tarinoita. PÄIHTEISTÄ pelottelematta Moni keski-ikäinen muistaa omalta kouluajaltaan päihdekasvatuksen olleen lähinnä pelottelua. ” Kouluttaja, työnohjaaja Timo Rytkönen Enska-lehden nettisivulla. Sen saduissa tutustutaan Puupposen perheen elämään ja arkisiin tilanteisiin, jotka mahdollistavat tunteista ja ajatuksista keskustelemisen lapsen kanssa. Lahjoita omaishoitoperheille! Välittämö100.fi-verkkopalvelu tarjoaa mahdollisuuden auttaa omaishoitoperheitä. LM 10/2017 s.6-11 tieto TULVA Vastine Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle Suomen valtio on toimittanut Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle kirjallisen vastauksen kanteluun, jonka Lastensuojelun Keskusliitto teki varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta. KirjaKallio-lavalla Kallion ilmaisutaidon lukion opiskelijat haastattelevat kirjailijoita. Vastineessaan keskusliitto tuo edelleen esille rajauksen ongelmallisuutta lasten yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Joukossa on mm. M O ST PH O TO S M O ST PH O TO S Suomessa on alkuvuoden aikana autettu 269 :ää ihmiskaupan uhria, joista 67 on aikuisten uhrien lapsia. Palvelun kautta voi lahjoittaa myös omaa aikaa, kuten apua pihatöissä. Kirja antaa vinkkejä kerronnan harjoitteluun niin kotona kuin päiväkodissa. 10 l LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 Anna lapsen KERTOA ITSE! Valtakunnallista Satupäivää vietetään 18.10. – Ysiluokkalaiset ovat peruskoulun päättyessä suurten elämänvalintojen edessä. ” Ihmisiltä on kysyttävä kaikkialla, missä perheitä kohdataan, miten turvalliseksi he tuntevat olonsa läheistensä kanssa. Nuoret tietävät hyvin paljon. – Oppitunneilla puhumme sammumisen ja nukahtamisen eroista sekä humalatilan vaikutuksista
Hän on lastenoikeusjärjestö Planin lastenhallituksen ja Agenda 2030 -ryhmän jäsen. Digitaalisessa ja globaalissa tulevaisuudessa lapset ovat toivottavasti suvaitsevaisempia. Pitäisi myös kuunnella ja ottaa huomioon kaiken ikäisten ajatuksia, sillä lapsilla on aika usein tosi hyviä ideoita. – Opo pyysi meitä laatimaan tavoitteita kymmenen vuoden päähän. Leirillä ymmärsin, kuinka olemme yhtä lailla erilaisia kaikkialla maailmassa. Miksi haluat vaikuttaa. Tahdon pysäyttää ilmastonmuutoksen, taata hyvän koulutuksen kaikille maailmassa ja antaa jokaiselle mahdollisuuden keskustella ja vaikuttaa. Haastoit pääministerin Girls Takeoveriin Suomi 100 -tasa-arvotekona. Meille nuorille ja lapsille on tärkeää saada kokemus siitä, että meitä kuunnellaan ja me voimme vaikuttaa. mukana Valtakunnallisten lastensuojelupäivien® paneelissa, jonka aihe on Miltä näyttää lapsuuden tulevaisuus. Tasa-arvo on tärkeää, jotta jokainen saisi mahdollisuuden onnelliseen elämään. Ihmisillä pitäisi olla samat mahdollisuudet ja oikeudet siitä huolimatta mihin tai millaisina he syntyvät. ristiriitojen ratkaisua ja ihmisoikeuksia. LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 l 11 LM10_s6-11_Tulva.indd 11 7.9.2017 12.26. Olet keskiviikkona 27.9. Mun tavoitteet eivät vaan taida olla niin konkreettisia kuin hän toivoi: haluan vaikuttaa asioihin. Katariina on myös yksi Valtakunnallisten lastensuojelupäivien panelisteista. Tasa-arvoon kuuluu sukupuolten välinen tasa-arvo, mutta myös kaikenlainen muu tasavertaisuus globaalisti. Haluan myös oppia koko ajan lisää. Kestävää kehitystä edistävän Agenda 2030:n tavoitteiden toteutuminen tai toteutumatta jääminen vaikuttaa myös lapsuuden tulevaisuuteen. Mitä mietit tasa-arvosta. Järjestön ajatuksena on, että kun lapset eri puolilta maailmaa ovat ystäviä, he eivät halua sotia. LM 10/2017 s.6-11 PA SI LE IN O VAIKUTTAMINEN VERISSÄ ”Kävin juuri juttelemassa opon luona siitä, kuinka saan sovitettua yhteen koulun ja kaiken muun toiminnan. Pääministeri Juha Sipilä luovuttaa hänelle päiväksi paikkansa symbolisessa Girls Takeover -tempauksessa tyttöjen päivänä 11.10. Käsittelimme mm. Haluan edistää näitä asioita nyt ja tulevaisuudessa. Olen vielä aika huono ajan hallitsija, mutta sitä on pakko oppia, jos aion jatkossakin tehdä näin paljon kaikkea.” Raisiolainen lukion ensimmäistä luokkaa käyvä Katariina Räikkönen, 16, on todella monessa mukana. Minuun vaikutti tosi paljon neljän viikon mittainen CISV:n (Children´s International Summer Villages) leiri Saksassa, jonne matkustin11-vuotiaana kolmen muun lapsen ja ohjaajamme kanssa. Miltä se sinusta näyttää
LM 10/2017 s.12-17 12 l LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 LM10_s12-17_Elina Hirvonen.indd 12 11.9.2017 13.12. ” Lapsi, jolla on kaikkein huonoimmin, tekee kaikkensa ollakseen näyttämättä sitä
TUIJA SILJAMÄKI kuvat LIISA TAKALA LM 10/2017 s. Ajattelevaisesta tytöstä kasvoi taiteilija, jonka työt ovat yhteiskunnallisia ja hiljaisesti kantaa ottavia. 12-17 LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 l 13 LM10_s12-17_Elina Hirvonen.indd 13 11.9.2017 13.12. ›› Kirjailija, elokuvantekijä Elina Hirvosta on aina kiinnostanut lasten maailma, vaikka hän ei nuorena halunnut omia lapsia
Hän ei saa epäonnistua eikä tuottaa huolta muille. Tyttö kantaa harteillaan maailman murheita. – Tajusin, että se jengi puhuu samoista ihmisoikeusja eläinoikeusasioista, joita olin miettinyt lapsesta saakka. Se oli mieletön fiilis! Se oli positiivista yhteisön voimaa. Heillä on hiukset saparoilla ja silmissä tummaa kajalia. Mummi eli äidinäiti asuu koulumatkan varrella Helsingin Meilahdessa. Oli hänen vuoronsa hoivata mummia. Tyttö rakentelee barbeilleen hienoja palatseja kimaltelevista posliiniesineistä, jotka mummi on saanut Yhdysvaltoihin muuttaneelta sisareltaan. Mummi uskoo tapaavansa sodassa kuolleen miehensä taivaassa. Mieltä painanut ahdistus maailmantilasta kääntyi toiminnaksi. Se on pienistä paperipalasista yhteen nivottu ja tikkukirjaimin kirjoitettu surullinen tarina pienestä enkelistä, joka itkee ja jonka jumala ottaa luokseen. Etiopiassa nähdään nälkää. Nuoret puuhasivat mielenosoituksia, keräsivät nimiä eläinkokeiden vastaisiin adresseihin ja järjestiLM 10/2017 s.12-17 14 l LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 LM10_s12-17_Elina Hirvonen.indd 14 7.9.2017 12.45. Nelivuotiaana hän kirjoittaa ja kuvittaa ensimmäisen kirjansa. KAKSI TEINITYTTÖÄ HEILUU keltaisissa sadetakeissaan yleisön edessä Vanhalla ylioppilastalolla ihmisoikeusjärjestö Amnestyn tapahtumassa. Kun Elina oli 12-vuotias, mummi sairastui keuhkosyöpään. Hän haaveilee kirjailijan ammatista tai siitä, että olisi sairaanhoitaja Afrikassa. Hänen luokseen on helppo pujahtaa tekemään läksyjä. He kuuntelivat Sex Pistolsia, Clashia, Dead Kennedysiä, Treblinkaa ja Pyhäkoulua. – Pidin Jeesusta mahtavana ihmisoikeustaistelijana. Toisen heistä pitää mennä häkkiin. Näin osoitetaan, että maailmassa toiset saavat olla vapaita, toiset ovat vankeja. Myös Elina lukee Raamattua, koska siinä on hienoja kertomuksia. Kirjaimista hahmottuu sanoja. – Jo tosi pienestä mietin lehtiä lukiessa, onko joku maa onnellisempi kuin toinen, muistaa Elina Hirvonen. Pian hän lukee Avusta ja Seurasta vieraiden maiden katastrofeista ja näkee kuvia riutuneista lapsista. Elina löysi 15-vuotiaana punkkariyhteisön, eläinten oikeuksia puolustavan kansalaisjärjestö Animalian ja Amnestyn. Mummi laittaa leipäressua – hapanleipäpaloja lämpimässä maidossa ja voissa – ja kertoo tarinoita köyhästä lapsuudestaan. T TYTTÖ TAVAA MAITOTÖLKIN kylkiä. Hänellä ja hänen ystävillään oli kirkkailla väreillä värjätyt ja sokerivedellä pystyyn nostetut tukat, kettinkejä ja lukkoja kaulassa ja nahkatakkien selässä rauhanmerkki. Elina kävi hänen luonaan siivoamassa ja auttelemassa mummia ulos. Tyttö antaa sen kirjekuoressa joululahjaksi uskovaiselle mummilleen. Se epäonninen on tällä kertaa Elina
Yläkouluikäinen Anna joutuu ottamaan perheen aikuisen roolin. 12-17 LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 l 15 LM10_s12-17_Elina Hirvonen.indd 15 7.9.2017 12.45. – Mietin, jäänkö sinne katulapsityöhön loppuiäksi. Kriisi iski useista syistä. Viestintälinjalla opiskeli eräs mukava Ilpo Kiiskinen. SAMBIASTA ELINA MUISTAA ENSIMMÄISEKSI raikkaan tuoksun, jota ilma huokuu sadekauden rankkasateiden jälkeen. Olen heille paljon velkaa noista tarinoista. Susan sairasti orpokotiin tullessaan monia sukupuolitauteja. Aasiaan Elinaa inspiroi meditaatio, jooga ja Pelle Miljoonan esikoisromaani Buddha blues. ORIVEDEN OPISTON KIRJOITTAJALINJALLA Elina ystävystyi Inka Nousiaisen ja Emma Puikkosen kanssa, joista myös tuli kirjailijoita. Siitä on nyt kymmenen vuotta. Elina asui ystävänsä kanssa Aasiassa neljä kuukautta pikku hostelleissa slummien keskellä. Hän halusi kirjoittaa tytön tarinalle vaihtoehtoisen lopun. – Olin muiden taiteilijanalkujen joukossa, joten kaikki puitteet olisivat olleet kohdallaan, mutta kirjoittajana menin lukkoon. Kun Anna aikoo soittaa lastensuojeluviranomaisille, äiti ottaa puhelimen ja sanoo: ”Hoidetaan me tytöt tämä”. Tämä löysi poliisiasemalta tunnistamattomaksi murjotun tytön. Isä pahoinpitelee Annan veljeä. ELINA KIRJOITTI KOKO AJAN PÄIVÄKIRJAA . Isänsä ja äitipuolensa murhaaman Eerikan kohtalo sai Elinan miettimään, onko tuo tarve kadonnut mihinkään. Romaani kertoo perhehelvetistä. – Sambia ja tapaamieni ihmisten tarinat vaikuttivat tähän kirjaan tosi paljon. Aina kauppaan mennessään Elina näki resuisia katulapsia, jotka nukkuivat yönsä viemäreissä, ja mietti, miten voisi auttaa heitä. Lusakan kaduilla erityisesti tytön elämä on rankkaa. Lapsi, jolla on kaikkein huonoimmin, ei todennäköisesti kerro kenellekään, vaan keskittyy kantamaan sen. – Kun vappupäivänä kävelimme Tampereella käsikädessä, ajattelin äkkiä, että Ilpo on tyyppi, jonka kanssa haluan kävellä käsikädessä pidemmän matkaa. Miten tärkeä voikaan olla aikuisen katse! He näkivät mahdollisuuteni, vaikken tullut taiteilijaperheestä. Hän piti erityisesti Nalle Puh -lehdistä. Ilpo oli kuitenkin sitkeä. YK:n työntekijöillä oli Lusakassa oma muurein eristetty maailmansa, jossa pidettiin isoja pihabileitä öisin. Kallion ilmaisutaidon lukio oli vaikeaa aikaa Elinan elämässä. – Meillä Suomessa on ollut vahva tarve pitää ongelmat perheen sisällä. Hän päätyi auttelemaan orpokotiin, jossa tapasi amerikkalaisen sosiaalityöntekijän, Carolin. Elina, jolla oli takanaan erittäin raskas ihmissuhde ja joka ei muutenkaan aikonut ikinä mennä naimisiin, piti Ilpoa liian kilttinä ja kunnollisena. Alle 10-vuotiaana orvoksi jäänyt Susan oli karannut kadulle setänsä seksuaalista hyväksikäyttöä. Se ilmestyi vuonna 2005. Kaikista Elinan Sambiassa todistamista lasten järkyttävistä laiminlyönneistä Susanin kohtalo meni eniten ihon alle. Aikuiset miehet kaappaavat mukaan ja tekevät julmaa seksuaalista väkivaltaa. Hän näki kädettömiä lapsia asemilla, slummien kurjuuden ja äärimmäisen köyhyyden. Elina säästi lukioajan Intianja Nepalin-matkaa varten. Piti nähdä maailma ja olla vapaa. Lapsuudenperhe ei juuri matkustellut, sillä rahat olivat aina tiukoilla. – Minulla oli ihania äikänmaikkoja. Kirjoittaminen oli hänen tapansa tutkia maailmaa. LM 10/2017 s. Ei alle kaksikymppisellä ollut mitään keinoja käsitellä sellaista järkytystä, jonka Intian eriarvoisuus aiheutti. vät performansseja. Hänestä tuntuu, etteivät aikuiset aavista, mitä kaikkea lapset kantavat sisällään ja miten he suojaavat aikuisia. – Katulapsia pidettiin saastana. Päätös on tuhoisa koko perheelle. ” Meillä Suomessa on ollut vahva tarve pitää ongelmat perheen sisällä. Susanista tuli erään päähenkilön esikuva ja hänelle käy lopulta hyvin. Hän tekee kaikkensa ollakseen näyttämättä sitä. Yläasteen äidinkielen opettaja Ulla Haukka-aho piti meille lukuja kirjallisuuspiiriä koululla ja oli todella kannustava. Pian sen jälkeen Susan joutui kuitenkin sairaalaan ja kuoli vain 14-vuotiaana. Kauimpana kuolemasta kuvaa, mitä kaikkea hirveää Sambian köyhät tytöt ja pojat joutuvat kokemaan, mutta on äärimmäisen kauniisti ja lohdullisesti kirjoitettu. ›› TEININ AHDISTUS KÄÄNTYI TOIMINNAKSI. Ilpo oli saanut töitä YK:n kehitysohjelmalta, ja Elina kirjoitti toista romaaniaan. – Kun lapsi kertoo jonkin olevan huonosti, se on merkki jonkinlaisesta perusturvallisuudesta ja luottamuksesta. Susanin kohtalo jäi vaivaamaan Elinaa. – Oli kauheaa, että hänen piti kuolla juuri kun hän pääsi suojaan. Kun Elina ei ensimmäisellä yrittämällä päässyt Taideteolliseen korkeakouluun opiskelemaan dokumenttielokuvaa, kirjoittamisen padot purkautuivat ja esikoisromaani Että hän muistaisi saman alkoi saada muotoaan. Hento tyttö kulki käsikädessä Carolin kanssa ja puristi sylissään pehmoeläintä. Elina oli perustamassa Helsingin Amnestyn nuoriso-osastoa ja oli mukana myös luonnonsuojelujärjestö Greenpeacessa ja Suomen Punaisen Ristin toiminnassa
Marin vauvanuken pää tuoksui vaniljalta. – Eriarvoisuus tuntuu aina jokaisen omalla kohdalla totaaliselta. – Kun hän tuli siihen, tiesin että jotakin merkittävää tapahtui. Ensimmäinen lapsi syntyi vuosi Afrikasta paluun jälkeen ja toinen pari vuotta myöhemmin. Hänen ensimmäisessä lastenkirjassaan Näkymätön käsitellään ystävän kaipuuta, sitä, miten kipeältä leikeistä ulos sulkeminen lapsesta tuntuu. Nuket ja pehmolelut olivat alamaisia, joita Mari ja Elina käskyttivät. Kiehumispisteessä kaksi tavallista suomalaismiestä istuu saunan pukuhuoneessa kasvotusten kylpypyyhkeet lanteillaan ja keskustelee maahanmuutosta. Elinan mielestä juuri tämän asetelman ja vihapuheen purkaminen on iso yhteiskunnallinen haaste. Elinan opettajaystävä on havainnut yhteiskunnallisten suuntausten näkyvän ensimmäisenä koulumaailmassa. – Aikuiset voivat ohjata lapsia leikeissä, kertoa, mikä on reilua. Miten ihanalta tuntui, kun eräällä päiväkodin retkellä Mari, josta tuli hänen paras ystävänsä, halusi tulla viereen istumaan. Hänen mumminsa oli torpparin tytär, jonka tyttärentyttärellä on nyt kaksi korkeakoulututkintoa. Hän on miettinyt paljon sitä, miten vanhempi kantaa aina mukanaan omaa lapsuuttaan. Kaikki mitä teen, vaikuttaa heihin. Aikuisilla on mielettömät mahdollisuudet tehdä hyvää. En osannut kuvitella sen voimaa. Se on arvokasta ja kertoo, ettei tämä ole me vastaan muut -asetelma. Eriarvoisuus on aina jotakin suhteessa yhteisöön ja yhteisön asenteisiin. Marin kanssa leikittiin teiniäitiä ja molemmilla oli vauvanuket Juha ja Timo. On ollut ihanaa huomata omien lasten kautta, miten paljon iloa lapsuuteen liittyy. Ihmiset kuitenkin auttoivat toisiaan ja eritaustaiset ihmiset toimivat yhdessä. Lasten maailma on aina kiinnostanut Elinaa. – Turun teko oli hirveä ja vaatii sulattelua. – Jos lähtökohdat määräävät, mitä ihmisestä voi tulla, sehän tarkoittaa, ettei kaikkien potentiaalia saada käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla. Inhoan yli kaiken kaikki on itsestä kiinni -selityksiä! ELINA EI HALUNNUT LAPSIA. Dokumentti kuvattiin joulukuussa 2016, ja vihapuhe on jatkanut vellomistaan. Miltä tuntui mennä päiväkodin pihalle, kun ei tiennyt otetaanko tänään leikkiin mukaan. Vaikka tunteet poreilevat pinnassa, kummallakaan ei keitä yli. – Se on historiallisesti ja globaalisti todella poikkeuksellista. Toisella ei ole ruokaa, toinen jää ulkopuolelle kaikesta yhteisestä, koska ei ole vaikkapa varaa osallistua syntymäpäiville. Mitä riemua on kokea asioita ensimmäistä kertaa! Elinan mielestä on vain vähän asioita, joihin vanhemmat eivät voisi puuttua. – On hurja tunne, kun kahden pienen ihmisen onni on minun varassani. – Omasta lapsuudesta muistaa usein helpommin raskaita asioita. Suomen asenneilmapiiri kiinnostaa muuallakin. He elävät täysin eri maailmoissa. Joko ihmisillä alkaa keittää yli. – Isis tutkitusti rekrytoi katulapsia, joten lastensuojeluun ja terrorismiin liittyvät kysymykset ovat yhteydessä toisiinsa. TORPPARIN TYTTÄREN TYTTÄRENTYTTÄRELLÄ ON KAKSI KORKEAKOULUTUTKINTOA. VIIMEAIKAISTEN TERRORI-ISKUJEN VALOSSA Elina on miettinyt Marokon katulapsia. Turun tapahtumista on kaksi päivää ja Elinan tuore dokumenttielokuva Kiehumispiste on tulossa esitykseen Edinburghin elokuvafestivaaleilla ensi vuonna. ” Inhoan yli kaiken kaikki on itsestä kiinni -selityksiä! LM 10/2017 s.12-17 16 l LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 LM10_s12-17_Elina Hirvonen.indd 16 7.9.2017 12.45. Nyt on näkynyt lastenvälisen eriarvoisuuden kasvu. ” Isis rekrytoi katulapsia, joten lastensuojeluun ja terrorismiin liittyvät kysymykset ovat yhteydessä toisiinsa. On ymmärrettävää, että se herättää myös pelkoa. Toinen leikki oli maailmanmäärääjä. Elina ei usko, että kukaan oikeasti haluaa eriarvoisuutta, sillä eihän se palvele suomalaista yhteiskuntaa millään tavalla. Elinan mielestä Sambian tai Marokon lasten eriarvoisuutta ei voi verrata suomalaislasten eriarvoisuuteen. ELINA SAA PUHELUN SKOTLANNISTA kesken haastattelun. Lapset ovat vastaanottavaisia. Vanhemmuus ei tule valmiiksi, ei pääty. Tässä tarinassa aikuiset ovat sankareita ja auttavat lasta pääsemään mukaan leikkeihin. He ovat eri mieltä lähes kaikesta. Hän muistaa omasta lapsuudestaan edelleen hämmästyttävän tarkkoja yksityiskohtia. – On ne, jotka tuodaan koulun portille sadan tonnin Mersulla ja ne, jotka huolehtivat kaikesta itse pienestä lähtien. Kun Elina miettii, mitä kaikkea Suomessa on saavutettu kahdessa sukupolvessa ja mitä sille nyt on tapahtumassa, häntä harmittaa. Siitä lähtien olimme koko ajan yhdessä. Mieli muuttui, kun hän tapasi Ilpon
Se oli nerokkaasti ja lapsentasoisesti selitetty. VIIMEISIN lastenkirja Prinsessa Rämäpää julkaistiin syyskuussa. Usein saamme ravinnosta määrällisesti riittävästi rasvaa, mutta rasvan laadussa saattaa olla parantamisen varaa. Hussein vastasi: ”Jos Anna löisi Iivaria viisi kertaa ja Iivari pienempänä löisi Annaa kerran, kumpikaan ei voita. On aina parempi vaihtoehto selvitä ilman lyömistä.” – Lapset muistavat sen aina. n Omega-3-rasvahapot oppimisen tueksi! Hedelmäisen makea ja pehmeä suussa, nam! Lapsuus on tärkeä vaihe aivojen kehitykselle. Se sisältää lapsen kasvulle ja kehitykselle tärkeitä omega-3-rasvahappoja ja D-vitamiinia oikeassa suhteessa. Minisun Omega Junior on uusi lasten kalaöljy. Aivot ovat valtaosaltaan rasvaa. Hän tuli Suomeen 10-vuotiaana perheensä kanssa irakilaiselta pakolaisleiriltä ja on nyt konfliktinratkaisujärjestö CMI:n rauhanneuvottelija. PERHEESEEN kuuluvat 7-vuotias tyttö ja 5-vuotias poika sekä mies Ilpo Kiiskinen, joka työskentelee Suomen Punaisen Ristin viestintäjohtajana. ku ka TORPPARIN TYTTÄREN TYTTÄRENTYTTÄRELLÄ ON KAKSI KORKEAKOULUTUTKINTOA. ASUU Helsingissä. Elina kirjoittaa hänestä ja hänen perheestään fiktiivistä romaania, jonka pitäisi ilmestyä ensi vuonna. Se on hyvin lähellä Elina Hirvosen omaa missiota: – Haluan olla rakentamassa maailmaa, jossa ihmisten välinen etäisyys vähenee ja ymmärrys lisääntyy. Konfliktin ratkomisessa pitää muistaa, että kukaan ei koskaan voita, koska voittajaankin sattuu. Vain yksi hyvänmakuinen geelipala päivässä riittää. ” Vanhemmuus ei tule valmiiksi, ei pääty. Al-Taeella on kirkas missio: hän haluaa purkaa konflikteja sekä globaalisti että Suomen sisällä. Tyylikäs, pukuun sonnustautunut mies tuo viileän analyyttisesti faktat esiin. HAAVEILEE, että olisi enemmän aikaa vain olla. – Olen haastatellut hänen äitiään, tätiään ja siskoaan. SYNTYI vuonna 1975 Helsingissä. Apteekista. HARRASTAA lukupiiriä ja lenkkeilyä. He kysyivät Husseinilta, miten niitä konflikteja oikein ratkaistaan. AMMATILTAAN kirjailija, toimittaja ja elokuvantekijä. KUN TERRORISTIT ISKEVÄT jossakin, suomalaisiin tiedotusvälineisiin pyydetään kommentoimaan presidentti Martti Ahtisaaren perustaman konfliktinratkaisujärjestö CMI:n suomalais-irakilainen asiantuntija Hussein al-Taee. Hedelmänmakuinen ja pehmeä geelipala valmistetaan kestävän kehityksen periaattein tuotetusta kalaöljystä ilman kasvuhormoneja ja vesistöalueita suojellen. LM10_s12-17_Elina Hirvonen.indd 17 7.9.2017 12.45. Aivot kasvavat ja kehittyvät nopeasti, ja silloin tarvitaan hyviä rakennusaineita. Eräällä kirjaan liittyvällä tapaamisella sushi-baarissa olivat mukana Elinan 5ja 7-vuotiaat lapset, joita yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat jo kovasti. Hussein laittaa työssään koko persoonansa ja historiansa likoon, mutta toimii samalla hyvin analyyttisesti. Kuvaan kirjassa Irakin historiaa ja perheen historiaa sekä Husseinin nykyhetken työtä Irakissa ja Suomessa. KIRJOITTANUT kolme romaania, kaksi lastenkirjaa ja ohjannut dokumenttielokuvia
” Digitaaliseen aikaan syntyneillä nuorilla on mahtava verkkoyhteys ympäri maailmaa ja he ovat äärettömän humaaneja. LM 10/2017 s.18-23 18 l LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 LM10_s18-23_BirgitTapaninen.indd 18 7.9.2017 13.18
Hänellä oli onni syntyä mustalaisperheeseen, jossa lapsia kannustettiin tutustumaan taiteisiin. Birgit Tapaninen Baltzar on ylpeä taustastaan. INA RUOKOLAINEN kuvat RAISA KYLLIKKI RANTA LM 10/2017 s.18-23 LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 l 19 LM10_s18-23_BirgitTapaninen.indd 19 7.9.2017 13.18. Nyt näyttelijä haluaa tarjota erilaisten kulttuurien nuorille mahdollisuuden löytää juurensa harrastamalla teatteria
”Olemme tällainen kiertävä heimo”, hän nauraa. LM 10/2017 s.18-23 20 l LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 LM10_s18-23_BirgitTapaninen.indd 20 7.9.2017 13.18. Birgit Tapaninen Baltzar on onnellinen lämpimästä vastaanotosta, jonka Ramandan tanssin työryhmä on saanut Aleksanterin teatterissa ja harjoitustiloissa ympäri Helsinkiä. ” Yhä suurempi osa mustalaisperheistä arvostaa koulutusta
Veijo Baltzar perusti vuonna 1976 Teatteri Baltzarin, josta kehittyi pari vuotta myöhemmin Pohjoismaiden ensimmäinen ammattimustalaisteatteri Drom. Itsestään selvää kannustus ei ollut, sillä 1960–70-luvuilla suomalaiseen romanikulttuuriin ei vielä kuulunut teatteri. – Tänä päivänä monet nuoret etsivät identiteettiään eivätkä juurru oikein mihinkään, koska eivät tunne omaa uskontoaan, kulttuuriaan tai isänmaataan. LM 10/2017 s.18-23 LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 l 21 LM10_s18-23_BirgitTapaninen.indd 21 7.9.2017 13.18. Niissä on mukana myös muistoja lapsuuden hahmoista ja tapahtumista. – Romaneista alettiin puhua, kun yritettiin lievittää sitä, että mustalaista käytettiin haukkumanimenä. Meillä kävi myös nainen, jonka piirteitä on näytelmän sokeassa Sannissa. Kun perehtyy vanhaan mustalaiskulttuuriin, huomaa, että siinä vaelluskansa uskoi luontoon sekä parempaan ja kehittyneempään maailmaan. Siinä maailmassa on rakkautta, läheisyyttä ja kollektiivista yhtenäisyyttä. Myös isä oli hyväksyvä: perheen kaikki yhdeksän lasta saivat itse valita elämänsä suunnan. Äiti oli lopulta ihan väsynyt, Birgit kertoo. Juuri identiteetti on asia, jota Birgit haluaa tutkia ja käsitellä nuorten kanssa. Kun isällä oli lapsuudessani hevostila, vanhat mustalaismiehet istuivat meillä ja alkoivat kertoa vaellusajoista, siitä kuinka he kiersivät kylästä kylään. Birgit puhuu nimenomaan mustalaiskulttuurista, jota hän pitää romanikulttuuria vahvempana terminä kuvaamaan kansansa alkuperää. Hänen kirjoittamansa ja ohjaamansa mustalaissatu Ramandan tanssi saa ensi-iltansa lokakuussa Aleksanterin teatterissa Helsingissä. ›› B BIRGIT TAPANINEN BALTZAR halusi pienestä asti esittää erilaisia hahmoja ja luonteita. Tärkeää ei ole niinkään syntyperä kuin se, millaisen turvan saa kotoa tai muualta yhteisöstä. Birgit ei muista koskaan kokeneensa ennakkoluuloja, vaikka toki tietää niitä esiintyvän. Romanikulttuuri oli läsnä, mutta ei aiheuttanut kitkaa valtaväestön kanssa. – Tarinaperinne on todella kallisarvoinen asia ja kantava voima. BIRGIT ON KOTOISIN MIKKELISTÄ , jossa suurperhe eli paikalleen juurtunutta elämää. Äiti oli kotona, lapset kävivät koulua. – Kun olin nuori tyttö, katsoin vanhoja amerikkalaisia filmejä, otin verhoja alas ja leikin amerikkalaista naista. Teos pohjaa parikymmentä vuotta sitten syntyneisiin satuihin, joissa Birgit pohtii juuria, rakkautta ja yksilön asemaa omassa kulttuurissaan. Tarinat nostavat yhä pintaan paljon tunteita ja ajatuksia ja kuvaavat sitä identiteettiä, mikä mustalaisille oli muodostunut. Todellisuudessa vahva äiti ei juuri moittinut, sillä kotona oli säännöistä huolimatta lämmin ilmapiiri. Tanssi, laulu ja tarinat sen sijaan näkyivät arjessakin, ja niistä Birgit ammentaa edelleen. ” Vanhat mustalaismiehet istuivat meillä ja kertoivat, kuinka he kiersivät kylästä kylään
Se on tarjonnut myös mahdollisuuden hypätä toisiin ulottuvuuksiin, sekä todellisiin että kuviteltuihin. Kesällä talon satavuotisjuhlassa esiintyi kolme nuorten bändiä. TYÖSKENNELLYT autististen lasten parissa ja pitänyt monikulttuurisia työpajoja. Samalla olen kuitenkin vapaa, kunnioitan itseäni ja perheeni jäsenet kunnioittavat toinen toisiaan. n Ramandan tanssin esitykset Aleksanterin teatterissa Helsingissä 8. Eri taustoista tulevat ihmiset inspiroivat toisiaan ja ohjaajaa. Mukana oleville nuorille Birgit haluaa tarjota sen mahdollisuuden, jonka hän on itse löytänyt tehdessään teatteria. Vanhempien pitäisi luoda keskusteluyhteys nuorten kanssa, antaa heidän ajatella itse ja myös luottaa heihin. Tansseina nähdään niin perinteistä miesten mustalaistanssia kuin Selma Smolanderin luomaa nykytanssia. Lapsiryhmille järjestetään työpajoja, joissa käsitellään sadun teemoja esimerkiksi pukujen tai näytelmässä käytettävien instrumenttien avulla. ”Tällä hetkellä useat kansat vaeltavat ympäri Eurooppaa kuten mustalaiset 1500-luvulla. – Teatteri on ollut minulle aina sitä, että pystyn löytämään itsestäni näytelmien kautta erilaisia ominaisuuksia, toisia ”minuja”. Teatterin ja sadun avulla voi käsitellä myös tabuja, joista on vaikea keskustella suoraan. ja 10.10. . Se myös rinnastaa entisajan vaeltavat romanit ja nykyajan pakolaiset ja siirtolaiset. Vanhemmat siirsivät lapsilleen myös oman kielen, mistä Birgit on iloinen, vaikkei kieltä täydellisesti osaakaan. Ramandan tanssin loitsut ja yksi laulu esitetään romanikielellä, jonka sanat on kääntänyt Miska Nyman. Nuoret kuitenkin haluaisivat löytää aikuisia, jotka kuuntelevat ja auttaisivat heitä löytämään omat voimavaransa. Katsomoon työryhmä toivoo erityisesti peruskouluikäisiä lapsia, jotka nykyään jo elävät monikulttuurisessa maailmassa. LM 10/2017 s.18-23 22 l LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 LM10_s18-23_BirgitTapaninen.indd 22 7.9.2017 13.18. NÄYTELLYT teattereissa ja elokuvissa. – Taiteen kautta pystyy ilmaisemaan tunteita ja välittämään niitä myös muille. Esitystä voi myös tilata. Mikkelin teatterin näytelmäpiirin kautta hän päätyi jo 18-vuotiaana taloon näyttelijäksi. Birgitille vapaus on merkinnyt omia valintoja vaatteiden, harrastusten, ammatin ja puolison suhteen. Nyt jo parikymppisen Sofia-tyttären lapsuusvuosina perhe asui kymmenen vuotta maalla Länsi-Uudellamaalla. – Yhä suurempi osa perheistä arvostaa koulutusta ja sitä, että nuoret hankkivat ammatin ja sitä kautta paikkansa yhteiskunnassa. Samalla tavalla tämänhetkisiä maahanmuuttajia yritetään saada kotoutumaan. Minuus kasvaa vain luottamuksesta ja rakkaudesta. Musiikin on säveltänyt Hanna Marsh, ja laulujen sanoja on kirjoittanut myös Birgitin sisar Desire Baltzar. PRODUKTIO TUO NÄYTTÄMÖLLE yli kolmekymmentä näyttelijää, laulajaa ja tanssijaa, joista suurin osa on nuoria harrastajia ja eri taiteenalojen opiskelijoita. Birgit on tarjoutunut mielellään kuuntelijaksi ja lenkkiseuraksi eri-ikäisille ystävilleen. Työskentely erityistä tukea vaativien lasten kanssa vahvisti ajatusta siitä, mikä perhe-elämässä on tärkeää. www.ramandantanssi.fi/ Birgit Tapaninen Baltzar SYNTYI Mikkelissä yhdeksänlapsiseen mustalaisperheeseen. Sadussa Ramanda näkee unen, jossa mustalaiset asuvat taloissa, ja että syntyy erilaisia nuoria, jotka tarttuvat uuteen aikaan”, teoksen tematiikkaa kuvataan esityksen ohjelmalehtisessä. Romanit ovat kuitenkin tulleet osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Vapaus valita koskee hänen mielestään yhä useampia romaninuoria, jos heillä vain on halu opiskella ja kehittää itseään. Myös tytöt voivat vapaasti valita, pukevatko he päälleen romaniasun. Siellä Birgit alkoi seurata toista kutsumustaan ja päätyi opiskelemaan lasten ja nuorten erityisohjaajaksi. HARRASTAA joogaa, laulua ja pitkiä kävelylenkkejä. Harjoituksia on pidetty viime syksystä eri puolilla Helsinkiä, sillä produktiota on tehty yhteistyössä muun muassa Annantalon ja Yhteiset lapsemme -järjestön kanssa. – Olen hyvin sinut taustani kanssa ja ylpeä siitä. – Näillä digitaaliseen aikaan syntyneillä nuorilla on mahtava verkkoyhteys ympäri maailmaa, he ovat äärettömän humaaneja ja ottavat kantaa vaikkapa luonnonsuojelun puolesta. NAIMISISSA viestintäalan yritys Great Pointin toimitusjohtaja Jaakko Tapanisen kanssa, yhteinen tytär Sofia Tapaninen opiskelee. – Monissa perheissä ei ole tarpeeksi aikaa lapsille. Monikulttuurinen ryhmä täyttyi hetkessä puskaradion kautta. RAMANDAN TANSSIN KÄSIKIRJOITUKSESSA liikutaan sekä fantasiamaailmassa että todellisuutta muistuttavassa mustalaiskansan historiassa ja nykypäivässä. OPISKELI näyttelijäksi sekä lasten ja nuorten erityisohjaajaksi. ku ka ” Monissa perheissä ei ole tarpeeksi aikaa lapsille. NAUTTII rauhallisista päivistä maalla. Vaikka tausta antoi vahvat eväät tanssiin ja lauluun, Birgit tähtäsi nimenomaan luonnenäyttelijäksi. Uravalinta oli selvä ja eteni Teatterikorkeakoulun, Kansallisteatterin ja Drom-teatterin kautta myös filmija tv-rooleihin. Erityisen iloinen Birgit on siitä, ettei huomaa nuorissa ennakkoluuloja erilaisuutta kohtaan. Sadun lavastus, puvustus, tanssit ja laulut eivät kuvita vain mustalaiskulttuuria vaan ottavat aineksia myös eri aikakausista ja tyyleistä. Mustalaiskulttuurissa on tietyt säännöt, enkä halua niitä rikkomalla loukata ketään. NÄYTTELEMINEN OLI ELÄMÄN PÄÄASIA , kunnes Birgit perusti perheen Jaakko Tapanisen kanssa. Nykyään perhe asuu jälleen Helsingissä, mutta loma-aikoina käytettävästä talosta maalla on tullut tärkeä paikka myös tyttären kavereille ja taideprojektien kautta tutuksi tulleille nuorille. Hän lähti lapsena harrastamaan tanssia, pantomiimia ja teatteria
LM 10/2017 s.18-23 LM10_s18-23_BirgitTapaninen.indd 23 7.9.2017 13.18
Koski kertoo suomalaisen lapsuuden olleen puheenjohtajakaudellaan yleisellä tasolla turvallista: 1970-luvun suuret uudistukset – peruskoulu, kansanterveys, lasten päivähoito ja yhteiskuntasuunnittelun korostuminen – loivat puitteet lasten ja nuorten asemalle. Koski oli entinen Porin kaupunginjohtaja, joka oli siirtynyt vuonna 1975 Alkoon vähittäismyyntijohtajaksi, mitä pidettiin lastensuojelullisestikin tärkeänä tehtävänä. Heikki Koski LE H TI KU VA / VE SA M O IL A N EN LM 10/2017 s.46-51 24 l LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 LM10_s24-28_PuheenJohtajat.indd 24 12.9.2017 11.41. 1940). – Mutta turvallinen lapsuus ei silloin kuten ei nytkään koskenut kaikkia. Valiokalenteria tarkasti tutkittuaan he päätyivät hallintotieteen tohtori Heikki Koskeen (s. Lastensuojelun Keskusliiton ei tarvinnut väkisin keksiä asioita, joita ajaa. Toiminnan tärkeä painopistealue oli lastensuojelulainsäädännön uudistaminen, jota Keskusliitto ajoi voimakkaasti, ja joka toteutuikin 1980-luvulla. V uonna 1977 Lastensuojelun Keskusliitolle etsittiin uutta puheenjohtajaa, sillä vuodesta 1959 tehtävää hoitanut Arvi A. – Tosin vuosikymmenen lopulla jouduttiin toteamaan, ettei lakia uudistettaessa keskeiseksi tavoitteeksi asetettu lastensuojelun jälkeenjääneisyyden korjaaminen edennyt toivotulla tavalla. Hän toimi Keskusliiton puheenjohtajana vuosina 1977–89. Koski luettelee tärkeiksi teemoiksi myös työn ja lastensuojelu ” Suurin merkitys on kodeilla ja lasten lähiolosuhteilla. Sopivaa kandidaattia etsivät Keskusliiton tuore toiminnanjohtaja Kalle Justan der, Mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteeri Jaakko Itälä ja Pelastakaa Lapset -järjestön toiminnanjohtaja Elina Rautanen. Heiskanen oli ilmoittanut luopuvansa
– Näin meistä toiminnanjohtaja Kalle Justan derin kanssa tuli kuusikauppiaita. Mutta monet näyttivät esimerkkiä. Haastattelimme sen puheenjohtajia 40 viime vuoden ajalta. Puheenjohtajat yhteispotretissa Maria Kaisa Aulan muotokuvan julkistamistilaisuudessa lokakuussa 2014: Pentti Arajärvi (vas), Maria Kaisa Aula, Seppo Lindblom ja Heikki Koski. Kyllä niitä ostettiinkin, mutta ei muistaakseni kuitenkaan ihan niin paljon kuin olimme tavoitelleet. Meillä on korkeatasoinen koulutus, hyvä sosiaalinen turvaverkosto ja kyllin vahva talous. 46-51 LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 l 25 LM10_s24-28_PuheenJohtajat.indd 25 11.9.2017 12.22. ›› Heikki Koski (1977–89): ”Osa kunnista toimii mallikelpoisesti, osalle taas lastensuojelu on jossain marginaalissa, eikä siihen kiinnitetä riittävästi huomiota”. Presidenttipari istutti taimen Mäntyniemeen lokakuussa 1987 ja Arvo Ylppö HYKS:n Lastenklinikan takapihalle 100-vuotispäiväänsä seuranneena päivänä. Ääneen pääsevät siis Heikki Koski, Seppo Lindblom, Maria Kaisa Aula ja Pentti Arajärvi. Tehtävää riittää Lastensuojelun Keskusliitto viettää tänä vuonna 80-vuotisjuhliaan. ANU JÄMSÉN kuvat LEHTIKUVA, ARI AALTO JA PASI LEINO perhe-elämän yhteensovittamisen sekä lasten ja nuorten huomioonottamisen kaikessa yhdyskuntasuunnittelussa – oli kysymys sitten asunnoista, liikenteestä tai vapaa-ajasta. PA SI LE IN O LM 10/2017 s. Hän muistuttaa, että Suomi on yhä hyvinvointivaltio, jolla on kaikki edellytykset pitää huolta lapsistaan ja nuoristaan. – Mieleenpainuva hetki oli, kun 99-vuotias Arvo Ylppö nimikirjoituksellaan vahvisti sosiaalija terveysministeriön ja Keskusliiton allekirjoitukset. – Tosin lastensuojelu kuuluu niihin aloihin, jotka helposti kärsivät, kun taloudellinen tilanne kiristyy. Koskesta suomalainen lastensuojelu on onnistunut työssään ihan kohtuullisesti. Erityisen merkittävinä tapahtumina puheenjohtajakaudellaan Koski mainitsee Kansainvälisen Lapsen vuoden 1979 ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön ITLA:n perustamisen 5.12.1986. Suurin merkitys on kodeilla ja lasten lähiolosuhteilla, Heikki Koski summaa. ITLA keräsi varoja myymällä Kaivopuistossa kasvavan itsenäisyyden kuusen taimia 5 000 markan hintaan yrityksille, yhteisöille ja yksityisille. – Parantamisen varaa on toki aina, eivätkä valtio ja kunnat voi taata kaikkea
Lindblom muistuttaa, että modernisaatiolla on kahdet kasvot: nykyajan etiikka tunnustaa lapsen oikeudet, ja häntä tulisi kuunnella. Seppo Lindblom Postipankin pääjohtaja Seppo Lindblom (s. Meiltä kysyttiin, tarvittiinko Suomen tapaisessa maassa lainkaan lastensuojelua. – Alettiin puhua vanhemmuuden puutteesta, mikä on edelleen vaikeasti lähestyttävä ja yhteiskunnallisesti herkkä puheenaihe. 1935) valittiin Kosken seuraajaksi vuonna 1989. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa aineelliset ongelmat olivat etualalla, mutta huomio alkoi kiinnittyä yhä enemmän sellaisiin lastensuojelun ongelmiin, joita näytti esiintyvän ihan kelvollisen hyvinvoinnin oloissa. – Kasvava tavarapaljous ei riittänyt ratkaisuksi. – Suuri lama iski köyhiin lapsiperheisiin rajusti. – Mutta nykyajan yhteiskunnan rakenteet saattavat jättää lapsen etäämmälle. Vain hyvin sitoutunut ja hellä lastensuojelu voi vastata näihin aikamme haasteisiin. Hän oli toiminut kauppaja teollisuusministerinä, mikä näkyi Keskusliiton linjanvedoissa 1990-luvun alun laman aikaan. Vierailimme toiminnanjohtaja Mauri Upanteen kanssa Petroskoissa, missä oli vasta viriämässä moderni lastensuojelutyö. Muistan korostaneeni, että työttömyyden vähentäminen vie aikansa, mutta kauemmin kestää hoitaa laman sosiaalisia haittoja, Lindblom kertoo. Kysymykseen puheenjohtajakautensa onnistumisista Lindblom vastaa: – Onnistumisen asemesta puhuisin yhdestä ahaa-elämyksestä. Pidettäköön ” Vain hyvin sitoutunut ja hellä lastensuojelu voi vastata aikamme haasteisiin. Kirjoitin myöhemmin Yhteiskuntapolitiikka-lehteen artikkelin Lapsi vauraassa, turvattomassa maailmassa, mikä oli tavallaan vastaus meille esitettyyn kysymykseen. Seppo Lindblom Seppo Lindblom (1989–2003): ”Vanhemmuuden puute on edelleen vaikeasti lähestyttävä ja yhteiskunnallisesti herkkä puheenaihe.” LE H TI KU VA / KI M M O M Ä N TY LÄ LM 10/2017 s.46-51 26 l LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 LM10_s24-28_PuheenJohtajat.indd 26 12.9.2017 11.41. Miten kuulla sitä, josta loitonnumme
Keskusteluissa nousi esiin, että johtoon olisi viimein aika saada nainen. ” Kuullaan paremmin lasten ja nuorten oma ääni! Maria Kaisa Aula Maria Kaisa Aula (2003–05): ”Lastensuojelu pitää saada kaikille turvalliseksi ja paremmin ihmissuhteita tukevaksi samalla, kun lapsen ihmisja perusoikeuksia vaalitaan.” LE H TI KU VA / JA RN O M EL A LM 10/2017 s. Maria Kaisa Aula Lindblom ilmoitti neljännen kautensa alussa, ettei ole enää jatkossa käytössä puheenjohtajaksi. 1962), joka oli tullut samana vuonna kaksosten äidiksi. ›› se mielessä, kun kehitetään markkinahenkistä tehokkuuskilpaa! Seppo Lindblom painottaa, että suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuus on viime kädessä kiinni siitä, miten lapsi tulee tänään kohdelluksi. 46-51 LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 l 27 LM10_s24-28_PuheenJohtajat.indd 27 12.9.2017 11.41. – Nykyisestä mobiililaitemaailmasta oltiin kaukana, mutta lapsuuden lyhenemisen paineista median ja mainonnan läpitunkevuuden vuoksi puhuttiin jo paljon. Pohtiessaan suomalaisen lastensuojelun ja lasten suojelun onnistumista Aula painottaa, että suomalaisten lasten hyvinvointi on maailman kärkeä, mutta tunnistamme samalla hyvin omat kipukohtamme. Syyskokouksessa 2003 puheenjohtajaksi valittiinkin entinen kansanedustaja, valtiotieteen lisensiaatti Maria Kaisa Aula (s. Lasten osallistumisen ja vaikuttamisen tavoitteet niin koulun kuin lastensuojelukin puolella olivat vasta iduillaan. – Keskusliitto alkoi tärkeällä tavalla tuoda lapsen oikeuksia ja lasten osallistumista myös oman toimintansa keskiöön. Aula kuvaa, että hänen kautenaan lapsuusaika oli useimmille lapsille ja nuorille mukavaa ja iloista, kuten nytkin. Erityisen tyytyväinen Aula oli jäsenjärjestöjen kanssa käytyyn vuoropuheluun liiton strategiatyössä sekä YK:lle tehdyn Lapsen oikeuksien järjestöraportin valmistelussa
– Yhdenvertaisuuden puolesta joudumme tekemään paljon töitä: eriarvoisuus on sekä taloudellista että ihmissuhteiden laatuun ja vanhempien koulutukseen liittyvää. Hän on myös Suomen Mielenterveysseuran liittohallituksen puheenjohtaja. Edes julkinen hallinto ei ole kovin innostunut lapsivaikutusten arvioinnista ja lapsibudjetoinnista yksityisistä toimijoista puhumattakaan. Nuorten koulutuksella luodaan iso osa kansakunnan tulevaisuudesta. Pentti Arajärvi Vuonna 2005 Aulan seuraajaksi valittiin oikeustieteen tohtori Pentti Arajärvi (s. – Sekin toimii, mutta selviä parantamisen paikkoja on. n . Arajärvestä suomalainen lastensuojelu toimii kohtuullisesti. – Teemme töitä oikeiden asioiden kanssa, mutta lyhytjänteisyydestä ja hankeähkystä pitäisi päästä eroon. Lastensuojelussa ne ovat tietysti kaikkein pahimpaan paikkaan sattuvia. Parannettavaakin on. – Vaikka vieläkin sitä liiaksi käytetään ja siedetään. – Kaikessa toiminnassa sattuu epäonnistumisia. Keskusliiton nykyisistä haasteista Arajärvi sanoo: – Viime vuosina on korostettu lapsen oikeuksia ja Lapsen oikeuksien sopimusta. Sen oikeuksista on erityisesti noussut esille lapsen oikeus osallisuuteen – siis oikeuteen vaikuttaa vanhempiensa ohella itseään ja lähintä ympäristöään koskeviin asioihin. Artikkelin teossa on käytetty Marko Paavilaisen teosta Ristiaallokosta lapsen oikeuksiin – Lastensuojelun yhteistoiminnan historia. Henkinen väkivalta pitäisi saada kuriin, mukaan luettuna koulukiusaaminen ja muu vastaava toiminta. Aula katsoo, että yksi lapsuuden tulevaisuuteen vaikuttavista asioista on ilmastonmuutos. Pohtiessaan edelleen jatkuvaa kauttaan hän mainitsee huolestuttavana trendinä yleisen yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvun, joka koskee myös ja joissain suhteissa erityisesti lapsiperheitä. (SKS 2012) ” Kiitos täytyy antaa siitä suuresta sydämestä, jolla lastensuojelua tehdään! Pentti Arajärvi Pentti Arajärvi (2003–): ”Tärkeää on eriarvoisuuden ehkäisy tai oikeastaan yhdenvertaisuuden edistäminen.” A RI A A LT O LM 10/2017 s.46-51 28 l LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 LM10_s24-28_PuheenJohtajat.indd 28 12.9.2017 11.51. Aula sanoo, että myös palvelujärjestelmän omat kankeudet lisäävät kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrää. On hienoa, että aikuiset arvostavat yhä enemmän sekä lasten että nuorten asiantuntemusta ja haluavat oppia heiltä. Lapset ja perheet eivät tule hyvin kohdatuiksi. Hienoa Arajärven kaudella on ollut se, että suomalaisten asenteet kuritusväkivaltaan ovat parantuneet. Maria Kaisa Aulan puheenjohtajakausi jäi lyhyeksi, sillä hän aloitti jo syksyllä 2005 Suomen ensimmäisenä lapsiasiavaltuutettuna. Arajärvestä lapsuuden ja nuoruuden hyvästä ja yhä paremmasta huolehtimisesta ei voi tinkiä. –Kuullaan paremmin lasten ja nuorten oma ääni! Toimintakulttuurin uudistamisessa on iso työ. Nykyään hän toimii Lapsija perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) hankejohtajana sosiaalija terveysministeriössä. – Emme ole onnistuneet saamaan eri alojen ammattilaisia toimimaan yhdessä niin, että lapsi, nuori ja perhe saisivat sopivan tuen oikeaan aikaan. Työtä tehdään paineessa, eivätkä tilanteet ole mitenkään itsestään selviä. – Seuraavat askeleet voisivat olla varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden palauttaminen entiseen laajuuteensa ja sen maksuttomuus, toisen asteen koulutuksen maksuttomuus myös kirjojen, tarvikkeiden ja oppimateriaalien suhteen sekä oppivelvollisuuden laajentaminen. Pentti Arajärven kaudella Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtajina ovat olleet Mauri Upanteen lisäksi Seppo Sauro (vuosina 2010–2015) ja Hanna Heinonen. Kiitos täytyy antaa siitä suuresta sydämestä, jolla lastensuojelua tehdään! Entä sitten lasten suojelu. 1948), joka on toiminut selvitysmiehenä useissa sosiaalipoliittisissa kysymyksissä sekä sosiaalioikeuden professorina
Lasten Päivästä tulee merkittävä varainkeruukanava lastensuojelujärjestöille. 1930-LUKU 1950-LUKU 1940-LUKU 2000-LUKU 1960-LUKU 1970-LUKU 1980-LUKU 1990-LUKU Suomi rati oi Lapsen oikeuksien yleissopimuksen 1991. Eurooppalaisen lastensuojelun yhteistyöelin Eurochild-järjestö perustetaan 2004. Keskusliitto toteuttaa ruumiillista kuritusta (nyk. Lapsen Maailman levikki moninkertaistuu vuosikymmenen puolivälissä. Kansainvälinen lastenavun unioni ja Keskusliitto vaihtavat sodan aikana tietoja lasten tilanteesta Euroopassa. Vuonna 2005 alkanut Neuvo-projekti (nyk. Sotalapset palaavat Suomeen rauhan myötä, Keskusliitto koordinoi jälkihuollon työnjakoa. Keskusliitto saa avustusrahaa kirjastonsa kokoelman kartuttamiseen Yhdysvalloista. Keskusliitto on yksi sen kolmesta perustajajäsenestä. Lastensuojelun Keskusliitto) perustetaan 1937. La st en su oj elu n yh te ist oi m inn an his to ria . Keskusliitto kampanjoi myös väkivaltaviihdettä ja sotaleluja vastaan. Keskusliitto vaatii päivähoitotavoitteiden pohjaksi lapsen etua. Linnanmäen huvipuisto avataan keväällä 1950. 29 LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 l 29 LM10_s29_infogr.indd 29 7.9.2017 13.19. Keskusliitto haluaa itsenäistää lastensuojelun muusta sosiaalityöstä. Kampanjatyö jatkuu mm. Keskusliiton toiminta keskittyy lastensuojeluun, nimenmuutos nykyiseen muotoon v. Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö ITLA perustetaan 1987. Lapsi ja nuoriso -lehden (nyk. vammaisten lasten aseman hyväksi. Kansainvälisenä lasten vuonna 1979 Keskusliitto kampanjoi ensimmäistä kertaa televisiossa. Lastensuojelun Keskusliitto 80 vuotta! Sotien aikana Keskusliitto saa ulkomailta rahaja tavaralähetyksiä, joita se jakaa eteenpäin jäsenjärjestöilleen. Peruskoulu-uudistus ja päivähoitolaki tulevat. Lä hd e: M ar ko Pa av ila ise n te os Ri st iaa llo ko st a lap se n oi ke uk sii n. Kritiikki lastensuojelun laitoshoitoa kohtaan alkaa herätä. Neuvokeskus, osa Ensija turvakotien liiton toimintaa) pyrkii turvaamaan lapsen aseman vanhempien erotessa. Ruotsista arpajaisvoitoiksi ja myytäväksi saatu kahvilahjoitus on menestys. Sitä hallinnoiva Lasten Päivän Säätiö perustetaan 1957, kun viitisen vuotta jatkunut riitely sen omaisuuden ja voitonjaosta on sovittu. kuritusväkivalta) vastustavan Älä lyö lasta -kampanjan. Tiedonhankinta Lastensuojelun Keskusliiton tietopalvelu Gra ikka Anniina Mikama Suomen Lastensuojelun ja Nuorisohuollon Keskusliitto (nyk. 1948. Keskusliiton lähialueyhteistyö vahvistuu ja se järjestää koulutusta Viron ja Karjalan tasavallan lastensuojelutyöntekijöille. LM 10/2017 s. Keskusliitto järjestää koulutuksia alaikäisten turvapaikanhakijoiden edustajille, kun pakolaistilanne kärjistyy 2015. Keskusliitto kokoaa ns. järjestöraportin YK:lle 1995. Valtaosa Keskusliiton toiminnasta ja taloudesta suuntautuu julkaisutoimintaan. Lapsen Maailma) ensimmäinen numero julkaistaan 1938
ANU VALLINKOSKI kuvitus MARIA VILJA lastensuojelu LM 10/2017 s.54-57 30 l LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 LM10_s30-33_LS-myytit.indd 30 7.9.2017 13.23. Suuria tunteita Julkisessa keskustelussa elää sitkeitä huhuja ja suoranaisia väärinkäsityksiä siitä, mitä lastensuojelu on ja millaisia ovat sen asiakkaat: perheet ja lapset
Päätös lapsen huostaanotosta on yleensä pitkän prosessin tulos. Tahdonvastaisen päätöksen tekee aina hallinto-oikeus. Huostaanotto on edessä vasta, kun kaikkea muuta on jo kokeiltu, Pukkio selittää. – Julkisessa keskustelussa lastensuojelusta esitetään paljon väärinkäsityksiin pohjaavia väitteitä. Elina Pekkarinen ja Saana Pukkio listaavat heidän mielestään olennaisimpia julkisuudessa esillä olleita väärinkäsityksiä ja harhaanjohtavia yleistyksiä. Yksittäinen sossu ei sitä koskaan päätä. Se on hänestä yksiselitteisesti väärin, sillä valtaosa työstä on jotain aivan muuta. Onhan kyse apua tarvitsevista lapsista ja nuorista. Tutkijan mukaan myyttien taustalla on usein jokin totuuden siemen. Toisaalta yksittäistapauksista tehdään helposti koko alaa koskevia yleistyksiä. Johtava sosiaalityöntekijä Saana Pukkio Vantaan lastensuojelusta sanoo, että osin lastensuojelu voi katsoa peiliin. Huostaanottoja myös puretaan vuosittain. Pekkarinen huomauttaa, että tällainen käsitys Suomen lastensuojelusta on vahva etenkin itänaapurissa. Teemme perheen kanssa yhdessä suunnitelman, jossa mietimme, mihin asioihin pitäisi saada muutos ja miten sitä muutosta voitaisiin tavoitella. – Pikemminkin trendinä on ollut sijoitusten katkonaisuus ja lyhyys, Pekkarinen huomauttaa. Lastensuojelun pitää työskennellä sen eteen, että lapsi voisi palata kotiin. ›› L astensuojelu nousee otsikoihin säännöllisin väliajoin. Pukkio tähdentää, että jo Suomen lainsäädännössä on vahva velvoite perheen yhdistämiseen. Pukkio nostaa ensimmäisenä esiin huostaanotot. Tiukassa on myös käsitys siitä, että huostaanotto olisi lopullinen, eikä perhe saisi sijoitettua lastaan enää koskaan takaisin. Se ei kuitenkaan estäisi meitä puhumasta työstämme yleisellä tasolla, kertomasta, mitä työmme oikeasti on. Nyt emme ole onnistuneet julkisuustyössä kovin hyvin, emmekä ole kyenneet oikaisemaan väärinkäsityksiä, hän analysoi. Myytti voi kummuta menneisyydestä. – Meitä sitoo tietysti salassapitovelvollisuus, emmekä voi ruotia julkisuudessa yksittäistapauksia. Välillä mediassa kohisuttavat vanhempien kertomukset lastensa epäreiluista huostaanotoista. Myytit voivat juontaa sosiaalityöntekijöiden vaitonaisuudesta. Eikä parane unohtaa netin järkyttäviä videoita huostaanottotilanteista... Se herättää suuria tunteita. Joskus lastensuojelu ei ole toiminut ajoissa, välillä puhuttaa sosiaalityöntekijöiden kestämätön työtaakka. Toisinaan paheksuntaa herättävät huostaanottoja shoppailevat vanhemmat. Toisaalta lastensuojelu on yksi harvoja viranomaisia, joka voi puuttua jopa tahdonvastaisesti yksilönvapauteen ja perheiden päätösvaltaan. Lehtikirjoittelun perusteella näyttää helposti siltä, että lastensuojelu olisi vain ja ainoastaan huostaanottojen tekemistä. – Venäjän julkisessa keskustelussa on kyllä kyse jostain ihan muusta kuin lastensuojelusta. Kiireellisissä sijoituksissa lapset taas pitää saada nopeasti turvaan, Pukkio selventää. Huostaan kevyin perustein, lopullisesti Mutta mitä ne myytit oikein ovat. Venäjän media uutisoi usein myös kevyin perustein tehdyistä huostaanotoista Suomessa. Mielikuvat lastensuojelutyöstä ovat voineet jäädä 1960-luvun todellisuuteen. Samanlaisia ajatuksia on meillä esittänyt huostaanottoja kritisoiva Lokakuun liike. Monet myytit elävät sitkeästi, vaikka tutkimus olisi osoittanut ne paikkansapitämättömiksi, erikoistutkija Elina Pekkarinen Nuorisotutkimusseurasta sanoo. LM 10/2017 s. Hänen mielestään on hyvin ymmärrettävää, että lastensuojelu saa paljon palstatilaa. Lastensuojelukin voisi katsoa peiliin. – Päätöksen valmisteluun osallistuu useita asiantuntijoita. 54-57 LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 l 31 LM10_s30-33_LS-myytit.indd 31 7.9.2017 13.23. Enemmänkin se on kansainvälistä politiikkaa ja koskee Suomen ja Venäjän suhteita, Pekkarinen arvioi. – Tuemme lapsia ja perheitä avohuollon tukitoimilla, tarjoamme kotiin perhetyötä, meillä on tukiperheitä ja -henkilöitä
– Jokin yksittäinen tapaus on saattanut joskus olla, mutta selvitysten mukaan mitään laajaa ilmiötä ei ole koskaan ollut, Pekkarinen sanoo. Takavuosina kohistiin huostaanottoja shoppailevista uusperheistä. Perheissä on usein myös kasautuneita ongelmia. Mitään korvauksia se ei ole luvannut maksaa. Se saattoi tarkoittaa mitä tahansa koulupinnaamisesta ja valehtelusta löyhään seksuaalimoraaliin tai rikoksiin. MITEN SOSSU JAKSAA KAMALAA TYÖTÄÄN. Niistä löytyi sitten myöhemmin ammatti. Oli niitäkin, jotka saivat koulukodin töistä kipinän vaikkapa hitsaamiseen tai maatalouden töihin. Samasta syystä nykyisinkin koulukotiin joudutaan. Mediassa kiersi uutinen, jonka mukaan uuden rakkauden löytäneet vanhemmat halusivat joukolla hankalat teinit pois uutta perhe-elämää häiritsemästä. 1950-luvulla pahantapaisuuden sijaan alettiin puhua sopeutumattomuudesta. – Vuosikymmenten mittaan elämä koulukodeissa toki muuttui jonkin verran. LM 10/2017 s.54-57 32 l LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 LM10_s30-33_LS-myytit.indd 32 7.9.2017 13.23. Puurosen ja Laitalan teos vaikutti osaltaan siihen, että valtiovalta pyysi viime vuonna anteeksi väkivaltaa tai seksuaalista hyväksikäyttöä lastensuojelun sijaishuollossa kokeneilta. Tuon normien vastaisuuden takana oli kuitenkin yleensä jokin syvempi syy, esimerkiksi perheen huono-osaisuus ja köyhyys. Totta on, että monesti esimerkiksi huostaanoton taustalla on vanhempien päihdetai mielenterveysongelmia sekä toimeentulovaikeuksia. 1960-luvulla julkisuuteen nousi tapauksia koulukotien julmuuksista ja asiasta keskusteltiin, mutta laitoskulttuuri ja kasvatusajattelu muuttuivat hyvin verkkaisesti, Puuronen selittää. Tämän todistaa Oulun yliopiston sosiologian prosessori Vesa Puurosen ja tutkija Marjo Laitalan viime vuonna ilmestynyt kirja koulukoteihin vuosina 1940–1985 sijoitettujen muistoista. – Olennaista oli, että lapsen tai nuoren käytös oli jollain tapaa normien vastaista. Tilastojen takana on myös toisenlaisia perheitä. Koulukoti löi myös leiman. Kovaan kuriin luottaneet koulukodit eivät Puurosen mukaan onnistuneet tehtävässään kasvattaa yhteiskuntakelpoisia kansalaisia. – Monelle haastattelemistamme kävi koulukodin jälkeen huonosti ja joillekin vielä huonommin. Yhteiskunnan tahra. Koulukotien kasvattien vaietut kokemukset -teos palkittiin Vuoden 2016 tiedekirjana. Vain köyhiä ja moniongelmaisia Tilastojen valossa lastensuojelun kanssa tekemisissä olevat perheet ovat keskimääräistä useammin pienituloisia ja matalammin koulutettuja. Koulukotiin lapset ja nuoret joutuivat yleensä ”pahantapaisuuden” vuoksi. Laitoksessa saatu koulutus ei yleensä pätevöittänyt työelämään, eivätkä sen säännöt ja arki valmistaneet elämään koulukodin ulkopuolella. KUN KAUHUTARINAT OLIVAT TOTTA Väkivaltaa niin tovereiden kesken kuin henkilökunnan kädestä, seksuaalista hyväksikäyttöä, kovaa työtä sekä vapauden rajoittamista – tätäkin lastensuojelulaitoksen todellisuus on ollut. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Yksittäisenä esimerkkinä Pekkarinen nostaa esiin takavuosien kohu-uutisen huostaanottoja shoppailevista uusperheistä
Ja miten upeaa on, kun tapaa kadulla hienon aikuisen, jonka kanssa on työskennellyt tämän angstisina teinivuosina! Pukkio vakuuttaa. He eivät koe olevansa epäonnistuneita, koska ovat saaneet apua lastensuojelusta. Ne voivat vaikuttaa lastensuojelun työntekijöihin, perheisiin, lapsiin ja nuoriin. Tai isä ei uskalla hakea tarvitsemiaan psyykenlääkkeitä. Onnistuakseen perhehoito edellyttää riittävää tukea. Työntekijällä voi kulua aikaa perheen pelkojen hälventämiseen ennen kuin hän pääsee varsinaisesti auttamaan perhettä. – Nykyinen laki pitää perheisiin sijoittamista ensisijaisena. Sujuisiko elämä helpommin, jos lasta tai nuorta ei aikoinaan olisi otettu huostaan. – Monet heistä ovat hyvin itsenäisiä ja pärjääviä. Enemmän on kyse siitä, että ympäröivä yhteiskunta liittää sijoitukseen ikäviä mielikuvia, hän väittää. Kauhea työ ”Miten jaksat tuota työtä, kun se on niin kauhean rankkaa?” Saana Pukkio kertoo kollegoidensa kanssa kuulevansa tällaista ihmettelyä usein. – Kaikkein pahin seuraus myyteistä on se, että vaikeuksien keskellä painiva perhe, lapsi tai nuori jättää hakematta apua. Useimmille huostaanotto on ollut hyvä asia. Tilastojen mukaan monien huostassa olleiden lapsien on aikuisiässä tavallista vaikeampi päästä kiinni työelämään. Lastensuojelu pääsee puuttumaan vasta, kun on jo hätä, hän summaa. – Kuka tahansa meistä voi päätyä tilanteeseen, jossa tarvitsee lastensuojelun apua. Elina Pekkarinen kehottaa miettimään, mikä on syy ja mikä seuraus. n Alan huono imago estää avunhakemisen ajoissa. Mitä olisi tapahtunut, jos mitään ei olisi tehty. Se ei kuitenkaan ole mikään autuaaksi tekevä asia – pikemminkin päinvastoin. – Raskaitakin hetkiä on, ja työpöydällä on isoja ja vaikeita asioita. Äiti ei uskalla kertoa neuvolassa lasta kohtaan tuntemistaan aggressioista, kun pelkää, että lapsi viedään. Jos on liian kiire, jos asiakkaita on liikaa, jos esimiehet eivät tue eikä palkkakaan ole kummoinen, ulkopuolelta tuleva paine voi olla erittäin kuormittavaa, Elina Pekkarinen huomauttaa. Pelokas ei hae apua Myyteillä, yleistyksillä ja väärinkäsityksillä on väliä. Saana Pukkion mukaan lastensuojelun huono maine voi myös vaikeuttaa työtä. 54-57 LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 l 33 LM10_s30-33_LS-myytit.indd 33 7.9.2017 13.23. Lopulta välttely voi johtaa entistä isompiin ongelmiin. Pääsee näkemään niitä hetkiä, kun perhe oivaltaa jotain ja tekee muutoksen. LM 10/2017 s. Pukkio tähdentää, että lastensuojelun asiakkaina olleet lapset ja nuoret eivät ole automaattisesti luusereita vaan pikemminkin selviytyjiä: he eivät ole uhreja, vaan aktiivisia toimijoita. Jonkinlainen myytti on myös käsitys lastensuojelusta nimenomaan pienten lasten auttamistyönä. Tosiasiassa valtaosa asiakasperheiden lapsista on teini-ikäisiä. Lastenja nuorisokodit eivät ole enää samanlaisia kuin 1950-luvulla. On hienoa, kun voi omalla työllään saada perheen voimaan hyvin. Laitos on aina pahasta ”Perhehoito on aina parempi vaihtoehto kuin laitos.” Elina Pekkarisen mukaan tämäkin usein hoettu lause on myytti. Monet lapsista ovat niin vaikeahoitoisia, että he tarvitsevat ammattitaitoista tukea ympäri vuorokauden, mitä ei välttämättä pystytä perheessä kahden aikuisen voimin tarjoamaan. Voikin käydä niin, että sijoitusperheen vanhemmille tulee jaksamisongelmia ja he ovat pian itse lastensuojelun asiakkaita, Pekkarinen sanoo. Pääsääntöisesti työ tuo meille kuitenkin iloa ja onnistumisen kokemuksia. – Alan negatiivinen maine ja suoranaiset väärinkäsitykset voivat kuormittaa lastensuojelun ammattilaisia – etenkin, jos työpaikalla kaikki ei ole kunnossa. – Vääriä mielikuvia liittyy myös lastensuojelulaitoksiin. Elina Pekkarinen tähdentää, että ulkoapäin tulevaa painetta jaksaa, jos työntekijälle on tarjolla riittävästi tukea, sopiva määrä asiakkaita sekä mahdollisuus koulutukseen ja työnohjaukseen. Ikävä maine voi kostautua myös niin, että alalle ei hakeudu ammattilaisia. Hyvät tulot eivät suojaa mielenterveysongelmilta, vakavilta sairauksilta, puolison kuolemalta, vaikealta avioerolta tai lapsen erityisen tuen tarpeelta, Saana Pukkio summaa. Ne eivät ole vankiloita, vaan niissä asuvien lasten ja nuorten koteja, Saana Pukkio lisää
LM 10/2017 s.34-39 34 l LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 LM10_s34-39_FutisReppari.indd 34 7.9.2017 13.40. harrastus Jyväskyläläisen JJK:n vuonna 2004 syntyneiden poikien joukkue keskittyi peliin Tampereella järjestetyssä Ilves Cupissa kesäkuussa
JANNE AROLA kuvat PETRI BLOMQVIST ›› LM 10/2017 s. Joukkueessa urheileminen opettaa lapselle liikunnallisuuden lisäksi muitakin elämässä tarvittavia taitoja. 34-39 LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 l 35 LM10_s34-39_FutisReppari.indd 35 7.9.2017 13.40. Toinen työ Taneli Piiralalta kuluu viikossa kymmeniä tunteja jalkapallojuniorien valmentamiseen
On kesäkuinen sunnuntaiaamu, ja alkamassa on Ilves Cup -turnauksen toinen päivä. Pelaajat jäävät venyttelemään suihkulähteen äärelle. Ilves Cupissa joukkueen tavoitteena on parantaa ryhmäytymistä. Poikien tavoitteena on ammattilaisura. Eikä kyse ole harrastelusta. Sen lisäksi pelaajien olisi hyvä treenata pallon kanssa omalla ajalla 7–10 tuntia. Eilen JJK:n vuonna 2004 syntyneiden poikien joukkueella oli turnauksessa kolme peliä, tänään on edessä vielä kaksi. JOUKKUEEN YHDESSÄ SOVITUT ARVOT OVAT YHTENÄISYYS, KUNNIOITUS JA TAVOITTEELLISUUS. Pojilla on vielä paljon oppimista esimerkiksi ryhmädynamiikasta, Piirala kertoo. Kustannukset luovat paineita valmentajallekin: toiminnan on oltava niin laadukasta, että vanhemmat suostuvat sitä rahoittamaan. Päälle tulevat urheilijan elämään kuuluvat oikea ravinto ja lepo. Yhteisiä joukkueharjoituksia on 4–6 kertaa viikossa. Hän Valmentaja Taneli Piirala jakaa ohjeita joukkueen kapteeni Tuomas Koivistolle. Hän ajattelee, että ketään ei pakoteta mukaan. Siis vaikkapa siitä, millaisia asioita voi puhua joukkueen edessä ja mitkä taas on syytä ottaa esiin kahdenkeskisesti valmentajan kanssa. K un joukkueellinen jyväskyläläisiä jalkapallojunnuja purkautuu hotellista kadulle Tampereen keskustassa, valmentaja Taneli Piirala jää letkan perukoille tarkkailemaan tilannetta. Tärkeää ryhmäytymistä Joukkue tekee aamuverryttelykierroksen hotellin lähettyvillä. Perheiden on syytä tehdä jo hyvissä ajoin itselleen selväksi, mitä mukana oleminen vaatii. Kun Piirala kommunikoi pelaajien kanssa, hän laskeutuu heidän kanssaan samalle tasolle. LM 10/2017 s.34-39 36 l LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 LM10_s34-39_FutisReppari.indd 36 7.9.2017 13.40. Reissukustannusten vuoksi harrastaminen tulee maksamaan pelaajalle jopa 2 300–2 800 euroa vuodessa. Pelireissut ovat näille 13-vuotiaille arkea, sillä joukkue reissaa ympäri vuoden Keski-Suomesta maan eri kolkkiin hakemaan tasoistaan vastusta. Piirala on koulutettu valmentaja. Se tarkoittaa esimerkiksi yhteishengen kohottamista. Taneli Piirala ja joukkueenjohtaja ovat mukana, mutta päävastuu verryttelystä on kapteenien johdolla pojilla itsellään. – Vanhempien tehtävä on tukea lasta harrastuksessa ja määritellä, mitä siltä haluavat, Piirala sanoo
Hän itse katsoo pystyvänsä tarjoamaan valmennettavilleen sellaisen mahdollisuuden edetä jalkapalloilijan uralla, johon ei itse koskaan kyennyt. Piiralan mukaan joukkueella ei ole varsinaisia sääntöjä, vaan pikemminkin kyse on toimintatavoista, jota joukkueen kulttuuri ja arvot ohjaavat. Puhelun jälkeen pitää vain kerätä itsensä ja vetää myyntimiehen naamari päälle, korjaamoalan maahantuontiyrityksessä myyntipäällikkönä työskentelevä Piirala kertoo joukkueen syödessä aamupalaa hotellin ravintolassa. Toivomme, että mukana olevat ymmärtäPelaajien vanhemmilta saattaa tulla kovaakin tekstiä. Joskus valmentaminen tulee myös keskelle palkkatyötä, jos esimerkiksi jonkun pelaajan vanhempi soittaa jostakin oman lapsensa asiasta kimpaantuneena. – Aina kun asetetaan sääntöjä, niistä yritetään etsiä porsaanreikiä, jolloin fokus suuntautuu vääriin asioihin. Lisää vastuuta Taneli Piirala pyrkii antamaan teini-ikää lähestyville pelaajille enemmän ja enemmän vastuuta. Yritän aina nostaa esiin hyviä esimerkkejä ryhmähengen rakentamisesta, Piirala sanoo. Kun Piirala parikymppisenä tajusi, että rahkeet pelaajana eivät riitä ulkomaiden kentille ja sen myötä kunnon ansioihin, hän siirtyi pelaamaan alemmalle tasolle. JJK-04-joukkueen yhdessä sovitut arvot ovat yhtenäisyys, kunnioitus ja tavoitteellisuus. Takapenkillä istuu laitapuolustaja Leo Schuurman. LM 10/2017 s. Eivätkä vanhemmat saa toiveistaan huolimatta laittaa lapsille eväitä mukaan matkalle. Maalivahti Veeti Puttonen (edessä), keskuspuolustaja Tuomas Koivisto ja keskikenttäpelaaja Veikko Janhunen tauolla joukkueen bussissa. Hyökkääjä Veeti Paananen ja Leo Schuurman aamupalalla joukkueen hotellilla. Vahva sisältöosaaminen avaa käsittämättömän määrän portteja. Taiteilijasielu pitää ehkä panna harjoituksissakin selkä seinää vasten, jotta homma toimisi. – Tehtäväkenttä jalkapallon parissa on moninainen. – Toisaalta enhän minä valmentaisi, jos en olisi jäänyt tähän koukkuun. Piirala laskeskelee tälläkin viikolla käyttäneensä pari vuorokautta kestävän pelireissun lisäksi lähes kolmekymmentä tuntia matkan valmisteluihin. – Yritän aina löytää hetkiä, jolloin pääsen luontevasti juttelemaan pojan kanssa, eikä niin, että vihellän pilliin ja otan pelaajan porukan eteen. Piiralan oma poikakin pelaa JJK-04:ssä, mutta pelkästään se ei voi hänen mielestään olla riittävä syy ryhtyä valmentajaksi. JOUKKUEEN YHDESSÄ SOVITUT ARVOT OVAT YHTENÄISYYS, KUNNIOITUS JA TAVOITTEELLISUUS. Valmentaja ja joukkueenjohtaja eivät kuitenkaan käyneet kyttäämässä, tapahtuiko näin todella. – Joukkueurheilu antaa paljon ryhmätaitoja. Jalkapallon parissa voi toimia vaikkapa valmentajana, pelaaja-agenttina tai bloggaajana, Piirala luettelee. 34-39 LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 l 37 LM10_s34-39_FutisReppari.indd 37 7.9.2017 13.40. – Tulee hyvä fiilis, kun joku tekee positiivisia juttuja ryhmän eteen: auttaa kaveria, hakee pallon tai vesipullon kentän toiselta puolelta. miettii paljon pelaajien kanssa kommunikointia, ryhmän dynamiikkaa ja tavoitteita. Vanhempienkaan ei pitäisi ajatella, että lapsi olisi epäonnistunut, jos hänestä ei tule ammattilaisjalkapalloilijaa. Hyvien pelisuoritusten lisäksi Piirala saa valmentajana tyydytystä huomatessaan positiivista kehitystä joukkueen ryhmäytymisessä. Tavallisella viikolla valmentaminen vie kokonaisuudessaan 40–50 tuntia vapaa-aikaa. Valmentaminen vie kymmeniä tunteja Taneli Piiralalle valmentaminen on kuin toinen päivätyö – josta tosin maksetaan vain kulukorvaus. Esimerkiksi edellisiltana poikien piti olla hotellihuoneissaan yhdeksältä ja kännykät piti panna pois kymmeneen mennessä. ›› vät, miksi me teemme asioita näin. Joukkueessa sulla on 20 kaveria, ja tuttuja kavereita tulee ympäri Suomea, Piirala toteaa. Koska pojat ovat luonteeltaan erilaisia, heidän kanssaan on myös kommunikoitava eri tavoin. Ylitunnollista harjoittelijaa taas pitää joskus houkutella jättämään treeni väliin. Hän on valmentanut joukkuetta jo neljä vuotta ja nähnyt, kuinka vanhempien tukea tarvitsevista jalkapalloilijoiden aluista on kasvamassa itsenäisiä ja vastuuntuntoisia pelimiehiä. Jo pari vuotta sitten tehtiin päätös, että joukkue matkustaa pelireissuille ilman vanhempia. Joukkueessa toimiminen voi toki opettaa lapsille paljon muutakin. – Sieltä saattaa tulla kovaakin tekstiä. Seuran tehtävä on tarjota kaikki, mitä pelimatkoilla tarvitaan. Muunkinlaiset ominaisuudet karttuvat
– Icehearts-joukkueessa on mahdollisuus antaa riittävästi aikaa pettymysten käsittelyyn, Kekkonen sanoo. Kekkosen mukaan Iceheartsissa on ainutlaatuista se, että yksi kasvattaja sitoutuu olemaan joukkueessa mukana olevien lasten elämässä esikouluiästä täysi-ikäisyyteen saakka. Icehearts-joukkueet on tarkoitettu pojille, jotka tarvitsevat erityistä tukea kasvussaan ja joilla ei muuten olisi mahdollisuuksia osallistua ohjattuun harrastustoimintaan. Vaikka häviäminen ei ole koskaan mukavaa, Piirala yrittää selittää pelaajille, että on nähtävä myös tulosten taakse. – Moni on myös saanut hyviä kavereita joukkueesta, vaikka koulussa heillä ei kavereita niin paljon olisikaan. – Pokaalit ja pytyt eivät lämmitä kuin hetken, Taneli Piirala muistuttaa. Piirala muistuttaa pelaajilleen, että sellaista käytöstä ei voi hyväksyä. – Se on huikean pitkä aika, ja joillekin lapsista ja nuorista juuri se apu ja tuki, jonka varassa heidän on mahdollista selviytyä peruskoulu ja toinen aste läpi ja päästä elämässä eteenpäin. Sitten Piirala pyytää pelaajia asettumaan vastustajan asemaan ja ajattelemaan, miten he itse olisivat tietyissä pelitilanteissa toimineet. Jalkapallo ja pelireissut vievät niin ison osan junioreiden vapaa-ajasta, että koulunkäyntiäkin on ajateltava. Piirala käy muistuttamassa turhautuneimmille pelaajille, että nyt ei pelattu maailmanmestaruudesta tai edes turnausvoitosta. Välillä Piirala ottaa jonkun pelaajista lähelleen ja juttelee tälle rauhoittavasti. Sitä paitsi näiden jalkapallojuniorien todelliset tavoitteet siintävät vielä kaukana tulevaisuudessa. Oikeastaan juniorijalkapallojoukkueen pelaajille viestiminen on samanlaista kuin vauvalle tai taaperolle: tunteita on tärkeää sanoittaa. Valmentaja on selvästi saanut iskostettua heidän mieliinsä, kuinka tosissaan hommassa pitää olla. ”Pokaalit ja pytyt eivät lämmitä kuin hetken.” LM 10/2017 s.34-39 38 l LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 LM10_s34-39_FutisReppari.indd 38 7.9.2017 13.40. Arvot määrittävät tekemistä Tampereen Kaupin urheilupuistossa riittää vilskettä. – Pyrin poistamaan epävarmuuksia ja osoittamaan kosketuksella, että olen tässä läsnä, hän kertoo myöhemmin. Laajan nurmialueen useilla kentillä on peli käynnissä. Siksi jokaisen pelimatkan paluumatkalla bussissa on pyhitetty tunti koulutehtäville. Syynä voivat olla esimerkiksi käytöshäiriöt tai vanhempien toimeentulovaikeudet. Myös lasten liikunnallisuus on lisääntynyt. Joukkueessa saadut opit pelaajien on helppo viedä muuhunkin elämään, kouluun ja vapaa-ajalle. Joukkueessa toiminen ja urheileminen auttavat kuitenkin eteenpäin monessa asiassa. Alkulämmittelyssä pojat ovat vakavia ja keskittyneitä. – Oppimisen ja ymmärtämisen kokemus vie mennessään, Piirala sanoo. Lapset ovat Kekkosen mukaan rohkeampia ja avoimempia ja osaavat toimia aiempaa paremmin ryhmässä. On myös selvää, että kaikista kentällä olevista pojista ei tule jalkapalloammattilaisia. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että kaikkein merkityksellisin vaikutus lapsiin ja nuoriin on sillä, miten harrastusta ohjataan. Vaikka pelireissuja on paljon ja arki voi joskus olla rankkaa, eivät pojat jaksaisi pelata, jos eivät tykkäisi jalkapallosta. Tutkimus on vasta alussa, mutta jo ensimmäisen toimintavuoden jälkeen Icehearts-kasvattajat arvioivat, että käyttäytyminen oli muuttunut myönteisesti noin kolmella lapsella neljästä. Hän tekee parhaillaan erikoistutkija Kaija Appelqvist-Schmidlechnerin kanssa tutkimusta Icehearts-mallin vaikutuksista sen toiminnassa mukana oleviin lapsiin. TUNTEITA ON TÄRKEÄÄ SANOITTAA. Lasten ja vanhempien huudot ja kannustukset raikuvat. Silloin kännykät on laitettava pois ja musiikinpauhun loputtava. On osoitettava esimerkein, mitä fraaseilla tarkoitetaan. – Sosiaalisuutta, aikuisten kanssa kommunikointia, rohkeutta esittää omia mielipiteitään, listaa Jari Schuurman. Sosiaalisuus paranee Kentän laidalla on myös pelaajien vanhempia, jotka ovat ajaneet 150 kilometriä Jyväskylästä seuraamaan turnausta. THL:n tutkimuksessa seurataan viittä Icehearts-joukkuetta 13 vuoden eli koko niiden toimintakauden ajan. n JOUKKUEURHEILUSTA MONIA HYÖTYJÄ Sadattuhannet suomalaislapset harrastavat joukkueurheilua, selviää vuonna 2010 julkaistusta Kansallisesta liikuntatutkimuksesta. Piirala ei voi ymmärtää ylätasolle jäävää kommunikaatiota, kuten ”kunnioita vastustajaa” tai ”pelissä ei ollut tunnetta”. Hän laskeutuu kyykkyyn, samalle tasolle pelaajien kanssa. Myös salibandy (144 000 harrastajaa) ja jääkiekko (101 000) ovat suosittuja. Joukkuelajeista suosituin on jalkapallo, jota kertoi harrastavansa 217 000 lasta. Se on kaiken lähtökohta. Tampereen-reissultakin on kotiin viemisinä paljon hyviä, pelikentän ulkopuolisia asioita. Monilla pelaajilla on kuulemma tapana jännittää hieman liikaakin. Piirala käy läpi eilisessä ottelussa sattunutta tilannetta, jossa vastustajajoukkueen pelaajien äidit möykkäsivät ja yksi heistä juoksi jopa kentälle näyttämään tuomarille vapaapotkun paikkaa. Tavoitteet tulevaisuudessa Päivän toisessa ja turnauksen viimeisessä pelissä JJK häviää Espoon Palloseuralle 0–3. Ennen JJK:n päivän ensimmäisen pelin alkua Piirala ottaa joukkueen kokoon nurmialueen nurkkaan. – Tämä luo pohjan tehdä mitä vaan, sanoo Vesa Paananen. He pohtivat, millaisia taitoja joukkueessa toiminen on heidän pojilleen liikunnallisuuden lisäksi tuonut. Heidän sosiaaliset taitonsa ovat vahvistuneet ja pettymysten sietokyky on parantunut. – Olennaiseksi tekijäksi nousee aikuisen ja lapsen välinen suhde sekä aikuisen tietoinen tavoite kannustaa, vahvistaa lapsen kykyjä, itseluottamusta, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tunteiden säätelyä, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erityisasiantuntija Marjatta Kekkonen. Tavoitteena on saada selville, miten toimintamalli vaikuttaa lasten psykososiaaliseen hyvinvointiin ja terveyteen. – Tästä päästään yhteen meidän arvoista, kunnioittamiseen, Piirala sanoo
Joskus äiti on omasta mielestään kamala, joskus taas murkun mielestä aivan kamala. 1 LM10_s1_pikku_Kansi.ind d 1 1.9.2017 15.21 LM 10/2017 s. Tule tekemään Kamalasta äidistä Ihana! Kamalat äidit® -projekti tarjoaa keskusteluryhmiä murrosikäisten lasten äideille. www.kamalataidit.fi www.ywca.fi www.facebook.com/ KamalatAidit/ neljäastetta elämän mittaisia muutoksia osa Key Assets yhtymää perhehoitokumppanit suomessa PKS neljäastetta elämän mittaisia muutoksia osa Key Assets yhtymää perhehoitokumppanit suomessa PKS AVOINNA NYT Villa Hockeyn laadukkaat palvelut nyt myös alaikäisille Päihdekuntoutusta alaikäisille 7 paikkaa 9 työntekijän moniammatillinen tiimi 15-17 -vuotiaille Lisätietoja: Jani Heino/ 050 413 4394 villajunnu@nauha.fi www.villajunior.fi UUTTA! Tilaa HYVÄÄ luettavaa! www.lapsenmaailma.fi www.facebook.com/ lapsenmaailma twitter: @LapsenMaailma instagram: @lapsenmaailmalehti LASTENSUOJELU N KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKA ISU •10 • 2017 Tukistaminenkin on väkivaltaa Kimi, 8, selätti syövän Kun vauva ei nuku Kirjailija Elina Hirvonen: ”Vanhemmuus ei pääty” Lastensuojelun myytit LM 10/2017 s. 34-39 LM10_s34-39_FutisReppari.indd 39 7.9.2017 13.40. Voit myös perustaa uuden ryhmän! Kamalat äidit -toimintaa koordinoi Suomen NNKY-liitto
Työn vuoksi maasta toiseen matkustavissa perheissä tilanne on toinen. Maasta toiseen usein muuttavien perheiden nuoret käyvät yleensä kansainvälisiä kouluja. Oma paikka tai ryhmä ei yleensä liittynyt nuoren kansallisuuteen, vaan se rakentui lapsuuden aikana luotujen mielikuvien, muistojen, tulevaisuuden haaveiden ja erityisesti suvussa kulkevien tarinoiden varaan. Suuri osa suomalaisvanhemmista voi osoittaa kotikaupunkinsa kartalta pisteet, joita pitkin oman lapsen opintie tulee etenemään. Toinen teema yhdistyy erilaisiin selviytymisstrategioihin, joita nuoret olivat kehittäneet muuttojen myötä osin tiedostamattaan. Saija Benjamin haastatteli väitöstutkimustaan varten kahdeksaa 13–17-vuotiasta nuorta, joiden kotimaa vaihtui vanhempien työkomennusten vuoksi muutaman vuoden välein. Niistä ensimmäinen liittyy arkielämää värittäviin väliaikaisuuden, epätietoisuuden, ja luopumisen tunteisiin – ja toisaalta ylpeyteen ja iloon kansainvälisestä, kokemusrikkaasta elämästä. Saija Benjamin: People who don’t live what we live, don’t understand Youths’ experiences of hypermobility. Neljäs keskeinen teema kytkeytyy siihen, mihin nuoret tuntevat kuuluvansa. Benjaminin mukaan maailmanlaajuisen kouluverkoston yhtenäinen eetos ja akateeminen jatkumo lisäävät nekin nuorten elämän ennustettavuutta. Niiden avulla he pyrkivät jälleenrakentamaan arkielämänsä ja sosiaalista verkostoaan jokaisen muuton yhteydessä. On hyvin tärkeää, että lasta tuetaan ankkurin säilyttämisessä elämäntilanteiden vaihtuessa. Samalla vaihtuivat koulu, ystäväpiiri ja usein harrastuksetkin. ANTTI VANAS kuvat MOSTPHOTOS ja COLOURBOX tutkittua tietoa J ollei pysyvää kotipaikkaa vakituisine kavereineen ja tuttuine kouluympäristöineen ole, niin mistä nuori ammentaa elämäänsä kovasti kaivattua pysyvyyttä ja ennustettavuutta. Saija Benjaminin mukaan vanhempien työkomennusten takia asuinmaata usein vaihtavilla nuorilla on ydinperheestä rakentuvan kivijalan lisäksi elämässään yleensä jokin muukin asia, joka pysyy ja siirtyy mukana paikasta toiseen. Esikoulu tuossa, peruskoulu tässä ja lukio tai ammattikoulu tuon mäen päällä. Tällainen Benjaminin ankkuriksi kutsuma oma juttu voi olla tietyn jalkapalloseuran fanitus, ikioma harrastus tai vaikkapa vuosittainen vierailu suvun kesämökillä. Kolmas teema käsittelee nuorten kehittyvää identiteettiä, joka perustuu paitsi maailmankansalaisuuden idealle, myös toiseuden ja erilaisuuden kokemuksille suhteessa ei-liikkuvaan enemmistöön. Helsingin yliopisto 2017. Kotimaa kaikkialla – eikä missään . Nuorten kertomukset kietoutuivat neljän pääteeman ympärille. LM 10/2017 s.40-43 40 l LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 LM10_s40-43_Tutkitut.indd 40 7.9.2017 13.52
Teollisuudessa on panostettu työsuojeluun, mikä näkyy alan tapaturmien jyrkkänä vähentymisenä. – Meillä on paljon joustavia toimintatapoja sekä teknologiaa, jotka helpottavat työn ja muun elämän yhteensovittamista. TYÖ ISTUU HUONOSTI OSAKSI MUUTA ELÄMÄÄ Työnantajat ja työntekijät ovat kutakuinkin yksimielisiä siitä, että suomalaisilla työpaikoilla on turvallista työskennellä. LM 10/2017 s.40-43 LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 l 41 LM10_s40-43_Tutkitut.indd 41 7.9.2017 13.52. Kriittisiä arvioita yhteensovittamisesta antavat myös 28–37-vuotiaat miehet. . Tutkimuksessa selvitettiin myös ihmisten kokemuksia työnteon turvallisuudesta. Suomi on turvallinen maa työskennellä – perheen ja työn yhteensovittamisessa vielä kehitettävää. Aula Research Oy:n viime keväänä tekemään kyselyyn vastasi 711 ylimmän johdon edustajaa yrityksistä ja julkisen sektorin organisaatioista ja 1 056 muuta työikäistä henkilöä. Ongelmista huolimatta Suomi on kansainvälisesti katsoen edelläkävijä perheen ja työn yhteensovittamisessa. Pulmien korostuminen johtuu osittain siitä, että vertailuryhmänä ovat näissä asioissa erinomaisesti menestyvät Pohjoismaat. Toisaalta osa-aikatyön kulttuuri ei ole meillä yhtä vahva kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa, kertoo Väestöliiton erityisasiantuntija Anna Kokko. Naisilla ruuhkavuosista aiheutuvat ongelmat korostuvat kaikissa ikäryhmissä 28–57 vuoden välillä. Tiedot käyvät ilmi Työja elinkeinoministeriön Työelämä 2020 -hankkeen, Suomalaisen Työn Liiton, Tekesin ja Työterveyslaitoksen teettämästä selvityksestä. Haasteet kärjistyvät ruuhkavuosia elävillä 28–37-vuotiailla, joista 40 prosenttia kokee vaikeuksia työn ja muun elämän yhteensovittamisessa. Työtapaturmien kokonaismäärä ei ole viime vuosina laskenut, mutta kuolemaan johtavat työtapaturmat ovat vähentyneet selvästi. ›› Etenkin naisten on vaikea sovittaa työ muuhun elämään. Työja elinkeinoministeriön tiedote 10.8.2017. Kolmannes työikäisistä pitää kuitenkin työn ja muun elämän yhteensovittamista vaikeana. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet työnantajat ja 90 prosenttia muista vastaajista ilmoittivat pitävänsä suomalaisia työpaikkoja turvallisina
Korkeamman koulutustason merkitykset terveyteen ja talouskasvuun ovat laajalti tunnettuja, sanoo tutkija Jaana Kari LIKES-tutkimuskeskuksesta. Journal of Physical Activity and Health 14, 2017. Myös perheiden yhdessä liikkumisella saattaa olla merkitystä. . Alkuperäisjulkaisu: Kaisa Kaseva ym.: Parental physical activity associates with offspring’s physical activity until middle age: A 30-year study. Noin 2 000 lapsen liikunta-aktiivisuutta seurattiin 9–18-vuotiaasta alkaen seitsemän kertaa. tottumusten muotoutumiselle sen lisäksi, että se edistää vanhempien omaa hyvinvointia, tuumii tutkija Kaisa Kaseva Helsingin yliopistosta. Kolmas selittävä tekijä voisi olla vanhempien tuki lasten liikuntaharrastuksille. Paljon liikkuvat nuoret pärjäävät paremmin koulussa. Medicine & Science in Sports & Exercise, verkkojulkaisu heinäkuu 2017. LM 10/2017 s.40-43 42 l LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 LM10_s40-43_Tutkitut.indd 42 7.9.2017 13.52. Erityisen vahvana yhteys näkyy 24 ikävuoteen asti. Tutkimuksessa hyödynnettiin samaa kansainvälisestikin ainutlaatuista LASERI-aineistoa kuin liikunnallisuuden periytyvyyttä käsitelleessä tutkimuksessa. – Tulos on kiinnostava sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta. Nyt julkaistu tutkimus on osa fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavien tekijöiden tutkimuskokonaisuutta, jossa hyödynnetään vuonna 1980 käynnistynyttä LASERI (Lapsuuden sepelvaltimotaudin riskitekijät) -pitkittäistutkimusta. Kustanna, kuljeta, kannusta, kuten Kaseva asian tiivistää. Koulutuspolun pituudessa ero paljon liikkuvien ja vähän liikkuvien välillä on noin vuosi. Tutkimus on osa Jaana Karin tekeillä olevaa taloustieteen väitöstutkimusta. Paljon liikkuvien tyttöjen ja poikien peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo on keskimäärin puoli arvosanaa korkeampi vähän liikkuviin verrattuna. Kasevan mukaan kyse voi olla esimerkin voimasta: liikunnallinen elämäntapa tuntuu luonnolliselta valinnalta, kun lapsuudenkodissakin vanhemmat ovat olleet liikunnallisesti aktiivisia. Koulutus on yksi tärkeimmistä investoinneista inhimilliseen pääomaan. – Taloustieteellisestä näkökulmasta kyse on siitä, että nuoruusiän liikuntaan panostaminen näyttäisi olevan investointi, joka näkyy paitsi terveydessä, myös koulumenestyksessä, koulutusurien pituudessa ja työuralla, Kari selittää. Alkuperäisjulkaisu: Jaana Kari ym.: Longitudinal associations between physical activity and educational outcomes. Tiedot koulutusvuosien määrästä saatiin Tilastokeskuksen kattavista rekistereistä. – Tulokset kannustavat vanhempia liikunnan pariin. Laajassa pitkittäistutkimuksessa havaittiin, että vanhempien liikuntatottumukset näkyvät lasten liikunta-aktiivisuudessa jopa 46-vuotiaaksi saakka. Viimeisimmässä vuoden 2011 seurannassa seuratut olivat 34–49-vuotiaita. Vanhempien vapaa-ajan liikunta luo perustaa lasten ja nuorten liikuntaLIIKUNTA HYÖDYTTÄÄ SEKÄ YKSILÖÄ ETTÄ KANSANTALOUTTA Nuoruuden liikunnalla on yhteys sekä koulumenestykseen peruskoulun päättövaiheessa että koulutusvuosien määrään aikuisuudessa, kertoo tuore suomalaistutkimus. . tutkittua tietoa LIIKUNNALLISUUS PERIYTYY Isän ja äidin liikuntatottumuksilla on suuri merkitys lasten liikunnallisen elämäntavan kehittymisessä. Tulokset pätevät sekä tyttöihin että poikiin ja ne ovat riippumattomia lapsuuden perheen asuinalueesta, vanhempien sosioekonomisesta asemasta ja perhemuodosta. Vanhempien liikuntatottumuksista kysyttiin vuonna 1980. Tulokset panevat miettimään, voitaisiinko nuoruuden liikuntamahdollisuuksia tukemalla vaikuttaa nuorten tuleviin koulutusuriin. Tutkimus ei kerro, mitkä tekijät vanhempien ja heidän lastensa liikunnallisen elämäntavan yhteyttä tarkkaan ottaen selittävät
Miten opettajien ja vanhempien valtaa alleviivaavasta kontrollivälineestä saataisiin aito kodin ja koulun välisen digitaalisen kumppanuuden foorumi, jonka oppilaatkin tuntisivat omakseen. Tule tutustumaan palveluihimme! LM 10/2017 s.40-43 LM10_s40-43_Tutkitut.indd 43 7.9.2017 13.52. Korhosen kehittämä digitaalisen kumppanuuden malli lähtee liikkeelle vastuusta, yhteisesti hyväksytyistä säännöistä ja mahdollisuudesta kehittää toimintaa yhdessä. Avainasemassa on opettajien digitaitojen kehittäminen paitsi pedagogisesta, myös kodin ja koulun kumppanuuden näkökulmasta. Tätä Tiina Korhonen väitöksessään setvii. Teknologia ei tutkijan mukaan korvaa jatkossakaan kasvokkain tapahtuvaa kohtaamista, mutta se tuo mahdollisuuksia uudenlaisille, 2000-luvun kotien ja koulujen tarpeiden ja tavoitteiden mukaisille toimintatavoille. Wilma näyttäisi olevan digitaalisen median mahdollisuuksien tuhlausta. Tarjoamme sijaishuoltoja asumispalveluja erityislasten tarpeisiin, tilapäishoitoa omaishoitajien vapaiden ajaksi ja tukea perheiden arkeen. n . www.rinnekoti. Jos oppilaat osallistuvat järjestelmän rakentamiseen opettajien ja vanhempien kanssa, he todennäköisesti myös tuntevat sen omakseen. Oppilaiden ajatukset ja kokemukset Wilmasta tuovat yhteistyöfoorumin sijaan mieleen rikosrekisterin. Moni pitää esimerkiksi Wilma-palvelua pikemminkin negatiivisena valvonnan välineenä kuin aidon yhteistyön foorumina. Myös käytettävissä olevat laitteet, aika ja jaksaminen vaikuttavat paljon digitaalisen kumppanuuden rakentumiseen. Opettajien kerrotaan uhkailevan Wilmalla, ja oppituntia pidetään onnistuneena, jollei yhtään uutta merkintää tule. Tukea hyvään elämään Olemme mukana Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä. Oppilaat tekevät pilaa opettajistaan ja Wilmasta julkaisemalla somessa itseään koskevia negatiivisia Wilma-merkintöjä. Helsingin yliopisto 2017. Tiina Korhonen: Kodin ja koulun digitaalinen kumppanuus. Vanhempien sanotaan vaativan vastauksia kysymyksiinsä heti – toisaalta maahanmuuttajavanhempien pelätään jäävän huonon kielitaitonsa vuoksi kokonaan pimentoon. WILMASTA PITÄISI JO PÄÄSTÄ ETEENPÄIN Digitekniikka on sujuvoittanut kodin ja koulun välistä yhteydenpitoa, mutta siihen liittyy myös pulmia. Tiina Korhosen väitöksen kirjallisuusosasta löytyvien tutkimusten mukaan opettajat kokevat Wilman lisäävän työmääräänsä ja kiireitään. Näytteitä voi käydä katsomassa Facebook-ryhmässä Koulun Wilma pilasi elämäni
Palestiinalaistyttö Nour ElHuda AbdelHadin elämä sai paremman suunnan, kun mukaan tuli välittävä aikuinen, joka opetti myös Nourin isää pitämään huolta tyttärestään. teksti ja kuvat HANNA HIRVONEN NYKYISIN koululainen pakolaisleirillä LM 10/2017 s.44-47 44 l LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 LM10_s44-47_NourinTarina.indd 44 7.9.2017 14.23. Aiemmin Nour vietti lähes kaiken aikansa kaduilla
Fadi AbdelHadi pitää Nouria kädestä Ramallahkoulun edessä. Shatilan pakolaisleirissä Nour AbdelHadin koulumatka risteilee pitkin kapeita kujia. – Haluaisin opettajaksi, haluaisin opettaa arabiaa. Koska Libanon ei ole myöntänyt heille maan kansalaisuutta, palestiinalaisia kohdellaan työmarkkinoilla ulkomaalaisina. T änään Nourin, 9, isä Fadi AbdelHadi saattaa tyttärensä kouluun ja pitää tätä kädestä kiinni koko matkan. BASin Shatilan toimintakeskuksen johtaja, sosiaalityöntekijä Jamile Shehade hymyilee katsellessaan iloista tyttöä ja tulkatessaan tämän puheita. Nourilla on haave, mikä on täällä ilon aihe jo sinänsä. Nourin koulun nimi on Ramallah. Tyttö vietti ennen aikansa etupäässä kaduilla: vaelteli ympäriinsä, leikki muiden lasten kanssa ja kerjäsi ruokaa. Palestiinalaisten elämä on Libanonissa äärimmäisen rajoitettua. Se on nimetty palestiinalaiskaupungin mukaan – kuten kaikki muutkin Libanonin palestiinalaisleireissä sijaitsevat YK-järjestöjen koulut. Nour kulkee koulumatkansa tottunein elkein ja kertoo taittavansa sen yleensä yksin. Mutta ehkä kaikkein mieluisinta on kuitenkin arabia. Sosiaalityöntekijä Jamile Shehade on tyytyväinen isän ja tyttären suhteen lähentymisestä. N our pitää piirtämisestä ja piirtää usein paperille värikkäitä kukkasia. Vastaus ei ihmetytä. Ennen tukiopetuksen alkamista Nour ehtii harjoittaa mieliharrastustaan, piirtämistä, ystävänsä kanssa. – Matkalla ei yleensä ole mitään ongelmia, Nour sanoo. LM 10/2017 s. Nyt heitä on jo noin 25 000, ja määrä kasvaa jatkuvasti Syyrian sodan seurauksena. Iltaisin hän istui niiden kavereidensa luona, joiden kotona oli televisio. Jotkut asukkaat ovat pakolaisia jo neljännessä polvessa. He ovat lähteneet esittelemään Nourin noin kilometrin pituista koulumatkaa. Siellä on paha huumeongelma, etenkin nuorten keskuudessa. Kun leiri 1940-luvun lopussa perustettiin, asukkaita oli 4 000. Koulussa Nourin lempiaineita ovat arabia, englanti ja matematiikka. Ihminen tajuaa asemansa – muun muassa työn puutteen ja siihen usein liittyvän perheen perustamisen mahdottomuuden – yleensä nuorena aikuisena, jolloin itsenäinen elämä pitäisi aloittaa. 44-47 LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 l 45 LM10_s44-47_NourinTarina.indd 45 7.9.2017 14.23. Normaalisti isä saattaa tytön pikkuveljet Mohamadin, 4, ja Salehin, 5, palestiinalaisjärjestö Beit Atfal Assumoudin (BAS) ylläpitämään päiväkotiin silloin, kun isosisko kävelee kouluun. Vierasmaalaisuuden takia palestiinalaisilta on evätty kokonaan työnteko yli 30 ammatissa: moni tehtävä on kielletty esimerkiksi terveydenhuollossa, julkisissa palveluissa ja lainvalvonnassa sekä kuljetusja kalastusalalla. Libanonin pääkaupungissa Beirutissa sijaitsevan Shatilan pakolaisleirin kujat ovat kapeita, hämäriä ja vilkkaita. Libanonissa toisinaan jo pienten lasten puhe paljastaa, että he ovat lopettaneet haaveilun. Myös mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet samalla, kun köyhyys saa otteen yhä useammasta. Shehade muistaa hyvin, kun hän enJotkut leirin asukkaista ovat pakolaisia jo neljännessä polvessa
Hän sanoo saavansa elämänilonsa siitä, että voi tehdä työtä perheiden hyväksi. asti. Järjestö tähtää siihen, että lapset käyvät koulua. – Nour oli ilmoittautunut kouluun aiemminkin, muttei ollut saapunut sinne säännöllisesti, mikä kismitti koulun johtajaa. Sisällä toimintakeskuksessa Nourin päiväkoti-ikäiset veljet pukeutuvat palestiinalaisasuihin ja näyttävät tanssiliikkeitä. Skitsofreniaa sairastava äiti oli hoidossa pitkiä aikoja, ja isä työskenteli leirin ulkopuolella aina aamuvarhaisesta iltamyöhään. Shatilan toimintakeskuksen johtaja Jamile Shehade painottaa, ettei kummien tuella auteta ainoastaan lapsia, vaan avusta hyötyy koko perhe. Paikkatiedustelut: www.sos-lapsikyla.fi/ perhekuntoutus Heureka Oivaltamisen iloa! Eläinten Body Worlds Näyttely esillä . Yleensä kummi on yhdellä lapsella perhettä kohden. Nourin isä Fadi AbdelHadi kuvaa perheensä iltoja näin: – Katsomme televisiota tai lapset leikkivät ja minä selvittelen heidän kiistojaan. Nour AbdelHadin perhe on poikkeuksellinen: kaikilla kahdeksalla lapsella on kummi Suomessa. maaliskuuta palestiinalaiset juhlivat Maan päivää. Vaatimus on usein mahdoton sellaisille lapsille, joiden vanhemmat eivät tue koulunkäyntiä. https://vastuu.fi/ Jo pienten lasten puhe paljastaa, että he ovat lopettaneet haaveilun. – Ostan rahalla leipää ja zaataria, Nour kertoo. He asuvat isoäidin ja tädin kanssa Nahr el-Baredin pakolaisleirissä. Näkymä on aivan toinen kuin Jamile Shehaden lapsuudessa. Zaatar on mausteseos, jonka olennaiset raaka-aineet ovat sumakki, kuivatut yrtit ja seesaminsiemenet. ”Spagettia!” Noor vastasi. Palestiinalaisjärjestö Beit Atfal Assumoud (BAS) toimii kymmenessä palestiinalaisleirissä Libanonissa. AbdelHadin perheen nuorin, 3-vuotias Amira, on tällä hetkellä laitoshoidossa. Tyttö iloitsi siitä, että äiti oli laittanut ruokaa kotona. Sitä ympäröiviä taloja rakennetaan jatkuvasti ylöspäin. – Tunsin Ramallah-koulun johtajan ja suostuttelin hänet ottamaan Nourin takaisin kouluun, Jamile muistelee. Ystävyysseura etsii lapsille kummeja Suomesta. . – Silloin kukaan ei pitänyt huolta hänestä. Hän saa taskurahan Shehadelta koulumatkalla. Lupasin, että vastaisin Nourin kouluun saapumisesta, Shehade kertoo. Elettiin maaliskuuta vuonna 2015. Hän on myös ymmärtänyt sosiaalityöntekijän kanssa käymiensä keskustelujen ansiosta, että lapset tarvitsevat läheisyyttä ja läsnäoloa. Kerran Nour tuli Jamilen luokse ja antoi hänelle suukon. Tukiopetuksessa Nour sai parannettua taitojaan niin, että pääsi kouluun 8-vuotiaana. Kun Shehade meni kotikäynnille, selvisi, ettei Nourin perheen asunnossa ollut oikein mitään. LM 10/2017 s.44-47 46 l LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 LM10_s44-47_NourinTarina.indd 46 7.9.2017 14.23. Kaikki palestiinalaislapset ovat teoreettisesti katsottuna oikeutettuja käymään koulua Libanonin leireissä yläasteen loppuun eli noin 18-vuotiaiksi, mutta käytännössä reilusti yli puolet jättää opiskelun aiemmin, koska ei läpäise vaadittavaa koetta. Nukkumaan menemme aina aikaisin. Tämä on perheen mukaan suurin niistä muutoksista, joiden avulla perheen arki on saatu toimimaan. Perheasunnot ovat riittävän kokoisia suurellekin perheelle. www.kaapeli.fi/akys/avustusprojektit.html . Lasten on osallistuttava tunneille säännöllisesti saadakseen pitää koulupaikkansa. Nourin äidinkin tila on kohentunut hieman, koska hän pääsi BASin auttamana hoitoon. Shehaden katse osui pieneen tyttöön, joka kantoi Palestiinan lippua, mutta kulki ilman kenkiä ja oli muutenkin rähjäisessä kunnossa. n Jutun toimittaja Hanna Hirvonen kävi Libanonissa ulkoasiainministeriön kehitysviestinnän yksikön matka-apurahalla. Silloin muistetaan vuotta 1976, jolloin palestiinalaiset nousivat ensimmäistä kertaa vastustamaan maidensa pakkolunastuksia Israelin hallitusta vastaan. Se taisi olla ensimmäinen kerta. PSV on järjestänyt lasten mielenterveyspalveluja ja kuntoutuskummeja vammaisille lapsille pakolaisleireissä ulkoministeriön tuella. Shehade piti huolta, että perhe pääsi BASin sosiaalityön piiriin jo samana vuonna. Koulupudokkaita on palestiinalaislasten keskuudessa kymmenkertaisesti verrattuna libanonilaisiin kouluikäisiin. simmäistä kertaa kiinnitti huomionsa Nouriin. B ASin Shatilan toimintakeskuksen katolla, kahdeksannessa kerroksessa sijaitsee leikkipaikka. Silloin pakolaisleirissä oli myös luontoa, vihreää väriä, ja alueella saattoi jopa viljellä maata. Veljekset Mohamad (vas.) ja Saleh AbdelHadi esittelevät mielellään palestiinalaisasuja päiväkotileikkien ohessa. Toisinaan Nour pääsee isänsä mukana leikkimään pikkusiskonsa luokse. Ruokaakaan ei voinut laittaa, koska keittolevyä tai kaasua ei ollut. Aina 30. . Tervetuloa anatomiselle safarille. Suomessa BASin yhteistyöjärjestöt ovat Arabikansojen ystävyysseura ja Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry (PSV). KUMMIEN TÄRKEÄ TUKI Libanonissa asuu nykyisin noin 280 000 Palestiinan pakolaista 12 leirissä sekä kaupungeissa ja epävirallisissa asumiskeskittymissä. Se auttaa heikoimmassa asemassa olevia lapsia, ja pyrkii edistämään heidän psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan. ”Mitä kokkasitte?” Jamile kysyi. Isällä on nykyisin enemmän aikaa lapsille, sillä Shehade järjesti hänelle siivoustyötä leiristä. YMPÄRIVUOROKAUTISTA PERHETERAPEUTTISTA PERHEKUNTOUTUSTA SOS-LAPSIKYLÄSSÄ Jyväskylässä, Kuopiossa, Vantaalla ja Rovaniemellä Jokaiselle kuntoutukseen tulevalle perheelle on varattu oma, kalustettu asunto. Nourilla on myös neljä vanhempaa sisarusta, joita näkee vain lomilla. Shehade on menettänyt toivonsa sen suhteen, että voisi joskus päästä Palestiinaan – kotiin, jossa hän ei ole koskaan käynyt, mutta jonka tuntee elävästi isovanhempiensa tarinoiden perusteella. Jokainen haluaisi istua vieressäni. Vaikka Nour pitää koulunkäynnistä, vaatii sinne meno pienen kannustimen
LM 10/2017 s. Tervetuloa anatomiselle safarille. Perheasunnot ovat riittävän kokoisia suurellekin perheelle. . 44-47 LM10_s44-47_NourinTarina.indd 47 7.9.2017 14.24. asti. Paikkatiedustelut: www.sos-lapsikyla.fi/ perhekuntoutus Heureka Oivaltamisen iloa! Eläinten Body Worlds Näyttely esillä . YMPÄRIVUOROKAUTISTA PERHETERAPEUTTISTA PERHEKUNTOUTUSTA SOS-LAPSIKYLÄSSÄ Jyväskylässä, Kuopiossa, Vantaalla ja Rovaniemellä Jokaiselle kuntoutukseen tulevalle perheelle on varattu oma, kalustettu asunto
Vauva voi myös alkaa heräillä aina, kun tutti tippuu suusta. Jos noin vuoden ikäinen herää edelleen tunnin välein, on se jo melko epätavallista ja vaatii selvittelyjä. Sitä ennen univaiheet ovat epäkypsempiä ja lyhyempiä. Kahdeksan kuukauden ikäinen nukkuu jo noin 75 prosenttia koko vuorokauden unentarpeestaan yöllä. Moni vauva nukkuu heti pitkiä yöunia, mutta joku heräilee tunnin välein vielä usean kuukauden jälkeen. VASTA PUOLIVUOTIAAN VAUVAN UNESSA alkaa olla aikuisen unta vastaava rakenne. Miksei vauvaa NUKUTA. Miksi vauvojen unitottumuksissa on näin isoja eroja ja mitä erojen taustalta löytyy. Se ei yleensä ole merkki mistään häiriöstä tai sairaudesta, jos vauva kasvaa riittävästi, kehittyy normaalisti ja on fyysisesti terve. Osa vauvoista alkaa näet puolen vuoden iän jälkeen liittää nukkumista muihin ärsykkeisiin, kuten imemiseen tai tuttiin. Tavallisempaa on, että vastasyntynyt herää kahden tunnin välein syömään, kertoo neuvolaja koululääkäri Riikka Riihonen. – Vielä puolen vuoden iässäkin tiheä heräily on tavallista. Mistä vauvan jatkuva heräily johtuu. Iltaisin vauva saatetaan imettää uneen, jolloin hän alkaa pikkuhiljaa ehdollistua kaipaamaan ja vaatimaan imemistä myös yöllä kevyemmässä univaiheessa. Uniaika alkaa painottua yöhön vasta, kun vauva on kolmen kuukauden ikäinen. Kaikilla vastasyntyneillä pisimmät unet eivät sijoitu yöaikaan, sillä pieni vauva nukkuu milloin sattuu. Yleensä neuvolassa ohjeistetaan, ettei 6–8 kuukauden ikäistä vauvaa tarvitse enää syöttää öisin. Unen laatuun ja nukkumiseen vaikuttaa moni asia, kuten perimä ja terveydentila, vauvan kehitysvaihe ja kasvu, liikkumisen tai muiden taitojen opettelun vaiheet sekä lapsen temperamentti ja itsesäätelytaidot. Myös stressi ja puuhakas päivä voivat vaikuttaa unen laatuun. LM 10/2017 s.48-49 48 l LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 LM10_s48-49_VauvanHeraily.indd 48 8.9.2017 7.56. JANITA VIRTANEN kuvitus MARIA VILJA kasvu VAIN NOIN 30 PROSENTTIA vauvoista nukkuu heti syntymänsä jälkeen niin hyvin, että vanhemmat saavat keskeytymättömät 5–6 tunnin yöunet
LM 10/2017 s. • TARJOA VAUVALLE päivisin sopivasti virikkeitä. nukahtaisi yöunille omaan sänkyynsä. Jos vauva on helposti tulistuva ja hänen on vaikea rauhoitella itseään tai rauhoittua aikuisen avustuksella, hänellä voi olla vaikeuksia vireystilansa hallinnassa. Vauvaa ei esimerkiksi nosteta syliin, jos häntä pystytään muuten rauhoittelemaan, Riikka Riihonen kertoo. Ennen unikoulua on syytä varmistua, ettei vauva heräile fyysisen sairauden, kipujen tai muiden erityisten syiden vuoksi. Varsinaista ilmoittautumista unikouluun ei ole, mutta tavallisesti sitä aletaan miettiä neuvolassa yhdessä perheen kanssa, jos heräily on vanhemmille hyvin raskasta. Jos vauva on jatkuvasti liian korkeassa vireystilassa, esimerkiksi innostunut tai ärtynyt, hänen on vaikea nukahtaa, vaikka olisikin väsynyt. Sitä kokeillaankin tavallisesti noin 8–12 kuukauden iässä. Näiden asioiden läpikäyminen yhdessä asiantuntijoiden kanssa voi auttaa. – Aikuisen pitää olla vauvalle läsnä, silitellä, rauhoitella ja lohdutella, kunnes vauva on sopivassa mielentilassa nukahtamista varten. • ONKO MAKUUHUONE hämärä ja sopivan viileä. • ON TÄRKEÄÄ , että jaksat toimia vauvan kanssa rauhallisesti ja pitkäjänteisesti myös yöllä, sillä yön läpi nukkumisen taito kehittyy useimmille lapsille asteittain. Lisäksi Väestöliiton Perheaikaa-sivustolla on paljon tietoa lapsiperheille. MYÖS JÄRJESTÖILLÄ on tarjolla apua unen pulmiin, kuten uniohjausta ja unikouluja. VAUVAN TEMPERAMENTTI VAIKUTTAA olennaisesti yöheräilyyn tai nukahtamisen vaikeuteen. Jos perheellä ei ole omaa verkostoa, voi vaikkapa neuvolan kautta saada yhteyden kunnan perhetyöntekijään, joka auttaa vauvan hoidossa. Anna Keski-Rahkosen ja Minna Nalbantoglun Unihiekkaa etsimässä – Ratkaisuja vauvan ja taaperon unipulmiin. MISTÄ APUA. Vauvoilla on harvoin varsinaisia uniongelmia, eli heräilystä huolimatta useimmiten he saavat päiväja yöunilla vuorokauden unentarpeensa täytettyä. UNIASIOISTA on kirjoitettu paljon kirjoja, esim. Tätä sanotaan uniassosiaatioksi, josta päästään parhaiten eteenpäin sen purkamisella. – Kuka tahansa, joka on kokenut valvomista viikkojen tai kuukausien ajan, ymmärtää tilanteen raskauden. kylpy, loruttelua tai unimusiikkia. • PYRI LASKEMAAN lapsen virittyneisyyttä iltaisin rauhallisen tekemisen avulla. Jos vauva alkaa hermostua, aikuinen menee vauvan luo ja tassuttelee eli silittää tai taputtelee hellästi vauvaa ja yrittää näin rauhoitella häntä takaisin unille ilman, että vauva virkistyy lisää. Ihminen pystyy nukahtamaan vain ollessaan rentoutunut. Toisinaan unikouluun liittyy luopuminen yösyötöistä, jolloin on usein helpompaa, että isä rauhoittelee vauvaa. Se toteutetaan useimmiten kotona ja kestää tavallisesti muutamasta yöstä muutamaan viikkoon. Väsymys ja uupumus ovat tavallisia kokemuksia pikkulapsiperheissä, eikä niitä tarvitse hävetä tai arastella. • ÄLÄ REAGOI yöllä vauvan jokaiseen inahdukseen, mutta lohduta ja auta, jos hän ei pysty herätessään vaipumaan takaisin uneen. Niinpä kannustan lämpimästi kaikkia vauvaperheiden läheisiä kyselemään vanhemmilta, miten perheessä nukutaan. Vuoteen pitäisi olla mukava. – Jos vanhemmat ovat hyvin uupuneita, on selvää, etteivät he jaksa yksin toteuttaa unikoulua. Usein auttaa jo sekin, että pääsee juttelemaan uniongelmista jonkun kanssa. UNIKOULUSSA VAUVAA OPETETAAN NUKAHTAMAAN ja pysymään unessa lempeästi mutta johdonmukaisesti. Silloin tarvitaan jaksavan aikuisen apua. – Jos vauva inahtaa unessa sängyssään, aikuinen ei mene heti paikalle. Lohduttaudu sillä tiedolla, että heräilyllä on taipumus vähentyä ensimmäisen vuoden aikana. – Pääsääntöisesti tassuttelu kannattaa toteuttaa niin, että kärsivällisempi ja jaksavampi aikuinen huolehtii vauvan rauhoittelemisesta. Siksi olisi hyvä, että vauva esim. • LIITÄ NUKKUMAANMENOON mukavia rutiineja, esim. • NUKUTA VAUVAA sellaisella tavalla, jota jaksat toteuttaa vielä kahdenkin vuoden päästä. – Vanhemmilla on oikeus kertoa, kun heitä väsyttää. – Vauvaa ei enää syötetä uneen, vaan opetellaan yhdessä uusi tapa nukahtaa iltaisin. Unikoulu ei tehoa, jos vauva ei ole vielä kehityksellisesti riittävän kypsä. SUURIMMISTA ONGELMISTA KÄRSIVÄT VANHEMMAT , jotka eivät saa nukuttua riittävästi. Silloin neuvolasta voi saada vinkkejä siihen, mistä löytyisi apuvoimia koulun toteuttamiseen. 48-49 LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 l 49 LM10_s48-49_VauvanHeraily.indd 49 8.9.2017 7.56. Jos tilanne on vaikea, on tärkeää järjestää vanhemmille riittävästi apua, jotta he saavat levähtää ja nukkua pois univelkojaan, Riihonen kehottaa. Muut eivät välttämättä ymmärrä, miten uuvuttavaa on kaiken vauvanhoidon lomassa tukea vauvan nukkumista. Aktiivista tukea tarvitaan toisinaan myös unessa pysymiseen kevyiden univaiheiden aikana. Joillakin vauvoilla heräily vähenee selvästi jo parin yön jälkeen. Toisin sanoen vauvaa totutetaan siihen, ettei heräämisestä automaattisesti seuraa ”palvelua”. PARAS APU vauvan heräilyyn löytyy usein neuvolasta sekä vertaistuesta eli vanhemmilta, jotka ovat kokeneet samaa. Usein ensimmäiset unikouluyöt ovat vaikeita, sillä vauva ei sopeudu heti muutokseen. Jos ongelmana on vauvan heräily yöllä, unikoulu toteutetaan useimmiten ”tassutellen”. Myös tuttia lakataan käyttämästä nukkumaanmenon yhteydessä tai laitetaan sänkyyn niin monta tuttia, että vauva löytää varmasti jonkin niistä yöllä, Riihonen neuvoo. n VAUVA NUKKUU NÄIN PAREMMIN Vauvan unitottumuksia kannattaa viedä hyvän unihygienian suuntaan jo kolmen kuukauden iästä lähtien. • JOSKUS VAUVA heräilee, vaikka tekisit mitä. – On tärkeää ymmärtää, ettei vanhempi aiheuta vauvan heräilyä, vaan että se johtuu monesti useiden tekijöiden yhdistelmästä. Tämä on usein vanhemmille todella raskasta aikaa
terveys Kun Kimi sairastui, Hanna jäi pois töistä. LM 10/2017 s.50-53 50 l LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 LM10_s50-53_Lymfooma.indd 50 8.9.2017 8.22
Hänellä on tähän saakka ollut Jopo, mutta nyt hän on saanut isojen poikien vaihdepyörän. Käsien pesu ja käsidesin käyttö oli jatkuvaa. Kurkistan ovesta ja katson! hän sitten keksii. – Kyllästytti, kun välillä tuntui, ettei ollut mitään tekemistä ja piti välttää kaikkea, ettei tule vain kipeäksi, muistelee nyt 15-vuotias Jonna. – Ehdin etukäteen pelätä lääkkeitten sivuvaikutuksia ja kaikkea mahdollista muuta. Varsin pian elämä alkoi kuitenkin löytää rytminsä. Onko Jaakko tulossa. Soitto vei maton jalkojen alta. Pyöräily kotikulmilla kaverin kanssa maistuu, kun jokin aika sitten sekin oli kielletty. Hän on oikea teräsmummi! Hanna kiittää. Ensimmäisen puoli vuotta äiti ja poika kulkivat kodin ja Tampereen yliopistollisen keskussairaalan väliä. Anoppi apuna Kuusihenkisen perheen arki muuttui täysin. Tilanne vaati kaikilta perheenjäseniltä kärsivällisyyttä ja uutta asennoitumista. Isommat lapset olivat tottuneet kavereitten kyläilyyn, mutta nyt kaikkia vierailuja piti rajoittaa. Viikko vietettiin sairaalassa ja kaksi kotona. Kun he tulivat koulusta, päällysvaatteet laitetiin heti pesuun. – Jos sytostaatteja annettiin 24 tuntia, meidän piti olla koko ajan omassa Joskus sairauden aikana kävi mielessä myös se pahin. LM 10/2017 s. Outoja näppylöitä Kaikki alkoi näppylöistä Kimin iholla nelisen vuotta sitten. Nyt perhe on entistä tiiviimpi. Soititko jo Jaakon äidille. Varovaisuus kuitenkin kannatti. – Ne olivat luomen kokoisia ja hilseilivät, mutta eivät kutisseet. kysyy Kimi Ekoluoma, 8, lähtiessään pihalle pyöräilemään – Tarviiko takkia. Terveysasemalta saimme kortisonia, joka villitsi niitä entisestään, Hanna kertoo. KIMI SELÄTTI lymfooman Laihialainen Ekoluoman perhe taisteli kolme vuotta poikansa sairauden voittamiseksi. Verikokeiden otosta ja kasvutekijäpiikkien pistämisestä vastasi kotisairaanhoito, joka oli perheen tukena kotijaksoilla kymmenen päivän ajan. Alustavan diagnoosin mukaan Kimi sairasti erittäin harvinaista, anaplastista suurisoluista T-solujen imusolmukesyöpää. Vastaavia tapauksia oli ennen häntä löydetty koko maailmassa vain 34. – Ison kiitoksen ansaitsee anoppi, joka vastasi pääasiassa perheen pyörittämisestä sairaalajaksojen aikana. Koko sairauden aikana Kimillä oli vain yksi ylimääräisen sairaalareissun vaatinut infektio. – Sanottiin, että saamme tulokset kolmen viikon kuluttua, mutta puhelin soi jo kuuden päivän jälkeen, toiseksi nuorimman lapsemme Millan syntymäpäivänä. Eikä Kimin kanssa voinut liikkua yleisillä paikoilla. Kimin reippaalla asenteella oli suuri merkitys: hän ei koskaan protestoinut TAYS:iin lähtöä vastaan. Kimi on kova touhuamaan. Oli aluksi hiukan vaikea antaa piuhat toisen käsiin, mutta anopista oli todella suuri apu. 50-53 LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 l 51 LM10_s50-53_Lymfooma.indd 51 8.9.2017 8.22. Perhe asui isossa omakotitalossa, jossa oli kosteusvaurio. Tuun pian kysymään uudestaan, poika puhelee äidilleen Hannalle. Hanna jäi pois työstään. Lääkärien mukaan se ei ollut Kimille paras paikka, joten ensimmäisen hoitojakson puolivälissä, vuodenvaihteen 2014 jälkeen muutettiin rivitaloon. Kaikki sujui kuitenkin yllättävän hyvin. – Ei oo kylmä. Perheessä ei osattu ajatella, että pienistä näppylöistä voisi seurata jotakin niin vakavaa, sillä Kimi ei ollut lainkaan kipeä, ei kuumeillut eikä voinut muutenkaan huonosti. Perhe eristäytyi Ekoluomat joutuivat elämään eristäytynyttä elämää. Pian Seinäjoen keskussairaalan ihotautipoliklinikalla otettiin koepala. Kun lääkäri kertoi, että ensimmäinen hoitojakso kestäisi puoli vuotta, Hanna muistaa ajatelleensa, ettei kestä. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA kuvat MIKKO LEHTIMÄKI ›› M itä pitää laittaa päälle. Yksityisyrittäjänä työskentelevä isä Tapani Ekoluoma alkoi tehdä lyhyempää päivää. – Infektiovaaran vuoksi Jonna ja Vili eivät saaneet tuoda meille enää kavereitaan. Kiitokset sairaanhoidon tasolle Aluksi kaikkien mieli oli kaaoksessa, koska ei voinut tietää, mitä sairaus tuo tullessaan ja mitä hoitoihin liittyy
Mitä lie ötökän puremia... Sinä aikana hän ehti aloittaa jo eskarin ja koulunkin. Muutama päivä sitten Kimi oli kontrollissa Tampereella ja kaikki oli hyvin. – Emme olleet vielä ehtineet edes sisäistää, että Kimi olisi terve. Tiesimme sitten heti, miten toimia, kuvaa Hanna. Nykyisin Kimi leikkauttaa tukkansa parturissa. Kimin kohdalla sairaus uusi jo neljän viikon kuluttua. Poissaoloja tuli, mutta Kimin tilanne ymmärrettiin. Yleensä menee puoli vuotta ennen kuin sairaus uusii. Koska katetri oli ulkoinen, Kimin oli varottava myös kiipeilytelineitä, ettei olisi jäänyt katetrista minnekään kiinni. – Kun Kimin omahoitaja Ville oli paikalla, olisin saanut lähteä vaikka kuuhun! Kimi tykkäsi Villestä valtavasti. – Lääkärit sanoivat, että nyt vain rauhoitutte ja rentoudutte. Se oli asennettu lääkkeiden antoa varten. Hanna huokaa. Elämästä tuli hieman väljempää. Lapset tutustuivat nopeasti toisiinsa samojen hoitojaksojen aikana, kuvaa Hanna. – Joskus sairauden aikana kävi mielesPerheessä ei osattu ajatella, että pienistä näppylöistä voisi seurata jotakin niin vakavaa. LM 10/2017 s.50-53 52 l LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 LM10_s50-53_Lymfooma.indd 52 8.9.2017 8.22. Pääsiäisenä 2014 kantasolut kerättiin talteen mahdollisen uusiutumisen varalta. Kimi ei saanut myöskään saunoa, uida eikä pyöräillä rinnassaan olevan katetrin vuoksi. Selitykseksi riitti, että hänelle kerrottiin sen johtuvan lääkkeistä ja tukan kasvavan kyllä uudestaan. – Ykkösluokalla sovin vanhempien kanssa, että he ilmoittavat minulle suoraan, kun joku lapsi on sairas. Minun pitäisi päästä Kimin kontrolloimisesta eroon. – Sen lähestyessä alan aina jännittää. Kontrollikäynti on Tampereella edelleen kolmen kuukauden välein. Tukka lähti ja katetri irtosi Kimi ei juuri kysellyt sairautensa aikana mitään, mutta hämmästeli, kun kuukausi hoitojen aloittamisesta hiukset lähtivät kokonaan. Hoito tepsi hyvin, ja puolen vuoden jälkeen kaiken piti olla kunnossa. Tavallinen arki on palannut: Hanna käy taas töissä ja Jonna saa tuoda kavereita kotiin. Myötätunto kosketti Virallisesti Kimi Ekoluoma sai terveen paperit 31.3.2016. Elämä oli edelleen rajoitteista. TAYS:in omahoitajajärjestelmä saa Hannalta kuitenkin kehuja. Voi luoda hysteriaa, jos koko ajan tarkkailee, onko tullut näppylöitä. Hänestä oli haikeaa, ettei hän saanut jäädä sairaalaan yöksi, vaan oli mentävä omaisten hotelliin. Kaksi vuotta sitten toukokuussa Kimin takareidessä olikin pari pattia, mutta ne osoittautuivat tutkimuksissa vaarattomiksi. Ylipäätään koko sairaanhoidon tasosta niin sairaaloissa kuin kotisairaanhoidossa Ekoluoman perheelle on jäänyt hyvä mieli. Elokuussa 2015 katetri kuitenkin irtosi, ja sinä päivänä, kun Kimi aloitti koulun, katetri vaihdettiin ihonalaiseksi. Iholle nousseet uudet näppylät leikattiin pois, ja uusi hoitojakso alkoi Seinäjoella, jossa Kimi kävi sytostaateissa joka maanantai kahden vuoden ajan. huoneessamme, mutta jos niitä annettiin vain muutamia tunteja, Kimi pääsi leikkihuoneeseen ja siellä oli aina seuraa
Muutenkin otetaan elämää takaisin. www.sylva.fi Kimin reippaalla asenteella oli suuri merkitys paranemisessa. 2016. Liikaa hän ei kuitenkaan halua asiasta puhua – ainakaan julkisesti. Lääkärit olivat todella kannustavia koko ajan. 50-53 LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 l 53 LM10_s50-53_Lymfooma.indd 53 8.9.2017 8.22. Laihian Nuorisoseuralla järjestettiin Kimin hyväksi hyväntekeväisyyskonsertti, jossa paikalliset muusikot ja Kimin eskarikaverit esiintyivät. Ekoluoman perhettä on koskettanut myös koko seutukunnan myötäeläminen. Kimi, Jonna ja Milla lähdössä pesäpallokentälle. Kyllä tästä selvitään, he vakuuttelivat. Sairaus teki Millasta ja Kimistä entistä läheisemmät. Hän harrastaa myös sählyä ja pesäpalloa. hän kysyy vielä ovelta. Pian Hanna alkaa valmistaa perheelle ruokaa. Tukkansa hän leikkauttaa nykyisin parturissa. – Koulu on mukavaa, ja paras kaveri on Eero, hän toteaa ja lähtee taas ulos pyöräilemään. Sitten on kiirehdittävä vanhempainyhdistyksen kokoukseen. Leipominen on Hannalle terapiaa: hän tekee voileipäja täytekakkuja myös tilauksesta. LM 10/2017 s. – Joko se Jaakko pian tulee. – Kun hän kuoli, miehelleni soitettiin ja kysyttiin, saako Kimille avata tilin. . Leikkaamisessa hän luottaa enemmän parturin käsittelyyn, Hanna nauraa. Perheyhteys on tiivis. – Käymme ahkerasti uimassa, Kimi kartuttaa uimataitojaan nyt vähän myöhäsyntyisesti. Yhdessä voitettu taistelu on lähentänyt entisestään puolisoita ja sisaruksia. Kun hiukset lähtivät Kimiltä kaksi kertaa kokonaan, hän haluaa tukan olevan nyt päälaelta pitkä. 9-vuotias Millakin leipoo, pöydällä on hänen tekemiään mokkapaloja. – Ihmiset tietävät kontrolleista ja lämmittää mieltä, kun he kysyvät, onko kaikki hyvin. Mistä se johtuu. Tuorein tatuointi on kukka-aihe lähellä sydäntä. Ihanaa tavallista arkea Nyt Ekoluoman perheessä nautitaan tavallisesta arjesta. Normaali arki on ihanaa! n Lisätietoa lasten syöpäsairauksista Sylva ry:n sivuilta os. Hanna on palannut töihin ryhmäperhepäiväkotiin, ja kotona käy taas paljon vieraita. Hannalla on useita tatuointeja, jotka kaikki liittyvät jollain tavalla perheeseen. Hän taisteli itse pitkään syövän kanssa ja hoidatti sitä myös ulkomailla. Elämää otetaan takaisin. Kasvamisen myötä Kimi on alkanut kysellä enemmän. Siinä on Kimin sairastumisen ja paranemisen päivämäärät: 21.8.2013– 31.3. Yhden elämänmuutoksen Kimi on tehnyt. sä myös se pahin: entä, jos Kimi ei selväkään. Mikä on syöpä. Haastava ja raskas aika, mutta kuitenkin yksi elämän tärkeistä muistoista. Ne ajatukset karistin kuitenkin nopeasti mielestäni. Se oli ollut sairaan miehen toivomus. Hän tulee hakemaan keittiöstä suolakeksejä. – Leikatessani viimeksi hänen hiuksiaan kone jotenkin juuttui etutukkaan ja jouduin leikkaamaan sen sitten tavallista lyhyemmäksi. Myös eräs vanhempi mies halusi muistaa Kimiä. Hän tiesi, miten sairastuminen voi koetella perheen taloutta
ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA kuvat PÄIVI KARJALAINEN Onnellisten kanojen kaitsija nuori yrittäjä Viisi jaksoa lukiota piisasi Katariinalle. LM 10/2017 s.54-55 54 l LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 LM10_s54-55_KatanKanala.indd 54 8.9.2017 8.40. Nuoren yrittäjän arki kuluu kanalassa ja mullikoulussa. Sitten kanat ja mullikoulu veivät voiton. Katariina Isolan lemmikeistä tuli koko perheen elinkeino
Kanojen onnen tae on, että ne saavat olla vapaina kanalassa, johon tulee luonnonvaloa riittämiin ikkunoista. Hän ottaa välillä yhden niistä käteensä ja painaa posken sen pehmeitä sulkia vasten. Myös hänen äitinsä vaihtoi aikoinaan lukiosta maamieskouluun ja opiskeli agrologiksi. Nyt tilalla on tapahtunut iso muutos. Kun tilan pellot saadaan luomuviljelyyn, munat saavat vielä luomumerkinnän. Munat meinaavat loppua kesken Viime talvena Kata kävi viisi jaksoa lukiota. Kuudessa vuodessa oppii tuntemaan kanojen sielunelämää. Kun en tahtonut missään välissä ehtiä tehdä kanalan töitä, vaihdoin maamieskouluun, tai mullikouluksihan sitä sanotaan. Nyt siivekkäitä on yli 4 000! – Halusimme Eveliinan kanssa häkkilintuja, mutta äiti sanoi, että ottakaa mieluummin kanoja. Sieltä selviävät muun muassa kanojen elinolosuhteet ja ruokavalio ja se, missä Kata muniaan milloinkin myy. Joskus perheellekin riittää kananmunia. Olen opiskellut myös kirjoista ja netistä kaikkea alaan liittyvää. – Minulla meni kaikki aika läksyjen tekemiseen. Jo vuotta aiemmin oli ostettu läheltä tila, jonne sijoitettiin ensin tuhat kanaa. Ei hän laita rahojaan turhaan, mummu kehuu. – Kyllä sitä kuudessa vuodessa oppii tuntemaan kanojen sielunelämää. Kun kanoja oli parikymmentä, Katan setä rakensi pienen kanalan, joka on nyttemmin muutettu pihasaunaksi. Kata pitää työhönsä kuuluvasta myyntityöstä. Muutama kuukausi sitten Katan vanhemmat, Sanna ja Teemu Isola luopuivat lehmistä, ja entinen navetta remontoitiin kanalaksi. – Kata on hyvin säästäväinen. Kuluneena keväänä pihapiirin kanalaan tuli 1 600 tipua ja 1 700 kukkopoikaa. Aamunavettaan oli noustava melkein auringon kanssa yhtä aikaa, usein heräsin viiden maissa. Valkoinen kukko tarkkailee tapahtumia kauempaa. n ” Kata hankki munatuloilla mopoauton. Minulle itselle ei taho jäädä mittään, kun ne menevät niin tarkkaan, Kata iloitsee. Päivittäin kanat pitää ruokkia ja tarkistaa, että niillä on kaikki kunnossa. Nyt kananmunat tahtovat koko ajan loppua kesken, koska kysyntä on niin kovaa. Kanalarakennuksien takana aukeavat laajat peltoaukeat ja kauempana siintää sininen järvi. Even kiinnostus kanojen hoitoon on vähitellen hiipunut. Historia toistaa itseään: tyttöjen äiti Sanna Isola oli myös aikanaan toivonut undulaatteja, mutta saikin kaksi kanaa, Justiinan ja Jasmiinan. Herkku vie kuulemma kielen mennessään. Ne noppivat innokkaasti Katan tuomia leivänmurusia ja vihanneksia ja seuraavat välillä hoitajaansa suurena parvena. – Tässä kävi silleen, että minun harrastuksestani tuli koko perheen elinkeino. Touhukkuus taitaa kulkea geeneissä. Kata kävi näet tekemässä navetan aamuaskareita jo ennen kouluun lähtöä. – Niinhän tuo Sannakin sanoi aikoinaan kavereilleen, että nyt saatte lähteä kotiin, minä lähden navetalle, muistelee hymyillen Katan mummu Marja-Liisa Aho, joka asuu lähistöllä ja on piipahtanut vierailulle. Ulkona aurinkoisella pihalla häntä odottavat monen väriset isommat kanat. – Eräs perhetuttavamme vinkkasi lähiruokarenkaasta. Kata on lapsesta saakka pitänyt eläinten kanssa touhuamisesta. Pikkutyttönä Kata sai neljä kanaa. Hän panostaa enemmän sisätöihin, pyykkäämiseen ja siivoamiseen. Häneen voi törmätä Haapajärven lisäksi ainakin Limingassa, Oulussa, Raahessa, Oulaisissa, Kärsämäellä ja Pyhäjärvellä. Se kulkee pihan parvessa ruskeita sulkiaan sukien. Kata oli tuolloin yksitoista ja pikkusisko Eve seitsemän. Katan kanalalla on omat Facebook-si vut. Omilla tuloillaan hän on hankkinut mopoauton, jolla käy päivittäin koulussa Haapajärven keskustassa. Katariina eli Kata Isola, 17, astelee keskellä tipuja, jotka piipertävät suuressa tilassaan vapaasti. Kata osaa ajaa myös traktoria. – Ihmisten kanssa on ihan mukava asioida, hän hymyilee. Eniten Kata nauttii Rosalindan ja muiden tuotoksista keitettyinä ja sipaisee sinappia keltuaisen kaveriksi. – Olinhan minä juuri Turkissa viikon lomalla, Kata huomauttaa. Yhden kaverini mielestä minulla menee kanalan hoitoon liikaa aikaa, mutta kyllä minulla jää aikaa ystävyyssuhteittenkin hoitamiseen. Sanna-äiti hoitelee kanalan paperityöt. – Näistä ei onneksi tarvitse herätä huolehtimaan kovin aikaisin. Ensimmäiset kukonkiekaisut tilalla kuullaan jo kolmen maissa yöllä, mutta siihen talonväki on tottunut, eikä se häiritse yöunia. Onnellisten kanojen kaitsija H aapajärvellä Parkkilan kylällä Katan kanalasta kuuluu kaakatus. Myös kolmen pikkuveljen Kaapon, Konstan ja Paavon viihdyttäminen ottaa aikansa. – Kun saa hoitaa onnellisia kanoja, tulee itsekin onnelliseksi, nuori yrittäjä tuumii. Sielläkin tosin tuli kanoja ikävä. Kaikki aika kanalassa. – Niin sitten saimme neljä maatiaistipua: Rosalindan, Jaminan, Jeminan ja Linkkastiinan. 54-55 LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 l 55 LM10_s54-55_KatanKanala.indd 55 8.9.2017 8.40. Huvista tuli hyöty Kun Kata vaali neljää kanaansa, hänen innostuksensa vain kasvoi. Kata suorittaa maatalousyrittäjän tutkintoa ja hänen on tarkoitus jatkaa vanhempiensa tilan hoitamista. Aamuisin ja iltaisin kerätään munat, jotka puhdistetaan ja pakataan. Pian ostettiin muutama hautomakone. Rosalinda on edelleen elossa. LM 10/2017 s. Kanalan munat myydään lähiruokarenkaiden kautta
reportaasi KESÄ rosvojen matkassa teksti ja kuvat SANNI SAARINEN Raafael Sieppi rakastaa äänikirjoja. Niillä meneekin hyvin: kirjastossa käy vuodessa 1,3 miljoonaa ihmistä ja he tekevät noin kaksi miljoonaa lainaa. Niitä voi kuunnella langattomien kuulokkeiden avulla missä tahansa. Se on hyvä paikka elää, mutta parhaiten kirjat viihtyvät maailmalla. Lastenkirjasto Saagassa lainoista tehdään neljännes. Turun kaupungin pääkirjastossa asuu lähes 600 000 teosta. Seurasimme menneenä kesänä Me Rosvolat -kirjan retkeä lukijoidensa matkassa. LM 10/2017 s.56-61 56 l LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 LM10_s56-61_Kirjanmatkassa.indd 56 8.9.2017 9.03
Hän huomaa pian elämän maantierosvojen parissa olevan hauskaa. Raafaelista kirja ei kuvia tarvitse, jos tarina on tarpeeksi hyvä. Jumppapallo on hyvä paikka äänikirjojen kuuntelulle: sen päällä voi eläytyä tarinaan ja liikehtiä. Saana Degerman on lukenut lapsilleen paljon aina. LM 10/2017 s. Äänikirjojakin oli mukava kuunnella legoja rakentaessa. 56-61 LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 l 57 LM10_s56-61_Kirjanmatkassa.indd 57 8.9.2017 9.03. Sairaalassa tuttu tarina toi turvaa. – Lukijan ääni on tärkeä. Tavallisesti Raafael ui paljon ja viihtyy ulkona, mutta tänä kesänä hän joutui toipuessaan olemaan paljon sisällä ja luki siksi tavallista enemmän. Me Rosvolat tuli mukaan. Talvikki, 3, on vielä pieni, eikä jaksanut keskittyä kirjaan, jossa ei ole lainkaan kuvia. En pidä kirjoista, joissa kuollaan tai on ilkeitä ihmisiä, Raafael perustelee. Opus on pojan ikisuosikki, jota kuunnellaan ja luetaan yhä uudestaan. Rosvolat kun ovat pohjimmiltaan hyviä ihmisiä, jotka haaveilevat suurista karkkiryöstöistä. Raafael, Kauno ja Talvikki ovat kaikki tarinoiden ystäviä. Äiti Saana Degerman luki kirjaa kesällä ääneen, ja välillä Raafael luki sitä pikkusisarilleen itse. Raafael, 8. Kauno, 5, jakaa veljensä mieltymyk›› ” En pidä kirjoista, joissa kuollaan tai on ilkeitä ihmisiä. Hyväkin tarina menee piloille, jos lukija on huono, Raafael kuvaa. Teho-osastolle ja mummon mökin vintille Kesän alkajaisiksi Me Rosvolat -äänikirja ja -kirja lähtivät Turun Kärsämäessä asuvan Raafael Siepin, 8, matkaan. Sen päähenkilö Vilja on aivan tavallinen tyttö, jonka Rosvoloiden rosvoperhe sieppaa matkaansa. Raafaelin kesä on ollut kurja: hän putosi alkukesästä keinusta ja joutui sairaalaan teho-osastolle viikoksi. S iri Kolun kirjoittama Me Rosvolat on hyväntuulinen tarina. – Kirja on vauhdikas, mutta siinä ei tapahdu liian kauheita asioita
Kesällä pelattiin ahkerasti kirjaston lukemaan kannustavaa lukubingoa. LM 10/2017 s.56-61 58 l LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 LM10_s56-61_Kirjanmatkassa.indd 58 8.9.2017 9.03. ” Jos kirjassa on huono loppu, kirjoitan paremman tilalle! Miriam, 9. Veljesten kotona on Helen mukaan nimetty nukkekin. Vilja taas kirjoittaa muistiinpanoja rosvojen elämästä ja se kiinnostaa, koska Miriam kirjoittaa itsekin paljon. Miriam rakastaa lukemista, sillä lukevalla ihmisellä on aina tekemistä. sen Me Rosvoloihin. Poikien suosikki on rosvoperheen tytär Hele. Paraisten saaristoon musavideoiden lomaan Me Rosvolat ei ole aivan ohut kirja, mutta Miriam Saurio, 9, ahmi sen iltalukemiseksi parissa illassa kotonaan Paraisilla. Rosvoperheen poika Kalle haaveilee koulusta ja häneen on helppo samaistua. Miriamilla on valikoiva ja vaativa maku. Miriamista on tärkeä pitää kirjan päähenkilöistä: hän toivoo lukiessaan, ettei heille tapahdu mitään noloa. He käyvät usein yhdessä kirjastossa. Perheessä luetaan paljon ja käydään usein kirjastossa. Päivät ovat kuluneet kavereiden kanssa: he ovat käyneet rannalla ja tehneet musiikkivideoita. Kesällä Miriamin aika ei ole tahtonut riittää lukemiselle. – Jos kirjassa on huono loppu, kirjoitan paremman tilalle! hän virnistää. Usein lukiessaan Miriam haaveilee kirjojen olevan totta, siksi liian yliluonnollisista kirjoista katoaa uskottavuus. Rosvoloiden perheen arjessa telttaillaan, syödään valtavia aamiaisia, kinastellaan ja nauretaan. Vaikkei kirjassa tapahdu taikuuksia, se ei kerro aivan tavanomaisistakaan asioista. Kirjoista ja niiden herättämistä ajatuksista on silti tapana keskustella. Illan kertomus kannattaa Raafaelin mielestä valita mielialan mukaan: – Jos on apea mieli, hauska kirja ilahduttaa. Kotikaupungista Paraisilta löytyy pieni ja viihtyisä kirjasto, isovanhempien luona Turussa tulee käytyä suuremman valikoiman äärellä. Raafael jaksoi jo vauvana kuunnella pitkiäkin kertomuksia. Mökki sijaitsee meren saaressa metsän keskellä ja sen nurkan takana on suuri muurahaiskeko. Saana kertoo poikien pitäneen tarinoista aina. Mutta illalla Miriam lukee aina, muuten uni ei tule. Miriam Saurio viihtyy kirjastoissa. En silti pidä hölmöistä kirjoista. – Pidän kirjoista, joissa on jotain yliluonnollista. – Miriamin on vaikea löytää sopivaa luettavaa. Miriam valitsee välillä kirjoja kansien perusteella, mutta lukee loppuun vain hyvät kirjat. Raafaelin toivuttua Me Rosvolat pääsi maailman parhaaseen lukupaikkaan: mummon mökille Kaskisiin. Me Rosvolat sopi hyvin Miriamin makuun. Äiti on tyttärensä lailla kirjojen ystävä. Äiti suosittelee oman lapsuutensa suosikkeja, mutta tyttären kirjamaku on toisenlainen. Vaikka tämä on vasta lapsi, hän osaa kaiken ja on aikuisia taitavampi. Hän oppi lukemaan jo viiden vanhana, mutta jo sitä ennen äiti Kirsi Sonck-Rautio luki sanoihin ihastuneelle tytölle paljon. Sellainen on Miriamin mielestä esimerkiksi Lewis Carrollin Liisa Ihmemaassa. Harry Potterit ovat molempien mieleen ja niitä on hauska fiilistellä yhdessä. Joskus tarina tulee uniin: viime yönä näin unta Milla Magiasta. Kesäiltoina Raafael, sisarukset ja äiti kömpivät vintille kirjan pariin. Lastenkirjat ovat liian lapsellisia ja nuorten kirjoissa on liikaa salapoliisiaineksia tai ne ovat liian romanttisia, Kirsi kuvaa. Liian arkiset kirjat ovat tylsiä, Miriam sanoo: – Toisaalta liian yliluonnollisia kirjoja on vaikea käsittää
Me Rosvoloiden ilmaukset ovat osa arkea ja yhteistä huumoriamme, Miika sanoo. 56-61 LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 l 59 LM10_s56-61_Kirjanmatkassa.indd 59 8.9.2017 9.03. Kesän paras kuuntelupaikka oli kesämökin riippumatto, johon oli hyvä upota sylikkäin saman tarinan äärelle. Me Rosvoloiden ohella suuria suosikkeja ovat Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjät sekä Jules Vernen kirjat. Toisen luokan aloittava Tobias on lukutaidon kanssa vielä ensiaskelissa, mutta isä uskoo sen karttuvan nyky-Suomes›› ” Haluaisin olla itsekin rosvo, koska he eivät tarvitse rahaa. Retkelle vesipuistoon ja riippumattoon köllimään Tobias Leppänen, 7, viettää viimeistä kesälomapäivää ja on lähdössä vesipuistoon isänsä Miika Leppäsen kanssa. Miika ja Tobias Leppänen kuuntelevat mielellään äänikirjoja yhdessä ja keskustelevat niistä. Auton käynnistyessä kotipihassa Turun Nummessa laitetaan Me Rosvolat -äänikirja soimaan. Isä löysi ne 15-vuotiaana ja nauttii kirjallisuudesta pääasiassa kuuntelemalla. Äänikirjoja voi kuunnella muun tekemisen ohessa, eikä kirjalle tarvitse etsiä omaa aikaa kuten lukiessa. – Kirjasarjan kuuntelu kestää pari kuukautta ja sen maailma tulee läheiseksi. LM 10/2017 s. Miika ja Tobias käyvät yhdessä kirjastossa joka viikko. Se on kulkenut mukana koko kesän. Kesän viikonloppureissulla Hankoon autossa istuttiin monta tuntia. Mutta Rosvoloiden perhe on kiltti, vaikka tekeekin maantierosvouksia. Tobiakselle kirjoissa tärkeintä on seikkailu. Me Rosvolat -kirjaa seuraa sarjan seitsemän muuta osaa ja Tobias on kuunnellut ne kaikki kesällä läpi kolmatta kertaa. Tobias, 7. Me Rosvolat on herättänyt Tobiaksen pohtimaan rikollisuutta ja sääntöjen merkitystä. Äänikirjat kasvattavat sanavarastoa ja opettavat uppoutumaan tarinaan siinä missä luetutkin kirjat. Kotona Tobias kuuntelee äänikirjoja legoja rakentaessaan tai sängyssä pimeässä ennen nukkumaan menoa. Matka sujui siivillä Me Rosvoloita kuunnellessa. Lasten äänikirjavalikoima kasvaa koko ajan, vaikka on yhä melko suppea. Rikollisuus huolestuttaa häntä ja oikeat rosvot pelottavat. Jos kirja on jännittävässä paikassa perille tullessa, isä ja poika kuuntelevat kohdan loppuun ennen kuin nousevat autosta. – Me Rosvolat on hauska! Haluaisin olla itsekin rosvo, koska he eivät tarvitse rahaa ja saavat tehdä mitä tahtovat, sanoo Tobias. Lyhyemmillä matkoilla rannalle tai kiipeilemään, autiotaloille tai luontoretkille ehtii upota hetkeksi tarinan maailmaan. Miika-isä kuuntelee kirjoja englanniksi, jotta kielitaito säilyisi hyvänä. Tosin koulussakin on välillä hauskaa: Tobias pitää matematiikasta. Samalla yksitoikkoinen tekeminen kuten koiran ulkoilutus tai automatkailu saa mielenkiintoisen ulottuvuuden. Äänikirjat ovat isän ja pojan yhteinen intohimo. Jos hän saisi elää ilman sääntöjä, hän söisi Rosvoloiden lailla rajattomasti karkkia, eikä kävisi koulua, vaan leikkisi kaiket päivät. sa väistämättä
Yhteistä luettavaa valitessa kolmen vanhimman veljen on helppo sovittaa makunsa yhteen: he pitävät seikkailusta ja yliluonnollisesta. LM 10/2017 s.56-61 60 l LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 LM10_s56-61_Kirjanmatkassa.indd 60 12.9.2017 11.59. Aku Ankkoja on kertynyt kotiin korkeat pinot. Kun ympärillä ei ole turhaa hälinää, on helpompi keskittyä. Paras lukupaikka on Martin mielestä koti. n Rosvolat viettävät mukavaa elämää, jossa matkustus on tärkeintä, Pertti pohtii. Kuopus Väinöä sen sijaan kiinnostavat prinsessat. Leena Pylkkö kehottaa vanhempia tulemaan lasten ja nuorten kanssa kirjastoon. Se oli heistä jännittävää: öisessä kirjastossa etsittiin aarteita, luettiin satuja ja syötiin eväitä. Lastenosaston kirjastonhoitaja Leena Pylkkö arvelee, ettei sen tarvitse olla kauan hyllyssä. Pertti, 11. Kirjastoa käytetään eniten syksyllä ja talvella, sade houkuttelee ihmiset kirjastoon. Paakin perheen poikakatras rauhoittuu yhdessä kirjan äärelle. Liian arkiset kirjat eivät kiinnosta. Viime syksynä Pertti ja Reino viettivät yön makuupusseissa Yö kirjastossa -tapahtumassa. Äiti Heli Paakin ääneen lukema iltasatu kokoaa veljekset yhteen ja rauhoittaa. Hän kannustaa kirjastossa kävijöitä kysymään rohkeasti suosituksia kirjastonhoitajilta tai kirjavinkkaajilta. Pojat ovat pitäneet kirjoista pienestä asti, ja äiti lukee heille paljon. TULOSSA LUE marraskuun numerosta, miten lapset saa lukemaan! Tiesitkö, että yhä useammalla koululaisella on vaikeuksia lukea kirja kannesta kanteen. Iltasatua ei ole pakko kuunnella, mutta pojat hakeutuvat lukevan äidin lähelle. – Suositusten antaminen on parasta työssäni. Me Rosvolat kulkeutui poikien matkassa kotoa myös uimarannalle ja jäähallin pihaan luettavaksi harjoitusten jälkeen. Elokuvassa moni asia oli ratkaistu toisin kuin kirjassa. Yhdessä lukeminen on mukavaa, vaikka luen vielä lisää yksin sängyssä, sanoo Pertti. Niistä 296 oli kotimaisia. Pertti, 11, Martti, 10, Reino, 8, ja Väinö, 5, pitävät siitä huolen. Hän huomasi, ettei ääneen lukijoiden joukossa juuri näkynyt poikia. Tällä hetkellä suosituimpia ovat fantasiapohjaiset seikkailukirjat. Perhe käy luontoretkillä ja rannoilla, ja pojat harrastavat jääkiekkoa, karatea, golfia, jalkapalloa ja puuhaavat mielellään ulkona. Tänä kesänä iltasatuna luettiin myös Me Rosvolat. Pylkkö muistuttaakin, ettei kirjasto ole vain lainaamista varten: sinne voi tulla viettämään aikaa. Pojat osallistuvat mielellään kirjaston tapahtumiin. Pertistä koiralle lukeminen oli mukavaa: se ei korjannut, kuunteli vain. Toimeliaiden päivien jälkeen iltasatu on tärkeä. – Niitäkin on pakko sietää välillä, vaikka yleensä sadun valitsee meistä nopein, Pertti virnistää. Vuonna 2016 Suomessa ilmestyi 790 uutta lastenja nuortenkirjaa. – Me Rosvolat on sopivasti outo. Takaisin kotiin, mutta vain hetkeksi Syksyn kynnyksellä Me Rosvolat palaa kotiinsa Turun pääkirjastoon. Oikeastaan ” Yhdessä lukeminen on mukavaa. Hänen on helpompi suositella jälkikasvulle mieluisaa luettavaa, jos pääsee keskustelemaan suoraan heidän kanssaan. Kerran perhe luki kirjaa puistossa, ja Väinö näki siellä käärmeen. Valtavasta valikoimasta löytyy varmasti joka makuun jotakin. – Jos kiukuttaa, iltasadun myötä suuttumus haihtuu. Sitä vartenhan me täällä olemme ja silloin pääsee käyttämään omaa ammattitaitoaan, hän sanoo. Pertti osallistui myös tempaukseen, jossa bernhardinkoiralle luettiin ääneen. Äiti on hankkinut kotiin ison kasan kirjoja kirjaston poistomyynnistä. Puistoon, jossa näkyi käärme, ja jäähalliin Kaarinalaisessa Paakin perheessä riittää melua ja melskettä. Pojat käyvät koulun kanssa kirjastossa joka viikko. Martti oli nähnyt Me Rosvoloista tehdyn elokuvan ennen kirjan lukemista, muttei se haitannut
KIRJALLISUUSTERAPIAN PERUSTEET 2018–2019 1.9.2018–20.6.2019 (30 OP) Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää kirjallisuusterapian teorioihin, perusteisiin ja menetelmiin sekä antaa valmiuksia käyttää niitä omalla ammattialueella. Tutustu koulutuksiimme: HYPLUS.HELSINKI.FI HELSINGIN YLIOPISTO KOULUTUSJA KEHITTÄMISPALVELUT lippupalvelu Se ditt barn vid skilsmässan. LASTEN JA NUORTEN KIRJALLISUUSTERAPIA -KOULUTUS – menetelmiä kasvun, hoidon ja opetuksen tukemiseksi 19.1.–21.4.2018 Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää lasten ja nuorten parissa työskentelevät kirjallisuusterapian teorioihin, perusteisiin ja menetelmiin yleisesti. Hyvin hoidettu ero suojaa lasta. Koulutus keskittyy kirjallisuusterapian käyttöön lasten ja nuorten ohjaamisessa, mutta tarjoaa myös valmiudet soveltaa menetelmää omalla ammattialueella. Koulutus ei edellytä aiempia opintoja kirjallisuusterapian alalta. Hinta on 2 300 € + alv 24 % (yht. Ilmoittautumiset 15.12.2017 mennessä. 56-61 LM10_s56-61_Kirjanmatkassa.indd 61 8.9.2017 9.03. 4 092 €). 2 852 €). naemut.fi | #näemut semej.fi | #semej Näe lapsesi eron keskellä. Vain yksi voi olla tällainen p. Koulutukset toteuttaa yhteistyössä Helsingin yliopiston Koulutusja kehittämispalvelut HY+ ja Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry. M at ka pu h. LM 10/2017 s. Hinta on 3 300 € + alv 24 % (yht. 8, 35 sn t/ pu h. Suurkuvatulostus Painotuotteet Sähköiset julkaisut Kirjallisuusterapia tarjoaa keinoja niin lasten, nuorten ja aikuisten kuin ikäihmistenkin elämän haasteellisten asioiden käsittelyyn ja hyvinvoinnin tukemiseen. Koulutus on yliopistollista täydennyskoulutusta, jonka suorittamisen jälkeen osallistuja voi käyttää nimikettä kirjallisuusterapiaohjaaja (ei Valviran nimikesuojattu ammattinimike). En välskött separation skyddar barnet. Ilmoittautumiset 4.6.2018 mennessä. 010 230 8400 www.punamusta.com La nk ap uh . +1 7,1 7 sn t/ m in . 8, 35 sn t/ pu h. +6 ,0 sn t/ m in
PIENTEN LASTEN KIRJOISSA ON PALJON HELLYYTTÄ, JA VANHEMPIEN RIIDOISTAKIN KIRJOITETAAN ENTISTÄ VIISAAMMIN. Esikoislastenkirjassaan Ulla Pulkka ja kuvittaja Sakari Kannosto ymmärtävät lapsen tunteita, mutta eivät tee tuskaa tuottavista aikuisista paholaisia. Onnellinen toripäivä Eppu Nuotio ja kuvittaja Aino Louhi jatkavat Toripäivä-kirjalla arjen valinnoista kertovaa Tämä vai tuo. Toripäivään sisältyy lämpimiä tilanteita ja miellyttäviä tapaamisia. Niukkasanainen kirja johdattelee toisenkin suuren asian pariin: Toivo iloitsee pitkään, miten sai vaikeana yönä ystävänsä takaisin. Auttajia riittää Brittiläinen Benji Davies ihastutti tovi sitten tunnelmallisella ja hiljaisella kuvakirjallaan Toivo ja valas, jossa isänsä kanssa saarella asusteleva pikkupoika ystävystyy valaan kanssa. Fiinu ja äiti ryhtyvät kirpputorikauppiaiksi, mutta iloa tuottaa myös torilla vaeltelu. Lopussa poika jo istuu äidin pörrösukat jaloissaan: ”Ne olivat aivan liian isot, mutta tosi lämpimät.” Lasten rakkauskirja Ninka Reitun kuvatarinasta Sinä olet superrakas on kaikki turha riisuttu pois. Isän ja pojan kaveruudesta ei kovin monella sanalla kerrota, mutta kaikki olennainen tulee silti sanotuksi. KIRJOISTA HEHKUU LÄMPÖÄ JA VÄLITTÄMISTÄ. Riita ei kuitenkaan johda eroon, vaikka kaikkeen kyllästynyt äiti vähäksi aikaa katoaakin. Ystävyyttä ja rakkautta pi irr os ki rja st a TO IV O JA TA LV IY Ö Teos on nahinasta ja väsymyksestä toipumisen tarina. Pikku Punkkarikin pääsee eroon huolien täyttämästä romurinkastaan. Kesäiset rantanäkymät ja lunta tuprehtivat illat ovat täynnä tunnetta. Juonta kirjassa on tuskin nimeksikään, mutta teema sitäkin suurempi: isä ja pikkupoika keskustelevat lujasta rakkaudesta. ”Rakkaus teki minusta rohkean”, ilmoittaa kirjan pikkuruinen. ISMO LOIVAMAA kuukauden kirjat Äiti katoaa. Teoksessa kaikki tarvitsevat vuorollaan apua, ja ilman suureellisia selityksiä tekijä näyttää, mihin kaikkeen rakkautta riittää – olipa sitten pikkupoika, aikamies tai pieni valas. Nyt kotikertomukset ovat hulahtaneet kuvakirjojen puolelle, ja kouluikään ehtineille tarjotaan lähes yksinomaan humoristisia sarjoja. Lapsi riehuu ja rellestää mielikuvituskoiran kanssa ja purkaa pettymystään hävittämällä äidin tavaroita sisustuslehtiä myöten. Suuria teemoja tukee lämminhenkinen kuvitustyyli. Sanna Niemi) poika pelastaa kalastajaisänsä umpijäästä ja saa yllättäen pelastusapua rakkaalta valaaltaan, jonka luuli jo kadottaneensa. Mitä nyt uuden perheen äiti vaikuttaa vähän kireältä tyypiltä... Pieneen kirjaan mahtuu paljon sävyjä. Pikku Punkkari kertoo kokemuksistaan lauhkeasti ja eläytyvästi, vaikka toisinaan teksti maistuu hiukan liian kirjalliselta. Arkipäiväisistä pikku havainnoista ja kohtaamisista olisi ennen kirjoitettu realistinen lastenkertomus. Kuvissa on yhtä paljon loukkaantuneisuutta ja rähinää kuin sulaa pehmeyttä. Isä haluaa vaihtaa perhettä Pikku Punkkarin romurinkassa pieni tyttö ahdistuu vanhempiensa erosta ja miettii, miksi isä haluaa vaihtaa perhettä. Supersankariasuissaan liihottelevat Iso ja lapsi juttelevat rakkauden voimasta aina, kun leikkimiseltään ennättävät. Kaupunkinäkymät ovat upeita ja maalauksellisia. ”Onni ei koskaan katoa, se ainoastaan muuttuu”, kirjassa vakuutetaan toiveikkaasti. Kirja sallii monenlaiset tunteet. Aikuisen korvin jotkut lauseet kuulostavat ehkä kliseisiltä, mutta lapsi epäilemättä reagoi raikkaammin ja valppaammin. Aika sykähdyttävästi Isä ja poika. Reittu on löytänyt kuviin huumoria, ja mielikuvituksen maailmaan pujahdetaan tuon tuostakin. -kuvakirjasarjaa. Vanhempien riita häälyy taustalla, mutta tärkeintä kirjassa on se, että isä onnistuu hellästi hälventämään lapsen pelot ja synkät epäilyt. Toivo ja talviyö -kirjassa (suom. 62 l LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 LM 10/2017 s.62-63 LM10_s62-63_KK.indd 62 8.9.2017 9.20. Avioero on tärkeä aihe lastenkirjoissa juuri nyt, sillä viime vuosina se on jäänyt muiden perheongelmien ja uudenlaisten perheiden jalkoihin. Toipumisen tarina Hannamari Ruohosen kuvakirjassa Kadonnut äitini vanhempien torailua tulkitaan pikkupojan näkökulmasta
Mutta niin vain käy, että Kurre lankeaa karhun kauppaaman ihanan popcornin houkutuksiin ja on valmis luopumaan mistä muusta tahansa. Sisarukset sademetsässä Leena Parkkisen toinen lastenkirja Pikkuveli ja mainio harharetki (kuv. klo 18.30 Ennakkoesitys to 28.9. Esitysajat www.hevosenkenka.fi Liput ja tiedustelut p. Silloin voi itse päättää mihin olohuone kasvaa.” Mainion harharetken mielikuvituksellinen huumori muistuttaa lastenrunouden suosimaa nonsensea: kaikki on mahdollista ja ihan hullua. www.aarreranta.com LM 10/2017 s. klo 15.00 lm su 1.10. 09 – 4391 220. Parkkinen tuo viidakkoseikkailuun myös tuntuvan annoksen hellyyttä, kun lukija pääsee tutustumaan suloiseen pieneen apinaan. Pikkuveli ja hänen siskonsa Kreivitär Pitäjämä”Minä välitän sinusta.” ki valmistautuvat suureen tutkimusmatkaan, jonka aikana tavataan mm. 62-63 LM10_s62-63_KK.indd 63 8.9.2017 9.20. Lastenkirjoissa nujerretaan aina pelkoa, ja tälläkin kertaa muistutetaan, että pelko kutistaa ihmistä. Jussi Karjalainen) pulppuaa sademetsän ja suosilmäkkeiden salaisuuksia. klo 10.00 Juhannusmäki 2, Mankkaa, Espoo Jujja ja Tomas Wieslander – Sven Nordqvist: MIMMI LEHMÄ JA VARIS Ohjaus: Olka Horila vahva psykiatrinen ja neuropsykiatrinen osaaminen kunnallisen erityiskoulun palvelut pihapiirissä itsenäinen suomalainen perheyritys Pieni ja kodinomainen lastensuojeluyksikkö keskellä Suomea Ähtärissä. Kuvituksen tyypit ovat ilmeikkäitä, varsinkin pursuilevan uhkeat puluneitoset ovat näyttäviä. Olipa sinulla nappeja tai ei.” Ystävyyden viestin rinnalla kirja henkii myös pienessä mittakaavassa brittiläisen satuperinteen tunnelmaa. Tarinassa ei sen kummemmin kerrota Fiinun ja äidin suhteesta, muttei jää epäselväksi, miten läheisiä he toisilleen ovat. n Pelko kutistaa ihmistä. klo 15.00 ke 4.10. Louhi tavoittaa kuvassaan pienen pojan onnen, kun hän löytää pehmohevoset hellittäväkseen. klo 18.30 Ensi-ilta la 30.9. klo 16.00 su 8.10. Turhaa kikkailua oikeinkirjoituksen kustannuksella! Lujaa ystävyyttä Kurre Keikari ja popcornit -kuvakirjassa ei kerrota varsinaisesti perheestä, mutta taas kerran lastenkirja osoittaa, kuinka vankkaa tekoa ystävyys voi olla. klo 10.00 lm la 7.10. Katso Jee-Jee 30-Veekiertueaikataulu www.frobelinpalikat.fi Liput alk.14 € | Myynti: lippu.fi | (Liput ovelta 15 € ) FRÖBELIN PALIKAT 30-V JUHLAKIERTUE NYT MYYNNISSÄ! VARAA LIPPUSI AJOISSA! Kotinäyttämöllä myös: • Tatu ja Patu supersankareina • Kummituskekkerit • Lumikuningatar Esiinnymme myös tilauksesta kouluissa, päiväkodeissa sekä lasten tapahtumissa. klo 10.00 to 5.10. Onneksi rakas Rotta-ystävä vakuuttaa tarinan lopussa kolauksen kokeneelle hienostelijalle, miten paljon ystävästään pitää: ”Minä välitän sinusta. Karjalaisen ensimmäisessä lastenkirjakuvituksessa on niin ikään rohkeuden viesti: värit, ilo ja mielikuvitus hehkuvat ujostelemattomalla voimalla. Sanna Tahvanaisen kirjoittama ja Lena Frölander-Ulfin kuvittama kirja sijoittuu lontoolaiseen puistoon, jonka merkkihenkilöihin lukeutuu kultakelloistaan ja puvuistaan ylpeilevä Kurre Keikari. Muuten niin sympaattisessa kuvakirjassa kiusaa se, että kanteen on tekijöitten nimet tällätty pienillä alkukirjaimilla. klo 16.00 pe 6.10. suonsilmärusettianakonda, jättiläiskäärme ja Keski-Uudenmaan Herttuattareksi itseään kutsuva mummo, joka asuu tassullisessa koiratalossa. ”Talot ovat parhaita kun ne ostaa pentuina. hevosenkenka@hevosenkenka.fi SYKSYN UUTUU S! ke 27.9
Kestotilaus (12 kk) 72 e . La hj ak si . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kerran kuukaudessa. Irt isa no n til au ks en i pä ät ty m ää n m ak se tu n ja ks on lo pp uu n Ti la uk se n m ak sa ja / Va nh a os oi te Su ku ni m i Et un im i Ja ke lu os oi te Po st in um er o Po st ito im ip ai kk a Pu he lin La hj at ila uk se n sa aj a / U us i os oi te / 20 17 al ka en Su ku ni m i Et un im i Ja ke lu os oi te Po st in um er o Po st ito im ip ai kk a Pu he lin O pi sk el ija til au s: op pi la ito ks en ni m i Pä iv äy s ja al le ki rjo itu s . www.valonahyvinvointi.fi | www.seurakuntaopisto.fi Kuvaa luokkasi kanssa video ja voita 1000 € luokkaretkirahaa! Lue lisää ja osallistu: www.lapsenoikeudet.fi/reilukoulu ilmoitus_lapsenmaailma.indd 1 14.8.2017 9.14.16 LM10_s64_PalvK.indd 64 8.9.2017 9.22. Ke st ot ila uk se na . 3 kk . Eurooppaan 12 kk 30 e . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Lapsija perhepalvelujen lisäksi uusi VALONA tarjoaa hoivaa ja huolenpitoa ikäihmisille. ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . 12 kk . Kestotilaus (6 kk) 47 e . 6 kk . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). O pi sk el ija til au ks en a . La hj at ila uk se na . Tarjoamme mm. 12 kk . Kustantaja ww.lskl.fi L A P S E N M A A I L M A N P A L V E L U K O R T T I VALONA-hyvinvointi ja Seurakuntaopisto – Koulutusja hyvinvointipalveluja yli sukupolvien Olemme mukana Valtakunnallisilla lastensuojelupäivill ä Finlandia-talossa 26. Määräaikainen (6 kk) 56 e . Toiminta säilyy entisellään. 6 kk . LM 10/2017 64 Vastaanottaja maksaa postimaksun Tunnus 5002333 00003 Vastauslähetys M ik äl i ol et jo til aa ja , ki rjo ita tä hä n as ia ka sn um er os i ta ka ka nn en os oi te tie do ist a ta i la sk us ta Ti la an La ps en M aa ilm an al ka en / 20 17 . Opiskelijatilaus (12 kk) 55,50 e Postituslisät ulkomaille . 6 kk . Tilaajapalvelu (03) 4246 2222 ma–pe 8–16 tai faxi (03) 4246 5341 tai tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . Tilaushinnat . Kestotilaus (3 kk) 29 e . Seurakuntaopisto on arvostettu hyvinvointija kasvatusalojen erityisosaaja. Tapaamisiin! Lapsija perhepalvelukeskus Ruusu muuttuu syksystä 2017 lähtien osaksi VALONA-hyvinvointipalveluja. Its el le ni . Määräaikainen (12 kk) 83 e . 27.9.2017. 12 kk . sosiaali-, terveysja kasvatusalan monipuolista lisäkoulusta varhaiskasvatukseen, lastensuojeluun sekä monikulttuuriseen ohjausja kasvatustyöhön. Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. 12 kk . M ää rä ai ka ist ila uk se na . tilaat lehden
JOS KOULUN JA OPISKELUN puitteet rakennetaan seurallisuuden ja suullisen ilmaisun ehdoilla, suljetaan oppimisen ilo ja jopa mahdollisuus pois lapsilta, jotka ovat luonteeltaan tarkkailijoita ja oppi(si)vat pohtimalla ja työstämällä kuultua ja luettua itsenäisesti. Luin Helsingin Sanomista (14.11.2016) mielipidekirjoituksen, jossa nimimerkki ”Huolestunut vanhempi” kertoi, että hänen ujo ja herkkä lapsensa on aiemmin pärjännyt koulussa hyvin. Tiloiltaan hajanaisessa, tiimityötä painottavassa koulussa herkimmät ovat vaarassa uupua. Ryhmätyöt olivat poikkeuksia – hyvä niin, sillä en ole kuullut kenenkään sanovan, että oppii sujuvimmin ryhmätöiden avulla. Pelkkä olemassaolo vie fyysisiä ja psyykkisiä voimia. OLEN ONNEKAS , koska ehdin suorittaa oppivuoteni ennen nykyisiä metodeja. On suuri vääryys, jos lapset ajetaan arjessaan jatkuvasti tilanteisiin, jotka sotivat heidän luontoaan vastaan. Keskittymiskyky kuluu ryhmädynamiikan havainnointiin, hälyssä luovimiseen, suunvuoron haeskeluun ja pedanteimmilla myös vastuunkantoon tiimin muiden jäsenten työn tuloksesta. kolumni ANNI KYTÖMÄESTÄ OPISKELUN PUITTEITA EI SAA RAKENTAA VAIN SEURALLISUUDEN EHDOILLA. Mutta onko kaikilta kysytty. En edelleenkään innostu tiimityöskentelystä, sillä se ei ole minulle luontainen tapa oppia tai toteuttaa projekteja. Hänen uusin romaaninsa Kivitasku julkaistiin elokuussa. Yksikään päivä ei ole samanlainen, ja harvoin oppilaat saavat rauhassa istua luokassa työskentelemässä tai lukemassa”. ”JÄÄHYVÄISET PULPETEILLE!” ”Koulun väliseinät kaadettiin.” ”Tiimityötä sohvilla istuskellen.” Koulusta kerrotaan mediassa yhä useammin tämän kaltaisten otsikoiden alla. Nyt koulu on kuitenkin muuttunut ”kaoottiseksi sirkukseksi”. Haastatellut lapset kertovat, että ryhmätyöt ovat kivoja. Kuvissa oppilaat tekevät hymyillen tehtäviä virtaviivaisten kalusteiden äärellä, rentoutuvat säkkituoleissa tai etsivät yhdessä tietoa netistä. n Pulpetit takaisin TIIMITYÖSKE NTELYSTÄ. Lapsena ja nuorena ihminen on monin tavoin keskeneräinen. Yleisimmin mainitaan, että oma osuus tulee jotenkin tutuksi, mutta muiden ryhmäläisten tai ryhmien esitelmöinnistä jää hyvin vähän mieleen. SELVÄ. Vaikuttaa siltä, että kaikki ovat tyytyväisiä. Tarjolla on ”pelkkää ilmiöviikkoa, jatkuvaa uusien asioiden, työskentelytapojen ja erilaisten työtilojen tulvaa. LUOKKAHUONE EDUSTI koulupäivän sosiaalisessa ärsyketulvassa turvallisen rajattua tilaa ja pulpetti yksityisyyden saareketta, jonka ääressä rauhoittuminen ja keskittyminen onnistuivat. EN EDELLEENKÄ ÄN INNOSTU Anni Kytömäki on kirjailija ja metsänkulkija, jonka kotona asuu kolme eri-ikäistä mieshenkilöä. EN USKO, ETTÄ ”Huolestuneen vanhemman” lapsi on ainut, joka avokonttorimaista ryhmätyötilaa mieluummin asettuisi aamulla tuttuun luokkaan ja syventyisi käsiteltävään aiheeseen oman pöydän ääressä. Heiltä, joille halveksinnan kohteeksi joutunut ”frontaaliopetus” tarjoaisi parhaat edellytykset kerryttää yleissivistystä, oivaltaa ja ymmärtää. LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 l 65 LM10_s65_kolumni_AnnaKytömäki.indd 65 8.9.2017 9.24. Selviydyn kuitenkin, kuten aikuiset selviytyvät erilaisista asioista, koska maailma ja oma persoona ovat ehtineet jo tulla melko tutuiksi. LM 10/2017 s65. En usko, että olin aikoinani ainut, joka kammosi opettajan kehotusta siirtää pulpetit syrjään ja ottaa luku neljään, sillä nyt tehtäisiin jotain erilaista! Miten ihanaa oli yhteistoiminnan päätyttyä työntää pulpetti omalle paikalle ja keskittyä itse asiaan, opiskeluun. Haastatellut opettajat kuvailevat, että tiimeissä työskennellen oppilaat harjaantuvat työelämän vaatimuksiin: luokan edestä tapahtuvaa opettajajohtoista ”frontaaliopetusta” ei enää suosita, jos nyt luokkahuoneitakaan on. Ylimääräiset rasitteet kuormittavat paljon enemmän kuin aikuisena
Almalla on autismikirjon häiriö, joten hän aistii ja kokee ympäristön tavallisesta poikkeavasti. Hän on aina ollut aktiivinen liikkuja. www.samiparkkinen.com muotokuva LM 10/2017 s.66-67 66 l LAPSEN MAAILMA 10 l 2017 LM10_s66_Muotokuva.indd 66 8.9.2017 9.26. Luonnossa oleilu rauhoittaa ja saa hyvälle tuulelle. ” Helsinkiläinen Alma Holopainen, 6, harrastaa luonnon ja ympäristön tutkimista kaupunkiympäristössä ja metsissä, erityisesti Nuuksion kansallispuistossa. Hänen äitinsä Reetta kertoo Alman opettaneen kanssaihmisilleen paljon seikkailumieltä ja kauneuden näkemistä uusissa asioissa: ”Yhteisellä matkallamme olemme päätyneet hienoihin paikkoihin ja tutustuneet ihaniin ihmisiin, jotka eivät olisi osuneet tiellemme ilman toisiamme”. Olen ollut pitkään kiinnostunut viidakon eläimistä. Alma Holopainen ” Minusta on kivaa katsoa valon ja varjon heijastuksia veden pinnalla, kuunnella metsän ääniä ja tunnustella erilaisia materiaaleja. . www.luontoon.fi/nuuksio . www.autismiliitto.fi/autismikirjo kuva SAMI PARKKINEN . Pienempänä tutkin Eläintieteellisen museon kirahvia pitkiä aikoja ja vietin aikaa Afrikan yö -huoneessa. www.haltia.com . Toissa kesänä pääsin Keniassa näkemään monia eläimiä luonnossa! Se oli ikimuistoinen kokemus
67 LM10_s67_Muotokuva.indd 67 6.9.2017 12.05. LM 10/2017 s
LM 10/2017 s.68 Sospron toiminnan sydän on kaikkien osapuolten välinen luottamus. Luottamuksen vuoksi asian hyväksyminen on helpompaa. Työmme punaisena lankana on aito välittäminen ja kunnioitus. Sijaishuollon vaativa laitoshoito • Perhekeskus Kotaharju, Kangasala • Perhekeskus Takahuhti, Tampere Avohuollon palvelut • Perhetyö • Itsenäistymisen tukeminen • Neuropsykiatrinen valmennus Koulutukset • Neuropsykiatrinen valmentaja -koulutukset • Perhevalmennus-koulutukset “Kaikista eniten pystyn auttamaan lastani sillä, että heittäydyn avoimesti kasvatuskumppanuuteen Sospron perhekeskuksen aikuisten rinnalle. Panostamme erityisesti perhetyöhön, jonka näemme elinehtona onnistuneelle sijoitukselle. Luottamusta on rakentanut eniten se, että näen, että lastani kohdellaan siellä oikeasti hyvin, hän tulee kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi itsenään.” – Vanhemman palaute LISÄTIETOJA: 050 413 1044 / Tiina Räsänen | 040 840 3206 / Ismo Pokela | 050 438 9146 / Kristiina Rajakoski | www.sospro.fi SOSPRON PALVELUKETJU ” Onnistunutta lastensuojelua Yhdessä – ihminen ihmiselle LM10_s68_takakansi_ILMO_Sospro.indd 68 5.9.2017 9.24. Sospron valmentava työote tuottaa tulosta niin nuorten kuin vanhempien kanssa. Kun luottamus on ansaittu, voidaan mennä yhdessä eteenpäin – oli tilanne mikä tahansa. Vahva neuropsykiatrinen osaaminen vaikuttaa läpi koko palveluketjumme