Lapsen Maailma 10/2018 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TEATTERI = LOISTAVA HARRASTUS | NUORET & KAUNEUSLEIKKAUKSET JOEL SAIRASTUI KROONISEEN VÄSYMYSOIREYHTYMÄÄN 6-VUOTIAANA OPETA 1-VUOTIAS POTALLE PÄIVÄSSÄ! | UUSI PUUHAPALSTA ANNINA HOLMBERG | REPORTAASI MAASEUDUN ETSIVÄSTÄ NUORISOTYÖSTÄ LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 10 | 2018 MA AIL MA LM 10/2018 s.1 KOR-LM10_s1-2_Kansi.indd 1 6.9.2018 15.10
Haluamme toimia kuntien kumppanina myös perhehoidon järjestämisessä Lisätietoja: www.attendo.fi/perhehoito perhehoito@attendo.fi Attendo perhehoito LM 10/2018 s.1 LM10_s1-2_Kansi.indd 2 4.9.2018 12.44. Palveluumme sisältyy perheiden rekrytointi, koulutus ja tukipalvelut. Tarjoamme kunnille ja sosiaalitoimille kokonaisvaltaisen perhehoitopaketin. Palvelumme helpottaa merkittävästi kuntia perhehoidon järjestämisessä ja organisoimisessa. Kannamme vastuun sijaisperheiden kouluttamisesta, työnohjauksesta ja muista tukipalveluista koko hoitosuhteen ajan. Attendo tuottaa kuntien kumppanina lastensuojelun koko palveluketjun varhaisen tuen palveluista lastensuojelun sijaishuoltoon
26 NÄHDÄÄN KIRJAMESSUILLA ! LOKAKUU | 10 | 2018 HENKILÖ VALOKIILASSA 10 Annina Holmberg pysyi vanhempiensa rinnalla näiden kuolemaan saakka 16 Pasi Heikura ja Kaisa Laaksonen lukevat lapsilleen 54 Joel Pimiä sairastui 6-vuotiaana CFS-väsymysoireyhtymään ESIRIPPU AUKI! 34 Draamakasvatusta Tatun ja Patun avulla 42 Open mic saa nuoret lukemaan runojaan julkisesti 38 Lapset asialla: Teatteri 46 Teatteri tekee lapsille hyvää! 60 Kuukauden kirjat: Tietoa ja elämyksiä teatterista SISÄLTÖ LM 10/2018 s. Kallen työ onkin usein taksina toimimista: milloin nuoren kuljettamista Kelaan, lastensuojelun tapaamisiin tai ammatinvalintapsykologille. 3-4 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 3 ›› LM10_s3-4_SisL.indd 3 7.9.2018 12.17. Etsivä nuorisotyöntekijä Kalle Kohonen kaasuttelee pitkin KeskiSuomea hakemaan vaikkapa lukiolaisteiniä sijaisperheestä nuorisokeskukseen. ”Milläs nuori täällä pääsee tapaamisiin, jos ei ole omaa autoa?” s
vuosikerta KANSI Atte Halinen (vas.) esittää nuorta Simonia (alias Lolaa) ja Samuel Vihma nuorta Charlieta Helsingin kaupunginteatterin ylistetyssä Kinky boots -musikaalissa, jonka puvut suunnitteli Tuomas Lampinen ja maskeerauksen Henri Karjalainen. Lue lisää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta > www.lapsenoikeudet.fi s. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. Sopimus myös kannustaa lastenkirjojen tuottamiseen ja levittämiseen, sillä lapsen tulee saada tietoa monenlaisista lähteistä. Kuva Sami Parkkinen. Helsingin Messukeskuksessa. Me Lastensuojelun Keskusliitossa haluamme kannustaa lapsia lukemaan. 38 Uusi Lapset asialla -palsta alkaa. Mukana puuhatehtäviä ja tärkeää asiaa! Tampere l Helsinki l l Nokia Kyyjärvi l l Kivijärvi l Kannonkoski l Lahti KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo AD Seija Huhtala TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi ILMOITUSMYYNTI BF Media Oy / Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Svante Suominen, 045 131 9299, svante.suominen@bfmedia.fi PAINO PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. Tule moikkaamaan! Tapaamme mielellämme Lapsen Maailman lukijoita. 77. LUE LAPSELLE! Jokaisella lapsella on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan oikeus lepoon, vapaa-aikaan, leikkimiseen, kulttuurielämään ja taiteisiin. 48 Nuori voi tehostaa salitreeniä rasvaimulla 52 Mielenlukutaito on tärkeää vanhemmille ja kaikille kasvattajille 58 Treenaamalla 1-vuotias oppii potalle päivässä PALSTAT 5 Pääkirjoitus 6 Tietotulvassa aiheena mm. tyttöenergiakulttuuria 36 Palvelukortti 38 Lapset asialla: Teatteri 41 Johanna Korhosen kolumni ystävyydestä 60 Kuukauden kirjat: Tietoa ja elämyksiä teatterista 62 Lapset juttusilla: 3 pientä porsasta vai 7 veljestä. Lukeminen tekee lapselle hyvää. LM 10/2018 s3-4 4 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s3-4_SisL.indd 4 7.9.2018 12.17. 10 Annina Holmberg muistelee vanhempiaan kaikella rakkaudella. 42 Peppi Katainen (vas.) ja Anna Karhu nousivat lavalle Open mic -illassa. Siksi olemme mukana Kirjamessuilla 25.– 28.10. Se opettaa tärkeitä empatiataitoja, haastaa ajattelua ja kehittää mielikuvitusta. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. osa: Saara Yrttikoski LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. MUUTA TÄRKEÄÄ: 26 Reportaasi: Etsivää nuorisotyötä maaseudulla 33 Miten lapset muuttaisivat maailmaa. s. taidetoiminta perhekeskuksissa 22 Tutkittua tietoa esittelee mm. Lapset, joille on luettu ääneen, pärjäävät yleensä koulussa paremmin. Kysytään Helmiltä ja Lempiltä! 74 Sami Parkkisen Muotokuva-sarjan 37. s
Ruotsissa käynnistyvässä tutkimuksessa selvitetään, miten lapsia ja vanhempia kuullaan lastensuojeluprosessin aikana. Suomessa kehitetään systeemistä toimintamallia lontoolaisoppien mukaisesti. Tässä suhteessa Suomi eroaa monista muista maista. Urheiluseurat ammattivalmentajineen tarjoavat harrastusmahdollisuuksia iltapäivällä, jolloin illat jäävät useammin perheiden yhteiseksi ajaksi. Myös vanhempien työpaikat tulevat lapsille luontevasti tutuiksi, kun henkilökunnan koulutukset sulkevat silloin tällöin päiväkoteja tai kouluja koko päiväksi ilman, että varahoitoa tai -opetusta on järjestetty. Lapsen ottaminen mukaan töihin toi perheministeri Saarikolle moitteet, kun Islannissa vastaavassa tilanteessa olisi iloittu lapsen läsnäolosta. Suomessa painitaan isojen asiakasmäärien kanssa, kun ne Ruotsissa näyttävät pysyvän kohtuullisina. 5 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 5 LM10_s5_PK.indd 5 10.9.2018 13.33. Islannissa lapset ovat mukana kaikkialla luontevasti: he ovat läsnä ravintoloissa, aikuisten mökkireissuilla ja harrastuksissa. Miten nykyiset sijaishuoltoyksiköt pystyvät huolehtimaan heistä. Se onnistuu vain, jos jokaiselle asiakkaalle on riittävästi aikaa. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA LM 10/2018 s. Lapsille juhlat ovat silti olleet elämyksiä, ja olen iloinen, että he saivat olla mukana. Valvonta tulee järjestää niin, että se turvaa laadukkaan sijaishuollon toteutumisen. Lasten oikeuksien toteutuminen edellyttää aina keskustelua lapsen kanssa, ja vain toimiva vuorovaikutus tuo epäkohdat esille. Jokainen vanhempi miettii varmaan tarkasti, millaisiin tilaisuuksiin lapsen voi ottaa mukaan ja arvioi, onko se ainoa vaihtoehto. Siellä sosiaalityöntekijällä on hoidettavanaan yleensä 15 sijoitetun ja avohuollossa 25 lapsen asiat, kun Suomen vastaavat määrät ovat moninkertaiset. Parhaimmatkaan valvontakeinot eivät turvaa lapsen hyvinvointia, jos sijaishuoltopaikkaa ei ole valittu siten, että se vastaa lapsen hoidon ja huolenpidon yksilöllisiä tarpeita. Minäkin olen joskus poistunut lasteni kanssa häistä tai hautajaisista, jos he ovat pitäneet liikaa ääntä. Lapset harrastavat siis silloin, kun vanhemmat ovat töissä. On myös kiinnostavaa pohtia, miten lastensuojelun kokonaisuus rakentuu, ja millaisia kehittämistoimia valitaan. Tuntuu kummalliselta, että lapset suljetaan pois yhteisölle tärkeistä traditioista. Painottuuko lapsen kuuleminen prosessin alussa vanhempien kuulemisen kustannuksella – ja vaihtuvatko osat prosessin edetessä. Meillä nuoret voidaan ottaa huostaan ja sijoittaa lastensuojelullisin perustein – samaan aikaan, kun oikeusistuin langettaa heille lieviä rangaistuksia. Tukimaksut takaavat, että kaikki islantilaislapset pääsevät harrastamaan. ” Miksei lasta haluta nähdä ja kuulla. Satu Rämö kuvaa lapsiperhearkea Islannissa kirjassaan Islantilainen kodinonni. Kummityttäreni konfirmaatiossa kolme pientä juhlavierasta tarkkaili alkuun seremoniaa kysellen, mutta pian he leikkivät jo vanhempiensa kanssa kirkon leikkinurkassa, eikä kukaan häiriintynyt. Eli kun lapselle nimetään luottohenkilö, prosessinjohtamisen vastuista sovitaan selkeästi, mikä luo parempia toimintamahdollisuuksia. pääkirjoitus Millaista on naapurimaidemme lapsiperheiden arki. Entä vaikeassa päihdeja rikoskierteessä olevat nuoret. Samalla lasten ja heidän läheistensä tietoisuutta oikeusturvakeinoista ja epäkohtien esille tuomisen mekanismeista on vahvistettava. Suomessa lasten ja aikuisten elämä järjestetään usein erilleen toisistaan. Ruotsissa huomio ei kiinnity samalla tavalla asiakasmääriin: siellä uskotaan Skotlannin-malliin, jossa kaikki toimijat aikuisten palveluja myöten kiinnitetään lapsen ja perheen hyvinvoinnin vahvistamiseen johtamista kehittäen. Näin myös juhlatilaisuuksissa
Taho-auto on kurvannut yläkouluikäisten koulukieltäytyjien kotipihoille keväästä lähtien pari kertaa viikossa. LM 10/2018 s 6-9 6 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s6-9_Tulva.indd 6 7.9.2018 12.19. Hän sanoo koko työryhmän yllättyneen positiivisesti hyvistä tuloksista: valtaosa palvelun piirissä olevista nuorista on palannut ainakin osittain käymään koulua. Taho-auto toi heille jotakin sellaista uutta, mitä ei muulla tavoin saavutettu. – Koulukieltäytymisen taustalla on monia eri syitä ja nuoren auttaminen vaatii moniammatillista yhteistyötä, sanoo ylilääkäri Leena Suomalainen Eksotelta. Taho-auto tavoittaa KOULUKIELTÄYTYJÄT Tahonko vai enkö taho?”. Tukijakso kestää keskimäärin kuusi viikkoa. Kymmenkunta eteläkarjalaista nuorta on tahtonut jatkaa koulunkäyntiä pitkästäkin tauosta huolimatta. – Olemme saaneet palvelussa hyvän kontaktin nuoriin, joiden kanssa on jo työskennelty paljon. Nuoret ovat asettautuneet myös paremmin oppilaan rooliin joutuessaan lähtemään kotipesästä edes pihamaalle. Onnistumisen osasyynä saattaa olla, että auton tullessa pihaan kerta toisensa jälkeen nuorille ja heidän vanhemmilleen valkenee konkreettisesti koulunkäynnin tärkeys. Uusi palvelu on kehitetty osana lapsija perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). 26! KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA TI IN A SU O M AL AI N EN CO LO U RB O X Ylilääkäri Leena Suomalainen ja Saimaan koulun rehtori Jari Husu ovat Taho-auton taustavoimia. – Kouluun on pelottavaa ja ahdistavaa lähteä uudestaan, jos takana on pitkä tauko. Nuoret ovat kokeneet, että Taho-auto-toiminta on laukaissut näitä pelkoja ja tuonut valoa: ehkä sittenkin pääsen vielä kiinni koulunkäyntiin! > Lue juttu maaseudun etsivästä nuorisotyöstä s. He ovat saaneet siihen tukea Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri Eksoten liikkuvasta palvelusta, joka tottelee nimeä Taho-auto. Autossa nuorta auttavat tarpeen mukaan räätälöidysti nuorisopsykiatrian puolelta intensiivisen avohoidonyksikön työntekijä ja oppilashuollosta useimmiten oman koulun kuraattori. Opettaja liitetään mukaan suojatulla skype-yhteydellä
Kohtaamisia – lastensuojelun arki työntekijöiden näkökulmasta sekä Miten lastensuojelun vyyhti puretaan. Kani Untuvakerä ja 15.12. Osallistu #miltätuntuuollanuorikampanjaan! PE KK A EL O M AA ”Jos olet sitä mieltä, että on ok, että joku 4-vuotias tekee 11 tunnin työpäivää, olet sataprosenttisen väärässä.” TUBETTAJA, ARTISTI TUURE BOELIUS LAPSITYÖVOIMASTA IMPROBATUR-LEHDESSÄ. Lumikuningatar. Muutoksen taustalla oli onnekas sattuma. Sitten tapahtui jotakin: tapaturmien määrä putosi joukkoliikenneviranomaisten tietojen mukaan kahdella kolmanneksella. Asemalla oli ongelma: joka kuukausi 15 ihmistä loukkasi itsensä sen rullaportaissa. EKAA KERTAA TEATTERIIN. ”Oot ruma.” ”Me vihataan sua.” Lasten ja nuorten säätiö toi nettikiusaamisen hätkähdyttävällä tavalla katukuvaan muistuttaakseen ongelman vakavuudesta. Toivomme, että määrä saadaan laskemaan jatkossa 25:een, jopa 20:een, sanoo johtava sosiaalityöntekijä Riina Mattila Espoon keskuksen lastensuojelusta. Kun kuulutus oli pyörinyt puoli vuotta, tapaturmien määrä oli laskenut dramaattisesti. LA ST EN JA N U O RT EN SÄ ÄT IÖ M O ST PH O TO S LM 10/2018 s. -julkaisusarjaan. Kampanja toteutettiin muuttamalla digitaalinen ulkomainostaulu peiliksi, jonka eteen astuttuaan katsoja näki oman kuvansa täyttyvän ikävistä viesteistä. PETRI PAJU MITEN LASTENSUOJELUN VYYHTI PURETAAN. 6-9 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 7 LM10_s6-9_Tulva.indd 7 7.9.2018 12.19. Yksi aseman työntekijöistä toi lapsensa mukanaan työpaikalle. Megan, 9, saneli aseman turvallisuuskuulutuksen nauhalle. > Syksyn hiljaiset näytökset ovat 8.11. Sarjassa arvioidaan lastensuojelun toimivuutta eri näkökulmista. Julkaisut ovat luettavissa Keskusliiton verkkosivuilla: > www.lskl.fi Nuorista vain 1/3 KÄYTTÄÄ PYÖRÄILYKYPÄRÄÄ. – Lastensuojelun sosiaalityöntekijälle sopivaa asiakasmäärää on vaikea arvioida, mutta Espoossa on tavoitteeksi asetettu 30 asiakasta sosiaalityöntekijää kohti. Lisäksi näyttelijät replikoivat hieman tavallista rauhallisemmin, jotta myös hyvin herkät katsojat, erityisryhmät tai vaikkapa ensimmäistä kertaa teatteriin tulevat lapset saisivat miellyttävän teatterikokemuksen. Vähenemiselle ei näytä olevan muuta syytä kuin uusi kuulutus, kertoo BBC. Lastenteatteriin erikoistuneen Teatteri Hevosenkengän hiljaisissa näytöksissä vältetään voimakkaita efektejä ja kovaa ääntä, ja niiden aikana teatterisalissa on enemmän valoa myös katsomon puolella. LAPSEN ÄÄNI TEHOSI Lontoon Victorian metroaseman kautta kulkee päivittäin neljännesmiljoona ihmistä. kuuluvat vuosina 2018–2019 ilmestyvään Mitä kuuluu, lastensuojelu. Lastensuojelun Keskusliiton tuoreissa selvityksissä sosiaalityöntekijät pitävät lastensuojelussa sopivana asiakasmääränä 21–30 lasta sosiaalityöntekijää kohti
Asia tulisi nähdä laajemmin negatiivisten tapahtumien kasautumisena, tietynlaisena mekanismina. Suosituimmat artikkelit listaavat menot, paljastavat lastenvaatekirppikset ja esittelevät lasten Amos Rexin. Sokerina pohjalla lastenhoitohuoneet kartalla. Mailla on käytössä hakemuskiintiöt eri maille, eikä Suomi ole viime vuosina käyttänyt kiintiötään täysimääräisesti. Perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko huomautti ennen budjettineuvotteluja pitämässään tilaisuudessa, ettei kyse ole pelkästään rahasta. T uttuja otsikoita mediasta: ”Paljonko syrjäytynyt nuori maksaa?”, ”Aikuinen, näin ehkäiset nuoren syrjäytymistä”. Siksi on todella tärkeää tietää, millainen hiilijalanjälki meiltä leirialueelle jäi, sanoo leirin infrapalvelujohtaja Lauri Hållfast. Thaimaa ja Filippiinit toivovat enemmän hakemuksia. Asiasta ei ole saatavilla tarkkoja tilastotietoja. POJAT KÄYTTÄVÄT 5 x enemmän ADHD-LÄÄKKEITÄ KUIN 10 VUOTTA SITTEN. ADOPTIOPERHEISTÄ ON PULAA Nykyistä useampi perhe voisi saada adoptiolapsen ulkomailta, sillä esim. Kliffan hiilijalanjälkeä mitattiin ensimmäistä kertaa IoT-järjestelmän avulla. Tutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori Maria Ohisalo Y-Säätiöstä kokee syrjäytymisen hankalaksi ja epäselväksi termiksi, joka tuntuu julkisessa keskustelussa kääntyvän yksilöön kohdistuvaksi säälitai kritiikkipuheeksi. – Vastuu on aina sekä yksilöllä että yhteiskunnalla, mutta liian usein ajatellaan, että syrjäytymisestä pääsee, kun ottaa itseään niskasta kiinni, sanoo Ohisalo. Samalla tulisi pohtia, mikä on sellainen yhteiskunta, joka syrjäyttää. Maailmassa on arviolta seitsemän miljoonaa täysorpoa lasta. Leirin aikana käytetty data analysoidaan, ja sen perusteella toimintaa voidaan kehittää entistä ympäristöystävällisemmäksi. MILJOONA LITRAA! Kun yli 5 000 partiolaista kokoontui heinäkuussa Evolle Kliffa 2018 -leirille, viikon aikana kului vettä miljoona litraa. N -SANA MINNE MENNÄ PIENTEN KANSSA. Muuten tyydytämme itsemme hengiltä.” TUTKIJA SUVI USKI IMAGESSA M O ST PH O TO S LM 10/2018 s 6-9 8 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s6-9_Tulva.indd 8 7.9.2018 12.19. ”Somen käyttöä on opittava kohtuullistamaan, sillä se vaikuttaa aivojen rakentumiseen ja ajattelun kehittymiseen. – Partiolaisilla on pokkaa pelastaa maailma. SYRJÄYTYÄ VS SYRJÄYTTÄÄ. Hallituksen budjettiriihessä päätettiin kohdentaa lapsiperheiden kotiapuun ja lastensuojeluun 25 miljoonaa euroa ensi vuodelle. KOTIPALVELU ONTUU EDELLEEN Lapsiperheet ovat edelleen hyvin eriarvoisessa asemassa sen suhteen, tarjoaako kotikunta kunnallista kotipalvelua. Pienten Helsinki -sivustolle on koottu tapahtumia ja vinkkejä perheille, jotka liikkuvat vauvojen ja alle kouluikäisten kanssa Helsingissä ja lähiseuduilla. – Molemmat maat ovat pitkäaikaisia, vakaita ja luotettavia kumppanimaita, joilla ei ole erityisen korkeita vaatimuksia hakijoille, sanoo toiminnanjohtaja Anu Uhtio Adoptioperheet ry:stä. – Pullonkaula on totutuissa toimintatavoissa, joissa lastensuojelu sittenkin on se ensimmäinen, joka lopulta kohtaa ongelmissa olevan perheen. Uhtio huomauttaa, että sellaisetkin perheet, joilla on jo biologisia lapsia, voivat adoptoida. Ohisalon mukaan yhteiskunta voi tehdä tietoisia päätöksiä, puuttuuko se siihen, ettei jokainen ihminen ole lähtökohdiltaan samalla viivalla – vai jättääkö se puuttumatta tilanteisiin ja syrjäyttää puuttumattomuudellaan osan ihmisistä yhteiskunnan laitamille
Miltä kuulostaisi, jos Helsingin perhekeskuksissa olisi taidetoimintaa. tuodessaan näkyville erilaisia ilmiöitä ja haastaessaan meitä jokaista. Neuvolassa käydään parin ensimmäisen ikävuoden jälkeen vain kerran vuodessa. Nuoret myös maalasivat ns. – Taidetoiminnan tuomisesta perhekeskuksiin on keskusteltu keväästä alkaen, sanoi Helsingin sosiaalija terveystoimesta vastaava apulaispormestari Sanna Vesikansa puhuessaan Sanoista tekoihin -seminaarissa, jossa tarkasteltiin taiteen roolia kestävän kasvun turvaamisessa. Siellä äitiysja lastenneuvolan, lastensuojelun avohuollon, lasten puheterapian ja terveysaseman yhteydessä. Talossa on nyt niin chillauskuin leffahuonekin. eurolavoja, joille pedattiin tyynyillä viihtyisiä loikoilupaikkoja. – Taide pystyy paljastamaan asioita nopeammin kuin politiikka tai tutkimus. Taidetoimintaa neuvolaan. 6-9 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 9 LM10_s6-9_Tulva.indd 9 7.9.2018 12.19. Helsinkiläinen Pitäjänmäen nuorisotalo remontoitiin yritysyhteistyöllä nuoria osallistaen. Pitäjänmäen peruskoulun kuvaamataidon tunneilla oppilaat muokkasivat talon pohjapiirustusta sekä ideoivat värejä ja huoneiden teemoja. Vesikansan mukaan olisi tärkeää löytää uudenlaisia lähestymistapoja autettaessa esim. M AA RI T H O H TE RI M O ST PH O TO S LM 10/2018 s. psykiatrisen hoidon piirissä olevia lapsia ja nuoria. Taiteella voisi olla tässä sijansa. Vesikansa katsoo, ettei taide ole niin suuressa roolissa sosiaalija terveyspalveluissa kuin pitäisi. Heitä ei saisi pistää itsestään selvästi erikoissairaanhoidon lähetejonoon, vaan etsiä palveluita, jotka olisivat lähempänä kotia ja koulua. Hän huomauttaa, että taide on arvokasta esim. Vesikansa huomautti, että ideoinnin innostuksessa taidetoiminta on kuitenkin mietittävä lapsista ja perheistä käsin: entä jos perheelle on luontevampaa mennä leikkipuistoon kuin perhekeskukseen. Helsingissä on tällä hetkellä kaksi perhekeskusta, joihin on saman katon alle kerätty monipuolisesti sosiaalija terveyspalveluita
Hän on kirjoittanut myös lukuisia lasten– ja nuortenkirjoja, autofiktiivisen romaanin, tietokirjoja sekä ollut käsikirjoittamassa tv-sarjoja. Samalla kirjassa voi tutustua Anninan lapsuuteen sekä viime vuosikymmenien ajankuvaan. Vanhempien rinnalla – KUOLEMAAN SAAKKA MARIANNA LAIHO | KUVAT EEVA ANUNDI JA ANNINA HOLMBERGIN KIRJASTA TAHTO JA HOHTO Kirjailija Annina Holmberg ei ollut perheensä keskipiste, vaikka kuuluisan teatteriperheen ainoa lapsi olikin. Kun teatteri oli kaikki, ja ensi-illan jälkeisiä kritiikkejä jännitettiin koko perheen voimin. Naapuri moikkaa ohi mennessään. LM 10/2018 s.10-15 10 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s10-15_AnniinaHolmberg.indd 10 10.9.2018 13.35. Istumme puukerrostalon vehreällä pihalla Helsingin Kumpulassa päivänvarjon alla kahvia juoden. Tullessaan äidiksi hän toivoi olevansa muumimamma, mutta huomasikin itsessään enemmän Vaahteramäen Eemelin kärsimätöntä mutta rakastavaa isää. Annina Holmbergista ei tullut ohjaajaa eikä näyttelijää, vaikka hänen äitinsä Ritva Holmberg ja isänsä Kalle Holmberg olivat Suomen kuuluisimpia ohjaajia. Hänestä tuli kirjailija ja käsikirjoittaja, joka rakastaa teatteria ja kirjoittaa siitä. Varsin usein teatterimaailmassa kasvaneista lapsista itsestäänkin tulee alan ammattilaisia. Kissa kävelee itsetietoisena keskellä tietä. Kirjassaan Tahto ja hohto (Siltala, 2017) hän kertoo edesmenneen äitinsä elämästä ja teatteriurasta. V oisi olettaa, ettei ole helppoa kasvaa kahden voimakastahtoisen, työhönsä täysillä uppoutuneen vanhemman ainoana lapsena
Kun muilla äideillä oli esiliina tai jakkupuku, Ritvalla oli saparot ja pikkusikari suussa. 10-15 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 11 ›› LM10_s10-15_AnniinaHolmberg.indd 11 10.9.2018 14.59. Annina Holmbergista tuli teatteria rakastava kirjailija. LM 10/2018 s
Vasta kun menin kouluun, ymmärsin, että perheeseemme kiinnitetään huomiota. – Tasa-arvo on meillä tärkeä arvo. Ja ainakin, jos uskomme helsinkiläistä taksikuskia, joka sai eräältä pohjoissuomalaiselta toimittajalta osoitteen: punaviherkuplaan. Annina ei kuitenkaan koe eläneensä boheemiperheessä, vaikka sellaisena Holmbergin perhe hänen mukaansa mediassa toistuvasti esitetään. Niin se vähän olikin. – En todellakaan, hän nauraa. Kiitos, anteeksi ja hyvää päivää kuuluivat arkipäivän sanastoon. – Äiti oli 16-vuotias, kun tapasi isän. – Boheemia oli ehkä se, että iltatyöläisinä vanhemmat nukkuivat aina pitkään. – Kuski toi toimittajan meidän kadulle, Annina nauraa. Jotkut pitivät kaksikkoa ja heidän töitään liian radikaaleina ja vasemmistolaisina. Ritva ja Kalle Holmberg Puolassa. LM 10/2018 s.10-15 12 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s10-15_AnniinaHolmberg.indd 12 7.9.2018 12.20. Annina ei kuitenkaan kokenut olevansa syrjässä, saati tulleensa huonosti kohdelluksi. Kallelle jopa tarjoiltiin ruokaa ensin. Päinvastoin, häntä kuunneltiin ja hänen mielipiteitään kyseltiin. Annina kirjoittaa pääasiassa kotona. Kotitöitä Annina teki nuoresta lähtien. Annina otti itse aamulla kaapista weetabixit, söi ja lähti kouluun. – Äitikin näytti erilaiselta kuin muiden tyttöjen äidit. Ainakin, jos hyväksymme väitteen, että elämme kuplissa. Varsinkin, kun muistaa, että äiti oli feministi, joka puhkoi aikansa lasikattoja. Kun muilla oli esiliina tai jakkupuku, Ritvalla oli saparot ja pikkusikari suussa. Aluksi Kallen juominen oli iloista hauskanpitoa. Olemme punaviherkuplassa. Helsinkiin Holmbergit palasivat hänen ollessa 13-vuotias. Työpaineiden kasIsä oli kännissä vastenmielinen, eivätkä lupaukset pitäneet. Kliseessä vanhemmat huutavat kentän reunalla lapselleen ”Tapa se”. Hän oli silloin vähän päälle kymmenen. Hänellä oli hyvinkin tarkat rajat alkaen kotiintuloajoista. – En ollut todellakaan perheen keskipiste, kuten eivät lapset yleensäkään tuohon aikaan. Syyksi Ritva sanoi ikäjärjestyksen: Kalle oli vanhin. Alivuokralainen häipyi vasta, kun Annina pääsi ylioppilaaksi. Hän ei tissutellut eikä juonut työskennellessään. – Olihan se outoa. Totuus on sentään vähän monimuotoisempi. Kun muissa perheissä syötiin lounasta, Ritva ja Kalle istuivat vasta aamiaisella. – En ajatellut, että meillä olisi jotenkin erilaista kuin muissa kodeissa. Kaikki muu tuli sen jälkeen, myös Annina. Teinin innolla hän opetteli tekemään ruokaa, vaikka kaupassa oli tili ja pakastimessa äidin viikonloppuna tekemiä ruokia. Pöllö oli Athenen eli viisauden jumalattaren naamio Odysseuksessa, jonka Annina sovitti Mikkelin nuorisoteatterille. Tahto ja hohto -kirjassaan Annina kirjoittaa, että isä oli äidille aina ykkönen. Parhaat lapsuusmuistot Anninalla on Turusta, jossa hän asui kuusi vuotta. Suhtaudutko samalla intensiteetillä omaan mieheesi. Juuri nyt työn alla on tv-sarja, joka kertoo kilpatasolla jalkapalloa pelaavien lasten vanhemmista. Entinen vähäosaisten ja pimeänpullonmyyjien kaupunginosa on keskiluokkaistuessaan kallistunut ja siistiytynyt. Kun Ritva työskenteli Ruotsissa, 13-vuotias tytär hoiti huushollia. Julkisuusmylly pyöri täysillä. Ritva oli tarkka myös käytöstavoista. Eikä enää palannut. Kuningas Alkoholi, kuten Annina kirjoittaa, tuli heidän perheeseensä alivuokralaiseksi. – Kun erilaiset ja erilaisista yhteiskuntaluokista tulevat vanhemmat kohtaavat, syntyy isoja tunteita. Mies on ollut kaikkien lasten kanssa puolen vuoden hoitovapaalla ja muutenkin kantanut osansa vastuusta. Hänen ohjauksissaankin piti olla aina kantavia naisrooleja. Se on hyvä lähtökohta draamalle, Annina sanoo. Ihan sen ytimessä. – Olen itsekin sellainen. Kalle Holmberg jakoi tuolloin Ralf Långbackan kanssa Turun kaupunginteatterin taiteellisen johtajuuden. Ehkä hän ajatteli, että isästä piti huolehtia, koska Kalle ei pärjää muuten
– Santeri laittoi jokin aika sitten synttärionnittelut, että ”babysitterit ovat ikuisia”. Olen kuitenkin tykännyt olla äiti. Tai Vaahteramäen Eemelin huutavaa, mutta rakastavaa isää. Kristonkin kanssa viestitellään Facebookissa. Ritva Holmberg Holmebergin puutaloasunto on täynnä viehättäviä yksityiskohtia. – Enkä tietenkään ole ollut sitä. He ovatkin nimenneet kotinsa Melukummuksi Astrid Lindgreniä mukaillen. Annina juoksi, vaikka inhosi sitä. Ritva työskenteli tuolloin Ruotsissa ja kävi kotona viikonloppuisin. – Kun vanhempani olivat lähelle kuolemaa, ajattelin ensimmäistä kertaa, että olisipa minulla sisaruksia, jotta voisin jakaa hoitovastuun heidän kanssaan. Tukea hän sai AA-kerhosta, jossa kävi elämänsä loppuun asti, myös ulkomailla. Kirjoittaminen oli jo varhaisessa vaiheessa hänen juttunsa. Esikoinen on muuttanut jo omilleen. Annina toimi Ylioppilasteatterissa monta vuotta ja pyrki myös Teatterikorkeakouluun. Vanhempana olen oppinut hyväksymään sen ja tullut armollisemmaksi itseäni kohtaan. Kaiun kirjoittamista inspiroi äidiksi tulo. Kalle oli viimeiset yli 30 vuottaan raittiina. Varteenotettava vaihtoehto se kuitenkin oli. – Isä oli kännissä vastenmielinen, eivätkä lupaukset pitäneet. – Matkalla Perun Limassakin hän etsi ensimmäisenä AA-kerhon, vaikkei osannut espanjaa, Annina muistelee. Annina sanoo ärsyyntyneensä yleistyksistä, joita ainoasta lapsesta joskus tehdään. – Välillä olen laittanut heille täydellisiä aamiaisia kynttilöineen kaikkineen. 10-15 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 13 ›› LM10_s10-15_AnniinaHolmberg.indd 13 10.9.2018 14.36. Toisaalta oli hyväkin, että hän joi kapakoissa tai kavereidensa luona, eikä minun tarvinnut katsella ryyppäämistä. Reagoin tilanteeseen lintsaamalla koulusta ja pyörimällä epämääräisissä porukoissa. Ystäväni kuitenkin muistutti, että sisarusparvessakin vastuu saattaa langeta yhdelle. Lapsen muistiin on jäänyt esimerkiksi Moskovan Suuren Sirkuksen näytös, jossa isä naukkailee katsomossa pontikkaa limsapullosta tyttären istuessa vieressä. Alussa toivoin olevani kuin muumimamma, mutta paljon enemmän minussa on muumipappaa. – Olin tiukka kasvattaja, mutta pojat pitivät siitä. – Olen kiitollinen niille ihmisille, jotka olivat isän tukena juomisen lopettamisessa, Annina sanoo. Kymmenen vuotta myöhemmin ilmestyi elämäkerrallinen romaani Kaiku. En kokenut kuitenkaan varsinaista turvattomuutta. Annina ei muistele yksin vietettyjä kouluaamujaankaan pahalla, saihan hän lukea syödessään Aku Ankkaa, mutta omia lapsia hän myöntää passanneensa, aviomies Jarski Ritvasen mielestä joskus liikaakin. Kaikkiaan lapsia on kolme: Irina, 20, Mitja, 17, ja Katinka, 16. Siihen kannustettiin kotonakin. En tehnyt kolmea lasta kompensoidakseni omaa ainut lapsi -kokemustani. – Äiti sanoi myöhemmin, että sen ajan hän olisi voinut hoitaa paremmin, olla enemmän kotona. – Se oli aika sekavaa aikaa. Siihen on ollut aikaa, koska työskentelen kotona. Vaikka näyttelijät Santeri Kinnunen ja Kristo Salminen ovat vain muutaman vuoden häntä nuorempia, Annina toimi heidän lapsenvahtinaan. Anninan ensimmäinen kirja Diivaillen – opas nuorille teatterintekijöille ilmestyi vuonna 1989, jolloin hän oli 25-vuotias. – En ole tehnyt kolmea lasta kompensoidakseni omaa ainut lapsi -kokemustani. Oliko teatteriperheen lapsella paineita päätyä teatterialalle. Aina en edes tiennyt, missä hän oli. LM 10/2018 s. Lasten kanssa on vietetty paljon aikaa. vaessa, erityisesti massiivisen ja kiistanalaisen Rauta-aika-tv-sarjan tekoaikana juominen äityi alkoholismiksi. Annina sanoo olleensa jo pienenä innokas lastenhoitaja. – Jälkikäteen ajatellen oli tärkeää, että puhuimme paljon asioista, myös isän juomisesta. – Ei minua sinne tuupittu, Annina sanoo. Hän ei muista olleensa mitenkään erityisesti yksinäinen ja jakamaan hänet opetettiin pienestä pitäen. Annina sanoo perhettään kovaääniseksi. Vanhempiinsa Anninalla oli hyvät välit, mikä ei tarkoita, etteikö yhteen olisi otettu. – Lopetin juoksemisen ja jatkoin ajattelua, enkä pyrkinyt kouluun enää. Niiden väliin mahtuu 17 kirjaa. Annina halusi muutenkin olla täydellinen äiti. Aikuisia oli aina ympärillä. – Pääsykokeissa minulle sanottiin, että jos juokset vuoden ja lakkaat ajattelemasta, pääset sisään
Kalle kuoli muutamaa vuotta myöhemmin. Emme olleet valmistautuneet siihen yhtään. Hän sanoo olevansa huolestunut lukemisen vähentymisestä. Ritvalta hän on halunnut siirtää myös hyvät käytöstavat. Itsekin mietin usein, että vaikka käsikirjoittajana minulla on ikään kuin lupa tuijottaa tv-sarjoja, on se aika pois lukemiselta. Olli Löytty, Taina West ja Annina Holmberg toimittivat yhdessä kirjan Minun Valamoni, jossa tunnetut ihmiset kertovat, mikä luostarissa viehättää. Kilpailu ajasta on kovaa. Ja mikä tärkeintä: – Ihmiset pysyvät elossa niin kauan kuin heitä muistellaan ja heistä kerrotaan tarinoita. Isovanhemmuus katkesi kuitenkin liian aikaisin. Saattohoidon teki vaikeaksi myös se, että äidillä oli niin paljon elämänhalua. Annina kokee, että parasta mitä hän on vanhemmilleen antanut, ovat lapsenlapset. Raskaista kokemuksista huolimatta hän ei kaihda aihetta. Sen toinen kirjoittaja on näyttelijä Eeva Litmanen, joka avaa ystävän näkökulmaa. Raskaina aikoina Annina kirjoitti ylös tuntemuksiaan erityisesti äidin poismenosta ja omasta matkastaan hänen rinnallaan. Mitä enemmän siitä puhutaan, sitä helpompi aihetta on hänen mielestään käsitellä. Ritva kuoli 70-vuotiaana. LM 10/2018 s.10-15 14 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s10-15_AnniinaHolmberg.indd 14 7.9.2018 12.20. Samoihin aikoihin kuoli myös muita Anninan sukulaisia ja ystäviä peräjälkeen. – On raskasta katsoa, kun läheinen ihminen hiipuu pois. Ritva sairasti puolitoista vuotta syöpää ennen kuolemaansa vuonna 2014. Kunnes kuulin sanovani, että voi, vanukasparka, kukaan ei halua sitä syödä. HARRASTAA kävelyä, uimista, ortodoksista kulttuuria ja kirkossa käymistä, elokuvien ja tv-sarjojen töllöttämistä, ruuanlaittoa ja uusimpana salsaa. – Isä oli valmis lähtemään, mikä teki saattohoidosta helpompaa, vaikka potilaana hän oli äitiä hankalampi. Jotkut sanovat, ettei heillä ole mielikuvitusta, mutta kaikilla on. – Viimeistään mielikuvituksesta on hyötyä hammaslääkärin odotushuoneessa, kun voi loihtia itsensä jonnekin muualle. Muistiinpanojen pohjalta ilmestyi juuri kirja Yksi talvi, kaksi kesää (Kirjapaja), joka kertoo läheisen saattamisesta kohti kuolemaa. TOIVOO saavansa viettää muutaman kuukauden miehensä kanssa jossain kuolleessa meksikolaisessa kylässä, jossa ei tapahdu mitään ja pääsevänsä sen jälkeen järjestämään perinteisen perhejoulun. Mutta vahingossa tuli siirrettyä myös sellaista, jota ei olisi halunnut. Kuten hänenkin lapsensa. – Olin tottunut siihen, että työ ja teatteri hallitsivat heidän elämäänsä. – Olin päättänyt, etten koskaan elollista Ritvan tapaan esineitä omille lapsilleni. ANNINA HOLMBERG SYNTYI 14.3.1964 Helsingissä. – Olin ollut siihen mennessä vain muutamissa hautajaisissa. Sekä omille lapsilleen että koululuokissa vierailleessaan hän on korostanut mielikuvituksen merkitystä. – Sairaus tuli ihan puun takaa. Nyt Ritva hyöri lapsenlastensa ympärillä. Annina työskentelee kotona. Hienoa lapsuudessa oli se, että Annina sai elää kirjojen keskellä. Kun hän pienenä pyrki pimeän pelossa vanhempiensa viereen, äiti sanoi, että nyt se tyyny siellä itkee, kun jätit sen. n Kuka. TYÖN ALLA tv-sarjan kehittely ja käsikirjoitus, dramaturgisesti toimitettu äänikirja Valamon vanhuksen kirjeistä yhdessä Taina Westin kanssa sekä Ina ja Tito Collianderin taiteilijaliittoa ja heidän kulttuuriperintönsä merkitystä tutkiva teos yhdessä Olli Löytyn kanssa. On sitten eri asia, ruokitaanko sitä. – Digitaaliset härpäkkeet vievät paljon aikaa. Nyt tuntui, että juoksin niissä koko ajan. Mies on ollut kaikkien lasten kanssa puolen vuoden hoitovapaalla. Ritva ja Kalle olivat innokkaita isovanhempia. Anninaa on pyydetty puhumaan niin maallikoille kuin ammattilaisille kuolemasta
Olohuoneessa on ikoninurkkaus. Ortodoksisuus on Anninan perheelle tärkeä voimavara. LM 10/2018 s. 10-15 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 15 LM10_s10-15_AnniinaHolmberg.indd 15 7.9.2018 12.20. Ihmiset pysyvät elossa niin kauan kuin heitä muistellaan ja heistä kerrotaan tarinoita
Ekaluokkalainen Martti osaa jo itsekin lukea, mutta tykkää kuulla vanhempiensa lukevan, nyt vuorossa äiti Kaisa Laaksonen. Lapsi lukee, kunhan AIKUINEN LUKEE LM 10/2018 s 16-21 16 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s16-21_Laaksonen_Heikura.indd 16 7.9.2018 12.22
KAISA LAAKSONEN tikylänsä kirjastossa. Ensimmäinen itse luettu kirja oli Davy Crockett. LM 10/2018 s. 9-vuotias poika lukee kaikki löytämänsä jalkapalloaiheiset tietokirjat, mutta hänen hittinsä on Etsiväkerho Hurrikaani. Kotimaisista viime aikoina ovat iskeneet Selja Ahavan Taivaalta tippuvat asiat ja Pauliina Rauhalan Taivaslaulu. – Teininä kitaransoitto alkoi viedä aikaa, ja opiskeluaikana ehdin lukea vain tenttikirjoja. – Kun sain joululahjaksi Veljeni Leijonamielen, luin sitä itkien, kun se oli niin surullinen. Sama pätee moniin lastenkirjoihin, joihin hän palasi, kun kirjoitti Suurta lukuseikkailua, ensyklopediamaista lastenkirjallisuuden esittelyteosta. Kuopus eli 7-vuotias poika ilahtuu Kapteeni Kalsareista ja Neropatin päiväkirjoista. Heikura valitteli varhaisina teinivuosina äidilleen lukeneensa kirjaston kaikki nuortenkirjat, tietokirjoja myöten. Laaksonen muistaa lukeneensa äitinsä vanhat Annat ja Runotytöt sekä monet muut tyttökirjasarjat. Edelleen Laaksonen arvostaa monia tuttuja kuvakirjoja, joita hän on lukenut viime vuosina lapsilleen. Pasi Heikura tahtoo, että kirjat yleensäkin luettaisiin ääneen. Äiti havaitsi, että poika oli ohittanut Neiti Etsivät ja hevoskirjat. Hän yllättää sanomalla, että muistaa lukemansa romaanit huonosti. Pari vuotta myöhemmin Heikuran äiti palkattiin Karvian kirjastonhoitajaksi, jolloin pojan lukeminen riistäytyi käsistä. Kirjallinen tamperelaisperhe haluaa, että vanhemmat lukevat lapsilleen. 16-21 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 17 ›› LM10_s16-21_Laaksonen_Heikura.indd 17 10.9.2018 13.39. On ikävä fakta, että vain 7–17-vuotiaana on tarpeeksi aikaa lukea. Astrid Lindgrenin kirjat jäivät ikuisesti mieleen. HANNU KASKINEN | KUVAT LAURA VESA S ekä Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen että radioääni Pasi Heikura saivat lapsuuskodeissaan lukevan ihmisen mallin. Poika ei niitä jaksanut, vaan siirtyi aikuisten hyllyyn, jossa Alistair MacLean kolahti. Mietinnän jälkeen hän sanoo suosikeikseen tanskalaisen Peter Høegin ja ruotsalaisen Kerstin Ekmanin. Nyt perheen kolme lasta lukevat monenlaisia kirjoja: Ellat, Keplerit, Risto Räppääjät ja Geoetsivät ovat kaikkien suosikkeja. Nuo kymmenkunta vuotta kannattaa käyttää lukemiseen niin tiiviisti kuin mahdollista. Kaisa Laaksonen sanoo, että lapsella on oikeus upota kirjan maailmaan ja keskittyä siihen. 11-vuotias keppihevostyttö lukee hevoskirjallisuutta ja Siri Kolun Me Rosvoloita. Pasi Heikura oppi lukemaan 5–6-vuotiaana koVain neljännes suomalaisvanhemmista lukee edes alle kouluikäisille lapsilleen. Kaverin kanssa hän luki kilpaa koulun kirjastosta esimerkiksi Viisikot
Eino pelaa jalkapalloa ja lukee jalkapallokirjoja, mutta myös sarjakuvat kiinnostavat. Valitettavasti moni ajattelee, että homma on hoidettu, kun lapsi oppii lukemaan. Monet vanhemmat kuljettavat lapsiaan urheiluharrastuksiin monta kertaa viikossa, mutta kirjat unohtuvat. Lasten lukemista on yritetty lisätä muun muassa Lukudiplomilla. – Aikuislukijoidenkin määrä pienenee. Koko kolmikko harrastaa kesäfutista ja partiota, lisäksi tytär soittaa pianoa ja vanhempi poika kitaraa. Nuorilla ajanpuute voi olla aito ongelma. Vikaa lienee tarjonnassa, sillä lastenja nuortenkirjoja suunnataan pääosin tytöille, ja useimmissa kirjoissa päähenkilö on tyttö. Hyvät toimintamallit vain eivät leviä. Kirja – paras ymmärrysväline Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti perustettiin Tampereelle vuonna 1978, ja nimi muuttui vuonna 2010 Lastenkirjainstituutiksi. Jos nukkumaan menevä nuori jättää kännykän toiseen huoneeseen, kannattaa kokeilla kirjaa 15 minuuttia, Laaksonen vinkkaa. – Lapsilla sentään on aikaa, kun koulupäivät ovat lyhyitä. Tytöt lukevat keskimäärin selvästi enemmän ja paremmin kuin pojat. Laaksonen tietää, että lukutaito edistää kaikkea oppimista. Ollaan kaukana valtakunnallisesta tasa-arvosta. Moni media käsittelee vain ne kuusi kirjaa, jotka saavat lastenkirjallisuuden Finlandia Junior -ehdokkuuden, ja vain ne esitellään kirjakaupoissa. Uutuuskirjoista kolmikko on mieltynyt Sari Peltoniemen Avaimenkantaja-trilogiaan ja Vuokko Hurmeen Kiepaus-kirjaan. Laaksonen tietää, että ainakin Pirkanmaalla diplomista on kehitetty Android-kännykkäversio yläkouluille. Aikuisen olisi hyvä näyttää lapselle, että myös kirjat kiinnostavat. Laaksonen konkretisoi, että toiseen maailmaan uppoaminen auttaa jo nukahtamisessa tai rentoutumisessa urheilun jälkeen. – Lapsi nauttii tarinan jakamisesta, ja luetun pystyy parhaimmin käsittelemään aikuisen kanssa keskustellen. Lukeminen siis on hyödyksi, mutta se on myös nautinto – kunhan aikuinen edistää kirjaan tarttumista. Instituutin kirjastossa on noin 70 000 lastenja nuorten kirjaa, noin 5 000 tutkimusta ja yli 700 lehtinimikettä. Jos lukee älylaitteelta, lapsi ei näe, lukeeko vanhempi romaania vai seuraako Facebookia. Arvostus nousee vain, jos aikuiset näyttävät esimerkkiä eli lukevat. Hän kehaisee, että monessa koulussa opettaja saa luokkansa lapset innostumaan lukemisesta, ja kirjastoissa pidetään hienoja teemapäiviä. LM 10/2018 s 16-21 18 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s16-21_Laaksonen_Heikura.indd 18 7.9.2018 12.22. – Lastenja nuortenkirjallisuuden valikoima kasvaa vuosittain jopa 1 500 julkaisulla, mutta harva huomataan. Hyvät mallit jakoon Kaisa Laaksosen mukaan vähenevän lukemisen syy on asenteissa, kirjan arvoa ei ymmärretä. Lukeminen tarvitsisi vastaavan mallin kuin Liikkuva koulu, joka on tuonut liikuntatuokioita koululaisten arkeen. – Säännöllisyys ja rutiini ovat tärkeitä: päivittäinen lukuhetki auttaa ymmärtämään, että lukeminen vie uuteen maailmaan. Hän suree, jos kukaan ei anna tällaiselle kokemukselle mahdollisuutta. Hänestä jo kymmenen lukuminuuttia päivässä riittää. – Jos kehitetään lukemiseen kannustava peli, pitää varmistaa, että pelissä voi edetä vasta, kun kirjaan on oikeasti tutustuttu, hän huomauttaa. Lukeminen kehittää mielikuvitusta ja luovaa ajattelua paremmin kuin valmiiksi tarjottu tavara. Maija harrastaa keppihevosia ja lukee paljon, erityisesti hevoskirjoja. Hän soisi, että lukemiselle varattaisiin aikaa. – Vaikka kirja luettaisiin pätkissä, siihen pitkäjänteisyyden ja keskittyneisyyden tilaan ei pääse muilla välineillä. – Tilastojen mukaan vain neljännes suomalaisvanhemmista lukee edes alle kouluikäisille lapsilleen. – Kirjastoväki ja pohjoismaiset tutkijat tuntevat meidät aika hyvin, mutta opettajat voisivat tuntea meidät paremmin, toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen pohtii. Lukeminen ja varsinkin kirjojen lukeminen on maailman ymmärtämiseen paras avain. Hän aikoo jossain vaiheessa saada valmiiksi kotimaisen kirjallisuuden väitöskirjansa, jossa paneutuu lasten kuvaamiseen 2000-luvun suomalaisissa kuvakirjoissa. Sen asiantuntijajoukko edistää lastenja nuortenkirjallisuuden asiaa. Mauri Kunnasta on kaikkine käännöksineen nelisen metriä, Marvi ja Mervi Jalon hevoskirjoja viitisen metriä, Tove Janssonia vielä enemmän
Hän sanoo sen olevan suorastaan kirjallisuuden idea. PASI HEIKURA Radioääni Pasi Heikura pitää ääneen lukemisesta. On ikävä fakta, että vain 7–17-vuotiaana on tarpeeksi aikaa lukea. 16-21 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 19 ›› LM10_s16-21_Laaksonen_Heikura.indd 19 10.9.2018 15.06. LM 10/2018 s. Esimerkkeinä ääneen lukijoista käyvät Homeros, runonlaulajat ja Väinö Linna
– Tantalos ajatteli tarjota parasta, mihin pystyy, ja pataan päätyi esikoispoika. Heikura jatkaa tarinalla, jossa Lyydian kuningas Tantalos kutsui jumalat kotiinsa syömään. Olin kauhuissani, mutta poikia nauratti. Lukeminen yhdistää perhettä, tietävät Pasi, Martti, Maija, Eino ja Kaisa. Tilanne rauhoittui, ja lukeminen jatkui, Heikura muistelee. Tätä helpotti se, että Kaisa Laaksonen hoiti lapsia kotona liki kymmenen vuotta, ja Heikura on aina tehnyt töitä kotoaan. LM 10/2018 s 16-21 20 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s16-21_Laaksonen_Heikura.indd 20 11.9.2018 6.58. Lastenklassikoista antiikkiin Pasi Heikura kertoo lukevansa lapsille vaimonsa kanssa vuoroilloin. PERHEESEEN KUULUVAT 7ja 9-vuotiaat pojat ja 11-vuotias tyttö. Nyt Heikura tekee Yle Radio 1:lle Aristoteleen kantapää -kieliohjelmaa, joka sai vuonna 2014 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon ja 2009 Bonnierin Vuoden journalistinen teko -palkinnon. KOULUTUKSELTAAN Laaksonen on filosofian maisteri ja kasvatustieteiden maisteri; Heikura on yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän iloitsee, kun tarinoista selviää myös monien sanontojen alkuperä, joten medialukutaito kasvaa. Heikura kertoo mieluusti kaikille, mikä on vaikkapa Pandoran lipas. Sitten luettiin myös viisi jatko-osaa, ja urakkaan kului vuosi. Ajattelin, että ei herranen aika, ei tällaista voi lukea iltasaduksi lapsille, mutta pojat vain käkättivät. – Aluksi luin kirjaa lapsille kokeeksi. Yksi hajamielinen jumala oli ehtinyt puraista palan pojan olkapäästä, joka sitten paikattiin norsunluulla. n Martti tykkää liikkua ja lukea yhtaikaa. Laaksonen toivoo, että lukeminen saisi vastaavan mallin kuin Liikkuva koulu, joka on tuonut liikuntatuokioita koululaisten arkeen. Niinpä jumalat kokosivat sopasta pojan. Luettavaksi osui kohta, jossa joku tappoi veljensä lyömällä tältä pään poikki vahingossa. TYÖKSEEN Laaksonen on toiminut Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtajana helmikuusta 2017; Heikura teki Simo Frangénin ja Jyrki Liikan kanssa Alivaltiosihteeri-radioohjelmaa vuosina 1990–2017. Ketkä. Lukeminen on yhteydessä koulumenestykseen, joten yliopistot naisistuvat. Yksi ratkaisu on nykyistä toiminnallisempi koulupäivä, jotta kaikki tavoitettaisiin. KAISA LAAKSONEN (s. Nokialla 1977) ja PASI HEIKURA (s. Toiseksi klassikoksi perhe valitsi Narnia-kirjat, joita luettiin toinen vuosi. Karviassa 1963) ASUVAT Tampereella. Vuosia sitten perheessä luettiin Ihmemaa Oz. Klassikkoihin uppoutuminen eteni, kun perheessä alettiin lukea Arto Kivimäen kolmiosaisen Antiikin taruja lapsille -sarjasta kakkososaa. Kunpa joka perheessä luettaisiin antiikin taruja, joista selviää monien sanontojen alkuperä. – Kun mukula suuttui tai pelkäsi, vaimo keksi mahtavasti, että luetaanpa jotain hauskaa kirjaa sohvalla. Laaksonen on mukana noin 30 kasvatusja kirjallisuusammattilaisen kansallisessa lukutaitofoorumissa, jonka opetusministeri asetti keväällä. – Opettajakoulutus kaipaa hyviä käytäntöjä, joilla opettaja saa nuoria innostettua lukemaan. Kun lapset olivat pieniä, vanhemmat lukivat myös päivisin. KIRJAT: Laaksoselta Suuri lukuseikkailu (2017); Heikuralta Näissä merkeissä (2003), Samoilla linjoilla (2004), Aristoteleen kantapää (2009), Mistä puhumme kun puhumme jostain (2013) ja Aika velikultia (2014) sekä Frangénin ja Liikan kanssa 27 Alivaltiosihteeri-kirjaa. Perheessä on edetty kirjasarjan loppuosaan, ja Heikura suosittaa, että joka kodissa luettaisiin antiikin taruja. Myös rahaa tarvitaan koulukirjastoihin ja henkilöstön koulutukseen. Tarina kääntyi paremmaksi, sillä jumalat sanoivat, että eivät he voi ihmistä syödä. Näin medialukutaito kasvaisi
YHDISTÄ KOTI JA TYÖ! Onko sylissäsi tilaa. HELSINGIN KIRJAMESSUT 25.–28.10. 16-21 LM10_s16-21_Laaksonen_Heikura.indd 21 7.9.2018 12.22. LIPUT EDULLISEMMIN ENNAKKOON! shop.messukeskus.com HELSINGINKIRJAMESSUT.FI | #KIRJAMESSUT | LATAA MESSUKESKUS-APPI! LM 10/2018 s. Tule meille sijaisvanhemmaksi! sos-la psikyl a.fi/ sijaisv anhem muus K uv a: Th in ks to ck HALUAMME INNOSTAA LAPSIA JA NUORIA LUKEMAAN ENEMMÄN! MESSUILLA NYT UUSI UPEA ALUE LAPSILLE JA PALJON OHJELMAA KOKO PERHEELLE. AVOINNA: to–la klo 10–20, su klo 10–18
FEMINISMIÄ napapaidassa ANTTI VANAS | KUVAT MOSTPHOTOS TUTKITTUA TIETOA LE H TI KU VA LM 10/2018 s.22-25 22 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s22-25_Tutkitut.indd 22 10.9.2018 15.29. Mitä oli tyttöenergia, josta aikoinaan niin paljon puhuttiin, ja jota säteilivät sellaiset tyttöbändit kuin Spice Girls, Nylon Beat, TikTak ja Mascara
Väitös Tyttöenergialla kasvaneet – Postfeministisen populaarikulttuuri-ilmiön yhdessä muistellut merkitykset tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa syyskuussa. Astrid Lindgreniä syytettiin 1970-luvulla Veljeni Leijonamieli -kirjan ilmestymisen jälkeen lasten pelottelusta sekä itsemurhan ja kuoleman kuvilla leikittelystä. Feminismin ja napapaitojen fuusio ei siis ollut täysin ongelmaton asia. Lupa olla tyttö ja näyttää tytöltä, mutta toimia silti tasavertaisena vastakkaiseen sukupuoleen nähden oli Tormulaisen mukaan keskeinen osa tyttöenergian viestiä. Kansainvälisen tyttöpoppi-ilmiön myötä levy-yhtiöt alkoivat 1990-luvulla lanseerata tyttöbändejä myös Suomessa. Pitääkö lasta suojella kaikelta mitä hän ikinä keksiikin pelätä – vai tarvitseeko lapsi hirviöitä ja muita fiktiivisiä kammotuksia harjoitusvastustajikseen. Sitä pohjustivat 1980-luvulla mm. Kauhun estetiikka lastenkirjallisuudessa tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa pari vuotta sitten. Hänen mukaansa lapsi saa satujen kasvutarinoista sekä hyvän ja pahan vastakkainasettelusta lohtua ja välineitä omien elämäntapahtumiensa käsittelyyn. Toisaalta Jörö-Jukalle on löytynyt viime vuosikymmeniin saakka myös puolestapuhujia. Tarvitseeko lapsi hirviötä. Ylösen väitös Tappeleva rapuhirviö. Saksalaisen Heinrich Hoffmannin vuonna 1845 julkaistuissa Jörö-Jukka-tarinoissa huonosti käyttäytyvät lapset kokevat toinen toistaan kaameampia kohtaloita purruksi tulemisesta sormien katkomiseen. Nykykirjoissa paha on kesytetty söpöilyllä. Nykyään pelottelemalla kasvattavia tarinoita löytyy Ylösen mukaan korkeintaan terveystiedon oppikirjoista; uusista lastenkirjoista niitä saa hakea turhaan. 22-25 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 23 LM10_s22-25_Tutkitut.indd 23 7.9.2018 12.23. Kirjailija vastasi syytöksiin väittämällä ykskantaan, etteivät lapset pelkää kuolemaa vaan yksin jäämistä. Ongelmina pidettiin tietyn mallin mukaista naisruumiin esittämistä ja sen mukaiseen kulttuuriseen kuvastoon samaistumista. Naisellisuutta positiivisena voimana korostaneet napapaidat ja minihameet olivat kaukana feminismin totutusta kuvastosta. 1990-luvun tyttöenergiakulttuuri ei syntynyt tyhjästä. Kaupallisuudestaan huolimatta se rikkoi monin tavoin sukupuolijärjestystä ja uudisti piintyneitä ajattelutapoja. Tunnettu lapsipsykologi Bruno Bettelheim puolusti 1970-luvun tutkimuksissaan nimenomaan vanhojen satujen kauhistuttaviksi koettuja sisältöjä. Lupa olla tasavertaisesti tyttö. Tutkimukseen osallistuneet naiset painottivat tyttöenergiakulttuurin myönteisyyttä, iloisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tormulainen analysoi 1990–2000-lukujen vaihteen populaarikulttuurista ilmiötä muisteluja aikalaisaineistojen valossa. Tyttöenergia popularisoi feminismiä 1990-luvun tytöille sopivalla tavalla, feminismin käsitettä ja siihen liitettyjä tunnusmerkkejä välttäen. Tormulaisen mukaan tyttöenergiakulttuuri merkitsee kokijoilleen, 1980-luvulla syntyneille naisille, yhtä sukupuolten tasa-arvon etenemisen mallia. Hirviöt eivät ole jättäneet lastenkirjallisuutta, mutta se on kesytetty Ylösen söpöilyn estetiikaksi kutsumalla menetelmällä lapsikelpoiseksi. Sadut valmistavat myös kohtaamaan elämän väistämättömät murrokset, kuten vanhemmista irtautumisen. LE H TI KU VA LM 10/2018 s. Lastenkulttuurin ja kauhun suhdetta tutkinut Susanne Ylönen kiittää mielenkiintonsa suunnasta kotiperhettään, joka tutustutti hänet sellaisiin satuklassikoihin kuin Jörö-Jukkaan ja Grimmin veljesten tarinoihin. Kauhulta taitetaan kärki tekemällä hirviöistä hassuja tai suojelua tarvitsevia tai sitä tarjoavia otuksia. Kirjasesta kehkeytynyttä lastenkirjaklassikkoa on kritisoitu alusta lähtien: tarinoita on pidetty lapsille sopimattomana väkivaltaisuutensa ja uhkailevan pedagogisen otteensa vuoksi. Madonna, Cyndi Lauper ja Blondie-yhtyeen Debbie Harry. A ino Tormulaisen väitöstutkimukseensa haastattelema aikalaistodistaja määrittelee 1990-lukulaisen tyttöenergiakulttuurin olemuksen lyhyesti ja tarkasti: ”Ei tartte tehä mitään tai olla tekemättä sen takia että on tyttö”. Tyttö löi tuolloin muutenkin itsensä läpi populaarikulttuurissa, esimerkkeinä tv-sankarit Xena, Buffy vampyyrintappaja, teininoita Sabrina ja Hayao Miyazakin anime-elokuvien sankarilliset pikkutytöt
Tutkijat suosittelevatkin säännöllisten, ammattilaisten vetämien musiikkituntien sisällyttämistä varhaiskasvatukseen päiväkodeissa ja niiden saavutettavuuden lisäämistä myös kotihoidossa oleville lapsille. Jo hyvin pienet lapset auttavat mieluummin niitä lapsia ja aikuisia, joiden kanssa ovat musisoineet yhdessä tai vain pomppineet samassa rytmissä. Tutkimuksen pulmana on käsitteiden epäselvyys. Muskari kasvattaa SANAVARASTOA Viikoittainen musiikkileikkikoulu tukee alle kouluikäisten sanavaraston kehitystä, kertoo Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä tehty tutkimus. Piirteet tuottavat persoonallisuuden, jota leimaavat tunnekylmyys, omahyväisyys, kaksinaamaisuus ja aggressiivisuus. Tiettyjä narsistisia piirteitä omaavat nuoret ovat henkisesti muita lujatekoisempia ja pärjäävät siksi muita paremmin opinnoissa, kirjoittaa tuloksista raportoinut belfastilaisen Queensin yliopiston tutkija Kostas Papageorgiou. Tutkimusjoukoksi värvättiin 340 korkeakouluopiskelijaa Milanon seudulta Italiasta. Papageorgiou muistuttaa tukijoiden määrittelemästä persoonallisuuspiirteiden ”synkästä kolmikosta” (Dark Triad), johon kuuluvat narsismi, psykopatia ja machiavellismi. Tutkimus on julkaistu Personality and Individual Differences -tiedelehdessä. Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä puhutaan silloin, kun narsistiset piirteet ovat vallitsevia ja ohjaavat pääsääntöisesti henkilön käyttäytymistä. Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsii alle prosentti väestöstä. Jos narsismi tuottaa menestystä, sitä on pidettävä toimivana sopeutumana, ja ainakin tässä mielessä positiivisena tekijänä. Näin sanojen merkitys vahvistuu kehittyvissä aivoissa. Tieteen kannalta narsismin kaltaiset persoonallisuuspiirteet ovat joko toimivia tai toimimattomia sopeutumia muuttuviin olosuhteisiin. Narsistinen nuori PÄRJÄÄ OPINNOISSA Brittiläisyhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan narsismin yleistyminen yhteiskunnassa saattaa liittyä narsistien muita parempaan opintomenestykseen. Myös puheen erottelu taustamelussa ja vieraan kielen lausuminen sujuvat musiikkia harrastaneilta lapsilta muita paremmin. Tutkimus julkaistiin Scientific Reports -tiedelehdessä kesäkuussa. Muskaria käyneiden lasten äänteiden prosessointitaidot ja sanavarasto karttuivat enemmän kuin niillä lapsilla, jotka osallistuivat päivähoidon aikana tanssitunneille, tai niillä, joille ei järjestetty päivähoidossa erillistä harrastustoimintaa. Pompitaan samassa rytmissä! Terve.fi-verkkosivuilta löytyvän tiedon mukaan narsistiset piirteet kuuluvat lievämuotoisina jokaisen henkilön peruspiirteisiin. Tulokset osoittavat, että vuosia jatkuvalla leikillisellä musiikkitoiminnalla on positiivisia vaikutuksia alle kouluikäisten kielenkehitykseen. Aivoliiton Kielipolku-lehden tuoreessa artikkelissa Linnavalli kertoo useiden tutkimusten viittaavan siihen, että musiikkiharjoittelu vaikuttaa positiivisesti sanojen erotteluun, äänteiden käsittelyyn, kielelliseen muistiin ja lukutaitoon. n M O ST PH O TO S M O ST PH O TO S LM 10/2018 s.22-25 24 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s22-25_Tutkitut.indd 24 10.9.2018 15.36. Tutkijat testasivat viikoittaisen päivähoidon osana järjestettävän musiikkileikkikoulutoiminnan vaikutuksia 5–6-vuotiaiden kielenkehitykseen kahden vuoden ajan. Tutkimuksen pulmana on käsitteiden epäselvyys. Tutkija Tanja Linnavalli selittää tuloksia sillä, että laulaminen ja soittaminen saattavat terävöittää lasten kuulokykyjä, ja laulaessa tulee myös kuultua ja toistettua uusia sanoja. Tutkijan mielestä narsismia ei kuitenkaan tulisi nähdä yksiselitteisesti negatiivisena ominaisuutena. Tutkimukset kertovat musiikin vahvistavan myös vuorovaikutustaitoja. Opiskelijoiden persoonallisuutta ja opintomenestystä arvioitiin kahdessa vaiheessa. Mukana olleiden opiskelijoiden narsismi oli subkliinistä, eli kyse oli narsistisista piirteistä, ei narsistisesta häiriöstä – eikä normaalin rajoihin mahtuvia narsistisia piirteitä ole koskaan pahana pidettykään
22-25 LM10_s22-25_Tutkitut.indd 25 7.9.2018 12.23. syntt ä rit duudsonivietä meillä ikimuistoiset AIKUISET PUISTOON VELOITUKSETTA MAKSAVIEN LASTEN KANSSA Usko ittees. Avoinna joka päivä. AVOINNA NYT KAKSI LASTENSUOJELUYKSIKKÖÄ. Oo rohkia. Toteuta unelmasi. Tarkista aukioloajat dap.fi #duudsonitpark > Espoo iso omena > Seinäjoki > torniohaparanda jhl.fi Varhaiskas vatus on moniamma tillinen kokonaisuu s, jossa kukaan ei avusta toisia, vaan kaikki toimivat yhdessä. Hämeenkyrö ja Ylöjärvi Lastensuojelua ja päihdekuntoutusta 14-paikkaa 9 työntekijän moniammatillinen tiimi 15–17-vuotiaille Lisätietoja: Hanna Saarinen hanna.saarinen@nauha.fi, 050 359 9410 Milana Mäkinen milana.makinen@nauha.fi, 050 436 1169 www.villajunior.fi UUTTA! LM 10/2018 s
Eikä ADHD auta asiaa. Kalle on tsempannut häntä työharjoittelupaikkoihin ja auttanut velkajärjestelyjen byrokratiassa. reportaasi LM 10/2018 s.26-31 26 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s26-31_EtsiväNuorisotyö.indd 26 10.9.2018 16.47. Kalle kannustaa häntä kuntonyrkkeilemään perustamaansa liikuntaryhmään, jotta tulisi edes vähän liikuttua. Nyt hän korjaa autot ja traktorit, miksei metsäkoneetkin, sama periaate. Olisi hyvä, jos paperit voisi saada näyttökokeilla. Otin loput päivät lomana, nuorimies vastaa karhealla äänellä ja valittelee olevansa kipeä. Löydetyt Etsivä nuorisotyöntekijä Kalle Kohonen tuntee maaseudun nuorten ilot ja surut. Hän muistuttaa usein itselleen, että työskentelee miljonäärien kanssa. – Se loppu. Tämän ongelma on paha velkaantuminen: kun kaikki työstä saatu raha menee velkojen maksuun, ei töitä juuri huvita tehdä. Mopojen korjailusta se nuorena alkoi. Sellaiseen olisi kylillä tarvetta, hän pohtii Kallen kanssa. – Sulla oli sitä rock´n rollia nuorempana. Se ei ole ongelma, sillä hänellä on piha täynnä autoja. Samaa hän suosittelee nuorten asioista päättäville. Autoasentajan paperit ammattikoulusta jäivät kuitenkin saamatta juuri ”rock´n rollin” vuoksi. Niiden rassailu on harrastus. Mites se kuntouttava työtoiminta menee. Hän sytyttää uuden tupakan ja kertoo, että autosta hajosi startti. TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI E tsivä nuorisotyöntekijä Kalle Kohonen hytisee kädet housuntaskuissa Piispalan nuorisokeskuksen tupakkakatoksessa Kannonkoskella ja juttelee ensimmäisen asiakkaansa kanssa. Kalle kysyy. – Kun vain kaikki sujuisi hyvin, Kalle huolehtii tapaamisen jälkeen. Velkajärjestelyä kestää vielä kaksi vuotta, mutta mies on jo reippaasti voiton puolella. Kallenkin auton pikkuvikoja hän on auttanut korjaamaan. Ehkä hän voisi alkaa pitää nuorille moponkorjaustyöpajaa
Toisaalta joskus voi saada väärin perustein leiman otsaan. 26-31 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 27 ›› LM10_s26-31_EtsiväNuorisotyö.indd 27 10.9.2018 16.47. Jo vain Kalle muistaa hyvin, millaista oli olla 15 ja asua maalla. Hänenkaltaiselleen levottomalle sielulle se oli hyvä ratkaisu. Ajeltiin crossipyörillä, mopoilla ja vanhoilla autonrämillä pitkin peltoja ja rämpytettiin vajassa metallia sähkökitaralla niin, että kuului monen kilometrin päähän. Ehkä oman taustansa ansiosta Kalle osaa lähestyä nuoria oikealla tavalla, tuomitsematta. Tuttuja nuoria syytettiin myymälävarkaudesta. Tekijät saatiin kiinni, ja he olivat ihan muualta. Pojat olivat kuralla kaksi päivää. Kalle on nähnyt maaseudun yhteisöllisyyden molemmat puolet. – Meitä oli kymmenen sälliä ja pari tyttöä. Jos eurolla saisi bussikyytejä, moni nuori tulisi mielellään Piispalaan keilaamaan ja tapaamaan muita nuoria. LM 10/2018 s. – Jos täällä jonkun mopo pöllitään, seuraavana päivänä tiedetään, kuka se oli. Kyyti voi olla maaseudulla ongelma. Oli paljon vähemmän vaihtoehtoja ajautua huonoon seuraan ja hölmöillä. Jos täällä jonkun mopo pöllitään, seuraavana päivänä tiedetään, kuka se oli. Joissakin tapauksissa on parempi muuttaa joksikin aikaa muualle. Se tarkoittaa sitäkin, että antaa nuorten puhua asioistaan omaan tahtiinsa. – Järkeä alkoi tulla päähän kunnolla vasta pari vuotta armeijan jälkeen. Kun pojat kerran keksivät tehdä kiljua aitassa, eräs isä lorautti joukkoon ulostuslääkettä
Hyvä yhteistyö koulujen ja vanhempien kanssa ehkäisee syrjäytymistä. LM 10/2018 s.26-31 28 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s26-31_EtsiväNuorisotyö.indd 28 10.9.2018 16.47. Kallelle nuoret uskaltavat myös kritisoida palveluita. Tahvo kuoli keuhkokuumeeseen kevättalvella. Kiltit tytöt yrittävät kestää, mutta pojat purkavat pahan olonsa niin että näkyy ja kuuluu. Kalle kuljettaa nuoria mielellään, sillä automatkat ovat hyvää aikaa vaihtaa kuulumisia ja jutella syvällisestikin. Sen yhteydessä on muun muassa jäähalli, uimahalli ja Pieneläinkoti Pihka. Kalle jutustelee kilteistä tytöistä ja riehuvista pojista. Toisten polku on johtanut pulipolulle, toisten omakotitaloon. – Välillä tekee mieli kuunnella kunnon örinää, kuten Children of Bodomia, välillä sinfonista metallia niin kuin Gloryhammeria ja välillä rennompaa 69 Eyesia. Se ei ole ihan sattumanvaraista, vaan myös oikeita tai vääriä valintoja toisensa perään. Maalaistalon pihalla kyytiin istahtaa iloisesti pulputtava tyttö. Hän sulkeutui huoneeseensa ja soitti heviä niin kovaa kuin korvat kestivät. Aiemmin hänellä oli työparina irlanninsusikoira Tahvo, joten nuorten oli helppo muistaa hänet ”kitaraa rämpyttävänä koiramiehenä”. Kallen työ on usein taksina toimimista: milloin nuoren kuljettamista Kelaan Saarijärvelle, milloin lastensuojelun tapaamisiin tai ammatinvalintapsykologille. Piispalan liikuntasalia kiertää värikäs luontomaalaus. Bussit kulkevat kerran tai kahdesti päivässä. Nuorten oletetaan menevän epämukavuusvyöhykkeelle, mutta ollaanko me aikuiset aina itse valmiita katsomaan omaa toimintaa kriittisesti. Hän on yksi harvoista, joille pystyn kertomaan asioitani. – Olen rauhallisempi, osaan ottaa chillisti. – Pääasia, että jään mieleen. Tykkään lukea fantasiasarjoja. Kalle on houkutellut mut pois omasta pienestä kolosta sängynnurkasta, saanut harrastamaan. Välimatkat ei mua haittaa. Olen totaalisen hevostyttö. Monesti viranomaisten tapaaminen jännittää nuoria ja he voivat suostua asioihin, joita heidän ei ole mahdollista toteuttaa tai joka ei ole yhtään heidän juttunsa. – Maalla on sikamukavaa! Oon aina tykännyt eläimistä ja ratsastanut 6-vuotiaasta. Veli sai kaiken huomion. Kalle käy pitämässä elämänhallintaa käsitteleviä tunteja sekä soittamassa kitaraa ja laulamassa Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven yläkouluilla. – Voidaan puhua siitä, mitä nuori oikeasti itse haluaa ja miten asiat kannattaa esittää viranomaisille. Kymmenessä minuutissa molemmilla on hiki. – Joitakin nuoria on ajoittain tyhjän päällä, mutta mietimme yhdessä heidän ja heidän vanhempiensa kanssa, mitä tehdään. Vähän samanlainen asetelma oli tämänkin tytön perheessä. – Täällä on niin pienet piirit, että jos menetät luottamuksen yhden nuoren kanssa, se saattaa mennä myös kymmenen hänen kaverinsa kanssa. Kesällä ei sitäkään. Olen lukenut tolkienit, harrypotterit, Eragonin ja Annukka Salaman Faunoidit. Saatan lukea kaksikin 450-sivuista kirjaa päivässä. – Milläs nuori täällä pääsee tapaamisiin, jos ei ole omaa autoa. – On tärkeää kuunnella heitä. Täällä voi kokeilla niin jousiammuntaa kuin kuntonyrkkeilyäkin. Ajattelen ennen kuin teen. – En tykkää hengata kylillä. He kävivät myös yhdessä ostamassa lukion oppikirjoja Jyväskylästä. Körötellään päällystämätöntä kelirikkotietä pitkin hakemaan lukiolaisteiniä sijaisperheestä Piispalaan. Tänä kesänä hän on pitkästä aikaa päässyt taas ratsastamaan. Mikä todennäköisyys on masentuneen nuoren lähteä kahville ”Esson baariin” ihan tuntemattoman tyypin kanssa. Kalle myös haastattelee jokaisen yhdeksäsluokkalaisen ennen koulun loppua. Sitten vanhemmille tuli avioero ja rahatkin loppuivat. Turhan usein pidetään asiakkaan vikana, jos palvelu ei toimi. Kalle antaa tytölle nyrkkeilyhanskat ja vetää itse valmentajanhanskat käsiinsä: – Siihen alakoukkua! Hyvä! Itämaista kamppailulajia harrastaneen tytön iskuissa on juuri sitä sähäkkyyttä, jota kuntonyrkkeily vaatii. Ehkä hän hakee lääketieteelliseen, ehkä it-alalle. Näin opin tuntemaan nuoret ja heidän sisaruksensa ja he minut. Piispalan nuorisokeskuksessa Kannonkoskella järjestetään nuorten työpajoja, työharjoittelua ja kuntouttavaa työtoimintaa. Kun tyttö asui vielä kotona, vanhemmat riitelivät paljon. Usein hänellä on tapana piirtää taululle elämän varrella kohtaamiensa ihmisten polkuja. Kiltit tytöt yrittävät kestää, mutta pojat purkavat pahan olonsa niin että näkyy ja kuuluu. Koulu tytöllä on aina mennyt hyvin. Sen seitsemän vuotta, kun Kalle on tehnyt etsivää nuorisotyötä, yksikään nuori ei ole päässyt syrjäytymään
Elämä satuttaa, ja siitä on hyvä oppia puhumaan. – Jos nuori käyttää päihteitä, on siihen usein jokin syy, kuten paha olo, kaltoinkohtelu, kiusaaminen, aikuisten läsnäolon puute tai jokin kriisi. – Musiikki tuo tunteet mukaan työhön. Nyt asiat ovat alkaneet järjestyä. Asunto oli mennyt, samoin ajokortti. Nuorisotalolla tilaa hallitsee biljardipöytä. Paikalle saatiin seitsemisenkymmentä nuorta joka kerta. Vielä keväällä Kivijärven, Kyyjärven ja Kannonkosken nuoret saivat ilmaisen bussikyydin Piispalaan kerran kuussa. Pieni poika oli ollut hänelle kaikki kaikessa, mutta tapaamisoikeus uhkasi mennä. Kun Kalle vihjaisee mahdollisuudesta tulla tänne apuohjaamaan nuorempia peli-illoissa, tyttö taputtaa ja pompahtaa pari kertaa ilmaan. Olisi hyvä, jos heille olisi omat palvelut. Kotona riittää hulinaa, mistä pitää huolen kaksi alle kouluikäistä lasta. Näissä Crazy Action -illoissa muun muassa luisteltiin ja keilattiin. Jos joku sanoo, että mitä oma päihteidenkäyttö muille kuuluu, voin sanoa, että kyllä se pikkusen kuuluu! Kivijärven keskustassa ei näy ketään. Joskus töiden jälkeen Kalle naksauttaa saunan päälle, ottaa lauteille kirjan ja lukee, kunnes asteita on 60 ja sivut alkavat irtoilla. Useimmiten hän laulaa ja soittaa sellaisia kappaleita, joissa on jotain sanomaa tai omia biisejään. Puhelun taustalla kuuluu leikkivien lasten ääniä. Kalle kaivaa kitaransa esiin. – Osittain sen vuoksi lapsillani ei ole toisia isovanhempia. Kyllä jokainen tietää itse, mitä on tullut tehtyä. Päihdeja mielenterveyspalvelut eivät kohtaa nuoria näillä seuduilla. Parempi sanoa asiakkaalle rehellisesti, jos takanani on huonosti nukuttu yö. 26-31 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 29 ›› LM10_s26-31_EtsiväNuorisotyö.indd 29 10.9.2018 16.47. Ainoa lohtu oli viinapullo. Huoltajuus on saatu sovittua ja asunto hankittua läheltä poikaa. Seinustoja reunustavat muhkeat 80-luvun sohvat, ja lattioilla on räsymattoja. – Kalle ei tuominnut, että mitä olen mennyt tössimään. – Omasta jaksamisesta tulee pitää huolta. Hän haluaisi tuotteistaa ideansa musiikin käytöstä nuorisotyössä ja työnohjauksessa. Kyyjärven hyvinvointisuunnitelman mukaan nuorten humalahakuinen juominen oli silti kasvussa vuonna 2015. – Fiksu kaveri, jolla on rankat setit takana, kommentoi Kalle puhelun jälkeen. Ihmisiä me kaikki ollaan. Kalle Kohonen ohjaa nuorille muun muassa kuntonyrkkeilyä. Päihdeongelmien suhteen Kannonkoski, Kivijärvi ja Kyyjärvi eivät tilastojen valossa näytä synkiltä: niissä ryypätään vain 3–4 litraa alkoholia henkeä kohti vuodessa, kun koko maan luku on 7 litraa. Noilla taipaleilla Kalle ehtii kuunnella monta elämänkolhimaa kohtaloa. Kalle houkutteli miehen harrastuksiin, työharjoitteluun, auttoi asuntoasioissa ja tuki isyydessä. Hän voisi ehkä auttaa tuotteistamisessa ja markkiNuori isä asui teltassa, kun Kalle tuli hätiin. – Talvisin kaikilla on raskasta: on pakkasta ja pimeetä ja maisemat ku Kaurismäen leffoista. Ihmiset muljottelee äkäisinä. Nyt Kalle ja nuoret jännittävät saadaanko toiminnalle jatkorahoitusta. Asiakas kyselee kyytiä tärkeään tapaamiseen. – Ilman Kallea minua ei olisi, mies aloittaa liikutusta äänessään. – Vapaaehtoisesti en liiku, sanoo tyttö. Nuorimies, jota Kalle on tullut tapaamaan, istahtaa kuuntelemaan. Kalle on kertonut avoimesti nuorille, että joillakin hänenkin läheisillään on ollut ongelmia ”kuningas alkoholin” kanssa. LM 10/2018 s. Kallen asiakkaan ideasta lähtenyt toiminta sai Nuorten Keski-Suomen myöntämän Vuoden nuorisoteko -palkinnon. Puolivälissä metsätaivalta Kallen puhelin soi. Ruskea puinen kirkko kohoaa komeana kohti taivasta, josta 1970-luvun tasakatot palauttavat ajatukset taas maanpinnalle. On aika mennä tapaamaan seuraavaa nuorta Kivijärvelle, reilun kahdenkymmenen kilometrin päähän. Talvisin kaikilla on raskasta: on pakkasta ja pimeetä ja maisemat ku Kaurismäen leffoista. Kylästä toiseen körötellessä ympärillä näkyy vain metsää, seuraava talo on kilometrien päässä. Sitten hän haluaa kertoa meille, miten tärkeää Kallen apu on ollut. Näin nuoret voivat tutustua toisiin samassa tilanteessa oleviin nuoriin. Tämä nuori isä asui teltassa, kun Kalle tuli hätiin
Baarissa käydään lähinnä Viitasaarella, yli kuudenkymmenen kilometrin päässä. Hän on monien vaiheiden jälkeen päässyt vihdoin opiskelemaan datanomiksi monimuoto-opiskeluna. En millään avaisi omia asioita. Sitten Kalle soitti ja kysyi, miten menee. Kenenkään talous ei kestä kovin montaa virhevalintaa, sanoo Kalle. Olin kova jännittämään, ja oli paha esiintymiskammo. Kivijärvellä oli kesäkuun alussa auki viisi työpaikkaa: metsäkoneenkuljettajalle, myyjälle, henkilökohtaiselle avustajalle, vartijalle ja betonielementtityöntekijälle. Kesäisin Kivijärven asukasmäärä kolminkertaistuu mökkiläisten vuoksi. Erään kerran, kun Kalle meni käymään nuoren miehen kotona, seinälle oli levitetty vihreä verho. – On turhauttavaa kokeilla ja pettyä. Nuorisotalo kokoaa suojiinsa 7–10 nuorta kaksi kertaa viikossa. Alle kolmekymppisiä on paikkakunnalla parikymmentä, tämän nuorukaisen ikäisiä enää muutama. Palasin tänne. Silloin täällä on paikalla myös nuoriso-ohjaaja Arttu. Sen huomaa kuulemma kaupassa, jossa onkin äkkiä jonoja. Kunta sai viime vuonna kolme ihmisoikeuspalkintoa turvapaikanhakijoiden onnistuneesta kotouttamisesta. Arttu viihtyy kotikylässään. – Ei tuntunut oikealta alalta ja Jyväskylä oli liian iso paikka. Muutama vuosi tosin vierähti kotosalla. Naapurikunta Kyyjärven Betsetin betonielementtitehdas, iso perheyritys, on alueen suurin työllistäjä. Kaikki eivät saa apua ajoissa. Sitä ennen hän teki opiskelukokeiluja ja oli erinäisissä pätkäja työharjoittelupaikoissa. – Huomasin tulevani lasten ja nuorten kanssa hyvin toimeen. En tykännyt Jyväskylästä, oli koko ajan sellainen olo, että pääsisipä rauhallisempaan paikkaan. – Täällä on rauha ja luonto lähellä. kysäisee Kalle. – Mutta onneksi täällä ollaan valmiita räätälöimään niitä. Ajetaan Kivijärven täysremontoidun koulun ohi. Hän kerää tottuneesti biljardipallot pöydälle kasipalloasetelmaan, tähtää, iskee ja kuvio hajoaa. Arttu kävi peruskoulun jälkeen Jyväskylässä opiskelemassa autoalaa. Paljon on menty eteenpäin siitä, mistä lähdettiin, Arttu sanoo. Arttu valmistui nuoriso-ohjaajaksi vuonna 2015. Arttu ei kadonnut. Ensimmäisillä kerroilla ohjaaminen jännitti, mutta kokemus on tuonut varmuutta esiintymiseen. Luulisi, että kylät haluaisivat pitää kiinni jokaisesta nuorestaan. Kalle auttoi oppisopimuskoulutuspaikan hankkimisessa. – Jos löytyisi mieleinen paikka, niin muuttaisin. Voi uida kesäisin ja pelata värikuulasotaa vanhalla kaatopaikalla. Mukavaa hommaa. – Hän näytti, että taustan voi muuttaa miksi vain, vaikka Manhattaniksi. Siinä tarvitaan aika monta ohjelmaa ja säädintä. Ammatinvalintapsykologi auttoi häntä löytämään vahvuudet, jotka eivät viitanneet ainakaan puhelinmyyntityön suuntaan. Se maksoi yli neljä miljoonaa, joten toiveikkaita täällä ollaan, vaikka ikäluokat pienenevät koko ajan. – Karu tosiasia on, että täällä on työja harjoittelupaikkoja vain muutamia, Kalle huokaa. Miehet muistelevat ketkä nuorista ovat lähteneet, ketkä jääneet ja kuka juonut itsensä hengiltä. Pois Kivijärveltä hän ei halua muuttaa. Sitten hän oli työharjoittelussa kunnan kiinteistönhoitajana ja muutti omaan asuntoon. Sitten on Kallen vuoro. – Ei ne taija siellä nuoriso-ohjaajia kaivata, Arttu sanoo. Myös Arttu soittaa kitaraa: hakee netistä rumpukomppeja ja tekee päälle omia biisejä. Nyt hän on 29-vuotias ja ohjaa Kivijärven lisäksi nuoria myös Piispalassa jo kolmatta vuotta. Kesän ajan nuorta miestä työllistää mainoskampanja, jonka hän tekee sosiaaliseen mediaan jollekin yritykselle tai yhdistykselle opiskelujensa ensimmäisenä näyttötyönä. – Sinne en hakenut vielä. Voi oikeastaan tehdä, mitä haluaa. Kivijärvikin tarvitsee digitaitureita – varsinkin kun tänne saatiin puolitoista vuotta sitten yhteyksiä siivittävä valokuitukaapeli. – Mites se uimavalvojakurssi. Nuoriso järjestää viikonloppuisin kotibileitä kotona tai mökeillä tai hengaa kodilla. Aikaisemmin on tullut käytyä paljon kalalla ja metällä. – Oli aluksi tosi hankala lähteä puhumaan. He ovat aitoja ja välittömiä. – Täällä on tarpeeksi hiljaista, ei ole liikaa sähinää. – Et sitten hakenut Uuteenkaupunkiin mersuja kasaamaan. Sopeutumiseen meni liikaa aikaa, ei toiminut. Kun ikäryhmät ovat pieniä, kavereissa ei ole valinnanvaraa ja on hankalaa, jos kemiat eivät kohtaa. noinnissa. Siellä hän ohjaa vieraileville koululaisryhmille erilaisia aktiviteetteja, kuten jousiammuntaa ja keilausta, ja oli mukana myös Crazy Action -illoissa. Koulun keskeyttämistä pidetään isona riskinä: noin puolet keskeyttäneistä katoaa tilastoista eli ei ole töissä, opiskelemassa tai työttömänä. Voi Kivijärvellä harrastaakin vaikka mitä: on frisbeegolfrataa, tenniskenttää ja minigolfia. Yhdeksäsluokkalaisia oli keväällä ykEn tykännyt Jyväskylästä: liikaa sähinää.” Kivijärveläisnuori toivoo voivansa tehdä it-alan töitä maaseudun rauhassa LM 10/2018 s.26-31 30 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s26-31_EtsiväNuorisotyö.indd 30 10.9.2018 16.47. Olin ihan, että sälli osaa striimata! Kun hän näytti, miten se tehdään, olin ihmeissäni. Veljen kanssa on patikoitu Salamajärven kansallispuistossa 60 kilometrin lenkki ja yövytty laavussa
Lapset ei yleensä tuu ite sanomaan, että niitä kiusataan tai ahdistaa. LM 10/2018 s. Joskus hän vie nuoren Helsinkiin tai Ouluun, jolloin mittariin saattaa kertyä jopa 800 kilometriä. sitoista ja kahdeksasluokkalaisia viisi. Kalle muistuttaa usein itselleen, että työskentelee miljonäärien kanssa. Kallen mielestä Suomessa puhutaan liian vähän siitä, miten tärkeää lasten kanssa vietetty aika on. Jos ei ensimmäisen kuukauden aikana vaihda jotakin niveltä, se on ensin satasen remontti mutta kuukauden jälkeen tonnin. 26-31 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 31 LM10_s26-31_EtsiväNuorisotyö.indd 31 10.9.2018 16.47. Kyyjärvellä on kolmesta kunnasta eniten alle 15-vuotiaita kiitos vuoden 2016 turvapaikanhakijoiden onnistuneen kotoutuksen. Muutto saattaa silti olla edessä lähiaikoina, sillä ala ei työllistä täällä kokoaikaisesti. Reissulla säästettiin viisi miljonaa, ehkä jopa enemmän. – Jos jokainen syrjäytynyt nuori maksaa about miljoonan, pitäisi jokaista nuorta kohdella kuin he olisivat Niinistön tai Sipilän lapsia. Autostakin kuulee, jos se kaipaa huoltoa. Kun moottori rikkoutuu vielä lisää, se onkin jo kolme tonnia. n Arttu on löytänyt paikkansa nuorisoohjaajana. Samoin on ihmisten kanssa. – Aina pitää olla sen verran aikaa, että ehtii tajuta lapsen ilmeestä tai olemuksesta, jos kaikki ei ole kunnossa. Samaa hän suosittelee myös nuorten asioista päättäville. Kalle Kohosen työpäivä on päättynyt, ja ajokilometrejä kertyi tänään 87. Kalle Kohonen suhaa etsivässä nuorisotyössä sydän-Suomen pienissä kunnissa
LM 10/2018 s.32-33 LM10_s32-33_LapsiMuuttaa_Maailmaa.indd 32 7.9.2018 12.24
Klaus Helkama erottaa peräti viisi sosiaalisen perspektiivinoton vaihetta. – Maailmanmuuttamishalu edellyttää tietoa maailmasta ja siinä olevista virheistä. Satu kertoo osoittelemattomasti, kuinka vaarallista on antautua tämän alkukantaisen himon valtaan. Mette, 7, toivoisi huoneensa täyteen karkkia: – Niitten pitää olla gluteenittomia, pähkinättömiä ja laktoosittomia. Jos Liinu, 4, saisi muuttaa maailmaa, hän toivoisi itselleen Hatchimals-leluja. AINO, 11. – Hyvät asiat, joita ihmiset lapsesta lähtien tavoittelevat toiminnallaan, voivat olla joko preferenssejä eli valintahetkessä välitöntä mielihyvää tuottavia tavoitteita tai intressejä eli kukoistukseen johtavia hyviä, joihin voi sisältyä myös toisten hyvää, Kalliokoski toteaa. Tytin, 8, toivomuksista voi päätellä, ettei perheessä kenties ole aina varaa kaikkeen, mitä hän haluaa: – Saisi ilmaiseksi leluja, lisää kavereita kaikkialla maailmassa ja että kaikki maksais vähemmän. Jos sodat loppuisivat, se olisi tosi monille ihmisille hyvä, mutta jos saisin karkkia, siitä ei voisi nauttia kovin moni. Lapsen kasvaessa kehittyy hänen kykynsä asettua toisen asemaan ja tarkastella asioita erilaisista näkökulmista. Samantapainen toive nousi esille muutamissa muissakin vastauksissa. tulevaisuus JOS LAPSET MUUTTAISIVAT MAAILMAA, miten he tekisivät sen. Elsa, 11, pyytää miettimisaikaa ennen kuin vastaa ja muotoilee sitten tiiviisti: ei olisi enää sotaa, sairautta eikä köyhyyttä. – Ja että turvapaikanhakijat saisi tulla Suomeen! Toisaalta, jos ei olisi sotia, niin ei olisi turvapaikanhakijoitakaan, hän päättelee. – Ensinnäkin kysymys tivaa lasten käsityksiä hyvästä. Tieto maailmasta ja käsitys hyvästä rakentuvat sosiaalisesti: aikuiset ja toiset lapset ohjaavat kirjojen, sarjakuvien, pelien, tv-ohjelmien ja elokuvien pariin ja tekemään niistä tulkintoja, Kalliokoski toteaa. Jos pieni lapsi saa toivoa, hän todennäköisesti toivoo jonkin hedonistisen preferenssin toteutumista, Kalliokoski arvelee. Taina Kalliokoski huomauttaa, että jos lapsen perustarpeiden tyydytys on epävarmaa tai epäjohdonmukaista, hänen voi olla vaikea asettua toisen asemaan ja huomioida tämän tarpeita. Moni aikuinenkin tunnistaa tilanteita, joissa on antanut periksi halulleen ahmia makeaa. Toiseksi se koskettaa lapsen uskomuksia, sitä, mitä on mahdollista tai suotavaa toivoa ja saada aikaan, hän erittelee. Keskustelussa käy ilmi, että hän on saanut toiveeseensa vaikutteita pari vuotta vanhemmalta isoveljeltään. – Ne syntyy illalla munista, jos niitä hautoo oikein lämpimästi. Sosiaalietiikan tohtorikoulutettava Taina Kalliokoski Helsingin yliopistosta näkee kysymyksessä useita ulottuvuuksia. 32-33 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 33 LM10_s32-33_LapsiMuuttaa_Maailmaa.indd 33 7.9.2018 12.24. Eetu toivoo vielä, etteivät ihmiset koskaan kuole sukupuuttoon. Vuotta vanhempi Iina toivoisi, että luonto säilyisi, eivätkä ihmiset kuluttaisi sitä liikaa. Lisää kavereita toivoo myös Eetu, 7. Saman ikäinen Aino poistaisi maailmasta sodat ja ilmastonmuutoksen. Niilo, 6, ohittaa kysymyksen maailmanmuuttamisesta nopeasti. tettyyn kysymykseen, hän saattaa mielessään punnita, millainen vastaus olisi kysyjästä mieluisa. Vasta myöhemmin lapsi oppii katsomaan asioita toisten näkökulmasta. Mikset, Aino, toivoisi esimerkiksi karkkia. Tällaisia ovat tyypillisesti karkkija lelutoiveet. Hän toivoisi myös Pet Shopeja ja jonkin Ryhmä Haun hahmon. Kaveritoiveen voi nähdä jo intressinä, kukoistukseen johtavana hyvänä. Laura, 15, toivoisi kaikkien olevan suunnilleen tasa-arvoisia niin, ettei olisi hirveän köyhiä eikä hirveän rikkaita. – Se menee niin nopeasti ohi ja se on jotenkin turhaa. Klassinen esimerkki välittömän mielihyvän tavoittelusta löytyy kansansadusta Hannu ja Kerttu, jossa lapset alkavat ahmia suurta piparkakkutaloa ja joutuvat noidan vangiksi. – Toivoisin, että tuo olis karkkia, tuo olis rahaa ja tuo täynnä Aku Ankkoja, hän sanoo ja osoittaa pöytää, tuolia ja sohvaa. Ihmisen näkökulmasta lajin katoaminen onkin yksi lohduttomimmista tulevaisuudennäyistä. Lisäksi hän haluaisi pihaan lunta, josta voisi tehdä lumiukkoja, sekä pääsyn elämyspuistoihin. Empatia, kyky asettua toisen asemaan, luo auttamisen ja oikeudenmukaisuuden perustan. Yli 10-vuotiaat tunnistavat maailmasta virheitä, jotka liittyvät ympäristönmuutokseen, terveyteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Lisäksi hän toivoisi, ettei olisi lentokoneita, laivoja, moottoriveneitä eikä autoja, vaan että ainoat autot toimisivat aurinkovoimalla. TOPI LINJAMA LM 10/2018 s. Kun yli 10-vuotias lapsi vastaa alussa esiJos sodat loppuisivat, se olisi tosi monille ihmisille hyvä, mutta jos saisin karkkia, siitä ei voisi nauttia kovin moni. Sosiaalipsykologian professori Klaus Helkama kirjoittaa teoksessaan Moraalipsykologia, että oma näkökulma hallitsee noin 3–5-vuotiaan maailmaa. n E ikö kysymys vaikutakin yksinkertaiselta: jos voisit muuttaa kolme asiaa maailmassa, mitkä ne olisivat
Partanen seuraa tilannetta tarkasti. Draamakasvattaja Anna-Riitta Partanen avaa ovet ja toivottaa oppilaat tervetulleiksi. Pikkuhiljaa työskentelyalue laajenee koko lämpiön havainnointiin. Oppilaat lähtevät pareittain liikkeelle ja puhuvat Tatun ja Patun tapaan sana kerrallaan naulakosta, julisteista, kasveista ja kuvaajan kamerasta. Kuva jatkuu linnulla ja lapiolla, työmiehellä ja asvaltilla. Anna-Riitan helistin tuo ryhmän taas yhteen. Suositusta lastenkirjasta tehty näytelmä on saanut kantaesityksensä Lahdessa, ja oppilaat ryhtyvät Partasen johdolla tutustumaan päivän aiheisiin Tatun ja Patun silmin. Draamakasvattaja Anna-Riitta Partanen seuraa Sara Uosukaisen ja Jasper Tavun kuvanrakennusta. Suurin osa Partasen asiakkaista on alakouluikäisiä, koska niinä ikävuosina otetaan käyttöön uusia työtapoja. Ensimmäinen tehtävä on rakentaa pareittain ihmispatsaita Suomeen liittyvistä sanoista. – Jatkoiko kaveri juttua eri lailla kuin odotit. hän kysyy. Teatteri on lapsille tuttu, sillä he ovat tavanneet Partasen ensimmäisen kerran jo kolmannella luokalla. SATU JAATINEN | KUVAT JUHA TANHUA Opetus alkaa usein vuorovaikutustaidoista. – Tässä ryhmässä oli ilahduttavaa se, draamakasvatus Teatterin ja koulun yhteistyö auttaa lapsia itsensä löytämisessä. Tämän jälkeen siirrytään kuvanrakennustehtävään, jossa tuodaan vuorotellen luontoteemaiseen kuvaan uusia hahmoja. Hän arvostaa sitä, että draamakasvatuksessa osallistujien oppimiskyvyillä ei ole merkitystä. Muillakin Suomen teattereilla on kouluyhteistyötä, mutta Lahden toiminta on ainutlaatuista sikäli, että Partanen tekee draamakasvatusta kokopäivätoimisesti. Teatteripäivän teemana on Tatun ja Patun Suomi. – Yhteistyötä! ryhmästä hihkaistaan. Matias Oinonen (vas.) ja Luka Salminen pitivät Tatu ja Patu -tintamareskista. – Nyt kuvasta kuuluu ääntä! Ei pilata tätä, nyt on syntymässä hyvä, hän kannustaa. Syntyy joutsenia, liito-oravia, saunakiuluja ja kauhoja. LM 10/2018 s.34-37 34 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s34-37_DraamaKasvatus.indd 34 7.9.2018 12.25. – Mitä taitoja tässä tehtävässä tarvitaan. Tatun ja Patun silmin – JA SEURASSA P erjantaiaamun rauha rikkoutuu, kun 50 Renkomäen koulun viidesluokkalaista kaartaa pyörineen Lahden kaupunginteatterin edustalle. – Mä olen hirvi! – Ja mä rikkaruoho! Luontoaiheinen kuva puretaan ja rakennetaan uuteen suuntaan yhden yksikön, madon, ympärille. Aikuiset voivat antaa lapsille mallia heittäytymisessä ja lapset voivat tuoda esille monia omia taitojaan. Ei leikkiä leikin vuoksi Anna-Riitta Partanen toimii Lahden kaupungin opetustoimen palkkalistoilla ja tekee suuren osan työstään kouluilla. Oppilaat jaetaan kahteen ryhmään, joista toinen lähtee tutustumaan talon toimintaan ja toinen jää pitämään työpajaa lämpiöön
34-37 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 35 ›› LM10_s34-37_DraamaKasvatus.indd 35 7.9.2018 12.25. Draamakasvatukseen sisältyy laaja-alaisen osaamisen taitoja, joista puhutaan kaikkien oppiaineiden yhteydessä. Pintakäsittelijä Päivi Haimakainen kertoo työstään kaupunginteatterin lavastamossa. On ajateltu, että kyse on puuhastelusta ja sitten huomattu, että leikillisyys onkin vakavampaa. Kasva sellaiseksi, joka olet Aloittaessaan työnsä Lahdessa Anna-Riitta Partanen kyseli kouluilta, saisiko tulla pitämään niissä draamakasvatustunteja. – Joskus ajatellaan, että jos ei ole itse näyttelijä, ei voi käyttää tällaista työtapaa. Tässä vuorossa Venla Uusitalo (vas.) ja Veera Suhonen. Nyt neljäntenä vuonna mukaan on ilmoittautunut kokonaisia kouluja, ja luokkia olisi tulossa enemmän kuin aikatauluun mahtuu. Siitä ei ole kyse. Aiheesta löytyy paljon kirjallisuutta, mutta koska ohjaajan pitää olla koko ajan läsnä ja aistia, mitä ryhmässä tapahtuu, tuntuu Partasesta hyvältä saattaa muita opettajia työtavan ääreen osallistumisen kautta. Se on yhtä aikaa oppimista työtavoista, oppimista omasta itsestä vuorovaikutustilanteissa ja oppimista ryhmän jäsenenä. Kaupunginteatterin lämpiötä tutkitaan ja kuvaillaan sana kerrallaan. Hän tutustui nuorena Keski-Euroopassa ja Englannissa draamaopetukseen erilaisten kurssien kautta, mikä toimi sysäyksenä alanvalintaan. Partanen kokee onnistuneensa työssään silloin, kun Draamakasvatuksessa osallistujien oppimiskyvyillä ei ole merkitystä. – Lapset ovat taitavia huomaamaan, mitä taitoja tehtävässä ollaan hakemassa. Tässä ei siis etsitä opettajan johdolla tiettyä oikeaa ratkaisua, Partanen toteaa. Hän on toiminut opettajana 25 vuotta, ja draama on kulkenut koko ajan mukana työkaluna. Anna-Riitta Partanen pyytää oppilaita pohtimaan suomalaisuuteen liittyviä asioita. että mukana oli lasten ja opettajien lisäksi myös rehtori. – Keksiminen ja kuvittelu on lapselle kauhean luontaista. Että tässä ei vain leikitä leikin vuoksi. Partanen on harrastanut teatteria pitkään. LM 10/2018 s. Paras palaute draamakasvatuksesta on sellainen, jossa kerrotaan, että osallistujan käsitys työtavasta on muuttunut. Nykyiseen peruskoulun opetussuunnitelmaan sisältyy ajatus siitä, että oppimista tapahtuisi muuallakin kuin koulun seinien sisäpuolella. Kun tästä saa oman kokemuksen, on ohjaaminenkin helpompaa
Teatterietikettiä On vaihdon aika, ja koululaisryhmä lähtee kiertämään teatteritiloja markkinointiassistentti Pia Leväsen johdolla. Kestotilaus (12 kk) 74 e . Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili Ajantasainen tieto aina saatavilla ASIAKASTIEDOT DomaCare mahdollistaa monipuolisen ja turvallisen asiakastietojen käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta. Va sta an ot ta ja m ak sa a po sti m ak su n Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta us lä he ty s MA AIL MA DRAAMAKASVATUS Kulttuurilaitosten yleisötyö on laaja-alaista ja perheisiin keskittyvää. Vessa-asioita on hyvä pidätellä”, etikettiopas ohjeistaa. näkee osallistujien joukossa lapsen, joka on puhjennut kukkaan. Eurooppaan 12 kk 30 e . – Tarkoitus ei ole, että joka lapsesta tulee rempseä esiintyjä, vaan että hän kasvaa sellaiseksi, joka on. Kun ne ovat kunnossa, voidaan aineistoa ottaa jostain tietystä oppiaineesta. taiteilijoiden ja ohjelmiston esittelyä, yleisökierroksia, keskusteluja tai työpajoja. Täällä näkee uskallusta olla oma itsensä. Lahjatilauksena . Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . 12 kk . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/asiakastiedot DomaCare on Suomen johtava yksityisen hoiva-alan toiminnanohjausjärjestelmä, joka on kehitetty palvelemaan terveys-, sosiaalija hoitotyön erityistarpeita. Pitkämäki ja Vattulainen kertovat näytelmän harjoituksista ja pääsevät vastaamaan siihen kaikkein yleisimpään kysymykseen: ”Onko näytelmää kiva esittää?” – Joo! Kaupunginteatterikin on osaltaan hyötynyt koululaistoiminnasta. Partasen opetus alkaa usein vuorovaikutustaidoista. Myös tarinan lumo on hieno – täällähän ollaan lähellä nuotiopiirin tunnelmaa. Moni hipaisee varovasti lavasteita ohi kulkiessaan: valtavat rakennelmat ja hyllyiltä pursuavat tavarat kiehtovat. Suurella näyttämöllä harjoitellaan Puhallus-näytelmää, ja oppilaat kulkevat lavan takana hiljaa kohti lavastamoa. tilaat lehden . – Ei onneksi, naurahtaa lavastamon pintakäsittelijä Päivi Haimakainen. Kestotilaus (6 kk) 49 e . l Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporen vuonna 2015 tekemän tutkimuksen mukaan yleisötyö ei lisännyt kävijämääriä, mutta sen todettiin vaikuttavan kävijäkokemukseen ja siihen, millaiseksi kävijät kokivat esitysten laadun. peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ palvelukortti Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 (03) 4246 5341 (faxi) tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . Erityisen siskot ja veljet Lapsi & etävanhemmuus Oma poliisi rikollisille nuorille Kun Mesi Kissaniitystä tulee virallisesti poika, vain henkilötunnuk sen kirjain vaihtuu. ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . Opinnot sopivat opettajien lisäksi kouluttajille ja nuorten kanssa työskenteleville. 3 kk . 12 kk . ”Saa itkeä, jos itkettää. Siihen voi sisältyä esim. Määräaikaistilauksena . Kysy lisää DomaCaren soveltuvuudesta juuri Sinun työhösi. Opiskelijatilauksena . Lopulta on kyse siitä, miten me yhdessä toimimme. No, Tatu on sille persompi... Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2018 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus . Itselleni . RAI | 50 integraatiota | PSOP | Satoja asiakasyrityksiä | eResepti | www.domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous Hoiva-alan erityistarpeet huomioiva LASKUTUS Laskutus tapahtuu lähes huomaamatta muun päivittäisen toiminnan ohessa automaattisesti oli se sitten kuntien koonti-, palvelusetelitai käytettyyn aikaan perustuvaa laskutusta. Symbolipohjainen, rakenteinen kirjaaminen nopeuttaa päivittäisten asiakaskirjausten tekemistä. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. l Draamakasvatus on osa teattereiden yleisötyötä. 6 kk . LM 5/2018 s.1 LM5_s1_Kansi_ pienicmyk.indd 1 16.4.2018 11.34 LASTEN SUOJEL UN KESKU SLIITO N KUUKA USIJUL KAISU | 9 | 2018 Niilalle ja hänen veljelleen periytyi halkioge eni Koulujen homeon gelmaa ei oteta vakavas ti Näin syntyy ekokoti omin voimin! Kiusatu sta tytöstä kasvoi herkkä hevosten tulkki Lapset pelastav at planeeta n: esittelys sä 10 kirjaa ympäris töstä LM 9/2018 s.1 Tilaushinnat . Vaikka yksilön suoritus onkin ajassamme tärkeää, meitä kaikkia kuitenkin tarvitaan, Partanen painottaa. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/laskutus Liikkuvan työn tukena MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä niin kotihoidossa kuin asumispalveluidenkin parissa. Kaikessa DomaCaren kehitystyössä päämääränä on asiakkaidemme työn sujuvoittaminen ja laadukkaan hoitotyön mahdollistaminen. Kolmasluokkalaiset ovat tehneet teatterin aulaan käytösetikettioppaan, joka toimii aikuisillekin. – Onko täällä joskus kaatunut jotain. Taustakierroksen jälkeen syödään eväät ja odotetaan Tatun ja Patun Suomen alkua. Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. – Mä en tiennyt, että täällä on paikka, jossa nuo lavasteet tehdään, eräs oppilaista toteaa. Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kerran kuukaudessa. Lahjaksi . Lapset kyselevät Tatulta ( Anna Pitkämäki) ja Patulta ( Raisa Vattulainen), mikä on Suomen mukavin paikkakunta ja maistuuko mustikkapiirakka. 12 kk . l Nykyisessä perusopetuksen opetussuunnitelmassa draamakasvatus nostetaan esille 16 oppiaineessa. n LM 10/2018 s.34-37 LM10_s34-37_DraamaKasvatus.indd 36 7.9.2018 12.25. 6 kk . Myös museot ja orkesterit tekevät yleisötyötä. Opiskelijatilaus (12 kk) 57 e Postituslisät ulkomaille . Esitysten jälkeen on tiedossa vielä ”jälki-istunto”, jossa näyttelijät keskustelevat lasten kanssa. Autamme mielellämme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai puhelimitse 020 7424 090. Kestotilaus (3 kk) 29 e . Kustantaja www.lskl.fi TILAA LEHTI itsellesi tai lahjaksi LASTENSUO JELUN KESKUSLIIT ON KUUKAUSIJU LKAISU | 5 | 2018 Erilaiset perheet Äiti näkee punaista... Määräaikainen (12 kk) 86 e . Saa nauraa, jos naurattaa. KOKO LEHDEN TUOTTO MENEE Lastensuoje lun Keskusliiton toimintaan! Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2018 . Kestotilauksena . 12 kk . 6 kk . l Draamakasvatuksen perusja aineopintoja voi opiskella yliopistoissa, kesäyliopistoissa ja kansanopistoissa. Tutustu myös nettisivuihimme osoitteessa www.domacare.fi. ryhmästä kysytään. Määräaikainen (6 kk) 58 e . Asiakastietojen hallinta on suunniteltu hoiva-alan tarpeita silmällä pitäen. l Yleisötyön tärkeimpiä kohderyhmiä ovat lapset ja perheet ja sen toteutustavat vaihtelevat laitoskohtaisesti
Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/asiakastiedot DomaCare on Suomen johtava yksityisen hoiva-alan toiminnanohjausjärjestelmä, joka on kehitetty palvelemaan terveys-, sosiaalija hoitotyön erityistarpeita. TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ LM 10/2018 s. Symbolipohjainen, rakenteinen kirjaaminen nopeuttaa päivittäisten asiakaskirjausten tekemistä. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/laskutus Liikkuvan työn tukena MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä niin kotihoidossa kuin asumispalveluidenkin parissa. Tutustu myös nettisivuihimme osoitteessa www.domacare.fi. Autamme mielellämme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai puhelimitse 020 7424 090. RAI | 50 integraatiota | PSOP | Satoja asiakasyrityksiä | eResepti | www.domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous Hoiva-alan erityistarpeet huomioiva LASKUTUS Laskutus tapahtuu lähes huomaamatta muun päivittäisen toiminnan ohessa automaattisesti oli se sitten kuntien koonti-, palvelusetelitai käytettyyn aikaan perustuvaa laskutusta. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili Ajantasainen tieto aina saatavilla ASIAKASTIEDOT DomaCare mahdollistaa monipuolisen ja turvallisen asiakastietojen käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta. 34-37 LM10_s34-37_DraamaKasvatus.indd 37 7.9.2018 12.25. Kaikessa DomaCaren kehitystyössä päämääränä on asiakkaidemme työn sujuvoittaminen ja laadukkaan hoitotyön mahdollistaminen. Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Asiakastietojen hallinta on suunniteltu hoiva-alan tarpeita silmällä pitäen. Kysy lisää DomaCaren soveltuvuudesta juuri Sinun työhösi
Teksti ja kuvat Anniina Mikama Testaa teatteritietämyksesi! Tunnetko nämä teatteriin liittyvät asiat. Tampereella tapaisi Notre Damen kellonsoittajan! Oulussa näkisi Näkymättömän lapsen ja Jyväskylässä menee Merten gorilla. APLODIT 8. PANTOMIIMI Teatterinaamio Esitys, jossa näyttelijä keksii vuorosanat omasta päästään Näytelmä, jossa ei ole puhetta A B C Kevyt huvinäytelmä Pensaikkoa esittävä lavaste Puistonäytös A B C Oik eat vas tau kse t: 1B 2C 3B 4A 5C 6B 7C 8B 9A 10A Olisi kiva käydä muuallakin teatterissa. KENRAALIHARJOITUS Kirosana, joka on sallittu lastennäytelmissä Katsomon osa Teatteritalon kivijalka Italialainen perinnenäytelmä Tekoparta Se tilanne, kun esitys menee aivan mönkään Teatterin eteishalli Näyttämöverho Ennakkonäytös Näytelmässä käytettävät esineet Henkilö, joka käy teatterissa säännöllisesti Ennakkonäytös Viimeinen harjoituskerta ennen ensi-iltaa Harjoitus, jossa armeijan komentaja ohjaa näyttelijöitä Harjoitus, jossa ammutaan oikeilla tykeillä A B C A B C A B C A B C A B C 7. LÄMPIÖ 9. 38 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM 10/2018 s.46-47 LM10_s38-40_LastenSivut.indd 38 7.9.2018 12.26. PERMANTO 2. PLARI 10. PUSKAFARSSI Näyttelijöiden alkujumppa Teatterikahvilan emäntä Paikka, jossa yleisö saa rentoutua ennen esitystä Näyttämön sivustat, joissa lavasteet ovat piilossa Näyttelijöiden kiittäminen taputtamalla käsiä Parvekkeet katsomon yläpuolella Näyttelijän kömmähdys Näyttelijän irtotukka Näytelmän käsikirjoitus A B C A B C A B C 6. REKVISIITTA 5. ESIRIPPU 4. EETU AINO 1. FIASKO 3
No mitäs teidän lapsille kuuluu. Esko! Ei saa taiteilijaa häiritä. Kännykät suljetaan esityksen ajaksi! Sitten vain nojataan taaksepäin ja nautitaan esityksestä! Anteeksi, sanopas milloin tässä on väliaika. LUE LISÄÄ: kansallisteatteri.fi > teatterietiketti LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 39 LM 10/2018 s. Minun paikkani onkin tuolla keskellä! Anteeksi nyt kauheesti... Ei tässä mitään, olen teatterissa... Väliajalla voi sitten jutella! ETSI OMA PAIKKASI AJOISSA, jotta et häiritse esitystä. Eiks toi olekin se näyttelijä telkkarista. Jassoo vai sillä viisiin... 46-47 LM10_s38-40_LastenSivut.indd 39 7.9.2018 12.26. NÄYTÖS ALKAA! ESITYKSEN AIKANA ollaan hiljaa eikä häiritä esiintyjiä tai toisia katsojia
Ota rohkeasti yhteyttä! Perhehoidon koordinaattori Emmi-Maaria Mäkilä p. Pieni ja kodinomainen lastensuojeluyksikkö keskellä Suomea Ähtärissä. 010 2193 460, lomat@mtlh.fi Katso haettavissa olevat lomat sivuilta www.mtlh.fi ->Lomatuen haku Vuoden 2019 lomat tulevat hakuun lokakuussa! Espoon perhehoito etsii uusia sijaisperheitä kaikenikäisille lapsille max 200km etäisyydellä Espoosta. www.lastenlevykauppa.fi Katso konserttiaikataulu www.frobelinpalikat.fi Tervetuloa Palikoiden matkaan! Liput alk.14 € | Myynti: lippu.fi | (Liput ovelta 15 € ) FRÖBELIN PALIKAT SYYSKIERTUE! NYT MYYNNISSÄ! LM 10/2018 s.38-40 40 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s38-40_LastenSivut.indd 40 7.9.2018 12.26. www.aarreranta.com vahva psykiatrinen ja neuropsykiatrinen osaaminen kunnallisen erityiskoulun palvelut pihapiirissä itsenäinen suomalainen perheyritys 20-vuotias itsenäinen suomalainen perheyritys TUETTUJA LOMIA! Lomia perheille, ikääntyneille, työikäisille, työttömille ja eri potilasja vammaisryhmille. Tarjoamme kilpailukykyiset hoitopalkkiot sekä vahvan alkuvaiheen tuen. 043 8268 540 emmi-maaria.makila@espoo.fi espoo.fi/perhehoito, FB: Espoon perhehoito KAIKENKARVAISIA SIJAISPERHEITÄ! Laadukasta ja monipuolista musiikkia nettikaupasta koko perheelle. Tutustu toimintaamme www.mtlh.fi tai tilaa esite p
Kun tylsimys soittaa tai tekstaa, älä vastaa. Tunnen suurta vastenmielisyyttä lukiessani naistenlehtien ohjeita ystävistä eroon pääsemiseksi. Lastemme ollessa päiväkoti-ikäisiä osallistuin keskusteluun siitä, voiko ketään ”pakottaa” ystäväksi toiselle; onko toisin sanoen mitään tehtävissä, jos joku lapsi jää ryhmästä syrjään ja yksin. Se on kuitenkin eri asia kuin ystävien ”valinta” parhaat päältä -tekniikalla. Saman tutkimuksen mukaan ikäihmisten ystävyyssuhteet rikastuttivat elämää jopa enemmän kuin perhe. Ystävyyssuhteita eivät kuormita perhesuhteiden painolastit, ja siksi niissä voi ehkä hengittää vapaammin. Älä anna tylsän tyypin varastaa aikaasi ja energiaasi, kirjoittaja opasti. Ystäväshoppailu kammottaa JOHANNA KORHONEN AJATTELEE YSTÄVISTÄÄN KIITOLLISENA, ETTÄ JONKINLAINEN YHTEYDENPITO VOIDAAN KATSOA JOPA INHIMILLISEKSI VELVOLLISUUDEKSI. Valitse vain sellaisia ystäviä, joiden kanssa sinulla on hauskaa ja joista saat energiaa ja virkistystä. Aikuisille ystävät ovat tarpeen yhtä lailla. Tuloksena oli yksinäinen nuori nainen, jonka kasvuun ja kehitykseen ystävättömyys oli vaikuttanut monin tavoin. Ystävyyssuhteet vähentävät sairastumisriskiä ja tekevät elämästä merkityksellistä. Ystävistäni kiitollisena ajattelen, että jonkinlainen yhteydenpito voidaan katsoa myös inhimilliseksi velvollisuudeksi. Ystävyyssuhteiden merkitys jopa kasvaa iän myötä. Jos hän änkeää seuraasi mesessä tai livenä, vetoa kiireeseen. Ei-niin-mahtavakin vuorovaikutus antaa ihmisille tilaisuuksia tutustua, avautua, tehdä elämässään tilaa toisilleen. Ystäväksi ei ketään pakoteta, mutta kaveruuteen voidaan jopa velvoittaa. Miten tuommoisen lauseen soidessa ylipäätään pystyy kasvamaan aikuiseksi. Minä olen se koulunpihan ujo tyttö, joka ilman rohkeampien kutsua olisin voinut jäädä yksin. Jokaisen kanssa leikkii joku, kaikki otetaan mukaan eikä yhdellekään lapselle sanota, ettei häntä toivota porukkaan. Samoihin aikoihin luin toimittajakollegan kolumnin muodikkaasta aiheesta: näin hankkiudut eroon ikävistä ystävistä. Onko ihmisellä velvollisuutta olla ystävä toiselle. Ymmärrän, että on tilanteita, joissa raskaasta ja liikaa vaativasta ystävyyssuhteesta on parempi irrottautua. Pala nousi kurkkuun, kun luin parikymppisestä naisesta, joka oli saanut elämänsä ensimmäisen ystävän vasta aikuisena. Tuttavuus kasvaa kaveruudeksi ja ihan oikeaksi ystävyydeksikin – johon kuuluvat sekä hyvät että huonot hetket. Jos perhe hajoaa, turva ja jatkuvuus löytyvät ystävistä. Näin ääliöt vähitellen kaikkoavat, ja saat elää täysillä vain hyvien tyyppien kanssa. n kolumni LM 10/2018 s.41 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 41 LM10_s41_Kolumni_JK.indd 41 7.9.2018 12.27. Saati, että häneen oltaisiin ”kyllästyneitä”. Ystäväshoppailu on ideana ällöttävä. Johanna Korhonen on kustantaja, toimittaja ja kirkkolaulaja, jonka perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi lasta. Koko nuoruusajan Elli oli tottunut kuulemaan kavereiltaan – tai ”kavereiltaan” – että ”he ovat ihan kyllästyneitä minuun”. Michiganin yliopiston viimevuotisen tutkimuksen mukaan ystävät saattavat olla jopa perhettä tärkeämpi hyvinvointitekijä. Tutkimuksessa oli mukana 280 000 ihmistä sadasta maasta, ja tulokset kaikkialta olivat samansuuntaisia. Valitse tarkkaan ihmiset, joiden kanssa kaveeraat. Näin ne Ellin tutut varmaan olivat tehneet. On, paljonkin. Jos jokainen ajattelisi, että pitää yhteyttä myös muihin kuin bestiksiinsä ja kutsuu tuntemistaan ihmisistä aina mukaan myös muita kuin listaykkösiä, yksinäisyys vähentyisi
Lavarunonuorten IHOLLA Nuorten lavarunoilloissa mikrofoni vapautuu nuorille kirjoittajille ja esiintyjille. Psyykkisest voinnist lääkekokeiluihin. Lukukeskuksen yhteistyössä Helsinki Poetry Connectionin kanssa järjestämä nuorten open mic -lavarunoilta on avattu. Biisi loppuu kuitenkin toiveikkaasti: ”Nyt mul kai menee ihan hyvin. Normiasiat tuntu tosi suurilta.” Teksti olisi rankka kenen tahansa tekemäksi, mutta 13-vuotiaan kirjoittamana se todella pysäyttää. harrastus LM 10/2018 s.42-45 42 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s42-47_LavaRunous.indd 42 7.9.2018 12.27. Rauhottavii meni, purkki purkilta. PIRITTA PORTHAN | KUVAT LIISA HUIMA K ylmät väreet kulkevat pitkin kuulijoiden käsivarsia, kun Peppi Katainen, 13, ja Anna Karhu, 16, esiintyvät Helsingin Kalliossa sijaitsevassa kahvila Kolossa. Yleisön huomion nuoret vangitsevat intensiivisellä esiintymisellään. Peppi räppää omiin kokemuksiinsa perustuvia tekstejään, ja Anna tuplaa vieressä: ”Lastenklinikan päivystys tuli meille tutuks. Musiikin avul tuun vaikeet ajat voittamaan.” Esityksen jälkeen yleisö taputtaa Pepille ja Annalle. Open mic -tyyliin järjestetyissä tapahtumissa runous taipuu rap-musiikista novelleihin ja spoken wordista lauluihin
42-45 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 43 ›› LM10_s42-47_LavaRunous.indd 43 7.9.2018 12.28. "Meillä on kalevalaiset perinteet, olemme tarinankertojakansaa." Aikuiset ajattelevat usein, ettei runous kiinnosta nuoria. Nuorten lavarunoiltoja juontavan Aura Nurmen mielestä suomalaisilla on tarve ilmaista itseään kirjallisesti. AURA NURMI Täällä kukaan ei tuomitse. Peppi Katainen (vas.) on esiintynyt 10-vuotiaasta asti sukujuhlissa ja koulussa. ANNA KARHU LM 10/2018 s. Anna Karhu on harjoitellut esiintymistä kotona SingStarkaraokepelin avulla
– Kuuntelen myös spoken wordia YouTubesta lähinnä englanniksi, suosikkiartistini on Savannah Brown. – Track Factoryssa kaikki räppäävät avoimessa kirjoitussessarissa saman taustan päälle yhteisestä aiheesta, Peppi kertoo. – Olen mukana myös Mimmit räppää -tapahtumassa, jossa jokainen esittää omaa musaansa. Hän saa raikuvat aplodit ja Auralta palautteen siitä, miten nautinnollisia Viljan täysin oman maailmansa luovat tekstit ovat. Nykyään illoissa on hauskinta oman esityksen jälkeen. Ääneen teksti kuulostaa erilaiselta kuin mielessä luettuna, painotuksien mukaan sanojen merkityskin voi muuttua. Haaveena on kirjoittajan ja artistin ura. Minulle tuli yleisössä sellainen olo, että haluan lavalle. Oppia kirjoittamiseen Peppi sai Track Factoryn järjestämässä rap-työpajassa, jonka ohjasi rap/ spoken word -artisti Rauhatäti. Sitä ennen yritän keskittyä muiden teksteihin, mutta ajattelen silti että apua, kohta esiinnyn. Vähän nuorempana kirjoitin myös novelleja, mutta minun on vaikea keskittyä kirjoittamaan pidempää tekstiä. – Tekstejä esittäessä ihmiset pitää päästää iholle, mutta täällä kukaan ei tuomitse, Anna jatkaa. Vilja kirjoittaa säännöllisesti sekä suomeksi että englanniksi, mutta englanniksi teksteistä tulee hänen mielestään parempia. HALUAN LAVALLE Vilja innostui lavarunoudesta, kun hänen naapurissaan sijaitsevassa ravintolassa järjestettiin poetry slam -lavarunokilpailuja. Elena ei ennakkoilmoittautunut, mutta nousi Auran houkuttelemana mikrofonin taakse lukemaan runojaan. – Kirjoitan pahasta olosta, paineista ja huolenaiheista, diipimpää settiä fiilispohjalta, Peppi kuvaa. Sitä seuraa kesäbiisi Surffaan: ”He-hei kun mä aalloilla surffaan, kun on kuumaa, lähe mun kaa.” Ajatuksen jälkeen esiintyy Vilja Sala, 19, joka lukee puhelimensa ruudulta tekstejään englanniksi ja suomeksi. Vilja lukee myös toisen englanninkielisen tekstinsä Eat Shit Dionysus sekä suomenkielisen tekstinsä Yöllä. Hän istui yleisössä puolisen vuotta ja uskaltautui sitten itse esiintymään. RÄPPIÄ JA RUNOJA Pepin ja Annan esiintymisen jälkeen illan juontaja Aura Nurmi, 30, kutsuu Kolon estradille Ajatuksen, joka liikkuu pehmeästi punaisissa kengissään ja räppää biisinsä Tiikeri. – Täällä näkee hienoja esiintyjiä laidasta laitaan. Hän vangitsee intensiivisellä esiintymisellään yleisön huomion heti ensimmäisessä runossaan Star Chaser: ”You are terrified, my child, every second of every day / you cover the hummingbird hammering of your hearts with bluster and bravado / so convincing sometimes you even trick yourself”. – Spoken word -tekstini ovat vapaampia, keskustelevampia ja tarinallisempia kuin runoni. LM 10/2018 s.42-45 44 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s42-47_LavaRunous.indd 44 10.9.2018 14.46. PEPPI KATAINEN Vilja Sala on haaveillut 7-vuotiaasta oman runokirjan julkaisemisesta. – Opin englannin pienenä Frendeistä, Vilja hymyilee. – Tätä tehdään rakkaudesta lajiin. – Lavarunoiltoihin kannattaa tulla mukaan varsinkin silloin, jos runous ei kiinnosta tai siihen ei ole kosketusta, Vilja sanoo. Viljan kaikki tekstit sopivat esitettäviksi, mutta hän kirjoittaa runojen lisäksi myös erikseen juuri esitettäväksi tarkoitettua spoken wordia. Runojen kirjoittamisen hän aloitti 8-vuotiaana, ja biisejä alkoi syntyä vuotta myöhemmin. Tärkeintä tytöille onkin kirjoittaa ja esiintyä suoraan sydämestä. Pepin tekstit syntyvät usein elämän vaikeista hetkistä, jotka hän purkaa paperille ja jakaa esiintyessään kokemuksensa muiden kanssa. DIIPIMPÄÄ SETTIÄ FIILISPOHJALTA Kolmatta kertaa lavarunotapahtumassa esiintyvä Peppi kävi aiemmin sairaalakoulua ja opiskelee nyt vahvan erityisen tuen pienryhmässä Myyrmäen Pajassa. RaKirjoitan pahasta olosta, paineista ja huolenaiheista. – Luin 13-vuotiaana Vilja-Tuulia Huotarisen runollisen Valoa valoa valoa -romaanin ja sitten hänen runokirjojaan, minkä jälkeen innostuin itse kirjoittamaan runoja. Eiran aikuislukiota käyvä Vilja on esiintynyt open micissa jo kuudesti, neljä kertaa aikuisten ja kahdesti nuorten tapahtumassa. – Koskaan ei tiedä, miten ihmiset kuulevat tekstit, mutta on vapauttavaa ja oma juttu päästä lavalle. Täällä saa mahdollisuuden kokeilla ja esiintyä pienelle porukalle, joka ymmärtää. – On ihanaa, jos ihmiset liikuttuvat teksteistäni ja samastuvat niihin, Peppi sanoo. Anna esiintyy runotapahtumassa ensimmäistä kertaa: – Olen kirjoittanut novelleja, mutten ole antanut kenenkään vielä lukea niitä
– Te jyräätte meidät. Dumppaan ongelmani tekstiin. EGOILUSTA VAPAINA Ensimmäiseen nuorten open mic -iltaan osallistui kymmenisen nuorta, joista viisi esiintyi. He laittavat tekstin etusijalle ja ovat sivistyneitä, monipuolisia, raakoja ja paljaita, Aura kuvaa. – Tajusin, ettei nuorille löytynyt ammattimaista kirjallisuusohjelmaa. Elenan tekstissä taas ”nuoruuden kupliva ilo kerää katseita”. kastan hänen kaunista tapaansa esiintyä, hän on tosi läsnä ja haavoittuvainen. NUORUUDEN KUPLIVAA ILOA Pepin, Annan, Ajatuksen ja Viljan lisäksi kahvila Kolon lavarunoillassa esiintyy toinen toistaan taitavampia nuoria. Vilja haaveilee oman runokirjan julkaisemisesta, ja runoesiintymistä hän on jo ehtinyt saada palkkaakin. Omakin taustani on riekaleinen, mutta lavarunouden avulla sain historiani pakettiin, Aura Nurmi kertoo. Iiriksen vasta samana aamuna syntynyttä tekstiä Aura kuvailee hunajaiseksi ja sen venyttävää rytmiä sekä loppuja sisäsointua kiinnostaviksi. Vitsi te olette hyviä, kirjoittakaa lisää! n VALLANKUMOUKSEN ÄÄRELLÄ Mitä tuhlausta, ajatteli runoilija Aura Nurmi pari vuotta sitten. Tekstit syntyvät usein hyvin henkilökohtaisista aiheista. Kyyneleitä silmiin kihoaa, kun Elsi laulaa pyörryttävän kauniin kappaleensa pianon ääressä paljain jaloin. Nuoria saapui paikalle vanhempien tai opettajien vinkistä, ja myös rap-artisti Palefacen kautta löytyi muutama nuori mukaan. Aura valitsi aiheeksi tällä kertaa ulkopuolisuuden. Olen ottanut hänestä oppia. 42-45 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 45 LM10_s42-47_LavaRunous.indd 45 7.9.2018 12.28. Aura kokee nuorten tekstit usein tiedostavina, karuina ja surullisinakin. Aura kuuluu Helsinki Poetry Connectioniin ja toimii Lukukeskuksen Mun tarina -hankkeen taiteellisena suunnittelijana. – Aikuiset ajattelevat usein, ettei runous kiinnosta nuoria. – Käytän kirjoittamista asioiden käsittelemiseen. Leo keittää tekstissään ”teetä Helsingin Sanomista”, ja yleisö saa vapautua nauruun. Kielet vaihtelevat, ja tekstilajin suhteen lavarunouden käsite venyy vaikkapa esimerkiksi novelleihin. – Nuoret esiintyvät äärimmäisen tosissaan ja egoilusta vapaina. Pitkän tähtäimen tavoitteekseen Aura on asettanut koko lavarunouden nostamisen Suomen kartalle. Aiheissa nuoret ovat tarttuneet muun muassa queer-feminismiin, ulkomaanpolitiikkaan ja #metoo-kampanjaan. – Lavarunoudella on annettavaa kirjallisesti lahjakkaille ihmisille, mutta myös niille, joilla on paljon kerrottavaa ja kuormaa. Tulevaisuudessa nuorten lavarunotoimintaa pyritään vakiinnuttamaan ja laajentamaan. Niiden kautta hän alkoi muiden runousaktiivien kanssa jalkautua kouluihin ja nuorten sanataideryhmiin puhumaan runoudesta. Siinä ollaan mielestäni jo runouden vallankumouksen äärellä. Lapsille sitä järjestetään esimerkiksi festareilla, mutta nuorten ikävuodet jäivät kokonaan huomiotta. Toisella kerralla paikalla oli jo 80 nuorta, joista ainakin 20 nousi lavalle. – Meille lavarunokolmekymppisille tulee hikiset paikat, Aura toteaa illan lopuksi. LM 10/2018 s. Dumppaan ongelmani tekstiin ja yritän saada sen kuulostamaan siltä, että joku muukin voisi ymmärtää kokemuksiani. Teemme pioneerityötä ajatusmaaston muokkaajina, ja open mic -iltoihimme onkin saapunut esimerkiksi kouluissa ohjaamiemme runotyöpajojen osallistujia. Joonatanin tekstin kohta ”mielessä Sysmä” saa Auran kommentoimaan yleisölle omaa kokemustaan Sysmästä: todellakin mielentila. Hänen nuoret luovan kirjoittamisen opiskelijansa norkoilivat baarin ovella kurkkimassa siellä järjestettäviä poetry slam -lavarunokilpailuja, kun eivät 18 vuoden ikärajan takia päässeet sisään. VILJA SALA ”Nuoret pärjäävät hienosti myös silloin, kun he kamppailevat vaikkapa lukihäiriön kanssa ”, sanoo Aura Nurmi. Ennen lavarunoilua kahvila Kolossa kirjoitetaan yhdessä
Lapsi myös tietää aina, mikä on leikkiä ja mikä on totta. 46 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM 10/2018 s.46-47 harrastus LM10_s46-47_TeatteriPsykologia.indd 46 7.9.2018 12.28. Lapsi pääsee teatterissa kokeilemaan uusia asioita ilman kilpailua. Hän osaa leikkiessään valita juuri oikeat teemat käsittelyyn – sellaiset, jotka tekevät hänen mielelleen hyvää juuri sillä hetkellä. Hyödyllistä LEIKKIÄ! Teatteria tehdessä ollaan vapaassa leikin tilassa ja vieläpä porukassa. – Teatteri on leikkiä, ja leikin maailmassa oleminen tekee todella hyvää lapselle. Hän oppii ottamaan rooleja ja tutkii erilaisia näkökulmia, mikä kasvattaa empatiakykyä. Lapsi pystyy leikkiessään – tai näytellessään – kuvittelemaan erilaisia muunnelmia tilanteista ja miettimään vaihtoehtoisia ratkaisumalleja niihin sekä samastumaan toisenlaisiin todellisuuksiin. ULLA OJALA | KUVA MOSTPHOTOS E tsiikö lapsesi uutta harrastusta itselleen. Leikki on muuten hyödyllistä myös aikuiselle, sanoo Fammi Oy:n psykologi Silja Salmi. Se tekee lapselle todella hyvää. – Lapsi tekee leikkiessään paljon psyykkistä työtä. Hän pitää viehättävänä sitä, että teatterissa kaikki tietävät leikkivänsä ja päättävät tehdä sitä yhdessä: asettautuvat johonkin rooliin ja leikkivät sitä. Leikkiessään lapsi käsittelee omaa kasvamistaan kohti aikuisuutta, itsenäistymistä sekä suhteita sisaruksiin, kavereihin ja vanhempiin. Se tukee hänen emotionaalista, kognitiivista ja sosiaalista kasvuaan. Teatteri myös rohkaisee osallistumaan, toimimaan ja vaikuttamaan, mikä vahvistaa lasta. Leikki on lapselle luontainen tapa toimia, oppia ja osallistua. Teatteri on hyvä vaihtoehto
– Silloin ihminen onnistuu ja on parhaimmillaan. Nämä ovat ihmisen syviä perustarpeita. Hän on jo toistakymmentä vuotta keskittynyt improvisaatioon pohjaavaan teatteriin ja opettaa sitä. Lapsi tietää, mikä on hänelle parasta. Lapsi pääsee teatterin maailmassa myös kokeilemaan uusia asioita ilman kilpailua, jossa suorituksia pistettäisiin paremmuusjärjestykseen. Taiteen tekeminen yhdessä vaatii rauhallista, kevyttä ja hyväksyvää ilmapiiriä. Sieltä saa myös itselleen kivan yhteisön. – Lasta pitää kuunnella ja hänen tuntemustaan kunnioittaa. – Improvisaatiossa hyvän vuorovaikutuksen periaatteet ovat vielä selkeämmin esillä kuin muussa teatterin tekemisessä. – Pitää pystyä keskittymään ja tekemään juuri niin kuin ohjaaja sanoo sekä toistamaan samaa useita kertoja, mutta olla silti aidon oloinen. – Teatteri on mukavan ei-suorituskeskeistä hauskanpitoa taiteen äärellä. Lasta voi tutustuttaa näytelmien maailmaan katsojan näkökulmasta. – Aina ei saa sitä roolia, jonka haluaa. Ison työryhmän edessä oli kyettävä näyttelemään vaikkapa kiukuttelemista. 46-47 LM10_s46-47_TeatteriPsykologia.indd 47 7.9.2018 12.28. Ja jos nuori kokee itsensä erilaiseksi, hän voi löytää teatterin maailmasta hyväksyvää ja kunnioittavaa suhtautumista. Mutta kaikessa teatteriharrastamisessa lapsi oppii sosiaalisia taitoja sekä vuorovaikutusja kuuntelemisen taitoja. Teatteriharrastus ei ole kaikkien lasten ja nuorten mieleen. n Etenkin teini-ikäisen olisi hyödyllistä harrastaa teatteria. Lapsi tai nuori tulee hyväksytyksi sekä kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään. – Etenkin teini-ikäisen olisi hyödyllistä harrastaa teatteria, sillä nuori pohtii paljon ja rakentaa identiteettiään. Nykyään hän pystyy työssään yhdistämään psykologiaa ja draamaa, mistä hän on iloinen. Teatterissa pystyy tekemään psyykkistä työtä luontevasti ja käsittelemään vaikeitakin asioita. Mutta onhan se toki antoisaakin. LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 47 LM 10/2018 s. Salmi on paneutunut vuorovaikutuksen tutkimiseen ja korjaamiseen taidelähtöisten menetelmien avulla. Silja Salmi on harrastanut teatteria 5-vuotiaasta. Vaativassa videoprojektissa tunnelman tulee olla jopa superlämmin. Mutta kaikki roolit ovat tärkeitä kokonaisuuden kannalta, mikä lapsen on hyvä oppia hyväksymään. Jos hän ei halua harrastaa teatteria, häntä ei pidä pakottaa. Sitten ruvetaankin yhdessä tekemään, ja se on usein todella hauskaa. Lavalle meneminen voi olla liian jännittävää eikä se tunnu hyvältä, vaan pelkästään hävettävältä. Voidaan iloita ja nauraa yhdessä, mikä on mielenterveydelle hyväksi. Lisäksi hän oppii sietämään pettymyksiä. Draaman kokeminen ja jakaminen antavat kasvavalle lapselle mahdollisuuden katsoa maailmaa toisten silmin. Jos lapsella on yhtään orastavaa intoa kokeilla teatteria ja harrastus mahtuu kalenteriin, voin vilpittömästi suositella. Salmi on työskennellyt paljon eriikäisten lasten kanssa tuottaessaan yhdessä työryhmän kanssa opetuksellisia videoita terveys-, hyvinvointija koulutusalojen tarpeisiin. Harrastajateattereissa on yleensä sisäänrakennettuna hyväksyvä ilmapiiri. He olivat kaikki kokeneita konkareita, sillä Salmen mukaan tällainen vaatii lapselta jo aika paljon. Lapsinäyttelijät löytyivät Helsingin yliopiston lastenpsykiatrian professori Eeva Arosen tilaamaan videoon castingin eli esiintyjien valinnan kautta. Elokuussa Opetus elokuvat kuvasi myönteisiin kasvatuskeinoihin liittyvää opetusvideota, jossa kuuden lapsen ja kolmen aikuisen voimin näyteltiin erilaisia vuorovaikutustilanteita vanhempien ja lasten välillä
Lainaa en ottanut. Sillä tehostetaan salitreeniä, kun halutaan täydellinen vartalo. Jotkut ovat jo kyllästyneet isoihin huuliin. Heikki Penttilä kertoo, että alle 20-vuotiaita käy hänen vastaanotollaan harvoin. Silloin kyse on yleensä Eveliinan ikäisistä 18–19-vuotiaista tytöistä, jotka haluavat isommat rinnat. Eli lähinnä pienten rintojen takia, mutta pyöreämpi muoto on myös tosi kiva. Tilastoja nuorille tehdyistä kauneusleikkauksista ei ole. Ei ole tarvetta sellaiselle huomiolle. En halua, että sukulaiset lukee silikoneista lehdestä ja siitä tulee juttua. Kaikista paikoista kirjoitetaan myös ikävään sävyyn. Penttilän omista asiakkaista noin 10 prosenttia on alle 25-vuotiaita, eikä määrä ole viime vuosina noussut. – 16-vuotias voi esiintyä Facebookissa 25-vuotiaana, jos haluaa, eikä iästä voi päätellä kuvien perusteella paljon mitään. Miten rahoitit kalliin leikkauksen. Kuinka moni on hyvin nuori, alle parikymppinen tai vasta teini, on mahdoton sanoa. Nuori haluaa olla VIELÄ KAUNIIMPI Nuoret muokkaavat ulkonäköään myös Suomessa, mutta kukaan ei tiedä, kuinka yleistä se on, sillä käynneistä yksityisillä klinikoilla, pistoshoidoissa tai ulkomailla ei ole tilastoja. Enkä halua, että sukulaiset lukee silikoneista lehdestä ja siitä tulee juttua. Pistoshoitoihin taas mennään kauneushoitoloihin tarjousten perässä. Ennen leikkausta hän luki muiden kokemuksista ja haki varmuutta, minne menee leikkaukseen. Nuoria kiinnostaa myös rasvanpoisto ja -siirto. Nyt muodissa ovat isot huulet, jotka tehdään pistämällä täyteaineita. Eveliina leikattiin Suomessa. – Olin säästänyt ja vanhemmat sponssasi. Nuorten kiinnostus esteettisiin toimenpiteisiin on Penttilän mukaan nyt valtavaa, ainakin Facebookissa. ulkonäkö LM 10/2018 s.48-51 48 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s48-51_KauneusLeikkaukset.indd 48 7.9.2018 12.29. Tai ne oli oikeastaan minun rahoja ja sain päättää, mihin ne käytän. Halusin vähän kokoa ja kivan malliset. – Se johtuu siitä, että nuoret lähtevät halvemman hinnan perässä Viroon tai muualle. Silikonit annoin laittaa siellä, mistä negatiivista kirjoittelua ei ollut niin paljon. En osaa sanoa, mitä muut nuoret näistä asioista juttelevat. Kukaan ei tuomitse, kaikki on silleen, että ihan oma asia. Facebook-ryhmissä paljon nuoria Plastiikkakirurgi Heikki Penttilä työskentelee Kaivopuiston klinikalla Helsingissä, mutta kiertää myös muualla Suomessa. Vanhemmille oli tärkeintä, etten lähde ulkomaille, missä tekijöistä ei aina tiedä. Osa on käynyt täyttämässä huulia, mutta muille ei ole tehty näin reilua leikkausta. – Keskusteluja on hauska seurata, vaikken itse kommentoi. Vanhemmat auttavat usein taloudellisesti, ja äiti voi tulla mukaan vastaanotolle. Hän on tehnyt noin parikymppisille myös joitain rasvaimuja. – Joukossa on paljon nuoria, hän arvioi. RINTOJAAN SUURENNUTTANUT EVELIINA, 19. Valintoihin vaikuttavat muoti, hintalappu ja sosiaalinen media. ULLA WILLBERG | KUVITUS MARIA VILJA 19 -vuotiaalle ylioppilaalle Eveliinalle laitettiin silikonirinnat, vajaat kolme desiä, viime keväänä. – Trendit voivat muuttua nopeasti. Leikkauksesta tietävät parhaiden kavereiden lisäksi poikaystävä ja vanhemmat. Kauneusleikkauksista ja pistoshoidoista puhutaan helsinkiläisen Eveliinan kaveripiirissä avoimesti. Penttilä kuuluu muun muassa Kauneuskirurgia ja pistoshoidot -ryhmään, johon voi liittyä kuka tahansa, ja jossa on jo yli 3 900 jäsentä. – Kaikki ovat samanhenkisiä ja kiinnostuneita kauneudesta. Niin tavallinen asia se ei ole, että Eveliina kertoisi siitä kaikille. – Tähän ikään kuuluu pieni juoruilu, mutta kavereihin luotan. Siksi hän ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään tai kuvallaan. Vanhemmat sponsoroivat leikkauksia Eveliinakin kuuluu Kauneuskirurgia ja pistoshoidot -ryhmään. En halua juttuja, että sekin otti silarit, minkähän takia. – Ei hirveän isot. Rinnoista tehdään isompia kuin aikaisemmin
48-51 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 49 ›› LM10_s48-51_KauneusLeikkaukset.indd 49 7.9.2018 12.29. LM 10/2018 s. l Poikkeavan ulkonäön korjaamista tehdään synnynnäisestä rakennepoikkeavuudesta, sairaudesta tai onnettomuudesta aiheutuneiden haittojen korjaamiseksi. Siihen liittyy usein terveyshaitta tai toiminnallinen haitta. FAKTAA l Kauneusleikkauksessa tai esteettisessä toimenpiteessä muutetaan ihmisen normaalia ulkonäköä vallitsevien kauneusihanteiden tai omien mieltymysten mukaiseksi. Se tehdään julkisella puolella verovaroin. Sitä ei tehdä julkisin varoin
– Niistä ovat kiinnostuneita myös nuoret miehet. Hyvin nuoria kiinnostavat eniten ei-kirurgiset toimenpiteet kuten pistoshoidot, Pihlamaakin arvelee. – Tosi mitätön juttu voi vaivata nuorta. Myös anabolisten steroidien käyttö aiheuttaa rintojen kasvua, mitä monet eivät tiedä. Facebookissa käyttäjätilin voi perustaa ja ryhmiin liittyä 13-vuotiaana. l Kuluttaja-asiamies on huomauttanut yritystä kuluttajasuojalain vastaisesta markkinoinnista. HUS:ssa työskentelevä Pihlamaa pitää iltaisin yksityisvastaanottoa Helsingin keskustassa. – Emme suosittele täyteaineita, jotka eivät häviä itsestään, koska ne koteloituvat. Kuvassa näkyvät nuoren naisen silmät. Vaarana on arpikudos tai muu pysyvä haitta ulkonäköön loppuelämäksi. Ihmiselle ei saa aiheuttaa vahinkoa, vaikka hän itse sitä pyytää, toteaa Pihlamaa. Kauneuskirurgiasta on tehty muutama ilmoitus Instagramista, mutta tiedossani ei ole yhtään Facebookista. Pistoshoitojen villi maailma huolestuttaa plastiikkakirurgeja, joiden mielestä niitä tulisi antaa vain lääkärin ohjauksessa, koska pistettäessä mennään ihon alle. Jos huomaan väärää tietoa, pyrin oikomaan sitä. Kauneusleikkausten mainostamista valvoo Kilpailuja kuluttajavirasto. PLASTIIKKAKIRURGI TIIA PIHLAMAA HUS:STA. – Suomalaiset ovat järkeviä, eikä 16-vuotiaita isoja rintaimplantteja haluavia käytännössä edes ole. Hyvin nuoria kiinnostavat eniten ei-kirurgiset toimenpiteet kuten pistoshoidot. – Plastiikkakirurgien moraali on Suomessa korkea. Heikki Penttilä on kieltäytynyt leikkaamasta nuoria, joilla ei oikeasti ole tarvetta leikkaukseen. – Kykyä tai halua hankkia riittävästi tietoa toimenpiteiden riskeistä ei ole. Yleinen käytäntö tuntuu olevan, että kauneusleikkauksia ei juuri tehdä alle 18-vuotiaita, plastiikkakirurgi Tiia Pihlamaa sanoo. kysytään Facebookissa. Siksi on arvokasta, jos kuluttajat tekevät arveluttavasta mainonnasta ilmoituksen. Jos tilanteeseen joutuisin, kävisin nuoren kanssa syvällisen keskustelun. Ryhmässä saa mainostaa ja sitä tekevät niin plastiikkakirurgit kuin kauneushoitolatkin. Onko toimenpiteitä, joita plastiikkakirurgit eivät Suomessa tee nuorimmille asiakkaille. – Ulkonäön manipuloiminen on nuorilla arkipäiväistynyt, mutta lääkärin imago ja ennen kaikkea hinta vaikuttaa siihen, mihin he hakeutuvat. Jos aine on hyvin edullista ja nimessä puhutaan timanteista tai vastaavasta, hälytyskellojen pitäisi soida. Alaikäinen ei voi holhoustoimilain mukaan itse ostaa kauneuskirurgiaa, vaan huoltajalla on oikeus vaatia kaupan purkua, Kuluttaja ja kilpailuviraston ratkaisussa muistutetaan. Viimeksi kävi poika, joka halusi muutoksen nenäänsä. Millimetrin korjausta nenään ei voi luvata. Haluatko kapeammat posket. Jos tulee olo, että tuohon ei veistä tule laittaa, kunnioitan sitä ajatusta. Ryhmän ylläpitäjä muistuttaa jäseniä, että kokemuskertomuskin voi olla mainos, jos se tulee sponsoroidulta asiakkaalta. Laki ei sano mitään Suomen laissa ei ole ikärajaa kauneusleikkauksille tai esteettisille toimenpiteille. Pojan elimistö voi reagoida murrosiän hormonimyrskyyn kasvattamalla rinnat. LM 10/2018 s.48-51 50 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s48-51_KauneusLeikkaukset.indd 50 10.9.2018 13.49. hän kysyy videolla. Kauneuskirurgisten toimenpiteiden epäsuorakaan markkinointi alaikäisille ei ole sallittua. – Olen laittamassa huuliin täytettä. Tarvitaan ilmeisesti oikein paha komplikaatio ennen kuin Suomeenkin saadaan lainsäädäntö asiasta, Pihlamaa sanoo. Miten lapset ja nuoret sosiaalisen median kautta tavoittavaa mainontaa voidaan valvoa. Heikki Penttilän mukaan Facebookista on tullut monille ainut tiedonhankintakanava. SOPIMATONTA MAINONTAA l Laatukirurgia Finland Oy:n omistaja hallinnoi Silikonirinnat-instagram-tiliä, joka kävi tykkäämässä alaikäisten nuorten tileistä ja seurasi niitä. Myös Penttilä mainostaa ryhmässä palvelujaan. Ei jakseta edes googlata, vaan kysytään kaverilta. Ammattitaidoton pistäjä, epämääräinen aine ja nuori, joka pyytää liikaa, koska haluaa todella isot huulet, on erittäin huolestuttava yhdistelmä. Alle 18-vuotiaita kauneuskirurgiaa toivovia käy harvoin. He tulevat lisäksi gynekomastian eli rintojen liikakasvun takia. Laittakaa kuvia ja kertokaa, mitä teille on laitettu, missä ja kuinka paljon! Kysymyksiä tulvii Facebook-ryhmään ja ne saavat paljon vastauksia kuvien kera. – Kuten muitakin kanavia, mutta verkko on valtavan laaja ja resurssimme rajalliset. – Nyt pistoksia voi antaa kuka tahansa ja aine voi olla mitä tahansa. Valittavasti juuri nuoret hakeutuvat halvimpiin paikkoihin. – Alle 18-vuotiaille mainostaminen on hyvän tavan vastaista, kertoo viraston lakimies Kristiina Vainio. Mainostamista vaikea valvoa – Onko mulla liian raskaat luomet. Silikonirinnat-tilillä julkaistiin mainoksia ja kuvia plastiikkakirurgisista toimenpiteistä
Näin nielu aukeaa. Jos nuori perustaa itsetuntonsa vain ulkonäköönsä, hän jää sen varaan, mitä muut hänestä ajattelevat. Hän ei ole havainnut, että ilmiö muokata itseään parikymppisenä etenkin työuralla menestymiseksi olisi vielä rantautunut ulkomailta Suomeen. Nuorten ulkonäköpaineet valtavia Suomalaiset nuoret muokkaavat ulkonäköään Heikki Penttilän mukaan saadakseen lisää itseluottamusta, hyväksyntää ja uskottavuutta. – Kysehän ei ole nuorten valtavirrasta vaan erittäin marginaalisesta joukosta, iältään lähemmäs kolmekymppisistä, jotka tietävät, mitä tekevät. – Ihmiset ovat tietoisempia ja osaavat vaatia leikkausta. Lapsille tehdään myös plastiikkakirurgisia leikkauksia esimerkiksi huulija suuhalkioiden, ihokasvainten, vammojen jälkitilojen ja kallonmuotoa vääristävien luutumishäiriöiden vuoksi. Kun kyseessä on lapsi, laki velvoittaa lääkäriä kuuntelemaan häntä itseään. Osteotomian uusien kiinnitysmenetelmien myötä leuan siirtoleikkaukset ovat arkipäiväistyneet osaksi nuorten oikomishoitoja. – Kuulen todella rankkoja tarinoita. Kaikki, jotka tietää, on kehuneet ja onhan se kivempi katsoa peiliin, kun on kunnon rinnat. Lasten hankkimisen ja imettämisen jälkeen hän ehkä vaihtaa silikonit hiukan isompiin. Ei sovi aliarvioida heitä bimboiksi, niin kuin ei muitakaan. Nuorilla naisilla korjataan rintoja, jos niistä on toiminnallista tai huomattavaa kosmeettista haittaa, esimerkiksi toinen rinta puuttuu. Kauneusleikkauspuhe hämärtää myös sitä, että ulkoinen olemus on muutakin kuin fyysisiä piirteitä. – Se onnistuu, koska iho on luultavasti venynyt, hän pohtii. Jos korvalehti puuttuu lapselta täysin, se rakennetaan. – Osteotomiakin on toki iso leikkaus. Suomessa ei tarvitse täyttää tiettyä millimetrirajaa, mutta lähes aina korvalehti on hoitoon hakeutuvilla yli 20 millimetrin etäisyydellä luusta. n Onko käsitys normaalista ulkonäöstä muuttunut. Eveliina kertoo, että hänellä on nyt naisellisempi olo ja parempi itsetunto. 48-51 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 51 LM10_s48-51_KauneusLeikkaukset.indd 51 7.9.2018 12.29. – Valtaosa ei koskaan hakeudu leikkaukseen, mutta ne korjataan, jos ne häiritsevät. Kuinka suuri vaara nuorilla on ajautua kauneusleikkauskierteeseen, jossa oma ulkonäkö on elämän keskipiste. Kasvatuspsykologi Niina Junttila pelkää, että esteettisten toimenpiteiden yleistyminen lisää nuorten ulkonäköpaineita entisestään. Hyväntuulisuus, itsevarmuus ja avoimuus tekevät ihmisestä kauniin. – Vain leuan ulkonäkö muuttuu, joten terveysongelmat eivät poistu, Pihlamaa kertoo. Purentaongelmien lisäksi pienileukaisuus aiheuttaa hengitysvaikeuksia ja uniapneaa, koska nielu on ahdas. Plastiikkakirurgi Tiia Pihlamaa HUS:sta sanoo, ettei kauneusleikkausbisnes ole muuttanut normaalin ulkonäön arviointikriteerejä. – Jos vanhemmat toivovat leikkausta, mutta lasta ei kiinnosta, odotellaan, että lapsi haluaa leikkaukseen. – Yhtä vastausta ei ole, eikä asia ole mustavalkoinen. Pojilta korjataan gynekomastiaa eli rintojen liikakasvua. Parhaiten muistan tytön, joka itki onnesta rintojenlaiton jälkeen. Siirottavat korvat, kansanomaisesti hörökorvat, ovat yleisimpiä syitä lasten korjausleikkauksiin. Lapsen helpotus on valtava, Tiia Pihlamaa sanoo. Jos ulkonäköäkin ruvetaan vaihtamaan, nuori voi kokea, että siihen on pakko ryhtyä, koska muuten ei kelpaa. Yksityisellä puolella kauneusleikkauksessa käytetään leukaimplantteja. On mielettömän palkitsevaa, jos pystyn häivyttämään poikkeaman, josta lasta kiusattu. Jos nenä on hiukan erilainen kuin keskivertonenä, se ei vielä ole peruste päästä leikkaukseen julkiselle puolelle. Pojat olivat koulussa kiusanneet häntä, koska rintoja ei ollut ollenkaan, kertoo Heikki Penttilä. Menetelmät ovat kehittyneet potilaille helpommiksi ja tulokset parantuneet. Ulkonäköä korjataan julkisessa terveydenhuollossa silti enemmän kuin ennen. Siinä vuoden oikomisen jälkeen katkaistaan leuka molemmilta puolilta, liu’utetaan eteenpäin ja ruuvataan uuteen paikkaan. – Tää on vaikuttanut elämään tosi positiivisesti. – Ilmeillä, eleillä ja tunteilla on uskomattoman suuri vaikutus. Tärkeintä on tukea lapsen itsetuntoa pienestä pitäen, ettei hän rupea ajattelemaan, että hänessä on jotain vikaa. Aina keskustelisin nuoren kanssa perusteellisesti ennen kuin tekisin päätöksen, Junttila sanoo. Jos muut huomauttelevat vaikkapa nenästä, on ymmärrettävää, että se voi haitata. Kauneuskirurgia ei ole pelkkää turhamaisuutta, koska ulkonäöllä on niin suuri merkitys sosiaalisesti. Hän aikoo kauneusalalle, ehkä markkinointitehtäviin, ja haluaa olla edustava. Julkisella puolella ei tehdä kauneusleikkauksia, mutta siellä korjataan poikkeavaa ulkonäköä. KASVATUSPSYKOLOGIAN DOSENTTI NIINA JUNTTILA TURUN YLIOPISTOSTA. Kasvoihinsa Eveliina on tyytyväinen, mutta hänen tekee mieli silti kokeilla huulten täyttöä. Usein tilanne on valitettavasti se, että lasta on kiusattu asiasta ja siksi leikkaukseen halutaan. Jos nuori pyytää rahaa kauneusleikkaukseen, mitä siihen pitäisi vastata. Ne ovat herkät kipeytymään ja paleltumaan. Jos ulkonäköäkin ruvetaan vaihtamaan, nuori voi kokea, että siihen on pakko ryhtyä, koska muuten en kelpaa. LM 10/2018 s. – Normaalin kirjo on valtava. Esimerkiksi pienileukaisuutta korjattiin ennen harvoin, sillä kiskottaminen oli rankka toimenpide. Kun menee rannalle, siitä tulee omanlaisensa fiilis. – Nuoret ovat hirveän herkkiä aistimaan muiden vaatimuksia
Koska jossakin vähemmän hektisessä tilanteessa isä menisi lapsen viereen ja kysyisi, mitä tällä on mielessään. Kun ymmärtää, mikä tämä olo on ja mistä se johtuu, voi pohtia, kasvatus MIELENLM 10/2018 s.52-53 52 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s52-53_Mielenlukutaito.indd 52 10.9.2018 16.26. Se on kykyä arvioida, mitä toisen mielessä liikkuu tai mikä tunne tai ajatus itsellä herää. Häntä alkaa suututtaa, ja kiukkuinen käsky nousee huulille. Kyky kuvitella, miltä toisesta tuntuu, on tärkeää omallekin hyvinvoinnille. Tätä kykyä pidetään psyykkisen hyvinvoinnin kulmakivenä. Psykoterapeutti, tutkija Sanna Isosävin mukaan on tavallista ja inhimillistä ajatella kuten isä edellä. TUIJA SILJAMÄKI O n aamu ja kiire päiväkotiin. Lapsi leikkii sinisellä ponillaan, eikä tee elettäkään pukeakseen. Se taito on erityisen tärkeää vanhemmille ja kaikille kasvattajille. Jossain muussa tilanteessa lapsen uppoutuminen leikkiinsä ei häiritse häntä ollenkaan. Mentaalisaatio on eräänlaista mielenlukutaitoa. Vanhempi ei voi tietää, mutta on tärkeää yrittää uteliaasti arvailla. Ihan tahallaan viivyttelee, ajattelee isä. – Noissa tilanteissa voisi painaa pysäytysnappulaa hetkeksi ja miettiä, mistä on kyse, kun lapsi ei tunnu kuuntelevan. Ehkä hän saisi selville, ettei lapsi halua mennä päiväkotiin, koska on riitaantunut parhaan kaverinsa kanssa. Isä ymmärtäisi, ettei lapsi viivytellytkään ilkeyttään. Stressi ja väsymys heikentävät mentalisaatiota eli kykyä eläytyä toisen näkökulmaan. – Kun huomaa, mitä omassa mielessä tai kehossa tapahtuu, pystyy paremmin ymmärtämään ja säätelemään stressiä ja ahdistusta. Tavarat ovat hukassa, ja aikataulu paukkuu. Miksi nyt
Mielen teoria on kyky ajatella, että muilla ihmisillä on erillinen mieli ja eri laiset halut ja uskomukset kuin itsellä. – Ensin täytyy luoda turvallinen ja stressitön tilanne, jotta voi kiinnostua mielen tutkimisesta. Erona ylläole viin käsitteisiin mentalisaatio sisältää myös tunteiden ja ajatusten välis ten yhteyksien pohtimisen. Suurempaa lasta auttaa vierekkäin oleminen ja sanoilla lohduttaminen. Neurobiologinen kypsyminen muuttaa pelon ja agg ression kokemuksia, jolloin pienet kin ärsykkeet voivat saada aikaan voimakkaan tunnereaktion. – On nukuttu huonosti, ja on kymmenen asiaa, joita pitäisi tehdä yhtä aikaa, jolloin ollaan melkoisessa ristipaineessa. On kunnioitettavaa, jos vanhemmat pystyvät mentalisoimaan niissä tilanteissa. Jos ei ole lapsuudessa oppinut uteliaasti tutkimaan omaa ja toisen mieltä hoivaajien kanssa, voi tuntua kuin asiat vain tapahtuisivat ilman, että niihin voi vaikuttaa. Esim. päi väkodissa. 52-53 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 53 LM10_s52-53_Mielenlukutaito.indd 53 10.9.2018 16.26. jos ajattelee mokaavansa, huomaa, et tä alkaa silloin jännittää. AIKAJANA l 1-vuotias alkaa käyttää ääntei tä (sanahahmoja) aikomustensa il maisemisessa. n mikä ehkä auttaisi. Mindfulness on hyväksyvää tietoista läsnäoloa, kykyä pysähtyä hetkeen tarkkailemaan tunteitaan, aistimuksiaan ja ajatuksiaan ja hyväksyä ne sellaisinaan. Pikku hiljaa voi mentalisoida paremmin myös stressaavissa tilanteissa. Millaista hänellä oli päiväkodissa. – Ei tarvitse olla superaikuinen, jolla on kaikki kehityspsykologinen tieto, vaan riittää että on kiinnostunut siitä, mitä lapsella on mielessä. Mielikuvit telun avulla lapsi luo itselleen tur vaa. Se edistää tunteiden säätelyä ja vähentää impulsiivista käytöstä. AVAINSANAT Empatia on kykyä asettua toisen ihmisen (tai elollisen) asemaan. Se tarkoittaa lähes samaa kuin mentalisaatio. Kun vanhempi auttaa lasta tunteiden säätelyssä, tämä oppii, että on tärkeää tietää, miltä itsestä tuntuu. Vanhemmuus on Sanna Isosävin mukaan ”erityinen olosuhde”, jossa ihmistä koetellaan koko ajan. Näin vanhempi oppii tuntemaan, mikä auttaa hänen lastaan harmin hetkellä ja mikä ei. LM 10/2018 s. Vanhempana se ei enää toimikaan. Sanna Isosävi pitää hyvin mahdollisena, että taide auttaa ymmärtämään omaa ja toisen kokemuksia paremmin. – Voi olla, että ihminen on ennen vanhemmaksi tuloaan kehittänyt itselleen strategian työntää hankalat tunteet pois tietoisuudestaan. Metakognitio tarkoittaa tietoisuutta omista ajatuksistaan, oppimises taan ja tiedoistaan. Mentaalisaatio on itsen ja muiden ymmärtämistä, kykyä arvioida omaa ja toisten mielentilaa ja sopeuttaa käytöstään sen pohjalta. Vauvavaiheesta lähtien vanhemmat tulkitsevat vauvansa viestejä intuitiivisesti ja mukauttavat omaa toiVanhemmuudessa ihmistä koetellaan jatkuvasti. l Nuoruusikä on vaikeaa mentalisaa tionkin kannalta. Kun vauva itkee, hänet otetaan syliin, hänelle tarjotaan ruokaa ja häntä yritetään kaikin tavoin tyynnyttää. l Kouluikäinen ymmärtää, miten toisten mielentilat voivat vaikut taa häneen. Aikuiset voivat vahvistaa mentalisaatiota antamalla itselleen aikaa tutustua omaan ja muiden mieleen. – Lapsi ei voi voimakkaille negatiivisille tunteilleen mitään, sillä hänen oma säätelykykynsä on vasta kehittymässä. Erään tutkimuksen mukaan kaunokirjallisuuden lukeminen parantaa kykyä ymmärtää toisen ihmisen mieli erillisenä itsestä. Se voi myös parantaa vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta ja koko perheen hyvinvointia. l 2–3-vuotias alkaa harjoitella mie len toimintaa mielikuvittelemalla, mikä mahdollistaa leikin ja asioi den symbolisen käytön. mintaansa niiden mukaan. Vanhemman hyvä mentalisaatio kuitenkin auttaa alussa kuvatun kaltaisten pattitilanteiden ratkaisemisessa. Usein mentalisaation vahvistamiseen tarvitaan toisia ihmisiä: ystäviä, kumppania tai ammattiapua. Hän tajuaa, että jos on paha olo, siitä voi kertoa toiselle ja selvitä yhdessä. Hän voi kuvitella olevansa iso ja vahva supersankari, jolle kukaan ei voi mitään. l 4–5-vuotiaana lapsi ymmärtää jo, että ihmisillä on erilaisia kokemuk sia ja ajatuksia kuin hänellä. Jos arvostaa omaa mieltää, luo itselleen tilaisuuksia pohtia, miltä erilaisista hahmoista tuntuu tai mitä he kokevat elämäntilanteissaan. Mentalisaatio on tärkeää kasvattajille, sillä pieni lapsi ei useinkaan osaa suoraan kertoa, miltä hänestä tuntuu tai mitä hänen mielessään liikkuu. Tällaisten kokemusten pohjalta lapsi luo itselleen sisäisiä työskentelymalleja tunteidensa käsittelyyn. Parhaimmillaan hyvästä elokuvasta tai kirjasta jää pitkäksi aikaa mietittävää. Kun omienkin tunteiden hallinta on vai keaa, on vaikeampaa eläytyä mui den asemaan. Suurin osa mentalisaatiosta on tiedostamatonta . – Elokuva, näytelmä tai kirjallisuus voi olla aikuiselle samanlaista luovaa tilaa kuin leikki lapselle. Lapsen oma mentaalisaatiokyky on vasta kehittymässä, ja siihen hän tarvitsee aikuista, joka on hyväntahtoisen kiinnostunut hänen mielentilastaan. Mitä hänen mielessään liikkuu silloin, kun häntä harmittaa. Tai nalle voi edustaa poissaolevaa vanhempaa esim
terveys Pia ja Joel Pimiä ovat samanlaisia, yltiöpositiivisia. terveys LM 10/2018 s.54-57 54 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s54-57_CFS.indd 54 7.9.2018 12.31
Kun on huono päivä, hän ei voi nousta sängystä. – Joel oli pienenä kuin duracell-pupu, aina menossa: ”Mun on pakko päästä, mun on pakko päästä.” Päivässä oli kahdetkin treenit peräkkäin, jolloin välipala syötiin autossa. Tänään sitä ei ole onneksi tarvittu. Jääkiekkoseura HC Nokiassa Joel alkoi pelata 4-vuotiaana ja hänestä tuli maalivahti. Pyörryttää, ja välillä hän pyörtyykin. Kävelykyky ei mennyt, mutta kävellessä pimeni heti silmissä, ja jaloissa oli kovaa kipua. Mieluisia seuralliselle pojalle ovat joukkuepelit, etenkin jääkiekko. – Joel ei pystynyt enää kävelemään. Viidennellä luokalla pyörätuoliin Joel tykkää yli kaiken liikunnasta ja urheilemisesta. 54-57 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 55 ›› LM10_s54-57_CFS.indd 55 7.9.2018 12.31. Kun oksentelu, ripulointi ja huono olo muuttuivat jokapäiväisiksi, kiekkokin oli jätettävä. Kello on kaksitoista, ja Joel on ollut valveilla tunnin. Vatsa kramppaa niin, että on mentävä kippuraan. Refluksitauti suljettiin pois, eikä suolistossa ole vikaa. Ensin jäi muu harrastaminen, mutta lätkäjoukkueessa Joel sinnitteli neljännen luokan syksyyn. Viidennellä luokalla koulunkäynti ei enää onnistunut, ja Joel siirtyi kotikouluun. LM 10/2018 s. – Niitä rupesi tulemaan aina liikunnan jälkeen. Kaikki muutkin ruokavaliot on käyty läpi, moneen kertaan ilman mitään vaikutusta. Ensin epäiltiin allergiaa. Kohtauksen aikana Joelille tulee todella huono olo, sydän hakkaa, pulssi nousee, huulet menevät sinisiksi, kasvot valkoisiksi ja otsalle nousee kylmä hiki. Hän oli lähes vuodepotilas ja liikkui pyörätuolilla. Se hoidettiin kortiJoelin piti sairaalan ohjeiden mukaan raahautua kouluun, vaikka hänellä olisi ollut kuinka huono olo. Pään magneettikuvauksissa löytyi kitaontelosta nyrkinkokoinen kysta. Joel halusi itse käydä kertomassa valmentajalle, että lopettaa. Ensimmäiseksi alkoi oksentelu. Lisäksi hän pelasi jalkapalloa ja sählyä. – Joel kävi eskaria ja soittoja tuli joka viikko, että taas Joel oksentaa, Pia kertoo. Ei se pelottanut. Piasta tuli Joelin omaishoitaja ja kotiopettaja. ULLA WILLBERG | KUVAT LAURA VESA J oel Pimiän, 14, sängyn vieressä on aina sininen ämpäri. Oksettaa, pyörryttää ja VÄSYTTÄÄ Nokialainen Joel Pimiä sairastui 6-vuotiaana CFSväsymysoireyhtymään. Joel heräili öisinkin oksentamaan, ja väsymys hiipi mukaan pikku hiljaa. Kun on hyvä päivä, hän pääsee pariksi tunniksi kouluun, ja kaverit tulevat kylään. Se on ollut sinnikkäälle pojalle vaikeassa sairaudessa kaikkein vaikein hetki. – Jääkiekko oli Joelille koko elämä. Oireiden vähättely tuntui pahalta Joel on tutkittu läpikotaisin. Hän ei muista paljon siitä, miten sairastui, koska oli niin pieni. Annetaan äidin, Pia Pimiän, kertoa. Sydäntutkimuksissa havaittiin reikä sydämessä, mutta se ei selitä oireita. Uusin oire oli ikävin: voimakkaat kohtaukset. – Joel oli vauvana allerginen kotimaisille viljoille, joten jätimme ne pois. Harmitti vaan ihan kauheasti, Joel sanoo. Hän istuu nojatuolissa ja vastaa kysymyksiin kohteliaasti hymyillen. Kun Joel aloitti koulun 7-vuotiaana, hän oli pois vatsakivun, oksentelun, ripuloinnin, väsymyksen ja sairaalatutkimusten vuoksi lähes koko syyslukukauden. Siitä on kahdeksan vuotta. Kaikki kaverit olivat kiekkoilijoita ja heillä oli hieno yhteishenki, Pia herkistyy kyyneliin
Edes pyörätuoliin nousu ei onnistunut. Nesteytykseen ei millään haluttu päästää, vaikka Joelin paino laski vaarallisen rajoille. Joel saattoi oksentaa viisikin kertaa päivässä. Palkintokaappi on täynnä jääkiekkopalkintoja, seinälle on ripustettu pelipaitoja ja maalivahdin mailoja. Yksityislääkärin määräämä naltreksoni on ainoa hoito, josta on ollut hiukan apua. – Oli pelastus, kun laitteet saatiin. Puolen tunnin kuluttua soitettiin, että Joel on lyyhistynyt maahan tai pyörtynyt, tulkaa hakemaan. Sen jälkeen CFS on todettu TAYS:ssa Tampereella ja HUS:issa Helsingissä. Lisäksi Joelilla on diagnosoitu POTS-oireyhtymä, jossa sydämen syketiheys nousee epänormaalisti seisomaan noustessa. Joel odottaa jo kovasti, milloin pääsee kouluun. Toisen hän sai valmentajalta palkinnoksi kisavoitosta. Hän pystyi käymään koulua pari tuntia päivässä ja jatkamaan sohvalla kotikoulua. Joel tykkää yli kaiken liikunnasta ja urheilemisesta. Lempipelejä ovat NHL ja Fortnite. Naltreksoni auttoi oksenteluun Krooninen väsymysoireyhtymä CFS diagnosoitiin lopulta yksityislääkärillä. – Hyvä, että kaikki tutkittiin. – Huono olo jatkuu, mutta pahin oksentelu ja ripulointi loppui siihen. Hyvinä päivinä Joel pystyy pyöräilemään. Vaiheita on kolme: Joel voi todella huonosti, huonosti tai hiukan paremmin. Nyt mennään taas kohti parempaa. Joelilla oli paljon kavereita, eikä hän kertonut kiusaamisesta. Jos Jokke ei jaksa vastata viesteihin, he tulevat koulun jälkeen kyselemään, mikä on tilanne. Perustelu oli, että lääkäri käyttää kokeellisia hoitoja ja lääkkeitä, joiden käyttöalueisiin CFS ei kuulu, mutta joilla voi olla vakavia haittavaikutuksia. Valvira rajoitti lääkettä määränneen lääkärin oikeutta pitää vastaanottoa. – Joelin saama naltreksoniannos on pieni, eikä mitään haittoja ole ollut. CFS:ää ruvettiin hoitamaan rasituksen asteittaisella lisäämisellä, mutta Joelin vointi heikkeni radikaalisti. Joelilla on nyt paljon enemmän voimia, kun ruoka pysyy sisällä. Kun hän parantuu, hän aikoo ruveta uudestaan pelaamaan jääkiekkoa. – Kaverit suorastaan kilpailevat, kuka saa auttaa eniten tai työntää pyörätuolia. Olemme yrittäneet lopettaa naltreksonin neljä, viisi kertaa, mutta sitä ei voi jättää pois. – Meidän piti myös sairaalan ohjeiden mukaan raahata Joel väkipakolla kouluun, vaikka hänellä olisi ollut kuinka huono olo. Muuta hoitoa ei tällä hetkellä ole. Psykiatri toteaa aina, että psyykkisiä syitä ei ole, ei edes pientä masennusta. Hän sai myös psykofyysistä fysioterapiaa, mutta se lopetettiin terapeutin kanssa yhteisymmärryksessä puolentoista vuoden jälkeen, koska siitä ei saatu mitään hyötyä. Joel kaipaa aina niin kavereitaan, Pia sanoo. Joel tarvitsee unta vähintään 12 tuntia vuorokaudessa, ja muutama tunti menee heräämiseen. Kunpa pääsisi kouluun Sairaus jatkuu aaltomaisena. Hän kävelee portaat alas esittelemään huonettaan. Syytä ruvettiin etsimään koulukiusaamisesta tai ongelmista kaverisuhteissa, mutta vanhemmat eivät siihen oikein uskoneet. Viikkoja jatkunut oksennusputki saatiin nesteytyksellä kuitenkin aina poikki. – Tuntui tosi pahalta, kun oireita vähäteltiin. – Siinä on maailmalla menestyneen maalivahti Juha Metsolan nimmari, Joel kertoo ylpeänä. Samaa mieltä olivat opettajat ja koulupsykologi. Joel pelaa Fortnitea kavereiden kanssa pleikkarin, kuulokkeiden ja mikrofonin välityksellä. LM 10/2018 s.54-57 56 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s54-57_CFS.indd 56 7.9.2018 12.31. Sitä en ymmärrä, miksi Joel lähetetään psykiatrille yhä uudelleen ja uudelleen. Hän kokeili myös sählyä kerran viikossa. Tammikuussa tuli romahdus: Joel sai koulussa pahan kohtauksen ja joutui petipotilaaksi. sonilla pois, mutta oireilu jatkui. Viime syksynä meni paremmin. Kirjoituspöydällä on pleikkari, jolla Joel pelaa kavereiden kanssa netin, mikrofonin ja kuulokkeiden avulla, kun pystyy. Pelottaa, mitä tapahtuu, kun lääke loppuu. Hyvinä hetkinä iloitaan Pia on käynyt alakoulussa ja yläkoulussa kertomassa CFS: stä Joelin luokassa, ja kaikki oppilaat ovat suhtautuneet sairauteen hienosti
Se ehdottaa mm., että CFS:ään annetut kokeelliset, kiistanalaiset hoidot keskitetään yliopistosairaaloihin tai toiminnallisiin häiriöihin erikoistuneisiin hoitokeskuksiin, joita perustettaisiin. Lastenlääkärien ja -neurologien mukaan lapsen hoitoa toteuttamaan tarvitaan moniammatillinen työryhmä: lasten ja nuorten hoitoon erikoistunut lääkäri, lastenja nuorisopsykiatri, fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja tarvittaessa kipulääkäri. Suomessa diagnoosi on noin 60 lapsella. Vaikeasta sairaudestaan huolimatta Joel on suorittanut alakoulun normaalisti ja käy seitsemättä luokkaa lähes täysmääräisesti. Me ollaan aika samanlaisia, yltiöpositiivisia. Perheessä on Joelin lisäksi 18ja 11-vuotiaat pojat sekä 7-vuotias tyttö. Hoitona on yleensä kognitiivis-behavioraalinen terapia ja rasituksen asteittainen lisääminen. Infektioita sekä fyysistä tai henkistä kuormitustilaa pidetään suurimpana altistavana tekijänä. Hänellä olisi mahdollisuus terapiaan, koska sairaus on kestänyt niin kauan. CFS:ää sairastavien lasten vanhempien ryhmä on tärkeä tuki. CFS ei sisälly lääketieteen opintoihin Suomessa, mutta täydennyskoulutus on juuri alkanut. CFS todetaan oireiden perusteella: vaikea, invalidisoiva väsymys on kestänyt lapsella tai nuorella yli kolme kuukautta, eikä johdu muusta sairaudesta tai helpotu levolla. Kohta pitäisi taas mennä, mutta Joel ei enää oikein jaksaisi. 54-57 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 57 LM10_s54-57_CFS.indd 57 7.9.2018 12.31. Selvityksen laati LT, lastentautien erikoislääkäri Elina Hermanson yhteistyössä brittiläisen lastenneurologi Rob Forsythin kanssa. On myös huolehdittava koulutuksesta ja siitä, että julkisella sektorilla toimii lääkäreitä, jotka seuraavat alan kansainvälistä kehitystä ja hoitosuosituksia. Tutkimukset jatkuvat. – Onhan se hyvä, että kokeita otetaan, mutta kun se ei koskaan johda mihinkään eikä syytä selitetä. Kuusihenkinen perhe ei ole jäänyt neljän seinän sisälle, vaan kaikkia kivoja juttuja tehdään yhdessä Joelin ehdoilla. Kansainvälisten seurantatutkimusten mukaan 75 prosenttia paranee, tosin jäännösoireita voi jäädä. Mutta hän on valtavan vahva. Sairastuneita on todennäköisesti paljon enemmän, sillä sairaus tunnetaan huonosti, eivätkä kaikki osaa hakeutua hoitoon. Olen ihan ok, en tarvitse sellaista, Joel on vastannut. Suomessa toimii kaksi potilasyhdistystä: Suomen CFS-yhdistys ja Suomen lääketieteellinen ME/CFS-yhdistys. Ne kritisoivat CFS:n hoitoa riittämättömäksi. Pia kannustaa poikaa, vaikka häneltäkin meinaa välillä usko loppua. Parantavaa lääkettä ei ole. Kun on hyvä hetki, otamme siitä kaiken irti, emmekä sure. – Olen kohta käynyt koko peruskoulun toiseen kertaan, hän naurahtaa. – Olemme vanhempina päättäneet, ettemme pakota häntä siihen. Joelin positiivisuus ja reippaus on ihmetyttänytkin. Eniten sairastuneita on 10–19-vuotiaissa. Sosiaalija terveysministeriössä valmistui keväällä Lasten monimuotoiset oireet -selvitys hoidon kehittämisestä. Toinen keskeinen oire on rasituksen jälkeinen huonovointisuus ja yleisvoinnin romahdus. Suomessa parantuneista tai hoidon vaikuttavuudesta ei ole tutkimustietoa. Suurin ongelma on, että sairauden asiantuntijoita on Suomessa vähän, eikä mikään taho ota vastuuta potilaista tai seuraa potilaan tilaa. LM 10/2018 s. Hän on pyörätuolin turvin käynyt niin etelän rannoilla kuin laskettelurinteessä. Ehdotusten eteenpäin viemisestä päättää sosiaalija terveysministeriö. Valtakunnallisia hoitolinjauksia ei ole ollut, mutta niistä keskustellaan parhaillaan. Diagnoosikriteerit lapsille ja nuorille saatiin vuonna 2007. > Asiantuntijoina haastateltiin lastenneurologi Tuuli Immosta (HUS) ja lasten infektiosairauksien professori emeritus Olli Ruuskasta. Lasten ja nuorten CFS CFS eli krooninen väsymysoireyhtymä (myös ME eli myalginen enkefalomyeliitti tai SEID eli systeeminen rasitusintoleranssisairaus) on lapsilla harvinaisempi kuin aikuisilla. Asiantuntijoiden lisäksi kuultiin noin 30 perhettä. Muita oireita ovat muistija unihäiriöt, kurkkukipu, kaularauhasten turpoaminen, flunssan kaltaiset oireet, vatsaoireet ja pääsärky. Tietoa CFS:stä halutaan jakaa terveydenhuollon kaikille tasoille kouluterveydenhuollosta alkaen, jotta avun saanti nopeutuisi. Lasten CFS:n ennuste on aikuisia parempi. Pia opettelee aamupäivisin, mitä iltapäivällä opettaa Joelille kotikoulussa. Eniten CFS-lapsipotilaita on HUS : n alueella, parikymmentä lasta. Kipua hoidetaan kipukynnystä nostavilla lääkkeillä. Lentokoneessakin on pyörtyilty, oksenneltu ja vaikka mitä. Keskiarvokin on reippaasti yli kahdeksan. – Kun niistä ei ole koskaan mitään hyötyä, hän sanoo. Vastaavia toimii jo ulkomailla. Syytä ei tunneta. – Välillä minä kiroan kaiken ja välillä Joel. n Krooninen väsymysoireyhtymä CFS diagnosoitiin lopulta yksityislääkärillä
kasvatus LM 10/2018 s.58-59 58 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s58-59_PottaTreenit.indd 58 7.9.2018 12.31. Luonnollinen aika oppia potan käyttö on viimeistään yksivuotiaana. Jotkin asiantuntijat väittävät, että kuivaksi oppiminen vaatisi lapselta henkistä kypsyyttä, joten viisas vanhempi ei saisi vaatia lasta potalle liian aikaisin. Niiden käyttö on myös muuttunut helpoksi rutiiniksi, josta luopuminen ei tule helposti mieleen. Yksivuotiaana lapsi on siinä vaiheessa, että hän on oppinut tekemään tarpeensa vaippaan. Pottaharjoittelua ovat vieneet harhaan lapsen psykologiaa koskevat virheelliset teoriat. Aikaisesta aloituksesta on hyötyä: lapsesta ja vanhemmasta on mukavaa päästä eroon tuhrimisesta ja kastelusta. Rakon ja suolen hallinta alkaa tuossa iässä, minkä jälkeen loppu on helppoa. Ympäristön vihjeärsykkeet helpottavat liikkumistamme ja toimintaamme ilman, että meidän tarvitsee erikseen miettiä jokaista asiaa. Talitiainen ei syö leppäkerttua, koska on oppinut sen maistuvan pahalle. Tähän riittää kerta tai joskus jo pelkkä toisen tiaisen tarkkailu. Ikäluokkaa ja vuotta kohti sen määrä on 30 000 tonnia. Ennen kaikkea vaipat ovat entistä mukavampia. TIMO SALOVIITA | PIIRROKSET GUIDO VAN GENECHTENIN KIRJASTA POTTAMUSIIKKIA E rikoislääkäri Jarmo Salon mukaan 90 prosenttia ruotsalaislapsista ei ollut aloittanut pottaharjoittelua vielä kolme vuotta täytettyäänkään. Kokeile tätä KOTONA Yksivuotias voi oppia potalle päivässä, uskoo kasvatustieteen professori, psykologian tohtori ja kahden lapsen isä Timo Saloviita. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on suositellut pottatreenin aloitusajaksi kahta tai kolmea ikävuotta. Ensin tarvittaisiin lapsen omaa halua kasvaa isoksi. Todellisuudessa sisäsiisteys ei vaadi henkistä kypsyyttä, oppiihan kissakin sen taidon! Yksivuotiaalla lapsella on jo kaikki edellytykset oppia potalle. Nopea pottatreeni perustuu ärsykeohjaukseen. Vaipan maatuminen kestää jopa 500 vuotta, ellei se päädy poltettavaksi. Ihminen ei tässä jää linnusta jälkeen. Vaipasta on tullut vihjeärsyke pissaamiselle. Ärsykkeet muistuttavat siitä, millaisia seurauksia valinnoistamme syntyy. Syitä viivästykseen on useita. Vaipat ovat kalliita: yhtä suomalaislasta kohden vaippakulut ovat 500 euroa ja koko ikäluokkaa kohden 30 miljoonaa vuodessa. Tähän ei tarvita vaativaa ajatustyötä, vaan kyse on yksinkertaisemmasta ilmiöstä, joka esiintyy jo etanoilla. Tilanne Suomessa ei ole aivan tällä tasolla, mutta myöhäistä potalle opettelu on meilläkin: viime vuonna 15 prosenttia vanhemmista kertoi, että lapsi oppi potan käyttö alle yksivuotiaana ja 22 prosenttia kertoi sen tapahtuneen kolmevuotiaana tai myöhemmin. Sitä voi nimittää ärsykeohjauksen avulla oppimiseksi. Vaippojen käyttö tuottaa myös jätettä
Muista palkita siitäkin! l Lopeta saman tien myös yövaippojen käyttö ja sijaa muovinen poikkilakana tavallisen lakanan alle. Tämä Paina ja kuuntele -teos tukee tuikitärkeää elämänvaihetta huumorin, riimien ja eläinhahmojen tuottaman musiikin siivittämänä. Vahinkoja sattuu varmuudella, sillä leikin tiimellyksessä lapsen kehon tarkkailu voi herpaantua. Pidä silti aina varahousuja mukana, sillä satunnaisia vahinkoja sattuu. Toinen tärkeä seikka on nopea palkitseminen, jonka avulla lapsi rakentaa yhteyden potan ja suorituksen välille. Vakuutellaan esimerkiksi, että lapsen liika kiittäminen olisi pahasta, koska lapsi voi silloin alkaa pidätellä virtsaa. ANU JÄMSÉN POTTATREENI Näin opetat yksivuotiaan lapsen kuivaksi päivässä: l Aloita opetus esim. Potta muuttuu vihjeeksi siitä, että juuri sinne kannattaa pissata. Kiittele lasta lämpimästi ja anna taas pieni ruokapalkinto. Esimerkiksi tunnettu psykologi John Rosemond on sanonut, että lapsen kyvykkyyttä halveksitaan, jos hänen annetaan jatkaa tuhrimista vielä kaksi vuotta täytettyään. l Muistuta lasta potasta, jos näyttää, että hän on kovin vauhdikkaalla päällä. Lapsen annetaan juoda niin paljon kuin hän haluaa. Lapsi saattaa kantaa sinulle rusinan toivossa nähtäväksi potan, jossa on pieni liraus. (Se ei pilaa lapsen loppuelämää, kuten jotkut väittävät.) l Anna lapsen jaloitella, ja toistakaa sitten taas sama mehua ja pottaa -vaihe. l Jos lapsi ei halua istua potalla, täytyy sitä opetella. ”Tämän kirjan avulla lapsi ei malta poistua potalta!” lupaa kustantaja. Pikkulukija kuulee nappia painamalla lopputulokset. 58-59 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 59 LM10_s58-59_PottaTreenit.indd 59 7.9.2018 12.31. Jos lapsi pissaa pottaan ja saa siitä välittömän aineellisen palkkion, kuten rusinan, hän yhdistää asiat toisiinsa. muuttaminen ei vaadi filosofisia keskusteluja lapsen kanssa, vaan ainoastaan muutoksia seuraamuksissa. viikonloppuna, jolloin sinulla on vapaa-aikaa. l Istuta lasta potalla ja lue hänelle vaikkapa kirjaa. Joskus lapset jopa etsivät vaipan kaapista voidakseen sitten pissata siihen. l Aika pian homma alkaa toimia itsestään. Vaippafirmat luovat suhteita lastenneuvoloihin ja tarjoavat sivuillaan oikean tiedon rinnalla harhatietoa. Onnistumiselle annetaan lisätilaa myös pitkittyneellä potalla istumisella. l Aseta potta näkyville sinne, missä lapsi liikkuu, aluksi vaikkapa jokaiseen huoneeseen. l Anna jatkossa ruokapalkkio vasta sitten, jos lapsi sitä pyytää. Älä koskaan moiti lasta niistä. Hauskin on ehdottomasti Jimi, kirkuva apina. Se alkaa unohtua nopeasti, sillä lapsi oppii nopeasti, että potan käyttö on mukavaa – ja aikuismaista. Oppiminen voi tapahtua jopa yhdestä kerrasta kuten talitiaisella, eikä siitä seuraa mielenterveydellisiä ongelmia. rusina, heti, kun hän istuu potalle ja kiittele. l Lopeta vaippojen käyttö saman tien. Pottatreenin hienous on oppimismahdollisuuksien keinotekoinen lisääminen. Pottaharjoittelu kannattaa aloittaa, kun lapsi on täyttänyt vuoden. Potan näkeminen muistuttaa lasta asiasta ja vähentää vahinkoja. l Anna lapsen juoda niin paljon kuin hän haluaa: se lisää pissahädän todennäköisyyttä. Potta puolestaan näyttää lapsesta kattilalta, jonne ei ainakaan saa tehdä tarpeitaan. l Lisäbonuksena lapsi alkaa tehdä pottaan myös isommat tarpeensa, mikä toki sekin voi ensin epäilyttää häntä. Vaippateollisuus on Yhdysvalloissa miljardien dollarien bisnestä ja Suomessakin päästään kymmeniin miljooniin euroihin joka vuosi. Yhdysvalloissa on protestoitu vaippayhtiöiden jakamaa valetietoa vastaan. l Lasta epäilyttää pissata pottaan, mutta jossain vaiheessa luonto tekee tehtävänsä. Yksi eläin kerrallaan pääsee koettamaan ja soittamaan. n LM 10/2018 s. Anna lapselle ruokapalkkio, esim. Pottaa koskevan näkemyksen MUSIIKKIA POTALLE Belgialaisen Guido van Genechtenin Pottamusiikkia (Lasten Keskus 2018) on oivallista pottaseuraa. Vahinkoja sattuu joka tapauksessa... Jos lapsi poistuu potalta, houkuttele hänet takaisin ja palkitse taas heti, kun hän istuu
Kun vielä Ella-sarjan alkuvaiheessa lukijoille kerrottiin ihmeellisestä teatterista, nyt Ella ja kaverit nähdään elävissä kuvissa. 1990-luvulla elettiin vielä demonisten ohjaajien aikaa, ja teatterikoulutuksen vaiheilla viipyi hurjuutta. ”Tuntuu kuin kaikilla olisi sisään mennessään perhosia vatsassaan ja ulos tullessaan naurunkyyneleitä silmäkulmissaan”, kirja kiteyttää hauskasti nukketeatterin hengen. Teatteri on ainakin 1940-luvun tyttökirjoista alkaen tarjonnut suurta hurmaa, mutta vähän myös lohduttomuutta. Raija Airaksisen, Tuula Kallioniemen ja kuvittaja Jii Roikosen Teatterikirjassa Reuhurinteen tutut oppilaat päättävät tehdä oman teatteriesityksen ja oikeassa teatterissakin he vierailevat. TEATTERIRAKKAUTTA NUORTENKIRJOISSA Nuortenkirjoissa teatteri näytetään ristiriitaisena, romanttisena ja kiihottavana paikkana, jonka taikapiirissä varsinkin tytöt kokevat lemmekkäitä hetkiä. ISMO LOIVAMAA KUUKAUDEN KIRJAT Tietoa ja elämyksiä teatterista Puffi ja puffetti ovat eri asia. ”Olo on rento kuin onkilierolla”, helpottunut Aba tiivistää. Tuula Kallioniemen sarja Reuhurinteen alakoululaisista toimii luontevana lähtökohtana monenlaisille tietoja oppikirjoille. Varsinkin tytöt kokevat romanttisia hetkiä. Viime vuosien hienoin asia on se, että suosituimmat lastenkirjallisuuden bestsellerit nähdään nyt sekä näyttämöllä että elokuvina. Mutta ensi töikseen teatterikerhossa koululaiset tekevät sopimuksen, jossa lupaavat pitää huolta sekä itsestä että kavereista. Hullaantumisesta seuraa Sanna-paralle värisyttäviä tunteita ja kauheita pettymyksiä. Teatterikirja (Otava) on lastentietokirja nykyaikaisimmillaan: kirkkaita värejä, humoristisesti liioittelevia kuvia, puhekuplia ja pikkuruisia tietolaatikoita. Nuortenkirjallisuus ryhtyi oitis hyödyntämään dramaattista tilannetta: kirjoissa tytöt rakastuivat herkästi näytelmäkurssien komeisiin vetäjiin. LASTEN TEATTERIKIRJOISSA OPITAAN TEATTERITIETOA, YHDESSÄ TEKEMISEN PELISÄÄNTÖJÄ JA KLASSIKKO-NÄYTELMIÄ. Pirteä näyte nukketeatterimaailmasta on Nukketeatteri Sampon perustaja Maija Bari?in kirja Tohelon ja Torvelon nukketeatterissa (Lasten Keskus, kuv. Menestyskirjat jalostetaan liukkaasti kokonaiseksi tuoteryppääksi. Kirjassa seurataan näytelmän valmistumisvaiheita ja kerrotaan teatteriammateista unohtamatta tiedottamisen ja mainostamisen tärkeyttä. Miltä näyttäisi Suomen Kansallisteatterin uhkea historia lapsinäkökulmasta. Annukka Järven Puut ja lyhdyt kukkivat -kirjassa (Tammi) näyttelijä Karimatilla on ”sankka vaalea tukka, tennisammattilaisen jänteikäs keho ja todellisen taiteilijan katse, joka näki enemmän kuin paljasti”. Lastenkirjoissa treenataan koulunäytelmiä tai lähdetään ikimuistoiselle teatterimatkalle kuten Timo Parvelan varhaisessa Ella-romaanissa Ella teatterissa (Tammi, kuv. Reuhurinteen kielellisesti nokkelassa hengessä opetetaan, että puffi ja puffetti ovat eri asioita. LM 10/2018 s.60-61 60 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s60-61_KK.indd 60 7.9.2018 12.32. Sosiaalisia taitoja ja mukavaa ilmapiiriä korostetaan myös Tarja Lapintien Kesäyön teatteriunessa (Tammi), joka on 20 vuotta vanha mutta edelleen pintansa pitävä lastenkirja. Museot Ateneumista alkaen ovat julkaisseet hauskaa historiaja museoaiheista kirjallisuutta lapsille – toivottavasti teatteritkin innostuvat pikkuhiljaa lasten teatterikirjojen tekemiseen. KU VI TU S KI RJ AS TA RE U H U RI N N E: TE AT TE RI KI RJ A. Mervi Lindman), jossa koko luokalla on ”hienot vaatteet ja tukat upeasti kammattuina”. Eipä paremmin mene Sirpa Puskalan nuortenkirjassa Tarjolla tosi rooli (WSOY) nuorella Miisallakaan, joka ihastuu näytelmäkerhon vetäjään, kolmekymppiseen Antsuun, joka on asiaan kuuluvasti eksoottisen näköinen. Matti Westerlund), joka paljastaa esiripun takaisia asioita. Teoksessa muistetaan myös juhlia ensi-illan jälkeen. Sen mukaan teatterinjohtajan tehtävä on pitää ”oma kaikenkirjava laumansa koossa ja luoda hyvä henki sen keskuuteen”. Järkyttyneelle Miisalle paljastuu, että Antsulla on kuvankaunis miesystävä, ja tyttö päättää luopua näytelmäharrastuksestaan. NUORTENKIRJOISSA NAUTISKELLAAN TEATTERIN ROMANTTISUUDESTA JA KOMEISTA TÄHDISTÄ. Ainakin tarinoita riittäisi! Teatterimaailma on aina kiehtonut lastenja nuortenkirjailijoita. Tyypillistä on sekin, että kirja liittyy suosittuun Reuhurinne-lastenkirjasarjaan. Ohjaaja Lisbeth Landefortin ja lavastaja Seppo Nurmimaan Oopperaa, oopperaa! (Schildts) ilmestyi jo vuonna 1997, mutta S&S-kustantamo otti uuden painoksen, kun kirja voitti vanhojen kirjojen Kirjapöllö-palkinnon vuonna 2011. EI UNOHDETA OOPPERAA... Tähtitieteen professori Esko Valtaoja valitsi oopperaa esittelevän lastenkirjan muistamisen arvoiseksi
Bea on tytöistä se, joka muille selvittää kapinan taustoja: ”Hän sanoi, että meidän oli oltava tarkkoina, että saisimme uudessa valtiossa sen, mitä meille kuului.” Jälkisanoissaan kirjailija muistuttaa, että ihmisiä kauhistutti ajatus taistelevista naisista, niin vahva tabu se oli. Kirja on vaikuttava ilman kovaäänisyyttä. Nuori rakkaus -kirjassa (WSOY) hän kertoo Kesäyön unelmasta sekä Romeon ja Julian rakkaudesta. Vuonna 2000 ilmestyneen teoksensa alkusanoissa Holmberg muistuttaa Shakespearen näytelmiin perustuvista musikaaleista, animaatioista, elokuvista ja teatteriversioista: "Moni tuntee ne nimeltä, ja ne herättävät selkeitä mielikuvia, mutta lupaan, että luvassa on myös yllätyksiä.” Lue, mitä Anninalle kuuluu s. Tunnelma ei silti horjahda liian hörsöileväksi, mistä pitää huolen reipas huumori. Tabu taistelevista naisista. Laura Lähteenmäen Yksi kevät (WSOY) kertoo tamperelaisista tehtaantytöistä, jotka ensin hoitavat haavoittuneita punaisia vallatussa huvilassa ja sitten jo ajautuvat sotaan aseet kädessä. VUODEN 1918 TYTÖT Kesti sata vuotta, että lastenja nuortenkirjallisuudessamme kansalaissotaa pystytään näin perusteellisesti katselemaan punaisten näkökulmasta, vieläpä tyttökaartilaisten silmin. Markus Ikola jättää vielä hyödyntämättä yhteiskuntakritiikin mahdollisuudet, mutta toivottavasti myöhemmissä osissa rohkeus ja sanomisen tarve kasvavat. 60-61 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 61 LM10_s60-61_KK.indd 61 10.9.2018 14.20. Koulusta riittääkin paljon hauskaa kerrottavaa. Annina Holmberg on sovittanut pari valikoimaa Shakespearen näytelmiä. Voiko suomalaisiakin näytelmiä sovittaa lapsille. 10! Britanniassa on julkaistu peräti 16 Shakespearen näytelmää Andrew Matthewsin kertomina ja Tony Rossin hupaisasti kuvittamina lastenkirjoina, joista keskeisimmät epäilemättä voisi vaikka suomentaa. Vai löytyisikö suomalaisesta näytelmäkirjallisuudesta sellaisia helmiä, jotka kannattaisi modernein keinoin sovittaa lapsilukijoille. n AINA AJANKOHTAINEN SHAKESPEARE Puheteatterin klassikoistakin on ilmestynyt lapsille ja nuorille sovitettuja tarinakokoelmia, jolloin aiheena on lähes poikkeuksetta Shakespeare. Lapsi taitaa olla kyllin ennakkoluuloton ilahtuakseen saduista ja outouksista vaikka oopperanäyttämöllä. Prinssiä hurmatessa kannattaa panostaa merkkikenkiin. Nuori lukija voi pienoisromaanin raameissa eläytyä entisajan tyttöjen elämänpiiriin ja koviin ratkaisuihin. Teos myötäilee pinnistelemättä entisajan tyyliä mutta säilyttää kaiken aikaa luontevuuden ja luettavuuden. Opettaja on hyvää tarkoittava höpsöläinen, sen sijaan puukäsitöitä opettava ulkohuussin kokoiseksi esiteltävän hirviöKirjassa kokeneet oopperaketut esittelevät kuolemattomia oopperatarinoita, mutta kuljettavat lukijaa myös oopperatalon sopukoissa kuten puvustamossa ja jalkinepajassa. Kirjan pääosassa on pieni puunukke Fredriksson, joka on unohtanut, mihin balettiin se kuuluu. Sekin selviää, mitä primadonna tekee päiväsaikaan... Suomalaisittain tuntuu hyvältä, että ensimmäisenä esitellään Paciuksen ja Topeliuksen varhainen ooppera Kaarle-kuninkaan metsästys. Teoksen oopperakatselmus on ilahduttavan runsas ja monipuolinen, mikä auttaa aikuistakin lukijaa perehtymään Lentävän hollantilaisen kaltaisiin järkäleisiin. ...EIKÄ BALETTIA Baletin yleissivistäväksi ja hauskaksi perusteokseksi voi kutsua Juhani Koiviston kirjoittamaa ja Ulla Sainion kuvittamaa Baletin tähti -kirjaa (Aurinko Kustannus). Satumaisuuden rinnalta löytyy myös elävää teatterihistoriaa, sillä Sakari Viikan esitysvalokuvia on käytetty näyttävästi. Tätä lajia edustaa Markus Ikolan esikoisteos Jasu mestarimokaaja (Karisto), jossa on mukana kaikki tarpeellinen miehekkäästä pieruhuumorista hölmöihin väärinkäsityksiin. Silloin koulun vaihtoon olisi ollut pitempi aika”, hän järkeilee. HUMORISTINEN SARJA-ALOITUS Humoristisista lastenkirjoista ei totisesti ole pulaa, mutta silti on hyvä, että uusia yrittäjiä ilmestyy houkuttelemaan poikia lukijoiksi. Tytöt suhtautuvat väkivaltaan eri tavoin, vaikka heitä yhdistää muutoksen vaatimus. Kuudesluokkalainen Jasu kertoo kavereista, koulusta ja kiusallisesta kasvamisesta: ”Jotenkin olisi tuntunut turvallisemmalta olla vielä pieni. Sen seurassa tutustutaan balettiklassikoihin Don Quijotesta Pähkinänsärkijään. LM 10/2018 s. Ja Lumikuningatar on tietysti se baletti, jossa joudutaan ”selviytymään pienissä balettipuvuissa arktisissa oloissa”. ”Tulkaa mukaan te kaikki, jotka ette kammoksu ryöväreitä, vallanhimoisia hallitsijoita, julmia ritareita, härkätaistelijoita ja velhoja”, toivotetaan heti kättelyssä. Aloitusosassa on rutkasti tyhjää, mutta onneksi myös hauskuutta ja realismia. ”Sen pää on koko ajan punainen ja se haisee pahalta”, lapsille taustoitetaan. Tuhkimoa luonnehditaan baletiksi, jonka pohjana on vanha totuus: ”kun lähtee hurmaamaan prinssiä kannattaa panostaa merkkikenkiin”. Vuosikymmenten mittaan lasten oopperakirja on varmasti houkutellut perheitä oopperaan ja herätellyt lempeää uteliaisuutta kummallisiin tarinoihin. opettajan tarina tuntuu täysin turhalta
PERHEEN KAKSOSTYTÖISTÄ PARAS AIKA LUKEMISEEN ON AAMU JA ILTA. Lem pi Helm i "Parhaat kirjat ovat sellaisia, että ne ovat hyvin tehtyjä ja niissä on kivoja seikkailuja." KIRJASTOSSA ON VIELÄ ENEMMÄN KIRJOJA KUIN SUUTARIN JA PARVIAISEN KODISSA. ” Helmi LAPSET JUTTUSILLA ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT LIISA HUIMA ”Oravat asuvat Suomessa ja Lauttasaaressa. ”Hyvä kirja on myös sellainen, jota voi vinguttaa. Ne ovat sellaisia vauvakirjoja." LM 10/2018 s.62-63 62 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s62-63_LapsetJuttusilla.indd 62 7.9.2018 12.33. Olen nähnyt oikean oravan myös Korkeasaaressa.” "Mutta olemme lukeneet myös tylsiä kirjoja
Katsomme yhdessä Aleksis Kiven kuvaa . Koska se on tullut tyhjäksi, hän on laittanut rasiaan korujaan. – Pidän kovasti Piki-kirjoista. Sillä aikaa Lempi lukee ääneen omaa kirjaansa. Lempi hakee kynän ja paperia ja tekee muistiinpanoja. Erityisen jännittävä kirja on Prinsessa vailla valtakuntaa. – Kun siitä vetää sormilla, kuuluu hauska ääni, Helmi sanoo ja ”soittaa” kirjallaan. Sitten hän pyrähtää hakemaan lastenhuoneesta hiuksilleen diadeemin ja korviinsa korut. – No siellä on ihan kivaa. – Mutta siinä on vehnää. Paljon kiinnostavampi on satu Muumien Nipsusta ja Möröstä, jonka he napsauttavat päälle tabletista. En ole allerginen millekään, mutta Helmi on allerginen pinkille prinsessakakkukuorrutteelle. – Se on kyllä kummitustalo. ja Erakkopäivää 29.10. – Oletteko kuulleet Seitsemästä veljeksestä. – Kun joku on kihloissa, hän menee pian naimisiin, Helmi tietää. Siellä on ollut kummituksia eskarin pöntön päällä. Sitä ennen he tosin räpsäisevät valokuvaajasta ja toimittajasta kuvan. Kolme pientä porsasta on Helmille ja Lempille tutumpi kuin Seitsemän veljestä. V iisi ja puolivuotiaat identtiset kaksoset Helmi ja Lempi Suutari rakastavat kirjoja. – Minun valtakuntani on kaksi kertaa suurempi kuin sinun, Helmi lukee. Ihan kohta me menemme eskariin. Milloin on paras aika kirjojen lukemiseen. Tytöt kertovat käyvänsä helsinkiläisessä Aleksin päiväkodissa. Se on tanssia, mutta taitaa olla diskotanssia, Lempi sanoo. Niissä on hauskoja seikkailuja. Aleksi Kiven päivää vietetään 10.10. Kirjallisuuden lisäksi tytöillä on myös liikunnallinen harrastus. Pekalla on ihana tyttöystävä, Maija Maitoparta. Ne ovat sellaisia vauvakirjoja, Lempi sanoo. – Tämä on myös jännittävä kirja, Musta kana, joka munii erilaisia munia. Niillä on paljon enemmän kirjoja kuin meillä. Piki on hiiri, Helmi kertoo. – Niin kuin näin isoja ja paksuja, Helmi sanoo ja näyttää Suomen Luonto -kirjaa. Sisarukset päättelevät, että kummitus ei ole sama kuin erakko. Täällä arvostetaan kirjojen monipuolisuutta. Se on jännittävä tarina. – Emme, mutta kolmesta pienestä porsaasta kyllä. Mielenkiintoinen hahmo on myös Herra Hakkarainen, joka kävelee unissaan pitkin kaupunkia. Sana ei ole kuitenkaan ihan tuttu. Sisarukset istahtavat sohvalle ja kasaavat syliinsä pinon kirjoja. – No aamu ja ilta, sanoo Helmi, ja Lempi nyökkää vieressä. Pitäydyn edelleen aiheessa ja kerron, että Kivi on kirjoittanut myös näytelmän Kihlaus. Jos hän syö sitä, hänelle tulee jättioksennus, Lempi kertoo. – Parhaat kirjat ovat sellaisia, että ne ovat hyvin tehtyjä ja niissä on kivoja seikkailuja. Olen nähnyt oikean oravan myös Korkeasaaressa, Lempi sanoo. He ovat kuunnelleet tarkasti isänsä lukemista ja osaavat siksi ”lukea” kirjoista pitkiä pätkiä. On niin paljon sanottavaa. Aikuiset lukevat vähän erilaisia kirjoja , ovat tytöt huomanneet. Kaksoset kertovat käyvänsä melko usein kirjastossa. KIRJAHUUMAA – Mulla on ystävinä Siiri, Iris, Lilja, Tobias, August ja Caius, hän lisää. – Hyvä kirja on myös sellainen, jota voi vinguttaa, sanoo Helmi ja kaivaa kasasta teoksen, jonka kannessa on erilaisia materiaaleja. Kerron, että Aleksis Kivi on kirjoittanut myös runoja, kuten Laulun oravasta: ”Makeasti oravainen/ Makaa sammalhuoneessansa;/ Sinnepä ei Hallin hammas/ Eikä metsämiehen ansa/ Ehtineet milloinkaan…/” – Oravat asuvat Suomessa ja Lauttasaaressa. Hetki on ikuistettu molemmin puolin. – Mutta olemme lukeneet myös tylsiä kirjoja. Kerron, että hän on Suomen kansalliskirjailija. Kirjaan voi eläytyä paremmin prinsessamaisessa olomuodossa. He kantavat niitä koko sohvallisen täyteen. 62-63 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 63 LM10_s62-63_LapsetJuttusilla.indd 63 7.9.2018 12.33. Kirjoja heille lukee pääasiassa isä. – Tämä on kyllä aika mielenkiintoinen, tässä kerrotaan eläimistä, hän sanoo ja alkaa selata teosta. Yritän näyttää vielä Aleksis Kiven kuvaa, mutta se ei tyttöjä kiinnosta. Kirjoja luettuaan tytöt syövät usein tortilloja. – Erakko voi elää yksin autiolla saarella kaukana muista, selvennän. n LM 10/2018 s. Myös Pekka Töpöhäntä saa kehuja, muttei tietenkään ilkeä Monni. Ne rakensivat kolme taloa: yhden oljista, yhden savesta ja yhden tiilistä. – Me syömme myös niitä pastilleja, Lempi sanoo ja rientää hakemaan rasian. Hallin hampaita näkyy Lempin ja Helmin kotonakin, sillä siellä asuvat myös mäyräkoirat Tyyne ja Siiri. Ja jääkarhut ovat tosi söpöjä, pidän tästä Pyry ja Tuisku -kirjasta, Lempi sanoo ja painaa kasvonsa miltei kiinni kirjan kanteen. – Baletti. – Mä en halua olla erakko eikä varmaan Helmikään, Lempi sanoo ja nyrpistää vähän nenäänsä
Oman kouluttautumisen lisäksi Malmin tii missä ohjataan säännöllisesti alan opiskelijoi ta. Hyvästä ilmapiiristä kielii myös tiimin tapa viettää yhdessä vapaaaikaa. Työmme on toisaalta hyvin itse näistä, mutta tukea on aina saatavilla. – Koulutusvalikosta löytyy pidempiä ja ly hyempiä koulutuskokonaisuuksia monipuo listen aihealueiden, kuten perheväkivallan, päihteiden, kriisityön sekä asiakastyötä tuke van dialogisuuden ympäriltä. Tallinnassa kin olemme käyneet. – Toisinaan kilistämme lasillisen tai teemme jotakin muuta mukavaa yhdessä. Tiimin tuorein jäsen, pari vuotta sitten Mal milla työuransa aloittanut sosiaalityöntekijä Annika Pätiälä kuvailee arkeaan pieneksi lot tovoitoksi. – Aloittaessani uutena ja vihreänä minut otettiin vakiintuneessa tiimissä hyvin vastaan ja sain todella paljon apua. Tuomas Eirolan mukaan työntekijöillä on mahdollisuus osallistua myös työryhmiin ja kehityshankkeisiin. Sitä paitsi kertoo työn hyvästä or ganisoinnista, että työntekijä voi osallistua pit kiinkin koulutuksiin ja hankkeisiin joutumat ta miettimään, kärsiikö työn laatu. – Pitkä yhdessäolo myös ikään kuin ruok kii itse itseään: kun on ollut pitkään yhdessä, on se jatkossakin helppoa. Työharjoittelujaksojen ohella opiskelijat te kevät Malmilla paljon käytännön tutkimusta. T iimiin Malmi 1 kuuluu johtavan so siaalityöntekijä Tarja Pelkosen lisäk si kahdeksan sosiaalityöntekijää. Pakollisten kou lutusten lisäksi jokaisella on omien tarpeiden ja kiinnostuksenkohteiden mukaista valinnan varaa. – Meillä on pätevä ja tiimiään tukeva lähi esimies. Päte vien ammattilaisten vuosien mittainen yhtei nen työkokemus ja poikkeuksellisen hyvä ryh mähenki on pantu merkille monella taholla – eikä vähiten tiimin itsensä sisällä. Helsingin kaupungin Pohjoisen lastensuojelun tiimi Malmi 1 on pysynyt koossa harvinaisen pitkään. Keskinäinen luottamus ja hyvä työilmapiiri auttavat yhteen hitsautunutta ryhmää tekemään onnistunutta työtä lasten ja perheiden hyväksi. Työntekijyyttä tukee, et tä tunnemme toisiamme myös ihmisinä, Kat ja Ekfors huomauttaa. Työntekijöi demme kemiat sopivat hyvin yhteen, analy soivat sosiaalityöntekijät Katja Ekfors ja Johanna Teräväinen. – Opiskelijoiden läsnäolo tuo vakiintunee seen työyhteisöömme uusia tuulia ja estää ILMOITUS HYVÄ TYÖILMAPIIRI tukee onnistunutta lastensuojelua LM 10/2018 s.64-65 64 ADV_s64-65_HelsinginKaupunki.indd 64 7.9.2018 10.28. – Koulutukset ja hankkeet tukevat työssä jaksamista, kun arkeen sisältyy ydintyön ohel la muutakin. Uusia tuulia koulutuksesta Tarja Pelkonen kiittelee Helsingin kaupungin sosiaalityöntekijöille järjestämää koulutusta, jonka avulla omaa osaamista on mahdollista jatkuvasti kehittää ja päivittää. Pidempään työssä olleena osaa myös arvostaa tiimin vakautta, pohtivat sosiaalityöntekijät Tuomas Eirola ja Anneli Pekkarinen. On motivoivaa opiskella sitä, mitä ha luaa, ja tehdä sitä omien aikaresurssiensa mu kaisesti. Joukkoon oli help po sopeutua. Tärkeää on sekin, että työnantaja tarjoaa mahdollisuuden erilaisiin työaikaratkaisuihin, itse 80prosent tista työaikaa tekevä Eirola toteaa. Siitä seuraa, että vuosien saatossa on tehty myös oikeita rekrytointeja
– Harva tietää, mitä työmme todellisuu dessa on, eikä monellakaan ole käsitystä esimerkiksi avohuollon perustyöstä. Niistä työmme kuitenkin pääasiassa koos tuu, Tarja Pelkonen päättää. LM 10/2018 s. Valta osa arjestamme on aivan muuta kuin se, mi kä näkyy julkisuudessa, hän sanoo. Sosiaalityön opiskelijoiden ohjaa minen on merkittävä tekijä myös Helsin gin kaupungin rekrytointia ajatellen, sillä usein harjoittelijat valmistuttuaan työllisty vät kaupungille. – Ruohonjuuritasolla kohdattuja epä kohtia pyritään kuitenkin viemään eteen päin sosiaalisen raportoinnin avulla. – Selvästi myös opiskelijat viihtyvät: Mal min lastensuojelu sai hiljattain Helsingin yli opistolta vuoden harjoittelijatyöyhteisöpal kinnon. – Huostaanoton kaltaisia äärimmäisiä toimenpiteitä tehdään loppujen lopuk si harvemmin, ja silloinkin pitkällisen har kinnan ja vahvojen perustelujen jälkeen, useimmiten yhteisymmärryksessä van hempien kanssa lapsen parasta ajatellen, hän alleviivaa. Annika Pätiälä on kollegansa kanssa sa maa mieltä. Työyhteisön tuki on tärkeällä sijalla niin rankoissa tilanteissa kuin päivittäisemmäs sä auttamistyössä. – Sen tavoitteena on tukea entistä pa remmin uransa alussa olevia työntekijöitä, joista työ voi alussa tuntua kuormittavalta, Tarja Pelkonen kertoo. – On antoisaa miettiä yhdessä onnistu misia ja saamaamme positiivista palautetta. – Todellisuudessa tämä on korkeakoulu tettu, yliopistossa suoritetun maisteritut kinnon vaativa ammatti, jossa on monipuo linen ja innostava työnkuva. Kuvasta puuttuvat Jaana Kortesniemi, Tuula TekoniemiPeltonen ja Katri Uronen. Myötätunnon lisäksi tii missä kukkii myös myötäinnostuminen. – Monesti kuulee, että tämä on kamalaa työtä surkealla palkalla, Katja Ekfors ihmet telee. ILMOITUS Johtava sosiaalityöntekijä Tarja Pelkonen tarja.pelkonen@hel.fi Sosiaalityöntekijäksi Helsinkiin www.hel.fi/sosiaalityontekijaksi Helsingin lastensuojelu sosiaalisessa mediassa: Facebook: @Hkilastensuojelu Instagram: @Hkilastensuojelu Twitter: @Hkilastensuoj Helsingin kaupungin Pohjoisen lastensuojelun Malmin toimipisteen ykköstiimi: vasemmalta Katja Ekfors, Annika Pätiälä, Anneli Pekkarinen, Tuomas Eirola, Johanna Teräväinen ja Tarja Pelkonen. Näin kipupisteet saadaan myös päättäjien nä kyville. Ennakkoluulot roskakoriin Harjoittelun kehittämisen jatkumona Hel singin kaupungin lastensuojelun avohuol lon sosiaalityössä kehitetään ensi vuoden alusta alkaen myös uusien sosiaalityönteki jöiden mentorointia. 64-65 65 65 ADV_s64-65_HelsinginKaupunki.indd 65 10.9.2018 14.24. Lastensuojelun maine kärsii malmilais ten mukaan kuitenkin turhaan ennakko luuloista. Tuomas Eirola korostaa lastensuojelun tekevän yhteistyötä perheen kanssa ja tu kevan perhettä heidän jokapäiväisessä elin ympäristössään. meitä pölyyntymästä, on Johanna Teräväi nen pannut merkille
Kun tilanne on päällä, eivät avohuollon tukitoimet enää välttämättä auta. Matari on yksi Kalliolan viidestä pääkaupunkiseudulla tai sen liepeillä sijaitsevasta nuorisokodista. Viime aikoina niiden joukosta on löytänyt paikkansa myös uusi, valitettava tulokas. – Pitkäaikainen koulukiusaaminen on noussut sijoituksen syynä selvästi esille, on Hirvikallion nuorisokodin johtaja Janne Linervo huomannut. – Kun vanhemmilla ja koululla ei ole keinoja puuttua kiusaamiseen, lähtevät lapsen ongelmat vyörymään alakuloisuudesta masentuneisuuteen, poissaoloihin ja yhä edemmäs. Lasta kuulemalla saadaan lastensuojelussa hyviä tuloksia, komppaa Tiirakallion nuorisokodin johtaja Antti Sadeharju. Syitä nuorisokotiin sijoitukselle on lukuisia. Kalliola oy tarjoaa lapsille, nuorille ja heidän perheilleen tukea ja turvaa perusja erityistason nuorisokodeissa sekä monipuolisten avopalvelujen parissa. Emme tee puolesta, vaan autamme löytämään ratkaisun, joka hyödyttää yksilöä ja samalla koko yhteiskuntaa, sanoo Matarin nuorisokodin johtaja Tuomas Tahvanainen. ILMOITUS Lastensuojelua rohkeasti ihmiseltä ihmiselle LM 10/2018 s.66-67 66 ADV_s66-67_Kalliola.indd 66 7.9.2018 8.58. S etlementtityö perustuu asiakkaan osallistamiseen ja mukanaoloon. Työn ohjenuorana ovat yhteisöllisyys sekä muut hyviksi havaitut setlementtiarvot. Kalliolan ylläpitämissä nuorisokodeissa on paikka yhteensä noin 50 nuorelle. – On tärkeää, että lapset saavat äänensä kuuluviin. Kahden peruspalveluja tarjoavan nuorisokodin lisäksi erityispalvelujen piirissä hoidetaan päihdeja mielenterveysongelmaisia nuoria
lastensuojelusta, päihdeja mielenterveystyöstä sekä seniorija maahanmuuttajatyöstä. Kodin ulkopuolinen sijoitus voidaan usein välttää, kun tuetaan perhettä itsenäiseen selviytymiseen. Teemme yksilöllistä, mutta yhteisöllisyyttä korostavaa lastensuojelutyötä, jonka myötä lapset paitsi saavat kavereita, myös oppivat elämään yhteisössä ja ottamaan vastuuta yhteisistä asioista, Tuomas Tahvanainen huomauttaa. 66-67 67 67 ADV_s66-67_Kalliola.indd 67 10.9.2018 14.25. Kalliola oy:n omistaa yleishyödyllinen, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton Kalliolan Setlementti ry, joka ylläpitää myös kansalaisopistoa ja järjestää setlementtija vapaaehtoistoimintaa. AINUTL A ATUISIA SETLEMENT TIR ATK AISUJA Kalliola oy Kari Ollila Palvelujohtaja kari.ollila@kalliola.fi 0400 656 739 www.kalliola.fi Onnistumiseen tarvitaan kylmää päätä ja lämmintä sydäntä. – Kalliolassa yhteisö on aina ollut tärkeä. ILMOITUS KALLIOLA OY l Kalliola oy tuottaa sosiaalialan palveluja, jotka koostuvat mm. Tiirakalliossa järjestämme esimerkiksi kuukausittaisia perhepäivällisiä, Antti Sadeharju kertoo. Niihin kuuluvat perhetyö, ammatillinen tukihenkilötyö sekä itsenäistymisen tukityö esimerkiksi Kalliolan tukiasunnoissa. KALLIOLAN NUORISOKODIT l Hirvikallion ja Matarin nuorisokodit tarjoavat perustason pitkäja lyhytaikaista sijaishuoltoa nuorille, joille kotiin vietävät tukipalvelut tai perhehoito eivät ole sopivia tai riittäviä tukimuotoja. – Vanhempien osallisuus on tärkeää sekä vanhemmille että lapsille. – Reilut 30 vuotta sitten lapsiperheiden kotipalvelu oli vielä tavallista, ja nyt olemme avopalveluiden osalta palaamassa samaan suuntaan. l Itsenäistymisen tukityön tavoitteena on puolestaan saattaa nuori itsenäiseen elämään omillaan toimeentulevaksi aikuiseksi, jolla on tukenaan oma sosiaalinen verkosto. l Perhetyö on avomuotoista ja sen tavoitteena on vahvistaa lapsen ja perheen vuorovaikutustaitoja. Yhteisöllisyys on tärkeää myös kasvatustyöstä vastaaville sosiaalityöntekijöille. Yhteisöllisyys näkyy myös nuorisokotien yhteisöhoidollisissa kuntoutusohjelmissa sekä nuoria osallistavassa päätöksenteossa. – Molempien päihdeyksiköidemme henkilöstölle alkaa tänä syksynä yhteisöhoidon koulutus, joka opettaa hyödyntämään yhteisöä eri prosesseissa ja yksilön selviytymisen tukena, toteaa lasten sijaishuollon ja avopalveluiden palvelujohtaja Kari Ollila. l Ammatillinen tukihenkilötoiminta on muutokseen pyrkivää, tukea antavaa ja ohjaavaa työtä, joka toteutetaan aikuisjohtoisesti yhdessä nuoren kanssa. Lisäksi niitä voidaan tarjota ilman lastensuojeluasiakkuutta. Myös Antti Sadeharju kiittää Kalliolaa panostuksesta henkilökunnan jatkuvaan kouluttamiseen. Kuvasta puuttuvat Mäkirinteen ja Saunalahden nuorisokotien johtajat Kalle Pakarinen ja Sirpa Raitanen sekä avopalvelujen johtaja Outi Mäkipää. Monet lapset kuitenkin kotiutuvat, joten on tärkeää, että vanhemmat saavat tukea vanhemmuuteensa. l Kalliolan lastensuojelu tarjoaa sijaishuoltoa 10–17-vuotiaille nuorille, jotka eivät voi asua kotona ja joita ei voida hoitaa tukipalveluin tai perhehoidossa. Se tarkoittaa, että johtajilla on käytössään ajantasaiset välineet myös työntekijöidensä hyvinvoinnin ylläpitämiseen. l Tiirakallion nuorisokoti tarjoaa erityistason sijaishuoltoa nuorille, joilla on mielenterveydellisiä ja koulunkäyntiin liittyviä haasteita. VOIMAVAROINA PERHEET JA YHTEISÖLLISYYS Kalliolan kaikkia lastensuojelupalveluja yhdistää perheen ja muiden verkostojen korostaminen ja osallistaminen. – Tämä on positiivinen askel takaisin aikaan, jolloin itse aloitin lastensuojelutyössä, palvelujohtaja Kari Ollila mainitsee. Tasapainoinen työntekijä pystyy aidosti kohtaamaan nuoren. – Itse uskon vahvasti, että kun henkilökunta voi hyvin, lapsellakin on mahdollisuus voida hyvin. Kalliola tarjoaa tarvittaessa myös jälkihuoltoa, kunnes nuori täyttää 21 vuotta. l Mäkirinteen ja Saunalahden nuorisokodit tarjoavat erityistason kuntouttavaa sijaishuoltoa päihteillä oireileville huostaan otetuille nuorille. Janne Linervo on koulutussuunnitelmista hyvillään. Työ on monipuolista lapsen ja perheen tukena olemista sekä vanhemmuuden vahvistamista ja tukemista, Tuomas Tahvanainen selventää. Käytössä on neljä asumisharjoitteluasuntoa itsenäistyville nuorille. Teemme yhdessä töitä jaettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tänä vuonna avopalveluja on alettu myydä ensimmäistä kertaa myös yksityisille asiak kaille. < Setlementtitalon portailla Tuomas Tahvanainen (vas.), Janne Linervo, Kari Ollila ja Antti Sadeharju. – Yksiköiden johtajille on tarjolla paljon johtamista tukevaa valmennusta. LM 10/2018 s. – Kun työntekijöillä on käytössään riittävät työvälineet, tuntuu raskas työkin kevyemmältä. AVOPALVELUJA MYÖS ILMAN LASTENSUOJELUASIAKKUUTTA Sijaishuollon palveluiden lisäksi Kalliolalla on pitkä kokemus lastensuojelun avopalveluista. Auttamalla ja tukemalla perheitä elämän murrosvaiheissa voidaan varsinaisen kriisin puhkeaminen monesti estää kokonaan. – Tavoitteena on saada perheet mahdollisimman hyvin osaksi sijoitusta. – Perheja tukihenkilötyön intensiteetti vaihtelee yhdestä useampaan tapaamiseen viikossa
Malli perustuu systeemiseen ja kiintymyssuhdeteoriaan viitoittaen työntekijöiden sekä lapsen verkoston kanssa tehtävää työtä. Yrityksen tehtävä onkin antaa perhehoitajille sellaista säännöllistä tukea, ohjausta ja koulutusta, jota he tarvitsevat huolehtiakseen heille sijoitetuista lapsista ja nuorista parhaalla mahdollisella tavalla. Perhehoitajan lisäksi PKS työskentelee myös sijaisperheen omien lasten kanssa – lapsen sijoitus kun väistämättä vaikuttaa koko perheen dynamiikkaan. Yrityksillä on vahva yhteiskunnallinen missio lasten ja perheiden hyvinvoinnin parantamisessa. – Tähän mennessä yrityksen piirissä on hoidettu maailmalla noin 40 000 lasta. RÄÄTÄLÖITYJÄ PALVELUJA LAPSEN YKSILÖLLISIIN TARPEISIIN PKS:n rinnalla toimiva Neljä Astetta keskittyy sosiaalihuoltolain mukaisiin sekä avo-, sijaisja jälkihuollon asiakkailPerhehoitokumppanit Suomessa Oy (PKS) ja Neljä Astetta Oy tuottavat lastensuojelun perhehoidon ja avohuollon palveluita tavoitteenaan myönteiset ja kestävät muutokset lasten ja perheiden elämään. Yritys on rantautunut maihin, joissa laitoshoidolla on perinteisesti ollut vahva jalansija lastensuojelussa. P erhehoitajat saavat tehtäväänsä valmennuksen ja heidän soveltuvuutensa arvioidaan huolellisesti. Perhehoitajaksi kasvaminen alkaa kuitenkin vasta, kun lapsi sijoitetaan perheeseen, toteaa PKS:n ja sen avohuollon palveluita tarjoa van sisaryhtiö Neljän Asteen uusi toimitusjohtaja Tiia Perämaa. – Sijoitettu lapsi oirehtii kokemuksiinsa nähden järkevällä tavalla, mikä voi tuntua perhehoitajasta kuitenkin käsittämättömältä. Siksi perhehoitajan on tärkeää saada alan ammattilaisilta tietoa, tukea ja ymmärrystä siihen, mitä hänen ja perheeseen sijoitetun lapsen suhteessa tapahtuu, Perämaa mainitsee. – Mallissa kootaan tiimi lapsen kanssa työskentelevistä ammattilaisista ja tehdään yhdessä suunnitelma, miten sijoituksen tavoitteisiin päästään, ja kuinka perhehoitajan tehtävää tuetaan parhaalla mahdollisella tavalla yhdessä työskennellen. Näiden maiden joukkoon kuului vuonna 2008 myös Suomi, jossa yritys aloitti toimintansa maamme ensimmäisenä yksityisenä vahvasti tuettua perhehoitoa tarjoavana toimijana. ILMOITUS LM 10/2018 s.68-69 68 ADV_s68-69_Perhehoitokumppanit.indd 68 10.9.2018 16.30. PKS:n näkemyksen mukaan säännölliset rakenteet perheen tukemiseksi ja ohjaamiseksi ovat laadukkaan ja turvallisen perhehoidon edellytys. PKS:n perhehoitotoiminta rakentuu niin sanotun Tiimivanhemmuus™-mallin viitekehykseen. – Toimintamme alkoi yli 20 vuotta sitten Englannissa yhden sosiaalityöntekijän ja yhden perhehoitajan pohtiessa, millaisella rakenteella paljon erityistä tukea tarvitseva lapsi voitaisiin hoitaa perhehoidon piirissä, Perämaa kertoo
Se on tarjonnut niitä jo yli kymmenen vuotta. Prosessi edellyttää itsetutkiskelua ja henkistä kasvua, mutta kuntouttavassa sijoituksessa kriisi nähdään myös mahdollisuutena tähän. – Laajan osaamisensa ansiosta Neljä Astetta pystyy räätälöimään hyvin monenlaisia palveluita perheiden tarpeisiin. PKS:ltä saatava tuki on aikaisempiin kokemuksiini verrattuna erittäin vahvaa ja mahdollistaa paneutumisen itse asiaan. Prosessiin sisältyy myös jatkuva arviointi, ja tarvittaessa tavoitteenasettelua muutetaan joustavasti yhteistoiminnassa asiakkaiden kanssa." Aleksis Schmitt PKS:n sosiaalityöntekijä Olen toiminut perhehoitajana 1990-luvun lopulta saakka. Ammattitaitoisten työntekijöiden joukosta löytyy ohjaajia, sosiaalityöntekijöitä, terapeutteja ja psykologi. Missiomme on luoda laadukkaita palveluita, jotta jokaisella lapsella olisi olemassa hänet avosylin vastaan ottava perhe – oma tai oman perheen tueksi lainattu. Ne läpäisevät konkreettisin toimenpitein perhehoidon koko prosessin perhehoitajien arvioinnista lapsen jälkihuoltoon. – Meillä ovat käytössä omat laadukkaan perhehoidon toimintaperiaatteemme, jotka ovat samalla meitä velvoittavat laatukriteerit. Yleensä tämä edellyttää myös muutosta perheen arvomaailmassa. – Olemme hyvin vahvasti visioja missio-orientoitunut yrityskaksikko. LM 10/2018 s. Ihannetilanteessa olisi aina mahdollista tehdä perheen ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa huolellinen alkuselvitys perheen tilanteesta ja siihen kytkeytyvistä seikoista, joiden perusteella tarpeenmukainen palvelu toteutettaisiin. Iso sydän Neljälle Asteelle ja heidän perhetyöntekijöilleen. Työstämme parhaillaan samankaltaista kriteeristöä myös avohuollon palveluihin, Perämaa sanoo. Yhdessä lapsen kanssa sijoitettavat vanhemmat voivat esimerkiksi kärsiä masennuksesta tai muusta mielenterveyden ongelmasta, he voivat olla hyvin nuoria tai tulla toisenlaisesta kulttuuritaustasta. Lähtökohtamme on, että perhettä ei yritetä mahduttaa valmiiseen palveluprosessiin, vaan palvelu rakennetaan perheen tarpeista käsin perhettä kuunnellen ja osallistaen. Räätälöiden ja sitkeästi perheen kanssa työskennellen päästään vähitellen käsiksi ongelmien syihin ja voidaan aloittaa tavoitteellinen matka kohti muutosta. – Lastensuojelussa tehdään valitettavan paljon sellaista, jonka toivotaan auttavan. Sosiaalityöntekijän näkökulmasta kuntouttava sijoitus on tavanomaista sijoitusta tavoitteellisempaa, intensiivisempää ja aikarajatumpaa. Koska olin tottunut olemaan itsenäinen, piti tuen suureen määrään alussa ihan opetella! PKS järjestää myös paljon koulutusta ja valmennusta niin perhehoitajille kuin heidän perheilleenkin pitäen siten huolen meidän kaikkien hyvinvoinnista ja jaksamisesta.” Jaana Hosio PKS:n perhehoitaja www.perhehoitokumppanit.fi www.4astetta.fi le suunnattuihin perhetyön palveluihin. – Neljän Asteen asiakkaita ovat esimerkiksi lastensuojelun piirissä tai huostaanottouhan alla olevat lapset, nuoret ja heidän perheensä sekä sijoitetut kotiutettavat lapset ja nuoret perheineen, Tiia Perämaa selventää. Ilman saamaamme apua emme kuitenkaan olisi tässä. Visiomme on aikaansaada myönteisiä ja kestäviä muutoksia lasten, perheiden ja yhteisöjen elämään. 68-69 69 ADV_s68-69_Perhehoitokumppanit.indd 69 7.9.2018 8.45. Työskentelyn painopisteitä ovat lapsen verkostojen kanssa työskentely ja vanhemmuuden tukeminen. Saimme tyttäreni kanssa kumpikin oman perhetyöntekijän, jotka kävivät kotonamme juttelemassa ja joiden kanssa saimme tehdä ihan tavallisia asioita. Kuten tittelikin sanoo, he todella ovat osa perhettä.” Tonja Nykänen Neljän Asteen asiakas Kuntouttavan sijoituksen tavoitteena on välttää pidempiaikainen sijoitus tai huostaanotto ja tukea lasta ja perhettä kotiinpaluussa. Lähes koko maassa toimivat PKS ja Neljä Astetta tukevat tällä hetkellä noin sataa perhehoitajaa ja työskentelevät kuukausittain noin 750 perheen kanssa. Heidän perhettään on myös saattanut kohdata äkillinen kriisi tai heillä ei ole riittävää omaa tukiverkostoa. Syviin vesiin vienyt vyyhti alkoi purkautua Neljän Asteen perhetyön ansiosta. Perämaan mukaan perhehoidon laatua ja kriteerejä säädellään Suomessa moniin muihin maihin verrattuna hyvin löyhästi. Vanhemmuuden tukeminen on uusien voimavarojen löytämistä, lapsen tarpeiden tunnistamista sekä perheen sisäisen kommunikaation ja vuorovaikutuksen lisäämistä ja kehittämistä. Kolme vuotta sitten tutustuin PKS:n kautta vanhemman ja lapsen kuntotuttaviin perhesijoituksiin. Työ on pitkälti neuvomista ja yhdessä tekemistä lastenhoidosta ruoanlaittoon, siivoukseen ja muuhun talouden pyörittämiseen. Tätä nykyä tyttäreni on kuin kuka tahansa iloinen ja puhelias 12-vuotias. Sairaalajakson aikanakin perhetyöntekijät pitivät säännöllisesti yhteyttä. Suurin ero perhehoitajan työhön näkyy siinä, etten tällaisissa sijoituksissa hoida lasta itse, vaan tuen ja opastan siinä lapsen omaa vanhempaa. ILMOITUS Tyttärelläni todettiin pari vuotta sitten selektiivinen mutismi, määrittelemätön masennus ja ahdistus
MARTIN jalanjäljissä Rinnekodin uudet lapsille suunnatut yksiköt Juniori-Martti ja Kasvunkoti Martti avasivat ovensa toukokuun alussa Helsingin Alppikadulla. Ne tarjoavat hoitoa ja sijaishuoltoa kehitysvammaisille ja muille erityistarpeisille lapsille ja nuorille. ILMOITUS Miia Lipponen (vas.) ja Paula Laakso-Porras iloitsevat Rinnekodin lapsiyksiköiden uusista tiloista Helsingin Alppikadulla. LM 10/2018 s.70-71 70 ADV_s70-71_Rinnekoti.indd 70 11.9.2018 7.00
ERITYISTARPEET EDELLÄ Jykevässä punatiilitalossa viihdytään kodikkaissa, esteettömissä tiloissa ammattitaitoisen henkilökunnan lempeästi valvovan silmän alla. Tänä vuonna Rinnekoti palasi takaisin juurilleen Alppikadulle, kun Diakonissalaitoksen tiloissa aloittivat toimintansa Juniori-Martti ja Kasvunkoti Martti. Juniori-Martti palvelee myös itse maksavia yksityisasiakkaita. – Meillä vastataan erityislasten erityisiin tarpeisiin. – Ulkoiluun ja retkeilyyn ovat omiaan lähistöllä sijaitsevat kohteet Töölönlahden ulkoilualueesta Linnanmäen huvipuistoon, museoihin ja kaupungin runsaaseen lastentapahtumatarjontaan. Vuosien saatossa Rinnekoti on kehittynyt Suomen monipuolisimmaksi yksityiseksi kehitysvamma-alan toimijaksi, jolla on 80 toimipistettä pääkaupunkiseudulla ja lähikunnissa. Lastensuojelussa Rinnekodin tavoitteena onkin luoda turvallinen, pitkäjänteinen polku, jolla matkantekoon osallistetaan myös perheet. Arjen askareisiin osallistutaan omien kykyjen mukaisesti. Lisäksi Kasvunkoti Martissa on yksi asiakaspaikka lastensuojelun kiireellisen sijoituksen tarpeisiin. LYHYTAIKAISTA HOITOA TAI PIDEMPI SIJOITUS Juniori-Martissa viivähdetään yleensä lyhyesti: lapsi saapuu hoitoon esimerkiksi omaishoitajan vapaapäivien ajaksi, minkä jälkeen hän palaa takaisin omaan kotiinsa. Osa kävelee, osa ei. – Lapsen kasvaessa polku voi lopulta viedä myös sopivalla tasolla tuettuun itsenäiseen asumiseen Rinnekodin muissa toimipisteissä. ILMOITUS TAKAISIN JUURILLE Rinnekodin toiminta alkoi Helsingin Alppikadulla Diakonissalaitoksen siipien suojissa vuonna 1927. Yksiköissämme hoidossa tai sijoitettuna olevilla lapsilla voi olla esimerkiksi kehitysvamma, autismikirjon häiriö, ADHD tai Aspergerin oireyhtymä. M alminkartanosta Alppikadulle muuttanut hoitopaikka Juniori-Martti (entiseltä nimeltään Juniorikoti) sekä uusi lastensuojeluyksikkö Kasvunkoti Martti muodostavat vahvan kaksikon keskelle urbaania, monien mahdollisuuksien täyttämää Helsinkiä. 70-71 71 ADV_s70-71_Rinnekoti.indd 71 11.9.2018 7.00. Syksyn aikana avautuu lisäksi uusi Kasvunkoti Maija. Lisäksi saatavilla on intervallija päivähoitopaikkoja. – Rinnekodin lastensuojelutyön keskiössä ovat nimenomaan erityistarpeiset lapset ja nuoret; heihin ovat profiloituneet myös Kasvunkoti Elli ja Niilo sekä Kasvunkoti Onni ja Ilona. – Meillä eletään ihan tavallista elämää: käydään koulussa ja päiväkodissa, askarrellaan, leikitään, lauletaan, ulkoillaan ja retkeillään, toteaa yksikönjohtaja Paula Laakso-Porras. Kehitysvammaisten auttamistyöhön keskittyneen kodin ensimmäinen asukas oli pieni poika nimeltä Martti, jonka Rinnekodin ensimmäinen johtaja, sisar Aino Miettinen oli tavannut kotikäynnillä. LM 10/2018 s. Siellä työskentelevä hoitohenkilökunta tuntee erityislasten tarpeet terveydenhuollossa, minkä ansiosta esimerkiksi hammaslääkärija laboratoriokäynnit sujuvat tavallista terveydenhuoltoa mukavammissa merkeissä. Seinälle hahmoteltua päivän kulkua on helppo noudattaa. Osa puhuu, osa käyttää vaihtoehtoisia kommunikointimenetelmiä, kertoo palvelupäällikkö Miia Lipponen. www.rinnekoti.fi Strukturoidut rutiinit ovat erityislapsille tärkeitä. Kasvunkoti Martti toimii puolestaan lastensuojelulain alaisena erityistarpeisten huostaanotettujen lasten sijaishuollon paikkana. Hyvät liikenneyhteydet sekä monille erityislapsille tärkeät junat, bussit ja raitiovaunut mahdollistavat kätevän kulkemisen ja arjen elämyksellisyyden. Kasvunkoti Martti tarjoaa puolestaan pitkäaikaista ympärivuorokautista sijaishuollon palvelua alle 18-vuotiaille huostaanotetuille kehitysvammaisille tai muuten erityistarpeisille lapsille ja nuorille. Monesti erityislapset sijoitetaan tavallisiin lastenkoteihin, joissa erityistarpeisiin vastaaminen on haasteellista, Laakso-Porras ja Lipponen sanovat. – Erityislasten sijaishuollolle on Suomessa iso tarve. Juniori-Martti tarjoaa lyhytaikaista ympärivuorokautista hoitoa kehitysvammaisille, autismikirjon sekä muille erityislapsille ja -nuorille esimerkiksi omaishoitajan vapaapäivien ajaksi. – Lisäksi joidenkin lasten kotikunnat ostavat terveydenhuollon palvelut Rinnekodin poliklinikalta, joka sijaitsee Espoon Lakistossa
Se on arvopohja, jolta ponnistettaessa suunnan pitäisi olla oikea, sanoo Vaahteramäen toiminnanjohtaja Ville Nisonen. Vanhoja konkareita täydentävät alan uudet osaajat, jotka maustavat sopan tuoreilla ajatuksilla ja näkemyksillä. Nisonen iloitsee Vaahteramäen koulutetusta ja osaavasta henkilökunnasta, jonka monilla jäsenillä on vyöllään jo 10–20 vuoden laaja-alainen kokemus lastensuojelutyöstä. Vaahteramäen ammattitaitoinen toiminta rakentuu ennakoitavan ja tasaisen arjen ympärille, jossa lapsen turvallisuuden tunne vahvistuu ja ongelmat kohdataan dialogisuuden sekä ammatillisen ymmärryksen voimalla. AMMATILLISUUDELLA KOHTI AVOIMEMPAA LASTENSUOJELUA Nisonen kertoo olevansa äärimmäisen tyytyväinen lastensuojelun ammatillistumiseen. LM 10/2018 s.72-73 72 ADV_s72-73_Vaahteramäki.indd 72 10.9.2018 16.39. Lastensuojelupalveluita tarjoavassa yrityksessä uskotaan avoimuuteen, luottamukseen, tasavertaisuuteen ja turvallisuuteen. – Teemme, päätämme tai kehitämme mitä tahansa, lapsi on aina keskiössä. ILMOITUS KU VA T TU U KK A KI VI RA N TA VOI HERRANJESTAS minkälainen lapsi oli hän – vai oliko sittenkään. E rään kaikkien tunteman Eemelin kotipaikalta nimensä lainanneessa Vaahteramäessä asuu ja työskentelee tyytyväistä väkeä. – Vaahteramäessä vallitsee hyvä henki. Trendi on näkynyt alan suurena muutoksena Alavudella ja Peräseinäjoella toimiva Vaahteramäki on tarjonnut tavoitteellista ja vaikuttavaa lastensuojelua jo seitsemän vuotta. Vaahteramäen toiminnanjohtaja Ville Nisonen (keskellä) korostaa toimimaan lastensuojelussa aina lapsen parhaan mukaisesti. Kohtaamme yhdessä myös haastavia asioita, mutta asenteenamme on tehdä oikein sekä tähdätä toivoon ja tulevaan. Silloin haasteisiinkin löydetään parhaat ratkaisut
Nisonen toivoo selkeämpää ajatustenvaihtoa myös lastensuojelun työntekijöiden ja lastensuojelusta päättävien tahojen välillä. Nisonen muistuttaa aikuisia heidän ydintehtävästään tarjota lapselle vakaa arki. Vaahteramäessä dialogisuus onkin yksi keskeisimmistä työorientaatioista. Ennen kaikkea tehtävämme on olla kasvattajia, jotka luovat turvaa ja kasvattavat lapsista vastuuntuntoisia, elämässä pärjääviä aikuisia. Työssä tarvitaan myös äärimmäistä mielenkiintoa ihmistä kohtaan. Yhteistyö koulun ja lastensuojeluyksikön välillä on päivittäistä. JOPO-luokan opetuksesta vastaa yläkoulun opettaja, joka opettaa kaikkia aineita – tuttu opettaja on siis läsnä koko koulupäivän ajan. Uudella vuosituhannella myös yleinen mielikuva lastensuojelusta on ottanut aimo harppauksen myönteiseen suuntaan. Esimerkiksi lapsen osallistaminen ja lastensuojelutyön terapeuttisuus ovat arvokkaita asioita, mutta jos arjesta puuttuvat rajat ja rutiinit, menetelmien vaikutus jää vähäiseksi. Kuntoutuksen keskeistä sisältöä ovat arjen mallintaminen, vanhemmuuden arviointi ja tukeminen sekä perheterapeuttiset keskustelut. Vaahteramäen Eemeliäkin rangaistaan keppostelusta turhaan – hänhän on vain vilkas ja kekseliäs poika, jolle sen vuoksi sattuu ja tapahtuu. 0400 352 686 ville.nisonen@vaahteramaki.com www.vaahteramaki.com ”Vaahteramäen Eemeli on ehtiväinen poika, joka on monessa mukana. Viime vuosikymmenen aikana työtä on alettu tehdä yhä enemmän tutkittuun tietoon pohjautuen. – Pidän siitä, että lastensuojelu muuttuu koko ajan avoimemmaksi ja hyväksyttävämmäksi. Tuetun asumisen tavoitteena on tukea nuoren kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. – Yhteiskunnan tuottamat palvelut eivät myöskään välttämättä vastaa lapsen ja perheen tarpeita. AVOPALVELUT Täysi-ikäistyvä nuori voi opetella itsenäisen elämisen taitoja ja hallintaa Vaahteramäen itsenäistymisasunnoissa tai muuta kautta hankitussa kodissa. Sitä suuremmalla syyllä oma perhe on saatava mukaan lapsen kasvatukseen, Nisonen korostaa. Aidossa dialogissa lapsen ja perheen todellinen tarve tulisi kuitenkin kuulluksi. PERHEKUNTOUTUS Perhekuntoutuksessa työskennellään perheen tarpeiden ja toiveiden sekä sosiaalityöntekijän ja muiden yhteistyötahojen arvion ja asiakassuunnitelman mukaisesti joko Vaahteramäen perheasunnoissa tai perheen kotona. JOUSTAVA PERUSOPETUS Vaahteramäen lastensuojeluyksikön yhteydessä toimii Alavuden yläkoulun joustavan perusopetuksen luokka. Sen jälkeen me vastuullisina aikuisina arvioimme, voidaanko ne toteuttaa ja palvelevatko ne lapsen kasvua ja kehitystä. – Kun aloitin 2000-luvun alussa, ajateltiin kenen tahansa osaavan kasvattaa. Vaahteramäki tarjoaa alle 18-vuotiaille huostaanotetuille tai avohuollon tukitoimenpiteinä sijoitetuille lapsille turvallisen ja kodinomaisen kasvuympäristön, jossa lapset voivat opetella käytännön taitoja ja sosiaalisia valmiuksia ikätasonsa mukaisesti. Onneksi alallamme on siihen hyvät mahdollisuudet. Ja kun väärältä tuntuviin palveluihin ei tartuta, lapsi ja perhe leimataan ongelmallisiksi. Lasta ei pidä syyllistää asioista, joihin hän ei ole voinut vaikuttaa. Kukaan heistä ei ole paha.” VILLE NISONEN LM 10/2018 s. – On lapsia, jotka kulkevat järjestelmän läpi niin kuin pitääkin, mutta heidän ongelmiaan ei huomata ajoissa. Tämähän on pohjarakenne nykyään arvostetulle innovatiivisuudelle! DIALOGISUUS VIE TARPEIDEN YTIMEEN Yhtenä lapseen negatiivisesti vaikuttavana ympäristötekijänä voi Ville Nisosen mukaan toimia myös yhteiskunnan sinänsä positiivisiin lopputulemiin tähtäävä palvelujärjestelmä. – Lapsen oirehtiminen ei ole koskaan yksin lapsen itsensä syy, vaan siihen vaikuttaa koko hänen kasvuympäristönsä. Mutta vaikka ympäristön suhtautuminen on muuttunut, voi lastensuojelun piirissä oleva lapsi edelleen tuntea erillisyyttä. – Ammattilaisina meidän tulee aidosti kuulla lasten toiveita ja tarpeita. Alan ammattilaiset ovat päässeet eroon oman olemassaolonsa anteeksipyytelystä ja oppineet arvostamaan itseään laajaskaalaisina moniosaajina, Nisonen toteaa. Vuorovaikutus on aina kahdensuuntaista: arkityössä viestivät keskenään lapsi ja työntekijät, työntekijät ja perhe sekä perhe ja lapsi. – Ammattilaisuus vaatii tietenkin jatkuvaa kehittymistä ja opiskelua. Samanlaisia ovat meidän lapsemme ja nuoremme. Kentän tarpeiden ja toiveiden pitäisi kuulua päättäjätasolle nykyistä voimakkaammin. .72-73 73 ADV_s72-73_Vaahteramäki.indd 73 7.9.2018 8.20. Samalla lastensuojelussa työskentelevien ammatti-identiteetti on kehittynyt voimakkaasti. Ihminen on hyvin monimutkainen ja mielenkiintoinen olento. – Liiallinen byrokratiaan uppoutuminen usein vain monimutkaistaa asioita. – Monesti se tuntuu unohtuvan lastensuojelussakin. SIJAISHUOLTOPALVELUT Vaahteramäen sijaishuoltoyksiköt sijaitsevat Alavudella, Lukkarilan nuorisokoti Peräseinäjoella. Olkaa rohkeita näkemään lapsen paras ja uskaltakaa toimia lapsen edun mukaisesti tekemällä asioita, jotka ovat eettisesti kestäviä ja oikein. Lastensuojeluyksikkö Vaahteramäki Oy @vaahtismaki Toiminnanjohtaja Ville Nisonen puh. Lastensuojelun parissa työskenteleville Ville Nisosella on selkeä viesti. Lisäksi luokassa on koulunkäynninohjaaja. – Jos kukaan ei kerro päättäjille, millaisten arkisten realiteettien kanssa kentällä toimitaan, ei heillä ole käsitystä tekemiensä linjauksien vaikutuksista. Hän ei ole pahantahtoinen – hänelle vain sattuu asioita. Sossun tätejä ja setiä ei pidetä enää pahoina lapsenriistäjinä, eikä lastensuojelun piirissä olevia lapsia kaukaa kierrettävinä ongelmatapauksina. ILMOITUS etenkin kymmenen viime vuoden aikana. Ohjaajien tukemana opetellaan vastuullisuutta ja vahvistetaan nuoren osallisuutta omassa elämässään. Kun tilanne 17-vuotiaana lopulta paljastuu, alkaa olla aikuisuutta ajatellen jo liian myöhäistä, Nisonen pahoittelee. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin lapsen kanssa arjessa tehtävä perustyö
Kesällä olimme Kouvolassa ja päästiin myös huvipuistoon ja pidettiin disco! Pidän eniten pelaamisesta ulkokentällä, tykkään saada koppeja. Treenit on kolme kertaa viikossa ja viikonloppuisin pelejä. Pesiksen kautta olen saanut paljon uusia ystäviä. > www.roihu.fi KUVA SAMI PARKKINEN | > www.samiparkkinen.com LM 10/2018 s.74-75 74 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s74_MK.indd 74 7.9.2018 12.35. Ihan parasta on leirit. Hänen valmentajansa Minna Koivisto kertoo, että Saara on koko joukkueen ilopilleri, joka ei ota itseään tai elämää liian vakavasti. MUOTOKUVA Saara Yrttikoski Kipinä pesäpalloon syttyi, kun kaverini Viivi toi minut harrastuksen pariin. Suosikkini on Sotkamon Jymyn Toni Kohonen. Saara Yrttikoski, 11, on harrastanut pesäpalloa kolme vuotta itähelsinkiläisessä Roihu-urheiluseurassa. Laji on monipuolinen, mutta kaikessa ei tarvitse olla hyvä ollakseen hyvä pesäpalloilija. Talvella treenataan sisähallissa. Tiesitkö, että pesäpallo on Suomen neljänneksi suosituin palloilulaji ja tyttöjen suosituin joukkuelaji. Sellaisella asenteella pääsee pitkälle. Unelmani on joskus päästä pelaamaan naisten Superpesikseen
LM 10/2018 s.75-76 LM10_s75-76_Takakansi.indd 75 4.9.2018 12.52
-KONSERNI ME olemme: ctmoy.fi, ravanikoti.fi, sospro.fi, mansikkapuisto.fi HENKILÖSTÖ: 165 lastensuojelun ammattilaista PALVELUT: sijaishuolto, avopalvelut ja koulutukset TOIMINTA: 12 lastenkotia ja 98 laitospaikkaa MISSÄ. Erityisosaamiseemme kuuluvat lapset, joilla on vahvaa psyykkistä ja neuropsykiatrista oireilua, käytöshäiriötä tai vakavia koulunkäyntiongelmia. -KONSERNI ME olemme: ctmoy.fi, ravanikoti.fi, sospro.fi, mansikkapuisto.fi HENKILÖSTÖ: 165 lastensuojelun ammattilaista PALVELUT: sijaishuolto, avopalvelut ja koulutukset TOIMINTA: 12 lastenkotia ja 98 laitospaikkaa MISSÄ. CTM-konsernin juuret ovat neljässä lastensuojelualan yhtiössä, joiden toimintahistoria on yhteensä yli 60 vuotta. Turussa, Mynämäellä, Porissa, Ulvilassa, Tampereella, Kangasalla ja Hämeenlinnassa. Erityisosaamiseemme kuuluvat lapset, joilla on vahvaa psyykkistä ja neuropsykiatrista oireilua, käytöshäiriötä tai vakavia koulunkäyntiongelmia. Laatu, lämpö ja osalllisuus ovat jokaisen yhtiömme toiminnan ydin. Avopalveluita Porin, Tampereen ja Hämeenlinnan seuduilla. Työmme perustana on luottamuksen rakentaminen. Avopalveluita Porin, Tampereen ja Hämeenlinnan seuduilla. YHDESSÄ olemme vahvempia. Yhteiset arvot vievät eteenpäin LM 10/2018 s75-76 LM10_s75-76_Takakansi.indd 76 4.9.2018 12.52. Tiesitkö, että... Työmme perustana on luottamuksen rakentaminen. Tiesitkö, että... Turussa, Mynämäellä, Porissa, Ulvilassa, Tampereella, Kangasalla ja Hämeenlinnassa. Tulossa! Keväällä 2019 avaamme uudet kodit KantaHämeeseen ja Pirkanmaalle. Tulossa! Keväällä 2019 avaamme uudet kodit KantaHämeeseen ja Pirkanmaalle. Yhteiset arvot vievät eteenpäin CTM-konsernin juuret ovat neljässä lastensuojelualan yhtiössä, joiden toimintahistoria on yhteensä yli 60 vuotta. YHDESSÄ olemme vahvempia. Laatu, lämpö ja osalllisuus ovat jokaisen yhtiömme toiminnan ydin