MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 10 | 2019 PÄIVÄKOTI KASVATTAA JOHTAJIA | ISÄYSTÄVÄLLINEN TYÖPAIKKA MILLOIN PAINAJAISISTA PITÄÄ HUOLESTUA. | YKSINÄISYYS AHDISTAA NUORIA ESITTELYSSÄ LAPSIASIAVALTUUTETTU ELINA PEKKARINEN | LASTENKASVATUSTA SUOMALAISELLA MAATILALLA JA BERLIININ KESKUSTASSA LM 9/2019 s.1-2 LM10_s1-2_Kansi.indd 1 10.9.2019 13:04:00
Palveluumme sisältyy perheiden rekrytointi, koulutus ja tukipalvelut. Lisätietoja: www.attendo.fi/perhehoito tai perhehoito@attendo.fi LM 9/2019 s.1-2 LM10_s1-2_Kansi.indd 2 10.9.2019 11:28:47. Tarjoamme kunnille ja sosiaalitoimille kokonaisvaltaisen perhehoitopaketin. Haluamme toimia kuntien kumppanina myös perhehoidon järjestämisessä. Kannamme vastuun sijaisperheiden kouluttamisesta, työnohjauksesta ja muista tukipalveluista koko hoitosuhteen ajan. Attendo perhehoito Attendo tuottaa kuntien kumppanina lastensuojelun koko palveluketjun varhaisen tuen palveluista lastensuojelun sijaishuoltoon. Palvelumme helpottaa merkittävästi kuntia perhehoidon järjestämisessä ja organisoimisessa
3-4 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 3 ›› LM10_s3-4_SisL.indd 3 16.9.2019 11:45:30. 52 LM 10/2019 s. ERILAISTA VARHAISKASVATUSTA ALKAEN S.48 LOKAKUU | 10 | 2019 SISÄLTÖ LASTENSUOJELU 10 Tuore lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kannustaa perheitä luottamaan itseensä 20 Toiskan perhekoti on tarkoitettu teini-ikäisille tytöille 24 Nuorisokodissa kasvanut Venla Kupiainen haluaa puhua yksinäisyydestä TERVEYS & TUNTEET 28 Jimi Hevosmaan, 6, kehitysvamman syyksi paljastui suomalainen geenivirhe 46 Milloin lapsen painajaisista pitää huolestua. Olavi, 3, osallistuu Musakärry-toimintaan Hertta-päiväkodissa Helsingin Pasilassa. s
Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. s. OSALLISUUDELLA EI OLE IKÄRAJAA Lapsen oikeuksien sopimus takaa jokaiselle lapselle oikeuden muodostaa ja ilmaista mielipiteensä itseään koskevissa asioissa. 24 Christel Rönnsin näkemys NauvoAuvosta. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. Keskusliitto haluaa myös omassa toiminnassaan tarjota tilaa ja kanavia lasten ja nuorten näkemyksille. 42 Venla Kupiainen selätti yksinäisyyden. s. Ilmajoki . > www.lskl.fi/ehkaiseva-tyo/ osallisuus/ KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo AD Seija Huhtala TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi ILMOITUSMYYNTI BF Media Oy /Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Svante Suominen, 045 131 9299, svante.suominen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. Osallisuus myös opettaa kansalaistaitoja, valmentaa osallistumaan yhteiskunnassa ja vahvistaa lasten ja nuorten uskoa itseensä. Keskusliiton ja WSOY:n julkaisemassa, 1.10. ilmestyvässä kirjassa Minä jaksan tämän päivän – Tarinoita lastensuojelusta ajatuksiaan kertoo 15 lastensuojelutaustaista nuorta. Lastensuojelun Keskusliitto pyrkii lisäämään ymmärrystä lasten osallisuudesta ja purkamaan esteitä sen tieltä. 32 Perheystävällinen yritys jakaa isyyspakkauksia 56 Näe minut: Tiina Hildén 59 Heikki Hiilamon kolumni 60 Kuukauden kirjat: Maalta kaupunkiin 63 Palvelukortti LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Tampere TILAA LAPSEN MAAILMA s. MAALLA VAI KAUPUNGISSA. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 . Jyväskylä . Oulu Kauhajoki . . Lasten ja nuorten osallisuuden tulee toteutua eettisesti kestävällä, turvallisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Helsinki . 78. Siksi keskusliitto on julkaissut eettisen ohjeen lasten ja nuorten osallisuuden toteutumiseksi. 60 LM 10/2019 s3-4 4 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 LM10_s3-4_SisL.indd 4 16.9.2019 10:29:28. . s. vuosikerta KANSI Elvi Haviston, 8, kuvasi kanteen Sami Parkkinen. Hankasalmi . 34 Pietiläisen perheen vanhempien työmatka on vain pari askelta 39 Infografiikka: Lapsiperheet kaupungissa ja maalla 40 Vilma Nurminen on maatilan flikka 42 Erran perhe viihtyy Berliinin keskustassa VARHAISKASVATUS 48 Päiväkoti Purressa lapset ovat pomoja 52 Musakärry-toiminta leviää PALSTAT 5 Pääkirjoitus 6 Tietotulva: Varhaiskasvatusta kehittämässä 16 Tutkittua tietoa: Mikä vetää nuoria herätysliikkeen kesäjuhlille. 63 Luise, 2, ja Satu Erra viihtyvät Berliinissä. Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä
Inhimillinen työote ja hyvä johtaminen kuljettavat lasten suojelua niin ikään oikeaan suuntaan. Tiedon ja kokemuksen puute kasvattavat ennakkoluuloja . Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA LM 10/2019 s. Näihin talkoisiin meidän kaikkien kannattaa osallistua. Lastensuojelussa on asiakkaina yhä enemmän vaikeissa elämäntilanteissa eläviä lapsia ja nuoria , joiden tarpeisiin vastaaminen on erittäin vaativaa. Aikaa on aina löydyttävä lapsen ja hänen läheistensä kohtaamiseen – olipa lastensuojelun rooli heidän elämässään lyhytaikaista tai pidempään kestävää. Yksin selviäminen on ollut Suomessa jopa arvostettu ominaisuus. Näiden nuorten kohdalla lastensuojelu ei ole aina toiminut toivotulla tavalla, mutta parhaim millaan se on tarjonnut mahdollisuuksia ja toi minut ponnahduslautana elämässä eteenpäin. Minä jaksan tämän päivän -kirja on juuri nähnyt päivänvalon . pääkirjoitus Mitä hankalammasta asiasta on kyse , sitä enemmän tilanteessa tarvitaan yhteistä vastuunottoa ja yhdessä tuumailua. Hyvä lastensuojelu koostuu monesta palasesta . Jokainen tarina on erilainen, mutta kaikilla kirjoittajilla on takanaan kokemuksia, joita lapsen ei tulisi kohdata. Siinä äänessä ovat nuoret, joilla kaikilla on omakohtaista kokemusta lastensuojelusta. Rakenteiden ja voimavarojen on oltava kun nossa: kansallisella tasolla on oltava yhteinen näkemys siitä, millaista lastensuojelua Suomeen halutaan ja millaisilla resursseilla työtä tehdään. 5 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 5 LM10_s5_PK.indd 5 12.9.2019 10:04:31. Kurssin kääntäminen siihen, että pyytäisimme apua ja selviytyisimme yhdessä, vienee aikansa. Yhdessä tekeminen ja yhdessä hyvän puhuminen ovat oivallisia keinoja niiden murtamiseen. Nuorille itselleen on tärkeää, että lastensuo jeluun liittyvän leiman, häpeän ja ennakkoluu lojen poistamiseksi tehdään kaikki mahdollinen. Silti he ovat ponnistaneet eteenpäin kohti itsensä näköistä elämää. Koska yhteiskunta on ottanut näiden lasten ja nuorten suojelu tehtävän itselleen, on sitä hoidettava huolella ja laadukkaasti. ” Kansallisella tasolla on oltava yhteinen näkemys siitä, millaista lastensuojelua Suomeen halutaan ja millaisilla resursseilla työtä tehdään. Yksittäisen työntekijän mahdollisuudet toimia parhaalla mahdollisella tavalla tulee turvata lainsäädännöllä, toiminnan ohjauksella ja riittävillä resursseilla
Jokaiseen Fanni-sarjan kolmesta ensimmäisestä kirjasta sisältyy kuvitettu tarina lapsen kanssa luettavaksi, tieto-osuus aikuiselle sekä tehtäviä aikuiselle ja lapselle. Enää lapselle tyypillisiä voimakkaista tunneilmaisuja ei tulkita huonoksi käytökseksi, vaan katsotaan, että tunnetaitoja voi opetella harjoittelemalla. Käytössä on nyt jo todella paljon materiaalia. kuntien varhaiskasvatuksen työntekijöitä kehittämään oikeita asioita omassa työssä. Se auttaa esim. Tuiki tärkeitä tunnetaitoja voi opetella lapsen kanssa yhdessä heidän kirjoittamansa ja Linnea Bellaminen kuvittaman Fanni-kirjasarjan avulla. Reaaliaikaista ja todellista tietoa lasten arjesta analysoidaan tilastollisesti. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA P ienet tytöt käyttäytyvät rauhallisemmin kuin pojat, ja he näyttävät enemmän ilon tunteita. Kun pojilla on heikot itsesäätelytaidot, he näyttävät helpommin esim. Kootessaan aineistoa tutkijat havainnoivat, mitä lapset todellisuudessa päiväkodeissa tekevät, millaisia tunteita he hoitopäivän aikana kokevat ja miten he ovat vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kasvatustieteiden maisteri Jouni Veijalaisen tekeillä olevassa väitöskirjatutkimuksessa on käytetty materiaalina Kehittävä palaute varhaiskasvatuksessa -arviointimenetelmän aineistoa. Pojat osoittavat enemmän hämmennyksen, uteliaisuuden ja suuttumuksen tunteitaan. > lapsenmaailma.fi Mitä lapsi tekee PÄIVÄKODISSA. Menetelmän on kehittänyt Helsingin yliopiston tutkija, kasvatustieteiden tohtori Jyrki Reunamo. LM 10/2019 s 6-9 6 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 LM10_s6-9_Tulva.indd 6 12.9.2019 13:06:14. Havainnointeja on tehty muutamassa vuodessa yli 100 000 noin puolessa Suomen kunnista, ja kaikki pääkaupunkiseudun suuret kaupungit ovat mukana. Tytöillä on myös merkitsevästi paremmat itsesäätelytaidot kuin pojilla. Tytöillä heikot itsesäätelytaidot eivät näy niin selkeästi ulospäin suuntautuvina tunteenpurkauksina. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Veijalainen suosittelee väitöskirjatutkimuksensa pohjalta, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset panostaisivat lasten tunteiden havainnointiin arjen tilanteissa. M O ST PH O TO S TUNNETAITOJA VOI OPETELLA – Hyvät tunnetaidot ovat lapsen hyvinvoinnin perusta, sanovat lasten kehitykseen ja vanhemmuuden tukemiseen erikoistuneet psykologit Julia Pöyhönen ja Heidi Livingston. pettymystä ulospäin. Tyttöjä ja poikia tulisi tukea itsesäätelytaidoissa eri tavoin, juuri heidän kaipaamallaan tavalla
LAPSIPERHEILLE MAKSETTIIN VIIME VUONNA ETUUKSIA 2,9 mrd € . Ota suunnaksi Hanasaaren galleria, jos haluat nähdä Vuoden Kuvittaja Matti Pikkujämsän töitä. 6-9 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 7 LM10_s6-9_Tulva.indd 7 12.9.2019 13:06:15. Kaupungit avaavat marraskuussa ensimmäistä kertaa myös yhteisen vaalikoneen. asti avoinna oleva näyttely esittelee laajasti Pikkujämsän monipuolista kädenjälkeä, jota inspiroivat luonto, käsin tekeminen ja japanilainen estetiikka. yli 20 lapsille suunnattua kuvakirjaa. Seuraava Kohtaamisen foorumi järjestetään Lappeenrannassa 26.10. NUORISO VAALIT 11.11.! ”Miksi me emme kysy niiltä lapsilta ja nuorilta, jotka eivät osaa kunnolla lukea, minkälaista tukea he kaipaavat?” MEDIAKASVATTAJA MAIJA PUSKA LAPSEN MAAILMA -LEHDEN KIIKKUVA KIRJAPYLLY -BLOGISSAAN. Pääskyraidan mukaan on tärkeää, että ihmiset kuulevat foorumeissa toisten puhuvan itselle tutuista asioista. €. – Ongelmat yritetään ratkaista mahdollisimman pitkälle perheen sisällä ja apua haetaan usein vasta, kun on liian myöhäistä. Hän on mukana Pesäpuun X-ketjuhankkeen Kohtaamisen foorumeissa, joiden tapaamisissa sijaishuollossa kaltoinkohtelua kokeneet ovat löytäneet vertaisiaan ja päässet käsittelemään kipeitä muistojaan. Pääskyraita pystyy hyvin samaistumaan tähän. Monet foorumeissa käyneistä pitävät sen jälkeen yhteyttä toisiinsa. Erityisasiantuntija Julia Kuokkanen Lastensuojelun Keskusliitosta katsoo tutkimustuloksen kertovan siitä, että venäläisessä yhteiskunnassa lapsia ei vielä nähdä erillisinä yksilöinä, joiden oikeuksia aikuisten tulee kunnioittaa. SIJAISHUOLLOSSA SATUTETUT – Ihmisen on kipeätä myöntää, että ”minua on lapsena tai nuorena käytetty hyväksi ja hakattu, en ole käynyt koulua loppuun eikä minulla ole elämässä oikein mitään”. LM 10/2019 s. Foorumeissa monet kertovat ensimmäistä kertaa elämässään kokemuksistaan jollekin. Äänestämään pääsee 11. VENÄJÄLLÄ LAPSIA EI NÄHDÄ YKSILÖINÄ Venäjällä joka kolmas suhtautuu myönteisesti kuritusväkivallan käyttöön. marraskuuta. 27.10. ELÄKETURVAAN KÄYTETTIIN 2,4 MRD. Nyt meillä on areena siihen, sanoo kokemusasiantuntija Ruth Pääskyraita, 64. Helsingissä on aiemmin äänestetty edustajat 1-vuotiselle edustuskaudelle, mutta nyt kaikki kolme kaupunkia noudattavat 2-vuotisia kausia. Sosiaaliviranomaiset eivät ole aina uskoneet, mitä sijoitetut ovat kertoneet kaltoinkohtelustaan, mutta foorumeissa heitä kuullaan. Pikkujämsä on kuvittanut mm. Mutta omaa historiaa pitää käsitellä, sitä ei voi muuttaa. ANNA ÄÄNESI Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla järjestetään tänä syksynä maan suurimmat nuorisovaalit, joiden käytännöt ovat ensimmäistä kertaa yhteneväiset. Tämä ehkä kertoo myös siitä, että ammattilaisiin ei luoteta tai ettei ole yksinkertaisesti tietoa, mistä apua voisi saada. Nyt enää muutama prosentti hyväksyy sen. Osallistujat saavat myös kokemuksen siitä, että heidät nähdään arvokkaina ihmisinä. Samoin oli Suomessa vielä 1980-luvulla, jolloin suuri osa aikuisista hyväksyi kuritusväkivallan. H AN AS AA RE N KU LT TU U RI KE SK U S Venäjän Kansallisen lastensuojeluinstituutin tilaaman asennekyselyn mukaan vain 1 % venäläisistä kääntyisi asiantuntijan puoleen vaikeassa kasvatustilanteessa. Paikalla on aina kokemusasiantuntijoiden lisäksi traumaterapeutti, psykologi ja yhteisöpedagogi, sillä ihmisten on tärkeätä saada tukea alkaessaan muistaa tapahtumia menneisyydestään. Hän ei itsekään ollut puhunut taustastaan mitään ennen kuin alkoi käsitellä kokemuksiaan perin pohjin kahden muun foorumeissa kohtaamansa iäkkäämmän kokemusasiantuntijan kanssa. – Ongelmana on ylipäätään se, että Venäjällä halutaan teoista rangaista sen sijaan, että tarjottaisiin apua vanhemmuuteen, sanoo Kuokkanen
Tammelan kunta sai Unicefin Lapsiystävällinen kunta -tunnuksen viime vuonna. Siinä kerrotaan myös Gretan pikkusiskosta Beatasta, joka sairastaa misofoniaa eli on herkkä aivan arkipäiväisille äänille. Nuorten mielestä unelmien Suomen tulisi olla turvallinen, ympäristöystävällinen ja tasa-arvoinen. Gretasta se ei ole sairaus vaan lahja! Kirjan on kirjoittanut Gretan äiti, oopperalaulaja Malena Ernman, joka sai ADHD-diagnoosin 45-vuotiaana. Kunnassa on tehty ajatustyötä lapsivaikutusten arvioinnin kanssa vuodesta 2017, ja varsinainen mallin työstäminen alkoi viime vuonna. – Kun lapset pääsevät aidosti vaikuttamaan omaan elinympäristöönsä, se lisää heidän itsetuntoaan ja uskoa omiin kykyihinsä. Teos kuvaa Gretan kasvua maailmanlaajuisesti tunnetuksi koululaisten ilmastolakkojen vetäjäksi. ”Lapsemme ovat tulevaisuuden aikuisia. SUOMEN YLÄKOULUT SAIVAT LÄHES 100 000 KIRJAA LAHJOITUKSENA SUOMEN KULTTUURIRAHASTOLTA. PS. Tammikuussa kehittämistyölle osoitettiin ensimmäistä kertaa selkeä työaika yhden henkilön työnkuvassa. 10–14! EI UNOHDETA ASPERGER-TYTTÖJÄ! Voitokas MM-jääkiekkomaalivahtimme Kevin Lankinen perusti viime kuussa Facebookin lukupiirin, jonka ensimmäiseksi kirjaksi hän valitsi 16-vuotiaasta ilmastoaktivisti Greta Thunbergista kertovan kirjan Sydämen asioita – Perhe ja planeetta kriisissä (Tammi 2019). Liian usein kunnissa tehtäviä vain lisätään jonkun vastuulle ilman, että todellista mahdollisuutta ja aikaa kehittämistyölle löytyy, sanoo lapsivaikutusten arviointimenettelyn kehittämistyötä johtanut sosiaaliohjaaja Emmi Romppainen. Nuoret myös kokevat, etteivät he pysty vaikuttamaan Suomen tulevaisuuteen ja että heidät on jätetty keskusteluiden ulkopuolelle. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan lapsivaikutusten arvioinnin tekemisestä hyötyisivät kaikki väestöryhmät: ”Lapsille hyvä elinympäristö on hyvä kaikille.” Lue Pekkarisen haastattelu s. – Kehittämistyö sai siitä uutta virtaa. Päiväkoti Sirussa on 170 paikkaa alle 5-vuotiaille lapsille. > yle.fi>luonto>Entä jos maapallo chättäisi… > trollitehdas.yle.fi LAPSET VAIKUTTAVAT YMPÄRISTÖÖNSÄ Tammela on ottamassa käyttöön lapsivaikutusten arviointimenettelyn ensi vuoden alusta lähtien. Pilke päiväkodeilla on 11 hirsipäiväkotia eri puolilla Suomea. YKKÖSPEIKKONA ILMASTONMUUTOS 78 % Pelastakaa Lasten kyselyyn vastanneista 13–17-vuotiaista piti ilmastonmuutosta suurimpana tulevaisuuden huolenaiheena. Tätä on kokeiltu Ylen maapalloaiheisessa chatissa. Se on silti ennen kaikkea kuvaus siitä, kuinka Greta selviää vakavasta syömishäiriöstään ja tulee sinuiksi Aspergerin oireyhtymänsä kanssa. Tämä puolestaan toimii suojaavana tekijänä pahoinvointia ja syrjäytymistä vastaan. Sinä olet se todellisuus.” KIRJALLISUUSTERAPIAOHJAAJA JA TOIMITTAJA TUIJA SILJAMÄKI LAPSEN MAAILMA -LEHDEN RUPISTA RAKKAUTTA -BLOGISSAAN PI LK E PÄ IV ÄK O D IT O Y Moro! Moikka! 9:53 LM 10/2019 s 6-9 8 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 LM10_s6-9_Tulva.indd 8 16.9.2019 12:46:30. Heidät rakennetaan tämän päivän todellisuudesta. #lankisenlukupiirillä oli lehden painoon mennessä jo yli 12 000 seuraajaa, joten kirjan sanoma leviää vauhdilla. Tuottaja Markus Liimataisen mukaan jatkoa on varmasti luvassa sopivan aiheen tai ilmiön ympärille. CHATTAA MAAPALLON KANSSA Lukisivatko nuoret uutisia mieluummin netistä chat-muodossa kuin perinteisinä artikkeleina. Kun Greta perehtyy ilmasto-ongelmiin, Beata haluaisi vain tanssia… Ernman kertoo, että juuri murrosikäiset tytöt päätyvät herkästi diagnosoimattomien mielenterveyden häiriöiden muodostamalle vaaravyöhykkeelle, ”jota reunustavat syömishäiriöt, pakko-oireet ja itsetuhoinen käyttäytyminen”. ANU JÄMSÉN PÄIVÄKOTI HIRRESTÄ Espoon Lintuvaaraan on avattu Suomen suurin hirsipäiväkoti. Jutun kirjoittaneen ja koodanneen Tapio Kanteleen mukaan chat-versiossa on yhdistetty kaikille tuttu henkilökohtainen viestittelymuoto ja tiedonvälitys paketoimalla ne hieman absurdiin ja hassuun ideaan, jossa maapallo avautuu meille ihmisille ilman välikäsiä. – Juttu on otettu todella hyvin vastaan ja se on tavoittanut etenkin nuoren yleisön, sanoo Kantele. Pilke päiväkodit Oy:n aluejohtaja Johanna Raski-Pitkäsen mukaan hirsipäiväkoti on vastaus voimakkaasti kasvavaan kysyntään: lapsille halutaan saada sisäilmaltaan puhtaita tiloja. Yle on tuottanut uutispuolella myös Trollitehtaan, joka kertoo pelin muodossa, miten trollaus toimii somessa
– Kertakaikkinen hatunnosto tallin omistajalle, joka haluaa ottaa huomioon erilaiset perhetilanteet! Monimuotoiset perheet -verkosto kerää hyviä käytäntöjä, jotka helpottavat erilaisissa elämäntilanteissa olevien perheiden elämää. Moringin mielestä tallin toiminta sopii esimerkiksi muillekin harrastustoiminnan järjestäjille. 6-9 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 9 LM10_s6-9_Tulva.indd 9 16.9.2019 12:51:58. Ajatus näiden lasten elämäntilanteen huomioimisesta syntyi aikanaan Lehtosen omasta kokemuksesta, sillä hän tietää, että uusperheen elämä vaatii välillä melkoista säätämistä. käyttämällä hyväksi rästitunteja. V ihtiläisen Millitallin yrittäjä Mirkka Lehtonen on jo muutaman vuoden ajan tarjonnut omia ryhmiä lapsille, jotka ovat etävanhemmallaan joka toinen viikonloppu tai vuoroasuvat kahdessa kodissa. – Lisäksi heitä on käynyt kerran viikossa ratsastavien ryhmissä. M O ST PH O TO S Ratsastustunteja VUOROASUJILLE LM 10/2019 s. Välillä olemme tarvittaessa pudottaneet vaatimustasoa, sanoo Lehtonen. . Ratsastustunnit pidetään joka toisen viikon perjantaina ja lauantaina, jolloin lapset edistyvät yhtä nopeasti kuin joka viikko ratsastavat lapset. Tälle syksylle ei näytä tulevan täyttä ryhmää, mutta talli on valmis järjestelemään asioita tarpeen ja tilanteen mukaan esim. Johtava asiantuntija Anna Moring Monimuotoiset perheet -verkostosta sanoo, ettei ole aiemmin törmännyt siihen, että harrastuspiireissä otettaisiin tällä tavalla huomioon vuoroasuvat ja etävanhempansa luona käyvät lapset
Otsikko Tuore lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen KANNUSTAA PERHEITÄ luottamaan itseensä. ULLA OJALA | KUVAT JANI LAUKKANEN LM 10/2019 s.2-3 10 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 LM10_s10-15_ElinaPekkarinen.indd 10 12.9.2019 10:25:06
Huusin äitinä varmaan enemmän kuin olisi suotavaa. Elina Pekkarinen ja Pulla-koira ovat tuttu näky metsälenkeillä. 2-3 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 11 ›› LM10_s10-15_ElinaPekkarinen.indd 11 12.9.2019 10:25:16. LM10/2019 s
Pekka rinen ei ole tammikuun jälkeen nukkunut yli kol mea yötä samassa paikas sa, sillä työ on pakottanut liikkeelle. – Meidän hyvinvointivaltiossammekin on lap sia, joita kukaan ei ole ikään kuin havainnut ja joi ta on todella kaltoinkohdeltu. Mutta toisaalta olen aina jutellut poikien kans sa tosi paljon ja vedonnut heidän omaan järkeen sä. Julkisuudessa näkyy kan nanottoja, joiden mukaan sosiaalityöntekijät kontrol loivat, eivätkä anna lasten ja nuorten tavata vanhem piaan tai isovanhempiaan. ”Seksuaalirikoksiin tarvitaan uhrien auttamisjärjestelmää. Siellä nä ki, miten äärimmäisen vaikeita tilanteet voivat olla ja kuinka eri tavoin ne on saatettu kokea. He ovat itsekin olleet usein seksuaalisen hyväksikäytön uhreja,” sanoo Elina Pekkarinen. Elina Pekkarinen hoi ti lapsia kotona ja opiskeli samaan aikaan Helsingin yliopistossa sosiaalityötä. – Aivan tietoisesti perustin perheen aikaisessa vaiheessa, ja mun mielestä meidän vauvat olivat niin ihania. LM 10/2019 s.2-3 12 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 LM10_s10-15_ElinaPekkarinen.indd 12 12.9.2019 10:25:16. Ei siis ihme, että hän on omaksunut tutkijan työs sään lähestymistavan, jossa ollaan kiinnostuneita nimenomaan ihmisten kokemuksista ja niiden sa noittamisesta toisille. Pekkarinen kommentoi toisin: ”Mi nä ajattelen niin, että se voi johtua myös siitä, et tä lapsiperheen elämä on niin ihanaa. Lapset ovat kerran pieniä, ja jotkut haluavat hoitaa lapsiaan pi dempään kotona.” Tästä hyvästä hän sai arvostelua osakseen. Toukokuun alussa lapsiasiavaltuutetun virassa aloittanut Elina Pekkarinen juo kahvia suuresta mukista kotonaan – tai oikeastaan poikiensa koto na – keittiön pöydän ääressä Helsingissä. Tentittävänä oli myös kirjoja lapsen kehityspsykologiasta, mikä asetti ko vat paineet onnistua äitiydessä. Julkisessa keskustelussa on arveltu, että koto na halutaan pysyä, koska rankka työelämä ei kaik kia houkuttele. Tällainen asia oli esimerkiksi tahdonvastaiset huostaanotot. U utisvirtaa seuratessa yllättyy jos kus iloisesti bongatessaan valtavir rasta poikkeavan näkökulman. – Sosiaalityöntekijän asema on todella ristiriitai nen. Hän sai lapsensa nuorena. Pekkarinen ei kannusta neuroottiseen ympäris tön valvontaan, mutta muistuttaa, että lapsi on aina aikuisten armoilla ja siksi tarvitsemme viranomai sia, jotka suojelevat lasta. Lastensuojelu alkoi kiinnostaa jo opiskeluaikana, vaikka yleensä se, että itsellä on pieniä lapsia, työn tää etäämmälle lastensuojelusta. Äitinä olen myös valinnut taisteluni ja mietti nyt, missä kohtaa kannattaa vähän pakittaa ja an taa liinaa. Pekkarinen huomauttaa, että on kuitenkin ympäristöjä, jotka ovat lapsille hengenvaarallisia. – Nuoren tai vanhempien ja sosiaalityöntekijöi den kokemukset ja näkemykset objektiivisesti tar kastellen tyystin samasta tilanteesta voivat olla va lovuosien päässä toisistaan. – Minua kiinnosti tutkijan ura ja huomasin, että lastensuojelussa oli valtavasti asioita, joista ei tie detty mitään ja joita ei ollut tutkittu. Sel lainen osui keväällä silmään lapsi asiavaltuutettu Elina Pekkarisen Ylelle antamassa haastattelussa, jos sa hän puhui perhevapaauudistuksesta ja vanhem pien halusta hoitaa lasta kotona. Elina Pekkarinen on kiinnostunut ja innostunut ihmisistä. Pekkarinen ehti toimia kymmenen vuoden ajan myös Helsingin hallintooikeudessa lastensuojelun asiantuntijana käsittelyissä, joissa oli kyse esimer kiksi tahdonvastaisista huostaanotoista. Mutta Pekkarinen muistaa itsellään olleen myös runsaasti nuoruuden itsevarmuutta ja reippautta – ei ollut epäilystäkään, etteikö hän osaisi hoitaa vauvojaan! – Olin äitinä taatusti topakka ja ankarakin, ja huutanut olen varmaan enemmän kuin olisi suota vaa. Muttei Pekkarinen kuiten kaan halua missään nimessä olla se, joka puhuu las ten ja nuorten puolesta. Ei hän tämä ole korrektia puhetta Suomessa, jossa varhaiskasvatusta hypetetään ja kaikkea tunnu taan katsottavan tehokkuuden silmälasien lävitse. Hän oli juuri ehtinyt aloittaa määräai kaisen työnsä Turun yliopiston sosiaalityön pro fessorina, kun muutto laatikot pitikin kuljettaa Jyväskylään, jossa sijaitsee lapsiasiavaltuutetun toimisto. Heidän heikko ase mansa saattaa tulla näkyviin vasta vuosien päästä, joskus sattumanvaraisesti esimerkiksi poliisin py säyttäessä auton. Myös aikuisten, joilla on lapsiin kohdistuvia seksuaalisia mieltymyksiä, tulisi saada apua. Hän toimikin tutkijana yli kymmenen vuotta, josta valtaosan Nuorisotutkimusverkostossa. Ja kun sosiaalityöntekijä tekee virhearvion suuntaan tai toiseen, hän myös kantaa viime kädessä vastuun. Hän on myös helposti lähestyttävä. – Huomaan, että veri vetää tänne poikien luokse, kun tulen Helsinkiin. Sosiaalityöntekijät joutuvat usein valitsemaan huonoista vaihtoehdoista. Helsingissä taas on yhteinen asunto avo puolison kanssa ja sitten tämä juuri täysiikäisty neen poikakolmikon koti. Minun käy sääliksi sosiaalityöntekijöitä, sillä ratkaisujen seuraukset voi vat olla peruuttamattomat ja todella vakavat. Kun kaksoset syntyivät, oli esikoinen vuoden ja neljän kuukauden ikäinen. Elina Pekkarinen on työskennellyt myös sosiaalityön tekijänä ja sosiaalipäivystäjänä. Sitä työtä tehdessä oppi ymmärtämään, että he joutuvat usein valitsemaan huonoista vaihto ehdoista. Niinä vuosina hän oppi, että lasten asema on todella haavoittuva. – Toivon, että he myös saisivat arvostusta työl leen
2-3 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 13 ›› LM10_s10-15_ElinaPekkarinen.indd 13 12.9.2019 10:25:28. LM10/2019 s
AMMATTI: Lapsiasiavaltuutettu ja Helsingin yliopiston dosentti. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/laskutus Digitalisoi kaikki käytössäsi olevat lomakkeet LOMAKKEET DomaCare helpottaa työtäsi sillä riittää, että kirjoitat selosteen yhdelle lomakkeelle ja annat järjestelmän ohjata kaikki tarvittavat tiedot haluamiisi paikkoihin automaattisesti. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili Ajantasainen tieto aina työntekijän saatavilla ASIAKASTIEDOT DomaCare mahdollistaa turvallisen asiakastietojen käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta. Julkisuudessa on puitu viime kuukausina oike usasiamiehen tekemiä seitsemäätoista tutkintaa, joista osassa on paljastunut vakavia epäkohtia las tensuojelulaitosten toimintatavoissa. Ja mitä kaikkea nuorilta perheiltä tänä päivä nä vaaditaankaan… Yhtäältä kannustetaan syn nytystalkoisiin ja toisaalta pitäisi valmistua mah dollisimman nopeasti ammattiin. Pekkarinen on tyytyväinen, jos 5+5+5malli me nee eteenpäin: se ei ole ainakaan heikennys nyky tilanteeseen. ASUU Helsingissä ja Jyväskylässä. Neuvola antaa sitä lapsen ollessa pieni, mutta kun lapsi menee kouluun ja hänen itsenäi syytensä lisääntyy, tuki katkeaa. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/lomakkeet LM 10/2019 s.2-3 14 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 LM10_s10-15_ElinaPekkarinen.indd 14 12.9.2019 10:25:37. . Perhevapaauudistusta koskeva keskustelu on ollut hyvin ydinperhekeskeistä, sanoo Elina Pekka rinen. – Pitäisi olla jokin väylä, josta nämä lapset ja nuo ret tietäisivät, että joku sijoittamisprosessin ulko puolinen ihminen on kiinnostunut siitä, että hän on olemassa, mitä hänelle on tapahtunut ja mitä hän tästä kaikesta ajattelee. Kaikki käytössäsi olevat lomakkeet voidaan täyttää digitaalisesti tietokoneella ja mobiilissa. Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Hänestä olisi hyvä käydä laajempaa keskustelua siitä, mikä on nuorisoikäisten asema yhteiskunnassamme, mitä heiltä vaaditaan ja mit kä ovat heidän mahdollisuutensa osallistua kaik keen tähän. Hän peräänkuuluttaa joustoa. Kuka. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/asiakastiedot Monipuoliset mahdollisuudet laskutuksen automatisointiin LASKUTUS Laskutus tapahtuu lähes huomaamatta muun päivittäisen toiminnan ohessa automaattisesti oli se sitten kuntien koonti-, palvelusetelitai käytettyyn aikaan perustuvaa laskutusta. On epäreilua sanoa, että vanhemmuus on hukassa, jollei meille ole luotu minkäänlaisia rakenteita tukemaan teiniikäisten vanhemmuut ta, sanoo Elina Pekkarinen. – On unohdettu, että lapset ovat yksilöitä ja kaikki hoitopaikat erilaisia. Lue lisää osoitteessa www.domacare.fi/lastensuojelu Nopeuttaa kirjausta ja tietojen päivittämistä MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä sillä kaikki asiakasja tehtävätieto kulkee aina reaaliaikaisena mukana. Lapset ovat yksilöitä ja kaikki hoitopaikat erilaisia. KOULUTUS: laillistettu sosiaalityöntekijä, valtiotieteiden tohtori. Rakenteinen kirjaaminen nopeuttaa päivittäisten asiakaskirjausten tekemistä. Sellaista tutkimusta, joka osoittaisi varhais kasvatuksen ylivertaisuuden, en ole vielä löytänyt. – Kannustan perheitä luottamaan itseensä. TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ Kysy lisää tai pyydä esittely asiakaspalvelustamme. Autamme sinua mielellämme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai puhelimitse 020 7424 090. Pekkarisen mukaan meillä pitäisi olla systemaattinen työka lu, jolla sijoitettujen lasten ja nuorten kokemuk sista saataisiin tietoa. Se voisi olla hänen mukaan sa jokin yksinkertainenkin väline, esimerkiksi net tilomake tai puhelinhaastattelu. Kaikessa DomaCaren kehitystyössä päämääränä on asiakkaidemme toiminnan sujuvoittaminen ja laadukkaan työn mahdollistaminen. Lapsiasia valtuutettuna hän haluaa pitää esillä lisäksi eriarvoisuuden ja turvallisuuden teemoja. Pekkarinen katsoo, että joidenkin vanhempien halua kasvattaa lapsensa itse pitäisi arvostaa ja kunnioittaa. Mutta meillä on avoimia päiväkoteja, kerho toimintaa ja leikkipuistoja, joiden avulla sitä voi daan tukea. HARRASTAA: lenkkeilyä ja kävelyä luonnossa koiran kanssa sekä kaunokirjallisuuden lukemista: ”Aina jos ehdin ja aivan liian vähän.” Soittaa myös nokkahuilua: ”Tenorisaksofoni on tauolla, sillä bändi hajosi, ja saksofonia voi soittaa vain treenikämpällä sen kovan äänen vuoksi.” Elina Pekkarisen mielestä nuorten ilmastohuoli pitäisi ottaa tosissaan. ELINA PEKKARINEN SYNTYI Espoossa 43 vuotta sitten. Pekkarisen mukaan on hiukan liikaakin paino tettu sitä, että lapsen on välttämätöntä päästä var haiskasvatukseen. Mi nun tehtäväni on huolehtia siitä, että lasten ja nuorten ääni välittyy yhteiskunnassa ja päätök sentekijöille autenttisena ja sellaisena kuin he it se haluavat sen välittyvän. PERHE: kolme täysi-ikäistä poikaa ja avopuoliso. RAI | 50 integraatiota | PSOP | Satoja asiakasyrityksiä | eResepti | www.domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous DomaCare on Suomen johtava yksityisen hoiva-alan toiminnanohjausjärjestelmä, joka on suunniteltu palvelemaan sosiaalija hoitotyön erityistarpeita. Hän sanoo, ettei itsekään tietäisi, mihin soit taa, jos kotona olisi paikkoja hajottava ja karju va 14vuotias. Kaupallisuuskin asettaa omia paineitaan: onko vauvalla oikeanlai set vaunut tai vaatteet. Ideaalitilanne on jo ko erinomainen, laadukas varhaiskasvatus lapsel le, jonka temperamentti siihen sopii tai laadukas, korkeatasoinen kotihoito lapselle, joka sitä tarvit see. – Ihminen biologisena olentona tarvitsee tukea kaikenlaiseen toimintaansa, myös vanhemmuu teensa. – Ei siinä ole juuri huomioitu yksineläviä naisia tai yksin lapsen saavia naisia. – He osaavat puhua itse omasta puolestaan. – Tutkijana toki tiedän, että lapselle on äärim mäisen tärkeää saada kokemuksia myös vertais ryhmästä, sillä itsen ikäisten kanssa leikkiminen kehittää kieltä ja vuorovaikutuskykyä huomatta vasti enemmän kuin aikuisten kanssa vietetty ai ka. Se näkyy esimer kiksi siinä, että eniten meillä sijoitetaan teiniikäi siä nuoria. Väitetään, että vanhemmuus on hukassa
Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/lomakkeet LM10/2019 s. Kaikessa DomaCaren kehitystyössä päämääränä on asiakkaidemme toiminnan sujuvoittaminen ja laadukkaan työn mahdollistaminen. Lue lisää osoitteessa www.domacare.fi/lastensuojelu Nopeuttaa kirjausta ja tietojen päivittämistä MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä sillä kaikki asiakasja tehtävätieto kulkee aina reaaliaikaisena mukana. Rakenteinen kirjaaminen nopeuttaa päivittäisten asiakaskirjausten tekemistä. Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Autamme sinua mielellämme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai puhelimitse 020 7424 090. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili Ajantasainen tieto aina työntekijän saatavilla ASIAKASTIEDOT DomaCare mahdollistaa turvallisen asiakastietojen käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta. RAI | 50 integraatiota | PSOP | Satoja asiakasyrityksiä | eResepti | www.domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous DomaCare on Suomen johtava yksityisen hoiva-alan toiminnanohjausjärjestelmä, joka on suunniteltu palvelemaan sosiaalija hoitotyön erityistarpeita. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/laskutus Digitalisoi kaikki käytössäsi olevat lomakkeet LOMAKKEET DomaCare helpottaa työtäsi sillä riittää, että kirjoitat selosteen yhdelle lomakkeelle ja annat järjestelmän ohjata kaikki tarvittavat tiedot haluamiisi paikkoihin automaattisesti. TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ Kysy lisää tai pyydä esittely asiakaspalvelustamme. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/asiakastiedot Monipuoliset mahdollisuudet laskutuksen automatisointiin LASKUTUS Laskutus tapahtuu lähes huomaamatta muun päivittäisen toiminnan ohessa automaattisesti oli se sitten kuntien koonti-, palvelusetelitai käytettyyn aikaan perustuvaa laskutusta. Kaikki käytössäsi olevat lomakkeet voidaan täyttää digitaalisesti tietokoneella ja mobiilissa. 2-3 LM10_s10-15_ElinaPekkarinen.indd 15 12.9.2019 10:25:38
Toisaalta körttiperinteitä ei erityisesti kritisoitu: nuoret vain halusivat valita itse oman toimintansa ja uskomisensa tavan. Arviolta 140 000 suomalaista osallistuu vuosittain evankelisluterilaisen kirkon herätysliikkeiden ja -järjestöjen kesäjuhlille. Herätysliikkeisiin suhtaudutaan kuitenkin melko kriittisesti. Uskonto tarjosi kehyksen identiteettityölle ja vapaa-ajan toiveille. Körttiläisyyden määrittely oli nuorista hankalaa. Nissilä toivoo, että hänen tutkimuksensa helpottaisi osaltaan erilaisten maailmojen kohtaamista. Nuoret korostivat tasavertaisuuden ja suvaitsevaisuuden kaltaisia yleishumaaneja arvoja. M O ST PH O TO S LM 10/2019 s16-19 16 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 LM10_s16-19_Tutkitut.indd 16 12.9.2019 11:31:34. Juhlat merkitsivät nuorille intensiivisiä tunteita etäällä arjesta: yhteistä matkantekoa juhlille, jälleennäkemisen riemua, valvomisen väsyä, hetkellisyyden vapautta ja eroamisen haikeutta. ANTTI VANAS TUTKITTUA TIETOA HUOLETONTA USKOA ja valvottuja kesäöitä M ikä vetää 14–18-vuotiaat nuoret herätysliikkeen kesäjuhlille. Enemmistöllä nuorista se ei liittynyt hengellisiin tavoitteisiin tai juhlien pääohjelmaan osallistumiseen. Toisaalta määrittelyn pakkoa ei ollut, sillä uskoon liittyvä epävarmuus hyväksyttiin. HERÄTTÄJÄJUHLAT OVAT KÖRTTINUORILLE HAUSKANPITOA, KOULUMAJOITUSTA, KESÄÖIDEN VALVOMISTA, YÖVEISUITA JA KÖRTTIPASTILLIEN MYYMISTÄ AURINGONPAISTEESSA. Väitös Körttinuoret ja herättäjäjuhlat tarkastettiin Tampereen yliopistossa elokuun lopussa. Nuoret rakensivat herännäistraditioiden ja -sukupolvien keskelle oman erillisen yhteisönsä. Nissilän tutkimusaineisto koostui haastatteluista, nuorten kirjoittamista juhlakertomuksista ja herättäjäjuhlilla tehdyistä havainnointimuistiinpanoista vuosilta 2013–16. Juhlilta haettiin ennen kaikkea yhteisöllisyyttä. Nuorten ryhmässä oltiin kuin siirtymäriitin äärellä matkalla itsenäistymiseen, Nissilä kuvailee. Aiemman tutkimuksen mukaan joka toisella suomalaisella on negatiivinen kuva körttiläisyydestä. Paula Nissilän väitöstutkimuksesta päätellen vetonaulat on taottu suunnilleen samoista aineksista kuin nuorten kesäfestareilla yleensäkin. Eräs nuorista kuvailikin körttiläisyyden edustavan huoletonta versiota uskosta. Kirkon herätysliikkeiden massajuhlat ovat selkeä poikkeus eurooppalaisessa uskonnon yksityistymisen kehityksessä. Nuoria sukupolvia yhdistävät ryhmäkokemukset ja huippuelämykset, joita juuri herättäjäjuhliltakin haetaan. Kesäjuhlilta haetaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä
Jokaisessa päiväkodissa tulisikin tutkijoiden mukaan olla niin suuri piha, että sinne mahtuu sekä tasainen pelialue että maastonmuodoiltaan vaihteleva leikkialue. Luonnonmetsäiset alueet ovat lasten eniten arvostamia leikkipaikkoja. LM 10/201 s.16-19 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 17 ›› LM10_s16-19_Tutkitut.indd 17 12.9.2019 11:31:37. Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan päiväkotien liikuntaolosuhteet vaihtelevat kuitenkin melkoisesti. Lapset pitävät metsäisistä leikkipaikoista. Tutkimukseen osallistui 1 136 iältään 3–7-vuotiasta lasta 37:sta satunnaisotannalla valitusta päiväkodista eri puolilta Suomea. Laaja piha-alue näytti liittyvän lasten parempiin välineenkäsittelytaitoihin. Oma liikuntasali auttaa tekemään liikunnasta kiinteän osan lasten päiväkotipäivää. Päivittäiseen ulkoiluun tarkoitettujen piha-alueiden koot vaihtelivat parista sadasta neliömetristä runsaaseen hehtaariin. JA N KO FE RL IC /U N SP LA SH PÄIVÄKOTIEN LIIKUNTATILOISSA puutteita sisällä ja ulkona Jokaisessa päiväkodissa tulisi olla liikkumisen mahdollistava tila sisällä, ja ulkona riittävästi tilaa leikkiä, juosta ja pelata. Tämä mahdollisuus puuttui joka kolmannelta tutkitulta päiväkodilta. Aineisto kerättiin vuosina 2015–2016, eli ennen nykyisen varhaiskasvatuslain voimaantuloa. Päiväkodin liikuntaolosuhteita selvitettiin varhaiskasvatusyksikköjen johtajilta kyselylomakkeella. Salin puuttuessa sisäliikuntaan käytettiin lähikoulun liikuntasalia tai päiväkodin nukkumaja ruokailutiloja. Yleisimpiä pihan liikuntavälineitä olivat keinut, kiipeilytelineet, liukumäet, hiekkalaatikot ja tasapainovieterit. Kuitenkin vain vähän yli puolella tutkituista päiväkodeista oli pääsy metsäiselle alueelle liikkumaan ja leikkimään. Tutkimus Päiväkotien liikuntaolosuhteiden yhteys lasten motorisiin taitoihin julkaistiin Liikunta & Tiede-lehdessä kesäkuussa. Ulkoleikeistä puuttui usein sellaisia lapsille mieluisia välineitä kuin päältä ajettavia potkupyöriä ja voimistelurenkaita. Palloja, hyppynaruja, vanteita ja voimistelupenkkejä löytyi lähes kaikista tutkituista päiväkodeista, samoin musiikkia liikunnan taustaksi
APUA vaikeasti traumatisoituneille lapsille Lukemattomat lapset ja nuoret kokevat toistuvia traumaattisia tapahtumia esim. Väitös Mechanisms of change in psychological treatment of posttraumatic stress symptoms among children and adolescents tarkastettiin Tampereen yliopistossa syyskuussa. Lisäksi hän selvitti traumahoitojen psykologisia mekanismeja Suomessa ja Gazan alueella Palestiinassa. Tutustu Avosylin yhtymän koulutusja konsultaatiopalveluihin sekä asiantuntijoihimme osoitteessa: www.avosylin.fi Ammatillisuuden vahvistaminen Prosessien kehittäminen Kestävä hyvinvointi Valmennusja asiantuntija -palvelut Avosylin yhtymän kehittämisohjelmilla tehokkuutta kuntanne palveluihin! Muodostamme yhdessä Avosylin yhtymän, joka tarjoaa jatkumon sosiaali huollon palveluista lasten suojelun vahvasti tuettuun perhehoitoon. Psykologi Samuli Kangaslampi tutki väitöksessään uuden lyhytterapeuttisen hoitomuodon, narratiivisen altistusterapian vaikuttavuutta moninkertaisesti traumatisoituneiden lasten stressioireiden hoidossa suomalaisessa terveydenhuollossa. Taideja taitoaineiden asema heikentynyt. Tärkeitä ovat erityisesti ylinegatiiviset arviot itsestä. Kehitys on vienyt viime vuosikymmeninä samaan suuntaan mm. Useita traumaattisia kokemuksia läpikäyneillä lapsilla haitalliset ajatukset voivat olla hyvin syvälle juurtuneita. Kovasen tutkimuksen aineistona olivat musiikkija taidekasvatusta käsittelevät Helsingin Sanomien yleisönosastokirjoitukset ja artikkelit sekä opetusministeriölle osoitetut tuntijakoesityksiä koskevat lausunnot. Narratiivisessa terapiassa käydään 6–12 tapaamisen aikana kerronnallisesti läpi hoidettavan koko elämäntarina. MUSIIKIN OPISKELU kehittää taloustaitoja Musiikkikasvatuksen edellytykset ovat heikentyneet Suomen kouluissa vuosituhannen vaihteen jälkeen. Toimintamme kasvaessa olemme panostaneet laadukkaiden palveluiden, toimivien työtapojen ja tuloksellisuuden kehittämiseen. Traumahoidoissa pyritään usein vaikuttamaan traumamuistoihin ja niiden nivoutumiseen osaksi elämäntarinaa. Mitä asialle pitäisi tehdä. Toinen aineisto käsitti 50 Suomessa asuvaa 9–17-vuotiasta, sodan tai perheväkivallan traumatisoimaa lasta ja nuorta. Väitös Musiikkikasvatus ja markkinanhallinta tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa elokuussa. . Yhdysvalloissa, jossa taloudelliseen menestykseen tähtäävän, standardeihin ja testaamiseen perustuvan koulutusajattelun seuraukset ovat olleet musiikkikasvatuksen kannalta tuhoisat. Vieläkin tärkeämpää olisi Kovasen mukaan osoittaa uskottavasti se, etteivät kaikki kasvatuksen kannalta merkitykselliset asiat ole pelkistettävissä talouden numeroiksi. sodan ja perheväkivallan seurauksena. Traumatapahtumia käsitellään ja kuvaillaan yksityiskohtaisesti osana tätä tarinaa. Näin siitä huolimatta, että 2010-luvulla perusopetuksen tuntijakouudistuksessa haluttiin nimenomaan vahvistaa taideja taitoaineita. Me emme pelkää haasteita – otamme ne vastaan avosylin! L u e m e is tä lis ä ä : 4 a st e tt a .fi p e rh e h o it o k u m p p a n it .fi Lapset arvoivat ylinegatiivisesti itseään. AN D RE W N EE L/ U N SP LA SH D ER EK TR U N IN G ER /U N SP LA SH LM 10/2019 s16-19 18 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 LM10_s16-19_Tutkitut.indd 18 12.9.2019 11:31:49. Timo Kovanen syyttää väitöksessään tilanteesta taloutta korostavaa koulutusajattelua, joka työntää musiikkikasvatusta marginaaliin. Kovasen mukaan ekonomistinen koulutusajattelu typistää kasvatuksen työelämäkompetenssien kartuttamiseksi. Traumasta seuraavien stressioireiden hoitoon on kehitetty psykoterapeuttisia menetelmiä, mutta tutkitusti toimivan hoidon saatavuus on ongelma sekä Suomessa että globaalisti. Kangaslammen tutkimukseen osallistui 482 Palestiinan Gazassa asuvaa alakouluikäistä lasta. Haluamme nyt jakaa osaamistamme teille. Neljä Astetta Oy Perhehoito kumppanit Suomessa Oy Yrityksemme ovat tarjonneet yli kymmenen vuoden ajan laadukkaita ja tehokkaita vaihtoehtopalveluita kuntien omien palveluiden rinnalle. Suomessa terapia helpotti lasten ja nuorten stressioireita vähintään yhtä hyvin kuin aiemmin käytössä olleet menetelmät. Niin ei kannattaisi toimia, sillä Kovasen mukaan musiikin opiskelu kehittää monen muun asian ohella myös talouskasvun kannalta tärkeitä taitoja. Gazassa toteutettu interventio ei vaikuttanut merkittävästi lasten trauman jälkeisiin ajatuksiin tai oireisiin. On pyrittävä tuomaan entistä tietoisemmin ja selvemmin esiin niitä musiikin vaikutuksia, jotka ovat selkeästi mitattavia, ja joilla voidaan osoittaa olevan merkitystä talouskasvulle. Taidekasvatukselle jää tässä kuviossa lähinnä viihtymiseen ja koulupäivän keventämiseen liittyviä latteita rooleja – tai sitten sitä ei tunnusteta lainkaan. Taideja taitoaineiden aseman heikentyminen ei ole vain suomalainen ilmiö. Trauman muokkaamiin haitallisiin ajatuksiin vaikuttaminen on traumahoitojen tärkeä vaikutusreitti sekä aikuisilla että lapsilla
Haluamme nyt jakaa osaamistamme teille. Me emme pelkää haasteita – otamme ne vastaan avosylin! L u e m e is tä lis ä ä : 4 a st e tt a .fi p e rh e h o it o k u m p p a n it .fi Sosiaalija terveystoimiala Sosionomi, yhteisöpedagogi, sairaanhoitaja Tule valituksi Outamon lastenkotiin, saat huomenlahjan. Tutustu Avosylin yhtymän koulutusja konsultaatiopalveluihin sekä asiantuntijoihimme osoitteessa: www.avosylin.fi Ammatillisuuden vahvistaminen Prosessien kehittäminen Kestävä hyvinvointi Valmennusja asiantuntija -palvelut Avosylin yhtymän kehittämisohjelmilla tehokkuutta kuntanne palveluihin! Muodostamme yhdessä Avosylin yhtymän, joka tarjoaa jatkumon sosiaali huollon palveluista lasten suojelun vahvasti tuettuun perhehoitoon. Toimintamme kasvaessa olemme panostaneet laadukkaiden palveluiden, toimivien työtapojen ja tuloksellisuuden kehittämiseen. Neljä Astetta Oy Perhehoito kumppanit Suomessa Oy Yrityksemme ovat tarjonneet yli kymmenen vuoden ajan laadukkaita ja tehokkaita vaihtoehtopalveluita kuntien omien palveluiden rinnalle. Outamo – snadisti Stadi Lohjalla vuodesta 1911 LM 10/201 s.16-19 LM10_s16-19_Tutkitut.indd 19 12.9.2019 11:31:50. Katso helsinkirekry.fi
Nykyään samoista menetelmistä saavat apua myös työyhteisöt. – Ensimmäinen sijoitettu tyttö harrasti ratsastusta ja niin tilalle hankittiin hevonen, muistelee Keijo, Toiskan nykyinen vanhaisäntä. Perhekodissa asuu tällä hetkellä seitsemän sijoitettua ja kaksi jälkihuolSanni Lehtonurmi (oik.) on oppinut Toiskan hevosilta ja avopalveluohjaaja Teea Ekolalta kärsivällisyyttä. Sittemmin Toiska on profiloitunut luontoja hevosavusteiseen toimintaan, jonka parantavasta energiasta hyötyvät sekä perhekotiin sijoitetut että kotona asuvat nuoret. Sen pihamaalla värikkäät kukkaistutukset rönsyilevät vähän tottelemattomasti sinne tänne ja vastaan kävelee omapäinen Kaija-aasi, jolla on jo viidentoista vuoden kokemus lastensuojelutyöstä. Maantielle ne eivät pääse karkailemaan, sen varmistavat turvalliset sähköaidat. Äiti-maa kyllä kuuntelee… Laitumella käyskentelevät hevoset saavat suurimman osan päivästä juosta vapaina. Keijo Viertoma ja Tiina Tuominen perustivat perhekodin 26 vuotta sitten tuoreena uusperheenä, kun Tiina oli äitiyslomalla. ELINA RIKKILÄ | KUVAT KRISTA LUOMA LM 10/2019 s.20-23 20 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 LM10_s20-23_ToiskanPerhekoti.indd 20 16.9.2019 14:06:56. lastensuojelu T oiskan perhekoti sijaitsee Koskenkorvan kylässä, keskellä laakeita aakeita ja juurevaa pohjalaista maisemaa. Jokainen tulee KOHDATUKSI Toiskan perhekodissa Ilmajoella uskotaan arvostavaan kohtaamiseen, ja moniammatillisen tiimin työpareina uurastavat hevoset. Piharakennusten seiniä koristavat erikoiset maalaukset, ja keskellä peltoa törröttää tilataideteos Äkäputket: neljä sateenkaaren väristä pötkylää, jonne voi käydä huutamassa pahan olonsa
20-23 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 21 ›› LM10_s20-23_ToiskanPerhekoti.indd 21 16.9.2019 14:07:02. LM10/2019 s
Sukupolven vaihdoksen jälkeen vetovastuu perhekodista siirtyi Tiinan ja Keijon pojalle Kalle Reinikalle. Joissakin tilanteissa rajoittaminen on välttämätöntä . – Olin kotona oppinut, ettei ikäviä tunteita ollut sopivaa näyttää muille. Keijon mielestä nuoreen pitää kuitenkin luoda niin luottamuksellinen suhde, ettei tällä ole tarvetta karata. Alusta saakka tilalla on asunut kolme sukupolvea. > www.voimavaratila.fi LM 10/2019 s.20-23 22 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 LM10_s20-23_ToiskanPerhekoti.indd 22 12.9.2019 11:55:20. Perhekodin lasten ja nuorten kanssa kasvoivat myös Tiinan ja Keijon yhteiset lapset. – Yhtenä päivänä menin sitten hymyillen koulukuraattorin luo ja sanoin, että olen aika varma siitä, että iltapäivällä tapan itseni. lossa olevaa nuorta. Toiminta on suunnattu murrosikäisille tytöille, jotka viipyvät Toiskassa keskimäärin kahdesta kolmeen vuotta. Maailmaa vartenhan heitä luotsataan, Keijo miettii. Tänään juodaan kakkukahvit perhekodissa asuvan tytön 14-vuotissyntymäpäivien kunniaksi. Nykyään myös Kallen tytär Eevi, 1, istuu usein päivällispöydässä. Jo Toiskassa oleskelulla oli Venlan mielestä tervehdyttävä vaikutus: säännölliset ruoka-ajat ja elämänrytmi sekä ympärillä ihmisiä, jotka välittivät siitä, mitä hänelle kuuluu. Moni kun tulee perhekotiin raskaidenkin vaiheiden jälkeen. – Emme halua kasvattaa nuoria eristyksessä, rautaporttien takana. Kun pahaa oloa ei voinut näyttää ulospäin, Venla alkoi viilellä itseään. Tietoisen läsnäolon opettelu ja omien tunteiden tunnistaminen auttaa myös ammattilaisia jaksamaan paremmin: arvostava kohtaaminen on terapeuttista ihan kaikille. Pitkän pirtin pöydän ääressä raikuu nauru, mutta osa tytöistä on vakavanoloisia. Hänet ohjattiin psykiatriseen hoitoon, myöhemmin osastojaksolle ja sitten Toiskaan. Meidän perheessämme mitään negatiivista ei ollut edes olemassa, Venla kertoo. Viime kesänä pihapiirissä pidettiin myös kahvilaa. Tänään kylään tupsahtaa pyörälenkillään rauhallisempaa elämää etsivä isä, jonka tytär muutti täältä pois jo aikoja sitten. Pitkään mumman mallia nuorille antoi Tiinan äiti, joka asui 92-vuotiaaksi talon pihapiirissä. Nykyään Venla työskentelee kirkon nuoriso-ohjaajana yhdessä koiransa kanssa ja järjestää nuorille tunnetaitokasvatusta. MYÖS TYÖYHTEISÖILLE Perhekodista on vähitellen kasvanut voimavaratila, jonka parantavasta energiasta hyötyvät myös aikuiset. Pöydässä istuu usein myös vierailijoita: ystäviä, tyttöja poikakavereita, lasten vanhempia, Toiskassa aiemmin asuneita nuoria ja satunnaisia kävijöitä. Tilalla asuu kolme sukupolvea. Hevosavusteisesta mindfullnesista ja tunnetaitovalmennuksesta pääsevät nauttimaan esimerkiksi työyhteisöt, joille tarjotaan elämyksellisiä tyky-päivä, tutustumiskäyntejä ja työyhteisövalmennuksia. – Vastuunpuute sairastuttaa ja vastuu tervehdyttää, Keijo sanoo Venla, 22, tuli asumaan Toiskaan kuusi vuotta sitten useamman kuukauden psykiatrisen hoitojakson jälkeen. Sitä ennen hän hoiti supertehokkaasti koulunsa ja kävi opintojen ohessa töissäkin
Nopeatempoiselle tytölle ja äidille tuli helposti riitoja, Sannin oli vaikea kestää pettymyksiä ja hän halusi olla paras kaikessa. ”Hevonpaska-jooga” eli karsinoiden siivous omalla viikkovuorolla on olennainen osa toimintaa. Kaiken ytimessä on toisen todellisuuden kunnioittaminen ja arvostava kohtaaminen. Omapäinen Kaija-aasi on ollut pitkään Keijon ja Tiinan työkaverina. > www.toiska.net NUORI ON KUIN VARSA Toiskan perhekodista julkaistiin hiljattain kirja. Perhekodin perustanut Keijo Viertoma luonnehtii kirjassa osuvasti: ”Nuori on kuin varsa. Ilman arvostavaa asennetta dialogi nuoren ja tämän perheen kanssa ei onnistu. Ratsastustunnit alkavat aina hengitysharjoituksilla. – Useimmiten nuori valitsee itselleen hevosen, josta tiedetään jo etukäteen, että se tulee haastamaan hänet olemuksellaan, Teea kertoo. Maksusitoumus loppui pari vuotta sitten, kun toiminnalle ei enää ollut tarvetta. Kotielämää rauhoitti tieto siitä, että jokaviikkoinen Toiskan-käynti jäisi väliin, jos tyttö rikkoo äitinsä kanssa tehtyjä sopimuksia. Vastuunpuute sairastuttaa ja vastuu tervehdyttää. rajoitustoimenpiteiden käytöstä lastensuojelulaitoksissa. Esimerkit ovat konkreettisia ja helposti lähestyttäviä. Lastensuojelun Keskusliiton erikoisasiantuntija Annukka Paasivirrasta on hienoa, että myös lastensuojelun onnistumisista kirjoitetaan: – Toiskan filosofia -kirjassa tuodaan monella äänellä esille perhekodin arkea ja sen tekemää työtä. Toiskassa on noudatettu systeemisen lastensuojelun periaatteita alusta alkaen. – Viime aikoina sijaishuollossa ovat olleet pinnalla vakavat huolet mm. 20-23 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 23 LM10_s20-23_ToiskanPerhekoti.indd 23 12.9.2019 11:55:31. – Muutaman nuoren kanssa on joskus menty yhdessä ulos opettelemaan huutamista, hän kertoo. Ensin on opeteltava tuntemaan eläin, ystävystyttävä ja hengittävä sen kanssa samaan tahtiin – päästävä samalle aaltopituudelle. Sen jälkeen Sanni on käynyt ratsastamassa viikoittain ja viime kesän hän työskenteli apuohjaajana tilan kesäleireillä. Suurimmalla osalla nuorista on Toiskassa oma hevonen, jonka kanssa voi harjoitella läsnäoloa, vuorovaikutusta ja tunteiden tunnistamista. Sen kanssa oli pakko opetella hidastamaan tahtia, eikä se aina suinkaan suostunut tekemään kuten halusin, Sanni muistelee. Nuoria ei eristetä perheistään, eikä etsitä syyllisiä vaan koko perhe otetaan mukaan työskentelyyn. Ahdistapa se nurkkaan, niin kyllä se sieltä sun yli tuloo”. . Kirjassa on upeita kuvia mm. Isossa osassa Toiskassa on sosiaalipedagoginen hevostoiminta. – Hevonen on suora peili tunteillemme. Se ei juokse karkuun, ja kun olen surumielinen, se jakaa saman tunnetilan, kertoo Teea Ekola, hevospuolesta vastaava avopalveluohjaaja. 12-vuotiasta tyttöä muut avuntarjoajat eivät innostaneet, mutta Toiskan talleille ratsastusta harrastanut tyttö lähti mielellään. Hevosavusteisen mindfullnesin periaatteiden mukaan kukaan ei lähde ratsastamaan kylmiltään. > Marianne Kiskola: Toiskan filosofia – Hyvän elämän avaimia etsimässä (Into kustannus 2019) ANU JÄMSÉN Venla Villman (oik.) muutti Toiskasta jo muutama vuosi sitten, mutta soittaa edelleen ongelmatilanteissa Tiina Tuomiselle ja Keijo Viertomalle, jotka perustivat perhekodin 26 vuotta sitten. Sanni, 18, tuli kuusi vuotta sitten Toiskan hevostoiminnan asiakkaaksi avopalveluiden kautta . Marco Hietalasta sekä Vesterinenja Elonkorjuu-bändeistä, jotka ovat omalta osaltaan muuttaneet lastensuojelun kuvaa positiivisempaan suuntaan. On oltava läsnä omassa kehossa ennen kuin nousee hevosen selkään. On tärkeää, että näkökulmaa laajennetaan ja sijaishuollossa tehtävää tärkeää työtä avataan, sanoo Paasivirta. LM10/2019 s. – Hidastempoinen Erin-hevonen koetteli kyllä välillä kärsivällisyyttä
Muut lapset olivat ystävystyneet jo päiväkodissa. Yhteensä Venla asui peruskouluaikana kuudessa paikassa. Hän ei ymmärtänyt, mistä oli kyse, mikä hänet erotti muista. Haluan nostaa kissan pöydälle. Usein hän kuunteli musiikkia omassa huoneessaan. LM 10/2019 s.2-3 24 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 LM10_s24-27_VenlaKupiainen.indd 24 16.9.2019 13:01:49. Samaan aikaan koulukiusaaminen paheni, häntä tönittiin ja lyötiinkin, eikä kukaan puuttunut. Venla toivoo, että puhuisimme yksinäisyydestä. Hän muistaa, miten saattoi koulun jälkeen mennä vain yksin kävelemään tai istumaan puistoon. Kyllä voi. Venla asui ensin isänsä luona, mutta muutti sitten äidin luo. Kun Venla oli yläkoulussa, hänen äitinsä sairastui syöpään. Laatikko pienenee, käy ahtaaksi. Ei yksinäisyyttä tarvitse hävetä tai pelätä leimoja. TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI N uori nainen seisoo selin yleisöönsä. Kädet kurottavat taivasta kohti, tunnustelevat näkymättömän laatikon reunoja, jalat seuraavat musiikin rytmiä. nuorisotyö YKSINÄISYYS tuntuu tältä Nuorisokodissa kasvanut Venla Kupiainen haluaa puhua yksinäisyydestä, koska kukaan muu ei sitä tee. Jyväskyläläisen kauppakeskuksen kaiuttimista kajahtaa elektropoppia. Että huomaisimme yksinäiset. Moni jättää kertomatta yksinäisyydestään, koska ajattelee ettei kukaan voi auttaa. Nainen etsii ulospääsyä. Siinä tilanteessa aikuisten olisi pitänyt ymmärtää, että kaikki lapset eivät todellakaan lähde samalta viivalta. Välillä kävi mielessä, että tää on nyt tässä, en jaksa enää. Yksinhuoltajaäiti teki pitkää päivää töissä, ja Venla oli usein kotonakin yksin. – Tuntui, että joka puolelta puukotettiin. Vanhemmat erosivat. Venla ei tiedä, minkä voimin selvisi tuosta ajasta, mikä piti kiinni elämässä. Se rauhoitti. Asiat eivät etene, ellei niistä puhu. Tanssija on Venla Kupiainen, 23, ja koreografia hänen omaa käsialaansa. Välit äidin kanssa kiristyivät. Kun hän yritti mukaan leikkiin, häneltä saatettiin kysyä: ”eikö sulla ole omia kavereita?” – Noin ei saa ikinä kysyä keneltäkään! Ei minulla voinut olla omia kavereita, koska muutimme usein. Yksinäisyys tuntuu tältä: on ihmisiä ympärillä, mutta laatikossa olevasta tuntuu, ettei kukaan välitä. Tuntui, että joka puolelta puukotettiin. Hän esitti tanssin huhtikuussa organisoimassaan Yksinäisyydestä yhteiseksi -tapahtumassa, jossa oli mukana useita järjestöjä. Koulunkäynnistä ei tullut mitään, en pystynyt keskittymään mihinkään. Venla muistaa olleensa yksin jo lapsena. Naisen pitkät hiukset ovat poninhännällä päälaella, hänellä on yllään mustat leveälahkeiset trikoot ja toppi. Koulukiusaaminen alkoi kolmannella luokalla. Usein hän karkasi koulusta eikä suostunut palaamaan. – Koulukiusaamisesta puhutaan jo paljon, mutta yksinäisyydestä vaietaan
Nuorisokodissa kasvanut Venla Kupiainen haluaa puhua yksinäisyydestä, koska kukaan muu ei sitä tee. LM10/2019 s. 2-3 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 25 ›› LM10_s24-27_VenlaKupiainen.indd 25 16.9.2019 13:01:56. Opettajien pitäisi pitää huolta siitä, että kaikilla on luokassa hyvä olla”, sanoo Venla Kupiainen. TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI ”Aikuisten pitäisi kysyä lapselta, mitä tälle kuuluu
Olin ujo, mutta minusta tuli avoimempi ja sosiaalisempi. Aluksi oli rankkaa joutua muuttamaan pois kotoa, ja Venlalla oli paha olo. Vaikka toinen muuttaisi maailman toiselle laidalle, ystävyys säilyy. Hänellä on kaksi läheistä ystävää ja poikaystävä. Lopulta hän keksi mennä juttelemaan koulukuraattorin kanssa. Tämä netin keskustelupalvelu on tarkoitettu yksinäisiksi itsensä kokeville 10–29-vuotiaille. – Jos tuli jokin hätä, läsnä oli koko ajan joku aikuinen, ja oli omaohjaaja, jonka kanssa tehtiin asioita. Ei ainakaan siinä kodissa, jossa Venla asui. Tuntui pahalta, että minulle tärkeiden ihmisten näkemistä rajoitettiin. Hän huomasi ruokalassa yksin istuvan tytön, joka opiskeli teatterilinjalla. – Ohjaajista oli tullut minulle läheisiä, enkä ollut vielä valmis päästämään irti. – Joka ei ole itse kokenut yksinäisyyttä, ei tiedä miltä se tuntuu eikä huomaa, jos joku on yksinäinen. Venla ei usko, että pilleri auttaa, sillä eihän se poista ongelmaa, yksinäisyyden syytä. Kiva harrastus voi Venlan mielestä olla hyvä voimavara, jonka kautta voi löytää ihmisiä. Saari esitteli tilaisuudessa myös Suomen Mielenterveysseuran koordinoiman Sekasin-chatin hätkähdyttäviä tutkimustuloksia. Jälkihuollon ikärajaa nostettiin juuri 25 vuoteen, mitä Venla pitää hyvänä. Yksinäisyys saattaa olla muun muassa lihavuuden, liikkumattomuuden ja päihdeongelmien taustalla. Nykyisin, jos yksinäisyys alkaa ahdistaa Venlaa, hän keksii jotain tekemistä tai soittaa jollekin ystävistään. Opin paljon uutta kuten ihan peruskotiaskareita. 15-vuotiaana Venla muutti nuorisokotiin, kun äiti ei pystynyt sairaudeltaan enää huolehtimaan hänestä. Moni myös luulee, että sinne sulkeudutaan neljän seinän sisään lukkojen taakse. – Kaikki tuntui ärsyttävältä. Eivät kaikki ole 21-vuotiaana vielä henkisesti valmiita olemaan aivan yksin. Homies Youth Work haluaa puuttua juuri nuorten aikuisten yksinäisyyteen ja järjestää yksilöja ryhmätapaamisia. Nuorisokotiin muutettuaan hän löysi tanssin uudelleen. Venlan lääke on puhua yksinäisyydestä, nostaa sen kipeys kaikkien tietoisuuteen. Olen käynyt siellä monesti senkin jälkeen, kun muutin pois. – Päätin, että nyt menen rohkeasti juttelemaan. Hyviä ystäviä ei hänen mielestään tarvita monia. – Jos on huono päivä, tanssiessa paha mieli haihtuu. Viime syksynä hän alkoi ideoida yksinäisyydestä kertovaa tanssia, jonka esitti sitten keväällä kauppakeskuksessa. Hän koki jäävänsä taas aivan yksin. Hän sai esitteen, jossa kerrottiin Homies Youth Workin nuorisotyöstä. Ihanin tunne ystävyydessä on, että toinen hyväksyy sinut juuri sellaisena kuin olet. Venla harrasti tanssia jo lapsuudessaan, mutta yläkoulussa se jäi. Siksi yksinäisyyteen pitäisi puuttua kaikin keinoin. Yksinäisyydestä voi päästä ottamalla pieniä askelia. Ensin hän seuraili järjestöä somessa, sitten laittoi viestin ja meni mukaan toimintaan. LM 10/2019 s.2-3 26 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 LM10_s24-27_VenlaKupiainen.indd 26 12.9.2019 13:19:48. Yksinäisyyteen ollaan jopa kehittämässä pilleriä. En käsittänyt, mitä tapahtuu, mikä minulla on. Jouluisin oli joulujuhla. Isossa-Britanniassa yksinäisyyden poistamiseksi on jo syntynyt kansanliike. – Kyllä minäkin välillä haluan olla yksin, mutta yksinäisyys ei ole vapaaehtoista. On surullista, jos ihminen ei saa apua heti. Pahimpia olivat lomat, kun ei ollut mitään tekemistä tai ketään, johon ottaa yhteyttä. Vei aikaa totutella tilanteeseen. – Ajatellaan, että nuorisokodissa asuu vain hankalia nuoria ja että siellä asumisesta tulee leima otsaan. – Tiedän nuoria, jotka ajattelevat pärjäävänsä itsekseen heti muuton jälkeen. Kannattaa mennä juttelemaan jollekin läheisimmältä tuntuvalle ihmiselle: sukulaiselle tai vaikka koulun terkkarille. Myöhemmin peli saattaa olla jo menetetty. Samassa tilaisuudessa puhui myös yksinäisyystutkimuksen pioneeri Juho Saari. Ensimmäisen aidon ystävänsä Venla löysi 18-vuotiaana kristillisen opiston musiikkilinjalla opiskellessaan. Monilla on Venlan mielestä aivan väärä käsitys nuorisokodeista. Yhteiskunnalla pitää olla monenlaisia keinoja auttaa yksinäisiä ihmisiä. Yksinäisyys ja yksinolo ovat Venlan mielestä aivan eri asioita. Hän näkee yksinäisyyden yhteiskunnallisena ongelmana, joka aiheuttaa sairauksia ja syrjäyttää ihmisiä. Palvelun käyttäjille suunnatussa kyselyssä vain murto-osa vastaajista kertoi tuntevansa itsensä arvokkaaksi, ja valtaosalla oli ollut itsemurha-ajatuksia. He kävivät kesäisin retkillä ja talvisin Vuokatissa. The xx:n musiikin hän valitsi, koska siinä on paljon vaihtelua. Rohkeuden puutteesta Venlaa ei voi ainakaan syyttää. Ensimmäisen vuoden aikana Venla tajusi, että muutto oli parasta, mitä hänelle oli tapahtunut. Myöhemmin kuitenkin saattaa tulla mieleen, että sittenkin tarvitsisi vielä tukea. Lastensuojelun jälkihuolto loppui kuin seinään, kun Venla oli opiskelemassa ammattikoulussa liiketaloutta. Hän nousi viime keväänä lavalle kertomaan omista yksinäisyyskokemuksistaan useiden järjestöjen järjestämässä Sanoja yksinäisyydestä -seminaarissa. – Se oli tosi lämminhenkistä, se oli kuin oma perhe. – Kuten yksinäisyyskään ei aina tunnu samalta, Nuorisokodissa oli tosi lämminhenkistä, se oli kuin oma perhe. – Hyvä ystävä on luotettava, rehellinen ja aina tukena, sattui mitä tahansa. Se on surullista
Musiikki sopi näihin tuntemuksiin hyvin. vaan on hetkiä, jolloin tuntuu, että kaikki pysähtyy. Tässä koreografiassa yksinäisyys ei ratkea, mutta Venla on suunnittelemassa jo uutta koreografiaa, jossa olisi useampia tanssijoita. Järjestänyt kaksi yksinäisyyteen ilmiönä keskittyvää Sanoja yksinäisyydestä -seminaaria. . Siinä tarina saisi toisenlaisen päätöksen. Tarjoaa yksilöja ryhmävalmennusta, nuoren toiveiden mukaan myös hänen kotonaan. 2-3 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 27 LM10_s24-27_VenlaKupiainen.indd 27 12.9.2019 13:19:59. Ulkopuolisen silmin hän ei näyttänyt lainkaan yksinäiseltä, vaan kauniilta nuorelta naiselta, jolla on kaikki hyvin. Suunnattu 13–25-vuotiaille nuorille. LM10/2019 s. Tanssinsa jälkeen Venla sai kukkasia ja halauksia ystäviltään. Tanssija jää murtautumisyrityksistään huolimatta laatikkoon. . . On surullista, jos ihminen ei saa apua heti. HOMIES YOUTH WORK . Järjestön Kotoa yhteisöihin -projektia (2017– 2019) rahoittaa STEA osana yksinäisyyden vähentämisen teemarahoitustaan. – Seuraavassa koreografiassa aion kertoa yksinäisen ihmisen vaikeuksista olla muiden seurassa, kunnes pikkuhiljaa muut lähestyvät häntä ja tarjoavat tukeaan. Tulevaisuudessa Venla haaveilee työskentelevänsä lasten ja nuorten parissa, jolloin hän voisi auttaa yksinäisiksi itsensä kokevia. Venla Kupiainen kannustaa nuoria unohtamaan ennakkoluulonsa ja tutustumaan erilaisiltakin vaikuttaviin ihmisiin. . Välillä tuntuu, että yksinäisyydestä on pääsemässä pois, mutta sitten voi taas tulla tyrmäys ja joutuu samaan pisteeseen. . Jyväskylässä toimiva järjestö, joka pyrkii löytämään ratkaisuja nuorten yksinäisyyteen matalan kynnyksen nuorisotyön avulla
ULLA WILLBERG | KUVAT TIMO HEIKKALA Kehitysvamman JÄLJILLÄ terveys Eija Hevosmaan poika Jimi sairastaa peittyvästi periytyvää GRADDtautia. Vakavan kehitysvamman yleisin syy on geenivirhe, mutta virhe geeneissä voi aiheuttaa myös lievää kehitysvammaisuutta. Se selvisi, kun tautia aiheuttava geenivirhe löytyi muutama vuosi sitten. Näin kävi myös 6-vuotiaan Jimi Hevosmaan kohdalla. Kun se löytyy, kehitysvammainen lapsi perheineen saa vihdoin sairaudelle selityksen, ennusteen sekä arvion periytymisestä. LM 10/2019 s.28-31 28 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 LM10_s28-31_Geenivirhe.indd 28 12.9.2019 14:00:17
Samalla on paljastunut, että noin puolet kehitysvammaisuudesta johtuu uusista mutaatioista. Pitäisikö geenivirheitä seuloa. Järvelä uskoo, että muita suomalaisiin rikastuneita perinnöllisiä sairauksia on yhä löytymättä. – Muistan tapauksen, jossa kahdella tytöllä oli samat Rettin taudin oireet eli käsien kutova liike. Ehkä syynä ovat asenteet tai sairauksien harvinaisuus. Toisinaan geenivirheen todentamiseksi tarvittaisiin useita geenitutkimusmenetelmiä, joita ei kuitenkaan ole aina saatavilla. – Jimi oli vuoden ja 8 kuukauden ikäinen, kun puheterapeutti arvioi hänet kahdeksan kuukauden ikäisen vauvan tasolle. Ne syntyvät lapsen saadessa alkunsa, eikä niitä löydy vanhemmilta ja niiden riski periytyä eteenpäin on olematon. Keskimäärin vain yksi näistä mutaatioista osuu onneksi valkuaisaineita määrittävälle perimän alueelle, eivätkä näistäkään muutoksista kaikki aiheuta sairauksia. Tämä aihe on kansainvälisesti kiinnostava ja ajankohtainen. Toisaalta henkilöllä voi olla kahden eri geenin tautimutaatiot, mikä paSuomalaisten geenivirheet rikastuivat, koska kantaväestö oli pieni. – Tietyt geenivirheet pääsivät rikastumaan, koska kantaväestö oli pieni. – Esimerkiksi niistä noin 2 500 geenistä, jotka aiheuttavat aivosairauksia, on vielä puolet tunnistamatta. – Jokainen kantaa vähintään 3–5 tällaista muutosta. 28-31 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 29 ›› LM10_s28-31_Geenivirhe.indd 29 12.9.2019 14:00:23. Sen aiheuttaa mutaatio, joka ei yleensä periydy. Todennäköisyys tähän on pariskunnalla joka raskaudessa 25 prosenttia, sanoo Irma Järvelä. Myös peittyvästi periytyvien geneettisten tautien muutoksia löytyy meiltä kaikilta. – Jokaisessa sikiössä tapahtuu 50– 100 uutta mutaatiota eli geenimuutosta. GRADD-tauti voidaan nyt todeta geenitestillä molekyyligenetiikan laboratoriossa kuten muutkin tunnetut perinnölliset sairaudet. – Lievää kehitysvammaa voi olla vaikea huomata. – Geenivirheen löytyminen tekee mahdolliseksi täsmällisen diagnostiikan geenitestin avulla. Lapsi saa sairauden, jos hän perii saman geenin virheen molemmilta vanhemmilta. On pohdittu, pitäisikö niitä seuloa kaikilta. Uupunut äiti ei jäänyt odottamaan neuvolalääkärin toimia vaan marssi yksityiselle lääkärille puolitoistavuotisneuvolan jälkeen vuonna 2015. Niillä tarkoitetaan harvinaisia, perinnöllisiä sairauksia, jotka ovat Suomessa yleisempiä kuin muualla. Minusta jokaisella sairaalla lapsella on oikeus oikeaan diagnoosiin. Niistä noin kolmannekseen liittyy kehitysvammaisuutta. Kehitysvammoihin tulisi suhtautua arkipäiväisesti Uudet tehokkaat menetelmät mahdollistavat uusien, harvinaisten, perinnöllisten sairauksien löytämisen, toteaa dosentti Irma Järvelä Helsingin yliopistosta. Järvelästä on tärkeää, että myös lievät kehitysvammat tulevat diagnosoiduiksi. Henkilö ihmettelee ehkä itsekin, miksi ei pärjää. Taudit esitetään listana löytöjärjestyksessä. Viimeaikaisissa kehitysvammaisuuden tutkimuksissa tältä alueelta on löydetty taudin syy noin 30–50 prosentille kehitysvammaista potilaista. Juuri niin periytyvät suomalaisen tautiperinnön sairaudet. – Uusien mutaatioiden vuoksi geenivirheistä ei koskaan päästä eroon. Samalla tieto geenivirheistä ihmisen perimässä tarkentuu. Hämmästyin määrää ensin itsekin, vaikka olen ollut alalla yli 30 vuotta, sanoo Järvelä. Jimi vanhempineen pääsi mukaan tutkimusprojektiin. Muutokset sopivat uuteen perinnölliseen sairauteen, jonka jäljillä perinnöllisyyslääkärit olivat. Voi olla vaikeuksia koulussa ja työelämässä. Yksittäisinä ne ovat erittäin harvinaisia, mutta kun harvinaisia sairauksia on monilla, syntyy iso joukko. On vain hyväksyttävä, että perimämme on hauras. Kehitysvamma on vakava sairaus, joka vaikeuttaa elämää koko eliniän. Tutkimusprojektissamme tutkimme sellaisia kehitysvammapotilaita, joiden diagnoosi on jäänyt laajoista tutkimuksista huolimatta epäselväksi, sanoo Irma Järvelä. – Kehitysvammatutkimukseen on ollut vaikea saada rahoitusta Suomesta. Viimeisin on Järvelän tutkimusryhmän löytämä GRADD-tauti, joka otettiin mukaan viime keväänä. Hänen äitinsä Eija Hevosmaa alkoi epäillä, että jotain on pielessä, kun poika oli kolmen kuukauden ikäinen. Tämänhetkinen arvio on, että vaikeasta kehitysvammaisuudesta noin 65 prosenttia olisi geneettistä. Meillä kaikilla on geenivirheitä ja kehitysvammoihin on korkea aika alkaa suhtautua arkipäiväisesti ja irrottautua leimaamisen kulttuurista. Jokaisella sairaalla lapsella on oikeus oikeaan diagnoosiin Irma Järvelän keräämät näytteet sekvensoidaan Yhdysvalloissa. Syksyllä pään kuvauksissa löytyi kehityspoikkeama aivoista. Levottomuus ja ylivilkkaus jatkuivat. Lievemmin sairas on saattanut periä suojaavia geenejä, jotka estävät taudin vaikeat muodot. Se onnistuu nykymenetelmin, mutta vaatisi tuekseen neuvontakoneiston perusterveydenhuoltoon. Kehitysvammaa ei voida parantaa, mutta taudin syyn selviäminen avaa mahdollisuuden hoidon kehittämiseen. – Jimi ei juuri liikkunut, suostui olemaan vain sylissä, oli yliherkkä äänille ja reagoi puheeseen vain lähietäisyydeltä kasvotusten. – Valkuaisaineita määrittävä alue on vain puolitoista prosenttia koko perimästä, mutta herkkä, koska ihmiskeho rakentuu valkuaisaineista. Verinäytteistä varmistui, että Jimi oli perinyt kummaltakin vanhemmaltaan virheellisen muutoksen GRADD-geenissä. Jimi sai lähetteen neurologille Oyksiin. Toiselta se löydettiin, mutta toiselta ei, vaikka molemmilla oli varmasti tauti. Arvioidaan, että viidennes lievästä kehitysvammaisuudesta johtuu perimän muutoksista, jotka voidaan saada selville geenitutkimusten avulla. – Vaikka potilailla on sama geenivirhe, taudin vaikeusaste voi vaihdella paljon. LM10/2019 s. Konttaaminen ja kävely alkoivat viiveellä, eikä puhetta kuulunut. Kaikkia suomalaisia perinnöllisiä sairauksia ei ole vielä löydetty GRADD-tauti on peittyvästi periytyvä aivosairaus. J imi syntyi heinäkuussa 2013 Oulussa yhdeksän pisteen vauvana
– En tiedä, miten olisin ilman heitä jaksanut ja selviytynyt. Tauti näkyy magneettikuvissa aivokuoren poimujen paksuuntumisena ja todetaan geenitestillä. Tärkeää on myös vertaistuki. 40 000 suomalaisella on kehitysvamma eli heidän älyllinen kehityksensä on häiriintynyt. Jimi on nyt kuusivuotias, mutta hieman alle kolmevuotiaan tasolla. Hän ei pysty itsenäiseen elämään, mutta voi todennäköisesti asua yksin tuetusti tai palvelutalossa. – GRADD-tautidiagnoosi ei ole kiinnostanut tukipäätösten tekijöitä. – Tiedämme nyt, millainen Jimin tulevaisuus on. Jimin ulkonäöstä ei sairautta arvaa, mikä on ongelma tukia haettaessa. Virheistä 14 aiheuttaa kehitysvammaisuutta. Noin puolessa tapauksista syytä ei ole pystytty vielä selvittämään. Tunnetuista syistä yleisimpiä ovat geneettiset (n. Eija Hevosmaa on mukana Leijonaemot-ryhmässä. Suomalaiseen tautiperintöön kuuluu 37 harvinaista, perinnöllistä sairautta, joiden syy on geenivirhe yhdessä geenissä. 20 % lievästä kehitysvammaisuudesta johtuu perimän muutoksista. Paljon on silti arvailujen varassa ja se pelottaa. Sen oireita ovat puheen viivästyminen, neuropsykiatriset oireet, joskus EEG-muutokset ja lievä epilepsia. Se on ongelma tukia haettaessa. Yleisin on vaikea, kuolemaan lapsena johtava aivoja keskushermostosairaus INCL, jonka geenivirhettä kantaa joka 65:s suomalainen. ”Enää en syytä itseäni” Kun Eija Hevosmaa sai tietää syyn Jimin oireille, sydämeltä tipahti raskas taakka. vahva psykiatrinen ja neuropsykiatrinen osaaminen kunnallisen erityiskoulun palvelut pihapiirissä itsenäinen suomalainen perheyritys Jimin ulkonäöstä ei sairautta voi havaita. hentaa tautia. Hevosmaa on Jimin yksinhuoltaja ja myös omaishoitaja, koska poika ei levottomuutensa vuoksi pärjää hetkeäkään yksin. Uusin on GRADD-tauti, joka aiheuttaa lievää tai keskivaikeaa kehitysvammaisuutta. Tärkein meille on kehitysvammadiagnoosi, joka turvaa lakisääteiset palvelut, viimeistään hallinto-oikeudessa. Näin näyttää olevan jopa seitsemällä prosentilla kehitysvammapotilaista. . Hän on ainoa GRADD-tautia sairastava, joka ei puhu. Heistä monet ovat kotoisin Kainuusta. LM 10/2019 s.28-31 30 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 LM10_s28-31_Geenivirhe.indd 30 12.9.2019 14:00:31. 30–50 %). – Olin käynyt läpi aivan kaiken raskauden ajalta: mitä söin, joinko kulauksen alkoholia, olisinko voinut itse aiheuttaa sairastumisen. Niinpä on toivoa, että puhe vielä alkaa. Joudumme vuosittain palvelutarpeen arviointiin, missä päätetään jatkosta. Enää en syytä itseäni. SUOMALAINEN TAUTIPERINTÖ N. Sairastuneita on löytynyt tähän mennessä 22
www.lastenlevykauppa.fi LM10/2019 s. Toimintamme on laajentunut Varkauteen www.konsta.net www.adalmiina.net Laadukasta lastensuojelun sijaisja jälkihuoltopalvelua vuodesta 1996 Laadukasta ja monipuolista musiikkia nettikaupasta koko perheelle. 28-31 LM10_s28-31_Geenivirhe.indd 31 12.9.2019 14:00:35
perhe & työ OSA-AIKATYÖTÄ, unipatja ja isyyspakkaus Ohjelmistokehittäjä Antti Loponen siirtyi tekemään 3-päiväistä työviikkoa poikansa Toivon taaperoaikana. LM 10/2019 s.32-33 32 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 LM10_s32-33_PYT_Vincit_AnttiLoponen.indd 32 16.9.2019 14:36:20
Viime vuonna matkustettiin Tallinnaan, toissa vuonna Naantaliin. KATI LESKINEN | KUVA LAURA VESA Y öheräilyt veivät voimia. . Firma kustantaa matkat, hotellin ja yhden yhteisen ruokailun. Siinä oli sellaista yhteenkuuluvuuden tunnetta – ja samalla vertaistukea. Tarjolla on esimerkiksi valmennusta vauvan nukkumiseen ja perheen arjen aikatauluttamiseen. Reilut kymmenen prosenttia työntekijöistä tekee osa-aikaista työviikkoa. Jossain vaiheessa huomattiin, että pienten lasten vanhempien saattoi olla hankalaa lähteä reissuun ilman, että se kuormittaisi puolisoita. Kesällä Tampereen toimistolla pidettiin 6–10-vuotiaille lapsille neljän viikon kesäkerho, kun hoitopaikat ja koulut olivat kiinni. Työ on tärkeää, mutta lapsen ensimmäiset hetket voi kokea vain kerran. Antti Loposen mukaan firmassa ajatellaan, ettei mikään työ saa olla yhdestä tyypistä kiinni. tin oma isyyspakkaus, jossa oli mukana firman logolla varustettu body, Antti muistelee. Toivolla epäiltiin refluksitautia, minkä vuoksi yöherätyksetkin venyivät tavallista pidemmiksi. Haluamme, että arki on työntekijöillemme merkityksellistä, ettei kotiin saapuisi aina rättiväsynyt isä tai äiti, sanoo Krista Huhta-aho. – Ajattelin, että selviän haastavasta vauva-arjesta paremmin, jos lyhennän työpäivän pituutta. – Oli mahtavaa tavata työkavereita liukumäen juurella. Hän sanoo, että työyhteisö voi hyvin, kun ihmiset tuntevat toisensa. Ulkoilun ja askartelun lisäksi kerhossa pääsi tutustumaan myös koodauksen alkeisiin. 2,5-vuotias poika on vanhempiensa mukaan rauhallinen puuhastelija, joka tykkää kirjoista. Tärkeää oli, että kaikki tiesivät järjestelystä, eikä mitään ongelmia tullut. Perheiden vertaistuelle on myös oma viestikanavansa. Ohjelmistoalalla on käynnissä kova kisa parhaista työntekijöistä. Tamperelainen Antti Loponen, 35, päätti ehdottaa työnantajalleen, teknologiayritys Vincitille, että hän aloittaisi lyhennetyn työviikon. Henkilöstöä on yhteensä reilut 480, joista naisia on vain 11 prosenttia. Ja kun työkavereille syntyy lapsia, on mukavaa tuntea myös heidän perheensä. Pystyin keskittymään kunnolla yhteisiin lukuhetkiin, olemaan läsnä. Henkilöstöasiantuntija Krista Huhta-aho sanoo, että Vincitillä töitä voi tehdä projektin ehdoilla mistä ja milloin vaan. Toimiston tiloja voi käyttää lasten syntymäpäiväjuhliin. Monilla oli samanikäisiä lapsia. LM 10/2019 s.32-33 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 33 LM10_s32-33_PYT_Vincit_AnttiLoponen.indd 33 16.9.2019 14:36:23. Vincitissä on ollut perinteenä tehdä työporukalla ulkomaanmatka keväisin. – Oli ihan mahtavaa saada VinciEsittelemme syksyn aikana perheystävällisiä työpaikkoja. Valmennuspaketteja tarjotaan myös parisuhteen tukemiseen ja äkillisiin kriisitilanteisiin, on sairaan lapsen hoitoapua, lastentarvikelainaamo ja huonosti nukkuvalle vauvalle voi lainata unipatjan. Työ on tärkeää, mutta lapsen ensimmäiset hetket voi kokea vain kerran. – Ihmettelen, kun jotkut miehet sanovat, ettei lasta voi jäädä hoitamaan kotiin töiden takia, että he kokevat olevansa jotenkin korvaamattomia. – Meillä on myös pikaviestipalvelu, jossa on ostoja myyntikanava lapsiperheille. – Erilaisten elämäntilanteiden huomioiminen on myös kilpailuvaltti rekrytoinnissa. Firmassa on käytössä useita tapoja tukea lapsiperheitä . – Se on ollut perheemme paras päätös. Kesäkekkereissä mukana on lastenhoitaja. Sieltä löysimme esimerkiksi kesähäihin Toivolle juhlatamineet. Kyllä vanhempainja hoitovapaat pitäisi voida jakaa tasaisemmin isien ja äitien välillä. Pääosa työntekijöistä on siis insinöörimiehiä, jotka Antin sanoin ”vääntävät koodia”. – Tietenkin elämäntilanne vaikuttaa jaksamiseen töissä, koska ihminen on kokonaisuus. Työpäivät muutettiin 6-tuntisiksi, ja arki lähti rullaamaan paremmin. Väsyneillä aivoilla homma takkuaa. – Suunnittelin työt etukäteen tiimin ja asiakkaiden kanssa niin, että homma onnistui. Ratkaisuksi keksittiin rinnalle perheiden viikonloppureissu, jonne saa ottaa mukaan myös lapset ja puolisot. Tänä kesänä viikonloppua vietettiin Aulangon kylpylähotellissa, jossa oli mukana 65 vincitläistä puolisoineen ja lapsineen. Ohjelmistokehittäjän työ vaatii kovaa keskittymistä, ja koko ajan pitää kehittää osaamistaan. – Kotona Toivon kanssa vietetty aika on ollut ainutkertaista ja se on vahvistanut läheistä suhdettamme entisestään. Vanhempainvapaiden jälkeen Antti ja hänen vaimonsa Emilia Tuuri halusivat hoitaa taaperoa vielä kotona. Perheiden tukeminen lisää työntekijöiden hyvinvointia ja sitouttaa heitä työpaikkaan. Antti teki koko vauvavuoden lyhennettyä työaikaa. Vincitillä on toimistot Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Kaliforniassa. Perheenlisäys huomioidaan erityisellä lahjalla. Kesän jälkeen Antti ja hänen vaimonsa palasivat kokoaikaisesti töihin ja perheessä koitti uusi arki, kun Toivo meni päiväkotiin. Ruokailutuokiot ovat myös olleet ihan huippuja! – Tärkeää oli myös se, että kun palasin hoitopäiviltä töihin, pöydällä eivät odottaneet tekemättömät työt, vaan taakkaa oli jaettu suunnitelmallisesti muillekin. Sarjan toisessa osassa kerromme, miten teknologiayritys tukee perheitä. Isyysvapaalla ne vielä onnistuivat, mutta työarjen koittaessa iski kunnon väsymys. He päättivät, että Emilia jatkaa osa-aikaisesti väitöskirjansa kirjoittamista ja Antti siirtyy tekemään 3-päiväistä työviikkoa
LM 10/2019 s.2-3 34 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 LM10_s34-38_MaatilanArkea.indd 34 12.9.2019 14:47:57. Korvamerkit ovat vähän kuin eläimen henkkarit, joihin on kirjattu jokaisen oma eläintunnus. perhe Muutaman askeleen TYÖMATKA Nätti tarkkailee uteliaana ympäristöään ja hamuaa varomattoman vierailijan takinhelmaa
2-3 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 35 ›› LM10_s34-38_MaatilanArkea.indd 35 16.9.2019 14:15:02. Perheeseen syntyi toinen lapsi elokuussa, eli kohta vasikoita ruokitaan kolmisin. HANNA MOILANEN | KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI Ida-Maria Pietiläinen näyttää Alisalle, miten vasikoiden tuttipulloa pidetään. LM10/2019 s. 2-vuotiaan Alisan vanhemmat Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen tuottavat maitoa Hankasalmella Keski-Suomessa
N ätti, Lulla, Orvokki, Nepal ja Hilima… Tapiolan tilan jokaisella 75 lehmällä on nimi, ja tilan emäntä Ida-Maria Pietiläinen, 27, muistaa ne kaikki. Ne syövät, juovat, nukkuvat ja käyvät lypsyllä omaan tahtiinsa. Lehmiä ruokkiessa ja parsia puhdistaessa nuorista alkoi tuntua, että juttu luistaa ja asiat rullaavat muutenkin yksiin. Tässä navetassa Ida-Maria ja Tuomas tutustuivat toisiinsa paremmin seitsemisen vuotta sitten. Hän oli itsekin kotoisin maitotilalta, jota hänen vanhempansa pyörittävät edelleen. Hän vastaa myös peltojen viljelystä. Kun Ida-Maria palaa tuvalle aamutöiltä, Tuomas lähtee sekoittamaan apetta eli rehuseosta lehmille myöhemmin jaettavaksi. Jokin jäi silti kutkuttamaan molempien mieltä, ja Ida-Maria alkoi viettää aikaa Tuomaksen kotitilalla. Eläimet ovat puolison lisäksi hänen lähimmät työtoverinsa. Jos lehmä on jo käynyt lypsettävänä, robotti ei anna sille täysrehua, joka on lehmien herkkuruokaa, eikä kiinnitä lypsintä paikalleen. Navettarakennukset hallitsevat pihapiiriä Tapiolan tilalla Keski-Suomessa. Ne kurkistavat uteliaasti vieraita ja työntäytyvät rapsuteltaviksi. Vähän taaempana näkyy iso, pyöreä harja, johon lehmät voivat käydä kyhnyttelemässä itseään. Kuuden maissa Ida-Maria nousee ylös ja katsoo tietokoneelta lehmien ja navetan kuulumiset, minkä jälkeen hän harppoo aamutöihin. Lehmät syövät navetassa rehua ja märehtivät rauhallisesti. Lähihoitajaksi lukion jälkeen opiskellut Ida-Maria muutti Tapiolaan ja ryhtyi tilan toiseksi yrittäjäksi vuonna 2013. Työpäivä maitotilalla alkaa varhain. Lypsyrobotti tunnistaa lehmät niiden kaulassa roikkuvasta pannasta. Lukion jälkeen Tuomas lähti opiskelemaan maataloutta Hämeen ammattikorkeakouluun Mustialaan. Isällä oli paljon työtä ja vähän vapaa-aikaa, Tuomas muistelee. Rakkaus syttyi navetassa Pihattonavetassa lehmät kulkevat vapaina syöttöpöydän rajaamalla alueella. Tilan jatkaminen mietitytti Tuomaksesta ei alun perin pitänyt tulla maanviljelijää. Vielä silloin Alisan ensimmäiset sanat olivat isi, lehmä ja traktori. LM 10/2019 s.2-3 36 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 LM10_s34-38_MaatilanArkea.indd 36 12.9.2019 14:48:25. Illan aikana soittaneen bändin nimi ei jäänyt Ida-Marian mieleen, eikä se muutenkaan ollut rakkautta ensisilmäyksellä. Jokainen lypsy kirjautuu tietokoneelle. Alisan päiväunien aikaan Ida-Maria tekee usein paperitöitä ja kirjanpitoa sekä edistää agrologiopintojaan, joita voi tehdä pitkälti verkko-opintoina ja kirjoittamalla raportteja omalla tilalla työskentelystä. Se on omaa aikaa, kun muuten tulee oltua kotona niin paljon. Lisäksi päivän ja yön mittaan eläinten terveydestä ja aktiivisuudesta kertyy tietoja, joiden avulla tarkkaillaan niiden hyvinvointia ja kiima-aikoja. Tuomas ja Ida-Maria jakavat tilan työt. Silloin, kun Alisa on kotona, he ovat vuorotellen lapsen kanssa. Vasemmalla näkyvää pihattonavettaa laajennetaan parhaillaan uusien lehmien asuinpaikaksi. – Ei meiltä lapsena varsinaisesti mitään puuttunut, mutta ei se ollut vaurasta elämää. Lapsuus maitotilalla takasi, ettei hänellä ollut alasta ruusuisia kuvitelmia. Vaikka molemmat ovat kotoisin Hankasalmelta, eivät he tunteneet toisiaan entuudestaan. – Käyn Seinäjoella lähinnä tenttimässä. Yhteiset kaverit olivat esitelleet heidät toisilleen paikallisessa viihdekeskuksessa. Tuomas, 34, ja Alisa, 2, jäävät vielä hetkeksi nukkumaan
Pihapiiriä hallitsevat navettarakennukset. Mieli muuttui ensimmäisen pidemmän eläintilaharjoittelun aikana. Enää ei ole pakko huhkia navetassa aikaisin aamulla ja illalla joka päivä. Nuoret lehmät laiduntavat sen ja talon väliin jäävällä pellolla. – On hyvä, että hän saa seuraa muista lapsista, Ida-Maria sanoo. Alisa lähtee mielellään mukaan juottamaan vasikoita, ja Ida-Maria ottaa hänet mukaan aina, kun se on mahdollista. Lypsyrobotit uurastavat vuorokaudenajasta riippumatta ja muutkin navettatyöt voi jakaa tasaisemmin pitkin päivää. Vasikat juovat emonsa täysmaitoa kaksi viikkoa ensin suoraan utareista ja sitten tuttipullosta ja tuttiämpäristä. Kun navetan lisäosa valmistuu myöhemmin tänä vuonna, lehmiä mahtuu rakennukseen 120. Tilojen kasvun myötä työn luonne on muuttunut. Alisa kapuaa vasikoiden syöttöpöydälle, ja pieni vasikka pukkaa häntä turvallaan. Koneet ja automatiikka ovat vähentäneet raskasta fyysistä työtä, mutta maanviljelijän täytyy hallita tietotekniikkaa ja osata analysoida eläinten seurannasta tietokoneelle kertyvää hurjaa tietomäärää. Sen jälkeen niitä aletaan ruokkia maitojauheesta tehdyllä juomalla. Ne ovat hyviä lypsäjiä: tilan vuosittainen keskituotos on 11 000 litraa maitoa lypsävää lehmää kohti. Tuomas tutustui tilaan, jossa robotit hoitivat lypsyn. Vähän myöhemmin hän tarttuu tottuneesti pieneen lattiaharjaan ja alkaa siivota olkia vasikkanavetan lattialta. 2-3 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 37 LM10_s34-38_MaatilanArkea.indd 37 12.9.2019 14:48:30. Enää alanvaihtoa ei tarvitse miettiä. Navettarakennuksesta ja työn alla olevasta laajennuksesta on niin paljon velkaa, ettei lopettaminen ole edes vaihtoehto. Uusi navetta lypsyrobotteineen valmistui kolme vuotta myöhemmin. Saman pituinen matka on Alisan perhepäivähoitoon, jossa hän käy 15 päivää kuukaudessa. Tilakaupat tehtiin vuonna 2009, ja Tuomas ryhtyi luotsaamaan sukutilaa. Jos mukaan lasketa lasketaan hiehot ja vasikat, saadaan eläinluvuksi yli 200. Tilanne on tytölle selvästi tuttu. Puuhamaa omalla pihalla Vaalean päärakennuksen takaa siintää Kuuhankavesi. Työ ja arki lomittuvat Kun koti ja työ ovat samalla tilalla, aamulla ei tarvitse lähteä ajamaan työpaikalle. Enää maitotiloja on noin 6 000. Maidon tai eläinten määrä ei ole silti vähentynyt. – Me ei olla vielä käyty Hoplopissa, kun täällä tekemistä riittää lapselle aina, kun lähdetään ovesta ulos. Jos lehmä ei voi hyvin, se ei tuota maitoa. Ajokilometrejä kertyy silti: ruokaja rautakauppaan Hankasalmen kirkonkylälle on matkaa 15 kilometriä suuntaansa. Myös talousja yritysosaamisen merkitys on kasvanut. Aikuiset lehmät asuvat uudessa pihattonavetassa, ja vanhaan navettaan on rakennettu vasikoille omat karsinat. hän ajatteli, ettei ryhdy ainakaan maidontuottajaksi, vaikka jatkaisikin kotitilansa peltojen viljelyä. Suomalaisella maitotilalla märehtii keskimäärin 39 lehmää, joista jokainen tuottaa noin 8 700 litraa maitoa vuodessa. Alan muutos on ollut nopeaa 20 vuotta sitten Suomessa oli lähes 30 000 maitotilaa, ja lehmiä näki kesäisin usein laiduntamassa tienvarsipelloilla. Alisalla on päässä navettahuivi ja jaloissa navettatöihin tarkoitetut lenkkarit. Niistä toimintansa lopettaa vuosittain kymmenisen prosenttia. Tilakoot ovat suurentuneet, ja lehmät antavat maitoa enemmän kuin ennen. Jos lehmä ei voi hyvin, ei se myöskään tuota maitoa, Tuomas sanoo. Hän nauraa kihertää, kun lehmä nuolaisee häntä. Harjoittelu avasi silmät, ja Tuomas huomasi, miten monella tavalla maataloutta voi harjoittaa: – Päätin, etten kyyki lypsyllä joka aamu ja ilta. – Se kertoo, että meillä kohdellaan eläimiä hyvin. – Alisan ensimmäiset sanat olivat isi, lehmä ja traktori, Ida-Maria kertoo. LM10/2019 s. Pietiläisillä lehmiä on keskiarvoa enemmän eli 75
Jos tuottaja saisi maidosta 25 senttiä enemmän eli 60 senttiä litralta, maataloustuista voitaisiin luopua kokonaan. Minä ainakin tarvitsen järkevät yöunet, Tuomas pohtii. Siinä sai päätä raapia useampaan kertaan, miten erotus paikataan, Tuomas muistelee. – Aina ei voi eikä jaksa olla töissä eikä oikein haluakaan. Kun Tuomas aloitti alalla, hinta oli lähes 10 senttiä korkeampi. Tuomas ihmettelee. . Maidontuotantotiloja on n. Miksi kivennäisvesi tai tuoremehu ovat kalliimpia kuin maito. 17 % maidontuotantotiloista on käytössä automaattilypsy. . Koko ajan on sata keskeneräistä asiaa ja yhtä monta rikkinäistä juttua. Tutkimusten mukaan me myös arvostamme suomalaista ruokaa. 360 litraa maitoa ja vuonna 2019 enää n. Yli 85 % suomalaisesta naudanlihasta saadaan maidontuotannon sivutuotteena: lehmien sonnivasikat kasvatetaan lihaksi ja maidon tuotantonsa päättävät lehmät käytetään lihaksi. Kun tulee hyvä sato tai kun huomaa, että pystyy kehittämään tilaa eteenpäin, Tuomas kuvaa. Heinäkuun ensimmäinen viikko on usein rauhallisempaa aikaa kiireisen kesän keskellä. Maitotiloilla on keskimäärin 39 lehmää ja uusilla yli 100. – Liha koetaan nykyisin pahana ilmastonmuutoksen takia. Silloin perhe pyrkii suuntaamaan kesälomalle. – Miten voi olla, että suomalainen maatalous yksinään pilaa Itämeren. Usein ero kurotaan umpeen omaa palkkaa laskemalla. Sellainen tunne maitotilallisille tulee, kun he seuraavat mediaa, jossa kerrotaan ilmastonmuutoksesta, lihansyönnistä ja karjatalouden vaikutuksista ympäristöön. 107 litraa. Maataloustukijärjestelmä on EU:n laajuinen. – Maataloustuella varmistetaan kuluttajalle halvempi hinta kaupassa, Tuomas ja Ida-Maria painottavat. . LM 10/2019 s.2-3 38 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 LM10_s34-38_MaatilanArkea.indd 38 12.9.2019 14:48:31. – Parasta työssä on se, kun onnistuu. – Vähän täytyy päästä välillä virkistäytymään. Vuonna 1950 suomalainen kulutti n. . Maitonesteissä kulutuksen kotimaisuusaste on n. Muutokset tukijärjestelmään eivät muutenkaan olisi helppoja. 272 700 lypsylehmää. Vastaavasti juustojen syönti on vuositasolla kasvanut reilusta 2 kilosta lähes 26:een. 1/3 maitotuotteista viedään ulkomaille. . Rehujen, tarvikkeiden, koneiden ja sähkön hinnat kun eivät ole pudonneet, ja navetoiden uusi tekniikka maksaa. 65 jalkapallokentällistä. Pariskunta rohkaisee miettimään, millainen tarina omalle lautaselle päätyvän ruoan takana on. Maitotuotteiden kulutuksen kotimaisuusaste on kuitenkin vain 68 %, ja n. Lehmä tuottaa maitoa keskimäärin 8 650 litraa vuodessa. . Kun navetta valmistui, maitotilistä hävisi neljäsosa. Suomessa tuotetaan 99 % maitomäärästä, joka meillä kulutetaan. TIESITKÖ TÄMÄN SUOMALAISESTA MAIDOSTA. 95 %, mutta Suomessa syödyistä juustoista lähes puolet tuodaan ulkomailta. 45,4 hehtaaria eli n. . Eivätkö Venäjän merenrannalle rakennetut lannoitetehtaat ja rannikkokaupunkien jätevedet vaikuta mitenkään. Pahinta on tunne siitä, ettei oma työpanos riitä. Tärkeintä on, että jaksaa pitää itsestään ja perheestään huolta ja tunnistaa omat voimavaransa, Ida-Maria sanoo. Talvella pyritään viettämään viikko Lapissa. Maidon kulutus on vähentynyt. Meidänkin tuttavia on siirtynyt kasvissyöjiksi uutisoinnin takia viime aikoina, Ida-Maria sanoo. N. . Monet tilat myös järjestävät avoimien ovien päiviä, jolloin voi käydä tutustumassa siihen, miten maitoa ja lihaa meillä Suomessa tuotetaan. Kotona työt ovat koko ajan läsnä. Jos lehmä alkaa poikia illalla ja tarvitsee apua, suunnitellut iltamenot täytyy unohtaa. Sinne olisi toiveena päästä jatkossa vähän useamminkin. – Kannattaa ostaa kotimaisia Joutsenlippu-merkittyjä tuotteita. Tänä vuonna mentiin Naantaliin Muumimaailmaan ja poikettiin samalla suunnalla järjestetyssä Okra-maatalousnäytte lyssä. Suomessa on n. Eniten maitoa tuotetaan Pohjois-Savossa ja Pohjanmaalla. Kerran pariskunta oli etelässä viikon talvella. Mutta olisivatko kuluttajat valmiit maksamaan nykyistä enemmän maitotölkistä tai juustosta ja muista maitotuotteista. Yksittäisen maan ei olisi järkevää tai edes mahdollista poiketa yhdessä sovituista linjoista. Hinta määräytyy sen pohjalta, miten meijerien tuotteet menevät kaupaksi Suomessa ja ulkomailla, ja kuinka kannattavaa myynti on. 49 200 maatilasta suurin osa on viljelytiloja ilman eläintuotantoa. – Kun navetta valmistui, maitotilistä hävisi neljäsosa. . Tuomas laskee, että jo 10 sentin korotus maitolitrasta saatavaan hintaan merkitsisi paljon. Suomalaisen maidontuottajan keski-ikä on 49 vuotta ja kaikkien maanviljelijöiden 53 vuotta. Tulevaisuuteen pariskunta katsoo vaikeuksista huolimatta valoisasti. Lähteet: Luke, MTK ja Maitohygienialiitto Artikkelia varten on haastateltu myös maitoasiamies Leena Ala-Orvolaa ja johtavaa asiantuntija Sanna Nokkaa MTK:sta sekä palvelupäällikkö Minna Pirkkalaista ProAgriasta ja tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläistä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Toisaalta Pietiläisillä on kokemusta siitä, että jyrkätkin mielipiteet voivat muuttua, kun asioista päästään keskustelemaan nokitusten. . Maatilojen keskipeltoala oli n. Maidontuotanto linkittyy tiiviisti naudanlihantuotantoon. Kotona tekemättömät työt ovat koko ajan näkyvissä, Ida-Maria tiivistää. – Vaikka kannattavuuden kanssa on ongelmia, uskon, että meitä tarvitaan. N. Maidosta saatava hinta on pudonnut Maidontuottaja saa maitolitrasta noin 35 senttiä. Työ vaatiikin jatkuvaa keskeneräisyyden sietämistä. Robotti saattaa soittaa keskellä yötä hälytyspuhelun, johon pitää reagoida välittömästi. . Myös maatilojen ravinnepäästöistä uutisointi harmittaa. Tiloilla kannattaa vierailla Reilusti yli 90 prosenttia suomalaisista syö edelleen lihaa ja käyttää maitotuotteita. Silti Pietiläisistä välillä tuntuu, ettei Suomessa enää arvosteta maataloutta. 6 250. Samalla vähenisi tukien hakemiseen ja hallintaan liittyvä byrokratia
Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Kuinka suuri osuus lapsiperheistä asuu pientalossa. Katso myös, miten peruskoulujen määrä on vähentynyt koko Suomessa tai omassa kunnassasi: www.lapsenmaailma.fi>palstat>infografiikka Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat 18 17 Mikä on peruskoulun luokanopettajan keskimääräinen luokkakoko. Kaupungissa vai maalla. 66% 72% 1992 2018 Lä ht ee t: Ti las to ke sk us ja Op et us ha llit us 20 LM10/2019 s.39 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 39 LM10_s39_IG.indd 39 12.9.2019 14:51:59. Sivulle on koottu tietoja siitä, miten lapsiperheiden asuinpaikat ovat muuttuneet ja minkäkokoisissa luokissa perheiden lapset opiskelevat. Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat 86% 79% 47% Entistä useampi lapsiperhe asuu kaupungissa. Lapsiperheet kaupungissa ja maalla Missä lapsiperheet asuvat. Entä kuinka suurella osalla lapsiperheistä on omakotitalo. Jaottelussa käytetään Tilastokeskuksen jakoa kaupunkimaisiin, taajaan asuttuihin ja maalaismaisiin kuntiin. Miten lapsiperheiden asuinpaikat ovat muuttuneet
Navetassa hän on touhunnut pienestä asti vasikoiden kanssa ja hoitanut myös niitä eläimiä, joita tilalla on milloinkin ollut. Autan tilan töissä, minkä kerkiän, Vilma kertoo. Nykypäivän maatalous ei ole pelkkää isoilla koneilla ajamista ja robottilypsyä. maalta maailmalle Maatilan FLIKKA ”Hektisyys ja urbaani ympäristö eivät sovi luonteelleni,” sanoo kauhajokinen Vilma Nurminen. Lähes kaikki traktorin työkoneet ovat tuttuja. Nelisenkymmentä lypsylehmää on pihatossa ja paljon peltoja ympärillä. – Issee on opettanut mua rohkeaksi koneiden kanssa. Vilma työskentelee kotitilansa lisäksi useilla erityyppisillä tiloilla lähinnä sesonkiaikoina apulaisena. Parhaillaan hän suorittaa maaseutuyrittäjä-kaksoistutkintoa Ilmajoen maatalousoppilaitoksessa. Ollakseen maatalouden ammattilainen pitää ensin hallita monta muuta pienempää osaa. Maanviljely ja eläinten hoitaminen on raskasta mutta palkitsevaa työtä. Pyörökuormaajalla työskentely on lempparihommaa, muutamassa työpaikassakin se on kuulunut toimenkuvaan. Yrittäjäluonne on veressä. LM 10/2019 s.40-41 40 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 LM10_s40-41_VilmaNurminen.indd 40 12.9.2019 14:56:56. Vilma sanoo oppineensa äidiltään kaiken eläinten hoidosta. Toinen tärkeä asia on, että on itse vastuussa isoista asioista, kuten eläinten hyvinvoinnista ja peltojen kasvukunnosta. Kotomarkit on mun ylpeyden aihe. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVA MIKKO KAUPPINEN V ilma Nurminen, 18, on kasvanut maatilalla Kauhajoen Kainaston kylässä. Vilma sanoo kertovansa hyvillä mielin muille, mitä tekee työkseen, vaikka välillä varsinkin sosiaalisessa mediassa tulee vastaan vahvoja mielipiteitä maanviljelijöitä koskien. – Äiree ja issee pyörittää tilaa. Kotoa olen saanut hyvän tuen päätöksiini ja valintoihini. Nurmisen tila on ollut pian sata vuotta saman suvun hallussa: – Kotomarkit on mun ylpeyden aihe. – Tätä hommaa haluan tehdä jatkossakin. Maanviljelijän ammatissa parasta on se, että näkee oman työnsä tuloksen konkreettisesti. Perheessä on kolme lasta, joista minä olen vanhin. – Rakastan sitä fiilistä, minkä saan jonkin isomman homman viimeistelemisestä
Olimme juuri porukalla kironneet sääoloja ja siitä seuraavia hankaluuksia maanviljelijöille. Pyörittelin aihetta ajatuksissani ja kotiin tultuani kirjoitin Facebookin Naistenhuone-ryhmään ja omille sivuilleni. – Kustannuksia ei juuri ole, kun rakennuksia ei tarvitse eristää samalla tavalla kuin Suomessa, ja eläimet ovat enimmäkseen laitumilla. Perunapuimurin päällä kiikkuessaan Vilma oli huomannut myös perunoiden pienuuden. Eli tulot pienenivät ja menot kasvoivat. LM10/2019 s. – Tärkeintä palautetta oli, kun joku kertoi tekstiä lukiessaan oppineensa uutta. Tämän seurauksena karjalle ei ollut tarpeeksi ruokaa, mistä syystä maatalousyrittäjiltä loppuivat tulonlähteet, kun ei ollut myytävää. Niitä Vilma osaa luetella monia. Vesistöjen ja ympäristön suojeluun kiinnitetään aina vain enemmän huomiota, sitä mukaa kuin uutta tutkimustietoa on saatavilla. Tekstistä tuli viraali, eli se lähti leviämään vauhdilla. Vilma Nurmista harmittaa, ettei oman maan tuotantoa arvosteta. Haastattelupyyntöjä sateli, ja Vilma esiintyi muun muassa MTV3:n uutisissa. Lehmillä ei ole nimiä, ne ovat vain numeroita paperilla. Nurmisen tilalla vasikan nimi liittyy jotenkin emän nimeen, jolloin nimen kuultuaan muistaa eläimen suvun. Minä en pystyisi tuotantoon, jossa ihminen ja eläinten hyvinvointi tulee arvojärjestyksessä vasta rahan jälkeen. – Ostetaan ulkomaalaista ruokaa halvemman hinnan vuoksi, muttei nähdä pitkän tähtäimen vaikutuksia. Tekstissään Vilma kertoi, että hellekesän jälkeen kasvit eivät kasvaneet kunnolla ja sadot jäivät pieniksi. Maatalous on siellä toisenlaista kuin Suomessa. "Asenteesta kaikki on kiinni. Suomalaisen ruuan suosiminen takaa työpaikkoja kotimaahan ja on laadullisesti maailman kärkeä. . – Metsässä liikkuminen on rentouttavaa ja hyvää ajanvietettä. Vilma alkoi saada yhteydenottoja monilta ihmisiltä, ja kollegat kirjoittivat omista tilanteistaan. 40-41 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 41 LM10_s40-41_VilmaNurminen.indd 41 12.9.2019 14:57:06. Kun eläinten kanssa työskentelystä tulee hyvän mielen sijaan pakkopullaa, mennään metsään ja lujaa! Kotipuolessa monet asiat ovat inhimillisempiä. Minusta ei olisi kaupunkieläjäksi pidemmän päälle, uskoo Vilma Nurminen. Tuotantovolyymi on ihan eri tasolla. Viime syksynä Vilma suorastaan suivaantui asioitten tilasta ja teki aiheesta Facebook-päivityksen. Hän sanoo silti oppineensa paljon. Tilalta löytyy myös värilinja: Ehtakeltaasenviheriä, Keltaanen, Indigo, Oranssionmeirän... Vilmalle tarjottiin jo vakituista paikkaa Irlannista, mutta lukion saattaminen loppuun, muut työt ja kaipuu läheisten luo saivat palaamaan. JoPian saa taas ruisleipää! Yli kaksi kuukautta Irlannissa avarsi näkökulmaa. Eläimiä ei lääkitä turhaan ja kaikki kirjataan ylös, joten kaikki on myös jäljitettävissä. Parasta maaseudulla ja erityisesti Kauhajoen Kainaston kylällä on oma tila, rauha ja tietenkin luonto. – Viime vuoden kesä oli helteinen ja kuiva. – Tilallamme syntyvät vasikat nimetään vuosittain määräytyvällä kirjaimella, tänä vuonna vuorossa on R-kirjain. Parasta on aina opetella ja tehdä se, mitä tarjolla on." ku halusi tietää maatalouden asioista lisää ja moni antoi tukensa. – Niistä maksetaan tuottajalle kilohintaa, ei kappalehintaa, hän kirjoitti. Käytössä on myös lakkautettujen kuntien nimiä kuten Eura, Jurva, Oravainen ja Ruskeala. – Osaan arvostaa työtä ja käytäntöjä Suomessa, kun olen nähnyt vastakohdan. Toinen kirjoitti, että nyt vasta ymmärtää kotimaisuuden merkityksen! Tuntui ihan uskomattomalta, mitä yhdellä somekirjoituksella voi saada aikaan… Viime kesänä Vilma oli Colerainessa, Pohjois-Irlannissa työssä oppimassa. Jäin sen jälkeen itsekseni miettimään, mitä voisin tehdä asian hyväksi
Ilman sitä ei ehkä olisi lasta – eikä kirjaa. perhe Pientä SÄÄTÖÄ Saksaan muutto mullisti Satu ja Johannes Erran elämän. HANNELE NIEMI | KUVAT REILIKA LANDÉN LM 10/2019 s.42-45 42 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 LM10_s42-45_ErranPerheBerliini.indd 42 16.9.2019 13:35:18
Satu oli silloin viimeisillään raskaana. Aika ajoin LM10/2019 s.42-45 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 43 ›› LM10_s42-45_ErranPerheBerliini.indd 43 16.9.2019 13:35:27. – Perheistä kuitenkin pidetään hyvää huolta sairaaloissa ja pienillä lääkäriasemilla, Satu selvittää. Satu (vas.), Luise ja Johannes Erran koti sijaitsee kerrostalon toisessa kerroksessa vanhan LänsiBerliinin alueella, jota pommitettiin rajusti toisen maailmansodan aikana. Molemmille oli selvää, ettemme hankkisi lapsia. Luisen, 2, ensikoti sijaitsee kerrostalossa, rauhallisella ja äidin epätrendikkääksi luonnehtimalla vanhan Länsi-Berliinin alueella Wilmersdorfin, Schönebergin ja Charlottenburgin rajalla. – Tätä kotia ei ole juuri ehditty laittaa, kun aina on jotain pientä säätöä. Oma gynekologi on erityisen tärkeä raskausaikana, ja lapsen synnyttyä kätilö tulee kotiin neuvomaan arjen askareissa. Saksassa ei ole Suomen kaltaista äitiysja perheneuvolasysteemiä . Johannes tulee viiden maissa kotiin, jossa on piipahtanut myös lounaalla: työpaikalta on vain kymmenen minuutin kävelymatka. Sadun ja Johanneksen, 36, muutto elokuussa 2016 Aachenista sujui vauhdikkaasti. Hän suunnittelee ja ohjaa oppilaiden oppimisprosessia Etäkoulu Kulkurissa ja nauttii työskentelystä teini-ikäisten kanssa. Milloin on pitänyt hävittää koisaperhosia, milloin korjailla homehtuvaa vaatekaappia, Satu huokaisee. Juotuaan kahvin ja luettuaan lehdet tabletilta hän ryhtyy töihinsä. Päivät ovat Sadun omaa aikaa. ”Tosi hyvää!” tytär hoki maistettuaan rokkaa ensikertaa. S atu Erra, 39, kertoo juuri tilanneensa 30 purkkia hernekeittoa. – Inhoan ruuanlaittoa! Hernekeitosta opin pitämään huomattuani sen valmistuvan 10 minuutissa. Hän viimeistelee myös väitöskirjaa ja työstää oppimateriaalia. Kello on puoli neljä, ja hän on lähdössä hakemaan tytärtään hoitopaikasta, jonne vei tämän aamukahdeksaksi
Vauvakuume iski jo Aachenissa – ja ensin Johannekseen. Päivähoidossa lapsi voi olla yleensä 3-vuotiaaksi, ja sitten siirtyä päiväkotiin, Satu kertoo. Suomentaidon ylläpito vaatii työtä. – Päivähoitopaikka toimii vuokratilassa, mutta on Suomen perhepäivähoidon kaltaista toimintaa. Esimerkiksi Luisen tagesvater opettaa lapsille asioita nukketeatterin keinoin. Kotikirjahyllystä löytyy paljon kirjoja kuninkaallisista. Testailin ajatusta Aachenissa, ja elämään alkoi tulla uutta valoisuutta. Hän löysi myös omia yhteisöjä suomalaisten Facebook-ryhmästä, Schönebergin suomalaisnaisista ja suomalaisen seurakunnan perhekerhosta. Molemmille oli selvää, ettemme hankkisi lapsia. Varsinaista varhaiskasvatusta tarjotaan päiväkodissa, mutta päivähoitokin voi olla pedagogisesti orientoitunutta. Tosin uskon, että olisimme hyväksyneet lapsettomuudenkin. LM 10/2019 s.42-45 44 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 LM10_s42-45_ErranPerheBerliini.indd 44 12.9.2019 15:25:56. Helsinkiläinen diplomi-insinööri ja junaharrastaja oli Suomessakin toivetyössään rautatiealalla, mutta työ Berliinissä rautateiden turvalaitesuunnittelussa oli toiveiden täyttymys. Satu muistaa purskahtaneensa nauruun miehen paljastettua haaveensa. – Äitiys oli minulle vieras ajatus. Mutta 250 000 asukkaan Aachenissa Satu oli yksinäinen ilman omaa työtä ja yhteisöä, joten Johannes alkoi hakea työpaikkoja muualta Saksasta. Tagesvater eli päiväisä Alex Lischke on antanut tytöstä hyvää palautetta: Luise osaa pitää puolensa ja rajansa, mutta on sosiaalinen ja rento. Kymmenisen vuotta naimisissa olleen pariskunnan toi Saksaan Johanneksen työ. Ja että minulla olisi lapsi. Tagesvater eli päiväisä Alex Lischke heittää hyvästiksi Luisen kanssa ylävitoset eli saksaksi fünf. hän opettaa Berliinin Suomi-koulussa. Päivähoidossa tarjotaan päiväateria ja kaksi välipalaa. Olin 35-vuotias, enkä uskonut sopivani äitimalliin, joka oli päässäni. Olimme Johanneksen kanssa ajatelleet asettua Helsinkiin, missä työskentelin lukion äidinkielenopettajana. Elettiin vuotta 2014. Sovimme, että toiselle pitää kertoa heti, jos mieli muuttuu. Luisen hoitopaikkaan on puolen tunnin kävelymatka, jonka varrelta löytyy Satu Erran suosimia kulmakauppoja. Iltaisin Satu valmistaa Luiselle aamiaisen, jonka tyttö syö hoitopaikassa. – Muutama vuosi sitten en osannut kuvitella, että asuisin ulkomailla, missä tekisin unelmatyötäni. Kotimatkalla Satu ostaa lihakaupasta iltaruuaksi kanaa, jota monista allergioista kärsivä Johanneskin voi syödä. – Olemme onnekkaita saatuamme Luisen, joka on maailman paras tyyppi. Päivähoitopaikka toimii vuokratilassa, mutta on Suomen perhepäivähoidon kaltaista toimintaa. Satu rakastui ensisilmäyksellä Berliinin rentouteen, monikulttuurisuuteen ja sallivuuteen. Luisen oma yhteisö on kahdeksan lapsen ryhmä. Oli helppo sukeltaa seikkailuun yhdessä. Luisen hoitopaikkaan on puolen tunnin kävelymatka. Satu haki opintovapaata työstään, jonka määrään oli alkanut uupua
Johanneksen lyhyt saksa on työn myötä kääntynyt vahvaksi, ja Satu aloitti kieliopinnot heti Saksaan muutettuaan. Hurjaa vauhtia kasvavassa, lähes neljän miljoonan asukkaan suurkaupungissa ei ollut helppoa löytää asuntoakaan, ja asunnottomia näkyy koko ajan enemmän. Ajatuksissa on myös uusi yhteinen kirja, jossa voisi olla fiktiivinenkin taso. Kirja on omistettu pariskunnan tytär Luise Aino Elisa bethille, joka sai nimensä mummojensa ja prinsessojen mukaan: Ainojen ohella esikuvia ovat Preussin/Ruotsin Lo viisa Ulriika ja Englannin Eli sabet I. KaupunMUMMOT JA PRINSESSAT Satu ja Johannes Erran sekä Ilona Partasen Todellisten prinsessojen kirja (Tammi 2018) voitti lasten sarjan Tammen ja Tietokirjallisuuden edistämiskeskuksen Ihan totta! -tietokirjakilpailussa. Satu pitää erityisesti Tempelhofin vanhasta lentokentästä. Kotona Johannes kertoo isän ja tyttären yhteisharrastuksen olevan syöminen, jolle junarata tosin vetää jo lähes vertoja. Kesät ovat pidempiä ja valoa on enemmän, mikä auttaa omaa jaksamista, pohtii Johannes. – Tosin hoitopaikan löytäminen on täällä lähes epätoivoista, Satu huokaa. – Kumpikin oli alun alkaen taiteilijoiden suosima rauhallinen maaseutukylä pääkaupungin läheisyydessä. Errat tietävät ainakin yhden perheen palanneen Suomeen siksi, ettei lapselle löytynyt hoitopaikkaa. – Kun valitimme siitä paikalliselle virkamiehelle, tämä tokaisi ”Kannattiko muuttaa?” Satu myöntää stressanneensa jo pitkään, löytyykö Luiselle päiväkotipaikka. Luise puhua pulputtaa suomea ja osaa myös saksaa. – Täällä lapsiperheenkin elämä on vauhdikasta ja energistä. ki ei kylve rahassa, mutta on henkisesti vapaa ja monipuolinen. – En ole ylpeä siitä, että Luisen vauva-aikana minulla oli koko ajan jotain muuta tekeillä. Yksi Johanneksen lempipaikoista on historialtaan Pariisin Montmartrea muistuttava Friedrichshagen. Kirjahyllystä pilkistää eurooppalaisista kuningashuoneista kertova teos , jonka Luise vauvana kiskoi yhtenään lattialle. Juttelemmekin Luiselle koko ajan suomeksi. Suurkaupungista löytyy koko ajan uusia kiehtovia kulmia. Poliittisen historian harrastajana Johannes seuraa myös monarkioita, joista löysi kiintoisia tarinoita erilaisista naisenmalleista. Berliinissä on kuitenkin niin paljon hyviä puolia, että ajatus lapsen kasvattamisesta siellä tuntuu yhä hyvältä. Perhe käy yhdessä paljon kävelyillä ja ulkona syömässä. Äidinkielen vaaliminen on perheessä itsestäänselvyys. Vuosien saatossa myös Friedrichshagen on säilyttänyt omaleimaisuutensa. Niistä hän kertoi tyttärelleen. ”Ei prinsessakirjaa!” Luise sanookin, kun näkee minut tietokoneella, kertoo Satu. He ovat olleet yhteydessä 120 paikkaan, joista jokaiseen piti lähettää perheen esittely ja toivoa, että päättäjät pitäisivät heistä. Lapsiin suhtaudutaan myönteisesti, ollaan kiinnostuneita, kysellään kuulumisia. Siitä syntyi idea prinsessakirjasta. – Ehkä se liittyisi juniin, Satu vihjaa. Arki-illat kuluvat useimmiten yhdessä kotona, Sadun sanoin röhnöttäen. . – Suomentaidon ylläpito vaatii työtä. – Bataattia! toivoo Luise. Hoitopaikan löytäminen on täällä lähes epätoivoista. Näin syntyi prinsessakirja. – Berliini on oma osavaltionsa ja aivan erilainen kuin muu Saksa. Perhe haaveilee junamatkoista. Berliini säilynee perheen kotikaupunkina pitkään. LM10/2019 s.42-45 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 45 LM10_s42-45_ErranPerheBerliini.indd 45 12.9.2019 15:26:20. – Emme ole autoilijoita, ja lentämistä pitää jo harkita
Lap M O ST PH O TO S LM 10/2019 s.46-47 46 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 LM10_s46-47_Painajaiset.indd 46 12.9.2019 15:38:13. Perheen pienin jää aina vain enemmän jälkeen edellä no peasti kävelevistä vanhemmis taan. Myös lapsen temperamentti voi selittää painajaisia. Pahoja unia näkevät ihan kaiken ikäiset taaperoista satavuotiaisiin, mut ta niiden huippukausi sijoittuu leik kiikään. Irrallisuu den kokemus voi purkautua uniin. Pahojen unien taustalla saattaa ol la myös jokin lapsen arjen mullistava muutos, esimerkiksi päiväkodin aloitta minen tai vanhempien ero. He saattavat nähdä erittäin mieliku vituksellisia ja voimakkaita painajaisia. alitajunta Se oli vain PAHAA UNTA Kaikki meistä näkevät painajaisia. Temperamenttierot heijastuvat uniin samalla tavalla myös aikuisiässä: toiset meistä näkevät enemmän ja värikkääm piä painajaisia, Pajamäki kertoo. Lattia pettää yhtäkkiä alta, ja pu dotus pimeyteen tuntuu loputtomalta. – Jotkut lapset ovat tavallista herkem piä ja kokevat tunteet hyvin vahvas ti. – Tuossa vaiheessa lapsen mielikuvi tus kehittyy voimakkaasti ja tunneelä mä rikastuu. ANU VALLINKOSKI S einän raossa asuu irvisteleviä mörköjä. Milloin lapsen pahoista unista pitäisi huolestua. Mutta miten niitä pitäisi käsitellä lapsen kanssa. Ensimmäiset pahat unet ilmesty vät öihin, kun lapsi on parivuotias ja al kaa ymmärtää entistä selvemmin oman erillisyytensä hoitajastaan. Lapsi käy läpi voimakkai ta tunteita, kun omaa tahtoa pitää suh teuttaa ympäröivään maailmaan, sosi aalipsykologi ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton auttavien puhelinten pääl likkö Tatjana Pajamäki kuvaa. Unien maassa edellispäivän ikävät tunteet tai mieltä painavat asiat saatta vat muuntua mitä mielikuvituksellisim miksi painajaisiksi. Myös liian jännittävät videot, elo kuvat tai pelit voivat tulla uniin. Jo pieni vauva voi nukkua levottomas ti, kun hän käsittelee uusia taitojaan, vaikkapa kääntymistä tai ryömimistä. Varsinaisista painajaisista ei silloin kui tenkaan vielä voi puhua
Lapsi saattaa olla silmät auki, mutta vaikuttaa kui tenkin olevan kuin toisessa maailmassa. Toisaalta aggressiiviset unet voi vat olla tapa käsitellä lapsessa herän neitä vihan tunteita, joiden taustalla voi olla hyvinkin arkisia tilanteita. Häiritseviä painajaisia voi koettaa ehkäistä ennalta. – Iltarutiinit tuovat turvaa herkälle lapselle. Jos esiin nousee ongelmia, niihin voi myös puuttua, Tatjana Pajamäki huomauttaa. Pelko ei hellitä niin nopeasti kuin painajaisen jälkeen. Se oli vähän isoa koiraa isompi ja tosi vihainen. Herkkien lasten päivistä kannattaa karsia virikkeitä – etenkin illat on hyvä rauhoittaa. Että mun sängyn alla olisi ollut ötököitä ja ne olisivat tulleet varastamaan mun pehmoleluja. Näin niistä aina painajaisia. Aino ja Ville Tietäväinen: Vain pahaa unta (kuvakirja/sarjakuva, WSOY 2013) . Tatjana Pajamäki kehottaa van hempaa luottamaan intuitioonsa. Joskus ne voivat antaa vanhem malle merkityksellistä tietoa lapsen elä mästä. Turvallisuuden tunnetta tuo myös se, että vanhempien rauhallisen puuhaste lun äänet kantautuvat vielä jonkin aikaa lapsen nukkumaanmenon jälkeen tä män korviin. – Vanhempien sänkyyn nukahtanut ta lasta ei pidä kantaa omaan sänkyyn sä nukkumaan. Luke misen voi siirtää toiseen ajankohtaan ja lukea iltaisin vaikkapa aina samaa rau hallista tarinaa, Tatjana Pajamäki neu voo. Lasta voivat vaivata myös yölliset kauhukohtaukset, joiden aikana hän vaikuttaa olevan sanamukaisesti kau huissaan. 46-47 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 47 LM10_s46-47_Painajaiset.indd 47 12.9.2019 15:38:20. Se oli vähän kuin koira, mutta ei kuitenkaan. – Painajaiset juontavat harvoin hyvin vakavista huolista. Jos sama painajainen toistuu jatku vasti tai lapsi pelkää heräävänsä taas pa haan uneen, vanhemman kannattaa sel vittää, onko lapsen elämässä jotain sel laista, mihin pitäisi puuttua. Se jahtasi mua tässä kotona, pihalla ja meidän kadulla. Onneksi se ei saanut minua kiinni. – Esimerkiksi koululaisen toistu va painajainen voi saada vanhemman miettimään, sujuuko lapsella koulussa kaikki hyvin tai onko tällä kavereita. Esimerkiksi raa’alta kuulosta vat unet eivät välttämättä tarkoi ta, että niiden taustalla olisi jotain lapselle vahingollista. – Sen, mikä lapsen parhaiten rauhoit taa, oppii vain kokemuksen kautta. – Kauhukohtausten syitä ei tarkkaan tunneta. TYTTÖ, 10 LUE LAPSELLE! . Painajaiset ovat osa normaalia elämää . Tosi pienenä pelkäsin ötököitä. Melanie Watt: Aaro-orava ei saa unta (kuvakirja, Pieni Karhu 2009) Vinkit antoi Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen. – Väkivaltaiset unet voivat kie liä siitä, että lapsi on nähnyt joi tain ikäänsä sopimattomia mediasisäl töjä. Juoksen karkuun. Taustalla voi olla samanlaisia syitä kuin painajaisissakin: uusien tai tojen oppimista, tunneelämän kehi tystä, jotain vakavaakin. Menen yläkertaan ja mies leikkaa juuri mun pikkusiskoa. set reagoivat niihin kuitenkin hy vin eri tavoin: yksi voi pitää yhtä ja samaa elokuvaa jännittävänä ja toinen sietämättömänä. Näin voi käydä, jos lapseen kohdistuu per heessä uhkaa tai hän näkee, kun toista perheenjäsentä kohdellaan kaltoin. – Vanhempi tuntee lapsensa parhaiten. Joku partainen mies on leikannut mun äidin, isän ja pikkuveljen. Vanhempi voi auttaa lasta painajais ten käsittelyssä. Vanhemman turvallinen läheisyys lie nee parhaita keinoja. Kirsti Kuronen: Kuituset ja unisieppari (helppolukuinen, Karisto 2012) . Kovin voimakkaita tunteita he rättäviä iltasatuja pitäisi välttää. Kohtauksen aikaan vanhempikin voi hätääntyä, kun kauhu ei tunnu mene vän ohi. – On aina luottamuksen osoitus, jos lapsi kertoo unensa. Pakenen viereiseen metsään ja piiloudun roskikseen. Unessahan mieli käy läpi päi väsaikaan käsittelemättä jäänei tä asioita. . POIKA, 8 Pahimmassa pa inajaisessani löydän koulusta kotiin tullessani meidän kodin lattialta kahdeksan ranteesta irti leikattua kättä. Hänestä voi olla hyvin hämmentävää herätä eri paikasta, ai van kuin yön aikana voisi tapahtua mi tä vain. Olio halusi mulle selvästi jotain pahaa, mutta en tiedä miksi. Milloin lasten painajaisista pitäisi olla huolissaan. Tavallisesti kauhukohtauksia esiintyy pienillä lapsilla, teiniikäisillä ne ovat erittäin harvinaisia. LM10/2019 s. Yleispäteviä nyrkki sääntöjä on hankala antaa. Yh delle toimii yksi tapa, toiselle toinen. TYTTÖ, 8 Kerran näin pahaa unta semmoisesta karvaoliosta. Mies muuttuu valtavaksi karvamadoksi ja ajaa minua takaa. Lapsen pelkoa ei kannata mitä töidä sanomalla, ettei unessa ollut mi tään pelättävää. Jos lapsen pahat unet huoletta vat, kannattaa asia ottaa matal la kynnyksellä puheeksi vaikka pa neuvolassa tai koulupsykolo gin kanssa. Sue Mongredien: Henri ja hirviö (kuvakirja, Mäkelä 2013) . Vanhempi voi ky sellä, mikä lasta unessa pelotti ja va kuuttaa, ettei lapselle tapahdu mitään pahaa. En oikein tiedä, mikä niissä pelotti. Joskus vaik kapa liian kuuma yöpuku voi aiheuttaa kohtauksen
HANNA MOILANEN | KUVAT LIISA HUIMA varhaiskasvatus Varhaiskasvatusjohtaja Maritta Lamponen kiittää tiimiä hyvästä työstä. LM 10/2019 s.48-51 48 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 LM10_s48-51_JohtakjaPK+Sarasvuo.indd 48 16.9.2019 14:45:11. Pienetkin oppivat JOHTAMAAN Päiväkoti Purressa lapset työskentelevät ryhmissä, joissa jokainen on vuorollaan pomo. Neelia (oik.) on tänään tiimin pomo eli liideri
Ohjaaja Tarja Palm kertoo Bellalle (vas.), Neelialle ja Micklakselle, mitä tänään on tarkoitus askarrella. Hän alkoi pohtia, voisiko tiimijohtamisen menetelmiä soveltaa myös lapsiin ja nuoriin. Tämä on myös hetki, jolloin aikuisen täytyy malttaa mielensä. Lamponen oli samaan aikaan johtajuusvalmennuksessa, jossa johtamista lähestyttiin tiimiajattelun kautta. Lasten mielestä hyvän liiderin tunnisti siitä, että hän auttoi toisia mutta huono liider ei. Esimerkiksi oman ryhmän hallinta ja ohjaaminen ei ollut aina helppoa. Lapsilla oli erilaisia käsityksiä johtamisesta. Ohjaaja Tarja Palm kutsuu viskari-eskariryhmän kolme tiimiliideriä eli ryhmäjohtajaa kotiluokan ulkopuolelle saamaan työskentelyohjeita. Kun en tee kaikkea lasten puolesta, heistä kasvaa oma-aloitteisia ja itsenäisiä. Seuraavaksi he kertovat tiimilleen, mitä pitää tehdä. Esimerkiksi pöytien pyyhkimistä kuvattiin ärsyttäväksi. – Suomessa johtajuustaitoja ei tietoisesti opeteta lapsille kovinkaan monessa koulussa tai päiväkodissa, koska johtajuus nähdään perinteisesti vain aikuisten tehtävänä ja roolina. – Käsitykseni opettajuudesta on muuttunut tosi paljon. A amun askarteluhetki on pyörähtämässä käyntiin päiväkoti Purressa Helsingissä. Kaikki alkoi seitsemisen vuotta sitten, kun Lamponen sai vedettäväkseen levottoman eskariluokan, joka ei osannut keskittyä kuuntelemaan. – Tässä kohtaa tulee lähes aina hämmennyksen hetki. He pitivät lähtökohtaisesti johtajan roolista, mutta osa tunnisti rooliin liittyviä haasteita. Kokeilu toi heti hyviä tuloksia. Lapsi tulisi saada ajattelemaan itse. Varhaiskasvatuksen opettajaksi viime keväänä valmistunut Laakkonen tarkasteli kandityössään Maritta Lamposen kehittämää Young Leader -metodia, yhdysvaltalaista The Leader in Me -menetelmää ja lasten käsityksiä johtamisesta. Helposti tulee kiusaus mennä selittämään ja ohjaamaan sen sijaan, että antaisi lapsille tilaa etsiä, pohtia ja löytää itse ratkaisuja. Hän sai paneutua ohjaamiseen, eikä hänen enää tarvinnut Hyvä johtaja AUTTAA TOISIA Opinnäytetyön tekeminen ja sijaisuudet muuttivat Anna Laakkosen käsityksen opettajuudesta. Liiderit tarttuvat tarjottimiinsa, joille on asetettu piirretty työskentelyohje ja muuta materiaalia. Liiderit muistelevat, mitä pitikään tehdä ja miten sen saisi selitettyä muille, varhaiskasvatusjohtaja Maritta Lamponen sanoo. 48-51 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 49 ›› LM10_s48-51_JohtakjaPK+Sarasvuo.indd 49 16.9.2019 14:45:14. Yhdessä työskentely rauhoittaa ryhmää Kristillisessä päiväkoti Purressa lapsista kasvatetaan johtajia Young Leader -menetelmällä. Johtajuuteen kuului etuja, jotka lapset kokivat mielekkäiksi ja tärkeiksi. Hänestä tuntui, että hänen roolikseen jäi vain täpäkkä komentaminen. Tehtävänohje: ensin piirretään eläimen ääriviivat, sitten revitään aikakauslehdistä paloja ja liimataan ne eläimen vartaloon. Tuttu yläkoulun opettaja arvioi tuolloin, että jopa yläkoululaiset ovat vielä liian nuoria opiskelemaan johtamista. Hän oli tehnyt sijaisuuksia jo aiemmin, joten toiminta oli lähtökohdiltaan tuttua. – Päätin sitten tuoda menetelmän varhaiskasvatukseen! Lamponen nauraa. Hän ymmärsi, ettei valmentavan opettajan päämäärä ole vain tiedon siirtäminen oppilaalle, vaan oppimaan saattaminen keskustellen, kuunnellen ja kysellen. Tehtävänä on askarrella jokin musiikkinäytelmän eläimistä yhdessä oman tiimin kanssa. Liider sai esimerkiksi usein mennä ensimmäisenä ja tehdä päätöksiä. Laakkonen vietti viikon päiväkoti Purressa ja haastatteli kaikki lapset yksitellen. Työskentely ei käynnisty välittömästi: osa ryhmistä istuu hiljaisena paikallaan, osa säheltää ja juttelee ihan jotain muuta. Palm käy läpi ohjeen: ensin piirretään eläimen ääriviivat, sitten revitään aikakauslehdistä paloja ja liimataan ne eläimen vartaloon. Lamponen huomasi, että aiemmin levottomat lapset keskittyivät kuuntelemaan omaa liideriään. Lyhyen pohdinnan jälkeen lapset muistavat kaikki eläimet: ketut, puput, pöllön ja surullisen siilin. Levottomat lapset keskittyivät kuuntelemaan ryhmän johtajaa. Se on samalla työkalu, jolla torjutaan yksinäisyyttä, kiusaamista ja ulkopuolisuutta. LM 10/2019 s. Toisaalta valtaan kuului myös vastuutehtäviä, jotka eivät kaikkien mielestä olleet niin mukavia
– Me aina sännätään tiimijonoihin, kun lähdetään johonkin, viskareiden liider Neelia huudahtaa. Ryhmät työskentelevät kolmessa tiimissä vuoden aikana. Kun syrjäänvetäytyvä lapsi ohjaa oman tiiminsä syömään ja huomaa muiden seuraavan, itsetunto voi vahvistua monta harppausta. Aikuiset antavat tilaa Kaikki ryhmät päätyvät askartelemaan pöllön eli saman hahmon, joka oli esimerkkiohjeessa. Haen sen. Jos työskentely ei käynnisty, tulee aikuisen jossain vaiheessa tarjota apua. – Näen. Kysymys koskee lehdestä revittyjen palojen kiinnittämistä. Joskus kannattaa kutsua liiderit uudestaan koolle ja käydä ohje läpi toistamiseen. Hekin saavat arvostusta. Rohkaisemista opetellaan joka päivä Askartelun jälkeen ulkoillaan. Lapset ryhmittyvät luokan ovelle oman liiderinsä perään. Opettajan ei siis tarvitse olla kaiken osaava ja itsensä tarpeelliseksi tekevä keskipiste. – Pitää tehdä myös vartalo, tiimin liider Micklas muistuttaa. Ilmassa on tekemisen meininkiä ja innostusta. Näin opitaan yhteistyötä monenlaisten ihmisten kanssa. Koska Gerdalla oli sama suunnitelma, pöllö saa kaksi nokkaa. Ainakin puhuminen ja syöminen onnistuvat siten linnulta hyvin vaikka yhtä aikaa. – Mä piirrän suun, Gerda lisää. komentaa koko ajan, mikä teki työstä uudella tavalla merkityksellistä. Hiljainen ja arka saa kokemuksen, että häntä kuunnellaan, seurataan ja että hänen sanoillaan on merkitystä. Tiimejä ei silti voi sekoittaa liian usein, sillä aremmat lapset tarvitsevat aikaa tutustumiseen ja luottamuksen rakentamiseen. Joskus onnistuminen on pienestä kiinni. Jos aikuinen seisoo liian lähellä lasten pöytää, työskentely ei välttämättä käynnisty, koska lapset odottavat aikuiselta ohjeita. Tiimin neljäs jäsen, Mari, piirtää pöllölle nokan. LM 10/2019 s.48-51 50 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 LM10_s48-51_JohtakjaPK+Sarasvuo.indd 50 12.9.2019 16:06:29. Menetelmä haastaa varhaiskasvatuksen opettajia ja ohjaajia miettimään rooliaan, sillä tarkoitus on antaa lasten tulla näkyviksi ja kasvaa täyteen mittaansa. Opettajan ei tarvitse olla keskipiste. Menetelmästä on hyötyä myös vilkkaille tai levottomille lapsille, jotka oppivat rauhoittumaan, kuuntelemaan ja ottamaan toisia huomioon. Viereisessä pöydässä revitään jo papereita pöllön vartaloon. Tavoite on, että lapsi pystyy hallitsemaan tilanteen, mutta samalla se myös haastaa lasta. Kiitoksella ja rohkaisevilla kommenteilla tehdään näkyväksi lapsen onnistuminen. Jokainen lapsi on muutaman päivän kerrallaan johtavassa asemassa. Lasta autetaan oivaltamaan asioita ennemmin kysymällä kuin antamalla suoria vastauksia. Silti myös aikuisen puuttumista tarvitaan. – Jokaisessa on potentiaalia. Paperi asetetaan keskelle pöytää, ja tiimi neuvottelee, miten pöllöä kannattaisi lähteä hahmottelemaan. Lamponen tiivisti kokemuksensa Young Leader -metodiksi, jota hän on hyödyntänyt sen jälkeen työssään. – Mä teen silmät, Benjamin sanoo. – Näetkö liimaa. Ryhmäja johtajuustaitojen opettelu on Maritta Lamposen mukaan erityisen tärkeää arkojen ja ujojen lasten kanssa. Kysymys ohjaa paremmin kuin vastaus Toisen eskaritiimin liider Bella kysyy Tarja Palmilta neuvoja. – Erittäin hyvä kysymys. Lyhyt keskustelu tiivistää monta asiaa Young Leader -menetelmästä. – Liimalla, Bella vastaa. Tiimeille annetaan lupa lähteä pukemaan yksi kerrallaan omassa jonossaan. Jonoihin tottuminen helpottaa ryhmän pysymistä kasassa ja liikkumista päiväkodin ulkopuolella. Hänen tehtävänsä on varmistaa, että liider selviää roolistaan ja saa työskentelystä hyviä kokemuksia. Millä paperit yleensä kiinnitetään
Valta tuo mukanaan vastuuta, vapautta ja onnistumisen kokemuksia. Ihmisyyteen kuuluu sivistyksen, oppimisen ja henkisen kasvun mahdollisuus. Niinkin saa tehdä silloin, kun kokee tarvitsevansa tsemppiä. Meillä kasvatetaan sydäntä, sekä lasten että aikuisten sydäntä, Lamponen tiivistää. – On paljon helpompaa pitää valta omissa käsissä ja johtaa autoritäärisesti ylhäältä alaspäin. Tiimiläiset auttavat tarvittaessa toisiaan pukemisessa ja kengännauhojen solmimisessa. Samalla jutellaan siitä, mikä meni tänään hyvin. Työntekijät opettelevat yhdessä rohkaisemaan lapsia ja sanoittamaan heidän onnistumistaan. Kun johtajan oma auktoriteetti on riittävän vakaa ja vahva, hänellä on varaa antaa päätösvaltaa myös muille. 48-51 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 51 LM10_s48-51_JohtakjaPK+Sarasvuo.indd 51 12.9.2019 16:06:36. Neelia haluaa rohkaista itseään. Jari Sarasvuo: VAHVA PEUKKU! – Tämä on varhaiskasvatuksen ydintä, eväiden antamista täyteen ihmisyyteen ja yhteiskunnalliseen toimijuuteen, yrittäjä Jari Sarasvuo innostuu kuultuaan lyhyen kuvauksen päiväkoti Purren johtajuuskasvatuksesta. LM 10/2019 s. Kaikki hyötyvät tästä! Malli vaatii opettajalta ja ohjaajalta paljon. Joskus reflektoivaa keskustelua käydään myös kesken työpäivän: ”Huomasitko, miten lapsi reagoi, kun teit noin?” – Nämä lapset ovat meidän tulevaisuutemme rakentajia, vaikuttajia ja johtajia. Jos sanat käyvät liian kärkeviksi, Lamponen muistuttaa kauniin puhetavan ja kohteliaisuuden merkityksestä. Bella päättää antaa tiimitarran Miralle rohkaisun merkiksi. Lapset sopivat keskenään, kuka tekee mitäkin yhteiseen työhön. Luonnostaan määrääviä ohjataan kuuntelemaan ja ottamaan toisia huomioon. – Ujoille ja vetäytyville luodaan tilaa toimia. Terve johtajuus antaa Sarasvuon mukaan valtaa niille, joilla sitä lähtökohtaisesti on vähemmän. Sama peruskaava toimii yhtä lailla pienessä päiväkodissa, perheessä kuin suuryrityksessäkin. Mira kiinnittää sen tiimin yhteiseen tauluun. Luontaisten temperamentti erojen tai kertaalleen omaksuttujen roolien armoille ei ole kenenkään pakko jäädä, ei lapsen eikä aikuisen. Palaute voi kohdistua vaikkapa siihen, että tiimi sai haasteista huolimatta yhteisen tehtävän valmiiksi. Liiderinä hän johtaa oman tiiminsä työskentelyä. . JU SS I N U KA RI /L EH TI KU VA Micklas (vas.) näyttää Benjaminille ja Gerdalle työohjetta. Hän tuntuu olevan ihmisenä lempeä, mutta pitää samalla tiukasti ja tinkimättömästi kiinni periaatteistaan. – Tavoitteena on, että rohkaisemisen ja kannustamisen käsite sekä niihin liittyvät sanat tulevat lapsille tutuiksi, Maritta Lamponen kertoo. Toinen virhe olisi jättää lapset kokonaan omilleen. Sarasvuo arvioi, että lasten kasvattaminen johtajuuteen ja tiimityöhön vaatii herkkyyttä, valppautta ja sen myöntämistä, ettei kaikki aina mene oikein. Se avaa oven jatkuvaan oppimiseen. Aikuisen on aina oltava taustalla vastuun kantavana auktoriteettina. Hän on perehtynyt johtamiseen ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen muun muassa yritysvalmentajana, työnantajana ja neljän lapsen isänä. Sarasvuo muistuttaa, että johtaminen on kyky, jonka voi oppia ja jossa voi kehittyä. Se haastaa pohtimaan ja arvioimaan päivittäisiä vuorovaikutustilanteita. Ulos mennään yhdessä. Ilmassa on innostusta, kun työskentely pääsee kunnolla käyntiin. Aamupäivän päätteeksi jaetaan tiimitarrat, jonka jokainen liider saa käydä valitsemassa ja antaa valitsemalleen ryhmänsä jäsenelle. Se näkyy esimerkiksi siinä, millainen puhe päiväkodissa on sallittua
Siellä opitaan itsesäätelyä, vuorovaikutusta ja motoriikkaa, ja yhteisessä orkesterissa jokainen saa kokemuksen kuulumisesta ryhmään. varhaiskasvatus KAIKKI pääsevät mukaan Päiväkodin musiikkihetki on paljon enemmän kuin vain soittamista ja laulamista. KAISA PASTILA | KUVAT LIISA HUIMA LM 10/2019 s.52-55 52 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 LM10_s52-55_MusakarryPK.indd 52 16.9.2019 13:48:59
Millainen ääni tulee rummusta, jos sitä silittää tai jos sitä rummuttaa sormilla tai koko kädellä. Sittemmin vanhemmat ovat raportoineet opettajille, että hiljaisina päiväkodissa pysyvät lapset ovat laulaneet lauluja kotona ja myös opettaneet niitä sanatarkasti perheenjäsenilleen. Osa lapsista oli aluksi ihan hiljaa, eikä halunnut osallistua laulamiseen. – Kohta perhoset lähtevät lentelemään, varhaiskasvatuksen opettaja Anniina Hämäläinen, 27, sanoo ja aloittaa espanjankielisen perhoslaulun La Mariposa, johon lapset yhtyvät. – Mutta musiikin hienous on juuri tässä: siihen voi osallistua eri tavoin. Kahdeksan pientä vipeltäjää hiljenee opettajiensa viereen ja pystyttää omat mallettinsa (pehmeäpäiset kapulat) otsalleen sojottamaan. Tärkeintä ryhmään kuulumisen tunne – Olemme tehneet valtavan matkan. Tuntosarvet ylös, ja korvat auki! Varhaiskasvatuksen opettaja Anniina Hämäläinen antaa viimeiset ohjeet Iivarille (vas.), Noelille, Akselille ja Elmolle. Esimerkiksi lapsi, jolla ei ole vielä kieltä, pääsee toimintaan mukaan soittamalla ja liikkumalla mukana. Silloin hän tuntee olevansa osa tätä yhteisöä, mikä on tosi arvokasta. Malletit liikkuvat perhoslaulun tahdissa. Kuuntelukin kuuluu musiikkiin, musiikkihetken toinen vetäjä, varhaiskasvatuksen opettaja Helmi Österman, 25, sanoo. Laulut kyllä osataan. Kaikkia jäljellä olevia säveliä saa soittaa vapaasti. – Minä en ole perhonen vaan lepakko, Viljo, 4, huomauttaa ja jatkaa tyytyväisenä menoaan. Mikä on hyvä ote kapulasta. LM 10/2019 s.52-55 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 53 ›› LM10_s52-55_MusakarryPK.indd 53 16.9.2019 13:49:08. Hetken päästä kolme perhosta ja yksi lepakko istuvat risti-istuntaan ksylofonien taakse. Kun saa osallistua musiikkiin soittamalla, laulamalla, tanssimalla tai liikkumalla, on osa porukkaa. Tässä syntyy myrskyävä meri. – Musiikissa kaikki voivat saada liittymisen kokemuksen. Ilmeet ovat keskittyneet, kun pienet soittajat aloittavat säestyksen. Kun aloitimme lukuvuoden alussa, pelkkä malletin pitäminen kädessä oli iso juttu monelle puhumattakaan soittamisesta tai edes soittimen koskettamisesta, Hämäläinen kertoo. T untosarvet ovat kuuntelun merkki. Östermanille musiikin tärkein juttu on sen synnyttämä ryhmään kuulumisen tunne. Hertta-päiväkodissa Helsingin Pasilassa on alkamassa maanantaiaamun musiikkihetki. Lasten kasvoille nousee hymy, kun he tajuavat, että säkeistö on soitettu loppuun ja nyt saa rummuttaa puukieliä niin nopeasti kuin osaa. Hämäläinen antaa lasten nauttia hetkestään. Musiikkimatkalle lasten kanssa lähdettiin perusjutuilla. Soittimista on poistettu ylimääräiset laatat. Kuuntelukin kuuluu musiikkiin. Millainen ääni tulee ksylofonista, jos sitä soittaa hiljaa tai kovaa. Kaverukset Akseli (vas.) ja Elmo ovat päässeet sisälle improvisoinnin kiehtovaan maailmaan. He juoksentelevat ympäri Tähtimetsäksi nimettyä huonetta, malletit ovat muuttuneet siiviksi. Jokainen tietää tarkalleen, että musiikkitermi tremolo tarkoittaa hirrrrrveää paukutusta. Sitten vaihdetaan soittajia. – Ja loppuun tremolo, Hämäläinen ohjeistaa. Mikä ero on musiikilla ja hiljaisuudella
LAULU TUKEE KIELEN OPPIMISTA – Olen tavannut monia lapsia, jotka eivät puhu sanaakaan suomea, mutta osaavat laulaen tuottaa sitä, kertoo varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä -opettaja Päivi Nikkilä Helsingin kaupungilta. Välillä on kaverinkin vuoro loistaa. Akselin, 3, lempisoitin on rumpu. Musiikki yhdistää sanat myös tunteisiin, mikä tehostaa kielen oppimista. – Pienelle kielenoppijalle on ihan valtava juttu päästä laulamaan mukana kuorossa edes kertosäkeen verran. Samaa laulua on hyvä laulaa joka päivä, ainakin monta kertaa viikossa. – Yksi haastavimmista jutuista on saada osa lapsista kuuntelemaan, kun osa lapsista soittaa. Yhä useampi päiväkodin aikuinen on alkanut käyttää musiikkia lasten kanssa. Nikkilä vinkkaa, että kasvattajat voisivat rallatella lapsille arkisia kehotuksia tai keksiä pieniä melodianpätkiä. Hän näyttää, miten seuraavassa liikkeessä koputellaan polvia. – Tää vois ensin mennä nukkumaan, hän kertoo, hiljentää instrumentin ääntä ja alkaa suhistella rumpukalvoa silittämällä. Jotta myös sanojen merkitys avautuisi lapsille, Nikkilä neuvoo opettajia kuvittamaan niitä ja käyttämään kuvia laulettaessa muistin tukena. Pienet kädet tottelevat. Lisäksi lapsi saa koko ajan oikea-aikaista tukea sanojen muistamiseen, kun kaverit laulavat vieressä. Tutkijoiden mukaan yhteyttä pitäisi hyödyntää opetuksessa nykyistä enemmän. Minä haluan johtaa orkesteria! Maallikko ei ensimmäisenä yhdistäisi musiikkia kehonhallintaan, mutta siitäkin musiikkikasvatuksessa on kyse. Tärkeää on myös toistaa laulua. Miltä valtameri kuulostaa. Jotta voi tehdä hienomotoriikkaa vaativaa soittamista, pitää ensin harjoitella kehonhahmottamista. Hämäläinen on huomannut, että yllättävän monelle on jäänyt omasta lapsuudesta tunne, ettei musiikki kuulu minulle. Ja vaikkapa kehotukset siivoamisesta on helpompi ottaa vastaan laulettuina kuin puheena. – Nyt rummutellaan kädet hereille! Hämäläinen ohjeistaa lapsia rummuttamaan oikealla kädellä vasenta käsivartta ja sama toisinpäin. – Minä haluan välillä olla orkesterinjohtaja, Kasper, 3, ehdottaa. Kun Nikkilä kiertää päiväkoteja ja neuvoo kieliasioissa, hän suosittelee opettajille sellaisia lastenlauluja, joissa on helppo kertosäe, esimerkiksi Piippolan vaaria. – Musiikin tekemiseen voivat osallistua kaikki lapset. Orkesteri tottelee. Vielä vuosi sitten syksyllä Akseli koki rummun äänen pelottavaksi, mutta nyt hän on varmaotteinen rumpali. Tänään hän intoutuu improvisoimaan. Myös soitinten valitseminen ja kierrättäminen opettaa lapsille vuorottelua. Jo kapuloilla soittaminen on musiikkia. Muu ryhmä seuraa Akselin ohjeita ja matkii häntä. – Rummuttakaa varpaat hereille, Anniina Hämäläinen ohjeistaa. Voi laulaa esimerkiksi ”Lelut koppaan, lelut koppaan!” tai ”Siivotaan, siivotaan!” – Lapsi oppii helpommin ymmärtämään lauletun viestin. Mutta kun oivallus tulee, vuorovaikutustaidoissa tapahtuu iso harppaus. Moni osaa rummuttaa jo kahdella malletilla yhtä aikaa. Musakärryn idea on, että kaikki saavat – ja osaavat – soittaa. Monella aikuisella on tosi korkea kynnys laulaa tai soittaa mitään. – Aikuiset haluavat usein vaihtelua, mutta kielenoppijoille toisto on arvokasta. – Sitten tää herää! Kaikki intoutuvat tekemään Akselin malliin nousevaa rummutusta, kunnes tämä antaa merkin hiljentää. Ei ole sellaista estettä, ettei voisi olla musajutuissa mukana, Hämäläinen vahvistaa. Kehon keskilinjan ylittävät liikkeet ovat erityisen tärkeitä pienille kehittyville aivoille. Lapset oppivat ymmärtämään, ettei koko ajan voi olla itse esillä. Kuka vain osaa liikkua musiikin tahdissa tai soittaa yhtä säveltä mukana kellopelillä. Oman kehon ääriviivoja opetellaan myös esimerkiksi mallettihieronnalla. Musiikki tarjoaa onnistumisen kokemuksia. Tämä asia musiikin teoriasta on selvästi iskostunut lasten mieleen. Ihmiset koetetaan saada näkemään, mikä kaikki on musiikin tekemistä. – Jokaisessa ryhmässä on joku lapsi, jonka kotona ei puhuta lainkaan suomea. Melodia ja rytmi auttavat lasta muistamaan pitkiäkin virkkeitä tai loruja. Hiljaa ja kovaa. Lisäksi kielen rakenteita – sanoja, lauseita, äänteitä – on helpompi erottaa, kun kieltä lauletaan. Ne ovat tärkeitä, koska ne rakentavat myönteistä minäkuvaa. Ensin käydään läpi vasen jalka, sitten oikea jalka. Musakärry-toiminta on osoittanut, että musiikilla voi olla valtava merkitys kielen oppimisessa. Vaikka lapsella olisi vaikeuksia keskittyä tai muita oppimisen haasteita, täällä voi saada onnistumisen kokemuksia. Kun luokkaan kannetaan laakea lattiarumpu, jonka ympärille mahtuu soittamaan useampi lapsi, hän ilmoittautuu heti vapaaehtoiseksi. Kaikki saavat ja osaavat soittaa Hertta-päiväkoti on mukana Helsingin kaupungin järjestämässä Musakärry-toiminnassa, jonka tavoite on vahvistaa päiväkotien musiikkikasvatusosaamista. Musiikkiin kuuluu yhtä olennaisesti kuuntelu ja toisaalta esillä oleminen. Se motivoi, eikä silloin ujostuta niin paljon, vaikka meneekin vähän väärin. Ja jos ensimmäisellä kierroksella ei saa omaa lempisoitintaan, tulee harjoiteltua myös pettymyksen sietämistä. – Olen tämän vuoden aikana oivaltanut, miten hyvin musiikki soveltuu vuorovaikutuksen opetteluun, Anniina Hämäläinen kertoo. Musakärryn myötä musiikin osuus on kasvanut Hertan arjessa. LM 10/2019 s.52-55 54 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 LM10_s52-55_MusakarryPK.indd 54 12.9.2019 16:14:15. Uusin aivotutkimus vahvistaa, että musiikilla on yhteys kielen oppimiseen. Sitä varten musiikkihetkissä liikutaan musiikin tahdissa ja opetellaan myös pysähtymistä, kun musiikissa tulee tauko
Uuden ryhmän yhteisissä tilanteissa lapsi ei ehkä uskalla puhua tai jännittää, mutta musiikkihetkissä hän rohkaistuu. > http://musakarry.blogspot.com Lattiarumpua voi soittaa monta käsiparia samaan aikaan. – Tiedetään, että musiikki vaikuttaa myönteisesti lapsen kokonaiskehitykseen. Musiikki myös rohkaisee lapsia. Nummiranta kertoo aktiivisesta lapsikaksikosta, joka oli meneväinen ja sai paljon älkää-palautetta. Toivoisin, että se voisi olla matalan kynnyksen toimintaa ihan jokaisessa päiväkodissa. Päiväkodilla on mahdollisuus saada kouluttajalta tukea soitinten käyttöön. – Kentältä on tullut paljon myönteistä palautetta siitä, miten musiikista on saatu apua lasten itsesäätelyn tukemiseen ja opetteluun. – Kaverukset saivat musiikkihetkissä kokemuksen, että osaavat ja saavat tehdä itse. Soitinkokoelmissa on esimerkiksi ksylofoneja, kellopelejä, djembejä, kehärumpuja ja soivia putkia. Tässä ajassa säätelytaidot voivat olla lapsilta vähän hukassa. Orkesteri kasvaa uudella soittimella. Opettaja Anniina Hämäläinen näyttää Olaville (vas.), Vienalle ja Elmolle, miten syntyy sateenropinaa. Heille musiikki voi olla verraton tuki, Nummiranta kuvaa. – Hienosti johdit! Sitten Elmo, 3, saa idean: – Nyt voisi tulla valtameri! – Joo! kaverit sanovat ja alkavat kuvitella meren ääntä rummuilla. Apua itsesäätelyyn Musakärry-toimintaa on tällä hetkellä noin 60 päiväkodissa kahdella alueella Helsingissä. – Mitä jos veden ääntä tekisi myös ksylofonilla. Mutta rummutusleikissä he pystyivät odottamaan rummutusvuoroaan ja kun tuli kohta, jossa sai rummuttaa, lapset paukuttivat sydämensä kyllyydestä. – On ihana nähdä, että varautunut lapsi avautuu ja alkaa ilmaista itseään vapautuneesti. opettaja Helmi Österman komppaa. . Viena, 3, tarttuu ideaan ja asettuu ksylofonin taakse. Jos Anna Nummiranta saisi päättää, musiikkikasvatus kirjattaisiin painokkaammin varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmiin ja sen osuutta lisättäisiin lasten parissa työskentelevien koulutuksessa. Keskittyminen oli kaveruksille vaikeaa. Vähitellen hän uskaltaa tuoda itseään esiin ja ilmaista itseään tanssimalla tai soittamalla ja rohkaistuu näin ryhmän jäsenenä. Yksi heistä on musiikkiin erikoistunut varhaiskasvatuksen opettaja Anna Nummiranta, 37. LM 10/2019 s.52-55 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 55 LM10_s52-55_MusakarryPK.indd 55 12.9.2019 16:14:21. – Joka vuosi päiväkotiin tulee lapsia, jotka ovat varautuneita ja jännittävät itsensä ilmaisemista isossa ryhmässä. Eikä kukaan sanonut, että nyt hiljempaa. Kaikki keskittyvät. Kuuluu vain rumpujen ääni. Molemmilla on käytössään kolme kiertävää soittimistoa. Opettajilta ei ole jäänyt huomaamatta Akselin tähtihetki. Jokaisesta päiväkotiryhmästä löytyy lapsi, joka on levoton ja tarvitsee tukea sekä harjoitusta keskittymisessä
SIRPA PALOKARI | KUVA MARJA SEPPÄLÄ L apseni ovat aarteita ja ihmeitä. näe minut TIINA HILDÉN, 44, , tuntee iloa ja ylpeyttä, kun lapset sanovat, että hän on mahtava äiti. Haluan antaa heille toisenlaiset lähtökohdat elämään kuin mitkä itse kotoani sain. LM 10/2019 s.56.58 56 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 LM10_s56-58_NM_TiinaHilden.indd 56 12.9.2019 16:18:47
”Puolentoista tunnin konsertti antaa valtavasti voimia.” LM 10/2019 s.56.58 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 57 ›› LM10_s56-58_NM_TiinaHilden.indd 57 12.9.2019 16:18:52. Tiina Hildén pitää hevistä ja rokista ja käy ystäviensä kanssa livekeikoilla ja festareilla
Menetelmää käytetään yleensä terapeuttiseen iden titeettityöhön ja vuorovaikutustaitojen parantamiseen joko perheessä, vertaisryhmässä, työyhteisössä tai am mattilaisen ja asiakkaan välillä. Sarjaan osallistuvat löydettiin Lapsen Maailman Facebooksivujen kautta alkukeväästä. Se oli kova isku, mutta eteenpäin piti taas mennä: omat lapset tarvitsivat minua. Turvallisuus merkitsee rajojen ja rakkauden antamis ta. Hän oli äkkipikainen ja toisinaan pelottava. L uonto ja musiikki ovat auttaneet traumojen ja menetysten käsittelyssä, sillä luonto rauhoittaa ja musiikki antaa voimaa. Enää en välitä, mitä muut mi nusta ajattelevat. Hän hoi ti paljon minua ja veljeä, kun olimme pieniä. Jäimme veljen kanssa kahdestaan, kun isä surmasi itsensä. Olisi vain yksi aikuinen vähemmän huolehdittavaksi… Saimme jäädä kahdestaan asumaan, ja äidin puolen aikui set sisar ja velipuolemme soittelivat ja huolehtivat. 19vuotiaana veli lähti armeijaan ja minä opiskele maan Kuopioon, missä tapasin lasteni isän. Kun kuopukseni oli 10 kuukauden ikäinen, sisko menehtyi syöpään. Hän oli aina se turvallinen aikuinen. En halunnut, että meidät erotetaan ja perustelin viranomaisille, että olemme pärjän neet ja eläneet melko itsenäisesti siihenkin asti. Pää tin näyttää kaikille, että pärjäämme omillamme. Osaan nauttia linnunlaulusta, sinivuokoista, tuulen suhi nasta, musiikista, moottorin pärinästä… Ikä ja elämänkokemukset ovat tuoneet itsevarmuut ta: ujo ja arka Tiina on poissa. Otin tyttönä vastuun kodista: huolehdin isästä, ruoasta ja kodin hoidosta. Liitto päättyi eroon muu taman vuoden jälkeen. Kiusaaminen loppui aika pian, koska en välittänyt siitä. Kun lapset olivat pieniä, lauloin ja luin heille paljon, leikin ja teimme kotitöitä yhdessä. Tärkeintä on turvallinen ja rauhallinen kasvuympäristö. Nyt kun lapset ovat nuoria, puhumme toisillemme avoimesti ja teemme paljon kivoja asioita. Entisenä mopotyttönä halusin moottoripyörän ja pa ri vuotta sitten hommasin Harley-Davidsonin. Olin ehkä ujouteni vuoksi hyvä silmätikku, ja kotitausta sai tuntemaan välillä häpeää ja erilaisuutta. Koti, jossa lasten ei tarvitse pohtia, onko vanhempi koto na, missä kunnossa ja millä tuulella. Koen, etten saanut surra äidin menetystä, sil lä isä meni pian uusiin naimisiin. En ole uhriutunut tai jäänyt rypemään menneisyydessä. Opin olemaan tunnolli nen, kiltti ja sopeutuva. Huomasin jo varhain, että valinnoilla voi vai kuttaa tulevaisuuteen. Olen prosessoinut läheisten menetyksiä paljon ja pysty nyt antamaan isälle anteeksi. Moottoripyöräily vähentää stressiä, ja moottorin pärinä on musiikkia korville! Ajaessa kiire ka toaa ja ympärillä aistii vain tien ja upeaa luontoa. Tunto sarvet päässä aistin kodin ilmapii riä ja koetin olla mahdollisimman huomaamaton. En pidäkään elämää itsestään selvyytenä, enkä valita pienistä asioista. Yläasteella olin hetken aikaa koulukiusattu. Minua puolet vanhempi sisarpuoleni asui jo omillaan, kun synnyin, mutta meistä tuli hyvin läheiset. Kerran täällä vain eletään! Kun mielessä alkaa kyteä jokin haave, lähden sitä kohti. 1990luvulla kriisiapua ei tultu tarjoamaan, en sellaisesta edes tiennyt. Lukioopinnot eivät oikein maistuneet, mutta olin todella iloinen, kun pääsin ylioppilaaksi. Jos jotain hyvää haluaa kaikesta koetusta löytää, niin lap suus ja vaikeat ajat ovat tehneet minusta vahvan, empaatti sen ja ymmärtäväisen ihmisen. On se kuitenkin jälkensä jättänyt. En olisi minä, jos en olisi ko kenut tätä kaikkea, mitä elämä on eteeni tuonut.” . Se avasi ovet jatkoopin toihin. Ajelen, kun kaipaan tuuletusta. Perheongelmien vuoksi olin kaksoisveljeni kanssa pari kertaa lyhyitä jak soja lastenkodissa. Kesällä kävim me pojan kanssa kuuntelemassa Hämeenlinnassa Metallicaa ja tyttären kanssa kipusimme Saanalle. Ehkä isä ajat teli, että on ollut taakaksi jo riit tävästi ja uskoi, että saamme pa remman kodin muualta. Meillä on hyvät välit, yhteishuoltajuus toimii ja olem me sopineet, että asumme lähellä toisiamme, kunnes lap semme lähtevät omilleen. Ikinä ei voi tietää, milloin on viimeinen päivä. Sen sijaan sosiaalitoimistossa alettiin valmis tella meidän sijoittamistamme. Tiedän, että pärjään, tapah tuu mitä hyvänsä. Haastateltavia lähestytään voimauttavan valokuvauk sen metodilla, joka on Miina Savolaisen kehittämä sosi aalipedagoginen menetelmä. Olimme 15vuotiaita. Riittää, että kelpaan itselleni ja tärkeil le ihmisille. Se ajatus on aina vienyt eteenpäin. Olin vain 7-vuotias, kun äiti kuoli sydänkohtaukseen . 58 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 LM 5/2019 s.50-52 LM10_s56-58_NM_TiinaHilden.indd 58 12.9.2019 16:18:52. Lapsuus ja vaikeat ajat ovat tehneet minusta vahvan ihmisen. Elämäni ensimmäiset 15-vuotta elin isän alkoholismin varjossa. Liikun paljon luonnossa niin yksin kuin lasten ja koirien kanssa. oikeus määritellä itsensä ja purkaa val taasetelmia sekä vastavuoroisuus. Ja mehän pärjäsimme! Ensimmäisenä vuonna isän kuoleman jälkeen sairastelin paljon, sillä kehoni prosessoi traumaa läpi. Tässä ideaa on sovellettu lehtityöhön, jolloin valoku vaaja ja toimittaja ovat pyrkineet toteuttamaan henkilön toiveet mahdollisimman tarkkaan. Sydämen puolelle vasempaan käsivarteeni on tatuoitu kolme mustaa ruusua: muistoruusut äidille, isälle ja iso siskolle. SARJAN IDEA Näe minut sarjassa ihmiset kuvauttavat itsensä sellaisi na kuin haluavat tulla nähdyiksi ja kertovat, mitä halua vat muiden itsestään tietävän. Voimautumisen edellytyk senä ovat mm. En muista hänestä paljoakaan, mutta ne mitä muistan, ovat hyviä asioita. Olin nuorena epävarma, mutta menetykset ja kokemukset ovat vahvistaneet. To sin äitinä on vaikea ymmärtää, mi ten joku voi hylätä ja jättää nuoret lapsensa omilleen. Vanhemmat erosivat, kun olin pieni. Tunnen iloa ja ylpeyttä, kun lapseni sanovat, ”sä oot mahtava äiti!” Olemme eronneet lasten isän kanssa, mutta asumme lähekkäin, jotta lasten on helppoa olla molempien kans sa. Olen positiivinen ja onnellinen, elämä on kaikin puolin mallillaan
Lapsikielteisyyden lisäksi tämänkaltaiset vaatimukset herättävät myös ilmastokielteisyyttä. Tulotason nousu vähentää – ei lisää – lapsien määrää. Kolumnisti ei vaivautunut informoimaan lukijoita laajasta kritiikistä, jonka kohteeksi artikkeli on joutunut muun muassa laskentamenetelmänsä ja etiikkansa puolesta. Se vaatii ennen muuta teknologisia innovaatioita ja niitä tukevaa sääntelyä. Tuorein keskustelu käynnistyi elokuussa sensaatiohakuisesta kolumnista, jossa viitattiin jo kaksi vuotta sitten julkaistuun tieteelliseen artikkeliin. Malthusin mukaan pienikin tulojen lisääntyminen nostaisi lapsilukua. Myös Malthusin ihmisvihamielinen köyhyysteoria osoittautui virheelliseksi. Tiedemies ennusti apokalyptisesti nälkäkuolemaa suurelle osalle väestöä. Sen sijaan yhden vuoden viljasato ei ole riippuvainen edellisen vuoden sadosta. kolumni LM 10/2019 s.59 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 59 LM10_s59_Kolumni_HH.indd 59 12.9.2019 16:21:54. Muistan lukion biologian tunnilta englantilaisen taloustieteilijä Thomas Malthusin. Vuonna 1798 hän julkaisi esseen populaation perusteista (An Essay on the Principle of Population), jonka oivallus oli ero väestön ja ruokavarojen kasvussa. Turmiolliset tuomioennusteet Heikki Hiilamo on viiden lapsen isä ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori. Perhesuunnittelu on ihmisoikeus. Ei ilmastonmuutoksenkaan kaltainen systeeminen ongelma ratkea vetoamalla yksilömoraaliin. Oikeudettomina pidettyjen vaatimusten esittäminen voi heikentää tukea myös oikeutetuiksi koetuille toimille. Thomas Malthusin suuri virhe oli siinä , että hän väheksyi ihmisten kekseliäisyyttä. Artikkelissa kritisoitiin siitä, ettei tätä vaihtoehtoa pidetä esillä lukioiden oppikirjoissa. Koska köyhät eivät hänen mukaansa ymmärtäneet omaa parastaan, hän suositteli kaiken avun kieltämistä köyhille, jotta he eivät synnyttäisi lapsia köyhyyteen. Artikkelin mukaan lasten määrän rajoittaminen on kaikkein merkittävin yksilöllinen ympäristöteko. Silloin ilmastoradikalismi voi paradoksaalisesti muodostua ilmastodenialismin jälkeen järkevän ilmastopolitiikan esteeksi. Väestö voi lisääntyä eksponentiaalisesti, koska jokaisen syntyvän sukupolven kokoon vaikuttaa edellisen sukupolven koko. Myöhemmin tutustuin Thomas Malthusin ajatuksiin köyhyydestä. Huolestuttavaa kehitystä vauhdittaa varmasti se, jos lapsia aletaan pitää ympäristöhaittoina. Hänen mukaansa köyhyyden syynä oli moraaliton elämäntapa: mitä enemmän köyhät saisivat apua yhteiskunnalta, sitä enemmän lapsia he hankkisivat, ja köyhyys lisääntyisi edelleen. Keitä varten säästämme planeettaa, jos uusien sukupolvien ei anneta syntyä. Vanha teoria tulee mieleen ilmastokeskustelusta, jossa on alettu vaatia lasten määrän vähentämistä myös Suomessa. Pellon edellisen vuoden sato ei ennustanut seuraavaa, mutta peltoa voitiin alkaa viljellä tehokkaammin uusilla menetelmillä ja lajikkeilla. Hän vetosi yksilömoraaliin: katastrofi voitaisiin estää, jos ihmiset lykkäisivät avioitumista, mikä vähentäisi jälkeläisten määrää. Jos väestökadosta kärsivissä maissa vaaditaan ilmastosyistä vieläkin vähemmän lapsia, ilmastonmuutoksen torjunta alkaa näyttäytyä höyrypäiden touhulta. Demokraattisissa maissa päättäjien on hankittava sääntelylle enemmistön tuki. HEIKKI HIILAMO IHMETTELEE, KEITÄ VARTEN SÄÄSTÄMME PLANEETTAA, JOS UUSIEN SUKUPOLVIEN EI ANNETA SYNTYÄ. Suomessa syntyvyys on vajonnut ennätysalhaalle. Sen loukkaaminen, vaikka tämä tapahtuisi tärkeän tavoitteen nimissä, muistuttaa Tarkoitus pyhittää keinot -ajattelua, joka on tuttua totalitaaristen valtioiden ja terroristien toiminnasta
Miljöön kauneus paljastui toden teolla, kun sarjan kuvittajaksi tuli Salla Savolainen. Näissä maisemissa nurkkalaudat eivät repsota. Kiskot veivät etelään siinä missä iskelmissä ja aikuisten kaunokirjallisuudessakin, mutta lastenkirjoissa on aina ollut myös taipumusta romanttisuuteen. Maalle muuttamisesta kertoo myös Tuija Lehtisen 1980-luvun nuortenkirja Joka kimma sen tietää (Otava). ”Maaseutua oli vaikea käsittää, enkä edes yrittänytkään”, Riki puuskahtaa. Ratkaisun voi tulkita nykyisen kaupunkisuunnittelun kritiikiksi. Veera Salmen suosikkisarjan yhteisnide Mauri, Pasilan jäbä (Otava, tekijän kuvittama) on hieno esimerkki lastenkirjallisuuden muuntuneesta maantieteestä. Christel Rönns) perheen suhde uuteen kotiseutuun lujittuu entisestään, kun syyslomakin vietetään rahapulan vuoksi Kuoppakylässä. Nuortenkirjoissa tosin muistetaan aina kauhistella vuokrataloja. Ehkä heitäkin kyliltä löytyy, mutta paljon vahvemmin kirjassa liputetaan maaseudun mukavia ja toverillisia puolia. Pentin kotilähiö on oikein sympaattinen paikka, ei yhtään uhkaava eikä samea. Tyrskyävän merenkin hän kuvittelee Pasilaan. Mauri suhtautuu kotipaikkaansa hellästi, ja mielikuvituksen voimin se muuttuu hyvin jännittäväksi. Lukija voi ihastella Tuulihatunraittia ja Sireenikujaa; ja maisemassa on ripaus ruotsalaisten lastenkirjojen päivänpaisteista kauneutta. Vuokralla asuminen on viimeisiä kauhun linnakkeita nuortenkirjallisuudessa, eivätkä kirjailijat hevin suostu siitä irtaantumaan. NYT ON LÖYDETTY UUSIA MAISEMIA: LÄHIÖT JA SAARET OVAT VAHVASTI NÄKYVILLÄ KIRJOISSA. Tuoreessa lastenkirjallisuudessa pyöräytetään näkösälle kevytversio maalaiskylästä. Kuoppakylän lopetetulle juna-asemalle muutetaan Jukka-Pekka Palviaisen Allu-lastenkirjasarjassa. Lähiöt ja pääkaupungin laitamat eivät enää edusta kirjoissa kurjuutta. Sitä mukaa kun suuria kaupunkeja tiivistetään ja matalaa rakennuskantaa LASTENJA NUORTENKIRJOISSA ON MUUTETTU MAASEUDULTA ISOIHIN TAAJAMIIN SAMAAN TAHTIIN SUOMALAISTEN KANSSA. Veera Salmen toisenkin lastenkirjasarjan ympäristökuvaus irtaantuu totunnaisuuksista: Puluboi ja Pulu -kirjoissa saadaan paljon kaunista ja kotoista irti Hakaniemen urbaanista maisemasta. Itähelsinkiläisillä lähiöillä on ollut vankka asema suomalaisessa ennakkoluulojen kartastossa. Keskikokoinen kaupunki vaihtuu maalaiskyläksi, eikä päähenkilötyttö pidä mahdollisena, että unelmien prinssit löytäisivät sinne: ”Ehei, prinssit kartto niitä seutuja koska ne tiesi, että mökit oli täynnä pahoja sisarpuolia tai yksinäisiä poikamiesisäntiä”. Enää ei jökötetä kaukana kaikesta, vaan maaseutu näytetään sievien talojen rykelmänä ja vapaasti valittuna idyllisenä elämänmuotona. LÄMPIMÄSTI LÄHIÖISTÄ Suomalaisen lastenkirjallisuuden kaupunkikuva on viime vuosina avartunut. Niinpä jo 1950-luvun lopulla Marjatta Kurenniemen tyttökirjassa Kesälintu (WSOY) kaupunkilaisperhe löysi uuden elämän suloisesta kesähuvilasta järven rannalla. torniin rakennetusta kirjastosta. Tätä tunkkaista kuvaa hälventää määrätietoisesti Riina Katajavuori Pentti-kuvakirjasarjassaan. Lehtisen 2000-luvun roadmovie-nuortenromaanissa Traktori (Otava) Riki ryskyttää vanhalla Valmetilla Suomen halki, mutta kyläteistä ei sittenkään tule pojan elämää. kaadetaan, lastenkirjoissa muutetaan pikkuruisiin kyläyhteisöihin. Myös Paula Noronen on herkkä huomaamaan itäisten lähiöiden kauneuden Supermarsu-sarjassaan. Niissä varttunut sukupolvi kirjoittaa asuinpaikastaan lämpimästi usein pehmeän nostalgian vallassa. Maaseudun ja kaupunkien välimaastoista on vihdoin löydetty lähiöt. Allu ja outo Uolevi -kirjassa (WSOY, kuv. KUUKAUDEN KIRJAT Maalta kaupunkiin Nykyisen kaupunkisuunnittelun kritiikkiä Vuokralla asuminen aiheuttaa kauhua LM 10/2019 s.60-61 60 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 LM10_s60-61_KK.indd 60 12.9.2019 16:30:12. Allun perhe nauttii omalaatuisen talon iloista, mm. Ja miten tunnelmalliselta näyttää pulkkamäki kuun loistossa Salla Savolaisen kuvissa Pentin aprillipäivä -kirjassa (Tammi)! Pihaelämä on tiivistä ja antoisaa, melkein yhteisöllistäkin, sillä niin paljon lapsia vilistää pihalla. Lapset löytävät jännittävyyksiä niin kirkosta kuin kartanostakin. Kirjailijan viesti on kannustava: kotiseutuun tutustuminen on hauskaa – ja ehkä Suomen voi pitää asuttuna jopa kasvukeskusten ulkopuolella! Idyllin keskellä eletään myös Sinikka ja Tiina Nopolan Heinähattu ja Vilttitossu -kirjoissa. Kuvakirjan Heinähattu, Vilttitossu ja Kalju-Koponen (Tammi) sisäkannessa avautuu upea panoraamanäkymä kotikulmien kaduista. JA MUODIKASTA PALUUMUUTTOAKIN ON TEHTY. Suomalaisessa lastenkirjallisuudessa on etsitty vuosikymmeniä tasapainoa maaseudun ja kaupungin väliltä
Koskettavin teoksista taitaa olla Vesta-Linnea kuunvalossa, jossa kerrotaan lapsen alakulosta ja masennuksesta. Eikä pelkästään sinun hänelle.” Tarinassa on monenmoista mietittävää aikuisillekin. Kirja paikkaa suomalaisen lastenkirjallisuuden olemattomaksi kuihtuneen kansainvälisyyskasvatuksen aukkoja. Erika Kallasmaa) kertoo perheen Intian-matkasta. Dieckmannin pieni seikkailukomedia avaa siis uusia ovia. Siellä tuoksuu neulasilta, kävyiltä ja leikkimökiltä, mutta ei siinäkään kaikki: ”Oli vielä jotakin levotonta, isoa ja määrittelemätöntä. Nauvo-Auvon pakomatkassa toteutuu suomalaisten perinteinen haave: kesällä on pakko päästä pois kaupungista, maalle tai saareen, sama se. Niiden realismissa on miellyttävä aavistus Astrid Lindgrenin Saariston lapsien tunnelmaa: inhimillinen sekoitus elämän iloja ja vaikeuksia sekä saaren hyviä ja huonoja puolia. . Kansainvälisestikin arvostetun Maria Turtschaninoffinkin kirjoissa Hakaniemeen tiiraillaan turvallisesti Kruununhaan puolelta… VÄRIKÄS LOMAKERTOMUS Saska Saarikosken toinen lastenromaani Leo ja intialainen kärsäjumala (Otava, kuv. Raimo Huittinen) tavataan sekä tutut kelmit että lapset persoonallisen vanhan rouvan seurassa. Vesta-Linnea ei tahdo päästä aamulla sängystään, eikä siinä yhtään auta kesämökin kaunis tunnelma. Harmi vain, että pojan kertojanääni on toisinaan hiukan teennäinen, ellei peräti veikistelevä. Se on yhtä paljon kirja matkustamisen luonteesta kuin itse kohteesta. Intia tulee niin tutuksi kuin se on mahdollista pienehkön kirjan puitteissa. Vesta-Linnea haikailee Mindyn ystävvyyttä, mutta niin vain käy, ettei tämä osoittaudu kovin luotettavaksi kaveriksi. KU VI TU S KI RJ AS TA N AU VO -A U VO AA LL O IL LA Kesällä on pakko päästä pois kaupungista Mietittävää myös aikuisille Kansainvälisyyskasvatusta LM10/2019 s. Uutuuskirja Vesta-Linnea ja kaverit (Tammi, suom. Christel Rönns, suom. Ehkä seikkailu karkaa vähän epäuskottavaksi, mutta lapsilukijoita se varmasti houkuttelee. Isä kertoo myyttisiä tarinoita, ja Leo hoitaa seikkailupuolen ihan itse. Helene Bützow) kertoo lastenhuoneen nallesta, joka vapauttaa itsensä kaupunkikodin kahleista ja purjehtii ystävineen perheen lomapaikkaan Nauvoon. Saaristoseikkailu sijoittuu Porvoon saaristoon, jossa seurataan Tove Janssonin jalanjälkiä. Ville Romusen ja mummon saaristoseikkailu -kirjassa (Mäkelä, kuv. Maijaliisa Dieckmannin humoristisen lastenkertomuksen loppuratkaisu vihjaa, että saaristoseikkailu jää ryhmä Mutikaisen viimeiseksi. Saaristo ja Helsingin komea kantakaupunki ovat tarjonneet sykähdyttävää luettavaa vuosikymmenestä toiseen, mutta uudet valloitukset piristäisivät kummasti. Viisas pikkusisko Wendla on vakaasti sitä mieltä, että Mindy ei ole kiltti: ”Jos hän on ystäväsi, hänen pitäisi olla sinulle kiltti. Sarjassa on vuodesta 2004 lähtien käsitelty seikkailutohinan rinnalla turistikohteiden kulttuurihistoriaa. SAARISTON LAPSET Markku Karpio on kirjoittanut vuosien mittaan varhaisnuorille kirjoja saariston elämästä. Niin tuttua kuin Janssonin saaristoelämä aikuisille lukijoille elämäkertaja tutkimuskirjallisuudesta onkin, lapsille ei jostain syystä ole Janssonin taustoista juurikaan kirjoja laadittu. Henrika Anderssonin Nauvo-Auvo aalloilla (S&S, kuv. Suolaa ja levää ja maltapa – meri!” Nallen kertomistapa ei ehkä aina tunnu luontevalta, mutta juuri tällaisissa tunnelmakohtauksissa välittyy silti tunteikkuutta ja merellisyyttä, joka ei ole kovinkaan kaukana Tove Janssonin kirjoista. YSTÄVYYDEN YTIMESSÄ Tove Appelgrenin kirjoittamassa ja Salla Savolaisen iloisesti kuvittamassa Vesta-Linnea-kuvakirjasarjassa on käsitelty pikkutytön elämän suuria asioita. Tittamari Marttinen) keskittyy ystävyyden hankaliin hetkiin. Köyhyydestä ei pahemmin puhuta, onneksi sentään lukija voi tehdä omia havaintojaan pienten mainintojen perusteella. Savolainen kuvittaa uhkeita kaupunkinäkymiä ja komeita vanhoja taloja, jotka sopivat hyvin vanhoissa kortteleissa viihtyvään suomenruotsalaiseen lastenkirjallisuuteen. Leo on utelias tiedemiestyyppi, toisinaan aikuisiakin näppärämpi – siis melko tyypillinen lastenkirjallisuuden hahmo. Saaret ovat lastenkirjoissa myös unennäön, kuvitelmien ja realismin maailmaa. 60-61 LAPSEN MAAILMA 10 | 2019 61 LM10_s60-61_KK.indd 61 12.9.2019 16:30:21. Pikkuhiljaa tosin toivoisi, että suomenruotsalaisissa lastenkirjoissa tehtäisiin suuri muutto Pitkänsillan toiselle puolelle
044 262 3306. www.suomenkasper.fi Yksilöllistä tukea henkiseen hyvinvointiin ja elämänhallintaan sijoitetuille ja jälkihuollon piirissä oleville nuorille, sekä nuorten kanssa työskenteleville aikuisille pääkaupunkiseudulla. Tarjoamme kilpailukykyiset hoitopalkkiot sekä vahvan alkuvaiheen tuen. Etsimme perhekotivanhemmiksi pariskuntaa, joista ainakin toisella on AMK-tasoinen sosiaalitai terveydenhuoltoalan koulutus sekä kokemusta lastensuojelusta ja lasten kanssa työskentelystä. Lähetä hakemus 31.10.2019 mennessä. Jukola ry:n ylläpitämä lastensuojelulaitos Etelä-Savossa tarjoaa perhekotivanhemmille hyvän toimeentulon lisäksi yhteisön muiden yksikköjen tuen, moniammatillisen työyhteisön, työnohjauksen sekä mahdollisuuden asua ja elää lähellä Järvi-Suomen luontoa. Perhettä tukevaa lastensuojelua. Ota rohkeasti yhteyttä! Perhehoidon koordinaattori Emmi-Maaria Mäkilä p. 043 8268 540 emmi-maaria.makila@espoo.fi espoo.fi/perhehoito, FB: Espoon perhehoito KAIKENKARVAISIA SIJAISPERHEITÄ! LM 10/2019 s.62-63 LM10_s62-63_Imot+PalvK.indd 62 12.9.2019 16:35:17. Jokaisella lapsella on oikeus käsitellä vanhempien eroa Kohtaatko työssäsi lapsia, joiden vanhemmat ovat eronneet. www.aarreranta.com Espoon perhehoito etsii uusia sijaisperheitä kaikenikäisille lapsille max 200km etäisyydellä Espoosta. Tahdotko tehdä merkityksellistä, elämän kokoista työtä lasten ja nuorten parissa. www.jukola.fi Perhekotivanhemmiksi Mäntyharjulle. Lisätietoja sivuiltamme www.jukola.fi tai anne.huovinen@jukola.fi, puh. Lue lisää: bvif.fi/oes BF_ilmo_3.indd 1 30.8.2019 15.39 Kaksi pientä ja kodinomaista lastensuojeluyksikköä keskellä Suomea Ähtärissä. Katso koulutukset ammattilaisille
Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kerran kuukaudessa. 12 kk . Etsimme perhekotivanhemmiksi pariskuntaa, joista ainakin toisella on AMK-tasoinen sosiaalitai terveydenhuoltoalan koulutus sekä kokemusta lastensuojelusta ja lasten kanssa työskentelystä. Määräaikaistilauksena . Rinnekodin lasten ja perheiden palvelut tarjoavat kehitysvammaisten, autismikirjon ja muiden erityislasten ja -nuorten perheiden jaksamisen tueksi lyhytaikaista hoitoa esimerkiksi omaishoidon vapaiden ajaksi, ryhmämuotoista lasten asumispalvelua ja lastensuojelun sijaishuollon palveluja. 12 kk . peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaushinnat . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Määräaikainen (6 kk) 59,50 e . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Kestotilaus (3 kk) 29,50 e . 6 kk . tilaat lehden . Kustantaja www.lskl.fi TUKEA HYVÄÄN ELÄMÄÄN Kysy lisää puh. 12 kk . Va sta an ot ta ja m ak sa a po sti m ak su n Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta us lä he ty s Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 (03) 4246 5341 (faxi) tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . Itselleni . 3 kk . Katso koulutukset ammattilaisille. MA AIL MA Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Opiskelijatilaus (12 kk) 58 e Postituslisät ulkomaille . Lähetä hakemus 31.10.2019 mennessä. Määräaikainen (12 kk) 88 e . Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. LM 6-7/2019 s.1-2 MA AIL MA VAIHTO EHTOJA RUUTUA JALLE | NUOREN LESKEN SELVIYT YMISTA RINA TARPEEL LINEN ISOVAN HEMMA NVAPAA | RAKKAU S, VIHA, HÄPEÄ – MITEN LAPSEN TUNTEE T KEHITT YVÄT | AJOISSA PUHETE RAPEUT ILLE! YLPEÄST I AMIS LASTEN SUOJELU N KESKUS LIITON KUUKA USIJULK AISU 9 | 2019 LM 9/2019 s.1-2 Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2019 . Lisätietoja sivuiltamme www.jukola.fi tai anne.huovinen@jukola.fi, puh. Jukola ry:n ylläpitämä lastensuojelulaitos Etelä-Savossa tarjoaa perhekotivanhemmille hyvän toimeentulon lisäksi yhteisön muiden yksikköjen tuen, moniammatillisen työyhteisön, työnohjauksen sekä mahdollisuuden asua ja elää lähellä Järvi-Suomen luontoa. 044 262 3306. Kestotilaus (6 kk) 49,50 e . Kestotilauksena . Perhettä tukevaa lastensuojelua. Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2019 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus . Opiskelijatilauksena . Lahjaksi . ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . Jokaisella lapsella on oikeus käsitellä vanhempien eroa Kohtaatko työssäsi lapsia, joiden vanhemmat ovat eronneet. Eurooppaan 12 kk 30 e . 62-63 LM10_s62-63_Imot+PalvK.indd 63 12.9.2019 16:35:22. Tahdotko tehdä merkityksellistä, elämän kokoista työtä lasten ja nuorten parissa. Lahjatilauksena . Kestotilaus (12 kk) 76 e . www.suomenkasper.fi LM10/2019 s. 6 kk . 02063 855 00 www.rinnekoti. 6 kk . www.jukola.fi Perhekotivanhemmiksi Mäntyharjulle. Tavoitteena onnellinen lapsuus ja jaksavat perheet Uudet erityislasten tilapäishoidon ja lastensuojelun palvelumme avautuvat kesäkuussa 2019 Espooseen ja Lahteen. palvelukortti TILAA LEHTI itsellesi tai lahjaksi LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 6-7 | 2019 MA AIL MA URHEILUN SÄRKEMÄT LAPSET | SARA, 9, KERÄÄ RAHAA SOS-LAPSIKYLÄLLE TAITEILIJA JA ERITYISEN POJAN ÄITI ANNA SEPPÄLÄ: ”ON PITÄNYT KASVATTAA PAKSU NAHKA” | LOMAKOTITOIMINTA ON YHÄ VOIMISSAAN NÄIN VÄLTÄT KESÄTURMAT | ARKKITEHTUURIVAI TIEDELEIRILLE. 12 kk
– Arki ei saa olla täynnä ohjelmanumeroita. – Maailma on pienelle kulkijalle monimutkainen paikka, jossa on paljon opittavaa. Suorituskeskeisessä maailmassa kuilu voi kasvaa erilaisten ihmisten välillä hyvinkin syväksi. Vahvat pärjäävät ja heikot kaatuvat. Iloitsemmeko saavutetuista tavoitteista vai haluammeko aina enemmän. Kun on vaan ja möllöttää, saa pääkoppa rauhassa levätä ja kehittyä. Kun lapselta tämän lisäksi odotetaan päiväkodista lähtien jatkuvaa suorittamista, kasvatetaan stressaantunutta aikuissukupolvea, Nisonen toteaa. Nykyajan lapset elävät suorituskeskeisessä yhteiskunnassa. ILMOITUS Höpöttelyn LAADUNVALVONTAA LM 10/2019 s.2-3 64 LM10_s64-65_Adv_Vaahteramaki.indd 64 12.9.2019 16:50:21. Olla möllöttämistä ei pidetä hänen mukaansa trendikkäänä, mutta se on silti erittäin tarpeellista. Tavoitteena kiireettömyys Työssään Ville Nisonen näkee päivittäin oireilua, joka on seurausta lasten – ja aikuisten – liiallisesta stressistä. Siitä huolimatta yhteiskuntaa rakennetaan suoritteille yhä enenevässä määrin. – Pelkän olemisen ei katsota olevan tehokasta, mutta toisaalta juuri se tekee ihmisestä tehokkaan. Työn tekeminen on hyvä asia, mutta nautimmeko me itse prosessista. Siksi Vaahteramäen sijaishuoltoyksiköissä pyritään kiireettömään arkeen. Harrastukset ovat hyviä, mutta niitä ei pidä olla liikaa, Nisonen muistuttaa. Lapsuusvuosista lähtien koettu stressi altistaa ongelmille, joita vastaan lastensuojelupalveluja tarjoavassa Vaahteramäessä taistellaan esimerkiksi höpöttelyn keinoin. – Meitä kasvatetaan pienestä pitäen samaan muottiin kuin aikaisempiakin sukupolvia. Nisosen mukaan lapsen arjessa tuleekin aina olla aikaa rentoon ja tavoitteista vapaaseen vuorovaikutukseen aikuisen kanssa. Lasten stressiä on Nisosen mukaan tutkittu viime vuosina paljon, minkä ansiosta tietoisuus siitä on alkanut kasvaa. – Stressinsietokyky vaihtelee yksilöittäin. Jatkuvaa suorittamista ei useinkaan tehdä kehittymisen vaan itse suorittamisen takia. KUVAT TUUKKA KIVIRANTA K un kaikelle tekemiselle määritellään tarkoitus ja tavoite, altistuvat jo pienet lapset valtavalle stressille, sanoo Alavudella ja Peräseinäjoella toimivan Vaahteramäen toiminnanjohtaja Ville Nisonen
– Me haluamme kutsua sitä höpöttelyksi, vaikka sitä voisi kutsua myös terapeuttiseksi lähestymistavaksi. Kuntoutuksen keskeistä sisältöä ovat arjen mallintaminen, vanhemmuuden arviointi ja tukeminen sekä perheterapeuttiset keskustelut. Lapsen perustarpeiden tyydyttyminen sekä niiden ympärille luodut rajat ja rutiinit tuovat arkeen tasaisuutta ja turvallisuutta, Nisonen tietää. – Kiireettömän yhdessäolon ja vuorovaikutuksen oppiminen on usein myös perhekuntoutuksen keskiössä, toiminnanjohtaja Ville Nisonen sanoo. Täysin suorittamisesta vapaita ei Vaahteramäessäkään silti olla. – Vaahteramäessä on selvä, ennakoitavissa oleva vuorokausirytmi, johon kuuluvat esimerkiksi tarkasti määritellyt unija ruoka-ajat. Ville Nisosen mukaan vanhanajan verkkaisempi elämänrytmi oli aivoille nykymenoa terveellisempää. Tällöin lapsi joutuu päättämään asioista, joista päättämiseen hänellä ei vielä ole riittäviä kykyjä. – Laadunvalvonta on nykyaikaisessa lastensuojelutyössä selviö. Turvaa rajoista ja rutiineista Ville Nisonen on huolissaan monien aikuisten tavasta antaa lapselle liikaa vastuuta arjen kulusta. Kun ilmapiiri on luonteva ja neutraali, syntyy mahdollisuus ujuttaa ajattelemisen aiheita arkisiin asioihin ilman vastakkainasettelua. Perhekuntoutuksen lisäksi Vaahteramäen palvelukattaukseen kuuluvat sijaishuoltopalvelut, avopalvelut sekä Alavuden yläkoulun alaisuudessa toimiva joustavan perusopetuksen luokka. Vaahteramäessä perheen tukena on koulutettu ja osaava asiantuntijatiimi, johon kuuluu perheterapeutteja, sosionomeja, sairaanhoitajia, lähihoitajia, psykoterapeutti sekä nuorisopsykiatrian erikoislääkäri. Lapsi tarvitsee suorittamisen vastapainoksi myös kiireetöntä oleskelua ja vuorovaikutusta aikuisen kanssa. Lastensuojeluyksikkö Vaahteramäki Oy @vaahtismaki Toiminnanjohtaja Ville Nisonen puh. Syy suorittamiseen on kuitenkin mitä parhain. Kiireettömyyden keskellä lapsi saa kehittyä rauhassa, käydä koulua ja toimia mahdollisimman stressittömästi. – Ylikuormittavan ympäristön keskellä eläminen on raskasta. ILMOITUS PERHEKUNTOUTUS TÄHTÄÄ RAUHOITTUMISEEN Vaahteramäen lastensuojelupalvelut ovat tarjonneet tavoitteellista ja vaikuttavaa lastensuojelua jo kahdeksan vuotta. Kun perheessä opitaan rauhoittumaan, aikaa lapsen tarpeiden huomioimiseen jää enemmän, eikä huomiota tarvitse hakea äärimmäisin keinoin. LM 10/2019 s. 0400 352 686 ville.nisonen@vaahteramaki.com www.vaahteramaki.com Liiallinen stressi ja ainainen tekeminen sairastuttaa. Vaahteramäen perhekuntoutuksessa työskennellään perheen tarpeiden ja toiveiden sekä sosiaalityöntekijän ja muiden yhteistyötahojen arvion ja asiakassuunnitelman mukaisesti joko Vaahteramäen perhekuntoutusasunnoissa tai perheen omassa kodissa. 2-3 65 LM10_s64-65_Adv_Vaahteramaki.indd 65 12.9.2019 16:50:29. Höpötellessä lapsen aivot saavat tilaa kehittyä ja käsitellä päivän tapahtumia. Me suoritamme höpöttelyn laadunvalvontaa eli varmistumme siitä, että lasten ja aikuisten välillä toteutuu päivittäin riittävästi kiireetöntä ja hyvää tekevää vuorovaikutusta. – Aikuisten ydintehtävä on tarjota lapselle vakaa arki. Kun arjen puitteet ovat kunnossa, päästään myös lastensuojelutyössä haluttuihin tuloksiin. Koska sijoitetut lapset ovat usein hyvin stressaantuneita, Vaahteramäessä panostetaan erityisesti kiireettömään arkeen
– Lapsella ei välttämättä ole keinoja ilmaista itseään, minkä vuoksi hän tuntee, ettei tule ymmärretyksi. ILMOITUS Erityisen lapsen kohtaamisessa HERKKYYS ON VAHVUUTTA LM 10/2019 s.2-3 66 LM10_s66-67_Adv_Rinnekoti_Hetkihanke+ TakaK.indd 66 10.9.2019 12:00:02. Haastavaa käyttäytymistä voivat aiheuttaa esimerkiksi lapsen liian ahdistavaksi tai vaativaksi kokemat sosiaaliset tilanteet, struktuurin puute, aistiherkkyydet, kiputilat sekä lapsen puutteelliset tunneja vuorovaikutustaidot. Kaikki alkaa perheen tilanteeseen pureutuvasta kotikäynnistä, jonka on havaittu laskevan ryhmään liittymisen kynnystä. Tältä pohjalta on kehitelty toimiva ja arvioitu malli, joka on nyt valmiina jalkautumaan kentälle. Haastetta ei välttämättä nähdä lapsen ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa, vaikka juuri sieltä se useimmiten löytyy. – Haastavaksi koettu käyttäytyminen tulkitaan usein lapsen huonokäytöksisyydeksi tai jopa tahalliseksi kiusanteoksi. Vertaistukea keskusteluryhmästä Hetki-hanketta on kehitetty toimintatutkimuksen avulla, jossa on ollut mukana myös Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisen tiedekunnan erityispedagogiikan osasto. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa myönteistä vuorovaikutusta sekä voimaannuttaa vanhempia. Rinnekodin Hetki-hanke on kehittänyt voimavaralähtöisen vertaisryhmämallin kehitysvammaisen lapsen haastavasta käyttäytymisestä kuormittuneille vanhemmille. Teemat perustuvat tutkittuun tietoon ja yleisesti tunnettuihin teoreettisiin viitekehyksiin, ja runkoa on mahdollista muokata vanhempien toiveiden mukaisesti, Tyyskä-Korhonen selventää. – Joka toinen viikko järjestettävien ryhmätapaamisten teemoja ovat muun muassa tunnetaidot, yhteyden rakentaminen, oppimisen edellytykset, vanhempien hyvinvointi ja itsemyötätunto. Sellaisessa tilanteessa turhautuu kuka tahansa. Syy vain saattaa olla ensin piilossa, Tyyskä-Korhonen vakuuttaa. KUVITUS ANNA EMILIA LAITINEN H anke lähti liikkeelle perheiden tarpeesta. – Kaikkeen käyttäytymiseen on aina selitys. – Hetki-ryhmämallin avulla puretaan lapsen ja vanhemman välille muodostunutta negatiivisen vuorovaikutuksen kehää myönteistä vuorovaikutusta lisäämällä. Haastavasti käyttäytyvien lasten vanhemmat olivat väsyneitä ja kaipasivat apua arkeensa, kertoo Hetki-hankkeen projektipäällikkö Varpu Tyyskä-Korhonen. Hankkeen kolmivuotisen kehittämisvaiheen aikana on koottu yhteensä kuusi kuuden perheen vertaisryhmää, jotka ovat tavanneet kahdeksan kertaa. Lisäksi kiinnitetään huomiota vanhempien jaksamiseen ja tuetaan heitä voimaantumisessa, Tyyskä-Korhonen kertoo
Kun kiireen kierre katkaistaan, syntyy ihmeellisiä asioita, Tyyskä-Korhonen huomauttaa. Erityislapsen kanssa vanhemman omien tunnetaitojen hallinta korostuu. Ryhmässä läpikäydyt mallit ja ohjeet tuottavat toivottua käyttäytymisen muutosta, jota huomataan sekä omassa että lapsen käyttäytymisessä, Tyyskä-Korhonen iloitsee. Hetki-hankkeen rahoittaa Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) ja se toteutetaan yhteistyössä kuntien ja vaativan erityisen tuen tutkimusryhmän kanssa. Se puolestaan heijastuu lapseen, joka pysyy niin ikään rauhallisena. Koulutuspaketin ovat kehittäneet ja koonneet projektipäällikkö Varpu Tyyskä-Korhonen ja projektisuunnittelija Jael Virtanen. ILMOITUS TIESITKÖ, ETTÄ… Hetki-hankkeen nimi tulee sanoista helpotusta ja tukea kehitysvammaisen lapsen käyttäytymishaasteisiin, interventio. – Hetki-ryhmien lähestymistapa on dia lo ginen ja voimavarakeskeinen. Helpotusta haastavaan käyttäytymiseen Ensimmäisessä ryhmätapaamisessa vanhempia helpottaa usein jo havainto siitä, että erityisen lapsensa käyttäytymishaasteiden kanssa painivat toisetkin vanhemmat. 2-3 67 LM10_s66-67_Adv_Rinnekoti_Hetkihanke+ TakaK.indd 67 10.9.2019 11:54:09. Viimeisestä mukana ovat olleet FT, dos. Rinnekoti on Suomen suurin kehitysvamma-alan palveluja tarjoava yksityinen toimija ja yhteiskunnallinen yritys. – Osallistujilta saatu palaute osoittaa, että vanhemmat kokevat lapsen käyttäytymisen helpottuvan. Kesäkuussa avautui uusi lastensuojeluyksikkö myös Lahteen. Elina Kontu sekä FT, puheterapeutti Ritva Ketonen. Ota yhteyttä: Varpu Tyyskä-Korhonen 040 544 7438 varpu.tyyska-korhonen@rinnekoti.fi www.rinnekoti.fi/hetki LM 10/2019 s. Nimen voi nähdä myös vertauskuvallisesti: Hetki tarjoaa hengähdystauon lastensa käyttäytymishaasteiden kanssa kamppaileville vanhemmille. Kun vanhemman tunneyhteys lapseen toimii, lapsen yhteistyökyky hänen kanssaan paranee ja haastava käyttäytyminen vähenee. – Strategianamme on palvella lapsia, nuoria ja heidän perheitään visiomme mukaisesti ihmistä lähellä, kertoo Rinnekodin asiak kuusja myyntijohtaja Jaana Laaksonen. Negatiivisuudesta edetään vahvasti kohti myönteisiä asioita. Perheet ovat omien asioidensa asiantuntijoita, joita me tuemme ammatillisella osaamisellamme. RINNEKOTI LAAJENI LAHTEEN Rinnekoti sai alkunsa osana Diakonissalaitoksen toimintaa yli 90 vuotta sitten, kun sisar Aino otti hoitoonsa Martti-nimisen kehitysvammaisen pojan. – Herkkyys ja ajan antaminen ovat vahvuutta paitsi erityisen lapsen kohtaamisessa, myös vanhemmuudessa ja vanhempien omassa jaksamisessa. Tapaamisten välissä on hyvin aikaa käsitellä, pohtia ja havainnoida opittua kotioloissa. – Arjen kiire ja hektisyys on omiaan luomaan ja ylläpitämään negatiivista vuorovaikutusta. – Vanhemmat jaksavat ongelmatilanteissa paremmin, eivätkä hermostu vanhaan tapaan. WWW.RINNEKOTI.FI KIINNOSTUITKO HETKI-RYHMÄMALLISTA. Tätä nykyä Rinnekodin lasten ja nuorten palvelut toimivat pääosin Helsingissä ja Espoossa