LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUK AUSIJULK AISU • 11 • 2017 Oma huone. Erityislapsen vanhemmat parisuhdekurssilla Norsutkin tarvitsevat mummoa Opettele erottamaan vihreät ja punaiset ajatukset! Raskauspahoinvointi vei sairaalaan 25 000 euron huoltajuuskiista
Lapsijärjestöt 1 kk äidille 1 kk isälle 1 kk jaettavaksi Osuus äideistä, jotka kannattivat mallia Kelan kyselyssä. Lapsijärjestöjen mallissa ei eritelty sukupuolikohtaisia kiintiöitä vanhempainvapaisiin. Hoitorahan määrä kuukaudessa, jos käytetään täysimääräisesti. SAK:n ja Kokoomuksen mallit ovat pääpiirteiltään samankaltaiset, mutta esim. hoitorahaa voi SAK:n mallissa käyttää, kunnes lapsi on 7-vuotias ja Kokoomuksen mallissa 3-vuotiaaksi asti. Lä ht ee t: P uo lu ei de n ja jä rje st öj en ve rk ko si vu t, pe rh ev ap aa m al lie n su os io st a ki rjo itu s K el an tu tk im us bl og is sa : bl og i.k an sa ne la ke la ito s. Nykyinen hoitoraha oli vuonna 2015 keskimäärin 419 euroa. Tiedonhankinta Lastensuojelun Keskusliiton tietopalvelu Grafiikka Anniina Mikama Perhevapaat remonttiin Hallitus aikoo uudistaa perhevapaat hallituskauden aikana. SAK 1,5 v THL 67 % 3 v SDP 48 % 2 v KOK 20 % 1,5 v VIHR 40 % 1 v 9 kk Vanhempainvapaa Nykyinen 3 v EK 6 % 1 v 7 kk. Hoitovapaan pituudet on esitetty täysmääräisen tuen mukaan. Tarjolla on jo valmiiksi puolueiden ja järjestöjen ehdotuksia. Useassa mallissa hoitorahan voi kuitenkin käyttää pienempinä erinä, jolloin hoitovapaan pituus kasvaa. Esitettyihin malleihin kuuluu lisäksi 3–5 viikon mittainen äitiysvapaa ennen synnytystä. Huomioita Nykyisessä mallissa äitiysraha on n. 4 kuukautta, jonka voi aloittaa 1–2 kuukautta ennen synnytystä. fi Lapsen ikä hoitovapaan päätyttyä. 400 € Hoitoraha alenee portaittain, ei ehdotusta summista tai kestosta. 1 pallo vastaa yhtä hoitorahakuukautta. 800 € 600 € n. n. Yhteistä niille on nykyistä pidempi vanhempainvapaakausi, josta kiintiöitetään vanhemmille yhtä pitkät osuudet
Isäkiintiöiden lisääminen tai kotihoidon tuen porrasteisuus ovat sen kaltaisia uudistuksia, jotka huomioivat perheet yksilöllisesti. Hanna Heinonen, päätoimittaja, Las Auta lasta tulemaan toimeen isojen tunteiden ja haastavien tilanteiden kanssa. Sen todettiin vähentyneen. Silloin perheiden monimuotoisuuskin tulee huomioiduksi. Nuoremme ovat kiltimpiä kuin koskaan ennen. Tytöt puolestaan hakeutuvat terveydenhoidon, hoivan ja opetuksen tehtäviin poikia helpommin. Kannattaa siis pysyä ajan tasalla siitä, miten lapsella menee koulun ja muun elämän ohella sosiaalisessa mediassa. Hyvä näin, sillä kiusaamisesta tulee valitettavan usein toimintatapa, joka kulkee mukana koko elämän. 50 LAPSEN MAAILMA 11 l 2017 l 3. Jos puutumme vasta aikuisen työpaikkakiusaajan toimintaan, on hänen tielleen osunut jo aivan liian monta kiusattavaa. Kuinkahan pitkään on pohdittu, mitä tehdä huonosti käyttäytyvälle tai jopa pahamaineiselle nuorisolle. Viime vuonna Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti kokosi jo kahdeksatta kertaa tietoja nuorten rikoskäyttäytymisestä. Ilahduttavan myönteinen kehityskulku! NUORTEN RIKOSUHRIKOKEMUKSIA tarkastellessa huolestuttaa kuitenkin erityisesti sähköisen kiusaamisen lisääntyminen, jossa konstit ovat monet. Suosittelen tutustumaan hiljattain julkaistuun raporttiin Kolme myyttiä perhevapaista – Pohjoismaiden vanhempainvapaat vertailussa! PERHEVAPAAUUDISTUSTA KIIREHDITÄÄN nopealla aikataululla esimerkiksi siksi, että työmarkkinajärjestöt ovat huolissaan naisten pitkistä poissaoloista työelämästä. Kiinnostuksen, valvonnan ja rajojen lisäksi meidän aikuisten vastuulla on näyttää lapsille hyvää esimerkkiä siitä, miten somessa keskustellaan. Kannustamme tietoisesti tai tiedostamattamme poikia useammin luonnontieteiden ja tekniikan alalle kuin hoiva-ammatteihin. Missä vaiheessa saisimme rikottua näitä stereotypioita ja niihin kiinnittyviä raja-aitoja. Parhaiten toimiva malli on joustava, sellainen, joka huomioi perheiden erilaiset tilanteet ja muuttuvat tarpeet. TOISTEN KANSSA TOIMIMINEN tai sosiaaliset taidot eivät ole kaikille yhtä helppoja, mutta onneksi niitä voi harjoitella. pääkirjoitus RIKOTAAN STEREOTYPIAT! Hanna Heinonen, päätoimittaja, Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja ASIAT MUUT TUVAT MUT TA HITAASTI ja samoin käy stereotypioille. Työnteko aloitetaan varhain ja sitä jatketaan pitkään, eikä osa-aikatyö tai lapsien hoitaminen kotona pitkälle kouluikään ole monenkaan suomalaisnaisen kohdalla todellisuutta. Tappelut, koulukiusaamiset, vahingonteot ja varastamiset aiheuttavat entistä vähemmän päänvaivaa kasvattajille ja vanhemmille. s. Se pitäisi tehdä jo palkkatasa-arvon vuoksi, mutta myös siksi, että silloin hoivavastuu perheissä jakautuisi entistä tasaisemmin. Tuntuu näet siltä, että joistain ammateista on luontevampaa jäädä perhevapaille kuin toisista. Myös nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt jopa puoleen entisestä. Olisiko stereotypia pahantapaisesta nuorisosta siis jo aikansa elänyt. Valitettavan usein netissä kiusaaminen jää piiloon, vaikka siinä rikoskynnys ylittyy usein joko siksi, että tekijä syyllistyy kunnianloukkaukseen, yksityiselämää loukkaavien tietojen levittämiseen tai jopa laittomaan uhkaukseen. Pienten lasten kiusaamisen ehkäisyhanke (PIKI) on hyvä esimerkki siitä, kuinka lasten vuorovaikutusja tunnetaitoja vahvistamalla pyritään kohti nollatoleranssia kiusaamisessa. TOIMIVA PERHEEN JA TYÖN yhteensovittaminen lisää yhteiskunnallista hyvinvointia. Mutta kun tarkastelemme suomalaisnaisten työuria, ovat ne moniin muiden maiden kanssasisariin verrattuina pitkiä. TYÖMARKKINAT OVAT JAKAUTUNEET yhä vahvasti miesja naisvaltaisiin aloihin. Nämä yhteensovittamisen mahdollisuudet kiinnittyvät perhevapaajärjestelmän uudistamiseen
Kirjasto ja tietopalvelu Lastensuojelun Keskusliitossa on jo vuodesta 1949 alkaen ollut kirjasto, joka tarjoaa tietoa lasten ja perheiden asemasta ja oikeuksista. 32) MARRASKUU 4 l LAPSEN MAAILMA 11 l 2017. Uutisia maailmalta – Kansainvälistä lastensuojelua ilmestyy neljästi vuodessa ja kokoaa yhteen kansainvälistä lastensuojelua ja lapsipolitiikkaa koskevaa tutkimustietoa ja uutisia. YM PÄ RISTÖMERK KI MILJÖ MÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Iiris Salinin kuvasi kanteen Raisa Kyllikki Ranta Kustantaja Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi Toimitus Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, www.lapsenmaailma.fi Päätoimittaja Hanna Heinonen Toimituspäällikkö Anu Jämsén Some, verkkosivut & markkinointi Tuuli Valo AD Seija Huhtala Tilaajapalvelu ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi Ilmoitusmyynti BF Media Oy / Ilkka Laukkanen, 045 221 7700, ilkka.laukkanen@bfmedia.fi, Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi Paino PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. (s. 76. Tietopalvelumme koostaa kolmea uutiskirjettä, joita voi tilata sähköpostiin: Postia kentältä – Lastensuojelussa tapahtuu -uutiskirje kokoaa viikoittain lastensuojelun ajankohtaisuutisia, koulutuksia sekä avoimia työpaikkoja. www.lskl.fi/kirjasto Koko lehden tuotto menee Lastensuojelun Keskusliiton toimintaan! Unna, Nuppu ja Casimir lähtivät mukaan, kun heidän äitinsä, lampurina toiminut Satu Peltonen hyvästeli lampaat talven alla. vuosikerta Lapsen Maailma on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka käsittelee lasten ja nuorten kasvatusta sekä lastensuojelukysymyksiä. Lastensuojelun Keskusliitto on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. Se on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Kirjasto on kaikille avoin. Kirjaston ja tietopalvelun uutisia kertoo kerran kuukaudessa kirjaston uutuushankinnoista sekä tuoreista väitöksistä ja sisältää artikkelikatsauksen alan julkaisuista. Keskusliitto levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla
(s. 42) Tutkija Virpi Lummaa tarvitsee yksinhuoltaja-arjessaan mummoa. (s. osa: Stella Strömman Mm. 42 Isät huoltajuuskiistoissa ASIAA 46 Hyperemeesi eli erittäin vaikea raskauspahoinvointi voi kestää jopa kuukausia 50 Ajattelun apukäsi opettaa erottamaan tunteita 56 Romaninuorten Toimitilassa Nastolassa läksyt hoidetaan jämptisti PALSTAT 2 Infografiikka: Perhevapaaremontti 3 Pääkirjoitus 6 Tietotulva 24 Tutkittua tietoa: Millaisia ovat lapsikuvan kaksi ääripäätä. näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. (s. 28) Lahtelaisella Iiris Salinilla on oma huone. 54 Lapset juttusilla: Alex ja Leo miettivät 0-vuotiasta Suomea 58 Juha Veltin sarjakuva 58 Palvelukortti 59 Heikki Hiilamon kolumni 60 Kuukauden kirjat: Lämpöä ja toivoa varhaisnuorille 62 Sami Parkkisen Muotokuva-sarjan 27. 36) Huoltajuuskiistoissa sopu säästää. 12) HELSINKI YLÖJÄRVI NASTOLA LAITAKARI LITTOINEN LAHTI. (s. Kaikki parisuhteet ovat erilaisia. TULLAAN TUTUIKSI! 12 Evoluutiobiologi Virpi Lummaa tietää, että norsutkin kaipaavat mummoa 18 Uussuomalaisella perheenisä Dieter Hermann Schmitzillä on reininmaalaiset juuret 32 Satu Peltosen ja Jaakko Pörhön perheen lampaat syövät saarta puhtaaksi Kemin edustalla PARISUHDE, PERHE, ERO 28 Parisuhdekurssista apua erityislapsen vanhemmille 36 Tarvitseeko lapsi oman huoneen
Ensinnäkin hallitus haluaa, että perheillä on mahdollisuus hoitaa lasta kotona kolmeen ikävuoteen asti. OSA?AIKATYÖ ” Perheen ja työn yhteensovittaminen on minulle omakohtainen aihe, kun kotona on 3-vuotias lapsi. Saarikko toivoo, että Suomessa käynnistyisi ylipäätään muutos kohti perheystävällisempää työelämän toimintakulttuuria. Mutta pidän uudesta mallista väistämättä seuraavaa naisten työmarkkina-aseman paranemista myös tärkeänä. Tutustu sivun 2 infograafiin, josta käy ilmi perhevapaiden nykytila sekä puolueiden ja järjestöjen ehdotuksia perhevapaamalleiksi. Julkisuudessa on jonkin verran viritelty keskustelua myös siitä, voisiko osa-aikatyön käyttömahdollisuutta lisätä kiireisessä lapsiperhearjessa. Hallitus valmistelee parhaillaan perhevapaauudistusta kunnianhimoisella aikataululla: valmista pitäisi olla vuoden loppuun mennessä. Vuodesta 2014 lähtien alle 3-vuotiaiden osa-aikatyötä tekevien vanhempien on ollut mahdollista saada joustavaa hoitorahaa, jonka turvin töihin voi palata 60tai 80-prosenttisesti, tekemään esim. 6 Lapsen oikeudet 7 Pienimmätkin vaikuttamaan 10 Kirja isille M O S T P H O T O S . nelipäiväistä työviikkoa. Pidän työelämäämme liikaa on-off-mallisena, sanoi Saarikko Valtakunnallisten lastensuojelupäivien tiedotustilaisuudessa syyskuun lopussa. Saarikon mukaan uudistuksella on kaksi reunaehtoa. Perheja peruspalveluministeri Annika Saarikon mukaan osana perhevapaauudistusta arvioidaan osa-aikatyön käyttämisen mahdollisuudet. Joustavan hoitorahan käyttö on kuitenkin vähäistä ja ministerin mukaan tietoa tästä mahdollisuudesta pitää levittää. Pelkästään kotihoidon tuki pilkkoutuu neljään elementtiin: sisarkorotukseen, hoitolisään, perusosaan ja kuntalisään. – Ettei kaikki keskustelu lähtisi pelkästään työelämän tarpeista. Ministeri käyttäisi perhevapaauudistuksestakin mieluummin termiä Lapsen oikeus yhteiseen aikaan isän ja äidin kanssa. tieto TULVA koonnut ULLA OJALA sivuilla mm. Hän näkee sen kilpailutekijänä yrityksille. Toiseksi malli ei saa kasvattaa kustannuksia. Hän lähtee siitä, että syntyvän mallin tulee lisätä vanhemmuuden tasa-arvoa. ” Annika Saarikko 6 l LAPSEN MAAILMA 11 l 2017. Uudistuksessa halutaan säilyttää vanhempien valinnanvapaus ja luoda yksinkertaisempi ja selkeämpi kokonaisuus. Kutsuin työmarkkinaosapuolet keskustelemaan aiheesta jo ennen varsinaisen perhevapaauudistuksen käynnistymistä. Se on melkoinen viidakko. Oli työ mikä tahansa, vaikka ministerin, niin aina on kova kiire töistä kotiin. – Nykymalli on ruuhkavuosia elävälle ihmiselle melkoinen vyyhti selvitettäväksi. – Pidän tätä tärkeänä asiana
On maukas maanantai! ULLA OJALA Sari Spåra & Patrik Spåra: Mestarikokki. Munaa 3-vuotias sen sijaan jaksaa sekoittaa taikinaan omalla vispilällään. pesapuublog.wordpress.com/2017/10/ SOTE NYTKÄHTI ETEENPÄIN Sote nytkähti lokakuussa askeleen eteenpäin, kun hallitus pääsi sopuun sosiaalija terveyspalveluiden valinnanvapaudesta. – Nimi on oikein osuva, sillä pienimmät lapset tarvitsevat vielä pidempää kaulaa kuin muut päästäkseen osallisiksi ja saadakseen äänensä kuuluviin. Se sijaitsee kivenheiton päässä Hämeenlinnan Verkatehtaalta, jossa pidetään Lapsen oikeuksien päivän seminaari 20.11. Hämeenlinnaan on syntynyt äidin ja lasten suhdetta kauniisti kuvaava muraali. Siispä reippailemaan viljasiiloille päivän päätteeksi! LEIVOTAAN vaikka isille! 3-vuotiaalla on selkeä näkemys siitä, mitä leivotaan: sheriffin tähtiä. Valokuvaaja Leena Louhivaara antoi ammattilaisen panoksen kerhon toimintaan. Lapset kuvasivat esim. – Lastensuojelun osalta tämä selkiytti tilannetta niin, että maakunnat tulevat käytänössä järjestämään lastensuojelun omissa sote-keskuksissa, joita ei nyt tarvitse yhtiöittää. M O S T P H O T O S ” Kahvipöydässä puhutaan vain niistä ihmisistä, jotka ovat kahvipöydässä. rakasta leluaan jossain kivassa paikassa. 70 % lapsista on 2 -vuotiaana sairastanut vähintään yhden korvatulehduksen. Myös aivan pienten, 3–5-vuotiaiden lasten ääni on mahdollista saada kuuluville lastensuojelun kehittämistyössä, mutta se vaatii suostumista siihen, että lapsi tuottaa tietoa eri keinoilla kuin aikuinen. Siitä tuli Kirahvit. – Muuten suurena riskinä olisi ollut palveluiden pirstaloituminen. Nämä keskukset voivat toki ostaa palveluita yksityisiltä, sanoo lastensuojelun sote-selvityksen Lastensuojelun Keskusliitolle tehnyt Sari Hanhinen, joka työskentelee johtavana tuloksellisuustarkastajana Valtiontalouden tarkastusvirastossa. Ja vehnäjauhojen lisäämisessä hän on oikea mestari! Sitten alkaa malttia vaativa osuus: taikinan pitää jähmettyä tunnin ajan jääkaapissa. 2017) KIRAHVIT kehittävät lastensuojelua . Pienimpien sanallinen ilmaisu ei ole välttämättä kovin vuolasta, jolloin on etsittävä muita keinoja. Aikuinen saa hoitaa vatkaaminen – etenkin kun voi ei ollut ehtinyt kunnolla notkistua. Perusteluna on, että hänen rakastamansa animaatiosarjan Ryhmä Haun poliisilla on tähti rinnassaan. Mukana oli neljä 4-vuotiasta ja verrokkina isompia lapsia, jolloin saatiin esiin eroja eri-ikäisten kanssa työskentelystä. Salonen puhuessaan Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä hyvän työyhteisön tunnuspiirteistä. Sheriffin TÄHDET 200 g voita 1 1/4 dl sokeria 1 kananmuna 6 dl vehnäjauhoja S A N N A S U H O N E N LAPSEN MAAILMA 11 l 2017 l 7. Lapset saivat vaikuttaa myös kehittämisryhmän toimintaan: he halusivat lisää leikkiä! Lapset saivat niin ikään itse nimetä kerhon. Ihan niin kuin pojalla keittokirjan reseptin vieressä olevassa valokuvassa! Tartumme toimeen. Perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta päätettiin mm., ettei viranomaistehtäviä voi siirtää yksityisille toimijoille, eikä maakuntien palveluita ole pakko yhtiöittää. Lasten keittokirja. Hän pitää lastensuojelun kannalta hyvänä, että palveluiden järjestäminen keskittyy maakunnan sote-keskuksiin. 3-vuotias auttaa touhukkaasti mittaamaan oikean määrän voita ja sokeria kulhoon. Taitelija Guido van Helten on maalannut Kantolan viljasiilojen kylkeen aikuista naista ja kahta pientä lasta kuvaavan, suurikokoisen teoksen. – Kaikki työskentelivät ikään katsomatta ilolla ja innostuneina, sanoo kehittämispäällikkö Sari-Anne Paaso Pesäpuusta. ” Helsingin yliopiston kasvatustieteen dosentti Arto O. 3-vuotias saa tehtäväkseen käydä eläinpyramidin rakentamisen ja lukemisen lomassa välillä kurkkaamassa, kuinka munakellon viisari etenee. Pesäpuu ja Nuorten Ystävät järjestivät laatuaan ensimmäisen valokuvatyöskentelyyn pohjautuvan lastensuojelun kehittämisryhmän syys–lokakuussa. (Readme.fi. Ja vihdoin pääsemme yhdessä kaulimaan ja ottamaan tähtimuoteilla taikinasta kuvioita
” Jo kahden vuoden panostuksella alaluokilla pystytään vaikuttamaan pitkälle lapsen tulevaisuuteen. Siihen koottiin ensimmäistä kertaa kattavaa tietoa hyvinvoinnista sijoitettuina asuvilta 4.–5.-ja 8.–9.-luokkalaisilta itseltään. Jo päättyneessä projektissa kehitettiin moniammatillinen tukimalli perhehoitoon sijoitetun lapsen koulupolulle. matematiikan, kirjoittamisen ja kognitiiviset taidot kehittyivät lapsilla projektin aikana. Nyt meneillään on mallin levittämisja juurruttamisvaihe. kaverisuhteet vahvistuivat ja koulukiusaaminen väheni. Toimintaa on 26 paikkakunnalla. TÄTÄ KYSYTTIIN KOULUTERVEYSKYSELYSSÄ ENSI KERTAA SIJOITETUILTA LAPSILTA ITSELTÄÄN M O S T P H O T O S Suuri osa syntymäkotinsa ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. Myös psykososiaalinen hyvinvointi parani, esim. ” Christine Välivaara 8 l LAPSEN MAAILMA 11 l 2017. Sijoitetuista lapsista koulukiusattuna vähintään kerran viikossa on kaksinkertainen ja nuorista kolminkertainen määrä ikätovereihin verrattuna. tieto TULVA MITEN VOIT. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Kouluterveyskyselystä. – Saimme hyvin samansuuntaisia tuloksia SISUKAS-projektin mittauksissa, sanoo kehittämispäällikkö Christine Välivaara Pesäpuu ry:stä. Kun lasta tuetaan koulunkäynnissä, saadaan aikaan myönteinen koulukierre ennen kuin lapsen itsetunto pääsee vahingoittumaan epäonnistumisten ja häpeän seurauksena. Esim. 9 %:lla sijoitetuista lapsista on vaikeuksia lukemisessa ja kirjoittamisessa, kun vanhempien kanssa asuvilla vastaava luku on 3 %. Ruotsissa vastaavaa SkolFam-mallia on sovellettu vuodesta 2005. – Tärkeintä olisi, että jokaisen sijoitetun lapsen terveydentila ja oppimisvalmiudet kartoitetaan ja seuranta käynnistetään varhaisessa vaiheessa. Heille tehtiin pedagogiset ja psykologiset testit sekä moniammatillinen arviointi, jossa olivat mukana sosiaalityöntekijä, psykologi, erityisopettaja, sijoitetun lapsen opettaja, sijaisvanhemmat ja lapsi itse. Muiden sijoitettuina asuneiden lasten kohdalla lukema on 55 %. Projektissa 20 sijoitettuina asuvaa keskisuomalaista alakoululaista osallistui kaksivuotiseen tukiprojektiin, jonka aikana lapsen tuen tarpeet ja vahvuudet kartoitettiin luotettavin mittarein. He kokivat terveydentilansa pääsääntöisesti hyväksi, mutta mielialaan liittyviä ongelmia esiintyi kaksi kertaa useammin kuin ikätovereilla. Sijoitetuista nuorista 53 %:lla on vaikeuksia oppimistaidoissa, kun muilla nuorilla lukema on 36 %. Uusin tutkimustulos kertoo, että 75,5 % SkolFamissa mukana olleista lapsista olisi halutessaan päässyt sisään lukioon. Näin saadaan jo alaluokilla näkyviin sellaisetkin oppimisen pulmat, jotka alkaisivat vaikeuttaa koulunkäyntiä viimeistään 5.–6.-luokalla oppisisältöjen vaikeutuessa
NUORTEN VIESTI maailmalle Suomalaiset nuoret saivat näkyvyyttä New Yorkissa YK:n 72. naemut.fi Suurlähettiläs Kai Sauer (toinen vas.) vastaanotti nuorten kestävän kehityksen julistuksen Jenna Kankaanpäältä (äärimmäisenä vas.), Janette Sorsimolta, Markku Rimpelältä ja Touko Uotilalta. yleiskokousviikon alla, kun Suomen YK-nuorten, Hämeenlinnan kaupungin ja ITLA:n vaikuttamisprojektia esiteltiin laajasti. Tarjoamme sijaisperheillemme vankan tuen sijoituksen aikana. e. Vastikään toteutetussa arvioinnissa todetaan, että niissä kunnissa, joissa on käytössä Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malli, lasten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tehty kehittämistyö nopeutui. Yhden Icehearts-joukkueen säästöt yhteiskunnalle ovat 2,8 milj. – Pohdimme suurlähettiläs Sauerin kanssa, mitkä olisivat mahdolliset kotimaiset yhteistyötahot nuorten osallistamisessa kestävän kehityksen toimeenpanoon. Ota rohkeasti yhteyttä! Perhehoidon koordinaattori Emmi-Maaria Mäkilä p. päätösten lapsivaikutusten arvioinnin käyttöön ottamisessa. Näin hänet voi hyväksyä ja rakastaa häntä juuri sellaisena kuin hän on. Kuinka lapsen mieli toimii vanhempien erotessa. Nuorten julistus esiteltiin Suomen YK-nuorten 50-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä 27.10. Espoon perhehoito etsii kaikenikäisille lapsille sijaisperheitä max. Kirjan opetus onkin, että vanhemman tulisi tutustua lapseensa. Mukana kymmenen kuukautta kestävässä pilottihankkeessa on kuusi maakuntaa. Kampanjan verkkosivujen omakohtaiset erotarinat tarjoavat vertaistukea ja sivuilta löytyy myös vastauksia vanhempia askarruttaviin kysymyksiin: Mi ten kertoa erosta lapselle. Miten saada yhteisvanhemmuus toimimaan. 200 km etäisyydeltä Espoosta. YK-virkamiehiltä saimme innostuneen vastaanoton ja ihan konkreettisesti uusia kontakteja, joihin olemme jo olleet yhteydessä projektin näkyvyyden lisäämiseksi, sanoo Sorsimo. VILLE LAVIKAINEN Keith Stuart: Poikani Sam. Ärsyttävää, mutta HYVÄNTAHTOISTA Vaimo heittää Alexin kodistaan ja käskee ”selvittämään asiansa”, mutta Alex ei pysty. Delegaation nuorille osallistujille, Janette Sorsimolle ja Touko Uotilalle , oli tärkeää, että nuorten ajatukset tulevat kuuluviin. 043 8268 540 emmi-maaria.makila@espoo.. Hän pelkää autistista poikaansa ja haikailee ”normaalia elämää”. ” Nuoret kertovat voivansa hyvin, jos heillä on kavereita, tekemistä ja he ovat muille tärkeitä. Barnavårdsföreningenin kampanja Näe mut! Se mej! haluaa tehdä pitkittyneen erotilanteen tai huoltajuuskiistojen keskellä elävän lapsen ja hänen tarpeensa näkyviksi. facebook.com/espoon perhehoito espoo.?/perhehoito KAIKENKARVAISIA SIJAISPERHEITÄ!. Kehitystyön tavoitteena on luoda Lapsiystävällinen maakunta -ohjeistus, joka voidaan ottaa käyttöön kaikissa 18 maakunnassa. ” Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio tuodessaan Valtakunnallisille lastensuojelupäiville terveisiä Nuorten päivästä. Alexin pojasta Samista ei paljastu neroa, vaan lopulta aivan tavallinen ja sellaisena riittävä lapsi. Poikani Sam onnistuu olemaan sekä ärsyttävä että ennalta arvattava, mutta sen vahvuus on autismin kuvaaminen. Ongelmia kuvataan näiden puutteena. (Bazar, 2017) Lapsiystävällinen kuntamalli TEHOAA Unicef alkaa kouluttaa ja tukea tulevia maakuntia esim. ja se esitellään Hämeenlinnassa Lapsen oikeuksien päivän seminaarissa 20.11. HYVIN HOIDETTU ERO suojaa lasta Vanhempien ero on yksi yleisimmistä stressitekijöistä lapsen elämässä. Nuorten laatima kestävän kehityksen julistus luovutettiin Suomen YK-suurlähettiläs Kai Sauerille , ja delegaatio tapasi myös Unicefin ja väestörahasto UNFPA:n suomalaisia virkamiehiä. Alex löytää yhteyden poikaansa Minecraft-pelin avulla
10 l LAPSEN MAAILMA 11 l 2017. Lisäksi Red Nose Company tekee tilausesityksiä. ” Panelisti Katariina Räikkönen, 16, lähetti aikuisille terveisiä Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä. terveydenhuollon ammattilaiset puhuvat vanhempien kanssa suoraan ympärileikkauksen haitallisuudesta terveydelle ja sen laittomuudesta Suomessa. ULLA OJALA Keisarin uusia vaatteita esitetään Helsingissä Aleksanterin teatterissa 13.1. U K K O -P E K K A JA A K K O L A /R E D N O S E C O M PA N Y M O S T P H O T O S Ainutlaatuista tietoa YMPÄRI. Kuinka isätyöntekijä itse viettää isänpäivää. Haastattelut tehneiden Ujuni Ahmedin ja Emmi Ylispangarin mukaan erityisen hälyttävää on se, etteivät tytöt voineet käydä operaation jälkeen asiaa läpi kenenkään kanssa: aiheesta ei ole sallittua puhua. Topi Linjama! Topi Linjama, Pasi Huttunen, Janne Riiheläinen (toim.): Isän kirja – Kasvu vanhemmuuteen. Leppoisaa luettavaa isistä ja isyydestä löytyy 7.11. He suosittelevat, että esim. ilmestyvästä Isän kirjasta. Lasten isäkommenteilla höystetyn kirjan rungon muodostavat isien haastatteluiden pohjalta kirjoitetut tarinat. Tutustu Lapsen Maailman verkkosivuilla Lapselliset miehet -blogiin, johon kirjoittaa säännöllisesti seitsemän isämiestä, mm. TEATTERIA Riemastuttavaa, yhteiskunnallisesti kantaa ottavaa ja interaktiivista lastenteatteria – sitä tarjoilee Red Nose Companyn klovnikaksikko Mike (Tuukka Vasama) ja Zin (Timo Ruuskanen) Keisarin uusissa vaatteissa. tieto TULVA Maapallon väestön yli 15 vuotiaista 14 % on täysin lukutaidottomia. LEIKKAUKSISTA Suomessa on julkaistu ensimmäinen selvitys Suomessa syntyneiden tyttöjen ympärileikkauksista. Toivottavasti isänpäivä on hengähdystauko, jolloin voimme nauttia kotona pitkästä aamiaisesta ja pelata lautapelejä. ja 23.1.2018 sekä Kotkan Komediapäivillä 15.1.2018. Fenix Helsinki ry:n selvitykseen on haastateltu neljää täällä syntynyttä, ympärileikkauksen kokenutta tyttöä. Yleisö pääsee heiluttamaan pyllyä hallitsijan tunnusfanfaarin säestyksellä ja lopuksi vapaaehtoinen lapsi yleisöstä sanoo näyttämöllä sen, minkä kaikki tietävät: keisarilla ei ole vaatteita. Hyvää ISÄNPÄIVÄÄ! . Aleksanterin teatterin näyttämöllä poliitikko saa keisarilta potkut, mikä ikuistetaan tietenkin kamerakännykällä ja lähetetään välittömästi someen. (Kirjokansi, 2017) Interaktiivista LASTEN. – Isätyöntekijän kalenterissa isänpäiväviikko on vuoden kiireisimpiä. Kertokaa meille asioista, joista päätätte. Seurueen aikuiset ja 5ja 6-vuotiaat nauroivat vähän eri kohdissa ja eri asioille, eli jokaiselle jotakin. – Päätimme tehdä kirjan, koska miesten puhetta vanhemmuudesta tarvitaan, mutta sitä on vielä varsin vähän. Tarve kokemuspuheelle liittyy siihen, että mies nähdään usein kakkosvanhempana: hänen ei uskota osaavan ottaa vastuuta, ja jos hän ottaa sitä, häntä glorifioidaan, sanoo yksi kirjan kirjoittajista, isätyöntekijänä Pelastakaa Lapsissa työskentelevä Topi Linjama . www.fenixhelsinki.com>Selvitykset ” Älkää tehkö päätöksiä kuuntelematta meitä nuoria
LAPSEN MAAILMA 11 l 2017 l 11. Useissa maissa sosiaalityöntekijät ovat ylikuormitettuja tai he vaihtuvat usein, eikä sosiaalityöntekijän ja lapsen välille pääse syntymään luottamusta. ” Kirsten Sandberg YK:n lapsen oikeuksien komitean jäsen Kirsten Sandberg muistuttaa, että lapsen oikeuksien sopimuksen artikla 12 takaa jokaiselle lapselle oikeuden ilmaista näkemyksensä itseään koskevissa asioissa. Lisäksi huostaanotettuja ja sijoitettuja lapsia ei useinkaan kuunnella kunnolla heidän henkilökohtaiseen tilanteeseensa liittyen. Siviiliammatissaan Oslon yliopiston oikeustieteen professorina työskentelevä Sandberg oli pääpuhujana lokakuussa järjestetyssä seminaarissa Lasten ja nuorten oikeus osallistua. Mitkä lapsiryhmät pystyvät vaikuttamaan omiin asioihinsa kaikkein heikoimmin. L II S A H U IM A LAPSET, LÄHETTÄKÄÄ VIDEOITA YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN KOMITEALLE! ” Aikuisten tulee taata lapsille mahdollisuus osallisuuteen esim. Norjan Punainen Risti on kehittänyt videoraportointimallin, jonka avulla lapset kertovat ajatuksiaan suoraan komitealle. Useissa maissa on jo lasten vaikuttajaryhmiä paikallisella ja kansallisella tasolla. Komitea ottaa mielellään lapsilta vastaan videoita, valokuvia, kirjoitettuja raportteja ja mitä tahansa materiaalia, jonka kautta he ilmaisevat mielipiteensä. Mitä näille asioille olisi tehtävissä. Eroja on myös sen suhteen, kuinka vakavasti lasten mielipiteet otetaan. Hallitusten tietoisuus lasten oikeudesta päästä vaikuttamaan omiin asioihinsa on paljon parempi kuin vuonna 1989, jolloin YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin. Sen järjestivät ulkoasiainministeriö, Lastensuojelun Keskusliitto, lapsiasiavaltuutettu, Suomen Unicef, Ihmisoikeuskeskus ja eduskunnan oikeusasiamies. Vammaiset lapset, etnisiin ja seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvat lapset, katulapset, väkivallan uhrit ja monissa maissa tytöt. Hallitusten tulee tiedostaa erilaisten marginaaliryhmien lapset ja erityisesti selvittää heidän näkemyksiään etsivän työn kautta. Yksi vaihtoehto olisi nimetä jokaiselle sijaisperheessä asuvalle lapselle luottohenkilö, johon he voivat olla milloin tahansa yhteydessä. On erittäin tärkeää, että lapsen oma sosiaalityöntekijä on helposti tavoitettavissa ja kuuntelee, mitä lapsella on kerrottavanaan. Useissa maissa on tarvetta sosiaalityöntekijöille, jotka olisi nykyistä paremmin koulutettu kuuntelemaan lasten näkemyksiä ja ottamaan ne huomioon. Mutta lapset eivät kuitenkaan aina pääse niiden kautta ilmaisemaan näkemyksiään vapaasti tai tärkeimmissä asioissa. Kuinka lapset saavat tänä päivänä äänensä kuuluviin maailmanlaajuisesti. sellaisissa asioissa kuin lukujärjestys, kiusaaminen, terveyteen liittyvät asiat ja vaikkapa ympäristökysymykset. On erittäin hyödyllistä kuulla ja nähdä lasten puhuvan tilanteestaan omin sanoin
Virpi Lummaan pojat käyvät kansainvälistä koulua Turussa. 12 l LAPSEN MAAILMA 11 l 2017. Äiti jatkaa töitä, kun pojat Eelis (oik.) ja Aatos ovat menneet nukkumaan. Iltaisin puuhaillaan yhdessä
Kun tervehdykset on vaihdettu, se menee omiin oloihinsa. – Etsin eilen punaista mekkoani. Moni tutkija suuntautuu ulkomaille, mutta Lummaa päätti hakea akatemian professuuria Suomesta parinkymmenen Sheffieldin yliopisLAPSEN MAAILMA 11 l 2017 l 13. Kuuluu vain vieno röf-röf ja pienten sorkkien rapinaa, kun minipossu pujahtaa takapihan pusikkoon. Erkin pesästähän se löytyi, Lummaa nauraa. Mitä yhteistä on entisajan ikääntyvillä naisilla ja norsunaarailla. Pitkästä aikaa aurinko paistaa. – Se on kiltti, mutta hyvin innokas uusista ihmisistä, Lummaa varoittaa. Tutkijan omassa yksinhuoltaja-arjessakin mummolla on tärkeä rooli. MARIANNA LAIHO kuvat PASI LEINO JA LUMMAAN PERHEEN KOTIALBUMI Turun yliopiston biologian laitokselta ajaa evoluutiobiologi Virpi Lummaan kotiin Littoisiin vartissa. Ensiksi omakotitalosta pääsee ulos Erkki . Se kerää mielellään yhtä ja toista lattialta pesäänsä ja menee itse kasan alimmaiseksi. Ennen kuin istumme keittiön pöydän ääreen teekuppien ääreen pohtimaan, mitä yhteistä on ihmismummoilla ja norsunaarailla, on päästettävä Lempo oven takaa huoneeseen. Parasta nostaa kenkänsä tuolille, ettei vasta kuukauden talossa asunut possu löydä niitä. Kohta jo pienen karhun kokoinen newfoundlandinkoira juoksee luokseni ja työntää kuonoaan syliini. Se selviää evoluutiobiologi Virpi Lummaan mummoteoriasta
Päinvastoin. Lapsia hoitavien pappojenkaan ei kannata hermostua. Lummaa oli etukäteen pelännyt, miten tutkijat suhtautuisivat pimeyteen, suomalaisen jurouteen ja byrokratiaan. Kirkonkirjojen perusteella lapsenlapsia kuoli jopa enemmän niissä perheissä, joissa oli pappa. Mukana seurasivat hänen poikansa, Eelis , 10, ja Aatos , 7, Lempo ja kymmenhenkinen monikansallinen tutkimusryhmä. Selitykseksi tarjoillaan yleensä nykylääketiedettä. Muutamat vanhemmat naiset ovat ilmoittaneet aikovansa nauttia elämästä sen sijaan, että hoitaisivat vielä toisenkin lapsikatraan. – Simpanssin poikanen osaa vähintään hankkia oman ruokansa, ennen kuin emo alkaa odottaa uutta poikasta. Lapset pysyivät huomattavasti paremmin hengissä verrattuna niihin perheisiin, joissa mummoa ei ollut. Edellistä saatetaan vielä imettää, kun seuraava on jo tulossa. Lummaa päätyi tutkimaan ikääntyvien naisten elinaikaa kirkonkirjoista ja havaitsi, että mitä kauemmin isoäiti eli, sitä enemmän tyttären perheessä oli lapsia. Tätä Lummaa oli pohtinut usein opiskelijansa Mirkka Lahdenperän kanssa. Aloitettuaan biologian opinnot Turun yliopistossa Lummaa huomasi nopeasti, ettei tie viidakkoon käy helposti. Ihan tässä nykynaista kauhistuttaa! Jos papasta ei ole ollut mummoksi, ja lapsia on pidetty hengissä mummojen voimin, onko feministien puhe tasa-arvosta ja työnjaosta ihan turhaa. Lähdin takaisin ja yritin selvittää asiaa sovittelemalla puiden ja oksien leikkausjälkiä toisiinsa, hän muistelee. Vaikutuksen tekivät erityisesti Dian Fossey ja Jane Goodall . – Olin kauhuissani. Lummaa on asunut Turussa nyt reilun vuoden. Ilmiö on ainutlaatuinen, sillä lähes kaikkien lajien naaraat kuolevat aika pian lisääntymiskyvyn hävittyä. ”Pitäisi vielä tietää, mikä oksa on mistäkin puusta”, ohjaaja sanoi. Ainutlaatuista on myös se, että ihminen tekee lapsia muutaman vuoden välein. ” Miksi nainen elää menopaussin jälkeen jopa vuosikymmeniä. Eroa on jo siinä, että lääketieteen ansiosta lapsikuolleisuus on vähäistä. Tämäntapaista lienee jokunen muukin miettinyt, sillä Lummaa tutkimusryhmineen on saanut jonkin verran närkästynyttä palautetta. Tilastollinen elinikä oli entisaikaan alhainen, koska lapsikuolleisuus oli suurta. tossa Englannissa vietetyn vuoden jälkeen. Biologian opiskelijat tutkivat lähinnä pöllöjä tai tunturimittareita, perhoslajia, josta Lummaallakin on kokemusta. – Olin vieläpä mainostanut, että Suomessa on lämpimät kesät, eikä sada kuten Englannissa. Se ei Lummaan mukaan selitä asiaa tyystin, sillä ihmiset ovat eläneet 60–70-vuotiaiksi ennenkin. Jopa simpanssi elää vaihevuosien jälkeen vain joitakin vuosia. Nyt he ovat saaneet jo uusia ystäviä. Hän otti koiranpennun, joten seuraavana kesänä oli mahdotonta lähteä kenttätutkimuksiin. Lummaan pojat kaipasivat aluksi Suomessa Englantiin jääneitä kavereitaan. Tärkeänä valttina oli myös oma äiti, lasten mummo. Lummaa rauhoittelee, ettei mummoteoriaa voi suoraan sovittaa nykypäivään. Hän oli uransa alussa kesätöissä Utsjoella tehtävänään seurata tunturimittareiden kasvamista puihin kiinnitetyissä pusseissa. Syksyllä ohjaaja pyysi irrottamaan oksat. Tunturimittarit eivät olleet hänen juttunsa. Syytä kirkonkirjoista ei näe, joten sitä voi vain arvailla. Lummaa otti mopon ja lähti tunturiin, sahasi oksat ja toi ne ohjaajalle. Ensimmäinen tutki vuorigorilloja Ruandassa ja jälkimmäinen simpansseja Tansaniassa. Haastattelupäivän Lummaan tutkimusryhmä vietti mustikassa. Isoisistä ei sen sijaan ollut paljoakaan hyötyä. Haave sumuisten vuorten gorilloista muuttui mopoiluksi Utsjoella Nuori Virpi kulki Konginkankaan metsissä ja luki elämäkertoja seikkailijoista. Tutkimustyön ja yksinhuoltaja-arjen yhteensovittaminen tuntui onnistuvan parhaimmin Suomessa. Syntyi mummoteoria. Jouduin aika lailla selittelemään viime kesänä. Äidit tarvitsivat siis apua selvitäkseen urakasta. Kirkonkirjojen mukaan isoäideistä oli lapsille hyötyä mutta isoisistä ei Miksi nainen elää menopaussin jälkeen jopa vuosikymmeniä. 14 l LAPSEN MAAILMA 11 l 2017. Ehkä pappa juopotteli, söi liian ison osan perheen ruoista tai passautti itseään mummolla niin, ettei tämä ehtinyt hoitaa lapsenlapsia
Lummaan nykyisistä kolmesta koirasta kaksi on sijoitettuna, mutta hänellä on optio teettää niillä pentuja. – Eilenkin Aatos raportoi äidilleni kolmesti puhelimessa, mitä päivän aikana oli tapahtunut. Virallista äitiyslomaakin oli vain neljä kuukautta. – Vanhempi voisi kulkea pyörällä, mutta nuorempi ei, joten heitä on pakko kuskata autolla. – Ajattelin, että poikien elämä Suomessa olisi kuin oma lapsuuteni Konginkankaalla: lapset tulevat ja menevät itsenäisesti, eikä heitä tarvitse kuskata ja vahtia kuten Englannissa. Vasta viime aikoina asiasta on alettu saarivaltiossa keskustella kunnolla. Perhemallejakin on ollut ja on edelleen paljon. Historiassa ei ole ennen nähty nykyisenkaltaista ” Jos sukulaisista ei löydy apua, kannattaa muistaa varamummot ja -vaarit! LAPSEN MAAILMA 11 l 2017 l 15. Lummaa maksoi tuhat puntaa kuussa saadakseen lapsensa puoleksi päiväksi hoitoon. Lontoossa asuneista koirista kaksi on kuollut, mutta uusia tuli tilalle. Pojat käyvät Turussa kansainvälistä koulua, joten asuinpaikka piti valita sen mukaan. Arki Englannissa oli aika haasteellista kahden pojan ja kolmen koiran yksinhuoltajana. Eivätkä entisajatkaan ole romantisoitavissa: aina naiset eivät hoivanneet sovussa. Kun työpäivä venyy pitkäksi eikä edullista päivähoitoa ole, uran luominen on vaikeaa. Poikien suhde mummoonsa onkin kasvanut vahvaksi. Lempo on välillä Lummaan mukana yliopistolla, ettei se joudu olemaan liian kauan yksin. Esimerkiksi miniän ja anopin välille saattoi syntyä konflikteja – varsinkin silloin, jos anoppi oli vielä synnytysiässä. Kahden pojan puolipäivähoito maksoi tuhat puntaa kuussa Kahden pojan yksinhuoltajana Lummaakin on tarvinnut äitinsä apua tämän tästä. Ihan niin se ei ole mennyt. – Työmatkojeni aikana myös opiskelijat ovat hoitaneet poikia ja ruokkineet eläimiä. Monet nykypäivän isovanhemmat kuitenkin haluavat pitää lapsenlapsiin tiiviit välit. Lummaan mukaan tutkijoilla, etenkin naisilla, on Isossa-Britanniassa hyvin vähän lapsia. – Orivedellä asuva äitini hoiti poikia paljon jo tuolloin työmatkojeni aikana. – Kirkonkirjojen mukaan lapsikuolleisuus oli suurempaa, jos talossa oli kaksi vauvaa yhtä aikaa. Papoilla on mahdollisuus olla nykypäivänä hoivaavia. Järjestelyt olivat kuitenkin melkoiset, kun vein pojat lentokoneella ensin Mancesterista Suomeen, tai äitini haki heidät ja isäni lensi Englantiin hoitamaan koiria. – Ihminen on lajina käsittämättömän taipuisa, ja kulttuurinen joustavuus suurta. Tutkimusten mukaan isovanhemmilla onkin lapsen kehitykseen positiivinen vaikutus
Aina äidillä ei ole muita ihmisiä – lasten isää, isovanhempia, sisaruksia, isompia lapsia, naapureita tai kylän väkeä – ottamassa vastuuta. RENTOUTUU koiran kanssa pitkällä lenkillä tai riippumatossa hyvän kirjan kanssa. – Jo taksimatkan aikana vakuutuin, että tämä on minun juttuni. Oletuksena vieläpä, että yksin pitäisi selvitä. – Jos pää meinaa hajota tai ei tunne pärjäävänsä, ei se ole mikään ihme, Lummaa lohduttaa. Myöhemmin hänen ja tutkija Mirkka Lahdenperän tekemissä tutkimuksissa Khyne Marin hypoteesi poikasten henkiinjäämisestä tuli todistettua oikeaksi. Kaikki muuttui, kun norsututkija tunkeutui Lontoossa samaan taksiin Melkoinen käänne Lummaan uralla tapahtui kymmenisen vuotta sitten, kun hän oli puhumassa mummoteoriasta seminaarissa Lontoossa. Se voi tuntua heistä täysin käsittämättömältä. Niiden syntymät, kuolemat ja sairaudet oli tilastoitu maassa, jossa ei vieläkään tiedetä tarkalleen edes väkimäärää. Luonnossa elävä urosnorsu saattaa käydä parittelemassa useamman lauman naaraan kanssa ja häipyä sitten sinne, mistä tulikin. Virpi Lummaa SYNTYI Helsingissä vuonna 1974. Ensimmäiseksi Lummaan piti selvittää, mikä maa Myanmar, jota ennen Burmaksi kutsuttiin, oikein on. AIKOO VIELÄ: Vaikka mitä! Ainakin toteuttaa nuoruuden haaveen ja matkustaa Pääsiäissaarelle kadonneen kulttuurin patsaita ihmettelemään sekä verestää ratsastustaitojaan yhdessä poikiensa kanssa. ku ka tilannetta, jossa länsimaisen perheen äiti saattaa olla kolmekin vuotta yksin kotona hoitamassa lapsia. Ei ollut sattuma, että Mar tarjosi siististi tietokantaan dokumentoitua aineistoa juuri Lummaalle. 16 l LAPSEN MAAILMA 11 l 2017. Pääsin sittenkin toteuttamaan seikkailevan biologin fantasiaani. Hän odotteli taksia rautatieasemalle, kun myanmarilainen tutkija Khyne Mar vetäisi häntä hihasta. Naarasnorsut elävät matriarkaattisissa laumoissa, eivätkä urokset hoida poikasia lainkaan. ILAHTUU: Mistä vaan maailman pikkuihmeestä! Esimerkiksi kivojen erilaisten ihmisten tapaamisesta tai uusiin paikkoihin matkustelusta. AMMATILTAAN evoluutiobiologi ja akatemiaprofessori. Hän oli nimittäin havainnut, että mummonorsun läsnäolo laumassa auttaa ratkaisevasti poikasten henkiinjäämisessä. – Jos sukulaisista ei löydy apua, kannattaa muistaa varamummot ja -vaarit! – Käsityksemme perheestä heijastuu myös maahanmuuttajien käännytyspäätöksiin, joissa isoäitejä ei hyväksytä perheenjäseniksi. Kesti pari vuotta, että hän sai kuntoon luvat, jotta pääsi maahan, joka oli ollut pitkään suljettuna. HARRASTAA koirankasvatusta, pihahommia ja maalausta silloin harvoin, kun ehtii. Tällä eläkkeelle jäävällä tutkijalla oli tarkat tiedot Myanmarin työnorsuista viiden sukupolven eli sadan vuoden ajalta. Mar hyppäsi taksiin mukaan ja alkoi selittää. Norsunaaras voi saada poikasen jopa yli 60-vuotiaana, hoitaa samaan aikaan omaa poikastaan ja toimia mummuna. Tällä oli tärkeää asiaa, mutta Lummaa sanoi, ettei millään ehdi, kun juna lähtee juuri
Nykyään on toisin. Eelis oli tuolloin neljäja Aatos yksivuotias. Tällä hetkellä hänen tutkimusryhmänsä selvittää luonnonvalinnan muutosta yhteiskunnan modernisoiduttua. Monet evoluutiobiologit tutkivat ihmistä luonnonvalinnan näkökulmasta. Kaikki eivät hanki omasta tahdostaan lapsia ollenkaan. Kello on kolme, ja pojat pitää hakea koulusta. Toistaiseksi Erkki väistää Lempoa, mutta tilanne voi pian muuttua. Lummaa haki jokin aika sitten vaikeasti saatavaa apurahaa eurooppalaiselta tutkimusrahoittajalta ERC:ltä. Myanmar on osoittautunut ystävälliseksi maaksi, jossa aina joku on ollut viemässä poikia kalaan tai tarjoamassa ruokaa. Englannissa lapsia ei voi ottaa pois koulusta kesken lukuvuoden edes pieneksi aikaa. Kavereitakin on löytynyt paikallisista lapsista. ” Pojat ovat päässeet pussittamaan ja punnitsemaan norsun kakkaa. Vieraaseen se suhtautuu uteliaasti, vaikkei anna oitis rapsuttaa. Ei auttanut, vaikka kuinka lupasi, että kaikki koulutehtävät tehtäisiin asianmukaisesti. LAPSEN MAAILMA 11 l 2017 l 17. Tai miekkavalaiden menopaussia. Kovin pitkälle tulevaisuuttaan Lummaa ei suunnittele. Littoisissa Minipossu Erkki syö sitä, mitä muutkin perheenjäsenet. Erkki laitetaan lapsiportin taakse, ja Lempo jää vahdiksi. Minipossu Erkki on varsinainen apurahaelätti Virpi Lummaa sanoo, ettei hän ole luonut uraa suunnitelmallisesti. Tai sitten jotain muuta. Lummaa valistaa, että siat kokeilevat rajojaan teini-iässä, jonka ne saavuttavat vuoden vanhana tai aiemminkin. – Ehkä Afrikan apinoita voisi vielä tutkia. Hänen esitelmiinsäkin suhtauduttiin seminaareissa jonkinlaisina hupipaloina. Aatos ja Eelis ovat olleet Virpi Lummaan mukana työmatkoilla Myanmarissa. – Nyt isompana pojat ovat olleet myös mukana tutkimuksessa pussittamassa ja punnitsemassa norsun kakkaa. Se on syntynyt sattumien ja valintojen seurauksena. Onneksi Suomessa ajatellaan, että norsuihin ja Myanmariin tutustuminen on oppilaalle niin hieno kokemus, että tämä voi olla sen ajan pois koulusta. Lummaalle myönnettiin apuraha, ja kauan harkittu possu tuli taloon. Ennen luonnonvalinta määritteli, keistä tuli aikuisia, nyt pohditaan geneettisten linjojen päättymistä. Apurahalähteen mukaan nimensä saanut Erkki kipittää perässämme ja haluaa osallistua kaikkeen. – Tulin sanoneeksi, että jos saan sen, otan minipossun. Lummaa koki, ettei häntä otettu oikein vakavasti. Viime vuosikymmenien aikana on tapahtunut käänne: lapsia saadaan huomattavasti vanhempina kuin ennen. – Lempo saattaa Erkin pomottamisen kuitenkin sietää, sen verran rento kaveri se on. Kun Lummaa alkoi tutkia ihmisiä kirkonkirjoista, oli se melko poikkeuksellista, sillä evoluutiobiologit tutkivat yleensä eläimiä. Ensimmäiselle matkalleen Lummaa ei heitä ottanut, mutta sen jälkeen pojat ovat olleet mukana monta kertaa. Näyttää siltä, että kohta sataa. – Pojilla olikin sitten aika monta kertaa ”vesirokko”, Lummaa nauraa
18 l LAPSEN MAAILMA 11 l 2017. Kirosanat ovat ihan tavallinen keskustelunaihe Schmitzien ”suoksalaisessa” kahvipöydässä Ylöjärvellä. Suomea he oppivat äidiltään, suomalaisilta sukulaisiltaan ja ystäviltään. Sofia sanoi ensimmäiseksi ”äiti” ja Benjamin ”da” (tuolla), joten kummatkin vanhemmat olivat tyytyväisiä. Voi raato! Eihän se yhtään kuulosta kirosanalta... Heidän tyttärensä Sofia opiskelee Saksassa kondiittoriksi ja poika Benjamin aloitti juuri saksan kielen ja käännöstieteen yliopisto-opinnot Tampereen yliopistossa. Dieter luki heille saksankielisiä satuja, he katsoivat saksankielisiä lastenohjelmia ja kävivät saksankielistä koulua. Lapset elivät ”saksakuplassa”. Alusta pitäen oli selvää, että lapsista tulisi kaksikielisiä. Vanhemmat jännittivät kummankin kohdalla, olisiko ensimmäinen sana suomenvai saksankielinen. Jos tuli riitaa, kieli vaihtui suomeksi, mutta sopu solmittiin saksaksi. TUIJA SILJAMÄKI kuvat LAURA VESA K Kun Dieter puuskahtaa tunnetun reininmaalaisen kirosanan ”Oos”, hänen perhettään naurattaa. Sisarukset myös leikkivät keskenään saksaksi. Kirosanassa pitää ärräpäiden päristä tai vihaisten ässien sihistä. DIETER HERMANN SCHMITZ on koulutukseltaan opettaja, kuten vaimonsa Eijakin . Oli selvää, ettei kieliä perheessä sekoitettaisi toisiinsa. – Niin helposti sanottaisiin: ”Ich möchte jetzt kahvia, wo ist meine kuppi?” On laiskuutta, jos ei jaksa kääntää, sanoo Dieter. Oos on murteellinen ilmaisu, joka tarkoittaa suomeksi ”raatoa”. Dieter Hermann Schmitz hassuttelee kirjoissaan suomen kielen merkityksillä ja tekee tarkkoja havaintoja kulttuuristamme. Hän on mielestään uussuomalainen perheenisä, jolla on vahvat reininmaalaiset juuret
Siellä Dieterin kotiseudulla puhutaan vahvaa murretta, ja hassutteluun taipuvaisena ihmisenä hän keksii koko ajan myös omia sanoja. – Kun mennään autolla Alahärmään isovanhempien luo, äidillä menee murre päälle Jalasjärvellä, Benjamin sanoo. – Moni ajattelee, että lapsista kasvaa itsestään kaksikielisiä, mutta se vaatii työtä. – Jos asuisimme autiosaarella, kehittäisimme varmasti ihan oman kielemme, nauraa Eija. Se on saksaksi ja suomeksi yhtä uppiniskainen! Dieter sanoo. Edes oman äidinkielen säilyminen ei ole itsestään selvää. Se on murteellinen ilmaisu laiskottelulle. Ilman saksankielisiä työkavereita suomen kielen taitoni olisi ehkä parempi, mutta saksa ihan rappeutunut. – Se ei tottele kahdella kielellä. VALOKUVASSA SEISOO KOLME alle kouluikäistä veljestä henkselillisissä Lederhosen-nahkasortseissa kaulakkain. Entä sitten perheen kissa, Fiona , joka on tarkkaillut keskustelua sivummalta: mitä kieliä se ymmärtää. Hän osasi esimerkiksi sanoa ”hantuuki”. Iloiset vesselit! Sellaisia reininmaalaiset kuulemma ovat: sydämellisiä ja puheliaita hupsuttelijoita. Sofia ilmoitti pienenä olevansa kolmikielinen, sillä hän osasi myös härmää, pohjalaisten isovanhempiensa murretta. Ei ihme, että muun perheen on välillä vaikea pysyä kärryillä siitä, mitkä saksan sanat ovat oikeita ja mitkä keksittyjä. Reininmaaksi kutsutaan aluetta Rein-joesta länteen, lähellä Hollannin ja Belgian rajaa. ” Se, että lapsista kasvaa kaksikielisiä, vaatii työtä. Dieter Hermann Schmitz raapustamassa lempisanaansa ”löhmeln” pihakiveykselle. LAPSEN MAAILMA 11 l 2017 l 19. – Olisi surullista, jos ei voisi puhua kaikkien isovanhempiensa kanssa heidän omalla äidinkielellään, Sofia kertoo
20 l LAPSEN MAAILMA 11 l 2017. SEIKKAILIJA, JOKA NÄKISI MAAILMAA – se oli Dieterin lapsuuden haave! Niinpä hän oli heti valmis, kun huomasi ilmoituksen, jossa Goethe-instituutti haki saksanopettajaa Suo” Pidän tärkeänä, että isänpäivää juhlitaan. Se on Dieterin mielestä aivan liian varhain. Se ei ollut hassumpaa, sillä apulaisilla oli omaa yhteisöllistä toimintaa, kuten diskoja ja retkiä. Saksalaiskouluissa pitää opiskelureitti päättää jo 10-vuotiaana, jolloin valitaan joko lukio tai muu koulutus. Saksassa kuulemma arvostetaan suomalaista koulujärjestelmää niin paljon, että suomalaisia ylioppilaita pidetään lähes neroina. Fiona-kissa on tärkeä perheenjäsen. – Saksan alkoholikulttuuri näkyy siinä, että ensin käydään kirkossa, sitten mennään oluelle. Toinen vaihtoehto oli toimia katolisen papin apuna seremonioissa. – Halusin aina kirjoittaa tarinoita ja vaikka olin ujo, halusin lukea niitä toisille. Toisessa kuvassa Dieter, 13, lukee koulun juhlassa omaa tarinaansa. – Suomen hyvä maine Saksassa johtuu siitä, että kaikki tuntevat täkäläisen koulusysteemin. Kotikaupunki Düren on vähän Tamperetta pienempi teollisuuskaupunki. Se pitäisi viedä Saksaan, jos vain voisi. Siellä oli pakko kuulua jalkapalloseuraan, jos halusi harrastaa jotakin
Silloin nauretaan maha kippurassa vielä pitkään ruuan jälkeen. – Kaikki oli uutta, enkä tiennyt, mitä odottaa. Saksalainen isänpäivä on pikemminkin miestenpäivä. Elettiin vuotta 1991. – Kotiäitejä arvostetaan Saksassa, eikä sitä pidetä mitenkään ”pakkoroolina”. Hän rakastaa Suomen talvea eniten silloin, kun lumi valaisee maiseman ja pakkaslumi narskuu jalan alla. Silloin miesporukat pakkaavat vetokärryihin olutta ja suuntaavat luontoon juhlimaan. Epätoivon hetkiä syntyi lukuisten suomen taivutusmuotojen ja ”yöpöytä”-tyyppisten sanahirviöiden parissa. LAPSEN MAAILMA 11 l 2017 l 21. Lumi merkitsi Dieterille jotakin erityistä, vaikka se suli pois aina liian nopeasti. Vasta kun avaan suuni, huomataan etten ole syntynyt täällä, Dieter nauraa. Kultapää on Dieterin keksimä nimitys ihanimmalle mahdolliselle ihmiselle. – Pidän tärkeänä, että isänpäivää juhlitaan. Ulkonäkönsä puolesta hän menisi täysin suomalaisesta. Perheen mielestä Dieter on suomalaisempi kuin moni Suomessa syntynyt, syö mämmiäkin vapaaehtoisesti. Kun sanat eivät riitä saksaksi, Eija ja Dieter voivat vaihtaa suomeen tai härmään. Ehdolla ovat ”talkoot”, ”mökki” ja ”perkele”. KUN PERHE KÄY SAKSASSA isovanhempien luona, pöytään katetaan paikallisia herkkuja, kuten reininmaalaista sauerbraten-lihapataa ja perunapiirakoita. Dieter tiesi pääkaupunkimme ja kylmät talvet sekä sen, että suomen kieli poikkeaa suuresti skandinaavisista kielistä. DIETERIN ISÄ TEKI TYÖURANSA PUUSEPPÄNÄ omassa yrityksessään rakentaen huonekaluja, portaita ja ovia kuutena päivänä viikossa. Se on paskapään vastakohta. Hän on perheen innokkain murtomaahiihtäjä ja potkukelkkailija. Dieter ei halunnut olla isä, joka on aina töissä. Yllättäen oikeita sanoja ei tahdokaan löytyä. Alkoi sukellus suomalaisuuden syövereihin. Se oli niin suuri, että pienet veljekset pystyivät kiipeämään sen harteille seisomaan. Siinä mies päättää toteuttaa seitsemän tehtävää, jonka jälkeen hän olisi ”saunankestävä” suomalainen. Kun Suomessa vitsaillaan hämäläisten, laihialaisten tai ruotsalaisten kustannuksella, Saksassa naureskellaan hitaille sveitsiläisille ja vauraille mutta kitsaille swaabilaisille eli eteläsaksalaisille. Jo ensimmäisenä vuonna hän kävi suomen alkeiskurssilla. Isänpäivälahjaksi annetaan sukkia, solmioita ja brandykonvehteja. Tarkoitus oli jäädä vain vuodeksi, mutta opiskelijabileissä Dieter tapasi Eijan, aurinkoisen ihmisen ja kultapään. Ensimmäinen kirja syntyi identiteettikriisistä, kun mietin, mihin oikein kuulun. Äiti oli kotona. Perhe istuu ympärillä, ja Dieterin isä laukoo vitsejä toisensa perään. Hankkeen lopputulos on surkuhupaisa. – Minua vaivasi kysymys, olenko suomalainen vai saksalainen vai joku välimaasto-olento. Dieterin koti täyttyi Post-it-lapuista, joihin oli kirjoitettu suomen sanoja. Samaan aikaan päähenkilö kipuilee kaksikulttuurisen perhe-elämän ja teini-ikään ehtineiden lastensa kanssa. Pitäisi muun muassa oppia rakastamaan hernekeittoa, tanssimaan tangoa, kumoamaan perjantaipullo ja kiroilemaan suomeksi. meen. Suomalaisessa tavassa viettää isänpäivää perhejuhlana on omat hyvät puolensa. Toisessa kirjassaan Kun sanat ei kiitä – Suomalaisinta sanaa etsimässä Dieter Hermann Schmitziä muistuttava kielitieteilijä jahtaa kulttuurihankkeessa suomalaisinta sanaa. – Olen akustinen, vaan en optinen ulkomaalainen. Eikä sellainenkaan, joka räplää kännykkää sillä välin, kun lapset laskevat mäkeä ja huutavat ”Kato, iskä!”. Se on jäänyt vähän äitienpäivän varjoon. Tuosta matkasta hän kertoo puolifiktiivisessä esikoiskirjassaan Täällä pohjoisnavan alla – Matkani saunankestäväksi suomalaiseksi. Päätin katsoa, mikä on homman nimi ja opetella heti tietyt fraasit, kuten ”kippis”, ”kiitos” ja ”näkemiin”. – Lumikerros oli niin ohut, että kun lumiukko oli valmis, nurmikko oli taas paljaana, nauraa Dieter. DIETER ON PERHEEN INNOKKAIN POTKUKELKKAILIJA. Kun Reininmaalla joskus harvoin satoi lunta, oli se Dieteristä taianomaista. Silloin pyöräytettiin isän kanssa valtava lumiukko, jolla oli silinterihattu, porkkananenä ja oksasta taiteltu hymysuu. Juhlimassa ovat mukana kaikki miehet, siis myös vasta isyyttä joskus tulevaisuudessa suunnittelevat. Hän halusi olla mukana hauskanpidossa: piti lapsille nukketeatteriesityksiä, keksi leikkejä ja kertoi keksimiään tarinoita. ” Kulttuurierot maidemme välillä ovat pienempiä kuin naisten ja miesten väliset erot. Suomen kirjoittaminen oli helpompaa
Pahempiakin kohtaloita voisi olla. Sanat ovat ihmisen menestyksen salaisuus. – Kaksikulttuurisuus on sama asia kuin lasten saaminen: se rikastuttaa mutta myös hankaloittaa elämää silloin, kun pitää tehdä isoja päätöksiä. Jos Saksasta pystyisi jotakin tuomaan Suomen pimeisiin talviin, se olisi Schmitzien mielestä ehdottomasti kunnon karnevaalit. – Kun ihminen liikkuu maan rajan yli, hänestä tulee heti oman kulttuurinsa ja maansa edustaja ja asiantuntija. TYÖSKENTELEE Tampereen yliopistossa saksan kielen ja kääntämisen lehtorina. 22 l LAPSEN MAAILMA 11 l 2017. PÄÄTOIMITTAA Tampereen suomalaissaksalaisen yhdistyksen lehti TAM-TAMia. Ilman kielimuuria ei kumpaankaan maahan sopeutumisessa olisi juuri mitään vaikeuksia. JOSKUS PIMEINÄ MARRASKUUN ILTOINA Dieterin saattaa yllättää oman kulttuurin kaipuu. Minulle pitää kertoa asiat täsmällisesti. Dieter on samaa mieltä Fionan kanssa. KAUNEIN SUOMALAINEN SANA: ”talvitapahtumatuotanto”, koska se kuulostaa runoilulta. Reininmaalaiset uskovat, että tarina sijoittuu juuri heidän kotiseutunsa pieneen Siebengerbirge-vuoristoon. Reininmaalaiset pukeutuvat hassuihin naamiaisasuihin ja ilakoivat suurissa koristelluissa saleissa syöden ja musiikkia sekä humoristisia esityksiä kuunnellen. KIRJOITTANUT romaanit Täällä pohjoisnavan alla (Atena 2013) ja Kun sanat ei kiitä (Atena 2017), jotka on suomentanut ja toimittanut Heli Naski. Kun vain löytää oikeat sanat oikealla hetkellä. – Köln on Saksan karnevaalipääkaupunki. PERHE: vaimo Eija, entinen kieltenopettaja, nykyisin hyvinvointialan yrittäjä, sekä aikuiset lapset Benjamin ja Sofia ja kissa Fiona. ” Olen akustinen, vaan en optinen ulkomaalainen. Sen mielestä sanat voivat päin vastoin lisätä ymmärrystä ihmisten kesken. – Pienenä mielikuvitustani kutkutti ajatus siitä, että lohikäärmeet taistelivat lähellä meidän kotiamme. Hän on saksalainen, jawohl, mutta myös uussuomalainen – ja ylpeä molemmista määritelmistä. Julkaissut saksaksi lastenkirjoja, lyhyttä proosaa ja romaaneja. Kun sanat ei kiitä -romaanissa päähenkilö kiroaa kissalleen Fionalle, miten paljon sanat aiheuttavat väärinkäsityksiä. Se tuo omanlaisiaan haasteita. Dieter Hermann Schmitz SYNTYI 1963 Reininmaalla, Saksassa. En voi olla kaikessa asiantuntija, vaikka kulttuurissa ja kielessä ammattini puolesta olenkin. SAMAN KATON ALLA ILMENEVÄ monikielisyys tulee olemaan maailmanlaajuisesti enemmän sääntö kuin poikkeus, veikkaa Dieter. Ei mikään päivän pikku hulluttelu, vaan viikkoja kestävä arjesta irrottautuminen. Kun Eija puhuu äitini kanssa, he ymmärtävät toisiaan puolesta sanasta, ja minä vasta ihmettelen, mistä puhutaan. – Sanat ovat siunaus. Nibelungein laulu on Saksan kansalliseepos, joka on innoittanut lukuisia taiteentekijöitä. Karnevaaliaikaa kutsutaankin erityisesti Reininmaalla viidenneksi vuodenajaksi. ku ka Schmitz käytti suomen kieltä opiskellessaan apunaan post-it -lappuja. Ennen loppiaista järjestetään värikäs karnevaalikulkue, jossa heitellään karamelleja katsojille. KAUNEIN SAKSALAINEN SANA: reininmaalainen murresana ”löhmele”, joka tarkoittaa lököttelyä, laiskottelua. Juhlat alkavat marraskuussa ja jatkuvat pääsiäisen paastonaikaan saakka. Siellä on maan pisin kulkue, jonka seuraaminen voi kestää yli viisi tuntia! Reininmaalaisuudesta Dieter puhuu auliisti, mutta saksalaisuudesta varovaisemmin. HARRASTAA talvella potkukelkkailua ja kesällä kajakkimelontaa. Tai sitten hän tutkii jotakin Nibelungein laulun alkukielistä versiota. Niitäkin hänellä on upeasti kuvitettuina opuksina kokonainen hyllymetri ja useita filmatisointeja. – Olen hyväksynyt, että välimaastossa eläminen on minun elämääni. Dieterin mielestä kulttuurierot Suomen ja Saksan välillä ovat lopulta aika pieniä. Vietetään jouluyön taikahetkeä, jolloin kissakin osaa puhua. Ei ole välttämättä helppoa valita vaikkapa maata, jossa asuu. Silloin hän voi vetäytyä työhuoneeseensa ja laittaa pyörimään jonkun saksalaisista DVD-elokuvista, joita hänellä on iso kokoelma. HAAVEILEE turvallisesta ja yhtenäisestä Euroopasta. – Välillä tuntuu, että kulttuurierot maidemme välillä ovat pienempiä kuin naisten ja miesten väliset erot. Tarina tunnetaan esimerkiksi Richard Wagnerin oopperasovituksena ja Fritz Langin elokuvaversiona
Heillä on siellä lokoisat oltavat, sillä Jussi sattuu olemaan poika, joka rakastaa herkkuja muttei välitä pestä hampaitaan. KANTAESITYS 22.11.2017 YHDEKSÄN TÄHDEN LUKSUSPUKSUS TEATTERITAPAUS SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ! Thorbjørn Egner HAMMASPEIKOT Jussin suussa asustaa kaksi pientä hammaspeikkoa, Möö ja Paa. Lopuksi vietetään unohtumattomat juhlat. Suuria elämyksiä pienille katsojille! Pääyhteistyökumppani Yhteistyökumppani WWW.KANSALLISTEATTERI.FI/LASTENTEATTERI Uusi huimauttava koko perheen musikaali huippusuosittujen Yökyöpeleiden tekijöiltä! Hervoton hanuri sinkoaa Seija Soijan seikkailuun, Mahtimummeli päätäi Väätäinen saa elämänsä ensimmäisen agenttitehtävän, Papu ja ujo Hujoppi löytävät maailman parhaan piilopaikan, diktaattori Diktaatta ja käryävä Rämeämmä panevat hösseliksi, Raakalainen Karmu Gurmee laatii ruokalistan ja tulivuori itkee. ENSIAAMU SUUREN NÄYTTÄMÖN LÄMPIÖSSÄ 10.2.2018 Tulossa keväällä 2018
Aineistona olivat tv-mainokset sekä lasten, vanhempien ja päiväkotihenkilöstön sanoin ja kuvin pitämät havaintopäiväkirjat. Lapsuuskuva vaikuttaa myös siihen, miten julkisrahoitteista varhaiskasvatusta johdetaan, ja millaisia palveluita se tarjoaa. Lämsän mukaan se vaikuttaa jopa päiväkotien alueelliseen sijoittamiseen. Lapsuuskuva vaikuttaa lapsille suunniteltuihin palveluihin, tiloihin ja materiaaleihin – ylipäätään likimain kaikkeen, mitä lapselle tarjotaan. Aikuisen valvontaa tarvitaan, sillä ilman sitä tuhoisat taipumukset saattaisivat päästä valloilleen ja uhata lopulta koko järjestynyttä yhteiskuntaa. Lapsi nähdään myös sijoituksena tulevaisuuteen tai perheen aseman ilmentäjänä. Se, millaisia kuvia, iskulauseita ja mainostarinoita lapsista käytetään, kertoo yksityisen yrityksen tai julkisen toimijan arvomaailmasta. 24 l LAPSEN MAAILMA 11 l 2017. Antiikin jumalista Dionysos edustaa länsimaiden kulttuurihistoriassa hurmosta ja hillittömyyttä, Apollon puolestaan harmoniaa ja kaunista illuusiota. Hän on synnynnäisesti vaativa, mukavuudenhaluinen ja kuriton. Apollooninen lapsi nukkuu viattoman unta nenä tuhisten ja nallea halaten – ja saa vieressä valvovan vanhemman katumaan sitä, että tuli kivahtaneeksi pikku enkelilleen. perheen kiinteydestä. Nostalginen ihanne luonnollisesta ”metsänlaidan lapsuudesta” elää Lämsän mukaan edelleen vahvana. Nämä ovat myös lapsikuvan kaksi ääripäätä, eikä niiden eläviä esikuvia tarvitse hakea kaukaa. Kurittomat ja kullannuput Tiina Lämsä: Näkyvä lapsuus. Kyse on tietenkin yhdestä ja samasta lapsesta, mutta kahdesta näkökulmasta. Hän on aikuisen rakkauden ja huolenpidon kohde. Lämsä tutki lapsuuskuvaa lasten arkielämässä ja mediassa. Jyväskylän yliopisto 2017. Mainostajat pyrkivät hyödyntämään lapsija perhekäsitysten ja tunteilla ladattuja ihanteita; mainoksissa esiintyvien lasten avulla luodaan vaikutelmaa esim. Apollooninen lapsi on luonnostaan hyvä ja viaton. Tiina Lämsän väitöstutkimuksen mukaan lapsuutta luonnehditaan yhteiskunnassamme toisilleen vastakkaisilla mielikuvilla, kuten kurittomuudella ja viattomuudella, riippuvuudella ja toimijuudella sekä tulevaisuuden toivolla ja nostalgialla. ANTTI VANAS kuvat MOSTPHOTOS ja TYÖVÄEN MUSEON ARKISTO tutkittua tietoa Dionyysinen lapsi makaa selällään lähikaupan irtokarkkihyllyn edessä ja parkuu. Lapsuuskuva havainnointipäiväkirjassa ja television mainoskuvissa
Kuvassa etualalla Finlaysonin Forssan puuvillakehräämön tamppipoikia 1890-luvulta. Peräti 60 prosenttia brittiläisten työläisperheiden kymmenvuotiaista pojista kävi töissä 1800-luvun alkupuoliskolla. Heitä riitti, sillä 1800-luvun alussa 40 prosenttia briteistä oli alle 15-vuotiaita. Lapset vastasivat tuolloin 15 prosentista Ison-Britannian kokonaistuotannosta. LAPSIORJAT PYÖRITTIVÄT VARHAISTA TEOLLISUUTTA Maailman mullistanut teollinen vallankumous alkoi Isossa-Britanniassa runsaat 200 vuotta sitten. Tehtaat perustettiin teollisen vallankumouksen alkuaikoina maaseudulle, tehtaan koneille vesivoimaa tuottavien jokien varsille. Halpaa ja uusiin oloihin nopeasti mukautuvaa työvoimaa etsiessään tehtailijat päätyivät lapsiin. 1800-luvun alussa maassa oli jo yli miljoona lapsityöläistä, joista runsas kolmannes 7–10-vuotiaita. Lapset ruokittiin ja asutettiin makuusaleihin, mutta varsinaista palkkaa heille ei maksettu. Ilmainen lapsityövoima ei kuitenkaan ollut varhaisten teollisuusmiesten innovaatio, vaan lapset olivat raataneet palkatta jo aikaisemmin maatiloilla ja käsityöläisten apulaisina. Lapsija naistyön merkitystä modernin ajan talouskasvulle tutkinut Oxfordin yliopiston taloushistorian professori Jane Humphries vieraili syyskuussa Jyväskylän yliopiston Sound-konferenssissa. LAPSEN MAAILMA 11 l 2017 l 25. Lähteet: Jyväskylän yliopiston tiedote ja The Independet-lehden artikkeli Revealed: Industrial Revolution was powered by child slaves (2010). Voimakas väestönkasvu ja sodat pitivät huolen siitä, että kaupunkien orpokodeissa oli mistä ottaa. Ansioitunut brittitutkija Jane Humphries on osoittanut, että lapsityövoiman käytöllä oli kehityksessä paljon suurempi rooli kuin aiemmin on otaksuttu. Orpolapset nähtiin 200 vuotta sitten vesitai höyryvoiman kaltaisena resurssina, ei rakkauden ja huolenpidon kohteena. Humphriesin mukaan tuon ajan lapsityöläiset olivat käytännössä orjatyövoimaa. Suuria määriä orpolapsia lähetettiin kaupunkikeskuksista maaseudun tehtaisiin. Työvoima oli tiukassa, sillä paikallinen väestö teki maataloustöitä tai oli muuten teollisuustyöhön ”sopimatonta”
Pojilta odotetaan fyysisyyttä ja reippautta, tytöiltä hiljaisempaa ja rauhallisempaa käytöstä, kertoo Norjassa Stavangerin yliopistossa tehty tutkimus. Tutkimus perustuu Stavangerin yliopiston varhaiskasvatusopiskelijoiden harjoittelujaksollaan päiväkodeissa tekemiin havaintoihin, joten otos ei liene kovinkaan edustava. Päiväkodin 4-vuotiaalla tytöllä oli lyhyeksi leikatut hiukset ja tummasävyiset, poikamaiset sisäja ulkovaatteet. 26 l LAPSEN MAAILMA 11 l 2017. PÄIVÄKOTI JUUTTUNUT SUKUPUOLIROOLEIHIN Maailma ympärillä muuttuu, mutta päiväkodin perinteinen sukupuolijako pitää pintansa. Tyttöjen käyttämät vaatteet ovat henkilöstön mielestä söpöjä ja nättejä, poikien rajuja ja cooleja. Suomessa tehtyjen tutkimusten kanssa. Lapsia huonommin tuntevilla sijaisilla oli vaikeuksia tunnistaa tyttöä tytöksi, ja henkilökunta kävi tilanteesta huolestuneita keskusteluja. tutkittua tietoa Aud Torill Meland & Elsa Helen Kaltvedt: Tracking gender in kindergarten. tilan, leikin ohjaamisen ja roolitusten avulla. Huoli helpotti, kun tyttö eräänä aamuna ilmaantui päiväkotiin pinkkiin mekkoon pukeutuneena. Henkilöstö palkitsi muutoksen kehumalla tyttöä kauniiksi kuin prinsessa. Sukupuolirajoja vartioidaan, eikä niiden ylityksiä katsota hyvällä. Päiväkotityttöjä kehutaan kutsumalla heitä pieniksi ja suloisiksi, poikia taas isoiksi ja vahvoiksi. Sosiaalija terveysministeriön viime vuonna teettämän selvityksen mukaan varhaiskasvattajien tasa-arvo-osaamista pitäisi tukea koulutuksella. Miksei varhaiskasvattajille opeteta tasa-arvon edistämistä. Alan opinnoista puuttuu tällä hetkellä yleinen ja yhteinen opintojakso, joka valmistaisi kasvattajia tasa-arvon edistämiseen. Nea Alasaari toteaa Tampereen yliopistolle tekemässään gradussa päiväkodin kasvattajien kannustavan lapsia stereotyyppisiin sukupuolirooleihin mm. Tulokset ovat kuitenkin linjassa monissa muissa maissa, mm. Early Child Development and Care, verkkojulkaisu maaliskuu 2017
Onko se äitiinsä tullut. VAUVA AUTOSSA LISÄÄ ONNETTOMUUSRISKIÄ Nuorilla naiskuljettajilla, joilla on kyydissä alle vuoden ikäinen lapsimatkustaja, on kohonnut riski joutua kuolemaan johtavaan liikenneonnettomuuteen. Temperamentiltaan ristiriitaiset taas raportoivat muita nuoria enemmän ongelmia nimenomaan siinä tapauksessa, että heidän äitinsä temperamenttityyppi oli joustava. Tutkijat pitävätkin todennäköisenä, että tulokset pätevät myös mieskuljettajiin. Kuljettajan sukupuolikaan ei välttämättä vaikuta onnettomuusriskiin. Tutkimuksen mukaan varhaisnuoren voi olla vaikea ottaa mallia omista vanhemmistaan, jos he ovat temperamentiltaan hyvin erilaisia.. Varovaisuudesta huolimatta riski saattaa kasvaa, jos lapsi siirtää hetkeksikin kuljettajan tarkkaavaisuuden pois liikenteestä. Kohonnut onnettomuusriski saattaa tutkijoiden mukaan selittyä sillä, että pieni lapsi häiritsee ajamista. Ristiriitainen ja joustava temperamenttityyppi ovat keskeisten piirteiden osalta toistensa vastakohtia, ja on mahdollista, että vastakohtaisuus johtaa konflikteihin nuoren ja hänen äitinsä välillä. Heillä oli hyvä itsesäätelykyky, eikä heillä ollut taipumusta esim. Jonkun muun huolehtiessa vauvasta kuljettaja voi keskittyä liikenteeseen. Ristiriitaisen temperamentin omaaville nuorille oli tyypillistä alhainen ulospäinsuuntautuneisuus, heikko itsesäätelykyky ja taipumus voimakkaisiin kielteisiin tunnereaktioihin, kuten ärtyneisyyteen ja surumielisyyteen. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu lasten kanssa liikkuvien kuljettajien välttävän riskejä. Näin kertoo Helsingin yliopistossa tehty, mutta yhdysvaltalaiseen aineistoon perustuva tutkimus. TEMPERAMENTTIEN EROT KÄYTÖSONGELMIEN TAUSTALLA Temperamenttierot nuorten välillä sekä nuorten ja heidän äitiensä välillä selittävät varhaisnuorten ongelmia tunteiden ja käyttäytymisen hallinnassa, selviää Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella toteutetussa tutkimuksessa. Riikka Hirvonen ym.: Adolescents’ and mothers’ temperament types and their roles in early adolescents’ socioemotional functioning. Sosiaalisia taitoja ja toiminnan itsesäätelyä opitaan toisilta ihmisiltä. Riskille näyttivät altistuvan erityisesti nuoret vauvan kanssa liikkuvat naiskuljettajat. Tähän viittaa erityisesti se, että riski pieneni, kun autossa oli kuljettajan lisäksi toinen aikuinen. Temperamentilla tarkoitetaan reagoimisja käyttäytymistyyliemme piirteitä, jotka erottavat meidät muista. International Journal of Behavioral Development, verkkojulkaisu syyskuu 2017. Kuljettajan ikä ei ehkä kuitenkaan vaikuta asiaan suoraan, vaan tuloksia voi selittää nuorten kuljettajien kokemattomuus. Temperamentiltaan joustavat nuoret raportoivat vähiten ongelmia, mikäli myös heidän äitinsä oli temperamentiltaan joustava. Ida Maasalo ym.: Young females at risk while driving with a small child. Yksikään aiempi tutkimus ei kuitenkaan ole tarkastellut nimenomaan vauvaikäisen lapsen kanssa ajavien onnettomuusriskiä. Pienten lasten kanssa liikkuneet kuljettajat olivat myös useammin väsyneitä kuin ilman lasta ajaneet verrokit. Tutkimuksessa huomioitiin vain naiskuljettajat, sillä yksin vauvan kanssa ajavia mieskuljettajia oli aineistossa hyvin vähän. Tutkimuksessa tarkasteltiin 850 kuudesluokkalaisen nuoren hyvinvointia suhteessa nuorten omiin ja heidän äitiensä temperamentteihin. Tutkimuksesta vastasi Helsingin yliopiston liikennetutkimusyksikössä väitöskirjaa tekevä Ida Maasalo yhdessä ohjaajiensa Esko Lehtosen ja Heikki Summalan kanssa. Temperamentiltaan joustavat nuoret olivat ulospäinsuuntautuneita. Temperamentin merkitys vaihteli sen mukaan, miten paljon se muistutti äidin temperamenttia. surumielisyyteen tai voimakkaisiin tunnereaktioihin pettymyksiä kohdatessaan. Aineistona olivat USA:ssa vuosina 1994–2013 sattuneet kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet. Accident Analysis and Prevention, verkkojulkaisu syyskuu 2017
Tällainen voi olla esimerkiksi hyvä parisuhde, sanoo Humaljoki. Kaikilla on omat haasteensa.” – Jokainen parisuhde on uniikki, Kaisa Humaljoki muistuttaa. Jos parisuhteeseen syntyy vielä lapsi, jolla on ikioma temperamenttinsa, voi olla varma, ettei naapurissa tai oman siskon kotona asu samanlaista komboa kuin teillä. Jokainen yhdistelmä on ainutkertainen. Parisuhdekurssi antaa voimaa arkeen Erityislapsen äiti piti päiväkirjaa parisuhdekurssilla. Meillä on ADHD-lapsi, joka vaatii paljon arjessa. Vanhemmat – nainen, 35, ja mies, 42, – kävivät erityislapsiperheille suunnatun Perheen parhaaksi -parisuhdekurssin. Huonoa omaatuntoa on kuitenkin turha kokea, sanoo Perheen parhaaksi -toiminnan asiantuntija, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki Parisuhdekeskus Katajasta. – Jotta jaksaa olla vanhempana, pitää olla paikka, jossa tunteita saa pihistä ulos. Viikonlopun aikana syntyi monta oivallusta, joita äiti tässä jutussa kuvaa. Meidän parisuhteessa on ihan erilaiset haasteet. – Jari Sinkkonen on sanonut, että vanhemman tehtävä on ottaa säilöön lapsen tunteet. Minulle kirkastui kurssiviikonloppuna, ettei kannata verrata itseään kavereihin, lapsellisiin tai lapsettomiin. Puhumme eri asiasta, kun puhumme parisuhteesta. Miltä oivallukset kuulostavat pariterapeutista. Kun on lapsi, jolla on erityishaasteita, on eri asia hoitaa parisuhdetta, kuin jos meitä olisi vain kaksi aikuista. – Eräs erityisperheen äiti jakoi minulperhe 28 l LAPSEN MAAILMA 11 l 2017. Heidän 13ja 10-vuotiaat lapsensa olivat kurssin ajan mummolassa. Kaikki parisuhteet ovat erilaisia ”On eri asia, onko parisuhde, jossa on lapsia, tai parisuhde, jossa ei ole lapsia, tai parisuhde, jossa on erityislapsia. KAISA PASTILA piirrokset MARIA VILJA A jan ottaminen parisuhteen hoitamiseen voi tuntua vanhemmista joskus itsekkäältä teolta. Kumpikin puolisko tuo suhteeseen oman kasvuhistoriansa ja kotoa oppimansa mallin parisuhteesta. Jos pienellä on esimerkiksi huono aamu, äidin tai isän tulee kestää lapsen kiukku, jota lapsi tuntee, kun hampaiden pesu on niin tylsää. Vanhempi ei siis ärise takaisin, vaan ottaa lapsen tunteet vastaan
’Hoidin tämän asian...’ tai ’Hei, tulen tänään kotiin tunnin myöhässä’ tai ihan vain ’Rakastan sinua’.” Suhteen kommunikoinnin tapa voi olla mikä vain, terapeutti vahvistaa. Tämä ei johda mihinkään, vaan tulee vain paha mieli. Puhumisen vuoro tuli sitten vähän myöhemmin. Kurssiviikonlopun aikana keksimme mieheni kanssa ratkaisun asiaan. Eräs pariskunta kirjoitti sähköpostia toisilleen pahimmassa räjähdyksessä ja sai näin riitelyn pidettyä sellaisella tasolla, ettei se muuttunut repiväksi. Kun on ollut koko päivän töissä, ei jaksa jauhaa illalla kotona enää mitään. le kerran tärkeimmän oppinsa pikkulapsiajalta: ”Älä vertaa muihin, vaan näe oman perheen hyvyys kaiken sen raskauden keskellä”. – Voi sanoa itselleen lempeästi mutta tiukasti: ”Nämä ovat turhia ajatuksia, eikä tästä ole mitään hyötyä. Että sitä herkästi laittaa luurit päähänsä ja oman ohjelman pyörimään, kun on vähän väsynyt. – Toisille sopii puhuminen, toisille kirjoittaminen. Nyt jotain muuta tilalle!” Lisää viestittelyä ”Usein tuntuu siltä, että puhun asioista enemmän työkavereideni ja kavereideni kanssa kuin sen ihmisen kanssa, jonka kanssa asioista pitäisi puhua. Jos löytää itsensä vertailemasta muihin, homma kannattaa lopettaa heti. Päätimme kurssin jälkeen, että yritämme kuunnella toisiamme aikaisempaa enemmän ja puhua enemmän, vaikka se vaatii tosi paljon.” Älä vertaa muihin, vaan näe oman perheen hyvyys kaiken sen raskauden keskellä. Voimme laittaa viestejä toisillemme pitkin päivää, esim. Humaljoki rohkaisee jakamaan myös positiivisia uutisia. LAPSEN MAAILMA 11 l 2017 l 29. – Se, mihin keskittyy, vahvistuu. Tämä ajatus kantoi äitiä haastavien vuosien yli. Jos alkaa viestiä myönteisiä asioita, niitä alkaa kasvaa pariskunnan välille. Tärkeintä on, että yhteys säilyy. Luurit pois! ”Huomasimme, että ehkä meillä molemmilla on tapana vetäytyä kotona
Jokainen voi löytää voimavaroja parisuhteestaan. Näen taas selvästi, mitä hyviä juttuja meillä on. Muistin taas, minkä takia olemme yhdessä ja kenen kanssa olen yhdessä. Oli ihanaa kuulla kurssilla, että muillakin oli ihan samanlaista nahistelua pesukoneen täytöstä. Iltayhdeksältä alkaa vanhempien oma aika ”Työpäivän jälkeen ilta menee usein harrastusten pyörittämisessä ja perusarjen askareissa. Tiesimme, että lapsilla oli kaikki hyvin mummolassa. Yksi tapa on haaveilla, kirkastaa yhdessä jaettuja unelmia. Perheen parhaaksi ja Hyvinvoiva perhe kuuluvat STEAn rahoittamaan ja Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimaan Emma & Elias -avustusohjelmaan. On hyvä lähteä pois kotoa puhumaan asioista ”Uudessa ympäristössä oli tilaa ajatella ja miettiä asioita. Voi vaikkapa katsoa valokuvia ja muistella hauskoja juttuja. Sivustolla on myös tietoa Perheen parhaaksi -kursseista ja -tapahtumista. Lapsi saa parhaan mallin parisuhteesta: Parisuhde on kivaa! Pienet asiat merkitsevät ”Asiat, jotka hiertävät, ovat usein oikeasti tosi pieniä, paljon pienempiä kuin mitä stressaantuneena kuvittelee. Parisuhdekurssi lähensi meitä. Pienikin kohtaaminen lisää jaksamista. Toisen on helpompi ottaa vastaan näin kerrottu viesti. – Riidanhaastamisen takana ovat usein omat tyydyttymättömät tarpeet, jotka saavat tunteet pintaan. Jos kuulokkeiden käyttö kotona on kuitenkin vain huonoa tottumusta, siihen kannattaa Humaljoen mielestä herätä. Parisuhdekeskus.fi Entä jos treenaisit parisuhdetaitoja kotona kumppanisi kanssa. Kun kello kymmeneltä viimein olisi mahdollisuus puhua, päässä ei enää liiku mitään. – Lapsille tekee hyvää nähdä, että äidillä ja isällä on niin hauskaa yhdessä, että he haluavat viettää aikaa kaksin. Hiertävät asiat eivät ole loppujen lopuksi vaikeita. Useimmiten kyseessä voi olla esimerkiksi oman ajan saaminen. Voi miettiä, kuuluuko kuulokkeiden käyttö vanhempien elämään silloin, kun lapset ovat pieniä. Olen alkanut sanoa lapsille iltayhdeksältä: ’Nyt kello on sen verran, että alkaa vanhempien parisuhdeaika ja teidän on aika mennä omiin huoneisiinne ja nukkumaan’. 30 l LAPSEN MAAILMA 11 l 2017. Ei hierrä, että on ne pyykit odottamassa, vaan voi keskittyä parisuhteeseen täysillä. Voisiko kännykän tai tabletin laittaa sivuun siihen asti, kun lapset ovat menneet nukkumaan. Jos on isoja riidanaiheita, ne kannattaa säästää hetkeen, jolloin kumpikin on virkeänä, esimerkiksi viikonloppuna. Tajusimme molemmat, että meillähän on hyvä tiimi! Kun saimme rauhassa puhua asioista, mitään ongelmia ei ollut. Lapset menevät pääsääntöisesti mukisematta yläkertaan.” – On hyvä, jos arjessa on hetkiä, jolloin saa jakaa tunnelastia kumppanilleen, sanoo Kaisa Humaljoki. Tajusimme, että muutos voi lähteä liikkeelle pienestä. – Teetän pareillani usein saman harjoituksen. Nautimme, kun ruoka kannettiin valmiina pöytään ja sängyt oli sijattu. Oli tärkeää pysähtyä hetkeksi. Testaa parisuhteesi ja omat voimavarasi Voimavarapeilissä! Voit myös tilata sähköpostiisi Voimavarakirjeen, joka perustuu testissä tekemiisi valintoihin. Tällöin meillä on mieheni kanssa edes jonkinmoinen mahdollisuus ajatusten vaihtoon. Vai kiukutteleeko jännitystä, joka liittyy seuraavan päivän lääkärissäkäyntiin lapsen kanssa. Yksi tapa on palauttaa mieliin suhteen alkuaikaa. Kokeilemme myös kymmenen viikon kiertävää ruokalistaa.” – Jos löytää itsensä aina napisemasta sen saman pesukoneen ääreltä riitaa haastaen, kannattaa pysähtyä ja kysyä: ”Mistä itse asiassa napisen, kun napisen tästä?” Yrittääkö sanoa esimerkiksi, että on ikävä toista. Päätimme alkaa siivota kotia osissa. – Kohtaamisen ei tarvitse tarkoittaa tunnin terapiaistuntoa joka ilta, vaan välillä riittää, että pääsee hetkeksi toisen kainaloon keräämään voimia. Kuuntele, mitä toisella on sanottavana. HYVIÄ PARISUHDESIVUSTOJA Hyvinvoivaperhe.fi Paijausta parisuhteeseen -osion tehtävät auttavat sinua löytämään ja ylläpitämään oman parisuhteesi vahvuuksia. Meillä ei ole mitään suurta ongelmaa suhteessamme, mutta arjen askareet aiheuttavat jatkuvaa kahnausta. Ratkaisu voi olla hyvinkin yksinkertainen, esimerkiksi se, että yhteisessä kalenterissa on kummankin vanhemman lenkkivuorot, joista pidetään kiinni. Joillakin on suuri oman tilan tarve, jolloin rauhassa olo on voimavaran lähde. Kysyn: ”Mihin ihastuit aikanaan toisessa?” Rakastumisvaiheen muistelu ääneen tekee hyvää kummallekin. Perheenparhaaksi.fi Onko perheessäsi erityistä tukea tarvitseva lapsi. – Ihmiset ovat erilaisia siinä, paljonko he tarvitsevat omaa tilaa. Meillä on voimavaroja.” – Kun pääsee pois kotoa, voi olla vain siinä ja toista varten. – Jos tuntuu, että kumppanin huomiota on vaikea saada, voi kokeilla minä-kerrontaa: ”Tunsin itseni tänään…” tai ”Olen neuvoton, tarvitsen apuasi”. Sivustolta löydät myös läsnäolo-, rentoutusja kiitollisuusharjoituksia. Voi myös pohtia, mikä suhteessa toimii. Parisuhdekeskus Katajan sivustolla voit lukea parisuhdeasioista, tehdä parisuhdeharjoituksia tai kurkata valtakunnalliseen tapahtumakalenteriin ja ilmoittautua mukaan parisuhdetoimintaan. Meillä on haastavia vaiheita takana. Mikä siinä on hyvin. Metka arki -osio haastaa katsomaan omaa lapsiperhe-elämääsi uusin silmin. Meidän arki on tosi raskasta, mutta sitten on se kaikki muu, joka edelleen kantaa ja joka on paljon tärkeämpää
Parisuhdeaikaa kalenteriin ”Moni pariskunta teki kurssilla kirjallisen sopimuksen siitä, että kumpikin järjestää vuorollaan parisuhdeaikaa. Näin puolisolle syntyy tunnekokemus välittämisestä. • Parisuhdekeskus Kataja kutsuu sosiaalija terveysalan ammattilaiset Helsinkiin Parisuhdepäiville 17.–18.11. Kaksi viikkoa meni hienosti. Jos löytää itsensä taas arkisesta räntäsateesta, kannattaa havahtua ja kysyä itseltään: ”Missä menemme. Nyt olemme tippuneet lähtöpisteeseen. Avuksi voi ottaa myös sähköisen perhekalenterin, johon kaikki voivat tehdä merkintöjä. Siksi oleellisinta onkin Kaisa Humaljoen mielestä huolehtia arjen kohtaamisista. Meidän pitää alkaa tehdä asioita taas niin, kuin olemme suunnitelleet’.” – Uusien tapojen omaksumiseen kuuluu, että välillä otetaan takapakkia, Kaisa Humaljoki lohduttaa. – Kaiken ydin on siinä, miten pari pystyy jakamaan asioita tavallisena päivänä tai viikonloppuna. On tärkeää järjestää parisuhdeaikaa, jotta pysyy kärryillä toisen ajatuksista. Mitä haluamme?” – Monet lapsiperheet pitävät sunnuntaisin päivityksen, eräänlaisen kokouksen, jossa käydään läpi, kuka on missäkin ja mihin aikaan seuraavalla viikolla ja kuka vie minnekin. Kalenteriin voi suunnitella halutessaan myös kaupassakäynnit ja ruokalistan. Tämä kurssi tuskin kantaa seuraavaa 17 vuotta, jollemme tee itse jotain.” On ihanaa, jos on mahdollisuus järjestää omassa parisuhteessa kahdenkeskistä aikaa. Olemme olleet yhdessä 17 vuotta. Parisuhdepäivät.fi • Lauantain Parisuhdehuoltamoon voivat osallistua kaikki parisuhdeasioista kiinnostuneet. Me olemme päättäneet kokeilla tätä myös. Monessa perheessä tilanne voi kuitenkin olla se, että mummolat ovat liian kaukana tai että erityislasten hoitoon jättäminen on lähes mahdotonta jo taloudellisista syistä. – Päivyriin kannattaa merkitä myös iloa tuovat asiat, jottei kalenterin avaaminen tunnu raskaalta. Vaikka arki iskee päälle, suunnitelmista ei lipsuta ”Kun tulimme kotiin kurssiviikonlopusta, päätimme, että alamme huomioida toisiamme enemmän. Parisuhdehuoltamo.fi Riittää, että pääsee hetkeksi toisen kainaloon keräämään voimia. Lisätietoja ja ilmoittautuminen os. Sitten tuli ylitöitä, lapset sairastuivat ja sopimukset ja suunnitelmat unohtuivat. Ei niin, että huikkaa rutiininomaisesti kotiinpalaajalle läppärin takaa ”Mitä kuuluu?”, vaan että todella kuuntelee, mitä toisella on sanottavana. Lisätietoja os. LAPSEN MAAILMA 11 l 2017 l 31. Eilen sanoin miehelleni: ’Tämä ei toimi näin
32 l LAPSEN MAAILMA 11 l 2017. Takana elämän kesä koko perheen harrastus Satu Peltonen haluaa ottaa lapsensa Unnan, Nupun ja Casimirin mukaan eläintenhoitoon, jotta nämä saisivat mahdollisimman mutkattoman luontosuhteen
1900-luvun alussa tällä 18 hehtaarin saarella toimi saha, jossa työskenteli ja asui satoja asukkaita. Nuppu helisyttelee ämpäriä ja päästelee tsuptsup-ääniä. Viimeiset asukkaat muuttivat saarelta 1960-luvulla. Hän osaa jo suunnata kohti saaren keskustaa, jossa lampaat ovat viime aikoina majailleet. Unna ei silti malta olla kiskaisematta kumisaappaita jaloistaan ja olla kahlamatta veteen pieneltä hiekkarannalta veneen vieressä. Nykyisellä autiosaarella asui 1900-luvun alussa satoja ihmisiä. Niistä 15 on Sadun perustaman Perämeren ystävät -yhdistyksen, loput lähistöllä asuvan lampurin. Tämä on ihana tapa viettää kesää yhdessä perheen kanssa, Satu sanoo. Kohta pusikon takaa näkyy ensimmäinen lammas, joka suuntaa ahnaasti ämpäriä kohti. Sadun avopuoliso Jaakko Pörhö auttaa Unnan , 5, kuivin jaloin rannalle. Satu huhuilee lampaita Nupun ja Cassun kanssa. – Ei palele yhtään! hän vakuuttaa touhukkaasti. Lampaista on talven tullen luovuttava. Lampurina toiminut Satu Peltonen on ottanut koko perheensä mukaan saariretkelle. Kesäkuussa hän kuljetti saareen jo toistamiseen pienellä viisimetrisellä avoveneellään koko lammaslauman, rakensi niille aidat ja huolehti siitä, että ne syövät maastosta tasaisesti, jottei saarta ylilaidunneta. Lampaat ovat hoitaneet Laitakarin maastoa nyt kolmen kesän ajan. LOKAKUUN AURINKO LÄMMIT TÄÄ enää hennosti, ja saaren itäinen ranta on peittynyt varjoon. Jaakko ja muutama muu luottohenkilö ovat olleet kavereina, kun on rakennettu aitoja ja raivattu pusikkoa. Laitakarissa Kemin edustalla käy rouskutus, kun kymmenet lampaat syövät saarta puhtaaksi risukosta ja heinikosta. Satu Peltonen nostaa moottorin ylös ja kerää pelastusliivit istuinten alle laatikkoon. Lammaspaimenena toimiminen on ollut unelmien kesätyö, raskas, mutta palkitseva. Ämpäreissä helisevät suolaja kivennäispapanat, jotka on tarkoitettu perheen saaressa majaileville kesälampaille. LAPSEN MAAILMA 11 l 2017 l 33. Nuppu , 7, hyppää tottuneesti itse, ja Casimir eli Cassu , 10, seuraa perässä. – Teen tätä lähinnä harrastuspohjalta lähihoitajaopintojen ohessa. Kaikilla lampailla on nimi, ja lampurit tuntevat jokaisen luonteenpiirteet. Meren rannalla asuvalle perheelle vene on päivittäinen kulkuneuvo. Sen kasvoissa on kysymysmerkin muotoinen täplä, joten sille on annettu nimeksi Arvoitus . Reppu on täynnä makkaroita, voileipiä ja kahvitarvikkeita. Sen jälkeen vadelmapensaat, ruokokasvit ja pajukko ovat vallanneet saarta. SUSANNA CHAZALMARTIN kuvat JYRKI NIKKILÄ V ene karahtaa rantaan Laitakarin saaressa. Sahatoiminnan loputtua kaupunki alkoi purkaa asuntoja talo kerrallaan. Kaksi vuotta sitten Satu anoi ELY-keskukselta tukea saaren maisemointiin lampaiden avulla. Yhteensä lampaita on karitsat mukaan luettuna kuutisenkymmentä. Kun on tarkkana, lampaiden kellojen kilkatuksen voi kuulla pienen metsikön takaa
– Ravinto vähenee, ja syötävän ravintoarvo pienenee syksyä kohti, mutta kyllä täällä vielä paksusti voidaan. Täytyy pysyä rauhallisena, etteivät lampaat intoudu liikkumaan veneessä. Kellojen kilkatus voimistuu, ja loppulauma tulla jolkottaa makupaloille. Jännittävimpiä paikkoja ovat molempien mielestä vanhojen talojen rauniot, joista he ovat kuulleet tarinoita saaren vanhoilta asukkailta. Kun vanhemmat ovat raivanneet risukkoa tai keränneet puupilkkeen seasta lasipulloja, tytöt ovat leikkineet piilosta, uineet ja etsineet aarteita. Kysyntä on ollut suurta. Ruuhka astioiden ympärillä on kova. LAMPAAT OVAT ROUSKUT TANEET ämpärit tyhjiksi ja alkavat yksi toisensa jälkeen hävitä takaisin saaren kätköihin. Lapsia teurastuspuheet eivät hetkauta. Siinä ovat kaikki kädet tarpeen, Satu sanoo. – Yhden voisi kyllä viedä kotiin lemmikiksi, Unna ehdottaa. – Minun lemppari on tuo, jolla on tumma pilkku turkissa, Nuppu viittoilee. On kuin lampaat eivät olisi ruokaa nähneetkään. – Arvoitus on sen verran ahne, että se tulee yleensä aina ensimmäisenä paikalle, Satu kertoo nauraen. Loppukesää kohti lampaat ovat villiintyneet, mutta makupaloja ne eivät voi vieläkään vastustaa. Sadun omat lampaat joutuvat teuraaksi, sillä perhe ei ole vielä uskaltautunut ottamaan lampaita pihalle talvihoitoon. – Ei se mikään mahdoton ajatus ole, mutta ainakin tänä vuonna lampaat myydään lihoiksi. Niiden piikikkäitä oksia lampaatkaan eivät pysty hyödyntämään. Sillä oli vaippa ja sain syöttää sitä tuttipullolla, Nuppu kertoo. – Maisema on muuttunut kyllä paljon jo parin laidunnetun kesän jäljiltä, Jaakko myöntää. Heille se on osa luonnollista kiertokulkua. PIENI SAARI ON uimataitoisille lapsille oikea kesäparatiisi. – Sen nimi on Tilkku . He ovat tottuneet siihen, että äiti katkoo kotipihalla nuorilta kukoilta päät ja kesälampaista valmistetaan herkullisia lammaspatoja. Loppukesästä lampaille maistuvat pajukotkin. Siirto-operaatio on melkoinen ponnistus. Lopulta jäljelle jää vain ruohikko. – Se on vanha uuhi, oikein hyvä äiti, pitää huolta karitsoistaan. Ne ovat lihaisia ja sopivan rasvaisia, Satu kehuu ja taputtelee lampaidensa vatsoja. Ilman täyttää kilinä ja määkinä. Ensi kesänä Satu aikoo karsia vadelmapensaat, jotka valtaavat nyt saarta. 34 l LAPSEN MAAILMA 11 l 2017. Näistä näkee, että ne ovat syöneet hyvin. Itse asiassa niitä pitäisi jo lähteä kuljettamaan maihin, mutta kova tuuli estää siirron tältä päivältä. Ilmat ovat arvaamattomat, ja kasvu luonnossa hidasta. Talveksi lampaat on siirrettävä mantereen puolelle, jotta niitä voidaan ruokkia lisäravinnolla. Cassu silittelee lampaiden pehmoisia turkkeja ja nauraa päättömälle ryntäilylle. Nyt Lumi -koira saa kuitenkin isän ja äidin mukaan riittää lapsille lemmikiksi. JÄNNITTÄVIMPIÄ PAIKKOJA OVAT TALOJEN RAUNIOT. Lampaat villiintyvät saaressa kesän aikana, mutta makupaloja ne eivät pysty vastustamaan. – Kerran meillä oli kotona hoidossa karitsa nimeltä Rosanna . Loppukesästä maistuvat jo pajukot ja heinikot. – Leikimme siellä piilosta ja hyppelemme muurilta toiselle, Nuppu selittää posket punaisina. Sen keskiosa alkaa jo näyttää viihtyisältä mataline heinikkoineen. – Siirrämme kuusi tai seitsemän lammasta kerrallaan, sen enempää veneeseen ei mahdu. Kohta Unna ja Jaakkokin saapuvat oman ämpärinsä kanssa. Niiden jälkeen ne siirtyvät muihin versoihin ja tuoreisiin lehtiin. Tämänkertainen retki on lapsille syksyn viimeinen. Ensimmäisenä lampaat syövät parhaat palat eli nuorten pihlajien lehdet, horsmat ja koivun taimikot. Varsinkin Unna ja Nuppu ovat viettäneet saarella lähes jokaisen viikonlopun ja oppineet saaren jokaisen polun ja piilopaikan
– Kun kävimme täällä ensimmäisiä kertoja, näky oli aika lohduton. Juttu tehtiin viime vuoden lokakuussa. Jaakko ja Cassu sytyttävät tulet nuotiopaikalle, ja kohta ilmassa leijuu haikea sekoitus syystuulta ja nuotion savua. Teurastuspuheet eivät lapsia hetkauta. Unna ja Nuppu kasaavat löytyneitä aarteita laavun penkille: käpyjä, kiviä, pari ikivanhaa pullonkorkkia ja ajopuuta. Uimarannalle kulkee mukava polku pienen metsän läpi, ja länsirannalla sijaitsee laavu, jossa on mukava syödä eväitä. LAPSEN MAAILMA 11 l 2017 l 35. Erilaista roskaa oli myös päässyt kertymään paljon. Nuppu ja Tilkku ovat ystävystyneet kesän aikana. Kun makkarat kypsyvät tikkujen nokassa, osa lampaista tulee aivan nuotion viereen tuoksun perässä. Nuppu nappaa Tilkun kainaloonsa ja antaa sille ison halauksen. Koko saari oli pusikon peitossa, eikä polkujakaan oikein näkynyt. Kaverukset eivät enää näe toisiaan, mutta yksi asia on varmaa: molemmat ovat viettäneet saaressa elämänsä kesän. Saarelle suunnitellaan matkailutoimintaa. Edessä on vielä retken kohokohta: makkaranpaisto
asuminen Iiris Salin sai oman huoneen jo 2-vuotiaana. 36 l LAPSEN MAAILMA 11 l 2017. Kuopus livahtaa vieläkin silloin tällöin yöllä isoveljiensä tai vanhempiensa viereen nukkumaan. Oma huone vai ei
Vakavaa on, jos lapsen tarve omaan rauhaan ja tilaan ei tule kuulluksi eikä ymmärretyksi. Yhteiset leikit sujuvat luontevasti yhteisessä huoneessa. Kaverikyläilytkin voivat tuntua hankalilta, kun ei ole omaa rauhaa. Oma soppi on lapselle paikka, jota hän voi hallita. Lapsella ei tällaista sananvaltaa ole. Jos erilliset huoneet eivät ole mahdolliset, niin tilaa pitäisi ainakin koettaa jakaa. Yhteishuone voi luoda turvaa Hannariikka Linnavuoren tutkimuksen perusteella yhteishuoneessa on paljon hyvää. Etenkin pääkaupunkiseudulla neliöt ovat kalliita. Mitä vanhempi lapsi on, sitä tärkeämpää mahdollisuus omaan rauhaan ja yksityisyyteen yleensä on. Nukkuminenkin voi sujua paremmin, kun sisarus tuhisee viereisessä pedissä. Vanhempien kannattaakin kysyä lasten mielipidettä: Minkä lapsi kokisi hyväksi. Sänky pitää kasata joka aamu sohvaksi ja jäljet itsestä piilottaa päivän ajaksi. Lapset kertoivat, miten jaetussa huoneessa sisarukseen muodostui läheinen suhde. M inkä ikäisenä lapselle oma huone?” ”Kuinka välttämätöntä jokaisella lapsella on olla oma huone. Myös Hämeenlinnan perheneuvolan johtava psykologi Sirpa Seppänen on miettinyt aihetta asiakkaidensa kanssa: – Oma tila on lapselle merkityksellinen. Huonekaveri voi tuoda myös turvallisuudentunnetta. Yksityisyys kunniaan Eri sukupuolta olevia murrosikäisiä lapsia Sirpa Seppänen ei mielellään sijoittaisi samaan huoneeseen. 2016 viisihenkisellä perheellä oli Helsingissä käytössään keskimäärin hieman alle 102 neliötä, niin pääkaupunkiseudun ulkopuolella samankokoisten perheiden asuntojen koko oli keskimäärin noin 24 neliötä suurempi. Toinen tarvitsee hiljaisuutta ja tahtoo sulkea oven perässään, toinen kantaa koulukirjansa keittiön pöydälle ja haluaa seuraa läksyjä tehdessäänkin. Silloinkin tarkastus pitää tehdä lapsen tai nuoren tieten tai niin, että hän on itse paikalla, Seppänen selittää. Mielikuvitus käyttöön Kaikki perheet eivät voi tarjota jokaiselle lapselle omaa huonetta. Hannariikka Linnavuori kannustaa perheitä käyttämään mielikuvitustaan, kun oma soppi pitää luoda vähiin neliöihin. LAPSEN MAAILMA 11 l 2017 l 37. Eroperheiden lasten vuoroviikkoasumista väitöskirjassaan tutkinut kasvatustieteilijä Hannariikka Linnavuori huomauttaa, että oma tila on lapselle oikeastaan jopa tärkeämpi kuin aikuiselle: – Vanhemmalla on valta päättää koko kodissa. Kun vuonna Monia perheitä askarruttaa, tarvitseeko lapsi oman huoneen. ANU VALLINHEIMO kuvat RAISA KYLLIKKI RANTA Aivan kuten aikuisilla, myös lapsilla oman tilan tarve vaihtelee. Mikä olisi hänelle riittävä. Sirpa Seppäsen mukaan omaa tilaa voi järjestää vaikka ikiomaa huonetta ei olisikaan. Luvaton lapsen reviirille tunkeutuminen voi loukata ja nakertaa lapsen ja vanhemman välistä luottamusta. Lapsen tai nuoren alueelle ei saa mennä koputtamatta tai ilmoittamatta, eikä paikkoja saa nuuskia lapsen poissa ollessa. Lapsen makuusopen pystyttäminen olohuoneeseen osoittautui Linnavuoren tutkimuksessa ongelmalliseksi ratkaisuksi. – Joskus tupatarkastus voi olla paikallaan ihan alaikäisen oman turvallisuuden vuoksi. Kertoipa eräs lapsi, että siivoaminen on helpompaa, kun jakaa huoneen äidin kanssa. Lapsen Maailma kysyi, mitä aiheesta ajattelevat psykologi, kasvatustieteen tutkija – ja, mikä tärkeintä, lapset itse. Hän kertoo esimerkin isästä, joka rakensi tyttärelleen parven keittiön päälle. Seppäsen mielestä olennaista on, että vanhemmat ottavat lapsen tarpeet tosissaan. Hintataso heijastuu väistämättä asumisväljyyteen. Sirpa Seppäsen mukaan etenkin pienille lapsille yhteinen huone saattaa olla jopa parempi ratkaisu kuin erilliset huoneet. Linnavuoren tutkimukseen osallistuneet lapset olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä asumisjärjestelyihinsä, vaikka ikiomaa huonetta ei olisi ollutkaan. – Voi olla hyvin hämmentävää jakaa huone siskon tai veljen kanssa, kun oma seksuaalisuus ja tietoisuus omasta sukupuolisuudesta heräilee. Hän määrää sisustuksesta ja huoneiden käytöstä. Psykologi tähdentää, että aivan kuten aikuisilla, myös lapsilla oman tilan tarve vaihtelee. Kodin tuntu syntyy siitä, kun sitä omaa soppea saa laittaa ja sisustaa, Linnavuori selittää. – Tyttö oli parveen tyytyväinen. Toisen tavaroita oli helppo lainata. On lapsella sitten ikioma huone tai oma soppi, pitäisi myös aikuisen osata kunnioittaa lapsen omaa tilaa ja yksityisyyttä. Kouluiässä oman tilan tarve lisääntyy jo siksi, että läksyjen tekoon tarvitaan rauhallinen paikka. Hän voi sanella, mihin aikaan voi marssia syömään iltapalaa tai milloin televisio suljetaan. Seppäsen mielestä viimeistään kouluikäisellä pitäisi olla kodissa jonkinlainen oma kolo, jossa voi säilyttää omia tavaroitaan ja pieniä salaisuuksiaankin. Sisarusten tai vanhemman kanssa jaettua huonetta voi jakaa vaikkapa hyllyillä tai verhoilla. – Koko ajan yhteiskäytössä olevaan huoneeseen ei pysty luomaan omaa reviiriä. Mielipiteitä!” Pohdinnat lapsiperheiden asumisjärjestelyistä nousevat netin keskustelupalstoilla puheenaiheiksi vähän väliä
OMASSA RAUHASSA Jääkiekkoja jalkapallo-otteluista saadut mitalit ja tsempparipalkinnot nököttävät siististi pienellä hyllyllä. EU:n mukaan asunto käy kuitenkin ahtaaksi, jos 12 vuotta täyttäneillä eri sukupuolta olevilla sisaruksilla on yhteinen huone. Pienten lasten perheissä on eniten ahtaasti asuvia. Välillä on toki kiva käväistä sisälläkin. Siellä sijaitsevat lasten omat huoneet ja yhteinen oleskeluhuone askartelupöytineen, televisioineen ja pelikonsoleineen. Pihalla aika kuluu pelatessa jalkapalloa kavereiden kanssa. Hän viihtyy sisarustensa Eelin , 8, ja Iiriksen , 5, tapaan paljon ulkona. Niiden mukaan lapsiperheen koti ei ole ahdas, jos kahdella alaikäisellä lapsella on yhteinen huone. Aarni Salin , 9, on omaan huoneeseensa tyytyväinen. Lattialla maton virkaa toimittava mustavalkoinen lehmäntalja tuntuu jalan alla karhealta. – Parasta täällä on oma rauha. Sitten luen Aku Ankkaa tai pelaan, Aarni kertoilee. Alusta asti oli itsestään selvää, että kaikki lapset saavat heti omat huoneet. Euroopan unioni on määritellyt asunnoille ahtauskriteerit. – Välillä lapset vetäytyvät omiin huoneisiinsa leikkimään tai oleilemaan ihan yksin tai kavereidensa kanssa. Muhkea harmaa nojatuoli odottaa kutsuvana istujaa. Meno vähän rauhoittuukin, kun lapset vieraineen jakaantuvat eri huoneisiin. Tänne muuttaessamme Eeli oli 5 ja Iiris 2, joten he eivät oikein vielä AHDASTA VAI EI. Kun haluan olla yksin, laitan oven kiinni. Usein leikit levittäytyvät omista huoneista ympäri yläkertaa. Lähteet: Tilastokeskus, Eurostat 38 l LAPSEN MAAILMA 11 l 2017. Yhteishuone oli pienenä kiva Perheen omakotitalo valmistui Lahden Karistoon vuonna 2014. Helsinkiläinen nelihenkinen lapsiperhe asui vuonna 2016 keskimäärin 93,6 neliön kodissa, kun nelihenkisten lapsiperheiden kotien keskimääräinen neliömäärä koko maassa oli lähes 113 neliötä. Tilastokeskuksen mukaan asunto on ahdas, jos siellä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohden, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. – Tarkoitus on, että asumme tässä pitkään. Saa olla rauhassa omien kavereiden kanssa, eivätkä pikkusisarukset tule yöllä herättämään, jos näkevät pahaa unta. Jo kouluikäisten perheet asuvat leveämmin kuin pikkulapsiperheet. Ahtaimmin perheet asuvat pääkaupunkiseudulla. Olemme sopineet, että toisten huoneisiin ei saa mennä ilman lupaa, äiti Anna Salin sanoo. Silloin askeleet vievät yleensä omakotitalon yläkertaan, joka on perheen lasten valtakuntaa. Jossain vaiheessa lapset olisivat omia huoneita kuitenkin halunneet. Laatikoston päällä on Lego-rakennelmia
Eeli taas haaveilee kiipeilyseinästä. Perhostapetti, leveä sänky ja nahkainen matto ovat pojan mielestä ihan ok. Vieläkin lapset kömpivät välillä yöllä toistensa viereen nukkumaan. – Haluaisin pöydän, että voisin tehdä läksyt täällä. Iiris ei keksi moitteen sijaa värikkään tyttömäisestä huoneestaan. osanneet sanoa, millaisen huoneen tahtoivat. Toiveissa telkkari ja kiipeilyseinä Barbit ja Legot – Iiris ja Eeli kertovat empimättä, mikä on parasta heidän huoneissaan. Yhteistä huonetta he eivät kuitenkaan enää halua. Yritimme mieheni Ollin kanssa sisustaa huoneet niin, että ne olisivat sopivat vielä, kun lapset ovat kouluiässä, Anna kertoo. Nyt teen ne keittiön pöydällä, Aarni pohtii. Aarni valitsi itse tapetin ja lattialle hän halusi taljan. Huonekaveri toi uudessa kodissa turvaa. Muutaman kuukauden nuorimmaiset nukkuivat uudessa kodissakin samassa huoneessa. Yhteishuoneessa on paljon hyvää. Hän tekee koulutyöt eteisen lattialla heti koulusta kotiin tultuaan. Omat tutut lelut ja tavarat ovat tärkeitä; huonekalut, tapetit ja matot eivät niinkään. Iiris Salinin mielestä parasta hänen huoneessaan ovat barbit. – Ei, en haluaisi! Aarni vastaa otsa rypyssä ja lisää saman tien, että pienempänä yhteinen huone oli ihan kiva juttu. Poika on yhä tyytyväinen vanhempien valintoihin. Iiris haluaisi oman telkkarin, koska kaverillakin on. Aarni Salinin lempipaikka omassa huoneessa on harmaa nojatuoli, jossa hän tavallisesti lukee tai pelaa puhelimella. Pojat tulisivat siihen sähläämään, Iiris puolestaan selittää vakavana. Äiti ja isä sisustivat Eeli Salinin huoneen omakotitalon valmistuessa kolme vuotta sitten. – Jos ei olisi omaa huonetta, ei saisi leikkiä kaverin kanssa kunnolla barbeilla. Pikkuveli Eeli ei pöytää kaipaa. Joitain parannusehdotuksia heillä on. Ennen Lahteen muuttamista lapsilla oli yhteishuone. Eelikään ei osaa valittaa mistään. LAPSEN MAAILMA 11 l 2017 l 39
On turvallista nukkua, kun siskot uinuvat samassa huoneessa. Enni, Eevi ja Heikki Merikivi jakavat huoneen. Eri sukupuolta olevat murrosikäiset tarvitsevat oman huoneen. 40 l LAPSEN MAAILMA 11 l 2017. Äiti Johanna Ruohosen mukaan meno äityy välillä villiksi. Heikki Merikivi ei ole omaa huonetta kaivannut
Halusimme pysyä seudulla, jottei lasten tarvitse vaihtaa koulua ja päiväkotia. Realiteettien sanelemaa Äiti Johanna ja isä Jani Merikivi selittävät, ettei lasten yhteishuone ole mikään ideologinen valinta, vaan pikemminkin olosuhteiden sanelema. Monilla Ennin kavereilla on oma huone. Leikit levittäytyvät, Eevin äiti Johanna Ruohonen sanoo tyynesti. – Emme ole mitään omia soppia halunneetkaan, Enni selittää. Ennin ystävät valloittavat asunnon usein koulupäivän jälkeen. Lapsilla ei ole omia soppia omille tavaroilleen, vaan kaikki mahtuvat yhteen hyllykköön. – Etsimme omistusasuntoa alueelta ja lopulta tämä kolmio tuli myyntiin. – Olen aina sanonut, että me ihmiset mahdumme tähän 81 neliöön, mutta tavarat välttämättä eivät, Johanna naurahtaa. Siellä voin vaikka pelata puhelimella. Hänen olohuoneeseen rakentamansa temppuradan alla lattialla on varmuuden vuoksi patja pehmustamassa kolauksilta. Vierailua emännöivä tai isännöivä lapsi tulee sitten siihen viereen nukkumaan myös, Johanna selittää. Levitämme patjat tähän lastenhuoneen lattialle. LAPSEN MAAILMA 11 l 2017 l 41. Työmatkatkin pysyvät kohtuullisina, kun asumme näin lähellä keskustaa, Jani selittää. Vanhemmat arvioivat, että kukaan sisaruskolmikosta ei kaipaa erityisesti omaa rauhaa. Perhe asui aiemmin Hermannissa vuokralla neliössä. Huoneeseen pitää mahtua kolme sänkyä, ja lasten tavaroille ja vaatteille pitää olla säilytystilaa. Siitä en tykkää, kun Eevi kiipeää omaan sänkyynsä mun portaiden kautta, Enni selittää. Tosin Heikki tokaisee pelaavansa mielellään jalkapalloa, ja Eevi kiljaisee viihtyvänsä ulkona. Yhdessä ja turvassa Johannan mukaan yhteinen huone on tuonut lapsille turvaa. Ekalla luokalla oleva Eevi Merikivi tykkää pihaleikeistä. Parvisängyn alapuolella on hyllykkö leluille ja peleille. Eivätkä pienemmät laittaisi tuota kuulamppua päälle, Enni osoittaa yövaloa. Vielä vuokrakodissa asuessa Enni aloitti koulun viereisellä Vallilan ala-asteella. Lasten leikit leviävät usein lastenhuoneen ulkopuolelle. Ennin, Eevin ja Heikin kaverit ovat tuttuja vieraita Merikivi-Ruohosten luona. – Lapset ovat halunneet aina nukkua yhdessä. Helsingin Hermannissa kerrostalokolmiossa asuvan Merikivi-Ruohosen perheen kolme lasta jakavat keskenään yhden huoneen. – Lapset oleilevat yleensä enemmän täällä muualla kuin omassa huoneessaan. Heikki ja Eevi eivät suostu mielipaikkojaan paljastamaan. Kaveripiirissä yhteishuone ei ole herättänyt ihmetystä. – Siellä saisi mennä rauhassa nukkumaan. Vasta hiljattain Enni on alkanut puhua omasta huoneesta. Tosin hänen kaveripiirissään on paljon ainoita lapsia. – Yökylässäkin on kavereita ollut. Tällä alueella ei ole usein koteja kaupan, joten ostimme tämän. Vieläkin kaikki kömpivät välillä meidän viereemme nukkumaan, Johanna sanoo. Yhdellä seinustalla nököttää Eevin ja pikkuveli Heikin , 4, valkoinen kerrossänky. Nytkin tyttö tekee lähtöä pihalle. – Lempipaikkani tässä huoneessa taitaa olla tuo sänky. Puhelimella pelatessa voi olla omassa rauhassa, Jani huomauttaa. – Jos he haluavat omaa tilaa, he hakevat sitä digitaalisesti. Läksytkin perheen kaksi koululaista haluavat tehdä keittiössä tai olohuoneessa – siis siellä, missä muutkin ovat. ”Enemmän me täällä muualla ollaan”, olohuoneeseen rakennetulla temppuradalla taiteileva Enni Merikivi sanoo. Myös lastenhuoneen sisustus on realiteettien tulos. VIIDEN HENGEN KOLMIO Ekaluokkalainen Eevi Merikivi , 6, kieppuu vimmatusti kahden nojatuolin selkänojien varaan asettamansa puukepin ympäri. Isosisko Ennin , 9, parvisänky kurkottaa korkeuksiin viereisellä seinustalla
ISÄT, astukaa esiin! Isät kuvittelevat usein, että sosiaalityöntekijät ovat heitä vastaan erotilanteissa. MINTTU-MAARIA PARTANEN kuva MOSTPHOTOS huoltajuuskiistat 42 l LAPSEN MAAILMA 11 l 2017
Lopputuloksena syntyy olosuhdeselvitys, joka on salassapidettävää aineistoa 80 vuotta. Kukaan ei ollut tutkinut asiaa, joten Kääriäinen päätti tehdä sen itse. – Valtaosa vanhemmista pystyy sopimaan erotilanteessa lapsen huoltajuudesta ja asumisesta ilman oikeudessa riitelyä, Aino Kääriäinen sanoo. Joka kymmenessä tapauksessa sosiaalitoimi ei ottanut kantaa. Yliopistonlehtori Aino Kääriäinen Helsingin yliopistosta sai kuitenkin poikkeusluvalla harvinaisen aineiston käsiinsä: 1 600 sivua huoltajuuskiistoihin liittyviä dokumentteja vuodelta 2011. Niissä lopulta harva osapuoli voittaa. Selkä suoraksi, uskokaa vanhemmuuteenne! Kääriäisen tutkimus osoittaa, että isien vastuunkanto kannattaa. Neljäsosa teksteistä asettui tukemaan isiä, kun äitien osuus oli vain 16 prosenttia. Kun selvitys asettui jommankumman vanhemman puolelle, ero oli merkittävä. Hän haastatteli eronneita isiä Lastensuojelun Keskusliiton Neuvo-projektissa joitakin vuosia sitten. Sosiaalityöntekijät näkivät isät lämpiminä ja toimivina, mutta äitien toimintaa he katsoivat isiä tarkemmin. Isä ei ole huoltajana toiminut siten, että siitä olisi aiheutunut haittaa lapsen huollon piiriin kuuluvien asioiden hoitamiselle.” Aino Kääriäinen arvioi, että sosiaalityöntekijät käsittelivät isiä selvityksessä erittäin hyvin. Oikeus pyytää sosiaalityöntekijää selvittämään perheen tilanteen, jotta se voi ratkaista kiistan. Reilu kolmasosa oikeusprosesseista käytiin isien aloitteesta, ja kaikissa niissä sosiaalityöntekijät asettuivat heidän puolelleen. Sopu säästää eniten Paljon huomiota saavia oikeuskiistoja käy vain pieni osa eroperheistä. Olosuhdeselvitykset vievät paljon sosiaalityöntekijöiden työaikaa ja ovat vaikeita perheille. Ei saa jäädä piiloon sen myytin taakse, etteivät viranomaiset ymmärrä. – Tulos kumoaa täysin isien käsityksen äitien suosimisesta. Tutkimuksen perusteella auttamisjärjestelmä ei siis viesti isille, etteivät he pärjää. Sosiaalityöntekijät katsoivat äitien toimintaa isiä tarkemmin. Hän tutki, kenen puolelle sosiaalityöntekijät asettuivat 45 huoltajuuskiistan olosuhdeselvityksissä. Vuonna 2015 sosiaalitoimi vahvisti 47 650 sopimusta lapsen huollosta, tapaamisesta ja asumisoikeudesta. Lähes puolet selvityksistä oli selvästi lapsen puolella eli selvitys ei ottanut kantaa kummankaan vanhemman hyväksi. Kun hän selvitti, kuka oikeusprosessin oli laittanut vireille ja kuka sen voitti, isät selviytyivät jälleen voittajina. Kun alullepanija oli äiti, työntekijät eivät suosineet häntä. Vain 3–4 prosenttia tapauksista päätyi oikeuteen, mikä antaa lohdullisen kuvan suomalaisista vanhemmista. Vaikka äiti epäili hyväksikäyttöä, pelkäsi isää tai isä oli käyttäytynyt väkivaltaisesti viranomaisia kohtaan, selvityksissä puollettiin isän oikeutta tavata lastaan. Aloitteellisuus kannattaa Lapset tarvitsevat molempien vanhempien vanhemmuutta, mutta isien rooli on viime vuosina korostunut yhteiskunnallisessa keskustelussa. Ote eräästä olosuhdeselvityksestä: ”Äiti hakee lapsen yksinhuoltoa, koska isä ei vastaa äidin viesteihin. Jos isä ei ollut ehtinyt sisustaa kotiaan, hän sai ymmärrystä, kun äitien elinolosuhteisiin suhtauduttiin ankarammin. – Ihmettelin, voiko asia olla totta. Sosiaalityöntekijät eivät suosineet äitejä, vaan tilanne oli päinvastainen. Tulos oli yllätys. LAPSEN MAAILMA 11 l 2017 l 43. Yllätystulos Kun huoltajuuskiista päätyy oikeuteen, käräjäoikeus pyytää sosiaalitoimelta olosuhdeselvityksen. Työntekijä tapaa vanhempia yksin ja lapsen kanssa sekä tarkkailee lapsen elinolosuhteita ja suhdetta vanhempiinsa. Äidin mukaan isä ei ole riittävän kiinnostunut lapsen terveydentilasta eikä päivähoidosta. Sosiaalityöntekijät olivat selvästi enemmän isien kuin äitien puolella. E i minun kannata edes yrittää, sillä sosiaalitoimen naiset ovat aina äidin puolella.” Tämä oli väite, jonka sosiaalityöntutkija Aino Kääriäinen kuuli jatkuvasti. – Viestini isille on, että ottakaa rohkeasti se vanhemmuuden rooli, joka teille kuuluu. Selvityksistä ilmenee, että sosiaalitoimi arvioi äitien toimintaa isiä tiukemmilla kriteereillä. Isät olivat luovuttaneet jo etukäteen, koska he kokivat olevansa erotilanteissa alakynnessä. Hänen mielestään sosiaalityöntekijöiden pitäisi keskittyä ennen kaikkea vanhempien kommunikaation parantamiseen, jotta nämä pääsisivät sopuun huoltajuudesta ilman oikeuskäsittelyä. – Edes miesten päihdeongelmia ei valvottu niin paljon kuin äitien, Kääriäinen huomauttaa. Kun äiti valitti, ettei isä ottanut vastuuta lapsesta, sosiaalitoimi totesi, ettei isän toiminnasta aiheutunut haittaa lapselle
Lapsetkin ihmettelevät, miksen voi ostaa heille niin paljon kaikkea, kun äitikin ostaa. Käräjillä on istuttu kahdesti ja hovioikeudessa kerran. Nyt Pekka miettii, hakeako tuomion purkua korkeimmasta oikeudesta. KOSTO – VAI LASTEN ETU. 44 l LAPSEN MAAILMA 11 l 2017. Sosiaalityöntekijät ja oikeus ovat todenneet Pekan moneen otteeseen hyväksi vanhemmaksi. Hän pelkää, että vaimo vie asian jälleen käräjäoikeuteen, ja kaikki alkaa alusta. Hän haki jälleen yksinhuoltajuutta, vaati elatusmaksuja ja haki oikeutta muuttaa toiselle paikkakunnalle. Käräjäoikeuskaan ei uskonut väitteitä. Vuoroviikkoasuminen jatkui. Hänelle voitto on sekin, että joudun maksamaan jatkuvasta käräjöinnistä. Lähivanhemmuus ja lasten kuluista huolehtiminen siirtyi ex-vaimolle. Samat asiat piti käydä läpi toistamiseen. Riitaa puineet sosiaalityöntekijät ja käräjäoikeus saavat häneltä kiitosta siitä, että ammattilaiset ovat käsitelleet asiaa tasapuolisesti ja huolehtineet lasten edusta. – Sosiaalityöntekijät olivat vaihtuneet sitten edellisen kierroksen. Ex-vaimo on saanut juristin palvelut edullisesti oikeusaputoimistosta. Äidillä on palkkansa, lapsilisät, yksinhuoltajakorotukset ja elatusavut, ja hän huolehtii lapsista kuitenkin vain puolet ajasta. Hovioikeus katsoi, että Pekan uuden puolison muutaman kuukauden määräaikainen työsuhde oli nostanut perheen tuloja niin paljon, että Pekan piti maksaa elatusmaksua. Se säilytti vuoroviikkoasumisen, mutta määräsi Pekan maksamaan 300 euroa elatusmaksua kuussa. Hän esitti, että isä näkisi lapsiaan vain neljänä päivänä kuukaudessa. Toivoisin vain, että voisin elää rauhassa perheeni kanssa. Perheestä on tehty kaksi olosuhdeselvitystä. Vaateitaan hän perusteli muun muassa Pekan väkivaltaisuudella ja lasten ahdistuksella. ANU VALLINKOSKI kuva MOSTPHOTOS Oikeusprosessiin on kulunut lähes 25 000 euroa. Vuosien mittaan yli 40 eri alojen ammattilaista on käsitellyt Pekan lasten huoltajuutta. Olen ihan tavallinen palkansaaja, en erityisen hyvätuloinen. Lapsiakin kuultiin. Pian ex-vaimo kuitenkin haki itselleen yksinhuoltajuutta ja tuntuvia elatusapuja. Elatusapua hän ei ollut ex-vaimoltaan vaatinut. Pekka vastasi lähivanhempana lasten kuluista yksin. Lapset ihmettelevät – Viimeisin päätös koettelee perheemme taloutta. Lopputulos säilyi ennallaan, ex-puolison vaateet kumottiin, Pekka kertaa. Hän uskoo, että ex-vaimon kanteet ovat olleet silkkaa kiusantekoa. Joukossa on niin sosiaalityöntekijöitä, lastenvalvojia, opettajia kuin juristeja. Pekalta on kulunut oikeudenkäynteihin lähes 25 000 euroa. Oikeus ei uskonut väitteitä Eron jälkeen Pekka oli lastensa lähivanhempi, ja lapset asuivat vuorotellen isän ja äidin luona. Ex-vaimon tehtailemat kanteet oikeudenkäyntikuluineen ovat kuitenkin käyneet miehelle kalliiksi. Pekan nimi on muutettu. Vuosien mittaan yli 40 eri alojen ammattilaista on käsitellyt Pekan lasten huoltajuutta. Sinnikäs ex-vaimo valitti vielä hovioikeuteen. – Sosiaalityöntekijät suhtautuivat minuun aluksi hyvin epäilevästi. Pian heille kävi selväksi, että syytökset olivat täysin perättömiä. K olmen lapsen isä Pekka joutui tahtomattaan mukaan vuosien repivään huoltajuuskiistaan. On ollut pakko selittää, vaikken haluaisi lapsia vetää riitaan mukaan. – Ikävää on kuitenkin ollut se, ettei sosiaalihuolto tunnista, miten joskus huoltajuuskiistojen taustalla on halu kostaa, ei huoli lasten edusta, Pekka sanoo. He halusivat asua vuoroviikoin molempien luona, Pekka kertoo. – Hänen tavoitteensa tuntuu olevan se, että menetän mahdollisimman paljon rahaa. Oikeuden päätökseen tyytymätön vaimo vei jonkin ajan kuluttua asian uudestaan oikeuteen. Ex-vaimon mukaan rahani menevät uudelle puolisolleni
Pääpuhujana Knut Gundersen (NOR.) Seuraa ilmoittelua yhdistyksen nettisivuilla: www.suomenart.com. Lapsiasiavaltuutettu, Lastensuojelun Keskusliitto sekä työja elinkeinoministeriö kannustavat suomalaisia viettämään Lapsi mukaan töihin -päivää perjantaina 24.11.2017. Seminaari huhtikuussa 2018. Päivän tarkoituksena ei ole teettää lapsella varsinaisesti työtä vaan päästää heidät näkemään ja kokemaan, missä heille tärkeät aikuiset tekevät työtä ja mitä työn teko on. #LMTpäivä #lapsimukaantöihinpäivä lapsimukaantoihin.fi Suomen ART ry:n uutuudet: AART Lasten ja nuorten sosiaalisen kompetenssin opettamisessa. Tulossa suomenkielinen kirja joulukuussa 2017
46 l LAPSEN MAAILMA 11 l 2017. Kun odottava äiti voi pahoin vuorokauden ympäri, pienetkin asiat tuntuvat mahdottomilta hoitaa, tietävät Heini ja Johan Pensar. Hyperemeesi KOSKETTAA KOKO PERHETTÄ Suomessa vuosittain noin 700 naista käy läpi hyperemeesin eli erittäin vaikean raskauspahoinvoinnin, joka voi kestää viikoista kuukausiin. HEIDI KERVINEN kuvat PENSARIN PERHEALBUMI raskaus Heini Pensarin odottaessa kuopusta, tyttäret Ayla ja Freya kävivät sairaalassa viettämässä aikaa äidin kanssa
Puutteellisesti hoidettu tai erittäin voimakas hyperemeesi voi johtaa sikiön abortointiin. Olin kolme kertaa pitkän jakson osastolla ja kymmenisen kertaa päivystyksessä. Viimeisimpään raskauteen perhe suunnitteli hyperemeesin hoitoa jo ennen raskauden yrittämistä, koska aikaisemmat raskaudet ovat olleet täystyöllistäviä. Lisäksi perhettä auttoivat neuvolan henkilökunta, perhetyöntekijä, sosiaalityöntekijä, kotisairaanhoito ja itse palkattu lastenhoitaja. – Onneksi kohtasin myös hyperemeesin itse kokeita lääkäreitä ja kätilöitä, joilla riitti ymmärrystä tilanteeseen. Pahoinvointia yritetään lieventää lääkkeillä, suonensisäisellä nesteytyksellä ja levolla. Perheeseen kuuluvat Ayla , 6, Freya , 4, ja Sindy , 3 kk, sekä puolison aikaisemmassa liitossa syntyneet yläkouluikäinen poika ja kaksi aikuista tytärtä. HYPEREMEESI ELI HYPEREMESIS GRAVIDARUM • Sairauden tyypillisin oire on raskaudenaikainen vakava pahoinvointi, joka vaatii useimmiten sairaalahoitoa. Kaikki ylimääräiset aistiärsykkeet on eliminoitava. 700 suomalaisnaista käy läpi hyperemeesin. H eini ja Johan Pensarin lapsihaaveita on varjostanut raskaus raskaudelta pahentunut hyperemeesi. 10–20 prosentilla potilaista oireet jatkuvat läpi koko raskauden. • Sairauteen kuuluvat usein nestevajaus, aliravitsemus, painonlasku ja ruokatorven vauriot, joista johtuva ahdistuneisuus on tavallista. Johan hoiti Heiniä ja lapsia kaiken mahdollisen ajan, mutta kävi myös töissä. – Ystäväni pistäytyi kerran soppakulho kädessä, auttoi minut suihkuun ja vaihtoi lakanat. Heini kokee saaneensa neuvolasta eniten tukea kuopusta odottaessaan, koska perheellä oli paljon tietoa myös neuvolaan annettavaksi sekä etukäteen mietittyjä toiveita tukipalveluista. Johan perui työmatkojaan ja siirsi kokouksia. hyperemeesi.fi Heini toivoo, että perheet saisivat apua hyperemeesiin nopeammin. Vaikeiden kokemusten jälkeen pariskunta mietti pitkään, uskaltavatko he edes harkita uutta raskautta. Lääkkeiden vaikutuskin on ollut pieni, Heini kertoo. Totuus oli, että hyperemeesissä on eliminoitava ylimääräiset aistiärsykkeet. Heinin voinnin ollessa pahimmillaan, hän ei voinut edes kävellä keittiöön pyörtymättä. • Keväällä 2017 perustettu Hyperemeesi ry on potilasjärjestö, jonka tavoitteena on tukea perheitä odotusaikana, synnytyksen jälkeen ja uutta raskautta suunniteltaessa. Läheisille kerrottiin raskaudesta jo aivan sen alkuvaiheessa. • Vuosittain n. Heini ja Johan päättivät myös, että sairaalahoitoon lähdetään matalalla kynnyksellä, ja kotiin tehtiin Heinille rauhallinen huone valmiiksi. Lastenhoitaja hoiti lasten kyydityksiä, ruokahuoltoa ja kävi esikoulun joulujuhlassa, kun vanhemmat eivät itse sinne päässeet. Lähipiirin merkitys oli käytännön arjen hoitamisen ja henkisen jaksamisen kannalta ratkaiseva. Seuraavalla viikolla olinkin jo sairaalahoidossa. Tukiverkko on välttämätön Pariskunta kävi yksityisellä lääkärillä suunnittelemassa raskauden hoitoa ennen nuorimman lapsen odotusaikaa. Tiedon puute ja hoitohenkilökunnan asenteet heijastuivat perheen saamaan kohteluun. Heini on ollut jokaisessa raskaudessa pitkillä sairauslomilla, jolloin Johanin päävastuulla on ollut koti, lapset ja suurelta osin myös Heinin hoito. Jouduin olemaan sairaslomalla läpi koko raskauden. Tilannetta pahentaa ja pitkittää hoitoon pääsyn viivästyminen, sillä sairauden vakavuutta ei terveydenhuollossa kunnolla tunneta. Lääkäri teki lähetteen Naistenklinikalle ruokavalion suunnittelua varten ja kehotti kartoittamaan tukiverkon valmiiksi. Itkuhan siinä pääsi, Heini kertoo. Se jakaa tutkimukseen perustuvaa tietoa hyperemeesistä sekä edistää hoitokäytäntöjen kehitystä. Hajut, valot ja äänet saattavat laukaista oksennusrefleksin. • Sikiö kasvaa yleensä normaalisti äidin pahoinvoinnista riippumatta, mutta vaarana on erityisesti naisen terveyden romahtaminen. LAPSEN MAAILMA 11 l 2017 l 47. Sen syytä ei tunneta. – Olen kokeillut myös akupunktiota ja vyöhyketerapiaa saamatta helpotusta kummastakaan. • Akuuttivaihe on keskimäärin raskausviikoilla 6–15. Heini on huomannut, että hyperemeesiä pidetään usein psyykkisenä ongelmana ja hyvää tarkoittava huolenpito voi sisältää myös väärinymmärryksiä. Huonosti tunnettu sairaus Hyperemeesiin ei ole löydetty toimivaa täsmähoitoa. – Raskaus käynnistyi, ja pahoinvointi alkoi raskausviikolla kahdeksan. – Kotisairaanhoito teki minusta ilmoituksen sosiaalityöntekijälle, sillä makasin yksin pimeässä huoneessa ja minun epäiltiin masentuneen. Pensarit ovat kohdanneet myös monia ammattilaisia, joilla ei ole hyperemeesin hoidosta kokemusta. Raskausaikoina perhe on kohdannut lukuisia lääkäreitä: jos yksi määräsi Heinille pahoinvointilääkettä, saattoi toinen seuraavana päivänä sanoa, ettei kyseistä lääkettä pitäisi käyttää. – Sain monesti neuvoja, että minun pitäisi syödä usein ja kävellä raikkaassa ilmassa, vaikken edes pysynyt jaloillani
Miten vanhemmat ja ammattilaiset voivat tukea lasten ja nuorten kasvua. Perheiden kokemuksia ei pidä koskaan vähätellä, vaikka raskaus olisi jo ohi ja vauva syntynyt. Hyperemeesi-yhdistyksen mukaan monet sairauden kokeneet eivät uskalla yrittää uutta raskautta, sillä vaikean pahoinvoinnin uusiutuminen seuraavassa raskaudessa on yleistä. Heini toivoo enemmän koulutusta ammattilaisille. Toinen äiti kertoi käyttäneensä pahoinvointirannekkeita niin paljon, että käsiin tuli lopulta mustelmat. Seuraavat 100 vuotta Lapsuuden tulevaisuus Suomessa! Nuorten tulevaisuuskuvat 2067 -tutkimuksen tulokset Miten lasten ja nuorten tulevaisuus saadaan kestävälle pohjalle. – Kun on aivan loppu, ei jaksa itse vaatia hoitoa, Heini toteaa. Heini kannustaa hakemaan vertaistukea heti sairauden alettua sekä käsittelemään asiaa myös raskauden jälkeen. Kun saa lapsen, sitä ei kadu koskaan, Heini Pensar sanoo. Neuvola avainasemassa Vaikean raskauspahoinvoinnin hoitoon ei ole vielä Käypä hoito -suosituksia, mutta Hyperemeesi-yhdistyksen tavoitteena on saada suositukset mahdollisimman pian. Apua pitää kehdata ottaa vastaan – paljon. Yhdistyksen Tätä on hyperemeesi -somekampanjassa naiset kertovat kokemuksistaan kuvin. Vanhemmat yrittivät selittää lapsille, miksi äiti on sairas. Kun olin välillä paremmassa kunnossa, he saattoivat olla vihaisia minulle. Saman kokeneet osaavat myös jakaa neuvoja ja empatiaa. Ensimmäisessä raskaudessa hyperemeesi voi yllättää, kun perhe ei ole voinut valmistautua tilanteeseen ja on paljolti riippuvainen ammattilaisten toiminnasta. – Silloin tulee tunne, ettei ole keksinyt oireitaan yksin ja että pahoinvointi on todellista monelle muullekin. Muistan, että he esimerkiksi riitelivät keskenään normaalia enemmän. Jotkut sairauden kokeneet eivät uskalla yrittää uutta raskautta. Vaikeasta pahoinvoinnista kärsivä nainen tarvitsee oikeanlaista täsmähoitoa, joka on tällä hetkellä lääkkeiden ja nesteytyksen yhdistelmä. Perhetyöntekijä keskusteli päiväkodin kanssa akuuteista hoitotarpeista, vei Heinin useasti osastolle ja vaati hänelle nesteytystä päivystyksessä. Joka päivä en pystynyt olemaan heidän kanssaan, Heini kertoo. Toiveena on selkiyttää hyperemeesin hoitoa ja aikaistaa avun saamista. Yhdistyksellä on oma Facebook-ryhmä vertaistukea varten. Lapsen oikeuksien päivän seminaari 20.11. – Olisin varmasti katunut, jos en olisi hankkinut lapsia hyperemeesin takia. – Kaikki lähtee neuvolasta, jossa hyperemeesi tulisi tunnistaa ajoissa. Tällä hetkellä apu riippuu liian paljon siitä, ketkä ammattilaiset osuvat kohdalle. – Lapsilla oli minua ikävä – olin sitten sairaalassa tai kotona pimeässä huoneessani. Hyperemeesiraskaus on mahdollista hyvän suunnittelun ja monipuolisen tuen avulla. Tämän jälkeen neuvola voisi kytkeä tarvittavat tukihenkilöt perheen avuksi, Heini kuvaa. Verkatehdas, Hämeenlinna Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan: www.lyyti.in/HMLseminaari. Eräällä äidillä oli murtunut kylkiluita kovan pahoinvoinnin seurauksena ja hän oli saanut apua kipuihin kinesioteippauksesta
Ole pienten puolella! www.mll.fi. Työtämme on helppo tukea liittymällä jäseneksi tai tekemällä lahjoitus. MLL auttaa, kuuntelee ja tukee päivittäin perheitä sekä puolustaa lapsen oikeuksia yhteiskunnassamme. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään lapsuuteen
Nyt, kun tunnetaitoja on harjoiteltu, olen kuin Lamborghini: kehrään aika tasaisesti”, kuvaili 9-vuotias sijoitettu poika oppimistaan psykologi Christine Välivaaralle . Jos on surullinen, on surullinen, mutta silloin voi harjoitella ajattelemaan tunteesta eri tavalla, jolloin oppii säätelemään hankalaa oloa. Vihreästä voimaa Perusidea on oppia erottamaan omat punaiset ja vihreät ajatukset. Tunne ei mene ohi sillä, että sen tukahduttaa, vaan sillä, että sitä käsittelee. VIHREÄT AJATUKSET rauhoittavat Miten auttaa lasta tulemaan toimeen isojen tunteiden ja haastavien tilanteiden kanssa. Nykyään elämänhallinnan ja kasvatuksen trendinä on positiivinen psykologia, joka on periaatteessa hyvä juttu mutta jonka voi ymmärtää väärin. Hän on ollut mukana kehittämässä SISUKASTA, joka on sijaishuollon sosiaalityön yhteistyömalli sijaishuollossa olevien lasten koulunkäyntiin. Välivaara kertoo, että lapset kokevat tunnetaitojen opettelun yleensä positiivisena. Yksi syypää tähän voi olla somemaailma ja sen ilmiöt. Ei tarvitse enää räiskiä ulos pahaa oloa. Älyä tunteet – Apukäsi lasten tunnetaitojen vahvistamiseen on saavuttanut suuren suosion ammattilaisten ja vanhempien keskuudessa Norjassa. – Jos lapsi on aikaisemmin esimerkiksi riehunut koulussa, häntä helpottaa, kun hän alkaa ymmärtää käyttäytymisen ja siihen liittyvien tunteiden ja ajatusten välistä yhteyttä. Punaisiksi kutsutaan kielteisiä ajatuksia – niitä, jotka yrittävät saada ajatteleKAISA PASTILA kuva MOSTPHOTOS 50 l LAPSEN MAAILMA 11 l 2017. mitä tunteita ja kehontuntemuksia haastava tilanne herättää. Jokaisen oma tapa tunnistaa ja tulkita tunteita vaikuttaa hänen toimintaansa. Nuori ei aina ymmärrä, että somemaailma on kiiltokuvaa, vaan ajattelee, että kaikki muut ovat onnellisia ja täydellisiä, mutta hän ei. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ja käytöshäiriöt ovat kasvussa. – Tunteet eivät voi koskaan olla väärässä, mutta se, mitä niistä ajattelee, voi olla vääristynyttä ja haitata omaa toimintaa. Jokainen voi harjoitella vihreiden ja punaisten ajatusten tunnistamista kotona Ajattelun apukäsi -metodilla. – Positiivisuus ei voi olla päälle liimattua. Pesäpuu ry:ssä työskentelevä Välivaara on ollut mukana tuomassa Suomeen norjalaista lasten self-help -työkalua. Ajattelun apukäsi auttaa tunnistamaan, tunnekasvatus Tunne ei mene ohi sillä, että sen tukahduttaa, vaan sillä, että sitä käsittelee. – Lapsille opetetaan, että hankalia, isoja tunteita kannattaa oppia säätelemään, koska silloin voi itse paremmin. E nnen olin kuin Ferrari: kiihdyin hetkessä sataan. – On ollut pysäyttävää kuulla tarinoita siitä, ettei kukaan ole huomannut, kun nuori on masentunut
Nyt hän osaa jo tunnistaa itse punaiset ajatukset ja löytää vihreitä ajatuksia aivan itsenäisesti ja ilman mitään muistitukea. Tyttäreni on ollut aina hyvä antamaan tunteille nimiä, mutta Apukäden kanssa hän pystyy sanoittamaan niitä vielä tarkemmin. Luokassa opettaja voi esimerkiksi kertoa, mitä ja miten hän pelkäsi pienenä, jolloin lapset rohkaistuvat kertomaan omista jännityksistään. Luokassa opitaan myös, että punaisia ajatuksia voi haastaa ja kavereita auttaa vaikeiden ajatusten kanssa. Hänellä on myös aikaisempaa vähemmän punaisia ajatuksia sijaissisarustaan kohtaan.” Tee haastavista tunteista normaaleja. Kannustava sisäinen puhe auttaa kohtaamaan haasteita. Haastavista tunteista pyritään tekemään normaaleja. Mielentaitojakin voi harjoitella. Saimme Pesäpuulta vinkin Älyä tunteet -työkalusta ja päätimme kokeilla sitä. Ne saavat olon tuntumaan turvalliselta ja tekevät mielen iloiseksi. Vihreiksi kutsutaan itselle hyvää tekeviä ajatuksia. Tytär, joka oli siihen asti ollut ainoa lapsi, koki ihmetystä ja mustasukkaisuutta ja oli vihainen meille, vanhemmilleen. Vaikka pahimman ärsyyntymisen keskellä ei kannata vielä puhua vihreistä ajatuksista, aika pian tuore murkku haluaa miettiä tapahtunutta yhdessä jommankumman vanhemman kanssa tuttujen kysymysten avulla. Aloimme harjoittelun huhtikuussa, ja kesäkuussa tyttäreni osasi jo käyttää Apukättä piirroskuvan kanssa. Kiukun käsittelyn lisäksi nelosluokkalainen on oppinut hakemaan avukseen vihreitä ajatuksia myös itseään jännittävissä tilanteissa, esimerkiksi esiintymisissä. Jos punainen ajatus olisi: ”En koskaan onnistu, olen tyhmä”, vihreä ajatus voisi olla: ”Kun harjoittelen, voin oppia tämän, ja riittää, että teen parhaani”. – Kun asioita käydään luokassa läpi, mielenterveyden hyvinvoinnista häviää mystisyys. – Kun ymmärtää, mikä on vahingollista ajattelua, joka vie omaa toimintakykyä, voi alkaa vahvistaa vihreitä ajatuksia. maan ikävästi muista tai itsestä. LAPSEN MAAILMA 11 l 2017 l 51. TESTATTU – JA HYVÄKSI HAVAITTU! Äiti kertoo: ”10-vuotiaan tyttäremme maailma mullistui vuodenvaihteessa, kun perheeseemme tuli sijoitettu lapsi, nelivuotias poika. Käy selväksi, että tunteita saa tuntea ja niistä kannattaa puhua. Viime aikoina menetelmä on tukenut meitä myös murrosiän kuohuissa. Nykyään tytöllä on enemmän vihreitä ajatuksia käytössään kuin vielä kesällä: hän näkee nyt enemmän positiivista ympärillään
Oikeastaan voi olla hieno asia, että on kaksi kotia.” ”Mulla on kaksi vanhempaa, joille olen molemmille tosi tärkeä. ”En menestynytkään urheilukilpailuissa.” Mitä tunteita. Osoita, että olet kiinnostunut lapsen tunteesta ja alkakaa yhdessä tutkia sitä. Ongelma Vitosluokkalaisen lapsen vanhemmat ovat eronneet aikaisemmin keväällä. Esim. Pitää olla täydellinen, että olisin hyväksytty.” Vahvista lapsen vihreää ajattelua: ”Kun teen parhaani, se riittää. LAPSI KIUSAA KOULUSSA. Lapsen pitää saada kuulla usein: ”Olet juuri tuollaisena täydellinen.” Sinusta voi tuntua, että hoet sitä koko ajan, mutta lapsen on tärkeä kuulla se monta kertaa. – Sanoittaminen on yllättävän haastavaa aikuisenakin. tehdään perheen retki uimahalliin muuten vain. Voin saada uusia kavereita. verkkokauppa.pesäpuu.fi. Nyt koulusta kerrotaan, että kivana kaverina tunnettu lapsi on alkanut kiusata. ”Pelottaa, jännittää, vatsaan koskee.” Punaiset ajatukset. Elokuva löytyy Pesäpuun YouTube-kanavalta. Tai, että heille jakaa oman lapsuudenkertomuksensa. Olen hyvä tyyppi, vaikka en olisikaan paras kisoissa.” Toisto on tehokasta. Isä tai äiti voisi olla altaan reunalla mukana. Kateutta.” Punaiset ajatukset. Ongelma: Urheilukilpailupäivänä lapsi palaa kotiin raivoissaan. ”En kuitenkaan opi uimaan.” Ratkaisu: Älä pelästy lapsen tunnetta, vaan pyydä häntä kertomaan tarkemmin ajatuksestaan. ”Pitää mennä uimakouluun.” Mitä tunteita tunsit. LAPSI EI MENESTYNYT KISASSA. Älyä tunteet -lyhytelokuvia voi katsoa Pesäpuun YouTube-kanavalla. Ongelma: Olet ilmoittanut ekaluokkalaisen uimakouluun, mutta lapsi sanoo, ettei halua mennä sinne. ”Muutkaan ryhmässä eivät osaa uida vielä. Opettajalle lapsi on sanonut kahden kesken, että hän on kateellinen kavereilleen heidän tavallisesta perheestään. Kun osaa jutella itselleen vihreiden ajatusten kautta, sama lempeys tulee näkyviin myös omassa kasvatustyylissä. Kysele tarkemmin, mikä saa hänet ajattelemaan näin. Hän ei ole menestynyt kisoissa niin hyvin, kuin oli suunnitellut. Lapset hyötyvät usein siitä, että heille kertoo tarinan toisesta lapsesta, jolla on sama ongelma. Sitä kannattaa aina harjoitella. Ratkaisu: Lähtekää tutkimaan tilannetta Apukäden kysymysten kautta! Mitä on tapahtunut. Ratkaisu: Nuori on osannut hienosti sanoittaa tunnettaan opettajalle. En olekaan täydellinen. Kateuden takana voi olla suru, joka nyt näyttäytyy näin. Vanhemmat eivät häviä minnekään.” Kuka voi auttaa. Yhdessä voi katsoa myös Älyä tunteet -lyhytelokuvan, joka kertoo pelon voittamisesta. UIMAKOULU PELOTTAA LASTA. Tutkikaa tilannetta Apukäden kysymysten avulla: Mitä on tapahtunut. ”Kiusasin.” Mitä tunteita tunsit. Siitä löytyvät punainen ja vihreä nukke, Apukäsi-lehtiö, kirja lapselle sekä ohjeet aikuiselle. Usein tilanteen laukaisee se, että lapsi tulee kuulluksi En halua -ajatuksensa kanssa. Kun lapsi tulee riittävän hyvin kuulluksi, hänen oma ajatuksensa alkaakin kääntyä myönteiseksi: ”No, voisinhan mä mennä kokeilemaan sinne kerran”. SISUKAS on osa STEAn rahoittamaa ja Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimaa Emma & Elias -ohjelmaa. PAKETTI JA LEFFOJA Älyä tunteet – Apukäsi lasten tunnetaitojen vahvistamiseen -paketti on tilavissa os. Kysy: ”Mistä kaikesta olet kateellinen. 52 l LAPSEN MAAILMA 11 l 2017. ”Voisin alkaa treenata juoksua tai pituushyppyä, koska tykkään liikkua.” Tärkeintä olisi oppia ajattelemaan itsestään armollisesti. Esim. Lapsi voi sanoa esim: ”Olen erillainen. Lapsi voi sanoa esim: ”Olen erilainen kuin muut, koska te ette asu enää yhdessä. Tunteiden tunnistamisen harjoittelu sopii myös lasten vanhemmille. En voi olla onnellinen.” Vahvista lapsen vihreää ajattelua, jos lapsi sanoo esim.: ”On aika tavallista, että vanhemmat eroavat. Lempeys kantaa – Tärkeintä olisi, että oppisi ajattelemaan itsestään myönteisesti: armollisesti ja kivasti, kuvaa Christine Välivaara. Mun elämä ei voi olla samanlaista kuin kavereillani. – Kun ei vaadi enää itseltäänkään täydellisyyttä, on armollisempi myös lähiympäristölleen. Monet lapset elävät monen kodin elämää. Kun lapsi tai nuori osaa kutsua vihreitä ajatuksia turvakseen, hän pystyy lohduttamaan itseään tai ainakin rohkaisemaan itseään haasteen edessä. En pärjännytkään täydellisesti. Mitä voisi tehdä. MIKÄ AVUKSI. Lapsi voi kertoa vanhemmille tai opettajalle, jos hänelle tulee paha olo. ”Vihaa. Uimakoulussa opetellaan. Houkuttele lasta keksimään vihreitä ajatuksia. Nuorta kannattaa rohkaista puhumaan jatkossakin aikuisen kanssa. Mitä voisimme tehdä. ”Suututtaa, vihastuttaa, ärsyttää…” Punaiset ajatukset. Mikä saa sinut tuntemaan kateutta?” Mitä on tapahtunut. Lapsi on jo löytänyt yhden: ”En kuitenkaan opi uimaan”. Siinä ei ole mikään muuttunut. Kun opin uimaan, voin päästä isojen serkkujen vuorolle mökkisaunaan.” Kuka voi auttaa
TERVETULOA MUKAAN! Onko kaapit täynnä lasten myymiä sukkia tai pesuaineita. Tarjoamme alakoululaisille mahdollisuuden kerätä varoja luokkaretkija harrastetoimintaan ja tukea samalla lastensuojelutyötä myymällä Lapsen Maailma -lehteä. LM 8/2017 kansi LASTE NSUOJ ELUN KESKU SLIITO N KUUK AUSIJU LK AISU • 8 • 2017 Kriisit kuuluvat elämään LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUK AUSIJULK AISU •10 • 2017 Tukistaminenkin on väkivaltaa Kimi, 8, selätti syövän Kun vauva ei nuku Kirjailija Elina Hirvonen: ”Vanhemmuus ei pääty” Lastensuojelun myytit Kuunn jailija Elina Hirvonen: n nssssu u u uoje m my j LASTENS UOJELUN KESKUSL IITON KUUK AUSIJUL K AISU • 11 • 2017 Oma huone. KERÄÄ LUOKKARETKIRAHOJA TUE SAMALLA LASTENSUOJELUTYÖTÄ! Koko lehden tuotto käytetään Lastensuojelun Keskusliiton toimintaan. Erityislapsen vanhemmat parisuhdekur ssilla Norsutkin tarvitsevat mummoa Opettele erottamaan vihreät ja punaiset ajatukset! Raskauspahoinvointi vei sairaalaan 25 000 euron huoltajuuskii sta Irtonumeron hinta on 5 euroa, josta luokan kassaan kilahtaa 4 euroa. Uhkaako paino nousta luokkaretkirahastoa kerryttävillä kekseillä ja karkeilla. MENNESSÄ lapsenmaailma .. Lue lisää ja ILMOITTAUDU 19.12. = TODELLINEN HYVÄN MIELEN KAMPANJA! = SKIDIT LUOKKARETKELLE!. Tilatessa lehdistä maksetaan siis 1€/lehti + postikulut. Kuunnellaa n nuorta! Kun lapsi ei tahdo mennä kouluun Naperoide n vaatteissa värillä on väliä Tuleeko varhaiskasvatuks esta bisnestä. Lisäksi tilaaja vastaa lehden postituskuluista painosta omaan postiin
Oli pelkkää maata vaan ja ihmiset asuivat luolissa.” ”Minusta tulee sotilas.” 54 l LAPSEN MAAILMA 11 l 2017. Tykkään autoista ja mopoista. ”Elämä on vähän kehittynyt, aika paljonkin.” ”No ei todellakaan! Niissähän on sellainen merkki, ettei niillä saa ajaa kovaa.” ”Suomessakin on ollut sota. Mopot menee aika kovaa.” ”Kun Suomi oli nolla vuotta, täällä ei ollut mitään taloja. Siitä on ehkä parituhatta vuotta.” ”On kivaa, kun on järviä ja ihania perhosia ja taivaalla kuu! Sekin voi olla monen värinen, vaikka pääasiassa on keltainen.” ”Aikuiset saavat ajella autolla. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA kuvat LIISA HUIMA lapset juttusilla SUOMESSA ELÄMÄ ON MUKAVAN NORMAALIA, MUTTA ESKARITEHTÄVÄT OVAT LIIAN HELPPOJA, IHAN VAUVATEHTÄVIÄ
ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA kuvat LIISA HUIMA A lex Orgilles, 6, ja Leo Herold, 6, alkavat kertoa havaintojaan jo naulakolla. Kotiin päästyä ulkoillaan ja syödään. – Olen nähnyt kassakoneenhihnarobotin, Leo muistaa. En ole koskaan kalastanut, mutta olen nähnyt kalavideon, Alex kertoo. – Eskaritehtävät on liian helppoja, vauvatehtäviä, viskareittenkin tehtäviä helpompia. – Suomi on ihan kiva, ei sen kummempaa, Leo kiteyttää. – No ei todellakaan! Niissähän on sellainen merkki, ettei niillä saa ajaa kovaa, Leo huomauttaa. – Pelaan sitä niin paljon jo nyt. Tulevaisuudessa robotteja on vielä enemmän. – Epäilen, että silloin oli vain yhtä lajia jäätelöä, pelkkää suklaan makua. – Kun Suomi oli nolla vuotta, täällä ei ollut mitään taloja. Pojat tietävät, että Suomessakin on joskus ollut sota. KUN ESKARIPÄIVÄ PÄÄT TYY, pojat menevät yleensä kotiin. Hän näytti mulle just sitä lehteä, Alex kertoo. (Lukijoille tiedoksi, että viskarilaisiksi nimitetään lapsia, jotka menevät seuraavana vuonna eskariin.) Aikuisten elämä on hienompaa kuin lasten, pojat uskovat. TULEVAISUUSKIN VÄLÄHTÄÄ toisinaan poikien mielessä. Luulen, että tämä on jotakin Jeesus-aikaa, Leo tuumii katsellessaan kuvia saamelaisista kodassaan. – Ja metsästivät mammuteita. Pojat arvelevat, että jäätelötarjonta ei ollut hääviä. – Ja vähäsen ulkoillaan ja ajellaan pyörillä. Leo laskee sormillaan. Eskariin pojat kaipaisivat lisää haasteita. ALEX JA LEO POHTIVAT, että sadan vuoden aikana Suomi on muuttunut. Suomessa elämä on aivan normaalia: käydään töissä ja kaupassa, nukutaan ja syödään. – Ääriä ääriä kauan sitten otettiin apparit pois. – Kun esimerkiksi koko ajan kehitellään sellaisia kapseleita, jotka eivät saastuta ilmaa niin paljon. – Mulla on neljä sisarusta tai siis kaksi siskoa ja veljiä ja pikkuserkkuja – vai miten se nyt menikään. Leokin on havainnut, että aikuiset saavat tehdä enemmän asioita kuin lapset. – Siitä on ehkä parituhatta vuotta. – Minusta tulee sotilas, Leo sanoo. – Kun me ollaan aikuisia, silloin Suomi on taas vielä enemmän kehittyneempi. Oli pelkkää maata vaan ja ihmiset asuivat luolissa. Tosin hän itse on lentämässä haastattelua seuraavana perjantaina Koreaan. ’’100 vuotta sitten Suomes sa oli vain yhtä lajia jäätelöä , pelkkää suklaan makua, ” epäilevä t Alex ja Leo. – Mä käyn joka kesä Espanjassa, kun mun isä on sieltä. – Haluaisin esimerkiksi vähän käveleskellä joskus omin päin, niin etteivät vanhemmat ole seurana. Mopot menee aika kovaa, Alex tuumii. Siellä on hirveen kuuma, menen usein rannalle. – Elämä on vähän kehittynyt, aika paljonkin, Leo sanoo. Mitä he söivät ruuakseen. – Vaikkapa appelsiineja! ehdottaa Leo. Leo löytää pikkuriikkisen mökin kuvan. Alexilla on kaksi isoveljeä. – Varmaan sitten pian aletaan valmistautua iltapesulle. – Tämä kuva taitaa olla hyvin vanhalta ajalta. – Mä oon syntynyt Kiinassa, Leo sanoo. Kun mennään taaksepäin eka uuteenvuoteen ja siitä vielä taaksepäin elokuun ekaan päivään, Leo selvittää. Pojat tuskin muistavat aikaa, kun tarvitsivat apupyöriä. (Lukijoille tiedoksi, että WeeGee on neljän museon näyttelykeskus Espoon Tapiolassa.) Pojat käyvät esikoulua Espoossa Silkkiniityn päiväkodissa. Vähän kehitystä on tapahtunut LAPSEN MAAILMA 11 l 2017 l 55. – Päästiin vähän matkalle, Leo sanoo tyytyväisenä katsellen ympärilleen. – On kivaa, kun on järviä ja ihania perhosia ja taivaalla kuu! Sekin voi olla monen värinen, vaikka pääasiassa on keltainen. Kun he laittavat ruokaa, voisin sillä aikaa hiukan kävellä vaikka hienolla Silkkiniityllä. – Pelaillaan jalkapalloa, Alex kertoo. KATSELEMME YHDESSÄ Suomen Kuvalehden vuonna 1987 tekemää julkaisua Näe ja koe Suomi – Matka kauneimpiin maisemiin. – Laita ensin huppari ja sitten päälle takki, niin on lämpimämpi, neuvoo Alex ystäväänsä. SATAVUOTIAASSA SUOMESSA pojilla on monenlaista tekemistä. – Talvi on tosi hauska, kun saa tehdä lumipalloja ja lumiukkoja, Alex keksii. Robottejakin tulee lisää. – Ja metsämansikoita, lisää Alex. – Mun veljeäkin haastateltiin kerran, kun hän kasvatti WeeGeellä yrttejä. – Tuo näyttää aivan meidän mökiltä, yhtä pienen näköinen. – Aika harvoin mennään ulkomaille, Leo on huomannut. Haastattelu tehdään ulkona, mutta sitä ennen pitää pukeutua. – Onkohan tuo ahven, näyttää ihan siltä. Kun Suomi oli nolla vuotta, asuttiin luolissa, mutta nyt on keksitty jo kassakoneenhihnarobottikin. – Vau! Täällä on hieno vesikuohu! Pojat kumartuvat tarkastelemaan lähemmin kuohuvaa koskea. Suomen pääkaupunki on Helsinki ja Espanjan Madrid, Alex tietää. Aikuisena Alex haluaa jalkapalloilijaksi. Tykkään autoista ja mopoista. He saavat itsensä vikkelästi valmiiksi ja vilistävät ulos. – Aikuiset saavat ajella autolla. MIKÄ SUOMESSA ON PARASTA
Päijät-Hämeen Romaninuorten ylläpitämän Toimitilan ovi käy tiuhaan. Terno Aspille tuli läksyksi selittää monimutkaisia yhteiskuntaopin käsitteitä. – Roger, sinulla on huomenna ne kokeet, muistathan. 56 l LAPSEN MAAILMA 11 l 2017. Asiaa mietitään porukalla, ja lopulta Terno raapustaa oikeat vastaukset läksykirjaan. Reilu vuosi sitten perustetusta paikasta tuli heti suosittu, yhteinen olohuone. Ja vanhemmat ovat mielissään, kun tietävät, missä lapset ovat, Jasmin sanoo. Tsemppiä koulunkäyntiin Romaninuorten Toimitilassa läksyt hoidetaan jämptisti. Kiusaamiseen puututaan Toimitila on nuorille tärkeä sekä koulun että vapaa-ajan kannalta. Alvar Florin kysyy ohjaaja Jasmin Valentinilta . Terno tuumii ääneen. Peruskoulun yhdeksättä käyvällä Rogerilla on selkeät sävelet: – Pakkohan se on käydä koulua, että saa päästötodistuksen. Hän vastaa ohjauksesta yhdestätoista kahteen, toinen ohjaaja, Tatjana Florin , tulee kahdeksi ja sulkee ovet kuuden maissa. – Mitä tarkoittaa moraali. Sen jälkeen voi heittää vapaalle ja viihtyä porukoissa. Kuka minua muuten auttaisi..., Alvar toteaa. Parhailkoulu ” Pakkohan se on käydä koulua, että saa päästötodistuksen. Entä etiikka. Toimitilassa tarjotaan välipalaa ja joskus laitetaan yhdessä ruokaakin. Jasmin Valentin auttaa ekaluokkalaista Jemina Valentinia lukuläksyissä. – Viikonloppuisinkin jotkut soittelevat, että haluaisivat mennä ”tilalle.” Tatjanalla on avaimet ja tarvittaessa hän tulee päästämään sisälle. Alvarilla on tänään kova urakka, sillä ruotsintehtäviä napsahti seitsemän sivua! – Suoritan kahdeksatta ja yhdeksättä luokkaa yhtä aikaa, ja tarkoitus on saada keväällä päästötodistus. Sen jälkeen aioin ammattikouluun autoalalle. Se toimii paitsi koululaisten läksyparkkina ja iltapäiväkerhona, myös nuorison ja vanhempien kohtaamispaikkana. – Idea on se, ettei nuorten tarvitse oleilla kadunvarrella tai kauppojen auloissa. Tämän paikan ansiosta pystyn hoitamaan koulun, sillä täällä saan apua läksyihin. Tänne tullaan mielellään, kun täällä voi katsoa vaikkapa elokuvia tai laulaa karaokea. Jasmin huomauttaa. – Miten sanotaan ruotsiksi ”mikä sun nimi on”, entä ”kuinka vanha sä olet”. Teemme parhaillaan autotallia, hän kertoo. Seitsemäsluokkalainen Alvar Valentin istahtaa seuraan. – Eniten tykkään puukässästä. laan hurisee mikrouuni, josta leijuu muheva lihapiirakan ja nakin aromi. SIRPA PALOKARI kuvat JUHA TANHUA N astolan ydinkeskustassa kauppojen ja baarien lomassa sijaitseva Toimitila täyttyy iltapäivällä eloisasta väestä: on pientä ja vähän isompaa lasta, koreasti pukeutuneita neitejä, äitejä ja ohjaajia. Nälkäinen poika saa ihanan vastaanoton: Jasminilla on valmiina juustoleipiä, joita Roger ryhtyy tyytyväisenä mutustamaan maidon kera. Kolmen jälkeen ovesta pölähtää sisään Roger Valentin . Vipeltääpä joukossa myös pikkuinen Madonna -koira. Hänellä oli tänään ympäristötiedon kokeet, jotka menivät ”ihan ok”. Pöytää vastapäätä läksyjään tutkii kuudesluokkalainen Terno Asp
– Aikaa vietetään Toimitilan lisäksi keskustassa tai jos löytyy autoileva ystävä, ajetaan paikalliselle ABC:lle. Jeminan äiti Mariza Valentin kävi hakemassa tytön autolla koulusta ja he tulivat yhdessä Toimitilaan kuten useina päivinä viikossa. Yhteistyötä koulujen kanssa Vaikka romanien koulutustaso on parantunut ja vanhemmat arvostavat kouluttautumista, osa lapsista tarvitsee edelleen paljon tukea koulunkäyntiin. Kauniisti laittautuneet Mirella ja Prisilla loistavat pikkutytön silmissä. – Tuon sinä kyllä keksit omasta päästäsi, Jasmin ojentaa ja käskee lukea lauseen uudelleen ajatuksella. Roger ja Alvar ovat hyvillään, että paikkakunnalla on paljon romanikavereita, joiden kanssa voi liikkua porukoissa. Jos meitä valtaväestön edustajia ei olisi nyt paikalla, porukka saattaisi hyvinkin rupatella keskenään romanikielellä. – Siellä on ollut kiusaamista ja mannettelua. Vahvaa yhteisöllisyyttä Mirella Valentin käy peruskoulun seiskaluokkaa. Minä pyrin aina puhumaan kotona lapsilleni romanikieltä. Läksyparkki on tuottanut näkyviä tuloksia. – Ohjausryhmässä käymme läpi yhteistyöhön liittyviä asioita. Myös opettajilta on tullut hyvää palautetta. Jemina Valentin ja Mirella Valentin hauskuuttavat itseään selfiellä. Kaksi viime lukukaudella ehdot saanutta poikaa treenasi kesällä Toimitilassa ja saivat ehtonsa suoritettua. – Tarkoitus on käydä peruskoulu ja mennä opiskelemaan kosmetologiksi, Mirella kertoo. Jossain vaiheessa aiomme perustaa tänne kielipesän. – Meillä on kavereita myös valtaväestöstä, jotkut koulukaverit ovat käyneet täälläkin. – Mutta minua kyllä lyötiin ala-asteella, Terno huomauttaa. LAPSEN MAAILMA 11 l 2017 l 57. – Ennakkoluuloja on edelleen, mutta on itsestä kiinni, miten meidät otetaan. Jotkut, kuten esimerkiksi Jasminin anoppi, piipahtavat ompelemassa ja korjaamassa perinnevaatteitaan. Hän toivoo, että etenkin sosiaalija lastensuojelun virkamiehet ottaisivat selvää romanikulttuurista. Olemme käyneet aikuisporukalla yläasteella kertomassa asioista ja esitimme aiheesta myös näytelmän. Paikalla alkaa pyöriä myös ”romanikirjasto”, josta voi lainata romaniopastajan vaikkapa kouluun tai työpaikalle. Jos on tulipaloja, katsomme, ketkä lähtevät sammuttamaan. – Lap-set me-ni-vät u-los, Jemina lukee nopeasti. ” Ennakkoluuloja on edelleen, mutta on itsestä kiinni, miten meidät otetaan. – Lähtökohta on se, että kaikki romanilapset käyvät koulua. Mutta nyt Jemina, kännykkä pois ja lukukirja esille! Tyttö istuu isojen poikien seuraan pöydän äärelle ja kaivaa kirjan repusta. – Tänne on mukava tulla, kun on aina muitakin paikalla. Jasmin tulee vierelle ja lukuharjoitus alkaa. Päijät-Hämeen romaninuorten edustajat, Lahden maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori, paikallisen koulun erityisopettaja ja rehtori kokoontuvat säännöllisesti. Toimitilassa käydään myös ompelemassa romaniasuja. Hänestä piti tulla lähihoitaja, mutta opinnot jäivät kesken. Musiikki on myös Jeminan juttu. Prisilla ja hänen siskonsa ovat innokkaita laulajia. Tänä syksynä ala-asteella on paljastunut taas harmia. Ekaluokkalainen Jemina Valentin viihtyy isojen tyttöjen seurassa. – Vanhustyö ei sopinut minulle, ja nyt aion hakea lastenohjaajakoulutukseen. Olemme menossa koululle selvittämään asiaa, Jasmin sanoo. Jemina tekee läksyjä ja minä hengailen, Mariza sanoo. Pojat sanovat, että välit muidenkin nuorten kanssa ovat mallillaan. – Oma kieli ja sen vaaliminen on tärkeää. Kun he tulevat Toimitilaan, karaokevehkeet viritetään päälle. Olen ajatellut, että täällä voisi alkaa pitää myös teemapäiviä, Jasmin suunnittelee. Ja jos eivät käy, heidät viedään sinne, Jasmin toteaa napakasti. Enimmäkseen romaninuoret saavat olla rauhassa ja elävät kuten muutkin nuoret. Olohuoneeseen ollaan parhaillaan rakentamassa romanikulttuurinäyttelyä, jolla kerrotaan sekä omille nuorille että valtaväestölle perinteistä ja tavoista. Jasmin on aiemmin opettanut sitä lahtelaiskouluissa. Jos porukka on siivosti, teinien hengailuaikaa voidaan venyttää viikonloppuina vaikka puolille öin. Näin yhteistyö paranisi ja vältyttäisiin vääriltä, ikävyyksiä aiheuttavilta tulkinnoilta, joista heidän yhteisössään on kokemuksia. – Meidän nuoret uskaltavat olla omia persooniaan, heillä on hyvä identiteetti, Jasmin kehuu. Roger ja Alvar eivät ole kokeneet kiusaamista kulttuurinsa takia. Hän asettelee kännykkänsä sohvatyynyä vasten, napsauttaa musiikin soimaan, videoinnin päälle ja ryhtyy tanssimaan puhelimelle. Läksyt ovat tältä päivältä putkessa, ja nyt on aikaa jutella muiden kanssa. – Minusta tulee isona hip-hop-tanssija, hän tietää. Toimitilassa on monta lokoisaa kulmasohvaa, soittimia, pieni keittiö ja ompelukoneita. Rytmi on hallussa, ja hauska koreografia syntyy improvisoiden. Näyttävään perinnepukuun pukeutunut 18-vuotias Prisilla Borg viihtyy hyvin Toimitilassa, sillä hän asuu yksikseen
Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Tilaajapalvelu (03) 4246 2222 ma–pe 8–16 tai faxi (03) 4246 5341 tai tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun tilaat lehden ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Tilaushinnat Kestotilaus (12 kk) 72 e Kestotilaus (6 kk) 47 e Kestotilaus (3 kk) 29 e Määräaikainen (12 kk) 83 e Määräaikainen (6 kk) 56 e Opiskelijatilaus (12 kk) 55,50 e Postituslisät ulkomaille Eurooppaan 12 kk 30 e Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kerran kuukaudessa. Kustantaja ww.lskl.fi Vastaanottaja maksaa postimaksun Tunnus 5002333 00003 Vastauslähetys M ik äl i o le t jo ti la aj a, ki rj o it a tä h än as ia ka sn u m e ro si ta ka ka n n e n o so it e ti e d o is ta ta i la sk u st a Ti la an La p se n M aa ilm an al ka e n / 2 1 7 It se lle n i La h ja ks i K e st o ti la u ks e n a 1 2 kk 6 kk 3 kk M ää rä ai ka is ti la u ks e n a 1 2 kk 6 kk O p is ke lij at ila u ks e n a 1 2 kk La h ja ti la u ks e n a 1 2 kk 6 kk Ir ti sa n o n ti la u ks e n i p ää tt ym ää n m ak se tu n ja ks o n lo p p u u n Ti la u ks e n m ak sa ja / V an h a o so it e S u ku n im i E tu n im i Ja ke lu o so it e P o st in u m e ro P o st it o im ip a ik k a P u h e lin La h ja ti la u ks e n sa aj a / U u si o so it e / 2 1 7 al ka e n S u ku n im i E tu n im i Ja ke lu o so it e P o st in u m e ro P o st it o im ip a ik k a P u h e lin O p is ke lij a ti la u s: o p p ila it o ks e n n im i P ä iv ä ys ja a lle k ir jo it u s L A P S E N M A A I L M A N P A L V E L U K O R T T I
Budjettisäästöt ja työttömien suuri määrä näkyvät myös koulutuksen ja harjoittelun vaihtoehtojen niukkuudessa. VUONNA 2009 HELSINKILÄINEN 22-vuotias Osku kertoi lehtihaastattelussa, että oli elänyt viimeiset neljä vuotta enimmäkseen toimeentulotuella, koska ei tiennyt, mikä hänestä tulisi isona. OVATKO NUORET Heikki Hiilamo on viiden lapsen isä, joka työskentelee vierailevana professorina VID Specialized Universityssä Oslossa. LAPSEN MAAILMA 11 l 2017 l 59. Vuonna 2004 vain 27 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä ”sosiaaliturva on niin hyvä, että se kannustaa ihmisiä laiskottelemaan tukien varassa”. Vuonna 2013 Haaga-Helian ammattikorkeakoulun toimittajaopiskelijoiden verkkolehti Tuima.fi julkaisi haastattelun Helsingin Punavuoressa asuvasta Tatusta, joka kehui saavansa kuussa 1 100 euroa puhtaana käteen yrittämättä edes hankkia itselleen tuloja. Kyse on myös siitä, millaisia vaihtoehtoja on valittavina. Tatustakin tuli hetkessä yleinen puheenaihe. Heijastelevatko asenteet ikivanhaa asetelmaa, jossa mies on elättäjä ja nainen lasten synnyttäjä. Kymmenen vuotta myöhemmin tällä kannalla oli jo lähes puolet vastaajista (47 %). KESKUSTELUN YDINKYSYMYKSEEN , eli siihen ovatko nuoret vapaamatkustajia, on erittäin vaikea vastata. kolumni HEIKKI HIILAMO MIETTII, MIKSI PAHEKSUNNAN KOHTEENA ON NIMENOMAAN NUORIA MIEHIÄ. Ihmisten motivaatioita on vaikea selvittää ulkoapäin. MIKSI KOHUN KESKIPISTEESSÄ on usein nuori mies. Jälkimmäisessä näkökulmassa ennakkoluulottomaan uteliaisuuteen kuuluu myös sen pohtiminen, mitä muita osallistumisen muotoja ja mahdollisuuksia nuorilla on kuin perinteinen työ, harjoittelu ja koulutus. Asenteet ovat kuitenkin koventuneet. Kyseessä saattoi olla julkisuustemppu, jolla kirjailija hankki itselleen ja samaa aihepiiriä käsittelevälle teokselleen huomiota. LOPULTA KYSE ON KUITENKIN myös näkökulmasta. NUORTEN OMIA ASENTEITA on tutkittu Nuorisobarometreissä. Taloudellisesti ankeina aikoina tarjolla on vähäisempi valikoima kiinnostavia töitä – jos töitä ylipäätään on tarjolla. Ensin mainittu vaihtoehto tarkoittaa rangaistuksia ja sääntöjä, jotka edelleen karsivat nuorten vaihtoehtoja. VAPAAMA TKUSTAJIA . Näemmekö nuoren tilanteessa ongelmia ja kustannuksia vai voimavaroja ja mahdollisuuksia. Vieroksuvatko nuoret töitä. Se käynnisti kuitenkin taas vihamielisen ja syyllistävän keskustelun työttömistä, jotka leimattiin toisten varoilla eläviksi vapaamatkustajiksi. Odotetaanko yhteiskunnassa nuorilta miehiltä korkeampaa työmoraalia ja enemmän ponnisteluita itsenäisen elannon hankkimiseksi kuin nuorilta naisilta. Nuorten omatkin asenteet tuntuvat selittävän sitä, että paheksunnan kohteena on nimenomaan nuoria miehiä. LOKAKUUSSA HELSINKILÄINEN esikoiskirjailija Ossi Nyman herätti kohua kertomalla välttelevänsä töitä, vaikka nostaa työttömyyskorvausta. Vuoden 2014 Nuorisobarometrissä kysyttiin ensimmäistä kertaa kantaa väitteeseen ”toimeentulotuki passivoi nuoria”. Tosin myös yksinhuoltajien tukia on paheksuttu, erityisesti Yhdysvalloissa. Toimeentulotuen passivoivaan vaikutukseen uskoi 38 prosenttia pojista ja 28 prosenttia tytöistä. Poikien ja tyttöjen välillä oli huomattava asenne-ero. Myös Virpi Suutarin syrjäytyneitä nuoria käsittelevissä dokumenteissa Joutilaat (2001) ja Hilton! (2013) päähenkilöt olivat nuoria miehiä
Tarina on painava puheenvuoro pitkän ja yksilöllisen lapsuuden puolesta. Historia elää Elisabet Aho on aiemminkin kirjoittanut nuorille aikamatkojen ihmeellisyyksistä, ja ajasta toiseen solahdetaan myös Siirin simakesässä. Talleilla vähän realismiakin Anna-Riikka Sairion esikoishevoskirjan Milja – Pohkeen väistöä ja pitkiä katseita takakansitekstissä kysytään, kuinka monta yllätystä yhteen hevoskesään voi mahtua. Jokainen hevoskirjoja lukenut tietää, että loputtomasti. Nykyhetken kritiikkiäkin kirjaan mahtuu. Isotätinsä luona kesälomaviikkoa viettävä Siiri tutustuu 1890-luvun piikatyttöön, ja menneen ajan elämäntapa tulee pikkuhiljaa lukijallekin tutuksi. Toivottavasti keskustelu ei jää opetusministeriltä huomaamatta! Siirin rakas isotäti edustaa nykykirjallisuuden hellimää ikinuorta ihmistyyppiä. Koulujen digivimmaa arvostellaan muissakin lastenja nuortenkirjoissa. Yokon perhe viettää pari kesäkuukautta pienellä saarella putkiremonttia paossa – mikä moderni versio suomenruotsalaisen lastenkirjallisuuden saari-idyllistä! Nykyhetken teemat tulevat Yokoa lähelle myös silloin, kun paras kaveri, Kiinasta adoptoitu Anna, kipuilee perheongelmien kimpussa. Kirjan ansiot piilevätkin ehkä ihan muualla kuin tallien suunnalla: siitä käy selväksi, että hevostytöt eivät suinkaan ole luokan arvostetuimpia tyttöjä ja näitä sameita hierarkioita kirjailija kuvaa hyvin. Ja vanhempien poliittisiin erimielisyyksiinkin uskalletaan kajota, mihin suomenkieliset kollegat eivät hevin ryhdy. Sandelin kirjoittaa lämpimästi ja hauskasti, vaikka välillä humoristiset tilanteet tuntuvat jo teennäisiltä. Milja-sarjan aloitusosastakin olisi jonkun tulipalon voinut jättää pois ilman pienintäkään vaaraa juonen lopsahtamisesta. Kielikeskusteluun tulee realismia, kun Yoko kertoo epävarmoista suomen taidoistaan. Haperot rouvat ovat huikeita persoonallisuuksia, ja vaivihkaa kirjailija osoittaa, miten antoisaa voi seurustelu eri-ikäisten ihmisten kanssa olla. Suomenruotsalaisuus näkyy kirjassa monella mielenkiintoisella tavalla. VARHAISNUORTEN ROMAANEISSA ON SEKÄ LÄMPÖÄ ET TÄ VAHVAA TOIMINNALLISUUT TA: SEIKKAILUA, HARRASTUKSIA, KAVERUUT TA. Liisa Ryömä). Inhimillistä syvyyttä kirjaan tulee sivuhenkilöistä, kahdesta vanhasta rouvasta, joiden luona Saimi ja Selma vierailevat. Välillä Selma tuhahtelee Saimille, ”joka oli sietämättömän arkinen tunteiden tulkitsemisessa”. Hevoskirjat ovat konservatiivisia ja persoja dramaattisuudelle. Linda Bondestam, suom. Vauhdikkaista sisaruksista kertova kirja pysyy edelleen varhaisnuorten kirjallisuuden raameissa, mutta varttuminen näkyy jo vanhempien sijoittumisessa taka-alalle sekä mutkikkaina ihastumisjuttuina. Sisarusten välinen suhde on luja ja lämmin, vaikka he ovat luonteiltaan erilaisia. Historia elää kirjassa luontevalla ja miellyttävällä tavalla. ”Koululla ei ole varaa hankkia uusia kirjoja, kun kouluun ostettiin digitauluja”, Siiri harmittelee. Mukava ihminen, joka olisi ilman kliseisiä kärjistyksiä jopa uskottava. KOVAT ONGELMAT ON KESKITET TY TEINIROMAANEIHIN JA NUORTEN AIKUISTEN KIRJOIHIN. Koulussa Yoko tuntee olevansa vähän ulkopuolinen ja liian lapsellinen, ”aivan kuin minussa olisi jotain vikaa”. Yökirjaksi kutsumalleen päiväkirjalleen Yoko tunnustaa piinallisimmatkin asiat, kuten nolosti käyttäytyvän äidin päähänpistot. Sanni Grahn-Laaksone n, lue tämä! 60 l LAPSEN MAAILMA 11 l 2017. Aho on valinnut mielenkiintoisen tapahtumapaikan: Helsingin pitäjän kirkonkylä on entisaikainen kyläidylli moottoriteiden puristuksessa. ISMO LOIVAMAA kuukauden kirjat Konkree ttisesti yrittäjyy destä Lämpöä ja toivoa varhaisnuorille p ii rr o ks e t k ir ja st a P IK K U V E L I JA M A IN IO H A R H A R E T K I Valoisaa tyttöenergiaa Tuija Lehtisen Prinsessa Armada tuo uusia piirteitä Saimi ja Selma -sarjaan. Tunteiden ja tykkäämisten rinnalla tyttöjä pitävät kiireisinä kesäteatteritouhu ja hevostarvikkeiden verkkomyynti. Harvemmin nuortenkirjallisuudessa kerrotaan näin konkreettisesti yrittäjyydestä. Lämmintä ja kirpakkaa Annika Sandelin jatkaa 11-vuotiaan Yoko-tytön päiväkirjasarjaa Kiusallista ja huipputärkeää (kuv
Kissojen hoitamisesta ja kasvattamisesta kerrotaan niin selkeästi, että kirja toimii mainiosti myös elämyksellisenä varhaisnuorten tietokirjana. Kirjan lopussa rikoskomisario huokaileekin, että ”tämä nyt on kaikkiaan sellainen sotku että huh-huh”. Veirto tosin pehmentää tunnelmaa sekä huumorilla että vähän epärealistisilta kuulostavilla kaksoisagenteilla ja soluttautujilla. Tiukan paikan tullen kovapintainen poika kuvataan monella rintamalla rohkeaksi taistelijaksi, joka saattaa sanoa: ”Mutta en mä kyllä ollut mikään kusipää. Raimo Huittinen) mummo vie ystävykset Villen ja Lillin tutustumaan itsenäisyyden merkkipaikkoihin Helsinkiin. 13-vuotias Jiikoo Kivimutka ja hänen pikkusiskonsa ovat talonvahteina, kun oudot tapahtumat alkavat. Tätä tapaa toteutetaan esim. Pienet kirjailijaesittelyt saisivat levitä mahdollisimman moneen lastenja nuortenkirjaan. Yleensähän hevoskirjoissa on totuttu luottamaan yllätysperintöihin ja muihin ihmeisiin. aikuisuus hukassa! Varoitus: vanhempien jolla, nyt kirjailija luottaa mummo Mutikaisen karismaan ja humoristisiin opastuksiin. Kapari-Jatastakin kerrotaan hauskoja, vaikka hän ei potkuja yliopistosta olekaan saanut. Nykyiset nuortendekkarit ovat rankempia ja kovempia kuin vielä 1990-luvulla. Milkan uusperheen sotkut tuntuvat välillä turhan alleviivatuilta. Kulttuurija kaupunkihistoriaa sarjassa on aiemmin esitelty pienten seikkailujen varKirjailija tutuksi Lasten kirjallisuustiedon ei tarvitse olla sen kummoisempaa kuin pari pientä tietoiskua suosikkikirjan viimeisillä sivuilla. Ville Romunen ja mummo itsenäisyyttä juhlimassa -kirjassa (kuv. Jos vanhempien kuohuilta silloin tällöin sulkee silmänsä, on teos enimmäkseen lämmintä ja valoisaa luettavaa. Milja joutuu jopa siivoamaan Siwaa rahoittaakseen harrastuksensa. Koulupoika pitää pintansa Kalle Veirto toteuttaa poikamaisia unelmiaan sarjakirjassa Kivimutka ja laukaus pimeässä. jhl.fi. Jokainen saa oman hauskan sivunsa. Hurjat ja huikentelevaiset kirjat päättyvät kirjailijan, kuvittajan ja vieläpä suomentaja Jaana Kapari-Jatan esittelyihin. Sivistysmatka pääkaupunkiin Maijaliisa Dieckmannin sarja Ville Romusesta ja salaperäisestä mummo Mutikaisesta on edennyt kymmenenteen osaan. Tekin tietäisitte, jos ymmärtäisitte lukea muutakin kuin kännykän näyttöä.” Tuoreessa lastenkirjallisuudessa ollaan sivistyksen puolella. Ei mitään tärkeilevää ja opettavaista, kunhan pääpiirteittäin kerrotaan jotakin heidän elämästään ja työstään. Mä uskon, että moni piti mua varsin reiluna heppuna. Mä en kiusannut muita edes läpän varjolla.” JHL:N NÄKEMYKSIÄ VARHAISKASVATUKSEN TULEVAISUuDESTA Varhaiskas vatus on moniamm atillinen kokonaisu us, jossa kukaan ei avusta toisia, vaan kaikki toimivat yhdessä. Taas kertomus, jossa vanhempien aikuisuus on hetkittäin pahasti kadoksissa. Olipa tyylilaji mikä tahansa, viesti on selvä: ei kirjaa ilman tekijää. Andy Stantonin Herra Gummi -sarjassa. Sekin opitaan, että kirjailijan lempisanonta on ”Antaa mennä, Charlie-eno” ja että hän on aikanaan saanut potkut Oxfordista. Myös erilaiset kotitaustat tulevat peittelemättä esille. Siskon kaappaus huipentaa kaiken, ja Jiikoo päättää vaaroista huolimatta selviytyä ilman vanhempiensa apua. Ratkaisu selittynee sillä, että Ville on jo viidesluokkalainen. Karttuessaan sarjan helppolukuisuus on hiukan muuttanut muotoaan. Tunteiden ja faktojen mielenkiintoinen vierekkäisyys houkuttelee lukemaan ja samaistumaan. Energinen mummo selvittää Senaatintorit ja Eduskuntatalot, ja aiheuttaa siinä sivussa kaikenlaista häslinkiä pursuilevalla käytöksellään. Jännityksen ja agenttitouhujen rinnalla kirjassa seurataan myös Jiikoon kamppailua jalkapallon SM-mitalista. Elämyksellistä lemmikkitietoa Satu Heimosen Kesätuulten Cecilia on kissakirja, joka saa hellämieliseksi, vaikka ei kissaihmisenä itseään pitäisikään. Mummo luottaa lujasti kirjatietoon ja sivistykseen: ”Olen lukenut kirjoista. 11-vuotiaan Milkan perheeseen hankitaan rotukissa, ja hetken päästä vauhdikkaan pennun seuraksi otetaan vielä toinenkin kissa
Joulukuun Lapsen Maailmassa annamme vinkkejä siitä, miten lapset saa lukemaan. Stella Stömman ” Opin lukemaan 6-vuotiaana. Hänellä on erikseen tanssiharrastus. ” Helsinkiläinen Stella Strömman, 9, ei pidä lukemista edes harrastuksenaan, vaikka hän lukeekin paljon. Kaikkia lapsia lukeminen ei kiinnosta niin kuin Stellaa. kuva SAMI PARKKINEN www.samiparkkinen.com muotokuva 62 l LAPSEN MAAILMA 11 l 2017. Kirjasuosikkini on Peppi Pitkätossu. Luen paljon myös Muumeja ja Aku Ankkoja. Lukemisessa kiehtovaa on uusien asioiden oppiminen. Vaikka kirja onkin kuvassa väärinpäin, en osaa lukea niin päin. Olisi aika hankalaa, jos ei osaisi lukea. Mutta ensi hätään tiedoksi, että kirjastojen henkilökunta auttaa mielellään. Peppi on rohkea, hauska ja itsenäinen ja pidän siitä
Erityisla psen vanhem mat parisuh dekurss illa Norsutk in tarvitse vat mummo a Opettel e erottam aan vihreät ja punaise t ajatuks et! Raskau spahoinv ointi vei sairaala an 25 000 euron huoltaj uuskiist a www.lapsenmaailma.. LAST ENSU OJEL UN KESK USLI ITON KUUK AUSI JULK AISU • 11 • 2017 Oma huone. Utön koululaisiin ja vantaalaiseen tiedepäiväkotiin hittileluja unohtamatta.. TILAA LAPSEN MAAILMA! MAHTAVA IDEA: Nuorille opetetaan mielenterveystaitoja! Joulukuun numerossa tutustumme myös mm