Lapsen Maailma 11/2018 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

JUHLITAAN ISIÄ & ISOISIÄ! | YLI 8 % ISISTÄ MASENTUU VAUVAN SYNTYMÄN JÄLKEEN AMAZONILTA PIRKKALAAN: SUOMALAISPERULAISEN PERHEEN ARKEA KUNNIAAN LIITTYVÄ VÄKIVALTA | OMATOIMIMATKA LASTEN KERA POSITIIVINEN CV LEVIÄÄ KOULUIHIN LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 11 | 2018 MA AIL MA
Päivän tarkoituksena ei ole teettää lapsella varsinaisesti työtä vaan päästää heidät näkemään ja kokemaan, missä heille tärkeät aikuiset tekevät työtä ja mitä työn teko on. #LMTpäivä #lapsimukaantöihinpäivä lapsimukaantöihin.fi. Päivän ei myöskään tarvitse olla kestoltaan pitkä, aamutai iltapäivä riittää hyvin. Otetaan lapset mukaan töihin perjantaina 23. marraskuuta! Ilmoita oma työpaikkasi mukaan päivän viettoon ja haasta myös muut tekemään samoin osoitteessa Lapsiasiavaltuutettu, Lastensuojelun Keskusliitto sekä työja elinkeinoministeriö kannustavat suomalaisia viettämään Lapsi mukaan töihin -päivää perjantaina 23.11.2018. Tutustumisen aikana lapsille voidaan järjestää esimerkiksi esittelytilaisuus, tutustumiskierroksia sekä työpaikan toimialaan liittyvää pientä toiminnallista ohjelmaa
SISÄLTÖ LAPSEN MAAILMA 11 | 2018 3 ›› ››. 30 MUISTA LIPUTTAA 20.11.! MARRASKUU | 11 | 2018 TULLAAN TUTUIKSI! 10 Ulla Helimo ja Jesús Shapiama Silvan kohtasivat Amazonin sademetsässä. Patrick Itäniemen, 13, ja Rauno Toivolan, 82, saunamökki seisoo seitsemän ja puolen metrin korkeudessa vimpeliläisessä metsässä. s. 16 Anto Leikola on varoittava esimerkki siitä, mihin lapsuuden luontoharrastus voi johtaa. 32 Kalle Niinikangas kirjoittaa runoja poikansa Toivon Downin syndroomasta. 41 Heidi, Tintti ja Venla tekivät ihanan omatoimimatkan. 44 Elisa Kristola on pehmoeläinyrittäjä. 30 Vimpelin voimakaksikko Patrick Itäniemi, 13, ja Rauno Toivola, 82, viihtyy yhdessä
46 Kulttuuriperinteet eivät oikeuta väkivaltaa. Helsinki Pirkkala Lempäälä Vimpeli Seinäjoki KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo AD Seija Huhtala TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi ILMOITUSMYYNTI BF Media Oy /Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Svante Suominen, 045 131 9299, svante.suominen@bfmedia.fi, Teemu Viinikainen, 045 159 3220, teemu.viinikainen@bfmedia.fi PAINO PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. 32 Toivo on Kallen runojen kohde. Päivän ympärille järjestetään kouluissa toiminnallinen Lapsen oikeuksien viikko, jonka teemana on tänä vuonna lapsen oikeus osallisuuteen. PALSTAT 5 Pääkirjoitus 6 Tietotulvassa aiheena mm. Tiesitkö, että 57 % lapsista on sitä mieltä, että lasten mielipidettä kysytään liian harvoin heitä koskevissa asioissa. 38 Lapsen oikeuksien teemaviikko näkyy kouluissa 19.–23.11. LAPSEN OIKEUDET KUULUVAT KAIKILLE LAPSILLE Lapsen oikeuksien edistäminen on Lastensuojelun Keskusliiton toiminnan kulmakivi. tuli vihdoin vakiintunut liputuspäivä. YM PÄ RISTÖMERK KI MILJÖ MÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. s. uttivat nnosta. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. väkivaltaa kokeneet miehet. 77. vuosikerta KANSI Eddie Nyberg ja isoisä Boris Volkov ovat parhaat kaverukset. 24 Niklas tuntee positiivisen CV:n voiman. s. Marraskuussa juhlitaan lapsen oikeuksia! Lapsen oikeuksien päivästä 20.11. Heidät kuvattiin helsinkiläisessä Allas Seapool -merikylpylässä, jossa voi uida ja saunoa ympäri vuoden. kouluissa. Edistämme lapsen oikeuksia sekä vaikuttamistyöllämme päättäjien suuntaan että ruohonjuuritasolla esim. Kiitos, että tuet lapsen oikeuksia edistävää työtämme tilaamalla Lapsen Maailma -lehteä! > www.lapsenoikeuksienviikko.fi > www.lapsimukaantoihin.fi > www.lapsenoikeuksienfoorumi.fi s. osa: Alexander Kuokkanen. 4 LAPSEN MAAILMA 11 | 2018. 37 Pojat ovat poikia – vai ovatko. isien masennuksesta. Osallisuus toteutuu, kun lapsi saa riittävästi tietoa itseään koskevista suunnitelmista, voi ilmaista niistä mielipiteensä ja myös vaikuttaa niihin. 28 Lapset asialla: Vaarit valokeilassa! 49 Palvelukortti 51 Anni Kytömäen kolumni 52 Kuukauden kirjat: Miksi isä on niin avuton ja yksinäinen. 21 Tutkittua tietoa kertoo mm. 10 Jesús ja Aura nauttivat luonnosta. LUE JA HÄMMÄSTY! 24 Positiivinen CV kerää jokaisen lapsen taidot ja osaamisen. Kuva Sami Parkkinen. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. 54 Sami Parkkisen Muotokuva-sarjan 38
Lapsen kasvun kannalta hyvät suhteet moniin hänelle läheisiin aikuisiin ovat tärkeitä. Vaivannäköä tämä vaatii, ja muutoksen eteen on tehtävä töitä. Toivo auttaa meitä uskomaan parempaan tulevaisuuteen. He ovat voineet sulatella päätöstään jo jonkin aikaa, mutta lapselle sopeutumisaikaa saattaa jäädä vähän. Silti pahimmillaan erossa lapsen yhteydet toiseen vanhempaan tai hänen sukuunsa voivat katketa kokonaan. Kun perhe kohtaa eron, miten pystymme tarjoamaan lapselle toivoa. Kuinka saamme lapsen näkökulman kaiken lähtökohdaksi. Toivo mobilisoi meitä etsimään ja löytämään ratkaisuja. On entistä tärkeämpää päästä eroon vanhoista asenteista ja tehdä valintoja sekä toivon että tulevaisuuden uskon kautta. Muutokset ympäristössä, ikävät tapahtumat ja kyvyttömyys muuttaa vallitsevia olosuhteita synnyttävät toisinaan näköalattomuutta, turhautumista, jopa kyynisyyttä. Kukaan ei kärsi siitä, jos lapsella on monta hänestä välittävää ja huolehtivaa aikuista – päinvastoin: se tarjoaa monin kerroin myönteisiä kasvumahdollisuuksia. Vanhempien sovinnollisuus tarjoaa lapselle parhaat mahdollisuudet selviytyä muuttuvasta tilanteesta. Lapsen painavaa mielipidettä tulee kuulla ilman, että siihen pyritään vaikuttamaan ulkopuolelta. Isovanhempien tuki lisää lapsen hyvinvointia. Juuri me voimme muokata omia ominaisuuksiamme ja omaa osaamistamme kokemuksen, tiedon ja harjoittelun avulla. Aina hyviä suhteita ei ole syystä tai toisesta mahdollista ylläpitää, mutta toivottavasti me aikuiset emme päätä lapsen puolesta, ketkä ovat hänelle läheisiä aikuisia. pääkirjoitus Päivän lehti kertoi tänä aamuna ilmastonmuutoksesta, ilkivallasta ja lastensuojelun huonosta tilanteesta. ” Kukaan ei kärsi siitä, jos lapsella on monta hänestä huolehtivaa aikuista. Kuka meistä haluaisi yhtäkkiä luopua itselle läheisistä ihmisistä tai tutuista perhetraditioista. Se ei ole helppoa, vaikka tiedämme asiasta entistä enemmän tutkimusten ja kokemustiedon kautta. Tästäkin syystä on ensiarvoisen tärkeää, että asetumme lapsen asemaan. Lapselle erotilanne tulee annettuna, sillä ero ei ole lapsen vaan vanhempien päätös. Me voimme halutessamme muuttaa kehityskulkuja. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA LAPSEN MAAILMA 11 | 2018 5. Lapsen ei pitäisi koskaan joutua tilanteeseen, jossa häntä käytetään kiusanteon välineenä vanhempien välisissä kiistoissa. Elämän kriisitilanteissa järjenkäyttö saa rinnalleen tunteet, vaistot ja traditiot, jotka määrittävät päätöksentekoamme
Kahden vuoden aikana viiden kerran keskusteluapua on saanut 133 miestä ja koolla on ollut neljä ohjattua vertaistukiryhmää kymmenen viikkoa kerrallaan. Lastensuojeluilmoituksia on tehty, ei kuitenkaan ihan viikoittain, sanoo hankekoordinaattori Tommi Sarlin. Miesten mukaan olo on rauhoittunut tai tapaamiset ovat antaneet varmuutta ja tietoa omista oikeuksista. 6 LAPSEN MAAILMA 11 | 2018. Hankkeen aikana luodaan HUS:n Mielenterveystalo.fi-sivuston ammattilaisosioon yksilöauttamisen malli väkivaltaa kokeneiden ihmisten auttamiseksi. Henkinen väkivalta kohdistuu usein myös isyyteen. Kerromme jokaisen tapaamisen aluksi, että teemme tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen, sillä lasten etu menee kaiken vaitiolovelvollisuuden yli. Suurin osa autetuista on ollut 30–49-vuotiaita ja valtaosalla on lapsia. – Miehet ovat kokeneet kuitenkin henkisen väkivallan – nimittelyn, halventamisen ja seksuaalisen vähättelyn – pääsääntöisesti haavoittavammaksi kuin fyysisen väkivallan, sanoo hanketyöntekijä Jussi Pekkola. Hanke on osoittanut, että väkivaltakokemuksista puhuminen lisää hyvinvointia. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA M O S T P H O T O S Miehetkin kokevat PERHEVÄKIVALTAA M iessakit ry:ssä on toiminut vuodesta 2016 Väkivaltaa kokeneet miehet -hanke, jossa tarjotaan keskusteluapua, neuvontaa ja ohjattua vertaisryhmätoimintaa väkivaltaa kokeneille miehille. – Miehellä on usein suuri huoli lapsista ja siitä, mitä heille tapahtuu. Kolmessa tapauksessa neljästä väkivaltaa miestä kohtaan on harjoittanut puoliso tai ex-puoliso, mutta miehet ovat joutuneet väkivallan kohteiksi myös lapsuudessaan tai kadulla. Väkivallan kokeminen traumatisoi miehiä. – Se on vähättelyä sekä perättömiä syytöksiä ja ilmiantoja, joilla pyritään vahingoittamaan miehen suhdetta lapseen, sanoo Pekkola. Tämän lisäksi on miltei 500 miehelle annettu puheluja sähköpostineuvontaa. Parisuhteessa fyysinen väkivalta on lyömistä, tavaroilla heittämistä, kuristamista, potkimista ja puukottamista. Joku on saanut puhuttua ensimmäistä kertaa kokemuksista, joista ei ole aiemmin kertonut kenellekään
Wiman täydennyskouluttaa parhaillaan mm. MIKKO TOIVONEN / PLAN INTERNATIONAL SUOMI ”Valtiot, joiden parlamenteissa on paljon naisia, käyttävät enemmän rahaa sosiaalija terveyspalveluihin kuin maat, joiden parlamentti on hyvin miehinen.” KALIFORNIAN YLIOPISTON SOSIOLOGIAN PROFESSORI CATHERINE BOLZENDAHL YLIOPISTO-LEHDESSÄ. Planin lastenhallituksen jäsen Priya Härkönen, 15, valtasi Aku Ankan päätoimittajan paikan Aki Hyypältä. Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimaa lapsen oikeuksien viikkoa. halaus tai peukku. Sijaishuollon valvontaa vahvistetaan lisäämällä ensi vuoden talousarvioon henkilöstöresursseja valvontaja ohjausviranomaisille. – Rutiinien oppimiseen lapsi tarvitsee paljon harjoittelua, toistoa ja kannustusta. Perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko esitteli syyskuussa toimenpidepaketin lastensuojeluun tulevista muutoksista. kouluttamalla sijaishuollon henkilöstöä lapsen kunnioittavaan kohteluun. varhaiskasvatuksen erityisopettajia oppimisen haasteiden tunnistamisessa ja tukemisessa. Lapsen pitää saada riittävästi myös onnistumisen kokemuksia. > www.lapsenoikeuksienviikko.fi YK:n kansainvälisenä tyttöjen päivänä, 11.10., tytöt ympäri maailmaa astuivat päiväksi poliittisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten johtajien saappaisiin Girls Takeover -tempauksessa. Sijaishuollossa olevien lasten oikeusturvaa vahvistetaan myös mm. Tapahtumaan osallistuu 600–800 16–26-vuotiasta monista maista. NUORTEN ÄÄNTÄ EU-PARLAMENTTIIN Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20.11. Hankkeet on valittu niistä sadasta, jotka kehitettiin kesällä Strasbourgissa EYE ( Europen Youth Event) -nuorisotapahtumassa. Lasten kuulemista vahvistetaan kouluterveyskyselyn avulla: sijoitetuilta lapsilta kysytään mm. Häntä tulee palkita myös yrittämisestä. Suomalaiskouluissa vietetään 19.–23.11. Moni tilanne saattaa ratketa empatialla ja huumorilla. Lue lisää s. Suomesta sinne lähtee 16 oppilaan ryhmä kolmesta koulusta. > www.erilaistenoppijoidenliitto.fi Joka 3 :s KRIISIMAISSA ASUVA LAPSI EI PÄÄSE KOULUUN. Nuoret pääsevät mm. – Vaikka vanhemmuus välillä haastaa, omia tunnekuohuja kannattaa yrittää hallita. Mukana oli 140 suomalaisnuorta. Pienikin palkinto kannustaa, kunhan se on johdonmukainen ja välitön, esim. Vaikutus tuntuu myös sosiaalisissa tilanteissa ja kaverisuhteissa. He myös äänestävät, mitkä kymmenen hanketta otetaan parlamentissa jatkokäsittelyyn. AJOISSA OTE OPPIMISVAIKEUKSISTA Oppimisen haasteita on noin 10– 20 %:lla lapsista, eivätkä ne liity lapsen älykkyyteen. LAPSIA ALETAAN KUUNNELLA VALVONTAKÄYNNEILLÄ Lastensuojelulakiin tehdään vielä tänä syksynä uusi säännös, jonka mukaan valvontaviranomaisten on kuultava lapsia sijaishuoltoon kohdistuvilla valvontakäynneillä. Myös laatukriteerit otetaan käyttöön. keskustelemaan parlamentin puhemiehen Antonio Tajanin kanssa. Lapsi, jolla on oppimisen haasteita, tarvitsee arjessa tavanomaista enemmän apua toimintansa ohjaamiseen ja rutiinien rakentamiseen. alisuoriutumista, ylikuormittumista, itsensä väheksymistä ja oppimismotivaation laskua, sanoo varhaiskasvatuksen asiantuntija Annele Wiman Erilaisten oppijoiden liitosta. LAPSEN MAAILMA 11 | 2018 7. rajoitustoimenpiteistä. Euroopan parlamentissa Brysselissä järjestetään edellisenä päivänä nuorisoparlamenttitapahtuma European Youth Parliament. Näistä saattaa seurata välillisiä ongelmia, esim. 38. Haasteet saattavat näkyä ennen koulua motoriikassa, kielellisessä kehityksessä, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen pulmina sekä oman toiminnanohjauksen tai työmuistin heikkoutena. – Varhaiskasvatuksessa erityisesti lievät ja keskivaikeat oppimisen haasteet jäävät miltei huomiotta ja saattavat aiheuttaa koulupolun alussa monenlaista harmia, esim. tunteiden jumiutumista, itsensä vertaamista muihin ja negatiivisen palautteen korostumista lapsen mielessä
Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset. > www.julkari.fi/ handle/10024/136799 TÖITÄ ISYYSVAPAALLA. THL:n Isä hoitaa -tutkimuksen kyselystä selviää, että perhevapaalle jääneille isille otettiin harvoin sijainen. Kirjassa huomioidaan ennenaikaisen syntymän ennusmerkit, sairaala-arki ja keskosuuden tuomat erityispiirteet kotiutumisen jälkeen. Pidennys olisi jokaisesta yhtä useammasta lapsesta 18 arkipäivää. > www.kirpunkoti.fi PS. Varsinainen kielteinen suhtautuminen isien vapaisiin työpaikoilla on harvinaista, mutta esteeksi nousee työtehtävien järjestely. Mukana mm. Asia selviää Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -pilottitutkimuksesta. – Näin molemmat vanhemmat pystyvät osallistumaan samanaikaisesti vauvojen perushoitoon, mitä on monikkoperheessä moninkertaisesti. yyeu8 % 3–4 KK:N IKÄISTEN VAUVOJEN ÄIDEISTÄ TUNTEE ITSENSÄ YKSINÄISEKSI. monipuolisen kattauksen kiinnostavia elokuvia, animaatioita ja dokumentteja. VAUVAPERHEET PÄÄOSIN TYYTYVÄISIÄ 3–4 kuukauden ikäisten vauvojen vanhemmat ovat pääosin tyytyväisiä elämäänsä ja arkensa sujumiseen. VAUVAKIRJA KESKOSILLE Haluaisitko kirjata muistiin oman keskosvauvasi kehitystä, mutta perinteisen vauvakirjan täyttäminen ennenaikaisesti syntyneen tiedoilla tuntuu hankalalta. Jokaisesta myydystä kirjasta lahjoitetaan euro keskosvauvojen hyväksi. 17.11. Vanhemmat kaipasivat raskausaikana enemmän tukea synnytyspelkoon, synnytykseen valmistautumiseen ja parisuhteeseen. nukkuvat usein eri tahtiin, joten vanhemman levolle tahtoo jäädä liian vähän aikaa. Puolet isistä käyttää enintään yhdeksän viikon itsenäistä isyysvapaata, mutta pidemmille perhevapaille on yhä monia esteitä, ja niitä käyttää harva isä. M O S T P H O T O S 8 LAPSEN MAAILMA 11 | 2018. Lapset esim. Vauvan syntymän jälkeen vanhemmat olisivat tarvinneet saatua useammin tukea vauvan nukkumiseen ja itkuisuuteen sekä omaan ja puolison jaksamiseen. Suomen Monikkoperheiden toiminnanjohtaja Ulla Kumpulan mukaan pidempi isyysvapaa tulisi suureen tarpeeseen. Nyt on saatavissa Reetta Koiviston omakustanteena julkaisema Mestaripiirros – Keskosen oma vauvakirja. Myös terveydenhoitajat arvioivat suurimman osan vauvaperheistä pärjäävän hyvin. Etenkin ylemmät toimihenkilöisät huolehtivat työtehtävistä itse joko ennen vapaata, vapaan jälkeen tai jopa sen aikana. ”Päivähoito-oikeuden supistuksella ja muilla pikkuruisen tuntuisilla sosiaaliturvan heikennyksillä on usein paljon suurempi vaikutus myös taideelämään kuin kulttuuripoliittisilla päätöksillä.” TAITELIJA TEEMU MÄKI VOIMASSA. MONIKKOISILLE EHKÄ PIDENNETTY VAPAA Hallituksen kehysriihi linjasi keväällä, että monikkoperheiden isille myönnetään isyysraha pidennettynä. Oulun kansainvälinen lastenja nuortenelokuvien festivaali tarjoaa 12.–18.11. vietetään kansainvälistä keskoslasten päivää
Menettämisen ja kuoleman pelkokin kuuluvat ikäkauteen. MIELIKUVITUSLEIKKIKALUJA isältä lapselle M itä sinulle tulee mieleen sanasta jälkihuoltonuori. – Tytär on aivan julmettu kriitikko. Hän on itseoppineena kuvataiteilijana myös kuvittanut kirjansa. LAPSEN MAAILMA 11 | 2018 9. Ja jos ovatkin, he eivät tiedä, mihin kaikkeen ovat oikeutettuja. Erilaiset etuliitteet typistävät ja häivyttävät näkyvistä ihmisen eri puolineen, vahvuuksineen ja tarinoineen. Ollaan siinä tuntikausia ja päällä on kauhea höpötys. Nekin pehmenevät puhetapaa muuttamalla. Olen käyttänyt heitä myös koekaniineina monessa tilanteessa, esim. JÄLKIHUOLTOA KEHITETTÄVÄ! Perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko toi esille Turussa syyskuussa pidetyillä Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä, että lastensuojelun jälkihuoltoa on ryhdyttävä kehittämään. Näin on ainakin lauluntekijä, taiteen monitoimimies Heikki Salon ja hänen tyttärensä, lastenkirjailija Pilke Salon kohdalla. Tuossa iässä lapsi haluaa jo irrottautua vanhemmistaan, mutta on heistä monella tavalla riippuvainen. Jos hän sanoo, että nyt on hyvännäköinen piirros, niin voin olla varma, että se kuva toimii. Idea Pikku Kakkosestakin tutusta Herra Heinämäen Lato-orkesterista syntyi vuonna 1999, kun Pilke kipuili 6-vuotiaan tunnemyrskyjään. Myös ikärajan muuttamista arvioidaan. Halusin tarjota mielikuvitusleikkikaluja, sanoo Heikki Salo. Westlund huomauttaa, että hänen korvissaan jälkihuoltonuori-sanassa valitettavasti kaikuvat myös negatiiviset ja leimaavat käsitykset lastensuojelusta. Nyt Pilke Salolta, Heikki Salolta ja kuvittaja Markku Hernetkoskelta on ilmestynyt ensimmäinen Heinämäki-kirja, Herra Heinämäen kaupunkireissu (Docendo). – Nuoret eivät välttämättä ole tietoisia siitä, että he ovat oikeutettuja jälkihuoltoon. Kuvataiteita harrastavaa Milla-tytärtään Siljamäki on käyttänyt kirjan värikylläisen, ilkikurisen kuvituksen kriitikkona. – Katselin Pilkettä ja ajattelin, etten halua tehdä yhtään sellaista laulua, jossa opetetaan tai vaaditaan jotain, sillä en tahtonut puristaa tyttöä enää yhtään ahtaammalle. Hän on keskustellut nuorten kanssa paljonkin jälkihuollosta. JÄLKIHUOLTONUORI VS. kokeillut, purevatko taikatemput heihin, sanoo Siljamäki, joka tunnetaan myös Klovni Dodona. Saarikon mukaan kehittämisen päätavoite on tukea jälkihuollon piirissä olevien koulutukseen osallistumista. – Kun sanomme ”jälkihuollossa oleva nuori”, puhumme hänestä jo arvostavammin ja moninaisuuden huomioiden. Westlundin mielestä meidän kaikkien olisi hyödyllistä pohtia, millaisia sanoja käytämme. – Puhuessamme jälkihuoltonuoresta, puhumme hänestä vain yhden ominaisuuden kautta, vaikka hän saattaa olla myös opiskelija, isä ja veli. – Olen kirjoittanut tosi paljon muistiin nyt jo aikuistuvien lastemme unia. Teksti pyörii ja kehittyy, sanoo Heikki Salo. Toinen makaa sohvan toisessa ja toinen toisessa päässä, molemmilla on läppärit ja teksti juoksee pilvipalveluun. Ensimmäisen lastenkirjansa julkaissut Jari Siljamäki antaa loppusanoissaan erityiskiitoksen pojalleen Mirolle, jonka unen pohjalta syntyi Timotei Tilhi Kummamaassa -kirjan (Docendo) hölmöläishirviöiden metsikkö. Lastensuojelujärjestöjen mielestä jälkihuollon ikäraja tulisi nostaa nykyisestä 21 ikävuodesta 25 vuoteen. Kuvitusta Jari Siljamäen kirjasta Timotei Tilhi Kummamaassa. Sen kirjoitusprosessi noudatteli tv-sarjojen käsikirjoitusten syntyä. Itsekin sijaisperheessä kasvanut Westlund työskentelee Pesäpuu ry:n UP2US-hankkeessa, joka vahvistaa lastensuojelun sijaishuollossa asuvien ja asuneiden nuorten osallisuutta ja hyvinvointia edistämällä vertaisja kokemusasiantuntijatoimintaa. JÄLKIHUOLLOSSA OLEVA NUORI N -SANA Lapsella on tärkeä rooli silloin, kun isä tekee lastenkulttuuria. Asiantuntija Onni Westlundin mielestä koko sanaa ei pitäisi käyttää, vaan puhua mieluummin nuoresta, joka on jälkihuollossa tai joka on oikeutettu jälkihuoltoon. Päätin tehdä lauluja, joiden avulla lapsi relaisi. – Me ollaan hyvä työpari
TEKSTI JA KUVAT SANNI SAARINEN 10 LAPSEN MAAILMA 11 | 2018. Ulla Helimo ja Jesús Shapiama Silvan kohtasivat Amazonin sademetsässä, mutta LAPSEN SYNTYMÄ toi heidät Suomeen
Kotona äiti teki tulen ja paistoi kalasta ruokaa kuusihenkiselle perheelle. Jesús on kotoisin 500 asukkaan Hilgarin kylästä, Amazonin sademetsästä, Perusta. Amazonin sademetsästä tie vei pääkaupunki Limaan Suomen suurlähetystöön kehitysyhteistyöavustajaksi. Ensivierailu sademetsään muutti elämän: Ulla ihastui Amazoniaan niin, että tiesi haluavansa tehdä siellä töitä. Toisin kävi: paikallista kuntosalia esitteli miellyttävä nuori mies. Elämä oli omavaraista. – Valmistuttuani pääsin Biodamaz-hankkeeseen harjoittelijaksi Perun Amazoniaan ja myöhemmin sain siitä töitä. Tuolloin Suomella oli Perussa kehitysyhteistyöhankkeita, joissa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisellä oli tärkeä rooli. Ulla, Jesús ja Aura nauttivat yksinkertaisesta elämästä kuten retkistä lähiluontoon. – Perusta tuli toinen kotini. – Perun syrjäseudulla valkoinen nainen saa osakseen tungettelevaa huomiota, mutta Jesús oli kohtelias ja kunnioittava. L apsuudestaan Jesús Shapiama Silvan, 29, muistaa ennen kaikkea joet. Hän oppi kalastamaan kolmevuotiaana, ja joen törmällä ajan taju katosi. Kandin työn jälkeen hän lähti vapaaehtoistyöhön Etelä-Amerikkaan. Joki tarjosi runsaan saaliin joka päivä. Luonnonsuojelu on intohimoni ja oli etuoikeus tehdä niin tärkeää työtä. Intohimona luonnonsuojelu Amazonia on maailman suurin trooppinen sademetsä. Jesús oli muuttanut sademetsästä kaupunkiin kouluun 12-vuotiaana ja elänyt pääkaupunki Limassa ja Moyobambassa. Ilman luontoa en voisi elää. Hän oli elättänyt itsensä leipurina, nahkakäsitöiden valmistajana ja kuntosaliohjaajana. Ikäviäkin puolia oli – esimerkiksi naisen asema on Perussa heikko, eikä valkoinen ihminen koskaan sulaudu tyystin joukkoon. Hän oli hakenut opiskelemaan biologiaa Turun yliopistoon, koska siellä oli professori Jukka Salon johtama maailmankuulu Amazonian tutkimusryhmä. Nyt ollaan kuitenkin Pirkkalassa, jossa Jesús asuu vaimonsa Ulla Helimon, 41, ja 2,5-vuotiaan tyttärensä Aura Helimon kanssa. Juuri Amazonin sademetsän luonto lumosi Ullan ja houkutteli hänet Peruun töihin vuonna 2005. Me lapset olimme vapaita ja ulkona aamusta iltaan, Jesús kertoo. Perhe viljeli maniokkia ja banaaneja sekä kasvatti kanoja ja metsästi. Sen sisään mahtuisi 22 Suomea, ja maailman biologisesta monimuotoisuudesta neljännes löytyy Amazonin sademetsästä. Parilla synkkasi heti. – Kalastan täälläkin Auran kanssa. Ulla kaipasi kuitenkin sademetsään ja viiden Limassa eletyn vuoden jälkeen piskuisesta Moyobamban kaupungista löytyi unelmien työ Conservation Internationalilla, joka on kansainvälisesti arvostettu luonnonsuojelujärjestö. Ihmiset olivat iloisia ja elämänasenne myönteinen. Viihdyin: elämä oli hauskaa enkä uskonut palaavani. Ulla luopui sademetsään palatessaan aikeista perustaa perhe, sillä miehen löytyminen viidakosta tuntui varsin epätodennäköiseltä. – Amazonia kiehtoi selittämättömästi jo teininä ja ahmin kirjallisuutta, Ulla kertoo. Limassa kulttuuritarjonta on loputon, ja sademetsän kaupungeissa bändit soittavat cumbiaa illasta toiseen. Luonto on perheen tarinassa tärkeä. Joessa myös uitiin, peseydyttiin ja sieltä kannettiin juomavesi. JESÚS LAPSEN MAAILMA 11 | 2018 11 ››. Jokea pitkin pääsi kaupunkiin: matka kartalta löytyvään Pucallpaan kesti viisi tuntia. Se teki vaikutuksen. Ilmasto on lämmin kuin lempeä syli ympäri vuoden, ja kaupungin laidalta alkaa viidakko. Perhe antaa paljon painoarvoa yhdessäololle. Pari muutti yhteen ja suunnitteli talon rakentamista Moyobambaan, kun yhtäkkiä näytti siltä, Me lapset olimme vapaita ja ulkona aamusta iltaan. – Elämä oli yksinkertaista, muttei meiltä puuttunut mitään. Syöpädiagnoosi Vuolaana virtaavan Mayo-joen partaalla nuokkuu Moyobamban unelias pikkukaupunki, jonka keskusaukion rapistuneet rakennukset muistuttavat kolonialismin perinnöstä. Viidakko tuntuu kaukaiselta, mutta Jesús löytää yhtäläisyyksiä
Omassa lapsuudessaan hän kiipeili puissa ja pelasi jalkapalloa kylän kentällä. Ullasta on parempi, että lapset saavat olla pidempään lapsia. Suomalaiset leikkipuistot tulivat Jesúkselle tutuksi kotiisänä. Perussa lapset aloittavat usein koulun jo 3-vuotiaina ja opetus on kurinalaisempaa kuin Suomessa. 12 LAPSEN MAAILMA 11 | 2018
Elämä oli pientä, yksinkertaista ja kaunista. – Sain äidiltä vahvan naisen mallin, ja kaikki veljenikin ovat valinneet tasa-arvoisen vaimon. Jesúksen sairaus oli osoittanut, ettei terveydenhuolto toimi moitteetta edes yksityisellä puolella. Jesúksen polvessa diagnosoitiin syöpä, jonka uskottiin levinneen kaulalla olevan kyhmyn vuoksi. – Olin utelias tutustumaan Suomeen, mutta lapsen turvallisuus oli tärkein syy muuttoon. Hämeenkyrössä isä ja tytär elivät omalla tavallaan: nukkuivat pitkään, eivät lähteneet sateella ulos ja söivät aamiaiseksi paistettua kanaa puuron sijaan. Vaikka hän oli asunut monessa paikassa kotimaassaan, hän ei ollut koskaan käynyt Perun ulkopuolella eikä puhunut kuin espanjaa. Jesústa muutto Suomeen houkutteli ja hirvitti, olihan hän tottunut pitämään itsestään huolen. Nyt kun minulla on tytär, sukupuolten tasa-arvo on entistäkin tärkeämpää. Muuten olisimme jääneet Peruun, Jesús sanoo. He olivat lähentyneet entisestään ja tiedostivat, ettei elämä ole itsestään selvää. – Lapsen turvallisuuden kannalta Suomi tuntui houkuttelevammalta, Ulla toteaa. Kahden sairaalakuukauden jälkeen lääkärit huomasivat diagnoosivirheen: kyseessä oli harvinainen, mutta hyvänlaatuinen kasvain. Amazonia kiehtoi minua selittämättömästi jo teininä. ettei yhteistä tulevaisuutta tule. Suomi tarjoaa myös paremmat lähtökohdat vanhemmuudelle. Mietimme, miten käytämme lyhyen yhteisen ajan, Jesús muistelee. Äiti jäi leskeksi lasten ollessa pieniä eikä koskaan hankkinut uutta miestä, vaan elätti itse perheensä. Koti-isä machojen maasta Kun Aura oli yhdeksän kuukauden ikäinen, Ulla sai projektiluontoisen työn jokihelmisimpukan suojeluhankkeesta Hämeenkyröstä. – Toisen meistä oli tehtävä töitä, ja minulle työllistyminen oli vaikeaa, kertoo Jesús. – Lääkärit eivät antaneet toivoa parantumisesta. Sukupuoliroolit ovat jähmeät ja perinteiset. Kiireettömät tuokiot vauvan kanssa riittivät. Jesús jäi kotiin tyttären kanssa. Hän aloitti kotoutumiskoulutuksen keväällä, joten Auran ensimmäiset kuukaudet vanhemmat olivat kotona. Kokemus muutti paria. Perussa koti-isyys on vielä harvinaisempaa kuin Suomessa. Hän tulee poikkeuksellisesta perheestä. Meillä on Auran kanssa hauskaa. Sitten kaikki tapahtuikin nopeasti: pari avioitui maanantaina ja keskiviikkona syntyi Aura. – Kaverit Perussa irvailivat minun olevan tossun alla, mutta nautin voidessani pitää huolta tyttärestämme. Naisiin ei työelämässä suhtauduta yhtä vakavasti kuin miehiin, ja tytöt kasvatetaan yhä miehiä palveleviksi kodin hengettäriksi. Vaikka elämänmuutokset tapahtuivat rytäkällä ja talven kylmyys ylitti kaikki kuvitelmat, Jesús tunsi olevansa onnellinen. Muutto hirvitti Raskaana ollessaan Ulla alkoi nähdä Perua toisin silmin. – Jesúksen äiti lupasi muuttaa meille auttaakseen lapsen hoidossa, mutta minulla olisi ollut lapselle vain vähän aikaa. Yksin eläessään Ulla oli ollut huoleton, mutta vastuu lapsesta sai hänet tiedostamaan sademetsän vaarat kuten malarian ja denguen, juomaveden amebat ja pitkät matkat sairaalaan, kidnappaukset ja jokimatkojen huterat laivat vailla pelastusliivejä. Ulla lensi Suomeen lokakuussa, ja Jesús seurasi perässä joulukuisena perjantaina. ULLA LAPSEN MAAILMA 11 | 2018 13 ››. Ullan työpäivät olivat pitkiä, ja työ vaati matkustamista ympäri Etelä-Amerikkaa. Perussa äitiysloma kestää vain kolme kuukautta, eikä isyyslomaa ole. Kun molemmat ottivat vastuuta vauvasta, kumpikaan ei väsynyt. Silloin päätimme hankkia lapsen, Ulla kertoo. – Kuulostaa kliseiseltä, mutta ymmärsimme, että elämä todella on lahja
Kun Ullan isä soittaa ja ilmoittaa olevansa vartin päästä paikalla, Jesús ilahtuu: – Yllätysvierailut tekevät oloni kotoisaksi! Ulla on miehensä kanssa samoilla linjoilla. Rasismikin vaikeutti arkea pikkupaikkakunnalla: aikuiset miehet näyttivät autoistaan keskisormea vaunuja työntävälle miehelle ja puistoissa äidit vetäytyivät etäämmälle. Miksi kaikkien pitäisi elää samalla tavalla ja samassa rytmissä. Ullan työpaikka oli kodin naapurissa, joten hän tuli lounaalle kotiin ja ehti illalla ajoissa töistä kotiin. Naapurissa asui onneksi lempeä rouva, joka ryhtyi Auran ”varatummiksi”. kolmas kulttuuri, jossa kulttuurit yhdistyvät. ULLA EI KAKSI VAAN KOLME KULTTUURIA Kahden kulttuurin perheissä puolisot ovat syntyneet eri maissa. Suomessa on noin 70 000 perhettä, joissa toinen puolisoista on syntynyt Suomessa ja toinen ulkomailla sekä 8 000 perhettä, joissa molemmat puolisot ovat syntyneet ulkomailla, mutta keskenään eri maissa. Se tuntuu välillä liiankin etäiseltä. Jesús kaipaakin Perusta eniten juuri perhettään. Apen yllätysvierailut ilahduttavat Nyt perhe on asettunut Pirkkalaan. Päivät tyttären kanssa kaksin eivät ahdistaneet Jesústa. Se tarjoaa esim. Kulttuurierot on hyvä tiedostaa ja niistä kannattaa keskustella. Eri kulttuureissa ilmaistaan tunteita eri tavoin ja kohteliaisuussäännöt poikkeavat toisistaan. Ulla teki periaatepäätöksen, eikä puuttunut päivien kulkuun. Se vaikuttaa käsityksiin oikeasta ja väärästä, normaalista ja epänormaalista tai toivotusta ja ei-toivotusta. Perhe tiesi elämän Hämeenkyrössä olevan vain välivaihe, eikä tarvetta juurtua edes ollut. Kulttuuri on ajatteluun, asenteisiin ja elämään kokonaisvaltaisesti vaikuttava kudelma. Jesúksen oli vaikea luoda ystävyyssuhteita muihin vanhempiin, koska hän ei puhunut suomea, ei edes englantia. Puolet kahden kulttuurin perheistä on lapsiperheitä. Terveydenhuolto, varhaiskasvatus ja koulutus toimivat moitteetta. Siksi isovanhempien rooli on eri kulttuureissa erilainen. – Moni perhe kaipaa tukea lapsen syntymän aikoihin, jolloin tullaan tietoisiksi kulttuurieroista ja arvoista. Haluamme antaa Auralle eväät elää niin Suomessa kuin Perussa. Tärkeintä oli, että Aura ja Jesús olivat tyytyväisiä. Usein kahden kulttuurin perheisiin syntyy ns. Monikulttuurisessa suhteessa on muistettava joka päivä, ettei oma tapa ole ainoa oikea tapa, Ulla pohtii. Suomessa se on ydinperhe, mutta muissa maissa se kattaa usein koko suvun. Silti suomalainen perhekulttuuri hämmästyttää miestä. Yhdistys on ainoana Suomessa erikoistunut kahden kulttuurin perheiden tilanteeseen. Harva lapsi osaa eritellä asenteita ja tapoja niiden lähtömaan mukaan – niistä on muodostunut perheen oma kulttuuri, jossa elementit ovat sovussa. Hienotunteisuus vaikuttaa joskus välinpitämättömyydeltä, ja yksityisyyttä kunnioitetaan jopa liikaa. Mielekkään työn löytyminen molemmille huolestutti ennen Suomeen muuttoa, olihan se edellytys elämälle. – Eri maissa perhe käsitetään eri tavoin. – Perussa opinnot ovat kalliita. Opinnot ovatkin Jesúkselle unelmien täyttymys. Perheissä on usein vahvat yhteydet kahteen maahan, puhutaan useampaa kieltä sekä ollaan avarakatseisia: yhtä oikeaa ei ole, Melis Ari-Gürhanli sanoo. Moni miettii, miten tukea lapsen kaksikielisyyttä, sanoo Familia ry:n toiminnanjohtaja Melis Ari-Gürhanli. Varsinkin kielen opetus kotoutumiskoulutuksessa on helpottanut hänen sopeutumistaan. – Suomessa on vahva yhdenmukaisuuden kulttuuri, joka korostuu lastenhoidossa. > www.familiary.fi 14 LAPSEN MAAILMA 11 | 2018. Silloin hän otti Auran hoitaakseen, ja Jesús sai omaa aikaa kuntosalilla tai suomen kielen kursseilla. Täällä teen jo keikkatöitä kehitysvammaisten avustajana. – Toisaalta muiden elämään puututaan helposti, eikä omille valinnoille aina anneta tilaa, mikä voi olla raskasta, Jesús kertoo. Suomessa lapsia kannustetaan omillaan pärjäämiseen ja itsenäisyyteen pienestä pitäen ja Perussa enemmän osaksi yhteisöä. – Kahdenkulttuurin perheet ovat keskenään erilaisia. Koska sosiaaliturvaa ei ole, perhe on ihmisen tuki ja turva. Myös vanhempien uskonnolliset näkemykset tulevat tärkeiksi lapsen synnyttyä. Jesús ei lakkaa ihailemasta suomalaista yhteiskuntaa. Perhesuhteet ovat hyvin läheiset. Perussa sukulaisten luona käydään harva se päivä ilmoittamatta etukäteen, mutta Suomessa aikuiset lapset ja vanhemmat viettävät pitkiä aikoja tapaamatta toisiaan. – Kaksikulttuurisuus tuo haasteita, mutta se on ennen kaikkea valtava rikkaus. Niitä yhdistää kokemus maahanmuutosta: toinen vanhemmista asuu aina kotimaansa ulkopuolella ja voi tarvita erityistä tukea kotoutumisessa, Ari-Gürhanli muistuttaa. Perussa julkisten koulujen opetus on kehnoa eikä terveydenhuoltoa ole. vanhempainvalmennusta sekä suomen kielen opetusta ja Duo-toiminnassa vertaistukea. Hän on huomannut asenne-erojen näkyvän jo lasten kasvatuksessa. Elintasoerot rehottavat, jolloin lapsen elämän lähtökohdat määrittelee perheen taloudellinen tilanne. Ulla sai keväällä viran kunnan ympäristötarkastajana, Aura aloitti päiväkodissa, ja Jesús opiskelee lähihoitajaksi
Elämän isoissa asioissa Ulla Helimo ja Jesùs Shapiama ovat samalla linjalla. Ystävyyssuhteet suomalaisiin ovat tärkeitä, mutta on helpottavaa viettää aikaa myös omanmaalaisten kanssa. Toisaalta aviopari on huomannut suomalaisten suunnittelevan elämäänsä kovin tarkasti, ja vapaa-aikakin on tiukasti aikataulutettua. – Perulaiset eivät ymmärrä ihmisen halua olla yksin, vaan hetkeksi omaan rauhaan vetäytyvästä huolestutaan. – Haluamme antaa Auralle eväät elää niin Suomessa kuin Perussa, Ulla korostaa. HAAVEILEE lottovoitosta, tietenkin! JESÚS SHAPIAMA SILVAN SYNTYI vuonna 1989 Papaplayassa Perussa. Vauvahan tarvitsee läheisyyttä, ei itsenäisyyttä, Ulla puuskahtaa. Kuka. Jesúksen lapsuudessa koko kylä piti yhtä. Me nauramme ja halaamme paljon, Jesús sanoo ja kaappaa Auran syliinsä. Jesús arvostaa Suomen päiväkoteja. Välillä illalla lämmitetään sauna ja välillä tanssitaan salsaa. Perussa lapset ovat kotona äidin tai isoäidin kanssa, varakkaimmissa perheissä heille palkataan hoitaja. LAPSEN MAAILMA 11 | 2018 15. VAIKEINTA SUOMESSA: kieli. Saunaa ja salsaa Vaikka elämä on Suomessa, kaksi kulttuuria näkyy ja kuuluu perheen arjessa. Kahdesta kulttuuritaustasta tulevan ihmisen parisuhteen salaisuus on avioparista paitsi rakkaudessa myös kunnioituksessa. KAIPAA PERUSTA eniten kotiapulaista. Vaikka eroihin törmää päivittäin, yhteisymmärrystä helpottaa, että molemmat tuntevat toinen toistensa kulttuurit. Ullan ja Jesúksen kotona kaksikulttuurisuus näkyy vahvimmin asenteissa: asiat voi tehdä monella tavalla eli yhtä oikeaa tapaa ei ole. Illalla isovanhemmat kertoivat tarinoita suvun esi-isistä tai sademetsän myyteistä. MAAILMAN PARAS PAIKKA: oma koti. – Naapurustossa asuu kaksi latinomiestä ja heilläkin on pienet lapset. Molempien maiden juhlapyhät huomioidaan. Jesús puhuu Auralle espanjaa ja Ulla suomea. Maa on myös hyvin meluisa: jopa sademetsän kylissä soitetaan musiikkia kovalla äänellä. Suomalaisten ystävien lisäksi aikaa vietetään eteläamerikkalaisten ystäväperheiden kanssa. Nyt Jesús nauttii Ullan lailla hiljaisuudesta vaikkapa mustikkametsässä ja kaipasi taannoisen kuukauden Perun-matkan jälkeen omaa rauhaa. Ulla on osittain perulaistunut ja Jesús suomalaistunut. Käymme yhdessä pelaamassa jalkapalloa, Jesús kertoo. HAAVEILEE ammattiin valmistumisesta ja hyvän elämän antamisesta tyttärelle. VAIKEINTA SUOMESSA: pimeys. Lennot Peruun ovat kalliita, joten Aura on käynyt toisessa kotimaassaan vain kerran, mutta Skypen avulla perulainen suku on tiiviisti arjessa läsnä. Lempeinä vanhempina he uskovat kurin sijasta rakkauteen. – Perussa myös miehet näyttävät lapsille hellyyttä. Huumorikin natsaa. Parin asuessa Perussa Ulla joutui välillä selittämään käytöstään. Yhteinen aaltopituus löytyy helposti, kokemuksia kulttuurieroista on helpompi jakaa. – Perussa asenne on rennompi, ja elämästä halutaan nauttia. MAAILMAN PARAS PAIKKA: Turun saaristo. – Hyvä esimerkki on monen suomalaisen tarve opettaa lapset nukkumaan omassa huoneessa jo vauvana. KAIPAA PERUSTA eniten perhettä ja sikäläistä ruokaa. Siitä pidämme kiinni, Ulla sanoo. ULLA HELIMO SYNTYI Naantalissa vuonna 1977
16 LAPSEN MAAILMA 11 | 2018. ”Kodin perintönä tuli rakkaus kirjoihin sekä suvaitsevaisuus ja humanismi maailmankuvana", kuvaa Markus Leikola (oik.) vieressään isänsä Anto
Hän näyttää lehteään ja kysyy, mitä siinä lukee. Helmikuussa 1944 Anto Leikola on 6-vuotias, kun ilmahälytyssireenit alkavat ulvoa keskellä yötä. Niin mielellään kuin he olisivat kaivelleet kuopasta hienoja pomminsirpaleita, joiden keräileminen on kaikkien poikien harrastus. Evakossa hekin joutuvat auttamaan maatilan töissä: kalastamaan, kitkemään ja nostamaan perunoita. Suomi maksaa sotakorvauksia, joten pula-aika jatkuu, mikä koskettaa kaikkia kansanosia. Kaikesta on pulaa, paitsi lapsista. Anto löytää tietosanakirjat ja alkaa piirtää ja kirjoittaa tikkukirjaimin omaa tietosanakirjaa ruutuvihkoon. Tähän on jouduttu tottumaan. Anto puolustautuu: ”Eiku mä luen noita kylttejä”. Aikuiset pitävät paikkaa saastaisena. Tällä kertaa pommit jysähtävät aivan lähelle. Seuraavana aamuna Antoa ja Mattia suututtaa. Lääkärivanhemmat kiidättävät neljä lastaan töölöläisen kerrostalon kellariin. Syksyllä solmitaan rauha. Pellavapää matkustaa äitinsä kanssa raitiovaunussa ja sanoo kovaan ääneen: ”Älä sylje lattialle!”. ”Svenska Pressen”, vastaa pikkumies epäröimättä. Yksi Neuvostoliiton suurpommituksista Helsinkiin on alkamassa. TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT JANI LAUKKANEN Markuksesta Anto on hauskaa seuraa: ”Jos pitäisi valita, kenen kanssa lähden kaljalle, ilman muuta ottaisin isän mukaan.” LAPSEN MAAILMA 11 | 2018 17 ››. Anto Leikolasta tuli tutkija ja TIETEELLISEN TIEDON SANANSAATTAJA lapsuuden luontoharrastuksen ansiosta . Anton valkoiselle lammasturkille sataa rappauksia ja lasinsirpaleita. Lähellä istuva herrasmies katsoo paheksuvasti äitiä ja jupisee: ”Tuollaisia opetetaan lapsille”. Heidän ylimmän kerroksen kotinsa on ehjä lukuun ottamatta salin kattokruunua, jonka kristallit ovat murskana lattialla. 3-vuotiasta Antoa pidetään pikkuvanhana. Herrasmies ei usko. E letään 1940-luvun alkua. Matematiikanopettajatäti on opettanut puolitoista vuotta vanhempaa isoveli-Mattia lukemaan, ja Anto on oppinut siinä sivussa. Perhe pakenee maalle. Kesiksi Leikolan perhe muuttaa Keuruulle, Selkisaareen, jonne pitää matkustaa veneellä toisKärsivällisyyteni ei ole koskaan riittänyt onkimiseen. Sen sijaan kotitalon, Mehiläisen sairaalan, viereiseen Hesperian puistoon on ilmestynyt iso kuoppa, jota poikia ei päästetä tutkimaan. Veljekset palaavat kirmaamaan Töölön kaduille. Erityisesti Anto rakastaa Pohjois-Hesperiankadun ja Välskärinkadun välissä sijaitsevaa joutomaata, ”Monttua”, jonka pajupusikoissa kulmakunnan koltiaiset hiiviskelevät leikkiessään inkkaria ja skoobaria (cowboy). Anto oppii asioita, joita ei opita koulussa: oma-aloitteisuutta ja pärjäämistä
Luonto-Liiton leirillä Anto tapaa ensimmäistä kertaa kuopiolaisen Marjatta Huttusen. Saaressa on vain vähän tekemistä, joten 10-vuotiaana Anto alkaa kerätä siellä kasveja. 19-vuotias ja rakastunut Anto polkee polkupyörällä Keuruulta Kuopioon juhannuksen viettoon tyttöystävänsä luo – 245 kilometriä 16,5 tunnissa! Vahvasti lääkäritaustainen suku odottaa AntosTieto ja tietäminen on hyvästä, tietämättömyys pahasta. Kyllähän sen kaiken maailman trumpeista huomaa. Perhe kalastaa ja viljelee kasviksia. Anto liittyy koulunsa Norssin Luonto-Seuraan ja innostuu hyönteistenkeruusta. Kukapa olisi osannut aavistaa, että viaton luontoharrastus koituisi monella tapaa nuorukaisen kohtaloksi. Anton hyönteiskokoelmaan on kertynyt yli 800 lajia. 18 LAPSEN MAAILMA 11 | 2018. Äiti näyttää, kuinka ne prässätään painon alla ja kiinnitetään siististi valkoiselle paperille. Selkisaaressa hän saa käyttää isänsä kouluaikaisia keruuvälineitä, ja isä hankkii hänelle myös hyönteisten käsittelyyn sopivat myrkyt. 13-vuotiaana otetussa kuvassa Anto näyttää jo professorilta tutkiessaan suurennuslasilla kasvia mustat pyöreät silmälasit päässään. Anto ja Matti vuolevat kasapäin hernekeppejä ja kitkevät kasvimaata. Pahimpaan pula-aikaan matka on soudettava, sillä bensiiniä ei saa. Alanurkkaan liimataan lappu, johon on kauniisti kirjoitettu kasvin nimi suomeksi ja latinaksi, heimo, kasvupaikka, päivämäärä ja kerääjän nimi. Sadepäivinä pojat ahmivat Jännityslukemisto-lehtiä tai dekkareita huvilan suuresta kirjastosta. takymmentä kilometriä. Vähän väliä veljekset painivat rajusti, ja pienempänä Anto saa aina päihinsä. Luokkatoveri, tuleva kirjailija Pentti Saarikoski kirjoittaa päiväkirjaansa Antosta heidän ylioppilasvuonnaan: ”Hyönteiset merkitsevät hänelle lähes kaikkea”
Tämän kuppilan tilalla oli fysiologinen osasto, sillä koko rakennus oli Helsingin yliopiston eläintieteen laitosta. Viisivuotias Markus meni paikalliseen esikouluun, jossa oli ainoa valkoihoinen. Leikola suosi luontoja luonnonsuojelukirjojen kustantaAnto Leikola on onnellinen, että on saanut kirjoittaa. Antosta tuli isä 22-vuotiaana , pian biologian maisteriksi valmistumisensa jälkeen. Hän on aateja oppihistorian professori Anto Leikola, 81. – Jokaisen pitäisi olla nuorena tekemisissä mahdollisimman paljon erimaalaisten kanssa, tuumaa Anto Leikola. Kun hän kirjoitti tietosanakirjoja, lapset Anna ja Markus saivat aina ”häiritä” häntä. Hän muistaa käyneensä täällä jo lapsena. Nuo Leikolan nuoruudessa solmimat kontaktit säilyivät, ja Leikoloilla oli paluun jälkeen usein kansainvälisiä vieraita, mikä ei vielä siihen aikaan ollut kovin tavallista. Tutkijanuran ohi kiilasi pian tietokirjoittaminen , ja Anto kaapattiin WSOY:n tietokirjaosaston johtoon. Kerran hän kuitenkin teki meille lautapelin. Olen aina tykännyt lapsista, vaikka suurimman vastuun kantoi Marjatta. – Tämä on muuttunut paljon. Itsekin olin aika kiireinen, mutta toisaalta aika paljon tein töitä myös kotona. Rotuerottelu oli kielletty vuonna 1964. Anton mielestä fiksuja ihmisiä tarvitaan muillakin aloilla. Täällä on käyty myös lasten ja lastenlasten kanssa. Tuohon aikaan lasten eriasteinen ruumiillinen kuritus oli tavallista, mutta Leikoloilla sitä ei harrastettu. Oma isäni oli hyvin kiireinen. Edelleen hän kävelee lähes joka päivä Elukan ohi keskustaan mennessään. Yliopiston tutkimusväki oli hyvin kansainvälistä: eurooppalaisten lisäksi oli myös japanilaisia ja kiinalaisia. Poika ihaili suuresti mustaa vuokraisäntä herra Kirbya, joka oli ratikankuljettaja. Leikolat solahtivat sujuvasti amerikkalaiseen elämänmenoon mustien asuttamalla alueella Philadelphiassa, vaikka välit mustien ja valkoisten välillä olivat juuri noina vuosina räjähdysherkät. Sen nimi oli Ka-ka-la-la-pe-pe-li-li. LAPSEN MAAILMA 11 | 2018 19 ››. Perhe muutti vuosiksi 1965–67 Yhdysvaltoihin ja Kanadaan, jossa Anto Leikola teki kokeellisen biologian tutkimusta. Ei silti, he olivat omatoimisia ja leikkivät paljon keskenään. ta lääkäriä, hyvä todistus menee kuulemma muuten hukkaan. Joskus, kun he keksivät Anton poissa ollessa kolttosia, Marjatta uhkasi: ”Odottakaas, kun isänne tulee kotiin!” Se ei ollut lapsista kummoinen pelote, sillä Anto oli kurinpitäjäksi kovin hentomielinen. Isän luottamuksesta poikaansa kertoo, että Markus sai toimia kartanlukijana, kun perhe turistimatkaili maassa, muun muassa Niagaran putouksilla. Reilut kuusikymmentä vuotta myöhemmin Elukan kuppilassa istuu tyylikäs, villakangastakkiin pukeutunut professorin näköinen herrasmies. Eläintieteen opinnot pidetään Elukalla eli nykyisessä Luonnontieteellisessä museossa, ja siellä valmistuu pro gradu -työkin. Tässä kivilinnassa kiteytyy iso osa hänen elämänhistoriaansa. "Väinämöiseltä jäi kantele, minulta erinäinen määrä kirjoja". Hän aloittaa biologian opinnot. Mustien oikeustaistelija Martin Luther King murhattiin 1968, siis melko pian heidän lähtönsä jälkeen. Englannin poika oppi nopeasti, sillä hän oli itse opiskellut sitä Golden Dictionary -sanakirjasta puoli vuotta ennen muuttoa. – Se oli kivaa
ANTO LEIKOLA SYNTYI vuonna 1937 Helsingin Naistenklinikalla. TYTÄR Anna on fysioterapeutti. Kyllähän sen kaiken maailman trumpeista huomaa. Li nan mielestä se oli kirjailija. Netissä on pillillä imettyä pikkutietoa, sirpaletietoa. Pojalleen Markukselle hänen neuvonsa oli: ”Lue itsesi maisteriksi – ihan sama miltä alalta”. Nyt tuo nuorinkin lapsenlapsista opiskelee viulunsoittoa Sibelius-Akatemiassa. – En ajattele, että ihmisellä olisi mitään erityistä tehtävää maapallolla, mutta ihmisen itsensä kannalta on tärkeää löytää syy, jonka vuoksi elää. Leikola oli mukana WWF:ssä, perustamassa Vihreää liikettä ja vaikutti pitkään Linkolan perustamassa Luonnonperintösäätiössä. Anto Leikolan isän hyllyssä oli Iso tietosanakirja lasten vapaasti käytettävissä. JULKAISI muistelmansa Matala profiili (Siltala) vuonna 2017. MITTAVA KIRJALLINEN TUOTANTO kattaa tietokirjoja, esseitä, pakinoita, kolumneja, oppikirjoja, lehtiartikkeleita, matkakirjoja ja runoteoksen sekä käännöksiä kahdeksasta eri kielestä. Minulle hän on vain Pena. Anto Leikola on tehnyt valtavasti työtä etenkin luonnontieteellisen tutkimuksen tulosten yleistajuistamiseksi. Lasten aikuistuttua Leikolat muuttivat kahdeksi vuosikymmeneksi maalle, Virtasalmelle. Linan vastaus oli viulunsoitonopettaja, leipuri ja prinsessa. Hän kysyi tytöltä myös, minkä tämä arveli olleen isoisän haaveammatti. HAAVEILEE parin–kolmen kirjan kirjoittamisesta, mm. Mikä meni pieleen, sillä tuoreen Nuorisobarometrin mukaan lasten ja nuorten suurimmat huolenaiheet liittyvät edelleen ympäristöön ja ilmastonmuutokseen. Vanhoissa tietosanakirjoissa tieto on koherentimpaa, johdonmukaista. Onneksi on lapsia, jotka harrastavat kirjastossa käyntiä. Minulla se oli ainakin sisäinen pakko kirjoittaa. Saaren omasta kirjastosta ei lukeminen loppunut kesken. – Tieto ja tietäminen on hyvästä, tietämättömyys pahasta. – Kun ei Suomella ole paljon muuta, millä loistaa kuin koulutus. Kun ei vain jäisi välitilaan, henkisesti sammuneeksi. Koulutuksesta leikkaamista hän ei ymmärrä. TYÖSKENTELI mm. Linkola oli jo silloin radikaalin maineessa. Siinä samalla he oppivat myös perkaamaan. – Ei paljon puuttunut, että olisi jääty pommin alle, mutta pelottavia muistoja ei sodasta jäänyt. Vuonna 2004 Leikola kysyi viisivuotiaalta tyttärentyttäreltään Linalta, mikä tämä haluaisi olla isona. Koulutuskysymykset olivat lähellä sydäntä jo 1960-luvulla, jolloin Leikola toimi Suomen ylioppilaiden liiton korkeakoulupoliittisessa toimikunnassa. – Tässä iässä tietää jo, ettei se hirveän kaukana ole. KOLME LASTENLASTA: Laura, Aamu ja Lina. – En sanoisi, että meni pieleen. aateja oppihistorian professorina Oulun yliopistossa 1980 ja 1983 sekä oppihistorian professorina Helsingin yliopistossa 2000-luvulla. POIKA Markus on tunnettu toimittaja ja kirjailija. On tärkeää löytää syy, jonka vuoksi elää. VÄITTELI vuonna 1963 vesiliskojen alkionkehityksestä. Hän pitääkin tärkeimpänä elämäntehtävänään tiedon levittämistä. Kesäisin saaressa hän toimitti omaa lehteään, Selkisaaren sanomia, jossa tärkeässä roolissa olivat lasten saaressa järjestämien kesäolympialaisten urheilutulokset. Huolimatta siitä, että ajat olivat ankeat, lapsuudesta jäi vain hyviä muistoja. – Mitä ihmeen takeita on jossakin Wikipediassa, jos sitä pääsee päivittämään kuka tahansa. Sadepäivinä istuttiin tuvassa takkatulen ääressä lukemassa dekkareita tai 1950-luvun Aku Ankkoja. En ole koskaan osannut pitää häntä minään erikoisena hirviönä, mutten myöskään suurena profeettana. – Ei voi olettaa, että kaikki hankkisivat kaikkia kirjoja. Siitä tuli mieluisa kesänviettopaikka myös lapsenlapsille, joille Anto opetti kaikenlaista luonnosta, etenkin kalastuksesta. mista. ASUU Helsingin Töölössä vaimonsa Marjatta Leikolan kanssa. Hän puolustaa edelleen perinteistä tietoja oppikirjaa. Suolahti). Luonnonsuojeluaate heräsi voimakkaana Suomessakin 1960-luvun lopussa. Kuka. Kuolemaan hän suhtautuu tyynesti. Paljon on edistyttykin, sillä asiasta puhutaan koulussakin. tietokirja darwinismin tulosta Suomeen on työn alla. Kyllä minäkin netistä katson, jos haluan tietää jonkun henkilön syntymätai kuolinvuoden. Hänkin oppi lukemaan ja kirjoittamaan varhain. – Silmät avoinna kuljettiin metsissä ja järvellä. Hän ei vain punninnut kaloja, vaan myös mittasi ne. – Pena vieraili meillä saaressa. Myös Markus Leikola oli tuttu näky Maunulan kirjastossa, vaikka kotonakin oli paljon kirjoja. Vielä 1950-luvulla kukaan ei puhunut luonnon tuhoutumisesta – tai jos puhuttiin maailman tuhoutumisesta, liittyi se sotiin. Kirjastolaitosta Leikola pitää tärkeänä, vaikka jo hänen lapsuudenkodissaan oli pienen kirjaston verran kirjoja. 20 LAPSEN MAAILMA 11 | 2018. Muutama vuosi sitten Leikola näytti Linalle Mehiläisen talon nurkalla kivijalassa kuoppia, jotka sodanaikainen pommi teki. Opetin, miten kalat pitää tappaa heti, kun ne on nostettu vedestä, syötäväksihän ne tulevat. Hän oli toimittamassa muun muassa pikkuserkkunsa kalastaja ja ympäristöfilosofi Pentti Linkolan teosta. Tyttöjen kanssa kalastettiin aika lailla, varsinkin katiskoilla, sillä kärsivällisyyteni ei ole koskaan riittänyt onkimiseen. ISÄ farmaseuttisen kemian professori ja Orionin toimitusjohtaja Erkki Leikola. ÄITI lääkäri Elli Leikola (o.s. 1970-luvulla Leikolankin kirjoittamia ja toimittamia tietosanakirjasarjoja kaupattiin niin tehokkaasti ovelta ovelle, että niitä oli käytännössä jokaisen kodin kirjahyllyssä. Sit kun kuolee, kuolee. Nykyinen politiikka on turhan bisneshenkistä: jos pistetään 10 miljoonaa koulutukseen, niin 100 miljoonaa bisnekseen. Monilla se on toiset ihmiset, yhdistykset tai hyväntekeväisyys. Niitä ei huomaa, ellei tiedä niiden olevan siinä
Hän luonnehtii tutkimiensa kuuden suomalaisen 2000-luvun kuvakirjan isäkuvaa osallistuvaksi, läsnä olevaksi, hassuttelevaksi ja huolehtivaksi. Riiheläinen osoittaa viime keväänä valmistuneessa gradussaan, että aktiivisen isyyden esiinmarssi näkyy ja tuntuu myös uudessa suomalaisessa lastenkirjallisuudessa. Suurimmalle osalle miehistä on nykyään itsestään selvää, että perheen perustamisen jälkeen puolet vanhemmuudesta kuuluu isälle. Vanhemmuusoppaiden tarjoama isäkuva on huomattavasti vanhoillisempi ja jäykempi. lempeäksi, isälliseksi, lohduttavaksi, kannustavaksi, huo›› LAPSEN MAAILMA 11 | 2018 21. Isät ovat sekä kykeneviä että halukkaita hoivaamaan omia lapsiaan. Tutkittavat kirjat valittiin neljän kriteerin perusteella: isähahmon tuli esiintyä kirjassa merkittävässä roolissa, kirjan piti olla lapsille tarkoitettu kuvakirja, ja sen tuli olla suomalaisen kirjailijan 2000-luvulla julkaisema. ISYYS AVARTUU, vanhemmuusoppaat eivät ANTTI VANAS | KUVAT MOSTPHOTOS TUTKITTUA TIETOA M O S T P H O T O S I syyttä on perinteisesti tutkittu negatiivisesta lähtökohdasta: on selvitetty isän puuttumisen vaikutuksia lapseen. Isää kuvailtiin mm. Positiivisena voimavarana isyyttä on Nelli Riiheläisen mukaan alettu tutkia vasta tällä vuosituhannella. Suurin osa kirjojen isähahmoa suoraan kuvaavista adjektiiveista oli sävyltään positiivisia. Uusien lastenkirjojen perusteella 2000-luvun suomalainen isä on läsnä oleva, huolehtiva – ja hassu. Tutkimuksen suunnanmuutos seuraa yleistä asennemuutosta
Lundin yliopiston tutkimuksen mukaan se voi olla paljon luultua yleisempää, sillä isien depressio ei välttämättä näy nykyisissä seurannoissa. Äiti oletetaan yhä luonnostaan kyvykkäämmäksi ja halukkaammaksi hoivaamaan lastaan kuin isä. Avun hakemista vaikeuttaa se, että tuoreiden vanhempien oletetaan olevan onnellisia, ja miehille omista mielenterveyden häiriöistä puhuminen on muutenkin erityisen vaikeaa. Se vähentää myös vauvan kasvuympäristön virikkeisyyttä ja saattaa siten hidastaa hänen kehitystään. Kaikkia synnyttäneitä äitejä seurataan masennusoireiden varalta. M O S T P H O T O S NUOREN ISÄN MASENNUS jää usein huomaamatta Äidin synnytyksen jälkeinen masennus on tuttu, tunnustettu ja seurattu ongelma, mutta kuka on kuullut puhuttavan tuoreen isän masennuksesta. Aidosti tasavertaisen vanhemmuuden tuottamiseksi sekä äiti että isä pitäisi nähdä hoivaamassa lasta tasapuolisesti, ja molemmille tulisi kirjoittaa sellaisia tunteita kuin huoli ja kiintymys lapseen. Vanhemmuusoppaat ponnistavat vanhemmuuden biologisesta alkuperästä: vain äiti synnyttää, ja siksi hänellä on isää paremmat valmiudet omaksua vanhemmuus osaksi identiteettiään ja oppia sen vaatimat käytännön taidot. Joenpellon tutkielman aineistona ovat Suomessa viime vuosikymmenen aikana julkaistut vanhemmuusoppaat. Vanhempien depressio on vakava asia sekä vanhempien että lasten kannalta, sillä masentunut aikuinen ei välttämättä kykene huolehtimaan lapsesta niin hyvin kuin pitäisi. Isiltä seuranta puuttuu, vaikka kansainvälisten tutkimusten mukaan heistäkin yli 8 % sairastuu. lehtivaiseksi ja rakastavaksi. Joitakin tällaisiakin oppaita Joenpelto onneksi aineistostaan löysi. Negatiivisessa sävyssä kuvataan yleensä vain isän hetkellistä mielentilaa. Surullista tai vaikeaa aihetta käsittelevä kirja sisälsi enemmän negatiivista kuvailua kuin kirja, jonka aihe oli kepeä ja helppo. Lapsen itkuisuus voi pahentaa tilannetta entisestään. Kolmanneksella tutkituista miehistä oli itsensä vahingoittamiseen liittyviä ajatuksia, mutta hyvin harva haki ammattiapua. Ruotsalaistutkimuksen mukaan tiedot isien synnytyksen jälkeisen masennuksen esiintyvyydestä voivat kaiken lisäksi olla pahasti alakanttiin, sillä käytössä oleva tutkimusmenetelmä EPDS (Edinburgh Postnatal Depression Scale) sopii huonosti miesten masennuksen diagnosointiin. Mukana on neljä viranomaisten toimittamaa lapsiperheille suunnattua opasvihkosta ja kuusi vapailla markkinoilla julkaistua opaskirjaa. Sofia Joenpellon tuoreen gradun mukaan vanhemmuus esitetään oppaissa yleensä perinteisten sukupuoliroolien pohjalta. Vanhemmuusoppaissa viljelty käsitys isän ja äidin vanhemmuudesta on Joenpellon mukaan muuttunut parissa vuosikymmenessä hyvin vähän. Heistä 10–12 % sairastuu masennukseen ensimmäisen synnytyksen jälkeisen vuoden aikana. Tulosten mukaan sellaiset miehille tyypilliset masennusoireet kuin ärtyneisyys, levottomuus, huono stressin sieto ja kasvanut itsehillinnän menettämisen riski eivät näy EPDS-testissä. Kirjan aihepiiri vaikutti selkeästi kuvailevien sanojen laatuun. Tutkimukseen osallistui 447 äskettäin isäksi tullutta miestä. Vanhemmuusoppaat eivät luota mieheen Suomalaisten vanhemmuusoppaiden näkemys isyydestä ja perhe elämästä on selvästi lastenkirjojen näkemystä jäykempi. 22 LAPSEN MAAILMA 11 | 2018. Vanhemman masentuneisuus voi johtaa vauvan tarpeiden laiminlyöntiin tai kovakouraiseen kohteluun. Yli 80 % kohtalaista tai vakavaa masennusta sairastaneista ei puhunut asiasta kenellekään. Yli 8 % isistä masentuu vauvan syntymän jälkeen. Isällä taas nähdään biologiseen sukupuoleen perustuva taipumus vältellä vanhemmuuteen sitoutumista – tai vähintäänkin vaikeus omaksua vanhemmuuden taitoja ja identiteettiä osaksi elämäänsä. Tutkimus julkaistiin Scandinavian Journal of Psychology -lehdessä
Tuhkimo-efekti ohjaa siis huomion väärään muuttujaan: tärkeä tekijä on ikä, ei biologinen side lapseen. Itä-Anglian yliopistossa tehty tutkimus kyseenalaistaa isäpuoliin liitetyn Tuhkimo-efektin: tulosten mukaan isäpuolet eivät ole lapselle biologista isää vaarallisempia. Isän nuoruus nostaa riskiä. Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopiston ja englantilaisen Anglia Ruskin Universityn yhteistyönä. Myönteiset kokemukset liittyvät yleensä tiettyihin paikkoihin, joissa nuoret tuntevat olevansa kuin kotonaan. Lisäksi nuorten parisuhteet ovat tavallista epävakaampia. Olennaista on, että myös isäpuolet ovat keskimäärin biologisia isiä nuorempia. Tutkimus julkaistiin Journal of Experimental Psychology -lehdessä. Koska isäpuolten osuus kaikista isistä on pienempi kuin neljännes, isäpuolet näyttäisivät olevan tilastollisesti biologisia isiä vaarallisempia. Isän nuoruus voi nostaa rikoksen riskiä esim. Nuorelle on hänen mukaansa annettava mahdollisuus kiinnittyä yhteisöön, joka välittää hänestä, ja josta nuori itse välittää niin paljon, että haluaa toimia yhteisön eteen ja sen puolesta. Haastatelluista 60 % koki voivansa hyvin, 30 % kohtuullisesti ja 10 % huonosti. siksi, että nuoret ovat muita köyhempiä ja huonommin perhe-elämään valmistautuneita. Psykologien 1970-luvulla lanseeraama Tuhkimo-efekti perustuu biologiaan ja lisääntymisekonomiaan: jos isä ei ole lapsen biologinen isä, lapsi ei edistä hänen geeniensä säilymistä. Tulokset ilmenevät Reciprocal Encounters – Young Adults Leaving Care -tutkimuksesta, jossa sijaishuollossa olleet nuoret haastattelivat sijaisperheessä tai laitoksessa asuneita vertaisiaan. Pysyvyydellä on ratkaisevan tärkeä merkitys nuoren hyvinvoinnille silloin, kun on tullut aika aloittaa sijaishuollon jälkeinen itsenäinen elämä. Haastattelut tehtiin Englannissa vuosina 2016–2018 ja Suomessa 2011–2012. M O S T P H O T O S M O S T P H O T O S LAPSEN MAAILMA 11 | 2018 23. – Ihmissuhteiden jatkuvuus mahdollistaa sen, että nuori tulee tutuksi ja läheiseksi joidenkin ihmisten kanssa ja voi jakaa heidän kanssaan myönteisiä kokemuksia ja muistoja. 20 lasta. Sijaishuollosta ITSENÄISTYVÄ NUORI kaipaa pysyvyyttä Osa nuorista on lohduttoman yksinäisiä. Lapsen surmanneet isät ovat keskimäärin selvästi muita isiä nuorempia, olivatpa he sitten biologisia isiä tai isäpuolia. Englannin ja Walesin isät surmaavat vuosittain n. Pysyvyys tarkoittaa sosiaalisesti ja emotionaalisesti tärkeiden suhteiden jatkuvuutta, joka luo tunteen kuulumisesta jonnekin, kiinnittää nuoren muihin ihmisiin ja tukee hänen itsetuntoaan. Isäpuolelta puuttuu siis biologinen motiivi huolehtia lapsen hyvinvoinnista. – Koskettavinta on kuulla joidenkin nuorten lohduttomasta yksinäisyydestä ja näköalattomuudesta, sanoo sosiaalityön professori Maritta Törrönen Helsingin yliopistosta. Luvun suhteuttamiseksi on hyvä muistaa, että englantilaisia ja walesilaisia on yhteensä 60 miljoonaa eli lähes 11 kertaa enemmän kuin suomalaisia. Loppuun asti vietynä päättely johtaa siihen, että isäpuolet saattavat olla biologisia isiä todennäköisemmin myös lapsen kaltoinkohtelijoita, seksuaalisia hyväksikäyttäjiä tai lapsenmurhaajia. Onko ISÄPUOLI VAARAKSI lapselle. Brittitutkijoiden mukaan riski liittyy pikemminkin ikään kuin geeneihin. Neljänneksessä lapsensurmista tekijä on isäpuoli
Positiivinen CV eli laaja-alaisten taitojen ansioluettelo kerää jokaisen lapsen taidot ja osaamisen koulusta – ja mikä tärkeintä: myös koulun ulkopuolelta. KANNUSTAMINEN kannattaa aina Tänä syksynä koulussa opetellaan kehumaan sekä kaveria että omaa itseä. SOILE HÄMÄLÄINEN | KUVAT LAURA VESA koulu 24 LAPSEN MAAILMA 11 | 2018. Se sai Sitran Ratkaisu 100 -haastekilpailun jaetun ensimmäisen palkinnon eli puoli miljoonaa euroa ja koettaa levittäytyä jokaiseen päiväkotiin ja peruskouluun
Uusitalo-Malmivaara siteeraa Työterveyslaitoksen professori Jari Hakasta, joka sanoo, että meillä Suomessa on pihtaamisen kulttuuri positiivisen palautteen annossa. Vea-Lina kehuu Fannyä. Kehykset ovat pahvinen raami, jonka sisään mennään. Hyvän sanomiseen tarvitaan konkreettisia menetelmiä. – Jos meillä on riittävästi sosiaalista taitoa, myötätuntoa, sinnikkyyttä, kykyä säädellä itseä, rohkeutta, tietty määrä luovuutta, ja näitä asioita tuetaan itsearvoisesti tärkeinä asioina, antavat ne pohjan tehdä vaikka mitä, UuKehutuolissa istuu yksi kerrallaan, kun muut puhuvat hänen selkänsä takana niin paljon hyvää kuin tulee mieleen. Se voi olla ihan käänteentekevä esimerkiksi nuorelle, sanoo Uusitalo-Malmivaara. I dea positiivisesta CV:stä alkoi kehittyä, kun erikoispedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaara tutki lasten onnellisuutta Helsingin yliopiston opettajainkoulutuslaitoksella kymmenisen vuotta sitten. Positiivinen ansioluettelo eli PCV tulee olemaan sähköinen alusta, jonne voidaan eri tavoin dokumentoida lapsen tai nuoren taitoja ja osaamista. Tältä tuntuu, kun kehutaan! Aamupiirissä on hienoa, kun kaikki kuuntelee. Sen ensimmäinen sähköinen versio saadaan valmiiksi tulevan lukuvuoden aikana, mutta siihen saakka PCV:t tehdään julisteen muotoon. Hakasen mukaan positiivinen palaute on käyttämätön voimavara, ilmainen resurssi, jolla on valtavan kauaskantoiset vaikutukset. – Oikeassa kohtaa annettu kannustava palaute voi kantaa, lämmittää ja motivoida pitkäksi aikaa. – Se on kuin harjoittelumolski, jossa opitaan, että ”voit puhua näin ja siirtää sen ihan tavalliseen kielenkäyttöösi, kun olet harjoitellut sitä kehyksen avulla”, Lotta Uusitalo-Malmivaara selittää. ”Hei, nyt mä näenkin sussa ihan erilaisia asioita, sä osaat tuon ja tuon”. Se on vaikeaa, koska siihen ei ole totuttu. Vuorinen suunnitteli myös kehukehykset ja -silmälasit. Opetushallituksen antamassa perusopetuksen opetussuunnitelmassa korostetaan laaja-alaista osaamista, joka muodostaa perustan kaikelle oppimiselle. Positiivisen psykologian nousun myötä alettiin selvittää myös onnistumiseen ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä, ei ainoastaan ongelmia. Siellä saa antaa palautetta ja ottaa vastaan palautetta. Positiivisen pedagogiikan mukaan myönteiset tunteet, positiivinen palaute ja vahvuuksien korostaminen edistävät oppimista. LAPSEN MAAILMA 11 | 2018 25 ››. Ideoiden käytäntöön viemiseksi hän teki erityisopettaja Kaisa Vuorisen kanssa luonteenvahvuuksiin keskittyvän Huomaa hyvä! -sarjan, johon kuuluu kirja, vahvuuksien variskortit ja työkirja. Hyvän sanomiseen tarvitaan konkreettisia menetelmiä PCV:n käyttöönotto vaatii uutta positiivisempaa toimintakulttuuria. Kehusilmälasien avulla opetellaan katsomaan uutta puolta ihmisistä ja asioista
Katsotaan sitä, joka puhuu, eikä pölötetä itse. Hyvä askartelemaan. – Mutta sitten pitää saada syttymään yksittäiset tyypit, jotka näkevät, että tämä vie eteenpäin koulutyötä, koko akateemista oppimista ja ryhmän sosiaalista taituruutta! Epäonnistumista ei tarvitse jännittää tai hävetä Lempäälässä uskotaan myönteisyyden voimaan. Moision koulun 2D-luokan oppilaat puhuvat toisistaan selän takana hyvää. Lotta Uusitalo-Malmivaara uskoo, että kun toimintakulttuuria halutaan muuttaa, koulujärjestelmää pitää lähestyä monelta suunnalta. 30 sekunnin ajan he saavat puhua tuolissa istujasta niin paljon hyviä asioita kuin ikinä tulee mieleen. Hyvä kaveri. ”Tsemppasit, teit töitä, keskityit oikeisiin asioihin.” – Onnistuminen ei johdu siitä, että olisi syntymästään joku neropatti. Pitää osata sanoa, että ”hei, sä olit todella sinnikäs, nyt todella osasit säädellä itseäsi, nyt olit tarmokas tai nyt olit asiantunteva”, Uusitalo-Malmivaara painottaa. sitalo-Malmivaara vakuuttaa. Aloitetaan ketjutervehdyksellä. – Kiltti. Tällä hetkellä palvelumuotoilijat suunnittelevat PCV:tä ja iso ryhmä, jossa on lapsia, nuoria, opettajia ja rehtoreita, testaa sitä. Sen jälkeen leikitään yhdessä. Että opittaisiin puhumaan tunteista ja vahvuuksista, niille pitää olla sanat. Tutoropettajatoiminnasta hän innostui, kun Lempäälän kunta lähti mukaan Uusi peruskoulu -ohjelmaan pari vuotta sitten. Aamupiirissä kuunnellaan toisen puhetta. Koulujen ja opettajien valinta jää kuntien tehtäväksi, mutta innostuneita opettajia on jo paljon. Kehutuolissa istuu yksi oppilas ja muut seisovat hänen selkänsä takana. Positiivisen CV:n avulla saadaan dokumentoitua juuri laaja-alaisia ja oppiaineita läpäiseviä taitoja. Moision koulu on suuri 650 oppilaan alakoulu. Tykkäsin eniten, kun tehtiin käsityötunnilla synttäritaulut. Luokan seinällä, oppilaiden käsitöissä tekemien synttäritaulujen rinnalla komeilee vahvuuskorttien varis. – Paras kaveri. On oleellista kertoa myös, että onnistuminen johtuu työskentelemisestä ja harjoittelusta. Fanny tyytyy hymyilemään, mutta se kertoo kaiken. Sinnikäs. – Loppujen lopuksi työalueemme muodostuivat hyvin vaihteleviksi. – Reilu. On tärkeää, että asialla on koulun johdon tuki ja että mukana ovat sekä oppilaat että opettajat. Kiva. Ihana. Opettaja Salla Ruohonen ohjaa aamupiirin ketjutervehdystä. Sen 2D-luokan opettaja Salla Ruohonen on kokenut omassa luokassaan, miten kannustava ja ystävällinen suhtautuminen saa oppilaat yrittämään enemmän. Laitetaan vasen käsi tarjottimeksi ja oikea sen päälle. Alueittaiset keskuskoulut ja niiden tutoropettajat ja -oppilaat toimivat asian airueina. – Hyvältä, sanoo Niklas. Hyvä tyyppi. Onnistuminen ei johdu siitä, että olisi syntymästään neropatti Tunnetaidot ovat tärkeitä vuorovaikutuksessa. Kova jätkä. Positiivinen CV jalkautetaan, ja koko Suomi opetetaan käyttämään sitä. Hyvää huomenta, Eveliina! Hyvää huomenta, Salla! Aamupiiri tehdään yleensä maanantaina, kun kerrotaan viikonlopun kuulumisista. Anton (vas.) ja Niklas nauttivat kehuista. Miltä tuntuu kun kehutaan. Yhteistyössä on mukana myös partiolaisia ja joukko urheiluseuroja. Hänen mukaansa lasten on helpompi motivoitua haastavampiinkin tehtäviin, koska tietävät, että saavat apua ja tukea, eikä epäonnistumista tarvitse jännittää tai hävetä. Hassu. – Onnistumiset ruokkivat luottamusta omiin kykyihin ja parantavat toimijuutta ja sitä kautta myös oppimistuloksia, Ruohonen kertoo. Hankkeen tavoitteena on opettajien digitaitojen kehittämisen lisäksi uuden opetussuunnitelman tavoitteiden konkretisoiminen. – Koko meidän pedagogiikan lähtökohta on sanoittaminen. Positiivinen emootio laukaisee pelkoa ja jännitystä ja luo turvallisuuden tunnetta. 26 LAPSEN MAAILMA 11 | 2018. Minä olen ollut kehittämässä uutta arviointia, mitä kautta vahvuuksien painottaminen on tullut mukaan
– Jos joku toinen oppilas tarvitsee apua, hän saattaa katsoa taulukosta, kuka voisi auttaa. Sorsa on tehnyt kolmasluokkalaisten kanssa luokan seinälle vahvuustaulukot, joihin oppilas saa kirjoittaa nimensä, jos tuntee olevansa vahva jossain taidossa. – Aina, kun jokin taito on saavutettu, oppilas saa värittää yhden tikaspuun. > www.positiivinencv.fi Iisa kertoo opettaja Taija Sorsalle, mistä hän pitää eniten. Salla Ruohonen ja Taija Sorsa pitävät käynnistämisvaihetta haastavimpana: siihen liittyy hämmennystä sekä oppilaiden että opettajien taholta. – Variskorttien avulla oppilaat ovat oppineet huomaamaan omia ja kavereidensa vahvuuksia ja myös käyttämään niitä. Jokainen oppilas käy syksyllä opettajansa kanssa tavoitekeskustelun, jossa pohtii omia vahvuuksiaan ja kehittämistavoitteitaan. Meidän luokassa parasta on yhteishenki. Lempäälässä on tehty myös Oma taitotikkaat -vihko, jonka avulla oppilas voi seurata omaa oppimistaan jo esikoulusta asti ja huomata, että tekemällä töitä oppii seuraavan asian. Numeroarviointi alkaa viidenneltä luokalta, mutta myös sen jälkeen todistuksiin kirjataan vahvuudet ja tavoitteet. Jonkin ajan kuluttua uudet työskentelytavat lähtevät kantamaan. – Positiivinen pedagogiikka ja luonteenvahvuudet ovat nousseet esiin mielen hyvinvoinnin ja laaja-alaisen osaamisen yhteydessä. Kun ryhmä toimii, syntyy positiivinen vire, joka tukee aikaansaamista. Oppilaalla voi olla käsitys, ettei hän osaa yhtään mitään Lempäälän Nurmen koulun opettaja Taija Sorsa sanoo Huomaa hyvä -hankkeen antaneen potkua omalle työlleen. Salla Ruohonen muistuttaa, että lapsi pitää ottaa ”kokonaisena pakettina”: jos lapsella on paha mieli tai hän on ahdistunut, ei hän silloin opi. Nämä opettajat tekevät työtään, koska haluavat, että koulu on paikka, jossa lapsella on hyvä olla. Sorsa työskenteli pari vuotta yritysmaailmassa työhyvinvoinnin kehittämishankkeessa. Silloin opettajan kannattaa antaa niin paljon positiivista palautetta kuin vain voi ja jättää moitteet vähemmälle. Kun malttaa alussa satsata luokan yhteishengen luomiseen, kiire sisältöjen suorittamisesta poistuu. Yhdessä on käyty läpi myös työkaveritaitoja ja pohdittu, millainen on hyvä työkaveri. Olisi hienoa, jos lapsi oppisi jo alakoulussa tuntemaan itseään, mikä kantaisi sitten yläkouluunkin, Sorsa pohtii. Alussa kannattaa satsata luokan me-henkeen Uusien mallien vieminen opetukseen ei suju aina saumattomasti. Elmi on jo värittänyt taitotikkaansa. Palatessaan koulumaailmaan hän huomasi, että koulussakin oppilaan hyvinvointi ja toimijuus paranevat, kun tälle annetaan enemmän vastuuta ja keskitytään vahvuuksiin. Vihkoon on koottu äidinkielen, matematiikan ja vuorovaikutuksen taitoja. – Oppilaalla voi olla käsitys, ettei hän osaa yhtään mitään. Jouluna käydään arviointikeskustelu, ja keväällä saa todistuksen, joka neljän ensimmäisen vuoden aikana muodostuu sanallisesta arvioinnista. Ruohosesta myös opettajilla on erilaisia käsityksiä koulun tehtävästä ja omasta opettajuudesta. LAPSEN MAAILMA 11 | 2018 27. – Ajattelen, että ne ovat taitoja, joita tarvitaan työssä ja ihmissuhteissa, vaikka ne eivät olekaan koulussa arvioitavia taitoja, Taija Sorsa pohtii. Hän on pedagoginen tutor ja opastaa muita opettajia vaikkapa viikkotavoitteiden laatimisessa. – Siinä joutuu selkiyttämään, kuinka paljon painoa laittaa oppiaineiden sisällöille ja kuinka paljon muille taidoille. – Vaikeinta on sellaisen oppilaan kanssa, joka uskoo, ettei koulu ole hänen juttunsa, ettei se kiinnosta, Sorsa miettii. Kun ysiluokalla mietitään, mihin oppilaat hakisivat jatko-opintoihin, on huomattu, että suuri osa oppilaista ei osaa nimetä yhtään vahvuuttaan – varsinkaan, jos he eivät ole kovin akateemisesti suuntautuneita tai saaneet hyviä arvosanoja
Meccanorakennussarja. Ulkomaisia hedelmiä, kuten banaaneja, saa kaupasta ympäri vuoden. Karin huone 1958 Omenat ja luumut tulevat omasta puutarhasta. Entä erilaista. Eetun huone 2018 Eetu pitää yhteyttä kavereihin kännykällä. Kari harrastaa lentokoneiden pienoismalleja. Eetu harrastaa skeittailua ja lumilautailua. Eetulla on oma YouTubekanava. Kesälomalla Kari kerää ja prässää kasveja. Eetu on pitänyt koulussa esitelmän ulkomaanmatkastaan. 28 LAPSEN MAAILMA 11 | 2018. Teksti ja kuvat Anniina Mikama Olisi jännä tietää, millaista meidän vaariemme elämä oli silloin, kun ne oli lapsia! Varmaan aika erilaista! Soitetaan ja kysytään! Mikä Eetun isoisän Karin ja Eetun omassa huoneessa on samanlaista. Karin vanhemmat suunnittelevat television hankkimista. Karilla on kirjekavereita ympäri maailmaa
(Tässä testataan päässälaskutaito.) Mikä on lempiruokasi. Tee Sinä samoin Isänpäivän kunniaksi ja kirjaa vastaukset tähän! PÄIVÄUNET HIIHTOKENKÄ PERUNARUOKA ILTAPOSSUT VAARIT SUUKKO ISO PAHA S A N A R I S T I K K O Kuinka vanha olet. Aino ja Eetu haastattelivat Ainon isoisää. Kuinka monta päivää se on. Mitä harrastat. + Yllätyskysymys (keksi itse!) Kumman huoneeseen esine kuuluu. Mistä haaveilet. Mitä musiikkia kuuntelit nuorena. Mikä on suosikkielokuvasi. EETUN KARIN EETUN KARIN EETUN KARIN EETUN KARIN EETUN KARIN EETUN KARIN LAPSEN MAAILMA 11 | 2018 29
Viime keväänä neljätoista metriä korkea näkötorni sai väistyä ja tilalle nousi uusi. Rauno on piirtänyt myös kaikki erämaakylän 17 pytinkiä. Kettukivi, kettujen ruokapaikkakin on lähistöllä. Löylyjen jälkeen peseydytään sadevedellä. – Velimieskin muisteli, että kun maatalouskoneisiin tuli jokin vika, pian minä keksin, mistä kiikasti, muistelee Rauno. Luonnonrauhassa arjen huolet unohtuivat ja välähti, että soisin mahdollisuuden muillekin. Se ei lähde käyntiin, mutta pian tohisee tuli takassa. Paikassa voi bongata yli 70 lintulajia, jopa kuukkeleita ja maakotkia. – Ettei minusta ennen aikojaan tulisi sohvaperunaa... M ersu keikkuu kumpareisella metsätiellä. – Hoitelin mehtää ja aivan ensimmäiseksi tein tien, missä hommassa kippikärrykin kaatui kaksi isovanhemmuus VOIMAKAKSIKKO Kun takkatuli lämmittää tupaa, alkavat Patrick Itäniemi ja Rauno Toivola tarinoida. Luontoihmiset ovatkin löytäneet paikan, ja vierailijoita on käynyt ympäri maailmaa. – Pappa, onko järkeä laittaa nyt tuli. Pappa ja tyttärenpoika tulevat mainiosti juttuun ja istuvat usein rinnatusten tarinoimassa. Liikuntaa onkin järjestynyt. Jo 14-vuotiaana Rauno piirsi navetat veljelleen ja itselleen . – Pappa käy täällä varmaan joka toinen päivä. Sen nokassa kököttävä kymmenen neliön saunamökki sijaitsee seitsemän ja puolen metrin korkeudessa. On talviasuttava laavu, näkötorni, pari kotaa, ”minitoimihalli”, monenlaisia mökkejä pikkusaunoineen, uimapaikka, kalalammikko ja ehkä Euroopan pienin salaojitettu pelto, kooltaan vain 120 neliötä. Rauno nyökkää ja syventyy kamiinaan. Vimpeliläinen Rauno Toivola, 82, ja tyttärenpoikansa Patrick Itäniemi, 13, ovat matkalla Raunon rakentamalle erämaakylälle, jonka päätuvassa hän alkaa puuhata uudenkarhean kaasukamiinan kanssa ojentaen tulitikkuja Patrickille takkatulta varten. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVA PÄIVI KARJALAINEN kertaa kyljelleen. Tampereen ja Helsingin yliopiston ympäristöasiantuntijat sekä pohjoisesta tullut luonto-opas ovat nimenneet paikan Järvi-Pohjanmaan Lapiksi. Ne rakennettiin, ja myöhemmin Rauno laittoi omaansa kanoja, joita oli parhaimmillaan 3 000. Sinun pitäisi lukea nämä. Hän oli ostanut 65 hehtaarin ”ihan pilalle hakatun” metsäpalan. Hänellä on yhdeksän saunaa: kuusi täällä ja kolme kotona, mutta parhaimmat löylyt saa laavun pikkusaunassa. Yhdessä kaksikko saunoo ja kalastelee. Tupa on lämmennyt. Takka on Raunon mukaan niin tehokas, että puolen tunnin päästä tikun raapaisemisesta voi ottaa jo lakin päästään. Patrick ei ole nikkarointihenkinen, mutta pitää luonnosta. 30 LAPSEN MAAILMA 11 | 2018. Mutta kun on pappana keksijänero, jonka päässä ideat välähtävät nopeasti, ohjeita ei ehdi lueskella. Kaikki värkit ja välineet nostetiin korkeuksiin liinojen ja narujen avulla, ulkopaneelit Rauno naputteli kiinni sisältä käsin. Myöhemmin voidaan vielä lämmittää sauna, jokin niistä yhdeksästä. Patrick kumartuu tarkkailemaan kamiinaa: – Tässä on tarkat käyttöohjeet. Rauno alkoi rakentaa kylää jäätyään eläkkeelle vuonna 1995, kun jotakin puuhastelua piti keksiä. Patrick varmistaa. Ei Rauno tehnyt kylää rahankiilto silmissään, vaan terveytensä ja kuntonsa ylläpitämiseksi
– Pappa on vähän jääräpäinen ja omasta mielestään aina oikeassa. Minulla oli vaikeuksia oppia kertotauluakin, Rauno sanoo ja silmissä pilkahtaa. Nyt aika kuluu vielä koulukloppina Vim pelin yläkoulussa ja seuratessa, millaisia keksintöjä papan aivoituksista syntyy. – Olen monta tuntia yrittänyt opettaa hänelle kännykän käyttöä! Usein pappa painaa vahingossa puhelimen äänettömälle, eikä kuule, kun se soi. – Pelkään pahoin, että hän lähtee maailmalle. Miten tyynesti Patrick asian otti: istui vain soututuolissa mumminsa sängyn vieressä. Koskaan ei voi tietää, mitä pappa seuraavaksi keksii. Niitä ennen suvun miehet kokoontuivat kamariin kertomaan kummitusjuttuja vainajista. – Venäjällä oli samaan aikaan vaalit. Se teki maasturinsa pohjaan kaksi reikää ja pilkki niistä. Melkein yhtä ketterästi. Nykyisin nuoriso on toisenlaista kuin ennen. Jos ei puhuta, lapset turvautuvat korvikkeisiin: alkoholiin ja huumeisiin. Ilkka-lehdessä oli Putinista pieni kuva ja minun pilkkiautostani melkein kolmen sivun juttu! Vaikka pappa monenlaista keksiikin, yksi asia Patricia hikoiluttaa. – Tulen surulliseksi, kun luen joskus lehdistä, että perheenjäsenet eivät ole puhuneet toisilleen vuosikausiin. – Sodan aikana oli paljon hautajaisia. Eipä tule enää pilkkiessä kylmä, kun sitä voi tehdä autosta. – Taidettiin me kerran…, Patrick muistelee. Toimeliastakin nykynuoriso on. Keskusteluyhteys on tärkeä. Mielestäni valtiolla tulisi olla joku sovittelija, joka hoitaisi, että puhumattomuus lapsiin ja lastenlapsiin saataisiin purettua. Patrick kertoo miettineensä juristin uraa, mutta sijoittajan tai yrittäjän hommatkin kiinnostavat. Rauno on rakennellessa pohtinut myös kasvatusasioita. – Kun pappa meni pilkille, siltä meni hermo, kun tuli niin kylmä. Rauno kuvailee suhdettaan lapsenlapsiinsa, Patrickiin ja Peppiin, 14, loistavaksi. Sen Rauno huomasi vaimonsa poismenon yhteydessä muutama vuosi sitten. Kasvattajana kannattaa olla rehellinen ja oikeudenmukainen. – Sanottaisiinko periksiantamaton. Usein Patrick ja Peppi leipovat papalle pakastimen täyteen tai lähettävät hänet kirkonkylälle ja siivoavat sillä aikaa tämän tuvan. Rauno ehdottaa hymyn häivähtäessä. LAPSEN MAAILMA 11 | 2018 31. Rauno asensi maasturiinsa television, sohvan ja lämmittimen. Minulle jäi siitä kammo, Rauno muistelee. Iltapäivän alkaessa hämärtyä Patrick ja pappa astelevat rappusia pitkin alas tornista. Kuolema oli hänelle luonnollinen asia. – Olen minä täällä hänen kanssaan yöpynytkin, mutta kuorsaus on aika kovaäänistä, Patrick tuumaa. Valtiolla tulisi olla joku sovittelija, joka hoitaisi, että puhumattomuus lapsiin ja lastenlapsiin saataisiin purettua. – Onko me koskaan edes oikein riidelty. Rauno kertoo yrittäneensä opettaa Patrickia erämaakylän ylläpitoon. – Kysyin katsastusmieheltä luvan, pappa sanoo väliin. Sillä kun on tuota ällitälliä, keskiarvo yli yhdeksän ja matematiikkakin sujuu. – No jos niin oli, se on jo unohdettu, Rauno kuittaa
ULLA OJALA | KUVAT EEVA ANUNDI vanhemmuus 32 LAPSEN MAAILMA 11 | 2018. Vekkulin kanamiehen ISÄ Kalle Niinikangas on isä ja runoilija, joka kirjoittaa poikansa Toivon Downin syndroomasta kaunistelemattoman vakavasti ja rakastavan leikkisästi
Niinikankaille tarjottiin mahdollisuutta jatkotutkimuksiin eli käytännössä lapsivesipunktioon, mutta he hylkäsivät tarjouksen. – En osannut tulkita riskiä oikein. – Olivathan ne tunteet vaikeita ja vaikuttavia, kuvailee Niinikangas runsaan kuuden vuoden takaisia tuntemuksia. LAPSEN MAAILMA 11 | 2018 33 ››. Ajattelin, ettei sairaan lapsen syntyminen olisi oikeasti mahdollista. Vaikka taustalla vaikutti osaltaan väärä riskiarvio, tärkeämpi oli vanhempien tietoinen päätös, että lapsi oli tervetullut, tuli mitä tuli. Runokokoelma Tervetuloa Mongoliaan – Runoja yksilönkehityksestä (Enostone Kustannus) ilmestyi tänä keväänä. Niinikankailla on kaikkiaan neljä lasta, joille kaikille Kalle on kirjoittanut syntymärunon. Haastattelukin sovitettiin niin, että hän ehti ajoissa hakemaan Toivon esikoulusta. K alle Niinikangas oli saada työhistoriaansa merkinnän luvattomasta poissaolosta, kun ei kyennyt menemään töihin poikansa syntymän jälkeisenä päivänä eikä heti edes ilmoittamaan tilanteesta. Nyt Toivon erilaisuus on meille ihan normaalia arkipäivää. Erilaisen lapsen tulo maailmaan sai aikaan tarpeen sopeutua asiaan tutulla tavalla – kirjoittamalla – ja myös hankkia tietoa tuntemattomasta. Toivo on ollut sisaruksilleen Lempille, 8, ja Helville, 11, (oik.) sekä kuvasta puuttuvalle IloAugustille, 10, alusta lähtien silmäterä ja Mahaveli Veikkonen. ”Kätilöopiston aula romahtaa ympäriltäni, en saa henkeä, tuupin tieltäni rakenteiden raunioita, kukkavihkoja kantavia onnen läkähdyttämiä läheisiä.” Niinikangas on sittemmin jättäytynyt pois palkkatyöstä ja on kokopäivätoimisesti tietokirjailija, runoilija, kustantaja – ja isä. Vasta usean tunnin kuluttua Toivo -pojan maailmaan tulosta isä pystyi kertomaan esimiehelle tekstiviestillä Downin syndroomaa sairastavan lapsen syntymästä ja sen aiheuttamasta mielen myllerryksestä. Keskiraskauden seerumiseula oli hälyttäny t suhdeluvulla 1:200:aan. Raskaita aikoja on toki ollut, mutta ne ovat pääasiassa liittyneet siihen, ettemme ole tienneet, selviääkö poika hengissä, sanoo Niinikangas viitaten Toivon sairastelukierteeseen sydänvaivoineen ja keuhkokuumeineen. Se tarkoittaa korkeaa riskiä saada lapsi, jolla on 21-trisomia eli Downin syndrooma. ”Elämän uhkapelissä päätämme pitää meille jaetut kortit.” – Olemme molemmat taustaltamme sosiaalialan ammattilaisia, joten erilaisuuden ajatus ei ollut niin hankala
Nyt julkisessa terveydenhuollossa on laajalti käytössä NIPT-testi, jonka avulla sikiön kromosomipoikkeavuudet pystytään havaitsemaan äidistä otettavasta verinäytteestä. Kirjan nimi on mukaelma materiaalista, joka annettiin Niinikankaille sairaalassa pojan syntymän jälkeen. 34 LAPSEN MAAILMA 11 | 2018. Alkuperältään amerikkalaista Muutos lentosuunnitelmassa -artikkelia käytetään yleisesti ensitietomateriaalina vanhemmille, joille on syntynyt kehitysvammainen lapsi. Artikkelissa vammaisen lapsen syntymää verrataan siihen, että lomamatkalla päädytään Italian sijasta Hollantiin. Tämän seurauksena poika puhuu toisinaan hyvin römeällä äänellä, mikä hämmästyttää suuresti tuntemattomia. Sydämen eteisessä oli myös reikiä, ja poika kärsi keuhkokuumeesta toisensa jälkeen. Jos epäillään sikiön poikkeavuutta, raskaana olevalle tarjotaan mahdollisuutta jatkotutkimuksiin. Löysässä hirressä kromosomitestin tuloksia odotellessa ja kaikenkarvaisia poikkeamia googlatessa syntyi kokoelman nimiruno. Jos näin ei tehdä on potilaalle pahimmassa tapauksessa vaihdettava molemmat keuhkot.” Ennen leikkausta perhe kävi läpi viiden kuukauden helvetin. Toivon sydän leikattiin, kun hän oli 11 kuukauden ikäinen, ja hänen toinen äänihuulensa halvaantui. Ultraäänitutkimuksen vaikeiden rakennepoikkeavuuksien selvittämiseksi raskausviikolla 18+0–21+6 tai raskausviikon 24+0 jälkeen. Yhdistelmäseulonnassa otetaan verinäyte raskausviikoilla 9+0–11+6 ja mitataan sikiön niskaturvotus raskausviikoilla 11+0–13+6. Pitkän kirjoitusprosessin aikana runot ovat hioutuneet: useat olivat ensin paljon kantaaottavampia ja joitakin on editoitu kokonaan pois. – Kaikki oli niin hämmentävää. Vaikka vaimon mielestä pojalla oli paljon Downin syndrooman ulkoisia tunnuspiirteitä, lääkärit eivät halunneet heti syntymän jälkeen ottaa asiaan kantaa. sikiön 21-trisomian (Downin syndrooma). Leikkauspöydälle päädyttiin, sillä Toivolla todettiin puolivuotiaana avoin valtimotiehyt, jonka aiheuttama verenpaine oli ennättänyt tuhota toista keuhkoa. Seulonta kattaa mm. Näin jälkeenpäin on ymmärrettävää, että kromosomitestien tulosten saaminen vie aikaa, mutta siinä hetkessä kaikki tuntui musertavalta. – Hänellä itsellään oli Down-lapsi. Niinikangas koki tämän ensitietomateriaalin käsittämättömäksi, sillä runoilija olisi kaivannut tuntemattoman äärellä pelkästään kovaa faktatietoa, ei kielikuvia. Me rysähdimme Sisä-Mongolian arolle missä korviini ei kaiu oopperaa tai chansoneita tai motetteja vaan möreää kurkkulaulantaa. Eikä minulle tarjota vaaleaa vehnäolutta italialaisen viinin asemesta, kurkkuuni kumotaan väkipakolla kumissia, käynyttä tammanmaitoa.” Möreä kurkkulaulanta oli kuin enne tulevasta . Niinikangas kiittelee kätilöä, jonka toinen hoitaja pyysi paikalle konsultoimaan. ”Ei meidän lentomme laskeutunut tulppaanipellon laitaan. Vaikkei hänkään voinut sanoa asiaa suoraan, pelkkä läsnäolo auttoi. SIKIÖITÄ SEULOTAAN Kunnat tarjoavat raskaana oleville: Varhaisraskauden ultraäänitutkimuksen raskausviikoilla 10+0–13+6. "Olen käynyt lukemassa Toivosta kertovia runoja runoilloissa ja saanut paljon positiivista palautetta rehellisyydestä", sanoo Kalle Niinikangas. ”Kananrinta on pikimmiten viillettävä auki. Kromosomipoikkeavuuksien seulonnan joko varhaisraskauden yhdistelmäseulonnan avulla tai vaihtoehtoisesti keskiraskauden seerumiseulonnan avulla raskausviikoilla 15+0–16+6. Aiemmin tarjolla oli vain istukkaan tai lapsivesionteloon kajoavaa tutkimusta, johon sisältyy keskenmenoriski
Mutta Toivon kohdalla se vain jatkuu ja jatkuu. Emme esimerkiksi voi tietää, kuinka automaattisesti autot kulkevat kahdentoista vuoden päästä. Eräänä aamuna hänen tyynynsä alta löytyi rikki mennyt kananmuna, ja kun vanhemmat alkoivat selvittää arvoitusta, haudontaa odottavia munia löytyi eri puolilta kotia. Jossain vaiheessa vanhemmat olivat huolissaan myös siitä, järkkyikö muiden sisarusten perusturvallisuudentunne. ”Viittoo mummua vaarin viittomalla ja nauraa räkättää päälle.” Hän on myös sisarustensa silmäterä ja heidän synttäreidensä vetoneula, rakastava, hetkessä elävä ja todella hyvä kanamies. – Toki Toivo aiheuttaa meille myös harmaita hiuksia, kuten jokainen lapsi. Isä ennätti surra myös sitä, mistä kaikesta Toivo jää paitsi tulevaisuudessa: ei tule ajokorttia, ei häitä. Alkuaikojen suru ja optimistinen tiedeusko tuntuvat nyt jopa hieman huvittavilta. ”Poika, joka herää jokaiseen aamuun yhtä iloisena. Viimeisimmästä sairaalajaksosta on nyt aikaa yli vuosi, ja keuhkokuumetta Toivo poti viimeksi jouluna 2016. Lääkäri leikkasi Toivon seuraavana aamuna, vapaapäivänään, kertoo Kalle Niinikangas. – Alkuaikojen suru ja optimistinen tiedeusko tuntuvat nyt jopa hieman huvittavilta. – Heidän oli vaikea jäädä jonkun toisen hoitoon, sillä he olettivat automaattisesti, että vanhemmat ovat pitkään poissa. Kalle Niinikangas on kirjoittamassa Toivon innoittamana toista kirjaa, johon tulee päiväkirjamaisia tuokiokuvia arjesta pojan silmin nähtynä. Minun poikani, minun rakas poikani.” Sitaatit ovat Kalle Niinikankaan runoteoksesta Tervetuloa Mongoliaan (Enostone Kustannus). Yhtään ei tiettävästi kuoriutunut... Pienessä talossa oli aidattu piha, kaksi kanaa ja kissa. LAPSEN MAAILMA 11 | 2018 35. Kanamiehen elkeensä Toivo näytti viime kesänä Pariisin lähellä, jossa perhe vietti kaksi viikkoa talonvaihtajina. Poika, jonka kaltaisia syntyy yhä vähemmän. Poika, jonka kaltaisia sikiöseulotaan. Isällä on päällimmäisenä kuitenkin ilo lapsesta ja siitä, että he ottivat hänet vastaan. Poika, joka tervehtii kaikkia. Tällä hetkellä pinnalla on karkaileminen ja muu omatoimisuus: pyykinpesukoneessa saattaa yhtäkkiä pyöriä kiviä tai astianpesukoneessa mozzarella-juustoa. Poika, joka osaa kiivetä vintin rappuset. Toivo paneutui viime talvena huolella myös sisarustensa ideoimaan munienhaudontaoperaatioon. Poika, jolla on oppimisen palo. Kun sydänkirurgi jälleen soitti leikkauksen peruuntumisesta, kysyin häneltä, voitteko ottaa vastuun siitä, että minä sekoan. Isommat sisarukset olivat kuulleet, että kaupan munia hautoessa niistä voi kuoriutua tipuja. Yhdessä runossa tuore isä surffailee netissä etsien myös tietoa siitä, voisiko Downin syndrooman parantaa. – Leikkausta siirrettiin kerta toisensa jälkeen Toivon uusiutuvien keuhkokuumeiden ja muille lapsille tehtyjen kiireellisempien leikkausten takia. – Toivo hoiteli kanoja ja oli aina hyvin onnellinen, kun kopista löytyi muna. Nykyään Toivo on metrin mittainen vitsailija , joka käy esikoulua ja saa sekä fysioettä puheterapiaa
M itä olisi lapsuus ilman ystäviä. Lue lisää keruusta: www.?nlit.?/leikitaanko Keruu lapsuudesta ja lasten ystäväsuhteista 1900-luvun Suomessa | 15.9.2018–15.1.2019 sä äaWWW.FINLIT.FI/KERUUT K U VA T: EI N O TA M M IN EN , SI M O RI ST A / H K M LISÄTIETOJA: SKS:n arkisto, puh. Meitä kiinnostaa kaikkien aikuisten suomalaisten lapsuus, jolla tässä viitataan ikävuosiin 0–16. Kirjoituksessa voit pohtia esimerkiksi ystävien merkitystä, kaveriporukoiden muodostumista, leikkejä, kiusaamista ja aikuisten suhtautumista lasten touhuihin. Julkisuudessa puhutaan usein vain siitä, miten vanhemmat tai yhteiskunta ovat jättäneet jälkensä lapsiin. Keruu lapsu j Keruu lapsuudesta ja lasten ystäväsuhteista 1900 luvun Suomessa | 15.9.2018–15.1.2019 8 15 1 2019 Leikitäänkö. Keruun järjestävät SKS ja Tampereen yliopiston Kokemuksen historian huippuyksikön tutkija, FT Antti Malinen. | Antti Malinen, Antti.Malinen@staff.uta.. Kaikkia näitä voi tehdä myös aikuisten kanssa, mutta se ei ole sama asia. Vastaukset arkistoidaan SKS:n arkistoon ja Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon. 0201 131 240, keruu@?nlit.. Lähetä kirjoituksesi 15.1.2019 mennessä verkkolomakkeella osoitteessa www.?nlit.?/leikitaanko tai postitse osoitteeseen Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, arkisto, PL 259, 00171 Helsinki, merkitse kuoreen tunnus ”Leikitäänkö?” tai sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen keruu@?nlit.?, merkitse aihekenttään tunnus ”Leikitäänkö?”. Tiedotamme keruun tuloksista keväällä 2019 ja arvomme vastaajien kesken kirjapalkintoja.. Mikä on ystävien rooli lapsen elämässä, ja miten se on muuttunut ajan kuluessa. Voit kirjoittaa omalla kielelläsi ja tyylilläsi, nimellä tai nimimerkillä. Nyt keräämme lapsuusmuistoja 1900-luvulla syntyneiltä suomalaisilta. Toisten samanikäisten kanssa lapsi harjoittelee sosiaalisia taitoja, jakaa iloja ja murheita sekä pitää hauskaa
Tällaista mallia aletaan julkisessa keskustelussa kaivata Kivijärven mukaan yleensä silloin, kun perinteiset sukupuoliroolit ovat kriisissä. ”MIEHEN MALLI” . Silloin voidaan antaa tilaa vaihtoehtoisille tavoille elää sukupuolta, eikä pojan tai tytön tarvitse olla tietynlainen. Etenkin aiemmin esimerkiksi poikien kouluvastaisuus, häiriköinti tai alisuoOn uskallettava vaatia ponnistelua koulussa myös pojilta. Tiedemaailma peräänkuuluttaakin niin sanottua sukupuolivastuullista tutkimusta. sukupuoli Pojat on poikia – VAI ONKO. On uskallettava vaatia ponnistelua myös pojilta. Kivijärven mukaan poikien kouluvastaisuus tai välinpitämätön suhtautuminen kouluun heijastelee kovaa tai vähintään perinteistä työväenluokkaista maskuliinisuutta, joka karsastaa teoreettista opiskelua ja arvostaa enemmän tekemistä kuin lukemista. IITA KETTUNEN LAPSEN MAAILMA 11 | 2018 37. Poikatutkimuksessa esitellään myös ei-heteroseksuaalisia ja/tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvia, kuten esimerkiksi transmaskuliinisia nuoria, jotka on todettu biologisesti tytöiksi, mutta jotka kokevat itsensä pojiksi – tai toisinpäin. Pojat ovat poikia -ajattelu heijastaa konservatiivista käsitystä siitä, millaisia pojat ovat ja millaisia heidän tulee olla jo sillä perusteella, että ovat syntyneet pojiksi. Samaan tapaan hyvin menestyvien poikien tulkittiin joutuvan kiusaamisen tai syrjinnän kohteiksi. Kenestä puhumme, kun puhumme pojista. Ne täytyy vain osata nähdä ja hyväksyä. Tämä johtuu Kivijärven mukaan perinteisen miehen roolin jäykkyydestä. Niille pitää myös raivata tilaa. Syyskuussa julkaistiin useiden tieteenalojen Poikatutkimus (Vastapaino), joka haastaa yksioikoisia tulkintoja pojista ja nuorista miehistä. Kivijärven mukaan tällainen ajattelu ei tunnista poikuuden sisäistä moninaisuutta ja voi asettaa muotin, josta voi tulla joillekin pojille vankila. Uusia tapoja elää poikana ei tarvitse keksiä, sillä niitä on ollut aina ja kaikkialla. PERINTEISEN SUKUPUOLIROOLIN PELASTAJA. Sosiaalista sukupuolta koskevaa keskustelua on jähmettänyt ”miehen malli”, jolla viitataan perinteiseen työväenluokkaiseen mieheen, joka pikemminkin tekee asioita kuin puhuu. Kivijärvi on yksi teoksen toimittaneista tutkijoista. Viimeksi se liittyi keskusteluihin translaista ja samaa sukupuolta olevien adoptio-oikeuksista, kun oltiin huolissaan siitä, etteivät kaikki lapset saa kotonaan miehen mallia. . Menestyyhän valtaosa heistä niin koulussa kuin myöhemmin opinnoissakin ihan hyvin. J ulkista keskustelua on hallinnut huoli poikien huonosta lukutaidosta ja kouluvastaisuudesta sekä nuorten miesten syrjäytymisestä. Se ei tarkoita sitä, etteivät miehet saisi olla miehiä ja pojat poikia, vaan että kaikki saavat olla kuten kokevat itse parhaaksi, Antti Kivijärvi muistuttaa. Pelkän biologisen sukupuolen sijasta tulisi nähdä myös esimerkiksi sosiaalinen sukupuoli, johon voimme vaikuttaa jokapäiväisessä toiminnassa. Sukupuolivastuullinen poikatutkimus pyrkii Kivijärven mukaan olemaan tietoinen sekä sukupuolittuneista toimintamalleista että rakenteista ja haluaa purkaa niitä. Myös heidät olisi otettava mukaan julkiseen keskusteluun ja tutkimukseen. Tutkijoiden mielestä tulisi määritellä tarkemmin, kenestä ollaan huolissaan. . . Olisikin tärkeää tutkia, kuinka miessukupuoli tai kova maskuliinisuus voi joillakin pojilla olla syynä esimerkiksi siihen, että vastoinkäymisten käsittely rakentavilla tavoilla saattaa olla vaikeaa. KOULUVASTAISUUS NOUSEE KOVASTA MASKULIINISUUDESTA Julkisessa keskustelussa ja usein myös tutkimuksissa sukupuoli määritellään biologisesti sekä poika–tyttötai feminiinisyys-maskuliinisuus-akselilla. Antti Kivijärven mielestä on huolestuttavaa, että koulua pyritään muuttamaan viihteellisemmäksi, jotta se herättäisi enemmän poikien kiinnostusta. ?Tällainen ajattelu on harhaanjohtavaa, sanoo tutkija Antti Kivijärvi Nuorisotutkimusseurasta. – Vuosikymmenten saatossa on tapahtunut muutosta, mutta edelleen poikana olemisen mahdollisuudet ovat tyttöihin verrattuna jossain määrin kapeampia, Kivijärvi huomauttaa. Keskustelua värittävät vahvasti yksinkertaistavat näkemykset, jotka perustuvat tilastollisiin keskiarvoihin. Monen pojan voi olla vaikea tunnistaa osaamattomuuttaan ja kertoa siitä vanhemmilleen tai opettajille. Vaikka viime vuosikymmenien aikana pojat ja miehet ovat saaneet toteuttaa sosiaalista sukupuoltaan paljon vapaammin, on muutos hyvin hidasta. Niissä sukupuolta käytetään ikään kuin supermuuttujana, joka selittää ongelmat. riutuminen kuitattiin Pojat ovat poikia -asenteella. On vaara, että ahdamme pojat tiettyyn muottiin vain sillä perusteella, että he ovat syntyneet pojiksi
Kouluille tarjotaan eväitä viettää toiminnallista teemaviikkoa, jonka aikana oppilaat ja opettajat voivat tutustua lapsen oikeuksiin yhteisen tekemisen kautta. ULLA OJALA | KUVAT MIKKO KAUPPINEN K ansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää vietetään maailmanlaajuisesti 20.11. Tänä vuonna teemana on osallisuus. Ensimmäistä kertaa vietettävän teemaviikon takana on lapsija nuorisojärjestöjen, lapsiasiavaltuutetun toimiston, seurakuntien ja valtion toimijoiden yhteinen viestintäverkosto, jota Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi. Verkosto on tuottanut lapsen oikeuksien viikon verkkosivuille valmiita tehtäviä, tuntisuunnitelmia ja oppimateriaaleja, joista opettajat voivat valita omalle koululleen sopivimman tavan osallistua yhden oppi38 LAPSEN MAAILMA 11 | 2018. kouluissa on oiva tilaisuus ottaa oppilaat mukaan toimimaan ja vaikuttamaan asioihin. Verkosta löytyy valmiita materiaaleja, joiden tuella opettaja voi vaikkapa heittäytyä oppilaiden kanssa pohtimaan, mitä kehitettävää olisi luokan toimintatavoissa. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen kunniaksi. koulu Lapset MUKAAN Lapsen oikeuksien viikolla 19.–23.11
– Kuuntelen, mitä lapset haluaisivat tehdä, ja menen siihen mukaan. Apuohjaaja Joona Isosaari Tampereen lastenparlamentista. Luokanopettaja Susanna Wåghals-Päätalo oululaisesta Pateniemen koulusta on saanut oppilailtaan positiivista palautetta siitä, että hän osallistuu lasten juttuihin; välitunnin pihapeleihin tai elokuvan tekemiseen. Erityisluokanopettaja Minna Kamppuri lähti mukaan, sillä hän haluaa edustaa lapsia, joiden ääni ei tule kuulluksi tai joiden rohkeus ei riitä tuomaan omia mielipiteitä esille. Milja-Maria Halme, Salli Myllymäki , Milja Suomi ja Ella Virtanen sekä apuohjaaja Joona Isosaari Tampereen lastenparlaErityisluokanopettaja Minna Kamppuri Tikkamäen koulusta (vas.), tutkija Hanne Kivimäki THL:stä ja erityisasiantuntija Tiia Hipp Lastensuojelun Keskusliitosta saivat Tesoman yhtenäiskoulua käytältä Milja Suomelta (selin) hyviä ideoita osallistaa oppilaita. » LAPSEN MAAILMA 11 | 2018 39. – Osallisuus tulee esille myös monessa uuden opetussuunnitelman kohdassa. Sain täältä verkostopäivästä niin paljon ideoita, että mietin jo, miten ehdin ne kaikki toteuttaa, nauraa Wåghals-Päätalo. Opettaja voi materiaalin tuella lähteä luokkansa kanssa pohtimaan, millaisen toimintatapoja koskevan muutoksen se haluaisi toteuttaa. Joukko lapsia Tampereen lastenparlamentista , opettajia ja lapsen oikeuksien viestintäverkoston jäseniä kokoontui elokuussa kehittelemään materiaaleja kouluille. – Lapsen ja nuoren osallisuus on äärimmäisen tärkeää. Näin hän pystyy vaikuttamaan omien asioidensa käsittelyyn, eikä mikään Oppilaiden silmät oikein loistavat, kun he pääsevät vaikuttamaan. Tahdotaanko vaikkapa parantaa ryhmähenkeä, kehittää koekäytäntöjä tai parantaa työrauhaa. Keskustelen esimerkiksi aina ennen osastohoidon aikaista hoitoneuvottelua oppilaan kanssa ja kysyn, mitä hän haluaa minun tuovan esiin neuvottelussa. tunnin, yhden koulupäivän tai koko viikon ajan. – Olen lupautunut pitämään aamunavauksen, ja lipunnoston järjestämme myös. Sivustolta löytyy myös lyhyt video, jonka kautta pääsee tutustumaan osallisuuden monimuotoisuuteen, sekä osallisuusaiheisia Kahoot-tietovisakysymyksiä, ristikoita ja värityskuvia. tule hänelle tilanteessa yllätyksenä. Ella Virtanen Tampereen lastenparlamentista. Kamppurilla on kehitysvammainen tytär, ja hän työskentelee sairaalaopetusta antavassa Tikkamäen koulussa Joensuussa. Parviainen kannustaa oppilaitaan kyseenalaistamaan asioita, mutta näiden on myös pystyttävä perustelemaan kantansa asiallisesti ja ketään loukkaamatta. – Tuntuu, että oppilaiden silmät oikein loistavat, kun he pääsevät vaikuttamaan. Milja-Maria Halme Tampereen lastenparlamentista. Luokanopettaja Aino Parviainen espoolaisesta Kuitinmäen koulusta on huomannut, että oppilaat tuntevat itsensä tärkeiksi ja saavat koulupäivästä kiinni henkilökohtaisella otteella päästessään vaikuttamaan – vaikka pieneenkin asiaan äänestyksen kautta. Tikkamäen, Kuitinmäen ja Pateniemen koulut osallistuvat lapsen oikeuksien viikkoon. Milja Suomi Tampereen lastenparlamentista
o IKEUKSIEN LAPSEN viikko Lähde mukaan viettämään toiminnallista Lapsen oikeuksien viikkoa 19.-23.11.2018! Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: www.lapsenoikeuksienviikko.fi Lähde mukaan viettämään toiminnallista Lapsen oikeuksien viikkoa 19.-23.11.2018! Kun aikuiset kuuntelevat mitä lapsilla ja nuorilla on sanottavaa, tekevät he myös parempia päätöksiä. Vaikka lasten näkemykset tulee ottaa huomioon päätöksenteossa, se ei tarkoita sitä, että päätösten tulisi tai ne voisivat aina olla lasten näkemysten mukaisia. Siihen velvoittaa myös Lapsen oikeuksien sopimus. Kukaan ei saa jäädä syrjään tai hylätyksi. > www.lapsenoikeuksienviikko.fi MITÄ OSALLISUUS TARKOITTAA. Suomi on tyytyväinen siitä, että pystyi työryhmissä jakamaan tietoa Tesoman yhtenäiskoulussa hyviksi havaituista osallistamisen keinoista: oppilaat ovat päässeet vaikuttamaan esimerkiksi koekäytäntöihin, valinnais aineiden opiskelutapaan ja ryhmätöiden tekemiseen. Kaikkein hiljaisimpienkin lasten pitää saada äänensä kuulluksi. Osallisuus ei tarkoita vain lapsiryhmien oikeutta tulla kuulluksi, vaan jokaisella lapsella on oikeus osallistua henkilökohtaisessa elämässään silloin, kun päätökset koskevat häntä – olipa kyse perheen yhteisistä asioista, terveydenhuollosta tai lastensuojelusta. Pelkästään edustuksellisuuden varassa osallisuus jää kuitenkin liian ohueksi, sanoo asiantuntija Reetta Kallio Lastensuojelun Keskusliitosta. Yleisesti ottaen he ovat huomanneet, etteivät aikuiset aina pidä lasten ideoita kovin hyvinä tai kokevat ne vähän sekavina, jolloin ne helposti sivuutetaan. Aikuiset eivät aina pidä lasten ideoita kovin hyvinä. Lapsen oikeuksien sopimuksen artikla 12 takaa jokaiselle lapselle oikeuden ilmaista näkemyksensä itseään koskevissa asioissa. – Kun puhutaan lasten osallisuudesta ja erityisesti kouluympäristöstä, osallisuus mielletään helposti edustuksellisena, esim. Näkemykset tulee myös ottaa huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Jotkut ovat huomanneet, että aikuisten jutellessa keskenään lapset joutuvat odottamaan pitkään oman asiansa kanssa. Muistathan nostaa lipun salkoon Lapsen oikeuksien päivän kunniaksi 20.1.! Asiantuntija Reetta Kallio Lastensuojelun Keskusliitosta.. Oikeus käydä koulua. Hänen mukaansa aikuisten tehtävä on huolehtia vaikkapa osallistavien opetusmenetelmien avulla, että jokaisen oppilaan ääni tulisi kuulluksi koulussa, myös kaikkein hiljaisimpien. Lopullinen päätösvalta on aikuisella. Että saa vaikuttaa omiin asioihin. mentista tuumaavat, että päivän aikana tuli työstettyä runsaasti hyvää materiaalia. oppilaskuntina. Myös omien koulujensa oppilaskunnissa aktiivisesti toimivat tytöt tuumasivat, että pystyvät vaikuttamaan oman elämänsä asioihin suhteellisen hyvin niin kotona kuin koulussa. Mitkä lapsen oikeudet sitten ovat nelikon mielestä kaikkein tärkeimmät. Tänä vuonna lapset ja aikuiset harjoittelevat osallisuuden taitoja yhdessä koulujen Lapsen oikeuksien viikolla! Ps. Oppilaskunta on ideoinut myös sisarusluokkatoiminnan toisen koulun kanssa. Se, ettei tarvitse tehdä töitä
Tammikuun alussa löysin edullisen loma-asunnon Menorcalta. Kevään aikana varasin laivaliput Barcelonasta Menorcalle ja edelleen Mallorcalle. Aamulla on onneksi vilpoisampaa. ARENYS DE MAR (3 VRK) Lentokentällä selviää, ettei matkalaukkuvaraus verkossa ole onnistunut. Vitsailemme telkkarista, wifistä ja ilmastoinnista, joista yksikään ei toimi kunnolla. Ruokakaupan myyjä ei ilahdu englannin eikä espanjan puhumisesta, mutta saamme ostettua pussillisen ruokaa, jonka nautimme pienessä huoneessamme viltin päällä kuin piknikillä konsanaan. On niin kuuma, että Venla päättää nukkua kivilattialla. Rakas MATKAPÄIVÄKIRJA Miten minun, yksinhuoltajaäidin, Espanjanlomareissu lasteni kanssa onnistui. TINTTI, 10 LAPSEN MAAILMA 11 | 2018 41 ››. Oli todella vaikeaa saada matkarahat säästöön kolmelle yksin, joten budjetti oli tiukka. Jono etenee etanan vauhtia, tiskillä on yksi virkailija ja useita harjoittelijoita, jotka veloittavat matkalaukustamme 80 euroa. Ainakin sitä odotettiin kuin kuuta nousevaa. Barcelonan lentokentältä pääsemme näppärästi aerobussilla Placa Catalunyalle, josta vaihdamme Arenys de Marin lähijunaan. Makselin laskuja vähitellen. TEKSTI JA KUVAT HEIDI MAJDAHL E n ollut neljään vuoteen ottanut lapsia mukaan ulkomaille, ja omatuntoa kolkutti. Ja omatoimimatka Ei tullut ikävä tietsikalla pelaamista, koska oli muuta tekemistä. Onneksi kone on myöhässä... Vietämme päivät kävellen, uiden ja syöden. Matka kestää melkein tunnin, mutta onneksi Hostal La Luna sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä. Haaveilimme ja intoilimme matkasta kuukausia, mikä auttoi jaksamaan stressin keskellä ja paiskomaan duunia viime metreille asti. Elo–syyskuussa kärkyin halpoja lentoja hintoja vertaillen. Mikäänhän ei ole kivempaa kuin kokea jotain uutta lasten kanssa. 15 000 asukkaan pikkukaupungissa kaikki puhuvat katalaania
Muutamina päivinä kuumuus vetää ilmat pihalle ja jäämme lepäilemään huoneistoomme ja pulikoimme hotellin uima-altaassa. Takseja ei näy missään, ja matka asunnolle on todella pitkä. Noh, nukkumisesta ei muutenkaan tule mitään penkeissä, joiden selkänojaa ei voi säätää. Venla, joka on hyvin kiinnostunut elintarvikkeista ja niiden hinnoista, on innoissaan kaupassa: hedelmät ja marjat ovat hyvin edullisia ja litra vastapuristettua appelsiinimehua maksaa vain kolme euroa! Minä suuntaan kalatiskille ostamaan simpukoita ja katkarapuja. Kun kävelemme painavine matkalaukkuinemme muutaman kilometrin keskustan suuntaan, lapset ovat todella reippaita eivätkä valita lainkaan. On uskomattoman upeaa virkistäytyä lämpimässä ja kirkkaassa vedessä. VENLA, 14 nukumme, paljon! Innostun pitkästä aikaa lukemaan, ja lapset pelaavat shakkia. Havahdun, kun Tintti huutaa: ”Sulla on niin omituinen logiikka!” ja suuttuu, kun sisko voittaa hänet. Olemme illallisen jälkeen niin poikki, että lähdemme takaisin hotellille kyläjuhlista huolimatta. Muutama teinipoika kisailee keskenään ja hyppää meduusoista huolimatta korkealta kalliolta meriveteen ison pärskähdyksen saattelemana. Vesi on täynnä meduusoja, joita ilmestyy rannoille tuulen mutkana. Ciutadellan vanha kaupunki on todella viehättävä pittoreskeine pikkukatuineen, kauniine puistoineen ja kauniisti sisustettuine liikkeineen ja ravintoloineen. ¡Hola! Lomaselfie Palman vanhassa kaupungissa. Kiertelemme laivaretkellä Menorcan rannikkoa ja katselemme lukemattomia kauniita poukamia. Vähän kuin söisi aina makaronilaatikkoa ja sit saakin tacoja. Uimaranta on pitkä ja uskomattoman hienohiekkainen, mutta paikka on varsinainen turistirysä! Hotellihuoneemme on BUDJETTI (20 VRK) Lentoliput: Helsinki–Barcelona 180 e Palma de Mallorca–Hki 283 e Matkalaukku 80 e Majoitus: Arenys de Mar (Hostal La Luna) 250 e / 3 vrk Ciutadella (Apartamentos Fiesta Park) 600 e / 10 vrk Alcudia (Vista Alegre) 217 e / 2 vrk Palma de Mallorca (Hostal Pons) 190 e / 2 vrk Laivaliput: Barcelona–Menorca/Ciutadella 222 e Ciutadella–Mallorca/Alcudia 98 e Käyttörahat ja tuliaiset: 1 895 e Koko lysti yht.: 4 015 e Hiekkalinna nousee La Vall -rannalle Menorcalla. Poliisit ja ambulanssit ovat paikalla tuntikausia, sillä omaiset haluavat hyvästellä naisen ennen kuin hänet kuljetetaan pois. Yhtäkkiä alkavat ilotulitukset, ja ihmisvirta valuu kirkolta rantaan päin. Reitti kulkee pitkin laavakivikallioista merenrantaa. Kaupunki on kuuma ja kaunis. Meille yritetään soittaa taksi kaupungin ainoasta auki olevasta kahvilasta, ja kahden tunnin odottelun jälkeen istumme vihdoin taksissa ja saavumme loma-asunnollemme. Vuokraamme Venlan kanssa pyörät ja matkaamme keskustan kauppoihin. Puhumme lasten kanssa kuumuuden vaaroista ja siitä, miten eri tavoin Espanjassa toimitaan tällaisessa tilanteessa. Illalla kaunis rantaravintola on pullollaan ihmisiä vauvasta vaariin. BARCELONA (1 VRK) Barcelonan keskustassa tapaamme entisen naapurini, joka toimii kaupunkioppaanamme. Majoitumme Puerto de Alcudiaan. Olemme innoissamme saaren vaihdosta: vuoret tekevät jo merellä vaikutuksen kauniin mutta tasaisen Menorcan jälkeen. Viimeisenä iltana lähdemme uimaan läheiseen poukamaan. 42 LAPSEN MAAILMA 11 | 2018. MENORCAN CIUTADELLA (10 VRK) Laiva on täynnä nuorisoa, joka valvoo ja meluaa läpi yön. Saavumme Ciutadellaan aamukuudelta. Hyppäämme metroihin ja ratikoihin, ehdimme käydä puistoissa, vanhassa kaupungissa ja istuskella kahviloissa. Pysähdymme niistä yhteen, ja lapset hyppivät uimaan laivan kannelta. Paikallisbussit tulevat tutuiksi, sillä matkustamme niillä lähes joka päivä eri rannoille. Aurinko hehkuu, kristallinkirkas turkoosi meri lepää edessämme, tuuli tuivertaa hiuksia ja läiskii niitä kasvoille. Lapset nauttivat täysin siemauksin hiekkalinnojen rakentamisesta, toistensa hiekkaan hautaamisesta, uimisesta ja snorklaamisesta. Lapset kääriytyvät lakanoihin ja nukahtavat pian. Barcelonassa, taustalla Sagrada Familia -kirkko. Tintti pelaa kännykällä sisätiloissa, ja me Venlan kanssa kierrämme kantta ja otamme kuvia. Ihmiset seisoskelevat kallioilla ja tuijottavat mereen. MALLORCAN ALCUDIA (3 VRK) Alcudiaan matkaavalla laivalla ei ole montaa matkustajaa – turistejakin lisäksemme vain kaksi. Eräänä päivänä pääkadun liikenne on poikki: vanhempi naishenkilö on saanut sydänkohtauksen rannalta tultuaan ja kuollut. Olemme juuri hyppäämässä veteen, kun tajuamme, ettei vedessä ole ketään. Kävelemme Antoni Gaudin 1880-luvulla suunnittelemaan, edelleen keskeneräiseen Sagrada Familia -kirkkoon ja syömme matkan varrella todella hyvää libanonilaista ruokaa puistokadulla. Valmistamme ateriat huoneistossamme ja teemme eväitä rannalle. Illalla tilaamme taksin, sillä laiva lähtee puolilta öin kohti Menorcan saarta
Pilar on vihainen ja käy omin käsin nappaamassa respasta meille tuulettimen hotellivirkailijan vastusteluista huolimatta. Minusta oli tärkeää näyttää lapsille, miten toimia ja käyttäytyä vieraassa maassa ja ymmärtää, että elää voi monella tavalla. Lopulta suostun, ja jätämme tavaramme vuokrauspisteeseen ja lähdemme polkemaan pitkin rantoja. Ja että ongelmia kohdatessa voi apua pyytää muilta! Matka oli selvästi tehnyt tehtävänsä ja nollannut nuppimme: alaovella kukaan meistä ei muistanut ovikoodia. Vietämme Palmassa muutaman päivän, syömme hyvin ja teemme hieman ostoksia. PALMA (3 VRK) Palma de Mallorcalle hurauttaa Alcudiasta tunnissa bussilla. Meitä odotti siisti, uuteen uskoon laitettu koti ja kukkakimppu ystävältä, joka oli huolehtinut asunnostamme matkan ajan. Alamme olla valmiita kotiinlähtöön. Pilar järjestää myös lisävuoteen Tintille. Saan suljettua torakan vessaan, ja lähdemme etsimään apua alakerran ravintolasta. MATKA JÄTTÄÄ JÄLKENSÄ ”Matkustelu ei ole aina kaunista tai helppoa, mutta matka muuttaa sinua, se jättää jälkensä muistiisi, tietoisuuteesi, vartaloosi ja sydämeesi. TUETTUJA LOMIA! Lomia perheille, ikääntyneille, työikäisille, työttömille ja eri potilasja vammaisryhmille. Oli ihanaa olla taas kotona!. Lähetä hakemus 21.12.2018 mennessä. Saat jotain mukaasi ja toivottavasti jätät jotain hyvää jälkeesi,” reissaajakokki Anthony Bourdain on todennut. Ja minä kun olin luullut, että ne ovat urbaanilegenda! En pysty tappamaan ötökkää, lapset pelkäävät, eikä hotellin vastaanotossakaan ole ketään. Jukola ry:n ylläpitämä lastensuojelulaitos Etelä-Savossa tarjoaa perhekotivanhemmille hyvän toimeentulon lisäksi yhteisön muiden yksikköjen tuen, moniammatillisen työyhteisön, työnohjauksen sekä mahdollisuuden asua ja elää lähellä Järvi-Suomen luontoa. tai tilaa esite Katso haettavissa olevat lomat sivuilta Vuoden 2019 lomat tulevat hakuun lokakuussa! Viimeisen päivän pimetessä illallisravintolan valinta vanhassa kaupungissa on vaikeaa, mutta meidät heittää sisään mies, joka kertoo omistavansa suurimman osan alueen ravintoloista ja sanoo juuri täältä löytyvän parhaat pihvit. Lisätietoja sivuiltamme Perhettä tukevaa lastensuojelua. Vanhanaikaisessa keittiössä tutustumme saksalaisamerikkalaiseen Anjaan, jonka kanssa jään siemailemaan viiniä ja juttelemaan. Olimme reissussa lähes kolme viikkoa kolmestaan ja näimme monta kaunista paikkaa. Huonekalut ovat eri aikakausilta, seinillä on isoja, vanhoja öljyvärimaalauksia ja mahonkipöydillä pölyisiä pitsiliinoja. Tahdotko tehdä merkityksellistä, elämän kokoista työtä lasten ja nuorten parissa. Palman lempiravintolamme tapaksia. Etsimme perhekotivanhemmiksi pariskuntaa, joista ainakin toisella on AMK-tasoinen sosiaalitai terveydenhuoltoalan koulutus sekä kokemusta lastensuojelusta ja lasten kanssa työskentelystä. Kerron hänelle torakasta, avuliaasta tarjoilijasta ja ilmastointilaitteesta. Lapset kiljuvat ja hyppivät veneestä turkoosiin veteen, ja vuoret siintävät taustalla kuin alppikylässä konsanaan. Seuraavana päivänä reissaamme bussilla 10 kilometrin päähän idylliseen Pollençan pikkukaupunkiin, jossa on kauniita rakennuksia ja kukkia joka puolella. Luonnollisesti unohdan hotellin avaimen rannalle... pieni ja siellä on vain kaksi sänkyä. Päästettyään torakan päiviltä hän yrittää korjata rikkinäistä ilmastointilaitetta. Asettaudumme hostelliin, joka sijaitsee 1700-luvulta peräisin olevassa rakennuksessa. Sitä pyörittää kaksi sympaattista vanhempaa miestä, joilla ei näytä olevan kiire mihinkään. Keskellä rakennusta on kattoon asti auki oleva patio puutarhoineen. He oppivat myös, ettei ole olemassa vain yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita. Itselleni ostan sievän viuhkan. Eräänä yönä huoneeseemme lentää valtava torakka. Myöhemmin käyskentelemme lasten kanssa ympäri vanhaa kaupunkia ja syömme maistuvia tapaksia puistokadun varrella. Seuraavana aamuna juttelen hotellin siivoojan, Pilarin kanssa. Onneksi hän ei valehtele, pihvit ovat mehevät ja ilta ihana. Yksi tarjoilijoista tulee mukaamme kenkä aseenaan. Tintti on unohtanut uimahousunsa, joten poikkeamme pieneen putiikkiin ja ostamme uudet. Perhekotivanhemmiksi Mäntyharjulle. Tapasimme turisteja monista Euroopan maista ja ystävälliset paikalliset tekivät vaikutuksen – varsinkin, kun huomasimme, että ihan kaikki eivät aina olleet ystävällisiä. Lapset mankuvat polkuvenettä
PEHMOJA maailmalle Seinäjoen Kitinojalla asuvan Elisa Kristolan käsissä syntyy taidokkaita pehmoleluja, mikä on huomattu ympäri maailmaa. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVA MIKKO LEHTIMÄKI nuori yrittäjä 44 LAPSEN MAAILMA 11 | 2018
Varastosta löytyy kymmenen kilon säkki pumpulia, jolla pärjää vuoden. On hienoa, kun voi tuoda iloa toisille. Hänellä on lahjakkuutta myös piirtämiseen, ja peruskoulussa kuvaamataito oli aina kymppi, niin kuin käsityökin. – Tampereella mangatapahtumassa minulla oli myyntipöytä. Vauhti kiihtyi ja 2016 Elisa perusti Pumpulipehmo-yrityksensä. Minun hahmoissani saattaa päässäkin olla viisi eri osaa, mutta ei sellaisia voinut oikein alakoululaisten kanssa työstää. – Se on tosi vaivalloista jo pelkästään pään, hiusten ja vaatteiden takia. Hän haluaisi eläinlääkäriksi, mutta aikoo jatkaa pehmojen tekemistä opintojen ohella. Elisa on pitänyt kaksi 4H-pehmolelukurssia alakoululaisille. Hän saa tekemistään hahmoista paljon positiivista palautetta. Joskus pehmolelua haluavia on niin paljon, että yrittäjän on pakko pitää taukoa. Raati kiitteli häntä poikkeuksellisesta lahjakkuudesta kädentaidoissa. Hankalinta mukavassa puuhassa on värjääminen. OMPELUS AINA MUKANA Elisa valmistaa pehmolelut kaavoista lähtien itse. – Silloin tehtiin ihan peruspehmoja. Keväällä 2017 hän voitti 4H-yrityskilpailussa 13–17-vuotiaiden sarjan. Näillä näkymin sitä näyttää piisaavan. Kuivaan materiaalit hiustenkuivaajalla, koska niin tulee pehmeä lopputulos. Tosin naapurinpoika on saanut syntymäpäiväkseen Nuutti-pillipiiparin, mutta silloin mallia etsittiin kirjastoista miltei koko suvun voimalla. Toiset harrastukset vievät rahaa, mutta tämä tuo, Elisa hymyilee. – Sen ensimmäisen näyttelyn jälkeen joku soitti minulle, että haluaisi ostaa Totoro-hahmon. – En tee mitään ilman mallia. Välillä keskustelumme yksityiskohdista, sillä haluan täyttää asiakkaan toiveet mahdollisimman hyvin. Ihmishahmoja Elisa ei tee. ILOA TOISILLE Kankaita Elisa tilaa netin kautta. Ranskaakin opiskelen, mutta sitä en kyllä asiakaspalvelussa käytä, enkä ruotsia. Toisinaan Elisa on myynyt tuotteitaan ”livenäkin”. En osaa tehdä vaatteita, kutominenkaan ei suju ja virkkaamaan en alakoulussa oppinut ollenkaan. Kaavojen piirtämisessä en ole niin tipitarkka, vaan aika suurpiirteinen. – Se on varmasti yksi parhaimmista jutuista tässä puuhassa. En ehtinyt sukukokouksen vuoksi olla siellä kuin puolitoista tuntia, mutta siinäkin ajassa meni 30 pehmoa, jotka vietiin ihan käsistä. Iloa syntyy myös siitä, kun oppii uutta ja pääsee eteenpäin, vaikkapa ompelemaan avonaisen suun hampaineen. Pienet saumat Elisa ompelee käsin, suuremmat ompelukoneella. – Kerran unohdin sulkea sähköisen tilauslomakkeeni ja sitten olikin jonossa jo 16 tilausta! Suosituin hahmoista on yhä Totoro. – Näpertelystä tykkäävänä teen nekin kaikki mielelläni käsin. Animeja mangafanit ympäri maailmaa ovat löytäneet Elisan pehmot Instagramin kautta. – Minulla on ompelus melkein aina mukana, hyödynnän koulussakin pitkät välkät ja bussimatkat. Riippuu koosta ja yksityiskohdista, miten kauan pehmon valmistamisessa menee, mutta yleensä muutamasta tunnista muutamaan viikkoon. Sileitä kankaita en värjää. – Hoidan kansainväliset suhteet englanniksi. Elisa harrastaa myös ratsastamista ja opiskelee Seinäjoen kansalaisopistossa japania, jota hän pääsee testaamaan Japanin-matkalla, jota suunnittelee yhdessä siskojensa kanssa. Mallina voi olla hänen piirroksensa tai sitten jonkin pelin tai japanilaissarjakuvan hahmo. – Teen näitä niin kauan kuin intoa riittää. Sana kiiri lakeuksilla ja pian pehmot haluttiin näytteille myös Peräseinäjoelle, Nurmoon ja Kauhavalle. Taitavan tekijän aikaansaamana pehmoja oli pian syntynyt sellainen joukko, että ne saivat näyttelyn Ylistaron kirjastoon. INTOA PIISAA Ammatiksi asti Elisa Kristola ei pehmoeläinten työstämistä ajattele, mutta eläimiin tulevaisuuden unelma-ammatti liittyy. Siitä homma sitten lähti. Valmistan pehmon aina asiakkaan toiveitten mukaisesti. Koneella voisi tehdä esimerkiksi silmiäkin. Vielä ei ole syntynyt sutta. – Pehmoja on helppo toteuttaa, koska niissä on niin selkeät rajat. Sillä tavoin tulee yksilöllisempiä ja ilmeikkäämpiä pehmoja. LAPSEN MAAILMA 11 | 2018 45. Hän ei halua, että mukavasta puuhasta tulee stressi. Ensimmäisen pehmon tekeminen oli niin mukavaa, että Elisa alkoi värkätä niitä omaksi ilokseen lisää. Toiset harrastukset vievät rahaa, mutta tämä tuo. Joillakin pehmolelujen tekijöillä on käytössään kirjontakone, johon syötetään tietokoneella tehty tiedosto. J o seitsemännellä luokalla Elisa Kristola, 18, teki käsityötunnilla japanilaiseen tapahtumaan puvun ja sen oheen koirahahmon pehmoleluna. Hän oli isojen siskojensa myötä innostunut japanilaisesta sarjakuvataiteesta, animesta ja mangasta. – Tekoturkista värjään kangasväreillä. Aiemmin pienimmät hahmot olivat avaimenperän kokoisia, mutta niissä oli liian kova näpertäminen. Nyt lukion toista luokkaa käyvä Elisa on valmistanut jo parisataa pehmolelua ja tilauksia tulee jatkuvasti Amerikkaa ja Kanadaa myöten
Tai ehkä hän unohti. Kansalaisjärjestöissä tehdään työtä konfliktien ja väkivallan ehkäisemiseksi. Myös muut järjestöt ja viranomaiset törmäävät avioliittoon pakottamiseen työssään. Virallisia tilastoja aiheesta ei kerätä Suomessa eikä EU:nkaan tasolla. – Sanoin siskolleni, että meidän pitää paeta koko huomispäiväksi kotoa. Ääritapauksissa kyse on fyysisestä väkivallasta, pakkoavioliitoista ja jopa murhista. Hanan oli noin 10-vuotias, kun hän kuuli jotain, mitä ei ollut tarkoitettu hänen kuultavakseen kotona Irakissa. Taustalla on huoli erityisesti naisten ja tyttöjen seksuaalimoraalista. Perheitä tuetaan ennen kuin tilanteet kärjistyvät Loisto setlementin Sopu-tilasta on pyritty luomaan turvallinen: se on kodikas keittiönurkkauksineen ja yhteisine oleskelutiloineen. Seuraavat kolme päivää tytöt olivat pois kotoa: lähtivät varhain aamulla ja tulivat takaisin vasta myöhään illalla nukkumaan. – Keskustelemme nuoren luvalla myös vanhempien kanssa, jollei se uhkaa nuoren turvallisuutta. Sen osoite ei ole julkisesti saatavilla. Perheen kunnia pyritään palauttamaan kontrolloimalla tai rankaisemalla odotusten vastaisesti toiminutta henkilöä. Silloin Sopu-työntekijät voivat aloittaa työskentelyn perheen kanssa. – En tiedä, miksi näin kävi. Yleisimmillään kunniaan liittyvä väkivalta tarkoittaa henkistä väkivaltaa: kontrollointia, uhkailua ja rajoittamista. Pakkoavioliittoja tulee Monika-Naiset liiton tietoon noin 30 vuosittain. Samalla annetaan viesti kaikille yhteisöön kuuluville: jos ylität sopivana pidetyn rajan, sinullekin käy näin. Isä muutti mieltään, eikä tyttöjä viety kätilön käsiteltäviksi. Loisto setlementissä on tehty kunniaan liittyvien konfliktien ja väkivallan ennalta ehkäisevää työtä vuodesta 2012. Hanan ymmärsi, että hänet oli tarkoitus viedä siskonsa kanssa seuraavana päivänä kätilönä työskennelleen vanhan rouvan luo silvottavaksi. ”Kulttuuriperinteet EIVÄT OIKEUTA väkivaltaa” Kunniaan liittyvää väkivaltaa esiintyy myös Suomessa, vaikka sen yleisyydestä ei ole tilastoja. Hänen isänsä ja äitipuolensa keskustelivat perheen tyttöjen ympärileikkauksesta. Pelkäsin, enkä halunnut, että minulle tehdään niin, Hanan muistelee. Isä meni oikeuteen ja sopimus purettiin, Hanan kertoo. Toisaalta jotain isän asenteesta kertoo se, ettei hän pakottanut Hananin vanhempaa siskoa naimisiin vastoin tämän tahtoa lähes 20 vuotta vanhemman miehen kanssa, vaikka asiasta oli sovittu sukujen kesken. Tyypillinen asiakastilanne on sellainen, että kun tyttö tulee teini-ikään, hänen vanhempansa alkavat rajoittaa harrastuksiin menoa tai kavereiden kanssa oloa. Tiettyyn pisteeseen vanhempien kuuluukin rajoittaa, mutta liika on liikaa, Aapakallio tiivistää. Sisko sanoi täysi-ikäiseksi tullessaan, ettei halua naimisiin miehen kanssa, jota ei tunne. – Lievemmissä muodoissaan kunniaan liittyvä väkivalta on aika yleistä mutta näkymätöntä. Henkinen väkivalta on yleisintä Tyttöjen silpominen, pakkoavioliitot ja muu kunniaan liittyvä väkivalta juontuvat samoista juurista. Ehkä isä oli vain kiireinen, eikä jaksanut vaivata mieltään tyttöjen asioilla. Nuoret eivät usein tunnista sitä ennen kuin alamme keskustella asiasta, vastaava Sopu-työntekijä Johanna Aapakallio Loisto setlementistä sanoo. HANNA MOILANEN | KUVITUS ELINA JOHANNA AHONEN Y leisimmillään kunniaan liittyvä väkivalta tarkoittaa kontrollointia, uhkailua ja rajoittamista. Hän halusi itse valita sulhasensa. 46 LAPSEN MAAILMA 11 | 2018. Usein henkinen väkivalta ei ylitä syytekynnystä, mutta se voi tulla esiin koulussa kuraattorin puheilla tai uhrin yleisenä pahana olona. Hiljainen vastarinta tehosi. Ilmiöön liittyvät tyypillisesti perinteiset sukupuoliroolit ja vahva yhteisöllisyys, jolloin odotusten vastaista käytöstä ei pidetä vain yksilön ongelmana, vaan se leimaa koko perheen. Tilaan ei kutsuta uhkaavasti käyttäytyneitä henkilöitä, vaan heidät tavataan tarvittaessa muualla. – Sisko sanoi täysi-ikäiseksi tullessaan, ettei halua naimisiin miehen kanssa, jota ei tunne eikä ole oikein koskaan edes nähnyt. Ilmiön laajuudesta Suomessa ei ole tarkkaa tietoa
Tytöille ja pojille eri säännöt Hanan on asunut Suomessa jo vuosia miehensä ja lastensa kanssa, muttei halua esiintyä tässä artikkelissa omalla nimellään, sillä sana kiirii helposti pienessä yhteisössä. Kun menimme naimisiin, hän muutti mielensä ja alkoi vaatia minulta huivin käyttöä, Hanan kertoo. Kun Hanan oli kouluikäinen, isä pisti hänet valitsemaan huivittomuuden ja koulun käynnin välillä. Tyttö oli ollut innoissaan matkasta, mutta ilo haihtui, kun hän sai osakseen sukulaisten paheksunnan farkkuihin pukeutumisen vuoksi. Hanan valitsi koulun ja joutui peittämään päänsä. Aapakallio kertoo isästä, joka halusi suojella tytärtään pakkoavioliitolta. – Paras kiitos oli se, kun nuori tyttö sanoi, että ilman minua hän olisi kadottanut yhteyden isäänsä. Irakin Naisten yhdistyksestä kerrotaan, miten 16-vuotias tyttö palasi Suomeen järkyttyneenä sukulaisten luo tehdyltä lomamatkalta. Kun tyttö kieltäytyi sanoen, että on vielä lapsi ja koulussa, setä epäili hänen olevan suhteessa jonkun toisen pojan kanssa ja vaati tytön tappamista. Herännyt pelko ei kuitenkaan häviä yhtä nopeasti. Vähitellen pelko kiinnijäämisestä kasvoi, ja hän alkoi käyttää huivia koko ajan. Alkuun hän kapinoi ja riisui huivin pois päästyään riittävän välimatkan päähän kodistaan. Hän ei halua perheensä ja sukunsa saavan tietää, että puhuu kokemuksistaan ja havainnoistaan. Myös vanhemmat ottavat yhteyttä Sopu-työntekijöihin ja muihin kansalaisjärjestöihin. – Kun menin kihloihin, kihlattuni ihmetteli, miksi käytän huivia. LAPSEN MAAILMA 11 | 2018 47 ››. – Setä halusi tytön jäävän kotimaahan ja menevän naimisiin poikansa kanssa. Vanhempi sukulainen oli aiemmin sopinut avioliiton perheen puolesta, ja isä koki voimakasta ristipainetta suvun vaatimusten keskellä. Hananin mukaan tyttöjä ja poikia koskevat edelleen eri säännöt myös Suomessa. – Kun tyttö on 12tai 13-vuotias, hän ei välttämättä saa mennä enää ulos yksin. Nyt he katsovat yhdessä elokuvia. Minulle on sanottu, että olen onnekas, kun minulla on vain poikia. Isä asettui tyttärensä puolelle ja palasi Suomeen tämän kanssa
Tällöin tulee tunnistaa avainhenkilöt, jotka pystyvät vaikuttamaan ja joiden mielipide painaa yhteisön sisällä.” TUULI HONG, TOHTORIKOULUTETTAVA, TURUN YLIOPISTO Varhainen puuttuminen on helpointa, koska silloin väkivallan suoraa uhkaa ei vielä ole. Pyysimme kommentteja tutkijoilta, kansalaisjärjestöjen edustajilta ja väkivaltatyön asiantuntijoilta. Ruotsissa asuva sukulaiseni miettii muuttamista takaisin kotimaahan, kun heidän tyttönsä täyttää 6 vuotta. Mutta sydämeni särkyisi, jos mies päättäisi tytön puolesta, kenen kanssa tämä saa mennä naimisiin. – Minulle on sanottu, että olen onnekas, kun minulla on vain poikia. Ryhmässä keskusteltiin myös siitä, hoitavatko tytöt perheissä kaikki kotityöt, kun pojat liikkuvat vapaasti omissa harrastuksissaan. Ohjataanko tyttöjä näkymättömään rooliin vai saavatko he tasavertaiset mahdollisuudet veljiensä kanssa. Sosiaalityöntekijöiden ja muiden ammattilaisten olisi hyvä kysyä vastaanotolleen tulevilta naisilta vähän laajemmin heidän elämästään. Lisäksi ihmisoikeuksista ja väkivallan erilaisista muodoista olisi hyvä puhua alakoulusta alkaen kaikille lapsille. Vaikka fyysisen väkivallan tekijää rangaistaisiin, ei se välttämättä poista väkivallan uhkaa. Vaikka perhe asuu Suomessa, laajempi suku saattaa päättää sen asioista kaukana synnyinmaassa. Viranomaistapaamisissa voisi myös käyttää kulttuuritulkkia, joka pystyy avaamaan viranomaisille, millaisia riskejä käsiteltävään asiaan liittyy ja mitä taustatekijöitä olisi tärkeää ottaa huomioon. Tarvittaisiin myös raportointijärjestelmä niistä lapsista, jotka vain katoavat koulusta. Jos tuntuu, että jotain on pahasti pielessä, täytyy tehdä lastensuojeluilmoitus. Väkivallan yhteisölliset juuret Tutkijat painottavat kunniaan liittyvän väkivallan kiinnittymistä yhteisöön. Toisaalta viranomaiset eivät aina tunnista yhteisön vaikutusta. – Moni pelkää lasten huostaanottoa, jos kertoo perheen ongelmista, miehen väkivaltaisuudesta tai omasta väsymyksestään, Hanan vahvistaa. Irakin Naisten Yhdistyksessä puhutaan naisten ryhmissä esimerkiksi sosiaalipalveluista. Säädös pitää kuitenkin rajata ja määritellä selkeästi, koska vanhemmilla on oikeus ja jopa velvollisuus kontrolloida jossain määrin lastensa toimintaa. Eri sektoreille tarvittaisiin selkeät toimintamallit tilanteisiin, joissa epäillään kunniaan liittyvää väkivaltaa tai sen uhkaa.” JOHANNA LATVALA, SUKUPUOLITTUNEEN VÄKIVALLAN VASTAISEN TYÖN PÄÄLLIKKÖ, IHMISOIKEUSLIITTO 48 LAPSEN MAAILMA 11 | 2018. Mutta jos tuntuu, että viranomaiskoneiston sekaantuminen lisää ongelmia, silloin sekä yksilö että yhteisö vaikenevat, väkivaltatutkija Satu Lidman sanoo. Kotoutumiskurssi maahanmuuttajille on tarjottava heidän omalla äidinkielellään ikään, elämäntilanteeseen tai sukupuoleen katsomatta.” SIRWA FARIK, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, IRAKIN NAISTEN YHDISTYS Viranomaisilla olisi hyvä olla kunniaan liittyvän väkivallan osaamiskeskus, josta voisi kysyä toimintaohjeita silloin, kun jokin asia pitää ratkaista nopeasti. Rikoslakiin pitäisi lisätä säädös, jolla pystytään puuttumaan kontrollointiin ja uhkailuun. Lastensuojelun työntekijöiltä tukea saaneet naiset ovat kertoneet siitä, miten saivat yhteydenoton jälkeen kotiapua ja pystyivät nukkumaan väsymystään pois. Paine kunnian palauttamiseen voi purkautua toisen tekijän kautta. Miten väkivaltaa voidaan ehkäistä. Miten kunniaan liittyvää väkivaltaa olisi mahdollista tunnistaa paremmin ja ehkäistä ennalta. Puheeksi ottamisen vaikeus perustuu osaltaan naisten aiempaan kokemukseen omista sukuyhteisöistä, joissa perheen ongelmista syytetään usein naista. Perhe pelkää, että tytöstä kasvaa muuten liian itsenäinen ja kunniaton nainen, Hanan kertoo. Koulussa opettajalla on tärkeä rooli tilanteessa, jossa perhe näyttää rajoittavan nuoren elämää poikkeuksellisen paljon, veljet seuraavat koulussa siskojensa tekemisiä tai nuori kertoo yllättäen menneensä kihloihin. Vastaus oli, että ei ikinä! yhdistyksen projektityöntekijä Sirwa Farik kertoo. Asenne tulee esiin esimerkiksi Irakin Naisten Yhdistyksen järjestämissä naisten ryhmissä. – Jos yksilöillä ja yhteisöllä on olo, että viranomaiset voivat auttaa, he ovat herkempiä kertomaan. Näissä tilanteissa pitäisi pystyä selvittämään lapsen näkökulma – eli onko kaikki hyvin vai onko kyse esimerkiksi pakkoavioliitosta tai sukuelinten silpomisesta. – Olen itse toivonut tyttöä. Kielen opiskelun lisäksi niissä keskustellaan ajankohtaisista ja perhe-elämään keskeisesti kuuluvista asioista, kuten lastenkasvatuksesta. Kysyimme, saako tyttökin tuoda poikakaverin. Avioero tai jopa naiseen kohdistuva lähisuhdeväkivalta saatetaan tulkita naisen omaksi syyksi. Jos päiväkodissa huomataan, että tyttöjen käytöstä ja leikkejä rajoitetaan eri tavoin kuin poikien, asiasta voi avata keskustelun. Pakkoavioliitto pitäisi myös pystyä mitätöimään.” LISA GRANS, VÄITÖSKIRJATUTKIJA, ÅBO AKADEMI Rikoslaki ei anna tällä hetkellä riittävästi työkaluja tarttua yhteisöjen sisällä tehtävään väkivaltaan. – Eräässä ryhmässä naiset kertoivat, että poika voi tuoda kotiin käymään tyttökaverinsa. Rikoslakiin pitäisi selkeästi määritellä pakkoavioliiton rangaistavuus. Ennaltaehkäisevää työtä pitäisi tehdä erityisesti riskiryhmään kuuluvien yhteisöjen sisällä. Jos nainen ei tule tapaamiseen koskaan yksin, se voi kertoa häneen kohdistuvasta kontrollista. Nuori tyttö voi näennäisesti suostua pakkoavioliittoon, koska pelkää jommankumman vanhempansa tekevän itsemurhan tai koska pelkää koko lähiyhteisönsä hylkäämistä
Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. KOKO LEHDEN TUOTTO MENEE Lastensuo jelun Keskusliit on toimintaa n! MA AILM A. – Yksin asuminen ei ole helppoa ihmiselle, joka ei ole koskaan oppinut tekemään valintoja tai piirtämään omia rajojaan. Lähde mukaan talvileirille! Lorem ipsum 4 vrk 5 vrk Perinteiset yöleirit Kiljavalla Loppiaisleiri ti 1.1. Moni on paennut kotimaastaan kunniaan liittyvän väkivallan uhan vuoksi tai esimerkiksi koska heidän arvonsa ovat liian liberaalit suhteessa lähtömaan kulttuuriin, Lidman muistuttaa. Sen opetteleminen vie oman aikansa, ja tilanteessa voi altistua hyväksikäytölle, vastaava Sopu-työntekijä Johanna Aapakallio pohtii. – Kulttuuritaustasta ei voi koskaan päätellä, mitä yksilö ajattelee väkivallasta. – la 5.1.2019 Hiihtolomaleiri ma 18.2. On paikkoja, joissa koulutusta ja tietoa on saatavilla, kun toisissa paikoissa ollaan aivan alkutekijöissä, eikä tunnisteta väkivaltaa tai sen uhkaa. Hananin nimi on muutettu. – pe 22.2.2019 Viikki ma 18.2. Kustantaja www.lskl.fi Tilaushinnat Kestotilaus (12 kk) 74 e Kestotilaus (6 kk) 49 e Kestotilaus (3 kk) 29 e Määräaikainen (12 kk) 86 e Määräaikainen (6 kk) 58 e Opiskelijatilaus (12 kk) 57 e Postituslisät ulkomaille Eurooppaan 12 kk 30 e Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kerran kuukaudessa. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Väkivaltatutkija Satu Lidman toivoo sensitiivisyyttä ja tiukkuutta, tasapainottelua rohkeasti puhumisen ja leimaamisen välttämisen välillä. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Hänen mukaansa ammattilaiset tarvitsevat koulutusta ja välineitä kunniaan liittyvien asioiden käsittelyyn. Jos keskusteluyhteys katkeaa, väkivalta siirtyy entistä enemmän piiloon, jolloin siihen on vaikeampaa tarttua. Neuvoloissa ja oppilaitoksissa tarvittaisiin koulutusta puheeksi ottamisesta. Puhu rohkeasti, mutta vältä leimaamista Julkinen keskustelu kunniaan liittyvistä teemoista on tärkeää väkivallan ennalta ehkäisemiseksi. palvelukortti TILAA LEHTI itsellesi tai lahjaksi TEATTERI = LOISTAVA HARRASTUS | NUORET & KAUNEUSLEIKKAUKSET JOEL SAIRASTUI KROONISEEN VÄSYMYSOIREYHTYM ÄÄN 6-VUOTIAANA OPETA 1-VUOTIAS POTALLE PÄIVÄSSÄ! | UUSI PUUHAPALSTA ANNINA HOLMBERG | REPORTAASI MAASEUDUN ETSIVÄSTÄ NUORISOTYÖSTÄ LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 10 | 2018 MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 10 | 2018 MA AIL MA KOR-LM10_s1-2_Ka nsi.indd 1 LASTE NSUO JELUN KESKU SLIITO N KUUK AUSIJU LKAIS U 11 | 20 MA AIL MA Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2018 Itselleni Lahjaksi Kestotilauksena 12 kk 6 kk 3 kk Määräaikaistilauksena 12 kk 6 kk Opiskelijatilauksena 12 kk Lahjatilauksena 12 kk 6 kk Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2018 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus Va sta an ott aja m ak sa a po stim ak su n Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta usl äh ety s Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 (03) 4246 5341 (faxi) tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun tilaat lehden ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. – Laatu ei ole valtakunnallisesti tasaista. – pe 22.2.2019 Ruoholahti ma 18.2. – la 23.2.2019 Partiolaisten päiväleirit Helsingissä Herttoniemi ma 18.2. Ratkaisu ei välttämättä ole se, että nuori irrotetaan omasta yhteisöstään asumaan yksin. – pe 22.2.2019 5 pv 5 pv 5 pv Yhteisöllisyys tekee myös uhrin auttamisesta vaikeaa
VASTUULLISEN JOURNALISMIN PUOLESTA Sinulla on oikeus muodostaa mielipiteesi meistä ja muusta maailmasta luotettavan tiedon pohjalta. Vastuullisen journalismin merkistä tiedät, että tämä lehti noudattaa Journalistin ohjeita.
Joidenkin kanssa tulen toimeen, toisten kanssa en. Mielestäni on epäkohteliasta ja ajattelematonta lyöttäytyä muukalaisten seuraan ilman minkäänlaista esittäytymisja tutustumistilannetta. kolumni LAPSEN MAAILMA 11 | 2018 51. Näin uurastukseni tuloksen, sain olla yksin ja tunsin silti olevani tärkeä osa kokonaisuutta. Mietin, voiko lapsille alkaa vain puhua. Menenkö mukaan heidän leikkeihinsä vai kokevatko he sen sotkeutumisena. Harjoittelusta on kulunut yli 20 vuotta, mutta mediassa ja arjessa lapset esitellään usein edelleen joukkona, jonka ominaisuudet ovat yhdenmukaiset ja mieltymykset aikuisten tiedossa. Lähipiiriini on vähitellen ilmaantunut lapsia, jotka ovat kumonneet epäluuloni. Kukaan ei ollut neuvonut, miten hoidokkeja lähestytään – ehkä oletuksena oli, että lapset ovat helppoa seuraa kenelle tahansa. Miten lasten kanssa ollaan. ANNI KYTÖMÄKI MUISTELEE TET-HARJOITTELUAAN PÄIVÄKODISSA. Johtaja luetteli alkuun hyviä puoliani. Luokittelemalla teemme lapsista matalan kynnyksen ihmisiä, ennalta-arvattavia ja helposti käsiteltäviä. Mieleen jäi ainoastaan huomautus siitä, etten oikein ”osaa olla lasten kanssa”. Olin 14-vuotias ja menossa suorittamaan viikon mittaista työelämään tutustumisen jaksoa eli TET-harjoittelua. Päiväkotityö ei kutsunut. Toukokuisena maanantaiaamuna vuonna 1995 lähestyin päiväkotia hermostuneena. TET-jakso eteni työläästi. Tasapäistämme persoonallisuuksien vivahteet kadoksiin. Astianpesuun kului huojentavan paljon aikaa, ja työ oli myös palkitsevaa. Monet kaipaavat aikaa tutustumiseen siinä missä minäkin. Aavistelin tehneeni virheen. Yleistyksiä on loputtomiin. Tätä periaatetta ei kuitenkaan odotettu noudatettavan lasten kohdalla. Onneksi emme voi tehdä kenestäkään päätelmiä iän, sukupuolen tai taustan perusteella. Olin rastittanut päiväkodin TET-sijoituspaikakseni vain siksi, että harjoittelu jännitti ja halusin päästä töihin sinne, minne ystävänikin. En muista ensimmäisestä päivästä kuin sen , että istuin leikkihuoneen sohvalla, kuuntelin möykkää ja koetin keksiä, mitä tehdä. Mistä ja miten puhua heille, kun en yhtään tiedä, keitä he ovat. Viikon jälkeen menin päiväkodin johtajan huoneeseen kuulemaan palautteen harjoittelustani. Tämä pätee lasten lisäksi myös muihin ihmisryhmiin, joihin liitetään stereotyyppisiä mielikuvia: naisiin, miehiin, pakolaisiin, vanhuksiin jne. ”Lapset ovat ihania”, ”lapset ovat villejä”, ”lapset ovat niin valoisia” jne. En muista, mitä ne olivat. Aprikoin tehneeni erehdyksen siinä, että suhtauduin lapsiin kuin keihin tahansa ihmisiin. Seuraavat vuodet pysyttelin kaukana lapsista. Kun lauomme niitä toistuvasti, kohteet alkavat itsekin uskoa niihin ja tuntevat olevansa vääränlaisia, jos eivät sovi annettuun raamiin. Arvelin, että heille pitäisi osata puhua ”lapsiäänellä”, tunkeutua touhukkaasti mukaan leikkiin ja olla olevinaan kiinnostunut. Se ihmetytti, sillä muistin, miten syvästi nelivuotiaana sydämistyin, kun muuan tilapäinen vahtini tömisteli häiritsemään leikkejäni ja keskeytti puheeni lirkuttelulla. Anni Kytömäki on kirjailija ja metsänkulkija, jonka kotona asuu kolme eri-ikäistä mieshenkilöä. Helpottavaa oli, että harjoittelijan toimenkuvaan ei kuulunut ainoastaan lasten kanssa oleminen. En kuitenkaan päässyt, koska asuimme kotipitäjän eri kolkissa: minut määrättiin harjoittelijaksi lähipäiväkotiin, muut toisaalle. Osa lapsista pitää siitä, että heille puhutaan normaalisti eikä leikkeihin tuppauduta mukaan. Jokainen uusi tuttavuus on kiehtova arvoitus. Niinhän ihmisten kanssa yleensäkin käy. Turvapaikakseni vakioitui keittiö. Tulkitsin tuomion siten, että lapset ovat (aiemmista oletuksistani ja omista muistoistani huolimatta) tasalaatuinen joukko, jonka kanssa joko tulee toimeen tai sitten ei
ISÄ ON KOTONA Tapani Baggen helppolukuisissa Kaisa-kirjoissa äiti on lähtenyt kauas Ulkosaareen, mutta siitä huolimatta Kaisalla ja isällä menee oikein hyvin, kirja kirjalta paremmin. K U V IT U S K IR JA S TA E E M E LI N U U D E T M E T K U T. Niin moderni ja estoton kuin Paretskoin romaani onkin, on se kirjallisuushistoriallisesti monen muun nuortenkirjan tavoin velkaa Anni Swanin aikalaisille: syntyperän salaisuudet kuuluvat ikuisesti nuortenkirjallisuuteen. Jyri Paretskoin K15 (Otava) on 80-sivuinen pienoisromaani koulukiusaamisesta, jossa lihaksia enemmän käytetään matkapuhelinta. Molempien tyttöjen elämään longertelee myös Aurinkopiiriksi kutsuttu vilpillinen yhteisö, joka nappaa kiinni uhreihin juuri silloin, kun ihminen on hauraimmillaan. Rannalla-kirjassa (Tammi, kuv. Bergström on kyllästynyt vastailemaan Mikon perhettä ihmetteleviin kysymyksiin. TUOREESSA LASTENJA NUORTENKIRJALLISUUDESSA ISÄ ON USEIN AVUTON – JA YKSIN. Niin tapahtuu myös Petja Lähteen Surunsyömässä (Karisto, kuv. Isät astuvat nyt esiin, Tuiskun isä tosin on pitkään surun tainnuttama. Lämpö, läheisyys ja kuunteleminen ovat läsnä Tytön elämässä. Äiti lupaa kertoa isästä vasta sitten, kun Roni täyttää 15 vuotta, mutta poika ei enää malta odottaa. Hannamari Ruohonen) Kaisa luottaa, ettei isän rakkaus laimene, vaikka perhe kasvaa. Rakkaudentäyteinen suhde välittyy joka riviltä. Railakas liioittelu värittää K15-kirjaa. Ronia askarruttaa, kuka hänen isänsä on: ”Jos mä saan selville, kuka se on, kaikki muukin selviää siinä samalla.” Pojan mielikuvissa isä on leppoisa ja turvallinen nallekarhu. Kaisa-sarjassa käsitellään vaikeitakin asioita, muttei koskaan murskaavasti. Isä ei ole fyysisesti kirjassa koko ajan läsnä, mutta isän ja pojan mutkaton, rakkaudentäyteinen suhde välittyy silti joka riviltä. KUVAA PEHMENTÄVÄT ILOISET POIKKEUKSET, JOISSA KERROTAAN JAKSAMISESTA JA JOPA EHJISTÄ PERHEISTÄ! KUUKAUDEN KIRJAT Voi isäparkaa! Lapset kantavat vastuuta vanhemmistaan. Ruotsalaisen Gunilla Bergströmin legendaarinen Mikko Mallikas -katselukirjasarja mietityttää lukijoita ja tutkijoita. Kipeästi sen huomaa Maria Aution romaanissa Lohikäärmekesä (Karisto), jossa seurataan kahden tytön kesää peruskoulun päättämisen jälkeen. Sarjassa korostuu pikkupojan ja isän kiinteä suhde, ja samalla näytetään melua pitämättä, miten monenlaisia voivat isät ja miehet lastenkirjoissakin olla. Pentti vertaa avutonta isäänsä silkkipaperiin, joka voi revetä hetkenä minä hyvänsä. Kun lukee Ronin ja hänen ystäviensä Nikon ja Saran tarinaa, ymmärtää, miksi opettajat yrittävät hillitä puhelimien käyttöä oppitunneilla. Sarjan viimeisimmässä osassa Tuukka-Omar ja superkielitaito (Tammi, kuv. Matti Pikkujämsä), jossa Pentin äiti on kuollut ja isä suistuu mykkyyteen. ”Miksi minun piti nykyisin sinnitellä niin yksin”, tyttö ihmettelee. Nykyään nuortenkirjoissa suositaan tv-sarjamaista dramaturgiaa, joten isän arvoitusta ei vielä tässä aloitusosassa paljasteta. Äidit ovat uhanalaisia kotimaisissa nuortenkirjoissa. Nykykirjallisuudessa poikkeuksellista lämpöä tulvii myös Nina Hakalahden Tuukka-Omar-sarja. Pyöreäpäisellä Mikolla ei näytä olevan äitiä, kirjoissa kun kotona huseeraa vain pehmeäluontoinen isä. ISMO LOIVAMAA 52 LAPSEN MAAILMA 11 | 2018. Hakalahden sarja on perhemalliltaan poikkeuksellinen, sillä harvoinpa enää perinteisestä perheestä näin ongelmattomasti kirjoitetaan. Suurpiirteisesti hän lupaa, ettei lähtisi kotoa pois – ainakaan ennen kuin näkisi pikkusiskonsa tai -veljensä. Tuiskun äiti on hiljan menehtynyt syöpään ja Sinnan äiti on kadonnut Kiinaan. Lastenja nuortenkirjoissa on jo pitkään kerrottu lapsista, jotka kantavat vastuuta hoipertelevista ja avuttomista vanhemmistaan. Pojan tehtäväksi jää isän esiin kaivaminen. VAIMOT JÄTTÄVÄT – TAI KUOLEVAT. Isä ei ehkä ole mallikappale, mutta sydämelliseltä ja täyspäiseltä ihmiseltä hän tuntuu! Kaisan ei tarvitse olla isänsä omaishoitaja. Autio antaa nuortensa elämän kirkastua kirjan lopussa, mutta taas kerran suomalaisen miehen avuttomuus ja mykkyys tulee kirjattua. Kaisa solmii nokkelasti omin päin jonkinmoisen kontaktin äitiinsä, ja pikkuhiljaa hän sulattaa senkin, että maitoautoa ajava isä ja meijeriä johtava Sirkka odottavat yhteistä lasta. Sitä selvemmäksi käy, että uusi luokkakaveri Sara on vahvaa tekoa, supersankarien sukua, ja saa kiusaamisenkin loppumaan. Hän on vastannut, että ehkä Mikon äiti on kuollut tai vain pistäytymässä kaupassa. Sarjan perhekäsitys on ollut niin väljä jo 1970-luvulta alkaen, että se vaikuttaa vieläkin hengittävältä ja modernilta. Jukka Lemmetty) isän sisko vierailee Suomessa ja hehkuu sukurakkautta kaikessa pursuilevuudessaan. Mies on puhumaton ja pöhnässä. Syyrialainen isä tuo persoonallisuutta ja vähän taikaakin pojan elämään
Raati perusteli valintaansa: ”Jenni Erkintalo ja Réka Király ovat luotsanneet vuonna 2014 perustamaansa kustantamoa visioihinsa uskoen. Liisa toteaakin, että ”Riitalla ja Annalla ei ole koiraa eikä kanoja enempää kuin muitakaan omia eläimiä. Teon vanhemmat ostavat ränsistyneen hotellin Kuunperän kylästä, jonne perhe myös muuttaa. Tatu ja Patu ovat itseoppineita keksijöitä, joilla on ihmeellinen kyky ymmärtää asiat väärin. Viimeaikaisessa lastenkirjallisuudessa kerrotaan myös isoisän menettämisestä, vaikka kirjailijat kieltämättä kirjoittavat vielä kernaammin äidin tai isän kuolemasta. Patu ihmettelee tungettelevia kysymyksiä: ”Pitäisikö meidän todellakin kertoa kaikille, millaisia olimme kun olimme pikkuvauvoja, leikki-ikäisiä, koululaisia, nuoria, nuoria aikuisia, aikuisia...” Taas kerran suloisen viaton huumori ja oman aikamme ilmiöt kohtaavat veljesten maailmassa. Sen monipuolinen valikoima haastaa isompia kotimaisia kustantamoita muistamaan, kuinka iso merkitys kuvakirjalla on pienen lapsen esteettisen maun, muotokielen ja taidekasvatuksen koulijana.” näytetään, miten villi ja iloinen voi päivästä tulla, vaikka aluksi kaikki tuntuu haalealta ja tylsältä. Oulan ja Eliaksen vaari kuolee yllättäen, ja poikien vanhemmat joutuvat parhaansa mukaan vastaamaan lasten suuriin kysymyksiin ja myötäilemään hienotunteisesti erilaisia suremisen tapoja. kysytään Timo Parvelan kuvakirjassa (WSOY, kuv. Mutta heillä on isoisä”. u– h i k Vaari voi olla nariseva rasisti. Mila Teräksen ja kuvittaja Silja-Maria Wihersaaren Hotelli Hämärä ja kummituspurkki (Karisto) sijoittuu kutkuttavaan ympäristöön. Kirjassa paljastetaan outolalaisten salaisuuksia – tai ainakin kerrotaan erilaisia teorioita ja kuulopuheita Outolasta, veljesten kotipaikasta. Harmittomimmasta päästä on Saariston lasten hellyttävän toistaitoinen kirjailijaisä Melker. Nyt sarjoja perustetaan onneksi uudelleen. Outolalaisten salaisuudet julki! Vihdoinkin hotellisarja! LAPSEN MAAILMA 11 | 2018 53. Isoisä tyytyy vaipumaan nuoruusmuistoihinsa ja huokailemaan: ”Hohhoo jaajaa!” Lindgren lataa isoisään kaiken lempeyden, mutta isistä hän kirjoittaa usein penseästi. Kirjassa ISOISISTÄ ON MONEKSI Isoisillä on lastenkirjoissa hieno perinne. TATUN JA PATUN JUHLAT Tatu ja Patu, elämä ja teot (Otava) on omituisen veljesparin juhlakirja, ovathan pojat esiintyneet jo kahdessakymmenessä kuvakirjassa. Tuoreesta brittiläisestä nuortenkirjallisuudesta löytyy kirpeä ja kaunistelematon näyte tulehtuneesta suhteesta isovanhempiin. Parvela välttelee taitavasti pateettista tunnelmaa. Paretskoi kirjoittaa lämpimästi ja ihailtavan irtonaisesti, ja kuvittaja Nadja Sarellin huumorintaju toimii samaan tahtiin. Terhi Leskinen) tyttö luonnehtii päiväkirjoissaan isoisäänsä ”narisevaksi rasistiksi”. Etana on kiiruhtanut hitaasti ja harkitusti – tuntosarvet herkästi ojossa. Ralph Branders). ”Suru on hyvä asia”, äiti yrittää neuvoa. Teokseen sisältyvässä sarjakuvassa kerrotaan, miten ansioituneita veljeksiä haastatellaan telkkarissa. Sukulaissuhteista huolimatta kaikki kyläläiset sanovat häntä isoisäkseen. ONNEA, ETANA! Tämänvuotisen Onnimanni-palkinnon sai Etana Editions -kustantamo, joka palkittiin rohkeudesta, jolla se on edistänyt kuvakirjojen arvostusta Suomessa. Kirjallisuuskasvatuksen kannalta on mukavaa, että Aino Havukainen ja Sami Toivonen esittäytyvät teoksen alussa lukijoille. RAILAKAS KIRJAKÄRPÄNEN Muutama vuosi sitten kaikki isot kustantajat lopettivat helppolukuiset lastenkirjasarjansa, vaikka niitä kipeästi kaivattiinkin ja niihin oli ehditty hyvin tutustua. Ruotsalaiset rakastavat Måns Gahrtonin Hotelli Kultainen mysteeri -sarjaansa, joka on meilläkin käännöksinä tuttu, ja nyt saamme oman hotellisarjan! Elias ja sukkapallopommipuu (Karisto) on nuortenromaaneistaan tutun Jyri Paretskoin ensimmäinen lastenkirja. Vaahteramäen Eemelin isä Anttoni Nieminen on suoranainen hurjimus, ja Peppi Pitkätossun isä Efraim puolestaan Etelämerellä vaikuttava etäisä. Kukapa ei muistaisi Riitan ja Annan isoisää Astrid Lindgrenin Melukylä-sarjassa. Tämä ei ole muhoilevaa Melukylä-tyyppiä vaan suorapuheinen konservatiivi. He ovat kirjailijoita, jotka ”käyttäytyvät välillä vähän kummallisesti. He ovat nimittäin aivan suunnattoman kiinnostuneita kahdesta outolalaisesta veljeksestä”. Tunteet ja muistot vaihtelevat hyvin uskottavasti, niinpä kirja ei ahdista lukijaa. Elias itkee ikäväänsä siinä, missä Oula torjuu ja jurottaa. Joanna Nadinin Eachel Riley -kirjoissa (Gummerus, suom. Tuleeko vaari vielä takaisin. teot eljespossasa. Lapset ihmettelevät, miten joku voi niin kiltti ollakaan. Omituiset usvalonkerot ja askeleet luovat aavemaista tunnelmaa, ja arvoituksen ratkaiseminen jää lasten tehtäväksi. Ihan uuden kaverinkin Elias löytää. Kariston Kirjakärpänen vaikuttaa oikein sympaattiselta ja houkuttelevalta
Alexander on voittanut niissä kultaa, hopeaa ja pronssia. Jännitin ensimmäistä matsiani todella paljon, mutta kun voitin pelon, hyvinhän se meni. MUOTOKUVA Alexander Kuokkanen Paini on yksilölaji, jossa oman rohkeuden löytäminen on tärkeää. > www.y-tk.fi, > www.painiliitto.net KUVA SAMI PARKKINEN | > www.samiparkkinen.com 54 LAPSEN MAAILMA 11 | 2018. Hän treenaa seurassaan Ylä-Tikkurilan Kipinässä kaksi kertaa viikossa, minkä päälle tulevat vielä kisat. Tähtipaini on juniorisarja, jossa on kahdeksan kilpailua vuodessa. Vantaalainen Alexander Kuokkanen, 8, on harrastanut painia, aluksi naperopainia, 3-vuotiaasta. Käsivarsiheitto on Alexanderin suosikki. Valmentajat pitävät meitä hyvässä järjestyksessä: jos riehuu treeneissä, joutuu suihkuun! Meidän ryhmässä on 25 poikaa ja yksi tyttö. Paini on monipuolinen laji, jonka treeneissä harjoitellaan varsinaisen painin lisäksi myös akrobatiaa, kärrynpyöriä, päällä seisontaa, niskahyppyjä ja vedetään kuntopiiriä. Painin kautta olen saanut paljon uusia kavereita
l a p s e n o i k e u k s i e n f o o r u m i . Tavoitteena on luoda vuosittainen tapahtuma, joka toimii työkaluna lapsiasioiden kehityksen seuraamiselle ja raportoinnille. LAPSEN OIKEUKSIEN FOORUMI OPETUSMINISTERI SANNI GRAHN-LAASONEN LAPSIASIAVALTUUTETTU TUOMAS KURTTILA PROFESSORI HEIKKI HIILAMO PROFESSORI SIXTEN KORKMAN PERHEJA PERUSPALVELUMINISTERI ANNIKA SAARIKKO 19.11.2018 Verkatehdas, Hämeenlinna Viimeisiä paikkoja viedään! Ilmoittaudu viimeistään 9.11. Tapahtuman kaikki ÄÄNET tiivistyvät julkilausumaan, joka julkaistaan tapahtumapäivänä. ÄÄNI18 on suunnattu lasten, nuorten ja perheiden asioista vastaaville päättäjille niin julkisella, yksityisellä kuin kolmannella sektorilla sekä lapsiasioiden asiantuntijoille ja ammattilaisille. f i. Niiden toteutumista Suomessa tarkastellaan kolmen pääteeman alla: 1 Lapsipolitiikalla parempi yhteiskunta 2 Kasvatus tasavertaisten mahdollisuuksien luojana 3 Kohti aitoa osallisuutta! Teemoista on yhteensä 20 alaseminaaria sekä ison lavan ohjelmassa puheenvuoroja lapsipolitiikasta ja lopuksi paneeli, joka käsittelee päivän johtopäätökset ja tulevaisuuden suunnitelmat. Tapahtuman punaisena lankana on lapsen oikeudet