Lapsen Maailma 11/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

SAMULI SÄRKELÄSTÄ TULI 4 LAPSEN ISÄPUOLI | PÄIVÄKOTIBUSSI VAATII JOUSTAVUUTTA | KESTÄVÄÄ RUOKAKULTTUURIA VOI RAKENTAA KOULUSSA SOFIA UKKONEN, 7, VETÄÄ 22 LEUKAA! LM 11/2019 s.1-2 LM11_s1-2_Kansi.indd 1 9.10.2019 8.34. MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 11 | 2019 AAMU HULMI OPISKELEE RESONAARISSA | KIRJA VAI ÄLYLAITE
www.lapsenoikeudet.Fi/saanollamina #saanollaminä Lapsella on oikeus olla oma itsensä 46 % 45 % 32 % 41 % 26 % kaikista 8.–9.-luokkalaisista Lähde: THL:n Kouluterveyskysely 2017 53 % 61 % Lapsen oikeuksien sopimus kieltää kaikenlaisen syrjinnän lapsen tai hänen huoltajansa ulkonäön, sukupuolen, ihonvärin, vammaisuuden, syntyperän tai uskonnon perusteella. Sitä on kokenut: 8.–9.-luokkalaisista, joiden toinen vanhempi on ulkomaalaistaustainen Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista 8.–9.-luokkalaisista ulkomaalaistaustaisista, ulkomailla syntyneistä 8.–9.-luokkalaisista kodin ulkopuolelle sijoitetuista 8.–9.-luokkalaisista toimintarajoitteisista 8.–9.-luokkalaisista 2. Syrjintä on väärin. Syrjivä kiusaaminen on kuitenkin valitettavan yleistä. asteen 1.–2.-luokkalaisista sateenkaarinuorista LM 11/2019 s.1-2 LM11_s1-2_Kansi.indd 2 9.10.2019 8.34. se vaarantaa lapsen kehityksen ja kasvun
LIPUTA LAPSEN OIKEUKSIEN PÄIVÄNÄ 20.11.! MARRASKUU | 11 | 2019 SISÄLTÖ LAPSEN OIKEUDET 30 VUOTTA 2 Infografiikka: Syrjivä kiusaaminen on vieläkin yleistä Suomessa 38 Eurochildin puheenjohtaja Marie-Louise Coleiro Preca: ”Lapset pelastavat maailman” HYVÄÄ ISÄNPÄIVÄÄ! 10 Samuli Särkelä elää täysillä uusperheen arkea 16 Tuomo Mikolanniemi on pitänyt kunnon hoitovapaat 48 Marita Palkio huolehtii Voittoisästään kiitos perheystävällisen työpaikan LUKEMINEN 18 Kuka kaipaa kirjaa. 32 LM 11/2019 s. Seinäjokinen Sofia Ukkonen, 7, voitti syyskuussa toistoleuanvedon SM-kultaa. 20 Pälkäneellä pidetään koko koulun yhteisiä lukutunteja 54 Kirjat kannustavat miettimään asioita monelta kantilta s. 3-4 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 3 ›› LM11_s3-4_SisL.indd 3 14.10.2019 14:13:51
s. Seinäjoki . TUNNETKO JO BLOGIYHTEISÖMME. 44 Koululaiset purkavat miehen ja naisen rooleja tasa-arvotyöpajoissa HARRASTUKSET 28 Resonaarissa erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret oppivat soittamaan 32 Sofia Ukkonen vetää leukoja, painii, yleisurheilee ja voimistelee KOULU & VARHAISKASVATUS 34 Ymmärtävätkö lapset eläimen arvon. Lapsen Maailmaa täydentävät sen verkkosivustolla laadukkaat blogit, jotka avaavat lasten ja nuorten maailmaa uusista näkökulmista miettien myös vanhemmuuteen liittyviä tunteita. One glass of milk, please jakaa suomalaisen maastamuuttajaperheen tunteita, ajatuksia ja arkea Kaliforniassa. 39 Eskarilaiset oppivat päiväkotibussissa uutta, ottavat nokoset ja syövät välipalaa. Kiikkuva kirjapylly on lastenkirjallisuusblogi, joka tarkastelee lukemisen ja kirjallisuuden ilmiöitä, ja esittelee monipuolisesti lastenja nuortenkirjallisuutta. 78. . Helsinki . Kouvola TILAA LAPSEN MAAILMA s. 54 LM 11/2019 s3-4 4 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 LM11_s3-4_SisL.indd 4 14.10.2019 14:38:35. pohtii tutkija Maria Helena Saari 40 Päiväkotibussissa on tunnelmaa… PALSTAT 5 Pääkirjoitus 6 Tietotulva: Oikeus olla minä 23 Tutkittua tietoa: Nuoret ja kotilähiö 39 Palvelukortti 48 Perheystävällinen työpaikka: Päijät-Hämeen keskussairaala 51 Anni Kytömäen kolumni 52 Lapset juttusilla: Aino ja Venla pohtivat television merkitystä 54 Kuukauden kirjat: Lastenja nuortenkirjallisuus herättelee ajatuksia LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. 40 Mitä ja miten kouluissa tulisi opettaa eläimistä. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. KASVATUS 26 Minunko lapsestani kriittinen ajattelija. Lohja . > lapsenmaailma.fi > blogit KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo AD Seija Huhtala TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi ILMOITUSMYYNTI BF Media Oy /Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Svante Suominen, 045 131 9299, svante.suominen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 . vuosikerta KANSI Aamu Hulmin, 12, kuvasi kanteen Sami Parkkinen. Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Lahti . Pälkäne Turku . Emilian pesue on valokuvablogi lapsiperheen elämästä ja Tarinoita lastensuojelusta avaa usean kirjoittajan voimin sitä, miltä tuntuu kasvaa lastensuojelun asiakkaana. s. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. 34 Matti Pikkujämsä kuvitti Jenny Pääskysaaren neuvokkikirjan Hetki ennen kuin maailma muuttui s. Lapselliset miehet -blogissa otetaan haltuun isäpuhetta ja sanoitetaan miesten vanhemmuutta. Rupista rakkautta rapsuttelee perhearjen kutinakohtia ja haikailee teinin muuttoa.
Yksi keino on vahvistaa lapsibudjetointia. Lainsäädännön lisäksi avainasemassa on jul kisten varojen kohdentaminen lapsen oikeuk sien toimeenpanoon. pääkirjoitus Marraskuussa juhlitaan kaikkia lapsia, kun Lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisestä tulee kuluneeksi 30 vuotta. Sen avulla voidaan seurata, mihin lapsiin kohdistetut rahat menevät ja millaisia tuloksia ne tuottavat. Miten Sinä kohtaat lapset ja nuoret myönteisesti, annat heille sekä tilaa että luvan näkyä ja kuulua Suomessa. Investointi lapsiin ei kannata, jollei sitä toteuteta johdonmu kaisesti suhteessa tavoitteisiin. Niukkenevien resurssien myötä on entistä tärkeämpää tuottaa tietoa tavoista, joilla varo ja käytetään oikeudenmukaisesti ja tehokkaas ti juuri lasten hyväksi. Miten se voisi onnistua nykyistä paremmin. Meidän tulee rakentaa lapsiystävällistä yhteiskuntaa ja miettiä keinoja, joilla lasten arvostaminen ja osallisuus toteutuvat. Strategiaväsymyksen sijaan kannattaa iloita siitä, että nyt Suomella on mahdollisuus sitoutua pitkäjänteisesti lapsilähtöisen politiikan toteuttamiseen. Kuten Lastensuojelun Keskusliiton puheen johtaja Pentti Arajärvi totesi hiljattain: Lap sipolitiikka on kaikkea politiikkaa, ja kaikki politiikka on lapsipolitiikkaa. Yhteen niistä me kaikki voimme vaikuttaa. 5 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 5 LM11_s5_PK.indd 5 10.10.2019 16:45:56. Kysynkin: Saavatko lapset näkyä ja kuulua juuri Sinun arjessasi. Pienim millään se tarkoittaa sitä, että hymyilemme tai kannustamme lasta. Syntyvyyden laskuun on monia syitä. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA LM 11/2019 s. Pienillä teoilla on merkitystä, kun raken netaan lapsiystävällistä yhteiskuntaa. ” Lapsipolitiikka on kaikkea politiikkaa, ja kaikki politiikka on lapsipolitiikkaa. Lapsibudjetoinnin avulla syntyy myös tietoa kustannuksista, jota sitäkin tarvitaan vaikuttavuuden arvioinnin pohjaksi. Lapsi mukaan töihin -päivää vietetään taas marraskuun Lapsen oikeuksien viikolla. Juhlavuonna on syytä iloita siitä , että hallitus jatkaa lapsioikeusperustaisen lapsistrategian valmistelua. Päivä muistuttaa siitä, että meitä kaikkia tarvitaan, jotta lapsiperhearjen ja työn yhteensovittaminen onnistuisi. Hyvään aikuis ikään ehtinyt sopimus ei yksin riitä: lapsen oikeuksia tulee aktiivisesti myös toteuttaa
Saan olla MINÄ JU KK A ER ÄT U LI LOPETETAAN KIUSAAMINEN! YK:n Lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Aino Parviaisen lisäksi videoilla esiintyvät jääkiekkoileva kasvissyöjä Herman Hietajärvi, transnuori Mesi Kissaniitty ja afganistanilaistaustainen Fereshteh Akbari. Koko juhlavuoden ja marraskuussa vietettävän Lapsen oikeuksien viikon teema on lapsen oikeus olla oma itsensä. Voin esim. Kouluterveyskyselyn 2017 mukaan 20 % 4.–5.-luokkalaisista, 26 % 8.–9.-luokkalaisista, 12 % lukiolaisista ja 14 % ammattiin opiskelevista on kiusattu ulkonäön, sukupuolen, ihonvärin tai kielen, vammaisuuden, perheen tai uskonnon vuoksi koulussa ja vapaa-aikana. Syrjintä vaarantaa lapsen kehityksen ja kasvun. Myös tubevaikuttaja Tuure Boelius esiintyy omalla videollaan yhdessä isänsä kanssa. Tsekkaa aiheeseen liittyvä infograafi sivulta 2! LM 11/2019 s 6-9 6 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 LM11_s6-9_Tulva.indd 6 14.10.2019 13:54:42. Asenteisiinkin halutaan vaikuttaa. Kaiken pohjana on yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys: jokaisella on yhtäläinen ihmisarvo, ihmisoikeudet kuuluvat kaikilla eikä ketään saa syrjiä. Kampanjaan sisältyy myös haaste: verkkosivulta www.lapsenoikeudet.fi/saanollamina voi ladata kuvan #saanollamina tai #saatollasinä, ja jakaa sen omissa sosiaalisen median kanavissa ja haastaa muut mukaan kampanjaan. Miksi Aino Parviainen sitten on aina saanut olla oma itsensä. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA O len aina saanut olla oma itseni. Ei ole tarvinnut esittää mitään muuta tai erilaista kuin on. – Olen ollut kolmannelta luokalta asti samalla luokalla, ja ystäväpiiri on muodostunut tiiviiksi – tunnemme kaikki toisemme. Oikeus olla oma itsensä liittyy useisiin lapsen oikeuksien sopimuksen artikloihin. Samalla herätellään kaikkia pohtimaan omaa suhdetta erilaisuuteen. Pyörätuolilla liikkuva Aino on yksi neljästä nuoresta, jotka kertovat marraskuun alussa julkaistavilla videoilla oikeudesta olla oma itsensä. Se ei estä meistä ketään olemasta sellainen kuin on. Minua ei ole koskaan myöskään kiusattu, sanoo Aino Parviainen, 14. Kansallinen lapsen oikeuksien viestintäverkosto haluaa näiden kertomusten kautta voimaannuttaa nuoria ja kertoa heille, että jokaisella on oikeus olla oma itsensä. helposti valittaa kavereille jostakin vammaisuuteen tai omaan sairauteeni liittyvästä asiasta. Yli 40 % syntymäkodin ulkopuolelle sijoitetuista, toimintarajoitteisista ja ulkomailla syntyneistä 8.–9.-luokkalaisista on kokenut syrjivää kiusaamista
JY RI PI TK ÄN EN PUHU, HYVÄ MIES, PUHU! ”Tätä kirjaa tehdessäni ja erotarinoita kerätessäni olen huomannut sen, että miehet, jotka osaavat puhua, selviävät.” Näin sanoo Tuomas Rajala kirjassaan Isävuoro – Miehekäs selviytymisopas eroon (Atena). – Meidän pitäisi ajatella lastensuojelun johtaminen kokonaan uusiksi, kehittää sille aivan uutta sisältöä, sanoi Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan toimitusjohtaja Petri Virtanen Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä ® Tampereella. MITEN PITÄISI JOHTAA. ShedHelsinki on kolmen vuoden aikana antanut mahdollisuuden lähes 500 erilaiselle nuorelle osallistua kaikille avoimeen musiikkikerhotoimintaan ja musikaalituotantoon. – Näin myös kunnat joutuvat sitoutumaan mitoitukseen ja varmistamaan, että palvelut toimivat, sanoi perheja peruspalveluministeri Krista Kiuru Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä ® Tampereella. SUOMALAISISTA 15–17 VUOTIAISTA 80% PELAA RAHAPELEJÄ PA U LA VI RT A LM 11/2019 s. Valokuvanäyttely tulee Suomeen ensi vuonna. Se asuu arjessa, elämässä, siellä, missä sitä vähiten olettaisi näkevän.” VALOKUVAAJA JA YHTEISÖTAITEILIJA ANNUSKA LAPSEN MAAILMAN ONE GLASS OF MILK -BLOGISSAAN. Kun johtamista uudistetaan, se alkaa heijastua prosesseissa, asiakastyytyväisyydessä ja -kokemuksessa sekä koko organisaation tuloksessa. 5-vuotias kreikkalainen Zoe-tyttö nauttii sukeltamisesta valokuvaaja Jyri Pitkäsen otoksessa. > www.lskl.fi/julkaisut/hyvaalastensuojelua-kiitos/ ERITYISLAPSET JA ILMASTONMUUTOS TEATTERISSA Helsingin kaupunginteatterin ja ShedHelsingin musikaali Metsän joulu tuo ensimmäistä kertaa teatterinäyttämölle erityislasten ja -nuorten näkökulman ilmastonmuutokseen. Panostaminen hyvään johtajuuteen nousee siinä tärkeänä esille. Vertaistuen lisäksi kirja tarjoaa tietoa mm. ensi-iltansa saavassa musikaalissa rakennusprojekti uhkaa metsää, ja lapset päättävät toimia yhdessä eläinten kanssa luonnon pelastamiseksi. Kiurun mukaan hallitusohjelmaneuvotteluissa sovittiin lastensuojelun resurssien lisäyksestä siten, että varat jaetaan kunnille valtionosuuksina. Virtanen nosti esille hollantilaisen Buutzorgin mallin, jossa itseohjautuvat sairaanhoitajien tiimit ovat mullistaneet vanhustenhoidon. Kirjan lukuisat vertaistarinat kannustavat omalta osaltaan purkamaan tunteita puhumalla. Lastensuojelun henkilöstömitoituksesta aiotaan säätää lailla. Pitkänen ja kirjailija Elina Talvitie halusivat tutkia kehitysvammaisten lasten ja heidän perheidensä arkitodellisuutta Euroopassa, Venäjällä ja Afrikassa. Erilaiset-taideprojektin kuvat ovat nähtävissä 10.11. Lastensuojelupäivillä esiteltiin Lastensuojelun Keskusliiton Hyvää lastensuojelua, kiitos! -julkaisu, joka kokoaa yhteen lastensuojelun ammattilaisten, esimiesten ja asiakkaiden ajatukset kehittämistarpeista ja lastensuojelun toivotusta tulevaisuudesta. 7.12. siitä, miten sopia huoltajuudesta lasten parasta ajatellen tai kuinka tukea lasta eron keskellä. HENKILÖSTÖMITOITUS LASTENSUOJELUUN Vuonna 2022 yhdellä sosiaalityöntekijällä voi olla asiakkaana enintään 35 lasta ja vuonna 2024 enää 30 lasta. asti Tallinnan Dokfoto Keskuksessa ja kirjassa Erilaiset (Maahenki). – Jos esitetään kysymys, onko johtaminen tärkeämpää kuin resurssit, niin kyllä on. 6-9 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 7 LM11_s6-9_Tulva.indd 7 10.10.2019 16:43:57. ”Minun onneni ei asu pankkitilillä, se ei asu saavutuksissani tai työtittelissäni
Lastensuojelun Keskusliitto oli järjestämässä Suomen ensimmäistä asiaa käsittelevää konferenssia lokakuussa. Näin kysytään Walesin terveysviraston videolla. Kun näkee onnellisia perheitä, tuntee toisinaan kateutta ja häpeää. Eri puolilla maata on toteutettu vastaavia Gutsy go -kaupunki-interventioita, jotka keskeyttävät normaalin kouluarjen viikoksi ja haastavat mukaan koko 14-vuotiaiden ikäluokan. Käyntiä varten täytettävät lomakkeet löytyvät helposti verkosta. Samoilla linjoilla on CRIN (Child Rights International Network), joka kehotti ilmastolakon alla kaikkia kunnioittamaan oppilaiden oikeutta osoittaa mieltään: sen sijaan, että koulut ja paikallisviranomaiset kehittelevät rangaistuksia tai pelotteita, heidän tulisi ottaa osaa ilmastolakkoon. VALEKALEVALAA LAULAMAAN! Millaisen tarinan sinä keksisit rasittavasta Lemminkäisen äidistä, Puhuvasta miekasta tai Kalevalan mahtavimmasta tunarista, Ilmarisesta. Mitkä asiat ovat silloin arvokkaita, mistä ilahtuu ja saa ihmisarvon. Tätä pohtivat Espoon Järvenperän koulun 8.-luokkalaiset ja toteuttivat joukon yhteiskuntarauhaa ja hyvinvointia edistäviä ratkaisuja. ” Kun asuu laitoksessa, tuntuu toisinaan, että on ulkopuolinen. LE H TI KU VA /T IM O JA AK O N AH O LAPSUUDELLA ON VÄLIÄ Vanhempi, lääkäri, hoitaja, poliisi ja opettaja, oletko tietoinen siitä, mitä lapsuudenaikaiset haitalliset kokemukset aiheuttavat lapselle. järjestettyyn Ilmastolakkoon. Se julkaistaan ensi syksynä. Nuorten tukena on Gutsy go -valmentajien ja media-ammattilaisten tiimi sekä paikallisia yhteistyökumppaneita. NOPEAA APUA ELATUSAPUASIOIHIN Helsinki tarjoaa loppusyksyn ajan mahdollisuutta asioida elatusapuasioissa lastenvalvojan luona walk-in-palvelun kautta ilman ajanvarausta. Turun sivistystoimialan johtaja Timo Jalonen toteaa kaupungin tiedotteessa, että alaikäisillä on perustuslaillinen oikeus osoittaa mieltään. alkanut maailmanlaajuinen Ilmastoviikko huipentui Suomessa 27.9. KOULULAISTEN OIKEUS OSOITTAA MIELTÄ 20.9. Yksi oppilasryhmä päätti kutsua kodittomia pop-up-saunaan, grillata heidän kanssaan makkaraa ja jakaa puhtaita alusvaatteita. Tampereella ja Turussa koululaiset saivat kaupungilta luvan osallistua lakkoon. Kun ei ole normaalia perhettä, tuntuu toisinaan, ettei ole yhtään ketään. Lapsuudenaikaisilla elämänkokemuksilla, niin myönteisillä kuin kielteisilläkin, on suuri vaikutus lapsen tulevaisuuteen: hänen fyysiseen ja psyykkiseen terveyteensä ja hyvinvointiinsa sekä väkivallan käyttämiseen ja sen kohteeksi joutumiseen. Perheeni on vain erilainen.” NIMIMERKKI @JANSKKU LAPSEN MAAILMAN TARINOITA LASTENSUOJELUSTA -BLOGISSA. saakka kestävä Valekalevalakisa haastaa kaikki 3.–6.-luokkalaiset luomaan tarinoita Kalevalasta tutuista hahmoista. – Koska kilpailun tarkoitus on villien tarinoiden kertominen, ei kilpailussa tarkastella oikeinkirjoitusta ja kielioppia. Kaikki videot julkaistaan somessa ja osa myös Yle Areenassa. Hän kokoaa lasten tarinoista kirjan sarjakuvataiteilija Kati Rapian ja dramaturgi Elli Salon kanssa. > gutsygo.fi LM 11/2019 s 6-9 8 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 LM11_s6-9_Tulva.indd 8 14.10.2019 14:25:57. 31.12. Mutta kyllä minullakin on läheisiä. > www.youtube.com/ watch?v=XHgLYI9KZ-A JOS EI OLISI KOTIA. Palvelussa helsinkiläisten lasten vanhemmat voivat mennä yhdessä sopimaan lasta koskevan elatussopimuksen tai elatusapupäätöksen jatkamisesta tai muuttamisesta. Mitä jos joutuisit nukkumaan vihreissä yleisissä vessoissa, eikä olisi kotia, johon kutsua ystäviä. Myös murreilmaisut ovat sallittuja, sanoo kirjailija Juha Hurme
Epäasiallisuus ei kuulu lajiin. Se teetti vuodenvaihteessa valmennuskulttuurikyselyn, johon saatiin vastauksia yli 1 600:lta yli 12-vuotiaalta voimistelijalta ja heidän vanhemmaltaan. Voimisteluliitto käsittelee lapsen oikeuksia koulutuksissa ja valmentajan ammattitutkintoa tekevien kanssa. Myöhemmin on luvassa myös laajempaa tukimateriaalia aiheesta. Ensi vuonna lapsen oikeudet läpileikkaavat kaikki liiton koulutustasot: tietoa lapsen oikeuksista viedään myös harrastusseuroihin ja leireille. Lasten tulee tietää paremmin oikeutensa, ja kulttuuria on muutettava. . Liitto on paljon vartijana, sillä yhdeksässä voimistelun kilpalajissa on 130 000 harrastajaa. – Osa lapsista on sanonut, että ”tää kuuluu voimisteluun”. Työ lapsen oikeuksien viemiseksi voimisteluharrastukseen on alkanut. Siinä laaditaan suomalaiselle urheilulle eettistä ohjeistusta, joka liittyy mm. Valmentajan kerrotaan myös käyttäytyneen aggressiivisesti, kiusanneen tai nimitelleen. M O ST PH O TO S ”YKSI VALMENTAJISTA ON VÄLILLÄ LIIAN TIUKKA VALMENNUSTILANTEISSA, JOPA JOLLAIN TAVALLA PELOTTAVA. ON HUUTANUT JA JOSKUS KIROILLUTKIN!” VOIMISTELIJA NUORISTA VOIMISTELUN HARRASTAJISTA 76% NAUTTII HARJOITUKSISTA LÄHES AINA Urheilua harrastavien LASTEN OIKEUDET LM 11/2019 s. Tähän meidän pitää puuttua. Liitto on mukana myös Olympiakomitean ja Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEKin Vastuullinen urheilu -pienryhmätyössä. S uomen Voimisteluliitto haluaa jatkossa ottaa huomioon lapsen oikeudet. 6-9 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 9 LM11_s6-9_Tulva.indd 9 10.10.2019 16:44:03. Suurin lapsista viihtyy harrastuksen parissa, odottaa innolla seuraavaa harrastuskertaa ja kokee onnistumisen tunteita, mutta kysely paljasti myös epäkohtia. Lappalainen otti yhteyttä Lastensuojelun Keskusliiton asiantuntijoihin ja sai tietoa YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen sisällöstä. Osa lapsista on pelännyt valmentajaa. – Toivomme, että saisimme jalkautettua tiedon lapsen oikeuksista myös lasten keskuuteen. Osa lapsista pelkää epäonnistuvansa, kokee valmentajan suosivan joitain voimistelijoita tai on pahoittanut mielensä valmentajan kommenteista. Silloin he osaisivat itsekin tunnistaa oikeutensa ja tietäisivät, millaista valmennuksen kuuluisi olla, sanoo osaamisen kehittäjä Liisa Lappalainen Suomen Voimisteluliitosta. Tärkeimmiksi nousevat lapsen näkemyksen kunnioittaminen, lapsen edun huomioiminen, yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto sekä se, että lapsella on oikeus kasvaa täyteen potentiaaliinsa. – Osa valmentajista on itsekin nuoria, vielä lapsia, sanoo Liisa Lappalainen. lapsen oikeuksiin, ihmisoikeuksiin, häirintään ja kiusaamiseen. Ilmaan on heitetty ajatus eettisen ohjeistuksen testistä, joka pitäisi läpäistä saadakseen jatkoa valmentajalisenssiin. Valmennuskulttuurin kehitystyöhön haettiin työkaluja myös Olympiakomitean vetämästä lajiliittojen yhteisestä valmennuspajasta, mikä poiki idean lapsen oikeuksien tarkastelusta
Vastuu moninkertaistui mutta niin myös rakkaus. Biologiasta viis! SATU LITHOVIUS | KUVAT JANI LAUKKANEN Perheen kuopus on Sam, 1. uusperhe ISÄ ihan täysillä Levyseppähitsaaja Samuli Särkelästä tuli kolme vuotta sitten neljän lapsen isäpuoli. LM 11/2019 s.2-3 10 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 LM11_s10-15_ISASamuliSarkela.indd 10 14.10.2019 14:28:37
LM11/2019 s. 2-3 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 11 ›› LM11_s10-15_ISASamuliSarkela.indd 11 10.10.2019 16:41:44. Samuli Särkelä on kiitollinen, että on saanut tutustua puolisonsa lapsiin
Enemmän me leikitään: käpysotaa, lumisotaa ja leikkitaistelua. Anteeksipyytäminen on meidän perheessä todella tärkeä juttu. Emil on muita lapsia hiljaisempi, eikä hänen lähelleen päässyt yhtä nopeasti kuin muiden. Olen aika tarkka niiden suhteen, ja välillä saan lapsilta palautetta siitä. . Hän ei puhu eikä kuule, joten kommunikoimme viittomilla ja elekielellä. Hän kuvailee ensitapaamista turvalliseksi, avoimeksi ja positiiviseksi. Isissä on kivointa se, kun se touhuaa meidän kanssa, Neo kertoo. . Se tuntui pelottavalta, ja Samuli kertoo pohtineensa, olisiko hänestä autistisen lapsen isäpuoleksi. Lapset touhuavat yhdessä ja huikkaavat välillä isää avuksi. Hänen mukaansa Samuli on alusta asti pyörittänyt arkea osaavasti, komentanut tarvittaessa ja ollut kiinnostunut lasten asioista. . Olen hänelle luonteva osa kasvuympäristöä. Uusperheen perustamisen aikaan Emil oli 5-vuotias, ja hänen kanssaan suhteen rakentaminen kesti pisimpään. Uusperheen perustamisen myötä Samuli muuttui kertaheitolla yhden lapsen isästä viiden lapsen vanhemmaksi. . Hän on myös todella viisas. Niin käy kyllä harvemmin. . Anteeksipyytäminen on meidän perheessä todella tärkeä juttu. Emme mahtuneet yhteen autoon, ja ruokaa alkoi kulua valtavasti. . Tänä päivänä Emil kävelee luokseni ja halaa, tulee syliin, kun satuttaa itsensä ja sanoo rakastavansa, Samuli sanoo. Vaikuttaa kuin hän olisi ollut lasten elämässä aina. LM 11/2019 s.2-3 12 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 LM11_s10-15_ISASamuliSarkela.indd 12 10.10.2019 16:41:49. Annika on ihmetellyt, miten nopeasti Samuli omaksui roolin lasten vanhempana. Kun tähän poikaan jaksaa panostaa ja keskittyä, hänestä saa todella paljon irti. Jokaisella lapsella on oma maailmansa, ja sain niistä kiinni ensihetkestä. Samppa ei ole puolikas isä, vaan ihan täysillä isä. Jos olemme jostain eri mieltä, minä en ole se, jo"Äitini kysyi Samulin tavatessaan, mitä tämä minusta haluaa. Suhde puolison lapsiin alkoi kehittyä vähitellen. Vaikka se auttoi ymmärtämään Willin maailmaa, hän mietti, miten pärjäisi tämän kanssa. Samppa vastasi, että koko paketin, ei pelkästään minua. . Äiti oli tyytyväinen vastaukseen", Annika Halme muistelee. Amyyn, Emiliin, Neoon ja Williin tutustuin Annikan kautta, kun kolme vuotta sitten aloimme olla yhdessä, kertoo neljän lapsen isäpuoli Samuli Särkelä, 32. Olemme heille tasavertaisia vanhempia. Kaikesta voi puhua, ja riidelläkin saa – kunhan muistaa pyytää anteeksi. Willin autismi mietitytti aluksi. Ajattelin, että näin monta lasta, ja kaikki ovat mukavia. . Samuli, Annika ja lapset muuttivat nopeasti saman katon alle. Lapsimäärä ei kauhistuttanut, vaan tuntui iloiselta asialta. Koko elämä muuttui kertaheitolla. Hän tapasi Annikka Halmeen, 29, lapset nopeasti seurustelun alkamisen jälkeen. Yhteentörmäyksiä tulee tavallisista asioista: peliajoista ja nukkumaanmenosta. Siitä pitävät huolen lapset Sam, 1, Amy, 3, Nadja, 4, Emil, 8, Neo, 9 ja Will, 11, sekä kaksi koiraa. Itsekin joudun välillä pyytämään anteeksi, jos hermostun liikaa. Samulilla on itsellään autismin kirjoon kuuluva Aspergerin oireyhtymä. Vastuun määrä moninkertaistui. Kaikki aika ja tekeminen oli yhtäkkiä lapsissa. Nykyisin hänellä on kaikkiin lapsiin läheiset ja avoimet välit. Samulin biologinen lapsi, Nadja, oli tuolloin 1-vuotias ja otti uudet sisarukset ilolla vastaan. Sittemmin olen huomannut, että Wiltsu on kuin kuka tahansa lapsi. Helpointa oli Amyn kanssa, joka oli tuolloin vasta vauva. . Lohjalaisessa omakotitalossa riittää vilinää
Autistinen Will ei puhu eikä kuule, mutta kosketus on hänen ja Samulin yhteinen kieli. On osattava katsoa asioita jokaisen lapsen näkökulmasta. Anteeksipyytäminen on meidän perheessä todella tärkeä juttu. LM11/2019 s. 2-3 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 13 ›› LM11_s10-15_ISASamuliSarkela.indd 13 14.10.2019 14:33:04
. Lisääntynyt vastuu ja useamman lapsen vanhemmuus ovat lisänneet ymmärrystä ja opettaneet laajentamaan näkökulmaa. Tämä toimii myös toisin päin: lapsi aistii, jos isäpuoli haluaa tehdä vaikutuksen kumppaniinsa bonuslasta mielistelemällä ja kohtelee omia lapsiaan epäreilusti. . . On hyvä muistaa, että tie naisen sydämeen käy lasten kautta. . Lasta ei tietenkään pidä jättää heti yksin uuden ihmisen kanssa, vaan mahdollistaa hiljalleen kivoja hetkiä yhdessä. Yhteiset puuhat bonuslasten kanssa nähdään itsestäänselvyytenä, kun taas isäpuoli saa plussapisteitä, jos vaikka lähtee hiekkalaatikolle bonuslapsen kanssa. Jos tällä on biologisia lapsia, näitä ja bonuslapsia on kohdeltava tasavertaisesti. Miesten haasteena on usein se, miten päästä vuorovaikutussuhteeseen kumppanin lapsen kanssa. Lasten etu ja hyvinvointi on tärkeintä. “Nora Fingscheidtin käsikirjoitus ja ohjaus ovat ihmeellisen upeaa työtä. Suhde puolison lapsiin ei rakennu itsestään Isäpuolen rooliin liittyy osin erilaisia haasteita kuin äitipuolen asemaan, sanoo psykoterapeutti, uusperheneuvoja ja Suomen Uusperheiden Liitto ry Suplin toiminnanjohtaja Kirsi Heikinheimo. Toisaalta naisten voi olla miehiä helpompi luoda suhdetta puolison lapsiin. Hyvä suhde puolison lapsiin ei rakennu itsestään, vaan vaatii alusta asti sekä aikaa että huomiota. Elokuvallaan hän luo voimallisen, jännittyneen ja herkän kuvan lapsesta ja järjestelmästä, jotka ovat väistämättä yhteensopimattomia toistensa kanssa.“ -The Upcoming “System Crasher tuo erinomaisen raakaa rehellisyyttä siihen, miten rauhattomista lapsista kerrotaan. ka päättää, vaan keskustelemme asiasta, kertoo Annika, joka toimii Willin omaishoitajana. Isäpuolen ja bonuslasten suhteen kehittymisen kannalta hyvin tärkeää on se, mikä muutenkin kannattelee ihmissuhteita: arvostava puhumiskulttuuri. . . Samulilla on tähän hyvät välit, ja se on hänen mukaansa yksi syy siihen, että uusperhe-elämä on sujunut luontevasti. On osattava katsoa asioita jokaisen lapsen näkökulmasta, mikä kasvattaa väkisinkin. Lapsi tarkkailee, suosiiko isäpuoli omia lapsiaan. Uuden edessä lapsi tarvitsee paitsi aikaa myös tilaa olla oma itsensä ja sellaisena hyväksytty. . Lisäksi äiti voi antaa isäpuolelle ja lapselle turvallisesti tilaa tutustua. Siihen pitää olla valmis, Samuli miettii. Vertauksena: Jos aikuiselle tulee työpaikalle uusi pomo, joka alkaa määräillä ilman, että on yhtään tutustunut alaisiinsa, kyllähän siitä nousee niskakarvat pystyyn. Jos näitä ei ole valmis investoimaan vaan suhtautuu lapsiin välinpitämättömästi, se vaikuttaa nopeasti lasten käsitykseen isäpuolesta. . Parasta isäpuolen roolissa on Samuli Särkelän mielestä se, että saa olla mukana niin monen lapsen arjessa. Helena Zengelin räjähtävä roolityö tavoittaa tytön järjenvastaisuuden ja pakahduttavan rakkauden ja turvallisuuden kaipuun.“ A Room with a View OHJELMISTOTUKI 2019 LM 11/2019 s.2-3 14 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 LM11_s10-15_ISASamuliSarkela.indd 14 10.10.2019 16:41:56. . ELOKUVATEATTEREISSA 22.11. Siksi Samuli halusikin Annikan kanssa myös yhteisen lapsen: että olisi edes yksi lapsi, joka ei lähde välillä toiseen kotiin. Talo tuntuu silloin tyhjältä ja hiljaiselta. Suplin neuvontapuhelin tarjoaa uusperheneuvontaa ajanvarauksella > https://supli.fi/ "Isissä on kivointa se, kun se touhuaa meidän kanssa", sanoo Neo. Saan olla näiden kaikkien lasten rakastettu ja osa tätä isoa perhettä. Amylla, Emilillä, Neolla ja Willillä on toki myös biologinen isä, joka on lasten elämässä läsnä. Jos uusperheessä alusta asti puhutaan avoimesti, haetaan yhteisiä toimintamalleja ja kuunnellaan toisia, on suhteen muodostuminen helpompaa ja nopeampaa. Yhteisessä toiminnassa tutustuminen käy helpommin, Kirsi Heikinheimo vinkkaa. Hän tuntee olevansa onnekas, kun on parisuhteen kautta saanut mahdollisuuden olla vanhempi Annikan lapsille. . En voisi mitenkään valehdella, että lapsia olisi vain kaksi. Kun lapsia hoitaa joka päivä ja heihin kiintyy, on raskasta luovuttaa heidät toisaalle. Myös Nadja tapaa biologista äitiään, ja kun kaikki viisi lasta ovat toisissa kodeissaan, heitä tulee ikävä. Kiirehtiä ei kannata, eikä ottaa auktoriteetin paikkaa liian aikaisin. Koen heidät omikseni ihan samalla tavalla kuin Nadjan ja Samin. Isäpuoleksi tulo kasvatti häntä ihmisenä. Minun on helppo sanoa lapsille, että menkääpä isin luo, kun hän tulee hakemaan heitä, Samuli sanoo. Koko porukka voi lähteä vaikkapa pelaamaan minigolfia tai uimaan. Äitipuolilla on yhteiskunnassamme enemmän paineita, sillä heiltä usein odotetaan automaattista kiintymystä puolison lapsiin. Reiluus on muutenkin tärkeää – lapset huomaavat kyllä, jos uusi isähahmo ei toimi reilusti. Lapsi katsoo, että isäpuoli ei ole kiinnostunut hänestä. . Uusperheen äiti voi tukea isäpuolen ja lapsen välisen suhteen kehittymistä kertomalla puolisolleen lapsen mieltymyksistä ja siitä, mikä on tälle tärkeää. Kysyttäessä vastaan aina, että minulla on kuusi lasta. Mutta se onkin juuri uusperheiden juttu. Sillä, miten kohtelet puolisosi lapsia, on todella suuri merkitys parisuhteessa. . Ei ole järkeä kilpailla siitä, kumpi on heille parempi isä. . Tähän voi osittain vaikuttaa juuri ulkopuolelta tuleva paine ja se, että sosiaalisuhteet ovat naisille keskimäärin helpompia kuin miehille
“Nora Fingscheidtin käsikirjoitus ja ohjaus ovat ihmeellisen upeaa työtä. Helena Zengelin räjähtävä roolityö tavoittaa tytön järjenvastaisuuden ja pakahduttavan rakkauden ja turvallisuuden kaipuun.“ A Room with a View OHJELMISTOTUKI 2019 LM11/2019 s. ELOKUVATEATTEREISSA 22.11. Elokuvallaan hän luo voimallisen, jännittyneen ja herkän kuvan lapsesta ja järjestelmästä, jotka ovat väistämättä yhteensopimattomia toistensa kanssa.“ -The Upcoming “System Crasher tuo erinomaisen raakaa rehellisyyttä siihen, miten rauhattomista lapsista kerrotaan. 2-3 LM11_s10-15_ISASamuliSarkela.indd 15 10.10.2019 16:41:56
ISÄT EIVÄT ANSAITSE KIITOSTA hoitovapaalla olemisesta sen enempää kuin äiditkään LM 11/2019 s.32-33 16 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 LM11_s16-17_ISATuomoMikkolanniemi.indd 16 10.10.2019 16:39:43. vanhemmuus Kotiin jääminen lasten kanssa oli Tuomolle itsestäänselvyys
Vaikka perhevapaita pitävien isien osuus on viime vuosina kasvanut, vapaiden lyhyen keston takia isien perhevapaiden osuus jää alle 10 prosenttiin. Suomessa on kaavailtu perhevapaisiin uudistusta, jonka tavoitteena on, että isien osuus vapaista kasvaisi. Hän oli säästänyt rahaa, jotta perhe pärjäisi taloudellisesti. – Kävimme hänen ja lastemme kanssa yhdessä aamupäivisin kerhossa ja ulkona leikkimässä. Muita syitä ovat työelämän epävarmuus, taloudellinen tilanne sekä pelko uramahdollisuuksien heikkenemisestä. Kaksosten synnyttyä Tuomo jäi 2,5 kuukauden palkattomalle vapaalle, jonka jälkeen koko perhe oli seuraavan kesän kotona. Tuomosta uudistus olisi hyvä. Nyt Tuomo on palannut jo työelämään. Tuomo jäi aikoinaan kotiin myös esikoisen kanssa. Tuomosta taloudellisesti kyllä pärjää, jos haluaa. Tykkäsin nukkua päiväunia lasten kanssa. – Isän ja lapsen suhteen kannalta on tärkeää, että myös isä on kotona läsnä. Ei tarvinnut tehdä mitään ihmeellistä, oli mukava vain olla kotona läsnä ja leikkiä. Päätin, etten joudu samaan tilanteeseen. – Isät eivät mielestäni ansaitse sen enempää kiitosta hoitovapaalla olemisesta kuin äiditkään. TARU TAMMIKALLIO | KUVA EEVA ANUNDI ISÄT EIVÄT ANSAITSE KIITOSTA hoitovapaalla olemisesta sen enempää kuin äiditkään LM11/2019 s. Kun Tuomo oli kaksosten kanssa kotona, esikoinen viihtyi päiväkodissa. Perhevapaista puhuttaessa keskitytään mielestäni liikaa vain siihen näkökulmaan, että äidit saadaan kotoa töihin. Kun Tuomolta kysyy, mikä oli parasta kotona olemisessa, hän ei pohdi vastausta kauaa. Näin helsinkiläinen Tuomo Mikolanniemi, 36, kuvailee syitä hoitovapaalle jäämiseen. Kaksosten kohdalla tiesin jo hieman, mitä on luvassa. – Ei ainakaan töissä ole tullut mitään kuittailuja, vaan esimiehet ja kollegat ovat suhtautuneet todella positiivisesti asiaan. Isän oleminen vanhempaintai hoitovapaalla ei pitäisi olla mitenkään poikkeuksellinen asia. Olin lukenut ja kuullut liian monelta isältä, että he katuvat, etteivät viettäneet perheen kanssa tarpeeksi aikaa lasten ollessa pieniä. – Säästin pitkään, jotta voin olla kotona. – Kun hän syntyi, olin vielä yrittäjä. Se tuntui luontevalta ratkaisulta, sillä olimme aiemminkin jakaneet arjen askareet tasapuolisesti. Sen takia on hyvä, että myös lapsia kotona hoitavat isät ovat mediassa esillä. . En kadu pätkääkään. Syy isien perhevapaiden vähyyteen löytyy usein asenteista. Yksi vaihtoehto on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 6+6+6-malli, jossa molemmat vanhemmat pitäisivät perhevapaata puoli vuotta ja sopisivat viimeisestä puolesta vuodesta keskenään. Tykkäsin nukkua päiväunia lasten kanssa. Kun esikoinen täytti vuoden, jäin hänen kanssaan kotiin puoleksi vuodeksi isyysvapaalle ja jatkoin sitä puolen vuoden hoitovapaalla. Perheen ratkaisu ei ollut tyypillisin. THL:n tutkimuksen mukaan yleisin perustelu isien vähäisiin perhevapaisiin on se, että äiti hoitaa lasta. Esikoisen kanssa ollessaan Tuomon tuttu oli samaan aikaan osittaisella hoitovapaalla. Kyllä hetken pärjää tiukemmallakin. – Myös asenteilla ja kannustamisella on iso vaikutus. Myöhemmin kaksosten kanssa tehtiin samoja asioita, mutta silloin arjessa oli hieman enemmän vilskettä. Perhevapaiden vaikutusta uraansa Tuomo ei ole pohtinut. Lasten kanssa kotona vietetty aika on silti tuoreessa muistissa. Tuomolla ja hänen puolisollaan on kolme lasta: 5-vuotias esikoinen sekä taaperoikäiset kaksoset. – Esikoisen kanssa kotiin jäädessäni minulla ei ollut mitään odotuksia. Tuomo uskoo, että vanhempainvapaiden joustavampi siirtäminen ja käyttäminen lisäisivät isien osuutta perhevapaista. Ilmoitin hyvissä ajoin, milloin aion jäädä vapaalle, eikä mitään ongelmia ole ollut. – Hän kaipasi jo ikäistään leikkiseuraa. Isät käyttävät perhevapaista edelleen vain alle 10 prosenttia. Olennaistahan on myös se, että isä ja lapsi saavat viettää aikaa yhdessä ja heille rakentuu läheinen suhde. – Olimme puolison kanssa puhuneet paljon asiasta ja tulimme siihen tulokseen, että lasten synnyttyä jakaisimme vanhempainvapaat puoliksi. H alusin olla lasten kanssa kotona, kun he olivat pieniä. Kun kaksoset olivat 10 kuukauden ikäisiä, Tuomo jäi 10 kuukaudeksi kotiin. 32-33 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 17 LM11_s16-17_ISATuomoMikkolanniemi.indd 17 10.10.2019 16:39:46. Ensimmäiset kaksi kuukautta tein töitä pienellä liekillä kotoa käsin. Päätös Tuomon hoitovapaalle jäämisestä tehtiin jo ennen lasten syntymää. Osan suhtautuminen on ollut jopa ylistävää: Tuomoa on pidetty keskivertoa parempana isänä, koska hän hoiti lapsia kotona. – Kyllä se kokonaisuus, että olen saanut olla lasten kanssa kotona, on ollut parasta. Progressiivisen verotuksen ansiosta tulot putoavat perheissä usein vähemmän kuin on ajateltu. Vakuutusalalla työskentelevä kolmen lapsen isä Tuomo Mikolanniemi valitsi toisin. – Vaimo piti vuosilomia ja minä olin vanhempainvapaalla. Vietimme paljon aikaa myös omalla pihalla, sillä naapurissa asui paljon samanikäisiä lapsia
Näin hän voi reagoida, jos lasta pelottaa tai jos tällä on kysyttävää. Ne havainnollistavat pienelle lapselle ympäröivää maailmaa. Ellei lapsi koskaan näe vanhemLM 11/2019 s.18-19 18 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 LM11_s18-19_KirjaVaiAlylaite .indd 18 10.10.2019 16:35:55. Vaikka lapsi käyttää laitetta yksin, häntä ei saisi jättää sen kanssa itsekseen. Silloin lapsi saa tankata läheisyyttä ja voi jakaa tarinan aikuisen kanssa. Voisihan napero yhtä hyvin kuunnella tai seurata tarinaa älylaitteesta. Äänikirjasta voi olla apua lukemaan opettelevalle lapselle. Moni miettii, kannattaako lapselle lukea ääneen. Se, että vanhempi kestää sinnikkäästi keskeytyksiä, palkitaan myöhemmin. Ulkomailla asuville lapsille äänija verkkokirjat voivat olla siihen ainoa vaihtoehto. Jos vanhempi haluaa lapsestaan huippulukijan, kotiin kannattaa kantaa kirjoja. Lukutaitoisen lapsen tulisi saada itse valita, mistä hän tarinansa tavaa. Lukeminen ei ole lapsesta mielekästä toimintaa, jos se tarkoittaa yksinäisiä hetkiä napit korvissa. Kirjalla on yhä paikkansa lapsen kaverina. Voi myös olla, että lapsi haluaa jutella kirjan sisällöistä myöhemmin. Kysymykset auttavat lapsia liittämään luetun aitoon elämään. Kirjojen lukeminen on laajalti yhteydessä elämässä menestymiseen, ei vain hyviin kouluarvosanoihin. Yhteinen kirjan lukuhetki tarjoaa hänelle läsnäoloa ja vuorovaikutusta aikuisen kanssa. Pieni lapsi kysyy paljon ja kommentoi kuulemaansa, eli harjoittelee myöhemmin lukemisessa tarvittavia taitoja. Kun lapsi eläytyy tarinan tapahtumiin, hänen kykynsä sanoittaa omia ja toisten tunteita kehittyy: hän oppii sosiaalisia ja tunnetaitoja. Parhaat lukijat tulevat yhä kodeista, joissa on ja joissa luetaan perinteisiä paperikirjoja. Jotta lapsi lukisi, lukemisen pitää olla mielekästä. Se, mistä tuutista taapero tarinan kuulee, vaikuttaa pitkälle elämään, sillä asenne lukemista kohtaan syntyy ihan pienenä. Joskus hänkin tarvitsee hetken omaa aikaa, ja lapsi voi kuunnella satua sovelluksesta. Se voi helpottaa hetkiä, jolloin lapsen pitää odottaa. Hänen aivonsa aktivoituvat ja mielikuvitus tulee ruokituksi – nauttiipa hän tarinan luettuna, kuultuna, paperilta tai ruudulta. Mutta ihan kaikkeen ei hienoinkaan digilaite sisältöineen riitä. Lukutaito ei vaarannu, vaikkei vanhempi lukisi lapselle jokaista kirjaa itse. Silloin vanhempi saattaa miettiä, pitäisikö kirja korvata luureilla. Älylaite voi myös houkutella lasta suomalaisen kirjallisuuden pariin. lukeminen KUKA KAIPAA KIRJAA. Yhdessä aikuisen kanssa luetut kuvakirjat auttavat lasta oppimaan uusia sanoja ja asioita. Alle kouluikäisen olisi hyvä kuunnella kirjaa kaiuttimen kautta, jolloin vanhempi tietää, mitä lapsi laitteelta seuraa. Takelteleva lukeminen helpottuu, kun lapsi voi seurata tekstiä kahdesta kanavasta. Joillekin lapsille kirjan löytyminen hänelle merkityksellisestä älylaitteesta voi olla todella tärkeää. Älylaite säästää aikuista kitinöiltä. Kun lapsi kysyy ja aikuinen vastaa, lapsi oppii tekemään päätelmiä luetusta. VIRVE JÄRVINEN | KUVITUS MARIA VILJA T ärkeintä on, että lapsi pääsee osalliseksi tarinoista. Äänikirjan lukija eläytyy ja tulkitsee tekstiä, jolloin lapsen on helpompi ymmärtää sitä. Kotona lapsi ei välttämättä jaksa keskittyä vanhemman lukemaan satuun kuin hetken ja katkaisee juonta kysymyksillään. Ruudulta lukeminen saattaa väsyttää silmiä ja jumittaa niskaa, mutta lukukokemus on välineestä riippumatta samanlainen
Lukeminen laskee kierroksia ja jouduttaa nukahtamista. Mutta kuka muistaa muutaman vuoden päästä, mitä luki tänään ruudulta yksin. Kun vanhempi lukee lapselle, hän rauhoittuu myös itse. Lapsuudessa aloitettu illan lukuhetki jatkuu usein aikuisuuteen. Vanhemman olisikin hyvä lukea lapselle ääneen, vaikka tämä osaisi lukea itse. Lapsi innostuu ylipäätään asioista, jotka hän saa jakaa vanhempansa kanssa. Se voi suojata lasta: hän voi jättää pelottavimmat asiat kuvittelematta. Me muistamme vielä aikuisenakin kirjat, joita vanhemmat lukivat meille lapsena. Samalla lapsi voi jakaa vanhemman kanssa päivänsä tapahtumia ja keskustella mieltä askarruttavista asioista. Luetun ymmärtäminen kehittyy pitkälti kuuntelemalla. Lasten ja nuorten kirjoissa kerrotaan yleensä heitä koskettavista asioista, kuten kaverisuhteista ja koulusta. 18-19 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 19 LM11_s18-19_KirjaVaiAlylaite .indd 19 10.10.2019 16:35:56. Luettu kirja jättää enemmän tilaa lapsen omalle mielikuvitukselle. Alle kouluikäisen olisi hyvä kuunnella kirjaa kaiuttimen kautta. . Yhteinen lukuhetki voi auttaa lasta ja vanhempaa ottamaan puheeksi myös vaikeampia asioita. Jos vanhempi haluaa, että lapsi kiinnostuu lukemisesta, tarinan tapahtumista ja sen herättämistä ajatuksista, kannattaa keskustella yhdessä. LM11/2019 s. > Juttua varten on haastateltu kasvatustieteen tohtori Juli-Anna Aerilaa sekä psykologian apulaisprofessori Riikka Korjaa Turun yliopistosta. Älylaite kannattaa laittaa illalla sivuun myös siksi, että sen valo heikentää unen laatua. Illalla läheisyyden kaipuu herää ja silloin satu kannattaa lukea kirjasta. Lukuhetki on hyvä tapa pitää yllä tunneyhteyttä lapseen, silloinkin kun lapsi osaa jo lukea. piaan kirjan ääressä, hän tuskin tarttuu siihen itsekään. Aerila on mukana useissa lukemiseen liittyvissä kehittämishankkeissa, ja Korja on lapsen kehityksen erikoispsykologi
IITA KETTUNEN | KUVAT VILMA RIMPELÄ LM 11/2019 s.20-22 20 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 LM11_s20-22_KostianKoulu.indd 20 10.10.2019 16:33:32. Se ymmärrettiin Pälkäneellä jo 300 vuotta sitten. lukeminen AAPISKUKON ASKELEISSA Lukutaito saattaa pelastaa kansakunnan. Isovihan aloittamaa perinnettä vaalitaan Kostian koulun kaikille yhteisillä lukutunneilla
Kolmasluokkalainen Eela Suutari lukee kavereidensa kanssa liikuntasalin ikkunalaudalla kuvitettua lukukirjaa Karmiva sirkusjengi. Hän lukee kotona joka päivä ainakin yhden luvun. Lukutaito on hyvä myös siksi, että jos sitä ei ole lapsena harjoitellut, niin ei osaa aikuisena lukea, jos sitä tarvitsee. Kaikilla on käsissään kirja. Hän kertoo pitävänsä eniten Reuhurinneja Karoliina-sarjoista. LM11/2019 s. Sen kolmesataa oppilasta istuvat kuka missäkin: liikuntasalin ja luokkien lattioilla, ikkunalaudoilla, koulun käytävillä, nurkissa ja koloissa. AAPISKUKON ASKELEISSA K ostian koulussa on hiirenhiljaista. Myös rehtori, opettajat, siistijät ja muukin henkilökunta lukee. 20-22 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 21 ›› LM11_s20-22_KostianKoulu.indd 21 14.10.2019 14:41:43. Jotkut lukevat sarjakuvia, toiset lukutai tietokirjoja. . Eelasta lukemisessa on kivaa se, että taito kehittyy ja voi tutustua kivoihin kirjoihin. Erityisesti ensin mainitut saavat mielikuvituksen laukkaamaan, ja usein luettuaan Eela pohdiskeleekin kirjan tapahtumia itsekseen
Perustaidot pääsivät unohtumaan. Se on ainakin koulussa mukavampaa kuin yksin lukeminen. . Lukutaito ehkäisee syrjäytymistä Tokaluokkalainen Ville Äijälä pitää koulun yhteisistä lukutunneista, koska silloin saa lukea yhdessä kavereiden kanssa. Aapista ei ole säilynyt jälkipolville, sillä Turun palo vuonna 1827 tuhosi viimeisen tunnetun kappaleen. LM 11/2019 s.20-22 22 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 LM11_s20-22_KostianKoulu.indd 22 15.10.2019 9:46:40. Hänen mielestään tärkeää on myös riittävä lukunopeus, josta on hyötyä muun muassa tietokonetta selatessa tai television tekstitettyjä ohjelmia katsoessa. Koko koulun yhteisiä lukutunteja on pidetty viime vuoden syksystä lähtien. Tässä koulussa kaikki lukevat, kun saavat lukea yhdessä kavereiden kanssa. On se vähäsen tylsää, että joutuu odottamaan jatkoa, mutta kyllä siihen tottuu, Ville vakuuttaa. Rehtori alkoi miettiä kirjastonhoitaja Seija Heikkilän kanssa, miten varmistaa, että Kostian koulun oppilaat osaisivat lukea riittävän hyvin. Villekin harrastaa muun muassa jalkapalloa, jonka opettelemiseen lukemista ei tarvita, mutta sen sääntöjen oppimiseen kyllä. – Jos joku alkaa nyt jäädä jälkeen, etsimme kirjastonhoitajan, opettajan ja erityisopettajan kanssa heikommallekin lukijalle sopivan kirjan luettavaksi. Läksytkin tulee luettua nopeammin, ja harrastuksille jää enemmän aikaa! . Asia ei ole vanhentunut noista ajoista, jolloin kylä oli raunioina hävityksen jäljiltä. Hän lukeekin mielellään teoksia, jotka naurattavat ihan ääneen. . > www.kolumbus.fi/medelplan/ Poikien lukutaito-ongelmat eivät tule hänen mielestään esiin vielä ala-asteella. Halosen mielestä puutteita lasten – erityisesti poikien – lukutaidossa alkoi ilmetä, kun koodaaminen ja muut tietotekniset taidot veivät kaiken huomion. PÄLKÄNEEN PUUAAPINEN Kirjapainot siirrettiin Ruotsiin turvaan, kun isovihan taistelut etenivät Suomen alueelle. Jotain toki pystyy tekemään ilman lukutaitoakin. Täällä nimittäin painettiin isovihan aikaan vuonna 1719 puuaapinen, jossa esiintyi ensimmäistä kertaa aapiskukko. Kaikki alkoi siitä, kun rehtori Sari Halonen tutustui kesälomallaan suomalaisissa vankiloissa tehtyyn tutkimukseen, jonka mukaan useimmilla vangeilla oli erittäin heikko sanavarasto ja huono lukutaito. Pälkäneen Kukkolan kylästä löytyy Daniel Medelplanin museo. Sarjakuvissa lapsen ei tarvitse juuri kuvitella maailmaa tarinan ympärille, kun se on jo kuvissa valmiina. . Nyt Ville ahmii Kapteeni Kalsareita, jotka ovat hauskoja kuvakirjoja. Joskus hän kertoo niiden juttuja vanhemmilleenkin. Lukutaidon merkitystä syrjäytymisen ehkäisemisessä on painotettu myös kansainvälisissä tutkimuksissa. Silloinkin ymmärrettiin, kuinka tärkeää on opettaa ihmiset lukemaan, Sari Halonen pohtii. Opin lukemaan kotona itsekseni siinä 5?6-vuotiaana ihan jotenkin vaan… Villestä lukiessa oppii kaikkea uutta, jolloin elämässä pärjää hyvin. . . 28-sivuista aapista painettiin n. Kavereiden esimerkki kannustaa Koulun aloittama kampanja osui hyvin yhteen Pälkäneen kunnan suunnittelemaan lukutaidon juhlavuoteen. Kavereiden esimerkki houkuttelee lukemaan heitäkin, jotka eivät ehkä muuten tarttuisi kirjaan. Missään ei ollut paperia, painomustetta, eikä mitään muitakaan tarvikkeita tai välineitä. Niinpä papisto pyysi vuonna 1719 Pälkäneelle paennutta kirjanpainaja Daniel Medelplania kaivertamaan puulaatoille Johannes Gezelius vanhemman vuonna 1666 painattaman aapisen Yxi paras lasten tawara. Tärkeintä on, että lapsi lukee. Sen viimeiselle sivulle Medelplan kaiversi kukon kuvan. Päätimme jatkaa perinnettä, mutta nyt koko koulun kanssa. Äiti lukee Villelle joskus ennen nukkumaan menoa pätkän jostakin kirjasta, jota sitten jatketaan seuraavalla lukukerralla. Rehtori Sari Halosen mukaan yhteisöllinen lukuhetki innostaa myös poikia tarttumaan kirjaan. 100 kappaletta. Ville sanoo lukevansa aika usein muttei ihan joka päivä. Halonen on luokanopettaja, joka opettaa myös äidinkieltä. Lapset lukevat mielellään sarjakuvia, mutta Halonen kannustaa heitä tarttumaan myös lukukirjoihin, sillä fiktiivinen tarina ruokkii paremmin mielikuvitusta. Mutta tärkeintä on, että lapsi lukee. Muistelimme, kuinka vielä 1990-luvulla pidettiin yhteisiä lukutunteja, jolloin lapset saivat lepäillä tyynyillä pehmolelut kainalossaan.
Poliitikoilla ja kaupunkisuunnittelijoilla on aina ollut tarve parantaa ongelmalähiöitä niiden yhteisöllisyyttä kehittämällä. Junnilaisen löytämä lähiön omaehtoinen yhteisöllisyys kumpusi tilanteista, joissa ihmiset huomioivat toisensa, vaihtoivat palveluksia, juoruilivat ja muistelivat menneitä. Yhteisöllisyys ei sulje pois ongelmia tai konflikteja, jotka ovat oleellinen osa lähiöiden elämää. Monimutkaista suhdetta ei Lotta Junnilaisen mukaan voi typistää näkemyksesi kurjasta alueesta, josta vain halutaan pois. ”Ihan perseestä”, kuului välitön vastaus, kun Junnilainen tutkimusta aloitellessaan kysyi nuorisotalon kulmilla notkuvilta pojilta, millainen paikka Routala on. ONGELMIIN ON YRITETTY VASTATA YHTEISÖLLISYYTTÄ KEHITTÄMÄLLÄ – OTTAMATTA HUOMIOON LÄHIÖIHIN JO KEHITTYNYTTÄ YHTEISÖLLISYYTTÄ. Siinä missä vanhemmat asukkaat todistelivat kotilähiönsä hyvyyttä, nuoret paiskasivat alueen viheliäisen maineen takaisin päin naamaa niille, jotka sen ovat tuottaneetkin: ulkopuolisille, joita tutkijakin edusti. Valittavat aikuiset pilaavat maineen. LM 11/201 s.23-25 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 23 ›› LM11_s23-25_Tutkitut.indd 23 10.10.2019 16:32:00. Tarkoitus on ollut hyvä mutta käsitys yhteisöllisyydestä liian korkealentoinen ja idealisoitu, väittää Junnilainen. SUUREN KAUPUNKIEN LIEPEILLE 1960JA 70-LUVUILLA RAKENNETTUJA VUOKRALÄHIÖITÄ PIDETÄÄN HUONON YHDYSKUNTASUUNNITTELUN ELÄVINÄ MUISTOMERKKEINÄ. Väitös Lähiökylä: Tutkimus yhteisöllisyydestä ja eriarvoisuudesta hyväksyttiin Helsingin yliopistossa helmikuussa. Alueiden oma yhteisöllisyys ei ole lähtökohdaksi kelvannut. Hallakumpulainen Viivi, joka oli käynyt vuoden koulua toisessa kaupunginosassa, kertoi tutkijalle, miten opettaja oli uhkaillut laiskottelevia oppilaita päätymisellä Hallakummun ostoskeskukseen. Ostoskeskus on sittemmin purettu ja sen tilalle nousee asuintaloja. Väitöstutkimus perustuu vuosina 2012–2016 kahdessa lähiössä tehtyyn osallistuvaan havainnointiin ja haastatteluihin. Ristiriidat, ennakkoluulot, pelot, etniset vähemmistöt ja arjesta yhdessä selviytymisen pakko kietoutuvat yhteen tavalla, joka ei hevin avaudu ulkopuoliselle tarkastelijalle. Se syntyi myös sisäpiirin ilmaisuista, joilla tehtiin eroa ulkopuolisiin. Kotilähiötään railakkaasti haukkuneet nuoret saattoivat kuitenkin kokea syvää kiintymystä sitä kohtaan. ANTTI VANAS TUTKITTUA TIETOA NUORET RAKASTAVAT L otta Junnilaisen väitöksessään Hallakummuksi ja Routalaksi ristimillä lähiöillä on niin huono maine, että sillä voi pelotella lapsia. Perustelut liittyivät alituisesti valittaviin ja kaikesta nuoria syyttäviin aikuisiin. AN N I RE EN PÄ Ä/ LE H TI KU VA ja inhoavat kotilähiötään Christina Bäckman istuttaa kasveja Ostari kukkimaan! -päivänä Laajasalon ostoskeskuksessa Helsingissä vuonna 2015
LM 11/2019 s23-25 24 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 LM11_s23-25_Tutkitut.indd 24 10.10.2019 16:32:02. Arvostelun tukipisteenä on yleensä oma nuoruus, jolloin kaikki oli paremmin. Esimerkiksi Vilhelm Mobergin neliosaista Maastamuuttajat-teossarjaa luettiin 60-luvulla peruskoulun yläasteella erityisen tehtäväkirjan opastuksella. Tämä pätee myös kaunokirjallisuuden lukutapaan. Oppilaiden huomio ohjattiin kaunokirjallisen teoksen maantieteellisiin ja historiallisiin faktoihin. Tekstin pintapuolinen silmäily ja faktojen mahdollisimman nopea esiin siivilöinti hallitsivat peruskoululaisten lukemista jo yli 50 vuotta sitten, ja siihen oppilaita myös kannustettiin. Kirjastoautot alkoivat kiertää Suomea 1960-luvulla. LE H TI KU VA /L AS SE H O LM ST RÖ M PINNALLINEN LUKEMINEN EI OLE SOMEAJAN TUOTE Onko joskus eletty sivistyksen kulta-aikaa, jolloin teinit ovat opettajiensa ohjaamina uppoutuneet intohimoisesti maailmankirjallisuuden klassikoihin. Lukevatko teinit nykyään pinnallisemmin kuin 1960-luvulla. Ensimmäisen auton hankki Turun kaupunki. Tutkijat selvittivät asiaa ruotsalaisissa peruskouluissa 60-luvulla kuvattujen filmien pohjalta. Lukemiskulttuurin väitetystä rappiosta syytetään usein internetiä ja somea. Tutkijoiden mukaan ero 60-lukulaisen printtikirjan lukemisen ja nykyisen digitekstien lukemistavan välillä on pieni. Kuva vuodelta 1966. Aineistosta ei ollut pulaa, sillä juuri toimintansa aloittaneen peruskoulun oppitunteja filmattiin paljon tuon ajan tutkimuksia varten. Jo 1960-luvulla luettiin silmäillen. opetussuunnitelmien laatijoihin. Jos onkin, niin tuollaista aikaa ei eletty ainakaan 1960-luvun Ruotsissa, kertoo tuore Boråsin yliopistossa tehty tutkimus. Ruotsalaistutkijoiden mukaan tällaisen kritiikin totuuspohjaa kannattaa aika ajoin tutkia, sillä huteruudestaan huolimatta väitteet voivat vaikuttaa esim. Tutkittavaksi valikoitui 223 oppituntia useista kouluista. Kirjojen fiktiivistä puolta, kirjallisia ansioita ja kaikkien tärkeintä eli lukuelämystä ei oppitunneilla käsitelty juuri lainkaan. Nuorisosta, nuorisokulttuurista ja niiden kehityssuunnista on aina väitetty sitä sun tätä, väittäjinä tuhdisti keski-ikäiset kansalaiset
Vuorotyössä myös myönteisiä puolia. Vuorotyötä tekeviä suomalaisia yksinhuoltajaäitejä huolettivat lasten epäsäännölliset vuorokausirytmit, rutiinien rikkoutuminen, pitkät vuoropäiväkodissa vietetyt hoitoajat ja perheajan vähyys. Sanna Moilanen setvii väitöstutkimuksessaan, kuinka epätyypillisinä aikoina työskentelevät yksinhuoltajaäidit selviytyvät perhe-elämän ja työn yhteen sovittelusta Suomessa, Alankomaissa ja Isossa-Britanniassa. MAALAISLAPSET motorisesti kaupunkilaisia taitavampia Maaseudulla asuvat lapset ulkoilevat muita lapsia enemmän päiväkotipäivän jälkeen. Tutkimus julkaistiin International Journal of Environmental Research and Public Health -lehdessä. Äideistä tuntui, ettei työ jättänyt tarpeeksi aikaa lapsille tai kotitöille. Näiden taitojen oppiminen on yksi lapsuusajan keskeisistä kehitystehtävistä, eivätkä taidot kehity parhaalla mahdollisella tavalla ilman harjoittelua. M O ST PH O TO S M O ST PH O TO S Ulkona lapsella on tilaa leikkiä monipuolisesti. Näin siitä huolimatta, että kaupunkien lapset harrastavat maalaisia enemmän ohjattua liikuntaa. Aineistona olivat Perheet 24/7 -tutkimusprojektissa kolmessa maassa tehdyt verkkokyselyt ja 16 suomalaisen yksinhuoltajaäidin haastattelut. LM 11/201 s.23-25 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 25 LM11_s23-25_Tutkitut.indd 25 10.10.2019 16:32:06. Riittävät motoriset taidot mahdollistavat osallistumisen ikäja kehitystasolle tyypillisiin leikkeihin, kuten juoksuleikkeihin ja pallopeleihin. Tulosten mukaan kotipaikkakunnan matala asukastiheys on yhteydessä parempiin motorisiin taitoihin ja runsaampaan ulkona vietettyyn aikaan. Yksinhuoltajaäidit kokivat kaikissa kolmessa maassa työn ja äitiyden välisen rooliristiriidan puolisoäitejä voimakkaammin. Ilmeisesti tästä syystä 3–7-vuotiaat maalaislapset ovat myös kaupungissa asuvia ikätovereitaan parempia motorisissa taidoissa. Korkeampi asukastiheys liittyi puolestaan heikompiin motorisiin taitoihin sekä yleisempään ohjattuun liikuntaharrastukseen osallistumiseen. Tohtorikoulutettava Donna Niemistö Jyväskylän yliopistosta korostaa ulkoleikkien tärkeyttä: ulkona lapsella on tilaa leikkiä ja haastaa itseään monipuolisesti. Lasten alueellista tasa-arvoa ulkoleikkien suhteen voidaan Niemistön mukaan parantaa ympäristösuunnittelulla, joka huomioi nykyistä paremmin lasten turvallisuuden ja heidän mahdollisuutensa liikkua ulkona monipuolisesti ja itsenäisesti. Vaikealta tuntui erityisesti se, ettei lasten kanssa voitu olla perinteisesti perhe-elämälle pyhitettyinä aikoina eli iltaisin, viikonloppuisin ja öisin. Motorisilla taidoilla tarkoitetaan tasapainoja liikkumistaitoja sekä erilaisten välineiden käsittelytaitoja. Työja perheroolien välinen ristiriita koetteli äitejä jokaisessa kolmessa maassa. Taitavat tenavat -tutkimukseen osallistui 945 lapsiperhettä 37 päiväkodista. Joidenkin äitien mielestä vuorotyöhön liittyvät pitkät vapaat mahdollistivat jopa enemmän yhteistä aikaa lasten kanssa kuin työskentely tyypillisinä aikoina. He kykenivät kuitenkin myös haastamaan kulttuurisia äitiysodotuksia. Moilasen väitös Managing the ’Triple Demand’: Lone Mothers’ Nonstandard Work Hours and Work–Family Reconciliation tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa syyskuussa. PERHEEN JA TYÖN VÄLINEN RISTIRIITA koettelee erityisesti yksinhuoltajaäitejä Jatkuvasti yleistyvät epätyypilliset työajat haastavat lapsiperheet, ja erityisen ahtaalle 24/7-työelämä ajaa yksinhuoltajaäidit. Työtä pidettiin tärkeänä omalle hyvinvoinnille, ja äidit osoittivat suurta luovuutta ratkoessaan vuorotyöhön liittyviä käytännön ongelmia. Aineisto kerättiin vuosina 2015–2016 eri puolilta Suomea
Lasta voi ohjata tiedon ja totuuden etsintään, harkintaan ja pohdintaan. Näin hänestä kasvaa taitava keskustelija ja kyseenalaistaja. Sellainen pärjää väärien tietojen, huijausten ja vaikuttamisyritysten puristuksessa tässä totuudenjälkeisessä ajassa. PAULA POSTI | KUVITUS MARIA VILJA LM 11/2019 s.26-27 26 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 LM11_s26-27_KriittinenAjattelu.indd 26 10.10.2019 16:15:00. kasvatus MINUNKO LAPSESTANI KRIITTINEN AJATTELIJA
– Hyvä harjoittelupaikka on koulu, jossa koko ikäluokka on samaan aikaan samassa tilassa ja jokaisella voi olla omanlaisensa mielipide. Se auttaa pysymään valppaana ja harkitsevana, on älyllistä itsepuolustusta, sanoo kasvatustieteiden tohtori, tutkija Tuukka Tomperi Tampereen yliopistosta. Samalla tämä voi harjoitella lähdekritiikkiä – vaikkapa sitä, kuka on kirjoittanut, kenelle, missä asemassa ja miksi. Se on vaikeaa myös aikuisille. Kuuntele häntä arjen tilanteissa, äläkä puhu hänen päälleen. > https://tuukkatomperi.fi/ Lapsen kanssa kannattaa väitellä. Opeta häntä perustelemaan omat käsityksensä ja vaatimaan perusteluja toisten näkemyksiin. – Ohjaa lasta avarakatseisuuteen. Aina välillä on viisasta kysyä itseltään, miksi ajattelen niin kuin ajattelen. Koulu on tärkeä myös siksi, että lapsilla on kovin eritasoiset valmiudet, kertoo Tuukka Tomperi. Vaatii vaivaa ja ponnistelua, kun pitää malttaa miettiä ja harkita ennen kuin voi esittää käsityksensä ja tehdä päätöksensä. Vastauksen antamisen sijasta Tuukka Tomperi kehottaa kysymään, mitä lapsi itse ajattelee tai toivoo vastauksen olevan. Maailmankuvan muodostamiseen ja viisaasti toimimiseen tarvitaan kriittistä ajattelua. Lasta kannattaa opettaa kuuntelemaan keskittyneesti ja loppuun asti sitä, mitä toiset sanovat. Lapsi on usein tietyssä iässä ennakkoluuloinen ja uudet asiat oudoksuttavat häntä. Verkon kautta voi tehokkaasti vaikuttaa ihmisten ajatteluun ja käsitykseen maailmasta. Kyse on sosiaalisesta ja tunnetason oppimisesta. – Anna lapsen omalle ajattelulle tilaa ja rauhallista aikaa. M edialla ei ole koskaan aiemmin ollut niin suurta vaikutusta ihmisiin kuin nyt. Näin pääset myös tutustumaan paremmin lapseen. . Somessa samanmieliset voivat vahvistaa käsityksiään ja välttyä toisenlaisilta näkemyksiltä. Tärkeintä on muistaa, että lapsi ottaa mallia vanhemmistaan. 26-27 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 27 LM11_s26-27_KriittinenAjattelu.indd 27 10.10.2019 16:15:00. Sosiaalinen media on läsnä melkein jokaisen elämässä lähes koko valveillaoloajan ja siihen tulvii taukoamatta informaatiota. Vastauksia miettiessä lasta voi rohkaista lisätiedon etsimiseen. – Kannusta lasta kyselemiseen ja ruoki hänen uteliaisuuttaan. Kriittisen ajattelun oppiminen vaatii harjoittelua ja ennen muuta keskustelua, jossa opetellaan suhtautumaan avoimesti sekä omiin että toisten ajatuksiin. Nauti kysymyksistä ja ihmettele asioita yhdessä lapsen kanssa! Hieman vanhemmalle lapselle voi kertoa, että kysymysten esittäminen on ongelmien avaamista ja sitä tehdään tieteessäkin. Lasta voi houkutella arvioimaan kokemuksiaan ja kielellistämään niitä, sanoo Tuukka Tomperi. Silloin yhteinen keskustelu voi tyrehtyä ja luottamus toisiin alkaa rakoilla, mikä on uhka demokratialle. Se kehittää arvostelukykyä ja tiedon perusteiden ymmärtämistä. – Kaikkein vaativinta on, kun joutuu muuttamaan omia käsityksiään. Kun lasta rohkaisee itsenäiseen ajatteluun, hän oppii esittämään omia mielipiteitään ja asettamaan ne toisten arvioitaviksi. Kriittistä ajattelua voi harjoitella samalla tavoin kuin medialukutaitoa. Vastauksia voi pohtia eri näkökulmista. Mikä sinua kiinnostaa, sitä saat – ja jaat. Lapsilla on tapana kysellä paljon . Lapsen kanssa kannattaa myös väitellä. Käsitteellistäminen on olennainen osa kriittistä ajattelua. Informaatio on valtaa, jossa sanat voivat toimia aseina. Väärässä olemisen myöntäminen, omien mielipiteiden peruuttaminen tai muuttaminen koskettaa jotain herkkää kohtaa ihmisessä ja on siksi niin vaikeaa, sanoo Tuukka Tomperi. Maistamisen jälkeen lasta voisi pyytää kertomaan, miltä ruoka maistuu. Aikuisen tulisi pysähtyä aidosti kysymysten äärelle ja pohtia asiaa yhdessä lapsen kanssa. Tai miten erottaa tosiasiat vääristä tiedoista, ja mitä ovat erilaiset sanomatyypit. Valeuutiset, vihaviestit, salaliittoteoriat sekä poliittiset ja kaupalliset yritykset markkinoida ovat arkeamme. Parhaiten kriittistä ajattelua voi harjoitella keskustelemalla ryhmissä. – Kannusta lasta omien kokemusten pohdintaan, kuvailuun ja monipuoliseen ilmaisuun! Kriittinen ajattelu ei ole ihmiselle luontaista. Lisäksi tarvitaan aikaa ja turvallista ilmapiiriä. Etenkin virheellisen tiedon tulva on kasvanut ja se leviää nopeammin kuin koskaan. Nämä kaikukammiot ja vahvistusharhat eriyttävät ihmisiä omiin kupliinsa ja yksipuolistavat maailmankuvaa. LM11/2019 s. Hän toteaa, että lasta kannattaa johdattaa nauttimaan ajattelun vapaudesta tekemättä asiasta sen isompaa numeroa tai pitämättä kriittisyyttä erityisenä kasvatustavoitteena. Ajattelenko avarakatseisesti ja avoimesti vai jyrkästi ja mustavalkoisesti. Polku taitavaksi ajattelijaksi voi alkaa arkisista asioista. Näin vuorovaikutus pääsee jatkumaan. Kun lapsi esittää kysymyksen, siihen ei aina kannata vastata heti. Arkinen esimerkki on ruokailutilanne: lapsi sanoo, että ruoka on pahaa ennen kuin on edes maistanut sitä. Tällaisissa tilanteissa vanhemmat kehottavat usein lasta ensin maistamaan ja tutustumaan ruokaan. – Jos lapsen mielestä ruoka maistuu pahalta, silloin voi kysellä vielä tarkemmin, millä tavalla tai mikä siinä maistuu pahalta. Niitä vastaan voi onneksi puolustautua ajattelutaidoilla. Ensin kiinnostutaan jostakin asiasta, sitten hankitaan tietoa, kartoitetaan vaihtoehtoja, punnitaan tietoja ja vasta viimeiseksi muodostetaan mielipide. Lasten kanssa kannattaa keskustella uteliaasti ja vastavuoroisesti, mikä auttaa ymmärtämään itseä ja kaikkea ympärillä olevaa
Sen tunnuslause kuuluu: musiikki kuuluu kaikille. Resonaarigroup valmistelee parhaillaan kokoillan esitystä Svenska Teaternin lavalle. Kaikesta päätellen hän on aatteen miehiä. Soitto soljuu kauniisti ja itsevarmasti – poikkeuksellista on vain se, että kaikki ryhmän jäsenet tarvitsevat erityistä tukea. Näitä ovat esimerkiksi Resonaarin johtaja Markku Kaikkonen haluaa vapauttaa musiikin ilot kaikille. Kuvassa vasemmalta: Tommi Lehtimaa, Jaakko Lahtinen, Marlo Paumo, ohjaaja Joonas Palkeinen ja Juho Lähteenmäki. Miten tähän on päästy. Silti he osaavat soittaa. harrastus Talo täynnä MUUSIKOITA M usiikki kuuluu jo kauas kadulle Musiikkikeskus Resonaaria lähestyttäessä, mutta kaunis melodia ja taitava soitto eivät ihan heti kerro, mitä sisällä odottaa. Resonaarissa on opetettu musiikkia lähes 25 vuoden ajan niille ryhmille, jotka jäävät herkästi virallisen musiikinopetuksen katvealueille. Resonaarigroupin viikkoharjoituksissa on työn alla Svenska Teaternissa talvella esitettävän teoksen orkesteriosuudet. Musiikkiopisto Resonaarin rehtori Markku Kaikkosen puheesta välittyy innostus. LM 11/2019 s.28-31 28 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 LM11_s28-31_Resonaari.indd 28 10.10.2019 16:04:57
EEVAKAISA MÄNTYRANTA | KUVAT SAMI PARKKINEN Ajattelutapamme alkaa olla uusi normaali. LM11/2019 s. 28-31 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 29 ›› LM11_s28-31_Resonaari.indd 29 10.10.2019 16:05:07. Kulosaaressa, Helsingissä tuuhean pensasaidan kätkemässä talossa kymmenet ja taas kymmenet erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret oppivat soittamaan. Parhaimmillaan Resonaarin opeilla on ylletty aina Euroviisuihin asti
Konkreettinen esimerkki tästä ovat Kaarlo Uusitalon kehittämät kuvionuotit, joilla nuottikirjoitus avautuu myös erityistä tukea tarvitsevalle. Myös opetussuunnitelmissa mainitaan yksilölliset opintopolut. Aiheesta tehdään runsaasti korkeatasoista tutkimusta ja julkaistaan kirjallisuutta. – Vaikka meiltä onkin lähtöisin sellainenkin vahva muusikko kuin Pertti Kurikka, joka ylsi aina Euroviisuihin asti, tähteys ei ole tavoitteenamme, sanoo Kaikkonen. Resonaarissa on puututtu ongelmaan ja lähdetty kehittämään musiikin erityisopetusta. Opettajilta löytyy aina jokin tapa, miten soitto saadaan sujumaan. Hänellä on esimerkiksi tapana käyttää opiskelijoista sanaa ”muusikko” – ei lapsi, nuori eikä oppilas. Lisäksi täällä on tosi hyvä fiilis! Aluksi Hulmi soitti muovisella lainapasuunalla, mutta oma hankittiin harrastuksen jatkuessa vielä alkuinnostuksen jälkeen. Tästä se lähtee! . Pasuuna osoittautui helpommaksi kuin piano, sillä pasuunaa soittaessa vasen käsi lähinnä pitää soitinta ylhäällä, mutta varsinainen työskentely tehdään oikealla kädellä ja puhallustekniikalla. – Onhan tässä paremmat saundit kuin muovisessa, vaikka painavampi tämä kyllä on. Kiinnostus musiikin erityisopetusta kohtaan on tällä hetkellä valtavaa. – Resonaarissa ymmärretään nämä vaikeudet paljon paremmin kuin tavallisessa opetuksessa. – Meillähän on talo täynnä muusikoita, hän myhäilee, kun asiaan kiinnittää huomiota. Siellä on hienointa nähdä, kuinka vammainen nuori tulee kerrankin näkyväksi musiikintekijänä, samanarvoisena meidän muiden kanssa. Hänen mukaansa kaikki oppivat soittamaan, jos opetus muokataan heille sopivaksi. Tavanomaisessa oppimisympäristössä siihen ei aina ole mahdollisuutta, eikä tietoakaan ole ollut riittämiin. Tätä ihmettä tullaan edelleen ihmettelemään muista maista. Perheen kautta edut heijastuvat laajemmin lähiyhteisöön ja yhteiskuntaan. Koska ongelmien kenttä on moninainen, samaa opetusmetodia ei voida soveltaa kaikissa tapauksissa, vaan opetus täytyy lähes aina mukauttaa muusikon mukaan. – Kiinnostuin pasuunasta kuullessani sukulaiseni soittavan sitä. Kaikkonen innostuu kertoessaan tapahtumasta, jossa hänen oppilaansa olivat mukana demonstroimassa tuleville musiikinopettajille niitä tilanteita, joita kohdataan erityistukea tarvitsevien oppilaiden kanssa. – ”Suomen musiikki-ihmeellä” viitataan yleensä maamme kattavaan musiikkiopistojen verkostoon yhteisine opetusohjelmineen sekä lakiin taiteen perusopetuksesta, jotka ovatkin maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia. Slide liikkuu sujuvasti ja löytää juuri oikeat kohdat. Opettajankoulutuskaan ei halua jäädä kehityksestä sivuun, joten uudet ajatukset ovat ujuttautuneet myös sinne. Toisin sanoen tunnustetaan, että erilaiset oppijat ansaitsevat yksilöllistä opetusta. Aamu Hulmi, 12, soitti aluksi pianoa , mutta hemiplegian eli toispuolihalvauksen vuoksi vasemman käden käyttö oli vaikeaa, ja innostus pianoon hieman hiipui. Moni opisto on lähtenyt etsimään näitä ryhmiä, mutta myös erityistukea tarvitsevat ja vaikkapa seniorit ovat jo huomion kohteina. Kysyin Resonaarin opettajalta, voisinko kokeilla sitä, ja näin se lähti, kertoo Hulmi. Tilanne oli kaikille win-win. Meidän tehtävämme Resonaarissa on huolehtia, että soitto, johon kaikilla on oikeus, saadaan soimaan. Aiemmin syrjässä ollut porukka tulee näkyväksi osaksi yhteisöä. Tähän mennessä opiston läpikäyneet ovat tupsahtaneet tyhjän päälle: kun opisto loppuu, heille on ollut tarjolla vain yksityisopetusta. LM 11/2019 s.28-31 30 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 LM11_s28-31_Resonaari.indd 30 10.10.2019 16:05:10. – Tuntuu, että siellä pistetään kaikki peliin. Resonaarin oppilaissa on niin autisteja, cp-vammaisia, ADHD:sta ja muista neurologisista vammoista kärsiviä, sekä opiskelijoita, joilla on fyysisiä rajoitteita. kehitysvammaiset, muulla tavoin vammaiset tai sairaat sekä ikäihmiset. Myös Hulmi hehkuttaa Savoyn kevätkonsertteja. Sen huomaa myös vierailijoiden määrästä, kuvaa Markku Kaikkonen. Opistossa ylletään silti Resonaarigroupin kaltaiseen tasoon. Edut leviävät kuin veteen heitetyn kiven synnyttämät renkaat: – Musiikin harrastaminen lisää yksilön toimijuutta, elämänhallintaa ja itsetuntoa. Hänen mukaansa musiikinharrastuksen demokratisoitumisen huomaa konkreettisestikin. Tunnelma on aina upea! Kun soitin on koottu, Aamu Hulmi ottaa asennon ja alkaa soittaa. – Aloittaessamme olimme vielä marginaalissa, mutta nyt metodimme ja ajattelutapamme alkavat olla uusi normaali. Toistoja ja kärsivällisyyttä tarvitaan normaalia enemmän. Osallisuus, demokratia ja tasa-arvo… Markku Kaikkosen puheessa vilahteleva sanat, joita ei näinä päivinä kovin usein kuule. Se on kuitenkin jättänyt sivuun useita ryhmiä, jotka eivät voi osallistua perinteiseen musiikinopetukseen. – Musiikkiopistojen ovet ovat avautumassa vihdoin kaikille. Onko tämä jatko-osa Suomen musiikki-ihmeelle. Niitä me lähdimme aikoinamme etsimään, sanoo Kaikkonen. – Jokakeväiset suuret konsertit Savoy-teatterissa ovat vuoden huipentuma. Kaikkonen näkee kaiken tämän heijastuvan paljon yksilöä laajemmin. – Musiikin ilo ja elinikäinen suhde musiikkiin ovat menestystä kestävämpiä tavoitteita. Ryhmän jäsenet ovat puolitai kokoammattilaisia, yhtye esiintyy ahkerasti erilaisissa tilaisuuksissa ja jopa opetustilaisuuksissa
Aamu Hulmi, 12, opiskelee pasuunansoittoa Resonaarissa nyt toista vuotta. Kuvionuotteja käyttämällä lähes kuka hyvänsä oppii soittamaan, joten ne ovat yleistyneet musiikin perusopetuksessa. Hemiplegia (toispuolihalvaus) asettaa soittamiselle omia haasteitaan, mutta osaavan ohjauksen ansiosta oppiminen edistyy mukavasti. Resonaarin toisen perustajan Kaarlo Uusitalon kehittämät kuvionuotit sisältävät kaiken saman informaation kuin perinteinen nuottikirjoitus. 28-31 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 31 LM11_s28-31_Resonaari.indd 31 10.10.2019 16:05:13. LM11/2019 s
harrastus LM 11/2019 s.32-33 32 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 LM11_s32-33_SofiaUkkonen.indd 32 10.10.2019 15:51:28
Koulussa haluaisin opiskella koirarotuja. Häntä itseäänkin oma isä vei jo pienenä liikunnallisiin harrastuksiin. Elokuussa Sofiasta tuli ekaluokkalainen. Tero vietti lapsuutensa Teuvalla, jossa paini oli isossa roolissa. Toisinaan käydään joukolla läheisellä urheilukentällä. . Harjoitukset sujuvat siis hyvässä hengessä. Valmentajana toimiva Tero vahvistaa tämän. VAHVA KUIN PEPPI Seinäjokinen Sofia Ukkonen, 7, vetää leukoja tiuhaan tahtiin, mutta ehtii harrastaa myös painia, yleisurheilua ja voimistelua. Kaksi kertaa viikossa Sofia käy Seinäjoen Urheilijoiden voimistelussa ja kerran viikossa painikoulussa Ilmajoella. Allullakin on jo yksi mitali, jonka hän sai poikien 40 metrin juoksusta. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVA KRISTA LUOMA N uoresta iästään huolimatta Sofia Ukkosella on voimaa, joka jyllää. Sofia ehtii leikkiä myös ystäviensä kanssa, ja kotona Allusta on seuraa. Sofian vanhempien ensitreffitkin olivat kuntosalilla. Puristusvoima on kehittynyt siitä saakka, kertoo äiti Elina Ukkonen, joka hänkin taitaa tyylin. – Yleisurheilussa kaikista mukavinta ovat juoksemiset ja pituushyppy. – Sofia on joskus tuuminut minulle, että isä, sä et vaadi multa tarpeeksi. Myös isovanhemmat seuraavat mielenkiinnolla Sofian leuanvetoa. – Ehkä urheilija. Välillä on Alluakin jo yritetty innostaa lajiin, mutta hän on luonteeltaan siskoaan jääräpäisempi. Perhe harjoittelee yhdessä kodin punttihuoneessa. LM11/2019 s. Elina oli nuorempana vetänyt 10 leukaa, ja treffeillä motivaatio kasvoi. – Mun lempikoira on poliisikoira, Allu lisää. Hän teki T7-sarjan uuden Suomen ennätyksen, joka on 22 toistoa! – Leuanveto on tosi kivaa, tuumaa Sofia. – Opettaja vaikutti ihan mukavalta, ja eskarikavereista ainakin Elsa tulee samalle luokalle, Sofia kertaa koulun aloituksen hyviä puolia. Hän oli vain vuoden ikäinen, kun yritti aurinkotuolissa vetää leukoja. Se ei kauaa kannattele, jos iskä tyrkyttää. Pokaalia onkin ihasteltu jo niin paljon, että siitä on toinen korva irronnut. – Minusta kaikista hienoimmat ovat nämä kaksi isointa, Sofia sanoo ja hivelee ihaillen suurimpien mitaliensa pintaa. Usein menossa on mukana myös Sofian pikkuveli Aleksander eli Allu, 3. – Mummalle ja papalle lähetetään usein videoita treenaamisesta. – Sofia on ihan pienestä katsonut Terosta mallia. Unelmoin omasta koirasta, hän paljastaa. Kyllä asiaan tarvitaan aina lapsen oma innostus. Sofia ei ole vielä päättänyt, mikä hänestä isona tulee. 32-33 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 33 LM11_s32-33_SofiaUkkonen.indd 33 10.10.2019 15:51:31. Lempikoirani on saksanpaimenkoira. Eskarikavereille Sofian leuanveto oli tuttu juttu. Yhdessä harjoitellaan kodin punttihuoneessa. – Aina kun mä tulin eskarista, menin heti vetämään leukoja. Ei se Sofian ensimmäinen palkinto ollut: punttihuoneen seinällä hänellä on nipullinen mitaleita, joita hän on kolmevuotiaasta saakka voittanut erilaisista urheilukisoista. – Tero sanoi, ettei naimisiin mennä ennen kuin olen vetänyt kymmenen leukaa, Elina nauraa. – Minä olen vain pikkuveli, en kaveri, Allu huomauttaa. – Minä pidän legoista, Allu sanoo. – Pakkopullaa harrastukset eivät saa olla. – Vein palkintopokaalin heti heille nähtäväksi ja kaikki onnittelivat minua. Syyskuun lopussa hän voitti toistoleuanvedon SM-kisoissa Jyväskylässä kultaa. Terosta lapset saavat harrastaa niin paljon kuin tahtovat. Jo koulun tutustumispäivänä hän pani merkille siellä olevan leuanvetotelineen. Treenaamiseen Sofiaa ei ole tarvinnut patistaa. Koko perhe tietää, miten hyvä olo tulee liikunnan jälkeen. Myös jalkapallo kiinnostaisi, ehkä sille löytyy vielä aikaa. Suurin innoittaja harrastukseen on hänen isänsä, Tero Ukkonen, joka voitti saman lajin M100-sarjan maailmanmestaruuden kesäkuussa. Niskalenkki onnistuu jo hienosti. Lapsia halutaankin aktivoida enemmän pihaleikkeihin ja urheiluun kuin tietokoneen ääressä istumiseen. Yleisurheilun myötä Sofia on oppinut heittämään kiekkoa ja keihästä, hyppäämään pituutta, työntämään kuulaa ja juoksemaan erilaisia matkoja
Espanjassakin opeteltiin yhdistämään, että maito tulee lehmästä ja makkara possusta, Maria Helena Saari kertoo. ANNA PESONEN-SMITH | KUVAT SUSANNA KEKKONEN S itä hetkeä lapset olivat odottaneet pitkään. Maria Helena Saari tutkii työkseen, mitä ja miten kouluissa tulisi opettaa eläimistä. koulu Ymmärtävätkö lapset ELÄIMEN ARVON. Lapset ja opettaja kuuntelivat maatilan isännän kehuja ”maan parhaasta farmista”. Nykyään hän tutkii lasten ja eläinten välisiä suhteita Oulun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Eläimet makasivat betonilattialla omissa ulosteissaan. Koulut ovat merkittävässä asemassa asennekasvatuksessa ja keskusteltaessa arkiruoan eettisyydestä sekä kestävästä kehityksestä. – Oppilaalle voi antaa tutkittavaksi muovipillin tai kananmunan ja kysyä mistä se tulee, miten se on tuotettu ja mitä vaikutuksia sen valmistamiLM 11/2019 s.34-37 34 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 LM11_s34-37_MariaHelena Saari.indd 34 10.10.2019 14:57:40. Koulussa käsiteltiin kuukausittain eri teemoja ja vihdoin oli aika syventyä ravinnontuotantoon. Tuota espanjalaisen alakoululuokan vierailua maitotilalle veti opettaja Maria Helena Saari, 33, vuonna 2014. Vastaan saarnaamisen sijaan Saari nostaa esille opetustapaa, jossa lapset saisivat itse selvittää ruoan alkuperää ja kytkeä sen osaksi ilmastonmuutosta. – Moni lapsi ei tiedä, mistä jauheliha tulee. Lapset rymistelivät sisään isoon navettaan, jossa makasi suuria lehmiä. Opetusjakson kohokohta oli maatilavierailu. Yksi lapsista huomautti, että osa lehmistähän elää kuin pienissä häkeissä, mutta isäntä ohitti kommentin nopeasti. Hänen mukaansa myös Suomessa ravintokasvatuksen yleisissä ”pellolta pöytään” -tarinoissa jätetään usein kertomatta eläintuotannon tyypillisistä käytännöistä ja ylläpidetään ajatusta eläinten syönnin luonnollisuudesta ja tarpeellisuudesta
Luokittelu vaikuttaa siihen, millä tavoin eläintä suojellaan lainsäädännöllisesti – vai suojellaanko ollenkaan. 34-37 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 35 ›› LM11_s34-37_MariaHelena Saari.indd 35 10.10.2019 14:57:51. Maria Helena Saaresta joka lajilla on silti tärkeä osansa luonnon monimuotoisuuden säilymisessä. LM11/2019 s. Ovatko lapset vieraantuneet luonnosta
Lemmikin ottaminen tarkoittaa suurta vastuuta niin lapselle kuin aikuisellekin, eikä päätöstä tulisi tehdä hetken mielijohteesta tai vain siksi, että lapsi haluaa eläintä. Lasten ja eläinten välille voi syntyä läheisiä suhteita, joissa eläin nähdään ystävänä tai perheenjäsenenä. sella ja käytöllä on luonnolle – ihmisille sekä eläimille. Yhtäkkinen alkuperän ymmärrys voi olla joillekin järkyttävä kokemus. Akun olisi käynyt kalpaten, jos perhe ei olisi huoAllergisetkin lapset voivat saada omakohtaisia kokemuksia eläimistä. Silloin unohtuu usein tietoisuus eläimestä. LM 11/2019 s.34-37 36 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 LM11_s34-37_MariaHelena Saari.indd 36 10.10.2019 14:58:04. Ruoan eettisestä tuotannosta olisi olennaista keskustella ihan samoin kuin vaikkapa turvallisista somekäytännöistä kriittisen mediakasvatuksen tunneilla. Silloin kaksi yksilöä kohtaa. – Monet aikuisetkin ovat epätietoisia maidonja lihantuotannon todellisuudesta. Yleisin kontakti eläimen kanssa tapahtuu, kun sitä syödään. Eläinsuojelussa on edistytty, sillä monet maat ovat kieltäneet esimerkiksi turkistarhauksen, ja EU on kieltänyt kosmetiikkaja hygieniatuotteiden eläinkokeet. Kaupungistumisen myötä kohtaamiset eläinten kanssa ovat ehkä satunnaisempia, Saari miettii. Tutkijan lapsuudenperheessä asui ”ongelmakoira” Aku ja moskovalainen löytökissa Erkki. Aikuisten pitäisi vastata lasten kysymyksiin asiallisesti. – Ovatko lapset vieraantuneet luonnosta. – Valitettavan usein eläimiä ymmärretään väärin ja niiden luontaisista käytöstavoista tehdään ongelma, josta eläintä rankaistaan. Saaren tutkimusryhmä on tutkinut lasten eläinsuhteita vuosia. Viime vuosina Suomen eläinsuojelu ry:n tietoon on tullut tapauksia, joissa lapset tai nuoret ovat rääkänneet raa’asti luonnoneläimiä. Perheen tulisi tarkoin miettiä, millaista vaikkapa koiran elämä olisi: täytyykö sen viettää pitkiä aikoja yksin, tunteeko omistaja sen rodun erityispiirteet ja jaksaako sen kanssa lähteä lenkille räntäsateessakin. Possua tai kanaa ei nähdä välttämättä tuntevina yksilöinä kuten lemmikkikoira tai -kissa. Vaikka kodin jakaminen eläimen kanssa on monen lapsen haave, Saari muistuttaa eläinten olevan yksilöitä, joilla on omat tarpeensa ja mieltymyksensä. Kuitenkin samaan aikaan eläinten määrä tehotuotannossa kasvaa
Tällöin lapsi oppii ymmärtämään eläinten luonnollista elinympäristöä ja sitä, millä tavoin me ihmiset vaikutamme siihen. ASUU Helsingissä. Allergisetkin lapset voivat saada omakohtaisia kokemuksia eläimistä vaikkapa lähipiirin eläinystävien kautta. Saari on myös työskennellyt heitteille jätettyjen koirien turvakodissa Espanjassa. Vegaaniksi hän ryhtyi viisi vuotta sitten ymmärtäessään, että kananmunat ja maito sisältävät yhtä paljon kärsimystä kuin makkara tai pihvi. Eläintuotannon pitäisi Saaren mukaan liittyä saumattomasti kestävästä kehityksestä käytyyn keskusteluun. Opiskeli Englannissa käännöstieteitä ja Espanjassa Barcelonan autonomisessa yliopistossa eläinoikeuden maisteriksi. – Esimerkiksi koulumaitotuet olisi syytä arvioida uudelleen ottamalla huomioon, kuinka maidontuotanto – muun eläinperäisen tuotannon ohella – kuormittaa ympäristöä. 34-37 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 37 LM11_s34-37_MariaHelena Saari.indd 37 10.10.2019 14:58:05. Jos maidon alkuperä jää tiedostamatta, tuotantoprosessien eläimet latistuvat helpommin supermarkettien kylmäkaappituotteiksi. Maitoa hänellä ei ollut lapsenakaan tapana juoda. – Se edellyttää tietenkin ymmärrystä siitä, että olemme eläinlaji muiden joukossa. Maria Helena Saari noudattaa kasvisruokavaliota. LM11/2019 s. Saari muistuttaa, että joka kaupasta löytyy prosessoimattomia linssejä ja papuja, jotka voivat olla yhtä terveellisiä ja silti edullisempia kuin liha. Moskovan kadulta hylättynä löydetty pieni kissanpentu on nykyään 18-vuotias seniori, ihmisten iässä jo 80–90-vuotias. Aku eli meillä loppuvuotensa rauhassa. Eläinten yksilöarvoa voi kouluissa opettaa tarinoiden kautta tai tutustumalla eläintarhan sijasta eläinsuojelukeskukseen. Saarta harmittaa, ettei muutos tapahtunut aiemmin. Hänestä eläimille kuuluu itseisarvo. Opetti englanninkieltä espanjalaisessa alakoulussa vuosina 2013–14 ja työskenteli samaan aikaan vapaaehtoisena kodittomien koirien turvakodissa Espanjassa ja myöhemmin Suomessa. MARIA HELENA SAARI SYNTYI Helsingissä vuonna 1986. – Nykyään kasvistuotteista käydään runsaasti keskustelua ja niitä löytyy kaupoista. Myös maitotuotteisiin perinteisesti liitettyjä terveellisyysväitteitä voisi käsitellä ajankohtaisen tiedon valossa. Eläimiä voi ihailla myös etäisyyden päästä metsätiellä tai havainnoida eläinlajeja puistossa. Hän luopui eläinperäisten tuotteiden käytöstä vaiheittain. Koulujärjestelmä voisi rakentaa eettistä ja kestävää ruokakulttuuria. . Moni saattaa kuitenkin ajatella, että kasvisruokailu on elitististä, koska monien valmistuotteiden hinta on niin korkea. Saari on kiinnostunut eläinten oikeuksista. Espanjalaisessa alakoulussa eläimet määriteltiin tieteellisesti tai hyötykäytön perusteella . Kirjasessa käsitellään ympäristönsuojelua, yhteiskunnallisia sekä oikeudenmukaisuuden kysymyksiä ja harjoitetaan eläineettistä pohdiskelua. Silloin toista ei kohdella välinearvollisesti eli omaisuutena tai silkkana hyödykkeenä. – Lupaavissa menetelmissä yhteistä on nimenomaan se, ettei eläinsuhdetta tarkastella erillisenä asiana vaan osana laajempaa kokonaisuutta. On myös koulutettu eläintenhoitaja. Hän toivoisi, että ihmisten ja eläinten välisissä suhteissa kunnioitettaisiin yksilön merkitystä ja oikeutta elää rauhassa. Edelliset omistajat olisivat lopettaneet sen mahdottomana tapauksena, jollainen se ei tosiasiassa ollut. Erkki on vieläkin hyvässä kunnossa. Vasta sitten se voisi ulottua luokkahuoneisiin. AVIOMIES kolumbialainen graafinen suunnittelija. HARRASTAA joogaa ja valokuvausta. Hän uskoi nuorena, että liha on terveellistä ja että sitä täytyy syödä. – Koirien ongelmat voivat johtua toisinaan ihmisten ymmärtämättömyydestä. Kouluissa muutoksen tulisi ensin olla rakenteellinen. ”Tapasimme Barcelonassa ja tulimme väitöskirjaopintojani varten Suomeen.” ULKOMAILLA: vietti osan lapsuuttaan Australiassa ja myöhemmin useita vuosia Venäjällä perheensä mukana. Lihansyönnin hän lopetti yhdeksän vuotta sitten, kun alkoi ottaa selvää eläintuotannosta. Sen oheen on suunnitteilla opettajille käsikirja, jonka avulla eläinoikeuskysymyksiä voi tarkastella osana laajempaa kokonaisuutta. Kuka. – Sen sijaan, että kouluopetus rajoittuisi eläimen anatomiaan ja lajityypilliseen käytökseen, voisimme miettiä, millä tavoin oma elämäntapamme kytkeytyy koko ympäröivään maailmaan. Saaren väitöskirjatutkimuksen on tarkoitus valmistua vuonna 2021. Samankaltaista katsantokantaa noudatetaan Saaren mukaan suurelta osin Suomen kouluissakin. linut sitä. TOHTORIKOULUTETTAVANA Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa, Emil Aaltosen säätiön ja Eudaimonia-instituutin rahoittamassa AniMate/Multispecies Childhoods in the North -hankkeessa
Coleiro Preca perusti lasten ja perheiden hyvinvointia edistävän säätiön, jossa toimii lasten ja nuorten neuvostoja. Greta todella ansaitsee sen! Hän on luonut maailmanlaajuisen ympäristöliikkeen, joka nojaa vahvasti lasten omaan osallisuuteen. Marie-Louise Coleiro Preca uskoo, että lasten ja nuorten äänelle tulee antaa enemmän tilaa. LM 11/2019 s.38-39 38 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 LM11_s38-39_MarieLouiseColeiroPreca.indd 38 10.10.2019 14:28:05. Turhautuminen johti toimintaan. . Viime keväänä Marie-Louise Coleiro Preca valittiin Eurochildin puheenjohtajaksi. Greta on Coleiro Precasta hyvä esimerkki siitä, että lapset voivat itse ottaa sen tilan, joka heille kuuluu. Lasten kuuleminen ei tarkoita sitä, että lapset tuodaan neuvottelupöytään ja kysytään heidän mielipidettään. Coleiro Preca avasi presidentinlinnan puutarhat lapsille. lastensuojelu Viisaat lapsemme Lapset pelastavat maailman, jos aikuiset antavat heille siihen mahdollisuuden, uskoo Eucochildin puheenjohtaja, Maltan entinen presidentti Marie-Louise Coleiro Preca. vatti myös esimerkillään ja antoi kotona maksutta lisäoppitunteja vähävaraisten perheiden lapsille. Salainen puutarha -projektin ydinajatus oli vahvistaa lasten osallisuutta ja luoda sille uusia rakenteita. Lasten osallisuudesta ei Maltalla 1960?70-luvuilla juuri puhuttu, eikä aktiiviselle opettajaperheen tytölle tuntunut löytyvän vaikutusmahdollisuuksia. Hän kasLapset eivät saa äänestää, joten heidän asiansa eivät kiinnosta päättäjiä. HANNA-MARI JÄRVINEN | KUVA KEVIN ABELA M arie-Louise Coleiro Preca innostuu silminnähden, kun keskustelu kääntyy ruotsalaiseen ilmastoaktivisti Greta Thunbergiin, jonka luoma Fridays for Future -liike vastaanotti haastattelupäivänä Ambassador of Conscience -palkinnon. 1600-luvulla rakennettu San Anton Palace on kuuluisa kauniista puutarhoistaan, jotka ovat kuin luotuja lapsille. . Häntä kiinnostivat erityisesti sukupuolten välinen epätasa-arvo ja sosiaaliset epäkohdat. Minulla on neljä siskoa ja yksi veli. Emme saa tukehduttaa heitä aikuisten luomilla rakenteilla, joissa ei ole tilaa lapsille. Isä kohteli meitä kaikkia tasa-arvoisesti, vaikka siihen aikaan sukupuolten välinen epätasa-arvo oli räikeää. Presidenttikaudellaan hän kiersi kouluissa ja tapasi paljon lapsia, keskusteli ja kuunteli, vaikka aikaa tuntui aina olevan liian vähän. Se on ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin korkea-arvoisin palkinto. Aikuisten on ymmärrettävä, että tulevaisuus on lasten. Greta on roolimalli sekä lapsille että aikuisille, ja meidän kaikkien tulisi kunnioittaa häntä. Ne työskentelevät tiiviisti maltalaisten koulujen kanssa. Vetoavassa kampanjassa muistutettiin, että jopa kalojen asioilla on oma komissaarinsa, mutta lapsilla ei. kukoistivat kuten Frances Hodgson Burnettin vuonna 1911 julkaistussa kirjassa Salainen puutarha. Marie-Louise Coleiro Preca lähti politiikkaan jo 13-vuotiaana. Erilaisten menetelmien avulla pientenkin lasten näkemykset voidaan ottaa huomioon: he voivat kertoa mielipiteensä uudesta päiväkodista tai leikkipaikasta vaikkapa piirtämällä. . Perhetaustalla oli suuri merkitys. Verkosto haki kesällä näkyvyyttä lasten asialle ja koetti saada lapsille oman komissaarin Euroopan komissioon. Suorapuheisesta ja määrätietoisesta nuoresta poliitikosta tuli kansanedustaja, ministeri ja lopulta Maltan presidentti. Kun hän toimi Maltan presidenttinä, hän avasi presidentin linnan puutarhat lapsille vahvistaakseen näiden osallisuutta. Puutarhatapaamisissa tuhannet lapset opiskelivat ja kehittivät vahvuuksiaan .
Itselleni . Euroopan komission uusi puheenjohtaja Ursula von der Leyen on luvannut edistää vuodesta 2015 vireillä olleen lapsitakuun voimaansaattamista ja asettanut sen komission kroatialaisen varapuheenjohtaja Dubravka Šuican vastuulle. Marie-Louise Coleiro Precan mukaan tarvitaan lisää ymmärrystä siitä, mitä lapsen oikeudet ja Lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteet tarkoittavat sekä valtioiden että perheiden tasolla. Opiskelijatilaus (12 kk) 58 e Postituslisät ulkomaille . LM 6-7/2019 s.1-2 MA AIL MA VAIHTO EHTOJA RUUTUA JALLE | NUOREN LESKEN SELVIYT YMISTA RINA TARPEEL LINEN ISOVAN HEMMA NVAPAA | RAKKAU S, VIHA, HÄPEÄ – MITEN LAPSEN TUNTEE T KEHITT YVÄT | AJOISSA PUHETE RAPEUT ILLE! YLPEÄST I AMIS LASTEN SUOJELU N KESKUS LIITON KUUKA USIJULK AISU 9 | 2019 LM 9/2019 s.1-2 Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2019 . 12 kk . 3 kk . Ne rikkovat vakavasti lapsen oikeuksia. ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . Nyt nämä viisi lapsitakuun peruspilaria ovat kyseisistä asioista vastaavien komissaarien asialistoilla. tilaat lehden . Eurooppaan 12 kk 30 e . Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2019 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus . Näin siitäkin huolimatta, että Lapsen oikeuksien sopimuksessa velvoitetaan arvioimaan päätösten vaikutusta lapsiin kaikessa poliittisessa päätöksenteossa. . Lasten asioiden komissaaria ei saatu, mutta Coleiro Preca ei tunnusta olevansa pettynyt. Vanhemmat ovat nykyään valveutuneita kasvattajia ja hyvin perillä lapsen kehitykseen liittyvistä asioista. Pelkästään Euroopassa joka neljäs lapsi elää köyhyydessä, 17 miljoonaa lasta kärsii mielenterveysongelmista, kodittomia lapsia on valtavasti ja pakolaislasten tilanne on erityisen vaikea. Lahjatilauksena . Lahjaksi . . Kestotilaus (12 kk) 76 e . Silti monet asiat ovat edelleen huonolla tolalla. Tavoitteet voivat tuntua turhauttavilta YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen juhlavuonna. . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kerran kuukaudessa. Opiskelijatilauksena . 12 kk . Eurochildin lastenja nuorten neuvosto koostuu 11?16-vuotiaista eurooppalaisista nuorista. Kestotilauksena . Va sta an ot ta ja m ak sa a po sti m ak su n Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta us lä he ty s Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 (03) 4246 5341 (faxi) tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. . > www.eurochild.org palvelukortti TILAA LEHTI itsellesi tai lahjaksi LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 6-7 | 2019 MA AIL MA URHEILUN SÄRKEMÄT LAPSET | SARA, 9, KERÄÄ RAHAA SOS-LAPSIKYLÄLLE TAITEILIJA JA ERITYISEN POJAN ÄITI ANNA SEPPÄLÄ: ”ON PITÄNYT KASVATTAA PAKSU NAHKA” | LOMAKOTITOIMINTA ON YHÄ VOIMISSAAN NÄIN VÄLTÄT KESÄTURMAT | ARKKITEHTUURIVAI TIEDELEIRILLE. . Lapset ovat tulevaisuuden päättäjiä ja johtajia. MA AIL MA Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. . Poliitikoille lapset ovat usein näkymättömiä, ja lapsinäkökulma jää huomioitta. 12 kk . Määräaikainen (12 kk) 88 e . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Verkostolla on 176 jäsentä 34 maasta. 6 kk . Lapsitakuu varmistaisi jokaiselle eurooppalaiselle lapselle oikeuden ilmaiseen koulutukseen ja terveydenhuoltoon, varhaiskasvatukseen ja esikouluun, asuntoon sekä riittävään ravintoon. Määräaikaistilauksena . Lapset ovat paljon viisaampia kuin me aikuiset uskommekaan. 38-39 LM11_s38-39_MarieLouiseColeiroPreca.indd 39 10.10.2019 14:28:10. Meidän on kuunneltava, mitä lapset sanovat, mistä he unelmoivat ja mistä he ovat huolissaan. Verkostoa rahoittaa EU. EUROCHILD Eurochild on vuonna 2004 perustettu yhteistyöverkosto, joka edistää lapsen oikeuksien toteutumista Euroopassa ja EU:n päätöksenteossa. Se järjestää kampanjoita, tekee selvityksiä ja vaikuttamistyötä. 6 kk . Kun sopimus vuonna 1989 hyväksyttiin, sen tavoite oli turvata juuri lasten perusoikeudet: oikeus terveyteen, koulutukseen ja turvaan. Lastensuojelun Keskusliitto on ollut järjestön jäsen sen perustamisesta lähtien. Heidän täytyy olla mukana päättämässä tulevaisuudesta jo nyt. Kestotilaus (3 kk) 29,50 e . 6 kk . Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Arjen keskellä heillä ei ole kuitenkaan aikaa pysähtyä kuuntelemaan lapsia, mikä on yksi sopimuksen peruspilareista. peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaushinnat . 12 kk . . Kestotilaus (6 kk) 49,50 e . Kustantaja www.lskl.fi LM11/2019 s. 30 vuodessa on saavutettu kuitenkin paljon, onhan Lapsen oikeuksien sopimus maailman laajimmin hyväksytty ihmisoikeussopimus. Määräaikainen (6 kk) 59,50 e . Se voi Coleiro Precan mukaan olla jopa merkittävämpi edistysaskel kuin lapsikomissaarin viran perustaminen
varhaiskasvatus Päiväkotibussissa esikoululaiset reissaavat jänniin paikkoihin, joissa koetaan kivoja juttuja ja opitaan uutta. Siellä otetaan myös nokoset ja syödään välipalat. SIRPA PALOKARI | KUVAT MARJA SEPPÄLÄ Haanojan esiopetusryhmä ja 5-vuotiaiden ryhmä käyttävät päiväkotibussia vuoroviikoin, ja joka toinen viikko ollaan päiväkodin tiloissa. Luontoon, kulttuuriin ja liikuntaan erikoistuneen päiväkodin eskarit pidetään usein lähiseudun luontokohteissa. Bussin sisäseinällä olevaan karttaan aikuiset ovat merkinneet paikat, joissa bussilla on ensimmäisen vuoden aikana ehditty kruisailla. – Melkein koko maailma on kierretty, luonnehtivat etupenkissä istuvat eskarilaiset Niklas Huuhka ja Kaapo Kahil a. Ryhmiä vetävät varhaiskasvatusopettajat ja lastenhoitajat. LM 11/2019 s.40-43 40 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 LM11_s40-43_PaivakotiBussi.indd 40 15.10.2019 9:54:24. I lvekset ja Ketut tallustavat Haan ojan päiväkodin parkkipaikalle hanhenmarssia varhaiskasvatusopettaja Marke Nuutinen etunenässään – Bshuush, bshuush! kutsuu avautuva bussinovi, ja pian kaikki 16 lasta istuvat turvavöissä
Joustavuutta vaaditaan lapsilta ja aikuisilta. Kouvolan päiväkotibussi on ainutlaatuinen koko maassa. Yli Kuusankosken sillan ja kohti Kettumäkeä! Niklas Huuhka (vas.) ja Kaapo Kahila ovat tottuneita päiväkotibussissa matkustajia. 40-43 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 41 ›› LM11_s40-43_PaivakotiBussi.indd 41 10.10.2019 14:13:08. Lisäksi on tehty teatterija taidenäyttelyretkiä ja käyty aistimassa kaupungin tunnelmaa, muun muassa piipahdettu kauppahallissa ja ajettu hissillä Kouvolan maamerkin, Pohjolatalon ylimpään kerrokseen. Haanojan päiväkoti sai bussin, koska kaupungilla ei ollut enää pysyviä tiloja kaikille esikoululaisilleen. Ruotsista ja Norjasta vastaavanlaisia löytyy. – Tämä vaatii joustavuutta sekä lapLM11/2019 s. Bussieskari on osoittautunut kivaksi oppimisvälineeksi, mutta ennakkoluulottomuutta ja kokeilunhalua on tarvittu
Bussin takaosassa on lokerikkoseinällinen erilaisia askarteluja oppimismateriaaleja sekä vessa ja pikkuinen keittiö. Päikkäreille hiljennytään pian ruokailun jälkeen. Ruuanlaittoleikki lähtee nasevasti käyntiin parilla vanhalla muoviämpärillä. – Hei, tuolla on se hirviömäinen tehdas, jossa me on käyty! Eemeli huomaa. – Päiväkotibussin reissuilla lapset aistivat ja näkevät paljon maailmaa, mutta tämän ikäisille lapsille kokemusten edelle menee leikkiminen ja sitä heidän on annettava tehdä, Kankainen sanoo. Ja sitten nokka kohti määränpäätä! Varhaiskasvatusopettaja Marke Nuutinen ohjaa laumansa bussiin. – Muissakin päiväkodeissa kiertävälle bussille olisi kyllä tilausta, lastenhoitaja Soile Kankainen pohtii. Siihen voisi tehdä upean jalkapallokentän, Niilo lisää. – Mä en tykkää nukkua bussissa, täällä on vaikea saada unta, Niklas toteaa. Lämpöastioista löytyvä lihakeitto maistuu taivaalliselta valtavassa ruokomajassa. Jasmin Mattinen on samaa mieltä: – En osaa nukkua täällä. – Mitä nyt pitäisi tehdä. Kankainen ryhtyy avuksi ja Pessa lähtee pienen ryhmän kanssa kuusikkorinteeseen leikkimään. Porukassa kasvetaan Mutta nyt tuli ongelma! Pojat ovat rikkoneet joidenkin toisten lasten museopihaan rakentaman havumajan. Yhdentoista jälkeen vatsat kurnivat. Parkkipaikalla tönöttävä päiväkotibussi on tukikohta, jossa piipahdetaan vessassa tai kuivattamassa vaatteita kuivauskaapissa. Tänään bussia käytetään vain päiväuniin ja välipalan syömiseen, sillä Kettumäellä on hulppea ruokovessa. Marke Nuutinen ja Ketut tallustavat määrätietoisesti järeään kuusikkoon. – Minä olen oppinut bussissa lähinnä kärsivällisyyttä, kun täällä pitää istua niin usein, Niilo sanoo. – Jee, Kettumäki näkyy, ja sen mahtava ruokokota! pojat hihkuvat. Opin täällä lukemaan! Bussin keskiosan pöytäryhmässä Eemeli Tähtinen ja Niilo Nurmi keskittyvät lautapeliin. Jasmin Mattila (vas.) ja Meiju Ijäs lähdössä Kettumäen seikkailuihin. NUORI 2020 valtakunnalliset kasvatuksen ja nuorisotyön päivät NUORI2020 on alan ammattilaisille, vapaaehtoisille, opiskelijoille ja muille toimijoille paikka verkostoitua, oppia uutta ja nostaa ala kaikkien tietoisuuteen. Osa lapsista nappaa potkulaudat, jotkut löytävät frisbeegolfin, poikaporukka pujahtaa majaan. Pedagogisesti on osattava tarttua hetkeen, erilaiset tilanteet kaupungilla ja luonnossa on pystyttävä hyödyntämään ilman ennakointia, Nuutinen toteaa. silta että aikuisilta. Hän on matikkamiehiä, kiinnostunut jo yläasteen matematiikasta ja osaa potenssilaskuja. Tyttöporukka säntää päärakennukselle, jonka seinustalta löytyy mainioita tykötarpeita. Kuusankosken keskustasta bussi kipuaa kohti taivasta, ylös Kettumäen kan sanpuistoon. Tampere 14.–16.1.2020 lisätiedot ja ilmoittautuminen alli.fi/nuori2020 LM 11/2019 s.40-43 42 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 LM11_s40-43_PaivakotiBussi.indd 42 10.10.2019 14:13:31. Ilvekset kapuavat lastenhoitaja Soile Kankaisen ja Tarja Pessan kanssa museopihalle leikkimään. Hihkuvan retkitunnelman sijaan penkeillä nakottaa bussikyytiin rutinoituneita lapsia. – Opin täällä lukemaan! Olimme bussissa välipalalla, kun huomasin kyltin ”ei talvikunnossapitoa.” Yhtäkkiä tajusin, että luin sen, Eemeli kertoo innostuneesti. – Ja tuolla näkyy se valtava parkkipaikka... – Bussissa on yleensä tylsää, mutta kun päästään paikan päälle, tulee aina kivaa, Eemeli sanoo. Koetaan ja opitaan Kello käy yhdeksää, ja moni hieroo vielä unihiekkaa silmistään. Yksi päiväkotibussipäivä on jäänyt hänelle erityisesti mieleen. Pojilta tulee vastaus kuin automaatista: – Me korjataan se. Leikitään ja liikutaan Aamuruuhkainen kaupunki jää taakse ja pian oikealla siintää Kymijoki. Samaan aikaan Vesa touhuaa bussissa. Kymen Charterlinen kuljettaja Vesa Simola kaartaa bussin Kouvolan keskuskeittiölle ja nappaa kyytiin lämpöastiat, joihin keittäjät ovat kätkeneet päivän lounaan. Hän laskee pöydät penkkien varaan ja asettelee niille pienet patjat. Päiväkotibussissa koetaan matkanteon tunnelmaa ja saadaan uusia elämyksiä, jollaisia soisi kaikille päiväkotilapsille. Kankainen tiedustelee napakkaan sävyyn. Lapset purkautuvat bussista, kokoontuvat ryhmiinsä ja porukalla sovitaan, mitä kukakin haluaa tehdä. Jasmin Mattila heräsi päiväunilta ennen kaveriaan Meiju Ijästä
Tampere 14.–16.1.2020 lisätiedot ja ilmoittautuminen alli.fi/nuori2020 Digistä printtiin Digitaaliset ratkaisut p. SOSIAALIHUOLLON JA LASTENSUOJELUN AVOPALVELUITA LAADUKKAASTI PÄIJÄT-HÄMEESSÄ JA PIRKANMAALLA. Ja sitten Vesa jo hurauttaakin porukan takaisin Haan ojalle. www.uomasosiaalipalvelut.fi www.facebook.com/UOMAsosiaalipalvelut @uomasosiaalipalvelut Nukkumispakkoa ei toki ole – noin kolmen vartin aloillaan olo riittää. 40-43 LM11_s40-43_PaivakotiBussi.indd 43 10.10.2019 14:13:36. Päiväkodissa jatketaan pihaleikkejä siihen asti, kun vanhemmat tulevat hakemaan reippaat esikarilaisensa koteihinsa. Kun päivätorkut on otettu, bussissa syödään välipalaksi vatkattua puolukkapuuroa, leipää ja maitoa. NUORI 2020 valtakunnalliset kasvatuksen ja nuorisotyön päivät NUORI2020 on alan ammattilaisille, vapaaehtoisille, opiskelijoille ja muille toimijoille paikka verkostoitua, oppia uutta ja nostaa ala kaikkien tietoisuuteen. – Se tukee teatteriesitystä, jota kävimme katsomassa, Kankainen kertoo. Tänään aikuiset lukevat lapsille Peter Pania. 010 230 8400 www.punamusta.com Printtiratkaisut Rakenneja näyttelysuunnittelu LM11/2019 s.
kasvatus LM 11/2019 s.2-3 44 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 LM11_s44-47_SaakoPoikaItkea.indd 44 10.10.2019 13:26:09
– Me Too teki näkyväksi, että poikakulttuurissa oleviin toksisen maskuliinisuuden ilmentymiin on tärkeää puuttua jo kouluissa, Blomqvist sanoo. Työpajoihin osallistuvat kaikki sukupuolet. Se, että pojat eivät saa itkeä, on tullut esille todella usein, kertoo hankepäällikkö Nana Blomqvis t tasa-arvokasvatusta tuottavasta Ekvalita-yrityksestä. Blomqvist työskentelee sen Vem é man (Kuka on mies) -hankkeessa, joka tuottaa kouluille sukupuolia, etenkin maskuliinisuutta ja poikakulttuuria käsitteleviä työpajoja. Rajoitteet ovat erilaisia eri sukupuolilla, mutta niitä on kaikkien elämässä. ELINA TEERIJOKI | KUVAT PASI LEINO Ä kkiseltään ajatellen voi tuntua, ettei sukupuolella olisi paljoakaan merkitystä nyky-yhteiskunnassa. – Aluksi luennoitsija, psykologimies kertoi, mitä normeilla tarkoitetaan ja miten ihmiset tottelevat niitä tiedostamattaan. – Nuorten on ollut helppo spontaanisti muistaa tilanteita, joissa sukupuoli on rajoittanut toimintaa. Pojille sallitaan enemmän Katedralskolan i Åbon opiskelija Aaro Kangasniemi, 17, osallistui Vem é man -hankkeen työpajaan ensimmäisenä lukiovuonnaan filosofian opinnoissa. Toksisella maskuliinisuudella tarkoitetaan maskuliinisuuden negatiivisia puolia, sellaisia kuin kovuus, aggressiivisuus, myötätunnottomuus, yksin pärjääminen tai väkivallan ihannointi. Koululaiset purkavat miehen ja naisen rooleja tasa-arvotyöpajoissa. Voivatko poika ja tyttö tosiaan olla ystäviä keskenään. LM11/2019 s. Filosofian opettaja Jaakko Lindfors ja opiskelija Aaro Kangasniemi Katedralskolan i Åbosta osallistuivat Vem é man -hankkeen työpajaan. Ja niin: saako poika itkeä. SAAKO POIKA ITKEÄ. Tarkoitus on auttaa nuoria näkemään sukupuoliroolien aiheuttamat rajoitteet. Työpajoissa puretaan sukupuolinormeja sellaisina kuin ne nuorten omassa maailmassa näkyvät. Kun ryhmältä kysyttiin, missä sen jäsenet olivat kohdannut sukupuolinorNäkevätkö nuoret sukupuolen aiheuttamat rajoitteet. Mutta kun pintaa raaputtaa, löytyy tilanteita, joissa odotukset tyttöjä ja poikia kohtaan ovat erilaisia. 2-3 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 45 ›› LM11_s44-47_SaakoPoikaItkea.indd 45 14.10.2019 14:43:59. Blomqvist painottaa, että nuorille on tärkeää tehdä selväksi, että kun puhutaan mieheyden ongelmista, ei puhuta kenestäkään miehestä yksilönä. Mitä jos tyttö pukeutuu poikamaisesti. Se oli aika jännä esitys, Kangasniemi sanoo. Hankkeessa on säätiötaustainen rahoitus ja sen palvelut ovat kouluille ilmaisia. – Sukupuoliin liittyvät oletukset tulevat selvästi esiin, kun kysytään, millainen on hyvä mies ja edelleen, millainen on hyvä ihminen, Blomqvist sanoo. Maskuliinisuustyöpajojen taustalla on Me Too -liike
Mediatyöpajoissa on esimerkiksi purettu miehisten supersankarien ominaisuuksia. Joissain asioissa naiset pärjäävät miehiä paremmin, toisissa on toisin. meja, esille nousi yksi asia ylitse muiden: miesten tunteet ja se, ettei niitä saa näyttää. Koululla tarvitaan aikuisresursseja. Niissä hyödynnetään esimerkiksi yleisöä osallistavan Forum-teatterin keinoja sekä sähköisiä kysymysalustoja, joissa anonyymisti vastaaminen onnistuu ja esimerkiksi mielipidejakaumat voi laskea automaattisesti. Joku työpajaan osallistunut on ollut sitäkin mieltä, että on biologinen fakta, että miehet eivät itke. – Joskus joku nuori kysyy, millainen miehen pitäisi sitten mielestänne olla. Supersankari on yksinäinen susi, hän ei piittaa toisten tunteista, on kilpailuhenkinen ja usein myös seksuaalinen valloittaja. Pornotyöpajoissa on pyritty avaamaan, mikä ero on pornon ja seksin välillä. Soraäänistä huolimatta nuoret ovat enimmäkseen olleet sitä mieltä, että työpajatyöskentely on ollut mielenkiintoista ja avartavaa. Hänen mielestään tasa-arvoasiat ovat Suomessa melko hyvällä tolalla. Filosofian opetuksessa on tärkeää, että nuori oppii ajattelemaan kriittisesti. . Toistaiseksi on työskennelty vain ruotsiksi, mutta hankkeella on myös suomen taitoisia luennoitsijoita. Nana Blomqvistin mukaan niissä ei näytä olevan suuria eroja asenneilmapiirissä: – Sen huomaa, jos koululla on ollut riittävästi aikuisresursseja. Mikä erottaa pornon ja seksin. Se näkyy nuorten parempana valmiutena keskustella. Moni oli myös kuullut opettajan pyytävän ”vahvoja poikia” auttamaan jossain tehtävässä. Normien purkua – Palkkatasa-arvossa on vielä tekemistä täälläkin, kommentoi Aaro Kangasniemen filosofian opettaja Jaakko Lind fors. Minä ajattelen, että vaikka tytöissä ja pojissa on ja saa ollakin eroja vaikkapa fyysisessä voimassa, se ei vaikuta ihmisarvoon millään tavalla. Viime syksynä aloitetuissa työpajoissa on erilaisia teemoja. – Tytöt ehkä välittävät näistä asioista enemmän, koska pojille tavallaan sallitaan enemmän. Tutustumisen aikana lapsille voidaan järjestää esimerkiksi esittelytilaisuus, tutustumiskierroksia sekä työpaikan toimialaan liittyvää pientä toiminnallista ohjelmaa. Vem é man -työpajoja on pidetty lähes kaikkialla ruotsia puhuvassa Suomessa Pohjanmaalta Sipooseen niin kaupunkikuin maaseutukouluissa. Päivän tarkoituksena ei ole teettää lapsella varsinaisesti työtä, vaan lasten on hyvä tietää, missä aikuiset tekevät työtä ja mitä työnteko on. Työpajassa oli Kangasniemen mielestä kiva, vapaa tunnelma ja keskustelu rönsyili niin, että aiheesta muodostui helposti laaja kuva. Esiin tuli myös se, että tyttöä saatetaan syrjiä sanattomasti, jos hän pukeutuu poikamaisesti. Sitä on kuitenkin tarjolla melko vähän, ja siksi halusin työpajan nimenomaan kaikille yhteisiin pakollisiin opintoihin. marraskuuta! Ilmoita oma työpaikkasi mukaan päivän viettoon ja haasta myös muut tekemään samoin osoitteessa Lapsiasiavaltuutettu, Lastensuojelun Keskusliitto sekä työja elinkeinoministeriö kannustavat suomalaisia viettämään Lapsi mukaan töihin -päivää perjantaina 22.11.2019. Kouluille työpajat ovat ilmaisia. Äärimmilleen vietyinä nämä ominaisuudet ovat lähellä sosiopaattisen persoonallisuushäiriön ominaisuuksia. Hänen kokemuksensa mukaan kouluyhteisö ja nuorten maailma on edelleen melko konservatiivinen. Silloin osoitan hyvän ihmisen ominaisuuksien listaa ja kysyn, voisiko vastaus löytyä siitä, Blomqvist sanoo. Joissain on puhuttu pornosta, joissain mediasta. Otetaan lapset mukaan töihin perjantaina 22. Päivän ei myöskään tarvitse olla kestoltaan pitkä, aamutai iltapäivä riittää hyvin. Aaro ja Jaakko pitävät molemmat tärkeänä, että opetuksessa käsitellään tasaarvokysymyksiä. #LMTpäivä #lapsimukaantöihinpäivä lapsimukaantöihin.fi LM 11/2019 s.2-3 46 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 LM11_s44-47_SaakoPoikaItkea.indd 46 10.10.2019 13:26:21. – On sekä tärkeää että nykyisen opetussuunnitelman mukaista sisällyttää opetukseen sukupuolta ja seksuaalisuutta pohtivia sisältöjä. Kaikkia osallistujia normien purkaminen ei miellytä, tietenkään. Tytöt olivat keskustelussa aktiivisempia. – Tällainen normeja purkava työpaja tukee kriittistä ajattelua hyvin, Lindfors sanoo. Koulussa tarvitaan aikuisia Työtä tehdään alaja yläkouluissa sekä lukioissa ja ammattikouluissa, mutta painotus on toistaiseksi ollut viime mainituissa. Kaikki Vem é man -työpajat ovat interaktiivisia. Se ei tarkoita negatiivista asennetta, vaan analysointia ja kyseenalaistamista. Merkittävin – eikä kaikille nuorille kovin selvä – ero on, että porno on bisnestä, kun taas seksi liittyy ihmissuhteisiin ja siihen kuuluu suostumus ja yhdessä kokeminen. Heiltä tulee kypsän intuitiivisia vastauksia ja he ovat positiivisen uteliaita
Päivän ei myöskään tarvitse olla kestoltaan pitkä, aamutai iltapäivä riittää hyvin. Päivän tarkoituksena ei ole teettää lapsella varsinaisesti työtä, vaan lasten on hyvä tietää, missä aikuiset tekevät työtä ja mitä työnteko on. Otetaan lapset mukaan töihin perjantaina 22. 2-3 LM11_s44-47_SaakoPoikaItkea.indd 47 10.10.2019 13:26:21. marraskuuta! Ilmoita oma työpaikkasi mukaan päivän viettoon ja haasta myös muut tekemään samoin osoitteessa Lapsiasiavaltuutettu, Lastensuojelun Keskusliitto sekä työja elinkeinoministeriö kannustavat suomalaisia viettämään Lapsi mukaan töihin -päivää perjantaina 22.11.2019. #LMTpäivä #lapsimukaantöihinpäivä lapsimukaantöihin.fi LM11/2019 s. Tutustumisen aikana lapsille voidaan järjestää esimerkiksi esittelytilaisuus, tutustumiskierroksia sekä työpaikan toimialaan liittyvää pientä toiminnallista ohjelmaa
perhe & työ Kerromme syksyn ajan perheystävällisistä työpaikoista. Kuvassa myös Palkion esimies, apulaisosastonhoitaja Satu Torkko. Sarjan kolmas osa pureutuu hoitoalan joustoihin. KATI LESKINEN | KUVAT MARJA SEPPÄLÄ Sairaanhoitaja Marita Palkio työskentelee PäijätHämeen keskussairaalan päivystyksessä. Työpaikan joustot mahdollistivat 89-vuotiaan isän hoidon kotona. LM 11/2019 s.48-50 48 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 LM11_s48-50_PYT_PHK.indd 48 10.10.2019 13:02:14
Jos se jää, toimintakyky voi huonontua nopeasti. LM 11/2019 s48-50 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 49 LM11_s48-50_PYT_PHK.indd 49 10.10.2019 13:02:22. – 45 minuutin työmatka on hyvä tapa kerrata vuoron tapahtumat ja irtautua töistä, sanoo Marita Palkio. Hän työskentelee sairaanhoitajana Päijät-Hämeen keskussairaalan päivystyksessä ja kohtaa työssään monia ikääntyneitä ihmisiä, joille mietitään jatkohoitopaikkaa. – Silloin isä aina sanoo, että nyt en ainakaan voi moittia, ettei hän olisi liikkunut. Hän on kieltäytynyt hakemasta postia, koska se on isän tehtävä. Kahvia on keittänyt hänen isänsä, Voitto Aaltonen, 89. Ulkoilu on todella tärkeää. Naapurissa tuoksuu jo kahvi niin kuin joka aamu tai ilta, kun Palkio tulee töistä kotiin. ISÄN VUORO 10 tunnin yövuoro selätetty, ja auton ratissa Lahdesta Padasjoelle ehtii ajatella, huokaista. Isä haluaa, että lopetan hänen höykyttämisensä. Lääkkeitä oli paljon ja niitä piti ottaa vuorokauden eri aikoina. 100 metrin matka postilaatikolle ja takaisin käy hyvästä aamuverryttelystä. – Koko ajan ajattelin, että haluan hoitaa häntä enemmän. Sairaalassa päätyy helposti vain painamaan kaukosäätimen nappia. Mutta Palkio on päättänyt pitää isänsä liikkeessä. Elämä soljuu samassa pihapiirissä kuitenkin sovussa – ainakin pääosin. Aluksi Palkio auttoi isäänsä ennen kuin lähti töihin ja töiden jälkeen. Isä on hoitanut minua, miksen minä nyt häntä. Heidän puutalojensa välissä on vain sadan metrin hajurako. Maanantaisin lenkkikaveriksi tulee 10 vuotta nuorempi ystävä, jonka kanssa Aaltonen tekee pidemmän lenkin. – Välillä kyllä sanalliset tulikivet ja kirveet sinkoilevat. Kun isä sairastui kesällä 2018 , tytär halusi kuntoutuksen tapahtuvan kotona. Hän tiesi, että isä voimistuisi parhaiten tutussa ympäristössä: kotona kun pitää päästää kissa ulos ja kävellä olohuoneeseen katsomaan televisiota. Palkio tietää mistä puhuu. Sappirakkotulehdus ja sen aiheuttamat komplikaatiot vaativat aluksi hoitoa aamuin illoin
– Joustavampi työnteko lisää työhyvinvointia eli vähentää sairauspoissaoloja ja parantaa työn tehokkuutta ja tuottavuutta. Tällöin työpaikka voi joustaa vaikka järjestelemällä perjantait ja maanantait vapaiksi tai etätyöpäiviksi, sanoo hankepäällikkö Anna Kokko, joka on yksi ohjelman suunnittelijoista. MITEN TEILLÄ. Lisäksi hän teki pidempiä työvuoroja, jotka kerryttivät lisää vapaatunteja. Sama pätee isään ja minuun. On selvää, ettei kaikissa töissä edes voi olla etänä, mutta sekin on kerrottava ääneen. Silloin tytär lämmittää isälleen saunan. henkilöstökyselyjä, seurantakäyntejä ja ohjausta. . Isä kuntoutui hyvin, mutta tytär päätti jatkaa vähemmillä työtunneilla. Palkio päätti lyhentää työaikaansa ja pitää vapaaksi jäävän ajan huolta isästään. – Työntekijälle voi tulla äkillinen tarve hoitaa ikääntynyttä omaistaan 500 kilometrin päässä. Matkalla töihin isä on aina mielessä. Vaikka isä naputtaa tytärtään höykyttämisestä, huushollissa annetaan myös lämmintä palautetta. Tytär joutuu vieläkin muistuttelemaan syömisestä, mutta nyt isän ruokahalu on hyvä. Voisiko aamupalavereita siirtää tunnilla, jotta perheelliset ehtivät viedä lapsensa rauhassa hoitoon. Palkio palaa joulukuussa tekemään täyttä työaikaa. Joka aamu tytär vie isälleen päivän ruoat ja tarkistaa jääkaapin sisällön. Tarvittaessa Aaltosen avuksi pääsevät tyttärentyttäret, joista toinen asuu lähellä. Kun Palkion äiti kuoli vuonna 2012, Aaltonen lopetti kokonaan ruoan laittamisen – ja osin myös syömisen. – On selvää, että jossain vaiheessa liikkuminen huonontuu ja muisti heikkenee. – Soittelen päivän mittaan, onko isä muistanut syödä. Tuntui hyvältä, että sain keskittyä kunnolla isään. – Isä sanoo usein, ettei pärjäisi kotona ilman omaa likkaansa. Maksu sisältää mm. Ja töissä. Ohjelmaan osallistuminen on maksullista ja sen hinnoittelu riippuu organisaation koosta. Kaikissa työtehtävissä ei voida teh dä samanlaisia joustoja, mutta on tärkeää, että yhteisistä pelisäännöistä kerrotaan avoimesti. Parhaillaan mukana on 13 työnantajaa. – Työ päivystyksessä on hektistä. – Toivottavasti saan pitää hänestä huolta loppuun asti. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä oli juuri ottanut käyttöön Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelman. – Kun joustot olivat henkilöstön tiedossa ja niistä puhuttiin työpaikalla, oli helppo ottaa asia puheeksi esimiehen kanssa. Olemme pystyneet aina puhumaan. > www.perheystavallinentyopaikka.fi Isä on Marita Palkion mielessä usein: ”Soittelen päivän mittaan, onko isä muistanut syödä.” LM 11/2019 s.48-50 50 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 LM11_s48-50_PYT_PHK.indd 50 10.10.2019 13:02:31. Väestöliitossa uskotaan, että perheystävällisyyteen kannattaa panostaa. Hän sanoo olevansa isän tyttö, vaikka isä on ollut välillä ankarakin. Samalla yritys näyttäytyy yhä houkuttelevampana työnantajana. Siivousja saunapäivä on kerran viikossa. Meillä on 7 000 työntekijää, joten tarjolla on paljon erilaisia mahdollisuuksia työllistyä, Sauranen kertoo. – Olen aina sanonut omille lapsilleni, ettei sellaista asiaa ole, josta ei voisi äidille kertoa. Ammatillisesti ymmärrän, että raja tulee joskus vastaan, mutta tyttärenä tuntuu ihan hirveältä ajatella, että isä joutuisi laitokseen. Henkilöstölle tarjottiin esimerkiksi enemmän mahdollisuuksia etätöihin ja työkiertoa toisiin yksikköihin, palkallista vapaata läheisen vakavasti sairastuessa sekä sairaan lapsen kotihoitopalvelua. Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelmassa työpaikkoja autetaan löytämään ja ottamaan käyttöön keinoja arjen ja työn sujuvaan yhdistämiseen. Ohjelma pyrkii purkamaan työpaikkojen vanhentuneita käytäntöjä, jos niille ei ole kunnon perusteita. Perheystävällisyys ei siis tarkoita vain lapsiperheiden joustoja. Minulla on yksi isä, eikä isällä ole muita kuin minä, Marita Palkio toteaa. Hyvinvointiyhtymän työkykykoordinaattori Soile Saurasen mukaan joustot ovat välttämättömiä, jos vaativalla hoitoalalla halutaan pitää työntekijöistä kiinni ja houkutella töihin uusia. – Tiedän, että isän vointi huononisi nopeasti vieraassa paikassa vieraiden ihmisten ympäröimänä. Isän vanheneminen ja sen seuraaminen läheltä ei ole helppo juttu – ei, vaikka on alan ammattilainen. Palkio sopi, että saa kolmen viikon työrupeamasta kolme ylimääräistä vapaapäivää. – Vaikkapa siirto toiseen yksikköön tekemään päivätyötä tai lyhennetty työaika voi auttaa työntekijää tietyssä elämäntilanteessa paljon. Perheystävällisellä työpaikalla kaikkia kohdellaan tasapuolisesti ja erilaiset elämäntilanteet huomioon ottaen. – Vaikkapa etätyön osalta on hyvä sopia koko henkilöstöä koskevat sitovat säännöt. Hän ajatteli jaksavansa silloin itsekin paremmin
En ymmärrä, mitä vikaa omatunnon kohentamisessa on. Olen oppinut, että monen muun tavoin kärsin ympäristöahdistuksesta. Näitä kahta tapahtumasarjaa mediasta seuratessani lapsuuteni loppui. Ja sitten on vielä ihmiskunnan hengästyttävin, yllättävin veto: 1900-luvulta lähtien olemme perustaneet luonnonpuistoja. Kaikki oli selvää: tuollaista touhua en hyväksy, jotain on tehtävä! Kun pian oivalsin vaikutusmahdollisuuksieni rajat, elämään hiipi pysyvä epätoivo. Ne ovat suojelualueita, joihin pääsevät vain tutkijat – suojelualueita, jotka ovat olemassa vain luontoa varten. . Huolettomuus väistyy, kun ihminen havahtuu asevarustelun, ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden katoamisen kaltaisiin yleismaailmallisiin ongelmiin. Kun tuntee tekevänsä edes jotain, elo säilyy mielekkäänä. Vuonna 1995 ranskalaiset tekivät ydinkokeita Mururoan atollilla Tyynellämerellä. ANNI KYTÖMÄKI MUISTUTTAA, ETTÄ YMPÄRISTÖAHDISTUNEENAKIN VOI KOKEA ILOA AINA, KUN PUKKAA TODELLISUUTTA OIKEAAN SUUNTAAN. Niin kauan joudumme elämään itsemme kanssa. Nuorena luonnonystävänä en olisi uskonut näkeväni ajan, jolloin yhä useammat pohtivat, luopuako lentomatkailusta. Toimia kannattaa, vaikka ongelmat ylittävät käsityskyvyn. Yksittäisiä ihmisiä ei myöskään ole loputtomasti. Yhden ihmisen lentoboikotti ei hidasta ilmastonmuutosta, mutta sillä on merkitystä boikotoijalle itselleen. Todennäköisesti ehdimme saada ekosysteemissä aikaan mittavaa tuhoa ennen kuin taltumme riittävästi. Shell aikoi upottaa käytöstä poistetun öljynporauslautan Pohjanmereen. En olisi uskonut, että 2010-luvulla Suomessa maanomistajalle maksetaan metsän suojelemisesta sama summa kuin metsän kaatamisesta. Parhaimmillaan lapsuus tuntuu siltä kuin kuuluukin: kesät ovat lähes ikuisia, joulut salamyhkäisiä, sadut suunnilleen totta. Jos edistysaskelten aikajänteeksi otetaan ihmiskunnan koko historia, kuka olisi arvannut, että laji, joka monta kertaa on romauttanut yhteiskuntansa kuluttamalla resurssit loppuun, ryhtyy omaehtoisesti rajoittamaan toimiaan: laatimaan sopimuksia ja lakeja vesien, metsien, ilmaston ja eliölajien suojelemiseksi. Tietyn määrän ylittäessään heistä tulee joukkovoima. Jos onni käy, Suomeen syntyneen ihmisen elämä on alkuun melko helppoa . En olisi uskonut, että jokaisen puoluejohtajan on – todellisesta kannastaan riippumatta – puhuttava ilmastonmuutoksesta tosissaan, jos haluaa säilyttää kasvonsa. Ympäristöahdistuneenakin voi kokea iloa joka kerta, kun pukkaa todellisuutta oikeaan suuntaan. Vanha neuvo on, että ahdistuksen voi kanavoida toimintaan. Koska ihminen ei voi iäti rallatella, luonto on järjestänyt niin, että viimeistään 14-vuotiaana alkavat murheet. Voimattomasta syyllisyydentunnosta ei ainakaan ole hyötyä. Lapsuuden jälkeen Anni Kytömäki on kirjailija ja metsänkulkija, jonka kotona asuu kolme eri-ikäistä mieshenkilöä. Nyt, yli 20 vuoden jälkeen, tiede on nimennyt ilmiön. Hyvä muutos on käynnissä, mutta niin vitkaan, että ympäristöahdistukseen ei toistaiseksi pidäkään keksiä lääkettä. En ole optimisti, tuskin pessimistikään. Neljännesvuosisadan ”seurantajaksollani” luonnonsuojelu on edennyt käytännössä hitaasti, mutta ihmismielissä suurin loikin. Jos lähipiiri ei niitä tarjoa, vastuulliseen aikuisuuteen valmentautuvat aivot seulovat aiheita ulkopuolelta. Kun hakemalla haen ahdistukseen lievennystä, voin todeta, että ikääntyminen auttaa. Vaikeaa on silti kehottaa ahdistunutta pysymään ahdistuneena. Aina on joku, joka väittää pyrkimyksiä ekologisuuteen turhiksi, koska niillä ei korjata kokonaistilannetta; yksittäinen ihminen vain kohentaa omatuntoaan. kolumni LM 11/2019 s.50-51 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 51 LM11_s51_Kolumni_AK.indd 51 10.10.2019 12:51:19. Huoltaja tuo ruokaa ja pitää kodin lämpimänä, maksaa harrastukset ja auttaa läksyissä. Suomalaiset elävät keskimäärin yli 80-vuotiaiksi
AINO JA VENLA TIETÄVÄT, ETTÄ TELEVISIOSSA NÄYTETÄÄN, MISSÄ ON METSÄPALOJA SEKÄ JOSKUS MYÖS SUKSIHYPPYÄ JA JUOKSURATAA. Joskus näytetään myös suksihyppyä.” ”Mä katson Gladiaattoreita. Mua kiinnostaa siinä se, kun ne taistelevat vastaan.” Aino Ven la ”Formulat on tosi tyhmä ohjelma, vaikka olen sitä joskus katsonutkin.” ”Me tutustuttiin jo ihan vauvoina, päiväkodin pikkuisissa.” LM 11/2019 s.52-53 52 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 LM11_s52-53_LJ.indd 52 10.10.2019 12:45:20. LAPSET JUTTUSILLA ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT LIISA HUIMA ”Katson melkein aina teeveetä.” ”Uutisissa näytetään, missä on metsäpaloja ja sen sellaista
– Uutisissa kerrotaan säistä ja siitä, mitä ihmisille on tapahtunut. Ainon suhtautuminen ei ole yhtä jyrkkä. – Äiti ja iskä tykkää Kimi Räikkösestä, mutta mä tykkään Hemppa-papan kanssa Valtteri Bottaksesta, kertoo Aino, joka katselee pappansa kanssa autourheilua tämän mökillä. – Katson melkein aina teeveetä. – Teeveestä näkee leffoi, Venla lisää. – Olen oppinut jo vähäsen lukemaan. Osaan lukea sanat etana ja Elli, Aino kertoo. Ainakin silloin, kun tulee hyvää ohjelmaa. Tavatessaan ystävykset eivät tapita televisiota, vaan leikkivät L.O.L.-yllätyspalloista saaduilla pikkunukeilla ja niiden tarvikkeilla. – Joo, ja näkee uutisissa myös pituushyppyä ja välillä juoksurataa. – Katson iskän ja äidin ja mun isonsiskon Veeran kanssa, Venla kertoo. LM 11/2019 s.52-53 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 53 LM11_s52-53_LJ.indd 53 10.10.2019 12:45:20. – Mua kiinnostaa siinä se, kun ne taistelevat vastaan. – Me tutustuttiin jo ihan vauvoina, päiväkodin pikkuisissa. Lopulta he päätyvät siihen, että sen katselu on ehkä epäterveellistä. – Telkkarin tekijät tekevät ne ohjelmat, Aino tietää. Ainokin on kutsuttu. – Ja me on tehty Veeran kanssa myös omia. Helsinkiläisen päiväkoti Telkän Siili-eskariryhmän Aino Elisabet Wilhelmiina Setälä, 5, ja Venla Helena Illikainen, 6, viihtyvät television ääressä. – Formulat on tosi tyhmä ohjelma, vaikka olen sitä joskus katsonutkin. Anni on jotain ”10tai ehkä 20-vuotias”. Näytetään, missä on metsäpaloja ja sen sellaista. Eskarissa tytöt viihtyvät: siellä oppii melkein joka päivä uusia asioita. – Välillä mun isosisko Anni tulee somettaan kännykällä siihen mun viereen, Aino sanoo. – YouTubessa mua naurattaa kaikki ohjelmat, Venla lisää ja tirskahtelee. – Paavolle tapahtuu aina kaikenlaisia sattumuksia ja siinä jutellaan hauskasti. Maailman televisiopäivä 21.11. Televisiota tytöt katsovat joskus yksin ja joskus seurassa. Venla on huomannut, että tyhmät ohjelmat ikävystyttävät. Tytöt tietävät, että televisio ja tietokone ovat kaksi eri asiaa. Hieno ohjelma naurattaa ja saa hyvälle mielelle. Television terveellisyyttä ystävykset pohtivat jonkin aikaa. Silloin voi omasta ranteesta tarkistaa, joko Gladiaattorit pian alkaa. . Television katselu voi aiheuttaa silmien kieroutumista. Hänen lähitulevaisuuden suunnitelmiinsa kuuluu kellotaulun oppiminen. Paavo Pesusieni on paras, kertoo Aino. – Olen kuullut, että jos sitä katsoo liikaa, silmät voi mennä kieroon. – Aamuisin ollaan piirissä ja puhellaan asioista. Se on tytöille selvää, ettei televisioohjelmia voi tehdä kuka tahansa. – Tietokoneella pystyy feisbuukkaan, mut televisiolla ei, Aino selvittää. Tyttöjä yhdistää pitkä historia. Niitä hän toivoo myös syntymäpäivälahjaksi, sillä juhlat HopLopissa lähestyvät. Aino ei nyt ihan niin tarkalleen muista. – Mulla on niitä vaikka kuinka monta, Venla kertoo. Venla vilkaisee rannekelloaan. – Niitä voi katsoa kännykällä tai tietokoneella. Mukavaa katseltavaa ovat olleet myös Venlan serkkujen tekemät videot. Molemmat pitävät Pikku Kakkosesta ja katsovat myös uutisia. – Niin mäkin ja sitten luen vielä sanat Klaara ja Benkku, Venla lisää. – Täällä laitellaan myös kaloja paperiin. TELEVISIOLLA EI PYSTY FEISBUUKKAAN – Mäkin katson uutisista urheilua, esimerkiksi tankohyppyä, Venla muistaa. – Mä katson Gladiaattoreita, sanoo Venla. Joskus näytetään myös suksihyppyä, Aino on huomannut. Sopiva jännityskin on hyväksi. Sillä tavoin, että ne silmät tuijottaa vain omaa nenää, eikä näe muuta, Aino kuvailee. Se tehdään niin, että niistä tulee sellaisia teräväreunakkaisia, tosi hienoja, Aino kertoo
Niinpä liberialainen esimerkki tuntuu erityisen tärkeältä ja maailmaa avartavalta. Rimpsut ja hetaleet saavat Akin huokaisemaan onnessaan, mutta eivätkös vain hyeenajätkät ryhdy ilkkumaan, ja Akia alkaa pelottaa myös isänsä mielipide. Pääskysaaren tarinalöydöt ovat välillä pieniä, välillä suuria, parhaimmillaan ne ovat maapallon kokoisia. Tuoreimmassa kirjassaan hän vaihtaa näkökulmaa: nyt hän kertoo maailman muuttumisesta. Vaikka tarinan kertoja, lapsi I, surkeimmillaan taistelee haikaran kanssa jätekasan aarteista, kertoo hän lohdullisista keksinnöistään ja helpottavista leikkituokioista. Unteloinen lyyrisyys ei ole enää se ainoa ilmaisutapa, vaan lastenromaanien riehakas huumori yltää jo kuvakirjoihin saakka. Hurskasteluun tai opettavaisuuteen vajoamatta se kertoo myös jaksamisesta, elämän voimasta ja ystävyydestä. LASTENJA NUORTENKIRJALLISUUS HERÄTTELEE ENTISTÄ ENEMMÄN AJATUKSIA TUNTEITA UNOHTAMATTA. Haluamme saada leikkiä ja nauraa”, kirjailija tiivistää. Lapsia kannustetaan yksilöllisyyteen ja vastuullisiin tekoihin pienten esimerkkitarinoiden avulla. Nyt asenteita pöyhitään oikein urakalla. Kirja koskettaa puhtaudellaan: asioita ei väritetä, vaan ne välitetään lukijan ymmärrykseen ja myötätuntoon luottaen. Jälkisanoissaan Tasane muistuttaa, että tarinan asiat ovat todellisia ja tapahtuneet oikeille lapsille leireillä eri puolilla maailmaa. Akilla on Saku-kaverinsa kanssa kuitenkin huippuhieno suunnitelma ja tarinan lopussa Akin römeä isäkin nähdään häikäisevissä korkkareissa. Hetki ennen kuin maailma muuttui (Otava, kuv. ”Me vain haluamme kuulua joukkoon. Matti Pikkujämsä) valaa uskoa niin oman elämän kuin koko maailman muuttamiseen. Raija Rintamäki) tavataan krokotiili Aki, joka ihastuu ikihyvikseen helmistä, mekosta ja korkokengistä. Brittiläisten Jeanne Willisin ja Stephanie Laberisin kuvakirjassa Kroko mekossa (Mäkelä, suom. Jenni Pääskysaari on kirjoittanut monta neuvokkikirjaa nuorille. Kirjan tarinoissa kohdataan oivalluksia ja käännekohtia, jotka vaikuttavat monen ihmisen elämään. KIRJAT KANNUSTAVAT MIETTIMÄÄN JA KÄÄNTELEMÄÄN ASIOITA MONELTA KANTILTA. Mutta miten naiset vaikuttivat Liberian sisällissodan päättymiseen. ROHKEASTI ERILAINEN Kuvakirjoissa on aina annettu ajattelemisen aihetta, puhuttu tärkeistä asioista ja pelottavista ongelmista. ELÄMÄN VOIMAA Steve Tasane on syntynyt pakolaisperheeseen, mutta pakolaisleiristä kertova Lapsi I (Otava, suom. Entä miten tottelemattomuus johti rasismin loppumiseen Yhdysvalloissa. Raija Rintamäki). keutta saada elämyksellistä ja uskottavaa tietoa yhdestä aikamme pahimmasta ongelmasta. Lapsi I kunnioittaa lapsilukijoiden oiRohkaisemisesta on tullut lastenkirjallisuuden näkyvin ilmiö parin viime vuoden aikana. Kirjan kuvaamalla pakolaisleirillä lapsia kutsutaan vain kirjaimella, sillä vartijoiden näkökulmasta leiriläiset ovat paperittomia. Tony Ross, suom. Haluamme olla kylläisiä. Lastenkirjaksi luokitellussa kertomuksessa on tietysti paljon kamaluutta, mutta paljon myös hellyyttä, välittämistä ja lasten iloa. Erilaisuuden sietämisestä kertoo myös David Walliams Mörkökarhu-kuvakirjassaan (Mäkelä, kuv. Niin paljon kuin globalisaatiosta puhutaankin, harvoin sitä enää lastenkirjoista löytää. Ja se tarinoissa käsitelty erilaisuuskin voi olla jo mitä tahansa. Kirjan loppuratkaisussa on oikeaa musikaalitunnelmaa! Erilaisuus on kuvakirjojen perinteinen aihe, mutta teemaa käsitellään entistä irtonaisemmin. KUUKAUDEN KIRJAT KU VI TU S KI RJ AS TA H ET KI EN N EN KU IN M AA IL M A M U U TT U I Sydäntä ja suuria ajatuksia Pakolaisleirillä LM 11/2019 s.54-55 54 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 LM11_s54-56_KK+TakaK.indd 54 8.10.2019 12.37. Näyttelijänä ja koomikkona tunnettu Walliams on vauhdikas ja puhekielinen Kulttuurihistoriallisten anekdoottien joukkoon solahtaa Beatles-yhtyeen Hey Jude -laulun syntytarina. Outi Järvinen) ei ole elämäkerrallinen lastenromaani. Hieman hupaisallakin tavalla varhaisen lastenkirjallisuuden kertomukset urheiden lasten sankariteoista ovat tehneet paluun kirjallisuuden kentälle. Tyrannosaurus Rexin muuttumisesta kertova historiikki jää kirjassa höllästi motivoiduksi, ellei tarkoituksena sitten ole valaista tutkijoiden työtä ja muuttuvia käsityksiä
Kirjoitusoppaita on 2000-luvulla julkaistu kiitettävän taajaan, ja asialla ovat usein pienet kustantamot. Suomalaiseen nuortenkirjallisuuteen hiipii yhteiskunnallisuutta: vihdoin viimein ihmiskunta yksilön rinnalla! Pohdittavaa koituu siitäkin, että Miian kaksi äitiä ovat innokkaita keskustelijoita, jotka mielellään pauhaavat ja polemisoivat kaikesta mahdollisesta ja antavat nuoremmilleen pohdiskeltavaa. PIENTEN LASTEN TUNNEKIRJA Eppu Nuotion ja kuvittaja Liisa Kallion Minä tykkään nyt (WSOY) esittäytyy tunteiden työkirjaksi. ”Hyvä taide toimii ikärajojen yli, ja lapsi voi saada paljon irti aikuisille tarkoitetuista kirjoista”, Moeyaert sanoo Dagens Nyheterin haastattelussa. Kirjoitusoppaassa arvellaan, että kauhun kiehtovuus johtuu siitä, että sen avulla voi turvallisesti omalla sohvallaan käsitellä vaikeita asioita. Miltä yksinäisen eteisessä näyttää. Täytyy tutkia rajoja! Jos koko spektri ei ole käytössä, kirjallisuus kuolee. Takakannessa varoitetaankin, että kirja sisältää ”hunajaisen loppuhuipennuksen”. Kirjan aihevalikoima on rikas: riidat, kiukku, nauru, mökötys... PELKOJEN KIMPPUUN! Kirjoittamisen, kuvittelemisen ja tuntemisen ihmeellinen yhteys tulee esiin Mervi Heikkilän ja Anne Leinosen kauhukirjoitusoppaassa Kauhumaan kartta (Haamu, kuvittanut Broci). Myötätunnon ja mielikuvituksen herättely on aina tarpeellista, mutta hiukan mietityttää, kun lasta kehotetaan pohtimaan, millainen mahtaa olla yksinäisen koti: ”Millaisia kalusteita sieltä löytyy. MINNA PAKOTTAA MIETTIMÄÄN Minna Canthin juhlavuosi on kaikeksi onneksi enemmän innostanut kuin uuvuttanut. Kirjoittaminen näytetään dynaamisena harrastuksena, jota iloiset ja kekseliäät opaskirjat ruokkivat. 54-55 LAPSEN MAAILMA 11 | 2019 55 LM11_s54-56_KK+TakaK.indd 55 9.10.2019 9.36. Miia ja hänen Anna-ystävänsä tutustuvat kolumbialaiseen Eduardoon ja törmäävät samalla pakolaisten ja siirtolaisten vaikeuksiin Pohjoismaissa. Varsinkin Tanskan kireä ulkomaalaispolitiikka tulee surullisella tavalla esitellyksi. Vallaton Walliams ja humoristisesta kuvitustyylistään kaikkialla suosittu Ross näyttävät, mitä tapahtuu, kun jääkarhuneiti ajelehtii ruskeitten karhujen rantaan. Ja onko Hietalan kirjan kieli jo turhan ronskia. ”Sinä olet ainutlaatuinen. Vuoden aikana on julkaistu monta merkittävää Minna-kirjaa, mutta niiden lisäksi kannattaa kaivaa esille hienosti kuvitettu Kirsti Mäkisen ja Tuula Uusi-Hallilan Minna Canth – taiteilija ja taistelija (WSOY), joka hyvinkin olisi ollut uuden painoksen arvoinen. Raadin jäsen, kirjailija Katarina Kieri kommentoi palkitun avointa suhtautumista ikärajoihin: hän ei sano kertovansa mitään erityistä nuorista, mutta silti hänen kirjansa puolustavat nuoren oikeutta olla ihminen omilla ehdoillaan. Aikuislukija voi sitä vastoin miettiä vähäiseksi hiutuneen realistisen nuortenkirjallisuuden tilannetta laajemminkin: kasataanko yhteen ja samaan kirjaan helposti liikaa teemoja. NUORILLE PURESKELTAVAA Nelli Hietalan nuortenromaanisarjan kolmannessa osassa Elämää eteisessä, Miia Martikainen (Karisto) ylioppilaaksi ehtivä päähenkilö vatvoo sekä rakkausasioita että identiteettiin ja yhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä. Hauskojen yksityiskohtien täyttämässä kuvakirjassa voitetaan ennakkoluulot ja lopussa ollaan jo hyvää pataa. Kirjassa ihmetellään, miten Pohjoismaissakin yritetään irrottautua ihmisoikeussopimuksista samaan aikaan kun ”meillä on aivan mieletön määrä älykkäitä ihmisiä käyttämässä paukkuja vaatteisiin ja koruihin ja kuoseihin ja vittu kulmakarvojen muotoiluihin”. Minkä väriset seinät hänen olohuoneessaan on?” Hyvänen aika: pitäisikö siis yksinäisen kodin näyttää jotenkin kummalliselta. Hunajaistahan se onkin, että moderneissa kuvakirjoissa niin sulavasti yhdistellään hauskuutta, sydäntä ja suuria ajatuksia. Kirjassa on runoja ja ajatuksia erilaisista tunteista sekä sanataideopettajien Anna Anttosen ja Kati Inkalan laatimia tehtäviä. Hyvältä tuntuu sekin, että lukemisen merkitystä korostetaan niin voimakkaasti. Kirjoitustehtävät vaikuttavat houkuttelevilta. n kertoja. Ellin näkökulma mahdollistaa paljon: nyt ei puhuta vain Minnan saavutuksista, vaan paneudutaan myös koululaisten Kirjoitusopas kauhuun Juhlavuoden huipennus LM10/2019 s. Mikkasen kirja on täysverinen historiallinen romaani, joka ei nuupahda juhlavuoden jälkeenkään. Opsis barnkultur -lehden mukaan tällaisesta kirjallisuudesta kirjailija on oppinut tuntemaan itsensä. Juhlavuoden komeasti päättävässä kirjassa päähenkilönä on Elli, Minna Canthin tytär, jonka seurassa viivytään 12-vuotiaasta nuoreen aikuisuuteen asti. Nuorelle lukijalle Miian kertomus tarjoaa runsaasti mietittävää sekä kiusallisia ja monimutkaisiakin kysymyksiä kulttuurisesta omimisesta alkaen. Aina ei ollut helppoa olla Minna Canthin tytär. TÄYTYY TUTKIA RAJOJA Lastenja nuortenkirjallisuudella on itsestään selvä paikka maailmankirjallisuudessa, luonnehtii Astrid Lindgren -muistopalkinnon lautakunta kuvatessaan Belgian flaamilaisen Bart Moeyaertin tuotantoa. Samalla, kun tasa-arvon vaatimukset ja ajan konservatiivisuus käyvät lukijoille tutuiksi, joutuu miettimään omia arvojaan ja nykyhetken nurjuuksia. Hänen lastenkirjoissaan vilisee ripeitä repliikkejä, huokauksia, huutoja ja puhekuplia. Tästä pinttymästä suomalainen lastenja nuortenkirjallisuus saisi jo vapautua. Nykyisessä lastenkirjallisuudessa pidetään melkoista mekkalaa ihmisten ja kotien ulkonäöstä. Sinulla on ääni, jollaista ei ole kenelläkään muulla”, kirjassa vakuutetaan. Johdonmukaisesti jäsennelty kirja muistuttaa kaunokirjallisuuden periaatteista ja potkii mielikuvitusta liikkeelle. arkeen ja nuorten tunteisiin. Rohkeat ajatukset ja epäsovinnaisuus kirkastuvat Raili Mikkasen nuortenromaanissa Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää (Tammi)
Rakenteinen kirjaaminen nopeuttaa päivittäisten asiakaskirjausten tekemistä. Kaikki käytössäsi olevat lomakkeet voidaan täyttää digitaalisesti tietokoneella ja mobiilissa. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili Ajantasainen tieto aina työntekijän saatavilla ASIAKASTIEDOT DomaCare mahdollistaa turvallisen asiakastietojen käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta. Autamme sinua mielellämme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai puhelimitse 020 7424 090. Lue lisää osoitteessa www.domacare.fi/lastensuojelu Nopeuttaa kirjausta ja tietojen päivittämistä MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä sillä kaikki asiakasja tehtävätieto kulkee aina reaaliaikaisena mukana. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/lomakkeet LM11_s54-56_KK+TakaK.indd 56 8.10.2019 12.38. TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ Kysy lisää tai pyydä esittely asiakaspalvelustamme. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/asiakastiedot Monipuoliset mahdollisuudet laskutuksen automatisointiin LASKUTUS Laskutus tapahtuu lähes huomaamatta muun päivittäisen toiminnan ohessa automaattisesti oli se sitten kuntien koonti-, palvelusetelitai käytettyyn aikaan perustuvaa laskutusta. Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Kaikessa DomaCaren kehitystyössä päämääränä on asiakkaidemme toiminnan sujuvoittaminen ja laadukkaan työn mahdollistaminen. RAI | 50 integraatiota | PSOP | Satoja asiakasyrityksiä | eResepti | www.domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous DomaCare on Suomen johtava yksityisen hoiva-alan toiminnanohjausjärjestelmä, joka on suunniteltu palvelemaan sosiaalija hoitotyön erityistarpeita. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/laskutus Digitalisoi kaikki käytössäsi olevat lomakkeet LOMAKKEET DomaCare helpottaa työtäsi sillä riittää, että kirjoitat selosteen yhdelle lomakkeelle ja annat järjestelmän ohjata kaikki tarvittavat tiedot haluamiisi paikkoihin automaattisesti