Lapsen Maailma 12/2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Suomalainen perhe monimuotoistuu Lastenrunouden nousukausi Runoilija Susinukke Kosola: ”Usko lapsen kokemuksia” Apua seksuaalirikoksen uhrin vanhemmille Mindfulness & lapsen kuolemanpelko Isänsä jalanjäljissä: Leena Parkkinen LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU • 12 • 2016 kasvattaa pitkäjänteisyyttä Omin käsin tekeminen LM12_kansi.indd 1 15.11.2016 17.16. Voiko äiti työskennellä startupyrityksessä
Kylmäverisesti sinun (2000–2005) Sarjan päähenkilö rikoskomisario Veli Miettinen oli eronnut yhden tytön etävanhempi. Frendit (Friends, 1994–2004) Frendien ystävykset asuivat kämppiksinä vastapäisissä asunnoissa. Samalla lapsiperheet monimuotoistuvat: yksinhuoltaja-, yhteishuoltajaja uusperheiden määrä on lisääntynyt kahden vanhemman ydinperheiden rinnalla. Moderni perhe (Modern Family, 2009–) Nimensä mukaan sarjassa tarkastellaan modernin perheen muotoja. Perheet *) Lapsiperheet *) perheen käsitettä laajennettu kattamaan yksin asuvat Avopari ja lapsia Äiti ja lapsia Isä ja lapsia Aviopari ja lapsia 1990 640 637 Yhteensä 1995 639 610 2000 612 627 2005 591 528 2010 582 360 2015 571 470 1990: Uusperheitä 6,9 % kaikista lapsiperheistä 2015: Uusperheitä 9,1 % kaikista lapsiperheistä Rekisteröity pari ja lapsia 626 Perhe-elämää televisiossa Yhteensä 2 011 570 1990 44 % 24 % 32 % 2015 2 587 677 28 % 29 % 43 % Yhteensä Pariskunta ja lapsia Pariskunnat ilman lapsia Yksin asuvat Ruusun aika (1990–1991) Sarjassa tutustuttiin Ruususen uusperheeseen, johon kuului molempien vanhempien lapsia. Perheet monimuotoistuvat Tiedonhankinta Lastensuojelun Keskusliiton tietopalvelu Grafiikka Anniina Mikama Lä ht ee t: Ti la st ok es ku s, Pe rh ee t 20 15 & as un no t ja as ui no lo t Perheiden määrä Suomessa kasvaa, mutta lapsiperheiden määrä vähenee. Myös yksin asuvien määrä on kasvanut erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä. 77 % 9 % 12 % 2 % 70 % 12 % 15 % 2 % 65 % 16 % 17 % 2 % 59 % 19 % 18 % 3 % 62 % 18 % 17 % 3 % 61 % 18 % 18 % 3 % LM12_s2.indd 2 15.11.2016 17.17. Kumman kaa (2003–2005) Sarjan päähenkilönä oli kaksi yksin asuvaa sinkkua. Yhtenä perheistä on lapsen adoptoinut sateenkaariperhe. Kyllä isä osaa (1994–1995) Sarja kuvasi kaksilapsisen ydinperheen elämää
Kaikilla lapsilla tulisi olla samanlainen oikeus varhaiskasvatukseen. Yhtenä lapsija perhepolitiikan ohjenuorana tulisi olla lasten ja perheiden yhdenvertaisuuden edistäminen kaikin mahdollisin keinoin. Vanhemmat tekevät sitten lapsensa kohdalla tarvittavan yksilöllisen ratkaisun. s. Epäselvyydet ja epätietoisuus sote-uudistuksen vaikutuksista eivät ole vielä konkretisoituneet tulevaisuuden mahdollisuuksiksi. 38 LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 l 3 LM12_s3.indd 3 17.11.2016 14.57. Jaksan aina ihmetellä sitä uteliaisuutta ja tarmoa, jolla lapsi tutkii ympäristöään. Yhtiöittäminen puolestaan lisää parhaimmillaan hintatietoisuutta ja varmistaa laatua. Valinnanvapaus ei sovellu lastensuojeluun kaikilta pääkirjoitus ILMASSA VAROVAISTA TOIVEIKKUUTTA Hanna Heinonen, päätoimittaja, Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja osin, mutta esimerkiksi tukipalvelujen osalta se olisi mahdollista. Sote-uudistuksen suhteen ollaan siis varovaisen toiveikkaita kuntakentällä. Tehty muutos asettaa lapset eriarvoiseen asemaan vanhemman tilanteen ja kunnan tekemän päätöksen perusteella, minkä vuoksi Keskusliitto on tehnyt muutoksesta kantelun Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle. Myös sijaishuollon kilpailutusten ja valvonnan keskittäminen on monien mielestä kannatettavaa. Mutta miksi olisikaan pakko muuttaa vanhaa tai hyvin toimivaa. Missä vaiheessa meistä itse kukin lopettaa kysymisen ja ihmettelemisen tai vähentää niitä. LOPPUVUODESTA rutiinit ja vanhat toimintatavat tuntuvat saavan arjessa yliotteen. Mutta ehkä näin käy, jos osaamme kysyä oikeita asioita. Minua kirpaisi myös, että osa kuntatoimijoista arvioi, ettei lasten etu toteudu jatkossa yhtä hyvin kuin aiemmin. Tähän asti kuntakohtaiset erot lapsiperheiden palveluissa ovat olleet suuria. Tuovathan perinteet myös turvaa: joulun odotukseen liittyvät valo, musiikki ja yhdessäolo voisivat puolestani kuulua arkeen aina. Lapsien tulee vielä loppuvuodestakin olla pääosassa meidän kaikkien arjessa – onhan meillä heiltä niin paljon opittavaa. Kysymällä voi parhaimmillaan vaikuttaa myös vauhdissa oleviin suunnitelmiin. LASTENSUOJELUN KESKUSLIIT TO on koonnut alan asiantuntijoiden näkemyksiä aiheesta. Kuntakentällä on luottoa siihen, että soteuudistus voi parhaimmillaan lisätä laatua ja saattaa kuntalaiset entistä yhdenvertaisempaan asemaan toistensa kanssa. Olemassa olevaa hyvää ei kannata uudistuksissa hukata! Uuteen lastensairaalaan ei tule mittakaavavirheitä. Onhan uusien juttujen löytäminen ja niiden vietäväksi heittäytyminen loppupeleissä parasta myös aikuisiällä! MEIDÄN ON LÖYDET TÄVÄ uusia toimintatapoja myös monissa lapsiperheitä koskevissa uudistuksissa. Asia, johon tulee suhtautua vakavasti, on asiantuntijoiden pelko siitä, että asiakaslähtöisyys on vaarassa heikentyä. LAPSEN ETU ei toteutunut myöskään hallituksen päätöksessä rajata lapsen subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen silloin, kun vanhempi on työtön tai hoitaa perheen toista lasta kotona perhevapaalla. LASTENSUOJELUSSA pohdituttavat erityisesti asiakkaan valinnanvapauden lisäämiseen ja palvelujen yhtiöittämiseen liittyvät kysymykset
Laitamme sen kautta myös Lapsen Maailman saamia lastenkirjoja tuomaan iloa lapsiperheille. Lastensuojelun Keskusliitto täyttää 80 vuotta. Hyvää joulua ja uutta vuotta! Keskusliitto valmistautuu hiljentymään hetkeksi ja toivottaa kaikille Lapsen Maailman lukijoille rauhallista vuodenvaihdetta! Käytämme joulukorttirahat tänä vuonna Hope ry:n kautta ja tarjoamme vähävaraisille lapsille harrastusmahdollisuuksia. JOULUKUU 4041-0619 Painotuote Kannen kuva Sami Parkkinen, kuvassa Hilla. Toimisto on kiinni viikon 52: lepäämme, lataamme akkuja ja valmistaudumme samalla jo ensi vuoteen, joka on merkittävä juhlavuosi sekä Suomen että Keskusliiton kannalta – erityisesti Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön ITLA:n kautta. Kustantaja Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi Toimitus Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, www.lapsenmaailma.fi Päätoimittaja Hanna Heinonen Toimituspäällikkö Anu Jämsén Some & markkinointi Tuuli Valo Ulkoasu Merja Hyvönen Tilaajapalvelu ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi Ilmoitusmyynti BF Media Oy / Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi Paino PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. 75. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. vuosikerta Lapsen Maailma on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka käsittelee lasten ja nuorten kasvatusta sekä lastensuojelukysymyksiä. tiedot sivulta 62. Lastensuojelun Keskusliitto on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. Se on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Kts. Juhlistamme sitä vuoden mittaan, mutta erityisesti Finlandiatalolla syyskuussa järjestettävillä Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä. 4 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 LM12_s4-5.indd 4 17.11.2016 11.46
osa: Hilla Kauppinen Käsin tehty lahja se vasta ilo onkin! (s. KUUKAUDEN HENKILÖT 12 Kotona työskentelevät Kasper Tammela ja Elina Warsta elävät lapsiperheen vauhdikasta arkea 18 Venäjältä Suomeen lapsena muuttaneesta Daniil Kozlovista tuli lukiossa koditon punkkari, joka auttaa nyt syrjäytyneitä turkulaisnuoria runoilija Susinukke Kosolana 32 Troolikalastaja Stefan Mickelsson ja kirjailija Leena Parkkinen jatkavat isiensä ammatissa REPORTAASIT 44 Mothers in Business -verkostossa uskotaan, että pienen lapsen äiti voi työskennellä startup-yrityksessä 52 Teiniäitien asema on parantunut Keniassa ASIAN YTIMESSÄ 30 Välitä!-yksikkö tarjoaa apua myös seksuaalirikoksen uhrin vanhemmille 38 Uuden lastensairaalan suunnittelussa kuultiin lapsia ja perheitä 42 Mindfulness tarjoaa apua lapsen kuolemanpelkoon 50 Käsien käyttäminen kasvattaa luonnetta PALSTAT 2 Infografiikka: Monimuotoinen suomalainen perhe 3 Pääkirjoitus 6 Tietotulva 24 Tutkittua tietoa: Homoparit hyväksytään mutta vanhemmuus epäilyttää 28 Maailman lapsia: USA:n lapset ilmaston puolesta 41 Lapset juttusilla: Jonas ja Sofia 56 Naapurin naperot: Elämää Intian maaseudulla ja kaupungissa 58 Kuukauden kirjat: Lastenrunouden nousukausi 60 Juha Veltin sarjakuva 61 Anni Kytömäen kolumni 62 Sami Parkkisen Muotokuva-sarjan 17. (s. 52) Uudenlaisen äitiysloman suosio kasvaa. Mothers in Business -verkosto järjestää vauvoille ja äideille yritysvierailuja. 44) LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 l 5 LM12_s4-5.indd 5 22.11.2016 11.33. 50) Raimon ja Emmaculate Sangilla menee hyvin. (s
Lapsibarometri on jatkossa tarkoitus toistaa tietyin väliajoin, jotta saataisiin säännöllisesti lasten omaa kokemustietoa heidän arjestaan ja elämästään. 7 Jouluruoka 8 Some 10 Venäjä & lastensuojelu VALTAOSA 6-VUOTIAISTA VOI HYVIN C O LO U R B O X Puhelinhaastattelu onnistuu Lapsibarometrin aineisto kerättiin puhelinhaastatteluilla. Tuukkasen mukaan sukupuolten välinen ero on tilastollisesti merkittävä. ” Kun äiti leikkii mun kanssa, niin se tekee mut iloiseksi. Taloustutkimus Oy teki kesäkuussa 2016 kaikkiaan 414 haastattelua. Ensimmäistä kertaa toteutetun Lapsibarometri 2016:n tulokset kertovat, että valtaosa 6-vuotiaista voi hyvin ja heillä on luottamusta läheisiin ihmissuhteisiinsa. kaupassa eroon vanhemmistaan. Lapsibarometrin tuloksista tiedotetaan mahdollisimman laajasti sekä lasten parissa työskenteleville ammattilaisille että lapsille itselleen. Tuukkasen mukaan ensi vuoden aikana kuntia kannustetaan tekemään vastaavaa tutkimusta oman kunnan 6-vuotiaiden lasten hyvinvoinnista ja vertaamaan tuloksia valtakunnalliseen aineistoon. – Tutkimus osoitti myös, että on pieni joukko lapsia, jotka eivät tunnista elämässään myönteisiä asioita eivätkä koe saavansa myönteistä palautetta, sanoo Lapsibarometrin toimittanut ylitarkastaja Terhi Tuukkanen Lapsiasiavaltuutetun toimistosta. Lapsibarometrin haastatteluissa taustatiedot, kuten vanhempien koulutus ja kotitalouden tulot, kysyttiin aluksi lapsen vanhemmalta. ” 6 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 LM12_s6-11.indd 6 17.11.2016 12.01. Lapsiasiavaltuutetun toimistoa kannustivat puhelinhaastatteluiden kokeilemiseen erään saksalaistutkijan saamat positiiviset tulokset. – Tämä herättää huolta. Tytöistä vain 8 % ei koe saavansa kehuja. – 6-vuotiaiden haastatteleminen puhelimitse toimi yllättävän hyvin. Tämän jälkeen lapsi pyydettiin puhelimeen vanhemman suostumuksella ja hänelle tehtiin 13 kysymystä. 6-vuotiaista suomalaislapsista • 99 %:lla on ainakin yksi kaveri • 80 % saa kehuja • 90 % osaa kertoa milloin perheen kanssa on kivaa • 96 % kokee, että vanhemmat kuuntelevat heitä • 91 % osaa nimetä omia vahvuuksiaan • 73 % uskaltaisi kysyä vieraalta apua, jos joutuisi esim. 5-vuotiaita oli haastateltu sekä puhelimitse että kasvokkain, ja tutkija totesi tapojen toimivan yhtä hyvin. Halusimme lähteä kokeilemaan, vaikkei puhelinhaastatteluita ole juurikaan tehty alle kouluikäisille, sanoo Lapsibarometrin toimittanut ylitarkastaja Terhi Tuukkanen. Tässä joukossa korostuu erityisesti poikien osuus: 18 % heistä ei saa kehuja eikä 8 % osannut sanoa, saavatko he kehuja vai eivät. http://lapsiasia.fi/wp-content/ uploads/2016/11/LA_lapsibarometri_ 2016.pdf tieto TULVA koonnut ULLA OJALA sivuilla mm. Myös lapsilta itseltään kysyttiin, kumpi tapa oli mukavampi, ja aika moni lapsi sanoi puhelinhaastattelun olleen kivampi. Tietysti haastattelutilanne on saattanut jännittää osaa lapsista, mutta tämän poikajoukon vastauksia ei voi ohittaa pistämällä tulosta jännittämisen syyksi
” Lastenhoitaja Tarja Siilamo-Reissell Tehy-lehdessä. 3 Pidä ruokapuhe myönteisenä. Joukko nuoria aikuisia muokkasi keskusteluiden pohjalta tarinoita, joista filmissä esitetään yksi. 1 Ota rennosti joulupöydässä. Sen sijaan lapsia on sijoitettu aiempaa vähemmän sukulaisen ja muiden lapselle läheisten henkilöiden luo, vaikka lastensuojelulaki edellyttää, että sijoitustarvetta arvioitaessa selvitetään aina ensimmäiseksi sijoitusmahdollisuus läheisverkostoon. Millaiseen alkoholikulttuuriin suomalaislapset kasvavat. Kuuden suurimman kaupungin korkein lukema löytyy Oulusta, jossa jo 81,2 % kaikista sijoitetuista lapsista on perhehoidon piirissä. www. Perhehoito kasvattaa osuuttaan Yhä suurempi osa lastensuojelun sijoittamista lapsista asuu sijaisperheissä ja perhekodeissa. Päästä irti täydellisen joulupöydän tavoittelusta lasten kanssa. Lapset aistivat vanhempien mielialoja ja odotuksia. Yhdessä syömisen, naurun ja hyvän mielen. 2 Hyväksy, että lapset eivät välttämättä tykkää jouluruuista. Filmi syntyi, kun nuoria pyydettiin keskustelemaan aiheesta. 4 Lapset ovat erilaisia makumaailman ja maistamisrohkeuden suhteen. Vähemmän hössötystä, enemmän tunnelmaa. Laitoshoidon osuus on vastaavasti pienentynyt vuosina 2011–2015 sekä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Turussa että Oulussa. Filmi on osa ITLAn Lapset, nuoret ja perheet 100-vuotiaassa Suomessa -ohjelmaa. Juhlapäivänä ei mietitä, montako lusikallista on syöty tai onko jälkiruoka terveellistä. Siitä kertoo lyhytfilmi Siellä sitten käyttäydytään, joka löytyy YouTubesta. 5 Mitä toivoisit lapsen muistavan lapsuuden jouluruokailuista. Se tulee tämän päivän maailmasta ja perheiden tavasta elää. Joulupöydästä voi nauttia, vaikkei kaikkea maistaisikaan. 5 C O LO U R B O X C O LO U R B O X A L E X H E IN O N E N LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 l 7 LM12_s6-11.indd 7 17.11.2016 12.01. kuusikkokunnat.fi ” Ylipäätään monet lapset ovat nykyään malttamattomia ja kärsimättömiä. ANNE KUUSISTO www.neuvokasperhe.fi Linnanmäen Huvipuistoa pyörittävä Lasten Päivän Säätiö on luovuttanut 4,3 milj. Älä tee numeroa lapsen syömisestä tai syömättömyydestä. Kaikista ei tule kaikkiruokaisia – eikä tarvitsekaan tulla. Koko ajan ollaan menossa. euroa lastensuojelutyölle. vinkkiä joulupöytään Perinteiset jouluruuat ovat usein aikuisille joulun tunnelmallinen kohokohta, mutta lapsista jouluruuat saattavat olla uusia ja epäilyttäviä
vaitioloM O S T P H O T O S LASTENSUOJELU MENEE SOMEEN ” Kiire yllätti somesossun. Kolme tapaamista päivässä vielä sujuu, mutta tänään niitä on sattunut kalenteriin hieman useampi. www.instagram.com/vantaanlastensuojelu www.facebook.com/veturointi/?fref=ts lskl.e-julkaisu.com/lastensuojelu-ja-some/ lskl.e-julkaisu.com/verkossa 8 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 LM12_s6-11.indd 8 17.11.2016 12.01. tieto TULVA Vantaan lastensuojelu avasi lokakuussa Instagram-tilin, jolla oli lehden painoon mennessä yli 400 seuraajaa. – Annamme somessa kasvot hankkeelle, jotta sosiaalityöntekijän olisi esim. Toisaalta lastensuojelun työntekijöitä askarruttavat sosiaalisen median käytössä kysymykset asiakkaiden yksityisyydensuojasta ja tietoturvasta. mahdollisuuden tavoittaa apua tarvitsevia lapsia ja nuoria ilman perinteisiä rakenteita ja voisi näin osaltaan purkaa lastensuojeluun liittyvää leimaa. Lastensuojelun Keskusliitto on julkaissut Lastensuojelu ja sosiaalinen media -oppaan, joka antaa vastauksia näihin kysymyksiin. Vertaistukea ja lastensuojelun jälkihuollossa olevien nuorten mentorointia tarjoava Veturointi-hanke näkyy puolestaan Facebookissa ja julkaisee blogeja. helpompi suositella nuorelle lähtemistä Veturoinnin asiakkaaksi, sanoo hankkeessa kokemusohjaajana toimiva Niina Jääskeläinen. ” Vantaan lastensuojelun Instagram-tili velvollisuudesta ja yksityisyydestä sekä turvallisuusasioista ja käyttöehdoista. – Haluamme tuoda sosiaalityöntekijöitä ja omaa työtämme lähemmäs ihmistä, ettei lastensuojelu olisi niin erikoinen asia, sanoo johtava sosiaalityöntekijä Tuuli Kotisaari, joka on yksi Instagram-palvelun ylläpitäjistä. Sosiaalisen median työkäyttö on lastensuojelussa vielä vähäistä, vaikka se tarjoaisi mm. Samaan aikaan julkaistussa Verkossa – Lastensuojelun kuva sosiaalisessa mediassa -selvityksessä tarkastellaan lastensuojelusta käytävää keskustelua erityisesti netin keskustelupalstoilla. Samalla opas innostaa lastensuojelun työntekijöitä somen työkäyttöön esittelemällä muutamien lastensuojeluorganisaatioiden kokemuksia ja somen mahdollisuuksia työympäristössä. Siitä löytyy tietoa mm
Ohje muistuttaa mm., että joillekin nuorille tubettaminen, pelaaminen ja snäppääminen ovat tärkeitä harrastuksia ja merkittävä osa elämää. Liikkeellä ovat erityisesti lapset, nuoret ja nuoret aikuiset. Turvavöitä käyttää aina peruskoululaisista 84 %, lukiolaisista 92 %, mutta ammattikoululaisista vain 79 %. Turvalaitteiden käyttö heikkoa – Kyllä meillä kipsiä riittää! Näin sanoi 20 vuotta sitten Lasten tapaturmatoimikunnan puheenjohtaja, lasten kirurgi Martti Kekomäki. Niitä syntyy erityisesti liikenteessä. Royn kirjasta Histoire de Florence vuodelta 1855. Ammattioppilaitosten pojat ovat vähiten kiinnostuneita turvallisuudestaan. Samalla voi tutustua Yleisradion lastenohjelmien vuosikymmeniin sukeltavaan Markussedästä Binna-Bánnaan -näyttelyyn ja rakastetuinta lastenmusiikkia esittelevään Popsi popsi porkkanaa -näyttelyyn. Kansalliskirjastossa 25.2.2017 asti avoinna oleva lastenkirjanäyttely antaa monipuolisen kuvan eri puolilla maailmaa lasten käyttöön laaditusta kirjallisuudesta aina 1500-luvulta alkaen. Liikunnan yhteydessä sattuneet turmat ovat usein lieviä, levolla, laastarilla ja kipsillä hoidettavia. www.mediakasvatus.fi/julkaisut > Mediaohje Liikkeellä ovat ERITYISESTI NUORET YK:n väestörahasto Unfpan mukaan 10–24-vuotiaita on 1,8 miljardia ja nuorten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2050 mennessä kahteen miljardiin. Noin 85 % kaikista nuorista asuu kehitysmaissa. Apua löytyy Mediakasvatusseuran, Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry:n ja Pelastakaa Lapset ry:n koostamasta mediaohjeesta. Tohtori ei kuitenkaan tarkoittanut, ettei vakavia tapaturmia pitäisi ehkäistä. Pojat käyttävät turvalaitteita harvemmin kuin tytöt. K U V A P IX A B A Y M O S T P H O T O S LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 l 9 LM12_s6-11.indd 9 17.11.2016 12.01. Yli 60 % lapsista ja nuorista ei käytä koskaan kypärää pyöräillessään. ” Me-säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord Talouselämässä. Tukea mediankäytön ymmärtämiseen Aiheuttaako mediankäyttö perheessä herkästi eripuraa ja ristiriitatilanteita. Vaikka se on suunnattu pääasiassa media-alan toimijoille, myös vanhemmat voivat ottaa vinkkiä siitä, miten lasten ja nuorten mediankäyttöön tulisi suhtautua. Ei kun käyttöasteet ylös! AULI PAAVOLA 67 % nuorista pitää tärkeänä, että työn ja vapaa-ajan välinen raja on selvä. Varhaisemmat lapsille suunnatut kirjat olivat tietokirjallisuutta, kuten aapisia, oppikirjoja ja uskonnollisia hartauskirjoja. C O LO U R B O X ” Yksi nuori tyttö sanoi näin: hän ei voi ymmärtää, että kun hän on katon reunalla niin hän ei saa apua, vaan hän saa apua vasta kun hän on hypännyt. Kaiken maailman kirjoja Vasta 1800-luvulla alettiin tehdä kirjoja, jollaiset miellämme tänä päivänä lastenkirjoiksi. Jos meillä kipsiä riittää, riittää heijastimia ja kypäriäkin, ja kaikissa nykyautoissa on turvavyöt. Helsingissä marraskuussa pidetyillä Nuorisotutkimuspäivillä tarkasteltiin käynnissä olevaa globaalia muuttoliikettä, joka on tehnyt maapallon epätasaisen väestörakenteen ja epätasaarvoiset elinmahdollisuudet näkyviksi. Hän tarkoitti, että lasten ja nuorten pitää saada liikkua, harrastaa eri lajeja ja opetella monenlaisia taitoja. Siitä saa tietoa kouluterveyskyselystä. Kansikuva J.J.E. Miten lapset ja nuoret huolehtivat turvallisuudestaan. Vain noin kolmannes lapsista ja nuorista käyttää heijastimia pimeällä liikkuessaan
Kuka määrää säännöt, kun lapset ovat hoidossa isovanhemmilla. Näihin ja moniin muihin kysymyksiin löytyy vastauksia Väestöliiton isovanhemmille suunnatulta verkkosivustolta. Kuinka olla vaari tai mummi uusperheen ei-biologisille lapsenlapsille. Tietoa Suomen lastensuojelusta venäjäksi os. www.lastensuojelu.info/ru/ Isovanhemmille oma VERKKOSIVUSTO Millaisia ovat isovanhempien kielletyt tunteet. Keskusteluyhteys toimii! sanoo erityisasiantuntija Julia Kuokkanen Lastensuojelun Keskusliitosta. – Kun uhri alkaa käsitellä asiaa, osa on jo rikosoikeudellisesti vanhentuneita, sanoo juristi Riitta Silver Tukinaisesta. Puheputkia, jotka voivat innostaa autistista lasta kommunikoimaan. perheiden hyvinvoinnin tukemista. Yhteistyön sujuvuus tuli jälleen esille marraskuussa Suomen suurlähetystössä Moskovassa pidetyssä yhteistyöseminaarissa, jossa maiden lastensuojeluasiantuntijat käsittelivät mm. A N N U K K A A U T IO 80 % yli 64-vuotiaista miehistä on isiä. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen tietoon tulee vuosittain useita kymmeniä insestitapauksia; kymmenen viime vuoden aikana siis satoja. Betonipinnalle työstettyjä kolmiulotteisia kasveja, jotka tukevat näkövammaisten lasten oppimista. LEIKKIPIHASTA SAA ESTEETTÖMÄN Istutuslaatikoita, joiden äärellä voi työskennellä pyörätuolissa istuen. www.vaestoliitto.fi > vanhemmuus ” Sisäpiposukupolven ja sähköpostien printtaajien kohtaaminen työyhteisössä luo positiivista virtaa. Oulun käräjäoikeus tuomitsi lokakuussa afrikkalaistaustaisen isän lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä kahdeksan vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. – Tavoitteena oli luoda piha, joka tukee lasten itsenäistä toimintaa ja on mahdollisimman moniaistinen, sanoo suunnittelija Aino Kiviranta. Tätä kaikkea ja paljon muuta löytyy Helsingin Ruskeasuolla toimivien Valteri-koulu Ruskiksen ja Valteri-koulu Skillan uudistetulta leikkipihalta. Nykyisen lain mukaan esim. Uutta leikkipihaa testaamassa opettaja Kirsimarja Sippola ja oppilas Sanni Viitala. ” HR-ammattilainen työyhteisöjä koskevassa Monimuotoisuusbarometrissa 2016. Yht i t ö jj ö j M O S T P H O T O S 10 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 LM12_s6-11.indd 10 17.11.2016 12.01. terveydenhuollon ammattihenkilöillä on velvollisuus tehdä sekä rikosilmoitus poliisille että lastensuojeluilmoitus lastensuojeluun, jos heillä on syytä epäillä lapseen kohdistuvaa seksuaalirikosta. Yhteistyö sujuu Suomen ja Venäjän välillä – Yhteistyö lastensuojeluasioissa sujuu hyvin venäläisten ja suomalaisten viranomaisten ja lastensuojeluasiantuntijoiden kesken, vaikka mediasta saa välillä toisen käsityksen. Seminaarissa ei tarkasteltu yksittäisiä lastensuojelutapauksia, vaan se pyrki edistämään tiedonvaihtoa maiden välillä. – Itse ainakin haluaisin uskoa, että tänä päivänä tehdään aiempaa herkemmin myös rikosilmoituksia lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista. Hän osallisti pihan suunnitteluun Ruskiksen ja Skillan oppilaita järjestämällä yhteissuunnittelutyöpajoja. tieto TULVA Voisiko Oulun tapaus toistua. Pikkuhyönteisiä houkutteleva ötökkähotelli, jonka äärellä viihtyy tarkkailusta nauttiva lapsi. Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinosen mukaan Oulun tapauksen kaltainen tapahtumasarja voi toistua, sillä lastensuojelulain henki ei välttämättä välity arkeen: kiire ja suuret asiakasmäärät eivät aina anna mahdollisuutta pysähtyä tarkastelemaan yksittäisiä asiakastilanteita. Myös opettajia ja muuta henkilökuntaa kuultiin
Anteeksi. ANU JÄMSÉN VILPITÖN ANTEEKSIPYYNTÖ Juha Rehula. – Ettemme joudu 20 vuoden päästä kokoontumaan kuulemaan uutta anteeksipyyntöä! Osa tutkimukseen osallistuneista oli toivonut rahallista korvausta tai edes terapiakulujen korvaamista. LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 l 11 LM12_s11 kopio.indd 11 21.11.2016 14.27. Maljan mukaan STM ei ole tehnyt päätöstä kollektiivisen korvausmenettelyn valmistelun käynnistämisestä. L E H T IK U V A / M IK K O S T IG Finlandia-talolle oli kokoontunut Lapsen oikeuksien päivänä 20.11. euroa toimintakulttuurin ja palvelujen kehittämiseen, joista lastensuojelu on yksi merkittävä osa. Ruotsissa on maksettu henkilökohtaisia korvauksia, mutta niiden hakuprosessiin on liittynyt monenlaisia vaikeuksia. kritisoitu tiukasta tulkinnasta tapahtuneen toteen näyttämisessä, ja kielteisiä päätöksiä saaneet ovat kokeneet tulleensa loukatuiksi kahteen kertaan, kertoo sosiaalineuvos Marja Malja STM:sta. salillinen kuulijoita, jotka olivat tulleet kuulemaan anteeksipyyntöä. Sosiaalija terveysministeriö on tutkinut korvauskäytäntöjä ja havainnut niiden olleen erittäin kirjavia. Hallituksen Lapsija perhepalvelujen muutosohjelma -kärkihankkeessa on osoitettu hallituskaudella 40 milj. Ministeri Rehula ei ottanut asiaan kantaa, vaan totesi, että ”nyt ollaan vasta matkalla”. Lastensuojelun sijaishuollon epäkohtia ja lasten kaltoinkohtelua vuosina 1937–1983 selvittäneessä tutkimuksessa haastateltiin yli 300 ihmistä. Perheja peruspalveluministerinä, Suomen valtion ja yhteiskunnan puolesta kaikille lastensuojelun sijaishuollossa kaltoinkohdelluille syvä, vilpitön anteeksipyyntö. euroa mm. lastensuojelun kehittämiseen ja lapsiperheiden kotipalveluihin. Toni Mäkinen. Tilaisuudessa esiintynyt Toni Mäkinen, 44, joka kertoi karmeista laitoskokemuksistaan laajasti Lapsen Maailman lokakuun numerossa, sanoi olevansa anteeksipyynnöstä todella iloinen: – Kuului, että se tuli sydämestä! Hän osallistui Lastensuojelun menneisyystutkimukseen, joka julkaistiin viime keväänä. – Korvauksien maksamisesta päättävää lautakuntaa on mm. – Sen kirjan kannet tulee pitää auki, ettei sama koskaan toistuisi, Toni painotti. Lisäksi hallituskaudella kohdennetaan vuosittain 10 milj. Lastensuojelun kokemusasiantuntijatyöntekijät Anni ja Niina (Auta Lasta ry), Minna (Osallisuuden aika ry) sekä Helena, Pipsa ja Sami (Pesäpuu ry) muistuttivat, että jatkossa tulee toimia toisin: kuunnella lapsia ja nuoria. Perheja peruspalveluministeri Juha Rehula totesi puheessaan: – Yhteiskuntana me kannamme vastuun siitä, mitä teille on tapahtunut. Esim
Kasper Tammela ja Elina Warsta asuvat ja työskentelevät saman katon alla Kokkolassa. Vauhtia vanhassa talossa lisää kolme lasta. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA kuvat PÄIVI KARJALAINEN 12 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 LM12_s12-23.indd 12 17.11.2016 15.04
LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 l 13 LM12_s12-23.indd 13 17.11.2016 15.04
VIRTUOOSI! Juuri, kun tätä joulukuun numeroa oltiin lähettämässä painettavaksi, toimitukseen kantautui tieto, että Elina Warsta sai lastenkulttuurin valtionpalkinnon! Sen jakoi valtioneuvoston juhlahuoneisto Smolnassa opetusja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. Kuvittaja, graafinen suunnittelija Elina Warsta ja sisustusarkkitehti, muotoilija Kasper Tammela asuvat Kokkolan Vanhassakaupungissa talossa, joka on aikaisemmin kuulunut Elinan isovanhemmille. Portti on puoliksi auki. Naapurin Väiski-kissa hiipii ulkorakennukseen ja luikahtaa sisään häntäänsä heilauttaen. Vanhat omenapuut ja vaahterat humisevat suojaisella pihalla. N arniamaiset lyhdyt reunustavat katua. Sen perusteluissa sanotaan mm. Kolmen jälkeen töitä jatkaa se, jolla on kiireisempi aikataulu. Puutalokorttelissa alkaa odottaa, että hevonen rattaineen kopsuttelisi ohitse. Nyt 200 vuotta vanhassa talossa elävät lapsuuttaan Elinan ja Kasperin kolme lasta, joista vanhin on vas” Vasta täällä uskalsin tehdä omannäköistä kädenjälkeä. Taiteen edistämiskeskuksen myöntämä palkinto on tunnustus kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana tehdystä lastenkulttuurityöstä ja suuruudeltaan 15 00 euroa. Hänen poikkeuksellinen omistautuneisuutensa ja eläytymiskykynsä näkyvät kuvamaailman monipuolisuudessa.” Lapsen Maailman toimitus liittyy sankkaan onnittelijoiden joukkoon! 14 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 LM12_s12-23.indd 14 17.11.2016 15.04. näin: ”Elina Warsta on Kokkolassa asuva kuvittaja ja graafinen suunnittelija, jonka kuvitukset ovat teknisesti virtuoosimaisia ja värimaailmoiltaan kiehtovia. Tänne Elina pikkutyttönä teki mummolavierailuja Oulusta. Elina Arkisin, kun lapset ovat joko päiväkodissa tai koulussa yhdeksästä kolmeen, Kasper Tammela ja Elina Warsta ahertavat täysillä
Taito voi olla peräisin osin geeneistä, sillä hänen äitinsä oli tunnettu graafikko ja kirjailija Taruliisa Warsta. Tiskikaapit löytyivät läheltä. Sen takana on Kasperin Lahden muotoiluinstituuttiin lopputyönään tekemä koivuvanerinen akustiikkapaneeli, joka on saanut tummahkon sävynsä tervaöljystä. Ensimmäinen havainto uudella kotipaikkakunnalla oli – hiljaisuus. – Keittiössä pitää olla helppoa laittaa ruokaa. Kummankin asiakkaat ovat edelleen suurimmaksi osaksi pääkaupunkiseudulla, jonne työmatkoja tehdään noin kerran kuussa, mikä tuo arkiseen ahertamiseen mukavaa vaihtelua. – Ratkaisevaa suunnittelussa ovat asiakkaan toiveet ja se, miltä aikakaudelta talo on. Pääasia Kasperin suunnittelemassa keittiössä on toimivuus. – Se oli tosi tärkeä muutos. KOTIA ON REMONTOITU kaiken aikaa. Puskaradio on edelleen tehokas viestin viejä. Elina suunnittelee kirjojen kansia ja tekee kuvituksia kirjoihin ja lehtiin. Hän on saanut useita Vuoden kaunein kirja -kunniamainintoja. Vasta täällä uskalsin tehdä omannäköistä kädenjälkeä. Kun Kasper meni esittäytymään naapurille, tämä kantoi juuri tiskikaappeja ulos ja lupasi: vie pois! Ylähyllyt odottivat löytymistään piharakennuksessa. Kysyn asiakkaalta myös väritoiveita, mutta perinteisin väri taitaa olla valkoinen. ta aloittanut koulun. – Helsingissä sireenit soivat, rappukäytävässä kumisi ja ratikat kolisivat. – Alkuaikoina sovittiin, että päivä viikossa tehdään remonttia. Tiskipöydän komea teollisuushana löytyi remontoitavan vanhainkodin ylijäämäkasasta. Välillä on pidetty taukoja, ettei homma mene liian raskaaksi. Se tehtiin viisi kertaa ja otti vähän käsiin, Elina huokaa. Viinilasitelineen ja maustehyllyn Kasper rakensi itse – opiskelihan hän opintojensa alkuvaiheessa vuoden verran puusepän taitoja. Ensimmäisen Kokkolan-vuoden Elina pääasiassa hoiteli vauvaa ja Kasper teki töitä etänä Helsinkiin. Kasper LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 l 15 LM12_s12-23.indd 15 17.11.2016 15.04. Suurin osa kalustuksesta on kierrätystavaraa. Kaikki alkoi omasta keittiöstä, jonka nähneet ystävät pyysivät Kasperia suunnittelemaan köökin heillekin. Nyt kumpikin työskentelee yksityisyrittäjänä, sillä vuonna 2010 he perustivat yhteisen yrityksen, Solmun. Pariskunta muutti Helsingistä Kokkolaan vuonna 2009 esikoista odottaessaan. Kokkolassa hän kuitenkin löysi oman äänensä. Saman katon alla eletään lapsiperheen arkea, kuvitetaan kirjoja ja suunnitellaan keittiöitä. – Aluksi hiljaisuus oli miltei ahdistavaa, Elina muistelee. Sain sille tilaa. Sen jälkeen ystävien ystävät ottivat yhteyttä. ” Yleensä keittiöön tulee jokin viittaus vanhaan. VIIME AIKOINA KEIT TIÖT ovat työllistäneet Kasperia. Katot makuuja olohuoneessa oli maalattu luutai kasvimaalilla. Elinan mummi asui tässä loppuun saakka. Onneksi rakennus oli asuttavassa kunnossa, hirsirunko kuiva ja kantava. – Ne piti pestä pois, että saatiin kauniit kattolaudat esiin. Yleensä keittiöön tulee jokin viittaus vanhaan. Suunnittelijan mielestä keittiön ja talon on oltava sopusoinnussa. Täällä ei kuulunut juuri mitään, Kasper kuvailee alkua. Tämän talon keittiössä on keskeisellä paikalla yhdistetty induktioja kaasuliesi ja työtasot on tehty keittiön vanhoista lattialankuista. Olohuoneen ja makuuhuoneen lattiat teettivät kovasti työtä: lankut nostetiin ylös yksi kerrallaan, hiottiin ja asetettiin paikoilleen
Pariskunta pitää maanantaiaamuisin viikkopalaverin ja tarkistaa, millaisia töitä kummallakin on. Elinalle ajatus kuvittajan työstä syntyi jo lukiovuosina, kun hän oli Tokiossa vaihdossa ja opiskeli taideja designlukiossa. Haluan kokonaisuuden, joka sopii sekä tekstiin että kirjailijalle. Mutta pienen hengähdystauon jälkeen kaikki hyvät puolet täyttävät taas mielen: koti, kaupunki, yhteisö ja lyhyet välimatkat, luettelee Kasper. Vie oman aikansa tutustua ihmisiin, mutta jos on itse avoin, ystävystyy nopeammin. Tänä syksynä on julkaistu Elinan kirjailija Veera Salmen kanssa yhteistyössä tekemä Päiväkoti Heippakamu, Rebekan rapupäivä -kuvakirja. Kasperilta menee vain pari sekuntia siirtymävaiheeseen töistä kotiin. Jotkin työt saattavat pyöriä vähän takaraivossa, mutta se ei kahlitse. Vuonna 2014 perhe vietti kolme kuukautta Tasmaniassa. – Meillä myös lämmittäminen luetaan ruuanlaitoksi! – Kun remontti alkaa ahdistaa, tulee mieleen, kuinka helppoa Helsingissä olisi. JOKAISELLE LAPSELLE LUETAAN ILTASATU. Olen saanut tehdä kansisuunnittelua todella hyviin teksteihin. Marraskuun työmatkan ajan ystävät hoitivat lapsia. – Siinä auttaa, että kuskaan lapsia aamuin ja illoin, koska Elinalla ei ole ajokorttia. Luovin vaihe, jossa pitää asennoitua kokonaisvaltaisesti työhön, on minulla tosi intensiivinen. Vaikka perheen isovanhemmat asuvat kaukana, tukiverkostot toimivat. Sinä aikana vanhemmat työskentelevät, ja kolmen jälkeen töitä jatkaa se, jolla on kiireisempi aikataulu. Vanhempien keskittyneen aherruksen jälkeen talo on taas täynnä elämää iltapäivällä. – Jos emme olisi koskaan muuttaneet tänne, emme olisi ikinä tutustuneet näihin kaikkiin ihaniin ihmisiin, Elina sanoo. Silloin kestää jonkin aikaa, ennen kuin pääsen ”töistä kotiin”, Elina naurahtaa. – Elina saattaa sanoa työstään, että häntä vaivaa siinä jokin, ja minä ehkä kommentoin. Kahdeksan vuoden aikana Vanhankaupungin ikärakenne on muuttunut, kun alueelle on muuttanut lisää lapsiperheitä. Kumpikin tietää koko ajan, mitä toinen tekee. JOT TA KOKO ELÄMÄ SUJUU, arjen pitää olla suunnitelmallista. Keskeneräistä näytetään toiselle ja sitä kommentoidaan. – Onhan siinä haastetta, kun kannessa esitän kirjan koko tunnelman yhdellä kuvalla. Päivisin lapset ovat joko päiväkodissa tai koulussa yhdeksästä kolmeen. – Vastavuoroisuus toimii täällä hyvin! Alkamassa on uusi remonttivaihe: ulkorakennuksiin on tarkoitus tehdä toimistotilat, joita työstämään tulee rakennusmies. – Minä taas keskityn vahvasti yhteen asiaan. Tässä perheessä molemmat laittavat ruokaa. – Kun alussa vietin esikoisen kanssa aikaa vain neljän seinän sisällä, tuntui hiukan yksinäiseltä, Elina tunnustaa. Siellä Kasper keskittyi apurahan turvin Islavalaisinkaiuttimen suunnitteluun. Tällä hetkellä heitä taitaa olla jo enemmistö, kun vuosia sitten eläkeläiset hallitsivat. 16 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 LM12_s12-23.indd 16 17.11.2016 15.04. Elina on suorasanaisempi, mutta Kasper ei kuulemma ota sitä niin vakavasti. Kun lapset tulevat omien juttujensa kanssa, isän on oltava nopeasti läsnä. Sarjaan on tulossa jatkoa ensi vuonna. Sen jälkeen Elina ratkaisee ongelman itse ja pääsee taas eteenpäin. – Minä olen vain päällysmies, sanoo Kasper, jota Elina muistuttaa tavaroiden ja vintin tyhjäämisestä
– Jokaiselle lapselle luetaan iltasatu ja istutaan hetkinen sängynlaidalla. Joulu on vanhassa puutalossa yhdessäolon aikaa: silloin nautitaan kiireettömästä ajasta. saattavat lapset toisinaan kysyä. Lapset yleensä askartelevat pöydän ääressä välitilassa, jossa on myös Elinan mummin piano. Langaton valaisin, joka toimii samalla kaiuttimena, on kokonaan kotimaista käsityötä: kupu on vääksyläisten puuseppien tekemä ja led-valaisinosatkin valmistetaan Suomessa. Iltahetki onkin koko perheelle tärkeä. Viikonloppuisin ei tehdä töitä, vaan vietetään vapaa-aikaa ja keskitytään yhdessäoloon. Pelataan lautapelejä tai iPadilla mutta yhdessä. Vanhemmat tekivät esikoiselleen joululahjaksi kaupungin puutavaran hukkapätkistä. Kun isä suunnitteli, äiti ja lapset nauttivat lämmöstä, kauniista kasveista ja monipuolisesta eläinkunnasta. ku ka ESIKOINEN HARRASTAA SÄHLYÄ ja jalkapalloa. ku ka Elina Warsta SYNTYI 1979 Helsingissä. Kasper Tammela SYNTYI 1979 Kärkölässä. Joku viisas fysioterapeutti vinkkasi, että jos pariskunta aikoo tehdä eläkeikään asti istumatyötä, olisi parasta liikkua välillä aktiivisesti. Luovimmassa vaiheessa kestää jonkin aikaa, ennen kuin Elina pääsee "töistä kotiin". ” Meillä myös lämmittäminen luetaan ruuanlaitoksi! Elina on tehnyt lapsille myös albumit Tasmaniasta ja niitä katsellaan toisinaan iltasaduksi. TOIVOO runsaslumista talvea. Hyllyssä on esikoisen oma kaupunki, jonka vanhemmat tekivät hänelle puutavaran hukkapätkistä joululahjaksi. Nyt sillä pimputtelee perheen viisivuotias tytär omia kappaleitaan ja muunnelmia Tuiki tuiki tähtösestä. Papukaijat esittävät Elinaa ja Kasperia. Kasper teki puutyöt ja maalasi pohjavärin, ja Elina taituroi yksityiskohdat. Ulkorakennuksessa, johon toimistotilat tulevat, on vanha pesutupa. Vuonna 2014 perhe vietti kolme kuukautta Bruny Islandin eksoottisella saarella taiteilijaresidenssissä Australian Tasmaniassa. EHDOKKAANA Pohjoismaiden neuvoston lastenja nuortenkirjallisuuskilpailussa vuonna 2016 sekä Finlandia Junior -kisassa vuonna 2013. TYÖSKENTELEE sisustusarkkitehtinä ja muotoilijana. SUUNNITELLUT Islavalaisinkaiuttimen sekä lukuisia keittiöitä ja messuosastoja. – Mummin vanhemmilla oli Kokkolassa kahvila Mikado. Ja sitä, miten siellä välillä kadunvarressa vilvoiteltiin. MILLOIN MENNÄÄN Tasmanian-kotiin. Tällä hetkellä se on pihasauna. RAKASTAA kirjoja, kaktuksia, hyvää ruokaa ja nauramista. TYÖSKENTELEE graafisena suunnittelijana ja kuvittajana. Kasper on aloittanut pitkän tauon jälkeen koripallon, ja Elina käy juoksulenkeillä ja ryhmäliikunnassa. Kasper muistelee toisinaan Kotiharjun saunaa Helsingin Kalliossa. Siihen voisi saada saunan! Kun talvisena pakkasiltana sitten astelisi yli pihan taloa kohti, taivaalla voisi nähdä lukuisat tähdet... Elinan maalaamat akvarellit on skannattu ja tulostettu tapetille. Tarina kertoo, että itse Zachris Topelius olisi tätä pianoa siellä soittanut. KUN ILTA HÄMÄRTYY ja lapset nukkuvat, katulyhty ikkunan takana luo tunnelmallista valoa olohuoneeseen, jossa vanhemmat vielä valvovat. Esikoinen halusi maalaukseen legoukon ja keskimmäinen apinan. Siellä Kasper keskittyi apurahan turvin Isla-valaisinkaiuttimen suunnitteluun. OPISKELI Lahden Muotoiluinstituutissa kalustemuotoilun linjalla. Oikeastaan Bruny Island on läsnä perheen elämässä päivittäin, sillä makuuhuoneen seiniä koristavat värikkäät maalaukset saaren eläimistä ja kasveista. Puusohvalla istuessaan he voivat puhua vaikkapa unelmistaan. OPISKELI Lahden Muotoiluinstituutissa (AMK) graafisen suunnittelun linjalla. PARAS SAAVUTUS: ”Saan olla läsnäoleva vanhempi lapsilleni ja tehdä monipuolisesti oman alan töitä omassa yrityksessä.” KAIPAA toisinaan takaisin Tasmanian ihmeelliseen luontoon. LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 l 17 LM12_s12-23.indd 17 17.11.2016 15.04
Nyt hän on runoilija Susinukke Kosola, joka haluaa antaa äänen syrjässä eläville nuorille ja muille yhteiskunnan näkymättömille. ULLA WILLBERG kuvat PASI LEINO 18 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 LM12_s12-23.indd 18 17.11.2016 15.04. Kympin oppilas Daniil Kozlovista tuli lukiossa koditon punkkari ja anarkisti
LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 l 19 LM12_s12-23.indd 19 17.11.2016 15.04
Runoilija Susinukke Kosola on kutsuttu esiintymään valokuvaaja Tuomas Linnan koskettavaan Huoli-näyttelyyn, johon tämä on kuvannut laitoshoitolapsilta takavarikoituja esineitä puukosta kännykkään. Toisella luokalla hän laski kotona kuution tilavuuksia isänsä johdolla, kun kaverit ynnäsivät plussalaskuja. ”jokainen bussimatka on pakomatka” Daniil ei karannut kotoa, 18-vuotiaana hän vain häipyi. Kosola silittää siilitukkaansa, hymyilee vienosti ja alkaa lukea runoaan maanisella vimmalla. Riittämättömyyden tunne oli hirvittävä. Hän on ollut mukana järjestämässä festivaaleja vallatuissa taloissa ihmisille ja bändeille, joilla ei ole muuta paikkaa esiintyä. Talon voi Daniilin mielestä vallata, jos se on hylätty purkutalo. Kun maanantai koitti, Daanil kömpi Juhana Herttuan taidelukioon, joskus krapulassa, ehkä kännissäkin. Se ei ollut mitään uutta. Punkpiireissä Daniil sai ensimmäistä kertaa hyväksyntää ja vastakaikua ajatuksilleen. Jos sain kokeesta ysi puoli, pohdittiin, miksei tullut kymppiä. Kotona Daniilia ahdisti se, että vanhemmat olivat miettineet hänen elämänsä valmiiksi: ylioppilaaksi, yliopistoon ja akateemiselle uralle. Seinä vain tuli vastaan. – En ollut nähnyt pitkään aikaan missään mitään hyvää. Kuulijoita on parikymmentä, kaiken ikäisiä naisia ja muutama mies. – Minun oli pakko repiä itseni pois ja tehdä jotain, mistä nautin. Se kertoo siitä, kuinka kivuliasta oli olla venäläinen lapsi Suomessa. Vain yhden, sitten ihan muuta. Yläkoulussa hän alkoi kiusata muita, koska päätteli, että kiusaaminen on normaalia. Punk-runoilijaksi, anarkistilyyrikoksi ja uuden ajan Majakovskiksi tituleerattu taiteilija oikaisee mikrofonin ääreen epämuodollisesti pöydän alta. ”maailma on sadun painajainen” 17-vuotias Daniil seisoo illan suussa Turun kauppatorin laidassa vahtimassa kaverinsa sikspäkkiä. Asemalla Daniil puhaltaa 0,01 promillea, mutta joutuu silti yöksi putkaan. Daniil oli kaunis lapsi, kuin nukke. Daniil oli koditon pari vuotta: dyykkasi ruokaa roskiksista, kokkasi kavereille korvaukseksi patjasta lattialla, tehtaili kiljua pikahiivalla ja biletti. Viitosella vanhemmat opastivat lahjakkaan pojan Isaac Asimovin ja muiden klassikkokirjailijoiden pariin. Poliitikot voivat vaalien jälkeen tehdä mitä lystäävät, koska he eivät ole vastuussa äänestäjilleen. – Suomalainen koulu oli heistä äärettömän helppo venäläiseen verrattuna. En ollut todellakaan juonut mitään. Poliisia uskottiin, Daniilia ei. No putki, jolla paetaan, vankiloista. – Se oli niin käsittämätöntä, että lähinnä nauratti. Siitä tuli sietämätön, voimaton olo. Sen päähenkilö on hämmentynyt, yksinäinen, ahdistunut poika, jota ryssitellään. Nyt hän luonnehtii itseään anarkistiksi, joka uskoo kansalaisyhteiskuntaan ja suoraan demokratiaan. Että mikäkö on pakoputki. Muuten olisin kuollut. Mutta on toinenkin tarina. Maanalaisiin bileisiin on kokoontunut satojakin ihmisiä. On Turun Taiteiden yön viimeinen tunti. ”LAITOIN PAHAN KIERTÄMÄÄN SAADAKSENI HYVÄKSYNTÄÄ.” 20 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 LM12_s12-23.indd 20 22.11.2016 11.35. Alakoulun päätösjuhlassa Daniil pokkasi stipendin luokan parhaasta todistuksesta. Hän ei usko Daniilin kertomusta kaverista. – Ymmärsin kielen lapsena poikkeuksellisen konkreettisesti, Daniil kertoo. Koskaan en voinut iloita, aina olisin voinut olla parempi. – Anteeksi, mutta joudutte ensin kuuntelemaan lapsuuden traumojani. Jos joku yritti auttaa, luulin sitä vittuiluksi. – Suomen edustuksellinen demokratia ei ole oikeaa demokratiaa. Riitoja oli ollut, mutta ei lähtö mikään protesti ollut. Kosola on omistanut kirjan ”heille, joiden elämä on pärjäämistä”. Kun asiaa selviteltiin lastensuojelussa, Daniil sai kuulla poliisin kirjanneen rekistereihin: tavattu kännissä keskustasta. Neuvostoliitto oli hajonnut, Venäjää ei vielä ollut, mutta biologi-isä oli saanut kaaoksen keskellä töitä Turun yliopistosta. Poika, joka ymmärtää sanat ja asiat ihan väärin. – Laitoin pahan kiertämään saadakseni hyväksyntää. M ustiin pukeutunut nuorimies istuu jooga-asennossa gallerian lattialla ja odottaa vuoroaan katse lattiaan nauliintuneena. Kasi miinusta häpesin niin, että väärensin kokeeseen äidin nimikirjoituksen. – Tuntui käsittämättömän hyvältä olla kännissä ilman huolta huomisesta. 6-vuotiaana hän läpäisi testit ja tuli valituksi Puolalan koulun venäjärikasteiselle luokalle. ”naamassa mustelmia ja räkää” Daniil Kozlov oli vastasyntynyt, kun hän muutti Suomeen 1990-luvun alussa. – Ei auttanut, että alakoulun toisella pussasin opettajaa kiitokseksi, Daniil hekottaa. Kaljojen omistaja jonottaa hampurilaisbaarissa, kun poliisi pidättää Daniilin. Runo löytyy Kosolan esikoisteoksesta tik., tutkielma ihmisyyden marginaaleista, joka ilmestyi 2014. Poika ei tyydy olemaan poika, vaan menee mukaan tyttöjen leikkeihin, jos ne ovat hauskempia tai jos tytöt uhkaavat jäädä alakynteen. Tunsin olevani hylkiö ja olin täynnä vihaa, koska Suomi, maailma ja kaikki, historiaa myöten, oli täynnä pelkkää epäoikeudenmukaisuutta. Häntä kiusataan pahasti koulussa. Kun biologiäitikin työllistyi tutkijaksi, perhe hankki omakotitalon Jäkärlän kaupunginosasta Turusta
” Kasi miinusta häpesin niin, että väärensin kokeeseen äidin nimikirjoituksen. LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 l 21 LM12_s12-23.indd 21 17.11.2016 15.04
– Tuotin ja julkaisin ensimmäisen runokirjani itse alusta loppuun, enkä odottanut mitään. Venäläistä taustaansa hän on käsitellyt vain yhdessä runossa, ”koska se on sivuseikka”. – Haluan sanoa, että ihmisellä on oikeus tulla kohdelluksi yksilönä: henkilökohtaiset kokemukset ovat totta. Pelkäsin, ettei kukaan ota tosissaan suomeksi kirjoittavaa venäläistä. Enää Daniil ei ole koko ajan vihainen, eikä hänellä ole tarvetta olla sekaisin. Lukiossa hän oli lyriikan kurssilla ainut, joka halusi kirjoittaa runon. Viime vuonna hän sai Silja Hiidenheimo -muistostipen– Masentuneena kaikki voimat menivät päivästä selviytymiseen, eikä tulevaisuutta tuntunut olevan. 4-vuotiaana hän alkoi kirjoittaa loppusoinnullisia lastenrunoja. Nimen sukupuolettomuus viittaa Daniilin panseksuaalisuuteen ja sukupuoli-identiteettiin. Ne rauhoittivat poikaa enemmän kuin musiikki. Myös Daniil osallistui kulkueeseen. -taiteilijanimen hän otti, koska ei halunnut maahanmuuttajarunoilijaksi. Parin vuoden aikana on tapahtunut paljon. Daniil kirjoittaa runonsa aina esitettäviksi yleisön edessä. Nurkkaan ajetun viimeinen selviytymiskeino, sanoo Daniil. Runot alkoivat pitää häntä elossa enemmän kuin viina. Daniil kuvitti sen verenpunaiseksi värjätyllä Rorschachin musteläiskällä. Silti jokin sai jatkamaan koulua – ehkä itsesuojeluvaisto tai vanhempien iskostus. En ole ymmärtänyt miehuutta enkä naiseutta. – Opettaja tykkäsi siitä tosi paljon. Molemmat käsitteet ahdistavat, samoin yritykset tehdä minusta mies. Susinukke Kosola ”MINULLA EI OLE MUUTA VENÄLÄISTÄ IDENTITEETTIÄ KUIN RYSSITTELEMÄLLÄ ANNETTU.” 22 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 LM12_s12-23.indd 22 17.11.2016 15.05. Ensikerrat hän tarttui mikrofoniin Vapaan kulttuurin festivaalilla vallatussa talossa ja Taideslummi-tapahtumassa vallatussa puistossa. En kokenut tarpeelliseksi laventaa noita käsitteitä, vaan luovuin turhasta terminologiasta kokonaan. Mellakoissa loukkaantui sekä poliiseja että mielenosoittajia. Sillä, että minua ymmärrettiin, on ollut valtava merkitys, Daniil sanoo vilpittömästi. Daniil on keikkaillut live-runoilijana niin rokkifestareilla kuin kirjallisuustapahtumissa Lontoota myöten. Lauseet ovat vakavia, mutta täynnä mustaa huumoria. – Olen vierastanut sukupuoli-käsitettä lapsuudesta asti. Kirjoitin lopulta ämmän paperit. Runoista löytyi väylä. ”runoilu ei ole minulle mikään helvetin harrastus” Jos Daniil ei saanut pienenä unta, isä ja äiti lukivat hänelle Pushkinin säkeitä. Hän on purkanut runoissaan raivolla marginaalisuuden kokemuksiaan. – Minulla ei ole muuta venäläistä identiteettiä kuin ryssittelemällä annettu. Halusin eroon siitä. Hän pyysi minua esittämään sen myös rinnakkaisluokalle ja kirjoittamaan lisää. Siitäkin syntyi runo. Se oli jouluruno, jossa perheen kulutusjuhla päättyi ikävästi. ”yritin olla hyvä, mutta olinkin ihminen” Vuoden 2013 Itsenäisyyspäivän juhlat muistetaan Kiakkovieraat-mielenosoituksesta Tampere-talon edustalla
HAAVEILEE tasa-arvoisesta maailmasta, jossa ihmiset pitävät lupauksensa. Se ei vaadi enää juurikaan pääomaa. Jokaisen pitää saada kertoa itse oma tarinansa, korostaa Daniil. ku ka din ja tänä vuonna taiteilija-apurahan. ” Lapsia ja nuoria tulisi kuunnella paljon enemmän ja uskoa heidän kokemuksiaan vähättelemättä. Myös luovan kirjoittamisen piiri, jota Daniil pitää ”syrjäytyneille” nuorille, on tärkeä. OPISKELEE kotimaista kirjallisuutta Turun yliopistossa. Opiskelu on tauolla työkiireiden vuoksi. Annan äänen heille. Käännän poikkeamani voimavarakseni. – Kielen luomassa tilassa me kohtaamme toisemme. PERHE koostuu lähipiiristä, johon kuuluu rakastettuja, ystäviä, vanhemmat, isoveli ja mummi. – Minulla oli jo alakoulussa pakko-oireita ja olin sosiaalisesti kömpelö. Aiomme laatia ilmaisjakelulehtisen, joka opastaa kenet tahansa perustamaan kustantamon. Hän opiskelee kotimaista kirjallisuutta, jotta voisi ymmärtää, miten kirjallisuus on muokannut suomalaista yhteiskuntaa. Se olisi maksanut Kela-korvauksen jälkeenkin noin 40 euroa kuukaudessa eli ”yli viikon ruuat”. LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 l 23 LM12_s12-23.indd 23 17.11.2016 15.05. Se ei ole täysin pitänyt, heh! Daniil päätyi yliopistoon, humanistiksi. Mummot ja papat huolehtivat pihoista ja istuttelevat keväällä kukkia. – Ihminen voi elää niin marginaalissa, ettei häntä kuulla missään, eikä hänen kokemuksistaan ole olemassa mitään tarinoita. Itsetuhoisuus ja masennus tulivat myöhemmin. Hän lupasi myös lopettaa äidilliset neuvot ja olla kauhistelematta vaatteitani. Siksi arvelen osaavani auttaa. LAPSET: ”Minulla ei ole tarvetta jatkaa perimääni.” ELÄÄ polyamorisessa suhteessa useampaan rakastettuun. Omassa tuttavapiirissäkin on traagisia kohtaloita. Laitan perheen ruokavalion edelle. Daniil kertoo työhuoneessaan Kirjan talossa Aurajoen rannalla uusista suunnitelmistaan. Väliotsikot ovat lainauksia Susinukke Kosolan runoista. Daniil pyörittää myös Kolera-kollektiivi -kustantamoa, joka julkaisee 8–10 teosta vuosittain. Se oli äidiltä herttainen ele. Kerran viikossa Daniil syö yhdessä vanhempiensa ja 90-vuotiaan isoäitinsä kanssa. Se auttaisi paljon. Jos olisin saanut aikaisemmin apua, elämä olisi ehkä mennyt toisella tavalla. Daniil sai äidiltään 25-vuotislahjaksi lupauksen, joka oli kirjoitettu todistuksen muotoon ja allekirjoitettu. He testailevat yhdessä uusia ruokalajeja ja juttelevat venäjäksi. Periaatteet ovat tärkeitä, mutta puritaanisuus ja joustamattomuus johtavat vain onnettomuuteen ja kitkaan maailman kanssa. ”sinä elät, et siksi että olisi pakko” Daniil on 25-vuotias. – Syrjäytyneitä ei ole kuin tilastoissa, jokainen elää marginaalissa omalla tavallaan. – Olen pääosin vegaani, mutta heidän kanssaan syön kaikkea. ASUU Hepokullassa, Turussa. 21-vuotiaana hän sai masennusdiagnoosin ja -lääkityksen. Hän aikoo haastatella runoihinsa yhteiskunnan näkymättömiä, marginaalissa eläviä seksuaalivähemmistöihin kuuluvia, asunnottomia, ehkä alkoholisteja – ei hän vielä tiedä sen tarkemmin, keitä löytää. TYÖSKENTELEE runoilijana, esiintyvänä taiteilijana, runotapahtumien järjestäjänä, sanataideohjaajana, kustantajana ja kääntäjänä. En mieti sitä. – Lapsia ja nuoria tulisi ylipäätään kuunnella paljon enemmän ja uskoa heidän kokemuksiaan vähättelemättä. Se on aika hidasta, Daniil virnistää. Vuoden alussa ilmestynyt runokokoelma pääsi Ylen Tanssiva karhu -runokilpailun palkintoehdokkaaksi, koska ”se iskee länsimaisen elämäntavan itsepetokseen”. Lääkehoidon aloittaminen oli neuroosien vuoksi vaikeaa, sillä sivuvaikutukset pelottivat ja tuottivat pakkoajatuksia. – Siinä lukee, ettei hän enää koskaan kysele opiskelumenestykseni perään. Tekstit pääsevät eurooppalaisesta nuorten köyhyydestä kertovaan kirjaan, johon tanskalaisen Hygge Factory -järjestö kokoaa 40 tarinaa kahdeksasta maasta. Daniil opastaa nuoria kirjoittamaan elämästään. – Tarkoitus ei ole tuottaa voittoa, vaan saada julki yhteiskunnallista kirjallisuutta ja runoutta. KIRJOITTANUT runoteokset tik, tutkielma ihmisyyden marginaaleista (Kolerakollektiivi 2014) ja Avaruuskissojen leikkikalu – tutkielma ihmisyyden valtavirroista (Sammakko 2016). Hän asuu ensimmäisessä omassa kodissaan turkulaisessa Hepokullan lähiössä ja viihtyy hyvin. – Tämä on söpö kyläyhteisö. Daniil Kozlov SYNTYI 14.6.1991 Pietarissa. – En arvostanut itseäni vielä niin paljon, että olisin sijoittanut noin valtavia summia terveyteeni. Suomessa jää paljon tärkeitä kirjoja julkaisematta. Kiusaamisesta aiheutuneisiin traumoihin ehdotettiin terapiaa. PERUSTI 2013 Kolera-kustantamon, joka julkaisee anarkistista kirjallisuutta ja nykyrunoutta. Päätin terapoida itse itseni. Elin siellä itsekin, joten meitä yhdistää samantapainen tarina
Ikiaikaiset perheihanteet pitävät pintansa, ja homovanhemmuutta vierastetaan, vaikka perinteinen ydinperhe menettää jatkuvasti merkitystään. Sukupuolineutraali avioliittolaki astuu voimaan maaliskuussa. Lainsäädännön tasa-arvoistumisesta huolimatta homopareja ja heidän perheitään kohdellaan yhä monessa suhteessa epätasa-arvoisesti ja he törmäävät usein ennakkoluuloihin. Samaa sukupuolta olevien parien perustamat perheet yleistyvät, sanovat tutkijat. Juuri nyt tunteita kuumentaa se, miten luterilainen kirkko lakimuutokseen reagoi. Tulevaisuus näyttää, seuraako Suomi Norjan esimerkkiä. kustelun samaa sukupuolta olevien parien oikeuksista päättyvän tähän. Tutkijat eivät usko kesHomoparit hyväksytään mutta vanhemmuus epäilyttää Suomalaisten käsitykset homopareista ovat ottaneet vuosituhannen vaihteen jälkeen aimo harppauksen liberaalimpaan suuntaan. 24 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 LM12_s24-27.indd 24 17.11.2016 13.23. Pääaineistona oli vuoden 2012 kysely, johon vastasi 1 170 iältään 15–74-vuotiasta suomalaista. Silti samaa sukupuolta olevien parien vanhemmuus yhä epäilyttää. Homoparien vihkiminen avioliittoon jakaa mielipiteitä ja nostattaa tunteita kirkon sisällä. Suvaitsevaisimmin samaa sukupuolta olevien parien vanhemmuuteen suhtautuvat nuoret, naiset, korkeasti koulutetut, lapsettomat, ei-uskonnolliset ja kaupunkilaiset. Yhä suurempi osa suomalaisista lapsista elää perheissä, joista äiti tai isä puuttuu. Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta naisja miesparien vanhemmuuteen. ANTTI VANAS kuvat COLOURBOX ja MOSTPHOTOS tutkittua tietoa Carita Nikander ym.: Kelpaavatko samaa sukupuolta olevat parit vanhemmiksi. Yhteiskuntapolitiikka 5/2016. Epäilevimpiä olivat miehet, matalammin koulutetut, ne joilla on omia lapsia, uskonnollisesti aktiiviset ja maaseudulla asuvat. Tulevilla päätöksillä on suuri merkitys, sillä yhteiskunnan maallistumisesta huolimatta kirkko on yhä tärkeä mielipidevaikuttaja. Y li puolet suomalaisista pitää naistai miesparien vanhemmuutta huonompana kuin heteropariskuntien vanhemmuutta, kertoo Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä äskettäin julkaistu tutkimus. On siis kaikkea muuta kuin yhdentekevää, miten yhteiskunta näihin perheisiin suhtautuu. Tutkimus perustuu vuosina 2002, 2012 ja 2014 tehtyihin kyselyihin. Yhä suurempi osa suomalaisista lapsista elää perheissä, joista äiti tai isä puuttuu. Siellä kirkolliskokous hyväksyi äskettäin samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen
Joka kymmenennellä Ikävalkon tutkimista koulunsa aloittavista kuopiolaislapsista esiintyi unenaikaisia hengityshäiriöitä. Sukupuolten väliset erot ovat pienemmät, kun tarkastellaan omien tulojen sijaan kotitalouden tulotasoa. Perhetausta vaikuttaa lasten tulotasoon useissa elämänkaaren vaiheissa. Pienituloisuus periytyy vahvimmin naisilla ja suurituloisuus miehillä, kertoo Outi Sirniö väitöksessään. Häiriön riskiä kasvattavat suurentuneet nielurisat, hampaiston ristipurenta ja kupera kasvoprofiili. Perhetausta vaikuttaa lasten tulotasoon useissa elämänvaiheissa. Esim. Unenaikaiset hengityshäiriöt näyttivät pojilla olevan yhteydessä alentuneeseen psykologiseen hyvinvointiin. Outi Sirniö: Constrained life chances: Intergenerational transmission of income in Finland. Häiriöiden ilmaantumista kahden vuoden seuranta-aikana ennustivat poikkeavat kasvojen alueen rakenteet, suuhengitys, kehon suurentunut rasvapitoisuus ja miessukupuoli. KÖYHYYS PERIYTYY TYTÖILLE Vanhempien sosioekonominen asema periytyy vahvasti erityisesti tulohaitarin ääripäissä eli kaikkein pienija suurituloisimmilla. Hyvätuloisten vanhempien lapsilla epäsuotuisat elämäntapahtumat eivät horjuta tulotasoa yhtä paljon kuin pienituloisten jälkeläisillä. Pienituloisiksi tutkimuksessa laskettiin työikäisen väestön pienituloisin viidennes ja suurituloisiksi vastaavasti suurituloisin viidennes. Tietolähteenä käytettiin verohallinnon rekisteritietoja vuosilta 1970–2012. Siitä kärsivillä lapsilla voi olla käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia, yliaktiivisuutta, päiväaikaista väsymystä, levotonta unta, painajaisia, yökastelua ja hampaiden narskuttelua. Pienituloisilla resurssien puute syö sosiaalisen nousun mahdollisuuksia, kun hyväosaiset pystyvät varallisuutensa turvin säilyttämään asemansa ja etuoikeutensa. Hoitamattomana häiriö voi heikentää lapsen psykologista hyvinvointia ja elämänlaatua, hidastaa kasvua ja lisätä metabolisen oireyhtymän ja samalla sydänja verisuonitautien riskiä. LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 l 25 LM12_s24-27.indd 25 17.11.2016 13.23. Lapsuuden perheiden tuloja tarkasteltiin tutkittujen ollessa kouluikäisiä. Perheellistyminen tasoittaa siis miesten ja naisten erilaisista työmarkkina-asemista seuraavia elintasoeroja. Lievätkin unenaikaiset hengityshäiriöt voivat heikentää lasten hyvinvointia, toteaa erikoishammaslääkäri Tiina Ikävalko väitöksessään. Itä-Suomen yliopisto 2016. yksin asuminen heikentää miehen tulotasoa enemmän, jos lapsuuden perhe on pienituloinen. Ikävalkon väitös perustuu interventiotutkimukseen, jossa oli lähtötilanteessa tutkittavana 512 iältään 6–8-vuotiasta lasta ja kahden vuoden seurannan jälkeen 440 9–11-vuotiasta lasta. Helsingin yliopisto 2016. Eroa selittää todennäköisimmin työmarkkinoiden sukupuolittuneisuus: naisten tyypilliset työt ovat pienipalkkaisia ja tulokehitys on hitaampaa kuin miehillä. Tytöillä tätä yhteyttä ei havaittu. LAPSEN KUORSAUKSEN SYYT PITÄÄ SELVITTÄÄ Unenaikainen hengityshäiriö on oirekirjo, jonka lievin oire on kuorsaus ja vaikein uniapnea. Sirniön tutkimuksesta selviää sekin, että sosioekonomisen aseman periytyminen on pysynyt miehillä 1990-luvulta lähtien samantasoisena. Pienituloisten perheiden tytöillä tulotason periytyminen on vähän voimistunut. Oikomishoidon erikoishammaslääkäri kykenee tunnistamaan kuperan kasvoprofiilin melko luotettavasti, mutta muille lasten kanssa työskenteleville terveysalan ammattilaisille se on vaikeaa. Hoidolla pyritään vaikuttamaan näihin tekijöihin. Tiina Ikävalko: Pediatric Sleep Disordered Breathing – Causes and Consequences
Venla Bergin väitöstutkimuksen aineistossa erittäin ulospäin suuntautuneet eli ekstrovertit saivat johdonmukaisesti muita enemmän lapsia. Venäjältä Suomeen muuttaneiden lapsiperheiden sosiaalisen hyvinvoinnin rakennusaineita ovat monimuotoisissa ihmissuhteissa vaikuttava rakkaus ja vastavuoroisuus. Sosiaalityön tulisikin kiinnittää huomiota juuri näiden tekijöiden tukemiseen. Kotoutumisvaihe oli aktiivista toimintaa uuden opettelemiseksi. Tyypillistä maahanmuuttajaperhettä ei ole olemassakaan, joten sosiaalisen tuen tarvetta on turha yrittää määritellä perheen ulkopuolelta, varoittaa Minna Veistilä väitöskirjassaan. EKSTROVERTILLÄ ON ENEMMÄN LAPSIA Venäjältä Suomeen muuttaneet haluavat nopeasti tuottaviksi kansalaisiksi. Bergin väitös perustuu suomalaiseen, yhdysvaltalaiseen ja brittiläiseen aineistoon, joka kattaa 25 000 henkilöä. Muutkin persoonallisuuspiirteet olivat yhteydessä lasten saantiin, mutta eivät niin johdonmukaisesti kuin nämä kaksi. 26 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 LM12_s24-27.indd 26 17.11.2016 13.23. Psykologien eniten suosima persoonallisuusteoria jakaa persoonallisuuden viiteen piirteeseen: ulospäin suuntautuneisuuteen, tunne-elämän tasapainoisuuteen, sovinnollisuuteen, tunnollisuuteen ja avoimuuteen uusille kokemuksille. Persoonallisuuden ja lasten lukumäärän väliset yhteydet liittyvät laajemmin evoluutioteoreettiseen ajatteluun. Minna Veistilä: Muutosta hyvinvointiin – Tutkimus venäläistaustaisten lapsiperheiden sosiaalisen hyvinvoinnin rakentamisesta integraatioprosesseissa. Heillä oli myös enemmän lastenlapsia. Berg korostaa, että tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset ovat alustavia ja spekulatiivisia. Helsingin yliopisto 2016. Rakkaus antoi merkityksen ja mielen Veistilän tutkimien lapsiperheiden elämälle, ja se oli myös yleisin syy perheiden Suomeen tuloon. tutkittua tietoa Venla Berg: On the evolution of personality – Insights from contemporary Western humans. Rakkauden vahva läsnäolo perheiden tarinoissa voidaan tutkijan mukaan tulkita myös kulttuurisen mallitarinan uusintamiseksi: tarinat romansseista ja kestävän parisuhteen merkityksestä kiinnittyvät sekä lähtöettä tulomaan kulttuureihin. Vanhemmat kestivät vieraaseen kulttuuriin sopeutumiseen liittyvät vaikeudet, koska he halusivat rakentaa lapsilleen hyvän elämän. Kotona olemisen vaiheessa maahanmuuttajuus lakkasi ja perhe koki tulleensa osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Suurempi avoimuus uusille kokemuksille oli yhteydessä sekä pienempään lasten ja lastenlasten määrään että vähäisempään suunniteltujen – mutta ei suunnittelemattomien – raskauksien määrään. Helsingin yliopisto 2016. Lapset puolestaan antoivat vanhemmilleen toivoa paremmasta tulevaisuudesta ja jatkuvuudesta. Ekstroverteillä oli myös enemmän sekä suunniteltuja että suunnittelemattomia raskauksia. Sopeutumisvaiheessa perheet tarkkailivat uutta yhteiskuntaa, kieltä ja käyttäytymisen malleja. Tulijat halusivat tulla nopeasti tuottaviksi kansalaisiksi sen jälkeen, kun uusi kotimaa oli auttanut heidät alkuun. MUTTA SUURIN NIISTÄ ON RAKKAUS Maahanmuuttajaperheen kotoutumista pitäisi auttaa tukemalla perheen omaa toimintaa juuri perheen tarvitsemalla tavalla. Yksinäisyys puolestaan oli suuri hyvinvoinnin uhka. Viime aikoina on kuitenkin havaittu, että monissa ominaisuuksissa, kuten persoonallisuudessa, onkin systemaattista, pysyvää ja geneettisesti määräytynyttä vaihtelua. Haastatellut kertoivat pettymysten rakkaudessa ja ystävien saamisen vaikeuden vaikuttavan arkeensa monin tavoin. Lasten hyvinvointia tarkasteltiin myös sadutuksen avulla. Tämän vuoksi myös evoluutioteoreettinen pohdinta vaihtelun säilymisestä on lisääntynyt huimasti. Veistilä haastatteli tutkimustaan varten 25 Kaakkois-Suomessa asuvaa perhettä. Kummallisen tuntuinen ero kahden eri persoonallisuustyypin välillä voi selittyä sillä, että ekstroverttien suuri lapsimäärä ei ehkä johdukaan ulospäin suuntautumisesta, vaan siitä, että ekstrovertin persoonallisuuden ja lastensaamisen taustalla vaikuttavat samat hedelmällisyyttä parantavat geenit. Vastavuoroisuus näkyi myös perheiden yhteiskuntasuhteessa. Aiemmin evoluutiotutkimuksen piirissä oltiin kiinnostuneita lähinnä siitä, miten evoluutio tuotti adaptaatioita: lajille tyypillisiä, kaikille yksilöille yhteisiä ominaisuuksia, kuten vaikkapa rakenteeltaan tietynlaisen silmän
JOULUPUKKIA PELASTAMASSA RATCHET & CLANK PIKKU PRINSSI GAMBA SHELBY SAVING CHRISTMAS PIKKKKU P PRINSS NSSSI LM12_s24-27.indd 27 17.11.2016 13.23
ANU JÄMSÉN kuva MANDEL NGAN AFP / LEHTIKUVA maailman lapsia Vuosisadan 28 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 LM12_s28-29.indd 28 21.11.2016 11.47
Hänestä tieteellinen näyttö aiempien sukupolvien vaikutuksesta ilmastoon on kiistaton, eivätkä suunnitellut toimenpiteet ole riittäviä: ”Haluamme lastemme sanovan, että me todella taistelimme heidän puolestaan.” Kansalaisjärjestö Our Children’s Trustin tukemien lasten oikeustaistelu saa uusia käänteitä, kun Donald Trumpista tulee maan seuraava presidentti. oikeudenkäynti. YHDYSVALLAT LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 l 29 LM12_s28-29.indd 29 21.11.2016 11.47. Oregonissa Yhdysvalloissa käräjäoikeus päätti 17.11., että haaste, jossa lapset vaativat liittovaltion hallitusta ryhtymään toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi, voi edetä. Näkeeköhän tämä Floridassa presidentinvaalikampanjan aikana kuvattu lapsi päivän, jolloin oregonilaislasten haastetta käsitellään Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa. 8–19-vuotiaat kantajat vetoavat perustuslakiin, jotta hiilidioksidipäästöt saataisiin kuriin. Hänhän on ilmoittanut irrottavansa Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta mahdollisimman pian. 17-vuotias Victoria Barrett on yksi 21:stä kanteen nostajasta
Kun lapseen kohdistunut seksuaaliväkivallanteko tulee ilmi, ovat vuorokaudet vanhemmalle pitkiä. Välitä!-yksikössä on havaittu, että äidit hakevat apua useammin kuin isät. Nuorelle tulee selittää, miksi ilmoitukset tehdään. Kaveri voi saada suostuteltua uhrin tulemaan esimerkiksi terveydenhoitajalle, joka voi ohjata lääkäriin ja kriisiapuun. Vanhemmat ovat usein valmiita tulemaan uhria nopeamminkin avun piiriin, kertoo Hintikka. Yleensä kriisiavussa käydään viisi kertaa. Velvollisuus ilmoittaa Seksuaalista väkivaltaa ei ole aina helppo havaita. Myös itsesyytökset ja häpeän tunteet saattavat estää asiasta puhumisen. Vanhemmat saattavat jäädä vaille apua, kun tukitoimien keskipiste on uhri. Lapsen kannalta on haitallista, jos vanhempi kyselee tapahtumista ja palaa niihin aina uudelleen. Yksikössä käy myös alaikäisiä ja heidän vanhempiaan. – Annamme tietoa trauman aiheuttamista oireista ja käytännön ohjeita olon rauhoittamiseen. Siitä on haittaa rikosprosessillekin, sillä lapsen muistikuvat tapahtumista voivat muuttua jatkuvan kyselyn seurauksena. Kokemukset voivat käydä ilmi pienemmillä lapsilla leikeissä, piirroksissa tai siinä, että seksuaalisuus korostuu käyttäytymisessä. Nuori kertoo tapahtuneesta tyypillisesti kaverilleen, jos kenellekään. Näin voidaan seurata, missä nuori on saanut apua, kertoo Hintikka. Joskus vanhemmat tai opettajat tulkitsevat nuoren muuttunutta käytöstä kapinaksi. Nuori voi varata ajan itse, mutta suurin osa heistä tulee yksikköön vanhempien, nuorisotyöntekijöiden tai kouluterveydenhuollon ohjaamina. – Arki, joka kriisissä kannattelee, menee sekin täysin uusiksi, jos tekijä onkin perheen sisältä, kuvaa Satu Hintikka. Syyllistäminen ei auta Seksuaaliväkivallan uhrin auttamisen Tampereella sijaitseva Välitä!-yksikkö auttaa sekä seksuaalisen väkivallan uhreja että heidän läheisiään ja tekijöitä. Ilmoitusvelvollisuus voi unohtua ammattilaiseltakin, jos uhri on lähes täysi-ikäisinen. Niitä ovat esimerkiksi ylivalppaus, tapahtuneen jatkuva pyöriminen mielessä ja univaikeudet. HEIDI KERVINEN kuva GRATISOGRAPHY Apua SEKSUAALIVÄKIVALLASTA TOIPUMISEEN ” Uhrin isä on usein solmussa vihan tunteen kanssa. Seksuaalirikoksissa tekijä on usein tuttu tai ainakin puolituttu. – Aikuisella mielikuvat ja jossittelu jäävät helpommin pyörimään kuin lapsella, joka elää enemmän hetkessä. Hän saattaa haluta unohtaa asian. 30 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 LM12_s30-37.indd 30 17.11.2016 13.31. – Isä on usein solmussa vihan tunteen kanssa, mutta pyrimme rohkaisemaan myös isiä keskusteluihin mukaan. koskemattomuus V älitä!-yksikkö tarjoaa kriisiapua, tukiryhmiä ja palveluohjausta 14-vuotiaille ja sitä vanhemmille. On joka tapauksessa tärkeää, että uhri saa apua heti, kun hän on sitä valmis vastaanottamaan. Väkivaltaa kokenut ei useinkaan halua tai pysty kertomaan asiasta heti. – Kokemus saattaa näkyä ongelmina koulussa, päihteidenkäyttönä tai pukeutumisena paljastaviin vaatteisiin. – Ilmoitusvelvollisuus on, vaikka edellinen hoitava taho olisi ilmoitukset tehnyt. Yksikkö kouluttaa myös ammattilaisia tunnistamaan seksuaalista väkivaltaa ja ottamaan puheeksi, mikäli epäily seksuaalisesta väkivallasta herää. Joskus vasta myöhemmin ilmenevät oireet, kuten masennus tai paniikkikohtaukset, voivat johtaa avun hakemiseen. He tarvitsevat tukea ja keinoja rauhoittua, jotta jaksaisivat ylläpitää mahdollisimman normaalia arkea ja ottaa nuoren reaktioita vastaan, kertoo yksikönjohtaja Satu Hintikka, jonka lisäksi yksikössä työskentelee kolme muutakin kriisityöntekijää. – Vanhemmillekin on tarjottava nopeasti paikka, jossa voi purkaa oloaan. Toisaalta vanhempi haluaisi tietää tarkasti, mitä on tapahtunut, mutta samalla tieto ahdistaa ja sitä on vaikea kuunnella. Luottamus auttajia kohtaan kasvaa, kun mitään ei tehdä nuoren tietämättä. Vanhemmat syyttävät itseään Läheiset saattavat kärsiä samanlaisista traumaperäisistä oireista kuin uhrikin. Ensimmäinen käynti sovitaan yleensä jo muutaman päivän sisälle yhteydenotosta. Jos alle 17-vuotias joutuu seksuaalirikoksen uhriksi, kyseessä on paitsi poliisimyös lastensuojeluasia. Alaikäisestä nuoresta tulee tehdä ilmoitus poliisille ja lastensuojeluun. Jos epäilys seksuaalisesta väkivallasta herää, asia pitää ottaa puheeksi, sanoo Satu Hintikka
Nuoren syyllistäminen vaikkapa pukeutumisesta tai alkoholin juomisesta ei auta – syytökset päinvastoin lisäävät epäluottamusta ja haittaavat toipumista. Niiden tavoite on, että asiakas saa tarvittavia tukitoimia saumattomasti. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama toiminta on asiakkaalle maksutonta. Käyttäytymismalleihin voidaan puuttua jo siinä vaiheessa, kun henkilö huomaa, että hänellä on ajatuksia, joihin pitäisi saada muutosta. – Kuukausi on liian pitkä aika odottaa tukitoimia. Välitä!-yksikkö on osa Setlementti Tampere ry:n toimintaa. Kun sain kriisiapua, ymmärsin, etten olisi voinut estää tapahtunutta. www.seksuaalivakivalta.fi APUA HOITOKETJUSTA • VÄLITÄ!-YKSIKKÖÄ edeltäneessä nelivuotisessa kehittämishankkeessa rakennettiin Pirkanmaalle hoitoketju seksuaaliväkivaltaa kokeneille. ” Kun sain tietää, että lastani oli käytetty seksuaalisesti hyväksi, tunsin itseni aivan voimattomaksi. Heidän kanssaan on käyty keskusteluja kasvotusten, keskusteluryhmissä ja netissä. Auttajan tulee uskoa uhrin kertomusta, eikä hän saa syyttää uhria tapahtuneesta. Jos tekijä ei saa apua, häpeä voi ajaa tekemään lisää rikoksia. Vaikuttamalla tekijöihin ehkäistään tehokkaimmin uusia uhreja. • LISÄTIETOA alaikäisiin kohdistuneiden seksuaalirikosepäilyjen selvittämisestä ja lasten hoitamisesta saa THL:n ylläpitämästä Lastensuojelun käsikirjasta. Perhe on monella tavalla kriisissä ja tarvitsee heti käytännön arjen apua, muistuttaa Satu Hintikka. katsotaan usein edellyttävän laajaa erityisosaamista. Seksuaalista väkivaltaa ei oikeuta mikään, mitä uhri on sanonut tai tehnyt. Yksikössä on onnistuttu saamaan yhteys myös vaikeasti tavoitettavaan kohderyhmään eli seksuaalirikosten tekijöihin. Asia ei varmasti koskaan unohdu, mutta nykyään en enää syyllistä itseäni.” Äiti, kriisityön asiakas LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 l 31 LM12_s30-37.indd 31 17.11.2016 13.31. Yksikkö toivoo, että viranomaiset reagoisivat mahdollisimman nopeasti, jos lapseen kohdistunutta seksuaaliväkivaltatekoa epäillään. Siksi onkin tärkeää, että lapset saavat aikuisilta opastusta turvallisista rajoista myös netissä. Ensikohtaamiset ovat tärkeitä: ne vaikuttavat siihen, rohkaistuuko uhri ottamaan apua vastaan. • HOITOKETJU KOOSTUU ohjeistuksista. Se lisää hallinnan tunnetta sekavassa kriisitilanteessa. – Valitettavasti myös ammattilaiset sortuvat toisinaan syyttelyyn, koska asiakkaan kokemukset herättävät epäuskoa tai suuttumusta, kertoo Satu Hintikka. terveydenhuollosta, poliisista, sosiaalitoimesta ja kolmannelta sektorilta. Aikaisemmin lapsia varoiteltiin menemästä vieraisiin autoihin, nyt rikollinen vaanii kännykässä taskussa tai somessa omassa huoneessa. Mietin pakonomaisesti, mitä olisin voinut tehdä, että näin ei olisi päässyt käymään. Nuorta saatetaan ensin lähestyä viestein, kuvia vaihdellaan puolin ja toisin, ja sen jälkeen voidaan ehdottaa tapaamista netin ulkopuolellakin. Auttajan tärkein ominaisuus ei kuitenkaan ole erityiskoulutus. • AIHEEN PARISSA on aktivoiduttu viime aikoina: THL julkaisi tänä vuonna valtakunnallisen ohjeistuksen hoitoketjujen rakentamiseksi seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneille. – Tärkeintä on, että haluaa kuulla ja tukea uhria. Tärkeä osa Välitä!-yksikön työtä on varmistaa, että asiakkaat saavat apua myös jatkossa. Pikaista apua Asiakas hyötyy siitä, että hän tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Miksi tekijää pitää auttaa. Netti ja sen some-alustat tuovat haastetta seksuaaliväkivaltatyöhön. Tekijä ja hänen läheisensä voivat joutua leimatuksi ja eristetyksi. Tekijä oli sukulainen, enkä osannut mitenkään epäillä häntä. • THL:SSÄ on meneillään myös LASTA-hanke, joka pyrkii luomaan valtakunnallisen yhteistyömallin poliisille, syyttäjälaitokselle, lastensuojelulle sekä somaattiselle ja psykiatriselle sairaanhoidolle niihin tilanteisiin, joissa epäillään lapsen joutuneen väkivallan tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. – Tekijöitä auttamalla pyritään ennaltaehkäisemään uusia rikoksia. Hoitoketjuja on tehty Tampereen lisäksi Turkuun ja Jyväskylään. Yli 20-henkisessä asiantuntijatyöryhmässä oli edustajia mm. Tarvittaessa heidät ohjataan kädestä pitäen seuraavan auttavan tahon luo. Hoitoketjusta työntekijä voi nopeasti nähdä, mihin ottaa yhteyttä ja mihin asiakas tulisi ohjata
ammatinvalinta 32 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 LM12_s30-37.indd 32 17.11.2016 13.31
toiselle Sukupolvelta Turun saariston troolikalastajaa ja helsinkiläistä kirjailijaa yhdistää se, että molemmat tekevät samaa työtä kuin oma isä. teksti ja kuvat SANNI SAARINEN Stefan Mickelsson on kolmannen polven troolikalastaja. Ammatit ja koulutustaso periytyvät Suomessa yhä usein. LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 l 33 LM12_s30-37.indd 33 17.11.2016 13.31. Ensimmäiset vuodet hän kalasti isän kanssa, mutta nyt työkaverina on Jonas Castren
34 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 LM12_s30-37.indd 34 17.11.2016 13.31. – Sunnuntaisin tahdoin troolaamaan, vaikkei isä painostanut mukaan. – Ennen ei ollut kalastuskiintiöitä, eikä niin paljon säädöksiä kuin nyt. Kun isä sairastui ja joutui myymään aluksen, se tuntui kurjalta. Myös matala koulutustaso periytyy. Stefan Mickelssonin, 34, kasvoilla karehtii hymy. – Toisaalta teknologia on kehittynyt ja helpottaa työtä. Vasta silloin hän ymmärsi troolauksen olevan oma juttunsa. M eri velloo voimallisena hyytävässä tuulessa, ja alus keikkuu vaahtopäiden rytmissä. Perinteisesti maaja metsätalouden ammatit ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Troolin nosto jännitti aina, eikä tunne ole kadonnut. Akateemisten vanhempien lapsilla on muita korkeampi todennäköisyys hankkia korkea koulutus. Tilastokeskuksen mukaan etenkin koulutustaso periytyy. Nyt ammattia enemmän periytyy ala, joista periytyvimpiä ovat taiteet, luonnonja lääketiede, arkkitehtuuri sekä yhteiskunnalliset ja kasvatusalat. – Olin lapsena troolaamassa isän ja isoisän kanssa. Pienessä saaressa asui vain oma perhe ja isovanhemmat. Päätimme ostaa uuden aluksen. Maksuton koulutus on tasa-arvomme kivijalka. Hoitoja sosiaalialan työt siirtyvät äidiltä tyttärille ja tekniikan sekä rakennusalan työt isiltä pojille. Isä puolestaan osasi antaa pojalle tilaa, eikä puuttunut päätöksiin, ja näin sanaharkalta vältyttiin. Isoisä oli Turun saariston ensimmäisiä troolaajia. Isoveljen kanssa riitti pihassa puuhaa, ja viikolla äiti vei veneellä veljekset ja lähisaarten lapset kouluun läheiseen Käldingeen. Jos esimerkiksi isällä on tekniikan alan koulutus, poika kouluttautuu samalle alalle kuusi prosenttia todennäköisemmin kuin kaverinsa. Isän taloudellinen kumppanuus tuli tarpeeseen alussa isoja investointeja vaativalla alalla. – Vanhempien ala ei periydy kohtalonomaisesti, mutta sen vaikutus on yhä voimakas, sanoo Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE:n johtaja, professori Osmo Kivinen. Meren kasvatti Meri ja kalastus ovat kuuluneet Mickelssonin elämään aina. Tuttuus houkuttelee Suomalainen koulutusjärjestelmä pyrkii takaamaan kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet. Suurin osa päivästä kuluu aluksen oh” Olin lapsena troolaamassa isän ja isoisän kanssa. Veljeä kalastus ei koskaan kiinnostanut, Mickelsson muistelee. Se on ollut luontevaa: tilan mukana siirtyy ammatti ja elämäntapa. Hän vietti lapsuuden Penon saaressa Turun saaristossa Nauvon edustalla. Ei hän silti kalastajaksi aikonut, vaan opiskeli konetekniikkaa ja haaveili työstä laivoilla. Mickelsson oppi isältään kaiken työssä tarvittavan, ja ilman käytännön oppia alalle olisi vaikea tulla. Stefan JOS VANHEMMAT OVAT INNOSTUNEITA TYÖSTÄÄN, SE INSPIROI JÄLKIKASVUA. Saaren puissa on jäljellä häivähdys ruskaa. Nyt koko saalis menee rehuksi. Ne hankaloittavat arkea paljon, Micklesson puuskahtaa. Isän terveys ei riittänyt oman paatin pitoon, mutta pojan apuna hän kalasti vielä seitsemän vuotta ja oli kovin hyvillään: merillä elänyt mies oli maissa levoton. Nyt saaristolaistroolarit ovat katoamassa isojen alusten tieltä, muttei Mickelsson osaa kuvitella itselleen toista työtä. – Tuntui, että on pakko jatkaa. Suomalainen työelämä on yhä vahvasti sukupuolittunutta ja sukupuoli vaikuttaa myös alojen periytymiseen. Mickelssonin isän aikana saalis, monta tuhatta kiloa päivässä, lajiteltiin käsin. Merellä on rauhaa ja vapautta. – Vanhempien työn ympärille syntyy tuttuuden tunne, joka houkuttelee, professori Kivinen sanoo. Mies valmistautuu nostamaan troolia merestä tottunein ottein: se on kalastajan päivän paras hetki. Troolaamalla kalastetaan silakkaa ja kilohailia. Periaatteessa kenestä tahansa voi tulla mitä vain, mutta käytännössä vanhempien koulutus ja ammatti vaikuttavat lasten koulutusvalintoihin paljon. Tänään tulee hyvä saalis! Mickelsson on kalastaja kolmannessa sukupolvessa
Arvot ammatinvalinnan tukena Koulutuksen ja ammattien periytyvyyteen vaikuttavat perheen arvot, kodin ilmapiiri ja yhteiskunnalliset rakenteet. – Lääkärin lapselle lääkärin työ on varteenotettava vaihtoehto jo lapsena. Vanhemmilla on iso rooli lapsen muo” Minulla oli jo lapsena taipumus hallita maailmaa sanoittamalla sitä. Korkeakoulututkinnon sijasta he kannustavat jälkikasvuaan hankkimaan työelämään valmentavan ammatillisen tutkinnon. jaamossa. Jokainen päivä on silti erilainen: meri kun ei ole koskaan sama. Toisenlaisissa oloissa kasvavalle se voi olla niin erityistä, ettei siitä edes haaveilla, Kivinen sanoo. He uskovat, että korkea koulutus tuo varmuutta ja pääsyn työmarkkinoille sekä tekee riippumattomaksi puolison tuloista. Yhdessä kodissa korostetaan työn sisältöä, toisessa palkkaa ja kolmannessa vaikkapa työn tuomaa statusta. Tilastokeskuksen yliaktuaari Mika Wittig muistuttaa korkeasti koulutettujen vanhempien olevan vahvasti koulutusmyönteisiä. Myös matalasti koulutetut vanhemmat uskovat usein koulutuksen tuomiin hyötyihin. Hän itse aikoo lukea lapselleen paljon: kirjallisuus yhdistää lasta ja vanhempaa, kartuttaa lapsen sanavarastoa ja auttaa käsittelemään erilaisia asioita. Houkuttelevuus liittyy laajemmin perheen arvomaailmaan. Troolia vedetään tuntikausia, eikä silloin voi kuin odottaa. Professori Osmo Kivisen mukaan vanhempien asenteella omaan työhönsä on iso merkitys. – Jos vanhemmat ovat innostuneita työstään, se inspiroi myös jälkikasvua. Kirjailija Leena Parkkinen kasvoi kirjallisuuden keskellä. LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 l 35 LM12_s30-37.indd 35 17.11.2016 13.31. Mahdollisuuksien horisontti on erilainen eri perheissä. Leena dostaessa kuvaa itsestään ja kyvyistään
Maissa on helpompi harrastaa ja tavata kavereita. – Esikoisromaanin jälkeen kuulin vähättelyä: ikään kuin kirja olisi julkaistu vain isäni vuoksi. Parkkinen ei luetuta tekstejään isällään: perhe on liian läheinen voidakseen antaa ammattimaista palautetta. Hänen isänsä on tunnettu lastenkirjailija Jukka Parkkinen, ja koti oli vuorattu kirjoilla lattiasta kattoon. – Minulla oli jo lapsena taipumus hallita maailmaa sanoittamalla sitä. Hän on neuvonut taiteilijan mutkikkaan veroilmoituksen teossa ja apurahojen haussa. 40 VIIME VUODEN AIKANA SUOMALAISTEN KOULUTUSTASO ON NOUSSUT MAAILMAN KÄRKEEN. Tyttäret toimivat isän teosten ennakkolukijoina, ja tarinoihin eksyi usein mukaan paloja perheen arjesta. Isä piti meitä jo lapsena tasavertaisina keskustelijoina. Nykyisin monille yliopiston koulutusaloille pääsee käytännössä vain kalliiden valmennuskurssien avulla. Nyt kirjojani on käännetty 12 maassa, joissa isääni ei tunneta. Kirjailijuus teki isästä myös suurenmoisen isän, ja Parkkinen toivoo perineensä äitinä samoja piirteitä. 36 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 LM12_s30-37.indd 36 17.11.2016 13.32. Vanhempien työn ympärille syntyy tuttuuden tunne. Se on vaientanut vähättelyt. Parkkinen tahtoi silti kunnon ammatin ja opiskeli graafiseksi suunnittelijaksi. Isä ei koskaan opettanut Parkkiselle kirjoittamista, mutta jälkikäteen tytär on tiedostanut kodin ilmapiirin pohjustaneen tietä kohti kirjallisuutta. Se on kirjailijalle tärkeä ominaisuus. Uusi sukupolvi Kalastaja Stefan Mickelssonia odottaa maissa oma poika, kohta 4-vuotias Arthur. – Isän kirjailijuus leimasi lapsuuttani. Kun Parkkinen 12-vuotiaana ahmi vain dekkareita, isä vinkkasi Fjodor Dostojevskin Rikoksen ja rangaistuksen olevan ”maailman kovin dekkari”. Vielä 1990-luvulla enemmistö yliopisto-opiskelijoista oli miehiä, mutta nyt asetelma on kääntynyt, Kivinen sanoo. Kotona kirjoittavan isän työrauhaa piti varjella, mutta koulusta palaava tytär livahti työhuoneen nojatuoliin ja uppoutui kirjoihin. Se lisää nuorten taloudellista eriarvoisuutta. Toisaalta isästä on ollut iso apu kirjailijan ammatin käytännön asioissa. – Isä ei pitänyt mielikuvitusta koskaan vähäpätöisenä asiana, vaan kannusti sen käyttöön. Ennen pojan syntymää perhe muutti saaresta mantereelle, meren lähelle mutta saariston rauhaan. Moni muu olisi ehkä kannustanut taloudelliseen varmuuteen. Isä oli silti läheinen ja kirjojen maailma rakas. Äitiys on kääntänyt katseen omaan lapsuuteen ja saanut miettimään omaa ammattia suhteessa lapseen. – En aio painostaa ammatinvalinnassa. Silti noin kymmenen prosenttia suomalaisista nuorista jää edelleen pelkän peruskoulun varaan. Parkkinen sai Sinun jälkeesi, Max -esikoisromaanillaan Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon vuoden 2009 parhaana esikoisteoksena. Isä kommentoi kirjoja julkaisun jälkeen harvoin, eikä tytär sitä kaipaakaan: – Kunnioitamme toisiamme kirjailijoina ja annamme tilaa. Vasta työssä WSOY:n kustantamossa kiinnostus tavoitteellisempaa kirjoittamista kohtaan heräsi. Isä osasi antaa aikaansa, uppoutua kirjoihin ja leikkeihin tavalla, johon harva aikuinen pystyy. Isä ohjasi tyttäriä lukemaan. Leena Parkkinen ei osaa kuvitella elämää ilman kirjoja ja sanoja, Stefan Mickelsson on kotonaan merellä. Olimme turkulaisessa lähiössä erilainen perhe, mikä nolotti lapsena, Parkkinen kertoo valoisassa kodissaan Helsingissä. Myös kasvatuspsykologina työskennellyt äiti ja isosisko lukivat paljon. Toivon, ettei se vaikuta lapseen. Vaikka koulutus yhä periytyy Suomessa, sosiaalinen liikkuvuus on kansainvälisessä vertailussa suurta. – Isä oli tuottelias kirjailija ja meillä oli keskiluokkainen elintaso. Usein köyhyys ja vaihtoehdottomuus luovat sukupolvelta toiselle jatkuvia noidankehiä. – Meillä keskusteltiin kirjallisuudesta paljon ja syvällisellä tavalla. Tutkimusten mukaan sosiaaliset, taloudelliset ja terveydelliset ongelmat kasaantuvat peruskoulutuksen varassa eläville. Mutta jos merkit pitävät paikkaansa, Arthur saattaa hyvinkin jatkaa: sen verran kiinnostunut hän on kalastuksesta jo nyt, mies nauraa. Leena Parkkisen esikoislapsi syntyi haastattelun jälkeen. Saatoimme ruotia joukolla tietyn romaanin kertojaratkaisuja. 40 viime vuoden aikana suomalaisten koulutustaso on noussut maailman kärkeen. Vaikka oma lapsuus oli onnellinen, Mickelsson haluaa pojalleen enemmän vaihtoehtoja. Kun Parkkinen kertoi vanhemmilleen jättävänsä palkkatyön kirjoittaakseen, he pitivät sitä hyvänä ajatuksena. – Etenkin naisten koulutustaso on noussut. Viime keväänä häneltä julkaistiin kolmas romaani Säädyllinen ainesosa. Nyt kirjailijan työ on taloudellisesti epävarmaa. Koti kielessä Kirjailija Leena Parkkinen, 37, on kirjaimellisesti kasvanut kirjojen keskellä. ” Äitiys käänsi katseen omaan lapsuuteen
Opas lastensuojelun jälkihuoltotyöhön Lataa opas osoitteesta www.lskl.fi/verkkokauppa LM12_s30-37.indd 37 17.11.2016 13.32. Uusi Lastensuojelu ja sosiaalinen media -opas tarjoaa kattavan paketin somessa käytävästä lastensuojelukeskustelusta, somen mahdollisuuksista lastensuojelussa ja jo olemassa olevista lastensuojelun somekanavista. Lastensuojelu ja some Opas sosiaalisen median käytöstä lastensuojelussa Tutustu oppaaseen: http://lskl.e-julkaisu.com/lastensuojelu-ja-some/ Opas nostaa esiin jälkihuollon hyviä käytäntöjä ja kannustaa pohtimaan jälkihuoltoprosessia ja toimintakäytäntöjä entistä enemmän asiakkaan näkökulmasta. Mikä jälki jää. Sosiaalisen median työkäyttö on lastensuojelussa vähäistä, vaikka siinä piilee paljon mahdollisuuksia apua tarvitsevien lasten ja nuorten tavoittamisessa ja aikaisessa puuttumisessa. Oppaan avulla pyritään tarjoamaan selkeytystä jälkihuollon kokonaiskuvaan sekä välineitä laadukkaan ja tuloksellisen jälkihuollon toteuttamiseen. Oppaalla halutaan rohkaista sosiaalityöntekijöitä käyttämään somea työssään
Miten kaiken saa sujumaan hyvin. – Sairaalaa suunnitellessa pitää miettiä ennen muuta sen toimintaa. Mitä sairaalassa tehdään ja miten. kuvailee Lastenklinikan osastonylilääkäri Pekka Lahdenne. Meilahden sairaalaalueen pysäköintihalliin on rakennettu havainnollistavia mallihuoneita. Tuolta näyttää arkkitehtitoimiston havainnekuvissa ensi vuonna valmistuva Uusi lastensairaala, josta on määrä tulla maailman paras lajissaan. 38 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 LM12_s38-43.indd 38 17.11.2016 14.05. sairaanhoito K ookkaan rakennuksen julkisivu hehkuu sateenkaaren väreissä. Potilashuoneiden ja käytävien seiniä koristavat Muumi-kirjojen sivuilta tutut piirrokset. Tähän kysymykseen Uuden lastensairaalan suunnittelijat ovat hakeneet vastausta kuuntelemalla Lastenklinikalla hoidossa olleiden lasten ja heidän perheidensä tarinoita ja näkemyksiä. Hyvä lääketieteellinen hoito on olLapsille tehty Miten pienen potilaan sairaalareissusta voisi tehdä mahdollisimman sujuvan ja mukavan. Sisällä auringonsäteet lankeavat suurista ikkunoista avaraan ja moderniin odotustilaan. ANU VALLINKOSKI kuvat MATTI HALLILA, MIKKO KAUPPINEN ja MATTI VALLI Uudessa lastensairaalassa saattaa näyttää suunnilleen tältä
Suunnittelutyön aikana pitkäaikaissairaiden lasten perheet ovatkin päässeet kertomaan toiveistaan ja odotuksistaan. – Esimerkiksi tietotekniikan merkitys korostui. Monet lapset ideoivat jättikokoisia t-paitoja ja tunikoita. Toiveissa tietotekniikkaa Arkkitehtien aloitellessa urakkaansa vanhemmat kokoontuivat keskustelemaan netissä kokemuksistaan Lastenklinikan hoitojaksoista. Lapsen oikeus leikkiin HUS on kuullut myös Lastenklinikalla hoidettavana olleita lapsia ja nuoria. Vaatesuunnittelija Paola Suhonen järjesti työpajan, jossa lapset pääsivät ideoimaan pikkupotilaille sairaalavaatteita. LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 l 39 LM12_s38-43.indd 39 17.11.2016 14.05. Aalto-yliopiston tutkijat ja opiskelijat ovat haastatelleet hoitoon tulleita. Suunnitelmia myös muutettiin vanhempien palautteen perusteella: Ensimmäisissä hahmotelmissa lastensairaalalle ei suunniteltu omaa pysäköintihallia. YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen pohjaava NOBABin standardi on ollut lastensairaalan suunnittelun ohjenuorana. Perheiden mielestä on tärkeää, että lapsi saa sairaalassa kuvayhteyden perheeseensä, kavereihinsa ja kouluunsa. Pystyimme vanhempien vastauksilla perustelemaan omalle tietohallinnollemme, että vuodeosastolla oleville lapsille on hankittava tablettitietokoneita ja taattava tällainen yhteys, Lahdenne kertoo. Nuorille on omat tilansa, esimerkiksi musiikkihuone, Lahdenne selittää. Jokaiselle vuodeosastolle tulee oma leikkihuoneensa. Potilashuoneissakin on enemmän tilaa leikkiin kuin nykyisissä usean hengen huoneissa. Pidämme itsestäänselvänä, että sairas lapsi saisi pitää äidin tai isän luonaan, mutta nykyisissä Lastenklinikan tiloissa se ei aina onnistu, Lahdenne sanoo. Vanhempien toiveesta perheille kuitenkin rakennetaan nyt satapaikkainen halli sairaalan alle. Lisäksi sairaalaan rakennetaan yhteinen leikkiosasto, jossa on lukuisia erilaisia huoneita. – Siellä voi leikkiä vaikka sairaalaa tai erilaisia aistileikkejä. Moni lasten toiveista löytyy Suomen sairaalahoidossa olevien lasten asiaa ajavan NOBAB ry:n luomasta standardista, joka listaa lasten ja nuorten oikeuksia sairaalassa. Lapset eivät siis tahdo sairaalaan sirkusta, vaan odottavat, että voisivat tehdä samoja asioita kuin kotonakin, Lahdenne kuvailee. Keskustelujen pohjalta HUS kokosi lasten vanhemmille tarkoitetun nettikyselyn, johon vastasi noin 350 äitiä ja isää. – Lasten toiveet ovat hyvin yksinkertaisia: ettei sattuisi ja että he saisivat äidin tai isän mukaan, voisivat olla yhteydessä kavereihinsa, pääsisivät leikkimään, pelaamaan ja tekemään koulutehtäviä. – Tajusimme hyvin pian vanhempia kuunneltuamme, että sairaan lapsen kanssa Meilahteen tuleminen on horroria jo senkin takia, että mistään ei löydä parkkipaikkaa, ylilääkäri sanoo. Parinkymmenen hengen ryhmissä vanhemmat puivat muun muassa sitä, miten hoito oli nykyisessä sairaalassa sujunut, millaisia tunteita hoidon aikana heräsi, mitä toiveita ja odotuksia heillä oli, mihin he olivat pettyneet. lut lastensairaalan suunnittelun ensimmäinen lähtökohta, mutta heti kakkosena ovat tulleet hoidettavan lapsen ja hänen perheensä kokemukset. Suunnitelmat saattoivat olla villejäkin. Myös leikkipaikat ovat uudessa sairaalassa paremmalla tolalla kuin vanhassa. ” On tärkeää, että lapsi saa sairaalassa kuvayhteyden perheeseensä, kavereihinsa ja kouluunsa. – Nyt oikeudet toteutuvat puutteellisesti. Kyselyyn vastanneen raadin vastaukset vahvistivat suunnitteluryhmän käsityksiä siitä, mitä uudessa sairaalassa pitää tehdä eri tavalla kuin Lastenklinikalla
Täällä kaikki on pienelle lapselle liian ylhäällä. – Olimme aivan mykistyneitä siitä, miten upeiksi uudet tilat tehdään. Erilaiset lasten, nuorten ja vanhempien raadit ovat arvioineet suunnitelmia ja kertoneet odotuksistaan. Perheiden kuuntelemisessa on kyse nyt niin muodikkaasta palvelumuotoilusta, jonka ajatuksena on, että palvelua mietitään ja rakennetaan asiakkaan näkökulmasta. Teho-osaston henkilökunta jaksoi huolehtia potilaiden lisäksi myös omaisista. – Sen videon katselu avasi silmämme. Vanhempien läsnäolo, kaverit ja leikki ovat tärkeitä missä vain. Hän on ollut muutaman muun vanhemman kanssa kommentoimassa 3D-mallinnosta tehohoitohuoneesta. Yksi suosikkini on tärisevä orava -hahmo. OHJENUORANA LAPSEN OIKEUDET! PA U L II N A S JÖ H O L M IN A L B U M I 40 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 LM12_s38-43.indd 40 18.11.2016 13.33. Sjöholm ja kymmenkuinen Sisu joutuivat tutustumaan Lastenklinikan tehoosastoon kolme vuotta sitten, kun poikaan iski ärhäkkä keuhkokuume. Perez kolusi pyörätuolissa istuen Lastenklinikan käytäviä ja sopukoita sylissään videokamera. Tulehdusarvot kohosivat yli kolmeensataan, eivätkä antibiootit tepsineet. Yhdysvaltalaisen palvelumuotoilugurun Gregory Perezin parin vuoden takainen lyhyt vierailu Lastenklinikalla oli Lahdenteen mukaan uuden sairaalan suunnittelun kannalta merkittävä käännekohta. Mallia maailmalta Ylilääkäri Pekka Lahdenne kertoo, että maailmalla on yhä tavanomaisempaa, että lapset ja vanhemmat pääsevät mukaan lastensairaaloiden suunnitteluun. Hänen mielestään paras kohennus uudessa sairaalassa on, että vanhemmat voivat olla koko ajan tehohoidossa olevan lapsen luona. Meiltä kysyttiin mielipiteitä vanhempien odotus”MYKISTÄVÄ PARANNUS” tilasta, tuoleista, jopa luonnonvalon määrästä. Toki köyhissä ja rikkaissa maissa perheillä on hieman erilaisia odotuksia. Lasten kädenjälki näkyy myös uudessa lasten sairaalavaatemallistossa. Sydän-keuhkokone oli se viimeinen keino, ja Sisu oli siihen kytkettynä kolme viikkoa. Päällimmäisenä sairaala-ajoista Sjöholmilla on mielessä kiitollisuus. Esimerkiksi poliklinikan vastaanottotiski on niin korkea, ettei lapsi näe tiskin takana istuvaa virkailijaa. – Nykyiset toimintamallimme ovat aika perinteisiä. Vanhan Lastenklinikan toimivuutta on mietitty ennen kaikkea henkilökunnan työn sujuvuuden, ei potilaan kokemuksen kannalta. Lastenklinikan Kummit ry on toiminut vaatehankkeen mahdollistajana. Nyt teho-osastolle pääsee vain vierailuaikoina. – Lasten rajaton mielikuvitus ja avantgardistisuus oli aivan mahtavaa. Vaatesuunnittelija Paola Suhonen on vetänyt projektia, jossa lapset ja nuoret ovat päässeet suunnittelemaan, millaisiin vaatteisiin pienet vuodeosaston potilaat hoitoon tultuaan pukeutuvat. Sisustus ja sairaalavaatteet uusiksi! Sisustuksen ja sisätilojen värimaailman suunnittelu on vielä kesken. Kuin ihmeen kaupalla toipuminen kuitenkin alkoi viikkojen kriittisen vaiheen jälkeen. Kaikkiaan Sisu oli sairaalassa 80 päivää, maaliskuusta kesäkuuhun, äiti muistelee. Nelivuotiaan Sisun äiti Pauliina Sjöholm on yksi vanhemmista, jotka pääsivät kertomaan näkemyksensä Uuden lastensairaalan suunnitelmista. – Tuolloin lääkärit sanoivat, ettei kukaan pysty takaamaan, että Sisu selviää. Sen kautta projektia pyydettiin vetämään Suhonen, jonka apuna ovat toimineet Lasten vuoro osallistua -hankkeessa jo tätä ennen toimineet suunnittelija Aino Kiviranta sekä Designmuseon museolehtori Hanna Kapanen. – Lapsena ja perheenä oleminen on hyvin samanlaista maailman eri kolkissa. Heidän piirroksistaan ja maalauksistaan syntyi yli sata printtiä. Uuteen lastensairaalaan ei tällaisia mittakaavavirheitä tule, Lahdenne vakuuttaa. Etenkin Australiassa, Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa on kuultu perheitä uusia sairaaloita rakennettaessa. Uuden lastensairaalan suunnittelijat ovat käyneet tutustumassa tällaisiin sairaalaprojekteihin. Lopulta poika joutui tehohoitoon ja sydän-keuhkokoneeseen, sillä pienen potilaan omat keuhkot eivät pystyneet hapettamaan verta riittävästi. Hyvistä käytännöistä on otettu mallia. Monet ideoivat jättikokoisia t-paitoja, tunikoita ja huppareita, Suhonen kertoo innoissaan. Tässä on korjattavaa, Lahdenne tunnustaa. Tarkoitus on, että eri-ikäiset lapsiryhmät pääsevät katsomaan ja kommentoimaan Meilahden pysäköintihalliin rakennettuja uuden sairaalan esimerkkihuoneita
– Mä osaan laskea Kreetan kielellä kymmeneen! Sofia sanoo. Jonas kysyy. Huomenna on treenit, Jonas kertoo. Presidentti Urho Kekkosesta kumpikaan haastateltavamme ei sen sijaan ole kuullut. Severi on mun pikkuveli, Sofia sanoo ja nauraa makeasti. – Olen tehnyt Aleksin kanssa rakkauskirjeen. Asia saa Jonaksen huokaamaan. – Mutta mummilassa se toimii silleen, että postinkantaja hakee postit laatikosta ja sitten se tulee antamaan ne myös sinne. – Enkä, osaan kirjoittaa myös pallon! Olen antanut postia myös meidän terassilla. Me laitettiin kirjekuoreen myös vähän kukkia. Siitä näkee, mistä maasta kirje tulee. Sehän menee toisen korvaan. Hän on mukava sellaisena kuin on, Jonas tuumii. Mummi ei jaksa kauheasti kävellä, koska sen jalka on murtunut. So?a: ”Osaan laskea Kreetan kielellä kymmeneen! Jonas: ”Kirjoitan suomeksi ja hollanniksi, jota osaan äidin kautta.” LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 l 41 LM12_s38-43.indd 41 17.11.2016 14.05. Olen leikannut kuvat lehdestä ja liimannut ne paperiin. J onas Jääskeläinen, 6, on kirjoittanut monta kirjettä. – Olen vain kerran riidellyt isosiskon kanssa. En voi kertoa, kuka sen sai, mutta se on eräs tyttö. Osaan kirjoittaa Sofia, Sara, Kiira… – Sä kirjoitat vain nimiä. – Ei tietenkään palaa. Rakkauskirjeeseen voi laittaa kukkia Kirjeiden kirjoittamisen Kiitoslappujen päivä 7.12. – Mun synttäreillä oli muffinsseja kolme pakkausta ja jokaisessa oli neljä muffinsia. KISSA KIITOKSELLA ELÄÄ -sananlasku huvittaa keskustelijoita. Kirjeitä voi kirjoittaa monilla kielillä. – Mäkin tein Severille rakkauskirjeen. päivä 26.12. Laitoin kirjekuoreen värityskuvan ja kaksi karkkia, Sofia muistaa. Sitten vein sen meidän terassille, ja joulupukki haki sen sieltä. Kipinästä tuli syttyy. Nyt meillä on uuni, koska muutettiin just. Oon puoliksi hollantilainen. – Sen nurkkaan liimataan postimerkki. Ei sanottu sana suuhun palaa -sananlasku on varsin selvä. He käyvät esikoulua Kartanorannan päiväkodissa Kirkkonummella. Sillä on silmälasit ja luultavasti tekohampaat. Kiitoslaput eivät ole kovin tuttuja. – Mä kirjoitan suomeksi ja hollanniksi, jota osaan äidin kautta, osaan mä italiaakin: tutti on kaikki ja bambino lapsi, Jonas kertoo. – Osaan kyllä. – Olen tehnyt kiitoksen parhaalle ystävälleni Olivialle. – Tekohampaita ei tarvitse pestä. – Isosisko Julia on mun paras kaveri. Italiassa on hienot postimerkit. Veri valui ihan crocksiin saakka. – Ruuallahan se elää! Kissanmureke on sen herkkua, Jonas tietää. – Hollannista ja Italiasta mummille, vaarille ja kavereille. – Hammaspeikko ei ole totta, mutta plakki on ihan totta. – Joulupukille en ole kirjoittanut. Ei voitu tehdä kakkua, kun ei ollut uunia. KUTSUKORT TI on kummallekin tuttu. – Niin, mutta kyllä nekin kellastuu. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA kuva LIISA HUIMA lapset juttusilla PALVELUTALOSSA PALVELLAAN: POSTINKANTAJA TUO JA VIE KIRJEET. – No en mäkään sulle, koska en tiedä postilaatikkoasi. Se kirje on vain pelkkiä leluja. POSTINKANTAJA tuo yleensä kirjeet. Olen koskenut kerran sitä kädelläni. Mummi asuu palvelutalossa, jossa palvellaan. Se tulee sokerista, Sofia huomauttaa. – En ole kyllä koskaan kirjoittanut Jonakselle, koska en tiedä hänen osoitettaan. – Osaatsä jo kirjoittaa. – Kipinä on tulikuuma. – Ainakin sata kertaa. Myös Sofia Kekkonen, 6, pitää kirjeistä. Se voi ottaa molemmat hampaat pois. – Mullakin on jalkapallossa kaksi kertaa jalka murtunut. Myin leluja. Pukin konttori Lapissa on ihan täynnä kirjeitä, Jonas kertoo. Eilen oli peli, toinen peli voitettiin 5–2 ja toinen hävittiin. Laitoin siihen sydämen, joka pussaa. Menimme nopeasti piiloon ja kun hetken kuluttua tulimme kurkistamaan, kirje oli kadonnut. – Ja mun mummilla. MYÖS JOULUPUKKI on saanut Sofialta kirjeen. Kutsukortti on tullut myös Sofialle, koska hän asuu samalla kadulla kuin Otso. Myös rakkauskirjeessä voi olla kipinää. – Pentilläkin on tekohampaat, Sofia muistaa. Veimme sen erään oven eteen ja pimputimme ovikelloa. – Mua on villikissa raapaissut kantapäähän, Sofia muistaa. Jonas tietää, että kirje lähetetään kuoressa. – Niitä muffinsseja oli siis kaikkiaan kaksitoista, Jonas lisää. Tein kaksi maalia. Nyt säästölipas on ihan täynnä rahaa. – Ehkä siellä tarjotaan täytekakkua. KIRJEIDEN TARKOITUS on ilahduttaa, tietävät molemmat. – Mäkin kaaduin kerran hiekalla ja polveen tuli haava. Tönäisin Saran ponnahduslaudalta alas, mutta onneksi hän osasi uida. – Joulupukki on 150 vuotta vanha, olen kysynyt sen ikää. – Mulla on sama sukunimi kuin rehtorilla, Sofia huomauttaa. – Sain eilen kutsukortin Otson synttäreille, Jonas sanoo
Vastaus siis kelpasi, vaikka oli omasta mielestänikin vaikea, mutta en siihen tilanteeseen keksinyt helpompaa. Hyvin voivat myös kaikki tutut lemmikkikissat ja -koirat. E sikoisemme valtasi 5-vuotissyntymäpäivien alla yllättäen sietämätön kuoleman pelko. Vastaus oli ollut huono. Seurasi uusi hysteerinen itkukohtaus. Kun pelko taas nousi pintaan, keksittiin uutta tarkasteltavaa. Lapsi kuunteli rauhallisena. 42 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 LM12_s38-43.indd 42 18.11.2016 13.34. Aikuisen lupaus siitä, että arkussa on ihan varmasti tilaa, rauhoitti lasta. Pelko on vain tunne, joka saa tulla ja mennä. ” Lapsen kuolemanpelkoa voi käsitellä yksinkertaisin metodein. Lapsi: Mihin kuollut sitten menee. Tätä voi helposti hyödyntää arkipäiväisissä tilanteissa pientenkin lasten kanssa. E nsimmäisenä pelkoiltana uni tuli vasta monen itkukohtauksen jälkeen, yliväsyneenä ja aivan liian myöhään. Kangas makasi yhdessä lapsen kanssa liikuntahuoneen matolla. Sitä on kuvattu mielen lihastreeniksi, sillä hyväksyvän läsnäolon taito kehittyy vain harjoittelemalla ja kokemuksiaan havainnoimalla. Se on vain tunne ja kaikki tunteet ovat hyväksyttäviä. Kun pysähtyy kuuntelemaan, miltä asiat kuulostavat tai havainnoimaan miltä ruoka maistuu, jo se rauhoittaa mieltä. mindfulness ” Miten siellä arkussa voi hengittää. Yritimme keskustella aiheesta lapsen tasolla, mikä osoittautui hankalaksi. Jos vastaus ei tuntunut hyvältä, tuli uusi itkukohtaus. Miten selittää lapselle asioita, joita ei itsekään ymmärrä. Kyse oli siitä, että aivot pantiin tekemään jotain muuta pelkäämisen sijasta. Jatkuva vastustus syö energiaa. Sillä mitä pontevammin tunnetta yrittää torjua, sitä hanakammin se mielen valtaa. Onneksi tähän riitti silloin henkilöstöä, kertoo lahtelaisen Päiväkoti Tarinan lastentarhanopettaja Sari Kangas, joka on työskennellyt yli 15 vuotta lasten kanssa erilaisissa tehtävissä. Pelko on aivan kuin surukin. Me vanhemmat menimme nukkumaan oman riittämättömyyden tunteemme kanssa ja levotonta yötä odottaen. Kuinka kuolemasta voi ylipäätään antaa tyhjentäviä vastauksia. Laitoin päiväkodin infopuhelimeen lyhyen viestin, jossa kerroin tilanteen. K ävimme tilannepäivityksen Sari Kankaan kanssa puhelimitse, kun tyttö nukkui päiväunia. Itkukohtaukset häiritsivät aamurutiineja, ja lapsi oli täysin poissa tolaltaan. Kukaan lähipiirissämme ei ollut kuollut, ei edes vakavasti sairastunut. P äiväkodin aamutoimet sujuivat normaalisti, mutta kun tuli aika pukea uloslähtöä varten, tyttö alkoi pidätellä itkua. Vaikka tapahtuneesta on jo aikaa, emme vieläkään tiedä, mikä pelon aiheutti. Hän valmistui vuosi sitten mindfulness-tunnetaitovalmentajaksi ja tunnisti lapsemme tilanteen sellaiseksi, johon sen metodeista voisi olla hyötyä. Minä: Ei siellä tarvitse hengittää. Yö meni rauhallisesti, mutta aamulla pelko aktivoitui heti. Mikä ihme on 5-vuotiaan taso näissä asioissa. Koska tiesin taustan, kysyin, haluaisiko hän jäädä sisälle juttelemaan siitä, mistä tulee paha mieli. Osa vastauksista ja rauhoitteluyrityksistä tuntui vain lietsovan pelkoa. Kun ihminen ei enää ole siellä, vaikka ruumis onkin. Elämä loppuu kuolemaan. Minä: Ihmisen ruumis pannaan arkkuun ja haudataan, mutta ihminen ei sitten enää ole siinä ruumissa. Kangas: Eikä haittaa yhtään, vaikka pelottaa, sillä kaikkia pelottaa joskus. TERHI KANGAS kuva MOSTPHOTOS ” Osa rauhoitteluyrityksistä vain lietsoi pelkoa. Mindfulness nojaa meditaatioperinteeseen ja buddhalaiseen psykologiaan, muttei liity mihinkään uskontoon. Kokeiltiin, onko lattia kylmä. Kangas jatkoi keskustelua lapsen kanssa, siitä arkustakin. – Läsnäolo on klisee, mutta totta. He kuuntelivat ulkoa kantautuvia lasten ääniä, tunnustelivat, miltä matto ja silitys tuntuvat. M indfulnessissa kaikki lähtee hyväksyvästä läsnäolosta. Pienen ihmisen kuolemanpelko oli yhtä kaikki hyvin todellinen ja totaalinen. Kun onnistuimme antamaan mieltä rauhoittavan vastauksen, seurasi yllättävä ja kinkkinen jatkokysymys. Lapsi: Mutta miten siellä arkussa voi hengittää, kun laitetaan multaa päälle. – Usein mieltä painavat harmit unohtuvat touhutessa, mutta nyt niin ei käynyt
Tähän vaikuttaa vahvasti persoona, herkkyys ja temperamentti. Jos lapsi on kuullut puhuttavan kuoleman jälkeisestä elämästä taivaassa, mutta vanhemmilla on erilainen elämänkatsomus, voi asian ottaa yhteiseksi pohdinnan aiheeksi. Alle kouluikäisen ajattelu on vielä hyvin konkreettista, joten hän saattaa esim. arkusta puhuttaessa pohtia, löytyykö sieltä aarre. Mutta jos nuo yksinkertaiset harjoitukset toisivat helpotusta tytön oloon, hienoa! Kun kuolemanpelko myöhemmin ahdisti lasta, otettiin käyttöön ajatuspurkki, jonka avulla päiväkodissa muutoinkin opetellaan tunteiden tunnistamista ja läsnäoloa. Mutta vähitellen myrsky purkissa rauhoittuu ja samoin tekee mieli. – Vasta 6–9-vuotiaana lapsi pystyy ymmärtämään kuoleman lopullisuuden. – Lapsen nähden saa itkeä, mutta ei romahtaa, jottei lapsi joudu vanhempansa tukijaksi. Jo aivan pienetkin vauvat pelkäävät mm. PELKO MUIDEN JOUKOSSA Suvi Laru neuvoo vanhempia pohtimaan valmiiksi oman suhteensa kuolemaan, sillä aikuisen jäsentymättömiä ajatuksia ei saa kaataa lapsen niskaan. LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 l 43 LM12_s38-43.indd 43 17.11.2016 14.05. Kuolemasta puhumme edelleen silloin tällöin, mutta enää se ei aiheuta ahdistusta ja pelkoa. – Moni vanhempi ajattelee turhaan, että hänellä pitäisi olla vastaus valmiina. Lapselle voi hyvin sanoa, ettei aikuisillakaan ole kaikesta varmaa tietoa, ja että ihmiset voivat ajatella asioista eri tavoin. Eriväriset ja -kokoiset hileet lasipurkissa ovat kuin ajatuksia. Kaikissa lopullisuuden ymmärtäminen ei aiheuta kuolemanpelkoa, mutta toisille se voi tulla päälle hyvinkin rajuna. Ehkäpä mummi tosiaan löytää aarteen ja tulee siitä onnelliseksi. Lapsen pelko pitää aina ottaa tosissaan, ja sitä voi puhumisen lisäksi käsitellä vaikkapa leikin keinoin, piirtämällä tai jumppaamalla. – Kun purkkia ravistaa, hileet pyörivät villisti sekaisin – aivan kuten tunteet ja ajatukset päässä. Pienelle lapselle voi kertoa, että kaikista asioista meillä ei ole tietoa, vaikka monet asiat tiedämme – kuten vaikkapa sen, milloin pitää mennä nukkumaan. Tästä voi syntyä hyvä ja rauhoittava keskustelu. Leikki-ikäisen pelko voi liittyä mielikuvitusolentoihin. Siihen asti ajattelu on vahvasti minäkeskeistä, kertoo Väestöliiton psykologi, psykoterapeutti Suvi Laru. ” Läsnäolo on klisee mutta totta. Kuolema kuuluu osaksi elämää, Suvi Laru muistuttaa. Ensin itkukohtauksia tuli harvemmin ja lopulta ne loppuivat kokonaan. Useimmiten tämä tapahtuu konkretian kautta esim., kun isovanhempi kuolee tai pihasta löytyy kuollut lintu. Tasaantuvan hilemyrskyn katseleminen voi rauhoittaa aikuistakin, Sari Kangas kuvailee. Tärkeintä on pysyä turvallisena ja rauhallisena. Pelot kuuluvat lapsen normaaliin kehityskaareen. Vieraiden ihmisten pelko aktivoituu 7–12 kuukauden iässä. Monet niistä liittyvät menettämisen teemoihin, joten myös kuolemanpelko on varsin looginen. Lapselta voi kysyä, mihin tämä itse ajattelee ihmisen menevän kuoleman jälkeen. Koska ajatuspurkilla oli selvästi rauhoittava vaikutus, lupasi Kangas askarrella meille kotiin oman purkin. Mindfulness on mielenhallinnan metodi, johon en ollut perehtynyt enkä osannut olla siitä oikein mitään mieltä. Lisätietoa ja mindfulness-harjoituksia lapsille: Elina Kauppila: Kamalan ihana päivä. Viisas Elämä, 2016. kovia ääniä. Jo hyvinkin pienet lapset pystyvät pohtimaan kuolemaa. On tärkeää viestiä lapselle, että kaikenlaiset tunteet ovat hyväksyttäviä. Tiukoissa paikoissa se toi todellista apua. Vaikka kuolema on surullinen asia, siihen liittyy myös hyvää, kuten kauniit muistot. Oli vihdoin jotakin konkreettista, jonka avulla asiaa käsitellä. Kuolemanpelko vaivasi tytärtämme suuresti muutaman päivän. Purkki on edelleen toisinaan käytössä – usein jopa niin, että lapsi ilmoittaa itse tarvitsevansa sitä, milloin mistäkin syystä. Taaperovaiheessa yleinen pelon aiheuttaja on pimeä tai yksin jääminen
ELINA HEINO kuvat OLLI HÄKÄMIES Blueprint Geneticsin markkinointijohtaja Sofia Frisk kertoo vierailleen, miten työ startupissa sopii ruuhkavuosiin. 44 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 LM12_s44-51.indd 44 17.11.2016 14.43. ruuhkavuodet Äiti lakkaa kynnet työmatkalla Pienten lasten äidit perustivat ryhmän, jossa puhutaan vaippojen sijasta urahaaveista ja käydään yritysvierailuilla vauva kainalossa
LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 l 45 LM12_s44-51.indd 45 17.11.2016 14.43
46 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 LM12_s44-51.indd 46 17.11.2016 14.43. Lapset ovat tervetulleita MiB-tapahtumiin, mutta he eivät ole niissä pääosassa. MiB järjestää kohtaamisia, joissa äitiysVOIKO ÄITI TYÖSKENNELLÄ STARTUP-YRITYKSESSÄ. Äidit taiteilevat vaunuineen kulunvalvontaportin läpi sisätiloihin. Se ei ole tavallinen näky talossa, jossa toimii geenitutkimukseen perustuvia yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. Friskillä on 12-, 10ja 3-vuotiaat pojat. Martikainen nostaa kärrystä limenvihreään haalariin puetun puolivuotiaan Raimon. Rekisteröityneellä yhdistyksellä oli marraskuun puolivälissä yli 1 300 jäsentä. Hän aikoo kertoa, miten kiireinen startup-työ yhdistetään lapsiperheen elämään. Blueprint Geneticsin markkinointijohtaja Sofia Frisk, 38, katsoo työpaikalleen levittäytynyttä lievää kaaosta tyytyväisenä: – Olemme myöhässä aikataulusta, mutta sehän sopii hyvin teemaamme Startup meets ruuhkavuodet. Talon eteen kaartaa pyörällä vielä yksi mibiläinen, Aalto-yliopiston tutkija Lahja Martikainen, 30. Raimo ja muu pikkuväki ovat tulleet yritysvierailulle Blueprint Geneticsiin. K ymmenen värikästä lastenvaunua seisoo arkiaamuna parkissa Helsingissä Meilahden sairaala-alueella Biomedicum 2 -rakennuksen edessä. Se on startup-yritys, joka tekee suomalaisten keksimällä menetelmällä geenidiagnostiikkaa 250 sairaalalle 25 maassa. Lapsia riisutaan liioista vaatteista. Työntekijät puikkelehtivat ihmeissään rattaiden ja niiden vieressä seisovien äitien lomitse rappuun. MiB on sellaisten äitien henkireikä, jotka haluavat kurahanskojen ja lapsen unirytmien lisäksi puhua työelämästä ja urahaaveistaan. He sovittautuvat vauvat kainaloissaan kapeaan neuvottelutilaan. VERKOSTO SYNTYI äitiyslomalla olevien naisten ideasta runsaat kaksi vuotta sitten ja kasvaa vauhdilla. Äidit eivät tunne toisiaan. Pyörän perässä on musta kärry. He ovat paikalla, kiitos netissä leviävän Mothers in Business -verkoston. Pöydille on katettu vihertäviä ja punertavia viinirypäleitä, mustikoita, kroisantteja ja mehuja. MiB on sellaisten äitien henkireikä, jotka haluavat puhua lasten unirytmien lisäksi urahaaveistaan
Ne pidetään mahdollisuuksien mukaan asukaspuistoissa tai muissa lapsiystävällisissä tiloissa, joissa lapset voivat leikkiä. Frisk tulee joinakin päivinä töihin myöhään ja lähtee aikaisin. – En edes katso läppäriä iltaisin neljän ja kymmenen välillä. MiB toimii aktiivisesti Helsingissä, Turussa, Tampereella, Vaasassa ja Kuopiossa. Tie ei auennut ensimmäisellä yrittämällä, mutta Frisk alkoi opiskella yliopistolla biotieteitä ja päätti hankkia kolmannen lapsen. Verkoston suljetuilla sivuilla verkossa jäsenet sopivat keskenään Minglejä eli verkostoitumiskahveja samanhenkisten kanssa. Viereisellä sohvalla istuu verokonsultti Erica Candolin, 29. Friskin mukaan äidit pärjäävätkin erinomaisesti startupeissa. LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 l 47 LM12_s44-51.indd 47 17.11.2016 14.43. Samalla hän keinuttaa lanteillaan yksivuotiasta tytärtään Loviisaa ja kirjoittaa muistiinpanoja kännykkään. Äitinä oppii tekemään montaa asiaa yhtä aikaa ja ajattelemaan kokonaisuutta. Myöhästyminen oli sopimatonta. Startupeissa Frisk kertoo nauttivansa asioiden keskeneräisyydestä ja mahdollisuudesta kehittää niitä. Yritysvierailulla taaperot ja vauvat pysyivät ihmeen rauhallisina. Tilaisuudet ovat ilmaisia, ja niihin mahtuu aina mukaan myös lapsia, ei tosin määrättömästi. Hän päätti hakea lääketieteelliseen. Poika hihkuu. – Sain henkisesti luopua työajasta ja huonosta omastatunnosta. Frisk piirtää tussilla taululle kuvan, joka esittää kättä. – Väkeä on vähän ja kenen tahansa työhön voi kuulua mitä vain: vaikka juhlien järjestämistä ja sisustamista. He kaikki tietävät, millaista on, kun oma aika on kortilla tai sitä ei ole. Ehdin lakata kynnet raitiovaunussa, Sofia Frisk sanoo. – Olin joka päivä myöhässä! Aamurumba on myös kuulijakunnan arkea. Startupissa oli valtava potentiaali, muttei yhtään ihmistä, joka osaisi tuotteistaa sitä. Hän heiluttaa jaloillaan taaperoikäistä Williamia ja kuuntelee keskittyneesti Friskiä. Hän kokee geenitestiyrityksessä voivansa auttaa useampaa potilasta kuin lääkärinä ikinä ehtisi. ” Millaista on luopua työajasta – ja huonosta omastatunnosta. SOFIA FRISK ON Hankenin käynyt ekonomi, joka haaveili lääkärin ammatista. Hän saa muut äidit nauramaan. lomalaiset ja muut pienten lasten äidit pääsevät kehittämään itseään ammatillisesti ja keskustelemaan työelämän asioista. Frisk sai paikan, ja palo lääkäriksi sammui. – Elämää helpottaa suunnattomasti, että asun lähellä työpaikkaa. Tarjolle tuli saman tien geenidiagnostiikkafirma Blueprint Genetics. Työntekijä pääsee muokkaamaan työn sääntöjä ja sisältöä. Hän teki kuitenkin markkinointipäällikkönä uraa kuluttajatuotteiden parissa esimerkiksi l’Orealilla ja Fiskarsilla, kunnes havahtui siihen, ettei enää halunnutkaan myydä tavaroita. Hän työskenteli aiemmin markkinointitehtävissä isoissa yhtiöissä, joissa oli ison talon säännöt. JURISTI SANNA-MARIA LANKI, 32, seisoo ovensuussa ja kuuntelee Friskiä. Näissä Morning ja Afternoon Clubeissa opetellaan esimerkiksi päivittämään LinkedIn-profiili tai rakentamaan oman osaamisen myyntipuhe. – Töitä tehdään paljon ja yhdessä, mutta kukin työskentelee omien aikataulujensa mukaan. KAIKKI PÖYDÄN YMPÄRILLÄ istuvat naiset ovat korkeasti koulutettuja ammattilaisia, joiden työpaikka on tällä hetkellä kotona. Hän soitti äitiyslomalta headhunterille ja kyseli työtä, joka yhdistäisi markkinointia ja biotieteitä tai kenties jotakin lääketiedettä sivuavaa. Hänen äitinsä, ekonomi Johanna Mäkilä, 38, tarkkailee syrjäsilmällä poikaansa, joka leikkii yhtiön kynillä. Oulussa ja Jyväskylässä toiminta on aluillaan. Se on vapauttavaa. VAUVAT NÄYT TÄVÄT viihtyvän äitiensä sylissä Blueprint Geneticsin neuvotteluhuoneessa, mutta yksivuotias Topias on mieluummin lattialla. Yritän opettaa lapsillekin, että puhelin pidetään kotona kiinni. MiB järjestää heille yritysvierailuja ja keskustelutilaisuuksia päivisin, ja töihin palanneille myös aamuisin ja iltaisin. Yksi äideistä huomaa pukeneensa puseron väärin päin ylleen ja vetäytyy kulman taa korjaamaan asian. Vastapainoksi hän jatkaa työntekoa lasten nukkumaanmenon jälkeen iltakymmeneltä. Siitä tuli lapsiperheen aamurumbaa pyörittävälle Friskille valtava stressi. Sillä aikaa Frisk kertoo yllättävän asian: startup-maailma on perheellisen taivas. Se tarkoittaa STOP ja kertoo siitä, mitä Frisk oppi äitiytensä aikana kantapään kautta: asettamaan työajalle rajat. Sofia Frisk kertoo, että on oppinut rajoittamaan taipumustaan tehdä liikaa töitä. Työni puhuu puolestaan. Frisk luki kotona yrityksen papereita ja hämmästyi
Vanhempi tyttömme on Alma, 4, ja nuorempi on Loviisa, 1. Siihen on syynsä, että äitiysvapaa on pitkä. Olen innolla tutustunut eri aloihin muusta kuin juristin näkökulmasta. Lapsen syntymäpäiville ei tarvitse tehdä kakkua itse. Arvomaailmani muuttui. Annan teknistä konsultointia ja tutustutan japanilaisia teknologiafirmoja suomalaisiin ja pohjoismaisiin asiakkaisiin. Yritys on tuonut joustavuutta työhön. Sen pystyviiva jakautuu osioihin ”nyt” ja ”sit”, vaakaviiva osuuksiin ”tärkeää” ja ”vähemmän tärkeää”. MIB KANNUSTAA NAISIA pitämään kiinni ammatti-identiteetistään myös äitiysloman ja hoitovapaan aikana. ”Olen ammatiltani asianajaja ja nyt toista kertaa äitiyslomalla. Yritykseni tekee työtä japanilaisten päämiesten kanssa. Kun lasten huutelu lisääntyy, Sofia Frisk katsoo, että on hyvä hetki hiukan jaloitella. MiBissä pystyn kehittämään osaamistani niin, että vauva on mukana. Pidän lasteni kanssa olemisesta niin paljon, että työn pitää olla kiinnostava, jotta minulla olisi intressi olla poissa lasteni luota.” SANNA-MARIA LANKI, 32, JURISTI ”Mothers in Business -verkosto lähti liikkeelle, kun aloin runsaat kaksi vuotta sitten ajatella, että olisi kiva osallistua puolivuotiaan lapseni kanssa luennoille ja yritysvierailuille. Varsinkin, jos pöydällä on asioita enemmän kuin pystyy hallitsemaan. Verkosto haraa vastaan yleistä käytäntöä, jossa ollaan joko täysillä töissä tai täysillä kotona. Yrityksen perustaminen olisi ollut vaikeampaa, jos en olisi voinut alussa jakaa ajatuksiani mibiläisten kanssa.” EMMA TULLILA, 34, DIPLOMI-INSINÖÖRI Työn rajoittamisessa auttaa myös kroppa. Kyselin hieman ja löysin samanlaisesta toiminnasta kiinnostuneita äitejä. www.mothersinbusiness.fi ” Miksi naiset pelkäävät potkuja. Sillä on tarkoitus polkaista käyntiin yhdistyksestä ponnistava hanke, spin-off-yritys, joka tarjoaa työnantajille palveluita perhemyönteisyyden parantamiseksi. Ihan turhaan! Kannattaa rohkeammin luottaa arvoonsa työpaikalla. Miehet eivät arastele tehdä sitä. Pienen vauvan kanssa ei todellakaan pysty työskentelemään. Sellaiselle on paikkansa, mutta käytän mielelläni aivojani muuhunkin kuin vauvan nukkumisesta ja syömisestä puhumiseen. LAPSET ALKAVAT VÄSYÄ. Suurin piirtein näin teimme myös Alman kanssa. Olin siinä vaiheessa pyörittänyt puoli vuotta MiB:n toimintaa, ja sain siitä itseluottamusta yrityksen perustamiseen. Hän vie äidit ja lapset kurkistelemaan lasin takaa Blueprint Geneticsin laboratorioita. Työelämä pitäisi mibiläisten mielestä muuttaa perheystävälliseksi, mutta myös sellaiseksi, jossa perheelliselle työntekijälle annetaan paljon vastuuta. Perheen ja työn yhdistämisestä olen oppinut viime vuosina muutaman asian. Ja on menoja, jotka voi poistaa työkalenteristaan ilman, että firma kaatuu. MiB:ssä on kivaa, että siellä voi rauhassa puhua urahaaveista. – Naiset pelkäävät potkuja tai että tulee sanomista. Kuopuksen kanssa käyn myös perinteisissä vauvamenoissa kuten perhekahvilassa. Toisenkin äidin pienokainen pääsee kopasta syliin imetettäväksi. Keskustelukumppani on todennäköisesti samalla aaltopituudella. Tutkijatohtori Hanna Hiidenmaan, 34, vauva haluaa rintaa. Aion olla noin puolitoista vuotta Loviisan kanssa kotona, minkä jälkeen mies hoitaa häntä 4–5 kuukautta. Frisk suosittelee, että muutkin pienten lasten äidit tekisivät elämäntilanteensa rajoitukset selväksi työnantajalle. Olin ollut palkkatöissä, mutta huomasin, että haluan perhevapaan jälkeen perustaa oman yrityksen. Se kyllä kertoo, kun on syytä hellittää tahtia. Tuntuu kuin minulla ei tällä kertaa olisi yhtä kiire äitiyslomalta töihin kuin viimeksi, koska saan verkoston kautta aivoille virikettä ja pääsen juttelemaan samanhenkisten äitien kanssa. Frisk piirtää taululle nelikentän. Erica Candolin syöttää Williamille sosetta. Saimme alussa paljon apua Aalto Woman in Business -verkostolta, joka jakoi kanssamme kaikki käytäntönsä. Pystyn vaikuttamaan työaikoihini paremmin kuin palkkatyössä, ja aikaa jää perheellekin. Verkosto astui alkuvuodesta askeleen kohti tavoitetta, kun ryhmä mibiläisiä haki ja sai Teknologiateollisuudelta 50 000 euron hankeapurahan. ”KÄYTÄN MIELELLÄNI AIVOJA MUUHUNKIN KUIN VAUVASTA PUHUMISEEN” ”PERHEVAPAAN AIKANA ARVOMAAILMA MUUTTUI” 48 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 LM12_s44-51.indd 48 17.11.2016 14.43. Mothers in Business -verkostoa ei ollut olemassa edellisen äitiysloman aikana, mikä on harmi. – Kuva opettaa keskittymään vain niihin asioihin, jotka ovat nyt tärkeitä
Myös humanistiäitien työllistymiselle olisi kullan arvoista päästä keittiön kautta tutustumaan alojensa työpaikkoihin ja niiden toimintakulttuureihin sekä yhdistämään voimansa muiden samassa elämäntilanteessa olevien naisten kanssa. MiB-toiminta näyttää poikivan keskustelujen ohessa myös yrityksiä eli uusia, kiinnostavia työpaikkoja naisille. • TYÖPAIKAN HANKINTA. Kiertelisin mielelläni lapsen kanssa Mothers in Business -aktiivina älykkäiden kohtalotoverien työpaikoilla jakamassa ajatuksia ja kokemuksia strategioista, joilla voi selvitä ruuhkavuosista ja samalla edetä urallaan. Perhevapaa on hyvä hetki avautua miettimään, millaista työtä haluat tehdä. Naisverkostojen aktivoituminen voi Suomessa ajan kanssa johtaa siihen, että lainsäädäntö ja työelämä muuttuvat nykyistä perheystävällisempään suuntaan. ELINA HEINO HUMANISTIT TARVITSEVAT OMAN ÄITIVERKOSTON 26.12.2016–8.1.2017 Messukeskus Helsinki Suomen suurin sisähuvipuisto Alle 2-vuotiaat ilmaiseksi • 2-17-vuotiaat 15 € • Yli 18-vuotiaat 7 € • Perhelippu 40 € (sis. ÄITI, NÄIN PÄRJÄÄT TYÖELÄMÄSSÄ! • UNELMATYÖ. Usko omaan arvoosi ja kerro työpaikalla, mihin et elämäntilanteesi vuoksi pysty. Toivoisin olevani juuri nyt 30-vuotias, liike-elämän ammatissa ja äitiyslomalla. Vertaistuki on mahtava tuki tuulisina aikoina. Se on toimintamalli, joka esimerkiksi humanististen alojen äitien kannattaisi ilman muuta kopioida. • VEDÄ RAJAT. Yritykset eivät aina tiedä, mitä tarvitsevat. kaksi aikuista ja kolme saman perheen alle 18-vuotiasta lasta) Huom! Ilmainen pysäköinti! Lue lisää: Ennennäkemätön valikoima pomppulinnoja, pelejä ja testejä sekä urheilulajeja baseballista sumopainiin. Mieti, mitä sinulla olisi annettavana, ja tarjoa rohkeasti apuasi yritykselle, josta olet kiinnostunut. Työ puhuu puolestaan, eikä kukaan anna potkuja siksi, ettet ehdi työpaikalle aamutuimaan. Osta liput etukäteen verkkokaupasta pukinkonttiin! shop.messukesk us.com LM12_s44-51.indd 49 17.11.2016 14.43
Onnistuneen tuotteen tekeminen voimaannuttaa ja luo uskallusta ryhtyä uusiin haasteisiin. Hektisessä maailmassa elävillä ihmisillä on suuri tarve rauhoittua, keskittyä ja eheytyä. Se on osa itseä, huolellisuutta, tarkkuutta ja taiteilijaa, kuvailee Kojonkoski-Rännäli. Itsetehty tuottaa mielihyvää. Korttiin, kakkuun tai paitaan voi kirjailla oman iskulauseensa. PAULA POSTI kuvat COLOURBOX ja MOSTPHOTOS 50 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 LM12_s44-51.indd 50 17.11.2016 14.43. Itse tehdyllä voi ilahduttaa, yllättää ja vaikuttaa. Hän haluaa onnistua ja olla hyvä. Käsityö onkin myös vuorovaikutuksen väline, yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden luoja, joka voi yhdistää jopa eri kulttuureja. Aiemmin käden taidot olivat pakko ja kunnia-asia. Se näyttää persoonalliselta ja tuntuu inhimilliseltä. Käsityövaikuttaminen eli craftivismi on uusi ja lempeä keino saada mielipiteensä esille. Itse tekeminen auttaa ymmärtämään resurssien rajallisuuden. O min käsin tehty poikkeaa teollisesti valmistetusta, olipa se sitten mökki, kakku tai neuletakki. Itse tekeminen rakentaa itsetuntoa ja kehittää persoonallisuutta, sanoo käsityönopettaja, dosentti ja tutkija Seija Kojonkoski-Rännäli. Moniin käsillä tehtäviin töihin tarvitaan toisten apua, ja usein työ sujuu helpoiten yhdessä. Kun kasvattaa ruoka-aineita, leipoo, ompelee tai rakentaa, huomaa väkisinkin, millainen työmäärä tekemiseen kuluu, ja sellaista arvostaa. Ennen pakko, nyt rikkaus Osaaminen tuo turvallisuutta ja lisää luottamusta omaan pärjäämiseen. Käsistään kätevä osaa ostamisen sijasta tehdä itse tai purkaa ja koota jo ostetun entistä paremmaksi. – Tee-se-itse, tee-se-paremmin on nuorten tapa vastata kulutuskulttuuriin, sanoo Kojonkoski-Rännäli. Lapsen into kaikenlaiseen käsillä tekemiseen on rajaton. Kun lapset tekevät käsitöitä, he huomaavat, että tekemisen tapa on samanlainen kulttuurista, ihonväristä ja kielestä huolimatta, vaikka värit ja muodot voivat vaihdella, kuvaa Kojonkoski-Rännäli. Käsin tehty lahja se vasta ilo onkin! ” Itse tehdyllä voi erottautua muista: se on ainutkertaista. – Omin käsin tehty on enemmän kuin käyttöesine: ihminen rakastuu siihen mitä on tehnyt. Nykyään ne ovat ihailtavaa asiantuntijuutta, rikkautta ja omavaraisuutta, joilla voi kohentaa elintasoa ja elämän laatua. – Käsin tekeminen kasvattaa pitkäjänteisyyttä, mikä ei ole yleinen ominaisuus nykypäivän ihmisillä, toteaa KojonkoskiRännäli. Hyvin tehty työ herättää ihastusta ja tuo kiitosta. Epäonnistumiset kehittävät elämässä tarpeellista pettymysten sietokykyä ja sinnikkyyttä, jota tarvitaan kaikessa oppimisessa. Onpa sinnikkyys yhteydessä onnellisuuteenkin. – Käsitöiden tekeminen lisää erilaisuuden ymmärtämistä, mikä on tarpeen monikulttuurisuuden lisääntyessä. – Lapsi haluaa tehdä itse ja sanoo: minä itse. Jos materiaali on lähtöisin luonnosta, oppii samalla kunnioittamaan luontoa. Välillä joutuu pettymään, tulee virheitä eikä työ etene. – Kärsivällisyys ja keskittymiskyky lisääntyvät, ja hyvinvointi paranee, mikä vaikuttaa kaikkeen tekemiseen. oppiminen Omin käsin Ihmisillä on tarve toteuttaa osaamistaan käsin. Valmista ei synny nappia painamalla tai hipaisemalla. Itse tehdyllä voi erottautua muista, sillä se on ainutkertaista. Itsetekeminen ja halu selvitä ilman rahaa on muotia etenkin nuorten keskuudessa. Joskus on purettava aiemmin tehty tai aloitettava kokonaan alusta. Käsin tekeminen on kokonaisvaltaista ja kehollista toimintaa, jossa tarvitaan teoreettista ja käytännöllistä osaamista, ideointia, suunnittelua, ongelmanratkaisua, luovuutta, esteettisyyttä ja eettisyyttä. Jo pieni lapsi haluaa käyttää käsiään, laittaa itse ruuan suuhunsa, kengät jalkaansa, muovailla, rakentaa ja piirtää. Rakennettu voi sortua tai silmukka karata. Käsien käyttö kasvattaa luonnetta, tuo henkistä ja materiaalista hyvinvointia sekä edistää oppimista. Omaa osaamistaan on ilo esitellä ja näyttää muille
Iivanainen on oiva esimerkki siitä, ettei koulutus määrää, mitä ihminen tekee, vaan se voi mahdollistaa tekemisen. Se on rauhoittavaa ja tyydyttävää. Docendo 2015. Kakkujen tekemisessä tarvitaan lisäksi itseluottamusta ja rohkeutta, jota Iivanainen sai diplomi-insinöörin koulutuksesta. Iivanaisen blogi os: www.maku.fi/blogit/painted-by-cakes ” Käsin tekeminen kasvattaa pitkäjänteisyyttä, mikä ei ole nykyään yleinen ominaisuus. Oleskellessaan diplomi-insinöörikoulutuksensa loppuvaiheessa Malesiassa Iivanainen näki, millaisia kakkuja siellä valmistettiin, ja intohimo kakkutaiteeseen syttyi. Kakkujen tekemisessä tarvitaan käden ja silmän harjaantunutta yhteistyötä, sommittelun taitoa ja kontrastien huomioon ottamista. Insinööristä kakkutaiteilijaksi Parhaimmillaan käsillä tekeminen tuo onnen tunteen, flow-kokemuksen. Koulutus ja käden taidot johtivat oman yrityksen perustamiseen, ja Suomen Käsityön museo valitsi Iivanaisen Vuoden 2013 käsityöläiseksi. Kun tekee käsin jotakin helppoa, vaikkapa neuloo vain nurin-oikein, ei joudu ajattelemaan, vaan työ sujuu automaattisesti. Emma Iivanainen: Emman kakut, leivokset & jäätelöt. – Tekemisessä onnistumisen tunne ja onnistumisen kokemus ovat niin merkityksellisiä ja palkitsevia, että tekisin kakkuja, vaikkei kukaan tietäisi eikä maksaisi siitä mitään. www.yhteisetlapsemme.fi LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 l 51 LM12_s44-51.indd 51 17.11.2016 14.43. Flowkokemuksista vaikuttaa olevan kyse myös DI, kakkutaiteilija, bloggaaja ja leivontakirjailija Emma Iivanaisen työssä. Hän on luonut kakkutaiteesta itselleen ammatin ja uran. Tekeminen tuo sisältöä elämään. Seija Kojonkoski-Rännäli: Ajatus käsissämme – Käsin tekemisen filosofiaa. asti avoinna oleva näyttely on suunnattu lapsille ja nuorille. Voisiko käsien käytöllä ehkäistä tarpeettomuuden ja riittämättömyyden tunteita, masennusta ja riippuvuuksia. Aika ja paikka saattavat unohtua tehdessä. 18.12. UTU 2014. Alkoi syntyä uskomattoman kauniisti koristeltuja ja maistuvia taideteoksia. Katselin televisiosta, miten Amerikassa tehtiin kerrostäytekakkuja. – Olin jo lapsesta saakka kiinnostunut käsillä tekemisestä, muovailusta, savitöistä, maalaamisesta ja piirtämisestä. Koska kiinnostus oli jo olemassa, tarvittiin vain kipinä – ja insinöörin kirjat vaihtuivat leipomiseen. Sen yhteydessä järjestetään käsityönäytöksiä ja varjoteatteriesityksiä, joista tietoa os. – Kakkutaide on veistostaidetta ja kuvataidetta sekä ongelmanratkaisuja, miten kakku pysyy kasassa, kestää kylmäsäilytyksen, on kaunis, maistuu hyvältä ja on elämyksellinen teos sekä itselle että muille. KÄSIN KIRJOTTU • HELSINGISSÄ, Annantalolla Käsiin kirjottu -näyttely tarjoaa tietoa Itä-Euroopan romanien tilanteesta ja esittelee romanien tekemiä perinnekäsitöitä. Vaikka kakku on olemassa vain hetken, se voi tuottaa voimakkaan elämyksen. Ainakin taideterapioissa käsillä tekemistä käytetään hoitokeinona. – Käsityö on kuin pursi, johon voi istahtaa ja antaa aaltojen viedä
teiniraskaus Sirkun tähdet Teineinä äideiksi tulleiden Emmaculate Sangin ja Naomi Kemboin elämä Keniassa olisi ohdakkeista, ellei Sirkku Saini-Sjöman olisi ryhtynyt heidän tuekseen. LEILA ITKONEN kuvat NINA KAVERINEN 52 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 LM12_s52-57.indd 52 18.11.2016 8.19. Heidän lastensa ei ole tarvinnut hävetä isättömyyttään missään vaiheessa
”Kerromme lapsille koko tarinan, kun he kasvavat.” LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 l 53 LM12_s52-57.indd 53 18.11.2016 8.19. Raimonin äiti Emmaculate Sangin (vas.) ja Islan äiti Naomi Kemboin kohtelu sai aikaan lainmuutoksen Keniassa. Raskaana olevia tyttöjä ei saa enää erottaa koulusta
Niin hän kuin Naomikin tulivat raskaaksi tahtomattaan, teineinä. Takaisin kouluun Erityislastentarhanopettajana sekä lastenja nuorten ryhmäpsykoterapeuttina työskentelevän Sirkku Saini-Sjömanin 50-vuotispäivä ja Kenian-matka osuivat Naomin, Emmaculaten ja muiden koulusta potkittujen tyttöjen kannalta täydelliseen aikaan. – Maaseudulla valitsi myös uskomus, jonka mukaan raskaaksi tulleet naiset eivät opi enää mitään. Hänet, Emmaculate ja neljä muuta samanaikaisesti Meibekin alueella koulua käynyttä tyttöä oli jo potkittu pois koulusta raskauden takia. Tunsin entuudestaan teiniäitejä, jotka perhe oli hylännyt, eikä heillä ollut mitään muuta mahdollisuutta kuin toimia prostituoituna, Naomi jatkaa. Paikallisviranomaiset tekivät myönnytyksen, tukihan World Visionkin Saini-Sjömania. – Poikani ei tiedä mitään isästään, Emmaculate sanoo. Tyttökuusikosta yksi on edennyt kauppiaaksi. – Mama Sirkku lupasi meidän kaikkien sukulaisille, että hän alkaa kerätä rahaa opintoihimme yhdessä World Visionin paikallisten työntekijöiden kanssa, Naomi ja Emmaculate kertovat. 54 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 LM12_s52-57.indd 54 18.11.2016 8.19. Hän on maratoonari ja vietti uransa vuoksi juuri kolme kuukautta Etelä-Koreassa. Asuntolahankkeen ehdoksi tuli, että raskaana olevien tyttöjen pitää päästä jatkamaan opintojaan. Emmaculaten molemmat vanhemmat olivat tuolloin kuolleet, eikä Naomikaan saanut tukea vanhemmiltaan: – Isä sanoi heti raskaudestani kuultuaan, lähde! Majailin siskon luona, ja mietin, mitä tekisin elämälläni. Isla ja Raimon saavat kuulla koko suomalaiseen isoäitiinsä liittyvän tarinan vasta, kun ovat riittävän isoja. He olivat tuskin vuottakaan, kun tapasivat Sirkku SainiSjömanin ensimmäistä kertaa. Toisin kuin monet Kenian maaseudulla elävät lapset, Isla ja Raimon eivät säikkyneet mzunguja eli valkoihoisia edes ihan pieninä. Hänelle selvisi pian, että Keniassa raskaaksi tulemista pidettiin tyttöjen omana häpeänä – vaikka raskaudet olisivat saaneet alkunsa raiskauksista. V aikka kolmatta luokka käyvien Isla-tytön ja Raimon-pojan lippalakit meinaavat valahdella silmille, molemmat heittävät palloa tarkkaan – välillä myös meille suomalaisvieraille. Saini-Sjöman tukee vuonna 2007 löytämäänsä tyttökuusikkoa edelleen. Saini-Sjöman ja Suomen World Visionin erityisasiantuntija Ulla Tervo päättivät olla antamatta periksi. – Meillä ei pitänyt olla minkäänlaista tulevaisuutta. Vain huonojen vaihtoehtojen keskelle joutuneet nuoret naiset kertovat harkinneensa jopa itsemurhaa. Saini-Sjöman matkusti Meibekiin, koska oli päättänyt rakennuttaa syntymäpäivälahjarahoillaan tyttöjen asuntolan. Raskausaikanaan tytöistä tuli toinen toistensa parhaita tukijoita. Hän sai kuulla koulusta erotetuista tytöistä kesken matkansa. Prostituutio – vai itsemurha. – Tällä hetkellä meistä kuudesta vain Purity asuu kaukana. Naomin vanhemmat heltyivät, ja lopulta myös Emmaculaten veljen vaimo hyväksyi, että niin käly kuin tämän tuleva lapsikin asuisivat veljen perheen luona. Seuraavaksi suomalaisnainen alkoi suostutella tyttöjen perheitä ottamaan tytöt takaisin kotiin. Aikuisten kesken puhe on karua. PERHEET KÄÄNSIVÄT SELÄN RASKAANA OLEVILLE TYTÖILLE. Espoolainen Sirkku on Raimonille ja Islalle kuin suomalainen isoäiti, ja heidän äitinsä Emmaculate Sang ja Naomi Kemboi kutsuvat Sirkkua mamakseen
Nyt perheeseen kuuluvat myös 2,5-vuotias pikkusisko ja tämän isä. LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 l 55 LM12_s52-57.indd 55 18.11.2016 8.19. ” Tunsin teiniäitejä, joilla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin toimia prostituoituina. Abigail Manegichin poika Tony (oik.) ei ole tavannut isäänsä, mutta velipuoli Markin isä kohtelee häntä kuin omaa poikaansa. Naomi Kemboi ja Isla elivät ensimmäiset vuodet kahden
Tyttökuusikon lapsuudessa naisen rooli oli rajoittunut siksikin, että vedenhankkiminen oli ensisijaisesti naisten ja tyttöjen työtä. – Kouluun pääsi vain, jos kotona ei ollut jotain tärkeämpää tekemistä. Osan tuloistaan he lähettävät vanhemmilleen maalle. Kenian maaseudulla naisten ja tyttöjen asema on edelleen miehiin verrattuna huono. Täällä sijaitsevat myös Tiedeinstituutti ja arvostettu Bangalore Medical College. Sano nyt, että hankkivat kodinhoitajan, joka osaa laittaa kunnon ruokaa. Äiti: Esha, 26 Isä: Sanjay, 27 Perhe: Mala (tytär), 5, Rahul (poika), 3, Manjula (isoäiti), Hari (isoisä) Harrastavat: laitesukellusta ja lenkkeilyä Tykkäävät: kierrellä antiikkikauppo ja Eivät tykkää: ruuanlaitosta, vaan tilaavat usein take away -ruokaa kotiin 6. Taasko ne syövät pizzaa. Tyttökuusikon lapset tykkäävät siitä, että suomalainen isoäiti opettaa heille uusia leikkejä. Elämää Intian maaseudulla ja kaupungissa Onko se uusi läppärinne toiminut ihan hyvin. Hän ei ole saanut koulutusta, mutta osaa kyllä poistaa kipeän hampaan tai asentaa proteesin. – Mama Sirkku kouluttaa täällä käydessään World Visionin kanssa myös lastentarhanopettajia, Naomi ja Emmacula kertovat. Vahvan naisen malli Sirkku Saini-Sjöman on opastanut teiniäitejä niin vanhemmuudessa kuin naiseuteen liittyvissä asioissa. No, kuten näkyy, ihan hyvin! Naapurin naperot Sanjay on hammaslääkäri ja Esha IT-alalla. Esimerkiksi perhesuunnittelu on monille kenialaistytöille vieras aihepiiri. Hän hoitaa siellä potilaita, joilla ei ole varaa mennä hammaslääkäriasemalle. Naomi ei aio hankkia enää lapsia. ”SIRKUN TÄHDILLÄ” ON HYVÄ ITSETUNTO JA OMAT MIELIPITEET. – Minulla ja opettajana työskentelevällä miehelläni on myös 2,5-vuotias tytär. Bangalore Intia New Delhi Namaste! ANNIINA MIKAMA ja CARLOS DA CRUZ – Olemme kaikki yhdessä päivän tai kaksi aina, kun Sirkku tulee Keniaan. Bangalore on pitkään ollut Intian informaatioteknologian keskus, jota kutsutaan Intian Piilaaksoksi. Nyt haluan keskittyä siihen, että pystyn tarjoamaan tyttärilleni paremman elämän, kuin minulla on ollut. Aluksi hän kävi pari kertaa vuodessa, mutta nykyisin vuoden välein. Esha ja Sanjay säästävät rahaa isompaan asuntoon. Lopulta laki muuttui Sirkun suojatit ovat puhuneet paljon koulutuksen merkityksestä. Sanjayn isä pitää vastaanottoaan kadunkulmassa Keralassa. LM12_s52-57.indd 56 22.11.2016 11.38
– Aviomieheni kohtelee Tonya aivan kuin yhteistä Mark-poikaammekin. Nuorten vanhemmat jäävät yhä useammin yksin ja joutuvat hakemaan seuraa muista saman ikäisistä – vaikkapa seniorikeskuksen tietotekniikkakurssilta kuten Eshan äiti. Kastittomat kelpaavat vain vähiten arvostettuihin töihin. – Mutta minusta tulee lentäjä, Emmaculaten Raimon-poika uskoo. LM12_s52-57.indd 57 18.11.2016 8.19. Silloin hän saisi myös parempaa palkkaa. puolison valintaan tai äänestämiseen. Teiniäitien asema on parantunut koko maassa: Kenian lakiin kirjattiin jo 2011, ettei tyttöjä saa erottaa koulusta raskauden takia. – Olemme tsempanneet muita kesken koulunkäynnin raskaaksi tulleita tyttöjä. Myös pari päivää aiemmin tapaamamme Tony haluaa lentäjäksi. – Jos menen naimisiin, haluan miehen, joka on rakastava ja välittävä. Ennen sosiaalinen nokkimisjärjestys oli selvä, eikä yhteiskuntaluokasta siirrytty toiseen. Nykyään avioliitot kastien välillä sallitaan ja kastittomankin on mahdollista päästä merkittävään virkaan – jopa presidentiksi kuten K. Ne takaavat myös sen, että voi mennä naimisiin rakkaudesta. Taustalla on vanha hindulainen laki. Molempien vanhemmat ehtivät jo olla huolissaan lapsistaan, jotka asuivat sinkkuina kaupungissa ennen kuin löysivät toisensa. Isättömyys ei ole häpeä Emmaculate elää tällä hetkellä kaksin poikansa Raimonin kanssa. TYÖ & PERHE Nuoret naiset työskentelevät vielä harvoin kodin ulkopuolella, mutta työssäkäyviä on koko ajan enemmän. Ja jotta meidän on helppo ymmärtää toisiamme, toivon, että mieheni on samasta heimosta kuin minä. Sekä valtio että työnantajat pyrkivät tekemään työssäkäynnin ja perhe-elämän yhdistämisestä helpompaa. Nuorten muuttaessa pois kotoa perinteiset suurperheet hajoavat. Kaikkein kiitollisin hän on siitä, että hänen isättömänä syntyneen esikoisensa ei ole tarvinnut hävetä isättömyyttään. Kastijärjestelmään perustuva syrjintä on kielletty Intian perustuslaissa, mutta kastiajattelu on silti voimissaan. Hänen raskausaikanaan kokemansa syrjintä on vaihtunut hyvään ja tasapainoiseen elämään Eldoretin kaupungissa. Narayanan, joka toimi Intian presidenttinä 1997–2002. Hänen äitinsä Abigail Manegich on yksi Meibekissä pulaan joutuneista, mutta Sirkku Saini-Sjömanin löytämistä tytöistä. R. Kun Mala täyttää kuusi, hän menee kouluun ja muuttaa vanhempiensa luo kaupunkiin. Sen tehtävä on suojella kantajaansa. Mala ja Rahul asuvat viikot Eshan isovanhempien luona maalla ja viikonloppuisin kotonaan. Koska nuorten äitien kuusikko on pärjännyt esimerkillisesti niin opinnoissaan kuin äiteinäkin, heitä on pyydetty kertomaan tarinaansa kouluihin. INTIASTA SUOMEEN KASTIJÄRJESTELM Ä BINDI Joo! Niin kuin isoäiti! – Mama on korostanut, että tärkeintä ovat koulutus ja omat tulot. Yhteiskunta jakautuu pääasiassa bramiineihin (oppineet), kshatriyoihin (sotilaat), vaišyoihin (kauppiaat) ja šudriin (maanviljelijät ja käsityöläiset). – Kioskini on auki aamukuudesta iltakymmeneen, perheensä kanssa puodin takahuoneessa asuva Abigail kertoo. Väritäplää otsassa kutsutaan joskus virheellisesti kastimerkiksi, vaikka bindi ei sellainen ole. – Nykyisin vauvatkin saavat tulla asuntoloihin, Naomi ja Emmaculate tietävät. Emmaculatelle työ on kutsumus, mutta informaatioteknologiaa opiskellut Naomi unelmoi paremmasta ammatillisesta tulevaisuudesta ja toivoo saavansa vielä koulutustaan vastaavaa työtä. Kasti vaikuttaa yhä esim. Tällä hetkellä Nokian toimitusjohtaja on New Delhistä kotoisin oleva Rajeev Suri. Sekä hän että Naomi työskentelevät lastentarhanopettajina. IT-ala yhdistää suomalaisia ja intialaisia. Eshan ja Sanjayn sukulaisissa nuorten moderni ja itsenäinen elämäntapa aiheuttaa hämmästelyä
Kuvitus on iloista ja pehmeäsävyistä, ideansa Jormalainen toteuttaa selkeästi ja pientä piperrystä vältellen. ISMO LOIVAMAA kuukauden kirjat LASTENRUNOUS ELÄÄ UUTTA NOUSUKAUTTA. Elina Kynsijärven kirjoittama ja Benjam Pöntisen valokuvin kuvittama Loruja kotieläimistä tuo tarjontaan pientä vaihtelua. ONNEKSI NONSENSE EI OLE ENÄÄ AINOA TYYLI-IHANNE. Vaikka kirjassa ei pörhistellä suurella elämänfilosofialla, käsitys yhdenvertaisuudesta pilkahtaa parissa runossa: ”Me olemme sama sukua, / vaikka kannamme eri pukua. Kymmenet eläimet tulevat hauskalla tavalla tutuiksi; runoilija on ollut lämpimällä päällä. Jotkin runot ovat pieniä ja koruttomia esittelytekstejä, mutta suurimmassa osassa on huumoria ja yllätyksellisyyttä. Runoissa iloitaan vauvasta, ja kansanrunouden rytmiä mukaillessaan ne houkuttelevat myös keinuttelemaan ja kieputtelemaan lasta. Taustaltaan kristillinen Lasten Keskus on tehnyt kulttuuriteon. Kuvista voi nuuskia Janssonille tuttuja elementtejä, joskus jopa taiteilijan omakuvaa muistuttavaa tyylittelyä. turvapaikan hakijoista ja lapsesta, ”jonka isän täytyy sotia”. Raikas kuvitus on täynnä iloa ja kekseliäisyyttä. Näissä runoissa ”Mielikuvitusta, heillä on purjeenaan” ja toisinaan vietetään myös rauhallisen tunnelman hetkiä. Lohdutus ja suoja ovat läsnä silloinkin, kun suru tai epäilys tuntuvat suurilta. LYYRISYYS PÄÄSEE TAAS ESILLE. Kuvituksen ohella piristävältä tuntuvat lämpimän kotikutoiset lorut, jotka ammentavat pikemminkin 1900-luvun alun runoperinteestä kuin nonsensesta. Mukaan on otettu myös ajankohtaiset runot esim. Iloa ja huumoria on vaikka millä mitalla! Huovi sieppaa runojensa ideat kuvista, mutta niin oivaltavasti, että runot kasvavat itsenäisiksi. Lorujen viehättävä yksinkertaisuus sopii pienten lasten kirjaan. Joissakin runoissa tökkii se, että ne on suunnattu aikuisille, esim. ”Hangen alla rauhaisa / on sydäntalven pesä”, runoillaan vuoden kallistuessa loppuun. Samaa sukua Jukka Itkosen runokirjassa Hirvi irvistää (kuvittanut Matti Pikkujämsä) kuljetaan suomalaisessa metsässä ja möyhitään rantamaisemissa. Kirjassa tavataan myös skeittaava koppakuoriainen ja haavenalle. Hellää ja kotikutoista Mitä ilmeisemmäksi Suomen kaupungistuminen käy, sitä kiihkeämmin lapsille laaditaan kirjoja kotieläimistä ja maatilojen toimeliaasta arkipäivästä. Vauvalle valoisia runoja ”Ihmisen lapsuus on maailman arvokkain suojelun kohde”, on opettaja ja lastenkirjailija Inkeri Karvonen joskus todennut. Näkemystään hän on toteuttanut liki 40 vuoden ajan lastenrunokokoelmissa, nyt viimeksi kirjassa Hupsuja hassuja hipsukkatassuja (kuvittanut Emmi Jormalainen). Kirja täynnä lämpöä Anna-Mari Kaskisen ja Pia Perkiön Suuressa sylissä (kuvittanut Virpi Penna) sisältää alaotsikkonsa mukaan runoja ja rukouksia. Kokeneiden runoilijoiden yhteistyö edustaa nykyisin jo hyvin harvinaiseksi käynyttä uskonnollista lastenkirjallisuutta. Runo taas voimissaan Runoilija lämpimällä päällä! Kulttuuriteko ! 58 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 LM12_s58-62.indd 58 18.11.2016 9.05. / Myös kaikki me ihmisetkin.” Kuvitus on olennainen osa kirjaa: kuvissa on ihmettä ja iloa, kekseliäisyyttä ja kauneutta. Huumorista, lyyrisyydestä ja perinteisyydestä syntyy parhaimmillaan valoisaa runoutta. Suurikokoisen kirjan eläinvalokuvat ovat hellyttäviä ja maaseutukin näyttää rikkumattoman idylliseltä entisaikaisine vellikelloineen ja kärrypolkuineen. vauvan hymyä ihastelevassa runossa ”Koko maailmamme / vauva valaisee”. Suuressa sylissä on lämminhenkinen lastenrunokokoelma, jossa puhutaan kaikille tutuista arkipäivän ilmiöistä, tunteista ja turvallisuudesta. Iloa ja huumoria Historiallista kuvitustaiteen kimmellystä löytyy Tove Janssonin 1940luvun postikorteista ja Hannele Huovin kertovista runoista kootussa teoksessa Taikavuosi – Runo joka kuukaudelle. Runoilijat käsittelevät tunteita realistisesti ja viisaan ymmärtäväisesti; kaikessa lyyrisyydessäänkin runoissa ja rukouksissa on konkreettisuutta ja arkisuutta. ”Iloa ja ihmetystä elämässä riittää / ja joka päivä asioita, joista tahdon kiittää”, muistuttaa Perkiö aloitusrunossa
Ja seikkailuksi käy myös uni... Se uskoo, että ”on elämä parempaa tuolla päin. Ollikainen tarjoaa hupia myös aikuisille kommentoidessaan kirjallisuuden keinotekoisia rajoja: ”Kaksi pientä porsasta, / Fiktio ja Fakta, / karkasivat karsinasta, / ottivat siis hatkat.” Onneksi aikuisuus sentään vain häivähtää kokoelmassa. Riimirunoja Linnunradalle Aki Ollikaisen lastenrunokirjassa Merirosvo Morgan ja matruusi Hulkkonen (kuvittanut SiljaMaria Wihersaari) tehdään hurjia runomatkoja kautta seitsemän meren aina Linnunradalle asti. / Tuollapäiniä ei löydy mistään”. Onneksi kirja on tarpeeksi suurikokoinen, sillä Bondestamin kuvista löytää vaikka mitä: hurjuutta, kauneutta ja graafisia yksityiskohtia, ihan pientä piperrystäkin. NOSTALGINEN MATKA MAURI KUNNAKSEN Joulupukkikuvakirja on käännetty 26 kielelle, ja maailman eri kolkilla sitä on myyty lähes kaksi miljoonaa kappaletta. IHAN YHTÄ TÄRKEÄÄ on se, että kouluikäinen lapsi pääsee nyt kurkistamaan kirjan tekemisen taustoihin. Tehokkaimmillaan otukset ja tunnelmat leviävät koko suurelle aukeamalle. Ollikaisen ensimmäinen lastenkirja ei sitoudu vain uhkeaan seikkailuun, vaan toisinaan ihmeet mahtuvat lastenhuoneeseen, lapsen omaan maailmaan. Suomessa on jo paljon huippusuosittuja lastenkirjoja, joiden juhlapainoksiin voisi vastaavanlaista bonusmateriaalia liittää. Lohdullisemmin sentään sujuu Kuukurkolla, joka ihastelee kauneutta niin paljon, että jopa syöminen unohtuu. Wihersaari osoittautuu nuoreksi ja lahjakkaaksi kuvittajaksi, jonka tyylilajissa on ihan todellista persoonallisuutta. Olipa lukija sitten lapsi tai aikuinen, voikuvaeltaja-otuksen kohtalo koskettaa. Burleskista huumoristaan tunnettu kirjailija pyöräyttää ihmeellisiä otuksia ja kohtaloita, jotka eivät välttämättä ole onnellisia. LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 l 59 LM12_s58-62.indd 59 18.11.2016 9.05. KIRJALLISUUSKASVATUKSEEN on monta reittiä! p ii rr o ks e t k ir ja st a M E R IR O S V O M O R G A N JA M A T R U U S I H U L K K O N E N Burleskia huumoria Ruotsalainen kirjailija Ulf Stark ja hänen suomalainen luottokuvittajansa Linda Bondestam esittelevät mielikuvituksellisia erikoisuuksia runokirjassa Ennen näkymättömiä eläimiä (suomentanut Liisa Ryömä). Kunnas kertoo lapsuutensa jouluista Vammalan kauppalassa sekä kuvakirjansa syntyhistoriasta. Niistä tulee hyvä mieli. Tove Janssonin tavoin Stark kun ei niin kovasti piittaa lastenkirjallisuuden totunnaisuuksista. KIRJAN 35-VUOTISJUHLAN kunniaksi Otava on ottanut klassikosta uuden painoksen, johon sisältyvät kirjailijan hauskat jälkisanat. Reissun lomassa hiljennytään toviksi ja silloin ”ilta on tyyntynyt / ja tähtimeri syttynyt”
Lehti viestittää tätä ideaa hyvin.” Milla ”Mukavan monipuolista sisältöä. Mikä voisi olla tärkeämpää kuin lapsen hyvinvointi ja oikeudet. Liikutun/herkistyn aina kyyneliin saakka. Jokainen meistä ansaitsisi turvallisen lapsuuden. Lehden aiheet ovat ajankohtaisia ja sydäntäni lähellä. Usko hyvään on kuitenkin aina tallessa. Tehkäämme parhaamme, että se olisi turvallinen, kaunis ja ihana.” Asta ”Lapsen Maailma -lehti yllättää aina positiivisesti jutuillaan! Lehdessä käsitellään arkojakin aiheita. Itse toivoisin vielä lisää juttuja esim. Lapsen maailman tulisi olla kaunis, mutta aina näin ei ole. Maksamme kaikista julkaistuista viesteistä 20 euron palkkion, joten liitä mukaan osoite, sotu ja tilinumero! 60 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 LM12_s60.indd 60 21.11.2016 11.42. diabetesja epilepsialapsien arjesta.” Nimimerkitön Anna palautetta Lapsen Maailmasta joko sen verkkosivuilla tai Facebookissa. Kirjoitatte todella tärkeistä asioista. He ovat rakkaita ja tärkeitä. Lehti todella aukaisee silmät ja panee ajattelemaan, mikä tässä elämässä on olennaista ja tärkeää. lukijapostia Tilaa nyt Lapsen Maailma! Kestotilaus vain 72 e/vuosi. www.lapsenmaailma.fi tai www.facebook.com/lapsenmaailma Arvomme kaikkien vastaajien kesken lastenja nuortenkirjoja! LÄHETÄ VIESTISI OSOITTEELLA Lapsen Maailma, Postia lukijoilta, Armfeltintie 1, 00150 Helsinki tai lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi Toimitus lyhentää jutut tarvittaessa. Tarkemmat tiedot www.lapsenmaailma.fi ANNA PALAA! ”Lapsen Maailma on kyllä hyvä lehti! Lehden aiheet ovat koskettavia. Lapset ovat aina etusijalla
Geenien saneleman maksimipituuden voi tavoittaa, jos ihminen parin ensimmäisen elinvuotensa aikana saa riittävästi vitamiineja, hivenaineita ja proteiineja. LYHYYS ALKOI HÄVET TÄÄ. Odotin kasvupyrähdystä, mutta sitä ei tullut. PITUUTEEN VAIKUT TAVAT ennen kaikkea perintötekijät ja ravitsemus. PITUUT TA PIDETÄÄN edelleen yhtenä hyvinvoinnin indikaattorina. Lyhyys on ekologisestikin järkevää. Saimme lapsina kylliksi ruokaa ja vointimme on hyvä. Ihmiset alkoivat kasvaa, Anni Kytömäki on kirjailija ja metsänkulkija, jonka kotona asuu kolme eri-ikäistä mieshenkilöä. Lyhyyden negatiiviset vaikutukset todentuvat selvimmin vilkkailla kävelykaduilla, joilla jyrätyksi tulemisen tunne on arkea. Hän pääsee ahtaisiin luoliin ja muihin jännittäviin paikkoihin, joihin kookas ei mahdu. Länsimaissa päästiin kivikauden keskimittoihin vasta 1900-luvulla. LUONTOHARRASTUKSEN MYÖTÄ aloin oivaltaa, että lyhyt on lyhyt ainoastaan ihmisten ilmoilla. Pitkäksi kasvamisesta tuntuu tulleen itseisarvo, jota ei sovi kyseenalaistaa, vaikka keskipituutta lyhyempiä ihmisiä on paljon. En enää missään nimessä tahtoisi olla pitempi. Vuosi vuoden jälkeen terveydenhoitaja piirsi pituuskäyrää, joka matoi alinta viivaa pitkin. On varmasti totta, että pituus saattaa viestiä otollisista kasvuoloista. Hän katsoi minua päästä varpaisiin ja tokaisi: ”Miten kukaan voi olla noin lyhyt! Siis ootko sä muka kolmannella! Ekalla tai ehkä just ja just tokalla!” Olin silloin vähän yli 130 senttimetriä pitkä. Myös tilaisuuksissa, joissa seisotaan, lyhyt kokee huonommuutta: pienikokoinen saatetaan sivuuttaa keskusteluissa, koska häntä ei yksinkertaisesti ”nähdä”. Kääntäen ei kuitenkaan voida väittää, että lyhyys ilmentäisi huono-osaisuutta. Museoiden tuolit, pöydät, oviaukot, kiesit ja työvälineet näyttävät järjestään itselle mitoitetuilta. kun ravitsemusta ja hygieniaa ryhdyttiin tietoisesti kohentamaan. Pieni pystyy puikkelehtimaan oksien alta ja kalliosolien läpi helpommin kuin pitkä. Sata vuotta sitten suomalaiset olivat keskimäärin noin 10 senttiä lyhyempiä kuin nykyään. Lyhyen ihmisen vaatteet, jalkineet ja polkupyörä ovat pienempiä kuin pitkän, joten varusteisiin tarvitaan vähemmän materiaa. OLI SYKSY 1989. EN ENÄÄ MISSÄÄN NIMESSÄ LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 l 61 LM12_s58-62.indd 61 18.11.2016 8.33. Olin aina ollut luokan pienimpiä, mutta en ollut mieltänyt itseäni mitenkään käsittämättömän lyhyeksi. Minäkään en enää kouluaikojen jälkeen ole mieltänyt itseäni poikkeuksellisen lyhyeksi, sillä tuttavapiiriini on liittynyt monia lyhyempiä tai vain hieman pitempiä ihmisiä. Lähdin muiden lasten joukossa siirtymään koulun sisätiloihin, kun rinnakkaisluokkalainen tyttö äkkäsi minut. Sanoja kannatteli iva, jota en ollut ennen saanut osakseni. Rinnakkaisluokkalainen oli ensimmäinen, joka moitti lyhyyttäni. Sirojen rekien ja jakkaroiden äärellä olo tuntuu kotoisalta: Ihmiset eivät aina ole olleet jättiläisiä. Yleistysten on tapana olla liian jyrkkiä, niin tässäkin tapauksessa. Lyhyen pitkä taival TAHTOISI OLLA PITEMPI. kolumni ANNI KYTÖMÄKI MUISTELEE KASVUKIPUAAN, JOTA AIHEUTTI PITUUS – TAI OIKEAMMIN SEN PUUTE. Metsässä pienikokoisuudesta on etua. Tiede-lehden (3/2014) mukaan Homo sapiens -lajin edustajat olivat jo 200 000 vuotta sitten suunnilleen samanpituisia kuin nykyään, sillä pyyntija keräilytaloudessa ravinto oli monipuolisempaa kuin myöhemmin. Hupenevien luonnonvarojen maapallolla perusterveen ihmisen pienikokoisuus ei siis millään muotoa ole ongelma. Kuljemme lyhyiden jäljillä. Maatalouteen siirtymisen jälkeen ravinto köyhtyi ja keskipituus laski. Vaikka hän ei suoranaisesti haukkunut, sydämistyin. Jäin 156 senttimetriin, vajaat 10 senttiä alle naisten keskipituuden. JOS LYHYT LAPSI tai aikuinen kokee olevansa epäkelpo, suosittelen lääkkeeksi paitsi metsää myös kotiseutumuseota. Välitunti päättyi
” Hilla Kauppinen, 13, kuvattiin Helsingin observatoriossa. Siellä voi osallistua mm. tähtitieteen peruskurssille. www.observatorio.fi, www.ursa.fi ” Aloitin tähtitieteen harrastuksen tänä syksynä. On kiehtovaa oppia, miten universumi toimii, oppia mittakaavaa ja sitä, missä itse on pienenä tämän kaiken keskellä. Haaveenani on saada joskus oma kaukoputki. kuva SAMI PARKKINEN www.samiparkkinen.com muotokuva Hilla Kauppinen 62 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2016 LM12_s58-62.indd 62 18.11.2016 8.33
LM12_s63.indd 63 15.11.2016 17.18
” (s. Pienen ihmisen suuria aiheita: LM12_s64.indd 64 17.11.2016 12.49. 42) Kohderyhmä on taatusti oikea. BF Media 040 544 4027 ILMOITA LAPSEN MAAILMASSA. ” Mutta miten siellä arkussa voi hengittää, kun laitetaan multaa päälle