”. Mielenterveysoppia nuorille Yhteistyövanhemmuus auttaa erossa Sauli Niinistön haastattelu Hittilelu – ihan pakko saada! LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU • 12 • 2017 Saariston lapset ” Jos lapsilla on leikkikavereita, Utöstä löytyvät kaikki hyvän elämän ainekset. Miten puhua lapsen kanssa kuolemasta
Oikeusministeriö asetti v. laajennetulla tapaamisoikeussopimuksella. Tiedonhankinta Lastensuojelun Keskusliiton tietopalvelu Grafiikka Anniina Mikama Lapsi avioerossa Jos avioliitto päättyy eroon ja perheessä on alle 18-vuotiaita lapsia, täytyy sopia mm. Asumissopimuksia Vuoroasuminen Huoltajuus * Valtaosa lapsen asumista, huoltoa ja tapaamista koskevista sopimuksista tehdään yhteisymmärryksessä. 2015 työryhmän, joka koettaa saattaa ajan tasalle lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön. Lä ht ee t: TH L, La ps en el at us ja hu ol to 20 16 ; O ik eu sm in is te riö , La ps en hu ol to la in uu di st am in en , Ty ör yh m än m ie tin tö ; Va lk am a & Li tm al a, La st en hu ol to rii da t kä rä jä oi ke uk si ss a. Huoltajalle tulisi myös velvollisuus myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen. Lakiin kirjattaisiin lapselle oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä (esim. 5 %:ssa kaikista sopimuksista. 2016 tilastoja Tapaamissopimukset yhteensä 22 542 kpl. 2016 tilastoja * Tiedot ovat v. Myös lapsen osallisuutta häntä koskevissa päätöksissä pyritään lisäämään. Sopimuksia yhteensä 31 421 Yhteishuolto Yksinhuolto äidille Yksinhuolto isälle Jatkossa voitaisiin sopia myös huoltajien välisestä tehtävienjaosta, oheishuoltajista ja tiedonsaantioikeudesta. 6 % 1 % 93 % * Tiedot ovat v. siitä, missä lapsi asuu, kuka on lapsen huoltaja ja miten tapaamisoikeus järjestetään. isovanhempaa tai sijaisvanhempaa). Tavoitteena nopeuttaa lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa oikeudenkäyntiä. Varsinaisia huoltoriitoja on arvioitu olevan vuosittain noin 2 000 eli n. Työryhmä näki tärkeänä, että huoltoriidan yhteydessä lapselle nimettäisiin ulkopuolinen tukihenkilö. Laki ei tällä hetkellä tunne vuoroasumista, vaan se toteutuu esim. Lapsen asuminen ja tapaaminen * sopimus asumisesta äidin luona sopimus asumisesta isän luona 500 sopimusta vuoroasuminen yhteensä 17 347 kpl yhteensä 2 652 kpl Säännökset vuoroasumisesta lakiin. Tuomioistuimen lapsen tapaamisoikeutta koskevaan päätökseen voitaisiin asettaa myös uhkasakko
Väkivallan lisäksi on vahingollista, jos lapsi joutuu elämään pelon keskellä. Mitkä ovat ne keinot, joilla ehkäistään tämän kaltaisten tilanteiden rakentuminen. Se ehkäisee väkivallan vakavoitumista ja asettumista arjen toimintatavoiksi. Olisimmeko voineet huomata asioita, jotka nyt lipuivat ohi silmien. Toisaalta tein havaintoja vertaisuuden ja yhteisöllisyyden voimasta sekä monista selviytymisen tarinoista. PS. Taustalta löytyy luovuutta, joustavuutta, erilaisuuden sietämistä, avoimuutta ja tahtoa ymmärtää lasta ainutkertaisena yksilönä. TUSKIN MEISTÄ KUKAAN on koskaan täysin tyytyväinen siihen, miten vanhempana toimii. Meidän onkin ennen kaikkea autettava lasta käymällä niitä läpi ja siirtämällä katsetta tulevaisuuteen. Väkivallan värittämässä arjessa lapsi voi ajautua tilanteeseen, jossa hän luo itselleen selkiytymiskeinoja, jotka ovat ennemminkin haitallisia kuin hyödyllisiä. Väkivallan kohtaaminen, siitä puhuminen sekä sen aiheuttama hätä, hämmennys ja häpeä tulivat lähelle. Ne ovat vaikeita asioita aikuisille lapsista puhumattakaan. Ja miten hienoa oli kokea työntekijöiden ammatillisuus! Ammensin heiltä opiskeluja ja tulevia työpolkuja silmällä pitäen todella paljon. Moni lapsi voi elää pitkinä pyhinä hyvinkin yksinäistä aikaa. Huomataan, kuunnellaan ja toimitaan! Reagoidaan mieluummin liian herkästi kuin liian myöhään. Olen kohdannut monia ennenaikaisia luopumisia sekä paljon läheisten epätietoisuutta ja siihen liittyvää surua. www.startuprefugees.com Hanna Heinonen, päätoimittaja, Las On tärkeää, että lapsi saa luvan kysyä kuolemasta. Kannattaa silti muistaa, että riittävän hyvää vanhemmuutta on monenlaista. Kuluneen syksyn aikana olen huomannut, että suru on rakkauden hinta. Vanhempi, jonka pitäisi olla lapselle turvan lähde, kääntyi lastaan vastaan. JOULUNA SYTYTÄN KYNTTILÄN läheisten muistolle. Olisimmeko jossain vaiheessa voineet tukea perhettä toisin. Niin paljon kuin pientä katkosta arkeen odotammekin, on hyvä muistaa, että kaikille lapsille joulu ei ole parasta aikaa. Rauhallista uutta vuotta! Lastensuojelun Keskusliitto toivottaa hyvää mieltä ja suvaitsevuutta kaikkiin vuodenkierron juhliin. OLIN NUORENA OPISKELIJANA kesätöissä turvakodissa. Tuleva joulu ei saisi olla yksinäinen tai turvaton yhdellekään lapselle. Avainasemassa olemme me kaikki, läheisinä, ystävinä, naapureina, asiantuntijoina pääkirjoitus KYNTTILÄ LÄHEISTEN MUISTOLLE Hanna Heinonen, päätoimittaja, Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja ja ammattilaisina. (s. Mutta mitä tehdä tilanteissa, joissa väkivallan tekijä, kokija tai näkijä ei syystä tai toisesta hae aktiivisesti apua ja sitä kautta muutosta tilanteeseen. Se oli melkoinen kokemus juuri opintonsa aloittaneelle. OPIN TURVAKODISSA, miten keinottomuus, uupumus ja tuen puute voivat johtaa hankaliin tilanteisiin ja väkivallan kumuloitumiseen: Pienestä sanasta ja teosta voi kasvaa nopeasti ja ennakoimatta isoja puroja. Sillä rakennetaan lastenhoitomallia, joka mahdollistaa turvapaikanhakijaäitien osallistumisen työllistymistä ja kotoutumista edistävään toimintaan. AVUN HAKEMINEN varhaisessa vaiheessa on tärkeää. 46) LAPSEN MAAILMA 12 l 2017 l 3. Vastuu on ennen kaikkea teon tekijällä. Hyvä vanhemmuus on myös ennustettavaa, turvallista ja vastuullista. Tänä vuonna muistamme kaikkia lukijoitamme lahjoittamalla perinteiset joulukorttirahat Startup Refugeesin käynnistyvälle Women-ohjelmalle. Siitä huolimatta on aina pysähdyttävä miettimään, olisimmeko voineet itse kukin toimia toisin. MARRASKUUSSA PORVOOSSA 3-vuotias lapsi joutui käsittämättömän pahuuden kohteeksi
YM PÄ RISTÖMERK KI MILJÖ MÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Nilla Paasion kuvasi kanteen Sanni Saarinen. Lastensuojelun vaikuttavuus lisääntyy tietopohjaisen ohjauksen avulla. 34) JOULUKUU 4 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2017. (s. Koska lapset ovat tärkeintä, mitä meillä on Lastensuojelun Keskusliiton strategia vuosille 2018–2021 painottaa lapsen oikeuksien ja osallisuuden toteutumista yhteiskunnassa sekä lasten ja nuorten huomioimista päätöksenteossa. Keskusliitto on asettanut itselleen viisi keskeistä tavoitetta, joiden toteuttamiseen se suuntaa voimavarojaan strategiakaudella: Päättäjien ymmärrys lasten ja perheiden eriarvoistumisesta ja yhdenvertaisuutta edistävistä käytännöistä on kasvanut. Lastensuojelun Keskusliitto on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. Lapsen oikeudet tunnetaan ja huomioidaan poliittisessa päätöksenteossa. vuosikerta Lapsen Maailma on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka käsittelee lasten ja nuorten kasvatusta sekä lastensuojelukysymyksiä. Kustantaja Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi Toimitus Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, www.lapsenmaailma.fi Päätoimittaja Hanna Heinonen Toimituspäällikkö Anu Jämsén Some, verkkosivut & markkinointi Tuuli Valo AD Seija Huhtala Tilaajapalvelu ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi Ilmoitusmyynti BF Media Oy / Ilkka Laukkanen, 045 221 7700, ilkka.laukkanen@bfmedia.fi, Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi Paino PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. Lastensuojelun Keskusliiton visio on: Vahvistamme hyvän lapsuuden edellytyksiä, yhdistämme voimia ja vaikutamme rohkeasti yhteiskunnassa. Lapsilähtöisyys toteutuu lapsija perhepolitiikassa. Sen keskeiset arvot ovat inhimillisyys, avoimuus ja rohkeus. www.lskl.fi/keskusliitto/ strategiajatoimintasuunnitelma/ Koko lehden tuotto menee Lastensuojelun Keskusliiton toimintaan! Nilla Paasio (vas.) ja Inka Järvinen Utön saarella, joka on kymmenen lapsen koti. Keskusliitto levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. Se on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Lasten ja nuorten osallisuus toteutuu eettisesti kestävällä tavalla. 76
näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. (s. Kati Keskihannu teki näytelmän lapsen kuolemasta. (s. (s. 22) Lukemista pienille pojille. 50 Yhteistyövanhemmuus auttaa lasta erossa 54 Tiedepäiväkodissa toteutetaan avaruusohjelmaa 58 Hittilelu – ihan pakko saada PALSTAT 2 Infografiikka: Lapset ja ero 3 Pääkirjoitus 6 Tietotulva 28 Tutkittua tietoa: Mitä nuorisotyöttömyydelle tulisi tehdä. 54) Annika Saarikko oli jo pienenä johtajatyyppi. (s. 46) Juho Ylisalmi osallistuu astronauttiohjelmaan. SAAMMEKO ESITELLÄ 12 Sauli Niinistö pohtii suomalaista lapsuutta 16 Leimujen perheessä eletään taiteen ehdoilla 22 Miten ministeri Annika Saarikko yhdistää perheen ja työn. 61 Palvelukortti 62 Kuukauden kirjat: Lukemista pojille 64 Lukijapostia 64 Juha Veltin sarjakuva 65 Johanna Korhosen kolumni 66 Sami Parkkisen Muotokuva-sarjan 28. osa: Väinö Halonen Mm. 62) HELSINKI VANTAA KOKKOLA LAPPAJÄRVI TURKU UTÖ KOTKA LAPSEN MAAILMA 12 l 2017 l 5. 34 Lapsiperheet viihtyvät Utössä ASIAA 32 Työpaikkahuumori on taitolaji 40 Lydia-tietokonepeli kertoo alkoholismista lapsen näkökulmasta 42 Mielenterveysoppia nuorille 46 Miten puhua lapselle kuolemasta
Sillä selvitettiin, kuinka kansanedustajat, poliittiset taustavaikuttajat sekä lasten ja perheiden asioita hoitavat virkamiehet suhtautuvat perheitä koskeviin ajankohtaisiin kysymyksiin. Lastensuojelun Keskusliitossa tehdyn laskelman mukaan lapsilisän maksaminen 18 ikävuoteen asti kasvattaisi julkisia menoja runsaat 84 miljoonaa euroa vuodessa. www.emmaelias.fi PS. Vuonna 1987 syntyneistä tehty tutkimus kertoo, että vailla peruskoulun jälkeistä jatkotutkintoa olevista yli puolet oli saanut toimeentulotukea, kun vastaavasti vain joka kymmenennelle ylioppilastutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittaneille oli tilastoitu toimeentulotuen käyttöä. Ajatus saa varovaista kannatusta: 58 % katsoo, että pitäisi, 32 % vastustaa ja 10 % ei osaa sanoa. www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2607 OPPIMATERIAALIEN TULISI OLLA ILMAISIA 6 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2017. Maksuttomuutta kannatetaan erityisesti oppositiopuolueissa. 78 % kyselyyn vastanneista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että oppimateriaalien pitäisi olla maksuttomia ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden opiskelijoille. Poliitikoilta ja virkamiehiltä kysyttiin myös, pitäisikö lapsilisää maksaa siihen asti, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Nyt sitä maksetaan sen kuukauden loppuun, jolloin lapsi täyttää 17 vuotta. 8 Diginatiaiset 9 Joukkoluovuus 10 Kuritusväkivalta maailmalla M O ST P H O TO S Toisen asteen oppimateriaalit halutaan maksuttomiksi, kertoo Lastensuojelun Keskusliiton tänä syksynä teettämä asennekysely. Hallituksen sisällä asiasta on erimielisyyttä: Suomen Keskustassa maksuttomuutta kannattaa 82 %, Sinisessä eduskuntaryhmässä kaksi kolmasosaa ja Kokoomuksessa puolet vastaajista. Ulla Lindqvist pohtii, mitä perheet saisivat sillä summalla: Kun lukion suorittamisen kokonaiskustannukset ovat noin 2 600 euroa, miltei kaikkien lukion aloittaneiden kustannukset tulisivat katetuiksi. Asennemittauksessa kysyttiin mielipiteitä myös perhevapaiden jakamisesta, vuoroasumisesta sekä lasten huoltoja tapaamisoikeuksiin liittyvistä kysymyksistä. tieto TULVA koonnut ULLA OJALA sivuilla mm. Emmas&Elias-ohjelman ohjelmapäällikkö Ulla Lindqvist uskoo, että oppimateriaalien maksuttomuus saattaisi vähentää nuorten syrjäytymistä, sillä sekä matala että korkea koulutustaso näyttää olevan tutkimustenkin mukaan periytyvää. Lukion aloitti tänä syksynä 35 300 opiskelijaa. Pelastakaa Lapset vaatii yhdessä lapsi-, vanhempi-, nuorisoja opiskelijajärjestöjen kanssa maksutonta toisen asteen koulutusta kaikille. Kansalaisaloitteen voi käydä allekirjoittamassa 18.3.2018 mennessä os
Alun kommentit syntyivät Tampereella Sara Hildénin taidemuseossa esillä olevassa Robert Longon näyttelyssä. Kuntaja uudistusministeri Anu Vehviläinen kehottaa näitä kuntia viipymättä saattamaan nuorten vaikuttamismahdollisuudet lain edellyttämälle tasolle. Pääkaupunkiseudun 4H-nuoret pistivät Elma-maaseutumessuilla pystyyn pentuparkin, jonne sai viedä oman lemmikkinsä luotettavaan valvontaan siksi aikaa, kun tutustui muuhun messutarjontaan: tipuihin, alpakoihin tai vaikkapa herefordsonneihin. TULTA PÄIN! Jos nimen perusteella valitsisi luettavakseen lastensuojelua koskevan oppaan, se olisi ehdottomasti Helsingin kaupungin julkaisema Viedäänkö minulta lapset. Heti seuraavalla sivulla huolta hälvennetään: kodin ulkopuolelle sijoittaminen on aina viimesijainen vaihtoehto. 65 000–70 000 LAPSEN MAAILMA 12 l 2017 l 7. Uuden kuntalain mukaan nuorisovaltuustot tulivat lakisääteisiksi 1.6.2017 lukien, mutta nuorisovaltuusto puuttuu vielä vajaasta 50 kunnasta. alaikäistä lasta elää perheessä, jossa toisella vanhemmalla tai molemmilla on alkoholiongelma. www.nuva.fi/perusta E L M A 2 1 7 LEIKITÄÄNKÖ Lumienkeleitä. Kokonaisvaltaista konsultaatiota nuorisovaltuuston perustamiseen saa os. SN A P P ST O C K KULTTUURIKRITIIKKIÄ, OLKAA HYVÄT! ”Työt olivat salamyhkäisiä ja kiinnostavia ” ”Outoja hiilestä tehtyjä kuvia.” Onko kulttuurikritiikki hävinnyt mediasta. ” Lapsena en halunnut lähteä kouluun, ja äiti joutui uhkaamaan poliisilla. Olet varmasti kuullut lapsiparkista, mutta onko pentuparkki tuttu. Mikä avuksi, kun lapset kinastelevat keskenään. Edelleen harmittaa, että en katsonut äidin bluffia loppuun. Iskikö tylsä hetki viikonloppuna. Apu löytyy Leikkipankista, jonne on koottu eri-ikäisille ja erilaisiin tilanteisiin sopivia leikkejä. ” Stand up -koomikko Jukka Lindström Mielenterveys-lehdessä. Apua löytyy osoitteesta www.taidetestaajat.fi, jonne kootaan 8.-luokkalaisten arvioita taidenäyttelyistä, konserteista, teatterija tanssiesityksistä sekä oopperasta. Kaipaatko päiväkotiin uutta tekemistä. Oppaan nimi iskee asian ytimeen, vanhempien pahimpaan pelkoon. Tänä lukuvuonna tarjotaan kaikille kasiluokkalaisille ja heidän opettajilleen ilmaiseksi pääsyliput ja matkat kahdelle taidevierailulle. Verkkosivuston taustalla oleva Koko Suomi leikkii -hanke toivottaa kaikki tervetulleiksi lisäämään suosikkileikkinsä nettisivuille! www.leikkipankki.fi Loppukiri! Puuttuuko omasta kunnastasi vielä nuorisovaltuusto
– Kiinnostukaa, kyselkää ja pelatkaa yhdessä! Vaikka digitaalinen maailma olisi itselle vieras, siitä voi oppia lapsen kanssa yhdessä pelaamalla ja laitteita kokeilemalla. Vanhemman tehtävä on ohjata ja kasvattaa lasta turvalliseen, iänmukaiseen ja monipuoliseen toimintaan laitteiden kanssa, Utriainen sanoo. Mistä löytää hyviä sovelluksia. Näin vastaa Jenni Utriainen kysymykseen, kuinka kasvattaa leikkija alakouluikäisiä maailmaan, jossa digitaalisuus ja älylaitteet ovat arkipäivää: 7–8-vuotiaista lapsista 97 % on pelannut digitaalisia pelejä ja lähes kaikki yli 2-vuotiaat ovat käyttäneet nettiä. Hätkähdyttävin väite, johon kaksikko on törmännyt, on se, että digitaalisilla leluilla leikkiminen tai digitaalinen pelaaminen olisi vähempiarvoista toimintaa kuin vaikkapa vanhempien lapsuudesta tutuilla leluilla leikkiminen. – Digitaaliset lelut ja pelit kuuluvat nykylasten elämään, eikä sitä oikein voi enää kieltää tai paeta, vaikka mieli joskus tekisi. Kirjaan on haastateltu myös suurta joukkoa tavallisia vanhempia, jotka ovat joutuneet pohtimaan lastenkasvatusta uudenlaisessa maailmassa: Miten rajoittaa pienten lasten peliaikaa. Opas tarjoaa vertaistukea vanhemmille ja puhuu samalla digitalisaation puolesta. Oppaaseen on koottu yksinkertaisia ohjeita ja vinkkejä liittyen lasten netinkäytön turvallisuuteen, verkko-osallisuuteen, mukavaan vapaa-ajan viettoon ja lasten suojeluun. Pelaaminen on yhtä hyvää yhteistä aikaa kuin mikä tahansa muukin leikki. Kirja sai alkunsa omasta ihmettelystä: Tullessaan lähes samaan aikaan äideiksi, kaksikko alkoi pohtia, mitä kummaa pitäisi tehdä, kun vaippapyllyt tarttuvat tahmaisilla tassuillaan mammojen iPadeihin ja alkavat surffata. Jenni Utriainen ja Satu Irisvik ovat yhdessä kirjoittaneet käytännönläheisen oppaan Kuinka kasvattaa diginatiivi. www.mediakasvatus.fi/tag/lapset-netissa/ tieto TULVA OPAS DIGINATIAISTEN VANHEMMILLE M O S T P H O T O S 8 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2017. Lisätietoa pienten mobiilisovelluksista löytyy Utriaisen blogista www.viihdevintiot.fi TOINEN OPAS NETISSÄ Pelastakaa Lapset ry:n ja Telian yhteinen Digiboom-kampanja on tuottanut vanhemmille suunnatun Lapset netissä – opas vanhemmille -aineiston. Miten meni lapsen ensimmäisen oman älypuhelimen kanssa
teoksen löytöeläintalon seinällä on päiväkotilasten suunnittelema tapettikuosi. PELEISTÄ apua vanhempien erotessa ”Pelit antavat mahdollisuuden käsitellä eroa omassa rauhassa just silloin kuin itseä huvittaa.” ”Toisten eron kokeneiden nuorten vinkit ja videot toivat lohtua ja uusia ajatuksia.” Näin kuvaavat nuoret verkkopelejä, jotka Kasper – Kasvatus ja perheneuvonta ry on kehittänyt tukemaan vanhempien eron kokeneita. – Olemme tehneet päätöksen, että toinen kirja sarjaan tehdään ihan ehdottomasti. Joukkoluovuudella syntyneet kohdat on merkitty kirjaan ja tarinat niiden takaa voi lukea verkosta. Ensimmäisen kirjan järjestökumppani on SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, ja jokainen myyty kirja tukee eläinsuojelutyötä seitsemällä eurolla. Lapset, joille luetaan iltasatu, nukkuvat 0,5 h kauemmin kuin he, joille ei lueta iltasatua. www.merkityskirjat.fi Kirjan päähenkilön mekon kuosin on suunnitellut espoolainen Nella, 6. Seuraavan kirjan prosessi starttaa todennäköisesti helmi–maaliskuussa. Yksityishenkilöiden ja isompien yritysten rahallinen tuki on korvaamatonta, koska me pienyrittäjät pystymme investoimaan tähän pääsääntöisesti ”vain” aikaamme ja osaamistamme, sanoo Terhi Kangas. www.suomenkasper.fi PS: Lue s. PAKKOAVIOLIITOT totta Suomessakin Pääkaupunkiseudun lastensuojelussa on tullut ilmi tapauksia, joissa tyttö on itse hakeutunut lastensuojelun asiakkaaksi peläten pakkoavioliittoa. Sisältö on jo hahmollaan. ” Ensija turvakotien liiton vauvatyön päällikkö Hanna Sellergren Enska-lehdessä puhuessaan päihdeongelmaisten ihmisten saamasta huonosta kohtelusta palveluita hakiessaan. Osa joukkorahoittajista rahoitti Merkityskirjat-lastenkirjasarjan ensimmäistä osaa lunastamalla luovan vastikkeen, jolla pääsi osallistumaan tarinan ideointiin yhdessä kirjoittaja Terhi Kankaan ja kuvittaja Anna Aallon kanssa. JOUKKOLUOVUUDELLA syntyi lastenkirja Osin joukkorahoituksella ja -luovuudella syntynyt lastenkirja Helga Hidalmiina kissojen kunniavieraana on monella tapaa uudenlainen. M E R K IT Y S K IR JA T LAPSEN MAAILMA 12 l 2017 l 9. Tunnepeli ja pakohuonepelien tapaan toimiva Huonepeli on laadittu tiiviissä yhteistyössä eron kokeneiden nuorten kanssa. Mm. Tästä huolimatta on saattanut käydä niin, että hänet naitetaan perheen lomamatkan aikana. 40 juttu palkitusta Lydia-pelistä, joka käsittelee alkoholismia lasten silmin! ” Lapsi katsoo vierestä, miten mun isää tai äitiä kohdellaan. M O S T P H O T O S M O S T P H O T O S VERKKO. Pakkoavioliittojen esiintyminen ja ilmitulo Suomessa -selvitysmuiston laatija Virve Toivonen katsoo, että ilmiön tunnistamisessa ovat avainasemassa lastensuojelun lisäksi toisen asteen oppilaitosten opettajat, terveydenhoitajat, psykologit ja kuraattorit. Tekijät kuvailevat kirjasarjaa yhteisölliseksi lastenkirjaksi, jolla on merkitystä
www.perheystävällinentyöpaikka.fi Nainen, käytätkö väkivaltaa. Jos toimintamalli tuottaa tulosta, sijoittaja nettoaa. Perheystävällisyys ei koske vain lapsiperheitä vaan eri elämänvaiheiden monia tilanteita. Tosin kehitys ei ole kovin nopeaa, ja kasvatuskäytännöt laahaavat perässä ja muuttuvat hitaammin kuin lainsäädäntö, sanoo erityisasiantuntija Sauli Hyvärinen Lastensuojelun Keskusliitosta. koulussa, päivähoidossa ja sijaishuollossa. ” Irtisanottu puuseppäartesaanien opettaja Heikki Saraja Kotiliedessä vastauksena kysymykseen, kuinka suuri osa ammattikoululaisista tarvitsisi todella paljon opettajan tukea ja ohjausta. Keskusliitossa pidettiin koko henkilöstöä koskeneet perheystävällisyyden itsearviointikeskustelut syksyllä 2016 ja seurantakeskustelut syksyllä 2017. M O S T P H O T O S ” Alasta riippuen jopa puolet koko porukasta. Näemme perheystävällisyyden lisäävän työntekijöiden hyvinvointia, työhön motivoitumista ja työstä suoriutumista, sanoo toiminnanjohtaja Hanna Heinonen . Kuitenkin mm. Lapsen oikeuksien päivän tilaisuudessa Hämeenlinnassa. Työyhteisössä panostettiin vuoden aikana erityisesti vastuunjakoihin, lähijohdon valmennuksiin, varahenkilöjärjestelyjen parantamiseen sekä etätyön tukemiseen. 2016). Seuraavaksi mallia lähdetään työstämään Tampereen kaupungin kanssa. Palvelukokonaisuuden pohjana on Icehearts-toimintamalli, jossa lapsen kasvua tuetaan joukkueurheilun avulla. Ensimmäinen Lapsi-SIB starttaa Hämeenlinnan kaupungissa alkaa vuodenvaihteessa toimia sijoittajien rahoittama pitkäkestoinen lasten ja perheiden tuen malli, Lapsi-SIB. Vain 9 % maailman alle 5-vuotiaista lapsista elää maissa, joissa ruumiillinen kuritus on kielletty. – Hyvään suuntaan ollaan kuitenkin menossa. Maan ensimmäinen Lapsi-SIB on FIM Varainhoito Oy:n, Lastensuojelun Keskusliiton ja Epiqus Oy:n hallinnoima hanke, jossa Keskusliitto toimii sisältöasiantuntijana. Maria Akatemia on avannut Suomen ensimmäisen verkkopalvelun, joka on kohdennettu naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä vakivaltaa lähisuhteissaan. Euroopassa viimeisimmät kuritusväkivallan lailla kieltäneet maat ovat Liettua (v. Moni kunta on kiinnostunut kehittämään palveluitaan Lapsi-SIBin avulla. www.endcorporalpunishment.org/ 10 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2017. Lisätietoa liittymisestä ohjelmaan os. 2017) ja Montenegro (v. Kun Anja Snellman julkaisi vuonna 1995 kirjan Pelon maantiede, hän sai erityisesti naisilta kärjekästä palautetta, jossa syyllistettiin kirjailijaa naisten väkivaltaisuuden käsittelystä ja nähtiin sen olevan jopa vaarallista. Arviolta 300 miljoonaa 2–4-vuotiasta lasta kokee säännöllistä kuritusväkivaltaa. Väestöliitto antaa erityiskiitosta siitä, että Keskusliitto haluaa sekä työyhteisönä että omassa järjestötoiminnassaan toimia esimerkkinä perheystävällisten käytäntöjen toteuttamisesta työnteon arjessa sekä korostaa perheiden monimuotoisuutta. Hyvärisestä on kuitenkin tärkeää, että kuritusväkivalta kielletään lain tasolla. Kuritus on valtaosassa näistä maista kielletty sekä kotona että esim. Oleellinen osa toimintaa on kasvattaja, joka sitoutuu ryhmään 12 vuodeksi. Hän arvioi, että Hämeenlinnassa noin 65 palveluntarjoajasta seuloutuu Iceheartsin kumppaniksi kymmenkunta, perheiden tarpeiden mukaan. – Tuoreen tutkimuksen mukaan vanhemmat kurittavat lapsiaan fyysisesti 1,7 kertaa useammin niissä maissa, joissa kuritus on laissa sallittu. tieto TULVA 79 % naisista, mutta vain 34 % miehistä osallistuu EU-maissa päivittäin ruoanlaittoon ja kotitöihin. www.naisenvakivalta.fi Kuritusväkivalta edelleen yleistä MAAILMALLA Suomi ja suurin osa EU-maista on kieltänyt kuritusväkivallan laissa. – Olemme todella iloisia tunnustuksesta, joka asettaa myös haasteen jatkuvaan kehittymiseen. Aihe ei ole enää yhtä tabu – kuten ei avun hakeminenkaan. Italiassa kuritus on sallittua kotona, mutta kiellettyä kouluissa. – Keskiössä on se, mitä tukea lapsi ja perhe tarvitsee, ei se, mitä organisaatiolla olisi tarjota, kuvailee ohjelmapäällikkö Ulla Lindqvist Lastensuojelun Keskusliitosta. TUNNUSTUSTA Lastensuojelun Keskusliitto sai Väestöliiton myöntämän Perheystävällinen työpaikka -tunnuksen ensimmäisten organisaatioiden joukossa 20.11
Toimitusjohtaja Pasi Laine, mistä ajatus syntyi. – Pohdimme, kuinka me Valmetissa voisimme juhlistaa tätä merkityksellistä vuotta tavalla, jolla on todellista arvoa ja johon oma henkilöstömme voi osallistua. L II S A H U IM A VALMET TUKEE JUHLAVUONNA NUORIA ” Naisten osuus johtotehtävissä on edelleen korkeasta koulutuksesta huolimatta pieni. Nuoria tuli keväällä 45 ja 44 oli loppuun asti. Kokemukseni mukaan tytöt ovat esimerkiksi tärkeissä yläasteja lukiovaiheissa kypsempiä kuin pojat, joista monet heräävät usein vasta myöhemmin lukemaan. Naisten etenemistä varsinkin teknisellä puolella pitää edelleen rohkaista ja mahdollistaa. Kaikilla on ollut halua ja motivaatio tehdä jotain järjellistä. Ja yksi tehokkaimmista keinoista parantaa nuorten asemaa, on tukea heitä työelämätaitojen ja -kokemuksen saamisessa. Kumppanimme Lasten ja nuorten säätiön mukaan kiinnostus ja innostus hakea harjoitteluohjelmaamme oli todella suuri. Millaisia kokemuksia nuorista työharjoittelijoista on kertynyt. Marraskuussa käynnistyi ohjelman toinen osa. Tulimme siihen tulokseen, että nuorten tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy on yksi tärkeimmistä asioista. Kuinka niin. Lasikattoja on olemassa. Yhtiö päätti tarjota juhlan kunniaksi noin sadalle nuorelle palkallisen harjoittelupaikan. Ohjelmaan valitut nuoret ovat 16–26-vuotiaita työttömiä tai opiskelevat ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavalla Valma-luokalla. Sen olemme huomanneet myös tämän oman ohjelmamme aikana LAPSEN MAAILMA 12 l 2017 l 11. Keskiarvot ratkaisevat tässä vaiheessa jatko-opintoja aika paljon, mikä vie monelta pojalta mahdollisuuksia vaikka kykyjä olisikin. On myös paljon nuoria, joilla ei ole ollut turvallista aikuista tukemassa omien vahvuuksien löytämisessä. Se on todella hyvä prosentti. He ovat myös innostuneita ihan rutiinitöistä ja uusien taitojen oppimisesta, kuten Excelin käytöstä. Positiivisella kannustamisella ja palautteella on todella merkittävä vaikutus nuoren itsetunnon kehittymiselle – niin työyhteisössä, koulussa kuin koko elämässä. Myös nyt suunniteltu korkeakoulutuksen pääsykokeista luopuminen rajoittaisi poikien mahdollisuuksia entisestään. Palautteen perusteella heistä on antoisaa myös kokea, millaista on työelämässä ja miltä tuntuu kuulua työporukkaan. Mielestänne koulujärjestelmä ei tue poikia parhaalla mahdollisella tavalla. Nuoret osaavat vaikka mitä; he ovat englannin ja tietokoneen käytössä natiiveja. ” PASI LAINE Valmetilla tuli tänä vuonna täyteen 220 vuotta teollista historiaa ja samaan aikaan Suomi juhlii 100-vuotista itsenäisyyttään
Siinä voi oikeastaan kuka tahansa tarvita välillä tukea. Turvaverkko on kyllä paikallaan, mutta se ei ole tarpeeksi kattava saadakseen kaikki ajoissa kiinni. Haluan kiittää ja kannustaa lastensuojelussa työskenteleviä. Teette äärimmäisen arvokasta, raskasta ja usein kritiikin kohteeksi joutuvaa työtä. Erityiskiitos lähtee lastensuojelussa työskenteleville. Suomen tasavallan 12. Selvimmin tämä näkyy juuri lasten kohdalla. K. Presidentti Tarja Halosen kaudella vuonna 2003 Niinistö siirtyi Euroopan Investointipankin varapääjohtajaksi Luxemburgiin. Eduskuntaan Niinistö valittiin ensimmäistä kertaa Mauno Koiviston kaudella 1987. Valtio on ollut parannuksissa keskeisessä roolissa, tai demokraattinen järjestelmämme. Eikä apu tietystikään rajoitu vain lapsiin, sitä tarvitsevat myös vanhemmat. Lastensuojelussa on kyse juuri siitä. Siihen jos lisätään vielä, että tyttöjenkin mahdollisuuksissa ja koulumenestyksessä Suomi on maailman huippua, niin yleisesti ottaen Suomessa saa elää hyvän lapsuuden. Sanotaanhan sitä, että Suomeen syntyminen on lottovoitto, ja se on kyllä hyvin lähellä totuutta. presidentiksi hänet valittiin seuraavana vuonna. Suomalaisen yhteiskunnan yksi isoimpia vahvuuksia on se, että heikoimmista ja apua tarvitsevista pidetään huolta. S auli Väinämö Niinistö syntyi Salossa 14.3.1948 J. Hän pohtii erityisesti suomalaisten lasten, nuorten sekä perheiden tilannetta. Tilastot kertovat, että suomalainen lapsuus on yksi maailman parhaista. Sen avulla on saatu aikaan oppivelvollisuus, peruskoulu, neuvola – koko hyvinvointijärjestelmämme, joka pyrkii takaamaan tasa-arvoiSuomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ehti vastata Lapsen Maailman kysymyksiin kesken vaalikiireiden. Sauli Niinistö vastasi Lapsen Maailman kysymyksiin sähköpostilla. Hän palasi eduskuntaan vuonna 2007 ja toimi eduskunnan puhemiehenä vuosina 2007–2011. Suomessa on vuosittain yli 15 000 lasta sijoitettuna kodin ulkopuolelle, joten ongelmatonta eloa ei Suomeen syntyminen todellakaan takaa. Tilastot eivät tietystikään kerro koko totuutta. Tiedän, että lastensuojelussa resurssit ovat kuitenkin niukat ja työtä liikaa sen tekijöihin nähden. Pian näemme, jatkaako hän virassaan. Miten lapsuus ja nuoruus ovat muuttuneet satavuotiaassa Suomessa. Tietysti elämisen ehdot ovat kaikissa ikäryhmissä parantuneet huomattavasti itsenäisyytemme aikana. Lapsuutta ja nuoruutta ei tuolloin edes ollut olemassa siinä mielessä, millaisina nykyään ymmärrämme nuo ajanjaksot. Paasikiven ollessa Suomen tasavallan presidenttinä. Hän oli siis 9-vuotias, kun Suomessa televisioitiin ensimmäinen presidentin uudenvuoden puhe, jonka piti Urho Kekkonen . Ensimmäisen valtioneuvostopestinsä hän aloitti oikeusministerinä vuonna 1995 eli Martti Ahtisaaren presidenttikautena. Miten suomalainen lastensuojelu ja lasten suojelu ovat onnistuneet tehtävässään. Lastensuojelun asiakkaiden määrä kuitenkin kertoo myös, että järjestelmä löytää avun tarvitsijoita. Kasvatustyö on yksi isoimmista vastuista, mitä ihmiselle voidaan antaa. ANU JÄMSÉN ”Muut kävivät koulua, SAULI kävi koulussa” 12 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2017
M A R JO T Y N K K Y N E N / L E H T IK U V A LAPSEN MAAILMA 12 l 2017 l 13. ” Perheenkin ydintehtävä on tuoda jäsenilleen turvaa. Bostoninterrieri Lennu (oik. Anjyr’s Boreas) täyttää maaliskuussa jo 7 vuotta. Se osaa käyttäytyä hienosti myös presidentin virkaasunnossa Mäntyniemessä
Yksi niistä tärkeimmistä on hyvä lapsuus. Miten voisimme auttaa niitä suomalaispoikia, jotka syrjäytyvät, kun oppivelvollisuus päättyy. Siksi on tärkeää kiinnittää asiaan huomiota, löytää parhaat keinot ja saada ne yleisesti käyttöön. Nykyään on onneksi nähtävillä uudenlaisen yhteisöllisyyden rakentumista kaupungeissa ja kaupunginosissa. Nostan suomalaisille tärkeäksi arvoksi myös turvallisuuden. Niinhän se on, että perheenkin ydintehtävä on tuoda jäsenilleen turvaa. Ei siis jätetä vanhempiakaan yksin, tarjotaan tukea vaikka pienissä asioissa. Kaupungistuminen varmasti vaikuttaa siihen, että ei ole samanlaista yhteisöä ympärillä kuin ennen vanhaan maaseudulla, eikä välttämättä sukupolvien ketjua. Lapsuudenkodin tärkein anti on varmasti suoda lapselle tunne siitä, että tässä kodissa näiden ihmisten kanssa on turvallista olla ja kasvaa. Asiaa ei voi ratkaista millään yksinkertaisella konstilla, muutenhan se olisi tehty jo. Kukaan ei pärjää yksin. Se miten lähimpiään kohtelee, kertoo paljon myös siitä, miten vieraampiinkin suhtautuu. Suomessa sopimus hyväksyttiin 25 vuotta sitten ja sen jälkeen on monissa asioissa edistytty. En ehkä erottelisi perhearvoja suomalaisten tärkeinä pitämistä arvoista. Suomalaiset arvostavat eniten rehellisyyttä, auttamista ja anteeksiantamista. Meillä on yhden ikäluokan verran nuoria syrjäytyneenä. On tärkeää, että lapsen asema ja oikeudet on siinä maailmanlaajuisesti määritelty. Jos koti on turvallinen paikka, niin siitä syntyvä perusluottamus ihmisiin kantaa pitkälle ja vaikuttaa koko yhteiskuntaamme. Onko olemassa erityisiä suomalaisia perhearvoja. Siinä luetellut oikeudet eivät kaikille ja kaikkialla toteudu, mutta kukaan ei voi väittää, ettei tietäisi, minkälaiselta hyvän lapsuuden tulisi näyttää. Hyviä esimerkkejä syrjäytyneen nuoren auttamisesta on saatu muun muassa Vamos-hankkeesta. ” Tapaan paljon nuoria myös henkilökohtaisesti. Muistan itse lapsuudesta sen, kuinka joskus aivan vieraankin aikuisen varoittava sana tai kannustus on vienyt minua oikeaan suuntaan. Uskon kuitenkin siihen, että osaamme pitää hyvistä asioistamme kiinni. Lasten ja lapsuuden erityisyydestä kertoo aika paljon se, että tuo sopimus on laajimmin hyväksytty YK:n sopimus. Perheessä ne vaan saavat hieman erilaisen ulottuvuuden. Suomikin kaupungistuu entisestään, asuinalueet ja koulut eriytyvät ja elämä teknistyy ja digitalisoituu. Näen ne erinomaisina perhearvoina. Mitä se missäkin maailman ajassa tarkoittaa, varmasti vaihtelee, mutta turvallisuus, huolenpito ja mahdollisuus tasokkaaseen koulujärjestelmään ja koulutukseen ovat pysyviä arvoja. Voimme kukin tykönämme miettiä, mitä juuri minä voisin tehdä jonkun toisen hyväksi. Vanhemmat voivat kokea olevansa aika yksin kerrostaloasunnossaan. Millaisena näette lapsuuden tulevaisuuden Suomessa. Se on valtava yksityinen tragedia, mutta myös mieletön menetys yhteiskunnan tasolla. Olen koko presidenttikauteni pitänyt nuorten syrjäytymistä esillä ja toiminut sitä vastaan. sen kohtelun kaikille. Olen mielelläni käyttänyt sanontaa ”it takes a village.” Matti Rimpelä on sen suomentanut Koko kylä kasvattaa -periaatteeksi. En nyt puhu valtion tai viranomaisten asemasta, vaan siitä mitä voimme toinen toistemme läheisinä tehdä. Totta kai lapsuus muuttuu maailman muutoksen myötä. 14 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2017. ” Kasvatustyö on yksi isoimmista vastuista, mitä ihmiselle voidaan antaa. Miten voisimme tukea vanhemmuutta paremmin. Ongelmassahan on kaksi tasoa: ensiarvoista on ennaltaehkäisy, se että estäisimme yhä useamman syrjäytymisen, ja toisekseen, että löytäisimme syrjäytyneet ja toimisimme heidän tilanteensa ratkaisemiseksi. Siitä on vanhemmuudessakin iloa, että tuntee naapurit ja uskaltaa pyytää apua ja tarjota sitä myös itse. Nostaisin erityisesti esiin YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen
Lapsilla ei ole syytä huoleen. Toistuva huolenaihe on maailman tila, myös kysymys siitä, tuleeko sota. Uskon että Suomi on maailman parhaita maita vielä silloinkin, kun juhlimme 200-vuotista itsenäisyyttämme. Jokaisen panos voi olla merkittävä, oli sitten naapuri, sukulainen, harrastusryhmän vetäjä tai ihan tuntematon vastaantulijakin. Monen (liikunta)harrastuksen kalleus estää lasten osallistumisen. Lukemisestakin tykkäsin kyllä jo hyvin nuorena. Olen itse kiinnittänyt huomiota asioihin, joita ihan jokainen meistä voisi tehdä. Lisäksi käynnistin kevättalvella yhdessä Me-säätiön ja Robinin ja Diandran kanssa kiusaamisen vähentämiseen tähtäävän #kannustusryhmä-hankkeen. Maassamme liian moni lapsi ja nuori uhkaa jäädä eriarvoiseen asemaan ja syrjäytyä perheen taloudellisen tilanteen vuoksi. Julkinen sektori kantaa vastuun, mutta voimme täydentää sitä vapaaehtoistoiminnalla. Ottavatko lapset ja nuoret suoraan yhteyttä presidenttiin. Vastaan moniin kirjeistä henkilökohtaisesti ja olen tuota huolta maailman menosta käsitellyt myös kiertäessäni tänä vuonna Suomea juhlavuotemme merkeissä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö käynnisti kampanjan kiusaamisen vähentämiseksi Mellunmäen Me-talolla Helsingissä viime maaliskuussa. Kampanja sai siivet heti lanseerauspäivänään, ja olen saanut lukea lukuisia tarinoita paitsi kiusaamisesta myös siitä, miten sitä parhaiten kitketään. Vakaus ja eheys ovat yhteiskuntamme voimavaroja ja niitä on syytä varjella – ja varjellaankin. En kuitenkaan usko sotaan. Miten menestyitte koulussa. Jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus harrastaa. Millainen oma lapsuutenne ja nuoruutenne oli. Olin kymmenen vuotta sitten perustamassa Tukikummit-säätiötä nimenomaan tätä tarkoitusta varten. Ajattelen, että kun tarpeeksi syvälle sukelletaan, tulee havahtuminen ja paluu pinnalle. En siis ollut mikään innokkain tai tunnollisin koululainen, eivätkä numerot päätä huimanneet. Tietysti nuorten huoliin saa tuntuman juuri heidän yhteydenottojensa kautta, mutta tapaan paljon nuoria myös henkilökohtaisesti. Kirjeissä on kuitenkin paljon myös aitoa huolta. Tärkeintä on saada olla osa porukkaa, tuntea yhteenkuuluvuutta ja jakaa onnistumisen ja epäonnistumisen hetket toisten kanssa yhdessä. Toivon, että jokainen löytäisi itselleen sopivan, vaikka kalleimmat olisivatkin perheen ulottumattomissa. Sain viime vuonna satoja kirjeitä ja sähköposteja lapsilta ja nuorilta, ja tänä vuonna yhteydenottoja tulee varmasti yhtä paljon. Olen itse sellainen synkänpuoleinen optimisti. Osittain innostus oli isoveljeni alullepanemaa, koska hän antoi minulle tikkukirjaimisen Daniel Defoen Robinson Crusoen. Miten tätä epäkohtaa voitaisiin parantaa. Onneksi harrastuksia on kuitenkin monenlaisia. Ei tämä tai muukaan hyväntekeväisyystoiminta ongelmaa poista, se on selvä. Niinhän se menee, että jos ei pääse mukaan harrastusporukkaan, niin tippuu helposti ulos kaveriporukoistakin. Olen usein sanonut, että maailma olisi oikeastaan aika hyvässä mallissa, jos kaikkialla olisi niin kuin Suomessa on. Kysymyksiä tulee laidasta laitaan, presidentin työn sisällöstä ja minun harrastuksistani lähtien, Lennua tietystikään unohtamatta. Näinhän ei ole, ja siksi epävarmuuden aika maailmassa jatkuu. H E IK K I S A U K K O M A A / L E H T IK U V A LAPSEN MAAILMA 12 l 2017 l 15. Pidin jo nuorena samoista asioista kuin nyt: luonnosta ja urheilusta. Mielestäni jokainen suomalainen voi kysyä itseltään, mitä juuri hän voisi tehdä. Luitte varmaan myös muita kuin koulukirjoja. ” Koska elämme täällä yhdessä, niin voimme vähän toinen toistemme peräänkin yrittää katsoa. Onneksi sen verran oli sitkeyttä, että kävin koulun loppuun, eikä opettajien luottamus minua kohtaan loppunut. Minulla oli hyvä ja uskoakseni aika tavallinen lapsuus. Tänä vuonna olen vieraillut kouluissa, nuorisotaloilla ja lastentarhassa ja olen tavannut muun muassa nuorisovaltuutettuja ja partiolaisia. Lähimmäisenrakkaudeksi sitä voisi varmaan kutsua. Tarkoitus on ollut laittaa hyvä kiertämään. Tarkoitan vain sitä, että koska elämme täällä yhdessä, niin voimme vähän toinen toistemme peräänkin yrittää katsoa. Tuntuu siltä, että siinä on onnistuttu. Olin vasta oppinut tavaamaan, mutta siitä se sitten lähti. Nimi oikeastaan jo kertoo, mistä siinä oli kyse. Miten otatte selville, miten lapset ja nuoret voivat. Joskus yhdelläkin ihmisellä tai yksittäisellä teolla voi olla arvaamattoman suuri vaikutus nuoren elämään. Tukikummit on kymmenen toimintavuotensa aikana pystynyt tukemaan suomalaisia nuoria yli viidellä miljoonalla eurolla, ja pääosa rahasta on mennyt juuri harrastamisen mahdollistamiseen. Millaiset asiat heitä pohdituttavat. Olen neljästä sisaruksesta nuorin, joten siinä kasvoin joukon jatkona. Alkuun hanketta katsottiin vähän kieroon, mutta sitten mukaan lähtivät omilla kampanjoillaan niin Yleisradio kuin MTV3:kin. Laitoin vuonna 2012 pystyyn Ihan tavallisia asioita -kampanjan. Tämä ei tarkoita sitä, että viranomaisia ei tarvittaisi, ei todellakaan. Suomi on kuitenkin vahva nyt epävarmuudenkin aikana. Harrastusmaksut olisi saatava pysymään kohtuullisina, mutta sellaiset harrastukset kuten jääkiekko ja ratsastus tuntuvat karanneen monen perheen ulottumattomiin. Kuinka edesauttaa sitä, että lapset ja nuoret pitäisivät huolta kunnostaan. Molempia pystyi onneksi ihan kodin lähistöllä harrastamaan. Koulusta olen joskus sanonut, että kun muut kävivät koulua, niin Sauli kävi koulussa
Hänestä on seinällä muotokuva. Se oli menoa: pelaamiseen syntyi riippuvuus, ja pelit tulivat myös uniin. Isoäiti järjesti pikkutaiteilijalle paperia Taiteilun Hannu aloitti jo 2-vuotiaana. Taiteen PALOA Kokkolalainen Hannu Leimu ikuistaa perheenjäseniä teoksiinsa. Hannu koki elektroniset pelit ajanhukkana, kunnes lanko houkutteli hänet pelaamaan Doomia 1990-luvun lopulla. Hannu Leimu seisoo tuolilla tekeillä olevan taulunsa ääressä. Hannu Leimu maalasi isoäitinsä tunnissa tämän kuolinpäivänä. Hän kyselee, vähentävätkö kovaotteiset pelit mielen empaattisempaa puolta ja vähentääkö jatkuva virtuaalimaailmassa oleminen ihmisen sosiaalisia taitoja ja tarpeita. Vieressä on lukuisia siveltimiä ja öljyvärejä. Isoäidin taulun vieressä on Hannun sielunmaisema, peltoaukea ja metsänranta Kokkolan Koivuhaasta, lapsuuden miljööstä. Hannu huomasi miettivänsä jatkuvasti pelien ongelmia ja ratkaisuja niihin. Onneksi isoäiti tuli hätiin: ”Älä nyt niitä kaikkia revi”, sanoi ja pisti osan kuvista talteen. Väkivallan ja viihteen ristiriita on aina vähän läsnä teoksissani, ainakin se henki. Tosin ison työn ohessa Hannu saattaa tehdä pari pienempää. – Olen hänelle siitä todella kiitollinen. – Tuuletan välillä päätä. – Teema on edelleen työn alla. Lapset ja puoliso, opettajana työskentelevä Ilona Leimu ovat koulussa. Viitisen vuotta Hannu Leimu on työstänyt My Doom World -teemaa tietokonepeli Doomin innoittamana. Hannu pohtii teeman avulla virtuaalimaailmojen merkityksen kasvua ja sitä, miten se vaikuttaa ihmisten henkiseen kehitykseen. My Doom World -näyttelyitä on takana jo jokunen. Hän piirsi päivät pitkät, ja isoäiti järjesti paperia. Elli Leimu kuoli kaksi kuukautta vaille 99-vuotiaana kolme vuotta sitten. Hannu oli töistään kriittinen ja ryttäsi piirroksiaan roskikseen. Vasta parin vuoden päästä taide ja musiikki veivät taas voiton. 16 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2017. Rosoisessa lapsuudessa isoäiti oli läsnä oleva ja rakastava. Riippuvuus tietokonepeliin piti selättää Suuren maalauksen valmistuminen kestää neljä kuukautta, joten vuoden aikana tulee valmiiksi vain muutama työ. Tauluun Hannu on maalannut hänet Amerikan intiaanin asuun. Nyt, niin kuin usein taiteilijan maalatessa, taustalla soi musiikki. Siinä hän vie perheensä vaeltelemaan pelin maisemiin. Hänellä oli muutenkin suuri rooli elämässäni. – Halusin sillä kuvata isoäidin lämmintä sydäntä ja kunnioitusta luontoon ja eläinkuntaan. Hannu teki hänestä muotokuvan kuolinpäivänä yhdessä tunnissa. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA kuvat PÄIVI KARJALAINEN Aamupäivän valo siilautuu talon yläikkunoista sisään
Usein taustalla soi musiikki. LAPSEN MAAILMA 12 l 2017 l 17. Kun talo aamulla tyhjenee, Hannu Leimu keskittyy täysillä työhönsä
Lapset miltei kilpailevat mallina olosta ja laskevat, kuinka monessa taulussa kukin on esiintynyt. Taiteilijana Hannu sanoo hakevansa täyttymyksen tunnetta. Hannu Leimu ei koskaan valinnut ammattiaan, se vain tuli. Opettajalle – ja välillä vieraillekin – kerrotaan tärkeitä asioita. Työ vaatii yksinäisyyttä, eikä hän kaipaa siihen tiimiä. Hannu tekee myös veistoksia. Ilonan Hannu tapasi ravintola Punaisessa Lyhdyssä, ja se oli rakkautta melkein ensi silmäyksellä. Mutta perhe-elämässä tiimityötä tarvitaan. 18 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2017. Niissä näkyvät myös maailman henkinen tila ja sen jännitteet. – Vanhempana kasvaa itsekin lasten myötä, Hannu on huomannut. – Kauhee lemu! Ilona kertaa lasten kanssa, mitkä vaiheet on jo tehty. Näyttelyitä on ollut viime aikoina mukavasti. Aina taiteilija ei työskentele hiljaa. Ilona Leimun oma englanninkielinen kielikylpyluokka eli Hollihaan koulun 4 E valmistaa opettajansa johdolla paperia nokkosista. Seos kaadetaan kattilaan ja kannetaan liedelle kiehumaan. – Tää on vihreetä, mutta siitä pitäisi tulla keltaista, kauhanvarressa oleva tyttö selittää. Koululaiset nokkosen kimpussa Ilona Leimun työympäristö Hollihaan koululla on täynnä elämää. Suurin osa oppilaista pitelee nenästään kiinni. Nyt tekeillä olevassa maalauksessa mallina on Ilona. Hän sanoo käyttävänsä pientä siveltimen liikettä. Perheeseen syntyi neljä lasta: Jaakko , Olivia , Matias ja Jukka . 24 oppilaan joukko eläytyy asiaan innokkaasti. – Kiljaisen joskus, kun saan onnistuneen luonnokseen valmiiksi. Kodin olohuoneessa on puusta veistetty Wilhelm Tell. Englanninkielinen kielikylpyluokka 4 E on jo perehtynyt matematiikkaan ja miettinyt, miten mies saa vietyä ketun, kanan ja jyväsäkin joen toiselle puolelle. Lapsilla on monenlaisia toiveita ja odotuksia. – Aina olen tehnyt taidetta. Halukkaat saavat käydä vuoron perään sekoittamassa ämpärissä olevaa mössöä. Hannu katsoo teostaan välillä vähän kauempaa ja sipsauttaa sitten siveltimellä. Hannu tekee myös veistoksia: hänen pronssinen kentaurinsa seisoo Vaasan Yliopistonrannassa. Toisinaan Hannu hihkuu itsekseen kuin formulavoittaja. Automaattisesti niitä ei toteuteta, vaan vanhemmat pohtivat yhdessä, mikä kulloinkin on lasten kannalta parasta. Kodin olohuoneessa puusta veistetty Wilhelm Tell pitelee nuolen lävistämää omenaa päänsä päällä. – Tämä on ihan pinaatin tuoksu, rakastan tätä hajua, huokailee eräs pojista. Kodin rauhassa Hannu saa keskittyä työhönsä. ” Hannu ja Ilona pohtivat yhdessä, mikä kulloinkin on lasten kannalta parasta. Vanhempi kasvaa lasten myötä – Olin jo ehtinyt ajatella, ettei minulla taiteilijana ole varaa lapsiin tai omaan taloon, mutta joskus elämä yllättää. – Lapsena halusin tehdä kuvan, joka olisi hämmästyttävä ja jännittävä. Taulujen aiheet nousevat eletystä elämästä. En ole kehittynyt kymmenvuotiaasta mihinkään, etsin edelleen sitä samaa, hän naurahtaa. Ilona ja lapset esiintyvät usein malleina Hannun töissä. Parhaillaan valmistetaan nokkosista paperia. – Nuo nokkoset lilluivat pari päivää vedessä ämpärissä, siksi ne varmaan haisevat niin kamalasti, eräs tytöistä arvelee. – Lasten synnyttyä kesti pari vuotta, ennen kuin aloin maalata heitä, ja sitten sitä onkin piisannut. En edes ajatellut hakea alan koulutusta
LAPSEN MAAILMA 12 l 2017 l 19. Lapset vuorollaan ovat esiintyneet taiteilijaisän malleina. Maalaus The Awakening (2015). ” Lapset miltei kilpailevat mallina olosta. Maalauksessa The New Beginning (2015) Hannu on käyttänyt mallina itseään. Kentaurit ovat aina inspiroineet taiteilijaa
Lasten kotiin tuloon loppuu isän maalaaminen. Tunne on molemminpuolinen. Hän näyttää origamityötä, ananasta, jonka hänen paras ystävänsä ja luokkakaverinsa Toivo on taiteillut. Niinpä hän taannoin ajoi Jaakon, 16, kanssa Loviisaan, jossa pystyttivät teoksen ja ajoivat vielä samana päivänä takaisin kotiin. – Se oli meille uusi, yhdistävä kokemus. 2000-luvun alussa hän ei vielä uskaltanut viedä parhaimpia töitänsä yhteisnäyttelyihin, koska pelkäsi niiden vioittuvan. ”Talvella menee lunta kenkiin” Hannu on tyytyväinen, että hänellä on viime aikoina ollut mukavasti näyttelyitä. Hän soittaa viulua. Teokset kun ovat vähän kuin omia lapsia. – Hyvin, vastaa Matias ja istahtaa syömään välipalaa. Yleensä hän tekee tauluja itsestänsä tai äidistä. – Miten koulupäivä meni. – Mä en tahdo jaksaa odottaa sitä, että pääsen yliopistoon ja alan opiskella espanjaa ja saan tehdä espanjankielisiä videoita YouTubeen, yksi pojista huokaa. – Kotona leikin pikkuveljen kanssa, koska hän niin kovasti sitä haluaa. Koulusta tullessaan Matias saattaa joskus mennä koulun lähellä asuvan Toivon luo kyläilemään. – En ole niin kauheen monessa taulussa mallina, mutta muutamassa. Kellon viisarit näyttävät yhtä, kun Matias, 9, pyöräilee kotiin. – Pidän työstäni ja näistä lapsista, Ilona sanoo. Vanhempien edessä Jukka, Matias ja Olivia. Minä soitan kitaraa. Isän maalaaminen on Matiakselle jokapäiväistä. Matiaksesta on vähän vaikea päättää sitä, mikä perheen kanssa on mukavinta. Vaikka taiteessa vallitsee järjetön kilpailu, Leimun perhe menee eteenpäin enemmän lasten ehdoilla. Jaakko kaivaa kotelostaan sähkökitaransa ja alkaa soitella olohuoneen sohvalla. – Perheen merkitys on niin valtava, että se suhteuttaa kaikki muut asiat. Sääntöjen kehitteleminen on vielä kesken. Taiteilijan työhän on maailman sivu ollut sopivan traagista. Kitaraa Matias on soittanut kuusivuotiaasta. Telinevoimistelusta en pidä, enkä esteistä, huomauttaa yksi pojista. Kesä ja talvi ovat aika hienoja aikoja, mutta kesällä voi olla liian kuuma ja talvella menee lunta kenkiin. Olivia on lähdössä parin päivän päästä konserttimatkalle Italiaan. – Se oli aluksi vähän vaikeata, mutta ei sitten enää. Iltaisin koko perhe saattaa musisoida yhdessä. Kotona Matias tykkää rakennella legoilla Jukan, 6, kanssa. Liikunnan ilot ulkona kutsuvat, mutta muutama jää hämmentämään edelleen nokkoskattilaa. isä huikkaa. Ennen kuin Matias menee tekemään läksyjä, hän soittelee vähän isän kanssa John Lennonia . Kaikki siinä on hänen itse keksimäänsä, jopa merirosvoliput! Matias on laatinut myös pelikirjan, jossa on 95 korttia. – Toivo on tehnyt paljon muutakin ja opettanut minua. Hannun nykyinen instrumentti on saksofoni, jota llona ja Jukka ovat juuri tulleet kotiin ja nauttivat välipalaa. – Jalkapallo on just huippua ja hippa. Esikoinen Jaakko soittaa sähkökitaraa. Tänään on ohjelmassa vielä liikuntaa. 20 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2017. Sanataidekoululainen käy kuvailemassa tarinaa, jonka on eilen kirjoittanut. Välipalan jälkeen hän esittelee tekemäänsä piraattilaivaa. Hän soittaa pianoa ja pitää myös piirtämisestä. – Koulussa parasta on Ilona ja sportti! yksi oppilaista kuvaa. Matias esittää myös oman sävellyksensä ja isä säestää. ” Perheen merkitys on niin valtava, että se suhteuttaa kaikki muut asiat. Musiikkiluokalla tietty kaikkien pitää soittaa jotakin. Viime aikoina Hannu on ymmärtänyt, että pitää pistää parasta pöytään. Kotoa ei löydy televisiota Myöhemmin iltapäivällä kotiutuvat Olivia, 14, ja Jaakko
– Esimerkiksi metsätöissä tykkään olla aivan itsekseni. Hän saa hoidettua työasiansa lankapuhelimella ja sähköpostilla, eikä halua olla aina tavoitettavissa. – Iltaisin soitan. – Siinä mielessä kotimme ei ole mikään rento paikka, jossa vain olla pötkötellään. Kahdenkeskistä aikaa Illan hämärtyessä Matiasta ja Jukkaa valmistellaan nukkumaan. On ihanaa, että kaikki lapset ovat vielä lähellä, Ilona sanoo. Pöydän ääressä Matias ja Olivia. Kun maalaussessio on meneillään, ylimääräisiä häiriöitä ei voi olla. Ilona on hakenut hänet töistä tullessaan esikoulusta. Oma perhe on paras, Hannu hymyilee. – Minäkin olen onnellisin, kun sukeltelemme ja uimme kaikki yhdessä. – Eniten nautin perheen yhteisistä retkistä Valkeisjärvelle. Käyn melkein joka ilta jumpassa, sieltä tulen aina hyvällä tuulella. – Elämämme on aika hektistä. LAPSEN MAAILMA 12 l 2017 l 21. Hannun työskenteleminen kotona vaikuttaa koko perheeseen. Jukka haluaa tietää, voisiko isä huomenna hakea hänet kotiin aiemmin. ” On kunnia kuulua tähän perheeseen. Ennen ruuanlaittoon ryhtymistään Ilona huokaisee hetken pöydän ääressä. Jazz on tyylilajini, siinä saan improvisoida, kuvaa Hannu. Parasta on suunnittelu ja sen keksiminen. Kun perhe kotiutuu, Hannu lopettaa maalaamisen. Se pyörii pääasiassa Hannun taiteen ja musiikin ympärillä. Jukkaa helpottaa, kun hän kuulee seuraavan päivän olevan perjantain ja viikonlopun alkavan. Omassa huoneessa Jukkaa odottaa yllätys. hän soittaa African Skies Bandissa. Päivittäin Hannu harjoittelee kolmisen tuntia. – Olen vitsillä sanonut, että hankin kännykän, jos ne yleistyvät, sanoo Hannu. Lasten syntymäpäivienkin järjestäminen on aiheuttanut päänvaivaa, joten meillä on ollut pihaja uimahallisynttäreitä, Ilona kertoo. Hammaskeiju on käynyt! Tyynyn alta löytyy tikkari ja kolikoita. Kännykkä on nykyään monelle kuin viides raaja. Isän työ vaikuttaa koko perheeseen Ruuanlaitto on enimmäkseen Ilonan vastuulla, mutta viime aikoina myös Olivia on innostunut siitä. Pian Olivia ja Jaakkokin siirtyvät omiin huoneisiinsa. Jos taulu on kesken, sitä pitää varoa. Isä peittelee ja toivottaa hyvää yötä Matiakselle, äiti Jukalle. Televisiota perheessä ei ole ja vain vanhimmilla lapsilla on kännykät. Se auttaa selviämään arjen kuvioista. ”On kunnia kuulua tähän perheeseen”, kiteytti Matias jo 5-vuotiaana. Jos on kuvan teossa stressiä, pakenen soittamiseen ja päinvastoin. Hänen bravuurinsa on kanakastike. Hannu on vastustanut kännyköitä niiden säteilyn vuoksi. – Kahdenkeskistä aikaa tuntuu olevan liian vähän. Haa: Hammaskeiju! Jukka juoksee tohkeissaan sisään. Aika usein perhe musisoi yhdessä. Matias nauttii legoilla rakentamisesta. Siinä ei haittaa virheet. On vanhempien iltateehetken aika. Iloitsen elämästäni tässä ja nyt. Kesäaika on rennompaa, Ilonalla on pitkä loma ja Hannu voi freelancerina sovitella työnsä muun perheen mukaan. Ilona on keskustellut tästä myös lasten kavereitten vanhempien kanssa. Se ei onnistu, koska silloin asennetaan uusi tiskikone
Suomen hallituksessa istuu ensimmäistä kertaa perheja peruspalveluministeri. Miten 3-vuotiaan pojan äiti ja kahdeksan lapsen kummitäti Annika Saarikko yhdistää perheen ja työn. ”Moni toivoo elämäänsä säpinää. Minä toivon, ettei tapahtuisi yhtään mitään”, hän kuvaa. “Lapsuus ja nuoruus ovat avainasemassa. ULLA WILLBERG kuvat PASI LEINO 22 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2017. Siksi perheministeriys on minulle unelmatyö”, sanoo Annika Saarikko
Joka toinen viikonloppu hän pakkaa laukkunsa ja ” Olen tässä, koska olen niin halunnut ja tehnyt sen eteen aivan älyttömästi töitä. – Sosiaalija terveysministeriön Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape) on tärkein työkalu muutostyössä ja hallinnonalojen yhdistämisessä. Äidin uudesta puolisosta Sakarista tulee tytölle toinen isä. Saarikko pyrkii siihen, että perhepalveluiden painopiste siirretään korjaavista palveluista takaisin ennaltaehkäisyyn. Kukaan ei kysy, mitä perhe itse haluaa. Nyt tää äiti sanois... Olen sitoutunut siihen täysillä. – Vaikka kuinka haluaisin, en voi vastata: pieni hetki, hoidan! Kyse on valtavista asioista. Kyllä, olen johtajatyyppiä, Saarikko nauraa. Mutta luotan siihen, että asioita voi ohjata parempaan suuntaan pieni pala kerrallaan, Saarikko sanoo. Saarikko on kierrellyt maakuntia. On myös tärkeää saada lisää lapsia kokemusasiantuntijoiksi sote-palveluihin. Tyttö on neljän vanha, kun vanhemmat eroavat. Hän muuttaa Marita -äidin kanssa ensin Alastarolle, sitten Vampulaan. LAPSEN MAAILMA 12 l 2017 l 23. 10-vuotiaana hän saa pikkuveljen, Tuomaksen . – Perheministerin postista tulisi tehdä pysyvä, mutta siten, että perheiden asiat olisi saatu koottua yhteen hallittavaksi kokonaisuudeksi, Saarikko toivoo. Hän puhuu paluusta aikaan ennen 1990-luvun lamaa: silloin perheille oli tarjolla julkisia palveluja ja tukea, jos koliikkivauva valvotti kuilun partaalle tai yksinhuoltaja sairastui. ”Miten ratkaiset lapsiperheköyhyyden?” ”Mitä teet nuorten mielenterveysongelmille ja syrjäytymiselle?” ”Miten takaat sote-palvelut kaikkialle Suomeen?” Annika Saarikon kahden vuoden pesti perheja peruspalveluministerinä alkoi heinäkuussa, ja päälle vyöryi kysymystulva. Mutta pelkkä titteli ei muuta sitä tosiasiaa, että perheiden asiat ovat Suomessa levällään. Oripäässä asuu 1980-luvun puolivälissä tomera pellavapää. Kukaan ei katso kokonaisuutta. Lasten kotileikeissä Annika on aina pomo: ”Nyt tää äiti sanois, että kaikki tekis ruokaa.” ”Nyt siivottais.” – Se oli itsestään selvää kaikille. Perheministerin viralla on Saarikon mielestä tärkeä symboliarvo: perhepolitiikasta on keskusteltu enemmän kuin koskaan. Yksi ei tiedä mitä toinen tekee, vaikka asiakas on sama lapsi, nuori tai perhe. – Systeemeistä on tullut niin monimutkaisia, että ihminen on kadotettu
24 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2017. ” Olin onnellinen lapsi, joka sai avioeron myötä ympärilleen isomman perheen
Aarni syö vasta siellä, sillä herätessä ruoka ei hänelle maistu. Aarnille tärkeät syntymäpäivälahjat matkustavat mukana, ei mikään muu. Saarikolle on aina ollut helppoa avata suunsa. Kandin tutkinnon jälkeen vaihdoin mediatutkimukseen ja sain töitä toimittajana ja tiedottajana. – Taitaa olla tyypillistä naiselle, hän puhisee nyt. Yhteisestä iltasatuhetkestä poikansa kanssa Saarikko ei myöskään tingi. – Avioeroihin ei ollut maaseudulla vielä totuttu. Äidillä, Sakarilla ja Tuomaksella on yhteinen sukunimi. Hauskaa! – Erosta en muista mitään, en yhtäkään riitaa. Hänelle tuli tavaksi selittää: ”Olen ollut oikeassa paikassa oikeaan aikaan”. – Meillä on hirvittävät asuntolainat ja kaikkea kaksin kappalein, myös lastenrattaita. matkustaa Antero -isän luokse Oripäähän. Meidän suosikkisarja on Miina ja Manu. – Kaikki onnistuu mieheni ansiosta. – Ehkä siksi, että oma perhekäsitykseni on muodostunut hyvin monimuotoiseksi. Aikuiset ovat olleet fiksuja. Koteja on kaksi. Tytön sukunimi on sama kuin isällä. Politiikassa moni puhuu perinteisistä perhearvoista. ” Lisää lapsia kokemusasiantuntijoiksi sote-palveluihin! ”KAIKKI ONNISTUU MIEHENI ANSIOSTA.” LAPSEN MAAILMA 12 l 2017 l 25. Olin onnellinen lapsi, joka sai avioeron myötä ympärilleen isomman perheen ja lisää rakastavia ihmisiä. – Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos oli vasta kakkosvaihtoehto, mutta sinne pääsin. – Yhteiskunnallisen vaikuttamisen palo syttyi. Ulkovaatteet saan ylle piirrettyjen voimalla. Suomen Keskustan varapuheenjohtajaksi Saarikko nousi 26-vuotiaana ja heti perään Varsinais-Suomesta eduskuntaan. Ensimmäiset kaksi vuotta perheja peruspalveluministerinä toimi Juha Rehula . Siellä on toinen koti, isän sukutalo Tanskilan kylässä sekä isovanhemmat. – Vasta nyt uskallan sanoa, että olen tässä, koska olen niin halunnut ja tehnyt sen eteen aivan älyttömästi töitä. – Aarni on valtavan utelias ja kiinnostunut asioista. No, ministeriys puolitettiin. Jos Saarikko saisi päättää, isille korvamerkittyä osuutta lisättäisiin. Rohkenenkin väittää perheellisille, ettei kaikki ole ohi, vaikkei aina heti sano joo. Lukiossa hänet valittiin oppilaskuntaan. Saarikko sanoo vierastavansa sanaparia, vaikka perhearvot ovat hänellekin tärkeitä. Olisi epäreilua väittää muuta. Se onkin viikolla perheen ainoa yhteinen ateria. Saarikko kutsuu perhettään monipaikkakuntalaiseksi. – Minä vien, mies hakee – en tässä toki joka kerta onnistu. Se varsinainen koti on puutalo Turun Pitkämäessä hiekkatien varrella, vaahteroiden katveessa. Mutta jos joku olisi sanonut, että joskus olet kansanedustaja ja ministeri, en olisi uskonut. Katso kokonaisuutta, älä astianpesukonetta! Hallitus valmistelee kiireellä perhevapaauudistusta. Hänelle tasa-arvo ei ole puhetta vaan jokapäiväinen teko. Päiväkotiin varaan kunnolla aikaa, että eron hetki olisi rauhallinen. Aamuherätys kuuden kieppeillä, kahdeksaksi päiväkotiin. Kerrostalossa Helsingin kantakaupungissa asutaan töiden vuoksi maanantaista perjantaihin. Halusin ja sain mahdollisuuden odottaa, että lapsi kasvaa hiukan. Keskustan Saarikko valitsi, koska siellä oli kivoin porukka, ja kotonakin äänestettiin keskustaa. Jos siis jotakuta kiinnostaisi. Takaisin kotiin Saarikko yrittää ehtiä viimeistään iltapalalle. Saarikko ilmoitti ennen hallitusneuvotteluja, ettei ole käytettävissä seuraavan parin vuoden aikana. Näin ministeriarki rullaa. Kaikki ei ole ohi, vaikkei aina heti sano joo ”Minusta tulee isona maatalon emäntä!” ”Entä jos luokanopettajaksi?” Vasta Lauttakylän lukiossa Annika Saarikko keksi poliittisen historian. Aarni on Ryhmä Hau -fani, joka haluaisi pukeutua pelkkään oranssiin. He ovat toimeentulotukiasiakkaiden joukossa yliedustettuina. Kaikkea kaksin kappalein Saarikon ja valtiovarainministeriön juristi Erkki Papusen perheessä on yksi lapsi, lokakuussa kolme vuotta täyttänyt Aarni . Hänelläkin on vaativa työ, mutta hän haluaa osallistua, eikä se ole mikään myönnytys. Perheen ja ministeriyden yhdistämisessä Saarikko toteaa tarvitsevansa puolisoaan. Koin, että olin nimestäni aina selityksen velkaa. Haluan perheministerinä huomioida kaikenlaiset perheet, myös yksin asuvat. Pikkutyttönä hän viihtyi seurakunnan kerhoissa ja näytelmäkerhossa, lauloi koulun kuorossa ja toimi tukioppilaana sekä seurakunnan isosena. – Työ ei ole kaikki kaikessa. Sitä luettiin minulle, kun olin pieni. Politiikan piti olla harrastus, jossa tutustuu mielenkiintoisiin ihmisiin
Lapsuus ja nuoruus ovat avainasemassa. Se on alkiolaisten nuorten naisten yhdistys, jossa vaadittiin naisia samoihin pöytiin puolueen miesten kanssa. – Nuoret miehet ovat samassa tilanteessa kuin odottavat äidit. Jokaiselle pitää taata samat mahdollisuudet taustasta riippumatta. En ole koko ajan vihainen miehille, sanovainen olen Annika Saarikko jäsentää ajatuksiaan kirjoittamalla blogia. – Osaan jo puraista huulta, kun huomaan kotiin tullessani, ettei astianpesukonetta ole tyhjennetty. Sanovainen olen. Mistä sanottava kumpuaa. Sen verkkosivuilla kerrotaan: ”Kerttu-verkosto on olohuone valovoimaisille, yhteiskunnallisista asioista ja vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille naisille. – THL:n tutkimusten mukaan isät jäävät siten varmimmin kotiin. En tosin ole koko ajan vihainen miehille, enkä ole koskaan ollutkaan. Hän haluaa tehdä uusia avauksia eikä vain reagoida muiden tekemisiin. – Tämä voi kuulostaa naiivilta, mutta sanon silti. – Näen asian lapsen oikeutena molempiin vanhempiin. Hän yrittää oppia, ettei itse käyttäisi vähäistä vapaa-aikaansa väärin asioihin. Tasa-arvostakin on kyse. Että huomaan pysähtyä ja antaa aikaa lapselle ja parisuhteelle. Tukien tulisi olla tasolla, jolla jakso on oikeasti perheille taloudellisesti mahdollinen. Meillä mieheni hoiti Aarnia puolet vanhempainvapaan jaksoista. Toivon, että Aarnista kasvaa rohkea ihminen, joka tietää, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia, ja että hän uskaltaa tinkimättä tavoitella hyvää. Siksi perheministeriys on minulle unelmatyö. ”Annika, katso kokonaisuutta, älä astianpesukonetta!” Ne on leikkineet junilla ja niillä on ollut kivaa, Saarikko nauraa. Työpaikoilla isyysvapaan käyttöä joutuu edelleen selittelemään. Asenteet muuttuvat vasta, kun lakisääteistä osuutta nostetaan. – Tätä opetan myös omalle pojalleni. Olen mukana politiikassa puolustamassa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Miksi olisi parempi, että isät ovat äitien sijaan pienten kanssa kotona. En ole vielä siinä kauhean hyvä, mutta yritän. Äidit joutuvat tarkistamaan asenteitaan kotona. 26 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2017. Me uskomme, että naisissa on voimaa, jolla pystyy menemään minne tahansa!” – Totta kai olen feministi. Hassua, jos nainen on jotain muuta. Tietysti tiedostan, että omaa elämää ei voi yleistää totuudeksi kaikille. – Etten ole kotona koko ajan pyyhkimässä pölyjä, tiedäthän. Sillä on ollut valtava merkitys: sen ansiosta heillä sujuu niin hienosti. ” Nuoret miehet ovat työpaikoilla samassa tilanteessa kuin odottavat äidit. Parikymppisenä poliitikon alkuna Saarikko oli perustamassa Kerttu-verkostoa ja toimi sen puheenjohtajana
Moni pelkää soten nostavan asiakasmaksuja – tai tuovan uusia, jopa neuvolamaksuja. Turun kauppatorilla tapahtuneet puukotukset eivät ole horjuttaneet ministerin turvallisuuden tunnetta. Hallituksen linjaus on, että summa ei nousisi. Vaikka ensin tuli sokki ja pelko, jäljelle jäi päällimmäiseksi ylpeys siitä, kuinka hyvin suomalainen yhteiskunta pystyi toimimaan järkyttävässä tilanteessa. Mutta maakunnilla on oltava oikeus arvioida setelin tarve, eikä siitä voi tehdä subjektiivista oikeutta. Koti Turussa merkitsee lepoa ja rauhaa. Mutta jotkut yksittäiset maksut voivat nousta, toiset laskea. – Asiakasseteli voi turvata pienten toimijoiden ja järjestöjen roolin palvelutuottajina. RENTOUTUU katsomalla pohjoismaisia dekkareita Yle Areenasta puolisonsa kanssa. Minulla on tietyllä tavalla nyt vastuu 84-vuotiaasta isänäidistäni, joka asuu yksin suurta omakotitaloa Oripäässä. Neuvolan maksullisuutta en veisi läpi. ”NEUVOLAN MAKSULLISUUTTA EN VEISI LÄPI.” LAPSEN MAAILMA 12 l 2017 l 27. Menetyksiin on liittynyt voimakas kokemus aikuisuudesta. Koska Annika Saarikko ei ole jättänyt paikkaansa Turun kaupunginvaltuustossa, hän vaihtaa tutun valtuutetun kanssa kuulumiset. Hän on kasvotusten yhtä nauravainen ja mutkaton kuin valtakunnan medioissa. Mummi, vaari, veli tyttöystävineen sekä isoäiti ovat tiivis osa perheen elämää Turussa. Annika Saarikko SYNTYI 10.11.1983 Oripäässä. – Äideillä on Suomessa työpaikka ja oma elämä, mitkä ovat loistavia saavutuksia kansainvälisesti, iloitaan niistä! Eniten minua huolestuttavat nyt pojat ja nuoret miehet, joille riski syrjäytyä kasautuu. Paras päivä on sunnuntai. Tullessa sytytämme heti kakluuniin tulet. Paljon kritisoitu asiakasseteli voi hänestä olla hyvä tietyin rajauksin. – On totta, että maksuista on puhuttu liian vähän. Annika Saarikko sai asiasta tiedon autossa matkalla Turkuun. PERHEESEEN KUULUVAT puoliso, juristi Erkki Papunen ja Aarni, 3. Opetan häntä kirjaston käyttäjäksi. TYÖSKENNELLYT opettajana, pankkivirkailijana, toimittajana, tiedottajana, järjestösihteerinä, ministerin lehdistöavustajana, pääministerin erityisavustajana vastuualueenaan viestintä sekä Varsinais-Suomesta valittuna Suomen Keskustan kansanedustajana. Sieltä saamme tarvittaessa apua. Tällä hetkellä Suomessa maksetaan 1,4 miljardia euroja asiakasmaksuja. – Osallistuin tiedotustilaisuuteen ja hartauteen, ja sain tavata ensihoidon ja sairaalan edustajia. – Olen varsinaissuomalainen, maalta kotoisin, Saarikko luonnehtii itseään. SUUTTUU isoista ja hiukan pienemmistäkin epäoikeudenmukaisuuksista. VALMISTUI filosofian maisteriksi 2013 Turun yliopistosta. Juha Sipilän hallituksen perheja peruspalveluministeri 10.7.2017–. – Olen pojan myötä löytänyt kirjaston uudestaan. Elämme yhä aloitusvaihetta, johon kuuluvat taudit. Mannerheimin Lastensuojeluliittoon ja Marttoihin. KUULUU mm. Silloin otamme iltapäivällä makeat päiväunet. Tapaamme puolin ja toisin, joten käymme usein viikonloppuisin mummilassa Alastarolla. Tai ainakin minä tai Erkki. Perheen lempipaikkoja Turussa on Pääkirjasto, josta haetaan Aarnille luettavaa. Viime viikonlopun Aarni vietti kokonaan mummilassa. Rakastan leipomista ja ruoanlaittoa Lounasaika Turun kauppahallin ravintolamaailmassa on lopuillaan. Hän muutti Turkuun 15 vuotta sitten ja viihtyy, joten vaara turkulaistua on uhkaavan lähellä. – Syketasoni alkaa laskea heti, kun kaarramme Helsinki–Turku-moottoritielle. – Voima tehdä intensiivistä työtä tulee ihanasta lähipiiristä. Aarnin 3-vuotissyntymäpäivät onnistuivat työkiireistä huolimatta, kun mummi teki suklaakakun. Vaikka olisin kuinka kiireinen, soitan hänelle joka päivä. Vaikka rakastan leipomista ja ruoanlaittoa, en nyt vain ehdi. – Minä olin sote-neuvotteluissa ja Erkki kuumeessa. Sote-uudistus on valtava, keskeneräinen vyyhti, mutta annetaan Saarikon kertoa pari omaa näkemystään. Aarni aloitti perhepäivähoidossa, mutta siirtyi syksyllä päiväkotiin. Miten heidät saadaan samalle viivalle tyttöjen kanssa. – Olimme isän kanssa läheisiä. Moni toivoo elämäänsä säpinää, minä toivon, ettei tapahdu yhtään mitään. – Luulen, että kaikilla meillä turkulaisilla on muisto siitä, missä olimme silloin. ku ka Tasa-arvokeskustelu on Saarikosta liian ongelmakeskeistä. Annika Saarikon ja hänen puolisonsa isät kuolivat tänä vuonna. HAAVEILEE perheen yhteisistä lomamatkoista. 34-vuotias Saarikko on sotessa Keskustan pääneuvottelija
Oskun tuttavapiirissä onkin enemmän toimeentulotuella eläviä kuin työssä käyviä. Osallistumistuloon liittyisi tuen saajaa velvoittavaa toimintaa ja nuorten osallistumispalveluita, jotka kannustavat opiskeluun ja työhön. Heikki Hiilamo ym.: Nuorten osallisuuden edistäminen: Selvitysmiehen raportti. ANTTI VANAS kuvat MOSTPHOTOS ja STOCKSNAPP tutkittua tietoa Osku, parikymppinen helsinkiläismies, on elänyt viimeiset neljä vuotta enimmäkseen toimeentulotuella. Maakunnat velvoitettaisiin perustamaan Ohjaamo-palvelu, joka kantaisi järjestämisvastuun nuorten osallistumispalveluista. Nuorten toimeentuloa turvaa neljä hyvin erilaista järjestelmää: työmarkkinatuki, toimeentulotuki, opintotuki ja sairausperusteiset toimeentuloturvaetuudet. Hallitus pestasi vuoden alussa Heikki Hiilamon työryhmineen valmistelemaan ehdotuksia NEET-nuorten määrän vähentämiseksi. areenoille vuonna 2008 alkaneen talouslaman jälkeen, joka nosti monessa Euroopan maassa nuorisotyöttömyyden pilviin. Esityksen ydin onkin alle 25-vuotiaille maksettava nuorten osallistumistulo. Alle 18-vuotiaat tulisi myös vapauttaa joukkoliikenteen tarkastusmaksuista. Nuorten opintolainan saamista pitäisi esityksen mukaan helpottaa lyhentämällä alle 25-vuotiaiden maksuhäiriömerkintöjen voimassaoloaika korkeintaan vuoden pituiseksi. Hän on työtön, koska hänellä ei ole koulutusta mihinkään ammattiin. Ajatus opiskelusta ei tunnu mahdottomalta, jos vain sopiva paikka löytyisi. Koulutus taas puuttuu siksi, ettei Oskulle ole vielä selvinnyt, mikä hänestä isona tulee. Moni meistä tekee työtä, joka on olemassa vain siksi, ettei työnantaja ole vielä investoinut robottiin. Lyhenne tulee sanoista Not in Education, Employment or Training eli suomeksi: ei koulutuksessa, töissä tai harjoittelussa. Yksi kaikille nuorille yhteinen sosiaaliturvaetuus tekisi Hiilamon mukaan järjestelmästä joustavamman ja kannustavamman. Hän ei pidä toimeentulotuen varassa elämistä nöyryyttävänä, mutta valittelee tuen pienuutta. Opintotuen pienuuden vuoksi se ei kuitenkaan kauheasti houkuttele. Diakoniaammattikorkeakoulu 2017. Moni nuori ajattelee, ettei moisessa työssä ole mieltä – etenkään, kun toimeen tulee ilmankin. NEET-käsite kattaa sekä vastentahtoisesti työttömät nuoret että ne, jotka ovat itse valinneet sivuun jättäytymisen. Professori Heikki Hiilamo selvitti, mitä nuorten työttömyydelle ja sosiaaliturvalle pitäisi tehdä. Lokakuussa julkaistun selvityksen mukaan nuoria koskevan sosiaaliturvan ongelmat johtuvat suurelta osin järjestelmän monimutkaisuudesta. Käsite levisi kansainvälisille keskusteluONKO PAKKO, jos ei haluu. Osku on tehnyt lyhyitä pätkiä baarimikkona, siivojana ja erilaisissa myyntitöissä. 28 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2017. Siksi keskusteluun liittyy aina kysymys sosiaaliturvan luonteesta: oikeuttaako se vapaamatkustamisen. Osku edustaa professori Heikki Hiilamon tuoreessa selvityksessä NEET-nuorta. Samalla se löi ison lommon työn itseisarvoa korostavaan kansalaismoraaliin
ADHD-diagnoosi johtaa usein vuosia kestävään lääkitykseen amfetamiinijohdannaisilla, vaikka ensisijaisesti tulisi huomioida lapsen erityistarpeet kasvuympäristössä. Yleisimmät avohuollon tukitoimet olivat sosiaalityöntekijän tapaamiset ja verkostotapaamiset. Vanhempaan liittyvistä syistä yleisimpiä olivat mielenterveystai päihdeongelmat ja vanhemman nuoreen kohdistama väkivalta. Diagnoosin yhteys syntymäkuukauteen eli lapsen suhteelliseen ikään korostui erityisesti seurannan loppupuolella, vuosina 2004–2011. Osuus on suurempi kuin missään muussa ikäryhmässä. IKÄHARHA TUOTTAA VÄÄRIÄ ADHD-DIAGNOOSEJA Luokan nuorimman ja vanhimman lapsen ikäero voi peruskoulussa olla jopa 12 kuukautta. Relative age within the school year and diagnosis of attention-deficit hyperactivity disorder: a nationwide population-based study. Väärä diagnoosi voi vaikuttaa ratkaisevasti lapsen koulunkäyntiin ja myöhempään kehitykseen. Sijoitusta edeltävät avohuollon tukitoimet kohdistuivat ensisijaisesti nuoreen ja vain harvoin vanhempiin. Pari vuotta vanhan tilastotiedon mukaan peräti kahdeksan prosenttia 16–17-vuotiaista suomalaisista on lastensuojeluasiakkaita. Suurimmalla osalla nuorista oli avohuollon tukitoimia ennen sijoitusta, mutta lukumääräisesti niitä oli vähän. The Lancet, lokakuu 2017. PÄIHTEET YLEISIN SIJOITUKSEN SYY Mitä lähemmäs aikuisuuden raja tulee, sitä enemmän tarvitaan lastensuojelua. Muuten ikävaihtelu luokassa voi johtaa siihen, että loppuvuodesta syntynyt saa todennäköisemmin ADHD-diagnoosin, vaikka lapsen käytös olisi selitettävissä kypsymättömyydellä. Muita yleisiä syitä olivat väkivaltaisuus, mielenterveysongelmat, arjen kaoottisuus ja asumisen epävarmuus. Niina Pietilä: Hallitsemattomasti nuori – Miksi 17 vuotta täyttäneitä nuoria sijoitetaan kodin ulkopuolelle. Tilanne on sikäli vaarallinen, että luokan nuorimpien ja vanhimpien väliset suuret kypsyyserot saattavat johtaa vääriin ADHD-diagnooseihin, kertoo Turun ja Nottinghamin yliopistojen yhteistutkimus. LAPSEN MAAILMA 12 l 2017 l 29. Sourander ehdottaa myös koulunaloitukseen nykyistä suurempaa joustoa ja yksilöllisyyttä silloin, kun lapsi arvioidaan ikätovereitaan kypsymättömämmäksi. Sama viittä vaille täysi-ikäisten ikäluokka johti tilastoja myös lastensuojeluilmoitusten ja huostassa olleiden määrissä. Lisensiaatintutkimus, Helsingin yliopisto 2017. Sijoituksen ensisijainen syy liittyi useimmiten nuoreen; vain 15 prosentissa tapauksista se liittyi vanhempaan. Tutkimus kattoi kaikki Suomessa vuosina 1991–2004 syntyneet lapset, jotka olivat saaneet ADHD-diagnoosin 7-vuotiaina tai vanhempina. Niina Pietilä tutki lisensiaatintyössään, millaisissa tilanteissa 17 vuotta täyttäneet tulevat sijoitetuiksi kodin ulkopuolelle, ja mitä asiakirjat sijoitusten syistä kertovat. Haaste on suuri niin varhaiskasvatukselle, koululaitokselle kuin terveydenhuollollekin. Tutkimuksen johtaja, professori Andre Sourander Turun yliopistosta tähdentää, että niin vanhempien, opettajien kuin ADHD-arvioita tekevien kliinikoidenkin tulisi aina huomioida lapsen suhteellinen ikä. Touko–elokuussa syntyneet lapset saivat diagnoosin 37 prosenttia useammin, ja syys–joulukuussa syntyneet 64 prosenttia useammin kuin tammi–huhtikuussa syntyneet. Suurin osa tutkimuksen nuorista ehti olla lastensuojeluasiakkaana vain alle vuoden ajan ennen sijoitusta. 16–17-vuotiaat ovat lastensuojelun suurin asiakasryhmä. Tutkimusaineistona olivat 66 helsinkiläisnuorta koskevat lastensuojelun asiakirjat. Oppilaitoksen tarjoama tuki mainittiin asiakirjoissa vain harvoin, vaikka nuorilla oli usein ongelmia opiskeluissa. Lähes puolet sijoitetuista nuorista oli saanut lastenja nuorisopsykiatrian palveluita ja kolmannes nuorten päihdepalveluita. Selvästi yleisin ensisijainen syy oli nuoren päihteiden käyttö. Tästä ei Pietilän mukaan voi kuitenkaan päätellä, että vaikeudet olisivat ilmaantuneet yhtäkkiä, vaan kyse oli yleensä pitkään kestäneistä, vähitellen vaikeutuneista ja lopulta kärjistyneistä ongelmista
Osallisuus edistyy kuuntelemalla, kohtaamalla ja kannustamalla. Aluksi he nojautuvat vahvasti opettajaan, mutta luokkayhteisön sisään päästyään he kääntyvät entistä enemmän tovereidensa puoleen, ja opettajalta saadun tuen tarve vähenee. Salmela-Aron mukaan olisi kuitenkin tärkeää, että vanhemmat tukisivat näissä tilanteissa nuoren itsenäisyyttä entistä voimakkaammin. Tehokas osallisuutta edistävä keino oli ohjata oppilaiden työskentelyä istumajärjestyksen avulla siten, että maahanmuuttajaoppilaat saivat itse vaikuttaa paikkaansa luokassa. Taskisen mukaan on kuitenkin tärkeää tarjota mahdollisuuksia myös kohtaamisiin, jotka eivät edellytä suomen kielen osaamista, sillä osalle maahanmuuttajaoppilaista kynnys suomen puhumiseen on hyvin korkea. He alkavat suhtautua nuoreen kuin suojelua kaipaavaan lapseen – tai sitten he ajattelevat, että nuoren on jo aika oppia pitämään huolta itsestään. Nuoret vaikuttavat aiemmin ajateltua enemmän siihen, miten vanhemmat heitä tukevat. Taskinen seurasi maahanmuuttajien osallisuuden edistymistä koulussa yhden lukuvuoden ajan. Developmental Psychology, elokuu 2017. Näin saatu paikka oppilasryhmän reunalla mahdollistaa etenemisen kohti ryhmän keskustaa. VANHEMPIA TARVITAAN VIELÄ AIKUISUUDEN KYNNYKSELLÄKIN Vanhempien tuen merkitys ulottuu paljon lapsuutta pitemmälle, aina nuoreen aikuisuuteen saakka. Pitkään on korostettu itsesäätelyn merkitystä hyvinvoinnille ja elämässä menestymiselle. Opettaja ei voi pakottaa ketään osallisuuteen, mutta hän voi luoda osallisuutta edistäviä tilanteita, kirjoittaa Satu Taski nen väitöksessään. 30 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2017. Mukana oli lähes 2 000 suomalaisnuorta, joiden hyvinvointia tutkijat selvittivät kaikissa koulutukseen liittyvissä siirtymissä. Maahanmuuttajaoppilaista oli kannustavaa lähestyä itse valitsemaansa vierustoveria. Osallisuutta edisti myös luokan säännöllinen hajottaminen pienempiin ryhmiin. Kun nuori alkaa voida huonosti, vanhemmat vähentävät autonomian tukea. KIELITAITO SAADAAN LUOKKAKAVEREILTA Osallisuus on maahanmuuttajaoppilaalle ratkaisevan tärkeä asia, sillä se mahdollistaa kielen oppimisen ikätovereilta. Suomen Akatemian tutkimuksen mukaan vanhempien tuki nuoren autonomialle edistää hyvinvointia kaikissa keskeisissä koulusiirtymissä: siirryttäessä alakoulusta yläkouluun, peruskoulusta toiselle asteelle ja lukiosta yliopistoon. Professori Katariina Salmela-Aro , yksi tutkimuksen tekijöistä, kertoo äitien ja isien tuen ehkäisevän nuorten masennusta kaikissa kolmessa siirtymässä, ja lisäävän nuorten itsearvostusta kahdessa jälkimmäisessä. Autonomian tukemisen on nimittäin todettu lieventävän masennusta. Taskisen mukaan maahanmuuttajaoppilaalle on tärkeää löytää luokasta yksi avainhenkilö, joka auttaa hänet vuorovaikutuksen alkuun. Vanhemmuus siis vaikuttaa nuorten hyvinvointiin, ja nuoren hyvinvointi vaikuttaa vanhemmuuteen. Oma aktiivisuus sekä osallisuusja kommunikointihalukkuus osoittautuivat keskeisiksi tekijöiksi osallisuuden edistymiselle. Lapin yliopisto 2017. Maahanmuuttajaoppilaat tarvitsevat paljon tukea akateemisen kielen hallintaa vaativissa tilanteissa. Satu Taskinen: ”Ne voi opita toisilta” – Kasvatustieteellinen design-tutkimus maahanmuuttajaoppilaiden osallisuutta edistävistä luokkakäytänteistä. Developmental Psychology -tiedelehdessä julkaistu tutkimus perustuu kolmeen suomalaiseen pitkittäisaineistoon. tutkittua tietoa The Link Between Perceived Maternal and Paternal Autonomy Support and Adolescent Well-Being Across Three Major Educational Transitions. Vuorovaikutuksen runsaus puolestaan edisti maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen käyttöä. Luokissa oli yhteensä kymmenen 7–15-vuotiasta maahanmuuttajaoppilasta, jotka olivat juuri siirtyneet yleisopetukseen siihen valmistavasta opetuksesta. Tutkimuksessa oli mukana viisi luokkaa opettajineen. Isien ja äitien antama tuki ehkäisee masennusta. Se irrotti oppilaat totutuista rooleista ja teki heistä avoimempia kohtaamisille. Uusien tulosten mukaan ihmiset kuitenkin säätelevät toistensa hyvinvointia vastavuoroisesti
Oletko tyytyväinen sen aiheisiin. Yhteystietoja ei yhdistetä vastauksiin. Ilmoitamme arvonnan voittajalle asiasta henkilökohtaisesti. Osallistu kyselyyn ja VOITA PELIKONSOLI! L UKIJAKILPAILU VASTAA viimeistään 21.12.2017 KYSE LY OSOIT TEESS A http:// bit.ly/luk ijat Mitä mieltä Sinä olet Lapsen Maailma -lehdestä. PS4:n laajasta pelitarjonnasta löytyy lukematon valikoima seikkailuja ensikertalaisille ja kokeneille pelaajille. Suuri osa nuorille ja lapsille suunnatuista peleistä sisältää suomenkieliset tekstitykset tai ääninäyttelyn. Kattavat ikärajaasetukset ja alatilit suojaavat perheen erilaisia käyttäjiä pääkäyttäjän määrittämien asetusten perusteella. Netflix, Spotify, YouTube, HBO Nordic, ViaPlay, Yle Areena ja Blockbuster toimivat helppokäyttöisesti. Miten kehittäisit lehteä?. Löydätkö kritisoitavaa. ARVOMME KAIKKIEN KYSELYYN VASTANNEIDEN JA YHTEYSTIETONSA JÄTTÄNEIDEN KESKEN PlayStation 4 -pelikonsolin, jolla esim
HUUMORI PITÄÄ TERVEENÄ Huumori on tärkeää myös työyhteisössä. – Huumori ylläpitää ihmissuhteita ja sopeuttaa työntekijöitä yhteisöönsä, Karelia ammattikorkeakoulun yliopet32 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2017. Asiakkaan tilanne voi olla myös niin vaikea, ettei häntä kiinnosta pieninkään vitsailu. Se onkin turvallisinta. Se rentouttaa heidän mukaansa tapaamisia, luo luottamusta ja rikkoo valta-asetelmaa. Vaikeat elämäntilanteet vaativat kuitenkin pelisilmää ja tilannetajua. työpaikkahuumori Sosiaalityöntekijä Jenni Timonen muistaa montakin tilannetta, joissa hän on nauranut yhdessä asiakkaiden kanssa. Sillä on paikkansa myös sosiaalija hoitoalalla, eikä vain työntekijöiden vaan myös asiakkaiden kesken. Timonen muistuttaa, ettei hauskaa synny kuitenkaan väkisin, eivätkä kaikkia huvita samat asiat. Usein aloite nauruun tai leikinlaskuun tulee asiakkaalta. Huulenheitto on TAITOLAJI Huumori lisää työssä viihtymistä. Kun työntekijät viihtyvät, he saavat paljon aikaiseksi, ja sairauspoissaolot vähenevät, mikä lisää tuottavuutta. – Työntekijällä on oltava tilannetajua ja pelisilmää nähdä, milloin leikinlasku on sopivaa, Timonen muistuttaa. Timonen on myös tutkinut sosiaalityöntekijöiden huumorin käyttöä asiakastyössä vuonna 2015 valmistuneessa pro gradu -työssään. – Usein myös isä tai äiti on kertonut lapsesta kivan jutun tai sattumuksen. Enimmäkseen humoristiset tilanteet hänen nykyisessä työpaikassaan Jyväskylän perheneuvolassa ja edellisessäkin työpaikassa lastensuojelussa ovat syntyneet sanallisista sutkautuksista tai pienistä kömmähdyksistä. MARIANNA LAIHO kuva MOSTPHOTOS Jos kemiat eivät kohtaa, jututkaan eivät naurata. Tilanteiden arkaluontoisuuden vuoksi myös väärinymmärryksen vaara on suuri. 11 sosiaalityöntekijästä useimmat käyttivät huumoria työssään tietoisesti
Loukkaantuneen saattaa myös olla vaikea vaikkapa kahvipöydässä sanoa kaikkien kuullen ”kiitos ei tätä”. (Loki-kirjat 1994) • Jarno Hietalahti: The Dynamic Concept of Humor. – Tämäntapaiseen leikinlaskuun ei kannata lähteä mukaan. – On selvä, että raskas työ, vaatii ”raskasta” huumoria, jota ulkopuolisen voi olla vaikea ymmärtää, Pirjo Vesa sanoo. Tunteminen auttaa myös asiakastyössä. Vitsailua voi käyttää myös pelon ja alistamisen välineenä. Toim. Erich Fromm and the Possibility of Humane Humor. – Jos kemiat eivät kohtaa, jututkaan eivät naurata. Myös työn luonteella ja johtamistavalla on merkitystä. Kullakin työpaikalla muodostuu omanlaisensa huumori, johon vaikuttavat työntekijät ja heidän suhteensa, mutta myös sukupuoli. Voi sanoa, että ”nyt taisi mennä överiksi”. Merkityksellistä on, kuinka hyvin yhteisö tuntee toisensa ja onko työpaikan ilmapiiri luottamuksellinen. Harmia voi tulla myös siitä, jos esimies heittää huulta vain joidenkin työntekijöiden kanssa. – ”Hauskalla” sanailulla on mahdollista pilkata ja piikitellä. Willbald Ruch: (Mouton de Gruyter & Co 1998) LAPSEN MAAILMA 12 l 2017 l 33. Sen avulla voi purkaa omia aggressioitaan muihin. Toim. – Se on epäeettistä, eikä selän takana naureskelu edistä muutenkaan hyvän työilmapiirin muodostumista. – Tällöin asia kannattaa ottaa esiin myöhemmin kahden kesken, Vesa kannustaa. (Jyväskylän yliopisto 2016) • Huumorin skaalat: esitys, tyyli, tarkoitus. Asiakassuhde ei ole kuitenkaan ystävyyssuhde. Pitääkö siis nauraa, vaikkei vitsi naurata, jos kaikki muut työyhteisössä hohottavat. – Huumori ei ole pelkkää vitsailua, mutta jos jutut menevät seksismin tai rasismin puolelle, sitä ei kannata sietää. Tutkimus komiikan merkityksestä. Se on useimmiten työntekijöiden välistä omaa slangia tai asioiden ilmaisemista kielikuvien kautta. ILKEILYÄ HUUMORIN NIMISSÄ Huumoriin liittyy vallankäyttöä – hyvässä ja pahassa. Erään hänen tutkimukseensa osallistuneen sosiaalityöntekijän asiakas vitsaili, että ”jätä sinä miehesi ja lähde minun matkaani”. – Jos asiakkaan huulenheitto menee liian intiimiksi tai seksuaalissävytteiseksi, työntekijän tehtävä on pistää raja, Timonen sanoo. Pirjo Vesa suosittelee tutustumista huumoria käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen. On turvallisinta, että aloite leikinlaskuun tulee asiakkaalta. Entä se kuuluisa musta huumori, josta hoitoja sosiaalialan työntekijöiden kohdalla usein puhutaan. Martin: The Psychology of Humor (Academic Press 2006) • The Sense of Humor – Explorations of a Personality Characteristic. Yhteisön keskinäisestä mustasta huumorista ei välttämättä mielellään edes kerrota ulkopuolisille. Vesan mielestä parasta olisi, jos työyhteisössä pystyttäisiin miettimään huumoriin liittyviä pelisääntöjä eli sitä, millaista vitsailua siedetään ja millaista ei. (SKS 2015) • Rod A. Paljon on merkitystä sillä, kuinka hyvin ihmiset tuntevat toisensa, Vesa sanoo. Alaiset saattavat kokea tällöin, että heitä kohdellaan epätasa-arvoisesti. Filosofian alan väitöskirja. taja Pirjo Vesa sanoo. Puhumme jo yleisesti ”leikkurista” eli leikkaussalista. HUUMORITUTKIMUSTA • Arhur A. Uusi työntekijä voi olla ihmeissään, mikä tilanteessa oli niin huvittavaa. Pahinta on kuitata, että ”se oli vaan huumoria”, jos piikittelyn kohdetta ei naurata tai hän loukkaantuu, Pirjo Vesa kuvaa. Seppo Knuutila, Pekka Hakamies ja Elina Lampela. Kun asiakas on tuttu, oppii tietämään hänen huumorintajunsa. Huumoria hoitotyössä ja vuorovaikutuksen osana tutkinut hoitotieteen professori Päivi Åstedt-Kurki Tampereen yliopistosta uskoo, että vuorovaikutustilanne ilmeineen ja eleineen kertoo aika nopeasti, millainen hauskanpito uppoaa juuri kyseiseen tilanteeseen työyhteisössä tai potilaiden kanssa toimittaessa. Hän tutki väitöskirjassaan vuonna 2009 hoitajien keskinäistä huumoria työpaikalla sairaalan vuodeosastolla. Vitsailua voi käyttää myös alistamisen välineenä. Pitkään yhdessä työskennelleet saattavat remahtaa nauramaan jo yhdestä sanasta tai jopa ilmeestä. TUTUSTU HUUMORITUTKIMUKSEEN Päällikkötehtävässä olevan on syytä olla erityisen tarkka huumorin käytössä. Pirjo Vesan väitöskirja Aineistolähtöinen teoria hyvää oloa ja työhyvinvointia edistävästä huumorista hoitajien keskinäisessä vuorovaikutuksessa (Tampereen yliopisto, 2009) on luettavissa PDF-muodossa verkossa. Jos työkaverista sanoo jotain hauskaa, on sen oltava hyväntahtoista ja tilannetajuista. Varmimmin huumori toimii, jos aihe on neutraali tai kohdistuu käyttäjäänsä. (Transaction Publishers 1993) • Henri Bergson: Nauru. Berger: An Anatomy of Humor. Viattomassakin työtoverin kustannuksella tapahtuvassa huulenheitossa voi olla vaaransa, sillä aina ei voi tietää, onko aihe toiselle arka. Ja kun ihminen kuolee, saatamme sanoa, että ”hän lähti ilmavoimiin”. Kenenkään, muttei varsinkaan esimiehen, pitäisi vitsailla työntekijästä, joka ei ole paikalla. – Työkokemus antaa kuitenkin itseluottamusta ja uskallusta olla oma aito itsensä myös työpaikalla, hän sanoo. Päivi Åstedt-Kurjen mukaan musta huumori on työntekijöille keino selvitä vaikeista tilanteista. LUPA OLLA NAURAMATTA Kukapa haluaisi leimautua huumorintajuttomaksi, saati tosikoksi ja ilman pilaajaksi. Iällä ei Åstedt-Kurjen mukaan ole välttämättä ratkaisevaa merkitystä siinä, kuka työpaikalla vitsailee ja miten huumoria käytetään
Inka Järvinen ja Nilla Paasio eivät juuri leiki sisällä. 34 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2017. Siitä nousi meteli ja hanke raukesi. Saariston lapset Utö on Suomen eteläisin ympäri vuoden asuttu saari Saaristomerellä. Liikenneministeriö ehdotti viime keväänä yhteysalusliikenteen muuttamista maksulliseksi. teksti ja kuvat SANNI SAARINEN reportaasi Nilla on asunut Utössä kohta kaksi vuotta. Kivinen saari on koti kymmenelle lapselle. Heistä parasta siellä ovat vapaus, kaverit, ulkoleikit – ja balettitunnit
LAPSEN MAAILMA 12 l 2017 l 35. – Parasta saaressa on Inka . Käkkyrämännyt ja kanervat sinnittelevät kallioiden koloissa. Utössäkin ollaan illalla kotona, katsotaan Pikku Kakkosta, harrastetaan tai ulkoillaan. Aiemmin Nilla kävi Turussa naapurissa asuvan isoisän kanssa uimassa joka viikko. Utössä asuu ympäri vuoden noin 35 ihmistä, joista kolmannes on lapsia. Elettiin maaliskuuta 2016. – Olemme luontoihmisiä, ja tytöt nukkuivat jo vauvoina Lapin autiotuvilla. Syyslomalla Utön kesytön luonto lumosi. Syksyllä Utön kylän raitilla on hiljaista. Koulu, kauppa ja kirjasto, yhteysaluslaituri, harrastussali ja kesäkahvila sijaitsevat muutaman sadan metrin päässä kotoa. Lapsille on tarjolla balettia ja muskari, keppijumppaa, tanssia ja kesäisin joogaa. Nilla ja Inka Järvinen , 5, asuvat Utössä, josta pääsee mantereelle Nauvon Pärnäisiin viidesti viikossa yhteysaluslautalla, ja matka kestää 4,5 tuntia. Muutaman loikan päässä seisoo uljas majakka, jonka juuressa on Nillan salapiilopaikka. Mantereelle jääneitä isovanhempia ja sukua perheen tulee välillä ikävä. Samalla tavalla tuulten armoilla ovat sinne tänne sirotellut talot, joiden sisälläkin soi meri. Elämä saarella lasten kanssa houkutteli, sanoo Nillan ja tämän pikkusiskon Mea Paasion , 3, isä Lauri Paasio , 34. Luonto on loputon virikkeiden lähde. Utön kyläyhdistys vuokraa asunnot vain ympärivuotisille asukkaille. Kivisen saaren kalliot ovat ketterälle tytölle loputon kiipeilyrata ja kallion uumenissa on salaperäisiä bunkkereita. Lastenhoitoapuakin on hankala järjestää merimatkan takaa. Äärettömyys ja avomeri humisevat ympärillä. K un Nilla Paasio , 5, avaa kotioven, edessä on saaren kokoinen seikkailu. Kun hänen vaimonsa Heini Paasio , 32, sai työn Utön kyläkoulun opettajana, perhe teki haaveestaan totta ja puoli vuotta ensivisiitin jälkeen he muuttivat Turusta majakan juurelle vanhaan luotsitaloon. Nilla muutti saarelle puolitoista vuotta sitten, ja Inka on asunut täällä aina. Saaressa palvelut pelaavat ja kaikki on lähellä. Carmen Grentsistä parasta Utössä on vapaus. Tutustuimme kaupalla heti, kun oli muutettu tänne, Nilla kertoo. Lapsiperheen arjessa on paljon samaa saarella ja kaupungissa. Täällä oma mielikin on joustavampi: kaikkea ei tarvitse suunnitella, Heini kuvaa. Lauri maastopyöräilee kallioilla, ja maratoneja harrastava Heini juoksee. Laurin muuton mahdollisti etätyö markkinointialalla ja valokuvaajana. Autoja Utössä ei ole. Majakan juurelta katse osuu paljaan saaren jokaiseen sopukkaan: täällä ei pääse piiloon. Lenkkiseuraa löytyy naapurista. Kaupungissa elämä oli aikataulutettua. – Kun siirtymiin ei kulu aikaa, arjesta puuttuu kiireen tuntu. Kiireetön arki Vajaan kahden kilometrin pituisen saaren ainoa tie halkoo sen päästä päähän
36 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2017. – Outi, tämä on tosi hyvää! hihkaisee Carmen Grents , 10. Koululaisethan siinä loikkivat ruokalaan. Utössä on arvostettu koulutusta, ja jälkikasvu on lähetetty mantereelle oppiin. Ympärivuotisista asukkaista enemmistö on Paasioiden tavoin uudisasukkaita. Utöläisistä on tullut opettajia ja poliiseja, valtiotieteilijöitä ja merikapteeneja. Avoimuudella on Utössä historialliset perinteet. Suurin osa täällä syntyneistä elää saarella vain lomilla tai eläkkeellä. Kun yhdeltä kyläläiseltä irtosi katto myrskytuulessa, miehet lähtivät korjaustalkoihin keskellä yötä. Helikopteri lentää periaatteessa mantereelta saarelle 20 minuutissa, mutta kovalla myrskyllä sitä ei voi käyttää. Tänään on tarjolla chili sin carnea nyhtökauralla höystettynä. Ensiapuryhmä on kyläläisten yhteinen harrastus, mikä tuo turvaa. – Elämä saarella on hitsannut meidät perheenä entistä tiiviimmin yhteen. – Yhteisöllisyyttä ei pidä romantisoida: muiden yksityisyyttä kunnioitetaan. Eteläkärjen muistomerkki kertoo haaksirikkojen tarinaa. Tänä vuonna koululaisia on kuusi. Armeijan suomenkielinen mannermaalainen kulttuuri ja ruotsinkielinen saaristolaiskulttuuri loivat ainutlaatuisen seoksen, jossa monikulttuurisuus oli itsestään selvää. Varuskunnan aikana saarella eli monikymmenhenkinen virkamiesyhteisö. Jos ei viihdy itsekseen, saarella on vaikea elää, Heini korostaa. Kahvia he pääsivät juomaan aamuyöstä. Arjen yhteisöllisyys kukoistaa ja kaikki tuntevat toisensa. Koulun ruokala sijaitsee vanhassa asevarastossa meren rannalla. Illalla se muuttuu harrastussaliksi joogaa, balettia ja keppijumppaa varten. – Kaupungissa kuljet 200 ihmisen ohi, muttet juttele kenellekään. Yhteiset kesälampaat, joulujuhlat ja ensiapuryhmä Sauna lämmitetään porukalla, keskikesällä järjestetään juhannustanssit ja näin joulun alla pohditaan yhteisten kesälampaiden lihan jakoa. Suomen vanhin majakkasaari toimi armeijan tukikohtana vuodesta 1915 vuoteen 2005. Juuri varuskunta loi Utöseen kylän kokoiselle yhteisölle ympärivuotisen elämän edellytykset tuomalla palvelut, tieja viemäriverkoston sekä katuvalot. Kuuden oppilaan koulu Kirjavat takit pujahtelevat lappeellaan olevien soutuveneiden ja tuulten pieksemien venevajojen ohi. Meren mahti on armoton, ja täällä lapset oppivat kunnioittamaan sitä varhain. Kokki Outi Tulenmaalla on vapaat kädet: hän tekee ruuan saatavilla olevista aineksista. Moni kokeilee elämää avomerellä vuoden esimerkiksi hoitovapaan aikaan. Naapurisaarilla on toisin: niillä on korkeintaan kourallinen taloja. Avunsaantiin saarella voi luottaa. Ihmiset saivat olomme tuntumaan tervetulleilta, Lauri miettii. Täällä tapaat viisi ihmistä ja vaihdat kuulumiset kaikkien kanssa. Räsymatot peittävät lattiaa, ja tunnelma on kotoisa. Utö oli myös portti Suomeen tuleville kansainvälisille aluksille, ja siksi täällä on osattu kieliä ja oltu avarakatseisia
Eri-ikäiset lapset opiskelevat samassa tilassa. Tänä vuonna koululaisia on kuusi, mikä on melko tyypillinen lukumäärä. LAPSEN MAAILMA 12 l 2017 l 37
He opiskelevat samassa tilassa yhden opettajan johdolla. Koululaiset ulkoilevat ja retkeilevät paljon. – Yksilölliselle opetukselle on aikaa. 38 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2017. Lähtö tuntui luontevalta: se oli ajan tapa ja Korppoossa oli samaa saaristolaiskylän kotoisuutta kuin Utössä. Utön koulu on ollut usein lakkautusuhan alla, mutta saa jatkaa, jos oppilaita on vähintään kolme. Työ ja vapaa-aika on hyvä pitää erillään, eikä se Heinistä saarella onnistu. Tunnen jokaisen lapsen vahvuudet ja panostusta vaativat asiat, opettaja Heini sanoo. Erimielisyyksiä ei voi jättää kytemään, vaan ne selvitetään kasvokkain. Lapset otetaan osaksi kyläyhteisöä siinä missä aikuisetkin. Iso muutos oli lähtö lukioon Turkuun, sillä Laura oli tottunut luomaan henkilökohtaisen suhteen ihmisiin arjessaan. Hän on syntyjään utöläinen, mutta lähti 13-vuotiaana mantereelle yläasteelle ja asui viikot Korppoossa tuttavaperheen luona. Erilaisiin teemoihin ja ilmiöihin keskittyvä opetus antaa tilaa oppilaiden omille kiinnostuksen kohteille: kun rannassa pohditaan Itämeren tilaa, syventyy eskarilainen toisenlaisiin asioihin kuin kuudesluokkalainen. Tänä vuonna koululaisia on kuusi: nuorin on esikoulussa ja vanhin kuudennella luokalla. Utöläisten mielestä sosiaaliset taidot vahvistuvat pienessä yhteisössä eri tavoin kuin isoissa ryhmissä. Yhdenmukaisuuden painetta ei ole, vaan jokaisella on tilaa olla omanlainen. Englannin tunnilla on vain yksi lapsi, eikä jalkapallo onnistu ilman aikuisten mukaan tuloa, Heini sanoo. Koulussa ja saaressa eri ikäryhmät ja sukupuolet viettävät luontevasti aikaa yhdessä. – Harva tekee viikko-ostoksensa kerralla. Koulun pihassa on hauska harjoitella päälläseisontaa. – Joskus olisi toki tarvetta isommille ryhmille. Se on koko ulkosaaristolle tärkeä asia, sillä ilman koulua lapsiperheet lähtevät. Se on talvella auki vain muutaman tunnin päivässä. Mieluiten Carmen rakentaa majoja kallioille. – Täällä jokaisella on tarina, mutta kauLaura Järvisen Axel oppi kävelemään karuilla kallioilla ja on ikäisekseen ketterä. Valikoima on syrjäiselle kyläkaupalle yllättävä: luomujauhelihaa, kookosmaitoa ja avokadoja. Ensi kesänä Paasiot palaavat mantereelle: Nilla aloittaa koulun, eikä Heini halua opettaa omaa tytärtään. Täällä ei voi linnoittautua vain saman mielisten seuraan ja lasten ymmärrys erilaisuutta kohtaan kasvaa. Heini kertoo, että luokassa on aikaa keskustelulle, ja koulussa tehdään paljon retkiä lähiluontoon. Ruoka on syöty, ja Carmen vetää punaiset saappaat jalkaan. Yläasteelle mantereelle Kaupalla käy kuhina. Loput opetuksesta hoidetaan Skypen välityksellä. Koulu vastaanottaa myös vierailevia oppilaita: joku tulee viikoksi, toinen kuukaudeksi. Neljä vuotta Utössä asuneesta tytöstä elämä saarella on hauskaa. Täällä ei voi eksyä ja siksi lapset saavat liikkua vapaasti. Yksi oppilaista tulee naapurisaarelta Jurmosta ja asuu äitinsä kanssa Utössä vain osan viikosta. Kaupalla käydään vaihtamassa kuulumisia, ja saan olla tiiviisti mukana kyläläisten arjessa, sanoo Inkan äiti Laura Järvinen , 32, kassalla. Ruokapöydässä käy vilkas puheensorina
Saaristo on Lauran ominta mielenmaisemaa ja siksi lasten Inka ja Axel Järvisen , 1, kasvatus täällä tuntuu erityisen turvalliselta. Tuntui ahdistavalta, kun kaikki ihmisiä ei voinut kohdata kokonaisina, Laura kertoo. pungissa tunsin hukkuvani massaan. Nilla Paasio pääsee suoraan kotiovesta avomeren äärelle. Kun varuskunta lopetti toimintansa vuonna 2005, moni uumoili sen olevan kuolinisku pysyvälle asutukselle. Uraohjuksia saaristo houkuttelee harvoin. Leikkikoulu on tauolla ohjaajan puutteen vuoksi, joten Lauri Paasio viettää aamupäivät lasten kanssa. Turun saaristoonkin muuttaa ensi kertaa vuosikymmeniin enemmän ihmisiä kuin saaristosta pois, ja monet muuttajista ovat lapsiperheitä. Etätyö mahdollistaa tänne muuton, ja saaristossa täytyykin yhdistellä osaamista. Tyvenessä ja auringon paisteessa kaikki on toisin: maailma on kuin vastaluotu ja olemassaolossa keveyttä. Myrskyn aikaan meri on vihamielinen muuri, ja tuuli tekee lapsetkin levottomiksi. Kun rakkaus syttyi, paluu tuntui itsestään selvältä. Luonnon keskellä Laura ei osaa kaivata harrastuksia lapsilleen. Sää ja vuodenajat vaikuttavat tekemisen mahdollisuuksiin ja tunnelmiin. Kesällä asukasluku moninkertaistuu ja kylänraitilla on vilkasta. Yläastetta Utössä ei ole vieläkään. Saarelle riittää uusia tulijoita, ja asunnot ovat harvoin tyhjillään. Hän haaveili silti matkoista maailmalle ja palasi Utöseen vasta seitsemän vuotta myöhemmin tavattuaan Jarmo Järvisen , 47, joka oli muuttanut saarelle eräoppaaksi Lauran asuessa Turussa. Samana iltana maataan makuupusseissa pihalla ja tuijotetaan ääretöntä tähtitaivasta, jota vasten ihminen on pieni. Saaristossa eletään yhä luonnon ehdoilla. Moni perhe muuttaa viimeistään silloin mantereelle lasten mukana. Yhteysalus kulkee, mutta mainingeissa moni tulee merisairaaksi. Tyttöjen maailmassa pyöreistä kivistä kuoriutuu dinosauruksia ja puukalikoista loihditaan puhelimia, joilla voi soittaa avaruuteen asti. Luonto on hallitsematon ja silti turvallinen, Laura kuvailee. Laura on tehnyt kauppiaan työn lisäksi sijaisuuksia hotellilla, majatalolla ja koululla. Laura saattaa aamulla tutkia lasten kanssa leppäkerttua, jonka rinnalla lapsi on suuri ja kaiken vallan omaava. – Luonnonläheinen elämä kiinnostaa yhä useampia. Karun kaunis saari houkuttelee tuhansia matkailijoita ja lintuharrastajia joka vuosi. – Jos lapsilla on leikkikavereita, täällä on kaikki hyvän elämän ainekset, Laura sanoo. Jarmo on työskennellyt eräoppaan töiden lisäksi rakennuksilla. Päivät eivät koskaan seuraa toisiaan samanlaisina. Pyhä luonto Yhteys luontoon on Lauralle tärkeä, sillä se vahvistaa yhteyttä itseen ja muihin. Postimyynti helpottaa isoja hankintoja, mutta turhakkeiden ostosta luopuu viimeistään merimatkan aikana. Toisin kävi: nyt matkailu on saaren elinehto. Nytkin Inka pinkoo kodin takaiseen kivikkoon ystävänsä Nillan kanssa. Omat vanhemmat auttavat, ja välillä Laura hengähtää arjesta lähtemällä kalaverkoille äitinsä kanssa. LAPSEN MAAILMA 12 l 2017 l 39. Tärkeintä on luonnon kyky opettaa olemassaolon mittasuhteita. Ihmisillä on myös uudenlaista uskallusta toteuttaa haaveitaan ja elää omannäköistä elämää, Laura Järvinen pohtii. Lastenohjaajaksi opiskelleesta naisesta on tärkeintä kannustaa lapsia luomaan omat leikkinsä, koska heidän sisäinen maailmansa on vielä rikas. Valoisa tulevaisuus Saariston tulevaisuus mietityttää monia, mutta Utössä ollaan toiveikkaita. – Luontoon liittyy kokemus pyhästä: maailmankaikkeudessa on paljon ihmistä suurempia voimia. Kallioilla kävelemään oppivat utöläislapset ovat motorisesti ketteriä. Toisaalta täällä pärjää vähemmällä kuin mantereella: kulutuskulttuuri loistaa poissaolollaan
Lydia-tietokonepeli on nelihenkisen Platonic Partnership -pelistudion kehittämä. – On todella surullista, miten moni samastuu pelin tapahtumiin. Alakerrasta kuuluu kovaa melua. Lydia etsii mörköä, josta Teddy-karhu varoittaa ystäväänsä. MONET PÄIHDEONGELMAISTEN LÄHEISET ovat kertoneet, että peli tavoittaa villakoiran ytimen alkoholismiin liittyvässä henkisessä väkivallassa. Kuorikoski kuvaa tekoprosessia terapiaksi, jossa nuoruuden asiat oli pakko nostaa esiin ja käydä läpi. ALKOHOLI tuli pelimaailmaan Palkittu suomalainen Lydia-tietokonepeli kertoo alkoholismista lapsen näkökulmasta. digitaalisuus ”Joissakin perheissä lapsuus valuu hukkaan pullon pohjalla.” 40 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2017. Vuorovaikutteisen elementtinsä ansiosta peli voi toimia tässä roolissa myös muiden kohdalla. Tarinavetoinen peli kertoo vanhempien alkoholismin aiheuttamista traumoista ja kauhuista. – Hienointa olisi, että tarina säväyttäisi niin, että alkoholismista kärsivä päättäisi hakea itselleen apua. Tyttö seikkailee unessa sekä unenomaisessa todellisuudessa, jossa arkielämän pelot ovat vieläkin synkempiä kuin mielikuvituksen tuotteet. ESA LINNA kuvat LYDIA-PELISTÄ P ieni Lydia-tyttö rakastaa pehmokarhuaan Teddyä hyvin paljon, mutta viime aikoina heillä on ollut univaikeuksia. Pohjoispohjanmaalainen yritys palkittiin marraskuussa Vuoden pelikehittäjänä GameXpo-tapahtumassa Messukeskuksessa. Lydian käsikirjoittaja ja koodaaja Juho Kuorikoski on käsitellyt tarinassa omia kokemuksiaan: – Lähipiirissäni alkoholiongelmat ovat ikävän tavallisia. Havaitsin, että ”tuollakin on lasinen lapsuus, en olisi ikinä arvannut”, grafiikasta vastaava Henri Tervapuro kertoo. – Lapset ovat pieniä vain kerran, ja joissakin perheissä tuo aika valuu hukkaan pullon pohjalla. Kuorikoski halusi kertoa muille, miten alkoholi on vaikuttanut hänen nuoruuteensa. Aikuisilla on siellä omat seikkailunsa. Yllätyin, miten tuttavat ja kaverit avautuivat omista kokemuksistaan. Pelin kuluessa Lydia kasvaa nuoreksi naiseksi, jota lapsuuden traumat seuraavat loppuun asti. Sitä on kiitelty ympäri maailmaa Washington Postia myöten. Pari tuntia kestävässä mustavalkoharmaassa, synkässä ja piirroselokuvamaisessa pelissä sukelletaan pienen lapsen mielikuvitukseen. Joka ainoa yö
– Kun pelaaja on konkreettisessa vuorovaikutuksessa tarinan kanssa, se ui väkisinkin ihon alle, Juho Kuorikoski painottaa. Sen kohderyhmänä ovat nuoret ja nuoret aikuiset, mutta sitä suositellaan myös opettajien ja nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten käyttöön. Tarinassa etsitään mafiapomon pojanpoikaa. Addiktioita ja rahapelaamista käsitellään pelissä vastaantulevien hahmojen kanssa käytävien helppojen keskustelujen kautta, joiden avulla voi pohtia omaa elämäänsä, vaikeuksiaan ja tapaansa kuluttaa rahaa. Pelin taustalla ovat Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry ja teknisestä toteutuksesta vastaava Valaa Oy. – Esimerkiksi Lydialla voi selittää nuorille vaikeita asioita tai ainakin tarjota tavan käsitellä niitä, kunhan tiedostaa kuinka synkkä teos on kyseessä, Tervapuro uskoo. Lydian suositusikäraja on teini-ikäisestä ylöspäin. ”On todella surullista, miten moni samastuu pelin tapahtumiin.” MAFIAPERILLISEN ARVOITUS Addiktioista kertovia videopelejä ei ole maailmassa monia, mutta Suomesta löytyy toinenkin tällainen. Voiko videopeleillä siis olla kasvatuksellista vaikutusta. VUOROVAIKUT TEISUUS OSALLISTAA ja lisää näin pelin vaikuttavuutta. – Luulen että kaikki osallistavat tarinan käsittelemisen muodot, joissa tarinan läpikävijä ei ole pelkkä passiivinen katselija, voivat auttaa käymään läpi tunteita. Alussa pelaaja valitsee tietyn roolin, kuten rehtori ja nuorisonohjaaja, ja etenee pelissä valikoimalla haastateltavilleen oikeita kysymyksiä. Lydian tarinankin olisi voinut tehdä lyhytelokuvaksi, mutta pelimuodossa sen sanoma puree vieläkin tehokkaammin. – Tämä on aika uutta pelialalla. Pelin verkkosivuille on suunnitteilla ohjaajan tietopankki, jossa syvennytään pelissä käsiteltäviin teemoihin ja niiden hyödyntämiseen osana opetusta ja ohjausta vaikkapa kouluissa ja nuorisotyössä. Peli tarjoaa turvallisen ja kontrolloidun ympäristön vaikeidenkin asioiden käsittelyyn. Pelejä on tutkittukin tästä näkökulmasta runsaasti, liiketoiminnasta vastaava Jussi Loukiainen kertoo. Frankly – Kadonneen mafiaperillisen arvoitus -oppimispelissä käsitellään päihteisiin ja peliongelmiin liittyviä asioita. Perheen pienimmille se ei sovi painostavan tunnelmansa vuoksi. Pelin rahoitti RAY ja Erkki Poikosen Säätiö. Yksi pelaaja totesi, että kaikkien, jotka aikovat hankkia lapsia tai joilla on jo lapsia pitäisi pelata Lydiaa. www.franklygame.fi. Sitä voi pelata verkossa os. On silti tärkeää tehdä ero viihdekäyttöön tarkoitettujen pelien kuten Lydian ja terapeuttisesti asiantuntijan kanssa läpikäytävien pelien välille. Viiden euron hintaisen pelin voi ladata Steampowered.com-sivustolta. Enää pelit eivät ole pelkkää eskapismia, joka sekin on toki terapeuttista
Nuori, hoida mielenterveyttäsi! terveys 42 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2017
Kuormittavat valinnat voivat olla riski mielenterveydelle. – Hyvin pienillä arjen teoilla on iso merkitys. – Mielenterveysongelmiin liittyy yhä häpeää, joten tässä on paljon oppimista kaikilla, myös hoitoalan ammattilaisilla. V altaosa mielenterveysongelmista alkaa ennen 25 ikävuotta. Kurki kuuluu tutkimusryhmään, joka selvittää, voidaanko nuorten sairastumista ennaltaehkäistä ja hoitoon hakeutumista nopeuttaa opettamalla heille mielenterveystaitoja. LAPSEN MAAILMA 12 l 2017 l 43. – Oman hyvinvoinnin kannalta on hyvä opetella tunnistamaan vahingolliset ihmissuhteet, samoin seksitaudit, jotta niitä osaa välttää. Taidot karttuvat vasta elämänkokemuksen myötä, joten nuorilla ne ovat usein puutteellisia. Sitä on kertynyt liikaa, jos se vaikeuttaa arjesta selviytymistä. Nuorilla esimerkiksi opiskelupaineet ovat pahimpia stressaajia. Kertoisinko huolistani. – Yksinäisyys on suuri yksittäinen mielenterveysongelmien riskitekijä. Mielenterveysongelmat ovat samanlaisia kuin fyysiset sairaudet – niissä ei ole mitään mystistä. Myös itsetunto vaikuttaa oppimiseen. Nukunko riittävästi. Hän neuvoo hankkimaan monipuolisesti taitoja, joilla ennaltaehkäistä stressiä. Myös ihmissuhteet voivat kuormittaa. Ne ovat taitoja ratkoa arkisia ongelmia ja tunnistaa itsessään ja ympäristössään tekijöitä, joilla omaa mielenterveyttä voi suojata. Ovatko tavoitteeni realistisia. – Stressillä ja mielenterveysongelmilla on selvä yhteys. ULLA WILLBERG kuvitus MARIA VILJA Hallitse stressiä Stressi on normaali reaktio, jota ei kannata yrittää välttää vaan opetella hallitsemaan. Mielenterveysongelmat ovat samalla nuorten suurin terveysongelmaryhmä. Otanko pikavipin. Yksinäisyyteenkin voi vaikuttaa, vakuuttaa Kurki. Mielenterveydestä voi huolehtia joka päivä – ihan niin kuin fyysisestä kunnosta ja terveydestä. Olennaista on, että nuoret saavat riittävästi mielenterveyteen liittyvää tietoa. Uskomme, että mielenterveysongelmien normalisoiminen voi alkaa nuorista. Mielenterveysongelmien normalisoiminen voi alkaa nuorista. – Oman mielenterveyden eteen voi tehdä paljon joka päivä. Ennakoi vaarat Nuoruuteen liittyy paljon valintatilanteita. Tilaanko vielä yhden. Ystävyys suojaa Hyvät ihmissuhteet tukevat ja suojaavat. Pyydänkö vieruskaveria kahville luennon jälkeen. – Mielenterveystaidot tarkoittavat hyviä selviytymistaitoja arjessa. Sitäkin voi opiskella. Niihin sairastumiseen liittyy paljon ahdistusta ja stressiä. Kyse on arkisista valinnoista ja konkreettisista teoista. Kokeilenko pilveä. Tätä ruvetaan nyt opettamaan nuorille eli heille, joilla on suurin riski sairastua. Siksi stressin hallinta on keskeisimpiä mielenterveystaitoja, Kurki korostaa. Siksi kannattaa opetella tehokkaita opiskelutekniikoita. – Aikuistuminen on mielenterveyden kannalta erittäin merkityksellinen elämänvaihe, koska siihen kuuluu tärkeitä siirtymävaiheita: itsenäistytään, muutetaan omaan kotiin ja opiskellaan ammattiin, selittää tutkija Marjo Kurki Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta Turun yliopistosta. Jätänkö soluhuoneen oven auki
Kuljen usein kuulokkeet korvilla black metallia kuunnellen. Se ei haitannut. Jotta porukka pysyisi yhtenäisenä, noin puolet opiskelijatapahtumista järjestetään nykyään alkoholittomina. En usko, että nuoret häpeävät ongelmiaan, mutta niistä voi olla vaikea puhua. – Yksi selitys on, ettei oireita ole aina helppoa tunnistaa. Uskalla puhua ja hae apua, heti Jos jalka murtuu, tulee kiire lääkäriin. Huomasin tuolloin, että kuntosali ja musiikki auttavat stressiin. Uskon, että mielenterveyttä voi ylläpitää panostamalla sosiaalisiin taitoihin ja kanssakäymiseen. Lääkiksessä opiskelijatoiminta on hienosti organisoitua. Päihteet pahentavat Marjo Kurki muistuttaa, että asiat, jotka tukevat muuta terveyttä, tukevat mielenterveyttä – ja päinvastoin. Stressitön elämä ei ole kovin palkitsevaa. Taitoihin kuuluu myönteinen asenne hoitoa kohtaan: mitä nopeammin mielenterveysongelmiin hakee apua, sitä helpompi niistä on parantua. Kaikki juttuseuraa kaipaavat ovat tervetulleita juttelemaan kanssani. Haluaisin oppia, miten varmasti vältytään burnoutilta. Mutta miten aiotaan tavoittaa ne, jotka eniten hyötyisivät. – Mielenterveystaitojen opiskelu ei korvaa hoitoa. terveys Yksinäisyys on opiskelujen alussa erittäin yleistä, joten luultavasti muutkin kaipaavat seuraa. Mielenterveysongelmissa tulisi toimia yhtä nopeasti. Tiedetään, että nuorilla hoitoon hakeutuminen viivästyy. Yhtä tärkeää on, että helposti ystävystyvät nuoret huomaavat yksinäiset. 44 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2017. Opiskelijaruokailu auttaa jaksamisessa tosi paljon. Stressi tuli tutuksi lukiossa. – Heille kannattaa tehdä tutuksi yksinäisyyttä, jotta he kannustavat yksinäisiä mukaan. Myös käytännön jutut ovat tärkeitä. ”MITEN VÄLTTYISIN BURNOUTILTA?” Kenneth Kirjonen, 22, on ensimmäisen vuoden lääketieteen opiskelija Turun yliopistosta. “Mielenterveystaitojen opettaminen nuorille on kiinnostava ajatus. Tunnista hälytysmerkit Masennus ja ahdistuneisuus ovat yleisimpiä nuorten mielenterveysongelmia. Päihteet taas aiheuttavat univaikeuksia, ahdistusta ja masennusta. Miten noin hymyilevä ihminen tykkää noin synkästä musiikista, ihmetellään. En usko uupuvani opiskeluaikana, mutta tiedän lääkärin työn olevan usein henkisesti raskasta.” Liikunnalla on uskomattoman suuri merkitys psyykkiselle hyvinvoinnille. Päihteitä ei kannata käyttää hoitokeinona pahaan oloon, koska siitä seuraa helposti noidankehä. – Liikunnalla on uskomattoman suuri merkitys psyykkiselle hyvinvoinnille. Kaverini ovat lääkiksestä, oikiksesta ja kauppakorkeasta, joihin päässeillä on usein asiat hyvin. Minut valittiin saunamestariksi, jonka tehtävä on ylläpitää ryhmähenkeä. Sairaudet kannattaa opetella tuntemaan, jotta on helpompi auttaa itseä ja muita. Muutin asumaan yksin ja opiskelin 40-tuntisia viikkoja plus läksyt ja esitelmät päälle. Se toimii minulla, vaikka en tiedä miksi. En tunne ketään, jolla olisi mielenterveysongelmia. Minua ainakin auttaa jutteleminen. Ei tule ylimääräistä stressiä, kun saa joka päivä yhden terveellisen ja edullisen aterian
Vaihe on yksi stressaavimmista: siihen liittyy usein lapsuudenkodista muutto ja taloudellinen itsenäistyminen. Tuntuu, että tiedän sen ylläpidosta tarpeeksi. – Ongelmat palautuvat oikeisiin mittasuhteisiinsa, kun kuulee muiden kokemuksista. Koulun terveystiedon tunneilta sain paljon tietoa, ja nykyään puhutaan joka puolella mielenterveydestä valtavasti. Masennuksesta en osaa oikein sanoa, mutta skitsofrenia tai bipolaarisuus ovat yhä vaiettuja sairauksia. Aiemmin pelasin salibandya, nyt juoksen. On tärkeää, että nuori oppii, mistä kaikkialta voi saada matalan kynnyksen apua. Syömishäiriöistä ja ahdistuksesta on niin paljon puhuttu mediassa, että niissä ei ole mitään hävettävää. Jos alussa jää ulkopuolelle, sieltä on vaikea päästä pois. Se jäi hyvin mieleen. Ystäviä oli helppo saada. Ajattelen, että mielenterveys on monen asian summa. Menin läpi asenteella, että tämä nyt on tätä. Heti opintojen alussa orientaatioviikoilla kerrottiin Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) mielenterveyspalveluista. Transitions – Kohti uutta -ohjelma on digitaalinen itseopiskeluohjelma, jota kokeilevat muun muassa Turun yliopiston ensimmäisen vuosikurssin lääketieteen opiskelijat tämän syksyn aikana. Kaikki hakevat ystäviä, koska kukaan ei halua jäädä yksin. LAPSEN MAAILMA 12 l 2017 l 45. – Jo yläkouluikäiset ovat riittävän kypsiä opiskelemaan mielenterveystaitoja opettajan johdolla. Jos jotakin tulisi, hakisin apua sieltä. Olen urheillut ja liikkunut lapsesta asti paljon. Mielenterveystaidot ovat heille erityisen tärkeitä, onhan jo lääkäriksi opiskelu hyvin rankkaa, samoin kuin lääkärin työ. Kanadassa huomattiin, että sekä oppilaiden että opettajien mielenterveys kohentui. Niistä on varmasti vaikea olla avoin edes kavereille.” Haastatellut eivät ole tutustuneet Transitions – Kohti uutta -ohjelmaan. Tutkimuskeskuksen yhteistyökumppani on kanadalainen Dalhousien yliopisto, joka on vienyt mielenterveystaitojen opetusta myös yläkouluihin. Yläkoululaiset voisivat opiskella mielenterveystaitoja opettajan johdolla. Jos stressaa, painun lenkille. Marjo Kurki kannustaa nuoria puhumaan ongelmista avoimesti ja hakemaan myös vertaistukea. Tulokset ovat niin hyviä, että Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus suunnittelee tulevaisuudessa samaa. Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tutkimusryhmä on ensi töikseen laatinut mielenterveyden lukutaito-ohjelman aloittelevien korkeakouluopiskelijoiden tueksi. Siitä tulee hyvä olo. On tämä Help yourself -trendi, joka kannustaa pitämään itsestään huolta. ”TAIDAN TIETÄÄ TARPEEKSI” Ira Pöllänen, 21, on toisen vuoden mediatutkimuksen opiskelija Turun yliopistosta. Transitions-ohjelmaa johtaa professori Andre Sourander. Varsinaisen mielenterveysopetuksen tulee sisältää konkreettisia, arkisia neuvoja sekä olla nuoren ikätasoa ja elämäntilannetta vastaavaa. Se on osa Suomen Akatemian rahoittamaa APEX-tutkimuskokonaisuutta, jolla etsitään tehokkaita mutta taloudellisia keinoja puuttua mielenterveysongelmiin varhain. ”Olihan siinä kaikkea, uusi kaupunki, uudet opinnot, mutta en kokenut ensimmäistä opiskeluvuotta liian stressaavaksi
Korva arkun kantta vasten Turkulaisella teatteri-ilmaisun ohjaaja Kati Keskihannulla on pitkä kokemus lastenteatterista, lapsia osallistavasta leikkiteatterista sekä hyvinvointia edistävästä teatterista. Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tapahtumassa oli toimintaa myös lapsille. Kaikki olivat erittäin lainattuja. Kuolemasta puhutaan ääneen. – Olin täysin varma, ettei minulla ole mitään annettavaa heille. teatteri Lapsen kuolemasta voi puhua On tärkeää, että lapsi saa luvan kysyä kuolemasta. Keskihannu lainasi sinne hautaustoimistosta barbinukeille sopivia miniatyyriarkkuja. Päätös lapsen kuolemasta kertovasta koko perheen näytelmästä syntyi kaksi vuotta sitten. 46 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2017. Ihmiset ovat läsnä, he kohtaavat toisensa ja välittävät tunteita toisilleen. Sen jälkeen Keskihannu on tehnyt paljon taustatyötä. Samasta syystäkö kuin jotkut kaupassa luikkivat hyllyjen taakse, jos törmäävät vanhempiin, joiden lapsi on kuollut. Keskihannu kertoo omasta pelostaan, kun hän esitti kohtauksia näytelmästä ennakkoon Käpy ry:n 25-vuotisjuhlassa. Jos sanoo jotain tyhmää, voi pyytää anteeksi. Kenenkään surua ei pidä ruveta vertailemaan. – Kuolemaa ei pidä pilkata tai vähätellä, mutta sillä saa leikkiä. ULLA WILLBERG kuvat PASI LEINO ja JUSSI VIRKKUMAA 10 -vuotias tyttö kirjoittaa sairaalassa kirjeitä kuolemalle, ja kuolemasta tulee tytön kaveri. He ahdistuvat liikaa. – Kuolema-aiheisia lastenkirjoja on paljon, mutta teatteri on erilainen keino. He leikkivät barbeilla kotia, mutta myös hautajaisia, ja vierailla nähtiin näyttäviä glitterasuja. Ruumisarkkuun sulkeutunut performanssitaiteilija Harri Piispanen kiinnosti lapsia. Toivon, että se helpottaa kuolemasta puhumista. – Häneltä kysyttiin ”mikä on sun lempiväri” ja ”miltä tuntuu olla arkussa”. Olen heidän klovniystävänsä, joka auttaa kipeiden hetkien yli. Kati Keskihannu teki koko perheen näytelmän, jotta kuolemasta olisi helpompi puhua. Keskihannu järjesti myös kuolema-aiheisia tapahtumia. Haluamme olla nykyään eteviä kaikessa ja pelkäämme epäonnistumista. Olen nyt oppinut, että myötätunto ja halu yrittää riittävät. Vastaukseksi voi riittää ”en tiedä” tai ”ainoaa oikeaa vastausta ei ole”. – Osallistun nuorten leskien perhekursseille sekä lapsisyöpäpotilasperheiden sopeutumisvalmennuskursseille yhdessä toimintaterapeutti Niina Ollikaisen kanssa. – Voi olla, ja mukana oli ehkä myös suorittamista. – Etsin Facebookin kautta ihmisiä surukävelylle juttelemaan kuolemasta. Kirjeitä kuolemalle -näytelmän käsikirjoittaja ja ainoa näyttelijä Kati Keskihannu kuvaa esitystään kriisityön välineeksi ja uudenlaiseksi puheeksi ottamisen työkaluksi. Hän toimii Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hyvinvointikeskuksessa Meri-Karinassa kummitaiteilijana. Olen oppinut paljon häneltä, perheiltä ja lapsilta sekä luennoilta, joihin olen saanut osallistua. Lasten oli painettava korva arkun kantta vasten kuullakseen vastauksen. Tytöllä on paljon asiaa, koska vanhempien kanssa kuolemasta ei voi puhua. Minulle oli tärkeä selvittää, miten erilaiset ihmiset kuolemasta puhuvat ja sen kokevat. Pääasia, ettemme kiellä kysymistä. Arkku ei häirinnyt lapsia. – Siellä sai keskustella sisarensa menettäneen, vanhempansa menettäneen orvon ja itsemurhaa hautoneen masentuneen kanssa. Käpy on lapsikuoleman kokeneiden perheiden vertaistukiyhdistys. – Sairaalaklovnina lasten syöpäosastolla TYKS:issä yritän saada lapset unohtamaan sairauden. Kuka pelkää kuolemaa -illassa turkulaisessa ravintolassa yleisö sai tutustua hautaustoimistoon ja lainata kokemuskirjastosta elävän kirjan. Hoiva-alan ammattilaisten ja kuolemaa kohdanneiden perheiden lisäksi hän halusi haastatella muitakin
” Pienet lapset ajattelevat usein, ettei kuolema ole lopullinen. ”Jos kuolema normalisoituisi takaisin luontevaksi osaksi elämää, ihmiset voisivat paremmin”, Kati Keskihannu uskoo. LAPSEN MAAILMA 12 l 2017 l 47 LAPSEN MAAILMA 12 l 2017 l 47
KIRJEITÄ KUOLEMALLE • pituus 50 minuuttia • tilattavissa • käsittelee lapsen sairastamista, kuolemanpelkoa ja kuolemaa • tarkoitettu pitkäaikaissairaille lapsille ja heidän perheilleen, läheisilleen ja koulukavereilleen sekä lapsensa, sisaruksensa tai koulukaverinsa menettäneille ja kaikille, jotka haluavat oppia käsittelemään kuolemaa • käsiohjelma on opas lapsille surun käsittelyyn • esityksen lopuksi järjestetään ammattilaisen vetämä työpaja, jossa saa mm. ” Kokemuskirjastossa sai jutella sisarensa tai vanhempansa menettäneen ja itsemurhaa hautoneen masentuneen kanssa. Perheille ja koululaisille suunnattu esitys sisältää klovneriaa, valokuvakollaasitekniikkaa sekä esitystä varten sävellettyä musiikkia. kysyä kuolemasta ja ohjataan tukea tarvitsevat avun piiriin. https://kirjeitakuolemalle.wixsite. com/kirjeitakuolemalle JU S S I V IR K K U M A A JU S S I V IR K K U M A A 48 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2017. Kati Keskihannu käsikirjoitti ja suunnitteli koko esityksen muistikirjaansa. Kati Keskihannu esittää näytelmänsä kupolikatoksen alla sairaalasängyssä
– Jätän tarinan taakseni. – Oma suru saatetaan piilottaa, eikä lapsia oteta edes hautajaisiin. – Diagnoosin jälkeen lapselle tulee usein sokkivaihe, jolloin aika ei ole vielä kypsä. Keskihannu tietää myös, että jutteleminen auttaa. Tähän mennessä perheiltä saamani palaute on ollut kannustavaa. Olin itse se lapsi, joka suojeli vanhempiaan, eikä uskaltanut kysyä. Ehkä tyttö kävi nukkumaan. Tuleeko tilalleni perheeseen joku muu. Sekin on oikein ja käynnistää jonkin prosessin. Hiljaisuus ruokkii mörköjä Kuolemasta on puhuttava, koska epätietoisuus luo pelkoa. Tiedän, kuinka hiljaisuus ruokkii mielikuvitusta ja pelkoja. Sanon sanatta, että pelosta, huolesta ja surusta voi selvitä, ja tarjoan tilalle lohtua ja turvaa. Mutta en enää pelkää kuolemaa. – Kukin saa tulkita itse, miten tarina päättyi. Keskihannu korostaa, ettei kyseessä ole mikään enkelinäytelmä. Kuolemaan tutustuminen on auttanut myös Keskihannua. Kirjeitä kuolemalle -näytelmän pohja on dokumentaarinen, mutta se ei ole kenenkään tarina vaan fiktiota. – En tiedä kuolemasta vielä kaikkea, sillä en ole kuollut. Katsojat saavat tulla esityksen jälkeen lavasteisiin ja istua vaikkapa sairaalasängylle. Tässäkin esityksessä hänen tunteensa vaihtuvat surusta vihaan, kieltämiseen, mustasukkaisuuteen ja syyllisyyteen, mutta katsoja saa välillä myös nauraa. Olen kirjoittanut tekstiä yhteisötaiteilijana perheitä ja lapsia kuunnellen yhdessä teatteri-ilmaisun ohjaaja Reetta Vehkalahden kanssa. – Sitä kokemusta pitkäaikaissairaan luokkatoverilla ei välttämättä ole. Kuoleeko Käpy esityksen lopussa. Miksi minä. – Vietin vuosia eri sairaaloissa kivun maailmassa. Lue artikkeli lehden verkkosivuilta! – Sen toiminta on upeaa! Miksei samanlaista ole Suomessa. Sitten, kun suru tulee, voimme kokea olevamme turvassa, Kati Keskihannu kuvaa. Pääasia, ettemme kiellä kysymistä. Esitys hyödyntää klovneriaa, sillä näytelmän sairas tyttö on pikkuinen klovni nimeltään Käpy. Hän toivoo erityisesti, että myös pitkäaikaissairaan lapsen perheen sidosryhmät eli muut läheiset, ystäväperheet ja koulukaverit näkevät näytelmän. Pelko pois Lapsen kuolema on hirvittävä, käsittämätön vääryys – siksi sitä on niin vaikea hyväksyä. ” Etsin Facebookin kautta ihmisiä surukävelylle juttelemaan kuolemasta. – En ole selvinnyt itkemättä tästä projektista, mutta minulla on tukihenkilöinä kriisityöntekijä ja sairaalapastori. Mennäänkö ylös vai alas. Kuolemasta voi selvitä Kun näytelmä päättyy, katsojat pääsevät purkamaan esitystä taidetyöpajassa ammattiterapeutin ja Kati Keskihannun kanssa. Ehkä se auttaa häntä ymmärtämään sairastunutta. Tiedän nyt varmasti, että puhe ei ole vaarallista. Se on sattumalta myös lempinimi, jonka mummo antoi pikku-Katille. Uskon myös vapaaehtoiseen saattotyöhön, joka on ystävyyttä ja avunantoa. Kun ihmiset pelkäävät kuolemaa, sairaat, vanhukset ja surevat jäävät yksin. Näytelmän lopuksi Keskihannu nousee sairaalasängystä ja poistuu näyttämöltä. Sairastuneet lapset voivat katsoa näytelmän, kun heille on kehittynyt tarve puhua kuolemasta. Katsojat voivat myös taitella samanlaisen origamilinnun, jonka Keskihannu tekee esityksen aikana kirjepaperista. – On tärkeää, että lapsi saa luvan kysyä. Jostain sieltä tulee pakottava tarve käsitellä kuolemaa. – Kritiikkiäkin tulee, ja minut kyseenalaistetaan. Heidänkin, joita kuolema ei vielä kosketa, on puhuttava kuolemasta. Eräs alle kouluikäinen pikkutyttö tuli koe-esityksen jälkeen heti kysymään Keskihannulta: ”Kuolitko sinä, Kati, ihan oikeasti?” – Pienet lapset ajattelevat usein, ettei kuolema ole lopullinen, vaan elämä alkaa alusta joka päivä. – Kunpa näytelmä saisi kuoleman mörön muuttumaan katsojien mielissä joksikin, jota voi alkaa käsitellä, sanoo Keskihannu. Näytelmässä käsitellään tavallisimpia lapsia kiinnostavia kysymyksiä: Miksi olet noin epäreilu. Vastaukseksi voi riittää ”en tiedä” tai ”ainoaa oikeaa vastausta ei ole”. – En ota kantaa elämänkatsomuksiin. Onko pakko kuolla. – Klovni ei koskaan ole mikään pelle. Lapsen kuolemasta puhumisessa ihmisiä pelottaa eniten oma voimattomuutensa. Vastausta voi etsiä yhdessä lapsen kanssa. Kati Keskihannu on matkaamassa Berliiniin tutustumaan lasten saattohoitokotiin Kinderhospiz Berliner Herziin, jonka toimintaa esiteltiin Lapsen Maailman numerossa 5/2016. Meidän pitää oppia valmistamaan itseämme ja lapsiamme surua varten. Opiskelen sitäkin. LAPSEN MAAILMA 12 l 2017 l 49. Hänen elämäänsä kuolemanpelko tuli pikkutyttönä, kun hän sairastui yleisoireiseen reumaan ja Stillin tautiin. Muistikirjani on ollut avoin kaikille, ja olen jakanut käsikirjoitusta kiinnostuneille
Ilmapiiri onkin tärkeä, sillä se saattaa painautua lapsen tunnemuistiin loppuelämän ajaksi. etävanhemmuus Valvotuissa tapaamisissa on mukana työntekijä. Ongelmien taustalla ovat äidin mielenterveysongelmat, vaikea ero ja pitkittynyt huoltajuusriita. – Aluksi tapaamiset olivat valvottuja, mutta lasten äidin terveydentilan kohennuttua tapaamiset ovat viime aikoina olleet tuettuja. Tykötarpeet kertovat, että paikalla käy hyvin eri-ikäisiä lapsia. Hän pitää kuitenkin tärkeänä, että lapset säilyttävät kontaktin äitiinsä. Samalla rakennetaan lasta tukevaa yhteistyövanhemmuutta. Tapaamispaikassa lapsi ja etävanhempi 50 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2017. Tätä varten talossa on kaksi sisäänkäyntiä. Tuetussa tapaamisessa työntekijä huolehtii tapaamisen aloituksesta ja lopetuksesta, mutta muuten vanhempi ja lapsi viettävät aikaa keskenään. Tarvittaessa järjestetään myös ”valvottuja vaihtoja”, jolloin vanhemmat voivat välttyä kokonaan toistensa näkemiseltä. Molemmat vanhemmat ovat arvokkaita Tapaamispaikka sijaitsee Kotkassa merenrannalla vanhan Höyrypanimon pihapiirissä idyllisen puutalon valoisassa huoneessa. Se on hyvin ristiriitaista tapaamisten suhteen, pohtii kahden pikkupojan isä ja lähivanhempi. Hän vie poikiaan Tapaamispaikkaan, muttei halua itse nähdä lasten äitiä. Normaalioloissa lapset ovat olleet äitinsä kanssa kolme vuotta sitten, jolloin vanhemmilla oli vielä yhteishuoltajuus. Isä sanoo traumatisoituneensa tapahtumista ja kantaa huolta myös vaikeita asioita kokeneiden poikiensa henkisestä jaksamisesta. SIRPA PALOKARI kuvat LINDA VAROMA M ikä on lapsen etu, kun exällä on mielenterveysongelmia. – Joissain tapauksissa tämä saattaa olla ainoa paikka, jossa lapsi tapaa vanhempaansa lapsuudestaan 18-vuotiaaksi asti, tapaamisohjaajat Hannele Mäkelä ja Marita Vanhala kertovat. Kohdataan turvallisesti Tapaamispaikka suo lapselle puolueettoman ja turvallisen maaperän etä-äidin tai -isän kohtaamiseen. Hänen poikansa ovat käyneet kahden vuoden ajan joka toinen viikko tapaamassa äitiään Kymenlaakson Ensija turvakotiyhdistyksen Tapaamispaikassa
On ihanaa, kun tytöt sanovat nykyisin, että heilläpä on kaksi äitiä! Hiukka sanoo. Johannalla on tällä hetkellä kolme sijaislasta. Kun ero voidaan hoitaa hyvin ja vanhemmat oppivat toimimaan yhdessä, lapsi kyllä selviää, Vanhala toteaa. – Ensin äiti oli epävarma lasten kanssa, mutta oppi vähitellen ottamaan kontaktia heihin ja nykyisin hän jo huokuu iloa äitiydestä. voivat kohdata turvallisesti, jos normaaleissa tapaamisissa on kehkeytynyt ongelmia. – Tarkoitus on rauhoittaa akuutti tilanne niin, ettei lapsi joudu riidan väliin. Erokriisistä kärsivien ohella asiakkaina on mielenterveysongelmista sekä päihderiippuvuudesta kärsiviä vanhempia, joiden luokse lähivanhemman on vaikea luottaa lapsia. 7ja 12-vuotiaiden sisarusten biologisen äidin oli vaikeaa hyväksyä lastensa sijoitus ja hän oli hyvin vihainen viranomaisia kohtaan. Hänen oli myös vaikeaa ymmärtää sijaisäidin vahva asema tyttäriensä elämässä. Mäkelä ja Vanhala muistuttavat, että lapsi tarvitsee molempia vanhempiaan näiden olosuhteista tai elämäntilanteesta riippumatta. Tehtävämme on etsiä vanhemmuuden vahvuuksia: me katsomme vanhempien käsillä olevien ongelmien taakse. Tytöt reagoivat tilanteeseen oireilemalla. Lähtökohtana on tieto siitä, että pitkittyneet eroriidat vaurioittavat lasta. ” Mikä on lapsen etu, kun exällä on mielenterveysongelmia. Johanna Hiukka on ollut sen asiakkaana jo kuusi vuotta. ta vanhempaa, kokee lapsi sen loukkaukseksi omaa identiteettiään kohtaan. Erotilanteet koettelevat joskus rankasti vanhempia, ja kriisissä vanhemmuus voi joutua väliaikaisesti hukkaan. – Hänen äitinsä tarvitsee tässä vaiheessa paljon käytännön neuvoja ja opettamista lapsen kanssa, mutta uskon, että heidän suhteensa tulee kehittymään. Jos toinen vanhemmista on joutumassa vankilaan, ohjaajat auttavat asian kertomisessa lapselle. LAPSEN MAAILMA 12 l 2017 l 51. – Meidän perheen kolme sijaislasta saattaisivat olla ilman biologisia äitejään, jos he eivät olisi voineet käydä täällä, hän kiittelee. Tapaamisissa käy myös vankeja ja heidän lapsiaan. Hiukka on vielä toistaiseksi ollut aina mukana. Sijaistytöt saivat kaksi äitiä Tapaamispaikka on luonteva ympäristö, jossa sijoitetut lapset voivat tavata biologisia vanhempiaan. Ja onpa vanhempi millainen tahansa, lapselle hän on aina rakas. Kymenlaason Perhehoitajat ry:n puheenjohtajana Johanna Hiukka tietää, että monissa sijaisperheissä käydään läpi samoja ongelmia. Tapaamispaikan promilleraja on nolla. Myös Hiukan nuorin, kaksivuotias sijaislapsi näkee äitiään Tapaamispaikassa. Nykyisin hän jättää huoletta lapset tuettuun tapaamiseen biologisen äitinsä seuraan. Jos vanhempi rienaa toisJohanna Hiukan sijaislapsille Tapaamispaikka on mahdollistanut suhteiden säilymisen biologisiin vanhempiin. – Arvostamme täällä tasavertaisesti sekä etäettä lähivanhempaa ja välitämme sitä tunnetta lapselle
Ohjaajille parasta työssä on nähdä, miten vanhemmat, jotka eivät aluksi ole pystyneet minkäänlaiseen yhteis” Kun lapset ovat onnellisia, minäkin olen onnellinen. Kymenlaakson Ensija turvakotiyhdistys on panostanut viime vuosina avohoitoon. työhön, ovat ryhtyneet hoitamaan lapsensa asioita juohevasti vailla ongelmia. Ja aina ilahduttaa, kun ohjaajat sattuvat näkemään tutun lapsen ja vanhemman luontevasti yhdessä kaupungilla tai harrastuksissa. Tämä on antanut minulle sijaisäitinä paljon. Perheet tapaavat yleensä pari kertaa kuussa, ja tapaamiset kestävät muutaman tunnin riippuen vanhemman ja lapsen jaksamisesta. – On myös hienoa nähdä se ilo, kun lapsi, joka ei ole tavannut vanhempaansa pitkiin aikoihin, juoksee tätä kohti ja halaa oikein tiukasti. Normaalit tapaamiset ovat tietenkin tavoite, mutta niihin minun on kyllä aika vaikea luottaa. Johanna Hiukka on toistaiseksi mukana, kun hänen nuorin sijaislapsensa käy tapaamassa biologista äitiään. 52 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2017. – Pyrimme suojaamaan lapsen etua, joten tilannetta katsotaan aina lapsen näkökulmasta. Ja paikalla on aina samat ihmiset, joille voi kertoa, jos on ollut vaikkapa kamala viikko. ” On hienoa nähdä, kun lapsi, joka ei ole tavannut vanhempaansa pitkiin aikoihin, juoksee tätä kohti ja halaa oikein tiukasti. Kotiin palattuaan he saattavat riehua, minkä isä arvelee johtuvan äitiin liittyvistä, yhä käsittelemättömistä asioista. Kokemusten perusteella perheiden auttaminen heidän omista lähtökohdistaan toimii parhaiten. – Tämä on lapsille hyvä paikka luoda suhdetta biologiseen vanhempaan, sillä täällä voi leikkiä ja olla vapaasti. Tapaamispaikan ohjaajat Marita Vanhala ja Hannele Mäkelä näkevät paljon onnistuneita, uudelleen eloon heränneitä lapsivanhempisuhteita. Valvotuissakin tapaamisissa ohjaajat pyrkivät olemaan taka-alalla, jotta lapset ja vanhemmat kokevat olonsa mahdollisimman rennoksi. – Jos tätä mahdollisuutta ei olisi, en antaisi lasten tavata äitiään. Isä on huomannut, että äidin kohtaaminen vaikuttaa poikiin. Kun lapset ovat onnellisia, minäkin olen onnellinen. – Meidän perheessä on ollut aina sellainen kulttuuri, että äidistä voi puhua. Kymenlaakson Ensija turvakotiyhdistyksen Tapaamispaikka sijaitsee Kotkan vanhan Höyrypanimon pihapiirissä. – Kyllä tunnelma onkin välitön ja avoin puolin ja toisin, ohjaajat sanovat. Tapaamiset koskettavat kaikkia Leikkimisen ja pelaamisen lisäksi Tapaamispaikassa saatetaan tehdä läksyjä, laittaa ruokaa, leipoa tai vaikka ulkoilla. Yhteishuoltajuuden aikana he eivät silti hiiskahtaneetkaan, mitä äidin luona tapahtui. 12 vuotta toimineessa Tapaamispaikassa käy vuorollaan kolmisenkymmentä perhettä. Isommat sijaislapset pärjäävät vanhempiensa kanssa jo keskenään. Koetamme saada luonnolliset kotitapaamiset toimimaan, Hannele Mäkelä toteaa. Äidin kohtaaminen vaikuttaa lapsiin Kahden pikkupojan isä sanoo, että Tapaamispaikka on ollut hyvin tärkeä hänen poikiensa äitisuhteen säilymiselle. Menemme näin jouluun asti, sitten istutaan taas alas lastensuojeluviranomaisten kanssa. Nyt kun tapaamiset ovat turvallisissa olosuhteissa, pojat ovat alkaneet jutella äidistä
– Vanhemman tulee tietoisesti ponnistella sen eteen, että vanhemmuus säilyy molemmilla aikuisilla, Hietanen toteaa. ”Mä olen nuorena jäänyt eläkkeelle ni mä tungen itteni joka paikkaan, etten mä jäis yksin kuiteskaan.” EROON SAA TUKEA Ensija turvakotien liiton jäsenyhdistysten Tapaamispaikkoja toimii jo 16 paikkakunnalla, ja niiden työntekijät ovat sosiaalialan ammattilaisia. Valvotut tapaamiset ovat viranomaisten määrittelemiä ja asiakkuudet perustuvat virallisiin tapaamissopimuksiin. – On tärkeää kertoa vanhemmille, millaisia palveluja he voivat saada lapsilleen ja itselleen, ja että erosta voi selvitä. Hän toivoo, että perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset eri tahoilla rohkaisevat vanhempia hakemaan tukea erotilanteeseen. – Vaikka parisuhde päättyy, vanhemmuus jatkuu, ja tämän oivaltamiseen vanhemmat tarvitsevat tukea, sanoo Ero lapsiperheessä -tiimin suunnittelija Päivi Hietanen. Alkutapaamisessa molemmat vanhemmat haastatellaan erikseen ja perheen tilanne käydään läpi. Tuki on ensiarvoisen tärkeää, sillä ero on iso elämänkriisi, jossa aikuinenkin saattaa taantua ja lapsi on vaarassa joutua näkymättömäksi. Kun aikuinen tunnekuohuista huolimatta oivaltaa erotilanteessa lapsen näkökulman, hän pystyy paremmin myös työskentelemään yhteistyövanhemmuuden eteen. Myös lapset tutustuvat paikkaan ja ohjaajiin ennen tapaamisten aloitusta. Liitto korostaa vanhempien keskinäistä sovinnollisuutta, sillä toimiva ja hyvä yhteistyö ovat eron jälkeen merkittävä lapsen hyvinvointia suojaava tekijä. MIKA LÖYSI MERKITYKSEN ELÄMÄÄNSÄ. Entä miten järjestöt tukevat ihmisiä ja perheitä elämän siirtymissä. Vielä kymmenen vuotta sitten erojen yhteydessä puhuttiin lähinnä aikuisten selviytymisestä. Hietanen on hyvillään, että esille on noussut myös eron merkitys lapselle. Päätyy ero sitten yhteistai yksinhuoltajuuteen, lapsella on eron jälkeen aina kaksi vanhempaa, jotka molemmat ovat hänen näkökulmastaan yhtä arvokkaita. JÄRJESTÖISSÄ ON VOIMAA! Lue tutkija Petri Pajun uusi kirja Syliä tähteeksi – Järjestöjen elämää ja elämää järjestöissä. Kirja on luettavissa osoitteessa: www.emmaelias.fi/hillokellari Emma & Elias on STEAn avustusohjelma lasten ja perheiden hyväksi. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa. ”Muiden auttaminen antaa mulle tällä hetkellä paljon enemmän kuin kuukausittainen palkkasekki.” ULLA SAI APUA YKSINÄISYYTEEN. Yhteistyö ex-puolison kanssa on iso haaste, kun useimmiten päällimmäisenä ovat pettymys, viha ja muut kielteiset tunteet. Vanhempien eron kokee Suomessa vuosittain 30 000–40 000 lasta. ensijaturvakotienliitto.fi/apua-sinulle/#ero-lapsiperheessa apuaeroon.fi/palvelukuvaukset/. Kirjassa tarkastellaan 43 järjestöelämäkerran kautta, miten järjestöt ja seurakunnat ovat olleet läsnä tavallisten ihmisten arjessa, juhlassa, vapaa-ajalla ja ammatissa. Ensija turvakotien liiton Ero lapsiperheessä -työmuoto tarjoaa Tapaamispaikkojen lisäksi monenlaista muutakin tukea kuten Eroneuvo-tilaisuuksia ja Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmiä
Sanna Lukander meni alun perin Rovioon perustamaan kirjankustantamoa, mutta heräsi pian ajattelemaan oppimista uudesta näkökulmasta. Siellä muun muassa vieraili astronautti Greg Johnson kertomassa omasta työstään. Suomessa yhteistyökumppanina toimii muun muassa yksityinen Pilke-päiväkoti Oivallus. Lopulta kaikkien kädet ovat ilmassa. Mutta millainen avaruuspuku koiralla voisi olla. FUN ACADEMY ON SUOMALAISEN VARHAISKASVATUKSEN alalla toimiva yritys, jonka kansainvälisen lasten tiedeprojektin ensimmäinen teema on avaruus. Avaruusaluksessa pitää kuunnella tarkasti kaikenlaisia ääniä, sanoo Sirpa. varhaiskasvatus 54 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2017. Siitä keskustelu lähtee liikkeelle: Kukaan ei tunne koiraa, joka olisi jo käynyt avaruudessa. Aina välillä skypetetään kavereille Singaporeen. Hän on seuraamassa Oivalluksessa, kuinka yrityksen lapsille rakentama 12 viikon mittainen astronauttiohjelma lähtee liikkeelle. Entäs apinalla. ULLA OJALA kuvat LIISA TAKALA L astentarhanopettaja Sirpa Remes ja lapset istuvat ringissä avaruusaiheisella matolla vantaalaisessa tiedepäiväkoti Oivalluksessa. – Teillä on tosi hienot astronauttikuulot. Tarkoituksena on nostaa käsi ylös, kun ääni loppuu. Fun Academyn juuret juontavat peliyhtiö Rovioon, jonka oppimisyksikön pohjalta Fun Academy perustettiin. He hengittelevät ensin hetken aikaa rauhallisesti sisään ja ulos, minkä jälkeen on vuorossa keskittymisharjoitus. luonnonvoima valloilleen LUOVUUDEN Koska maailma on digitaalinen, joudumme ottamaan kantaa teknologiaan ja kouluttamaan lapset aktiivisiksi toimijoiksi. Näin lapsia valmennetaan tulevaisuuden maailmaan. Se on monipuolinen ammatti, jossa tarvitaan yhteistyö-, selviytymisja sosiaalisia taitoja – eli sellaisia arjen taitoja, joita harjoitellaan päiväkodissa muutoinkin, mutta avaruusohjelman kautta vielä jäsennellymmin. – Pitääkin heti lähettää meidän pääkouluttajalle viesti, että eläimiä pitää käsitellä ohjelmassa tavalla tai toisella, hoksaa Fun Academyn toiminnanjohtaja Sanna Lukander . Ammattikasvattajille on rakennettu kansainvälinen ohjelma, jonka kautta suomalaista varhaiskasvatusosaamista viedään muun muassa Kiinaan, Yhdysvaltoihin, Brasiliaan ja Espanjaan. Yrityksen ja päiväkodin yhteistyö alkoi vuosi sitten marraskuussa kasvuyritysja teknologia-alan tapahtuma Slushissa, johon perustettiin avaruusaiheinen pop-up-päiväkoti. Lapsia ei valmenneta avaruuslentäjiksi, mutta heille opetetaan ilon, leikin ja tutkimisen kautta taitoja, joita astronautti tarvitsee työssään. Sirpa pitää pienen pientä ääntä, jota lapset keskittyvät kuuntelemaan silmät kiinni. Vantaalaisen tiedepäiväkodin astronauttiohjelmassa mietitään, millainen voisi olla koiran avaruuspuku. – Mulla on tarkka kuulo ja näkö, mutta koirilla on vielä tarkempi kuulo! huudahtaa Iiris Ylivaara . Astronautti on Oivalluksen johtajan Anu Avelin-Rahtun mielestä hyvä lähtökohta
Hilla Vainio haaveilee tulevansa isona päiväkodin hoitajaksi. Iiris Ylivaara muistaa, että Aku Ankoissa on kerrottu avaruudessa olevista olioista, jotka voivat syödä metallia ja ihmisiä. Siihen, miten autetaan aikuisia tekemään fiksuja valintoja eli seulomaan äärettömästä ikonimerestä kullekin lapselle sopivimmat asiat. Fiksut aikuiset saisivat sitten keksiä, kuinka lasten innovaatioita voisi hyödyntää. Iiris rakastaa eläimiä niin, että eläinlääkärin ammatti olisi hieno. – Aurinko on värikäs ja muut planeetat myös. Ja siihen, miten kaikilla olisi globaalisti pääsy korkeatasoisen oppimisen pariin. TYÖSKENNELLESSÄÄN ROVIOLLA Sanna Lukander tapasi Maailmanpankin ja Harvardin yliopiston tutkijoita. Mutta Anni unelmoi myös siitä, että olisi isona kaupan täti. LAPSEN MAAILMA 12 l 2017 l 55. Ennen kaikkea Lukander uskoo vakaasti lasten kykyihin. Anni Paajanen haaveilee herkuista: – Paljon keksejä ja pullaa. Mutta vaihtoehtona on alkaa tanssia balettia. – Mietin, mitä voisimme oppia luovasta pelimaailmasta sekä viihteen formaateista ja keinoista. ”Kunpa saisimme lapset ratkaisemaan isoja maailman ongelmia!” Lastentarhanopettaja Sirpa Remes (oik.) ihmettelee lasten kanssa muun muassa sitä, miten astronautin hiukset leijuvat avaruusaluksen sisällä. ASTRONAUT TI TARVITSEE LUJAA LUUSTOA JA HY VÄÄ KUNTOA. Taavid Kokman (vas.) ja Juho Ylisalmi keskittyvät kuuntelemaan. Joel Paananen haluaa astronautiksi, koska avaruus on niin kaunis. Axel Jämsen unelmoi harmaasta kissasta. Siihen, kuinka tuoda teknologia jokaiselle oppimisen asteelle niin, että se tukee pedagogiikkaa. Lastentarhanopettaja Sirpa Remes kysyy lapsilta, onko Aku Ankka totta vai tarua. ”AVARUUS ON NIIN KAUNIS” Avaruusohjelman yhdessä osiossa keskustellaan lasten kanssa heidän unelmistaan. Hetki keskustellaan keksittyjen tarinoiden ja faktatietojen eroista. Siis mihin. Koska maailma on digitaalinen, joudumme Lukanderin mukaan – halusimmepa tai ei – ottamaan jonkinlaisen kannan teknologiaan ja kouluttamaan lapset aktiivisiksi toimijoiksi mieluummin kuin passiivisiksi kuluttajiksi. Mutta Hillaa kiinnostaa myös astronautin ammatti, sillä silloin voisi lentää kuuhun. Jokaisen lapsen hyppy merkitään viivalla paperiin ja mitataan. Lapsen Maailma selvitti, millaisia haaveita päiväkoti Oivalluksen 5–6-vuotiailla on. Joku huomauttaa, että sitten tulisi tosi isoja hyppyjä. Hänellä on visio Fun Academyn tulevaisuudesta: – Voi kunpa saisimme lapset ratkaisemaan isoja maailman ongelmia pedagogisesti kestävällä tavalla! Lukanderin mukaan noin 5-vuotiailla on riittävästi ymmärrystä, osaamista ja avointa mieltä, muttei vielä mitään pidäkkeitä. Emilia Kapanen ei halua kertoa haaveistaan: niitä on, mutta ne ovat salaisia. Mielessä on sellainen kauppa, jossa myydään kaikkea mahdollista. Siihen, miten tuottaa sisältöä niin, että se on sekä interaktiivista että kommunikatiivista ja tarjoaa mahdollisuuksia uuden luomiseen. Lukander on koulutukseltaan 3–6-vuotiaiden lasten Montessori-ohjaaja, jonka sydän sykkii varhaiskasvatukselle. – Mitä syntyisikään, jos tämän luonnonvoiman saisi keksimään luovia ratkaisuja. Iiris unelmoi omasta koirasta, koska hän tuntee kaksi kivaa koiraa, Lillin ja Pirpanan. Kirjankustantamon lisäksi syntyi oppimisyksikkö. Mikäpä sitä paremmin lujittaisi kuin hyppelyharjoitukset! Sirpa pyytää muutaman lapsen hakemaan ison rullan paperia ja sitten se alkaa: hypätään pituutta saappaat jalassa ja ilman, eteenpäin ja taaksepäin. Hän leikkisi lasten kanssa ja auttaisi pienimpiä syömään. – Tunnistin, mistä uuden maailman oppimisessa pitäisi olla kyse: mitkä asiat ovat globaalisti niitä, joihin pitäisi alkaa kiinnittää huomiota. Kaikki osaavat pienen muistelun jälkeen kertoa, että hypyt ovat isoja siksi, ettei kuussa ole painovoimaa. – Onhan meillä yksiselitteistä tutkimusnäyttöä varhaisvuosien oppimiskokemusten merkityksestä koko elinkaaren muotoutumisen perustana
(Itä-Suomen yliopisto 2017) Tiedeohjelmassa lapset opetetaan hyödyntämään kierrätettyä ja vanhaa. Oivalluksen lapset pääsevät tutustumaan yhteistyöpäiväkotien elämään Skype-yhteyden välityksellä. Tieto löytyy tuoreesta väitöskirjasta, jossa tarkastellaan, miten Suomen kouluissa toteutetaan luonnontieteiden tunneilla tutkivaa lähestymistapaa, ja miten tutkimusten tekeminen vaikuttaa koululaisten suoriutumiseen ja kiinnostukseen luonnontieteissä. TUTKIMALLA OPPII Tutkiminen tai kyseleminen on luontainen tapa oppia uutta sekä lapsille että aikuisille. Näin heille kehittyy ymmärrys digitaalisuuden tarjoamista mahdollisuuksista: Maailmaa voi tutkia yhdessä muiden lasten kanssa. Ennen kun saappaat vedetään jalkaan, arvuutellaan, ovatko hypyt pidempiä saappailla vai ilman. Juho Ylisalmi arvelee, että ilman, ja niin käykin. miettivät Sirpa Remes ja Iiris Ylivaara. Erityisesti luonnontieteiden opiskelussa tutkiva oppiminen vahvistaa merkittävästi oppimista ja oppilaiden kiinnostusta luonnontieteellistä alaa kohtaan. ”Tiedetoiminta näkyy yhteisenä kummasteluna, ihmettelynä ja kokeiluna sekä erehtymällä oppimisena.” Miten kummassa tämän ufon saisi lentämään. – Mä olin oikeassa! iloitsee Juho. Siemenet saatiin tiedeprojektia varten lahjoituksena Space Nationilta, joka on Nasan kanssa yhteistyötä tekevä Fun Academyn partneriyritys. – Meidän tehtävämme on innostaa seuraavat sukupolvet rakastamaan oppimista, koska ne joutuvat oppimaan koko tulevan elämänsä ajan, sanoo Sanna Lukander. Tutkimuksen tekee tieteellisestä pikkuprojektista se, että lapset voivat vertailla keskenään tuloksia ja keskustella siitä, miten niitä dokumentoidaan. Iloinen oppiminen on Fun Learning -opetusfilosofian ydin. Siellä ja Vantaalla on menossa projekti, jossa tutkitaan, miten avaruudessa käyneet retiisinsiemenet kasvavat verrattuna maapallolla pysytelleisiin siemeniin. Yksi yhteistyöpäiväkodeista sijaitsee Singaporessa. 56 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2017. Jingoo Kang: Implementation and implication of inquiry-based science education in the Finnish context: evidence from international large-scale assessments PISA and TIMSS. Päiväkodeissa siemeniä on istutettu ruukkuihin ja seurattu niiden kasvua. Lähtökohtana on, että lapsi oppii luontaisesti leikin, tutkimisen ja ilon kautta. Kyse on myös rauhan rakentamisesta kansojen välille
– Sen jälkeen molemmissa päiväkodeissa katsottiin karttapalloa ja keskusteltiin siitä, mitä aikavyöhykkeet ovat ja mitä aikaero merkitsee, kertoo Sanna Lukander. Lapset ovat myös laulaneet ja piirtäneet toisilleen skype-yhteyden välityksellä. Yhteisö tarjoaa mahdollisuuden ihmisten väliseen arkiseen kommunikointiin turvallisissa oloissa ammattikasvattajien ohjatessa keskustelua. He näkevät tämän planeetan kaikkein kauneimpana ja säilyttämisen arvoisena paikkana, muistuttaa Sanna Lukander. • Miten Kasvun tuki -työ tuo tutkittua tietoa lasten lähisuhteiden tukemiseksi. Opettajat olivat alussa arkoja käyttämään englantia, mutta hetken päästä se ei ollutkaan enää kynnyskysymys, sanoo Lukander. • Mikä on yhteiskunnan vastuu perheiden sisäisten suhteiden vahvistamisessa. Siksi Oivalluksen lapsetkin askartelevat astronauttiaamupäivän päätteeksi kierrätysmateriaaleista lentävät lautaset: vanhat cd-levyt saavat uuden elämän. – Kun tutkimme ryhmässä revontulia, lähdin hiihtolomalla käymään revontulitutkimuksen sydänjuurilla Sodankylän geofysiikan laitoksella ja sain tietoa revontuli-ilmiöstä. • Mikä on lähisuhteiden merkitys lapsen kasvulle ja kehitykselle. ”Suurinta antia ovat lasten lausahdukset ’musta tulee isona tiedenainen!’” Miten vahvistetaan lasta kannattelevia lähisuhteita tulevaisuuden Suomessa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: 16.1.2018 Tule kuulemaan kansainvälisiä näkökulmia ja katsaus Suomessa tehtävään työhön. – Käytännössä lapset keksivät tavan kommunikoida. Yhteydenpidossa singaporelaispäiväkotiin käytetään englantia, vaikkei Oivallus olekaan englanninkielinen tai kaksikielinen päiväkoti. Hänen mukaansa toiminta kehittää lapsessa mielenkiintoa ja kriittisyyttä erilaisia asioita kohtaan, motivaatiota tutkimiseen ja luottamusta omiin arvioihin ja ajatuksiin. Lapsi perheineen oli muuttamassa toiselle paikkakunnalle ja vietettiin hänen läksiäisiään. JOKAISELLA SKYPETYS-KERRALLA OPITAAN SELLAISTA , mitä ei voi etukäteen edes suunnitella. Lapset 9 000 kilometrin päästä kertoivat, ettei suinkaan: ”Täällä on iltapäivä”. Sain toteuttaa myös omaa intohimoani tutkijana, sanoo Remes. – Tiedetoiminta näkyy pedagogiikassa yhteisenä kummasteluna, ihmettelynä ja kokeiluna sekä erehtymällä oppimisena. 100-vuotiaassa Suomessa Lapset, nuoret ja perheet SEMINAARI Lapinlahden Lähteen auditorio Lapinlahdenpolku 8, Helsinki Seminaari päättää ITLAn Lapset, nuoret ja perheet 100-vuotiaassa Suomessa -ohjelman. Kerran, kun Oivalluksen lapset olivat yhteydessä singaporelaispäiväkotiin, näyttivät sikäläiset lapset ihanaa kakkua, jonka yhden lapsen äiti oli tuonut päiväkotiin. Seminaari on suunnattu kaikille lasten hyvinvoinnin vahvistamisesta kiinnostuneille.. Oivalluksen lapset siitä kummastelemaan, syödäänkö Singaporessa kakkua näin aikaisin aamulla. – Suurinta antia ovat ehdottomasti lasten omat ahaa-elämykset ja lausahdukset ”musta tulee isona tiedenainen!” Lastentarhanopettajallekin tiedetoiminta antaa mahdollisuuden tutkia ja kehittää omaa kriittisyyttään ja tietämystään. Kasvun tuki jatkaa ohjelman pohjustamaa työtä perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Aikuinen ei pyri antamaan oikeita vastauksia, vaan neuvoo, mistä tietoa voisi löytyä ja rohkaisee lapsia ajattelemaan itse, sanoo Sirpa Remes. KYSE ON MYÖS KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ . – Teknologian tuominen pienten lasten arkeen on kommunikointia ja aiheiden käsittelyä emotionaalisella tavalla niin, että ne liittyvät ihmisiin, jotka he tuntevat. Lasten kanssa katsoimme kartasta matkani Sodankylään ja tutustuimme revontulikameraan sekä meteoriittitutkaan. – Kaikki avaruudessa käyneet astronautit arvostavat maapalloa
Vauhtia lisää sosiaalinen media ja nopeutunut tiedonkulku sekä tuotantokoneiston ketteryys. Sen joutuu ehkä tilaamaan ulkomaisesta nettikaupasta. Lapsen Maailma kysyi kulutustutkijalta sekä kahdelta 10-vuotiaalta, miten lelusta tulee hitti ja miten suosikkileluihin pitäisi suhtautua. Hän kertoo temppuilevansa sillä vielä silloin tällöin. Poikien listatessa viime vuosien hittejä, molemmat kertovat omistavansa niistä lähes jokaisen. Lapset eivät välttämättä näillä hiteillä kuitenkaan leiki, hän aprikoi. – Määritelmä on hieman häilyvä. Kymmenvuotiaat helsinkiläispojat Kosmo Kähönen ja Paavo Pulkkinen jos ketkä, tuntevat ikätovereidensa keskuudessa leviävät villitykset. 58 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2017. Tuttu tilanne monissa perheissä: Lapsi ruinaa uutta lelua tai mobiilisovellusta, kun kavereillakin on. Hitiksi noussut tuote saa nopeasti jäljittelijöitä, ja pian suosikkilelun voi ostaa vaikkapa lähikioskista. Ruckensteinin mukaan hitin elinkaari onkin nopeutunut: Villitys syntyy ja hiipuu aiempaa nopeammin. – Vielä nyt elinkaarelle on tyypillistä, että ensin tuotetta on vaikea saada. ANU VALLINKOSKI kuvat LIISA HUIMA P illimehut ja korvapuustit hupenevat, kun pöydän ääressä istuu keskustelemassa kaksi hittileluasiantuntijaa. Nykyisin hittileluja tai -pelejä voi syntyä vuodessa useita. – Tosin jälkimmäinen voi nousta hitiksi vain siksi, että aikuiset ostavat paljon jotakin tiettyä lelua. Mikä on hittilelu. Se voi olla myös joulun alla lelukuvastosta poimittu suosikki, kertoo apulaisprofessori Minna Ruckenstein Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta. Hitti voi olla lasten keskuudessa mihin vuodenaikaan tahansa leviävä villitys kuten fidget spinner tai Pokemon go -mobiilisovellus. Tulevaisuudessa lasten ei ehkä enää tarvitse odottaa Kiinan tehtailta lähteviä palelut Ihan pakko SAADA! Kosmo Kähönen esittelee takavuosien hittilelua diaboloa. Huuman loppuvaiheessa hittiä saa kaikkialta alennettuun hintaan
Olen huomannut, että esimerkiksi spinnerit ovat nyt jossain 600 prosentin alessa, Paavo Pulkkinen naurahtaa. ”Kaikilla muillakin on”, on lapsiperheissä usein kuultu hokema. – Diaboloilla temppuiltiin yhdessä puistossa tai koulun pihalla, Beybladella ei edes voinut oikein yksin tehdä mitään. Kategorinen eivastaus voi tuntua lapsesta väheksyvältä. Mikä sitten nousee hitiksi. Usein lelun pitää olla juuri tietynlainen. Hän kannustaa vanhempia keskustelemaan hittileluista ilmiönä ja pohtimaan lasten kanssa niiden elinkaarta. Lapset ovat yleensä hyvin tietoisia hittilelun kategorioista. Haastattelemamme hittileluasiantuntijat kertovat, että ennen lelun hankkimista he hyödyntävät netin hintavertailusivustoja ja tutkivat suoraan kauppojen sivuilta, mitä mikäkin maksaa. Laadukkaat, hyvin pyörivät hyrrät olivat kalliimpia, Kähönen sanoo. Vikana uutuudet keksivät eskarilaiset ja päiväkoti-ikäiset, Pulkkinen selittää. Minna Ruckensteinin mukaan se riippuu onnistuneesta ajoituksesta eli siitä, että leluvalmistajat onnistuvat tarttumaan vasta syntymässä olevaan trendiin. Pienemmät sitten matkivat. Aikuiset ovat aina ensin ihan pihalla uusista jutuista. ketteja, vaan he voivat itse tulostaa uuden lelun 3D-tulostimella, tutkija visioi. Näin voi päästä kiinni lapsen maailmaan, apulaisprofessori sanoo. Jos sitä esittelee sellainen tyyppi, jolla on paljon kavereita, se leviää pian, Kähönen täydentää. Kategorinen ei-vastaus voi kuitenkin tuntua lapsesta väheksyvältä. Lapselle voi myös tähdentää, miten markkinoijat, kauppiaat ja valmistajat Fidget spinner villitsi viime keväänä. He hankkivat aktiivisesti tietoa lelujen ominaisuuksista ja seuraavat niiden hintoja. – On niissä eroja! Etenkin diaboloissa oli. Miten hitti syntyy. Uuden jutun koululle tuo yleensä joku, jonka isosisarus on yläkoulussa tai alakoulun ylemmillä luokilla. Lapset hakevat tietoa lelujen ominaisuuksista Poikien mukaan aikuiset ovat aina ensin ihan pihalla uusista jutuista. – Siltähän se eka tuntuu, vaikka eihän kaikilla heti ole, Paavo Pulkkinen tunnustaa. Kun vanhemmat ja opettajat huomaavat uuden villityksen olemassaolon, he kyllä kiinnostuvat siitä. Parempi olisi kysyä lapselta, miksi hän haluaa uuden lelun tai sovelluksen, mitä hän aikoo sillä tehdä ja kenen kanssa sillä leikkiä. Joskus hitiksi voi tosin nousta vaikkapa pehmolelu tai legofiguuri, jolla ei voi leikkiä samaan tapaan kuin vaikkapa jojolla. – Sillä on myös väliä, kenellä uutuus on ensin. Kosmo Kähönen ja Paavo Pulkkinen kertovat olevansa yleensä aika hitaita hankkimaan hittejä – toisin kuin kaverinsa Aatos , joka haistaa suosikin heti. Ostoksilla ollessa voi virittää keskustelua vaikkapa siitä, miksi vanha hitti on 80 prosentin alennuksessa. Kumpikaan ei kerro löytäneensä villityksiä netistä, vaan hitin on aina esitellyt joku kaveri. Pojat ovat tehneet tempuista myös yhdessä videokoosteita. Niihin tuli ihan pakkomielle, Pulkkinen selittää. Jotkut jutut on niiden mielestä ihan turhia, kalliit jutut etenkin. Minna Ruckensteinin mukaan perheissä suhtaudutaan erilaisin tavoin hittileluihin ja lasten vonkaamiseen. Valmistajat tuuppaavat koko ajan pieniä edullisia leluja markkinoille ja joku niistä kolahtaa. Nyt suosikin voi löytää alelaarista. Kun uusi juttu on kerran nähty, siitä voi etsiä itse esittelyvideoita YouTubesta. Pulkkisen mukaan temppujutuilla voi tosin harjoitella yksikseenkin. Kortteja vaihdettiin. – Tai no, se vaihtelee. Kannusta lasta pohtimaan Monien lasten mielestä villitys on ihan pakko saada omaksi. Usein suosikkileluille on tyypillistä se, että niillä voi leikkiä tai temppuilla kavereiden kanssa yhdessä. Kehota lasta pyytämään kaverilta hittilelua lainaan kokeiltavaksi. – Yleensä uusi villitys tavallaan valuu vanhemmilta lapsilta nuoremmille. – Jotain sattumanvaraista siinä on, kun lasten maailma ja markkinat kohtaavat onnistuneesti. LAPSEN MAAILMA 12 l 2017 l 59. – Jos joku oli hirveän taitava vaikka diabolon kanssa, niin sitä kyllä vähän ihailtiin, Kosmo Kähönen huomauttaa. Toisinaan hitiksi nouseva lelu on myös helposti muiden valmistajien kopioitavissa, Ruckenstein kertoo. Yleensä hitti on sellainen, jolla voi tehdä jotain kavereiden kanssa. – Jos vanhempi tyrmää aina haaveet, ei hän kuuntele, mitä lapsella on sanottavana. Vaarana on, että taitamaton aikuinen hankkii lapselleen aivan vääränlaisen härpäkkeen. Esimerkiksi Pokemon-kortit, Kosmo Kähönen arvioi. – Etenkin nyt isompana olen seurannut, kun en saa kaikkea, vaan pitää ostaa omilla rahoilla
Temput saivat hienolta kalskahtavia nimiä: genocide, sormigrindi, vertaksi… Ne vaativat harjoittelua. 60 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2017. Ruckenstein on pannut merkille, että usein aikuiset ja vanhemmat suhtautuvat lasten kulutukseen moralistisemmin kuin aikuisten. • JALKAPALLOKORTIT Keräilykorteista innostuivat erityisesti pojat. Sitä paitsi lapset voivat kehitellä villityksestä oikein kivoja leikkejä. Hän on pyytänyt leluja ensin kokeiltavaksi, eivätkä kaikki ole sytyttäneet. • BEYBLADE Alun perin Beyblade oli japanilainen piirrossarja ja sarjakuva. Varsinaiseksi hitiksi nousivat kuitenkin sarjan oheistuotteena myydyt hyrrät, jotka piti lähettää liikkeelle laukaisimella. Aikuisten hittilelut Kaiken kaikkiaan Minna Ruckensteinin mielestä hittilelut eivät ole lapselle sen turmiollisempia kuin muutkaan kulutustavarat. Tietynlaiset tasapohjaiset vitamiinivesipullot olivat erityisen suosittuja. Joku voi temppuilla suosikkilelulla pitkäänkin. Jokainen voi miettiä, miten monta käyttämättä jäänyttä tavaraa on itse ostanut. Sen jälkeen lapsi voi arvioida, kiinnostaako lelu häntä kertakokeilua pidempään, Ruckenstein opastaa. Hyrrillä kisattiin yhdessä. koettavat koko ajan vaikuttaa lapseen ja saada hänet haluamaan jotain uutta. Pulkkinen kertoo menetelleensä juuri tutkijan neuvon mukaan. Jalkapallokortteihin pojat hurahtivat muutama vuosi sitten. Leikkiä ja yhdessäoloa rakennetaan osin materiaalisen maailman kautta. Pokestopit vetivät väkeä muun muassa Suomenlinnaan. Sosiaalista pääomaa Villitykseen osallistuminen ja hittilelun omistaminen voi olla keino hankkia kavereiden suosiota. Tällaisten keskustelujen jälkeen lapsi voi itse todeta, ettei haluakaan hittiä omakseen. Tämä ei koske vain hittileluja, vaan myös vaatteita, pelejä, elokuvia… Lapsi ei voi olla mukana kaikissa erilaisissa porukoissa, vaan jää aina jonkun ulkopuolelle, Minna Ruckenstein sanoo. – Kaikkeen kulutukseen kuuluu, että jotain ostamalla pääsee mukaan johonkin porukkaan, joista ostamatta jättävä voi jäädä pois. Hittilelun elinkaaren miettiminen voisi muuttaa myös aikuisten kulutuskäyttäytymistä, Ruckenstein sanoo. Epäreilujen vaihtokauppojen selvittely työllisti opettajia. Paavo Pulkkinen ja Kosmo Kähönen kertovatkin taiteilevansa yhä silloin tällöin diaboloilla. – Mä tunnen yhden aikuisten hittilelun. – Esimerkiksi Pokemon Go oli tylsä. – Onhan aikuisillakin hittileluja. Toisaalta villityksestä vaille jääminen voi jättää lapsen leikkien ulkopuolelle. Kosmo Kähönen (vas.) ja Paavo Pulkkinen vakuuttavat, että kukaan ei jää kaveripiirin ulkopuolelle, vaikkei hittilelua hankkisikaan. • DIABOLO Isolla hyrrällä temppuiltiin kahden puukepin väliin sidotun narun avulla. – Kannattaa kehottaa lasta pyytämään hittiä kaverilta lainaan kokeiltavaksi. – Se voi vaan itsestä tuntua siltä, mutta eihän kukaan nyt ilman kavereita ole jäänyt, jos ei ole hankkinut spinneriä, hän tokaisee. • POKEMON-KORTIT Perinteiset keräilykortit olivat jokin aika sitten kovaa valuuttaa alakoulujen käytävillä. Markkinoijat koettavat alati vedota lapsiin ja nuoriin, on sitten kyse uusista lenkkareista, leffoista tai leluista. • POKEMON GO Virtuaalisten Pokemon-hahmojen jahtaus mobiilisovelluksella koukutti aikuisiakin. • BOTTLE FLIP Tässä villityksessä koetettiin heittää vesipullo pystyasennossa akselinsa ympäri niin, että se laskeutuu pohjalleen. KUUMINTA HOTTIA Kosmo Kähönen ja Paavo Pulkkinen listasivat viime vuosien villityksiä • FIDGET SPINNER ELI SORMIHYRRÄ Alun perin lelun tarkoitus oli auttaa levottomia lapsia keskittymään. Ne ovat vain vähän erilaisia ja kalliimpia kuin lasten. Kosmo Kähönen vakuuttaa, ettei hittilelua vaille jäävä jää kaveriporukoiden ulkopuolelle. Ne voivat olla vaikkapa uusia puhelimia tai harjakihartimia. Kortteja kerättiin läpinäkyviin kansioihin. Hittilelun elinkaaren miettiminen voisi muuttaa myös aikuisten kulutuskäyttäytymistä. Se oli Twitter Donald Trumpin valinnan jälkeen, Pulkkinen tietää. Suosioon hyrrä nousi, kun joku keksi kehittää erilaisia spinnerillä tehtäviä temppuja
Kustantaja ww.lskl.fi Vastaanottaja maksaa postimaksun Tunnus 5002333 00003 Vastauslähetys M ik äl i o le t jo ti la aj a, ki rj o it a tä h än as ia ka sn u m e ro si ta ka ka n n e n o so it e ti e d o is ta ta i la sk u st a Ti la an La p se n M aa ilm an al ka e n / 2 1 7 It se lle n i La h ja ks i K e st o ti la u ks e n a 1 2 kk 6 kk 3 kk M ää rä ai ka is ti la u ks e n a 1 2 kk 6 kk O p is ke lij at ila u ks e n a 1 2 kk La h ja ti la u ks e n a 1 2 kk 6 kk Ir ti sa n o n ti la u ks e n i p ää tt ym ää n m ak se tu n ja ks o n lo p p u u n Ti la u ks e n m ak sa ja / V an h a o so it e S u ku n im i E tu n im i Ja ke lu o so it e P o st in u m e ro P o st it o im ip a ik k a P u h e lin La h ja ti la u ks e n sa aj a / U u si o so it e / 2 1 7 al ka e n S u ku n im i E tu n im i Ja ke lu o so it e P o st in u m e ro P o st it o im ip a ik k a P u h e lin O p is ke lij a ti la u s: o p p ila it o ks e n n im i P ä iv ä ys ja a lle k ir jo it u s L A P S E N M A A I L M A N P A L V E L U K O R T T I. Tilaushinnat Kestotilaus (12 kk) 74 e Kestotilaus (6 kk) 49 e Kestotilaus (3 kk) 29 e Määräaikainen (12 kk) 86 e Määräaikainen (6 kk) 58 e Opiskelijatilaus (12 kk) 57 e Postituslisät ulkomaille Eurooppaan 12 kk 30 e Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kerran kuukaudessa. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Tilaajapalvelu (03) 4246 2222 ma–pe 8–16 tai faxi (03) 4246 5341 tai tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun tilaat lehden ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta
ONGELMAAN ON REAGOITU, JA AINAKIN HELPPOLUKUISIA HOTKAISUPALOJA ON RIIT TÄVÄSTI TARJOLLA. Vähän nihkeämpikin lukija pääsee vipsahtaneeseen satumaailmaan ja koomisiin ohjeistuksiin kiinni. erityisherkkyyteen. Outi Järvinen) afrikkalaisesta hyeenaperheestä, joka matkustaa löytämillään lentolipuilla Lontooseen ja asettuu mukavaan paritaloon. Suosikkihahmot alkavat olla jo niin legendaarisia, että niiden nimillä ja rooleilla kelpaa jo leikkiä. Christel Rönns) juhlistaa suosikkisarjan kahta vuosikymmentä. Viisasta mietittävääkin sisältyy rivien väliin: ”Itseään ei voi täysin muuttaa”. Nyt kirjasta on ilmestynyt Pertti Rajalan selkokielelle mukauttama helppolukuinen versio, jonka seurassa viihtyy. Helppolukuista Jules Vernen Maailman ympäri 80 päivässä on maailmankirjallisuuden kuuluisimpia seikkailuklassikoita. Ja millainen seikkailu! Phileas Fogg -nimisen lontoolaisen herrasmiehen matkaan mahtuu jännitystä, koomisuutta ja eksotiikkaa. Vanhan tavan mukaan vauhdikas juoni väärinkäsityksineen kaikkineen saa sysäyksen pienestä asiasta. Mitä varttuneempi lukija, sitä enemmän lohkeaa kirjan viimeisestä tarinasta Täydellinen satu – tai sitten ei. Ihmisiksi tälläytyvien hyeenojen seurassa viihtyy. Tällaisia hetkiä tarjoaa mm. 1870-luvulle sijoittuvassa tarinassa matkustetaan mm. Höppänä Rauha-täti saa päähänsä, että Risto on jälleensyntynyt Vincent van Gogh, kuvataiteen nuori nero. Rauha, jonka taiteellinen sielu kaipaa kaikkea kaunista. Ällistyttävän satukirjan tulkinnat ovat absurdeja ja välillä myös esim. Ja uteliaan naapurin kanssa syntyy omat ongelmansa... POIKIEN HATARAA LUKUHARRASTUSTA ON PITKÄÄN MUREHDIT TU. KIRJAILIJAT HOUKUT TELEVAT MYÖS HUUMORIN AVULLA UUSIA LUKIJOITA. David Roberts, suom. Tyynen ja juroluontoisen herrasmiehen matkaseuralaiset ovat eläväisiä hahmoja, jotka takaavat, että tunteita ja juonittelua riittää. Juoni on lukijaystävällinen ja huumoria kaiken aikaa kasvattava, mutta tarinaan mahtuu myös hienonhienoja vivahteita. Walt Disneyn satujen nykyiselle makealle tyylilajille naureskelevia. Lontoolaisessa Reformiklubissa (tässä laitoksessa tosin puhutaan Uudistuskerhosta) Fogg lyö vetoa, että pystyy matkustamaan maailman ympäri 80 päivässä. Taas kerran saa olla onnellinen siitä, miten villiä ja vapautunutta moderni lastenkirjallisuus iskevimmillään on. Herkulliset ohjeet ja tyytyväisen lukijan suloinen puheenvuoro ovatkin osuvia mainostekstin parodioita, mutta hupaisia ovat myös pikku satuset vaikkapa 13 iloisesta kääpiöhamsterista sekä kuninkaasta ja papupojista. postilaivalla, junalla, norsulla ja jopa jääkelkalla. Tässä kirjassa pallopäisillä Tatulla ja Patulla on monta roolia mm. Taatuna ja Paatuna sekä haltijattarina Tabidii-Piminä ja Pabidii-Pumina. Elämänmuutoksia aiheuttavan matkan jälkeen vielä puhutaan ”elämän parhaimmista asioista”, joten kiperän maailmanmatkan vastapainoksi lukija saa hetken viivähtää elämänfilosofiankin äärellä. ISMO LOIVAMAA kuukauden kirjat Pienten poikien kirjat Tatun ja Patun oudot sadut Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatun ja Patun ällistyttävä satukirja julistautuu kaikkien aikojen ensimmäiseksi satukirjaksi, jossa on mukana käyttöohjeet. Järeämpää tekoa on tormakasti käyttäytyvä Elvi-serkku. Hän ei tosiaan ole hitustakaan taipuvainen esim. Sydämellinen hyeenaperhe Englantilainen Julian Clary kertoo lastenromaanissaan Me Ponnekkaat (kuv. Nämä Villiä ja vapautu nutta 62 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2017. Hyeenaperheen solahtaminen suurkaupunkilaisten rooliin tuottaa hilpeitä hetkiä, mutta vauhti vain paranee, kun he päättävät pelastaa eläintarhasta vanhan hyeenaukon. Risto Räppääjä taiteilee Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä ja väärä Vincent (kuv. Kuviin kätkeytyvät yllätyksetkin palkitsevat lukijaa. Huumori ei ole hiuksenhienoa sanoilla leikkimistä, vaan hauskuus perustuu tilanteiden absurdeille käänteille
Entinen valmentaja huusi vain, että ”Paina päälle, Ali!” Pieneen kirjaan mahtuu viisautta aikuistenkin ajateltavaksi. Muodikasta ja modernia, mutta samalla lukemista helpottavaa. Kriitikkona hän on ilmiö Lapsen maailma -lehden pitkäaikaisena avustajana. Futisjunnujen viisautta Urheilu säilyttää sinnikkäästi paikkansa lastenkirjallisuuden suosikkiaiheiden joukossa. Kirjailijoiden ja lukijoiden puheenvuoroilla on entistä enemmän merkitystä. Uusi valmentaja Niklas on Alin mieleen, sillä tämä osaa kehua ja kannustaa. Hänen syvällinen kirjallisuudentuntemuksensa näkyy mittavana määränä lastenja nuortenkirjallisuuden alan tietokirjoja.” “Loivamaa ei arkaile tarttua ajankohtaisiin ja keskustelua herättäviin aiheisiin. Syvästi inhimillinen ja salainen tehtävä vaatii rohkeutta, niinpä kirjassa moneen kertaan puhutaankin miehuuskokeesta. Nykyinen tukipolitiikka on honteloa ja harkitsematonta, niinpä nyt täytyy keskittyä jäljelle jäävien julkaisujen lukemiseen ja tukemiseen. p ii rr o ks e t k ir ja st a M E P O N N E K K A A T ONNEA, ISMO LOIVAMAA! Kriitikko ja tietokirjailija Ismo Loivamaalle myönnettiin lokakuussa Suomen Kirjailijaliiton Kirjailija kiittää -palkinto tunnustukseksi siitä, että hän on edistänyt merkittävällä tavalla suomalaista kirjallisuutta ja lukemisharrastusta. Tiukkojen pelitilanteiden ohella kirjassa opetellaan vaivihkaa ystävyyden ja reiluuden pelisääntöjä. Perusteluissa todetaan mm.: “Ismo Loivamaa on monipuolinen lastenja nuortenkirjallisuuden asiantuntija, toimittaja ja kirjallisuusarvostelija. Rohkeita tekoja Suomen itsenäistymisen kiihkeät ja monimutkaiset vaiheet kirkastuvat Laila Kohosen pienoisromaanissa Miehuuskoe 1917. Sanna Manninen) aloittaa helppolukuisen ja ripeärytmisen Futisjunnut-sarjan. Mauri-kirjoissa kerrotaan myös peloista ja ystävyydestä, joten lukija saa varsin täyteläisen kuvan pikkupojan arkisesta elämästä. Mutta niin vain käy, että pojista tulee ystävykset. Asiasta on toki valitettu vuosikymmeniä, mutta nyt taitaa olla tosi kysymyksessä. Savonlinnaan sijoittuvassa kertomuksesSURKEA SYKSY Lastenkirjailijat valittavat, että lastenkirjallisuuden mediahuomio on valahtanut olemattomiin. Dramaattisuuden, suurten vastakohtien ja jännityksen rinnalla kirjassa on hauskaa ja miellyttävää arjen kuvausta. Suomalaisen lastenkulttuurin hienoimpia asioita on se, että teatterit ovat vihdoin löytäneet lastenkirjallisuuden huiput. Itse hän tekee niin uraauurtavaa työtä nuorten lukuharrastuksen edistämiseksi, että häntä voisi nimittää lastenja nuortenkirjallisuutemme lempeäksi ja osaavaksi kummisedäksi. Siitä välittyy elämänläheinen ja luonteva kuva aikakauden perhe-elämästä. Luonteiden ja puhetapojen tarkastelu tarjoaa nautintoa kaikenikäisille lukijoille. Ruotsalaisen Lasse Anrellin Zlatan on tähti (kuv. Alin futisjoukkueeseen liittyvä Bruno sekoittaa vanhoja kuvioita, ja Ali tuntee vähän mustasukkaisuuttakin. Sarjan kaksi ensimmäistä osaa on nyt julkaistu yhteislaitoksena Mauri, Pasilan jäbä, jonka Salmi on myös kuvittanut. Suomennetun kirjan nimi on houkuttelevuudestaan huolimatta hiukan harhaannuttava: Zlatanin nimi kyllä ohimennen mainitaan kertomuksessa, mutta kirjan nimenä se ihmetyttää. Kulttuurilehtituen nitistäminen koitui tämän tärkeän foorumin kohtaloksi. Maurit samassa paketissa Veera Salmi tuli tunnetuksi Puluboi-kirjoistaan, muttei onneksi jäänyt menestyksestä huolimatta jyrsimään yhtä ja samaa ideaa, vaan ryhtyi kirjoittamaan Pasilassa asuvasta Maurista. “ INA RUOKOLAINEN LAPSEN MAAILMA 12 l 2017 l 63. Hiukan kyseenalainen termi sopii kohtalon käänteistä kertovaan historialliseen romaaniin. Rönns pysyy hyvin kirjailijoiden kyydissä: kuviin kätkeytyy pieniä yllätyksiä ja hauskoja oivalluksia. Lehtiä kannattaa suositella kavereille, ja juttuja voi kierrättää ja kommentoida. Autenttisuutta lisää hauskalla tavalla se, että Vilhon lempikirjailijat Jules Vernestä alkaen mainitaan luontevasti. Koulupoika Vilhon jännittävät kokemukset perustuvatkin kirjailijan isän muistoihin. Lukemista ryydittää myös suuri joukko piirroksia, listoja ja lappusia. Kirjassa vilkkuu ja piippaa puhelin, joka onkin tärkeä elementti Mauri-kertomuksissa ja kuvituksissa. Kulttuurilehtien tukala tilanne ja sanomalehtien vähäinen kiinnostus lastenkirjoihin jo tiedetään, nyt tarvitaan aktiivisia lukijoita ja lehtien puolustajia! löytäneet lastenkirjallisuuden! Teatterit ovat vihdoin Zlatan sivuosa ssa Vuonna 1917 sa Venäjältä saapuva rangaistusretkikunta alkaa napsia ihmisiä vangeiksi kadulta, ja painostavan ilmapiirin lieventämiseksi Vilho kavereineen ryhtyy viemään viestejä vangittujen koteihin. 40 vuotta ilmestynyt lehti oli ainoa laaja-alainen lastenkulttuurilehtemme. ’Tartuta rakkaus lukemiseen!’ Loivamaa vaatii syyskuun numerossa. serkukset ovat kuin karnevalisoituja aikuisversioita Heinähatusta ja Vilttitossusta. Anne-Karin Garhamn, suom. Alkuperäinen nimi Inte coolt, sa Bruno (Ei niin coolia, Bruno) kertoo enemmän sisällöstä. Ei ihme, että sarjan aloitusosa Mauri ja vähä-älypuhelin on ollut menestys myös Kansallisteatterissa. Kirja osoittaa, miten luontevasti sanojen sävyillä herkuttelu, monimutkaiset ihmissuhteet ja kerkeä juoni sopivat samaan kirjaan. Mauri on lämmin ja persoonallinen poika, altis leikkeihin ja kuvitelmiin. Syksyn surullisiin uutisiin kuuluu lastenkulttuurijulkaisu Tyyris Tyllerön lakkauttaminen
Edelleen neurologit ovat havainneet, että vauvojen unisyklit ovat luontaisesti lyhyempiä kuin aikuisilla, joten vauvoilta ei pitäisi pitkiä unijaksoja edes odottaa. RIITTA AHONEN FREELANCE-TOIMITTAJA JA TIETOKIRJAILIJA VAUVOJEN KUULUU HERÄILLÄ ÖISIN Lokakuun numeron Miksei vauvaa nukuta. Joskus unta häiritsevät terveydelliset syyt (kuten refluksi), mutta silloin vauvan pulmaa ei ratkaise unikoulu vaan lääkäri. Yhdistyksemme pyrkii ennen kaikkea voimaannuttamaan perheet luottamaan omiin vaistoihinsa vanhempina ja löytämään omille perheilleen sopivat ratkaisut niin, että vauvan tarpeet tulevat mahdollisimman hyvin tyydytettyä, eivätkä vanhemmat uuvu liikaa. Luontaista biologiaa vastaan on hankala taistella aiheuttamatta samalla vahinkoa. Tutkimusten mukaan vauva nukkuu huonommin yksin kuin vanhemman välittömässä läheisyydessä. Lääketieteen ja neurologian näkökulmasta nähdään tärkeänä, että vauva nukkuu paljon ja on aikuisia enemmän REM-unessa. Kestää siis kauan, ennen kuin vauva voi syödä niin paljon päivällä, että pärjää ilman nälkää yön. PETRA MASKO JA VEERA INTIHAR KIINTYMYSVANHEMMUUSPERHEET RY lukijapostia LÄHETÄ VIESTISI OSOITTEELLA Lapsen Maailma, Postia lukijoilta, Armfeltintie 1, 00150 Helsinki tai lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi Toimitus lyhentää jutut tarvittaessa. Em. tietojen perusteilla vauvojen siis kuuluukin heräillä öisin, sillä hän toimii geeniensä ohjaamana. Maksamme kaikista julkaistuista viesteistä 20 euron palkkion, joten liitä mukaan osoite, sotu ja tilinumero! 64 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2017. On myös mahdotonta, että kuusikuinen heti kiinteiden syömi sen aloitettuaan söisi niin paljon, ettei yöllä olisi nälkäinen. Ihminen on laumaeläin ja lapsi on historiassamme hyvin sopeutunut nukkumaan aikuisen lähellä. Äidinmaito sulaa nopeasti ja vauvan vatsa on pieni. Kiintymysvanhemmuusperheet ry pyrkii välttämään suosittelemasta minkäänlaisia unikouluja alle vuoden ikäisille vauvoille. Evoluutioja kulttuuribiologian näkökulmasta yksin nukkumisen ihanne on ihmislajin historiassa liian lyhyt ollakseen uskottava. SOILI POIJULA TOI AJATTELUN APUKÄDEN SUOMEEN Marraskuun numeron Vihreät ajatukset rauhoittavat -jutussa ei kerrottu tämän tunnetaitokasvatuksen Suomeen tulon taustaa. Oululainen psykologi Soili Poijula toi Ajattelun apukäsi -menetelmän Suomeen, ja sitä kokeiltiin ensimmäisen kerran keväällä 2011 hänen johdollaan Oulun ja Kempeleen alaasteen koulujen ekaluokkalaisille. Vuodesta 2011 lähtien Poijula on kouluttanut tätä menetelmää Suomessa. -juttu on kirjoitettu aikuisen näkökulmasta: vauvan heräily koettiin aikuisten ongelmaksi, mutta ratkaisu haettiin vauvan tarpeista tinkimällä ja hänen luontaiseen käytökseensä puuttumalla
Vuonna 1950, kun isoäitisi syntyi, maailman kaikkien lasten keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä oli vain 47 vuotta. Niin me muutkin täällä teemme. TÄMÄ SUOMI , johon olet saapunut, on varsin kehityskelpoinen paikka. On ihan mahdollista, että pääset osallistumaan Suomen 200-vuotisjuhlien samppanjabileisiin, kun näiden 100-vuotisjuhlien aikana joudut vielä keskittymään imemiseen. Sitä se ei ole, koskaan. NYT KANNAT TAA OT TAA RAUHALLISESTI , keskittyä syömiseen ja nukkumiseen ja sitten, kun vähän virkistyt, yleiseen oleiluun ja seuranpitoon. Vanhempasi toivottavasti älyävät iloita Sinusta ja pitää kaikki mahdolliset perhevapaat, että ehtivät vähän nähdä, kun Sinä hymyilet. IHMISLAJILLA, JOHON OLET SYNTYNYT , on valitettavana taipumuksenaan väkivaltaisuus. Tervetuloa ja onnittelut! Selvisit syntymisen urakasta. Anna palaa, maito on hyvä juhlajuoma! LAPSEN MAAILMA 12 l 2017 l 65. Esivanhempiesi fiksujen valintojen takia täällä kaikki osaavat lukea (kannattaa opetella, se on yhtä hauskaa kuin imeminen Sinusta nyt), ja tilanne on kokonaisuutena varsin hyvin hallinnassa. Maailmanhistorian kaikista 65 vuoden rajan ylittäneistä ihmisistä puolet on elossa nyt! Ympärilläsi tulee mummon lisäksi kujertelemaan muitakin harmaapäitä, joista on ihanaa pidellä vauvaa ja toimia konttauksesi ja ensiaskeleidesi kannustavana yleisönä. Saat hyvässä lykyssä elää elämän tuntematta yhtään sellaista ihmistä, joka pitäisi väkivaltaa jotenkin ”asiaan kuuluvana” tai muuten väistämättömänä ilmiönä. SINULLA ON TOIVON MUKAAN edessä pitkä ja hyvä elämä. MYÖS IKÄTOVERISI – kaikki tänään syntyneet vauvat muualla maailmassa – syntyvät parempaan maailmaan kuin kukaan koskaan tätä ennen. Se oli Sinullekin erittäin kova ponnistus ja sitä paitsi muutoksena vielä suurempi kuin se, jonka äitisi samassa rytäkässä koki. Puhe tänään syntyneelle vauvalle Ympäril läsi tulee mummo n lisäksi kujertele maan muitakin harmaap äitä. Ainakin meidän pitäisi. Maailmalla on meneillään auringon, tuulen ja muun uusiutuvan energian hiljainen vallankumous, jonka on nyt pakko onnistua. ARVOISA VAUVA, uusi Suomessa tänään syntynyt ihminen. Johanna Korhonen on kustantaja, toimittaja ja kirkkolaulaja, jonka perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi lasta. Tämä homo sapiensin käytöshäiriö vaikuttaa tavalla tai toisella jokaisen yksilön elämään. Kuitenkin haluan tässä kertoa Sinulle hyvän uutisen: Porukkamme väkivaltaisuus on aikojen saatossa merkittävästi vähentynyt. Ilmastonmuutos, josta vanhempasi vielä viikko ennen syntymääsi huolestuneina puhuivat, saadaan toivon mukaan hallintaan jo lähiaikoina. Nämä suomalaiset, joiksi meitä ja Sinuakin täällä kutsutaan, alkavat vähitellen tajuta, että normaaleista normaalein suomalainen voi olla myös ruskeaihoinen ja tummasilmäinen. Globaali elinajanodote on jo 70 vuotta. HY VIN TÄÄLLÄ MENEE , ja mummosikin porskuttaa hyvässä seurassa. Nykyihmisen todennäköisyys kuolla väkivaltaan tai sen laajimpaan muotoon, sotaan, on pienempi kuin yhdenkään meitä ennen eläneen sukupolven. kolumni JOHANNA KORHONEN USKOO, ETTÄ ALAMME VÄHITELLEN TAJUTA, ETTÄ SUOMALAINEN VOI OLLA MYÖS RUSKEAIHOINEN JA TUMMASILMÄINEN. Joillakuilla homma on tietysti karannut hallinnasta esimerkiksi liiallisen työnteon tai muun sähläämisen puolelle, mutta ei mennä siihen nyt tarkemmin. Väkivalta on vähentynyt myös perheissä ja muissa lähipiireissä merkittävästi muutaman edellisen sukupolven aikana. VANHEMPASI KERTOVAT Sinulle jossain teini-ikäsi vaiheessa, että ennen vanhaan kuului asiaan tuhlata energiaa ja pakkausmuoveja ja shoppailla vapaa-aikana kodit täyteen roinaa. Onneksi se on jo historiaa: Sinun aikanasi on muotia ostaa vähän mutta hyvää ja huolehtia, että kaikki kiertää tehokkaasti koko ajan
Saatuaan kaksi lukukautta opetusta musiikinteoriassa, nuottikuvan lukemisessa ja laulamisessa sekä suoriuduttuaan loppukokeista, pojat etenevät esiintyvään A-kuoroon, jossa Väinökin laulaa. Harjoituksia pidetään kolmesti viikossa. Vuosittain viitisenkymmentä 7–10-vuotiasta poikaa hyväksytään CM-musiikkiopistoon ja poikakuoroon. Kuoromatkat ovat aina jänniä. Vuonna 1952 perustetussa kuorossa on laulanut yli 3 000 poikaa! www.cantoresminores.fi kuva SAMI PARKKINEN www.samiparkkinen.com muotokuva 66 l LAPSEN MAAILMA 12 l 2017. Viime vuonna käytiin Espanjassa ja viime kesänä tehtiin Keski-Euroopan kiertue Saksaan, Tšekkeihin, Sveitsiin ja Italiaan. ” Helsinkiläinen Väinö Halonen, 12, on harrastanut kuorolaulua jo viisi vuotta. Äänen muuttumisen mukaan pojat siirtyvät poikaäänistä (sopraano ja altto) miesääniin (tenori ja basso). Väinö Halonen ” On kiehtovaa, kun saa laulaa kivoja biisejä ja hienoa musiikkia. Hän laulaa perinteikkäässä Cantores Minoreksessa, joka on Helsingin Tuomiokirkon poikakuoro. Laulamisen lisäksi harrastan myös judoa
Miten puhua lapsen kanssa kuolem asta. ” www.lapsenmaailma.. RAUHALLISTA VUODENVAIHDETTA Lahjoita hyvää mieltä ja tilaa joululahjaksi Lapsen Maailma! ”KOSKA LAPSET ovat tärkeintä, mitä meillä on.” Hanna Heinonen. Mielent erveyso ppia nuorille Yhteisty övanhe mmuus auttaa erossa Sauli Niinistö n haastat telu Hittilelu – ihan pakko saada! LAST ENSU OJEL UN KESK USLI ITON KUUK AUSI JULK AISU • 12 • 2017 Saari ston lapset ” Jos lapsil la on leikki kaver eita, Utöst ä löytyv ät kaikk i hyvän elämä n ainek set