JAETTU ILO = PARAS ILO | MIKÄ IHMEEN TULEVAISUUSKOULU. VANHEMMAT VOIVAT TUKEA TOISIAAN ERON JÄLKEEN ALKOHOLISTIPERHEEN TYTÄR: ”RANKKA MENNEISYYS VOI PELASTAA MUITA” HARRASTUKSENA MERENNEITOILU | JO LAPSILLE RÄÄTÄLÖIDÄÄN MAINOKSIA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 12 | 2018 MA AIL MA
Se on ainoa suomalainen lehti, jossa julkaistaan säännöllisesti lastenja nuortenkirjakritiikkejä. Podcast pureutuu siihen, kuinka erilaiset lapset ja nuoret lukevat – ja millaiset kirjat heitä lukijoina inspiroivat. Siinä lapset ja nuoret puhuvat omalla äänellään. Lapsen Maailma -lehti on Lastensuojelun Keskusliiton kuukausijulkaisu. Jokainen jakso esittelee sekä kirjauutuuden että klassikon ja käsittelee niiden myötä tärkeitä yhteiskunnallisia teemoja. Kirjanmerkki päästää ääneen joukon hyvin erilaisia lukevia lapsia ja nuoria”, podcastin toimittaja Maija Puska kuvaa. Koko Lapsen Maailma -lehden tuotto käytetään Keskusliiton toimintaan. Samasta osoitteesta voit myös tilata lehden! ASETU KUULOLLE! Lukutaitoja kirjallisuuskeskustelu kaipaa lasten ja nuorten omia mielipiteitä ja näkökulmia. Lapsen Maailma -lehden Kirjanmerkkipodcastissa pääset kuulemaan niitä. Kuuntele Kirjanmerkkiä Lapsen Maailman verkkosivuilla lapsenmaailma.fi. lehden! Kirjanmerkki päästää ääneen joukon hyvin erilaisia lukevia lapsia ja nuoria”, podcastin toimittaja Maija Puska kuvaa.. Meidän aikuisten tulee muistaa, että lapsilla ja nuorilla on paljon sanottavaa lukemisesta ja kirjallisuudesta
42 Mietitkö eettistä lahjaa. TILAA LAPSEN MAAILMA! S. s. 47 JOULUKUU | 12 | 2018 SISÄLTÖ LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 3 SAAMMEKO ESITELLÄ! 10 Kuvakirjailija Katri Kirkkopelto vaalii hitautta 16 Lauluntekijä ja yhteisöpedagogi Jari Uutela antaa hyvän kiertää 18 Alinan äiti Tiialiina Määttänen ja isä Tuukka Sorri ovat hyvä esimerkki siitä, että vanhemmat voivat tukea toisiaan eron jälkeen 22 Eija Vänskä-Sinkkonen löysi karjalaisuudesta juuret ja siivet 38 Lastensuojelun kokemusasiantuntija Katriina Nokireki käänsi rankan lapsuutensa voimavaraksi 46 Hannu Annala kehitti eläinkuvanuotit! ››. Armi Räsänen ja Eevi Ventonen harrastavat merenneitouintia Maija Möttösen johdolla espoolaisessa uimakoulu Sporttaamossa
Myös jouluna jäsenyhteisömme tuottavat lapsille iloa monella tapaa. TIESITKÖ. Helsinki Espoo Hämeenkyrö Kouvola Tampere Jyväskylä Kokkola KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo AD Seija Huhtala TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi ILMOITUSMYYNTI BF Media Oy /Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Svante Suominen, 045 131 9299, svante.suominen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. Suomessa lanseerattiin ensimmäistä kertaa Tekojen tiistai, joka herättelee ihmisiä tekemään hyvää ja toimimaan. Lahjoittamalla joulukeräykseen tai antamalla aikaa voit tarjota lapselle onnellisen joulun. Kuva Sami Parkkinen. 10 Katri Kirkkopelto tunnetaan Mollikirjoistaan. 18 Alina Sorri on kahden kodin lapsi. Olemme mukana Anna lapselle raitis joulu -kampanjassa, sillä aikuisen turvallinen läsnäolo on lapsen hyvän joulun tärkeä rakennuspalikka. vuosikerta KANSI Liikosen veljekset Elmeri (vas.), Akseli ja Oliver kuvattiin Kallio-Kuninkalan vanhan luhtiaitan edessä. osa: Kyösti Sinnemäki LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. Sibelius-Akatemian musiikkikeskuksena toimiva Kallio-Kuninkala sijaitsee Tuusulanjärven rantamaisemassa. 77. 30 Mainoksia räätälöidään jo lapsille 32 Raha on tabuaihe myös lapsiperheissä 34 Tulevaisuuskoulussa syntyy hurjia visioita 42 Merenneitoilu on mukava harrastus PALSTAT 5 Pääkirjoitus 6 Tietotulvassa kerrotaan mm., ettei perinneherkkuja kannata tuputtaa 25 Tutkittua tietoa kertoo, että kaikkein epäitsekkäimmät saavat eniten lapsia 28 Lapset asialla: Elämää vamman kanssa 47 Palvelukortti 48 Lapset juttusilla: Aaro ja Elma pohtivat, mitä on hyvä tahto 51 Heikki Hiilamon kolumni 52 Kuukauden kirjat: Mihin uskonto on kadonnut lastenja nuortenkirjoista. s. Lue lisää > www.lskl.fi > www.tekojentiistai.org > www.annalapselleraitisjoulu.fi s. 27.11. Löydät verkkosivuiltamme vinkkilistaa siitä, kuinka voit auttaa lapsia jäsenjärjestöjemme kautta. Ne tekevät tärkeää ruohonjuuritason työtä lastensuojelun ja lapsen oikeuksien parissa. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. JÄSENEMME TEKEVÄT HYVÄÄ! Lastensuojelun Keskusliitto on keskusjärjestö, jolla on 94 järjestösekä 39 kuntatai kuntayhtymäjäsentä. 4 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018. 54 Sami Parkkisen Muotokuva-sarjan 39. YM PÄ RISTÖMERK KI MILJÖ MÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Tuoreen Lapsen Ääni -raportin mukaan lähes 15 prosenttia suomalaislapsista elää köyhyystai syrjäytymisriskissä. s. 34 Phuong Anh Nguyen kävi Tulevaisuuskoulun työpajassa Helsingissä
Vanhempana olemisen taidoista keskeisimpiä on kyky opetella tunnistamaan omia tunteitaan. Hajallaan olevat palvelut verkostoidaan, jottei tukea tarvitseva perhe joudu tekemään salapoliisityötä löytääkseen oikeat palvelut. On tärkeää selviytyä myös arjen kielteisistä tunteista ja auttaa lasta ilmaisemaan tunteitaan toiset huomioon ottavalla tavalla. Tärkeintä on yhdessäolo ja rauhoittuminen. Lapset seuraavat suurella mielenkiinnolla, miten vanhemmat suhtautuvat tilanteisiin, jotka ärsyttävät tai harmittavat heitä. Erityisesti tähän vuodenaikaan tulisi luopua yksin tekemisen perinteestä. Siinä lapsiperheille suunnataan lähipalveluina hyvinvointia ja kehitystä edistäviä varhaisen tuen muotoja neuvolan ohella. PS. Näin tulevatkin sukupolvet saavat nauttia metsien monimuotoisuudesta ja säilyttää luontosuhteensa. Yhdessä jaetun ilon kautta on hyvä suunnata joulun viettoon. Olisin varmasti hyödyntänyt perhekeskustoimintaa, jos sitä olisi ollut tarjolla vanhemmuusmatkani alkutaipaleella. Lapsi oppii senkin, että arjessa on monenlaista läsnäoloa. Tänä vuonna muistamme kaikkia lukijoitamme lahjoittamalla perinteiset joulukorttirahat Luonnonperintösäätiölle ja ostamalla palan ikimetsää. Se tarkoittaa glögin nauttimista, yhteisiä musiikkinautintoja, reseptien vaihtoa ja kokeiluja keittiössä. Entä miten vanhemmat ilmaisevat myönteisiä tunteitaan ja välittämistä. Pelkkä paikallaolo ei riitä, jos vanhemman huomio jakautuu älylaitteiden ja kotitöiden kesken tai arki on muuten vaan kiireellä höystettyä. Kannattaa oppia sanoittamaan paitsi hyvät tunteensa myös ne, jotka harmittavat ja rasittavat. Perheiden näkökulmastahan on ihan turhaa erotella, mikä tai kuka mitäkin palvelua tarjoaa. Minun jouluni askelmerkit liittyvät yhdessä jaettuihin hetkiin perheen, ystävien ja kollegoiden kanssa. Ei tarvitse tavoitella täydellistä joulua, kun tärkeäksi muodostuu matka päämäärään. On hienoa, että järjestöjen tarjoamaa toimintaa, tukea ja palvelua viedään osaksi perhekeskustoimintaa. ILOA IKIMETSÄSTÄ Lastensuojelun Keskusliitto toivottaa hyvää mieltä ja suvaitsevuutta kaikkiin vuodenkierron juhliin. Perhekeskustoiminnan kehittäminen on hyvä esimerkki muutoksesta. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 5. pääkirjoitus Vieläkin hiki pukkaa otsalle, kun muistelen, miten vuosia sitten etsin hyvää tapaa toimia vanhempana esikoiselle. Yhdessä tekeminen lisää kohtaamisia, läsnäoloa ja hyvinvointia. Meidän perheessä kiire valutetaan hikikarpaloiden muodossa pois aatonaaton yhteisellä liikuntahetkellä. Sain tukea vanhemmuudelle lapsen isältä, vertaisilta ja lähipiiristä. Neuvolassa puhuttiin kasvukäyristä, rokotusohjelmasta, kuulon testauksesta ja muista lähinnä fyysiseen kehitykseen liittyvistä asioista, mutta vanhemmuuden tuen muodoista tai tarpeesta ei keskusteltu. > www.luonnonperintosaatio.fi ” Ei tarvitse tavoitella täydellistä joulua, kun tärkeäksi muodostuu matka päämäärään. Tärkeintä on niiden saatavuus ja saavutettavuus. Näin lapsi oppii, että kaikenlaiset tunnelmat ja tunteet kuuluvat arkeen. Yhdessä tehden asiat on myös helpompi asettaa mittasuhteisiin
Lisää joukkoon kerma, korppujauhot, munat, siirappi ja mausteet. 6 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018. Jos mahdollista, lapset kannattaa ottaa mukaan myös joulupöydän kattamiseen ja koristeluun. Kaada keitinvesi pois ja soseuta juurek set. – Kun lapset osallistuvat vaikka kuorimiseen tai sekoittamiseen, he näkevät alusta asti, mitä ruokaan on menossa. Laatikotkin ovat itse asiassa aika miedon makuisia, mutta joskus ruuan rakenne saattaa tuntua suussa epämieluisalta. – Monen kodin joulupöydästä löytyy lapsellekin tuttuja ruokia, kuten keitettyjä perunoita ja herneitä, lihapullia sekä lohta. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA M O S T P H O T O S ÄLÄ TUPUTA perinneherkkuja! J oulupöytään on katettu kystä kyllä, mutta perheen piltit nyrpistävät nenäänsä rosollille ja lanttulaatikolle. – On tärkeää, että lapset löytävät jotain mieluista syötävää joulun ajan aterioilta, etteivät pyhät mene pelkkien herkkujen varassa, sanoo Katariina Silanen, joka toimii Martoissa Lapsiperheiden arjen tukeminen -toiminnan koordinaattorina. Ei voi olettaa, että pienelle lapselle maittaisi se, mitä hän ei ole koskaan maistanut. Maistaminen on helpompaa, kun he näkevät, ettei ruokaan käytetty mitään kummallisia aineksia. Samalla opetetaan vaivihkaa tapakulttuuria. – Näin lapsi pääsee kokemaan, mikä on perinteikästä ja juuri sitä meidän joulua. Kun lapsi on itse asetellut vaikkapa lautasliinat paikoilleen, on H-hetkellä jännittävää miettiä, miten servietti laitetaan syliin. MARTTOJEN LEMPEÄ JUURESLAATIKKO 1 pieni lanttu 4–5 porkkanaa 2 palsternakkaa 1 juuriselleri 1 dl kermaa 1/2 dl korppujauhoja 2 munaa 1 rkl siirappia n. Mikä neuvoksi. 1/2 tl valkopippuria 1 tl suolaa Keitä kuoritut ja paloitellut juurekset kypsiksi vähän suolalla maustetussa vedessä. Vaikkapa porkkanalaatikon riisit voi korvata mannasuurimoilla, vinkkaa Silanen. Hän suosittelee lempeää otetta: lasten ei tarvitse syödä kaikkia mahdollisia jouluruokia, eikä edes niiden maistamisesta kannata tehdä liian suurta numeroa. Silanen suosittelee ottamaan lapset mukaan jouluruokien tekemiseen mahdollisuuksien mukaan. Ja vaikka mukana olisikin vähän oudompia raaka-aineita, itse tehtyä syödään halukkaammin. Myös rosollin tai osan siitä voi tuunata lapsiystävällisemmäksi: jätä silli, suolakurkku ja etikkapunajuuret pois ja asettele keitetyt juurekset esille erillisiksi sektoreiksi sekoittamisen sijaan. Kaada seos voideltuun uunivuokaan ja kypsennä 200°C:ssa runsas tunti
VUODEN ISÄ Joensuulainen Topi Linjama sai Vuoden isä -palkinnon. Iso osa liikkuu myös leikkien ja ulkoillen, juosten ja kävellen. Lapsen Maailman lukijoille hän on tuttu Lapselliset miehet -blogiyhteisöstä, jota hän on ollut perustamassa. Tampereen museokeskus Vapriikissa 13. Linjama vinkkaa, että heitä, kaikkia vuosien varrella valittuja, osaavia Vuoden isiä kannattaisi hyödyntää pitkäjänteisemmin isäja miestyön kehittämisessä. Liikuntalajeista he suosivat luistelua, jääkiekkoa, pyöräilyä ja palloilua. Saman päivän aikana ehtii myös Skeppsbrolla sijaitsevaan uudenuutukaiseen Bergrummet-leikkikalumuseoon. Tiedot käyvät ilmi Lapsibarometri 2018 -selvityksestä. Leksaksoch samlarmuseet on avautunut uusissa tiloissa Fisksätrassa. ”Ole kiltti ja tuo minulle monot ja yöpaita”, toivotaan Postimuseossa esillä olevassa lapsen kirjoittamassa kirjeessä joulupukille. Pohditaan esim. Mikä taho tarttuisi ajatukseen. Häntä kiitetäänkin palkinnon perusteissa siitä, että hän on tehnyt poikkeuksellisen suuren työn isäpuheen tuomisessa yhteiskunnallisille areenoille. Siellä on hengästyttävä määrä leikkiautoja, junia, lentokoneita, laivoja – kaikkea! Se on koottu keräilijöiden kokoelmista lähes olemattomin varoin, mutta asetettu näytteille kekseliäästi vaikkakin perinteisesti. Sijainti monikulttuurisessa lähiössä ison koulun kupeessa mahdollistaa myös kulttuurisen keskustelun. Kun heiltä kysyttiin viikonlopun parhaista asioista, vain 12 % mainitsi älylaitteiden käytön ja 13 % television katselun. Parasta on pedagoginen henki: lasten ja vanhempien kanssa keskustellaan ja leikitään. Armeijan vanha 2 500 neliön luolasto on täytetty 40 000 leikkikalulla, ja näin on syntynyt Pohjois-Euroopan suurin lelumuseo, jossa voi tutustua nykytekniikan mahdollistamaan suureen seikkailuun! Museot täydentävät hienosti toisiaan. 6-VUOTIAS TIETÄÄ Tärkeimpiä asioita vapaa-ajalla ovat leikkiminen ja pelaaminen, kotona oleminen, lepääminen, syöminen ja herkuttelu, kertoivat 6-vuotiaat. tammikuuta asti avoinna olevassa näyttelyssä on esillä kirjeiden lisäksi taiteilija Marjaliisa Pitkärannan piirtämiä lämminhenkisiä joulupostikortteja. > www.leksaksmuseet.se > www.bergrummet.com PIRJO HONKAVAARA ”Olisihan se hienoa, jos (Mauri Kunnaksen Suuressa urheilukirjassa) koirat istuisivat vaikka kelaustuoleissa.” MAAILMAN NOPEIN RATAKELAAJA LEO-PEKKA TÄHTI LAPSEN MAAILMA -LEHDEN KIRJANMERKKI-PODCASTISSA. > www.lapsiasia.fi TUKHOLMAN LEIKKIKALUMUSEOT Junibackenin ja Skansenin lisäksi Tukholmassa kannattaa lasten kanssa suunnata leikkikalumuseoihin. P O S T IM U S E O B E R G R U M M E T LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 7. liikennevälineiden ympäristövaikutuksia tai nukkejen ulkonäköä. Näyttelyssä voi tavata myös joulupukin. Joka 4 :s ISÄ EI PIDÄ LAPSEN SYNNYTTYÄ LAINKAAN VAPAATA
Sen mukaan suhteessa herättää huolta mm. Lehtonen on huolissaan myös siitä, että nuorten osuus pitkäaikaisasunnottomien keskuudessa on kasvanut: heitä on viidesosa eli runsaat 300 henkeä. Marraskuussa valittu 30-henkinen Nuorisoneuvosto saa ensimmäistä kertaa kaupungin historiassa läsnäoloja puheoikeuden kaikissa neljässä toimialalautakunnassa. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan koolle kutsumassa pyöreän pöydän keskustelussa tultiin siihen johtopäätökseen, että sisä-, opetusja kulttuuri-, sosiaalija terveyssekä oikeusministeriön tulisi luoda valtakunnallinen toimintamalli, jolla lasten vastentahtoisiin matkoihin pystytään puuttumaan. Vielä viime vuoden vaaleissa nuoret asettuivat ehdolle nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruudin ydinryhmään. Lisäksi kaupunki on tehnyt yhteistyötä mm. Valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta vastaavan Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARAn selvityksen mukaan alle 25-vuotiaiden asunnottomien määrä lisääntyi viime vuonna 186:lla, kun kaikkiaan asunnottomia oli yli 300 vähemmän kuin edellisvuonna. ITÄAFRIKASSA 0–14-VUOTIAISTA TYTÖISTÄ SILVOTAAN ENÄÄ 8 % ORISONEUVOSTO STADI ANTAA LASTEN BUD Helsingin kaupunki a tä kertaa 4,4, miljoon ta budjetistaan kaup M O S T P H O T O S 8 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018. poliisin, koulun ja lastensuojelun henkilöstön olisi hyvä tuntea toisensa ja tavata, jotta yhteistyö sujuisi vaikeissa tilanteissa. Stadilaiset voivat ehdottaa ideoita, joista pääsevät äänestämään 12 vuotta täyttäneet. Tapahtumaan osallistui n. NUORISONEUVOSTO Tuleva vuosi tuo tullessaan lisää vaikuttamismahdollisuuksia helsinkiläisnuorille. yhdistyksen ylläpitämässä yökeskus Kalkkersissa. 7 000, joista nuoria n. – Olemme pyrkineet huomioimaan erityisesti hiljaiset ryhmät, joihin myös lapset ja nuoret kuuluvat. Kokonaisuudessaan asunnottomia on Suomessa vuosi vuodelta vähemmän, mutta nuorten suhteellinen ja absoluuttinen määrä kasvaa. Meidän kokemuksemme mukaan jälkihuolto ei ole kovin kiinnipitävää tukea, sanoo Jussi Lehtonen, joka työskentelee Vailla vakinaista asuntoa ry:n matalan kynnyksen toiminnan esimiehenä. ”Kiusaaminen ei ole yhtään cool. STADI ANTAA LASTEN BUDJETOIDA Helsingin kaupunki avaa ensimmäistä kertaa 4,4, miljoonaa euroa omasta budjetistaan kaupunkilaisten päätettäväksi. Kyllä, kertoo Parisuhdekeskus Katajan tekemä Suuri parisuhdekysely. Nimi kuitenkin muutettiin, jotta se olisi linjassa muiden kaupunkien nuorisovaltuustojen ja -neuvostojen kanssa. 1 600. Hänen arvionsa perustuu arkihavaintoihin mm. OJENTAUTUMISMATKAT Mitä tehdä, kun maahanmuuttajataustainen lapsi lähetetään ”ojentautumaan” vanhemman kotimaahan. 200 peruskouluikäistä nuorta. Sitä harrastettiin joskus 80-luvulla, kun hiuksiin laitettiin Floraa.” TUBETTAJA MIKLU VAKKA-SUOMEN SANOMISSA. > omastadi.hel.fi 1 600 ASUNNOTONTA NUORTA – Lastensuojelun jälkihuollon piirissä olleet nuoret ovat yliedustettuina nuorten asunnottomien keskuudessa. Kaupunki on jo järjestänyt ideointityöpajoja. Lähes 400 kyselyyn vastannutta kertovat myös siitä, mikä kumppanissa koetaan ihanimpana: huolenpito, turvallisuus, hellyyden osoittaminen, huumorintaju, ulkonäkö, vanhemmuustaidot ja luotettavuus. nuoriso-ohjaajien, leikkipuistojen ja Diakonissalaitoksen kanssa tavoittaakseen lapsia ja nuoria. Järjestimme syksyllä oppilaskuntapäivät, joilla pelattiin OmaStadi-peliä ja tehtiin ehdotuksia osallistuvaan budjetointiin, kertoo kehittämispäällikkö Kirsi Verkka Helsingin kaupungilta. Viranomaisyhteistyön tulisi olla toimivaa: esim. Asunnottomia on Suomessa kaikkiaan n. PARISUHDE Riidelläänkö suomalaiskodeissa yhä tiskivuoroista. kotitöiden epätasainen jako, väsymys ja siitä johtuva riitely, ruuhkavuodet, seksittömyys, kumppanin tai vastaajan terveydentila, kumppanin erilaiset toimintatavat parisuhteessa sekä ex-puolisot ja heistä johtuvat konfliktit
– Lasten suojelulla saadaan toivottavasti joskus – kaukaisessa. pyytää ihmisiä tunnistamaan Twitter-sivuilta paikkoja, jotka liittyvät lasten seksuaaliväkivaltaa ja riistoa todistavaan kuvamateriaaliin. – tulevaisuudessa tarve lastensuojeluun loppumaan. – Siksi on pidettävä erityisesti vaarin heidän kaikkinaisesta hyvinvoinnistaan ja turvallisuudestaan. Kanadassa sijaitseva Arachnid seuloo sivustoja myös pimeän verkon puolella esim. Kaikki Nettivihjeen vastaanottama laittomaksi arvioitu kuvamateriaali välitetään Suomessa KRP:lle sekä INHOPE-vihjepalveluyksikköön, josta tieto lapsiuhreista välittyy Interpoliin. Pelastakaa Lapset ry on mukana kansainvälisessä yhteistyössä, jonka toiminta perustuu Project Arachnid -huipputeknologiaan. Laittoman kuvamateriaalin poistaminen muistuttaa kilpajuoksua. N -SANA LASTENSUOJELU VS. Tällainen sanapari on esim. HUIPPUTEKNOLOGIA etsii lapsiuhreja verkosta Lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta ja siihen liittyvä laittoman kuvaston levittäminen ei tunne valtioiden rajoja. Rikolliset mm. Tästä huolimatta vihjepalveluverkosto ja poliisi tekevät tulosta. Tieto välittyy viranomaisille ja lapsiuhrit tunnistetaan nopeammin. Verkon sisältöjä tehokkaasti ja nopeasti läpikäyvä Arachnid on tähän mennessä prosessoinut maailmanlaajuisesti yli 54 miljardia tiedostoa ja poiminut niistä 2,8 miljoonaa kuvaa analysoitavaksi. Se mm. LASTEN SUOJELU Pelastakaa Lapset aloittaa 17.12 laajan turvataitokampanjan, jonka kohderyhmänä ovat erityisesti pienten lasten vanhemmat, lapset ja nuoret. Suomikin on ottanut merkittävän askeleen kohti lasten tehokkaampaa suojelua verkossa. Pelastakaa Lapset ylläpitää Nettivihje-palvelua ja tekee maailmanlaajuista yhteistyötä yli 50 vihjepalveluyksikön kanssa. Myös lapsista otettu laiton kuvamateriaali pystytään poistamaan verkosta aiempaa tehokkaammin. M O S T P H O T O S LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 9. Tor-verkossa. Kampanjalla pyritään lisäämään tietoutta turvallisesta digitaalisen median käytöstä kuvamateriaalin suhteen. Yli 50 maata ja Europol ovat yhteydessä Interpolin kansainväliseen lasten seksuaaliväkivalta ja riisto -tietokantaan, jonka kautta viime vuonna tunnistettiin viisi lasta joka päivä. – Lapsiuhrien toipumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että heidän kuvansa saadaan mahdollisimman nopeasti pois verkosta, sanoo erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen Pelastakaa Lapsista. lastensuojelu ja lasten suojelu. Lasten suojelu puolestaan on meidän kaikkien jokapäiväistä toimintaa, jossa lasten asemaa perheissä ja yhteiskunnassa pyritään parantamaan. S uomen kieli on hauska: kahdella sanalla saattaa olla eri merkitys riippuen siitä, kirjoitetaanko ne yhteen vai erikseen. ajastavat laittomia sivustoja siirtymään maasta toiseen hyvinkin nopeilla aikatauluilla, mikä hankaloittaa merkittävästi poliisin työtä. Lastensuojelun Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Pentti Arajärvi selvittää merkityseroa: – Lastensuojelu on viranomaistoimintaa, jossa puututaan lasten ja perheiden olosuhteisiin joskus heidän tahtonsa vastaisestikin. Sitä edellyttää YK:n lapsen oikeuksien sopimuskin, jonka mukaan yksi lapsen erityinen oikeus on saada suojelua. Arajärvi huomauttaa, että viimeksi mainittu ei lopu koskaan eikä sen pidäkään loppua. Yksi on varma: lapsissa on tulevaisuus. Kaikkiaan on tunnistettu yli 14 000 uhria, ja yli 6 200 rikollista on pidätetty. Project Arachnidin kautta erityisasiantuntijat eri puolilla maailmaa saavat luokiteltaviksi kuukaudessa yli 100 000 laitonta lapsen seksuaaliväkivaltaa todistavaa yksittäistä kuvaa tai videota
Sitten ne oivallukset vasta tulevat! Tyhjäyspäivinä Katri ei aktiivisesti mieti tarinoita, mutta ne menevät silti eteenpäin. – Pilvenkatselupäiviä pitää olla aika paljon kalenterissa, muuten toistaa vain samoja juttuja eikä uusiudu. Katri toivoo, että saisi siirrettyä hitauden myös kuviinsa. 10 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018. Silloin Touho asettuu kerälle Katrin jalkoihin. Myös vanhemmat ja kasvattajat voisivat lopettaa lapsuuden nostalgisoinnin. – Minun tapani tehdä kirjoja on todella hidas. Hänestä ei ole vielä emäntänsä työskentelykaveriksi. Kuvat ovat kuin huoneita, joihin voi mennä sisälle. Teen yhtä kuvaa monta päivää. KAISA PASTILA | KUVAT EEVA ANUNDI E nsimmäisenä ovesta työntyy ulos karvainen naama. Se kuuluu vehnäterrierille. Väreissä ja pinnoissa on kerroksellisuutta, joissa riittää tutkittavaa pienelle lukijalle. Sama sääntö pätee elämässä. Tässä työhuoneessa vaalitaan hitautta. Jotkin tarinat vaativat jopa parin vuoden muhittelun ennen ensimmäistäkään luonnosta. Touhon, 11, perässä puskee hänen pienempi kopionsa 1-vuotias Elma. Minäkin haluaisin, että kaikki lapset voisivat hyvin, ettei olisi huolia tai murheita, ja heti perään tajuan, ettei elämä ole sellaista – edes lapsilla. Pienet lapset ovat ihan samalla lailla tekemisissä alusta asti kaiken heitä ympäröivän elämän kanssa, myös sen, mitä heidän läheisilleen tapahtuu, Katri Kirkkopelto muistuttaa. Kuvakirjailijan normaalina työpäivänä iltapäivä on vielä keskeytysten aikaa: on meilejä, joihin pitää vastata ja palavereja, joihin pitää osallistua. – Saanko esitellä: paras työkaverini Touho! lastenkirjailija ja kuvittaja Katri Kirkkopelto toivottaa tervetulleeksi työhuoneelleen vanhalla omakotialueella Espoossa. Lapset tarvitsevat hitautta, jotta he löytävät, mitä itse haluavat. Toivon, että voin tuoda kirjoillani verkkaisuutta lasten elämään. Myös kolmiulotteisuus toimii hidasteena. ”Elämässä tarvitaan TYHJÄKÄYNTIÄ” Lastenkirjailija Katri Kirkkopellon kirjoissa ei kaunistella maailmaa vaan puhutaan asioista, jotka ovat tosia, niin kuin vaikkapa kiusaaminen ja pelko. Siinä istuessa voi laskea vaikkapa pilviä. Lastenkirjailija saa tarkastella sopivan matkan päästä, mitä suomalaislasten elämään kuuluu juuri nyt. Lakataan tavoittelemasta onnellisuutta. Paras työaika alkaa päivän vaihtuessa illaksi, kun maailma ympärillä hiljenee. Siihen hän on liian pomppiva ja singahteleva. Annetaan Katrin kertoa, mitä hän haluaa antaa kirjoillaan tämän päivän lapsille ja heidän vanhemmilleen ja kasvattajilleen! Älä laita lasta pulloon – Vanhemmat usein unohtavat, että lapset elävät ihan siinä samassa maailmassa kuin he itse. – Maailma on mennyt niin kiireiseksi. – Voisin touhuta koko päivän, se on kivaa. Kirjailijan työpöydältä avautuu näkymä rauhalliselle takapihalle. Mutta jos koko ajan touhuaa, jää tekemättä se, joka oikeasti pitäisi tehdä, se, joka on hidasta ja aikaa vievää. Kaikilla ihmisillä pitäisi olla joutoaikaa
"Teen kirjojani tosi hitaasti. Toivon, että niiden katsominenkin olisi rauhoittavaa ja niihin olisi helppo pysähtyä", kuvakirjailija Katri Kirkkopelto sanoo. LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 11 ››
12 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018. Katri toivoo Mollihahmonsa alkavan elää lasten leikeissä: ”Hyvä lastenkulttuuri on kimmoke, jonka avulla lapsi alkaa itse tuottaa”. Katrin poika opiskelee Kiovan sirkusakatemiassa päälajinaan käsilläseisonta
Vaikka Katrin kirjoissa seikkailee kummallisia, karvaisia otuksia, kirjailija pitää huolen siitä, että hahmot käyttäytyvät loogisesti. – Tiesin, että aikatauluttomuus tekee lapselle hyvää, mutta yritin velvollisuudentuntoisesti keksiä hänelle harrastusta. Jotkut asuvat vatsassa, toiset hännänpäässä. Lapset hyötyvät, jos he saavat jotain konkreettista, jonka voi viedä itsensä ulkopuolelle ja jota voi tarkkailla. Sisu mietti vielä hetken ja jatkoi: – Minä taidan olla sellainen kotipiharohkea. – Tunteita tulee ja menee ja niiden kanssa pärjää. Poika oli kuitenkin täysin varma kannastaan, ja niin homma jäi. Poika suostui ja sanoi: ’Se on tyhmä tyyppi, joka pilaa kaiken, ja sillä on pissankeltaiset silmät ja kakanruskea häntä.’ Pian häntä jo alkoi hymyilyttää. Omissa kirjoissaan Katri ei pelkää kertoa maailmasta lapsille totuudenmukaisesti. Näin fiktiosta tulee lasten päässä faktaa. – Tajusin, että aikuisten keinot rauhoittua eivät auta lasta. Pienet tunteet mahtuvat vaikka kulmakarvaan tai napaan. Kaikissa Katrin kirjoissa teemana ovat tunteet. Pikin kakkososassa mennään kiusaajan nahkoihin. Se oli kaikkein rohkeinta. (MOLLISTAVIA MIETTEITÄ) Pyjamapäiviä! Pienenä Katri Kirkkopellon poika ei halunnut harrastaa. Sen tiimoilta äiti kirjoitti ensimmäisen ikioman lastenkirjansa Pikku Pesu ja iso Ikävä. Toinen asia, josta hän piti, oli pullonkorkkien kerääminen. Kotiin palasi voimistunut pikkumies. Näin he voivat hallita tunnettaan. Piki-kirjassa aiheena on kiusaaminen, Mollissa ja kummassa pohditaan ennakkoluuloja, erilaisuutta ja mustasukkaisuutta. – Sanoin pojalleni, että tehdään hänen tunteestaan tyyppi. Elämässä tarvitaan lorvimista. Katrin oli pakko keksiä, miten tunne menisi ohi ja lapsi saisi unen päästä kiinni. Se auttaa ymmärtämään ja jäsentämään lapsen kokemaa ja voimaannuttaa lukijansa. Pidän siitä, että herään omassa kodissani ja että tunnen polkujen mutkat. Lapset vaistoavat heti, jos hahmo on falski. – Vaikeat asiat pitää kertoa ikäkauteen sopivasti, mutta lapselle ei saa jättää kertomatta. Esimerkiksi Molli-hahmo on usein aika pulassa tunteidensa kanssa, eikä tiedä, mitä niiden kanssa tekisi. Hän raivosi pettymystään ja pahaa mieltään eikä pystynyt rauhoittumaan. Pidän tutuista asioista. Lapsi on niin rakas, että on ymmärrettävää, ettei hänelle halua mitään pahaa. (MOLLI JA KUMMA) Anna tilaa lasten tavalle käsittää tunteet Katri Kirkkopellosta tuli kirjailija, koska hän halusi auttaa kolmivuotiasta poikaansa ikävän käsittelyssä. – Missä tunteet tuntuvat. Eläytyminen tarinaan auttaa lapsia. – Hitaan päivän pitäminen on vanhemmalle vaikeaa, koska koko maailma kysyy: ’Mitä kehittävää ja hyödyllistä olet tänään tehnyt lapsesi kanssa?’ Siihen ei ole helppo vastata, että ’ei oltu missään tai saatu mitään aikaiseksi’. Sen viestin haluan kertoa lapsille. Molli mietti. – Uskon edelleen, että kirjat ovat hyvä apu tunnekasvatuksessa. Vielä koululaisenakin hän halusi vain leikkiä. Ne tarvitsevat paljon tilaa. Jonkin ajan päästä Katrin poika meni uudelleen yökylään ja hallitsi ikävänsä yhdessä luodun mielikuvitushahmon avulla. Ja kun uskallat sanoa, että sinua pelotti. Seuraavaksi he alkoivat puhua siitä, miten tyhmän tyypin saa karkotettua. – Vanhemmalla on sisäsyntyinenkin halu suojella. LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 13 ››. He tietävät usein tasan tarkkaan, mitä heidän ympärillään tapahtuu. – Tunteilla on monta eri kotia. – Olet rohkea, kun uskalsit tutustua siihen kummatukseen. – Hyvä lastenkirja on tosi. En taida olla Suuri Tuntematon -rohkea. Katri puhuukin tylsyyden puolesta. Tarvitaan jotain muuta. Lapsellakin pitää olla välillä tylsää, jotta ajatukset ja mielikuvitus pääsevät liikkeelle. Parasta työaikaa ovat illat ja alkuyöt: ”Rauhoitun työpöydän ääreen, kun maailma ympärillä hiljenee”. Äiti oivalsi, että poikaa auttoi, kun tunteelle tuli hahmo ja muoto. Mutta samalla saattaa tehdä karhunpalveluksen ja kasvattaakin aikuisen, joka on aika kyvytön kohtaamaan maailman. Poika oli haettu kotiin isovanhemmilta kesken yökylän. On suuria tunteita. Koetin lunastaa hyvän vanhemman leimaa. Perheessä vietettiin sen sijaan aina kuin mahdollista pyjamapäiviä, jolloin kukaan ei sännännyt ulos ovesta kello kaulassa. Hyvä lastenkirja puhuu lapsen kielellä ja mittakaavassa
Hyvä päivä kumminkin. On ihan mielettömän hienoa katsoa, kun lapsi löytää oman juttunsa. – Kun luon hahmoja, mietin, mitä on tapahtunut ja miksi jostakusta on tullut sellainen kuin hän on. Häneltä puuttuu keinoja toimia oikein. – Harmitti, nauratti, ujostutti, riemastutti, nolostutti, kiukustutti, Molli luetteli. Heitä hykerryttää myös, kun tarinassa jotakuta moititaan, mutta he itse saavat vain katsoa sivusta. – Huh huh! Huomenna on taas uusi päivä. – Lapset menevät ihan villeiksi, kun he sanovat, että hahmo on vihainen ja tekee sopimattomia asioita. ”Touho on hyvä työkaveri. Katri Kirkkopelto on pannut merkille, että tämän päivän lapsilla on aikamoiset paineet. Liputan sen puolesta, että pienillä ihmisillä olisi enemmän aikaa kasvaa omaan tahtiinsa. Mitä mieltä mä ite oonkaan?’ 12-vuotiaana Katrin poika ilmoitti vanhemmilleen alkavansa harrastaa wushua, kiinalaista kamppailuja akrobatialajia. Kotona voi olla esimerkiksi erilainen rooli kuin kavereiden kanssa. Silloin lapset saavat keksiä uuden hahmon, joka on useimmiten röyhtäilevä, piereskelevä, vessasanoja lausuva tyyppi – ja sekös pieniä ilahduttaa. Tajusin, että hänen hommansa menevät vinoon, koska hänen sosiaaliset taitonsa ovat heikot. Molli on puutteellinen ja keskeneräinen, ihan niin kuin me ihmisetkin. Pikin tarinassa yksi lapsi jää ulkopuolelle majaleikistä. Se varmistaa parin tunnin välein, että pidän pienen tauon.” Välillä saa olla pöljäruuvi löysällä. (MULLIN MALLIN MOLLI) Katri tekee päiväkotija kouluvierailuja, joilla hän toimii piirtävänä kätenä. Kun Katrin lapsille tulee murheita kaverisuhteissaan, hän neuvoo ensin miettimään, mitä konfliktin toisen osapuolen elämässä on tapahtunut. Paineet pois Mollissa ja kummassa Molli ei pyydä anteeksi, vaikka tietää, että niin kuuluisi tehdä. Tulee haisevia, huonosti käyttäytyviä örkkimörkkejä, ja lapsilla on niin kivaa. – Haluan kertoa kirjoissani, ettei maailma ole niin mustavalkoinen. Yritin ymmärtää, miksi hän on sellainen kuin on. Nykyään 22-vuotias nuorukainen opiskelee Kiovan sirkusakatemiassa päälajinaan käsilläseisonta. Häntä ei huvita. Siellä hän oppi ryhmädynamiikan lainalaisuudet ja lukemaan lasten rooleja. Pitäisi olla sosiaalinen, reipas, taitava, osallistuva, auttavainen, verbaalisesti kyvykäs, kaikin puolin osaava… – Ollakseen hyvä lapsi jo viisivuotiaan kuuluisi osata kertoa motiiveistaan ja tunteistaan, sanoa aamulla päiväkodin eteisessä: ’Nukuin vähän huonosti viime yönä ja siitä syystä aamusta tuli vähän huono ja olen vähän kiukkuinen.’ Eiväthän aikuisetkaan pysty tällaiseen! Illalla Molli mietti, millainen päivä sillä oli ollut. Ei mustavalkoisuudelle Ennen täyspäiväiseksi kuvittajaksi ryhtymistä Katri Kirkkopelto teki 20 vuotta töitä kuvisopettajana Meilahden yläkoulussa Helsingissä. Vaikka joku on jossain tilanteessa pahis, hän on toisessa hetkessä jotain muuta. – Kun tein Pikiä, käytin tosi paljon aikaa siihen, että aloin tykätä myös kiusaajasta. Kirjoissaan Katri haluaa muistuttaa lapsia siitä, että jokainen ei ole vain yhdenlainen, vaan että olemme erilaisia eri tilanteissa ja eri ryhmissä. Pahin kiusaaja pomottaa niin, ettei kukaan muistakaan lapsista uskalla olla kiusatun puolella. – Tässä ajassa ei ole helppoa pitää rauhallisuuden ja hitauden puolta, mutta se kannattaa. – Jos kaikki on valmiiksi pureskeltua ja päivät tiukkaan ohjelmoituja, miten siinä voisivat omat ajatukset ja ideat kehittyä. Että hänellä on ihan oma polkunsa. Oikean jalan, tai väärän jalan. Roolit myös muuttuvat koko ajan, läpi elämän. Jos joku muu aina ohjelmoi ja syöttää virikkeet, milloin lapsi pääsee kysymään: ’Mitä mä haluan tehdä. 14 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018. – Lapsesta on helpottavaa nähdä ja lukea tarinoita, joiden hahmot eivät ole täydellisiä. Ihminen kantaa mukanaan aiempia kokemuksiaan
Välillä saa olla pöljäruuvi löysällä. Piki (Lasten Keskus, 2016), joka valittiin Finlandia Junior -ehdokkaaksi perusteluin: ”Valloittava ja viisas kuvakirja pienestä Pikistä, joka haluaa mukaan metsän majaleikkiin, mutta tulee torjutuksi ja kiusatuksi ryhmässä. Joskus Mollilla oli pöljä päivä. KATRI KIRKKOPELTO ON AMMATILTAAN kuvakirjailija. HAAVEILEE, että voisi hidastaa vielä enemmän ja karsia elämästä vielä sälää pois. Lempeää tuulta, joka silittää pehmeästi poskea. Mutta minullekin oli tullut paha mieli, Iso selitti. Molli ajatteli onnellisia asioita. Pikiä nolotti. ASUU Espoossa. – Henkilökohtaisesti yritän päästä pois onnellisuuden pakosta. PERHE: puoliso, 22-vuotias poika ja kolme lisälasta, joista yksi asuu vielä kotona. TULOSSA: Lintu Sininen (satukirja + cd), joka pohjautuu Topeliuksen näytelmään. Vanhemmat saattavat laittaa kotona omat tarpeensa taka-alalle ja keskittyä vain lapseen. Uskon siihen, että eläytyminen tunnetasolla toimii. En usko tiedon kykyyn – muutenhan me esimerkiksi eläisimme kaikki tosi terveellistä elämää. Se ajatteli ystäväänsä Pikku Sisua. – Miten lapsi voisi osata ottaa muut huomioon, jos vanhemmat ovat aina juosseet nopeasti täyttämään hänen tarpeensa. Pöljään päivään kuuluivat pöljän päivän puuhat: mölyäminen, tauotta ja lujaa silmien pyörittely eestaas juokseminen hölmöjen juttujen höpöttäminen töllöntöiden tekeminen… (MOLLISTAVIA MIETTEITÄ) Ryhmätaidot alkavat kotoa Päiväkodeista on kantautunut Katri Kirkkopellon korviin huolestuttavaa viestiä: lasten kyky tunnistaa kaverin tunnetiloja on huonontunut. Kirja kertoo universaalilla tavalla ryhmädynamiikasta ja tunteiden tunnistamisen, hyväksytyksi tulemisen ja ystävyyden voimasta.” Soiva metsä – Jean Sibeliuksen matkassa (Lasten Keskus, 2015). SYNTYI vuonna 1966 Tampereella. Lapsena vietetty aika kääritään helposti pumpuliin ja yritetään kietoa onnellisuuden kehän sisään. Ryhmässä pitäisi osata lukea kaverin ilmeitä: tykkääkö se vai ei. – Empatiataidot kehittyvät vain ajan kanssa ja kontaktissa muiden kanssa. Myös sopimattomalle käytökselle pitäisi olla tilaa. Empatian oppimisessa Katri uskoo myös tarinoiden voimaan. Kontakti jää syntymättä, jos vanhempi on jatkuvasti henkisesti poissa, älylaitteen lumoissa. Jos pääsisimme irti siitä, saattaisimme olla onnellisempia ja opettaa sen myös lapsillemme. OPISKELI kuvataideopettajaksi Taideteollisessa korkeakoulussa. Onnenkyyneleet kihosivat Mollin silmiin ja alkoivat valua pitkin sen karvaista poskea. Näin he haluamattaan tulevat viestineeksi, että vain lapsen tarpeilla on merkitystä. Elämään kuuluvat myös vaikeat ajat ja pahat olot ja huolet, murheet ja surut. Etten voisi olla onnellinen, jos olen huolissani jostain tai suren jotain. Iso halasi Pikiä tiukasti. – Olen pohtinut paljon sitä, mikä saa haluamaan muutosta. Oman perheen – vaikka pienenkin – kanssa voi harjoitella jakamista, huomioimista ja kiittämistä. Tästä tulee ongelma, kun toimitaan 15 hengen päiväkotiryhmässä tai 25 oppilaan luokassa. Etten edes miettisi, olenko onnellinen. Vasta kun jokin liikauttaa meitä, alamme toimia jonkin asian puolesta. Jos Katri saisi päättää, lasten elämässä olisi myös sellaisia hetkiä, kun saa vain olla, eikä tarvitse jaksaa olla niin reipas ja osaava. – On ihanaa, että lapsia ja lapsuutta pidetään nykyään arvossa, mutta silloin lapselle voi syntyä illuusio, että vain hänellä on merkitystä. Lapset ovat nykyään myös usein vanhempiensa elämän keskipisteitä. (MOLLISTAVIA MIETTEITÄ) Kuka. Omaa pehmeää unipesäänsä. Empatiataitojen opettelu alkaakin Katrin mielestä kotoa. – Välillä hommat menevät reisilleen ja sitten ne otetaan uusiksi. Halausta, joka lämmittää. Kirjailijalla onkin idea: lakataan tavoittelemasta onnellisuutta. – Et sinä ole tyhmä, Piki kuiskasi ja työnsi kuononsa Ison lämpimän turkin uumeniin. Katri Kirkkopelto on huomannut, että meillä on tapana nostalgisoida lapsuutta. – Ehkä vika onkin siinä, miten suhtaudumme elämään. INNOSTUU egyptologiasta ja nukketeatterista. Työryhmässä myös sellisti Jussi Makkonen, pianisti Nazig Azezian ja säveltäjä Jonne Valtonen. – Minä en olisi saanut suuttua niin kovasti. LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 15. Vanhemman kannattaa myös sanoittaa omia tunteitaan. Ikään kuin elämään eivät kuuluisi ne hetket, kun on onneton. (PIKI) Aina ei tarvitse olla onnellinen – Meillä on usein käytössä sanapari ”onnellinen lapsuus”, mutta se on illuusio, joka ei oikeaan elämään oikein istu. Mutta eihän lapsi osaa, jos hän ei ole tehnyt sitä koskaan ennen. Sellaista lempeyttä toivoisin lisää maailmaan. Yksi syy tähän voi olla kiireinen elämäntahti ja kotien aikapula. Niin kuin se olisi väärin tai kummallista. TEOKSIA: Molli-sarja (Lasten Keskus): Molli (2013), Mullin mallin Molli (2017), Molli ja kumma (2018) ja Mollistavia mietteitä (2018)
Ne ovat tärkeitä työkaluja myös nuorten kanssa tehtävässä työssä. Hän hehkuu positiivista energiaa, joka kiteytyy hänen elämänfilosofiaansa Anna hyvän kiertää. Valmistuttuaan yhteisöpedagogiksi Jari aloitti työuransa lastensuojelulaitoksessa. Jari on aina puhunut paljon ja pystyy nykyisin puhumaan avoimesti tunteistaankin, myös kipeistä. Näin hän kulkee itse valitsemaansa tietä, eikä alistu siihen, mitä hänelle ulkoapäin annetaan. Usein tuli vain paha olo, mutta Jari ei ymmärtänyt, mistä se johtui. . Jarin mukaan tällaisia tarinoita on Suomessa edelleen ihan liian paljon: ”kaikki vanhat valokuvat heitit roskalaatikkoon mutsis oli nisti, vei sun lelut panttilainaamoon sun agre nousi pintaan, vedit turpaan luokan jätkiä lastensuojelusta soittivat, ottivat sut haltuun hiton äkkiä samantien sun mutsis leikki naarasleijonaa yhtäkkii oli välii mitä aamupalaksi tarjotaan lihattomat lapset hengailevat ostarilla ilman empatiaa pöllityllä fillarilla ajavat sisätiloissa ja saavat siitä kiksit eikä niitä saada kiinni lihattomat lapset eivät tiedä miltä tuntuu kun joku halaa oikeasti niin että tuntuu lihattomat lapset käpertyvät sänkyihinsä rajun illan jälkeen ottavat nallen viereensä” Psykoterapia vapautti tunteet Sinkulla Kristallinkirkas pohditaan, kuinka tärkeää on, että nuori löytää oman sisäisen voimansa. Nykyisin hän työskentelee Hämeenkyrössä lasten iltapäiväkerhossa ja nuorisotalossa ja kiertää viikonloppuisin kitaransa kanssa klubeissa ja pubeissa eri puolilla Suomea. Ensin Jari torjui ehdotuksen jyrkästi, mutta hetken mietittyään suostui. L aulaja, lauluntekijä ja yhteisöpedagogi Jari Uutela, 37, puhuu paljon ja isolla palolla. Käytyään pari vuotta terapiassa hän tunsi, että jotain hänen sisällään oli muuttunut. Jarin isä oli pahoin alkoholisoitunut ja kuoli pojan ollessa 19-vuotias. Terapia auttoi ymmärtämään, että padotut raskaat tunteet olivat tukahduttaneet saman tien kaikki tunteet. Esimies suositteli psykoterapiaa. IITA KETTUNEN | KUVA LIISA MÄKINEN 16 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018. Sen kautta hän saa jakaa syvimpiä tuntemuksiaan. Musiikki ja puhuminen ovat tärkeimpiä asioita, joiden avulla olen selvinnyt maailmasta. . Kun Jari osallistui vuonna 2003 Idols-kilpailuun, yksi tuomareista kutsui häntä Hangon keksiksi. Perheessä oli aina vaiettu isän ongelmasta. Ole läsnä läheisellesi Kolme vuotta kestäneen terapian jälkeen Jari Uutela tunsi pystyvänsä kohtaamaan niin nuoret kuin keikkayleisönsäkin välittömämmin ja ilman suonuorisotyö Anna HYVÄN KIERTÄÄ Puhuminen ja musiikki ovat pelastaneet Jari Uutelan maailman myrskyistä. Kyllä paha olo tulee vieläkin silloin tällöin, mutta nyt tiedän, miksi. Kukaan ei ymmärtänyt pojan levottomuutta ja lopulta hän ajautui päihteisiin ja huonoille poluille. Työskennellessään kymmenen vuotta sitten lastensuojelussa hän tunsi sisällään ammottavan tyhjiön. Jari Uutelalle on ollut selvää pienestä pitäen, että hänen tiensä on musiikki. Pudottuaan semifinaalissa hän alkoi tehdä omia lauluja, joita esitti kuusi vuotta myöhemmin Talent Suomi -kilpailussa, jossa eteni niin ikään semifinaaliin asti. Siellä ja nykyisessä nuorisotyössä syntyneistä ajatuksista sekä oman lapsuutensa kokemuksista kertovat tänä syksynä julkaistut kolme singleä. Lihattomissa lapsissa Jari kertoo ylivilkkaasta lapsuudenystävästään, jonka äiti oli narkkari ja isä häipyi kuvioista jo ennen pojan syntymää. Kaikki perusasiat elämässä olivat kunnossa, mutta mikään ei tuntunut miltään
Jos nuori on vajonnut synkkiin vesiin, Jarilla on tapana ”sohia hyvällä” riittävän kauan. Jari kertoo aistivansa elämän nykyisin syvemmin kuin nuorempana. . Hän haluaa painottaa, että me voimme olla pyyteettömästi hyviä toisillemme ilman, että odotamme vastapalvelusta. Kyllähän elokuvakin loppuu joskus. Rakastan sitä, että ihmiset ovat toisilleen ihmisiä, Jari Uutela sanoo. Me olemme sokaistuneet kiireen kuplaan, emmekä edes huomaa, ettemme ole läsnä läheistemme kanssa. . Jos olen väsynyt, saatan olla kamala läheisilleni ja vähän naiivikin omissa tunteissani. Jarin mukaan hyvin monet nuoret kärsivät oman vanhempansa tai muun aikuisen henkilön läsnäolon puutteesta. Positiivisuudestaan huolimatta Jari muistaa tämän tästä muistuttaa nuorille, että kaikki tunteet ovat yhtä arvokkaita ja on tärkeää uskaltaa kokea niitä kaikkia. LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 17. Ei saa kuitenkaan jäädä jumiin vaikkapa vihan tunteeseen. Nuoren kanssa keskustellessaan Jari saattaa kertoa omasta menneisyydestään ja terapiastaan, jos se tuntuu sillä hetkellä tarkoituksenmukaiselta ja on avuksi nuoren hakiessa omaa suuntaansa. Vaikka se saattaa ärsyttää, nuori ymmärtää ennen pitkää, ettei Jari luovuta. Tästä kertoo single Auki vai kiinni. Jari haluaisi auttaa nuoria näkemään, että kaikesta huolimatta maailmassa on enemmän hyvää kuin pahaa. . Me olemme sokaistuneet kiireen kuplaan. Ne pitää kuitenkin elää, mutta jossain kohtaa laittaa niille stoppi. jamuuria
MARIANNA LAIHO | KUVAT LAURA VESA 18 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018. Yhdessä otettu VASTUU Alina ja Tuukka Sorri sekä Tiialiina Määttänen viihtyvät Tampereen Hiedanrannan skeittiparkissa. vanhemmuus Vanhemmat voivat tukea toisiaan eron jälkeenkin – vanhempina
Mä olen pyörän tarakalla... – Kehityksen suuntaa ja ilmastonmuutoksen aiheuttamaa epävakautta ei tunnu hallitsevan kukaan. TUUKKA LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 19 ››. Piti myös miettiä, mikä siinä oli ollut hyvää. Hoitaja tuli ja sanoi, että vauva tarvitsee sinivalohoitoa, otti tytön kainaloonsa ja vei pois. Kävi työstä pitää itsensä järjissään. Ei tullut mieleenkään, että olisin joskus itse isä. Vaikka häntä pidettiin hoitokaapissa, keltaisuus ei meinannut hävitä, mikä lisäsi huolta. Mikä ihmeen lonkkaluksaatio. Liian löysien lonkkien korjaamiseksi vauvalle asetettiin lonkkaluksaatiovaljaat muutamaksi kuukaudeksi. Sinivalohoitoa ensimmäisinä viikkoinaan saanut Alina on nyt iloinen ja vilkas kolmevuotias. Tuukka muistelee isänsä kanssa tekemiään kalareissuja. – Jos kaverit saivat lapsia, sitä vaan pyöritteli silmiään, että huhhuh. Vanhemmat ovat tässä avainasemassa. Tuukka ja Tiialiina miettivät, mitä eivät halua siirtää omasta lapsuudestaan eteenpäin. Turvan tunnetta he kaipasivat myös seuraavina päivinä, kun heille kerrottiin, että Alinalla on lonkkaluksaatio. Hankalaksi tilanteen teki myös se, että he olivat päättäneet erota päivää ennen kuin raskaus tuli ilmi. Tuukka oli samanlaisissa mietteissä. Alina oli myös keltainen. Emme ole jättämässä jälkipolville kovin kaunista perintöä, Tiialiina sanoo. – Sain kysyä heiltä mikä vähänkin mieltä askarrutti. Jopa adoptio tuntui enemmän mahdolliselta omalla kohdallani. – Äidin on osattava kasvaa lapsen mukana – varsinkin tytön kanssa, ettei siirrä omia häpeäntunteitaan, Tiialiina sanoo. – Silloin en välttämättä ollut niin innoissani, mutta jälkikäteen ajatellen ne ovat parhaimmasta päästä lapsuusmuistojani. – Samoin minulla perheen yhteiset reissut vuokramökille, kun oltiin vaan ilman mitään tekemisen paineita, Tiialiina kuvaa. Raskausaikana Tiialiinalla oli tukijoina niin doula kuin oma äiti ja sisko, joka oli synnyttänyt puoli vuotta aiemmin. Olisi ollut aika ankeaa lähteä kotiin yöbussilla odottelemaan unen tuloa, Tuukka sanoo. – Se oli ihan parasta, sillä olimme kaikki aivan poikki. Jos lasta ei kehuta kodin ulkopuolella eikä edes kotona, miten hän oppisi arvostamaan itsessään olevaa hyvää. Doulan ohella synnytyksessä oli mukana Tuukka. Ei tullut mieleenkään, että olisin joskus itse isä. Nyt jo kolmevuotias tyttö on vilkas ja puhelias: – Kuka sä olet. Mihin sä menet. Siihen mennessä olin ollut vastuussa vain Hessu-kissastani, joka oli helppo tapaus. Hän harmittelee, ettei hänen vanhempiensa sukupolvi ole juuri kehuja jaellut. – Herkässä mielentilassa oli vaikea ottaa vastaan kaikkea tietoa. Lapsi tarvitsee kehuja Raskaus nosti oman lapsuuden esiin. Melkein vuorokauden mittaisen synnytyksen päätteeksi he pääsivät perhehuoneeseen. T amperelaiset Tiialiina Määttänen, 26, ja Tuukka Sorri, 32, olivat seurustelleet neljä vuotta, kun vauva ilmoitti tulostaan. – Pidän lapsista, mutten ollut koskaan ajatellut tulla äidiksi. Se oli kummallekin melkoinen yllätys. Kun Alina Sorri syntyi, he asuivat yhdessä. – Sillä hetkellä, kun Alina syntyi, tuntui, että juuri näin elämän kuului mennä, Tuukka sanoo. – Hoitajat kyllä yrittivät olla myötätuntoisia, mutta heillä oli aivan liian kiire, Tuukka sanoo. Ilman Tuukkaa en olisi sitä myllyä jaksanut. – Emme olleet kuulleetkaan sellaisista asioista. Lapsenhankinnassa heitä askarrutti erityisesti maapallon tilanne. Tuoreille vanhemmille ladeltiin informaatiota ilman sen kummempaa perehdytystä. Hän haluaa kehua Alinaa ja vahvistaa tämän itsetuntoa ulkonäköä myöten. En tiennyt, halusinko edes lapsia
20 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018. TIIALIINA Skeittaus on Tuukan intohimo, ja Alina harjoittelee jo tasapainon hallintaa. – Koin silti alusta lähtien Tuukan yhtä tärkeänä ihmisenä Alinan elämässä kuin itsenikin. Mutta ennen pitkää ongelmat, joiden vuoksi oli jo kerran oltu eroaikeissa, nostivat päätään. Heitä vasten lapsen on turvallista peilata itseään ja tulla siksi ihmiseksi, joksi itsensä kokee. – Tämäkin asia nousi pinnalle Alinan synnyttyä. Isättömyys nousi pintaan Kun Alina pääsi kotiin, arki lähti sujumaan. Voi olla, etten ole käsitellyt asiaa koskaan kunnolla, mutta isättömyyteni kautta ymmärrän Tuukan merkityksen Alinalle. Tiialiinan isä ei ole ollut hänen elämässään, eikä hän ole oppinut tuntemaan tätä. Tiialiinasta on hyvä, että isällä ja tyttärellä on yhteinen harrastus. Isättömyyteni kautta ymmärrän Tuukan merkityksen Alinalle. Tiialiina imetti Alinaa puolitoistavuotiaaksi, mikä rajoitti alussa lapsen yöpymistä Tuukan luona. Muutenkin toivon, että Alinalla on hyviä aikuisia ympärillään. Alina oli alle vuoden, kun vanhemmat päättivät erota ja hoitaa lasta kahdessa kodissa, jotka sijaitsevat muutaman sadan metrin päässä toisistaan
– Välillä on puolin ja toisin tehnyt mieli heittää pyyhe kehiin, mutta niin ei ole kuitenkaan käynyt. – Ainakin kaksi kertaa jouduin herättämään sinut imettämään, Tuukka muistelee nauraen. Toisaalta suunta on eteenpäin: lapsen kanssa on pakko elää toivossa. – Jos Alina saa rakkautta ja ruokaa, eiköhän me selvitä. Siltikin, vaikka olen huono tekemään kotitöitä, Tuukka sanoo. Nyt on huoli myös lapsesta ja se muuttuu lapsen kasvaessa. Tiialiina arvelee. Hänen mielestään suhde Alinaan on kehittynyt parhaiten, kun he ovat olleet kahdestaan. TUUKKA Vuoroviikoin isän ja äidin luona asuva Alina sai syntymäpäivälahjaksi oman skeittilaudan. – Aika lailla meillä on yhteinen linja, Tiialiina sanoo. Tekeekö ihmiskunta muutoksen ajoissa. Jos ei, miltä maailma näyttää sitten. Tuukka ei halua pohtia kysymystä julkisesti. – Ehkä Alina on perinyt unenlahjani. LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 21. Hänellä ei ole mitään sitä vastaan, että Tuukka löytäisi kumppanin. Tuukka työskentelee rakennusrestauroijana. Paljon riippuu luonnonvaratuottajan tutkintoa opiskelevan Tiialiinan kouluviikoista. – Voimme tukea toisiamme vanhempina, vaikkemme ole enää ydinperhe, he sanovat. Alinan vaatteita ja tavaroita siirrettiin aluksi kodista toiseen, mutta unohduksia ja sekaannuksia sattui sen verran, että nyt tavaroita on tuplasti. Tavaroita tuplasti Nykyään Alina asuu kummankin vanhempansa luona vuoroviikoin joustavasti. – Yhteisestä linjasta lipsuen, Tuukka hymyilee. Asiaa on auttanut sekin, että Alina on aina nukkunut yönsä hyvin. Lapsi toi toivon Tällä hetkellä kumpikaan vanhemmista ei seurustele. Tuukka sanoo tekevänsä Alinan kanssa asioita, joita hän tekisi muutenkin. – On osattava rakentaa parempaa – ainakin sitä voi yrittää omassa elämässään. Esimerkiksi skeittaa ja kalastaa. Jos vähänkin liikahdin, hän heräsi heti, Tuukka sanoo. Tiialiinalla on kokemusta suhteesta, jossa toinen ei ollut kiinnostunut Alinasta. Entä sitten, jos kuvioon tulee kolmas tai neljäs aikuinen. Jo ennen omaa lautaa Alina oli harjoitellut Tuukan laudalla maton päällä pitäen sängyn tai pöydän reunasta kiinni. Varsinkin Tiialiinasta kahden kodin systeemi on helpottanut arkea, tuonut voimia ja antanut tilaa omille ajatuksille. – Vain ensimmäisinä öinä luonani hän halusi nukkua vatsani päällä. Kun raskaus tuli ilmi, Tiialiina ja Tuukka päättivät kantaa vastuun ja pärjätä yhdessä. Jos Alina saa rakkautta ja ruokaa, eiköhän me selvitä. Eiväthän vanhemmat ydinperheissäkään välttämättä suhtaudu asioihin samalla tavalla. Kun Alina täytti kolme, hän sai lahjaksi parikymmentä vuotta skeittausta harrastaneelta isältään skeittilaudan. Tuukan mielestä isän ja äidin luona ei tarvitse olla ihan samat säännöt tai toimintatavat. Tulevaisuus pelottaa kumpaakin edelleen. – Se jää nähtäväksi, Tiialiina sanoo. Mieltä askarruttavista asioista keskustellaan ja erilaisiin eteen tuleviin tilanteisiin pohditaan suhtautumistapoja yhdessä. Yhteisestä linjasta lipsuen Isoja kasvatuskeskusteluja ei ole toistaiseksi käyty. Se ei tuntunut hyvältä ja teki asioista monimutkaisia. – Tosin kalastamisesta Alina ei toistaiseksi ole kauheasti innostunut. – Toisen hyvistä puolista voi ottaa mallia, Tiialiina sanoo ja kehuu Tuukan taitoa olla läsnä Alinan kanssa. Toistaiseksi niihin ei ole kulunut paljon rahaa, sillä vaatteita ja leluja on saatu sukulaisilta ja kavereilta. – Näin hän oppi hallitsemaan jaloillaan lautaa, Tuukka kuvaa. Lapsi kasvaa aikuisten mukana
Karjalaisuudestakin on kuin vaivihkaa tullut lähes ammatti Karjala-seuraja Karjalan Liitto -aktiiville, jonka vuonna 2013 valmistunut kansatieteen gradu oli nimeltään ”Ei meil mittää aarteita ollu”. Ilmo Vänskä perusti perheen Kymenlaakson puolelle Valkealaan, mistä löysi hämäläis-savolais-juurisen puolisonsa. Isäänsä hän ei voinut haastatella. suku Eija Vänskä-Sinkkonen löysi karjalaisuudesta olemassaololleen juuret ja siivet. – Tuskin isä mitään olisi muistanutkaan, olihan hän sodan syttyessä niin pieni. Evakkomatkalle mukaan otettu esineistö sai mieluusti nousta päärooliin. Mitä niistä on kerrottu. Mummon muistelot antoivat eväitä ymmärtää omaa sukuhistoriaa ja selviytyä taas tästäkin päivästä. Hilja Vänskä oli vuonna 1939 talvisodan syttyessä 29-vuotias neljän lapsen äiti, joka yli 400 000 muun karjalaisen tavoin joutui jättämään kotinsa suuressa hädässä ja kiireessä. Evakkomatkallaan Vänskät päätyivät lopulta Iittiin. Ilmo Vänskä oli kuollut auto-onnettomuudessa jo vuonna 1964, kun tytär oli kuusivuotias. Eija ja hänen pikkuveljensä kasvoivat siis moniheimoisessa maalaismaisemassa. HANNELE NIEMI | KUVAT JOHANNES WIEHN JA EIJA VÄNSKÄ-SINKKOSEN ALBUMI 22 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018. Tässä isä on taapertanut, tuossa mummo hilpaissut töilleen… Kotiseuturetki oli tärkeä osa Vänskä-Sinkkosen elinikäistä matkaa kohti omia juuria. – Oli koskettavaa nähdä ne paikat. ”Mie jaksoin kantaa siun isäis, joka oli kaksija puolivuotias.” Isommat lapset selvisivät härkävaunuun jo omineen. V uonna 1993 Eija Vänskä-Sinkkonen kävi ensi kertaa Impilahden Hättilässä. Tytär vei siitä palasen muistoksi. Mummon kertomukset sytyttivät kipinän. Näin on käynyt ja tullee käymään monelle muulle toisen polven evakolle, siirtolaiselle tai pakolaiselle. Karjalasta on kuultu tarpeeksi –liikaakin. ”Tultiin sanomaan joutuin pere kasaan ja asemalle! Mukkaan saa ottaa sen minkä jaksaa kantaa”, mummo muisteli. Mitä esineet ovat suvussa merkinneet. Tässä on isä taapertanut... Hilja-mummoa haastatellessaan Vänskä-Sinkkonen oli itsekin äiti, karjatilan emäntä ja artesaaniopiskelija, joka tarvitsi sukumuisteloja elämänkaarityötään varten. Helsingin yliopistoon tehty työ lähestyy karjalaisuutta esineiden kautta: Mitä evakkomatkalle ehdittiin ottaa mukaan. Paikka tuntui ihmeen tutulta, vaikka luovutettuun Karjalaan jääneestä isänkodista oli jäljellä enää kivijalka. ”Mie jaksoin kantaa vain siun isäis” Gradussa esiintyy myös Eija Vänskä-Sinkkosen isän, Ilmo Vänskän äiti, jota hän oli haastatellut jo vuonna 1996. Mummon kertomukset sytyttivät kipinän. Jokaista haastateltavaa hän pyysi aloittamaan hetkestä, jona lähtökäsky tuli. Vänskä-Sinkkonen haastatteli yhdeksää Karjalassa vuosina 1925–35 syntynyttä, jotka joutuivat jättämään kotinsa sotien takia. Pojantytär tahtoi ymmärtää ja tietää lisää niin lähdön kiireestä, olemattomista matkatavaroista, huolesta kuin vastaan tulleista hankaluuksistakin sekä naisten lukuisista yhtäaikaisista rooleista äiteinä, vaimoina, anoppeina ja vastuunkantajina. Vanhukset muistelivat kokemaansa sellaisilla tavoilla, että tutkija usein pyyhki joko naurun tai liikutuksen kyyneleitä
Mie olen käyny siellä kerran. Puku on käynyt monet karjalaisjuhlat. Hirveen näköstä, en lähe enää”, puuskahti toisen polven evakko. Eijan isän, Ilmo Vänskän ristiäisiä vietettiin kesällä 1937 tämän syntymäkodissa Impilahden Hättilässä. LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 23 ››. Pitkään Suomessa myös vaiettiin viime sotiemme vaiheista. Vänskä-Sinkkoselle matka karjalaisjuurille oli myönteisen vavahduttava kokemus. Sellainen se ilmeisesti oli myös hänen haastattelemansa Ritvan lapsille ja lastenlapsille. Toisinkin olisi voinut käydä. Kaikissa perheissä ei sukutietoa jaettu, eikä nuoripolvi jaksanut kuunnella ainaisia Karjala-muisteloja. Tämä kaksivuotiaana kotinsa enEija VänskäSinkkonen käytti ompelemaansa Tuukkalan muinaispukua ensimmäisen kerran vuoden 2006 Karjalaisilla kesäjuhlilla Haminassa. Eija Vänskä-Sinkkosen gradussa tulee esiin myös se toinen puoli: ”On kuultu Karjalasta ihan paskaan asti! Äitille se muuttui maanpäälliseksi taivaaksi
Äiti tunnisti, että tämähän on meidän.” Ritva arveli aisakelloa Pietarissa valetuksi. Ritva muisti selkeästi sen päivän. – Nuoremmat kuorolaisemme taas ovat tutustuneet karjalaisuuteen musiikin ja lauluperinteen kautta, kertoo Eija Vänskä-Sinkkonen, joka jo vuonna 1976 liittyi Kouvolan Karjala-kuoroon. Kaiken menettämisestä voi seurata myös vapautta, vaikkapa ajatusten ilmaisuun. Ja muut oli menny ja meil oli tavarat lähetetty. Mitä se perheelle merkitsi. – Kaihoilu on varmasti ollut myös tapa terapoida traumaattisia kokemuksia. Omaan sukuhistoriaan tutustuminen on antanut niin selviytymistarinoita kuin oivalluksiakin siitä, miten suomalaiset – karjalaiset, hämäläiset, savolaiset – ovat pärjänneet tiukoissa paikoissa. Tuputtaminen tai painostaminen eivät toimi, mutta mutkien kautta voi löytyä innostus. Historiallisella esineellä on perheessä edelleen suuri merkitys. Niiden avulla pystyy myös rakentamaan omaa identiteettiään. Kenelle se kuului. Ei kaikista pienistä tarvitse porua nostaa! Esineet voivat sitoa sukupolvet esivanhempien yhteiseen kokemukseen. Eipä silloin ollut tarjolla kriisiapua, vaikka varmasti olisi tarvittu. Esimerkiksi monia nuoria miehiä kiinnostaa sotahistoria ja sitähän karjalaisuudessa piisaa. – Esineet osoittautuivat keinoksi tuottaa ja ylläpitää muistoja niin edesmenneistä ihmisistä kuin kadotetusta kotiseudustakin. He sukeltavat isovanhempiensa historiaan kuin suureen seikkailuun. ”Kun me äidin kanssa lähdettiin, meil oli lammas kyydissä ja kissa. – Lastenlapset ovat avoimempia muistelukerronnalle. Yleistykset ovat vaarallisia, mutta ehkä yhteinen suuri menetyksen kokemus on muokannut karjalaisia tiettyyn suuntaan. Suuri osa haastatelluista lähti evakkoon maalaiskylistä, joten muistoihin tulivat mukaan usein myös perheen lemmikit ja hyötyeläimet. – Nyt vain niin moni näyttää kuin kasvaneen pumpulissa. – Lasten pitää saada löytää itse heitä kiinnostavat asiat. Eija Vänskä-Sinkkonen huomaa usein ihmettelevänsä, mihin kaikkeen suomalaisille nykyään tarjotaan terapiaa. Ritvan lapsuusperheen toisella evakkomatkalla Suonenjoelle päätyneet pikkutytön turkki ja aisakello ovat myös osoittautuneet korvaamattomiksi tarinanlähteiksi. Karjalaisia on usein luonnehdittu huolettomiksi ja sanavalmiiksi tunneihmisiksi. Ja se aisakello, jonka löysin kallioilta. Nuoret ymmärtävät olevansa osa sukupolvien ketjua, jota voivat katsoa taaksepäin vaikkapa esinekertomusten myötä. Isän vanhemmat Hilja ja Iivari Vänskä vihkikuvassaan. Perheen eri-ikäiset lapset kokivat asioita eri tavoin. Vuonna 2017 Hättilän talosta oli jäljellä enää kivijalka. Nuorten kanssa kannattaa edetä kärsivällisesti ja lähestyä omien lasten sijasta myös toisten lapsia. – Ihmisten sietokyky ja ajatusmaailma ovat menossa outoon suuntaan. Mutkien kautta kärsivällisesti Kaikki toisen polven evakot eivät tosiaan lämpene vanhempiensa Karjala-kaihoiluille, mutta seuraava polvi saattaa olla jo uusi mahdollisuus. 24 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018. Ihminen selviytyy mistä tahansa Jos on monessa evakkokodissa kuultu kyllästymiseen asti niin kadotetusta Karjalasta kuin sodistakin, lienee yhtä monessa vaiettu aiheet kuoliaiksi. Miesten muisteluksissa korostuivat ympäristö ja yleiset tapahtumat. – Esineet voivat sitoa sukupolvet menneeseen aikaan ja isovanhempien yhteiseen kokemukseen, Vänskä-Sinkkonen tietää. Kuvitteellisuudessaan isovanhempien muistot antavat nuorille mahdollisuuden kytkeä omaa identiteettiä osaksi perintöesineitä ja niiden edustamia arvoja. Ehkä se kertoo siitä, että osa nykyihmisistä ei ole joutunut kokemaan kansakuntia yhdistäviä suuria asioita, kuten sotaa – mikä on tietenkin onni. – Minulle karjalaissukuni on näyttänyt, että hengissä voi selvitä, vaikka menettää lähes kaiken. Oivia elämäneväitä Eija Vänskä-Sinkkoselle on tarjonnut myös maalaistalossa kasvaminen. Myös naisten ja miesten muistoissa sekä muistelutavoissa oli eroja. si kerran jättämään joutunut impilahtelainen vei jälkipolvensa juurilleen ja huomasi matkan merkinneen valtaisasti näiden tunne-elämälle. – Senkin olen huomannut, että ihminen kestää aika paljon. Naisille esineet olivat yksilöitä, joiden koko elinkaari tunnettiin ja joista puhutaan kauniisti, kunnioittavasti ja usein kyynelehtien: Kuka tämän teki. Sillä kutsutaan väkeä ruualle ja lastenlapset kilpailevat, kuka sitä saa kilisyttää. Esineistä kerrotaan kyynelehtien Monen muun tavoin Ritvan perhe palasi vielä välirauhan aikana kotikonnuille Karjalaan, mistä lopullinen lähtö tuli kesäkuussa 1944
Taloudellinen menestys taas on liitetty pikemminkin itsekkyyteen kuin sen vastakohtaan. Tulos on siis aiemman tutkimustiedon, arkijärjen ja Roope-sedän nuivan elämänfilosofian vastainen: jos haluat rahasäkin kasvavan, ei kannata asettua istumaan sen päälle haulikko kädessä ja hapan ilme naamalla. Generosity pays: Selfish people have fewer children and earn ›› LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 25. Epäitsekkäiden ja anteliaiden palkat myös nousevat itsekkäiden kitupiikkien palkkoja nopeammin. Erillisessä tutkimuksessa selvitettiin ihmisten käsityksiä itsekkyyden seurauksista. Joulumieli kannattaa YMPÄRI VUODEN ANTTI VANAS | KUVAT MOSTPHOTOS TUTKITTUA TIETOA M O S T P H O T O S Kaikkein epäitsekkäimmät saavat eniten lapsia, ja vähän maltillisemmin epäitsekkäät nostavat parasta palkkaa. Itsekkyyden astetta arvioitiin asenteiden ja käyttäytymisen perusteella; epäitsekkääksi määriteltiin henkilö, joka sekä halusi auttaa muita ja käytännössä myös teki niin. Tulokset perustuvat neljän laajan Euroopassa ja USA:ssa tehdyn tutkimuksen tulosten analyysiin. Itsekkyys puolestaan liittyy huonompaan palkkaan ja pienempään lapsilukuun Atlantin molemmilla rannoilla. Miten käy epäitsekkäille ihmisille näinä kovien arvojen aikoina. Haastatellut uskoivat epäitsekkäiden ihmisten saavan muita enemmän lapsia, mutta varakkuus yhdistettiin itsekkyyteen. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että epäitsekkäät ovat muita onnellisempia ja heillä on paremmat sosiaaliset suhteet. He vaurastuvat ja täyttävät maan, kertoo tuore ruotsalais-amerikkalainen tutkimus
Siinä sivussa he heittävät ilmoille kysymyksen, onko epäitsekkyydestä seuraava monilapsisuus sinänsä kovinkaan epäitsekästä. Seuraavaksi tehokkain keino, autosta luopuminen, säästää syntymättä jääneeseen lapseen verrattuna mitättömän vähän, noin 2,4 hiilidioksiditonnia vuodessa. Mitä pitempään prosessi kestää, sitä suuremman helpotuksen ja ylpeyden tunteen sen vääjäämätön lopputulos lapselle tuottaa. Useimmat ovat ensimmäisen maitohampaan irtoamisesta ylpeitä, sillä sen ajatellaan merkitsevän pääsyä varttuneempien lasten joukkoon. M O S T P H O T O S less money -tutkimus julkaistiin Journal of Personality and Social Psychology -lehdessä. Maitohampaan irtoaminen on vähittäinen ja ennustettavasti etenevä tapahtuma: hammas löystyy löystymistään ja viimein se irtoaa. Rikkaissa maissa yksi lapsi vähemmän säästää vuodessa keskimäärin 58,6 tonnia hiilidioksidipäästöjä vanhempaa kohden. Useimmiten lasten reaktiot ovat myönteisiä, kertoo Zürichin yliopistossa tehty poikkitieteellinen tutkimus. Maitohampaan lähtö on PIENI SIIRTYMÄRITUAALI 26 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018. Uusia kansalaisia syntyy rikkaissa maissa jo valmiiksi niin vähän, ettei syntyvyyttä ole varaa juurikaan laskea. Tutkimus ei ikävä kyllä paljasta niitä mekanismeja, jotka tekevät epäitsekkäistä usein muita varakkaampia. Hyvin koulutettujen vanhempien lapset saivat hampaan lähdöstä irti enemmän iloa kuin matalammin koulutettujen lapset. Ylpeyttä ja iloa, mutta myös pelkoa. Joitakin lapsia kipu ja hampaan vähittäinen irtoaminen pelottaa. Hammaslääketieteen tutkijat selvittivät yhdessä psykologien kanssa ensimmäisen maitohampaan irtoamiseen liittyviä kokemuksia ja niiden laatuun vaikuttavia tekijöitä. Asiaa ei jostakin syystä kysytty lapsilta itseltään, vaan 1300:lta hampaanvaihtoikään ehtineen lapsen vanhemmalta. Maitohampaiden vaihtuminen pysyviin hampaisiin saattaa olla ensimmäinen oman vartalon biologinen muutos, jonka lapsi kokee tietoisesti. Toisaalta autoilijat voivat keventää hiilikuormitustaan mitään häviämättä vaihtamalla kulkupelinsä sähköautoon, junaan tai polkupyörään. Lundin yliopiston viime vuonna julkistama tutkimus kertoo lasten tekemättä jättämisen olevan yksilön käytettävissä olevista hiilijalanjäljen pienentämiskeinoista ylivoimaisesti tehokkain. Jos hampaista on edellisellä käynnillä löytynyt paljon reikiä, käyntiin liittyvä häpeän tunne saattaa himmentää hampaan irtoamisen lapselle tuottamaa iloa. Kokemuksen laatuun vaikuttaa myös sitä edeltäneiden hammaslääkärikäyntien tunnelma. Heistä 80 % kertoi ensimmäisen hampaan irronneen iloisissa merkeissä. Iloa ja ylpeyttä lisäsi sekin, että vanhemmat olivat kotoisin muualta kuin länsimaista. Mahdollista on sekin, että motivaatio maailman pelastamiseen hiipuu, jollei ole lapsia, joille sen pelastaisi. Tukijat uskovat jälkimmäisen havainnon liittyvän siihen, kuinka suuri rituaalinen merkitys ensimmäisen maitohampaan lähdölle kussakin kulttuurissa annetaan. Joka viidennellä lapsella tapahtumaan oli liittynyt negatiivisia tunteita. Emotions experienced during the shedding of the first primary tooth -tutkimuksen julkaisi International Journal of Paediatric Dentistry. Tutkijat kuitenkin arvelevat taloudellisen menestyksen liittyvän parempiin sosiaalisiin suhteisiin
88 maassa tehtyihin kyselyihin vastasi yhteensä yli 400 000 iältään 11–17-vuotiasta koululaista ja opiskelijaa. Tässä tutkimuksessa suuri perhekoko näytti kuitenkin suojaavan erityisesti miehiä. Tutkijat selittävät tulosta perheen erityisellä tunneilmapiirillä, jonka kehittelyyn ja hienosäätöön evoluutio on käyttänyt viimeiset nelisen miljoonaa vuotta. Ratkaisevaa ei ollut vain ydinperheen koko, vaan syöpäriskiä alensivat myös erojen ja uusien liittojen tuomat perhelaajennukset. Nuorilla naisilla vastaava ero on peräti 42 %. Tämän tutkimuksen tekijät varoittavat kuitenkin vetämästä tuloksista liian suoraviivaisia johtopäätöksiä. Näin ei tarkkaan ottaen ole käynyt. Kanadassa, USA:ssa ja Isossa-Britanniassa lasten fyysinen kuritus on kielletty kaikkialla muualla paitsi kodin seinien sisäpuolella. Tulos pätee tulotasoon, asuinpaikkaan tai ikään katsomatta, kertoo sveitsiläis-australialainen tutkimus, jossa analysoitiin 178 maasta koottuja terveystietoja. Vaikutusta etenkin nuorten naisten aggressiivisuuteen. Mistä moinen voi johtua. Lakiin kirjatun kurituskiellon ja tappelujen määrän välinen korrelaatio on selvä, mutta se ei välttämättä tarkoita, että niiden välillä olisi syy-seuraussuhde. Perheenjäsenten keskinäinen tuki suosii terveitä elämäntapoja. M O S T P H O T O S M O S T P H O T O S LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 27. Isän ja äidin yhdessä jakama vanhemmuus on ensimmäisiä meille ihmiselle kehittyneitä, kaikista nisäkkäistä nimenomaan ihmiselle tyypillisiä piirteitä. Usein synnyttävä nainen näyttäsi siis suojaavan syövältä sekä itseään että miestään, ja muualta saman katon alle haalitut lapset vain parantavat tilannetta. Jos selitys pitää paikkansa, syöpien pitäisi yleistyä sitä mukaa kuin perinteistä perhe-elämää suosiva kulttuuri murenee ja esimerkiksi sinkkuelämän suosio kasvaa. Mukana oli täydellisen ja osittaisen kurituskiellon maita sekä niitä, joissa lasten kuritusväkivaltaa ei ole lailla rajoitettu. Corporal punishment bans and physical fighting in adolescents: an ecological study of 88 countries -tutkimuksen julkaisi BMJ Open. Näissä osittaisen kiellon maissa nuorten miesten väliset tappelut olivat yhtä yleisiä kuin maissa, joissa ei ole kurituskieltoa lainkaan. Iso perhe – vai pitäisikö sanoa ruokakunta – antaa tutkimuksen mukaan vahvan suojan kaikkia syöpälajeja vastaan. Kuritusväkivallan kielto vähentää NUORISOVÄKIVALTAA Lasten fyysisen rankaisemisen täyskielto vähentää nuorten välistä väkivaltaa sekä miehillä että naisilla. Esim. Nuorilla naisilla osittainenkin kurituskielto vähensi tappeluhalukkuutta. Tutkimus perustuu kahden kansainvälisen kyselytutkimuksen tuloksiin. Mitä suurempi perhe sitä VÄHEMMÄN SYÖPIÄ Mitä suurempi perhe sitä pienempi on syöpäriski sekä miehillä että naisilla – mutta erityisesti miehillä. Kurituskiellon tai sen puuttumisen ohella asiaan voi vaikuttaa esim. Tulevaisuudessa syöpään sairastuvat erityisesti yli 65-vuotiaat; tätä nuoremmilla syöpien ennustetaan jopa vähän vähenevän. Naisten sairastamien syöpien, kuten kohtuja rintasyövän, esiintyvyyden tiedetään vähenevän synnytysten määrän myötä. Syövät kylläkin yleistyvät kaikkialla länsimaissa, mutta suurimman osan lisäyksestä tiedetään kuitenkin johtuvan väestön ikääntymisestä. Nuoret miehet tappelevat kurituksen täyskiellon säätäneissä maissa lähes kolmanneksen vähemmän kuin maissa, joissa lasten ruumiillinen kuritus on sallittua sekä koulussa että kotona. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet selvän yhteyden lapsuusajan kuristusväkivallan ja myöhemmällä iällä ilmenevän aggressiivisuuden ja mielenterveyden häiriöiden välillä. Aineistosta löytyy myös Suomi, jossa lasten fyysisen ja alistavan kurituksen kieltävä laki astui voimaan vuonna 1984. Perheenjäsenten keskinäinen tuki suosii terveitä elämäntapoja ja auttaa pitämään sairaudet loitolla. Tukijat ovat pyrkineet ottamaan nämä tekijät analyysissaan huomioon, mutta niiden täydellinen eliminointi teettää vielä lisää töitä. Greater family size is associated with less cancer risk: an ecological analysis of 178 countries -tutkimuksen julkaisi BMC Cancer. väkivallan yleinen esiintyvyys kyseisessä maassa
Siksi hänellä on apulainen, joka auttaa häntä esimerkiksi noutamalla tavaroita. Kyllä se onnistuu! Tä m ä n p a ls ta n te o ss a a u tt o iv a t S a n n a A h o la / Te rv e yd e n ja h y v in v o in n in la it o s, K a ro li in a A h o n e n / V a m m a is te n la st e n ja n u o rt e n tu k is ä ä ti ö , S a ri K o k k o / N ä k ö v a m m a is te n li it to , K ir si P o ll a ri / L a st e n su o je lu n K e sk u sl ii tt o , M a ri k a R ö n n b e rg / K u u ro je n L ii tt o , Ta n ja S a li sm a ja S ir k k a S iv u la / K e h it y sv a m m a is te n Tu k il ii tt o , A ri S a in io / S e lk o k e sk u s. Onni kuulee huonosti ilman tätä pikku apuvälinettä. Tämän keksinnön ansiosta hän lukee sujuvasti kirjoja. Teksti ja kuvat Anniina Mikama Mari sai selkäydinvamman auto-onnettomuudessa. Osaatko yhdistää erilaiset elämää helpottavat asiat ja välineet sekä niitä käyttävät henkilöt. Näiden tukien avulla hän pystyy kuitenkin kävelemään. Emma on näkövammainen, eikä lähde koskaan kaupungille ilman tätä. Ajattelin kysyä, lähtisikö kaverini Kalle ulos leikkimään. Näiden ansiosta hän pysyy selvillä maailman asioista. Mutta hän liikkuu kyynärsauvojen kanssa... Hän voi ottaa henkilökohtaisen avustajansa mukaan. Tämän apuvälineen ansiosta hän pelaa silti salibandya. Julia on liikuntavammainen eikä pysty kävelemään. Joonas on sokea. Mikko on kehitysvammainen ja hänellä on oppimisvaikeuksia. Janne on liikuntavammainen. Selkokieliset uutiset Lue lisää: Saraste, Könkkölä & Heinonen: VOIHAN VAMMAINEN – Lasten kuvasanakirja vammaisuudesta 28 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018
ETSI REITTI! Auta pyörätuolilla liikkuvaa kaveria löytämään esteetön reitti kaupasta kotiin. LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 29. Hän ei voi kulkea portaiden yli
Aikaa olla yhdessä. – Käytössä on paljon keinoja, joita aikuinenkaan ei aina huomaa. Mainoksia ujutetaan verkon ilmaispelien lomaan tai naamioidaan peleiksi. Tutkimusten mukaan vanhempien ja lasten on paljon vaikeampaa suojautua verkkokuin televisiomainoksilta, ja niitä on yhä vaikeampi erottaa varsinaisesta sisällöstä. S uurimmalta osalta suomalaislapsia ei puutu mitään aineellista: on kännykkä, oma huone, tietokone, puhtaat vaatteet ja kunnon kengät. Sitä kutsutaan häivemarkkinoinniksi. TUIJA SILJAMÄKI | KUVA MOSTPHOTOS Nettirobotit profiloivat lapsia, joille räätälöidään mainoksia. Kuluttajaksi kasvattaminen alkaa jo pienenä. 30 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018. Mainostajat ovat huomanneet, että lapsille annetaan perheissä yhä enemmän päätösvalintaa kulutusvalinnoissa, joten he lähestyvät lapsia mitä salamyhkäisimmin keinoin. Myös lasten ja nuorten suosimia vloggareita ja bloggareita valjastetaan mainostajiksi. Nettirobotit profiloivat lapsia, ja mainokset räätälöidään heille tyrkylle joka välissä. – Jos lapselta puuttuu merkkifarkut, oikeanlainen brändilelu tai älypuhelin, voi se rajoittaa kaveripiiriin pääsyä. He eivät pysty erottelemaan, milloin heitä suostutellaan johonkin muuhun kuin mitä he ovat alun perin halunneet tehdä. – Pienemmät ovat haavoittuvaisia. Se ei kuitenkaan enää riitä. Kulutusmahdollisuudet luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta, sanoo lasten ja nuorten hyvinvoinnin dosentti Leena Haanpää Nuorisotutkimusverkostosta. Kuluttajaliiton mukaan lapsiin kohdistuva elintarvikemainonta on häikäikuluttaminen Vihreämpää joulua Mitä jos tänä jouluna krääsän sijaan annettaisiin lapsille sitä, mitä he oikeasti toivovat. Jo päiväkoti-ikäiset saattavat ymmärtää eron mainoksen ja muun sisällön välillä, mutta Haanpään mukaan vasta 8-vuotiaalla on kriittistä medialukutaitoa. Hän on tutkinut lasten kulutustottumuksia ja niiden yhteyttä hyvinvointiin muun muassa kansainvälisessä Lasten maailmat -tutkimuksessa
Yhä enemmän on niitä perheitä, joiden toimeentulo on niukkaa. Tutkijan näppituntuma on, että ruuan suhteen vanhemmista on tullut tiedostavampia. – Voi kun päästäisiin siihen, ettei krääsää tarvitsisi olla niin paljon, huokaa tutkija. Kaverisuhteiden ylläpitoa voi rajoittaa sekin, jos lapsella ei ole omaa huonetta tai jos hän muuten häpeää kotiaan. Tulosten mukaan alle kouluikäisten vanhemmat eivät ole kulutuskäyttäytymisessään niin eettisiä kuin muut kuluttajat. – Jos ei ole tyytyväinen kotiinsa, sinne ei halua kutsua kavereita. Lapsen rooli onkin muuttunut leikkijästä kuluttajaksi. Vaikkei ole tarvetta, halutaan hirveästi kaikkea. Siitähän kerskakulutuksessa on kyse. – Uskon, että nykylapset tunnistavat mainonnan, mutta kun sitä tulee joka suunnasta niin valtavasti, se vaikuttaa väkisinkin ostopäätöksiin. – Lapsi ei itse välttämättä tiedosta, ettei johonkin harrastukseen ole varaa, sillä vanhemmat suojelevat lapsiaan siltä tiedolta. Mutta mitään merkkiä kulutuskäyttäytymisen yleisestä vihertymisestä ei ole näkynyt, vaikka ympäristöhaitat tiedostetaan kyllä. – Lapsi itse ei automaattisesti ihaile tiettyä lelua, mutta silloin kun sitä tuputetaan joka suunnasta, hän voi kokea sen tärkeäksi elämälleen. Lelun, pelin tai lastenohjelman brändi levitetään pienen koko elämään: vaatteisiin, ruokiin ja arkiesineisiin. LAPSIA PROFILOIDAAN VERKOSSA Amerikkalaiset kansalaisjärjestöt nostivat keväällä kanteen Googlea vastaan syyttäen YouTubea lasten tietojen lainvastaisesta keräämisestä. Näin lapsista muokataan bränditietoisia pienestä pitäen. Siellä he kuvaavat itseään poseeraamassa uusissa merkkivaatteissa sekä omaa kotia, juhlia ja lomamatkoja. Lapsille tuputetaan epäterveellistä ruokaa liittämällä siihen urheilullisia tai muuten myönteisiä mielikuvia. Tili voidaan poistaa, jos ikä valehdellaan. Haanpää tutki lapsiperheiden kulutuksen eettisyyttä ja ekologisuutta 2010-luvun taitteessa. Lasten köyhyystutkimuksista tiedetään, etteivät tiukan talouden perheessä elävät lapset voi osallistua kaverisynttäreille, kun lahjaan ei ole varaa. – Ne, joilla on varaa, pystyvät nostamaan statustaan siellä. Toinen selkeä alue, jossa eriarvoisuus näkyy, ovat Leena Haanpään mukaan harrastukset. Ellei medialukutaitoon kiinnitetä perheissä huomiota, lapset ja mainostajat voivat yhdistää voimansa vanhempia vastaan ja saada nämä tekemään huonoja ostopäätöksiä. Perheetkin kilpailevat keskenään. Toisilla ei ole tähän mahdollisuutta, mikä on raadollista. Vanhemmat voivat kuitenkin luoda tilin nuoremmille lapsille. Se yksipuolistaa hänen valinnanmahdollisuuksiaan. Tietosuojalain muutoksen myötä Google-palveluiden ikäraja nousi Suomessa 16 vuoteen. Tutkimusten mukaan materiaalinen eriarvoisuus kasvaa jatkuvasti. lemätöntä. Siinä vaiheessa, kun lapsi tekee itse kulutusvalintoja, hänet on jo koulutettu tietynlaiseen identiteettiin ja brändimaailmaan. – Nykyisin on saatavilla eettisempiä ruokia enemmän ja edullisemmin. Nuoret luupin alla -tutkimuksessa lapsilta kysyttiin, millainen on heidän täydellinen vapaapäivänsä. Leena Haanpää suosittelee juttelemaan lasten kanssa mainonnasta, jotta he osaisivat suhtautua siihen kriittisemmin. Kuka muistaa, mikä oli viime joulun hittituote. Google on palkannut viime aikoina tuhansia moderaattoreita valvomaan YouTuben sisältöjä. LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 31. Joulusta puhutaan kauniisti yhdessäolon aikana, mutta aika paljon aikaa kuluu kaupoissa juoksemiseen. Koulun ulkopuolella koti on kuitenkin tärkein paikka, jossa lapset näkevät toisiaan. Suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste on noussut korkeammaksi kuin koskaan. Se on vähän kuin laihduttaminen: aloitan ehkä huomenna. Haanpää pitää huolestuttavana, että leluissa ja peleissä epäterveellisistä ruuista tehdään tuttuja ja haluttavia. Kuluttajaidentiteetti ujutetaan leikin kautta, vaivihkaa. Lelun elinkaari on lyhyt. Lapset rakentavat identiteettiään somessa esittelemällä elämäänsä esimerkiksi Snapchatissa ja Instagramissa. He vastasivat: ajan viettäminen perheen kanssa – vaikkapa sitten vain television katselu yhdessä. Monet ovat yksinkertaisesti kalliita. Leena Haanpään mukaan jo 2–3-vuotiaille syötetään brändejä yhä voimakkaammin. – Pienetkin tunnistavat, minkämerkkistä keksiä virtuaalinen pelihahmo syö. Onko se jo kaatopaikalla vai lastenhuoneen nurkassa pölyttymässä. Vanhemmilta vaaditaan yhä enemmän medialukutaitoa ja myös sen opettamista lapsille. Varsinkin ne, joilla on varaa maksaa puhtaasta ja terveellisestä ruuasta, suosivat sitä. Lapsi ei vielä pysty arvioimaan ruuan terveellisyyttä. Kuluttamisen vähentäminen on kuin laihduttaminen: aloitan ehkä huomenna. Otetaan lainaa, eletään velaksi, jotta pysytään samassa kulutuksen tasossa ja saadaan pidettyä kulisseja yllä
R aha on tabuaihe. Jääkö vaikeroimaan vai ryhtyykö työhön asioiden parantamiseksi. Kirjaaminen paljastaa helposti salamenot, jotka tapahtuvat harkitsematta. Minna Mattila kehottaa jo pienen lapsen vanhempia harkitsemaan, kuinka hintavia harrastuksia hänelle valitaan, sillä perheen menot kasvavat ajan myötä. Etenkin kulutusluottojen ottamista kannattaa harkita. On tärkeää, että lapsi saa tuoda esille mielipahansa rahan puutteesta, ja vanhempien pitää jaksaa vastaanottaa nämä tunteet. Tulee olo, että on onnistunut, mikä parantaa elämän hallintaa ja innostaa jatkamaan, sanoo Mattila. Ainakin se on väline, joka saattaa mahdollistaa hyvän ja turvallisen elämän, mutta ei takaa onnellisuutta. – Jos rahaa on niukasti, se on ihan ensimmäiseksi hyväksyttävä, sanoo viestintäpäällikkö Minna Mattila Takuusäätiöstä. Erityisen tärkeää se on lapsiperheissä, joissa voidaan joutua pohtimaan, millaisiin harrastuksiin tai joululahjoihin on varaa. Vanhempi toimii aina mallina lapselleen, joten kannattaa harkita, millaisia asenteita lapselleen siirtää. Tarpeet ja halut kannattaa erottaa toisistaan. Vaikka rahan kulutus on vaivattomampaa kuin säästäminen, pitäisi pienistäkin tuloista pyrkiä säästämään. Kulutusyhteiskunnassa joutuu pohtimaan, mistä löytää sisältöä elämään, kun rahaa on vähän. – Jos vanhemmat salailevat, lapsetkin salailevat ja oppivat, ettei vaikeuksista puhuta, tarkentaa Mattila. Tuloja ja menoja kirjaamalla näkee, mihin rahat kuluvat, mihin on varaa ja mihin ei. Jos on vaikeuksia säästää etukäteen, miten pystyy maksamaan velkaa jälkikäteen korkojen kera. Olivatpa syyt vähävaraisuuteen mitkä tahansa, ei auta alkaa syytellä itseään tai muita. On niin noloa sanoa, ettei ole varaa. talous Kun ei ole VARAA Niukan talouden hallinta vaatii tietojen ja arjen taitojen ohella oikeaa asennetta: tunnetta siitä, että omalla toiminnallaan voi vaikuttaa ja jopa parantaa olosuhteita. Vaikka ne olisivatkin pieniä, ajan myötä niistä kertyy isoja summia. Rahan hupenemisen huomaa, jos alkaa maksaa rahalla korttien sijasta. fi-nettiohjelmaa. PAULA POSTI | PIIRROS MOSTPHOTOS 32 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018. Mielen sairauksistakin jo puhutaan, mutta rahahuolista kertominen on yhä vaikeaa. Kertooko raha arvomme. Paperia ja kynää käyttäen lapsille voi konkreettisesti osoittaa tulot sekä pakolliset ja harkinnanvaraiset menot. – Kun perhe on yhdessä yrittänyt ja tinkinyt ja saa säästöillään hankittua jotain kivaa, esimerkiksi pienen lomareissun, se palkitsee, lujittaa yhteishenkeä ja rakentaa itsetuntoa. Perheen rahatilanne pitää selittää lapselle rehellisesti, ei huolta lisäten eikä syyllistäen, vaan rakentavasti lapsen iän ja kehitysvaiheen huomioon ottaen. Tai apuna voi käyttää vaikkapa penno. Lapsen kanssa voi pohtia mainosten herättämiä ostohaluja ja laskea, kuinka monta tuntia on tehtävä työtä, jotta saa jonkin tuotteen maksetuksi. Voi käydä niin, että lasta kiusataan koulussa, mutta jos lapsi ei halua pahoittaa vanhempiensa mieltä eikä kerro siitä, salailu voi johtaa entistä suurempiin ongelmiin. Köyhä lapsuus on riskitekijä, mutta vain yksi niistä. Vai onko
Puhu rahasta lapsen kanssa. Juttua varten haastateltiin myös sosiaalipsykologi, tietokirjailija Janne Viljamaata ja sosiologian professori, kuluttajatutkija Terhi-Anna Wilskaa Jyväskylän yliopistosta. LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 33. Sosiaalinen asema voi perustua muuhun kuin rahan tuomaan materiaan. Tärkeintä on löytää tasapaino ja keksiä muitakin tapoja elää kuin kuluttaminen. Merkkivaatteet saattavat toimia pääsylippuina piireihin ja bileisiin, joihin kutsutaan vain tietynlaisissa asunnoissa asuvat. – Toki eri asuinalueilla on erilaiset kulutusnormit. Muista, että verkossakin voi oppia, nauttia kulttuurista tai etsiä ratkaisuja ongelmiin. Näin ystävyyttä ei määritä raha, vaan tärkeintä on olla mukavien ihmisten ja asioiden parissa. ruuanlaitto on paitsi palkitsevaa myös taloudellista. Arvot voivat yhdistää ihmisiä, vaikka taloudelliset tilanteet olisivat erilaisia. Ruoki unelmiasi ja muistuta, että kenestä vain voi tulla mitä vain. Samassa tilanteessa elävät ymmärtävät Sinua ja osaavat antaa käyttökelpoisia neuvoja. Ehkä jopa tarjota osaamistasi muillekin palkkiota vastaan – tai taitoja voi vaihtaa. Oletko taitava käsistäsi. Esim. Itse luotu tyyli voi olla ihailtavampaa kuin kaupasta ostettu. VINKKI, VINKKI... Kannusta lapsia opiskeluun. Kulutuskriittiset ihmiset voivat olla hyvinkin varakkaita, mutta eivät halua kuluttaa rajallisia luonnonvaroja materian hankkimisella. Etsi asioita, jotka auttavat jaksamaan. Vertaistuki on korvaamattoman arvokasta. Rahan puute on haastavaa, mutta koska omiin tunteisiinsa ja ajatuksiinsa pystyy vaikuttamaan, voi päättää, mitä miettii ja mihin suuntaa energiansa. Hyödynnä järjestöjen ja yhdistysten palveluja. Kerro lapselle ihmisistä, jotka ovat sitkeydellä ja ahkeruudella menestyneet vaikeista lähtökohdistaan huolimatta. On tärkeää elää omien arvojensa mukaisesti. Muista, että asioiden jakaminen ja huumori keventävät mieltä. Pahimmillaan lasten ja nuorten arvo määrittyy kuluttamisen perusteella. Osaaminen ja jokin taito voi olla rahaa arvokkaampaa. Jauhopeukalo leipoo, ja digivelho huoltaa laitteet. Lasta kannattaa rohkaista pärjäämään ja rakentamaan identiteettiään omilla ajatuksillaan ja toiminnallaan eikä ostamalla. On alueita, joiden ihmisillä on taloudellista valtaa ja asema perustuu rahaan, kertoo Minna Mattila. Voit siis korjata ja uudistaa tavaroita ja vaatteita. Vaikka kännykkä on välttämätön yhteydenpitoväline, ketään ei kiinnosta minkä hintainen laite on, eikä vaatteillakaan ole niin väliä. Joillain alueilla kuluttaminen ei ole merkityksellistä. Koulutus on edelleen varmin investointi turvalliseen tulevaisuuteen. Tee päivittäin jotain mieluisaa ja vaali hyviä ihmissuhteita. Hae kaikkea tarjolla olevaa apua! Selvitä, mitä maksuttomia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia on tarjolla ja miten voi kehittää osaamista. Lisäksi ennalta sovitut yhteiset ruoka-ajat rytmittävä arkea ja lisäävät lapsen turvallisuuden tunnetta
Olennainen osa tulevaisuuskasvatusta on myös lasten ja nuorten omien vaikutusmahdollisuuksien tähdentäminen. Tulevaisuuskoulun rehtorin ja toiminnanjohtajan Otto Tähkäpään mukaan tulevaisuuskasvatusta tarvitaan, koska maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan ennen ja tahti vain kiihtyy. – Tai monijalat, ei tarvi omilla jaloilla kävellä. Välillä kavereiden hurjat visiot saavat koko eskarijoukon remahtamaan iloiseen nauruun. ANU VALLINKOSKI | KUVAT EEVA ANUNDI Tulevaisuuskoulun työpajassa Eevi Jimenez de Leon (vas.), Phuong Anh Nguyen ja Abas Al-Dhalimi pääsivät piirtämään valoilla. koulu Tulevaisuuskoulu-yhdistys haluaa valaa lapsiin ja nuoriin uskoa sekä luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa vaikuttaa siihen, millaisessa maailmassa he elävät aikuisina. Itähelsinkiläisen päiväkoti Meritähden eskarit pohtivat lennokkaasti tulevaisuutta taidekasvattaja Ilpo Rybatzkin ohjauksessa Tulevaisuuskoulun työpajassa. Me voimme vaikuttaa valinnoillamme ja teoillamme siihen, millainen se tulevaisuuden maailma oikein on, Tähkäpää sanoo. Miksi tulevaisuutta kannattaa miettiä. Emme tiedä, millaisia töitä tulevaisuudessa tehdään tai millaista teknologiaa käytetään. 34 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018. 2000-luvun alussa painotettiin, että kouluihin pitäisi saada tulevaisuuskasvatusta. Koulunsa nyt aloittaneista lapsista 65 % työskentelee ammateissa, joita ei vielä ole olemassa. – Painotamme aina, että tulevaisuus ei vain tupsahda eteemme jostain annettuna. Tulevaisuutta tehdään juuri nyt. Kahden kasvatusalan ammattilaisen sekä tulevaisuustutkijan ja historioitsijan perustama Tulevaisuuskoulu-yhdistys koettaa tuoda tulevaisuusajattelun kaikkien lasten ja nuorten ulottuville. Tehdään parempi TULEVAISUUS! S iellä voi olla keksitty uusia asioita, vaikka aikakone. Rybatzki johdattaa keskustelua kysymyksillä. Tulevaisuus on opetussuunnitelmassakin Tulevaisuuskasvatus ei ole mikään uusi asia. Esimerkkinä Tähkäpää mainitsee Maailman talousfoorumin arvion, jonka mukaan nyt koulunsa aloittaneista lapsista 65 prosenttia työskentelee ammateissa, joita ei vielä ole olemassa. – Tulevaisuuskasvatuksessa koetetaan antaa lapsille ja nuorille taitoja, joiden avulla voi miettiä, varautua ja ennakoida tulevaa ja oppia elämään siihen liittyvän epävarmuuden kanssa, hän perustelee. Maailma tulee olemaan hyvin erilainen, ja tulevaan liittyy paljon epävarmuutta. Sen asiakkaita ovat muun muassa koulut, päiväkodit ja järjestöt. Voidaanko me tietää, mitä tulevaisuudessa on. Mitä me voitais tietää. Siitä käytiin julkista keskustelua jo 1990-luvulla
Tähdennä, että tulevaisuudessa on myös jotain pysyvää. Taidekasvattaja Ilpo Rybatzki pohtii Tulevaisuuskouluyhdistyksen työpajassa Abas Al-Dhalimin kanssa, mitä tulevaisuus oikein tarkoittaa. Meillä on kaikki syyt uskoa, että tulevaisuus on parempi kuin menneisyys! Puhu lapsen kanssa myös tulevaisuuteen liittyvistä peloista ja epävarmuuksista. Lapsi omaksuu kotoa ajattelutapoja tiedostamattomasti. Uhkakuvat ja epävarmuudentunne voivat olla liian suuria lapsen yksin kannettavaksi. Vaikka useat asiat ovatkin vastaisuudessa toisin, monet pysyvät samanlaisina tai muuttuvat hyvin hitaasti. Selitä, että meistä jokainen voi vaikuttaa valinnoilla ja teoilla siihen, millainen tulevaisuudesta tulee. MITEN PUHUA LAPSELLE TULEVAISUUDESTA. Vahvista lapsen uskoa tulevaan ja omaan pärjäämiseen. Puhutko tulevaisuudesta pessimistisesti vai toiveikkaasti. Vinkit antoi Tulevaisuuskoulun rehtori ja toiminnanjohtaja Otto Tähkäpää. LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 35 ››. Pohdi, millaista tulevaisuuskuvaa välität lapsellesi jokapäiväisessä elämässä
– Nyt opettajat ja kasvattajat tarvitsevat välineitä ja työkaluja siihen, miten toteuttaa opetussuunnitelman kirjauksia. – Lapset miettivät tulevaisuutta väistämättä. Maltilliset, jatkuvuudesta tai mahdollisista positiivisista muutoksista kertovat tutkimukset jäävät uutisoinnissa vähemmälle. – Se on robotti, se siivoaa ja tekee kaiken, huutaa joku. Sieltä nousevat ajatukset siitä, millainen tulevaisuus on. Tulevaisuuteen liitetään usein monimutkaisia asioita. Median tulevaisuusuutisoinnissa korostuvat usein raflaavat skenaariot ja dystopiat eli kauhukuvat tulevaisuuden yhteiskunnasta. Tulevaisuus voi tuntua abstraktilta ja vaikealta asialta, mutta sitä voi miettiä pientenkin lasten kanssa, kun sovittaa käsittelytavan lasten ikätasoon. Hänen mukaansa koulujen kiireisessä arjessa aika ei aina riitä syvälliseen tulevaisuuden pohdintaan. Tulevaisuus ei häntä pelota. Vanhempien, kasvattajien ja opettaMeillä on paremmat mahdollisuudet ratkoa ongelmia kuin koskaan aiemmin. Nykyisissä peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa tulevaisuus mainitaan lähes sata kertaa. Otto Tähkäpään mukaan sekä lasten että nuorten tulevaisuudenvisioissa nousevat esiin usein samat asiat: robotisaatio, työn tulevaisuus sekä ympäristön tila ja ilmastonmuutos. Koetamme vastata tähän tarpeeseen. Aihe voi myös olla vaikea opettajille. 36 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018. Rybatzki kysyy. Tulevaisuuskoulun palvelut ovat maksullisia. Robotisaatio ja työ saavat eskarilaiset Phuong Anh Nguyenin (vas.), Natalie Htwen, Peetu Kataviston ja Filip Pushkarjovin mietteliäiksi. He pohtivat, olisiko kuvan mukainen tulevaisuus hyvä vai huono. – Mitäs me tehdään, jos ne tekee meidän työt. Tähkäpään mukaan lapsia ja nuoria ei saisi jättää yksin pohtimaan ikäviä uutisia. – No leikitään ja robotit siivoo sit ne sotkut pois, kuuluu heti vastaus. Ei vain uhkakuvia Eskarit leikkivät tulevaisuuden päättäjiä ja arvioivat Ilpo Rybatzkin heille näyttämiä kuvia nostamalla tai laskemalla peukaloaan. Työpajojen lisäksi me tuotamme materiaaleja opettajille, Tähkäpää selittää. He lukevat lehtien otsikoita, kuulevat vanhempien keskusteluita ja katsovat uutisia. Tekoäly, ilmastonmuutos ja robotisaatio ovat asioita, joiden vaikutuksista kaikki alan tutkijatkaan eivät ole varmoja saati yksimielisiä. – Me tulemme tässä kohti avuksi. Pientä robottia esittävä kuva saa paljon peukutuksia. Eevi Jimenez de Leon arvelee, että voisi olla vielä elossa sadan vuoden päästä
Ikätason mukaan Äkkiseltään voisi ajatella, että olisi vaikea pohtia ja käsittää jotain sellaista, jota ei edes vielä ole olemassa. Voi puhua siitä, miten jo muutaman tunnin päästä koittava iltapäivä on tulevaa ja miten esimerkiksi aamulla kannattaa varautua iltapäiväksi luvattuun sateeseen. LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 37. – Mitä pienempiä lapset ovat, sitä enemmän tulevaisuuden käsittely on sen arkipäiväistämistä. Katavisto esittää olennaisen tarkentavan kysymyksen. Kun tulevaisuus ei ole kiveen hakattu, siihen voi vaikuttaa. Hetken pohdinnan jälkeen he toteavat, että tulevaisuudessa moni asia voi olla paremmin kuin nyt. Pienten kanssa tulevaisuutta kannattaa konkretisoida. Tutustutaan tulevaisuudentutkimuksen menetelmiin ja mietitään, miten menetelmiä voi käyttää vaikkapa omassa elämässä, Tähkäpää selittää. – Nuorten kanssa voi keskustella jo varsin mutkikkaista asioista. Lapsina juostaan aika paljon. Otto Tähkäpään mukaan tulevaisuuden hahmottaminen ja visioiminen onnistuu mainiosti eskari-ikäisiltäkin. Jimenez de Leon tähdentää painokkaasti, että varmuutta tulevaisuudesta ei ole kenelläkään. Tähkäpää kehottaa aikuisia nostamaan epävarmuudet rohkeasti esiin ja analysoimaan niitä yhdessä nuorten kanssa. Huojentunut Katavisto arvelee, että söisi ainakin nykyistä vähemmän karkkia, koska ei haluaisi tekohampaidensa homehtuvan. Jimenez de Leon keksii myös esimerkin. Käsittelytapa pitää vain miettiä lasten ikätason mukaiseksi. – Täällä Suomessa on aika koleaa, lämmitykset on menneet rikki, Katavisto aloittaa visioinnin. Tulevaisuudessa tämä ei välttämättä ole mahdollista, ja epävarmuuden kanssa on pakko oppia elämään. – Eihän sitä kukaan voi tietää, tuleeko uudelleen jääkausi. Hän uskoo, että epävarmuus luo myös mahdollisuuksia. Kaksikko ei näe tulevaisuutta pelottavana – paitsi jos siihen kuuluu tykkejä ja dinosauruksia. Kaksikko pohtii, että erään tutun talossa elää yli satavuotias, joten ihan hyvin hekin voivat olla elossa sadan vuoden päästä. Puretaan keskustelemalla ja vaikkapa leikkimällä tulevaisuuteen usein liitettyä taianomaisuutta. Tulevaisuuden epävarmuus pohdituttaa erityisesti nuoria. – Onko se sitä aikaa, että on kuollut. Jimenez de Leon lisää, että paikat ovat voineet mennä huonoon kuntoon, jos niitä ei ole käytetty ja korjattu. jien tehtävä on tuoda esiin tulevaisuudenkuvien monipuolisuutta ja vaihtoehtoisuutta. Tulevaisuuden tekijöiden ei soisi olevan ahdistuneita ja toivottomia huomisen edessä. Vähitellen voi edetä ajatuksissa kaukaisempaan tulevaisuuteen. – Jos katsoo tulevaisuutta historian perspektiivistä, huomaa, että elämme nyt paremmassa maailmassa kuin koskaan ennen. – Ehkä me osataan paremmin varoa, ettei me aina kompastuta. Ei kukaan. – Näihin päiviin asti olemme koettaneet poistaa epävarmuutta eri tavoin – tutkimuksella ja teknologialla. Puutkin ovat voineet homehtua. Mitä tiedämme tulevaisuudesta ja miten siitä ylipäätään voi tietää mitään. Meillä on myös paremmat mahdollisuudet ratkoa ongelmia kuin koskaan aiemmin, mikä unohtuu usein, historioitsijan koulutuksen saanut Tähkäpää huomauttaa. Etenkin tämän kuvittelisi olevan vaikeaa pienille lapsille. > tulevaisuuskoulu.fi 100 VUODEN PÄÄSTÄ Meritähden päiväkodin eskarilaiset Eevi Jimenez de Leon, 6, ja Peetu Katavisto, 6, pohtivat, millainen maailma on sadan vuoden päästä. Sen voi myös kääntää hyväksi asiaksi, Tähkäpää selittää
Hän oli viisivuotias. RANKKA MENNEISYYS voi pelastaa muita lastensuojelun kokemusasiantuntija Katriina Nokireen perhettä yritettiin auttaa. Se pääsi hoitojaksolle alkoholistien kuntoutuskeskukseen. Katriina muistaa ajatelleensa jo siellä, että se on ihan turhaa. KAISA PASTILA | KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI 38 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018
– Sen piti olla pelastus, mutta se oli elämäni rankinta aikaa. Olin myös valmis tekemään töitä asioiden eteen. Lopulta tilanne tulehtui niin pahaksi, että sijaisperheen isä pyysi Katriinan Äiti ja isä eivät saaneet riittävästi tukea kaltaiseni lapsen sijaisvanhemmuuteen. Pääsimme myös hoitojaksolle alkoholistien kuntoutuskeskukseen, mutta muistan ajatelleeni jo siellä, että tämä on ihan turhaa. Katriina huostaanotettiin samana syksynä ja hän muutti sijaisperheeseen 13 kilometrin päähän kotoa. Vihdoinkin kotona Eräästä automatkasta tuli käänteentekevä Katriinan elämässä. – Meitä yritettiin auttaa. Olin aina ollut sidottu moniin ihmisiin ja viranomaisiin ja nyt minulla oli vapaus ajaa minne vain halusin – vaikka sitten Etelä-Suomeen sisaruspuoliani tapaamaan. He väsyivät. Hän kirjoitti kotiin kirjeitä, joissa kyseli, muistiko äiti laittaa isälle ruokaa. – Oli mahtavaa päättää kaikesta itse ja hoitaa asioita. Sijaisvanhemmat olivat neuvottomia. E n päässyt irti traumaattisesta lapsuudestani, mutta tajusin, että joku muu voi saada apua kokemuksistani. Vain perheneuvolan mukavalle tyypille Katriina uskalsi kertoa siitä, että hän halusi välillä satuttaa itseään. – Jos tuli haasteita, tiesin, ettei minun tarvitsisi selvitä niistä yksin. Vanhemmat vasta etsivät roolejaan, eivätkä saaneet murrosikäisen luottamusta omakseen. – Äidin ja minun kemiat eivät kohdanneet. Katriina syntyi alkoholistiperheen ainoaksi lapseksi pienellä maalaispaikkakunnalla. Perheeseen sijoitettiin hänen jälkeensä toinenkin lapsi. Alku menikin hyvin, mutta sitten opettajat huomasivat, että ekaluokkalainen oli välillä levoton, eikä halunnut lähteä kotiin päivän päätteeksi. Siitä päivästä lähtien Katriinan koulunkäyntiin ja kaikkeen tekemiseen tuli uusi vire. Ensimmäistä kertaa minulla oli koti. ’Asut meillä, käyt koulun loppuun ja sitten lähdet opiskelemaan. – Tuntui hienolta. – Äiti ja isä eivät saaneet riittävästi tukea kaltaiseni lapsen sijaisvanhemmuuteen. Katriina näki elämänsä ensimmäistä kertaa itsensä aikuisena ja hänelle tuli voimakas olo. Minulla oli mahdollisuus kääntää menneisyydessä koettu paha hyväksi." Siinä syy, miksi Katriina Nokireki, 25, ryhtyi lastensuojelun kokemusasiantuntijaksi. LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 39 ››. Elämä ei ollut enää päivästä toiseen rämpimistä, vaan siinä oli suunta. Enkä enää ajatellut, että haluaisin vahingoittaa itseäni. Jäin ihan yksin Oli ihana päästä oikeaan kaupunkiin ja monen sadan oppilaan kouluun. – Oli maagista päästä pyörän selkään. Tuli tunne, että saisin asua siellä, tapahtui mitä hyvänsä. Toiveikkaan alun jälkeen Katriina alkoi oireilla sijaisperheessä ja sama näkyi koulussa. Kukaan ei koskaan aikaisemmin ollut jutellut Katriinan kanssa tulevaisuudesta. Olin perheen ensimmäinen sijoitettu lapsi. Jos tunnelma kävi liian uhkaavaksi, pieni rohkea tyttö karkasi naapuriin tai tarvittaessa terveyskeskukseen hälyttämään apua loukkaantuneille. – Äiti vastasi, ettei mitään. Olo keveni, mutta Katriina kantoi silti huolta vanhemmistaan. Hän oli asunut uudessa perhekodissa kaksi viikkoa, kun perheen äiti kysyi häntä kaveriksi kauppareissulle. Hän haaveili kevarikortista, joka toteutuikin 16-vuotissynttäreiden aikaan. Tunsin, että olin ihan yksin. Itsenäistyminen oli juuri sellaista kuin hän oli unelmoinut. Neljännellä luokalla Katriinalla diagnosoitiin keskivaikea masennus ja traumaattisista lapsuudenkokemuksista johtuva käytöshäiriö. Suhde jäi etäiseksi. Halusin itsekin muuttaa pois. – Hän sanoi, ettei heillä ole enää keinoja minun kanssani. Usein perheen rivitalokaksiossa oli koolla myös vanhempien ryyppykavereita, ja Katriina joutui todistamaan tappeluita. 12-vuotiaalle tytölle se ei ollut mieltä ylentävää kuultavaa. Opettaja havahtuu hätään Tyttö oli onnellinen, kun koulu vihdoin alkoi. Heitä pitää rohkaista haaveilemaan tulevaisuudesta”. Ja kun täytät 18, voit muuttaa omillesi – jos haluat.’ Se oli mullistavaa. Katriinasta tuli usein myös syntipukki, vaikka muut olivat toilailleet. Nautin pelkästään siitä, että menin kauppaan ja valitsin, millä täytän jääkaapin. Katriina Nokireki kouluttaa lastensuojelun ammattilaisia: ” Nuorille pitää kertoa, että kaikilla on oikeus unelmiin. 17-vuotiaana hän muutti omaan asuntoonsa. Katriina huomasi myös osaavansa unelmoida. Olin koko ajan varpaillani, enkä uskaltanut kertoa, mitä tunnen. Mikään ei kuitenkaan muuttuisi. Olin altavastaaja. Moottoripyörällä Katriina matkasi myös uuteen opinahjoonsa, jossa suoritti nuoriso-ohjaajan tutkintoa ja rippileireille, joissa toimi isosena. – En edes tiennyt, että minulla voisi olla tulevaisuus. Autossa Katriina uskalsi vihdoin kysyä: mitä seuraavaksi tapahtuu. Iloitsin, että saisin ikäistäni seuraa uusista veljistä. – Äiti antoi minulle luvan asettua. Perhe alkaisi kuulemma toimia ammatillisena perhekotina, eikä kotikunta maksaisi minusta enää riittävästi. Se olisi uusi alku! Tässäkin perheessä Katriinasta tuli ensimmäinen sijoitettu lapsi. Kukaan ei ollut minun puolellani ja pitänyt minun puoliani. Minulla oli esimerkiksi tukiperheitä. Olin viisivuotias. eräänä päivänä koulun jälkeen keittiöön ja kertoi hänelle muutosta
Äitinä haluan olla läsnäoleva ja seisoa lapsen rinnalla, tapahtui mitä hyvänsä. Miten haluaisit kehittää lastensuojelua. Ajattelin, ettei minusta voisi tulla hyvää äitiä, koska itselläni ei ollut, mutta olin väärässä. Kerro kaikille läheisillesi – sijaisperheille, biologisille vanhemmille, sisaruksille – aikomuksestasi. Jos pienelle porukalle puhuminen ja kokemuksien jakaminen tuntuu hyvältä ja voimaannuttavalta, olet oikealla tiellä. KOKEMUSASIANTUNTIJAKSI. Mieti, mistä näkökulmasta haluaisit puhua omista kokemuksistasi, ja mitä teemoja haluaisit nostaa esiin. Kunnioita toisten antamia rajoja. Jos haluat alkaa lastensuojelun kokemusasiantuntijaksi, laita viesti Facebookissa Voima Vaikuttaa -ryhmän ylläpitäjälle. Tiedosta, että kokemusasiantuntijuus voi olla myös kuormittavaa. Joka päivä tapahtuu kasvamista ja uusien asioiden löytämistä. Sopikaa yhdessä, mistä saa puhua ja mikä on yksityistä. Katriina Nokireki antaa vinkkejä kokemusasiantuntijuutta pohtivalle nuorelle tai nuorelle aikuiselle. Lapsi on tuoreesta äidistä juuri niin ihmeellinen kuin aina sanotaan. Muista pitää huolta jaksamisestasi. Perheeseen kuuluu myös avopuoliso, joka työskentelee biologina. Ryhmän kautta saat myös vertaisuutta ja tukea työhösi. Äitiys on parasta, mitä minulle on tapahtunut. 40 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018. – Aikaisemmin en olisi kuvannut elämääni sanalla ihana, mutta vauvan kanssa se tuntuu luontevalta. Äidiksi tulo liitti sukuun Puolitoista vuotta sitten Katriinasta tuli pienen pojan äiti. Vaikka äitiys on enimmäkseen mahtavaa, on se tuonut pintaan myös surua ja lapsuuden asioita. – Vielä parikymppisenä sanoin, etten halua lapsia. Koti on Jyväskylässä. Äitiys on parasta, mitä minulle on tapahtunut. Etsi ympärillesi hyvä ryhmä, jonka kautta pääset mukaan kokemusasiantuntijatoimintaan. Pohdi ensin, missä kohtaa olet menossa oman menneisyytesi käsittelyssä
Syntyi idea Nuorten foorumeista, tapahtumista, joihin kuka tahansa sijaishuollon piirissä oleva nuori saisi tulla työskentelemään jonkin teeman äärelle. Hänen tehtävänään on koota nuorten foorumeista viestiä päättäjille ja lastensuojelun työntekijöille. Lasten ja nuorten kohtaamisessa tarvitaan paljon sellaista tietoa, joka on olemassa vain kokemuksena. Projektia varten muodostettiin kymmenen nuoren naisen ryhmä. Ryhmä sai alkunsa vuona 2008, kun Pesäpuussa haluttiin kehittää työskentelymateriaaleja nuorille. – Kertoessani kokemuksistani yleisön edessä ja varsinkin jutellessani sijaishuollossa olevien nuorten kanssa olen samalla pohtinut tosi paljon omaa selviytymistäni. Se on tehnyt hyvää. Hänen poismenonsa oli vaikea paikka 17-vuotiaalle. – Kaikkea ei voida kääntää tutkimustiedoksi. Syntyi idea kirjoittaa manifesti. – 10 faktaa räjäytti pankin. Palaute oli loistavaa. Katriinan ensimmäinen keikka oli Jyväskylän kaupunginkirjastossa, jossa hän kertoi paneelissa monialaisen yhteistyön merkityksestä ja siitä, miten se häntä aikanaan tuki. Vuonna 2009 julkaistiin 10 faktaa lasten ja nuorten suojelusta, joka lähetettiin kaikkiin nuorisotiloihin ympäri Suomea. Se määrittelee, jääkö kohtaaminen sille tasolle, että työntekijä vain ihmettelee, miksei nuori motivoidu. Rakas paikka on anoppila Mäntyharjulla, jonne kolmehenkinen perhe matkustaa usein. Vauva on herättänyt myös kysymyksiä omista pikkulapsiajoista. Selviytyjien perintönä toimii Voima vaikuttaa -verkosto, johon kuuluu parikymmentä kokemusasiantuntijaja kehittäjäryhmää eri puolilta Suomea. Se auttoi minut aikoinaan eteenpäin. Vaikka lähtökohdat eivät ole hääppöiset, elämässä voi onnistua. Ensimmäinen foorumi järjestettiin vuonna 2011. Katriina tietää, että sijaishuollossa olevat nuoret ovat usein kasvattaneet itsellensä tuntosarvet: he ovat skannanneet pienestä pitäen, mitä aikuiset heidän ympärillään tekevät. Kokemusasiantuntijaksi Katriinalta kysytään usein, miten hän on selviytynyt lapsuudestaan. Hän vetää myös nuorista koostuvaa kehittäjäryhmää ja vloggaa UP2US-kanavalla YouTubessa. Katriina haluaa luoda lapsilleen vahvan tunteen siitä, että heillä on juuret ja että he kuuluvat sukuun. Mietin, miksen ole aiemmin ryhtynyt siihen. Vuonna 2011 Selviytyjät-tiimi päätti jättää puhujakeikat vähemmälle ja keskittyä mentoroimaan uusia lastensuojelun kehittäjäryhmiä. – Tunnen, että olen juurtunut ensimmäistä kertaa elämässäni. Tunnen haikeutta, kun mietin, että olen jäänyt paitsi sellaisesta huolenpidosta. Sydämeni menee ihan sykkyrälle, kun näen poikani suvun keskellä. Monille tämä oli ensimmäinen paikka, jossa he saivat kertoa kokemuksistaan sijaishuollossa, ryhmän vetäjä, Pesäpuun kehittämispäällikkö Johanna Barkman kertoo. Ryhmälle sateli koulutuspyyntöjä. – Ammattilaisen asenne on avain siihen, käynnistyykö tapaamisesta vuosien mittainen luottamussuhde. Samassa ajassa ehtii kohdata myös oikeasti, aidosti. Tytöt tulivat eri puolilta Suomea. Idea foorumeista Selviytyjät-ryhmässä toimiminen oli niin voimaannuttavaa, että tiimiläiset halusivat tarjota kaikille sijaishuoltokokemuksia omaaville saman mahdollisuuden. Olen onnellinen, että hänellä on vanhemmat ja isovanhemmat. Nuori aistii, kohdataanko hänet arvostavasti vai luuserina. Tulevaisuudesta haaveilu on tärkeää. Tänä vuoden syyskuussa 140 ammattilaista kerääntyi kuulemaan Jyväskylään Päihteet. – Nykyään kokemustieto tunnustetaan osaksi ammattitietoa. Jos surut joskus kasvavat liian isoiksi, Katriina hakee itselleen keskusteluapua. Katriina uskoo, että lastensuojelu tarvitsee kokemusasiantuntijoita. Yksi hänen lempiaiheistaan on nuoren ja ammattilaisen kohtaaminen. Olen kuitenkin tehnyt sen päätöksen, että haluan menneisyydestäni eteenpäin. – On ihan eri, kun joku puhuu omasta kokemuksestaan. He ovat molemmat kuolleet. Niistä Katriina ei enää pääse kysymään vanhemmiltaan. On nuoria, jotka tarvitsevat siihen tukea. Usein jo yksi keskustelu ammattilaisen kanssa riittää päästämään kipeästä muistosta. – Olin isän tyttö. – Aikuisten tulee huolehtia siitä, että kaikilla nuorilla on jokin turvallinen tila, jossa he saavat unelmoida. Yleensä hän vastaa, että prosessi on kesken. – Asiat, jotka tapahtuivat, kun olin lapsi, seuraavat minua elämäni loppuun ja teen töitä niiden kanssa hautaan asti. Yhtäkkiä kaikki halusivat kuulla meiltä, miten lastensuojelua pitäisi kehittää. – Toimiessaan kokemusasiantuntijana nuori pystyi näin käyttämään esityksessään muidenkin kokemuksia, mutta kertomaan myös oman kokemuksensa anonyymisti. Jo muutaman kuukauden päästä Katriinaa pyydettiin toiseksi kouluttajaksi koulukotien ohjaajille järjestettyyn koulutukseen. Tiimi päätti alkaa käyttää keikoilla me-puhetta, jonka ideana oli suojella yksittäistä kertojaa. – Ei ole resurssikysymys, kohtaako työntekijä asiakkaansa vai ei. Katriina käy edelleen puhumassa ammattilaisille. En halua jäädä makaamaan sohvan nurkkaan ja syyttää kaikesta muita. Asiat tulevat paljon lähemmäksi kuulijaa, kun joku on elänyt ne läpi. – Ensimmäinen puoli vuotta meni siihen, kun ihmiset kertoivat tarinoitaan. Viimeisinä kuukausina pidin opinnoista taukoa ja istuin paljon isän sängyn laidalla. Oman lapsensa kautta Katriina pääsee nauttimaan sukupolvien ketjusta. Antakaa nuorille tilaa unelmoida Elokuussa Katriina aloitti työntekijänä Pesäpuun UP2US-hankkeessa, jossa sijaishuollon kokemusasiantuntijatietoa tuodaan osaksi maakuntahallintoa. – Oman lapsen kautta olen ymmärtänyt, miten paljon pieni lapsi vaatii. > www.pesapuu.fi LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 41. Tämä kertoo Johanna Barkmanin mielestä siitä, miten paljon Selviytyjät on pystynyt vaikuttamaan lastensuojeluun. Tytöt purkivat ryhmässä kokemaansa häpeää, lastensuojelun leimaa ja selviytymistään. – Omasta menneisyydestä puhuminen tuntui tosi luonnolliselta. Siksi lapset ja nuoret huomaavat heti, jos joku on falski. -foorumien viestejä. SELVIYTYJÄT Selviytyjät-tiimi toi 10 vuotta sitten kokemusasiantuntijatoiminnan lastensuojeluun. Menneisyyden työstämiseen löytyi vuosi sitten uusi näkökulma: kokemusasiantuntijana toimiminen. Katriina Nokireki puhuu mielellään myös unelmoinnin puolesta. Minua kuunnellaan. Esimerkiksi päihdeasiat vanhenevat nopeasti, mutta nuoret ovat ihan tiedon ytimessä
MAARIT PIIPPO | KUVAT JANI LAUKKANEN Omassa elementissä PINNAN ALLA 42 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018. harrastus Merenneitoja nousee pintaan yhä useammin niin uimahalleissa kuin luonnonvesissäkin
Edellytyksenä alkeiskurssille oli 50 metrin uimataito ja varmuus sukeltamisessa. Nyt hän taitaa jo delfiinipotkun, pyrstövilkutuksen sekä spiraaliliu’un ja jaksaa uida paljon pidempiä matkoja kuin ennen kurssia. Tämä on sellainen hyvän mielen juttu, perustelee Eevi harrastustaan. Yhdessä tytöt harjoittelevat uimaan käsi kädessä ja liukumaan veden alla toistensa alitse. Hän tekee veden alla kuperkeikkoja ja osaa jo skullata eli kellua vedessä käsiä apuna käyttäen. Pian neidot nousevat pinnalle ja tervehtivät toisiaan nauraen. Y y, kaa, koo! Ja pärskis! Kolme värikästä evää sulahtaa linjakkaasti vedenpinnan alle, kun parvi merenneitoja hyppää uima-altaaseen. – Minä tunnen itseni notkeaksi ja opin koko ajan uutta. Andersenin sadun Pieni merenneito oli Armi Räsäselle eräs inspiraatio merenneitoilun pariin. Kilon liikuntatalossa Espoossa toimii uimakoulu Sporttaamo, jossa on käynnissä merenneitojen ja ahtien alkeiskurssi 7–13-vuotiaille tytöille ja pojille. Sitten parvi sukeltaa jälleen tervehtien maanpäällistä väkeä veikeällä pyrstövilkutuksella. LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 43 ››. Vedestä on tullut tyttöjen oikea elementti. Haaveissa uida kuin Ariel! H. Kun tytöt ovat pukeutuneet komeaan pyrstöönsä, heitä näkyy pinnan päällä lähinnä ottamassa vauhtia ja haukkaamassa happea. Piraijoita pitää joskus varoa. Elokuvista, tv-sarjoista ja saduista tuttu myyttinen hahmo vetoaa mielikuvituksellisuudellaan, leikillisyydellään ja sillä, että sen valtakunta on vedenalainen. Tytöt tottuivat veteen aikoinaan jo vauvauinnissa . Merenneitoilu rantautui maailmalta Suomeen muutama vuosi sitten. – Vaikka pyrstö meinaa joskus irrota kesken uinnin, ei se haittaa, sillä vedessä ei ole mitään hätää, toteaa Eevi. Innokkaita harrastajia löytyy paitsi pikkutyttöjen, myös poikien, teinien sekä aikuisten naisten ja miestenkin joukosta. – Vesi tuntuu pehmeältä, ja kurssilla voi pitää hauskaa! Altaan vesi on ihanan lämmintä ja niin kirkasta, että voi nähdä, mitä veden alla tapahtuu, kertoo Armi. Armi on nuorimpia Kilon merenneidoista ja hän joutui tsemppaamaan kovin, että jaksoi uida altaan päästä päähän. Olen saanut myös uusia ystäviä. Hän nauttii ketteryydestä, jonka vesielementti mahdollistaa. Eevi käy myös sirkuskoulussa. C. Kun he saivat kuulla merenneitokoulusta, halu päästä mukaan oli suuri. Armi Räsänen, 7, ja Eevi Ventonen, 8, ovat aloittaneet harrastuksen vastikään, mutta uivat jo kuin kalat – ei vaan merenneidot – vedessä. – Merenneidot eivät pelkää vettä, vain piraijoita pitää joskus varoa, Armi tuumii
Hänen kauniissa violetissa asussaan on iso elastinen pyrstöosa, jonka potkuilla voi uida pitkälle. 44 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018. Kun Maija sai muutama vuosi sitten tietää, että merenneitoilu on oikea harrastus ja joillekin jopa työ, hän opetteli lajin salat kansainvälisten merenneitosivustoEevi Ventosta motivoi tekniikoiden oppiminen. Pyrstövilkutuksessa uidaan pystysuoraan pää kohti pohjaa ja tehdään samaan aikaan pyrstöllä pientä liikettä veden pinnalla. Delfiinipotkussa jalat tekevät piiskamaisen potkun, jota ojentuneet nilkat viimeistelevät. Aiemmin kilpauintia harrastanut Maija väsyi suorituskeskeisyyteen, ja vasta merenneitoilu palautti ilon takaisin uimiseen. Uskoin, että jos olen tarpeeksi kauan vedessä, minulle alkaa kasvaa kidukset, Maija kertoo. Merenneidoilla on lukemattomia temppuja opeteltavaksi! Armin ja Eevin suurin idoli on merenneitouinnin opettaja, Maija Möttönen, 28. Parvessa harjoitellaan uimaan ketjussa, jolloin toisen käsi pitää kiinni toisen pyrstöstä. – Lapsena suurin haaveeni oli tulla merenneidoksi
LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 45. Kohta pinnalle ilmestyy hauskoja renkaita, kuplapusuja, kun merenneidot lähettävät terveisiä maanpäällisille olioille omasta valtakunnastaan. – Merenneidot ovat ystävällisiä ja veden alla on ihanan rauhallista, vakuuttavat Armi ja Eevi. Laji vaatii voimia ja tekniikkaa. Edullisimmillaan kurssille pääsee kokeilemaan muutamalla kympillä. Aluksi sen kanssa uiminen voi olla vaikeaa, mutta myöhemmin se tuo tehoa uintiin. jen kautta. Temput, kuten kiiltävien kolikoiden ja korujen sukeltaminen altaan pohjalta tai renkaan läpi hyppääminen, kehittävät sekä uintitaitoa että kehonhallintaa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että lapsia ei voi jättää valvomatta yksin merenneitoilua harrastamaan, tähdentää Maija. Mukaan harrastukseen pääsee usein muutaman kymmenen euron kokeilukurssilla, jossa varusteet voi vuokrata. Laji vaatii voimia ja tekniikkaa. Myös sukellusmatkat kasvavat: Armi ja Eevi jaksavat jo sukeltaa altaan pohjalle parin metrin syvyyteen. Maailman pohjoisin merenneito on tavattu Rovaniemellä, jossa arktinen Nerissa sukeltelee jopa jään alla. Niiden lisäksi tarvitaan oma uimapuku ja uimalasit. – Jos perusuimataito on vahva, lajia voi opetella ilman kurssejakin verkossa olevien videoiden avulla. Muovisessa räpylässä on neopreenipäällinen, johon on ommeltu paikat jaloille sekä pieni varsi nilkkaan. Yhdessä Armi, Eevi ja Maija ottavat toisiaan kädestä kiinni ja muodostavat vedessä sydänkuvion. Niin hänestä tuli merenneito Meleda, joka ui talvisin pääkaupunkiseudun syvissä uima-altaissa ja kesäisin luonnossa, kuten Kroatian kirkkaissa vesissä. Myös monet aikuiset kokevat lajin hyväksyvänä ja terapeuttisena, sillä kaiken kokoiset ja näköiset vartalot sopeutuvat hyvin pyrstöön. Harrastus leviää eri-ikäisten keskuudessa nopeassa tahdissa, ja Suomessa mukana on useita kymmeniä merenneitoja ja ahteja. Kun jalat ovat yhdessä pyrstön sisällä, uimiseen tarvitaan etenkin keskivartalon lihaksia. Ketju-uinti on eräs lajin yhteisöllisistä kuvioista. Pyrstö maksaa 50–100 euroa, mutta monella kurssilla sen voi alkuun vuokrata. Uimaopettaja Maija Möttöselle merenneitouinti on pitkäaikaisen unelman täyttymys. Yleisissä uimahalleissa pyrstön kanssa voi mennä uimaan terapia-altaisiin. Sitten he katoavat veden alle kuin yhteisestä sopimuksesta. Tavalliset uimarit eivät eksy merenneitojen reiteille, sillä Sporttaamolla neidoilla on käytössä oma uima-allas. Niihin kuuluvat monoräpylästä koostuva pyrstö sekä vyötärölle ulottuva kangasosa. Tärkeintä on saada iloa vesielementistä ja eläytyä veden fantasiaolentojen taikamaailmaan
Eläinkuvanuotit ovat vähitellen tulleet tunnetummiksi ja nyt niitä käytetään päiväkodeissa, muskareissa ja musiikkiopistoissa. Ensisijaisena tavoitteena on opettaa koko-, puolija neljäsosanuotit ja niitä vastaavat tauot. Niiden avulla voi soittaa kellopeliä, kitaraa, pikkukannelta, ukulelea, harmonikkaa, ksylofonia ja kosketinsoittimia. Eläimellä on nuottiviivastossa tietty paikka, jossa se asuu, eikä toinen voi ottaa toisen paikkaa. Opetukseen liittyvä vihko on niin selkeä ja suurikuvioinen, että kolmekin oppilasta voi katsoa sitä yhtä aikaa. Myös maahanmuuttajien, erityisesti lasten, kotouttamisessa suomen kieleen ja musiikkiin se on oivallinen väline. Kuvanuottien avulla lapsi pystyy hahmottamaan soittamisen kulun, vaikkei vielä aakkosia hallitsekaan. Tekeillä on elektroninen materiaali Opetushallituksen kanssa, ja pian valmistuu myös ruotsinkielinen aineisto. Sen tuloksena syntyivät eläinkuvanuotit, jotka madaltavat kynnystä oppia soittamaan. Dani-delfiini, Ella-elefantti, Heikki-hevonen, Antti-apina ja muut hauskat hahmot johtavat lapset soittamisen saloihin. Oppimistulokset ovat Annalan mukaan neljä–viisi kertaa nopeampia kuin perinteisessä musiikkikasvatuksessa. Mikäpä sen mukavampaa kuin että koko perhe musisoi Gunnar-gorillan ja Fanni-fasaanin innoittamana! – Menetelmää voidaan käyttää myös senioreitten ennalta ehkäisevässä toimintaterapiassa. – Sävelikkö rajataan selkeästi yhden oktaavialan juurisäveliin. Eläinkuvanuotit soveltuvat monille soittimille. Nyt myös lasten vanhemmat ovat innostuneet tämän menetelmän avulla harjoittelemaan soittamista. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVA PÄIVI KARJALAINEN N uottien lukutaito on leikki-ikäisille lapsille aika abstraktia ja hankalaa. Ainoastaan c-nuottia on kaksi kappaletta, ala-c on Calle-cameli ja ylä c on Cecilia-cameli, sen vähän kimeämpiääninen pikkusisko. – Ensisijainen kohderyhmä on esija alakoululaiset sekä aloittelevat aikuisopiskelijat. Oman sävellyksensä voi sitten merkata vihkoon. Sitä kokkolalainen Hannu Annala kehitteli pitkäjänteisesti ja laaja-alaisesti useiden vuosien ajan. Lukutaito on avain oppimiseen myös musiikissa. Oppiminen nopeutuu Hannu Annala on toteuttanut menetelmäänsä jo viitisen vuotta omassa työssään. Yhteissoiton aloittaminen mahdollistuu nuotinlukutaidon kehittyessä ja si46 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018. Eläimen alkukirjain ilmaisee sävelen nimen, ja kun vastaavat tarrat ovat soittimessa, oppiminen on helppoa. harrastus niin kuin apina, niin kuin elefantti Hannu Annalan kehittämillä eläinkuvanuoteilla on hauska ja helppo oppia soittamaan. Kitarapajan tunnille Hannu toivookin huoltajan tulevan aina pienen soittajan mukaan. Huoltajan on myös helppo seurata soittajan suoriutumista. – Tämä tukee myös lapsen älyllistä ja motorista kehitystä jo alkuopetuksen aikana. Aluksi soitetaan kahden tai kolmen sävelen melodioita ja vähitellen lisätään mukaan yksi uusi sävel. Nuottien aika-arvot hahmottuvat perinteiseen tapaan valkoisella tai mustalla pohjavärillä ja nuottivarsin. Eivät musiikkimerkinnät ole sen vaikeampia, piti vain keksiä lasten elämysmaailmaa lähellä oleva asia. Tosin nykypäivän älylaitteissa lapset oppivat vaadittavat symbolit suitsait, sanoo Keski-Pohjanmaan Konservatorion kitaransoiton lehtori Hannu Annala. Eikä tässä vielä kaikki! 4–7-vuotiaille suunnatussa kitarapajassa Hannu kysyy usein lapsilta, leikitäänkö säveltäjää: – Kuvanuotit on tehty myös magneettitauluksi, jonka avulla voi laatia omia melodioita ja soittaa ne soittimesta tarroja seuraamalla
Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. – Parhaita palkintoja työssäni on, kun oppilas rohkaistuu soittamaan vaikkapa perhejuhlissa. Soittimen käyttäminen alusta alkaen laulamisen tukena saa nukkuvan sävelkorvan heräämään. Hiljattain eräs pikkupoika esiintyi vaarinsa kanssa pikkusiskonsa ristiäisissä: vaari lauloi ja poika säesti kitaralla eläinkuvanuoteista. Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Matkan varrella hänellä on ollut useita bändejä. > www.hannuannala.fi Eläimellä on nuottiviivastossa tietty paikka, jossa se asuu.” palvelukortti TILAA LEHTI itsellesi tai lahjaksi TEATTERI = LOISTAVA HARRASTUS | NUORET & KAUNEUSLEIKKAUKS ET JOEL SAIRASTUI KROONISEEN VÄSYMYSOIREYHTYM ÄÄN 6-VUOTIAANA OPETA 1-VUOTIAS POTALLE PÄIVÄSSÄ! | UUSI PUUHAPALSTA ANNINA HOLMBERG | REPORTAASI MAASEUDUN ETSIVÄSTÄ NUORISOTYÖSTÄ LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 10 | 2018 MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 10 | 2018 MA AIL MA KOR-LM10_s1-2_Ka nsi.indd 1 LASTE NSUO JELUN KESKU SLIITO N KUUK AUSIJU LKAIS U 11 | 20 MA AIL MA Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2018 Itselleni Lahjaksi Kestotilauksena 12 kk 6 kk 3 kk Määräaikaistilauksena 12 kk 6 kk Opiskelijatilauksena 12 kk Lahjatilauksena 12 kk 6 kk Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2018 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus Va sta an ott aja m ak sa a po stim ak su n Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta usl äh ety s Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 (03) 4246 5341 (faxi) tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun tilaat lehden ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Instrumenttia soittaessa musiikin teoria havainnollistuu konkreettisemmin. Soittamisen ilo ja riemu on kuitenkin se, mitä Hannu haluaa oppilaissaan eniten sytyttää. Keskipohjalaisia Hannu Annala on opettanut musiikin ihmeisiin jo 45 vuotta, ja kymmenen hänen oppilaistaan on jatkanut Sibelius-Akatemian solistisella osastolla. Varhaisessa vaiheessa opittua musiikkiharrastusta ei mikään voi myöhemmin korvata. KOKO LEHDEN TUOTTO MENEE Lastensu ojelun Keskuslii ton toiminta an! MA AILM A. tä myöten myös musiikin kuuntelemisen taito kehittyy. Kustantaja www.lskl.fi Tilaushinnat Kestotilaus (12 kk) 76 e Kestotilaus (6 kk) 49,50 e Kestotilaus (3 kk) 29,50 e Määräaikainen (12 kk) 88 e Määräaikainen (6 kk) 59,50 e Opiskelijatilaus (12 kk) 58 e Postituslisät ulkomaille Eurooppaan 12 kk 30 e Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kerran kuukaudessa. Hän kasvoi musiikin ympäröimänä: isä soitti harmonikkaa, ja hänen orkesterinsa, Oiva Annalan tanssiorkesteri harjoitteli kodin olohuoneessa. – Varsinaiselta ammatiltaan isä oli kultaseppä, mutta kotiin ruokatunnille tultuaan hän otti aina harmonikkansa esiin ja soitti muutaman kappaleen. Hannu alkoi soittaa kitaraa Beatles-manian myötä. Kotona soi aina Hannu Annalan oma sävelkorva heräsi jo varhain
LAPSET JUTTUSILLA ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT LIISA HUIMA HAAVOJA, Aar o Elm a A ”Aina kun mä olen äkäpussi, mä mökötän. Se naurattaa mua. AARO JA ELMA TIETÄVÄT, ETTÄ LÄÄKÄRINÄ VOISI AUTTAA MUITA, PARANTAA SAIRAUKSIA JA HAAVOJA, MUTTA HALUAVAT SILTI ISOINA RATSASTAJAKSI JA JALKAPALLOILIJAKSI. Kun haluan kaverini hyvälle tuulelle, kutitan sitä.” ”Oliskohan siinä leipiä jonossa, jotka sitten menevät sellaisella hihnalla eteenpäin?” ”Hyvä tahto ei ole sellaista, että puhuu vihaisesti.” ”Mä taas halaan.” 48 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018. Jos olen kotona, paiskaan oven kiinni.” ”Mä kutisen aika helposti kaikista paikoista
Avuntarvitsijoita näkee, kun katselee ympärilleen. – Mä aion antaa joulupukille rahaa, yhden setelin, jonka sain vaarilta. – Aika monesti mun pikkusisko Aurora, 2, tarvitsee apua. Se naurattaa mua. – Se pitää vain selvittää. – Aina kun mä olen äkäpussi, mä mökötän. Jouluna syödään kinkkua ja lanttua. Kumpikin odottaa tulossa olevia syntymäpäiviään. Se tarkoittaa sitä, että puhutaan siitä asiasta, Elma sanoo. Kummankaan isovanhemmat eivät vielä tarvitse apua . Kavereitten kesken voi joskus tulla silti eripuraa. Leipuri. Esikoululaisen arkeen he ovat jo tottuneet. – Tai puhuu vihaisesti, Aaro lisää. HALAAMALLA HYVÄ TAHTO – Mummi ja vaari voivat tehdä kaikenlaisia töitä, vaikka eivät ole oikeissa töissä vaan eläkkeellä. I hminen, jolla on hyvä tahto, on kiltti, sanoo Aaro Rajahalme, 6. Jos olen kotona, paiskaan oven kiinni. Äiti ja iskä eivät sano siitä mitään, Elma on huomannut. – Ja hymyilevä! Elma Koskela, 6, lisää. Ai, mutta mämmi taisikin kuulua pääsiäiseen. Hyvää tahtoa voi osoittaa myös kavereitten kesken. – Täällä on kaikilla hyvä mieli, Elma sanoo. Opettaja. – Mä taas halaan, Elma sanoo. Hyvää tahtoa voi osoittaa auttamalla toisia. Siitä huolimatta Elma ei tahdo lääkäriksi vaan ratsastajaksi. – Se ei ainakaan ole sellaista, että heittää toista kivellä, Elma sanoo. – Mun mummi oli lastentarhanopettaja, ja mun äiti oli hänen lastentarhassa, Elma kertoo. Voi antaa toisille lahjoja. Kun haluan kaverini hyvälle tuulelle, kutitan sitä. Hyvän tahdon myötä elämä on hauskaa, vaikka välillä voi tulla huonompiakin päiviä. – Mun mummi käy kuntosalilla, eikä tarvitse siksi mitään apua, Elma kertoo. Aaro alkaa hiukan tarkemmin pohtia. Aion antaa ainakin pikkuserkuille, Elma kertoo. Elman ja Aaron lähipiirissä autettavia on vähemmän, koska isovanhemmat käyvät jumpassa ja kuntosalilla. Aaro ihmettelee. On pimeetä ja kynttilä palaa pöydällä. Tällä hetkellä he käyvät kirkkonummelaisen Kantvikin päiväkodin Fariinit-eskariryhmässä. Sen lisäksi toivoisin kultaa ja timantteja, Aaro paljastaa. Välillä toki voi tulla huonompia päiviä. Autotallista otetaan tekokuusi. Ja vähäsen äitiä ja iskää. Molemmat ovat sitä mieltä, että hyvän tahdon myötä elämä on hauskaa. – Tunnen ainakin yhdeksän tyytyväistä ihmistä. LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 49. Aaro alkaa muistella, mitä työtä vaari oikein tekikään: – Bussinkuljettaja. Suomessa on kivaa . – Jouluna ei tule mitään riitaa. – Bussissa olen nähnyt sotilaan, jolla oli kävelykepit kiinnitetty kyynärpäihin, Aaro lisää. – Toivon radio-ohjattavaa autoa. Silloin syödään mämmiä. – Oliskohan siinä leipiä jonossa, jotka sitten menevät sellaisella hihnalla eteenpäin. Hän alkaa usein itkeen, jos joku ei suju, Aaro kertoo. Miten joulupukki voi ostaa mitään, jos hänellä ei ole rahaa. Leipäjonokin on kummallekin tuttu. – Ei vanhus voi olla leipuri, Elmaa naurattaa. Ja olen nähnyt kaupungilla sellaisen henkilön, joka kävelee kävelykepeillä, Elma muistaa. – Mä kutisen aika helposti kaikista paikoista. En nyt kyllä muista miten. Aaroakin kiinnostavat enemmän jalkapalloilijan hommat. – Mummi ja vaari jaksavat hyvin kävellä, koska he käyvät jumpassa, Aaro sanoo. – Eskarissa pitää kuunnella ja tuijottaa vain ihmisiä. – Minä tunnen jopa 20, Aaro sanoo. Kun olin pieni, mun piti koko ajan jaksaa odottaa ikkunassa, että vaari tulee töistä. – Jos työskentelee lääkärinä voi auttaa muita, parantaa sairauksia ja haavoja, Elma tietää. Hyvä tahto tarkoittaa ystävysten mukaan samaa kuin hyvä mieli. – Niillä kuuntelen HitMixiä, englanninkielisiä lauluja. Elma viettää ne HopLopissa ja toivoo pinkkejä lasten korvanappeja. – Olen auttanut mun isoveljeä, Eeliä, 7. Sain kerran tosi kalliin, mutta etuvalo oli pelkästään muovia ja se meni rikki ja taisi iskäkin sitä vähän rikkoa lisää
Lue lisää sivuiltamme perhehoitokumppanit.. neljäastetta elämän mittaisia muutoksia perhehoitokumppanit suomessa PKS PerhehoitoKumppanit Suomessa Oy Puhelin: 0207 969 600 Ilmaisnumero: 0800 185 222 info@perhehoitokumppanit.. Ilmainen pysäköinti! SUOMEN SUURIN 26.12.–6.1. messukeskus helsinki Tapahtuman SporttiAlue, PeliAlue, PomppulinnaTaivas ja TaaperoAlue tarjoavat hauskoja hupeja ja vauhdikasta tekemistä vuodenvaihteessa niin lapsille kuin aikuisille! SISAHUVIPUISTO.FI #SISÄHUVIPUISTO Paras joululahja koko perheelle. TULE MUKAAN MUUTTAMAAN MAAILMAA TARJOA KOTI LAPSELLE TAI NUORELLE RYHDY SIJAISTAI TUKIPERHEEKSI! 2-17-vuotiaat 15 €, yli 18-vuotiaat 8 €, alle 2-vuotiaat ilmaiseksi, perhelippu 40 € Avoinna päivittäin klo 10–18, perjantaisin klo 10–20
Toinen vaihtoehto olisi lapsilisien tarveharkinta. Porrastuksella tuetaan syntyvyyttä suurperheissä. Toimeentulotukea saavat lapsiperheet ovat köyhimpiä. Lasten saaminen on vapaaehtoista mutta köyhyys vastentahtoista. Valtio alkoi maksaa lapsilisiä vuonna 1948. Olisi syytä palata vanhaan malliin, jossa lapsilisät ovat etuoikeutettua tuloa toimeentulotuessa. Samalla lapsilisää voitaisiin alkaa maksaa kaikista alaikäisistä eli alennettu lisä voitaisiin vihdoin ulottaa 17-vuotiaille. Kaikki rakastavat lapsilisiä. Lapsilisät täysremonttiin Heikki Hiilamo on viiden lapsen isä ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori. Lapsiperheiden köyhyyttä on vaikea lievittää nostamalla kaikkien lapsilisiä. Viime vuonna lapsilisää sai 580 000 lasta. ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LISIÄ TULISI NOSTAA JA YLIKOULUIKÄISTEN LASKEA. Siksi järjestelmää on niin vaikea muuttaa, vaikka pitäisi. Niihin käytettiin lähes 1,4 miljardia. Uudessa lapsilisäjärjestelmässä kaikki alle kouluikäiset lapset saisivat saman lapsilisän ja muut alaikäiset saman lapsilisän. Summa vastaa 16 prosenttia valtionveron tuotosta. 70 vuodessa myös lapsiperheet ovat keskimäärin vaurastuneet – eivät kuitenkaan kaikki. Lapsilisien porrastusta on perusteltu sillä, että lapsilisä korvaa vain osan lasten aiheuttamista kustannuksista. Ratkaisuksi on ehdotettu lapsilisien verottamista. Ehdotan, että lapsilisä maksettaisiin edelleen kaikille lapsille, mutta alle kouluikäisten lasten lisiä nostetaan ja ylikouluikäisten lisiä lasketaan. HEIKKI HIILAMO EHDOTTAA, ETTÄ KAIKISTA ALLE 18-VUOTIAISTA MAKSETTAISIIN LAPSILISÄÄ. Suurperheen hankkiminen on oma valinta. Tämä on teknisesti vaikeaa: kumman puolison tuloksi lapsilisä tulisi. Pitäisikö lapsilisät rahoittaa tietyllä tulonlähteellä tai maksulla, jota voitaisiin vuosittain säätää niin, että rahat riittäisivät aina lapsilisien indeksitarkistuksiin. Se romuttaisi kuitenkin lisien alkuperäisen tarkoituksen eli sen, että tasataan lapsiperheiden ja lapsettomien kotitalouksien välisiä tuloja eikä lapsiperheiden sisäisiä tuloja. Sodan jälkeen melkein kaikki perheet olivat köyhiä. Tuloja hoivaköyhyys ovat yleisimpiä pienten lasten perheissä. Syntyvyys on kuitenkin laskenut ennen muuta siksi, etteivät naiset ja miehet saa ensimmäistäkään lasta. Ensimmäisen lapsen lapsilisä on noin 95 euroa kuukaudessa, kun viidennen lapsen lapsilisä on lähes 173 euroa. Siksi porrastuksesta pitäisi luopua. Korotuksia ei ole kuitenkaan suoritettu, koska ne tulevat todella kalliiksi. Nämä perheet ovat hyötyneet siitä, että lasten toimeentulotukinormia korotettiin samalla, kun lapsilisät alettiin ottaa huomioon toimeentulotuessa. Menettelyä on kuitenkin vaikea ymmärtää. Samalla yksinhuoltajien lapsilisän korotus voitaisiin siirtää elatustuen korotukseen. Lapsilisät kasvavat lasten lukumäärän lisääntyessä. Nykyjärjestelmässä on hankalaa päättää, kenelle korotus kuuluu ja kenelle ei. Ongelmaksi jää edelleen se, miten estää lapsilisien reaaliarvon heikentyminen. Vajaus kasvaa sitä suuremmaksi, mitä enemmän lapsia on. Nyt syntyvyys laskee. kolumni LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 51. Monet ovat luvanneet lapsilisien sitomista indeksiin ja kerran siitä on tehty päätöskin. Progressiivinen tuloverotus kohdentaisi lapsilisät niille, jotka niitä eniten tarvitsevat. Kun järjestelmä tuli voimaan, syntyvyys oli jo hurjassa kasvussa. Lapsilisät pitäisi nyt saada tukemaan syntyvyyttä kaikissa perheissä ja ehkäisemään lapsiperheiden vähemmistön köyhyyttä. Tämä myös kohdentaisi lapsilisiä paremmin pienituloisimpiin yksinhuoltajaperheisiin. Tätä korotusta on joka vuosi nostettu elinkustannusten mukaan, kun taas lapsilisien reaaliarvo on heikentynyt
Uskonnosta tässä nuorten kirjasarjassa ei paljoakaan puhuta, mutta isän ammatti ja vakaumus tuntuvat silti perheen arjessa sympaattisella tavalla. Saaristosta jonnekin Kainuun seutuville muuttaneen perheen isä on kirkkoherra, ja perhe asuu vanhanaikaisessa pappilarakennuksessa, jossa on tornit ja kaikki. Uskonnolliset kustantajat vastasivat silloin käännyttämisestä, mutta nyt ne ovat enimmäkseen hylänneet lasten ja nuorten uskonnollisen kaunokirjallisuuden. Koheltamaanhan sitä leirille mennäänkin, nuoret vakuuttavat. Silloin Anna-Liisa Lehtonen julkaisi romaanin Monta tietä maailmassa (Otava) yo-kirjoituksiin valmistautuvasta Iisasta, joka on tukehtumaisillaan helluntailaisen kodin ahtaassa ilmapiirissä. Lopussa hän kuvailee lapsuudenkodilleen hyvin tärkeää Raamattua uudesta, lauhkeasta näkökulmasta: ”Se ei ollut Kirja, vaan kirja, pienellä koolla”. Keskeytyneen leirin yhteisöllistä puolta, jengimäisyyttä, nuoret rakentavat omilla ehdoillaan leirikeskuksen ulkopuolella. Vaikka hapertuvat rouvat ovat joskus hupaisia ja hankalia, tytöt suhtautuvat heihin pitkämielisesti ja reippaasti. ISMO LOIVAMAA 52 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018. Uskonnollinen ahdasmielisyys vertautuu kirjassa tiukasti napitettuun vasemmistolaisuuteen. Kotimaisissa nuortenkirjoissa on 1970-luvulta lähtien tunnettu vahvaa myötätuntoa uskonnon uhreja kohtaan. keen Nuoret ri l i t t t muel houkutte KUUKAUDEN KIRJAT Jumala sulki kännykän Miksi ripareista kirjoitetaan niin vähän. Ehkä tuskallinen lama herkisti kirjailijoita ja uskonnosta haettiin lohtua. Nuoret riehahtavat leirillä ja uhmaavat sääntöjä. Uskonnollisuus on pappien ja isosten asia, joka ei kosketa kirjan nuoria. Rippileireistä kirjoitetaan yllättävän vähän nuortenkirjoja, vaikka leirit ovat säilyttäneet hyvin suosionsa. Tuula Kallioniemen vuonna 1999 julkaisema Lanka palaa (Otava) on viimeisimpiä leirikuvauksia. Pappilan moderni perhe pitää ovet auki ihmisille, ja tytöt ymmärtävät isänsä uskonnollisen mielenlaadun. Kaava on toki tuttu ja ennalta aavistettava, mutta nuoren ihmisen haavoittuvuus ja neuvottomuus koskettavat aina. Maria Aution Lohikäärmekesässä (Karisto) lukiohaaveissaan epäonnistunut Sinna ajautuu kaupungin laitamilla sijaitsevaan Aurinkopiirin huvilaan. 17-vuotias tyttö ei niinkään menetä uskoaan vaan varmuuden ennalta määrätyn elämäntavan onnellisuudesta. JOULUNA HILJAISUUS JA TUNNELMOINTI SALLITAAN LASTENKIRJOISSA, MUTTA USKONTO ON NIISTÄ NOPEASTI KADONNUT: NYT KIRJOITETAAN MELKEINPÄ VAIN USKONNON UHREISTA. Oman elämäntavan etsiminen vaatii Ainolta rohkeutta ja rimpuilua. Vaikka Kallioniemi näyttää ujostelematta nuorten materialistiset motiivit, hän korostaa myös nuorten sosiaalisuuden kaipuuta. Lohikäärmevuosi ei välttämättä ankkuroidu uskonnolliseen maailmaan, vaan kertoo ylipäätään suljetun yhteisön vaaroista ja mekanismeista. Hyvä jos lasten raamattuja ja kirkkovuoden oppaita kustantavat. Vittu nyt budjetti kusee.” Kultaiset ristit, kalevalakorvikset ja toimintatonnit jäävät saamatta. Kovin moni kirjan nuorista ei jää kaipaamaan leirin uskonnollista antia, mutta menetetyt rippilahjat kaihertavat sitäkin pahemmin mieltä: ”Mä menin lahjojen takia. Hän huomaa pian lahkon julmat menettelytavat eikä uskonnollisuuskaan suju suruttomasti: ”Rukoilin kuin hullu, mutta tuntui ettei Jumalan kännykkä ollut auki minulle.” Heli mietiskelee, mitä Jeesus mahtaisi tykätä julmasta lahkosta. Sarjan viimeisimmässä osassa Saimi ja Selma ja tornihuoneen uusi kingi (Otava) todetaan, että ”isä nauttii puun tuoksusta ja kaikista jouluun liittyvistä perinteistä niin pappina kuin perheen isänä”. Rennosti käyttäytyvä Samuel houkuttelee yhteisöllisyyden voimalla tytön piirin jäseneksi. Ystävien kanssa käydyt keskustelut auttavat tyttöä löytämään itsenäisen maailmankuvan. Pontevat sisarukset osoittavat omaa inhimillistä mielenlaatuaan ystävystymällä kahden vanhan rouvan kanssa. Suljetuissa yhteisössä piilee vaara. Uskonto ja kirkko eivät silti kokonaan ole kadonneet lastenja nuortenkirjallisuudesta. Tuija Lehtisen Saimi ja Selma -sarjassa. Se on näkökulmaltaan jännittävä: ripari keskeytetään muutaman päivän häsläämisen jälkeen. Kirkkoon suhtaudutaan mutkattomasti esim. KIRKON PIIRISSÄ Joskus 1990-luvun taitteessa kirjoitettiin nuortenkirjoja, joissa nuoret pohdiskelivat uskontoa luontevana osana identiteettinsä kehitystä, eikä kyse ollut sen enempää uskoon tulemisesta kuin uskonnon tuputtamisestakaan. Ankaraa on myös huivipäisellä Ainolla Essi Ihosen tuoreessa esikoisteoksessa Ainoa taivas (WSOY). Perinteen mukaisesti kirja kuvaa vähittäistä havahtumista, pettymystä ja pakenemista. 2000-luvun maailma on tunnistettavasti läsnä Markku Karpion nuortenromaanissa Tie auki taivasta myöten (Otava), jossa Heli pakenee äitinsä masentavaa seuraa pestautumalla keittiötöihin Jumalan Valittujen suljettuun yhteisöön
Humoristisissa tarinoissa on sekä joulun tunnelmaa että nautinnollista luonnekuvausta. Äkäampiaisen pisto mullistaa tontun lauhkean luonteen, mikä on kiusallista, sillä joulupukin apulaiselta odotetaan taipuisaa käytöstä. Kirja lukemattomille pojille. l k j El i R Lasta ei kiristetä ihmesuorituksiin tai nöyryyteen. Ville Viitanen). Kirjan selailijoita ilahduttaa joulunviettoon sujautettu yksityiskohta: pikkutytön päässä on ihka-aito Peppi-peruukki, modernin lastenkulttuurin klassisimpia tuotteita. Ruokakirjat hupsahtavat helposti hienosteleviksi, mutta lasten keittokirjoissa säilyy järkevyys. Nyt otetaan haltuun yhtä hyvin beatboxaus kuin latinankielinen sarjakuva! JOULUN VALOA Timo Parvelan ja Virpi Talvitien Maukan ja Väykän parhaat (Tammi) seurailee vuodenaikojen kulkua: tarinat alkavat joulusta, ja jouluun myös lopetetaan. Kirjasta löytyy viisautta, hellyyttä ja huumoria, eikä Parvela jätä joulukertomuksiakaan pelkäksi tunnelmoinniksi ja takkatuleen tuijotteluksi. Kuvat ovat tietysti koreita ja houkuttelevia. Miehen mielestä hauska kirja on sellainen, joka on ”säpäkkä, särmikäs, liikehtii notkeasti ja nostaa toisinaan suupielen ylös ja saa hymähtämään”. Ystävysten hassut piirteet ja monimutkaiset kiintymykset näkyvät arkisen inhimillisinä myös juhlapyhinä. Annukka Kiurun ja kuvittaja Sirkku Linnean Tonttu Toljanteri ja outo jouluvieras (Minerva) sisältää tonttukertomuksen joulun odotuksen jokaiselle päivälle. He tiedostavat tehtävänsä suomalaisen kotiruokaperinteen ja klassikkoruokien välittäjinä. Kansainväliset virtaukset ovat tuntuvasti läsnä kirjassa: tehdään kikherne-kuskus-salaattia, tacoja, pastoja ja smoothieita, mutta eivät tekijät unohda nakkikastiketta tai kaurapuuroakaan. AAMUHETKESTÄ ILTANÄLKÄÄN Suomen lasten kotiruoka (Otava) on tyylikäs, selkeä ja kannustava yli sadan ruokaohjeen kokoelma. Lasten kirkkovuosi -teoksesta (Lasten Keskus) on vuosikymmenten mittaan ilmestynyt uudistettuja laitoksia, mutta ydin on säilynyt muuttumattomana: se kertoo kristillisestä perinteestä ja kirkkovuoden rytmistä. Tuvassa vallitsee rikkumaton joulurauha, mutta leppoisasta ilmapiiristä huolimatta Maukka pitää visusti huolen, että saa tarpeeksi lahjoja. Sanat kuvaavat aika hyvin myös Veirton kirjaa! Teos on räätälöity lukemattomille pojille, mutta siinä sivussa ajankohtaiset kirja-alan kommentit maistuvat aikuisille lukijoille. Kirjoja lukematon poika oppii vanhalta kirjakauppiaalta yhtä ja toista työelämästä mutta myös kirja-alasta. Ideat ovat kekseliäitä ja usein myös lukemiseen ja tietämiseen innostavia. Parin edellisen joulun yllättäjiä olivat lastenohjelmista tutun Toljanterin joulukirjat. Se kunnioittaa lasta – myös niitä, jotka tätä ennen ovat kuvitelleet, etteivät piittaa kirjoista. Usein se on hauskaa mutta toisinaan hurjaa puuhaa.” Tässä tonttukirjassa lasta ei kiristetä ihmesuorituksiin tai nöyryyteen edes joulun kustannuksella. ”Tuli naksui, kello raksutti ja kaikkialla tuoksui joulu”, Parvela kuvailee. Pitkästymistä vastaan taistellaan testeillä, peleillä ja yllättävän monenlaisella puuhastelulla. Kristiina Rikman). Kirjaa vieroville nuorille tekee hyvää tutustua Kalle Veirton Ohut hauska kirja 2 -teokseen (Karisto). Ne osoittivat, että tv-ohjelmat voivat edelleen olla vahvoja kaupallisia vaikuttajia lastenkulttuurissa. Suhtautuipa uskontoon miten tahansa, teos johdattelee kulttuurin juurille. Samanlaista kasvattajan viisautta on Astrid Lindgrenin ja Eva Erikssonin Kettu ja tonttu -kuvakirjassa (WSOY, suom. LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 53. Lasten keittokirjoissa säilyy järkevyys. Kirjaan sisältyy hauskaa asiatietoakin. Joulu näytetään vuoden pisimpänä juhlana, josta riittää opittavaa ensimmäisestä adventista loppiaiseen. Tonttu keksii keinon, millä hän saa ketun jättämään pihapiirin kanat rauhaan. Tonttulan pienintä kiljujaakin hän ymmärtää: ”Hän tietää kyllä, ettei kasvaminen ole aina niin herkkua. Vaikka Toljanteri käyttäytyykin omituisesti, ei pukki niin vain menetä luottamustaan. Ruokatoimittajat Suvi Rüster ja Marja Samuli sekä valokuvaaja Elvi Rista ovat ryhmitelleet antimensa aamiaisista iltapalaan unohtamatta hauskaa kokkailua Kaverin kanssa -osastossa. EI YHTÄÄN TYLSÄÄ Kirjan nimi lupaa paljon: Ei tylsä kirja (WSOY, suom. Alkusanoissaan tekijät kertovatkin karsineensa ruokaohjeista turhan kikkailun ja suosivansa kohtuullisen edullisia raaka-aineita. Ratkaisu tuntuu oikealta, sillä niin paljon lämpöä ja tunnelmaa Maukan ja Väykän jouluperinteisiin mahtuu! Häpeämättömän omahyväinen Maukka-kissa ja hänen viisas asuinkumppaninsa Väykkä-koira viettävät joulupuuron jälkeen verkkaista iltapäivää: Väykkä istuskelee takan ääressä ja Maukka tekee ristisanoja. Anselmi joutuu TET-harjoitteluun kirjadivariin. Yhtä tärkeää kuin maalaistalon rikkumaton joulutunnelma on se, että ketunkin tarpeet huomataan
MUOTOKUVA Kyösti Sinnemäki Olen aina pitänyt piirtämisestä. Iron Maiden on ehdoton suosikkini! Minulla on omat rummut ja soitan koulun bändikerhossa. > www.helsingintaiteilijaseura.fi KUVA SAMI PARKKINEN | > www.samiparkkinen.com 54 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018. Oman työskentelyn avulla opitaan visuaalisen kielen perusteita: värioppia, sommittelua, anatomiaa sekä ajatusten ja havaintojen ilmaisemista kuvallisesti. Minulla ei varsinaisesti ole lempiväriä, mutta jos on pakko valita, niin keltainen. Kyösti Sinnemäki, 11, aloitti tänä syksynä Helsingin taiteilijaseuran kuvataidekoulussa, jossa annetaan opetusta 4–20-vuotiaille. Ideat saan yleensä omasta päästäni, mutta inspiraationa on myös hevilevyjen kannet. Taide on meillä perheessä mukana arjessa, kun äiti on kuvataiteilija. Opetuksen edetessä kuvallisen kielen monimuotoisuuteen tutustutaan piirustus-, maalaus-, muovailu-, rakenteluja painotehtävien avulla. Tykkään piirtää ja maalata olioita, joilla on terävät hampaat ja luurankomainen keho. Harrastan myös partiota