Lapsen Maailma 12/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 12 | 2019 MITEN SIJAISSISARUUS TOIMII. | MURROSIKÄ & ESITEINI: ÄLÄ LUENNOI! 110 VAUVAN KASTEMEKKO TÄYTTI 133 VUOTTA | LAPSEN KÄRSIMYS VOI HAVAHDUTTAA VÄKIVALLAN TEKIJÄN | SIRKKA EEROLA NUKKUU ULKONA YMPÄRI VUODEN | KAARLAN TAITELIJAPERHE ELÄÄ LASTEN EHDOILLA LM 12/2019 s.1-2 LM12_s1-2_Kansi.indd 1 LM12_s1-2_Kansi.indd 1 13.11.2019 11:14:05 13.11.2019 11:14:05
Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili Digitalisoi kaikki käytössäsi olevat lomakkeet LOMAKKEET DomaCare helpottaa työtäsi sillä riittää, että kirjoitat selosteen yhdelle lomakkeelle ja annat järjestelmän ohjata kaikki tarvittavat tiedot haluamiisi paikkoihin automaattisesti. Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Autamme sinua mielellämme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai puhelimitse 020 7424 090. TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ Kysy lisää tai pyydä esittely asiakaspalvelustamme. Kaikki käytössäsi olevat lomakkeet voidaan täyttää digitaalisesti tietokoneella ja mobiilissa. Rakenteinen kirjaaminen nopeuttaa päivittäisten asiakaskirjausten tekemistä. Kaikessa DomaCaren kehitystyössä päämääränä on asiakkaidemme toiminnan sujuvoittaminen ja laadukkaan työn mahdollistaminen. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/asiakastiedot LM 12/2019 s.1-2 LM12_s1-2_Kansi.indd 2 LM12_s1-2_Kansi.indd 2 13.11.2019 11:05:55 13.11.2019 11:05:55. Lue lisää osoitteessa www.domacare.fi/lastensuojelu Kuukausiraportit vaivatta tavoitteilla täydennettyinä RAPORTIT DomaCare mahdollistaa asiakaskohtaisten kuukausiraporttien tekemisen helpommin kuin millään toisella järjestelmällä. RAI | 50 integraatiota | PSOP | Satoja asiakasyrityksiä | eResepti | www.domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous DomaCare on Suomen johtava yksityisen hoiva-alan toiminnanohjausjärjestelmä, joka on suunniteltu palvelemaan sosiaalija hoitotyön erityistarpeita. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/raportit Nopeuttaa kirjausta ja tietojen päivittämistä MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä sillä kaikki asiakasja tehtävätieto kulkee aina reaaliaikaisena mukana. Lisäksi raporteissa on mahdollista hyödyntää mm. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/lomakkeet Ajantasainen tieto aina työntekijän saatavilla ASIAKASTIEDOT DomaCare mahdollistaa turvallisen asiakastietojen käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta. tavoitedataa
10 LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 3 ›› LM12_s3-4_SisL.indd 3 LM12_s3-4_SisL.indd 3 14.11.2019 12:05:51 14.11.2019 12:05:51. s. Miten Kaarlat oikein onnistuvat yhdistämään taiteen tekemisen ja neljän pojan vanhemmuuden. TILAA LAPSEN MAAILMAN DIGIJULKAISU ! S.49 JOULUKUU | 12 | 2019 SISÄLTÖ SAAMMEKO ESITELLÄ. 10 Kirjailijavanhemmat Riina ja Sami Kaarla elävät lasten ehdoilla 24 Tämä kastemekko on puettu 110 lapsen ylle 42 Sirkka Eerola nukkuu ulkona ympäri vuoden KASVU, KASVATUS JA KOULU 20 Murrosikä hämmentää sekä lasta että aikuista 38 Annalassa inklusiivinen koulu toimii 44 Ympäristökasvatus Vietnamissa on vasta aluillaan Kuvitusta Riina ja Sami Kaarlan kirjasta Pet Agents – Varkaan jäljillä
Ristiina Espoo . PIDETÄÄN JOULUNA HUOLTA LAPSISTA Lastensuojelun Keskusliitolla on 96 järjestösekä 39 kuntatai kuntayhtymäjäsentä. Alavieska ?. 38 Juho ja Mari Nykänen toipuvat surustaan yhdessä. . Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. vuosikerta KANSI Olivia, 7, ja Daniel, 5, Jämsénin kuvasi kanteen Sami Parkkinen. Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. s. Lue lisää: > www.pelastakaalapset.fi/ ajankohtaista/kampanjat/lapsen-aani/ > www.annalapselleraitisjoulu.fi KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo (perhe vapaalla) Jussi Turunen AD Seija Huhtala TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi ILMOITUSMYYNTI BF Media Oy /Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Svante Suominen, 045 131 9299, svante.suominen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. 44 4 LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 LM12_s3-4_SisL.indd 4 LM12_s3-4_SisL.indd 4 14.11.2019 12:06:08 14.11.2019 12:06:08. s. . 16 Tutkittua tietoa: Riski autismiin pitäisi kartoittaa jo neuvolassa 46 Perheystävällinen yritys ymmärtää, että teinikin tarvitsee syliä 49 Palvelukortti 50 Näe minut: Juho Nykänen menetti esikoispoikansa 53 Elina Hirvosen kolumni 54 Kuukauden kirjat: Ihana, kamala sisaruus LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. LASTENSUOJELU 26 Kun sijaislapsi toipuu traumastaan… 28 Miten sijaissisaruus toimii. s. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 . Tampere . Monet jäsenistämme tekevät jouluna töitä sen eteen, että jokaisella lapsella olisi hyvä joulu. VÄKIVALTA 34 Lähes 11 % lapsista on nähnyt vanhempiensa käyttävän väkivaltaa 36 Lähisuhdeväkivallan hiljaiset hälytysmerkit PALSTAT 5 Pääkirjoitus 6 Tietotulva: Saako bonusvanhempi tietoja lapsen terveydentilasta. Järjestöt organisoivat keräyksiä ja kampanjoita varmistaakseen, että myös vähävaraisemmilla perheillä on mahdollisuus tarjota lapsilleen huoleton ja onnellinen joulu. 78. 49 Ninni Salo auttaa Rania Aminia ompelukoneen lankojen pujottelussa. Pelastakaa Lasten Lapsen ääni 2019 -kyselyn perusteella 16 % vähävaraisten perheiden lapsista ei usko koskaan saavuttavansa unelmiaan. Helsinki . 50 Ympäristökasvatus on Vietnamissa vielä uusi asia. Juuri siksi olemme mukana Anna lapselle raitis joulu -kampanjassa, joka tähtää siihen, että lapsilla olisi jouluna turvallinen olo läheisten aikuisten seurassa. Mitä, jos tänä jouluna tekisimme kaikki töitä sen eteen, että jonkun lapsen unelma toteutuu. Kotka LAPSEN MAAILMA ON EETTINEN JOULULAHJA! s
> www.pakolaisneuvonta.fi LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 5 LM12_s5_PK.indd 5 LM12_s5_PK.indd 5 18.11.2019 11:27:04 18.11.2019 11:27:04. Lapset oppivat aikuisilta, mutta aikuiset saavat lapsilta takaisin moninkertaisesti oppia ja iloa. Osa kirjoittajanuorista toimii lastensuojelun kokemusasiantuntijoina. Aikuisuus ja ammattilaisuus punnitaan siinä, mi ten pysähdymme ja herkistymme kuuntelemaan lasten ja nuorten kertomaa. Näitä tunteita hän jakaa auliisti kaikille isovanhemmilleen, joita uusperhekuvioiden myötä on useita. Lapselle on rikkaus, jos hän saa pitää lähellään monta itselleen tärkeää aikuista. Minä jaksan tämän päivän -kirjassa nuoret kertovat elämästään. Minä jaksan tämän päivän -teos avaa lastensuojelua konkreettisesti ja koskettavasti. Omat kiireet jäävät taka-alalle, kun kolmivuotias halaa ja kertoo, kuinka rakastaa . Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA sivuuttaa, eikä missään nimessä mitätöidä. Nuorten mielestä on epäreilua, että lastensuojelussa asiakkaina oleviin lapsiin ja nuoriin kohdistuu paljon ennakkoluuloja ja leimaamista. Jokainen meistä vaikuttaa näihin mielikuviin ja asenteisiin keskustellessaan asioista, ei vain oman lähipiirin lapsien, vaan myös aikuisten kanssa. Lue lisää os. Lapsen tunteiden arkku on pohjaton ja siellä riittää jaettavaa, kunhan me aikuiset emme tie toisesti tai huomaamatta anna omien asenteidemme vaikuttaa siihen. He antavat oman kokemuksensa kehittämistyön käyttöön asiantuntijatiedon rinnalle. Tietämys lastensuojelusta on edelleen yksipuolinen ja ohut . Heidän seuransa ravistelee meidän aikuisten luutuneita käsityksiä tai rutiineja. Meidän aikuisten on kunnioitettava ja kuultava nuorten ääntä. tai kuinka hänellä on ollut kova ikävä. Kenenkään kokemusta ei voi ” Lapsen tunteiden arkku on pohjaton ja siellä riittää jaettavaa. Sitä totisesti tarvitaan, kun rakennetaan parempaa ja toimivampaa lastensuojelua. pääkirjoitus Jos joulukuussa on aikaa lukea vain yksi kirja, kannattaa tarttua lastensuojelusta kokemusta omaavien nuorten teksteihin. Nuorten arkea saattaa sävyttää epävarmuus nykyisyydestä ja tulevaisuudesta, ehkä myös väkivalta ja päihteet. PS. Tiedän olevani etuoikeutettu, kun saan läheltä isovanhempana seurata lasten kehitystä. Tänä vuonna lahjoitimme Lastensuojelun Keskusliiton joulukorttija henkilökunnan joululahjarahat Pakolaisneuvonnalle, joka on ulkomaalaisoikeuteen erikoistunut lakitoimisto sekä vaikuttamisja asiantuntijatyötä tekevä kansalaisjärjestö. Siitä löytyy kuitenkin myös paljon positiivisia sävyjä ja tulevaisuuden uskoa. He toivovat lisäävänsä ymmärrystä siitä arjesta ja niistä lähtökohdista, jotka ovat monelle lapselle ja nuorelle todellisuutta. Lapset tutkivat ja tulkitsevat asioita raikkaalla ja ainutlaatuisella tavalla
Ilmoitus tulee tehdä viimeistään kolme kuukautta ennen muuttoa. Tuomioistuin voi vahvistaa lapselle oikeuden tavata tälle läheistä henkilöä. Koska kotikuntalain mukaan voi olla vain yksi virallinen asuinpaikka, on vuoroasumista koskevaan sopimukseen kirjattava tieto siitä, kumpi kodeista ilmoitetaan maistraatille lapsen viralliseksi asuinpaikaksi. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA S aako bonusvanhempi tietoja lapsen terveydentilasta. Käräjäoikeus voi lapsen edun nimissä päättää, että lapsen on parempi pysyä tutulla paikkakunnalla kuin muuttaa kauas toisesta vanhemmasta. Uusperheen ja bonusvanhemman OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET 6 LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 LM12_s6-9_Tulva.indd 6 LM12_s6-9_Tulva.indd 6 18.11.2019 11:23:27 18.11.2019 11:23:27. Salassa pidettäviä tietoja ovat mm. Edellytys on, että lapsella on ollut tähän henkilöön erityisen läheinen ja vakiintunut suhde. 5. Tällainen tilanne voi tulla eteen esim. Lapsi ei voi kuitenkaan asua vuorotellen useammassa kuin kahdessa kodissa. uusperheen vanhempien erotessa. sopia niin, että lapsi asuu vuorotellen vanhempiensa tai toisen vanhempansa ja oheishuoltajan luona. lapsen terveydentilaan sekä kouluja raha-asioihin liittyvät asiat. 3. Lapsen asumisesta voidaan esim. Lapsen vanhemmat voivat sopia, että bonusvanhemmalla on huoltajaa vastaava oikeus saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta. 2. 1. bonusvanhempi tai isovanhempi. silloin, jos lapsi on vuoroasunut jo pitkään ja muutto vaikeuttaisi vuoroasumista. Vanhemmat voivat sopia, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona. Vanhemman pitää ilmoittaa toiselle biologiselle vanhemmalle aikomuksestaan muuttaa asuinpaikkaansa, jos muutolla on vaikutusta lapsen huoltoon tai tapaamisoikeuksiin. Lapselle voidaan biologisten vanhempien lisäksi kirjata oheishuoltaja, joka voi olla esim. Näin voi käydä esim. Voiko lapsella olla virallisesti kaksi osoitetta. Uusperheen oikeudet ja velvollisuudet uudistuivat joulukuun alussa, kun uusi lapsenhuoltolaki astui voimaan. 4. Jotta arki käytännössä sujuisi, neuvolaan, lääkäriasemalle, kouluun ja pankkiin kannattaa erikseen ilmoittaa henkilöt, joille lapsen tietoja saa luovuttaa
Termi poimittiin vuonna 2016 Kotimaisten kielten keskuksen sanatietokantaan, mutta vasta aika näyttää, jääkö sana kieleen ja löytää sitä kautta tiensä viralliseen sanakirjaan. Sateenkaariperheiden toiminnanjohtaja Juha Jämsä uskoo sanan olevan vakiintumassa. SATEENKAAREVASTI Aina välillä osuu silmään sana sateenkaareva. Ei ihme, ettei sinua arvosteta.” YLÄKOULUN ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN OPETTAJA OTTO KALLIORANTA LAPSEN MAAILMAN LAPSELLISET MIEHET -BLOGISSA, JOKA SAI PARISSA PÄIVÄSSÄ YLI 15 000 TYKKÄYSTÄ FACEBOOKISSA . Tunnustus on arvoltaan 10 000 euroa. LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 7 LM12_s6-9_Tulva.indd 7 LM12_s6-9_Tulva.indd 7 18.11.2019 11:23:32 18.11.2019 11:23:32. Siinä kerrottiin oululaisesta Jimi Hevosmaasta, jolta oli löydetty parin vuoden iässä kehityspoikkeama aivoista. CRADD-tauti voidaan nyt todeta geenitestillä molekyyligenetiikan laboratoriossa kuten muutkin tunnetut perinnölliset sairaudet. Luulen, että selviämistarinani tarvitsi tulla jotenkin ilmaistuksi ja näkyväksi”, kertoo Marika Maijala. Kirja kuvaa maailmaa juoksemista rakastavan koiran silmin, mikä näkyy vauhdikkaassa kuvituksessa. Nykypäivänä ihmiset vierastavat yhä enemmän lokerointia. KIUSAAMINEN KOSKETTAA ”Olen koulukiusattu ’kiltti tyttö’, joka on aina antanut suuremman painoarvon muille ja laiminlyönyt omia tunteitaan ja toiveitaan. Sen käännösoikeudet on myyty jo seitsemälle kielelle! Saksanpaimenkoira Hermanni ulkoili elokuussa kotitalonsa takapihalla, josta on talon läpi suora näkymä etuovelle. Saattaa tuntua paremmalta identifioitua sateenkaarevana ihmisenä kuin esimerkiksi homona. Verinäytteistä varmistui, että poika oli perinyt kummaltakin vanhemmaltaan virheellisen muutoksen CRADD-geenissä. OIKAISU Lapsen Maailman numerossa 10/2019 julkaistiin juttu suomalaista tautiperimää kuvaava juttu Kehitysvamman jäljillä. Jutussa kirjoitettiin virheellisesti GRADD-geenistä ja -taudista. Muutokset sopivat uuteen perinnölliseen sairauteen, jonka jäljillä perinnöllisyyslääkärit olivat. Isä tavoitti pojan parkkipaikalta, jonka vieressä kulkee vilkas ja raskasliikenteinen tie. Geenivirheen löytyminen tekee mahdolliseksi täsmällisen diagnostiikan geenitestin avulla. Jimi vanhempineen pääsikin mukaan tutkimusprojektiin. CRADD-tauti on peittyvästi periytyvä aivosairaus. Ihmisenä, joka muiden ominaisuuksiensa ohessa on myös hiukan sateenkaareva. Toimitus pahoittelee virhettä. Ilman Hermannin rivakkaa toimintaa tilanne olisi saattanut päättyä kohtalokkaasti. VAUHDIKAS HAUVA Lastenja nuortenkirjakuvituksen Rudolf Koivu 2019 -palkinnon voitti kuvittaja Marika Maijalan Ruusun matka (Etana Editions 2019), joka on kokeneen kuvittajan debyytti lastenkirjailijana. Hän itse pitää siitä: – Sana kuvaa erinomaisesti kohderyhmämme laajaa kirjoa, ja kiinnittää adjektiivina huomiota ominaisuuteen, ei niinkään identiteettiin. Kennelliiton myöntämän Sankarikoiran arvon. Ruusun matka on ensimmäinen teos, jonka Maijala on myös kirjoittanut. TI M O JY LL IL Ä ”Sinä [yläkoulun opettaja] olet tylsä, alalle vahingossa eksynyt ressukka, ikuinen yläkoululainen, kivireki, vastarannan kiiski ja muutosvastarinta. Perheen isä kuuli, kun koira alkoi yhtäkkiä haukkua, hyppiä ja raapia raivokkaasti takaovea. Hermanni saa 8.12. Hermanni oli huomannut perheen 2,5-vuotiaan pojan lähteneen yksin ulos etuovesta, joka ei ollut lukittunut kunnolla perheen äidin lähdettyä kauppaan. Se tarkoittaa seksuaalija sukupuolivähemmistöön kuuluvaa tai liittyvää. VUODEN 2020 ALMANAKKAAN TULEE 35 UUTTA NIMEÄ
NAISET SYNNYTTÄVÄT SIELLÄ KESKIMÄÄRIN 7,2 LASTA. Lisäksi muuta kautta kierrätettynä on saatu ja ostettu säilytysjärjestelmiä, tuoleja, arkistokaappeja, puisia penkkejä ja pöytiä. – Haluamme tuoda esille kiertotalouden tärkeyttä ja kestävän kehityksen näkökulmia. Vaikka väkivalta ei kohdistu lapseen, se aiheuttaa hänessä ahdistusta, pelkoa ja jopa syyllisyyttä. Sovelluksessa on kalenteri, johon vanhemmat voivat merkitä esim. palapelejä ja rakentelutarvikkeiSOVELLUS KAHTEEN KOTIIN Eronneet vanhemmat ja heidän lapsensa voivat ladata kännyköihinsä maksuttoman Kaksi kotia -sovelluksen. H EL SI N G IN KA U PU N KI ”Voimme kasvattaa lapsiamme tietoisesti eri tavoin. Tarjolla on myös yhteinen chat, dokumenttipankki, videoita, tietoa ja testejä. Mäkisellä on tiedossa Ruotsista vastaavanlainen projekti. Kyllä miehetkin itkevät. Siitä löytyy hyödyllisiä toimintoja lapsen asioiden hoitamiseen ja vanhempien toimivan yhteistyön edistämiseen. Kovapintaiset, helposti puhdistettavat tavarat ja kaikki vähintään 60 asteessa pestävät tekstiilit soveltuvat kierrätettyinä päiväkotiin. Hankimme vain hyväkuntoista tavaraa ja tarkistamme aina tuotteen kunnon ja alkuperän ennen ostopäätöstä, sanoo päiväkodin johtaja Jenni Mäkinen. Se tarjoaa vanhemmille neutraalin yhteistyöalustan ja luo lapsen arkeen ennakoivuutta ja turvaa sekä vahvistaa hänen osallisuuttaan. KIERRÄTYSTÄ! Suomeen avataan helmikuun alussa maan ensimmäinen kiertotalouspäiväkoti. Koska kyllä, pojatkin saavat itkeä, rakastaa ja puhua tunteista. 8 LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 LM12_s6-9_Tulva.indd 8 LM12_s6-9_Tulva.indd 8 18.11.2019 11:23:36 18.11.2019 11:23:36. Tähän mennessä sivustolta on löytynyt kalusteita, kuten hoitopöytä, puisia opettajan pöytiä sekä leluja, mm. Pitäjänmäessä Helsingissä aloittava Kamukoti hankkii mahdollisimman suuren osan tarpeistostaan Tori.fi-verkkosivustolta. ta. Lapsikin tietää kalenterikuvakkeiden perusteella, milloin hän on kummankin vanhemman luona. Aina ei tiedä, innostuuko lapsi todella uudesta nukesta tai legosetistä, ja myös lapsen kasvaessa leluja jää usein tyhjän pantiksi. Ensija turvakotien liiton kehittämä sovellus löytyy joulukuussa Google Play -kaupasta ja App Storesta. Mäkinen uskoo, että vielä löytyy paljon käytettyjä leluja, pelejä ja kirjoja. Toivottavasti jonain päivänä vähemmän salaa kuin nykyään.” VALOKUVAAJA JA YHTEISÖTAITEILIJA ANNUSKA LAPSEN MAAILMAN ONE GLASS OF MILK -BLOGISSA. – Nykyään lapsille ostetaan huimat määrät uutta. NIGERISSÄ TOIVOTTU LAPSILUKU ON 8,2. Hankinnoissa otetaan ensisijaisesti huomioon turvallisuus ja lapsiystävällisyys. Aina ajankohtaista: Joka huutaa vähiten, kärsii eniten! Helsingin kaupunki halusi marraskuisella kampanjallaan kääntää katseet pieniin ja hiljaisiin, lähisuhdeväkivallan ristitulessa eläviin lapsiin. siirtymät kahden kodin välillä
Kerrotaan, että rakastaa. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen toi esiin tarpeen perustaa yksiköitä, joissa pienet, väkivaltaisesti oireilevat lapset saisivat tarvitsemansa hellyyden ja hoivan yksilöllisesti. . UUSILLE RAITEILLE Tampereen kahdessa turvakodissa ja niiden avopalveluissa autettiin viime vuonna 758 väkivaltaa kokenutta. . Lohdutetaan. Tätä kaikkea on valkokankailla parhaillaan pyörivä, moninkertaisesti palkittu saksalaiselokuva System Crasher. Etenkin nuorten kohdalla ryhmädynamiikka tuo ihan omat haasteensa. Malmin lastenkodin vastaavan ohjaajan Viccy Esterrichin mukaan Malmin yksikössä asuu Bennin tyyppisesti oireilevia lapsia. Ollaan yhdessä ja hassutellaan. Ettei äiti huuda. Hänen mukaansa lapset tarvitsevat aikaa vielä aikuisia enemmän. FI LM IK AM AR I Vaikuttava elokuva LASTENSUOJELUSTA (Tähän tulee sunnuntaina juttu System Crascher -leffasta ja sen yhteydessä pidettävästä lastensuojelupaneelista. Nuori Helena Zengel tekee upean roolisuorituksen villinä ja herkkänä Benninä, joka kaipaa raivokkaasti äitiään ja tämän rakkautta. SIJOITTAJAKUNTA KORVAA PERHEHOIDON LAIMINLYÖNNIN Oikeusasiamiehen kanslian lastenkoteihin tekemien tarkastusten jälkeen huostassa olevien lasten itsensä tekemien kanteluiden määrä on lisääntynyt huomattavasti. Lapsia avun saaneiden joukossa oli miltei puolet: 348. – Meillä kasvatustyötä tehdään tiimissä. . LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 9 LM12_s6-9_Tulva.indd 9 LM12_s6-9_Tulva.indd 9 18.11.2019 11:23:39 18.11.2019 11:23:39. Autetaan. Omien pulmiensa kanssa painiva äiti ei kuitenkaan usko pärjäävänsä tyttärensä kanssa. – Olen miettinyt, ettei ryhmämuotoinen asuminen ole välttämättä heille se kaikkein soveltuvin. Niistä 70 % on johtanut oikeusasiamiehen toimenpiteisiin. . Kunta korvaa myös lapsilta perhehoidon aikana saamatta jääneet käyttövarat. Elokuvan jälkeen järjestetyssä keskustelutilaisuudessa lastensuojelutyötä tekevät ammattilaiset kiinnittivät huomiota siihen, kuinka ammattilaisten kuvattiin tekevän työtään kovin yksin. Sijoittajakunta on ilmoittanut maksavansa hyvityksenä kummallekin lapselle 4 000 euroa. Usein vie pitkään, ennen kuin luottamus rakentuu. Asetetaan rajat. . Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana annettiin 29 ratkaisua huostaan otettujen lasten kanteluihin. Pituus noin 1500 merkkiä.) RAKKAUSPAKKAUS AIKUISILLE Lastensuojelun sijaishuollossa asuvat lapset ovat laatineet Pesäpuun Salapoliisija Kirahvi-päivissä toimivat rakkausohjeet aikuisille. . . Keskustelutilaisuuden olivat järjestäneet Lastensuojelu Keskusliitto, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä elokuvan levitysyhtiö B-Plan Distribution. – Usein turvakotijakson jälkeen jatketaan keskustelukäyntejä väkivaltatyöntekijän kanssa, sillä väkivaltaa kokenut tarvitsee riittävän pitkäkestoista ja vankkaa tukea elämän raiteille saamisessa, sanoo Tampereen ensija turvakodin toiminnanjohtaja Maria Länsiö. Voisiko meillä olla sen tyyppistä hoitoa edes hetkittäin, että lapsi saisi olla se ainoa, saada kaiken tarvitsemansa huomion. Turvakodin tarjoama kriisiapu ei yksin riitä, vaan väkivallan avopalvelut auttavat selviytymään eteenpäin. System Crasher käsittelee aihetta äitiä ja erityisesti sosiaalityöntekijöiden tekemää työtä kunnioittaen. Leiki lapsen kanssa. apulaisoikeusasiamiehen sijaisen Mikko Sarjan päätöksessä katsotaan perhehoidossa olleiden sisarusten epäasiallisen ja alistavan kohtelun vaarantaneen vakavasti heidän etujaan ja oikeuksiaan. Ota minut syliin ja hali minua. Se kertoo 9-vuotiaasta Bennistä, joka ei lastensuojelun ammattilaisten ponnisteluista huolimatta saa apua varhaislapsuuden kaltoinkohtelusta kumpuavaan väkivaltaisuuteensa. Katsoja ei voi olla tuntematta myötätuntoa elokuvan kaikkia henkilöitä, myös Helena Zengelin esittämää Benniä, kohtaan. Pidetään lupaukset. Benni olisi nähdäkseni tarvinnut vahvan, johdonmukaisten aikuisten moniammatillisen ryhmän tekemään hänelle vakauttavaa arkea. . Eikun soveltamaan! . Esim. . R iipaiseva, herkkä, ajatuksia herättävä
10 LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 LM12_s10-15_RiinaJaSamiKaarla.indd 10 LM12_s10-15_RiinaJaSamiKaarla.indd 10 18.11.2019 12:05:14 18.11.2019 12:05:14. Nuorin lapsi Kaj pyydetään usein paikalle kommentoimaan uusia, syntyviä kuvia. perhe Taiteilijaelämää LASTEN EHDOILLA Riina ja Sami Kaarlan työhuone sijaitsee kodin yläkerrassa, jossa kirjailijat jakavat yhteisen työpöydän
›› LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 11 LM12_s10-15_RiinaJaSamiKaarla.indd 11 LM12_s10-15_RiinaJaSamiKaarla.indd 11 18.11.2019 12:05:26 18.11.2019 12:05:26. KAISA PASTILA | KUVAT JANI LAUKKANEN J os kirjailijavanhemmilta Riina, 49, ja Sami, 47, Kaarlalta kysytään, milloin he tekevät töitä, vastaus kuuluu ”sitten, kun lapsilta jää aikaa”. Omassa perheessä on neljä lasta, ja siihen päälle tulevat vielä lasten kaverit, tyttöystävät ja perheen lemmikit, neljä kissaa ja kaksi koiraa. Ainoa oikea tapa reagoida nuorten ilmastonmuutosahdistukseen on lasten tukeminen, sanovat lastenkirjailijat ja neljän pojan vanhemmat Riina ja Sami Kaarla. – Lapset ovat olleet aina ykkössijalla meidän elämässä. Perheen omakotitalossa Helsingin Kulosaaressa käy koulupäivien jälkeen vilske. Tässä kodissa eletään nuorison ehdoilla. Vasta sen jälkeen tulee kaikki muu
Paapominen kantaa Esikoinen Max, 21, on jo muuttanut Aalto-yliopiston opiskelija-asuntoon Espooseen, mutta viettää edelleen paljon aikaa myös Kulosaaressa. – Suomessa oletetaan, että lasten pitäisi olla itsenäisiä jo melkein alakouluikäisinä. Esikoisen vauva-ajasta asti perhe oli asunut itsepiirtämässään, suuressa, kolmikerroksisessa talossa metsän reunassa. Siksi Kaarloilla on tutkittu yhdessä ilmastofaktoja, arvioitu erilaisia lähteitä ja sivustoja, yritetty hakea oikeaa tietoa. Toinen raitaturkki puikahtaa ulos aidatulle pihalle auki jätetystä tuuletusikkunasta. Maxin piti istua päivittäin kolme tuntia bussissa ja junassa pystyäkseen käymään luonnontiedelukiota Helsingissä. – Joku kutsuisi meitä varmaan helikopteritai kaverivanhemmiksi tai muilla ei-niin-mairittelevilla nimillä, mutta olemme aina lähteneet siitä, että haluamme tukea lapsia, Sami täydentää. Helsingissä on enemmän tekemistä, ja pojilla on mahdollisuus tavata enemmän kavereita kuin Siuntiossa. – Meillä oli siellä paratiisi – omat ateljeet ja ihanteelliset työskentelyolosuhteet – mutta lasten takia olimme valmiita muuttamaan. Päätös syntyi lasten ehdoilla ja heitä kuunnellen. Koko perhe listasi etukäteen muuton plussia ja miinuksia, sillä poikien mielipidettä asioihin on kysytty jo pienestä pitäen. Kotona syödäänkin nykyään entistä useammin kasvisruokaa. Poikia on rauhoittanut, kun perhe on miettinyt yhdessä selkeät kohdat, joilla se vaikuttaa hiilijalanjälkeensä. Tai otetaan nyt vaikka ilmastonmuutos: veljessarjan keskimmäiset, Roy, 18, ja Leo, 19, käyvät Torkkelin kuvataidelukiota. Italian malli on enemmän meidän tyyliin, Riina sanoo. – Emme ole Riinan kanssa ikinä kelpuuttaneet En mä tiedä -vastauksia. Tässä työn alla on Shadowhahmo Pet Agents – Varkaan jäljillä -kirjaan. Sami ja Riina ajattelevat, ettei lapsia saa jättää yksin murehtimaan ja stressaamaan. Ti-bot maireana. Pojat osaavat kertoa mielipiteensä ehkä juuri siksi. – Jonkun täytyy pitää nuorten jalat maassa. Vanhempien illat kuluivat usein poikien taksina. Vaikka koti sijaitsi vain 40 kilometrin päässä Helsingistä, julkiset yhteydet toimivat huonosti. Hyvästit satutalolle Kaksi vuotta sitten Kaarlat muuttivat keskeltä Siuntion maaseutua metroradan varteen Helsinkiin. Nyt voi jo sanoa, että päätös muuttaa oli oikea. Olemme kysyneet niin kauan, että saamme tietoa. Paapominen viestii äidin mielestä nuorille vanhempien välittämisestä ja kasvattaa myös lasten empatiakykyä. 12 LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 LM12_s10-15_RiinaJaSamiKaarla.indd 12 LM12_s10-15_RiinaJaSamiKaarla.indd 12 18.11.2019 12:06:00 18.11.2019 12:06:00. Perhe viihtyy Kulosaaressa. Moni nuori tuntuu olevan ahdistukseen asti huolissaan maapallon tilasta. ”Nuoret tarttuvat kirjoihin, joihin he voivat samastua”, sanoo fantasiakirjallisuudesta innostunut Kaj Kaarla. Kuvitus on kirjasta Pet Agents Täältä tullaan lemmikit! Suomessa oletetaan, että lasten pitäisi olla itsenäisiä jo alakouluikäisinä. Siellä mieliä on mustannut viime aikoina ilmastokeskustelu. Kissoista yksi syö parhaillaan lounasta kirjahyllyn päällä, jonne ruokakuppi on nostettu koirilta turvaan. Kun lapset tulivat isoiksi, he kaipasivat mahdollisuutta kulkea itse omiin menoihinsa. Jos joku pojista esimerkiksi soittaa kesken koulupäivän ja valittaa, että päälle tuli väärä takki, isä ei epäröi hypätä autoon ja lähteä viemään lämmintä päällepantavaa jälkikasvulleen. Ei ole realistista ajatella, että lopettaisimme kokonaan lihansyönnin. Sami värittää Riinan piirtämät kuvat Photoshopissa
Muutaman kuvan palautin äidille, Kaj kertoo. Kati-e puhdistaa häkkiä, kuvitus on kirjasta Pet Agents Täältä tullaan lemmikit! LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 13 ›› LM12_s10-15_RiinaJaSamiKaarla.indd 13 LM12_s10-15_RiinaJaSamiKaarla.indd 13 18.11.2019 12:06:43 18.11.2019 12:06:43. Pesemme sen verran pyykkiä, että pojat pysyvät vaatteissa, ja huolehdimme ruokahuollosta, sanoo Sami, joka on perheen kokki. Perheen lemmikit ovat aina siellä missä ihmisetkin. Olin tosi kriittinen, myönnän sen. Riina kysyy, onko kotona erinäköistä kuin aamulla, ja Kajta naurattaa. – Meidät projektit painottuvat aina loppupäähän. Erityisen paljon työaikaa veivät tällä kertaa kuvitukset, sillä Varkaan jäljillä -kirjassa liikutaan laajoissa suurkaupunkimaisemissa. – Lemmikkiagenteissa olemme ottaneet vaikutteita manga-tyylistä, niinpä päähenkilön vaatteet vaihtuvat joka päivä. Lisää tunteita Iltaisin perheen olohuone muuttuu elokuvateatteriksi. Edellisenä päivänä painoon on lähtenyt Pet Agents -nuortenkirjasarjan seuraava osa, ja vanhemmat ovat vihdoin päässeet huoltamaan taloa monen viikon tauon jälkeen. Painoon menoa edeltävinä viikkoina teemme vain välttämättömimmät kotityöt. Kuopus mukana kirjaprojektissa Kello tulee kaksi, ja perheen kuopus, ysiluokkalainen Ka j, 14, palaa koulusta. Vaikka lemmikkiagenttisarja on lukusarja, kirjailijat uskovat näyttäviin kuviin. Katosta laskeutuu valkokangas, ja ikkunoiden eteen vedetään pimennysverhot. – Kävin läpi kaikki ilmeet ja asennot. Nuoret ovat nykyään kiinnostuneita tyylistä. Sohvapöydän ääressä jutellaan, suunnitellaan uusia juttuja ja kirjoitetaan. Idea Japani-henkisyyteen tuli juuri Kajlta, joka on ollut kirjaprojektissa paitsi inspiroijan myös laaduntarkkailijan roolissa. Riina tekee kirjoihin piirrokset, jotka Sami värittää. Nykynuorilla on edeltäviä sukupolvia korkeammat standardit visuaalisuudelle pelimaailman kautta. Riina ihailee animen tunteelliPerhe on miettinyt yhdessä, miten se vaikuttaa hiilijalanjälkeensä. Apua tarjoaa sympaattinen robotti Ti-bot, jonka Kati-e on itse ohjelmoinut. Päähenkilö Kati-e on neuvokas tyttö, joka auttaa ihmisiä heidän lemmikkieläinpulmiensa kanssa. Olohuone kiiltelee vastapuunattuna. "Hyvä kahvi tuoreen pullan kanssa auttaa pääsemään flowtilaan", Riina sanoo. Tällä hetkellä Kaj vanhempineen seuraa yhdessä Vinland Saga animesarjaa
– Olemme aina olleet herkkiä sille, mihin lapsi itse haluaa ohjautua, ja tuemme häntä siinä. Silloin voi myös keskustella tarinasta ja henkilöistä, Kaj sanoo. Sotkun sietäminen liittyy Samin mielestä olennaisesti lapsen innostuksen vaalimiseen. – Nuortenkirja ei voi rajautua vain teini-ikäisiin hahmoihin, Sami sanoo. Pikkutyttö sai tuoda sisälle luonnosta löytämiään jyrsijöitä ja rakentaa niille pesiä, eivätkä lehtorivanhemmat huomauttaneet siivosta. Lasten innostumista pitää vaalia Tiedättehän kodit, jossa lapsi saa jo kaksivuotiaana rikkoa kananmunat taikinaan. – On tosi hauska lukea läheisten kanssa samoja kirjoja. Innostuminen taas vie siihen suuntaan, että löytää oman juttunsa elämässä. Sami kasvoi melko autoritääristen vanhempien kanssa ja on halunnut omien lastensa kanssa toimia eri tavoin: – Vanhemman pitää tunnistaa lapsen oma halu, eikä esimerkiksi ovelasti yrittää ohjata häntä sellaiseen suuntaan, johon vanhempi itse toivoo lapsen menevän. Pääperiaatteet ovat Riinan ja Samin mukaan helpot: ei tuputtamista tai tyrkyttämistä, ei pelaamisen ja lukemisen asettamista vastakkain. Ulkoilemassa Leposaaren rannassa. Riina korostaa myös koulun merkitystä. Jos taikinaan on mennyt munankuoria, ne on noukittu pois. 14 LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 LM12_s10-15_RiinaJaSamiKaarla.indd 14 LM12_s10-15_RiinaJaSamiKaarla.indd 14 18.11.2019 12:06:46 18.11.2019 12:06:46. Heistä se vetoaa lapsiin. Samin vieressä istuu 2-vuotias tsekkoslovakiansusikoira Kira. Lukemaan kahvilaan Kun Kaarlat käyvät kouluvierailuilla, heidän esityksensä nimi on Täsmälääkettä lukukammoon. – Luulen, että merkittävä syy animen suosioon on sen suhtautuminen tunteisiin. Riina ja Sami eivät ole koskaan kavahtaneet lasten tekemää sotkua. Päädyin fantasiaan, koska olen luova tyyppi ja tykkään mielikuvituksesta. Yhdessä lukeminen on ollut tässä perheessä muutenkin tapana. Jos kyse on maalaamisesta, kannattaa unohtaa markettien löysät siveltimet ja pigmenttiköyhät vesivärit ja mennä suoraan ostoksille taidetarvikeliikkeeseen, alun perin kuvisopettajiksi valmistuneet kirjailijat vinkkaavat. Innostusta vaalitaan myös hyvillä välineillä. Nyt ollaan sellaisessa. Siksi Kaarlat ovat aina yrittäneet ostaa pojilleen hyvät urheiluja harrastusvälineet, vaikka se on vaatinut säästöä muualla. – Tunteita tarvitaan, koska niiden kautta lapsi voi samastua henkilöihin ja oppia empatiaa. – Saimme jokainen valita itse jonkin kirjasarjan. Edellisiltana katsotussa jaksossa päähenkilön isä kuoli, ja poika kävi läpi ensin surun ja sitten vihan. Suomalaisissakin nuorten kirjoissa tarvittaisiin enemmän tilaa tunteille ja erityisesti negatiivisiksi koetuille tunteille, kuten kateellisuudelle, Riina sanoo. Arttu Tirttu ja aave -kirjassa päähenkilö Jimi tutustuu Alzheimeria sairastavaan pappaan. Riinan omassa lapsuudenkodissakaan ei kavahdettu sotkua. – Silloin äiti ei voi karata kesken session pyykkikasojen luo tai poika pelikoneen äärelle, Riina sanoo nauraen. Vielä alakouluikäisinä pojilla oli tapana rakentaa majoja joka puolelle kotia, eikä rakennelmia ikinä purettu iltaisin, vaan ne saivat jäädä paikoilleen päiväkausiksi. Miten kirjailijaperheessä on ratkaistu omien lasten lukemiseen innostaminen. Suosittelin Magisterium-sarjaa isällekin, ja luimme sen yhdessä, Kaj kertoo. – Pienten kanssa leipominen tietää vanhemmille vaivaa – jauhoja on kaikkialla – mutta se on lapselle osoitus vanhemman arvostuksesta, Sami sanoo. Kajta puraisi lukukärpänen, kun hänen äidinkielenopettajansa esitteli lukemista kiinnostavalla tavalla kasiluokalla. Riina ja Kaj lukivat hiljattain samaan aikaan Paahde-nuortenromaanin. Kajn sylissä on 9-vuotias portugalinvesikoira Patu. Esimerkiksi Arttu Tirtussa, Kaarlojen toisessa nuortenkirjasarjassa, toden tuntua luodaan eri-ikäisillä henkilöhahmoilla. Kaarlat ovat päättäneet, että tulevissa kirjoissa näytetään tunteita vielä isommin kuin ennen. – Lapsille pitää antaa samat työvälineet kuin aikuisille, muuten luomisinto kuolee. suutta: tarinoissa ei pelätä voimakkaitakaan tunteita. Välillä lukemaan on menty kahviloihin, mikä on osoittautunut hauskaksi tavaksi kirjallisuudesta nauttimiseen. Kaarlat uskovat myös elämänmakuisuuteen. Piirtämisestä innostuneelle Kajlle ostettiin kaksi vuotta sitten tietokoneeseen piirtonäyttö ja ammattipiirtäjien ohjelmat
LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 15 LM12_s10-15_RiinaJaSamiKaarla.indd 15 LM12_s10-15_RiinaJaSamiKaarla.indd 15 18.11.2019 12:06:50 18.11.2019 12:06:50. Mutta on isoissa lapsissakin puolensa. Kaarlat ovat saaneet kuulla kiitosta rennosta kodistaan: teillä ei ole liian siistiä, ei ole jäykkää, teillä saa tehdä asioita, eikä teillä ole ohjelmoitua tai valmista. Aikuisten tuki on tosi tärkeää nuorille, muidenkin kuin omien vanhempien, Sami sanoo. Se on Ovi auki -periaate. – Meillä ei ole ikinä ollut taloudellisesti mahdollisuutta matkusteluun, mutta lounaat ovat hauska tapa käydä pienillä makumatkoilla. On vielä yksi periaate, joka on keskeisessä osassa Riinan ja Samin vanhemmuudessa. Riina sanoo kaipaavansa välillä sitä, kun lapset olivat pieniä ja yhteys heidän ajatuksiinsa oli koko ajan avoimena. – Vaikka olisi kuinka kiire jonkin työn tai puuhan kanssa, siinä kohtaa on pysähdyttävä. Jos silloin ei ole kuulolla, voi kulua kuukausikin, ennen kuin ovi on taas seuraavan kerran auki. Silloin on aikaa jutella ja kuulla toisen ajatuksia. Teinin kanssa lounastreffeille – Vanhempana mietin välillä, olenko tehnyt riittävästi lasten eteen tai olisiko pitänyt tehdä jotain toisin, mutta sitten ajattelen, että jotain olemme tehneet oikein, koska myös nuorten kaverit viihtyvät meillä, Riina sanoo. Muutkin Kaarlojen pojat ovat löytäneet omia vahvuuksiaan: Roy musiikin ja DJ-hommat, Max ohjelmoinnin ja Leo 3D-mallinnuksen. . Riina on huomannut, että kanavan auki pitäminen kasvaviin tyyppeihin onnistuu vain lapsen ehdoilla. Eli jos murrosikäinen tai melkein-aikuinen tulee hänen viereensä ja alkaa puhua omista asioistaan, hän on aina valmis tipauttamaan kaiken muun siihen paikkaan ja olemaan läsnä. Meillä ei ole taloudellisesti mahdollisuutta matkustella, mutta lounaalla käydään pienillä makumatkoilla. Heidän kanssaan pääsee vaikkapa lounaalle. – Turvallinen, lämmin välittäminen on meidän tapamme olla, oli kyseessä sitten oma lapsi tai tämän kaveri. Äiti saattaa sopia lukiolaisen kanssa treffit hyppytunnille. Pojatkin nauttivat uusien ravintoloiden testaamisesta
RISKI AUTISMIIN pitäisi kartoittaa jo neuvolassa M O ST PH O TO S LM 11/2019 s23-25 16 LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 LM12_s16-19_Tutkitut.indd 16 LM12_s16-19_Tutkitut.indd 16 14.11.2019 12:20:21 14.11.2019 12:20:21. AISTIHERKKYYDET JA VELJEN TAI ISÄN AUTISTISET PIIRTEET AUTTAVAT TUNNISTAMAAN LAPSET, JOILLA ON KOHONNUT RISKI AUTISMIKIRJON HÄIRIÖLLE. ANTTI VANAS TUTKITTUA TIETOA A utismikirjon häiriö on vahvasti perinnöllinen oireyhty mä, jonka oirekuva koostuu pulmista sosiaalisen kom munikaation valmiuksissa ja käyttäytymisessä. Heillä ongelmien vai keusasteen vaihtelu liittyi molempien vanhempien autismi piirteisyyteen. An epidemiological and clinical study tarkastettiin Oulun yliopistossa mar raskuussa. Myös muilla kuin autismikir jon lapsilla aistipoikkeavuudet olivat yhteydessä heikenty neeseen sosiaaliseen toimintakykyyn. Tulokset kertovat, että lap sen aistiherkkyydet sekä hänen isänsä tai veljensä autistiset piirteet auttavat tunnistamaan lapset, joilla on kohonnut riski autismi kirjon häiriölle. Samoin pitäisi toimia niiden lasten suhteen, joiden isällä tai vel jellä tiedetään olevan au tismikirjon häiriö tai autistisia piirteitä. Tutkimuksiin usein vasta kouluiässä. Autistiset piirteet ja aistipoik keavuudet kartoitettiin koko naisesta 8vuotiaiden ikäluo kasta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Yhteys ei ulottu nut autististen lasten siskoihin tai äiteihin. Tutkimuksessa setvi tään lasten aistipoikkeavuuksien ja heidän perheenjäsentensä autismipiirteisyy den yhteyttä lapsen autismipiirtei syyteen. Nämä lapset ohjautuvat tutkimuksiin usein vasta kouluiässä sosio emotionaalisten pulmien vuoksi. Jussilan mielestä autismin riskistä kertovat aistipoikkea vuudet tulisi kartoittaa jo neuvolassa, ja riskilasten sosiaalisen toimintakyvyn kehi tystä pitäisi seurata osana neuvolan yleis tä kehitysseurantaa. Katja Jussila etsi väitöstutkimuksessaan keinoja autistis ten piirteiden tunnistamiseen. Autistiset piirteet voivat heikentää lapsen sosiaalista toimintakykyä silloinkin, kun varsinaisen häiriön diagnoosikynnys ei ylity. Las ten ja heidän perheenjäsen tensä autismipiirteisyyt tä kartoitettiin perheaineis toissa, joissa oli sekä autis mikirjon että eiautismikir jon lasten perheitä. Jussilan väitös On the autism spectrum. Recognition and assessment of quantitative autism traits in high-functioning school-aged children. Autististen piirteiden tunnistaminen voi olla vaikeaa, jos lapsi on älykkyydeltään iänmukaisesti kehittynyt. Autismikirjon lasten veljillä ja isillä esiintyi merkitsevästi enem män autistisia piirteitä kuin vertailuryhmän pojilla ja näiden isil lä. Autismikirjon lap silla autismin vai keusaste kytkeytyi kuuloyliherkkyyteen ja isän autismipiirteisyyteen
The Notion of Mimetic Subject Formation in Philippe Lacoue-Labarthe’s Philosophy and its Relevance to Digital Gameplay hyväksyttiin Jyväskylän yliopistossa lokakuussa. Pelin olemusta eivät kuitenkaan määritä pelihahmot ei vätkä komeat maisemat vaan tietokoneen toimintaperiaate ja pelin algoritmit. Pulmasta selvitään, kun konetta käyt tävä ihminen pilkkoo lauseet lyhemmiksi ja yksinkertaisem miksi. On myös ennalta määrättyjen algoritmien oh jaamia pelejä, joiden ohjelmointi pakottaa pelaajan tietynlai seen toimintaan. Jotkut pe litutkijat sanovatkin tietokonepelin pelaavan pelaajaa siinä missä pelaaja pelaa peliä. Syntyy ristiriitainen tilanne: saavuttaakseen pelin hallin nan pelaajan on annettava pelin hallita itseään. Kalmanlehdon väitös Beyond the Figure. Pelaajakaan ei pyri samastumaan pelihahmoon vaan pelin rakenteen edellyttämään toimijuuteen, Johan Kalmanlehto toteaa väitöksessään. Olennaista on se, mitä peli sallii pelaa jan tehdä ja millä tavoin. Peli pelaa pelaajaa. M O ST PH O TO S LM 11/201 s.23-25 LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 17 ›› LM12_s16-19_Tutkitut.indd 17 LM12_s16-19_Tutkitut.indd 17 14.11.2019 12:20:31 14.11.2019 12:20:31. Pelit, jotka antavat tilaa pelaajan improvisaatiolle, mah dollistavat toimijuudella leikkimisen ja erilaisten roolien ko keilemisen. Tietokonepelaaminen MUOVAA IDENTITEETTIÄ Tietokonepelin silmiinpistävin osa on sen visuaalinen ulko asu. Tutkijan mukaan pelaa minen ilmentää laajemminkin olemassa oloa yhteiskunnassa, jossa tietokoneiden käyttö on arkipäivää ja algoritmit ohjaa vat ihmisten toimintaa heidän sitä tiedostamatta. Kun konekääntäjä ei pääse enää pitemmälle ihmistä vas taan, ihmisen on mentävä konetta vastaan. Kalmanlehto tarkastelee väitöstutkimuksessaan tietoko nepelaamisen tapaa tuottaa digitaalis ta identiteettiä. Tämä voi tulevai suudessa vaikuttaa kielen kehitykseen. Tilannetta voi ehkä verrata automaattiseen kielenkääntä miseen. Yksinkertaisista lauseista konekääntäjä selviää hy vin, mutta monimutkaisemmista se tuottaa käännökseksi pelkkää sekasotkua
Mukana on mm. Isisin hallitsema, kalifaatiksi kutsuttu alue oli suurimmillaan Ison-Britannian kokoinen ja siellä asui 10 miljoonaa ihmistä. . Pöksyjä voitaisiin lainata vanhemmille neuvolasta, ja mittaustulokset voidaan analysoida verkkopalvelun avulla. Se vaikutti myös heidän ideologiansa kehittymiseen. Yksi syy naislähtijöiden suureen määrään oli se, että lähteminen tehtiin heille helpoksi. Kirjan tekstit ovat syntyneet Lastensuojelun Keskusliiton järjestämissä, Elina Hirvosen vetämissä kirjoittamistyöpajoissa. Heidän lapsuuttaan ja nuoruuttaan leimasivat Yhdysvaltain julistama sota terrorismia vastaan ja siitä seurannut muslimien stigmatisointi. Sen arvioidaan houkutelleen riveihinsä 40 000 kannattajaa eri puolilta maailmaa. Isis hallitsi osia Syyriasta ja Irakista vuosina 2014–2019. Imeväisen aivorytmit: Älyvaatteista laskennalliseen analyysiin ja hoidon monitorointiin -hanke koostuu Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Turun yliopiston tutkimusryhmistä. Vanhatalon mukaan hengitysrytmi ja sen tasaisuus ovat erittäin hyviä lapsen unitilojen mittareita. WSOY & Lastensuojelun Keskusliitto, 2019 Joululahjavinkki! Tarjoushinta Lastensuojelun Keskusliiton verkkokaupassa (25 € + postituskulut) 2.-13.12. Tie, jolla käännös tehtiin, ei ollut helppo ja käännös itsessään oli elämäni vaikeimpia. Naisia taas motivoi nimenomaan ideologia ja sen varaan rakennettu tulevaisuuskuva. Läntisen median välittämää synkkää Isis-kuvaa pidettiin propagandana, ja tapahtumia alettiin seurata sosiaalisen median kautta. 40 % suomalaisista vanhemmista on sitä mieltä, että heidän vauvansa nukkuu huonosti. TE RV ATU TK IM U SO H JE LM A Pöksyt lainaan neuvolasta. Naisten rekrytointi oli Isisille tärkeää, ja sii hen panostettiin paljon. Naiset olivat lähtiessään yleensä vähän alle tai yli 20-vuotiaita. Tämän asian tutkijat jättävät toistaiseksi arvailujen varaan. Mitä sitten tehdään, kun vauvan öiset hengitysliikkeet on rekisteröity ja analysoitu. Nuorten naisten rekrytointiin panostettiin. Lia tutki tuhannen eurooppalaisen Isis-naisen rekrytointia ja heidän roolejaan terroristijärjestössä Syyriassa. Unipöksyjen avulla voidaan selvittää, millainen hengitys tai liikehdintä on normaalia ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota. Some tarjosi myös suoran yhteydenpidon Isisiin jo liittyneisiin naisiin. Käytännössä unipöksyt toimivat pienellä hengitystä mittaavalla sensorilla, joka on kiinnitetty pöksyjen vyötärölle navan alapuolelle. tekstiili-insinöörejä, lääkäreitä, matemaatikkoja, fyysikkoja ja tekoälyn ammattilaisia. Miesten taustalta löytyi rikkinäisiä koteja, rikollisuutta ja psyykkisiä häiriöitä. välisenä aikana. www.lskl. /verkkokauppa Lue myös: Tarinoita lastensuojelusta -blogi https://lapsenmaailma. Heillä oli usein tarkkoja suunnittelemia islamilaisen valtion rakentamisesta ja sen toiminnasta useiden sukupolvien päähän. Algoritmi tunnistaa syvät ja pinnalliset univaiheet ja tulkitsee hengityksen muutoksia. Pelkästään hengitystä tarkkailemalla voidaan nähdä varsin hyvin lapsen syvät ja pinnalliset univaiheet. Hengitysliikkeen tieto siirtyy Bluetooth-yhteyden kautta älykännykkään, josta data siirretään tekoälyn analysoitavaksi. ISIS-NAISILLA VAHVEMPI VAKAUMUS kuin miehillä Isis-järjestön riveihin lähteneet nuoret eurooppalaisnaiset eivät olleet viattomia jihadistimorsiamia vaan vahvan vakaumuksen motivoimia toimijoita, väittää Oslon yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Brynjar Lia norjalaisessa Kilden-verkkolehdessä syyskuussa julkaistussa artikkelissa. Pelkkä tiedonkeruu tuskin kuitenkaan auttaa vauvoja ja vanhempia navigoimaan kohti Höyhensaaria. Norjassa vankilatuomiota istuvia entisiä Isis-taistelijoita haastatelleen tutkija David Hansenin mukaan Isisiin liittyneet miehet olivat yleensä naisia vähemmän ideologisesti motivoituneita. Unipöksyistä ja tekoälystä apu VAUVAN UNIONGELMIIN Valvovat ja vanhempiaan valvottavat vauvat ovat yleinen pulma: n. Vauvan unen tiedetään häiriytyvän monenlaisten sairauksien vuoksi. Jokaisen tarina on erilainen, mutta kaikilla heistä on kokemuksia, joita ei lapsen tulisi kohdata. Silti he ovat ponnistaneet eteenpäin kohti itsensä näköistä elämää. Helsingin yliopiston kliinisen neurofysiologian professorin Sampsa Vanhatalon johtamassa RIB-tutkimushankkeessa kehitetyt unipöksyt voivat kehittäjiensä mukaan tuoda apua vauvan unettomuuteen ja vanhempien ahdinkoon. Naisten rekrytoinnista vastasivat yleensä toiset naiset, mutta myös somedeittailu Isis-miesten kanssa tuotti tulosta. Syyriaan lähdettiin pikemminkin kuolemaan aatteen puolesta kuin rakentamaan parempaa maailmaa. M O ST PH O TO S Sanat jättivät jäljet, mutta päätin, etten anna toisten sanojen määrittää sitä, mitä minusta voi tulla. “ “ “ “ LM 11/2019 s23-25 18 LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 LM12_s16-19_Tutkitut.indd 18 LM12_s16-19_Tutkitut.indd 18 18.11.2019 12:14:45 18.11.2019 12:14:45. Minä jaksan tämän päivän – Tarinoita lastensuojelusta Tässä kirjassa äänessä ovat nuoret lastensuojelun asiakkaat. Unipöksyjen ja tausta-algoritmin kokonaisuudesta on valmistumassa tulevan talven aikana kenttätyöhön soveltuva prototyyppi. Myös äidin hyvinvointia häiritsevät tekijät, kuten masennus, vaikuttavat asiaan. /blogit/tarinoitalastensuojelusta/ Nyt lastensuojelu merkitsee minulle U-käännöstä. Miehet radikalisoituivat nopeasti, ja ideologiaan tutustuminen jäi pinnalliseksi
WSOY & Lastensuojelun Keskusliitto, 2019 Joululahjavinkki! Tarjoushinta Lastensuojelun Keskusliiton verkkokaupassa (25 € + postituskulut) 2.-13.12. Tie, jolla käännös tehtiin, ei ollut helppo ja käännös itsessään oli elämäni vaikeimpia. Jokaisen tarina on erilainen, mutta kaikilla heistä on kokemuksia, joita ei lapsen tulisi kohdata. välisenä aikana. “ “ “ “ LM 11/201 s.23-25 LM12_s16-19_Tutkitut.indd 19 LM12_s16-19_Tutkitut.indd 19 14.11.2019 12:20:39 14.11.2019 12:20:39. Kirjan tekstit ovat syntyneet Lastensuojelun Keskusliiton järjestämissä, Elina Hirvosen vetämissä kirjoittamistyöpajoissa. /verkkokauppa Lue myös: Tarinoita lastensuojelusta -blogi https://lapsenmaailma. Minä jaksan tämän päivän – Tarinoita lastensuojelusta Tässä kirjassa äänessä ovat nuoret lastensuojelun asiakkaat. Silti he ovat ponnistaneet eteenpäin kohti itsensä näköistä elämää. Sanat jättivät jäljet, mutta päätin, etten anna toisten sanojen määrittää sitä, mitä minusta voi tulla. www.lskl. /blogit/tarinoitalastensuojelusta/ Nyt lastensuojelu merkitsee minulle U-käännöstä
Finnejä, hikeä, verta ja Murrosiän merkit ja niistä puhuminen voivat hämmentää sekä lasta että vanhempaa. ANU VALLINKOSKI | KUVITUS MARIA VILJA kasvu 20 LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 LM12_S20-23_Murrosika.indd 20 LM12_S20-23_Murrosika.indd 20 13.11.2019 9:38:11 13.11.2019 9:38:11. Lasta ei kuitenkaan pitäisi jättää yksin, kun hän miettii muuttumistaan
Näin oman kehon muuttuminen ei tule hämmentävänä yllätyksenä. Alakoululaiselle on alkanut ilmaantua murrosiän merkkejä. Raisa Cacciatore ja Johanna IngmanFriberg: Pipunan ikioma napa (Lasten Keskus 2019) . Lapset ja nuoret suhtautuvat kehonsa muuttumiseen kovin eri tavoin: yksi voi olla ylpeä, toinen hämmentynyt tai häpeissään, kolmas ahdistunut ja neljäs ärsyyntynyt, kun muutokset tulevat omasta mielestä liian myöhään. Vaikka keskustelut olisivat jostain syystä lykkääntyneet, ei niitä kannata jättää kokonaan käymättä. Väestöliiton tuottamalla sivustolla mm. I han yhtäkkiä oma lapsi onkin kasvamassa nuoreksi. Pitäisiköhän murrosiän muutokset ottaa puheeksi. Osa häpeilystä tulee yhteiskunnan ilmapiiristä. Lapselle on hyvä antaa aikaa ja palata aiheeseen vaikkapa vähän myöhemmin. Siloiselle iholle nousee finnejä, ja pyykkikorissa haisee vahva hiki. . – Väkisin ei kannata alkaa luennoida. seksuaalisuuden sanakirja sekä tietoa murros ikäisen vanhemmille ja teineille: > www.hyvakysymys.fi . Elina Hermanson: Oonks mä normaali. Jos lapsi kiinnittää vaikkapa saunassa huomiota äidin rintoihin tai isän karvoihin, voi kertoa, että tytöille kasvaa rinnat ja kaikille tulee karvoja. Esiteini voi suhtautua torjuvasti vanhemman keskustelunaloituksiin. Siinä on onneksi menty viime aikoina parempaan suuntaan. Voi sanoa, että lapsi saa tulla kysymään, jos joku asia mietityttää, Sinnemäki sanoo. Perhesuhteiden asiantuntija Milla Sinnemäki Väestöliitosta kannustaa juttelemaan puberteetista mieluummin hieman liian aikaisin kuin kovin myöhään. Ylpeyttä ja häpeää Murrosiän kynnyksellä esiteini voi suhtautua torjuvasti vanhemman tai muun huoltajan keskustelunaloituksiin. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainpuhelin: > 0800 92277 ›› LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 21 LM12_S20-23_Murrosika.indd 21 LM12_S20-23_Murrosika.indd 21 13.11.2019 9:38:17 13.11.2019 9:38:17. Tai kun äidillä on kuukautiset, voi kertoa, mistä on kyse. Niistä ei ole niin helppo puhua. Raisa Cacciatore ja Erja KorteniemiPoikela: Rakkaus, ilo, rohkeus – Seksuaalisuuden portaat (Minerva 2019) . TIETOA Luettavaa aiheesta mm.: . Mitä vanhemmaksi lapsi tulee, sitä seikkaperäisemmin asioista voi kertoa. Nuoren oma kirja (Tammi 2010). Muutokset liittyvät paljon niihin kaikkien yksityisimpiin ja intiimeimpiin paikkoihin. – Häpeä on tavallaan ihan ymmärrettävä tunne. – Kehon muuttumisesta voi puhua jo ihan pienten lasten kanssa
22 LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 LM12_S20-23_Murrosika.indd 22 LM12_S20-23_Murrosika.indd 22 13.11.2019 9:38:17 13.11.2019 9:38:17. Heillä on oikeus saada tietää, mitä heidän keholleen tapahtuu. Myös muunsukupuolisen lapsen kysymykset ja huolet voivat olla aikuiselle vaikeita. Alila kertoo huomanneensa, että oppilaat uskaltavat kysellä enemmän, jos tunnit pidetään vain tyttöjen tai poikien kesken. Murrosiän mukanaan tuomat muutokset ovat yksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimen kestoaiheita. Miten ottaa puheeksi. Etenkin jos on vähän edellä tai jäljessä, voi tulla epävarma olo. Hänen mukaansa oppilaiden lähtötiedot vaihtelevat paljon. – Jos vastakkaisen sukupuolen muutokset eivät ole itselle tuttuja, kannattaa aikuisen paneutua niihin. Koulun opit Peruskoululaiset saavat oppia oman kehon muutoksista ja murrosiästä viidennellä luokalla, kun biologian oppitunneilla paneudutaan ihmisen biologiaan, anatomiaan ja lisääntymiseen. Alila pitää tunnit yleensä erikseen tytöille ja pojille, vaikka molempien tunneilla käsitellään samat asiat. Olisi hyvä, että jokaisella murkkuikäisellä olisi joku arkinen aikuinen, jolta voisi kysyä mitä vain ja milloin vain. Osa on keskustellut murrosiästä vanhempiensa kanssa avoimesti, mutta osa kuulee asioista murkkutunnilla ensimmäistä kertaa. Esimerkiksi tytöille jaan kuukautissuojapaketin ja kerron, miten usein terveysside tai tamponi pitää vaihtaa. Apuun voi pyytää myös jonkun muun läheisen aikuisen. He suorastaan janoavat tietoa, Pöytyällä kahdessa koulussa työskentelevä kouluterveydenhoitaja ja seksuaalineuvoja Tarja Alila sanoo. – Tärkeintä on olla hyväksyvä. Keskustelun voi laittaa alulle myös lainaamalla lapselle kirjastosta murrosikää käsittelevän kirjan tai lähettämällä hänelle linkin aihetta käsitteleville nettisivuille. – Ihan kädestä pitäen mennään. – Varsin tavallinen kysymys alkaa sanoilla ”onko normaalia, että…” Kehitys murrosiässä on kovin yksilöllistä, ja lapset ja nuoret vertaavat omaa kehitystään muihin. Kaikki tuki, minkä siihen voi saada, on tarpeen. Mitä nuoret itse ajattelevat. Alila kertookin pohtineensa, että puberteetista voisi puhua jo neljännellä luokalla, sillä etenkin tyttöjen fyysiset muutokset ovat aikaistuneet. – YouTuben ja Googlen kautta voi löytää mitä tahansa, jotain ikävääkin. Kouluterveydenhoitajan mukaan murrosiän muutosten käsittelyä ei pitäisi jättää vain koulun kontolle. Joskus on helpompaa puhua rennon tekemisen lomassa. Tarja Alila tähdentää, että kouluterveydenhoitajaan voi olla yhteydessä aina, jos jokin murrosiässä tai muutoksissa huolettaa. – Murrosikä on lapsille ja nuorille valtava juttu, koska niin moni asia muuttuu. 11-vuotiaat käyvät myös terveystarkastuksessa, jossa murrosikä nousee yleensä puheeksi. Jos aihe on vieras, voi siitä ottaa selvää. Parin päivän päästä voi kysyä, herättikö kirja tai nettiteksti jotain ajatuksia. Jos 15-vuotiaalla ei näy vielä mitään merkkejä, on syytä olla yhteydessä terveydenhoitajaan tai lääkäriin. – Oppilaat odottavat murkkutunteja innolla. Osalle oppilaista murkkutunnin asiat ovat kaukaista tulevaisuutta, osalle jo täyttä totta. Jos kasvokkainen keskustelu tuntuu vaikealta, asiasta voi myös viestitellä. Kouluterveydenhoitajat pitävät vitosille murkkutunteja, joilla käsitellään muun muassa murrosiän fyysisiä ja henkisiä muutoksia, turvataitoja sekä mediaa ja seksuaalisuutta. Lapsen kanssa olisi hyvä jutella sekä tyttöjen että poikien muutoksista ja nostaa esille myös tilanne, jossa biologinen sukupuoli ei tunnu omalta. Sinnemäki nostaisi esiin myös itsetyydytyksen. Muutoksista voi vaikka lukea yhdessä lapsen kanssa, jos se tuntuu luontevalta. Näytän myös, miten side kierretään rullalle ennen sekajäteroskikseen heittämistä. – Vaikka toisen sukupuolen muutokset tai muunsukupuolisuus eivät lasta koskisikaan, lisäävät tällaiset keskustelut yleistä ymmärrystä. Kuukautisten ja siemensyöksyjen lisäksi tutuksi käyvät muun muassa rintojen ja kivesten kasvu, äänenmurros, ihon rasvoittuminen ja hienhajun kitkeröityminen. Isovanhempi tai vaikkapa kummitäti tai -setä saattaa olla oikein hyvä juttukumppani. Fyysisistä muutoksista jutteleminen voi tuntua aikuisestakin hankalalta. Vanhempi ja lapsi voivat käydä myös yhdessä vaikkapa terveydenhoitajan pakeilla. Ei tiedä, miten ja milloin asian ottaisi puheeksi. Moni haluaa vahvistuksen sille, että kaikki on hyvin ja oma kehitys etenee niin sanotusti normaalisti, MLL:n auttavasta puhelimesta ja nettipalveluista vastaava suunnittelija Heidi Holappa sanoo. Tavallisesti murrosiän ensimmäiset merkit ilmaantuvat 8–15 ikävuoden välillä. Milloin vain ja mitä vain Kehon muuttumisen käsittelyä ei pitäisi jättää vain koulun ja netin varaan. – Aina kannattaa kuitenkin tähdentää, että lapsi voi kysyä myös omalta vanhemmaltaan tai huoltajaltaan. – Joskus on helpompaa puhua rennon tekemisen lomassa. Tytöt saavat kuulla poikien öisistä siemensyöksyistä ja pojat kuukautisista. Vaikkapa ruokaa laitettaessa, automatkalla tai saunan lauteilla, Sinnemäki vinkkaa. Vaikkei aiheesta kovin yksityiskohtaisesti puhuisikaan, olisi hyvä kertoa lapselle, että itsetyydytys on ok ja itseen kannattaakin tutustua. Samat kysymykset ja teemat toistuvat murkkuikäisten puheluissa vuodesta toiseen. Isältä tyttärelle, äidiltä pojalle Yksinhuoltajaisästä voi tuntua kiusalliselta puhua kuukautisista tyttärelleen; samoin siemensyöksyistä kertominen voi saada sekä äidin että pojan kiemurtelemaan nolostuksesta
– Joskus taustalla on huolta vanhempien suhtautumisesta. Etenkin varhain tai myöhään kehittyvät voivat joutua kaveripiirin erityisen huomion kohteeksi, mikä ei tunnu aina hyvältä. Yölliset siemensyöksyt alkavat . Joskus takana on kiusaamista. Kuukautiset alkavat . Rinnat alkavat aristaa ja kasvaa . – Vitsailu on lapsille ja nuorille luontainen tapa lähestyä vaikeita asioita. Häpykarvoitus alkaa kasvaa . Iho rasvoittuu ja hiki alkaa haista . Muun sukupuolisilla tai translapsilla ja -nuorilla puolestaan korostuu kehodysforia eli ristiriita oman sukupuoli-identiteetin ja syntymässä määritetyn sukupuolen välillä. Päivystäjät myös antavat soittajille paljon faktatietoa fyysisestä kehityksestä ja seksuaalisuudesta. MURROSIÄN FYYSISET MUUTOKSET Muutosten ajankohta vaihtelee. Mikä on normaalia. Pituuskasvu kiihtyy . Pää, kädet ja jalkaterät kasvavat . Pituuskasvu kiihtyy . Keskusteluyhteys omiin vanhempiin voi olla huono. Kivekset suurenevat . TYTÖT . Kuukausittain hieman alle 1 200 lasta ja nuorta soittaa Lasten ja nuorten puhelimeen. Paino lisääntyy ja lihakset alkavat kasvaa . Heidän pituuskasvunsa voi jatkua vielä varusmiesiässä. . Häpykarvoitus alkaa kasvaa . Oppilaat odottavat murkkutunteja innolla. Poikia askarruttavat etenkin karvoituksen kasvaminen, äänenmurros ja peniksen koko. LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 23 LM12_S20-23_Murrosika.indd 23 LM12_S20-23_Murrosika.indd 23 13.11.2019 9:38:19 13.11.2019 9:38:19. Valkovuoto alkaa . – Ihan vain kuunteleminen ja kunnioittava kohtaaminen on tärkeää. MLL:n puhelinpalvelussa lasten ja nuorten puheluihin vastaavat koulutetut päivystäjät. Se päivystää ma–pe klo 14–20 sekä la– su klo 17–20. Parranalku ilmaantuu Varhain tai myöhään kehittyvät voivat joutua erityisen huomion kohteeksi. Aroistakin aiheista on helppo jutella. Joillakin ensimmäiset merkit ilmaantuvat 8-vuotiaina, joillakin 15-vuotiaina. Tavallista on, että juuri ensimmäiset kuukautisensa saanut tyttö soittaa kysyäkseen, mitä pitää tehdä ja miten voisi toimia, jottei kukaan saisi tietää. Hetken keskustelun jälkeen alkujännitys yleensä laantuu ja käy selväksi, että kuukautisten alkamisesta voi huoletta kertoa vanhemmilleen. Pituuskasvu hidastuu ja loppuu . Nuorimmilla soittajilla on usein mielessään jokin tietty kysymys tai he saattavat aloittaa puhelun vitsaillen. Vitsin varjolla on helpompi kysyä oikeastikin mieltä painavaa asiaa, Holappa sanoo. ikävuoden välillä. . Lantion kaari muotoutuu, reisiin ja pakaroihin alkaa kertyä rasvaa. Lasten ja nuorten puhelimeen saa soittaa anonyymisti, sillä nimettömyys laskee soittamisen kynnystä. Myös fyysisten muutosten aikajärjestys ja tahti voivat vaihdella. Mitä vanhempi soittaja on, sitä keskustelevampi sävy puhelussa yleensä on. Lasten ja nuorten puhelimen numero on 116 111. Poikien murrosikä alkaa yleensä hieman myöhemmin. MLL:lla on myös lapsille ja nuorille tarkoitettu chat ja nettikirje. Tytöt kysyvät eniten rintojen kasvusta ja kuukautisten alkamisesta. Ääni madaltuu . Joskus nuorelle merkitsee paljon jo se, että saa sanoa jonkin pitkään mietityttäneen asian ensimmäistä kertaa ääneen. -kysymys toistuu usein. Yleensä tyttöjen muutokset tapahtuvat 8. Iho rasvoittuu ja hiki alkaa haista . Pää, kädet ja jalkaterät kasvavat . Hänen mukaansa puheluista välittyy monenlaisia tunteita, kuten hämmennystä, häpeää ja hätäännystä. Joskus vanhemmat voivat suhtautuvat transnuoreensa torjuen. Yksi käy läpi kaikki muutokset parissa vuodessa, toinen viidessä. Pituuskasvu hidastuu ja loppuu POJAT . ja 16. Penis alkaa kasvaa
perinne Otsikko Ingressi 110 lapsen KASTEMEKKO Oman esikoisen pukeminen suvun kastemekkoon kahdeksan vuotta sitten oli Johanna Talolle herkkä hetki. Samassa mekossa kastettiin Johannan isoisoäiti Kerttu Snellman vuonna 1886. HANNELE NIEMI | KUVA PAULA MYÖHÄNEN 24 LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 LM12_s24-25_Kastemekko.indd 24 LM12_s24-25_Kastemekko.indd 24 18.11.2019 12:19:46 18.11.2019 12:19:46
Matildan kastepäivänä ajatuksissani olivat etenkin suvun vahvat naiset. Vanhemmilleen lapsi annetaan vain lainaksi. Johanna oli aikoinaan mekon 47. . Lähes tasan 132 vuotta myöhemmin samassa mekossa kastettiin Johanna Talon sisarentytär. Miten iloisia he olisivat tästä pienestä tytöstä! Tuntui, että mekon kautta heihin syntyi taas uusi yhteys. K astemekko on kulkenut Snellmanin suvussa jo 133 vuotta, ja siinä on kastettu 110 lasta. Lasten hartioille lastataan nykyään hirveän paljon vastuuta, kun koulussakin ollaan luopumassa kristillisestä kasvatuksesta. Johanna ja Timo Talon esikoisen, Matilda Liisi Alexandran, perintömekon käyttäjänumeroksi tuli 97, ja Elias-kuopuksen numero oli 102. Vastuuseen kuuluu myös mekossa kastettujen nimilistan ylläpito. Siellä, lähes kodin naapurissa, vietettiin hänen esikoisensa ristiäisiä helmikuussa 2011. Johanna sai kunniatehtävän äidiltään. Oli kova pakkanen. Johannasta näinä elämän keskeisinä, herkkinä hetkinä lapsi pääsee osaksi kahta perhettä: mekon kautta menneiden sukupolvien ketjuun ja kasteen myötä taivaalliseen syliin. Hänen raskaat sotakokemuksensa lottana etulinjassa saivat ymmärtämään isänmaallisuuden arvon. . Matildan ristiäisissä Johanna lauloi siskonsa kanssa Pekka Simojoen laulun Onnellinen tyttö, jonka sanat koskettivat: ”Voi kuinka tahtoisin muistaa sen: hetkeksi vain sinut syliini sain, lapsi rukousten.” . Minut kastoi isä, mikä oli minulle pikkutyttönä erityisen tärkeää. Silti meistä useimmilla ovat perintönä kulkeneet iltarukous ja lasten puolesta rukoilevat mummot. . Isoäiti ohjasi minua kulttuurin pariin, muistan aina oopperan väliajalla nauttimamme teet ja leivokset. . Kaste tuo turvan, kun vanhemmat eivät voi koko ajan suojella lastaan. Johanna Talosta uskosta puhuminen on suomalaisille tabu. Perintömekko pestään vain tarvittaessa hellästi Marseille-saippualla ja silitetään varoen. K erttu Snellmanin tytär Brita Reunala oli Johannan isoäiti, jonka tarinat innostivat vaalimaan sukuperintöä. Mitä pahaa seuraa siitä, että lapsi kastetaan. Koen, että kasteessa Jumalan perheeseen liitetty lapsi on suojassa, tapahtui mitä tahansa. Syyksi on nähty lisääntynyt kirkosta eroaminen, mutta myös se, että valinta halutaan jättää lapselle itselleen. Johannan mielestä kaste on myös osa suomalaista perinnettä, johon on kautta aikain kuulunut hyviä käytöstapoja, moraalietiikkaa ja toisten huomioonottamista. Viimeisin heistä elokuussa 2018, kun Johanna Talon pikkusiskon Anna Hanénin tytär sai nimekseen Alina. E nglannista ostettu puuvillavaate puettiin kastelapsen ylle ensi kerran Hangossa 13.8.1886, kun Vilhelm ja Alexandra Snellmanin esikoinen sai nimensä. käyttäjä. Ensimmäinen sukumekossa kastettu pienokainen oli Kerttu Snellman (kuva ylh.). Snellmanin suvun naisia näyttävät yhdistävän niin määrätietoisuus ja huolehtivaisuus kuin järjestelmällisyys ja perinteisten arvojen kunnioitus. Voihan hän silti myöhemmin valita itse. . Äidinäiti kirjasi meille jälkipolville tarkat ohjeet. Jos mekolle vielä tulee tarvetta, Johanna ei enää uskalla lähettää sitä postissa. Matildan toppahaalari vaihdettiin vaaleanpunaiseen alusvaatteeseen ja Johannan varovasti silittämään mekkoon vain hetki ennen kastetilaisuutta. V iime aikoina Johanna on seurannut surullisena ja huolissaan, kuinka yhä harvemmat vanhemmat antavat kastaa lapsensa. Alina Hanén on toistaiseksi viimeinen sukumekossa nimensä saanut. . Erityisen vahvaa yhteyttä Johanna kokee isoäitiinsä. Toivoisin vanhempien yhä uskaltavan siirtää tätä arvomaailmaa jälkipolvilleen. ”Isä, kastit sie miut?” kyselin kuulemma usein, Johanna kertoo. Mitä pahaa seuraa siitä, että lapsi kastetaan. Suomalaisen suurmiehen, Johan Vilhelm Snellmanin pojantyttären ristiäisiä vietettiin Hangossa vuonna 1886. Hän on pohtinut vaatteen lahjoittamista museoon, mutta luopuminen tuntuu vaikealta. LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 25 LM12_s24-25_Kastemekko.indd 25 LM12_s24-25_Kastemekko.indd 25 13.11.2019 12:22:04 13.11.2019 12:22:04. . Uskon esiäitieni vahvan naiseuden siirtyvän myös tyttärelleni jo hänelle annettujen suvun tärkeiden naisten nimien myötä. Isoisä ei ollut mukana tilaisuudessa: Suomen markan isänä tunnettu Johan Vilhelm Snellman oli kuollut jo vuonna 1881. . J ohanna kastettiin kesäkuussa 1975 Ristiinan Parikanniemen riihikirkossa. Päässään Kertulla oli yhdessä mekon kanssa hankittu pitsimyssy. Snellmanin sukulinjassa vastuu kastemekosta siirtyy äidiltä vanhimmalle tyttärelle
Lapsen selviytymisen avaintekijä on läheinen suhde yhteen välittävään aikuiseen, joka uskoo lapseen, tukee häntä ja luo hänelle turvallista ja normaalia arkea. Lapsi ei ole onnellinen päästessään pois turvattomasta kodistaan, vaan suree, ikävöi ja kantaa ehkä syyllisyyttä huostaanotostaan ja tuntee huolta biologisten vanhempiensa selviytymisestä. . . Jaksaakseen lapsi ja vanhemmat tarvitsevat tukea. Suurella osalla perhehoitoon tulevista lapsista on takanaan traumaattisia kokemuksia, turvattomuutta ja kiintymyssuhdekehityksen vaurioita. J okainen syntymäkodin ulkopuolelle sijoitettu lapsi on yksilö, jonka elämäntarina on ainutlaatuinen. lastensuojelu Miten auttaa sijaislasta TOIPUMAAN TRAUMASTA. RIITTA AHONEN AN N IE -S PR AT T/ U N SP LA SH 26 LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 LM12_s26-27_NeuvojaSijaisvanhemmille.indd 26 LM12_s26-27_NeuvojaSijaisvanhemmille.indd 26 13.11.2019 12:30:51 13.11.2019 12:30:51. Suurimman vastuun kantavat sijaisvanhemmat, jotka ottavat lapsen kotiinsa ja haluavat elää tavallista arkea hänen kanssaan, sanoo psykologi, traumapsykoterapeutti Soili Poijula. Näiden verkostojen on oltava kunnossa, jotta lapsen oikeus hyvään elämään voi toteutua. Sijaisvanhemmilta vaaditaan enemmän kuin biologisilta vanhemmilta. Selviytyjän taustalta löytyy aina hoitava verkosto, jota ilman lapsen sisäisistä voimavaroista ei ole juuri hyötyä. Lapsen kasvua ja kehitystä tukevat hänen verkostoonsa kuuluvat aikuiset kukin omalla paikallaan. Traumaattisten kokemusten jälkeen lasta ei voi tehohoitaa terveeksi, vaan siihen tarvitaan lukematon määrä toistoja myönteisestä vuorovaikutuksesta sijaisvanhempien kanssa. Lapsi kokee olevansa rakastettu, kun hänen ympärillään on ihmisiä, joihin hän voi luottaa, joille puhua ajatuksistaan ja tunteistaan ja jotka rakastavat häntä ehdoitta
Lapsi ei vielä itse ymmärrä omaa parastaan ja vaarallinenkin ympäristö on hänelle tuttu ja turvalliselta tuntuva. Tärkeää on pysyä hyvissä väleissä biologisiin vanhempiin, mutta taata aina lapsen turvallisuus lapsen tavatessa heitä. Lapsi on lojaali biologisille vanhemmilleen, joiden luokse hänet palautetaan sijoituksen jälkeen, jos se suinkin on mahdollista. . Tämä edellyttää, että sijaisvanhemmat saavat riittävästi tukea sekä kriisivaiheissa että pitkällä aikavälillä. Jos lapsi kokee vakavaa kaltoinkohtelua kahden ensimmäisen ikävuotensa aikana, aivojen hermosolujen väliset yhteydet kehittyvät heikommin ja voidaan puhua kehityksellisestä vammautumisesta. Ydinasioita ovat oma itsetuntemus ja mentalisaatiokyky (taito lukea lasta ja tietoisuus siitä, mikä vaikutus omalla toiminnalla on lapseen). . . Riippuvaisuus kaltoinkohtelijasta pakottaa lapsen kääntymään kaltoinkohtelijaansa kohti, jottei tulisi hylätyksi ja pysyisi hengissä. Hänestä olisi parasta, jos huostaanotot perustuisivat moniammatilliseen arviointiin ja siihen sisältyvään räätälöityyn kasvatusja hoitosuunnitelmaan. Lapsi idealisoi biologisia vanhempiaan Sijaisvanhemmille voi tulla yllätyksenä, että lapsi haluaa idealisoida biologisia vanhempiaan huolimatta siitä, mitä hän on joutunut kestämään heidän taholtaan. > Soili Poijula: Resilienssi . Silloin on saatava auttavat tahot mahdollisimman nopeasti ja intensiivisesti mukaan. Avainasia on toimia yhdessä ja yhdistää kasvatus ja muu tuki. Jos lapsi ei ole saanut kehittyä normaalissa vuorovaikutuksessa, jossa syntyy perusluottamus, hän reagoi ja käyttäytyy eri tavoin kuin hyvää huolenpitoa saanut lapsi. . . Sosiaalityöntekijöiden tehtävä olisi tukea vanhempia, mutta heillä ei aina ole siihen riittävästi aikaa eikä eväitä. Onko jotain ikävää sattunut, onko lapsella ollut ikävä. Ristiriitainen kiintymys perustuu lapsen primitiiviseen hengissä säilymisen tarpeeseen. Hän pysähtyy, katsoo lasta ja pohtii uteliaasti, mitä käyttäytymisen takana on. Resilienssistä ja hyvästä mentalisaatiokyvystä on hyötyä kaikille vanhemmille, mutta erityisen paljon niitä tarvitaan, kun kyseessä on sijaishuoltolapsi rankkoine kokemuksineen. Millaisia tunteita lapsella on, millainen päivä hänellä on ollut. Lapsi voi myös sijoittaa mielikuvansa pahasta äidistä tai isästä sijaisvanhempaansa, mikä voi olla todella raastavaa, mikäli lapsi alkaa lisäksi oireilla käyttäytymishäiriöillä. Sijaisvanhempien täytyy kestää tämä ajatus. Kokemusasiantuntijoita kuullessa on selvinnyt, kuinka hurjille kokemuksille lapset ovat voineet altistua tavatessaan biologisia vanhempiaan. Tutkimusnäyttöön perustuvissa hoitomalleissa, joita ovat esimerkiksi traumakeskeinen kognitiivinen käyttäytymisterapia, Theraplay ja reflektiivinen vanhemmuus, lasta tai nuorta ja sijaisvanhempia tuetaan ja hoidetaan rinnakkain ja yhdessä. Ajan kuluessa he usein oivaltavat, että vaikka lapsi palaisi biologisten vanhempiensa luo, säilyy suhde sijaisvanhempiinkin. Nyt lapsi ohjataan aika usein lastentai nuorisopsykiatrille, koska lastensuojelun henkilöstöllä ei ole traumaja resilienssitietämystä eikä menetelmällistä osaamista, Soili Poijula sanoo. LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 27 LM12_s26-27_NeuvojaSijaisvanhemmille.indd 27 LM12_s26-27_NeuvojaSijaisvanhemmille.indd 27 13.11.2019 12:30:52 13.11.2019 12:30:52. Lapsen aivot voivat korjaantua hänen saamansa myönteisen kohtelun seurauksena. Pelkkien kieltojen sijaan tulee näyttää, miten on hyvä toimia. Lapsen selviytymiskyky ja toipuminen (resilienssi) kehittyvät vuorovaikutuksessa vanhempiin. Muutosten kohtaamisen taito (Kirjapaja 2019) Sijaisvanhemmilta vaaditaan enemmän kuin biologisilta vanhemmilta. Sijaisvanhemmat tarvitsevatkin tukea ja työnohjausta tehtävässään ja sen herättämien tunteiden ja kysymysten avoimeen käsittelemiseen. Silloin on helpompaa jatkaa sijoitetun lapsen kanssa tämän haasteista huolimatta. . Vanhemman tukeminen tarkoittaa vaikkapa kasvatuksellisen ohjauksen saamista lasta hoitavalta psykoterapeutilta ja valmennusta lapsen traumaja menetyskokemusten kuuntelemiseen ja käsittelemiseen. Lastensuojelun henkilöstö kohtaa lasten traumoja päivittäin työssään, siksi heillä olisi oltava valmiudet niiden kohtaamiseen ja käsittelemiseen. Hyviä kokemuksia luotettavuudesta, myönteisyydestä ja toivosta sekä malleja selviytymisen tavoista ja keinoista. Omien elämänkokemusten merkitys Sijaisvanhemmille järjestettävissä valmennuskoulutuksissa opitaan tunnistamaan omien elämänkokemusten merkitys. Riittävästi tukea Sijaisvanhemmat voivat tuntea jäävänsä kovin yksin, kun he näkevät päivittäin lapsen tarpeet ja tilanteet saamatta tarvitsemaansa tukea oikea-aikaisesti. Sijaisvanhemman itsetuntemukseen kuuluu se, että hän tuntee hyvin oman elämänhistoriansa, kasvun, lapsuudenkodissa opitut vuorovaikutusmallit ja selviytymiskeinot sekä oman kiintymyssuhdekehityksensä, sanoo Poijula. Mentalisaatio tarkoittaa kykyä huomioida ja tulkita omia ja toisen mielentiloja ja tarpeita ja vahvistaa siten hyvää vuorovaikutusta. Koska aivot ovat ainoana elimenämme plastiset eli muuttuvat kokemuksen seurauksena, ne voivat myöhemmin myös korjaantua lapsen saaman myönteisen kohtelun seurauksena, sanoo Soili Poijula. Näin sijaisvanhemmat säilyttävät toivonsa ja jaksavat olla sekä turvallisia että myönteisiä aikuisia. . Mentalisaatiotaitoinen ja reflektoiva (itseään tarkkaileva) vanhempi ei suutu liian herkästi vaan osaa rauhoittaa ensin itsensä. Lasta ei voi tehohoitaa terveeksi traumaattisten kokemusten jälkeen, vaan siihen vaaditaan lukematon määrä kokemuksia myönteisestä vuorovaikutuksesta sijaisvanhempien kanssa
Heidän lisäkseen siellä asuvat perhehoitajat Tiina Pitko ja Tapani Mikkilä, Tiinan äiti miehineen sekä Iiriksen aviomies ja kaksi poikaa. lastensuojelu ”TÄHÄN PERHEESEEN kuuluvat kaikki nämä ihmiset Sijaissisarukset Iiris Mikkilä, (vas.), Tea-Maria Iivonen ja Tiia-Maria Iivonen (oik.) asuvat saman katon alla Espoossa neljän sukupolven talossa. 28 LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 LM12_s28-33_Sijaissisaruus.indd 28 LM12_s28-33_Sijaissisaruus.indd 28 13.11.2019 12:47:45 13.11.2019 12:47:45
ULLA OJALA | KUVAT SANNI SAARINEN ›› LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 29 LM12_s28-33_Sijaissisaruus.indd 29 LM12_s28-33_Sijaissisaruus.indd 29 13.11.2019 12:47:58 13.11.2019 12:47:58. ”TÄHÄN PERHEESEEN kuuluvat kaikki nämä ihmiset Sisaruus on espoolaisessa sijaisperheessä kasvanut niin arjessa kuin juhlassa
Vuotta aiemmin perheeseen oli tullut kehitysvammainen sijaisveli Justus, joka asuu nyt ryhmäkodissa. M e telttaillaan, ollaan oikeita eränkävijöitä, sanoo Iiris Mikkilä. Mutta sitten he menevät ja tekevätkin aivan niin kuin itse haluavat", nauraa Iiris Mikkilä. Iiris ja Ilari tottuivat koko lapsuusaikansa kodissa väliaikaisesti hoidossa oleviin lapsiin. Tea-Maria ja Tiia-Maria tulivat perheeseen, kun Iiris oli 17-vuotias ja hänen pikkuveljensä Ilari 14-vuotias. Tea-Mariasta sisarussuhde Iiriksen kanssa on normaali. – Joo, on yksi ja puoli kertaa telttailtu, tarkentaa Tea-Maria Iivonen sisarensa Tiia-Maria Iivosen nyökytellessä vieressä. Espoolaiset Tiina Pitko ja Tapani Mikkilä ovat toimineet perhehoitoperheenä toistakymmentä vuotta ja jo sitä ennen tukiperheenä ja tilapäisenä hoitoperheenä. Tiina kuvailee, että vaikka sisarukset eivät tekisi yhdessä mitään mainittavaa, he ovat kiinnostuneita toisistaan ja toistensa asioista. "Olemme aina pelanneet paljon yhdessä kotona ja mökillä", sanoo Tapani Mikkilä. Ei ollut saman ikäisiä samalla hiekkalaatikolla, sanoo Tapani. Perhe käy tapaamassa häntä säännöllisesti. Huulenheitto liittyy keskusteluun siitä, mitä kaikkea sijaisperheen biologinen tytär Iiris, 33, ja sijoitetut sisarukset Tea-Maria, 17, ja Tiia-Maria, 18, ovat tehneet yhdessä. – Ensimmäisellä kerralla tytöt tulivat lujaa kotiin, kun vettä oli tullut joka paikkaan, täsmentää perheen äiti Tiina Pitko. Mutta muuttuiko tilanOtimme lapsia sijoitukseen vasta, kun omat olivat teini-ikäisiä. "Suhtaudun sillä tavalla isosiskomaisesti, että kuvittelen tietäväni millaisia valintoja tyttöjen pitäisi tehdä. Iiris Mikkilän vanhemmalle pojalle Eino Kastlungerille Tea-Maria on nuori täti. – Oli tietoinen päätös, että otimme lapsia sijoitukseen vasta, kun omat lapset olivat jo teini-ikäisiä. 30 LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 LM12_s28-33_Sijaissisaruus.indd 30 LM12_s28-33_Sijaissisaruus.indd 30 13.11.2019 12:48:14 13.11.2019 12:48:14
ne, kun Tea-Maria ja Tiia-Maria asettuivatkin pysyvästi taloksi. LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 31 ›› LM12_s28-33_Sijaissisaruus.indd 31 LM12_s28-33_Sijaissisaruus.indd 31 13.11.2019 12:48:46 13.11.2019 12:48:46. Muistelkaa yhdessä vietettyjä hetkiä. On pidetty ristiäisiä sekä syntymäpäiväja rippijuhlia, mutta myös perhepippaloita, halloweenkemuja ja juhannusjuhlia. 4. 3. Tai miten lautapelit tahtovat kilpailuhenkisessä porukassa muuttua välillä kovaääniseksi mekkalaksi. Sijaisperheet ovat juhlimisen asiantuntijoita. Riideltykin on. 1. Antakaa arjessa positiivista palautetta. 5. Mutta koskaan kenellekään ei ole tullut tunnetta, että sisarussuhteesta pitäisi päästä keskustelemaan ulkopuolisen ammattilaisen kanssa. Entä muistatteko, kun Iiriksen ja Tonen häissä Italiassa alkoi yhtäkkiä sataa lunta ja kaikki olivat kesähepenissä. Tiina ja Tapani eivät ole mitenkään tietoisesti pyrkineet edistämään sisarusten välisiä suhteita. – Tämä on aina ollut jotenkin selkeää, kun kukaan ei ole tullut kenenkään reviirille, pohtii Iiris. Puhukaa asioista avoimesti. – Suhteet ovat kasvaneet arjessa ja juhlassa, sanoo Tiina. Ne ovat syntyneet keskusteluissa sijaisvanhempien ja lasten kanssa. Hauskan pitäminen on tärkeää! 2. Ottakaa kuulumisten vaihtamisen osaksi arkea. 5 VINKKIÄ SIJAISVANHEMMALLE Meidän sakki -hankkeen vinkkejä voi soveltaa kaikenlaisissa perheissä. Iiris, Tea-Maria ja Tiia-Maria pohtivat, että heidän sisarussuhteensa on todennäköisesti aika lailla samanlainen kuin biologisilla sisaruksilla, joilla olisi samanlainen ikäero. Pöydän ympärillä aletaan muistella yhdessä vietettyä aikaa: Kuinka siellä halloweenpartyissä piti pimeässä onkia vesiastiasta iljetyksiä, jotka paljastuivat karkeiksi, ja laittaa suuhun. Viettäkää aikaa yhdessä koko perheen kanssa. Hän muutti vajaan vuoden kuluttua tyttöjen tulosta omilleen ja jo sitä ennen pää oli täynnä omia asioita ja elämää. – Nyt tuntuu hienolta, että lapsillani on niin nuoret tädit. Juhlia perheessä onkin aina haluttu järjestää. Tytöt tekevät omien poikieni kanssa paljon samoja asioita, joita tein itse aikoinaan heidän kanssaan, sanoo Iiris. – Yhdessä on vaan tehty asioita, sanoo Tapani. Se ruokkii edelleen viettämään enemmän aikaa yhdessä
Muistan, kuinka innoissani aina odotin tätä samanikäistä tyttöä. Kesäsiskolle perheeni oli paikka, jossa hän sai olla lapsi. Kun vierailet perheessä, keskustele kaikkien lasten kanssa. Meille molemmille nuo vuodet olivat elinikäisen, merkittävän ihmissuhteen alku. Ajatus tuntui aivan hillittömältä, kun syntymäkotini ovessa oli neljä nimeä. Osa heistä oli sitä mieltä, että perheellä pitää olla yksi yhteinen nimi. Silloin Pelastakaa Lapset sijoitti kesälapsia maalaistaloihin kolmeksi kuukaudeksi. Tiinan ja Tapanin suvusta ja historiasta on kerrottu Tea-Marialle ja Tiia-Marialle luontevissa käänteissä. 2. 5. Jotta kaikki pysyvät perillä toistensa menoista ja kuulumisista, perheellä on käytössä kolme WhatsApp-ryhmää: talon sisäinen, kauppalistaryhmä ja lounasryhmä. On pohdittava, kuka kenetkin haluaa kutsua, keitä kutsutaan, keiden kanssa voidaan järjestää juhlia ja ketkä saapuvat paikalle enemmänkin vieraina, sanoo Tiina. Omissa muistoissani tärkeimmäksi nousee lasten yhdenvertainen kohtelu, joka meillä toteutui. Rintarinnan hoidimme myös maatilan eläimiä ja perkasimme porkkanapenkkiä – etenkin teini-iässä protestoiden. ULLA OJALA 5 VINKKIÄ AMMATTILAISELLE 1. Riittää, että puhutaan siitä hetkestä, jota juuri nyt eletään, sanoo Tiina. Viimeksi mainittuun kuuluu myös muuta sukua, kaikkiaan 15 henkeä. . Tiia-Marian ja Tea-Marian biologisesta suvusta ei sijaisperheessä ole tarkkoja tietoja. Hän oli suuri onni lapselle, jota ympäröivällä maaseudulla leikkikavereita oli vähän ja välimatkat pitkiä. Tiina sanoo kuitenkin luottavansa siihen, että tyttöjen suvusta löytyy ihmisiä, joka tarvittaessa osaavat kertoa taustoja. Tiinan mielestä se on hienoa, eikä ole millään tavalla ristiriidassa salassapitovelvollisuuden kanssa. Vietimme yhdessä kymmenen kesää ja tämän lisäksi muita koulujen loma-aikoja ohi virallisten kanavien. Jo varhain tajusin, että kesäsiskon perhe oli erilainen kuin meidän: hänen vanhempansa olivat eronneet, oli perheväkivaltaa sekä ongelmia päihteiden ja huumeiden kanssa. Äiti ompeli meille molemmille samanlaiset kesämekot, ja kauppa-autolta saimme käydä ostamassa joka torstai samanlaisen hedelmäpastilliaskin ja limsapullon lauantaisaunaa varten. Iiriksen mukaan sisarussuhteita on edistänyt asenne, että ”meidän perheemme on tällainen ja siihen kuuluvat kaikki nämä ihmiset”. – Ei sosiaalityöntekijän tarvitse lähteä puimaan muiden sijoitettujen lasten taustoja tai muuta. Kesäsisaruudessa ja sijaissisaruudessa on paljon samaa. Käytä käsitteitä, joita lapset ja nuoret itse juuri siinä perheessä käyttävät. Kysy sijaisperheen vanhemmilta perheen kaikkien lasten kuulumiset. Oman suvun tai sijaisperheen historia ei välttämättä kiinKESÄSISKONI Sain kesäsiskon 6-vuotiaana. Kaikki siskon perheenjäsenet toivotettiin kuitenkin meille aina tervetulleiksi vierailulle – mutta jokainen tiesi, että ainoastaan selvin päin. Mutta sain tilalle mallin äidin ja isän Ihminen ihmiselle -asenteesta ja ymmärsin, etteivät asiat ole kaikilla lapsilla niin hyvin kuin minulla. Yksi Tea-Marian ja Tiia-Marian sosiaalityöntekijöistä on osannut luontevasti kysyä perheen kaikkien lasten kuulumisia. – Sijaisperheet ovat juhlimisen asiantuntijoita. nosta sijoitettuja lapsia kaikissa ikävaiheissa. – Juttelin erään kerran ystävieni kanssa sukunimistä. – Tosin olen kieltänyt kertomasta Tapanin koulunkäyntiajoista mitään ennen kuin lapset ovat täysi-ikäisiä, nauraa Tiina. 3. Pitää ottaa huomioon sijoitettujen lasten biologiset vanhemmat, sisarukset ja koko suku. Kun teet päätöksiä, arvioi perheen kaikkien lasten etu. 4. Tue perhettä kiireettömään yhdessäoloon ja yhdessä tekemiseen. Kesäsisaruudessa menetin oman turvallisen lapsuuden täydellisen viattomuuden. 32 LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 LM12_s28-33_Sijaissisaruus.indd 32 LM12_s28-33_Sijaissisaruus.indd 32 18.11.2019 12:46:27 18.11.2019 12:46:27
On myös tavallista, että sijaisperheen suku antaa joululahjoja kaikille perheen lapsille, mutta sijoitettujen lasten sukulaiset vain biologisille sukulaislapsilleen. Koko perheen huomioiminen ei ole vaikeaa, eikä vie välttämättä sosiaalityöntekijältä normaalia enempää aikaa tai muita resursseja. Myös osallistumislupien ja lomamatkojen tasapuolisuutta voi olla vaikeampi toteuttaa kuin ”tavallisissa perheissä”. Työskentely koko perheen kanssa ei ole pois syntymäperheeltä, eikä estä suunnitelmallista perheen jälleenyhdistämistä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtavan asiantuntijan Esa Iivosen mukaan vanhemman tai sijaisvanhemman jättäminen yksin kasvatustehtävän kanssa on perusja ihmisoikeuksien vastaista. Sisarussuhteet keskiöön Y hden perheenjäsenen hyvintai pahoinvointi vaikuttaa koko perheeseen. Näin saatettaisiin säästyä turhalta sijoituksen purkautumiselta. Hanketyöntekijä Minna Ahokas on aiemmin ollut perustamassa samantyyppistä ryhmää Kymenlaaksoon: – Nuoret antoivat positiivista palautetta siitä, että he tulevat ryhmässä ymmärretyiksi ja saavat vertaistukea. Silti sijaishuollon sosiaalityötä tekevä ottaa usein omassa työssään huomioon vain lapsen, jonka asiat ovat hänen vastuullaan. > www.perhehoitoliitto Arjen sujumisen kannalta lasten väliset suhteet ovat tärkeitä. Muutamalla biologisella lapsella on ollut hankkeen aikana tarvetta keskustella ulkopuolisen ammattilaisen kanssa. Kansallinen lainsäädäntö velvoittaa viranomaisia, vanhempia ja muita lasten kanssa toimivia huolehtimaan lapsen oikeuksien toteutumisesta. Jos sosiaalityöntekijä olisi työskennellyt koko perheen ja kaikkien lasten kanssa, hän osaisi asettaa riitelyn oikeisiin mittasuhteisiin ja ohjata sijaisvanhempia tukemaan lasten keskinäisiä suhteita. Näistä asioista olisi hyvä keskustella avoimesti kaikkien lasten kanssa. Se pyrkii kehittämään keinoja sisarussuhteiden vahvistamiseen perheissä, jotka antavat lastensuojelun pitkäaikaista perhehoitoa. – Kun on kyse sijaisperheestä, on tärkeää, että sosiaalityö tukee näitä keskusteluja, sanoo Emilia Säles. Mutta parempaa perhehoitoa se tuottaa. Mutta voisiko hän tehdä enemmän koko perheen tukemiseksi. Tällöin sijoitetut lapset saattavat saada enemmän lahjoja kuin perheen biologiset lapset. Säles muistuttaa, että kaikilla perheen lapsilla on samat lapsen oikeudet – olipa lapsi sijoitettu, adoptoitu tai biologinen. Meidän sakki -hankkeessa aloitellaan myös nuorille omia ryhmiä, joihin kaikki sijaisperheissä asuvat lapset ovat tervetulleita. Tärkeintä on kannustaa perheenjäseniä keskustelemaan keskenään sisarussuhteisiin vaikuttavista, hyvin arkisilta tai itsestään selviltäkin tuntuvista asioista. Toisaalta samassa sijaisperheessä yksi sijoitettu lapsi voi saada biologisilta sukulaisiltaan kymmenen lahjaa, kun toinen sijoitettu lapsi ei saa yhtään. Sijoitetulla lapsella voi olla esimerkiksi tapaamisia omien sukulaistensa kanssa tai terapiakäyntejä, ja muiden lasten olisi hyvä tietää, mitä sillä aikaa tapahtuu toisaalla. Näin myös sijaisperheessä, joka saattaa olla perinteinen ydinperhe, uusperhe tai perhe, jossa voi olla biologisia, adoptoituja ja sijoitettuja lapsia. Sijaissisarusten välille syntyy parhaimmillaan koko elämän mittaisia, merkityksellisiä ihmissuhteita. Näin tehdessään viranomainen toimii täysin lastensuojelua määrittävien lakien mukaisesti. Lapsi saattaa olla esimerkiksi hyvin vihainen muuttuneesta perhetilanteesta, vaikka vanhemmat olisivat puhuneet hänen kanssaan asiasta ja vaikka hän olisi itsekin odottanut kovasti uutta sisarusta. Keskusteluapu rauhoittaa lasta, ja hän tulee kuulluksi. LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 33 LM12_s28-33_Sijaissisaruus.indd 33 LM12_s28-33_Sijaissisaruus.indd 33 13.11.2019 12:49:13 13.11.2019 12:49:13. Vaikka sijaisperheen lapset nahistelisivat paljon keskenään, saattaa se olla aivan normaalia sisarussuhteisiin liittyvää riitelyä, joka kertoo läheisyydestä. Tästä voi seurata lisää ongelmia: esimerkiksi jos perheen biologinen lapsi on joskus mielessään toivonut sijoituksen päättymistä, hän voi kantaa siitä myöhemmin syyllisyyttä. Kyllä, vastasi Perhehoitoliitto ja käynnisti Meidän sakki -hankkeen. Pahimmillaan lasten väliset suhteet menevät sijaisperheessä niin solmuun, että sijoitus voi purkautua. He oppivat myös ymmärtämään asioita toisen kannalta. Työntekijät ovat saaneet tukea ajatuksilleen YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksesta . Ne auttavat sekä ammattilaisia että sijaisvanhempia. Kyse on ennen kaikkea näkökulmasta ja asenteesta. Kun ammattilainen alkaa työskennellä perheen kanssa, hänen tulisi tiedostaa omat käsityksensä toimivista sisarussuhteista. – Kaikkien sijaisperheen lasten tukeminen on tärkeää, sillä arjen sujumisen kannalta lasten väliset suhteet ovat oleellisen tärkeitä, sanoo hankepäällikkö Emilia Säles Perhehoitoliitosta
TUIJA SILJAMÄKI | KUVA MAARET PARVIAINEN 34 LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 LM12_s34-35_VakivaltainenAikuinen.indd 34 LM12_s34-35_VakivaltainenAikuinen.indd 34 13.11.2019 12:57:32 13.11.2019 12:57:32. Voit seurata hänen työtään Instagramissa: leeviloviisa. väkivalta "Melkein 11 % lapsista on nähnyt vanhempiensa välillä väkivaltaa", sanoo Ensija turvakotien liiton nukketyöntekijä Leevi-Loviisa. Suojassa pahalta Mitä pienen mielessä tapahtuu, kun aikuinen, jonka piti suojella, onkin väkivaltainen. Luova nukketyöskentely auttaa lasta käsittelemään vaikeita kokemuksiaan
Sitten poika halusi soittaa myös aivan erilaisen kappaleen, jossa oli toiveikkuutta. – Jatkuva altistus vaikkapa vanhemman päihdeongelmalle voi aiheuttaa aivoissa muutoksia ja sen myötä muun muassa keskittymisvaikeuksia tai masennusta. Hän istuu tapaamisissa lapsityöntekijän sylissä tai pöydän päällä seuraamassa tapahtumia. Ensija turvakotien liitto viettää paraikaa 40-vuotta väkivaltatyötä -juhlavuotta. Koska Leevi-Loviisalla on itselläänkin myös vaikeita kokemuksia sisältävä tarina, hän on ikään kuin vertainen, eikä arvota tai tuomitse. Parviainen alkoi tavata lapsia Leevi-Loviisan kanssa ja tutki, miten kohtaamisista voisi rakentaa mahdollisimman turvallisia ja lapsilähtöisiä. Sitten hän kuiskaa Leevi-Loviisan korvaan: ”Mulla on ollut ihan samanlaista!” Leevi-Loviisalla on vaaleansininen pipo ja suuret pyöreät silmät. Sen avulla hän kertoi, miten huono olo hänellä oli. Lapselle on tärkeää, että vanhempia kohdellaan kunnioittavasti. Lapsi on joutunut pelkäämään ja jännittämään, eikä ole pystynyt luottamaan keneenkään. Jokainen aikuinen voi olla kaivattu turvallinen aikuinen hädässä olevalle lapselle. Leevi-Loviisa kysyi, mistä poika tykkää. Leevi-Loviisa jututtaa lapsia ja on kiinnostunut heidän asioistaan. Leevi-Loviisa voi auttaa lasta tunnistamaan ja sanoittamaan kokemaansa, antamaan sille muodon, kertoo luovan lapsityön asiantuntija Maaret Parviainen, joka on tehnyt töitä lasten kanssa yli 30 vuotta. Usein väkivallaksi mielletään fyysinen väkivalta, mutta lapset kokevat paljon myös henkistä väkivaltaa: mitätöintiä ja nimittelyä. . Näin trauman käsittelyä voidaan säädellä. Leevi-Loviisa ei puhu lasten kanssa vain väkivallasta, vaan paljon myös selviytymisestä eli siitä, mikä auttaa. Sen varaan voi rakentaa toivoa. Nykyisin tiedetään, että haitalliset kokemukset aiheuttavat toksista stressiä, joka tarkoittaa pitkään jatkunutta stressitilannetta. – Otamme käsittelyyn pieniä asioita kerrallaan. Poika soitti YouTubesta lempiräppärinsä kirosanoja vilisevän kappaleen, joka oli täynnä vihaa ja maailmantuskaa. Parhaimmillaan tapahtui ihme: nukke heräsi eloon! Kun Parviainen kohtelee nukkea inhimillisenä olentona, lapsikin tekee niin. – Taiteessa liikutaan mielikuvituksen ja metaforien tasolla, ei siis suoran ongelmanratkaisun parissa. Hän on ehkä itsekin joutunut väkivallan kohteeksi. – On ollut poliisija ambulanssihälytyksiä ja väkivallan uhkaa. Se muuttaa elimistön hormonitoimintaa ja rasva-aineenvaihduntaa ja vaikuttaa kehollisina ongelmina jopa solutasolla. – Useimmiten lapset ovat huolissaan vanhemmistaan. Hänellä ei ole ahdistukselleen sanoja. Monet kokevat yksinäisyyttä, ehkä häpeääkin. Meidän aikuisten pitäisi uskaltaa kysyä lapselta, mitä tälle kuuluu. – Lapsella voi olla paljon hämmennystä, vihaa, surua ja toivottomuutta, mutta kaikissa asiakasperheissäni on ollut paljon hyvääkin: iloa, rakkautta ja lojaaliutta ja hyviä aikoja. Poika kuuntelee. Lapsen haavoittuva pysyy suojassa, eikä hänen todellinen minänsä altistu rankoille asioille suoraan. Leevi-Loviisa on ollut lasten ja nuorten nukkekaveri Lahden ensija turvakodissa, josta hän siirtyi viime keväänä ihmistyöparinsa Maaret Parviaisen kanssa Ensija turvakotien liittoon. Väkivalta ja sen todistaminen on aina traumaattista, sillä väkivallan tekijä saattaa olla se, jonka pitäisi olla turvallisin ja läheisin ihminen, jonka piti suojella. – Palvelujärjestelmissämme on edelleen valitettavan usein niin, että vanhemmat kulkevat avun piiristä toiseen ja lapset seuraavat häntänä perässä. Leevi-Loviisa ymmärtää – onhan hänellä itsellään vastaavia kokemuksia. Mutta lapsi joutuu itse kasvamaan isommaksi kuin kuuluisi. P ieni poika on joutunut seuraamaan vanhempiensa väkivaltaisia riitoja. Tutkimustietoa haitallisten lapsuudenkokemusten (Adverse Childhood Experiences eli ACE) pitkäaikaisvaikutuksista karttuu koko ajan. – Monelle lapselle puhuminen on vaikeaa, hän ei löydä sanoja. Väkivaltatyötä kehitetään uuden tutkimustiedon avulla. – Mitä pienempi lapsi, sitä vaikeampi hänen on hahmottaa väkivaltaisia tilanteita. Leevi-Loviisa voi olla tyttö tai poika, jonka ikä ja tarina vaihtelee tarpeen mukaan. Se voi aiheuttaa vaurion kiintymyssuhteeseen. Lapset eivät ole vanhempiensa jatkeita, vaan heillä on oikeus tulla kohdatuiksi omana itsenään, muistuttaa Maaret Parviainen. Parviainen tilasi Leevi-Loviisan nukketeatteritaiteilija Laura Hallantieltä, joka rakensi nuken hänen toiveidensa mukaan. Sen avulla hän kertoi, että hänessä on toinenkin puoli, ettei kaikki ole mustaa. Nukke saattaa naurattaa nuoria Myös nuoret hyväksyivät Leevi-Loviisan, vaikka heitä saattoi aluksi hymyilyttää, naurattaakin. Väkivallan pitkä varjo Turvakodin väkivaltatyön piiriin tulevien lasten tilanteet ovat hyvin yksilöllisiä, mutta pahimmillaan heidän elämänsä on ollut jo pitkään arvaamatonta. Eräs nuori poika, jonka kodissa oli ollut kovasti väkivaltaa, istui väsyneenä huppu päässä Maaret Parviaisen luona turvakodissa, eikä halunnut puhua sanaakaan. > https://ensijaturvakotienliitto.fi/ Lapset rakastavat vanhempiaan, vaikka perheessä olisi mitä. Hän on koulutukseltaan myös ekspressiivinen taideterapeutti. He rakastavat vanhempiaan, vaikka perheessä olisi mitä. Terapeuttista nukketeatteria hän opiskeli muutama vuosi sitten amerikkalaisen terapeutin ja nukketeatteritaiteilijan Matthew Bernierin johdolla. Suojassa pahalta LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 35 LM12_s34-35_VakivaltainenAikuinen.indd 35 LM12_s34-35_VakivaltainenAikuinen.indd 35 13.11.2019 12:57:32 13.11.2019 12:57:32. Taide suojelee Maaret Parviainen on koulutukseltaan myös ekspressiivinen taideterapeutti ja soveltanut työssään draamaa, liikettä, musiikkia, kirjoittamista ja kuvien tekemistä. Hän kertoo niistä pojalle. Luova asioiden käsittely auttaa lasta selviytymään. Nuken avulla voi käsitellä turvallisesti asioita, jotka voisivat suoraan kohdattuna olla liian rankkoja
Väkivallan tekijä tunnistaa harvoin itse käyttävänsä väkivaltaa. M EL AN IE W AS SE R/ U N SP LA SH 36 LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 LM12_s36-37_VakivaltainenSuhde.indd 36 LM12_s36-37_VakivaltainenSuhde.indd 36 18.11.2019 12:29:56 18.11.2019 12:29:56. Menojen, sosiaalisten suhteiden ja mielipiteiden kontrollointi ovat henkistä väkivaltaa. Pian pariskunta pyörii väkivallan kehässä: väkivaltaista käytöstä seuraa ankara katumus ja hyvitteväkivalta Lasten kärsimyksen tajuaminen voi havahduttaa väkivallan tekijän. – Jos käytöksestä ei voi puhua toisen kanssa, se on jo huolestuttavaa. Väkivallan uhka voi ulottua kaikkeen, mitä teet tai jätät tekemättä: ruuanlaittoon, kodin sisustukseen, pukeutumiseen… Räyhääminen voi olla huonoa käytöstä. – Väkivallan muodot kietoutuvat yhteen: fyysisellä väkivallalla on myös henkisiä seurauksia. Tunnista väkivallan kehä Perheen rahoista yksin päättäminen on taloudellista väkivaltaa. Voiko väkivaltainen puoliso muuttua. Sitä esiintyy kaikissa ikäja yhteiskuntaryhmissä nuorista iäkkäisiin, sanoo psykologi Helena Päivinen Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen psykoterapian opetusja tutkimusklinikalta. Pelkäätkö, mitä tapahtuu, jos jätät hänet. Aluksi mukana oli vain miehiä, mutta vuodesta 2018 alkaen ryhmät on avattu myös naisille. Tai sitten väkivaltaa. Hän on ohjannut ja tutkinut pitkään Vaihtoehto väkivallalle -ryhmiä. Ne eroavat toisistaan siten, ettei väkivallan tekijän kanssa pysty riitelemään turvallisesti. Hoitomallissa pyritään katkaisemaan lähisuhdeväkivallan kierre. Läpsiminen ja töniminen ovat fyysistä väkivaltaa, samoin kuin sinulle tärkeiden esineiden rikkominen. Syy löytyy aina toisesta: toisen käytös on muka niin asiatonta, että on oikeuskin puolustautua rajusti, jopa nyrkein. Onko hänen mustasukkaisuutensa suhteetonta. Väkivalta voi olla monenlaista käytöstä, joka rikkoo koskemattomuutta, turvallisuutta ja ihmisoikeuksia. Milloin pitää lähteä. Pelon tunne on selvä varoitusmerkki, rajojesi yli on tultu. L eijuuko kotisi yllä sanaton uhka. HILJAISET HÄLYTYSMERKIT TUIJA SILJAMÄKI Lähisuhdeväkivalta on niin yleistä, että moni tietää lähipiirissään jonkun väkivaltaisessa suhteessa elävän. Pitääkö astella kuin miinakentällä puolison räjähtämistä varoen. Seksiin painostaminen on seksuaalista väkivaltaa
Avun hakemista ei saisi jättää yksin uhrin vastuulle, vaan se on lähipiirin ja koko yhteisön tehtävä. Vasta sitten, kun ottaa väkivallan käytöstä vastuun, voi muuttua, sanoo Helena Päivinen. Väkivallan tekijän on usein helpompi samastua lapseen kuin puolisoon ja tuntea lasta kohtaan empatiaa. Suomessa lähisuhdeväkivallan kustannuksiksi on arvioitu 90 miljoonaa vuosittain. Juuri lasten kärsimyksen tajuaminen voi havahduttaa väkivallan tekijän. Aito hätäännys ja vastuun ottaminen omasta käytöksestä täytyy näkyä konkreettisesti niin, että on valmis keskustelemaan ja hakemaan ulkopuolista apua. LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 37 LM12_s36-37_VakivaltainenSuhde.indd 37 LM12_s36-37_VakivaltainenSuhde.indd 37 18.11.2019 12:30:00 18.11.2019 12:30:00. Ensija turvakodit (myös nettiturvakoti) . Neuvo, että suhteesta pitää lähteä heti ensimmäisestä lyönnistä, kuulostaa Helena Päivisestä tylyltä. Siksi he voivat muistaa, miltä tuntuu, kun viisi kertaa isompi ihminen huutaa. Milloin suhteesta pitää lähteä. . – Monesti tekijä ajattelee, että koska lapsi on kiltti, tällä ei ole ongelmia. Väkivaltaisen käytöksen lopettaminen vaatii aina työstämistä. Ensija turvakotien Jussi-työ – Hänen on keskityttävä omaan väkivaltaiseen käytökseensä, ei puolison käytökseen. – Usein tekijöillä on itselläänkin traumaattisia, väkivaltaisia lapsuudenkokemuksia. – Uhri voi olla niin nujerrettu ja rikki, ettei pysty hakemaan apua. Vaihtoehto väkivallalle -ryhmissä keskitytään paljon lasten näkökulmaan. – Jos sinua pelottaa, se on merkki siitä, että pitää pysähtyä. Siksi häntä voi hämmästyttää se, että lapset kärsivät väkivallan näkemisestä ja henkisestä väkivallasta, sanoo Helena Päivinen. Ristiriita voi olla ylivoimainen. Sitä on itse vaikea muuttaa. Päivisen mielestä on vielä pitkä matka siihen, että ymmärtäisimme väkivallan lopettamisen kuuluvan koko yhteisölle. Se vierittää vastuun päätöksestä uhrille. – Fyysinen väkivalta loppuu ensin, mutta henkisen väkivallan kanssa pitää yleensä tehdä paljon töitä. Turvakoti Mona (maahanmuuttajanaisille) . Väkivallan tekijää auttaa ryhmässä ymmärtäväinen mutta jämäkkä suhtautuminen. Tuloksia on mitattu haastattelemalla puolisoita. Kuka suojelee lasta. Vastuu väkivallan lopettamisesta on aina tekijällä. SE TULEE KALLIIKSI . Ryhmässä keskitytään siihen, miten eletään, kun väkivaltaa ei voi käyttää, joten ryhmään tulijan täytyy olla sitoutunut muutokseen. APUA! UHRI . Inhimillisen kärsimyksen hintaa on vaikea laskea. – Toivon, että vaikkapa ystävät uskaltaisivat kysyä asiasta. Tutkimus on aineistoltaan ja menetelmiltään kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Silloin perheväkivalta ei olisi enää tabu. . Sen velvollisuus on auttaa eteenpäin. Jokainen osallistuja tekee itselleen turvasuunnitelman ja miettii, mistä huomaa pinnansa kiristyvän ja mitä silloin tekee. Vaihtoehto väkivallalle -ryhmät Keski-Suomessa . – Lasten suojeleminen on vanhempien mutta myös viranomaisten ja yhteiskunnan tehtävä. Väkivallan tekijä ei yleensä tunnista käytöstään väkivallaksi, koska käytösmalli on niin syvälle juurtunut. Pitää oppia ottamaan aikalisä, jolloin ehtii valita toisin. Noin puolella ryhmään osallistuneista väkivallan käyttäminen on vähentynyt tai loppunut ja puoliso kokenut olonsa turvallisemmaksi. Tutkimusnäyttöä väkivallan todistamisen haitallisuudesta kertyy kuitenkin jatkuvasti. Apua väkivallan tekijälle Jyväskylän yliopisto on tehnyt yhteistyötä Kriisikeskus Mobilen kanssa yli 20 vuotta Vaihtoehto väkivallalle -hoitomallin kehittämisessä. Väkivallan uhrin näkökulmasta lasten suojeleminen on vaikea kysymys. Nollalinja 080 005 005 . Luvussa on mukana sosiaalija terveyssekä oikeuskuluja. Lyömätön linja . Ryhmässä saa käydä niin pitkään kuin haluaa, ja moni onkin halunnut jatkaa vuosia. – Hyvittely ja lahjat eivät ole vielä merkki siitä, että väkivallan tekijä on valmis muuttamaan käytöstään. Kriisikeskukset . – Väkivallan käyttäminen on aina valinta. Jos väkivallasta on tullut vammoja, ne on syytä käydä hoidattamassa terveydenhuollossa. Ryhmässä pohditaan paljon myös sukupuoli-identiteettiä, sitä, tukeeko väkivalta maskuliinisuutta ja jäykän sukupuolittunutta roolia perheessä. Se ei ole perheen sisäinen asia. lyä. – Ryhmässä tekijää autetaan tunnistamaan haitallinen käytösmalli: miten hän esimerkiksi omalla puolisoa halveksuvalla kielenkäytöllään oikeuttaa itsensä käyttämään väkivaltaa. Ja jos uhri ei pysty lähtemään, häpeä alkaa nakertaa häntä. Hetken aikaa on ihanaa, kunnes ilmapiiri alkaa taas kiristyä seuraavaa räjähdystä kohti. Ihan ensimmäiseksi on siis osattava tunnistaa tilanteet, joissa uhkaa turvautua väkivaltaan, ja lähdettävä niistä pois. Väkivalta ei ole perheen sisäinen asia ja sen lopettaminen kuuluu koko yhteisölle. Lapsen näkökulman ymmärtäminen voi motivoida muuttumaan. Suojellako lapsia vai perhettä. Rikosuhripäivystys TEKIJÄ . . Lapsi voi olla kiltti siksi, ettei uskalla ilmaista kaikkia tunteitaan. Väkivallan tekijä pääsee ryhmään Mobilen ohjaamana soveltuvuushaastattelun jälkeen
IITA KETTUNEN | KUVAT LAURA VESA 38 LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 LM12_s38-41_AnnalanKoulu.indd 38 LM12_s38-41_AnnalanKoulu.indd 38 14.11.2019 13:51:15 14.11.2019 13:51:15. Lisäresursseja ei aina ole saatu, mutta jossain on kuitenkin onnistuttu. Inklusiivinen koulu pyrkii tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen muun muassa tuomalla erityiskoulujen oppilaita yleisopetuksen luokkiin. koulu Kaikille yhteinen
Toinen puoli yhteisluokasta on teknisissä käsitöissä. Hänen mielestään on hyvä, että samalla tunnilla on erilaisia oppijoita, sillä jos kaikki oppisivat kaiken samanaikaisesti ja samassa järjestyksessä, ei muille jäisi mitään ponnisteltavaa. Erityistukea tarvitsevat lapset tulevat helpommin osaksi yhteiskuntaa, kun heitä ei eristetä ikätovereistaan. Erityistukea tarvitsevia lapsia ei saa eristää yhteiskunnasta. Erityisluokan oppilaalle yhteistoimintaluokista on hyötyä: rima nousee korkeammalle, kun oppilaalta vaaditaan enemmän. Tämä auttaa myös opettajaa jaksamaan. A nnalan koulun erityisluokanopettaja Ninni Salo kertoo, että saman ikäisillä oppilailla on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja: . Hän saa ikätovereiltaan mallia myös käyttäytymiseen ja koulutyöskentelyyn. Tamperelaisen Annalan koulun jokaiselle seitsemälle erityisluokalle on yleisopetuksen puolelta nimetty oma yhteistyöluokka. Monen aikuisen yhteistyö vaatii tarkkaa suunnittelua ja joustavuutta, mutta työ kevenee, kun löydetään sopivat tavat toimia. Nykyisin hän solmii itse kaikki uistinten solmut. Joa kertoo sorminäppäryytensä kehittyneen kalastaessa, jota hän on harrastanut yhdeksänvuotiaasta. Kaverit auttavat Tekstiilikäsitöiden yhteistunnilla kuudesluokkalainen Joa Siltakoski pujottelee vaivattoman näköisesti nuppineuloja kankaan päärmeisiin. Parhaimmillaan tunneilla on 57 lasta ja kuusi aikuista. . ›› LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 39 LM12_s38-41_AnnalanKoulu.indd 39 LM12_s38-41_AnnalanKoulu.indd 39 14.11.2019 13:51:26 14.11.2019 13:51:26. Hän muistuttaa kuitenkin, ettei kaikkia keskittymiskyvyttömiä lapsia voida laittaa erityisluokkiin: se ei palvele mitään eikä ketään. He saavat iloa eri tavalla, kun saavat oppia yhdessä. Salon erityisluokalla on kahdeksan oppilasta. Hän aikoo ommella essun. Joa opiskelee yleisopetuksessa. Onni Nurminen (oik.) sai välitunnilla pallottelukavereikseen Milla Komulaisen (vas.) ja Kalle Kuutin. Opettajat Ninni Salo (vas.), Minna Leino ja Eveliina Nikunlassi muistuttavat, että kun oppitunnilla on monta aikuista, voidaan kaikenlaisia oppijoita tukea enemmän. Yhteistunnilla yleisopetuksen opettaja saa avukseen erityisopettajan ja erityisluokan ohjaajat, mistä hyötyvät myös yleisopetuksen eritasoiset oppilaat. Rehtori Pauliina Suvilaakson mielestä inkluusion onnistuminen ei riipu resursseista vaan toimintatavasta. . Heidän eronsa on oppimisessa, mutta heillä on samantyylisiä unelmia ja mielenkiinnon kohteita. Tällaista palautetta on tullut erityisesti kehitysvammaisten lasten vanhemmilta. Yleisopetus on paras paikka oppimiseen, jos lapsella on valmiudet siihen. Tessa Salminen rakentaa penkkiä, johon sovittelee jalkoja. Suvilaakso ymmärtää, että inklusiivista koulua kritisoidaan, sillä yleisopetuksenkin luokissa on vuosi vuodelta haastavampia oppilaita. Sillä on usein yhteisiä tunteja kahden yleisopetuksen luokan kanssa
. Kun aikuisia on enemmän, voidaan tukea niitäkin, jotka edistyvät nopeammin. Rantakorppi kuvaa tilanteita, joissa yleisopetuksen oppilaat patistavat erityisoppilaita kuuntelemaan opettajaa, kun nämä yrittävät huutelemalla saada tämän huomion. Erilaisten oppijoiden kanssa tulee kuin itsestään oppineeksi myötätuntoa. Hän näet haluaa, että yleisopetuksen oppilaat hyväksyvät hänet. Joskus on käynyt niinkin, että kun häiriköivä erityisluokan oppilas tulee isoon luokkaan yhteistunnille, hänen käytösongelmansa loppuvat. Joskus sellainen oppilas, joka on saanut käytöksestään negatiivista palautetta, voi auttajan roolissa kokea itsensä tarpeelliseksi ja empaattiseksi. Välitunnilla Onni Nurminen heittelee käytävällä palloa kaveriensa kanssa. Siterin mukaan yleisopetuksen oppilaat auttavat usein erityisluokan oppilaita. Lapset oppivat kuitenkin pian ymmärtämään, että kun jollakin on vaikea päivä, he itse tsemppaavat enemmän. He myös lukevat Onnin kanssa ohjaten häntä siinäkin. Kun luokassa oli useampi aikuinen, hän pystyi keskittymään opetukseen, kun muut rauhoittelivat riiteleviä tai joskus väkivaltaisestikin käyttäytyviä oppilaita. Se ajaa opettajan nopeasti loppuun, Nikunlassi muistuttaa. Myös vaikkapa retkelle tai uimahalliin on helpompi lähteä, kun mukana on useampi aikuinen. Kun tunteja saa suunnitella toisen opettajan kanssa yhdessä, voidaan tehdä enemmän ja laadukkaampia asioita kuin pienen ryhmän kanssa. Laadukkaampaa opetusta yhteistyössä Luokanopettaja Marjo Siter ja erityisluokanopettaja Anna-Riina Rantakorppi ovat työskennelleet erityisja yleisopetuksen yhteistoimintaluokassa seitsemän vuotta. Raija Pokka tarkentaa Aino Niemiselle ompelemisen aloituksen vaiheita. . . Luokanopettaja Marjo Siter (vas.) ja erityisluokanopettaja Anna-Riina Rantakorppi ovat pitäneet yhteistoimintaluokkia yhdessä jo seitsemän vuotta. Kieliä on parempi opiskella omassa pienryhmässä, koska silloin on helpompi keskittyä. Lempiaineeni on ruotsi, ja saan siihen pienryhmässä enemmän henkilökohtaista ohjausta, Tessa sanoo. Jos yleisopetuksen luokkaan tuodaan vaativia lapsia, joiden kanssa opettajan olisi selviydyttävä yksin, kyse ei ole inkluusiosta, vaan kunnan säästökeinosta. Tätä ei opettaja pystyisi tekemään, jos hän opettaisi yksin 25 oppilasta. Lukukauden edetessä Nikunlassin voimat hiipuivat. Inkluusiota ei saa käyttää säästökeinona Yhteistunneilla pystytään luokanopettaja Minna Leinon mukaan ottamaan paremmin huomioon kaikkien oppijoiden kyvyt ja tarpeet. Kun luokassa on useampi aikuinen, opettaja pystyy keskittymään opetukseen. Joitakin vuosia sitten luokanopettaja Eveliina Nikunlassin silloisessa luokassa oli joitakin vaativia lapsia ja apuna vain yksi koulunkäynnin ohjaaja. Erilaisten oppijoiden kanssa oppii myötätuntoa. Yhteistunnilla opettaja pääsee myös tutustumaan omiin oppilaisiinsa eri tavoin, kun heitä voi seurata sivusta toisen opettajan pitäessä tuntia. Yhteisluokasta on etua myös siinä, että niillä eritysluokkalaisetkin pääsevät tekemään ryhmätöitä, joita olisi pienryhmänä vaikea tehdä. Hän kertoo pitävänsä enemmän yhteistunneista, sillä ison ryhmän kaverit ovat kivoja ja auttavat häntä. Hänen mielestään erityisesti matematiikkaa ja äidinkieltä on mukavampaa opiskella isossa ryhmässä, vaikka tunneilla onkin vähän levottomampaa. Hän tietää, että jo yksi häiriköivä oppilas voi viedä yhteistunnilla kahden, jopa kolmen aikuisen ajan. Hän alkoi kokeilla yhteistunteja pienryhmän kanssa, aluksi yhdessä tai kahdessa oppiaineessa ja myöhemmin laajemminkin. 40 LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 LM12_s38-41_AnnalanKoulu.indd 40 LM12_s38-41_AnnalanKoulu.indd 40 14.11.2019 13:51:43 14.11.2019 13:51:43
Suvaitsevaisuus lisääntyy Koulumaailma ja opettajuus ovat muuttuneet suuresti 20 viime vuoden aikana. . INKLUSIIVINEN KOULU . . Kaikki opiskelijat ovat mukana riippumatta sosioekonomisesta statuksestaan, kulttuurisesta taustastaan, sukupuolestaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai kyvyistään. Yhteistunneilla tämä kuitenkin auttaa koko ryhmää, jolloin erityislapsi jää vaille oman avustajansa tukea. Hänestä inklusiivisessa koulussa ja yhteistunneissa on sekä hyvää että huonoa. Tähän kannustetaan ainakin Annalan koulussa. Esimerkiksi yhteisillä matematiikan tunneilla Onnilla on aina sama paikka samassa pöydässä samojen yleisopetuksen kavereiden kanssa. Se, että yleisja eritysopetus ovat saman katon alla, lisää suvaitsevaisuutta. On valitettavan yleistä, että yleisopetuksen luokassa oppilaat voivat olla hyvin erilaisia keskenään. LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 41 LM12_s38-41_AnnalanKoulu.indd 41 LM12_s38-41_AnnalanKoulu.indd 41 14.11.2019 13:52:01 14.11.2019 13:52:01. pikemminkin päinvastoin. Rania Amin osaa näppärästi vaihtaa langan koneeseen itse. Nurminen kertoo kuitenkin kuulleensa, ettei kaikissa kouluissa yleisopetuksen opettajilla ole riittävästi osaamista esimerkiksi kehitys-, kuulotai liikuntavammaisten lasten kanssa toimimisessa. Onni on ollut Annalan koulussa ensimmäisestä luokasta asti ja tottunut yhteisiin tunteihin. . Hänen äitiään arveluttaa siirtyminen yläasteelle toiseen kouluun, jossa yhteistunteja ei tiettävästi järjestetä yhtä mielellään kuin Annalassa. Enää yleisopetuksen luokat eivät voi eristäytyä omiin luokkahuoneisiinsa, vaan niiden on tehtävä yhteistyötä joko rinnakkaistai erityisluokkien kanssa. Onnilla on Downin syndrooma, mutta hän ei ole kokenut Annalan koulussa kiusaamista . Inklusiivinen koulu on yhteisö, joka tukee, kannustaa ja huolehtii. Mira Nurminen on erityisluokalla opiskelevan Onni Nurmisen äiti. Kun erityislapsella on oma avustaja, kaikki toimii. Äiti on kuullut, että kaverit auttavat Onnia tekemään tämän omasta kirjasta helppoja laskuja ja auttelevat näin opettajaa. Inklusiivinen opetus tähtää yhteenkuuluvuuteen ja yhdessä oppimiseen, siihen, että kaikki oppilaat ovat tasavertaisia omine tarpeineen ja tukimuotoineen. Erityisluokanopettaja Ninni Salo (kesk.) auttaa Tessa Salmista kiinnittämään tuolin jalkaa teknisissä käsitöissä. . Nyt kun on kuusi vuotta toimittu näin, olisi sääli lopettaa ja eristää erityislapset omiin koloihinsa, Mira Nurminen sanoo. Se voi olla raskasta opettajalle
Silloin tarvitaan useampaa vanupeittoa ja lakkia. Edellissyksynä Mauri-myrskyn aikaan vesi vihmoi kasvoilleni ja tuuli lennätti puista roskia petiin… Sirkan neljä lastenlasta eivät vielä ole innostuneet mumminsa terassikavereiksi. Ihailen aina myös täysikuun valaisemia maisemia. Hän nukkui trampoliinilla joitakin viikkoja ennen kuin siirtyi vanhaan sohvaan terassille. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVA PÄIVI KARJALAINEN T oissajuhannus jäi alavieskalaisen Sirkka Eerolan mieleen. – En ollut koskaan kokenut mitään vastaavaa! Yöttömänä yönä taivasalla ei ollut itikoita eikä muitakaan häiriötekijöitä, ja linnut visersivät taukoamatta. – Pötköttelin jonkin aikaa siinä, mutta kun kesä läheni loppuaan, ilmankosteus lisääntyi, eikä sohvalla ollut enää mielekästä maata. Jäsenet ovat notkeat, lonkissa ei hierrä eikä jaloissa ole turvotusta. – Sain siskolta syntymäpäivälahjaksi kypärälakin, jonka voi kiinnittää tarralla. Tosin ensi alkuun tuntui, että kaikki autot ajavat meidän terassille: rekisteröin jokaisen auton valot, mutta nyt olen tottunut jo niihinkin. Hänen silloin 12-vuotias poikansa Jussi pyysi häntä nukkumaan kanssaan trampoliinin päällä. Kevättalven iltoina näkee, kuinka valo alkaa vähitellen lisääntyä. Viidestä lapsesta vielä kotona asuva, nyt 14-vuotias Jussi, nukkuu mieluummin sisällä, samoin Sirkan puoliso Esa. Sirkan läpinäkyvässä riippumatossa on verkko, joka estää ötököitten iholle pääsyn. Kun on sateelta suojassa, sen ropina kuulostaa mukavalta. Silloin en saa helposti unen päästä kiinni ja uni on katkonaisempaa. terveys Sirkka, ULKONA NUKKUNUT Sirkka Eerola nukkuu terassilla ympäri vuoden, pitkään ja makeasti. Riippumaton päät ovat samalla tasolla, ja vaikka peti on suora, pää ja jalat ovat hieman koholla – Riippumatossa nukkuu koko yön optimaalisessa asennossa, eikä aamulla herätessä tarvitse edes venytellä. Perheessä villitys ei ole kuitenkaan levinnyt. Ulkona nukkuminen tekee hyvää myös iholle: aamulla ei tarvitse levittää voidetta purkista. – Esa on rakentanut katetun terassin ympärille lautasuojan ja laittoi lukollisen ovenkin. Se onkin mainio kapistus, paljon parempi kuin pipo! Pyjaman lisäksi minulla on villasukat ja miesten turkiskintaat. Sirkka ei halunnut jättää upeaa elämystä yhteen kertaan. Ulkona nukkumisesta tuli tapa, josta Sirkka ei halunnut enää luopua. Viime talvena pakkanen esti ulkona nukkumisen vain neljänä yönä pakkasen lähennellessä kolmeakymmentä. Samassa asennossa nukkuminen jo sinällään rauhoittaa unta. – Muistan, kuinka ensimmäisinä öinä joku pikEn ole pahemmin flunssaa sairastellut. Pehmikkeeksi hän laittoi vanhan petauspatjan. – Kun lastenlapset tulevat yökylään, nukun sisätiloissa. Oli helppo hengittää, ja nukuin sikeästi. Kylmään ilmaan siedättyy vähitellen. Terassilla kokee hienosti vuodenaikojen vaihtelun. – Tähtitaivas on kirkas ja kaunis. Kesän aikana Sirkka selviää öistä pelkällä pussilakanalla, mutta talvella lämpimänä pysymiseen pitää satsata. Sirkan mukaan riippumatto on erinomainen paikka yöunille, koska siinä ei pysty pyörimään kuten sängyssä. 42 LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 LM12_s42-43_Ulkonanukkujha_SirkkaEerola.indd 42 LM12_s42-43_Ulkonanukkujha_SirkkaEerola.indd 42 13.11.2019 13:02:45 13.11.2019 13:02:45. Sirkka hankki laskuvarjokankaisen riippumaton, joka osoittautui loistavaksi sijoitukseksi
LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 43 LM12_s42-43_Ulkonanukkujha_SirkkaEerola.indd 43 LM12_s42-43_Ulkonanukkujha_SirkkaEerola.indd 43 13.11.2019 13:03:03 13.11.2019 13:03:03. – Oli säkkipimeä alkutalven ilta kymmenen maissa. . Seuraavana päivänä näimme, että jalanjäljet tulivat Kalajoen suunnasta ja jatkuivat Alavieskaan päin… Illan tullen Sirkka kömpi taas riippumattoonsa. Vain kerran ulkosalla nukkuminen on pelottanut. Se onkin pidempää ja syvempää kuin sisällä nukkuessa. "Naapurit pitävät minua ihan pöhölönä. – Teen tätä niin kauan, kun hyvältä tuntuu. Silloin tunsi kyllä olevansa osa luontoa! Sirkka on huomannut vastustuskykynsä lisääntyneen. Hänellä on älykello, josta hän seuraa unensa laatua ja syvyyttä. Onneksi kulkija jatkoi pian matkaa. Riippumatosta on hankala päästä äkkiä liikkeelle. Yhtäkkiä kuulin rahisevia askeleita: joku käveli terassin reunalle. Jos kymmenen tuntia nukkuu ulkona, toki se hyvää tekee. Sirkka Eerola ei ole asettanut ulkona nukkumiselleen takarajaa. Toisinaan Sirkka nukkuu kolmetoistakin tuntia. kueläin käveli pääni yli ja jatkoi olkapäätäni pitkin eteenpäin. – Olen peruspositiivinen ihminen ja luotan siihen, että ihmiset ovat hyviä. Koska kotimme sijaitsee kahden ison tien välissä, he kyselevät, kuinka uskallan nukkua tuommoisessa paikassa", Sirkka Eerola kertoo. Päivällä oli satanut räntää, mutta silloin oli pakkasta ja räntä kovettunut maahan. – Aamulla herätessä on heti virkeä olo ja on valmis lähtemään innolla uuteen päivään, kertoo yksityisyrittäjänä työskentelevä Sirkka. – En ole pahemmin flunssaa sairastellut. Jähmetyin niille sijoilleni ja olin aivan liikkumatta. Unta turvaamaan on kuitenkin hankittu tallentava kamera
SUSANNA VILPPONEN | KUVAT KAISU JANSSON 44 LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 LM12_s44-45LuontKVietanm.indd 44 LM12_s44-45LuontKVietanm.indd 44 13.11.2019 13:23:45 13.11.2019 13:23:45. Paikallinen luonnonsuojelukeskus järjestää luontokasvatuspäiviä, joissa tutkitaan luontoa opastetusti. kasvatus Luonnon LUMOISSA Vietnamilaisten lasten tiedot luonnosta ovat vajavaiset, vaikka he asuisivat maaseudulla metsän keskellä
Järjestö kouluttaa myös vanhempia, opettajia ja rehtoreita. Lapset etsivät metsään piilotettuja roskia ja ymmärtävät, ettei niitä saa heittää luontoon. Myös yhteys luontoon on hukattu: etenkin lapset viettävät entistä enemmän aikaa teknologian parissa sisätiloissa, jolloin ulkomaailma jää tutkimatta. Lan jakaa lapsille suurennuslasit. Lan kertoo, että useat aikuiset ovat purskahtaneet itkuun kohdatessaan laittomasti metsästettyjä ja salakuljetettuja eläimiä. Ho Thi Kim Lan opastaa, että ne täytyy kerätä luonnosta. Vietnamilaisille lapsille opetetaan usein, että roskat ovat likaisia. Perinteinen vietnamilainen kulttuuri on käyttänyt metsiä ja kaikkea niistä löytyvää hyväkseen. Mutta kun tieto leviää, lajeilla on mahdollisuus selvitä. Lasten T-paidoissa on kuva supermies Siêu nhânista eli metsän soturista. – Perheissä opetetaan, että roskat ovat likaisia. Väestömäärän kasvaessa ympäristö alkaa kuitenkin olla äärirajoilla. . Puista varisseet lehdet rapisevat pienten jalkojen alla. Sirkat konsertoivat keskenään taustamusiikkia soittaen. Aluksi tutkitaan puiden kuorta. Sitten löytyy lehden päällä päivää paistatteleva oksan näköinen kummitussirkka! Lan osoittaa perhosen toukan koteloa, joka roikkuu lehdestä. Kahdeksan vuotta luontokasvattajana toiminut Ho Thi Kim Lan uskoo, että asenteiden muutoksessa ratkaisee koulutus ja se, että yhteisö otetaan mukaan. – Pienten lasten luontoja ympäristökasvatus on melko uusi asia Vietnamissa. Luonnonsuojelukeskuksen tiloissa lapset pääsevät tutustumaan sivetteihin ja kertovat, etteivät enää halua syödä niitä. Pikkuhiljaa luonto opitaan huomiomaan arjessa. Se motivoi heitä aktivoitumaan luonnon suhteen. Ympäristöön liittyvät teemat ovat nousseet Vietnamissa keskusteluun vasta viime aikoina. L apset istuvat maahan levitetyllä matolla järven rannalla Cuc Phuongin kansallispuistossa. Tämä Pohjois-Vietnamissa sijaitseva puisto on maan vanhin: se perustettiin jo vuonna 1962. Lapset tutkivat hyönteisiä suurennuslaseillaan. Me opetamme, että ne voi – ja pitää – kerätä luonnosta, Lan sanoo. LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 45 LM12_s44-45LuontKVietanm.indd 45 LM12_s44-45LuontKVietanm.indd 45 13.11.2019 13:23:56 13.11.2019 13:23:56. Se suojelee luontoa ja kannustaa tutustumaan ympäristöön. Thuong Hoa -päiväkodin 25 viisivuotiasta lasta kuuntelee ohjaajaa tarkkaavaisesti. Monissa perheissä esimerkiksi syödään luonnonvaraisia sivettikissoja, jotka on luokiteltu uhanalaisiksi. Lapset eivät suostu enää syömään sivettikissaa. Uusi hauska väline otetaan mukaan, kun lähdetään tutkimusmatkalle metsään. Ho Thi Kimin johdolla lapset tutkivat retkellä opastetusti paikallisia kasveja ja hyönteisiä. Opetusta ohjaa Save Vietnam’s Wildlife -järjestön koulutuspäällikkö Ho Thi Kim Lan. On vasta aamu. Lapsilla saattaa olla vääristyneitä käsityksiä elinympäristöstään. He toistelevat yhteen ääneen sanoja luonnosta ja taputtavat välillä. Lounastauon jälkeen kuullaan roskaamisen haitoista. – Jos lapset saavat varhaisessa vaiheessa kosketuksen luontoon, he arvostavat ja toimivat sen hyväksi myös jatkossa. Varhaiskasvatuksella voidaan vaikuttaa suuresti siihen, että luonnonsuojelu alkaa kiinnostaa. Puiden varjo antaa hieman suojaa paahtavalta auringolta, ja tuuli puhaltaa viilentävästi. Viesti kulkee koteihin, ja uhanalaisella lajilla on mahdollisuus säilyä. Luontokasvatuspäivä opastaa heitä kokemaan, haistamaan ja kuulemaan luonnon monimuotoisuutta. Kun perheissä ei tiedetä vaikkapa uhanalaisista lajeista, ne ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon
KATI LESKINEN | KUVAT VILMA RIMPELÄ 46 LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 LM12_s46-48_PYTPRO_EmmaHarmonen.indd 46 LM12_s46-48_PYTPRO_EmmaHarmonen.indd 46 18.11.2019 12:55:14 18.11.2019 12:55:14. perhe & työ TÄRKEINTÄ ON TYÖN JOUSTO Olemme esitelleet syksyn aikana perheystävällisiä työpaikkoja. Sarjan viimeinen osa kertoo sosiaalialan yrityksessä Tampereella työskentelevästä Nana Harmosesta, jonka perheen arki muuttui, kun Emma-tytär sairastui
– Kipu lähtee päkiästä ja leviää koko jalkaterään. Hän tekee perhekuntoutusta eli vierailee perheiden kotona, etsii heille oikeita palveluja ja pyrkii keskustelemalla ja erilaisilla harjoituksilla löytämään ongelmien syitä ja ratkaisuja niihin. – Jalka näytti siltä kuin se olisi täytetty ilmalla, siitä tuli aivan muodoton, kertoo Emman äiti Nana Harmonen, 44. Emma ja hänen vanhempansa kävivät syksyn aikana kuudella erikoislääkärillä, mutta kukaan ei osannut sanoa, mitä kasiluokkalaiselle Emmalle oli tapahtunut. – Kun Emma sairastui ja kävimme koko ajan tutkimuksissa ja lääkäreissä, oli helpottavaa, ettei tarvinnut kysyä koko ajan työnantajalta, voiko asiakasaikoja siirtää. Siksi ajattelin, ettei heti tarvitse lääkäriin lähteä. – Jos ei ollut plussatunteja, täytyi anoa esimerkiksi puolen päivän palkaton vapaa, että pystyi viemään lapsen lääkäriin. Nana Harmonen työskentelee perheterapeuttina lastensuojelun avohuollon palveluita tarjoavassa Profiam Sosiaalipalveluissa. Aluksi nilkkaan sattui vähän, hetken päästä kipu muuttui sietämättömäksi. Profiam oli vuoden ajan mukana Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelmassa ja yritys palkittiin huhtikuussa 2019 Perheystävällinen työpaikka -tunnuksella. Elokuun loppu vuonna 2018 muutti tamperelaisen Harmosen perheen arjen. Harmosen aiemmissa sosiaalialan työpaikoissa käytössä oli ollut kellokortti. Se on tosi arka kosketukselle, hän kertoo. L iikuntatunnilla oli juoksutesti. Kovat kiputilat jatkuivat kaksi kuukautta. Vapaus työn tekemisessä auttoi selviämään, vaikka olimme koko perhe ihan loppu. Yritys päivitti projektin aikana muun muassa tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunLAPSEN MAAILMA 12 | 2019 47 LM12_s46-48_PYTPRO_EmmaHarmonen.indd 47 LM12_s46-48_PYTPRO_EmmaHarmonen.indd 47 18.11.2019 12:55:19 18.11.2019 12:55:19. – Emma on voimistellut koko ikänsä, ja harrastus on aiheuttanut muun muassa nilkan vääntymisiä ja erilaisia polven kiputiloja. Lääkärit määräsivät särkylääkettä, mutta ne eivät auttaneet. Sitten jalka turpoaa. Alkuvuodesta 2019 kipu palasi, kun Emma teki matematiikan läksyjä sängyllään. Sitten jalka alkoi turvota, eikä Emma pystynyt enää kävelemään. Soitin suoraan asiakkaalle ja vaihdoin tapaamisajan. Harmoselle tärkein työnantajan tarjoama jousto on työn itsenäisyys: työt hoidetaan, mutta kalenterin saa suunnitella itse. Sillä kertaa kipu ei kuitenkaan loppunut, vaan jatkui ja jatkui sietämättömänä. Jalan turvotus laski vähitellen hieman ja kipu lieveni hetkeksi
nitelmat, teki kirjalliset ohjeet sekä perhevapaista että joustavan työajan käytöstä ja tarjosi esimiehille valmennusta keinoista, joilla voi helpottaa työntekijöiden arjen ja työelämän yhteensovittamista. Kun Nana kysyi, lähtisikö tytär hänen kanssaan työpaikan Lapsi mukaan töihin -päivään, jota vietettiin 22.11., vastaus ei ollutkaan niin ilmeinen. Oli helpottavaa, että töitä pystyi tekemään myös kotona, eikä Harmosen tarvinnut lähteä aamulla toimistolle kirjaamaan asiakastietoja. Mutta kyllä isommatkin lapset tarvitsevat vanhempien tukea ja syliä. Perheystävällisellä työpaikalla kaikkia kohdellaan tasapuolisesti ja erilaiset elämäntilanteet huomioon ottaen. Meille on tärkeää, että myös työntekijöiden perhe-elämä toimii mahdollisimman hyvin ja sen voi sovittaa yhteen vaativan työn kanssa, kertoo palvelujohtaja Mikko Ailoranta. – Eikö se olisi vähän noloa, kun olen jo niin iso. Yritys otti myös käyttöön palkallisen vapaapäivän 10–14-vuotiaan sairaan lapsen hoitoon sekä palkalliset vapaapäivät lähiomaisen sairastuessa ja oman tai puolison lapsen ylioppilastai ammattiin valmistumisen juhlajärjestelyihin. Väestöliitossa uskotaan, että perheystävällisyyteen kannattaa panostaa. . – Usein puhutaan siitä, että pienet lapset tarvitsevat vanhempiaan ja työnantajien täytyy tukea erityisesti heitä. – Työntekijälle voi tulla äkillinen tarve hoitaa ikääntynyttä omaistaan 500 kilometrin päässä. Maksu sisältää mm. Hän on lapsista nuorin: Nea, 21, asuu jo omillaan, mutta Arttu, 18, vielä kotona. – Vaikkapa etätyön osalta on hyvä sopia koko henkilöstöä koskevat sitovat säännöt. – Olimme usein koko perhe hereillä öisin, kun Emmaan sattui niin kovin. Kaikissa työtehtävissä ei voida tehdä samanlaisia joustoja, mutta on tärkeää, että yhteisistä pelisäännöistä kerrotaan avoimesti. Nana on eronnut miehestään, mutta heillä on yhteishuoltajuus. 050 5953 811, pirkko.kokko@yhteisetlapsemme.fi – Oli hyvä, että äiti ja isä kannustivat jatkamaan koulussa, vaikken pystynytkään keskittymään opiskeluun ja numerot laskivat, kertoo Emma, 15. Kipua alentava lääkitys oli jo pois käytöstä, kunnes jalka kipeytyi taas uudelleen syyskuussa. MITEN TEILLÄ. > www.perheystavallinentyopaikka.fi www.yhteisetlapsemme.fi Etsikö sijaishuoltopaikkaa monikulttuuriselle lapselle. Voisiko aamupalavereita siirtää tunnilla, jotta perheelliset ehtivät viedä lapsensa rauhassa hoitoon. Paikkatiedustelut: Johtaja Pirkko Kokko, puh. Nana Harmonen on ollut tyytyväinen myös työnantajan tarjoamaan etätyömahdollisuuteen. Koti Ilolalla on pitkä kokemus maahanmuuttajatyöstä sekä traumatisoituneiden lasten hoidosta ja kasvatuksesta. Sitä on yritetty helpottaa sähköhoidolla, toimintaja fysioterapialla sekä lääkkeillä. 7-paikkainen lastensuojeluyksikkömme sijaitsee Sipoossa noin 30 km Helsingistä. Samalla yritys näyttäytyy yhä houkuttelevampana työnantajana. Perheystävällisyys ei siis tarkoita vain lapsiperheiden joustoja. – Joustavampi työnteko lisää työhyvinvointia eli vähentää sairauspoissaoloja ja parantaa työn tehokkuutta ja tuottavuutta. 48 LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 LM12_s46-48_PYTPRO_EmmaHarmonen.indd 48 LM12_s46-48_PYTPRO_EmmaHarmonen.indd 48 18.11.2019 12:55:25 18.11.2019 12:55:25. Jalka oli niin kipeä, että Emma pyysi, voisiko hänet nukuttaa, ettei sattuisi niin paljon. Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa Emman kipu sai lopulta nimen: CRPS eli monimuotoinen kipuoireyhtymä. – Kyllä se säikäytti, erityisesti Emman, Nana Harmonen sanoo. Tällä kertaa jalka oli vain noin viikon kipeä ja palautui nopeasti. ”Kipu lähtee päkiästä ja leviää koko jalkaterään”, kuvaa Emma sairauttaan. On selvää, ettei kaikissa töissä edes voi olla etänä, mutta sekin on kerrottava ääneen. Ohjelmaan osallistuminen on maksullista ja sen hinnoittelu riippuu organisaation koosta. Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelmassa työpaikkoja autetaan löytämään ja ottamaan käyttöön keinoja arjen ja työn sujuvaan yhdistämiseen. Emma nyökyttää päätään ja hymyilee. Psykologin kanssa Emma on puhunut siitä, miten kivun kanssa pystyy elämään. Kukaan ei tiedä, koska kipu palaa taas sietämättömänä vai palaako ollenkaan. – Teemme päivittäin töitä perheiden kanssa. Parhaillaan mukana on 13 työnantajaa. henkilöstökyselyjä, seurantakäyntejä ja ohjausta. Ohjelma pyrkii purkamaan työpaikkojen vanhentuneita käytäntöjä, jos niille ei ole kunnon perusteita. Tällöin työpaikka voi joustaa vaikka järjestelemällä perjantait ja maanantait vapaiksi tai etätyöpäiviksi, sanoo hankepäällikkö Anna Kokko, joka on yksi ohjelman suunnittelijoista
Eurooppaan 12 kk 30 e . 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. 12 kk . TILAA LEHTI ITSELLESI TAI LAHJAKSI https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 (03) 4246 5341 (faxi) tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . Määräaikainen 12 kk 79,00 . Kesto 3 kk 29,50 . SAMULI SÄRKELÄSTÄ TULI 4 LAPSEN ISÄPUOLI | PÄIVÄKOTIB USSI VAATII JOUSTAVUU TTA | KESTÄVÄÄ RUOKAKULT TUURIA VOI RAKENTAA KOULUSSA SOFIA UKKONEN, 7, VETÄÄ 22 LEUKAA! LM 11/2019 s.1-2 LM 12/2019 s.49 LM12_s49_Palvelusivu.indd 49 LM12_s49_Palvelusivu.indd 49 14.11.2019 13:08:53 14.11.2019 13:08:53. Määräaikainen opiskelija 12kk 58,00 . Kustantaja Lastensuojelun keskusliitto www.lskl.fi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. 6 kk . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Digi 6 kk 29,00 Postituslisät ulkomaille . Digi 12 kk 49,00 . Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ HINNAT VAIN 29 e (6 kk) ja 49 e (12 kk)! MA AIL MA LASTENSUO JELUN KESKUSLIIT ON KUUKAUSIJU LKAISU 11 | 2019 AAMU HULMI OPISKELEE RESONAAR ISSA | KIRJA VAI ÄLYLAITE. 12 kk . Kesto 12kk 69,00 . Kesto 6kk 45,00 . LM 6-7/2019 s.1-2 MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 10 | 2019 PÄIVÄKOTI KASVATTAA JOHTAJIA | ISÄYSTÄVÄLLINEN TYÖPAIKKA MILLOIN PAINAJAISISTA PITÄÄ HUOLESTUA. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). 12 kk . Lahjatilauksena . | YKSINÄISYYS AHDISTAA NUORIA ESITTELYSSÄ LAPSIASIAVALTUUTETTU ELINA PEKKARINEN | LASTENKASVATUSTA SUOMALAISELLA MAATILALLA JA BERLIININ KESKUSTASSA LM 9/2019 s.1-2 TILAA NÄKÖISLEHTI! Lapsen Maailmaa on tammikuusta lähtien mahdollisuus tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaushinnat . 6 kk . Va sta an ot ta ja m ak sa a po sti m ak su n Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta us lä he ty s MA AIL MA LASTE NSUOJ ELUN KESKU SLIITO N KUUKA USIJUL KAISU 6-7 | 2019 MA AIL MA URHEIL UN SÄRKEM ÄT LAPSET | SARA, 9, KERÄÄ RAHAA SOS-LA PSIKYL ÄLLE TAITEIL IJA JA ERITYIS EN POJAN ÄITI ANNA SEPPÄL Ä: ”ON PITÄNY T KASVA TTAA PAKSU NAHKA ” | LOMAK OTITOI MINTA ON YHÄ VOIMIS SAAN NÄIN VÄLTÄT KESÄTU RMAT | ARKKIT EHTUU RIVAI TIEDEL EIRILLE . Lahjaksi . 12 kk . palvelukortti Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2020 . Itselleni . TEE TILAUS os. Määräaikainen 6 kk 55,00 . 3 kk . ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . Määräaikaistilauksena . 6 kk . Kestotilauksena . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Opiskelijatilauksena . Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2020 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus . tilaat lehden . Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta
50 LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 LM12_s50-52_NM_Juho Nyka nen.indd 50 LM12_s50-52_NM_Juho Nyka nen.indd 50 13.11.2019 13:30:47 13.11.2019 13:30:47. näe minut JUHO NYKÄNEN, 36, opettelee puhumaan surustaan. SIRPA PALOKARI | KUVA MARJA SEPPÄLÄ O len elänyt umpinaisessa putkessa, mutta pikkuhiljaa kaikki on avautumassa
LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 51 ›› LM12_s50-52_NM_Juho Nyka nen.indd 51 LM12_s50-52_NM_Juho Nyka nen.indd 51 13.11.2019 13:30:52 13.11.2019 13:30:52. Juho ja Mari Nykänen ovat ripotelleet poikansa Joonan tuhkat Kotkan Katariinan meripuiston rantaan
Olen ihan eri vaiheessa surun kanssa kuin hän. Elämä ei aina mene, kuten on suunnitellut. Joskus illalla, kun on hiljaista, olen valmistautunut siihen, että nyt puhun. Marin piti suojella kohtua, ja saatoin vain tukea häntä. Yritimme lasta parin vuoden ajan ja kävimme hedelmöityshoidoissa . Äidiltä saimme paljon tukea. Sanoin, että ’näin paljon olen voittanut, mutta olen hävinnyt monet kerrat enemmän kuin voittanut’. Yleensä menetelmää käytetään terapeuttiseen identiteettityöhön ja vuorovaikutustaitojen parantamiseen. Yritin selviytyä uppoutumalla yhä syvemmälle biljardiin, elokuvien katsomiseen, ruokaan ja suklaaseen. Eri tilanteissa tulee mieleen, että nyt Joonakin olisi tuossa elämänvaiheessa. Raskaudet olivat tosi vaikeita, sillä Marilla on kohdunkaulan heikkous ja hänen on pitänyt olla raskausaikoina hyvin varovainen. SARJAN IDEA Näe minut -sarjassa ihmiset kuvauttivat itsensä sellaisina kuin halusivat tulla nähdyiksi ja kertoivat, mitä halusivat muiden itsestään tietävän. Siinä sitten yritimme kannatella toisiamme ja parisuhdetta. Olen surrut, kykenemättä käsittelemään surua. Pian Joonan kuoleman jälkeen aloin pyörittää Kotkassa omaa biljardisalia ja painoin älyttömästi hommia. Rakastan vaimoa ja lapsia ja haluan antaa heille kaiken ja olla aidosti läsnä. Tapasin Marin biljardipöydän äärellä viitisentoista vuotta sitten . Jos jotain arvostan, niin taakkaa, jota äidit kantavat. Vaikka olen hiffannut, että vaikeat asiat on käytävä läpi, en vieläkään pysty puhumaan Marin kanssa surustani. Raskaus oli aivan normaali, mutta kun menimme ultraääneen, lääkäri huomasi, ettei kaikki ole kunnossa. Kun lapset kasvavat ja kehittyvät, suru on saanut uudet kasvot. Ja että kävimme jo avioliittomme alkuvaiheessa parisuhdeterapiassa. Tammikuussa perustin biljardivalmennusyrityksen, jolla toivon saavani elannon perheelleni. Olin kalpea, enkä saanut happea. oikeus määritellä itsensä ja vastavuoroisuus. Mutta sen tiedän, että jossain vaiheessa haluan jakaa asiani omien rakkaiden ihmisteni kanssa. Esikoispoikamme sai alkunsa vuonna 2008. Huomaamatta laiminlöin itseäni: sairastuin masennukseen, lihoin 50?60 kiloa, sain diabeteksen, ja verenpaine nousi. Mari on aina ollut perhekeskeinen ja jo naimisiin mennessämme toivoi monta lasta. Sen jälkeisestä parista vuodesta minulla on vain hataria muistikuvia. Voimautumisen edellytyksenä ovat mm. Kotiin oli vaikea palata. Mari joutui olemaan 11 päivää sairaalassa, ja valmistauduimme vastaanottamaan keskoslapsen. Mari on käynyt suruaan läpi omassa terapiassaan. Tosiasiassa olen kulkenut elämästäni kymmenen vuotta eläen menneisyydessä ja peläten tulevaisuutta. Kouluaikoina ajattelin, että musta tulee meribiologi ja tutkija. Ajoin perässä appiukon kanssa. 11 kuukautta Joonan kuoleman jälkeen syntyi Nooa ja siitä neljän vuoden päästä Iita. On opittava puhumaan. Haaveilemme Marin kanssa perustavamme perhekodin maaseudulle. Olen elänyt umpinaisessa putkessa, mutta pikkuhiljaa kaikki on avautumassa. Kerran Nooa katseli biljardissa pokaalejani ja ihmetteli, miten olen voinut voittaa noin paljon. Minutkin testattiin, ja tiedossa oli, että Marilla on haastetta lapsen saannissa. 52 LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 LM 5/2019 s.50-52 LM12_s50-52_NM_Juho Nyka nen.indd 52 LM12_s50-52_NM_Juho Nyka nen.indd 52 18.11.2019 12:10:30 18.11.2019 12:10:30. Vauvan tila oli muuttunut kriittisesti ja hänet piti hätäkastaa. Musta tuli biljardin ammattilainen: olen voittanut 12 Suomen mestaruutta, nykyisin valmennan. Haastateltavia lähestyttiin voimauttavan valokuvauksen metodilla, joka on Miina Savolaisen kehittämä. Synnytys olikin jo käynnissä ja Mari kiidätettiin ambulanssilla Helsinkiin Naistenklinikalle. Sarjassa valokuvaaja ja toimittaja ovat pyrkineet toteuttamaan henkilön toiveet mahdollisimman tarkkaan. Silti ajattelin koko ajan, että totta kai mun pitää olla vahva, painan vaikka läpi harmaan kiven turvatakseni arjen ja perheeni. Olimme ajatelleet, että kotiin emme ikinä enää tule ilman lasta. Seuraava askel olisi ollut koeputkihedelmöitys, jota emme halunneet. Soitin äidilleni, joka on pappi. Yhdessäoloa voi oppia, kuten mitä tahansa muitakin asioita. Menimme parisuhdeterapiaan äitini neuvosta jo ennen kuin suurempia ongelmia olisi tullut. Sellaista on elämä. Joona Juhonpoika kuoli kolmen päivän ikäisenä. Siellä oli vauvanvaatteitaja tavaroita kaikkialla. Tuolloin keskinäinen läheisyytemme oli vähäistä. Olen kiitollinen, että olemme pysyneet Marin kanssa yhdessä. Mutta sitten se jää, tuntuu liian vaikealta. Majoituin Ronald McDonald Lastentalosäätiön taloon saadakseni olla lähellä Maria ja vauvaa. Minun on pitänyt oivaltaa, miten paljon yhteiselämään vaikuttaa se, mitä on oman pään sisällä. Opiskelin Vierumäen urheiluopistossa valmennusta ja suoritan erikoisammattitutkintoa. Mä olin ajatellut, että lähden armeijan jälkeen Australiaan. Eri tilanteissa tulee mieleen, että nyt Joonakin olisi tuossa elämänvaiheessa… Käytän masennuslääkkeitä ja olen käynyt terapioissa , joista ei ole ollut suurta hyötyä. Olemme oppineet sanoittamaan omia toiveitamme. Vaikka odotusaikoina tein miehenä kaikkeni, ajattelin silti, että olen niin saatanan avuton, kun en voi mitään tehdä Marin hyväksi. Samaan aikaan olen vähätellyt omaa rooliani isänä. Oli äitienpäivän aamu, kun osastolta soitettiin. Hän tuli nopeasti paikalle ja kastoi poikamme. Hyväksyn, etten voi, eikä mun tarvitsekaan ymmärtää kaikkea, mutta ilman kertyneitä kokemuksia mulla ei olisi tätä näkökulmaa elämään.” . Avioliiton onnistumisen takia meidän piti löytää yhteinen suunta tulevaisuudelle. Käsittelen surua koko ajan, välillä se on pinnalla, välillä taaempana. Vauva syntyi raskausviikolla 28 ja vietiin teho-osastolle. En koskaan unohda sitä tunnetta, kun työnsin Maria pyörätuolissa tunnelia pitkin lastenosastolle. Nyt elämä tuntuu jo hyvältä, voin paremmin ja olen alkanut tehdä asioita itseni hyväksi. Ja että jokaisella perheenjäsenellä on omat herkkyytensä, joita on opittava kuuntelemaan. Se toteutuu ehkä joskus, sillä asumme maalla, ja Mari opiskelee lähihoitajaksi. Jaoimme kuitenkin perhekeskeisyysajatuksen. Olen tajunnut, että olen tukahduttanut itseäni
ELINA HIRVONEN POHTII, ETTÄ MEIDÄN AIKUISTEN TULISI LUODA ILMAPIIRI, JOSSA ON MAHDOLLISTA HAVAINNOIDA ASIOITA, JOISTA LAPSI EI USKALLA PUHUA. Uskalla kuunnella lasta Elina Hirvonen on helsinkiläinen kirjailija, dokumenttielokuvaohjaaja ja kahden lapsen äiti. Niiden seurauksena käsitys siitä, mitä itselle saa ja ei saa tehdä voi olla hämärä, ymmärrys omista oikeuksista kapea ja luottamus ihmisiin heikko. Näin kertoi tuntemani, lapsena kaltoinkohdeltu aikuinen. Samalla lapset ovat usein äärettömän lojaaleja myös kaltoinkohtelevaa vanhempaa kohtaan, saattavat kantaa koko perheen tilannetta harteillaan ja tehdä kaikkensa huolehtiakseen vanhemmistaan. En uskaltanut puhua, koska pelkäsin mitä siitä seuraisi. Tai että mä kuitenkin selvisin ihan hyvin. Minulle, vanhemmille, sisaruksille. Lapsella ei välttämättä ole ketään, joka kertoisi, että sinua ei saa lyödä, ja että aikuisen on pidettävä sinusta huolta. Ei kuullut. Mikään ei ole lapselle yksinäisempää kuin kokemus siitä, että oma elämä on liian raskasta muille. Puhuin, mutta kaikki uskoivat isääni, äitiäni, sijaisvanhempiani. Mutta se on ainoa lapsuus, mikä mulla on. Tämä vaatisi aikaa paitsi lastensuojelun työntekijöille, myös koulussa ja terveydenhuollossa toimiville aikuisille. Sitten lohdutan heitä ja sanoin, että ei se lopulta niin kamalaa ollut. Sanat ovat olleet mielessäni viimeisen vuoden aikana paljon. Nuorten teksteistä koottu antologia Minä jaksan tämän päivän – Tarinoita lastensuojelusta ilmestyi tänä syksynä. Ohjasin lastensuojelun asiakkaina ja jälkihuollossa oleville nuorille kirjoittamisen työpajoja , joissa käsiteltiin kaunokirjallisuuden keinoin lapsuuteen ja kasvamiseen liittyviä kokemuksia. Vaikenin, koska häpesin. LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 53 LM12_s53_Kolumni_EH.indd 53 LM12_s53_Kolumni_EH.indd 53 14.11.2019 13:12:06 14.11.2019 13:12:06. Mitä kipeämpiä asiat ovat, sitä tärkeämpää on, että aikuinen pysyy turvallisena ja rauhallisena. Usein kun kerron, mitä mun lapsuudessa tapahtui, kuulijat alkavat itkeä. Yritin puhua, mutta se sivuutettiin. On yksinäistä, jos muut eivät kestä asioita, jotka ovat tapahtuneet minulle. Juuri nyt se on kaukana todellisuudesta, mutta niin ei pitäisi olla. Puhuin, mutta minua ei uskottu. Sanoin kaiken olevan hyvin, koska halusin suojella vanhempiani. Sekä teksteissä että keskusteluissa nuorten kanssa toistui ajatus siitä, miten vaikea kipeimmistä asioista on puhua sekä silloin, kun ne tapahtuvat että myöhemmin. Vaikenin, koska en tiennyt, että se mitä minulle tapahtuu, on väärin. Kirjoittajien lisäksi monet muut tapaamani kaltoinkohdellut lapset ja nuoret ovat kuvailleet asioiden esiintuomisen vaikeutta muun muassa näin: Kukaan ei nähnyt. kolumni Suojattomuus, turvattomuus ja kaltoinkohtelu vaikuttavat lapsen elämään paitsi suoraan , myös välillisesti. Kaikki tämä tarkoittaa, että huonoimmin voivien lasten asiat tulevat näkyviin vain , jos lapsen kohtaavilla aikuisilla on aikaa, halua ja kykyä paitsi kuulla ja kuunnella, myös luoda ilmapiiri, jossa on mahdollista havainnoida asioita, joista lapsi ei uskalla puhua. Ei huomannut. Aikuisen, joka kuulee kaltoinkohdellun lapsen kertomaa elämästään, on myös tärkeä kestää kuulemansa
Hän hakee pikkuveljensä päiväkodista ja alkaa vimmattu yritys selviytyä kahteen pekkaan, vaikka taskussa ei ole edes kotiavainta. Pompo suuttuu. Kielto koskee jäljentämisen kaikkia muotoja kuten painamista, kopioimista, valokuvaamista jne. Pikkuveikko ja Pikkuveli ja minä -kuvakirjoissa isosisarukset eivät kiehu raivosta, kun perheeseen syntyy vauva. KUUKAUDEN KIRJAT Kiukkua ja kiintymystä Christelle Huet-Gomez Séverine Duchesne Suomentanut Suvi Clarke pikkusisko! Rakastan sinua, I S B N 978-82-305-1868-7 9 7 8 8 2 3 5 1 8 6 8 7 Pompo on omasta mielestään maatilan onnekkain poikanen. Yhteistä näille kaikille kirjoille on kohtuullisen mukava kotionni. Painettu Kiinassa. Aiheen käsittelyyn kuuluu, että kateuden ja katkeruuden tunteet hyväksytään. Kaikilla kavereilla on vaativa pikkuveli tai pikkusisko, mutta Pompon ei tarvitse jakaa vanhempiaan kenenkään kanssa. Ilmestynyt ensimmäisen kerran Ranskassa 2013 Kustantaja: Editions Frimousse Alkuteos: Je t’aime, mon frère Suomentanut Suvi Clarke Tekijänoikeuslain mukaan tämän kirjan jäljentäminen osin tai kokonaan on kielletty ilman oikeudenomistajien lupaa. ISMO LOIVAMAA 54 LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 LM12_s54.indd 54 LM12_s54.indd 54 18.11.2019 10:27:43 18.11.2019 10:27:43. KirKuvakirjojen vakituinen, jatkuvasti toistuva aihe on sisaren syntymän aiheuttama kuohahdus. jassa tavoitetaan hyvin pienen lapsen kuolemakuvitelmat ja vanhempien menettämisen pelko. Lapsen psykologiasta ammentava kirja tuntuu raikkaalta verrattuna moneen 2000-luvulla julkaistuun karmivaan kuolemakertomukseen. KUVITELMIA JA HELLYYTTÄ Ulf Nilssonin ja Eva Erikssonin kuvakirja Kun olimme yksin maailmassa (Mäkelä, suom. Toisin sanoen autamme lapsia ja vanhempia kehittymään yhdessä. Terapeuttisen kirjallisuuden katraaseen kuuluu ranskalaisten Huet-Gomezin ja Duchesnen Rakastan sinua, pikkusisko! (Vaukirja, suom. Munasta on päästävä eroon! Copyright © suomenkielinen painos 2014 Vaukirja www.vaukirja.fi Tekstin copyright © 2014 Christelle Huet-Gomez Kuvituksen copyright © 2014 Séverine Duchesne Christelle Huet-Gomez ja Séverine Duchesne ovat ilmaisseet oikeutensa tulla mainituiksi tämän kirjan kirjoittajana ja kuvittajana. LYSTIKKÄÄT SISKOT Sinikka ja Tiina Nopolan Heinähattu ja Vilttitossu -lastenkirjasarja on vaikuttanut jo 30 vuotta suomalaisen lastenkirjallisuuden ja -kulttuurin kehitykseen. Marjatta Kurenniemen suomeksi riimittelemässä Pikkuveikossa paistaa sekä ihastelua että orastavaa sukupuoliroolien pönkittämistä: ”Tämä tässä on iso veikko, suuri ja vahva – ei yhtään heikko.” Sarjan tuoreimmissakaan osissa ei kerrota uusperheiden arjesta. Ongelmia ei kartella, mutta niitä käsitellään pehmentävän ja pyöristävän huumorin avulla. Annika Eräpuron Hili & Ola -sarjan kolmannessa osassa Operaatio Aavejahti (Karisto) lasten vanhemmat ovat astronautteja, joilla on taas lento edessään. Isosiskot hellivät ja hoitavat, lukevat ja leikkivät. Suvi Clarke), jossa perhetilanne on siirretty maatilan ankkojen maailmaan. Mitäpä muuta nykyisin ilmestyisikään kuin sarjoja. ”Mutta varmasti teillä ei ole täällä mitään hätää?” äiti varmistelee avaruuskypäräänsä puhdistaessaan. Mummo muistuttaa järkevästi, että vauva-asiat ovat aikuisten asioita: ”Niihin eivät lapset voi vaikuttaa, vaikka haluaisivat.” KULTAISTA PERHEONNEA Tammen Kultaisten kirjojen melkein 70-vuotias sarja on tänä vuonna elvytetty uuden sukupolven iloksi. PIKKUSISAREN SYNTYMÄ SAA TUNTEET MYRSKYÄMÄÄN, MUTTA PERINTEISEN AIHEEN RINNALLA JULKAISTAAN NYT KIRJOJA MUISTAKIN KINKKISISTÄ NÄKÖKULMISTA. Katriina Rosavaaran kirjoittamassa ja Reetta Niemensivun kuvittamassa Villiina ja isosiskopakkaus -kuvakirjassa (WSOY) väärinkäsitys valtaa Villiinan mielen. ”Tällaiset yhteiset hetket ovat ihan parhaita – sen ymmärtämiseen ei kaivattu mitään rakettitiedettä!” sista kuvakirjoista – niistä samoista, jotka vielä 1970-luvulla nähtiin amerikkalaisen kulttuuri-imperialismin surkeuksina. Kultaisten kirjojen maailma on lähes rikkumattoman idyllinen ja perhekäsitys suloinen mutta konservatiivinen. Viimeaikaisessa lastenkirjallisuudessa on suosittu poissaolevien vanhempia, ja syyt ovat mitä hassuimpia. Kirjan lopussa lapset saavat onneksi iloita siitä, että vanhemmat asettuvat pysyvästi maan kamaralle. Kuvitelmien hurjuus tulee hyvin esiin, ja uskottavasti kerrotaan myös perheen kasvamisen nostattamasta kiukusta. Sitten eräänä päivänä äiti hautoo munaa. Helppo ounastella, että sarjan persoonalliset sisarukset ovat rohkaisseet muitakin kirjoittamaan sisaruudesta kertovia sarjoja. Kuvakirja on kymmenen vuotta vanha, mutta mielenkiintoinen edelleen. Isoveljen lupaus pitää veljestä huolta tuottaa kauniita ja haikeita hetkiä. Disneyn nostalgiSISARUUS ON AINA LÄSNÄ LASTENJA NUORTENKIRJALLISUUDESSA. Teos vetoaa myös syvällisellä vastuuntunnolla: isoveli suhtautuu vain vähän nuorempaan veljeensä heltymyksellä, kyselemättömällä suojelevuudella. Raija Rintamäki) on hellyttävän hauska kertomus pikkulapsen reagointitavasta. Pompo-ankka kelluu ihanassa hellyyden ilmapiirissä: ”Olen äidin oma pieni ainokainen.” Kun Pompo-parka huomaa uuden munan ilmestyvän kotipiiriin, hemmoteltu ankanpoikanen ryhtyy keksimään keinoja munan hävittämiseksi. LÄMPÖÄKIN LÖYTYY. www.sandviks.com Ch ris tell e H ue t-G om ez Sé ve rin e D uc he sn e 3008_FIN_Je t'aime_cover_rev_new size_guide.indd 1 23.04.14 15:00 Ovatko vanhemmat kuolleet. Nyt voidaan pitkästä aikaa iloita mm. The Copyright, Designs and Patents Act, 1988. 5-vuotias poika hätääntyy, kun isää ei kuulukaan esikoulun portille ja poika kuvittelee vanhempiensa kuolleen liikenneonnettomuudessa. Sandviks Enriching young minds. Lopussa tietysti pahat tunteet sulavat ja Pompo pääsee ylpeilemään rakkaasta pikkusisarestaan. Isänkin mielestä sisarukset ovat jo tarpeeksi isoja pärjätäkseen. 0141156 I 5233 R A K A ST A N SI N U A , P IK K U SI SK O ! tarjoaa tukea vanhemmuuteen Vau.?-verkkopalvelussa ja oikeita kirjoja oikeaan aikaan Vaukirja.?-kerhossa. Kirjoissa kiukutellaan, ihmetellään – ja lepytään
Sisko tuntuu saavan veljen mielestä kaiken anteeksi. Veli ymmärtää siskonsa ristiriitaisilta tuntuvat tarpeet ja tuulet, ja samalla lukijakin oivaltaa helpolla tavalla, mistä autismissa on kyse ja mitä se läheisiltä vaatii. KU VI TU S KI RJ AS TA M IN Ä JA M IN U N SI SK O N I LAPSEN MAAILMA 12 | 2019 55 LM12_s54-56_KK+TakaK.indd 55 LM12_s54-56_KK+TakaK.indd 55 14.11.2019 11:27:42 14.11.2019 11:27:42. Sisko ja veli ovat nöpönokkaisia koiria, mutta oikeastaan ihmisiä. Sinikka Nopola luonnehtii pari vuotta nuorempaa Tiina-siskoaan ruutunatiiviksi, joka lapsena ahmi niin Nakke-sarjakuvalehteä kuin tv-viihdettä. Helppotajuisessa kirjassa erilaisuutta käsitellään arkisesti ja luontevasti. Kirja houkuttelee jo runsaalla kuvamateriaalillaan: sisarukset ovat tallentaneet postikortteja, piirustuksia, levykoteloita ja lähikaupan paperipusseja. Oili Kokkonen). Uskottavuutta lisää se, että veljen kertomuksessa ei kartella sen enempää pahaa mieltä kuin ajatuksiin hiipivää epäreiluuden tunnettakaan. Ehkä suloiset eläimet herättävät lämpimämpiä tunteita kuin ikävät ihmiset konsanaan. Ripaus satua ja fantasiaa tekee hyvää vauhdikkaille sisaruksille Tiltulle ja Letulle Taru Viinikaisen Joulupukki-lastenromaanissa (WSOY, kuv. ORPOJA JA KODITTOMIA Ruotsalainen lastenkirjallisuuden tutkija Lena Kåreland kirjoittaa kunnioittavasti Laura Fitinghoffin Hallatunturin lapset -klassikkoromaanista (WSOY, suom. Terhi Leskinen) hyvin realistisesti ja lämpimästi autistisesta sisaresta. Kokemuksesta veli tietää, miten luovia hankalissa tilanteissa, mutta tietää hän senkin, miltä tuntuu, kun muut lapset usein katsovat siskoa pitkään. Suomessakin lastenkirjoissa vaikutti ällistyttävän pitkään yläluokkainen arvomaailma. Lukija saa nauttia autenttisilta maistuvista muistoista ja ajallisen etäisyyden sallimista kommenteista. Kuvakirjaikäinen lukija oppii ymmärtämään erilaisuutta ja ehkä vähän sietämään epämiellyttäviäkin hetkiä. Sarjan siskojen mieltä pimentää päiväkodissa Riesa-Rami tempauksineen, mutta kotona odottaa yllätys, joka tekee ”päivästä paljon muita paremman, parhaan.” Kirjaa ääneen lukeva aikuinen saa mielessään pohdiskella, onko kirjan tyyli lystikästä, klassista vai veikistelevän vanhanaikaista. mutta me rakastamme silti toisiamme.” . 1970-luvulla Sinikka Nopola valpastui yhteiskunnallisesti, ja olennaista prosessissa oli nyrpeä ilme. Vuonna 1907 julkaistussa kirjassa kerrotaan 1860-luvun nälkävuosista Norrlannin tunturimaisemissa: orvoksi jäävä seitsemän sisaruksen parvi joutuu jättämään kotimökkinsä ja vaeltamaan vaivalloisesti kohti rikkaampaa etelää. Hauska ja henkilökohtainen teos paljastaa kasvatusihanteita, sisarusten roolimalleja sekä aikakauden kulttuurihistoriaa 1960-luvun Tampereelta. 1800-luvun pakolaiset ERILAISET MUTTA RAKKAAT Englantilainen kuvittaja ja lastenkirjailija Rose Robbins kertoo tuoreessa kuvakirjassaan Minä ja minun siskoni (Mäkelä, suom. Hennolla eläimellistämisellä lastenkirjallisuudessa saavutetaan perinteisesti pehmeää empaattisuutta. Lapset lähtevät ”turvattomina, isättöminä ja äidittöminä harmaasta tupasesta tuimankylmänä talviaamuna, kun tuli oli sammunut takassa.” Kåreland muistuttaa, että Hallatunturin lapsissa korostuu lapsen näkökulma, mikä ei 1900-luvun alussa ollut lainkaan tavallista eikä sekään, että nuortenkirjassa liikutaan yhteiskunnan köyhimpien parissa. Kertomus päättyy onnelliseen huokaisuun: ”Minä ja minun siskoni olemme hyvin erilaisia... Nopolat nauravat itselleen ja asenteilleen. Itse hän määrittelee olleensa pikemminkin 1920-luvun nuori kuin ”nykyajan tyttö”. 60-LUVUN KASVATUSJÄLJET Sinikka Nopolan ja Tiina Nopolan Siskossyndrooma (Tammi) on esseemäinen kirja kirjailijasiskosten lapsuudesta, nuoruudesta ja vähän myös kirjallisesta tuotannosta. Kovin ymmärtäväinen ja lämminsydäminen velipoika onkin: hän sietää autistisen siskonsa vaihtelevia puuskia. Siskossyndroomassa liioitellaan ja leikitellään luonteiden ja taipumusten erilaisuuksilla jopa niin, että hetkittäin tulkinnat yltävät karnevalistisiksi. ”Henkinen ikäeromme saattaa olla jopa kaksisataa vuotta.” Hilpeässä ja itseironisessa vuoropuhelussa hän viittaa vanhojen sukulaisten tartuttamaan velvollisuusetiikkaan. Dagmar Klemetti) lastenja nuortenkirjallisuuden siskokuvauksia käsittelevässä artikkelissaan Opsis barnkultur -lehdessä. Koskettavaa ajankohtaisuutta Hallatunturiin tulee, kun ajattelee oman aikamme köyhien vaeltamista etelästä pohjoiseen
LM 12/2019 s.56 LM12_s54-56_KK+TakaK.indd 56 LM12_s54-56_KK+TakaK.indd 56 12.11.2019 13:27:27 12.11.2019 13:27:27