Lempäälän-Vesilahden Sanomat 16.09.2011

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Juhlalehti Perjantai 16.9.2011 81. vuosikerta Irtonumero 2 euroa vuotta 1 9 3 1 2 0 1 1
Sosiaalisessa mediassa ei näy ammattilaisten kädenjälki. Paperilehdillä oli vuosisadan ajan paikallisessa tiedonvälityksessä ykkösasema, eikä sitä Sirénin mukaan mobiilitiedonvälitys hetkessä horjuta. 46 Pietilä on kansainvälistänyt koulunsa .................. Hän muistuttaa, että esimerkiksi sosiaalinen media ei ole pystynyt tyydyttämään paikallista tiedon tarvetta. Lehden ilmoitusasiakkaiden tyytyväisyyden taustalla on toimitusjohtaja Sirénin mukaan se, että Lempäälän-Vesilahden Sanomat pystyy tarjoamaan asiakkailleen monimediaratkaisun, jossa oman lehden ja netin lukijakunnan lisäksi tavoitetaan konsernin muiden paikallislehtien, kaupunkilehden, radion ja television kanssa koko Pirkanmaa ja sen lähiseudut. Viime vuonna Pirkanmaan Lehtitalo Oy ryhtyi myös televisiotoimijaksi, kun kaupunkitelevisio Wave100 aloitti toimintansa Tampereella. Nuoret ja nuoret aikuiset ovat tottuneet käyttämään kännykkää ja muita mobiililaitteita tiedon hankinnassa. Myös lehden ilmoitusmäärät ovat kasvussa, sillä olemme osanneet palvella vanhat ja uudet asiakkaamme. 44-45 Opetus on koneellistunut ......................................... Olen kiitollinen myös hänen neuvoistaan. 52-53 Vaivaistaloisita palvelutaloja ...................................... 50-51 Vapaaehtoisuuden vuoden tekijöitä ..................... 22-23 Osa lapsiperheen arkea .............................................. 28-29 Aarteemme ovat Kansallismuseossa .................... Jatkamme vanhalla polulla uudet vaelluskengät jalassa. Lempäälän-Vesilahden Sanomat muuttaa syksyn aikana uusiin tiloihin. Lisäksi Pirkanmaan Lehtitaloon kuuluvat kaupunkilehdet Pirkanmaan Sanomat ja Ideapark Uutiset. Mobiili on kustannustehokas vaihtoehto etenkin, jos valtio mättää lehtien jakelukustannuksiin yhdeksän prosentin arvonlisäveron. päätoimittajaksi. Nyt sille on haettava erilaisia jakelukanavia, sillä paperilehti yksin ei enää riitä. Lehden vetovastuu siirtyy Toimitusjohtaja Olli Sirén on tehnyt yli 20 vuotta töitä perheyhtiön hyväksi yhdessä isänsä Martti Sirénin kanssa. Otan yhtiössä tekemisen vastuun yhdessä veljieni Akin ja Ilkan kanssa, Olli Sirén kertoo. Luotettava ja uskottava tiedonvälitys edellyttää, että tiedon tuottajina ovat ammattitaitoiset toimittajat sekä osaava ja vastuullinen markkinointiväki, toimitusjohtaja Sirén painottaa. Isä jää eläkkeelle myös lähinnä kiinteistöyhtiönä toimivan Kauppahuone Hyvärinen Oy:n johdosta. Paikallislehtiyhtiön toimitusjohtaja Olli Sirén korostaa, että kiinteä yhteistyö lehden lukijoiden ja ilmoittaja-asiakkaiden kanssa on ollut lehden elinehto ja se myös turvaa lehden tulevaisuuden. Satu Lehtonen Jakelukanavat muuttuvat Pirkanmaan Lehtitalo -konsernin toimitusjohtaja Olli Sirén uskoo vahvasti paikallisen tiedonvälityksen kysyntään. Paikallislehdellä on vahva asema paikallisen tiedontarpeen tyydyttäjänä. Lempäälän-Vesilahden Sanomat on onnistunut vakiinnuttamaan asemansa Lempäälän ja Vesilahden merkittävimpänä tiedotusvälineenä. He ovat löytäneet avullamme ratkaisuja omiin tarpeisiinsa, Olli Sirén kertoo. Lähellä olevat asiat ovat heille tärkeitä, mutta paperilehti on jäämässä nuorille vieraaksi. Lehden ja sen yhteistyökumppaneiden keskinäinen kunnioitus näkyy hänen mukaansa myös tässä Juhlalehdessä. Paikallislehtien toimintaidea ei ole muuttunut miksikään niiden yli satavuotisen olemassaolon aikana. Asiakkaan ei tarvitse käyttää aikaansa moniin yhteydenottoihin. Salli Saastamoinen Toimitusjohtaja Olli Sirén sanoo, että sähköinen tiedonvälitys ei ole onnistunut tekemään paperilehtiä tarpeettomiksi. 34 Palander kehittää Lempäälää .....................................36 Kaveri lähellä .............................................................37 Lamavaltuutettu ajaa nuorten asiaa ...........................38 Päivä kuvina ........................................................ 48-49 Paljon nähty 80 vuodessa .................................... Olennainen osa lehden sisällöstä koostuu ilmoittajaasiakkaiden aineistoista. 16 Sisältö sähköistyy ...................................................... Mobiilitarjonta vahvistuu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa viimeistään ensi vuonna. Kiitän isääni uskomattoman pitkästä ja pitkäjänteisestä työstä yhtiössä. Myös Lempäälän-Vesilahden Sanomien päätoimittaja vaihtuu. Hän on varma, että mobiili tulee vahvaksi osaksi paikallislehtien toimintakulttuuria. 56 Lehdentekijät unelmoivat vapaasta ........................... Vero ja jakelukustannusten jatkuva raju nousu pakottaa meidät jatkuvasti miettimään Lempäälän-Vesilahden Sanomien kustannusrakennetta, Olli Sirén pohtii. Pyrimme yhä paremmin toimitettuun paperilehteen samalla kun lisäämme tiedon jakeluteitä. Yhteistyökumppanimme ovat vuosien aikana varmistuneet, että vaikka maailma ympärillä muuttuu ja vapisee, LempäälänVesilahden Sanomat ei järky. 80-vuotias paikallislehti juhlii silloin uusien tilojen avajaisten merkeissä. vuotta 1 9 3 1 2 0 1 1. 2 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Mobiili lisää paikallista tiedonvälitystä 80 vuotta Martti Sirén puolustaa kalavesiä...................................3 98-vuotias lukee lehden rivi riviltä ...........................6-7 "Kunkuilta" jyrkkä ei suur-Tampereelle ........................9 Useita kasvojen kohotuksia....................................10-11 Kehyskunnille riittää seutuyhteistyö......................12-13 Ritva Mäkelä on elävä historiankirja ....................14-15 Sinikka Nopola oli kesätoimittajana ......................... päätoimittaja Satu Lehtonen linjaa. Hänet on nimitetty paikallislehden vt. 20 Ideapark täyttää viisi vuotta.................................. 26 Näyttelijä painuu navettaan........................................27 Punkari on brändi ............................................... 40-41 Nuoruutta on ollut ennenkin .............................. Hän luotsaa Pirkanmaan Lehtitalo Oy:tä, johon kuuluvat neljä paikallislehteä, 80-vuotias Lempäälän-Vesilahden Sanomat, 95-vuotias Akaan Seutu, 82-vuotias Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneellä ja 77-vuotias Ylöjärven Uutiset. Kaksipäiväinen lehtemme viisipäiväistyy, kun voimme tarjota mobiililaitteisiin paikallisesti mielenkiintoisia tuoreita uutisia joka päivä. 24 Ola Laihon arvorakennukset .................................... Toimimme heidän tarpeidensa pohjalta ja autamme heitä menestymään, vt. Loistavinta tässä on se, että lehden ilmoitusasiakas saa monimediapalvelut Lempäälän-Vesilahden Sanomista yhdeltä luukulta ja yhdellä laskulla. 68 Tänä vuonna 80 vuoden ikään varttunut Lempäälän-Vesilahden Sanomat on ja pysyy. Lehden sisällön kehittäminen on meille jatkuva kumpareinen maasto, jossa pyrimme nostamaan sykettä tasaisesti ja tuotettamme vahvistavasti. Nyt on aika ottaa vastuu koko konsernista omille harteille. Isä säilyy keskustelukumppaninamme edelleen, perheyhtiön kolmatta sukupolvea edustava Olli Sirén sanoo. Siksi sen arvostus ja uskottavuus on kyseenalaistettu. 30-31 Vastarannankiiski ei kaunistele ................................. Sähköisessä tiedonvälityksessä ei Olli Sirénin mukaan ole vielä onnistuttu tekemään pysyviä paperilehden vallankaappauksia. Lehden tilaaja- ja lukijamäärä seuraa paikkakuntiensa kasvulukuja. Martti Sirén on jäänyt eläkkeelle ja lehden vetovastuuseen on siirtynyt toimituspäällikkö Satu Lehtonen. Lehtitalo on osakkaana SUN-radiota ylläpitävässä Pohjois-Satakunnan Viestintä Oy:ssa. Me emme tule ja mene edestakaisin, emmekä myöskään näytä perävaloja silloin, jos se hetkellisesti voisi lehden edun mukaiselta tuntuakin, Olli Sirén painottaa
Minut aikanaan kastettiin isäni kotitalossa Lempäälässä, ja olemme perheeni kanssa viettäneet siellä kaikki kesät. Hän ei sitä kuitenkaan yksin jaksanut, kun hoidettavana oli sekatavarakaupan laaja valikoima aina ruudista tervaan, elintarvikkeisiin ja kumiteräsaappaisiin asti. Lukijahan sen päättää. Lempäälän jätevedenpuhdistamon saisi hänen mielestään lopettaa kokonaan. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 3 Toutosen selällä syntyi merkittävä paikallislehtiajatus Päätoimittaja Martti Sirén puolustaa kalavesiä herkeämättä Paikallislehti ja kalavedet ovat Lempäälän-Vesilahden Sanomien päätoimittajalle Martti Sirénille elämäntyö, jonka kantavana voimana ovat avoimuus ja rehellisyys. Martti Sirénillä oli kuusi sisarusta ja heille kaikille riitti kesätöitä isän yrityksissä. 1920-luvun alussa isä Lukija on kuningas Paikallislehden tehtävä on Martti Sirénin mukaan tuoda esiin oma alueensa hyvine ja huonoine puolineen. Kalamiesten pohdiskelu tuotti tulokseksi näytenumeron nimeltään Lempäälän Sanomat vuonna 1928. -nimisen yhtiön liiketoiminnan Aarne Sirenille. Yhtä tärkeää Sirénin mukaan on, että jokainen mielipiteen esittäjä myös itse vastaa sanoistaan. Liikaa kärjistämistä hän neuvoo välttämään. Martti Sirén pohtii, että teknologian kehitys johtaa siihen, että suuret mediatalot toimivat omalla pelikentällään ja pienet omallaan. Työsarkaa meillä on riittävästi. Painetun sanan tulevaisuutta hän ei lähde ennustamaan, vaan jättää teknologian kehittymisen ratkaisemaan tiedonvälityksen haasteet. Aarne Sirénin liikeura alkoi, kun hän lähti kaupunkiin juoksupojaksi ja asui siellä siskonsa luona. Hyvärisen Seur. Martti Sirén on tullut töihin Lempäälään vuonna 1965 ja osallistui sivutoimisesti lehtityöhön, kun Rantavaaran osakkeet siirtyivät hänelle. Kauppias Antero Hyvärinen aloitti kauppiaana uransa vuonna 1895 Lempäälän keskustassa. Elin Hyvärinen jatkoi ainoastaan kirjakaupan pitoa. Oven on oltava avoinna kaikille, hän täsmentää. Päätoimittajana hän arvostaa päivänvalon kestäviä asioita. Satu Lehtonen Kalamiesten jutuissa visio paikallislehdestä Martti Sirénin mukaan täkäläisillä kalavesillä ja paikallislehtityöllä on pitkä yhteinen taival. Niinimäki oli veneessä heittänyt ilmoille ajatuksen paikallislehden perustamista. Hän on harrastajakalastaja, jonka mielestä ihmisten toimien on kestettävä päivänvalo myös kalojen ja rapujen aluevesillä. Lehti ei ole rehellinen ja avoin, jos se jättää kertomatta asioita, jotka lukijoiden kuuluu tietää. Mutta sitä en halua. Lehden intohimoinen tukija Niilo Niinimäki siirtyi sittemmin Pohjois-Suomeen VR:n palveluksessa, jotta saisi kalastaa ja metsästää entistä enemmän. Mutta eipä onnistunut, kun vesialueet olivat vihdoin järjestäytyneet. Näin samalla mitätöitiin järven ainoa viileä paikka kesähelteillä Kuokkalankosken luusuassa, Martti Sirén sanoo. Samoin pitäisi uusia heikkokuntoiset viemäriputket. Nyttemmin lapsista kolmanneksi vanhin Olli Sirén on Pirkanmaan Lehtitalo -konserniksi muuttuneen yhtiön toimitusjohtaja. Kaupan kasvatti Martti Sirénissä on tamperelaisuutta vain hitusen. Hän on syntynyt Tampereen synnytyslaitoksella, käynyt Tampereen suomalaisen yhteiskoulun ja perustanut kaupungissa perheensä. Varhaisen kuoleman jälkeen leski Elin Hyvärinen jatkoi kauppiaana. Leski myi kuolinpesän nimissä olleen A. -nimiseksi ja lopulta Kauppahuone Hyväriseksi. Paikallislehti-innostus syttyi erityisesti Lempäälän kunnassa, jolla oli siihen aikaan tarvetta määrittää lehden tehtävä: jakaa tietoa kuntalaisille muun muassa jo päätetyistä asioista. Kirkkojärvi on kuitenkin kauttaaltaan hyvin matala. Ravun hengitys vaikeutuu, kun järven pohjassa pöllyää jatkuvasti hienojakoisia aineksia, Martti Sirén painottaa. Sittemmin yhtiön nimi muuttui A. Hyvärisen jälk. Nykyään lehdet linjaavat itse tehtävänsä. Se sai alkunsa yli kahdeksankymmentä vuotta sitten, kun Lempäälän silloinen kunnansihteeri Vihtori Rantavaara ja rautatievirkamies Niilo Niinimäki ystävineen kalastelivat Toutosenselällä.. Yhtiöllä oli myös oma leipomo, jonka tiloissa Lempäälän-Vesilahden Sanomat nykyisin toimii. Lämmennyt vesi palautettaisiin järveen takaisin joko pinta- tai pohjaputkella. perusti oman yrityksen kauppahalliin Tampereelle. Nyt näin ei ole. Sen jälkeen lehdillä ei enää olisi eväitä ylihuomiselle, Martti Sirén korostaa. Sirén vaanii vaaraa viisaan hauen lailla. Tunnen olevani lempääläinen ja vesilahtelainen, sillä isoisäni on syntynyt Vesilahdessa. Kun laivavaylä ruopattiin joskus neljäkymmentä vuotta sitten, tapahtui se pohjaproomulla, mikä tyhjennettiin avaamalla pohjaluukut järven ainoan syvänteen kohdalla. Hänelle on tärkeää, että lehden palstoilla mahdollisimman moni voi ilmaista mielipiteensä. Jos lehdet yhä kumartaisivat vain yhteen suuntaan, ne tulisivat samalla pyllistäneeksi moneen muuhun suuntaan. Olemmehan EteläSuomessa, ja täällä on ihmisiä. Hän jatkaa, että seuraavan kerran laivaväylää ruopattaessa ruoppaaja oli menetellyt samoin Toutosen syvänteiden kanssa. Martti Sirén ärhäköityy vääryyksistä ja hutiloinneista. Lempäälän terveyskeskuksen laajennuksen yhteydessä aiotaan ottaa Kirkkojärvestä vettä ilmastoinnin tarpeisiin kesällä enemmän ja talvella vähemmän. On syytä harkita, heikennetäänkö täpläravun istutusten onnistumista tietoisesti. Myös hänen omat lapsensa ovat hakeneet ensituntumansa työelämään kaupasta. Kuuluvatko paikallisuus ja pienuus pian menneisyyteen, sitä en tiedä. Hänen isänsä Aarne Sirén kävi muutaman vuoden kansakoulua Lempäälässä. Lehti on kuin kauppa. Hän on kauppiaan poika. Martti Sirén vannoo ehdottoman puolueettoman toimituspolitiikan nimeen. Viiden lapsen isä jäi leskeksi viisi vuotta sitten. Työt yksityisen palveluksessa ensin juoksupoikana, ja myöhemmin myyjänä antoivat Aarne Sirénille oppeja, joiden turvin hän pääsi myymälänhoitajaksi Voiman Osuusliikkeeseen Siuroon. Hänen sisarensa piti kahvilaa samalla tontilla olleessa sivurakennuksessa. Se ei ole hyväksi kalavesille eikä järvien muulle virkistyskäytölle. Aarne Sirén rakennutti puiseen kaupparakennukseen 1930-luvulla toisen kerroksen
Vesilahtelaiset ja lempääläläiset alkoivat seuraavana vuonna perusteellisiin neuvonpitoihin yhteisestä lehdestä. Näytenumero ilmestyi loppuvuodesta 1933 ja lehti alkoi ilmestyä säännöllisesti seuraavan vuoden alusta perjantaina 5. Lehden vastaavana toimittajana aloitti oman toimensa ohella kansakoulunopettaja Akseli Nopola, menestyneiden kirjailijasisarusten Sinikka ja Tiina Nopolan isoisä. Nähtiinpä vuonna 1932 hetkellisesti vielä toimittaja K. Suomen urheiluliitto perustetaan 5.9. Kunnankirjuri Vihtori Emil Rantavaaran toimiessa vastaavana toimittajana ja rautatiekirjuri Santeri Saukon vastaavasti Lempäälän-Vesilahden Sanomien 50-vuotishistoriikki julkaistiin 30 vuotta sitten. Perustavassa kokouksessa olivat läsnä Nopolan lisäksi kansakoulunopettaja K. P. Lempäälän-Vesilahden Sanomat Oy perustettiin 31. Ensimmäinen palkattu toimittaja oli tammikuussa 1966 aloittanut Tapani Saarikoski Helsingistä. syyskuuta vuonna 1931. Suomessa alkaa neuvoa antava kansanäänestys kieltolaista Hannulat. Svinhufvud (kok.) valitaan presidentiksi 7.3. Perkiö. Paperipula tosin haittasi lehden ilmestymistä sotavuosina. E. Lehden pitkähkö nimi on aikojen saatossa ollut parinkymmenen vuoden ajan vieläkin pidempi. Vesilahden osaston päätoimittaja oli Nopola ja Lempäälän Rantavaara. Sanoista tekoihin päästiin keskellä maan- ja maailmanlaajuista suurta lamaa, suomalaisittain pula-aikaa. Lieslehto) Tampereelta. Erkki Koivisto Yhdistynyt LempäälänVesilahden Sanomat Vuoden 1934 alusta lehden ilmestyminen jatkui sen nykyisellä nimellä Lempäälän-Vesilahden Sanomina. Lempäälän-Vesilahden Sanomien toimituskunta oli lehden alkuvaiheissa jaettu kahteen osastoon Lempäälän ja Vesilahden. Vuoden 1957 alusta Tottijärvi yhdistyi levikkialueeseen, ja lehti alkoi ilmestyä nimellä Lempäälän-VesilahdenTottijärven Sanomat. Lempääläläinen lehtiponnistus päättyi kuitenkin kolmen vuoden jälkeen vuonna 1931. Pula-ajan lapsen, LempäälänVesilahden Sanomien katsotaan saaneen alkunsa, kun kolmen näytenumeron jälkeen Vesilahden Sanomien nro 1 ilmestyi 5. 4 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Pula-ajan lapsi Jo 1910-luvulla Vesilahdessa alettiin puuhata omaa lehteä, ja vähän myöhemmin sama tarve nousi esiin Lempäälässä, jossa sielläkään asukkaat eivät olleet kaikin osin tyytyväisiä edellisen vuosisadan puolella perustettujen, Tampereella ilmestyvien ja paljolti kaupungin tapahtumiin keskittyvien sanomalehtien tarjontaan. Lempäälän ja Vesilahden seudulle haluttiin oma paikallislehti. Eerola, neuvoja Johannes Poukka ja Kristillisen Työväen kirjapainon johtaja Fr. E. elokuuta 1942. elokuuta 1931. Historiikin kirjoitti lehden silloinen päätoimittaja Ritva Mäkelä. Vuonna 1931 16.2. Alava), insinööri Hannes Kiehelä, säästöpankin kirjanpitäjä Armas Ahonen, kunnankirjuri K. joulukuuta 1928 alkaen. Talkoohengessä perustettu Lempäälän-Vesilahden Sanomat ilmestyi yli 35 vuoden ajan ilman päätoimista toimittajaa. Yhtiö otti hallintaansa ja kustantaakseen lehden, joka on edelleen yhtiön hallinnassa. Tuolloin päätettiin perustaa kerran viikossa ilmestyvä Vesilahden Sanomat -niminen kunnallinen ja seurakunnallinen uutis- ja ilmoituslehti. Lundén (myöh. taloudenhoitajana Lempäälän Sanomat alkoi ilmestyä säännöllisesti kerran viikossa 1. tammikuuta 1934. Kuljun alulle panema Lempäälän Sanomakin. Vaikka yhdistynyt Lempäälän-Vesilahden Sanomat näki päivänvalon tuolloin, pitäjänlehtitoive oli saatu toteutetuksi Lempäälässä toviksi jo aikaisemmin. Vesilahden Sanomat n:o 1 ilmestyy 29.12. Vuoden 1976 alusta nimi palautui takaisin Lempäälän-Vesilahden Sanomiksi, kun Tottijärvi liitettiin Nokiaan. Eduskuntatalo vihitään käyttöön Helsingissä 15.8. Naapurikuntien lehtitoiminnassa oli alkanut uusi vaihe. Tottijärvi ensin mukaan ja sitten Nokiaan Toiminta jatkui sujuvasti ja lehden ilmestyessä säännöllisesti kerran viikossa. Toivonen, maanviljelijät Lauri Penttilä ja Esaias Ärölä, poliisikonstaapeli Arvid Tuominen, paikallispäällikkö Lauri Alanen (myöh. Perustavassa kokouksessa olivat Nopolan ja Rantavaaran lisäksi Urho Hakuni, Niilo Niinimäki, Lauri Alava, Sirkka Kauppila, Anja Ahonen ja Oiva K. Oman lehden säännöllisestä ilmestymisestä kokoonnuttiin Vesilahdessa neuvottelemaan kunnanhuoneelle 24
Pienen lehden rytmi on myös leppoisampi kuin päivälehtien. He kehittävät koko ajan työtä kokoonpanolinjoilla ja puhelinmyyntiyrityksissä. Se lopettaa niitä tehtäviä, joiden tekijä ei tuota omaa lisäarvoa. Pieni lehti tarjoaa kuitenkin kuntalaisille mahdollisuuden käsitellä tapahtumia eri lailla: henkilökohtaisemmin ja kiireettä. Vaikka hän olisi lääkäri, lakimies tai toimittaja, hänen työnsä menee, jos hän ei anna siihen henkilökohtaista lisäpanosta. "Nerous ei ole koskaan ollut niin halpaa kuin nyt," kirjoittaa globalisaatiokirjailija Thomas Friedman. Rahojen vastaanottaminen vastineeksi luovutetusta tavarasta ei riitä. Välillä sen lukemisesta ei ehkä viisastu paljonkaan, mutta se tarjoaa pienen tauon muun median tiukasta faktasta. Lauta pitää nähdä itse. Yrittäjän vahvin ase voi olla hänen puhelinluettelonsa, siis kontaktiverkkonsa. Tämä lahjakkuus lopettaa työpaikkoja kaikkialla. Entisellä tavalla tekeminen ei riitä. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 5 Kolumni Leppoisa arjen virkistäjä Paikallislehti on leppoisaa luettavaa. Paikallislehden kautta voi myös kertoa mielipiteensä, ilmoittaa asioistaan muille kunnan asukkaille ja joku köyhä opiskelija saattaa ehkä saada julkaistuksi omiakin tekstejään. Meille kotiin postilaatikkoon kolahtaa yhä kummankin vanhempani kotikuntien paikallislehdet ja niitäkin on välillä hauska lukea, vaikka en välillä ymmärräkään mistä lehdissä puhutaan, koska lehteä ei ole suunnattu minulle, ulkopaikkakuntalaiselle. Paikalle tuleminen ei riitä. Jotta poliitikko toimisi oikein, hänen on ymmärrettävä yrittäjiensä bisnestä paremmin kuin kukaan muu. Jotta yrittäjä ymmärtäisi asiakkaan tuskaa, hänen on kyettävä sanomaan enemmän kuin "taitaa olla lopussa enkä tiedä milloin tulee" tai "tuntuu vähän vaikealta". Korvaamaton tunne, muuten. Tämä tarve ei katoa vähään aikaan, enkä tule koskaan tilaamaan viiden tuuman lautaa internetistä kiinalaiselta tavarantoimittajalta. Helppoa. Matti Apunen Vesilahdelta kotoisin oleva kirjoittaja opiskelee Åbo Akademissa Turussa. Hän ei istu palaveria mykkänä ja pahantuulisena; hän kuuntelee mitä asiakas kaipaa, hän on notkea, hän ehdottaa. Läksy on tämä: Keskinkertainen ei riitä. Saa selville asioita lähiympäristön tapahtumista, toiminnasta ja yrityksistä. Poliitikko poistaa kitkaa yrittäjän tieltä ja yrittäjä poistaa kitkaa Apusen mökin kattoremontista. Maailman ihanimmat sanat ovat: "Hoidetaan huomiseksi." Kauppiaalla ja poliitikolla on viime kädessä sama tehtävä poistaa kitkaa. Johanna Uitto Kirjoittaja on Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan johtaja, joka viettää vapaa-aikaansa Lempäälän ja Kangasalan rajan tuntumassa Lempäälä vastaan muu maailma Kun Lempäälän-Vesilahden Sanomat pyysi minulta kirjoitusta tähän juhlanumeroon, sain vaatimattomaksi tehtäväkseni kertoa lyhyesti, mitä globalisaatiosta seuraa. Sen mahdollista kieroutta pitää katsoa päästä ja tuhahtaa kerran asiantuntevasti. Jos lähialueella sattuu jotain suuremmankin median uutiskynnyksen ylittävää, niin pienen lehden tehtävänä on katsoa asiaa kuntalaisen näkökulmasta. Uskokaa Friedmania. Hannun hommaksi jää kysellä ja kuunnella ja hankkia sitä lämpökäsiteltyä puuta, jota ekologinen ajan henki vaatii. Ihmiset tulevat tutummaksi ja koko kunta läheisemmäksi. Ajan usein Savontietä ostamaan Lauta Oy:n Hannu Kalloselta puuta, ruuveja ja erilaisia työkaluja puun ja lautojen parittamiseen. Kun suurista lehdistä ja uutisista saa koko ajan kuulla sodista, onnettomuuksista, terroriteoista, murhista ja katastrofeista, paikallislehti tarjoaa enemmänkin juttuja arjen pienistä iloista. Tutummaksi molemmat kunnat ovat kuitenkin näiden lehtien myötä tulleet. Paikallislehden asema ja tehtävä ovat ehkä muuttuneet näiden 80 vuoden aikana, mutta edelleen se toimii tärkeänä kuntalaisten välisenä tiedotusvälineenä ja ennen kaikkea leppoisana arjen virkistäjänä. Jos hänellä on osoittaa tavaran lisäksi tekijöitä, aina parempi. Tärkeät asiat ja suuret uutiset kun saa selville nopeasti internetistä, televisiosta tai viimeistään seuraavan päivän Aamulehdestä. Jos jotain tapahtuu tänään, juttu siitä ilmestyy ehkä aikaisintaan viikon päästä, eikä se häiritse ketään. Globalisaatiossa ei ole kysymys siitä, että köyhä kiinalainen tai intialainen tekee yksinkertaista työtä olemattomalla palkalla. Hintaan tämä tuhina ei tietenkään vaikuta, mutta saa ostajan kuvittelemaan, että häneen suhtaudutaan hiukan enemmän alan miehenä. Globalisaatiossa on kysymys siitä, että kiinalaisella ja intialaisella on aika usein loppututkinto. Minulta Lempäälän-Vesilahden Sanomien lukeminen on jäänyt vähemmälle muutettuani pois kotoa, mutta aina kun menen kotiin, luen uusimmat lehdet pysyäkseni hiukan mukana kotikunnan menossa. Sillä joka kerta kun nämä sanat lausutaan, jossain loppuu suomalainen työpaikka. Toisaalta innoittunut mekaanisen työn tekijä voi pelastaa työnsä sillä, että ei ole töissä vain paikalla vaan myös läsnä. Ilmoituksia lukiessani olen huomannut monta kertaa esimerkiksi konsertteja, joista en muuten olisi saanut tietoa lainkaan
Lautakuntatehtäviä tuli lukuisia, samoin luottamustoimia seurakunnassa. jumalanpalvelukset, mikäli niitä ei televisio välitä. Karjalaisista siirtolaisista lehden avustajana Vesilahdessa toimi Kaino Rytty, Lempäälän puolella Santeri Ollikainen, toteaa Raaska. Tekniikka kehittyy, ja ainahan nuoret ovat sen perään kärttäneet. Aika moneen oli tilattu myös Maalaisliiton lehti, Maakansa, muistelee Raaska. Lehdet ja televisio pitävät ajan tasalla Lempäälän-Vesilahden Sanomat Yrjö Raaska lukee tänä päivänä hyvin tarkkaan. Ajatellessaan lehden antimia vuosikymmenten taakse, oli aviisi tuolloin pienempi ja kuvia vähemmän, myös ilmestyminen vain kerran viikossa. Osa muutti sitten muualle asumaan, mutta paljon meitä jäikin. Lehteä Raaska on lukenut aina miten tarkkaan, on riippunut omista kiireistä. Televisio on, mutta loppujen lopuksi en siitä paljoa välitä. Sen listauksen mukaan karjalaisia oli 1940-luvun lopulla Vesilahdessa noin 500. Toimittajalla on tietysti omat mielipiteensä ja halut niiden esiintuomiseen, mutta niitä ei saa sekoittaa haastateltavan sanomisiin. Yrjö Raaska haluaa toivottaa "onnea ja hyvää jatkoa Lempäälän-Vesilahden Sanomille". Sähköurakointeja tehdessään hän käytti monesti LempäälänVesilahden Sanomien palveluita otattamalla lehden konttorissa kopioita sähköpiirustuksista. Nykyisin on hyvin aikaa niiden lukemiseen; kiireisinä vuosina ehti lukea vain kiinnostavimmat aiheet. * Suomen Yrittäjät: Elinkeinopoliittinen kysely / kevät 2010 Lempäälä on tutkitusti*yrittäjyyden ykkönen Pirkanmaalla ja valtakunnallisesti kakkonen! Suomen luovimmaksi kunnaksi valittuun Lempäälään on helppo tulla, ja kannattaa myös tulla! Lempäälä on hyvä valinta yrityksesi kotipaikaksi tai asuinpaikaksi, sillä tutkitusti täällä on viihtyisä asua hyvien palveluiden ja kauniin luonnon äärellä. Marjamäessä on ideaa! Marjamäen yrityspuiston II-vaiheen rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Muuta mediaa 98-vuotias käyttää myös säännöllisesti. Mitä siitä muuta voisi sanoa, hymähtää Raaska, jonka oma urheilulaji oli aikanaan suunnistus. Likimain kaikissa yhdistyksissä Vesilahdessa olen ollut mukana. 040 572 7931 Toimisto: Puh. Pitkään mukana oli Tottijärvenkin asioita. Evakkoperhe sotien jälkeen Vesilahteen Kun Lempäälän-Vesilahden Sanomien ensinumerot ilmestyivät 80 vuotta sitten, Yrjö Raaska asui aivan toisaalla Suomenmaassa: tuolloin 18-vuotias nuorukainen eli kotiväkensä kanssa synnyinkunnassaan Karjalan kannaksella, Sakkolan pitäjässä. Joskus televisio saattaa olla auki Salattujen elämienkin aikaan, mutta Big Brother -ohjelmasta hän ei ole katsonut jaksoakaan. Aikanaan, kiireisinä vuosina, luin ne asiat, mitkä enemmän kiinnostivat, toteaa Raaska. Nyt kun on tuo liikkuminen jo rajoitetumpaa, niin ainakaan nuorempaa väkeä en enää tunne. Pian hänet valittiin valtuustoon, jossa vierähti kolmisenkymmentä vuotta, myös puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tehtävissä. Maakunnan päivälehti tulee kotiin, samoin reserviläis- ja karjalaisia julkaisuja. Henkilö, joka ottaa haastateltavan toiveet huomioon. Ole mukana ja tee valtauksesi! Lempäälän Kehitys palvelee: - Lempäälän kunnan elinkeinotoimen palvelut - yritysten tontti- ja toimitila-palvelut - yritysneuvonta - yritysrekisteri Lisätietoja: Kari Löytty toimitusjohtaja Puh. Vesilahden Karjalaseuran perustajajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja kertoo, kuinka kunnasta annettiin hänelle vuonna 1948 listaus karjalaisjuurisista henkilöistä valtiollisia vaaleja varten karjalaiset saivat tuolloin äänestää omana vaalipiirinään, omia ehdokkaitaan. Siellä ihmisiä piti ajan tasalla Käkisalmen Sanomat. Kun torstaisin tulee kotiin isompi postinippu, siitä ensimmäiseksi syyniin pääsee Lempäälän-Vesilahden Sanomat. Koneessa on kirjoitusohjelma ja shakkipeli, jota Raaska toisinaan pelailee. Kotiutuminen Vesilahteen sujui hänen mukaansa hyvin. Kun karjalaiset evakot talvija jatkosodan jälkeen joutuivat asettumaan uusille asuinsijoille, Raaskan perheen sijoituspaikaksi tuli Vesilahti. man polven intoa sosiaaliseen mediaan, kuten Facebookiin. Niitäkin on arvattavasti ollut paljon, sillä hän on ollut vuosikymmenet mukana niin kunnallisissa, seurakunnallisissa kuin eri järjestöjen luottamustoimissa. Näin puhuu Raaska tänään kotinsa pirtissä; Vesilahden vanhin asuu edelleen samassa talossa, minne 1940-luvulla asetuttiin. Luottamustoimien myötä häneltä on silloin tällöin kysytty juttuihin kommentteja ja tehty haastatteluja. Usein mukana oli vanhoja valokuvia, joista hän halusi kopioita. Tulin vaimon ja tyttärien kanssa Vesilahteen 1947. Internetissä hän ei surffaile eikä sähköpostia ole käytössä. Näiden "harrastusten" lisäksi Tietokone shakinpeluun kumppanina Tietokonekin hänen kodistaan löytyy. Sähköteknikko perusti oman yrityksen, Raaskan Sähköliikkeen, ja sen hoitaminen yhdistettynä lukuisiin luottamustoimiin vei aikaa. Raaska teki sähköistyksiä niin yksityisiin kuin julkisiin rakennuksiin kouluista pankkitaloihin ja pappilaan. Joskus oli yritykseni ilmoituksiakin lehdessä, mutta ei vakituisesti. MM-kisat menivät Suomen osalta todella mönkään. Aiemmin tunsin likimain kaikki pitäjän perheet. Millainen muuten on hyvä toimittaja. Sodat kokeneena miehenä erityisen ilahtunut hän on jutuista, joissa kerrotaan veteraanien tai reserviläisten toiminnasta. Aikaansa hän kuluttaa muun muassa järjestelemällä arkistojaan. 6 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Vesilahden vanhin lukee paikallislehden tarkkaan ilman silmälaseja Kun 98-vuotias pitäjänneuvos Yrjö Raaska ryhtyy lukemaan paikallislehteä, ei silmälaseja tarvita. Silti hän ei ihmettele nuorem- Vesilahden vanhimman, 98-vuotiaan pitäjänneuvos Yrjö Raaskan pirtin pöydällä on iso pino lehtiä. Vesilahden vanhin näkee "normaalivalossa" hyvin ilman lasejakin. Se tuli lähes jokaiseen taloon. Erityisesti karjalaisuuteen liittyvää materiaalia on kertynyt paljon, valokuviakin pari tuhatta. Asuimme yhteistaloudessa vanhempieni kanssa, jotka olivat vuotta aikaisemmin ostaneet tilan Mantereesta. Vesilahti on ollut oikein hyvä kunta asua ja elää, hän kiittelee. Valtaosaa Vesilahden asioista uutisoi kirjeenvaihtaja Tarmo Tanni, vesilahtelaisia syntyjään. Vesilahti tuli tutuksi yrittäjän työn myötä. 040 133 7420 Tutustu tyytyväisten yrittäjien tarinoihin internetissä osoitteessa: yritykset/yritysesittelyt/. Nykyisin luen lehden hyvinkin tarkkaan. Toteuta unelmasi ja tuo yrityksesi Marjamäkeen! Tarjoamme erinomaiset mahdollisuudet teollisuuden, liikerakentamisen ja logistiikan tarpeisiin. Raaska on parhaillaan mukana Sakkolan Kiviniemestä kirjaa työstävässä toimituskunnassa, ja monet muutkin tahot käyttävät häntä asiantuntijana, muisti kun on edelleen hyvä. Televisiosta hän katsoo etupäässä uutiset, urheilut ja luontokuvauksia radiosta kuuntelee Sähköurakoita pitkin pitäjää 1950-luvun alulla Raaska lähti mukaan luottamustoimiin; ensinnä kutsu kävi verolautakuntaan. Sakkolan kirjojen lisäksi esimerkiksi sotahistorioiden kirjoittajat ovat käyneet veteraania haastattelemassa. Marjo Ristilä-Toikka Paikallislehti tilattiin heti Paikallislehti on tullut kotiin Vesilahteen asettumisesta alkaen. Yrityspuiston maamerkki on Liikekaupunki Ideapark, josta lähes viidessä vuodessa on kehittynyt ostosmatkailun johtava keskittymä
Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 7 Marjo Ristilä-Toikka
K-SUPERMARKET KULJUN KARTANON HENKILÖKUNTA ONNITTELEE 80-VUOTIASTA LEMPÄÄLÄN-VESILAHDEN SANOMIA! Tampereentie 272, 37560 KULJU, 0400 155 171, marko.laaksonen@k-supermarket.fi www.k-supermarket.fi K U L J U N K A R TA N O Palvelemme ark. 8 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 PALJON ONNEA VAAN, PALJON ONNEA... 9-21, la 9-21 ja su 9-21 Lämpimät onnittelut 80-vuotiaalle paikallislehdelle! Pito- ja Lounaspalvelu Satu Luukas Syksyyn Narvasta MOOTTORISAHAT HYVIÄ SAHOJA MS170D MÖKKISAHA SYYSPOISTOJA MS250E 199 MS192CE STIHLIN KEVEIN 399 449 1KPL KÄRPPÄ K 125-261 LJ SPV PERÄVAUNU 700 RUOHONLEIKKUREIDEN MALLIKONEET MYYDÄÄN NYT POIS! KYSY TARJOUSTA! STIGA PARK COMPACT 14 STIGA ESTATE TORNADO HST 17 AMMATTILAATUA MS260 FARM BOSS 519 MS241 C-M 579 MS261 KYSY TARJOUSTA. RAIVAUSSAHAT FS240 MONIKÄYTTÖINEN RAIVAUSSAHA MS201 FS410 AMMATTIRAIVAAJALLE FS460 HUIPPUMALLI AMMATTI RAIVAAJALLE KYSY TARJOUSTA. STIGA VILLA 14 HST 579 765 870 RAIVAUSSAH AT TOIMITETAAN 3 TERÄLLÄ! STIGA ESTATE GRAND TORNADO HST 19 MA-PE 9-17, LA 9-13 Tarjoukset voimassa 31.10.2011 asti tai niin kauan kuin tarjouserän tuotteita riittää.
Erkki: Jos olisi taloudellisia resursseja, parantaisin tieoloja. Työssäkäyntialue on hankkeelle heppoinen perustelu. Kun kunnat onnistuvat, kuntalaiset voivat paremmin ja sen myötä myös paikallislehti saa tukevammat onnistumisen eväät. Paikallislehden merkitys ei 10 vuoden aikajänteellä ainakaan vähene, sitä tarvitaan. Kuntaministeri Henna Virkkunen on alkanut kovilla teeseillä ajaa kuntia yhteen, muun muassa Tampereen seudulla. Erkki: Sen aika ei ole ainakaan vielä. Erkki: 8½. Erkki: Nopeasti muuttuva kuntakenttä, kuntien tiukka talous, valtiovallan lisääntynyt ohjaus, kriittisemmät kuntalaiset, muutamissa kunnissa luottamushenkilöiden ja kunnanjohtajien näkemyserot, matalahko palkkataso yksityissektorin johtajiin verrattuna. Miksi näin. Pitkän kunnallisen tien kulkeneita, rauhallisia, kuivan huumorin taitajia, yhteistyöhaluisia ja -kykyisiä, kolmella sanalla sanottuna: rautaisia hallinnon ammattimiehiä. Ei näihin tehtäviin kovin suurta tungosta ole ollut pitkään aikaan. Mitä itse ajattelet suunnitellusta "suur-Tampereesta". Sen sijaan on syytä katsoa, mitä Tampereen seudun kuntien lisääntyvän yhteistyön kautta saadaan aikaan. Olli: Ministerin perustelut ovat puutteelliset. Olli: 8 on sopiva arvosana. Olli: Toivottavasti. Lempäälän-Vesilahden Sanomat ahdisteli kunnankunkkuja seitsemän kysymyksen patterilla, johon Viitasaari ja Paloniemi vastasivat sähköpostilla, toinen toisensa vastauksia näkemättä ja kuulematta. Meillä on laadukas henkilökunta, eikä puoluepoliittisia riitoja ole. Kunnan peruspalvelut ovat hyvällä tasolla. Millaista "jytkyä" povaat oman kuntasi vuoden päästä olevista kuntavaaleista. L-VS juhlii 80-vuotista taivaltaan, millaiset ter veiset haluat lehdelle lähettää ja millaisena näet paikallislehden roolin 10 vuoden tulevaisuusjänteellä. Nopeasta kasvusta huolimatta peruspalvelut on pystytty pitämään kilpailukykyisinä. Anna kunnallesi kouluarvosana (410) ja perustele antamasi numero. Lempäälä on noussut viimeisinä vuosikymmeninä Suomen kuntien eturiviin. Ikävä kyllä valtuuston koko on säädetty kuntalaissa, 43 valtuutettua on suuri määrä tämän kokoiseen kuntaan. Lempäälässä ja Vesilahdella on hyvin samanoloiset kunnanjohtajat, jo pitkään viroissaan viihtyneet, Olli Viitasaari ja Erkki Paloniemi. Erkki: Molemmat ovat itsenäisiä. Minkä uudistuksen/muutoksen toteuttaisit itse kunnassasi. Joukossa on räiskyviä persoonia, vahvoja ideamaakareita, lennokkaita visionäärejä ja ties mitä. Tätä mieltä kuntiensa nykyisyydestä ja ennen muuta tulevaisuudesta ovat Olli ja Erkki. Yritysjohtajiin verrattuna palkka on pienempi ja päätösvalta vähäisempi. Olli: Pelkään, että hallituksen ajamalla kuntauudistuksella on vaikutusta, joten muutoksia tulee valtuustoihin. Tässä liuta perusteluita. Olli: Suurta muutosta ei mielestäni ole tapahtunut. Olli: Tervehdin ja onnittelen 80-vuotiasta paikallislehteä. sillä niin kova kuin jokunen vuosi sitten. Loistava sijainti Tampereen eteläpuolella, pääradan ja Helsinki-Tamperemoottoritien varressa on pystytty hyvin hyödyntämään. Lehden rooli on tärkeä myös 10 vuoden päästä. Erityisen tärkeä se on, mikäli suur-Tampere toteutuu. Lukuja on turha yrittää ennakoida. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 9 Viitasaari ja Paloniemi yhtä mieltä: "Ei suur-Tampereelle" Kunnanjohtaja on kunnallisten viranhaltijoiden johtaja, "kunnankunkku", kuten sanotaan. Erkki: Haluan onnitella tärkeää paikallista toimijaa ja hyvää yhteistyökumppania. Suuri koko ei takaa tehokkuutta ja taloudellisuutta. Olli: Pienentäisin valtuuston, hallituksen ja lautakuntien jäsenmääriä tehokkuuden lisäämiseksi. Juha Raunio. Pahimpana miinuksena isojen investointien mukanaan tuoma velkakuorma. Erkki: Reippaat muutokset ovat mahdollisia. Onko Lempäälä/Vesilahti itsenäinen kunta vielä vuonna 2020. Eri tahoilta on kuulunut tietoa, että halu kuntien ylimmiksi virkamiehiksi, esimerkiksi kunnanjohtajiksi, ei ole enää ihmiMarkku Helin Lentopalloilevat kunnanjohtajat Lempäälän Olli Viitasaari (vas.) ja Vesilahden Erkki Paloniemi olivat hiljattain yhdessä seuraamassa Suomen miesmaajoukkueen otteita lentopallon EM-kisoissa Innsbruckissa. Suomen 336:ssa kunnassa on tasan yhtä monta kunnan/kaupunginjohtajaa ja pari pormestariakin mahtuu pitkään, joskin kaiken aikaa lyhentyvään, kuntapomo-luetteloon
Tuo on itse asiassa todella hyvännäköinen fontti. Punaista on Maria Väänäsen, Sakari Houhalan ja Päivi Kuokan mielestä käytetty jo liikaakin. Ensimmäisenä tarkastelussa olevassa vuoden 1930 lehdessä logo vie heti kolmikon huomion. Logo erottuu Väänäsen ja Houhalan mukaan edukseen, koska etusivulla ei ole kuvia, ja mainoksiakin on vain muutama. Tässä ei ole selkeää linjaa, vaan on menty aineiston ja ehkä tekniikankin ehdoilla, Kuokka analysoi. Aika iloisen näköinen etusivu, kun se on punaisia räiskeitä täynnä. Oranssi pistää silmään. Etusivun koostuminen erillisistä mainoksista oudoksuttaa kolmikkoa. Eri fonttien käyttö juttujen otsikoissa tekee sivusta hieman levottoman, Maria Väänänen huomauttaa. Lehden etusivu vuodelta 1991 on räiskyvä. Muutos 30-lukuun ei ole suuri. nittelemattomasti. Kuvien käyttö oli myös uutta aiempaan verrattuna. Logo on aika sympaattinen. Etusivulla ei ole yhtään uutista tai toimitettua juttua. Vuonna 1971 Lempäälän-Vesilahden Sanomien etusivulla käytössä oli jo yksi lisäväri, oranssi. Miten logo ja etusivu sitten ovat eläneet vuosikymmenten aikana. Tekstiä on kyllä hieman liikaa, Maria Väänänen arvioi lehden taittoa. Lehden edeltäjän etusivu vuodelta 1930. Sivulla on enemmän mainoksia kuin 30-luvulla, mutta ne on sijoiteltu jotenkin suun- Etusivu vuosimallia -51. Värillä korostetut mainokset huomaa ja lukee ensimmäisenä, Sakari Houhala pohtii. Lisäksi mainokset ovat siirtyneet etusivun alalaitaan ja toimitettu teksti on noussut pääosaan, ylemmäs etusivulle. Muu sivunsuunnittelu saa kolmikolta kritiikkiä. Sellainen jämäkkä, Päivi Kuokka toteaa. He pitävät sen muotokieltä miellyttävänä. Lehden ulkoasu on kokenut 80 vuoden aikana useampia muutoksia. Pyysimme Pirkanmaan ammattiopiston Lempäälän toimipisteen audiovisuaalisen viestinnän opettaja Päivi Kuokkaa sekä ensimmäisen vuoden avviestinnän opiskelijoita Maria Väänästä ja Sakari Houhalaa arvioimaan lehden ilmeen muutoksia. Muotokielessä on nähtävissä hieman jugendin henkeä. 10 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Vuosikymmenten kuluessa lehden Lempäälän-Vesilahden Sanomien ulkoasu on elänyt ajan hengessä Lempäälän-Vesilahden Sanomien ilme on muuttunut ajan myötä. Logo on typografialtaan suoraviivainen. Otsikoitakaan ei ole paljoa. Sitä ei ole käytetty liikaa, mutta se vie silti huomion. Logoa on yksinkertaistettu ja etusivulla on enemmän mainoksia. Logo voisi sopia hyvin tähän päiväänkin, Päivi Kuokka pohtii. Oranssi onkin kolmikon mukaan tehokas huomioväri. Kun vertaa 30-luvun koukeroisiin kirjaimiin, tämä on siihen verrattuna jo moderni, Kuokka toteaa. Raikas ja tasapainoinen nykylehti 1990-luku erottuu aiemmista vuosikymmenistä lisääntyneenä värien käyttönä. Lehdellä on selkeä logo, mutta se hukkuu, Päivi Kuokka toteaa. Tämä on varmaan käsin piirretty, kun katsoo a-kirjaimen silmukoita, ne ovat aivan erikokoisia. Päivi Kuokan mielestä logo ei ole aikansa elänyt, vaikka vanha onkin. Lempäälän-Vesilahden Sanomia on sen 80 vuoden eliniän aikana uudistettu monet kerrat enemmän tai vähemmän. Modernimpi ilme ja värit tulevat sanomalehtiinkin Pari vuosikymmentä myöhemmin, 1950-luvulla logosta on hävinnyt koukerot, ja se on muuttunut yksinkertaisemmaksi ja modernimmaksi. 1970-luvulla lehteä uudistettiin jälleen, ja silloin käytössä oli jo yksi lisäväri. Logoa ei melkein edes huomaa, kun mainosten punainen väri vie kaiken huomion. Vuoden 2001 etusivun logo on Maria Väänäsen, Sakari Houhalan ja Päivi Kuokan suosikki, vaikka meinaa jäädä nelivärikuvien jalkoihin.
Tulevaisuuden lehden ulkoasua Päivi Kuokka toivoo suunniteltavan kohderyhmälähtöisesti. Vuonna 2001 lehden etusivulla on värikuvia otsikoineen ja kuvateksteineen sekä oikeassa laidassa nostoja sisäsivujen juttuihin. Esimerkiksi 70-luvulla ei ollut kuin lisävärimahdollisuus, mutta pikku hiljaa tulivat neliväripainokoneet yleisemmiksi, Päivi Kuokka kertoo. Päivi Kuokan mielestä nykylehti on kuitenkin selkeämpi. Vuoden 2001 ja 2011 lehdissä on suunnilleen saman verran kuva-alaa, mutta koska vuoden 2001 etusivusta puuttui toimituksellinen teksti ja ilmavuus, niin sillä on Ulkoasun palveltava lukijaa Vaikka ensimmäisinä vuosikymmeninä tahti oli verkkaisempaa, muutoksia Lempäälän-Vesilahden Sanomien ulkoasussa on tapahtunut koko ajan ja tietyin väliajoin on tehty isompi remontti. Parannusehdotuksiakin heillä on.. Päivi Kuokan mukaan lehden logot ja ulkoasut ovat olleet oman aikansa lapsia. Ne kuvastavat myös painotaidon kehitystä. Ulkoasun on tuettava sisältöä ja lisättävä juttujen luettavuutta. PILAANTUNEET MAA-ALUEET VESI- JA JÄTEHUOLTO UUSIUTUVA ENERGIA Doranova Oy | Valkkistentie 2, 37470 Vesilahti Puh. Tähän päivään tultaessa lehden ulkoasu on jälleen erilainen, vaikka samoja elementtejä kymmenen vuoden takaisen lehden kanssa on. Tavoitteena on aina oltava se, että muutokset palvelevat lukijaa aiempaa paremmin. Nyt sanat kilpailevat toistensa kanssa niin, etten oikein tiedä kumpaa riviä katsoisin. Tässä on menty rahan ehdoilla, he toteavat. Ulkoasun uudistus ei koskaan saa olla itsetarkoitus. Lehti saisi Päivi Kuokan mielestä uutta ilmettä, jos logosta kirjoittaisi sanat Lempäälän-Vesilahden gemenalla, eli pienillä kirjaimilla. Parannusehdotuksiakin nykylehteen on. Tämä on raikas ja tasapainoinen monella tapaa. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 11 ilme muuttunut Katariina Rannaste Kotimaisia tuotteita jo vuodesta 1919 Maria Väänänen, Sakari Houhala ja Päivi Kuokka muutoksiin perehtymässä. www.kiilto.com aivan erilainen luonne. Tällä kertaa valokuvat vievät lukijan huomion. Kymmenen vuotta myöhemmin lehti on jälleen ottanut aimo harppauksen eteenpäin. Nelivärikuvat ovat vahva elementti ja helposti hukuttavat kaiken muun. (03) 3143 1111 | www.doranova. Katariina Rannaste Nykylehteä Maria Väänänen ja Sakari Houhala pitävät ulkoasultaan hyvänä. Se olisi typografisesti parempi. Etusivu on vähän niin kuin lööppi, siinä on oike- astaan vain otsikoita ja kuvia
Näin voitaisiin päästä keskustelussa konkreettisemmalle tasolle. Kummatkin kunnat ovat merkittäviä vaikuttajia seutuyhteistyössä. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen käytti Tampereen seutua esimerkkitapauksena alueesta, jossa muutos on ollut riittämätön. 3) Millainen on mielestäsi ollut Lempäälän ja Onko toiminta tuonut säästöjä ja etuja. Toisaalta pienen kunnan näkökulmasta seutuyhteistyössä on erillisiä hankkeita jopa liiankin kanssa. On hyvä muistaa, että onnistumisiakin on saatu aikaiseksi, ja monet täällä seudulla asuvat käyttävät jo nyt useita palveluita sujuvasti yli kuntarajojen. Seudulla on perustettu kuntien yhteinen joukkoliikennelautakunta, jolla on viranomaisasema. 4) Lempäälän vahvuuksia on sen erinomainen sijainti Tampereen ja Helsingin välissä. Yhteistyö on ollut sujuvaa, ja siinä on ollut tekemisen meininki. Yhteistyön ilmapiiri on ollut rakentava ja keskustelut esimerkiksi kuntajohtajien kesken avoimia ja rakentavia. Olisi jo kohtuullista luopua siitä vallalla olevasta ajattelusta, että Tampere haluaisi jotenkin nielaista kaikki kunnat. Nokia, kaupunginjohtaja Tapani Mattila 1) Yhteistyö on tuonut sellaisia laadullisia ja taloudellisia hyötyjä, joita tavoitellaan kuntaliitoksilla mutta mahdollistaen silti kuntien itsenäisyyden. En osaa määritellä mitään erityistä heikkoutta Lempäälälle ja Vesilahdelle. Nyt keskustelu on enemmän tunnetason keskustelua sekä erilaisia näkemyksiä eduista ja haitoista. Suur-Tampere voitaisiin myös nähdä rohkeammin mahdollisuutena kuin isona uhkana. Ihmiset tarvitsevat vaihtoehtoisia tapoja asua, sillä kaikki eivät halua asua ison kaupungin keskustassa tai sen lähiössä. Toki olemme tarkalla korvalla kuunnelleet valtiovallan ajatuksia. heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia. Tampereen kaupunkiseutu on tässä uranuurtaja. TampereHämeenlinnaHelsinki-yhteyden kehittäminen mahdollistaisi Lempäälälle ja Vesilahdelle kasvua. Yhteistyön ei pidä olla pakkopullaa vaan tuottaa jotain lisäarvoa.. Näin ei ole. Kaikilla kunnilla on heikkoutensa. Yhteisen joukkoliikenteen järjestäminen on hallinnollisesti edennyt aimo harppauksen. 2) En kannata, jos sillä tarkoitetaan vain nykyisten hallintojen yhdistämistä. 12 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Kehyskunnille riittää seutuyhteistyö suurkuntaan liittymisen sijasta Tavoitteena on ollut palvelujen parantaminen ja rahalliset säästöt Tampere ja ympäristökunnat ovat tehneet tiivistä 1) Miten seutuyhteistyö on mielestäsi toiminut. Uhkana voisin nähdä välillä liiankin nopean väestönkasvun. 2) Tampere ei vastusta mutta ei myöskään aja suur-Tampereen perustamista. tareilta miten seutuyhteistyö on sujunut. Se tarkoittaa maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen keskittyvää hanketta, joka on sovittu kuntien ja valtion välillä. Tosin on rehellistä myöntää, että seutuyhteistyössä meillä on vielä paljon työtä. Tampereen kaupunkiseudun yhteistyö sopisi oppikirjaesimerkiksi koko Suomelle. Kumpikin kunta elää ajassa ja on nopealiikkeinen. Meillä voisi olla esimerkiksi vaikka alueellisia lautakuntia. Kunnissa on upea luonto. Kysyimme Onko yhteistyöllä saatu säästöjä aikaan. Kaupan ja etenkin Ideaparkin uusien suunnitelmien houkuttelevuus ja esimerkiksi Ikea lähialueineen ovat kunnille mahdollisuuksia, samoin Tampereen suuntautuminen juuri etelän suuntaan. Ylöjärven kaupunginjohtaja Pentti Sivunen ei kannata suur-Tamperetta, jos sillä tarkoitetaan nykyisten hallintojen yhdistämistä. Olisi hyvä laatia kattava selvitys suur-Tampereesta. Yhteistyö on tiivistä, eivätkä kunnat kilpaile keskenään. Heikkoudet pitää osata kääntää vahvuuksiksi, ja mielestäni tässä Lempäälä ja Vesilahti ovat olleet hyviä. Koko seutuyhteistyöalue on vetovoimaista Suomen ydinaluetta. 3) Lempäälän ja Vesilahden panos on ollut hyvin rakentava ja yhteistyötä edistävä. 3) Kaikki kunnat ovat olleet hyvin mukana yhteistyössä. Nieminen toivoo selvitystä ja konkreettisempaa keskustelua suur-Tampereesta Tampere, pormestari Timo P. 4) Vahvuuksia ovat hyvä sijainti sekä vahva keskittymiskyky ja -tahto. Lempäälä ja Vesilahti tarjoavat vaihtoehtoisen asumisympäristön kaupunkiasumisen rinnalle. Nokian kaupunginjohtaja Tapani Mattila sanoo, ettei Nokia lähde mukaan mahdolliseen suur-Tampereeseen. Hallitusohjelmassakin nämä asiat ovat esillä, ja yhteistyötä kuntien ja valtion välillä halutaan vahvistaa. Vesilahden kuntien panos seutuyhteistyöhön? Tampereen pormestari Timo P. Voisimme palvella seudulla asuvia paremmin, jos palvelut eivät olisi sidottuja maantieteellisiin rajoihin. Nieminen 1) Seutuyhteistyö on toiminut hyvin. 4) Nimeä Lempäälän ja Vesilahden vahvuuksia, yhteistyötä muutaman vuoden ajan. Seudun väkimäärän oletetaan kasvavan 90 000 uudella asukkaalla vuoteen 2030 mennessä, ja sitä varten on laadittu muun muassa maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamissuunnitelma MAL. Ylöjärvi, kaupunginjohtaja Pentti Sivunen 1) Yhteistyö on toiminut erittäin hyvin ja parantunut viime vuosien aikana, kun nykymuotoinen seutuyhteistyö on ollut olemassa. Kyseessä on yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma. Toiminta on vielä alkuvaiheessa, mutta siltä odotan paljon. Säästöjäkin on luonnollisesti tullut. Kummassakin kunnassa on puhdas luonto, monipuoliset asumis- ja harrastusmahdollisuudet sekä laadukkaat palvelut. Peruspalveluiden järjestäminen johtaa taloudellisiin haasteisiin sekä mahdolliseen lisävelkaantumiseen. Erityisesti nostaisin esille MAL-aiesopimuksen tekemisen. Meillä on poikkeuksellisen korkea työpaikkaomavaraisuus, ja Nokia on luonteeltaan ihan oikea pikkukaupunki, jolla on vahva paikallisidentiteetti. Se on seutukunnan vahvuus: jokainen kunta on mukana sellaisella panoksella kuin sen voimavaroille sopii. Niin Tampereen kuin muidenkin seudun kuntien intressinä on järjestää hyviä ja laadukkaita palveluita sekä mahdollistaa seudulla asuminen, opiskelu ja yrittäminen. Vesilahti on varmaankin yksi Suomen kauneimmista kunnista. Jos johtamisjärjestelmiin tai seutukunnan arjen palveluiden järjestämiseen saataisiin jotain uutta, niin asiaa voitaisiin harkita. Kummassakin kunnassa on ollut rohkeutta edistää juuri oman kunnan vahvuuksia. Lempäälän ja Vesilahden ympäristöpaikkakun2) Mitä mieltä olet mahdollisesta suur-TampeVivikka Monto tien kunnan- ja kaupunginjohtajilta sekä pormes- reen perustamisesta. Ne ovat myös muuttovoittokuntia. Sekä Lempäälä että Vesilahti ovat elinvoimaisia kuntia. 3) Lempäälä ja Vesilahti ovat olleet Tampereen suunnalta katsottuna todella hyviä yhteistyökumppaneita. Juuri tämän tapaisia asioita voitaisiin selvityksessä pohtia. Jos suur-Tamperetta lähdettäisiin tosissaan suunnittelemaan, olisi ehdottoman tärkeää miettiä hallinnon järjestämistä siten, että kansalaisten ääni kuuluu. 4) Vesilahti on tyypillinen maaseutupaikkakunta Ylöjärven tapaan ja tuo sitä näkökulmaa vahvasti esille. 2) Jos suur-Tampere perustetaan, niin Nokia ei ole siinä mukana
4) Lempäälän erinomainen vahvuus on sen mahdottoman hyvä sijainti. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 13 Tampereen kaupunkiseutu Tampereen kaupunkiseutu kattaa kahdeksan kuntaa, jotka ovat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Pieneksi kunnaksi sillä on ollut merkittävän vahva aktiivinen ote kehittämiseen. Silloin perustettiin vetovoimaa. Meillä kaikilla Tampereen kehyskunnilla on sama uhka: jos meistä tehdään yksi iso kaupunki, kehyskunnat näivettyvät tulevaisuudessa. Oriveden kaupunginjohtaja Juha Kuusisto kaipaa valtiolta käytännön esimerkkejä siitä, mitkä suur-Tampereen edut olisivat. Siellä on myös esimerkillistä yhteistyötä yritysten ja kunnan välillä. 2) Suur-Tampereen hyödyllisyys ei perustu mihinkään asiapohjaiseen tietoon. Näiden kuntien elinkeinoelämässä on potentiaalia, joka tuo verotuloja tulevaisuudessa. Myös edunvalvonta suhteessa valtioon on vahvempaa, kun koko kaupunkiseutu toimii yhdessä esimerkiksi liikennehankkeissa. Yksittäisen kunnan ei esimerkiksi kannata perustaa omaa koulua aistivammaisille, vaan tehdä se yhteistyössä useamman kunnan kesken. Meidän kaikkien suurin vahvuus on mielestäni hyvä sijainti, joka luo kaikissa kunnissa mahdollisuuksia esimerkiksi elinkeinoelämän kehittymiselle. Jutun taustakuvana on Pyhäjärvi-näkymä Näppilän sillalta Lempäälän ja Vesilahden rajan tuntumasta. Mielestäni seutuyhteistyön säästöt eivät ole niin mittavat kuin annetaan ymmärtää. Etuja ja perusteluja ei ole konkretisoitu. Asioita yritetään kuitenkin tehdä liian paljon samaan aikaan eikä osata priorisoida. 2) Suur-Tampere on noussut esille maan hallituksen kuntauudistushankkeesta. Toki seutuyhteistyö on tuonut säästöjä muun muassa opetustoimessa. Jos yhteistyöstä on konkreettisia etuja, niin se on ilman muuta kannatettavaa. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, johon kaikki kuulumme, toimii koordinaattorina yhteistyössämme. Hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä on kuntarajat ylittävä mahdollisuus jatkaa päivähoitopaikan käyttöä vielä muuttamisen jälkeen. 4) Kuntien vahvuuksia ovat niiden hyvä imago sekä se, että ne ovat kasvukuntia. Seututason yhteistyötä toteuttaa kuntien yhdessä perustama Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, hyväksyttiin ensimmäinen seutustrategia ja Seutuyhteistyötä on tehty Tampereen valittiin ensimmäinen seutuhallitus. Tässä on edistytty viime vuosina, ja näin ollen kuntaliitosta (suur-Tampere) ei ole nähty lisäarvoa tuottavaksi. 3) Kaikki kaupunkiseudun kunnat osallistuvat samalla tavalla seutuyhteistyön hyvään kehittämiseen. seudulla erillishankkeissa 1960-luvulta alkaen. Kangasalan kunnanjohtajan Jukka Mäkelän mukaan koko Suomen kannattaisi olla yhtä suurta kuntaa, jos kunnan suuruus olisi jokin etu. Yritteliäs väestö mahdollistaa toimintojen kehittämisen monipuolisesti. Orivesi, kaupunginjohtaja Juha Kuusisto 1) Seutuyhteistyö on toiminut aktiivisesti, hyvässä yhteistyöhengessä sovittujen tavoitteiden suuntaisesti. Vesilahdelta nostaisin esille yhteen hiileen puhaltamisen, jonka aistii heidän kanssaan asioidessaan. Kuntien yhdistäminen ei sinällään tuo alueelle lisää voimavaroja. Talouden kantokyky nopeasta kasvusta aiheutuvassa palvelujen ja infran rakentamisessa voivat olla uhkia. Pirkkalan pormestari Helena Rissanen sanoo, että Tampereen kaupunkiseudun kannattaa jatkaa ja tiivistää yhteistyötään. Jos kunnan suuruus olisi jokin etu, niin eikö Suomen kannattaisi olla yhtä suurta kuntaa. Mahdollinen toteutuminen edellyttäisi vahvaa lainsäädännöllistä ohjausta valtiolta, vapaaehtoisin päätöksin suur-Tampere ei ole ainakaan lähitulevaisuudessa syntymässä. He tuovat hyviä ja tasapainoisia näkökantoja keskusteluihin. Muun muassa jo toteutunut tietohallinto- ja dataliikenneyhteistyö sekä yhteishankinnat ovat tuoneet säästöjä. 3) Lempäälä ja Vesilahti ovat olleet aktiivisia ja yhteistyökykyisiä toimijoita seutuyhteistyössä. Seutuyhteistyössä on tavoiteltu sitä, että asukkaiden arki ja palvelut toimisivat sujuvasti siten, että kuntarajat eivät olisi hyvän ja järkevän yhteistyön esteenä. Luotan siihen, että joukkoliikenteen yhteistyö parantaa kansalaisille tarjottavia palveluja. Pitkällä tähtäimellä säästöjä syntyy. Hyödymme toinen toisistamme ja samalla turvamme kuntalaisten mahdollisuudet vaikuttaa oman asuinalueensa asioihin. Kaikkia maailman asioita ei tarvitse ratkaista juuri nyt. Pirkkala, pormestari Helena Rissanen 1) Seutuyhteistyö toimii kaupunkiseudulla hyvin ja monipuolisesti. Olemme kohtuullisen tehokkaita kuntia muutenkin. Yhteistyön tavoitteena on luoda asukkaille ja yrityksille sujuvan arjen edellytykset kuntarajoista Nykymuotoinen seutuyhteistyö käynriippumatta sekä vahvistaa yhdessä seudun nistyi vuonna 2005. Kangasala, kunnanjohtaja Jukka Mäkelä 1) Seutuyhteistyö on toiminut kohtuullisen hyvin. 4) Kiinnittäisin mieluimmin huomiota koko kaupunkiseutuun: olemme Suomen toiseksi suurin kasvukeskus, jota tukee erinomaisella tavalla alueen monipuolinen koulutustarjonta. 3) Sekä Lempäälän että Vesilahden kunnanjohtajat ovat avoimia, oivaltavia ja hyvin asiantuntevia. Kaupunkiseudun kunnista Nokia, Pirkkala ja Tampere jakavat järven rantaviivaa yhdessä Lempäälän ja Vesilahden kanssa.. 2) Tampereen kaupunkiseudun kannattaa jatkaa hyvää ja tiivistä yhteistyötään, joka synnyttää vetovoimaa meille kaikille
14 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Anu Kuusisto Saat parhaat edut. Ja jotain vieläkin arvokkaampaa. Teemme sen mahdolliseksi Tampereentie 21 Lempäälä nordea.fi Nordea Pankki Suomi Oyj
Työ vei päätoimittajan mukanaan, ja Mäkelä oli tuttu näky tapahtumassa kuin tapahtumassa. Palopäällikkö on pyytänyt lausunnot vakinaisen palokunnan tarpeellisuudesta pariltakymmeneltä paikalliselta teollisuuslaitokselta ja lisäksi lähiseudun palopäälliköiltä. Toinen iso muutos oli 90-luvun alussa, kun toimitus sai ensimmäiset tietokoneet. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 15 1970-luvulla Lempäälän-Vesilahden Sanomat Torstaina, syyskuun 18. Vuosien varrella Mäkelä on tehnyt kolmisenkymmentä kirjaa, joista valtaosa kertoo paikkakunnan historiaa pala palalta. Mäkelä on tullut tunnetuksi Lempäälän tietopankkina ja kävelevänä historiakirjana, ja hän on herättänyt henkiin varsinaisen historia- ja kotiseutubuumin ympäri Lempäälää. Muistan kuinka pyysin häntä joskus ottamaan kuvan rakennustyömaan nostokurjesta, mutta hän ei tiennyt, mikä nostokurki on eikä kai kehdannut kysyä. Vuonna 1994 päätoimittajaksi valittiin Martti Sirén, ja Ritva Mäkelä siirtyi freelance-toimittajaksi ja tietokirjailijaksi. Lempäälän-Vesilahden Sanomat Torstaina, syyskuun 21. Lehti ilmestyi siihen aikaan kerran viikossa torstaisin useimmiten kahdeksansivuisena. Vakinaisen palokunnan perustamista edellyttää myös uusi palolaki, sanoo palopäällikkö Veikko Kivelä. Paikallislehti on lähellä ihmistä, ja etenkin henkilöhaastattelut olivat tärkeä osa lehden sisältöä. Tein koko ajan paljon juttuja, ja taitto meni siinä sivussa. Myöhemmin palokuntaan tulisi 1213 miehen vahvuus. Mäkelä muutti Lempäälään asumaan ja sukelsi kunnan elämään ja kulttuuriin. Olin suunnitellut lähteväni vielä muualle töihin, mutta pidin kyllä paikallislehtityöskentelystä 1,5 milj. Lempäälän-Vesilahden Sanomat Torstaina, syyskuun 16. Vuosien varrella päätoimittaja sai törmätä monenlaisiin ihmisiin. Lehti painettiin silloin Toijalan kirjapainossa, mutta heti seuraavan vuoden alusta se siirtyi Kangasalle. Työ olisi varmasti alkanut 20 vuoden jälkeen jo toistaa itseään. Lehden konttorissa työskenteli myös ilmoitusmyyjä Anni Kaunisto, josta sittemmin tuli toimistonhoitaja. Kaikissa lausunnoissa puolletaan palokuntaa. Olin täynnä intoa ja itsevarmuutta, Mäkelä kertoo. Konsertit, näytelmät, taidenäyttelyt ja monenlaiset juhlatilaisuudet voidaan nyt pitää Ehtookodon uudessa salissa tilaa riittää kahdellesadalle hengelle 200 neliötä. Jutut lähetettiin tiistaina painoon ladottaviksi tekemäni taittosuunnitelman mukaan. Ensimmäinen iso muutos oli, kun lehti siirtyi kaksipäiväiseksi 1980-luvun puolivälissä. Silloin toimituksen henkilömäärää nostettiin kolmeen. Uusi sali mahdollistaa monenlaisen toiminnan, jota kunnassamme ei ennen ole voitu tehdä. Ikinä en kyllä olisi uskonut, että pääsen tekemään näin paljon kirjoja ja että lähes jokainen Lempäälän kylä haluaa tilata oman kyläkirjansa, Mäkelä tuumaa. Mäkelä lisää, että yleensä toimittajaharjoittelijoille muistutettiin alusta alkaen, että jutut on syytä kirjoittaa heti juttukeikalta tultua. Palolautakunta esittää: Vakinainen palokunta Lempäälään Lempäälän palolautakunta esittää, että Lempäälään perustettaisiin vakituinen palokunta. p:nä 1978 Lähellä ihmisiä Lempäälän-Vesilahden Sanomien entinen päätoimittaja Ritva Mäkelä kertoo, että paikallislehdessä työskentelyssä parasta olivat läheiset suhteet alueen ihmisiin ja se, että oppi huolehtimaan lehdenteosta kokonaisuudessaan. Mäkelä toteaa, että päätoimittajana oli mukava työskennellä, mutta oli myös hyvä jäädä hektisestä työstä pois. Lisätalousarvion loppusumma on menojen kohdalta 1.489.650 markkaa ja tulojen 1.304.214 markkaa. Samaa oppia hän hyödyntää nyt työssään tietokirjailijana. Aina joka keskiviikko kävin painossa tarkastamassa taiton etenemistä, Mäkelä kertoo. Kolme kuukautta Lempäälässä venyi ensin puoleksi vuodeksi, sitten vuodeksi, ja vuonna 1976 Mäkelä valittiin lehden päätoimittajaksi 24-vuotiaana. Se edellyttää lopullisen veroäyrin hinnaksi 16 penniä, mikä oli myös ennakko ja on hyväksytty ensi vuodenkin ennakoksi. Joustavaa palvelua www.tyvi.com. Sinikka tuli kuvauskeikalta takaisin kaivurikuvan kanssa, Mäkelä nauraa. Kun lisätalousarvio lisätään varsinaiseen talousarvioon, saadaan budjetin loppusummaksi 9.178,467 markkaa. todella eikä sitä silloin tullut työaikoja laskettua. p:nä 1976 Ehtookodosta monitoimitalo Lempäälän Ehtookodosta tulee oikea monitoimitalo, nyt kun uusi laajennusosa saleineen on valmistunut. Vihkiäisjuhla on kulttuuriviikolla. Esimerkiksi kirjailija Sinikka Nopola oli ensimmäistä kesäänsä kesätoimittajana Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 1970-luvulla. Mutta opin paljon paikallislehtityössä ja nykyisin teen kirjoja vähän samalla tyylillä kuin aikanaan lehtikirjoituksia. p:nä 1975 Välillä oppi meni perille nopeasti ja välillä hitaammin. Lehden pitkäaikainen toimittaja Marjo Ristilä-Toikka kyllä oppi lehdenteon todella nopeasti, se oli ihan uskomatonta. Opiskelujaan hän ei kuitenkaan halunnut jättää kesken, vaan gradu syntyi töiden lomassa Lempäälän-Vesilahden Sanomien historiasta. Vesilahdesta juttuja toivat kirjeenvaihtajiksi kutsutut toimittajat Tarmo Tanni ja Kaino Rytty. Oli siinä vähän opettelua, kun yhtäkkiä jutunteko ja taitto alettiin tehdä tietokoneilla. Mutta nopeasti sitä oppi, kun oli pakko ei ollut aikaa opetella kauhean pitkään. Lehdessä oli 70-luvulla Mäkelän lisäksi yleensä yksi toimittajaharjoittelija, mutta välillä päätoimittaja teki lehteä pitkiä aikoja yksinkin. Anu Kuusisto Elävä historiankirja kylillä tunnetaan Kun Ritva Mäkelä saapui toimittajaksi Lempäälän-Vesilahden Sanomiin vuonna 1973, kyseessä piti olla kolmen kuukauden harjoittelujakso. Lehden toimitus sijaitsi tuolloin Sirvalahdessa ensin kakkoskerroksessa ja hieman myöhemmin nykyisissä kameraliikkeen tiloissa. Mäkelä opiskeli Tampereen yliopistossa lehdistöja tiedotusoppia, ja opintoihin kuuluvan ensimmäisen harjoittelujakson hän oli tehnyt Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä. Sen jälkeen siirryttiin vähän matkan päähän Hyvärisen puutaloon. Ensi vuoden alusta palolautakunta esittää perustettvaksi kolme palomiehen virkaa. Marjo tuli suoraan lukiosta, ja keikalta tultua jutut valmistuivat salamannopeasti, Mäkelä kertoo. Ei päätoimittajan paikka tuntunut yhtään hankalalta eikä sitä pidetty mitenkään ihmeellisenä, että niin nuorena valittiin päätoimittajaksi. lisätalousarvio Vesilahdessa Myönteinen äyrimäärän kasvu, verolautakunta ilmoittaa kasvuksi 12,3 prosenttia, on antanut Vesilahdessa mahdollisuuden lisätä investointeja lisätalousarvion puitteissa
Hän antoi työrauhan toimittajille. Kesällä 1932 Narvan kansakoulun pihassa.Vas. Uskon, että tuona aikana opettajiksi opiskelleet valettiin täyteen kansanvalistushenkeä. Päätoimittajuuden lisäksi hän oli vuosikaudet lehden pakinoitsija Tornihaukka, Sinikka Nopola kertoo. Ritva Mäkelä ihmetteli innostustani kuvata kaivuria, mutta oli tyytyväinen, kun olin yhdessä otoksessa osunut oikeaan. Hän haluaa tietää kesäpaikkakuntansa asioista. Muistelen, että hän mainitsi suosikkibändikseen Deep Purplen, mahdollisesti myös Procol Harumin. Siinä on tietoa tapahtumista, kuten esimerkiksi teatteriesityksistä ja konserteista, Narvan kesätorin aukioloajoista ja Lempäälän Kirjakaupan uutuuksista, Sinikka Nopola luettelee. Satu Lehtonen "Luulin, että syrjäkylällä ei olla selvillä trendeistä" Päätoimittaja Ritva Mäkelä ja toimistonhoitaja ja ilmoituspäällikkö Anni Kaunisto olivat kannustavia ja välittömiä työtovereita. alakoulun opettaja Anni Jaakkola, Risto Nopola, Akseli sylissään nuorimmainen Reino, Anna Nopola 11-vuotiaana kuollut tytär Anna-Maija ja lastenhoitajana toiminut Iida Alava, sittemmin Lempäälän-Vesilahden Sanomien päätoimittajan Lauri Alavan puoliso. Merkitys valkeni aikuisena Vaikka Sinikka Nopola oli Lempäälän-Vesilahden Sanomien kesätoimittajana nuorena aikuisena, paikallislehden syvin olemus ja merkitys valkenivat hänelle lopullisesti vasta myöhemmin. Jos toimittaja nykyisin häiritsisi ihmisiä pyrähtämällä yllättäen heidän pihoilleen ja navettoihinsa, häntä pidettäisiin hulluna. Akseli halusi välittää tietoa ja näkemyksiä, ja hän oli kiinnostunut kaikista tiedotusvälineistä, myös kaikkein uusimmasta, radiosta. Nosturin kuva saatiin lehteen. Usein lehdessä vilahtaa Nopolalle tuttu kasvo Vesilahdesta tai Lempäälästä. Kesällä paikallislehdestä on hyvin konkreettista hyötyä. Sellainen hankittiin Nopolaan vuonna 1931, ensimmäisenä Narvassa. Hän halusi uudistaa lehden ulkoasua. Isoisälleni Akseli Nopolalle paikallislehti oli hyvin tärkeä. Raportoin nurmelaisten elämästä kuvien kera aukeaman verran. En usko, että isällä oli paljon aikaa puuttua lehden sisällön yksityiskohtiin. Sinikka Nopola oli Lempäälän-Vesilahden Sanomien kesätoimittajana vuonna 1974. Hän oli kasvanut Narvan koululla, jossa molemmat vanhemmat olivat olleet opettajina. Klassisin väärinkäsityksistäni oli keikka terveyskeskustyömaalle. Sain Eerolta herätyksen ryhtyä kuuntelmaan "epäkaupallista poppia". Nauroimme paljon eikä vähiten minun, aloittelevan toimittajan mokille. Ensimmäisessä jutussa haastattelin lempääläistä kampaajaa. Otin sitten useita kuvia tyhjästä "nosturista". Graafikko Hannu Ojala piirsi tapahtumatunnukset, joita käytettiin lehdessä monta vuotta. Luulin, että syrjäkylällä ei olla selvillä trendeistä. Montun reunalla oli työkone, kaivuri. Pitihän päätoimittajan olla ajan tasalla. Hän oli opiskellut "Suomen Ateenassa" Jyväskylän seminaarissa kansallisen nousun vuosina. Sinikka Nopola Lempäälän-Vesilahden Sanomien kesätoimittaja vuonna 1974 Sinikka Nopola tuli kesätoimittajana tietoiseksi myös "epäkaupallisesta popista". En olisi muistanut asiaa, mutta juttu on säilynyt arkistoissani. Akseli oli vanhan ajan valistushenkinen kansakoulunopettaja. Tapasin koulun opettajan Erkki Sipilän ja hänen poikansa Eeron, joka kertoi soittavansa Mirror-nimisessä bändissä. Risto Nopolalla oli tarkka tyylitaju. Hän on isältään kuullut, että Akseli Nopola kirjoitti käsin lehtijuttuja ja pakinoita pitkille liuskoille. Arvelin sitä nosturiksi, siinähän oli nostokauhakin. Rupesin tilaamaan lehteä, koska mökkeilen Vesilahdessa, Helsingin Lauttasaaressa asuva kirjailija mainitsee. Hänellä oli aina toinen jalka Vesilahdessa. Kävelin Nurmen kylän raitilla päivän, koputtelin ihmisten oviin ja soitin ovikelloja. Ilman reissua Nurmen "syrjäkylälle" en olisi näistä bändeistä innostunut. Isä oli muuttanut Tampereelle jo nuorena ja perustanut sinne sittemmin mainostoimiston. Sinikka Nopolan isä Risto Nopola jatkoi lehtityötä isänsä jalanjäljissä. Alkukesästä aloitin sarjan "Minun työni". Hänen isoisänsä Akseli Nopola oli 1920-luvun lopulla yksi silloisen Vesilahden Sanomien perustajista ja lehden ensimmäinen päätoimittaja. Ritva sanoi, että sinne on tullut nosturi ja "voisit käydä ottamassa siitä kuvan". Sanoin tauolla istuskeleville työmiehille: "Voisiko teistä joku kiivetä tuohon nosturiin, niin saisin elävämmän kuvan." Kukaan ei liikahtanut. Joku lukija soitti päätoimittajalle: Satu Lehtonen "Lehdessä on tänä kesänä liian lapsellisia juttuja." Sisuunnuin ja päätin tehdä yhteiskunnallisen reportaasin "Mitä Nurmelle kuuluu". Lempäälän-Vesilahden Sanomien aikoja muistellessaan hän pistää levylautaselleen Procol Harumin musiikkia.. Bändin muut jäsenet olivat basisti Raimo Liius ja rumpali Tapio Savolainen. Erehdyin. 1950-luvulla isästäni tuli kesävesilahtelainen, Sinikka Nopola toteaa. Kauempana huomasin nostokurjen ja näppäsin siitä varmuuden vuoksi yhden kuvan - olin alkanut epäillä työkoneiden tuntemustani. 16 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Tornihaukka, mainosmies ja kirjailija Kirjailija Sinikka Nopola oli kolmannen polven paikallislehden tekijä kesällä 1974 Vesilahdessa kesiään viettävällä kirjailija Sinikka Nopolalla on hyvin läheinen suhde alueen paikallislehteen. Narvan koulun oppilaat saivat sitten kerääntyä ikkunan taakse kuuntelemaan tuon ihmekoneen lähetyksiä. Nopoloiden perhealbumi Isä uudisti ulkoasua Kotiseuturakkaus oli myös Akseli Nopolan pojan Risto Nopolan pontimena, kun hän oli paikallislehden päätoimittajana. Sinikka Nopolan mukaan hänen isoisälleen oli tärkeää, että pitäjien asukkaille tiedotettiin asioista
Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 17 Kun isoisä talon osti... Helena Jaana Hilkka Hannele Paula Mirja Vuodet vierivät, mutta onneksi hyvät asiat säilyvät kuten Tampereen Seudun Osuuspankin hyvä ja asiantunteva palvelu sekä ilmoitus Lempäälän-Vesilahden Sanomissa. Saat samalla rahoituksen ammattilaisten vinkit ja neuvot. Yhdessä hyvä tulee. Lempäälän konttori, Tampereentie 12 B, 37500 Lempäälä · Vesilahden konttori, Kesontie 2 A, 37470 Vesilahti. 010 254 6011 tai jätä yhteydenottopyyntö osoitteessa www.op.fi. Varaa aika neuvotteluun, puh. Autamme mielellämme nuoria ja vähän vanhempiakin omasta kodista haaveilevia
Yritysten liiketoiminnan tehostaminen ja kehittäminen 4. Olemme mukana yrittäjän arjessa. Pirkanmaan Yrittäjiin kuuluu nyt yli 10 000 yrittäjää ja pk-yritystä, jotka työllistävät yhteensä yli 50 000 työntekijää. Yrittäjyyskasvatus ja nuorten sekä alkavien yrittäjien toiminnan kehittäminen, nuorten työllistyminen ja osaavan työvoiman saatavuus 5. Järjestö on yrittäjien ja pk-yritysten puolestapuhuja. Tavoitteena on vahvistaa pk-yritysten kasvu-, kehitys- ja kansainvälistymismahdollisuuksia, parantaa asiakaslähtöisyyttä sekä luoda uusia markkinoita ja palveluvientiä · Vaikutamme nuorten työllistymiseen, edistämme yrittäjäkasvatusta sekä kehittämme nuorten ja alkavien yrittäjien toimintaa · Haluamme edistää yrittäjien työkykyä ja terveyttä. Lempäälän yrittäjäyhdistys ajaa yrittäjien etuja kotikunnassasi ja tarjoaa monia yrittäjien yhteistyömahdollisuuksia. Käytettävissäsi ovat laajat asiantuntijapalvelumme. toimimalla aktiivisesti kunnan ja yrittäjien välisen ELPO-ryhmän kautta Kari Tolonen Puheenjohtaja Lempäälän Yrittäjät Lempäälästä valitut Maakunnalliset Vuoden Yrittäjät: 2006 Pertti ja Ari Nuora, Putkiliike P. Tehtäviimme kuuluu ajankohtaisista asioista tiedottaminen, yrittäjien välisen yhteistyön edistäminen ja verkostojen luominen. Yrittäjäjärjestö on vahva vaikuttaja. 18 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Lempäälän Yrittäjät ry onnittelee 80-vuotiasta yhteistyökumppania, joka on ollut vahvasti edistämässä yksityisen yrittämisen asemaa Lempäälässä Lempäälän Yrittäjät ajaa yrittäjien etuja Järjestö vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja edistää yrittämisen edellytyksiä Lempäälässä. Kuulumalla Lempäälän Yrittäjiin olet osa kasvavaa verkostoa, joka ulottuu kotipaikkakunnaltasi koko Suomeen ja kansainvälisille kentille asti. Pirkanmaan talouskasvun tukeminen vahvistamalla yrittäjyyden edellytyksiä koko maakunnassa 2. Järjestöllä on siis painoarvoa, sen ääni kuuluu ja toiminta näkyy Lempäälässä laajasti. Tartu sinäkin tilaisuuteen ja liity Lempäälän Yrittäjiin! Kätevimmin se tapahtuu kotisivuiltamme www.lempaalanyrittajat. Vuonna 2011 · Tuemme Lempäälän talouskasvua vahvistamalla yrittäjyyden edellytyksiä kunnassamme · Edistämme yrittäjyyttä ja parannamme yrittäjien asemaa mm. Tavoite on aktivoida yrittäjiä ja yrityksen työntekijöitä omaehtoiseen terveyden ja työhyvinvoinnin ylläpitoon sekä kehittämiseen. Yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjien aseman parantaminen kaikissa Pirkanmaan kunnissa ja seutukunnissa 3. · Tuemme pk-yrityksiä liiketoimintojen kehittämisessä. Yrittäjien äänen kuuluminen kunnissa ja koko Pirkanmaalla on tärkeä asia. Yrittäjäjärjestö on ainoa elinkeinoelämän järjestö, jolla on verkosto joka kunnassa ja Tampereella joka kaupunginosassa. Tarjoamme yrittäjille virkistäytymismahdollisuuksia ja järjestämme tilaisuuksia, joissa yrittäjät voivat kohdata muita yrittäjiä, solmia uusia, hyödyllisiä ja kiinnostavia yhteistyösuhteita. Yrittäjän jaksaminen ja yritysten työhyvinvointi 1978 Pekka Väyrynen 1977 Matti Hopponen 1976 Rauno Tuominen 1975 Viljo Kajomeri Lempäälän Yrittäjät ry · Pirkanmaan paras paikallisyhdistys 2004 · Suomen paras paikallisyhdistys 2009 · Juhlii 65-vuotistaivalta huhtikuussa 2012 Lempäälän Yrittäjät ry Piiponraitti 1 / Ideapark Lempäälän kehitys Oy www.lempaalanyrittajat.fi. Lempäälän Yrittäjiin kuuluu 500 jäsenyrittäjää, jotka työllistävät Lempäälässä noin 3000 työntekijää. Nuora 1984 Lammin Kauppapuutarha 1982 Aro-Yhtymä Oy Lempäälässä valitut vuoden yrittäjät 19752010 Harri Sjöholm 2009 Raili ja Reijo Tanni 2008 Matti Vuorinen 2007 Heikki ja Hannu Hakala 2006 Kati Korkeakoski 2005 Markku Mikkola 2004 Ismo Paananen 2003 Pirkko Fors 2002 Jouko Rintala 2001 Jari ja Pirkko Viskari 2000 Olavi ja Jari Helin 1999 Kari Tolonen 1998 Jari Lundán 1997 Pertti Pirhonen 1996 Markku Kulmala 1995 Antti Timari 1994 Jorma Lehtinen 1993 Riitta Halme 1992 Martti Sirén 1991 Liisa Jortikka 1990 Anne ja Hannu Lehtonen 1989 Kirsti Uoti-Reilama 1988 Reijo Joutila 1987 Pekka Molin 1986 Pertti Nuora 1985 Reijo Lehtiniemi 1984 Tuula Ruohonen 1983 Esa Seppälä 1982 Aarno Mäkelä 1981 Kalevi Kallonen 1980 Martti Salmi 1979 Osmo Ahma-Aho Yrittäjäjärjestön painopisteet Pirkanmaalla 2011 1. Jäsenenä saat rahanarvoisia etuja, neuvoja ja koulutusta. Kerromme ajankohtaisista asioista ja jaamme uutta tietoa säännöllisesti
Yleisönosasto pitää ehdottomasti pitää elossa resurssien ja materiaalin puitteissa. Vaikka Sari Peltoniemi ei koskaan tietoisesti ajatellut ryhtyvänsä isona kirjailijaksi, kirjojen maailmasta tuli hänelle tärkeä asia. Niiden avulla hän käsitti, mikä voima pelkissä sanoissa voi olla. Sen ansiosta hän on pystynyt tekemään suunnitelmia pidemmälle tulevaisuuteen. Toisaalta se on todella kiva piirre, enkä halua sitä mitenkään paikallislehdestä poistaa, hän toteaa. Lukeminen oli niin hirvittävän mukavaa. Tarinat ovat meille ihmisille tärkeitä, se on minusta lajityypillinen piirre. Toivon toki, että kirja olisi se väline, jolla tarinoita välitetään, mutta voi se olla aivan jotain muutakin. Katariina Rannaste Sari Peltoniemi kertoo olevansa innokas tuurilukija. Tästä on kuitenkin vielä pitkä matka kirjoittamiseen. Se tulee vaikuttamaan myös siihen tapaan, miten kirjoja markkinoidaan ja kuinka kirjakaupat toimivat, hän toteaa. Jos naapurilla kasvaa jättikokoinen mansikka, niin kyllähän se kiinnostaa meitä kauheasti.. Kirjoittavalle on välttämätöntä lukea paljon, hän toteaa. Huomaan lehdistä, ihmisten puheista ja maisemasta siihen liittyviä asioita. Ystävän kanssa pyöritellystä tarinasta sai alkunsa myös muun muassa Peltoniemen ensimmäinen kirja, vuonna 2000 julkaistu Löytöretkeilijä Kukka Kaalinen. Kun en ollut urheilullinen lapsi, kirjoista sain hupia aina. Narnian tarinat oli elämys. Raamit ovat omasta elämästä, mutta kuvat tulevat usein muualta. Esimerkiksi henkilöhahmot saavat suunnittelemattomia piirteitä, mutta kirjailija myös tietoisesti hakee niille tiettyjä ominaisuuksia. Itse kirjoittaminenkin vie aina oman aikansa. Hän uskoo sähköistymisen kestävän vielä useamman sukupolven ajan, sillä ihmiset ovat tottuneet paperikirjaan ja sen ominaisuuksiin. myös kirjoittamisen aikana. Myös kirjat, kuten Joel Lehtosen Tarulinna ja C. Monien ominaisuuksien inhimillisiä henkilöitä. Asiaan vaikuttavat myös asenteet ja laitteiden hinta. Kaikista Yhdysvalloissa viime vuonna myydyistä kirjoista sähköisiä oli 8 prosenttia, arvioi The Association of American Publishers. Sari Peltoniemi on tähän mennessä julkaissut kuusi lastenromaania, neljä nuortenkirjaa, novelleja eri julkaisuissa sekä Kirjat, kuten Joel Lehtosen Tarulinna lisäsivät Sari Peltoniemen kiinnostusta kirjoitettua tekstiä kohtaan. Myös uutiskynnys on paikallislehdessä erilainen kuin isommissa lehdissä, ja se on Sari Peltoniemen mielestä hyvä asia, vaikka välillä vähän huvittavaakin. Kirjoja luetaan yhä paljon. Nyt minun ei tarvitse ajatella pelkästään seuraavaan syksyyn, joten sillä tavalla se on tuonut turvallisuuden tunnetta. Haluan, että henkilöt ovat jollakin tavalla ristiriitaisia. Lapsuudessa 1960-luvun maaseudulla virikkeitä ei ollut niin paljon tarjolla kuin nykylapsilla on. Katariina Rannaste "Paikallislehti on omakohtainen" Lempäälän-Vesilahden Sanomat on tuttu lehti Sari Peltoniemelle jo parinkymmenen vuoden ajalta. S. Lewisin Narnian tarinat lisäsivät kiinnostusta kirjallisuuteen. Uusi nuortenkirja, fantasiasävytteinen Kuulen kutsun metsän peittoon, ilmestyy lähiaikoina. Yleisönosastoa Sari Peltoniemi pitää lehden tärkeimpänä asiana. Vaikka Sari Peltoniemi lähtee lähes kaikessa jollakin tavalla omista kokemuksistaan, tutuista ihmisistä ja paikoista sekä tunnelmista, sattumuksista ja repliikeistä, taiteilijan vapaudella hän voi muokata, vääristää, suurentaa tai pienentää niitä mielensä mukaan. Kun joku idea alkaa elää, alan kerätä siihen liittyvää tietoa. Kun ajatellaan miten hyvin internetkin on lyönyt itsensä läpi, niin kyllä tämä linja jatkuu kirjojen ja lehtien julkaisussa. Olen tottunut pitämään paikallislehteä tärkeänä, sillä se on aina omakohtaisempi kuin vaikka maakunnallinen lehti. Uskallan ehkä vapautuneemmin työstää sellaisiakin tarinoita, joita täytyy kypsytellä kauemmin, hän pohtii. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 19 Tarinat säilyvät, vaikka kirjan muoto ja jakelutavat muuttuvat "Kirjojen maailma on tärkeä", toteaa viisivuotisen apurahan saanut Sari Peltoniemi Sähköisten kirjojen myynti kasvaa vauhdilla Yhdysvalloissa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 5 prosenttia. E-kirja onkin Sari Peltoniemen mukaan vielä toistaiseksi vain hyvä lisä tavalliselle kirjalle. Suomessa e-kirjojen markkinat ovat vasta kehittymässä. Paikallisuutensa takia Lempäälän-Vesilahden Sanomille on sijaa myös tulevaisuudessa, sillä paikalliset asiat kiinnostavat ihmisiä aina. On tärkeää kuulla ja tietää, mitä ihmiset ajattelevat asioista. Siellä on tiedot lääkäreistä, muskareista ja muista asioita, joita me emme Tampereen lehdistä löydä. Peltoniemen mielestä Lempäälän-Vesilahden Sanomat on pirteä paikallislehti. Tuntumaa kirjoittamiseen Sari Peltoniemi otti jo varhain, 9-vuotiaana hänen raittiuskilpakirjoituksensa julkaistiin synnyinseudun, Kauhavan, paikallislehdessä. Sitä löytyykin hyvin, koska olen ikään kuin herkistynyt aiheeseen liittyville asioille. Vaikka tekniikka kehittyisi miten, niin eiväthän tarinat koskaan kuole, eikä ihmisten himo niihin. Oikeassakin elämässä ihmisillä on aina merkilliset pikku yllätyksensä, hän selvittää. Sitten annan keräämäni kasan hautua jonkin aikaa, hän kuvailee. lukuisia laulutekstejä Noitalinna huraa! ja Musta köksä -yhtyeille. Lempääläläinen kirjailija Sari Peltoniemi suhtautuu alan sähköistymiseen myönteisesti, vaikka myöntääkin kirjojen julkaisutavan muuttuvan vielä perin pohjin. Toisinaan tuntuu, että lehdessä on ollut uutisista puutetta, kun jutut ovat tyyliin: "kahvipannun muotoinen peruna löydetty Narvasta" tai "mopo kaatui Moisiossa". Että sellaisiakin tarinoita voi olla! Luulen, että siitä jäi jonnekin tuonne takaraivoon tykyttämään ajatus siitä, että haluan kokeilla kirjoittamista joskus itsekin. Harkitsemattoman ja harkitun liitto Sari Peltoniemi on aina pitänyt tarinoiden sepittämisestä. Yritän kuitenkin aina tehdä jonkinlaisen ylimalkaisen rungon ja päämäärän, johon tarina tulee päättymään. Kun alan kirjoittaa, tietyt asiat ovat alusta asti minulle hyvin selviä, mutta hyvin paljon asioita loksahtelee kohdalleen Kirjoittaminen on pitkäjänteistä työtä Kirjailija Sari Peltoniemelle myönnettiin elokuussa Taiteen keskustoimikunnan viisivuotinen apuraha. Välillä teen paljon käsitöitä, mutta toisinaan tulee sitten tiukkoja lukukausia. Valmis tarina on Sari Peltoniemen mukaan harkitsemattoman ja harkitun liitto. Mutta loppujen lopuksi Sari Peltoniemen mielestä väliä ei ole niinkään välineellä. Tärkeintä ovat tarinat. Tarinan saaminen tekstiksi vaatii Peltoniemeltä kuitenkin aina kypsyttelyä
Jyrki Jyrkiäisen mukaan ihmisten tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden selvittämisessä sosiaalinen media on yksi mahdollinen kanava. Paikallislehti ei voi kilpailla valtakunnallisilla uutisilla, eikä naapurikaupungin iso lehti voi palvella kiinnittämällä huomiota ympäristökuntien pieniin asioihin. Sosiaalisen median käytön laajentaminen tarjoaa lehden tekijöille uutta tietoa siitä, mikä ihmisiä kiinnostaa ja minkälainen heidän arkensa on. Ennusteiden mukaan mainostajat lisäävät panostuksia digitaaliseen mediaan, ja lehtimainonta laskee selvästi aiem- paa alemmalle tasolle, Jyrkiäinen pohtii. Myös nuorten itsensä kirjoittamia juttuja toivottiin. P. L-VS:n "perusjutuissa" vilahtelee aika paljon samoja ihmisiä, ja arvelenkin, että Lempäälästä ja Vesilahdesta löytyy monta sellaista talenttia ja persoonaa, joista riittäisi kerrottavaa: paikkakuntalaisia, mökkiläisiä, muualle lähteneitä ja takaisin tulleita. Paikallislehden suurin vahvuus on paikallisuus, senhän sanoo jo nimikin. Niin voimakasta muutoksen kautta viestintäalalla eletään. Suuri joukko palautteen antajista oli myös sitä mieltä, että lehdessä voisi olla enemmän juttuja nuorista tai nuoria kiinnostavista asioista, kuten harrastus- ja ajanviettomahdollisuuksista. Voisiko lukijoita haastaa mukaan: "kuka sinun mielestäsi olisi jutun arvoinen", esitti eräskin lehden lukija. Hän uskoo, että nimenomaan paikallislehdillä on mahdollisuus saada lukijat maksamaan sähköisestä sisällöstä, koska paikallisuutisia ei löydy ilmaiseksi verkosta. Muun muassa näin vastasivat lehden lukijat, kun LempäälänVesilahden Sanomat tiedusteli, mitä lukijat toivovat lehdeltä tulevaisuudessa. Päälinjana palautteissa oli toivomus, että lehteen pitäisi saada lisää henkilöhaastatteluja "meistä tavallisista Lempäälän ja Vesilahden asukkaista". Varastotilojen vuokrausta. Suomessa on jo nyt nuoria kotitalouksia, joissa on luovuttu lehtien tilauksesta ja uutiset luetaan verkosta. Aiemmin ajateltiin, että painetusta lehdestä vain lapioidaan sisältöä verkkomediaan, mutta tällä hetkellä trendi on niiden eriyttäminen. Median täytyy olla vahva sähköisellä puolella, jotta se tavoittaa tällaiset perheet ja palvelee samalla vanhempaakin ikäluokkaa. Lehtien luonne pysyy samana Digitalisoituminen vaikuttaa lukijoiden lisäksi myös mainostajien käyttäytymiseen. Vaikka monet olivat tyytyväisiä sivujen nykyiseen linjaan ja kehottivat toimitusta "jatkamaan samaan malliin", kehittämisehdotuksiakin annettiin kiitettävän monipuolisesti. Sähköisiin sisältöihin ollaan kuitenkin yleisesti siirtymässä yhä enemmän. Eli markkinatilaa löytyy kyllä, Jyrkiäinen toteaa. Katariina Rannaste Valikoimissamme laadukkaat: · Lauta- ja mosaiikkiparketit · Korkkilattiat · Laminaatit ym. Meiltä myös asennuspalvelut sekä lattioiden hionnat ja lakkaukset! PALVELEVA ASIANTUNTIJALIIKE Lampipolku 2 b, 33880 LEMPÄÄLÄ (Sääksjärvi) Tule tapaamaan meitä ASTA Koti-messuille 30.9.-2.10.11 osasto A40 Lukijat toivovat: lisää juttuja tavallisista ihmisistä, etenkin nuorista Toivon juttuja paikallisista tapahtumista ja osaajista. Menossa pärjätäkseen myös paikallislehtien on huolehdittava omasta tuotekehityksestään ja oltava mukana uusien viestintämuotojen kehittämisessä. Lukijat tunnettava paremmin Tällä hetkellä moni lehti tarjoaa netissä uutisia ja juttuja luettavaksi ilmaiseksi. Hänen mukaansa toimituksissa ja lehtijohdossa pitäisi voimakkaammin ja selvemmin miettiä, miten painettu lehti ja sähköinen media eriytetään. Lehdellä on kulttuurinen merkitys yhteisön muistin tallentajana eikä lehti voi luopua juttujen kirjoituksesta ja tarinoiden kerronnasta, vaikka sähköiseen muotoon siirrytäänkin. Lehden nuoren lukijakunnan edustajana lukisin mieluusti nykyistä hieman epämuodollisempia lehtijuttuja. Myös piharakenteet ja saunat. Siihen ei vielä ole kunnon ratkaisua keksitty. Haastetta onkin Jyrkiäisen mukaan siinä, miten verkosta saadaan samanlainen ansaintamalli kuin paperisesta lehdestä, jossa osa tuloista tulee mainostajilta ja osa tilaajilta. 044 722 5100 Fax (03) 3143 3230 www.hit-nordic.com Miltä Lempäälän-Vesilahden Sanomat näyttää 20 vuoden päästä. Heikki Hult 040 3528 929 www.thh-palvelut.fi Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikössä työskentelevä yliopistonlehtori Jyrki Jyrkiäinen uskoo, että lukijat ovat valmiit maksamaan sähköisestäkin sisällöstä, jos sitä ei saa ilmaiseksi muualta. Oy Laadukkaat ja edulliset -ikkunat ja -ovet Hämeenkyröstä Hämeenkyrön Ikkunatehdas Oy Mustajärventie 21, 39100 HÄMEENKYRÖ Puh. 20 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 laadukkaasti ja sopimuksen mukaisesti! puh. Jotta maksavia lukijoita saadaan myös sähköiselle puolelle, yleisö on tunnettava tulevaisuudessa yhä paremmin. Hieman yli 30 lukijaa vastasi kyselyyn osana viime viikolla järjestettyä musikaalilippujen arvontaa. Vaikka viestintämaailmassa tapahtuu parhaillaan monia muutoksia, lehtien luonne pysyy tulevaisuudessakin samana. Kun aiemmin toimituksissa tehtiin juttuja vain yhteen mediaan, täytyy niissä nyt esimerkiksi miettiä, miten jutut sopivat verkkoversioon ja mitä vaatimuksia puhelimesta luettavat jutut aiheuttavat, hän kuvaa. Jyrki Jyrkiäinen pitää mahdollisena, että kun käyttäjiä ja kuluttajia tulee lisää, alkaa ilmaispalvelujen määrä vähetä. (03) 3672 604, 040 584 9962 www.parkettiherala.fi www.lvs.fi. Digitalisoitumisella tavoitetaan Jyrkiäisen mukaan ihmisiä, joita paperilehdellä ei tavoiteta. Uudet tekniikat ja digitalisoituminen ovat siis heittäneet ison haasteen painetulle medialle. Lehden painettu ja sähköinen versio kasvavat erilleen ja niillä on kummallakin omat piirteensä ja vahvuutensa, hän toteaa. Tämä tarkoittaa Jyrkiäisen mukaan myös sitä, että lehtitaloissa täytyy osata synkronoida mainostajien näkyvyys sekä lehdessä että verkossa. 010 5488130 fax 010 5488139 PUTKITYÖT www.nuoraoy.fi Isot ja pienet Paikallislehtien tulevaisuus murroksessa Sähköisiin sisältöihin ollaan siirtymässä yhä enemmän Katariina Rannaste LUOTETTAVAA PALVELUA! Asuntojen ja kiinteistöjen rakennus-, korjaus- ja kunnostuspalvelut yms. Sitä on Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikössä työskentelevän yliopistonlehtori, dosentti Jyrki Jyrkiäisen mukaan mahdotonta varmuudella sanoa
Lempäälän-Vesilahden Sanomat on hyvin toimitettu ja nuorekas uutislehti. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat Katariina Rannaste 21 Kaivattua lukemista kotikonnuilta Paikallislehti on arjessa mukana ulkomaillakin Lempäälän-Vesilahden Sanomat on luettu lehti levikkialueellaan, mutta myös Suomen rajojen ulkopuolella. Lehdeltä Raimo Huhdanperä toivoo tulevaisuudessakin napakkaa otetta paikallisiin asioihin. Vesilahdessa syntyneelle Huhdanperälle lehti on tullut jo lähes 45 vuoden ajan. Katariina Rannaste Napakka ote myös tulevaisuudessa Lukuisien suomalaisten opiskelijanuorten tavoin Raimo Huhdanperä lähti Ruotsiin 60-luvulla töiden perässä. Tampereen yliopistossa opiskellut Huhdanperä päätyi silloisen tyttöystävänsä Salmen kanssa töihin paperitehtaalle Grums-nimiselle paikkakunnalle Värmlandiin. Ainakin Ruotsissa asuvalla Raimo Huhdanperällä on tiivis lukijasuhde entisellä kotiseudullaan ilmestyvään lehteen. Lapsityön 50-vuotisjuhlamessu ja Mikkelinpäivän perhekirkko, sen jälkeen perhetapahtuma: varjoteatteri, musiikkihetki ja taidepajat, mahdollisuus lounaaseen www.lempaalanseurakunta.fi. Näin vanhemmiten juuret ovat alkaneet kiinnostaa muutenkin enemmän, hiljattain 70 vuotta täyttänyt Huhdanperä toteaa. Valmistuimme, saimme muita töitä, muutimme toiselle paikkakunnalle, ja niin Ruotsiin tuli vain jäätyä, hän selvittää. konsulentin virasta eläkkeelle jäänyt Raimo Huhdanperä ja suomen kielen opettajan työstä eläköitynyt Salme-vaimo käyvät Suomessa muutaman kerran vuodessa sisaruksiaan ja muita sukulaisiaan tapaamassa. Raimo Huhdanperä haluaa lukea paikallislehteä paperisena. Teimme siellä töitä ja jatkoimme samalla opintojamme etäopintoina, mutta niinhän siinä pian kävi, että meille syntyi lapsia. Vaikka lehdessä voisi Huhdanperän mielestä olla enemmän kulttuurijuttuja ja uutisia Vesilahdesta, hän kertoo olevansa lehden sisältöön tyytyväinen. Suomessa maanantaisin ja torstaisin ilmestyvä paikallislehti tulee Upplands Väsbyyn aina kolmen-neljän päivän viiveellä, joskus viikon molemmat lehdet kerralla, mutta se ei Raimo Huhdanperää haittaa. Myös reportaasit ovat aina mielenkiintoisia, etenkin jos satun vielä tuntemaan haastatellun. Perinteeksi on muodostunut myös Suomi-Ruotsi-maaottelussa käynti Helsingissä. Äiti Anna-Liisa huolehti eläessään aina siitä, että paikkakunnan lehtitilaus oli voimassa. Omien juurien arvostaminen on tullut osin verenperintönäkin. Postilaitoksen henkilökunta- Lempäälän-Vesilahden Sanomat menee joka viikko myös Ruotsiin.Vesilahdessa syntyneellä Raimo Huhdanperällä on tiivis lukijasuhde entisellä kotiseudullaan ilmestyvään lehteen. ONNEA JA SIUNAUSTA 80-VUOTIAALLE PAIKALLISLEHDELLE! Tervetuloa juhlimaan myös messuihin sunnuntaisin klo 10 Lempäälän kirkkoon ja klo 16 Sääksjärven seurakuntakeskukseen. Pääasia on, että saan lukea kotimaan ja kotiseudun kaikuja. Etäisyys Suomen ja Ruotsin välillä kuitenkin verottaa tiedonkulun nopeutta. Lempäälän kirkossa ja seurakuntatalossa: 18.9. Kolumnit ja puheenvuorot ovat kiinnostavia, ja nuorempien avustajien kokemuksista ja kertomuksista eripuolilta maata ja maailmaa on mukava lukea. Lempäälän-Vesilahden Sanomat on muutaman aikakauslehden lisäksi ainoa suomenkielinen meille tällä hetkellä tuleva lehti, hän kertoo. Koti-Suomen asiat ja kotiseudun tapahtumat ovat olleet minulle aina tärkeitä, vuodesta 1966 Ruotsissa asunut Huhdanperä kertoo. Pääkirjoitus on esimerkillisen lyhyt ja naseva. mukana Pyhän Birgitan laulajat, messun jälkeen yhteiset syntymäpäivät ennakkoon kutsutuille 25.9. Tasauspäivän messu, mukana Jakaranda-musiikkiryhmä, yhteiset syntymäpäivät 50-vuotiaille, kirkkoherra Mikko Oikarisen 50-vuotisjuhlat 2.10. Minulle lehden ilmestyminen ei ole niin päivän päälle. Kotiseudun tapahtumista perillä olemista Raimo Huhdanperä pitää tärkeänä
27.9. klo 20 Huvipirtillä. KR Saviahteen omakotiyhdistyksen syysrieha jäsenille ystävineen lauantaina 25.9. Esittelijänä Valkeakosken yhtyneet Paperitehtaat. esittely maanant. Kalle poika (s. Meillä on nyt käyttövalmiina täydellinen tarvittava ruokailuvälineistö sekä varat tekstiilejä ja kalusteita varten. Näin luonnehti rovasti Laatikainen seurakuntatalon tehtäviä ja tarkoitusta harjannostajaistilaisuudessa pitämässään puheessa. Toimikunta nimettiin Rakentaminen alkaa? Teollisuuslaitosten, ammattijärjestöjen ja kunnan edustajien pitämässä yhteisessä neuvottelutilaisuudessa oli päätetty asettaa asuntotuotantotoimikunta. Maalarit ovat poikenneet talkoissa, tulkaahan katsomaan tulosta! Pakastemateriaali- ym. Nämä on kuitenkin kaikki Jumalan lahjana tarkoitettu palvelemaan lähimmäisiä, vaikka me kaikki tarvitsemme näitä. Sen tehtävänä on valmistella Valtakunnallisen vuokratalo-osuuskunnan rakennustoiminnan aloittamista Lempäälässä. Ennenkaikkea me kuitenkin tarvitsemme Kristuksen evankeliumia. 71 klo 19.00 terveystalolla. Ilmeisesti Kalle piti lupauksensa, joka puolestaan on velvoittanut tekijätkin pitämään lupauksensa, koskapa tuoli on vieläkin suvun hallussa. Lähellä oli myöskin 188, mutta sateen pehmittämä ponnistuspaikka ei tarjonnut tarpeeksi tukevaa jalansijaa. 22 40 vuotta sitten Lempäälän-Vesilahden-Tottijärven Sanomat Torstaina, syyskuun 16. Enkä sitä hevin kyllä pois antaisi, kertoi talon nuori emäntä Kirsti Ärölä. Toimikuntaan kuuluu kuusi jäsentä, joista teollisuuslaitokset nimeävät kaksi, ammattijärjestöt kaksi ja kunta kaksi. Esko Halmeen uusi ennätys 185 Narvan kentällä sunnuntaina pidetyissä Vesilahden Visan yleisurheilukilpailuissa vastasi parhaasta tuloksesta Esko Halme hypäten korkeutta yleisessä sarjassa 185 senttiä. Sitä on saarnattava täällä, saarnattava ennen muuta nuorisolle. MOISION RIENTO. 1826) oli 3-vuotiaana pyörinyt puuseppien tiellä näiden nikkaroidessa, tinkien mitä siinä tehdään. Tämän seurakuntasalin päätarkoitus on toimia juuri tällä saralla. Muita "mitallisijoja" tuli sitten epälukuinen määrä. Hyvin puolustaa paikkansa vielä nykyaikaisessa pirtissäkin 140 vuotta vanha kahden isutttava "keinustooli". päivänä 1971 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Vivikka Monto Vesilahden seurakuntatalo valmis lokakuun loppuun mennessä Jokainen rehellinen työ koituu myös lähimmäisen palvelukseksi. Yleinen sarja pyrki käymään Halmeen veljesten "jäsentenväliseksi", sillä Eino kokosi mestaruuksia 3, Esko 2 ja Eero yhden. Samoin naistoimikunnan arvokas työ, jota se on tehnyt keräysten muodossa. Saatuaan kuulla, että tehdään keinutuolia, hän tiukkasi, tuleeko se hänelle ja sai lupauksen: Jos pysyt pois tieltä, niin sitten tämä tehdään sinulle. Perjantaisin klo 18.00-20.30 nuorten lentopalloilta.. Hän on saanut sen perinnöksi äidiltään Esteri Ärölältä, tämä taas puolestaan äidiltään Tilda Vestolta ja tämä isältään Kalle Kauppiselta. Tämän seurakuntakodin suunnittelijoiden ja rakentajien työkin on sitä. Harjoitusvuorot Moision koululla: Tiistaisin klo 18.00-20.30 pöytätennis. Se on aito hämäläinen perintökalu, jonka omistaa maanviljelijä Erkki Ärölä Vesilahden Toivolassa
Nivelvaivaisia on Suomessa paljon, joten tähän haetaan apua. Meillä käy kaikenlaista väkeä, on vaikea nimetä tyypillistä asiakasta. Roolini Ideaparkissa on ollut esimerkiksi ottaa vastaan vierailijaryhmiä. Vaateliikkeitä on Gestraniuksen arvion mukaan yli kaksi hehtaaria, mikä lienee enemmän kuin Tampereen keskustassa. Viime talvena on uusittu iso osa viiden vuoden vuokrasopimuksista. Kaupan alan pitää aina haluta kasvaa, ja se vaatii henkilökunnalta paljon. Pienen leipomon on helppoa kehitellä ja laittaa tarjolle uutuustuotteita vaikka joka viikko. Normaalia vaihtuvuutta liikkeissä on ollut hänen mukaansa hiukan vähemmän kuin kauppakeskuksissa keskimäärin. Haluan tuoda ihmisten elämään positiivisuutta ja elämäniloa. Kauppakeskuksen elämään on mahtunut kaikenlaista vuosien varrella. Myös Eetu-Pellenä viihdyttänyt mies toteaa, että hän aikoo edelleen esiintyä mutta aikaisempaa vähemmässä määrin. Kauppakeskusjohtaja Olli Gestranius sanoo työtään vaihtelevaksi. Jotain varmaa juhlien kunniaksi on sentään jo tässä vaiheessa tiedossa: Ideaparkin pormestari Eero Lehtinen julkistaa elämäkertakirjansa 1. Yrittäjä on ollut tyytyväinen tiloihin Ideaparkissa. Perinteinen ruisleipä on tällä hetkellä myymälän myydyin tuote. Eläkkeelle jääminen on kova pala, Lehtinen sanoo. Myös rasvahappoja menee sekä tuotteita erityisen paljon liikkuville. Mikä taantuma. he vastaavat kysymykseen myynnin kehityksestä. Vielä jokin aika sitten luontaistuotekaupan tyypillinen asiakas oli 3060-vuotias nainen. Tästä ei ole mitään tutkimusta mutta luulen, että useimmat kaukaa tulevat käyvät samalla reissulla esimerkiksi sukulaisissa tai Särkänniemessä. 17 prosenttia asiakkaista tulee yli sadan kilometrin päästä. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 23 Ideaparkissa puhalletaan yhteen hiileen Viiden toimintavuoden kunniaksi yllätyksiä tiedossa Ideaparkin kauppakeskus täyttää loppusyksystä viisi vuotta. Ensimmäisen vuoden jälkeen uutisoitiin, kuinka toiminta on tilinpäätöksen mukaan vahvasti tappiollista. Kauppakeskusjohtaja pitää vuokrien tasoja hyvinkin kohtuullisina. Kaikki tekevät kovasti töitä ja yhteistyö sujuu. Hän pitää kauppiaisiin yhteyttä mahdollisimman paljon. Pormestari Eero Lehtisen työasuna on aina frakki. Vivikka Monto Ruisleipä on Aitoleivän kysytyin tuote. Nykyään myös miehet ja nuoret ovat kiinnostuneempia satsaamaan hyvinvointiinsa erilaisilla luontaistuotekaupan valmisteilla. Vakiasiakaskunnan määrä on lisääntynyt huomattavasti vuosien saatossa. Vivikka Monto Valttejamme ovat tarjonta, viihtyvyys ja asioinnin helppous. Pormestari jää eläkkeelle Viisivuotissynttäreiden kunniaksi on luvassa kaikenlaista uutta, mutta Olli Gestranius ei suostu paljastamaan mitään vielä tässä vaiheessa. Lehtisen mukaan pormestarin roolin jatkosta ei ole puhuttu. Tämä on ollut minulle äärettömän hieno näköalapaikka. Silti nimenomaan vaatekaupat ovat nyt Ideaparkin vetonauloja. Erityistä hittituotetta he eivät osaa nimetä. Niin sanotun Super Foodin saaman julkisuuden myötä monien tuotteiden kysyntä on lisääntynyt, Hakalat toteavat. päivä joulukuuta ja jää samassa rytäkässä eläkkeelle. Alussa myös ajateltiin huippumuodin kiinnostavan asiakkaita enemmän kuin kävikään. Haluan kuunnella ihmisiä aidosti ja saada nämä tuntemaan olevansa tervetulleita. Julkisuus tosin ei ole aina ollut positiivista. Meiltä saa hyvää kotiruokaa sekä käsintehtyjä lisäaineettomia leipiä. Alunperin 55 neliön kokoinen myymälä on yli kaksinkertaistanut tilansa. Tämäkin jää nähtäväksi. Mikä taantuma? Myös Life-luontaistuoteliikkeen yrittäjät Tapani ja Päivi Hakala ovat pitäneet liikettään Ideaparkin perustamisesta lähtien. Yrittäjä Olli Pelkonen sanoo, että koko ajan on suunnitteilla uutuuksia. Päivi ja Tapani Hakalan mukaan luontaistuotteille on nykyään kovasti kysyntää.. Lapsiperheille on viihdykkeitä, joten vanhemmat voivat sillä aikaa tehdä ostoksia rauhassa. Lisäaineettomuus myy Aitoleipä-liike on toiminut Ideaparkissa alusta asti ja laajentanut tilojaan kahdesti. Olemme tykänneet olla täällä Ideaparkissa. Se on toimiva konsepti, sanoo yrittäjä Olli Pelkonen. Isoimmat muutokset ovat olleet huonekalualan myymälöissä Suomi-Soffan ja Koti-Idean valtakunnallisten konkurssien myötä. Valttejamme ovat tarjonta, viihtyvyys ja asioinnin helppous. Lapsille suunnattua rokkia soittavan Hevisauruksen ilmaiskonsertin aikana väkeä tuli niin, että moottoritie oli mennä tukkoon autoista. Koko Ideaparkin henkilökunta on kuin yhtä perhettä. Eihän se muuta voi olla ensimmäisenä vuonna, kun otetaan huomioon perustamiskustannukset, Gestranius huomauttaa. Tai eläkkeelle ja eläkkeelle. Kauppakeskusjohtaja Olli Gestranius on tyytyväinen kuluneisiin vuosiin. Välimerellistä leipää on tehty, ja harkinnassa on kokeilla esimerkiksi vähähiilihydraattisen sekä luomuleivän tekemistä
Olin asunut kymmenen vuotta Viialassa, mutta veri veti takaisin Vesilahteen. Lisäksi Lempääläopiston koulutuksiin ja lastentapahtumiin liittyvät mainokset kiinnittävät huomion. On mukava lukea ja katsella joskus jälkeenpäinkin, että mitä kaikkea täällä on ollut. Paikallislehteä ei oikein voi jättää lukematta, koska sitten ei tiedä yhtään, mitä ympärillä tapahtuu. Oli kiva, kun oli oma piha eikä mikään kerrostalo niin kuin Viialassa, Lauri tuumaa. Lehteen Susanna Ahonen toivoisi lisää ainakin lastentapahtumista kertovia juttuja. Ahonen muutti Vesilahteen Tampereelta vuonna 2006. Tämän alueen asioista ei kuule uutisissa, sanoo Susanna Ahonen, joka asuu Koskenkylässä miehensä Pasin ja kolmen lapsensa kanssa. Tällä hetkellä Susanna on äitiyslomalla hoitamassa 8,5 kuukauden ikäistä Minttua, mutta muun muassa Vesilahden suuren päiväkodin valmistumista hän on seurannut tarkasti vaihe vaiheelta. Välillä on kyllä käynyt mielessä, kuinka paljon kunnan rahaa oikein on mennyt hukkaan koko projektissa. Äiti Susanna Ahonen, 34, nauraa, että pitäähän sitä aikaansa seurata. Kun muutin tänne myöhemmin aikuisena, tilasin heti paikallislehden, Ahonen kertoo. Sarjakuvatkin tulee silmäiltyä joka kerta. Lastenhoitoaiheet kiinnostavat oman ammatinkin takia, sillä Susanna työskentelee päiväkodin lastenhoitajana Akaassa. 375 3464 A Avoinna ark 10-18 la-su 11-16 Mottomme: toisen romu on toisen aarre. TULE JA TEE LÖYTÖJÄ! Korkeatasoisia sisustustuotteita ja laadukkaita tekstiilejä. Riviéra Maison, Comptoir de famille, Mathilde M, Clayre & Ef, dasMeisje, Lazis, Sid Dickens, Riverdale, Nici van Galen Putiikki palvelee arkisin 10-20, la 12-18, su 12-20 8,5 kuukauden ikäinen Minttu on perheensä silmäterä. Silloin kun omalla kylällä on tapahtumia, niistä lukisi erityisen mielellään. Kun vielä äitinikin asui Vesilahdessa, tänne muutto tuntui todella hyvältä, Ahonen kertoo. Muutimme Vesilahteen, kun olin 11-vuotias, mutta silloin lehteä ei juurikaan tullut selailtua. Ahonen on lukenut Lempäälän-Vesilahden Sanomia nuoresta lähtien. Perheessä luetaan tarkasti myös ilmoitukset, erityisesti ruokakauppojen ilmoitukset. Niiden perusteella tulee usein päätettyä, mihin suuntaan kauppareissulla lähdetään. Luettua tulee tarkasti myös TULOSSA YriTTäjäTeemA LOKAKUUSSA! Ole mukana! Soita 3429 000 tai laita postia ilmoitukset@lvs.fi Ideapark, Vanha Kaupunki ma-pe 11-20, la 11-18. Anu Kuusisto Ruokatarjoukset katsotaan tarkasti Lehdestä Susanna kertoo lukevansa seurakuntauutisten lisäksi erityisesti kaikki lapsiin ja lapsiperheisiin liittyvät jutut. Koskenkylän aluetta koskeva uutisointi. Myös pojat muuttivat mielellään Vesilahteen. Äiti Susanna Ahonen kertoo lukevansa paikallislehdestä tarkasti muun muassa lastentapahtumien ja ruokakauppojen ilmoitukset, Aleksi ja Lauri puolestaan saattavat lukaista joskus sarjakuvan. Vaihmalantie 144 | Lempäälä | puh 020 766 1810 www.vaihmalanhovi.fi www.Facebook.com/VaihmalanPutiikki Paikallislehti on osa arkea Omasta alueesta ja lapsiperheistä kertovat jutut kiinnostavat vesilahtelaisperheessä Äiti lukee aina lehdestä kaikki kuolleet ja kastetut, huokaa vesilahtelainen Aleksi Ahonen, 11, isoveljensä Laurin, 12, nyökytellessä taustalla. Lempäälän asiat eivät kovasti kiinnosta, yleensä luen niistä vain otsikot paitsi tietysti silloin, jos aihe kertoo vaikkapa päivähoidosta tai lapsista muuten, Susanna kertoo. 24 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Anu Kuusisto Syyskuussa varattujen kasvohoitojen yhteydessä ripsien ja kulmien kestovärjäys kaupan päälle! Kauneus- ja jalkahoitola dipl.kosmetologi, jalkahoidon ammattitutkinto Myllykuja 12, 37500 Lempäälä | eila.lehtola@suomi24.fi AJANVARAUS 0400-835323 LEMPÄÄLÄN KIRPPIS Halkolantie 14, Lempäälä p
Sähköyhtiötä kannattaa vaihtaa, jos toisesta saa edullisemmin vihreämpää virtaa. Vain luottamuksen varassa meillä on toivoa. Luottamus voi kasvaa vain, jos se, mitä tapahtuu, on ainakin jossain määrin ennakoitavissa. Itella onnittelee syntymäpäiväsankaria.. Elämässä kaikkein arvokkain on lahjaa. Seuraavaa rankempaa rupeamaa varten ajattelin hankkia kunnolliset vaelluskengät, vaikka ihan täydellä hinnalla mutta omaan jalkaani ennen pitkää sopivat. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 25 Arvopohja Väärät kengät Ostin alennusmyynnistä liian pienet vaelluskengät. Jos perusoletuksena on epäily, on yritys jo melkein tuomittu epäonnistumaan. Kasvukunnassa uskalletaan rakentaa uusi päiväkoti ja laajentaa vuodeosastoa. Se ei tarkoita sitä, että jotakin olisi pakko tehdä vaan että haluan valita näin. Tähän saakka olen painanut menemään vanhoilla lenkkareilla kyllä se hiukan tuntuu kantapäissä. Epäonnistuminen ei tarkoita sitä, että siinä se nyt sitten oli. Luottamus antaa meille uuden mahdollisuuden ehkä seitsemän, ehkä seitsemänkymmentäseitsemän kertaa seitsemän kertaa. Sitoutuminen mahdollistaa luottamuksen syntymisen. Luottamuksen osoittaminen synnyttää yleensäkin myönteisen kehän - jokainen kai haluaa olla saamansa luottamuksen arvoinen, olipa sitten kyse ihmissuhteista, yhteiskunnallisesta päätöksenteosta tai vaikka työtehtävistä. Laatu on yleensä arvokasta; ja olen tullut puolen vuosisadan aikana siihen tulokseen, että kalleimpia asioita ei ylimalkaan voi lainkaan ostaa. Sitoutuminen synnyttää luottamusta. Työpaikan vaihto muutaman vuoden välein voi olla eduksi sekä työnantajalle että työntekijälle. Joskus voivat parisuhteen ongelmatkin olla sellaisia, että on viisaampaa sitoutua huolehtimaan lapsistaan ja/tai itsestään kuin jatkaa suhdetta. Mutta silloinkin kannattaa sitoutua eettisempään sähköön, vahvuuksiensa hyödyntämiseen, vastuulliseen vanhemmuuteen. Ja sinunkin valinnoillasi on väliä. Muutaman rakon ja yhden mustan varpaankynnen jälkeen kierrätin kengät pienempijalkaiselle ystävälle. Mutta kukapa meistä ei haluaisi ottaa haasteellista tehtävää tosissaan. Heini Mäenpää Lempäälän-Vesilahden Sanomat on käynnistänyt juhlavuotensa kunniaksi arvokeskustelun. Lahjan antaminen on luottamuksenosoitus sen saajalle. Kaikkeen ei voi eikä kannata sitoutua me teemme taatusti myös virhevalintoja. Aikamoinen luottamuksen osoitus on uskoa tällaisen ensikertalaisen käsiin kokonainen ihmiselämä alusta loppuun: melkoinen luottamustehtävä hoidettavaksi. Vaikka ostinkin liian pienet vaelluskengät, en ole lopettanut matkantekoa enkä edes vaihtanut suuntaa. Mutta mikä olisikaan sen syvempää sitoutumista tai sen lujempaa luottamusta kuin se, että petyttyäänkin uskaltaa uudelleen rakentaa luottamuksen varaan antaa siis anteeksi niin toisen kuin itsensäkin aiheuttaman pettymyksen. Harmitti en nimittäin yleensä mielelläni tee heräteostoksia paitsi joskus sorrun keltaisten kassien hullujen päiville. Minun valinnoillani on väliä. Kun lähtökohtana on luottamus, tarjotaan samalla mahdollisuus onnistua. Aion päästä perille. Lahjaan sisältyy ajatus siitä, että vastaanottaja käyttää lahjaa ja iloitsee siitä. Sitoutuminen on sitä, että elämällä on väliä. Sitoutuminen on oikeastaan mielekkään elämän keskeisimpiä asioita. Ei elämässä pääse oikein mihinkään, jos alinomaa esteen kohdatessaan vaihtaa suuntaa hankaluuksista tuskin tulee loppua, valitsipa minkä reitin tahansa. Arvopohja-palstalla kirjoittavat lähiaikoina muun muassa Rauno HanhelaVesilahdelta sekä Markku Ojanen ja Mauno Tavast Lempäälästä. Kukin kirjoittaja haastaa kirjoitussarjaan mukaan yhden henkilön. Kirjoittaja on Lempäälän seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja Tampereen lyseon lukion rehtori Hyvät lehdet eivät lakastu vanhetessaan. Olen sitä mieltä, että harvemmin hyvää myydään halvalla. Elämän tosissaan ottaminen ei ole hampaat irvessä puurtamista vaan ennen kaikkea sitoutumista. Vain toivo tuo meille tulevaisuuden. Käy matkanteko mukavammin enkä toivottavasti ole niin pahasti muidenkaan kulkijoiden matkanteon esteenä. Jokainen lienee joutunut ennen pitkää huomaamaan tuottaneensa pettymyksen itsensä lisäksi monille muille. Mutta tottahan se on, ettei meistä kukaan taida aina onnistua olemaan saamansa luottamuksen arvoinen. Ja kun mieheni ja työnantajanikin tietävät, etten ole lähtöaikeissa, he voivat hoitaa asioita kanssani luottavaisin mielin, mikä on oiva lähtökohta asioiden kehittymiselle positiiviseen suuntaan. Tohtii vaikka ottaa kohtuullisen kokoisen asuntolainan tai satsata parin viikon kuntoremonttiin työnantajan piikkiin. Sitoutuminen sitä paitsi säästää valtavasti energiaa, kun ei tarvitse kaiken aikaa olla päättämässä, vieläkö jatkaisin yhteiselämää saman miehen kanssa, pysyisinkö vielä ensi kuussakin tämän työnantajan palveluksessa, löytyisikö jostakin mukavampi kotikunta tai olisiko toinen vakuutusyhtiö sittenkin kokonaisparempi, viitsisinkö tänä aamuna pestä hampaani
Kun lukee arkkitehti Ola Laihon suunnittelemien korjauskohteiden listaa, lukee samalla listaa Suomen kulttuurihistoriallisesti merkittävimmistä rakennuksista. 26 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Anu Kuusisto Arkkitehti Ola Laihon arkkitehtitoimisto sijaitsee Turun keskustassa vanhassa, komeassa talossa. Eivät kaikki arkkitehdit halua perustaa omaa toimistoa, mutta meille se sopi. Opiskeluaikana opiskelijat työskentelevät arkkitehtitoimistoissa. Isossa talossa on aina jotain korjattavaa ja uudistettavaa. Rakennus on ympäristölleen tärkeä, siitä tulee osa kaupunkikuvaa, joka näkyy kaikille, Laiho sanoo. Parhaimmillaan työntekijöitä on suunnitteluvaiheessa ollut kolmisenkymmentä. Siellä Laiho työskenteli reilun vuoden ajan, jona aikana hän asui Viikonlopuiksi kotiin Lempäälään Yläneeltä kotoisin oleva Laiho asuu ja työskentelee Turussa, mutta aiemmin mies ehti asua jonkin aikaa myös Lempäälässä.. Laiho muistelee antaneensa opiskeluaikana jonkin verran suunnitteluapua Kalustajan talon kunnostamiseen, mutta muuten Laihon kädenjälki ei Lempäälässä näy. Olin aika hyvä piirustuksessa, ja mainosalalta olin saanut hyvää kokemusta. Olennaisen tärkeää on myös se, että rakennus istuu ympäristöönsä mutkattomasti. Myöhemmin myös pikkuveljeni Antti Laiho lähti Lempäälästä arkkitehtiopintoihin, ja hän on kyllä suunnitellut yhden talon Pirkkalantielle Nurmelle, Laiho muistelee. Eduskuntatalo vei aikaa Jo opiskeluaikana Laiho ystävineen alkoi ottaa osaa suunnittelukilpailuihin, jotka parhaimmillaan poikivat pitkäaikaisia projekteja. Mutta ehkä yritystoiminnan käynnistäminen oli siihen aikaan yksinkertaisempaa kuin nykyään, Laiho kuvaa. Viimeisimpänä helmenä nauhassa on Helsingin uusi Musiikkitalo, jonka Laiho on suunnitellut yhdessä Marko Kivistön ja Mikko Pulkkisen kanssa. Salitilojen suunnitteleminen oli erityisen haastavaa. Laiho kertoo pitäneensä Lempäälää hyvänä kuntana erityisesti siitä syystä, että kunnasta oli hyvät liikenneyhteydet joka suuntaan. Anu Kuusisto Ola Laiho sanoo, että musiikkitalossa on ollut paljon mietittävää, sillä rakennuksessa tarvitaan hyvin monenlaisia tiloja. Äskettäin ovensa avannut Musiikkitalo on ollut yksi Laihon toimiston LPR-arkkitehdit Oy:n suuritöisimmistä projekteista. Onhan se toki jännittävää ja ilahduttavaa, kun kohde on merkittävä ja menestyy kilpailuissa. Graafisen alan töitä jatkoin vielä opiskelujen lomassakin jonkin verran, taitoin muun muassa kirjoja. Siinä vaiheessa elämää olin koko ajan menossa jonnekin, joko Helsinkiin tai sitten Tampereelle. Turun kulttuuripääkaupunkivuosi näkyy ihan mukavasti ympäri kaupunkia, Laiho tuumaa. Lempäälän kirkon kupeesta arvorakennusten suunnittelijaksi Lempäälä oli Musiikkitalon suunnittelijan Ola Laihon viikonloppukoti vuosia Eduskuntatalo, Ateneum, Helsingin yliopiston päärakennus, Turun tuomiokirkko... Musiikkitalossa on ollut hieman pysyvämmin Lempäälässä. paljon mietittävää, sillä rakennuksessa tarvitaan hyvin monenlaisia tiloja. Asuimme ihan kunnan keskustassa Lempäälän Kalustajan talossa, Laiho kertoo. Laihon mielestä rakennuksen toimivuus ja käytännöllisyys on a ja o uutta suunnitellessa ja vanhaa korjatessa. On Radion Sinfoniaorkesterin ja Helsingin kaupunginorkesterin omat tilat, Sibelius-Akatemian opiskelijoiden tilat eli korkeakoulun tilat ja kaikki muu sen päälle. Ensimmäinen iso projekti oli tänä vuonna 80 vuotta täyttäneen eduskuntatalon laajennustöiden ja päärakennuksen peruskorjauksen suunnittelu 1970-luvulla. Tampereelta löytyy kyllä yksi työni, sillä toimistomme suunnitteli aikanaan Lamminpään kappelin laajennusosan. Laihon mukaan erityisen haastavaa on ollut salitilojen suunnitteleminen. Toimistoja perustettiin vähän eri kokoonpanoilla aina sitä mukaa, kun jostain tuli projekti toteutettavaksi. Paljon huomiota on herättänyt muun muassa suuri konserttisali, joka on rakennettu viinitarhan muotoon: yleisö ympäröi orkesteria joka puolella. Työpaikka löytyi Tampereelta mainostoimistosta nimeltä Mainos-Tutka. Armeijan jälkeen vanhempani muuttivat Lempäälään, ja minä vietin sitten paikkakunnalla aikaa viikonloppuisin. Sitten hän haki ystävänsä innostamana arkkitehtilinjalle Helsingin Teknilliseen korkeakouluun. Ensimmäisen arkkitehtitoimiston perustimme eduskuntatalon töiden suunnittelemiseksi, ja eduskunnasta töitä on riittänyt noista päivistä aina vuoteen 2008 asti. Lempäälä kuntana ei ehtinyt tulla kovin paljon tutuksi, mutta kotoa oli mukavan lyhyt kävelymatka rautatieasemalle, Laiho tuumaa. Opiskeluni kesti pitkään, kymmenisen vuotta, niin kuin tällä alalla on tapana. Suunnitteluvaiheessa sitä ei kuitenkaan mieti, vaan sitä yrittää vain tehdä kohteesta mahdollisimman hyvän ja toimivan, Laiho kuvaa
Parsinavetasta siirrytään uuteen rakennettavaan pihattoon, ja samalla lehmien määrä yli kaksinkertaistetaan. Jatkossa teatteri saattaa jäädä vähemmälle, mutta tarkoitus ei ole, että elämä on jatkossa pelkkää lehmien hoitamista. Pirkanmaalla on tällä hetkellä reilut kymmenkunta luomumaitotilaa. 040-7796 019 SW Horse - parasta sinulle ja hevosellesi se - Paljon laadukkaita asusteita, varusteita ja hoitotuotteita - Sherwood Forest öljykangastakit - Nyt saatavana suositut ja laadukkaat All-Out ja Marstall rehut sekä Naf -lisäravinteet TERVETULOA ostoksille Lempäälään! Voit tutustua valikoimiimme myös nettikaupassa www.swhorse.fi Ma-Ke 10-17 To-Pe 10-18 La 10-14 Atrantie 3, Lempäälä (kirkon vieressä) p. Lounas arkisin klo 10:30-14:00 p. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 27 Luomutuotannon suosio kasvaa Penttilän tilalla tuotanto laajenee sukupolvenvaihdoksen myötä Mauri Penttilän viralliseen eläkeikään on vielä kymmenkunta vuotta aikaa, mutta hän siirtää jo osan maitotilan vastuusta pojalleen Harrille. di ei tosin siinä määrin kuin jotkin luomutyöryhmät sanovat, eli että jatkossa puolet ruokatuotannosta olisi luomua. Harri Penttilää mietityttävät poliittiset päätökset, jotka vaikuttavat jokaisen tilallisen arkeen. Tähän asti olen tehnyt töitä sekä täällä tilalla että näytellyt ammatikseni teattereissa Tampereella. Öljylämmitys vaihdettiin oman metsän puuhakkeeseen, ja myös tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntämistä tutkaillaan. Lämpimät onnittelumme 80-vuotiaalle Lempäälän-Vesilahden Sanomille! UUTUUSKIRJOJA TARJOUKSESSA K Kaari Utrio O OPPINUT NEITI Maatilakin on yritys Maatila on nykyään yritys muiden joukossa. Paljon on paperitöitä, vaikka olemmekin ulkoistaneet niitä. Jos lehmä saa itse valita, niin se on mieluummin ulkona 20 asteen pakkasessa kuin navetan lämmössä. Asiat pitää joka tapauksessa ymmärtää ja yrittää tulkita maailmantalouden tilannetta. Esimerkiksi Suomeen ulkomailta tuotua maitoa erehdytään pitämään suomalaisena siksi, että tölkissä mainitaan pakkausmaaksi Suomi. Mauri-isää harmittaa se, että elintarvikkeiden alkuperää hämärretään. Ihan niin ei käynyt, vaan luomun ja lähiruoan suosio on lyönyt läpi vasta viime vuosina, Mauri Penttilä miettii. En kuitenkaan jää itse eläkkeelle, vaan sukupolvenvaihdos etenee vaiheittain. (03) 368 6135, myymälä ma-pe 10-17 Ajanvarauksella: · Määräaikaishuollot · Autojen ja mopoautojen muoviosien korjaukset · Ruosteenestot / kotelokäsittelyt · Muu korjaamotoiminta Ruokosmetsänkatu 13 A, Lempäälä, 040-832 5906 tai 040-555 8743 Aivan Ideaparkin naapurissa Vanha Tuulan Tupa on avannut uuden Lounaskahvila TERÄSTUVAN Teräselementin taloon. Suomessa luomutuotanto on lähtenyt tosi hitaasti nousuun moniin muihin maihin verrattuna. EU:n tukipolitiikka on yksi huolenaihe. Luomu on nouseva tren- Laadukasta muotia aikuiselle naiselle Puseroita, hameita, housuja, jakkuja. Hyvät valikoimat. Luomun hengessä tilalla on mietitty ympäristöystävällisiä energiaratkaisuja. 375 1437, Tampereentie 21 Avoinna ma-pe 9-18, la 9-14 Lehmät lumihangessa Miksi sitten kannattaisi ostaa luomua. Mauri Penttilä pitää muutosta mukavana asiana. Vaikka Penttilän tilan lehmät ovat toistaiseksi parsinavetoissa eivätkä pihatoissa, niitä ei ole suinkaan kytketty aloilleen ympäri vuorokauden. Vaiheittainen kauppa helpottaa jälkipolven lainataakkaa, etenkin kun Harrilla on suuria suunnitelmia tilan kehittämiseksi. Toki on mielipiteitä ja niistä keskustellaan. Meillä mietitään usein enemmän hintaa kuin laatua, Harri Penttilä sanoo. Meillä on vahva perinne, että suku jatkaa tilaa ja yhteistyötä tehdään. Samojen kysymysten äärellä tässä istutaan kuin muutkin yrittäjät. Hän tulee edelleen olemaan mukana tilan käytännön töissä, mutta pikku hiljaa vähenemässä määrin. Tilan jatkajalle, Harrille, tilan puolittainen omistaminen tuo muutoksia arkeen. Ovathan nämä aika erilaiset ammatit, mutta ne täydentävät toisiaan mukavalla tavalla, Harri tuumii. 040 530 3320 Sadekuuro iski juuri kuvaushetkeksi, mutta Mauri (vas.) ja Harri Penttilää jaksaa hymyilyttää.. Nyt on seuraavan sukupolven aika siirtyä hommiin. Vivikka Monto 2790 25,- Jari Tervo LAYLA LEMPÄÄLÄN KIRJAÄ JA PAPERIKAUPPA Puh. Kesäaikaan ne ovat ulkona alvariinsa ja talvella päivät, jos sää vain sallii. Isän ja pojan yhteistyön sujuminen on ehkä huolista pienin. Joskus ihmiset ovat ihmetelleet, kuinka meillä pidetään eläimiä lumihangessa. Mauri Penttilä toteaa. Penttilän tilaa Vesilahden Narvassa on pidetty jo 1800-luvun lopulta. ma-pe 9-17, la 9-13 KAIHDIN-JUKKA Vivikka Monto puusälekaihtimet pystylamellikaihtimet verhotangot metallisälekaihtimet terassi- ja ikkunamarkiisit liukuovet Mittaus- ja asennuspalvelu! www.kaihdinjukka.fi Turkkirata 9, Pirkkala, p. Mauri Penttilä on ollut Pirkko-vaimonsa kanssa ohjaksissa vuodesta 1986 lähtien. Kokoja 34-52 Teatteria ja lehmiä Myös osuusmeijeri Länsi-Maidon puheenjohtajana toimiva Lempäälä, Himminpolku 1 · 375 0220 · av. Ajattelin, että luomutuotanto ja eläinten hyvinvointi nousisivat suureksi kysymykseksi EU:n myötä. Olisi epänormaalia, että ikinä ei tulisi mitään sanomista, Penttilät naurahtavat kahvikupposen ääressä tuvan lämmössä. Vaikka siksi, että luomulehmät saavat ulkoilla kesät talvet. Näin on parasta monessakin mielessä. Ei ole ollenkaan haikea mieli. Tällä hetkellä Penttilän tilalla on kolmisenkymmentä lypsylehmää. Mutta ne viihtyvät ulkona, Onnittelemme 80-vuotiasta Lempäälän- Vesilahden Sanomia! Suomi jälkijunassa Penttilän tila on ollut luomutuotannossa vuodesta 1995 lähtien. Hiehot ja sonnit mukaan lukien eläimiä on kuutisenkymmentä. Puolet tilasta siirtyy poikani Harrin omistukseen ensi vuoden alusta lähtien, Mauri Penttilä kertoo
Tulimme siihen tulokseen, että identiteettimme ilmenee parhaiten historiamatkailun kautta. Äitiäni kiinnosti historia ja isäni luki paljon historiankirjoja. Tämä brändi ei turhaan viime kesänä pokannut kotiseutuneuvoksen arvonimeä. Meillä on mahdottoman taitavia matkailuoppaita, hän summaa paikkakunnan historiantuntemuksen omavaraisuutta. Olin onneksi opiskellut tietokoneen hallinnan jo 1960-luvulla. Vesilahtelaisten historiainnostus ei välttämättä olisi näin laajaa, ellei Yrjö Punkari olisi esimerkiksi ollut käynnistämässä vuonna 1979 Wesilahti-seuraa tai ollut siinä joukossa, joka päätti käyttää Vesilahden voimavaroja matkailun kehittämiseen. Narvasta johdettavaan musiikkielämään kuuluu myös muun muassa soittokunnasta koottu Narva Big Band sekä yhtye Ali Baba. Satu Lehtonen KOSKAAN EI OLE MYÖHÄISTÄ ALOITTAA Farmi-kentällä golfataan lumen tuloon saakka. Se ei voi olla sama kuin nykyisen Tampereen ja kunkin sitä ympäröivän kunnan toimiala. Vesilahtelaiskylissä on tekemisen ja yhteen hiileen puhaltamisen meininki. Sen jälkeen yhteiskunnan varat kohdistettiin "tuottavampaan toimintaan". Tätä työtä arvostetaan, sillä se palvelee taloutta ja tuotantoelämää, Yrjö Punkari tulkitsee yhteiskunnan suhtautumista. · 6-reikäinen par 3 -kenttä Hiisi, jolla jokainen voi kokeilla golfia. Se tappaisi yhteisöllisyyden. Valtio ja kunnat tukivat musiikkikoulua kymmenen vuoden ajan. Järjestimme matkailureitille nimikilpailun. Ne ovat aina olleet senhetkisiä uusjakoja. Hän on mies, jonka huulille on ladattu Klaus Kurjen tarina ja mies, jonka on helppo puhua kansalliseepoksen kokoajan Elias Lönnrotin siteistä Laukon kartanoon. Kuntaan piti tehdä ensimmäinen matkailuesite ja minun piti kirjoittaa kunnasta lyhyt historiikki, Punkari muistelee. 1980-luvun alussa tuli kyläyhdistysten perustamisien aika. Klaus Kurjen tie tuli hyvin nopeasti muidenkin tietoisuuteen ja matkailuoppaana silloin toimineen Asta Valkosen lausuma Elina surma runo kosketti satoja ja satoja bussilastillisia ihmisiä. · proshop Markoline, kahvio-ravintola, välinevuokraus, pienkokoustila MEILLÄ ON Hanki golf kipinä se kytee kevääseen Katso lisää www.hiisi-golf.i Hiisi-Golf ry Vaihmalantie 120, LEMPÄÄLÄ - 15 vuotta golia Lempäälässä Onnittelemme pitkään ikään ehtinyttä Lempäälän-Vesilahden Sanomia!. Lapsuudenkodissani arvostettiin historiaa ja perinteitä. Sen jälkeen hän on suoltanut historiatekstiä jatkuvasti. Kaikki on sähköisessä muodossa ja jokin osa on luettavissa myös netistä. Ei voi olla niin, että suurTampereen kunnanvaltuusto ja kirkkovaltuusto toimisivat vain Tampereella. Hän on kuin pistorasia: kun laittaa johdon seinään, sieltä tulee historiallista virtaa loputtomiin. Kotikunta veti kuitenkin puoleensa ja Punkari tuli tänne muutaman Tampereella vietetyn vuoden jälkeen. Minulla ei ole periaatteessa mitään suur-Tamperetta vastaan, kunhan selvitetään, mikä on suur-Tampereen toimiala. Hiisi-kenttä ja harjoitusalueet on auki lokakuun loppuun vielä ehdit siis päästä pelin makuun. · 9-reikäinen Farmi-kenttä. Kylärajaus pätee Punkarin mielestä myös suur-Tampere -keskusteluun. Narvassa on pidetty markkinoita jo 500 vuoden ajan, nykymuodossaan viiden vuoden välein. Esimerkiksi nyt Suomea, Eurooppaa ja koko maailmaa puhuttavat taloustilanteet ovat ennenkin koettuja asioita. Punkari muistuttaa, että yhteisöllisyydellä on pienet rakenteet, jotka toimivat vain kylien kokoisilla alueilla, kuten esimerkiksi Vesilahden Rämsöössä ja Narvassa tai Lempäälän Säijässä ja Mattilassa. Historia on tartuntatauti Kun vesilahtelaisilta kysyy, kuka paikkakunnalla parhaiten tietää seudun menneisyydestä, on vastauksena useimmiten "kysy Pun- Soittokuntaa johdetaan edestä Punkarissa on myös suuri musiikkilataus. Wesilahti-seura osoittautui kuitenkin liian suureksi kokoamaan vesilahtelaista identiteettiä. Kirjoittajakammioni on perheen naisväen mielestä hirveä rytökärpän pesä, Punkari tuumaa. Tampereen kaupungin karin Yrjöltä". Minulle historia on yhteiskuntien historiaa. Joka kesä vietämme perinnepäiviä. Eikä päinvastoin. Nyt on Yr- jön vetovuoro. ja sen kaupunginosien yhteisöillä ei ole kiinnostusta eikä tarvetta ulottua puolen miljoonan asukkaan keskuksen ulkopuolelle. Kunta ja Wesilahti-seura järjestivät kuntakierroksia, joiden Kylä on laajin ihmisyksilön hallittavissa oleva kokonaisuus. suosio oli pitäjäläisten keskuudessa valtaisa. Punkari opetti aluksi Helsingin musiikkiopistossa Helsingin seudun musiikkiopistoissa huilunsoittoa. Musiikkikoulun lopettamisen jälkeen olen elättänyt itseni tekemällä yrityksille taloushallinnon ja logistiikan tietokoneohjelmia. 28 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Historian tuntemus on tehnyt Punkarista brändin Osa vesilahtelaista identiteettiä on sen kävelevä historiankirja Yrjö Punkari. Ne eivät ole koskaan olleet, eivätkä ole nytkään, selvittämättömiä asioita. Yrjö Punkarin oma urasuunnittelu alkoi musiikin ja filosofian sekä yhteiskuntatieteiden opiskelusta. Naskali voitti myös reitin logokilpailun. Hän hankki näihin henkisen pääoman Sibelius Akatemiasta ja Helsingin yliopistosta. Kylä on laajin ihmisyksilön hallittavissa oleva kokonaisuus, Yrjö Punkari toistaa. Mikko Punkari on tiedon kerääjä ja tuottaja. 1980-luvulla Punkari perusti Vesilahteen musiikkikoulun, joka muutaman vuoden jälkeen laajeni Lempäälään. Sen voitti lempääläinen Ari Naskali ehdotuksellaan Klaus Kurjen tie. Farmilla pelataan Suomen pisintä kautta. Farmilla avattiin tällä kaudella uusi 8-väylä ja 7:lla uusi greeni tekeillä. Sekin on lapsuudenkodin perimää. Hänen isänsä Vilho Punkari johti aikanaan nyt jo yli satavuotiaaksi varttunutta Narvan soittokuntaa. Punkarin mielestä kiinnostus historiaa kohtaan on ollut poikkeuksellisen herkästi tarttunut tauti koko pitäjässä monien vesilahtelaisten keskuudessa. Meillä oli kunnassa kauhean mielenkiintoisia kokouksia, kun mietimme kunnan identiteettiä. Opit koituivat nopeasti kotikunnan hyväksi, sillä hän perusti Vesilahteen 0-kursseja, joista on kasvanut ammattimuusikoita myös kotimaan rajojen ulkopuolelle. · hyvät harjoitusmahdollisuudet, uusi puttigreeni avattu tällä kaudella · alkeiskurssit ja yksityistunnit - katso pron yhteystiedot kotisivuiltamme. Kun Suomi nyt valtiona on mukana näissä keskusteluissa ja me samalla mietimme identiteettiämme, on tässäkin asiassa Yrjö Punkarin mukaan viisasta ajatella, että oma identiteettimme rajoittuu vain kylään, rämsööläisten Rämsööseen ja narvalaisten Narvaan
Kodinperintönä hän on saanut kiinnostuksen historiaan ja musiikkiin. Kahvila-ravintola Wanha Pankki, -se vähän erilainen pankki... Tapahtumia: La 24.9.11 klo 20Tanssit tahdittaa Taika-kvartetti La 19.11.11 Pikkujoulut; Vexit-trio tanssittaa, Tummmeli Girls K-EXTRA NARVAN HERKKUAITTA Tarjoukset voimassa 1.9.-2.10.2011, ellei toisin mainita BROILERIN KOIPI-REISI n. 1,3 kg hyvin palveleva, sinua varten HK KABANOSSI GRILLIMAKKARAT 300-400 g -37% Ilman K-Plussa-korttia 2,39 kg 1 3 49 kg -16% Ilman K-Plussa-korttia 2,99 pkt (10,86-13,28/kg) 2 4 49 pkt (6,23-8,36/kg) Lokakuussa tulossa mm. 2,39 ps (10,36-13,28 /kg) VOIMASSA 1.9.2010 ALKAEN 2 kpl! LINKOSUON EVÄSLEIVÄT 215 g 24-pac k! III-OLUT 0,33 l/tlk, 24-pack Kysy lisää! Tervetuloa! Ravintola Wanha Pankki Tuulikalliontie 47, 37370 Narva, (03) 225 5538 1 www.wanha-pankki.fi 50 2 kpl (3,49/kg) -17% Ilman K-Plussa-korttia 23,52 24-pack (2,52/l) sis. pantit 3,60 NARVAN HERKKUAITTA Tuulikalliontie 47, 37370 NARVA puh. Naisten Ilta VALIO JUUSTOVIIPALEET 275-300 g 2 ps! FAZER JUBILEUM KLASSIKKO MAKEISPUSSIT 180-220 g UUDET AUKIOLOAJAT ma-to 8-18, pe 8-01, la 9-01, su 11-17 Myös pitopalvelua, kokoukset tarjoiluineen ym. -15-27% 39 rs (11,30-12,33/kg) -16% 00 2 ps (9,09-11,11/kg) Ilman K-Plussa-korttia 3,99-4,68 rs (13,30-15,82/kg) Ilman K-Plussa-korttia ja yks. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 29 Satu Lehtonen Yrjö Punkarin juuret ovat vahvasti Vesilahden Narvassa. 03-3737070 jukka.ylipekkala@k-extra.com Palvelemme: ma-pe 9-18 la 8-16 kesäsu 12-15. pantit 3,60 19 99 24-pack (2,07/l) sis
30 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Anu Kuusisto
Vesilahti on kaunista seutua, siellä ollaan peltojen ja järvien keskellä, ja välissä on vähän metsää siteeksi. Kengät kopisevat hiljaisessa salissa, jossa on vain kourallinen ihmisiä. Seuraavassa vitriinissä on piikivestä tehtyjä nuolenkärkiä kampakeraamiselta kaudelta, eli noin 50003200 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Se on kuitenkin selvää, että mistään tarvekalusta ei ole kyse, vaan ponsi on tehty koristeeksi. Tänä kesänä en tainnut käydä, mutta aina silloin tällöin kyllä tykkään käydä. Veitsi on kivikautta, ja museon kokoelmiin sen toi eräs keräilijä, Söyrinki-Harmo opastaa. Nämä kivet ovat peräisin 500-luvun Hauralasta. Vanhat asiat ja esineet ovat aina kiinnostaneet Leena Söyrinki-Harmoa. Vesilahdesta tulee hauskasti aina mieleen myös se tietty vesilahtelainen puheen nuotti, sen kyllä aina tunnistaa. Nykyisin isän kotitaloa pitää serkkuni poika. Ojankaivajan löytämä veitsi Mutta nyt katsomaan esineitä. Narva oli suvun paikka, tietyssä mielessä kotipaikka minullekin, SöyrinkiHarmo kertoo. Tämä on Museoviraston yli-intendentin Leena Söyrinki-Harmon valtakuntaa, jossa on esillä pitkin poikin Suomea löytyneitä muinaisjäänteitä. Hämärän museosalin toiselta puolelta löytyy lisää aarteita. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 31 Sotapäällikkö Kirmukarmun miekanponsi ei ole vaatimatonta tekoa: eläinornamenteilla koristeltu ponsi on tehty kullatusta pronssista. Hämeen linnaan on koottu Hämeen esihistoriasta kertova näyttely, ja siellä on esillä vielä enemmän esinelöytöjä Lempäälästä ja Vesilahdesta, SöyrinkiHarmo kertoo. Nyt ei puhuta viime vuosisadan historiasta, vaan kivikaudesta ja rautakaudesta. Esittelijäksi on saatu SöyrinkiHarmo, jolle Vesilahti on tuttu paikka lapsuudesta. Itse olen syntynyt Helsingissä, mutta joka kesä kävimme Narvassa serkkujen luona. Kirkonkylän Kirmukarmun mäestä eli nykyisen nuorisoseuran talon lähettyviltä on tehty paljon arvokkaita löytöjä, ja niistä tunnetuimpia on koristeellinen miekan ponsi eli miekan. Söyrinki-Harmo kertoo, että hieman kuutionmuotoisia survinkiviä on käytetty todennäköisesti jyvien ja muiden ruoka-aineiden hienontamiseen. Kansallismuseoon astuessa tuntee itsensä pieneksi, ja tunnetta vielä vahvistaa esillä olevien tavaroiden aikaperspektiivi. Löydöt ovat peräisin Kuljun Pirunlinnasta. Piitä meillä ei ole ollut luontaisesti, vaan nämäkin nuolenkärjet on tuotu varmasti jostain Itämeren eteläpuolelta, kuten Tanskasta tai Venäjältä. Söyrinki-Harmo on työskennellyt Museoviraston yli-intendenttinä 90-luvun puolivälistä lähtien. Eläinkoristeita miekan nuppiin Sitten päästään Vesilahden löytöihin. Kansallismuseossa on esillä kymmenkunta Lempäälän ja Vesilahden alueilta tehtyä löytöä. Laukosta on peräisin myös 600-luvulta peräisin oleva tikarin muotoinen keihäänkärki. Tosin Hauralan Kirjakasta löytyneet survinkivet näyttävät sen verran paljon tavallisilta kiviltä, että ne jäisivät ainakin tältä arkeologilta huomaamatta. Hahmo on vähän mielikuvituseläin, eli ihan tarkkaan ei voi sanoa, mikä eläin se on. Laukko on ollut Vesilahden toinen arkeologinen aarreaitta, ja Kansallismuseossa on esillä muutamia sieltä löytyneitä esineitä. Söyrinki-Harmo taluttaa ensimmäisen vitriinin luo. Vitriineihin on aseteltu myös Lempäälästä ja Vesilahdesta löytyneitä aarteita. Niitä pakanapäällikkö Kirmukarmu käytti sotaretkillään. Samalta alueelta on kaivauksissa löytynyt paljon muutakin, kuten naisten pukusolkia 600700-luvulta, hevosen hokki eli jääkenkä sekä tulessa reikäiseksi palanut työkalu, joka paljastuu sepän palkeiden saviseksi suojakaarteeksi. Eläinhahmon lonkkiin on kuvattu ihmiskasvoja. Piikivistä pakanapäällikön koristuksiin Lempäälän ja Vesilahden arkeologisia aarteita säilytetään Kansallismuseossa ja Hämeen linnassa Suuri aula on korkea kuin kirkkosali, ja sitä koristavat valtavat kattomaalaukset. 500-luvulta peräisin olevat kivet löydettiin 1950-luvulla. Ruuanlaitossa käytettyjen survinkivien muoto vaihtelee viisisärmäisistä kuution muotoisiin. Kirmukarmun mäestä löytyneet kahvan osat ovat kullattua pronssia, ja niihin on kuvattu germaanista eläinornamentiikkaa ja ihmiskasvoja. Anu Kuusisto Tältä näyttivät naisten pukusoljet 600700-luvulla. Harmo on jatkanut vierailuja Narvassa. Isäni oli kotoisin Söyringin talosta Narvan Kuralan kylästä. Söyrinki-Harmo näyttää muun muassa Laukon pelloilta 1800-luvulla löytyneen tulentekovälineen tulusraudan, joka on peräisin rautakauden ja keskiajan taitteesta. Kierros on lopussa, mutta Söyrinki-Harmo vinkkaa, että lisää muinaishistorian aarteita löytyy Hämeenlinnasta. Tämän käyräteräisen veitsen löysi 1880-luvulla Jaran torppari Oivio niityltä kaivaessaan ojaa Kuokkalassa. Vielä aikuisenakin Söyrinkinuppiosa ja toinen kahvan osa
Työvoimaa tarvittiin paljon, koska kaikki tehtiin lihasvoimin hevosen hoitaessa raskaimmat vetotyöt. Jopa järvien ruohot niitettiin niin pitkälle kuin mies viikatteineen saattoi kahlata. Ennen pienviljelijät Yhtenä maatalouden murroksen symbolina voidaan pitää traktoria, joka alkoi yleistyä tiloilla 1950-luvulta lähtien. Ensimmäiset traktorit piikkipyörineen olivat superharvinaisuuksia. Juha Kuisman Massikka vuosimallia -63 oli aikanaan sekä edullinen että edistyksellinen työkalu, joka syrjäytti lopullisesti työhevoset tiloilta.. Valtakunnallinen kylien liiketoiminta-asiamies Juha Kuisma kuvaa kahdeksankymmenen vuoden takaista maataloutta toiminnaksi luonnon energialla. Väkimäärä maalla luja ja uskon vahvasti, että il- laski ja kyläkoulujen man sitä maatalous Suomessa hälinä hiljeni lapsiluvun huvetessa. Työvoiman saantikin vaikeutui, koska entiset rengit ja piiat löysivät helpommin töitä teollistuvan Tampereen tehtailta. Tehokkuus maataloudessa kohosi entisestään halpojen koneiden ja halvan polttoaineen myötä. Erikoista kyllä, viimeiset taksvärkit olivat Lastusten kartanon entisillä torppareilla ohi kuitenkin vasta kolmekymmentäluvun alussa. Pienimmät tilat jäivät vaille jatkajaa. Lempäälän ja Vesilahden alueella Tampere onneksi tarjosi työpaikan monelle entiselle maatilan EU vakauttaa hintaheilahte- pojalle ja tyttärelle. Myös metsätaloudessa moni asia muuttui. Näin oli myös Lastustenkulmalla, jossa Kuisman kotipaikka sijaitsee. Tuotanto oli käytännössä luomua, joka toteutettiin esimerkiksi kuuden vuoden viljelykierrolla. Samalla kuultiin kylän tuoreimmat uutiset hevosmiesten tietotoimistosta. täluvun alussa ohjasivat maata- Elintason kasvamisen pyyhkäisi loutta investoimaan ja kasvatta- pienet kyläkaupat pois, koska Arto Hämäläinen Viljanviljely suuressa mittakaavassa kävi kannattavaksi, koska suojatussa taloudessa viljan tuontia ei käytännössä ollut ja kotimaista viljanviljelyä tuettiin merkittävästi. Sähkö oli vain isoimmissa taloissa, eikä keinolannotteita ollut, joten lähipelloille ajettiin karjanlantaa. Torpparien vapautuminen vuonna 1918 tuotti suuren määrän pientiloja molempiin kuntiin. Elettiin lähes luontaistaloudessa, omilla perunoilla ja karjan tuotteilla. Muuttajat lähtivat etsimään uutta elämää aina Ruotsia myöten. alkoivat Kuisman mukaan näkyä enolivat talvet metsätöissä hevosi- simmäiset merkit yleisten arneen, mutta koneellisen korjuun vostusten muuttumisesta. Lempäälään jäi pysyvästi toista tuhatta pääasiassa Sakkolasta tullutta evakkoa, joista moni sai valtion asutustoimenpiteillä vuosina 1946-48 oman pienen maapalan raivattavaksi. myötä työ siirtyi metsäkoneuraMaaseutu alkoi jälleen houkoitsijoille ja metsäyhtiöiden kutella asuinpaikkana, vaikka valta metsäkaupoissa kasvoi. Perheet olivat suuria, eikä teollisuus vielä imenyt kuin osan väkeä Tampereelle. Tällöin syntyivät esimerkiksi Koivistonjärven, Nääjärven, Ilvankajärven ja Pienen Tervajärven peltoaukeat. Teollisuus oli hiipunut vuosisadan alun suurten sahojen ja tiilitehtaiden ajasta ja valtaosa väestöstä Tampereen ympäryskunnissa sai elantonsa maataloudesta. Tällöin päättyi myös Kuisman kotimäen viidentoista vuoden asumaton ajanjakso. Maatalouden tehostuminen käynnistyi 1950-luvulla Seuraavalla vuosikymmenellä, 1950-luvulla, käynnistyi yhä jatkuva viljelyn tehostuminen keinolannotteiden tullessa markkinoille. Lastusissa torpparivapautus toteutettiin erityisenä maanjakotoimituksena. Kolmekymmentäluvulla Vesilahti oli Lempäälää suurempi väkimäärältään. Nostalgiaa tai asumisen vaEnsin maalta paettiin, pautta henkivä takaisinvirtaus sitten virta kääntyi pelasti kyläkoulut, mutta kyläVerouudistukset kuusikymmen- kaupoille siitä ei enää ollut apua. Tilan lapsista ehkä yksi jäi tilaa hoitamaan, loput joutuivat muuttamaan asutuskeskuksiin ja hankkimaan uuden ammatin. 32 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 "Pelto näyttää pellolta vielä 80 vuoden kuluttuakin" Juha Kuisma uskoo maaseudun säilyvän elävänä maatalouden murroksesta huolimatta Kolmekymmentäluvun alkuvuosina maatilat Lempäälän ja Vesilahden alueella olivat vielä kaukana nykyisistä pitkälle automatisoiduista maataloustuotteiden tuotantolaitoksista. Sen kasvu alkoi, kun sotien jälkeen saapuneet siirtolaiset alkoivat joukolla liittyä järjestöön. Lehmä oli joka talossa pappilaa myöten ja sen maitoa myymällä saatiin hieman rahaa. Yhdistystoiminta maamiesseuroineen oli vilkasta ja työväenhenkisyys ymmärrettävästi voimissaan tiloilla, joista suuri osa oli entisiä torppia. Torpparit siirtyivät kauemmas takamaille ja Kuismankin asuma mäki autioitui moneksi vuodeksi. Uudistukset olivat pientilalliselle epäedullisia, ja johtivat suureen maaltapakoon seuraavalla vuosikymmenellä. Metsätuloilla saattoi kuka vain hankkia Massikan tai Valmetin. Ruoka omalta tilalta, rahaa maidosta Maatiloilla elettiin oman tilan tuotolla. Mutta jo seuraavalla vuosikymmenellä tapahtui niin iso muutos, että vasarakirveskansa ei olisi enää siinä ympäristössä pärjännyt, tiivistää Kuisma kuusikymmentäluvulta alkaneen maatalouden rajun murroksen. Koneellistuminen vähensi hevosten määrää voimakkaasti, jonka seurauksena peltomaata vapautui ruokatuotantoon. Kuisman tila on Lastusten kartanon entisen Niemen torpan paikalla. työpaikka olisi yhä ollutkin kaupungissa. Samalla alkoi karjan, erityisesti maitolitroja vähän tuottavan suomenkarjan, määrä laskea ja laitumille astui isompi ja hyvälypsyisempi ayshire. olisi vieläkin huonommassa Kahdeksankymmentäluvulla jamassa. Lastustenkulman isännät kerääntyivät aamuisin kärryineen Lempoisten asemalle tai Moision seisakkeelle, josta maitojuna vei maitotonkat Tampereelle. maan tilakokoa. Tämä osaltaan johti ylituotantoon voivuorineen ja maitojärvineen. Uuden peltomaan tarve oli jatkuva ja sitä saatiin muun muassa laskemalla lukuisien järvien pintoja. Tuleva poliittinen voimatekijä, MTK, ei vielä ollut merkittävä maatilojen väestön etujärjestö. Kaikki pienetkin ruohoa kasvavat, tasaiset maa-alueet niitettiin karjalle rehuksi. Jos Suomen varhaisimmat maanviljelijät, vasarakirveskansa muutaman tuhannen vuoden takaa, olisi seurannut vaikkapa viisikymmentäluvun menoa maatiloilla, olisivat he vielä hyvin käsittäneet, mistä oli kyse. Asukkaita oli Vesilahdessa tuolloin 6 600 ja Lempäälässä 5 200. Ideana oli biomassan kerääminen mahdollisimman laajalta alalta ja tehokkaasti
Avainsana on biotalous. Autoilla ajellaan edelleen, mutta sähköautoista ei koskaan tule koko kansan kulkupeliä sähkön riittämättömyyden vuoksi. Jos hänen visionsa toteutuvat, tulee moni asia kahdeksankymmenen vuoden kuluttua näyttämään toisenlaiselta tähän päivään verrattuna. Innilän kartano on hyvä esimerkki isosta ja menestyvästä luomutilasta tällä seudulla, kertoo Kuisma. Öljystä on tullut apteekkitavaraa, sähköä tuotetaan bioresursseilla puusta, lannasta sekä aurinkopaneeleilla ja tuulivoimalla. Autot ja muun muassa maatalouskoneet tullevat näillä seuduin pyörimään ehkäpä Valkeakoskella tuotetulla biodieselillä. Päinvastoin, arvelee Kuisma. Maaseudun tunnistaa Kuisman visiossa maaseuduksi vielä kahdeksankymmenen vuoden päästäkin. Nykypäivän luomutilalliset osaavat laskea, mikä kannattaa ja mikä ei. Neljän vuodenajan Suomessa onkin käytännössä mahdotonta, että kuusi kuukautta vuodesta työllistävän viljatilan tuotolla voisi elää koko vuoden. Asutus tulee leviämään nauhamaisesti valtateiden varsille, jonne myös biomassojen tuotanto tulee keskittymään edullisten kuljetuskustannusten vuoksi. Kierrätys on tehostunut, päästöt vähentyneet minimiin, raaka-aineiden kierrot ovat suljettuja. En kyllä palvelujen tason tai kuntatalouden puolelta keksi mitään syytä, miksi meidän pitäisi edes harkita liittymistä isoon naapuriimme. Tiloilla on levä- ja soluviljelmiä, joissa tuotetaan ruokaa, energiaa, kuituja ja vaikkapa muoveja. EU:ssa Kuisma näkee sekä kielteisiä että myönteisiä puolia. autoistunut kansalainen osti tavaransa halvemmalla isommista yksiköistä. Ei ole ekologista eikä muutenkaan mahdollista, että kaikki asuisivat kaupungissa. Ota yhteyttä ja varaa aika henkilökohtaiseen keskustelutuokioon, mietitään yhdessä juuri Sinulle sopivimmat ratkaisut. Hannele Ahtiainen Anna-Maija Kurki neuvottelija neuvottelija 075 7569 872 075 7569 873 Samppa Harhala neuvoja 075 7569 875 Tuomo Helavirta konttorinjohtaja 075 7569 871 Minna Velin toimihenkilö 075 7569 856 Mika Honkavuori 075 7569 898 yritysyhteyspäällikkö Laura Hovila 075 7569851 pankkilakimies varatuomari Erja Hélen-Salonen 075 7569 861 sijoittamisen asiantuntija, varanotaari Lempäälä Tampereentie 23 37500 Lempäälä puh. Harva tilallinen elää enää pelkästä maataloudesta, vaan joko isäntä, emäntä tai molemmat käyvät ulkopuolisessa ansiotyössä. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 33 Jos Juha Kuisman visiot toteutuvat, tulee moni maatalouden ja maaseudun asia kahdeksankymmenen vuoden kuluttua näyttämään toisenlaiselta tähän päivään verrattuna. 075 756 9870 fax 075 756 9879 Asuntoasioissa Sinua palvelee: Tampereentie 23 37500 Lempäälä Valtatie 20 37800 Toijala www.kotihelmi.fi Jorma Peltoniemi 040 455 2473 Kristian Honkanen Päivi Tiura-Paavola LKV 040 455 2474 040 455 2475. Meillähän on täällä kaikki asiat paremmin kuin Tampereella. Toisaalta EU suojaa meitä unionin ulkopuolelta, Amerikoista ja Aasiasta tulevalta kilpailulta. Tehokkuusvaatimukset saa jotkut sika- ja kanatilat muistuttamaan tehtaita jatkuvasti pyörivine tuotantolinjoineen. Pelto näyttää pellolta ja parhaat kylien paikat ovat asuttuja, eikä väki ole kaikonnut kaupunkeihin. Ratkaisevaa tulee olemaan öljyn ja muiden käytettävissä olevien materiaalien riittävyys. Arto Hämäläinen Maatilan tuotolla elää enää aniharva Maatilojen koko on investointitukien ohjaamana kasvanut hiljakseen jo vuosikymmenien ajan. Miltä näyttää 80 vuoden kuluttua? Kuisma on pohtinut paljon maatalouden ja maaseudun tulevaisuudennäkymiä. Maatalousyrittäjien ympäristötietoisuus on kasvanut ja varsinkin luomu on nostanut viime aikoina suosiotaan myös Lempäälässä. Arto Hämäläinen Kysy pankinvaihtotarjous Kantapankista! Olemme oikea ratkaisu taloutesi kokonaisuuden hoitajana. Luomme sinulle asumisen, säästämisen ja vaurastumisen eheitä ratkaisuja. Maatilan tuotosta nykypäivänä voidaan puhua hybridipakettina, jossa on maatalouden lisäksi tuloja yrittäjyydestä sekä palkka- ja metsätuloja. Tänä päivänä keskikoko on kaikkien maatilojen määrällä laskien 24 hehtaaria, mutta EU-tukea saavien tilojen määrällä laskien 32 hehtaaria. EU vakauttaa hintaheilahteluja ja uskon vahvasti, että ilman sitä maatalous Suomessa olisi vieläkin huonommassa jamassa. Biolämpölaitosten puhdistettu tuhka levitetään pelloille ja metsiin, jätevedenpuhdistamot ovat muuttuneet lannoitetehtaiksi ja Kemiran lannoitteet lähes hävinneet. Tulevaisuudessa maalle asumaan päässyttä kenties jopa kadehditaan. Tuonti EU:n sisältä voi sotkea Suomen tuotantoa esimerkiksi halvalla skånelaisella varhaisperunalla ja tanskalaisella sianlihalla. Uskon myös, että Lempäälä ja ehkä myös Vesilahti tulevat säilymään itsenäisinä sulautumatta Tampereeseen. Maatilat myyvät tuottamansa ylijäämäsähkön valtakunnanverkkoon. Tämä seikka ratkennee jo lähimmän kymmenen vuoden sisällä. Sivuelinkeinot ovat tullee jäädäkseen varsinkin viljatiloille. Maatalous vuonna 2091 on yksi biotalouden haara, jonka raja teollisuuteen on kadonnut
Virkamiesten pitäisi olla kuntalaisia varten. Joskus hänen sanan säilänsä heiluu myös maakuntalehden sivulla. Kunnan päättäjissä on niin paljon voimakkaita urheilumiehiä, että asiat saadaan maaliin runnomalla ja juonimalla. Ehkä hautausmaallekin tulee tungosta. Yleisönosastokirjoitukset ovat kunnan virkamiesten mielestä humpuukia. Talo kuitenkin ostettiin, vaikka ei ollut varaa järjestää päivähoitoa, Lindroos kertaa kirjoittajataipaleensa alkumetrejä. Harmitti niin vietävästi, kun kunnassa kuitenkin samaan aikaan oli kovaa vääntöä Palanderin talon ostosta. Se palvelisi veronmaksajaa, sillä vasta kun hänellä on asioista riittävän laaja-alaisesti tietoa, hän pystyy muodostamaan oman kantansa. Hän on tarkkanäköinen näkövammainen, joka pisti kontrollinappulan päälle 1970-luvun alkuvuosina. Kuuliainen asiakas tyytyy usein vain toteamaan, että "niin mutta kun Kelassa sanottiin". Lindroos koki asian henkilökohtaisesti, sillä hän ei ollut onnistua saada pojalleen hoitopaikkaa. Olisi tärkeää, että virkamiehet esittäisivät oman näkökantansa. Lisäksi heille saattaa olla liian korkea kynnys kirjoittaa lehteen. Jotkut pitivät taloa liian kalliina. Hän huomauttaa, että päätöksenteossa osataan ovelasti piilottaa totuuksia. Nyt se on päin vastoin. Vuorovaikutuksen kangistumiseen on syytä myös kunnan- ja valtionhallinnon kapulakielellä. Ei silloinkaan ollut kouluihin tilaa. Vihreätkin kirjoitti ja väittivät jälkeen päin, että he eivät päättäneet lumitykin ostosta. Hän toivoisi, että virkamiehet vastaisivat lehden palstoilla olleisiin kirjoituksiin, sähköpostiviesteihin ja puhelintiedusteluihin, jotta heidän ja kuntalaisten välille saataisiin aitoa vuorovaikutusta. Nyt nekin sanojat ovat muuttaneet näkemyksensä. Tekolumen tekeminen on hänen mielestään järjetöntä tuhlausta. Kuntalaisten ja virkamiesten välillä ei ole keskusteluyhteyttä, Martti Lindroos väittää. Hän määrittelee nykyavoimuuden näennäiseksi, sillä kunnan virkamiehet eivät edes vastaa, kun heiltä jotain kysytään. Hän on demari ja on kuulunut parin kauden ajan Lempäälän kunnan rakennuslautakuntaan. Minä olen syntynyt vuonna 1948, ja jo tuolloin sanottiin, että meitä on liikaa. Lindroos toivoisi LempäälänVesilahden Sanomien Lukijan mielipide -palstasta vieläkin vilkkaampaa. Hänen mukaansa Lempäälässä on jo monta vuosikymmentä ollut ongelmana se, että asukkaita on liikaa. Martti Lindroos ei ole nimimerkki. Kaikes- ta muusta kunta säästää, mutta urheiluun on rahaa aina. Lindroos on koettanut antaa palautetta myös kunnan nettisivujen kautta, mutSatu Lehtonen ta hänen viestinsä on viilettänyt bittiavaruuteen. Kirjoitin lehteen. Veronmaksajat taitavat olla niin kyllästyneitä asioiden tolaan, että he eivät jaksa yrittää vaikuttaa. Täytyy varmaan pystyyn haudata, Lindroos jupisee. Kunnantoimistoa johdetaan Kisan kautta Viime vuosina Martti Lindroosin kestoaiheita ovat olleet Lempäälän jäähalli, paikkakunnan urheilutoiminta sekä erityisesti lumitykki. Lindroos antaa kymmenen pistettä Kelalle sen erinomaisesta vaikeaselkoisuudesta. Päätöksentekovaiheessa he eivät ilmeisestikään olleet valppaina, sillä kyllä se tykin osto sieltä pykälän esittelytekstistä ilmeni. Kynäilijä tietää, että kuntalaiset eivät ole täysin tyytyväisiä kunnan asioihin. Minulla ei ole mitään urheilua ja liikuntaa vastaan. Ihmisen pitäisi olla lainoppinut, ennen kuin hän pärjää maailmassa. 34 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Lukijan mielipide -palstalta päivää, nimeni on Martti Lindroos Paikallislehden mielipidepalstalla otetaan hanakasti kantaa paikallisiin asioihin, ilmiöihin ja päätöksentekoon. Lindroos on lehdenkin pals- toilla esittänyt, että kunnantalon päädystä otettaisiin kunnanvirasto-kyltti pois ja tilalle laitettaisiin Lempäälän Kisan valomainos. Tavallinen tallaaja ei pysty mitenkään valvomaan oikeuksiaan. Yksi Lempäälän- Vesilahden Sanomien tuotteliaimmista mielipidekirjoittajista on Martti Lindroos. Kyykytys on mennyt kunnassa Lindroosin mielestä vääriin käsiin. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on tullut verenperintönä, sillä hänen edesmennyt vaarinsa August Salo on ollut Vesilahden kunnanhallituksen ja -valtuuston puheenjohtaja.. Silloin Lempäälässä oli pula päivähoitopaikoista. Silloin peli olisi rehellistä. Rengistä on tullut isäntä Lindroos heittää pyyhkeitä myös kunnan avoimuudelle. Kukaan ei ole niitä kunnassa kuitannut. Satu Lehtonen Näkövammansa vuoksi eläkkeelle jäänyt autonasentaja Martti Lindroos on kirjoittanut yhteensä noin 300 mielipidettä lehden palstoille. Lindroos sanoo, että ensimmäisten mielipidekirjoitusten jälkeen hänellekin sanottiin, että mies munaa itsensä
Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 35 TA JA IDEOI YKSIÄ ELÄM . PARKISTA IDEA LA: LOSSA ENSI VIIKOL TU Tasauspäivät
Visiot ovat kirkastuneet entisestään. Samalla saadaan eväitä elinkeinoelämään, oman yhteisömme kehittämiseen sekä erilaisten ongelmien ratkaisemiseen, Palander miettii. Ennen kaikkea on tullut oppia. Sitä ennen kauppakorkeakoulusta 1970-luvulla valmistunut Palander teki töitä muun muassa pankissa, tekstiiliteollisuudessa vientipuolella, Stockmannin markkinointipäällikkönä sekä Namibiassa. Tämän osaprojektin tarkoituksena on Palanderin mukaan ehkäistä syrjäytyneisyyttä ja tukea yritteliäisyyttä. Namibian kanssa yli 20 vuotta jatkunut kehitysyhteistyö on sekin tuonut mukanaan paljon. Myös Lempäälässä pystytään tähän, pystymme tekemään ja suunnittelemaan asioita yhdessä. Namibiaa Palander pitää hyvänä yhteistyökumppanina, koska maa on poliittisesti luotettava. Maa on itsenäistynyt vuonna 1990. Namibiassa kyläyhteisö kokoontuu nuotion ääreen pohtimaan asioita yhdessä ja jakamaan viisautta. Olemmekin laajemman yhteistyömme osana mukana projektissa, jossa etsitään draamasta ja teatterista nuorille työttömille välineitä purkaa ahdistavia kokemuksiaan ja suunnitella tulevaisuuttaan. Sijaintimme on logistisesti loistava ja olemme kauniin luonnon ympäröimiä, Palander pohtii kunnan hyviä puolia. Jos esimerkiksi puhutaan keskusta-alueen kehittämisestä, tavoitteena on luoda siitä kuntalaisten toinen olohuone. Palanderin into kehittää Lempäälää ei ole vuosien aikana kadonnut mihinkään, päinvastoin. Avainsanoiksi Lempäälän kehittämisen kannalta Palander nostaakin juuri ihmiset ja heidän innovatiivisuutensa. Lempäälässä on valtavasti mahdollisuuksia. Annika Eronen Lempäälästä haetaan esimerkkejä Lempäälän toimivuus kuntana on huomattu muuallakin. Aikaisemmasta monipuolisesta työkokemuksesta on ollut hyötyä, kun Palander on vienyt Lempäälää kohti kansainvälisempää suuntaa ja miettinyt sopivia suuntaviivoja koko kunnan kehittämiseksi. 36 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Annika Eronen Timo Palander sanoo kansainvälisen yhteistyön antaneen kunnalle lisää oppia ja kykyä etsiä ratkaisuja vaikeissakin asioissa. Lempäälällä on valoisa tulevaisuus Kehitysjohtaja Timo Palander on työskennellyt Lempäälän kunnan hyväksi jo vuodesta 1994 alkaen. Asioita uskalletaan tehdä tarvittaessa myös eri tavalla kuin muualla, Palander kertoo. Tampereen yliopistossa on tällä hetkellä menossa viisi akateemista tutkimushanketta, joissa Lempäälän yhdyskuntasuunnittelua ja tapaa tehdä asioita käyte-. Tori, kulttuuri, kahvilat, kapakat, kaupat ja kirkko luovat sinne oikeaa toiminnallista elämää, joka vetoaa nykyaikaiseen ihmiseen. Kun tehdään kansainvälistä yhteistyötä namibialaisten kanssa, toimitaan samalla myös esimerkiksi ranskalaisten, saksalaisten, ruotsalaisten ja englantilaisten kanssa. Ongelmia, joiden kanssa Namibia kamppailee, ovat 50 prosentin työttömyys ja valtavat tuloerot. tään esimerkkinä keinoista viedä kehitystä eteenpäin. Lisäksi täällä on luovuutta, joka ilmenee niin yrittäjien, hallinnon kuin luottamushenkilöidenkin tasolla, Palander miettii
Erilaiset kerhot ja päiväpiirit ovat tärkeä osa toimintaa, sillä omalta osaltaan ne pitävät kiinni hyvässä arjessa. Diakoniatyössä ollaan päivittäin tekemisissä ihmisten monenlaisten ongelmien kanssa: on mielenterveysongelmia, päihdeongelmia, surua, yksinäisyyttä, rahavaikeuksia kaikkea mitä elämään mahtuu. Yhteiskunta on toki ottanut suuren roolin ihmisten auttamisessa, mutta apua ei riitä kaikkialle tai se ei ole riittävän nopeaa. kunnan metsämaa Lamminpohjan seudulla, jossa hakkaavat Narvan, Toivolan, Pöyhölän ja Linnamaan kulmalaiset. Kaukovalta. Anu Kuusisto 70 vuotta sitten Lempäälän-Vesilahden Sanomat Torstaina syyskuun 17 p:nä 1942 Lapset muistavat sairaaloita marjalähetyksillä Kuluvana marja-aikana on tuon tuostakin saatu tietoja marjalähetyksistä, joita sotasairaalat ovat erityisesti lapsilta saaneet. Lama-aikaan on paljon taloudellisia ongelmia, muulloin sitten enemmän muita ongelmia, Tarri sanoo. Vain välikäsiä Lempäälän seurakunnassa on neljä diakoniatyöntekijää, ja Tarri itse on työskennellyt kunnassa diakonissana reilun kolmen vuoden ajan. Krääkkiön, Kivilahden ja Halkivahan työmaa tulee valtion metsämaalle Krääkkiössä. Anu Kuusisto Sotaorpojen huolto Kuluneen vuosikolmanneksen aikana oli Lempäälän köyhäinhoidon huollossa 10 sotaorpoa, joista 8 omakoti-, 1 sijaiskoti ja 1 laitoshuollossa. Se on hyvin voimaannuttavaa, Tarri sanoo. Silloin tarvitaan meitä, summaa Lempäälän seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Henriikka Tarri. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 37 80 vuotta sitten Lempäälän Sanomat Lauantaina syyskuun 12 päivänä 1931 Diakoniatyössä on kaveri lähellä ja kynnys matalalla Diakoniatyössä autetaan niitä, joita muu apu ei tavoita. Mahdollisesti saadaan muitakin hakkuupaikkoja. 1.590:60. Hämeen läänin 100-vuotishistoria Kuten tunnettua viettää Hämeen lääni 100-vuotisjuhlaansa marraskuun alkupuolella; päivää ei ole vielä tarkemmin määrätty. Kyllähän ihmisen perusluonteeseen kuuluu, että jokainen haluaa selvitä itse viimeiseen saakka. En ota omien hartioideni kannettavaksi kaikkien ongelmia, vaan voin antaa ne Jumalalle rukouksin. Miten työntekijät sitten jaksavat rankkaa työtä? Meillä kaikilla on omat selviytymiskeinomme, ja minulla se on oma perhe. Kun lähden töistä, kotona perhe-elämä on oma maailmansa, joka vie mennessään, Tarri sanoo ja lisää, että toinenkin hyvä keino seurakunnan työntekijöillä on. Tällaiset lahjat on joka paikassa otettu vastaan suurella kiitollisuudella sekä itse sairaaloiden että niissä hoidettavina olevien sotilaitten taholta ja on lausuttu toivomuksia, että sairaalan ympäristöjen lapset ottaisivat huolehtiakseen koko talvisten marjojen hankkimisesta. Se toinen keino on ajatella, että me olemme vain välikäsiä. Tähän juhlaan valmistuu myös noin 1300-sivuinen, kaksiosainen Hämeen läänin historia, jonka on kirjoittanut rehtori K.V. Niitähän tarvitaan jo yksistään erikoisruokien valmistukseen suuria määriä ja ensi talvena vaikean elintarviketilanteen vuoksi ravinnon lisänä kuten yksityistalouksissakin. Lempäälän-Vesilahden Sanomat Torstaina syyskuun 24 p:nä 1942 Mottitalkoot Viime sunnuntaina Narvan Seurojentalolla kokous, jossa päätettiin "Motti mieheen" talkoista. Hakkuupäivistä sekä muista halkotalkoita koskevista seikoista myöhemmin. Johtava diakoniatyöntekijä Henriikka Tarri (oik.) kertoo, että vapaaehtoistyöntekijät ovat seurakunnalle uskomaton voimavara, joita ilman toiminta ei pyörisi. Diakoniatyössä kynnys on matala, ja Tarrin mukaan apua tarvitsevat osaavat monesti ottaa itsekin yhteyttä seurakunnan työntekijään, mutta ei aina. LänsiVesilahden alueella tulee useita hakkuumaita m.m. 3,181:20, josta määrästä valtion osuus puolet, eli Smk. Suonolan, Rämsöön ja Latomaan kulmalaisille tulee kunnan metsä Suonojärven takana. Laukon, Kuralan, Vakkalan ja Palhon kulmalaisille tulee Laukon metsä. Ei siis mikään pieni tehtävä, eikä missään nimessä helppo. Esteri Aronpuro on yksi seurakunnan pitkäaikaisista vapaaehtoistyöntekijöistä.. Joskus vinkki voi tulla ulkopuoliselta, mutta kenenkään kotiin ei mennä varoittamatta eikä lupaa pyytämättä. Kohtaamme ihmisiä laidasta laitaan, ja joskus apu voi olla suurempaa ja joskus hyvinkin pientä, kuten papereiden täyttämisessä avustamista. Eikä kaikki diakoniatyö ole pelkkää isojen ongelmien kanssa painimista, vaan myös niiden ennaltaehkäisyä. On selvää, etteivät sairaalataloudet tule toimeen marjoitta. Sitä ennen hän työskenteli samankaltaisissa tehtävissä tamperelaisessa järjestössä kahdeksan vuotta. Joskus kyllä itse ajattelen, että olisi helpompi järjestellä asioita kuntoon, jos yhteyttä olisi otettu jo aikaisemmin. Usein apu on enemmän henkistä, kuten keskustelua ja erilaisten asioiden selvittämistä, Tarri kuvaa. Tarrin mukaan kulloinenkin yhteiskunnallinen tilanne näkyy aina diakoniatyössä pienellä viiveellä. Kustannukset näistä olivat Smk
Talouden tasapainottamisen miettiminen on ollut haastavaa, Herala sanoo. Haussa on asunto Lempäälästä tai sen lähettyviltä mieluiten kuitenkin Lempäälästä. Kaiken keskellä Herala on halunnut pitää parhaansa mukaan nuorten perheiden ja nuorten puolta. ralalle hyvänä asuinkuntana, jonne riittää tulijoita. 373 6951, GSM 0400 159 991 jarmo.jaakkola@kolumbus.fi · Järviönsuontie 57, 37380 Krääkkiö (03) 546 4343, 0400 169 380 Kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen varajäsen Annina Herala kertoo, ettei aluksi halunnut lähteä mukaan lautakuntiin, koska työnteko opiskelujen lomassa vei liikaa aikaa. Ryhmäkeskustelut eivät aina ole yksimielisiä, eikä niiden ole tarkoituskaan olla. Vaikka jossain vaiheessa saatan asua vielä muuallakin kuin Lempäälässä, juuret ovat niin vahvat, että tänne tulee kyllä palattua. murskeet, täytesorat ym. Kysy lisää! Maanrakennus Ruotsalainen p. Lempäälä tuntuu hyvältä paikalta asua, Herala sanoo. Fax (03) 375 5031 Tilaukset: (03) 371 6106, Lempäälä JAAKKOLAN SAHA ja HÖYLÄ ky Puutavaraa suoraan sahalta Sahattua, höylättyä ja painekyllästettyä puutavaraa Puh. Toki nykyisin pitää miettiä aiempaa enemmän kaavoitusta, niin että kunta kasvaisi hallitusti. 38 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Anu Kuusisto 40-VUOTIAS ONNITTELEE 80-VUOTIASTA! Rakennusurakointi E Vuorinen Oy www.evuorinen.fi 0400 621 604 040 7535 673 KAUTTAMME KAIKKI RAKENNUSALAN TYÖT www.lvs.fi Sami Hietaniemi puh. Tuntuu, että se tuo lähinnä vähän erilaista näkökulmaa asioihin aina asioita ei tarvitse tehdä niin kuin on aina ennenkin tehty. Ei nuoresta iästä ainakaan mitään haittaa ole. Valtuuston nuorimmainen valittiin mukaan ensimmäisellä yrittämällä monien hyvien ja kokeneiden ehdokkaiden joukosta. Kun kokoomus pyysi minua ehdokkaaksi, jonkin aikaa mietittyäni päätin lähteä mukaan, Herala kertoo. Palveluiden täytyy pysyä hyvällä tasolla kasvusta huolimatta, Herala sanoo. kantilta, että on hyvä kun mielipiteitä on paljon. (03) 371 5563, 375 5030. Lamavaltuustohan me olemme olleet, olemme joutuneet miettimään lähinnä sitä, mistä kaikkialta säästöjä vielä voitaisiin saada aikaiseksi. Uutta näkökulmaa on tuotu Heralan omaankin perheeseen, sillä tytär lähti edustajaksi eri puolueeseen kuin isänsä Arto Herala, joka on demareiden varavaltuutettu. Lempäälän kasvu on vain positiivista, sehän on hyvä, että tänne halutaan asumaan. Jotkut ovat ihmetelleet asiaa kovasti, mutta minusta siinä ei ole mitään ihmeellistä. 03 371 6106, 371 6536, 371 6756 laurilanbetoni@laurilanbetoni.fi LAURILAN BETONI -my lauantaisin FI LEMPÄÄLÄN BETONI JA MURSKE OY Hulikanmäentie 11, Lempäälä Puh. Herala työskentelee nykyisin projektisihteerinä Hämeen ammattikorkeakoulussa Hämeenlinnassa, joten työmatkaan kuluu päivittäin paljon aikaan. Työ oli uutta ja haasteita riitti, mutta kokeneempien avustuksella valtuustotyön käytännöt tulivat tutuksi. 050 3638 047 www.maanrakennusruotsalainen.com Talouden tasapainottamisen miettiminen on ollut haastavaa. Valtuustoaloitteita Herala ei kolmen vuoden aikana ole tehnyt, mutta keskustelua on Heralan mukaan käyty paljon erityisesti omassa valtuustoryhmässä. Nyt reilun kolmen vuoden jälkeen Herala miettii, että valtuustotyötä olisi kiinnostavaa jatkaa. Opiskelin markkinointia ja olin ollut mukana kokoomuksen vaalikampanjassa. Asioita on mietittävä niin monelta Kaivuu-, kuljetus ja vaihtolavapalvelut ASKO LEPOLA p. Anu Kuusisto Lempäälä 0400 834 888 www.vanhakanto.com Maanrakennuspalvelut, kaivinkoneurakoinnit, pyöräkuormaajatyöt, mullat. Nyt kun olen valmistunut, aikaa on taas enemmän. Jari Jär ventausta Kaivuutyöt Kannonjyrsintä Lamavaltuutettu pitää nuorten puolta Se oli kyllä positiivinen yllätys, kuvaa sääksjärveläinen Annina Herala, 25, valintaansa Lempäälän kunnanvaltuustoon kolme vuotta sitten. 040 521 5241 PARHAAT BETONIT kuljetukset ja pumppaukset edullisesti aina onnistuu, kun soitat! ös Turkkilajärventie 6, 39200 KYRÖSKOSKI Puh. Herala kertoo alkaneensa katsoa tuttua kotikuntaa laajemmin ja hieman toisenlaisesta näkövinkkelistä kuin aiemmin. Päätökset eivät kuitenkaan koskaan ole helppoja, eivät etenkään taantumassa. Meillä on aina ollut hyviä ja avoimia keskusteluja, Annina Herala sanoo. 374 9785 0400-766219 040-5939426 Kaavoituksella hillittyä kasvua Oma kotikunta näyttäytyy He-
Vielä 50-luvulla oltiin sodanjälkeisissä tunnelmissa, mutta 60-luku oli ihan mahdotonta nousukautta. Kesä on ollut mukavaa aikaa, kesäasukkaat ovat löytäneet kaupan hyvin. Kirjakauppias Pirkko Fors näkee muutokseen monta syytä. Kirjakaupassa oli ihan kuhisemalla asiakkaita, välillä oli viisikin työntekijää pienessä liikkeessä ja mahtavat jonot. Parhaimmillaan hyvä kirja tutustuttaa maailmoihin, joita ei olisi osannut kuvitellakaan. Vuonna 1951 kirjakauppa siirtyi nykyiseen rakennukseen. Seppälä on viihtynyt Lempäälän kirja- ja paperikaupassa jo 36 vuoden ajan. Helsingin Musiikkitalon kuparijulkisivuihin sopii meidän Composer-elementti jo nimensäkin puolesta. Arja Rantanen Mikko Kivelä Kuva: Voitto Niemelä 040 8381 481 0400 925 940 Perttu Peltoniemi www.taksipalvelu.eu 0400 988 679 Teräselementti onnittelee kotikylän 80-vuotiasta lehteä! Marjamäentie 16, 37570 Lempäälä Puhelin (03) 253 6200 www.teraselementti.fi. 80-luvulla oli toinen hulinavaihe, sillä nousukausi todella näkyi kirjakaupassakin. Korot olivat pilvissä, ja välillä oli pakko työskennellä liikkeessä yksin. Lisäksi koulujen ja kirjastojen hankinnat tehtiin aiemmin kirjakauppojen kautta, kun EU:n myötä menetettiin kuntien hankinnat, Fors kuvaa. Sekatavarakaupasta kirjakaupaksi Vuonna 1903 perustettu kirjakauppa juhlii kohta 110-vuotispäiviään. Yleisen lukuinnostuksen vähenemisen lisäksi kirjakaupoissa näkyy selvästi se, että monet tavaratalot ovat alkaneet myydä hittikirjoja. Huokailimme, että hyvä ihme, kuinka oikein ehdimme palvella kaikkia asiakkaita, Fors kertoo. Käännytys takaisin Välillä Pirkko Fors kävi Ou- lussa käänt ymässä, mutta hyvästä ja pidetystä työntekijästä haluttiin pitää kiinni. Lukemalla oppii paljon sellaista, mitä ei opi välttämättä mistään muualta: keskittymistä, elämyksiä, kulttuurintuntemusta. Omistajan tytär Kaarina Korte kävi varta vasten Oulussa houkuttelemassa Forsin takaisin Lempäälään, ja työnantaja huolehti myös, että Hämeenlinnassa asuessaan Fors sai tarvittaessa autokyydin juna-asemalta Toijalasta Lempäälään. Se oli kyllä tuskien taival, mutta ehjin nahoin siitäkin selvittiin. Työnteko tuntuu kivalta ja antoisalta, niin että kyllähän tätä mielellään jatkaa niin kauan kuin omat voimavarat ja terveys antavat myöden tuskin kuitenkaan ihan satavuotiaaksi asti, Fors nauraa. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 39 Kirja vaatii keskittymistä, jota kaikilla ei enää riitä Kirjakauppa-alalla on viime vuosina tuullut kovaa, ja moni yrittäjä on joutunut lopettamaan toimintansa. Satavuotisjuhlat olivat suuret ja onnistuivat ihan yli odotusten, joten nyt juhlimme pienemmin täällä omassa myymälässä, Pirkko Fors kertoo. Lempäälän kirja- ja paperikauppa sai alkunsa Hyvärisen puutalon sekatavarakaupasta, josta kirjapuoli myöhemmin eriytettiin omaksi kaupakseen kauppias Antero Hyvärisen kuoleman jälkeen. Jos nuori ei ajoissa opi tarttumaan kirjoihin ja käyttämään kirjakauppoja ja kirjastoja, niin ei sitten välttämättä koskaan. Forsin mielestä se on suuri sääli, eikä pelkästään oman elinkeinon kannalta. Forsin mukaan viimeisin matalasuhdanne on hiipinyt kirjakauppa-alalle vaivihkaa. Pirkko Fors aloitti työt kirjakaupassa vuonna 1958. Erillinen kirjakauppa perustettiin radan toiselle puolelle liiketilaan, joka sijaitsi kauppias Elin Hyvärisen oman kodin yhteydessä. Vauhdikkaan nousukauden jälkeen 90-luvun alun lama oli kova koettelemus. Liikettä laajennettiin ja myimme valtavasti kirjoja, Fors kertoo. Anu Kuusisto Anu Kuusisto Kirjakauppias Pirkko Fors (vas.) on työskennellyt liikkeessä 53 vuotta, mutta ei myyjä Päivi Seppäläkään kovin paljon taakse jää. Vuonna 1980 Fors osti liikkeen itselleen. Muistan kaupan hyvin, siellä tuoksui ihanasti painomuste, Fors kertoo. Fors iloitsee kuitenkin, että kesäasukkaat toivat tullessaan uutta virtaa ja virkeyttä. Varsinkin miehet lukevat selvästi aiempaa vähemmän, Fors uskoo. Ihmiset tietävät aika vähän kirjallisuudesta ja kirjallisuuden historiasta, kun koulussa ei enää lueta niin paljon kuin ennen. Sähkökirjat eivät ole meille mikään ongelma, vaan ennemminkin se tällä hetkellä vallalla oleva ilmiö, että monet ihmiset ovat selvästi laiskistuneet lukemisen suhteen. Kiireisen elämän keskellä kirjaan ei malteta keskittyä, vaan illalla katsotaan mieluummin elokuvia dvd:ltä kuin luetaan
Jimi Orpana (oik.) syö vain hippusellisen, kun taas vieruskaveri Aapeli Kivikolle kala maistuu. Syksy on kauneimmillaan, ja se näkyy myös Kuokkalan koulun oppilaiden maalauksissa. Lempäälän paloasemalla on päivän rauhallinen tuokio. Tältä näyttää syyskuinen päivä vuonna 2011 lempääläisittäin. Tampereen keskuspaloasemalla laitehuoltajana työskentelevä Tanner on vielä lomalla, mutta poikkesi Lempäälän paloasemalla VPK-asioissa.. Siilinpesistä, kotileikeistä, kouluruokailusta ja kavereista ja tietysti televisionkatselusta. Anu Kuusisto Tänään syödään uunikalaa, ja se jakaa mielipiteet. Anne-Mari Hännikäinen testaa, miten hyvin pesään mahtuu yksi ihminen. Syksyyn mahtuu siilinpesiä ja suuria aarteita Mistä on tavallinen arkipäivä tehty. 40 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Anu Kuusisto Päiväkodin lähimetsässä syntyy siilille pesä. Hälytyksiä tai muuta kiireellistä ei juuri nyt ole, joten palomies Petteri Timosella (oik.) on hetki aikaa kuunnella tarinoita Jukka-Pekka Tannerin äskeisestä New Yorkin -matkasta
Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 41 Himminkodossa on katsottu televisiota, ja seuraavaksi vuorossa on iltapäivän lehdenlukuhetki. Paikallislehti on aina tärkeä, sitä odotetaan, Perho sanoo. Myyjä Sirpa Söderströmillä jäi imurointi hieman kesken, kun päivän ensimmäinen asiakas tuli ostoksille Villa Rosmarinin lastenliikkeeseen Ideaparkiin. Välillä käydään hakemassa omena tai pari mutusteltavaksi. Ruoka-aika! Noutopöytä on katettu, ja ensimmäiset oppilaat syövät Kuokkalan koulussa jo kello 10.30. Himminnaapurin kuntosalilla on alkuiltapäivällä Anjojen kokoontumisajot eli kuntosaliryhmä Ikivireiden treeniaika. Alkulämmittelyssä Anja Salo (vas.), vetäjä Anja Lundán, Lilja Lehtonen ja Elna Laurikkala. Aamu on kylmä ja kostea, mutta se ei Vilma Pursiaista haittaa. Päiväkodin metsäretkeltä löytyy suuria aarteita.. Porukan keski-ikä on reilusti yli 70 vuotta, mutta eihän sitä näistä hyväntuulisista naisista uskoisi. Ryhmäläisistä suurin osa on Anjoja. Perushoitaja Arja Toivonen (kesk.) auttaa Sisko Grania (toinen vas.) asettumaan piiriin, jossa Siiri Sorva ja Elma Lehtonen jo odottavat. Kun asiakkaita ei ole, Söderström ottaa kiireesti imurin ja siistii liikkeen lattian. Joonas Mäkelällä (vas.), Joel Mäkelällä ja Pietu Penttilällä on kova meno kotileikeissä päiväkotiryhmä Vilman pihalla Sotavallantiellä. Lähihoitaja Minna Perho (vas.) lukee piiriläisille vuoronperään Lempäälän-Vesilahden Sanomia ja Aamulehteä, ja tällä kertaa etenkin kannen kuva yhdeksän kuukauden ikäisestä vauvasta saa kuulijat hyvälle päälle
Ajankohtaisista tapahtumista täytyy kertoa ensimmäisenä. 42 Kolumni Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 PIRTEÄ PAIKALLINEN Mikkolan väki Onnittelee vireää 80-vuotiasta paikallislehteä! Puolueeton journalismi ei vanhene 80 vuodessa Lehdistö tasapainoilee uutiskilpailun, sähköistymisen ja laadukkaan journalismin välillä. Heitä sähköinen media ei kata. Konsernien kasvun myötä lehdillä on kova paine julkaista tarpeeksi myyviä juttuja. Nuoret kaipaavat tietoa muuttuvasta maailmasta. 0400 632 832 | Fax (03) 3746 595 Email. markku@mikkola.info | Aimalantie 18, 37500 Lempäälä Lempäälän Kuljussa asuva kirjoittaja opiskelee Tampereen yhteiskoulun lukiossa.. Silloin Suomessa julkaistiin 176 sanomalehteä. Nopean ja myyvän uutiskilpailun aikakautena tutkiva journalismi on unohtunut, vaikka sitä juuri kaivattaisiin. Ville Hämäläinen Oy Mikkola Markku K.E | Puh. En usko, että nuoriakaan saadaan innostumaan videoilla, vaan ennen kaikkea paremmalla journalismilla. Suurin lukijakunta on yli 55-vuotiaat: heistä noin 89 prosenttia lukee sanomalehtiä. Paikallislehdillä on tulevaisuudessakin oma paikkansa kuntalaisia lähellä olevan uutisten ja politiikan välittämisessä. L-VS on perheyritys, joka on poliittisesti puolueeton ja ulkopuolisesti riippumaton. Tämä heijastuu lehtien hintoihin sekä näkyy internetin kasvavana hyödyntämisenä toimituksissa. Sähköinen julkaiseminen säästää kustannuksia ja mahdollistaa interaktiivisen sisällön, kuten videoiden lisäämisen vaikka suoraan lehden sivulle. Moni on nähnyt arvonlisäverouudistuksessa askeleen sähköistä mediaa kohti printtimedian kustannuksella. Yksi printtimediaa lähiaikoina koetteleva muutos on tuleminen arvonlisäveron alaiseksi entisestä verovapaudesta. Yhtiölle pitäisi tuottaa rahaa, nettiin uutisia ja lukijoille tutkivaa journalismia. Lempäälän-Vesilahden Sanomat on kunniakkaasti perustettu 1930-luvun sanomalehtien nousukaudella
lääkäriaseman toimistosta. a un teasa kikeklklalankosk s os län Kuo k mpää Eri Le Erilaisia ja! tiviteette vesiak Polttariseurueille Yritysryhmille Syntymäpäiväsankarille Ystäville yllätykseksi Myös lahjakortit Maija Kajan, gynekologi, myös aiemmin LVS:n kolumnisti: "Kipunoita" Kelluntaa Kysy tarjous! 040-717 1412 pelastuspuvuissa pallon sisällä Pelastuslautta Tukkilautta Saunalautta Vesikävelyä tai sähköpostitse koskikellujat@koskikellujat.fi www.koskikellujat.fi. Hän esitteli Suomen hallitusmuodon valtioneuvoston kokouksessa vuonna 1919. Kirjoja myydään 26/kpl mm. Silja Kiehelä Lempäälän-Vesilahden Sanomien avustaja Silja Kiehelä esittelee juttusarjassaan Lempäälän ja Vesilahden kyliä. Terveydenhoitoa Osuuspankin talossa · Gynekologit · Myös gynekologinen ultraääni · Yleislääkärit · Ihotautilääkäri · Urologi (03) 3752 006 Tietämystäni naisten terveydestä, hormoneista ja vaihdevuosiasioista en ole hakkauttanut peruskallioon, mutta kirjoitin niistä kirjan. Talon mukaan nimettiin myös kylän läpi kulkeva tie, Mantereentie. Se jouduttiin kuitenkin muuttamaan Perälänraitiksi, kun hälytysajoneuvot ajoivat liian usein Vesilahden Mantereen kylään. Perälän kylä sijaitsee Lempäälän eteläisimmässä osassa Vanajaveden länsirannalla. Nykyisin Kauppilaa viljelee Kivekkään suku ja Laurilassa toimii hevostalli. Hänen keräämänsä aineisto on tallennettuna Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Perälän kylä 1960-luvun alussa. Tästä suuttuneena oikeudenmukaisuuden jättiläinen heitti kiven talon rengin päälle, kun tämä oli kyntämässä peltoa. Perälän kylästä on kotoisin kuulu kansanperinteen kerääjä Elsa Haavisto, joka kulki aina muistiinpanovälineet esiliinansa taskussa. Mattilan ensimmäinen isäntä oli nimeltään Olavi Peräläinen. Mattilassa oli tuolloin perillisinä kolme sisarta ja tila jaettiin kolmeen osaan. Kylän eteläisin talo on Mantere, joka erotettiin Mattilasta 1930-luvulla. 1900-luvun alussa kylässä asui yli sata ihmistä ja 1970-luvulla vakituisesti kaksi. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 43 Sata ja yksi kylää Perälä 64. Vanhat kylät ja talot ovat täynnä tarinoita, sanoo Päivi Nieminen. Mantereen lypsykarjatilalla on maatilamatkailua sekä tilaussavusauna. Laurilan talossa syntyi Otto Laurila, joka toimi korkeimman oikeuden oikeusneuvoksen virassa yli 20 vuoden ajan. Laurila erotettiin Mattilasta 1700-luvulla. Se rajoittuu Viialan rajaan ja muodostuu kolmesta kantatilasta: Mattilasta, Siukolasta ja Kauppilasta. Koitukoon tämä hallitusmuoto Suomen kansan onneksi ja menestykseksi, lausui valtionhoitaja Mannerheim, kun hallitusmuoto oli vahvistettu. Nyt asukasmäärä on taas nousussa ja Perälän väkiluku on noin 30, kertoo Nieminen. Markku Niemisen albumi Vanhat kylät täynnä tarinoita Perälässä havaittiin kummitus vielä 1970-luvulla, kun Niemisen sisko kuuli, kuinka yläkerrassa siirreltiin huonekaluja, vaikkei siellä ollut ainuttakaan elävää sielua. Talo sai nimensä Niemisen isosisän Frans Mantereen mukaan. 1930-luvulla oli voimassa talojen jakamiskannuste, mikä tarkoitti sitä, että tilat jaettiin tasan perillisten kanssa sen sijaan, että esikoinen olisi saanut kaiken, kertoo Mantereen nykyinen isäntä Markku Nieminen. Kylän rajalla sijaitsee suuri Puipurin kivi, jonka sisältä kuuluu yhäkin täydenkuun aikaan, puolilta öin hevosen aisakellon kilinää. Mies ja hevonen joutuivat kiven alle. Kansanrunousarkistossa. Tarinan mukaan Tolvilan kartanon isäntä lahjoi maanmittarin, kun tilan raja piti määrittää
He muuttivat 12 vuodeksi Ouluun rakennusmestarina rautateillä työskennelleen miehen töiden perässä. Tulevaisuutta ei juuri suunniteltu, vaan se otettiin vastaan sellaisenaan. Heillä saisi olla enemmän työtä, jotta oppisivat sitä myös tekemään, hän pohtii. Vapaa-aikaa oli hyvin vähän. Sääksjärvellä hänelle tarjoutui mahdollisuus tehdä arvokasta Aune Uussaarella on vain vanhat jalat, mutta mieli on vielä nuori. Nykyään nuoret joutuvat tekemään vähemmän fyysistä työtä. Omaa latuaan Ennen vanhaan nuorten ja myös Uussaaren tulevaisuuden suunnittelu jäi vähemmälle. Avioliitosta syntyi kaksi tytärtä ja yksi poika, jotka ovat hekin jo iäkkäitä. Monien laulujen aihe on ollut ja on yhä edelleen toiveita ja vapautta tehdä mitä vain. Onko tarpeeksi tekemistä? Aune Uussaaren nuoruus oli työntäyteinen. Kyllä ne yhteiset haaveetkin jaettiin, kun oltiin kaikki tasa-arvoisia keskenämme. Maatalon tytär ei voinut neuvotella vapaa-aikansa viettämisestä. Ei siinä juuri tulevaisuutta suunniteltu, kun mentiin miehen työn perässä pohjoiseen. Mutta suunnittelematta päästiin sieltä takaisin Sääksjärvelle, Uussaari nauraa. Kesäisin aikaa vie yleisurheilu ja talvisin hiihto. Osalla nuorista on toki varmasti tekemisen puutetta, hän pohtii. Läksyt vievät aikansa. Hän toivoisi nuorilta enemmän kunnioitusta vanhoja ihmisiä ja toisiaan kohtaan.. Uussaari suosittelisi työntekoa myös tämän päivän nuorille. Kun päivän työt oli tehty, väsytti usein niin paljon, että jaksoi vain tehdä ilta-askareet ja mennä nukkumaan, hän kertoo. Hän soittaa viulua, lukee, katsoo elokuvia, on kavereiden kanssa ja valokuvaa silloin tällöin. Tänä syksynä 18 vuotta täyttänyt Henna Ruonavaara elää nuoruuttaan Facebookin, opinto-ohjauksen ja nuorisotyöttömyyden aikakautena. Yksi haaveeni oli päästä opiskelemaan kotitaloutta, mutta se toteutui vasta vanhempana. 44 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Nuoruus töitä tehden vai vapaasti haaveillen? Kun 80-vuotias Aune Uussaari oli nuori, aika kului maatalon töitä tehden. Harryn kanssa tavattiin, kun asuttiin samassa kylässä. Miten nuorten vapaa-ajanvietto on muuttunut Ruonavaaran mielestä. Aune Uussaari avioitui 22-vuotiaana Harry Uussaaren kanssa. Sen sijaan varmaan luettiin ja ulkoiltiin enemmän. Maatalossa työtä oli tarpeeksi. Nuorena Uussaari jakoi ilot ja surut muiden kanssa. Tampereen yhteiskoulun lukiossa kolmatta vuotta opiskelevalla Henna Ruonavaaralla riittää harrastuksia vapaa-ajalla. Aikoinaan televisio ja netti eivät kuuluneet nuorten vapaaaikaan. Monet nuoret käyvät harrastuksissa ja töissä opiskelujen ohella. Elämä on kulkenut omaa latuaan, vaikkei sitä niin ole etukäteen miettinyt, hän sanoo 80 vuoden kokemuksella. Aviomies nukkui pois 30 vuotta sitten. Tämän päivän nuorilla on vapaa-aikaa vähän liiaksikin eivätkä he osaa käyttää sitä kunnolla
Tulevaisuutta on tarkemmin vaikea suunnitella tai ennustaa. Lukion neljässä vuodessa käyvän Ruonavaaran suunnitelmat ovat vielä auki. Liikaa ei pidä suunnitella eikä lyödä asioita lukkoon etukäteen. Aune Uussaarella on painava sana sanottavana nykynuorille. Tilanteet muuttuvat, joten täytyy jättää sattuman varaa suunnitelmiin, hän sanoo. Haluaisin myös mukavan perheen ja työn, johon en tylsistyisi. Tulevaisuutta täytyy Ruonavaaran mielestä suunnitella jonkin verran, muttei liikaa. Uussaari oli järjestämässä 20 vuoden ajan eläkeläisten toimintaa. Nuorena kannattaisi elää siveellistä elämää, hän muistuttaa elämänkokemuksen tuomalla varmuudella. Todennäköisesti haen opiskelemaan teknillis-luonnontieteellistä alaa. 108 m², mh 224.000 vh 265.000 vh 320.000 Huoneistotyypit ja hinnat alkaen: 2h+k+s+piha / parveke 60 m², 3h+k+s+piha 81,5 m², 4h+k+s+piha /parveke 98 m², Käytämme kohteissamme suomalaista työvoimaa. mh 123.200 mh 170.100 mh 196.000 vh 176.000 vh 243.000 vh 280.000 Kysy lisää 040 584 4750 kati.korkeakoski@pirkanlaaturakenne.fi www.pirkanlaaturakenne.fi. Haluaisin jossain vaiheessa elämääni asua ulkomailla, IsoBritanniassa. Uussaarellekin huudeltiin, kun hän vielä asui Sääksjärvellä. Kotitalouden opiskelu kävi nuorena mielessä, mutta ei ollut todellinen vaihtoehto. Kiti Neuvonen lauloi 70-luvulla nuoruuden ainutkertaisuudesta. Ville Hämäläinen Lempäälän keskustaan valmistunut korkeatasoisia rivitaloasuntoja. Rakenteilla Lempäälän keskustaan korkeatasoisia luhtitaloasuntoja. As Oy Lempäälän Pappilanpuisto Hiidentie 9 As Oy Lempäälän Pappilanharju Hiidentie 11 Kerrostalomaista asumista Lempäälässä - Korkeatasoinen juuri valmistunut rivitaloyhtiö - Asuntokohtainen maalämpöpumppu, jonka ansiosta edulliset asumiskustannukset ja mahdollisuus edulliseen jäähdytykseen - Laadukkaat materiaalit ja persoonalliset pohjaratkaisut - RST kodinkoneet: jääkaappi, pakastin, keraaminen liesitaso, uuni, apk, mikro - Takka, keskuspölynimuri, lasitettu parveke - Joka asunnolla kaksi autopaikkaa - 10 M Internet liittymä valmiina - Korkeatasoinen hissillinen luhtitaloyhtiö - Kaikki asunnot yhdessä tasossa - Maalämpö, lattialämmitys ja mukavuusviilennys - Mahdollisuus valita mieluisat pintamateriaalit laajasta ja korkeatasoisesta valikoimasta, mm. Vanhemmat sanoivat, että mitä sinä sellaisista haaveilet, onhan sulla siinä töitä. Nuorena ei ole enää lapsi, mutta elämässä on niin paljon kaikkea uutta. Jonkin verran on hyvä suunnitella, että tietää, mihin pyrkii. Nuorten tulisi kunnioittaa enemmän toisiaan. Onneksi on vielä vuosi miettimisaikaa, Ruonavaara pohtii. Nuoret eivät enää arvosta vanhoja ihmisiä. Lempääläläinen Peter Joukainen hymyilee hiljaa nuoruusmuistoilleen kappaleessaan Menneille vuosille. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat Lukion neljässä vuodessa suorittava Henna Ruonavaara harrastaa muun maussa viulunsoittoa ja lukemista. 88,5 m², mh 185.500 4h+k+s+piha+parv. Tyhjän humputuksen sijaan toivoisin, että nuoret kunnioittaisivat ja auttaisivat enemmän vanhoja ihmisiä. laatat, tapetit, kalusteovet - Persoonalliset pohjaratkaisut - Parkettilattiat - Laatoitetut pesuhuoneet ja wc:t - Täysin koneistettu keittiö, rst -pintaiset tai valkoiset ostajan valinnan mukaan - Rakennustyöt käynnissä, arvioitu valmistuminen syksyllä 2012 Viimeiset kaksi asuntoa 3h+k+s+piha+parv. Aikaa jää haaveilullekin. 45 Ville Hämäläinen työtä seurakunnassa. Osa nuorista ei osaa pitää omaa nuoruuttaan kunniassa. Henna Ruonavaaran mielestä nuoruuden arvokkuus on sen uutuudessa ja ohikiitävyydessä. Nuorena on vielä vapaa tekemään vaikka mitä, kun ei ole lapsia tai töitä sitomassa. Vaikkei haaveilu tun- tuisi tarpeelliselta, se piristää. Vapaus tehdä mitä vain Katri Helenan laulussa nuoruus on seikkailu, Samuli Putrolla taas murhenäytelmä
Annika Eronen Työryhmä on suunnitellut, että ylioppilaskirjoitukset tehtäisiin mahdollisesti jo vuonna 2014 sähköisesti. Läppäri kaikille? Seuraava askel onkin kannettavien tietokoneiden ostaminen kaikille oppilaille. Tietokoneen käyttämisestä tulisi arkipäivää. Opettajille pidettiin kursseja siitä, miten piirtoheitintussien värejä tulee oikeaoppisesti käyttää, kertoo Lempäälän lukion matematiikan lehtori Mika Setälä. Myös opetusministeriön tasolla suhtaudutaan myönteisesti tietotekniikan lisääntyvään käyttöön kouluissa. Suurena apuna koulujen opetuksessa ovat nykyisin myös digitaaliset dokumenttikamerat, joiden avulla luokassa voi helposti näyttää oppilaille kuvaa oppikirjan sivulta tai oppilaan harjoitusvihkoon tekemää tehtävän ratkaisumallia. Vielä nykyään esimerkiksi matematiikassa tehtäviä ratkaistaan myös taululle. Tietysti haittana voi ajatella oppilaiden mielenkiinnon hajautuvan ja opettajan menettävän asemaansa luokan keskipisteenä. Aluksi jokaisessa koulussa oli vain yksi kone, jota opettajat ja tietotekniikasta kiinnostuneet oppilaat opettelivat käyttämään. Tietotekniikan ja teknologian lisääntyminen opetuksen apuna ei huoleta Setälää. 46 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Annika Eronen Ennen vanhaan liitu ja karttakeppi toimivat ansiokkaina opetuksen apuvälineinä kouluissa. Setälän mukaan piirtoheittimen vähittäinen syrjäytyminen liittyy kehitysprosessiin, jossa tietokoneet tulivat kouluihin 1980-luvulla. Kuvassa matematiikan lehtori Mika Setälä. Tietotekniikka yhä useammin apuna oppitunneilla Näin vuosikymmeniä toisen maailmansodan jälkeen voi olla vaikea uskoa, miten kova sana piirtoheittimen keksiminen aikoinaan oli koulumaailmassa. Tietokoneelle piti ohjelmoimalla opettaa kaikki toiminnot ja tätä ohjelmointia harjoiteltiin atktunneilla, Setälä sanoo. Muutamaa vuotta myöhemmin tulivat erilliset tietokoneluokat. Myös verkko-oppimismateriaalia tuotettiin. Viimeistään tämä saisi eri aineiden opettajat ottamaan tietotekniikan mukaan oppitunneilleen. Tietokoneiden myötä vain tavat olla kuuntelematta muuttuvat, Setälä miettii. Esimerkiksi Lempäälän lukiossa on atk-luokassa 30 konetta ja niiden varaamisesta on syntynyt suoranaista kilpailua. Laite siis mahdollistaa oppilaiden tuottaman materiaalin käyttämisen mukana opetuksessa entistä useammin ja vuorovaikutteisuuden lisääntymisen. 1990-luvun puolenvälin jälkeen internet mullisti maailman. Koulutehtävän tekemisen ohella joku saattaa kirjautua Facebookiin statustaan päivittämään. Nykyisin tietokone on yleistynyt opetuskäytössä kaikissa oppiaineissa. Tällä hetkellä koulussa on jo 15 kannettavaa tietokonetta, mutta ne eivät kulje oppilaiden mukana tunnilta toiselle. Toisaalta emme voi nytkään säädellä esimerkiksi sitä, kuunteleeko joku oppilas vai ajatteleeko hän ihan omiaan tunnin aikana. Työryhmä on suunnitellut, että ylioppilaskirjoitukset tehtäisiin mahdollisesti jo vuonna 2014 sähköisesti. Tavallisesti koneita oli atk-luokassa noin 12 kappaletta. netin käytön opetustilanteissa joka hetki. Hän pitää myös tärkeänä, että kirjoittamista harjoitellaan alakouluissa tarpeeksi pitkään, jotta taito ei myöhemmin häviä, vaikka koneella koulussa paljon kirjoitettaisiinkin. Vielä nykyisin piirtoheitin löytyy monesta koululuokasta, mutta sen asema opetuksen apuvälineenä ei ole enää kovin merkittävä. Piirtoheittimellä pystyttiin esittämään oppilaille materiaalia, jonka opettaja oli jo etukäteen kotona valmistanut, eikä aikaa mennyt taululle kirjoittamiseen. Tietokone ei vielä tuossa vaiheessa ollut opetuksen apuväline, vaan opetuksen kohde. Kannettavien ostamisen myötä tietokoneet olisivat käytössä aina tarvittaessa ja mahdollistaisivat tietotekniikan ja Mika Setälää ei huoleta tietotekniikan käytön lisääntyminen opetuksen apuna.. Myös lukion kokeet tehtäisiin sähköisesti, koska siinä harjoiteltaisiin jo ylioppilaskirjoituksia varten. Opetusviranomaiset oivalsivat mahdollisuuden käyttää nettiä hyväksi oppimisessa ja oppilaille alettiin opettaa tiedonhakua. Setälä tekee parhaillaan väitöskirjaansa mobiililaitteiden käytöstä opetuksessa ja on siis hyvin perillä opetusvälineiden kehittymisestä kouluissa viimeisimpien vuosikymmenten aikana. Läheskään aina kaikki halukkaat ryhmät eivät pääse koneille silloin kun tarvitsisi
21 pesua) www.hairbeautymb.fi 10 (ovh. op kilökun Palvelemme: ma-pe 9.30-17.00 Hen & Lempäälän Silmäasema, Tampereentie 2 KYNSIMUOTOILIJA TIINA RAJALA - Rakenne ja geelikynnet - Vartalosokerointi - Käsi- ja jalkahoidot - Varpaankynsien geelaus - Kestolakkaus Sinulle ja ystävällesi Professionail geeli/rakennekynnet 100 /120 (ovh. Osoitetiedot ajan tasalle (03) 3429 000 Varaa aika itselle sopivaan kasvohoitoon ennen juhlia! ps. 150 /170 ) ja molemmille ensimmäinen huolto -15% Tampereentie 12 b 14 p. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 47 Kuorma-autoilija Ari Hutko VÄRILLINEN KATTOPELTI takuupinnoitteella JUMPPAKAUSI ON ALKANUT! Kuorma-autokuljetuksia: · hiekat · sorat · murskeet KATSO WWW.LEMPAALANPANDAT.FI LEMPÄÄLÄN PANDAT RY Saarikontie 23 Lempäälä Pieneläinvastaanotto, kotikäyntejä. 10-12.30. 6,90 /hyötyneliö yli 50 m2 Hinta sis. klo 9-10. 374 6306, 0400 124 283. lokakuun loppuun! akuun OnkO sinulla hyvä juttuvinkki? Laita sähköpostia toimitus@lvs.fi tai mene nettiin http://www.lvs.fi/laheta-juttuvinkki. voim. Tarjous voimassa ostaessasi kehykset ja linssit. 1 Lempäälä Lempäälän Eläkkeensaajat ry onnittelee Lempäälän- Vesilahden Sanomia juhlapäivän johdosta! Tampereentie 4, 37500 LEMPÄÄLÄ puh. Meiltä myös värianalyysit! Lempäälän Pieneläinklinikka eläinlääkäri Katariina Hilden Ajanvaraus ma, ke, pe klo 9-17 ja ti, to 12-19 Puhelin 03-2255 001 Tampereentie 10, Lempäälän keskustassa Aidosti paikallinen! (03) 3429 000 | tilaukset@lvs.fi PALVELUT KAUNEUTEEN JA HYVINVOINTIIN SAMASTA PAIKASTA! Yksitehosilmälaseista alennusta HAIR & BEAUTY MB - Parturi ja kampaamopalvelut - Hää- ja Juhlakampaukset - Meikkauspalvelut - Hiustenpidennykset - Ripsienpidennykset -100 Monitehosilmälaseista alennusta Hiusten käsittelyn yhteydessä tehohoito (kesto n. Ajanvaraus ark. Kysy Cryodermie -kylmähoidosta. 375 0113 Yhdistyksemme on nuorekas ja vireä sekä toimiva eläkeläisjärjestö. 25 ) Valitsemasi hoito -5 Ajanvaraus / lisätiedot p. www.sirkkapyhala.net Punkalaitumentie 982, Krääkkiö, 0400 333 406 HIERONTA Kuntohoitaja Jari Söder 0500 700 829 KALEVALAINEN JÄSENKORJAUS Opiskelija Minna Heinonen 040 542 9257 Korteseläntie 5 as. alv. HAMMASLÄÄKÄRIT: METTI KASANEN, SINIKKA LEVONMAA, SANNA MAIJALA, KLAUS NISKANEN, SOILE PELTONIEMI-NISKANEN Oikomishoidon erikoishammaslääkäri KRISTIINA MÄKI Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri JORMA LEHTINEN Nukutushammashoitoa (anestesialääkärinä MAURI NUMMINEN) TERVETULOA. TÄYTTÄ ELÄMÄÄ HYVÄSSÄ SEURASSA. Nopea toimitus. p. (03) 871 570 ...ja osoite oli... Puh. Ota reippaasti yhteyttä vaikka puheenjohtajaan (Pirkko Oksa 040-553 9901). 040 543 6790 www.lahihieronta.nettisivu.org. -200 Etuja upeaan syystyyliin! Hae uusi upea syystyyli Silmäasemalta! Saat 1.-30.9.2011 S-Etukortilla alennusta yksitehosilmälaseista -100 ja -200 monitehosilmälaseista. Tule mukaan toimintaan! Tarjoamme kahvit tänään S-marketin pihassa, klo. 050 408 8323 Kuponkitarj. Ei muita alennuksia. n! oa n etul ksee Silmälääkärin ja optikon Terv arkastu Toivone nt rja näö kko Mi ajanvaraus (03) 343 5700 ti ta t
Puhelut maksavat kaikkialta Suomesta soitettaessa: lankapuhelimesta 0,0828 euroa/puhelu + 0,0595 euroa/ minuutti, matkapuhelimesta 0,0828 euroa/puhelu+ 0,1704 euroa/minuutti. Tampereentie 12 B, 37500 Lempäälä Pirkan OP-Kiinteistökeskus Oy. " Lähde: Tampere tänään tutkimus 2011: Kiinteistövälitysliikkeiden yrityskuvat Tampereentie 2 (takapiha), 37500 LEMPÄÄLÄ, kiinteisto.leino@kolumbus.fi, p. Hän sai myös sanoa mielipiteensä tulevan koulurakennuksen suunnitelmista. Olin aikaisemmin ollut Lempäälässä Hakkarin yläasteella historian opettajana ja tiesin, kuinka hyvä koulu se oli. tai sopimuksen mukaan. Monta rautaa tulessa. En ymmärtänyt piirustusten teknisestä puolesta paljonkaan, joten kutsuin lehti-ilmoituksen avulla apuun paikallisia. Rehtori Tapani Pietilän toimenkuvaan kuuluu monien velvollisuuksien hoitaminen yhtä aikaa. Ammattitaitoinen isännöintitoimisto Lempäälän keskustassa. Tarjoamme isännöintipalvelua kirjanpitoineen 20 vuoden kokemuksella. Onko asunnonvaihtoaikeita? Kun asunnonvaihto on ajankohtainen muista minut! Autan Sinua asuntoasioissasi on sitten kyse ostosta tai myynnistä. 48 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Oppilaat joutuvat itse tekemään kovasti työtä matkansa eteen. Kun Tapani Pietilä 21 vuotta sitten tuli Vesilahden yläasteen rehtoriksi, itse koulurakennus oli olemassa vasta paperilla. Pietilän tehtävänä oli etsiä ja palkata tulevaan kouluun henkilökunta. 050-375 1265 Välityspalkkio 4,92% (sis.alv) velattomasta myyntihinnasta minimi 2460 e. Mukaan ilmoittautuikin muun muassa eri alojen insinöörejä ja sähköalan ammattilaisia, joiden kommentit olivat oleellisia hyvän lopputuloksen kannalta, Pietilä kertoo. Halusin, ettei Vesilahden oma yläaste häviäisi Hakkarille piiruakaan, Pietilä sanoo. Soita tai lähetä sähköpostia, niin katsotaan yhdessä mitä vaihtoehtoja meiltä löytyy. Käy tutustumassa kotisivuillamme palvelevaan perheyritykseemme: www.kiinteistoleino.fi Vesa Nevala kiinteistönvälittäjä, LKV 050 389 6840 vesa.nevala@op.fi " OPKK pa neu asiakkaan tuu parhaiten tilanteesee n. Kun henkilökunta oli palkattu ja koulu rakennettu, alkoi käytännön työ, johon Pietilä halusi panostaa kaiken osaamisensa. Mikäli sinulla on koti tai sijoitusasunto, joka ei vastaa kaikkia tämänhetkisiä tarpeitasi, niin voisi olla hyvä aika vaihtaa sopivampaan
huolto@amurinsahkopaja. Onnittelemme nuorekasta 80 vuotiasta uutis- ja ilmoituslehteä. Tämä on työtä, enkä kärsi esimerkiksi korkeasta verenpaineesta. Siinä työssä näkee oppilaiden osalta myös paljon onnistumisia, joita rehtorin työssä ei välttämättä muuten kohtaisi. Matkat maksetaan keräämällä rahaa esimerkiksi kahvitusten ja myyntitoiminnan kautta. Maaliskuussa koululta lähtee ryhmä opintomatkalle Sambiaan, jonne on lahjoitettu varoja uuden koulun rakentamiseksi, kesäkuussa suunnataan Kreetalle ja helmikuussa 2013 Vietnamiin. Tällä hetkellä olen iloinen kuitenkin siitä, että oppilashuolto näyttää toimivan ja asiat saadaan pikaisesti käsittelyyn. Se on koulumme motto, Pietilä kiteyttää ajatuksensa. Toki luokseni tullaan kertomaan myös koulukiusaamisesta. Kansainvälisyys on oppilaille arkipäivää tavallisenakin koulupäivänä. Lasten ja nuorten pahoinvointi ja kotien ongelmat näkyvät myös koulutyössä. Onnekseni olen saanut toimia myös oppilaskuntaa ohjaavana opettajana vuodesta 1983. Pietilä kokee saaneensa alusta alkaen työlleen paljon tukea oppilaiden vanhemmilta. Pitää kiittää myös kotien rakentavaa asennetta vaikeissakin asioissa, Pietilä toteaa. Netissä tapahtuvasta kiusaamisesta on tullut todellinen ja yleinen ongelma ja siellä käytettävät ilmaisut ovat välillä todella rajuja. Annika Eronen Yläasteen vitriiniin on tuotu hienoja matkamuistoja Sambiasta. Annika Eronen Eletään ihmisiksi Vaikka koulujen rehtoreilla riittää paljon tekemistä myös ar- Onnittelemme 80-vuotiasta paikallislehteä! OY www.amurinsahkopaja. En yleensä ahdistu koulumaailman asioista enkä mieti niitä vapaalla. Lähtökohta on se, että vanhemmat eivät maksa, vaan oppilaat joutuvat itse tekemään kovasti työtä matkansa eteen, Pietilä kertoo. Ranskan kielen opiskelijoille saattaa tulla kuulutus ranskan kielellä ja koulullamme käy säännöllisesti vieraita muun muassa Afrikasta, Saksasta ja Latviasta. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 49 Vesilahden yläasteella kansainvälisyys on arkipäivää Alusta asti Vesilahden yläasteella on kiinnitetty erityistä huomiota osaavaan henkilökuntaan, oppilaiden motivoimiseen ja oppilashuoltoon. kirutiineissa, on Pietilällä mielenkiintoa olla mukana ja viedä eteenpäin monia kansainvälisiä kouluun liittyviä projekteja ja hankkeita. Pietilän yhteys oppilaisiin on mutkaton. Kaiken kaikkiaan meidän aikuisten tavoitteena täällä on opettaa oppilaita elämään ihmisiksi. Vaikka lasten ahdistukseen törmää usein, on Pietilällä selkeä raja työ- ja yksityiselämän välillä. Vesilahden yläasteen vanhempainyhdistys on toiminut jo kaksi vuosikymmentä ja suhtautuu kansainvälisiin hankkeisiin myönteisesti
Traktorit ja kuorma-autot jyristelivät raskaine kuormineen kapeaa väylää ja kippasivat puulastinsa veteen uittoa odottamaan. Pelto muistaa matkan kestäneen yhteen suuntaan viidestä kuuteen tuntia. Pelto on katsellut kotikylänsä ja koko Vesilahden muuttumista hyvältä näköalapaikalta, jonka tarjosivat pitkä työura pankkimaailmassa sekä osallistuminen menneiden vuosikymmenien vireään yhdistystoimintaan. Tansseista jäi myös rahaa seuran kirstuun ja niillä varoilla LVU aloitti majan rakentamisen Särkijärven rantaan. päivää ja yötä, että ehti neuloa samalla kertaa kaikki tarvittavat vaatteet. Sama ranta oli myös Narvan ja Tampereen väliä liikennöivän Alholaivan satama. Narvan Seurojentalolla Pelto kertoo aina järjestetyn monenlaisia huveja. Vaatteita ei saanut omasta kylästä, vaan ne piti hakea Tampereelta. Monessa talossa oli lehmä, toisissa myös kanoja, lampaita ja sikoja. Varhaisimmista muistikuvista mieleenpainuvimmat liittyvät ilmataisteluihin kylän yllä, joita Pelto seurasi äitinsä ja veljensä kanssa. Ei siinä tarjoiluista pidetty niin väliä ja touhu oli muutenkin mutkattomampaa nykypäivään verrattuna. Asiat ovat Pellon mielestä muuttuneet asukasmäärän kasvaessa monella tavalla parempaan suuntaan, mutta palveluiden katoaminen ihmetyttää ja suututtaa kyläläisiä. Perunamaa löytyi joka tontin nurkasta. Kun muualla asuvia tuttaviani, entisiä vesilahtelaisia, poikkeaa kylään, he aina kyselevät, olisko antaa luettavaksi tuoretta Vesilahden Sanomaa. Mitä ei kaupoista saanut, se tehtiin itse Aikaa kului ja Osuuskassalle rakennettiin oma talo. Kasvikset pyrittiin kasvattamaan itse ja metsästä poimittiin talteen jokaikinen marja ja sieni. Meijeri oli iso työnantaja, jonne maito aamuisin kello 4-5 aikoihin tuotiin joko hevosilla ja kauempaa vakioreittiä kiertävällä maitoautolla. Pelto muistelee, että ennen ihmiset kävivät toisissaan kutsumatta, tulivat juttelemaan ja muuten vain iltaa istumaan. Narvan päällä käytiin monta ilmataistelua ja yksi kone putosi Suonojärveenkin. Kotikunnan tapahtumia seuratessaan hän on aina turvautunut Lempäälän-Vesilahden Sanomiin, joka on kolahtanut postilaatikkoon vuosikymmenien ajan. Elävästi on jäänyt mieleen, miten eräänäkin aamuna maitotonkat saivat kunnolla kyytiä, kun Jakovuoren Augustin hevonen pillastui ja pisti raviksi meijerin pihassa. Pellon kotona pidettiin lampaita ja sikapossusta saatiin lihat talveksi. Pellon mukaan kylässä vallitsi tuolloin yritteliäs henki, eikä työttömyydestä puhuttu mitään. Pellon kodin ohitse Pyhäjärven rantaan kulkevaa tietä ajettiin massaa usean vuosikymmenen ajan. Kauniina kesäpäivinä hänen mielipaikkojaan on lapsuudenkodin kuisti, jonka hyllyillä on kokoelma isän täyttämiä lintuja. Anja Pelto seurannut aitiopaikalta Narvan muuttumista Vielä viisikymmentäluvulla kylä oli tiivis yhteisö, jossa kaikki tunsivat toisensa Lempäälän-Vesilahden Sanomien kanssa samanikäisen Anja Pellon lapsuudenkoti sijaitsee Vesilahden Narvassa. Kylänkäyntikin oli eri mallilla. Pankin konttori sijaitsi tuolloin Vesilahden Osuusmeijerin yläkerrassa, keskellä Narvan kylää. Ammoisista ajoista jatkunut Narvan ja kirkonkylän kamppailu kunnan keskipisteen statuksesta on sekin edelleen aistittavissa. Narva on Vesilahden keskipiste Pankki häipyi kylästä melkein Lempäälän rajalle, ruokakauppa on todella hyvä mutta ainoa ja lähin posti on kirkolla, vaikka sen pitäisi olla pitäjän keskellä. Ompelijoita kyllä löytyi, muun muassa vanha kraatari Martta Vilen, joka kiersi taloissa tekemässä vaatteita. Vaikka asukkaita oli kylässä vähemmän kuin tänä päivänä, vilskettä tuntui piisaavan nykyistä enemmän. Noilta reissuilta löytyi lopulta Aallon Erkin vanha rakennus, entinen Laukon torppa Svartmark, joka talkoovoimin purettiin ja kasattiiin Narvassa kahteenkin kertaan. Myös kotiseutuyhdistyksessä, Wesilahti-Seurassa, Pelto oli mukana ideoimassa keinoja perinteisen elämänmenon tallentamiseksi. Panu-hinaaja sitoi niput yhteen ja kiskoi ne Nokialle. Pelto viihtyy hyvin lapsuudenkodissaan, jonka ympärillä maailma hiljakseen mutta vääjäämättä jatkaa muuttumistaan. Toimeentulon vuoksi yritettiin kaikenlaista ja kun jotain tarvittiin, se ostettiin oman kylän kaupoista. Ruoka ei ennen tullut pelkästään kaupasta. Olin silloin koululainen ja muistan, miten opettajamme ja Lempäälän-Vesilahden Sanomien toimittaja Akseli Nopola neuvoi meitä oppilaita suojautumaan ojiin ja olemaan liikkumatta, kun lentokoneiden ääntä alkoi kuulua. Hän tapasi viipyä talossa niin monta Ensimmäisiä markkinoita ja kotiseutumuseota ideoimassa Yhdistystoiminta oli vilkasta viisi- ja kuusikymmentäluvuilla. Tohinaa piisasi ja kaikenlaista tietysti sattui. Kovasti pelättiin, että desantteja hyppäisi viholliskoneista. Talon alakerrassa pitivät vuorollaan kauppaa Tuomola, Niemi ja Saarnio. Lippuluukulla omalla työvuorollaan väentungosta seurannut Pelto muistaa, että talvisin järjestettävät tanssit vetivät kuuluisilla orkestereilla valtavasti väkeä. teli etsimässä museoksi soveltuvaa vanhaa rakennusta. Alhonlahden ja Hurskasvuoren väliin jäävää pikkukylää ovat sen asukkaat aina kutsuneet Perämäeksi, vaikka kartantekijöiden mielestä ollaankin Kostialassa. Kun urheiluseura LVU alkoi talkoovoimin järjestää siellä tansseja 1950-luvulta alkaen, yllätti suosio järjestäjätkin. Kun Tähti-nuorisoseurassa keksittiin ajatus Narvan markkinoiden henkiinherättämisestä, oli Pelto mukana järjestelyissä alusta asti. Hänen ajatuksistaan alkoi muun muassa varojen hankinta seuralle Vesilahti-aiheisia postikortteja painattamalla. Uuden toimitilan myötä Pellon työpaikka siirtyi aivan kylän keskustaan taloon, johon myöhemmin asettui myös apteekki. Lempäälän-Vesilahden Sanomat on tärkeä lehti varsinkin kaikille vanhoille vesilahtelaisille. 50 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Arto Hämäläinen Anja Pelto on seurannut maailman menoa ja erityisesti Narvan kylän elämää monen vuosikymmenen ajan. Oli kolme kauppaa, Tuotanto, Voima ja Tuomolan Erkin kauppa, sekä Riihiojan kangaskauppa. Käydessään vielä keskikoulua Tampereella Pelto astui usein Alhon kyytiin lauantaina kotiin palatessaan, sillä linja-autot kulkivat harvakseltaan varsinkin viikonloppuisin. Kyläläiset hakivat maidot ja piimät meijeriltä kello 8-9 aikoihin. koulun loppuun Tampereella ja astui työelämään syksyllä 1950. Osuuspankin edeltäjä KeskiVesilahden Osuuskassa etsi harjoittelijaa, ja Pelto lupautui opettelemaan pankkialaa. Muutamaa vuotta myöhemmin heräsi ajatus kotiseutumuseon perustamisesta, ja muiden aktiivien mukana Peltokin kier- Meijeri kylän suurin työnantaja Sotien jälkeen Pelto kävi keski- Arto Hämäläinen. Ja siitähän ei pääse mihinkään, että Narva on Vesilahden keskipiste. Väkeä on tullut lisää Narvaan ja koko Vesilahteen viime vuosikymmeninä
Kun viimeinen vuosi Kuljun koulussa loppui, meni kaksitoistavuotias Lindfors töihin Tampereelle sorvaamaan sauvoja armeijalle. Kuljun Kunnossa tuli harrastettua myös kuorolausuntaa, muistelee Lindfors. Seitsemänkymmentä vuotta Lindfors ehti seurata maailman myllerrystä Kuljusta käsin, jonne hän isän, äidin ja kolmen sisaruksen kanssa saapui vuonna 1936. Kirkko on vielä entisellä paikallaan, mutta melkein kaikki muu on muuttunut, toteaa Lindfors. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 51 Vain kirkko ja Manttaalitalo muistuttavat vanhasta Lempäälästä Reijo Lindfors kävi syntymässä Ypäjällä vuonna 1931, mutta muutti jo viisivuotiaana Kuljuun, eikä ole sen jälkeen kotikuntaa vaihtanut. Vanha Lempääläntie oli mutkainen lehmipolku, joka oi- Minua ja varmaan muitakin vanhempia kiinnostavat tarinat. ottiin kolmekymmentäluvulla. Nuoriso oli vanhemman väen mielestä yhtä turmeltunutta kuin nykyäänkin. Töihin kuljettiin pääasiassa junalla, koska lipunhinnat olivat edullisia ja pysäkkejä paljon. Vanhan Lempääläntien varressa ollut tanssilava ehti olla paikallaan vain kesän, ennen kuin häiriöstä valittaneet naapurit saivat sille purkutuomion. Mielestäni nykymeno on raaempaa, vaikka olot ja elintaso ovat parantuneet. Nykyistä Lempäälän elä- Kolisevalla onnikalla tai täpötäydellä junalla Maisemat Lempäälän nauhataajaman alueella ovat Lindforsin elämän aikana muuttuneet voimakkaasti. Poikalapsilla oli muutenkin aina pirut mielessä. Jos olisi käynyt täällä viimeksi vaikkapa neljäkymmentä vuotta sitten, ei paikkaa nyt Lempääläksi tuntisi. Kauppoja täällä oli hyvin, Tampereelle ei tarvinnut ostoksille mennä. Toijalan ja Tampereen välillä kyytiin pääsi yhdeksältä pysäkiltä. Manttaalitalolla oli varuskunta, Lindforsin isä lähti rintamalle ja äiti jäi huolehtimaan yhdellä pikkusisaruksella kasvaneesta perheestä keskelle pula-aikaa. Erityisesti tarinat kiinnostavat häntä ja leikekirjaan onkin kertynyt vuosikymmenien varrelta melkoinen nippu artikkeleita.. Kerran poika saatiin kiinnikin, mutta tämä onnistui livahtamaan uudestaan karkuun. Nuorilla aina pirut mielessä Nuorten huvittelu- ja harrastusmahdollisuudet neljäkymmentäluvulla olivat rajalliset. Saapuminen ensimmäistä kertaa uuteen kotiin on jäänyt Lindforsille mieleen. Urheilukenttää ei silloin ollut, mutta Lopen suoralla juostiin kilpaa pikamatkoja ja itselleni tärkeää pesäpalloa saatiin pelata Heikkilän Fransin hevoshaassa. Muutosta kerrostaloon kunnan keskustaan on kulunut vasta neljä vuotta. Lempäälän Sanomat on aina luettu tarkkaan. Paunun ja Valkeakosken Liikenteen kyytiin pääsi muistaakseni kerran tunnissa ja meno oli aikamoista kolinaa. Asukkaiden määrä on moninkertaistunut, raken- mänmenoa Lindfors pitää ihan hyvänä, vaikka asukasmäärän kasvu tuntuukin hänestä turhan vauhdikkaalta. Asuinalueet rakennetaan liian tiiviiksi, eikä uusien talojen latomainen ulkonäkö aina miellytä silmää. Omenavarkaissa käytiin, eikä sitä pidetty varkautena ollenkaan. Suuren maailman menoa Lindfors seuraa sekä internetin että sanomalehtien kautta, mutta oman pitäjän asioissa hänet pitää ajan tasalla Lempäälän-Vesilahden Sanomat. Kahdeksankymmentävuotias Lindfors asuu nykyään Lempäälän keskustassa, joka on vuosikymmenien aikana kasvanut ja muuttunut valtavasti. Kortilla olevien tavaroiden hankkimista helpotti, kun kauppias toisinaan heltyi myymään niitä tutunkauppana tiskin alta. Pehmeimmissä paikoissa täytyi kulkijan siirtyä tien vierellä kulkeville pitkospuille. Sota-aikana jahdattiin metsäkaartilaisia Sota-aika näkyi rauhallisessa Lempäälässäkin monin tavoin. Niitä lukisin mielellään enemmänkin. Linja-autot kulkivat harvemmin kuin nykyään. Minua ja varmaan muitakin vanhempia kiinnostavat erityisesti tarinat. Tuhotyön tekijöitä etsittäessä koluttiin talon joka nurkka leivinuunia myöten löytämättä mitään epäilyttävää. Nykyään mainoksia on enemmän kuin ennen. Monta kertaa myös suojeluskuntalaiset kiertelivät lähistöllä etsimässä metsäkaartilaiseksi tiedettyä naapurin poikaa. Eräänä pimeänä yönä nämä iskivät ja onnistuivat suistamaan raiteilta asejunaksi luulemansa pikajunan. Kodin lähellä kulkeva rautatie kiinnosti paitsi kuljulaisia nuorukaisia myös sota-ajan sabotöörejä. Nuorten lisäksi minua erityisesti surettaa sänkyjen pohjille unohdetut yksinäiset vanhukset. Satojen Karjalan evakkojen asettuminen Lempäälään teki Lindforsin mielestä hyvää koko kunnalle vilkastuttamalla täkäläisten jähmeähköä hämäläisyyttä. nuskanta tihentynyt, uusia teitä rakennettu ja vanhoja oiottu. Kuljussa oli Laakson kauppa, Moisiossa Monttumarketti, Rypynmäessä äidin suosikki Talouskauppa, sekä Voima ja Hyvärinen. Henkilövahinkoja ei tullut, mutta poliisit kävivät kolkut- telemassa myös Lindforsien ovea. Talvisin Manttaalitalo oli ainoa tanssipaikka, mutta kesällä veti puoleensa varsinkin Nurmen lava, jolta löytyi myös tuleva puoliso, Karjalan tyttö Tyyne. Suoraa tieyhteyttä Hakkarista ei ollut, vaan kulku kävi Vanattarantien kautta, joka oli kurainen, huonokuntoinen kärrytie. Iän karttuessa alkoivat tanssit houkutella nuorta miestä. Oma muutto omakotitalosta kerrostaloon oli iso muutos omaa pihaa tonkimaan tottuneelle kuljulaiselle, mutta Lindfors ei valita, vaikka kahdeksankymppisenä ei enää voikaan kuin katsella ja ihmetellä maailman menoa. Koti sijaitsi lähellä Kukkolan kartanoa, jossa isällä oli työpaikka kartanon tallimiehenä. Lehti on tullut tilattuna kotiin vuosikymmeniä. Arto Hämäläinen Arto Hämäläinen Vastikään 80 vuotta täyttänyt Reijo Lindfors on aina ollut Lempäälän-Vesilahden Sanomien ahkera lukija
Kello on muutamaa minuuttia vaille kaksi, ja ensimmäiset luovuttajat ovat jo saapuneet paikalle. Myös SPR:n Vesilahden osaston puheenjohtaja Arto Lehmus on paikalla, sillä vapaaehtoistyöntekijöiden tehtävänä verenluovutustilaisuuksissa on huolehtia monenlaisista käytännön asioista, kuten esimerkiksi tilan varaamisesta ja verenluovuttajien muonituksesta. Tällä kertaa Vesilahdessa päästään ihan hyvään tulokseen: päivän aikana käy 49 verenluovuttajaa. Lehmus kaataa mehua, tarjoilee herkkuja ja vaihtaa kuulumisia, niin että luovuttajat lähtevät paikalta hyvillä mielin ja suupielet sokerissa. Alun perin Vesilahteen perustettiin samana vuonna kaksi osastoa eri puolille kuntaa, mutta ne päätettiin yhdistää jo 60-luvulla. Jatkossa SPR kokoontuu Koskenkylässä entisen päiväkodin tiloissa. Se näytti nuorena niin houkuttelevalta ja vähän jännittävältäkin. 03 273 0598 | MARTINA.FI Muista kotitalousvähennys! www.pmkaluste.com. Anu Kuusisto Koskenkylässä kokoonnutaan Osasto perustettiin vuonna 1950, eli se vietti viime vuonna 60-vuotisjuhlaansa. Kai se on halu tehdä yleishyödyllistä työtä ja auttaa muita. Verenluovutustapahtumien käytännön järjestelyt ovat kuitenkin näkyvin osa SPR:n osastojen toimintaa. Määrä oli ihan hyvä ja erityisen hyvää oli se, että joukossa oli kuusi ensikertalaista, Lehmus kertoo. Lehmuksen mukaan aika hyvä määrä tosin uusiakin jäseniä kaivataan, sillä määrä on viime vuosina ollut lievästi laskeva. Vesilahdessa verenluovutustilaisuuksia järjestetään yleensä kaksi kertaa vuodessa. Lehmus on toiminut SPR:n Vesilahden osaston puheenjohtajana tällä erää kolme vuotta, mutta jäsenenä hän on ollut jo 70-luvulta lähtien. 11-17 RAVINTOLA MARTINA Ideaparkissa, Keskuspuiston laidalla | puh. SPR:n Vesilahden osasto ylläpitää kunnassa myös terveyspistettä noin kerran kuussa. Ehkä Koskenkylästä innostuu mukaan uusia jäseniä, Lehmus toivoo. Jo seuraavana kesänä menin viikoksi Ruovedelle SPR:n piirin leirille. Molemmat ovat olleet mukana toiminnassa jo 70-luvulta lähtien. MARTINA LOUNAS klo UUDET HERKUT IDEAPARKISSA TAPASLAJITELMA kahdelle 18 Keskuskatu 41, 37830 VIIALA LOHIKATKARAPULEIPÄ 1114 arkisin Pekka 040 834 0736 Hannu 040 701 0291 15,50 Avoinna ark. Tänä vuonna vietetään vapaaehtoistoiminnan teemavuotta, mutta mikä saa vapaaehtoistyöntekijän kerta toisensa jälkeen uhraamaan aikaansa yhteisen hyvän eteen. M u k a a n L e h mu s l ä h t i 14-vuotiaana, kun Onkemäen ensiapuryhmään houkuteltiin uusia jäseniä. Verenluovutustapahtumien käytännön järjestelyt ovat yksi ulospäin näkyvin osa SPR:n osastojen toimintaa yhdessä Nälkäpäiväkeräyksen ja erilaisten yleisötilaisuuksien ensiapupäivystysten kanssa. Jäseniä Vesilahden osastolla on nykyisin noin 130, mikä on Suomen SPR:n Vesilahden osaston puheenjohtaja Arto Lehmus (oik.) ja jäsen Ilkka Uusitalo pitävät huolta, että verenluovuttajat ovat tolpillaan ennen kuin lähtevät kotiin. 52 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Vapaaehtoistyöntekijä tarjoaa herkkuja ja vaihtaa kuulumisia Arto Lehmus on tehnyt vapaaehtoistyötä SPR:llä 70-luvulta lähtien Punaiset puvunhelmat liehuvat ympäri huonetta ja viimeisiä penkkejä siirrellään paikoilleen, kun SPR:n Veripalvelun työntekijät viimeistelevät luokkatilaa kuntoon verenluovuttajia varten Vesilahden yläasteella. Puheenjohtajanakin Lehmus on toiminut aiemmin toistakymmentä vuotta. Paikanvaihto voi olla ihan hyvä asia meille, sillä Kirkonkylässä harrastusmahdollisuuksia on tarjolla paljon enemmän kuin Koskenkylässä. Osastossa ollaan välivuoden jälkeen käynnistämässä toimintaa myös nuorille ja varhiksille, eli 710-vuotiaille lapsille. Terveyspiste on kaikille kuntalaisille tarkoitettu neuvontapaikka, josta saa ammattilaisten apua ja neuvoja ja voi käydä mittauttamassa vaikkapa verenpaineensa. Vesilahdessa tilaisuuksia järjestetään yleensä kaksi kertaa vuodessa. Mutta kyllähän kaikki lähtee siitä, että tämän on oltava jollain tavalla hauskaa, eivät ihmiset muuten jaksa pidempään olla mukana toiminnassa, Lehmus kertoo. Alusta alkaen olen ollut mukana laajemminkin kuin vain oman osaston puitteissa, Lehmus kertoo
20m2:n käyt tö ul l akko ja talo usr akennuksessa l ä mmin autotal l i 30m2. 30-v 2011 Tuhansia näyttäviä toimituksia lennokkaasti Lempäälästä kautta Suomen Robit Rocktools Lempäälä: 2-rivinen led-kello ja tuhansin ledein valaistu 2 m korkea Robit valomainos Puumalan kunnan satama: 4 m leveä metallinen 3-D puuma-guuri, led-lämpömittari sekä tekstinäyttö Sadoilla Osuuspankeilla on RWM:n näyttötaulu sisätiloissa ja ulkoseinillä Näyttötaulut, vuorojärjestelmät, valomainokset ja uniikkituotteet sekä ilmailukonsultaatio Vietä vauhdikas vartti ja googleta Youtube Raimo Toivio www.rwm.fi info@rwm.fi 03-3753 777 ®. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat Anu Kuusisto 53 Lahdenkyläntie 111, 37500 Lempäälä ASUNTOJEN, TOIMITILOJEN JA LIIKETILOJEN UUDISRAKENTAMINEN JA REMONTOINTI PITKÄAIKAISELLA KOKEMUKSELLA JA AMMATTITAIDOLLA. Jyrki Tuominen, 0400-234731; Mika Lehtimäki, 040-5316600 etunimi.sukunimi@lempaalanrakentajat.fi KATSO TV-MAINOKSEMME JA LISÄTIEDOT NETTISIVUILTAMME www.lempaalanrakentajat.fi, fax 03-2652929 Uudiskohteemme Lempäälässä, erillistalo Kirkkojärven rannalla UNELMIESI ASUNTO Asunto Oy Rantakierikka Lahdenkyläntie 109 37500 Lempäälä h u one i s toa l a 1 5 5 m 2 , va r sin a i s t e n a s u in t iloj e n l i s ä k si p oh j a k e r r ok se s s a on 5 4 m 2 : n m onik äy t töt il a . L ä m m in k ok on a i s a l a 2 0 9 m 2 ! Li sävar a stotil ana viel ä n
. . . . . . . . . . (03) 658 8188 Lempäälän-Vesilahden Sanomien toivottu KaLenteri ja paLVeLuHaKeMiSto ilmestyy jälleen Painos kpl! 00 n. . . . . . . . . . 14,50 / 16 Perhelippu (2 aik. . 10-20 Kylpylän hinnat: (YB- tai Plussa-kortilla/ilman) Eläkeläinen / opiskelija . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8,50 Lapsi 4-14v . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 / 48 Paljon enemmän kuin kylpylä E N E M MÄN ! HOHTOAme us hallissam Hohtokeila ilt aan ny t aamusta 55min 30 / rata / Keilauksessa äkin on ny t entist Rantasipi Aulangon Kylpylä Aulangonkuja 1 B 13210 Hämeenlinna Puh. . . . . . . . . . 10-22 Sunnuntaisin . . . . . . . . 10 0 KalenteriPaiKat 2012 ovat nyt myynnissä Varaa paikkasi pian! Hilkka Multanen 044 3477 405 Leena Kurki 044 3477 406 ilmoitukset@lvs.fi. . . 9,50 / 11 Aikuinen . . . . . 10-21 Lauantaisin . . . . . . . . . . . + 2-3 lasta) . . . 54 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Onnittelemme syntymäpäiväsankaria! LAUTA OY Puutavara- ja rakennustarvikekauppaa jo vuodesta 1948 Tampereentie 166, 37550 LEMPÄÄLÄ p.03 3123 6000 | www.lauta.fi www.lvs.fi YHTEISIÄ YMPÄRISTÖTÖITÄ Hilkka Multanen 044 3477 405 Leena Kurki 044 3477 406 RANTASIPI AULANKO Kylpylä ja keilahalli avoinna: Maanantaista perjantaihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Irma oli juuri aloittanut ensimmäisen luokan, kun talvisota marraskuussa 1939 alkoi. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 55 Maantiellä vain hevosia ja polkupyöriä 80 vuoden takainen maalaispitäjä oli rauhallinen Lempääläinen Kirsti Toivonen ja hänen Tampereella asuva sisarensa Irma Lahtinen ovat melkein yhtä vanhoja kuin Lempäälän-Vesilahden Sanomat, sillä Kirsti on syntynyt vuonna 1930 ja Irma 1932. Irman elämä liittyy läheisesti myös lehtiyhtiön historiaan. Olin kovasti odottanut koulun alkamista, mutta sodan takia se keskeytyi kevääseen saakka, kertoo Irma. Lempäälän-Vesilahden Sanomien isännöitsijänä toimi siihen aikaan Väinö Nurmimäki, joka hoiti laskutuksen ja toi Irmalle tositteet. Kaksi naista vastasi 1930-luvun alussa koko Lempäälän terveydenhuollosta: kaikkien tuntema kätilö Henna Kärkkäinen ja sairaanhoitaja Anna Koskinen, jotka asuivat vanhan kunnantalon piharakennuksessa. Kun tytöt varttuivat, he saivat osallistua työhön. Lapset määrättiin kuuntelemaan sitä ja tekemään siellä annetut tehtävät, muistelee Kirsti. Koulurakennukset otettiin sotilaskäyttöön, ja lapset jäivät radiossa annetun opetuksen varaan. Ulasen talossa asui vuokralaisia, joista mieleen on jäänyt erityisesti hieno rouva, nimeltään Brander. Niitä riitti, sillä jokainen sulutus eli lussaus piti kirjata kolmena kappaleena. Irma Lahtinen muistaa vielä hyvin ensimmäisen käyntinsä lääkärillä. Luukut olivat painavat, sillä ne pitivät takanaan valtavia vesimassoja. Sulkumestarin työhön kuului myös muun muassa kanavan ympäristön siistinä pitäminen. Kanavan eteläpuolella oli meidän kyläyhteisömme. Sitä sanottiin radiokouluksi. Piippukujalla oli kanala, jonka omistanutta kiivasluontoista miestä lapset pelkäsivät. Jos heiniä piti kuljettaa pitempi matka, naapurista lainattiin hevosta. Liikenteessä hevosia ja polkupyöriä Keskisen perhe asui 1930-luvulla silloisen päätien varressa Lempäälän kanavan eteläpuolella siellä, missä nyt kulkee Koulutie. Alakoulussa opettivat Irma Orkamo ja Helmi Äyränne, yläkoulun opettajat olivat Alma Rankala ja Martti Honka-Hallila. Kun luukut avattiin, vesi alkoi virrata joko sulkukammioon tai siitä pois riippuen siitä, kumpaan suuntaan sulutettava oli menossa. Maantiellä ei juuri 1930-luvulla autoja näkynyt. Sitä tytöt tosin hieman kapinoivat, että joka tukkinipusta piti tehdä eri paperit. Sulutusten hoitaminen oli kovaa työtä, sillä sulkuportti piti käsivoimin veivata kiinni. Heinät lehmiä varten kerättiin kanavan jyrkiltä rinteiltä ja kannettiin purilaitten avulla latoon. Sisarusten varhaislapsuudessa silta muodosti heidän maailmansa rajan, jota eivät useinkaan ylittäneet. Hän oli silloin viisivuotias, ja hänellä oli kipeät korvat, jotka piti puhkaista. Melko pian pitäjään kuiten- Sulku m alussa e s t a r i J o h annes . Keskisellä oli tyttärien lapsuudessa lehmä, joskus kaksikin. Menin vuonna 1956 pankkivirkailijaksi Lempäälän säästöpankkiin, mutta sain samalla seurakunnan sivutoimisen taloudenhoitajan tehtävät ja Sanomien kirjanpidon. Lapsuutensa sisarukset viettivät lähellä Lempäälän kanavaa, sillä heidän isänsä Johannes Keskinen toimi siellä sulkumestarina. Isolla pelukopalla hän kuljetti ne pois ja laittoi pellon lannoitteeksi. Työt pankissa lisääntyivät kuitenkin koko ajan niin, että muutaman vuoden kuluttua hän luopui Sanomien kirjanpidosta. Taus valkoi t set ka alla erottu Keskisen t vat Le y iteet. Kirsti Toivonen puolestaan kävi hakemassa apua sairaanhoitajalta, kun hän oli saanut silmäänsä roskan, jota ei pystynyt itse ottamaan pois. Siihen kuului monia mökkejä sekä muun muassa seppä Jussi Salon talo ja paja. Sota-ajalta sisarusten mieleen on jäänyt myös sotilas, joka kulki pyssynsä kanssa siltojen alla vartiossa. Kaksi henkilöä terveydenhuollossa Lempäälä oli kahdeksan vuosikymmentä sitten rauhallinen maalaispitäjä, täysin toisenlainen kuin nykyisin. kin saatiin omakin lääkäri. Liikenne Sota keskeytti koulunkäynnin Koulun alkaminen laajensi sisarusten elämänpiiriä kanavan toiselle puolelle, sillä kansakoulu sijaitsi Valkeakoskelle menevän tien alkupäässä. Lääkäri kävi vain kerran kuukaudessa Tampereelta, tietävät Kirsti Toivonen ja Irma Lahtinen. Nykyiselle paikalleen maantie siirtyi vasta kolme vuosikymmentä myöhemmin. Sitä reunustivat valkoiset koristeelliset kaiteet ja penkit, joille saattoi istahtaa maisemia ihailemaan. muodostui lähinnä hevosista, jotka veivät maitokuormaa aseman lähellä olleelle maitolaiturille. Ensin he hoitivat paperitöitä. mpää t t ä r e t K i r s t län ka i navan (vas.) ja Ir m yli ku lkenee a 1 9 3 0 - l u vu n puis en sill n an Koko perhe sulkumestarin apuna Johannes Keskinen oli tullut Lempäälän kanavalle jo ennen sisarusten syntymää. Tyttäret muistavat isän kerran viikossa lakaisseen kanavan sillan, jolle kerääntyi hevosen jätöksiä. Koulurakennuksia oli itse asiassa kolme, ja niissä oli myös opettajien asuntoja. Ritva Mäkelä Ritva Mäkelä Sisarukset Kirsti Toivonen (vas.) ja Irma Lahtinen muistavat 1930-luvun Lempäälän rauhallisena maalaispitäjänä, jonka maanteillä ei paljon autoja näkynyt.. Siinäkin tyttäret auttoivat voimiensa mukaan, mutta vesiluukkuihin he eivät saaneet koskea. Ennen uuden tien valmistumista kanavan yli kulkenut puinen silta oli kapea ja kaunis. Joskus vastaan tuli polkupyörä
Annika Eronen Kehityksen kärjessä Ehtookoto oli maan toinen palvelutalo Suomessa, kun se perustettiin 1960-luvulla. Meillä asukkaat ovat aina myös mukana uusia työntekijöitä valittaessa. Holmin mukaan vanhukset nähdään nykyään entistä enemmän aktiivisina toimijoina ja voimavarana. Kuvassa johtaja Jaana Holm puhuu T-seniorihankkeeseen osallistuvan asiakkaan kanssa. Vaivaistaloista virkeiksi palvelutaloiksi Vielä viime vuosisadan alussa useat vanhukset, joilla ei ollut sukulaisia heistä huolehtimassa, päätyivät niin sanottuihin vaivaistaloihin asumaan. Teknologia on tuonut monia lisälaitteita asukkaiden käyttöön. Ehtookodossa järjestetään joka päivä erilaisia virikeryhmiä. Sillä asukkaat voivat ottaa yhteyttä muissa palvelutaloissa asuviin yksityisiin henkilöihin, eri palvelutaloihin tai muihin tahoihin. Pariskunnat saavat asua yhdessä ja myös lemmikkieläimet ovat sallittuja. Nuppu myös ulkoilee.Välillä se tulee yhteisiin tilaisuuksiin hiiri suussa. Hoitajien kiinnostus vanhustenhoitoon on lisääntynyt. Ehtookodossa asukkaat asuvat muistisairauksista kärsiviä lukuun ottamatta omissa rivitalohuoneistoissaan lähellä palvelukeskuksen päärakennusta. Vanhuksetkin nähtiin avuttomina pakollisina huollettavina ja heidät rinnastettiin pitkäaikaissairaisiin, jotka eivät selviytyneet elämästään ilman muiden apua. Ehtookotoon valittiin juuri uusia hoitajia ja hakijoiden joukossa oli ilahduttavan paljon nuoria ja työstään innostuneita hakijoita. Intervallihoidossa laitoshoito ja kotihoito vuorottelevat tietyin välijaksoin, mikä takaa myös omaishoitajien paremman jaksamisen. Näköpuhelimen avulla täältä voidaan ottaa yhteyttä sinne ja kysellä Espanjassa asuvien suomalaisten kuulumisia. Ehtookodossa on myös ahkerassa käytössä olevat kuntosali ja uima-allas, Holm sanoo. Vaivaistaloja asuttivat köyhien lisäksi myös mielisairaat ja yhteiskuntaan sopeutumattomat, eikä tietoa aina ollut riittävästi heidän auttamisekseen. Nupun kanssa kuvassa hoitaja Satu Peltomaa.. Vuonna 1909 Lempäälän kunnassa aloitti toimintansa erillinen vaivaishoitohallitus, joka myöhemmin muuttui köyhäinhoitolautakunnaksi ja 1950-luvulla sosiaalilautakunnaksi. tekevät käsitöitä, osallistuvat tietovisaan tai pelaavat bingoa. Ehtookoto on mukana laajassa T-seniorihankkeessa, jossa kehitetään tekniikan käyttöä ikäihmisten hoivan tukena. Palvelutalossa oli oma sekatavarakauppa, ravintola, parturi-kampaamo, jalkahoitola ja kuntoutustilat. Jo silloin Ehtookoto oli eräänlainen edelläkävijä vanhustenhuollossa. Asukkaat laulavat muun muassa karaokea, pelaavat bocciaa, Nuppu-kissa viihtyy hyvin dementia-osastolla ja nukkuu päivisin asukkaiden huoneissa. Vanhuksilla itsellään on paljon ajatuksia siitä, miten vanhustenhuoltoa kehitettäisiin, ja uskon, että paras tulos saadaan yhdessä toimimalla ja viemällä asioita eteenpäin. Vanhainkodeista ja palvelukeskuksista on tullut hyvinvointikeskuksia, joissa iäkkäistä ihmisistä pyritään huolehtimaan kokonaisvaltaisesti, Holm kertoo. Vanhustentaloon ei silloin päästy, vaan sinne jouduttiin. Myös Lempäälän vaivaistaloon sijoitettiin vanhusten lisäksi mielenterveysongelmista kärsiviä ja kehitysvammaisia, kertoo Ehtookodon palvelukeskuksen johtaja Jaana Holm. Nykyään tilanne on päinvastoin. 1980-luvulla meillä oli myös intervallihoitoa, mikä muualla maassa tuli yleiseksi vasta 2000-luvulla, Holm kertoo. Tiloja vuokrataan myös ulkopuolisille erilaisiin tapahtumiin sekä kokous -ja juhlapalveluihin. Viimeiset vuosikymmenet ovat muuttaneet vanhustenhuollon järjestelmän lisäksi myös asenteet vanhuksia ja vanhustenhoitoa kohtaan. Ensimmäiset asukkaat muuttivat taloon vuonna 1969. Yksi tällainen on Ehtookodon yhteistilassa oleva kosketusnäyttö, joka toimii vidoneuvotteluperiaatteella. Vaivaistalot sijoitettiin usein maaseudulle, jossa ympärillä oli mahdollisuus viljellä maata ja kasvattaa karjaa. 56 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Annika Eronen Kosketusnäyttö tuo lisää iloa asukkaiden arkeen. Lempäälään rakennettiin oma vaivaistalo Ihamaan Klemolasta ostetulle tontille vuonna 1906. Mottomme on, että kaikilla pitää olla mahdollisuus nauttia oman näköisestään elämästä, palvelutalon johtaja Jaana Holm toteaa. Syksyn aikana on tarkoitus avata yhteys myös Espanjaan, jossa asuu suomalaisia eläkeläisiä. Vaivaistalojen asukkaiden piti omien kykyjensä mukaan osallistua tilan hoitamiseen korvauksena heille järjestetyistä palveluista. Elämä ei siis pääty, kun tulee asumaan palvelutaloon, vaan usein aktiivisuus lisääntyy, hän hymyilee. Päärakennuksessa järjestetään asukkaiden ja ulkopuolisten asiakkaiden ateriapalveluja, kuntoutusta sekä monipuolista viriketoimintaa. Vaivaistalojen maine oli huono ja sinne joutumista pidettiin suurena häpeänä
Palvelemme Lempäälän, Pirkkalan, Valkeakosken, Akaan ja Kangasalan seuduilta aina koko Pirkanmaan alueelle. PAIKALLINEN PUUNJALOSTAJA - PALVELEVA PUUTAVARALIIKE · sahatavarat · listat ja paneelit, myös oman mallin mukaan · puusepän palvelut · puusepille mäntyä, koivua, leppää ym., myös uunikuivana · erikoisproileja ja aihioita tilauksesta · puutavaran sahaus, kuivaus, halkaisu ja höyläys · polttopuut ja pelletit · kuorikatetta o ·k j kuljetuspalvelu p v Työt tehdään kiireellisyysjärjestyksessä. 010 397 1603 | LEIPOMO puh. www.dammenberg.fi vuotta Olemme muuttaneet uusiin tiloihin. 917, la 914 Suklaaherkkuja kaikille! Tryffelit, suklaanapit, konvehdit, liikelahjat, hääsuklaat ym. 542 2450. Lisäksi saatte kauttamme maanrakennus-, vaihtolavaja kuljetuspalveluita. Uusi osoitteemme on Pihlajatie 1, 37830 Viiala · LVI-TYÖT · ÖLJYSÄILIÖTYÖT ja ÖLJYNSIIRTO · KULJETUS- ja VAIHTOLAVAPALVELUT Soita! Aidosti allinen! paik Harri Niemi 0400 632 310 tai Veli Niemi 044 567 9219 viialanvesi@kolumbus.fi www.viialanvesi.fi 1 9 3 1 - 2 0 1 1 Sokeriton · Maidoton · Pähkinätön · Gluteeniton · Soijaton www.dammenberg.fi/shop Saarikunnantie 74 37500 LEMPÄÄLÄ 24 h / PÄIVYSTYS 0400 232 640 info@kaivopumppu. Vesirakentamisen ammattilainen jo vuodesta 1986. Palveluihimme kuuluvat viemäreiden kuvaukset, huuhtelut ja avaukset. Suoritamme lika- ja sadevesikaivojen sekä hiekka-, öljynerotus- ja elintarvike-rasvakaivojen tyhjennyksiä. 010 397 1604 | ma-pe 9-17, la 9-13 Ideapark: p. Avoinna ark. 040 773 9230/ Mikko 0,60 /m (ERÄ) 15 x 95 helmipaneeli tai sormipaneeli EM/VM 1,35 /m www.kaivopumppu.fi 03-374 6490 Ajo-ohje: Pirkkalantietä 3,5 km, Nurmen lavalta vasempaan Katso aukioloajat netistä: www.metsa-tappura.. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 57 Mikkolan savusauna & savutorppa Savusaunamme on valittu v.2005 Suomen parhaaksi yrityssavusaunaksi Upealla paikalla Pyhäjärven rannalla saunaillat ja kylpytynnyri-kokouksetjuhlat-ruokailut Laadulla on leipojansa www.savutorppa.fi p.0400-616 624 Tervetuloa! Ritva ja Jaakko Mikkola Lämpimät Onnittelut! yli Liisan L eipomo Oy onnittelee 80-vuotiasta yhteistyökumppania! MUUTTOLOPPUUNMYYNTI LOP P Urheiluvälineitä MUU Pyörätarvikkeita T TO PUU YYN NTI U MYY UNNTI sa K aik is m m e sä älöis m y y m ik on ajan ok o vi h laleivo s k ja ju k a hv i 4 ,0 0 VÄ H Ä H YD R H IIL IA AT L E IVÄ T IS E T T JA SÄM P YL ÄT M E IL T M YÖ SÄ www.liisanleipomo.fi Lempäälä: KAHVIO Tampereentie 2 | puh. 040 501 0920/Anne Maanrakennus-, vaihtolava- ja kuljetuspalvelut puh. DammenbergTM Varastotie 1, 33880 Lempäälä. Vesihuollon puolella teemme kaivojen puhdistukset, porakaivojen paineavaukset sekä asennamme vesipumput ja vedensuodattimet. 010 397 1600 Myymälät: Kauppahalli, Ideapark Leipomo Lempäälän Kulju HUOM! Uusi puhelinnumero 010 219 3800 Kalastusvälineitä LOP -30% -50% MUU LOP TTOPU MYY UNNTI L öydät meidät myös facebookista! Viialan Vesi ja Lämpö Oy sekä Tarkastus Expertit palveluksessasi Valtatie 20, puh. 0400 232 640/Markku Likakaivojen tyhjennys puh. Ota yhteyttä ja kysy lisää! 15 x 95 STP mänty, oksainen Viemäri- ja vesihuoltotyöt puh
Leireillä kaikilla on aina kova hinku päästä vuolemaan, ja silloin tarvitaan aikuinen pitämään puukot järjestyksessä ja vastaamaan tiukkoihin kysymyksiin, vakuuttaa kalustovastaava Hans Vaasvainio. Mustalammi odottaa syysretkeläisiä Erähenkiseen puuhasteluun mukavassa seurassa hamuava aikuinen pääsee nopeimmin partiotaitoja opettelemaan ottamalla yhteyttä kotikylänsä ryhmänvetäjiin. Myöskään omien lasten ei tarvitse olla partiolaisia. Täydellinen hinnasto asemalla.. Pelko sitoutumisesta toimintaan loppuelämäksi saattaa jarruttaa omien aikataulujensa kanssa tiukoilla olevaa aikuista. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 59 yhteensä kahdeksan, ja niillä on neljätoista aikuista ohjaajinaan. 03-2255 120 www.lempaalanautokatsastus.fi Henkilö- tai pakettiauto Bensamittaus OBD-mittaus Dieselmittaus Jälkitarkastus 40 16 11 27 17 Hinnat sis. Samalla hän voi kertoa, haluaako olla mukana ohjelman teossa vai kenties toimia talkkarina tai puuhata kyökin puolella. Jos pitää kiirettä, ehtii partiolaisten mukaan jo syysretkelle 8.9. Vesilahden Valkohännät toivottaa jokaisen asiasta kiinnostuneen tervetulleeksi paikan päälle. Jos ei jotain asiaa koe osaavansa, sen voi reilusti sanoa. Yhteystiedot löytyvät lippukunnan nettisivuilta, joilta löytyy myös tapahtumakalenteri ja keskustelualue. Vesilahden Valkohännissä ongelmaa ei ole. Kun aikuisia on paljon, aina joku osaa neuvoa, kertoo Onkemäen perhepartion vetäjä Inka Valtamo. Sitoutua saa niin paljon kuin haluaa Mukaan tulevilta aikuisilta ei Valkohännissä edellytetä minkäänlaista ennakkokokemusta partiotoiminnasta. Meillä partiossa ei todellakaan tarvitse olla mikään moniosaaja. Moni tulee vedetyksi mukaan sukulaisten ja kavereiden ystävällisellä painostuksella. lokakuuta Mustalammin leirikeskukseen. Entäpä, jos kokee, ettei osaa oikeastaan mitään? Mihin hommaan silloin mahtaa päätyä vai joutuuko pyörittelemään peukaloitaan muiden ahkeroidessa. Ei joudu, aina tarvitaan aikuisia valvomaan lasten touhuja. Ilmoittautuessaan toimintaan mukaan ei aikuisen tarvitse olla esimerkiksi leirillä paikalla alusta loppuun, vaan ainoastaan ennalta ilmoittamansa aikavälin. ALV 23% Oikeus hintojen muutokseen pidätetään. Menneen kesän Piki XI -kesäleirillä mukana oli lähes kaksikymmentä aikuista partion aikuisharrastajaa. Valkohäntien aikuisissa on mukana monen alan ammattilaisia ja osaajia. Arto Hämäläinen HINAUSAUTOT K. Joukossa on useita vanhempia, jotka haluavat päästä luontoon lastensa kanssa, mutta kokevat ehkä omatoimisen retkeilyn liian haasteelliseksi. Nuorena partiossa piipahtaneet kokevat aikuisena nostalgiaa teltanpystytystaitoja verestäessään ja ensikertalaiset huokaisevat onnesta, kun nuorena haaveeksi jäänyt partiokokemus lopultakin toteutuu. Kun reissussa on mukana joukko samanhenkisiä aikuisia, lauma lapsia ja aikataulut laadittu ennalta, on myös partiotaitoja täydellisesti osaamattomankin turvallista vaihtaa asfaltti hetkeksi peurapolkuun. Viikoittaisessa toiminnassa on aktiivisesti mukana parikymmentä aikuista, joiden lisäksi leireille saadaan yleensä monta aikuista lisää. Ohjelmassa on perinteiset kädentaitoja ja erätaitoja mittaavat partiotaitokisat ja muuta partiokivaa. SULINKO 0400 337 925 Hinaus- ja tiepalvelut 24h 0500 337 925 (raskas kalusto) Lempäälä, Tampere, Akaa ja ympäristökunnat TÄYDEN PALVELUN HINAUSLIIKE! Partio on iloinen leikki aikuisellekin! Tätä mieltä ovat ainakin Vesilahden Valkohäntien toiminnassa mukana olevat aikuiset Päivi Salonen (edessä vas.), Jaana Hakala, Inka Valtamo, Pia Vaasvainio, Ossi Taatila, Jaana Marttila ja Auli Hanhela sekä puuhun kiivenneet Soila Simola (vas.), Laura Hanhela ja Hans Vaasvainio. HINAUKSET, OVEN AVAUSPALVELUT, PIENET KORJAUKSET, KÄYNNISTYKSET, RENKAAN VAIHDOT, POLTTOAINEEN TÄYTÖT HENKILÖ- JA PAKETTIAUTOJEN MÄÄRÄAIKAISKATSASTUKSET MYÖS SÄÄKSJÄRVELLÄ! VIKKINIITYNTIE 5, 33880 LEMPÄÄLÄ MA-PE 8-16 ma-pe 9.00-18.00, la 9.00-14.00 Ruokosmetsänkatu 13 C, 37570 Lempäälä p. Ryhmien koot vaihtelevat seitsemästä viiteentoista. Aikuisiin tuntuvat vetoavan nimenomaan retket ja leirit. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, paikalle kirmaa ainakin kuusikymmentä partiotoiminnasta innostunutta lasta ja aikuista Vesilahdesta ja ympäri Suomea
60 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 nittelemme n O LIIKEKAUPUNGIN
Tämä tekee työpäivistä kiireisiä, mutta myös todella mielenkiintoisia. Sekatavarakauppa pelkistyi rautakaupaksi Narvan Rauta-Maatalouden kehitys puhdasveriseksi rautakaupaksi alkoi vuosikymmeniä sitten Krääkkiöstä, jossa Teemu Murron isoisä Martti Murto pyöritti omaa sekatavarakauppaansa. Ja vaikuttavathan alakuloiset talousuutiset ainakin ihmisten mieliin ja sitä myöten ostospäätöksiin, jolloin saattaa se ajoleikkuri jäädä ostamatta, pohtii Murto. Lähiseudun rakentaja ei välttämättä ensimmäiseksi kävele meidän ovestamme sisään, mutta todennäköisesti jossain vaiheessa niin tekee huomattuaan, että rautakauppa löytyykin omasta kylästä. Mitään sellaista ei ole edes suunnitteilla. Täällä maalla ollaan vähän sekatavarakauppa. Leipiintymisen vaaraa ei ole, kun jatkuvasti tapahtuu, kertoo Narvan RautaMaatalouden myymäläpäällikkö Teemu Murto. Kaikkea kysytään ja myös toimitetaan, jos vain tavarantoimittajalta järkevästi saa, Murto vakuuttaa. Sukupolvenvaihdos akkojen juorua Jo jonkin aikaa on kylillä pyörinyt sitkeitä huhuja sukupolvenvaihdoksesta yrityksen johdossa. Pienkoneiden, kuten ruohonleikkureiden ja moottorisahojen, osuus on kasvanut tasaisesti ja niitä menee erityisesti lähikuntiin. Murto. Asiakaskunta koostuu pääasiassa Vesilahden rakentajista, maanviljelijöistä ja mökkiläisistä. Murron miesten peukalonjälki näkyy laajalti Vesilahden rakennetussa ympäristössä. Olen täällä vain töissä, kuten tähänkin asti. Rautakauppa on laaja ala yleensäkin ja maalla vielä laajempi, koska on meillä on mukana maatalouskauppakin. Rakennustarvikkeet ovat myynnissä kuitenkin selkeä ykkönen. On asiakkaita, jotka rakentavat nyt jo toista tai kolmatta taloa meidän palveluitamme käyttäen. Osa rakentajista on asiakkaitamme jo toisessa sukupolvessa, eli jotain kai tässä on tarvinnut tehdä oikeinkin, arvelee Murto. Lama jarruttaisi uuden rakentamista Maaseudun murros näkyy maataloustarvikkeiden myynnissä. Iski lama tai ei, Narvan Rauta-Maatalous jatkaa vanhojen ja uusien asiakkaittensa palvelua tutulla paikalla keskellä kuntaa. Isäni Mauri Murto omistaa yrityksen yhä sataprosenttisesti, eikä tähän ole tulossa muutoksia. Palvelualttiista henkilökunnastaan tunnettu kauppa alkoi kahdeksankymmentäluvulla etsiä uutta paikkaa keskemmältä kuntaa. Entä mistä kehitetään lisää varastotilaa ahtaaksi käyvälle tontille. Viidessä vuodessa kiinteistö tontteineen kävi ahtaaksi, ja ai- noaksi vaihtoehdoksi jäi uuden liiketilan rakentaminen isommalle tontille. Ainakaan lähitulevaisuudessa ei Teemu Murron mukaan ole odotettavissa isoja muutoksia yrityksen toiminnassa. Rakentajat hyydyttäneen kylmän talven jälkeen on Murron puhelin soinut kesäkautena aamusta iltaan. Tekemistä on niin perhanasti. Vilske kylän keskellä sijaitsevan liikkeen tontilla on kesäisin kovimmillaan, kun joka niemeen ja notkoon nouseviin taloihin on haettu rakennustarvikkeita kunnan ainoasta rautakaupasta. Mauri on pikkuhiljaa rauhoittanut työtahtiaan ja vastaa varasto- ja kuljetuspuolesta sekä viljanostosta. Vuoden 2008 talousnotkahdus iski rakentamiseen ja huomattiin myös Narvan Rauta-Maataloudessa. Jonkin verran kävijöitä saapuu myös Tottijärven ja Halkivahan suunnilta. Kaupan puolta seitsemisen vuotta pyörittänyt Teemu Murto tuntee asiakkaansa. Sisustustuoteyrittäjä Sari Ahde arvelee kuuluneensa asiakaskuntaan ainakin kymmenen vuotta. Murto alettiin pian tuntea puhdasverisenä rautakauppana. Millä piristetään talvea, jos rakentaminen hiipuu viime talven tapaan. Silloin on pakko turvautua internetiin tai tukkukauppiaitten asiantuntemukseen. Tällä kertaa myymäläpäällikkö Teemu Murto sai etsiä hänelle kanaverkkoa. Rakentajat luottavat oman kylän rautakauppaan Tämä on siitä todella mukava työpaikka, että kahta samanlaista päivää ei ole. Vuodesta 1994 lähtien Narvan Rauta-Maatalous on palvellut asiakkaitaan nykyisellä paikallaan Latomaantien varressa. Ruokapuoli hiipui pois ja M. Asiakkaat tietävät nykyään tarkasti, mitä haluavat ja meiltä kysytään usein asioista, joista en ole ikinä kuullutkaan. Ohjasten siirtyessä pojalle Mauri Murrolle liike tunnettiin nimellä Tmi M. Teemu Murtoa huhut naurattavat. Käynnissä oleva rakentaminen ei pysähdy lamassakaan, mutta uusien projektien aloittamista saatetaan lykätä. Karjan väheneminen romahdutti talvisen rehubisneksen, mutta vastaavasti viljakauppa on kasvanut. Paikka löytyi vuonna 1989 Narvasta, entisestä Voiman kiinteistöstä. Kun kolmas ja neljäs rakentajasukupolvi aikanaan tulevat tarttumaan vasaraan, ei ole syytä olettaa, että heidänkään tarvitsisi mennä kotikuntaa kauemmas naulaostoksille. Liikkeen omalta tietokoneelta löytyy varovaisesti arvioiden kymmenentuhatta myyntiartikkelia, mutta käytännössä asiakkaan ulottuvilla oleva määrä on moninkertainen. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 61 Arto Hämäläinen Narvan Rauta-Maatalous on ollut vahvasti mukana Vesilahden rakentamisessa, ja asiakkaista monet käyvätkin ostoksilla tutussa paikassa jo toisessa sukupolvessa. Arto Hämäläinen. Pohdittavaa palavereissa kuitenkin riittää. Liikevaihto on kasvanut vuoden 2008 taantuman jälkeen pikkuhiljaa joka vuosi, ja samoin on kasvanut myytävien tuotteiden määrä. Satunnaisesti on palkattu myös osa-aikaista työvoimaa. Nar van Rauta-Maatalous työllistää kuusi henkilöä vakitui- sesti. Itsenäisen liikkeen toiminnassa rautakauppatavarat olivat vielä pienessä roolissa ja myynti painottui ruokakauppaan
Mukaan lähtee jokainen, joka ehtii, lempääläläinen Niukkanen kertoo. Suomessa kyse on yleensä kadonneen ihmisen etsinnöistä. 542 3235, 542 3110 www.veljeksetluoma.com. Porukassa on hyvä henki, ja harrastuksissa on aina mukava tavata, Niukkanen kertoo. Luin pelastuskoiratoiminnasta lehdestä, tulin kokeilemaan ja huomasin, että tämä touhu sopii meille. Koneet ja eristeet on helppo viedä työkohteeseen joko pakettiautolla tai auton perävaunulla. KATTOTURVATUOTTEET KESTOPUUTA HYVÄ VALIKOIMA PIHA SIISTIKSI - TAVARAT TALVISUOJAAN Esko VARASTO pariovet, ikkuna 220cm x 150cm 220cm x 300cm 220cm x 450cm Juulia LEIKKIMÖKKI alk. 650,539,150x240 cm STIGA RUOHONLEIKKURIT NYT SYYSLANNOITTEET Keräävät ja itsevetävät Hallitie 4, Toijala p. Jaana Ylänen näyttää koiralleen Mikelle, mihin suuntaan seuraavaksi lähdetään. Taisto Niukkanen ja Jaana Ylänen kuuluvat Pirkanmaan Pelastuskoirat ry:n hälytysryhmään. Koirat testataan ennen koulutuksen alkamista, sillä koulutus vie vähintään pari vuotta aikaa. Anu Kuusisto Ei rotuvaatimuksia Ylänen ja Niukkanen ovat molemmat kuuluneet Pirkanmaan Pelastuskoirat ry:n hälytysryhmään vuodesta 2007 lähtien, mutta yhdistykseen jo huomattavasti pidempään. Hankintahinnaltaan pelletti on kilpailukykyistä muihin energiavalintoihin nähden. Voit eristää Selluvillalla myös itse. valovirtakäyttöisiä puhalluskoneita voit vuokrata suoraan meiltä tai jälleenmyyjiltämme. Sitähän aina toivoo, että etsittävä löytyisi, tavalla tai toisella. Epätietoisuus on omaisille pahinta. Tähän touhuun kannattaa lähteä sillä mielellä, että etsii varta vasten lajiin sopivan optimikoiran, yleensä palveluskoiran, Ylänen kertoo. Lisäksi kovin riistaviettinen koira ei maastoetsintöihin sovi, eli metsästyskoirien kanssa kannattaa harrastaa jotain muuta, Niukkanen sanoo. Rotuvaatimuksia lajissa ei ole, vaan mukaan voi tulla yhtä hyvin sekarotuisenkin koiran kanssa. Harjoitukset ovat olennainen osa Pirkanmaan Pelastuskoirat ry:n vapaaehtoista harrastustoimintaa, jossa etsitään ja koulutetaan pelastuskoiriksi sopivia koiria ja omistajia viranomaisten avuksi etsintöihin. Koneet ovat varustettu 20 m:n puhallusletkulla ja letkun halkaisija 63 mm. Niukkanen lisää, että joskus on käynyt niinkin, että etsittävä on löytynyt jo matkan varrelta. Ensimmäisillä kerroilla sitä oli kyllä ylikierroksilla, mutta nyt kun kokemusta on jo paljon, niin etsintöihin pystyy lähtemään rauhassa, Ylänen kertoo. Se on puristettu sylinterin muotoon hienonnetusta, kuivasta puumassasta, jota tulee sivutuotteena puusepän- ja sahateollisuudesta. Niukkanen ja Ylänen ovat molemmat olleet mukana lukuisissa etsinnöissä niin myös pitkään otsikoissa olleen Karoliina Kestin etsinnöissä. Etsinnän johto jakaa työt, ja sen mukaan toimitaan. Poliisi antaa hälytyksen Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle eli Vapepalle, joka puolestaan lähettää sanan meidän yhdistyksellemme. Pirkanmaan yhdistykselle tulee vuosittain parikymmentä hälytystä. Pirkanmaalla on myös toinen vastaavanlainen yhdistys, Tampereen seudun etsintäkoirat ry. LUOMALTA MONEEN TARPEESEEN! TULISIJAT SELLUVILLA KIINTEISTÖJEN LÄMMITYKSEEN Saat puhalluskoneen käyttöösi veloituksetta ostaessasi meiltä selluvillaa Myös ammattikäyttökone Pellettisäkki 20 kg ja 500 kg Pelletti on tasalaatuista biopolttoainetta. Niukkanen itse innostui lajista belgianpaimenkoiransa myötä. Niukkanen kertoo, että toinen tärkeä seikka koiran valinnassa on koko. Rotua tärkeämpää on luonne: koiran on oltava hyväkuntoinen ja -hermoinen, utelias, rohkea ja Pelastuskoiran on osattava keskittyä. Tärkeintä on olla rauhallinen, keskittyä työhönsä ja pitää silmänsä auki jo matkalla. Lähdin varta vasten etsimään pelastuskoiraksi sopivaa koiraa, ja liityin mukaan vuonna 1999. Mikke on saanut tämänpäiväisen harjoituksensa tehtyä: on juostu raunioradalla, puikkelehdittu pusikoissa ja löydetty kadonnut, eli tällä kertaa sokkeloihin piiloutunut Taisto Niukkanen. Etsintöihin osallistutaan välillä yksin, välillä koiran kanssa. sosiaalinen niin ihmisten kuin toisten koirienkin kanssa. 62 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Koira sen tietää: parasta on Pelastuskoira etsii mielellään, kunhan palkkio-pallo ei unohdu Makkara on ihan hyvä palkkio, mutta tärkein palkinto on leikkihetki pallon kanssa, nauraa lempääläläinen Jaana Ylänen ja vilkaisee koiraansa Mikkeä, joka innoissaan retuuttaa pientä narun perässä olevaa palloa. Pienet koirat hukkuvat helposti kinoksiin, kun taas isot ovat kokonsa vuoksi kömpelömpiä. Pelastuskoiraksi koulutettava ei saa olla liian iso eikä liian pieni
Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 63 palkinto Anu Kuusisto Palvelutiskiltämme Löydät aina tuoreet herkut niin arkeen kuin juhlaankin. pantit 0,80 5 1,5 l, raj. 1 erä/talous 0 99 kg Tarjoukset voimassa 15.-18.9.2011 ellei toisin mainita. Avoinna ma-pe 7-21, la 7-18 ja su 12-18 Tampereentie 18, 37500 Lempäälä · 03-3750 666 janne.rantala@k-market.com Etusi näillä korteilla KAUPPIAS HOITAA HOMMAN. 2 filettä/talous 95 kg Tarjoiluehdotus NAUDAN PAISTIJAUHELIHA 2 00 2x2-pack (0,57 l) sis. 2 rs/talous 49 rs (6,23/kg) Ilman K-Plussa-korttia 3,39 rs (8,48/kg) -39 % Etu K-Plussa-kortilla Santa Maria SOFT TORTILLA ORIGINAL 0 LEMPÄÄLÄ 336 g Coca-Cola VIRVOITUSJUOMAT BANAANI Kolumbia 99 pkt (2,95/kg) ! 2x2-pack Ilman K-Plussa-korttia 1,74 pkt (5,18/kg) Ilman K-Plussa-korttia 3,59 2-pack (0,93/l) sis. pantit 1,60 400 g, raj. Opastamme teitä mielellään päivittäisissä ruokaostoksissanne, K-market Lempäälässä! VOIMASSA 15.17.9.2011 ERÄ! TUORE LOHIFILEE -26 % Etu K-Plussa-kortilla Etu K-Plussa-kortilla 5 -43 % Norja, irto tai pakattu kaupan valikoiman mukaan, raj
3751 883, fax. Teemme vesi & viemärityöt, keskuslämmitykset, öljylämmityslaiteasennukset ja ilmastoinnin sekä myymme tarvikkeet! MYÖS UUDISRAKENNUKSET (tarvittaessa LVI-suunnitelmat) 37550 Lempäälä, Tampereentie 84, Puh. isoja mattoja, alk. 64 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Maanrakennus Seppo Formisto Oy 0400 635 854 seppo.formisto@maanrakennus-sf.fi www.maanrakennus-sf.fi SYYSTAIMET parhaimmillaan haikalanpuutarha.fi Typyntie 35, Säijä 050 381 0991 avoinna syyskuussa ark. 9-19 la-su 9-16 Huomenna lauantaina Lempäälän torilla (K-marketin piha) MATTOJEN SYYS-ALE esim. 8-18, la 9-14 lempaala@varaosa.fi. 342 9000 0400-628 824 Laita sähköpostia tilaukset@lvs.fi Autotarvikkeet, varaosat ja työkalut -läheltä ja edullisesti Tervetuloa uudistuneeseen myymäläämme! tai mene nettiin www.lvs.fi/ tilaajapalvelu TALON OMISTAJA! Joko putkistosi alkaa olla tukossa, hanat tiputtaa ja suihkukin renkkailee tai onko WC aina varattu ja kaipaat toista yläkertaan. 40,-/kpl, lisäksi jättikokoja 2 x 3 m, ym.ym. Tervetuloa kaupoille! Hyvien MattoMäkelä Huittinen Tuleeko lehTesi oikealla osoiTTeella? Soita uusi osoitteesi puh. 3753 883, gsm 0400-205 333 Lempäälän Autotarvike Manttaalitie 2, Lempäälä (03) 3753711 Avoinna ark
0306 100 620 Avoinna: mape 9.0017.00 5.9. alkaen on Naperonpolku, Marjamäki lo etu Terv a! · huollot ja korjaukset nopeasti · katsastuskorjaukset ja katsastuskäynnit · auto puhtaaksi harjapesukoneella LempäälänVesilahden Sanomia maanantaisin ja torstaisin. Autohuolto Kalevi Leinonen Kuljuntie 317, Lempäälä puh. ja 30.10.-5.11. 0400-621 090 www.liikenneopisto.com PÄRNUN KYLP MATKAT: . Soita 010 279 0855 tai poikkea toimistollamme: Puistokatu 4, Lempäälä. 0306 100 600 Avoinna: mape 817, la 914 K1-Katsastajat | Sarankulma Nuutisarankatu 35, 33900 Tampere Puh. 375 0322, 040-501 7706. Pyörätuolihissi · tilausajot busseilla · kylpylämatkat Viroon · Tallinnan hotellimatkat · valmismatkat ryhmille Autokoulu Lempäälässä Tampereentie 2, Lempäälä (käynti rautatien puolelta) p. ja 13.-19.11. jakohihnan vaihdot - ÖLJYNVAIHDOT - KATSASTUSKÄYTÖT - MOPOJEN / MOPOAUTOJEN HUOLLOT - YM. H: 398 Joulu 18.-27.12. AUTON KORJAUKSET Mikan autosähkö/ huoltokorjaamo Manttaalitie 2 37500 Lempäälä | 040-7506832 Uusi osoitteemme 1.10. Hyvinvarustetut lomamökit 2-12 henkilölle Lempäälässä, kalaisan Pyhäjärven rantamaisemassa, aktiviteetit ja kestitys tilauksesta. MÄÄRÄAIKAISKATSASTUS 15 , Päästömittaukset alk. 010 666 9620 T:MI JORMA LAHTINEN TERVETULOA KATSASTUKSEEN! Henkilö- ja pakettiauton Kokoukset, lomat ja tapahtumat Laurilassa Pihapirtti, uusi kokoustila 30:lle, (av-välineet ja WLAN). alue Hirvenpolku 3, 37150 Nokia www.purkamolahtinen.com Asiat kuntoon ja reilut edut! Tervetuloa laittamaan taloutesi asiat ja oma turvasi kuntoon. Matkapuhelimen liittymästä 19 snt/min. www.k1katsastajat.fi Taksi Markus Harjumäki 1+8 henk. 10pv Puistotalo H: 538 Viiking H: 567 Katso lisätiedot ja muut matkat www.intoalen.fi KOKEMUKSELLA! Meiltä at myös renka alkavaan sesonkiin! HUOLLAMME AUTOSI EDULLISESTI 20- VUODEN INTO ALÉN MATKAPALVELU 0400 974 455 Isosuontie 23, Viiala www.intoalen.fi - AUTOSÄHKÖTYÖT - MÄÄRÄAIKAISHUOLLOT mm. Palvelemme mato 9.0017.00, pe 9.0016.00 Palveluntarjoajat: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola, Tapiola Pankki Oy, Tapiola Varainhoito Oy. myynti@purkamolahtinen.com Av. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 65 Autojen moottorit, vaihteistot, sähköosat, jäähdytys- ja lämmityskennot AUTOPURKAMO Kankaantaan teoll. (03) 3750147, 0400-834047 Puheluiden hinnat: Kiinteän verkon liittymästä 8,21 snt/puh + 3,2 snt/min. Bensa OBD 13 tai Diesel 28 . HUOM! Palveluaikamme ovat muuttuneet! alk. 40 K1-Katsastajat | Linnainmaa Seppä-Villen katu 7, 33580 Tampere Puh. 0306 100 570 Avoinna: mape 9.0017.00, la suljettu K1-Katsastajat | Multisilta Perkkoonkatu 9, 33850 Tampere Puh. alkaen mape 8.0016.00 Vesilahdentie 83, 37500 Lempäälä, P. Iso savusauna, grillikota ja kylpytynnyri. mape 917, p. Puistotalo ja Viiking 16.-22.10
reen yhdistyksellä on omat toimitilat ja siellä yli 2 000 niteen esperantonkielinen kirjasto. Tasa-arvoinen kieli kaikille Mutta miksi. Mikä motivoi harjoittamaan kieltä, jota vain tuhatkunta puhuu äidinkielenään. Maailman terveysjärjestö WHO:n hanke erään sairauden voittamiseksi koki takavuosina takaiskun, kun uusien jäsenmaiden ja -kielten takia hankkeeseen tarkoitetut rahat paloivat kohonneisiin hallintokuluihin, Liukkonen huokaa. Hän toimii aktiivisesti tamperelaisessa esperantoseura Esperanto-societo Antauenissa, joka täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta enemmän kuin Lempäälän-Vesilahden Sanomat eli 90 vuotta. Tulkkeja ei tarvittu. Perinteiset harrastukset jäävät paitsioon, kun ihmisten vapaa-ajasta ja kiinnostuksen kohteista kamppailee sosiaalinen media ja yhä laajempi valikoima muita ajanviettotapoja. Esperanto on tasa-arvoinen ja tasapuolinen kieli kaikille. Eläkkeellä oleva lempääläläinen erityisopettaja, Lauri Liukkonen, 71, ei provosoidu väittämästä. Aloittelijalle soveltuva sivusto netissä on hänen mukaansa mm. Moni harrastaa kieltä sitä paitsi netissä, hänkin. Aiempaa kielitaitoa ei tarvitse omata oppiakseen kielen. Yhdestä sanasta voi johtaa viisikymmentä eri sanaa. * Hyvää syksyä lehden lukijoille! Erkki Koivisto Aleksis Kiven Nummisuutarit on esperantoksi La botistoj. Liukkosen mukaan tärkein idea esperantossa on se, että jos käytössä olisi globaali maailmankieli, siitä koituisi melkoiset säästöt esimerkiksi kansainvälisissä kongresseissa ja muissa kokoontumisissa. Eniten esperanton osaajia on Keski-Euroopassa ja Itä-Euroopan maissa. Tulkkeja ei tarvittaisi, eikä tulkkauksesta aiheutuvia kustannuksia pääsisi syntymään. Siellä on esperantonkielisiä tv-ohjelmia ja yliopisto-opetusta. Ensimmäinen tuntuma kieleen syntyi Tampereen työväenopiston kurssilla. Esperanto on Liukkosen mukaan tällä hetkellä 15:nneksi puhutuin kieli. Jokainen kirjain äännetään aina samalla tavalla. Moni osaa ja harjoittaa kieltä kuulumatta esperantoyhdistyksiin. Muutamaan vuoteen en ole Lempäälässä voinut esperantoa puhua, kun kuljulainen kaverini Erkki Rasku kuoli, mutta tiedän Lempäälästä ja Vesilahdesta kyllä muitakin esperanton taitajia. Omakohtaisen kielitaidon kartuttamisen ohella häntä viehättää esperantossa mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen. Myös Aasiassa, erityisesti Kiinassa esperantoa osaa moni. Lauri Liukkonen oli vuonna 1995 töissä Tampereella, kun kaupungissa järjestettiin kansainvälisen esperantoliiton maailmankongressi. Esperanton maailmanliiton jäsenmäärä on viime ajat ollut jatkuvasti laskussa. Tampe-. Aiemmin hän oli opiskellut ruotsia ja englantia, kun kielistä kiinnostunut työkaveri antoi hänelle virikkeen innostua esperantosta. Lauri Liukkonen on tuonut esperantoyhdistyksen lahjoituksena Lempäälän kirjastoon muutamia esperantonkielisiä teoksia. Moni nuori opiskelee netissä Liukkoselle kurssi tiesi pitkäaikaiseksi osoittautuneen harrastuksen alkamista. Tampereen kongressiin osallistui noin kaksi ja puoli tuhatta esperanton puhujaa seitsemästäkymmenestä maata. Sitä ei rahoita kukaan. Kielen rakenne on niin looginen. Vuodesta 1975 Lempäälässä erityisopettajana työskennellyt Liukkonen alkoi harrastaa esperantoa viisikymppisenä. Miksi englannin, ranskan, saksan ja vaikkapa espanjan lisäksi tarvitsemme esperanton kaltaisen maailmankielen. Nyt tasapuolisuus kärsii, kun englanninkieliset voivat lähettää parhaan asiantuntijansa kansainväliseen konferenssiin, kun taas Suomesta saatetaan lähettää paras englannin kielen taitaja, eikä välttämättä asiaeksperttiä. Jo vuonna 1887 Varsovassa maailman yleiskieleksi kehitetyn esperanton harrastaminen voi yhä hyvin. Paikallisesti esimerkiksi Suomessa mukaan on tullut paljon uusia, erityisesti nuoria, jotka opiskelevat kieltä omin päin. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla Liukkosen mukaan koko totuus kielen harrastajien lukumäärän kehityksestä. Vastaus on, että esperantistit vain opiskelevat kieltä. Minulta aina kysytään, että miksi esperantosta ei ole tullut varteenotettavaa maailmankieltä. Unesco on muistanut esperantoa kansainvälisen yhteisymmärryksen lujittamisesta, mutta ihan maailmankieleksi esperanto ei kuitenkaan ole yltänyt, eikä mikään kansainvälisen järjestö ole ottanut esperantoa työkielekseen. fi.lernut.net, jossa on kielikursseja, ja opetus on ilmaista. Esperantolla ei ole rahaa takana. Esperanto on hänen mukaansa helppo oppia. Luen ja käyn kirjeenvaihtoa, jos sähköpostia voi sanoa kirjeenvaihdoksi, hän naurahtaa. 66 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Erkki Koivisto Bonan autunon al la legantoj de la gazeta!* Kansainvälisessä kongressissa ei tarvittu yhtään tulkkia Postimerkkeily, kirjojen ja sanomalehtien lukeminen, shakki ja mitä niitä kaikkia on
0,5m3 Puhalluskone veloituksetta lainaksi! 14 /pkt 820 malli myymälässä NYT HINTAAN 340 9x21, 10x21 300 9x21, 10x21 Ovien hinnat karmeineen. 7 17, la 8 13 · myynti@viialanrakennustarvike.fi. (03) 573 7200, fax (03) 573 7246 · Palvelemme: ark. Lasiaukolliset ovet lasitettuina alk. 65 t Sinkitty LUMIESTE Sinkitty KATTOSILTA alk 95 WOIMA SEPON VALUTUOTE OY 115 135 160 125 135 185 960 430 350 700 520 · pienet ulkomitat 376 (L) x 365 (S) x 906mm (K) · suuret hyötysuhteet, lämmitysteho 50-175m3 (6 kW) · 45cm korkea tulipesä muurattu kestävästä tulitiilestä · jalusta, luukut, arina ja keittiötaso valurautaa · tulipesän luukussa tulenkestävä keraaminen lasi · kaasutiiviit luukut mahdollistavat pitkän paloajan · hyvä toisioilmansäätö, puhdas palaminen, pienet päästöt · ulkovaippa emoloitua teräslevyä · ravistettava arina, tilava tuhkalaatikko · hormiliitos (120mm) takana, lattiasta keskelle 765mm · paino 70 kg; värit musta, valkoinen ja RST/musta WALLU GENT SAIMAA WEERA Sissi 2000 -kamina 290 alk. Puh. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 67 VIERAS- / LEIKKIMÖKKI VIIALASTA! · pohja-ala: 4,00 m2 + kuisti · harjakorkeus 237 cm · materiaalivahvuus 34 mm Ajankohtaista 810 LILLEVILLA VAASA 2 · pohja-ala: 6 m · harjakorkeus 240 cm · materiaalivahvuus 28 mm 7 WECKMAN KATTOPELTI W-20R 60 /m 2 Pituus 2,5-4,5 m Hyötyleveys 1,1 m Väri: Musta 950 SVT 81 valkoinen, ruskea KAMPANJA ULKO-OVET Eko- puhallusvilla Riittoisuus n
Elääkseni teen avustavan toimittajan hommia. 3) Kuntosalia, pyöräilyä, valokuvausta, videokuvausta, synkistelyä, nukkumista ja liiallista telkkarin tuijottamista. 4) ... 2) Valtavirrasta poikkeavat, omin aivoin ajattelevat yksilöt, joita kuuntelemalla saatan itsekin oivaltaa jotain uutta. Meillä näitä vapaita taiteilijoita sanotaan avustajiksi ja hienommin freelancereiksi. Toinen ihana hetki on se, kun juttu alkaa kulkea ja kirjoittaa itse itseään. 2) Urheilu sekä aktiivisena kuntoilijana että yhtä aktiivisena penkkiurheilijana plus omien las- Anu Kuusisto 1) 37-vuotias Lempäälästä, freelance-toimittaja ja kahden lapsen äiti. Haastatellaanpa välillä juhlan kunniaksi heitä. Pala kerrallaan. 5) Mottosi. 5) Yhteiskunnan arvo mitataan sillä, miten se kohtelee heikoimpia jäseniään. Annika Eronen 1) Filosofian jatko-opiskelija, freelance-toimittaja 2) Kirjallisuus, proosan kirjoittaminen, filosofia ja eläinten oikeudet. (Søren Kierkegaard, 181355) Arto Hämäläinen 1) Arto Hämäläinen Narvasta. Nuoruusvuosina tulin suorittaneeksi puutarhurin tutkinnon. Muutama vuosi sitten toteutin pitkäaikaisen PALVELEVAN LÄHIOPTIKON ETUJA Edullinen Todelliset , toteutuneet kauppahinnat viime vuonna 20% Suomen keskihintaa alemmat. Tämä on ollut ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua seutuun ja sen ihmisiin junan Tampereelta reilut viisi vuotta sitten tuomalle. Paikallislehteen kirjoittamisen myötä pääsee sisälle paikkakunnan ihmisten elämään. ja joskus vähän liikuntaakin. Ja taas käy niin kuin aina, etteivät "senttarit" voi mitään sille, minkä näköisenä ja missä muodossa heidän tuotoksensa lehden sivulle päätyvät (toim. 5) Elämä on liian lyhyt kiukutteluun, joten siitä kannattaa nauttia joka hetki. Myös muut eläimet ovat lähellä sydäntäni. 5) Mottoni on "ei mottoa". 03 2255 880 Linssien laadun takaa www.hoya.fi Paikoitus ilmaista marketin laajalla parkkialueella. Laatua, takuuta ja palvelua jo 18 VUOTTA. Jokainen juttu syntyy "käsityönä": tekstin tuotanto- eli luova prosessi saa täyttymyksensä toimittajan päässä. 5) "Elämä ymmärretään taaksepäin, mutta se täytyy elää eteenpäin". 4) Paras hetki on, kun juttu on menossa painoon, eikä sille enää voi tehdä mitään, vaikka haluaisikin. Asun Akaan Viialassa. 3) Mitä harrastat vapaa-ajallasi. Pidän tärkeänä ihmisoikeuksia ja haluan tuoda esille puutteet niiden toteutumisessa niin paikallistasolla kuin laajemminkin. Liikuntaa yritän harrastaa vaihtelevalla menestyksellä. Yhteensä lähes 24 500 asukkaan Lempäälän ja Vesilahden seutukunta kasvaa kovaa vauhtia. On hienoa saada tehdä tätä työkseen. lempääläläinen urheilija tai joukkue pärjää. · Voit valita kehyksen ja linssien hinta-/ laatutason kukkarosi mukaan. Kirjakauppatyön lisäksi kirjoittelen juttuja. 5) Asioilla on tapana järjestyä. Juha Raunio 1) Paljasjalkainen lempääläinen Herralan kylältä, historian ja yhteiskuntaopin opettaja Sääksjärven koululta. LempäälänVesilahden Sanomilla on useita päitä käytössään. kohtaan aitoja ihmisiä. Uusi liikunnallinen elämä on ehtinyt alkaa jo niin monta kertaa, etten tohdi edes muistella. 3) Sienestämistä, kirjoittamista ja lukemista. Supernautittavaa on, kun joku pitkään seuraamani urheilija menestyy valtakunnan tai jopa kansainvälisellä tasolla, kuten vaikkapa Jenni Hiirikoski, Vilma Koskinen tai Marko Anttila. Lehden sivuille päätyvät jutut vaativat kuitenkin edelleen kirjoittajansa. Sporttiväki on pääosin reilua ja arvostaa, kun heistä kirjoittaa positiivisesti. 3) Valokuvaan paljon. Lehden avustajakaartin perusrungon muodostaa puolitusina Juha Raunio, Anu Kuusisto, Annika Eronen, Silja Kiehelä, Arto Hämäläinen ja Vivikka Monto. 4) ... Inhoan intohimoisesti ahdasmielisyyttä. 2) Kiinnostuksen kohteesi ja intohimon aiheesi. 2) Kiinnostun erilaisuudesta ja Vivikka Monto 1) Vapaa toimittaja. älykkyydestä. Erkki Koivisto 1) Kuka ja mistä olet, ammattisi, mitä (muuta) teet. 4) ... 4) Pienehköön paikallislehteen kirjoittamisessa on se etu, että saa sekä kirjoittaa että valokuvata. Joustava · Halutessasi hiomme linssit myös omaan hyväkuntoiseen kehykseesi. Se tarkoittaa sitä, että uutisoitavaa ja seurattavaa riittää niin, ettei kolmihenkinen toimitus yksin millään ehtisi kaikesta tarpeellisesta ja olennaisesta lukijoille kertoa. 2) Niitä on niin paljon ainakin matkustaminen, Japani ja muut Aasian maat, opiskelu. 4) Jatka lausetta: Lehtijutun teossa nautin erityisesti siitä, kun... haaveeni ja erosin virasta aikuiskoulutuksen parissa ryhtyäkseni kirjoittamaan työkseni. Kuten tarkkaavainen lukija voi juttujen perässä olevista nimistä huomata, L-VS:n vakinaisessa työsuhteessa olevien kirjoittavien toimittajien lisäksi juttuja kirjoittaa joukko vakinaisia avustajia. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 69 Juha Raunio Anu Kuusisto Annika Eronen Silja Kiehelä Arto Hämäläinen Vivikka Monto Täältä pesee apua tarvittaessa Don Quijotella oli Sancho Panza ja Lonely Riderilla Tontonsa, proffalla on apunaan assistentti. 3) Lasten kanssa loikoilu, kavereiden kanssa oleilua, lukemista Silja Kiehelä 1) Aika lempääläläinen. · Silmälasien pikkuhuollot onnistuvat helposti asioidessasi uudistetussa, viihtyisässä Prismasssa. Tervetuloa! Koivistonkylän Prisma, 2krs MaPe 1017.30, la 1014 p. Kotiseutuhistoria kiinnostaa, samoin politiikka ja kirjallisuuden lukeminen. 3) Laiskottelua ja epäsäännöllistä liikuntoa. 4) ... huom.). ten mentorina. (Emme kuitenkaan kilpaile harhauttavilla lupauksilla, sillä hyvät silmälasit eivät ole ilmaisia.) Nopeat toimitusajat · 1-tehot (varasto) 25 arkipäivää · Monitehot (tilauslinssit) 610 arkipäivää · Silmälasikorjaukset 24 arkipäivää. saan tavata ihmisiä. 3) Vuodenaikaurheilua kuten hölkkää, puntin vääntämistä, hiihtoa, pyöräilyä, beach volleyta ja vähän vielä jopa kilpamielessä lentopalloa. 5) Miten kameli syödään. 2) Olen kissaihminen. Automatiikka etenee ja robotit yleistyvät tuotantohihnoilla. voin kirjoittaa tärkeistä, ajankohtaisista aiheista ja tapaan ihmisiä, joilla on mielenkiintoista sanottavaa
Viisikymppinen Toivio ei aio luopua rakkaasta harrastuksestaan vielä vuosikymmeniin, joten motivaatio omasta terveydestä huolehtimiseen on voimakas. Vaikka lentäminen on äärimmäisen Kotikentän kiertäminen ei kauan riittänyt Lennettyään lupakirjan 1992 ei kestänyt pitkään, kun Toivio kyllästyi tutun Tampere-Pirkkalan kentän kiertämiseen läpilaskuineen ja alkoi suunnata vähän kerrassaan etäämmälle kotimaan ilmatilaan. Aika ikään kuin pysähtyy. Mukana oli kokenut kaveri radistina. Verrattuna vaikkapa liikkumiseen yksiulotteisilla maanteillä on lentäjän vapaus kolmiulotteista. Neitsytlento sujui täydellisesti. Lentolupakirjan pitäminen voimassa edellyttää vuosittaisia terveystarkastuksia. jonka jälkeen kone voitiin siirtää ilma-alusrekisteriin. Van Oyen ei ole varsinainen koelentäjä, mutta hän oli pätevä arvioimaan, onko Toivion rakentama Europa Monowheelexperimental sellainen kuin sen tyyppinsä edustajana on oltava. Suunnitelmissa on aloittaa myös talvilentäminen. L-VS kirjoitti rakentamisesta heinäkuussa 2006. Kotipihaan projektia varten rakennetussa lentokoneverstaassa valmistui ensimmäisenä vuotena ainoastaan peräsin. Esimerkiksi koneeni koelentäjä Laukkanen oli todella timmissä kunnossa oleva seitsemänkymppinen kaveri, joka on vuosikymmeniä toiminut ilmavoimien koelentäjänä. Epäuskon hetkiä luonnollisesti tuli, ja välillä Toivio sanoo pudonneensa rakennusmoodista melkein vuodeksi. 3 500 kilometrin matka kesti mennessä hankalien sääolosuhteiden vuoksi peräti kolme vuorokautta, mutta takaisin Tampereelle tulimme hyvässä myötätuulessa kuudessa tunnissa. Mielenrauhan vuoksi. Aikaa vierähtää vähintään puoli tuntia. Matka autolla kotipihasta Tampere-Pirkkalaan kävi paikallisen huoltoaseman tankin kautta. Usein mukana on koko perhe, vaimo Marke sekä 7- ja 10-vuotiaat tyttäret Merete ja Tuuli. Tunne on epäuskottava, suorastaan absurdi, kuvaa Toivio lentämisen hurmaa. "Kaikki on mahdollista" Suurin osa itserakennettavista lentokoneista ei valmistu koskaan Raimo Toivio on lentänyt rakentamallaan koneella viisi vuotta Kun lempääläinen Raimo Toivio sai omin käsin rakentamansa lentokoneen valmiiksi kahdeksan vuoden uurastuksen jälkeen vuonna 2007, on hän noussut sillä sen jälkeen taivaalle jo satoja kertoja, yhteensä lähes 250 lentotunnin verran. Sen suoritti yksin belgialainen komposiittitekniikan tohtori Dirk van Oyen, jolla on samanlainen itserakennettu kone. Apua ensimetreillä tuli omaa konetta jo parikymmentä vuotta rakentaneelta tyttären kummisedältä sekä myöhemmin internetin kautta harrastarakentajien yhteisöltä kautta maailman. Koelentojen lomassa Laukkanen tyyppikoulutti Toivion koneeseensa, jolloin hän saattoi itse suorittaa täyteen rakennusluvan mukaisen koelento-ohjelman, Tuuli-Ilmatar on työnnetty ulos kotihangaaristaan Tampere-Pirkkalan kentän kupeessa. Keski-Euroopan ilmatila on ruuhkainen, radiojaksot täynnä ja konekiväärivauhdilla tulevan englanninkielisen ilmailufraseologian kuunteleminen ja käyttäminen vaativaa harrastajalle. Lentäminen vaatii hyvää kuntoa ja terveyttä. Rakennusluvan edellyttämän koelento-ohjelman suoritti alan ammattilainen, everstiluutnantti Jyrki Laukkanen. Lentämisestä aina kiinnostunut, mutta täysin vailla lentokoneen rakentamisen tietotaitoa Toivio aloitti harrastekoneiden luokkaan kuuluvan experimental-koneen rakentamisen vuonna 1999 kuuden vuoden harkinnan jälkeen. Oli siis mitä mainioin tilaisuus tehdä järjestyksessä seitsemäs ulkomaanmatka Tuuli-Ilmattarella ja testata, pysyykö kyytiin napatun toimittajan vatsan sisältö aloillaan. huhtikuuta 2007 valmista ensilentoon. Kone pelasi juuri kuten pitikin, ja todetut lentoarvot olivat ododusten mukaisia. Työhön uhrattu valtava työmäärä ei ollut mennyt hukkaan. saasti myös työssään tavatessaan asiakkaita ympäri maata. Koitti kolmiulotteinen vapaus. Koelentojen jälkeen Toivion turvallista, voi jotain kuitenkin sattua minulle. Silloin on hyvä, että en ole ainoa lentotaitoinen koneessa, sanoo Raimo Toivio. Tiheän mikrofiltterin ja. 70 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Toivioiden perhealbumi Hienoimpia kokemuksia on lentää kolmensadan kilometrin tuntinopeudella meren päällä kohti laskevaa aurinkoa vailla tunnetta liikkeestä, ja samalla tiedostaa olevansa itserakentamassaan, hansikkaan lailla ympärille kääriytyvässä komposiittipulkassa. Lämpöä oli +27 astetta, taivas melkein pilvetön ja tuuli leppoisa. Lentoturvallisuuden nimissä Toivio kouluttaa vaimoaan Markea löytämään mahdollisessa pakkotilanteessa lähimmän lentokentän ja laskeutumaan sinne niin, että pääsevät koneesta pois omin jaloin. Ero kuvaa hyvin sitä, miten tärkeässä roolissa sää on pienkoneella lennettäessä. Lentämisessä kiehtoo nimenomaan vapauden tunne. OH-XRT -rekisteritunnuksella varustetun koneen ohjaussauvassa on ollut aina Toivio itse. Pimeän talviajan kone seisoo talvihangaarissa Miemolassa, mutta varhaiskeväästä myöhäissyksyyn Toivio lentää Tuuli-Ilmattarellaan viikoittain, hyvillä lentokeleillä lähes päivittäin. Ja vailla pelkoa hirvikolarista. Ennen kiitoradalle rullaamista täytetään tankki ja käydään huolellisesti läpi kone varusteineen. Marras-joulukuun tymäkelit ovat toivottomia, mutta tammi-maaliskuun kirpeät pakkassäät puolestaan otollisia yleisilmailulle. Tähän mennessä pisimmän reissun Toivio teki vuosi sitten syyskuussa Hollantiin Texelin saarelle, jossa pidetyssä lentoharrastajien kohtaamisessa Toivio pokkasi kaukaisimman saapujan palkinnon. Molemmat tytöt ovat matkustaneet isänsä ohjaamassa koneessa ensimmäistä kertaa jo parin viikon ikäisinä. Raybaneissaan sekä Hornet-lentosaappaissaan ja -haalarissaan hän muistutti elävästi Top Gun -elokuvan Tom Cruisea. Lentämisessä kiehtoo nimenomaan vapauden tunne, kertoo Toivio. Teiskon torniton korpikenttä, Jämijärven harrastajatapahtuma, Helsinki-Vantaa, Kuusamo ja niin edelleen, kerta kerralta kauemmas ja lopulta ulkomaille asti. Tiedossa oli, että melkein yhdeksänkymmentä prosenttia vastaavista projekteista ei milloinkaan nouse ilmaan, mutta se ei miestä lannistanut. Kukaan ei muuten ole hypännyt koneeni ohjaamoon yhtä ketterästi kuin hän. Lentäjälle vapaus on kaikki kaikessa Viimeisen vuoden tuhannen työtunnin jälkeen kaikki oli lopulta 29. Vain muutama millimetri erottaa hyisestä viimasta ja pitkästä pudotuksesta. Kone valittiin Jämin suuressa ilmailutapahtumassa 2007 vuoden koneeksi ja Toivio vuoden rakentajaksi. Toivio käyttää konetta run- Neljä tuntia tankillisella 98-oktaanista Tämän vuoden elokuun viimeisenä hellepäivänä sää näytti parhaimmat puolensa. Kyseessä on monimutkainen tapahtuma, joka toisaalta vaatii kurinalaisuutta, hallintaa ja vastuuntuntoa, mutta tarjoaa vastineeksi suuren vapauden
Ensikontakti eestinenglantiin sujui kuitenkin mallikkaasti, Neitosaari upeine hiekkarantoineen jäi alapuolelle. Arto Hämäläinen · Asennukset & Huollot · Ilmalämpöpumput · Kodin kylmälaitteet · Sähköasennukset TMI ultimate myös muut merkit AKI PORTTIKIVI 0400 456 837 Ainolantie 10, 37800 Toijala www.porttikivi.fi aki.porttikivi@pp.inet.fi. Siitä selvisi nielaisemalla pari kertaa. Hän on kaikesta päätellen onnellinen mies. vedenerottimen läpi valutettiin kanistereihin kerosiinin sijaan tuiki tavallista 98-oktaanista. Samaan aikaan paikalle pörräsi eestiläisen Copterlinen Suomeen rekisteröity helikopteri. Tallinnan lennonjohdon tyyli käyttää ilmailuenglantia alkoi lentäjää hieman mietityttää, kun Helsinki-Vantaa ilmoitti koneen pian saapuvan Tallinnan tutkaan. Rautatieasemalta Hämeenkadun päällä Hämeenpuistoon kului seitsemisen sekuntia. Ennen ilmaannousua edessä oli vielä yksityiskohtainen tarkastus. ta huolimatta matkustaja ei muuttunut naamaltaan vihreäksi. OH-XRT, eli kotoisammin Oskar-Romeo-Tango, odotteli hangaarissaan lentokentän laitamilla. KLO 816 MULTAA www.lamminpuutarhamulta.com Lempäälä puh. Aikaa Tampereelta lähdöstä oli kulunut noin tunti ja vartti ja kotoa Miemolasta tunnin verran enemmän. Homma hoitui kätevästi ottamalla kännykällä yhteys Helsinki-Vantaalle Flight Plan Centeriin ja ilmoittamalla amatöörille vaikeaselkoisella lyhenteiden ja koodien täyttämällä lentoslangilla, kuka on lähdössä ja minne, millä koneella, mikä on nopeus ja lentokorkeus ynnä kaikki muut tärkeät tiedot. Ohjaaja Toivio rauhoitteli matkustajaa kertomalla, että ei ollut aiemmin Suomenlahden ylitse lentänyt, mutta kerta se on ensimmäinenkin ja kone kyllä kelluu hyvin. Tunnin keikka Tallinnan modernilla kentällä oli ohi. Näsijärven yllä Toivio yritti selittää ja näyttää toimittajalle, mitä tarkoittaa sakkaus ja malliksi sammutti moottorin, mutta odotuksis- Muille mantereille uudella koneella Suunnitelmissa Toivioilla on päästä kiertämään omalla, itserakennetulla koneella Eurooppaa, Lähi-Itää ja pohjoista Afrikkaa. Noin tuntia ennen arvioitua lähtöhetkeä tehtiin lentosuunnitelma. Positiivista äimistystä aiheutti myös kenttähenkilöstö, joka laittoi pyöräpukit paikoilleen sekä varoituskartiot koneen ympärille. pari sanaa lentokoneharrastaja Toivion kanssa. teillä. Lentäjän perheineen on myös ratkaistava ongelma, joka saattaa johtaa uuteen rakennusprojektiin. Manööveri suoritettiin veden yllä turvallisuussyistä. Vailla minkäänlaista lentokokemusta olleelle toimittajalle päivä oli ikimuistoinen, vaikka moni hieno yksityiskohta varmasti jäi tyystin tajunnan ulkopuolelle. Seitsemännellä ulkomaanreissulla ohjaamon alla levittäytyi Tallinna sinisen Suomenlahden rannalla. Roottorin lapojen säädön lomassa helikopteripilotti Martin Bremerillä oli aikaa vaihtaa Toivio rakensi lentokoneensa itse, koska se oli ainoa keino saada täsmälleen oman maun mukainen kone. Mikäpäs siinä. Hän on kaikesta päätellen onnellinen mies. Tilisatama/Tilitoimisto Matti Savo Ky Manttaalitie 1 37500 Lempäälä Puh. Toimittaja ei tietenkään ymmärtänyt lentäjien jutuista tuon taivaallista. Juuri auringon laskiessa Tuuli-Ilmatar rullasi takaisin kotihangaariinsa odottamaan seuraavaa retkeä. Paljon maailman lentokenttiä nähnyt Toivio ei voinut kuin hämmästellä Tallinnan kentän siistiä ilmettä, loistavaa palvelua ja ystävällistä henkilökuntaa. Ilmoituksen avulla lennonvalvonta kykenee seuraamaan konetta jatkuvasti, ja hätätilassa apu saadaan nopeasti paikalle. 010 439 8888 Ensimmäinen kerta vieraan kaupunkin yllä tuo väistämättä pientä kihelmöintiä ja jännitystä pilotin mieleen. Kone on valitettavasti käymässä pieneksi perheellemme. Tämä kesä oli viimeinen, jolloin vielä saatoimme lentää sillä nelistään. (03) 3391 1700, fax (03) 375 0075 www.tilitoimistosavo.fi 19 Hämeenkatu seitsemässä sekunnissa Melko pian Helsingin jäädessä taakse alkoi Vanajavesi erottua horisontista. Potkurin lavat, öljyt, moottori, lentopinnat, siivekkeet, korkeusperäsin ja muut tärkeät kohteet olivat ok ja lompakkokin lopulta matkassa, joten oli aika rullata kiitoradalle. Maisemat parin kilometrin korkeudesta olivat kerrassaan huikaisevia ja saivat hieman paremmin käsittämään, miksi tuhansia työtunteja oman lentokoneen rakentamiseen uhrannut Toivio on niin vilpittömän innostunut ja rehellisen hullaantunut harrastukseensa. Nousun jälkeen meno oli vakaampaa kuin henkilöautolla Vesilahden töyssy- · Kattava kirjanpitopalvelu · Tehokas palkanlaskenta · Asiantunteva isännöinti Jämille jäätelölle vai kahville Tallinnaan? Vasta tässä vaiheessa matkustajalle selvisi lopullisesti, että retken tarkoitus ei ollut tehdä pari kierrosta Lempäälän yllä, vaan käväistä iltapäiväkahvilla Tallinnassa. Pian Hämeenlinna, Valkeakoski, Viiala, Lempäälä ja Tampere erottuivat yhdellä silmäyksellä matalalle ehtineen ilta-auringon viistossa valossa. Naisa Inbound ja kenttä löytyivät pienellä hakemisella ja lasku sujui ongelmitta. ARK. Toivio yllättyi iloisesti, kun Helsinki-Vantaa myönsi luvan kentän ylilentoon, sillä vastaavaa ei ollut sattunut hänen kohdalleen kertaakaan aiemmin. Vielä viimeiset viestit lennonjohdon kanssa, sitten kierroksia lisää koneeseen, toimittajan mielestä hämmästyttävän lyhyt kiihdytys, pari pientä vaapahdusta ja kenttä alkoi vajota silmissä samalla, kun horisontti aukeni jonnekin käsittämättömän kauas. Nousu matkakorkeuteen lentopinnalle FL70 noin kahteen kilometriin tiputti ilmanpainetta saaden korvat napsumaan. Kun matkanopeus on noin 140 solmua eli 260 kilometriä tunnissa, eivät polttoainekustannukset juuri päätä huimaa. Follow me -car opasti suomalaisen harrastailmailijan luksusluokan shuttlebussille, jonka kyydissä olo oli kuin superstaralla. Toivion lentokoneen tankki vetää 68 litraa, jolla lentää nelisen tuntia. On kuulemma erittäin harvinaista päästä seuraamaan vilkkaalle kentälle laskeutuvia jumboja niiden yläpuolelta 5000 jalan korkeudesta. Myös käytettäessä valvottuja lentopaikkoja ja ylitettäessä valtakunnan raja on lentosuunnitelma välttämätön. Ensi vuonna tytöt ovat jo kasvaneet niin isoiksi, että edessä saattaa olla uuden, neljälle aikuiselle matkatavaroineen soveltuvan koneen rakentaminen. Kahvittelun ja paikallisten naposteltavien jälkeen tehtiin uusi lentosuunnitelma paluumatkalle ja kone rullattiin tankille. Ennen lopullista laskeutumista kotikentälle edessä oli vielä kaksi läpilaskua, joista toinen Teiskon korpikentälle, sekä pari kierrosta Näsinneulan ympäri. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat Arto Hämäläinen 71 LANNOITETTUA JA KALKITTUA AUTOKUORMITTAIN PAIKALLE TUOTUNA. Myötätuulen ansiosta kotimatka sujui puoli tuntia menoa vikkelämmin, neljässäkymmenessäviidessä minuutissa. OH-XRT kohosi jälleen siniselle taivaalle ja otti suunnan Muuga Outbound pohjoiseen
80 vuodessa urheiluelämä on mullistunut likipitäen täydellisesti. Jyryn huippuhetki koettiin, kun erittäin lempääläispainotteinen naisjoukkue pelasi 1980-luvun alussa kaksi vuotta maan pääsarjassa. Poliittinen vasemmisto aktivoitui 1940-luvun lopulla ja näin vankistuneen TUL:n lipun alle syntyivät Kuljun Jyry, Sääksjärven Loiske ja Lempäälän Kiri, joista kaksi ensimmäistä on edelleen aktiivisessa vireessä, joskin Jyry nimensä muuttaneena Lempäälän Jyryksi. Avataan kolumnointi historiallisella katsauksella lempääläisen yhdistyselämän alkuhämäriin, jonka voidaan katsoa alkaneeksi vuodesta 1895 Lempäälän Nuorisoseuran perustamisesta. Mutta: tärkein on urheilemisessa ja liikunnassa säilynyt, ja se on nautinto! Juha Raunio Kirjoittaja on Lempäälän-Vesilahden Sanomien urheiluavustaja SUURTEHOIMUROINNIT JA -PUHALLUKSET Hiekat,sepelit,singelit,kevytsorat ja maa-ainekset. KORKEAPAINEPESUT NOSTOPALVELUT, NOSTOPUOMIN PITUUS 22 M BOBCATURAKOINNIT Tekno Puhto Oy Pankkipolku 10, 37420 Valkkinen 0400 620 211 Fax (03) 373 9565 teknopuhto@elisanet.fi. Toisen maailmansodan jälkeen alkoi seuroja syntyä Lempääläänkin lisää. Lempäälän aktiivisin järjestö liikunnan näkökulmasta katsottuna 1930-luvulla oli kuitenkin maanpuolustusjärjestö Lempäälän Suojeluskunta, joka oli rakentanut muun muassa hyppyrimäen Ryynikkään, missä pidettiin joka talvi useita kisoja, ja nissä nähtiin jopa yli 20 metrisiä loikkauksia. Ajan oloon oli tyypillistä, että harrastetut lajit olivat yksilölajeja, pääasiassa hiihtoa ja yleisurheilua. Suojeluskunnan nimen alla alkoi myös pitäjän ensimmäinen joukkuelaji kukoistaa, ja se oli totta kai pesäpallo. Puitteet harrastaa ovat kokeneet totaalisen muutoksen, lukuisia uusia lajeja on tullut. 1930-luvun alussa Lempäälässä oli urheiluelämässä melkoinen tyhjiö, kun Kisankin toiminta oli nukuksissa vuoteen 1933 asti, kunnes se uudelleen virvoitettiin eloon. Ratsastuspuolella puolestaan Pirkanmaan Piaffe kokoaa paikalliset harrastajat riviensä alle. Mainittujen Kisan ja Lemmon ohella Lempäälässä toimi 1920-luvulla perustettu kyläseura Mattilan Innostus. Golffareitten isoon kysyntään tarjontaa on luonut Hiisi-Golf. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 73 Kolumni Lempäälän urheiluseurahistoria on kunniakas Lempäälässä on vuonna 2011 toistakymmentä rekisteröityä urheiluseuraa, jotka omilla sektoreillaan toimivat erinomaisen aktiivisesti tuottaen monipuolisia liikuntapalveluita vauvoista vaareihin ja murkuista mummuihin. Ensimmäinen urheiluseura näki päivänvalonsa vuonna 1904, kun muutamia intomielisiä nuoria miehiä etunenässään Eino Havas perusti Lempäälän Nuorisoseuran alle voimistelu- ja urheiluseuran. L-VS:n syntymävuoden 1931 ja nykypäivän ero urheilun näkökulmasta ajatellen on huimaavan tyrmäävä. Ja luontoliikunta-arvoja ajaa eteenpäin Lempäälän Seudun Samoojat. Omat erikoisseuransa ovat sittemmin saaneet muun muassa autourheilu, jossa lempääläiset ovat LemUA:n väreissä olleet valtakunnankin tasolla erinomaisen menestyksekkäitä. Samoihin aikoihin perustettiin kaksi metsästysseuraa eli Lembois Jaktförening sekä Lempäälän Metsästys- ja Ampumaseura. 195060-luvuilla alkoi vahvistua joukkuelajien buumi. Naisvoimistelusta on pitänyt huolta Pandat. Loiske kipusi jalkapallossa 1970-luvun lopulla maan kolmostasolle kakkosdivisioonaan niin ikään hyvin kotitekoisella miehistöllä. 1930-luvun "liikkuja-Lauri" ei olisi voinut villeimmissä unelmissaankaan kuvitella nykyistä urheiluelämää. Suosituin kilpailumuoto yleisurheilussa oli 100 metrin juoksusta, pituushypystä ja kuulan työnnöstä koostuva kolmiottelu. Pesäpalloa jatkettiin Suojeluskunnan ja Lemmon lakkautuessa Kisan värien alla ja joukkueurheilun ensimmäinen suursaavutus koettiin 1950-luvun puolivälissä, kun Kisa kipusi kotikutoisella joukkueellaan maan toiseksi korkeimmalle tasolle saakka. Lempäälän Tennisseura on saanut karvapallon lyöjät aktivoitumaan. Myös ammunnassa on Lempäälän Ampujista löytynyt useita maan mestareita. Tänään jääkiekko on puhdas sisälaji, jalkapalloa pelataan ainakin osaksi tekonurmella, hiihtokautta aikaistetaan tekolumiladulla, pallolajit pelataan siisteissä sisähalleissa ja niin edelleen. Myös Kisan kiekkoklaani käväisi samalla tasolla antaen huimasti tasoitusta räpiköidessään ainoana joukkueena luonnonjäillä. Kyseinen seura otti nimekseen vuonna 1917 Lempäälän Kisa. Ylikunnallisena seurana kokoaa voimat suunnistuksessa Tarpian Suunta. Suojeluskunta oli jopa niin aktiivinen ja varakas toimija, että 1930-luvun lopussa se perusti oman urheiluseuran nimeltä Lempäälän Lempo, joka tukahdutti Kisan toiminnan useaksi vuodeksi. Jääkiekko haki kotiaan ensiksi Kirkkojärven ja Havaslahden järvenjäiltä, josta se Lempoisten koulun takaa tehdyn kieppauksen jälkeen löysi sijansa 1920-luvulla perustetulle Keskuskentälle. Lempäälän-Vesilahden Sanomat raportoi paikallisten urheilijoiden ja joukkueiden edesottamuksista viikoittain, mutta millainen oli tilanne lehden syntymän aikoihin 1930-luvun alussa. Tuoreimmat yhdistykset ovat Kisasta irtautunut jalkapalloseura LeKi-futis ja haavipallossa eli lacrossessa maan pääsarjassa parin kauden ajan säväyttänyt Lempäälän Toivot. Jyry löysi leipälajikseen lentopallon ja Loiske jalkapallon
Puh/fax 367 1747 toimisto@taloustaitoterttu.fi www.taloustaitoterttu.fi Teemme vuosien kokemuksella Laadukkaan Kiinteistönvälityksen lisäksi myös · PERUKIRJAT · OSITUS- ja JAKOKIRJAT · KAUPPAKIRJAT · TESTAMENTIT · ARVIOT ym. Olemme Suomen Kiinteistönvälittäjäliiton LAATUYRITYS. 74 Kun laatu ja hyvä palvelu ratkaisevat. Terttu Loppi Ky Vikkiniityntie 5 B 3, 33880 Lempäälä. Järjestämme myös muistotilaisuudet. (03) 342 9000 Onnittelemme pirteää 80 vuotiasta paikallislehteä! Lempäälän ja Vesilahden kunnat sekä Tampereen kaupunkiseutu onnittelevat 80-vuotiasta LempäälänVesilahden Sanomia Suositushinta 59,- PIRKANMAAN LEHTIPAINO OY Aidosti n! ikalline pa S I N Ä H A L U AT A S U A ? TULE MUKAAN VAIKUTTAMAAN! Soita pj Tuija Seppänen Kokoomuksen Lempäälän kunnallisjärjestö 050 501 2627 1 9 3 1 - MILLAISESSA LEMPÄÄLÄSSÄ vuotta 2 0 1 1 WWW.KOK.FI. 03 3753 533, 0400 630 440 www.vesasto.fi Lempäälän vihreät ry www.lempaalanvihreat.fi rT z.v www.laaturemontti.fi Uuden katon alle jopa 2 päivässä! Jos vesi on vaarassa juosta taloon katon kautta tai ulkoverhoukset alkavat repsottaa, on apu lähellä. Soita tai poikkea, kysyminen ei maksa mitään. KATOSSA REIKÄ. Pitopalvelua ammattitaidolla kaikkiin juhlatilaisuuksiin. Otat vain yhteyttä Hämeen Laaturemonttiin ja saat uuden katon tai ulkoverhouksen "avaimet käteen" -toimituksena, 20 vuoden kokemuksella. KAIKKEEN RAKENTAMISEEN BETONIA Puh. EIKÄ! Esko Vesasto LKV 0400 630 440 Tampereentie 25, 37500 LEMPÄÄLÄ Puh. Palvelumme on joustavaa kohtuullisin hinnoin. 03-515 5371, 0500-237 469 Katso lisää: www.laaturemontti.fi ja ota yhteyttä! VAMMALAN BETONI OY tuotanto@vammalanbetoni.fi Tuulissuontie 3 D, Lieto · Ilveskuja 8, Nurmijärvi · Turkkirata 23-25, Pirkkala Kattoluuri 010 470 3700 Juhlat tulossa? le Kutsu väki kool ilmoituksella! p. Räätälöin taloushallintosi/ kirjanpitosi juuri Sinun tarpeitasi varten Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Taloustaito Terttu Ky ent
Juoksukoulun hinta on 160. Aika ilmoitetaan myöhemmin. Leijona-kiekkokoulu alkaa 18.9. Luistelukoulu alkaa 18.9. Katso ohjelma kotisivuilta. Lisätiedot www.leki./juoksukoulutai 050-5051617(Jenni). Aika ilmoitetaan myöhemmin. Leiripäivän aikana käydään ulkoilemassa sekä nautitaan yhdessä lounas sekä välipala. Sunnuntaina 23.10. Tarkoitettu 6-15 vuotiaille hiihdosta innostuneille tytöille ja pojille. Leirin päivittäinen kesto on kello 9.30-16.30. Leirin hinta on 90 . Hinta 50-80 syksy+kevät (ryhmästä ja kerroista riippuen). Juoksukoulu on tarkoitettu jokaiselle lenkkeilystä kiinnostuneelle, niin aloittelijalle kuin jo jonkin aikaa harrastaneelle. Juoksukoulu kokoontuu maanantaisin klo 18. Ota yhteyttä oman ikäluokkasi yhteyshenkilöihin (www.leki./jääkiekko) tai valmennuspäällikkö Jose Nippalaan(040-7515791) 2011 Muista myös Pii Poon huippusuositut taidesynttärit! LUISTELUKOULU Tarkoitettu kaikille luistelemaan opetteleville tytöille ja pojille. Lisätiedot: hiihtokoulu.leki.@gmail.com tai 044-3751313 (Antero) tai 0400-701576 (Jarkko). Ilmoittautuminen leki@leki.. LEMPÄÄLÄN JÄÄHALLI MASKUAREENA synttärionnittelut KAHDEKSANKYMPPISELLE! JÄÄTÄVÄT © Data Tommi © Data Tommi © Data Tommi Vuokraa jäähallilta vip-, kokous- tai saunatilat! Syyslomalla viikolla 42 maksuton yleisöluistelu WWW.LEMPÄÄLÄNJÄÄHALLI.FI. Tiedossa on 16 kerran paketti (syksyllä 8 ja keväällä 8 kertaa). Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 75 PII POON SYYSLOMA LEKI LIIKUTTAA LAPSILLE TULE MAAILMANMESTARIEN LEIJONALAUMAAN! Lekillä joukkuetoimintaa 2005 syntyneistä alkaen. Ilmoittautuminen www.leki./hiihto tai paikan päällä. HIIHTOKOULU JOKA PÄIVÄ! Animaatiopajoja, teatteripajoja, sirkuspajoja ja bändipajoja! TALVELLA "VIIS-KUTOSILLE" LYHYT SUPERHIIHTOKOULU. AIKUISILLE JUOKSUKOULU Tervetuloa mukaan juoksuharrastuksen vauhdikkaaseen maailmaan. Lisätiedot www.leki./leijona-kiekkokoulu tai 040-7515791(Jose). Ilmoittautuminen www.leki./luistelukoulu. Kolmipäiväisellä leirillä tutustutaan monipuolisesti taiteen eri lajeihin, kuten sirkukseen ja teatteriin. Ilmoittautuminen www.leki./leijona-kiekkokoulu. Pii Poossa hauskoja työpajoja syyslomalla torstaina 13.10. Luistelukoulun hinta on 100. Lisätiedot www.leki./luistelukoulu tai 040-5158600 (Eki). Leiri on suunnattu 7-13 vuotiaille, eikä leirille osallistuminen vaadi ennakkotaitoja. Taitajat syyslomaleiri 17.10.-19.10. Ilmoittautumiset www.lastenpiipoo.fi tai 02 9090 8500. LEIJONA-KIEKKOKOULU Leijona-kiekkokoulu on tarkoitettu kaikille alle 8-vuotiaille jääkiekosta kiinnostuneille tytöille ja pojille. Koko talven kokoontumiset torstaisin klo 18 Hakkarin urheilukentällä
Pidän tästä työstä, siksi kai olen niin pitkään tätä tehnytkin. Lehti on selvästi tärkeä lukijoilleen, sanoo postinkantaja Airi Manninen samalla kun sujauttelee uusinta paikallislehteä omille paikoilleen lokeroihin. Lempäälässä on mukavia ihmisiä. Kello ei ole vielä yhdeksääkään, mutta Manninen on ollut työpaikallaan Lempäälän postin jakelutoimipaikassa jo monta tuntia. Sähköpyörä helpottaa työtä niin valtavan paljon. 8,28 snt/puh + 14,76 snt/min (alv 23%) www.keittiokalustetukut.fi Keittiökalusteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! www.visionliukuovet.fi. Alueella on kaiken kaikkiaan viitisensataa taloutta, joihin Manninen jakaa postit joka arkipäivä. Lenkki sujahtaa nopeasti sähköpyörällä, jota Manninen on käyttänyt työssään noin kymmenen vuotta. 8-18 la 9-15 ark. Oma äitini työskenteli postissa parikymmentä vuotta, ja nyt poikani on työskennellyt täällä puolitoista vuotta, Manninen kertoo. Aamukuudesta lähtien hän on lajitellut posteja, jotka auto on tuonut isoissa häkeissä paikalle. 76 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Anu Kuusisto Sähköpyörä tuo paikallislehden perille Postinkantaja saa heti palautetta, jos Lempäälän-Vesilahden Sanomia ei näy Sen olen kyllä huomannut, että jos Lempäälän-Vesilahden Sanomat ei jostain syystä ilmesty, siitä tulee heti palautetta. 03 546 0660, fax 03 546 0661 Lankapuh. Ihan pari kertaa on talvella ollut niin huono ja pöperöinen keli, että on pitänyt tehdä lenkki autolla. tangon ja hyllyn (1000), 4 hyllyä (500) ryhmän korkeus 2350, leveys 1500 Ota mitat mukaan ja poikkea myymäläämme. - ilmainen suunnittelupalvelu myymälässä - nopeat toimitukset - ei ostorajoituksia, - monipuolinen mallisto - myös jälleenmyyjille - tukkuhinnat 325 osina Ota mitat mukaan ja poikkea myymäläämme. Meiltä myös LIUKUOVET mittojen mukaan! Kaikki kodin kiintokalusteet edullisesti ja nopeasti omalta tehtaalta. 8,28 snt/puh + 14,76 snt/min (alv. Sain sähköpyörän täällä ensimmäisenä, enkä enää vaihtaisi sitä pois. Anu Kuusisto Tämä ammatti on tullut selvästi äidinmaidon kautta. Postinkantaja Airi Manninen kertoo, että sähköpyörä kiinnostaa etenkin lapsia ja miehiä. Tämä ammatti on tullut selvästi äidinmaidon kautta. Työ on tuttua, sillä Manninen on työskennellyt postinkantajana parikymmentä vuotta. Sähköpyörä on käytössä ympäri vuoden: talveksi siihen vain vaihdetaan nastarenkaat. Postinkantajiin suhtaudutaan mukavasti, ihmisten kanssa tulee usein juteltua. Myös erikoismitoilla. Pirkanmaan Urjalan Kodin Sininen Oy KEITTIÖKALUSTETUKKU Oy KEITTIÖKALUSTETUKKU Teollisuustie 4, 33470 Ylöjärvi, p. 9.30-17 la 10-14 Peltorinteentie 10, 31760 Urjala, p. Mannisen omaa aluetta on Lempäälän keskustan ja Halkolan seutu, jotka hän tuntee kuin omat taskunsa. pöytätason ja valolistan Tarjous ei sisällä koneita. V I S I ON LIUKUOVET Kuvan mukaiset komerot valkoiset maalatut HOLVIKAARI, TALONPOIKA tai SILEÄ -ovet sis. He tulevat usein kysymään, miten pyörä toimii, Manninen kertoo. KALUSTEET EDULLISESTI TEHTAANMYYMÄLÄSTÄ! Keittiökalusteet, WC-kalusteet, Kodinhoitohuonekalusteet, Ovet, Eteisryhmät, Vaatekomerot, Liukuovet, mittatilausovet ja -kalusteet Kuvan mukaiset keittiökalusteet valkoiset maalatut HOLVIKAARI, TALONPOIKA tai SILEÄ -ovet Onnittelemme 80-vuotiasta Lempäälän-Vesilahden Sanomia! VAIHDA OVET! Uusi ilme kotiin edullisesti. Valmistamme mdf-ovet maalattuna ja kalvopinnalla nopealla toimitusajalla, myös erikoismittaisena! 599 osina sis. Pyörä kulkee hyvin talvellakin, ja työn puolesta meillä on hyvät goretex-vaatteet huonoja kelejä varten. 23%), Matkapuh. 020 720 9240, fax 020 720 9250 s.posti: pkkt@kolumbus.fi ark. Kuun vaihteessa työ vie yleensä eniten aikaa, silloin on usein eniten postia, Manninen kertoo. Kun kaikki on lajiteltu ja laitettu järjestykseen, on aika lähteä lenkille. Lajittelu vie päivästä riippuen 45 tuntia aikaa
Siinä olemme onnistuneet. Monipuolisella ohjelmatarjonnalla tavoittelemme mainostajan kannalta tärkeää kanavaosuutta, eli suuren kuuntelijamäärän lisäksi pitkiä kuunteluaikoja. 044 7557 209 ilmoitukset@lvs.fi Ilmoitusaikataulut - maanantain lehteen viimeistään torstaina klo 16 - torstain lehteen viimeistään tiistaina klo 16. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 77 Tulospörssi Tulospörssi Yhdistykset Vaihde 342 9000 Ilmestyy maanantaisin ja torstaisin www.lvs.fi Julkaisija Lempäälän-Vesilahden Sanomat Oy Levikki: LT 2010 7131 Toimitus ja konttori Tampereentie 17, PL 38, 37501 Lempäälä Puhelin 342 9000 Telefax 342 9030 Avoinna: ma-to klo 9-16 pe klo 9-15 Asiakaspalvelu Anne Colliander anne.colliander@lvs.fi 044 7557 208 Toimitus toimitus@lvs.fi Päätoimittaja: Martti Sirén martti.siren@lvs.fi Toimituspäällikkö: Satu Lehtonen, 050 301 0292 satu.lehtonen@lvs.fi Toimittajat: Erkki Koivisto, 044 7557 206 erkki.koivisto@lvs.fi Katariina Rannaste, 044 7557 207 katariina.rannaste@lvs.fi Ilmoitukset ilmoitukset@lvs.fi Hilkka Multanen, 044 3477 405 hilkka.multanen@lvs.fi Leena Kurki, 044 3477 406 leena.kurki@lvs.fi Graafinen suunnittelu ja ilmoitusten valmistus puh. Ilmoitushinnat Etusivu 1,41 e/pmm Takasivu 1,15 e/pmm ts 1,04 e/pmm tj 0,98 e/pmm Pienin ilmoituskoko 30 pmm, etusivulla 100 pmm. SUN-kuuntelija kuuntelee tarjontaamme keskimäärin kymmenen tuntia viikossa. Tekstiaineisto sekä tiedotukset yhdistykset-palstalle vuorokautta aikaisemmin. Tervetuloa nauttimaan! Tilaukset sähköpostilla tilaukset@lvs.fi Paino Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2011 Jakeluhäiriötapauksissa Soita postiin numeroon 0200 71000.. Toiminnan perusarvot ovat tänä päivänä samat kuin kaksi vuosikymmentä sittenkin: kotimaisuus, luotettavuus, tehokkuus ja jatkuva kehittyminen. Emme vastaa puhelimitse saadun teksti- ja ilmoitusaineiston mahdollisista virheistä. Lähettäjän nimi ja puhelin ilmoitettava. Hintoihin lisätään alv 23% Sähköposti ilmoitukset@lvs.fi Tilaushinnat 12 kk kestotilaus 6 kk kestotilaus 3 kk kestotilaus 12 kk määräaikainen 6 kk määräaikainen 3 kk määräaikainen 68,00 40,00 25,00 78,00 49,00 33,00 Yhdistykset SUN MAAILMA ON AVARA. Radio SUN on vakavaraisten pirkanmaalaisten yritysten omistama kaupallinen radiotoimija, jonka juuret juontavat paikallisradiohistorian alkuun. Alueemme kaupallisista radioista siihen ei pääse yksikään. Väri-ilmoitus 0,29 e/pmm korotus
Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ellei tilaaja irtisano tilaustaan tai muuta sitä määräaikaiseksi. määrä, toisen värin loputtua toimitamme jäljellä olevaa. LAHJATILAUKSEN SAAJA: Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puh. Minulle saa lähettää tarjouksia tekstiviesteinä. Tilaajalahjat toimitetaan kun tilausmaksu on kirjautunut. * Kestotilaus on tilaamistapa, jossa tilausmaksu laskutetaan sovituin laskutusvälein kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan, joka on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen määräaikaisen tilauksen normaalihinta. Tarjous on voimassa 31.10.2011 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää ja koskee vain uusia Suomeen tulevia tilauksia. / GSM Sähköpostiosoite Syntymävuosi TILAAJA / MAKSAJA: Etunimi Saan tilaajalahjaksi Europawatch Sport -rannekellon, arvo 59 . Valitse väri: musta valkoinen HUOM! tuotteita raj. Voit tehdä tilauksesi myös verkossa www.lvs.fi/tilaajapalvelu, sähköpostilla tilaukset@lvs.fi tai soittamalla 044 755 7208.. / GSM Etunimi Syntymävuosi Antamalla sähköpostiosoitteesi voit saada hyviä tarjouksia sähköpostiisi. jakson 12 kk 68 TAHDON TUTUSTUA LEHTEEN 3 KK AJAN HINTAAN 20 (norm. Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. 35) Tutustumistilaus ei oikeuta tilaajalahjaan. Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puh. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 79 Tilaa itsellesi tai ystävällesi laadukas paikallislehti saat upean rannekellon! EUROPAWATCH SPORT-KELLO - 3 vuoden takuu materiaalille ja työlle (takuu ei koske paristoja eikä ranneketta) - Seiko-vastaava koneisto - nikkelivapaa kuoren tausta - roisketiivis 30M - pimeässä hohtavat tuntimerkinnät - RoHS -standardin mukainen Aidosti en lehti paikallin elle! o perhe kok KYLLÄ KIITOS! Tilaan Lempäälän-Vesilahden Sanomien kestotilauksen* 1
Tre 32, 3-tielle hyvä yhteys (t.4360m2) Vh.206.000 Es. Tilava, isollekin perheelle sopiva 2-taso, maalaismaisemissa. keittiö -08. sähköt, pinnat, osa ikkunoista Tre 32 km.(t.4360m2) Vh.238.000/Tarjous! Es. Autokatospaikka. Rantasauna. Paljon asumisoleskelu-ym harrastetilaa, kunnallistekn. Parkettilattiat, kph laatoitettu, 2 erill.wc:tä, 2 varastoa. (03) 3753 133 · lempaala@triosoft.fi · www.triosoft.fi AVOINNA MAPE 1013 ja 1418 (kiinni klo 1314) AVOINNA MA-PE KLO 9-17 TIETOKONEET JA OHEISLAITTEET, OHJELMISTOT, VERKKOTUOTTEET, TULOSTIMET JA TULOSTINVÄRIT, KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN AKUT JA KANTOLAUKUT, PUHELIMET JA LISÄTARVIKKEET Triosoft Oy Lempäälä Kasaus- ja kuljetuspalvelu! TIETOKONEHUOLTO,YLLÄPIDOT YRITYSASIAKKAILLE Av. (03) 543 5088. KERROSTALO OMAKOTITALOT LEMPÄÄLÄ LASTUNEN 140/159m² 4h,k,s.os.,khh Hyväkuntoinen uudenveroinen v. Vh. Kaikissa tiloissa lattialämmitys. Uudistuksia tehty; mm. Lämmin at. mukaan, minimi 2460 , sis. Valoisat ja siistikuntoiset huoneet. sop. Tilava kodinhoitohuone. Laadukkaat materiaalit rv-07, lattialämmitys kauttaaltaan. Vh.239.000 Es. Su 17.30-18.00 Hyvätintie 11/Laamanen 040 821 0281 (6948963) VESILAHTI KOSKENKYLÄ n.250/500m² 7h,2k,s,ph,kph,3wc,vh,työh,paljon var. Tyylikkäästi remontoidut pesutilat. Iso, suojaisa takapiha. Vh.149.000 Ensies. Kunnallistekniikka, ala-asteelle suojaisa alle kilometrin matka. 1 ha tasaista peltoaluetta. Palvelut lähellä. alv 23 % VESILAHTI 82m² 3h,k,s,khh+autokatos,varasto Upea, viihtyisä päätyasunto. Ti 17.00-17.30 Piipontie 2 A/Sillanpää 040 5705 498 (6947426) RIVITALOT LEMPÄÄLÄ KULJU 93m² 4h,k,s,khh/wc,var,p. 4-5 mh, vesikeskuslämmitys sähköllä, lto, var. 03 212 1410 fax 03 212 1415 kotinelio@kotinelio.fi Välityspalkkio sop. 040 821 0281 PÄIVYSTÄN Meillä kohteet vaihtuvat. Mh.129.000 Es. Hyväkunt toimivapohjainen 2.taso -2006 rak.kolmio rauhallisella alueella. Kuokkalankoskea myöten yhteys Pyhäjärveen. ym. Vankka tiilivuorattu 2-tasoinen rinnetalo lähellä kouluja puistoon rajoittuvalla 2040m2 rinnetontilla. Su 16.10-16.40 Kelhontie 54/Nieminen 044 039 6115 RIVITALOT LEMPÄÄLÄ HAKKARI 86,5m² 3h,k,s,autokatosp. kauniilla 1,8ha helppohoitoisella rinnetontilla. Katettu terassi. Kuljun palvelut vieressä ja Ideapark lähellä. Kytötie 1 A/ Tyyskä 040 5716 112 (6949656) www.kotinelio.fi. Vh.325.000 Es. Tontista n. 338.000 Lastustentie 273/ Nieminen 044 039 611 VESILAHTI KOSKENKYLÄ n.160/170m² 6h,k,s,ph,2wc,vh,aula, tilava parveke, ym. Rossipermantoinen Älvsby-talo on valmistunut 2000, ulkovuori on uusittu. Su 13.00-13.30 Aurinkorinne 6/Nieminen 044 039 6115 LEMPÄÄLÄ KELHO n.65m² tupak.,mh,kph,kuisti Hirsi/puurak pikkutalo maaseudun rauhassa idyllisellä 4620m2 vanhanajan pihapiirissä. Päivystysnumero 212 1410 Näsilinnankatu 30, 33200 Tre puh. Su 15.00-15.45 Hakkarintie 24/Nieminen 044 039 6115 (6936771) VESILAHTI KIRKONKYLÄ 160/200m² 5 h+k+askartelu/työh.+khh+s.os. Vh.199.800 Keskuskatu 34 A/Tuomela 044 039 6113 (6942703) LEMPÄÄLÄ SÄÄKSJÄRVI, Paunu 80m² 3h,k,s+varasto Kauniisti remontoitu, mm. Su 18.15-18.45 Koskenkyläntie 526/Laamanen 040 821 0281 (6929078) LEMPÄÄLÄ KESKUSTA 2h,k,s,p 6/6 57 m² Valoisa saunallinen ylin kerros.Uutta vastaavassa kunnossa! Rv 2007 Vh.139.900 Es. Uudet laminaattilattiat. 2004 rak. muk. Su 15.00-15.30 Kärpänkuja 3 D/Tyyskä 040 571 6112 (6949493) KERROSTALO Reijo Laamanen LKV p. massiivinen vuolukivileivinuuni. Vh.185.000 Ensies. remontoitu/laajennuttu puutalo omalla 1369 m2 ranta/rinnetontilla. Keskustan kupeessa lähellä palveluita ja kouluja 1,5 krs. Sijainti rauhallinen päättyvän kadun päässä metsän laidassa. Tilava, 2:llekin perheelle sopiva. Ti 17.45-18.15 Myllykoluntie 3 A/Sillanpää 040 570 5498 (6947665) LEMPÄÄLÄ HAKKARI 138/152m² 4h,k,s.os. Pihasauna sekä n.60m2 ulkorakennus josta n.2/3osaa lämpöeristetty. Hyvät liikuntamahdollisuudet vieressä. Tässä tilaisuus yrittäjälle tai etätyöläiselle! Tampereelle alle puolessa tunnissa. ma-pe 9.30-17.30, la 9.00-14.00 www.viialanhuonekaluliike.fi Keskuskatu 17, Viiala, p. 80 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 UUSI OSOITTEEMME ON TAMPEREENTIE 2 (Ståhlbergin kahvion vieressä) HUONEKALUKAUPAN ERIKOISLIIKE SOHVIA MONIPUOLINEN, PALVELEVA T SINISE TALOT SA VIIALAS ! Vienna KINGSTON DataTraveler 4GB USB-TIKKU vuodekulma 890 Nyt HYLLYSTÖJÄ TASOJA 5,90 NOKIA C1 · Kamera · Bluetooth · FM-radio SÄNKYJÄ SUOSITUIN MUISTITIKKU NYT SUPERHINTAAN! LENOVO THINKPAD SL510 Luotettava ja käytettävyydeltään ensiluokkainen 15.6" peruskannettava. · 2.1Ghz Intel Celeron suoritin, · 3Gb keskusmuisti · 320Gb kiintolevy · WLAN · Bluetooth · Windows 7 Home Premium 64bit käyttöjärjestelmä Gustav Nyt Esim -20% PATJOJA 55 HYVÄ PERUSPUHELIN! 445 MATTOJA Huom! Myös käytävämatot TUOLEJA Ida- kalustesarja MEILTÄ SAAT MYÖS SAUNALAHDEN PUHELIN- JA NETTILIITTYMÄT! TULOSTINVÄRIT KAIKKIIN MERKKEIHIN JA MALLEIHIN! Manttaalitie 2 Tampereentie 4 · p. Vh.194.000 Es