H I M A N K A • K A N N U S • L E S T I J Ä R V I • L O H T A J A • T O H O L A M P I s 1/ \ a J a s u P IZZA 3 mieleiselläsi Tervetuloa täytteellä syömään tai tilaa kotiW Valtakatu 1. Ilmoitukset ovat tärkeä osa lehteä ja niiden merkitys lukijoille on myös keskeinen. — . LESTINJOKI LESTIJOKILAAKSON KIRJAPAINO OY a ./ o v Vl ¿O So 20, la 10-16, su 12-16 m*#' O vA *-3 > i. Videofilmit! Avoinna: ma-to 8-18, pe 8 Lehden, kirjapainon ja ilmoittajien avulla alkava nousu jokilaaksossa vahvistuu. r o W a i J t e c * Forrest b u m p KAHVIO • MATKAHU0LT0ASIAM IES J & . 873 484 LESTINJOK1 Nro 67 m LAUANTAINA 2. 870 209 VP I z Z E R I A . KANNUKSEN KESKUS-DIVARI P. LA 2.9.-SU 3.9. RUOKAMESTARI Tukkitie 1. vuosikerta IRTONUMERO 3 mk KANNUS HIMANKA TOHOLAMPI LOHTAJA j j r ± j : . t e r V e i kreikkalainen tu lo a ' salaatti ---ASEMATIE 8, KANNUS PUH* 873 500 > j Ma-ti ll.M r ke-to 11-tt, pe 11 -U, ta 11-0 , m 1i-tt (Voit m yös soittaa ja tilata pizzan ko tiin !) LESTIJOKILAAKSON KIRJAPAINO O Y 5 Valtakatu 18, 69101 KANNUS 8 7 1 288.871 317 8 7 1 829 fax mm Y R I T Y K S E T J A I L M O I T T A J A T L E S T I N J O K I L E H D E N TÄRKEÄT YHTEISTYÖKUMPPANIT LEIJONAKUNINGAS Omaksi! 149 ffâà V Vaihtopörssistä leffat PUOLEEN HINTAAN Vaihto 10,Omaksi 25,Sega ja Nintendo PELIT ei pelikoneet TARJOUKSET VOIM. p i z z a n a :.. q 9-20 f i s ; EXTRA-TARJOUS LA-TI: POSSUA ETUPÄÄSTÄ 14 90 k g TJJJQB£TQRILTALA-TL Sauvon HERKKUKURKUT 4,8kg (9,33) 3kg:n JUURESPUSSI lanttu, porkkana, punajuuri........... KULTA KATRIINA 500g (39,80) Atria UUNILENKKI 400g (14,50) Arlan JOGURTIT 150g 7prk (9,52) NAUTA SIKA JAUHELIHA/ kg Ingmanin EDAM 40/kg n. pnä SYYSKUUTA 1995 19. VUOKRALEFFAT ei uutuudet VRK Hae meiltä peti mukavaa ajanvietettä! V uosi 1995 on Lestinjoki-lehden ja Lestijokilaakson Kirjapainon juhlavuosi. „ . 44.80 6.90 TULE TILI ASIAKKAAKSI S-MA RKETTIIN. Vuoden -95 aikana Lestinjoki-lehden ilmoitusasiakkaat esittäytyvät " f VIIKON ILMOITTAJA -sarjassa. 870 949, 949 463 249 Asematie 4, Kannus myyn kirjat, lehdet, LP:t, kasetit sekä CD:t. (¿ ü V A A Ítá « *1'S c & T a T ^ p e r H e . Joulukuussa tulee kuluneeksi 20 vuotta yrityksen perustamisesta. KANNUS, p. 69100 K A N N U S puh. 1,1 kg:n pala Uusi FLORA 400g (14,75) Punaposkisia puolukkaretkiä! T Ä N Ä Ä N L A U A N T A IN A EDAM JUUSTO, kg „ i/ ' \ / \ | Tuore MERIPauligin Va|ion KIRJOLOHI JUHLA-MOKkA KERMAkg KAHVI, pkt VANILJA 11 21,90 19,90 6,90 ALKUVIIKON MARKKINOILTA: MA -KE i k o t i m a i s t a iUA k a s t ik e
885 063. M äättälän kylätoim ikunta Teemme ruskaretken su 17.9. Samalla kun köyhä ja alistettu kansa näki nälkää, hurskaat elivät leveää elämää. lask. Valok. 2095,9.10. ” Usko on enemmän kuin irrallinen saareke, elämisen ulkopuolelle eristettyä paa tosta, hartaudenharjoitusta tai sääntöjen ja rituaalien nou dattamista. 968-870 141 Superseikkailu, vauhtia ja toimintaa Pe 1.9. tyött. Por voon tuomiokirkossa. Van han koulun maalausurakka val mistuu! Pidämme maanantaina klo 17.00 (sateen sattuessa tiis taina) siivoustalkoot koululla ja maalaamme loput kohteet. Kannus Maanantai: Jauhelikastike, keitetty makarooni, sa laatti. En ole ollut luotetta va vähimmässä. Jeesuksen sanoissa on jo tain vuorisaarnanom aista. Ateljl Lindell Pär Söderblom ja Anne Petä jä Sipoosta vihitty 22.7. Pa lauta ilm o itta u tu m iska a vake. Jeesus ei voinut vaieta. mennä va paa-aikakeskukseen, Kaarlenalan kirkko ja pappilan museo, K-P Konservatorio, kahvit juom me Villa Elbassa sen jälkeen tu tustumme Ykspihlajan sata maan. klo 18.00. Kertaa siis EA-taitosi, pukeudu päivystystä varten ja saavu palolaitokselle klo 17.00. Uskoni vaikuttaa siihen miten suhtaudun toi siin ihmisin, luontoon, om ai suuteen, kärsimykseen, ilmei seen vääryyteen, kaikkeen. Kannus 2742 13,9 382 186 196 22 76 77 45 Lestijärvi 439 18,7 82 47 35 4 12 28 3 Toholampi 1758 13,8 243 126 117 16 63 50 21 1 9 9 5 Uitava 418 13,4 56 37 19 3 10 15 9 3 LAUANTAINA 2. 9 6 8 -8 7 3 77 7 VI f. Tervetu loa kentälle naapurikunnistakin. 2395,23.10. Tärkeämpää kuin puhua armosta on armahtaa. mennessä. Keskiviikko: makkarakeitto, juusto, tuorcpala. 54,2 min it. Elämän pienempienkin asioiden keskellä kulkee Kristus. Aihe: Pyyntörukous. Ja jos jo s sain kohdassa olisinkin ollut, niin kuitenkin löytyy jotain, jossa uskollisuuteni on petet tyUskon olemukseen kuu luu aito nöyryys, kysely ja häm m ästely. 63 ast. Mukaan ehtii, vaikka et oli si vielä saanutkaan ilmoit tautumiskaavaketta. Vähärautio Vesisenaho Mikko ja Aho nen Minna vihitty Kannuk sessa. 10.90995 Viikon ajatus Ei laiskan kissan suuhun hiiri tule. Hän näki uskonnollisen eliitin kaksinaismoraalin. Kokkolaan Ruokailu Koski-Ho vissa, siitä matkajatkuu Kokko laan. / / ,• V U /i/w ~ t ONNITTELUJA t NIMITYKSIÄ H elle kiittäen i p fn syntymä[| p i päivänä H onnitellen Markku, Hannu, Tiina, Pirjo, Mari ja Milla SyNTyNEITÄ Himankalaisille Kristi na ja Kari Kaustiselle tyttö 26.8.95. Tiistai: Pinaattikeitto, li hapiirakka, tuoremehu. Kaikki mukaan! Reumailta Kallisen majalla Toholammillato7.9. Kunto-virkistysviikko 9.-13.10. MATKAILU KOKKOLASTA SUORA LENTO TURKKIIN 25.9. Linja-auto lähtee Toristojan th.sta klo 9.30, Mh:sta 9.45. K. 53.6 min pohj. LESTINJOKI V SUNNUNTA i KSI__ Uskon säännöt vai uskon elämä Jeesusta harmitti. 7 . Tervetu loa mukaan nykyiset ja entiset kyläläiset ystävineen. Koirien tottelevaisuuskoulutus keskiviikkoisin urheiluhallin kentällä. K u o l U i T A Lohtajalainen Salli Liisa Harmaata e Saari kuoli vii me keskiviikkona Libeckin sairaalassa. työ paikat T I L A N N E L E S T I J O K I Himanka 1492 19,3 288 145 143 19 71 83 25 1 L A A K S O S S A 3 1 . p. Ti 5.9. Uskoni suuruuskin on vähemmän tärkeää. Perjantai: Kanakasviskeitto, pehmeä leipä, jugurtti. SANA-Iehdestä no 32/95 poiminut Anja Kajomeri r : \ A Ti 5.9. klo 18.00 alk., ajo-ohje Purontakasen Ns:n jäl keen vasemmalle joen yli. salaatti Keskiviikko: Puuro, lisä ke, sämpylä, hedelmä/vihannes Torstai: Maksaruoka, pe runasose, salaatti Perjantai: Kasviskeitto/ Minestronekeitto, leipä, maksamakkara. Johtokunta ko koontuu ke 6.9. : \\jnUjm äj>iüom eu/Hit i/jU & lo/w i£U ' • / / . Raijalle p. Valok. Kannuksen SPR syysherätys. 876 266 tai 949 936 329.50 ensimmäistä pääsee mukaan! Toholammin Kennelkerho. 1 vk alk. Lähimpinä kaipaamaan jäivät lap set ja 1 astenl apset perhe i neen. 2 vk alk. Tietenkin kärähdän niiden edessä. Miehet Naiset Alle 20vuotiaat Alle 25vuotiaat Yli v. ELOKUVAT r ¿ 5 Koivu ja tähti KJH KANNUS m PUH. Jeesus näki heidään lävit seen. Kyyti ilmainen. on yhteishaijoitus Kälviällä, jonne me teemme yhden rastin. Tervetuloa suunnitte lemaan syksyn toimintaa. HENKILO. Kiin n o s tu n e e t v a p a a -a ik a keskukseen 6.9. Kulku omilla autoilla. Lestijoen Latu. Hir vikosken kurssikeskuksessa, ilm. Merita Pankin Kannuksen konttorin apulaisjohtajaksi on nimitetty pankinjohtaja Kirs ti Värinen. T ärkeäm pää kuin uskoni on Hän, johon uskon. Eskolan kylätoimikunta. Vähärautio Peltokangas Marika ja Hai kola Ville vihitty Toholammilla. 623 534 torstaiiltaan 16.9. lev. Kirvulainen sananlasku ( ) A u r i n k o Pimeä Aurinko Aurinko Pimeä päättyy nous. Karjalaiset Saunaja tarinailta Joki-Tokolalla Junkalantie753ke6.9.alk.klo 17.00 Tervetuloa! Eläkeliitto Toholampi Ullavalaiset tulevat kylään Kallisen majalle ke 6.9. klo 19 Eeva Huhtalla. Us kossaan vahvat pitivät näyt täviä rukouksia ja tiukkoja saarnoja, nämä omasta m ie lestään oikean uskon esiku vat. Usko on uskoa elämän raadollisuu dessa ja rikkaudessa, tai se ei ole uskoa ollenkaan. Moni ilkkuu ikävää ja kaipuuta. 0. Hän tajusi heidän ahneu tensa, kiintymyksensä maal liseen hyvään, mammonaan, sanojen ja tekojen ristiriidan. Uusilta koirilta tarkis tetaan rokotustodistus. K O . Hän on toiminut ennen fuusiota KOP:n Kan nuksen konttorin johtajana. pnö SYYSKUUTA 1995 . Sellaiset ihmiset eivät ole ottaneet pitkää askelta mihinkään suuntaan. Uskolla ei siis pitäisi isotella. 2195,SOITA TAI TULE KÄYMÄÄN! PR-M ATKAT VALTAKATU 11, KANNUS p. KOHTAISTA ^ P e n n a s e n * J O o . klo 13.00 Mcnnäämpä yhdessä kahville. r s U S U li. A T Kannuksen Ura L en to p a llo h a rjo itu k s e t Ensimmäiset harjoitukset ja maksujen keräys. Teemme pikkujoulumatkan Karemajalle 23.-25.11. Hän on tullut alas saarnatuolin kor keuksista. Vajaakunt. Suullaan he palvelivat Juma laa ja sydämellään mammo naa. Uusia ja entisiä rukouspiiriläisiä kutsutaan mu kaan. Ilmoi ta lähdöstä Laurille p. Kaik ki mukaan, niin saadaan koulu siivottua ennen talven tuloa. Merita Pankin pankinjohta jaksi on jo aikaisemmin ni mitetty Auvo Ranta-Ylitalo. klo 18.00 C-pojat KE 6.9. Tutustumme luontomuse oon, lapsilla mahd. pit. M U IS T IO 4 . alkaa m a 5.22 6.14 20.31 21.22 ti 5.26 6.17 20.27 21.18 ke 5.29 6.20 20.24 21.15 to 5.32 6.23 20.20 21.11 pe 5.35 6.26 20.17 21.07 la 5.39 6.29 20.13 21.03 su 5.42 6.32 20.10 20.59 Kannuksen horisontin m ukaan 23 ast. klo 19.00 Rukous piiri srk-kodilla. Torstai: Lindströmin pih vit, perunasose, salaatti. Hän oli syntynyt 31.8.1907 Kalajoella. On ar vokkaampaa antaa kuin pitää esitelmä antamisesta. Ilm. klo 18.00 D-tytöt E-poikiin (1985 tai myö hemmin syntyneet) koo taan myös joukkuetta. ” Joka on vähimmässä luo tettava, on luotettava paljos sakin, ja jo ka on vähimmäs sä vilpillinen, se on vilpilli nen myös paljossa. Uskoni voi olla pieni, mut ta Jumala on aina suuri. 1 vk alk. ja la klo 20 Su, ma, ti ja ke klo 19 K 1 2 L35,. L en to p allo jao sto. Koulujen ruokalistat Toholampi Maanantai: Jauhelihakastike, perunat, salaatti Tiistai: Uunikala, perunat/ Tonnikalapaistos. Eläkeliitto Himanka. H eimo Koskenlampi TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT/AVOIMET TYÖPAIKAT Työttö myys aste % T Y Ö T T Ö M Ä T T Y Ö N H A K I J A T Avoimet KUNTA Työ voima Yht. Hurskauttaan hehkutellessaan he ajattelivat saavut tavansa ihmisten ja Jumalan jakamattoman mielisuosion. ” Ja Herra auttaa. Jeesus puhuu sinapinsiemenen us kosta, pienestä ja horjuvasta, joka kykenee vain huokaa maan Herran puoleen: ”Jos pa Herra armahtaisi ja aut taisi. V ap aa-aika ke sk u s : KE 6.9. Lestijoki)
Makaun suuruuteen vaikuttaa lisäk si metsänhoitoyhdistyksen päättämä maksuprosentti. lohta rapukast., suikaleporsasta, Ke Kasvissosekeitto, To Pe V _ metsästäiänpihvit, nakkiS makaronilaatikko Tvankeitto, broilerinrinta currykast., herkkuburger talon tapaan Äyriäiskeitto, Oskarinleike, täytetyt uuniperunat MA Katkarapukeitto, kaalikääryleet, kinkkupersikkakast TI Aurajuustokeitto, Chili con came, rapeat kalapuikot KE Vihanneskeitto, metsästäjänmureke, Amerikan kana TO Purioperunasosekeitto, puutarhurin pannu, jauhemaksapihvi PE Sipulikeitto, pyttipannu, juustokalakiusaus Viikon pihvi: Häränselykset lohkoperunat kasviksia Y4//V 35 . p n ä SYYSKUUTA 1995 LES TINJ ' i J V a lta k a tu 1, KANNUS Puh. TULOKSET PUHUVAT PUOLESTAAN. M aksun eräpäivä on 7.12.1995. 3 ,5 ” ja C D -R O M . Se sisältää monipuolisia ja te hokkaita harjoitteita ja rentouttaa fyysisesti ja psyykkisesti. Varaa omasi ajoissa! Y S IV IIS P Y Ö R II P A R E M M IN A R T O L L A ! 0/S/B/0/R/N/E c o m u r c /* Pentiura/75 aJk. (968) 871 363 auto 949 560 258 Metsänomistajat saavat verovuoden 1994 metsän hoitomaksun maksuliput lo kakuun puoliväliin mennes sä. Vinoon asetettu runkoputki. 156, 4) Yrjänä Mari Lohtaja 124, 5) Krekilä Veijo Käl-Ull. MA 4.9.-95 KANNUKSEN RAUTA-HANKKIJALLE Vuosituhannen uutuusrehun myynnin avajaiset! Futura-Maiturissa on perää Uusi futura-kypsennys • nostaa koko säilörehuruokinnan hyötysuhdetta • alentaa maidon rasvaa ja nostaa valkuaista • säästää eläintä ja ympäristöä M arkkin a p ä ivän ä avajaishintaan: Kaupantekijäisenä Futura-Maituria väh. hölkkään verrattuna. Eräpäivän jälkeen muutos ta haettaessa on tehtkvä oi kaisuvaatimus (ohjeet maksulipussa). Kunton y rk k e ily k u o rm itta a koko vartalon lihaksia, nostaa pulssia ja kuluttaa kaloreita kaksinkertaisen määrän esim. 154, 3) Yr jänä Maarit Lohtaja 151, Nuo ret: 1) Ruokoja Olli Käl-Ull. Tukeva, lyhyt runkoputki parantaa sahan käsittelyom inaisuuksia. 873 484 r HOT E L L I & R A V I N T O L A A Asemat. L E M A -alueen m etsä n omistajien metsä taitokilpailut k äl\ iällä 26.8. 9 . Maksun lasken taperusteena on metsätalo uden puhdas tulo. LAU AN TAIN A 2. Suuri teho laajalla kayntinopeusalueella. TERÄKETJUT 3 k p l 100 , T e rä k e tju ö ljy 10 rauta Jw hankkija J KANNUS, Puh. 123, 6) Yrjänä M aritta Lohtaja 113. paistettua porsasta maustevoi, kinkkupersikkapurjopizza Ti Herkkusienipurjokeitto, paist. Verohallinto tilittää mak sut metsänhoitoyhdistyksil le ja metsälautakunnille. Metsänhoitomaksun maksuliput w , Se valmistui sittenkin! (Vaikka emmehän me epäilleet, että...) indows 95 hyllystämme 5 . REHURAISIO. 870 407 Jään äitiys lomalle 4.9. Kuntonyrkkeily on hauskaa. Mukavaotteinen peukalokaasu. Kiihtyy | erittäin hyvin. 870 283, 870 539, K.Kuusela autoon 949 366 018 •. Yleinen: 1) Nikupaavo Erk ki Lohtaja 196 pist., 2) Uusitalo Hannu Kannus 185, 3) Niemelä Mikko Lohtaja 184, 4) Kokko nen Mika Kannus 180, 6) Hol lanti Erkki Kannus 176,14) Nie melä Sauli Lohtaja 157, 16) Hi manka Matti Himanka 154, 17) Perander Heikki Lohtaja 152, 19) Perander Reino Lohtaja 145, 21) N iem elä Tom m i Lohtaja 127,22) Perander Lauri Lohtaja 117, Naiset: 1) Yrjänä M arian ne Lohtaja 158, 2) Koski-Vähälä Johanna Käll-Ul. Kuntonyrkkeily on ihanteellinen kuntolaji Kuntonyrkkeily, uusi v auhdikas ku n to ilu laji Suomessa, viehättää mo nipuolisuudellaan ja te hokkuudellaan. Kevyt. 158, 2) Krekilä Tim o Käl-Ull. Asiakas saa metsänhoi tomaksun maksulipun kus takin kunnasta, jossa asia kas omistaa metsää ja tilan/ tilojen metsänhoitomaksu jen yhteismäärä on vähin tään 50 mk. I 2 5 R X H U S Q V A R N A F K M N O R S U V M arkkinoiden parhaiten kiih tyvä raivaussaha. Kuntonyrkkeilyn harrastajamäärät kas vavat jatkuvasti. Tärinänvai| m ennus toteutettu H usqvam an LovvVib-järjestelmälI dä, Kiertyvä ohjaustanko. 623 532 HUONEISTOSIIVOUS SILLM AN KANNUS p. Erityisen suotuisasti se vaikuttaa niska ja hartiaseudun li haksiin. Lyhyt runkoputki. 8990,0tiä o l f c c C O M P U T E R S reseptisi mukaan Pentium ’H Y U N D A I Pentium/75 9790,Pentium/90 10790,8 Mt /540 Mt /15" SVGA KANNUKSEN KONTTORIKONE JA PAPERI Tokoinkatu 1 KANNUS puh. 156, 3) K oski-Vähälä Emm a Käl-Ull. 2, Kannus(968) 870 650 H erkullinen lo u n as m a -p e Ma Makkarakeitto, kok. Metsinhoitomaksu mää rätään m etsänom istajille riippumatta siitä, ovatko he valinneet puun myyntitulon verotuksen vai pinta-alave rotuksen. Kuntonyrk keily vaatii huomattavasti v äh em m än te k n iik k a a kuin kilpanyrkkeily. 3000 kg ostaneille BACHON JAKARI! Maittava-Melli tilauksen (500 kg) ostajalle BACHON UUTUUSJAKARI! Raision konsulentti paikalla. Mikäli asiakas havaitsee virheen maksulipussaan, hänen kannattaa ottaa yhteys verotoimistoon välittömästi, jotta virhe eh ditään selvittää ja korjata ennen maksun eräpäivää. Hyvä tärinänvaimennus. Hyvänä stressinpoistajana kuntonyrkkeily on herättänyt runsaasti kiinnostusta. Ta voitteena on nyrkkeillä it sensä m ah d o llisim m an kovaan kuntoon, eli lyödä mahdollisimman taitavas ti ja kovalla voimalla. Jos asiakkaalla on metsänhoitomaksua kun nan alueella useam m alle m etsänhoitoyhdistykselle ja/tai metsälautakunnalle, on maksettava markkamää rä näiden maksujen sum ma. R A I V A U S S A H A T Kahvi tarjoilu H U S Q V A R N A F K M N O R S 2 4 5 R X Luokkansa kevein raivaussaha. lähtien Kuntohoitaja-lqjllistettu hieroja MAARIT MAKI-ASIALA Ajanvaraukset puh. Oi kealla tekniikalla harjoit telusta saadaan nautittavaa liikuntaa, ja jo muutaman minuutin tekniikkaharjoit telu antaa riittävän val miuden kuntonyrkkeilyyn
• • • • Kerran Kölnin rantabule vardilla katukahvilassa oluttuoppisen ääressä istuessamme tuli pöytämme viereen kuivakkaan näköinen mies, joka selvällä suomenkielellä kysyi: ’’Oletko sinä Ketojan Aulis?”. Ny saatihinki sitte vieras silim ä valavohon myöntämäinsä rahain käyttyä, eikä niitä pysty enää piristelehen fiilin päälle mielin mää rin. Sehän tuntu alusa monesta aivan mahtavalta talavellaki sisällä lämpy mäsä pyllistää päin pos liinia, ko ei ollu palijo muu hun klaseeripintasehen tottuttu ko pilikumihin ja pesufatihin. Joissakin Pohjoisja Itä-Suomen kunnissa hälytyskellot ovat soineet jo pitkään. Muutoksen voima tulee vyörymään nopeasti, viitteet siitä ovat jo olemassa. Jos jonnekin maailmankulmille menet, et voi olla varma, etteikö naapurisi kävele kadulla vastaan tai sit ten törmäät jossakin muualla niihin. Lähes kaikkien uusien pienten kaupunkien väkiluku Vaasan ja Oulun lääneissä ei enää viime vuonna kasva nut ja alkuvuoden vauhti on ollut sa mansuuntainen. Silti vanaha-Aatami nykkii Haasalan Enstiä ja monta muutaki alaviirreläistä, ko jo Pakinkarihin venehellä mennesähän joutuu monehen kertahan puhistahan heinät propellista, että kehenovoimanen moottori jaksas pahasestikkaan pyöriä ympä ri. Trykin verran tuumailtuahan lohtoset ilimottivat sit te pikkusen ylimielissä Kannuksehen, että heitä ei palijo entisten kappeliseurakuntalaisten paskat kiinnosta, pan kaa vaikka kaivoihinna tai syökää! Suuri helepotus oli vallannu heti paikalla kannuslais ten viemärimiesten mielen. Pakkohan Auliksen, entisen lukion rehtorin, oli tunnustettava, että minähän se olen. Markan tie ministe riön momentilta Viirrejoen rantahan on ollu niin pitkä, että se sitä fyrrätesähän on kulunnu matkalla olemattomihin tai mennny ottosina neuvontajärjestöin ihimisten ja muun vaalikarijan ruokkimisehen. Veroli put tulevat jo syyskuussa, huh, huh. Jospa se siittä viimenki lutviutuis, vaikkei älli kasuaiskaan. Työpaikkojen saaminen maaseudulle jä ä kuntien tehtäväksi ja kuntien riskien varaan. Todennäköisesti kun nat joutuvat uudelleen menneiden vuo sikymmenten kaltaiselle teollistamiskynnykselle. Parrakas mies ensihämmennyksestä selvittyäm me osoittautui Jokivuolteen Matiksi, entiseksi SYP:njohtajaksi Kannuksesta. Väkeä on alkanut lappaa suuriin keskuksiin. Kuka olisi arvan nut että verokarhukin on he rännyt jo kesäaikaan. Mielestäni saa mennä, jos on mennäkseen. Onko niitä. Samalla saarella toisella reissulla Hakolan Sinikka ja Tanu kävelivät shortseissaan kadulla vastaan ja säikähti vät, kun tervehdin. Sehän on se palijolti vieläki voimasa oleva vanaha konsti. Viime vuonna suurten kau punkien vetovoima lisääntyi ja väkilu ku alkoi niissä kasvaa. Eli sillälailla, matkailu avartaa, myös paikallisiin kohteisiin tutustumalla. Muuttuko halu ja toimet riittävän no peasti, vai koemmeko 1960 luvun kal taisen maaltamuuton. Toivo oli vissihinki palijolti pantu siihen, että rotat ja loukehet syö suu rimmat kikkarehet, veet va luu mihinkä valuuvat. Kotimaa tuntuu aina niin rakkaalta sieltä palates sa. Positiivisena poikkeuksena on Kan nus, jossa taitosta ei ole vielä havaitta vissa. Nekki oli enämpi käytösä sielä soppatorven yläpääsä. Näinki krouveisa laskelmisa silti joku petti ja kannuslaisten sanotahan joutunnehen kysyhyn Lohtajan kunnasta, että saa ko he läskiä paskavetensä Lammasojahan. Meneekö siinä nyt sitten maine, jos paikalliseenkin rientoelämään ottaa osaa. p n ä SYYSKUUTA 1995 Kyll, maar maailma muut tuu, jo te i peräs tahro pysyä....taisi Manu joskus todeta. Muutamat Greetings from Holly wood kokemukset ovat opettaneet minuakin olemaan aina va ruillaan, etteikö vaan naapu ri näe. Vasta aikain perästä oli lohtojaisille ruvennu seleviähän, että se ryökälehen Lam masojahan lorisee Viirrejokehen Korvelan taloin tykö nä Kotkanmäen ja pitäjänrajan puolesavälisä ja kannus laisten paskat tulee kutakuinki puhistamattominamerehen Alaviirtehellä. LES TIN JOKI LAUANTAINA 2. Mutta pääseekö sieltä takai sin, on eri asia. Matti oli tulossa Espanjasta junakyydillä kohti Espoota ja oli py sähtynyt päiväksi Kölniin. Sitte ko Kannuksesa ajo hevoset oli lopetettu, tuvan seinälle nostettuihin ränkihin laitettu peilinklasit ja viimesekki makinalusten tyhyjentäjät kannettu Niemen Nartin aituuksehen Ojuankankahalle, ruvettihin tekehen uusihin taloihin vesiklosetteja. Lopulta sitä syötyä ruokaa rupes kuitenki tulehen niin palijo, ettei rautakangella sa ostuskaivon pohojahan lyöty reikä kerijenny vetähän puo liakaan, kummemmin ko pellonojihin ja jokehen laskevat röörikkään. Vuorokautta myöhem min Ellin Baarin yökerhossa Lauri kiskaisi takinliepeestä ja sanoit, että terve. Niin muuttuu, niin muuttuu. Oli pakko ruveta pykäähän oikein viemärirustinkia. Tietua ainaki tänä päivä nä on. Maaseutu on yllättävän hyvin voinut pitää väestönsä aivan viime vuo siin saakka. Mut ta hyvä sitä näkemystä on myös ulkomailta hakea ja sy ventää. Pöydälleni pöllähti tämän pakinan otsikon mu kainen postikortti. m mm mssm. Airot on meleko turhat vehkehet venehesä, monin paikon ois helepompi melos kella heinähangoilla. Vaasan läänissä Kokkola, Seinäjoki ja Vaasa ovat kasvajien kärjessä. Jokipahanen toi kahesatoista vuojesa mukanahan niin palijo ravintehia, että meri jokisuulla rehevöity Sargassomeren kaltaseks, ennenkä kannuslaiset sai vasikannahkoja kaupaks ja rahaa kokohon ens sen verran, että pys tyvät hommaahan jonkulaisia sihtejä ja väläppiä puhistamohonsa. IIPEE Paskanen juttu Oottako tullu millonkaan aatelleheks mitä hullua siitä tulee, jos ihiminen ei pijä huol ta paskoitahan. Kumpi kaan ei kertonut perjantaina, että on lähdössä lomalle ja että samaan paikkaan, Rho dokselle. rt t r t r % tr larm an --. Kadulla sitten tapasi meidät. Voi taikkeriraliaa! Lupa oli kuitenki annettu ja homma jatku tämmössä kaikkiahan kakstoista vuotta. NURKKAHUONEEN • • • • Joskus tuntuu, että tuttuja tapaa paremmin ulkomailla kuin täällä kotoisilla tante reilla. Sen työkkösen räävittömyys on heleppo ta juta ny jäläkikätehen, ko tie to ja ymmärrys on kasonnu niistä ajoista. • • • • Maailma on käynyt myös pieneksi. Vai olikohan niin, että paikallejämähtäneet mate maatikot, jotka eivät osan neet tietokonekieltä, pantiin eläkkeelle ja nuoremmat otet tiin remmiin. Tämmöstä asiaa ne ei ollu ennen sielä rantalaakiolla hoksannehet, olivat pitännehet vatupassiaki aivan vain kauppamiesten ilimanaikosena keksintönä. Asioita pitäs silti aina punnita ja tuomita tapahtuma-ajan punnuksilla, ei tänä päivänä käytösä ole villa. Vaikka penteleestäkö sitä tietää, katsotaan nyt ensinnä liput, onko anto vai pano. Sen siitä saa, kun filmitavaraa taivaalta joka kotiin kauppaa joutuu vielä kur kistamaan paikkoihin, missä sitä mössöä tehdään. Lamun Juhani taivasantenneita myydessään oli voittanut matka filmiparatiisiin. Ou lun vetovoimaisuus kasvattaa siinä si vussa kymmenkuntaa naapuria. Sylipaini maaseutu vastaan suuret keskukset on alkanut. Elinkeinoelä mälle pitää antaa porkkanoita, muuten ne hakeutuvat valtavirtojen perään. Vaikka kannuslaiset sotkimisen lopettiki, rehevöity minen jatkuu silti niin, että Kunnottomain kareihin pys tyy kohta hihtähän kärrykelin aikanaki nevasuksilla. Sellaista paratiisipaikkaa en ole vielä löytänyt, jonne muuttaisin. Mentiin vielä eri lentokoneilla, mutta samas sa paikassa tavattiin. Aluks puskettihin pillarilla Hokkarannalle Siiponkankahan taka pari suurta kroopia ja paskaveet pumpattihin rööreistä sinne. E t Sylipaini alkaa Viime vuoden ja alkuvuoden väestötilastot antavat monta pohtimisen ai hetta. Ravintehein rehevöittävä vaikutus on kuitenki aivan sama, oli ne sitte peräsin yhyskuntajättehistä, lehemänsonnasta tai apulannas ta. Ei muuta ko menoks ja heinähangot porkiksi Tämmöstä son aina tulevain aikain eellä, sanos Topian Antti. Himankosten minkinruokatehas toimittaa pyytämätä voitehet suksenpohojihin Rajaojaa pit kin. Jotenkin vai kuttaa siltä, että nyt verokar hunkin tietokoneet alkavat olla reilassa. Merenrannan asukkahat sai toisten paskat vaivoiksehen ja opetuksen siittä, että kallellahan oleva alusta valuttaa vesiä aina myötälettä kohti, olokohon se sitte minkäsorttista vettä hyvänsä. Hämmästyttä vää tämä on siinä mielessä, että työttö myysluvut suurissa kaupungeissa oli vat korkeam pia kuin m aaseudulla yleensä. Syitä on monia, ei yksin poliittinen muutos, taloudelli nen tilanne jne. Vii meisten tilastojen mukaan pienten kau punkien vetovoimaisuus on taittumas sa. Ylivieska aloitti jo riskipelin, muut kunnat kuuntelevat keskusjärjestönsä ja valtakunnan poliitikkojen varoituk sia. Vähem män väkeä täältä on Hollywoodiin mennyt saatikka pa lannut, joten kortti hätkäh dytti. Tuskinpa ne kroopit oli palijo muuta ko savostusaltahia. Ettäpä tieten kään, määstä vähä selevitän. Alkuvuonna sama tahti on jatkunut. Olen myös asiasta var ma, sillä eräitä henkilöitä ei näe paikallisissa riennoissa ja kahviloissa, mutta ulkomail la näkee. Verokarhu on tain nut ottaa onkeensa ja ärsyyn tynyt, kun muutama vuosi sitten niitä verolappuja sai odotella toiselle vuodelle. Verorahoja on öösätty maatilain ympäristönsuoje lun suunnitteluhun ja toteuttamisehen vaikka kuinka ja palijo, mutta tulosta ei vain silti tuu. Lohtojaiset oli kunnanta lolla kahtellu kummisahan toisiahan, että mitäs ne vasikannahkan ostajat ny tuommosia kyselee, eihän Lohtojalla oo Lammasojaa koko pitäjän aluehella. Siperia taitaisi olla paras paikka kadota ja varmin. Tykkäsivät, että pystösuoran saa luojinarulla ja kaikki muu onki vaaterisa Luojan jälijiltä, siinä välisä ei sitte mitään tietämisen arvosta ookkaan. • • • • Kaikkialla sitä Lestijokiseudunkin eläväistä käy ja matkailee. Tuntuu kummalta, että vesistöin tämänhetkistä suu rinta paskaajaa, maataloutta, ei tahota saaja asiaa ens ymmärtähän, saatikka sitte kuri irin. Siitä huolimatta ihmiset muut tivat kaupunkeihin. Vanahasa emäseurakunnasa tunnetahan pikkusen ylemmyyttä pullis televia kannuslaisia kohtahan, varsinki, ko niitä on mennehinä aikoina pilikattu ilimanaikosiks vasikannahkan ostajiks ja kaiken mailman koijareiks. KPO:nentisen 'päällikön' Ruuskan Laurin kanssa vuo sia sitten istuimme silloisessa Ratsumiehessä perjantaiiltana. Eikö vain ollukki melekonen roskityö kannuslaisilta tämmönen Alaviirtehen lahen sotkiminen ruopattavahan kuntohon
Tieto puuttuu Se, miksi väitetään Kes ki-Euroopan metsien voivan huonosti on ehkä pelkkää silmämääräistä tarkastelua. Jääkäripri kaatin Kiitän järjestä mien päivien yhtenä ta voitteena on vahvistaa maanpuolustushenkeä ja luoda yhteenkuulu vaisuutta tämän 1500 luvulta peräisin olevan jääkäriaatteen piirissä. Prikaatin materiaalinen valmius on hyvä ja se on varustettu siten, kuin sen pitääkin. Siem enet Unkarista Erzgebirgin vuoristossa tapahtuneet harsuuntumiset Mielikäisen mukaan saatta vat johtua siitä, että puiden siemenet on aikoinaan tuo tu Unkarista. Hänen mu kaansa Jääkäriprikaatin varustustaso on kunnossa ja taistelukyky ’’erittäin kor kea”. M etsiä hakataan liian vähän Yllättävä tieto on myös se, että Saksan metsät kas vavat liian paljon. Kaikkiaan AHL-Plastic Oy:n varat ovat olleet 1 083 000 markkaa. Velkojen määrä on 3,3 miljoonaa markkaa. Jääkärit Kannuk sessa Kannus Valtakunnalliset jääkäripäivät ovat parhail laan käynnissä Kannuksessa. Sodankylässä toimiva pri kaati on muodostettu aikoi naan Vaasasta siirretystä Pohjanmaan pataljoonasta, Oulusta siirretystä Pohjan maan Tykistörykmentistäja Sodankylän pataljoonasta. Pääjuh lan juhlapuheen pitää jääkä riprikaatin komentaja Aar no Vehviläinen. Metsäntutkimuslai toksen Kannuksen tut kimusasemalla pidetys sä Kannuksen aseman maiden suunnitteluko kouksessa käynyt pro fessori Kari Mielikäi nen kumoaa väitteet Keski-Euroopan metsi en huonovointisuudes ta. Sitä ei saa kerätä ilman maanomistajan lupaa ja niin pä poliisi jäljittää näitä jä kälää vohkineita. Paikallisia tu hoja Keski-Euroopassa on, tunnustaa Mielikäinen, mut ta kokonaispuumäärä lisään tyy ja vuosikasvut ovat suu renneet. Luvatta jäkälässä Kannus M etsäntutkimuslaitok sen mailla Mutkalammilla on kerätty jäkälää luvatta. Suomessa 5 kiloa hehtaarille ja muissa Pohjoismaissa samansuun tainen. Perämoottori katosi Lestijärvi Yli-Lestin venesatamas ta on lähtenyt omille teil leen kuuden hevosvoiman Evinrude-merkkinen perämoottori. Jääkäripäiville osallistu jia odotetaan lähemmä 1 (XXL. Viime vuosina niitä on hakattu vain puolet kasvusta. Johtopäätös on se, että metsän kasvu lisääntyy niil lä alueilla, missä ilman typ pilaskeuma on noin 20 30 kiloa hehtaarille. Eilen perjantaina alkaneet päivät jatkuvat tänään lauantaina klo 10 kunnianosoituksella sankarihaudoilla ja klo 12 pääjuhlana lukiolla. Kannus Ilkka Puranen Parhaillaan Kannuk sessa ovat meneillään valtakunnalliset jääkä ripäivät. Konkurssipesänhoitajana on asianajaja Osmo Sip pola. Sata kiloa typpeä on liikaa ja 5 kiloa liian vähän. Valm ius on hyvä Eversti Aarno Vehviläi nen ei valita. AHLPlastic Oy konkurssiin Himanka Himankalainen yritys AHL-Plastic Oy on haettu heinäkuussa konkurssiin. Kun sitten tut kittiin, miten tämä on mah dollista niin havaittiin, että ilm asta tuleva typpilas keuma on mm. Professori Kari M ielikäisen yllättävä tieto Kannuksessa ’’Keski-Euroopan metsien kasvu lisääntynyt tällä vuosisadalla” Kannus Ilkka Puranen Meille suomalaisille on markkinoitu viime vuo sina, että Keski-Euroo pan metsät ovat kuole massa ja voivat huonos ti. Pääosan Sodankylän jou koista muodostetaan Oulun ja Lapin lääneistä, vain 20 prosenttia täydennetään muualta maasta. Jääkäripäiville osallistu va Jääkäriprikaatin komen taja eversti Aarno Vehviläi nen toteaa, että jääkäreitten pitää edelleen olla taitavia ja armeijan valiojoukkoa. Harsuuntumi nen saattaa olla myös van henemista. Jääkäripäivät alkoivat Maanpuolustushenki kohoamassa Jääkäriprikaatin komentaja Aarno Vehviläinen osallistuu kolmen päivän aikana Kannuksen jääkäripäiville. Saatavat on val vottava 25.10. Professori Kari Mielikäinen kumoaa tiedot Keski-Eu roopan metsien huonovointisuudesta. Eli käytännössä ne maat, jotka ylpeilevät metsänkasvulla. Keran saatavien suuruus on 0,6 miljoonaa markkaa. Sen ovat myös kansain väliset vieraat todenneet, jatkaa Vehviläinen. Samoin metsien tiheys harsuunnu ta puita, kun ravintotilanne häiriintyy. Huonovointisuutta on, mutta se saattaa johtua aivan muista seikoista kuin saasteista. Ei tiedetä, ovatko puut ai kaisemmin olleet tuuheam pia ja onko harsuutumista tapahtunut. Naiset ylenevät johtotehtäviin Jääkäriprikaatin komen taja uskoo, että ensi vuonna Sodankylään tulevat 30 naisalokasta ylenevät johtoteh täviin heti, koska he ovat valikoituneet ja ovat erittäin motivoituneita. Tämä joh taa ennenmin siihen, että puusto vanhenee liikaa ja voi siksi harsuuntua. Hollannissa typpilas keuma on 100 kiloa hehtaa rille ja muualla Keski-Euroopassa 20 30 kiloa heh taarille. Konkurssia on hakenut Hi mangan kehitysyhtiö Oy, jolla on yrityksestä noin 0,5 miljoonan markan saatavat. Suurimmat saa tavat on Himangan Osuus pankilla, lähes miljoona markkaa. Poikkeuksena olivat Suomi, Ruotsi, Norja ja Hollanti. Moottori on voh kittu 20.8 jälkeisenä aikana. Vuoden Saksan Freibur gissa oleskellut Mielikäinen kiinnitti huomiota sikäläis ten metsien kasvuun, joka oli lisääntynyt tällä vuosi sadalla, Hän esitteli asiaa Joensuussa ja tuolloin 72 tutkijaa kahdestakymme nestä eri maasta päätti pa neutua asiaan. Vuosittain Sodankylään saapuu 850 alokasta. mennessä. Kokousten ja 35 laaditun käsikirjoituksen jälkeen yhteisesti todettiin, että Euroopan metsien kas vu eli vuosilustot ovat kas vaneet viimeisen sadan vuo den aikana
Ei heitteille Jos tieosuus Kinnulan ja Reisjärven välillä oikaistai siin todella radikaalilla ta valla, jäisivät Lestijärven puolella olevat taloudet edelleenkin soratieyhteyden varaan kotikirkonkyläänsä ajatellen. Se, millaisella seudulla tie kulkee, ei sitä rakennet taessa ole kovin suurta mer kitystä. 140 autoa vuorokaudessa Nykyisellään Yli-Lestin ja Reisjärven välillä liiken nöi noin 140 autoa vuoro kaudessa. Rauni Sipola lu paa, ettei tienvarren asuk kaita tässä mielessä jätetä heitteille. Tuskinpa millään muu toin saadaan kyseistä tievä liä kuntoon kuin tässä yhte ydessä, Kiiskilä laskeskeli. Jalat maassa Liiaksi tiehankkeella ei kannata elämöidä. Mahdollisesti myös kaikki muut suojelukohteet otetaan Suunnitteluinsinööri Rauni Sipola selvitti Suomenselkätiehankkeen tielinjausta Antero Kiiskiläle, Esko Lindholmille ja Veikko Urpilaiselle.. Kymmenen kilometrin oikaisu Suomenselkätieksi ni metyllä osuudella ainoa soratiepätkä löytyy Yli-Lestin ja Reisjärven väliltä, joka on noin 20 kilometriä. Niinpä suunnitteluinsinööri Rauni Sipola Oulun tiepiiristä ja Risto Leppänen Suunnit telukolmiosta olivat selvit tämässä hanketta y 1 i lesti 1 äi sille keskiviikkona. Kymmenien miljoonien pätkä S u u n n itte lu in sin ö ö ri Rauni Sipola arvelee tiepätkän kunnostamisen kantatietasoon tulevan maksa maan 40 60 miljoonaa markkaa. Se kulkisi Kanga salalta Kärsämäelle ja sen pituus on364 kilometriä. Päällysteeksi voisi Sipolan mukaan ajatella asfalttibetonipäällystettä. Tavoitteena on loukata yksityistä etua mahdollisim man vähän, Sipola huomaut ti. LESTINJOKI LAUANTAINA 2. Sekin tiepätkä tu lisi varmasti harkittvaksi vielä uudessa valossa. Prosessi tulee olemaan pitkä ja monivaiheinen, Si pola selvittää. Äskettäin julkisuudessa esimerkiksi todettiin teiden kulkevan suhteellisen paljon pohjavesialueiden päällä. Niinpä parhaassakin tapauksessa uusi tieosuus nähtäisiin maastossa vuosi tuhannen vaihteessa. Toisaalta teitä rakennettiin ennen aikaan niille urille, joissa aikanaan oli jo hevosella liikennöity ja yleensä pohjavesialueet ovat hiekkapitoisia maita, joilla on hyvä liikkua. Suunnitelma toki tuo daan jo yleisön kommentoi tavaksi tämän vuoden mar raskuussa. Se alustavien kaa vailujen jälkeen poikkeaisi nykyiseltä uraltaan jo Keski-Suomen läänin puolella eli Kinnulassa ennen Val keisen leirintäaluetta ja pa laisi mahdollisesti Itälahden seutuvilla lähemmäksi ny kyistä tieuraa. . Tältä osin työ on Sipo lan mukaan tehty vuoden 1996helmikuuhun mennes sä. Määrä on melkoi sen pieni. Se voisi kulkea m aastossa eräänlaisilla näköalapaikoilla kuten kallioiden päällä, joista Lestijärvi olisi mat kailijoiden ihailtavissa ja mahdollisesti jopa houkuttelisi pysähtymään pitäjään. pnö SYYSKUUTA 1995 Soraosuus oiotaan ja päällystetään. Suomenselkätien suunnittelu käynnistyi Suomenselkätien uusi linjaus Kinnulan ja Reisjärven välillä kulkee kartan tummen netulla alueella eli haarukointi tässä vaiheessa on vielä varsin laajalla säteellä. Kuullaan tarkasti Tielaitos haluaa jo yleissuunnitteluvaiheessa kuul la kaikkia tahoja tarkasti ja ottaa heidän toiveensa ja nä kemyksensä huomioon. Tietä on tarkoitus oikaista huomat tavasti. Tien leveydeksi tulee kahdeksan metriä ja ajoradalle seitsemän metriä. Suomenselkätie kulkee täällä kuutostukialueella, jo ten EU-rahoitustakin hank keeseen on todennäköisesti mahdollista saada. Kulkeminen mah dollista uutta väylää pitkin Lestijärven kirkonkylälle tekisi melkoisen mutkan matkaan. Lähelle entistä raittia Lestijärven kunnanval tuuston puheenjohtaja An tero Kiiskilä olisi linjausta tuomassa mahdollisimman lähelle nykyistä tieuraa. Nyt tällaisiin seikkoihin toki kiinnitetään jo huomiota. Tie kulkee LestijärvelläYli-Lestin ja Reisjärven välillä. Liikennemäärät jää vät joka tapauksessa niin al haisiksi. Suomenselkätien kantatietaso varmasti mää rää lisäisi, mutta talouslaskelmin hanketta ei voi Sipo lan mukaan millään perus teella. Lestijärvi Jorma Rekonen Liikenneministeriö teki vuoden 1993 joulukuussa päätöksen Suomenselkä tiestä, joka on kantatieta soinen. Nyt on käynnistetty tien yleissuunnittelu. Tällaisistakin pyritään pää semään pois. Yleissuunnit telun jälkeen edetään vasta varsinaiseen suunnitteluun ja rakennesuunnitteluun. huomioon. Sipola tietää Peuran po lun kulkevan myös alueella. Yleis suunnittelun konsultoi tie piirille Suunnittelukolmio. Hän arvelee tiellä ole van enemmänkin matkailul lista ja lähinnä yksityisau toiluun liittyviä vaikutuksia. Antero Kiiskilä sanoi kun nan olevan muutoin kaikin puolin tukemassa hanketta. Näin teitä tuli pohjavesialueille. Nyt ollaan vasta tässä vai heessa. Tämä vie ai kaa kaksi kolme vuotta, jonka jälkeen hankkeelle voidaan ryhtyä etsiskele mään rahoja. Suomen selkätiestä on puhuttu aina jossakin yhteydessä viimei set kolme vuosikymmentä. Nopeusra joitus tiellä tulisi olemaan 100 kilometriä tunnissa. Nyt Yli-Lestillä oli käsittelyssä lähinnä Kinnula Reisjärvi välin suunnittelu. Hanketta ohjaa vat paikallisten kuntien joh tajat ja maakunnallisten liit tojen johtajat. Jos Kinnulan ja Reisjärven väli nyt on 32 kilometriä, niin oikausun jäl keen se olisi vain runsaat 20 kilometriä
Minulle ei ole pystytty tunnustamaan, jos jokin asia ei onnistu, Tilus harmittelee. Nainen oli tullut ras kaaksi ja juttua käsiteltiin oikeudessa. Olen huomannut, että miesten on vaikea sanoa naiselle ei. K atteettom ia lupauksia D hakassa heinäkuussa ilmestyneen lehden mukaan 5 000 7 000 nepalilaista tyttöä viedään joka päivä Intiaan. Kulttuuritaustan ja köy hyyden vuoksi tyttölapsia ja naisia ei arvosteta. Lapsia ja naisia m yydään N a im isiin m e n o on bangladeshilaiselle naiselle elämän tärkein asia. Lii keasioiden hoitaminen ei onnistu sellaisten henkilöi den kanssa. Nämä hinnat oli vat esillä heinäkuussa bangladeshilaisessa sa nomalehdessä. Helena Tilus tietää, että naisten aseman parantaminen Bangladeshissa on melko toivoton urakka. Lukutaito tärkein Helena Tilus uskoo, että monia ongelmia voitaisiin poistaa, jos ihmisten koulu tustaso olisi parempi. ’’Puhuteltaessa sanotaan sir” Tilus on myös itse tör männyt itämaiseen ajatte luun, jonka mukaan nainen on miestä alempiarvoisempi. He eivät sano sitä loukatakseen, vaan he eivät yksin kertaisesti ole tottuneet asi oimaan naisten kanssa. Lapsi maksaa noin 800 mark kaa. Jos kysyn tuo tannosta, että pystyvätkö he hoitamaan asian, sanotaan ”no problems” eli ei ongel mia. Koska tapauk sella ei ollut neljää mies puolista silminnäkijää, tyt tö todettiin syylliseksi mo raalittomuuteen. Hänet määrättiin hau dattavaksi vyötäröään myö ten maahan ja kivitettäväk si. Kauppaa elimistä tehdään Intiassa, mutta myös Euroo passa ja Amerikassa. Hän työskentelee vaate tusalalla agenttina. Tuom iona julkinen kivitys 28.7. Naisten asema on par haillaan esillä Yhdistynei den Kansakuntien järjestä mässä maailmankonferens sissa Kiinassa. Intiassa, Pakistanissa, Nepalilla, Sri Lankassa, Malediiveilla ja Bangladeshissa on yhteinen ongelma. Lukemalla ihmiset saa vat tietoa omista oikeuksis taan. Lapsia ja naisia joutuu kadulle tai sitten heil lä tehdään kauppaa, vaikka kin se on laitonta. Naisen kanssa vaikea neuvotella Joissakin tilanteissa olen törmännyt siihen, ettei minua oteta vakavasti. Eurooppa m ukana kaupankäynnissä Tiluksen mukaan ongel mat eivät ole niin kaukana m e istä kuin a ja te lla a n . Yleensä koulu on poikien paikka. En mielelläni puhu ta s a -a rv o k y s y m y k s is tä , vaan ihmisarvokysymyksistä. Tyttö oli pelastunut kivi tykseltä, mutta hänet ehdit tiin hakata samoin kuin hä nen äitinsä, joka puolusti tytärtään. päivän lehdessä oli juttua maaseudulla asu neesta naisesta, joka oli rais kattu. Erit täin harva nainen pääsee koulunpenkille, koska kou lunkäynti on niin kallista. He lähtevät paremman elämän toivos sa. Kotona palvelijat sa novat minua madameksi, mutta tehtaissa saatetaan sanoa: ’’Good mornig sir” (hyvää huomenta herra). Toistai seksi Suomen nimi ei ole esiintynyt missään, Tilus tie tää. Kolme vuotta maassa asunut Helena Tilus tunnus taa, että idässä miljoo nilla tytöillä ja naisilla ei ole edes ihmisarvoa. Meidän on vaikea kuvi tella tilannetta, ettei omista yhtään mitään. Hän uskoo ihmis virtoihin vaikkakin suhtaantuu varauksella lukuihin. Se on myös kaiken kurjuuden syy, sillä vanhemmat joutuvat maksamaan tytöstä myötä jäisiä. Valitettavasti totuus on toisenlainen. Tilus toivoo, että kehitysapurahoja käytettäisiin koulutukseen.. Seuraavana päivänä ky lässä oli jo kuoppa ja kivet röykkiössä kivittämistä var ten valmiina. Himanka lainen Helena Tilus on asu nut kolme vuotta Bangla deshissa, joten hän on pys tynyt seuraamaan läheltä, miten naisia kohdellaan itä maissa ja mitä asioista kir joitetaan lehdistössä. Jos hän on kaunis ja terve, hinta voi olla 2 500 markkaa. Naiset ilman ihmisarvoa ’’Nuori tyttö tonnilla” Naiset pukeutuvat Bangladeshissa yleensä sariin, joka peittää sääret, olkapäät ja osittain pään. Poliisi ja poliitikot ovat niin lahjottuja, etteivät he puutu asioihin. Kukaan ei valvo lakia, Tilus harmitte lee. Kos ka naimisiinmenoa ei rekis teröidä mitenkään, miehet voivat käyttää myös sen kautta naisten hyväuskoi suutta hyväkseen ja kuljet taa heidät toiseen maahan. Onneksi olen löytänyt sellaiset yhteistyökumppa nit, joiden kanssa liikeasiat hoituvat. Vasta sitten, kun naisilla on ihmisarvo eikä esineen arvoa, voidaan tavoitella tasa-arvoa. Sitten menen muuta man päivän kuluttua katso maan tilannetta, niin mitään ei ole tehty. Joko elin myydään Eurooppaan tai sitten eurooppalainen tu lee Intiaan sairaalaan. Osa lapsista ja naisista joutuvat prostituoiduiksi, osa myydään elintensiirtojen vuoksi ja lisäksi heitä käytetään orjatyövoimana. Ensimmäisenä heidät täytyisi opettaa lukemaan. Lehdistö sai tietää asiasta ja tyttö pelas tui kivitykseltä. T yöhön kuuluu neuvottelujen käy minen ja sopimusten teke minen sekä tilausten val vominen paikallisissa vaa tetustehtaissa. Naisia houkutellaan mat kaan lupaamalla heille hyvä avioliitto tai työpaikka. Elintaso on heikkoja ihmiset ovat siellä maailman köyhimpiä. Kun Suomi kuuluu nyt Euroo pan Unioniin, saattaa elinkauppa tulevaisuudessa kos kettaa myös meitä. Ongelmista on viime ai koina kirjoiteltu paljon leh distössä, joka on selvittänyt lasten ja naisten käyttöä. Naiset uskovat lupauk siin, koska he ovat niin köy hiä. Bangladesh (Himanka) Minna Rissanen Nuori tyttö maksaa noin 1 000 markkaa. Intiassa on melko kehit tynyttä lääketiedettä
Aamuvarhaisella alkanut nousu päättyi klo 18.P0 n. Miksi yleensä ihminen haluaa kii vetä ylöspäin, vaikka riskit ovat melkoiset. Vauhti oli alussa askel ja tauko eteenpäin menoa, mutta lopulta päästiin his sille, jolla nopeasti alas ja elimistö palautui muuten normaalitoimintaan, paitsi säärien turvotus jatkui usei ta päiviä. joillakaikillaoli eri reitti. Nousu korkeam malle olisi saattanut kerätä nesteen keuhkoihin ja mer kinnyt hukkumista itseen sä. 200 m pitkää kiviränniä jäätikölle. Ensimmäisen päivän ilta leiriytymisineen koitti n. tulikokeeseen, kun piti las keutua jäätikölle ensin 50 m seinäjyrkkää kallioseinää köydellä yli kaksikymmenkiloinen rinkka selässä ja edelleen n. Seu raavana aamuna olo tuntui kuitenkin siltä, että eteen päin vaikka ruoka ei mais tunutkaan. Euroopan katolle pyr ki 61 miestä eri puolil ta Suomea ja huipulle pääsi 57. Ehkä se on tavoitteen to dellista saavuttamista jokai sen nousun jälkeen. Alussa köysistö joutui tosi tavoitteena Euroopan ’’katto” 4807 metriä merenpinnasta. 900 m korkeu della. Ensin vuoristojunalla 1.800 metriin Mer de Clace -jäätikön lähelle. Vuoristotauti esti neljän aikeet ja Hannu oli yksi näistä. Li säksi reitille kuului kalliojyrkänteen laskeutumista köydellä, liikkumista köysistönä railoisella jäätiköl lä, jäätikköseinän kiipeä mistä varmistettuna ja sitä uuvuttavaa ylämäkeen tal laamista, joka ei tuntunut loppuvan koskaan. Ehkä se on ympäristön jyl hyys ja sen kokeminen, joka saa nauttijan liikkeelle. Chamonixsta, joka on n. Al kumatka oli ollut vaaralli nen ja oli aika nauttia kun non yöunet ja tankata seuraavan päivän koetuksia var ten. Kaik keen edellä mainittuun kaikki 61 miestä oli koulu tettu kevättalvella Olhavanlammen jyrkänteillä Suomessa. Kokonaisuutena retki onnistui hyvin, 61 lähte neestä 57 miestä pääsi hui pulle ja vuoristotauti lopet ti neljän miehen nousun. a LESTIN J OKI LAUANTAINA 2. Vuoret vaativat aina ve ronsa. Urheiluihmisille tuttu Cham onixin 10.000 asukkaan kaupunki m uuttuu lom akautena 100.000 asukkaan kuhise vaksi metropoliksi, jossa turistit eri puolilta maail maa kansoittavat hotellit, leirintäalueet ja kadut. Mont Blancin valloitus alkoi 18.7. Hannuja Juha olivat mu kana raskaimmalla reitillä, joka sisälsi neljä yöpymistäjäätiköilläja rinteillä. Tä mänkin retkikunnan yhden köysistön jäsen jouduttiin evakuoimaan yli 4.(XX) met rin korkeudesta vuoristotaudin päästyä niin pahak si, että tajuja tasapaino ka tosivat. Reitit kestivät kii vetä ja laskeutua kahdesta vuorokaudesta viiteen vuo rokauteen. Serakit ovat kym meniä metrejä korkeita jääpaaseja, jotka auringonpais teessa sulavat, murtuvat ja kaatuilevat, joten riskit ovat pienemmät, kun niiden se assa liikutaan silloin, kun lämpötila on pakkasen puo lella. pn ä SYYSKUUTA 1995 Poleenharjun rinteiltä Mont E l ä n e i l l e Hannu Lounasto Kannuslaiset isä ja poi ka Hannu ja Juha Lounasto osallistuivat heinäkuun lopulla Las ku varjojääkärikillan vuoristo vaellukselle Mont Blancilla Rans kassa. Ehkä haas teet saavat jotkut mittaa maan suorituskykyään. Italian ja Sveit sin rajoilla. Ehkä joskus yritetään uudelleen.. Samaan aikaan yl häällä ollut ruotsalaismies menehtyi kivivyöryssä ja kaksi italialaista jäi lumija jäävyöryn alle reitillä, jota käytti myös yksi tämän retkikunnan köysistöistä. Hannun kohdalta yöstä tuli tuskien taival. Laskuvarjojääk ärik ilta tavoittelee Suomen johtavan vuoristoretkiä järjestävän järjestö n asemaa ja Mont Blancin retki oli sarjassa ensimmäinen. kuin kala kuivalla maalla ja ei unta niin millään. Siinä sitä varmaan oli ihmettelemistä lakeuksien pojille! Päiväjatkui ’’elävällä” jäätiköllä, jon ka alkupäässä olivat rans kalaiset alppijääkärit haijoittelemassa jäätikköseinien kiipeämistä ja railoista pe lastamista. Juha Lounasto ja korkeutta vajaat 4.000 m ja vaikka kuva on tauolla otettu, Juhalla on koko ajan kiipeilyvaljaat päällä ja hän on yhteydessä köydellä muihin köysistön jäseniin. Puo lenpäivän aikaan kuitenkin järki voitti ja lääkärin ohje, että tauti paranee vain siir tymällä alaspäin. Mont Blanc sijaitsee Ranskan. 3.700 m korkeudessa Mont Taculin rinteellä, josta vuoristotauti käännytti alaspäin. 3.500 metrin korkeudessa 14 tunnin loputtomalta tuntu van tallamiseen jälkeen. Sovitun mukaisesti köysistön nuo rin aina lähtisi tuomaan sai rastunutta alaspäin ja tämä kohtalo osui Juhalle; hän toi isänsä alas vuorelta. Noin 3.000 metrissä alkaneet vuo ri stotaudin oireet paheni vat; yltyvä päänsärky, pahoin vointi, pulssi levossakin 120, happea piti haukkoa Hannu n. Itse vuorelle pyritään useita eri reittejä ja tästäkin laskuvaijojääkärikillan porukas ta muodostettin viisi eri köysistöä. Loukkaantuneita varten kiertää lähes jatkuvasti kak si helikopteria alueella, ol lakseen valmiina evakuoi maan loukkaantuneita. klo 20.00 ja seuraavana aamu na piti olla keittopuuhissajo klo 3.00, sillä edessä serakkirintama vaati aikaista liik keellelähtöä otsalamppujen valossa. Sää suosi ja vuoriston to dellinen julmuus jäi koke matta korkeusvaikutuksia lukuunottam atta. Tavoitteena päi välle oli 4.200 metriä ja Mont Taculin päälle
Yleensä istutusten pitäisi olla valmiina juhannukse na. Maija käyttää mielellään värikkäitä kukkia, jolloin ne erottuvat hyvin harmaasta asfalttiympäristöstä. Sivulan puutarha on jo kuutena kesänä huolehtinut Kannuksen kaupungin kes kustan kukkaistutuksista. Meillä on edellisvuosi en suunnitelmat tallella sekä lisäksi valokuvia. Ärsytän mielelläni vä reillä. Tuhansia kukkia Maija Sivula arvioi, että keskustassa on kaikkiaan pari tuhatta kukkaa, joita on istutettu liikenteen jakajiin ja julkisten tilojen edustoil le. Työaloi tta a n jo varhain keväällä, jolloin kasvatetaan taimet. Niiden pe rusteella mietimme, mitä uutta keksimme. Tämän kesän aikana säät ovat olleet puolellam me. Tänä vuonna olen suunnitellut istutukset yhteis työssä tyttäreni Anne Niemi-Korven kanssa. Valkoista täytyy käyttää varovasti, koska se menee liikenteessä helposti likai sen näköiseksi. Yleensä kukat joudutaan laittamaan paahteisiin paik koihin. Pääväreinä ovat kel tainen, punainen ja sininen. Liikenteen jakajiin lai tettavat kasvit eivät saa olla liian korkeita. LESTINJOKI Kannuksen kukat huomataan Silmäniloa tienkäyttäjille Kannus Minna Rissanen Kannuksen keskustan kukkaistutukset ovat saaneet huomiota ja kii tosta monelta kaupun kilaiselta ja ohikulkijal ta. Alunperinkin hänen tarkoituksenaan oli, että puutarha työllistäisi omat lapset kesäisin. Kukat ovat piristä neet katukuvaa ja tuo neet väriä liikenteen keskelle. Tänä kesä nä apuna on ollut lisäksi kaksi tyttöä kiireisimpänä aikana. Riuttasentien risteyksen kukkaloisto vetää ohikulkijan katseet puoleensa. päi vään mennessä, jolloin to rilla järjestettiin avajaiset. tuksia yhdessä lastensa kanssa. Maija hoitaa kukkaistuMaija Sivula käy monta kertaa viikossa perkaamassa ja tarvittaessa kastelemassa Kannuksen keskustan kukkaistutuksia. Kaikki kukat eivät kes tä kovia vesisateita. Päälajeina ovat samettiruusut, orvokit, ruusupekoniat, petuniat ja pelargoni at. Maija Sivula sanoo, että en simmäinen lähtökohta istu tuksia suunniteltaessa on, että ne ovat joka vuosi eri näköisiä. Tänä kesänä kukat lai tettiin jo kesäkuun 9. Kuivuus ei ole myöskään hyväksi, mutta silloin täytyy vain hoitaa kastelu kunnolla. Kukat lakastuvat pakkasessa Tienkäyttäjillä on kohta viimeiset tilaisuudet ihailla istutuksia, sillä kukat lakas tuvat ensimmäisten yöpak kasten myötä, jonkajälkeen ne kerätään pois. Kaupungintalon edustalla on vielä upea kukkaloisto, vaikka syyskuu on alullaan.. Laatikoihin puolestaan voi laittaa kor keampia kukkia ja reunoille vähän riippuvia. Silloin joudumme valitsemaan sellaisia lajik keita, jotka kestävät kuumuuttaja ilmavirtoja, Sivu la kertoo
Muutoksen hakuohje on ve rolipun mukana. Nyt tehdyllä kyläkierroksella uusi neuvoja on sano nut ryhtyvänsä pitämään käsityökerhoa. V erotuksen päätyttyä muutosta haetaan verotuk sen oikaisulautakunnalta. Vaasan lää nissä verolipun saa tämän viikon aikana voin 50.000 verovelvollista. Varsinaiset vihannespalsta ovat vuosikymmeni en aikana kadonneet kerhotyössä olemattomiin. Kannuksen tutkimusase malla on erityisesti viime aikoina paneuduttu ongel miin, joita syntyy metsän hakkuun jäljiltä ja yleisön mielipiteisiin metsänhoi dosta. Kuinka se onnistuu noin pitkän yh täjaksoisen rupeaman jälkeen. Hänen auttavainen ja sydämellinen luonteensa on varmasti jää nyt monien nuorten mieliin lähtemättömästi. Sen Taina uskoo myös väkeä kiinnos tavan. Työ ei ole ollut kaavoihin kangis tunutta, Taina huomauttaa. Ilmeinen tarkoitus on löytää järjestelmiä, joiden avulla kaikki metsää käyttä vät intressipiirit olisivat tyy tyväisiä. Työ tä täytyy vain suunnata eri tehtäviin. Verotuksen keskeneräi syyden vuoksi verotoimis tot toivovat asiakkaiden välttävän kyselyjä meneil lään olevasta verotuksesta ennen verolipun saapumis ta. Alustavasti on suunniteltu, että palautuk sia ryhdytäisiin maksamaan joulukuun puolivälissä. Taina Luoma jättää lap set ja kerhotyön. Verotuksessa tapahtu neet selvät virheet verovel vollinen voi pyytää korjat tavaksi heti verolipun saa tuaan, Korjauspyytnö on vapaamuotoinen, ja se voi daan tehdä verotoimistoon kirjallisesti tai suullisesti. M u u ttu m in en on rik kaus Kerhotyö on vuosikym menten aikana paljon muut tunut. Tämä onkin ollut tässä työssä yksi rikkaus. Minä lupasin hänelle pari kuukautta hoitaa hom maa, Taina kertoo. Samalla tehdään kokeilua, missä otetaan huomioon myös muut metsiin liittyvät intressipiirit. Hän sa noo miehensä Aimon kans sa pitkälti yhdessä kulke neet pitäjällä. Toholampi Jorm a Rekonen Luoman Tainan var masti useimmat tohola m p ila iset tu n tev a t. Kerhoneuvojan, 4H-neuvojan, työ on vie nyt Tainaa pitkin pitä jää. Jos ei tehnyt, hau kuttiin maanrakoon, Taina nauraa. Oli sel lainen aika. Viimevuoden verotus on valmistumassa. Vasta marraskuun alussa kannattaa ottaa yhteyttä ve rotoimistoon, ellei verolip pua ole tullut. Tietokonejärjestelmien avulla myöhemmin voidaan visualisoida metsälön ul koista ilmettä leimikon jäl keen ja tulevien vuosien kasvun myötä. Taina toki va kuuttaa sen onnistuvan, työsarkaa riittää. Korjattu verolippu lähete tään verovelvolliselle ennen verotuksen päättymistä, mi käli korjauspyyntö on tehty lokakuun puoliväliin men nessä. Tainan lupaamasta kaksikuukautinen venähti odo tettua pidemmäksi. Nyt on työn heivaamisen aika. Lippuja postitetaan elo-lokakuun aikana sitä mukaa, kun ve rotus valmistuu, Kaikki verovelvolliset saavat ve rolippunsa lokakuun lopuun mennessä. Metía suunnittelee, paketoi ja analysoi Verolippujen postitus alkanut M etla, Kannus M etsäntutkimuslaitok sen Kannuksen tutkimusase malla on käynnissä 4000 hehtaarin ja 60 erillisen pals tan metsien eräänlainen in ventointi ja suunnittelu alu eiden tulevasta käytöstä. Tietokone pohjaisia menetelmiä kehi tetään ja tutkitaan, kuinka niitä voidaan hyödyntää metsämaiseman suunnitte lussa. V ain kaksi k u u k au tta Taina muistaa kuinka 23 vuotta sitten silloinen joh tokunnan puheenjohtaja Eero Kotila ajoi autolla mei dän perään ja pyysi kerhoneuvojaksi. Mutta yhdessä meitä silloin kysyttiinkin tähän työhän, hän huomauttaa. Kuvassamme neuvojat Kotilan kerholaisten parissa. Yleensä kaikilla on mahdol lista vaikuttaa Metsäntutki muslaitosten metsien käyt tösuunnitelmiin. Valtiovarainministeriö ei ole vielä tehnyt päätöstä ve ronpalautusten maksuajankohdasta. 23 vuotta yhtäjaksoisesti ja seitsemän vuoden kokemus työstä ai emmilta ajoilta, tekevät kol men vuosikymmenen rupea man. Hän on viim eiset 23 vuotta kiertänyt pitäjän raitteja todella ahke raan. Toholammilta oli tuol loin vakanssi menossa Per hoon ja neuvoja piti saada äkkiä työhön. Nyt ei ole sellaises ta vaaraa. Jäännösverojen ensim mäisen erän maksupäivä on 7.12.1995 ja toisen erän maksupäivä 7.2.1996.. Satu Hylkilä jatkaa Tai nan työtä. Mukaan on tullut ai van uusia alueita. K otitalou s kiin nostaa Taina sanoo pitkän koke muksen turvin kotitalouden olevan tänä päivänä se alue, joka nuorta väkeä kiinnos taa. pnö SYYSKUUTA 1995 Kolme vuosikymmentä kerhotyötä ’’Muuttuminen on ollut työn rikkaus” Taina Luoma jättää 4H neuvojan työt. He ovat kiertäneet pitäjän kyläkerhoja yhdessä ja tu tustuneet toimintoihin. Tainan työnjälki on näkynyt nuorissa. Minä rupesin tykkää mään tästä työstä, hän sa noo. Aikaisemmin sanot tiin, että näin ennen tehtiin ja aina piti tehdä samalla tavalla. Alueelli sesti alueet ovat Vöyrin ja Ylivieskan välisellä alueel la. Kannuksen tutkimusase man piirissä on 4000 heh taarin metsälöt, joista suu rimmat ovat 750 hehtaarin suuruisiaja pienimmät muu taman hehtaarin. Koko Metsäntutkimuslaitoksen metsäala on 144 000 hehtaaria. Verolip pujen postitus on alkanut koko maassa. Uusi ja vanha neuvoja ovat tehneet Toholammilla kyläkierrosta, joissa on tavattu kerholaisia. M u m m u a tarvittiin Taina muistaa Kankaan Tuulan sanoneen, että nyt tarvitaan mummua. Lahopuutiedot kirja taan ja tehdään lahopuuennuste kullekin palstalle. J O LESTINJOKI LAUANTAINA 2. Monesti vaikka oli kuin ka väsynyt, kun lapset ky syivät, että milloin sinä tulet pitämään kerhoa, niin heti piristyi, työnsä jättävä neu voja nauraa. Nyt eläkkeelle jäävä Taina on saanut seuraa jakseen Satu Hylkilän, joka on syntyjään toholam pilainen. Jo mainitut vihannespalstat, joita ennen kerholaisilla oli paljon, ovat hävinneet mi nimiin. Kerhot kylillä on ollut sellainen suola työs sä, mikä on pitänyt neuvo jan virkeänä aina lähtemään. Ennen puhuttiin kerhotyöstä, nyt 4h-työstä. Hän on tehnyt työtä nuorten parissa kolme vuosikymmentä. Kunkin palstan kohdalla tehdään suunnitelma, jossa huomioidaan metsän moni naiskäytön tarpeet, kuten virkistyskäyttö, riistanhoito, metsämaiseman säilyttämi nen. Toi saalta taas hevoskerhot ovat nuorten tyttöjen suosiossa
E lä k elä iset eivät väistä velv o llisu u k sia a n Nurmikumpu painotti, että valtakunta pitää saada jaloilleen eivätkä eläkeläi set väistä velvollisuuksiaan. Elli Kant Kokkolasta, Martti Korkia-aho ja Leo Käkelä Kokkolasta. Valtionosuuksia leika taan ensi vuonna yli 700 markkaa asukasta kohden. Nur mikumpu halusi puuttua myös yritys-ja vientitukiin. Oppilaitok sen historiasta julkaistaan 120-sivuinen kirja ’’Kehi tyksen vuosikymmenet”. Himangalla tämä tekee yh teensä kolme m iljoonaa markkaa. Hän vakuutti toi minnan olleen kuitenkin antoisaa. Kerhotoiminta on ol lut vilkasta ja retkiä on jär jestetty. Krouvi muuttuu Menomonoksi Kannus Kannuksen keskustassa toiminut Lestin Krouvi on vaihtanut omistajaa. 1 i Olavi Kallio väitteli tohtoriksi Toholam m in entinen elinkeinoasiam ies Olavi Kallio väitteli eilen perjan taina T ampereen yliopistos sa tohtoriksi. Järjestömme esittää hallitukselle menneessä kir jelmässä, että valtionlainan maksamiseen otettaisiin täs tä eteenpäin sieltä, missä sitä todellisuudessa on. ’’P alvelu t liian k in h yviä” Himangan kunnanjohta ja Jorma Tikkanen kyseli eläkeläisiltä, ovatko kunnan palvelut liiankin hyvin hoi dettuja. Krouvityylinen ravintola vaihtaa myös nimeä ’’Menomonoksi”. Kun ennen kiristettiin kuristettiin, väännettiin ja käännettiin, nyt säästetään ja puretaan sosiaaliloukkujaVaikka ensi vuoden alusta eivät eläkeläisten tu lot pienenekään, yhtä ruu suinen tilanne ei jatku tule vaisuudessa. Yletön ja määrätön elä keläisten kiusaaminen pitää loppua. Hän oli toivei kas työvoimapiiristä saata van rahoituksen suhteen. Ravintolassa on suori tettu pieniä remontti-ja siistimistöitä. Hämäläinen huomautti, että vietetty 30-vuotisjuhla on yhdistyksen ensimmäi nen synttärijuhla. LAUANTAINA 2. Kauppa oppilaitos juhlii Kokkolan kauppaoppilai tos juhlii ensi keskiviikkona 50-vuotispäivän merkeissä. E läk eläisille itserak k au tta Voimme itse vaikuttaa siihen, miten hyvän elä mänlaadun voimme näissä oloissa itsellemme petata. Järjestösihteeri Leena Nurmikumpu innosti eläke läisiä täyspainoiseen elä mään Himangalla Eläkeläi set ry:n 30-vuotisjuhlassa. Tikkanen tunnusti, että kun nassa on meneillään joita kin hankkeita, joista käy dään neuvotteluja. Suurituloiset kansalai set ja kaiken karvaiset yri tystukia saavat suuryrityk set ovat päässeet kuin koirat veräjästä. Himangan eläkeläiset oli vat pyytäneet juhlaan vah vistusta naapuriyhdistyksistä. Yhdis tys on merkittävä ihmissuh teiden ja sielunelämän, sen meidän sisimpämme hoita ja, tunnusti järjestösihteeri. Hän vaati, että pankkitoiminta lopetetaan niiltä pankeilta, jotka eivät sitä hallitse. Lipposen hallitusohjel ma lähtikin muuttamaan tyyliä. Miten täyttää annetut vaalilupaukset ja toisaalta toteuttaa valtiova rainministerin vaatimat kan salaisten tulojen kevennyk set. Nurmikummun mukaan valtion ulkomaan velkaa voidaan maksaa supista malla asehankintoja ja poistamalla pankkituki. Himangan Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalervo Hä mäläinen laulatti juhlayleisöä Heimo Antti-Roikon hanurisäestvksellä.. Elokuun alusta kauppa oppilaitos liitettiin KeskiPohjanmaan ammatillisen koulutuksen k untayhty mään. Nurmikumpu tosin harmitteli, että eläkeläisten asema on heikentynyt jatkuvasti eikä juhlapäivänäkään voi olla unohtamatta tosiasioi ta. Jokela p u h een jo h ta ja n a Himangan Eläkeläiset ry:n nykyinen puheenjohta ja Kalervo Hämäläinen luki juhlassa lyhyen historiikin, jossa todettiin, että yhdis tyksen ensimmäinen pöytä kirja on kirjoitettu Sirolan m ajalla H im angalla 1.8.1965. Merkit saivat Kale vi Collin, Helli Hakkarai nen, Vilho Harmaala, Hel mi Jokela, Veikko Mattila, Johannes Pajala, Ensti Spak. Maria Spak, Laina Tuorila ja Taimi Virta. Hän totesi, että kaik ki perusasiat ovat kunnossa. Himanka Minna Rissanen Rakkaus on yhtä tär keää kokea ja säilyttää kuin silloin ennen nuo renakin. Uudet omistajat ovat Alli ja Osmo Kannussaan, jotka avaavat suljettuna olleen krouvin viikon kuluttua. Herman Jokela toimi kuitenkin pu heenjohtajana kuutena seu raavanakin vuotena. Jo nyt hallituk sen ja ay-liikkeen kanssa tehdyt, osittain salaiset rat kaisut, tulevat pienentämään tulevia eläkkeitä kohtuulli sen raskaasti, Nurmikumpu arvioi. Samallaoppilaitos sai uuden johtokunnan, jonka puheenjohtajana on Jan Jansson Kokkolasta ja jäse ninä Kirsti Aho Kannukses ta, Liisa Boren Himangalta, Sinikka Hietaniemi Kausti selta. A n sio m erk k ejä k ym m en elle Kokouksessa jaettiin an siomerkkejä kymmenelle kauan toiminnassa mukana olleelle. Sateenkaarihallitus on joutunutkin mahdottoman yhtälön eteen. p n ä SYYSKUUTA 1995 mm LESTIN JOKI Himangan eläkeläiset juhlivat ’’Pitäkää kalkki s ammumattomana’ ’ Eläkeläiset ry:n järjestösihteeri Leena Nurmikumpu puolusti voimakkaasti eläkeläisten asemaa Himangan Eläkeläiset ry:n 30-vuotisjuhlassa. Pöytäkir jojen mukaan 15-vuotisjuhlaa suunniteltiin, mutta jos takin syystä se peruutettiin. Se lähtee siitä, että huoleh dimme itserakkaudestamme ja omasta henkisestä hyvin voinnistamme. Puheenjohtaja totesi, että 30-vuotistaival on ollut pit kälti tavanomaista puurta mista. Jatkossa joudutaan kuiten kin mahdollisesti puuttu maan johonkin. Anniskeluoike uksien siirron vuoksi se on ollut suljettuna muutaman viikon. Kokouspöytäkirjassa todetaan, että puheenjohta jaksi osastolle valittiin Her man Jokela siihen saakka kunnes yleinen suuremman jäsenjoukon vahvistama ko kous toisin päättää. Ohjelmaa esittivät Pie tarsaaren ja Kokkolan elä keläiset sekä Haapajärven eläkeläisistä Antero Huja nen. Vientiyritykset vetävät miljardien voittoja työllistämättä kuitenkaan lisäväkeä. Tikkanen kertoi, että puuttuvat markat on saatavajostakin, jos samat palve lut tuotetaan. Juhlat alkavat klo 10 kun niakäynnillä rehtori Wolontiksen haudalla ja klo 12 al kaa oppilaiden juhla sekä klo 14 yleisöjuhla. Pidetään kuitenkin se kalkki sam mumattomana, kannus ti Eläkeläiset ry:n jär jestösihteeri Leena Nur m ikum pu elä k elä isiä Himangalla. Aiheena oli ’’Ympäristön vaikutus kun taorganisaation toimintaan” ja vastaväittäjänä oli Stefan Sjöblom Svenska socialoch kommunaalhögskolanista Helsingistä. Yhdistystemme toimin ta antaa siihen hyvin oival liset mahdollisuudet. Sitä me tarvit sem m e kaikki! Ei se mitään, jos hiukset har maantuvat ja kalkkia tulee suoniin
19.00 Seitsemän Uutiset. 16.20 Reboot. 13.00 Tv-uutiset. 1.00 Euronews. 12.15.V9ihJoaskpl.. 18.30 Tv-uutiset. 9.05 Huomenta Keski-Pohjanmaa jatkuu. 17.25 Keski-Poh janmaan uutiset. 16.10 Tähtien tiellä. 20.00 Edessä lupaava tulevai suus. 9.00-9.15 Kodinkanava. 18.05 Kauniit ja rohkeat. 11.30 Kielitunti. 20.55 Urheiluruutu. 15.10 Iloa joogasta. 23.15 Varjojen vanki. 6.32 Huomenta Keski-Pohjanmaa jatkuu. 9.50 Myrskylinnut. 21.00 FST: Sportm agasinet. 17.30 Pikku Kakkonen. 17.00 Mediapeli. 9.40 FST Utbildning: Vi gör vi deo. 17.35 Noppapotti. 17.30 Sähkeuutiset. 18.30 Viihdeohjelma Koiravisa. 8.25 Peukaloisen retket. 19.00 Etelämantereen ihmeet. MTV 3 6.00 Huomenta Suomi. Pieneen teksa s ila is e e n ra n n ik k o k a u p u n k iin sijoittuva draam akom edia, joka punoo ihm iskohtaloita velkaantu neen kapakanpitäjän ym pärille. 7.15 Huomenta Keski-Poh janm aa jatkuu. M usiikkiviihdeohjelma. 23.15 FST. 23.50 Kuuma Acapulco. 1.05-1.35 Pulmuset. 18.00 FST: Tv-nytt. 11.10 Joka kodin asuntomark kinat. Tom W olfen rom aaniin perustuva elo k u v a k o v a o n n is e s ta raham iehestä, jonka syrjähyppy jo h ta a sivura iteelle ja sam alla valtapelin uhriksi. 13.20 Nuortenkanava. 8.18 Huo menta Keski-Pohjanmaa jatkuu. 0.45-1.00 Ostoskanava. 18.15 FST: Profilen. 7.15 Huomenta Keski-Poh janm aa jatkuu. 23.00 FST: Tv-nytt (noin aika). 17.30 Pikku Kakkonen. 16.55 Ruututoimitus. 13.30 Carolyn Carlson Helsin. 19.00 Jääkärin morsian. 12.30 Iltalypsy. 23.00 Tv-uutiset. 10.30 Oman elämänsä herra. 22.25 Rooman sheriffi. 15.35 Keski-Pohjanmaan perjantai stu d io ja tk u u . 19.00 Järki-istunto. 18.30 Tv-uutiset. 20.00 Kuuma piiri. 21.30 Kymppitonni. 9.05 Huomenta Keski-Pohjanmaa jatkuu. 6.10 Huomenta Keski-Pohjanmaa. 11.30-11.50 FST Utbildning: Xtra. 20.55 Hyvät herrat. 15.05 Iloa joogasta Tasapai noa elinvoimaa. 13.35 Sandokan. 14.45 Tosi asia: Barents Uusi Lähi-itä. 18.30 Matka tuntemattomaan. 15.03 Keski-Pohjanmaan perjantaistudio. 20.05 Speden Spelit. 12.45 Kaalinpää. 18.30 Tv-uutiset. 19.00 Seitsemän Uutiset. 15.35 Keski-Pohjanmaan tiistaistu dio jatkuu. 19.30 JES. Tiistai 5.9. 21.30 FST: Kuvan kohteena ih minen. 20.30 Koti kuntoon. 11.00-11.55 MTV-Akatemia. Keskiviikko 6.9. 18.00 Päiväntasaaja. 8.18 Huo menta Keski-Pohjanmaa jatkuu. 17.00 Tv-uutiset. N os talg in en to im in taelo kuva, jo ssa jo u k k o su o ra se lkä isiä po liise ja m uodostaa m afianvastaisen isku ryhmän 1940-luvun New Yorkissa. 17.05 FST: Villa W asa. 18.25 Kakkosen syyssää. 15.03 Keski-Pohjanmaan m a a n a n ta is tu d io . 19.00 Kyllä, herra ministeri. * -19.00 Seitsemän Uutiset. 0.15-4.00 Uutisikkuna. 21.30 FST: Rockens roll. 19.40 Viattomat valloittajat ja Edith Wharton. 18.45 Avara luonto: Andien aar teet. 0.10-1.05 Hehkuva Eeden. 15.30 Keski-Pohjanmaan uutiset. 15.03 K eski-P ohjanm aan tiistaistu dio. 18.35 Lista. Sunnuntai 10.9. 20.30 Erätulilla: Olipa kerran met sä. 16.35 Tyttökullat. 21.55 Jalkapalloa. 23.10 FST: Tv-nytt. 18.05 Iltahetki. 10.10-10.30 Koulu-tv: Etsin. 17.25 KeskiPohjanmaan uutiset. 7.32 Huom enta Keski-Pohjanmaa jatkuu. 17.30 Sähkeuutiset. 22.50 Two Meditations. 18.00 FST: Tv-nytt 18.15 FST: Trixter. 9.45 Aikanainen. 16.10 Keski-Pohjanmaan maanantaistudio jatkuu 16.30 Kesk i-P o h ja m a a n u u tis e t. 16.10 Keski-Pohjanmaan tiistaistudio jatkuu. 16.30 KeskiP ohjan m aa n u u tis e t. 15.30 Jyrki. 21.00 A-Bros. 21.55 Vikinglotto. 15.30 Keski-Pohjanmaan uutiset. 19.30 Blondi tuli taloon. 20.55 Muurahaiset: Maija Pelamo, hoitoapulainen. 11.35-11.55 FST Utbildning: Sao r frän en soptipp. 10.1010.30 Koulu-tv: Yes! 11.1011.30 FST Utbildning: Vi gör video. 17.05 Tiistaitiima. 19.10 Viattomat valloittajat. 15.15 Riikinkukot kuriin. 19.55 Akuutti. 7.32 Huom enta Keski-Pohjanmaa jatkuu. 0.40 Euronews. 19.00 Kullan murut. 20.00 FST: O ljeriggen. 6.32 Huomenta Keski-Pohjanmaa jatkuu. 18.05 Kauniit ja rohkeat. 22.00 Punainen vaara. 11.05 Valopilkku. 8.18 Mainio maanantai jat kuu. 8.50 Tohtori Sykerö. J 18.25 Ruututoimitus. 23.05 Jalkapalloa. 18.05 Kauniit ja rohkeat. 17.55 Viittomakieliset uutiset. 17.00 Tv-uutiset. Perjantai 8.9. 23.15-0.10 Valon mestari. 20.30 Tv-uutiset ja sää.. 13.20 Lumisen virran mies. 21.00 A-studio. 15.00 Kolmen Uutiset. 15.55 Pallas hilpeä hovi. 12.45 Game Over. Keskiviikko 6.9. 20.45 Urheiluruutu. 9.05 Huomenta Keski-Pohjanmaa jatkuu. TV 2 15.30 Kuolema työtoverina. 14.45 Heartbreak High. TV 2 15.30 Ajankohtainen kakkonen. TV 1 4.00 Uutisikkuna. 18.00 FST: Tv-nytt. 10.10-10.35 Koulu-tv: Punertaa marjat pihlajan. KA UFO KESKI POHJANMAA M aanantai 4.9. 16.35 Tyttökullat. 14.05 Lied-kurssin päätöskonsertti. ,. 11.30 K-P:n uutiset. 13.35 Budgie iloinen pieni he likopteri. 7.32 Huom enta Keski-Pohjanmaa jatkuu. 15.30 Eurooppalaisia kertomuk sia: 89 mm Euroopasta. 21.15 Onnea vai menestystä. 12.50 Euronews. 12.50 Euronews. 17.05 Onnen päivät. TV 2 15.30 Oliivilehdon perilliset. 13.05-13.55 A-studio. 14.00 Formula 1: Italian osakil pailun aika-aiot. 16.40 K eski-P ohjanm aan torstaistudio jatkuu. S kotlan ti Suomi. 23.40-23.45 Pikkuteatteri. 16.45 F o rm u la 1: Italian osakil pailun aika-ajot. 21.45 Poliisi-tv. 6.10 Huomenta Keski-Pohjanmaa. 21.00 Anteeksi, kuinka. 22.0523.45 FST: En häiiig slump Stephen Jay Gould. 18.00 Päiväntasaaja. 16.10 Tiistaitiima. 13.20 Euronews. V auhdi ka s to im in ta e lo k u v a m oskovalaisesta m iliisistä, joka lähetetään A m erikkaan huum ek o n n a n p e rä ä n ja s a a kum ppanikseen suulaan jenkkipo liisin. 19.45 Taivaanrannan maa. 17.30 Sähkeuutiset. 19.00 FST: Hissi. 21.50 Väylä ja valta. 20.55 Urheiluruutu. TV 2 15.05 Pieni talo preerialla. 16.30 Keski-Pohja n m a a n u u tis e t. 16.35 Astrid Lindgrenin maail ma: V aahteram äen Eemeli. 20.00 Tosi asia: Barents Uusi Lähi-itä. 21.55 Mitä modernin jälkeen. 21.45 Jaettu maa. 21.15 Tulosruutu. 10.10-10.30 Koulu-tv: V ahtikoi ra Ventti. 16.55 Ruututoimitus. 11.30 K-P:n uutiset. 20.55 Urheiluruutu. 19.20 Talousuutiset. 13.35 FST: ”S er du stjärnan i det blä...” . 19.20 Talousuutiset. 21.25 Yleisurheilua. 23.20 Tosihemmot. 19.30 Kuningaskuluttaja. 21.25 Valopilkku. 23.25-1.30 G hostbusters II. 17.00 Mediapeli. 21.00 Lotto ja Jokeri. TV 1 4.00 Uutisikkuna. 19.15 Mediauutiset. 21.15 Iltalypsy. 20.30 Hypnoosin vallassa. 14.00 Marienhof. Lauantai 9.9. 22.15 Kertomuksia kaupungis ta. 17.00 Tv-uutiset. 23.10 FST: Tv-nytt. 18.30 Matka maailman keskipis teeseen. 18.30 Tv-uutiset. 17.05 FST: V am pyren Ernest. 22.20 Tulosruutu. 14.00 Marienhof. 18.30 Onnenpyörä. 18.45 Kotimaan katsaus. 7.32 Huom enta Keski-Pohjanmaa jatkuu. 11.25-11.45 Koulu-tv: V ahtikoi ra Ventti. 21.00 Tuttu juttu show. 00.00 Euronews. 23.50-23.50 Seksin aakkoset seksivalistusta videosukupolvelle. 15.05 Herra sisäkkö. 6.10 Huomenta Keski-Pohjanmaa. 11.30 K-P:n uutiset. 18.00 Päiväntasaaja. 17.00 Mediapeli. 15.35 Keski-Pohjanmaan keskiviikkostudio jatkuu.16.10 Kes ki-Pohjanmaan keskiviikkostudio jatkuu.16.30 Keski-Pohjanmaan uu tiset. 13.00 Tv-uutiset. 18.25 Kakkosen syyssää. 16.40 K eski-P ohjanm aan keskiviikkostudio jatkuu.17.03 Kes ki-Pohjanmaan Keskiviikkostudio jatkuu.17.25 Keski-Pohjanmaan uu tiset. 19.30 Kiekkorieha. 22.50 Tv-uutiset (noin aika). 15.30 Keski-Pohjanmaan uutiset. 20.30 Tv-uutiset ja sää. Mestarikoom ikko Steve Martin loistaa jälleen uuden henkilöllisyyden tur v is s a ly m y ile v ä n ä F B I:n avaintodistajana, joka ei millään m alta pysytellä erossa vanhoista m etkuistaan. 19.00 Seitsemän Uutiset. 16.10 Keski-Pohjanmaan perjantaistudio jatkuu. 22.40 Ekoisti. 22.00 Kymmenen Uutiset. 7.15 Huomenta Keski-Poh janm aa jatkuu. 15.45 Etsin: Tutkiva silmä. 15.10 Ristiretket. 16.50 Ykköskatsomo. 23.00 Tv-uutiset. 23.45 Huippumallit. 19.45 Sunnuntairaportti. 23.50 Euronews. 15.30 Jyrki. 19.00 Seitsemän Uutiset. 22.20 Tulosruutu. 21.55 Kabaree Kristiina. 22.30 Salaiset kansiot. 12.30 Two Meditations. 11.35 K-P:n katsaus. 15.00 Kolmen Uutiset. MTV 3 6.00 Huomenta Suomi. 21.30 Kansanhuvit. 9.00-9.15 Kodinkanava. 11.45 TV-talo. 21.00 Metsolat. 20.30 Tv-uutiset ja sää. 12.15 Kotona soi. 16.40 Keski-Pohjanmaan torstaistudio jatkuu. 0.10-4.00 Uutisikkuna. TV 1 4.00 Uutisikkuna. 20.50 Urheiluruutu. 23.15 FST: Tv-nytt. 9.55 Joka kodin asuntomarkki nat -uusinta. 6.32 Mainio maanantai jatkuu. 9.15 Matka maailman ympäri. 12.40-13.05 Sielun peili. 17.03 KeskiPohjanmaan torstaistudio jatkuu. 22.30-23.15 Hill Street Blues. 20.00 Kolmas aste. 10.55 Kodinkanava. 23.25 Jyrki Spotlight. 11.30 K-P:n uutiset. 23.40 Julian Joseph All Star Big Band 1/2. 0.35-1.00 Highway Patrol. 11.35 Mitä modernin jälkeen. 12.50 Euronews. 15.35 Matka tuntemattomaan. 9.55 Lapuan hiippakunnan piis pan v irk a a n v ih k im in e n ja jumalanpalvelus. 10.00 Angola, leskien maa. 10.03 Maakunnallinen sana on vapaa. 19.30 Yhdenillan pysäkki. 19.05 Maustekauppiaan tytär. 15.40 Yhteinen maailmamme: Hanan Ashrawi, rauhanrakentaja. Himlens*ängtar: 0.05 Euronews. MTV 3 6.00 Huomenta Suomi. 9.00-9.15 Kodinkanava. 18.30 Rockuutiset. 17.30 Hulluna sinuun. 7.32 Mainio maanantai jatkuu. 18.25 Kakkosen syyssää. 19.00 Hakupalat. 18.00 FST: Tv-nytt. 19.20 Talousuutiset. 19.10 Tulosruutu. 17.30 Sähkeuutiset. 14.50 Prinsessa hanhipaimene na. 17.00 Tv-uutiset. 20.10 Yön kuumuudessa. 16.10 Höyrykoneen aika. 13.20 Nuortenkanava. 13.35 Smurffit. 17.00 Mediapeli. 15.00 Kolmen Uutiset. 15.05 Naisten vuosisata. 8.00 Veturi. 6.10 Huomenta Keski-Pohjanmaa. 19.30 Teijan keittiössä. 22.50 Fitz ratkaisee. 21.00 FST: OBS. 15.05 Jääkiekon kansainvälinen seuraturnaus. 18.30 Ruutulippu. 1.15 Euronews. 10.10-10.25 Kieli-tv: A n n a , Schm idt und Oskar. 19.00 Etelämantereen ihmeet. 17.55 Viittomakieliset uutiset. 15.30 K e ski-P o h ja n m a a n uutiset. 18.05 Kauniit ja rohkeat. 9.05 Radiokuppila. 23.10 Näkyjen mies Arvo Sur vo. 20.30 Tv-uutiset ja sää. 14.15 FST: Kuninkaantie 15.00 Sana sunnuntaiksi. 16.15 Työn iloa Maire Laukka nen. 22.00 FST: Tv-nytt. Silla kaikki on jo alkanut... 14.25 Olipa kerran keksijä. 17.55 Viittomakieliset uutiset. 17.05 Aikahyppy. 19.30 Blondi tuli taloon. 12.20 Koulu-tv: Etsin. 19.20 Talousuutiset. 15.05 Herra sisäkkö. 17.30 Pikku Kakkosen Musaperjantai. 18.00 FST: Tv-nytt. 17.03 K eski-P ohja nm a an tiistaistudio jatkuu. 21.05 A-studio. 9.009.15 Kodinkanava. 17.10 FST: X-tra. 17.30 Pikku Kakkonen. 16.20 Taiteilijan maailma. 20.30 Tv-uutiset ja sää. 17.55 Viittomakieliset uutiset. 22.35 Sielun peili. 17.00 Tv-uutiset. 14.00 Marienhof. 16.00 Lahjoja Euroopasta. 17.55 Viittomakieliset uutiset. 0.40-0.55 Ostoskanava. 17.35 Onnenpyörä. TV 1 4.00 Uutisikkuna. 22.00 Kymmenen Uutiset. 17.00 Tv-uutiset. 15.03 Keski-Pohjanmaan torstaistudio. 17.00 Enkelin kosketus. 12.15 Työssä soi. 11.35 K-P:n kat saus. 22.00 FST: Trenter-sarja: Elossa tänään, huom enna kuollut. 11.03 Keski-Pohjanmaan radiolau antai jatkuu. 13.20 Nuortenkanava. 18.30 Tv-uutiset. 15.00 Meidän Pohjola. 17.30 Sähkeuutiset. 19.20 Talousuutiset. 16.00 Autourheilua. 19.00 Urheiluruutu. 19.20 Pesäpalloina. Toinen puoli aika. 18.30 Tv-uutiset. TV 1 4.00 Uutisikkuna. 23.55 Pimeyden ritarit. 18.25 Kakkosen syyssää. 9.25 Vikkelät ketunhännät. 17.35 Onnenpyörä. 16.50 Valmis vaikka mihin. 17.00 Tv-uutiset. 11.35 K-P:n kat saus. 16.50 Ympäristöuutiset. MTV 3 6.00 Huomenta Suomi. 18.40 Kotimaan katsaus. 23.05 Tv-uutiset. 18.00 FST: Tv-nytt. 17.25 Kes kipohjanmaan uutiset. TV 1 4.00 Uutisikkuna. 9.05 Huomenta Keski-Pohjanmaa jatkuu. 23.40-0.00 Huimapäät. 18.00 FST: Tv-nytt. 15.35 Keski-Pohjanmaan torstaistu dio jatkuu. 13.00 Tv-uutiset. 18.45 Kotimaan katsaus. 7.55 FST: Filmdax. 21.00 Kettu. TV 2 13.00 FST: S kuggspel l solens rike. MTV 3 8.35 Bon Appétit. 23.15-4.00 Uutisikkuna. 17.00 FST: Atte. 13.45 Jyrki. 21.30 Gangsterilähiö. 15.20 Piikkipallon piha. 21.00 Yhdeksän Uutiset. 13.35 Pikku prinssin seikkailut. 14.00 Marienhof. 13.20 Nuortenkanava. 10.30 Karttakeppi kätki. 18.45 Kotimaan katsaus. 12.50 Euronews. 10.30 TV-talo -uusinta. 15.35 Keski-Pohjanmaan maanantaistudio jatkuu. 16.00 Hyvää pataa. 18.40 Ympäristöuutiset. 22.15 Tulosruutu. 13.05-13.25 A-studio. 16.15 Kinopilleri. 18.00 Päiväntasaaja. 19.30 FST: Club-25. 6.32 Huomenta Keski-Pohjanmaa jatkuu. 19.25 Matkapassi: Pallo haltuun. 6.10 Mainio maanantai. 23.00 Tv-uutiset. 13.0513.35 Ykkösjuttu. 17.30 Hulluna sinuun. 13.00 Tv-uutiset. 22.00 Kymmenen Uutiset. 11.30 K-P:n uutiset. 18.25 Kakkosen syyssää. 16.00 Ykkösdokumentti: Stig Bergling ja vakoilijan tie. 12.15 Jyrki. 20.55 Eiämä käsissä. TV 1 4.00 Uutisikkuna. 14.20 Pesäpalloilua. 18.00 Maailma sanojen vanki na. 21.00 Melrose Place. 16.30 Keski-Pohjanmaan uu tiset. 18.05 Kauniit ja rohkeat. 20.30 Tv-uutiset ja sää. 17.20 Jääkiekon kansainvälinen seuraturnaus. 6.32 Huomenta Keski-Pohjanmaa jatkuu. 20.00 Ykkösjuttu. 15.05 Herra sisäkkö. Perjantai 8.9. 15.45 Formula 1: Italian osakil pailu. 17.10 Kaislikossa suhisee. 12.20 Koulu-tv: P unertaa marjat pihlajan. 18.05 Bambukarhut. 17.05 Onnen päivät. 12.15 Kyläkarkelot. Frederick Fors y th in b e s ts e lle riin p e ru s tu v a elokuva palkkam urhaajasta, joka ottaa tehtäväkseen presidentti de Gaullen tappam isen. 7.15 Mainio maa nantai jatkuu. 13.0013.05 Tv-uutiset. 16.10 Keski-Pohjanmaan torstaistudio jatkuu. 9.00 Roope^karhu. in Kaupunginteatterissa. 21.15 Ulkolinja:. 15.30 Jyrki. 17.05 FST: V änner em ellan. 15.30 Jyrki. 16.20 Akuutti. 20.00 Viikonlopun sää. 15.00 Kolmen Uutiset. 16.55 Ruututoimitus. 00.00-4.00 Uutisikkuna. 16.55 Ruututoimitus. 22.00 Kymmenen Uutiset. Huippusuositun kom edian yhtä suosittu jatko-osa: Viisi vuotta on kulunut ensim m äisen osan kar mivista tapahtumista, ja New York on jälleen kuolem an vaarassa ylilu o n n o llis te n v o im ie n puristuksessa! Torstai 7.9. 15.40 Kuningaskuluttaja. 8.1 8 K e ski-P o h ja n m a a n radiolauantai jatkuu. 19.35 Wycliffe. 20.55 Urheiluruutu. 16.50 Ykköskatsomo. 1 2 .20-12.35 Kieli-tv: A n n a , Schm idt und Oskar. 17.45 Kinopilleri. 12.15 Tahdikkaasti. 20.50 FST-rutan. 18.55 Matlock. 17.03 K eski-P ohja nm a an torstaistudio jatkuu. 23.20 Yönäytös: Angelika ja ku ningas. 21.00 Naurun paikka. 20.45 Lotto. 17.00 Mediapeli. 17.00 FST: Lilla Kanin. 7.15 Huomenta Keski-Poh janm aa jatkuu. 18.00 Päiväntasaaja. TV 2 15.10 Enkeli olan takana. 12.50 Saariston lapset ja pikku Ninni. 11.35 K-P:n kat saus. 20.55 Tulossa: Pieni m ies Tate. 13.35 Dinovauvat. 16.40 Keski-Pohjanmaan tiistaistudio jat kuu. 11.35 K-P:n kat saus. 23.50 Miami Vice. 14.00 Marienhof. Lauantai 9.9. 8.03 Keski-Pohjanmaan radiolauantai. 9.00 Vekkari. 18.30 Tv-uutiset. 10.15 Sekuntipeliä. 13.30 Prätkähiiret. 19.55 Bingoloton perjantaipotti. 18.45 Kotimaan katsaus. 17.05 FST: Pussel 17.25 FST: Barockt. 18.30 Iso-Haukku ja PikkuHaukku. 15.00 Kolmen Uutiset. 22.20 Tulosruutu. 17.30 FST: Rannikkokanava. 17.35 Noppapotti. 22.20 Tulosruutu. 22.30 Shakaali. TV 2 20.05 Viikon sää. 15.10 Taistelevat Sullivanit. 21.20 Kotikatsomo: Kolmetois ta m e h ilä is tä . Viikon maukkain musiikki. 17.30 Hulluna sinuun. 22.15 Tulosruutu. 22.00 Kymmenen Uutiset. 17.03 Keski-Pohjanmaan maanantaistudio jatkuu. 17.55 Viittomakieliset uutiset. MTV 3 6.00 Huomenta Suomi. 17.30 Pikku Kakkonen. 4.20 Matkalla Kotikadulle 6: Ville Virtanen kertoo TV 1:n uu desta sarjasta Kotikatu. 11.30 Meren salaisuudet. 20.55 Urheiluruutu. 18.30 Kyllä tytöt tietää. 18.45 Kotimaan katsaus. 15.30 Keski-Pohjanmaan uutiset. 22.30 NYPD Blue. Torstai 7.9. K a u n iin a kesäpäivänä kaupungin pääka d u lla m e n n e is y y s k o h ta a todellisuuden. 15.40 Ruututoimitus. 19.25 Karpolla on asiaa. 19.40 Kotikatu. 20.10 Varustamo. 22.25 Etsivä Johnny Ryan. 12.20 Kehitysmaiden maailmas ta. 13.05-13.25 A plus. 16.35 Lucy Show. 17.35 Noppapotti. 12.15 Omat tahdit. 22.30 Hyvät, pahat ja rumat. 15.05 Herra sisäkkö. 17.25 Keski-Pohjanmaan uutiset. 23.05 Euronews. 19.30 Ronn Lucasin vatsavirtashow. 9.05 Keski-Poh janmaan radiolauantai jatkuu. 21.05 Daiga-daiga-duu, osa 1. 8.18 Huo menta Keski-Pohjanmaa jatkuu. 21.00 Vikinglotto. 19.00 Vuoristolääkäri. 0.50-4.00 Uutisikkuna. 1.10-4.00 Uutisikkuna. 1.25-4.00 Uutisikkuna. 19.30 Apell & Liinoja. 23.40 Myöhäisuutiset. 22.55 Kova laki. 22.25 Rakkauden nimeen. 21.05 A plus. 15.05 Herra sisäkkö. 20.30 Tv-uutiset ja sää. Tiistai 5.9. 17.00 FST: H agelbäcks matrast. 22.15 Kuun silta. 19.00 Seitsemän Uutiset. 17.55 Viittomakieliset uutiset. 18.30 N.Y.T. 15.30 Jyrki. 16.30 65 ravit. 22.00 Kymmenen Uutiset. 19.10 Tulosruutu. 21.00 Ajankohtainen kakkonen. MTV 3 9.00 Hopon poppoo. 19.00 Seitsemän Uutiset. 9.30 Varjoankka. 15.03 Keski-Pohjanmaan keskiviikkostudio. 9.00-9.15 Kodinkanava. 20.30 Hugo. 17.00 FST: Ole dole doff. 22.15 ’’Sinä villi ja vapaa mies...” 22.45 Pelivihjeet. 21.20 Turhuuksien rovio. 16.05 Aikanainen. Maanantai 4.9. 0.45-1.00 Ostoskanava. 16.50 Pesäpalloina. 20.00 Tietopörssi. 8.18 Huo menta Keski-Pohjanmaa jatkuu. 23.15-00.00 Salaisuuksia Santa Ritassa. 16.40 Keski-Pohjanmaan maanantaistudio jatkuu. 13.20 Nuortenkanava. 9.10 FST Utbildning: S ago rfrä n en soptipp. 2.20 Koulu-tv: Yes! 12.50 Euronews. 17.05 Onnen päivät. 20.40 Läheltä piti, Shetlanti
M yleinen: 1. Vesa Lintilä TU 12.56. Mikko Haapakos ki AV 22.34 (7), 4. Mikko Keskisipilä TU I I . Sukupolvenvaihdosrahoitus on vielä täysin auki, koska maaja metsä talousministeriön esitystä ei ole vielä jätetty EU-komission hyväksyttäväksi. M 14: 1. Toholampi oli pisteittäin laskettuna Pyhäsalmel la kolmas samoin kuin Hi manka Haapajärvellä. 4x50 P 10: 3. T 14 kehihäs: 1. Tämän vuoksi ensim mäiset rahoitustukipäätök set tullaan saamaan loppu vuodesta. P 14kuula: 2. Lohtajan Veikot 2.15,8. Toholammin Osuus pankki jäljestää maaseutu elinkeinojen rahoitusta kä sittelevän informaatiotilai suuden Toholammin seu rakuntatalolla tiistaina 26.9. Janne Haikola YK 14.08 (4) , 2. Ura pisti heti alussa täy den rähinän päälle, eikä kun nioittanut nimekästä Virkiää tippaakaan. Kaivertaako. HU:n joukkue Sami Ver ronen, Juha Salmen, JukkaPekka Tilus, Tero Mäkelä, Tapio Yrjänä, Heikki Parpala, Janne Honkala ja Kari V anhatupa. Maaseutuelinkeinojen investointeihin myönnettä vä rahoitustuki on uusittu Suomen liityttyä Euroopan Unionin jäseneksi. Jo nämä ottelut an toivat varmasti jokaiselle pelaajalle lisää itsevarmuutKultaottelussa olivat vas takkain tappiottomat Ura ja Virkiä. Kaikki muut investoin nit rahoitetaan kansallisin varoin. Sa mille tuli matkan aikana vain yksi huti. Pasi Ahola TU 16.51 (2), 2. P 12 800 m: 1. Lopputilanne: 1) Virkiä, 2) Ura, 3) HU, 4) Pullistus, 5) Roima. M 40: 1. veäksi. Toistakin erää pelattiin tasai sesti aina ti 1 anteeseen 77, josta pikkuhiljaa Virkiä alkoi kasvattaa piste-eroa. M aaseutuelinkeinojen EU-osarahoitteisen ja kan sallisen rahoitustuen hake minen alkaa tämän hetkisen tiedon mukaan aikaisintaan 11.9.1995. Roimalaiset kahdek santena Y mpäristöaktivistit ylös! Naishenkilö soitti toimitukseemme ja ihmetteli Himan gan K alaja Minkki Oy:n puhdistamoasiaa. Joukkueella on vielä runsaasti varaa paran taa esityksiään, kun sarjakausi alkaa. 400 m N 17: 2. 3-loikka M 17: 1. Himangan Roiman pari valjakko Arto Rautio ja Timo Jussinniemi sijoittau tuivat mainiosti kahdeksan neksi lentopallon Beach Volleyn lopputumauksessa Helsingissä. Jani Laakso TU 21.35 (6), 3. Kausti sen Pohjan-Veikot 96,5,2. TU 32.7.4x200 m T 12/14:4. Keihäs T 1 4 :1. Hu:n lisäksi turnaukseen olivat selviy tyneet Lapuan Virkiä ja Nurmon Jymy. N 17 kiekko: 3. Jymyn tehosta vasta sivat passari Jenni Miilumäki ja verkolla Heli sAarenpää. Pasi Peltola TU 23.31 (8). HU-Jymy 1Keski-Lännen miehet puolestaan ratkoivat parem muutensa sunnuntaina 27.8. Kuula T 12: 3. Jaana Haa pakoski AV 15.58 (2), 2. Sami Eskola TU 22.45 (1), 2. Minna Sipilä AV 18.39 (3). T 12 pituus: 3. Kerro julki omat mielipiteesi Lestinjoen LUKIJAN LÖYLYT -pals talla. Jere elenderTU 25.12 (4), 4. 80 aj P 14:4. Suvi Tullila TU 8.78. Rahoitustukimuotoina ovat kummassakin tapauksessa valtionlainat, korkotukilainat ja avustuk set. Himangan Urheilijat (Sari Vuotila, Minna Iso-oja, Maija Tulasalo, Sanna Torvi) 2.09,7, 6. Jaana Virkkala TU 34.66. Keskipohjanmaalta ei ketään muita selviytynyt tä hän lopputumaukseen, jo ten himankalaisten menes tys on arvokas. Jarkko Ylimäki LV 59,5. Ottelutuloksen jokainen erä oli hyvää lentopalloa ja ensierän niukan tappion jäl keen käänsi HU jatkossa pelin voitokseen tasaisem malla pelaajamateriaalillaan. 4x200 m T12/ 14:3. T 14 80 aj: Maija Tulasalo HU 15.1. Myös aloitukset nousivat Hu.lta oikein mukavasti. Antti Mäntylä TU 419. Käsinkirjoitettukin kelpaa, jos siitä saa selvää. EU sää telee tarkasti minkälaista rahoitustukea jäsenmaissa voidaan myöntää, mutta toi saalta se osallistuu rahoi tukseen omalla panoksel laan. LAUANTAINA 2. EU-komissio ei ole kuitenkaan vielä hyväk synyt Suomen esitystä maa seutuelinkeinojen rahoitus tuesta. Himangan Urheilijat Lamu voitti maratonin Toholammin Urheilijain Sulo Lamu voitti viikon loppuna Kokkolassa juos tun Venetsia-maratonin 35vuotiaiden sarjan ajalla 2.35,54. Himangan Urheilijat (Jari Alamaa, Jussi Hiekkilä, Toni Alamaa, Otso Sandberg) 1.59,3, 5. Pentti Kuuttinen KP-V 21.36 ( 1). Korkeus P 14: 4. 2; 15-8, 7-15, 11-15. Tuen myöntämisehdot poikkeavat kuitenkin hie man toisistaan. Ei riitä, että asioita menee vain tekni seen lautakuntaan tiedoksi. Lohtajan Veikot 2.05,2. M 60: 1. Siinä Virkiä 1 karja laisen oikeudella otti lopulta voiton suoraan 0-2; 13-15, 11-15. Tuomareina toimivat hi mankalaiset Eero Tuorila, Esa Laurila ja Maija Rouka la. Elina Ahola LV 26.20. M 12:1. M 55: 1. Korke us T 14: 6. Kari Sipilä AV 11.35 (1). 4x50 m P 10:1. Himangalla. M 18: 1. Seurakaveri Pasi Eskola puolestaan voit ti 18-vuotiaiden miesten sarjan. Ura pelasi mainiosti koko turnauksen ja tämänkaltai sella pelillä on kova vastus taja tulevalla 2-sarjakaudella. P 14 80 aj: 1. Kilpailun aika na Kokkolassa tuuli voi makkaasti. Sanna Mäkelä AV 17.26 (1), 2. T uomareina ura koivat Hannu Pernu ja Rai mo Kallio. Ville Herle vi LV 11.61. Teppo Sipilä AV 15.35 (5) , 3. Kaikki maaseutuelinkeinojen har joittajat ovat lämpimästi tervetulleita. 40 m N 17:3.LiisaKerolaLV 1.11,5. Pekka Pajula pankinjohtaja LESTINJOKI/Lukijan löylyt PL 1, Valta k. Kannuksessa. 18, 69101 KANNUS OTA K A N T A A ! Tekeekö mielesi purnata. Ihmetyttää, että sama ilmiö toistuu vuodesta toiseen. 80 aj t 14: 6. Johanna Myllykangas TU 16.9. Myös nuoril le viljelijöille toiminnan aloittamiseen myönnettävä tuki rahoitetaan osittain EU:n varoin. HU:n kultajoukkueessa pelasivat Mia Tuorila, Suvi Kaattari, HenneTuikka, Sir pa Silventoinen, Maria Uunila, Nina Määttä, Jonna Yli kangas, Suvi Lauri ja Tuija Lintilä. Valmentajana toimii Päiviö Roukala. Ottelutulokset: Virkiä Jymy 2-1; 14-16, 15-9, 1511, HU Virkiä 2-1; 15-8, 12-15,15-11. Uran lisäksi turnauksessa pelasivat Hi mangan Roima, Himangan Urheilijat, Lapuan Virkiä ja Saarijärven Pullistus. Reis järven Pilke 82,5,3. Keihäs P 12: I. Kismittääkö jokin asia. Jussi Mäkelä AV 18.06 (1), 3. Loh tajan Veikot 34.3,5. Ensimmäistä erää edettiin tasaisesti ja Ura johti sitä vielä 13-11, mutta Virkiän torjunta Pasi Peuran johdolla käänsi erän voitok seen. Markus Kaat tari HU 18.39 (7). Hanna-Sisko Hovila TU 6.56. Järjestelyjen vuoksi osallistumiset pyy detään ilmoittamaan pan kille 20.9. 4x200 m P 12/14:3. Kauhavan Visa perui tulon sa. Henri Kopsala TU 2.37. Toholammin Urheilijat 81. Nivalan Urheilijat 93, 3. Mutta vielä tilanteessa 1014 innostui Ura jälleen anka raan taisteluun ja kavensi ti lannetta. Kari Melender TU 27.32 (5). Virva Ahola TU 18.12(2), 3. Sanna Torvi HU 27.04,2. Riikka Nivala TU 1.06,2. EU:n rahoitusosuus jää alkuvuosina melko pienek si, minkä vuoksi se suunna taan lähinnä navetoiden ra kentamis-ja laajentamisinvestointeihin. Aarne Haapanie mi TU 25.31 (6). P 14 korkeus: 2. Kirjoita meille LYHYESTI, korkeintaan yhden A4-arkin ver ran (vain poikkeustapauksissa voimme hyväksyä myös pitemmät). TU:n Aarne Haapaniemi voitti 55-vuotiaiden sarjan. Teemu Virkkala TU 40.04. Seurapisteet: 1. Maratonmatka oli 42,2 kilometriä. Samalla Lamu voitti yleisen sarjan piirin mestaruuden. N 16: 1. Mar ja Haikola YK 17.10 (5). Mikko Keskisipilä TU 18.8. M 16: 1. Virkiän parhaina häärivät passari Annika Tapio ja iskupuolellapitkäTaina Huh tanen. Uran hopea on varmasti kakkien aikojen paras saa vutus miesten lentopallossa, uran joukkueessa pelasivat: Aki Ylen-Julin, Matti Koi vuniemi, Tero Takalo, Leo Tilus, Alf Hillilä, Erkki Lep pänen, Marko Jokela ja Jor ma Kangas. N 17 kiekko: 3. Mikko Kinnunen KP-V 21.46 (5). Himangan Urheilijat 34.6. P 12 pituus: 1. Lohtajan Vei kot (Mikko Venetpalo, Tero Ojala, Juho Herlevi, Timo Kar vinen) 31.0.4x50 T 10:4. Eikö Himangalta löydy ympäristöaktivisteja, jotka pistävät asian läänintasolle. Pituus P 12: 2. Tilaisuuteen tulee Keski pohjanmaan maaseutuelin keinopiiristä edustaja ker tomaan maaseutuelinkenojen rahoitustuesta. MaijaTulasaloHU 130. Myllykangas Jo hanna TU 125. Lopputulokset: 1. Riikka NivalaTU 19.24.800 m P 12: 3. Risto Pernu HU 18.38 (2). Tasaisessa turnauksessa jokainen joukkue voitti ja hävisi pelinsä samoin erin päättyen näin samoihin lop pupisteisiin. Minna Iso-Oja HU 385. Näin pronssimitalit pudotettiin himankalaisten kaulaan, Hu.staehkäpäJanne Honkala ja Heikki Parpala hyökkäsivät ja torjui vat parhaiten, passari Sami Verrosen pyörittäessä ku vioita erinomaisesti. Jari Alamaa HU 2.24,3. mennessä. PUHELINPALSTALLE voit soittaa LYHYITÄ, muutaman lauseen mielipiteitä. 14. Sami mestariksi Toholampi Toholammin Urheilijain Sami Eskola voitti lauan taina Sykäräisessä pika-ampumajuoksussa yleisen sar jan piirinmestaruuden. Tulokset: M 10: 1. Nimettömänäkin voit esiintyä, kunhan nimesi ja osoitteesi on toimituksen tiedossa. Haluaisitko kiittää tai ottaa muuten vain kantaa. Kirjoituksia ei palauteta. L UKIJA N t r LÖYLYT Maaseutuelinkeinojen rahoitustuen hakeminen käynnistyy HU:n naisille kultaa Keski-Lännen lopputurnaus pelattiin naisten len topallossa lauantaina 26.8. Jyrki Kiviniemi LV 11.8. Petteri Rautio AV 21.01 (2), 2. N 12: 1. Toimituksella on oikeus lyhennellä tekstejä siten, että sisältö ei kui tenkaan siitä kärsi. Suku polvenvaihdoksen osalta rahoitusjärjestelmään on tulossa suuria muutoksia. Jarkko Mäke lä HU 24.58 (4), 3. Hanna-Sisko Hovila TU 336. TU 2.05,7. Lopputilanne: HU 2,1,1,3 -3 ,7 5 -7 2 ,2 Virkiä 2, 1, 1,3-3, 78-78,2 Jymy 2, 1, 1, 3-3,74-77,2 HU:n joukkue on hieman muuttunut, poissa ovat ykköspassari Tarja Hankonen ja Hanne Ainasoja. Kuula P 14: 1. Kolme kertaa Ura torjui vieraiden ottelupallon, mutta neljäs pallo toi ratkai sun Uran iskettyä pallon leta, sillä tosi hyviä pelisuorituksia nähtiin ajoittain pal jon koko joukkueelta. p n ö SYYSKUUTA 1995 mm LESTIN JOKI Toholampi ja Himanka pronssille Toholammin Urheilijatja Himangan Urheilijat menes tyivät hienosti yleisurheilun nuorten cupin A-ryhmän ki soissa Pyhäsalmella ja Bryhmän kisoissa Haapajärvellä. TU 2.06,9.4x400: 3. Kirjoita mieluimmin KONEELLA (käytä vähintään 1 1/2 välistystä). N 17 3-loikka: 4. Kun vielä erät olivat jokaisella joukkueel la tasan, jouduttiin laske maan eräpisteetkin ja sen turvin tulivat kultamitalit HU:lle, hopeaa Virkiälle ja pronssia Jymylle. Petri Lintilä TU 130. Pauli Korpela TU 21.24. Tar ja Kuorikoski HU 23.24. Hyvin silti peli kulki ja passarin teh täviä hoiti Suvi Lauri, moni puoliset yleispelaajat Mia Tuorila ja Nina Määttä pää sivät lähimmäs omaa osaa mistaan, niin verkolla kuin kentälläkin. Kalajo en Junkkarit 100, 2. Tulokset: Nuorisocup Aryhmä Pyhäsalmella: Pituus T 12: 6. Jussi Heikkilä HU 442. Tulokset: Nuorisocup Bryhmä Haapajärvellä: 3-loikka M 17: 1. Kiekko M 17: 5. Anna äänesi kuulua! PUHELINPALSTA 968-871 288/toimitus, 885 690, 875 966 Uran miehille hopeaa. Jukka Tilus HU 12.73.400 m M 17:3
885 883. (968) 885 825 auto 949 261 628 HIMANKA/LOHTAJA Lentävä toimittaja/ilmoitukset: Annika Rahkonen Puh. koti 873 577, työ 874 9 1 1/Metsänvuorl. (968) 886 733, auto 949 666 452 Minna Rissanen Koti puh. Tavoitteiden saa vuttaminen edellyttää osallistujilta aktiivista ja oma-aloitteis ta työskentelyä ammatillisen suunnittelun ja sopivan työtai koulutuspaikan löytämiseksi. alk. Tule tutustumaan ja sopimaan hinnasta. 870736. 3.00 0.66 3.66 Onnittelut 1.00 0.22 1.22 Vakat/rivi 10,2.20 12.20 Suurlevikki: 22% verol veroton ALV linen Sisäs. puh. 873 690. (968) 871 317 Mainostoimisto Taikahattu: ^ Tiina Fors p. Kurssilla käsitellään työhön, työnhakemiseen, koulutukseen ja yrittämiseen liittyviä kysymyk siä. Terveisin Päivi Finnilä M Y YN I 1“ V A K K A — Lastensänky 165 x 65. Halutaan vuokrata Kannuk sesta ok-talo tai 3-4 h+k+s rivitalosta. KOULUTUS KANNATTAA A IN A Keski-Pohjanmaan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus järjestää Kannuksessa seuraavat kurssit: TULEVAISUUS TYÖELÄMÄSSÄ KURSSI Kurssi alkaa 2.10.1995 ja kestää 8 viikkoa. P. 871 863. M aksu 120,-/opiskelijat 80,-. 4.80 1.05 5.85 Kuol.ilm. Opiskelija hai. seuraavasti: Kannus 4H-suoramvvnnin edessä rekan kontti. OSTETAAN PUOLUKKAA päivän hintaan ma-la klo 15-20. 949 689 445 Julkaisija: Lestijokilaakson Kirjapaino Oy, Kannus Ladonta ja taitto: Lestijoki laakson K irjapaino Oy, Kannus, p. P. Kursseille hakeudutaan lähimmän työvoimatoimiston kautta, josta saa lisätietoja kursseista ja sen aikana maksettavista taloudellisista eduista. Toholampi K-maatalouskeskus Sienet to ja su klo 15-17 ja marjat joka päivä ma-su klo 15-17, puh. Tied. Sienet to ja su klo 1617 ja marjat joka päivä ma-pe klo 1012 ja 16-18, puh. Hakuaika kurssille päättyy 2.10.1995. Sesta. MYYTÄVÄNÄ MyydAfin Edullisia kankaita Toholammin torilla ti. 949 971179. 4.30 0.94 5.24 Takas. e TYÖVOIMAKOULUTUS t KOKOUKSIA Mutkalammin m etsästysseuran Hirvikokous Mutkalammin koululla tiistaine 5pv syyskuuta klo 19.00 Tarvittavat asiapaperit ja rahaa mukaan Sihteeri Portaiden päästä alkaa tie maailmaan. KOKKOLA, KALAJOKI, YLIVIESKA, OULAINEN, NIVALA, HAAPAJÄRVI, PIETARSAARI, PYHÄSALMI, IISALMI, KAUSTINEN, KAUHAVA, LAPUA, ALAJÄRVI, KURIKKA, VAASA, LAIHIA, KAUHAJOKI, NÄRPIÖ, VÖYRI, PORI, SEINÄJOKI, KANNUS. Vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Hakuaika päättyy 18.9.1995. Puh. klo 14-18 (Sieniä otamme vastaan koulutetuilta poimijoilta torstaina ja sunnuntaina) SflOTEsj R IT V A N IS K A N E N PUH. V # Kuntonyrkkeily alkaa Kannuksen Vapaa-aikakeskuksessa maanantaina 4.9.1995 klo 19.00 jatkuen joka maanantai samaan aikaan. klo 9-17 Heikki Fiat Uno 60S, vm. ULLA SAVIMÄKI Rannanperäntie 12, 85180 Rahja. Ostamme myäs kypsää ja tuoretta pihlajanmarjaa ja juolukkaa. 968-871 051. Lestijärvi (ent. 968 875 438, 875 731 ¿ r t * . Vuokrattavana Himangan keskustassa 3h+k, n. Helsingistä. PPO:n p u h e lin o s a k e . Kannuksen työvoimatoimisto, puh. 968-875 131. Koivukosken talo). /-/a/ vuokrata yksiö Kannuk13.000 ,-. YRITTÄJÄKURSSI Kurssi siirretty alkavaksi 23.10.1995, kesto 18.12.1995 saak ka. 87 3 221/ilt. lohtaja MTS:n maja Houraatti Sienet to ja su klo 17-19 ja marjat joka päivä su-to klo 17-19, puh. 885585, 8815 226. Levikki 5.337 kpl (LT 22.10.-93) TOIMITUS Valtak. vuokrata yksiö Kannuk sesta mahd. (9 6 8 )8 7 1 288 Paino: KP-Paino, K okkola 1995 LESTIJOKILAAKSO N l KIRJAPAINO OY y Painotyöt: Päivi Peltola pu h. Minä jätän ne liian usein kirveen jäljille. Puh. P. nopeasti. vuosikerta Sanomalehtien Liiton jäsen Ilmestymispäivät: KESKIVIIKKO ja LAUANTAI Levikkialue: Himanka, Kannus, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi, Ullava. Rauhalli nen sijainti. Heimo Koskenlampi Sanoja voi höylätä, hioa ja maalata. Silloin alkaa kevyt aerobic klo 18.00-19.15, 4.9. 5.00 1.10 6.10 Kuol.ilm. 968-876 298. Tilaushinnat 1.6.-93 lähtien: Kertalaskutus: 2 erää ä: Kesto.............260,135,12 kk.............290,150,Pohjoismaat...290,150,Ulkomaat.......650,345,Tilausasiat: Mari Puranen OP:n talo, Ullavantie 2, 69300 TOHOLAMPI P.(968) 885 690 tax 885 381 Avoinna: ma-pe klo 8-16 Ilmoitukset: Maria-Lena Siirilä Toimittajat: Jorma Rekonen koti puh. (968) 871 288^ AINEKO' 16 lehteen: o 1 6 . 886 621/Jaana. 5 .9. (968) 871 477 Liikeilmoitukset: Tiina Fors Puh. Heimo Koskenlampi . . 949 568 538 koti (968) 871 288 Toimittaja: Marja-Leena Mattila-Numminen Kotipuh. Tule ja koe ! Vetäjänä olympianyrkkeilljä Väinö Järvenpää. 4.20 0.92 5.12 Etus. Kurssi sisältää ryhmätöitä, harjoituksia, keskustelua, lu entoja, tutustumiskäyntejä ja työharjoittelua niin, että mah dollisimman monelle järjestyisi työ-, tai harjoittelu-, tai koulutuspaikka kurssin jälkeen. vuokrata kak sion tai vast. Hai. (968) 871 288 llmoitushinnat mk/pmm 1.10.-93 lähtien: Normaali levikki: 22% verol veroton ALV linen Sisäs. p n ä SYYSKUUTA 1995 1 4 LtäTmjCM ISSN 0782-5617 19. 9 8 3 -4 6 5 2 1 2 . O S T A M M E • Puolukkaa Herkkutattia Haaparouskua Kangasrouskua K Lähikauppa Joensuun pihassa ma 4.9. P. 871 338. Keski-Pohjanmaan Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus, puh. 4.10 0.90 5.00 Takas. Kuntonyrkkeily on tehokasta kuntoilua. M yydään r iv ita lo o s a k e 3h+k+sauna 77 rrf. Tehokkaasta ja monipuolisesta liikunnasta kiinnostuneet nai set ja miehet joukolla mukaan vaikka koko perheen voimalla. alkaen. Puh. 80 m2. Puh. On oma asia kuinka pieneksi maailman sa rajaa. Kurssille otetaan pääasiassa työttömiä henkilöitä, joiden on vaikea työllistyä saamallaan koulutuksella. 18, PL 1,69101 KANNUS P.(968) 871 288, fax 871 829 Avoinna: ma-pe klo 8-16 Päätoimittaja: Ilkka Puranen Matkap. 4.30 0.94 5.24 Etus. Syyskauden harjoitusmaksu ä 60 mk/henkilö. Kurssin tavoite on antaa osallistujille mahdollisuus laatia ohjatussa ryhmässä ja itsenäisesti oma ammattiuraja/tai työllistämissuunnitelma. LESTINJOKI LAUANTAINA 2. Kannuksen liikuntatoimenlautakunta HUOMIO JUMPPAAJAT! Taas olisi aika kääntää ken gän kärjet kohti Takalon koulua maanantaisin. 835 0765. Puh. Tied. 3.00 0.66 3.66 Onnittelut 1.00 0.22 1.22 Vakat/rivi 10,2.20 12.20 Lisäväri 300,Lask.lisä15,h u o m * uud et ÖAJAT: Puhelimitse annettuihin ilmoituksiin tulleista virheistä ei lehti vastaa. Sienet to ja su klo 19-21 ja marjat joka päivä ma-pe klo 11.30-12 ja 1920, p. -86, hp. 4H-MARJAJA SIENI-ASEMAT aloittavat kypsien ja tuoreiden PUOLUKOIDEN «M HAAPAja KANGASROUSKUJEN oston päivän hintaan käteisellä maanan taina 4.9. 877 419. 968-8227 155
fax 871 829 Z I I Z I Z Z Z I I I Z ! ! • P A R T U R I K A M P A A M O J A M u o r i P A R T U R I • K A M P A A M O P U H . 8 7 3 2 6 HUOM! aukioloaika ma-pe 10.00-20.00 la 10.00-16.00 v G O L D W E L L B > P A R T U R I -K A M P A A M O . ja vkoniopp. 3 E e o m o y U u s i p u h e l i n n u m e r o m m e 984-779 050 • SIIVOUSLIIKKEITÄ TTnTCTHTfjT g K annus, Puh. . Kodinhoitaja Liisa Polvikoski Puh. 8 7 9 3 1 1 , 8 7 8 1 2 , 8 7 1 3 2 K I R J A P A I N O J A LESTIJO KILAAKSO N J KIRJA PA IN O O Y Valtakatu 18. 7-17, la 9-13 » L V J-P A L V E LU A J A SU U N N IT TE LU A • H U O L T O J A ATK-LAITTEIDEN HUOLTO K A N N U K S E N K O N T T O R I K O N E J A P A P E R I T okoinkatu I. K annus, p uh. soittopyynnön) ^ numeroon 2 6 3 7 5 3 J YRITYSPALVELUJA f g APUA YRITYKSILLE! Keski-Pohjan Yrityspalvelu Oy Puh. 968-889 183 A voinna: ti-pe 10-17, ia 9-13 myös ilt. Kannus P. otto Lohtajan kunnanvirastolla ma 12.30-16.00 p. TILAISUU KSIIN M o n ip u o liset m ahdollisuudet järjestellä juhlia poikkeuksellisessa ympäristössä. 968-885 883 j « . krs. p. 9400 642 148 A KERRO PALVELUISTASI! • JUHLAPALVELUITA • JUHLAPAIKKANA PARAS! KANNUKSEN TYOVAENTALO on saatavissa vuokralle • PERHE-, • JU HLA-, • H Ä Ä y m . (968) 873 578 myös iltavastaanottoa H A M M AS TEKN IKO ITA • Erikois hammasteknikko PERTTI PELTOKANGAS Vastaanotto M A P E Kannuksessa, KOP:n talo, Asematie 4 A 1 Ajanvaraus ark. . AJO-OHJE ^Kokkola < “ J J F * --w X 1 1 ITT TTTTT. 940-5512 508, 968-8351 930 • RAKENNUSPALVELUITA • Parturi-Kampaamo TARJA Puh. (968) 873 225 Auto (949) 561 909 • SISUSTUSPALVELUJA • J O K I L A A K S O N P E L T I H A N N U P O R K O L A | KANNUS PUH. 875 440 ¡*JJ] , P A R T U R I • K A M P A A M O Raivaaiank. 873 560, 949 395 364 • H IE R O N T A A • S v \ Hermorata hieroja-terapeutti v f l Eila Viitasaari * Luontaistuotteita Himanka 968-875 383 HERMORATAHIEROJA Riitta Yrjänä | I I / puh. 968-871 410 M AINOSTOIM ISTOJA PELTISEPÄN PALVELUJA pOUKOtÿÔtt tfopot, mainonta, p firro ¿ sc t ajontuu-o-, ¡¿¿una-, ¿<f¿ttij a v-aPomatnostcippau¿sct Tarrat / ¿c/mas/met Mainostoimisto T a i K a U a t T u Tiina Fors Valtakatu 18. SOITA, SOVI JA KYSELE puh. PL 1.69101 KANNUS • puh. 968-871 540 968-885 635 H itsaus • Leikkaus • M aala us • S ärm äys S orvaus • Poraus • Poranteroituspalvelu K A N N U K S E N TYÖKESKUS Fax 968-871 430 LU K K O P A LV E LU JA • LUKKO JA KODINKONEHUOLTO H a n n u K a u p p i l a K y KANNUS '9 4 9 -6 6 5 2 70 (H a n n u ), 9 4 9 -6 6 3 2 70 (T im o ) Puh. KANNUS .puh.968-871 288. . muk. 949-152 091 LVI-PALVELUJA • LVI-NIEMONEN KY Leppäojantie 7, KANNUS • LVI-TAR VIKKEET • L V I-U R A K O IN T I • R A U T A J A R A K E N N U S T A R V IK K E E T Puh. 870 439 A V O IN N A : ti-pe 9.-17, la 9.00-13.00 muul.sop. (968) 871 288 • fax (968) 871 829 • K O S M E T O L O G E J A • §p ---------------------------;---------^ K a u n e u s h o i t o l a R a i j a Dipl. B H llG a illQ M ä k ik u ja 3, « e s K A N N U S k u s P u h 873 288 Avoinna: m a-pe !"Ä° 9 |17« n o k k a LA S U lje ttU RANTA Muulloin sop. (968) 873 642 Puhdistamontie 5, KANNUS Parturi-kampaamo Leila Salonen Haapalantie 76 68380 Yli-Ullava puh. kosm etologi R a ija Luom ala Ajanvaraus puh. 8 8 5 4 1 2 • SÄHKÖLIIKKEITÄ • ^ K A N N U S S Ä H K Ö O Y ^ ( » A-RVHMAN SAHKÖUKAKOITSIIA » ) • SÄHKÖASENNUKSET • SÄHKÖSUUNNITELMAT • KORJAUS JA HUO LTO • SÄHKÖTARVIKEMYYNTI Toimitukset nopeasti ja ammattitaidolla. sisustusmateriaalit L A -S IS U S T U S LASSE ANNALA T o h o la m p i, p u h . 870 494, ih . p n ä SYYSKUUTA 1995 H J 1 Á Á 7 LE S T IN JO K I F A J n y H A M M A S LA A K A R E IT A • K O T IP A LV E L U A • KANNUKSEN HAMMASLÄÄKÄRIPISTE Hammaslääkäri Kirsi Koivukoski Asematie 4 A 4, Kannus Puh. mukaan • VARTIOINTIA • • VESIHUOLTOA • TOHOLAM M IN VESIHUOLTO OY Asentajanne 8 Toimisto 8 8 5 2 4 8 Fax 8 8 5 6 4 8 Jukka Salo 9 4 9 6 6 8 5 9 3 Huoltoauto 9 4 9 6 6 8 5 9 6 Huom! Päivystäjän tavoitat soitta maila numeroon 9 4 8 9 4 ja jättä mällä viestin (esim. 7, Kannus, p. (968) 875 566 Kamuskvtöntie 3A. 885 805 tai 949 668 659. Siltak. (968)873 175 R A K E N N U S P E LT IT Y Ö T : • rännit • listoitukset • piipunjuuret • höyrykuvut • konesaum akatot ym. I0. 872 889, 949 480 442 Yiikannus • LAKIASIAINTOIMISTOJA L a k ia s ia in to im is to Ulla Pentti Varatuomari Ulla Pentti Kannus, Liedeksen Liiketalo II krs Puh./fax 873 810. LAUANTAINA 2. 870 407 L V I in s in ö ö r it o im is t o ^ JORMA NIEMONEN Lestijärventie 70, 43900 KINNULA Puh. 876 249 Hillitä • lahjakodit • myös lihashierontaa • Tarvittaessa kotikäyntejä KOTI-APU-LIISA Tarm okkaasti ja L u o tta m u ksella Kaikki pienet ja su u ret kodinhoitoa koskevat askareet. Avoinna: ma suljettu m u A i pe l u PUUSEPÄNLIIKE ERKKILÄ • mittatilaustyönä kiintokalusteet ym. 873 026 S o itte le ja varaa a ika si P. . ^ L«)J^^AOra' ’ k OSrT1eToA^ X.(»J p r ^ k u n to h o ita ja E l i n a M ä n t y k o r p i ] i Koulukuja 4, Kannus i /1/3nvaraukse^l LASILIIKKEITÄ • M ETAU.ITYÖPALVELUJA LASIASIOISSA: m * L A IT IS E N L A S I Puh. 968-873 811 Av. MEILTÄ ONNISTUU! Asuntoautovuokraus • tapetit • matot ja maalaustarvikkeet • laatat • matot, parketit myös asennettuna • ym. (944) 485 818, k . ark. 8 7 7 4 1 Puhelin 968-875 430 Auto y949 267 771 Vesirännit, rakennuspeltityöt ja tikkaat HIMANGAN PELTI JA ERISTYS PUUSEPÄNLIIKKEITÄ Kampaamo RAIJA MÄÄTTÄLÄ R ekiläntie 84 . mukaan Seija Poyhtari • Himanka p. puusepäntyöt • vanerit Puh. 949 361 582 • RAKENTAMINEN • P S P R IM A V X KKUNA VKTYTSAAN KOTISI P E R U S K O R J A U K S E E N • Mittaus • Asennus T A R JO U S P A L V E LU Puh. 8 7 5 4 sopimuksen mukaan. 968-872 321, 949 263 758, V A L O K U V A A M O JA Vähärautio v a l o k u Valtakatu 1, 69100 KANNUS,9 (9 6 8 ) 871 544 P A L V E L E M M E : ma-pe 9.00-17.00 la 10.00-13.00 muulloin sop. m ukaan p ir k k o l in n a AMMATTITAIDOLLA KAIKKI REMONTIT • keittiö • pesuhuone • sauna • tapetoinnit» laatoitukset • parketit • maton asennukset K A N N U K S E N ___ ^ 5 — KY 4NNUS puh. K A N N U S , pu h . 871 789 Liedeksen liiketalon 2. Kannus Ug Liedeksen liiketalo 2 krs. sop. Himanka G O L D W I L L * Parturi-Kampaamo* ' v SIRTUKKA Op-Lükekulma 69300 Toholampi Puh. ” junarata H rM m i-M M P M M O HIUSPISTE M M i S P. Vast