Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
(149.500,-) 25.144 € VW Passat Variant TDi -00 110 hv, autom., ilm ast., eritt. JA VIELÄ BONUS. Kypsennä kunnes juusto on sulanut. ja viikonloppuna R uokapöytään P o rsa a n U L K O FIL E L E IK E (53,45 m k) P o rsa a n E T U S E L K Ä ja -LAPA (17,84 m l ä 6 5€° {38,60 mk) xj* Ma to 8.-11.7.2002 P o ssu n S IS Ä FILE (70,75 mk) V alion m a u s te tu t J U G U R T I T 1 1 (8,03 mk) 11 90 « kg Suomalainen KUKKAKAALI (8,92 mk) Ylikypsä PALVIKINKKU 100 g (6,48 mk) Espanjan VESIMELONI kg (3,51 mk) 35 € ?| 50 € |0 9 € 5 9 € Toholammin M ANSIKKAA 5 kg laatikko (115,90 mk) 1 9 Í Naudan KEITTOLIHAT (36,50 mk) Nauta-sika JAUHELIHA (26,70 mk) Valion ARKIJUUSTO (32,70 mk) Väreen TOMAATTI (7,43 mk) BANAANIT (7,43 mk) 6 l5€ A 4 9 € * T kg C50€ % i kg 125€ I kg 125€ kg A vo in na : ark. 885 660 Ei muutoksia Flextronicsilla Flextronicain parkkipaikat eivät täyty Kannuksessa uusien yritysjärjestelyjen johdosta. H (79.500,-)13.370 € KYSY EDULLISTA RAHOITUSTA! AUTOKAUPPAA AVOIMIN KORTEIN! MYÖS VAIHTO JA RAHOITUS AUTO-ÄSSÄ Seppo Savinainen Puistotie 4, TOHOLAMPI Puh. 140 tkm, pun., sedan, supersiisti. H IM A N G A N S -M A R K E T AVO IN N A K E S Ä ' S U N N U N TA IS IN 12-21 K A N N U K S E N S M A R K E T AVO IN N A K E S Ä SUNNUNTAISEN I M I TO H O LA M M IN S -M A R K E T AVO IN NA K E S Ä S U N N U N TA IS IN 12-17 PERJANTAI MAANANTAI TALOUSSOKERI 1 kg 10 pkt/talous O 4.93 mk .83e Atria MARINETTI 480 g (5 ,9 4 € /3 5 ,3 mk) 2 16,95 mk Suomalainen VARHAIS PERUNA/kg O 4,10 mk .69 TARJOUKSET VOIMASSA KOKO KESÄKUUN H K Poprilli GRILLIM AKKARA 800 g (2,48€/l 4,72 mk) 1 11,77 mk .98e Snellman maustettu GRILLIKYLKI/ kg 5 34,19 mk .75 e Ingman ESKIM OPAKKAUS 10 kpl (0,17€/l,00 mk/kpl) 1 10,05mk .69e PullaPirtti RUISPALAT 12 kpl 660 g (2,27€/l3,51 mk) 1 8,92 mk .50e HIMANKA KANNUS 9-21 (18) POLTTOÖLJYTILAUKSET PUH. Aikaisemmin ne olivat Kannustien ja Satamatien risteyksen lähellä. a m p p e lik u k a t ^ Ullavantie, K ANNUS, puh. Tuhti paketti! Kaksi kertaa viikossa. Grillaa samanaikaisesti lisukkeiksi esim. 0800-105598 EDULLISESTI. Pikavuoroina kulkevat bussit saavat pysähtyä vain pikavuoropysäkeillä. Flextrocnisin toim itujohtaja Hannu Hakalan mukaan näillä nä kymin mitään muutoksia ei ole tulossa ainakaan lähiai koina. p n ä h e i n ä k u u t a 2 2 2 6 . 870 486 PA LV ELEM M E perj.9-l8,la 9-I4 KOIRAHOITOLA FLAMME BA Ü M 'S Toholammilla kokemu • Uudet viihtyisät eläinlääkärin valvomat tilat Tervetuloa tutustumaan! Katja Kalliokangas p. B e g o n ia t 3 € 5 € laatikko R u ukkuja J E . LESTINJOKI Toholammilta Mercedes-Benz C 220 Diesel-96 met.viin.pun., 8xalut., CD, merkkil. Kannus Lasse Vuola Tiedotusvälineiden ke vään uutisoinnin mukaan Flextronicsin Sievin toimin toja siirrettäisiin Kannuksen to im ipisteeseen. Ainoastaan normaaleja yritysjärjestelyjä ja yksittäi siä henkilöstösiirtoja on ta pahtunut, kertoo Hakala. uud.malli, hyvä H (23.500,-) 3.952 € Toyota C o rolla 1.3 XL FX -88 hyvä. L V J www.IestinioKi-lehti.fi T o r s t a i n a 4 . vain 227 tkm H. Keskusteluja asioissa on käyty, mutta mitään lo pullista päätöstä ei ole teh tyTyöntekijöitäkään ei ole siirtynyt Sievin tehtaalta K annukseen lu k u u n o tta matta normaaleja poikkeuk sia. ...vaigrillattaisiinko tänä viikonloppuna kunnon kabanossit. Suuriakin tilauksia tu lee monesti ja sitten saattaa olla hiljaisem paa, kertoo Hakala Flextronics on alueellam me m erkittävä työllistäjä. H (29.500,-)_______ 4.960 € Toyota Carina II 1.6 XLi 90 eritt. Pihvien päälle tomaattiviipaleet ja niiden päälle juustoraastetta, j Ripaus vielä pippurirouhetta. Viikonlopuksi H I M A N K A • K A N N U S • L E S T I J Ä R V I • L O H T A J A • T O H O L A M P I Atria porsaan ULKOFILEPIHVIT pkt (22,30 mk) 3 , 75 * EuroShopper TUUTTI 6 kpl (11,83 mk) 199 , Espanjalainen VESIMELONI kg (3,86 mk) , 65 € Ñ3ISB3 Avoinna: to 9-19 pe 9-13 p e 3\ ö p% h £ RI '" I R JL !.. Tarjoile salaatin ja valmiin herkkusienikastikkeen kera. 885 613. Nyt pikavuoropysäkit ovat lähempänä keskustaa. 885 586 tai 0400-562 393 Myös ilt. M arkkinanäkymät ovat toimitusjohtajan mukaan tä män hetkisessä tilanteessa erittäin vaihtlevat. 8-21 • la 8-18 • su 12L Ä H IK A U P P A LAMPINTORI 69300 TOHOLAMPI Puh. hyvä H (24.500,-) 4.120 € A udi 80 1.6 5-vaiht. Sievissä on 200 ja Kannuk sen tehtaallal30 työntekijää. Näin ei kuitenkaan oletapahtunut, vaan toiminta on jatkunut entiseen malliin. Pikavuoropysäkit siirtyneet Himanka Eliisa Myllykangas Himangan pikavuoropy säkit ovat siirtyneet entisen Siwan kohdalle. huoli., yksit.käytöstä, huip puhyvä, aj. H (14.500,-) 2.439 € T ila-auto: R en ault Espace Quadra -90/89 4x4 H (39.500,-) 6.643 € Löytö: Nissan Pick Up 2.3 -85 Dies., rosteri/puulava, hytti uusittu, webasto kellolla, kattoi., taatusti suomen paras H (16.500,-)____________ 2.775 € Tulossa: Toyota Corolla 2.0 -97 Dies., aj. V U O S I K E R T A • I R T O N U M E R O 1 € 414880 283998 GRILLA TUT Grillaa pihvit molemmin puolin kypsiksi (4-6 min). Ne sijaitse vat molemmilla puolilla tie tä. herkkusieniä ja tomaatteja. hyvä H (123.500,-) 20.770 € Toyota Carina E 2.0 TD *97 Farm., tosi hyvä, yksit.käytöstä H (79.500,-) 13.370 € Mazda 626 2.0 GLX 88 S p o r t S a lo o n , h e lm a s r j., uud.malli, tosi hyväkunt
Aikaa vaativan yritystoi minnan ohella hänellä on ol lut aikaa ja voimia osallistua monenlaisiin yhteiskunnalli siin ja muihin luottamusteh täviin. Ilmoittautumiset 12.7. Rakkaus tulisi ulottaa kaikkiin ihmisiin. Paino 3310 g ja pituus 51 cm. Perheen perinteiden mukaan hän aloitti yritystoiminnan nuo rena vuonna 1926, jolloin hän ryhtyi hajoittamaan taksiautoilua isänsä omistamal la henkilöautolla. Liikenneneuvos Hakolaa jäiset kaipaamaan poika per heineen ja muut sukulaiset sekä laaja ystävien joukko.. Tervetuloa! Kannuksen kaupunki Kannuksen Yrittäjät Ollaan paikallisia, iloitaan! LESTINJOKI 4 ' esittää Matti-Juhani Karilan kirjoittaman ja Kari Krapun ohjaaman näytelmän PÖNTISEN R0JEKTIT (Jo vaikenee kaukainen ranta). Sotaveteraanityössä hän erityi sesti osallistui oman rykmenttinsä JR 29:n perinnetyöhön. 875 094, samalla saat aikataulun. Per soonan muisto jää elämään. Oman järjestönsä Linja-autoliiton hallitukses sa hän työskenteli pitkään. Hän hoiti hommansa loppuun laaduk kaasti kaikissa niissä rien noissa, mihin hän osallistui. Onnelliset vanhemmat Mari-Liisa Kiiskilä ja Kari Tarvainen. Ehkä monet ei vät hänestä pitäneetkään hä nen aktiivisuutensa vuoksi, mutta tällaista elämä on. Ter vetuloa joukolla mukaan laulam aan yhteislauluja. Syntynyt 29.6.2002 tyttö, paino 4580 g, Maria ja Markku Viitasaarelle Himangalle. Olemme kylm enevän rakkauden vankeja. Erilaista uutta onnea et sivinä ihmisinä emme halua viedä lievittävää rakkauden lämpöä kärsivien lähim mäistemme keskuuteen, sil lä rakkautemme on kylmen nyt. Hän syntyi Lestijärvellä 6.6.1909 yrittäjäperheeseen. Tarttui hän sitten kuoronjohtajan puikkoon mieskuorossa tai lukion kuo rossa, niin tulosta tu lija po rukka hitsautui yhtenäiseksi. Omalla esi merkillään ja ’’eiköhän me vielä koeteta” tokaisullaan hän sai muutkin yrittämään. Hakola oli Vapausso turien Huoltosäätiön Keski pohjanmaan piirin pitkäai kaisin puheenjohtaja ja kut suttiin myöhemmin Vapaus sotien perinneyhdistyksen Keski-Pohjanmaan piirin kunniapuheenjohtajaksi. Lepää rauhassa Pentti! Kiitollisena Ilkka Puranen Liikenneneuvos Uuno Harald Hakolan pitkä ja vaiherikas elämä päättyi var hain aamulla 1.7.2002. Pyhäaamun rauha..., Finlan dia..., Maa on niin kaunis...sointuvat vieläkin mielessäni. Rakkauden kuningaskäsky, suuri rakkauden käsky löytyy Jaakopin kirjeestä 2:8: ”Jos te noudatatte lain kuningaskäskyä niin kuin se Raamatussa on ’’Rakasta lä himmäistä niin kuin itseäsi”, te teette oikein.” Inhimillinen kiintymys, joka vetää meitä toistemme puoleen, on edelleen suuri voima maailmassa, jossa elämme; miehen ja naisen välinen rakkaus, vanhempi en rakkaus lapsiinsa ja ystä vien keskinäinen rakkaus ovat yhä elämämme suurim man onnen antaja. men nessä puh. Tämä perinne on nyt poikki. Erottelemme ihmisiä mo nin perustein ryhm iin ja joukkoihin, tuomitsemme heitä vastapuolen leiriläisiin ja olemme kylmenevän rak kauden alla ryhtyneet jopa tuomareiksi. Aikataulu myöhemmin tällä palstalla. Linja-auto kiertää kyliltä. Kun hän kuuleman mu kaan vielä vähän yli kuu kausi sitten pelasi tennistä, niin on vaikea uskoa, että hän on siirtynyt autuaimmille metsästysmaille. Syvä isän maallisuus hallitsi hänen aja tuksiaan voimakkaasti. klo 20.00! IRTOLEHDELLÄ OK 950€/pr 51 1150€, O stokortteiQ Jero ch tla a ! Raution NS/Kantri Ei kaiu laulu, ei trumpe tin soitto Kynttiläkujalta, ku ten se on kymmeniä vuosia kaikunut aina keväisinä kau niina pyhäaamuina, itsenäi syyspäivänä ja uutena vuote na yli joen ja pihapiirien. Pentti Hakasalo on poissa Mutkalammin metsäs tysseura. Kolmekymmentä luvulla Uuno Hakola lähti mukaan linja-autoliikentee seen. 2002 klo 8.00. Ilm oit. mennessä puh. Matka vapaa. Kannusta malla ja kehumalla ja uudel leen yrittämällä hän sai jo kaisen mukanaolijan ylittä mään itsensä. Sotilasarvoltaan hän oli kap teeni. Kaksi vuotta myöhemmin hän hankki ensimmäisen oman autonsa. Näin yksinkertaisella taval la opettaja Pentti sai meidän monet hyvälle tuulelle. Kotiseututyö ja erilaiset maanpuolustusjärjestöt oli vat aina hänen sydäntään lä hellä. Puuron jäl keen Kannuksen Yrittäjien hallituksen lyhyt kokous. Koskaan en hä nen kuullut moittivat toisia, pikemminkin itseään hän nosti monissa kiperissä tilan teissa niskasta. Ahkerana koneitten rassaajana muistan hänen tai vaita hivelevän ilmeensä, kun hän vanhaa Valmetia (?) kunnostaessaan ensimmäisiä kertoja ajoi sillä katuja pit kin. K esäretki 18.7. ’’Rakasta lähimmäistäsi” ei ole neuvo vaan raamatul linen käsky, jota tulisi nou dattaa. O suuskunta Paunet, Lestijärvi. Kihlauduimme Kirsi Lahnalampi Vaasa (Toholampi) & Jukka Hakamaa Vaasa ¿ K / Toholampilaisille Päivi ja Seppo Kuljulle tyttö 23.6. Raamat tu sanoo kuitenkin, että tämä ei riitä. Hänen motivointikykynsä oli ällistyttävää. B IN G O ! Raution Ns:n talolla SU 7.7.2002 klo 19 B l H B k B P y ö r ä a r v o n t : . linja-auto + laivakyydin, sekä ruokailun (lohisoppa) saarella. Sen jälkeen kymmenet rankakuormat löysivät tien sä Kynttiläkujalle Valmetin vetämänä. p n ä h e i n ä k u u t a 2002 LESTIN JOKI SUNNUNTAIKSI Syntyneitä Kylmenevä rakkaus Luen Matteuksen evan keliumin 24 luvusta jakeen 12: ”Ja kun laittomuus li sääntyy monien rakkaus kyl menee.” Tämä liittyy Jeesuksen vastaukseen opetuslapsil leen, jotka kyselivät Jeesuk selta merkkiä lopun ajastaja hänen toisesta tulemisestaan ja maailman lopusta. ’’Mutta joka kestää lop puun asti, pelastuu” Täällä ajassa paraskin rakkautemme toisiin ihmi siin on köyhää ja heikkoa, usein arkaa ja epäviisastakin. Hän siirtyy tehtävään Suo men Posti Oyj:stä, jossa on toiminut mm. Hänellä oli hämmästyttävä tapa saada porukka mukaan hommiin. Hän ammensi vitaalisuuten sa jostakin kummasta sil loinkin, kun porukka oli vä sähtämässä. Minä sanoin: pilvi kukkas ten kai ympäröi tätä lasta”. Jeesus tiesi ja tietää, että ennen loppua näin tulee käy mään. Hinta 20 euroa, sis. Mukana Ivalosta kaksirivi sen taituri Ahti Similä sekä Aarre Similä, Paavo Pihlai nen ja Kalervo Brandt. klo 20. T o r s t a i n a 4 . Hirvenpyyntiin mukaan lähtevät: talkoot ja polttopuun tekoa Mutkalammen koululla joka per jantai ja tiistai klo 18 alka en. Hyvin alkaneen yritys toiminnan katkaisi sota. Eskolle 20.7. päivänä. Pouttu Oy:n henkilöstö päälliköksi Kannukseen on nimitetty 17.6.2002 alkaen KTM Heikki Laitala (29). Pentti Hakasalo omasi paljon sellaisia ominaisuuk sia, joita toivoisi itselleen. Lauluilta Parannassas pe 5.7.2002 klo 18. Nivalan museoalueella Kalvolassa su 7.7.02 klo 19 ma 8.7.02 klo 19 ke 10.7.02 klo 19 pe 12.7.02 klo 19 su 14.7.02 klo 14 ja klo 1 9 Liput 8 € TERVETULOA! . Nämä yli katto jen kiirineet sävelmät herätti vät turvallisuudentunteen ja loivat lämpimän mielialan. Olin juuri tullut sinne töihin ja Pentti tuttuun tapaansa tuli katsomaan, jotta millai nen uusi mies siellä on. Eikä ole kauan siitäkään, kun hän otti kauppareissullaan minut kiinni ja huusi katsomaan autonsa konepellin alle ja totesi, ettei tänne ole enää menemistä sörkkimään, niin on tietokoneita täynnä. Toinen tilanne oli Pentin ja Sirkan läksiäiset koululla. Vaikka hä nen kotikuntansa oli etäällä maakuntakeskuksesta, hän sitkeällä työllä loi U. Syntynyt 25.6.2002 tyttö, paino 3680 g, pituus 50 cm, Leena ja Pekka Syntyneitä Leskiselle Kannukseen. Lestijärven Jukolaan, jossa syömme ja jatkamme sen jälkeen Reisjärvelle posliininäyttelyyn. controllerina ja henkilöstökonsulttina. Ju mala on rakkaus, jotenka hänen luonaan on rakkauden lähde: Kylminäkin olemme oppineet tuntemaan rakkau den, kun uskomme, että Po jassaan Jeesuksessa, jonka Jumala rakkaudessaan lähet ti pelastukseksemme ja so vitti meidät itsensä kanssa. Eläkeliitto Kannus. Hako la Oy:stä erään maakunnan suurimman linja-autoyrityk sen, jonka linja-autot liiken nöivät maakunnan sisällä ja lähimaakunnissa reittivuo roillaan. Hän oli ennen sotia Lestijärven kunnanvaltuus ton puheenjohtaja ja sotien jälkeen vuosikymmenet Les tijärven seurakunnan kirkko valtuuston puheenjohtaja. Hän osallistui talvija ja tk o sotaan rintam ajoukoissa. Himangan Sotaveteraanit ja N aiset. Sen jälkeen olenkin hänet tunte nut hyvin. Henkilöstöpäällikön tehtä vänä on vastata Pouttu Oy:n henkilöstön kehittämisestä ja henkilöstöhallinnosta sekä laadunohjauksesta ja laatujärjestelmistä. Rakkaus on ikuinen. Y R I T T Ä J Ä INFO Yrittäjien aamupuuro ravin tola Rosmariinissa ma 8.7. Kaarina Helakisa. Kylmällä tunteelle välin pitämättöminä me luemme ja katselemme sähköisistä viestimistä viestejä sodista ja melskeistä, ihmisten köy hyydestä, sairauksista, em mekä ole valmiina rakkau den lain velvoittamina autta maan heitä. Silloin näin, että Pentti oli onnellinen mutta myös haikea ja silloin taju sin, millaista on elää miehen, jonka taustalla oli rauhalli nen, m yönteistä eläm än asennetta huokuva äitihahmo Sirkka. 872 648. Muistan Pentin 27 vuoden takaa, kun hän asioi Kelalla. Sodan jälkeen Uuno Ha kola keskittyi oman linja-autoyrityksensä johtamiseen ja kehittämiseen. Hän oli kuin luonnonlapsi. Ennen sotia hän toimi Lestijärven suojeluskunnan paikallispäällikkönä. Peijantaille 12.7.2002 ilmoi tettu lauluilta perutaan. Pent ti oli monipuolisuus, joka näkyi, kuului. Syntynyt 27.6.2002 poika, paino 3340 g, pituus 50 cm, Tanja ja Timo Hyötymiselle Lohtajalle. Syntynyt 27.6.2002 poika, paino 4140 g, Kaarina ja Jyri Kiviojalle Kannukseen. Ei kös tuo juttelun seurauksena heti seuraa vana päivänä am muttu reserviläisten prosenttiammuntoja tuolla Metlan takaisessa männikössä. Kannuksen hevosseurat kokoontuvat raviradalle pe 5.7. Myö hemmin hän toimi reserviupseeritoiminnassa sekä Kannuksessa että Toholammilla. Pieni tyttäremme syntyi 13.6.2002. Ret ki Tankkariin elokuun 8. Hä nestä näki, milloin hän oli onnellinen ja nautti aikaan saannoksistaan. ’’Rakkaus peittää syntiemme paljouden.” m 1 3 3 “Sinä olit ihan pikkui nen, ehkä viikon vasta
Suoritan ovien j a huonekalujen KORJAUKSIA j a UUDELLEEN MAALAUKSIA. Klo 13.00 15.00 Laulun juhla Keski-Pohjanmaan kirkkomusiikkipiirin suurkonsertti Festivaaliareenalla. T ie jä te tä ä n ta lv e k si oleentumaan ja uuden asfal tin se saa ilmeisesti ensi ke sänä. Saarna läänin rovasti Eero Palola.Televisiointi. Tien vanha osa on tehty luonnon aineksesta ja nyt suuret ki vet kam m ataan kaivinko neen avulla pois. 06-8316 198 .té v jL r O 4 ff Kotiseudulla tapahtuu... Ajokaisto jen lisäksi koijataan myös pyörätie. 870 151 ke-pe 10-17 www.nakomestari.fi Suoraan tehtaalta ilm an välikäsiä HÖYLÄHIRRESTÄ edulliset, korkealuokkaiset SAUNAT, HUVILAT, AITAT, TALOT 69600 Kaustinen, puh. Alkuviikosta ohjelmassa oli tien pintakuoren poisto ja loppuviikko on varattu isojen kivien poistamiselle. Aaro Kentalan säveltämä, kaustislaisten kansanmelodioiden inspiroima Kaustislainen messu Jarm o Kotajan johtam an Kaustisen Hääkuoron ja jousiorkesterin esittämänä. 06-8316 197, fax. 8311 000 ma-to 9*17, pe 9-18 KAUSTINEN Kaastktie5 puh. LESTINJOKI Vfeíub: lukifeiMMo é ím M' i I Matkan hinta sisältää bussimatkat Kaustiselle ja ohjelman Laulun juhla-suurkonserttiin. Perkkiön tietä kunnostetaan Toholampi Eliisa M yllykangas Perkkiön asutusalueen tietä k u n n o stetaan . 8611 920 no-ti 10-17 KANNUS Takkitie 2 pali. Pyöräilymaaoftelu Kannus-Toholampi Tilanne torstai aamuna Kannus 4253 Toholampi 2423 -hintaan Tari, voimassa 24.6.-26 7 Varaa aika näöntutkimukseen N äköm estari KOKKOLA Telrtoankota 1 päti. O H IE L M A S S A : Kaustislainen messu klo 11.00 Festivaaliareenalla. Esiintyjinä Keski-Pohjanmaan Kirkkomusiikkipiirin kuorot, Bel Canto-kamarikuoro Pietarsaaresta, Toholammin puhallinorkesteri solisteina M erja W irkkala, Jarm o Junno ja Raija Regnell.. 8636 162 www.lestinjoki-lehti.fi K I I N T E I S T Ö K A U P P O J E N • Kuntotarkastukset • Kosteusmittaukset • Korjaussuunnitelmat V. Kannuksen kirkkokuorolaiset tulevat bussiamme vastaan. Korjattava alue ulottuu Toholam pi-K austinen-tieltä Kuusistontien ja Perkkiöntien risteykseen. T:mi PENTTI TIASK0RPI Haisua ® 8636 057, fax. K E S K I-R E K IL Ä , pätevöitynyt kuntoarvioija ________________ puh. 06-8611 500, 040-7333 575 Suoraan varastosta: • Kiinnitystarvikkeet • Sinkityt kelat • Pural • Ruostumattomat levyt Niittykatu 1, 67100 Kokkola Puh. V astaavia työm aita ei Toholammilla tällä hetkellä ole, m utta asfaltointityöt Kannus-Toholampi-Sykäräinen-tieosuudella on aloi tettu. Hakolan bussi ajaa: Himanka M H klo 9.10 Kannus M H klo 9.30 Toholampi, tori klo 9.55 Kaustinen klo 10.30 Matka toteutuu, jos lähtijöitä vähintään 3 . 050 3620 220________________ Tiepohjasta poistetaan isot kivet. Samalla tien tö y ssy t tasaan tu v at
Hämmennystä on aiheuttanut myös se tieto, että kaikkien täytyy nykyään kuulua järjestetyn jätteen kuljetuksen piiriin. Oli syy mikä tahansa, roskien harhalajittelusta on päästävä eroon. No ompa soman näköstä sakkia, Jooseppi sanoi ja kynsi takaraivoaan. . Välinpitämättömyyttä tai huolimattomuutta. Jooseppi ja Ville pyr kivät olemaan ringissä mah dollisimman keskellä. Ympäri alusta oli vieri vie ressä pieniä nivelakselin nä köisiä olioita. Jätteiden käsittelyyn ja lajitteluun kohdistuu tule vaisuudessa edelleen kehityspaineita. Pää osassa pöydän takana istu valla näytti olevan jonkin laista karvoitusta. Tuommonen Sirpaki on tojellisuuesa, Ville sanoi. Mää oon oikein sopusuhtanen, Jooseppi sanoi. Tällä yksilöllä oli vain enemmän ja paljon pitempiä lonkeroita. Se on sun appiukkos, Ville sanoi ja pärski nauru aan kämmenkuppiin. Jooseppi ja Ville olivat sähköiskuja jakelevien nivelakseleiden näköisten otusten ym pä röimänä. Ismo Ojakangas Eurosetelit rispaantuvat helposti. Biojätettä sisältävä roskasäiliö on tyhjennettävä hygieniasyistä kahden viikon välein. Vielä tulevat ajat, jolloin omat roskat on pakko laittaa eri astioihin. Joosepin kesävieraat Osa 8 Emäaluksessa Jooseppi ja Ville tupsah tivat emäaluksen sisälle. Sinä olet saastuttanut tyttäreni ja tuhonnut hänen elämänsä! Ontto ääni jylisi. iLESTINJOKl O ~ \ T O R S T A I N A 4 . Ja näin todellakin oli. Aluksen katonrajaan al koi syttyä vieri viereen pie niä valoja. Viimein oliot pysähtyi vät toisen, kammiontapaisen huoneen keskelle. Yksi merkkipaalu häämöt tää kolmen vuoden päässä, kun biojätettä ei enää saa toimittaa kaatopaikoille. Välillä kierrätys on kuitenkin näyttänyt ylipääsemättömän vaike alle: paperinkeräyksessä on ollut mukana muovipusseja ja muuta roskaa. Heidän takaa alkoi kuulua jonkinlaista mongerrusta. Heidän edessään oli to dellakin valtavan kokoinen pöytä, jonka takana istui sa manlainen, nivelakselin nä köinen olio. Oliot piirittivät Joosepin ja Villen ja lähtivät valu maan rengasmuodostelmassa hitaasti pöydästä pois päin. Valo alkoi pian himmetä. Aivan heidän edessään oli jonkinlainen iso pöytä, jonka takana näyt ti istuvan pieni ja hoikka olento. No on loisteputki, Joo seppi sanoi ja yritti varovasti siristellä eteensä. Olioiden rungon ala-ja yläosasta lähti useita, ohuita lonkeron ta paisia ulokkeita. Jooseppi hätääntyi Sirpan vuoksi ja alkoi karjua tämän nimeä möreällä äänellä. Siksi ripeä rakennusaikataulu on myönteinen yllätys. Kesti hyvän aikaa ennen kuin Jooseppi ja Ville pys tyivät erottamaan esineiden ääriviivoja. Kirkas valo häikäisi heidät niin, etteivät he voineet teh dä muuta kuin peittää käsil lä silmänsä. Minulla ei ole mitään hätää! Sirpan ääni huusi ta kaisin. Tärkein tehtävä jää kuitenkin meille itsel lemme. Lähimmät näistä otuksista oli aivan heidän takanaan. Sokeuttaakko ne meijjät meinaa, Ville ähisi. Jooseppi ja Ville katse livat hämmästyneinä ympä rilleen. Pian molemmat tunsivat ta kapuolessaan voimakkaan sähköiskun tapaisen tunteen ja he hypähtivät hieman eteenpäin. Enää ei riitä ilmoitus, että vien jätteeni itse, vaan palvelu on hankittava jätteenkuljetusyrittäjältä. Pöydän takaa esille hy pähti Reino, joka osoitti sor mella Jooseppia ja kiljaisi: Tuo lyhyt ja paksu! Ville hörähti kuuluvasti, mutta vaikeni, kun näki yh den ulkoavaruushemmon lähtevän valumaan häntä kohti lonkerot ojennettuina. Eurosetelit eivät kestä käyttöä yhtä hyvin kuin markat suom M akuuteta e u r o ja lompakossa KUN O N \ ( NUN UE l P o SH ] TT LAANTUVIA fl. Toistaiseksi laki ei kiellä pullojen, purnukoiden, lehtien ja eloperäisen jätteen laittamista samaan roskapussiin, mutta Jokilaakson Jätteen järjestettyä kuntiin hyötyjätepisteet asukkaat eivät enää voi vedota kierrätyksen vaikeuteen. Vielä kevättalvella Jokilaakson Jätteen toimitusjohtaja A n te ro Isokoski ei Kannuksessa pidetyssä tiedotustilaisuudes sa osannut sanoa, millä aikataululla ekopisteet sen 20 osakaskun taan tulevat. Ei ollu Inkerinkään isäukko mikään komistus, mutta tämä kyllä... Mitähän se yrittää sanua, Jooseppi ihm etteli. Äänen suunnasta ei voinut sanoa mitään. Hiljaa maan asukas! Kuului pöydän takaa. Ää nestä sai hyvin selvää, mut ta se kuulosti jotenkin ontol ta. Millonkapa nuo naiset on loppujen lopuks semmosia ollu, ko on alusa antannu ymmärtää, Jooseppi sa noi. Heihin kohdistet tiin pieni punainen valokii la. Minkään laisia kasvonpiirteitä Joo seppi ja Ville eivät kyenneet erottamaan. P N Ä H E I N Ä K U U T A 2002 E 5S toimittajalta Tärkeä kehitysaskel jäteasioissa Jokilaakson Jätteen päätös aloittaa hyötyjätepisteiden järjestelmälli nen rakentaminen sen osakaskuntiin on merkki oikeasta kehitys suunnasta. Tuommosia ko ois ai koinahan ollu, mistä tehä lehemänaituus, Jooseppi sa noi ja nyökkäsi vangitsi joihinsa päin. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa 300 astiaa, eli tahti on nopea. Ontto ääni katkaisi Joose pin: Tyttäreni kanssa tie dän mitä teen, mutta teidän kohtaloa miettiessä joudun ottamaan yhteyden kotiin, pöydän takana istuva olio sanoi. Kyllähän me maallakin osaamme, kun isoissa kaupungeissa lajittelu on jo arkipäivää. Jokilaakson Jäte lupaa, että puolet hyötyjätesäiliöistä on asennet tu tämän vuoden loppuun mennessä. Kierrättäminen ja omien roskien lajittelu vaatii pientä vaivaa, mutta siihen on parasta totutella jo nyt, sillä tulevaisuu dessa ei ole enää vaihtoehtoja. Puitteet enemmän luontoa säästävään elämäntapaan ovat pian kunnossa. Nuohan näyttää aivan raktorin nivelakseleilta, Vil le sanoi. Jokilaakson Jätteen hyötyjätepisteet tekevät lajittelusta systemaattisen, mutta tähänkin saakka sen osakaskun nissa on saattanut olla jokunen astia, johon esimerkiksi paperin on voinut viedä. Uusien hyötyjätepisteiden perustaminen tehostaa Jokilaakson Jätteen toimialueella muun muassa paperin, lasin ja pienmetallin kierrätystä. Jäteasioissa on eletty myllerryksen aikaa, kun useat kunnat ovat sulkeneet kaatopaikkojaan. He olivat oppineet jo tietämään, että pienikin kosketus olion kanssa antaisi ikävän sähkö iskun
Molok on yksi keino pääs tä asetettuihin tavoitteisiin. Pohjavedet eivät Pullin mukaan ole vaarassa likaan tua ja jätesäiliöt kuluvat pal jon hitaammin kuin perintei set astiat. Molok-syväkeräysjärjestelmästä, ei jätettä voida kerätä perinteiseen tapaan, vaan tarvitaan pientä nosturia siirtämään jätettä Molokista roska-autoon. Perinteiset murskausautot voivatkin jää dä tulevaisuudessa historiaan. Valmistuksessa käy tämme niin sanottua rotaatiovalumenetelmää, joten säiliöstä tulee täydellisen tiivis, kertoo Pulli. Ylivieska Lasse Vuola Hyötyjätteiden kierrätys tehostuu merkittäväksi Jo kilaaksojen Jäte Oy:n alu eella. Maan alla tukevasti sijoi tettu säiliö sopeutuu myös ympäristöön paremmin kuin perinteiset roska-astiat. Säiliöt pyritään asetta maan mahdollisimman jär keville paikoille ihmisten kulkureittien varrelle. Ylivieskassa. Esimerkiksi kauppa keskukset ovat hyvä paikka hyötyjätteiden keräykselle, koska ihmiset tulevat kui tenkin hoitamaan niihin asi oitaan, kertoo Isokoski. Ekopisteverkoston ra kentaminen käynnistyy vä littömästi. Opetusta anne taan viitenä päivänä vii kossa neljä tuntia kerral laan, ja vastaavana opet tajana toimii Yli-Lestin koulun opettaja T u ija Pekkarinen. Murskauslaite vie paljon tilaa jäteau tosta ja tämä kapasiteetti voitaisiin käyttää itse jätteen kuljettamiseen, perustelee Pulli. Vertailimme eri vaihto ehtoja ja päädyimme Molok-menetelmään, koska se on kestävä ja taloudellises ti pitkällä tähtäimellä kan nattavin, kertoo Jokilaakso jen Jäte Oy:n toimitusjohta ja Antero Isokoski. Jäteastioita itseään ei liikutella ollenkaan, joten niiden käyttöikä kasvaa huomattavasti. Syväkeruujärjestelmä taloudellinen ja kestävä Molok Oy:n suunnittele ma ja patentoima menetel mä jätteiden keruuseen on nerokkaan yksinkertainen. Juha Perttula Perttulasta kuukauden kokki Kannus Kannuslaisen ravintola Cavalieren yrittäjä Juha Perttula on valittu Radio Keski-Pohjanmaan kuu kauden kokiksi. Uuden jätelain esitöiden yksi päätavoitteita oli jättei den määrän vähentäminen ja hyödyntäminen mahdol lisimman suuressa määrin ja kustannustehokkaasti. Ope tusvelvollisuuteen kuulu vat yläasteen englannin ohella kirkonkylän alaasteen englannin tunnit sekä valinnaisen saksan opettaminen. Molok-sy väkeruujäijestelmä mullistaa jätealan Hyötyjätteiden kierrätystä jokilaaksoissa tehostetaan Jokilaaksojen jäte Oy:n Antero Isokoski ja Molok Oy:n Keijo Pulli allekirjoittivat hankintasopimuksen 3.7. Tyhjennysmekanismi toimii si ten, että Molokin sisällä on erikoiskestävä ja pysyvä jä tesäkki, joka nostetaan kuor ma-autosta nosturilla lavalle. Erikoissäkki on tes teissä kestänyt viiden tonnin painon, joten ne kestävät ras kaidenkin jätteiden painon hyvin. Sitten tyhjä säkki asetetaan takaisin paikoilleen ja Mo lok on valmis käyttöön uu delleen. Lestille valittiin englannin opettaja Lestijärvi Lestijärven yläasteen englannin kielen lehtorin v a k i n a i s e e n virkaan valittiin FK Piia Sorvoja Sievistä 1.elo kuuta 2002 alkaen. Perttula tekee radiolle heinäkuussa neljä kokkiohjelmaa, jotka lähetetään perjantaisin ja uusintana lauantaisin. Molokin käyttöönotto on yksi askel vihreämpään ja ekologisempaan suuntaan. En simmäinen ohjelma kuul laan 5. Valmistamme tuot teemme sataprosenttisesta polyeteeni-muovista, joka on erittäin kestävää ja tur vallista. Uudet vaatimukset jäteyrittäjille Molok-menetelmän käyttöönotto asettaa uusia vaa timuksia jäteyrityksille. Esiopetusta vain Yli-Lestillä Lestijärvi Lestijärvellä annetaan esiopetusta ensi vuonna pelkästään Y li-Lestin koululla, jonne kunnan kaikki kuusivuotiaat kul jetetaan. Hajuhaitoilta vältytään, kun maan viileä lämpötila hidas taa bakteerikantojen kehitty mistä. Perttula valmistaa lähe tyksissä muun muassa mo kaa kalasta, burritoja sekä grilliherkkuja. Uudet hyötyjätepisteet toteutetaan Molok-syväkeräysmenetelmällä, jossa säi liöt asetetaan 60-prosenttisesti maan alle. Perinteisen maan päällä si jaitsevan säiliön sijasta, Molok-järjestelmä asenne taan suurimmaksi osaksi maan alle. Ylivieskalainen Anne Oja la testaa valtion virastota lon Molokin Ylivieskassa. Avustajana esiopetusryhm ässä on Anna-Liisa Kiviniemi.. Erikoinen sijoi tusratkaisu lisää astian jätekapasiteettia huomattavasti, joten tyhjennyskertoja ei tarvita niin paljon kuin en nen. Taloustutkim uksella teettämämme kyselyn mu kaan Molok-syväkeruujärjestelmän käyttöönotto pa ransi kerrostaloasukkaiden mielestä siisteyttä huomatta vissa määrin, kehuu Molok Oy:n toimitusjohtaja Keijo Pulli. Aikataulun mukaan puolet yhteensä yli 600 säiliöstä asennetaan kuluvan vuoden aikana ja loput ensi vuoden syksyyn mennessä. Yhtiö on päättänyt rakentaa 20:n osakaskun tansa alueelle kattavan, noin 200 hyötyjätepistettä käsittävän verkoston. Maan alla sijaitsevaa säi liötä ei voida tyhjentää pe rinteisin menetelmin, koska se on kiinni pysyvästi. Jäteautojen kuormitukset ja meluhaitat vähenevät huomattavasti uuden teknologian myötä, kun tyhjennyskertoja tarvita niin paljon kuin ennen. Ensimmäiset pis teet ovat paikallaan elokuun alkupuolella. Jätteiden murskaamisesta autossa ei useinkaan hyödytä paljon. heinäkuuta. Suuren tilavuutensa ja sylinterimäisen muotonsa ansiosta jätteet painuvat al haalla kasaan sitä mukaa, kun uutta tulee pinnalle. Asennuksi neen ja opasteineen koko naiskustannuksen nousevat 700 000 euroon. Nii den on todettu lisäävän myös viihtyisyyttä asuinalueilla
Hankkeessa käynnistettiin silloin kuntatyöryhmät ja rekrytoitiin kunta kohtaisia kumppanuusasiam iehiä. Osallistujilta edellytetään työnhakuun sitoutumista, säännöllistä osallistumista sekä suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Tavoitteena on ollut ja on edelleen työllisyyden edis täminen yhteistyössä työn hakijoiden, työnantajien, yritysten, kuntien, työvoi maviranomaisten, yhteisö jen ja hankkeiden kesken. Mahdollisimman kiinnostava Työnhakuklubi kokoon tuu säännöllisesti joka toinen viikko kolmeksi tunniksi. Suurin osa töis tä on perinteikästä öljyvärimaalausta, joita kelpaa kat sella. Ullavalaiset ovat tervetulleita Kaustiselle ja lestijärviset Toholammille työnhakuklubiin. Sieviin odotetaan 30 000 vierasta Sievi Ensi viikonvaihteessa Sieviin odotetaan lähes 30 000 kävijää, kun kunnassa vietetään valtakunnallisia Herättäjäjuhlia. Kylissä on työttöm iä, työllisiä, yrittäjiä ja yhdis tyksiä, jotka ovat motivoitu neita ja sitoutuneita moni puolistamaan sekä kehittä mään elinkeinoja. Marinkaisten vaikutus taiteilijan työhön näkyy monissa teoksissa, joista maaseutuaiheiset teemat kumpuilevat läpi. Projektitoimisto siirtyi Kaus tiselle Pelimannintien hanketaloon. Yri tysten kehittämistoiminnan neuvonta, tuki ja rekrytoin tipalvelut tuottivat useita uusia työpaikkoja yhteis työssä muiden työllisyyttä edistävien kehittämisja koulutushankkeiden kanssa. Projektitoimisto oli tuolloin Perhossa. Tapahtuman pääpaikka on Sievin koulukeskuksen ja urheilukentän maasto, mutta toimintaa on muuallakin. Loppuvuodeksi 2002 kumppanuustoiminta on suunnattu työllisyysasi oiden kehittämiseen kylissä. Teema valittiin tunnuskilpailun perusteella vuonna 2000. Osa näistä toimii yhä aktiivisesti. Ideana on tehostaa työnha kua ja lisätä työnhakijoiden yhteydenottoja työnantajiin. Työnhakuklubeihin oli liittynyt 29 työnhakijaa kesäkuuhun mennessä. Matrikkelin avulla halu taan säilyttää tietoja häviä västä ammattikunnasta ja sen jäsenistä. Hankkeen ohjausryhmä toimii seutukunnan työvoi mapoliittisena neuvottelu kuntana. Raita Kuuselan maalaukset toimivat kivana piristyksenä Lepolan asukkaille. Selkeä palvelukokonaisuus Jatkohankkeen projekti päälliköksi tuli Petri Jylhän ja projektisihteeriksi Hanne le Heinonen vuonna 2001. Kaikki aktiivi sesta työnhausta kiinnostu neet työnhakijat seutukun nasta ovat terv etu lleita Työnhakuklubiin. Kylät työllisyyden edistäjinä Loppuvuodeksi 2002 kum ppanuustoim inta on suunnattu työllisyysasioiden kehittämiseen kylissä. Klubitoiminta on otettu hyvin vastaan työnhakijoi den keskuudessa. Espoo lainen Kuusela viettää kesiään Marinkaisissa sukunsa vanhassa hirsimökissä ja esittelee nyt harrastustaan Lepolassa. Kirjassa on myös alaan liittyviä kuvia. Useilta kyliltä puuttuu kuitenkin suunnitelmallinen kehittä mistyö, eivätkä ne voi hyö dyntää erilaisia rahoituksia, koulutuksia ja hankkeita, joi ta kyliä varten on olemassa. Matrikkeli julki Ohtakarin kalajuhlilla Lohtaja Ohtakarin kalastajista julkaistaan matrikkeli eli nimikirja, joka julkaistaan Ohtakarin kalajuhlilla hei näkuun lopulla. Näyttely on esillä 25. Toimintamalli luo tiin vuosina 1977-1999 hankkeessa ’’Paikallisen kumppanuuden kehittämi nen Kaustisen seutukunnas sa”, jonka vetäjänä toimi Antti Hietaniemi ja projek tisihteerinä Tuulia Vapola. Huhtikuussa 2002 Kump panuushankkeen projekti päällikkönä aloitti Iiris Jur vansuu, kun Petri Jylhän siir tyi toisiin tehtäviin. Hanke aktivoi myös työttömien yhdistys ten ja työosuuskuntien pe rustamista. Juhlien tunnus on selvä. Klubilaisia autetaan hankki maan itselleen mahdollisim man kiinnostava työpaikka mahdollisimman nopeasti. Kumppanuushanke käyn nistää ja neuvoo kyläsuunnittelua ja jäljestää uusille toi mijoille hankekoulutusta. LESTINJOKI O T O R S T A I N A 4 . Työllisyyttä edistävien hankkeiden sateenvarjohankkeena kumppanuuden keskeiset toimintamuodot ovat olleet yrityskumppanuus, ju lk isen sektorin kumppanuus sekä kolman nen sektorin ja hankekumppanuuden kehittäminen. Juhlat järjestetään kun nassa nyt kolmatta kertaa. Kumppanuushankkeella palveluja myös kylille Kaustisen seutukunta Kaustisen seutukunnassa toim ii Kumppanuushanke. Tavoit teena on poistaa kehityksen esteitä kylistä ja vauhdittaa työllisyyttä ja yritystoimin taa. Nyt näh tävillä olevassa näyttelyssä on esillä lukuisia maisemia, erilaisia asetelmia sekä abst rakteja töitä. Ky lille tarjotaan työllisyyden edistämisen näkökulmasta tietoa ja välineitä kylän ke hittämiseen. T y önhaku klu bit jatkavat Kuluvan vuoden alku puolella Kumppanuushank keen projektisihteeri Hanne le Heinonen ja Kaustisen työvoimatoimisto käynnisti vät yhteistyössä Työnhakuklubitoiminnan Kaustisen seutukunnan työttöm ille työnhakijoille. Esiin nouseviin tarpeisiin haetaan suoria räätälöityjä ratkaisuja tiiviissä yhteis työssä koulutusja kehittä m isorganisaatioiden sekä hankkeiden kanssa. Herättäjäjuhlilla keskei sessä asemassa ovat seurat. Klubit ovat toimineet Perhossa, Toholammilla, Vetelissä ja Kaus tisella. P N Ä H E I N Ä K U U T A 2002 Taidetta Lepolassa Lohtaja Lasse Vuota Vanhainkoti Lepolassa Lohtajalla on 27.6 alkaen ollut esillä Raita Kuuselan maalausten näyttely. elokuuta asti. Alunperin ajatus matrikkelin teosta oli lähtöi sin Eero Isorinteeltä ja Juha Orjalalta. Ensimmäiset Herättäjäjuhlat pidettiin 1912 ja toiset vuon na 1973. Sen kustannuksesta vastaa Museoyhdistys. Kirjan tiedot on koottu kotiin lähetettyjen kysely kaavakkeiden sekä talosta taloon tehtyjen kierroksien perusteella. Juhlien tun nus on ’’Minä annan teille levon”. Myöhäisiltojen ohjelmassa on muun muassa konsertte ja. Se on kehittänyt seutu kuntaa yhteistyön ja aktivoinnin voimalla vuodesta 1997 lähtien. He loivat selkeät palvelu kokonaisuudet työttömille työnhakijoille, yrityksille sekä hanketoimijoille. Halsualle käynniste tään oma klubi kesälomien jälkeen. Tapahtumaa ovat valmis telleet yhteistyössä Sievin kunta, seurakunta ja Herättä jä-yhdistyksen paikallis osasto. Yhteensä kymmenen kilometrin pituiset penkki rivistöt odottavat juhlakan saa.
Historiallinen Krakova Puolan entinen pääkau punki Krakova on peräisin 800-luvulta. Juna kulki Keski-Puolan tasaisten mai den läpi kohti lounasta ja Tsekinmaan rajaa. Vanhassa kaupungissa on kuninkaanlinna, joka paloi 1939 ja lopun saksalaiset rä jäyttivät 1944. Puiston kuului sia nähtävyyksiä ovat Cho pinin muistomerkki ja rantapalatsi Palace on the Wa ter. Matkailijalle kuvankaunis Krakova on suorastaan mykistävä. Junamatka Varsovas ta Krakovaan Omatoimimatkaan kuulu vat vain matkaliput ja hotel lipaikat aamiaisen kera. Nyt se on rakennettu entiselleen ja siellä toimii historiallinen museo. Toriyrittäjien puolesta Torimyyjien puolesta on tullut monia kommentteja toi mitukseemme. He asuivat erityisesti Kazimierzin kaupunginosas sa. Nimimerkillä voi kirjoittaa, mutta oma nimi on kuitenkin oltava aina mukana. Nyt Varsova on kau nis ja erityisen vihreä kau punki. Se on ollut Puolan kuninkaiden asuin-ja kuolinsija jo 1000luvulta saakka. LESTIN JOKI l n m ja n . klo 22.30 karhu juoksi Lestijärvi-Kinnula-maantien yli kohti Reisjärveä, noin 3 kilomet riä Reisjärven risteyksestä Kinnulan suuntaan. Keskustelu kään tyi tietenkin Puolan mahdol lisuuksiin liittyä Euroopan unionin jäseneksi. Täältä löytyy myös Suomen ja Puolan yh teistä historiaa. Maanantai-iltana 24.6. Vanhan kaupungin ylle kohoaa Wawelin kukkula, puolalaisten pyhä paikka. Muita valtioita ei välillämme ole ja onhan meillä yhteistä histori aakin, kuten myöhemmin selviää. LÖYLYT tuntematon naapurimme Katollinen kirkko on läsnä puolalaisten arjessa ja juhlassa. Tuomet kehittelivät jo mustia marjojaan. Runsaan kahden tun nin lento koleasta ja sateises ta Helsingistä Keski-Euroopan lämpöön Varsovaan aloitti tilaamamme omatoimimatkan Puolan suurimpiin kaupunkeihin Varsovaan ja Kr akovaan. Yksi näistä on Kra kova. Miksi posti on tänä kesänä kulkenut niin hitaasti. Junassa tuli mieleen Aaro Hellaakosken runo Keväinen junamatka: ’’Trolliusten va sarat silmiä takovat. Eräänä iltana Suomen suurlähetti läs kutsui suomalaiset osan ottajat vastaanotolle suurlä hetystöön. Eihän siinä ole mitään järkeä, että kaupunki rakentaa ja ylläpitää toria ja samalla kieltää toiminnan. Meitä erottaa vain kan sainvälinen vesialue. Jopa pa rempi kuin monissa unionin nykyisistä jäsenvaltioista. Krakovan filharmoniassa kuuntelim m e W agneria, Chopinia ja Schubertia. Äkänen akka Karhu tavallinen näky Lestijärvellä. Hindujen uskonnollisessa mytologias sa nimetään maapallolla yh deksän paikkaa, joita ei voi hävittää. Ja viemärireikä pitää avata myös to rille, johon myyjät voivat liittää tuomiensa vessojen röörit! On se tosi törkeää, jos viimeisetkin torimyyjät ajetaan Kannuksesta pois! Torielämähän se tuo vire yttä koko kaupunkiin, enemmän vain saisi olla myy| jiä, totesivat naiset.. Tämä on melkoinen potentiaali Puolan liittyessä Euroopan Unioniin. Havainnon teki kaksi aikuista autosta noin 100 metrin etäisyydeltä sekä vielä ylityspaikan kohdalla metsästä noin 50 metrin etäisyy deltä. Koko matkalla palvelu oli hyvää ja hinnat Suomen ta soissa. Toukokuun kymme nes päivä kastanjat lopettelivat kukintaa, samoin syree nit. Mutta maa on viljavaa, kas vukausi on pari kuukautta pidempi kuin meillä ja ihmi set näyttivät ahkerilta. Ennen toista maail mansotaa Krakovan asuk kaista oli neljäsosa juutalai sia. Hölmöjen hommaa tämmöinen, ihmetteli nainen. Hänen mukaansa Puola tuo unioniin viljavan viljelysmaan, run saasti metsävaroja, Euroopan rikkaimmat hiilivarat ja lah jakkaan kansan. Tässä parin kannuslaisen rouvan tervei set: Eikös se kuulu kaupungille järjestää käsienpesupaikka torimyyjille. Suo sionosoituksista voimme päätellä, että Chopin on Puo lan Sibelius. Saksa laiset m iehittäjät veivät asukkaat keskitysleiriin ja tuhosivat synagogat. Antakaa kalakauppiaan olla Vihainen naishenkilö kävi moittimassa Kannuksen kau pungin terveysviranomaisten toimintaa kalakauppiaan to rimyynnin kieltämisestä ja käymälöiden vaatimisesta. Varsovalaisilla on tapa na vapaapäivinä tehdä sin ne piknik-retkiä. Siellä oli kauppoja ja teh taita ja lukuisia synagogia juutalaiseen tapaan. Onhan Puola naapurim me. Hänen sano jensa mukaan erityisesti tie teellinen tutkimus ja yleinen koulutus on Puolassa erin omaisella tasolla. Pienten traktorien vetämien ajopelien lisäksi saattoi nähdä runsaasti hevospelein liikkum ista. Kyllä se on kaupungin tehtävä rakentaa pesutilat ja wc:t, ei yrittäji en. Kau punginosa rappeutui ilman asukkaita. Vaikka esimerkiksi postikortin laittaa laatikkoon en nen sen tyhjentämistä, kortti ei ole perillä seuraavana päivänä, vaan myöhästyy päivän tai pari. Eihän torimyyjää voi velvoittaa tuomaan vessoja mukanaan. Nunnien kulkue Krakovassa. Puolan maaseutu on pientilavaltaista ja sen vuoksi tekniikan käyttö on vähäistä. Suo mi kuului tuolloin Ruotsiin. Katetdraalin katakombiin on haudattu Ju hana Herttuan ja Puolan prinsessan Katariina Jagellonican poika Sigism und Wasa. Niin että sellaisia ter veisiä puolasta Veikko Väntänen Kansallispukuisia naisia pyhäinkuvien kanssa. Vanha kau punki Stare Miasto on jopa pieniä yksityiskohtia myöten rakennettu saman laiseksi kuin se oli ennen sotaa. Hoi mies herää, kevät tekee terää”... Mutta sitkeästi puolalaiset ovat rakentaneet pääkaupun k in a uudelleen. Kau punki säilyi toisen maailman sodan ajallakin miltei koske mattomana. Miksi posti myöhässä. Yhtään ra kennusta ei jäänyt ehjäksi. Muu ohjelma on itse järjestettävä. Hänhän oli Puolan ja Ruotsin kuningas 1500 1600luvun vaihteessa. Vastaanotolla oli muiden muassa puolalainen professori, joka oli äskettäin kääntänyt puolan kielelle Kalevalan. Kevät oli aikaisessa Puolas sakin. Krakovan kaupungin Kazimierzin kaupunginosa ker too juutalaisten kovasta koh talosta. Hämmästyneet Nimi mukaan kirjoituksiin Toimitukseen on viime aikoina tullut muutama ylei sönosastokirje, jossa ei ole ollut mukana kirjoittajan henkilötietoja. Varaovatuhkasta noussut miljoonakaupunki Toisen maailmansodan aikana armeijat marssivat moneen kertaan Puolan läpi ja Varsova oli sodan jälkeen täysin raunioina. Helppoahan se oli, opasteet olivat hyvät ja ihmiset neu voivat ystävällisesti. Toimitus muistuttaa, että kirjoitusten julkaisuedellytys on oman nimen liittäminen kirjee seen. Nuijasodan jälkeen Kaarleherttua anasti Ruotsin kruu nun ja valitutti itsensä kunin kaaksi. Puola ja Euroopan unioni Varsovassa oli kansain väliset kirjamessut, joilla tietenkin piti käydä. Voisiko posti vastata tähän, toivoi kannuslainen nainen. Upea nähtävyys on keskellä kau punkia sijaitseva Lazienskin puisto. Vasta viime vuo sina sinne on tullut uutta eloa ja yksi synagoga Iisakin Synagoga on jälleen toi minnassa. Siellä voi katsella nähtävyyksiä, kuunnella musiikkia ja lo puksi nauttia piknik-ateria ystävien kanssa nurmikolla. Se oli rauni oina vielä kun kävin Varso vassa edellisen kerran vuon na 1972. Tapasimme myös erään suomalaisen Euroopan unio nin asiantuntijan, jonka tehtä vänä on arvioida unionin jä senyyttä hakeneiden maiden valmiutta. Ensimmäinen omatoimisuu den kohde oli matkustaa Var sovan lentokentältä päärauta tieasemalle ja etsiä sieltä oi kea Krakovaan menevä juna. Niinpä saamme ihailla vanhaa yliopistora kennusta, koristeellisia kaup piastaloja, keskiaikaista toria verkahalleineen
Uroslohta kutsutaan kojamoksi ja sen tunnistaa koukkuleuasta. Tässä harjus, joka tarttui Seniori-vaapun pienempään versioon. Vuosittain tenojoesta tu lee yli 20-kiloisia lohia ja kolmenkympin ylitykset kään eivät ole mahdottomia joskin äärimmäisen harvi naisia. Haspelikelojakin jokivarella näkyy silloin tällöin, mutta huomattavasti avo keloja vähemmän. Tenon lohi viettää keski määrin 4 poikasvuotta joes sa, jonka jälkeen se vaeltaa mereen alle 20 sentti metrise nä smolttina. Lohella on edelleen suuri merkitys paikallisille, jotka ovat joutuneet siirtymään lo henkalastuksesta lohipalvelujen myyjiksi. Vavan tulee olla riittä vän pitkä jajämäkkä. Kelalta vaaditaan varmatoimisuutta ja ennen kaikkea riittävää siimakapasiteettia. Ensimmäiset kalastusturistit saapuivat Tenojokilaaksoon 1800-luvun puo lessa välissä Englannista perhokalastamaan. Ambassadeur ja Leatherman. Tenojoelle mielivän tulee ajaa autolla Utsjoelle, josta Kannuksesta tulee matkaa yli 900 kilometriä, joten ihan päiväreissulle ei kannata yl häistä jokea lähteä katso maan. Lohikela on kaiken alku ja juuri. Kun sii man toisessa päässä riuhtoo Kesällä teno on ylhäs ja kaunis. Jos siima pääsee loppu maan kokonaan, seuraa lo. Ilman kaveria ei selviä tiukoista paikoista. Heikkokärkisyydestä ei ole haittaa, koska tällöin. 0.40mm siimaa tu lisi kelalle rullautua vähin täänkin 200 metriä. Subarktisella alueella sää vaihtelee nopeasti ja saattaa vaihtua helteestä nollalukemiin ja jopa räntäsateeksi muutaman tunnin aikana. Sen saami nen on kalastuksen huippu hetki, jota ei hevin unohda. hen voitto kalastajastaan. Titti, lohijalka, lohi Tenojoen lohi on käsit teenä tuttu kaikille kalastuk sesta jotain tietäville. Oikeilla välineillä Kojamon kimppuun Tenojoelle ei kannata läh teä huoltoasemalta ostetun umpikelan, ohuen siiman ja puolentoista metrin mittai sen vavan kanssa. Lohta ei tenoltu tullut, mutta harjuksia ja taimenia sitäkin enemmän. Talvella se on ankara ja pelotti kymppikiloinen metkunsa osaava lohi, tulee heikoilla välineillä helposti äitiä ikä vä. Se virtaa Teno vuonosta läpi Utsjoen, josta lohi nousee jäiden lähdön jälkeen kalas tajien ulottuville. Suosituimpia lohikeloja ovat Abu Garcian Ambassadeurit, jo tk a ovat jo brandiksi tiedostettuja lo henkalastajien piireissä. Tällaiset epäonnistumiset välttääkseen kannattaa hankkia vähintään yhdek sän jalan mittainen vapa. Monet uhoajat kokevat kuitenkin usein ka run todellisuuden: Lohi ei ole helppo saalis. Välineistölle asetetaan kin lohijoilla kovat vaati mukset. Meressä sen kasvu räjähtää ja vuodessa lohi kasvaa 1-2 kilon painoi siksi titiksi, kahdessa vuo dessa 3-7 kilon lohijalaksi ja kolm essa vuodessa noin kymmenen kilon painoisek si, 1 metrin mittaisiksi lo heksi eli luo. Luonnonkaunista Tenoa ympäröivät tunturit ja kesäl läkin näkee vielä lumihuippuja Norjan puolella. Utsjoki Lasse Vuola Lohensoutu ei ole yksilölaji. Löy sällä ja lyhyellä kepillä ei lohen väsyttämisestä tule mitään ja turhia karkuutuksia tulee niin paljon, että kepakon tekisi mieli heittää joen syövereihin. Sitä lähtevät monet toiveikkaat hakemaan satojen kilometri en päästä. Tenojoki on 250 kilomet riä pitkä subarktinen rajajo ki Suomen ja Norjan välillä. Kalastajan kaksi parasta ystävää. Teno, nuo neljä kirjainta yhdessä saa käsitteenä kala miehen sormet syyhyämään ja vähemmänkin asiasta tie tävän uteliaaksi. Lopulli sesti kalastuksen merkitys nousi 1950-luvulla, jolloin kulkuyhteydet Tenojokivarteen kohentuivat oleellises ti. Vähem män kanssa tulee ongelmia, kun siiman päässä viuhuva lohi ottaa syöksyjä alavir taan ja puolalta siima vähe nee
Puiselta laiturilta on helppo keikauttaa kanootti veteen ja alkaa tehdä tuttavuutta joen kuohujen kanssa. Reitille on saata vana on myös opastusta. Monelle pääkaupunkilaisellekin voi olla elämys, ettei kuule minkäänlaista jy rinää. Jos porukka on suuri, se ei taukopaikoilla enää pysy koossa, ja tunne yhdestä ryh mästä häviää. Melonta-aikakin on pitempi koko taipaleeseen menee yöpymisineen kolmisen päivää. Alkutaipaleella kanoo tit saavat lipua eteenpäin metsän keskellä, välillä su kelletaan ulos kuusikosta ja melotaan pitkältikin aavassa nevamaisemassa. Muutoin tehdään lä hempää tuttavuutta rannan pusikoitten tai karikoitten kanssa. Leiri koulut ja firmat ovat hyödyn täneet palveluita ja hauskaa on ollut. Jängän mukaan har voin kuitenkaan kukaan sään takia peruuttaa melonta-aikeitaan. Samassa kanootissa melovien on kui tenkin hyvä olla yhteisym märryksessä kääntymissuunnasta. Monesti silloin ollaan liikkeellä omilla ka nooteilla ja takana on jon kin verran kokemusta, ker too Jänkä. Erilaisia ryhmiä Harva vasta-alkajista kaan sen sijaan on niin va rovainen, että meloisi vain pätkän tavanomaisesta rei tistä ja kipuaisi maihin jo Raiviossa. Ja ainahan voi tul la uudestaan. Pois tultaessa mieli on hyvä. Mariitta Jänkä huolehtii ruoanlaittopuolesta. Jänkä näyttää oikean melontaotteen, kertaa tärkeimmät oh jeet ja varoittelee kivistä. Kivelle ei kannata men nä. Jängällä on myös siirrettävä kota, johon mahtuu yhteensä 22 henkeä. Joillekin pelkkä asumattoman luon non ja hiljaisuuden kohtaa minen voi olla outoa. Silloin vielä säilyy yksi perusideoista, luonnossa oleminen ja mai semista nauttiminen. LESTINJOKI <D T O R S T A I N A 4 . Usein onkin näin: Toisen tavallinen arkipäivä näyttäy tyy toiselle ihmettelyn ai heena ja turistikohteena. Tulee ahdasta, va roittelee Voitto Jänkä hy myillen. Kaikille vesille lähtijöille puetaan tietenkin päälle pe lastusliivit ja kypärät. Yhteistyötä Jänkä tekee mui den alueen matkailuyrittäjien kanssa, esimerkiksi Hirvi kosken kurssikeskuksen ja Lestijärven luontopalveluita tarjoavien tahojen kanssa. Vaikka Niskankorpi-Hirvikoski -reitti onkin tavalli sin, pääsee melomalla aina H im angalle asti. vaikutusta. Niistäkin helposti sujahtaa ohi lain kaan huomaamatta ihmisen kohdalla pitää kanoottia kantaa jonkin matkaa kui valla maalla. Ennen matkaan lähtöä käydään läpi melonnan pikakurssi. Sen perusteella laaditaan melontasuunnitelma ja anne taan ohjeet. Jokainen tietysti toivoo melontaretkelleen aurinkois ta ja lämmintä säätä sekä mahdollisimman vähän hyt tysiä. Aterioinnin lisäksi siinä voi tarpeen vaatiessa nukkuakin. Näin varmistetaan, että joukko pysyy mukana. Etelä-Pohjan maalta sen sijaan on käynyt paljonkin ihmisiä, selvittää Jänkä. Ja jos menettekin, niin älkää kaikki tukkiko samal le kivelle. Muutama taloja huvila osuu joen varrelle, mutta siitä ei joella matkaa vien niin kuin ei asukkaiden kaan rauha järky. Suurem piakin ryhm iä toki joella on nähty. Kivet on sitä paitsi kohtalaisen helppo huomata niiden muodosta mista pyörteistä. Aina vain tulee enemmän porukkaa. Yhden hengen kajakit puolestaan ovat vaa tivampia ja niillä vesille läh tiessään on takana oltava jonkinlaista koulutusta. Kuulostaa houkuttelevalta: melontaa luonnonkauniilla Lestijoella, evästaukoja rannalla ja yöt luonnon keskellä. taan on. Suosituimpia ovat inkkarikanootit, joilla melo minen onnistuu hyvin vastaalkajaltakin. Elämyksellinen 23 kilo metrin mittainen melonta reitti mutkittelee Lestijärven Niskankorvesta Lestijokea pitkin Hirvikoskelle. Hirvikoskelta ala juoksuun lähdettäessä tule vat joen pahimmat paikat, joten aloittelijalla ei sinne ole asiaa edes vakaammilla inkkarikanooteilla. Sykäräisen ja Asialan välillä kuohuvat vuolaimmat kosket ja Parkkikosken ja Korpelan padon Jännittävä seikkailu mutkitelevalla Lestijoella saa alkaa.. Kivien kiertelyn luulisi olevan helppoa, kunhan pe riaatteet selviävät ja käytän nön kautta syntyy tuntuma kanootin ohjailuun. Vaikka melo maan lähtemistä ei tarvitse turhaan pelätä, ylirohkeita temppuilijoita hän ei joelle päästä. P N Ä H E I N Ä K U U T A 2002 Melontaa Lestijoen kuohuissa Toholampi Ulla Lintilä Sarjassa tutustutaan Lestinjoen-levikkialueen matkailukoh teisiin Osa 3 Jängän melontaja luontolomat on tarjonnut matkai lijoille m elontapalveluita vuodesta 1994. Jängän mukaan sekin kyllä on mahdollista, mutta yleensä ihmiset ovat niin innostuneita jo alku vaiheessa, että loppuun mennään. Elämystä ja seikkai lua se on sateessakin vesillä liikuskelu. Pääasi assa matkailijat ovat Oulun ja Helsingin väliltä. V oitto ja M ariitta Jän k ä ovat pitä neet matkailu firmaa maan viljelyksen ohessa. Melontareitin varrella on useita leiriytymispaikkoja ja laavuja, joissa ruokailu on nistuu tai joissa voi halutes saan yöpyä. Aina silloin tällöin joku m atkailija meloo koko reitin. Vain lop pumatkasta Hirvikoskea lä hestyttäessä sivuilla vilahtelee joitakin peltoja. Jos matkan varrella tai seikkailun päätteeksi toi voo vatsansa täytettä, voi ruokailumahdollisuuttakin tiedustella. Välineitten vuokraamisen lisäksi Jänkä kuljettaa ka nootit ja asiakkaat lähtöpai kalle ja tulee vastaan pääte pisteeseen. Melontaryhmän koko vai kuttaa retken tunnelmaan. Jängällä on vuokrattavana yhteensä 17 intiaanikanoottia ja viisi kajakkia. Hiljaisuus ihmetyttää Melontaporukka ja sen taidot on aina etukäteen arvi oitava ja todettava, mihin kukakin pystyy, huomauttaa Jänkä. Moni-ilmeinen joki Melontareitin lähtöpai kalla Niskankorvessa vesi soljuu hiljakseen eteenpäin. Osa melkein pelkää hiljaisuutta, kertoo Voitto Jänkä. Asi akkaan niin halutessa Voitto Jänkä lähtee mukaan op paaksi. Kun kanoottijono venähtää pitkäksi, lähtee Jängän firman puolesta kak si vartijaa letkan etu-ja taka päähän. Käyn läpi aina turvalli suusohjeet ja näytän oikeat otteet, hän lisää. Jos alku onkin tak kuista ja kanootti änkyräinen, on ensikertalaisella lo pussa ilo sitäkin suurempi, kun on päästy kunnialla pe rille. Matkaa tehdään koko ajan käytän nössä aivan luonnon keskel lä, näkymättömissä asutuk sesta. Neljän kanoo tin seurue Jängän mukaan on melkeinpä yläraja toimivuu den kannalta. Kiinnostusta melonKuivaharjoittelua ennen kanootin vesillelaskua. Saksalaiset matkailijat ihmettelevät, miten ei kuulu kerta kaikkiaan mitään, mi ten täällä voi olla niin hil jaista. Itä-Suo mesta ei väkeä tänne ole vie lä löytänyt. Tällöin matkaa kertyy noin 100 kilo metriä
Kotiäitinä asiat saa tehdä omalla tavallaan, Niina sanoo. Tälläkin het kellä hän pelaa TU:n ladypesisjoukkueessa. Olen aina ha lunnut suuren perheen, miet tii Niina Lappi-Kotila. Urheilijan tie ei ole helppo, Niina poh tii. Silloin tällöin Niina käy seuraamassa Markon juok suja kilpailumatkoilla. Aina löytyy päähänpotkijoita, Niina sanoo. Seuraavan kerran Kotilat pakkaavat kassit Kalevan ki soja varten. Toisinaan isom m at jä ä v ä t äm m än kanssa ja vain Neea lähtee mukaan. Tykkään touhuta lasten kanssa. Olen porukkahenkinen. Silti huippu-urheilijan ura on vaativa ja rankka. Äitikin liikkuu Vaikka urheilijan rooli on iso rooli, Marko ehtii olla myös perheenisänä. Välillä meillä on kaik ki lapset mukana. Siksi hän m yöhem m in kouluttautui p äiv äh o itaj aksi. Mutta aika on mennyt kuin humaus, Niina naurah taa. Elämää on aina eletty urheilun m ukaan. Nuoresta pitäen Niina ja Marko alkoivat seurustella rippikouluiässä. Nainen huippu-urheilijan takana Toholampi Eliisa Myllykangas 27-vuotias Niina LappiK o tila on Suomen kestä vyysjuoksun kärkikaartiin kuuluvan M a rk o K otilan vaimo. Ennen lasten syntymää liikuimme urheilun takia molemmat paljon, mutta nyt myöhem min minä olen ollut enem män lasten kanssa kotona. Se on vaihtelua itselle ja toisaalta Marko tykkää sii tä, että olemme matkassa. K ilpailujännityksen li säksi luvassa on pieni kesä loma.. Markolla on takanaan jo kunen vuosi, jolloin juoksu ei jalkavaivojen takia oikein kulkenut. Vapaahetkinään Niina harrastaa pesäpallon lisäksi le n k k e ily ä sekä ta lv isin jumppaamista. Nykyään lapsetkin jo ymmärtävät, mitä tarkoittaa, kun meijän iskä kilpailee. Pari m eni n a im isiin vuonna 1996, ja Nenna, esi koinen, syntyi vuonna 1997. Vaikka liikkuminen ison pesueen kanssa ei ole help poa, Niina pitää silti tärkeä nä mukana oloa miehensä kanssa. P N Ä H E I N Ä K U U T A 2002 LESTIN JOKI Neea on Markon ja Niinan nuorimmainen. Urheilu sanelee pa riskunnan eläm äntahdin, m utta tärkeitä vaikuttajia ovat myös perheen lapset, N e n n a , E em eli ja N eea. Raskausaikoja lukuunot tam atta Niinan pesäpalloharrastus on kestänyt näihin päiviin saakka. Kotiloiden keskipiste on vasta muutaman kuukau den vanha Neea-tyttönen, mutta silloin tällöin Niina jättä ä koko katraan isän hoiviin. Ja tietysti itse kilpailun seuraa misessa on oma viehätyk sensä. Työnjako on Kotiloilla sel vä: M arko-isä käy töissä, harjoittelee ja kilpailee sa malla, kun Niina hoitaa ko din ja lapset. Hän on ollut kotiäitinä nyt viisi vuotta. Minusta on mukava tavata muita ihmisiä ja harrastuk sen ohella vaihtaa kuulumi sia. saan miettiä, miten olla tu kena, kun näkee, että toisel la on paha olla. Olen aina tykännyt hir veästi lapsista. P e ru sk o u lu n jä lk e e n Marko kävi armeijan ja val mistui oppisopim uskoulu tuksella puusepäksi. Nennalla ja Eemelissä on hyvä leikkipaikka perheen rivitalokodin pihamaalla. Nyky ään Marko kuitenkin työs kentelee kauppiaana Maitokolmion ELMA-myymälässä Sievissä. T O R S T A I N A 4 . Raskaita hetkiä ollut Niina myöntää olevansa ylpeä miehestään, joka on jo nuorena saavuttanut lukui sia SM-kisamenestyksiä. Peruskoulun jälkeen Niina meni talouskouluun Kokko laan ja sieltä päästyään hän oli jonkin aikaa töissä Toho lammin päiväkodilla. Elämä kotiäitinä kol men lapsen kanssa on inten siivistä ja samalla ainutlaa tuista aikaa. T äm än kesän saldona Markolla on muun muassa oma ennätys kympiltä, toi nen sija SM -m aastojen 4 kilometrillä sekä voitto Saa rijärven juhannuskisojen vi toselta. Kisamatkoilla jännäämässä Urheilu on kulkenut elä m ässäm m e aina m ukana. Mökki on varat tu koko perheelle. Marko alkoi kilpailla aktii visesti jo yläasteella, ja minä p elasin p esäp allo a T U :n naisjoukkueessa, joka kuu lui tuolloin ykkössarjaan, Niina kertoo. Joskus on vaikeita het kiä ja silloin täytyy tosisKestävyysjuoksija Marko Kotila ja Niina LappiKotila ovat pitäneet yhtä jo 14 vuotta
Konsertissa mukana n. Hartaus klo 15. klo 11 ehtoolliskokous. La 13.7. B a p tistis e u ra k u n ta __________ Su 7.7. LAPSET JA NUORET: Torstain 11.7. lähtö klo 8.00 matkahuollosta ja klo 8.10 Eskola-Leppilammin tienhaarasta. klo 19 SAN AN JA RUKOUKSEN ILTA. Ti 9.7. Hiippak. Aikoja menneitä muistaen annan heille ja tämän ajan johtajillekauniin kiitoksen.. Nuortenilta Pernun hiekkamontulla klo 19.00. klo 17.30 Hartaushetki Toholammin terveys keskuksessa. Torstaina 19 seka kuoron harjoitus srk-kodissa. 400 esiintyjää; Keski-Pohjanmaan kirkkomusiikkipii rin kuorot, Bei Canto-kamarikuoro Pietarsaaresta, Toholam min Puhallinorkesteri. klo 19 Pihaseurat Marja-Liisa Uusitalolla YliLestillä. Pe 12.07. Varhaisnuortenkerhot Hillilän rukoushuoneella klo 14.00 ja Pöntiön koululla klo 18.00. 15.7 Pirjolle 877451. Kasvaa tämä vanhain suku suureksi. Seurakuntam me kotisivu www.kase.fi/seurakunta/. Maakunnalliset opistoseurat Reisjärven kristillisellä opistolla Räisälänmäellä pe-su 12-14.7. Tervetuloa tilaisuuksiin! Kannuksen Baptistiseurakunta Ilosanom aa sanoin ja sä velin __________ M e tso la n tie 8 . Sanajumalanpal velus kirkossa klo 10.00, Helena Lätti, laulu. viim. Ti 9.7. Juha Markus Tapio Kangas ja MarjaLiisa Annikki Roukala, molemmat Himangalta. 400 esiintyjää; Keski-Pohjanmaan Kirkkomusiikkipiirin kuorot, Bel Canto -kamarikuoro Pie tarsaaresta, Toholammin Puhallinorkesteri. Paavo Rekilä. Sairaalahartaus ja HPE klo 12, Asmo Koskinen. 10 12-vuotiaat. Kesäraamis klo 19.00 Kulmalassa. klo 13.00 Festivaaliareenalla Keski-Pohjanmaan Kirkkomusiikkipiirin suurkonsertti ’’Laulun Juhlaa”. Sautinkarin hartaus: klo 19 lauluhetki , hartaus klo 20. klo 19.00 kesäillan vietto, vastuussa Tiia Kallio. Ke 17.7. TILAISUUKSIA: per jantai 5.7. Ohjelman ennakkomyynti: Kirkko musiikkipiirin kuorot ja Kaustisen sseurakunnan kirkkoher ran virasto, p. Ensin oli Maunussa käytössä vanha maalaistalo. Keskiviikko 10.7. Kaikki ovat terve tulleita seuroihin. Khra lomalla 8.-19.7. Kappalai nen. opistolla 26 euroa. klo 18 EVANKELIUMEILTA, Ullavan helluntaiseurakunnan kuorovierailu. Ke 10.7. Kotirannassa ja klo 15.30 Puistolassa, Heikki Pöyhtäri. Kanttori Heidi Huhtala 0407395027. Nuortenkuoron Kanadanmatkan lähtökonsertti kirkossa klo 19, puhe: kirkkoherra. Sijaisena past. Lentopallon mer keissä. Rakkaus ei tunne pyhimyksiä. Tämä uusi Maunulan talo on nähnyt monet sukupolvet, vaihtuvat ovat ihmiset. Diakoniatyön ja Lähetystyön tiedote: Raumankarin markkinat 13.07. Mietin... Hinta 13 euroa / kpl. Rossinin Messe Solennellesta. Jumalanpalvelus klo 10. Solisteina Meija Wirkkala, Jarmo Junno ja Raija Regnell. Vaikka tämä aika on ankea, silti paljon parempi. Reijo Mattila. Opastus Kalliokankaan tieltä. Ohjelmat 7 Tiekirkko: avoinna ma la klo 11.00 17.00. Ry:llä, Matti Nisasilä ja Pauli Alasaarela. Puhuu Paavo Juvonen Kokkolasta. Seurat klo 19. VIHITTY: Unto Armas Antetro Ylitalo ja Laila Maria Aalto. Tiistaina 9.7. Kaustisen Kansanmusiikkijuhlien päätössunnuntaina 21.7. Ke 10.7. klo 13. Kirkkoherranvirastoja taloustoimisto avoinna ti ja ke 9.30-11.30. Ei kaikki hyvä ole hyväksi. Sunnuntaina 10 messu. Kirkkoneuvoston kokous seurakuntakodilla klo 19. ma-pe klo 11-15. Markkinoilla myyntipöytä diakonia työn ja lähetystyön hyväksi. Kylässä kävijä: Kaino Karoliina Kopsala ( ' ^ Alussa on monta mielipidettä, kunnes totuus kirkastuu. Tulossa: Oulun hiippakunnan lähetysjuhlat Ylitorniolla 24.-25.8. Mikä tulee tulevaisuudessa neuvoksi. P N Ä H E I N Ä K U U T A 2 2 mmm L E S T IN J O K I j m i KASTETTU: Antti Kari Petteri Mäkelä ja Noora Emilia Pajala. Rippileirin konfirmaatioharjoitus kirkos sa klo 15. Matka ja majoitus krist. To 11.07. Kirkkokahvit, joiden jälkeen ju malanpalvelus-ja musiikkijohtokunta. Kesäillan hartaus kirkossa klo 19.30, Helena Lätti, Riikka ja Mauri Haapamäki. Kirkon ovet avoinna 17.6.-31.7. Kahvitarjoilu seurakuntakodilla konsertin jälkeen. kerhohuoneessa Torstai 11.7. Sunnuntain 7.7. Kokoonnumme kirkkoon klo 19.00. Kirkkokuorolaiset huomio ! Laulamme kotokirkon illassa klo 20.00. kirkossa, Ari Juupaluoma ja Sisko Hihnala. Lauantaina 18 suomalaisen runon ja musiikin ilta kir kossa, Toni Timlin (laulu), Markku Hekkala (urut), Miika Sipilä (piano) ja maija Kluukeri (runot). Ohjelmistossa mm. lähetysjuhla Ylitorniolla 24.-25.8. 860 3120. Silloinkin ihmistä hoidettiin, vähempään tyydyttiin. Pe 05.07. Tervetuloa saattelemaan kuoro matkaan ! (Kuorolaiset auto Pahkalasta klo 16.45) Ke 10.07. Puhe kap palainen. Lohtuna on elämässä, yksin emme ole tässä. Laulun Juhlaakonsertin ohjelmien ennakkomyyn ti: Kirkkomusiikkipiirin kuorot ja Kaustisen seurakunnan kirkkoherranvirasto puh. Värit kiinnostavat ihmisiä, koska ne tuovat väriä elämään. Seurakunnan mökki Jänissaaressa on oman seurakun nan jäsenten varattavissa yhdeksi/kahdeksi vuorokaudeksi kerrallaan tai viikonlopuksi pe ma. klo 19 rukouskokous. Himangan Rauhan Sanan tiedote: Uusia Siionin Mat kalaulutkirjoja saatavana Liisa ja Sakari Lapinojalta puh. Varaukseen sisältyy soutuveneen käyttöoikeus. T O R S T A I N A 4 . TULOSSA: Kaustisen kansanmusiikkijuhlien päätössunn. Kesäillan hartaus Parkaalla kirkon muis tomerkin luona klo 19, khra, kanttori. Toivotan Teille sinne Maunulan väelle kauniita kevätpäiviä ja Luojan suurta siunausta tuleville vuosille. lepolan hartaus, Aulis Anttila. Kolehti matkakas saan. Seurat ry:llä klo 19.00, Erkki Pimes. 19 kesäillan hartaus. Lilja Määttäsen muistoseurat klo 18.30 lauluseuro jen merkeissä Teerilammin mökillä Lamussa. Kaino Karoliina Kopsala Vierailu Maunulassa Maunulan palvelutalossa kävimme tuttuja tapaamassa, ystäviä vuosien takaa. Paluukyyti Sievistä lähtee klo 20. Toisilla heillä muistinmenetystä. klo 19 Kesäillan hartaus kirkossa, Moberg ja Huhtala. 17 vierailuaika partioleirillä Karhissa. -Lupasinmutta silti hän lähti kiltisti hoitajan käsipuolessa sinne tupattuun tupaansa.. Su 07.07. Ke 10.07. maakunnan omien säveltäjien tuotantoa, eri herätysliikkei den perinteisistä lauluista tehtyjä kuorosovituksia sekä osia G. Hoitopaikkoja on vähän, mutta hoidettavia paljon. Aikaisimpina aikoina köyhät kulkivat kyliä, orvot huutokaupattiin, taloihin sijoitettiin. Su 14.7 klo 10 Sanaju malanpalvelus, Moberg ja Huhtala. klo 13 hartaushetki Marinkaisissa Harjukarin lintutornilla (sateella rukoushuoneella), Tuomo Jukkola ja Aulis Anttila. Arvoitusten ratkoja, suuri Luoja hoitajana, tietää kaiken tarkalleen. Ilm. Kirkkokuoro klo 19. Ma 15.7. Varaukset ja avaimen nouto/ palautus viraston aukioloaikoina. Su 7.7. KUOLLUT: Aini Su sanna Saarela 90v 5kk 2p. Kaunis on talo katsella, puhtautta kaikkialla, osaavat hoitajat hoitamassa. 879898. Toholammin helluntaiseurakunta Su 7.7. Miesten lauluryhmä laulattaa, hartaus: AnnaMaija Pahkala. Ystävinä meidät hyvin vastaanotettiin, toisiamme jälleennäkemisen ilossa halattiin. Kirkkoherra 0505733970 ja 08-776 377. Korkeudessa loistossa, ihmismieltä ylempänä. Ilm. klo 12 Uuno Vedenpään muistoseurat seurakuntakodilla. Ohjelmat 7 euroa. Tervehdyssanat lääninrovasti, SKML:n pj. Muka na n. Ajatuksin asustelivat menneessä ajassa. Puhelin/fax 8637120. 875324 . Nyt on vuorossa meidän ikäpolvi, suurilukuisena. Seurakuntasisar Suvi Klemola 050-3845766. Näinköhän joskus minäkin!! Toisilla taas muisti terävä, niinkuin tällä päiväkirjanpitäjä Sulolla ja erikoistietäjä Vienolla... NUORET JA VARHAISNUORET: Ma 08.07. 8603 120. 15.7. Tainion suku ko koontuu. tervetu lo a hlui.suuhsUn ! Avaruuden arvoitusta Taivaankannen kauneutta, avaruuden ihanuutta, kirkkautta kuutamon, tähtitaivaan tuiketta, illan tullen katselen, mielessäni mietiskelen: Voisiko olla etevämpää, meitä paljon parempaa, toisenlaista elämää, tähtitarhan takana. Kastettu: Reetta Alina Mäkinen I s\ y TOHOLAMPI j KASTETTU: Eriika Tuulikki Passi , Wilma So fia Josefiina Huhtala (kirj. Eräskin hyvä ystäväni pyysi päästä kyydissäni kotia. Asettelee avaruuden, taivaankannen kauneuden. Solisteina Merja Wirkkala, Jarmo Junno ja Raija Regnell. Ehtoollisjumalanpalvelus ja konfirmaatio klo 10. Ry:n nuorten leiri 7 9-vuotiaille Hirvikoskella ja ke 10.7. Voit lahjoittaa myyntitava raa ( leivonnaisia, käsitöitä, lahjatavaraa ym ) toimittaen lahjasi virastoon ennakkoon tai markkinapäivän aamuna seurakuntakodille klo 9 mennessä, lähetystyön johtokun ta ja varajäsenet kokoontuvat valmistelemaan markkinamyyntiä seurakuntakodille perjantaina klo 17. Nuoret: pe 12.7. 875024. Herättäjäjuhlat Sievissä 6-7-7-2002: Heiniemen liiken teen bussi liikennöi juhlille La 6.7. Su 7.7. Keskiviikkona 10.7. Festivaaliareenalla Keski-Pohjanmaan Kirkkomusiikkipiirin suurkonsertti Laulun Juhlaa. Pitäisi useammin vierailla siellä Maunun talossa, ystäviä tapaamassa. Lohtajan seurakunnassa ), Saku Aleksanteri Hyry , Jimi Mikael Saarenpää KUULUTETTU: Leo Tapani Johannes Tilus ja Merja Johanna Pahkala, mo lemmat Himangalta. To 11.07. klo 7.30 matkahuollosta ja klo 7.40 Eskola-Leppilammin tienhaarasta, paluukyyti Sievistä lähtee klo 16.00. Kutsutaan 50 vuotta sitten konfirmoituja henkilöitä puolisoineen sa najumalanpalvelukseen, jonka jälkeen yhteinen muisteluhetki srk-kodilla. Antti Lapinoja, puh. Messu Sykäräisen kappelissa klo 12.00, Helena Lätti, laulu. Vaatimatonta oli siellä, mutta kuitenkin koti kodittomalle, oli paikka osattomalle. 21.7. Hartaushetki Palve lutalo Maunulassa klo 14.00. mennessä khranvirastoon p. Varhaisnuortenkerho Pahkalan seuratuvalla klo 18.00. Yhteiskyyti Kokkolan rovastikunnasta, matka ja majoitus 26 eu roa. Palvelukeskushartaus ia HPE klo 13, khra, A ¿2 U i HIMANKA kanttori. Kastettu: Roni Oskari Lukkarila Avioliittoon vihitty: Sami Mikael Erkkilä ja Sai ja Hanne Pauliina Niemi (vihkimisen jälkeen NiemiErkkilä). Omaisille, rakkaille, pilven päälle puhelen
Kiekkoja ampuu yhtaikaa kuusi m iestä. LESTINJOKI T O R S T A I N A 4 . Kaupungissa on runsaan kymmenen hen gen aktiivijoukko, joka jär jestää haijoituksia säännöl lisesti tiistaisin ja torstaisin. Aktiivisia kilpailijoita Kimmo Keskisalo on voittanut tänä vuonna jo parit kisat kansallisessa trapissa. Heitä ovat Maunoja Pekka Yli kangas, Juha Säm pi, Mauri Mastokangas sekä Kimmo Keskisalo. Trap-ammunta on tarkan miehen laji Kovahermoisin voittaa Kannus Eliisa Myllykangas Trap-ammunta on harvo jen tuntema laji, mutta Kan nuksessa sitä harrastetaan innokkaasti. Lajin viehätys perustuu ’’tavalliseen” ammuntaan verrattuna siihen, että osumistuloksen näkee heti. Kannuksen trap-harrasta jat. Parhaat ampujamme saavat yhden sarjan aikana 23 24 osumaa, kertoo Juha Sämpi. Ei tarvi lähteä tiiraile. Lähim m ät kisat ovat yleensä Halsualla, Kaustisel la ja Pietarsaaressa. Tähän mennessä Kan nuksen apuradalla on am muttu jo 15 000 kiekkoa. Parhai ten miehistä on menestynyt nuori Keskisalo, joka ei kil paile vielä yleisessä sarjas sa, vaan kuuluu 18 20vuotiaiden ikäryhm ään. Myös naiset ovat terve tulleita, eikä laji Suomessa naisille vieras olekaan. Kannuksessa lajin pariin kaivattaisiin uusia harrasta jia. U seim m iten kilpailut ovat 100 kiekon mittelöitä. Siksi Kannuksessa ei isoja kilpai luja olekaan pidetty. Myös Halsualla on kovata soisia ampujia. Nykyään hän ei enää kil paile, mutta rata vetää puo leensa silloin tällöin. 15 000 kiekkoa ammuttu Trappia voi harrastaa erityisellä trap-aseella tai tavallisella metsästyspyssyllä. Harjoittelupaikkana toimii ampumarata, joka sijaitsee Ullava-tien varressa. Hyvät hermot. Me nestystä on tullut jopa kan sainvälisissä kilpailuissa. Hyvä myös metsästäjille Kaikki lajin harrastajat eivät ole mukana kilpailu mielessä. Trap-ammunta on erityi sen suosittua Pohjanmaal la, ja esimerkiksi Kälviältä löytyy ampuja, joka niittä si voittoja SM-kisoissa use ana vuonna peräkkäin. Hän on tänä kesänä napan nut kansallisen trapin kultaa Halsuallaja Jurvassa. Kaksoistrapissa ja autom aattitrapissa yhtä kiekkoa saa ampua kahdel la panoksella. Eniten harrastajia on kansallisen trapin piirissä. Ammuntapaikkoja on viisi, ja kilpaili jat vaihtavat paikkaa niin, että yksi ampuja on aina vapaavuorossa. Ja siitä kaikki yleensä aloittavat, miehet kertovat. Trap-lajit poikkeavat toisistaan muun muassa kiekon lentosektorin ja kie kon lentonopeuden mu kaan. Neljä trap-lajia Trap-am m unnan lajit ovat kansallinen trap, autom aattitrap, olym piatrap sekä kaksoistrap. Muut kannuslaiset kilpailijat kuu luvat yleiseen sarjaan, jos sa taso on miesten mukaan kova. Yksi maamme trap-huippu on Satu Pusila. Nyt kerrallaan voi ampua kuusi henkilöä, mutta suurempia kisoja var ten ammuntapaikkoja pitäi si olla tuplamäärä. P N Ä H E I N Ä K U U T A 2002 Vakaa kiisi. Heittimien toiminnan kan nalta ovat olennaisia mikro fonit, joihin ampujat pääs tävät huudahduksen, kun ovat valmiita tähtäämään kiekkoa. Kannuksesta mukaan lähtee muutama kilpailija. Trap on hyvä kei no pitää perusammuntakuntoa yllä metsästystä varten, miehet sanovat. Kannuksen ryhmässä on puolenkym m entä. Nopeus. Osuma. Kisoja lähikunnissa Vaikka trapin ammuntaolosuhteet ovat Kannukses sa kohtuullisen hyvät, lajin harrastajat haaveilevat kui tenkin ampumaradan laa jennuksesta. R adalla on nykyään kiekkojen automaattiheitin, jonka ostoon osallistuivat muutama vuosi sitten muun muassa metsästysseurat. Kiekkoja am mutaan 25 sarjoissa. Tämän vuodet SM-trap pidetään heinäkuun loppupuolella. Ne ovat halkaisijaltaan run saan kymmenen sentin ko koisia värikkäitä muovikiekkoja. Joukon veteraani on Matti Lehojärvi, joka on asunut Australiassakin ja haijoittanut lajia myös siel lä
Tauon jälkeen LoVen Timo Hyötyläinen lisäsi johdoksi jo 2-0Vierailla ei ollut montaa vaarallista tilannetta, mutta 71 minuutin kohdalla pääsi Hen rik Smedlund puskemaan pääl lään kavennuksen 2-1. Jenni KärkinenTU 3303. 22 % mm Euro Mk Etusivu 0,90 5,35 Takasivu 0,79 4,70 Sisäsivu 0,76 4,50 Kuol.ilm. Tytti Ahonen LK 456 T 15 800 m 1. Ttu Ahonen LK 346 3. Mirva Paloranta LK 134 P 13 keihäs 1. Taavi Tiala LK 281 6Miro Tiala LK 213 7. M E N C I O N O Valtakatu, KANNUS Puh. Joonatan Juuri-Oja LK 305 3. Tiina Torppa HT 245 P 11 pituus 1. Vieraat taistelivat yllättävän tiukasti sarjajohtajaa vastaan ja kesti 34 minuuttia ennen kuin syntyi LoVen ensim m äinen maali. Kari Niemi (0 8 ) 4 8 6 7 6 7 4 5 2 6 9 2 VAKKA M y y tä v ä n ä R e n a u lt -8 4 . Kristian Otsing LK 9.7 T 9 pi tuus 1 . Niko-Matti Koskela LK 46.10 2. (06)8741 512 044 5741 512 timo.ruuska@lestinjoki-lehti.fi Hinnat + aiv. Jakein . 0204 513 646 SP:n talo, Sievintie 2, 69300 T o h o la m p i Avoinna: ma-pe klo 8-16 Puh. (06) 885 690 Fax (06) 885 381 Toimittaja: J o rm a R ekonen Kotip. (06) 886 733 044 5885 690 jorma .rekonen @ lestinjoki-lehti .fi Hinta Raumankarin m atkatoim isto, TB:n talo, 68100 H im a nka Avoinna: ma-pe 10-16, to 10-17 Puh. (06) 885 642 eliisa.myllykangas @ lestinjoki-lehti.fi Manna M attila -N um m in en Puh. 7 . Tea Kangas vieri LK 273 10. (06)8741 512 kirjapaino® lestinjoki-lehti.fi timo.ruuska @ lestinjoki-lehti.fi Mainostoimisto Taikahattu: Tiina Fors Puh. Timo Torppa HT 288 4. P N Ä H E I N Ä K U U T A 2 2 LESTINJOKI LESTINJOKI ISSN 7 82 -561 7,26 . KROUVIIN.. LoVe kukisti IF Standartin Lohtaja Pauli Vero Lohtajan Veikot jatkaa voit tokulkuaan jalkapallon 4-divisioonassa, kun tiistaina vieraaksi tullut sarjajumbo IF Standart Pietarsaaresta kukistui maalein 3-1 (0-0). (104 osall.) Tulokset: TY TÖT 4 v PITUUS 1 Rosa Turu nen 1.40 2 Eerika Takala 1,37 3 Ellen Koskela 1,314 Viola Jäm sä 1,305 Janika Haavisto 1,306 Sara Isohanni 1,14 7 Jessica Luomala 0,97 8 Sanni Saunavaara 0,95 9 Johanna Heinicmi 0,90 10 Roosa Vetoniemi 0,41 TYTÖT 5 v PITUUS 1 Jemina Tuikka 1,85 2 Noora Kananen 1,58 3 Tiina Koivukoski 1,53 4 Henna Haapalehto 1,39 5 IdaSofia Lounasto 1,01 TYTÖT 6 v PITUUS 1 Olivia Koski-Vähälä 2,31 2 Kia Kohtala 2,24 3 Janina M äki-Korvela 2,10 4 Emmi Kortetmaa 2,08 5 Miia Hakala 1,92 6 Janika Luostari 1,90 7 Jasmina Luomala 1,70 8 Sonja Jokela 1.569 Jesseka JokiHollanti 1,40 10 Camilla Vi hanta 1,19 II Hanna Erkkilä 1,15 TYTÖT 7 v PITUUS I Anniina Kortetmaa 3,16 2 Siiri Salonen 2,44 3 Jenni Yli-Jylhä 2,42 4 Juulia Tiilikainen 2,34 5 Pinja Jämsä 2,146 Heini Saari koski 1,97 7 Sara Ylitalo 1,90 TYTÖT 8 v 400 m 1 Anniina Kortetmaa (7v) 1.24,2 2 Emmi Saunavaara 1.29,5 3 Leea Kot ka 1.34,5 4 Pinja Jämsä (7v) 1.39,9 5 Tanja Miettinen 1.41.5 6 Raakel Pouttu 1.42,4 7 Piisa Uusitalo 1.45,4 8 Margarita Anthopoulou 1.45,8 TYTÖT 9 v 600 m 1 Annika Ranta 2.22,5 2 Sara Kotka 2.24,1 3 Miia Tiili kainen 2.44.9 4 Jenni Peltokor pi 3.49,5 TYTÖT 10 v 600 m I Johanna Luostari 2.13,7 TY TÖT 11 v 600 m 1 Miika Erk kilä 2.20,0 2 Henna Saarikoski 2.55,0 TYTÖT 11 v KORKE US 1 Hanna Jämsä 125 2 Roosa Pelto-Arvo 1153 Sannamari Sa lonen 105 TYTÖT 12 v 600 m 1 Maria Ihalainen 2.16,2 TY TÖT 12 v KEIHÄS 1 Anette Lchojärvi 21,44 2 Eveliina Sii rilä 15,53 3 Maria Ihalainen 12,32 4 Miina Kortetmaa 10,75 TYTÖT 13 v KEIHÄS 1 Inka Kolehmainen 23,59 POJAT 4 v PITUUS 1 TinoPannula 1,92 2 Arttu Känsälä 1,56 3 Valfrid Niemonen 1,50 4 Oskari Kaup pila 1,35 5 Henri Jaakola 1.166 Markus Merkkilä ,9 1 POJAT 5 v PITUUS 1 Akseli Kalermo 1,91 2 Kimi Nygárd 1,68 3 Rami Ranta 1,57 4 Timi Tavasti 1,46 5 Joonas Haavisto 1,45 6 Niko Huhtala 1,42 7 Jere Lchojärvi 1,208 Leevi Lahti 0,99 POJAT 6 v PITUUS 1 Lasse Jylhä 2.43 2 Lauri Jylhä 2,26 3 Jan Pann uin 2.02 4 Henri Salonen 1,99 5 Pekka Aho 1,986 ValluJunkala 1,93 7 Tommi Keskisalo 1,77 8 Janne Kreus 1.74 9 Tuomas Ilila 1,54 10 Otto Kortetmaa 1,52 11 Konsta Kauppila 1,32 PO JAT 7 v PITUUS 1 Tapani Ilola 2,40 2 Eetu Takala 2.36 3 T croH uuki2,l 1 4Tuom as Koi vukoski 2,105 Lauri Kivelä 1,96 6 Miikka Vehkola 1.95 7 Jussi Taipale 1.94 8 Teemu Mäkelä 1.90 POJAT 8 v 400m 1 Einari Erkkilä 1.28,4 2 Jesse Petäjä 1.34.0 3 Joona Mäki-Korvela 1.36.0 4 Miika Huhtala 1.38,85 Henri Ylitalo 1.40,3 6 Julius Väisänen 1.41.0 POJAT 9 v 600 m 1 Jukka-Pekka PeltoArvo 2.04,8 2 Lari Posio 2.07,2 3 Jarkko Mäkelä 2.16,3 4 Antti Korhonen 2.18.5 5 Tommi Ta vasi! 2.40,0 P O JA T 10 v 600 m 1 Petteri Salonen 2.12.9 P O JA T 13 v K EIH Ä S 1 Jami Kohtala 39.% 2 Matti Roukala 32,79 3 Veijo Korpijärvi 32,57. Taavi Tiala LK 7.8 5. Emilia Jämbeck TU 320 5. Sändi Otsing LK 287 9. (06)8741 514 044 5741 514 maria-lena.siirila @ lestinjoki-lehti .fi T im o R u uska Puh. Taneli Tiala LK 2.26,5 M 1500 m 1. 0,54 3,20 Huvit 0,40 2,36 Laskutuslisä 2,52 15,Vastuu virheistä rajoittuu ilm. Vilppu Similä LK 56,5 2. Jen ni Humalajoki HU 264 P 9 pi tuus 1. | ( T I I S T A I N A )^ P E 5 . Lovella oli enempi hyviä maalipaikkoja, mutta viimeis tely ei aina onnistunut. 86 minuutin kohdalla LoVen Petri Niemi ampui va paapotkusta kierteisen pallon suoraan vieraiden maaliinjapeli ratkesi siihen. pian, niin korjaamme asian. | SuomiPop ( L A U A N T A I N A 6 . Minna Suominen HT 1.06,7 9. Hyvin viheltänyt erotuom ari H a rri Sorjonen nosti \ieraille kaksi keltaista korttia ja LoVellc yh den.. M yytävänä o k -to n tti, Ketop a ik a n k a tu , 1 2 7 m 2. tietoa vuokra-asunnoista m m kuvagalleria A sun topa lvelutoim isto avoinna 2 2 .7 .2 2 alkaen (22.-26.7.2002 viraston kiinnioloaikana palvellaan puhelimitse, asiakaskäynnit ajanvarauksella) Puh. 044-554 4260. Niina Haukilahti HT 7.0 2. Joonatan Juuri-Oja LK 7.9 6. Jenni Kärkinen TU 1-04,5 7. Juho Jussila LK 57,8 3. Torstain lehteen K E S K IV IIK K O N A k lo 16. Karolin Otsing 1.07,3 10. Mari Humalajoki HU 322 4. Taneli Kanala HT 4.32,9 Kannuksen yleisurheilukisat 24.6. Eetu Koivisto LK 305 T 13 korkeus 1. Timo Torppa HT 7.6 3. Vapaa 1.8. h m h k s Ilmoita jakeluhäiriöstä mahd. Juho Jussila LK 29.36 4. T O R S T A I N A 4 . 050-5963 188. (06) 871 477 marja-leena.mattila-numminen® lestinjoki-lehti.fi Ilm oitukset a m M aria-Lena S iirilä Puh. Jenni Tuikka TU 2.51,8 P 15 800 m 1 . Tommi Nygärd HT 324 4. TORILLA M A N S IK K A A itsepoim iffuna ja valm iiksi poim ittuna Sievinm äelfä Sievistä. Tommi Suominen HT 3. (06) 8741 500 Fax (06) 871 829 toimitus @ lestinjoki-lehti.fi ilmoitukset @ lestinjoki-lehti.fi http://www.lestinjoki-lehti.fi Toimitus Päätoimittaja: E liisa M yllyka n g a s Puh. Puh. Hanna Jämsä KU 366 2. tanssi-ilta. Tiina Mäntypuro TU 1.00,0 3. Puh. Puh. Tea Kangasvieri LK 1.03,8 6. ^ V iih d e r a v in t o la T.T. Mikko Kanala HT 377 2. Minna Suominen HT 297 7. f; KARAOKE KärtfnefiT « t Y c ^ D jJ u b c 7iV | w m m w m KOÑ!ím E s i / M X A l k a e n k lo 1 8 .0 T O H O L A M M I L L A ^ K U N T IE N 1-P A l/c^ * * * . Vieraat yrittivät vielä kovasti tasoitus ta, mutta ei kuitenkaan onnistu nut siinä. Heinonen, Reisjärvi . Miro Tiala LK 9.0 8. 62,23 370,Pohjoism aat...65,59 390,Ulkom aat.....126,14 750,Tilaushinnan voi maksaa kahdessa erässä. (06)8741 519 044 5741 519 Kotip. Jani Kesänen LK 1.14,7 P 15 keihäs 1. 0,50 3,00 Perhepalsta 0,29 1,70 Vakat/rivi 2,17 12,90 Huvit 0,38 2,25 Suurjakelussa Etusivu 0,94 5,56 Takasivu 0,82 4,90 Sisäsivu 0,79 4,70 Kuol.ilm. Lestijärven torilla klo 9.30 ja Toholammin torilla alk. Teemu Siermala KJ 43.42 T 15 pituus 1. Tämän kauden aika na Erkkilä on jo tehnyt yhteensä 14 maalia. M yydään tai vuokrataan sa u n a llin e n r iv ita lo k a k s io Hi m a n g a n k e s k u s ta s s a . vsk Sanomalehtien Liiton jäsen L E V IK K I; LT 20.5.2002: 5173 J u lk a is ija : Lestijokilaakson Kirjapaino Oy, Kannus Toimitusjohtaja: Mari Puranen Puh. hintaan Aineisto mmmmmmmm Maanantain lehteen PER JAN TAIN A k lo 16. Jani Kesänen LK 28.70 T 13 keihäs 1. Niina Haukilahti H T3193. Joonas Suominen HT 281 5. Esa Hakala TU 38.67 2. Joonas Suominen HT 7.7 4. Meri Luoma TU 334 2. Euro Mk Kesto..............53,82 320,12 kk............... Suvi Jylhä HT 315 6. Karolin Otsing LK 294 8. 050-5937 455. (06) 8741 511, 044 5741 511 Ilm estym ispäivät: MAANANTAI ja TORSTAI Valtakatu 9, PL 1,69101 KANNUS Avoinna: m a-pe 8-16 Puh. (06) 8741 513 taikahattu @ lestinjoki-lehti.fi na.fors@lestinjoki-lehti.fi ^ <D Kannuksen Vuokra-Asunnot Oy INFO PISTE KIRJASTOSSA 8.-19.7.2002 (asuntopalvelutoim isto suljettu) • asuntohakem uskaavakkeita • tietoa vapaista vuokra-asunnoista • asuntohakem usten palautuspiste • ym . 050 342 8384 VAKKA Vuokrataan k a k s io Toholam m in P erkkiössä n. (06) 885 161 ««MnBBI Lomalaisten ym. Juha Salo KT 45.90 3. (06) 8741 522 044 5741 522 Kotip. Eveliina Koivisto LK 2.40,4 2. HUVITTELEMAAN! Täm ä k a n n a tta a kuulla! KROUVIIN.. !SC® Lestijärven Kiiston piirikunnalliset 1.7. 4 4-2 824 50 /K a tri Säm pi www.kannus.fi/kaupunki/yleishallinto/asunto t MYYTÄVÄNÄ MANSIKKAA itsepoimien (tied.) Myös valmiiksi poim ittuna (varaukset) Puh.(08) 776 362,040-581 7622. Tommi Nygärd HT 2.14,5 3. Jenni Humalajoki HU 7.4 P9 40 m 1. 870 310. Lestijärvi T940m 1. 044 3296 680 Päiväkantoa koskevat: Puh. Kristian Otsing 164T 11 300m l.H annaJäm sä KU 54.1 2. (06) 875 906 Fax (06) 875 908 Sivunvalmistus: Lestijokilaakson Kirjapaino Oy, Kannus Paino: Pyhäjokiseudun Kirjapaino Oy, Oulainen, 2002 Lestijokilaakson Kirjapaino: Timo Ruuska Puh. . Puh. 873 660 Vapaa pääsy'. Menot jatkuu aina klo 4 asti. 55 m2. Varhaisjakelua koskevat: Puh. T ilau sh in n atiH 1.12.2000 alk. Tatu Aho nen LK 2.11,7 2. Timo Hakala T u 2 .1 9 ,5 T ll pituus 1. Meri Luoma TU 7.3 3. Tanja Suomi nen HT 270 11. H o telli . Jani-Pekka Jussila LK 7.0 2. Jani-Pekka Jussila LK 376 2. 7 . Salla Valtonen LK 28.58 P 13 300 m 1. Emilia Jämbeck TU 1.01,4 4. Mari Humalajoki HU 1.02,1 5. Musiikista vastaa Vilho Maunula orkestereineen. Sivurajaheiton jälkitilan teessa torjui vieraiden maali vahti Tom Storkanp pallon eteensä, josta LoVen kärkimies Kimmo Erkkilä pisti pallon verkkoon. KALAA ja TOMAATTEJA pe 5 .7 . klo 11.00 kaakkd&vmpi P. Jere Similä LK 8.4 7. Titta Jämsä KU 134 2. Puh. Sändi Otsing LK 1.13,0 P 11 600 m 1