¿ar sig ju hur ska upptiicka *1 med kanske Lestijokilaaksolaisille tuttu Ruotsissa asuva Heimo Koskilampi oli yhden päi vän tähtiuutinen ruotsalai sissa tiedotusvälineissä. Hän esiintyi television li säksi kymmenissä valta kunnallisissa lehdissä ja ra diohaastatteluissa. Kun sain heidät käsit tämään, niin alkoivat nauraa. fall det hela ar en ny räkr, som är det ir grannarna tt siä sönder jrja samla in HEDBERG 019-15 52 03 > ERKMAN Antiikkitavara katosi Väli-Viirteellä sijaitsevaan kah teen autoon taloon on murtau duttuja taloista on viety antiikki sia tavaroita. Heimos sopräkning löd pä 41 miljoner OREBRO Betala räkningen sä drar vi av det nästa gang. Tuon laskun mukaan Heimo olisi ollut Örebron kunnalle vel kaa yli 41 milj. Det blev Tekniska när Heil klagade j hög so ning. För fyra är sedan fick hart er, elräkning pä 30 000. er att sädana ä om künden in fel siffror mars för hon or en markeoch de saltateras dä bort. 968-19 545 Erikois hammasteknikko PERTTI PELTOKANGAS Vastaanotto MAPE Kannuksessa, Sp:n talo, Asematie 4 A 1 Ajanvaraus ark. Olen kurssilla hakemassa uusia ideoita 15.9. 1 4 9 ,Liity sinäkin Bonus-asiakkaaksi. 1 ,’ b o s t o n 4 ¿ ja n KR ANSSI .... Gick direkt i tunnan... kruunua eli noin 30 milj. Grannarna har erbjudit sig all tömma spargrisarna”, säger hau och skratiar. Kaikki tavarat ovat ilmeisesti rahallisesti arvokkaita. 7 A 6 67100 KOKKOLA Puh. Onneksi Heimo on näitä huumori-ihmisiä, joten mitään suur ta henkistä vauriota tuskin mies sai. KANNUS TOHOLAMPI HIMANKA MA-PE9-20 LA 9-18 LIEDEKSEN LEIPOMON KONSULENTIT KAIKISSA MARKETEISSAMME PE 10.9.-93 KLO 10-17.00 ISOT MUKKIRINKILÄ T 6kpl, RUKIHINEN-LEIPÄ 3kpl, Uutuus PERUNAVARRAS 3kpl, ISOT ROUHESÄMPYLÄ T 8kpl 10 . 949 395 364 Heimo är van. kruunua aktiga rakningar. Da hade rättat viü handlade miljoner k Nu ligger an soptunnan gar användt nala tjänster. Oikea summa olisi ollut 912 kruunua, naurahtaa Heimo. For fyra Sr se dan fick han cn elrakning pS 30 000 kronor, sS man kanske ' van. men Heimo Koskilampi oli hetken Ruotsin julkkis Jätehuoltolasku yli 41 milj. Puhelin soi, televisiot haastattelivat ja radiomiehet sa moin. Tämä yllättävän suuri lasku sai Ruotsissa kaikki tiedotusvä lineet kertomaan siitä ja Heimo Koskilampi joutui yhden ilta päivän aikaan todelliseen pyöri tykseen. Kun lasku tuli aloin räknata tulojani, mutta en edes naapu reitten avulla olisi sitä pystynyt maksamaan, totesi Heimo. f O AURINKOISIA SYY COLLEGEPUSEROITA TOSI EDULLISESTI POIKIEN MIESTEN 59 t 69 i N AISILLE KATE HIIHTARIT ........ Sannnanlagt landar sophämtningsräkningen pä 41 029 336 kronor. Egentligcn är summan faktiskt mveket höp.re. Soitin kuntaan ja siellä kehoitettiin lasku maksamaan niin he hyvittävät sen seuraavassa laskussa. Suomen markkaa. arker künden :rsom belopr lika höga”. KARJALAN PIIRAKAT .. Asiasta jotakin tietävät voivat ottaa yh teyttä Kannuksen poliisiin, pu helinnumero 70002.. Julkkik sen hänestä teki virheelli nen jätehuoltolasku. GOLDWELLH Parturi-Kampaamo SIRTUKKA Op-Liikekulma 69300 Toholampi Puh. Lähellä olevasta toisesta ta losta on viety tuvan seinällä ollut koristeellinen seinäkello, yli sata vuotta vanha kuparinen kynttiläjalka, kouvupuinen komuuti eli matala kaappi, jonka päällä on ennen vanhaan pidetty pesuva tia. Saipahan julkisuutta. 968-885 883 Erikoishammasteknikko, Hammasteknikkomestari HEIKKI KUJALA KY Ristirannank. Kaappi on noin sata vuotta vanha* Lisäksi varas on vienyt puoli tusinaa ruokalusikoita. 9 9 ,Country-Folk NEULEITA ..................... Uusi permanentti on mielettömän ihana tapa tulla huomatuksi. Toisesta talosta ovat kadoksissa ainakin vanha poslii ninen seinäkello, posliininen pe suvati, vesikannu ja saippuakotelo. 1 9 9 ,BOUCLE NEULEITA ..... u Anna jäykkien suortuvien muuttua ihanaksi kihararyöpyksi. Forst bl när jag säg det handlat ”29 336 kro redan det va jag att det st för, fast de f själva rutan tankte jag at riktigt” ... p
Raha liikahtaa aina tuoton mukaan, salamannopeasti maas ta toiseen. Hiljaa ja näkymättömästi poika on toimi nut. Kovin on väritön tämä Kan nuksen poika Eero nimeltään. Maakuntarealismia Hallinnolliset muutokset vellovat yhteis kunnassamme ennennäkemättömällä voi malla. Ihmeen hyvä muistisia muuten näyttävät olevankin, muistavat kymmenien vuosien takaa tar kasti, mitä kukin on sanonut Voi kun sais tuollaisen muistin. Johta jan, jolla on karismaa ja omaa tahtoa. Aina oltiin selvillä, mil loin Pokki tulee ja minne Pokki menee. Ei ole tullut Aleksin Kiven Ee ron pirtaan. Jos ennen oli jonkinlainen kansankokouskaan koolla, niin Esko-poika siellä oli kyllä ää nessä. Etteikö tässä maakuntahallinnon ajamisessakin olisi vain tietty taka-ajatus monopolisoida yksi aatesuunta. Vallanjaon aikana mul listui maailma satellittien kautta realiaikaiseksi palloksi, jossa 6000 miljardia dollaria kiertää aina auringon puolella. Tulevaisuuden kannalta kullekin kehäketulle tulisi löytää maakunnallinen tavoitehakuinen tehtäväkokonaiuus, mis sä he voisivat näyttää tehokkuutensa ja tu loksellisuutensa. Ja ri on pannut paljon likoon, muty ta pelimerkkien puute haittaa asioita. Tsaarinaikainen hallinnon remontti on käynnissä ainakin tämän vaalikauden. Rahasta on tullut uni versaali numerosarja tietokonepääteen ruudulla. Kaipauksemme sosiaalis-demokraattiseen aikaan toteutui. Puhuttiin kauniisti kansanvaltaisuudesta ja edus kunnan vallan lisäämisestä. Vastustajia nimittäin on laajalti. Kekkonen oli ylivaltainen johtaja. Taitaa olla muuten hyvä bisnes. Isot saappaat jalkaan, takki leviälle ja nenä pystyyn johta jia me tarvitsemme ja kalpaam me. Joku T:llä alkava siellä taitaa isännöidä. OOOO Häävi ei ole tämä Lestijokilaaksonkaan tilanne. Saimme uudenlaisia johtajia kloonattuja broilereita ja Koiviston. Joka suuntaan kumartaminen ja hyoooo Les ti jokilaaksossa ja lähia lueilla on samanlainen puutostauti puuttuu johtajia. Monesti olen ajatellut mah dollisuutta ympätä Aaro ja Jari samaan paattiin. myily ei tuota johtajia. Jos tämä hallitus saa sen toimivaksi, niin ihme on tapahtunut. Maakuntahallintoa ollaan nyt vauhdilla ajamassa pystyyn. Val lan halu lisääntyi ja valta jaet tiin. Onko oletettavissa, että kehäketut tämän uuden hallinnon myötä voisivat uudistua ja hy pätä kehältä pois. Jos olis vä hänkin pelimerkkejä, voisi mat kailu enemmänkin vilkastua. Vaikka tämänkin on gelman ratkaisua on runsaalla 'pirttiviljelyllä' yritetty parantaa, ei se ole parantu nut, kun väki on koulujen jälkeen päästet ty muualle. Valta on kadonnut vallan käyttäjiltä, niiltä, jotka luulevat sitä käyttävänsä demokratian ni missä. Kalajokilaaksolainen on sen verran suomalai nen, että vierastaa ruotsinkielistä rannik koa. Sillä on ainoastaan yksi tavoite, tuot taa siirtelijälleen mahdollisim man suuri voitto. Keski-Pohjanmaan ongel ma on ja on tulevaisuudessakin, vaikka Kalajokilaaksokin olisi yhdessä, väestö määrän vähäisyys. Tiukka teknokraatti, joka hiukan krakaa höllentäen huumorilla voisi saada enem mänkin aikaan. OOOO Sosiaali-liberalismin tulokset ovat nähtävissä. Nyrkki pöytään ja komentoja niin kansa marssii samassa tahdissa ja kan santulo kasvaa. Kyllä kehäketuille tehtäviä löytyy, kullekin riittävästi. Koko Eurooppa kuohuu. Jokailtaiset televisiosta olo huoneisiimme tunkevat broilerikasvattamoiden tuotteet, niihin olemme kyllästyneitä sanankääntelijöitä kaikki. OOOO Tahdomme johtajan. Saman lainen on tilanne Kokkolan suunnassa. Yksi vaikuttaja voisi hoitaa maakun nallista elinkeinopolitiikkaa pienen esi kuntansa kanssa, toinen voisi keskittyä sosiaalipolitiikkaan, kolmas kasvatusky symyksiin, neljäs teollisuuspolitiikkaan, viides matkailuun jne. Isot saappaat, leviä takki ja nenä pystyssä... Tekijöitä ja näkijöitä on kuultu semi naareissa, mutta ajatusten muuntokuviot ovat unohtuneet seuraavina päivinä attasheasalkkujen lokerikkoihin. Yhteis kuntien rahoilla rellestävät kasinopelurit eivät nuku, vaan ovat ottaneet eurooppalaiset kansal lisvaltiot haltuunsa taloudelli sesti. Kokkolankin elinkeinopolitiikka on ollut epämääräistä, suurteollisuutta suosi vaa ja Kokkolan keskustaa autioittavaa. Tikkanen tosin jaksaa paahtaa. Filosofina suuria ajatuksia, mut ta Toholammilla toteutettuna jää nähtäväksi. Paha on pienessä Lestijärven kunnassa visioida. Joka tapauksessa maa kuntahengen nimiin vannovat ovat samo ja vanhoja kehäkettuja, jotka ovat toimi neet hallinnoimassa tähänkin asti. Sillä ei ole omaatuntoa eikä moraalia. Tarvitsemme johtajan ja Eurooppa tarvitsee johtajia, jot ka eivät ole aina riippuvaisia ää nestäjien mielipiteistä. Kekkosen aikana pidim me virallisen naamaamme pe ruslukemilla, vaikka toisesta suupielestä kirosimme ja sähisimme. IIPEE. Valta ja vallan käyttö ha jaantui, muuttui hajuttomaksi ja mauttomaksi. Valtaa käytettiin yleisen edun nimissä harmaassa eminenssitakissa tietämättä val lan todellisuutta ja lähtökohtia. Tähän ryhmään kuuluu myös riittävän voimakkaan kasvu keskuksen puuttuminen alueelta. Aaron puheenlahjoilla Jarinkin ajatukset edis tyisivät. Ennen tiesi, kuka Ylivieskaa johti. Tuon ni mikkeen alla kulkijoita on pal jon, samaa krakakaulaista broilerinpaskaa kuitenkin. Nyt en edes tiedä, kuka siellä on pomomiehenä. Keski-Pohjanmaan maakunnan 'kehäilmiö' on ollut viime vuosikymmeninä sii nä, että maakuntahengen nimeen vannojia on ollut, mutta tekijöitä ja näkijöitä vä hän. Kaikki samaa paskaa, muistelmankirjoittajia. Ongelmana on ollut myös kehäkettujen kunnianhi moisuus, joka purkautuu negatiivisina käyttäytymismalleina seminaarien ja uskollisuudenvannomistilaisuuksien jäl keen. Hyvät johtajat ovat edenneet tai potkit tu pois, jäljelle on jäänyt lullukat, jotka nyökyttelevät ja päät kalleellaan kuuntelevat, mitä yl häältä sanotaan. Lohtajan Matti oli hajuton ja mauton, mutta paransi otteitaan tämän tykkikiistan avulla. Samaan aikaan poliitikot nukkuvat pal lon pimeällä puolella. Tulevasta vaalikaudesta ei taasen tiedä, tunnetustihan vasemmisto on mieltynyt hallinnointiin ja rajojen säilyttämiseen. Johtajan pitää olla auktoriteetti, joka pa nee likoon kaikkensa. massa ruodussa, ne ylimääräiset haikailee nurkan takana korvat väpättäen. Keski-Pohjanmaa ja keskipohjalaisuus on iskostettu viime vuosikymmeninä tääl lä alueilla asuvien tietoisuuseen niin voi makkaasti, että realistisuuden tajukin on osin häipynyt. Kuka suomalainen poliitikko uskaltaa panna likoon kaikkensa en ole tavannut ketään sellaista viime vuosikymmeninä. ______________________________ J Jokaisella ajalla on omat ongel mansa. Toinen suuri ongelma on lääninraja, jonka muuttamiseen tähtäävät toimet ovat enemmän kuin turhia. Vaikka pu linoita ja nurinoita Jormaa koh taan on, niin tiukan paikan tul len 3300 himankalaista astuu saMarjakangas on humanistin aattein mukava mies kaikille
Lestijärven alueelle haet tiin 89 lupaa (39 vasaa) ja saa tiin sama määrä. Verkot olivat olleet Eteläniemessä sijatisevassa lukitsemattomassa aitassa. markkaa eli 893 markkaa asukasta kohti. Neljännesvuosisata on opistotoimintaa pyöritet ty itsellisesti Lohtajalla, Himangalla ja Kannuk sessa. / ------------------------------------\ Varas vei verkot Poliisi sai lauantaina ilmoi tuksen Himangan Etelänie mestä kadonneista verkoista. Hirviä kaatuu viime vuotiseen malliin Pohjanmaan riistanhoitopiirin alueelle on myönnety 4038 hirvilupaa, jossa on pienoista lisäystä viime vuoteen. Toholampi menettää 4 milj. Las kennallinen äyrinhinnan korotuspaine olisi tämän mu kaan 2,33 penniä. Juh lavuosi on myös opiston rehtorilla, jolla tulee sa malla täyteen 25 kansalaisopistovuotta. markkaa eli 1001 mark kaa asukasta kohti. Lestijärvi menettää 1,1 milj. Kielet jylläävät Hämmästyttävintä on kuitenkin venä jän kielen poistuminen. Lohtajalaisilla on metsästysalaa 33 579 hehtaaria. Kuntaliiton laskelmien mu kaan alueemme kunnat me nettäisivät valtionosuuksia seuraavasti: Himangalla valtionosuu det tippuvat 2,9 milj. Korotuspainetta äyrille kertyy 2,44 pen niä. Lasken nallinen äyrinhinnan korotuspaine on 2,89 penniä. Metsästysa lue on 44 727 hehtaaria. r Rahapula nipisti vähän, mutta toiminta edelleen vilkasta Opistolla juhlavuosi Kannuksen kansalaiso pistolla on juhlavuosi. Maksu osin tiivistää opiskelutahtia ja piireihin osallistutaan aktiivisemmin Markku Sorsa, kuin mitä aikaisemmin ta pahtui, joten siinä mielessä Monitahoista opetusta maksu on tervetullut, toteaa Kannuksen kansalaisopiston rehtori myhäilee tyytyväise nä. Lähes kaikki haetut luvat on myön netty lukuunottamatta meidän aluella lohtajalaisten osuutta. Rahassa su pistus tarkoittaa yli 100 000 markan säästöä. Samalla kuntaliitto arvostelee hallitusta siitä, että se ei ole missään yhteydessä arvioinut supistusten vaikutuksia kansalaisten peruspalveluihin, vero tukseen ja työttömyy teen. sisäl tää kansalaisopiston ohjel misto kaikesta huolimatta. Tohplammin metsästysalue on 48 266 hehtaaria ja sinne haettiin ainoastaan 18 lupaa (8 vasaa) ja saatiin pyydetyt Pohjanmaan alueella on laskettu olevan hirviä keski määrin 5 hirveä 1000 hehtaa rilla. Kurssimaksu pudotti vii me vuonna opiskelijamäärää n. Eng lanti on valta-asemassa, Kan nuksessa peräti 7 piiriä. V___________________________ /. Kaatojen jälkeen jäisi 2.3 hirveä 1000 hehtaaria kohti. Kansalaisopiston ohjel misto koostuu vanhoista tu tuista aineista. Varas sai saaliikseen 10-15 verkkoa, joista osa on vanhoja. Eläkeläiset voivat osal listua 100 markan sijoituksel la kaikkiin piireihin. Maksuja korotettiin Opiston maksuja korotet tiin kohtuullisesti. Kannus menettää 5,8 milj. Varkauden tarkka ajankohta ei ole selvillä, mutta luulta vasti ne on viety viime viikon aikana. Ly hytkurssien hinta on 50 markkaa ja lukuvuoden jat kuvien kurssien 100 mark kaa. mark kaa eli 877 markkaa asukasta kohti. Hi mankalaisilla on metsästysa luetta 20550 hehtaaria. markkaa eli asukasta kohti 1015 markkaa. Finassioikeutta voi opis kella aina tutkintoon asti. Lasken nallinen korotuspaine äyriin on 2,57 penniä. Kannuksen alueelle haet tiin 113 lupaa (51 vasaa) ja haettu määrä saatiin. Ohjelma on koossa ja opiskelu kieli-,taideja harrastusaineissa voi alkaa Kannuksen, Himangan ja Lohtajan kuntien alueella. "On poliittista pel kuruutta sulkea silmät kielteisiltä tosiasioilta ja sysätä ikävät päätökset yksinomaan kunnille" paahtaa Kuntaliitto. Ees tin opiskelu on vakiintunut. Sa moin jatkuu prykologian yli opiston monimuoto-opetuksena. Kuntaliitto laski valtionosuuksien menetykset Raju kuuri kunnille! Suomen Kuntaliitto on laskenut kuntakohtaises ti, mitä kaavaillut kun tien valtionosuuksien su pistukset tarkoittavat käytännössä. Tuntimääriä on Kannuksen kansalaisopistossa supistettu 1000 tunnilla. Vilkkaimpana vuotena 1990-91 tuntimäärä oli 6500 tuntia. Himangalla ja Lohtajalla on lisäksi ruotsinkielen kursseja. Himangan riinstanhoitoyhdistyksen alueelle haettiin 51 lupaa (josta 15 vasaa) ja saa tiin myös haettu määrä. 200 hengellä. Kuntaliitto ihmetteleekin, miksei hallitus ole väljentä nyt normistoaan ja kuntien velvoitteita samanaikaisesti. Virkaa hoitaa Marjo Perkkiö. Metsästysalaa on 42203 hehtaaria. Esiintymistaitoa, yrittä jyyttä, tanssia, musiikkia, lii kuntaa, käytännönaineita, en siapua, laihdutusta, fransuja, entisöintiä, sukututkimusta, merenkulkua, tietojenkäsitte lyä, näyttelemistä jne. markkaa eli 948 markkaa jo kaista asukasta kohti. Lohtajan alueille haettiin 85 lupaa (27 vasaa) ja saatiin hieman vähemmän eli 73 lu paa. Viime vuon na opiskeli vielä 2000 hen keä. Käytännössä tämä merkitsee veroäyrin hinnan nousua. Uutta on Kan nuksessa taideaineiden peru sopetuksen aloittaminen, jos sa voidaan edetä aina tutkin toihin asti. Tähtitiede on myös uusi aine. Juhlavuosi näkyy keväällä erilaisina ta pahtumina, joita koo taan kokoon kymmenis sä opiston piireissä. Laskennallinen nou su olisi 2,58 penniä äyriltä. Kannuksessa opistolla on yhteinen musiikinopettajan virka lukion ja yläasteen vä lillä. Mielenvirkistystä ja piris tystä on odotettavissa monis sa piireissä, joten kannattaa mennä ja hakeutua mukaan. Käytännössä, jolleivat kunnat pysty muussa säästä mään, niin 20 pennin äyrinhinta tullaan ensi vuonna ylittämään juokolla. Lohtaja menettää 2,7 milj
Kar tat tulivat enemmän kuin tarpeeseen, sillä edelliset paloivat puolitoista vuotta sitten Uran majan mukana. Graduaalivir ren 574 kyläläiset lauloivat vuoro virtenä muun seurakunnan kanssa. Tähän saakka kiinnostus on to sin ollut olematonta. Kokonaan ilman karttaa on vielä Takalon koulu, mutta se kin saanee omansa jo ensi syk synä. Itse tehtynä koko homma tu li maksamaan vain 6000 mark kaa, mikä jaetaan puoliksi Uran ja kaupungin kanssa. Kokkolan rovastikunnan maallikkokouluun 1993-95 osallistuivat Lohtajalta Tuula K ailajärvi, Pentti O rjala, K a levi Tervola, J a r i H uhtala ja Heikki Pollari. Kartanlukutaito ja kompas sin käyttö kuuluvat oleellisesti suunnistukseen ja nyt niitä voi daan opettaa täysipainoisesti, kun kartat ovat ajanmukaiset. Liikkeenjoh don konsultit toimivat tapahtu massa ns. Tilaisuuksien ajan kohta ja työryhmä voidaan vali ta kinkereillä. Osallistumismak sukin seminaariin on erittäin koh tuullinen 280 mk/hlö, sis. Koulutoimenjohtaja Veijo Tikanm äki kertoo suunnistuk sen kuuluvan koululaisen elä, mään heti ensimmäisestä luo kasta lähtien. Kalajoella. Lautakunta on vaikean valin nan edessä, sillä monilla haki joista on takanaan vahva työko kemus ja jopa useampia ammat titutkintoja. Kirkkopyhät suosittuja Lohtajalla Kirkkopyhät ovat saaneet hyvän vastaanoton Lohtajalla ja kirk koherra M ikko H im anka suosittelee niiden jatkamista kerran vuodessa. “ryhmänjohtajina”, jotka pitävät huolen, ettei yhden kään yrittäjän tarvitse poistua paikalta tyhjin repuin, vaan päi vä tulisi tehokkaasti hyödynnet tyä. Se pyri tään aina järjestämään siten, että se on osallistujille sekä kaukana että lähellä yhtä aikaa. Yhteistyösenssiseminaarit ovat uudenlai sia tapahtumia, joissa rakenne taan yritysten välisiä yhteis työsuhteita. Aura Kallunki Lohtajan seurakuntasisareksi Eläkkeelle jääneen V arpu Heikkilän tilalle Lohtajan kirk koneuvosto valitsi diakonian virkaan 1.1.-31.5.1994 A ura Kallungin. Edellisissä vuodelta 1985 pe räisin olevissa kartoissa oli mel koisia puutteita. Koululaisten ohella opetuskartat palvelevat myös rastiretkelöisiä ja niitä jaetaan lisäksi mm. Ensi kesänä urheiluhallin maastoon on tarkoitus tehdä kiinteä kuntorastiverkosto, joka sekin palvelee koululaisia.(SP) Koulutoim enjohtaja Veijo Tikanm äki (vas.) vastaanotti U ran työstäm ät uudet opetuskartat Vil ho Moisiolta ja Kai H arjulta. Kitinkan kaan vapaa-aikakeskus puuttui lähes kokonaan Pertun kartasta. Oikeastaan se minaari on väärä nimitys päiväl le, sillä tapahtuma ei ole mikään muodollinen koulutustilaisuus, vaan kaikkien alojen ja kaiken kokoisten yrittäjien ja yritysten kohtauspaikka, jossa tehdään ja kehitetään kauppaa. Yhteistyösenssiseminaari kes tää yhden pitkän päivän. Uran toimin nanjohtaja Kai H arju lupaa karttoja riittävän yksityisillckin. Täs sä hankkeessa tehdään, sillä yh teistyö-senssiseminaarit on konk reettinen projekti, jossa yrittäjät itse hakevat ohjatusti yhteistyö kumppaneita. Päivän aikana yrittäjillä on mahdollisuus osallistua myös miniseminaareihin, joissa käsitel lään ajankohtaisia ja kiinnosta via yrityksen johtamiseen liitty viä asioita. Seminaarissa voi löytää yritykselle esimerkiksi partnerin, alitai päähankkijan, agentin, työntekijän tai asiakkaan eli siellä tehdään businessta. Kolehdin kantoivat tä män vuoden rippikoululaiset. Miten systeemi toimii. Mm. myös ruokailut ja kuljetukset), sillä tällä projektilla ei kukaan pyri rikas tumaan paitsi osallistujat. Uran jäsenet te kivät käytönnön maastokartoi tuksen 50 metrin tarkkuudella ja atk-piirtämisestä huolehti Vilho Moisio Korpelan Voimalta. Hakijoita oli viisi, heistä kaksi muodollisesti päte vää. Paikalle on järjestetty bussikul jetus, jonka aikana yhteistyötunnustelut voi jo alkaa. Opetuskartat valmistuivat Perttuun ja Hankinevalle Koululaisten ei tarvitse enää suunnistaa ummikko na vanhojen karttojen mu kaan, sillä pian he saavat käteensä tuoreet opetuskartat Kitinkankaan alueelta eli Pertusta ja Es kolasta Hanhinevalta. Ohjelmassa lisäksi Paula Ke rola luki epistolan ja M inna Nikupaavo lauloi. Atk helpottaa karttojen uusimista tulevaisuudessa, sillä koneella valmiina oleviin poh jiin tarvitsee tehdä vain muutok set Karttojen tekeminen aloitet tiin vuosi sitten. Paikalla on yleensä myös eri yrityspalveluorganisaa tioiden ja julkisen tahon edusta jia, jotka tarjoavat omia palvelu jaan ja hankkivat itselleen mah dollisia tavarantoimittajia sekä tietenkin kontakteja. Sosiaalija terveyslautakunta valitsee vir kaan henkilön syyskuussa ja pyr kimyksenä on, että uusi hammas lääkäri aloittaisi toimintansa lo kakuussa. Syksyllä -93 PKT-säätiö käyn nistää yhdessä SYKL:n kanssa uuden projektin, jonka aikana jär jestetään ns. Ret keily ja suunnistus ovat erillise nä osana opetussuunnitelmassa. Tilaisuus, joka on kerrankin tehty yrittäjien ehdoilla Tänä päivänä jokainen toitot taa yhteistyön tarpeellisuudesta, mutta kukaan ei tee mitään. Käy tännössä keinovalikoima koos tuu visuaalisesta tekniikasta, kir jallisesta materiaalista, tapaami sista, neuvotteluista, miniseminaareista jne. Syksyn Superprojekti: Yhteistyösenssi seminaarit. partiolaisille, armeijalle ja metsästysseuralle. Seuraava Takalon koululle Kannuksen muilla kouluille opetuskartat ovat olemassa ja niitä uusitaan aina tarpeen tul len. Hakemuksia tuli ympäri Suomea, peräti Ruotsista saakka. Ensimmäiset senssit Kalajoella SYKL:n ja PKT-säätiön yh teinen senssiprojekti starttaa 17.9. Kaukana arkirutiineista, mutta niin lähel lä, että illalla ehtii vielä kotiin. Yhteen seminaariin voidaan kerralla ottaa 100 yrittäjää (yri tysten edustajaa) ja 10 liikkeen johdon konsulttia. Tuoreet kartat on tehty ensim mäistä kertaa atk: 11a piirtäen ja jälki näkyy selkeytenä ja tark kuutena. Asianmukainen kartta antaa uutta puhtia koululaisten suun nistukseen, johon muutenkin painostetaan voimakkaasti. Koululais ten ei sitten tarvitse lähteä met sään Kitinkankaalle saakka. Ennätys• • • • • • maara hakijoita Toholammilla avoinna ollee seen hammaslääkärin virkaan on määräaikaan mennessä ollut 55 hakijaa, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Mikä on tämä sanahirviö Y hteistyösenssisem inaarit ovat tapahtumia, joissa eri tek niikoiden avulla yritykset hake vat yhteistyökumppaneita. Oman kartan tekeminen Ta kalon koululle on aiheellista, sillä sopivaa suunnistus maastoa löytyy ihan läheltä. Ulkopuoli sella teettäen hintaa olisi tullut jo yhdelle kartalle noin 30 000 markkaa. Ti laisuuden aloittivat lapset laula malla alkuvirren. Eli osallistuja voi koostaa päivän itselleen eri pala sista, jotta sen anti olisi mahdol lisimman runsas. YHTEISTYÖSENSSISEMINAARI -tapahtu mia ympäri Suomea. Viime sunnuntaina kirkkopy hää vietettiin Väli-Viirteellä
Valtuustolle esitetään, että se myöntäisi Toholammin kunnan omavelkaisen takauksen Kunti en Eläkevakuutuksen Toholam min Energia Oy:lle myöntämälle 798 000 markan lainalle. Maatalouskoneasentajalinjalle oli pyrkimässä 32 opiskelijaa, joista 17 valittiin ja 5 varalle. Hankkeen kustannusarvio on 3,3 miljoonaa markkaa, josta asuntohallitus lainoittaa 95 pro senttia ja kunta loput. Rakennus työllistää kymmen kunta rakennusmiestä, joista suurin osa on lohtajalaisia. Pertti Myllymäki Köyhäjoki, Juha Nevala Lestijärvi, Jarkko Palola Sievi, Matti Pinola Kärsämäki, Ti mo Pinola Kärsämäki, Petri Rahko la Ullava, Tomi Rönn Kalajoki, Perttu Suonperä Kälviä. Kunnan ensimmäinen väestönsuoja Rivitaloasukkaiden elämä on viimeisen päälle turvattua, sillä talojen keskelle tulevaan varas torakennukseen tulee Lohtajan ensimmäinen väestönsuoja. Hänen liikkeensä keskittyy vanhojen autojen välitykseen ja ostoon. Uudentalon asuntoalueella on ennestään enimmäkseen oma kotitaloja. Kiinteistö Oy Lohtajan Vuokrakotien Peräläntie I on kokonaan kunnan omis tama. Samalla esitetään valtuustol le, että Pajamäellä sijaitseva Rau tamäen kiinteistö luovutetaan museotarkoitukseen Pajamäen museotalon kannatusyhdistys ry:lle. Ilmoitusasiana todettiin, että kunta on saanut säästettyä mil joona markkaa vuosina 19911992 palkkakustannuksissa. Maaseutuja tarkastuslauta kunnan uudeksi nimeksi esite tään maaseutulautakuntaa. Lisäksi esitetään, että hä nen tilalleen valittaisiin jäsenek si Mikko Rajaniemi. Kannuksen Autovälitys aloitti viime viikolla toimintansa Jukka Roikon hallissa. Huoneistoihin asukkaiksi pyrkivien on jätettävä hakemuk sensa asuntotoimistoon viimeistöön syyskuun puolivälissä. Samoin epäillään, onko rivitalo-ja omakotitalotont tien suhde oikea. Ponsi Pajamäen kaupasta Lohtajalle valmistuu lokakuun lopulla uusia aravavuokra-asun toja Uudentalon asuntoalueelle Peräläntielle. Toimikunta miettii terveyskeskusta Lohtajalle uusia vuokra-asuntoj a Kunnan rakennusmestari Mikko Lindell pitää ovea auki Peräläntie I:n tuleville asukkaille. Hallinto kunnille on annettu tehtäväksi asettaa oman hallintoalan palve lukset tärkeysjärjestykseen. Valtuustolle esitetään, että käräjäoikeuden lautamiehiksi valitaan Anna-Liisa Perkkilä ja Kari Finnilä. Kunnan valtuuston, hallituksen ja lauta kuntien puheenjohtajien elokuus sa pidetyssä “arvoseminaarissa” tuli esille alkuperäissuunnitelmista poikkeavia vaihtoehtoja. Heidän toimikau tensa alkaa 1.12.1993. Kunnanhallitus nimesi yhdysKannuksen Maaseutuoppilai toksen maatalouskoneasentajalin jalle valitut: Markku Harju Lohtaja, Mikko Hih nala Rautio, Olli Jääskä Ullava, Markku Kallio Toholampi, Jarmo Koistila Kärsämäki, Pekka Kokko Ylivieska, Jarkko Kippo Lohtaja, Erkki , Kumpulainen , Kärsämäki, v ............... Hallitus jätti myöskin pon nen, ettei valtuuston tarvitse enää kaupan jälkeen rahoittaa kyseis tä kohdetta. Ai kaisemmin kunnalle jätetyt ha kemukset otetaan automaatti sesti huomioon. Valtuustolle esitetään, että se myöntää Suvi Hotakaiselle eron vapaa-aikalautakunnan jäsenyy destä. Tulevina vuosina rivitalorypästä on tarkoitus lisätä puolel la, mutta Peräläntie H rakenta miseen ei ole vielä saatu rahoi tusta. ‘ • * kukseksi. Hallintojoh taja Pekka Rajala vastaa yritys toiminnan asioista. Valmistuviin kol meen vuokrarivitaloon tulee yk sitoista huoneistoa, joista kah deksan on kaksioita ja kolme kolmioita. Li säksi mietittävänä on, mitkä pal velut voisivat olla maksullisia. Kaup pahinta on 15 000 markkaa. Toimikuntaan nimettiin pu heenjohtajaksi Antti Vehkoja sekä Paavo Hylkilä, Armo Kor vela, Katriina Eskola, Viljo Huh tala, Aaro Marjakangas, Pirkko Hautala, Eila Hanhela ja Maritta Manninen. Samassa talossa olevat korjaamoja huoltopalvelut täydentää hänen liikeideaansa.. Toisen vaihtoehdon mukaises ti tutkitaan avohoitotilojen ja vuodeosaston rakentamiskustan nukset vanhainkodin yhteyteen. Lisäksi mietitään nykyisten avo hoitotilojen uusia käyttömahdol lisuuksia esimerkiksi saneeraa malla ne kehitysvammaisten toi mintakeskukseksi tai harrastustiloiksi. Hallitus haluaa selvi tettävän, pitäisikö tonttien olla suurempia. Varalle: Mika Isohanni Kannus, Timo Pajala Kannus, Sami Toikka nen Toholampi, Janne Jukkola To holampi, Heli Hautakoski Toho lampi. henkilöt pienten ja keskisuurten meijereiden ja alueellisen mai dontuotannon kehittämishank keeseen. Juhani Nietulalla on pitkä kokemus autoista. Suunnittelijana on Vandark Oy. Rakennut tajana toimii Pohjanmaan YHRakennuttajat Oy ja pääurakoit sijana Kokkolan IR-Rakennus Oy. Toimikunnan tehtävänä on las kea kaikkien vaihtoehtojen käyt tökustannukset ja säästöt. Tilalla sijaitsevat vanha asuinra kennus sekä lauta-/hirsirakenteiset talousrakennus, varastoraken nus sekä vanha kuivaaja. Luovutussopimuksen mu kaisesti yhdistys sitoutuu vastaa maan kaikista kunnalle kiinteis tökaupassa asetetuista velvoit teista. Kunnanjohtaja M atti UusiRauva toteaa uusien aravarivitalojen helpottavan asuntotilan netta, sillä etenkin vuokra-asun noista on pulaa. Vuosina 1992-1993 säästöjä on kertynyt pari miljoonaa markkaa. Alkutuotantoon liitty vissä kysymyksissä yhdyshenki lönä toimii maaseutuasiamies Matti Kalliokoski. Projektin oh jausryhmään valittiin kunnanhal lituksen puheenjohtaja Paavo Hylkilä. Taipaleenharjun rakennuskaa van laatiminen palautetaan uu delleen valmisteltavaksi. Hallitus totesi, että säästötoimen piteet ovat auttaneet. Kun nanhallitus kiinnitti huomiota suunniteltujen tonttien kokoon, jotka ovat 950-1800 neliömetrin suuruisia. Selvitettävänä on nykyisten avohoitotilojen saneerauksen tar ve ja sen yhteyteen rakennetta van vuodeosaston rakennuskus tannukset sekä nykyisen vuode osaston saneerauskustannukset kehitysvammaisten toimintakesToholammin kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se ostaa Pajamäellä sijaitsevasta Rautamäki-nimisestä tilasta noin 5750 neliömetrin suuruisen alan Esko Ervosen kuolinpesän osakkailta. Toholammin kunnanhallitus on nimennyt toimikunnan sel vittämään terveyskeskuksen rakentamisvaihtoehtoja
Ullavan palopäällikkö Kauno Kangasvieri aloitti uransa Toholammi tulipaloissa mukana tällä vuonna 1961 hankitulla paloautolla. Näin ollen ei tule kysymyk seen, että kunnissa voitaisiin hei kentää valmiuksia ja toiminta mahdollisuuksia. Ne toimivat sisä asiainministeriön pelastusosas ton määräysten ja ohjeiden mu kaan. Tätä poliitikot eivät näytä tänä päivä nä tajuavan, vaan työttömyyttä vain lisätään. LESTINJOKI K e skiviikko n a 8. Se osoittaa hyvin lyhytnäköistä ajat telua. Se loi edellytykset päivystyksen ja va rallaolon järjestämiseksi palo kunnassa siten, että kaikkina ai koina vähin lähtövahvuus häly tyksiin oli 1+2 miestä. Katson sanontaa siltä kannalta, että on pelko siitä, ettei yksikään tule kunnolla hoidettua. Esimerkiksi 60-luvulla ja aikaisemmin kunnissa toimivat pääsääntöisesti niin sanotut ylei set palokunnat. Uuden lain mukaisesti Toholammille perustettiin myös ns. Vakuutukset ovat kalliita ylläpitää. Auto<. Lisäksi täytyy muistaa, ettei paloja pelastustoimella tarkoi teta yksistään tulipalojen sam muttamista ja veden ruiskutta mista. Pieni osuus budjetista Kaikkein surkeinta on kuulla vielä tänäkin päivänä sanottavan, että vakuutukset ovat sitä varten, että ne korvaavat vahingot. Nykyiselläänhän paloja pe lastustoimen järjestelyt ovat kun tien vastuulla. Sanon niin kuin vanhat ih miset ennen: “Kun on viisi vir kaa, on kuusi nälkää”. Ei työt maailmasta ainakaan tähän mennessä ole te kemällä loppuneet enkä usko, että niin käy tulevaisuudessakaan. Jossain muualla täyty olla vikaa. Lampin palopäälliköksi Kauno Kangasvieri on toiminut palokunnassa vuodesta 1962 saakka. Jos palokunnassa ei ole vaki naista viranhaltijaa, ihmetyttää, miten käy palokunnan jatkuvuu den. Onko tarkoituk senm ukaista säästää näin pienestä osuudesta. Sama na vuonna Lampilla tuli palo päällikön virka auki, johon Kau no tuli valituksi. Maailma on riskejä täyn nä. Joku tehtä vistä tunnetaan omaksi ja sitä hoidetaan kunnolla; vieläpä toi sen sektorin kustannuksella. Silloin ei ollut vakinaista palopäällikön virkaa, ei nimettyä miehistöä eikä min käänlaista varallaoloa. Jonkin aikaa toiminta saat taa jatkuakin ilman päätoimista vetäjää. Päinvastoin pyrkimyksenä on tehostaa palo ja pelastustointa. Kalusto oli puutteellista eikä sitä osattu aina edes käyttää. Nykyisin voimassa oleva sisäasiainminis teriön määräys uusista palokun tain vahvuuksista ja toimintaval miuksista edellyttää, että toimi van yksikön vahvuus on vähin tään 1+5 miestä. Jonkun on huolehdittava kalustosta, koulu tuksesta ja harjoituksista, palo päällikkö Kauno Kangasvieri vakuuttaa. 8 Pelkään, että paloja pe lastustoim essa ollaan me n ossa ta k a isin 6 -lu v u n suuntaan, jolloin kunnissa oli yleinen palokunta. puolivakinainen palokunta. Kun sattui suuria metsäpalo ja tai onnettomuuksia, ei saata villa ollut koulutettua henkilös töä. Kauno Kangasvieren mukaan paloja pelastustoimen osuus kuntien budjetista on sen verran pieni, ettei siitä voi enää etsiä säästöjä. Onko yhteiskuntamme uudelleen jakautumassa harvem piin hyvinvoipiin kansalaisiin ja suurempi ryhmä on jäämässä sin ne toimeentulon alarajalla elä viin. Se saattaa kuitenkin kos tautua myöhemmin. Paloja pelastustoimi on koko valtakunnassa muutoksen alla. Jos määrärahat vielä supistuvat, palokunnilta loppu vat toimintaedellytykset ja sil loin se vähäinenkin osuus mää rärahoista on hukkaan heitettyä. Kuntaan voi vielä myös näil lä menettelyillä jäädä viisi vir kaa ja kuusi entistä viranhaltijaa työttömyyskorvaukselle. Kysy myksessä on ihmisten tur vallisuus ja omaisuuden tur vaaminen, pohtii eläkkeelle jäänyt toholampilainen Ul lavan palopäällikkö Kauno Kangasvieri. yleinen palokunta ja tehtävät olivat sivutoimisen viranhaltijan vastuulla. Viisi virkaa, kuusi nälkää Kunnissa on myös paljon pu huttu ja puuhattu yhdistelmävirkoja. Hän hakeutui välittömästi valtion palo-opis toon ja suoritti silloisen päätoi misen palopäällikön virkaan vaa dittavan päällystötutkinnon. Varmaa on, että alle nykyisten kustannusten sitä ei voida tehdä. Pohdittavana on, perustetaanko ns. Paloja pelastustoimen pitää olla siten järjestetty, että palo kunnilla on valmiudet ryhtyä ensitoimiin ihmisten pelastami seksi ja onnettomuuksien rajoit tamiseksi. On tarkoituksen mukaisempaa, että paloja pe lastustoimi palokunta kyke nee ennakolta ehkäisemään ja ensitoimenpitein pelastamaan ja rajoittamaan. aluepalokuntia, keskitetäänkö hallintoa perustamalla use amman kunnan yhteisiä päälli kön virkoja vai vastaako valtio kokonaan järjestelyistä. Silloin kunnassa toimi ns. pnä syyskuuta 1993 •f Palopäällikkö Kauno Kangasvie|ä r Pelkään paloja pelij palaavan 60 -luvun Missä ja milloin vain saattaa esimerkiksi vaarallisten aineiden kuljetuksissa tapahtua pahoja onnettomuuksissa. Avoinna on, miten ja millä kustannuksilla sii hen päästään. T eollisuuslaitoksissa, joissa käytetään tai val mistetaan myrkyllisiä aineita ovat riskialttiita paikkoja ydinvoima loista puhumattakaan, Kangas vieri muistuttaa. Vuonna 1975 astui voimaan uusi paloja pelastuslaki. Ne viisi viranhaltijaa nosta vat kuuden työttömäksi joutu neenkin palkat ja voivat “pak susti . Palo ja p e la stu sto im e n osu u s kunnan budjetista on 1-1,5 prosenttia. On onnettomuuksia, joiden kärsimyksiä ja vahinkoja mitkään vakuutukset eivät pysty korvaamaan. Toimintaa haittasi myös se, ettei porukkaa tahtonut saada riit tävän nopeasti kasaan
Kuntalaiset ovat usein ym märtäneet vääriin myös palopäällikön aseman. Nyt välineet ovat parempia ja palomiehet kou lutettuja. Asiat pitää aina asettaa tär keysjärjestykseen, vaikka kysy mys onkin lemmikkieläimestä. Paloja pelastustoimi on nii tä ainoita yhteiskunnallisia pal velumuotoja, joissa yhteistoimin ta on aina pelannut kuntien välil lä. Kotitaurastamoita on perusteilla ja tätä taustaa vas taan liikkuvan lihantarkastamon perustaminen saattaa ol la tulevaisuuden ratkaisu. Ensisijai sesti palokunta pyytää apua naapuripalokunnilta. Palokuntakin saa osansa ar vostelusta. Kissasta härkänen Palokunnan ja siviilien toimin taa on usein arvosteltu. En toivo, että ollaan palaamassa ajassa 2030 vuotta takaisin päin, kun ris kit ovat vain tänä aikana monin kertaistuneet. Eläkepäivien siinnellessä hänet kyydittiin samalla tavalla ko tiin, eli moottoripyörällä, millä hän tulikin yli 32 vuotta sit ten ensimmäistä kertaa töihin. Kannuksen kaupunki on päättänyt anoa liikkuvan lih an tarkastamon perustamista Kannukseen. Loppuisi tämäkin kritiik ki. Palo ja pelastustoimi pysyi kuitenkin lähellä entisen palopäällikön sy däntä ja Kauno haki uudelleen palopäällikön virkaan. Uskon, että näkemys jää kovin suppeak si, jos on koko elämänsä yhdessä ammatissa. mar kan lainaehtojen muuttamis ta. Välikannuslaiselta Peso lan tilalta on tarkoitus ottaa 10 vuoden aikana 21 500 kuutiota soraa. Ne, jotka tulevat paikalle vain uteliaisuuttaan, hankaloittavat palokunnan toimintaa. Lihan tarkastusta suorittavat eläin lääkärit joko kiinteissä teurastamotiloissa tai nykyisin lisääntyneissä kiertävissä lihan tarkastamoissa. En väitä, että paloja pelastus toimi olisi tänä päivänä hyvin hoidettu taloudellisesti ja toimin nallisesti. Kaupunginhallitus päätti • Esittää Kannuksen Kau kolämpö Oy:n 3,5 milj. Eläkepäivillä hän jat kaa rakkaaksi tullutta harrastus taan, juoksemista. Arvokkaimmat ovat varmasti veteraanisarjoissa saadut SMmitalit ja paloja pelastushenkilöstöjen Pohjoismaisten mesta ruuskisojen mitalit. Ihmisten pitäisi muistaa palo kunnan pääasial 1 inen tehtävä eikä tehdä kärpäsestä härkästä. • Eero Ylikosken maaainesten ottolupa hyväksyt tiin. Pal jon on vielä tehtävissä. Myyntiin menevä liha on Suomessa lihantarkastuspakon alaista toimintaa. • Päätettiin anoa kirjasto ja kulttuurilautakunnan esi tyksen mukaisesti Kannuk seen vuonna 1994 valtakun nallista seminaaria nimeltään "Rakennetun kulttuurimaise man suojelu, hoito ja hyö dyntäminen" sekä valtakun nallisia kotiseutupäiviä vuo delle 1998. Olen kii tollinen, että olen saanut koke musta usealta eri alalta. Vuonna 1991 Kauno sanoutui irti Lampin palopäällikön/väestönsuojelupäällikön virasta ja meni Juustokuntaan töihin. Kauno arvelee, että kritiikki on vähentynyt verratta essa 60-lukuun, jolloin palokun ta ei toiminut yhtä tehokkaasti kuin tänä päivänä. Ylimääräinen porukka on nettomuuspaikalla on aina riesa na. • Nuorten työllistämisen kartoittamiseksi nimettiin työryhmä, jonka puheenjoh tajan on kaupunginsihteeri Riitta A. “Ei päivääkään työttömänä” Kauno Kangasvieri jäi eläk keelle Ullavan palopäällikön teh tävistä syyskuun ensimmäisenä päivänä. • Palkkiosääntöä vuodelle 1994 esitetään samanlaisena kuin tänäkin vuonna. Kannuksessa on virinnyt kalkkunoiden ja fasaanien tarhaus. Kunnilla oli 80-luvulla hy vät mahdollisuudet alan kehittä miseksi, kun valtio maksoi kun nan kantokykyluokan mukaisen valtionosuuden kaikista alan kus tannuksista. Eläinlääkäri Ju ha Seppänen on esittänyt, et tä maaja metsätalousminis teriöltä haettaisiin lupaa liik kuvan tarkastamon perusta miseksi. Voisihan esimerkiksi Toholam min kunta ostaa palokunnalle miljoona markkaa maksavan nos tolava-auton, jolla voitaisiin pe lastaa yksi kissa vuosittain alas puusta. Tilus ja jäseninä Ju hani Vähähyyppä, Seppo Mattila ja Tapio Ruusu. Heiltä saadaan lisää kalustoa ja koulutettua hen kilöstöä. Parannusta on kuiten kin tapahtunut 60-luvulta. Pyöränsarvissa on Kyösti Kattilakoski.. Osittain arvostelu johtuu molemminpuo lisesta tietämättömyydestä. Ne 1-2 prosenttia kunnan kokonaispotista olivat kuitenkin tiukassa. Hänet valittiin Kälviälle, Rantsilaan ja Ullavaan, joista Kauno valitsi Ullavan. Toholammilla on vii me aikoina puhuttanut palokun nan toiminta, kun se avusti kis san alas puusta. Kannuslainen Kaino Hukari päätti varsinaiset työpäivänsä terveyskeskuksessa viime maanantaiaamuna yövuoroon. • Elisa Määttälälle vuokrattiin vanhan sairaalan kellarista tilat 300 markan kuukausivuokralla. Miten kunti en johtoryhmät ja päättäjät toi mivat tulevaisuudessa, jos vel voitteita joudutaan paikkaamaan, Kangasvieri kyselee. Kangasvieren olohuoneen kirjahyllyssä komei lee kymmeniä mitaleita, joita on saatu erilaisista kilpailuista. Kuvassa Kaino varustautu massa kotimatkalle. • Kirjastolautakunta oi keutettiin tekemään Kalajoen kunnan kanssa vuosittaiset kirjastoautopalvelujen osto sopimukset määrärahojen puitteissa. Pa lokunnassa on yksiköt, jotka te kevät työt ja päällikkö hoitaa lä hinnä hallinnon ja ennalta ehkäi sevään torjuntaan liittyvistä teh tävistä sekä vastaa yksiköiden toimintaedellytyksistä ja toimin nasta. LESTINJOKI 9 Keskiviikkona 8. pnä syyskuuta 1993 ikkeelle ustoimen iasolle" T1 °Uut monissa onnettomuuksissa ja n^holammin palokunnan käytössä. Korko laskee 11 prosen tista 8,35 prosenttiin. He odottavat, että päällikkö olisi jokaisessa häly tyksessä mukana ja varsinaises sa palokunnan toiminnassa. Moottoripyörän tarakalla tultiin ja tarakalla lähdettiin. Elämäni rikkautena pidän sitä, että olen sen ikäpolven ih misiä, joiden ei ole tarvinnut olla päivääkään työttömänä. Kauno on työskennellyt en nen palopäällikön tehtäviä pie nen, keskisuuren ja suuren teolli suuden palveluksessa, talonmie henä, rakennuksilla sekä nuorem pana kotitilalla ollessaan maa-ja metsätöissä.(MR) Liikkuva lihantarkastamo Kannukseen
Eli-Marie, Even Lund, Inese Ziemele ja Arta Kriize pitävät vierailumatkaa erittäin onnistu neena. Lisäksi heidän koulussaan uskonto ei ole pakollinen aina. Toholammil la Eli-Marie tutustui muiden nor jalaisten ja latvialaisten kanssa Ritva ja Tapio Laakson maati laan. Karhin lisäksi vieraat tutus tuivat Ohtakariin ja merimaise maan. Ledan j ohto tutustui Karhiin Tämän vuoden alussa Lohtaja pääsi jäseneksi LEDA-projektiin. Meillä opiskellaan vain kahta kieltä; yleensä englantia, rans kaa italiaa tai espanjaa. Ensim mäisenä huomio kiinnittyi Suo men tasaisuuteen. Joka haluaa opiskella sitä, voi käydä lauantaisin uskontotunneilla. Lohtajan Karhi kuu luu Tosi-projektiin ja näin ollen vieraille esitettiin Loh tajan Karhissa toimivat Katar tuote ja Karhulan ratsutalli. Erityisesti heitä kiinnos ti maankohoamisilmiö. Jäsenyys takaa sen että Lohta ja saa tiedot alueista ja kokemuk sia pystytään vaihtamaan eri alu eiden kanssa. Torstaina oli vuorossakiertoajeluToholammillasekä vierailut Laaksojen maatilalla ja meijereillä. Norjalaisten ja latvialaisten yksi matkan päätarkoitus oli tutustua Suomalaiseen luontoon. LEDA ( The Local Employment Development Action) keskittyy lähinnä työllisyyden hoitoon . Hä nen mukaansa maaseutuvaltaisil la alueella esiintyy myös toivot tomuutta, jota ei Lohtajalla näy Karhin Katar tuote ja Karhu lan ratsutalli oli valittu vieraille esimerkiksi lähinnä siitäkin syys tä, että Karhi kuuluu Tosi-projek tiin. Kälviällä Pellegrin ja Fredriksen vierailivat Järve län puutarhalla. Oppilaat arvioivat, että Norjassa tehdään enemmän ryhmätöitä. Ei tarvitse pelätä, että traktori kaatuu, tietää maata lon tyttö. Norjalainen abiturientti EliMarie Rolseth ei ollut käynyt ai kaisemmin Suomessa. Norjalaisittain Rolsethin tilaon keskikokoa. Eli-Marien kotona on kym menen lehmää. Teemme kasveista kokoelman, Eli-Marie selvittää. Even Lund, Eli-Marie Rolseth, Inese Ziemele ja Arta Kriize tutustuivat Ritva ja Tapio Laakson navettaan. Pellegrin oli iloisesti yllät tynyt suomalaisten sisusta. Täälläon tietenkin helpompi viljellä peltoja. Op pilaat menevät kouluun joko pyö rillä tai junalla. R yhm ätöitä enem m än Eli-Marie Rolseth ja Even Lund vertailivat suomalaista ja norja laista koulua. Pihatto-tyyppisessä navetassa on kaikkiaan 25 päätä. Viime perjantaina LEDAprojek tiin johtoon kuuluva JeanPierre Pellegrin Pariisista ja sihteeri Kristen Fredriksen Brysselistä vierailivat Loh tajalla. Jean-Pierre Pellegriniä kiin nosti koko kunnan työssäkäynti alue. Video oli tehty kasa-am munta kilpailuihin ja se sisälsi myös aimo annoksen Lohtaja-tie toutta.. Toholammin lukion sekä norja laisten ja latvialaisten ystävyyskoulutoiminta on kehittynyt juu ri siihen suuntaan, mihin se alun perin tähtäsikin. Toholam m in lukion 2Bluokkaisilla oli lauantain jälkeen joukko uusia ystä viä, kun norjalaisten ja lat vialaisten opiskelijoiden vie railu Toholammilla päättyi. salo ovat ainoat alueet Suo m essa, jo tk a k u u lu v a t LED A -ohjelm aan. Ystävyyskoulujen oppilaat solmivat suhteita "Lamppilaispojat tyttöjä ujompia" Latvialaiset Inese Ziemele ja Arta Kriize totesivat, ettei Jurmalassa ole samanlaisia koulukyydityksiä kuin Suomessa. Tytöt eivät ole niin ujoja, vaan tulevat jutte lemaan helpommin, tunnustaa Even Lund.(MR) Tosi-projektialueista Lohta jan Karhi ja Kälviän Ruotollenkaan. Olemme keränneet täältä mukaamme paljon kasveja, joita tutkimme myöhemmin oppitunneillamme Norjassa. LEDAssa on mukana kaikkiaar 32 korkean työttömyyden ja talo udellisesti kehittymätöntä aluet ta. Itä ja länsi tu tustuivat toisiinsa Toholammil la. Suomalaiset poikiin on hie man vaikea tutustua. Ystävyyttä jatketaan vilk kaalla kirjeenvaihdolla, ja muutamat oppilaista ovat suunnitelleet vierailevansa toistensa luona ensi kesänä. Ohtakarissa Pellegrin ei niinkään imetellyt merta ja sen avaruutta kun metsää ja sen ym päröivää autiuutta. Enemmän Lohtaja-tietoutta Pellegrin ja hänen sihteerinsä sai vat Lohtajan metsästysseuran te kemän englanninkielisen videon myötä. Täällä on enemmän kieliä. Perjantaina ystävyyskoululaiset kävivät Lohtajan kirkossa ja perehtyivät Suur-Lohtajan his toriaan. Kaikista parasta on, että oppilaat ovat solmineet lämpi mät ystävyyssuhteet toholampilaisten lukion 2B-luokkalaisten , kanssa, jotka isännöivät vierai lua. Keski viikkona oppilaat kiersivät hon giston luontopolun sekä Hongistonjärven. Muutoin koulun työviik ko kestää viis päivää. Suomessa oppilaat istuvat yksittäin pulpeteissa ja opiskelevat itsekseen
7) Terho Pek kinen TU 4.10,26,6. T uloksia: Yleinen: 1) Kannuksen Ura 1.12,02 (Kai Kettu (0) 23,13-Jarmo Ihalai nen (0) 24,30-Kai Harju (0) 24,19), 2) Himangan Urheilijat I 1.15,15 (Tommi Viitasaari (2) 25,07-Risto Pernu (0) 25,39-Jarkko Mäkelä (2) 24,29, 3) Toholammin Urheilijat 1.15,46 (Kari Melender (0) 23,55Sami Ahola (0) 25,48-Jere Melen der (3) 26,03,4) Himangan Urheili(24-21-22-25). Yhteisiltä 120 vuotta: 1) Toho lammin Urheilijat 1.05,55 (Hannu Ahola (1) 19,02-Aame Haapaniemi (3) 26,09-Teijo Peltokangas (0) 20,44. P13 kuula: 1) Tommi Ojala 10 . T14 kuula: 1) Marja-Riikka Ki viniemi 13.47 2) Suvi Palola 8.63. M iehet puolim araton: 1) Hannu Matero SLU 1.12,59,2, 2) Sulo Lamu TU 1.15,19,6, 3) Kyösti Koske la PyhäsS 1.21,07,7. T10 pallonheitto: 1) Karoliina Isorinne 16.70 2) Anne Orjala 10.75. P10 pallonheitto: 1) Joonas Juk kola 40.70 2) Jarno Kero 37.29 3) Sami Tuovinen 30.95 4) Veli-Matti Nissilä 29.77 5) Antti Pasanen 29.23 6) Matti Ojala 24.91. P9 60 m: 1) Tuomas Pietilä 9.84 2) Matti Toskala 10.62 3) Aleksi Niskala 10.95 4) Petri Sinko 11.36. Joukkue kilpailussa TU sijoittui neljänneksi. 02 . Kuopiossa P9 pallonheitto: 1) Tuomas Pie tilä 27.26 2) Matti Toskala 26.51 3) Aleksi Niskala 22.40 4) Petri Sinko 18.74. T10 60 m: 1) Karoliina Isorinne 11.38 2) Anne Orjala 12.29. M16: 1) Alavieskan Viri 1.01,20 (Jussi Mäkelä (0) 18,59-Mauri Mar jakangas (1) 22,04-Mika Sipilä (0) 20,17, 2) Toholammin Urheilijat 1.02,59 (Kai Hiltunen (0) 19,33Jarkko Määttälä (4) 24,11-Pasi Ahola (1) 19,15. P14 100 m: 1) Viljami Kinnunen 13.38 2) Jarkko Ylimäki 13.69 3) Janne Herlevi 15.21. + 110 kg: 1) Juha Roukala OP 285 (125-160), 2) Mikko Niemi LV 267,5 (122-145). T l l kuula: 1) Elina Ahola 6.71 2) Pihiä Uusitalo 6.24 3) Tarja Nis silä 6.13 4) Heidi Erkkilä 6.06 5) Päivi Niemi 5.97 6) Päivi Niemelä 4.71. 5) Matti Suihkonen TU 42,31. P12 pituus: 1) Jyrki Kiviniemi 3.84. Tuloksia: Yleinen m araton: 1) Jukka Kaartinen YlivVeto 3.27,34,1, 2) Arto Rundgren PeTO 4.39,08,8. 16.43, kiekko 29.72, seiväs 350, keihäs 51.60,1500m 4.14,92). 9.95. 70 kg: 1) Marko Kiviniemi TU 242,5 (115-142,4), 2) Akran Sula man OP 195 (87,5-107,5). P12 kuula: 1) Jyrki Kiviniemi 10.89. M iehet 64 kg: 1) Harri Norberg OP 210 kg (95-115), 2) Heikki Rautapuro TU 202,5 (90-112,5), 3) Juha-Pekka Piikkilä OP 180 kg ( 8 + 100 ). Tuloksia: I Trap: 1) Ylikangas Mauno KannA 96 (22-24-25-25), 2) Witick Mika JSF 95 (22-24-2425), 3) Paavola Risto KP-V 92 Kannuksen Uran toi ampumajuoksuviestin Keski-Pohjan maan piirin yleisen sarjan mes taruuden kotiin viikonvaihtees sa Himangalta. Kaikkiaan joukkueita oli sar jassa 16 ja 3 yksinäistä kilpailiLohtajan Veikkojen pitäjänmestaruuskilpailut pidettiin urheilukentällä 23.8. Olkkolan aika oli 32,59. N14: 1) Toholammin Urheilijat 53,47 (Anu Peltokangas (0) 16,43,Tiina Rautapuro (0) 16,55-Virva Ahola (3) 20,09, 2) Alavieskan Viri 57,36 (Minna Sipilä (0) 17,36-Sanna Mäkelä (2) 20,04-Minna Haapa koski (3) 19,56. Joukkueeseen kuuluu kaksi osanottajaa, jotka kumpikin suorittavat kymmenottelun ko konaisuudessaan ja yhteenlas kettu pistimäärä määrää heidän sijoituksensa. P I I 60 m: 1) Jussi Pietilä 9.87 2) Juha Björkbacka 10.02 3) Ville Lauri 10.93, Pertti Karvinen 10.93 5) Sami Paavola 11.14. Yli kangas kiiruhti voittoon var masti parantaen ammuntaansa tasaisesti loppua kohden. T13 kuula: 1) Marjo Niemi 6.32. Luokka Y20: 1) Himanka Janne LMS 92 (24-22-22-24), 2) Aspholm Tomi JSF 82 (1920-19-24), 3) Wikman Mat hias JSF 76 (18-18-20-20). P14 kuula: 1) Vesa Tuoretmaa 10.13 2) Viljami Kinnunen 8.80 3) Janne Herlevi 8.33 4) Jarkko Yli mäki 7.92. U ran nuoret m oniotteluiden SM -joukkuekisassa Jämbäck nopein maratonilla Ylikangas ykköstrapin ykkönen Joukkuemoniotteluiden SMkisat pidettiin viime viikonvaih teessa Kuopiossa. 10) Antti Lam uTU 1.26,39,1. M50 m araton: 1) Risto Hassi nen Joensuu 3.10,53,7, 2) Olof Strengell LenkkiBoys 3.45,26,0, 3) Kalevi Saukkonen VaVu 3.57,24,1. P I I pituus: 1) Jussi Pietilä 3.52 2) Juha Björkbacka 3.50 3) Ville Lauri 2.95 4) Sami Paavola 2.81 5) Pertti Karvinen 2.72. T l l 60 m: 1) Päivi Niemi 9.35 2) Anna Lukkarila 9.82 3) Elina Ahola 9.83 4) Päivi Niemelä 10.56 5) Pih iä Uusitalo 10.81 6) Tanja Poutanen 11.08. P13 pituus: 1) Tommi Ojala 4.89. T8 60 m: 1) Liisa Nissilä 11.31 2) Sanna-Kaisa Kiviniemi 11.56. M40 m araton: 1) Markku Järnbäck TU 2.57,04,0,2) Markku Jylkkä YlivVeto 3.17,46,8, 3) Pertti Ry hänen Eno 3.25,08,8. P13 100 m: 1) Tommi Ojala 13.85. T9 pallonheitto: 1) Emilia Puu tio 19.52 2) Anna-Riikka Maunula 17.86 3) Anne Erkkilä 16.45 4) Merja Kerola 16.08 5) Heleena Kinnunen 14.40 6) Riikka Kero 12.86 7) Laura Anttila 11.57 8) Miia Sinko 11.13. T l l pituus: 1) Päivi Niemi 3.36 2) Elina Ahola 3.23 3) Päivi Nieme lä 2.85 4) Pihiä Uusitalo 2.78 5) Tanja Poutanen 2.59 6) Tarja Nissi lä 1.83. 03 7) Anssi Niemi 0.93. Olkkola ylivoimainen TU :lle kaksi aluem e s t aruutt a painonnostossa Toholammin Marko Kiviniemi voitti reilusti painonnoston Pohjois-Suomen alumestaruuden Kurikassa. M40: 1) Eero Kortetmaa UK 35,57, 2) Esko Hyyppä VimHS 36,05, 3) Kari Järvenpää KP-V 36,35. P12 60 a: 1) Jyrki Kiviniemi poikien tulokset olivat seuraavat: Tero: 6016 pistettä (lOOm, 12.05, pituus 590, kuula 9.32, korkeus 176, 400 m 52.62, llOm aj. T ulokset: T6 pituus: 1) Maijut Kero 2.20 2) Eveliina Jukkola 2.16 3) Tiia Karhula 1.98 4) Marjo Huhtala 1.94 5) Riikka Karhula 1.90 6) Mirkka Karhula 1.75 7) Hanna-Leena Mau nula 1.51 8) Anna-Mari Jukkola 1.41 9) Mirva Niemi 1.33 10) Jenita Pajunpää 0.97. 70 kilon sarjassa Ki viniemelle tuli voitto tuloksella 242,5 kg (107,5-135). T13 100 m: 1) Sirpa Björkbacka 13.81 2) Jenni Pietilä 15.35 3) Mar jo Niemi 15.96. Joukkueen kol mikko Kai Kettu, Kai Harju ja Jarmo Ihalainen päihittivät toiseksi yllättäen tulleen Hi mangan Urheilijoiden ykkösjoukkueen. Keski-Pohjanmaan piirinmestaruuskisoissa elokuussa sarjan voitti Tero ja Jani oli toi nen. Tuloksia: Naiset 83 kg: 1) Jaana Tornikoski TU 127,5 (52,5-75). Henkilökohtaisessa kisassa Tero sijoittui kuuden neksi. 5) Tuliniemi Olli LMS 84, 6) Sor munen Olli LMS 77. Toholammin Markku Järnbäck selvitti ainoana Nivalassa juostun maratonin alle kolmen tunnin. Niemiaho PeTo 5.15,09,9, 3) Maija Rundgren PeTo 5.15,10,2. T12 60 m: 1) Eija-Sinikka Orjala 9.69. 40-vuotiaitten sarjassa juosseen Jämbäckin aika 2.57,04 oli niin kova, etteivät muidenkaan sarjojen juoksijat pysyneet hänen vauhdissaan. Mestaruuteen ylsi myös Jaa na Tornikoski 83 kilo sarjassa tuloksella 127,5 kiloa. jaa. P I I kuula: 1) Ville Lauri 8.69 2) Jussi Pietilä 8.00 3) Pertti Karvinen 5.77 4) Sami Paavola 5.57. P14 pituus: 1) Viljami Kinnunen 4.82 2) Jarkko Ylimäki 4.75 3) Ve sa Tuoretmaa 4.55 4) Janne Herlevi 4.35. T9 60 m: 1) Emilia Puutio 10.75 2) Meija Kerola 10.82 3) Heleena Kinnunen 10.89 4) Anna-Riikka Maunula 10.91 5) Anne Erkkilä 11.30 6) Miia Sinko 11.41 7) Riikka Kero 11.96 8) Laura Anttila 14.80. Kannuksen Ampujien Mauno Ylikangas ampui ykköseksi Pietarsaaressa JSF:n järjestä missä ykköstrapin kisoissa. P10 60 m: 1) Joonas Jukkola 10.23 2) Antti Pasanen 10.38 3) Matti Ojala 10.54 4) Jarno Kero 10.61 5) Veli-Matti Nissilä 10.83 6) Sami Tuovinen 10.96. T13 pituus: 1) Sirpa Björkbacka 4.06. Skeet, luokka Y: 1) Rönnbacka Jan JSF 93 (23-24-2125), 2) Saksa Tom JSF 90 (2222-21-25/10), 3) Lindberg Pent ti LMS 90 (24-21-24-21/7). jät n 1.26,59 (Jari Kivelä (4) 28,22-Juha Kuusisto (8) 29,05-Teijo Reinikainen (0) 29,32. TU:n Mika Olkkola piti omaa vauhtiaan yllä Kaustisella juos tulla Hintrekin lenkillä ja voitti kisan kakkoseksi tullutta lähes kolme minuuttia. Ura paras ampumajuoksun viestissä. T12 pituus: 1) Eija-Sinikka Or jala 3.72. P6 pituus: 1) Timo Turpeinen 2.48 2) Miikka Sinko 1.82 3) Antti Orjala 1.75 4) Teijo Ojala 1.38 5) Tommi Niemi 1.12 6) Jussi Jukkola I. 36 5) Juho Herlevi 11.50 6) Tero Ojala 11.52 7) Eppu Jääskeläinen 11.75 8) Matti Palola 11.81 9) Juk ka Sinko 12.32. T14 pituus: 1) Päivikki Puutio 3 96 T14 100 m: 1) Päivikki Puutio 14.27. Naiset, m araton: 1) Marja-Liisa Volama PeTo 4.54,37,5, 2) Riitta Tuloksia: Yleinen: 1) Mika Olkkola TU 32,59. 99 kg: 1) Jarmo Kemppainen OP 260 (110-150), 2) Simo Pitkänen OP 260 (115-145), 3) Markku Lai ne KaKa 245 (110-135), 4) Timo Hyyppä LV 215 (97,5-117,5). P8 60 m: 1) Mikko Venetpalo 10.35 2) Timo Karvinen 11.0 3) Ju ho Pietilä 11.32 4) Pekka Maunula I I . Uran Tero Kössi ja Jani Luokkanen osal listuivat näihin nuorille nuorille tarkoitettuihin kisoihin sarjassa P18 vuotta. Pisteet Terolla noin 5600 ja Janilla noin 4600. Jani: 4730 pistettä (12.84, 579, 10.34, 182, 61.72, 17.64, 26.36, 300, 47.50, 5.33.)
Ei ole m uka vaa, kun henkilökohtaiset tilitiedot sanotaan niin suureen ääneen, että koko pankkisali kuulee ne. Mutta kohtalonkellot saattavat soida, kun ja jos maa talouden tulopohja kapenee. Kynäruiskulla kukin vaappu maalataan yksilöllisesti. Autot°11ic*0 on tullut Kannuksen Ki»l9«Uis*9rvikk«in koelaboratorio. Tässä huonessa vaappu saa koukun lisäksi 5 kertaisen lakkauksen, moninkertaisen maalauksen ja oman värinsä pintaan. K u n n ia a on tu llu t Hannu vaaput ovat saaneet jo valtakunnaastakin kunniaa. Rautialan Veikon olisi kyllä syytä puuttua tähän asiaan ja panna pankkineitien suut suppuun, mies toivoo. Kokeilut ja kokemukset johtivat siihen, että kaverit olivat Valkeiselle siiman päästä ostamassa hänen teke miään vaappuja, kun kalaa ei muille tullut kuin Hannulle. Erä-lehden kokeissa hänen vaappunsa sijoittui jo 10 par haan joukkoon ja viime vuonna taimensarjassa hänen vaappunsa sijoittui toiselle sijalla. Hannun tehtävänä on tehdä loput, maalata ja lakata vaappu, koeuittaa se, paketoida ja lähet tää tilaajille. Loh tajan vakavaraisuus on ollut hy vä. Päätoimittaja "M e syömme tässä talossa sitä mitä meil le tarjotaan!" Omasta harrastuksesta bisnes Poikasena hankitut kala miehen kokemukset ovat auttaneet Hannu Känsäkoskea löytämään uuden ammatin vaapuntekijä. Känsäkosken Hannun vaap pujen rungot tehdään Rautavaa ralla palsapuusta. Se näkyy Lohtajan verotuloissa voimakkaimmin näillä alueilla. Vertailukohtana olen pitänyt Himangan, Kannuksen ja Toholammin kuntien tilannet ta. K a la m ies on paras m y y n tim ies Hannu itse on keskittynyt vain vaappujen tekemiseen. Näihin kuntiin verrattuna Lohtajan käyttötalouden ylijää mä on ollut yllättävän niukka ja kun rahastoissakaan ei ole ollut suuria 'säästöjä', jää analyysini mukaan kunnan liikkumavara minimiin. Vaapun vähittäishinta liikkuu mallista riippuen 50 85 markan välillä. Siinä sitä tuli kokeiltua ja löydettyä nämä mallit Tämä minun vaaput ovat sellaista minimallistoa, mutta hyvin on kala niihin käynyt. Siitä se lähti, kun kaverit sa noivat, että tee minulle ja tee meille näitä vaappuja. Omakotitalon autotallin nurkkahuonessa sijaitsee tämänhetken lupaavin yritys Kannuksessa. Luvutkin voin heittää, mutta tässävaiheessa sanallisuus riittä köön. Matti Hannu Känsäkoski starttasi starttirahalla Uusi-Rauvalle Analyysini perustuu muutaman vuoden seurantaan kuntien me nojen ja tulojen erotuksen kehi tyksestä. Starttirahalla perustettu yritys Kannuk sen Kalastustarvike tuottaa nyt suomalaisille kalamiehille vaappuja. Ensi kesä ratkaisee, kuinka näitä alkaa mennä. Mutta jos katsoo Lohtajan kunnan mahdollisuutta tehdä in vestointeja ja satsauksia, niin ne ovat yllättävän vähäiset, vähäi simmät naapurikuntiin verrat tuina myös suhteellisesti las kien. Väittäisin, että varsin yksipuoli sen elinkeinorakenteen johdosta Lohtajan kunnallishallinto tulee ajautumaan kriisiin, jollei se sitä jo ole. Paras myyntimies on on nistunut kalamies, toteaa Han nu. Siellä oleva firma tietokonetta hyväksikäyt täen työstää juuri sopivankokoisia. Myyntimieskin on innokas kala mies. I Tosin velkaantumisastekin Lohtajalla on alhainen, koska suuria investointeja ei ole tehty, Lepolaa lukuunottamatta. Jokainen vaappu koeuis. Kunnassa on eletty tiukassa putkessa ja se ehkä on vielä on nistunut. Suut suppuun pankkineidit Kannuslainen mieshenkilö on suivaantunut Kannuksen Osuuspankin pankkineitien äänenkäyttöön. Hänellä on oma myyntimies kiertämässä Suomea, parhaillaan Utsjoella. Tosin kaikki kunnat ovat menossa tätä menoa sa maan tilanteeseen. Parhaillaan tutkitaan Ruotsin markkinoille menemistä. Myyntikanavaa et sitään. Poutulla ehti kulua 17 vuotta lihanleikkaajana, mutta olkavarren vaivat al koivat haitata sen verran, että työttömyyttäkin tuli kokeiltua. Hannu ei olekaan mikään taval linen vaapuntekijä
Ti 14.9. klo 21.00. Aihe: Jeesuksen jäähyväispuhe (Joh. Kirkkokuoron harioitukset klo 19.00 rippikoulusalissa. Kaikki välikannuslaiset, tervetu loa! Ma 13.9. Lei vonnaisia otetaan vastaan läheh tysnurkassa pe 10.9. Matkaan mahtuu vielä. Kaikki hyvä käyttökel poinen tavara otetaan vastaan. Ohtakarin rippikou lun jatkoripari. Seurakunnan musiikkiryh mien syystoimintakausi käyn nistyy! Ke 15.9 Kitarapiiri srk-kodilla klo 16.00 (erityisesti vastaalkajat). 1. Peräpohjolaan Tomiojoki-ja Kemijokivarren seurakuntiin. klo 14.00-15.00 Alaviirteellä sekakerho (5. klo 10.00 jumalan palvelus (HPE), saamaa Jarmo Muroma, liturgina Markku Nie melä, kanttorina Vuokko Kolp panen. klo 18.00 alkaen. 70 315. Kyytiä haluavat ottakaa i yhteys Jyrki Huuskoon puh. Pe 10.9. 17.9. Uudet laulajat heti mu kaan! Sunnuntaina: Seurakunnan syystoimintakauden starttijumalanpalvelus ja HPE klo 10. Su 12.9. Kirkkokuoro srk-kodilla klo 19.30. Siionin Kanteleen lauluilta Kaarina Kalliolla klo 19.00. 86 v. 623 027. Lähetystyön johtokunnan kokous srk-kodilla kirkkokahvi en jälkeen. Ry:n kotipyhäkou* lut klo 12.00 Ry:n seurat Sykäräisen kappelissa klo 18.30. klo 12 18. Kirkkokuorolaiset ja kaikki nuoret kuoro toiminnasta kiin nostuneet! Tervetuloa seurakun takotiin ke 15.9. La 11.9. Ke 8.9. Kastettu: Jani Mauno Mikael Kero. Klo 14.00 15.00 Alaviitteellä sekakerho (1. lkat) koulul la. Kuorot kokoontuvat kirkossa klo 9.30. Kirkkokahvit ja päivätilaisuus srk-kodissa, muka na terveyskeskuslääkäri Seppo Tastula, Päivi Sammalkangas lau laa kirkossa ja srk-kodissa. seurakunta), Eetu Matias Honkala. Jatkam me ilmestyskirjaa, luku 14. Ticd. 6.-luokkalaisille ty töille ja pojille, ti 14.9. Su 12.9. 6. mennes sä, p. VÄ-LIKANNUKSEN KOULULLA; klo 13.00 (kaikkien kolmen entisen Välikannuksen pyhäkoulun lap set, Tervetuloa!). p. Jp:n jälkeen kirkkokahvit kirkkopihassa (sateella srk-kodis sa). Kappalainen Arto ' Raumala. Ke 15.9. Perjantaina klo 9.00 11.00 Il-ryhmä 3-vuotiaat ja klo 12.00 15.00 Il-ryhmä 5-vuotiaat. Hartaus Kotirannas sa klo 17.00 ja Puistolassa klo 18.00, Lassi Kujanpää. Lähtö klo 10.00srk-talolta. klo 19.00 kantto ri-laulunopettaja Antti Haapanie men johtamaan laulunopetustilaisuuteen. Tiis taina klo 9.00 -11.30 Il-ryhmä 4vuotiaatja 12.3015.30 5-vuotiaat. 13 Keskiviikkona 8. Raamattupiiri klo 14.00 rippikoulusalissa. tavaraa. nuortenilta | vintillä klo 19.00. To 9.9. -12.9. To klo 19.00 nuorten kertsi srk-kodissa. klo 9.00 13.00. Linja-auto Ruonalle 10.45 srk-kodilta. klo 12.00 Veteraanikerho seurakuntakodissa. Vanhemman väen ruskaleiri Hongistossa 14. Ohjelmassa yhteinen alkurukous, lapsille omat leikit, aikuisille kahvit ja mielen kiintoisia juttuhetkiä.Ohjelmaon siten vapaa, että tulla ja lähteä voi keskenkin. Kuolleet: Poukamo Otto, 85v 4 kk 9 p Kastettu: Maria Kristiina Sär kelä Tilaisuuksia: Ke 8.9. Kaikkiin ryh miin entiset ja uudet musisoijat tervetuloa’ Päiväkerhot srk-kodilla: Maanantaina klo 9.00 11.00 Iryhmä 3-vuotiaat ja klo 12.00 14.30 I-ryhmä 4-vuotiaat. Aikuisten päiväker ho klo 12.00 seurakuntatalolla. (7.12.v) koululla klo 17.00. pide tyn kokouksen tarkastettu pöytä kirja on nähtävänä kirkkoherran virastossa viraston aukioloaika na. Su 12.9. Nuoret! la 11.9. Oh jelmasta tarkemmin p. Tilaisuudessa työn tekijät kertovat “ Aunuksenterveiset” ja lauluryhmä laulaa. Kyy ti ja ateria 25 mk. Lohtajan 415-vuotisjuhlan merkeissä kirkkokahvit. Mukana kaikki kuorot laulamas sa, poikien soitinryhmä säestää yhteislauluja. Keräämme myös Venäjälle ja Israeliin vaatetta. pnä syyskuuta 1993________ _________________ LESTINJOKI TOHOLAMPI Ke 8.9. klo 19.00 SLEY:n kk:n lähetyspiiri rukoushuo neessa. klo 9.00 11.00 Alaviirteellä avoin kerho. Kaik ki tervetulleita! To 9.9. Lastenkuorot Pah kalassa klo 14.15 (isot) ja 15.00 (pienet), srk-kodilla klo 16.00. RY:N TA LO LLA (huom ! alo ittaa 19.9. Me nomatkalla tutustumme myös Kempeleen uuteen kirkkoon. Seurat klo 13.00 Välikannuksen koululla. 885 326 tai koti 623 280. Pyhäkou lunopettajat huomatkaa tämä ja tulkaa myös mukaan. Kirkkoherra vapaalla 10. Myytävänä: leivonnaisia, ternimaitoa, käsitöi tä, leipälapioita, arpoja ym. Anne Vihannalle 15.9. Pe 17.9. Keskiviikkona: Eläkeläisten tilaisuus Ruonalla alkaa klo 11.00 ruokailulla. Klo 16.00 17.00 Marinkaisten rukoushuoneella tyttökerho. Tiedustelut ja ilmoittautumiset diakoniatoimistoon ti, to, pe klo 9-10.30, puh. Sydämellisesti terve tuloa! Kannuksen Yhteis kristillinen kirpputori Tervetuloa syysostoksille. To 16.9 Virsipiiri vanhusten talon kerhohuoneessa klo 12.00. VäliKannuksen kerho ke 8.9. Vanhusten kerho vanhassa pappilassa klo 12.00. Karhin avoin kerho klo 9.30 11.30. Paluukuljetus srk-kodilta ti laisuuden jälkeen. Omaiset, ystä vät ja naapurit huolehtikaa, että eläkeläiset pääsevät kirkkoon! Su 12.9. Riihikatu 2 B 10; klo 11. Rippikoululeiri (ryhmä I) jatkorippis Hongistossa la 11.9. Saamaosan puheosuudet: Sanna Pahkala, Anja Uunila, Jaakko Tanska ja khra. Ohjelmassa lou nas, Elämän Evästä, ulkoilua, sau na, iltaseurat. Tervetuloa aloit tamaan eläkeläisten syystoimintakautta Seurakuntaretki 21 22.9. Yhteiskristillinen rukouspiiri , Kannus Sanan ja rukouksen ilta K annuksen Työväentalolla p e 10.9. klo 13.30 Lepolan hartaus. Alkuhartaus Anne Vihanta. ); klo 11. Har taushetki. Kirkkoherranvirasto palve lee ti 9.30 11.30 sekä to 12.00 15.00. Paljosta on hyvä valita ja on tosi edullista. Auki ma, to, la 10-14.00 Siltakatu 4. K ehitysvam maisten kerho klo 16.30 Kenttäpolun asuntolassa. Kirkkoneuvoston 31.8. Su 12.9. klo 10.00 12.00. Raamattupiiri Oikemuksen koululla klo 19.00. Lähetysnurkka tiedottaa! Syysmyyjäiset la 11.9. Esirukousosa: työntekijäjoukko. klo 17.45 seurakuntakodissa lapsi kuoro 2. To 16.9. Lähem piä tietoja Pialta puh. Ilmoittau tumiset kirkkoherran-virastoon pikaisesti, puh. retki Nivalaan kat somaan Armon vilaus -näytelmää. 885 019. Ry:n raamattuluokkalaisten retki klo 16.00. Nuorten lauluryhmä srk-kodil la klo 18.00. EvankeliumijuhlaHillilän rukoushuoneella klo 19.00 (Osmo Talvitie, Hannu Muuraiskangas, Eero Kolppanen). Ke 29.9. Ilmoittau tumiset joko kirkkoherranviras toon tai diakonille. 3.10. Tuotto menee lähetystyöhön. Otamme jat kuvasti vastaan vaatteita, huonekaluja ym. 18.9. Ke 15.9. Naistenpäivä Toho lammin Hongistossa. miestenpäivät Ryttylässä, ilm. To 9.9. 55 254 Osallistumismaksu eläkeläisten piirissä käyneiltä 250 mk, muilta 350 mk, johon kuuluu kyyti, ruo kailut, opastukset ja yöpyminen. Palveleva puhelin antaa kes kusteluapua joka päivä klo 19.0024.00 Uusi numero 10 071. Ma 13.9. 4.1kat) koululla. Lastenkuoron harjoitukset klo 17.00 rippikoulusalissa. ESKOLASSA AINO PÖKÄLLÄ; klo 13.00 NIEMOSESSA VERROSELLA; klo 12.00 HEINIEMESSÄ TAS TU LA LLA (huom ! alo itta a 19.9. Kuorot alkavat: ti 14.9. Rautamikon päiväkerholaisten retki Kannuksen ui mahalliin, kokoontuminen klo 11.00 u-hallin kahviossa. Kahvitarjoilu. Ruokamaksu 20 mk. Raamattu tutuksilucnto srk-kodissa klo 19. raamattuja keskustelupiiri Aila Koskelalla. Kia Tuulia Jasmin Finnilä, Joona Veli Matias Kupila (Kok kolan suom. klo 16.00 17.00 Marinkaisten koululla sählyä ala-asteen ikäisille. Varhaisnuorten kerhot: torsi taina Sykäräisen kappeli (tytöt) klo 17.30 18.30, torstaina vanhanpappilan vintillä klo 1 7 -1 8 lokarikerho pojille (8 13-v.), perjantaisin Määttälän koululla varhaisnuortenkerho klo 16.30 17.30, perjantaisin Seiskojen-ilta \ (7-luokkalaisille) vanhanpappi| lan vintillä alk. klo 19.00 (aika!) Ju malanpalvelus, Typpö. v 13:31 14:31). klo 19 Kappelikuoro kap pelissa. Torstaina 12.00 15.00 6vuotiaat. Suremaan jäi vät lähinnä puoliso, lapset ja lastenlapset.. Tähän “henkireikään” kutsutaan koti-isiä ja -äitejä, iso vanhempia sekä päivähoitajia yh dessä lasten kanssa. Py häkoulut alkavat. Jari Virkkalan muistoseurat Unto Virkkalalla klo 14.00. Linja-auto: Ainali Jupi 10.00 Pöntiö 10.15 Pahkala 10.20 Torvenkylä 10.25 Himankakylän ja Rautilan kautta srkkodille. To 9.9 Kokkikerho I klo 16.00 ja Kokkikerho II klo 17.00 pappilassa (Eija Laasonen). 70 821 tai 71 321 (ilmoit tautuminen välttämätöntä kyytien ja ruokailun järjestämiseksi!) Ter vetuloa Kannuksen naiset! Pe 1.10. Kerzi ma 13.9. Tulossa: La 18.9. Avioliittoon vihitty: JukkaPetri Harju ja Sirkku Marjaana Salmen, Mika Eerik Ensio Haka la ja Marjo Helena Hietala (Turku-Mikaelin seurakunta. Sairaalahartaus klo 13.30, Leena Erkkilä. Varhaisnuorten kerhot: ke 8.9. Alakylän päiväker' hon luontoretki Hongistossa klo 12.00 alkaen, vetäjänä AnnaMaija Nisula. klo 19.00, maanantaisin varhaisnuortenkerI ho Parhialan koululla klo 17.00 18.00, maanantaisin poikakerho Sykäräisen koululla klo 18.00 19.00, tiistaisin tyttökerho (7-10v.) vanhanpappilan vintillä klo 19.00-20.00. Su 12.9. Paluu n. Korpelassa, Särkiojalla, Ullakossa, Hännillä, Märsylässä, Mutkalammilla ja Kunkaalla. kappalainen. Eläkeläisten kirk kopyhä, jumalanpalvelus kirkos sa klo 10, HPE. Aamurukous klo 9.00 rippikoulusalissa. Näissä opettajat itse ilmoittavat alkamisajat ja -pai kat. klo 19.30, TERVETULOA! . Ehtoollisjumalan palvelus klo 10.00 kirkossa, Ku janpää, Hihnala, Pisarat. Ke 8.9. Takj sikuljetus Härkäneva, Sykäräinen, Mato-oja, Hirvikoski, Aho la, Kleemola, Lahnalampi reitin varrelta. Kotiseurat Vuokko Vihtarilla (Kallentie 1 A 2) klo 19, kirkkoherra ja Erkki Laakso nen, musiikkiohjelmaa. To 16.9. Lähtö n. Keskiviikkona Pahkalassa klo 9.00 11.00 pienet ja klo 11.30 14.00 isot. 57 364. ja ilm. Päiväkerhot ja avoimet ker hot alkavat tällä viikolla. 10. Hartaus klo 15.30 Kotirannassa, Juhani Tokola. Kokonais hinta 100 mk. Pyhäkoulut alkavat 12.9: KIRJASTOTALOLLA; klo 12. Seurat klo 12.00 Leevi Rekilällä, Osmo Talvitie, Esko Herronen ja Han nu Muuraiskangas. Pikkubussi Hillilän Saarenpäästä 10.00 ja Tomujoelta 10.30 linja-autolle. -16.9. Ti 14.9. Lisäksi pyhäkou luja on kylillä mm. Puhujat: Jarmo Muroma, Eero Kolppanen ja Markku Jaatinen, Kanukat. Eskolan aikuistenpäiväkerhoklo 12.00 ru koushuoneella. Seurat klo 19.00 seurakuntatalolla. Pe 10.9. Su 12.9. Juniorikuoro srkkodilla klo 11.00. Ma 13.9. Avoin päiväkerho päiväkerhotiloissa alkaa pe 17.9. klo 19.00 pappilassa. K u o lleita Toholammin vuodeosastolla kuoli viime lauantaina Lauri Il mari Koskela Toholammilta 89 vuoden ikäisenä. sijaisena khra Typpö Ullavasta. Kastettu: Helena Matilda Kyösti. ); klo 11.30. Vanhemmat, tuokaa lapsen ne pyhäkouluun! “Pyhäkoulu, las ten kirkko, kiitosvirsi siellä soi, kunniaksi Vapahtajan, joka kan taa halki ajan, kutsuu lapset siu naten, seuraan Hyvän Paimenen.” Lapset ja nuoret: Pe 10.9. klo 18 Kannuksesta. klo 19 Kirkkokuoro seurakuntakodissa, to 16.9
Auta Sotainvalidien Veljesliittoa auttamaan. Y k si kirjain/ruutu. • ___ L --------! __ J Haluan ilmoitukseni seur. ulkoilupuku Osallistu V ^ EXPRESS-kilaailui EXPRESS-kilpailuun, voit voittaa upean aurinkovarjon n o k i a KÄYTÄ EDUKSESI SYYSMARKKINATRYHM ÄKIRJEEM ME MAHTAVAT HINTAED RANSKAN Valion VOILEVi N audan KEITTOUHA A A 80 kg k v * ras. Christian Mongenstern I L M O I T A HA Kirjoita o h e i s e e n r u u d u k k o o n ilm o itu ste k stisi. Heitä on 39.000. . _ , _ JLAINENTNI .i iu i, . ' 968-71 288 968-885 690 968-55 966 Sotainvalidien syyskeräys 93 Osallistutaan yhdessä Sotainvalidien uhraukset vapautemme puolesta jatkuvat yhä. Tekstiilija m ainospainanta Pik k u k u ja 2 6 9 1 KANNUS P u h . Heidän arkipäivänsä on erilainen kuin muilla suomalaisilla. ulkoilupuku Palautusaika 6 .-1 1 .9 .-9 3 .. A Ei kotini ole siellä, missä asun, vaan siellä, missä minua ymmärretään. ¡ ¡ ¡ 5 . P o stita tai tu o ilm o it u s k o n t t o r iim m e L A U A N T A I N L E H T E E N v iim e istä ä n p erja nta in a k lo 10 ja K E S K I V I I K O N L E H T E E N v iim e is tään m a a n a n ta in a k lo 16. He tarvitsevat yhä enemmän hoitoa ja tukea. (19,75 kg) :. Pouîun LAUANTAI Koîivaran GOUTER ¡a JAHTI I Losten ¡a ! nuorten vuorill. Sotavamma on vapauden hinta! -" sr -5. KYSY EDULLISTA LAINAA POSTISTA! POSTISI ON PANKKISI. g ..lL J ig iA R S A A R I, PYHÄSALMI, IISALMI, KAUSTINEN, a TALAJÄRVI, KURIKKA, VAASA, KAUHAJOKI, NÄRPIÖ, VÖYRI, PORI, SEINÄJOKI, KANNUS, LAIHIA LESTIN JOKI K e s k i v i i k k o n a 8. osastoon: J U L K A IS U p n V \ H HINTA * m Laskutuslisä 5,-. ulkoilupuku Naisten vuorill. p n ä s y y s k u u t a 19& Puhelinnum ero uu d istu u . 9 4 9 -1 6 3 3 9 5 Muista siivouspalvelumme. . Kivut ja säryt ovat edelleen osa sotavammaisen elämää. Sotasokea ei näe, selkäydinvammainen ei kävele, amputoi dulle menetetty raaja palautuu vain öisissä hermosäryissä. * Sotainvalidien keski-ikä on 74 vuotta. Miesten vuorill. . \ — — r M i V a : KE N LA < j > i Nim i O s o i 1 te 1 L E S T I N J O K I PL 1, Valtakatu 18,69101 KANNUS ^ 1 OP:n talo, 69300 TOHOLAMPI Raumankarintie 5,68100 HIMANK » * V 1 . M a in o stu o tte e t n y t 2 5 % UUTTA ! V aatepainatukset valokuvasta
71 4 5 1 /H e rn e s n ie m i^ OSTAMME puolukkaa sieniä sipulia Ma-pe klo 9-18 la klo 9-13 V U O K R A V A K K A Halutaan vuokrata oma kotitalo Kannuksesta. 70 762. Klo 12 Pyyntinäytös. Puh. klo 10.00 Kaikki pyyntiin aikovat läsnäolo pakollinen. Hyväkuntoiset. Tied.ilt. Kuten ennenkin on mahdollisuus saunomisen ja uimisen lisäksi osallistua myös vesijumppaan. puh. osallistua kokemiseen. Myyd. Tiedust. Klo 12-15 Siltatanssit Tervetuloa m yym ään, vaihtam aan, ostam aan tanssim aan ja viihtym ään ! T OSTETAAN / f Hai. Palkintoina mm. Osakehuoneisto Kannuksen keskustassa 2h+k+s 63 m2 Talo on jokiranta tontilla. MYYTÄVÄNÄ Kannuksen torilla perjantaina klo 9.30-12 YPPÄRIN KALATUOTTEITA a TUORETTA KALAA, PitoERUNAA JA PORKKANAA ^O S TE TA A N PUOLUKKAA. S IITÄ . Puh. SOITA PIKA-APU!! 7 Os, aatko lis it k n JOnf<in hr, h o u t ! aPoa. Kannuksen sosiaalilautakunta + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + . Kaneja 4 kpl. Taitoja monipuolisuusrata jalkapallojen kaiken ikäisille. Myydään 1401 jääkaappi, kolmi levyinen sähköhella. 968-71 288, 885 690 tai 55 966. V O I . Palkintojen arvonnat klo 15.00. Kun omat kyvyt tai aika ei riitä. ^ P u h . Puh. TAPAHTUMIA K O K O PER H EEN K U N TO TA PA H TU M A U R H E IL U H A L L IL L A Su 12.9.93 alkaen klo 12 iKim ppajum ppaa ja lihaskuntotestit koko perheelle pallokentällä klo 12.00-12.30 Toimintapisteet klo 12.30-14.50 Tenavatouhut ja lastenhoito päivähoitoikäisille urheiluhallissa. rivitalo kolmio 3h+k+s 81,5 rrf Kannuksessa. ö Y T Y A APU m o n e e n PULMAAN'. Circuit Training kuntosalilla klo 12.30, 13.00, 13.30, 14.00 ja 14.30. Kodinhoitaja on myös mukana auttamassa tarvittaessa. Gladiaatorikisa 10-16 vuotiaille tytöille ja pojille. Hirvijaosto . Pyöräily, luontopolku sekä suunnistusradat 2 km kävelytesti aikuisille (tulostus ATK:lla). 968-72 039. 71 477. puh. KOKOUKSIA Kannuksen Metsästysseuran H IR V IK O K O U S ja talkoot kämpällä su 12.9. 72 737. Tai soita puh. KANNUKSEN KAUPUNKI ONNI JOEN RANNALLA Vanhusten uimahallikuljetukset Vanhusten saunapalvelu Kannuksen uimahallilla alkaa taas perjantaina 10.9.1993 klo 14-16. 71451/kotipalvelu. Mahd. Puh. LASKUTUSOSOITE: JULKAISU 3 kk -93 alkaen LESTINJOKI. Kyytiä tarvitsevat, soittakaa suoraan taksiasemalle tai sosiaalitoimistoon puh. 968-889 689. Halutaan vuokrata yksiö tai vastaava Kannuksen keskus tasta. . ostaa tai vuokrata PELTOMAATA 1-3 ha pitkäaikaiseen viljelyskäyttöön (kastelum ahd. Taksikyydin omavastuu on 5 mk/yhdensuuntainen matka. T , e ts ijä Seuraa listaa'. suotava). JarJSStyks^ af<kosS ukaan sa ,yäWekijänks?en Puh^ e^ i a k . 73 486. Puh. LESTINJOKI, PL 1 (Valtakatu 18), 69101 KANNUS. ILMOITUS PIKA-APULISTALLE TYÖN LAATU: TYÖN TEKIJÄ: PUH. 968314 587 Pekka Pietarila. VUo S ^ ° P ’ J U O *' Tässä muutamia töitä, joita osastossa voi olla. Kioski avoinna! Ei osanottomaksua! Tervetuloa koko perheen voimin! Toholammin Urheilijat ja liikuntatoimi Himangan torilla la 11.9.93 Perinteiset Klo 11 Suuri presidenttipelin avausparlamentti "presidenttiehdokkaat" väittelevät parem muudesta ja paljastavat sotkuja. Olo huoneesta ja keittiöstä näkymä Lestijoelle. 2h+k+s 63 m2 Kannuksessa. ostokortteja, t-paitoja ja urhelusukkia. MUTTA jos osaat ja haluat tehdä jotain muuta, ILMOITA SE IHMEESSÄ MEILLE! tulee S t « taPahiu,?i,!:askutus nn,/Sfa,(a noin linnoita rohkeasti ,fsesi listalle! a in a v o i o l l a T A D w ’ J K A TARVITSEE JUURI SINUN _ _ APUASI! Antennin asentajaa Autonremontointia Haravointia Hierontaa Ikkunan korjaajia Juhlien järjestelyä Katon korjaajia Kielenkääntäjiä Kirjanpitoa Kodin siivousta Konekirjoitusta Kuppausta Kylvettäjiä Kylväjiä Lasten kaitsijoita Leivonta-apua Lenkkikavereita Lukijoita Maalausapua Maton kudontaa Meikkausta Mullan toimittajia Muotokuvamaalausta Muurareita Muuttoapua Nuohoojia Nurmikkomaakareita Ohjelmapalvelua Ompelua Pihansiivousta Pitopalvelua Puhtaaksikirjoitusta Putkenkorjaajia Puunkaatajia Puun hakkaajia Pyörän korjausta Remonttimiehiä Ruohonleikkaajia Räätäleitä Sairasapua Selän rapsuttajia Sähkömiehiä Tapetointia Taulumaalareita Timpureita Tukan leikkausta Turpeen toimittajia Vaattu reita « K A H 'N ™ H) S n T A : 3 kuukauden KOKEILE VAIKKA! Palauta oheinen lipuke konttoriimme viimeistään julkaisukeskiviikkoa edeltävänä maanantaina
Lumi sulaa pois toukokuun alus sa. Meidän kevät on samankal tainen kuin täällä syksy. “Kaverit kertoivat Suomesta” Valitsin Suomen kohdemaakse ni, kun kaverit kertoivat maasta. Parhaiten Etelä-Dakotassa onnis tuu lihakarjan kasvattaminen, kos ka eläimen tulevat toimeen pit källe heinällä. 11 . Etelä-Dakotassa ei ole metsiä tai puita niin paljon kuin täällä. KOTIM. Jos haluaa katsoa kauas eteenpäin, täytyy katsoa joko suoraan tai tai vaalle. Litzel on asunut Tuikan perheessä parin viikon ajan. Hän vierailee vielä Laukaassa, Liperissä ja Hausjärvellä. SUJKALELIHA Atria HERNE KEITTO HILLOSOKERI SAUNAPA LVIKINKKU kg palana., i KINKKULEIKE KINKKUMAKKARA KANNUSWURSTI tZ Q O O kg palana ............... Ifye on perheenjäsenen ase massa. EteläDakotassa syksyllä on erittäin läm mintä, joten suomalainen ilmasto tuntuu oudolle. Amerikkalaisessa 4H-työssä ovat tärkeitä erilaiset kilpailut, esimerkiksi rodeo ja eläinnäyttelyt. Olen ottanut täältä paljon valo kuvia. Pattyn kotikau pungissa, Buffalossa, on 500 asu kasta. Suurin ero elämäntavas sa on se, että täällä on jatkuvasti kahvitaukoja. Aion ottaa mukaani useita reseptejä ja leipoa esimerkiksi pullaa. Tuikalla on ollut pari kertaa aikaisemminkin vie raana ulkomaalainen 4H-kerholainen. Esimerkiksi kilpai luissa voittaa se, jolla on suurin eläin tai kasvi. Meillä ei kiinnitetä niin pal jon huomiota 4H:n taloudelliseen toimintaan. Ifye tuo kansainvälisyyttä Itse ei pääse ulkomaille, koska kukaan ei ota lehmiä lentokoneeseen. Raision uuden sadon i HERKKU7 KURKUT 4 ,8kg p rk Valion SUKLAATUUTTI ' perhepakk. Talvella pakkanen tuntuu pu revalle. Yleensä hän käy koto naan kesäloman aikana, joka kes tää 10 päivää. Lestijärvi on iso paikka Suomalaiset ovat tottuneet, että Amerikassa kaikki on suurta suo malaisen mittapuun mukaan. Kotikaupunkiinsa Pattyllä on matkaa 800 kilometriä, joten hän näkee perhettään vain 3-4 kertaa vuodessa. Aina on kylmä. Täällä lasketaan myös kannattavuus. Vuodessa sataa noin 30 tuu maa. Riitta ja Esko J. Kaikkiaan tytön vierailu Suomes sa kestää puoli vuotta. Hän osallistuu jokapäiväi siin töihin ja kulkee mukana mah dollisimman paljon. “Kuin mato tunnelissa” Kun palaan kotimaahani, kerron paikallisille asukkaille ja matkaa ni tukeneille sponsoreille Suomes ta. Ilma on niin kuu maa ja kuivaa, että esimerkiksi vilja ja maissi joudutaan puimaan yöllä, jotta maassa olisi edes vä hän kosteutta. Patty työs kentelee kaupungissa TV-asemalla, joka lähettää paikallista ohjel maa sekä CBS:Itä ostettuja ohjel mia. Ifyen ottami nen tuo vaihtelua ja sekä oma että lasten kielitaito kohenee samalla, Riitta ja Esko Tuikka perustelevat. Esimerkiksi marjat ja sienet olivat Pattylle Suomessa uutta. (MR) broil M , \A voinna : ma-pe 9-19 /* KANNUS p. tonni\ la h o in a ,-cT O * l Ï Ï a S . He ovat ystävällisiä, avuliaita ja ujoja. 9 . MEETÍ S Q WURSTI kg palana.O GOUTER p A 9 kg palana ............... Täällä ei näe pariasataa met riä edemmäs. Tähän nähden Lestijärvikin tuntuu suurelle paikalle. pnä syyskuuta Hyvän Ruoan Puolesta 8 . Etelä-Dakotassa 4H-kerholaisilla on jonkin verran omia viljelypalstoja sekä eläinten kasvatusta. Nyt lauletaan Jokihelmessä! L Laulattajana Köpi Kouki LAUANTAINA 11.9 Tanssitaan hyvässä seurassa! Nuorekkaasta menosta PEGASOS Ravintola Jokihelmi Asematie 2, Kannus puh. Reseptit talteen Pattyn kotiseutu on karua aluetta. Perunajauhot joudut viemään täältä, koska en ole nähnyt ame rikkalaisissa kaupoissa niitä. Talvi alkaa lokakuun lo pussa, jolloin tulee lumi maahan. 4H-toiminta eroaa jonkin verran suoma laisesta toiminnasta. 968-71 288. Patty lähtee Lestijärveltä vii kon kuluttua. Patty on ollut lapsena mukana paikallisessa 4H-työssä. Kotona voi nähdä kahdenkymmenen mailin päähän. Puimurit puivat öisin Etelä-Dakotassa on kesäisin 3545 lämpöastetta. Kokei len kotona myös sopan keittämis tä. 968-70 650 ö ^ 7 Kysy lisää: MAINOSTOIMISTO T ä i K aj J at T u Tiina Fors. Meillä tuulee kovasti, koska ympärillä ei ole suojaavia puita. hc,kkUSï ,A \ ERÄ Uudet tuulet puhui PERJANTAINA 10.9. Naudan JAUHE LIHA ja nautasika . Eniten minua on ihmetyt tänyt suomalainen maisema. Muuten ruoka on melko sa m ankaltaista. 16 LESTINJOKI ¿3 W g £f' Kun lehmät eivät pääse lentokoneeseen... Perhe on saanut ifyeistä hyviä kokemuksia ja yhteistyö 4H:n kanssa on jatkunut. He suosittelivat tätä paikkaa. Tällä kertaa Tuikan perheessä asuu Etelä-Dakotasta kotoisin oleva Patty. 70 881 Keskiviikkona 8. PUH. Ihmiset ovat Suomessa pal jon samankaltaisia kuin kotona kin. Lestijärveä aikaisemmin Patty on ollut kolmen viikon jak soja Torniossa ja Muurasjärvellä. Patty on kuitenkin tottunut myös suurkaupungin elämään, sil lä hän asuu nykyisin Sioux Falls nimisessä kaupungissa, jossa on noin 100 000 asukasta. Tääl lä on kuin mato tunnelissa. Meillä ei juoda niin paljon kahvia eikä myöskään syö dä kahvileipiä. Hän tulee Etelä-Dakotasta, jossa asuu neliökilometriä koh den kaksi ihmistä. 10 kpl z i a Syksyn kukkasipul sa a p u n eet^^^ -\C ,* T at ¿ PIZZAI^R n Ä ^ f'' \ M Eldorado Pzzap?kp|. Täällä syödään enemmän kalaa kuin meillä. Pat ty kumoaa kuitenkin nämä väit teet. Siten ifye oppii tuntemaan maan parhaiten, Esko Tuikka selvittää. Amerikka lainen Patricia E