klo 16. 8-pöydällä alk. 18.90 LENKKI k p l................ 702 09 P A L V E L E M M E : ARK. Loppuotteluihin oli selviytynyt TU ja Uran I ja II joukkueet. KANNUKSEN. HIMANGAN. 18, p. Tiukan vastuk sen piirinmestareille antoi Uran II joukkue loppuottelussa. 9 MARLIN APPELSIINITUOREMEHU IL 3 . LA 9-19 9-16 Pataan, pannuun, uuniin POSSUA Iloisen Vesselin KAAKAO r ^ R O lL E R X PYÖRYKÄT ja LIHAPULLAT] TULP“g á PÄANIKIMPPU H erkulliset ystävänpäivä y Ahvenanmaan Nl HERKKUKURKKU Luppa KOIRAN TÄYSRAVINTO KESKIVIIKKONA 17.2 erikoisaiheena Lestinjoessa ^ RAKENTAMINEN SISUSTUS \ \ t REMONTOINTI X J > Tule mukaan tehokkaille teemasivuille! Ilmoitusainelsto konttorelhlmme viimeistään maanantaina 15.2. 71 288, Toholampi, OP:n talo, p. vuosikerta Irtonumero S mk Paikallislehtien Liiton jäsen MISTÄ RUOKAA «rt H A L V E M M A L L A . I / U , YliKannuksen aluesuunnitelma valmistui Y li -Kannuksen alueellinen metsätaloussuunnitelma on val mistunut Aluesuunnitelma kat taa kaikkiaan noin 7200 hehtaa ria. Maanomistajan maksettavaksi jää 15 marlikaa hehtaarilta. Suunnitelmasta il menee muun muassa korjatta vissa olevan energiapuun määrä kuvioittain. Tilakohtaisten metsätalous suunnitelmien peittävyys on nyt yli 90 prosenttia metsäpin ta alasta. 55 966 k a h v i t kJo 1 1 7 A v a ja i s m e n o s ta v a s t a a k lo 2 2 a l k a e n KARI MÄKINEN BAND R \ AVAJAISX TURNAUS . TU:n E-pojat piirin mestareita Lentopallon E-poikien piirin mestaruus ratkottiin lauantaina Kannuksessa. Toholammin pojat voitti mo lemmat ottelunsa voittaen pii rinmestaruuden. Metsätaloussuunnittelun hehtaarikustannukset ovat 52-60 markkaa, kertoo metsätalousinsinööri Kari Valkama metsälau takunnasta. Erät TU.Tle 17-15 ja 15-11. V S 1 Ä VAI .LE: F O l T l I k LAUANTAI palana k g . Puun myyntiverotuksessa suun nittelukustannukset ovat vähen nyskelpoisia. LESTINJOKI Kannus, Valtak. Kun suunnitelma tuodaan metsänomistajalle, se käydään samalla läpi. 9 r RANSKANL PERUNAT pss 5 . 9 TORINO \ A A A L MAKARONI 3pss 1 U . »« Päivi ja Seppo Ahoketo KANNUS, p. Myllyn Paras VEHNÄJAUHO 2 kg 8 . Muutaman viikon kestävä suunnitelmien jakelu on jo alka nut. ILAHDUTA • • • • M YSTAVi T U L P P A A N I K IM P P U Paljon kukkivia kukkiatPTviherkcHveja! HANHINEVAN PUUTARHA Puh. LOHTAJAN JA TOHOLAMMIN P A IK A LLIS IA LESTIN JOKI i Nro: I l Keskiviikkona K), ¡mä helmikuuta 1993 17. 5, p. Kaupunki, Osuus pankki ja Säästöpankki ovat ku kin tukeneet suunnittelua kah della markalla hehtaaria kohti. 8.90 J MARINOITU 7 S H BROILERSUIKALE lÖOg / # O U r-------------------------MU ETA PORK KAN A L ja LANTTU 3kg pss 9 . klo 12 hyvät ¿ PALKINNOT! (Ilm oittaudu perjantaina! 36 ensik^ ^ ilm o itta u tu n u tta pääsee m ukaan!) H a p p y H o u rs klo 22-23 SATELLITEMUSAA k lo 2 s a a k k a ! ! Felix TOMAATTI KETSUPPI kg K lu b i Asematie 2, KANNUS 71 641 ^ J k . 885 690, Himanka, Raumankarint. LESTIJÄRVEN. 9 . .... 55 001, HIMANKA
Tupaillan pääesitelmän piti tuotantoneuvoja Hannele Mat tila , joka tilastoja hyväksi käyt täen osoitti, että syyspoikivien lehmien tuotto nousee muita korkeammaksi. 1kg/'KG “TV * ¿SV Valion VANILJAKERMA JÄÄTELÖ 1L 890 ^L%uttirotinnn LEIPÄ 2KPL.. Vennola tunnusti olevansa tyytyväinen viimevuotiseen rat kaisuun irrottautua Valiosta, vaikka siinä vaiheessa epäiltiin, minne kirnupiimä saadaan me nemään. Juusto A Q Q i ) n. Peräti 60 prosenttia viljelijöistä ei päässyt kiintiönsä edellyttä mään määrään. Tupaillassa virisi vilkas kes kustelu, missä sivuttiin niin EY:tä kuin Maitokolmion ase maa. 1.10 k o i YSTÄVÄNPÄIVÄN M UNKKI...........................3.50 k p l TUMMA REVITTY LEIP Ä ................................. Keskiviikkona 10. Ja tukea tuli Maitokolmion itsenäisyydelle. Myös yh teistoiminta Kuusamon ja Pyhäsalmen meijerin kanssa on ollut tuloksellista. Saat väen liikkeelle! LESTINJOKI Puh. -10% M£T0k o lim ' i LANKAA ' KALALANKA / kevään uudet ja N AHON / / väri ja mallit 1 Himangan KENKÄ ja KÄSITYÖ Himanka puh. Kiintiöiden mukaan meijeri olisi voinut ottaa 3,6 milj. Valion muuttumi nen markkinointiyhtiöksi näyttää lisänneen välistävedon mahdollisuuksia. litraa maitoa enemmän kuin tilat pystyivät tuottamaan. Rasvojen osalta päästään suu rempiin valmistuslukuihin, tote si Vennola. Ongelmana on Kalajokilaak son maidonjakelu, saako Maitokolmio viedä maitoa vai ei. mark kaa lisätuloja. ................. Keinoja maatalouden kannat tavuuden parantamiseen kyllä löytyy, ei mahdollisuudet vielä ole menneet Jos maitotuotos lehmää kohti saadaan nouse maan 1000 markalla, merkitsee se Maitokolmion alueelle vuo dessa jo yksistään 9 milj. aine SOOml 12.90 OIL OF ULAY KOSTEUSn v o id e . 968-55 145 Edullisimmin SUORAAN meiltä! AIV-liuokset muovit lannoitteet rehut siemenet * ® A H O S E N M Y L L Y 69410 SYKÄRÄINEN Puh. Kerro lukijoille, kun tapahtuu... LASTEN M fTAPOOLOJA Lasten vuorineuloshaalarl 99Tupu käsityölanka SOg 390 VäritysJa puuhakirja 15r Falry astlanp. KARJALANPIIRAKAT.......................2 .00 k p l -ISO T ROUHESÄMPYLÄT............................. Koivu ja tähti K I R J A K A U P P A VALTAKATU 23, 69100 KANNUS PUH. MSJm IA / Atria BALKAN, m. pnä helm ikuuta 1993 LESTINJOKI MEILLÄ SÄÄSTÄT JOKA PÄIVÄ K ANNUS JA TOHOLAMPI m a-pe 9-20 la 9-18 HIMANKA m a -to 9-18 \ pe 9-19, la 8.30-14 MaroC . --------32.90 YÖVOIDE. Tämä mahdollisuus kan nattaisi hyödyntää. Hän esitteli myös uuden lehmännostopatjan, jota on vuokrattavissa Maitokolmiolta. 960-701 41 M itä, missä, m illoin . 71 288, 85 690, 55 966 POISTOMYYNTIPAIVAT K ESK IVIIKKO -TO R STA I jUHtA kenklfi Vaihtoehto ROAD hikoileville kum isaappaille, nro 41-47 380 f LOPUT TALVILENKKARIT 50,LAUKUISTA..................... mmm*. 968-71 447 T U I J A M A N N I N E N Maitokolmio pelkää lobbailun lisääntyvän Maitokolmion toimitusjoh taja Esko Vennola pelkää lobbailu-ajattelun leviävän valiolaiseen maidonjalos tukseen. Lopuksi nautit tiin rahkaa ja muuta purtavaa. Toi sena ongelmana on se, kuinka päästäisiin maidontuotannossa siihen, mitä kiintiöt antaisivat myöten. Suurin osa siitä menee nyt Kuusamoon, joka maksaa paremman hinnan kuin naapuri Normilk. ....... 623 005 TALVIKENKIEH VAIHTOVIIKKO 1 .-1 7 .2 . ............ Hallinnon edustajana Eero Halmetoja esitteli, millaisia mahdollisuuksia tarkempi väkirehun jaottelu tarjoaa rahallises ti. Hyvitys vanhoista N A P P A S K E N K A T O H O L A M P I P uh. K LO 10-17 ' PERINT. Tuotantoneuvoja Hannele Mattila pienen assistenttinsa kanssa esittelemässä syyspoikivien leh mien edullisuutta.. . ä m GOTLER 200G Q Q H LOUNASL.150G C l^ l/ Valio JOGURTIT 200C SPRKJ noo Saarioisten HAMPURI LA IS 1 /1 D f i PIHVIT/320G IA / A tria KEITTOKIN KKU JA S U O ] . Näin todettiin Välikannuksessa järjestetyssä Maitokolmion tupaillassa. -...24.60 El JÄLLEENMYYJILLE! Wash A Go Shampoot 10 % enemmän 1390 Always siteet 2130 Pampers vaipat tuplapakkaus 129,A rie l Ultra C olor pesuj. Q f 1 LALIHA 150G PLENTITUDE KASVOVESI 29.90 Saarioisten _ _ _ _ PIZZAT 7 u n 200G i KULTA 1 O T i KATRIINA SOOg ¡L c L Z a J PUHDISTUS EMULSIO 29.90 TUTTELI 2 d l 170 Milda LEIVONTAT Q r MARGARIINI SOOg TEHOVOIDE ACTIVE ANTI RIDES 75.00 Kokin mm mmmRANSKANPERUA (JK NAT500G Pouta VEHNÄr \ f \ JAUHO 4kg SILMÄNYMPÄR. Toimitusjohtaja Vennola näki Maitokolmion tilanteen tälle vuodelle melkoisen hyvänä, koska markkinointikiintiöitä jaettaessa saatiin osalle tuotteita lisämahdollisuuksia. sppelsJkg 6.90 ÄST/fc tim a a m g & 50 B A C K M A N IN LEIPOM ON KO NSULENTIT KAIKISSA M AR K ETEISS A M M E PE 12.2. Kun me riitelemme väkirehun 10 pennin hinnas ta, niin tuo 10 penniä merkitsee lehmää kohti vain 150 markkaa, totesi Halmetoja. 34.90 KOSTEUS _ _ EMULSIO. 27.90 KIRJA-ALE alkaa nyt • ALE -k irjo ja k a ik e n ik ä is ille • TARJOUKSIA KOIVUN JA TÄHDEN KIRJOISTA: 3 r u n o k ir ja a Iskasson: KEHRÄÄ, KEHRÄÄ TYTTÖNEN + 2 ru n o k irja a R a n ta -O ja la : MERITIEN M A A | QQ 50 ,100 ,+ 1 ru n o k irja S a r a n p ä ä : K U N IN K A A N SUSSU + 2 ru n o k irja a 100 .• R AA M A TU T, I A 0/ k a ik k i m a llit I U /O Tarjoukset vain helm ikuussa • LASTENKIRJOISTA TARJOUKSIA • Edullisia p e le jä Tervetuloa valitsemaan... 6.9 k p l -P IK K U PITKO 10.90 HIIVALIMPPU ....8.90 kp , PYSYVÄÄ EDULLISUUTTA ! _ RUCAN KAmsr&rr n .ik g Vaasan Lelnmot 3™LEIPÄ K).00 Oltermanni mmm. 34.90 PUHDISTUS VAAHTO. 8 8 5 6 6 I SOITA, niin | sovitaan | Sinulle I aika! % Tervetuloa! P A R T U R I — K A M P A A M O OHENNEVA, KANNUS, PUH. Kokonai suutena kuitenkin kevät näyttää varsin paljon työtä antavana. GEELI REGARD 75.00\ NÄISTÄ EDULLISISTA HINNOISTA ASIAKASOMISTAJILLE JOPA 4 % :n BONUSi. Maitokolmio selvittääkin nyt, millaisia tiloja nämä olivat, jotka eivät päässeet tavoittei siinsa
Vaikka siellä yläpäässä paine taan ja velvoitetaan säästämään, niin jonkinlainen suhteellisuu dentaju tässä hommassa on mennyt. Näin näyttää nyt olevan yrityselämän osalla. IIPEE Soppakieli-Aukusti Himangalta opetti pojanpoikaansa lukemaan: ¥ Ennen pidettiin ihmeenä, Useimmat tämän maan johtajat kun Toholammin pappi käänsi ovat kasvaneet politiikassa "kaapunsa” monta kertaa. Odottelussa on vain se vakava ongelma, että toiset jo toimivat ja odottelijat ovat jälkijunassa. V. Vaikka metsähallitus onkin paljon tehnyt Reisjärven, Lestijärven ja Perhon eräretkei lyn hyväksi, on siellä vielä teke mätöntä työtä. Metsähallituskin vauhkoontunut. Mistähän löytäis sen hengenpuhaltajan-matkasaamaajan, jo ka lähtisi rivakasti vetämään yrityksiin uutta henkeä. Tämä aika vaatii nopeita ja rohkeita toimenpiteitä. Tielaitos on heittänyt varsin yllättävän esityksen Kannuksen keskustan liikenteen järjestämi seksi. Eh kä tämän vuoden alkupuolen kiivaat neuvottelut kunnallisten lautakuntien paikkojen jaosta olivat väsyttäneet Jorman. Himangan kunnanjohtaja Jorma Tikka nen on viime viikolla tehnyt esityksen erityisen kuntastarttirahan käyttöönotos ta. Elinkeinoelämän elvyttämisessä ja yhteen hiileen puhaltamisessa tuntuu olevan melkoisesti pallo hukassa. Ja varmaan tuleekin jotain. Siksi siellä töitä riittää edel leen. Kun valtion metsälaitos täl laisena aikana lomauttaa, se raa paisee jotenkin syvemmältä. Ehkä tällainen järjestely on parempi kuin liikennevalot. Pitkospuita ja muuta raivaamista löytyy. Paulin lisäksi 49 ääntä saivat Paavo Ala-Typpö ja Vesa Ny backa. Sain kauniin esitteen "Keitele-Pielavesi. pnä helmikuuta 1993 Kuntastarttiraha. Metsä on tulevaisuuden tärkein elementtimme päijätä edelleen maailman markkinoil la. Esityksen mukaan valtion olisi annet tava työttömyyden hoitoo varatuista va roista kunnille määrärahan, josta kunnat paikallistuntemuksensa perusteella voisi vat antaa uusille yrittäjille starttirahaa 5 000 15 000 markkaa kuukaudessa. Tämä otsik ko paljastaa, että kyseessä on Keiteleen ja Pielaveden kuntien organisoima hanke saada uusia yrityksiä paikkakunnille. Kiertoliittymä tai liiken neympyrä Kannus Hovin ris teykseen on suunnitteilla. Muun muassa Haa pajärven piiri lomauttaa 50 metsuriaan 5 viikon ajaksi. Jotenkin nä mä liikenneympyrät eivät oikein 'maalaispoikaa' viehätä. työpaikoissa. Starttirahan toinen vaihe olisi valtiontakauslaitoksen takauksien ohjaaminen näille, yleensä vakuudettomille yrityksil le. 4 LEST1NJ0KI Ke Keskiviikkona 10 . Joka tapauksessa, jos alueella on riittävästi tilaa kier toliittymän rakentamiseen. OOOO Sain setelin. tuksen perusteet täyttävästä maatailamatkailuyrityksestä. Kunnissa on paljon ammattitaitoista, työhalunsa ja työkykynsä ja luovuutensa säilyttäneitä ihmisiä, joilla on vielä halua ja tahtoa toteuttaa esimerkiksi oma yritys. Keskustapuolueelle hän oli todellinen työmyyrä, joka hoiti asiansa tunnontarkasti. Pantakaoon metsurit sitten vaik ka retkeilyreittien raivauksille tai taukotupien rakentamiseen erämaihin. Koskenmaan Jorman paikan kaupunginvaltuustossa perii kolmesta tasaäänin varajäsenek si yltäneestä Pauli Niemi-Korpi. Toiseksi on pakko ihmetellä, etteikö metsistä löytyisi töitä. Ensi kesänä jo näemme näitä tunnuksia pitkin Suomea. Politiikan hän otti tosis saan kantaen muidenkin edestä huolet. * * * * * * Heimo Koskilampi Jörn Donner k f. Yritys-ja tuoteideat voitaisiin kunnallisen järjestelmän kauttaa saada tuotannolli seen toimintaan. Kunnanjohtaja Tikkasen esitys on yksi merkittävä ajatus nykyisestä pattitilan teesta poispääsemiseen. Starttiraha edellyttää hankkeen toteuttamissuunnitelman laati mista. Kunnat lupasivat maksaa 500 markkaa tutustumismatkasta OOOO Viime viikon yllättävin uuti nen oli kannuslaisen Jorm a Koskenmaan yllättävä poisme no. Jotenkin tämä kampanja pani jälleen ajattelemaan näitä kotoi sia kuvioita. Yri tyselämä odottelee häntä koi pien välissä korvat kuumottaen, mitä tuleman pitää. Jorman opin tuntemaan hil jaisena, tunnontarkkana sovitte lijana. Ideana hyvä homma ja suunnittelu ja esitteet vaikut tivat myönteisesti. Täkunnallishallinnossa, ammatnään "takinkääntäjiä" on joka tiyhdistysliikkeessä tai suojajunassa. Kunnallinen starttiraha täydentäisi muita järjestelmiä ja saattaisi olla joustavampi paikallisuu tensa johdosta. Pauli Niemi-Korpi on vanhoja valtuustokonkareita. Hän ehti nauttia vain kerran kaupun ginhallituksen työskentelystä. Onko se totuttelu kysymys vai asenne kysymys. Vihreällä pohjalla oleva lehtipäinen avain on tunnuksena tietyt laatuluoki paikkakunnille ilman mitään velvoitetta. Tark kaillaan ja kokeillaan. OOOO Maaseutumatkailu on saanut oman laatutunnuksen. Jos suunnitelma ei toteudu suunni telmien mukaan, olisi starttiraha katkais tavissa. Start tiraha olisi veronalaista ja samalta ajalta ei maksettaisi työttömyyskorvausta tai päivärahoja. Matkasetelin ar voltaan 500 markkaa. J Metsähallituksen herrat ovat myös sortuneet lamaruikuttelun taakan alle. Jotenkin tämä uutinen ihmetyttää, jo sen kin vuoksi, että valtio toisesta kädestä joutuu maksamaan met sureilleen lähes puolet näiden työttömyyden ajan työttömyys korvauksista. Tais tulla kaksikin. Kunnallisen starttirahan käyttöönottoa puolustaa paikallinen asiantuntemus, jon ka perusteella voidaan yritysidean onnis tuminen punnita. Kyttäysasemiin vetäytyminen vain pahentaan työttömyys lukuja. Kun luonto vetää yrittämään"
Kaksi kannuslaista nuorehkoa miestä murtautui neljään au toon eri puolilla Kannusta ja rikkoi laseja sekä sotki autoja sisältä. Jo kahden päivän aikana kurssilaisten esiintymisvarmuus kohosi ja esiintymistä häiritse vät liikkeet, väärät asennot jne. Persoonallisuus täytyy näkyä esiintymisestä, eikä per soonallisuutta saa tappaa. Siellä oli Juice, Napakymppi Salmelainen ja muita julkkiksia.... Pääosan ohjelmasta esittivät paikalliset Lion klubit, mutta myös ulkopuolisia esiintyjiä oli. Jokainen meis tä on hyvä omalla tavallaan. pnä helmikuuta 1993 LESTINJOKI 5 • Huulien ja äänen käyttö esiintymisessä on tärkeää Käsillä esitystä voi elävöit tää. Himangan lionssit vastasivat tarjoilu ja osin ohjelmapuolestakin. Lähes 1000:een nousseen Lions-jäijestön leijo nan ja ladyn joukko keräsi myös rahaa maailmanlaajuiseen silmälasiprojektiin. Teidän pitää kiinnittää kat seenne yleisöönne.. Pieni runko paperilla riittää. Lohtajan koulutoimenjoh tajan virka tuli auki koulutoi menjohtaja Eino Annolan äkillisen poismenon vuoksi viime vuoden joulukuussa. Ei kaikkien pidä esiintyä samallalailla. "Esiintym inen on ilo" Esiintyminen on ilo, nautin to, autuutta, johon tietysti liittyy jännitystä, mutta se jännittämi nen ei useinkaan näy ulos. Hallitus perustelee osa-aikaisuutta kokemuksen hankkisella. Tekijät olivat ennestään poliisin hyviä tuttuja. Yhteensä hoitoalue lomaut taa 50 metsuria.. Sormilla ei saa osoittaa, vaan sormet avoimina hieman kyynärvarresta koukussa.. Mei dän pitää uskoa, että olemme hyviä esiintyjiä. Rahaa kertyikin arviolta 30 000 markkaa. Leijonat Himangalla Lions O-piirin lähes 1000 lei jonaa vietti viime lauantaina Hi mangan urheiluhallilla "lamantappotalkoita”. Keskiviikkona 10. Ohjelman juonnosta vastasi kälviäläinen Jussi Isotalo. Run saan ja monipuolisen ohjelman jälkeen tanssahdeltiin lattialla. Kuvassamme 'suomalaisia' esiintyjätähtiä lavalla. Jatkuu sivulle 6 ??. Ei edes yli opistolliseen loppututkintoon si sälly esiintymiskoulutusta, ku ten monissa muissa maissa on tilanne. Esityksen mukaan koulu toimenjohtajan osa-aikaiseen virkaan valittaisiin yläasteen rehtori Kaija Aromaa 15. Esiintymistaitoa opiskeltiin Kannuksessa "Ole ylpeä itsestäsi, usko asiaasi" Mainostelevision koulutuspäällikkö Kalevi Tammivuori oli kouluttamassa Kannuksen kansalaisopis ton kurssilla esiintymistai toa. Kurssilla paneuduttiin moni puolisesti esiintymistailaisteisiin ja kurssilaisten esiintymi nen videoitiin kussakin jaksos sa. Hyvin asiansa esittävä ihmi nen otetaan mielellään ystäväk si, totesi Tammivuori. Lomautus kestää 5 viikkoa. — Lohtaja osaaikaistaa Lohtajan kunnanhallitus esit tää valtuustolle, että koulu toimenjohtajan päävirka muutettaisiin osa-aikaiseksi 1995 loppuun asti. Puheessa ei tarvita paperia. Poliisi pääsi murtomiesten jäljille yleisövihjeiden avul la. Kurssi pidettiin viime viikonvaihteessa ja siihen osallistui toistakymmentä ihmistä. Meiltä puuttuu esiintymiskoulutus. Koulutuspäällikkö Kalevi Tammivuori totesi meidän suo malaisten turhaan olevan alem muudentuntoisia. Metsurit lomalle Lestijärveltä joutuu 9 met suria pakkolomalle Metsä hallituksen Haapajärven hoi toalueen lomautusten vuoksi. Poliisi selvitti automurrot Kannuksen poliisi on selvit tänyt viime viikolla tehtyjen automurtojen saijan. poistuivat. maaliskuuta lähtien
Kat seella otetaan yleisö. tammikuuta il mestyneessä lehdessä oli toholampilaisen Katriina Eskolan haastattelu, jossa hän kertoi Kauhava-projektista. Nuorin ahkerimmista pyhäkoululaisista on Anna Pietilä dottomana vaatimuksena on, et tä isäntä pukeutuu parhaiten. Lapset ovat riippuvaisia toi sistaan. Marialla pyhä koulukertoja oli yksi enemmän kuin veljellä. Kunnaninsinööri Ossi Puikkosen mukaan kunnan tekninen puoli laski urakkahinnan, joka kilpaili yh dessä yksityisten tarjousten kanssa. Kunnan hinta oli 60 000 maikkaa halvempi kuin halvim man yksityisen laskema summa. Kaisu on toiminut pyhäkoulun opettjana kaksikymmentä vuot ta. Eskola ha luaa tarkentaa, että monia tekni sen puolen urakoita on jo nyt tehty kunnassa omana työnä. Anna on vasta kuusivuotias ja hänenkin etuna on se, että äitä Anja on yksi py häkoulun vetäjistä Marinkaisissa. Aikoinaan toiset lapsista kulki vat pyhäkoulussa aivan rippikouluikään asti, Kaisu muiste lee. Tärkeintä Kaisu Kamilalle pyhäkouluopettajana on se, että lapsille tulee tutuksi Ju malan sana.. Parhaimmillaan pyhäkoulus sa oli lapsia parisenkymmentä. Uusimäki Oy 100 os. YJoissakin tutkimuksissa on to dettu, että yli 90 prosenttia esiintymisestä on muuta kuin sanoja. Viime vuoden ahkerimmat pyhäkoululaiset olivat Linda Pol vi Väliviirteeltä, Miaria Kippo Keronkylältä ja Anna Pietilä Marinkaisista. Kaisu myöntää, että hän jo joutunut joskus näytelmänkin avulla sel ventämään päivän sanan. "Sydän pakahtuu sanomisen tarpeesta" Meitä ihmisiä on rohkaista va esiintymään. Uusimäki Mika Johannes Tj., Uusimäki Raimo Juhani Hpj., Rakennustoimisto R. Linda Polvi on yhdeksänvuotias. Se on sellai nen apupaperi. Schaumannintie 4, 68100 Himanka. Puikkonen vakuuttaa, että Pe säpuu pysyy lasketuissa raa meissaan. Toisinaan piirtelemmekin. Ojala avoin yhtiö, Himanka. Olisinkohan ollut kolmen tai neljän, Linda tuumii. Hän on yksi kirkonkylän opettajista. Tämän vuoksi on esiin tymisessä on tärkeää pukeutu minen ja esittämistapa. Anna on aloittanut pyhäkou lussa käynnin nelivuotiaana. Kirkonkylän lapsi työ on kokenut sekä ylä ettäalamäkeä Kaisun uran aikana. Hannu Tuorila, Leena Kallio, MaijaRiitta Mäkitalo ja Eeva-Leena Roos. Tauoilla voi puhetta ja esiinty mistä, syventää ja korostaa sano man tärkeyttä. Helena Ojatalo, vpj. Kullakin on pyhäkoulukertoja viime vuodelta lähes kolme kymmentä. P1 34, 69101 Kannus. Ostaa, myydä, omistaa ja hal lita kiinteistöjä, asuinja lii kehuoneistojen hallintaan oi keuttavien kiinteistöyhtiöi den osakkeita sekä antaa vuokralle kiinteistöjä, huo neisto-osakkeita sekä omis taa, ostaa ja myydä muita toi mintaansa liittyviä osakkeita ja kiinteistöjä. Keronkylällä on kolme pyhäkoulunopettajaa. Anna, Maria ja Linda saivat kukin oman Uuden testamentin kirkkoherra Mikko Himangalta. Silmänpilke, rauhallisuus ja äänen vaihtelu antavat esiinty miselle miellyttäviä aineksi. Am mattimainen liikenne kuor maja pakettiautoilla ja muu alaan liittyvä toiminta. Sitä ei saisi tukahduttaa. Kaisu tunnustaa, että lasten pyhäkouluinnostus on täysin van hempien varassa. Kakkossijalla oli useampi lapsi, jolla oli pyhäkoulukertoja vain muutaman vähemmän kuin Annella. 100 000. Keronkylällä pyhäkoulut pide tään vuorollaan jokaisen opetta jan kotona. Harhaileva katse tuo epävarmuuden esittä jästä. Kaikissa tilaisuuksissa ehjota me ei ymmärretä, Linda kertoo ja paljastaa ettei hän oi kein muista milloin hän lähti mukaan pyhäkoulutoimintaan. Joskus sydän oikein pakahtuu. Pyhäkoululaisten lisäksi Kaisu Kamila sai tunnustuksen pyhäkouluopettajana toimimisesta. Nykyään lapset ovat nuoren tuneet. Op. Kurssilla erityisesti paneuduttiin katseeseen. Vaatteittemme sisällä meillä on se tärkein. Koulussa se kuitenkin tukahtuu, vaikka sen pitäisi sielläkin ke hittyä. ’’Juhlapuhe ei saa olla papereista” Meillähän on tapana, että juhlapuhujat lukevat puhetta pöntöstä papereista. Yksi hyvä esimerkki työnte kijöiden osaamisesta on kehi tysvammaisten asuntolan, Pesäpuun, rakentaminen. Jo lapse na meillä kehittyy sanomisen tarve. Jos puhuja on sisäistänyt asiansa ja sanotta vansa, ei hän tarvitse paperia muuta kuin pääkohdat ja tärMarinkaisista. Hänen kannustajanaan pyhäkoulutoiminnassa on ollut oma mummo Kyllikki Polvi, joka on yksi pyhäkoulun opetta jista Väliviirteellä. Katsessa on oltava pilkettä ja katse kertoo esittäjästä paljon. Meillä jokaisel la on sanomisen tarvetta. Ensimmäiset asukkaat asuvat jo asuntolassa. keimmät asiat ranskalaisilla vii voilla merkittynä. Marinkaisissa pyhäkoulut pi detään, kuten Keronkylälläkin opettajien kotona. Pj. Pesäpuuta tehtiin syys-joulukuun välisenä aikana. Opettaja selvittää asiat, Jatkoa sivulta 5 ’’Ensivaikutelma tärkeä” Esiintymisessä on huomatta va se, että ensivaikutelma yleen sä jää pysyväksi. Uusia yrityksiä Kuljetusliike M. Tunnustusta an nettiin myös Kaisu Kamilalle, joka on vetänyt muorien pyhäkoulutoimintaa jo kaksikym mentä vuotta. Muissa Lohtajan kylillä jakauma on päinvastainen. v ' ,v . Lohtajalla kynttilänpäivän perhekirkossa muistettiin viime vuoden ahkerimpia nuoria py häkoululaisia. Kannustajana hänellä on ollut vanhemmat veljensä ja äiti. "Katse on tärkein elementti" Esiintyjän tärkein elementti on katse. Yksi heis tä on Marian äiti Hannele, joka omalta osaltaan kannustaa lap siaan toimintaan. Mikäli jonakin sunnun taina pyhäkoulussa käy vain muutama lapsi, he saattavat äk kiä kyllästyä, Kaisu kertoo. Yllättävintä Keron kylällä on se, että poikia pyhäkoululaisista on peräti viisi, kun tyttöjä on vain kolme. RU-Sijoitus Oy, Kannus. Annallekin kertyi pyhäkoulukertoja viime vuodelle lähes kolmekymmen tä. Pyhäkoulussa Kaisu käsittelee aina päivän sanan ja pyrkii selit tämään sen niin, että pienem mätkin ymmärtävät. Kerran jouduin pitämään pyhä koulua pöydän alla, kun lapset olivat sillä kertaa niin rauhatto mia, Pöydän alta meille löydyikin rauhallinen paikka, Kaisu paljastaa. Maria Kippo onnistui juuri ja juuri ohittamaan veljensä Juhan ahkerimman pyhäkoululaisen nimityksessä. Miksi emme käärisi sitä parhaimpiimme. Kirkonkylän ala-asteen johto kunta oli tipahtanut pois jutus tamme. Hanke pysyi aikataulussa ja se valmistui vuodenvaihteessa. Linda, Maria, ja Anna ovat kukin omalla kyläl lään osallistuneet erityisen aktii visesti pyhäkoulutoimintaan. Maria Kippo Keronkylältä aloitti pyhäkoulutoiminnan neli vuotiaana veljensä Juhan innoit tamana. Eli tässäpä se tulee. Ojala Matti Tapani, Tilus Harri Ee rik, Os. Esiintymiseen liittyy myös esittäjän äänen käyttö, pukeutu misen oikea väritys, huoliteltu '-ulkoasu, siisteys, . He lopettavat pyhäkou lussa käynnin noin 10-vuotiaana, Kaisu pahoittelee. Varalle valittiin Mikko Mäkelä, Paula Ylitorvi, Aarno Anttila, Tuula Lokasaari ja Ju hani Märsylä. Pyhäkoululaisia ja opettajaa muistettiin Lohtajalla "Lasten innostus vanhempien varassa" Eskola tarkentaa Pesäpuu omana työnä Lauantaina 6. Väliviirteen pyhäkoulussa käy keskimäärin noin 15 lasta kerralla. Lisäys Himangan koulujen johtokuntiin Viime keskiviikon numerossa kerroimme Himangan koulujen johtokuntien kokoonpanoista. Me lauletaan ja luetaan sekä leikitään ja piirrelläänkin jonkin verran. Os. Puhuminen on viestintää, mutta sanat eivät yk sin tee puhetta ymmärrettäväksi. Se on osoitus siitä, että kunnioittaa yleisöään ja kuulijoitaan
Käsija taideteollisuusoppi laitoksen johtokuntaan valittiin samat jäsenet uudelleen, koska Keski-Pohjanmaalle on synty mässä ammatillisten oppilaitos ten kuntainliitto. Jouko Klemola (Heikki Lii namaa), vpj. Mahdollisesti jo kesällä joudutaan valitse maan uusi kuntainliiton johto kunta, joten Toholammilla ei haluttu vielä tässä vaiheessa teh dä uusia valintoja. Kouluissa jatketaan edelleen oppikirjojen kierrätystä ja mah dollisuuksien mukaan sitä tul laan lisäämään. Markin ala-aste: Pj. Aimo Kattilakoski (Leo Väre), Asko Myllymäki (Pentti Tiilikka), Hilkka Nikki (Pirkko Kirsilä), Sirpa Kinnu nen (Anneli Huhtala), op.jäs. Laila Koskela (Päivi Perkkilä), Kaija Nikunen (Anu Kallio), Kauko Alakotila (Anna-Liisa Rautiola), Päivi Toivo la (Timo Honkala), opettajajäsen Elvi Virkkala (Jorma Mau nula), henkilökunnan edustaja Sanna Mäenpää (Veikko Keski-Rekilä), koululautakunnan edustaja Anna-Maija Kujala. Yhden koulupäivän ruokailu maksaisi siten oppilaalle neljä markkaa. Hannu Aro (Aila Liinamaa-Aro), hlök. ed. Kleemolan ala-aste: Pj. Kirkonkylän ala-aste: Pj. Lahti ei saanut kannatusta. Maria ja Eino Isojannin rahasto on perustettu ko. Niistä monia on tul lut Lestijokilaakson alueelle. Parhialan ala-aste: Pj. O Lohtajan kunta ei ole kiin nostunut Pohjanmaan Puhelino suuskunnan sähköisen palvelu verkon osakemerkinnästä. Terttu Rau tiainen (Laila Peltokangas), kitkin ed. Kimmo Virkka la (Kari Hanhikoski), Ulla Hie tanen (Kaarina Hirvinen), Lea Alakotila (Virpi Ali-Haapala). Antti Koskela (Sakari Nie mi), vpj. Kahden miehen kavalkadi Lampilla Alaviirteen osayleiskaavaan muutoksia O Lohtajan kunnanhallitus esit tää Alaviirteen kyläkeskuksen osayleiskaavaa valtuustolle hy väksyttäväksi. Koulu aloitetaan syksyllä 16. Oma näyttely hänellä on ol lut Kälviällä. Aili ja Viljo S. Hän jäi puolustusvoimain palveluksesta eläkkeelle vuonna 1988. Eero Laine (Paula Tiilikka), vpj. Hal lituksen jäsen Mauri Lahti (sd) esitti, ettei Kokkolan mielipitee seen yhdyttäisi. kerran. Justus Sarisalon elämänkertateosta. Kleemola jäi tehtä västään sairaslomalle vuonna 1987. Lahjoituksia rahasto on saanut yksityisiltä, yrityksiltä ja kunnilta, mutta nekin ovat vä hentyneet viime aikoina. Tä nä vuonna apurahat jäävät viime vuotista pienemmiksi, sillä osin kotuotot ovat tunnetusti heiken tyneet. Heikki Ru tanen (Tarja Ranta-Ojala) hlök. ed. Erityiskoulu: Pj; Tapani Kirsilä (Annikki SaKoulupäivän ruoka neljällä markalla Keski-Pohjanmaan Kulttuurirahasto 30 vuotta. Heikki Asiala (Veli-Matti Syri), vpj. Mervi Pollari (Taina Olkkola), Ari Peltola (Leo Vä re), Outi Kangasvieri (Aila Ahola), Tarja Kiviniemi (Eeva Hietala), op.jäs. 1994. Rahaston apurahat ovat haet tavissa helmikuussa ja ne jae taan 30-vuotisjuhlassa 10.4. Oppilasta kohden maksu on noin 760 markkaa lukuvuodes sa. Peltokangas (Susanna Väisä nen), Vesa Latomaa (Kirsti Pos io), Kaija Polso (Tuijja Olkko la), op.jäs. kesäkuuta 1994. Toimintansa aikana se on jakanut apurahoja 750:lle hakijalle yhteensä 4 mil joonaa markkaa. Koulutarvikkeet, joihin kuu luvat muun muassa opetusväli neet, työaineet, vihkot, hanki taan Pintel Oyiltä. Lukiossa on lisäksi yksi edustaja Lestijärveltä sekä Ullavasta. Erikoisuutena rahastolla on ollut maakuntaan liittyvien opinnäytteiden tukeminen. O Lohtajan kunta hakee lukion perustamislupaa valtioneuvos tolta 11. Kaavaluonnos oli nähtävillä viime vuonna marras-joulukuussa. Muistutuk sia tuli kaksi. Rahas ton peruspääoma on runsaat 6 miljoonaa markkaa. Senaattori Oskaro Tokoin rahasto perustettiin 1973 hänen muistomerkkinsä paljastamisen yhteydessä. Anna Kangasvieri (Liisa Ka tainen), kitkin ed. Jukka Klemola (Maija Ali-Haapala), hlök.ed. Marja Hylkilä. Vanhin niistä on eduskunnan puhemies Kauko Kleemolan rahasto, joka perus tettiin 1965 hänen hautauksensa yhteydessä. Toholammilla on esillä helmi kuun 22. Oili Korkiakangas (Eero Polso), kitkin ed. Mikko Virkkala (Olavi Kuljunlahti), vpj. Juha Niiranen (Jukka Koi visto), vpj. sukututkimuksia. Toholammin koululautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, et tä kunnassa aletaan periä lukio laisilta sekä käsija taideteolli suusoppilaitoksessa opiskelevil ta oppilailta ruokahuollon järjestämismaksua. Titta Lahnalampi (Päivi Mäntylä), Eija Jylhä (Eevi Virk kala), Anna-Liisa Syri (Riitta Toivola), Toivo Määttälä (Ar mas Fiskaali), op.jäs. Kari Pinola (Vuokko Seppä lä), vpj. Sykäräisen ala-aste: Pj. Erkki Kleemola on syntynyt Kleemolassa vuonna 1937. Sisko Kleemola (Lassi Klee mola), vpj. Kansalaisopiston johtokunnassa on lisäksi ullavalaisten edustaja na Irma Vanhala. Pia Alarotu (Veli Männistö), hlök.ed. Peruskoulun yläaste: Pj. Juhani Nurila on syntynyt vuonna 1936 Kälviällä. Käsi-ja taideteollisuusoppi laitos: Pj. Hallitus esittää valtuustolle, että kaavaehdotuk seen tehdään vain pieni muutos. Timo Asiala (Kaiju Määttälä), kitkin ed. Maija Määttälä. Raimo Kopsala (Osmo Ahonen), Tuulikki Syri (Kimmo Virkkala), hlök.ed. Määttälän rahas to sai peruspääomansa 1983 vii meksi mainitun syntymäpäivil lä. Lukio: Pj. Ilkka Wennström. Muistuksen tekijä Seppo Nie melä esitti, että AP-reservialueeksi merkitty alue muutettai siin alkuperäisen kaavaesityk sen mukaisesti erillispientalojen alueeksi. Sanna Lehtiaho (Annukka Lampinen), Kari Hopeavuori (Teuvo Paavola), Riit ta Kerttula (Heikki Mäki-Asia la), Kauko Pahkakangas (Jouko Taivassalo), op.jäs. Koulutoimenjohtaja Anna-Maija Kujala arvelee, että oppilailta peritään ruokamaksu aina lukukauden alkaes sa. Hän on toiminut viimeksi Lohtajanja Kälviän osuusmeijereiden johtajana. Hannu Wirkkala. Kulttuurirahasto on merkittä vällä tavalla tukenut Chydenius-instituutin koulutusja tut kimustoimintaa, keskipohjalais ten kirjojen ja merkkiteosten julkaisemista, mm. Oppikirjoja ostetaa noin 350 000 markalla. Tuula Kangas (Veli Männistö), hlök.ed. Jukka Lintilä (Pirjo Mäntypuro), hlök.ed. Rahastoon kuuluu 20 nimikkorahastoa, joista tätä aluetta edustaa kuusi. Hän on ollut mukana ku vataidepiirissä sekä kansalaiso pistojen taidekursseilla. elokuuta ja se päät tyy 4. Markku Haaponiemi (Hannu Ali-Haapala), vpj. Klee molan töitä on ollut esillä yh teisnäyttelyissä eri puolilla maa ta. Koska kysymys on ruoka huollon järjestämismaksusta ei oppilas voi kieltäytyä maksusta vetoamalla siihen, ettei käytä kouluruokailua. Koululautakunta päätti, että se ostaa oppikirjat lukuvuosille 1993-1994 Toholammin Kirjaja Paperikaupasta. Rauha Kauppi nen (Timo Asiala), kitkin ed. Aini Leppä nen (Suvi Hotakainen), Eila K. Silvo Mäkelä (Tuomo Tossavainen), Seija Kinnunen (Kirsti Tervala), Helena Välikangas (Elina Välikangas), Aimo Kattilakoski (Tuula Han hisalo), hlök.ed. Anna-Maija Nisula (Leila Asiala), Heikki Liinamaa (Rai mo Kopsala), Esa Riutankoski (Sirkka Jämsä), Unto Nikki (Katri Seppälä), op.jäs. Maija Määttälä. Veikko Keski-Rekilä (Anneli Korkiakangas), kitkin ed. Lisäk si on tuettu mm. An na-Maija Kujala. Kerttu Koti la (Vesa Niskala), kitkin ed. Ritva Hän ninen. päivästä lähtien Erkki Klmeelolan öljyvärimaalauksia ja lyijykynäpiirroksia sekä Ju hani Nurilan tinareliefejä, tie tokonegrafiikkaa ja lyijylasitöitä. Ari Haapamäki (Tuulikki Väänänen), kitkin ed. Sen sijaan Pohjanmaan Puhe linosuuskunnan muistutus alueen tämänhetkisestä käytöstä huomioidaan asiaankuuluvalla kaavamerkinnällä sekä kaava kartassa että selostuksessa. Hannu Ikola (Brita Jokinen), hlök.ed. henki löiden lahjoituksen turvin 1966 sekä Saima ja Uuno Hakolan ra hasto vastaavalla tavalla 1978. Aarno Annala (Erkki Tervala), Ahti Paananen (Eija Yliluoma), Helena Keskitalo (Matti Mäki-Asiala), Veijo Lep päaho (Eero Penttinen), op.jäsen Hilkka Jämsä (Anita Wikstedt), hlök.ed. Alussa vuotui nen jakomäärä oli noin 20 000 markkaa ja viime vuosina 350 450 000 markkaa. Juhani Jämsä (Sirpa Jämsä), vpj. lo), vpj. Lestinjokilaakson kehittämistyötä, metsäntutkimustoimintaa sekä tämän seu dun murre-, paikannimistöja Kleemola on harrastanut maalausta toistakymmentä vuotta. Ra hasto on myöntänyt lähinnä keskipohjalaisaiheisia pro gradututkimuksia varten yli 200 opintostipendiä. Koululautakunta päätti myös tämän vuoden syyslukukauden ja vuoden 1994 kevätlukukau den työajoista. Raili Välikangas (Marja Hylkilä), Terttu Ketola (Marja Haikonen), Jorma Mau nula (Ilari Kumpulainen), Jarmo Pesola (Veli Ranta-Ojala), op. jäs. Riitta Vehkala. Ky seinen muutos ei aiheuta kaavan uutta nähtäville asettamista. Kunnallisneuvos Aaro Lintilän rahasto sai alkunsa hänen hautauksensa aikana vuonna 1986. Kaavoittaja Jorma Ollilan mukaan kyseinen alue liittyy kiinteästi kunnan omistamaan viereiseen maa-alueeseen, joka on jätetty reservialueeksi. Osmo Jämsä (Mikko Pöyhtäri), vpj. Aune Hautakoski (Veikko Keski-Rekilä), kitkin ed. Kansalaisopiston johtokun ta: Pj. 000 markkaa vuodessa. Määttälän ala-aste: Pj. Teuvo Nokelainen. O Lohtajan kunta ei ole kiin nostunut pakkohuutokaupatta vasta Design Tuote Oy:n kiin teistöstä Marinkaisissa. Oikemuksen ala-aste: Pj. O Kunnanhallitus asetti Peukalomäen osayleiskaavan viralli sesti nähtäville. Terttu Ojutkangas (Anneli Järvenoja), vpj. Kotilan ala-aste: Pj. Hannu Wirkkala. Teuvo Nokelai nen. Lampin koululautakunta valitsi johtokunnat Toholammin koululautakunta on valinnut koulujen johtokun nat. Kun valtio ottaa oman osuu tensa päältä, kunnalle tulee jär jestämismaksusta tuloja noin 52 Keski-Pohjanmaan Kulttuuri rahasto tulee tänä vuonna toimi neeksi 30 vuotta. Tal viloma onm 28.2.-5.3. Raili Nivala (Sirk ka Soini), kitkin ed. Helena Välikangas (Hannu Kangasvieri), Tuula Haapaniemi (Reijo Alakotila), Pentti Polso (Maria Virkkala), Juhani Laakso (Kalevi Hirsimä ki), op.jäs. O Kunnanhallitus päätti Kok kolan kaupungin esityksen mu kaan, että eri kuntainliitot ryhty vät miettimään säästötoimia henkilöstökustannuksissa. Syyslo ma pidetään 18.10.-23.10. Marjatta Kan gasvieri (Helena Pihlajamaa), kitkin ed. Ostoksia teh dään noin 200 000 markalla
Toisinaan on valiteltu, että Hongisto on liiankin näkymätön paikka. Sen sijaan kiireisen kesän jäl keen Hongisto on nukkunut tal viunta. Rakennus sopii erinomaisesti maisemaan ja on kodikkaan näköinen.. Tarvittaessa seurakunnan emän tä voi olla apuna. Hongiston leirikeskuksen ra kentaminen aloitettiin hirsisestä saunarakennuksesta, johon tuli saunan ja pesutilojen lisäksi suuri saunatupa. Myös naapu Toholammin seurakunnan taloudenhoitaja Kimmo Virkkala arvioi, että Hongiston leirikeskuksen päärakennukseen sopii kerrallaan noin 60 ruokailijaa. Lähimailla ei ole muuta asutusta eikä ra kennuksia. Ilkivallante kijät eivät löydä perille kovin helposti. Silloin ihmeteltiin, miksi leirikeskus rakennetaan suolle. Hongisto jää puiden kätköön päätieltä katsottuna; rauhallinen paikka vajaa kym menen kilometrin päässä Toho lammin keskustasta. Hongiston maastossa kulkee luontopolku, Virkkala muistuttaa. Virkkala toivoo, että jat kossa leirikeskuksen käyttöas tetta voitaisiin nostaa myös tal viaikaan. r Leirikeskus moneen käyttöön Hongistosta huokuu luonnon rauha Toholammin seurakunnal la on ollut vuodesta 1986 lähtien oma leirikeskus Hongistossa. Kesäisin siellä pidetään rippileirejä, las tenleirejä sekä erilaisia ti laisuuksia. Entinen kunnan rakennustarkastaja Väinö Hapuli on suunnitellut leirikeskuksen päärakennuk sen. Hongisto on tarkoitettu kaikkien käyttöön. Lisäksi luon nossa voi patikoida. Saunatupaan sopii majoittu maan kuusihenkinen perhe. Tämän lisäksi lei rikeskuksessa on pidetty erilai sia tilaisuuksia ja kokouksia. Tämä on osoittautunut kuiten kin hyväksi paikaksi, seurakun nan taloudenhoitaja Kimmo Virkkala pohtii. Mikäli leirikeskukses sa on tilaisuuksia, laitetaan sen ajaksi kyltti tien varteen. Luonnon rauhaa Hongiston päärakennuksen toisessa siivessä on ruokailuja kokoustilat sekä toisessa majoi tustilat, joissa on erikseen niin sanottu tyttöjen puoli ja poikien puoli. Virkkalan mukaan asialla on hyväkin puolensa. Viime kesänä Hongistossa vi hittiin nuoria avioliittoon ja jär jestettiin häät. Majoituspaikat on noin 40 henkilölle. Ovet avoinna kaikille Kesäisin Hongistossa järjes tetään lukuisia seurakunnan lei rejä, muun muassa rippikoulu leirit, jotka aikaisemmin järjes tettiin joko ulkopaikkakunnilla tai päivärippikouluna. ripaikkakuntalaiset voivat tulla tänne viettämään saunailtaa, yö pymään, pitämään kokouksia tai tilaisuuksia. Virkkala kertoo, keittiö ja ka lusto on järjestäjien käytössä. Kaksi vuotta myöhemmin, 1986 valmistui Väinö Hapulin suunnittelema päärakennus. Leirikeskus ilman kylttiä Hongisto sijaitsee Toholampi-Ullava -tien varressa Hongistonjärven rannalla. Talvisin Hon gisto tarjoaa rauhaa ja luonnon kauneutta. Talvisaikaan Hongisto tar joaa hyvät mahdollisuudet ulkoilemiseen: järven jäällä voi hiihtää tai pilkkiä. Kodikasta tilaa voi käyttää myös muuhun tarkoitukseen, vaikkapa kokouksien pitämiseen. Yöpyminen maksaa pari sataa maikkaa. Kun Toholammilta ajaa Ullavaan, ei Hongistoa edes huomaa välillä. Ti laisuuksien järjestämisestä pe rintään noin 200 400 mark kaan. Tarkkaavainenkin kuljettaja saattaa ajaa ohi
Ongelmista johtuen seura joutuu harkitsemaan tulevassa kesäkokouksessaan tiheäänasuttujen alueiden, peltoaukioiden rauhoittamista metsästykseltä. Harvennus ten ja päätehakkuun yhteenlas kettu tukkipuun tuotos ja hak kuutulot olivat kuitenkin kum mallakin tavalla käsitellyissä metsiköissä yhtä suuret. Mukana on kol misenkymmentä päällys tötason palokuntalaista eri puolilta Vaa san lääniä. Anne Haasiomäki huomaut taa, että läheskään kaikki eivät tiedä, miten ruoka otetaan seiso vasta pöydästä. Yläharvennettujen männiköi den tilavuuskasvu oli keskimää rin 7,6 prosenttia suurempi kuin alaharvennettujen. Tuotoista pääosa muodostuu jä sen-ja liittymismaksuista, noin 10 000 markkaa. Oppilaat elvyttivät hääperinnettä "Alttarilla meinas pyörtyä" Lestijärven yläasteen oppi laat opettelivat hääperinteeseen liittyviä tapoja tiis taina. Jotkut seuran jäsenet ovat herättäneet paheksumista metsästämällä talojen läheisyy dessä ja jättämällä autoja pihoil le ilman talonomistajan lupaa. Yläharvennus ei so vi koivikoille; kuusikoiden osal ta tarvitaan lisätutkimusta. "V iirteellä lau letaan lam asta h u o lim a tta ” Viineen Laulumiehet laulaa la masta huolimatta, totesivat Viirteen laulumiehet yksimielisesti vuosikatsauksessaan viime vii kolla. Hirvilupia annettiin 20 prosenttia vähem män kuin edellisvuonna. Himangalla Maurin Jussinniemi ja Pekka Uumia................ Nyt meneillään oleva kurssi tavallaan syventää edellisen kurssin antia. Siihen liittyen opettaja Anne Haasiomäki tar josi oppilaille mahdollisuutta häiden järjestämiseen. Pel kästään pienimpiin puihin koh distuva alaharvennus ei ole näin ollen ainoa oikea harvennusta pa. Paloja väestönsuojelupäällikkö Alanko pitää myös pelas tajien henkiset voimavarat -luentoa tärkeänä. Häitä on valmisteltu muun muassa kotitaloustunneilla. Harvennustulojen sijoittaminen kasvamaan korkoa metsikön uudistamiseen saakka paransi yläharvennuksen talou dellisuutta. Vaikka per hekasvatuksen tunteja on vain yhdeksäsluokkalaisille, häiden järjestämisessä on ollut mukana koko koulu, keittiöhenkilökunta mukaanlukien. '. Aikaisempina vuosina oppi laat eivät ole kiinnostuneet asiasta, mutta tänä vuonna kaik ki ovat olleet järjestelyissä mu kana innostuneesti. Seura kehoittaakin jäseniään välttämään talojen läheisyydes sä metsästämistä, koska se on ehdottomasti kiellettyä ilman maanomistajan lupaa. Yksi kurssin järjestäjistä Kannuksen paloja väestönsuojelupäällikkö Veikko Alanko pitää kurssia tärkeänä, koska va paaehtoisen päällystön koulutus on pientä verrattuna vastuuseen. Jännitti niin, että luulin pyörtyväni, Olli-Pekka lisää. Kahden päivän kurssilla kurs silaiset kuuntelivat mm. Lisäksi Lestijärvellä elvytet tiin vanhaa karkkiperinnettä. Toiminnasta todet tiin, että ampumarata on säh köistetty, pienpetojen pyyntiin on osallistuttu kiitettävästi ja riistapeltoja on laitettu runsaas ti. onnettomuustilastonjärjestelmän käyttöönotto, josta puhuu apulaispalopäällikkö Raimo Predarholm. Kokouksessa hyväksyttiin ti lit sekä vuoden 1992 toiminta kertomus. Seura varasi varoja riistapel tojen ja nuolukivien hankkimi seen. Esiintymiskorokkeelle Laulumiehet nousi viime vuonna yhteensä kahdek san kertaa. Häät eivät varmastikaan jännitä silloin niin paljon, arvelee häiden sulhanen, Olli-Pekka Hylkilä. Op pilaat ovat leiponeet itse karjalanpiirakoita ja hääkakun. Kaksipäiväinen kurssi oli jatkoa reilu vuosi sitten ol leelle kurssille. Jos joskus menee naimisiin, on kiva tietää miten kaikki jär jestelyt hoidetaan. Metsästysseura suunnittelee nuorten eräkerhon aloittamista. V ap aaeh to iset j atk o k o u lu tuks e s s a Vaasan pelastusalan liitto järjes ti palokuntien vapaaehtoiselle päällystölle täydennyskoulutus ta viime viikonloppuna Kan nuksessa. Jäseninä ovat Tuomo Riutta, Markku Jäm sä, Jouko Lahnalampi, Mark ku Virkkala, Kauko Pahkakangas, Heikki Kangasvieri, Kari Mikkola ja Uolevi Kopsala. Tutkimustulos perustuu Metsäntutkimuslaitoksessa .teh tyyn kymmeneen harvennuskokeeseen, joita on seurattu 25 vuotta. Aito Ruotsala, sihteeri Väinö Venetjoki, rahas tonhoitaja Tapio Alho, Erkki Hillilä ja Yrjö Erkkilä. Uutta tällä kurssil la on mm. Yhdeksäsluokkalaisilla on parhaillaan meneillään koulussa perhekasvatus. "Metsästystavoissa parantamisen varaa" Toholammin Metsästysseura kiinnitti vuosikokouksessaan huomiota metsästyskäyttäytymisecn. Keskiviik koillan haijoituksiin kuoro ko koontui yhteensä 30 kertaa. Yläharvennuksessa hakattiin paitsi aivan pienimpiä, alistettuun ase maan jääneitä puita, myös suu rimpia valtapuita. Morsiuskimppu tärisi, Paula Rautapuro naurahtaa. Kettujen, supikoirien, nää tien ja minkkien pyydysloukkuejen tarvikkeisiin varattiin myös rahaa. Jatkuvassa kasvatuksessa metsää pyritään kasvattamaan ja uudistamaan yhtä aikaa tavoitteena eri-ikäinen metsä. Alaharvennuksessa poistettiin lähes yksinomaan pieniä puita. Metsästysseuran johtokunnan puheenjohtajana toimii ensi vuonna edellisvuosien tapaan Tapio Isoniemi. Varalle va littiin Tapio Alho. Kaik ki yläasteen oppilaat harjoittelivat etukäteen myös valssia. Kuorossa laulaa yhteensä 17 miestä Lohtajalta, Kannuksesta ja Himangalta. Kuluvana vuonna kuoroa joh taa Raimo Pottala. Vetäjinä toimivat Timo Tolva nen ja Arto Timonen, joihin asiasta kiinnostuneet voivat ot taa yhteyttä. Hirvenmetsästys onnistui kohtalaisesti hirvikannan vähäi syydestä huolimatta. Jäsenkuntien pääl lystölle kurssi oli ilmainen. Tämän tutkimuksen tuloksia ei pidä sekoittaa metsänhoidol liseen harsintaan eli ns. P u u sto n m äärä h arv e n n u sta p a a tärk eäm p i Harvennustavalla ei ole ratkai sevaa vaikutusta hyvin hoide tun, varttuneen männikön puun tuotokseen ja puun kasvatukses ta saatavaan taloudelliseen tu lokseen Etelä-Suomessa. Vuosisadan vaihteessa häissä tarjoiltiin kahvin jälkeen vierail le karkkeja, joissa on hääparin etunimen kirjaimet. Metästysseuran talousarvio vuodelle 1993 hyväksyttiin. Eli oikean tavan mukaan ruokaa otetaan vähän kerrallaan sekä kalaleikkeleet, lihaleikkeleet, salaatit ja lämminruoka syödään eri lautasilta. nimis mies Timo Vuclan luentoa et sinnästä. Kuorossa laulaa kaksi kvartettia. Nyt jännitti vähäsen, kun kävelimme alttarille. Kvartetit esiintyivät yhteensä 32 kertaa. Riistanhoitoon käytetään 5 800 markkaa ja PR-toimintaan 2 000 markkaa. Lisäksi kurssin aikana luennoi sähkölaitoksen ja kau kolämpölaitoksen edustajat Palokuntien vapaaehtoispäällystön täydennyskoulutukseen osallistuivat mm. jatku vaan kasvatukseen. Harvennusvoimakkuus ja puustopääoma olivat kummassakin vaihtoeh dossa samat Suurten puiden poistaminen yläharvennuksissa kostautui päätehakkuupuuston pienempä nä järeytenä. Hallituksen muodostavat pj. On hyvä asia, että pclastaI jien henkiseen tilaan ollaan kiinjiittämässä buomiota.-Vaikcidcn tilanteiden jälkeen pelastajien tulisi puhua asiat selviksi mui den mukanaolleiden kanssa. "H ääpari" Paula R autapuro ja Olli-Pekka Hylkilä opettelivat leikkaamaan hääkakkua Lestijärven yläasteella. .................. Yhdeksäsluokkalai set Paula Rautapuro ja Olli-Pekka Hylkilä lupauivat hääpariksi ja naispapin roolissa ollut Seija Lintilä vihki heidät asianmukaisi ne seremonioineen
Esimerkiksi tekstin korjaus käy kätevämmin. Yläong oppilaskyydit maksavat \iteer solia 360 000 markkaa, opp kesi Yläasteen rehtorina vi»Koi Pekka Hagmanin, Sauli frrt. "Ei ainakaan lisää aineita" 7. -Kuuden tunnin päivät tuntu vat toisinaan liian pitkiltä. • : ; . ; • ; •; ¡; • . markkaa. :. : : ; . : : . Raili Välikangas kuvailee it seään vanhaksi konkariksi, sillä hän on jäämässä eläkkeelle pa rin vuoden päästä. Ruoka soit tetaan erityisen halvalla kiin ateriat kuluttavat vain' K markkaa päivässä. tuntiin viikossa ja lisäksi ko neella pääsee harjoittelemaan konekirjoituksen kahdella viik kotunnilla. 8.luokalla opetus on lisääntynyt kahteen Aikaisemmin konekirjoitusta opetettiin lukiolla sekä yläas teen opettajainhuoneessa ja kansliassa, jonne mahtui muuta ma oppilas kerrallaan. Monet yläasteen tunneista joudutaan tilanpuutteen takia pi tämään lukiolla. Sekä oppilaat että opettaja Raili Välikangas ovat tyytyväisiä järjestelyyn. Muuten hän on mel koisen tyytäväinen kouluunsa. ; , :: ; ; ;• | ; ; ;j : •: ; ¡; : ; :: ; • ; •• . -Mieluummin tekisin vaikka käsitöitä, murahtaa Mikko oppi kirjan takaa. . YIIY i l s ! SH : lii . -Eläimiin liittyviä aineita voi si olla enemmän. Oppikin 197 muu materiaali maksaa »kilä tain 800 000 markkaa, jos näy jojen osuudeksi oppilasisi nou tulee 650 markka. luokalla olevien poikien mielestä yläasteella opiskelta vaa on jo nyt tarpeeksi eikä mi tään aineita tarvita lisää. -Lomaa saisi olla enemmän, niin ja tietysti vapaauinteja, tuu mivat pojat yhteistuumin. : . Opes Kannuksen yläaste k oppilaan ja 18 luokan lukokonaisuus. 8A luokan poikien Mikko Högbackin ja Pekka Yli-Tokolan mielestä ruotsi joutaisi ko konaan pois opetettavien listal ta. "7 tunnin päivät liikaa" Raili Välikangas opastaa konekirjoitustunnilla Pirjo Junkaa. Valinnaisena aineena kone kirjoitusta ja atk:ta opiskeleva Mervi Joki-Tokola 8B luokalta haluaisi lisää atk-opetusta yläas teelle. Tien ylitse toi seen rakennukseen ramppaaminen ei kuitenkaan tunnu poikia häiritsevän, vaikka he ehdottavatkin junan hommaamista vä lille. : . 1 nuksen yläaste on omituinen koulu, sil puolet oppilaista käji lua nykyisen lukiontii Kar Kannuksen yläasteeni Esk budjetti on 6,6 milj. maifyläi kiinteistökustannukset 2; jos! markkaa. 'Loppujen lopuksi koulu on kuitenkin ihan hyvä paikka. Hän valitsi konekirjoituksen, atk:n ja Saksan, kun vaihtoehtoina oli vat kaupalliset, käsityö, kotita lous tai ranska. Nyt kun luokkaan on saatu 12 omaa tie tokonetta, konekirjoituksen opetus on helpottunut huomatta vasti. ; : .. -Tämä on minulle oikea elä mys, kun vielä pääsen opettele maan uusien koneiden käyttöä. Heitä on helppo opettaa, kun he uskaltavat rohkeasti ko keilla kaikkea uutta. -Atk:ta tarvitsee varmasti alalla kuin alalla ja siksi sitä sai si olla nykyistä enemmän. Valinnaisia aineita saisi Mer vin mielestä olla enemmän ja "pakkopullaa" vähemmän. : > : • . Tietokoneella konekirjoituk sen harjoittelu on näppärämpää, kuin tavallisella kirjoituskoneel la. -Ilman lukemista ei kuiten kaan pärjää. Vaikka Riikalla on vielä vuo sia edessä yläasteella, niin hän on jo nyt varma siitä, että jatkaa opiskeluaan lukiossa. ' T 7 f 1 1 * t * a V ih n o in la n orrmt Yläasteen oppilaat ovat vuoden alusta lähtien saa neet opiskella konekirjoi tusta omalla puolella ja omilla tietokoneilla. , 'MWÊÊ " . Tykkään myös musiikista ja kotitaloudesta ja yleensä kaikista aineista joita osaan. Vaikka nuoret yleensä aina narisevat kuinka mälsää koulunpenkillä istuminen on, niin aina kin Sauli Pihlajakankaan mie lestä opiskelu on tärkeää. Yläastetta ensimmäistä vuot ta käyvän Riikka Hakala pitää seitsemän tunnin päiviä liian ra sittavina. Mervi Joki-Tokolasta atk:ta saisi olla enemmänkin kuin kaksi tuntia viikossa. 7.luokalla atk:ta on vain kaksi tuntia koko vuonna. Harjoittelin viikonloppuisin ko tonakin, mutta nämä koululaiset ovat tosi hyviä koneenkäsittelijöitä. : : > y : : :. ; . Opr, on 30 ja opetusrjV keskikoko on 18 opp 1960 luvun alussa n nettu koulurakennus aluksi kansakoulun; temmin kansalaiskci ja vuodesta 1974 at yläasteen käytössä. Suurimman osa mai jetistä vie palkkausko milj. :: • . : : i ; £ ; : : : : • : i : : : ; j; ; ;j j: j; ; . : : • • iäii IlilSSSiililS i : : ¡i s i i s llffll ; IS . Riikka Hakala haluaisi lisää eläimiin liittyviä aineita
Sen lisäksihän meillä ollaan tässä kurssimuotoisen opetuksen kokeilussa, missä lu kuvuosi muodostuu 6 eri luku järjestyksestä. Tuolloin yläasten olisi vasta ensimmäistä kertaa yhdes sä ja samassa rakennuksessa. Tällä hetkellä ruotsi on pakollisena aineena 7. Se on varsin erikoinen kokeilu. Viime viikolla henkilökunnan palaverissa sii voojat ja muu henkilökunta tote si, ettei paikkoja särjetä ja sotata niin paljon kuin aikaisemmin. Samoin pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyen. Tähän ollaan erit täin tyytyväisiä oppilaiden ta holla. puheenajohtaja Heikki Pöyhtäri. :skokeilun pyörteissä Kannuksen yläasteen rehtori en Esko Rekilä haavailee, että nairyläastean kaikki tunnit saisi 12< joskus maailmassa pitää sa os: man katon alla. Ihan hyvä vaan, ettei kaikkien tarvitse lukea ruotsia. Rehtori Esko Rekilä, vara rehtori Arja Salomaa. Kannuksen yläasatviteen ongelma on tällä hetkellä a. Miikko Hog back (kirjan takana) ja Pekka Yli-Tokola ainakin toivovat niin. Johtok. 290 oppilaasti vain 11 il moitti tyytymättömyytensä. Sirkka Lipen: ruotsi; Antero Luoma: matem.,fysiikka, ke mia, atk; Raili Luoma: matem., fysiikka, kemia; Karita Mäkelä: erityisopettaja; Paula Niemelä: äidinkieli, historia; Osmo Nie mi: biologia maantieto; Tarja Niku: äidinkieli, Maija Oksa: biologia, maantieto; Sanna Pah kala: kotitalous. Yleensä tämä on hirveän mukavaa porukkaa ja itsenäistä. Viikottain toista kotimaista opiskellaan keskim ää rin kolme tuntia. Siivoojat Laila Tiainen, Maire Sämpi ja Pirjo Oinas. Uskon, että EY:öön m entäessä yhteistyö Pohjoism ai den välillä lisääntyy ja siten siten ruotsia tarvitaan entistä enemmän. Kun ennen lukuhaluttomat ja apukoululaiset olivat yhdessä ryhmässä, opettam i nen oli melko hankalaa. Ja onhan meillä pa rilla luokalla sellaista pienryhmätoimintakokeilua, missä op pilasryhmä auttaaa heikompia oppilaita. fysiikka, kemia; Mark ku Kärkinen: historia. teknisten töiden, kotita lousopetuksen tiloihin ja fysii kan luokkaan yksinään. ulienkaan, Tomi Kurikkalan ja Toni Ylikankaan mielestä yläasteelle ei tarvita mitään aineita lisää. R aija Ketoja toivoo kuitenkin, ettei kaikki heittäisi ruot sia pois lukulistalta, sillä Suomessa sitä kieltä tarvitaan. Talonmies Juha Sämpi. Saapa nähdä poistuuko pakkoruotsi yläasteelta. Suurin osa opettajistakin hyväk syisi tämän, toteaa Esko Rekilä. Esko Rekilä: fysiikka, kemia Seija Rimpilä: liikunta; Merja Saikkonen: teks.työt., konekir joitus, kotitalous; Arja Salomaa: opinto-ohjaus; Leo Sundvall: uskonto, historia; Anne Tastula: matem., fys., kemia; Maire Tiai nen, ruotsi, saksa; Sinikka Tiinanen: mat., fys., kemia; Raili Välikangas: kaupu.aineet, mat., konekirj., Minna Yli-Norppa: ruotsi, opinto-ohj., kuv.taito. oppilasryhmien suurentaminen keskimäärin yli 20 oppilaan, i vnKoulutilakysymys ei ole akuuttiongelma, vaikka yläaste haaveileekin pääsevänsä kokonai suudessaan nykyisen lukion herraksi. Opetuskin pyrkii tukemaan itse näistymistä. HENGEN LUOJAT Yläasteen opettajat ja aineet: Elisa Braunschweiler: eng lanti, ranska; Päivi Hakala: äi dinkieli, historia; Pentti Hakasa lo: tekn.työ, musiikki; Satu Hir vikoski: kuvaamataito; Raija Ketoja: ruotsi; Sauli Konttila: liikunta; Eeva-Maija Kiiskilä: matem. *ain Kullakin oppilaitoksella on Ylä ongelmansa. Tasokurssien poistaminen opetuksesta on Raija Ketojasta ollut pelkästään myönteinen asia. Nyt kun kaikki ovat samassa ryhmässä, niin opettam i nen on huomattavasti helpompaa.. Yläasteen erikoisuus on siinä, että oppilaat ovat murrosiässä olevia 13-16 -vuotiaita. kul; )ildj 1974 alkaen toiminut Esko Reaa»kilä, toteaa, että oppilasmäärä , jos näyttäisi parin vuoden äijäksi lasta* nousevan aina 320 oppilaan ta ida solle, mutta sen jälkeen se va alia kiintuu 300 oppilaan seutuville. Siinä syntyy sellainen vastuukysy mys, ettei sitä kukaan opettaja ota vastuulleen. Markku Pulkkinen: englanti; Sirkka Ranta-Nilkku: englanti. Lomautus täysin mahdotonta Opettajien lomautukseen kouluaikana rehtori Rekilä suh tautuu täysin kielteisesti. Kanslisti Taina Rekilä. luokalta lähtien. Opettaja Raija Ketoja Ruotsin valinnaisuus lisäisi kiinnostusta Ruotsia parikymmentä vuotta opettanut Raija Ketoja kan nattaa ruotsin kielen muuttamista pakollisesta valinnaisek si aineeksi. Tuossa iässä jokaisella on itsenäisty mispyrkimyksiä ja niitä on opet tajien ja koulun pyrittävä ym märtämään. Kun meidän koulussa on näitä käytännön aineita, ei voida ajatella, että oppilaat jäävät esim. Oppilasaines parantunut Oppilasaines on parantunut viime vuosina. Ainoa mahdol lisuus on lomautta kesäaikaan, eihän silloinkaan jää kuin se vii kon aika itselle maksettavaksi. En tiedä mistä se johtuu, toteaa rehtori. Valinnaisuus varmasti nostaisi sellaisten oppilaiden moti vaatiota, jotka haluavat opiskella ruotsia. Järjestyshäiriötkin ovat vähen tyneet
Siinä nuotion vieresä maasa mönki joku olio kaikilla nelijällä. Ymmärsin samalla, että se sihti oliki semmonen jättiläiskokonenverkkosilimäniinko kärväsellä, mutta tosi suuri. Pusaron hartiat sillä hohti yliluonnollis ta oranssia loistetta ko se siinä vähki ja käänteli puolukan varpuja sivuillehen. Kysyin sitte ovelana, mikä trissa sillä mahto rippua vyötäsillä. Hoksasin heti, että tämä nyt on joku semmoncn avaruuvesta tullu humenoiti; kerää tuosa jotaki näyttehiä mukanahan vietäväks. Siilon se olio havahti minut ja konkos pystökoolle! Kysyin siltä tekorömiällä äänellä, oli ko se joku humenoiti tai muu semmonen avaruuven asukas. Kainuun korvcsa kuulonsuojaimet, ko muuten kaan ei kuulu ko tuulen humi na! Sitte se rupes viittilöimähän sinne avaruusalukselle päin ja sano m airialla äänellä, että voitas mennä tuonne taukotu valle ja kiehahuttaa kaffit, jos lakaisin koko ajan sörköttämästä pyssyn piipulla hänen ma haansa kohti, vilikasin ihtekki sinne kapselille päin ja huoma sin, että katolla olevasta aalloppirööristä nousi lämmin lenkä taivahalle. Sielä oli var masti moottorit käynnisä ja se tuumas siepata minut niukallan sa! Lähin kiivahasti kylykimyyryä siittä tulilta, pyssyn pijin hyvin saapusalla ja valamissa. Laippaa vaihtaisa molemmat kiinnitysmutterit putos tähän karvikkohon, eikä niitä löyvä pirukaan. Konkelolle jäänyttä tuulenlaatua laukastesa maakenkä pujotesahan pääsi lyömähän terälaipan tuhannen mulukun mutkalle. Nyt ko mennäkesänä näin Juhan af Grannin ja jonku eläkkehellä olevan Finnairin lentokatteenin televisiosa tun nustavansa uskonsa näihin vierahisihin, niin tuumasin että tohittava se on munki totuuven nimissä ja pilikanki uhalla. Hetihän minä näin. Säikähin tästä kai kesta näkemästäni niin, että vejin pyssysä piihanan päälle että knapsahti. Ne oli niitä samoja vuosia jollonka ufoja ja kaiken mailman valoilimiöitä nähtihin tämän tästä, vaikka ei niillä välttämätä ollu mitään yhteyttä mun kulukuihini. Kantasivat aina Maasa käymättömille nähtäväks niinkö Tomanterän Erkki kamiiskeli elukkaopin tunneil le huhkaimia ja kissanpöllöjä sem m osten ihim eteltäväks, jokka ei arkuuttahan tohtinnehet pimiäsä porraspäätä pitem mälle. Asia var mistu Kuusamon kirkolla jo honka tulin, enkä S u o m u ssa l melle, niinkö piti. pnä helmikuuta 1993 12 Vieras toiselta planeetalta Vuosia sitte tuli syksysin k u lje sk e ltu a pyssym ehtällä Kainuusa ja muuhallaki maan koilliskulumilla. ettei se mikään mitta ollu, pelekkää vaijeria iliman senttejä tai tuu mia. Niinpä käänsinki nokialaiset sinne käsin mistä kärty tuntu tulevan ja kohta pilikistiki vankasa kuusikosa valakian lieskat. On saarnamiehiäki suvusa kummaltaki puo lelta. En ruvennu kuitenkaan tinkaa han sen kans asiasta, sanoin vain, että lopettas sen kauhian sajattamisen, ko en oo semmosehen tottunnu. Kysyin vielä niistä kuulokkeesta, että saiko se niillä koko ajan ohojehia avaruuvesta. I JJl'J'Jl'JJIlU LESTINJOKI Keskiviikkona 10. Enhän minä uskonnu alakuhunkaan, että se mikään metsu ri olis ollu. On niillä kaikki konstit! En oo aikasemmin kehannu puhua kellekkään tästä tapaa misesta, hullunahan mua ois pijetty. Sanomalehti on mieluinen 96 prosentille lukijoista. Siilon minä pistin juoksuksi Jotenki se kuitenki hallihti mua, sätehillä tai makneetilla: mailma tuntu pyörivän ja m enevän aivan sevon. Siittä vain oon vieläki kiitol linen, etten antannu sen olion narrata ihtiäni kaffille sinne avaruuskapselihin! Öisin nyt varmasti topattuna tai kuivat tuna havaintovälinehenä klasikaapisa josaki Orionin tähtisu mun takana. Poikkeuksellisen suuri näyte (henkilökohtaisesti haastateltuja I0 840 suomalaista) lisää entisestään tulosten luotettavuutta. Olin kerran josaki ¡¡vaaran laitehilla ko sain sauvvun hajua isohon nokkahani. Heti siinä takana näkyki sen avaruusalus, pari syltää kanttihinsa oleva punasenkukertava koppi, aivan niinkö lasikuitua eikä m itenkään teknillisen näkönen. Poikasesta lähtein on tienny, että savottamiehillä on pussihousut ja kumiteräsaappahat, sarkalyyssi ja koi vistolainen pääsä kesän talaven kans. Tärkeänä sitä pitää 92 prosenttia vastanneista. Ja ko se päästi irti siittä sinkistä, niin kuulu vain surahtava ääni ja sinkki muuttu näkymättömäks. Se sano sen olevan mitan, veti puolen syltä jotaki niinkö sinkkiä ulos sieltä trissalta. Mainontaa seurataan mielenkiinnolla (%) Mainokset antavat hyödyllistä tietoa (%) SANOMALEHTIMAINONTA Kotiin tulevat TARJOUSESITTEET ILMAISLEHTIMAINONTA TV-MAINONTA AIKAKAUSLEHTIMAINONTA ULKOMAINONTA RADIOMAINONTA 40 % Mainonta sanomalehdessä tehoaa, valitse: LESTINJOKI. Ko hengästynehenä vii nien tulin tielle, niin auto seiso propsipinon vieresä niikö olin sen aamulla jättänny, mutta erijällä puolen tietä ja syyläri toisehen suuntahan. Pääsä sillä oli kellanfärinen pilikumi, korvilla suuret kuulokkehet ja naaman paikal la jonkulainen sihti. Nauratti sitä ihtiähänki ko se sano niitä kuulonsuojaimiks. Sieläpäin mailmaa se tietää monasti kaffinjuontia tulilla ja hupasia praateja m ailm an m enosta. Piti vielä tehejä nämä helevetin tulekki, että tarkenee haeskella täsä pakasesa. Ainakaan ei silimä ottannu, että se olis johonki menny. Tämän voi todeta Kansallisen Mediatutkimuksen ja Suuren Sanomalehtitutkimuksen äskettäin valmistuneesta yhteisraportista. Sanomalehti-ilmoittelu on myös luotettavinta mainontaa. Tuommosia ketinehiä ei oo kukaan nähännykkään. Vääräjän Kalle Kvllä se näin on! Sanomalehti on painettujen viestinten ykkönen. Mehtää oli kaatunnu kymmeniä aareja ko se oli laskeutunnu. Menin kuitenki tulille pikkusen varoin ym pärille kahtellen niinkö mehtämiehen kuuluuki, eikä käyntikortti käjesä törmäten, niikö myyntikursseilla neuvotahan. 39 prosenttia kertoo seuraavansa mielenkiinnolla lehdessä julkaista vaa mainontaa, jonka informaatioarvo koetaan parhaaksi juuri sanomalehti ympäristössä. Pikemminki se oli joku antenni. Se olio kahto mua epäuskosen näkössä aivan ko pöhölyä ja rupes naurahan. Se rupes ääntelehen aivan ¡Ih misäänellä ja vieläpä Kuusa mon murtehella, ettei helevetisä hän oo mikään humenoiti vaan metsuri, saatana, pitäs tuo tyhymemmänki nähäjä
Viestit 7.2.: Miehet 4x10 km: 1) Kalajoen Junkkarit 1 1.44.27.6,2) Ylivieskan Kuula I 1.45.18.4, 3) Pietarsaaren Hiihtäjät 1 1.47.39.4. Vieraat eivät saaneet niitä kun nolla nostettua ja helpot palautuspallot iski kotijoukkue ar motta Pattijoen kenttään. Uran hiihtojaos ton puheenjohtaja Matti Jääskä totesi heidän hiihtäjien menes tyneen kuitenkin kohtuullises ti, kyllästymisestä huolimatta. 8) Tero Jääskä KUra 49.48,2. HU oli hienoisessa tappioasemassa ja käyttikin mo lemmat aikalisänsä tilanteissa 5-8 ja 11-12. Jokainen pelaaja pystyi hyviin pelisuorituksiin ja sarjapaikka on jo varmistettu. Neljä kertaa HU yritti erää poikki, mutta turhaan ja nyt puolestaan Tarmo yritti erää poikki kolme kertaa, mutta HU tasoitti tilan teeksi 16-16. Tulokset: T81km: l)Miia-RiittaWikström KV 3,25,2) Tiia Himanka LV 5,53. HU:sta Matti Hakala ja Leo Ti lus iskivät tehokkaasti palloa Tarmon kenttään ja olivat keski toijujina vaikeita ohitettavia. Helpon ottelun tuomitsivat kokkolalaiset Jari Myllymäki ja verkolla Reijo Koljonen.. Tulevaisuus näyttää olevan myös naisvoittoinen, sillä tyttösiä on tulossa useita kin. * * * HU taltutti Tarmon Lentopallon 3-sarjassa tyvipäähän juuttunut Kälviän Tar mo saapui Himangan Urheili jain vieraaksi sunnuntaina. Heidän voimallaan saatiin naisten 3 x 5 kilometrin viesti kin vietyä lävitse. Ilm akivääri, yleinen: 1) Minna Kolppanen KannA 564, 2) Minna Nygärd SkB 554, 3) Benny Widjeskog JSF 554. 15 km: 1) Jari Kal liokoski HT 45.13,1,2) Janne Ojala KJ 46.37,4, 3) Petri Känsälä KP-V 47.19.9.5) TeemuOrjalaLV49.01,4. -Kyllä se rupeaa tympäseen hiihtäjiä, kun monet tämän tal ven kisat on jouduttu siirtämään Ylivieskaan SM-kisamaastoon. Tässä näki Tar mo tilaisuutensa ja sai hengen päälle ja napsi piste pisteellä etumatkaa kiinni. Naiset yleinen 5 km: 1) Tuula Erkkilä SS 16.03,3,2) Kaija Erkkilä Kura 16.38,0, 3) Marjut Konu KV 17.24,5. VePo kukisti Roiman Vesaisen Pojat Jäälistä ottivat tärkeät voittopisteet naisten len topallon 3-sarjan ottelussa lauantaina. Kol inattakin erää HU johti jo 9-3 ja jäi odottelemaan erän ja koko ottelun voittoa. Jääskä toteaa harmistunee na, että Polessa olisi ollut sopi va maasto, mutta siellä taas ei ole lähtöja m aalipaikkaa. P8 1 km: 1) Mikko Mäkitalo RK 3.32.2) Teemu Virkkula KUra4,07, 3) Teppo Hietala LV 6,15. Y 60: 1) Veikko Kullas NU 363,2) Aarre Haukkala KannA 320. Viri otti avauserän helposti, LoVe ei saanut omaa peliään käyntiin ja vaikeilla syötöillä pisteet kotijoukkueelle. Voit topisteet kirjattiin HU:n kotisalissa suoraan numeroin 3-0, 15-2, 15-3, 15-13. Roimasta passari Minna Spak nosti passit kohdalleen, mikäli pallo vain saatiin kunnolla ylös. HU otti voitot kahdesta ensim mäisestä erästä helposti ja tuu dittautui jo helppoon voittoon, mikä kostautuikin jatkossa. Viri löi LoVen Alavieskan Viri oli tyly isäntä lauantaina lentopallon 3-sarjan ottelussa, vieraileva Lohtajan Veikot kaatui puhtaasti nume roin 3-0, 15-3, 15-12, 15-5. Lestijokilaaksoon voittoja tuli muitakin. 10 km: 1) Annika Antti-RoikoKJ 33.27,0,2)Satumaarit Ruhkala H K 35.25,9, 3) Katja Ojala KJ 35.27,4. Toinen erä oli jo tasaisempaa taistelua, mutta Virin hyvin pelannut pas sari Kari Jousimo pyöritti hyökkäyskuvioita ja liikkuvammalla kenttäpuolustuksellaan otti Viri voiton tässäkin erässä. P14 4 km: 1) Arto Rantakangas TU 11,32 ja Kai Pesonen YR 11,32, 3) Mika Purontaka YR 122,18, 4) Harri Korpi YR 12,18, 5) Markus Korvela LV 12,19, 6) Tomi Seppä HU 12,28. Uran hiihtäjistä pm-kisoissa parhaaksi nousi Kaija Erkkilä. P12 3 km: 1) Toni Alamaa HU 8,32, 2) Aki Pesonen YK 9,21, 3) Kai Paavola HU 9,29,4) Veli-Pekka Korpela KUra9,53,5) Jaakko Pelto la HU 9,54, 6) Jarkko Orjala LVI 1,45. Tarmon Petri Vähähyyppä onnistui viimein iske mään puuttuvan pisteen 33 mi nuutin taistelun jälkeen. Seuraavat kisat, jonne kannuslaiset suunnistavat ovat nuorten alle 16-vuotiaiden hopeasomman aluekisat Ykspihlajassa ensi viikonvaihtees sa. HU peittosi Pattijoen Himangan Urheilijat kuittasi syksyllisen tappionsa Pattijoen Urheilijoille sunnuntaina nais ten lentopallon 2-saijassa. P12-l,5 km: 1) Jyrki Kiviniemi 7,35, T14-2 km: 1) Elina Jukkola 8,26, 2) Liisa Kerola 10,08, P14-3 km: 1) Markus Korvela 11,55, 2) Tommi Ojala 13,11, T16-3 km: 1) Maarit Kerola 13,07. Hopeasompahiihdot Kitinkankaan maastossa 4.2. Y-14: 1) Kari Saarikoski KannA 156, 2) Emo Jussila KannA 142, 3) Pauli Nikunen KannA 141. VePo syötteli vaikeita aloituk sia ensimmäisessä erässä, eikä Roima saanut niitä kunnolla nostettua ja tästä johtui että hyökkäyksiä ei pystytty kunnol la päättelemään. HU pääsi jo ottelupalloonkin 14-11, mutta Tarmo tasoitti Harri Mäen hy villä hyökkäyksillä 14-14. Tarmon parhaimpina kunnos tautuivat passasi Seppo Lund ström ja Harri Mäki hökkäsi te hokkaimmin. HU piti sarjapisteet numeroin 3-1, 15-8, 15-2, 16-17, 15-4. Pallo jäi liian usein verkkoon, vähim millä virheillä lohtajalaisista selvisi Tapani Roiko. Eskelin kuntoradalla T8-0,5 km: 1) Sanna-Kaisa Kivi niemi 3,39, P8-0,5 km: Teppo Hietala 4,12, 2) Tero Ojala 4,26, 110-1 km: 1) Merja Kerola 5,54, 2) Han na-Leena Hietala 7,52. Lohtajan Veikkojen hopeasompahiihdot 2.2. Kotijoukkueesta Raija Paso syötteli pahoja aloituksia ja oli yhdessä Pirjo Mikkolan kanssa paita iskuja torjuntapelissä. 8) Himangan Urheilijat 1 1.50.54.8,11) Lohtajan Veikot 1 1.53.04.6. T6-0,5 km: 1) Pirjo Korpela 9,50, P8-1 km: 1) Teemu Virkkula 4,47, P10-2 km: 1) Matti Laasonen 5,59, 2) Ismo Nybacka 6,35, 3) Antti Yli-Korpela 7,51, 4) Juho Oravai nen 8,14, T10-2 km: 1) Aino-Mari Kiianmies 5,45, 2) Heidi Niemonen 7,32, 3) Teija Jääskä 9,00, 4) Tuire Salonen 9,48 P12-3 km: 1) Veli-Pekka Korpela 10,02, 2) Tomi Määttä 11.49, 3) Jussi Yli-Korpela 12.37, P14-3 km: 1) Toni Jääskä 8,59, 2) Eero Kiian mies 9,31, T16-3 km: 1) Saila Syri IO",05/2) Tiina Määttä'! 0,17. T14 3 km: 1) Anna-Kaisa Hankaniemi KT 8,37, 2) Suvi Isoniemi HK 8,45,3) Elina Jukkola LV 8,52. Yleisten sarjojen 14-ja 12-vuotiaat kannuslaiset om ivat täysin, sillä m uista kunnista osallistujia ei ollut ollenkaan. Uran nuoret voittivat Lohtajalla Kannuksen Uran tytöt kerä sivät kaksi voittoa Lohtajan Veikkojen perjantaina järjestä mässä piirikunnallisessa nuor ten hiihdoissa. Neljänteen erään tuli HU päät täväisesti ja Jari Kovasin syötteli joukkueensa tavoittamatto miin tilanteesta 5-2, 12-2, eikä ottelun voittajasta ollut enää mi tään epäselvyyttä. P16 6 km: 1) Teemu Orjala YR 16,00,2) Arto Hakaniemi KT 16,22, 3) Pekka Rantakangas TU 16,30,4) Petri Kärppä HK 16,53, 5) Janne Vuotila HU 18,28, 6) Jani Rutanen KUra 18,50. Hyökkääjistä Miia Tuorila iski ajoittain terävimmin. Vieraaksi saapunut Himangan Roima kukistui suo raan numeroin 3-0, 15-2, 15-8, 15-9. Miehet 17v. U H Minna ampui llmakivaarilla ykköseksi Kannuksen Ampujien Min na Kolppanen vei voiton yleis en sarjan ilmakiväärikisassa seuransa pk-kisoissa tuloksella 564 pistettä. HU oli kahdessa ensimmäises sä erässä murskaavan ylivoi mainen, vaikeat syötöt purivat. T 12:1) Heli Rutanen KUra 10,04, 2) Elina Ahola LV 11,11, 3) Maria Jokela LV 12,39. Ja ri Kovasin selvisi vähillä vir heillä niin kentällä kuin verkol lakin. 15 km: 1) Janne Isopahkala KT 45.40,0, 2) Sami Karvosenoja NU 47.58,8, 3) Jamo Ruhala HK 48.45,9. Naiset 20v. Naiset 3x5 km: 1) Kalajoen Junkkarit I 47.09.6, 2) Kannuksen Ural (KaijaErkkilä 15.07.9,Marika Järvenpää 17.53.4, Saila Syri 17.45.6) 50.46.9. Ottelun hyvinä tuomareina toi mivat toholampilaiset Raimo Kallio ja verkolla Veikko Keski-Rekilä. Kolmanteen erään heräsi jo vieraatkin taistelemaan pisteis tä, aloituksetkin saivat vieraat jo kunnolla ylös ja erää edettiinkin tasaisesti. Miesten osalta tilanne on naisia heikompi. P10 2 km: 1) Jarkko Rajaniemi KJ 7.08, 2) Jamo Halmeenpää KJ 7.19.3) Leo Rutanen KUra 7,35,4) Ismo Nybacka KUra 8,37. Y-12: 1) Veli-Pekka Silak ka KannA 120. Vieraista varsinkin kolman nessa erässä parhaiten onnistui vat, hyökkäyksiä tehokkaimmin päätelleet Satu Soikkeli ja Paula Huhtala. HU:n tasaisesta joukkueesta passari Tarja Hankonen pyöritti hyökkäyspelin ja tehoa riitti vie lä verkollakin. Mutta HU:n tar kempi hyökkäyspeli ratkaisi erän lopussa sarjapisteet himan kalaisille. Hän nosti aloitukset parhaiten ja onnistui verkolla päättelemään hyök käyksiäkin parhaiten. 5) Minna Kippo LV 38.25,4,9) Minna Puusaari HU 40.53,1. Tulokset: Ilmapistooli, ylei nen sarja (12): 1) Jouko Suvan' 10 KökMas 559,2) Eero Laitila NU 558, 3) Seppo Salmi YK 556, 4) Ahti Luokkanen KannA 554. T10 2 km: 1) Aino-Mari Kiian mies KUra 6,58,2) Heli Pesonen YR 7,46, 3) Hanna-Leena Hietala LV 12,21,4) Anne Orjala LV 13,34. Miehet 18 3x5 km: 1) Kälviän Tarmo 140.24.6,2) Nivalan Urheili jat 140.44.6,3) Haapajärven Kiilat I 40.44.8.6) Kannuksen Ura 142.30.4. Komas erä tuli jälleen kotijoukkueelle selvin numeroin ja sarjapisteet jäivät Alavieskaan. Pm-hiihdot siirtyivät taas pois Kannuksesta Hiihdon piirinmestaruuskisat jouduttiin jälleen kerran siirtämään pois Kannuksesta parempiin olosuhteisiin Yli vieskaan. Meidän lisäksi mm. P18 8 km: 1) Niko Vehkalampi YR 22,25,2) Jouni Polso YR 22,52, 3) Jarkko Orjala LV 23,05. Pm-kisojen tulokset: Henkilökohtaiset m atkat: M iehetyleinenlOkm: l)Marko Santapakka YK 28.01,3, 2) JukkaPekka Ojala KJ 28.02,0, 3) Lasse Pylväs YK28.11,2.24) RaimoOrjala LV 30.30,0. Viimeksi pm-kisaton Kannuk sessa pystytty pitämään viime talvena, jolloin siellä hiihdet tiin miesten 50 km. LoVe yritti vaikeilla syötöillä nujertaa Virin hyökkäysvoimaa, mutta ei onnistunut siinä. T16 4 km: 1) Maria Penttilä HU 12.27.2) Miia Pulkkinen VetU 13,01. 10-vuotiaiden sarjan ykkönen oli Aino-Mari Kiianmies ja 12-vuotiaiden Heli Rutanen. HU:n Toni Alamaa hiihti parhaiten 12-vuoti aiden poikien 3 kilometrillä ja TU:n Arto Rantakangas 14vuotiaiden poikien 4 kilomet rillä. Miehet 20v. Kalajoki siirsi omat kisansa sinne. Jatkossa Roi makin sai otteisiinsa lisää var muutta, mutta hävisi kaksi seu raavaakin erää ja sarjapisteet jäivät Jääliin. Kisajärjestelyt kaa tuivat paitsi lumenpuutteeseen, myös liian tasaiseen maastoon sekä lähtöja m aalipaikan puuttumiseen
Hei kaikki ristikkojen ystävät! Alamme julkaista kuukausittain ristikon aina noin kuun puolessa välissä. Voima ei saanut yhdessä kään erässä kuin muutaman pisteen. Palauta täysi ristikko 1.3. -----------------------------------Osoite: _________________________________________________________________________________ TU:n naiset hävisivät Kiistolle Toholammin Urheilijoiden kolmossarjannaislcntopalloilijat hävisivät harm ittavasti Vaasan Kiistolle 3-1 (15-9,1416, 15-7, 15-8). Myös Polvan karatekat saapuvat Tallinnaan. Keski-Pohjanmaan piirin hiihtojaosto valitsi nuoret SMhiihtäjät kokouksessaan Yli vieskassa pm-hi ihtojen yhte ydessä. Orjala ja J aaska varalle SM-kisoihin Lohtajan Veikkojen Teemu Orjala ja Kannuksen Uran Tero Jääskä on valittu varamiehiksi ensi viikonvaihteessa Keraval la hiihdettäviin nuorten SMkisoihin. TU:n seuraava vastus on Pyhäjärven Pohti. Voitto olisi tuonut heille lisää eroa sarjan tyveen. Arvomme kaikkien ratkojien kesken 2 x 1 /2 kg kahvia. Asko Rauhala, Juha Leppikorpi, Leila Kattilakoski ja Päivi Saarinen osallistuvat kilpailuun. Nimi: ---------------------------------------------------------------------------------Puh. Kannuksen karatekat Viroon Kannuksen karatekat matkusta vat ensi viikonlopuksi ystävyysja kilpailumatkalle Tallinnaan. Ristikon on laatinut Leena Salmela. TU oli Voimaa voimakkaampi Toholammin nelossarjan mieslentopalloilijat voittivat puhtaasti Reisjärven Voima II 3-0. mennessä osoitteeseen: LESTINJOKI, Ristikko, PL 1, 69101 KANNUS tai tuo konttoriimme: Valtakatu 18, Kannus / OP:n talo, Toholampi / Raumankarintie 5, Himanka. Muut erät menivät sel västi kotonaan pelanneelle Kiistolle, jolle nyt saavutettu voitto oli vasta toinen. Reisjärvi oli TU:lle helppo vastus, sillä se on tällä hetkellä sarjan viimeisenä. Keijo Simula puo lestaan kouluttaa paikallisia po liiseja ja hotellinvartijoita.. TU pääsi selän päälle vain toisessa erässä ja siinäkin tiu kasti
klo 18.30 srk-kodilla punnituksella. Keskiviikkona 817 . ajaen Tomujoen kautta Kaustiselle, matka on ilmai nen, toivotaan runsasta osanot toa. 8221968 tai Eero Palola (Vete li) puh. Sunnuntaina: Perhekirkko klo 10 (lastenkuoro ja päiväkerholaiset). Vanhusten kerho vanhassa pappilassa klo 12. Seurakuntailta Suvi ja Jari Hotakaisella klo 19. pyhään raamat tuun, kristillisen opin sisäl töön, kirkon historiaan sekä seurakuntatyön eri muotoihin. Su 14.2. rukoushuoneella. 2 .): Eläkeläisten kerho srk-kodilla klo 11. Niemi-Kiiskilä, Liisa ja Kalevi Hirvisellä. Hartaus klo 10.30 vuodeosastolla, Anne Vi hanta. Rovastikunnan Maallikkokoulun II kurssi alkaa syys kuussa 1993. To kokopäivän päiväkerho jen kuvaus paitsi Marinkaisten 6-vuotiaat. Pyhäkoulut toimivat ja niitä pidetään ta valliseen tapaan eri kylillä sunnuntaisin. Kyläkirkko Ainalissa Anita ja Reino Yrjänän kodissa klo 12. Omavastuu 10 mk, rippikoululaiset maksutta. Pe 12.2. 885019/työ tai 885153/koti. Sponsoreita tarvitaan tukijoik si. Kirkkoherranvirasto avoinna ma-pe klo 9.00-13.00. kirkossa. Diakoniatyöseurat Torvenkylällä Liisa ja Juho Lylyllä klo 19. Eläkeläisten raa mattupiiri klo 14. Korpelan koululla, Lassi Nikkarikoski, Antti Polvikoski, Erkki Simukka ja Pisarat. Laskiaismyyjäiset seurakuntatalolla. Kannuksen Rauhanyhdistyksen vuosikokous klo 19. Aihe: "Ystävyys", vie raana Raahen srk:n eläkeläis ten kerho. Käyttäkää järjestettyjä kyytejä, jotta nii den ajaminen ja kustantami nen olisi mielekästä. Sykäräisen kappeli, tytöt to klo 18.0019.00 ja pojat ke 18.00-19.00. Lähem piä tietoja puhelin 968314526. Keskiviikkona: Tänään Jp-ja musiikkityön johtokun nan srk-kodilla klo 18. Lähetystyö: Paastonajan tempaus Läskit lähetykselle alkaen tiist. 23.2. seurakuntatalolla. Kehitys vammaisten kerho srk-kodilla klo 19 (leipomista, mattojen vii meistelyä ym.). Tilaisuuksia: ke 10.2. Alkuhartaus: khra. Kuollut: Veikko Armas Pelto la, 73 v. Kirkonkylä, Inkeri ja Juhani Jussilalla. Auto I: 9.00 Hietalahti, 9.15 Kuru, 9.20 Ojalan th., 9.30 Similänperä, 9.45 Tikka, 9.50 Änäkkälä-Mattila-kirkko. Raamattupiiri Oikemuksen koululla klo 19. Ma 15.2. SLEY:n Kannuksen osaston vuosi kokous ja hartaus klo 14. Aamurukous klo 9. Kastettu: Niina Johanna Kristiina Erkkilä (Kannuksen seurakunta), Kalle Valfrid Pie tilä. Herättäjän seurailta vanhassa pappilassa klo 19. Kirkonky län kerhot vintillä ti klo 17.0018.00 ja pe klo 16.3017.30. Auto II: 9.20 Toikkanen, Syri E, Peritalo, Pajamäki, van hainkoti-kirkko. Äiti-lapsipiiri Pahkalan seuratuvalla klo 18.30 (mukana Maija Sivula). Ke 10.2. Kujalalla klo 11.30. Raamattu tutuksi luento srk-kodissa klo 19. Toivomme jälleen myönteistä asennetta ja ke rääjiin. Äiti-lapsi piiri kk:n päiväkerhotiloissa klo 10-12. SLEY.n To mujoen osaston vuosikokous Salli ja Jaakko Roukalalla klo 19. Diakoniatyön johtokunnan kokous klo 19. Kotiseurat Pöntiössä Ulla ja Lauri Lampisella klo 19 (khra, kanttori). Ei lapsikuoron harjoitus ta. Hinta 100 mk jos on tarpeeksi lähtijöitä. Aulis Antti la. SLEY:n vuosiko kous vanhassa pappilassa klo 19, hartaushetki Aulis Anttila. Rovastikunnan alueelta kutsu taan mukaan yhteensä n. Muiden kerhojen kuvaus ilmoitetaan myöhem min. Torstaina: Virsipiiri vanhus tentalon kerhohuoneella klo 12. Tikka-ÄnäkkäläMattila, Leena ja Kari Koivis tolla. Ensi sunnuntaina toteute taan Lestijärvellä perintei nen yhteisvastuukeräys, jonka kohteista ja tuoton jako perusteista saat tietoa tällä vii kolla joka kotiin jaettavasta esitteestä. Ojala-Mustikka, Olavi Takalalla. Ma 15.2. ja läh.piiri Airi ja Harri Kerolalla, Marinkaisten SLEY:n lähetyspiiri rukous huoneessa, emäntinä Riitta ja Salli. Nuoret: Ke 10.2. Kirkkoautot seuraavas ti: kyytimaksu aikuisilta 15 mk. SLEY:n lähetvsilta klo 19. To 11.2. nuortenilta vintillä klo 19, ke 17.2. rippikoulusalissa. La 13.2. Maakunnallinen talvilo m akin 6 vrk Lapissa, Lompo lon krist. (pappilan ovet auki alkaen klo 17.). Surupiiri vanhassa pappi lassa klo 19. Ry:n pyhä koulu klo 12 Sulo Niemosella ja Ahti Paanasella. rippikoulusalissa. Ma 15.2. Ti 16.2. rippikoulusalis sa, mukana Sisko Hihnala. (hiihtoleiriläiset). klo 12.00 Veteraa nien kerho srk-kodissa. Eskolan ai kuisten päiväkerho klo 12. Hartaushetki van hainkodilla klo 14. Siionin Kanteleen lauluilta Kalervo Kalliolla klo 19. Kirkkokuoron johtokunnan kokous klo 18 ja Kirkkokuo ron vuosikokous ja harjoi tukset klo 19. Klo 19 raamattupii ri Kamilalla. Lapset ja nuoret: To 11.2. Lasketteluretki Paljakkaan 20.2. Lähtö klo 9.15 pappilasta. Autot palaavat: Linja-auto 14.30, pikkubussi Tomujoelle 14.30 ja Hillilään 15.20. Lisäksi pidetään joi takin opiskeluun liittyviä semi naareja ja viikonlopputapahtumia. Kleemolan koulu ke klo 16.0017.00. Määttälän koulu to klo 17.30-18.30. Jumalanpalvelus kirkossa klo 10. Vieraita Vetelistä ja Halsualta (Ruoka ja kahvi 20 mk). Rippikoulua srk-kodilla klo 18-21. Tällä viikolla avoimet päi väkerhot. Kehitys vammaisten kerho klo 17.30 seurakuntatalolla. 70821 tai 71321. Seurat Pahka lan seuratuvalla klo 19 (Reino Heikkilä, Jaakko Haapala ym.). Ota rohkeasti yhteyttä johonkin seuraavista ja kysele tarkemmin: Jouko Heikkinen (Haisua puh. Kuitenkin jo nyt etsimme seurakuntalaisia, jot ka kuluvan kevään olisivat halukkaita ilmoittautumaan opiskelijoiksi ja sitten syksyllä alkavan kaksivuotisen opiske lujakson aikana valmiit pereh tymään mm. kerhonohjaa jien ideapäivä Lohtajalla. SLEY:n Hillilän ilta Raili ja Lauri Hal la-aholla klo 19. Kirkkokuoron harjoitus kirkossa klo 19. Hartaus klo 15.30 Kotirannassa, Heikki Pöyhtä ri. Ti 16.2. Tulossa: Himangan SLEY:n osastojen vierailu Kaustin Kansanopistolle tiist. Su 14.2. luku ja kristinopista §:t 85-87. Rauhan Sa nan seurat ja vuosikokous Pa jalan seuratuvalla klo 19. Anne Vihanta. Ke 17.2. Pyhä koulu Mustikassa Tuikkasilla klo 12. Päiväkerho Ry:llä klo 10. Lauantaina: Rippikoulua Pajalan seuratuvalla klo 9-15 (hiihtoleiriläiset, Huom! paik ka). Matka Israeliin 25.2.-9.3. Porkolan py häkoulu 14.2. Seurat klo 18.30 Ry:llä. Äitikerho Ry:llä klo 19. Kastettu: Henna Emilia Yli luoma. Seura kuntamestari Ahti Keskitalo vuosilomalla 9.-18.2. Lapset avusta vat. peli-ilta yläasteella klo 18, pe 12.2. Sitovat ilmoittautumiset Pertul le koululle, tai Mikolle 14.2. seurakuntata lolla. Ke 10.2. (Aulis Anttila). mennessä. M. Ma 15.2. y----------r~ n Kuollut: Uusimäki e. f --------------1 Ke 10.2. ja läh.piiri Koskella. Klo 19 työikäisten keskustelupiiri Kaisa ja Antti Anttiroikolla.. klo 10 Ehtoollisju malanpalvelus. Ry:n seu rat Sykäräisen kappelissa klo 18.30. lapset ilmaiseksi. Veikko Lilja ja Juhani Tokola. Maanantaina: Äiti-lapsipiiri srk-kodilla klo 18.30 (kantto ri: lastenlaulaja). Klo 17 Musiikkikerho ja 19 kirkko kuoro srk-kodissa. Hillilän Saarenpäästä 10.30. An nelle puh. Kuljetus: Linja-auto: Ainali Jupi 10.00Pöntiö 10.15Pah kalan kauppa 10.20Torvenkylä 10.25Himankakylän ja Rautilan kautta srk-kodille. To 11.2. La 13.2. Ku janpää ja Ahokas. 621412/työ tai 624390/ koti, Mikko Pöyhtäri puh. To 18.2. isoskoulu tus klo 17.30. 636027), Jorma Aspegren (Kokkola) puh. Hartaus Kotiran nassa klo 17. Klo 13.30 Lepolan hartaus, kanttori. Lopulliseen opiskelijava linnan suorittavat kirkkoneu vostot. Klo 19 Väliviirteen diak. To 18.2. Lauluseurat klo 19. Kirkkokuoro srk-kodilla klo 19. Pe 12.2. Kinkerit: su 14.2. klo 16.30 Musiikkikerho Mustikassa Tuikkasilla. Hirvikoski 18.30, Anttila 18.35, Sykäräinen matkahuolto klo 18.40 ajaa suoraan eteläpuolta srk-kodille. Pyhäkoulu Sy käräisen kappelissa klo 11 jo ka sunnuntai. 13), Kärpän diak. klo 12 Pyhäkoulut seurakuntakodilla sekä Syrin ja Yli-Lestin kouluilla. Huhtala. Pikkubussi Tomujoen tienpäästä 9.40 vanhusten vuokratalon kautta. 23.2. To 11.2. klo 12 Marinkais ten vanh.väen kerho rukous huoneessa. Varhaisnuorten kerhot ko koontuvat: Parhialan koulu ti klo 17.00-18.00. Juma lanpalveluksen jälkeen lähe tysja jumalanpalvelusjohtokunnat srk-kodissa. klo 19 Kos kelan kinkerit Kaarina ja Esko Väisäsellä. Pe 12.2. Israel-videota voi lainata kirkko herralta, häneltä saa myöskin lähempiä tietoja matkasta. Su 14.2. Klo 19 Herättäjän Siioninvirsiseurat srk-kodissa, Eeva Eerola, Simo Kivelä . Ti 16.2. ja läh.piiri Jenny ja Elna Hanhisalol la. klo 13.30 seurat Kotipirtissä. 4:) kappalainen Arto Raumala. Aikuisten päivä kerho klo 12. lähtö srk-kodilta klo 7.00, paluu illalla. matkat ja täyshoidon. Srk-emäntä Riitta Keskitalo vuosilomalla 9.-25.2. -----------------‘----------------------'l Ke 10.2. 1 ker ran kuukaudessa talvikausien aikana. Perjantaina: Diakoniaseurat Pahkalan seuratuvalla klo 19. Su klo 10 jumalanpalvelus (HPE), "sanan kylvö". Kera klo 19. Hi mangan Nuutioveljien yleinen kokous srk-kodilla klo 19. toimintakeskuksessa 13.-18.4. Hm. Huom! Uusittu lin ja-auton aikataulu: Klo 18 keskuksesta, Kleemola 18.10. Ke 17.2. Ke 17.2. I korinttolais kirjeen 3. SLEY:n kk:n osaston vuosikokous srk-kodilla klo 19 (Aulis Anttila). Su 14.2. Tarkempia tietoja saa lähe tyssihteeriltä. Vuoden 1993 kinkerit jat kuvat iltaisin klo 19 seuraa vasti: to 11.2. Tulossa: Ti 23.2. Su 14.2. ry:llä Naistenpiiri klo 19.15 pappilassa. peli-ilta yläasteella klo 18. Tulkaa mukaan. Petäjä Helmi Lusiina 75v3kk4p. Klo 19 Marinkaisten raa mattupiiri Pollarilla (Room. klo 12 Väliviirteen vanh.väen kerho koululla. 40-45 opiskelijaa ja opiskelu tapahtuu arki-iltaisin n. Hinta 960 mk, sis. Aihe: Jeesus Samariassa (Joh. Hartaushetki van hainkodilla klo 14. Ke klo 12 Kk:n diak. Pc klo 19 Lohtajan sekakuoro ry:n vuosikokous srk-kodissa. Kinkereillä käsi tellään virsi 61. Kastettu: Heiniemi Heidi Päivikki. Ei lastenkuoron har joituksia. RY:n ompeluseu rat Ahti Paanasella klo 19. Ry:llä. Kinkerien aiheena kristityn vastuu. Tiistaina: Juniorikuoro srkkodilla klo 11. Ehtoollisjumalan palvelus klo 10. Huom! la 20.2. Lin ja-auto lähtee Hillilän Puusaaren th:sta 17.00srk-kodilta 17.15. Vie lä mahtuu mukaan. seurakuntatalol la. ja Puistolassa klo 18.
TL. Näin sua Tamppikosken tyttö nen muistelen, ja muistoissani olet yhä minulle tärkein ihmi nen. Syksyn ollessa kauneimmil laan minulle kerrottiin yllättäen "surusanoma", että olitkin löy tänyt rinnallesi toisen, minua paremman. POHJ.MAAT..... 1/2 v. ä 120,. p n ä h e lm ik u u ta 1 9 9 3 TALVITEKSTIILIEN HALPA-HALLI O N HALPA RUOKAKAUPPA | Marinoitu BROILERIN 1/4 1 6 » Tuore Ä kotimainen M KURKKU m 4Ç| Ilkka KERMAEspersen JUUSTO n. Kuiskaan hiljaa ni meäsi, kyyneleet valuvat poskil leni, kaipaan sinua yhä. ä 145,Tilaajan nimi: Lähiosoite: Postiosoite: Mikäli lahjatilaus: Maksajan nimi: Lähiosoite: Postiosoite: Posti maksu maksettu Vastauslähetys KNS 10/Lupa LESTINJOKI PL 1 69101 KANNUS . I a I Roosin leipomon n u l l I ¡a Pietarsaaren jäätelötehtaan konsultti. Enkä voi unohtaa niitä päiviä jotka olisivat olleet vielä edessämme. Pihlajain saa dessa kukkansa, elimme yltäkyl läisinä riemussa, emmekä huo manneet, kun yllämme soi jo luopumisen laulu. Teen sen juuri tänään, sillä eilinen on ohi ja huomenna sen tekee joku muu. 4 Pelimanni Pekka f Muistoni vuodelta 1956-57. jälkeen jatkan tilausta seuraavasti: Maksan laskun kahdessa erässä: . Vuosikymmenten jälkeenkin minulla on kuva sinusta ja yhtei sistä ajoistamme elävänä mie lessäni. Sinussa oli jotakin joka sai minut hymyilemään ja ajattelemaan tätä päivää. Kuitenkin, muistoissani annan sinulle lämpimän hymyn ja silitän hiuksiasi. ä 135,. 2 erässä... Sinä vedit minut ylös kuilusta ja sait elämään uutta elämää, elämää josta olisin halunnut pitää kiin ni. WURSTI, kokon. Minua itketti ja oli paha olla mutta ei ollut enään olkapäätä johon nojata. Sitten kauniina kesänä vih reitten lehtien aikaan, raotimme arkana rakkauden porttia, sitä, meiltä kiellettyä. KESTOTILAUS 230,. Oli vain muistot ja ne eivät osan neet rutistaa takaisin. 270,. 2 erässä... Enkä niitä hetkiä jotka muodostivat nämä meidän muistomme. Nyt on paras aika tilata LESTINJOKI! Helmikuun lopussa Nopein tapa tehdä tilaus on soitto konttoriimme: 71 288/Kannus, 885 690/Toholampi, 55 966/Himanka . Mutta lähdettyäsi, mieli pirstaleina aloin koota itseäni. Enkä niitä sanoja ja lupauksia joita toisillemme an noimme. Lokero, lokerolta. Sinä tulit kerran vierelleni kuin taivaan lahjana, kultainen prinsessani. T ila a n L e s tin jo e n p u o le k s i 1 v u o d e k s i h in ta a n 100,-. 260,. Mutta arvet eivät häviä vaik ka tulemmekin vastatusten vain ajatuksissamme toisiamme tun tematta. Tamppi kosken tytölle En koskaan voi unohtaa niitä hetkiä kanssasi, kun katsoimme huomiseen. Siinä sinä hy myilet minulle kultaisten kehyk sien sisällä, niin kauniina ja kaukaisena. 18 LESTINJOKI K e s k iv iik k o n a 10. Hitaasti kuin unessa. Uskaliaakseni jälleen ovat oven elämään. 2 erässä... 12 KK................ En ehkä löydä elämässäni enää muuta kuin sydämesi jonka minulle jätit ja sen osaan sijoit taa siihen tyhjään paikkaan, jo ka silloin jäi, kun lähtiessäsi otit minun sydämeni mukaasi. Usein itken itseni uneen iltai sin, muistelen ja ikävöin. Kui vaan kyyneleeni ja katselen ku vaasi edessäni. 8 g I KALAPUIKOT ^ *0 li, pkt Jm Lasten värikäs KIRJONEULE Naisten SUORAT HOUSUT Miesten KUVIOPAITA 0080 490 tm W kpl “ pkt stävaiapäiv ^ J ^ nus perjantaina W j . TARJOUS KOSKEE VAIN UUSIA KOTIMAAN TILAUKSIA
C T I N U I K 1 K ! 0P:n tal0>69300 TOHOLAMPI lo ih d i lL Y jU iV l ^ Raumnnkanntie 5 , 68100 HIMANKA 968*71 288 968-885690 968-55 966. Johtokunnat tuntia aikaisemmin. 964-434 0143 PAINONNOSTON PM-KILPAILUT Toholammin Urheiluhallilla la 13.2. Kahvitaijoilu. Kannuksen tori klo 9-13.30, Toholammin tori klo 14-17. Käsitellään sä ä n tö m ääräiset asiat. 73 722/Kaisa (klo 9-16). Käsitellään sääntöjen 11 §:n m äärääm ät asiat. K a n n u k s e n to r i 9.30-11.30 T o h o la m p i 12-13.30 M Y Y T Ä V Ä N Ä PH UTIT Pultit ja mutterit 19,kg, Shell TMO 4 L139,-, Pakkasneste Zero < 3 L 25,-, suurentavat silmälasit alk. Pito ja Puikula perunaa. kylätalolla alkaen klo 18.30 (Kylätoimikunta klo 18.00). 15,-. Puh. PUH. 2-3h + k + s TohcH amm rlta: P a h :% 8 S 5 7 4 1 : KANNUKSEN VEROTOIMISTOSSA julistetaan haettavaksi VEROVALMISTELIJAN (A9) virka. Kannuksen verotoimistolle osoitetut hakemukset on toimitettava Kannuksen verotoimistoon, Asematie 1, 69100 Kannus, viimeistään. klo 12.00. . Kannuksen 4H-yhdistyksen VUOSIKOKOUS pidetään kaupungintalolla 18.2.-93 alkaen klo 19.00. Haluan Ilm oitukseni seur. To 11.2. Tervetuloa! Johtokunta Kannuksen Tennishalli Oy:n YHTIÖKOKOUS pidetään torstaina 18.2. 1000km . puh. Kannuksen ja ympäristön Maaseututyöväenliiton os. Tervetuloa! . Kaikki tervetulleita! Hallitus yleinen KYLÄKOKOUS pe 12.2. K O K O U K S IA Himangan sotaveteraanit ja naiset VUOSIKOKOUKSET to 18.2. Kannukseessa 12. huhtikuuta 1993. 1. VIIKON LOPPULEIRI 12.-14.2. helmikuuta 1993 . Esillä sääntömääräiset asiat. Puh. P. 964-414 8371. 13.000,-. Tied. .K a n n u k s e n v e ro to im is to VUOKRATAAN •• 4-8 hengen iiiiii lO M A -A S U N T O J A Rukalla, puh. klo 19 Tervetuloa! ^ --------------------------------------------------------^ Toholammin Lestijärven kehitysvammaisten tuki ry:n KEVÄTKOKOUS pidetään Toholammin kunnantalolla keskiviikkona 17.2. Kahvitarjoilu. osastoon: M Y Y N T I-V A K K A O S T O -V A K K A L Ö Y T Ö -V A K K A V A IH T O -V A K K A A N T O -V A K K A V U O K R A -V A K K A JULKAISU PÄIVÄ: Nimi Laskutuslisä 5,-. 968-71 364. vuokr. 9 6 8 1 9 5 4 5 ¿L tm Kannuksen ja Toholammin TO R EILLA P E R JA N T A IN A : Yppärin kalatuotteita ja tuoretta kalaa. ryhmä (naiset, miehet alle 70 kg) klo 10.30 2. 121 VUOSIKOKOUS Lestin Krouvissa pe 12.2. Tarvittaessa kotiinkuljetus. Tervetuloa! _________________________ Eskolan kylätoim ikunta J MYYNTI-VAKKA A s c o n a 1.6 S, -86, 4-ov. Esillä sääntöjen määräämät asiat. y k s iö 32 m 2, siisti Kannuksessa. Leo Korpimäki, p. Tervetuloa! Toimikunta Suom en Punaisen Ristin H im a n g a n osaston K E V Ä T K O K O U S pidetään Hellin Joensuun kodissa pe 19.2.-93 klo 19. Tervetuloa katsomaan! LOHTA Sykäräisen Unionilla pe 12.2. klo 18. ryhmä (miehet yli 70 kg) klo 13.30 Liput 10,-. Yksi kirjain/ruutu. 7 A 6 67100 KOKKOLA Puh. Myyt. Hinta yht. Kyläkokouksen aiheena: vuoden 1993 kylätoimikunnan valinta, Esko Jakola: "Nuoren metsän kunnostus metsänparannusvaroil la", Muut kokousasiat. klo 19.00 Esillä sääntöjen m äärääm ät asiat. alk. v J ____________ Johtokunta J Sotainvalidien Kannuksen osaston naisjaoston VUOSIKOKOUS pidetään Pizzeria Jojossa keskiviikkona 24.2.-93 klo 13. Tervetuloa! Johtokunta Toholammin Sotaveteraanit ry:n ja naisjaoston VUOSIKOKOUS pidetään Toholammin kirjastotalon alakerrassa lauantaina 20. Tervetuloa! RAKENNUSOSASTO 559 K E V Ä T K O K O U S Sunnuntaina 14.2. Osoite PL 1, Valtakatu 18,69101 KANNUS T f. Toholampi tori klo 10-12 Lestijärvi tori klo 13-15 Ruttovapaata hiekkamaan perunaa us. klo 14.00 Työväentalolla. Postita tai tuo ilmoitus konttoriimme LAUANTAIN LEHTEEN viimeistään perjantaina klo 10 ja KESKIVIIKON LEHTEEN viimeis tään maanantaina klo 16. 949 378 327 ftrouoi SIRKANJA ARIKAN L A U L U ILTA PERJANTAINA 12.2. virheetön. 623 176 PALVELUJA Erikoishammasteknikko, Hammasteknikkomestari HEIKKI KUJALA KY Ristirannank. M yydään O c k e lb y 3500 + H aka re tk ire k i, m olem m at uusia, aj. Pidosta-Puikulaan, makeaa porkkanaa, sipulia ym. Kahvitarjoilu. . 968-70 370 _______________________ 7 KYSY LAINAA POSTISTA! « O POSTI K omi Kannuksen Korvenkävijät ry:n sääntömääräinen VUOSIKOKOUS pidetään keskiviikkona 24.2. Käsitellään sääntöjen m äärääm ät asiat ja 4H -nuorten palkitsem inen. Kokouksessa käsitellään sääntöjen m äärääm ät asiat. Esillä sääntöm ääräiset asiat. klo 19.00 seurakuntatalolla. Toimikunta kokoontuu klo 13.30. laj. 1. V____________________________ KITARAMUSIIKKIA! Viljelijä myy perjantaina 12.2. Liikuntahallin tiloissa. , . klo 10.00 k a a k k ^ m p i «5 266 , 949 641 845 . klo 18 Koski-Hovissa. Tervetuloa! Kannuksessa 9.2.1993 Hallitus ILMOITA HALVALLA! Kirjoita oheiseen ruudukkoon ilmoitustekstisi. pnä helmikuuta 1993 alk. VUOKRA-VAKKA Hai
ystävänpälvätarjouksia. ( / ( / K A N N U S n n V U R S T I kg b y . Hiihtokoulua vetää viisi va paaehtoista valmentajaa. . GRILLI peri a n ta jna BROILERI kuuma A Piltti Bona LAST.RUOAT 3kk 2.90 Libero VAIPAT tuplapakkaus pkt 109,PRIMA A market Avoinna: KANNUS ma-pe p. . Maarit, Satu, Sari, Katriina, Elina, Satu ja Sanna erottavat jo Mogrenin ja Wassbergin teknii kan toisistaan, tosin himankalaistyyli onnistuu parhaiten niin tekniikaltaan kuin suoritukseltaankin. Innostus yllätti minutkin, Heikki Torven saaminen mukaan valmennusrenkaaseen innostaa valtavasti nuoria. j y . Mutta ki vaa meillä on. . . m PRIMASTA TOSI EDULLINEN PAISTIVIIKONLOPPU NAUDAN PAISTI PAISTI JAUHELIHA PALAPAISTI NAUDAN PIHVIT Del Monte P P E L S IIN IO M E m PERSIKKA j TÄYSMEHU \ POUTTULAISTA: P O R S A A N n * ä ä K Y L J Y S kg... . Himangan ympärivuotinen hiihtokoulu "Kivintä on alamäen lasku" Himangalla aloitti toimintasa ympärivuotinen hiihtokoulu vii me syyskuussa. Hiihtokoulua käy keskimäärin noin 15 nuorta, jotka ovat iäl tään 8-13 vuotiaita. Alkusyk systä kaksikymmenpäinen po rukka harjoitteli maastossa juoksemalla sauvoilla. Hiihtokoulua pidetään hallin maastossa m ääntäisin. Lapsia kou lussa on Torvenkylältä, Tomujoelta, Hillilästä ja Kirkonkyläl tä. Hiihtokoululaisista Eliina Puusaari on ollut kaksi kertaa maa kuntaviestissäkin ja Katriina Hi manka kerran. klo 9-18 HUIPPUTARJOUS KUKALLINEN FARKKUPAITA musta ja sininen HUIPPUTARJOUS NAISTEN JA LASTEN TQPPAHIIHTARI 139 | SATOJA COLLEGEPUKUJA koot 80 cm XXXL M*«* 99 KANNATTAA TULLA — ET PETY. Ukot saattaa olla ankarampia kuin naisvalmentaja. Mukaansa lähtivät vielä Jaska Penttilä, Olavi Himanka, Heikki Torvi ja Veikko Peltola. r f f Ystävyys on kukka, jota on usein kasteltava. Kilpailuissa mennään niin lu jaa kuin päästään. 70 881 9-19 KE-LA 10.-13.2. Opittuja oppeja niin tytöt kuin muutkin hiihto koululaiset hyödyntävät perjan taisin pidettävissä ikäkausikilpailuissa. Heikillä on paljon annet tavaa nuorille, Aulis kertoo. c 7 . Hiihtokoulussa tytöt ovat ol leet erittäin aktiivisesti mukana, vaikka valmentajina on vain miehiä. . * . . wmÊÊÊm Muís T. . . 'uista ystävää su 14.2, sidotulla kauniilla kukkakim pulla! Kevätesikko 15 , ym. kukkakauppa J y lh ä & S in isa lo “ 235 00 16.00 Palvelem i « f SUURI TEKSTIILIMYYNTI S S lolla TULE TEKEMÄÄN EDULLISET OSTOKSET! VAIN TO 11.2. . Kipinä toiminnan aloittamiseen lähti Aulis Vuotilalta, joka viime vuonna kävi valmentajakurssin. Vaikkei se aina menis oikealla tekniikalla, Eliina myöntää. Lahjoja nuorilla on. y U K IN K K U M A K K A R A k g p a la n a ...... . U U 27.90 BR O ILER PYÖ RYKKA kg B R O ILE R I Q n n LE N K K I kg _ # C7-C7C/ 59.50 MYNTTISEN MUSTA JUSSI, kg palana la tietysti. Harjoituksissa ki vintä on, kun saa mennä ylä mäen oikein huonolla tekniikal la, mutta kyllä alamäet ovat par haimpia, Katriina tuumii. Pahoilla ilmoilla olemme ol leet hallin sisällä, päävalmentaja Aulis Vuotila kertoo. Lumen tultua joukko pääsi maastoon harjoittelemaan niin luistelukuin perinteisentyylin tekniik kaa. Ympärivuoti nen hiihtokoulu on Himangan Urheilijoiden uusi toimintamuo to.