JEST“ 1 Dole BANAANI k — • H I M A N K A • K A N N U S • L E S T I J Ä R V I • L O H T A J A • T O H O L A M P I • L a u a n t a i n a 1 1 . Ympäristötukien yhtey dessä on maksettu myös li halle niin sanottua hullun leh män taudin tukea. Taatusti sopivaa kaikille ja joka kukkarolle. Kannuksessa ympäristö tuki on maksettu. Toholammilla tukien maksuun päästään todennä köisesti ensi viikolla ja koko naissumma on noin kolmen miljoonan markan luokkaa. Ensimmäisenä on vastikään maksettu viljeli jöiden tilille ympäristötukea. S-marketin p e s u ja puhdistusainevalikoimissa on mistä valita. ^________________) KIITÄMME ASIAKKAITA JA YHTEISTYÖKUMPPANEITA kuluneista vuosista. Tuen saannissa on muutami en viikkojen heittoja kuntien välillä. Mauri ja Marjo Keto-Tokoi SHELL VALTAKATU ja t k a a a u to m a a ttia s e m a n a . Rahaa lestijärveläistilo ille tuli ym päristötuen muodossa noin 1,1 miljoonaa markkaa. t> ,U O Lunas»^ nyt k • Valion . Valvonta tukein suh teen on tiukka ja piiristä täy tyy saada lupa ennen kuin rahat voidaan pistää tuottaji en tilille. Vanhoja muistoja viritellään Kimmo Erkkilän kokoa man historiikin myötä, lisäksi entinen oppilas Samuli Sinko muistelee kouluaikojaan. r \ wuii5lahla! Ö l ________ VIILIS VIILIT5 p r k ......... Lohtajal la tuki on maksettu kolme viikkoa sitten. Juhlapuheen pitää opetus neuvos Tellervo Renko ope tushallituksesta. Rahaa Lohta jan tiloille ympäristötuesta kertyi 3,6 miljoonaa mark kaa. Kaikista suurimman potin eli luonnonhaittakorvauksen maksaminen ajoittuu marras kuulle. 500 g . Marinkaisten koulu juhlii sunnuntaina Lohtaja Marinkaisten koulun sata vuotisjuhlaa vietetään sun nuntaina. Lohtajalla se makset tiin kolmisen viikkoa sitten, kun taas esimerkiksi Toholammilla maksatukseen pääs tään todennäköisesti ensi vii kolla. .•nwaS-ii' I ' . Ko konaisuudessaan tuki jä ä ympäristötukea jonkin verran pienemmäksi. Juhlassa nähdään ja kuullaan koululaisten esityk siä. Yhteensä sitä tuli noin 3,5 miljoonaa markkaa. S h ell-V altakatu KE 1 5 .1 . SAIT. Sen osuus tuista on kuitenkin kokonai suudessaan pienehkö. 1 , saat ffiic A Pa.ket j •Maukas Q NÄKKILEIPÄ 500 k g O r U U Tukien maksu alkoi Ympäristötuki ensimmäisenä Lestijokilaakso Erilaisten EU-tukien mak su maatiloille ajoittuu loppu vuoteen. Veera tuo tuloja Korpelan Voimalle Lue sivulta 9. LAUANTAI TIISTAI Suomalainen > LSO Nauta-sika Piknik-paisti/kg jAUHELlHA/kg \ y .9o Cleani 1,4 kg KONETISKIAINE 8 .90 (M 6 1 KANNUS TOHOLAMPI HIMANKA 9-20 (18) Oman Suomalainen Valion paikkakunnan Nauta Sika ESKIMORUOKAPERUNA JAUHELIHA PUIKOT • • ' 10 KG I ' m kg I / I S kpl p k t K K O R T I L L A Surf • COSTARICA * * n r k PESU JAUHE kg I Z , D U KAHVI Ipkt/as. Tiloilla saadaan seuraavaksi odottaa cap-tukea, jota maksetaan viljaja kesantopeltohehtaarien mukaan. p n ä l o k a k u u t a 1 9 9 7 I R T O N U M E R O 5 MK SUIT. l H , i j U • E lovena KAURA#q »ssasi HIUTALE kg ................ iS lj Altti YRITYSASIAA Hl Kannus 871 288 • Toholampi 885 690. TERVETULOA t a n k k a a m a a n b e n s iin iä ja d ie s e lia , k ä y tö s s ä n n e 4 k p l m it t a r e it a k a t o k s e n a lla . Himangalla ympä ristötuki teki 2 m iljoonaa markkaa ja rahat ovat pääosin maatilojen tileillä. Laatua ja hintaa. Lestijärvellä tuki on rapsah tanut tileille tämän viikon lo pulla. Parhaat merkkituotteet ja omat merkit
Näiden ja vastaavien ky symysten esittäminen ei ole asioiden turhaa vatvomista tai jossittelua, vaan monella tavalla muistuttamassa siitä vastuusta, joka meillä jokai sella on elämässämme ja elä mästämme. Kristillisen uskon ydintä on sanoma, jonka mukaisesti syyllisyyden tulisi aina johtaa parannukseen ja anteeksian tamukseen. Ilm. Eikö ole ri kollista ja tuomittavaa ajaa humalassa. Tervetuloa! Eläkeliitto Toholampi. To 16.10. lukiolla ti 21.10. Tule kuin ennenkin ja tuo kaverisikin. (0NN1TTELUTIJ VIIKKOMUISTIO 13 . Maaja Kotitalousnaiset. Aurinko S y N T y N E IT Ä Himankalaisille Kirsi ja Jukka Y li-H ukalle syntyi 8 .10 poika. su 12.10. Huolehtiiko Jumala oikeudenmukai suudesta ja rangaistuksesta, jos ihmiset eivät siihen kyke ne. Siionin virsiseurat klo 19. To 16.10. PS. lask. Tervetuloa! Toholammin Sotaveteraanit ja Naiset. Musiik kia esittivät Pekan muusikkoystävät Veijo Ullakko yhtyei neen, Bengt Huhta sekä VeliMatti Saari yhtyeineen. 875 187. Lahjoituksia voi tuoda mukana seurapaikalle. Siu nauksen toimitti kirkkoherra Lassi Kujanpää. To 16.10. Vuoti jär jestää retken Tampereelle su 26.10. HIMANKA: Aila Jermon jumpat ja vatsatanssi alkavat ma 20.10. On aika anoa armoa elää oikein niin yhteiskunnan kuin omantunnon lakien edessä. Kannuksen Kamerakerho ry. Olkija havutyöt yläasteella la 25.10. Paino 3500 g. la, su, ma, ti ja ke klo 1 9 .-K12L 40,t MATKAILU Finnmatkat Varaa matkasi toimistostamme! MATKATARJOUKSIA IKKUNASSAMME! PR-MATKAT Valtakatu 11, Kannus P. Keneen enää voi luottaa. klo 12 kokoonnumme Toini Lahnalammille päiväkahville ompe luseuran merkeissä. 19 . Su 19.-la 25.10 Työsuojeluviikko. Sadun päivä. Hänen teoksi aan ovt mm. Tervetuloa! T.S.L:n Viihdekuoron harjoi tukset alk. 53,6 min pohi. NIMITYKSIÄ | | t ONNITTELUJA Merkonomi Juha Sarja on nimitetty yritysmyyjäksi Pohjanmaan Puhelinosuus kunnan yrityspalvelutoimistoon tehtäväalueenaan pkyrityksiin kohdistuva mark kinoinnin su u n n ittelu ja myynti. VK 433:1,6 Erkki Huuki Eläkeliitto Himanka Vietäm me pikkujoulua Siilinjärvellä kuntokeskuksessa 22.-23.11. klo 18 Koskelanmäen kerhohuoneella. Auto lähtee srk-talolta klo 18.30. 885 526. Maailman ravintopäivä. Kuukausikilvan aihe ’’persoona”. Meidän tavallisten ihmisten mielestä heillä oli edellytykset suureen onneen. Luki olla klo 12-15. On hyvä tehdä sisäi sessä ja ulkoisessa elämässä parannus siitä missä olemme rikkoneet lähimmäistämme vastaan ja Jumalan tahdon. Mikä oikeastaan on laillista. V apaus ja vastuu Kuukausi sitten kauhiste limme lähes koko maailman voimin rikkaan prinsessan ja hänen ystävänsä järkyttävää kuolemaa. Mikä ihmisten välisessä kanssa käymisessä takaa oikeuden mukaisuuden. Lukupiiri kokoontuu tutussa paikassa kerhohuoneella ma 13.10 klo 11. -----------i ------------Su 12.10. Näkövam m aisten kansainvälinen teemapäivä. Ottakaa yhteyttä nopeasti taiviim. Kysy lisääjä ilm. Katsellaan kuvataidepäivien kuvasatoa (kaikki mukana olleet kuvat mukaan). 831 2200 ti 14.10 mennessä. pit. Eikö varastami nen ja vääryyden suosiminen eri muodoissaan johdakaan rangaistukseen. Sil loin m u is te lla a n v a p a u tumista egyptin orjuudesta ja juhlitaaan myös sadon korjuuta. Vatikaani: kan sallispäivä. Muistotilaisuus pidettiin Kannuksen maaseutuoppilai toksella. Vastuu omassa elämässä toteutetta vasta oikeudenmukaisuudes ta ja pyrkimyksestä elää oi kein ovat kristityn tu n to merkkejä. ti 14.10 mennessä. (06) 870 141 Pe 10.10. 15.10. ’’Körttitori”, arvontaa ja kah via. 15.10.1017 Ranskalaiset ampuivat hollantilaisen tanssijan Mata Harin, kos ka tämä oli vakoillut saksa laisten hyväksi. Else, Elsi Keskiviikko: Helvi, H eta Torstai: Sirkka, Sirkku Perjantai: Saini, S aana Lauantai: Satu, Säde Sunnuntai: Uljas Tapahtumia Ma 13.-su 19.10. Kokoontuu Takalon koululla ke 15.10 klo 18.30 käsityöluokassa. Metsäta louden approbatur jat kuu to 16.10. SUNNUNTAIKSI g g jB B BBMRRRRRRRRRMROMBRRRRRMRRRMRMOMMMossRSERRMSRSMMRRRRMMRRERREMRBRRRRRMRSi Rikos ja rangaistus Viime päivinä on meitä suom alaisia jälleen kerran puhuttanut päättäjien ja polii tikkojen elämä ja käyttäyty minen. Peltirumpu ja Kampela. Sen vesi on puhdista vaa ja sitä riittää. Eskolan rukous huoneella. Eikö ylinopeus ole oman ja toisten elämän vaarantamista. On hyvä miettiä uudelleen omia tekemisiään ja tekemättä jät tämisiä. Valkoisen kepin päivä. Ja eikun ui maan. Entäs ne yk sinkertaiset asiat, joita päivit täin toistamme lapsillemme, turvavöiden käytöstä ja mo nista elämän isoimmista pe lisäännöistä. Koko perheen virkis tys-ja uintiretki Kalajoelle SaniFaniin la 18.10 Linja-autot Lestijärvi klo 9.30, Toholam pi 10.30, matkahuolto. 10.1997 Nimipäivät Maanantai: Taina, Tanja, Taija Tiistai: Elsa. Se aut taa näkemään toiset ihmiset o ik ealta korkeudelta. Juuta laisten iloisimpia juhlia. V apauteen kuuluu vastuu Liian harvoin kuulemme kysymystä vapauteen liitty västä vastuusta. Juutalais ten lehtimajajuhla. To 16.-ke 22.10. Yhteen ääneen sitten jo u duimme toteamaan, että rik kaus tai vapaus tehdä asioita kuten itse haluaa, eivät takaa onnea. lokakuuta Kannuksen kappelissa. Kun vielä päivä on autuuden, se käytä Herraasi palvellen. Pe 17.10. ti 14.10. Tavoitteena on lä hentää eri sukupolvia toi siinsa, lisätä perinnetietoisuutta ja saada luontevia yhteistoimintamuotoja ikäih m isten ja lasten välille. LESTINJOKI L a u a n t a i n a 1 1 . Siunaustilai suudessa lauloi Seppo Tastu la. H A L d A T T u j A Pekka Iisakki O ravai nen siunattiin haudan lepoon sunnuntaina 5. Jos olet kiinnostunut lähtemään ret kelle linja-autolla Maaseudun naisten valtakunnallisille kult tuuripäiville Tam pereelle su 26.10. R ikosta seu raa ran g aistu s On hyvä ymmärtää ja koh data oma syyllisyys. ke 15.10. Himangan Kirkonkylän Maaja Kotitalousnaiset. La 18.10. t ELOKUVAT Koivu ja tähti KANNUS, p. mennessä Ainolle p. t OPISTOT --------------------------. Oikeanlainen uusi elämä ja vastuu nousee anteeksisaa misen ja hyväksymisen läh teestä. Amnestyviikko Ke 15.10. Kannuksen KANNUS: Ikonimaalaus alk. Oi etkö, ihminen, muistakaan: on lahjaa aikasi päällä maan ja joka askele matkallas vie kohti päivies loppua . Siis kuule kutsua Luojasi ja oikein käytä sun aikasi. 54,2 min it. La 18.10. 15.10.1971 Alvar Aallon suunnittelema Finlandiatalo valmistui. alkaa ma 7.20 8.08 18.12 19.00 ti 7.22 8.10 18.09 18.57 ke 7.25 8.13 18.06 18.54 to 7.28 8.17 18.02 18.51 pe 7.31 8.20 17.59 18.47 la 7.34 8.22 17.55 18.44 su 7.36 8.25 17.52 18.41 Kannuksen horisontin mukaan 23 ast. 1930-luvulla eräs pariisilai nen nainen ehdotti valkoi sen kepin käyttöä näkö vammaisille kirjoittam alla asiasta naistenlehdissä. Päivä, jolloin YK:n elintarvikeja maatalousjär jestö FAO perustettiin vuon na 1945. Mukana Eeva Ee rola ja Jaakko M antila. LOHTAJA: Puuvenei den valmistus alk. Saksalainen kir jailija Gunter Grass täyttää 70 vuotta. Jos lähtijöitä Lestijärveltä ja Härkänevalta Linja-auto kiertää. Kahvitilaisuus ke 15.10 klo 12. 17.10.1958 Postisäästö p a n kissa k ä y n n is te ttiin Suom en ensim m äinen e l e k t r o n i l a s k u k o n e . Siellä puhuivat kirk koherra Lassi Kujanpää ja Antti Roiko-Jokela. Saako paha lo pultakin palkkansa. lev.. Syyllisyyden ja rangaistuksen pelon ei pitäi si johtaa epätoivoon. On aika tuoda Ju m alalle oman eläm äm m e syyllisyys ja rikokset. Windows 3.11 alk. Liisa puh. ilm. Kansainvälinen päivä köyhyyden poista miseksi. ILOA ARJESSA LESTINJOKI Pimeä Aurinko Aurinko Pimeä p ää ttyy nous. 63,ast. Toholammin Kk:n Maaja Kotitalousseura Ke 15.10. (06) 873 777 Ristirannan katu 7, Kokkola P.(06) 8224 022 . Vietetään vuosittain Sadun päivänä kirjailija Kaarina H e la k is a n a lo itte e s ta . Tervetuloa! Toholampi-Lestijärvi Sydän yhdistys. Viikon tavoitteena on tarjota malliesimerkkejä työterveyshuollon ja työ paikkojen positiivisesta yh teistyöstä erityisesti pienyhte is ö je n h y v in v o in n in lisäämisessä. p n ä l o k a k u u t a 1 9 9 7 . klo 9.30. Monelta taholta on esitetty hämmentyneitä ja vihaisiakin kysymyksiä. klo 18.30. Anjalle p 872 435, tai Eevalle p. Tarjoilevat Helvi, Kaa nina, Eini ja Urho. Tänään on jälleen päivä, jol loin Vapahtaja kutsuu elä mään yhteydessään. Tai nalle tai Ainolle. 18.10.1867 Venäjä myi Alaskan Yhdysvalloille. Valkoinen keppi on sekä viesti näkövammasta että liik k u m is e n a p u v ä lin e . Isovanhempien päivä. klo 18.00 Puumaahallissa
Erityisenä tavoitteena on metsien tuo ton lisääminen. M aanantaisin ja tiistaisin klo 8-18. TUTKI LEHTI TARKASTI JA LÖYDÄ VINKKIHIIRI! Tämän lehden ilmoituksiin ja juttuihin on piiloutunut 3 VINKKIHIIRTÄ. ,, ( * » * * P u isto la s s a s a a t a v a n a * * • , K a ik ille K a n n u k s e n a s u k k a ille s e u r a a v a t p a lv e lu t: FYSIKAAUSET PALVELUT: Yksilölliset laadukkaat fysioterapia palvelut ja hieronnat nyt saatavissa myös Puistolassa. 87 i 66 i. ETSI hiiret ja täytä oheinen kuponki, niin osallistut arvontaan. P N Ä L O K A K U U T A 1 9 9 7 LESTINJOKI . lunÄiiMniloirt • i,kX ° 05M2nöJv T E R V E T U L O A PIR IST Y M Ä Ä N ! LOYLYVALMIIT HIRSISAUNAT, edulliset WC:t 049-190 612 ssssssss' . Niin myös menneenä kesänä. MIESTEN OHJATUSSA KUNTOSALIRYHMÄSSÄ Vielä tilaa TIISTAISIN klo 17-18, sopii hyvin esim. alk.) Varaa heti paikkasi, sillä niitä on rajoitetusti! Sitovat ilmoittautumiset p. Viimeinen poikue suoriutui omista lentoharjoituksistaan vasta jokin aika sitten. Usein ne ovat tehneet myös kahdet poikaset. Kannuksen A ja n v a r a u k s e t FYSIKAALINEN HOITOLAITOS h o it o la s t a : p . Myös ilman lääkärin lähetettä. Viime kerralla onni suosi seur: Riitta Lammi, Kannus Heimo Suvanto, Kannus Mikko Oinonen, Toholampi Oikein vastanneiden kesken arvomme 3xkahvipaketin Postita kuponki: LESTINJOKI-lehti PL 1, 6 9 1 Kannus tai tuo kuponki konttoreihimme. Tiistaisin klo 9-12. K o s m e to lo g i Ajanvaraukset H e i d i H e i k k i n e n p. KUTSUJA T e r v e tu lo a ^ A lfr e d V ä lik a n k a a n SYNTYMÄPÄIVÄJUHLAAN Toholam m in s e u r a k u n ta kotiin 15.10. Se ei kui tenkaan onnistu kaikilta. PALAUTA KUPONKI ENSI VIIKON KESKIVIIKKOON MENNESSÄ^ Puuenergian hyödyntämistä selvitetään Lohtajalla Lohtaja Lohtaja lähtee mukaan hankkeeseen, jossa selvite tään puuenergian käyttö mahdollisuuksia. KAMPAAMO PALVELEE: Kuukauden ensim m äinen keskiviikko klo 9.30 >, tai tarvittaessa tavoitat num e, ........................ Sam assa yh tey d essä on myös keskusteltu Lepolan m ahdollisuudesta siirtyä puuenergian käyttöön. Asem atie 2. <___________________ Luonnon ihmeitä Nyt alkaa uusi ohjattu _ NAISTEN KUNTOSALIRVHMA TORSTAISIN klo 17-18 (16.10. KAN N U S ® 06-871 528 KOSMETOLOGI PALVELUT: Laadukkaat ja hintaystäväffiset kasvokäsijatkohoidot erikoishoidot ja hieronnat. rasta 50 523 3031. A -D ip h n . n r t TILAT JA UUD£T TU u, , °,.**.... ....... (0 6 ) 871 3 6 3 a u to 5 5 6 2 5 8 Toholampi Puhdistamon hoitaja Toi vo Ruuska saa keväisin omat v ieraansa eli pääskyset. Projektinsa pohjalta hän on yhdessä kunnan rakennus m estari M ikko L indellin kanssa arvioinut m ahdolli suutta liittää kunnan kiinteis töjä mahdolliseen kaukoläm pöverkkoon. Asian pani vireille Loh tajan metsänhoitoyhdistyk sen alueneuvoja Tapio Sal mela, joka on mukana K-P:n Metsänhoitoyhdistysten Lii ton vastaavassa hankkeessa Kokkolan seutukunnassa. Puuenergian käytön hyö tynä ovat metsien puunkäy tön parantuminen, tuontiöljyn korvautuminen kotimai sella energialla, työllistämis mahdollisuuksien synty sekä ra h av irto jen jääm in en omaan kuntaan.. Paavo M äki-Asiala puo lestaan kertoi Kannus Les tijärvi ja Ullava Sievi tei den risteyksessä nähneensä eräänä päivänä todella turval lisen tien ylityksen. Alustavan selvityksen pe rusteella Lohtajalla näyttäisi olevan mahdollisuuksia lämpöyrittäjyyteen ja hakkeen käyttöön kunnan ja muiden kiinteistöjen lämmityksessä. L A U A N T A I N A 1 f . klo 18.30. (06) 870 061,049 901 790 HUONEISTOSIIVOUS SILLMAN KANNUS p . 871 528 klo 8-16. Ora va ylitti tien kyseisen risteyk sen kohdalla sähkölankaa pit kin. niskaselkäongelmaiselle tai sinulle joka haluat monipuolista kunnonkohennusta! Kannuksen Tnr FYSIKAALINEN HOITOLAITOS c Asematie 2, KANNUS tr 06-871 528 Ofir TV HUOLTO Huolto-Expert Juhani Lamu P. VINKKIHIIRET LÖYTYIVÄT SIVUILTA: Nimi: Osoite: Puh. 871 5 2 8 . M ukia päivinä hoidot Kannuksen Luontaistuotteen tiloissa + kotihoitoina
Kaikkien resurssit eivät vaan riitä maailmanlaajuisiin hyväntekeväisyyskam panjoihin eikä media sirottele kultahilettä hyvien tekojem m e päälle. Vai miten voi perustella, että kunnat maksavat pääluottamusmiehilleen palkkaa normaalipalkan lisäksi. Kuitenkin johtavat viranhaltijat saavat palkkansa samojen sopimusten mukaan kuin muutkin työntekijät, joten edut ovat yhteneväisiä ja veronmaksajat maksa vat. Näin se on ja tulee aina olemaan. Rakennettavat huoneistot tulisivat kahteen erilliseen rakennukseen. Ja ymmärrettävääkin. Edesmenneistä on help po puhua pelkkää hyvää. Taustana on jo se, ettei kunnallisissa organisaatioissa johtavatkaan viranhaltijat joudu henkilökohtaisella pussillaan käymään. Tuska oli var masti yhtä puristava. Tämän lisäksi he saavat täydellä palkalla vapaata määrätyn määrän tehtäviensä hoitamista varten. Kan nuksen kaupunki maksaa 150 markan palkkiota kaikille pääluottamusmiehilleen kuukaudessa. Työnantajan edustajat kätkeytyvät. Yhtä masentavaa lienee meistä tavallisista tallaajis ta se, että ylimystölläkin on ihmissuhdeongelmia. He kin saavat närästystä ja näp pylöitä, kärsivät aliravitse muksesta tai liikakiloistaan. Valtakunnan tasolla puhutaan Ulf Sundqvististä. Nykyisin alueel la on 44 asuntoa, joissa elinpäiviään viettää yhteensä 51 vanhusta. P N Ä L O K A K U U T A 1997 Kunnallista sundavistimismiä. Hämmentävää on se, että Toholammin kunta on tehnyt sundgvistimäisen sopimuksen, jonka perusteella opettajien pääluottamusmiehelle maksetaan 2000 markan ja sihteerille 800 markan suuruista erillispalkkiota. Massaitku vai mentunut ja kuolleet kuo pattu. Onhan joku viisas toden nutkin, että saadaksemme tietää miten korvaamatto mia ja ainutlaatuisia olem me, meidän on ensin kuol tava. Kun Toholammilla opettajat ovat erityisen aktiivisesti hyökänneet kuntaa, joka yrittää saada kustannuksia kuriin, kohtaan, niin veronmaksajien olisi syytä kysyä moisen sopimuksen perään. Suunnitelman kustannuarvio on 1,1 miljoonaa markkaa. Onhan tietysti traagista huomata, että aatelisetkaan eivät elä ikuisesti. Maailma on kuivannut kyyneleensä. Julkinen parku TV-kuvan äärellä, kaduilla ja aitovie rillä herättää epäilyn teko pyhyydestä. Onko niin, että massaitkuun yhtymällä koemme olevamme parempia ja sy vemmin tuntevia ihmisiä. Kysyntää uu siin suunniteltuihin van husten asuntoihin on ole massa.. Johtosääntöjen mukaan ylimpien kunnallisten virkamies ten kuuluisi olla työantajien eli veronmaksajien edusta jia. Kuka on kunnassa työnantaja ja kuka työntekijä. Mikä on kunta. Paparazzit ja muu media saa pikkuhiljaa syntinsä an teeksi ja elämä etenee ilman ex-kuninkaaltisia. Kaikkien kuolema ei on neksi myöskään pyöräytä verenhimoisia rahamyllyjä käyntiin. Mutta käsittämä töntä se silti on. Työnantajia ovat veronmaksajat. L A U A N T A I N A 11 . Veronmak sajat ratkaisevat, missä he haluavat asua. Ei se, että ihmiselämä myös julkkistasolla on rajallista, vaan se, että joka päivä päättyy mon ta elämää ja silti välillä nou see joku yksi ylitse muiden, jonka lähtöä koko maailma parkuu. Sivullinen 13 .10.1977 Lisää asuntoja vanhuksille Kannuksen Vanhainkotiyhdistyksen tarkoitukse na on rakentaa nykyisten vanhustentalojen yhteyteen 20 huoneistoa lisää. Enempitai vähempiarvoi seksi jäähyväisiä ei tee se, onpa lähtijä sitten hiljaisin maan matonen, nukkavieru laitapuolen kulkija tai koko maailman tuntema ja palvo ma julkkis. Ihmisenä jokainen lähti jä on yhtä hyvä. Jokai nen kunta on täynnä samanlaiseksi verrattavia tapauk sia. Hautajaiset ovat aina lii kuttavia ja ajattelemaan pysäyttäviä kokemuksia. Vanhustenta lojen nykyinen lämpökeskus toimisi suunniteltujen talo jen lämpökeskuksena. Mutta miltä mahtoi silti tuntua heistä, jotka samoina päivinä menettivät oman rakkaansa. Olemmeko itsenäi sesti ajattelevia vai massahurmoksen vietävissä oleMassahurmos ja kimppa• *1 • • • • ikävä via. Ainoa järkevä ja kustannuksia jarruttava tekijä on kuntien kilpailuasetelma. Mikäli asuntohallitukselta saadaan lainaa pääsisivät rakennus työt käyntiin aikaisintaan syksyllä 1978. Mutta olemmeko me ih miset sittenkään aivan täys' päisiä. Tragediasta kääritään nyt rahaa. Inhim illistä se on. Työntekijöitä kyllä on helppo löytää. Kyy neleet yhtä kuumia. Luultavaa on, etteivät johtavat viranhaltijat vas tusta alaistensa ajamia etuja riittävällä pontevuudella. Kenties aidompi. Maailmanlaajuinen supersuru muuttuu massaikäväksi ja uusia julkimoita makuuhuonepaljastuksineen syntyy aina vain lisää. Siitä huolimatta, vaiko juuri siksi, jokaisen jälkeen suru on yhtä raskas, yhtä aito. Oikeutemme eivät ylety vähättelemään yksilön su rua
Kunnanjohtaja Pekka Rajala sai perunalimpun KotilaKoskelan maatalousseural ta. Toholammin kunta on virittämässä paikkakunnal le metalliteollisuutta. Uuden pesutason myötä ei potilasta tarvitse käännellä hoitajan voimin. Tuotteessa ja sen ra kenteissa on kiinnitetty huo miota potilaan ja hoitajan kannalta yksinkertaisiin rat kaisuihin. Veijo Säntti veturina Avautuuko metalliteollisuus. Uusien ratkaisu jen myötä muun muassa hoi tajan ja potilaan välinen työskentelyetäisyys lyhenee. Toholampi Jorma Rekonen V a m m a is a p u v ä lin e Säntti Oy:n kehittämä Pan da-tuoteperhe sai kunnia maininnan osallistuttuaan Terveys ja Tekniikka 97ideakilpailuun. S ijaisu u s kestää 26.8.1998 saakka. Yritys on pyrkinyt ke hittämään potilas-ja hoitajay stävällisem m ät sekä helppokäyttöiset tuotteet, Veijo kertoo. Kun nanjohtaja lupasi samaisel la leivällä muistuttaa asias ta myös kunnanhallituksen väkeä, sillä seuraavaksi päi väksi osuneen kokouksen alkajaisiksi he saivat mais tella ruisleipää. Se tapahtuu koneellisesti. Veripusseja saatiin kaikkiaan 106,. Potilasnostin ja nostimen hoitotaso on kehitetty sel laisille liikuntakyvyttömil le potilaille, jotka tarvitse vat jokapäiväisessä elämäs sään kuljetusmahdollisuut ta pystyäkseen suoriutu maan eri laisista toiminnois ta hoitajansa avustuksella. Veijo Säntti käy parasta aikaa neuvotteluja tuottei densa markkinoinnista ja mahdollisesta valmistuk sesta. Niin pä se on esittänyt valmiu tensa tilojen rakentamiseen, mikäli alasta kiinnostunei ta yrittäjiä löytyy. Sen hänelle luovuttivat Elli Kellosalo ja Tuuia Haapaniemi. Lämmin kesä on laskenut he moglobiinit alas ja siten lisännyt hylättyjen veripussien määrää. Näin vältytään selän rasituk sista johtuvista vammoista, Veijo Säntti selvittää. Marjatta Nikupaavo, Maija Pajunpää ja Tuovi Haasala antoivat Lohtajan kunnan johtaja Matti Uusi-Rauvalle perunalimpun. Jos tietää liikkuvansa varhain aamulla tai myö hään illalla, nastarenkaa on syytä vaihtaa alle. Nykymenetelmin pesutilantees sa vaaditaan hoitajalta koh tuuttoman paljon fyysistä voimaa. Kunnanjohtajille limppuja Toholampi Jorma Rekonen t-ja kotitalousseurolläoli keskiviikkona tpäivä, jo llo in he ttivat hyvistä ruuis sa perunaa voidaan Toholam m illa KotilaKoskelan maatalousseura Elli Kellosalon ja Tuula Haapaniemen voimin luo vutti kunnanjohtaja Pekka R ajalalle perunalim pun Aleksi Kiveä painikkeeksi lainaten. Nastarenkaita saa jo käyttää K annuksen poliisi muistuttaa, että vaikka lain mukaan nastaren kaat saa vaihtaa autoon vasta marraskuun alus ta, niin niitä saa jo nyt käyttää. Ky seessä ovat potilasnostin, nostimen hoitotaso ja eril linen pesutaso. Parasta aikaa neuvotellaan jatkomahdollisuudesta lähinnä tuotannon käynnistämiseksi. Veijo Säntti on kehittänyt vammaisille ja heidän hoitoonsa tarkoitettuja apuvälineitä. -Musta jää on jo yl lättänyt monet autoilijat. Kehitetty potilasnostin hoitotasoineen toimii eri toi mintaperiaatteella kuin pe rinteiset potilasnostimet. Erillinen pesutaso on tar koitettu puolestaan keventä mään hoitajan raskaita työ vaiheita pesutilanteessa. Saksi sijaiseksi Lestijärvi Lestijärven koulu lautakunta on valinnut Yli-Lestille Jenni Mat tilan sijaiseksi koulun käyntiavustajaksi Tei ja Saksin ja ensimmäi selle varasijalle Marja Koskelan. V * ' * K unnanjohtaja Pekka Rajala totesi perunan sopi van hyvin toholampilaiseen elintarviketuotantoon. Helle veti veret huonoksi Himanka Himangal 1 a torstaina olleessa verenluovutuk sessa huomattiin sama erikoinen seikka kuin yleensä koko maassa tänä syksynä. Veijo Säntti on kehittä nyt tuoteperheen, johon kuuluu tällä hetkellä kolme uudenlaista tuotetta. Tuotteiden kehittelyn Veijo Säntti ker too lähteneen käyntiin il menneistä todellisista tar peista. Ne ovat saaneet maailmalla hyvän vastaanoton. Tehtävää haki viisi henkilöä. Veijo Säntin kanssa tuot teita ovat olleet kehittämäs sä Helsingin kauppakorkea koulu, Taideteollinen kor keakoulu, Teknillinen kor keakoulu, Kuopion käsi-ja taid eteo llisu u sak atem ia sekä Toholammin kunta. Himangalla veren luovuttajia kävi 120, joista 14 jouduttiin hyl käämään. Lohtajalla Väliviirteen, kirkonkylän ja Alaviirteen maa-ja kotitalousseurat luo vuttivat kunnanjohtaja Mat ti Uusi-Rauvalle Alaviir teen Mikkolassa leivotun perunalimpun. Tämän myötä syntyisi metalliteollisuuden yritystoiminnalle hyvät lähtökohdat Toholammilla. I . Hän sanoo, että tuotteet voisivat olla jonkinlainen päänavaus metalliteollisuu den syntyyn paikkakunnal le. Kun uskaltais vetää oi keaa voita päälle ja maitoa painikkeeksi, niin hyvääois, naurahti Uusi-Rauva
Katson häkkini peilistä itseäni. Matkamme linnusta lemmikiksi oli pimeää halkovia valokiiloja, moottorin hurinaa, ahtautta, hätää, janoa, vä symystä ja periksi antoa. P N Ä L O K A K U U T A 1 9 9 7 Hei omistajani! il Olen papukaijasi. L oppuraadissa olivat edustettuina taustayhteisö jen lisäksi opetushallitus ja edellisen vuoden voittajat. Sekä kun nat että ym päristökeskus ovat tyytyväisiä tulokseen. Se oli sidottu maahan kiinni. Joka päivä täällä on pari tuntia hiljaista. Kaikkiaan kilpaan otti osaa viime ke vätlukukaudella yläasteilla, lukioissa ja keskiasteen op pilaitoksissa lähes 20 000 opiskelijaa. 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 Keski-Pohjanmaan romurallin tuotto kunnittain kg. Toimin koristeena ruo kapalkalla. Meidät ahdettiin häkkeihin tiiviisti ja meidän lähties sämme liikkeelle kuorma-auton lavalla näimme, kuinka ystävämme sai itsensä irti. jolloin ihmiset päättivät tehdä minusta koristeen huoneen nurkkaan. Ystävääni, joka joutui toimimaan houkutuslintuna, pääsi viimein vapauteen ja sai kuolla ko tonaan. Kun saan ensimmäiset sanat kirjoitettua, niin sen jälkeen teksti tulee kuin it sestään. Siellä mai sema puhdistui 52 860 romukilolla. En ennen kuin saan vapauteni. Näky oli kuvottava. Välillä lihan haju leijailee häkkiini. Kannuslaiset keräsivät romua 42 900 kiloa ja hi mankalaiset 30 (X)0 kiloa. Hätäännyin, huusin apua ja kierte lin häkkiäni räpyttäen hurjasti lentokyvyttömiä siipiäni. K aikissa jo k ila ak so n kunnissa romunkeräämisessä olisi ollut vielä paranta misen varaa, jos verrataan huippukerääjään Y livies kaan. Olin yksin häkissäni. Kirjoita Kirje -kilpailu järjestettiin jo viidennen kerran. Ei loistoa, ei hohtoa, ennen kuin auringonsäteet kohtaavat värikkäät sulkani. En voi ymmärtää sinua, etkä sinä edes halua ymmärtää minua. Keskipäivän kuumuus saa lihan haisemaan ja gebardi heilauttaa hän täänsä säännöllisin väliajoin karkoittaakseen kärpäset. Ihmiset työnsivät sormiaan kaltereiden välistä ja paljas tivat hampaansa. Meitä oli suuri par vi. Kadehdin ystävääni. Kuultuamme hirvittäviä tuskankiljahduksia lensim me heti katsomaan. Eivät niiden sulat ole sateenkaaren väreissä, mutta elinvoitna saa rus keankin höyhenen säteilemään. Nyt olen täällä sinun luonasi. luokalla opis keleva Noora kertoo kirjoit tavansa aiheesta kuin ai heesta. Vesihöyry pehmit tää sulkani ja veden pauhu saa minut laulamaan. Tärkeimpinä arviointipe rusteina olivat viesti, muo toja kieli. Sen jalastaan lähtevä ket tinki kiristyi ja löystyi sen yrittäessä päästä vapauteen. Se lensi matalalla vähän mat kaa, putosi ja jäi hiljaa makaamaan sademetsän hakkuuaukiolle. Papukaijasi V J 800 000 kiloa romua talteen Keski-Pohjanmaalla Lohtaja innokkain putsaaja Lestijokilaaksossa Keski-Pohjanmaa Sari Passoja eski-Pohjanmaan ympä ristökeskuksen järjestämän romurallin avulla kerättiin m aisem aa rum entam asta pois kaikkiaan lähes 800 OCX) kiloa romua. Voi kuinka pelkäsin katsoessa ni kaltereiden läpi suuria ihmisiä. Tarpeen mukaan harkitaan lähivuosina vastaavanlaisen kampanjan järjestämistä. Oli keskipäivä ja aurinko paistoi tseniitistä kuumasti. Veden juoksun kuullessani tunnen lentäväni ikuisen vihreyden yllä ja ikuisen auringon alla. Saimme höyheniämme istuen suuren puun ylimmillä ok silla. Muistan hyvin päivän . Kaupassa oli paljon eläimiä ja päivisin ihmiset tulivat ai van häkkini viereen. Aivan kuin au rinko olisi mennyt pilveen ja tuuli alkanut riepotella sa demetsää. Silloin kat selen ulos ikkunasta. Silmissäni näen ison gebardin syömässä seepran varsaa. kan sainvälisen kirjoituspäivän aaton aattona. Silloin verkko putosi nis kaamme ja painoi meidät maahan. P apukaijan kirje omistajalleen kuvaa elä västi niitä tunteita, joita lintu pienessä häkissään miettii. L A U A N T A I N A 1 1 . “Teksti tulee kuin itsestään” Ylästeen 9. Huutomme oli turhaa. Olin kuolla hädästä ja pian olin niin paniikissa, että toistin samaa kuviota häkissäni kiipeillen. Hyvään tulok seen päästiin myös Toholammilla, jossa romua ke rättiin 48 800 kiloa. Palkinnot jaettiin opetusministeri Olli-Pekka Heinosen johdolla säätyta lolla Helsingissä 7.10. Tunnen kuinka ystäväni siipi koskettaa omaani, kun len nämme vieretysten kohti vesiputousta. Kannuslmnen Noora Pajala sijoittui kymmenen parhaan joukkoon kirjeen kirjoituskilpailussa. Siellä romua saatiin kokoon peräti 133 440 ki loa. En välitä enää kaltereiden ulkopuolisesta maailmasta. Välillä mie leeni palaa sademetsä. ystävämme rimpuili maassa huutaen tuskas ta. Yleensä Noora tyk kää kirjoittaa huumoritekstiä, mutta palkintokirjeensä aiheen hän va litsi koskettavuuden pe rusteella. Loppukilpailuun lä hetettiin yli 1300 kirjettä eri puolilta maata. Koko parvi katosi hiljaa sitä. Nooran kiije palkittiin kiijoituskilvassa Kannus Sari Passoja Kannuslainen Noora Pajala sijoittui kirjeellään kymmenen parhaan joukkoon Äidinkielen Opettajien Liiton, Suo men Postin ja Suomi 80 vuotta -toimikunnan järjestämässä kirjoitus kilpailussa. Lohtaja innokkain Lestijoki laakson kunnis ta eniten romua kerättiin tal teen Lohtajalla. Tykkään eläimistä ja siksi aihe oli jotenkin hellyttävä. Näen paljon lintuja. Olen nyt viisivuotias ja häkkielämää olen viettänyt neljä vuotta
Peitit eivät ole Toholam min torilla ainakaan vielä kolisseet. Erityisesti tästä haluttiin to rin u udistam isen m yötä päästä eroon. Ne ovat myös muuta ajoväylää kor keamm alla, joten autolla liikkuvan vauhtia se ainakin hiljentää. Ajoradan ulkopuolel la olevalla korotetulla alu eella tekee mieli puikkeleh tia, kun on kyse pienestä pätkästä. Se vie aikansa. Nyt torilla kiertää ajora ta. Vauhti tasaantui Toriliikenne hakee uomaansa Toholam pi Jorm a R ekonen Toholammin tori on uu distunut syyskesän aikana. Vallalla on ylei nen varovaisuus. Liikenne soljui sieltä, missä vapaata tilaa kulloinkin sattui ole maan. Iltaisin autojen ren kaita vingutettiin ja tallaa painettiin lattiaa kohden. tuu kurinalaisuuteen, hom ma sujuu. Sähkötolppia on tarjolla enemmälti. Toinen ajaa oikea ajo rataa ja toinen tulee niin sa notusti parkkipaikkoja pit kin. Torimyyjille löytyy pai kalta nyt myös kätevästi sähköä. Aiemmin ei ajoratamerkintöjä torilla ollut. Ajora dan ylitys on merkitty sel västi suojateillä. Monella Toholammin torilla liikkuneella on melkeinpä mennyt sormi suuhun, kun on pitänyt tutkailla, että mistä tässä nyt oikein ajetaan.. Kiusauksia nytkin toki tulee. Joskus saattaa Siwan nurkalla puskea kahta autoa rinnan saman risteyk seen. Vapaan ajelutavan rauhoittaminen omiin uomiinsa varmasti alkuunsa hämmentää, mutta kun totToriaiue on saanut myös istutuksia. Matkahuollon edustalla on levennys, jo h o n voi parkkeerata yhtä aikaa kaksi linja-autoa. Jotkut ovat vaatineet ajo-ohjeita. Reunat on korotettu ki veyksellä, jonka päälle pitää ajaa, kun halua pysäköidä liiketilojen edustalle asiointikäyntiä varten. Liikkuminen torilla on monen mielestä mutkistu nut. Niiden ei tarvit se korokkeelle ajaa
Hankkeiden työstäminen valmiiksi hidasta Edellisten lisäksi Rieska-Leader ryilläon sisässä luhankkeita. J V J. Ensimmäinen kurssi pidet tiin vuonna 1995. marjojen jalostamiseen. Hankkeen kokonaiskus tannus on 5,5 miljoonaa. Vuokratalo X:een valmis tuu kaksi kolmiota, kaksi kaksiota ja kaksi yksiötä. Lisäksi 11 han ketta on ohjattu muualta rahoitettavaksi ja kolme on peruuntunut. Mutkalammin ja Pernun hankkeille leader-rahaa Rieska-Leader II ry:n hallitus on tehnyt syyskuun loppuun mennessä päätöksen 70 hankkeesta. Luvussa ovat mukana ko. Viime vuoden joulu kuussa alkaneen toisen eri k o isk asv iy rittä jäk u rssin opiskelijat kokoontuivat kertomaan tuottoisan kesän päätteeksi kokemuksiaan harjoitteluajalta. Rakennesuunnit telusta vastaa Insinööritoi misto Nissilä & Sygel Kok kolasta, Lvi suunnittelusta Huber Servitek Kokkolasta ja sähkösuunnittelusta Hi mangan Sähkötyö Oy Hi mangalta. Työvoimakoulutuksena toteutetulla kurssilla oli opp ilaita ym päri Suom en. hankkeisiin aja tellut vuosien 1998 ja 1999 alustavat ennakot. hin, jos vain pääsisin. Ideoita ja innos tusta tuntuu riittävän, kehai si kurssin vetäjä S irk k u Koskela maaseutukeskuk sesta. Vuokratalo IX:een tulee kolme kolmen huoneen ja keittiön huoneistoa, kaksi k aksiota ja yksi yksiö. Hyvänkin idean työstäminen valmiiksi hankkeeksi vaatii yllättävän paljon tuumaamista ja työ tä. Marjat kiinnostavat häntä, mutta tulevaisuuden suunni telmat eivät ole vielä kypsy neet valmiiksi. Nyt, kun työvoimaa on saatu lisää, onkin tarkoitus aiempaa enemmän kiertää paikan päällä tutustumassa konkreettisesti hankkeisiin ja niiden puuhaihmisiin. Pasi Isoaho putsasi vuokratalojen portaita harjannostajäisiä 't?-. Toinen taloista valm istuu loka kuun loppuun ja toinen marraskuun loppuun men nessä. Näistä 40 on saanut lopullisen ’’viranomaispäätöksen” joista 37 myönteisiä. Esko Lähteenm äki oli ai noana kurssilaisena ulko mailla Unkarissa lääkekasvi en tutkimusinstituutissa har joittelemassa. Näistä 61 on myönteisiä ja yhdeksän kielteisiä. Ikaalisista kurssille tullut Esko Lähteenmäki hankki kansainvälistä kokemusta harjoittelessaan Unkarissa lääkekasvien tutkimusinsti tuutissa. Suurin osa kasveista oli tuttuja, mutta kasvatus oli pikkuisen eri luokkaa kuin täällä Suomessa. Talojen arkkitehtuurisuunnittelun on tehnyt in sinööri Leena Heikkilä Hi mangalta. Kannuslainen J a r i Antinoja vietti kesän Haapajär ven m ehuasem alla, jossa hän perehtyi herukoiden ym. 8 L A U A N T A I N A 1 1 . P N Ä L O K A K U U T A 1 9 9 7 Erikoiskasviyrittäjäkurssin satoa Elefantti valkosipuleita ja koristekurpitsoj a Kannus Sari Passoja Elefanttivalkosipuleita, koristekurpitsoja muuta eri koista kesän satoa oli esillä Kannuksen Maaseutuoppi laitoksella viime keskiviik kona. Harjoittelu oli niin kiin nostavaa, että lähtisin sinne uudestaan ensi keväänä töi Hannele Heinonen ja Soili Hautamäki ihastelevat elefanttivalkosipuleita, jotka ovat puolta suurempia kuin tavalliset valkosipulit. Lämpimän ja pitkän ke sän ansiosta sato olikin erit täin hyvä. Rahaa näihin hankkeisiin on ’’sidottu” n. Pahkala-Pernun kyläkehittämishanke Himangaltaja Mutka lammin kylän multimediapienoismallin valmistaminen Kannuksesta. tyrniä, pensasmustikkaa ja elefant tivalkosipuleita. 5,7 Mmk. Lvi urakasta vas taa LVI Kivelä Himangalta, sähköurakasta Sähköpalvelu Kyösti Himanka ja Hi mangan Sähkötyö Ky Hi mangalta. *j’ .g f » ‘?'?V.ih m *, Kärmekallion vuokratalot harj akorkeudessa Himanka Sari Passoja Kuva: Annika Rahkonen Kärmekalliolle tulevien kahden vuokratalojen ra kennustyöt ovat edenneet harjakorkeuteen. Yksikään kurssilaisista ei jäänyt polkemaan pai koilleen, sillä kauimmainen harjoittelupaikka oli Unka rissa asti. Nyt päättynyt erikoiskasviyrittäjäkurssi oli jo toinen. Lääkekas veja oli kymmeniä hehtaare ja ja myös niiden kuivaami nen tapahtui suuremmassa mittakaavassa. Eräs kurssilaista kertoi saaneensa pellavasta jopa kaksi satoa. Talojen rakennuttajana on Himangan kunta. T jtM if j f r . Tavalliset kasvit pois listalta Sirkku Koskela kertoo, että he hyväksyivät kasvatettavakseen vain erikois kasveja, kuten mm. Pää urakoitsija on Rakentajapal velu Jouni Korkatti Oy Haa pavedeltä. Rahoitettujen hankkeiden joukossa on mm
Kaikki oli tehty paikan päällä suunnittelemalla ja siksi kaikki olivatkin vähän erilaisia, kertoo Jouni Kar vonen. Korpelan on myynyt ohjelmapaketti aan lisenssil lä nyt 15 sähkölaitoksella hintaan 15 000 markkaa. Korpelan Voima pystyy esittämään faktat. Tuloksiakin alkaa näkyä. Korpelan Voi massa ei näin ole tapahtunut ainakaan ulkoisesti, vaan Vera vie jätkien järkeä muu alle. Ei ollut mi tään yhtenäistä mallistoa, kuinka verkkoja rakenne taan. Kun kaksi nuorta ’’Yli vieskan koulukunnan” tek nikkoa Jouni Karvonen ja Juhani Kivioja pääsivät töihin Korpelan Voimalle, nykyisin pelkkä Korpela, alkoi tapahtua. L A U A N T A I N A 1 1 . Tietokoneet vaativat kes keytymätöntä sähköä, eräät teollisuuslaitokset samoin. Toimitusjohtaja Hannu Linna on ajanut Korpelan Voimaan uudenlaisen innovatiivisen hengen. HÄIRIÖKESKEYTYKSIÄ KOKONAISJOHTOPITUUTTA KOHTI kpl/100 km 1993 1994 1995 1995 Kuvio kertoo, miten uuden tietokonesuunnittelun kautta häiriökeskeytykset ovat ylivoimaisesti vähäisempiä kuin muualla moassa.. Vera on tietokoneohjelma Vera on tietokoneohjel ma, jossa erilaisille sähkö verkkoihin liittyville ratkai suille on kehitetty standardit ja mallit. Sieviin on tullut teollisuut ta, jossa sähkökatkokset saattavat aiheuttaa suuriakin vahinkoja, siksi katkosten eliminointi onkin tärkeää. Jokasyksyiset lintu jen aiheuttamat katkokset ovat käytännössä standardisuunnittelun kautta saatu minimoitua. Korpela on käyttänyt 4 miestyövuotta tämän atksovellutuksen kehittämi seen. Tuskin kukaan uskoisi, että tällaisesta tietokonesuunnittelusta mitään hyö tyä olisi, jollei pysty esittä mään faktoja. Pidämme huolen siitä, että uusin teknologia on aina meillä käytössä ja siten pystymme muuttamaan oh jelmaa 1 1 1 / 2 vuotta en nen kuin muut ehtivät. "V e ra " on taikasana, ¡olla Korpela on alkanut nyppiä tieto-taitorahoja isoimmiltakin sähkölai toksilta. Mitä hyötyä. P N Ä L O K A K U U T A 1997 LESTINJOKI 95 Korpelan Voima tekee bisnestä, myy know how:ta Kilpailu on ollut meidän onni” Kannus Ilkka Puranen Korpelan Voiman toimi tusjohtaja Hannu Linna toteaa sähkömarkkinoi den kilpailun avanneen heillekin toimintamahdol lisuuksia lisää. Häiriöt Korpe lan verkoston alueella ovat pudonneet ja se näkyy val takunnallisissa tilastoissa. "Kilpailu on ollut meidän onni", vakuuttaa hän. Lisenssimaksut tuovat rahaa jatkuvasti. Vii meksi ostajina ovat olleet Oulun ja Tampereen sähkö laitokset. Vera on niin hyvä malli, että sitä on jo myyty 15 sähkölaitokselle. -:~i Jatkuva tulonlähde. Ajattelivat, että voiko noin pieni sähkölaitos jotakin täl laista keksiä, totesi toimi tusjohtaja Hannu Linna. Vera on Korpelan muutamassa vuodessa ke hittämä tietokonesovellutus ’’verkostorakenteiden suun nitteluun” hienosti sanottu na. Muuttuuko kuntainliittopohjainen Korpela vennamolaismaiseksi Tele ksi, joka sylkee maailmalle uutta tehokkuutta ja innovaatiota tehdasmaisesti. Pieni sähkölaitos onkin jo ehtinyt osoittaa oivallisuutensa suurten jaloissa. Korpelan Voiman uudet tietonikkarit Jouni Karvonen ja Juhani Kivioja ovat luoneet järjestelmän, jota myydään ympäri maata. Tie to on aina ensimmäisenä meillä käytössämm e ja voimme sen jalostaa ja myydä muille jo siinä vai heessa, kun muut suunnite levat ohjelman muuttamis ta, kertoo Linna tulevaisuu den näkymistä. * Saimaan Balladissa lau letaan, että Vera se jätkiltä järjen vei. Verasta on tullut Korpe lalle tulonlähde, jota aiotaan myös ylläpitää ja kehittää siihen liittyviksi uusia ver sioita. Uuteen suunnittelujärjes telmään ollaan Kannukses sa myös rakentamassa seu rantajärjestelmää, joka ta kaa myös uusia tulolähteitä. Kyllä ne vähän meitä alta kulmien katsoivat, kun esittelimme tätä ohjelmaa. Ne ovat sähköhäiri öiden ilmiömäinen vähene minen eli sähkönjakelun laatu on parantunut merkit tävästi. Paperilapuille piirretty jä kytkentäkaavoja ja malle ja monistettiin papereihin läpipiirtämällä
Marinkaisissa asia eteni niin pit källe, että sinne päätettiin rakentaa kokonaan uusi koulu. 1930-luvun alussa myös Marinkaisten Paloon perustettiin uusi ko u lu p iiri. Kimmo Erkkilän kokoaman historiikin mukaan ensimmäiset keskustelut koulun perustamisesta Marinkaisiin käytiin nimittäin jo 1880 -luvulla. Uusi koulu Marinkaisiin 1950 -luvulle tultaessa Lohtajan koulut olivat kor jausten tarpeessa. Koskenkylän ja Pa lon koulut lakkautettiin, sa moin Karhin koulu. Lisäksi kou lulla opettavat viikottain eri tyisopettaja ja englanninkie len opettaja. Koulu valmistui syk syllä 1957. Koulun historiassa harvi naisuutena voidaan mainita vuosina 1923-24 opettajana ollut Paavo Junus, joka oli Venäjän kansalainen. 1920-luvun vaihteessa kunta jaettiin kahdeksaan koulupiiriin oppivelvolli suuslain myötä. Monien vaiheiden jä l keen keväällä 1895 perus tettiin yhteinen koulupiiri. 1.11.1934 to im in tan sa aloittaneesta Palon kansa koulusta tuli Marinkaisten toinen koulu, koska varsi naiseen kouluun kaikki op pilaat eivät olisi mahtuneet. Ensimmäisenä lukuvuo tena koulussa oli 62 oppilas ta. Marinkai sten osalta tämä merkitsi sitä, että Karhiin ja Kos kenkylään oli rakennettava oma koulut. Omat koulut Karhiin, Koskenkylälle ja Paloon Vuosisadan vaihteessa toteutettu koulupiirijaon vaikutuksesta Karhiin oli perustettava oma koulupii ri, koska oppilaita oli yli 30. Koulupiiri perustettiin 15.4. 1985 koululle rakennet tiin uusia luokkia ja uusi lii kuntasali. 1901. P N Ä L O K A K U U T A 1 9 9 7 Satavuotias Marinkaisten koulu kokenut monet koulupiirijaot Lohtaja, Marinkainen Sari Passoja Sunnuntaina sata vuotta täyttävän Marinkaisten koulun historia on hieman pidempi kuin tuo sata vuotta. io LESTINJOKI L A U A N T A I N A 1 1 . Sen jälkeen koulua on korjattu 1970 -luvun lopus sa ja 1980 -luvun puolivälis sä. Koulut lakkautettiin 1950 -luvulla Vuosina 1957 säädetyt kansakoululaki ja kansakouluuudistus m uuttivat kuntien koululaitosten toi mintaedellytyksiä huomat tavasti. Oppilaita on tällä hetkel lä 131. Tulevaisuus turvattu Tänä päivänä Marinkai sten koululla toimii viisi va kituista opettajaa ja yksi tuntiopettaja. Tänä syksynä koululla aloitti toimintansa erityis luokka, jolla on oma opetta jansa. Marinkaisten koulu val mistui vuonna 1897. Ensim mäiseksi opettajaksi valit tiin kälviäläinen Jaakko Granskog, joka hoiti virkaa ensimmäiset kolme luku vuotta. Ensim mäiseen johtokun taan kuuluivat Karl Keiski, S akris H uh tala, M atti Matinpoika Niemi, Tuo mas Leppiniem i, Johan Herlevi, Matti Erkinpoika ja Eerik Maunula. Vuoden 1888 kuntako kouksessa marinkaislaiset ja karhilaiset ehdottivat, että kylät eroaisivat omaksi kou lupiiriksi, ja perustaisivat oman koulun. Kaikki edellämainitut koulupiirit yhdistettiin Marinkaisten kouluun. Koulun tulevaisuus näyt tää turvatulta seuraavina vuosina ainakin oppilas määrän suhteen.
Vaikutta vinta oli päivän sankarin ja Norjan Harald Grönningenin tapaaminen ensimmäi sen kerran yli 20 vuoteen. Norjalaiset pitivät häntä 1968 jo heikompana lenkki nään ja lähtönumeroksi tuli viisi. Lopulta loikkasin kolme, neljä latua sivuun ja vaih doin vuorotahdiksi, mikä ratkaisi, kertoi Eero Mäntyranta. Hiuksiltaan jo harmaan tuneena, mutta olemuksel taan edelleen ylväänä Harald veti Pellossakin katseet hy myilevään ja valoisaan ole mukseensa. P atsaan p aljastam ista seurasi.5000-6000 henkilöä ja pääjuhlassa Pellon Pon nen suuressa salissa olivat kaikki 1200 istumapaikkaa täynnä. -Eero oli meihin muihin verrattuna 1960-luvulla toi selta planeetalta, kuten ny kyään sanotaan Björn Dähliestä, ylisti Grönningen pää juhlan puheenvuorossaan ja sai päivän suurimmat suosi onosoitukset. K okoam m e sen muoviharavalla ja lopuksi käsin säkkeihin ja kuljetamme paketti autolla ja peräkärryllä kerrallaan noin 130 säkkiä.. Hänen ja vielä kau emman huipulla pysyneen Harri Kirvesniemen saavu tukset antavat poikkeuksel lisen mahdollisuuden ver tailla eri aikakausien hiihtä jiä, minkä Mieto tekikin Pel lon juhlasalissa: -Eero voitti Salpauselällä vielä 1972 ja löi esimer kiksi minut puolella minuu tilla, vaikka tein erittäin hy vän hiihdon ja olin ollut tal ven olym piapikam atkalla neljäs kuuden sadasosan päässä mitalista. Yhtyäkseen hänen suu reen iloonsa Autransin hiihtostadionilla 1968 suomalaisenkaan ei tarvinnut vähää kään teeskennellä. Patsaan veistäjä, profes sori Ensio Seppänen ymmär si vaatia työnsä alle kuuden metrin korkuisen kummun, jolta hiihtäjä erottuu ympä ristöstään aivan eri tavalla kuin kaikissa tähänastisissa hiihtäjäpatsaissa on tapahtu nut. Harald Grönningen oli näet aikaisempina vuosina osoittanut suuruutensa sekä urheilijana ja ihmisenä otta malla jatkuvat hopeamitalin sa vastaan ilman vähäisimpiäkään selityksiä ja aina Mäntyrannan paremmuuden avoimesti myöntäen. Evers tiluutnantin arvoinen Vede nin ajautui lukemattomien muiden entisten huippu-ur heilijoiden tavoin elämäs sään suuriin vaikeuksiin Neuvostoliiton hajotessa ja joutui myymään jopa arvok kaat palkintonsa Ruotsiin. Se osoittautui kuitenkin onnekkaaksi, sillä olosuhteet heikkenivät ensimmäisten maaliintulijoiden jälkeen no peasti ja vielä 10 kilometrin kohdalla selvästi johtanut Mäntyranta ei ehtinyt ajois sa. Ainoat hiihtäjät, joiden nimet jäivät koulu ikäisenä mieleeni olivat Paa vo Lonkila, Viljo Vellonen ja Benjamin Vanninen, nä mäkin lähinnä siksi, että näin heistä kuvia naapurin kuva leh d issä, m u istelee Eero Mäntyranta jä jatkaa: -Jussi Kurikka lasta olen saanut tarkempaa tietoa vas ta kuluvalla vuosikymmenel lä hänestä kirjoitetusta elä mäkerrasta. Pitkä-Harald jäi yleensä toiseksi Mäntyrannan kyy dissä, mutta onnistui lopul ta jo ikämiesvuosiensa kyn nyksellä lyömään Eeron 1,9 sekunnilla talven 1968 olympiapikamatkalla. L A U A N T A I N A 1 1 . ”Myisikö joku jäkälää?” Eero Mäntyranta on pa lannut jo vuosia sitten Pel lon Nivunpäästä lapsuuten sa maisemiin Lankojärvelle ja on alueellaan huomattava poroisäntä. ’’Mäntyranta olisi tänäänkin paras” Patsasjuhlan kutsuvierai den joukossa ollut Grönningeniäkin vähän pitempi Juha Mieto ehti kilpailla Mäntyrannan kanssa 1970-luvun alussa. Tavallisesti näin niukka suomalaistappio olisi kirvellyt pitkään, mutta sen aino an kerran tunne oli toinen. Kirves niemi on tänään edelleen maailman huipulla, eikä hän nyt lähes 40-vuotiaana var maankaan ole sen parempi kuin 10 vuotta sitten. Kalajokikin kiinnostaa, m ikäli jo k u m etsän omistaja haluaa myydä jä k ä lä ä . Kukaan ei kuitenkaan aina onnistu voitelussa ja olenkin laske nut, että kaiken mennessä kohdalleen olisin voittanut yhteensä 12 O lym pia-ja MM-kultaa. Pääjuhlan juontajana toi m inut Anssi K ukkonen erehtyi tuomaan asian suu virneessä esiin myös 1200 kuulijan edessä Vedeniniä mikrofonin kanssa haasta tellessaan; syntyi sangen kiusallinen tilanne, jonka hiljaisuuden laukaisi Vede nin tulkin oivallus siitä, että mitalit on varmaankin lah joitettu ruotsalaiselle muse olle. Minä puo lestani pystyin silloin tällöin voittamaan Harri Kirvesnie men vielä 1980-luvun puo livälissä, vaikka en ollut enää silloin samassa iskussa kuin 1970-luvulla. -Vedeninin kukistam i nen talven 1968 olympiaviestin maalisuoralla kuu luu urani huipDuhetkiin, vaikka panoksena olikin vain pronssimitali. Olisin varmaan mielelläni käynyt tutustu massa hänen kotitaloonsa tal ven 1967 hiihtojen yhteydes sä, mutta sellainen mahdolli suus ei missään vaiheessa tul lut esiin. Nostalgista hetkeä todistamassa myös Raakel Mäntyranta. Otin tämän baarin aina välitavoitteekseni, kun ajoin kilpailumatkalle esi merkiksi Kokkolaan tai sii tä eteenpäin. Mäntyranta on yhä viimeisin suomalainen henkilökohtaiseen olym piakultaan yltänyt mieshiihtäjä. Vedenin kokenut kovia Kahden olympiakullan ja kahden maailmanmestaruu den Vjatseslav Vedenin oli ulkomaisten vieraiden toi nen huippuesiintyjä. Haraldin kulta tuli silloin, kun sitä ei enää edes odotet/-----------------tu. ~\ "Kalajoen Esson voileipä oli Suomen paras" Eero Mäntyranta voitti Jussin kisoissakin Lauri Järvinen Eero Mäntyranta nähtiin talvella 1967 myös Jussi Kurikkalan muistokisoissa, missä hän v o itti sekä 15 että 30 kilometriä suunnilleen puolen minuutin erolla ennen Pentti Pesosta. Eeroakin selvästi pie nempi Vedenin puolestaan ratkaisi ankkurina kullan sekä 1970 MMettä 1972 olympiaviesteissä; jälkim mäisellä kerralla hän otti N orjan Jons H arvikenin minuutin etumatkan kiinni. Ensi talvena siitä tulee kuluneeksi jo 34 vuotta. Jussi Kurikkalasta en tiennyt oikeastaan mitään, sillä olen elänyt niin köyhän lapsuuden, ettei ko tiini L ankojärvelle tullut edes sanomalehtiä, ei ollut sähköä, eikä tietenkään ra diotakaan. Eero Mäntyrannan vah vin valtti ladulla olikin no peus: -Jos voiteluni onnistui, muut jäivät 15 kilometrillä vähintään minuutin. Pitkä-Harald oli odotetuin vieras Parin kuukauden päästä 60 vuotta täy ttäv ä Eero Mäntyranta sai vieraakseen useita aktiivivuosiensa kilpakumppaneita. -Ostan ja haen jäkälää esimerkiksi Yppäristä missä käyn tällä viikol lakin ja Pattijoelta. Tästä hän kertoi lähes kyy neleet silmissä Eero Mäntyrannalle. Vähän epäonnistuneella voitelulla kin saatoin vielä kamppail la ykkössijasta. Neljä vuotta aikaisem min kunnioitin vielä Män tyrantaa niin paljon, että olin oikeastaan hävinnyt jo siinä vaiheessa, kun hän il mestyi kantaani. Niillä kilpailumatkoilla, jotka kulkivat rantatietä pit kin, Mäntyranta poikkesi aina Kalajoen Esson baa riin. Lauri Järvinen Viisi olympiatai MMkultaa sekä yhteensä 12 arvokiamitalia hiihtänyt Eero Mäntyranta sai uljaan patsaansa kotikun tansa Pellon keskustaan, erittäin näyttävälle ja kauas näkyvälle paikalle. -Sapporon viestisuoritus 1972 oli urani komein tuo kio. -Paikka jäi mieleeni, sil lä se oli heti sillan jälkeen vasemmalla. P N Ä L O K A K U U T A 1 9 9 7 LESTINJOKI 11 Hiihtolegenda sai patsaansa 1960-luvun pikahiihdon verraton taistelupari Eero Mäntyranta ja Harald Grönningen tapasivat patsasjuhlassa ensimmäisen kerran yli 20 vuoteen. Koke m attom uudestaan h u o li matta Vedenin taktikoi hy vin ja siirtyi aina eteeni sil le ladulle, jota pyrin ohi. -Muistan, että maasto Kalajoen Särkillä ei ollut v kovin vaativaa, mutta kui tenkin vaihtelevaa ja miellyt tävää hiihtää. Baarin voilei pä oli maan paras; se täytti koko lautasen ja siinä oli kananmunaa ja kinkkuakin mukana. Juha M iedon ju lk isen pohdinnan loppupäätelmä olikin selkeä ja yksiselittei nen: -Kun välineiden ja latu jen kehitys sekä entistä tar kemmin mitatut matkat ote taan huomioon, olen varma, jotta huippukuntoinen Eero Mäntyranta olisi tänäänkin hyvänä päivänään maailman ykkönen perinteisellä hiih totavalla. Taustana oleva järv i maisema ja vieressä etenevä pitkä silta ovat myös täyden tämässä poikkeuksellisen vaikuttavaa kokonaisuutta
V irvoitusjuom ien val mistuksessa veden laatu on ratkaiseva. P N Ä L O K A K U U T A 1997 Pahoitimme mielemme Sateenkaaren päiväkodin henkilökunta ja lapset ovat pahoittaneet mielensä ilki vallasta, jota on tapahtunut aikaisemminkin päiväkodin pihalla. Silloin me hy pättiin junasta ja kävimme metsässä poimimassa mar joja, vielä hyvin ehdittiin ju naan takaisin. Piispaset valmistivat mo nenlaisia juomia. Jos joku naapuri tai ohikulkija on nähnyt tekijät, voisitte ilmoittaa meille päi väkotiin. Jos pihalle jää va hingossa joku lelu tai pallo, se rikotaan varmasti tai vie dään mukana. Aikataulun mukaan ei ol lut junia menossa pohjoi seen, mutta asemalla höyry si tavarajuna jonka veturin nokka oli Kannusta kohti. Juhla-aikoina menekki oli suuri. Kun tulim me siihen veden ääreen, niin se oli todella upea näky. Paavo Rekilä Piispaset tekivät limunaatia Määttälässä 1920 ja 30-luvuilla Hilja ja Vilpas Piispanen olivat ’’limunaatitehtailijoita” To holam m in M äättälässä. Hetken hän kyllä katseli meitä, mutta sitten saimme armon hänen silmissään ja pääsimme mukaan. Juomia lähti Määttälän tehtaasta Toholammin ja Kannuksen kauppoihin 25 pullon koreissa hevoskyy dillä. Oli aurinkoinen syyskesän aamu, kun juna vihelsi lähtömerkin Kan nuksen asem alta. Kun tulimme Kannuk sen asemalle, oli ruohomatto kuurasta valkoisena. Piispaset ostivat tehtaan Sykäräisestä Ville Virkka lalta, jossa Hilja Piispanen oli jo n k in aikaa opissa. V ____ ______________. Siihen aikaan lapset olivat kesäisin ilman ken kiä, nehän puristi ja olivat muutenkin epämiellyttävät jaloille. Vielä v au nussakin tärisim m e kuin haavanlehdet, sillä ilta oli ollut viileä. Puita ja pensaita on revit ty, pihlajan marjat paiskot tu pitkin pihaa, leikkimökin ikkuna rikottu, kattohuopaa revitty. Menimme konnarin luokse joka seisoskeli vaununsa vieressä odottaen lähtölupaa. Puuastia oli rattailla ja siinä oli myös aisat. Vuokra tonteilla olevat huvilan omistajatkin ihmettelevät, että miksei seurakunta raivaa maitaan. Vai kein matka oli jälellä, pika juoksu asemalta Lummukkakankaalle. Polvihousut olivat silloin muotia, ja siitä hyvät etteivät lahkeet pahemmin sotkeutuneet, kun taas sää ret oli helppo pesästä illalla. Keskustelu ja yh dessä siivoaminen on joskus aikaisem m inkin tehonnut sotkijoihin. Hevonen veti veden tehtaalle. Myös lämpimät ilm at v au h d ittiv at k u lu tu s ta .T a lv i a ik a n a myynti oli vähäistä. Sitten joku porukasta eh dotti että mennään merelle, joka ei niin kovin kaukana ollutkaan. Limunaatin lisäksi sitruunasoodaa, ’’sam ppista”, portteria ja vichyvettä. ä _____ h P UBMIIN» W _ TAA AITA Pusikko peittää merinäköalan Himankalainen lenkkeilijä soitteli toimitukseen ja moitti Pikku-Mansikan satamaan menevän Pohjoisen satama tien olevan meren puolelta pusikkojen peitossa. Myös rahallinen korvaus esim. Junan vauhti ei ollu kovin hurjaa, varsin kin ennen Roikolaa oli loi va nousu, siihen vauhti meinas loppua. Juna jossa matkustimme oli pitkä tavarajuna, jonka perään oli liitetty yksi henkilövaunu. Nyt merinäköala on estynyt, ja kauniit joutsenet jäävät näkemättä. rikotusta ik kunasta, voisi olla paikal laan. Astian täyttäminen hoidettiin äm pärillä. Sot keminen ja särkeminen on eri asia. Kun vihdoin saavuimme Kokkolaan, niin läksimme kiertelemään kaupunkia ja katselemaan sen kulttuurinähtäv y y k siä. Piispaset ottivat veden Tokontien varrella olevasta lähteestä runsaan puolen kilometrin päästä. terveisin Päiväkodin väki Kokkolan matka Se oli siinä neljäkym mentäluvun puolivälissä, kun päätimme poikien kans sa lähteä käymään Kokko lassa. Silloin vatsassa ja rinnassa tuntu outoa painetta, kun mieliku vat jo lensivät suurkaupun gin vilinässä. Siinä vaunussa oli ka miina, johon tämä ystäväl linen virkailija laittoi tulet ja kohta elämä tuntui taas niin mukavalta että väkisin kin meinas vaipua nirva naan. Tämän kesän ja syk syn aikana se tuntuu vielä lisääntyneen. Siinä oli molemmin puolin kau punkilaisten veneitä ja valta va määrä sorsia, niin kesyjä ettei haulikkoa olis tarvin nut. Lenkkeilykin olisi mukavampaa, jos puskikot harvenisivat. Vaikka var paita kipristeli, ei niitä ras kaita aarteitakaan raskinut pois heittää, vaan ne täyty saada kaikki kotiin. Vesi oli kristallin kirkastaja poh jan näki monen metrin sy vyyteen. Kä vimme tietenkin vielä ui massa vaikka vesi oli jo mel ko viileää. 1 2 L E ST 1N JO K I L A U A N T A I N A 1 1 . Pyysimme että jos pää sisimme hänen vaunussaan Kannukseen, kun emme voi tänne jäädä, taivaskin oli kirkas ja enteili pakkasyötä. Aika lensi siivil lä ja oli jo myöhä ilta kun pa lasimme asemalle takaisin. A ikam m e kierreltyä tulimme leveän kanavan reunalle, sitä kana vaa kutsuttiin Suntiksi. Nii tä me sulloimme lähteissä taskut täyteen ja polvihou suista tuli nilkkahousut. Ja voi mitä aarteita siinä rannalla oli , sileäksi hiottuja kiviä, pyöreitä kuin helmet ja valtava määrä. Mertahan en ollut nähnyt muuta kuin kuvissa, nyt tulisin näkemään sen ai tona ja elävänä. Olemme iloisia vieraili joista, jotka tulevat leikki mään pihalle, emme mis sään nimessä halua kieltää ketään käyttämästä päivä kodin leikkipaikkoja. Aluksi Piispaset muuttivat tehtaansa kirkonkylään, mutta rakensivat tarkoituk seen tarvittavat tilat Määttälään
Musiikkia klo 12.15. Huomen ta Keski-Pohjanmaa: klo6.10, 6.32, 7.15, 7.34, 8.18, 8.32 ja 9.05. K-P:n katsaus: klo 11.35. 16.45 Enkelin kosketus 17.30 Äiti Vuoksi Kannaksen levoton syli 18.00 Tv-uutiset 18.10 Ympäristöuutiset 18.30 Ajankohtainen kakkonen: Eliitti vastaan kansa 19.00 Ruutupiilo 19.40 Ajan henki 20.30 Varustamo 21.15 Ota ja omista 21.45 Semmarit 22.15 Babylon 5 23.000.50 Kahlekarkuri MTV3 7.45 Ostoskanava 8.00 MTV-Akatemia 9.00 Disneyn piirretyt: Aladdin 9.25 Disney-klassikko 9.35 Disneyn piirretyt: Nokkapokka 10.00 Uutissunnuntai 11.05 Joka kodin asunto markkinat 11.35 Suuret setelit 12.05 Divaani 12.35 Muistoja 12.50 2010 Nyt! 13.20 Beverly Hills, 90210 14.15 Hei, olen Susan 14.45 Jyrki Countdown 15.15 Simpsonit 15.45 Ruututoimitus 15.50 Hockey Night: KalPa JyP HT 18.30 Ruutulippu 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.25 Karpolla on asiaa 19.45 Sunnuntairaportti 20.05 Päivän sää 20.10 Miss Skandinavia -äänes tys 20.15 Yllätys, yllätys 21.00 Miss Skandinavia 1998 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Tulosruutu 22.30 Mennyt elämä 23.25 Taivaan vallat 0.15-1.10 Ykkösketju RADIO KESKI « POHJANMAA MAANANTAI PERJANTAI: Aamulähetykset, mm. Kwak 17.25 Pikku Kakkonen 17.55 Kakkosen syyssää 18.00 Tv-uutiset 18.15 Kotimaan katsaus 18.30 Elämäni eläimet 19.00 Akuutti erikoisohjelma ter veydestä 19.30 Matkapassi: Tiellä taas 19.55 Maailma tarjottimella 20.20 Masi 20.30 Credo minä uskon 21.00 Tuttu juttu show 21.55 Poliisi-tv 22.30 Junakyttä 0.05-0.50 Maa 2 MTV3 6.00 Huomenta Suomi 9.00 Emmerdale 9.50 Nick Freno: Lupa opettaa 10.15 Pauly 10.40 Miss Skandinavia -äänes tys 10.45 Ostoskanava 11.00 Ihmemies MacGyver 12.00 Lounasuutiset 12.10 Rakkaat siskot 13.00 Iloinen keittiö 13.35 Salonki 14.00 Harry ja Hendersonit 14.30 Bambukarhut 15.00 Kolmen Uutiset 15.05 Marienhof 15.30 Jyrki 16.50 Ruututoimitus 17.00 Tien päällä 17.30 Sähkeuutiset ja sää 17.33 Onnenpyörä 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.50 Päivän sää 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Talousuutiset 19.30 Bon Appétit 20.00 Speden Spelit 20.55 Uutiset ja sää 21.00 Chicagon lääkärit 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Hockey Night: SM-liigan katsaus 22.35 Hurja joukko 23.35 Verkossa 0.05 Helmi 0.35 Jyrki Electric Circus 1.30-2.20 Miami Vice ^PeijantaM 7j10j9^^ TV1 4.00 Uutisikkuna 6.00 Ykkösen aamu-tv 9.10 Länsituuli 9.55 Uutisikkuna 10.00 FST Utbildning: X-tra 10.15 FST Utbildning: Pussel 10.35-11.05 FST Utbildning: Au rora 11.30 Kieli-tv: In the picture 11.45-11.55 Kieli-tv: Sieh mal an 12.20 Koulu-tv: Etsin 12.50 Euronews 13.00 Tv-uutiset 13.05 A plus 13.30 Ylen avoin yliopisto 14.30 Tosi tarina: Opeta ja opetaja 15.00 FST: Helsinki International Horse Show 16.00 Yhteiskunnallisella luokkaretkellä 17.00 Tv-uutiset 17.05 Maanalainen armeija is kee jälleen 17.30 Pilan päiten 17.40 Viittomakieliset uutiset 17.45 FST: Kortnytt 17.45 FST: Det mäste gä! 18.00 FST: X-tra 18.15 FST: Tv-nytt 18.35 Uutisotsikot 18.36 Äiti ja risat 19.00 K.Tervo 19.30 A-studion Atlas 20.00 Bingoloton ja Sapatin perjantaipotti 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-Bros 21.30 Aviovaimoja ja viiden kympin villitys 22.45 Sairaat sisaret Wien on toista maata 23.15 Tv-uutiset 23.25 FST: Kvällsnytt 23.30 Sinun tähtesi kotimaista: Don Huonot 0.30 Euronews 0.40-4.00 Uutisikkuna TV2 15.00 Elämä voittaa 15.45 Inhimillinen tekijä 16.35 Kate ja Allie 17.00 Eläinten maailma 17.25 Merirosvolaiva 17.55 Kakkosen syyssää 18.00 Tv-uutiset 18.15 Kotimaan katsaus 18.30 Pelivihjeet 18.35 FST: Kanal Tvä 19.00 Kameleontti 19.45 Veijareita ja leijona 20.00 Ekoisti 20.30 Kartanokeitoksia 21.00 Naurun paikka 21.25 Huvin vuoksi 22.15 Asu vapaa 22.40 Varjohallitus 23.10 Äärirajoilla 23.55-1.40 Keskiyön elokuva: Päätepysäkki New Mexico MTV3 6.00 Huomenta Suomi 9.00 Emmerdale 9.50 Hollywoodin tähdet 10.40 Miss Skandinavia -äänes tys 10.45 Ostoskanava 11.00 Koira haudattuna 12.00 Lounasuutiset 12.10 Rakkaat siskot 13.00 Iloinen keittiö 13.35 Salonki 14.00 Harry ja Hendersonit 14.30 Tiny Toons 15.00 Kolmen Uutiset 15.05 Marienhof 15.30 Jyrki 16.50 Ruututoimitus 17.00 Matkalla Maria G. K-P:n uutiset: klo 7.32, 8.30, 11.30, 15.30, 16.30 ja 17.25. 0.20 Ylen avoin yliopisto 1.20 Euronews 1.30-4.00 Uutisikkuna TV2 14.55 Daktari 15.45 Maailma sanojen vankina 16.15 Ympäristöuutiset 16.35 Kate ja Allie 17.00 Muumilaakson tarinoita 17.25 Pikku Kakkonen 17.55 Kakkosen syyssää 18.00 Tv-uutiset 18.15 Kunnon ohjelma 18.35 Pelin Henki 18.45 FST: GUSTO 19.05 FST: Keikka 19.15 FST: a la Lundström 19.35 FST: Kartanot 20.05 FST: Eva Braun Hitlers väninna 20.35 FST: Itsenäisiä ajatuksia 21.00 FST: Sportmagasinet 21.30 FST: 360 grader 21.55 FST: Kvällsnytt 22.00 FST: VVunderbra 22.30 FST: Kuka päättää. K-P:n päivän stud»$: klo 15.03,15.35, 16.10, 16.40 ja 17.05.. 17.30 Sähkeuutiset ja sää 17.33 Onnenpyörä 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.50 Päivän sää 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Talousuutiset 19.30 Ihmeidentekijät 20.00 Amorin kaaret 20.55 Uutiset ja sää 21.00 Sydämen asialla 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Tulosruutu 22.30 Jyrki Video Awards 97 0.00-1.55 Rakkauden jälkeen Lauantai 18.10.97 TV1 4.00 Uutisikkuna 8.00 Veturi 8.45 Vilkku 9.00 Olipa kerran... tunti: Stanislaw Lem MTV3 6.00 Huomenta Suomi 9.00 Emmerdale 9.50 Rippituoli 10.20 MTV-Akatemia 10.45 Ostoskanava 11.00 Ihmemies MacGyver 11.50 Miss Skandinavia -äänes tys 12.00 Lounasuutiset 12.10 Rakkaat siskot 13.00 Iloinen keittiö 13.35 Salonki 14.00 Harry ja Hendersonit 14.30 Bambukarhut 15.00 Kolmen Uutiset 15.05 Marienhof 15.30 Jyrki 16.50 Ruututoimitus 17.00 Tuumasta toimeen 17.30 Sähkeuutiset ja sää 17.33 Onnenpyörä 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.50 Päivän sää 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Talousuutiset 19.30 Kymppitonni 20.00 Stepup Show 20.30 Kolmas kivi auringosta 20.55 Uutiset ja sää 21.00 Rikosraportti 21.30 Nitrokabinetti 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Tulosruutu 22.30 Millennium 23.25 Piru irti 0.20-1.15 Oudot ilmiöt Keskiviikko 15.10.97 TV1 4.00 Uutisikkuna 6.00 Ykkösen aamu-tv 9.10 Länsituuli 10.00 Uutisikkuna 10.10-10.30 Koulu-tv: Praxis Johdanto 11.10 FST Utbildning: Hallo aus Berlin 11.25-11.55 FST Utbildning: Med mytens ögon 12.20-12.35 Koulu-tv: Kotiplaneetta Maa 12.50 Euronews 13.00 Tv-uutiset 13.05 MOT 13.35 Tiistaitiima 14.10 Kilotalkoot 14.30 Kuningaskuluttaja 15.00 Noita palaa elämään 16.15 Vapaaehtoisin voimin 16.30 Riiviöt 17.00 Tv-uutiset 17.05 Perhe on paras 17.30 Vuosisatamme kulttiesineitä 17.40 Viittomakieliset uutiset 17.45 FST: Kortnytt 17.45 FST: Atte 18.15 FST: Tv-nytt 18.35 Uutisotsikot 18.36 Hulluna sinuun 19.05 Prisma: Ajankohtaista tie teestä 20.00 K.Tervo 20.25 Vikinglotto 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu ja V5-ravipeli 21.05 A-studio 21.35 Rallin MM-sarja 21.45 Jalkapalloa 23.15 Tv-uutiset 23.25 FST: Kvällsnytt 23.30 Trinity ratsastaa jälleen 1.25 Euronews 1.35-4.00 Uutisikkuna TV2 14.55 Ajankohtainen kakkonen 15.45 Hakupalat 16.05 Makupalat 16.30 Kate ja Allie 16.55 Seesamtie 17.25 Pikku Kakkonen 17.55 Kakkosen syyssää 18.00 Tv-uutiset 18.15 Kotimaan katsaus 18.30 Illan finaali 18.55 Miten niin myöhässä 20.25 Suurella sydämellä 21.00 Elämän suola 21.45 Dokum enttiprojektin historiakirja: Lotat 22.35 El Caminon poliisit 23.20 Hot Sport 23.45-0.15 Ekoisti MTV3 6.00 Huomenta Suomi 9.00 Emmerdale 9.50 Perhepotretti 10.10 Miss Skandinavia -äänes tys 10.15 Nahkapää 10.45 Ostoskanava 11.00 Koira haudattuna 12.00 Lounasuutiset 12.10 Rakkaat siskot 13.00 Iloinen keittiö 13.35 Salonki 14.00 Harry ja Hendersonit 14.30 Kasper 15.00 Kolmen Uutiset 15.05 Marienhof 15.30 Jyrki 16.50 Ruututoimitus: Bongaa pöllö 17.00 Viiden pulssi 17.30 Sähkeuutiset ja sää 17.33 Onnenpyörä 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.50 Päivän sää 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Talousuutiset 19.30 Ihmeidentekijät 20.00 45min 20.45 Viihdeuutiset 20.55 Uutiset ja sää 21.00 Melrose Place 21.55 Vikinglotto 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Tulosruutu 22.30 NYPD Blue 23.25 Jyrki Spotlight 23.55-1.40 Kielletty planeetta Torstai 16.10.97 TV1 4.00 Uutisikkuna 6.00 Ykkösen aamu-tv 9.10 Länsituuli 10.00 Uutisikkuna 10.10-10.30 Koulu-tv: Etsin 12.00 Kieli-tv: In the picture 12.15-12.25 Kieli-tv: Sieh mal an 12.50 Euronews 13.00 Tv-uutiset 13.05 A-studio 13.35 Kapusta Master 1 14.05 Italianissimo 14.35 Kohti syvyyksiä 14.55 Yksi monista 16.25 Tv-uutiset 16.30 YLE Eduskunnassa 18.00 FST: Ole dole doff 18.15 FST: Tv-nytt 18.35 Viittomakieliset uutiset 18.40 Lista 19.30 Iltalypsy 19.45 Kotikatu 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu 21.10 A plus 21.30 Valopilkku 22.05 Dokumentti: Ei kuulu kellekään 23.00 Tv-uutiset 23.10 FST: Kvällsnytt 23.15 Uusi kino: Bent Out of Shape 23.55 Euronews 0.05-4.00 Uutisikkuna TV2 15.05 Waltonin perhe 15.55 Työn iloa!. Iltapäivälähetykset, mm. löytöretket 9.30 Lauantaivekkari 10.30 K.Tervo 11.00 Valopilkku 11.35 Dokumentti: Ei kuulu kellekään 12.35 Yön pimennossa 13.00 Jalkapalloa 15.00 Viidakkokirja 16.30 Riiviöt 17.00 Tv-uutiset 17.05 FST: Helsinki International Horse Show 18.15 FST: Tv-nytt 18.30 Viittomakieliset uutiset 18.35 Ykköskatsomo 18.45 Avara luonto: Fifin pojat 19.35 Komisario Frost 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.45 Lotto 20.50 Urheiluruutu 21.15 Iltalypsy 21.30 Verisiskot 22.00 Teko ja tuomio 23.45 Euronews 23.55-4.00 Uutisikkuna TV 2 12.05 Jumppa 12.35 Tenavat 13.00 FST: Kartanot 13.30 FST: Pemilla och tygema 14.00 FST: Santo Bugito 14.30 FST: Nordens historia 15.00 Kahdesti vihitty 16.35 V65 ravit 16.50 Englannin valioliiga 18.50 Tv-uutiset 19.00 Lauantain toivotut 19.45 Inhimillinen tekijä 20.35 Koti kuntoon 21.00 Komisario Quandt 21.45 Suurkaupungin yöt 23.30 Yön yli Muutos on mah dollinen! 0.10-1.55 Keskiyön elokuva: Kolme palasi kotiin MTV3 7.00 Aamulypsy 7.30 Huomenta Suomi 9.30 Animaaniset 9.55 Mozartin pumppu 10.25 Hämähäkkimies 10.50 Tarzan 11.40 Mask 12.05 Miss Skandinavia -äänes tys 12.10 Jyrki Spotlight -uusinta 12.40 Tilt! 13.10 Avoimet ovet suomalai sia yrittäjiä 13.20 Ostoskanava 13.30 Miss Skandinavia -äänes tys 13.35 NHL PowerGame 14.20 Ufo-kahvila 16.00 Boheemielämää 17.55 Ruututoimitus 18.00 Passi ja hammasharja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.15 Mediauutiset 19.30 BumtsiBum! 20.30 Napakymppi 21.00 Lotto ja Jokeri 21.05 Kadonnut näky 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Tulosruutu 22.25 Satua ja totta 23.10 Vastustamaton voima 0.40-1.30 Nikita Sunnuntai 19.10.97 TV1 4.00 Uutisikkuna 8.00 FST: Drömtimmen 8.30 Pikku Veturi 9.05 Taotao, pieni pandakarhu 9.30 Sunnuntaivekkari 10.15 Kilotalkoot 10.30 Maailman muotia 11.00 Ylen avoin yliopisto 12.00 Kapusta Master 1 12.30 Italianissimo 13.00 Pohjoisille maille 13.30 Vapaaehtoisin voimin 13.45 Tuuli kääntyy 14.30 Basaari 15.00 Kiehtovat sävelkannet 16.00 Nehrut, Gandhit ja Intian itsenäisyys 16.50 Vuosisatamme kulttiesineitä 17.00 Tv-uutiset 17.05 FST: Helsinki International Horse Show 18.00 FST: Leffakärpänen 18.15 FST: Tv-nytt 18.30 Viittomakieliset uutiset 18.35 Kuusikkoja kuoleman var jot 19.10 Korkein panoksin 20.00 Kaken pesula 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.45 Urheiluruutu 21.15 Ulkolinja 22.10 Solaris 0.50 Euronews 1.004.00 Uutisikkuna TV2 9.30 Credo minä uskon 10.00 Katse maailmalle 10.55 Matkamiehet Euroopas sa 11.25 Vipeltäjät asiaa lemmikeistä 11.55 Seitsemän veljestä 13.40 Asu vapaa 14.05 Musta laatikko 14.45 Hurtat ja nartut 15.10 Olemme kaikki enkeleitä 15.30 Painonnostoa 16.25 Työn iloa!. 23.50-0.40 Hill Street Blues MTV3 6.00 Huomenta Suomi 9.00 Emmerdale 9.50 Mediauutiset-uusinta 10.05 Sunnuntairaportti-uusin ta 10.20 MTV-Akatemia 10.45 Ostoskanava 11.00 Koira haudattuna 11.50 Miss Skandinavia -äänes tys 12.00 Lounasuutiset 12.10 Rakkaat siskot 13.00 Iloinen keittiö 13.35 Salonki 14.00 Harry ja Hendersonit 14.30 Pikku ponit 15.00 Kolmen Uutiset 15.05 Marienhof 15.30 Jyrki 16.50 Ruututoimitus 17.00 Verkossa-uusinta 17.30 Sähkeuutiset ja sää 17.33 Onnenpyörä 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.45 Miss Skandinavia -äänes tys 18.50 Päivän sää 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Talousuutiset 19.30 Ihmeidentekijät 20.00 Tähtilampun alla 21.00 Yhdeksän Uutiset 21.15 Tulosruutu 21.20 Peloton 23.40 Myöhäisuutiset 23.45 Rippituoli 0.15 Punainen linja 1.05-1.55 Freddyn painajainen Tiistai 14.10.97 TV1 4.00 Uutisikkuna 6.00 Ykkösen aamu-tv 9.10 Liekkipuiden varjossa 10.00 Uutisikkuna 10.10-10.25 Koulu-tv: Kotiplaneetta Maa 11.25-11.40 Koulu-tv: Tahtoisinpa tietää 12.20 Euronevvs L O K A K U U T A 1 9 9 7 12.30 Basaari 13.00 Tv-uutiset 13.05 A-studio 13.25 Aleksanteri Suuren jalan jäljillä 14.20 Tänään töissä 14.55 Korkein panoksin 15.45 Sunnuntaivekkari 16.30 Ipanat 17.00 Tv-uutiset 17.05 Tiistaitiima 17.40 Viittomakieliset uutiset 17.45 FST: Kortnytt 17.45 FST: Pussel 18.05 FST: Sagan om Trötter 18.15 FST: Tv-nytt 18.35 Uutisotsikot 18.36 Kasvunvara 19.00 Omat rahat 19.30 Kuningaskuluttaja 20.00 Tosi tarina: Opeta ja opetaja 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu 21.00 FST: Kanal Ett 21.30 FST: Anna Holt poliisista 22.15 FST: Kolme tyttöä Suomes ta Harmony Sisters 22.55 Tv-uutiset 23.05 FST: Kvällsnytt 23.10 Euronevvs 23.20-4.00 Uutisikkuna TV2 15.20 Joikua ja tanssimusiikkia 15.50 Veijareita ja leijona 16.05 Akuutti erikoisohjelma ter veydestä 16.35 Kate ja Allie 17.00 Richard Scarryn touhu kas maailma 17.25 Pikku Kakkonen 17.55 Kakkosen syyssää 18.00 Tv-uutiset 18.15 Kotimaan katsaus 18.30 Cosby 18.55 Vipeltäjät asiaa lemmikeistä 19.25 Bramvvell naiskirurgin oppivuodet 20.15 Hakupalat 20.35 Makupalat 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.50 Reinikainen 22.20 Musta laatikko 23.00 Räävitön Ruby Wax 23.30-0.20 25. P N Ä Maanantai 13.10.97 TV1 4.00 Uutisikkuna 6.00 Ykkösen aamu-tv 9.10 Liekkipuiden varjossa 10.00 Uutisikkuna 10.10-10.25 Koulu-tv: Tahtoisinpa tietää 11.35 FST Utbildning: Pussel 11.55 FST Utbildning: Hallo aus Berlin 12.20 Koulu-tv: Praxis Johdan to 12.50 Euronevvs 13.00 Tv-uutiset 13.05 A-Bros 13.35 Lauantai vekkari 14.35 A-studion Atlas 15.05 Etsin: Tekniikan Eurooppa 15.20 Kotiplaneetta Maa 15.35 Etsin: Mistä lasi tulee 15.50 Make a video 16.05 Pelottaako. L A U A N T A I N A 1 1 . 16.30 Saviset ja Vahaset 16.35 Viisikko 17.00 Tv-uutiset 17.05 Perhe on paras 17.30 Ykköskatsomo 17.40 Viittomakieliset uutiset 17.45 FST: Kortnytt 17.45 FST: Hissi 18.15 FST: Tv-nytt 18.35 Uutisotsikot 18.36 Tänään töissä 19.05 Kolme vuodenaikaa: Ke sää muistellessa 19.15 Näin on Marjatta 20.00 MOT 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.20 Kotikatsomo: Lahja 22.40 Haastattelijana Mirja Pyykkö 23.30 Tv-uutiset 23.40 N.Y.T. 16.15 Kunnon ohjelma 16.35 Kateja Allie 17.00 Alfred J
Toholammin Vesihuolto Oy . alv kät.maksu LISÄVÄRI 95 pmm 50,+ ALV 100 195 pmm 100,+ ALV 200 295 pmm 150,+ ALV 300 395 pmm 200,+ ALV 400 ...... HUVIT L Ä M M I N T Ä T IL A A S A L I S S A 3 N E L IÖ T Ä + K A H V I O j Lehtomaantie 151* 68510 Haisua, puh. P 885 960 "IM O K KA* -»V A K K A Torsraina 9.10. 3.00 0.66 3.66 Onnittelut 1.00 0.22 1.22 Vakat/rivi 15,sis. Kuorm auspäivä torstaisin klo 11-15 tai sop. P. pmm 300,+ ALV Laskutuslisä 15,_ Vakkailmoitukset KÄTEISELLÄ Aineiston jättöajat: Keskiviikon lehteen: MAANANTAINA klo 16 Lauantain lehteen: TORSTAINA klo 16 Puhelimitse annettuihin ilmoituksiin tulleista virheistä ei lehti vastaa. vuosikerta Sanomalehtien Liiton jäsen Ilmestymispäivät: KESKIVIIKKO ja LAUANTAI Levikkialue: Him anka, Kannus, L e stijä rvi, Lohtaja, Toholam pi, Ullava. Siisti, hyvä rauhallinen sijain ti. Esillä syyskokousasiat. Tehtävään valitun on en nen vaalin vahvistamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistys terveyden tilastaan. Vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. talolla s u 1 2 . P. veroton ALV linen Takas. Tupak., mh+s. 'HELPOSTI PUHDASTA! * * M lfi \ S W I P E ¿Natu rQa K jpk Soita ja tilaa tuotteet tai varaa esittely. KIRISTAAKO HARTIOITA. 873 2 /0 4 5071 895. m ukaan. Toholammilta RT-huoneisto, kaksio tai kolmio. t SEKALAISTA Kannuksen Vanhainkotiyhdistyksen Naistoimikunnan järjestämissä arpajaisissa voitot jakaantuivat seuraavasti: Öljyvärimaalaus Seinävaate Kahvikalusto Kampaamon lahjaKortti Maljakko Käytävämatto Seinäkello Kukkalaatikko Korvakorut Tuoksupullo+koru Hiustenhoitosarja Seinälautanen Rintakoru Patalaput Munakello Hiustenhoitosarja 2 kpl filmirullia Jo-Jon lahjakortti Kuvakehys Kynnysmatto Täytekakku Shampoo Niko Isohanni Aila Keiski Salli Ranta-Nilkku Lauri Parhiala Anna-Liisa Sylander Mika Isohanni Tuija Tastula Aila Luokkanen Kaisa Alakorpela Noora Huuki Paula Ikäläinen Tiina Haukkala Oskari Lager Anna Haapasaari Kirsti Huulci Kauno Korpela Helmi Tolmonen Taimi Kotila Anneli Mattila Taimi Saloranta Helmi Nikula Tuulikki Vironen Vilma Mutka Katri Ventonen Niina Lamu Hannu Liedes Arvonnan suoritti nuor. piha rak. (06) 8789 240 Himangalla 9.10.1997 Tekninen lautakunta RAKASTU RAKASTU RAKASTU LESTIN JO K I _______ _______ / S anomalzmtok L otto t M Y Y TÄ V Ä N Ä U U S IA R iv it a lo a s u n t o j a N u m e r s in t ie llä 2 h + k+ s 6 ,5 m 2 V a lm is tu u 30.3.1998. VESIJA VIEMÄRILAI TOKSEN LAITOSHOITAJAN TEHTÄVÄN jossa palkkaus on teknisen sopimuksen mukainen 1 ryhmä ja tämänhetkinen tehtäväkohtainen palkka on 7250 mk/kk. Vesilaitoksen osalta lääkin töhallituksen yleiskirjeen 1863/85 mukaista d-tason pätevyyttä. konstaapeli Esko Keskitalo avustajanaan Jaana Ranta-Ylitalo. Asfalt. Hp. (06) 885 690 tax 885 381 Avoinna: ma-pe klo 8-16 Ilmoitukset: Maria-Lena S iirilä Toimittaja: Jorm a Rekonen koti puh. 2-renkaat. p n ä l o k a k u u t a 1 9 9 7 u s m m o m ISSN 0782-5617 21. *-5» Maija Sivula 870 855 Päivi Rahkonen 889 147 Kerttu Kallio 872 814 Riikka Haopamäki 885 897 Anna-Liisa Boren 875 078, 875 250 Tuula Niemi 877 105 Anita Björkbacka 875243, 875 4421 Irmeli Koski-Vähälä1 8637 151 Hyvälaatuista KUIVIKETURVETTÄ ! Toholammin Tokonsuolta. 050 567 4515 koti (06) 871 288 Sähköposti: ilkka.puranen @ lesbnjoki. Tehtävään valitulta edelly tetään soveltuvaa vähin tään ammattikoulun tai sitä korkeampaa koulutusta Ivitai prosessitekniikan alu eelta. Tied. k l o 1 1 . Perkettilattia. Rak -78. Yhä useampi koululainen käyttää opiskeluvuoden vieraassa maassa, vieraan kielen ja uuden kulttuurin parissa. Löytäjää pyy detään tuomaan ne kunnan talon neuvontaan. klo 15-18 ‘TCaile, O ta o sla 7 * T in e írtu i <vi6e<tfen¿ lip u t 50, • p ä tw itc i* l4 & U H a fa u tte to tm Tervetuloa! M Y Y T Ä V Ä N Ä PALATURVETTA T o h o la m m illa . Tule tutustum aan! Lestijokilaakson RAKENNUSURA OY, Puh. (06) 871 288 A V O IM IA TO IM IA T JA VIRKOJA Himangan kun nan tekninen lautakunta julis taa haettavaksi 1.2.1998 alkaen. Tehtävä on vedenottamon ja jakeluverkoston sekä niihin liittyvien laitteiden hoito. 14 LESTINJOKI L a u a n t a i n a 1 1 . Myytävänä Kaustisen kk:ssa peruskorjattu Keski-Pohjalainen talo. Ford Sierra -89, 4-ovinen, vetok. (06) 871 288 i7.Tin ir.m n i TOIMITUS SP:n talo, 69300 TOHOLAMPI p. Viihtyisä piha. kpnetcom Internet http7;'wvw/J<pnetccm1esiinjoky Sari Passoja p. P ik a is e t p ä ä ttä jä t p y s ty v ä t v a ik u tta m a a n s is u s tu s ra tk a is u ¡hi n. (06) 871 288 Paino: KP-Paino, Kokkola 1997 LESTIJOKILAAKSON KIRJAPAINO OY Painotyöt: Sari M aunula p. klo 21-02 Su 12.10. Meille suomalaisille yhä parempi. (06) 871 288, 049-689 445 llm o itu sh in n a t mk/pmm 1.1.-96 lähtien: Normaalilevikki 2 2 % verolSisäs. ja näyttö p. Se varmistaa lukutaidon ja opettaa nuoria jäsentämään maailmaa, ymmärtämään asioita ja toistaan. Hakemukset opintoja työtodistuksineen osoitetaan Himangan tekniselle lauta kunnalle 31.10.1997 men nessä os. 5.50 1.21 6.71 Kuol.ilm. Lisätietoja antaa tekni nen johtaja Juhani Kaus tinen puh. klo 19. Jokainen koulu tähyää maailmalle, luo kumppanuussuhteita, osallistuu kansainvälisiin projekteihin, rikastuu oppilasja opettajavaihdoilla. (06) 8612 006. p . •V A K K A , H a lu ta a n o staa p ä ä ltä ajettava ruohonleikkuri. 0400 887 752. Tervetuloa! Johtokunta K a n n u kse ssa R T-osake päätyhuoneisto 45,5 m2. Millainen on 80 vuotta täyttävä Suomi huomenna. P u h 6 7 3 1 9 6 LOUNAS Diakoniatyön hyväksi K annuksen srk. 27000,p. N yt HIERONTATARJOUS: Niska/hartia, vain 55,SUOSITUT JUMPAT ti klo 19.30 "käppijumppa” ke klo 18.00 Step-aerobic la klo 16.15 Naisten kuntopiiri la klo 16.30 Step-aerobic II K U N T O K E S K U S K a n n u s . KOKOUKSIA Toholammin Sosialidemokraatit ry S Y Y S K O K O U S kunnantalolla kh:n kokoushuoneessa 17.10. Oma tontti. (06) 885 274 tai 0500 775 021 Teemu Hietala Tanssioäen toiveilta REKKAMIES MATTI ESKO RAVINTOLA sm T O H O L A M P I, P. 290,150,12 kk................320,165.Pohjoismaat...340,175,Ulkomaat.........660,350,Tilausasiat: Mari Puranen Puh. 0500-423 493 Ilmoitukset: A n n ika Rahkonen Puh. llsenäisempi, kansainvälisempi, erottuvarnpi, suomalaisempi. Erill. T E R V E T U L O A !. Koulu ja kauppa lähellä. 4.50 0.99 5.49 Takas. piha, hyvät yhteiset sauna ja peseytymistilat sekä kylmiö ja varasto. Hp. 050 5893 155, Kannus 2 h + k + s 60,5rrr . 4.70 1.03 5.73 Etus. T ilaushinnat 1.12.-96 lähtien: Kertalaskutus: 2 erää ä: Kesto............... 870 326. (06) 873210. (06) 886 733, auto 049 568 538 Julkaisija: Lestijokilaakson Kirjapaino Oy, Kannus Ladonta ja taitto: Lestijoki laakson Kirjapaino Oy, Kannus, p. alv kät.maksu Suurlevikki: 2 2 % verol veroton ALV linen Sisäs. Voitot saa periä Puistolasta. Jäteveden puhdista mon ja -verkoston sekä niihin liittyvien laitteiden hoito. 18, PL 1,69101 KANNUS p. (06) 871 317 Sähköposti: san.mamula@iestinjoki.kpnet.com M a in o sto im isto Taikahattu: V Tiina Fors p. Parhaat kiitokset lahjoittajille saamas tamme tuesta. L e vikki 5.264 kpl (LT 10.11.-95) ?T7TTT7TTITTTTT1 TOIMITUS Vaitak. Myydään myös PPO.n puhelinosake. <06)871 288 fax 871 829 Avoinna: ma-pe klo 8-16 JAKELUHÄIRIÖT: 040-5813 743 Päätoimittaja: Ilkka Puranen Matkap. Rivitalo-osake Kannukses sa 2h+k 55 m2. 1 . 1 3 . 4.30 0.94 5.24 Etus. 06-8638 125^8638^31^0400-764 HO ] ----------------H U O M !---------------KOSKELAN ja PORKOLAN alueella uusitaan sulkijoita maanantaina 13.10., josta johtuen esiintyy vesikatkoja klo 10.00-15.00 välisenä aikana (varapäivä tiistai 14.10.) Katkon jälkeen on syytä juoksuttaa vettä vedenlaadun varm istam iseksi. ( 6 ) 8 8 5 161 Itsenäisyys on kansainvälistymistä S okrates, Leonardo, Erasmus Kansain välistä ohjelmia, jotka tuovat maailman kylän nuoret yhä lähemmäs toisiaan. Kolmessakymmenessä maassa. Raumankarintie 2, 68100 Himanka. 195 000,Puh. P. (06) 8636 480 fa x (06) 8636 345 La 11.10. 4.50 0.99 5.49 Kuol.ilm. aamulla pu donneet naisten uudet, rus keat hanskat. Osallistuminen tek nisen osaston vapaamuo toiseen varallaoloon, johon kuuluvat vesilaitos, viemä rilaitos, kaukolämpölaitos ja kiinteistönhoito. 3 . 5.10 1.12 6.22 Onnittelut 3.00 0.66 3.66 Vakat/rivi 1.00 0.22 1.22 15,sis. Sanomalehti opetuksessa tukee koulutyötä yhtä hyvin Ranskassa, Kolumbiassa, Intiassa, Australiassa kuin Ruotsissa ja Suomessa