sedän, pun. 66 lkm h. 9.00-21.00 puh. Näe jättirummut ja koe maagisen taikorummutuksen voima, joka pureutuu syvälle kuulijan sieluun (su 16.7 klo 22.00) FOOTWORKS TANSSISHOW Jaloillaan ihmeitä tekevä amerikkalainen perkussiivinen tanssiryhm ä. (06) 8604 111, folk.art@kaustinen.inet.fi, fax (06) 8604 222, Kaustinen Folk Music Festival, PL 24. . -93 ent. 2,5 tuntia alkaen klo 21.00. 97 farm., aj. P N Ä H E I N Ä K U U T A 2 \v\v wJestinioki-lehti.fi 2 4 . Ainoa j esitys la 15.7. klo 19.00) MAAILMAN SUURIN SOIVA KANTELE Hauenleukajuhla, jossa mukana lähes 300 esiin tyjää. 1-omist, siisti, tosi hyvä, H.....................36.500,Halpa ja hyvä diesel Toyota Carina I I 2.0 diesel -86 pun., hyvä, H.................17.500,AUTOUUPPAA AVOIMIN KORTEIN! MYÖS VAIHTO JA RAHOITUS AUTO-ÄSSÄ Sen»« Sovetoinen, Pmtotb 4, TOHOLAMPI Puh. 1 4 .0 ,Toyota Carina 1.6 XLilfi 92/93 aj. Kuoroperinteen omaperäiset uudistajat poikkeukselli sessa Semmari-showssa (su 16.7 klo 19.30) TOKYO DAGEKI-DAN energistä japanilaista Taikorummutusta. 1 4 .9 ,Renaelt Trafik 2 88 dies., huom. ' ' • ' iJBIAUlÄJSBMW» m L A U A N T A I N A 1 5 . hyvä ja siisti, tarj.h..4 5 .0 ,a u t o v ä l i t y s H . tosi hyvä, siisti, H.........89.500,Toyota Camry 2.0 XLi farm.-89 viin.pun. B a c K m a jU l£ \ P b 00 S y r jä lä n m a n k a s t a W AN 9 9 9 Tarj.voimassa la-ti poutun g r i l l i k k a r a 11 4 .7 5 ) POLLARI H I M A N K A • K A N N U S • L E S T I J Ä R V I • L O H T A J A • T O H O L A M P I Ü ^*$3$#$ . TE VAKA Loistava maailmanmusiikin tulkki Tyyneltä mereltä yhdistää Polynesian rytmit, tarinat ja tanssit huikeaksi kokonaisuudeksi Ringo Stariin suosikki! Supertähti Polynesiasta j erityisine puunrunkorumpuineen. V U O S I K E R T A . kk) 13.00) Päivittäiset alueliput 80-120 mk lasten (7-15 v.) alueliput 30 mk Konserttiliput 40 -15 mk puh. Pick-up -86 koneremontti tehty, nyvä kori............... -87 sinivihr.met., takuu km, 376 tkm, tasonsäätö, p r . 180 tkm, hyväk., h.....9 .5 ,Opel Ascona 1,6 S -84 hyvä ja siisti h .................5 .9 ,Peugeot 505 dies. Kuusi kauneinta uutta häävalssia Tallarin säestyk sellä loppukilpailussa. -83 kats. 39.500,Toyota Corolla 1,6 GTi LB -89/88 kirkas pun., sähköluukku, sähkölasit, varashäl., aion esto, 125 hv, tosi hieno, kiihkeä sportti, H...........................36.500,Mazda 323 IX 16 valve -92 4-ov. 8743 600 la 9.00-18.00 FESTIVAALIVIIKON KOHOKOHTIA 15.-18.7. 1 2 6 .0 ,Nissan Aimera 2.0 6X, dies. jo vBkoffloppunq LAUANTAI TIISTAI Paikkakunnan TUOREITA U U SI PERUNA MANSIKOITA p ä iv it t ä r " 1 ,8 9 KG Paikkakunnan SIPU UN IPPU W A ^ A i t o M E R I L O H I (Peräm eri) Paloina kg 3 9 , eno kg:n erä a v o i n n a KESÄSUNNUNTAISIN klo 12-16 Naudan SISÄPAISTISUOLAUHA 100 g/palveh M A R K E T -KORTILLA KESÁKAHVI, pkt (27#0 kg) Kotivaran KEITTOKINKKU (39,60 kg) 250 g Popsi TALONf O / 1 PO JAN f METWURSTI (4 4 J2 kg) 450 g PEPSI ja PEPSI M A X 2 x 1 . Solisteina Matti Korkiala, Maarit Peltoniemi ja Anssi Känsälä, juontaa Katriina Honkanen (ti 18.7. -98 aj. M A U N U L A 0400 561 884* (06) 885 292 RAHOITUS/TAKUU TOHOLAMMILTA VW Polo 1.9 SDI Classic 99/98 tarkka huoltokiija, tosi hieno, H..................94.500,Mercedes-Benz 250 dies. Í60 lkm h_____ ___5 9 .0 ,PAKETTIAUTOT: Kissan King 2,5 dies. I R T O N U M E R O 5 M K 4 1 4 8 8 2 8 3 9 9 8 Kiitokset onnistuneesta päiväsiä kuuluvat teille! Esiintyjät torimyyjät Lampin elintarvikealan yrittäjät suuri yleisö, talkooväki ja muuten hommassa mukana olleet V___________ L e h m ä p ä iv ä -tiim i ___________ ) Renault Laguna 2.2 dies. Riverdance-shown esiintyjäkumppanina (ma 17.7. ilmastointi todella hyvä, H............. Vesiperformanssi, jossa massiivinen kantele matkaa kirkkoveneen kyydissä Perhon jokea pitkin ja löytää lopuksi tiensä Festivaaliareenalle! Ainutkertainen ylistys kanteleelle! Esitystä voi seurata Perhonjoen silloilta, Kausti sen keskustan alueella sekä festivaaliareenalla. Ma 17.7., Kesto n. 5 L (3,33 L) sisältää pantit Jyväshyvän VOHVELIT (35J S kg) Estrella SIPSIT Ville Vallaton JÄÄTELÖPUIKOT (27,68 kg) 40 kpl/pkt 1 5 , 33 L) sisältää pant 1 1 , 5 . 885 586 tri 0400-562 393 Myös 8t. ajettu voin 88 tkm........... kk) 19.00) MUKULAMATINEA Suuri lastenjuhla, mukana mm. 96 lkm h ...... “ kg) 325 g 9 , 9 j) iso pussi 2 9 , 9 (33,kg) Siltakatu 6, Palvelemme: KANNUS ark. klo 21.00 § ARCTOSMEDIA Yhdeksän yötä ^ p äiv ää aistien juhlaa! C ' \ n ’ \ h x Z x F O L K M U S IC F E S T IV A L 15.-23.7.2000 SEMMARIT Miesenergiaa Seminaarimäen mieslaulajien toi mesta niin miehille kuin naisillekin. Säävaraus! VALSSI KAHDELLE MTV3:n televisiointi häävalssikilpailun finaalista. 69601 Kaustinen. tehty, h .....1 2 .5 ,Opel Astra 2.0 CD Carav. Elä mukana henkeäsalpaavat askelkuviot ja sulaudu mukaan sykkivän rytmikkääseen kokonaisuuteen! Tuttu mm. 1 9 .9 ,Peugeot 205 XL -87 oj. h...........................3 .9 ,Suzuki 4 1 4-veto maasturi -83 hyvä, koner. yli sata Näppäriä, Kalevan Nuoret, karusellitähdet Antti Annola, Oskari Hanhikoski ja Pauliina Korpela sekä Mukaralla (ti 18.7. -88 Pick-up, 4-veto, tosi siisti h..............4 6 .0 , Mazda 2,2 dies. ........
Halsualta ja Ullavalta seutukuntavaltuustoon tulee kak si keskustalaista molemmis ta kunnista. M e re n p in ta ko h o aisi 55 m etriä. Paluu pe 21.7. Seutukuntavaltuuston pu heenjohtajaksi valitaan en simmäiseksi vuodeksi Lesti järven edustaja ja varapu heenjohtajaksi halsualainen. LESTINJOKI. Lisätietoja tar vittaessa 885 307 Jalander tai 885 840 Jämsä. Seutukuntavaltuuston puheenjohtaja Lestijärveltä Toholampi Jorma Rekonen K austisen seutukunnan kunnissa edustettuna olevat poliittiset ryhmät kokoontui vat viime viikolla Halsualla. Pu heenjohtajuus kiertää kun nissa niin, etteivät seutukun tavaltuuston puheenjohtaja ja ohjausryhmän puheenjoh taja ole yhtä aikaa samasta kunnasta. risteilyn, bussimatkat. Kansan suussa käytetyk si sananlaskuksi on muotou tunut Jeesuksen sana aviori k o k se sta tav atu n n aisen syyttäjille: “Joka teistä on synnitön, se heittäköön hän tä ensimmäisenä kivellä”. Seuraavana vuonna puheen johtajuus on Halsualla. 380 K0LMARDENIN ™ ELÄINTARHA 3 pv hlö! Sis bussimatkat a t Kokkola, laivamatkat I ohjelman intoiset maioitikset KOKKOLA, Ristirannankatu 7 KANNUS, Valtakatu 22 Hinnatsis polttoainelisämaksun,WouD>j m n iU M A .m in u s Q .,7 Is 1 .1 1 s u n in n s ,rL 0.17 WWW .matka-Vekka.fi I S f l B M K K J S K I Avoinna ark. Mooseksen laki kyllä syytti naista, mut ta sydämeen kirjoitettu laki ei mene yhdenkään ohi. bussimatkat Helsinkiin, laivamatkat Yöpyminen hotellissa 2hh aamiaisella. Toholampilaisia ei kutsuttu. Sis. Jo s jä ä sulaisi, v alta m e rie n m ä ä rä kasvaisi 1,7 prosen tilla. Hänhän oli syntisten ystävä. Pelissä mukana LESTIN JOKI-\eht\\ . Heillä oli vahva epäilys, että Jeesus ei hyväk sy kivittämistä. * El PAUORAJOITUKSIAU • Raution Ns /R4 • • •• ELÄMÄN EHTOOSSA MUKANA. Onnelliset vanhemmat Ruut ja Petri Erkkilä, Kannus O nnit te lu ja T K i/iauduim m e 1. Lesti järveltä paikan saa keskusta, joka luovuttaa toisen paik kansa vasem m istoliitolle. Jos tarvitsee kyydin voi il moittaa samalla. 2 LESTINJOKI L a u a n t a i n a I S . Mutta tuskinpa nai sen syyttäjät olivatkaan oi keuden asialla. Ilmoittau du pikaisesti sihteeri Katri-Helena Toloselle numeroon 0503297 288. K o k o u k sessa p ä ä te ttiin muun m uassa seutukuntav a ltu u sto n p aik k a ja o sta . risteilyn, bussimatkat V I K I N G U N E ( ä a Europa r, 25/7, 1/8 pe 21/7, 28/7,4/8 alk. 870 485. Hän lausuu lievemmän tuomion. Olem me ymmällä. SILJA L IN E 858| PÄIVITTÄIN M e l o o d i a 23/7,30/7 Pe 21/7,28/7 la 8/7,15/7 Sis. Kerhon jäljestää Taina ja Airi. Veteli saa valtuustoon keskustalaisen ja perussuom alaisen, kun taas Perhon paikat menevät keskustalle ja sosialidemo kraateille. Aurinko Pimeä Aurinko Aurinko Pimeä päättyy nousee laskee alkaa ma 3.48 22.50 ti 3.51 22.47 ke 3.54 22.44 to 3.57 22.41 pe 4.00 22.38 la 4.03 22.35 1.18 su 1.45 4.06 22.31 24.58 t LÄHDETÄÄN MATKALLE! P Ä IV Ä M a r i e t t a G a b r i e l l a ti 1 8 / 7 ,2 5 / 7 ,1 / 8 ,8 / 8 Sis. L isäksi p eru ssu o m alaiset joutuvat jakamaan kaksi seutukuntavaltuustopaikkaansa niin, että toinen on mies ja toinen on nainen. Eikö vain! Jeesuksen sana sisältää totuuden ja sanan käytölle on pysyvä tarve. I Syn ty neitä / a n i / < 50-i)iiotts/iäci/>äiim on n ittelu t f//a im <Sc Z ero / ó . 23 . Tähän emme saa vastausta. Nyt saamme hänet kiikkiin! Mutta miten siinä oikein kävi. 7. Onko koko asetelma väärä. klo 20.45. Raama tun sanonnat ovat myös kan sankulttuuria parhaim m il laan. Lausuiko hän lievemmän tuomion. 7.2000 Nimipäivät Maanantai: Ossi, Ossian Tiistai Riikka Keskiviikko: Saara, Sari, Salli, Salla Torstai: Marketta, Maarit, Reeta Perjantai: Johanna, Hanna, Jenni Lauantai: Leena, Leeni, Lenita Sunnuntai: Oili, Olga Viikon fakta M a a p a llo lla on 23 m iljo o n a a km 3 jä ä tä . M onista Jeesuksen yksinkertaisista ja iskevistä sanonnoista on tullut lentä viä lauseita. Toholammilla uskottiin tahattomaan köm m ähdykseen. Jokaisen kunnan on Per hoa lukuunottamatta valitta va edustajakseen mies ja nai nen tasa-arvolain hengessä. Mutta miksi joku sana on jää elämään ja käyttöön, toi nen häipyy unohduksen ran nattom aan m ereen. 8/8 K e 19/7, 26/7,2/8, 9/8 Sis. Mooseksen lain mukaan aviorikoksesta tavatun mie hen tai naisen rangaistus oli kuolem a kivittäm ällä. Hirvikoski viikko 1 .7.8.2000. (06) 822 4022 avoinna ark 9-17 Puh (06) 873 777 Toimitusmaksu 40,-/varaus Puhelinmyynti sunnuntaisin klo 10-14, puh. SPR Lestijärvi. p n ä h e i n ä k u u t a 2 SUNNUNTAIKSI Me kivittäjät Sanotaan, että länsimai sen k u lttu u rin tu n tem u s edellyttää Raamatun tekstien ja käsitteiden tuntemusta. Vihi 5 Tähti-Tili 9 Joihuri 10 Akseli-Poika 11 Pietarsaaren poju (7 Lumekkitar) Lähtö 4 :2 Loket Sund 7 Briso Robertto 8 Shooting Steel (4 Optima Roy) Lähtö 5: 2 New World (9 Prin ce Gate) Lähtö 6: 6 Vieskcr (2 Liising) 648riviä-324mk t TULE M U K A A N TAPAHTUMAAN! r 3 Veteraanien jalkapallo-ottelu Kannus-Toholampi 70-80-luvun joukkueet 15.7. mennes sä. Jeesusta he jahtasivat saadakseen hänet asettumaan Mooseksen lakia vastaan, m ikä puolestaan olisi merkinnyt kuolem an tuomiota. Lestijokilaakson Kunnallisvirkamiesyhdistys ry. VIKING UNE KIERTORISTEILY T U K H O L M A A N S u 2 3 / / 3 / 7 ,6 / 8 ," l 3 / 8 Turku-Tukholma-Helsinki alk.3^5^JJ Sis bussimatkat. Helenan kerho keskiviikkona 19.7. Kesäretkelle ilmoittautuneet, Linja-automme lähtee kohti Pohjois-Karjalaa ke 19.7. klo 17.00 Kitinkankaan kentällä liput 10,Peliin osallistuvat pelaajat 50,Lipputulot lyhentämättöminä Veljeskodille. ja su 13.8. Kannuksen H.J.Y:n kuninkuusravimatka 29.-30.7. Il moittautua voi Toholammin Osuuspankkiin 25.7. Arpavoitto mukaan. Tulkaapa jou kolla tutustumaan Jusisn ja Tai nan uuteen luhtiin. Tur II 4:l!e SILJA L IN E H O T E L L IM A T K A T T A L L IN N A A N SxparSaaCat / Htl Park 2 pr La 28/7,22/7,12/8 615 »alk. D C irsi J fe ilto Á a n y a s Jta a p a jä ru i <£ /u Á Á a /in ä i iä iä , J ia n n u s VIIKKOMUISTIO 17 . Opettihan hän anteeksiantamusta. Sisään pääset esittämällä jäsenkorttisi. Bussi mukana Tukholmassa, laivamatkat Tku-Sto-Hel SILJA L IN E MINIRISTEILYT TURUSTA Isa b e lla ti 18/7,25/7,1/8 pe 14/7,21/7,28/7,4/8 2 ia . Toholammin sotaveteraanit ja naiset. Pitänee paikkansa. H alsualla sovittiin, että Toholam m ilta seutukuntavaltuustossa istuu yksi edustaja niin k o k o o m u k sesta kuin keskustastakin. Esi tykset klo 19 la 1.7., su 2.7., to 13.7., su 16.7., su 30.7., to 3.8., to 10.8. Tällä kertaa oikea vastaus ei kaipaa monimutkaisia analyy seja: sana sisältää totuuden ja sen käytölle on pysyvä tar ve. Edun arvo 50 mk. Kaustisen paikat menevät keskustalle ja pe russuomalaisille. Matkaevääksi tarvitaan vain lääkkeet, laulukirja ja iloinen retki mieli. klo 18.00 Jussi ja Taina Lapilla. klo 19 • S T K R T T E J A RUOHONLEIKKURI__TUOTEPUSSEJA__ym... 9-17, la 10-13 puh. B IN G O ! RAUTIOSSA Ns:n talolla SU 16.7. n. Oi kea sana oikeaan aikaan vai kutti: syyllisiä alkoi löytyä enemmän kuin yksi ja kivet kirposivat nyrkeistä. Pieni systeemi Lähtö 1:2 V irkamus 6 Turtle (4 Lamori) Lähtö 2: 3 Reet Petite 4 April Girl 11 Valley Dancer 16 Gaby (8 Crystaleye) Lähtö 3: 3 Pulssi 4 M.L Vihi 5 Tähti-Tili 9 Joihuri (10 AkseliPoika) Lähtö 4 : 2 Loket Sund 7 Briso Robertto (8 Shooting Steel) Lähtö 5:2 New World (9 Prince Gate) Lähtö 6: 6 Viesker (2 Liising) 64riviä-32mk P o ru k k a systeemi Lähtö 1: 2 Virkamus 4 La mori 5 Rillaus 6 Turtle 8 Suure 14 Presto ( 1 Anapeli) Lähtö 2: 2 E.V. maksaa jäsentensä pääsyliput Toholammin Häkkilaän kesäteatterin esi tyksiin “Jo vaikenee kaukainen ranta” (Matti-Juhani Karila). 2 to-: fa/jnet7>e/7iei/ieen Kihloissa Hannalle ja Markukselle syntyi pikkuveli 8.7.2000. Kunnat ilm oittavat seutukuntavaltuustoon valitsemi ensa henkilöiden nimet 22.5. Yhdistys jäljestää jä senilleen lomaja virkistysviikon Hirvikoskella. 7 . risteily V a n a K0LMARDENIN 671 H0TELLIMATKA 3 pv 1265 20/7. Vielä muutama paikka vapaana. Asettuiko Jeesus Moo sesta vastaan. (03) 625 5240 RAVATAAN V65-vihjeet: Mikkeli 15.7. Quitex 3 Reet Petite 4 April Girl 8 Crystaleye 11 Val ley Dancer 16 Gaby (5 Mizanze) Lähtö 3: 3 Pulssi 4 M.L. m ennessä Antti H ietanie melle. Omavastuu osuus hotellitason palveluista ja majoituksesta on 350 mk. Kannuksen sotainvalidiosasto. Il moittaudu Erkki Koskelle puh. Paino 3460g , pituus 49cm. risteilyn, bussimatkat. Hyvää ja lämmintä kesää kaikille! Kannuksen sotaveteraanit, naiset ja heidän tukijansa. J u k k a P irttijo k i rajaseutupastori Lentiirasta, Kuhmosta. Oli kai siinä mieskin ollut, kun nainen oli saatu kiinni itse teosta. Es kolan kylätalolta klo 6.45, mh 7.00, suunnaten Korpelan kaut ta, matkan varrelta pääsee kyy tiin. K unnanval tuusto katsoi, että seutukun nan järjestäytym inen pitää sa a tta a m a h d o llisim m an pian päätökseen. Kesäkoti Jukolassa on vielä tilaa ajalle 24.-26.7. Näin tekee myös To holammin kunta, vaikka toholam pilaiset eivät kutsua Halsuan kokoukseen olleet saaneetkaan. Taannoin neu vostojohtajien pitkät puheet vilisivät raam atunlauseita, tosin vanhoiksi venäläisiksi sananlaskuiksi nimitettyinä. hl Srff Sis
Talvihorroksen jälkeen Puhkua ruokittiin vielä jonkin aikaa madoilla, kalalla ja hiirillä. -Jos siili syntyy myöhään syksyllä, on talvi liian lähel lä, eikä pentu ikään kuin saa luonnon ry tm istä k iin n i. Tuntuu kuijalta, kun toisten koti on rikot tu, joten autamme muurahai sia jälleenrakennustöissä, Y rjö M äenpää kerto o . Puhkulle oli luultavasti käy nyt juuri näin ja se olisi luul tavasti kuollut ellen olisi löy tänyt sitä, Yijö arvelee. Sääsket eivät kuitenkaan kuulu Mä enpään rauhoitettujen eläin ten listaan. Himanka Elina Kurikkala Yijö ja Anna-Liisa Mäen pää p aistattelev at m etsän asukkaiden suosiossa. M ä enpään pihasta on tullut var sinainen eläinten kohtaamis paikka, liekö huhu hyvästä kohtelusta kiirinyt kauem maksikin. Muurahaispesän kirvesmiehet Aidat eivät ole ainoa kei no suojella m uurahaisten vaivalla rakentamaa pesää. Piham aata koristaa Yrjön puusta veistämät valaat, lin nut ja mitä erilaisimmat puutaideteokset. -M uurahaiset eivät ole meidän vihollisiamme, Yijö Mäenpää korostaa. Ne eivät tee ihmiselle mitään pahaa, Anna-Liisa huomaut taa. -T oin siilin sisä lle ja Anna-Liisa antoi sille jauhe lihaa ja koiranmakkaraa. Me olemme autta neet muurahaisia tämän va hingon paikkaamisessa kan tamalla avuksi moskia muu rahaispesään. -Puhku tunnistaa meidät ja tulee syliinkin, Anna-Lii sa kertoo. -Jos kuulen pikkulinnun laulavan pelokkaasti, menen heti katsomaan mikä sillä on h ätän ä vaik k a k esk ellä yötä, Yrjö kertoo. Yrjö Mäenpäätä kiinnostavat myös puiset eläimet. Lisäksi M äenpäällä asustaa kaksi koiraa ja kissa. Talon sisälle ja komeroihin varsinkin kevätaikaan tukkivat muurahaiset pyritään tuhoamaan millä keinolla tahansa. Eläinrakkaat Mäenpäät ovat ottaneet sydä men asiakseen etenkin muu rahaispesien suojelemisen. Muurahaispesien suojele minen sai alkunsa talon po jan ollessa pieni. Puhkun päiviä M äenpään perheellä on myös melko harvinaislaatui nen eläinystävä. P N Ä H E I N Ä K U U T A 2 LESTINJOKI 3 Mäenpäillä suojellaan muurahaispesää ja hoidetaan siiliä Me emme kadota yhteyttä luontoon” Anna-Liisa Mäenpää esittelee piha-aitasta löytyviä oravanpesiä. Yrjö löysi viime keväänä pellolta tuu pertuneen siilinpennun, jos ta tuli perheen silmäterä. Ristimme siilin Puhkuksi, Yijö kertoo. Päinvastoin, muurahaiset pitävät kirvat ja käärmeet loitolla. Sii li voimistui ja aloitti normaa lin talvihorroksensa meidän p ih a ra k e n n u k se ssa m m e. Pesä on rakennettu heinistä, keko on kapea ja korkea. Kai se etsii sieltä syötävää, en tiedä. -Pesillä käy aina tiettyyn aikaan vuodesta lintu, joka tekee pesään suuren kolon. Yleensä muurahaisia pide tään haittana. Pelkäsimme pal lon vahingoittavan pihamme muurahaispesiä, joten raken simme niiden ympärille va nerista aidat. -Muurahaisten hävittämi nen on monelle vain tapa. -Poikamme Jussi oli pie nempänä innokas jalkapal lon pelaaja. L A U A N T A I N A I S . Mäenpäät ovat tukeneet kor keaa pesää, muuten se olisi varmaan romahtanut. Muurahaispesien suojelu toimet ovat jatkuneet Yrjö Mäenpään arveluiden mu kaan ainakin kym m enen vuotta. Pikkulinnun puolesta Pariskunnan eläinrakkaus ei rajoitu pelkästään muura haisiin ja siileihin. -Me emme ole kadotta neet yhteyttä luontoon, Yijö Mäenpää jatkaa. Puhkulle on rakennettu oma pesä Mäenpään takapi halle, jossa se käy syömässä lähes joka päivä. Kun siili oli voimistunut, se päästettiin luontoon. Mutta hiiret ja rotat senkin edestä: -Kun keksisivät sellaisen hiirenloukun, jossa hiiri ei kuole vaan sen voisi päästää vapaaksi luontoon, AnnaLiisa Mäenpää toivoo.. Mäenpäät ovat tässä asiassa poikkeus. Pihapuissa asustaa liito -o ra v ia ja piha-aitassa on kaksi oravan pesää. Nykyään ei ole jalkapallosta muurahaispe sille vaaraa, mutta suojelu sen kun jatkuu, Anna-Liisa ja Yijö kertovat. Suojeltavis ta muurahaispesistä toinen on varsin mielenkiintoinen, sillä keon asukkaat eivät ole ihan tavallisia muurahaisia. Puhku on vierail lut myös Mäenpään kotona talven jälkeen. -M u u rah aisista ei ole meidän kodille tai elämälle mitään haittaa. Mäenpäät kuulivat vast ikään, että Puhkun tapaisia kohtaloita on usein syksyllä syntyneillä siileillä
Netistä kun ei löydy tukevia hartioita ja tur vallista olkapäätä, jota vas ten painautua. Mut ta minkäs teet. Emmehän. Eräät lukiokoulutusta suunnittelevat ammatti-ihmiset ovatkin varmoja, jotta lukio-opiskelu kokee suuren mullistuksen tulevaisuudessa. Mutta yksi on asia ylitse muiden, jota ei netistä saaja ilman sitä saattaa saadakin. Opiskelu keskittynee muutaman päivän seminaareihin, jotka nekin voitaisiin periaatteessa käydä internetin kautta. Netistä ei löy dy suojelevia käsivarsia eikä pehmoista syliä, johon pää see pakoon pahaa maailmaa. Osoitteis ta puhuttaessa ei enää kuule tie ja polku loppuja, vaan jotain ulkomaankielistä vee vee piste jotain höpötystä. E ikä n etistä löydy sitä suurta, turvallista ja lämmin tä kouraa, joka ottaa omasi suojiinsa kuin vapisevan linnunpojan. Ihmisten välisessä kom munikoinnissa jopa kännyköiden tekstiviestit tuntuvat olevan pian vanhanaikaista kamaa. Pihaja leikkitelineitä sentään kunta järjestänee. 4 LESTINJOKI L a u a n t a i n a i s . Tähän liittyy myös yksi paradoksi. Tiedonja non sammuttaminen osoit tautuu mahdottomaksi. Tämän opiskelutyylin uskotaan lisääntyvän voimakkaasti. Tämä opetus on varsinkin maaseudulla aliarvostetussa asemassa. Y h teydenpito silm ästä silmään (suusta suuhun pu humattakaan) jää vähäiseksi eikä kukaan osaa pian nor maalia arkikielen jutustelua ilman vee vee vee piste jo tain -tunnistetta. Nyt keskustelua käy dään sähköpostitse. Työpaikoilla se tarkoittaa sitä , e ttä jo k a in e n istu u omassa kopperossaan ja tui jottaa silmät tihruisina kuva ruudulta tulevia ja lähteviä viestejä. Jos ja kun kehitys on ohjautumassa tähän suuntaan, on kunnissa pidettävä uusien kouluhankkeiden osalta päät kylmänä. Ja pis te ja fi. Mukana ovat olleet niin urheilevat ’’nappulat” kuin heidän isänsäkin. Se on surullista. Esimerkillistä toimintaa silloin, kun on kylläs tytty odottamaan kunnan toimenpiteitä lasten leikkipaikkojen järjestämiseksi.. Joka silittää pos kea ja pyyhkii pois kyyne leen. Osoitteessa veeveevee... Kehityksen vauhti on niin kiivas, että tilanne voi muuttua jo muutamassa vuodessa. Tulevaisuus edellyttää hyvää ja nopeata konekirjoitustaitoa, kymmensormi-järjestelmän hallintaa. p n ä h e i n ä k u u t a 2000 Mielenkiintoinen koulukysymys Menneenä keväänä jo arvion mukaan yli 1000 uutta valko lakkia sai lakkinsa opiskeltuaan kotona internetin kautta. Henkilösuhteiden kehittymisen kannalta jonkinlaiset "viihtym öt" keskustelupiireineen voisivat sijaita vaikkapa kirjastojen yhteydessä. Hyvin surullista. Siinä kohdassa tiedonja noisella nettipaitsiossa elä vällä keittää yli. M onissa asioissa tuntuu ajattelu lähtevän siitä harha käsityksestä, että jokaisella suomalaisella on käytössään tietokone ja intemetti. Nyt tehtävät suurinvestoinnit voivat osoittautua suuriksi virheiksi tulevina vuosina. M iljoonakaan kotisivua tai veeveetä tai piste fiitä ei niitä korvaa. Ja käteen tarttuvaa kättä. Omatoimisuutta Metsäpellossa Metsäpellon asukkaat Lohtajalla ovat tehneet talkoilla hyvän leikkipaikan lapsillensa. Aivan livenä. Se alkaa tämä maailma olla yhtä intemettiä ja sähkö postia ja kotisivua. Ja vain niitä me lopulta tarvitsem m e. Mo dernia leikkivä juppimaailma ei tiedä netin ulkopuolis ta elämää olevankaan. Kouluja nykypäivän ymmärryksen mukaan ei tulevaisuudessa tarvittaisi. Eriarvoisuu den kuilu sen kun vain syve nee. Emmehän me ha lua kylmää konemaailmaa. Olkapäätä. On käännetty, tasoi tettu, äestetty, poistettu kivet, kylvetty ruohikko sekä nyt on nurmenleikkuun vuoro. Liian monissa yhteyksissä loppukommenttina kuulee; lisätietoja löytyy kotisivuil tamme osoitteesta plaa plaa plaa. Tavallinen töllö, se lähes joka torpan nurkassa nököt tävä sähköinen kuvaviestin kertoo paljon uutisia ja uusia asioita meiltä ja maailmalta. Vain toista ihmistä
Saunarakennus on käyttökunnossa jo elo kuussapa sen urakoi Niska koksi Reisjärveltä. Kisa vaa tii yleistiedon ylläpitoa ja aikansa seuraamista. Hän oli silloin jäähyväiskäynnillä ja jääm ässä eläkkeelle viras taan. Pääjohtaja sanojensa mittainen mies Korsukylä saa saunan, mutta vielä tarvitaan keittokatos Korsukylän sauna Pikku-Ruonasen rannalla on rakennettu metsän sisään. T aito n iek k ak isassa eri ikäluokkien kilpailijat rat kaisevat tehtäviä ja kysy myksiä niin sanotuilla ras teilla. Joukkueen osanottajat kertoivat odot tavansa Tietoniekkakisoja innolla joka vuosi. Peijantaiiltana on Naisten Vattaja-kävely, miesten mit telöissä koetellaan sa m aan aikaan v oim ia muunmuassa saappaanheitossa. Henkilökohtaisessa kilpailussa Ossi Louk kaanhuhta oli toinen ja Paavo Jalander kolmas. Nyt korsukylään on on naulattu rahaa hieman yli miljoona mark kaa. Valkeisenjärven Pökkelöniemen taukopaikan ra kennelmat on Konolan mu kaan m yös uu sittu kuin myös opastuskeskuksen oi kutellut lattia, joten aluetta on taas palan matkaa kehi telty eteenpäin. Pik ku-Ruonasen välittömässä läheisyydessä on myös viisi majoituskorsua. Pienoiskiväärin kolmiasentoisen 3 kertaa 20 laukauksen kilpailussa Tapio Välikangas voit ti hopeamitalin. Himangan Vesaisten o h ja a jin a to im iv a t Eija Hanhineva, Päivi Kivelä ja Maria Pentinmikko. Aivan tyyty väinen Konola ei silti vielä kään ole. Him angan jo ukkueissa k isa siv a t Jaana K ivelä, Laura Kivelä, Olli Kivelä (8 -9 v .), Anna K ivelä, Lotta Lauri, Satu Tilus (8-9v. Nyt pääjohtajan lupaus on täyttymässä. Pääkorsussa olevaa takkaa ei voi hyödyntää siinä tarkoituk sessa, joten palvelu niiltä osin on ongelmallista. Kokkolassa Elban leirikes kuksessa M aininkileirin yhteydessä. Torstai na vietettiin saunan haijannostajaisia. Viljely menetelmiä perunakekkereillä Lohtaja Tänä vuonna järjes tetään jälleen Lohtajan s u o r a m y y n tih a llilla 12.8. Saunaan mahtuu ker ralla hyvin kymmenen ai kuista, Konola lupaa, joten suurempien ryhmien saunominenkaan ei vie koko päi vää aikaa. Himangan Taitoniekat päihittivät kilpailijansa Himanka Anu Pöyhtäri Vesaisten Taitoniekan fi naali kisattiin tiistaina 4.7. Innolla mukana joka vuosi Joukkueen mielestä mu kavin tehtävä oli ehdottoHimangan Vesaiset menestyivät mainiosti valtakunnallisessa Taitoniekka -finaalissa Kokkolassa. masti Speden Speleistäkin tuttu m uistitehtävä, jossa painellaan nappuloita sa massa järjestyksessä kuin niihin syttyy valo. Joukkue voitti kultaa pienoiskiväärin makuuammunnan tiu kassa joukkuekilpailus sa tu lo k se lla 1726. kaikkien aikojen viidennet perunakekkerit. Aikansa kuunneltuaan Pentti Takala totesi, ettei hän paljon voi luvata, mut ta huono mieshän se on sel lainen, joka ei mitään pys ty lupaamaan. Opastuskeskuksen kuin korsukylänkin toiminnasta ja vuokrauksesta vastaa Val keisenjärven leirintäalue. Pääpaino on luonnonmukaisessa vil jelyssä, jo k a on vielä melko harvinaista Keski-Pohjanmaalla. Vaikeim maksi tehtäväksi paljastui renkaanheitto. K eittokatos tarvitaan vielä korsukylään. Perinteisen löylyhuoneen lisäksi runsaan 80 neliömetrin rakennukseen tulee myös takkatupa. ), Milla Heikkilä, Vuokko Kyösti, Katri Pahkala (1315v.). Joukkueessa ampuivat Ossi Loukkaanhuhta, Paavo Jalander ja Ta pio Välikangas. Kekkeriviikonloppu on muutenkin entiseen tapaan vilkas. Siitä noin puolet siemaisee korsukylään valmistuva sauna rakennus. O h jaajatkin osallistuivat kilpai luun h arrastelija-sarjassa tuoden kirkkaimman mitalin kirjahyllyä koristamaan. Lamppilaisilla tarkka sihti Tampere T oholam m in M et sästysseuran Ampujien ikäm iehet kunnostau tu iv a t T a m p e re ella Suomen veteraani am pujien mestaruuskilpai luissa. Hän sanoo seuraavan hankkeena olevan keittoka toksen. Tänä vuonna teh dään tunnetuksi erilai sia perunanviljelym enetelmiä. Kun se saa vielä asianmukaisen pintakäsittelyn, se soveltuu hyvin maastoon. P eru n ak ek k ereillä valitaan myös vuoden 2000 perunanenä. Kilpai lut pidetään joka vuosi eri paikkakunnalla, joten maan tiedon taidotkin karttuvat sii nä samalla. Himangan joukkue voitti piirin parhaan palkinnon ja pääsi edustam aan K esk i pohjanmaata valtakunnalli sessa kisailussa ja sieltäkin tuotiin voitto kotiin kolmes sa sarjassa. Korsukylä sijait see Pikku-Ruonasen rannal la p a laituri on myös raken nettu samalla periaatteella kuin pitkospuutkin. Projektijohtaja Pekka Konola näkee vielä yhden puutteen korsukylässä. Ylei söäänestyksen perus teella valittu voittaja saa palkinnoksi peru noita niin paljon kuin jaksaa kantaa.. Alkuperäisen suunnitel man m ukaan alueelle piti syntyä kotakylä, mutta lo puksi päädyttiin korsuky lään. Metsäpeuran m aa-p ro jek tia vetävä Pekka Konola sanoo Poh janm aan T E -keskukselta saadun 700000 m arkkaa alueen kehittämiseen. Pekka K onola sanoo korsukylän maaston pitkos puut rakennetun niin, että myös pyörätuolilla voi niil lä liikkua. Projektijohtaja Pekka Kono la sanoo toim intaa olleen ihan mukavasti, mutta uskoo p alv elu jen p aran tu m isen luonnollisesti tuovan alueel le lisää väkeä. Lestijärvi Jorma Rekonen M etsähallituksen p ää johtaja vieraili pari vuotta sitten korsukylässä ja kuunteli sen ja M etsäpeuranmaan osalta hankkeen puu hamiesten kehittämistoivei ta. Leirin osanotta jien, yli viidensadan henki lön lisäksi saapui noin nel jäkymmentä joukkuetta ki saamaan taitoniekan tittelis tä. Perjantai-illaksi on järjestetty lastenkaitsenta, joten koko perhe voi osallistua ta pahtumiin. Sauna tänne tarvitaan, pääjohtaja tuumasi
Minä ihmette len kuinka suomalaiset hy väksyvät tällaista. Televisio-ohjelmat ovat ala-arvoisia. Pol larilla oli itsellään 35000 kanaa, mutta sen lisäksi he ostivat kananmunia. Silloin aikanaan kävim me koulua yhdessä ja las kimme mäkeä, Paavo muis telee. Varsinainen tek ninen lautakunta m uodos tuisi nykyisestä teknisestä lautakunnasta ja tielautakunnasta. M yös m etsienhoito saa Kanadan mieheltä kiitet tävän arvosanan. R adikaalim m in v irk a miestyöryhmän esitys kohtelisi maatalouspuolta, jo s ta d eleg o in tien jo h d o sta lautakunnilta ovat tehtävät loppuneet. Eräissä suuremmissakin kunnissa on lautakuntamal lia rukattu peräti kolmen lau takunnan varaan, joten lautakuntaremontti ei ole miten kään epätavallista. He ovat kotiutuneet vieraisiin olosuhteisiin hyvin jajuurtuneet pohjois-Ontarioon. Pollarilla oli kananmunapakkaamo. Kunnasta on yhä enemmän tullut liikeyritys, joka kilpai lee kuntamarkkinoille tois ten kuntien kanssa, joten kyläpolitikointiin jäm ähtänyt kunnanhallitus ja -valtuusto ajavat kuntaa vaikeuksiin. Sykäräisestä lähdetty Marjatta ja Paavo naura vat, että he tulivat nyt oike astaan Suom een ja Toholammille rippikouluun. Puolet lautakunnista yhdistetään Kannus Ilkka Puranen Kannuksen kaupunki on valmistellut esitystä, jonka m ukaan ensi vuodenvaih teessa noin puolet nykyisis tä 13 lautakunnasta yhdistet täisiin. L autakunnat ovat holhous-, kaavoitusja ympäristönsuojelu-, keskusvaali-, kirjastoja kulttuuri, koulutus-, maaseutu-, nuo risoja liikunta-, paloja vä estönsuojelu-, perusturva-, rakennus-, tarkastus-, tekni nen-, tielautakunta. Pollari kävivät Toholammilla synnyinseudullaan. Perusturva yhdistettiin jo ennen S uurinta rahankäyttöä hoitava perusturvalautakun ta yhdistettiin jo aikaisem min. Kanadan mies sanoo, et tei toholampilaisiakaan tie tenkään paljoa enää tunne. V aik k a K an ad assa on vierähtänyt jo vuosikymme niä, silti Pollarit seuraavat mielenkiinnolla kotipaikka kunnan ja Suomen asioita. Jotkut tunnistaa isän tai äidin näöstä. Silti Suomi ja Toho lampi pysyvät taatusti mie lessä. Näin tekivät myös toholampilaiset Marjatta ja Paa vo A. Pääsi äisen ja joulun aikaan mää rä nousi 40000 tusinaan. Teknisen puolen lauta kunnista esitetään viidestä nykyisestä lautakunnasta yhdistettäväksi kaksi -lautakuntainen järjestelmä. Elämäntyö Kanadassa Paavo on tehnyt elämän työnsä Kanadassa rakennuk silla, erään tunnetun juomatehtaan palveluksessa, terästehtaalla ja omassa yrityk sessä. Homma näyttää niiltä osin ryöstäyty neen käsistä. Val vontalautakuntaan yhdistet täisiin rakennuslautakunta, pelastusja palolautakunta ja ympäristöja kaavoituslautakunta. M arjatta on T anhualasta eli Peltokankaan si saruksia Sykäräisestä. L autakuntien tehtävät ovat vähentyneet radikaalisti niistä ajoista, jolloin kaikki päätökset vietiin lautakunti en kautta. Perusturvalautakunta on kokoontunut kerran k u u kaudessa puolessatoista, jo ten jäsenten m ielenkiinto asioihin säilyy tällä tavalla. Lainsäädännön ja johtosääntöjen avulla moni en lautakuntien tehtävät on delegoitu, siirretty viranhaltijaratkaisuiksi. Suomen televisio-ohjelmat ala-arvoisia Paavo sanoo Toholam minkin muuttuneen todella paljon. p n ä h e i n ä k u u t a 2000 Kannus tekee lautakuntaremontin. Maatalous täällä on aina vain vahvistunut. Tehokas kunnallistoiminta edellyttää myös luottamushenkilöstön voim akkaam paa sitouttamista tehtäviin ja tämä tar koitus ei toteudu, jollei pää tettävää ole tai lautakunta kokoontuu vain kaksi kertaa vuodessa ja silloinkin päättä mään asioista, joilla ei ole merkitystä toimintojen kan nalta. Kanadassa on vierähtänyt jo yli 40 vuotta. Joissa kin kunnissa valtuuston jä senet ovat nimetty eri lauta kuntiin, jolloin tieto lautakuntatyöstä välittyy myös suurinta päätösvaltaa käyttä välle valtuustolle ja kunnan hallitukselle. He pakkasivat matkalaukkunsa ja menivät Kanadaan vuonna 1957. He pistäytyivät jo Lapin perukoillakin. Perusturvalautakuntaa yhdistettiin so siaalilauta kunnan ja terveyslautakun nan tehtävät ja homma on hoitunut kokemusten perus teella hyvin, joten uudistus ta ei nyt tarvittaisi. Viidestä kaksi . Jos lautakuntapaikat vähenevät, jota ne välttämättä eivät tee, pelä tään kiinnostuksen ehdokas asetteluun hiipuvan. Se oli meille järkytys. Pollari kertoo Kanadassakin lähetetyn oh jelmaa Suomesta. Kannuksen kaupungissa toim ii tätä nykyä vielä 13 lautakuntaa. Suurin este lautakuntaremontille on poliittisen palkitsemisjärjestelmän romut tuminen. Suom alaisuus on säilynyt suvussa niin, että lapset ja jopa heidän lapsensa osaavat suomenkielen. Tuleviin kunnallis vaaleihin liittyen monet po liittiset puolueet ovat sitou tuneet jakamaan valtuustoehdokkaille poliittisia lautakuntapaikkoja. Paavo on kotoisin Polla rilta. Pitkän miinuksen sen sijaan saavat televisio-ohjelmat. Humpuukia ja rivoutta on liikaa. Kyl lä siinä ajassa ihminen muut tuu. 6 LESTINJOKI l a u a n t a i n a 15 . Maatalouslauta kunnan ja lomalautakunnan tehtävät esitetään kokonai suudessaan kaupunginhalli tukselle, jolloin kaksi lauta kunta loppuu kerralla. Seu rakunta järjesti 50 vuotta sit ten Toholammilla rippikou lussa olleille tapaamisen. Kannuksessa tätä palkitsemisjäijestelmää on käytet ty vuosikym m eniä ja siitä luopuminen tuntuu vaikeal ta, vaikka aika ja toimintata vat kunnallisella sektorilla ovatkin muuttuneet. Taas muistot ovat tuo reita.. Ta pahtuma oli todella mieliinpainuva ja mukava tilaisuus, Pollarit kiittelevät seurakun taa. ’’Tultiin rippikouluun” Maijatta ja Paavo ovat edelleen suomalaisia Marjatta ja Paavo A. S uom alaiset saivat valita mitä lähetetään, mutta se oli alalaatuista, Pollari murehtii. Isäntä sa noo viikossa pakatun kanan munia 25000 tusinaa. Toholampi Jorma Rekonen Moni suomalainen otti ja lähti 1950-luvulla töihin ja katsomaan elämää ulkomail la. Maatalouslautakunta lynkataan koko naan. Kaupunginvaltuusto saanee asian päätettäväkseen heti syksyllä, jolloin lautakuntaremontti ehtii toteutua uuden valtuuston toimikau den alkua. Meitä oli Kanadasta pe räti kahdeksan henkilöä. Kyllä To holammin maatalouden vah vuuden huomaa. Sivistyspuolella kaksi vaihtoehtoa Sivistyspuolella esitetään kahta vaihtoehtoa yksi tai kaksi lautakuntaista mallia. Tätä ennen oli viimeksi nähty 50 vuotta sitten. Pol larit ovat Kanadan kansalai sia, mutta isäntä sanoo, että aina he kyllä tuntevat olevansa m yös suom alaisia. Ensi viikolla Marjatta ja Paavo nousevat Helsingistä lentokoneeseen ja lähtevät kotiin. Pollari. Se on aivan toista luokkaa kuin muualla. Paavo A. Tästä on ai heutunut lautakuntatyöskentelyyn turhautumista ja pakkopullan makua. Poliittinen palkkiotoiminta loppuu. Lähtipä täs tä mihin suuntaan hyvänsä, heikommaksi homma muut tuu, Paavo sanoo kokemuk sesta. Jotkut lautakunnat ovat kokoontu neet vain kaksi kertaa vuo dessa ja niihinkin on etsi mällä etsitty asioita. Neljä viikkoa Suomessa Tällä reissullaan Pollarit ovat neljä viikkoa Suomes sa. Tosin uudessa m allissa esitetään m yös lau tak u n tien jä s e n määrän lisäystä. Hänen isänsä Otto Pol lari asuu Toholammin kes kustassa ja on täyttänyt jo 90 vuotta. Kyllä me kiristelimme ham paitam m e ja häpesimme. Tapasin matkalla sota-aikana Polla rilla evakossa olleen Erkki Kiipimään. Kunnallispolitiikan toimenkuva on muuttunut K unnanhallituksesta on tullut varsinainen työrukka nen kuntiin, jolloin sen jäse nyyteen edellytettäisiin tie toviisaita, tehokkaita ja kau k o k a ts e is ia ih m isiä e ik ä pelkkiä kyläkuntaedustajia. Kävimme muun muassa Pelkosenniemellä. Toisen vaihtoehdon mu kaan muodostettaisiin kaksi lautakunta sivistyslautakun ta ja vapaa-aikalautakunta, jolloin vapaa-aikalautakun taa tulisi liikunta-ja nuoriso työ. E nsim m äinen v aih to eh to olisi lautakunta, jolle alistet taisiin o petus-, k irjasto -, kulttuuri-, liikunta-ja nuori sotoimi
Arto Peurala on kuitenkin tehnyt vaativia töitä ennenkin, sillä viime tal vena hän valmisti koulussa muun mu assa laivatykin pienoismallin, jolla voi kumautella ilmoille kuin millä tahan sa tykillä. Tosin tässäkin kuvassa olevaan roskapönttöön on öysätty jopa vanhoja katti loita, jotka eivät nyt niin sin ne kuuluisikaan. Se ei näytä oppivan sesonkiaikaiseen toimintaan. Nuorten sarjassa takonut Arto sanoi opettaja J u h a Iko sen innostaneen osallistumaan, ja niin miehet ajoivat yhdessä Petäjäveden kisoihin. Soittaja pyysi asioista vastaa via kirjoittamaan myös paikallislehteen, mikä lääkä rittänne Lestijärvellä oikein on. Vastaavia tapauksia on aikaisempina vuosina ollut Lestijärvellä ja muuallakin. Kaikki kilpailijat takoivat takkavälinesaijan telineineen. Kannus Ilkka Puranen Suomalainen yhteiskun tajärjestelmä osoittaa jälleen jäykkyytensä. Tyminsuojelua. Hankittava ampumaaseen , aseen osan, patruu noiden ja erityisen vaarallis ten am m usten hallussapi toon oikeuttava lupa, tai 2. Pahinta tilanne on sii nä, että roska-astiat täyttyvät siellä, missä turismiliikenne on vilkkainta. Epätietoisuutta on vie läkin, vaikka kehutaankin, että lääkäreitä on. huolehdittava am pu ma-aseen tekemisestä pysy västi ampumakelvottomaksi ja aseen osan tekem isestä pysyvästi toimintakelvotto maksi sekä esitettävä ne po liisille; taikka 4. Matkas ta ei tullutkaan mikään turha reissu, sillä toinen sija SM-kisoissa tiesi myös tuhannen markan palkintopottia. Siivoojat lomalla. Saareen on tuotu lampaita, jotka ovat syöneet kaikki tyrnipensaat paljaiksi."Eihän ihmisetkään saa edes oksaa taittaa tyr nipensaasta, nehän ovat suojeltuja. Himankalainen henkilö päivitteli tymiensuojelusta Himankakylän edustalla olevassa saaressa. Oheisessa kuvassa oleva astia on "ilahduttanut" Kan nuksen Niskankoskella kävi jöitä jo muutaman viikon. Toholampilainen Arto Peurala takoi Petäjäveden SM-kisoissa nuorten sarjassa hopealle. p n ä h e i n ä k u u t a 2 LESTINJOKI 7 Petäjävedellä SM-kisat Arto takoi Lampille hopeaa Toholampi Jorma Rekonen Keski-Pohjanmaan Maaseutuakatem ian T o holam m in to im ip isteessä opiskeleva Arto Peurala takoi Petäjäveden SM-kisoissa hienosti hopealle. Se näyttää kylkeään sieltä. Kinnula on lähellä ja heillä on mahdollisuus tarjota yhteistyötä myös lääkäriasioissa. Onko tämä oikein, että hyvä tymipaikka tällä tavalla tuhotaan, soittaja kyselee.. L a u a n t a i n a 1 5 . Ei sinne saareen voi enää tyrnejä mennä poimimaan, eihän niitä enää sen kaluamisen jälkeen kasva. Aihe annettiin, kaiken muun sai suunnitella itse, Arto totesi. Aikaa työn tekemiseen sai käyttää 12 tuntia, joka jakautui kahdelle päivälle. Edelle 1 momentissa mai nitun määräajan jälkeen kuo linpesästä löydetyt ampumaaseet, aseen osat, patruunat ja erityisen vaaralliset am mukset on luovutettava vii pymättä poliisille. A m p u m a a s e l a i n 10 8 § :ssä san o taan näin: Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden tai erityisen vaarallisten ammusten hal lussapitoon oikeuttavan lu van haltijan kuoltua sen, jon ka h a llu ssa k u o lin p e sä n omaisuus on, tulee ottaa am puma-ase, aseen osa, patruu nat ja erityisen vaaralliset ammukset välittömästi hal tuunsa. Jos on, ota siinä tapauk sessa yhteyttä kotipaikkasi poliisin kansliaan, siellä ti lanne tarkistetaan asekortis tosta ja neuvotaan, miten asia h o id etaan k u n to o n . PUHELIN' I Life J M M Lestin lääkäritilanteesta Lestijärveltä soiteltiin ja ihmeteltiin lääkäritilannetta. P C U palsta Ampumaaselain H-vaihe lähestyy Onko bailussasi rinnakkaislupia sellaisiin aseisiin, joiden omistajan on kuollut, eikä aseita ole sen jälkeen siirretty kenenkään toisen henkilön nimiin. Hänellä oli myös yksi ehdotus. Kiire siinä oli. J O . Tieto roskien korjaajille ei kulje tai turismin tuomaa yli kuormitusta ei osata arvioi da. Nyt kuitenkin kärpänen puraisi niin, että hän uskoo menevänsä kisoihin myös ensi vuon na. Keuruulta Toholammille muuttanut Arto Peurala on innostunut takomises ta vasta opiskeluaikana. Aina ei tiedä mihin soittaa jos aikoo lääkäriin. Joten täyt täjissäkin on m onenlaista tossunkuluttajaa, mutta se ei ole puolustus, jos jäijestelmä ei toimi. Aikaa ei ollut yh tään liikaa, takoja muistaa. Kuka hakee paalin pois Eräs toholampilaismies soitti toimitukseemme ja ker toi heinäpaalin kököttävän meijerisillan alla Lestijo essa. Vuosi vuoden jälkeen Lestijokilaakson alu eella törmätään ylitäyttyneisiin roska-astioihin, jo ita varsinkin heinäkuussa ei osata ty h jen tää riittä v ä n usein. Hänellä on oikeus säilyttää ja hyväksyttävästä syystä myös kuljettaa edellä tarkoitettuja esineitä kuuden kuukauden ajan luvanhalti jan kuolemasta. Joskus se pitäisi sieltä ottaa pois, mutta kuka sen te kee, mies kyseli. Hänen on tämän määräajan kuluessa: 1. Soittaja piti tilannetta jokseenkin epämääräisenä. Jos Sinul la on jotain kysymistä kantoluvista tms, ota yhteyttä pu helimitse tai tule käymään, voit tarkistaa itse, onko asekorttisi ajan tasalla. Aseen rinnakkaislupa sa moin kuin kantolupakin ni mittäin raukeavat, kun aseen omistaja kuolee. luovutettava ampumaase, aseen osa, patruunat ja erityisen vaaralliset ammuk set niiden hankkimiseen oi keutetulle, tai 3. Eikö voitaisi neuvotella. luovutettava ampumaase, aseen osa, patruunat ja erityisen vaaralliset ammuk set poliisille
Hautapaikan valitsemisen jälkeen sovitaan hautajaispäivä. Muuten hautapaikkaa ei voi enää varata ennakkoon. Jos ihmi nen on eläissään kertonut toiveensa hautapaikastaan tai omista hautajaisistaan, toivomus pyritään toteutta m aan m ahdollisuuksien mukaan, kertoo suntio Paa vo Tiinanen Himangan Seu rakunnasta. Jos henkilö on kuollut ulkomailla, hänet usein tuh kataan, koska kuljettaminen on niin paljon helpompaa. Tämä on nykyään parem minkin sääntö kuin poikke us. Silloin vanhemmat voidaan haudata sam aan hautaan lapsensa kanssa. Hautapaikka voi olla varattuna vain, jos vainaja on ollut eläissään leski. Poikkeustilanne on myös, jo s pariskunnan lapsi on kuollut. Sitä paitsi, kuo lema on kova paikka omai sille ja heidän oloaan pitää yrittää helpottaa mahdolli suuksien mukaan, Tiinanen huomauttaa. Mutta jos omai set tai vainaja on halunnut hautansa sukulaisten vie reen, yritämme järjestellä asian, Tiinanen sanoo. Tällöin olem me haudanneet vainajan omaisten toivomaan hauta paikkaan. "Elämästä ei selviä hengissä" sanonnan paikkaansapitävyyden tajuaa viimeistään hautausmaalla. Paavo Tiinanen kertoo, että Himangalla uur nahautauksia on korkein taan yksi vuodessa. Sitä ennen kuolleet muun muas sa poltettiin. Lähiomaisen kanssa valitaan vainajalle hautapaikka. Ihmisiä on haudattu kristinuskon alusta alkaen. Mutta mitäs sit ten, kun omaisten toive ero aa vainajan pyynnöstä. Pappi käy myös lähi omaisten kotona sopimassa hautajaisten järjestelyistä ja tilaisuuden vaiheita käydään yhdessä läpi. Muutos mahdollisti niin sanotun kerroshautaamisen. Vainajat haudataan van han kristillisen perinteen mukaan kasvot itään päin. Myöskään sukuhautoja ei enää ole. Päät tääkö elämäni loppumatreistä sittenkin joku toinen. Mutta haluan ko rostaa, että vastakkaisiakin on sattunut, Tiinanen kertoo. Minne hautani haluan. Vaikka vainaja olisikin eläissään asettanut toivo muksia hautauksesta, tulee raja vastaan toiveiden täyttämisessäkin. Ti lanne on Paavo Tiinaselle tuttu. Sitä ennen kuolleet muun muassa poltettiin. Täällä päin kaikki on Kirkon siunattuun maahan hyväksytään myös kirkosta eronneet.. Ennen sy vyydeksi oli määritelty 1,8 metriä. Kaikessa värikkyy dessään, elämä päätyy jokaisella lähes poikkeuk setta samaan paikkaan hautausmaalle. Voisiko tähän hankkia muutosta. Hautakivet voivat olla moneen eri suun taan aseteltuja, mutta vaina ja haudataan aina kasvot itään päin, Tiinanen tiivistää. Helsigissä uurnahautauksia on jo 2/3 kaikista hautauk sista hautausmaiden puut teen vuoksi. Jonkinlaista surutyötä sekin. Esko Äijälällä on ollut hautaustoimito Kannukses sa liki viisikymmentä vuot ta ja vainajan tuhkaus on tullut hänen uransa aikana tielle vain yhden kerran. On il meisesti niin, että omaisten tahto painaa vaa’assa enem män kuin hautaamisen koh teen. Tuhkaus on harvinaisuus Vaikka vainajan tuhkaus yleistyy vuosi vuodelta, on Himangan Seurakunnassa uurnahautaus harvinaisuus. Minkälai nen on ihmisen matka maan multiin ja kuinka paljon siihen voi vaikuttaa ennen kuolemaa. Aurinko nousee idästä ja kun viimei sen päivän aamu koittaa, on vainajan kasvot valmiiksi lähtösuuntaan. Samalla pidetään ulosveisuutilaisuus. Vainajan kasvot itään päin Ihmisiä on haudattu kris tinuskon alusta alkaen. Normaalissa arkkuhautauk sessa, hauta kaivetaan 1,5 metrin syvyyteen. Elina Kurikkala Hauta kätkee sisälleen elämäntarinan, omine oikkuineen ja valopilkkuineen. Silloin hänet hauda taan p uolisonsa viereen. Onko siis niin, että kuolleen toive hautapaikasta toteutuu, jos om aiset ovat vainajan kanssa samaa mieltä. Sellaistakin on sattunut, että lähiomaisten toivomus hautapaikasta eroaa vaina jan toiveesta. Hautapaikkaa ei varata ennalta Vanhan hautajaiskäytännön mukaan kirkollinen hautausrituaali alkaa, kun vaina ja tuodaan kirkon kylmiöön sanomakellojen kumistessa. H autaam iseen kuten vainajaan yleensäkin suh taudutaan hyvin suurella kunnioituksella. Vainaja on ikään kuin valmis lähtemään, kun ylös nousun aika tulee
Rahjankyläläinen K au k o H ukka vastaa hautaus maan kunnossapidosta. Kuoleminen on kallista Niin luonnollinen elä mänvaihe kuin kuolema on kin, on se ihmisen eteen tu levista etapeista eniten kuk karon päälle käypä. Arkun hintaan kuuluu vainajan vaatteet. Kauko Hukka muistelee, että va rauksia on muutamia. Vaikka esimerkiksi sukat eivät olisi välttämättömät, tuovat ne tietynlaista lämpöä. Lisäk si kirkollinen siunaus ja hautaustoimitus annetaan kirkon puolesta. -Hautoja on noin seit semänkymmentä. Hu kan mukaan kirkkoon kuu lumattomien vainajien hautausrituaali on erilainen kuin kirkon toimittama hau taus. Rahjan hautausm aa on melko harvinainen koko Suomen mittapuus sa. Kauko Hukan vaari oli Jehovan todistaja ja halusi var mistaa itselleen hauta paikan, johon hänet myöhemmin haudattiin kin. Tämä käytäntö on haudattu jo ajat sitten. Rahjan kylän hauta usmaalta voi varata hau tapaikan kirkon hautaus m aan tavoin. -Kirkkoon kuulumat tomien hautausmaan pe rusti vaarini J a a k k o H u k k a vuonna 1927. En oikein usko, että näin tehdään missään, sillä vainaajan. Hautarauha neljännes vuosisadan Himangalla kuten muual lakaan ei nykyään varata hautapaikkoja. Hautarauhasta puheen ol len. Lisäksi vainajan päälle asetetaan peittoja kasvoliina. Tuhkan tuonnille on oma rkollinen kaava, sillä vaiija yleensä siunataan ennen hkausta. Vainaja puetaan kuin eläväkin ihminen. V uosittain Rahjan hautausmaan multiin laske taan kahdesta kolmeen vai najaa. Himangalla tämä mak su on 1500 markkaa. Rahjan kylän hautausm aa ei palvele vain kalajokisia kirkkoon kuulum attom ia, vaan vainajia on tuotu Rahjan kylään Ruotisista saakka.. Tuolloin samaan lautaan laitettiin viisikin lasa kerralla, Tiinanen kertoo. Kirkolla ei ole mitään jmahautausta vastaan. Aikaisemmin Himan galla puolet hautausmaasta oli sukuhautoja ja puolet ri vihautoja. Kirkkoon kuulumattomien hautausmaa Kalajoki, Rahja Elina Kurikkala Rahjan kylässä, Alajoentien varrella sijaitsee hautausmaa, johon hau dataan kirkkoon kuulu mattomia vainajia. Oman seurakunnan jäsenen hautaa minen on ilm aista, mutta kirkkoon kuulumattoman inlee maksaa hautapaikasViime keväänä kirkon liössä oli yhteensä yksi:a vainajaa ylitä aikaa, i paljon ruumiita ei ole t Himangalla edes sodan ma kerralla. Kylmiöskoon kuulumatonta henki löä, Tiinanen kertoo. Kauko Hukka muiste lee Etelä-Suomessa ole van sam antyyppinen kirkkoon kuulumattomi en hautausmaa, mutta ei tiedä lähialueilla olevan vastaavaa. -Olen nähnyt hyvin mo nenlaisia hautajaisia. Edelleen käyttökelpoinen Rahjan kylän hautaus maa sijaitsee metsän keskel lä. Himangan hautausmaalla on tällä het kellä ainakin tuhat hautapaikkaaja vanhoja paikkoja vapautuu joka vuosi. Vuonna 1924 tuli voi maan uskonnonvapaus laki, jonka jälkeen vaari ni alkoi hakemaan lupaa hautausmaan perustami selle. Ennen vanhaan kirkosta eronneille henki löille oli hautausmaalla oma hautauspaikka eli heidät ikään kuin erotettiin muista. Josjs aikoinaan sitä jopa vaa ittiin, jos henkilö oli sairasinut vaarallista sairaut1.1910-ja 1920-luvuilla uoli Himangalla lapsia airauksiin kolminkertainen läärä, mitä nykyään Hiaangalla kuolee kaikkiaan hmisiä. Ihan kaikkien hautojen omis tajia ei tiedetä. P N Ä H E I N Ä K U U T A 2000 LESTINJOKI Hautaamiseen kuten vainajaan yleensäkin suhtaudutaan hyvin suurella kunnioituksella. Vajaa sata hautapaikkaa Rahjan kylän hautaus m aasta teh tiin kaksi vuotta sitten tarkka poh jakartta, johon kartoitet tiin olemassa olevat hau dat sekä vapaat paikat. Kylmiösme on tilaa viidelle ara, joten loput arkut olivat alin lattialla. Sen jälkeen hau dan päälle voi haudata uuden vainajan. -Rähjään haudataan kirk koon kuulumattomia vaina jia sekä ihmisiä, jotka halu avat tulla haudatuksi esi m erkiksi vanhem piensa kanssa sam aan paikkaa, Kauko Hukka kertoo. L A U A N T A I N A 15 . Tämä on jo ihan yleistä, paljon ruumiita ei ole Lain mukaan kirkko ei saa Himangalla edes sodan kieltäytyä hautaamasta kirk ua kerralla. Nykyisin sukuhautoja ei ole, mutta pyrim me tarvittaessa järjestele mään sukulaisten hautoja vierekkäin. Käytännössä hautapaik ka löytyy jokaiselle, Tiina nen huomauttaa. Vainaja puetaan valkoisiin sukkiin ja paitaan. Esko Äijälä arvelee, että vaatimattomat hautajaiset maksaa muutamia tuhansia markkoja, mutta rahaa hau tajaisiin saa kulumaan. Näky oli kettava, suntio Tiinanen taan. Haudan rauhoitusaika on 25 vuotta. Mutta tietenkin niin, ettemme loukkaa hautarauhaa, Paavo Tiinanen muistuttaa. Paavo Tiinasen jian kuten kuolemaa yleenaan Himangalla haudat säkin kunnioitetaan suuresti, at levätä kauemmankin Ateisti pääsee siunattuun maahan a, sillä niin akuuttia hautarvetta ei Himangalla Himankalaisista kuolee i yksi prosentti vuositKirkon siunattuun maa han hyväksytään kirkosta eronneet ja siihen kuulumat tomat. Kuulopuheiden mukaan suurissa kaupungeissa on vainajien ja arkkujen maa tumista edesautettu melko raa’alta kuulostavin keinoin. Nykyään kirk koon kuulumattomat saavat yhtäläisen hautapaikan kuin kirkkoon kuuluvatkin. Tämä on suntio Tiinaselle uutta ja kauhistuttavaa. Hukka to teaa. Vaikka hautausmaa on vanha, käytetään sitä edel leen. Pappia ei tietenkään ole, vaan ystävä tai sukulai nen saattaa pitää puheen tai pienimuotoisen siunauksen. Paavo Tiinasen Hautarauha on kunnia-asia 1980-luvulta lähtien Hi mangan hautausmaalla on kaikki haudat aseteltu riveit täin, sukuhaudat ovat histo riaa. kkuhautauksia, Äijälä sa to . Kymmenien tu hansien hautajaiskulutkaan eivät ole mahdottomia. Luulen, että vainajalle puettavat su kat ovat paremminkin tunne puolen asioita, Esko Äijälä arvelee. Kun arkku on laskettu hau taan, arkku murskataan pie nellä kaivinkoneella, jotta se maatuu nopeampaa ja paik ka voidaan ottaa uudelleen käyttöön mahdollisimman nopeasti. Matka kuolinvuoteelta hautaan tu lee maksam aan tuhansia markkoja. Arvelen, että lupa anottiin tuolloin opetus ministeriöltä, Hukka sa noo. Hän kertoo, että vaarin syy hautausmaan perustamiselle oli hänen oma uskonto. Joskus vainaja tuodaan paikalle ta vallisella autolla ja laske taan m aahan ilm an sen kummempia juhlallisuuk sia. Ark kujen hinnat vaihtelevat pa rista tuhannesta markasta kymmeniin tuhansiin puhu m attakaan hautakivistä
Harvard ei nimit täin ole mikään eristäytynyt rakennuskompleksi, vaan yliopiston eri yksiköt ovat levittäytyneet eri puolille kaupunkia, niin että satun nainen matkailija voi tahto mattaan kaupungin ytimessä törmätä vuosisatojen takai siin yliopistorakennuksiin ja niitä ympäröiviin hyvin hoi dettuihin viheralueisiin * to dellinen yliopistokaupunki siis. Tiedekunnat ovat myös ainakin ulkoisesti varsin it senäisiä yksiköitä. Keskustelun onnistumi nen ja tuloksellinen oppimi nen riippuu luonnollisesti oman ennakkovalmistautumisen lisäksi luennoitsijan ammattitaidosta. Harvardissa tehdyn tutki mustyön tasosta kertoo se, että yliopiston piiristä on tä hän mennessä yltänyt tiede maailman arvostetumpaan huomionosoitukseen, Nobe lin palkintoon, peräti 37 tut kijaa. Cambridgen pääkatu sa moin kuin kaupungin halki virtaavan Charles River joen kupeessa sijaitseva vie hättävä puisto on nimetty tä hän saakka tunnetuimman H arvardissa opiskelleen henkilön, Y hdysvaltain edesmenneen presidentin John F. Opiskelijamäärältään suu rimmat tiedekunnat vastaa vat hyvinkin keskikokoisia suomalaisia yliopistoja. Pääosin tuntui siltä, että murheet ja pyrkimykset oli vat kovin samankaltaisia eri puolilla maailmaa. Suurpiirteisesti puhuttaessa yliopiston sanotaan tavalli sesti sijaitsevan Bostonissa, mutta itse asiassa yliopiston kotikaupunki on Cambridge, joka taas on saanut nimensä vielä vanhemman brittiläi sen yliopistokaupungin mu kaan. Osallistujia oli niin Pohjois-Amerikasta, Euroopasta, A ustraliasta kuin Aasiastakin. Atlantin tältä puolen Har vardiin matkustaa parhaiten New Yorkin kautta. Tosin minun reissullani kii rehtiminen lähtöportille oli turhaa, sillä siirtyminen jat kolennolle viivästyi jostain syystä pitkästi toista tuntia, minkä jälkeen vielä konees sakin sai odotella tunnin ver ran ilman sen kummempaa tietoa viivytyksen syystä. Mikko Luoma Kirjoittaja on kannuslainen kauppatieteiden tohtori, joka työskentelee Outo kumpu-konsernissa henkilöstön kehittämisestä vastaavana johtajana.. Vuosittain oppilaitos kut suu joukon johdon kehittä misestä vastaavia eri puolil ta maailmaa muutamaksi päiväksi osallistumaan tiivii seen koulutustilaisuuteen ja samalla luonnollisesti tutus tumaan uusimpaan täyden ny skoulutustaijontaan. Business School käyttää opetuksessaan niin sanottua case-menetelmää, joka on vuosien saatossa muodostunut oppilaitoksen tavaram erkiksi. Meidän ta pauksessamme luennoitsijat edustivat kiistatta Business Schoolin ykkösketjua Ä ni mekkäitä professoreita, joil la kaikilla oli takanaan pitkä ura niin akateemisessa maa ilmassa kuin käytännön yri tyselämässäkin. Yliopistokaupunki Cambridge Harvard on vanhin Yh dysvaltojen lukuisista yli opistoista. I O LESTIN JOKI L A U A N T A I N A I S . Se sisältää tavallisesti yritykseen liitty vää taloudellista informaa tiota, markkinakatsauksen, tietoa yrityksen historiasta, keskeisten päätöksentekijöi den tulkintoja yms. Vaikka määrät vai kuttavatkin m elkoisilta, on hyvä muistaa, että Har vard on vain yksi Bostonin alueella toim ivasta noin kymmenestä suuresta yli opistosta. Kaiken kaikkiaan siis mitä mainioin paikka itsen sä kehittämiselle ja maail mankuvan avartamiselle. Aika taulun mukaisesti Finnairin koneelta ehtii JFK:n kan sainvälisellä lentokentällä nipin napin siirtyä American Airlinesin Bostonin lennolle. Tällainen arpapeli Ameri kan sisäisillä lennoilla ei ole m itenkään epätavallista; useamman kerran on maail malla reissatessa joutunut toteamaan, että Kruunupyyn ja Helsingin väliä lennellessä tottuu vähän liian hyvälle sekä aikataulujen että palve lun suhteen. Korkeatasoisen opetuk sen lisäksi Harvardin maine perustuu pitkälti laadukkaa seen tutkimukseen, jota yli opiston eri yksiköissä teh dään. P N Ä H E I N Ä K U U T A 2 Harvard huokuu historiaa ja uusinta tietoa Maailmankuulu Harvardin yliopisto on sattuneesta syystä kansan huulilla Lestijokilaaksossakin. Meidän nelikymmenpäinen osallistujaryhmämme oli kansallisuuksien suhteen varsin kirjava. Tämän jälkeen oppitunnilla keskus telua käydään aineiston poh jalta luennoitsijan johdolla. Case on noin kaksikymmensivuinen, pikkutarkka kirjallinen ku vaus jonkin todellisen yri tyksen tilanteesta. Vapaissa keskusteluis sa kävimme paljon läpi hen kilöstöjohtamisen ja henki löstön kehittämisen nykyti laa edustamissamme yrityk sissä. Kaiken kaikkiaan Harvar dissa on opiskelijoita vajaat kaksikymmentä tuhatta ja henkilökuntaakin yli kaksi tuhatta. Esimer kiksi minun käyntini kohde Harvard Business School tunnetaan liike-eläm ässä paljon parem m in omana koulunaan kuin suuremman yliopiston osana. Tiedekuntien omilla alueillaan tekemän, akatee misessa maailmassa ahke rasti siteeratun tutkimuksen lisäksi yliopistolla on jouk ko merkittäviä poikkitieteel lisiä tutkimushankkeita, joi ta eri tiedekunnat toteuttavat yhdessä. Ennen varsinaisia oppi tunteja opiskelijat perehty vät case-aineistoon sekä itse näisesti että omatoimisesti pienissä ryhmissä. Selityksenä tähän on Bosto nin liepeillä sijaitseva Noki an yksikkö, jonka palveluk sessa eräs kanssamatkustaja kertoi olevan useita kymme niä suomalaisia. Menesty minen kiristyvässä kilpailus sa pakottaa yritykset löytä mään yhä parempia keinoja henkilöstönsä Ä niin johtaji en kuin muidenkin ~ ammat titaidon kehittämiselle. Minun ja erään norjalaisen kollegan lisäksi muita pohjoismaalai sia ei paikalla kuitenkaan ollut. Täydennyskoulutus Har vardissa on työntäyteistä puuhaa. Käynti paikan päällä vahvisti käsitystä huipputieteen tyyssijasta, jossa yhdistyvät ainutlaatuisel la tavalla pitkät perinteet sekä viimeisimmät opetusja tutkimusmene telmät. Minun Harvardin matka ni sai alkunsa kutsusta * kuinkas muuten. Cambridge on noin sadan tuhannen asukkaan kaupun ki, jonka katukuvassa voi selkeästi nähdä yliopiston läsnäolon. Kennedyn, mukaan. Tarkoitus on, että opiskelijat oppivat tarkastelemaan pää töksentekotilanteita useasta näkökulmasta ja harjaantu vat perustelemaan omia nä kemyksiään siitä, miten casen kuvaamassa tilanteessa yritysjohdon tulisi menetel lä. Itse yliopisto sai nimensä englantilaissyntyisen pappis miehen John Harvardin mu kaan, joka tieteen ja koulu tuksen ystävänä testamenttasi vasta perustetulle yliopis tolle kirjakokoelmansa ja varmisti näin sen toiminnan jatkuvuuden. Yliopiston liiketaloustieteen yksikkö Harvard Business School jäljestää nimittäin normaalin perusja jatkotutkintokoulutuksen lisäksi myös korkea tasoista liikkeenjohdon täy dennyskoulutusta, jonka kohderyhmä koostuu suur ten kansainvälisten yritysten johtotehtävissä toimivista henkilöistä. Se on perustettu jo vuonna 1636, eli paljon ennen Yhdysvaltojen itse näiseksi julistautum ista. M atka C am bridgestä Bostoniin, Massachusettsin osavaltion pääkaupunkiin, kestää maanteitse vain pari kymmentä minuuttia. Näin siis oppilaitos samalla kun tarjoaa osallistujille korkea tasoista liikkeenjohdon op pia myös markkinoi omia palveluitansa ja lujittaa jo olemassa olevia asiakassuh teita. Tämän lii ketaloustieteen yksikön li säksi erityisen tunnettuja ja arvostettuja Harvardin kou luja ovat ainakin oikeusja lääketieteen tiedekunnat. Yllättävää sen sijaan oli suuri suomalaisten määrä Bostonin lennolla. Suurta, kaunista ja tehokasta Harvardin yliopisto muodostuu kymmenestä tiede kunnasta, joita jokaista joh taa tiedekunnan dekaani
T o h olam pilaisetkin käyvät lavalla, mikä on Kos kelan mukaan erittäin muka va asia. Koskela paljastaa jo nyt, että tuolloin esiintyjäksi saapuu muun muassa Eila Pienimä ki. Erkki Koskela sanoo väkeä käyneen todel la tuvan täydeltä eli kiitettä västi. Viikkoarvonnoilla on väen houkuttelemisen lisäk si se tarkoitus, että sillä seu rataan mistä päin ihmisiä Lampin lavalla käy, Koske la paljastaa. Erkki Koskela tietää minkälainen tanssimusiikki menee jalan alle.. K aiken m a h d o llise n olemme tehneet talkootyö nä, pisim m ät talkoopäivät ovat venyneet jopa 15-tuntisiksi. Erkki Koskela ei ollut huolissaan itsensä takia la van toiminnasta. Pääsee helpommin sisällekin, kun ei tarvitse rik koa portin lukkoa, kuten eräs moottoriurheilun ystävä teki, Tervola hymähtää. Poleen jokkisrata on avoi mesti kaikkien kerhon jäsen ten käytössä, ja tarvittaessa käyttöm ahdollisuus tarjo taan myös muille. Lampin lava täyttää parin viikon kuluttua 40 vuotta. Tulikasteen sa rakennus saa jo lauantaina, jolloin Kannus Raisa Vähähyyppä Kannuksen Moottoriker ho on osaltaan omin varoin, sekä saamansa Leader-rahan ja Kannuksen kaupungilta saamansa avustuksen turvin rakentanut talkoovoimin toi mistotilat ja tuomaritornin Poleen jokkisradalle. Avoimesti kaikkien käytössä Hieman syrjässä sijaitse va Poleen jokkisrata on tois taiseksi saanut olla lähes rau hassa, satunnaisia ilkivallantekoja lukuun ottamatta. Hän oli esiintym ässä myös silloin, kun lava avat tiin neljä vuosikymmentä sitten, Erkki huomauttaa. L a u a n t a i n a 15. Musiikin pitää hänen m ielestään olla sellaista, mistä nimenomaan tanssiva yleisö pitää. Ra kennuksen kustannusarvio on 157 000 markkaa, hän jat kaa. Tavoitteena olisi kehittää aluetta pikku hiljaa, ja ilman velkaa. Rakentam inen alkaa olla nyt jo sen verran hyväl lä mallilla, ettei iltaisin malt taisi lähetä pois, Seppo Lehojärvi kertoo. p n ä h e i n ä k u u t a 2 LESTINJOKI Moottorikerho laittoi hihat heilumaan Talkoovoimin tehty tuomaritorni saa tulikasteensa lauantaina Kannuksen moottorikerho on talkooporukalla rakentanut Poleen jokkisradalle toimiston ja tuomaritornin. Alun perin meillä oli vähän suu rempia suunnitelmia alueen kehittämiselle, mutta tiukat EU-aikataulut asettivat ra joituksensa suunnitelmille ja nyt valmistuva tuomaritorni on yksi osa hiljalleen tapah tuvaa kehitystä, Seppo Lehojärvi luonnehtii lisäten: Kiitoksensa ansaitsevat myös kannuslaiset yrittäjät, jotka ovat olleet aktiivisesti mukana ja tukeneet toimin taamme. Viikonloppui sin radalla saattaa olla usei takin ihmisiä mahtavia näkö aloja ihailemassa. Hän ajatteli urheiluseuraa ja sen nuori soa. Hän sanoo vä keä olevan tanssimassa 30 40 eri paikkakunnalta. Haa veissa tietenkin olisi jäljes tää täällä joskus oikein SMk isa t, jo id e n anom iseen meillä on nyt mahdollisuus valmistuvan tuomaritornin myötä. Hän seuraa väen liikkeitä. Meille tarjotaan paljon tähtösiä, jotka mielellään esittäisivät viime levytyksiään, mutta ne eivät ole usein kaan kovin tanssittavaa mu siikkia, Koskela puntaroi. T untuu h y v ältä, että tanssiva yleisö on ottanut Lampin lavan taas om ak seen. Tänä vuonna olemme ensimmäistä kertaa järjestä mässä kisoja lauantaina ilta päivällä. Levyjä emme rakennuk sen ikkunoihin aio laittaa, joten pitää nyt vain toivoa, että tämän rakennuksen ik kunat pysyvät ehjänä, ja sei nätkin kohtalaisen siistissä kunnossa, Pasi Tervola toi voo. Valitettavasti emme saa lupaa järjestää kisoja kuin kerran vuodessa, sillä kerho ja ja harrastajia on Suomes sa sen verran paljon. Se on aika paljon, mies kertoo. Lava uuteen kukoistukseen Tanssiva yleisö löytänyt Toholammin Toholampi Jorma Rekonen V iim e vuodet yskinyt Lampin lavatoiminta on läh tenyt nousuun. Raivaustöiden tuloksena paikalle avautui vat paikkakunnan upeimmat näköalat, joita ihmiset käy vät ihailemassa radan olles sa suljettuna. Erkki Koskela painottaa, että hän k iinnittää suurta huomiota esiintyjien valin taan. Erkki Koskela lavan oh jaimissa on tarkka mies. Rakennus tulee moottorikerholaisten mukaan todella tarpeeseen, sillä aiem m in kisatoimisto on ollut asunto vaunussa, jonne on ollut ah tautuneena viitisen henkilöä: Olisi varmaan lauantai na tullut tukalaa asuntovau nussa, jos mittarin elohopea nousee siihen luvattuun 27 asteeseen! Pasi Tervola nau rahtaa. Hän muistaa olleensa 12-vuotias poika, kun lava aloitti toimintansa. SM-kisat haaveena Jo lauantaina tuomaritor ni saa tulikasteensa, kun Po leenharjulla moottoriurhei lun harrastajat ottavat mittaa toisistaan täm änvuotisissa jokkiskisoissa. Järjestäjien mukaan kisoihin oli jo kes kiviikkona ilm oittautunut reilut 50 osanottajaa. Tuohon tosin voisi kyl lä lisätä, että kun haluaa tul la käyttäm ään rataa, niin avaimen voi käydä nouta massa. Paikkakunnan upeimmat maisemat Poleenharjulla sijaitseva rata raivattiin vajaa vuosi kymmen sitten totaaliseen louhikkoon. Lavaa pyörit tänyt urheiluseura vuokrasi sen E rk k i Koskelalle, joka on pistänyt tanssit uuteen ku koistukseen. Ensimmäinen varsinai nen jokkiskisa täällä ajettiin vuonna 1994. Rakentamisen aloitim me kesäkuun alusta, ja val miiksi tämä olisi määrä saa da syksyyn mennessä. Rahaa tarvittiin silloin nuorten urheilutoimintaan, sitä tarvitaan nyt ja varmasti vielä viidentoista vuodenkin kuluttua, Erkki Koskela ker too. Kisa on hieman eri tyylinen mitä tähän asti on ollut ja pyrimmekin viemään sen läpi nopeasti ja terhakkaasti, Pasi Tervola kertoo
Po jat pelasivat Reisjärven Pil kettä vastaan. Lestijärven pesisväki sai uudet komeat pelipuvut. Hieno saavutus! Katseltaessa Yleisurheilu-lehden maamme ti lastoja (5.7.), niin sieltä, tottahan toki, löytyy leh den levikkialueen urheili joita. M 17-sarjan keihäässä huomio kiinnittyy Toho lammin Teemu P irk k a laan. Teemu Wirkkala tilastoykkönen Kaksi Toholammilta Eurooppa Cupissa Yleisurheilulla on Lestijokilaaksossa vahva ja lansija. Pituudessa on hänelle noteerattu 619 ja sijoitus kuudes. “peräti” 20 vuotta. Miesten tilastossa hän ki pusi toiseksi. Maija Tulasalo Himangan seivästallista on taivutta nut yli 290. MarjaRiikan pikkusisko SannaKaisan keihän T 15-saijassa on kantanut 39.71 ja 10. Tulos on lisäksi Helin ennätys. Kenttälajeista kuuluu iloisia uutisia. Urheilukoulu on tarkoitettu 6-13 vuotiaille lohtajalaisille. -Me teemme kaikkea mitä mieleen juolahtaa ja resurs sit myöten antaa. Hyvin on yleisurheilun kilpakausi lähtenyt käyn tiin. divisioonan kilpai lussa Oslossa oli Toho lammilta kaksi urheilijaa: Marko Kotila ja Sampsa Tuikka. Yksi ker ho kestää kaksi tuntia, kun nes Hemesmaa jatkaa seuraavaan kylään. Se tuli melkein syntymäpäi välahjaksi, sillä hän täytti 8.7. ennätyk sensä seipäässä 540. Tällä kertaa vastus oli kovaa luokkaa. 12 LESTINJOKI L a u a n t a i n a 1 5 . Himangan Ville Tor ven kuulapukkaus 15.33 samassa Saijassa oikeuttaa kahdeksanneksi. Samsa Tuikka on 100 m:llä kolmas (10,60). Sillä heltiää 24. Pääasia on, että vietämme hauskaa yh teistä aikaa ja tutustumme erilaisiin urheilulajeihin Hernesmaa kiteyttää. Teemu on vasta 16-vuotias, joten hän pääsee vielä ensi vuonna kin samaan sarjaan. Viikko sitten Lestijärven pesäpalloilulla oli kuitenkin historiallinen hetki, kun po jat pukivat päälleen uudet komeat pelivut. Kouluissa tietysti on taottu palloa, mutta sar jatasolla harrastus on varsin uutta. -Urheilukoulua on jokai sena arkipäivänä ja koulu kiertää Lohtajan eri kylillä, Hemesmaa kertoo. Maija-Riikka Ki viniemi Lohtajalta on pu kannut rautapalloa 12.96 ja ll:nnelle sijalle. Lohtajan vapaaajan lautakunnan järjestämä urheilukoulu pyörähti käyn tiin kuluvalla viikolla ja seuraavat viisi viikkoa urheil laan ja leikitään Lohtajan eri kylillä Hannu Hemesmaan tahdittamana. Pesis on paikkakunnalla kovassa huudossa.. Leena Koivisto, yksi Lestijärven pesäpallovetäjistä, sanoo nuoria ole van enemmänkin tulossa pe säpallon pariin. Tätä lajia on har rastettu iät ja ajat niin maanteillä, omatekoisilla kentillä kuin varsinaisilla urheilukentilläkin. Yleisö sai ottelutauolla kir voittaa äänijänteitään kuu malla makkaralla ja kahvil la. lOOm on taittunut 12,17 ja sillä sijoittuu tuossa vai heessa 10:ksi. Marko Kotilan nimi esiin tyy kolm ella matkalla: 1500m 7) 3.46,68/3000m 1 )7 .5 9 ,15/5000m 2) 13.59,49. Enemmän saivat m aatamamm e ed u sta maan vain Oulun Pyrintö (kuusi) ja Lahden ahkera (kolme). Alaviitteellä pelattiin keskiviikkona pesäpalloa. Hyviä menestyksiä kuitenkin on jo saatu. Tänä vuonna piirinmestaruussarjassa Lestijärven Kiistoa edustavat E-Pojat ja D-tytöt. Kannuksen Tero Ylikangas on uskol linen heittolajien harrasta ja: kuula 18) 16.83 ja kiek ko 33)44.73. Himangan Mikko Latvala hyppäsi Raahessa 5.7. Sponsorei den edustajat eli Osuuspan kin, LC-Lestijärven ja Maitokolmion edustajat istuivat täpötäydessä katsomossa kannustamassa omiaan. sija. Hän on tällä hetkellä maamme ykkönen (74.45) lähes metrin erolla seuraavaan (73.68). p n ä h e i n ä k u u t a 2 Urheilukoulussa liikutaan ja pidetään hauskaa Lohtaja, Alaviirre Elina Kurikkala Alaviirteen kentällä pe lattiin pesäpalloa viime kes kiviikkona. Meillä on vetäjistä puu te, Koivisto harmittelee. Hän on kokeillut myös N 17-saijassa kuulaa -11.93 ja sija 25. Tamperelaista Teivo Satyersia edustava Tuomo Keski-Ojala Kan nuksesta on puolimarato nilla viides (1.09,27). Viime vuonna tytöt näppäsivät PM-hopeaa. Urheilukoulun sisältö on pääosin ulko liikuntaa; pesäpalloa, jalka palloa sekä erilaisia leikkejä. Naisten puolella varsin kin Heli Paloranta Lestijärveltä esiintyy edukseen. Näinä aikoina on varmaan ilah duttu, kun Eurooppa Cu pin 1. Tuomo Metsäranto Nuoret innolla mukana Lestij arvella pesishuumaa Lestijärvi Lestijärvellä ei ole kovin pitkää pesäpallohistoriaa ta kanaan. sija. Kan nuksen Matti Laasosen keihäskään 61.87 tuo sijan 18
22.40 FST: Frankly suoraan sa nottuna Robert Broberg 23.15 -23.43 FST: World Jazz MTV3 06.45 Ostoskanava 07.00 Huomenta Suomi 09.05 Seikkailujen saari 09.55 F o rm u la l: Itävallan osakil pailu 12.00 Ruutulippu 12.25 Rallia: SM-ralli Pori 12.55 Ostoskanava 13.55 MTV3 WEB 14.25 Ostoskanava 15.05 Sweet Valley High 15.30 Jyrki 17.00 Viiden Uutiset 17.05 Dynastia 17.55 Ruututoimitus: Kanavakilpailu 18.00 Onnenpyörä 18.30 Kymppitonni 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Talousuutiset 19.20 Tulosruutu 19.25 Päivän sää 19.30 Ihmeidentekijät 20.00 Erilaiset ystävät 21.00 Yhdeksän Uutiset 21.15 Tulosruutu 21.20 Syytetty (K) 23.25 Päivän pari 23.35 Haasteena murha 00.25 -01.00 Ostoskanava Tiistai 18.7.2000 TV1 06.55 Ykkösen aamu-tv 09.15 Tuuli kääntyy 10.00 Robinsonin perhe 10.25 Matka Narniaan 10.55 Villiä elämää 11.00 -11.30 Wlmma! 15.35 Muumilaakson tarinoita 16.00 Euronews 16.10 Kauas pois 17.00 Tv-uutiset 17.05 Suomen luonto: Ahma erämaan yksinäinen 17.35 Maailman luonnon helmiä 17.40 Viittom akieliset uutiset 17.45 FST: Kortnytt 17.46 FST: Jatketaan huomenna 18.00 FST: Tom och Fluffy 18.05 FST: Ritsagor 18.15 FST: TV-nytt 18.35 Uutisotsikot 18.36 Maailmanmenoa 18.45 Antiikkia ja arvoituksia 19.30 Loman tarpeessa 20.00 Tosi tarina: Suomalainen onni 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu 21.00 FST: Kanal 1 21.30 FST: Profiili: Kalapojat 22.00 FST: Uhrit ja tekijät 23.00 Tv-uutiset 23.10 FST: Kvällsnytt 23.20 -23.30 Euronews TV2 5 .55-09.1 5 Uutisikkuna 16.00 Eläintarhassa tapahtuu 16.30 Tänään otsikoissa 17.15 Pikku planeetta 17.20 Pikku Kakkonen 17.50 Lounais-Suom en uutiset 17.50 Keski-Suomen uutiset 17.50 Pohjois-Suom en uutiset 18.00 Tv-uutiset 18.15 Kakkosen kesäsää 18.20 Kotimaa.Nyt 18.35 Ihme juttu 19.05 Citrus 19.35 Elämäni eläimet 20.05 Avaruuden sankarit 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.45 Thilia Thalia 22.30 Inhim illinen tekijä 23.20 Pikkuteatteri: Perheen pikku enkeli 23.30 -23.46 Pikkuteatteri: Na han luontia M TV 3 06.50 Ostoskanava 07.00 Huomenta Suomi 09.05 Seikkailujen saari 09.55 Drag Racing: Vesivehmaa 10.20 Seikkailu-urheilua: X-Adventure 10.45 Ostoskanava 11.45 M T V 3W E B 14.05 Ostoskanava 15.05 Sweet Valley High 15.30 Jyrki 17.00 Viiden Uutiset 17.05 Dynastia 18.00 Onnenpyörä 18.30 Kymppitonni 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Talousuutiset 19.20 Tulosruutu 19.25 Päivän sää 19.30 Ihmeidentekijät 20.00 Hei, olen Susan 20.30 Sinkkueläm ää 20.55 Uutiset ja sää 21.00 Ally McBeal 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Tulosruutu 22.30 Tähtiportti 23.20 Millennium (K) 00.10 -00.25 Ostoskanava Keskiviikko 19.7.2000 TV1 06.55 Ykkösen aamu-tv 09.15 Tuuli kääntyy 10.00 Robinsonin perhe 10.25 Matka Narniaan 10.55 Villiä elämää 11.00 Wimma! 11.30 -12.00 Bingolotto 15.35 Muum ilaakson tarinoita 16.00 Euronews 16.10 Kauas pois 17.00 Tv-uutiset 17.05 Charlie vauhdissa 17.40 Viittom akieliset uutiset 17.45 FST: Kortnytt 17.46 FST: Atte 18.15 FST: TV-nytt 18.35 Uutisotsikot 18.36 Prisma: Hurja maa 19.20 Uuden ajan löytöretket 19.30 Euroopan liput liehuvat 19.45 Kuningataräidin m erkki päivä 20.25 Vikinglotto 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu ja V5-ravipeli 21.05 Yleisurheilun Eliittikisat 22.30 Rallin MM-sarja 23.15 Tv-uutiset 23.25 FST: Kvällsnytt 23.35 Yöpelit 00.05 Paljastava silmänräpäys 01.35 -01.45 Euronews TV2 05.55 -09.15 Uutisikkuna 15.45 Ajankohtainen kakkonen 16.30 Tänään otsikoissa 17.15 Jappe 17.20 Pikku Kakkonen 17.50 Lounais-Suom en uutiset 17.50 Keski-Suom en uutiset 17.50 Pohjois-Suom en uutiset 18.00 Tv-uutiset 18.15 Kakkosen kesäsää 18.20 Kotim aa.Nyt 18.35 M akupalat 19.05 Kirkonmäen tarinoita 19.35 Nyhjää tyhjästä 20.05 Nolojen tilanteiden mies 20.30 Taigatulet 21.00 Pekko ja poika 22.20 -23.14 Sam an auringon alla: Rouva Sultanin bussimatka MTV3 06.45 Ostoskanava 07.00 Huomenta Suomi 09.05 Seikkailujen saari 09.55 O stoskanava 10.55 MTV3 WEB 14.05 Ostoskanava 15.05 Sweet Valley High 15.30 Jyrki 17.00 Viiden Uutiset 17.05 Dynastia 18.00 Onnenpyörä 18.30 Speden Spelit 19.00 Seitsem än Uutiset 19.10 Talousuutiset 19.20 Tulosruutu 19.25 Päivän sää 19.30 Ihm eidentekijät 20.00 Valssi kahdelle • uudet häävalssit 20.55 Uutiset ja sää 21.00 Rim akauhua ja rakkautta 21.55 Vikinglotto 22.00 Kym menen Uutiset 22.20 Tulosruutu 22.30 Makujen diplom atiaa 23.00 Kaikki kaupungistani 23.30 Tuhopolttajan rakkaustarina 01.10 -01.45 O stoskanava Torstai 20.7.2000 TV1 06.55 Ykkösen aam u-tv 09.15 Tuuli kääntyy 10.00 Robinsonin perhe 10.25 Matka Narniaan 10.55 Villiä elämää 1 1 .00-11.3 W imma! 15.35 Muum ilaakson tarinoita 16.00 Euronews 16.10 Kauas pois 17.00 Tv-uutiset 17.05 Maailm anm enoa 17.15 Maailm an muotia 17.40 V iittom akieliset uutiset 17.45 FST: Kortnytt 17.46 FST: Mästaren 18.00 FST: Stjämebacken 18.10 FST: Oppäner ä hitädit musikvideo 18.15 FST: TV-nytt 18.35 Uutisotsikot 18.36 Pelottaako. P N Ä H E IN Ä K U U T A 2 LESTINJOKI UNSI VIIK F Lauantai 15.7.2000 TV1 08.30 Kesä-Veturi 10.00 K artanoeläm ää 11.00 Käyn koulua ja haluan teh dä työtä 11.55 E nglannin H enrik Vili 12.45 Ateneum in m estariteok sia: Tyko Sallisen “Hihhuli” 12.55 Rallin MM -sarja 13.10 Eläm ää lähellä ja kauka na: Veljet 14.40 P erhelääkäri 15.50 C hicagon ratsupoliisi 16.35 Klaani 17.00 Tv-uutlset 17.05 FST: Bussikaravaani Afri kassa 17.35 FST: Hemligheten 17.50 FST: Renen Ruben 18.00 FST: Majakka 18.15 FST: TV-nytt 18.30 V iittom akieliset uutiset 18.35 Kolme vuodenaikaa: Tuomi 18.45 Avara luonto: Kanjonien ihmeitä 19.40 Yorkshiren etsivät 20.30 Tv-uu tiset ja sää 20.45 Lotto 20.50 U rheiluruutu 21.15 Liljankukka 22.15 Frasier 22.40 Ponille kyytiä 23.05 Orvot 23.50 Kaiku 00.40 -00.50 Euronews TV2 08.30 -10.00 Uutisikkuna 11.00 V iikonlopun vinkit 11.30 Elmo 12.00 Radical sport 12.30 Kotim aa.N yt 12.45 Kotim aa.N yt 13.00 Kotim aa.N yt 13.15 Kotim aa.Nyt 13.30 Ahm ed Ahne 13.55 Tontut 14.20 Inhimillinen tekijä 15.10 Suomi eilen elokuvan silmin 15.40 O m akuva 15.55 Tennistä 17.30 V65 ravit 18.00 Tv-uu tiset 18.10 O udot olennot ja tarujen hirviöt 18.35 Eukonryöstö 19.05 Yleisurheilun Eurooppa Cup 20.20 Noloim m at tunnustukset 21.00 Kahden keikka 22.00 Tohtorin aivovaim o 23.25 C rusade 00.10 -00.58 A uringonpolttam at MTV3 08.30 O stoskanava 09.30 Lohikäärm eiden maa 09.55 Pokém on 10.20 M erenneito 10.45 Flipper 11.30 Ihm eellinen luonto 12.00 O stoskanava 13.00 Erkki Toivanen ja Caligulan hevonen 13.20 P urjehdusta: 49er Tour 13.45 F o rm u lai: Itävalta aika-aiot 15.15 Drag Racing: SummerNationals 15.45 Seikkailu-urheilua: X-Adventure 16.15 Hollyw oodin tähdet 17.05 Kosm inen kissa 18.50 Tang om arkkinat 19.00 S eitsem än Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Sää ja luonto 19.30 Tang om arkkinat 20.45 Lotto ja Jokeri 20.50 Tang om arkkinat 21.05 Eliittietsivät 22.00 Kym m enen Uutiset 22.15 Tulosruutu 22.25 Nova Club 23.20 Tw in Peaks 00.15 Kahdeksastoista enkeli 01.45 Alfred H itchcock esittää 02.40 -03.10 O stoskanava Sunnuntai 16.7.2000 TV1 08.30 Kesä-Veturi 10.00 K aks’ tavallista Lahtista 11.20 Avara luonto: Jääkarhu lä hikuvassa 12.10 Kansalaiset: Portit rikki, eläköön kansanvalta' 13.10 Usko, toivo ja rakkaus italialaisittain 13.40 Kahden sisaren perhehotelli 14.05 Rallin M M -sarja 14.20 Nyrkkeilysankari Champion 16.00 Tuhat vuotta, sata kirjaa 16.10 A frikkalainen matka 17.00 Tv-uutiset 17.05 FST: Rik, rikare, rikast 17.55 FST: Blomsterspräk: Kuk kaloistoa 18.00 FST: Majakka 18.15 FST: TV-nytt 18.30 V iittom akieliset uutiset 18.35 Pokka pitää 19.05 Laakson kuningas 19.55 M uodin hullutuksia 20.00 Antiikkia, antiikkia 20.30 Tv-uu tiset ja sää 20.45 Urheiluruutu 21.15 Ykkösdokum entti: Ange la Davis, aikansa ikoni 22.15 Keskipäivän aave 23.55 Järvet 00.45 -00.55 Euronews TV2 08.00 Uutisikkuna 10.00 Viron luterilaisen kirkon Riem uvuoden laulujuhlat 11.00 Ihm iskehon tutkijat 12.00 Euroopan parantajat 12.30 Saman auringon alla: Hot tentotti Venus 13.20 Juupas eepos 14.05 Eddie kaikkien koutsien äiti 15.45 Matkalla arabimaissa 16.25 Tennistä 17.40 Ympäristöuutiset 18.00 Tv-uutiset 18.10 Kakkosen kesäsää 18.15 Yleisurheilun Eliittikisat 19.45 Yleisurheilun Eurooppa Cup 20.30 St Mikaelin sairaala 21.15 Elmo 21.45 Urheilu-uutiset 21.50 K uolinsyyntutkija Kate Ferrari 22.35 -00.24 Nolla kelviniä (K) MTV3 08.30 Ostoskanava 09.30 Anim aaniset 09.50 Pokémon 10.15 Kippari-Kaile 10.25 Formulai: Itävalta warm up 11.05 Merenneito 11.30 Helsingin muuttuvat kasvot 11.55 Sadan vuoden löytöretki 12.40 Ihmeellinen luonto 13.10 Luontopysäkki 13.15 Ostoskanava 13.25 Ruututoimitus 13.30 Jyrki Countdown 14.00 Moottoriurheilua: Tahko Uphill 14.30 Fo rm ulai: Itävallan osakil pailu 16.45 F1-studio Itävalta 17.30 Kaksi kaveria, tyttö ja pizzapaikka 18.00 Rallia: SM-ralli Pori 18.30 Ruutulippu 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.25 Tangokuninkaan isten en sim m äinen yö 19.40 Luontopolku maailmalla 19.50 Aaken ja Sakun kesäkeittiö 20.20 Kotia kohti2: Seikkailu San Franciscossa 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.40 Vihollinen vuoteessani 00.25 Lain nimessä 00.50 -01.40 Ostoskanava Maanantai 17.7.2000 TV1 06.55 Ykkösen aamu-tv 09.15 Tuuli kääntyy 10.00 Robinsonin perhe 10.25 Matka Narniaan 10.55 Villiä elämää 11.00 -11.30 Wimma! 15.35 Muum ilaakson tarinoita 16.00 Euronews 16.10 Kauas pois 17.00 Tv-uutiset 17.10 Rallin MM-sarja 17.40 V iittom akieliset uutiset 17.45 FST: Kortnytt 17.46 FST: Kenny Starfighter 18.15 FST: TV-nytt 18.35 Uutisotsikot 18.40 Suomen linnut: Fasaani 18.50 Suom alaiset elokuvassa: Ensi tiistaina Brahmsia 19.05 Suom alaiset elokuvassa: Pilkkuja ja pikkuhousuja 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.20 Kotikatsom o: Pimennys 22.05 Suom alaisten eloa: 22.35 Kulttuurikaupungit 2000: Bryssel 23.05 Tv-uutiset 23.15 Vihollinen housuissani 00.55 -01.05 Euronews TV2 05.55 -09.15 Uutisikkuna 16.10 Ympäristöuutiset 16.30 Tänään otsikoissa 17.15 Leikkivälineitä umpipuusta 17.20 Rasmus Nalle 17.25 Richard Scarryn touhu kas maailma 17.50 Lounais-Suomen uutiset 17.50 Keski-Suomen uutiset 17.50 Pohjois-Suomen uutiset 18.00 Tv-uutiset 18.15 Kakkosen kesäsää 18.20 Hyvän olon aakkoset 18.35 Vaaralliset lennot 18.45 FST: Avskedet 19.40 FST: Kyrkoherden i Dibley 20.10 FST: Friidrott 20.40 FST : Visioner om läkekonsten 21.05 FST: Väittivät valehtelijoiksi 21.55 FST: Blomsterspräk: Kuk kaloistoa 22.00 FST: Kvällsnytt 22.10 FST: ...kohtaamisia... L A U A N T A I N A 1 5 . “St. , • j c n7 / Dunlessis' Orphans). Vincentin pojat"-sarjan tekijöiden koskettava 1950-luvulle 13 00.45 -00.55 Euronews TV2 05.55 -09.15 Uutisikkuna 16.00 Citrus 16.30 Tänään otsikoissa 17.15 Milla ja ystävät 17.20 Pikku Kakkonen 17.50 Lounais-Suom en uutiset 17.50 Keski-Suom en uutiset 17.50 Pohjois-Suom en uutiset 18.00 Tv-uutiset 18.15 Kakkosen kesäsää 18.20 Kotim aa.Nyt 18.35 M atkapassi: Norja 19.25 Dokum enttiprojekti: Ää netön yhtiökumppani 20.15 Kunnian m iehet 21.00 Kesäillan valssi 21.45 V iikonlopun sää 21.50 Poliisi-tv: Poliisi-tv kesäkiertueella 22.20 Silm innäkijä 22.50 -00.17 Napoleon Fritz M TV 3 06.50 Ostoskanava 07.00 Huom enta Suomi 09.05 Seikkailujen saari 09.55 Ostoskanava 10.55 MTV3 W EB 14.05 Ostoskanava 15.05 Sweet Valley High 15.30 Jyrki 17.00 Viiden Uutiset 17.05 Dynastia 18.00 Onnenpyörä 18.30 Speden Spelit 19.00 Seitsem än Uutiset 19.10 Talousuutiset 19.20 Tulosruutu 19.25 Päivän sää 19.30 Ihm eidentekijät 20.00 Luodut toisilleen 20.55 Uutiset ja sää 21.00 Chicagon lääkärit 22.00 Kym m enen Uutiset 22.20 Tulosruutu 22.30 South Park 23.00 Twin Peaks 23.55 Cyborg Soturi (K) 01.25 -01.40 O stoskanava Perjantai 21.7.2000 TV1 06.55 Ykkösen aam u-tv 09.15 Tuuli kääntyy 10.00 Robinsonin perhe 10.25 Matka Narniaan 10.55 Villiä eläm ää 1 1 .0 -1 1 .3 W imm a! 15.35 Muum ilaakson tarinoita 16.00 Euronews 16.15 Chicagon ratsupoliisi 17.00 Tv-uutiset 17.10 Vanha suola janottaa 17.40 V iittom akieliset uutiset 17.45 FST: Kortnytt 17.46 FST: Minty 18.10 FST: Tigerankan 18.15 FST: TV-nytt 18.35 Uutisotsikot 18.36 Kolm e vuodenaikaa: Or vokit 18.45 Isältä pojalle: Pukeutumispulmia 19.15 Tulkaa m ökille! 19.45 M aailm an ym päri 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Lääkärin om atunto 23.15 Tv-uutiset 23.25 FST: Kvällsnytt 23.35 Sinun tähtesi: Ilta tangoklubilla 00.35 -00.45 Euronews TV2 5 .5 5 -0 9 .1 5 Uutisikkuna 16.15 Hyvän olon aakkoset 16.30 Tänään otsikoissa 17.15 Pikku tarinat 17.20 Hui Hai Hiisi 17.50 Lounais-Suom en uutiset 17.50 Keski-Suom en uutiset 17.50 Pohjois-Suom en uutiset 18.00 Tv-uutiset 18.15 Kakkosen kesäsää 18.20 Kotim aa.Nyt 18.35 FST: Röd historia: Punai nen historia 19.00 Pisara 19.05 Suomi eilen elokuvan silmin 19.35 Hilja, m aitotyttö 21.00 Tam m erkosken sillalla 21.45 Punainen lanka 22.30 A uringonpolttam at 23.20 Rakkauden ym pyrä 23.50 -01.32 Sexus: Cafe So ciety (K) M TV 3 06.45 O stoskanava 07.00 Huom enta Suomi 09.05 Seikkailujen saari 09.55 O stoskanava 10.55 MTV3 WEB 14.05 Ostoskanava 15.05 Sweet Valley High 15.30 Jyrki 17.00 Viiden Uutiset 17.05 Dynastia 18.00 O nnenpyörä 18.30 Netti-Kym ppitonni 19.00 Seitsem än Uutiset 19.10 Talousuutiset 19.20 Tulosruutu 19.25 Päivän sää 19.30 Ihm eidentekijät 20.00 Koivula & Tähdet 20.55 Uutiset ja sää 21.00 Martial Law 22.00 Kym m enen Uutiset 22.20 Tulosruutu 22.30 Marcon kanssa kahden 23.05 Twin Peaks 23.55 Kulkijat korvessa 01.40 Päivän pari 01.50 -02.25 Ostoskanava. 19.00 Maailm anm enoa 19.10 Aristokraatit 20.00 Vuosisadan rakkaustarinat 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu 21.05 Kuuma kesä: Kukonnotkollinen tanssienergiaa 2 1 .3 5 K u lttu u r id o k u m e n tti: Bronten sisarukset 22.30 Orson W ellesin m atkassa m aailm alla 22.55 Tv-uutiset 23.05 FST: Kvällsnytt 23.15 Uusi Kino: Täällä tänään, huomenna mennyttä 23.20 Uusi Kino: Syyllisyyden rii vaamat
Vaunupisteessä : Makiaiset, jäätelöt ym. 1 6 LESTINJOKI L a u a n t a i n a 1 5 . p n ä h e i n ä k u u t a 2 TANAAN LAUANTAINA Saarioinen GRILLITASSU 450 g 15.90 (3S.33) Pohjanpoika KERMAJUUSTO n. Farmari -m aatalousnäyttelyssä esitellään tänä vuonna mittava määrä uu tuuksia. AUTOPESU Wash & Wax LIUOTINPESUVAHA P IK K U H O U S U N S U O J A T 30 34 kpl S j t f r n Marie KEKSIT 150g à 3,80 Kotivara venäläinen METWURSTI SININEN LENKKI 58°g ^ i Suomalainen VARHAISKAALI TEFLOX LEANER Muumi UIMALASIT NAUTA-SIKA JAUHELIHA Torino MAKARONIT 400g ¿2,95 KASTI KELIHASIIVUT Fa iU IH K U GEELfT; 250rhl ( 39,60/jJ GRILLIJA PIPPURIPORSAS KASSLERISTA S imi ORIGINAL VI UIMALELU TA| j Haikala UIMALELU Uimapatjojen PUMPPU mi -12V LIHAPULLAT 400g al J , Valio GRANDI RULLAUS IL U S T A 6 kpl / pkt ARKIWURSTI SIIVUT, 200g PORTTI HAMPURI LAINEN 105g ¿2,90 Kannus 9-20,(18) M A N SIK K A | PÄIVÄN \H IN TAAN i.com. Farmariksi ni metyssä näyttelyssä yhdis tyy kolmen maakunnan voi mat, yhtenä järjestäjänä on myös Keski-Pohjanm aan Maaseutukeskus. ________________ (15.87) Pouta VEHNÄJAUHO 2 kg 2 pss/tal. 1 kg 2 9 .9 Italialainen PERSIKKA/ k g 5 .9 SUNNUNTAI TIISTAI Portti HAMPURILAISET 105 g 6 kpl 10 , . Tervetuloa viettämään merenhenkistä kesäsunnuntaita ja tapaamaan entisiä ja uusia tuttavia Ohtakariin! Lohtajan Kalastusseura ry. Grillauspisteessä : Savukalaa, grillikalaa, virvokkeita... LESTINJOKI K-P:n Maaseutukeskus mukana Farmarissa Seinäjoki Suomen Maatalousnäyt tely järjestetään tänä kesänä Seinäjoella. ALExta TAAVETTI&TIINA Kannus p. L 90 Soila RYPSIÖLJY 1 litra 7 .9 J M KANNUS 9-21 (18) S MARKET AVOINNA SUNNUNTAINA 12-18 Ohtakarin Kalsguhla sunnuntaina 16.7.2000 Ohjelma 9.50 Lipunnosto, seppeleen lasku, kalastajainseuran edustajat 10.00 Aamuhartaus, piirijohtaja Aulis Anttila Väliaika 11.30 Alku musiikki, Kannuksen harmonikkakerho/ Esa Paloranta, Ohtakarin Hamina-orkesteri 11.45 Tervehdyssanat, Sakari Lätti 11.50 Musiikkia, Kannuksen harmonikkakerho/ Esa Paloranta, Ohtakarin Hamina-orkesteri 12.30 Juhlapuhe, Kalevi Klapuri, Pohjanmaan Kalastajaseurojen liiton puheenjohtaja 12.45 Lauluesityksiä, Vokalistit 13.15 Huomionosoitukset 13.30 Tervehdykset 13.45 Arvonta, Ohtakarin kalastusmuseon arvontaa 14.00 Soutukilpailu, naiset, miehet, ikämiehet 14.40 Moottorivenekilpailu, kalastajaveneet, perämoottoriveneet ym. 90 Erittäin hieno suomalai nen SHAMPOO ja HOI TOAINE 300 ml (29.67) 8 . 1.90 (0.95) Suomalainen TOMAATTI/ kg 4 .9 KOKO HEINÄKUUN Kylmänen paneroidut PORSAANPIHVIT 335 g (53.43) 1 7 .9 ¡Portti KARJALAN PIIRAKAT 9 kpl 495 g (11.92) 5 .9 Atria ATRILLI 400 g (12.25) 4 . .90 Vaasan Leipomot OHUT KOTI LEIPÄ 180 g (13.89) 4 kpl 10 Pepsodent Professional HAMMASHARJAT 5 Ingman EDAM 4 /kg n. Myös itsekulkeva perunannostokone esitel lään ensimmäistä kertaa. 1 kg 27 . (06) 870 934 I Avoinnaim a-pe 9-18, la 9-14 | sinun silmäsi... Näytillä on muun muassa Keski-Euroopassa kohutraktoriksi nim etty V altra-Valm etin S-malli, jota ei ole aiemmin Suomes sa esitelty. Farmari maatalousnäyttely on samal la Seinäjoen uuden Areenan ensimmäinen yleisötapahtu ma. Palkintojen jako •juhlissa myydään arpoja kalastusmuseon hyväksi • Ohjelman juontaa: Hannu Heikinheimo Kilpailukuulutus : Keijo Palola Taustamusiikki : Kannuksen harmonikkakerho/ Esa Paloranta/ Ohtakarin Hamina-orkesteri Yleisökilpailuja : Tikanheitto, ilmakivääriammunta, arvontaa, lohen painon arvaus Kenttäravintolassa: Tarjolla maankuulua Ohtakarin siikaja lohivelliä, kahvia ja virvokkeita..