siisti OPEL KADETT 1,6i kat beaty -91 4-ov. Oikean Hanhikiven täytyy olla Py häjoen ulkopuolella. hyväkuntoinen________________ Nissan C h e rry 120A, -81 hyvä tekniikka, halpa •_________ AUTOKAUPPAA AVOIMIN KORTEIN MYÖS VAIHTO JA RAHOITUS AUTO-ÄSSÄ Seppo Savinainen, Puistotie 4, TO H O LAM PI Puh. 885 586 tai 949 562 393 G S M 9400-562 393 M yös ilt. Pöhejoki virtaa läpi Pöhnojan palojoen. Väittämänsä todisteeksi Alopaeus on löytänyt Himan galta rajamerkkejä Pahkasuolta sekä Pellinkarissa ole van Hanhikiven, jossa myös on rajamaamerkki: roomalaisperäinen kolmikärki. Pöhejoki saa alkunsa Hullunlampi nevalta, niin myös Patajoki. Ostan autoja käteisellä. TARJOA! ÄÄMESTÄ MEISTÄ paras M IN U STAKO MISSI KILPAILU S. Alopaeuksen mielestä taas raja kulkee Lesti-ja Siipojo en välissä. 8 9 Ak EHDOKKAITA 51 M U IS T A T H A N Ä Ä N E S T Ä Ä ! !. sedän, pun. Hullunlampi virtaa vastavirtaan Alopaeus toteaa Himan gan Potinojan vanhanisännän ja hänen poikansa Erkin ker toneen 1980-luvun alussa seuraavaa: ’’Vanahat ovat monesti sanonu, että se tuo Hullun lampi juoksuttaa vetensä ki lometrikaupalla vastavirtaan, ennenkö älyää pöhölöytensä ja alakaa virrata kohen suo lasta merta niinkö muukki jojet tekkee.” Selvennykseksi tutkija se littää, että Pahkalan kautta virtaava joki muuttuu Kotirannan ja Kotikankaan koh dalla jo vuosisatoja vanhaksi Hemma-, Hima-, Himangoeli Himankajoeksi, jonka ni misenä se ylittää Wuolofriskln. Se todistaa, ettei Oulun lääninrajaa vuodelta 1775 ole vedetty sattuman varaisesti. Lavianselän ja Keiteleen suoraviivaisesti "Kalliovuoren” viereiselle Lestin itäkoskelleTulilahden perukassa. Muiden tutkijoiden mie lestä raja tulee meren rantaan Pyhäjoen molemmin puolin. hieno_______ VW POLO 1,3C -86 juuri kats. Nimet tulkittu väärin Pyhäjoen Hanhikiveä Alo paeus pitää vääränä tulkinta na. Possun KEITTO JA UUNIUHA § W 2 kg/tal. Muiden historiatutkijoiden kanssa hän on yhtä mieltä siitä, että Pähkinäsaa ren rauhan raja kulki Laato kalta Pihtiputaan Alvajärvelle. 1 392 S P A R market Kannus <$> Kauppias HANNU JUNNOLA K A N N U S o T O H O L A M P I ° H IM ANKA 9-20(18) b o n u s t a L a u a n t a i-t iis t a i: Ingm anin JO G U RTIT 1kg Ranskan Red OMENAT/kg 5.90 Soila VO ILEIPÄM A R G A R IIN I 400g ^ Q n (7.25) 2/talous • “C/ Hollannin KURKKU/kg 8.90 K A I K K I Y H D E L L Ä O S T O S K Ä Y N N IL L Ä M E IL T Ä . Kaikki rajat menevät kuin helmet nauhassa Himangan Pellinkariin, toteaa hän kir joituksissaan. Kun Alopaeus paljasti Kustaa Vilkunalle löytäneen sä Himangan Hanhikiven ja ilmoitti paikallistaneensa rajatutkijoiden löytöunelman, alkoi Suomen historian mie lenkiintoisin asia selvitä. 9 Daily m m TALO US7 7 o n P A P E R I4 rll M f . 1 om., hyväk. Hän perustaa väitteensä Alopaeuksen näkemys Pähkinäsaaren rajasta näytillä Sievissä ’’Rajat menevät kuin helmet nauhassa Himangalle” mm. Pöhe tarkoittaa hul lua ei pyhää. Alopaeus pitää tiu kasti kiinni kannastaan, jon ka mukaan Pähkinäsaaren rauhan rajavyöhyke on Les ti-ja Siipojoen välissä. V U r Seppo toivottaa TÄNÄÄN LAUANTAINA 15,90 fg l Kotimainen TUOREKURKKU AamunHyvä KAURAHIUTALE 500g APPELSIINITÄ YSMEHU IL Hubert LIHAHYYTELÖ 500g 3 ,9 MARKET RUOKAMESTARI k k itie 1, 69100 K A N N U S p u h. Nautintarajalla merkitystä Rajan määrittelyssä on Alopaeuksen mukaan oleel linen merkitys Hämeen ja Savon välisellä, jatkuvia rii toja aiheuttaneella ’’Nautin tarajalla.” Mielenkiintoista onkin se, että huolimatta osin eri suunnistaan, kaikki tämän rajan tunnetut rajakäynnit ja tuomiot johtavat Lestijärven koilliskulmalla olevalle Lastujärvelle tai sen läheisyyteen. maaherra Synnebergin asiakirjaan. Rajan pohjoisimman osuuden voimme vetää, ei Suonenjoelta, vaan Connejoelta, läpi mm. HK.n _ PIZZAT k o n 200g (29.50) V C 7 l / Karjaportti jm U U N ILEN K K I ¿ t 400g (12.25) ¡ 7 U Atria U H A P Y Ö R Y K Ä T O 400g:n p s s (24.75) w «w(/ Mehukatti SEKAM EHUTIIV. eritt.hyvin pidetty, pienikulut. Vielä on mahdollista ajaa halvalla! M A Z D A 323 1,7 d ie s e l-88/87 sedän, pun. Aarre Alopaeuksen näyttelyssä on mm . kuvia hänen Himangal ta löytämästään Hanhikivestä ja siinä olevasta kolmikärkisestä rajamerkistä. Mutta siitä eteenpäin hei dän tiensä eroavat. 870 209 Sievi Sari Passoja Sieviläinen Aarre Alopa eus on pistänyt oman näke myksensä Pähkinäsaaren rau han rajasta esille Sievin kun nantalolle. REILU RUOKAKAUPPA Tänää/j fauantainä: Pauligin JUHLAM OKKA 14M 2 pkt/talous SOOg Meijeri VOI 1pkt/tal. Raja ei ole ollut Pyhäjo en valuma-alueella, sillä jo Pyhäjoen Hanhikiven asema, oletetun rajan sisäpuolella, on täysin mahdoton. ja viikonloppuna PS. Alopaeuksen mukaan pa hin virhe on tapahtunut siinä, kun Pyhäjoki on tulkittu Pöhejoeksi. Q 0/1 1.5L (6.60) Vehmerleipä m j * K A R J.PIIR A K A T H / t 20kpl (14.90) f Z 7 U Raision M ÄM M I f Z 700g (9.85) Wi 1U O LUTU UTE O r k r \ 1kg ¿ m Z f . Alopaeus esitti teoriansa ensimmäisen kerran vuonna 1979
klo 18-19.30 Takalon koulun sijasta yläasteen liikun tasalissa. Lestijokilaakson Kansallinen Eläkeseura. Kaipaa maan jäivät sisaret ja veljet perheineen, sisarusten lapset perheineen sekä muut suku laiset ja ystävät. Ullava kk 8.35, Ali-Haapalan kauppa 8.45, Toholampi Mh 9.00, Les tijärvi Teerenpeli 9.20. . Omasta voimasta riisutul le ihmiselle tuleekin avuksi Jumalan voima. 3 . alkaa ma 5.45 6.32 18.35 19.22 ti 5.41 6.28 18.38 19.25 ke 5.38 6.25 18.40 19.28 to 5.34 6.21 18.43 1 9.31 pe 5.30 6.18 18.46 19.34 la 5.27 6.14 18.49 19.37 su 5.23 6.11 18.52 19.40 K a n n u k s e n h o ris o n tin m u k a a n 23 ast. Alle 10jotiailleoma huoltaja mukaan, inja-auto lähtee Märsylän kou lita klo 7.00. Näytelmä Can Can. Tervetuloa joukolla mukaan! Toholammin Omaishoitajat. Sälli-sisko muut sukulaiset ja ystävät Niin äkkiä erkanit luotamme pois kuin tyhjyyttä keväinen päivä ois. Mukana johtava hoitaja Eila Hanhela. Kurssimaksu 50,ja materiaalimaksu 100,-. MATKAILU AURINKOMATKAT FINNMATKAT FRITIDSRES0R KYMPPI MATKAT MEILTÄ PR-MA TKAT VALTAKATU 11, KANNUS p. annuksen Vesaiset järjestää )ko perheen lasketteluretken uokattiin 23.3. Päivän Vanhan testamentin tekstissä Jesaja huudahtaa: "Te, joilla ei ole rahaa, tul kaa, ostakaa viljaa ilmaisek si, syökää..miksi vaihdatte työstä saamanne palkan sii hen, mikä ei tee kylläiseksi?” Aivan kuin Jesaja tuntisi aikamme ihmisen väsymyk sen ja kaipauksen. KTV 746. Iloista retkimieltä ukaan. .iisa Syrjälä luennoi särkylääkeiden ja vitamiinien käytöstä. uden terveyskeskuksen avoinnovien päivä 20.3. Menemme vanhain kodille to 21.3. ReumailtaToholammilla pe 22.3. Tervetuloa! Lahdensuun Maaja Kotita lousnaiset. Kyytimaksu: lap it 30 mk, aikuiset 50 mk ja alle juluikäiset ilmaiseksi. Joka hetkestä menneestä kiittäen sua muistamme rakkaamme siunaten. lennessä Seija 872 239, Eeva 72 038, Sanna 870 652. P N Ä M A A L I S K U U T A 1 9 9 6 l * « • • "1 • • • Elämän leipä ilmaistarjous! Kirkossa keskellä saamaa ppi pani kuulijansakeskuslemaan vieressä istuvan nssa aiheesta: Mistä tulee ?vä mieli. Kaipaamaan jäi vät lapset, lapsenlapset per heineen, kaksi siskoa, sekä muut sukulaiset ja ystävät. Ensimmäinen keskustelupiiri pidetään 19.3.1996 klo 18.30. Paino 4040 g ja Pituus 51 ;m. paastonajan sunnuntai hdattaa tutkimaan, mitäelään leipään kuuluu, mistä ämä saa voimansa; kysyään mikä tekee elämästä elämisen arvoisen, mikä an taa elämään sisällön ja maun. Kerho E ila V en n stö rm illä 21.3.96 klo 12.00. 20.00. t ELOKUVAT : ,a Koivu ja tähti UI KANNUS, p. Mukana Swipe esittelijä. 63 ast. Aurinko Pimeä Aurinko Aurinko Pimeä päättyy nous. Lestijokiseudun Reumayhdis tys Ry. Rakkaamme siunataan Toholammin kirkossa lauantaina 23.3.1996 klo 11.00. DR Toholampi-Sykäräinen. Tampereella. Juontaa Raila Virk kala. On tullut uuden sisällön etsi misen aika. Lapsille kyyditystä, har joitusajot, makkaranpaistoa + muu buffetti. opistolle puh. Muistathan Koskelan Diakonia kylätoimiktinnan järjestämän R iem u h iih to -tapahtum an 17.3.96 klo 13.00 Kujalan mä essä . Kokoonnumme ke 20.3. Perillä mahjllisuus lasketella, pulkkailla, ihtää, uida ja nauttia muka ista seurasta. Autanaapurisikin mukaan. Lähtö klo 8.30 Takan koulun edestä, ajo Virastolon kautta. 53.6 min pohj. klo 13.00 alkaen. ONNEKSI O L K O O N ! "Keidas luona kallion, kutsuu, tulkaa kevät on." i L ä m p ö i s e t 60 s v u o tis j o n n i t t e l u t i N i i l o l l e | 2 7 .3 .9 6 Toivottavat: Anna,+Ahot, Niemet, Paloset J t OPISTOT K a n n u k s e n ISALAISOPISTO K a n n u s H im anka Lohtaja KANNUS Olkija viljatyökurssi la 23.3. klo 14.00 Kannuksen srkkeskuksessa. klo 12.00. klo 10-16 opis tolla kirjastotalossa. Paluu n. 3 . • ^ r s i m m m h m h 18 .24 . klo 19.00. 8623 \1. 10.03.1996 Toholammin terveyskeskuksen vuodeosastolla Syvästi kaivaten Paavo M aunoja Aune Sirkka ja Isto Mauri ja Raila Jorma ja Anna-Liisa Pentti ja Raili lastenlapset lastenlastenlapset Anni-sisko perh. Kaikki omaishoitajat ovat ter vetulleita mukaan! Eläkeliitto Toholampi. klo 14.00. Aloitetaan klo 18.30, kevätkokousasioita ja muuta mu kavaa. Siunauksen toimitti kirkkoherra Mikko Himan ka. 11.30. Sotainvalidit ja Naist: Kokoonnumme päiväkahvitilaisuuteen Härkänevalle Taunoja Elli Syrille torstaina 21.3. 870 141 PE 15.3. Niissä soi ttu ääni, joka löytyy Vä istä Katekismuksesta, sen lityksestä, mitäjokapäiväien leipään kuuluu: ’’ruoka, oma, vaatteet, terveys, puo>o, lapset...hyvät ystävät”. Siunauksen jälkeen muistotilaisuus seurakuntakodissa, minkä täten ystävällisenä kutsuna kaikille ilmoitamme. . Omavaraisuu teensa käpertynyt löytää uu den avaruuden, ihmissuhteensa tärvellyt voi löytää uuden mahdollisuuden. Tervetuloa kahvittelemaan ja nauttimaan kevätpäivästä. Nais ten kevyt aerobic on tilapäisesti ma 18.3. akalon m aanantai-jum ppaajat / Päivin hieronta. Ei korvaa muistot sun rakkautta, ei polttavat kyyneleet kaipuuta. K u o I I e I t A Sulo Lahti Toholammilta kuoli 10.3. 870 876. S y N T y N E IT Ä Kokkolalaisille Tuija ja vlika Haggrenille syntyi poica. Lasse Östring Tampereen Teiskon seurakunnan kirkkoherra. Pieni paketti. AUTOKOULUJA IYS itt H « r K A N N U K S E S S A JA W ® .,, p AUTOKOULU «u ajoko «™ \ n i m i n c c n i tk J U H A P E S O L A Liedeksen liiketalo, Puh. Muistathan sydänillan 'eljeskodilla 20.3. Menemme me n. 968 -8 73 777 SP-TALO, H IM A N K A p. kunnantalon kahvi ossa. T e h d ä ä n s u u n n ite lm a t o p e t u k s e s t a ja la a d ita a n S in u lle s o p iv a t a ja t t e h o k k a a s e e n o p p im is e e n , k y sy i h m e e s s ä lisä ä ! . . klo 12. lask. 875 9 6 HENKILO. Sykäräisen kerho normaalisti pikkupaketin kera ti 19.3. Ohj. Ilm. _ T U L E SIN U A VAILLE V ALM IS A JO K O R T T I.... klo 12.00 Koskelanm äen kerhohuoneessa. TV Kannus 541. 4. Toholammin hevosjalostusyhd. KOHTAISTA E n ju h li m erkkipäivääni. It selleen elänyt löytää lähim mäisen; käy kuin sunnuntain evankeliumissa: K un saappaat ovat lahja j a askeleet vievät ovelle jo n k a nälkäinen avaa, ojennat kätesi: viisi leipää j a kaksi kalaa. Porina kävi vilkkaana, ja skustelun satona poimittiin m: "hyvät välit perheen>enten kanssa, hyvä välit lapureiden kanssa, tävät...että voi tuntea itsentarpeelliseksi, on miele istä tekemistä yhdessä toisn kanssa...” Näitä löydettiin. järjestää perinteisen talvitapahtumapäivän Lapinkairassa sunnuntaina 17.3. Yk sinäinen löytää yhteyden. pit. A ira L ä h te in e n <--------------------------------^ ^ ----—-----------------------N JCihlaudu imme tänään 16.3. ja m a 2 5 . Kun kaik ki on mitattu rahalla, ihmiset ovat väsyneet. Elämä on maistunut tyh jältä ja merkityksettömältä. Tervetuloa! Toholammin Eläkkeensaajat. H a u Ö A T T l j j A Hilma K atri Sihvonen siunattiin haudan lepoon Lohtajan kirkossa viime lau antaina. la, su ja ma klo 19 -K10L 35,KOULUJEN n u o KA LIUTA Toholampi Ma: Makkarakastike, pe runat, salaatti Ti: pinaattikeitto/pinaattiohukkaat, juusto, porkkana, leipä Ke: Lihakastike, perunat/ juustoperunat, salaatti To:jauhelihamakaronilaatikko, salaatti Pe: kalakeitto, banaani Kannus Ma: tonnikalapastavuoka, salaatti Ti: hiutalepuuro, mehukeitto, maksamakkra Ke: lihapyörykkä, kastike, perunat ja salaatti To: vaalea lihakastike, perunat, keitetyt kasvikset Pe jauhelihakeitto, peh meä leipä, tuore pala. Tule mukaan. Omassa vii saudessaan turhautunut voi löytää uuden mielekkyyden, jonka Jumala on kätkenyt Kristukseen. Omaishoitajien keskustelupiiri kokoontuu kerran kuukaudessa Toholammin neuvolan tiloissa. Teatteriretla 30.3. 3.1996 Nimipäivät M a a n a n ta i: E e tu , E d v a rd Tiistai: J o o s e p p i, Ju u so K eskiviikko: A ki, J o a k im , Kim Torstai: P e n tti P e rja n ta i: V ih to ri L a u a n ta i: A kseli S u n n u n ta i: K a a p o , G a b rie l Viikon fakta Ihmisen iho uudistuu kolmetoista kertaa vuodessa. Auto lähtee matihuollosta kierrokselle, llmoimistä nouset kyytiin puh. Kun on tavoi tettu elämän pitimiksi vain sitä, mitä rahalla saa, on jääty janoisiksi. kannuksen koiraharrastajat. lev. Kun elämää on rakennettu vain omaa etua ajatellen, on jääty nälkäisik si. Et tiedäkään, että vaikkakin salaa M estarin saappaissa luotansa palaat. Päivä kahvit ma 18.3. llmoittauimiset ja tiedustelut ke 20.3. Edes kyykäärme ei luo nahkaansa näin usein. Mu siikkiohjelmaa. Keskustelua etäisja hermoratahoidoista. .erhoilta to 21.3. Lähtö kylpylään 23.3. 872 486, 949 714 033 [u rs s it a l k a v a m a 1 8 . L E S T I N J O K I L A U A N T A I N A 1 6 . Ompeluilta Marja-Leena Niemelällä ma 18.3. k lo 1 8 . 54.2 min it. Mia ja a tte , V IIK K O M U IS T IO mmmmmmmm . Toholammin terveyskeskuksen vuode osastolla. 17.07.1904 Toholammilla k. Rakkaamme Sulo LAHTI s. Hiliilän Maaja Kotitalous naiset. Niilo Sakari Mäki-Leppilampi Kannuksesta kuoli kannuksen terveyskeskuksen vuodeosastolla 10.3. Toholammin OP:ssa ja SP:ssä on yhteisadressit, joiden tulot lahjoitamme Sotainvalidien Toholammin osastolle. Makkaran paistoa, kah via, munkkia, mehua, arvontaa. Tohola. Teatterimatka Ouluun la 30.3. Tulkaa! Eläkeliitto Toholampi. Rauni Ontronen. matkahuollosta .30. klo 18.00 lonitoimitalolla kerhotiloissa, ervetuloa! .estijokilaakson Sydänyhdisys Ry
Hiihtotapa va paa. Kotkamaa 63.0. Jimmy Crickiä ohjasti Sep po Hirvi. P 9400 385 401. Kangas 37,6,4) Pikku-Kimmoke, M. 1 i J P P : n K O N SE R TTI (alkujaan Järvelän Pikkupelimannit) M aanantaina 18.3.96 klo 19.00 Takalon koululla Tervetuloa kuuntelemaan 12 viulun, harmoonin ja basson voima peräistä soitantaa. Kangas 25,4, 2) Jimmy Chrick, S. Tiedustelut 968-870 136. 870 277. Hirvi, 47,5,3) Inkku Sk, E. Puh. Ilmoittautumiset kilpai lupaikalla klo 10.30 men nessä. Retkisarja: M ja N 25 km. Lajit: 40 m ja vauhditon pituus. 8 609 205/Valtonen tai 881 5 290/Tornikoski. (968) 871 363 auto 949 560 258 UREEILU SL URT Kannuksen Ura Yleisurheiluhallikilpailut maanantaina 18.3.1996 klo 17.30 urheiluhallilla. Kuljetukset: Toholampi u-halli 9.30, Hirvikoskelta Lestijärvelle klo 10.30 ¡a 13.30 sekä Lestijärveltä Hirvikoskelle 11.00 ja 14.00. H. Lähtö, o sa n o to n k irja u s ja m a k su : Hirvikosken kurssikeskus tai Discoland. Sillanpää 27,8, 5) Reno Royal, V. Tervetuloa! pp-jaosto Kannushiihto Sunnuntaina 17.3.1996 Kannuksessa. Sinik ka Liinamaa: Sirpa Kärki nen, Pirkko Mäntypuro. sis. p. Lähtö 5, lv 2000 m: 1)BWT Revolution, S. Saa ra Maunu: Riitta Klemola, Anne Maunu. Yhteislähtö klo 11.00. Rönngärd 45,8, 2) Ilo-Stevena, M. Ahoniemi 46,1, hy lätty maalilaukka Hilurin-Tuli Ravien komein letti. Jylhä 36,2, 2) llo-Severi, M. P N Ä M A A L I S K U U T A 1 9 9 6 LESTINJOKI 3 Haastekeräys Yhteis vastuulle Uuno Hakola: Armo Kor vela, Antti Rautiainen. Myyt. Martti Suihkonen: Ari Penttinen, Urho Lintinen. Jimmy Crick juoksi nopeimman ki lometriajan lämminverisistä lähdössä kolme, aika oli 24,6. klo 10-15. Hirvi 26.6, 2) MR Rocky, J. . HUONEiSTOSIIVOUS SILLMAN KANNUS p. AlV-rehua muovipaalissa. -86. L A U A N T A I N A 1 6 . Kauko Saastamoinen: Aulis Haapoja, Viljo Olkkola. Puutio 42,0, 2) Pt Velutar, M. sauna + uin ti. Esko Myllymäki: Kristiina Maunula, Tapani Lahnalampi. Pesäpallo Tuomarikoulutus uimahal lilla ma 18.3. Ostetaan Lada tai Samara omaan käyttöön. Aila Salmi: Aila Jämsä, Kerttu Maunula. Sinikka Jutila, Leila Jäm sä, Maunu Riutankoski, Tyy ne Kaattari, taito Salonen, Kaarina Hautamäki, Maire Kopsala, Arvi Kopsala, Eino Taipale, Jukka Nurmela, Eila Silakka, Riitta Vehkala ja Lampin Turve AY vastaavat haasteeseen. TILAISUUKSIA Asematie 1, KANNUS n JUSTUS KE 20.3. P. alkaen klo 18.00. Heli Maunula: Aila Hautakoski, Riitta Hietala. Lähtö 2, sh 2020 m: 1) Ilonvalo, S. K ulttuuritoim i ja Merita Hyvä Kota pata. 8623 069. 873 145. Kilpailukeskus Kan nuksen Vapaa-aikakes kus. iMpset alle 15-v vapaa pääsy J ä r je s tä jä t: K a n n u k s e n M usiikin Tuki ry. Mäkinen 41,0, 3) Vincent. Järj. Nopeimman suomenhevos ten kilometriajan juoksi läh dössä kuusi Veivi-isku 36,2. 873555. Kangas 44,0. Mäkinen 36,4, 3) Heilatar, T. Veivi-iskun omistaa Taisto Kangas Kälviältä. 700 mk. Sillanpää 53,9, 5) Lokkerin-Tuuli, T Kangas 54,2, 6) Hipan-Nana s. Mattila 26,5, 3) Babar, S. . K a n n u k se n ku lttu u ritoim i/G alle ria Justus VALAKIAISTEN LATU RETKI (TOHOHIIHTO) su 2 4 .3 . Hilda Parhiala: Liisa Ka tainen, Eila Mäki-Asiala. Läh tö 6, sh 2000 m: 1) Veivi-Isku J. Peltokangas 34,3. M. Kyytimaksu 10 mk/väli. väliajan tarjoilun). M16, N16, N18: 12,5 km. Mai la Jämsä: Aini Luoma, Asta Kyllönen. Tied. Kalevi Määttälä: Viljo F Määttälä, Hei mo Pihlajamaa. Kaikkiaan raveissa starttasi 28 hevosta. Lasse Annala: Harri Mäki-Asiala, Kari Seppälä. Nissilä 28,5,4) FlisaJoe, V. Paluukyyti Toholammille klo 15.00. Hin nasta sovitaan. klo 19.00. Mikko Mäkinen Himangalta sijoittui toiseksi hevosellaan Ilo-Stevena toisessa lähdössä. 968-8648 426.. Vuokko Vehkoja: Helinä Välikangas, Seija Oikemus. Tuulikki Päivärin ta: Ulla-Riitta Harju, Aino Pernu, Arja Ranta-Ylitalo. Peltokangas, 4) Tupu-Liina, J. Tulokset: Lähtö 1, sh 2020 m: 1) Marilin, Erkki Pottala 46,0 (kmaika), 2) Vilkinson, S. P. kats. Kilpasarjat: M, N, M40, M18: 25 km. Sarjat: 6-15-vuotiaille. P. 1/40,5. Järvenoja 53,9, 5) H.H.Miska, T. Tervetuloa! y y Toholam m in ja Lestijärven liikuntatoim et Keiskinjärvellä ravattiin Lohtaja Annika Rahkonen Lohtajan Hevosjalostusyhdistyksen järjestämät ra vit pidettiin viime viikon vaihteessa Keiskinjärvellä. Ossi Hjelmroos: Uuno Hakola, Väinö Hapuli. P. RekiUi 59,9. Hiihtää voi myös puolet matkasta. Peltokangas 26,5. 9500 562 004. Jylhä 51,8, 4) Tcmeliina, A. Lähtö 3, lv 2020 m: 1) A.K.Tiina, M. Lähtö 4, sh 2000 m: 1) Oomi, H. Sirpa Levonperä: Anita Määttälä, Kaija Määttälä. Seppänen 26,2, 4) Kerchief, J. Nissilä 60.1, 7) Jalo-Hilto, s. Hel ien Kopsala: Betty Klemola, Kaino Kopsala. Kokonaispituus n. Piscina-vesisänky 10+ pat jalla, täysvaim. KLO 18.00 Esitelmä: ESIVANHEMPAMME RAKENNUSPERINNE Heimo Mäkelän diaesitelmä ennen sotia rakennetuista Kannuksen arvorakennuksista. Tervetuloa! Kannuksen Ura Toholammin Urheilijat Pesäpallo Tuomarikoulutus kaikille kiinnostuneille u-hallin kah viossa ti 19.3. Heinää pienpaaleissa. Mäkinen 46,1, 3) Komhit, s. Hirvi 24,6,3) Bonehead, K. Lipun hinta on 40 mk (sis. KONSERTTEJA ¡i ...... Reitillä perinteisen la tu. 50 km. Osanottomaksut 50,-, alle 16-v 30,-. ä 160 mk -alv. Paavo Palola: Rei jo Oja, Jaakko Vuotila. Maksu 20 mk sisältää mehun sekä saunan Hirvikoskella. Miel. Reitti: Hirvikoski (kursiskeskus) Syrinkylä Volakiainen Discoland jo samaa reittiä takaisin. Tunturi Super Sport mopo valkoinen, vm. Honda Monkey -92, puh
M utta kuten sanottu, kaikki eivät tule koskaan bingoikään. Kaikki toivo ei siis vielä ole mennyt. Nyt isännän muo to jo musteni, mutta emäntä selitti posket hehkuen, että bingovoittoja nämäkin. Niin se on nytkin. Se kehittää mutaatioita, joihin myrkyt ja pillerit eivät tehoa. Voitto on aina voitto. Parhaillaan kootaan jo ehdokaskanditaatteja. * * * Vaan komia on talvi ol lut. Lestijokiseudulla, kuten yleensä maaseutumaisissa kunnissa kunnalliset luottamuspaikat miehittää ja naisittaa keski-ikäiset tai vanhemmat henkilöt. m " M u u lin a on mallissaa” sanoi savolaismummu huiskutellessaan tähtitaivaalla kiitävälle venäläissatelliitille, missä oli Laika-koira kyydissä. Suurin syy tähän on perinteinen maaseutuajattelu, missä nuorille ei tarjota mahdollisuutta eikä nuoriin luoteta kuin vasta keski-iällä. Vähään ai kaan .ei onnistanut, kunnes eräänä iltana palasi kotiin komeassa minkkiturkissa. Johtuisiko vää rästä rodusta tai iästä. Patistelkaa niitä tietokonepelien ääressä nuokkuvia tulevaisuuden toivojanne myös mäkeen. Ensin on tämä vaippaikä. Mutta kyllä se il lallakin maistuu pakastuva kevätilma, siinä on oma makunsa ja hajunsa. Jo yksi kahvipaketti lämmittää retonginallapiileskelevääsydäntä. Hiihtämäänkin on pääs syt ja oikein sielusta ottaa kauniina aurinkopäivänä, kun kesken päivän ei pääse hangille. Niin se on mallissaan. Toi menkuvaa katsellessa tilan teen kuuluisi olla päinvas tainen. Sitä seuraavat uhmaikä ja murkkuikä. Monien päätökset menneisyydestä ammennettujen perustelu jen vuoksi eivät kestä tulevaisuuden haasteita. • • • Eräskin emäntä ryhtyi käymään bingossa. Se millä perusteella, mik si ja miten tuo kuvio pyörii, on jäänyt Sivulliselle täysin epäselväksi. On siinä jo kestämis tä kun 42 maata on tullut jo käytyä. Oikein sellainen vanhan ajan malliin tuli kerralla, oli kylmä, ja suli nopeasti sellaistahan se oli. Vai oliko se. Opiskeluikäiset nuoret torjutaan siksi, että "he lähtevät opiskelemaan muualle". Mutta näin se nyt on. Bingo on tilaisuus, jossa joku huutelee nume roita, toiset tihrustavat ruk seja lappuihinsa ja huutavat välillä posket hehkuen biiiingoooo. Ulkoministerikin syöksähteli julkisuuteen paheksu malla Palestiinan pommiräjäytyksiä. Bingoiltoina ainakin sonnus tautui kirkonkylään lähdölle. Ja rai tista, siispä sännätkää ukot ja akat ladulle tai muuten vain ulos. Siinä emännän kippuroidessa kipuilevan takaliston sa kanssa isäntä katsahti alta kulmain ja urahti: Mitä tuossa uikutat, oo hyvilläs jottei palana koko bingohalli!. Sillä eihän se ilmaista ole, kun suihkuturbiineilla taivaanpankolle kiihdytellään joka toinen viikko. Seuraavalla viikolla kau lalle ilmestyi kultainen kääty. Matka-Maran matkailun tuloksia en ole nähnyt. Se on tämä malttamaton luonne ja liukas mielikuvitus. Niin tai näin, yksi on kui tenkin varmaa, tappiokseen eivät bingohallit hommaa pyöritä. Bingot vetävät väkeä us komattomalla magneetilla. Parempi olisi ollut, kun ministeri olisi laittautunut haalareihin ja lähtenyt vaik ka Töysään pilkille, siinä avannon reunalla viisaus ja suhteellisuuden järki kum masti kasvaa. Vaikka ei minua viehätä ringin ympärillä istua. Bingosta jotkut saavat joskus palkintoja. * * * Vaan on penteleen sitkeässä nämä turpaviirukset. Kokeneita kunnallispoliitikkoja ei synny, jollei nuorille anneta mahdolli suutta. Suurin osa kunnallisesta päätöksenteosta tehdään menneisyyden arvoin tulevaisuutta varten. Urkki-poika kun tuli matkoilta niin sillä oli matkalaukulli nen sopimuspapereita, joita sitten kotimainen teollisuus ryhtyi kiireen vilkkaa toteut tamaan. K olm annella viikolla korvissa killuivat ihka aidot jalokivet. Altakulmain kyräilevälle isännälle selitettiin, että bingovoittohan se on. Sosiaali sena tapahtumana se on monille viikon huippuhet ki. Hyvä niin. Ja äänikin on kuin onkalosta huutais. Vieläkin karhentaaja kipristää. M issä ovat ne ennakkoluulottomat nuoret ja heidän äänestäjänsä, jotka äänestä vät valtuustoihin edes muutaman alle 25-vuotiaan. Lauantaiehtoona mentiin saunaan ja miten lie emäntä horjahtanut kiukaaseen ja sai kirvelevät palovammat. Rahaa se bingo kai nie lee, mutta sitähän bingoikäisillä riittää toisin kuin mo nilla stressi-ikäisillä. P N Ä M A A L I S K U U T A 1 9 9 6 Menkää nuoret politiikkaan mukaan Kunnallisvaalit lähestyvät. * * * Helppo se on ottaa kan taa, kun oma kannikka on karrellaan ja varpaat jäässä. Joillekin bingoilta korvaa hyvinkin terveyskeskuskäynnin tai kaksi. Se oli silloin se. Siitä siirrytään stressiikään, joka on yleensä kes toltaan pisin käsittäen eri tyylisiä stressilähteitä. Siitä huo limatta Matka-Mara on jo rikkonut kaikki matkaennätykset. Tasapainoisen kehityksen kannalta kunnallisdemokra tian keskeisiä kysymyksiä on, kuinka nuoria saadaan mukaan. IIPEE U J M e 71 Ihmisen ikä jakautuu eri laisiin aikakausiin. Ennen on nuha kahdessa viikossa sili vili vei, mutta nyt ei. Vaikka merkittävä osa ei lähde tai lähtee päivämatkan päähän, ontuu tämä torjunta. Vai toteutuuko demokratia siten, että äänioi keus on 18-vuotiaalla, mutta nuorimmat valtuustonjäsenet ovat yli 40-vuotiaita. Voitaisiinkin iän lisäksi puhua bingorodusta. Ja mitä siitä, jos ra haa menikin moninkertai sesti kahvipaketin hinta. Kotimaan asiat ovat rem pallaan kuin Uuno Turhapuron koti vetimet. Kaikki eivät kuitenkaan siirry stressi-iästä bingo ikään, vaan siihen tarvi taan tietty lajiomi naisuus. Monille maantieteellises sä periferiassa asuville se tuntuu olevan korkein kuvi teltavissa oleva kulttuuritar jonta. Ei taida olla niin köyhää eikä kipeetä, joka ei bingoiltana herää henkiin ja valu kuu lolle. Jotkut eivät kuulemma voita koskaan ja toiset taas uskovat onnettaren erityi seen potkaisuun. Niin se taitaa olla, että viirus on vii saampi ja mukautuvaisempi kuin ihminen. Ja lopulta tullaan bingoikään. Vanhemmilla kin äänestäjillä uskoisi olevan sen verran viisautta, että näkisivät tulevaisuuden nuorten varaan rakentaen. 4 LESTINJOK1 L A U A N T A I N A 1 6 . Kumma kun ei NVRKKAHUONEEN Voi m am m onat ja m um m ut! paheksinut suomalaisia yri tyksiä, jotka ymmärtämät tömyydessään ei ota puolta miljoonaa suomalaista töi hin. Bingovoitto, selitti emäntä. Matkustakoot, mut ta etteikö vaan ensi vuoden budjettiin änkyröi lisämää rärahaa matkailuun. Mutta kaikesta huolimatta erin omainen fundeerauspaikkahan se pilkkiavanto on, ja varsinkin jos sattuu hyviä huuli-ja rynnäsveikkoja lähiottamalle
Vahvat tekijät estä vät häiriintymistä Toisilla nuorilla on myös suojaavia tekijöitä, jotka vahvistavat nuorta niin, ettei psyykisiä häiriöi tä synny. Kannus Ilkka Puranen Yli 100 Lestijokiseudun opettajaa, E äiväkotien ihmistä ja muita lasten anssa ammatikseen työskentelevää ihmistä kuunteli mielenkiinnolla tiistaina Keski-Pohjanmaan keskussairaalan psykiatrian erikoislääkäri Matti Kaivosojan esitystä lasten ja nuorten psyykisistä häiriöistä ja niiden hoidosta. Suurin osa häiriöis tä menee ohi ja samoilla nuorilla, joilla aikaisemmin esiintyi häiriöitä, ei seuran tatutkimuksissa saata olla näitä. Yksi vahvuus korvaa heikkouksia. Koululautakunta päätti kin julistaa kyseiset kolme virka haettaviksi vain kum nan ilmoitustaululla. 1 . Näin luokanopetta jien virat julistetaan haetta viksi myös lehdissä ilmoi tustaulun lisäksi.. Kunnanhallituksen kokouksessa puheenjohtaja kertoi näkemyksensä asias ta, joka perustui kunnanval tuuston valitsemaan linjaan .Viime vuoden puolella val tuusto hyväksyi Pentti Un tisen esityksestä, että kun nan avoimia työpaikkoja ei voi pistää haettaviksi vain ilmoitustaululle vaan ne vaa tivat laajempaa julkisuutta. Valitut luokanopettajat ovat hoita neet tehtävänsä moitteetto masti ja haluavat jatkaa Les tijärven koululaitoksen pal veluksessa. Tärkeintä oli si, että huomaisimme lasten ja nuorten vahvuudet ja tukisimme niitä, kertoi Matti Kaivosoja. Alue, jossa lapsi on hyvä, kompensoi vaikeuk sia. Kannamme lapsuudestam me erilaisia asioita muka namme koko elämän ajan, toteaa Kaivosoja. Äänestyksessä Eino Kan gasvieren taakse asettuivat Esa Syri, Olavi Takala, Marja-Liisa Uusitalo ja Jari Savolainen. Erikoislääkäri Matti Kaivosoja puhui lämmöllä lapsista ’’Kannamme lapsuudestamme erilaisia muistoja koko elämämme ajan” Lapsuus on meille jo kaiselle ollut tärkeä asia. Monissa tapauksissa van hemman reaktio häiriinty neeseen käytökseen on enemmänkin sitä vahvista va kuin estävä. Perheongelmat heijastuvat Perheongelmista avio ero, perheristiriidat, äidin depressio ja vanhempien lainrikkominen ovat tär keimpiä nuorten häiriökä yttäytymiseen. Suomalaisten ja englan tilaisten tutkimusten mu kaan 10 12-vuotiailla lap silla on noin 7 prosentilla jonkinlaisia mielentervey dellisiä häiriöitä. 11 % Matti Kaivosoja kertoi nuorten ja lasten häiriö käyttäytymisestä puhutte levasti ja selvästi välttäen ammattislangia. Kunnanhallituksessa ei hallintojohtaja muuttanut kantaansa vaan vastakkain olivat hänen esityksensä ja kunnanhallituksen puheen johtajan kanta. Elämänkaarella tapahtuu Ihmisen elämänkaaren aikana puolella ihmisistä on ollut jonkinlaisia mielenter veyden ongelmia. Kun tar kastelemme niitä riskejä, jotka aiheuttavat näitä häiri öitä, on todettava, että yksi häiriötekijä harvoin aiheut taa yksin, vaan ne kasautu vat yhdelle ihmiselle. Sairaudet sekä toistuvat sairaalahoi dot aiheuttavat ongelmia myös. Kunnanhallituksen listalla hallintojohtaja Ari Kinnunen kuitenkin vielä rohkeasti esitti virkojen aukijulistamista vain ilmoitus taululla. S m 16 . Puheenjohtaja pisti järjestykseen Ilmoitustaulu ei riitä ilmoitteluun Lestijärvi Jorma Rekonen Lestijärven koululauta kunta täytti viime kesänä avoinna olleet kolme luo kanopettajan virkaa väliai kaisesti lukuvuodeksi 1995 96. Vuorovaikutussuh teet, puhuminen, vieraankin ihmisen kanssa estää häi riintymistä, vaikka perhees sä olisi vaikeita ongelmia. Psyykiset häiriöt eivät nykyisen hoitoajattelun mukaan ole mi tään erityisongelmia, jotka pyritään lakaisemaan pii loon. Murrosiäs sä, 14 15 vuotiailla, vas taavasti häiriöitä on 21 pro sentilla. Nuorten suhtautumi nen ongelmiinsa on avointa ja selväpiirteistä. Kunnanhallituksen pu heenjohtaja Eino Kangas vieri käytti kuntalain hänel le suomaa valtaaja otti asi an kunnanhallituksen käsit telyyn. -Yli puolet nuorista, jot ka käyvät hoidossa, aikui siän tullessa kuntoutuvat ja ovat mukana työelämässä. Vuoden mittaan ei ole ilmennyt mitään sellaista, mikä pakottaisi kunnan te kemään pikaisia supistuk sia kouluverkossa. Hallintojohtajaa tukivat Inkeri Rautapuroja Jaak ko Syri. Tärkeintä on ymmär tää nuoria ja yrittää avoi mesti suhtautua asioihin. Kohtuulliset vai keudet vahvistavat lasta kes tämään. Kaivosojan esitys huokui lämpöä lapsiaja nuoria koh taan
Pyytä jän avuksi ryntäsi toinen mies. Puheenjohtajana toimii Veikko Kaitola. Uusia haasteita on edessä. Kylmät numerot kertovat suhteen olevan tämän. Palohuhta sanoo rajan tulevan vastaan, kun yhden vanhuksen hoito vie kodin hoitajalta aikaa päivässä kolme tuntia. Luvassa on sellaistakin mu siikkia, joka sopii varttu neemmankin väen korvaan. Kun sen ohjelmaan on vuosien mittaan toivottu entistä enemmän tansseja ja kevyttä musiikkia, on pää tetty järjestää ensi lauantai na Kevarissa perinteiset hanuritanssit. Anna-Leena Palohuhta sanoo esimerkiksi vanhain kodilla Jossa työtä tehdään kolmessa vuorossa, yhden vuoden lomien pitäminen vievän aikaa kaksi vuotta ja kolme kuukautta eli sieltä on periaatteessa jatkuvasti pois kaksi henkilöä ja kesä aikaan jopa kolme henki löä. Samanlaista to hinaa lienee Japanissakin, josta jälleen odotetaan vie raita ei vain harmonikkatapahtumaan, vaan koko pi täjään: toholam pilainen kulttuurimaisema teki vii me kesänä vaikutuksen.. Maaseudun sanotaan autioituvan. Atk-verkosto apuun Anna-Leena Palohuhta näkee vanhustenhuollon palveluissa työskentelevil le jatkossakin olevan töitä. Tänä päivänä ei useinkaan voida vastata heidän toiveisiinsa. Naisen kävellessä hänen eteensä hyppäsi mies vaa tien rahaa. Pa lohuhta harmittelee. Palohuhdan tekemä sel vitys tulee lähitulevaisuu dessa henkilöstön puntaroi tavaksi. Harmonikkaviikko virittäytyy kesään jo viikon kuluttua Toholampi Sinikka Jutila Toholammin Harmonik kaviikko on päättänyt ottaa varaslähdön kesän tapahtu maan. Soitta massa ovat alan veteraanit eli Takametsien miehet ja Toholammin hanurikerho. Lisäksi hän on havainnut tienpäällä menevän aikaa liiaksi. Jopa niin, että niitä pitää karsia, järkevöittää. Lapsiperheiden kustannuksella Kotipalvelutyö on alun pitäen kehitetty lapsiperhei den turvaksi. Omaishoito edullisinta Anna-Leena Palohuhta sanoo omaishoidon olevan ehdottomasti edullisin vaih toehto. Auton alaosa ja takalokasuoja meni lom moille. Lestijärvi Korpelan Voima suunnittelee rakentavansa Lestijärvelle dieselkäyttöisen varavoimalan, joka kytkeytyisi heti päälle, kun sähköt kat keavat esim. Po liisi tutkii asiaa ryöstönä, josta voi saada varsin anka ran rangaistuksen. Kotisairaanhoitoon työpanoksensa antaa l,5 ih mistä, vanhainkodilla on töissä 15 ja terveyskeskuk sessa 14,5 henkilöä. P N Ä M A A L I S K U U T A 1 9 9 6 Autoa potkittiin Kannus Viikko sitten perjantai iltana potkittiin Kannuksen keskustassa Kellari-Klubin edustalla ruskeaa Taunushenkilöautoa. Toissa kesänä lamppilaisille toivat iloa ja lämpöä Iona Reed ja Karl Pukara Sudbyrysta, ja nyt he hartaasti lähtöpäivää odottaen pakkailevat lauk kujaan uutta Lampin viik koa varten. 6 LESTIN JOKI L A U A N T A I N A 1 6 . Vuosilomat vievät aikaa KotipalvelussaToholammilla työskentelee 12 hen kilöä. Palohuhta haluaa kyseen alaistaa nykyisestä kodin hoidosta muun muassa saunottamisen. Poliisi ryöstön I jäljillä Kannus Maaliskuun ensimmäi sen ja toisen päivän välise nä aikana tapahtui Kannuk sessa ryöstö Metsolantiellä. Nyt toisaalta nii tä supistetaan. Terveys keskuksessa hoitopäivän hinta on 559 markkaa ja koko maan keskiarvo on 507 markkaa. Se tietää rahanmenoja. Toholammilla apua on annettu yhtä lapsiperhettä kohden 5,7 vanhukselle. Vaasan lää nissä suhde on l lapsiperhe: 4 vanhusta. Alkanut toinen vuosi kymmen Toholammin Harmonikkaviikon historiassa on merkinnyt hallituksen huomattavaa uudistumista. Vaalitaanko pehmeitä arvoja. Saavutettu tasoja hanurimaailman arvostus halu taan säilyttää, mutta yhteis työtä eri yhteisöjen ja jär jestöjen kanssa tahdotaan viritellä. Puheenjohtajana toimii Ant ti Haapaniemi, sihteerinä Sinikka Jutila sekä muina jäseninä Paavo Hylkilä, Lea Kaartinen, Mauri Rautiai nen sekä Jaakko Silvola; Kari Hanhikoski huolehtii taloudenpidosta. Milloin laitokseen. Dieselgeneraattoria voitaisiin käyttää myös kovien pak kasten aikana huippusähkön tuottamiseen. Sähkö katkot vähenevät. Antti Haapamäen lauluilta, jossa harmonikka ja piano ovat säestäjinä, on viikon pääta pahtumia. Tällöin van huksen sijoittaminen esi merkiksi palveluasuntoon on tarkoituksenmukaista. Miehet veivät naiselta rahaa muutaman satasen. Hän sanoo, että pal jon apua tarvitsevien sijoit taminen palvelutaloihin, oli si paikallaan. Yksinkertaisesti niitä pyritään järkevöittämään. Kokouksessa hyväk syttiin toimintakertomus ja tilit. Tavoitteeksi vanhustyös sä on asetettu, että he voisi vat mahdollisimman pit kään asua omassa kodis saan. Turhat höpinät yhteis työn puutteesta pitää lopet taa. Hän katsoo, että koko sen sektorin henkilöstön pitää omaksua vanhustyön kes keiset tavoitteet ja ymmär tää oman panoksen merki tys kokonaistavoitteen saa vuttamisessa. Sainiotaanko likaa. Tulevan kesän harmonikkatilaisuuksille yhteisenä piirteenä on, että harmonik ka ei ole yksin: sen kanssa soi ja kuuluu tasaveroisena kumppanina joko piano, sel lo toinen hanuri tai laulu, joskus koko orkesteri niin kuin perjantain myöhäisillan jazzkonsertissa. Hän näkee, että atk-verkoston luomisesta sektorei den välille olisi apua. Po liisi on edennyt tutkimuk sissaan, mutta ottaa vielä vastaan havaintoja tapahtu masta. He löivät naista kas voihin niin, että hän menetti tajuntansa. Jos tällainen henkilö asuu syrjäkylällä, voi harkita myös yksityisen palvelun käyttöä ennen kuin ajaa väliä edestakaisin. Sihteeri vaihtui Toholampi SPR:n Toholam m in osaston sihteerinä peräti 23 vuotta toim inut H ilk k a M äättälä ei suostunut enää jatkamaan tehtävässä. Tulevai suudessa tuleekin pohtia tarkkaan sitä, mitä halutaan ja millä tullaan toimeen. Mikä on sitten tilanne esimerkiksi vuonna 2030. Joka tuntee ettei yhteis työ pelaa, ottaa puhelimen käteensä ja selvittää epäsel vät asiat, Palohuhta heittää. Kunnan kannalta tä män linjan ajaminen päät tömästi ei ole loputtomiin taloudellisin vaihtoehto. Rajuilmojen aikaan Lestijärven sähkön jakelu on häiriintynyt jopa useiden tuntien ajaksi, kos• ka siirtoyhteyslinjat ovat pit kiä. Voitaisiinko kenties samaan päästä kevyemmällä pesul la. Selvityksen Toholammillateki terveyskeskuksen vuodeosaston osatonhoitaja Anna-Leena Palohuh ta, jolla on alan koulutus ja pitkäaikainen kokemus. Palohuhta muistuttaa, et tei monissa maissa saunota lainkaan. Hoivatyö valintojen edessä Vanhustenhuollossa joudutaan jatkossa puntaroimaan pystytäänkö nykyisten varojen puitteissa vaalimaan kaikkia nykyisiä pehmetä arvoja. tä, Palohuhta vaatii. Tekijät ovat poliisin tiedossa. Toholammin Har monikkaviikko haluaa olla aktiivisesti mukana kunnan matkailuprofiilia kehitettä essä, vaikka sen tapahtumaaika on vain yksi kesäinen viikko, tänä vuonna 30.6.6.7. Alustavan arvion mu kaan dieselvoimala maksaa l ,5 miljoonaa markkaa. Niitä eittämättä asettaa vanhusväestön kasvava osuus. Siinä työssä tulisi tukea omaisia, järjestää heille lo mia ja kunnon korvaus työsAnna-Leena Palohuhta on tehnyt Toholammin kunnan vanhustenhuollon palveluis ta selvityksen. Samanlaista tilaisuutta kaa vaillaan vappuaatoksi. Aikaa ku luu yhteyksien etsimiseen ja lähetteiden tekemiseen. Selvityksen tekijän kan nalta avoimia kysymyksiä, joihin ei ole varmaa vasta usta on ollut paljon, mutta hän on lähtenyt tutkimuk sessaan siitä, että suuret ikä luokat pysyvät paikoillaan. Toholampi Jorma Pekonen Toholammin kunnan vanhustenhuollon palve luista on tehty selvitys. Osas ton kevätkokous valitsi uu deksi sihteeriksi Lea K aar tisen. Tarkoitus on viihtyä ja viihdyttää. Takavalon lasi pot kittiin myös säpäleiksi. Asioiden korjaamiseksi hän esittää myös ratkaisumalleja. Myös si sällöllisesti etsitään uusia ratkaisuja, jotka näkyvät jo tulevan kesän ohjelmistos sa. Painotetaanko saunottamista liikaa, hän kysyy. Selvityk sen myötä halutaan karsia päällekkäisyydet ja etsiä mahdollisimman tarkoituksenmukainen ratkaisu toimintoihin. Jos pehmeitä arvoja ha lutaan arvostaa, tarvitaan jatkossa resursseja enem män, Palohuhta sanoo. Hoivatyön eri tahoilla on usein puute ajan tasolla olevasta tiedosta. Tuolloin on sanottu tarvit tavan kaksinkertainen mää rä laitospaikkoja nykyiseen verrattuna. linjoille kaatu neiden puiden vuoksi. Poliisin tietoon asia tuli vasta äskettäin tehdyn ilmiannon perusteella. Sitä nainen ei suostunut antamaan. Terveyskeskuksessa lu vut ovat lähes samaa tasoa. Toiminta erityisesti terveydenhoidon osalta on ollut kunnassa tehokasta, mutta hyvänolon tunteeseen ei tuudittau tua. Hän on tutki muksissaan tullut siihen tu lokseen, että kahden koti avustajan aika menee jatku vasti vanhusten saunottamiseen ympäri vuoden. Vanhainkodilla hoito paikka maksaa vuorokau delta 497 markkaa, kun se koko maassa keskimäärin on 366 markkaa
Hänen jälkeen opettajaksi tuli O.V. Laasanen on poin nut heidän lisäkseen nim jotka ovat pitkään palvt leet kunnan koululaitos! Heidän joukossaan ov Aini Saario, joka toii opettajana Syrissäjakirko kylässä, Saima Hakola Yli-Lesti ja kirkonkylä Greta Kauppi (kirkonk lä), Hellin Lintinen (k konkylä ja Yli-Lesti), A Mäkelä (Yli-Lesti ja Syr Eeva ja Esko Yli-Havum (kirkonkylä), Aira Lähtt nen (kirkonkylä) sekä p kään Yli-Lestillä kouluty tä tehneet Maj-Karin L ter, Pirkko Oksanen Esko Oksanen. Sen pu heenjohtajaksi tuli vt. Pentti Laasanen kertoo naisiakin olleen puurtamas sa koulun rakentamisessa. H ei kuitenkaan pitkään Les jä rv e llä viihtynyt va muutti Heinjoelle. Josua Lappi eteni opii noissaan Laasasen kertoma mukaan pitkälle. Lestijärvi Jorm a R ekonen Lestijärvellä juhlitaan sunnuntaina pitäjän kansakoululaitoksen satavuotista taivalta. Hän v: mistui myöhemmin metsä hoitajaksi. Rakennuspuut metsähallitukselta Kunta sai anomuksesta metsähallitukselta 1080 run koa puita koulurakentami seen. Muurausurakan huusi Johan Helenius ja nikkarityöurakan sai Kalle Lehtonen. Koulua vastustettiin ta loudellisin perustein. Pentti Laasanen sanoo näihin päi viin saakka olleen epäilyjä siitä, ettei tonttia olisi mak settu lainkaan. Mukana oli Vaasan läänin kuvernööri. Se päätti, että köyhä kunta ei voi tässä vaiheessa yllä pitää koulua. Syn nytystuskat veivät aikansa. Rakennuskomi tea pienensi kivijalan ko koa kolmeen eri kertaan työtä ja kustannuksia säästääkseen.Työn suoritti M auno J o o s e p in p o ik a Leppälä Reisjärveltä. LaaPentti Laasanen on kirjoittanut Lestijärven koululaitoksen historiikin, joka sisältää paljon mielenkiintoista tietoa ensimmäisen koulun rakentamisvaiheista. Salvosurakan sai Antti Antinpoi ka Tervola. Sei ensimmäinen rehtori oli Aili Kerola, viimeksi on sanee rattu Y li-Lestin koului tilat.Sivutoiminen koulutoi menjohtajan virka perustet tiin 1985. Kun takokous ei kuitenkaan hy väksynyt Inbergin esitystä. Se palvelee nyt kirjastona. Kokouksessa valittiin komi tea, joka ryhtyi tutkailemaan kuinka kunta helpoimmin saisi kansakoulun. Kivijalasta liikkeelle Koulun kivijalan raken tamiseen päästiin vuonna 1893.Työ tarjottiin huutokaupallaeli nykyisenkaltai sella urakkatarjouskilpailun perusteella. Myöhemmin Lesti järvellä on panostettu sivis tykseen kovasti. sanen sanoo urakkasopi muksessa olevan varsin ar v oituksellisen tekstin: ’’Urakkamies saa jos kyke nee, panna kivijalan yksin kertaiseksi”. Hänen työnsä oli oltava valmiina 1.8.1894 mennessä. Viinaverorahoja jatkoksi Kuvernööri oli kuitenkin sitä mieltä, että lestijärveläisten on koulu saatava. Tontti ostettiin Koulun tonttikysymyk sen Pentti Laasanen sanoo ratkenneen jo 18.4.1892. Viimei si hän oli ulosottomiehen! Lisää kouluja Lestijärven koulueläm lähti vaivalloisesti liikkee le niin kuin yleensä kaikiss kunnissa satakunta vuott sitten. kap palainen Frans Bernhard Inberg. p n ä m a a l i s k u u t a 1 9 9 6 LESTINJOKI Lestijärven ensimmäinen kansakoulu palvelee kirjastona. Laa sanen sanoo kahden sahurin erottuneen muista. Kyseinen tontti on Lestijärven keskustassa, jol la edelleenkin on pystyssä kunnan ensimmäinen kou lurakennus. Paasikiven pe heessä lastenhoitajana vuc sinä 1904 19045. Laasanen sanoo Juho Tikan olevan Jussilan Juhon, mutta tuolloisissa tie doissa hänen sukunimensä kulkee paikan nimellä. Se suoritet tiin kuittia vastaan. Inberg tekikin esityk sen kuntakokoukselle. Sen ensimmäise nä hoitajana oli silloinei kunnanjohtaja Pasi Valli vaara. Kirjatut rakennusmer.ot vuoden 1894 lopussa olivat 5215,26 markkaa. Liisa Greeta Joonaantytär Mattila haki hevosel la Kannuksen asemalta paistinuunin, hellan ja 234 kap paletta saksantiiliä. Komitea ei kuiten kaan päässyt yksimielisyy teen. Kunnan koululaitoksen his toriaa on tutkinut Pentti Laasanen, joka esittää historii kin sunnuntaina pidettäväs sä juhlassa. Neljä vuotta Lapin koko uksen jälkeen eli vuonna 1891 kokoontui kuntako kous Kangasvieren kestikie variin käsittelemään koulun perustamista. Jo kolmen kuukauden kuluttua kuntakokouksen kielteises tä päätöksestä hän lähetti kirjeen, jossa oli maininta myönnetystä rakennusavus tuksesta. Metsäkonduktöör opettajaksi Lestijärven kansakoul ensimmäiseksi opettajal valittiin metsäkonduktö« Juhan Emil Vierimaa. Kaksi vuotta myö hemmin tehtävä siirtyi Kar t Koivistolle. Hänes tuli kruununvouti, joka O ylin poliisiviranomainei Maria Lappi toimi neljä ta vea kiertokoulunopettajan Hän ehti toimia muun mi assa J.K. Oikeutta ha ettiin jopa käräjillä. Kunta velvoitti asukkaitaan talkoisiin, mut ta osa ajovelvollisista jätti puut ajamatta. Suuri urakka oi oman yläasteen rakentami nen, johon valtioneuvost myönsi luvan vuonna 198i Koulu käynnistyi 1989. Kali Nikolai Tuikka toimi vuos kymmenet kunnallisiss luottamustoimissa. Talokas Jaa k k o L apilta ostettiin kaksi tynnyriä maa ta maantiestä järveen päin, jonka pöytäkirjassa sano taan olevan 160 syltää pois kirkkomaasta. Ne ajettiin ja sahattiin talkoilla. Osa puis ta ajettiin Sykäräisen sahal le, mutta suurin osa sahat tiin käsin koulutontilla. Lapin talossa pidetystä kokoukses ta pöytäkirja kertoo:”Tässä kokouksessa oli kysymys kansakoulun perustamises ta Lestijärven kunnassa, vaan tällä kertaa raukesi sii hen sen syyn tähden kuin enemmistö oli vastaan, rasi tuksen tähden. Urakat huudettiin Koulun rakennushuutokaupasta ilmoitettiin sano malehdissä ja naapuriseurakuntien kirkoissa. Laasanen löysi kuitin vanhoja pape reita arkistossa penkoessaan. Peruste! tiin kirkonkylän lisäksi kou lupiirejä, jotka saivat oms koulunsa. Oman kansakoulun pe rustamisesta oli Lestijärvel lä keskusteltu jo kymmenen vuotta aikaisemmin. Päästötodistuksia tuli Kahden lukuvuoden jä keen vuonna 1898 saiv päästötodistuksen Jost Lappi, M aria Loviisa La] pi ( myöhemmin Huuski nen) ja Kalle Nikolai Tuil ka. He olivat Juho Tikka ja Matti Leppäsaari. Hänet valittiii Aila Kerolan jäätyä eläk keelle Lestijärven kunnai peruskoulujen yhteiseks rehtoriksi tämän vuoder' alussa.. Tammikuun kuudentena äivänä vuonna 1896 irjoittautui 23 poikaa ja 22 tyttöä uuteeni opinah joon. Koska tämä kunta on köyhä ja asuu hajallaan niin ettei se omin voimin jaksa ylöspitää kansakoulua, niin olis minun esitelmäni että pyytää kunnan suostumuk sella koulun ylihallitukselta palkka kahdelle opettajata relle ja koulutavarat ostet taisiin rovasti Keckmanin testamentin kautta saarnilla varoilla. Historiikin kirjoittaja Pentti Laasanen uskoo tä män esityksen lähteneen sii tä, että koulu olisi saatu toi mimaan vuokrahuoneissa pienin kustannuksin. Ki nunen. Kuntakokous päät ti kirjeen perusteella: ” Kos ka Korkia Esivalta näin hel län huolenpidon pitää mei dän köyhästä kansasta ja kokee edesauttaa meidänkin ylösvalaistusta, niin me olemme hyvin kiitolliset vastanottamaan kysymyksessä olevat kansakoulun raken nusta varten esitettävät viisi tuhatta yksi sataa yhdeksän kymmentä seitsemän mark kaa 70 penniä, ja olisi mei dän nöyrä pyyntömme että saada käyttää kunnassa löy tyviä entisiä viinaveroraho ja jatkoksi tähän rakennus työhön, loput niistä koulun ylöspitoon”. Tontti mak soi 50 markkaa. ’’Ylösvalaistusta 100 vuotta” Koulua vastustettiin aluksi taloudellisin perustein Kiipeilytelineitä ei varmastikaan ollut koulun aloittaessa 100 vuotta sitten Lestijärvellä. Pastori Ra janen pani lauseen tätä pää töstä vastaan”. Samalla kokous pyysi, että se voisi jatkossa kin käyttää kyseisiä varoja koulunsa ylläpitoon. L a u a n t a i n a 1 6
TfiSSä ME NYT OLEMME 1 8 PEPE . EKKU norwicbinxterrieri NAUKU TAIKATUVAN TAFFEL mopsi. pitkäkarvainen coliie ÄÄNESTÄ MEISTä PARAS ! SYLVESTER Kotikis sa, tuntee paremmin 8 . RITA samojedin pystykorva. nimen "syltti". ÄÄMESTÄ MEISTÄ PARAS P o s t í Maksu k NUMERO ÄÄ N ESTÄJÄN n í m í O S O IT E 19 . Lipukkeen on oltava toimituksessamme viimeistään torstaina 2 8 .3 . ROOSA ä # TOOTISE ROLLS Shetlanninponi LESTINJOKI PL] 69101 KANNUS Kannuksen pk lupa 2 — puh. FRIDA Shetlannin lammaskoira 9
Tulevaan valtuustosaliin laitetaan harmaasävyinen puolipane eli. P N Ä M A A L I S K U U T A 1 9 9 6 LESTINJOKI 9 Vanha hirsiseinä C eitetään okonaan uudella pinnalla. Pitäisikö nimi vaihtaa. Mitään päätöksiä asiasta ei tehty, vaan nimiasia tul lee uudelleen pohdittavaksi remontin valmistuttua. Työn touhussa Markku Pottala. Lisäksi koululle on tehty kokonaan uudet sosiaaliti lat sisävessoineen. Parhaillaan on menossa puolipaneelien laittaminen sekä ikkunoiden, ovien ja lattioiden kunnostus. Korjauksessa tilat pyritään tekemään mah dollisimman lähelle niiden alkuperäistä muotoa. Suojeltua Puukoulua ei saa remontissa muuttaa ulkoapäin. Sam alla jä l keenpäin rakennettu vessasiipi hävitetään pois. Hankkeen kustannusar vio on 172 (XX) markkaa. Vuoden ensimmäisessä kunnanvaltuuston kokouk sessa nousi koulujen nimiä p o h d ittaessa esiin myös Puukoulun nimi. Latti at tehdään oikein kunnon lankuista. Olemme kaivelleet ra k en n u k sen vanhat värit esiin. Raken nuksen toiseen päähän teh dään toinen sisäänkäynti kuisteineen. Maalari Pentti Salmi selittää, että huonon näköiseksi päässeitä vanhoja luokanovia ei saa maalata, vaan ne pitää muuten entisöidä.. Kunnanvaltuusto saa kesäksi oman salin koulun toisesta päädystä. Puukoulu on suojeltu ra kennus, jonka ulkopintojaei saa muuttaa. Valtuustosali valmistuu kesäksi Satavuotias Puukoulu piristyy paneeleilla Lohtaja Sari Passoja Tänä vuonna sotavuotta täyttävän Puukoulun korjaus on hyvässä vauhdissa Lohtajalla. Kun Heikki Säätelän alaasteelle nimeksi ehdottamaa Lehto-Leppälää ei hyväk sytty, mietittiin sen soveltu mista Puukoulun uudeksi nimeksi. Sali tullaan maalaa m aan h arm aasäv y isek si, kertoo kunnan rakennus mestari Mikko Lindell. L A U A N T A I N A 1 6
Ilman tätä apua siellä ei tul taisi toimeen. Raamat tu on kirjoitettu aikaisem min ja Koraani myöhemmin ja siten islamilaiset pitävät koraania parannettuna pai noksena raamatusta ja oi keana ja totena tämän vuok si. Ei siellä itseään turvatto maksi tuntenut, vaikka me kin asuimme lähes keskellä Kairon suurkaupunkia. Muhamedlla oli neljä vai moa ja tämä on sääntö myös muille miehille. p n ä m a a l i s k u u t a 1 9 9 6 10 Onko islamilaisuudesta uhkaksi. Julkisuuskuva on väärä Julkisuuskuva Egyptistä on väärä. Orpoko deissa, toisessa oli 40 tyttöä ja toisessa 70 poikaa. M yös huoli maailman tulevaisuu desta syventyi. Avarakatseisuus, toisten kunnioittami nen, erilaisten arvojen arvostaminen lisään tyivät. Kristinuskon varjolla Pastori Erkki Huuki tunnustaa edelleen uskovansa kristinus koon, mutta kahdek san vuotta Kairossa opetti myös suhtautu mista muihin ihmisiin. Kairossa oli monikielisiä kouluja useita. LESTINJOKI L a u a n t a i n a 1 6 . Puistoja ei yksinkertaisesti ollut. Järjestelmä voi muut tua vallankumouksen tai län simaisen avun loppumisen myötä. Enemmän meillä oli vaike uksia poistullessa loppujen lopuksi kuin sinne mennes sä, toteaa Erkki Huuki. Erkki Huukin tehtävänä oli kansanlähetyksen lähet tinä seurata rakenteilla ole van klinikan edistymistä ja huolehtia kahden orpoko din opetuksesta. Monet . Varsi naista kerjäläisyyttä ei ole tavanomaista enempää. On yleistä halua asettaa kyseenalaiseksi jotkut asi at, mutta saada sitten ihmi set uskomaan se, on toinen asia. He huolehtivat sen klinikan ylläpidosta, jon ka rakentamista itse seurasin. Lukutai toisia on vain puolet kan sasta. Mellakat tukahdu tetaan heti poliisien toimes ta. Mies voi erota, muttei nainen. Kyllä me suo malaiset olemme paljon va rautuneempia. Isla milaisuudessa on syvällä eräänlainen ylemmyyden tunne muita uskontoja koh taan. Tavallinen kansa ei tie dosta niitä ongelmia, mitä maassa on. Tietysti se on shokki, kun täytyy alkaa elää koko naan elämää, jossa kaikki on erilaista asunto, ruoka, kieli, kulttuuri, uskonto, eri laiset ihmiset, siellä pitää löytää oma paikkansa. Valta on armeijalla Armeija pitää valtaa. Näin naiset pelasta-'» vat lapsensa joutumasta is lamilaisuuden valtaan. Lapset kävivät englan tilaista koulua ja saivat siel lä hyvän puhekielentaidon. Me olimme hyvin pal jon saksalaisten kanssa te kemisissä. saalta Egyptin kohtalo $ sama kuin koko maailmat kehitys. Islamilaisuus on perhe keskeinen ja suku yleensä huolehtii lapsista ja poik keavista ihmisistään. Arabian kielessä on kak si muotoa, standardikieli ja puhekieli. Ti lanne vaikutti perin staatti selta koko maassa ja se poh jautuu siihen, että suurin osa, 60 prosenttia, elintar vikkeista tulee Amerikasta. Islamilaisuus, uhka. ihmisten A annetaan olla va paasti, mutta jos aihetta on, niin silloin tarkaste taan kaikki ja mennään talo talolta tarkasta en. Englannin kielen osasin hyvin jo sinne mennessä. Kuilu kasvaa Egyptissä rikkauden ja köyhyyden kuilu kasvaa. Sen hän oppi Kairossa. Ongelmia on T ulevaisuus Egyptin osalta on vaikea. Ystäviä siellä tuli paljon. Ei siellä kohtaa vihamielisyyttä ulkolaisia kohtaan. Kyl lä pommi-iskuista puhuttiin, mutta vain pari ihmistä tapasin, jotka sanoivat pelkää vänsä. Pe rusihminen on kuitenkin sa manlainen, hänellä on sa mat huolet kaikkialla. naiset vievätkin lapsensa orpokoteihin suojaan, jos mies eroaa. Väestö kasvaa 1 mil joonan vuodessa. on länsimaisen mittapuun m ukaan heikoilla. Kuri vaikut taa maassa kovalta, mutta ei se mielival taista ole. Kannuslainen pastori Erkki Huuki vietti perheineen kahdek san vuotta Kairon suur kaupungin keskustassa, kaupungissa, missä puistoissa kävely oli mahdotonta. Neliökilomet rillä on 100 000 ihmistä. Kyseenalaistaminen on vaikeaa maallistuneillekin muslimeille. Islamilaisuus on kritii kitöntä, sitä ei sallita. Pommi-iskujen aiheut tajat ovat perin marginaali sia ryhmiä, eivätkä ne muu ta kansan mielipidettä. Ih miset pakkautuvat maaseu dulta kaupunkeihin luullen siellä pärjäävänsä parhaiten. Standardikieltä puhutaan virallisesti ja sitä ymmärtävät kaikki arabi maat, mutta puhekieli on joka maassa eri lainen ja sen valtion kansalaisille on vai keaa, toteaa Erkki. Ra kennetun klinikan toimista huolehtivat saksalaiset, mutta siellä oli myös kaksi suomalaista sairaanhoitajaa töissä. Ka tulapsiakaan ei ole, mutta sitten on sellaisia kuin äiti ja lapsi pareja, jotka mies on hylännyt. Ongelma on hyvy) den ja pahuuden väliini kumpaakin on riittävästi toteaa Erkki Huuki lakooni * sesti.. Varmasti ainoa Kannuksessa Erkki Huuki on varmasti ainoa kannuslainen, joka osaa arabian kielen. Egyp tiläiset ovat hyvin avoimia, ennakkoluulottomia ja eten kin uteliaita. Nainen on heikoilla Islamilaisuudessa nainen Koraani on islamilaisten pyhä kirja. Nyt koko väestö on 60 miljoonaa. Kyllä siellä muuri eri kansallisuuksien välillä ka tosi. Tunnustan olleeni itsekin sinne men nessä. ’’Perusihminen on samanlainen” Kannus Ilkka Puranen Kahdeksan vuoden oleskelu islamilaisessa Egyptissä antaa koke musta ja näkemystä katsella maailmaa avoimin silmin. Yläluokka, joka tiedostaa, muuttaa maasta pois, jos järjestelmä muut tuu. Mutta toitehdyt ris tiretket muistetaan vieläkin ja siitä muistute taan meitä kristittyjä. Ja jos olikin, niihin perittiin erillinen klubimaksu, jotta pääsi kävelemään. Kyllä se on vaikeata olla positiivinen Egyptin ongel % mien edessä. Presidentti Mubarak on entinen kenraali, mutta sitä hän ei julkisuudes, sa näytä. Mie lestäni nämä retket eivät ol leet kristinuskolle mitenkä eduksi, ne pohjautuivat vä kivaltaan. Luullaan ihmisiä erilaisiksi Rasismi perustuu hyvin pitkälle siihen, että luullaan ihmisten olevan erilaisia. Asukastiheys Kairossa on vallan hirveä. Islamilaisuuden ongel ma on siinä, ettei siinä ole tehty samanlaista historial lista raamatuntutkimusta, kuten raamatussa
Ruuanlaitossa mieleen painuvin kokemus on ollut poromakkaran valmistus. Kotimainen traktori Paanalasta matkamme jatkui Suolahteen Valmetin tehtaille. Kysytyin heidän tuot teistaan on lenkkimakkara, mutta myös metwursti on saavuttanut suuren suosion. Kuivakukkia K ärkkäästä ajoim m e Laukaan Peuroinkaan, jossa Kontron Maria kasvattaa ja jalostaa kuivakukkia. Ainakaan vielä hän ei ole katunut valintaansa, niin mielenkiintoista opiskelu on ollut. Meidän piti tehdä homma alusta alkaen eli ensin teu rastaa poro. numerossa. kasvivärjäystä, varpuluutien tekemistä ja ruuan laittoa. Meri kiehtoo Anita ei valmistuttuaan aio jäädä Lappiin, vaan pa laa takaisin kotiseudulleen. Monipuoliseen koulu tukseen on kuulunut lappilaisuuden opettelun lisäksi mm. maitohilloa ja kermakarkkeja. P N Ä M A A L I S K U U T A 1 9 9 6 LESTINJOKI 11 Maalta kotoisin olevalle Anitalle luontoon liittyvä ammatti oli luonnollinen valinta. Meri kiehtoo minua, ehkä sen tii moille voisi jotain keksiä. Aamulla reippaan kä velymatkan päässä hotellis tamme oli Jyväskylän kaup pahalli Joka tekee uutta nou suaan monipuoliseksi tuo retuotteiden myyntikana vaksi. Sitä lajia saa tarpeeksi harjoitella koulussakin. Olemme opetelleet luon toa ja luonnossa liikkumista aina moottorikelkalla ajosta poron teurastukseen asti, naurahtaa Himangan Ainalista kotoisin oleva Anita Oja. Perinneliiton kesäpäivät ovat R ovaniem ellä 15.16.6.96 ja yhdistyksen syysretki tapahtuu Pohjois-Hä meeseen syyskuussa.. Laukaalta suuntasimme Jyväskylään, jossa yövyimme, ja halukkailla oli mah dollisuus tutustua paikalli seen yöelämään. Hän pitää osuuskunnan toi mintaa kannustavana. Maria kertoi, että tänä vuon na kuivakukkien markki nointia on häirinnyt halpa hinta ja ulkomailta tuotujen kukkien esiinmarssi. Tärkeimpänä niis tä on saksa, myös ranska pyörii koko ajan. Kari Porkkala mainitsi, että jou lukuu oli ollut yhtä hässäkkää: kaikki, mitä oli tuonut myyntiin oli viety suoraan käsistä, hyvä kun oli ehtinyt tuoda tavarat sisään. Himangan Ilkka Tulasalo voitti seipään hopean samoin Lohtajan Marja-Riikka Kivi niemi kuulassa. Samassa yhteydessä juostaan myös nuorten JukuJuku-junnuviesti. Osuuskunta Kär käs markkinoi kaikkia kylä läisten valmistamia tuottei ta ja tarvikkeita. Täy tyy miettiä miten koulutus ta voisi soveltaa tänne. Mar ko Kytömaa esitteli yritys tään, jossa he pienimuotoisesti valmistavat lihajalos teita. Tuotantolinja suol si päivittäin 34 uutta Val metia maailmalle, ja jopa 95% tehdyistä traktoreista oli valmiiksi myyty. Ei mitään Hampparin makkaraa Viiden minuutin ajon jäl keen poikkesimme Kytö maan Maurin ja Markon lihanjalostusyritykseen. Toi minta oli aloitettu vuonna 1992 ja veljekset ovat vuo sittain investoineet uusiin koneisiinjatiloihin. Yhdistyksen puheenjoh tajana on Timo Siukosaari Kokkolasta ja hallituksessa Juhani Harju, Hannu Lounasto, Juhani Kajava, Mark ku Kallinen, Kerttu Pelto niemi, Arvo Pulkkinen, Alpo Puusaari, Aaro Marjakangas, Niilo Takkunen, Pentti Väisänen ja Uuno Hakola. Perinneyhdistykselle yhdyshenkilöitä Torstaiaamuna 11. Ikänsä m aalla asunut Anita innostui luontomatkailuoppaan koulutuksesta kuultuaan niin kovasti, että työpaikkakin jäi toiseksi. Työtä ei ole vielä tiedossa, ellei hän sitten itse kehittele sitä. -Olemm e huristelleet moottorikelkalla, ajaneet porovaljakolla ja tietenkin hiihtäneet. Samalla alalla olisi mu kava jatkaa eteenpäin. Anita valmistuu luontomatkailun oppaaksi Himanka, Ainali Sari Passoja Koulutusta ei voi moit tia ainakaan yksitoikkoisek si. Parasta asiassa oli, että traktori oli juuri sellainen kuin asiakas halusi mm. Viimei sin investointi on makka ranvalmistuksessa tarvitta va kutteri, jonka he hakivat Ruotsista, koska Suomessa on hyvin vähän pienimuo toiseen jatkojalostukseen sopivia koneita ja laitteita. Anita valmistuu kevääl lä Muonion ammattioppilai toksesta luontomatkailun oppaaksi. Ulko maiset kukat ovat kuitenkin laadultaan ylijäämäerien ta soa, eivät laatutuotteita ku ten kotimaiset. Hänen vanha navettansa oli täynnä orsia, joilla riippui lukema ton määrä erivärisiä ja -ko koisia kuivakukkanippuja. Raaka-aineet sekoitettiin massaksi, joka suolitettiin keinotekoiseen suoleen ja keitettiin tai savustettiin omassa savustamossa. Mutkalammin kylätoimikunta matkasi... Englanti kuului koulutukseen jo pe rusvaatimuksena. varustuksen ja ulkoasun puolesta aina asi akkaan nimitarraa myöten. Yhdyshenkilöiksi nimet tiin; Matti Isomaa Alavieska, Esko Pollari Haisua, Ahti Pöyhtäri Himanka, Pasi Es kola Kalajoki. Kannuksen Riikka Niemelä voitti 200 metrillä kultaa ja 400 metrillä hopeaa. Osuuskunta siis keskittyi markkinointiin. Kiviniemi sijoittui kiekossa pronssille. Ensin itse koettava Voidakseen perehdyttää muita luontoon, täytyy tule vien oppaiden ensin itse tu tustua siihen perinpohjaises ti . Anita tunnustaa, että nyt hiihtolomalla ollessaan hän ei ole juuri suksiin koske nut. Veikko Haa palehto Kannus, Jouko Hakunti Kälviä, Reino Perander Lohtaja, Juha Eronen H aapajärvi, Esko Jylhä Kaustinen, Reino Suomela Reisjärvi, Osmo Tokola Yli vieska, Veikko Murtoniemi Nivala, Armo Korvela ja Pentti Peltoniemi Toholam pi, Timo Tuunala Kälviä, Frans Puumala Kokkola, Leevi Partanen Ullava, Jaak ko Linna ja Heimo Linna Perho, Kalle Kouvalainen ja Teuvo Oksanen Pyhäjärvi. L A U A N T A I N A 1 6 . Vapaussodan ja Itsenäi syyden K-P:n Perinneyhdis tyksen hallitus ja yhdyshen kilöt kokoustivat Sievin kunnantalolla. Maria myy myös itsepoimintakukkia ja oli tähän markkinointimuotoon silminnähden tyytyväi nen. Erkki Laide Maaseu tukeskuksesta oli lupautu nut toimimaan oppaanam me, koska hänellä oli tunte musta Keski-Suomesta. Asiakas teki itse työn, joka vaatii eniten aikaa ja palkkaa. Opas Jatkuu seur. Tuotteiden kovan kysynnän vuoksi Kytömaan veljekset ovat joutuneet vuosittain laajentamaan toimintaansa, joka on kuitenkin tehty ko konaan yritystoiminnan tu lorahoituksella, joten perus tuotantoa ei ole rasitettu. tam mikuuta starttasi retkikun tamme liikkeelle Kannuk sesta, ja ensimmäisenä teh tävänämme oli ottaa retkem me opas mukaan Toholam• miltä. Ta paamamme hoidokit tuntui vat hyvin elämäniloisilta, kuten isäntäparikin, mutta ainoat pilvet syntyivät vi ranomaisista ja byrokratias ta, jotka vaikeuttivat tilan kannattavaa toimintaa. Hallimestareita leivottiin Talven aikana aluellemme on saatu yleisurheilun halli mestareita. Osuuskunta-aate nousee uudestaan K ytöm ailta ajoim m e Hankasalmen Kärkkään ky lälle, ja siellä Riipisen maatilamatkailutilalle. Tilan emäntä teki mm. Myös kielten oppiminen kuuluu olennaisena osana oppaille. Ky seinen asia ihmetyttää, sillä hoitopäivän hinnaksi ei muodostunut kuin viidesosa laitoshoitopäivän hinnasta. Tässä viestis sä sarjoja on muutettu ja sarjat ovat 13ja 11-vuotiaille tytöille ja pojille. Lisäksi opiskelijat ovat tutustuneet kaikkeen mitä luonto tarjoaa sekä luonnos sa liikkumiseen. Yhtä myyntipaikkaa isännöi Kari Porkkala, ta vallisen keski-suomalaisen maatilan isäntä, joka hank kii toimeentulonsa myymäl lä maaseututuotteita suoraan kaupunkilaisille. Jyväskylän kauppahalli Matkamme toinen päivä oli markkinointipainotteinen, sillä useimmilla yrityk sillä, joissa vierailimme, oli useita eri markkinointikana via. Aluksi kuulimme kylän historiasta ja perustetun osuuskunnan synnystä. Heillä on yksi tyinen hoitokoti, jonka tar koituksena on tarjota hoi dokeille kodinom ainen paikka elää elämäänsä. Paikkakin tuntui ko toisalta alusta alkaen, sillä ammattioppilaitoksen rehto ri Erkki Tuikka on Himan galta lähtöisin. Myyntitiskillään hänellä oli oman ti lan tuotteiden lisäksi mui denkin tilojen tuotteita. Y hdistyksen v arap u heenjohtajaksi valittiin Ju hani Harju Nivalasta, sih teeriksi Ilkka Siukosaari, tied o tu ssih teerik si Toivo Sandkvist ja varainhoitajak si Reino Porko Kokkolasta. Osuuskun nan tarkoituksena ei ole tuot taa voittoa vaan antaa kylä läisille mahdollisuus tehdä jotakin uutta. Pienyritysretki Keski-Suomeen Maantieviestit juostaan vappuna Keski-Pohjanmaan Urheilupiirin maantieviestitjuostaan vappuna Kannuksessa alkaen klo 12. Hoitopalveluja luonnon helmassa Ensimmäinen vierailukohteemme oli viitasaarelainen Paanalan tila, jossa Heikki Niskanen puolison sa kanssa hoitaa ikääntynei tä ihmisiä
valokuvan. Lestadiolainen vakaumus ilmeni Kivelän talon jokapäi väisessä elämässä. Myymälänhoitaja on Vilho Mäntynen ja aikaisemmin tunnistamaton nainen va semmalla on Matti Kinnu sen kahvila-apulainen Aili Karjula Sievistä. Selevä, oli Kivelä vastannut. Silloin valokuvillaon merkitystä myöhemminkin. Sitä ei Aleksin mie lestä kannattanut polttaa ko vin suurella liekillä, muuten se loppuisi ennen aikojaan. 2. Saatuaan selville pojan kotiolot Aleksi oli kysynyt, mitä pojan koto na ajateltiin, kun hän tuli ko tiin siinä kunnossa. Pu heen painokkuutta lisäsi syvä uskonnollinen vakaumus. Ensimmäinen kurssi täyttyi Lampin pojista (miehistä), myöhemmin oppilaita tuli naapurikunnistakin. Oli panostettu jalostuk seen ja kokeiluihin. -Tuuppa tän ne, oli Aleksi huutanut. Kun ta lon renki oli ollut useita p äi viä ilm o itta m a tta p oissa, Aleksi oli mennyt kylälle ja löytänyt renkinsä epämääräi sestä seurasta. Kiitokset vain Olaville, Kopsalan Erkille ja Ahosen Reijolle. Takana: Matti Peura Kanada, tuntematon, Lauri Kauppinen, Tuomo Oikemus, Arvi Ahokas (k.), Väinö Ahokangas Kanada(k.), Seppo Kerttula, Jouko Tuikka, Paavo Mäntylä. Mutta nyt lukiessa ni juttua Toholammin puh distamon hoitajasta ja hä nen tärkeydestään kunnalle tänyt muuttaa ja sisällyttää siihen tämäntapaista leväperäisyyttä koskevia sään nöksiä. Silloin ja koko vesipiirille (Keski pohjanmaa 11.3.), niin alan hieman epäröidä, olisikohan se isä sittenkään oikeassa. Koulun ni mikin on muuttunut ajan myötä. rivi: Olavi Määttänen, Aaro Hietalahti (k.), Leimo Jämsä kunnan edustaja (k.), Armas Suomalainen opettaja, metallip. Aleksin jäm eriä mielipitei tä kunnioitettiin laajasti. Siinä todelli nen haaste nykypäivän työn antajalle! Veli Ranta-Ojala. P N Ä T A M M I K U U T A 1 9 9 6 * « s M mxm M Toholammin Mieskotiteollisuuskoulun 1. Tällöin ajautuisimme täydelliseen virkamiesmäiseen lakimiesjärjestelmään oikeuslaitoksessa. Lestinjoki -lehden pää kirjoitus 9.3.1996 antaa ai hetta epäillä, että päätoimit taja suojelee miljardeja tu honneita pankinjohtajia. Ei läheskään korvaamaton. Rikoslakia olisi ehkä piNiin se aika muuttuu. Pelkään pahoin, että näistä tuomioista tulee en nakkotapauksia, joita käy tetään perusteluina lauta miesjärjestelmän kumoami seksi. -Seuraavana päivänä, oli renki luvannut. Hänestä itsestään tuli yhtiön ensimmäinen isännöit sijä, ja myöhemmin peruste tun Toholammin Osuusmei jerin hallituksen puheenjoh tajana hän toimi kaikkiaan yli neljäkymmentä vuotta. rivi: Kaapo Kangasvieri (k.), Ketola Raimo, Pekkarinen Leo, Aksela Eero, Tenhunen Väinö Kanada, Pentti Korkiakangas, Pentti Kinnunen. Olavi Määttäsen albu mista löytyi kuva, joka he rätti muistot 45 vuoden ta kaa. Toisen kerran nähdessään junaosastossa kiihkeästi halailevan nuoren parin Kivelä oli antanut neuvon säästellä rakkautta. Joskus niitäjärjestettiin arkipäivisinkin ja sinä aikana ei töitä tehty. Ju malanpalveluksessa Kallio ja Kivelä olivat istuneet vierek käin, mutta pääjuhlaan Kal lio oli joutu n u t lähtemään yksin, kun Kivelän isäntä ei uhrannut maallisiin juhliin pyhäpäi väänsä. Kou lutusmahdollisuudet olivat heikot varsinkin käytännön aloilla, joten koulu tuli oi keaan aikaan. (k.), Vanhatalo (opettaja puupuoli), Erkki Hukan kunnan ed. Aleksi oli vas ta n n u t ta lonpidon lisä ksi myös karjanhoitokoulun toi minnasta aina siihen saakka, kunnes koulu rakennettiin Kannukseen. Leppänen). nainen on aikaisemmin tunnistettu Tyyne Pasanen (myöh. Jo 1900luvun alkuvuosina talossa oli toiminut karjanhoitokoulu ja suuri sikala. Muistan aina isävainajan sa nonnan, kukaan ei ole kor vaamaton, ja aina on riihet tullu puitua, vaikka yksi menee. (k.), Unto Simpanen Ruotsit?), Väinö Laakso. Alh. puol. Puhe oli ollut harkittua ja useimmiten osu nut kuin naulan kantaan. Päätoimittaja naisista. Terv. Aleksi oli kuitenkin p yy tänyt jatkoaikaa, että he sai sivat ainakin vähän aikaa yrit tää. Kuvan porukasta on mo net jo poistuneet joukostam me, osa muuttanut ulkomail le tai muualle Suomeen, mutta jää silti vielä kaverei ta kotipitäjäänkin, kuten äs ken vuosia täyttänyt Kaup pisen Lauri, Tuikan Jouko, Oikemuksen Tuomo, Korkiakankaan Pentti. Hänen yritteli äisyytensä ja harkitsevuutensa sopivat malliksi kenelle ta hansa nykypäivän ihmiselle. Koko uksen tuloksena Toholammille perustettiin OsuusmeijeriYhtiö. Otetaanpa kaikki opiksi Irma Jaakkolasta ja kirjoi tetaan vanhojen ja uusien kuvien taka niitä koskevat tiedot. ’’Pojat” asuivat kotonaan, eväät mukana poljettiin pyörillä kouluun, ne joilla sattui ole maan rahaa hakivat ruoka tunnilla’’porsaita” Viitalas ta, muisteli Määttäsen Ola vi. Palvelusväkikin istui sanan kuulossa, täydellä pal kalla tietenkin. Talon palvelusväki olit tie tenkin isännän jatkuvan sil mälläpidon alaisena. Korvaamattomat Oikaisu Eskolan vanhaan myymäläkuvaan Irma Jaakkola, joka oli kyseisessä Lestijokilaakson O suusliikkeen Eskolan myymälässä apulaisena, on löytänyt albumistaan ko. vas. Se on eri juttu, jos pankinjohtajat maksaisivat möhläyksensä, mutta tuntu vat olevan köyhempiä kuin kirkon rotat. 1 2 LESTINJOKI T O R S T A I N A 4 . M yös seuroja Kivelässä järjestettiin ahkeraan. Porukalla nimetkin muistuivat. Talon, karjakoulun ja meijerin lisäksi hän joh ti kuntakokousta, vaikutti suuresti osuuskassan perus tamiseen, Korpelan Voiman hallintoon ja oli viemässä kei sarille sortokauden adressia. Hän on aikanaan kirjoittanut kuvan takaa seuraavat tiedot: Vuosi 1926. Kerran joku naapuri oli tullut Kive tään ruoka-aikaan ja ihme tellyt täydellistä hiljaisuutta. -Kuin ka kauon tuosa hom m asa menee. M utta yhteiskunnallisen vaikuttamisen A leksi kivelä oli aloittanut vielä nuorempana. Koulu aloitti vanhassa pappilan navetassa (nyt sil lä paikalla on kunnantalo). Närkästynyt Päätoimittaja vastaa Nimimerkki ’’Närkästy nyt” on lukenut väärin tuon pääkirjoituksen. Olen samaa mieltä nimi merkin kanssa siitä, että yh teiskunnan rahojen tuhlaa jat voisivat muutaman vuo den istua kiven sisässä, mut ta niille pitää säätää oma lakinsa tai muuttaa rikosla kia. Kaikki pankin johtajat, joiden töppäilyihin yhteiskunta on syytänyt ra haa, joutavat muutaman vuoden miettiä kiviseinän sisällä, mitä tuli tehtyä. Oppilaat ovat lamppilaisia ja siten tuttuja, vaikka 45 vuotta meinasi tehdä muistikatkoja tunnistami sessa. vuosikurssi v. Koululle oli sosiaali nen tilaus, olihan sodistakin kulunut vasta 5 vuotta. M Hion sää aijot tulla oikein töihin. Lu van saatuaan Aleksi oli ryh tynyt tosi toimiin. A leksi vastannut. Jatkossa Aleksi Kivelästä tuli paikkakunnan todellinen merkkimies. Rengin työhommat luistivat siitä lähtien entistä parem min. Nyt tänä päivänä meillä kuitenkin tuntuu ole van näitä korvaamattomia kauniita ja rohkeita kunnas sa, joten ollaan me lamppi laiset vain ’’hissunkissun” ja katsotaan ja kuunnellaan vierestä kun meitä viedään. Eikä asuminen ollut jä ä nyt pelkäksi yritykseksi. Nykyään se on To holammin Käsija taidete ollisuusoppilaitos. Vuoden 1893 alussa 22-vuotias Aleksi kutsui pitäjän kar janom istajat Kivetään. Toholam m in kunnan miehet (naiset) ovat mones ti olleet edelläkävijöitä, niin kuin tässäkin Mieskotiteollisuuskoulun perustamisessakin. Niin kau an Kivelä oli piiriittänyt poi kaa kysymyksillään, että p o jalta oli lopulta purskahtanut itku ja hän oli tehnyt lupauk sen tulla vastedes lomille sel vinpäin. Oik. Mauno Alaspää Suojeleeko päätoimit taja pankkirosvoja. Kivelän vaikutusvaltaa kuvas taa se, että vieläkin vanhat ih m iset m uisteleva t, m itä Aleksi Kivelä oli mistäkin asi asta sanonut. -Ootappa, ko mää tuumaan, oli . Tänä päivänä koulu on Kuntayhtymän omistukses sa, rehtorina Pekka Huovi nen ja oppilaita vuoden ai kana noin 90, jotka tulevat ympäri Suomea. Toivon olevani väärässä, mutta jos käy kuten on oletettavissa, että hovioikeudet kumoavat tuo miot, koska rikoslain mu kaan teot eivät täytä niitä ehtoja, joiden mukaan tuo mitaan, niin oikeuslaitok semme maine kärsii. Aleksin jäätyä orvoksi 17-vuotiaana holhoojat olivat pitäneet ko kousta ja aikoneet ottaa talon pois. Nuorem man veljen kanssa oli raivat tu lisää peltoa ja lisätty kar jaa. -Ekkö sää tiä, että jokaisesta turhasta sanasta sun pitää tehä tiliä viimisenä päivänä, oli Aleksi opettanut vierasta. Veikko Haapalehto Historian hämärästä Aleksi Kivelä Herrastuomari Särkimäen ja Aukusti Oravalan kanssa samaa ikäluokkaa ollut Alek si Kivelä oli vuosisadanvaih teen va iku tu sva lta isim p ia lamppilaisia. 1950 51 Kurssilaiset yhteisessä kuvassa mukana opettajat sekä kunnan edustajat. Joskus sota-aikana puhe lin oli soinut Kivelän tuvassa ja langan piirissä oli ollut ministeri Kalliokoski, joka oli kysynyt Aleksi Kivelän mieli pidettä rauhanehtoihin. Pää ministerinä ollessaan Kyösti Kallio oli tullut puhujaksi Toholammin maakuntajuhlil le ja yöpynyt Kivelässä. Kerran junassa Aleksi oli sattunut vastapäätä hum a laista varusmiestä. Tuumaa mista oi kestänyt pitkään ja vasta illalla ministeri oli saa nut haluamansa vastauksen. Ei siitä asiasta se n enempää ollut tarvinnut keskustella. Jo Aleksin isän ja isoisän aikana Kivelän talo oli ollut pitäjän suurimpia. Joskohan siihen aikaan lamppilaiset eivät saaneet kaan nauttia näistä vierailta paikkakunnilta tulleista kor vaamattomista miehistä ja voidaan kysyä, miten inhi millisyys ja tavallisen kan salaisen elämänkokemukset vaikuttavat tuomioihin, kun sitä ei ole edustettuna tuo mioistuimissa. Jos lautamiehet tuomitsevat le väperäisestä lainanantoon syyllistyneet pankinjohtajat, eikö se ole oikein kun vielä yhteiskunnan yhteisistä va roista maksetaan nämä möhläykset. 1
TV 2 15.00 Vuoristolääkäri. 20.00 Rapatessa roiskuu. 18.45 Kakkosen kevätsää. 18.35 Liberty Street. 17.55 Viittomakieliset uutiset. 9.30 Sunnuntaivekkari. 13.45 Euronews. 18.30 Tv-uutiset. 15.00 Chigagon lääkärit. T o r s t a i n a 4 . 19.00 Yhdenillan pysäkki. 20.30 Herkku ja Partanen. 19.00 Seitsemän uutiset. 18.30 Atte. 23.20 Myöhäisuutiset. 13.35 Tiistaitiima. 2/3. Tervo. 19.10 lntiaanikansat.2/8. 19.10 Ykkösjuttu. I * POHJANMAA M A A N A N T A I P E R J A N T A I : Aamulähetykset, mm. 13.35 Smurffit. 15.25 Joonas ja valkoinen kil pikonna. 19.00 Seitsemän uutiset. 17.35 Kellopeli. USA 1976. 11.00 Valopilkku. USA 1952. 18.40 Ympäristöuutiset. 8 / 28 . 19.30 Ihmeidentekijät. 21.05 Pöllölaakson aarre. 19.00 Seitsemän uutiset. 21.05 A plus. 2/3. kanadalai nen lyhytelokuva. 19.00 Seitsemän uutiset. USA 1992. TV1 8.00 Veturi. 20.50 Urheiluruutu. USA 1954. 20.00 Teijan keittiössä. 14.30 Tosi asia Kiitoksella muistaen. 21.15 Tulosruutu. 21.25 Unicef-tähdet maailman suurimmassa lumilinnassa. 18.30 Tv-uutiset. 17.05 Tiistaitiima. 19.25 Prisma: Ajankohtaista tieteestä. 0.05-0.10 Härski juttu. 19.55 Bingoloton perjantaipotti. USA 1991. Musiikkia klo 12.15. 18.15 Idrottsbiten. MTV3 6.00-9.00 Huomenta Suomi. 19.30 Ihmeidentekijät. 15.05 Täyttä laukkaa. 20.25 Vikinlotto. 13.00 Tv-uutiset. 6/22. 19.35 Ylikomisario Wexford: Simisola. 14.00 Sydämen asialla. 13.30 Prätkähiiret. 23.25-1.25 Yön selkään. 13.35 Verkko-opisto. 17.30 Sähkeuutiset. 18.00 Pikku Kakkonen. 0.00 Uusi kino: Die Eurostadt Helsinki. 14.40 Beverly Hills, 90210. 17.30 Sähkeuutiset. 12.00 Marianpäivän jumalan palvelus. K-P:n katsaus: klo 11.35. 21.00 Hyvät herrat. 17.00 Mediapeli. Matka Af rikkaan, 1/2. 17.35 Onnenpyörä. 16.55 Ruututoimitus. Huomenta KeskiPohjanmaa: klo 6.10,6.32, 7.15,7.34,8.18,8.32ja9.05. 14.00 Sydämen asialla. 23.10 Sielun peili. 22.15 Tulosruutu. 11.25-11.45 Kukkuluuruu. 19.05 Rosti. 23.15 Sinun tähtesi: KurtWeill Syyskuun lauluja. 18.30 Tv-uutiset. 15.00 Kolmen uutiset. TV1 10.10-10.25 Lähtöruutu sarja kuvaan 1. 16.55 Ruututoimitus. TV2 9.50 Meren salaisuudet. 17.00 Rintamäkeläiset. 14.00 Frän lindträd tili stag och vant. 10.30 Ylen avoin yliopisto. 12.20 Etsin. 14.25 MonoMeno. 17.30 Tomas och Tim. 18.30 Tiikeri nyt se alkaa! 1/ 10 . 20.00 Kolmas aste. 12/13. 19.05 Rosti. 3/4. 23.45-0.30Taitoluistelun MMki sat. 17.40 X-tra. 14.00 Kytkentöjä. 22.05 Monroen mahtisuku. 18/19. 18.00 Pikku Kakkonen. 17.05 Onnen päivät. 4/5. 15.10 Kameli ja minä. Torstai 21.3. 14.25 Prisma: Elämän tarina, 2/3. 18.00 Ajankohtainen kakko nen: Kylmä raha. l i AM 1 K E u K . 19.45 Sunnuntairaportti. Luon nonvoimien laulu. 19.00 Seitsemän uutiset. USA 1973. 13.05 A-studio. 17.30 Sähkeuutiset. 16.20 Meidän sakki. 17.55 Viittomakieliset uutiset. 13.30 Ylen avoin yliopisto. MTV3 8.40 Aamun luontoretki. 18.00 Pikku Kakkonen. 11.30 Kielitunti. Ohjaus: Alan J. 13.30 Dana ja kultainen kor vakoru. 22.20 Tulosruutu. 13.00 Tv-uutiset. 17.00 Mediapeli. TV2 13.00 Jumalante Lyyral. 19.00 Seitsemän uutiset. 13.35 Droidit. 13.00 Kissat 5/12. 23.10 Tv-nytt. 15.30 Jyrki. TV2 15.05 Neljän naamion salai suus. 19.00 Strippari ja poika. 17.30 Ole dole doff. 9.30 Beethoven. 22.20 Tulosruutu. 19.30 Uuno Turhapuro. 18.05 Kauniit ja rohkeat. 15.30 Superseikkailu. 17.55 Viittomakieliset uutiset. 11.15 Divaani. 16.55. 7/9. 19.10 Tulosruutu. 20.30 Tv-uutiset ja sää. 19.55 Kytkentöjä. 22.10 Franz Fanon. 19.05 Rosti. 19.00 Urheiluruutu. Keskiviikko 20.3. 20.30 Tv-uutiset ja sää. 23.00 Tv-uutiset. Sal ly, melankolinen liekkitukka. 11/13. 13.05 A-Bros. 16.00 Venäläinen yrittäjä. 18.30 Ruutulippu. 18.30 Iso-Haukku ja PikkuHaukku. 22.3523.35 Hasse Walli. 20.30 Pelin henki. 15.05 Rapsodia. 23.55 Taitoluistelun MM-kisat 0.25-0.55 Jyrki Spotlight. 22.30 Hyvät, pahat ja rumat. 3/4. 23.20.-0.05 Hill Street Blues. 7/9. 3/3. 20.00 Ekoisti. Perjantai 22.3. 14/ 28. 3/13. 12.00 Suunvuoro. 17.00 Tv-uutiset. 16.35 Crash! 10/13. 21.55 Poliisi-tv. Tervo. 12.50 Euronews. 20.00 Anteeksi kuinka. Ohjaus Charles Vidor. 15.05 Täyttä laukkaa. Ohjaus: Jack Fisk. 15.40 Liekehtivät sydämet. Ohjaus Phil Karlson. 3/6. Ohjaus Mikko Piela. Tutkiva sil mä. 15.30 Jyrki. 13.35 Pikkalan porsaat. 9/ 2 1 . Tervo. 21.05 A-studio. 10.10 Anna, Schmidt und Oskar. 23.10 Yönäytös: Taikuri. 17.05 Jalkapalloilua. 2/6. 19.20 Talousuutiset. 14.00 Sydämen asialla. 19.30 Ihmeidentekijät. 22.00 Kymmenen uutiset. AjaxDortmund . 16.00 Haastattelijana Mirja Pyykkö. 14.55 Ruututoimitus. 20.00 Tosi asiaa Kiitoksella luistaen. 23.55-0.05 Euronews. 22.15 Ei tuumaakaan. Ka ren ja pysähtynyt kynä. 20.30 Napakymppi. 11.3511.55 Pussel. 18.30 Lista 19.30 Iltalypsy. 19.20 Talousuutiset. 20.00 Visiitti. 16.55 Ruututoimitus. 21/26. 13.05 K. 13.55 Simpsonit. 20.30 Tv-uutiset ja sää. 21.20 Kotikatsomo: Isä mei dän. 17.30 Frasier. 21.30 Kontrapunkti. 15.05 Täyttä laukkaa. Eng la n ti 1993. 17.00 Päiväntasaaja. 22.25 Kuolema, elämän seu ralainen. 12.20 Lähtöruutu sarjakuvaan 1 . 13.00 Tv-uutiset. 17.00 Tv-uutiset. 18.00 Tv-nytt. 10.20 Myrskylinnut. Tervo. 19.45 Haastattelijana Mirja Pyykkö. 22.25 Tatuoitu murhaaja. 10.45 Taiji. 11.45 Franz Fanon. 23.25 Umpikuja. O hjaus T erry Winsor. 18.50 Kotimaan katsaus. 18.00 Tv-nytt. 15.00 Kolmen uutiset. 13.55 K. 1/3. 18/21. 0.45-0.55 Euronews. 18.00 Tv-nytt. 22.15 Ihania valheita. 11.30-11.50 X-tra. 19.00 Lumisen virran mies. Ohjaus: Yvonne Mackay. 19.00 K. 21.25 Euroviisut: Miten käy Jasminen. 16.50 Astrid Lindgrenin maa ilma: Petteri ja Petra. 23.25-0.30 Taitoluistelun MMkisat. Katarii na Lillqvistin nukkeanimaatio. 0.55-1.05 Euronews. 20.00 Lämminveriset. 21.00 OBS. 21.00 Elämän suola. 21.00 Taitoluistelun MM-kisat. 19.30 Kuningaskuluttaja. 11.30 Kirjarovio. 9.40 Generation ensam och tillsammans. 17.00 Mediapeli. 18.30 Tv-uutiset. 20.55 Urheiluruutu ja V5-ravipeli. 8/15. 14.30 K. 13.45 Kaunis Veera eli balladi Saimaalta. 20.30 Tv-uutiset ja sää. 17.55 Viittomakieliset uutiset. Sunnuntai 24.3. 22.15 Äärirajoilla. 18.00 Tv-nytt. 22.30 Taitoluistelun MM-kisat. MTV3 6.009.00 Huomenta Suomi. 18.05 Kauniit ja rohkeat. 18.45 Kakkosen kevätsää. Tervo. 12.45 MTV-Akatemia. 16.45 Taiji. 23.25 Hermunen yönälkään. 12/48. USA 1971. 20.30 Tv-uutiset ja sää. Ristikko-ohjelma. 18.45 Avara luonto: Englannin ikimetsässä. 19.20 Talousuutiset. 19.10 Tulosruutu. TV2 15.00 Maailman sanojen vanki na. 19.30Taitoluistelun MM-kisat. 17.30 Rannikkokanava. 21.00 Melrose Place. 18.00 Pikku Kakkonen. 19.20 Talousuutiset. 20.30 Tv-uutiset ja sää. MTV3 6.00-9.00 Huomenta Suomi. 22.05 Neljä sukupolvea yk sin ja yhdessä. 13.05 A plus. 21.00 Ajankohtainen kakko nen. 19.40 Vääpeli Körmy ja Etelän Hetelmät. 22.20 Tulosruutu. Tiistai 19.3. 16.30 Tyttökullat. 14.30 PS Vivica Bandler. 18.50 Kotimaan katsaus. Ohjaus: Paul Newman. 20.30 Superseikkailu. 23.00 Tv-uutiset. 19.30 Hulluna sinuun. 22.15 Tulosruutu. 3/6. 15.00 Kinopillerin katsojakysymys. 14.00 Sydämen asialla. 16.00 Älliä vai ei. 10.55 Katkonen. 17.30 De vilda djurens flykt. Ohjaus: John Badham. 19.25 Karvinen. 17.15 Christy. 21.00 Kettu. USA 1993. 4/8. 11.45 Muistoja. K-P:n päivän studio: klo 15.03, 15.35, 16.10, 16.40 ja 17.05.. 21.15 Iltalypsy. 12.30 Verkko-opisto. TV2 15.00 Pikku jättiläinen. 12.50 Euronews. 20.10 Varustamo. 21.25 Valopilkku. 23.50-0.35 Vauhtiveikot. TV2 14.15 Pieni talo preerialla. 17.55 Viittomakieliset uutiset. 15.25 Charlie vauhdissa: Kulkuri. Automania. 13.35 Tiny Toons. 13.30 Kielitunti. 19.30 Uuno Turhapuro. 2/2. 17.00 Mediapeli. Kuuba 1991. 21.45 Lätkänero. 12/ 16. 21.00 Lotto ja jokeri. 17.05 Etusivu uusiksi. 15.45Taitoluistelun MM-kisat. 22.30 Salaiset kansiot. Tervo. Tervo. 18.45 Kakkosen kevätsää. Kansainvälinen kar sinta ratkeaa. 12.20 Soitintarinoita. 20.55 Urheiluruutu. 45/52. USA 1985. 8.25 Spindeln. 17.00 Tv-uutiset 17.05 Maa 2. 22.45-23.35 Vankileiri Colditz. Tutkiva silmä, 7/ 9. 20.45 Lotto. 22.00 Kymmenen uutiset. 102/130. 11.00 Gudstjänst med Ekenäs församling. 18/26. 16.45 Ympäristöuutiset. 21.25 Jalkapalloilua. 21.45 Dokum enttiprojekti: Kaksi aikuista ja käärö. TV1 10.10.-10.30 Soitintarinoita. 9.55 Bambukarhut. 9.05 Bon Appétit. 22.00 Kymmenen uutiset. 12.00 Sekuntipeliä. 15.35 Karjala mielessäin. 21.00 Sportmagasinet. Pakula. 3/6. Ohjaus: Chris Menges. 17.05 Spirit bay. 20.35 NettiTV. Uusi Seelanti 1984. 20.30 Kissat. 21.00 A-Bros. 16.5 Meidän sakki. 17.00 Tv-uutiset. 14.25 Kuningaskuluttaja. 15.40 Ruututoimitus. TV1 8.00 Mumindaien. Ohjaus Veikko Aaltonen. 16.30 Tyttökullat. Iltapäivälähetykset, mm. 21.15 Ulkolinja. 21.30 Kymppintonni. 19.55 Suomen tietoviisas.. 33/ 39. Ohjaus: Gerardo Chijona. 18.00 Tv-nytt. 18.50 Kotimaan katsaus. 21.30 Presidentin miehet. 17.05 Onnen päivät. 15.00 Kolmen uutiset. 23.00 Tv-uutiset. 13.04 A-studio. 14.30 K. 18.55 Rosti. 21.20 Koodinimi: Nina. 21.25 Kansanhuvit. 21.00 A-studio. 15.20 Tarinoita maailmalta. 17.00 Mediapeli. 21.00 Naurun paikka. Ko sinta olohuoneessa. 23.20-2.00Taitoluistelun MMkisat. 11/13. 17.05 Tango för tre. 16.35 Lucy Show. 23.30-23.50 Pikkuteatteri. 7/10. 1/ 8 . 15.05 Täyttä laukkaa. 10/15. 22.30 Lek inte med kärleken. p n ä t a m m i k u u t a 1 9 9 6 LESTINJOKI 1 3 mmmmmm Maanantai 18.3. 0.20-0.30 Euronews. 18.50 Tv-uutiset. MTV3 8.00 Huomenta Suomi. 9.30 Lauantaivekkari. Ohjaus Clint Eastwood. 17.55 Viittomakieliset uutiset. Pocahontasin uhka. 12.0012.15 Anna, Schmidt und Oskar. 12.50 Euronews. 21.55 Vikinlotto. 21.15 Lähempänä taivasta. 19.10 Terve vaan, tohtori. 17.05 Molly. Pöllövisa. 15.55 Hockey Night. 15.30 Jyrki. 11.10-11.40 Generation ensam och tillsammans. 13.25 Die Eurostadt Helsinki. 15.50 Ajankohtainen kakko nen 16.35 Lucy Show. 17.35 Onnenpyörä. 22/26. 13.50 Tie Avonleaan. 10.35 Kaislikossa suhisee. 18.00 Tv-nytt. 8.45 Vilkku. 64/146. 20.05 Speden Spelit. Ridge, etsintäpartion dynamo. 18.15 Trixter. 21.00 Yhdeksän uutiset. 12.35-13.15 Sielun peili. 15.00 Lopullinen tumio. 18.05 Kauniit ja rohkeat. 22 .00-2 3.40 Ruoska. 22.30 Harkittu murha. MTV3 6.00-9.00 Huomenta Suomi. 13.00 Tv-uutiset. 10/12: Suomi Norja. 14.00 Sydämen asialla. 11/ 16 . 17.00 Manu 17.15 Pelivihjeet. 18.30 N.Y.T. 20.55 Urheiluruutu. 15.35 Avoimet ovet. 22.20 Tulosruutu. 12.50 Euronews. Suomi 1950. 18.00 Tv-nytt. 19.00 K. 17.35 Kellopeli. 17.55 Tandmössens äventyr. Ohjaus: John Landis. 10.20 Peter Pan ja meriros vot. 17.30 Frasier. 15.00 Soitintarinoita. TV1 10.10.-10.30 Kukkuluuruu. 17.30 Sähkeuutiset. 16.00 Sunnuntaivekkkari. 13.30 Prisma: Ajankohtaista tieteestä. 9/12. 9.00 Leevi Lepakko. 15.30 Jyrki. 17.30 Sähkeuutiset. 19.25 Karpolla on asiaa. 2/5. 13/13. 15.05 Sana sunnuntaiksi. 23.25 Tv-uutiset. 3/8. 23.3523.45 Euronews. 11/13. 22.50 Kova laki. 9.55 Kahjokatti. 1/15. 17.55 Viittomakieliset uuti set. 20.00 Akuutti. 10.45 Joka kodin asuntomark kinat. 21.55 Kirjarovio. 13.35 Halinallet. 21.30 Observerat. 18.50 Kotimaan katsaus. 16.30 V65 ravit. 10.45-11.30 Game Over. 14.55 Pikku vampyyri. 8/12. 17.00 Tv-uutiset. 22.45 Sielun peili. 15.00 Kolmen uutiset. K-P:n uutiset: klo 7.32,8.30,11.30,15.30, 16.30 ja 17.25. 1/3. 14.55 Unelmiensa toteuttajat. 16.55 Ruututoimitus. 20.05 Viikon sää. 23.40-23.50 Euronews. 18.00 Älyälyä. 20.30 Tv-uutiset ja sää. 20.00 Viikonlopun sää. 15.05 Valtapeli. 22.25 Paluu Pöllölaaksoon. 16.00 Ekoisti. 23.10 Tv-nytt. 22.00 Kymmenen uutiset. 19.00 Hissi. 14.30 Ykkösdokumentti: Jäl jet. 16.50 Liigaottelu. TV1 9.10 Pussel. 20.45 Urheiluruutu. 5/12. Ohja us: Ville Salminen. 16.45 NHL-jääkiekkoa. 22.25 Harkittu murha. 9/26. 20.55 Maalaislääkäri. 21.45 Me tässä. 13.40 Jyrki Countdown. 15.30 Jyrki. 18.30 Pikku vampyyri. Lauantai 23.3. 18.35 Kippurahännän kerto muksia. 19.20 Talousuutiset. 17.35 Muumilaakson tarinoi ta. 0.30-1.00 Playboy esittää. 21.00 Tuttu juttu show. 19.35 Ylpeys ja ennakkoluulo.2/6. 15.05 Täyttä laukkaa. 9.30 Nalle Puhin uudet seik kailut. 18.30 Tv-uutiset. 23.45 Tv-uutiset. 20.10 Jännityksen huipulta: Kovaa peliä Bostonissa. 18.45 Kakkosen kevätsää. 15.40 Etsin: Arkipäivän fy siikkaa. 18.45 Kakkosen kevätsää. 19.10 Waikiki. 18.05 Kauniit ja rohkeat. 12.50 Euronews. TV1 10.10-10.30 Etsin. 2/4. 17.00 Tv-uutiset. 20.55 Urheiluruutu. 8.30 Pikku veturi. 19.15 Mediauutiset. 19.00 K. 22.00 Kymmenen uutiset. 17.00 Tv-uutiset. MTV3 6.00-9.00 Huomenta Suomi. 20.55 Petettyjen apu. 18.30 Tv-uutiset. 19.00 Seitsemän uutiset. 23.00 Liisa Euroopan ihme maassa. 15.50 Akuutti. 1/3. 15.00 Kolmen uutiset. 9.05 Vili Vilperi. 19.30 Full House. 13.00 Tv-uutiset. 23.35-0.10 Pimeyttä, pahuut ta, kylmyyttä. 11/78. 23.15-23.25 Euronews. 18.05 Kauniit ja rohkeat. 20.40 Kotikatu. 16.10 Suomi sulo mummola. 13.10 Seuraava potilas. 17.35 Onnenpyörä. 20.55 Urheiluruutu. 19.00 Hakupalat. 13.40 Ykköskatsomo. 22.00 Kymmenen uutiset. 22.00 Tv-nytt. 14.35 Macbeth Olavinlinnas sa. 10.25-10.35 Pique-nique 2.2/ 6 . 12.30 NHL Weekly. 9.00 Matka kapteeni Nemon kanssa
(968) 886 733, auto 949 666 452 HIMANKA/LOHTAJA Lentävä toimittaja/ilmoitukset: A nnika R ahkonen Puh. . , TERVETULOA! . (968) 871 288 . 50,+ ALV 100,+ ALV 150,+ ALV 200,+ ALV 300,+ ALV Aineiston jättöajat: Keskiviikon lehteen: MAANANTAINA klo 16 Lauantain lehteen: TORSTAINA klo 16 PUHELIMITSE annettuihin ilmoitusten virheistä LEHTI El VASTAA. Pääladut lähtevät Kitinkankaalta (uimahalli), 12 km majojen lenkki sekä 25 km (Kitinkangas, Silmäjärvi, Jylhäjärvi, Rättyä, Tai mitarha, Silmäjärvi, Kitinkangas). Esillä sääntöm ääräiset asiat. 18, PL 1,69101 KANNUS P.(968) 871 288, (ax871 829 Avoinna: ma-pe klo 8-16 Päätoimittaja: Ilkka Puranen Matkap. k lo 1 9 .0 K o iv u k a r t a n o s s a . K OKOUKSIA | { I KESKUSTAN I Kannuksen paikallisosaston sääntömääräinen VUOSIKOKOUS pidetään pe 22.3.1996 klo 19.00 Koivukartanossa (ent. 949 568 538 koti (968) 871 288 Ilmoitukset: A nnika Rahkonen Puh. Vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. 8 8 6 554 9 4 -5 4 7 9 3 1 y PALVELUJA HIIHTOKELIT JATKUVAT Kannuksen liikuntatoimenlautakunta kutsuu kaikki kaupunkilaiset nyt hiihtämään ja kuntoilemaan. (968) 871 317 M aino sto im isto Taikahattu: Tiina Fors p. M ikko Herlevi. Huoltajan, joka haluaa lapselleen poikkeusta koulun käynnin aloittamisajankohtaan, tulee toimittaa asiaa koskeva hakemus asiantuntijalausuntoineen hyvis sä ajoin ennen lukuvuoden koulutyön alkamista kou lutoimistoon. PALVELUJA ANITA AUTTAA AINA Ammattitaitoinen kodinhoitaja palveluksessasi ympäri vuoro kauden, myös viikonloppuisin. Takas. Käsiteltävänä mm. 650,345,Tilausasiat: M ari P uranen Puh. Kuol.ilm. Onnittelut Vakat/rivi 15,sis. Etus. KAUHAJOKI, NÄRPIÖ, VÖYRI, PORI, SEINÄJOKI, KANNUS. joht. Antti Hietaniemi. 873196 Himangan Vesaiset ry: n VUOSIKOKOUS pe 22.3. 873 723. Tilaushinnat 1.1 .-96 lähtien: Kertalaskutus: 2 erää ä: Kesto................280,145,12 kk................310,160,Pohjoismaat...330,170,Ulkomaat......... toimintaja tiliasiat sekä tilateoskilpailuun osallistuminen. A jankohtaisen m aa talouspoliittisen katsauksen esittää liiton puh.joht. luokalle on ilmoitettava v. Reitti on "mahtava" hiihtää. TERVETULOA! ^Kahvitarjoilu.________________________ Johtokunta J MTK KANNUS Maataloustuottajain Kannuksen yhdistyksen K E V Ä T K O K O U S 1 9 .3 . 4.50 4.70 5.50 3.00 Onnittelut 1.00 22 % ALV 0.99 1.03 1.21 0.66 0.22 verol linen 5.49 5.73 6.71 3.66 1.22 Vakat/rivi 15,sis. M Y Y T Ä V Ä N Ä ULVILAN KAIHDIN KV tuote • flnland UK SALEKAIHTIMET 6 9 : --------2 2 9 : m 2 m y ö s m o n ik u lm a is iin ik k u n o ih in PUUSÄLEKAIHTIMIA PUUTAITEOVET EDULLISEEN TALVIHINTAAN Ilm ainen m ittaus 150 km Myynti: T:mi MONIPALVELU ALATYPPÖ Puh. Tiedustelut koulutoimisto/Päivi Aho puh. Tervetuloa! . PALVELUJA MAIDON SUORAM YYNTI Toholammilla puh. Jos huoltajalla ei ole mahdollisuutta suorittaa ilmoit tautumista koululla henkilökohtaisesti, voi ilmoittau tumisen hoitaa puhelimitse rehtorille puh. Kyläkoulujen osalta erillistä ilmoittautumista ei tarvit se tehdä. Ilmoittautuminen tapahtuu Keskustan ala-asteen Takalon-koululla rehtorin kansliassa maanantai na 25.3.1996 ja tiistaina 26.3.1996 klo 10.00-18.00. KOKKOLA, KALAJOKI, YLIVIESKA, OULAINEN, NIVALA, HAAPAJÄRVI, PIETARSAARI, PYHÄSALMI, IISALMI, KAUSTINEN, KAUHAVA, LAPUA, ALAJÄRVI, KURIKKA, VAASA, LAIHIA, . (968) 871 288 P a in o : KP-Paino, Kokkola 1996 LESTIJOKILAAKSON KIRJAPAINO OY Painotyöt: Päivi Peltola p. alv kät.maksu LISÄVÄRI: 9 5 p mm 100 -1 9 5 pmm 200 295 pmm 300 395 pmm 400 ......pmm Laskutuslisä 15,_ Vakkailmoitukset KÄTEISELLÄ. Karjatalouskoulu). Levikki 5.264 kpl (LT 10.11.-95) r r r r o r r o i TOIMITUS Valtak. Hyvää kuntoilumieltä! Kannuksen liikutatoimenltk. Hyvät hiihtoladut ovat joka kylällä. 1 4 LESTIN JOKI L A U A N T A I N A 1 6 . Kun tarvitset: ruuanlaittajaa, hoitajaa, siivoojaa, auttajaa, keskustelijaa, asioillasi käyvää luotettavaa henkilöä Ko dinho ito palvelu A N IT A M YLLYM ÄKI T oholam pi, p. KUULUTUKSIA ILMOITTAUTUMINEN KANNUKSEN KAUPUNGIN KESKUSTAN ALA-ASTEEN KOULUUN Peruskoulun 1. (3,33 L) Lauantaina tu o re tta Liedeksen leipää! P a lv e le m m e m a-p e 9 -2 , la 9 -1 6 T a rjo u k s e t v o im assa 1 6 .3 .-1 9 .3 . 9400 560 935 . Kokouksen jälkeen jatkam m e sydänillalla. Tervetuloa! Johtokunta perjantaina 29.3.96 klo 19 Tobiaantalolla Kannuksessa. 1 2 9 1 8 Andy YLEIS PUHDISTUS AINE L 1480 Softlan Ultra HUUHTELUTIIVISTE 500ml 1280 Sunlight ASTIAN PESUAINE L 080 ARIEL Futur tai Color 750g MUISTA VAIPPAPASSI Luxus M uum in VAIPAT Maistuvat tuore-elintarvikkeet Halpa-Hallista! U U T U U S ! P o u tu n LE N K K I 2 p k t (1 1 ,1 1 m k /k g ) P o u tu n m a u s te tu t P O S S U N P A IS T IT k g Hyvä RUOKA PERUNA 10 kg Valio JOGURTIT 6 prk (8 ,3 3 kg) Valio Jäätelökesä JÄÄTELÖ 2 p kt (5,kg) 10r Olvin LIMSAT 3 pii sis. Kuol.ilm. klo 19.00 Eija Hanhinevalla. P N Ä M A A L I S K U U T A 1 9 9 6 / ¡j'r'TiN in iti / J 1 J \ rl ’ J J i J ISSN 0782-5617 20. Koululautakunta EDULLISEEN HINTAAN! HERBINA S H A M P O O sr780 Herbina MUOTOVAAHTO ja HIUSLAKKA alk. (968) 871 288 llm oitushinnat mk/pmm 1.1 .-96 lähtien: Normaali levikki: 22% verolverotonALV linen 4.30 0.94 5.24 4.50 0.99 5.49 5.10 1.12 6.22 3.00 0.66 3.66 1.00 0.22 1.22 Sisäs. 9 6 k lo 1 8 V e lje s k o d illa . Tervetuloa! s,_____________Johtokunta/ ^ Lestijokilaakson Sydänyhdistys ry sään töm ääräinen KEVÄTKOKOUS pidetään 2 . Mukaan oppilaan sairausvakuutuskortti tai muu luo tettava selvitys henkilöllisyydestä. vuosikerta Sanomalehtien Liiton jäsen Ilmestymispäivät: KE SK IV IIK K O ja LAUANTAI Levikkialue: Him anka, K annus, Lestijärvi, Lohtaja, Toholam pi, Ullava. Johtokunta kokoontuu klo 18.00. (968) 871 288 OP:n talo, Ullavantie 2, 69300 TO HO LAM PI P.(968) 885 690 tax 885 381 Avoinna: ma-pe klo 8-16 Ilmoitukset: M aria-Lena Siirilä Toimittaja: Jorm a R ekonen koti puh. 949 689 445 J u lk a is ija : Lestijokilaakson Kirjapaino Oy, Kannus L a d o n ta ja ta itto : Lestijoki laakson Kirjapaino Oy, Kannus, p. Mukana piirin puh. 3 . 8745 242. Takas. 885 03 8 HIERONTA/JÄSENKORJAUS -KURSSI 23.-24.3.96 Kurssin sisältö: ihmisen anatomia, perushierontaotteet, harjoittelua (urheiluhierontaa), nikamaja nivelkäsittelyä, opettajina Keijo Hiltunen/urheiluhieroja ja Antti Potvikoski/jäsenkorjaaja. 1989 tai sitä aikaisemmin syntyneet lapset, jotka eivät ole vielä aloittaneet koulunkäyntiään. Kurssin hinta 300,-/500,Varaa paikka puh. Etus. alv kät.maksu Suurlevikki: veroton Sisäs