2 .80 € Toyota Avensis 1.6 LT -00 ilmast., met.väri, aluv. ...vai la itta is itk o p a is tija u h e lih a s ta m u re kke e n . 35.000 € ) H ................. Vapaa pääsy1 . L iput 5 € . { p Q jf o Järjestää LC Lestijärvi h I m O U o a. Ota m a rin a d i talteen. . Kaikki norm. JA VIELÄ BONUS. (06) 8637 326. T e r v e tu lo a ! à iïiâ k k iü ik ü /k ià iju is i/ t o r illa PISTÄ PÄIVÄ MUISTIIN! Muista varata toripaikkasi! M i k k o A l a t a l o , „ I Varaukset ja ilmoittautumiset ^ K o l m o n e n j o ! Sauli Tainio, puh. 82 tkm h..................... VUOSIKERTA • IR TONUM ERO 1 € .6 4 1 4 8 8 2 8 3 9 9 8 PAA HTOPALSTIPIHVIfT P oista p ih v i p a kka u kse sta . 1 3 1 (16,65 m k) Porsaan SISÄ FILE (74,31 mk) *| 19€ "I 00€ 9 9 € 2 8 € P o u tu n COCTAILPYÖRYKKÄ (27,60 m k) Porsaan KINKKUSUIKALEET (33,80 mk) Suom alaiset KESÄKURPITSAT (3,80 m k) Ke-to PÖNTIÖN POSSUA • etuselkä ja lapa (17,70 mk) Pirkka A m ppari MEHUJÄÄ (2,50 mk) A 6 5 € T kg 5 7 € k g O?.5* € Costa Rica KAHVI 500 g (10,65 mk) « . (06) 873 110 Paikallislehti elää ajassa ja sen tapahtumissa kanssasi. M A U N U L A 0400 561 884* (06) 885 292 SOITA, SOVITAAN NÄYTÖSTÄ! RAHOITUS/TAKUU , » • .' Pizzeria Baabel V a l t a k a t u 11 ,'7 ^ Avoinna klo 10.30-22.00 . 199 tkm, ilmastointi ym. ym., aj. G rilla a ta i p a rilo i p ih v it h a lu tu n kyp siksi. M eiltä edullisesti! Atria MARINETTI 480 g 115,99 mk) 2,69 GRILLIMAKKARAÍ) QQ 400 g 15,89 mk) LT f € Espanjalainen VESIMELONI f ) C C kg 13,86 mk) U j U U Avoinna: Arkisin 9-19 la 9-18 miss p o » u # R I • H I M A N K A • K A N N U S • L E S T I J Ä R V I • L O H T A J A • T O H O L A M P I • W V . 4.T00 € MOOTTORIPYÖRÄT: Honda 750 Shadow Classic -01 Kawasaki 1100 Zephyr -96 Yamaha m önkijä -01/02 125 cm3,edullisesti A U T O V Ä L I T Y S H. . 0800-105598 EDULLISESTI. UL KOFILÉPIHVIT 960 g (7,81€/46,45 mk) mm 44,59 mk 1 . Leikkaa p a is tis ta p ih v it p o ik k is y in . LEST1NJOKI Alaviirteen M eripaviljongilla TANSSIT sunnuntaisin. pizzat 5 € Sorto i<* * Perhepizza 1 € Puh. Tarjoile ke sä sa la a tin ja u u sien p e ru n o id e n kera. 214 tkm, hyväkorinen h ...........4.100 € RAKETTI-AUTO M azda Europe 2.2 dies -91 aj. ym. K i l u H i e t a l a D u o Paras torimyyjä palkitaan! M uista ostaa a rp a : v o it voittaa veneen ja peräm oottorin (paketin a rv o n. 9 9 e FANTAT 3x1,5 L (0,84€/5,02 mk/1) p a n tte in e e n S iS . ....... 19.200 € ASUNTO-AUTO Rat 2.5 dies+ Dethfiess 5810-95 aj. 60 tkm, ilmast. . T o r s t a i n a 1 8 . Tosisiisti (uusi n. 00 € K E S A H E R K U T! Naudan SISÄPAISTI (47,20 mk) Wurstin m arii KALKKUNAVARTAAT (52,92 mk) V a lio n V A N IL J A : J Ä Ä T E L Ö 11 1 l|° { Q 7 m k ) lui [ t ill Porsaan KASSLER (35,08 mk) 90c k g Venäläinen MEETVVURSTI100 g (7,07 m k) Väreen TOMAATTI kg (5,95 m k) Sun Ice ISOT TUUTIT k p l (5,89 m k) S uom alaiset GRILLIHIILET n. 5 e Kulta Katriina KAHVI 500 g (3 ,5 5 € /2 1 ,11 mk) 2 / talous 1 10,55 mk Suomalainen KURKKU/ k g 1 8,26 mk T A R J O U K S E T V O IM A S S A K O K O H E IN Ä K U U N A tria Chick Fire Birds Broilerin KOIPIPALA 600 g (3 ,6 7 € /2 1 ,80 mk) 2 13,08 mk .20e Fazer RUISPUIKULAT 500 g (3,90€/23,19 mk) 1 11,59 mk . Käännä p ih ve jä use aan ke rta a n (alle m in u u tin vä le in ) ja voitele sa m a lla ta lte e n o te tu lla m a ri nadilla. 181 tkm H .............. 3 ,8 € /2 2 ,5 9 m k 5 29,73 mk . 9 5 e HK KABANOSSI Original 500 g (5,8 9€ /3 5,56 mk) 2 17,78 mk . H IM A N G A N S -M A R K E T AVO IN N A K E S Ä S U N N U N T A IS IN 1 2 -2 1 K A N N U K S E N S -M A R K E T AVO INNA K E S Ä S U N N U N TAISIN 1 2 -1 8 TO HO LAM M IN S -M A R K E T AVOINNA K E S Ä SU NNUNTAISIN 12-17 P E R J A N T A I M A A N A N T A I Snellman Porsaan marin. herkut H ..................................2 4 .20 € Opel Vectra 1.6 GL -91 2 -o m „ aj. 8 -2 1 • la 8 -1 8 • su 12-16 LÄHIKAUPPA LAMPINTORI 69300 TOHOLAMPI Puh. Teemme tilaa uusille tavaraerille« Myymme pilkkahinnoin kesätavarat pois! Toyota Avensis D4D Soi -00 farm., 110 hv diesel, aj. 2 € ). 885 660 H IM A N K A ° KA N N U S Ä0 TO H O LA M P I 9-21 (18) ÿ M A R K E T POLTTOOLJYTILAUKSET PUH. p n ä h e i n ä k u u t a 2 2 www.lcstinioki-lchti.fi 2 6 . J79« A v o in n a : a rk . la s te n ja n u o rte n DISCO perjantaisin klo 18-21.30.
Pieni systeemi: Lähtö 1 . Ari Hei nonen on tällä hetkellä Lahden kaupungin orkesterin palve luksessa, mutta aloittaa pian trumpetin soiton opettajana Lahden ammattikorkeakoulussa. 972 riviä-48.6 euroa. Heinosen sukuseuran tapaaminen on Hirvikosken kurs sikeskuksessa sunnuntaina. Lähtö 6. S L E S T I J K I L A A K S N K I R J A P A I N O OY, V a l t a k a t u 9, 6 9 1 K a n n u s Puh. Can Carol, 9 Loshi U, 12 Piney Point (7 Light Crown) Lähtö 3 10 Barba’s star (1 Great Legend). Lähtö 2 1 Batzeba brell, 4 Can Caroll, 5 Enchanted, 7 Light Crown, 9 Loshi U, 12 Piney Point (10 Iris Bisa). 06-8316 198 Kirkkokonsertti Lestijärvellä Lestijärvi Lestijärven kirkossa järjestetään lauantai-iltana tasokas kirkkokonsertti, joka liittyy Heinosen sukuseuran sunnun taiseen tapaamiseen. 050 3620 220 Su o raan tehtaalta ilm an välikäsiä HÖYLÄHIRRESTÄ edulliset korkealuokkaiset SAUNAT, HUVILAT, AITAT, TALOT 69600 Kaustinen, puh. Lähtö 3 1 Great Legend, 5 Dura Bell, 10 Barba’s star (4 Lucas Gill). Lähtö 5 1 Farmer’s pride, 4 Juliette Verde, 11 Millstone’s original (5 Ludmila Flash). Keski-Rekilä, pätevöitynyt kuntoarvioija puh. Konsertissa esiintyy muun muassa Ari Heinonen, Heidi Huhtala sekä Anne-Mari Polso. 42,samoista kuvista seur.........35,&44*M4Je#d&Jifa m um m olle, pofuuJe ¿tum m ille, ka verille, ¿iälle, ä id ille, omcJt&i lloJeU ... Valmiin kalenterin saat parissa viikossa. Kopioimme kalenterin värikopiokoneella. LESTINJOKI v \ \ le h ti tie tä ä m itä ih m is ille 2> J J i... Lähtö 2 4. A4-kalenteri (21 X 30cm) .... Tarvitset 12 vaakamallista valokuvaa ja yhden vaaka/pystykuvan kantta varten. Lähtö 6 5 Apassi (2 Utun Voku). Lähtö 4 1 Hovi-Hannu, 8 Vilppulan poika, 10 Artisti (7 Arliina). ( 06) 8741 51 2 k i r j a p a i n o @ l e s t i n j o k i l e h t i . 06-8611 500, 040-7333 575 STFFL Rfll.T • s e a a s B B a— S u o ra a n v a ra sto sta : • Kiinnitystarvikkeet • Sinkityt kelat • Pural • Ruostumattomat levyt Niittykatu 1, 67100 Kokkola Puh. Ohjelmassa on muun muassa J.S. Lähtö 5 Farmer’s Pride, 4 Juliette Verde, 11 Millstone’s original (5 Ludmila Flash). kuvat kalenteriksi A l o i t a k u v i e n k e r ä ä m i n e n k a l e n t e r i a v a r t e n j o n y t ! S a a t j o u l u n s u o s i k k i l a h j a n v a l m i i k s i h y v i s s ä a j o i n . Heidi Huhtala on Lestijär ven seurakunnan kanttori, ja AnneMaria Polso opiskelee Sibelius-akatemiassa. Kalenteriin tulee ripustusreikä ja liimaus ylös. T u tu ille ja v ie ra ille . Bachin ja Sibeliuksen sävellyksiä. Lähtö 4 1 Hovi-Han nu, 8 Vilppulan Poika, 10 Artisti (7 Arliina). 06-8316 197, fax. PNÄ H E I N Ä K U U T A 2002 LESTINJOKI KIINTEISTÖKAUPAN • Kuntotarkastukset • Kosteusmittaukset • Korjaussuunnitelmat • Selkein asiakirjoin T:mi V. 32,samoista kuvista seur......... 25,A3-kalenteri (30 X 42 c m ).... Suuri systeemi: Lähtö 1 .1 French Melody, 3 Hans Pen sion, 7 Morrison Hoss, 9 Ernest Way, 12 Take me home, 15 Stepson hanover (10 Firecracker). Lähtö 7 4 Blend Back (1 Jose kemp). Myös digikuvat käyvät. itä h e te k e v ä t; m itä a ja tte le v a t. f i. T O R S T A I N A 18. Lähtö 7 4 Blend back (1 Jose Kemp) 108 riviä-5,4 euroa. 1 French Melody, 3 Hans Pen sion, 7 Morrison Hoss, 12 Take me home (9 Ernest way). 5 Apassi (2 Utun Voku). RAVATAAN t e V75-ravit Lappeenranta 20.7. k u u lu u
Viimeistään silloin olemme samassa tilanteessa kuin muut Pohjoismaat jo nyt. Aikanaan Maijan kana matkusti Nurmosta Kausti selle. Toisaalta opettajanpaikat on aina saatu täytettyä, ja tarjolla on yleensä ollut myös päteviä hakijoita. Eihän munasta kanaa tu lee pelkästään päälle pas kantamalla. R uokatauolla M aijan kana, siis rintaleike, pääsi Maijan lautaselle ja silloin siitä tuli Maijan kana, riisin ja currykastikkeen kera. Ennakkoveron kol mannen erän maksupäivä kaatui päälle. Tulevaa ennakoiden on käynnistetty Kuntien työvoima ja henkilöstö projekti, jossa linjataan kuntien työllisyyspolitiikkaa uusiksi. Kuten kaikki lukemattomat ihmiset tietävät, nokan pys tyyn nostaminen ei ole a da modea. Samoin korostetaan työelämän laadun, johtamisen ja osaamisen paran tamista. Kasvu tosin kes kittyy Kuntapuntarin (2002/3) mukaan lähinnä yli 55-vuotiaiden ikäryhmään. Ja aarrekartan keskellä oleva aarre oli Maija itse. Kuten kaikki vegaanit tietävät, kananpaska on kuk kien parasta höystöä. Elosuojan alla oli hämärää ja Mai jan kana, joka vielä oli tipu, tepasteli kohti valoa päästel len pieniä piipityksiä ja hai kuja. Kyse on kai lähinnä siitä, että kunta-alan ammatit vaativat usein varsin korkeaa koulutusta. Kuten kaikki runoilijat tietävät, merkittävien lyyrikoiden joukossa ei ole kano ja. Lestijokilaaksossa tilanne on ollut kunnan työpaikkojen suhteen kahtalainen: Lestijärvi on jo pitkään hakenut omaa terveyskes kuslääkäriä ja moni kunta tarvitsisi lisää maatalouslomittajia. LESTIN JOKI f T O R S T A I N A 18 . Tärkeä nä pidetään muun muassa nuorten työttömien mahdollisuuksia toimia esimerkiksi hoiva-, hoito ja opetustoimen piirissä. Kuoressa ollut kananpaskakin hierou tui emon höyheniin, kuivet tui ja varisi kesäheinän vie reen. He elivät vapaassa maas sa, vapaassa kanalassa ja heillä oli vapaus elää myös kanalan ulkopuolella. Kolman nen, sen korkeimman kie kaisun aikana sai alkunsa Maijan kana. Se jäähtyi syömättömänä lau tasella ja joutui solkkuämpäriin. Vuosina 2001 2010 kuntasektorin työvoiman tarve on 150 000 160 000 uutta työntekijää. Hän juoksi kan sanopiston pihan poikki metsään, missä kuuset ka ristavat siemeniään. Kuten kaikki tarinanker tojat tietävät, runoilijat eivät elä pelkästään runoista. Ja pesärosvoille varoitukseksi ruiskaisi päälle kananpas kaa. Kuljetuksen aikana muuan nuori kukko, joka tuskin olisi ollut pro feetta omalla maallaan, sai Maijan kanan nukutukseen ja kääntymään hindulaisuu teen. Se tärkeä muna, josta tuli Maijan kana, munittiin elosuojan alle. Valoon päästyään Mai jan kana näki tosiasian pu naisen kukan. Ja silloin kanan haave runoili jaksi tulemisesta oli niin lä hellä kuin mahdoton voi olla. Lisähenkilöstön tarpeen aiheuttaa pääasiassa eläkkeelle siirtyvien suuri määrä, mutta myös suomalaisten ikärakenteen muutoksella on merkitystä. Maijan kana Kukko polki tiuhaan ja lauloi kolmasti. Väestön vanhentues sa työvoimaa tarvitaan nykyistä enemmän sosiaalija terveys toimeen. Hän joutui teke mään havainnot sammakkoperspektiivistä, vaikka oli kin kana. Toholammilla oli taannoin auki kuusi perhepäivähoitajan tointa ja niihin hakemuksia saapui yhteen sä 30, mikä on mittava tulos. Suomessa työikäisen väestön määrä kasvaa vuoteen 2 10 saakka. Suomi ei tosin ole murheensa kanssa yksin. Ja rot tien suojaksi suojaksi ruiskaistu kananpaska kasvatti tosiasian punaisen kukan. Tavoitteet ovat paikal laan ja hyvä, että tilannetta ennakoidaan jo nyt. Jo nyt kunnilla on joidenkin alojen suhteen rekrytointiongelmia. Himangan kunnanjohtajan paikkaakin tavoitteli kymmenkunta henkilöä. Vapaan kanalan omis tajan vapautta rajoitti verot taja. Hän teki aistiha vaintoja. Ja kana päät ti, että hänestä tulee runoi lija. Työllistämisvaikeudet eivät ole kiinni kuntasektorin työpaikkojen arvostuksesta. Silloin Maijalla puhkesi runosuoni. Mutta Maijan kana nosti nokkaansa, rikkoi kuoren ja näki maailman, jolle oli aja tellut näyttävänsä. Samaan aikaan kunta ei kuitenkaan pärjää palkoissa yksityiselle sektorille. Ja kananpaskaa kin siinä oli vain vähän. Metsän keskellä Maija runoili ru non, jossa oli aarrekartta. Vuoden 2010 jälkeen työikäisten määrä kääntyy kuitenkin laskuun ja vain vanhusten määrä kasvaa. Muissa Pohjois maissa tilanne on vielä kärjistyneempi. Kuten kaikki eläinkokeita vastus tavat tietävät, rotat syövät vain pestyjä, lajiteltuja mu nia, joiden viimeiseen käyt töpäivään aikaa on vähin tään viikko. Kroonisesta työvoimapulasta ei täällä siis voida puhua. Tehtyjen tutkimusten mukaan kansalaiset arvos tavat kuntasektorilla tehtyä työtä. Tietysti emol lakin oli oma ratkaisevan tärkeä osansa. He saivat ajatella vapaita ajatuksia ajattelun vapau desta. M utta Maijan kana ei tiennyt, mitä toiset runoili jat tietävät. Meidän tule vain uskoa ja toivoa, että Maijan kana kyljykseksi muuttuneena pääsee hänen lautaselleen ja sitä kautta Maijan lyriik kaan puhjeten tosiasian pu naiseksi kukaksi.. Ja muna sai sitä osakseen, emon ruumiin ja sydämen lämpöä. Maijan kana joutui kuljetushäkkiin ja matkasi Nurmoon Atrian teurastamolle. Samaan aikaan opetusja päivähoitotoimen tarve tullee vähenemään. Kun Maijan kana oli syö nyt kaiken ruokalistalla ole van ravinnon, hän nosti nokkansa pystyyn ja ajatte li näyttävänsä maailmalle. Mutta Maijan kana, vie lä tipuksi tulematon, elämää tuntematon, ahmi ympäril lään olevaa keltuaista ja valkuaistakin, vaikka se ei niin hyvän makuista ollut. Hän muni. Lis talla ei ollut enempää ada cartea. Mutta. Hän päätti kertoa kaunopuheisesti tosiasiat, viljellä metaforaa ja istuttaa älyn kuskipukille, älyn, te rävän kuin maasepän tako man puukon. Ja kukkokin on päässyt vain R uneberg-palkitun Risto Ahdin runoihin eläinhahmona. F N Ä H E I N Ä K U U T A 2002 nokan koputuksia J**!S toimittajalta Kunnat ennakoivat työvoimapulaa Tulevaisuudessa erityisesti kunnilla ennustetaan olevan vaikeuksia saada pätevää työvoimaa (Kuntapuntari 3/2002). Ei tietystikään koko naisena, vaan rintaleikkeenä, ja päätyi Evankelisen kansanopiston keittiöön. Mutta. Heil lä oli ajattelunkin vapaus. Maija itse oli samaan ai kaan päätynyt kansanopis ton luentosaliin, jossa jo mainittu Risto Ahti jakoi runouden pyhää kolminai suuden oppia. Maijan kana joutui ema kon kaukaloon ja omaksu mansa maailmankatsomuk sen mukaisesti sielunvael luksen kautta syntyi porsaa na. Mutta Maijan kana. Kansanopistolta solkut viedään Sykäräisiin Pöntiön sikalaan jalostetta vaksi viljapossuiksi. Ei ollut muuta annetta vaa suojaksi. Hautomista sii nä tarvitaan. Ai noastaan sen verran, että ro tat eivät sitä syöneet
Suursäkin tyhjennin li sälaitteineen on Määttälän pääartikkeli tällä hetkellä. Sitä valmistaa toholampilainen metalliyritys Aikon Steel. Paineet var m asti ovat kovat. Saari teki piirinennätyksen Kauhajoki H U:n Tuom as Saari heitti uuden 13-vuotiaiden poikien piirinennätyksen keihäässä viime sunnuntai na. Eniten muuttotap pioista kärsi Ylä-Savo, jos sa luku oli 672 henkeä. Teemu valitti syöpäläiHannu Wirkkala saa yönsä nukuttua hyvin, vaikka poika valmistautuukin Jamaikalla parasta aikaa MMkisoihin. Siellä oli jo aamulla kuu den aikaan 32 astetta läm mintä. Jotain myrk kyjä oli nyt haettu niiden va ralle, Hannu kertoo. Vuonna 2000 yritystoi minnan lopetti Kannukses sa 20 yritystä. Lop pukilpailu alkaa Suomen ai kaa varhain maanantaiaamu na eli kello kaksi. V astaava luku H im angalla oli 14, Lohtajalla 12,Toholammilla 14jaLestijärvelläkolme. V iim e vuonna Teemu voitti Unka rissa 17-vuotiaiden MM-tittelin. Lampilla ja Kannukses sa eniten uusia yrittä• • • • Jia Lesti jokilaakso Teemu jo Jamaikalla Syöpäläiset ja huonot kämpät harmina Toholampi Jorma Rekonen T oholam m in k e ih ä ä n heittäjä Teemu VVirkkala on jo runsaan viikon ollut Jamaikalla. Hannu Virkkalalla on keih ä sk ilp a ilu ista m u isto ja myös Helsingin olympialais ten ajalta 50 vuoden takaa. Me pojat lähdimme kuunte lemaan radiosta keihäskisaa. Uusia yrityksiä puolestaan aloitti Kannuksessa 21, Hi mangalla 9, Lohtajalla 9, Toholammilla 21 ja Lestijärvellä kolme. Vaikka Suomessakin on nyt hikoiltu ja jotkut ovat ehtineet jo päivitellä kuu muutta, ei tämä silti ole Ja maikan ilman suhteen vielä mitään. Hyytiäinenhän siinä heitti pronssia. Isä kertoo Teemun otta neen kotoa ruisleipää mu kaan. Tulos oli 57.78 ja Saa ri teki sen Kauhajoen Kar hu Games -kilpailussa. Maatalousnäyt telyyn tutustui päivien ai kana yli 40000 ihmistä. Tiedot käyvät ilmi Kuntapuntarista (3/2002). Keksijä uskoo nyt kesäkuun lopulla Tans kan H erningissä saadun huomion lisäävän tuotteen kysyntää.. Toivo Määttälän Nopu suursäkin tyhjennin on palkittu Tanskan maatalousnäyttelyssä. Suomen ja Jamaikan aikaero on yhdeksän tuntia. T anskan H erningissä pidetyssä näyttelyssä oli 310 osastoa. Tee mun keihäskaveri Kalle Sil lanpää oli ollut kuin sodas ta palannut, kun syöpäläiset olivat purreet. Isän tullessa pai kalle, hän nuhteli meitä, kun ladon katto oli auki ja vettä satoi, Hannu nauraa viiden vuosikymmenen takaiselle tapahtumalle. Mutta kyllä kai se nyt on jo loppunut. Päivällä siihen tulee vielä kymmenkunta astetta lisää, joten nestettä menee, Hannu sanoo. L aiteh an no staa, leikkaa, purkaa ja annoste lee tarpeen mukaan. Se on varmasti sitten kuin heit täsi kotinurkilla tällaisten m atkojen jä lk een . siä ja huonoja asuntoja. Maatalousko neiden lisäksi näyttelyssä oli karjaa. Saan kyllä yöni nukuttua, Hannu vakuuttaa. Määt tälän keksintöä kiiteltiin näyttelyssä ympäristöturvalliseksi, käytännöllisek si ja käyttäjälle taloudelli seksi. Karsin nat ovat tämän viikon per jantaina ja lauantaina. Sen verran Toholam m in keksijä ja kehittelijä paljas taa tulevaisuudesta, että teollisuuden puolelle on tu lossa vastaavanlainen suursäkin tyhjennin lähitulevai suudessa. Isä ei odota pojaltaan mi tään mahdottomia. Kokkolan seutukun nassa muut totappiota Kokkolan seutukunta Kokkolan seutukunnan maassamuuton muuttotap pio oli vuonna 2001 maam me kymmenenneksi suu rin. Tulos oli viiden vuoden takaa. Tappiota kertyi 400 henkeä. Uutta tulossa Nopu palkittiin Tanskassa Toholampi Jorma Rekonen Toholampilaisen Toivo M äättälän Nopu suursäkin ty hjennin p alk ittiin Tanskan maatalousnäytte lyssä. Toivo Määttälä kehitti su u rsäk in ty h jen tim en m y y n tik u n to o n vuonna 1998. Suomalaisheittäjät Kalle Sillanpää ja Teemu VVirkka la sijoittuvat ikäluokassaan maailman kärkikastiin tilas tojen mukaan. Tiedot käyvät ilmi Ti lastokeskuksen V äestön muutokset kunnittain 2001 -julkaisusta.. Hän osallistuu 19-vuotiaiden MM-kisoihin. Alhai sin kuolleisuusindeksi oli M aarianham inan seutu kunnassa (73) ja korkein Outokummun seutukun nassa (129). Luku oli 85, kun koko maan vertaisluku on sata. M inua ei homma jännitä yhtään. Teem u pääsee samaan sarjaan vielä ensi kesänäkin, jolloin EMkisat ovat Tampereella. Hyvä on, kun pääsee loppukilpailuun. E dellinen ennätys oli Teemu YVirkkalan nimis sä ja se oli 57.52. Pitkä elinikä Kaustisen seutukunta Kaustisen seutukunnan k u o lle isu u sin d e k si oli vuonna 2001 S uom en kuudenneksi pienin. Silloin meillä tehtiin la don kattoa ja alkoi satamaan. Hannu VVirkkala, T ee mun isä, sanoo tekstivieste jä vaihdetun ja onpa oltu puhelinyhteydessäkin
Joten sen on pakko olla Lasse Viren! Mieshän on kansanedustaja ja sopii sinälläänkin olympiatu len tuojaksi, pohtii Perander. Huuki kantaa huolta Ari Huuki uskoo olevansa helposti lähestyttävä eduskuntavaaliehdokas. Aikanaanhan niitä pe rustettiin pienempiin paik koihin nimenomaan vireyt tämään alueen elinkeinoelä mää. En tiedä, onko maku sitten vuosikym menien varrella parantunut, vai mikä on. Kyllä lapset tarvitsevat kotonaan sekä naisen että miehen mallin, Huuki toteaa lopulta. Joissain tapauksissa myynti kyllä kannattaa, mutta myyntihinnan on ol tava hyvä. P N Ä H E I N Ä K U U T A 2002 Ari Huuki pyrkii eduskuntaan Kannus Eliisa Myllykangas Kannuslainen Ari Huuki asettuu sosialidemokraattien eduskuntavaaliehdokkaaksi ensi vuoden vaaleissa. Tottakai lähden edus kuntavaaleihin tosimielellä. Hänellä on myös kunnallispoliittista taustaa, kun ovet kaupun ginvaltuustoon aukenivat viime vaaleissa. Vuosi 1952 oli myös Coca Colan saapumisvuosi. Aluepoliittinen tehtävä oli ja on merkittävä. Juhlavuoden muistelut ovat siksi erityisen tärkeitä, että viisikymmentä vuotta sit ten järjestetyt Helsingin olympialaiset jäivät luultavas ti Suomen historian ensim mäisiksi ja viimeisiksi. Leo Joensuu, Esko Autio, Onni Kivelä, Tomi Pöyhtäri ja Anna-Liisa Erkkilä.. Nyt pitäi si olla varaa kehittää myös terveydenhuoltoa. 50 vuotta sitten ta pahtuneet asiat ovat yhä melko tuoreessa muistissa johtuen silloisen tapahtuman varsin suuresta merkitykses tä Suomelle ja suomalaisel le identiteetille. Reino Perander on ollut ensim m äisten joukossa maistamassa Coca Colaa Helsingissä. Elimme sodanjälkeisiä aikoja, ja juuri olympialais ten alla saimme viimeiset sotakorvaukset maksettua. Sam ana vuonna kuin olympialaiset olivat Helsin gissä, voitti Armi Kuusela Miss Universum -tittelin. Esimerkiksi tehtyä ydinvoi mapäätöstä hän pitää hyvä nä. Ajat muuttuvat, miet tii Perander. Anna-Maria Isohanni ja Raimo Märsylä sekä eräs ay-ihminen Pietarsaaresta ovat jo lupautuneet kampan jan vetäjiksi. Pie nellä valtiolla ei ole koskaan enää resursseja jäljestää vaiReino Perander oli 50 vuotta sitten kantamassa olympiataviin mittakaavoihin paisusoihtua. Omaakin rahaa laitettava Perheellisenä miehenä kampanjointiin laitettavat taloudelliset resurssini ovat rajalliset, m utta tietysti omaakin rahaa täytyy käyt tää. Perander muistaa olympiasoihdun kannon hyvin Himanka, Lohtaja Lasse Vuola Maanantain ja tiistain vä lisenä yönä Himangan kes kustassa oli epätavallisen vilkasta . Tulevissa vaaleissa Vaa san vaalipiirin sosialidemo kraattien äänipakkaa sekoit taa Kari Urpilaisen luopu minen paikastaan. Huukin per heeseen kuuluu vaimon li säksi kaksi tytärtä, ja Ari on ollut jo pitkään Poutulla töissä. Minua pyysivät ehdok kaaksi oman demari ryhmän jäsenet ja elintarviketyönte kijöiden aluehallinto. Huukin lisäksi Keski pohjanmaalta vaaleihin läh tee ilmeisesti kaksi sosiali demokraattien ehdokasta. Valtion verotuksen keventämisessä vaarana on, että vain tietyt ihmisryhmät hyötyvät siitä. Jokaisella on oikeus elää omalla tavallaan. Terve huu morintaju pitää mielen vir keänä. Nuorekas Perander ker too, että Himangan tapaami sessa sovittiin, että seuraava tapaaminen on sitten viiden kymmenen vuoden kuluttua, eli vuonna 2052. Tulevaisuudessa edus kunta saa äänestettäväkseen ehkä myös hom oparien adoptointioikeusasian. Elintarvikkeiden arvon lisävero on saatava lähem mäs eurooppalaista keskita soa. LESTINJOKI O T O R S T A I N A 18. Jaossa on siis tuhansia ylimääräisiä ääniä. Pää tös syntyi kevättalvella usei den tahojen kannustuksen myötä. Se oli suuri pet tymys siihen aikaan, harmittelee Perander. Jos siinä olisi jotain puhumaan joutu nut nikotteluksi olisi men nyt, muistelee tulenkantaja kaihoisasti. Hyytiäinen onneton jäi kolmanneksi, kun jenkit me nivät edelle. Kavereiden kanssa ajattelimme, että tämä ei kyllä ole mitään muuta kuin parkkivettä, naurahtaa Perander silloista makuelämystä. Sain soihdun vastaan Kalajoen ja Himangan rajal la. myös valtion yhtiöiden myynnistä. Lisäk si olen saanut tukea Toho lammin ja Lestijärven de mareilta, kertoo Huuki. Teollisuuden on saata va kilpailukykyistä energiaa. Myös vaali teemat ovat jo mielessä. Mukavia päätöksiä ei paljon ole voitu tehdä, mutta kyllä tulevaisuus on valoisampi, Huuki uskoo. Kunnantalolle oli kokoontunut puolisensataa ihm istä juhlistam aan 50 vuotta sitten tapahtunutta olympiasoihdun kuljetusta Himangan läpi aina Helsin gin olympiastadionille asti. Yhtä säästämistähän tämä on ollut, kun Kannuk sen talous on pakko saada kuntoon. Päätös on tehty, ja kam panjan suunnittelu alkaa syksyllä. Hänen ohellaan mukana olivat himankalaisista neita kisoja ainakaan yksin. Helsingissä ensim mäinen Coca Cola Perander ei vuonna 1952 tyytynyt pelkästään kanta maan olympiasoihtua osan matkaa, vaan hän matkusti pitkän matkan Helsinkiin ki soja katsomaan. Työpaikalta on peräisin myös innostus ay-toimintaan. Nykyään pääsee pendolinolla vähän yli neljässä tun nissa. Silloin matka kesti sääs tä riippuen puoli vuorokaut ta. Yksi aikoinaan mukana juosseista himankalaisurheilijoista ja paikalla olijoista on lohtajalainen Reino Perander. Suomi pääsi siis maailman kartalle monella eri alalla. Hän näkee tärkeänä, että haja-asutusalueillakin olisi omat puolesta puhujansa eduskunnassa. Nykyään kokis kyllä maistuu oikein. Se oli hienoa ja vapauttavaa aikaa. Sen mihin ryhdyn, pyrin te kemään kunnolla. Se on pakko olla kesäurheilija, koska kesäkisoista oli kyse. Maa ilman suosituin kolajuoma oli kisojen virallinen virvoi tusjuoma, ja ensimmäiset hassunkurisen m uotoiset pikkupullot saapuivat laivalastilla vähän ennen olym pialaisia. 1950-luvulla Himangalla asunut Perander m uistaa soihtuosuutensa kuin eilisen päivän. Kilpailut eivät ainakaan keihään osalta mennyt put keen. Myös homoparien suh teen rekisteröintioikeutta Huuki pitää ymmärrettävänä ratkaisuna. En halua puhua valtion verotuksen keventämisestä vaan nimenomaan elintar vikkeiden arvonlisäveron laskem isesta, koska sen kautta hyöty saadaan parhai ten koko kansalle. Lisäksi Huuki puhuu pe rusterveydenhuollon paran tamisen puolesta. Seitsemästä elossa olevasta soihdunkantajasta kuusi oli jaksanut herätä kello 2.00 alkavaan juhlatilaisuuteen, joka oli yhdistetty Suomi Juoksee -viestiin. Se saa Huukin mietteliääksi. En unohda koskaan het keä, jolloin sain olympialiekin kannettavaksi. Tunteet olivat ainut kertaisessa tapahtumassa hy vin pinnalla. Huuki on ay-aktiivi Ari Huuki on syntyjään kokkolalainen mutta asunut Kannuksessa jo kolmekym mentä vuotta. Lisäksi on huomioitava, että valtion yhtiöil lä on iso työllistävä merki tys. Suomella menee nyt ta kavuosiin nähden kohtuulli sen hyvin. Tälläkin hetkellä Huu ki istuu entisen Vaasan lää nin elintarviketyöläisten aluehallituksessa ja on mu kana SAK:n paikallisjäijestötoiminnassa. Nyt kun tapauksesta on kulu nut 50 vuotta ja tuli aiotaan sytyttää uudelleen, ei Reino Peranderilla ole kuin yksi eh dokas visusti salassa pidetyl le tulenkantajalle. Hyvä ydinvoimapäätös Huuki on seurannut valta kunnan politiikkaa tiiviisti. Veikkauksena Viren P aavo N urm i sytytti olympiatulen Helsingissä. Ja lisäksi urheilijan täy tyy olla menestynyt. Kaupunginvaltuutettuna oloa Huuki luonnehtii mie lenkiintoiseksi, vaikka kau pungin taloushuolet ovat luoneet valtuustotyöhön var joja. Bruttokansantuo te on noussut, ja työttömyys lähes puolittunut. Tarkoitus on kuitenkin perustaa kampanjointia var ten esimerkiksi tukiyhdistys, Huuki pohtii
Team Eskopuu toiseksi kirkkoveneiden SM-souduissa ‘Täm ä oli voitettu hopea” Sulkava, Kannus Eliisa Myllykangas Team Eskopuun ykkösjoukkue voitti hopeaa kirk koveneiden SM -lähdössä su n n u n ta in a S u lk av alla. Tämä oli voitet tu hopea, kun toinen sija vii me vuonna oli hävitty ho pea, joukkue pohtii. Voiton vei Kahvakopla ajal la 4.02.53. Matkan puolivä lissä Team Eskopuu kakko nen oli aivan kolmannen ve nekunnan tuntumassa, mut ta sitten Eskopuun veto hie man hyytyi, ja lopullinen si joitus oli kahdeksas. Seuraava Team Eskopuun koitos on elokuun kymmenen päivä. Hiki irti Lestijoella Joukkue haijoittelee kak si kertaa viikossa Lestijoel la. Jo viime syksynä pää timme, että Sulkava tulee olemaan kauden päätavoite. Voiton sarjassa vei Lieksan loiske, jonka aika oli 4.14.40. Pyöräilykisa vuonna 1928 Valokuvassa on 50 kilometrin pyöräilykilpailun osaanot tajia juhannuksena 1928. Viisikym mentä vuotta sitten konfirmoiduista 28 nuoresta oli saapunut paikalle kahdek san. Meillä kaikki jaksoivat vetää loppuun asti, ja vauh dinjakomme osui tällä ker taa nappiin. Ykkösjoukkueessa souti vat Pekka Björkbacka, Pet ri Erkkilä, Keijo Etelämäki, Ari Heininen, Rauno Heino nen, Jari K ivelä, M ikko K o rk ia-ah o , Juha Kuusisto,Terho Pajukoski, Risto Pernu, Arto Rantakangas, Marko Tervola, Mika Tervola, Sakari Sikkilä ja Alpo Vuorenmaa. Vain kahdeksan saapui paikalle. Y kkösjoukkueen m e nestystä täydensi Team Es kopuun k a k k o sjo u k k u e, joka sijoittui kahdeksannek si lauantain kirkkoveneiden yösoudussa. Myös merellä Team Es kopuu on harjoitellut joskus. Seitsemän kilometrin jälkeen kärjeksi muodostui K ah v ak o p la, Jo u tele ja Team Eskopuu. Joukkueen aika oli 4.07.53. Kuva on otettu ennen Kannuk sen paloa, joten kuvassa näkyy takana suojeluskuntatalo. 38 kilom etrin kohdalla Team Eskopuu pääsi Jouteleen lähituntumaan, ja 50 ki lometrin kohdalla kilpailija taipui Eskopuun vauhdin alle. Uuden veneemme säätämi sessä oli tosin alkukesästä sen verran ongelmia, että ennen lähtöä olimme hie man epävarmoja onnistumi sesta, kertoo Alpo V uoren maa. Aika oli kuitenkin hyvä, kun otetaan huomioon, että joukossa oli 10 ensikertalais ta, Vuorenmaa luonnehtii. 50 vuotta sitten ripille (Jannen ^anijaan Lestijärvi Olympiavuonna 1952 ri pille Lestijärven kirkossa päässeet tapasivat muisto jen merkeissä seurakuntata lolla 14.7.2002. Yhteishaijoitusten lisäksi jokainen mies tekee yksilöharjoituksia. Soudettava mat ka oli 65 kilometriä. Kahvakop la kasvatti eroa muihin ta saisesti. Pyöräilijät ovat Eino Jokela, Toholampi (vas.); Tor Porko, Kälviä; Ensti Luoma, Kälviä; Myrskog, Kruunupyy; Halbnan, Kokkola; Puoliväli, Kannus.. Järvellä harjoittelu oli si tuuliolosuhteiden takia parempaa, mutta Lestijärvelle on liian pitkä matka, kun otetaan huomioon, että jouk kueemme miehet ovat pää asiassa Toholammilta, Kan nuksesta ja Sievistä. Joutele yritti seurata K ah v ak o p laa, m utta me emme intoilleet, vaan ve dimme tasaista tahtia, Alpo sanoo. Kakkosjoukkueessa oli vat mukana Kaija Erkkilä, Raimo Jääskä, Markus Kai nu, Riku K ekki, M arkku Koivisto, Petri Känsälä, Pau li Lampinen, Tapani Lampi nen, Juha Latom aa, Mika Levonmäki, Paavo M ylly lah ti, S eppo M y lly la h ti, Vesa Junttila, Lauri Jaakola ja Matti Uusimäki. L ähtötilannetta Sulka valla Vuorenmaa luonnehti edellisvuosiin verrattuna rauhalliseksi. Team Es kopuu k ak k o n en h äv isi voittajalle vajaat 20 sekun tia. Kertaharjoitukselle ker tyy mittaa 26 kilometriä. 10 ensikertalaista Kakkosjoukkue lähti tänä vuonna rohkeasti kärjen tun tumaan ja sen tavoitteena oli parantaa viime vuoden nel jättä sijaa
’’Jäin tähän koukkuun” Asfalttikoneen perämiehenä toimiva kangasniemeläinen M arko Elg on tehnyt teitä työkseen jo viisitoista vuotta. Aam ulla ylösnousu on kukonlaulun aikaan. Asfalttimiehet poseeraavat vain pyynnöstä. Elgin tehtävä perämiehenä on valvoa, että asfaltista tulee priimaa. On aivan toista tehdä asfalt tia ruuhkaisilla tieosuuksil la. Sitten nukku maan. Lämpökonekäsittelyssä massa on 250-asteista. Mutta jos huomioidaan v u oden jo k a in e n p äiv ä, palkka ei todellakaan ole enää hyvä, Marko huomaut taa. P N Ä H E I N Ä K U U T A 2002 Asfalttimies nousee kukonlaulun aikaan ja syö lennossa Toholampi teksti: Eliisa Myllykangas kuvat: Eliisa Myllykangas ja Lasse Vuola Kestävän asfalttitien teko vaatii monen ihmisen työ panoksen. Vanha asfaltti uuden raaka-aineeksi Asfaltinteon aloittaa kolm e läm m itysautoa, jotka nimensä mukaises ti lämmittävät vanhan as faltin. K otoisin työntekijät ovat muun mu assa Tampereen seudulta ja Varkaudesta. Ko neiden ohi ajetaan hiljaa. On m ukavaa, kun työmaat vaihtuvat. Viikonloppui sin työväki suuntaa kotiin. Ei minusta sisähommiin hal liin taitaisi edes olla, sanoo Valmista tietä syntyy päivässä noin viisi kilomet riä. Kannus-T oholam pitietyö kestää vielä noin kolme viikkoa. Koleuttakin Elgin miehet ehtivät toimikaudellaan kui tenkin kokea, kun työt aloi tetaan vappuna ja päätetään vasta syyskuun lopussa. Syöm me lennossa. Kannus-Toholampi-tietä on jo parin viikon ajan ura koinut Elg-yhtiöt. Vanha asfaltti käy tetään uuden raaka-aineena, m utta m assaan lisätään myös 15-20 kiloa uutta as falttia neliötä kohti. T äällä ei ole suuria ruuhkia, ja autoilijat käyt täytyvät m altillisesti. A sfaltinkatku tunkee sie raimiin, ja työkoneiden lä heisyydessä olo tuo mieleen saunan. Illalla otamme pienen pienen iltapalan, menemme saunaan ja ehkä juom m e pari olutta. Nyt tosin on ollut hul lun kuumaa. LESTINJOKI T O R S T A I N A 18 . Elg. E lg in m ieh et ovat majoittuneet tähän saakka K annuksessa, m utta kun työmaa saavuttaa Toholam min keskustan, yöpym is paikka vaihtuu Sykäräiseen. Jäin tähän hom m aan koukkuun. Seuraavana tulee kone, jo k a jy rs ii vanhan tienpinnan neljän sentin sy vyydeltä. Ihan mukavaa on, kun tytöt joskus vilkuttelevat autoistaan.. Työmiehet pai navat pitkää päivää aamu k u u d esta iltay h d ek sään . Tienteossa raskaimman työn tekevät koneet, ja jo kaisella työmiehellä on oma tehtävänsä. R uokataukoja emme päivän aikana pidä. Tärkeä tekijä on muun m uassa se, että massaa menee tienpintaan oikea määrä. Koneita pyörittävät ja tien valmistumista valvovat m iehet, mutta m ukana on myös kaksi naista, jotka oh jaavat autoilijoita liikenne valojen avulla. Kesäisen työpäivän jä l keen ei vapaa-aikaa juuri jää. Kesälom aa asfalttiväki viettää lumisateessa. A sfalttim iesten palkka on hyvä, jos lasketaan pel kät kesäkuukaudet. Tien vii meistelee kaksi jyrää, ja tie on ajokunnossa kah den kolmen tunnin kulut tua jyräyksestä. Työ on kuumaa, mutta Elgin m ielestä se kuuluu asiaan. Kunnon autoilijoita Toholampi-Kannus-tiellä liikkuvat autoilijat saavat Elgiltä kiitosta. Marko Elg on tehnyt teitä jo viisitoista vuotta. Työvoi maa tien teossa on viitisen toista. Nurmijärveläinen Jari Mäntylä hoitaa asfaltin lämmityskonetta
M ukaan m ahtuu kansanmusiikin asiantunti joita ja harrastajia, rikkaita liikemiehiä, nuorisoa, lapsia, ulkomaalaisia ja paljon mui ta. Tors tain tähtiesiintyjä on moni kulttuurinen kaunotar Natas ha Atlas ja koko festivaalin kruunaa perjantai-iltana tele visioitava Unicef-konsertti, jossa nähdään Anna Eriks son, Sakari Kuosmanen, Katri-Helena ja 35-vuotta sitten Kaustisella esiintynyt Hector. T O R S T A I N A 18. Kaustinen on alusta läh tien ollut ennen näkemätön tä hyväntuulisen yhteisölli syyden ja osallistumisen juh laa, joka tarjoaa jokaiselle jotakin ikään tai taustaan katsomatta. Kaustisen kansanm u siikkija kansantanssifestivaalit täyttävät tänä vuonna 35 vuotta. Haitaria soitti kultaisen harmonikan voittaja Mar kus Luomala, viulun takaa löytyi virtuoosimainen rova niemeläinen Tommi Asp lund ja mandoliinin kanssa ta itu ro i p ää a re en a lla k in esiintynyt Ville Kangas. Yhteensä kymmenhenki nen kokoonpano sai y lei söön liikettä ja viimeisten kappaleiden tullessa kohdal le oli penkkirivien ja lavan välinen tila täysin tanssin vallassa. Jokaisella on mahdol lisuus oppia eri maiden ja mantereiden tavoista ja kult tuurista vain tulemalla pai kan päälle ja pitämällä sil mänsä ja korvansa auki. Festareilla viihtyvät niin pelimannit kuin aboriginaalit Kaustinen muutakin kuin kansanmusiikkia Kaustinen Lasse Vuola Kesä on festivaalien ai kaa. Musiikkilukioillan toinen sävähdyttävä esitys oli Mu siikkilukio Ali Stars, johon oltiin koottu soittajia ja lau lajia nykyistä ja menneistä oppilaista. T ä y d e llise ssä sy n k ro ssa esiintynyt trio, jossa soitta vat Juho Nurmela, Anssi Salminen ja Juha Savela, tulee joskus olemaan pää areenalla näyttämässä osaa mistaan. K austinen on erilainen festivaali. Vasta sitten voidaan järjestää erikoisalan musiikkiosaajia paikalle ympäri maailman, jotka eivät pel källä olemassa olollaan vält tämättä houkuttele riittäviä yleisömääriä paikalle. Vauhdikkainta menoa tarjo si metsästystanssi, jossa et sittiin riistaa ja tapettiin se huikein menoin. Esityksessä käytiin läpi oikeastaan koko alkuperäis kansan elämä aina naisten tukankampauksesta poikien ensim m äiseen tupakkaan. Lauantaina esiintyi Nummela-levyllään suuren ylei sön su o sio n saa v u tta n u t Anssi Kela, sunnuntaina pääesiintyjiä olivat Austra lialainen aboriginaali tanssi ryhmä The White Coctatoo ja Meksikolainen folkloreryhmä Viva Mexico!. Nämä teemat ovat tuntu neet purevan myös yleisöön, sillä ennakkolippuja ollaan myyty tavallista enemmän ja kahden ensimmäisen päivän aikana saavutettiin 20 000 tuhannen kävijän rajapyyk ki. sa tämänhetkiset musiikkilu kion opiskelijat pistivät koko klubin hiljaiseksi virtuoosi m aisella m usisoinnillaan. Kaikilla musiikin tiettyyn osa-alueeseen keskittyneillä suurilla festivaaleilla on ol tava vetonaulana joitain suu ria viihdealan nimiä. Muun m uassa värttinän kappaleita esittänyt kokoonpano ei paljon esitte lyjä nimien perusteella kaipaa. Musiikkilukio valtasi Klubin K austinen on erityisen tunnettu kahdesta asiasta: Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleista ja musiikkilu kiosta. Esitys oli juuri niin häkellyttävä kuin sen nimikin. Kaustisen line-up on erit täin m onipuolinen. Monella muulla festivaa lilla ei näe tuhansien päiden ihm ism assan liikkuvan ja laulavan yhdessä tapahtu massa. Yleisöystävällinen festivaali Yksi Kaustisen kansan m usiikkija tanssijuhlien erityispiirteistä on yleisön osallistumismahdollisuuksi en huom ioon ottam inen. Kokoonpano on d id ig e rid o o -p u h a ltim e n suurimman mestarin David Blanasin perustama ryhmä, joka ei esityksellään jätä kyl mäksi ketään. Aidot Austra lian aboriginaalit esiintyvät perinteisissä asuissaan ja maalattuina värikkäisiin vartaloväreihin. Ohjelmistoa irkuista alkuasukkaisiin Festivaalien teemana on tänä vuonna h en g ellin en kansanmusiikki ja monikult tuurisen Britannian musiik ki. L egendaarisen kaustisvaikuttajan Vilho Määttälän ilmaus Kaustisesta ja sen luonteesta osuukin täysin oi keaan. O hjel misto ulottuu tänä vuonna Brittein saarten ja Irlannin musiikista anglo-intialaiseen elokuvamusiikkiin ja Aust ralian aboriginaalien tanssiin ja soittoon. Esimerkki tällaisesta osallis tumisesta nähtiin myöhään keskiviikkoiltana, kun pääareenan lava ei toiminutkaan odotetulla tavalla ja tanssi esitystä jouduttiin odottele maan odotettua pidempään. Tunnelma oli käsin kosketeltava ja ainakin sii hen mennessä festivaalien suurimmat aplodit sai ylei sö itse. PNÄ H E I N Ä K U U T A 2002 O LESTINJOKI The White Coctatoo didgeridoo-puhaltimen säestämänä. Kaustinen yhdistää kult tuurit ja m aan tieteelliset rajat. Sunnuntaina oli klubilla musiikkilukioilta, jossa suu rinta osaa paikalla olijoista yhdisti sama asia: side mu siikkilukioon. E siintyjinä oli muiden ohella valtaisan taiturimai nen kitaratrio Fantaasia, josKaustisen festivaaleilla on loistava tilaisuus tutustua eri maiden kulttuuiperinteisiin. Sen kertoo jo erit täin heterogeeninen kävijäjo u k k o , jo k a v u o sitta in suuntaa ajoneuvonsa kohti pientä pitäjää Keski-Pohjanm aalla. Tällä tavalla saadaan kävijämääri en volyymi tarpeeksi suu reksi. L aulupuolesta vastasivat kauniilla äänillään ensi vuo den abiturientti Maija Rajakallio, legendaarisen peli mannin Mauno Järvelän tytär Aili Järvelä, sekä Elii sa Kulmala. Tämä merkitsee noin seit semän prosentin nousua ai kaisempiin vuosiin. Pohjoism aiden suurin tällaisen musiikin ja tanssin alaa edustava juhla on tänäkin vuonna onnistu nut keräämään pelimannipitäjään kymmeniä kuuluisia esiintyjäryhmiä ja yksilöitä näyttämään taitojaan suuril le yleisöille. Tässä erikoiset esiintymisasut romanialai sella Somesul-Napoca kansantanssiryhmällä. Kymmenet vanhat "muslut” ottivat ilon irti vuo tuisesta perinteestä musiik kilukiot liassaan.. Jokaisessa esityksessä oli jonkinlainen rituaali ennen varsinaisen tanssin alkua, jonka merkitys kuitenkin jä tettiin yleisölle ehkä tietoisestikin pimentoon. Huikeita ja taituri maisia esityksiä Sunnuntai-iltana esiintyi p ääareen alla The W hite Coctatoo. Joka syksy saapuvat uudet musiikkia vakavam min harrastavat ympäri Suo mea opinahjoon Kaustisen musiikkilukioon. Mut ta juuri nämä erikoisemmat esiintyjät tekevät Kaustisen musiikkifestivaalista erikoi sen ja ainutlaatuisen Suo men kesässä. Ei mennyt monta sekuntia, kun ajan tasalla oleva juon taja tajusi tilanteen ja päätti laulattaa ja tanssittaa ylei söä
Yövaelluksestakin hän mainitsee ensimmäisenä per hokalastuksen. Tässä nyt herätellään vanhempiakin metsästäjiä. Muuten kin kesäleirien merkitys on suuri nuorille. Leiri tarjoaa mahdolli suuden mielenkiintoiseen harrastukseen, jonka osana luonnossa liikkumisen lisäk si on kilpailutoiminta ja am munta. Siihen osallistui kolmisen kymmentä leiriläistä, joista 19 läpäisi vaativan tutkin non hyväksytysti. Ilmassa ei ole unisuutta, vaikka leiriympäristön vaikuttava luon to ja kaverit ovat aiheutta neet sen, ettei nukkuminen ole ollut harrastus numero yksi. Lisäksi huoltotehtävissä oli paljon vapaaehtoisia. Itsekin hän on käynyt metsällä per heen saksanseisojien kanssa. Yöva elluksella Ampumistakin Olli Jyrk kä on selvästi harrastanut m uuallakin kuin leirillä, vaikka kilpailuissa hän ei ole ennen käynytkään. Olli valmistaa itse omat uistimensa. Metsästä jäliiton piirejä on maassa yh teensä 17, joten jäijestely vas tuu tulee piireille noin kolmen vuoden välein. Nuorissa on ainesta Landinin mukaan nuoret kuuntelevat herkästi uusia asioita ja ohjeet jäävät mie leen helposti. Lehti-ilmoittelulla kootuista metsästäjäntutkinnon suorit tajista yleensä kokeen läpäi see kymmenisen prosenttia. Nuorilta on tullut harmistu nutta palautetta siitä, ettei heitä iän takia oikein hyväk sytä täysivaltaisiksi jäsenik si seuroissa. 18.7. Erityistä huomiota kiin nitetään luonnossa liikku misen opetteluun, turvalli seen aseen käsittelyyn ja erätaitoihin. Isä kulkee metsällä Halsuan metsästys seuran mukana ja poika halu aisi liittyä joukkoon. Kokkolalainen nuorimies, 16-vuotias Olli Jyrkkä on tullut leirille metsästäjäntutkinto mielessään. Nuo ria metsästäjiä ei tarkkuuden puute vaivaa.. Pääpaino metsästyksessä Leirillä järjestettiin am pumaharjoittelua, annettiin erätaito-opetusta ja val mentavaa koulutusta metsästäjäntutkintoon, jonka suorittamiseen oli mahdol lisuus keskiviikkona. Sarjan hän ampui 5,7 k aliberisella Tikka 55 merkkisellä aseella sadan metrin päästä. Erityi sesti häntä viehätti melomisyystä nen Lestijoen mahtavissa maisemissa. Leirillä miellytti eniten melonta Lestinjoella. Metsästäjälii ton Keski-Pohjanmaan pii rin toiminnanjohtaja Juha Landin huomauttaa, ettei vastaavia tauluja SM-kilpailuissakaan paljon näe. Kerran Kokkolan hal lilla ammuin ilmakiväärillä viisi kertaa peräkkäin sa masta reiästä, muistelee hän. Siihen verrattuna leirin yli 50 % tulos on Landinin mukaan loistava. Hän korostaa, että ampumisharjoittelu lei rillä on tarkasti ohjattua, sitä tarkkaillaan ja virheitä kor jataan. Tavoitteena olisi, että jos joskus saisi itse ammut tua hirven, mietiskelee Jaa na. LESTINJOKI T O R S T A I N A 18. Loistava läpäisyprosentti saavutettiin myös keskivii kon metsästäjäntutkinnossa. Li säksi iltaohjelmissa oli me lontaa kanooteilla Lestijo ella, yövaellus Peuranpolun maastossa ja Lestijärvi-retki katamaraani-aluksella. Monenlaista kokemusta on vajaaseen viikkoon mah tunut, esimerkiksi yövaelluk sella kuusen alla yöpyminen. Ampu mista hän on harrastanut pa risen vuotta. Välillä olisi kyllä tehnyt mieli mennä siellä uimaan, kun oli niin kuuma, hän jat kaa. Kannuslainen 12-vuotias Jaana H aasala oli yksi Metso-leirille osallistuneis ta viidestä tytöstä. P N Ä H E I N Ä K U U T A 2002 Eri puolilta Suomea nuoria kerännyt Metsästäjäliiton leiri järjestettiin Lestijärvellä Peuranpolun maastossa. Leirin kokonaiskustan nukset olivat runsaat 8400 euroa, joista 60 % katettiin osallistumismaksuilla. Tavoitteena oli saada mu kaan 50 nuorta, mutta kyse lyjä tuli niin paljon, että lo pulta otettiin 5 leiriläistä enemmän. Leirillä Jaana on saanut m onipuolisesti tutustua luontoon ja erätaitoihin mu kavassa porukassa. Jaana on viihtynyt leirillä kaikin puolin hyvin, oppinut uusia asioita ja tavannut mu kavia ihmisiä. Vaati vaa tutkintoa Olli on nyt yrit tämässä ensimmäistä kertaa. Kertaakaan ei kanootti tietenkään kellahta nut ja vesi ottanut viileään syliinsä. Pääpaino leirillä on metsästyksellisessä puoles sa. Nuorena miehenä ja tehokkaassa kou lutuksessa on oppiminen no peaa. Myö hemmin se voi olla arvokas asia, muistuttaa Landin. Kymmenen laukauksen sarjasta vain kolme on yh deksikköä, ja Olli harmittelee yhtä liikaa oikealle ja toista ylös karannutta lauka usta. Myös ehkä ikäviltä tuntu vat asiat opettavat. Ne opettavat selviytym istä ja lisäävät omatoimisuutta ja sen ohes sa myös sosiaalinen osaami nen kasvaa, pohtii Virkkala. Ampumisharjoittelu lei rillä on sujunut mainiosti ja Olli esitteleekin tulostauluaan, jossa osumat keskitty vät tiiviisti kympin ympäril le. Tavoitteena on tarkan laukauksen aikaansaaminen ja oikea tekniikka. A m pum isharrastuksessa Jaana on parhaim m asta päästä, sillä hän on voittanut monesta tänä vuonna Pohjois-Suomen mestaruuden ja on saa vuttanut myös piirinmesta ruuden ilmakiväärillä. Lestijärvi Ulla Lintilä M etsästäjäliiton Keski pohjanm aan piiri järjesti nuorten metsästysaiheisen leirin 14.7. Tulokset jo osoittavat, että nuorissa on ainesta, kehuu Landin. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Vapaaeh toistyö oli Virkkalan mu kaan merkittävä tekijä leirin budjetissa, sillä ilman sitä kustannukset helposti tuplaantuisivat. Esimer kiksi leirin yövaellus on saattanut monelle olla uusi kokemus. Lop pu rahoitus saatiin liitosta ja piiristä sekä sponsorointina alueen yrityksiltä. Leiri on yksi neljästä Suomessa vuosittain järjestettävästä vastaavasta leiristä. Met sästäjätutkinnon suorittami sesta huolehti Lestijärven riistanhoitoyhdistys. Tärkeää on erähengen kasvattaminen ja riistanhoi don opettaminen. Lestijärvi Ulla Lintilä Tunnelma on reipas ja täynnä toimintaa, kun Met so-leirin nuoret parveilevat opastuskeskuksen lähellä lounaan jälkeen. Innostus on tarttunut perheestä, sillä sekä hänen isänsä että sis konsa metsästävät. Lestijär vellä yhteistyössä paikallis ten yrittäjien kanssa. Leireistä ilmoi tellaan Metsästäjäliiton ja Ampujainliiton lehdissä, ja hyvä ohjelma houkutteli. Leirillä viihtyy Jaana Haasala haaveilee hirvenmetsästyksestä. Lei rin am pum isharjoitusten tyttö sanoo Vaatimattomas ti menneen kohtalaisesti. Tiukka paikka jää mie leen ja siitä voi oppia. Tulokset ammunnassa leirillä ovat ol leet niin hyviä, että kaikki ovat yllättyneitä. Aamusta on jo takana toisilla valmennus ta metsästäjätutkintoon ja toisilla ammuntaa. Tapah tumapaikkoina olivat Metsä hallituksen opastuskeskus, sen läheisyydessä oleva Kin nulan ampumarata ja yöpy mispaikkana Korsukylä. Kouluttajina leirillä toimi ammattilaisia, piirin toimi henkilöitä ja eräoppaita pai kallisista yrityksistä. Yksi mieluisin asia on ollut Ollin mielestä kalastaminen, vaikka paljon muuta ei saalii na ole ollutkaan kuin ahve nia. Leiri liittyy näin ollen valta kunnalliseen keskusteluun hirvikannan koosta. Tutkinnon suorittanut voi hakea jäsenyyttä paikal lisesta metsästysseurasta. Keski-Pohjanmaan pii rin toiminnanjohtaja Juha Landin kertoo leirin saa vuttaneen suuren suosion. Keski-Pohjanmaan Opis ton nuorisoja vapaa-ajan ohjauksen opettaja Reima Virkkala kertoo yhtenä ta voitteena olevan uusien metsästäjien kasvattam inen. V arsinaisen metsästyksen lisäksi käsitel lään pienpetojen pyyntiä ja Suomen luontoon kuulumat tomien eläinten poistamista, listaa Landin. Leiri oli suun nattu 12 17 -vuotiaille ja <E> Metso-leiri innostaa metsästysharrastukseen osanottajia oli yhteensä 55 eri puolilta Suomea
Janina Vesisenaho 12,5 3.Jo hanna Heiniemi 12,5 5.Emmi Leppänen 13,0 5.Ellen Koskela 13,0 5.Jessica Luomala 13,0 8.Inka Kotka 13,2 9. Niko Märsylä 12,4 8.Henri Jaakola 14,7 9. Alkuaikoina kun aloi timme, retkelle lähtö ei in nostanut, ehkä ei uskallettu kaan. Risteilyalus odottaa rannassa. Sanni Saunavaara 15,6 13. Anniina Jeshoi 14,9 7. T O R S T A I N A 1 8 . Jussi Taipale 9,1 12.Lauri Kivelä 9,3 Tytöt 9 v 150 m 1.Annika Ranta 26,3 2.Sara Kotka 26,6 3.Miia Tii likainen 30,6 Pojat 9 v 150 m l.Lari Posio 25,9 2.Tommi Gromoff 26,6 3.Jarkko Mäke lä 26,9 4.Kimi Sämpi 27,6 Tytöt 10 v 150 m I.Minna Jaakola 25,3 2.Sini Petäjä 27,0 Pojat 10 v 150 m 1.Petteri Salonen 26,0 2.Aleksi Siirilä 26,5 Tytöt l i v 150 m 1 .Senja Eskola 27,2 Tytöt 12 v 100 m 1 .Anette Lehojärvi 14,9 2.RebekkaPouttu 15,4 3.Maria Iha lainen 15,9 Pojat 12 v 100 m 1.Jarno Känsäkoski 14,1 Ty töt 13 v 100 m 1 .Emma Antinoja 14,2 Tytöt 9 v Pallo 1 .Ca rita Koski 11,87 2.Marianne Heiniemi 9,42 Pojat 9 v Pallo 1. Katja Miettinen 10,0 9. Sateen jälkeen aina kirkas tuu. A n tti K o rh o n en 2 6 ,7 4 2. Tytöt 5v ja nuoremmat 40m ilman ajanottoa Janina Lamu, Moona Ruuska,Tea Tuomainen, Nenna Kotila,Viola Jämsä, Emi lia Lintilä, Nanna Peltokangas, Inka Remesaho, Camilla Kirvesmäki. Metsämies: 1.M arkku Mäki-Petäjä 19+17=3 2.Mik ko Lauri 17+17=34 3. T iina M äntypuro 2 .16,9 3. Janika Haa visto 11,5 2.Eerika Takala 11,9 3. Kilpailua oli seuraamassa runsaasti ylei söä molemmin puolin Lestijo k isu u ta sekä P ikkuMansikan kalasatamassa.. Vakituisia työnte kijöitä M irjamituvalla on kolme sekä neljä kesätyön tekijää. Aurinko pais toi pilvettömältä taivaalta, tuuli puhalteli länsi-luotees ta 4 7 m/s ja lämpöä oli noin 22 astetta. On huomattu, että se on mahdollista, iloitsee Kortet maa. Se on yksityinen yhdeksänpaikkainen hoivakoti, joka on tarkoitettu vanhuksille, jotka eivät enää tule yksin toimeen. Ronja Vi hanta 13,6 10. Moni ei ole ollut pitkään aikaan lin ja-autossa, kertoo K ortet maa. Anette Lintilä 12,5 3. Santala ykkönen Kyröskoskella Kyröskoski Kyröskosken kuulakamevaaleissa Himangan Urheili joiden lupaava 15-vuotias Jani Santala voitti kuulan jälleen hyvällä tuloksella 16.85. Jukka Isorinne 14+16=30,2.Tuomas Väli-Korpi 12+15=27,3. Hoivakodissa asutaan p erh ek o d in ty y p p isesti. Mauri Mastokangas 22+22=44 4.Kim mo Keskisalo 22+21=435. Kannuksen yu-kisat 1.7. Hanna Jämsä 26,59 3.Maria Mäntylä 21,99 4.Niina Adler 21,97 5.Riina Toivola 17,47 6-Sini Petäjä 17,41 7.Tiima Mäntypuro 17,18 8.Emilia Jämbäck 16,78 9.Satu Tuikka 14,92Pojat liv 600m l.Tim o H akala 2 .2 1 ,0 P o ja t l i v Keihäs 1. H anna Jäm sä 2.08,5 2 . Tuomas Ilola 10,411.Kons ta Kauppila 12,8 12.Henri Sa lonen 13,0 Tytöt 7 v 40 m 1 .Anniina Kortetmaa 7,4 2.Siiri Salonen 7,7 3.Heini Saari koski 8,14.Jenni Yli-Jylhä 8,2 5. Maria Hukari 1,00 7.Essi Luoma 0,63 8. Reitti nä oli kuten ennenkin Some ron saaren kierto, lähtöja maalipaikkana Sautinkarin venelaiturit Lestijokisuulla. Niko Jämsä 10,2 3.Topi Kaartinen 10,7 4.Juuso Kopsala 10,9 5.Aleksi Kortet maa 11,3 6.Jami Lamu 11,4 7.Eemeli Kumpulainen 11,4 8.MattiPekka Parhiala 13,5Pojat 7v V a u h .p itu u s 1 .Miki M aunula I, 55 2.Niko Jämsä 1,47 3.Topi Kaartinen 1,36 4.Jami Lamu 1,35 5.Juuso Kopsala 1,34 6.Aleksi Kortetmaa 1,16 7.Eemeli Kum pulainen 1,10 8.Matti-Pekka P a rh ia la l.O O Tytöt 9v 60m l.M eri Luoma 10,0 2.Jenni Leppänen 11,4 3.Heidi Loma I I , 5 4.Tuulia Nikunen 11,6 5.Jenna Kotila 11,9 ö.Taru Alakotila 12,2 ö.Emilia Yli-Kotila 12,2 8.Marianne Levonperä 12,7 9.Milla VVirkkala 14,0Tytöt 9v Pituus 1 .Meri Luoma 3,19 2.Jen ni Leppänen 2,67 3.Heidi Luo ma 2,63 4.Jenna Kotila 2,60 5.Tuulia Nikunen 2,58 ö.Emilia Yli-Kotila 2,20 7.Taru Alakotila 2,14 8.Marianne Levonperä 2,03 9. Läsnä on koko ih miselämän laajuus, samassa katoksessa. M aija K o rte tm a a ker too M irjam i-tuvan to im i neen runsaat kolme vuotta. Hoitokodin asuk kaiden, työntekijöiden ja omaisten retkipäivä risteilemään katamaraanialuksella Lestijärvellä alkoi synkässä säässä. Markus Lappi 1,84 Himangan seilauskilpailut Himanka Himangalla purjehdittiin nykyajan 7. Juha Sämpi 18+22=40. Kahvia odotellaan, ja taivaanrannassa häivähtää k irk astu m isen m erkkejä. Laivam atka suurem malla laivalla tuntui liian isolta, joten tämä vaihtoehto tuntui hyvältä toteuttaa pie nellä vaivalla. Mauno Ylikangas 21 +24=45,3. Seurue siirtyy vähä vähäl tä linja-autosta Parannan grillikatokseen sateelta suo jaan. Eero B oren / Jussi V iita sa a ri 1.56.30 3. Leevi Lahti 12,1 Tytöt 6 v 40 m LNina Koivisto 8,1 2.Miia Hakala 8,2 3-Olivia Koski-Vähälä 8,6 4.Emilia Tiilikai nen 8,7 5. seilauskilpailut p erinteisillä seiliveneillä Raumankarin kotisetu mark kinoiden yhteydessä. Terho Pa jukoski 18+ 8 =26,6. Tommi Viita saari / M arkku V iitasaari 1.58.10 4. Sonja Pel tokangas 18,4 15. Titta Jämsä 2.14,9 4.Anna Välikangas 2.12,5 6.Rita Mau nula 2 .1 7,4Tytöt 13v P ituusl .T itta Jäm sä 3,77 2.Heli Alakotila 3,66 3.Jenni Tuikka 3,58 4.Rita Maunula 3,28 5.Anna Välikangas 3,27 ö.Jonna Tuikka 3,23 7.Anu T u ik k a 3,10 Pojat 13v 600m 1 .Arto Levonperä 2.57,0 Pojat 13v Kiekko lArto Le vonperä Trap-ammunta Kannus N uoret: 1. Retket ovat mukavia, mutta niin on ko tiinpaluukin. Syksyllä kotiin saa daan vielä kymmeneskin asukaspaikka. Camilla Vihanta 11,8 13. Jo matka rannalle oli joillekin vaihtelua. Anette Lin tilä 0,62Pojat 7v 5 m l.M ik i Maunula 10,1 2. Jasmina Luomala 10,0 12. Niin sitä men tiin. Vesisade vain yltyi ja innostuipa ukkonenkin jyrähtelemään, kuin uhitel len ja tahtoen masentaa mat kalaiset. Seilauskilpailun tulokset: Kilpasarja, 1-mastoiset 1. Nyt retkeiltiin 26 hengen voimin, nuorin on yksivuotias, van hin yli yhdeksänkymmenen. Kata Nygärd 15,4 12. Veikko Kivelä /Juhani Lauri 3.07.007. Janina Mäki-Korvela 9,1 ö.Jessica Joki-Hollanti 9,5 7. Pekka Borön / Esko Peltoarvo 2.05.20 5. Sajo Jammeh 9,7 8.Emmi Kortetmaa 9,9 9.Hanna Erkki lä 10,09. Pekka Pöyhtäri / Juho Roukala, aika 1.52.12 2. Esko Saa rikoski 17+13=30, 4. Toholammin ikäkausikilpailut 27.6. Heikki Nikula 14+12=26 5. Leea Kotka 2,38 ö.Sofia Po kela 2,34 ö.Juulia Jylhä 2.34 8.Mari Vierimaa 2,18 9.Sini Jaakola 1.95 lO.Minna-Mari Mäkelä 1,57 Pojat 8 v Pituus 1.Tuomas Mäkitalo2,702.Mii ka Huhtala 2,64 2.Jessc Petäjä 2,64 4.Henri Ylitalo 2,57 5.Einari Erkkilä 2,51 ö.Joonas M äki-Korvela 2,48 7.Julius Väisänen 2,26 8.Herman Haa visto 2,42 9. Tytöt 4 v 40 m 1. Retket vaihtelua Tänä kesänä tupalaiset ovat olleet vilkkaasti retkeilemässä. Tytti Tuikka 14,8 6. Pojat 5v ja nuoremmat 40m ilman ajanottoa Erkka Säily n o ja, A rttu -M a tti Säilynoja,Viljami Kumpulainen, Antti Parhiala, Akseli Jeshoi, Joel Kaartinen, Eemeli Kotila, Juho VVirkkala, Lauri Nikki, Ant ti Lintilä,Ville-Veikko Virkkala, Jami Peltokangas Tytöt 7v 60m 1 Pinja Jämsä 12,5 1. Jose Pajukoski 8+8 =16,4. Tommi Tavasti 24,32 Tytöt 10 v kuula I.M inna Jaakola 6,42 2.Sini Petäjä 5,14 Pojat 10 v Kuula 1.Jarno Ylitalo 5,73 Tytöt l i v Kuula 1 .Miika Erk kilä 7,52 2.Sannamari Salonen 7,24 3.Henna Saarikoski 5,20 Pojat l i v Kuula 1 .Tomi Kot ka 6,04 Tytöt 14 v 3-loikka 1 .Hanna Peltokorpi 9.97 Tytöt 8 v Pituus 1.Tanja Miettinen 2.79 2.Margarita Anthopoulou 2 .7 9 3 .P iia u u sita lo 2,60 4 . Niina Adler 2.22,7 4.Riina Toivola 2.23,3 5.Satu Alakoti la 2.26,1 ö.Emilia Jämbäck 2.27,6 7.Maria Mäntylä 2.28,9 8.Sini Petäjä 2.29,6 Tytöt l iv Pallo l.Satu Alakotila 29,60 2. Kaikki eivät mahdu kerralla alukseen, ja retkie väätkin houkuttavat. Misa Märsylä 11,6 5.Valfrid Niemonen 11,7 ö.Oskari Kaup pila 12,4 6. Janika Remesaho 13,9 5. Em m i S a u n a v a a ra 2,49 5. Matti Lehtinen / Ari Pirttioja 2.22.40 6. Meidän viisihenkinen per heemme asuu toisessa pääs sä taloa, Kortetmaa kertoo. Milla VVirkkala l,80Pojat 9v 4öm l. Anna-RiikkaAsiala 12,7 4. Ta pani Pahkala / Olli Pollari 3.07.30 Kilpasarja, 2-mastoiset Pasi Isoaho / Mikko Tanskanen 3.43.00 Retkis a r ja Heikki K ajom eri / Anja Kajomeri 1.53.50 Olosuhteet olivat jälleen erinomaiset. kala 12+11=23 Kilpa: 1.Pekka Ylikangas 23+23=46 2. Timo Hakala 22,30 Tytöt 13v 600m 1 Jonna Tuik ka 2.12,4 2.Jenni Tuikka 2.12,7 3. Haaveena ehkä ensi kesää varten on vielä tämän jälkeen eläinpuisto Kälviällä. Retkikuntaa ei niin vähällä saatu lannistumaan. Jo ennen tämän kertaista Lestijärven reissua on ehditty tekemään kolme pientä retkeä. Teemu Mäke lä 9,1 10. Maria Hukari 16,0 Tytöt 7v Vauh.pituus l.AnnaRiikkaAsiala 1,23 2.PinjaJäm sä 1,18 3.Tytti Tuikka 1,10 4.Anniina Jeshoi 1,10 5.Janika Re mesaho 1,00 6. Jesse Petäjä 7,6 2.Lauri Mäntypuro 8,3 2.Tomi Kotila 8,3Pojat 9v Pituus 1.Jesse Petä jä 2,65 2.Tomi Kotila 2,60 3.Lauri M äntypuro 2,06T ytöt l i v 6 m l. Son ja Jokela 1 2,0 Pojat 6 v 40 m l.Lauri Jylhä 8,2 2.Lasse Jyl hä 8,5 3.Otto Kortetmaa 8,6 4. Roosa Vetoniemi 14,2 11. Akseli Kalermo 8,8 2.Timi Tavasti 9,0 3.Santeri Eskola 10,6 4.Rami Ranta 10,8 4.Joonas Haavisto 10.8 6 .Roope V ihanta 11,0 7.Kimi Nygärd 11,2 8.Samu Mäkitalo 11,6 9.Niko Huhtala 1 1.8 10. Vallu Jun kala 9,3 ö.Tommi Keskisalo 9,6 7.Janne Kreus 9,8 8.Matti Mäkelä 10,28.PekkaAho 10,2 10. Mikko Junkala 7+2 =9. Hän oli tokaissut, ettei tuo ole mi kään temppu meidänkin läh teä järvelle. Juulia Tiilikainen 8,4 ö.Sara Ylitalo 8,9 Pojat 7 v 40 m l.M iro Märsylä 8,0 2.Tapani Ilola 8,1 3.Miikka Ihalainen 8,2 3.Tuomas Koivukoski 8,2 5.Matti Tiilikainen 8,3 ö.Eetu Takala 8,6 7.Tero Huuki 8,7 8.Daniel Koski 8,9 9.Miikka Vehkola9,0 10. Janne Petäjä 15,9 Tytöt 5 v 40 m 1.T ii na Koivukoski 11,0 2.Jemina Tuikka 11,5 3.Ida-Sofia Lounasto 11,7 4.Moonika Kotkamaa 12,1 5 Mirka Ranta-Ylitalo 12.8 Pojat 5 v 40 m 1. P N Ä H E I N Ä K U U T A 2 2 LESTINJOKI <P Miijami-tuvan kesäretki Samassa veneessä vanhat sekä nuoret Lestijärvi, Toholampi Ulla Lintilä Ei sitä voinut ennen kään olla lähtem ättä m yl lyyn jauhoja viemään, vaik ka satoi, oli yksi Toholam min M irjam i-tuvan asuk kaista todennut retkelle läh dettäessä. HU:n Ville Torvi oli hie nosti viides 19-vuotiaiden sarjassa tuloksellaan 15.09. Jan Pannula 8,9 5. Tällä kaudella hän on jo aikaisemmin työntänyt piirinennätyksen 17.06 ja täm ä on myös kärkitulos Suomessa. Lähtö risteilemään sai al kunsa siitä, kun 91-vuotias asukas luki lehteä. Nyt kolmen vuoden jälkeen ei kukaan ole vas taan. Alina Kujala 20,4 Pojat 4 v 40 m l.Tino Pannula 10,6 2.Arttu Känsälä 10.8 3.M arkus Erkkilä 10,9 4. Mirjami-tuvan retkeläisten iloinen tunnelma säilyi sateesta huolimatta. Eero Jun4.7. Tuli loimottaa grillissä, vielä lii an voimakkaana makkaran paistoon. Rii na Vehkoja 15,8 14. Vanhukset istuvat penkeillä ja toiset pyörätuoleissa, mu kana olevat lapset ovat jo kipaisseet järveen uimaan, pienim m ät jääv ät katok seen
Se vaatii kuitenkin osallistujilta erilai sia kielitaitovaatimuksia. He vetosivat kaikkiin Euroopan unionin kan soihin, että asia on hoidettava yhteisesti. Yhteensä edustaji en lukumäärä on noussut vuosi vuo delta nyt oli muka na arviolta suurimmista kunnista n. Kau punginhallituk selle tulee erillinen raport ti tehtävistä, kehittämissuun nitelmista ja tavoitteista. Puritaaninen elämänasenteemme näkyi siinä, että klo 9 aamulla sovitut palaverit alkoivat vasta noin klo 10 ai koihin. Ehdoton vaatimus osal listujilla on auttavakin kie litaito englan nissa ja sak sassapa mikä parasta olisi niin myös ranskassa. Suomi luovutti Ruot siin ja Amerikkaan lähes 800 000 asukastaan vuosisadan aikana. Itämafialla on voimakas ase ma maassa, ja se haluttaisiin estää. Koko osallistujajoukkoa sävähdytti portugalilaisten vetoomus mafian vastaises ta taistelusta tulevina vuosi na. lääkärit ja arkkitehdit jne.) Portugali laiset eivät halua padota tätä muuttoa. Aikaa peruspohdinnalle ja esityksille oli peijantai 5.7. Toisaalta Portugali on tyytyväinen maahanmuutta jiin, jotka tekevät huonoimmin palkatut työt ja myös korkeasti koulutetut auttavat koko yhteiskunnan jäijestäytymistä (esim. Pohdittavaa aihe antoi, kun P ortugalin m aahan muuttajista n. Poliittinen organisaatio sai kuulla Portugalin eri asian tuntijoita, jo issa he e s i t t i v ä t Portugalin v i i m e a i kaista ke hitystä ja a s e n t e i t a s i i r t o l a i s u u t e e n . Miksi hyväk syi. Kaikesta positiivisuudes ta huolimatta seminaarin esi -suurin ryhmä oli por tugalia puhuvasta Brasili asta n. Siihen löytyy monta syytä. Samuel on noin 650 asukkaan uutta nousua kokeva kyläyhteisö, joka hallinnollisesti kuuluu Souren kuntaan ja Coimbran maakuntaan. Siirtomaavallan kautena portugalilaisia muutti ympä ri maailmaa satoja tuhansia ihmisiä. Siksi, että sieltä tuli kor keasti koulutettua väkeä, joka pienen kieliopiskelun jälkeen samaistui Portugalin yhteiskuntaan. Lääkäreitä, arkkitehtejä, sairaanhoitajia, kouluttamattomia ahkeria työntekijöitä tehtaisiin ja maatalouteen (huom. muis takaapa EU-tilastot, joiden mukaan Portugalin tuotta vuuskehitys nousi viime vuosina rajusti, oliko syynä ukrainalaisten invaasio). Portugali on ottanut siirtolaisia suhteellisesti asukas lukuun verrattuna sa man verran kuin Suo mi. M ajoitus: Kaikki Sa muelin koko uksen osallis tujat noin 115 henkeä asuivat perhemajoituksessa. Se on varma, että palaverit avaavat silmät näkemään koko Eu roopan ja euroop palaisuuden, jota turistimatkoilla ei koe. Samuelin kylä sijaitsee noin 200 kilometriä Lissabo nin pohjoispuolella. Samuelin kylästä, joka oli rannikosta noin 30 kilometriä näkyi myös Atlant ti. Il man näitä tulos on +/0. Vrt. 15 hengen delegaatioita (suurimmat Ruotsin Ockelbystä, Saksan Hepstedtistä, Tanskan Holmegaardista ja Kreikan Kolindroksesta), ja yleensä noin 10 hengen delegaatioi ta. Ilmasto oli tyy pillinen m eri-ilm asto ei kuuma pienen tuulenvi reen vuoksi, mutta päivät aurinkoisia, aamulla aina pil vistä. Toivomisen varaa kokousjäijestelyihin voi aina heittää eteläeurooppalaisten kanssa käymisessä. Suomessa noin 90 000 henkilöä ja Portu galissa 200 000 henki löä. Atlantin rannikolla sijait see turistikaupunki Figueira, missä on myös StoraEnson paperitehdas. Italia ei hyväk synyt ukrainalaisia ja Portu gali hyväksyi. V* M , y gissä! Kannuslaisittain tämä ky symys tulee meille eteen vii meistään 10 vuoden kulut tua, jolloin tarvitsemme pe ruspalvelutehtäviin siirtolai sia. 30 000 muuttajaa. Osin pelkä simme sitä, että asian tuntijat näin v e t o s i v a t meihin tässä tilaisuudessa, jo ttak o heidät seuraavana päivänä ammuttaisiin. Entisenä egyptiläisenä Hannele Huuki osasi saapua juuri oikeaan aikaan paikal le. Osanottajia oli 15 maasta, Itäval lan Antau loisti p o is s a o lo lla a n . Osallis tujien luku määrä on todennäköi sesti nousussajohtuen Brysse lin maksa masta tues ta. Näistä 200 000 siirtolaisesta on 3 vuo den aikana tullut noin 100 000 siirtolaista Ukrainasta. Etukäteisaiheena tapaa misella oli ’’The European Integration of the New Emi gration Flows and Sosial V olunteering” (m aahan muuttoja maastamuutto Eu roopassa ja sen tuomat sosi aaliset paineet ja ongelmat pienissä kunnissa) Poliittinen edustajisto pohti asiaa keskenään ja nuoriso keskenään eri ryh missä. Koko alue on yllättäen vihreää kasvustoa täynnä ja metsänviljely, eukalyptus puita ja mäntyjä, on suoma laisittain katsottuna erittäin tehokkaassa toiminnassa. Miksi näin. Portugalin on gelma on sii nä, että aluksi tulivat Ukrai nasta koulu tetut ihmiset ja heidän j ä l k e n s ä järjestäyty nyt mafia, joka likvi doi P ortu galissa voi m a k k a i m mat vastust a j a n s a . Eräiden arvioiden mukaan Suomen asukasluku ilman näitä muuttoliikkeitä olisi noin 7 miljoonaa ihmistä. LESTIN JOKI <D T O R S T A I N A 1 8 . yli 1100 vuoden ikäinen eu kalyptuspuu, on parikin kappaletta alueella. H yödyllistäkö vai ei. Paperitehdas jalostaa pape rin eukalyptuspuista! Luon nonpuistoja, jossa on mm. Poislähtiessämme he vielä olivat hen ( f ; ~ % h : # ' k j . Esitelmöi jä t olivat y lio p isto jen tutki joita ja to dellisia asiantuntijoita. Mielenkiintoiseksi asian muuttaa suomalaisten kannalta se, että Suomessa tapahtui noin 150 vuotta sit ten sama ilmiö ja viime vuo sisadalla Ruotsiin tapahtutelmöijät vetosivat kaikkiin EU:n jäsenmaihin yhteis työn aikaansaamiseksi mafi an vallan elim inoim isen. Siinä v a i h e e s s a p o h d i mme näitä samoja asioita. Seuraavat alkoivat valua paikalle vasta 10 mi nuuttia jälkeen yhdeksän. Mutta siirtolaisten rakenne hämmästytti kaikkia. Sen ymmärtääkin kun katselee, kuinka maata rakennetaan uudelleen. Muutenkin etelämaalainen tapa olla välittämättä aika tauluista oli melkoinen shok ki. Usko kaa tai älkää, mutta tähän on varaudut tava. Kumpuileva vihertävä maisema oli luonteen omaista alueelle. P N & H E I N Ä K U U T A 2 2 Europe in Samuel 2002/Portugal Portugalilaiset tyytyväisiä, vaikka mafia tuli Ukrainasta Ilkka Puranen, teksti; Jarmo Leppänen, piirrokset Viidentoista pienen eu rooppalaisen kunnan vuosit tainen tapaaminen järjestet tiin tänä vuonna Portugalis sa. Toisaalta jon kunlainen jatkuva toiminnal linen tavoitteidenasettaminen pitäsi pystyä luomaan, nyt tapahtumilla pyritään näyttämään kunkin maan ja alueen kulttuuria ja toimin nallisia asioita. Jat kuvasti siellä törmää isoihin rakennuskohteisiin, joiden rahoittajana on EU. Varsinaisesta Venäjästä oli vain vajaa 6000 muutta jaa. Kannuk sen edustus: Ilkka Pura nen, kau punginhal lituksen jä sen ja val t u u t e t t u ; Jarmo Leppänen, Lestijokilaakson taideyhdistyksen pj.; Hannele Huuki, opettaja, monien kansainvälisten ope raatioiden äiti; Risto Joen suu, lukiolainen Kannukses ta sekä Mikko Niemi, lukio lainen Kannuksesta. Delegaatit Leppänen ja Puranen olivat joka aamu 10 minuuttia ennen klo 9 paikalla, joten verenpaine siinä kohosi, kun muita alkoi odotella. Tästä asiasta käytiin parin tunnin m ittainen vakava keskus telu, ainoa mo n i p u o l i n e n keskust el u koko semi n a a r i s s a . 100 000 oli ukrainalaisia ja seuraavaksi nut laajamittainen muutto. Todelli nen turistien toivepaikka, to sin ei vielä ole siinä pistees sä. Syytäkin oli. Sen jälkeen seurasivat vasta Portugalin entiset siir tomaat suhteellisen pienillä osuuksilla. Se on näissä tapaa misissa todennäköisesti sitä parhainta antia. rv pi\. Coimbra on maakunnallinen pääkaupun ki ja tunnettu jo tuhannen vuotta sitten yliopistostaan, joka korkealta kukkulalta hallitsee vieläkin koko noin 400 000 asukkaan kaupun kia. Mie lenkiintoista oli se, että Portugali on Suo men kaltainen maa, joka aikoi naan luovutti siirtolaisia muu alle maailmaan, mutta jo issa maissa nyt pa luumuutto näistä vasallivaltioista ja siirto m a a v a llo ista ^ on suurta takaisin N emämaahan. Por tugalin siirtomaat Brasi lia ja lukuisat Afrikan maat. Arviomme on noin 200 hengestä muunmaa laisia. Tässä meillä onkin mietti mistä. Moldaviasta (entisiä Neu vostoliiton alueita) muuttajia oli vajaa 12 000 ja Roma niasta vajaa 10 000 asukas ta
Ke 24.7. Koko seurakuntaväen leiri ’’Jumalaan turvaten sa massa veneessä” Jukolassa 8-9.8. Ma 22.7. Nokipannukahveja keittelevät Antti Oja ja Seppo Pernu. Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto avoinna ti ja ke 9.30-11.30. Ti 23.07. To 25.07. Leiri on maksuton ja se kustannetaan seurakunnan Yhteisvastuukeräyksestä saadulla osuudella. 15 euroa, yli 10 v. Nuortenilta seurakuntatalolla klo 19.00. kerho ala-asteikäisille Torvenkylän koulul la klo 14.00. klo 19. Seurakuntasisar Suvi Klemola 050-3845766. Lisätie dot ja ilmoittautuminen viimeistään 31.7 seurakuntasisar Suville. Ari Heinonen trumpetti. Tulossa: Nuorten kesä-tapahtuma Ryttylässä 2.-4.8. Keskiviikkona 24.7. Ilm. Hyvin hoidetut pellot — kauniit talot. Ilmoittautumiset ja tiedustelut matkasta Kinaretille puh. Mukana Eila Pahkala, Sanna Parkas, Sirkka Oja. Myytävänä kahvia, pullaa, arpoja ym. Puhelin/fax 8637120. Ke 24.7 klo 13 Hartaushetki Kotipirtissä. N uoret: pe 19.7. Tervetuloa! \ Sinua tervehdin syntymäseutuni Toholampi Usein muistoissani lakeuttasi katselen, tanner kuin laajalle levinnyt vihreä matto, kaarena purppuroin sineen kudottu taivaankatto. 8745239/Susanna Lehtonen. kerho ala-asteikäisille Pahkalan seuratuvalla klo 18.00. Yhteiskyyti Kokkolan rovastikunnasta, matka ja majoitus 26 eu roa. Seurat ry:llä klo 19.00, Tapani Kirsilä Ke 24.7. Varaukset ja avaimen nouto/palautus viraston aukioloaikoina. klo 18-20 kirp putori. To 25.07. Muistaen lapsuuspolkujamme, kallista synnyiinseutuamme Kun kuljemme elommepolkua täällä on osamme iloon aikansa suruun. Ter vetuloa runsain joukoin yhteiselle virkistysleirille. ke 7.8.-pe 9.8. Maakunnallinen aktio Kokkolassa Mänty kankaan koulun kentällä. Lähetvssoppitoiminta: Lähetyssoppi auke aa klo 15. Suosi tellaan liputusta. Kotirannassa ja klo 15.30 Puistolassa, Simukka. Pe 19.7 klo 13 Aune Itäniemen syntymäpäiväseurat seurakuntakodilla. Klo 15 musiikkia Lepolassa, Kalajoen kris tillisen opiston laulukurssi. koruja ja huiveja. 23.-27.7. Kesäillan hartaus kirkossa klo 19.30, Osmo Jämsä urkumusiikkia, Toholammin lausujat. Täällä rakentaneet ovat isämme, Aamuruskon ja illanvarjot kohdanneet isämme-isät tukena äidit ja äitimme nuo äitimme ahkerat kädet, lämmön ja turvan lisät Paljon aikojensaatossa muuttunut on, Mi suonissa virtaalahjaksi saa se voima on muuttumaton Täällä seisoo vielä lapsuudenkoti, —poissa väki. Klo 17 Ulla Vapolan taidenäyttelyn ja kirkkomu siikkijuhlien avaus Lohtaja-talolla, Lasse Erkkilä, Teija ja Tiina Orjala. Huom. Siunatkaamme toisiamme, siunatkaamme vanhempiamme-esi-vanhempiamme. klo 11 Päivätilaisuus. konmäellä la-su 3.-4.8.2002. Hiippak. Kuollut: Pentti Juhani Hakasalo 69v2kkl7p. S eurakuntam m e ko tisiv u w w w.kase.fi/seurakunta/. 885501). välisenä aikana kau pungin nuorisotoimistoon p. Vielä ehdit mukaan, varaa tapahtumapaketti numerosta 0197792 250. KUOLLUT: Kaarlo Fe liks Niemelä 75v K A STETTU : M inna Marika Uunila To 18.07. Iltahiljentyminen klo 19, Kauko Ainali ja Eero Palola. NUORET: Pe 19.07. Su 21.07. kirkossa, Asmo Koskinen, Miia Luomala. Heinosen sukuseura kokoontuu. Tervetuloa tilaisuus! Lestijärven helluntaiseurakunta La 20.7. Valtuuskunta Ohtakarin leiri keskuksessa. Iltatilaisuudet ti-la klo 19. Pe 26.7 klo 19 Herättäjän seurat seurakuntakodilla, Eeva Eerola. Neuvottelukunta pappilassa. klo 19.00 kesäillan vietto, vas tuussa Jenni Kaattari. Sanajumalanpalvelus klo 10, pastori Vesa Pöyhtäri toimittaa jumalanpalveluksen , kanttorina Samuli Erkkilä. huiveja ja koruja. Leivonnaisia ja kirpputoritavaraa mm. Hartaushetki Palvelutalo Maunulassa klo 14.00. ^ TOHOLAMPI J S u n n u n tain a klo 10 kirkkomusiikkijuhlien ja kalajuhlicn avajaisjumalan p alv elu s O htakarin maapäässä (sateella leiri keskuksessa, varm iste taan), saamaa hiippakun tasihteeri Vesa Junttila (nimi Lohtajalta), seka kuoro. Kaikki mukaan! Ke 24.07. lähetysjuhla Ylitorniolla 24.-25.8. Tervetu loa! Su 21.7 klo 10 Messu, Arto Silvola ja Heidi Huhtala. 20 euroa, sisaralennus 5 eu roa. Sukuseuran ruokailu seurakuntakodilla. Varaukseen sisältyy soutuveneen käyttöoikeus. klo 19 Rukouskokous. Leivonnaisia ja kirp putoritavaraa mm. Anna-Liisa Majaniemi ent. klo 7.00 seu rakuntakodilta omin autoin. Sautinkarin hartaus klo 19.00. kerho ala-asteikäisille Tomujoen koululla klo 14.00 ja seurakuntatalolla klo 18.00. Katsokaamme valoon kirkkainpaanniin murheet jää taa. N Toholammin helluntaiseurakunta Su 21.7. yksinäiset miehet kappelikonserttiin ja sen jälkeen tapulikahvilaan. Klo 9.45 Herman Ojalan koululta lähtevään orkesterin au toon mahtuu 20 turistia (tied. Tiistaina 23.7. Matkaan mahtuu 30 osallistujaa M atkanjohtajina toimivat Seppoja Liisa Kinaret sekä Righart Haponen. Ti 23.07. Klo 13 kappelitilaisuus. klo 10-13 kirp putori. Mukana Liisa Salmen, MarjaLeena Niemelä, Ritva Pitkänen. Palvelukeskushartaus klo 13, RiittaLiisa Palovaara . Klo 13 kap pelitilaisuus. Klo 19 Mari Palon kirkkokonsertti, säestä jänä Antti Kaihola (piano) ja Lasse Erkkilä (urut). ROVASTIKUNNALLINEN AUNUSMATKA Matkan ajankohta pe 20.09. VARHAISNUORET: Ma 22.07. ti 24.09.2002.Menomatkalla yövytään rajan läheisyydessä Joensuussa. Tulossa: Kokkolan Evankeliumijuhlat Kaarlelan kirK astettu: Ada E m ilia Niinikoski, Vilma Karoliina Peltoniemi, Amanda Maria Karkulahti, Julia Kristiina K arkulahti, Olli Andreas West, Santeri Mikael Vetoniemi. Kannuksen kaupunki ja seu rakunta: 8-9 v ti 6.8.-ke 7.8., yli 10 v. Ke 24.07. Iltahiljentyminen klo 19, Erkki Simukka. 875714. klo 19 Pihaseurat Anneli ja Esko Lintilällä. Torstai 25.7. Kolehti Lähetysyhdistys Kylväjän työlle Siperiassa. Solmikaamme seppeleemme rukouksin ja kiitoksin. Klo 19 kuorokavalkadi kirkossa, Kaustisen Hääkuoro, johtajana Jarmo Kotaja, Tallari, Keski-Pohjanmaan Maakuntakuoro, johtajana Simo Kangas, Kokkolan Lauluveikot, johtajana Marita Pasanen, Kokkolan naislau lajat, johtajana Raakel Soivin, juontaa Anna-Liisa TilusVäisänen. Su 21.7. Lähtö sunnuntaina 21.07. Yhteiskyydin hinta on 25_, ilmoittaudu Päivi Pernulle numeroon 050-5976248. klo 9 aamurukous kirkossa. Tapulikahvila avoinna 21.-28.7.2002. Seurakunnan mökki Jänissaaressa on oman seurakun nan jäsenten varattavissa yhdeksi/kahdeksi vuorokaudeksi kerrallaan tai viikonlopuksi pe ma. Järjestää Heino sen sukuseura. Tilaisuuksia: Perjantaina 19.7. Järjestelyistä vastaa talkoilla diakoniaväki. Nuoret Kesä-tapahtuma Ryttylässä 2.-4.8. Hin nat 8-9 v. Maanantaina 22.7. Läm min kiitos kaikille vastuunkantajille, lahjoittajille ja osta jille. Raamantun tekstejä ja musiikkia kirkossa, Susanna Toi vonen (lausunta) ja Lasse Erkkilä (urut). lähetystyön hyväk si. La 20.7 klo 19 Kirkkokonsertti. klo 11 päiväkokous. Mukana mm. Su 21.7. Kanttorien neuvottelu-ja kou lutuspäivä srk-kodilla ja kirkossa. ja li sätiedot Antti 050-3452284 tai Tero 040-7485699. klo 1820.30, ma-pe 13-20.30, la 18-20.30 ja su 28.7. Ilm. Kuollut: Uuno Harald Hakola 93 v. 875024. Lastenleirit Ruonalla järj. Messun jälkeen käynti sankarihaudoilla, jossa puhuu Tar mo Brandt. Klo 13 kappelitilaisuus. Sunnuntai 21.7. klo 13-16. Klo 21 Lohtajan triptyykki eli Eero Erkkilän säveltämä kirkon nimikkomessu, liturgina Tuomo Jukkola, khra Heikki Niemelä saar naa, urkurina Johanna Puukko, kanttorina Toini Timlin, sekakuoro. Sautinkarin hartaus klo 19, nuorisotyönoh jaaja Paula Pernu ja nuorten ryhmä. klo 7.15 kirkko-ja kappelikuorolaisten läh tö seurakuntakodilta ja Sykäräisen Unionilta omin täysin autoin Kaustiselle piirin harjoituksiin ja yhteiskonserttiin. Kulumassa. Kirkkainpana muistojenaarteean kannan sinut lapsuutenikoti Majamäki Teitä tervehdin Lahnalamminsuku. Kuulen varhais-lapsuuteniaikaiset karjankellot. Ti 23.7. Klo 13. Hartaus klo 15. Lapset ja nuoret: Torstai 25.7. Simo Karjalainen, Juha Vihriälä, Doulos, Ylistyskuoro, Menora ym. Markkinamyyntipöytien tuotot: diakoniapöydän tuot to 285 euroa ja lähetyspöydän tuotto 638,20 euroa. Su 21.7. Noin 1,5 tuntia kestävään konserttiin on vapaa pääsy. Raamattuopetusta ke-la klo 17.30. Matka suun tautuu Sortavalan, Pitkärannan ja Salmin kautta pääkoh teisiin Vitelen kylään ja Aunuksen kaupunkiin. klo 9 aamurukous kirkossa, vastuu henkilönä Tuomo Jukkola. Su 21.7. aamurukous kirkossa. Palaveri Sautinkarin hartaudesta seurakunta talolla klo 19.00. kirkkokuorolaiset! Kaustiselle sunnuntaina läh tevät ilmoittakaa Teijalle lähdöstänne osallistumiskorttien varaamista varten. Kirkkoherra 0505733970 ja 8 -7 7 6 377. Klo 19. Kanttori Heidi Huhtala 0407395027. klo 19 rukouskokous. Opettajina Eila Forsberg, Jouko Nieminen, Esa Heinonen ja Vilho Harvala. Kesäraamis klo 19. Ojentakaamme onnenkäädyt lapsillemme, heidän on tuulet tulevat, heissä juuret uhkeat Lahnalamminsuvun voima. Nokipannukahveja keittelevät Väinö Salmen ja Erkki Pitkänen. Klo 19 Turun tuomiokirkon poikakuoron kirkkokonsert ti, johtaa Heikki Rainio. Sairaalahartaus klo 12, Pöyhtäri. Ilmoittautumiset ma 29.7.-to 1.8. Jumalanpalvelus klo 10. heinäkuun aikana khranvirastoon p. Lähetyssoppitoiniinta: lähetyssoppi ( H illilässä Kannustie 541 ) auki klo 15 lähtien. Mäntylä. Messu kirkos sa klo 10.00
Tämä on myös erittäin siisti ja hieno talo. Kaiken lisäksi radiota ajatellen ne hivele vät lähes studiotasoa, Määt tälä kehuu. Kunnanvaltuuston puMikko Määttälä sanoo laajakaistayhteyksien ratkaisseen hänen työ paikkansa sijainnin. Tykkään siitä, että tääl lä saa omassa työhuonees saan olla oloissaan, mutta myös muiden joukossa. Täällä on mukava ja hyvä ilmapiiri. Siihenhän on lisäksi liit tym ässä kolme kylää Il majoelta, Määttälä kertoo. V iihtyisä asuinpaikka löytyi Perkkiöstä. Työmatkat Perkkiöstä toimistolle sujuvat kesäi seen aikaan kätevästi polkupyörällä.. Sii nä käsitellään Seinäjoen ja Peräseinäjoen kuntaliitosta. Nämä yhteydet voisivat jotenkin verkostoitua. Sen tapahtuman osan ottajamäärä yllätti järjes täjät. Vuosi on mennyt ja mies nähdään edelleenkin Toho lammin raitilla. P N Ä H E I N Ä K U U T A 2002 Mikko Määttälä perusti toimistonsa Toholammille ’’Keväällä mpes joutenolo laiskottaan” Toholampi Jorm a Rekonen T oholampilaissyntyinen Mikko Määttälä palasi vuo si sitten kotikonnuilleen Tukholm asta. Tämän lisäksi mies on puuhastellut Määttälänkylän verhoilupiirissä ja opiskellut kansalais opistossa englantia. Yhteydet voisivat verkostoitua Mikko M äättälä pitää hyvänä sitä, että luodaan si teitä täältä muuttaneisiin. Mies oikeastaan kuitenkin jo odottaa väen palaamista. Laajakaistayhteys avasi mahdollisuuden Toholammille tullessaan M ikko M äättälä aprikoi, että työt jälleen aloittaes saan hän todennäköisesti joutuu muuttamaan eteläi seen Suomeen. Ensimmäinen valmis jut tu Mikon toimistosta lähti Kunta-lehteen tiistaina. Mies oli päättänyt pi tää sapattivuoden. Alkukesän aikana mies on joutunut töiden vuoksi matkustelemaan. Pääkaupun gin lisäksi mielessä vilahti muun m uassa Tam pere. Hän sanoo laajakaistayhteyksien merkinneen sitä, että hän voi aivan hyvin teh dä työnsä myös Toholammilla. Tällaisen mahdollisuu den jälkeen ei paikan valin ta miehelle enää oikeastaan aiheuttanut mitään päänvai vaa.. Mikko tekee parhaillaan SVT:lle neljää 15 minuutin jaksoa, joissa liikutaan niin Suomessa kuin Ruotsissa kin. Lava oli aivan täyn nä. Määttälä pitää mielen kiintoisena sitä, että hän on saanut olla mukana työryh mässä, joka on pohtinut paikkakunnan imagoa ja vetovoimatekijöitä. Töitä Ruotsissa ja Suomessa Mikko Määttälä perusti yrityksen, joka tekee muun muassa toimituksellisia töi tä eli juttuja eri toimeksian tajille. Kaiken lisäksi olen vielä vuosi sitten lausumieni sanojen takana. Tykkään asua Toholammilla eli olen silloin antamieni kehujen takana vielä vuoden asumi sen jälkeenkin, Mikko huo mauttaa. Kun sain kunnantalolta vielä näin upeat tilat, niin minkä vuoksi olisin lähtenyt muualle. Tosin hän oli mukana Lampin lavalla, jonne oli kutsuttu myös entisiä lamppilaisia. Yksi näistä matkoista ajoittui muun muassa Harmonikkaviikon aikaan, jo ten en päässyt mukaan vii kon konsertteihin, mies harmittelee. Nytkin päivät on ohjelmoi tu jo elokuun loppuun saak ka, Määttälä paljastaa. Töitä on ihan tarpeeksi. Talon ovet ovat kiinni. Verhoilupiirissä olen laittanut Tukholmasta tuo maani nojatuolia. Hän toi voo voivansa jatkaa tuleva na syksynä molemmissa pii reissä. Itse kunnantalon väki on pääosin lomalla. Tähän ei kyllästy. Niistä yhteyksistä saattaa hänen mukaansa olla mo lemminpuolista hyötyä. LESTINJOKI T O R S T A I N A 18 . Se oli var maa, että vapaan toimittajan työ kutsuu miestä sapatti vuoden jälkeenkin. Kahvia saa mil loin haluaa automaatista, Mikko ylistää taloa. Kesän ai kana siihen pitäisi löytää uusi kangas, Mikko tuumaa. Mikko Määttälän radioääni on tullut kaikille tutuk sipa mies on nähty televisi onkin puolella. heenjohtaja Jo rm a M au nula lupasi, että vastaava tapaaminen uusitaan ensi kesänä, Mikko kertoo. Yhteydet ovat nopeat ja vaivattomat. T ällä hetkellä Mikko Määttälän työpaikalla on rauhallista. Mitä vuo den jälkeen, sitä hän ei ha lunnut siinä vaiheessa edes liiemmin ajatella. Keväällä rupes jouten olo laiskottaan, Mikko Määttälä tuumaa istuessaan viihtyisässä toimistossaan Toholammin kunnantalolla. Kotimaan matkojen lisäksi on täytynyt pistäytyä myös Ruotsissa. Nyt on työsuhde sol mittu jo Ruotsin TV:n suo menkielisen toimituksen eli SVT.n, Talouselämä-lehden, Kunta-lehden, Ylen ra diouutisten ja TV-kahden Ajankohtaisen kakkosen kanssa
v u ö K R Ä V A K K A o Vuokr. Peking 2008. 050-596 188. Janilla tilanne on päinvastainen. klo 10. ( 6 ) 8 7 4 1 5 1 2 4 4 5 7 4 1 5 1 2 timo, ruuska @ iestinjoki-lehti.fi H in n a t# aiv. M yydään halvalla hyväkun toiset WC-istuin, pesuallas ja peilihylly. hintaan A in e is to M aanantain lehteen PERJANTAINA klo 16. pian, niin korjaamme asian. O n n it t e le m m e voittajia! K iito s kaikille arpojen ostajille o s a llis tu m is e s ta . (06 )87 41 513 taikahattu @ lestinjoki-lehti.fi Jiina.fors@lestinjoki-lehti.fi ^ Tähtäimessä Peking 2008 Jami nukkuu kuularingin vieressä Nyt lentää! Tällä kiskaisulla ja karjaisulla Jani voitti Ylivieskan kilpailut tuloksella 16.02. Muuta man vuoden päästä, jos ke hitys jatkuu samana uhkaus toteutuu. Myyt. (06) 885 690 Fax (06) 885 381 Toimittaja: Jorma Rekonen K o t ip . UlaushinnatBH 1.12.2000 alk. Vastauksen saa kun näkee nuoren tulevaisuuden lupa uksen innokkuuden heittola jeja kohtaan ja halun kehittyä paremmaksi. Ylimääräistä rasvaa ei ole missään. virvokkeita. Roosin o s to k o rtti A rv o Keiski Himangalta: lohi Annam ari Mäkelä-Saares Helsingistä: reppu M a rtta Tuorila Himangalta; puukko Sylvi Peltola Kokkolasta; kakkulapio Kuisma Kangas A la viittee ltä. Tuloksia katsellessaan voi vain ihmetellä, miten vasta yhdeksännelle luokal le menevä Santala on niin pitkälle kehittynyt urheilija. Paras ti lastomerkintä tälle kaudelle neljän kilon kuulassa tuli vii me kesäkuussa Pudasjärvel lä. (06) 8741 511, 044 5741 511 Ilm estym ispäivät: MAANANTAI ja TORSTAI Kannus Valtakatu 9, PL 1,69101 KANNUS Avoinna: m a-pe 8-16 Puh. Nopeus ja kimmoisuus ovat kaikkien lajien A ja O. ok-talo Kannuksessa, rak. (06) 8741 512 kirjapaino @ lestinjoki-lehti.fi timo.ruuska@lestinjoki-lehti.fi Mainostoimisto Taikahattu: Tiina Fors Puh. Suomi-Ruotsimaaottelussa hän sanoi, että ei aio enää tulla seuraamaan kisoja katsomosta. 1 m. Teknii kassa hänellä ei ole korjaa misen varaa. Lohtajan K alastajainseura ry. ok-talo K a n n u kse n keskust., Valtak. Mulla oli hirveä hinku heittämään keihästä. www.lestinjoki-lehti.fi Ilmoitukset Maria-Lena Siirilä P u h . 044 3296 680 Päiväkantoa koskevat: Puh. 0204 513 646 Te tolan ni SP:n talo, Sievintie 2, 69300 Toholampi Avoinna: m a-pe klo 8-16 Puh. klo 19.00 venäläinen 8-henkinen kansanmusiikkia esittävä KlZI-orkesteri j o h t a j a n a a n V a l e r i K o s I o v Liput 7 € TERVETULOA! Ohtakarin perinteinen \^, * ^ Sunnuntaina 21.7.2002 O H J E L M A klo 10.00 alkaen Jumalanpalvelus klo 11.30 Päiväjuhla Tarjolla Ohtakarin siikaja lohivelliä, savuja grillikalaa ym. Pöyhtäri Himangalta: LVI-Kivelän o s to k o rtti Mika Lintilä.Toholam m ilta; Himangan Kenkä ja Käsityön o sto ko rtti Sanna Torvi Himangalta: TB-O jalan o s to k o rtti M atti Muuraiskangas Himangalta: KLähikauppa Joensuun o s to k o rtti Fanni Reinikainen Himangalta; Leipom o O. Himan kalainen Santala tulee nope asti kohti maailman kärkeä.. KOKOUKSIA Himangan Metsästysseuran K E S Ä K O K O U S Hillilän hirvimajalla pe 26.7.2002 klo I9.00. (06) 885 642 eliisa.myllykangas@lestinjoki-lehti.fi Manna Mattila-Numminen Puh. 050-5237999, ilt. Hän venytte lee paikkansa auki ja ottaa spurtteja saadakseen kaiken irti itsestään. Harvinainen ti lanne työntäjällä, joka käyt tää pyörähdystekniikkaa. Voimaa Janissa on kuin pienessä pitäjässä. Oy S ä ä s tö p u is to , T a rh a tie 3. 0400-263 236. Torstain lehteen KESKIVIIKKONA klo 16. Hänen kotoaan on matkaa Himangan urhei luhallille ainoastaan viitisen kymmentä metriä. Voimasta on hyötyä sitten, kun tekniikka on kun nossa. Sitten löysin risukosta puukeihään ja rupesimme heittelemään sitä pihalla. ok-tontti 1200 m 2, Ketopaikankatu. (06) 875 906 Fax (06) 875 908___ Sivunvalm istus: Lestijokilaakson Kirjapaino Oy, Kannus Paino: Pyhäjokiseudun Kirjapaino Oy, Oulainen, 2002 Lestijokilaakson Kirjapaino: Timo Ruuska Puh. Kiekon, keihään tai kuulan on len nettävä pitkälle juuri kilpai lutilanteessa. alk. (06) 8741 500 Fax (06)871 829 toim itus @ lestinjoki-lehti.fi ilm oitukset @ lestinjoki-lehti.fi http://www.lestinjoki-lehti.fi Toimitus Päätoim ittaja: Eliisa Myllykangas Puh. As. Näin ajatteleva erehtyy pahemman kerran. Myyt. Kilpailutilanteessa pi täisi saada jännityksestä so pivasti etua eikä haittaa. Puh. Hän pelaa hak kurin ja keskitorjujan paik kaa Himangan Urheilijoiden lentopallojoukkueessa. 871579. Kysyttäessä tavoitteita tulevaisuutta ajatellen Jani ei kauaa mieti vastausta. Puh. Puh. . Innokkuus heittolajeihin Santalalla syn tyi jo pikkupoikana. Perhana, nyt lentää pitkälle! Heittolajeissa tarvitaan jonkin verran Seppo Rätymäistä vahvaa itseluotta musta ja tahtoa. Kuularingissä hänellä pyörii mielessä vain yksi ja tärkein asia. ^ H a la m csla ri K ulm ala J Toholammin Häkkilän kylätalolla esiintyy su 21.7. Tässä Jani on erinomainen. Olympialaiset. Nopeus, tekniikka, voima, pää Kuulantyönnöstä tietä mätön voi luulla lajin olevan ainoastaan lihasmassan mää rästä riippuvainen. Eivätkä joukkuelajitkaan ole miehen alulle tun temattomia. Perhana, nyt lentää pit källe! Perheen panostus lajiin on kova, eikä ilman sitä nuori urheilija voisi menestyäkään. Ikkunoita ja puutavaraa To holam m in koulunm äellä, p. 53,82 320,12 kk ................62,23 370,Pohjoism aat...65,59 390,U lkom aat.....126,14 750,T ila u sh in n a n vo i m a ksa a ka h d e ssa e rässä . 185 sent timetriä ja 81 kilogrammaa kertovat ihannem itoista. Kun heitot tuli vat sitten liian pitkiksi ja joka paikassa oli keihään aiheut tamia reikiä aloimme isän kanssa miettiä, että nyt pitää saada jostain oikea keihäs, Jani muistelee. 044-542 9004. Tällä vauhdilla Keski pohjanmaa ei tarvitse enää Perhon Arsi Harjua kanta maan menestystä. Ja voimaa ei saa iki nä hankkia nopeuden kus tannuksella. Jani on syntynyt kuularinkien viereen. ( 6 ) 8 8 6 7 3 3 4 4 5 8 8 5 6 9 jorm a.rekonen@ lestinjoki-lehti.fi Raum ankarin m atkatoim isto, TB:n talo, 68100 Himanka Avoinna: ma-pe 10-16, to 10-17 Puh. Puh. Jos haluaa menestyä jossain la jissa erityisen hyvin, pitää karsia jostain toisesta. RT-yksiö 32 m2, Kannuksenkadulla, heti vapaa. O s te ta a n ulko-ovi, h yvä kunt., lev. Monipuolisuus valttikorttina Keihäs ei ole jäänyt Jan-ilta vieläkään. Joskus on kuitenkin teh tävä valintoja ja painotetta va joitain osa-alueita. Puh. TORILLA SAVUKALAA/ PAISTOTTA NUKKIA Kannuksen torilla pe 19.7. Puh. harjoittelun avulla. 08-454 179, 040-5774 146. LESTINJOKI ISSN 0782-5617, 26. M yydään 2 h + k + s 57,5 m2, pä ätyhuoneisto 2 .krs. Varsinainen yleisurheilun monitoimimies siis. Puh. Tästä kiitos kuuluu kuulalegenda Pentti Kahmalle, jonka opetuksessa Jani käy talvisin Alavieskassa. (06) 8741 522 044 5741 522 Kotip. Jani valmistautuu suori tukseensa hyvissä ajoin en nen kilpailua. 040-5730 537. Janin valmentaja, isä Mikko Santala kertoo kuu lantyönnön saloista ja paino tusalueista. 44. 870 917. vsk Sanomalehtien Liiton jäsen L E V I K K I ; LT 20.5.2002: 5173 Julkaisija; Lestijokilaakson Kirjapaino Oy, Kannus Toimitusjohtaja: Mari Puranen Puh. Puh. ( 6 ) 8 7 4 1 5 1 4 4 4 5 7 4 1 5 1 4 maria-lena.siirila @ lestinjoki-lehti.fi Timo Ruuska P u h . (06) 871 477 marja-leena.mattila-numminen @ lestinjoki-lehti.fi . 0,54 3,20 Huvit 0,40 2,36 Laskutuslisä 2,52 15,Vastuu virheistä rajoittuu ilm. (06 )87 41 519 044 5741 519 Kotip. Nopeutta Janilla on pal jon. Ja työntää kuu laa vielä pidemmälle. Tavoitteena Peking 2008 Janissa on ollut vahva kilpailuvietti jo pikkupojas ta lähtien. Vuokralle tarjotaan siisti yk siö K annuksen keskustas sa. Jäntevyys, koordinaatio ja lihasten tasa paino ovat tärkeitä tekijöitä kuulantyönnössä ja niitä voi kehittää juuri monipuolisel la urheiluharrastamisella. Korvien väli hänellä on kun nossa, kehuu Mikko. M onipuolisuus onkin yksi avaintekijöistä Janin huipputuloksiin. Varhaisjakelua koskevat: Puh. 0,50 3,00 Perhepalsta 0,29 1,70 Vakat/rivi 2,17 12,90 Huvit 0,38 2,25 Suurjakelussa Etusivu 0,94 5,56 Takasivu 0,82 4,90 Sisäsivu 0,79 4,70 Kuol.ilm. 050-3546 521, 06-873 107. Tästä syystä keskityn nyt vain keihääseen ja kuu laan, kertoo Jani. A r v o n t a su o r ite t tiin R a u m a n k a r in M a r k k in o illa . Johtokunta H im a n g a n S o t a v e t e r a a n it ry:n jä rje stä m issä arp ajaisissa v o it o t o s u iv a t se u ra a v ille h enkilöille: Koivusta valm istettu kla ffipiironki M a tti O. 22 % Euro Mk Etusivu 0,90 5,35 Takasivu 0,79 4,70 Sisäsivu 0,76 4,50 Kuol.ilm. Vaikka kaikki osa-alueet olisivat muuten kunnossa, on ratkaisevan tärkeää hen kinen kestävyys ja kapasi teetti. Kuulantyön nön ja keihäänheiton lisäksi Jani heittää kiekkoa ja hyp pää seivästä. SM-kilpailuissa ei voi osallistua kuin kahteen la jiin. Lisäksi tarvitaan hyvää musiikkikorvaa eli rytmitajua, joka helpottaa tekniikan op pimista. M yyt. Talvisin har joitteita on jopa seitsemänä päivänä viikossa. -83, 77 m2. J a k e lu iiH H M Ilmoita jakeluhäiriöstä mahd. Himanka Lasse Vuola Himankalainen vasta 15vuotias Jani Santala työntää kuulaa pidem m älle kuin muut saman ikäiset. Euro Mk K esto.............. Se on kehittynyt pitkä aikaisen ja monipuolisen Jani Santalan palkintokaappi vaatii nykyvauhtia laajennuksen. Siellä hän käy harjoittelemassa kesä kaudella niin usein kuin kil pailuilta ehtii. Valmentaja-isä kertoo tietävänsä monia, jotka muuten olisivat hyviä työn täjiä, mutta kilpailutilantees sa hermoilu aiheuttaa epäon nistumisen. Isä Mikko kertoo, että on parempi mennä ka uimmaisille kilpailupaikoil le ainakin päivää aiemmin, jotta paikat olisivat kunnos sa. 885 975. On parempi nukkua kuularingin vieressä kuin mennä suoraan autosta työntämään, filosofoi val mentaja. Tuolloin rautapallo lensi huikeat 17.06 metriä, mikä on Suomen tämän hetkinen tilastokärki
Pelin tuoton Veljeskodille luovuttivat ottelussa pelanneet Mika Lintilä ja Markku Hukari. P N Ä H E I N Ä K U U T A 2 2 <D M A A K u n m a n S U U R I N KENKÄVARASTON LOPPUUNMYYNTI jatkuu... Kannuksen ja Toholam min välinen peli päättyi 4-2 Kannuksen voittoon. Kentän parhaa na pelaajana palkittiin Sep po Laakkonen. Varat kerättiin osallistujam aksuina itse pelaajilta sekä vapaaehtoisina pääsy maksuina ottelua seuran neelta yleisöltä. Kau pungin maalit tekivät Kari K otkansalo(2) , Jarm o Huuki(l) ja Esa Mäki-Jo kela^). Toholammin jouk kueesta pallon verkkoon sai vat Antti Lepistö ja Erkki Minkkinen. Varat oh jattiin Veljeskodin tukira hastoon, josta ne hyödyn netään asukkaiden ja kun toutujien käyttöön. L k % 1 k 1 k m ™ i ¡N*~ 1 i sk 1 | \ A ^ A. S Serla Toilet > , W C-PAPERI 30rll ja TALOUSPAPERI L » 12rll Atril» GRILLIMAKKARA 1kg ----' 8,46 mk Marinoitu KASSLERPIHVI Z,* n. KOKO VARASTO 50 %70 % Veteraanijalkapallo-ottelun tuotto Veljeskodille MYÖS KEMIKALIOT, KÄSINEET, LAUKUT ^ LENKKAREITA 2 pr 10 € JALKINE Kannus <Ö 870 265 Kannus Eliisa Myllykangas V iim e viikonloppuna pelatun Toholam pi-Kannusveteraanij alkapallo-ottelun tuotto luovutettiin Veljeskodille. Rahaa kertyi yhteensä noin 440 euroa. LESTINJOKI T O R S T A I N A 1 8 . 4 g :n ra fia Suomalainen AVOMAAN KURKKU ja KESÄKURPITSA GRILLISALAATIT 450g (4,40/kg) Aamupala NAMI NAMIT 120g á 0,34 (2,78/kg) SULATEJUUSTOVIIPALEET 200g (7,45/kg) IYTTYSSUOJAT PUSSIT J 1-3L (50-100kpl TRIQ JÄÄTELÖ 2L (1,25/L) S ä iJ ö n tä ä n t PUIKULAT 500-650g ¡r (2,77-3,60/kg) 4,70 mk HILLOSOKERI lk g tuote 19,80 mk \ pol 7 wcl JTopptts PAKASTUS , 5 L / 6 k p l S V E R K K O 4 x 5 m MEGAPUSSIT W 350g p ^ , ( 5 6 9 A g ) Hartwall PEPSI, PEPSI MAX 1,5L * 2-PACK f c L » ( , 6 5 / L ) w pantteincen Melatin SÄILÖNTÄ AINE I 18-32g ( 51,25-91,11/kg) k o tim a in e r S A N K O ! á , 9 / T p l M u i s t a m y ö s H a lp a H i , s ä ’ H A A L A H M -3p il | £ v; if ,,.