Siis siellä, missä sanoma Jeesuksesta on esillä ja vastaanotetaan, sinne todellinen joulu tulee, vaikka ei uskoisikaan. Puhutaan myös kansasta, joka vaeltaa pimeydessä. URHEILUSEURAT Kannuksen Ura Maakuntaviesti katsas tus Silmäjärvellä lauantai na 22.12.2001 klo 14.00. Ei siis ole ihme, jos moni kysyy, tulee ko tänä vuonna joulua. "Katso, pimeys peittää maan, yön synkkyys kansat. On sunnuntai-ilta. Mutta sinun taivaallesi kohoaa aamunkoi, Herran kirkkaus hohtaa sinun ylläsi. Pimeydessä näkyy niin vähän valoa. Pimeys ei poistu sitä paheksumalla, vaan lisäämällä valoa. Turun piispantalossa adventtina 2001 Jukka Paarma V___________________________________ J JNNUNTAIKS* Tuleeko tänä vuonna joulua. Viha, katkeruus, epätoivo ja kosto vievät vain tuhon kierteeseen. N 16v perinteinen, M 16v perin teinen. Harry Potteri . Kun he toivottavat meille Pohjolassa valkeata joulua, on siellä joka tapauksessa musta joulu. Sieviläisille Minna Pek karisella Ja Jari Salonsaarel le syntyi poika 11.12.2001. Kaipaamaanjäivät lap set perheineen ja veli perhei neen. Ilmoitettu maakun taviestiin 2 joukkuetta. Pelko, viha, katkeruus ja kostonhalu tai välinpitämättömyys ovat niin voimakkaita, että tois ten ihmisten kohtalot, ei edes henki, timnu sen rinnalla miltään. Niin moni on tänä jouluna yksin tai yksi näinen, on ikävä ja kaipaus rakkaita kohtaan. Lisätietoja 050-592 8022. Tämä kuolemantapaus on järkyttänyt koko paikka kuntaamme ja laajemmin kin. Pimeyden keskelle on tullut valo, yön synkkyyteen tuikkii aamun alkava valo, joka lisääntyy ja valaisee pian päivän. Kansojen tilanteen sur kuttelu ei kuitenkaan ole niiden sanoma, se on vain tausta varsinaiselle uutiselle. Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle! SPR Toholammin osasto Yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta Kiittäen ja Läm m intä joulua sekä Menestyksellistä Uutta Vuotta toivottaen Kotirannan väki Eskolan Kyläyhdistys ‘Täyttä höyryä eteenpäin1 JÄRJESTÖ PALSTA MMM Kannuksen 4H-yhdistys toi vottaa kaikille Rauhallista Jou lua ja Onnellista Uutta Vuotta kiittäen samalla jouluarpajaisten lahjoittajia, arvan ostajia ja myyjiä sekä marjanja sienten poimijoita! Kiitos myös ahke rille 4H-kerholaisille ja kerhon ohjaajille. ELOKUVAT r ¿1 Koivu ja tähti ELOKUVATEATTERI KANNUS, p. Se tapahtui suuren, mie liämme herkistävän juhlan, joulun, edellä. Keski-Pohjanmaan Ammattikorkea koulusta Ylivieskasta. Tutkintoja Jukka Tapio Koski-Vähälä on suorittanut maatalo us-ja metsätieteiden tohtorin (MMT) tutkinnon Helsingin yliopistossa. Saakoon se täyttää mielemme niin, että ilomme Vapahtajan syntymästä, va paudesta ja anteeksiantamuksesta, jonka saamme hänen tähtensä, lisäisi iloa ja rauhaa ympärillämme. Jeesus, Juma lan Poika, tuli tähän rikkinäi seen, syntiinlangenneeseen maailmaan. Jos joulul ta odotetaan runsasta joulupöytää ja lahjavuoria, joulua ei tule kaikille. klo 14, ke 26.12. Koäväki onnittelee! . Betlehemin, Vapahtajan syntymäkaupungin seurakunnalta, ja sen piispalta saamani jo u lutervehdys on lähetetty surun ja kuoleman tuskan keskeltä. Tämänkin joulun alla ja joulun aikana toivon ja pelastuksen sano ma on siinä, että Jeesus sa nan kautta tulee meidän rik kinäisen elämämme, syntim me, syyllisyytemme, pelkojemme, surun ja mitä erilai simpien elämäntilanteiden keskelle. Samalla kun olemme toipumassa terrori-iskujen ja Afganistanissa käydyn su rullisen sodan shokista, Lähi-idän sotatila jatkuu entistä julmempana. Uskomattomalta on tuntunut ihmisten häikäilemättömyys omien tavoitteiden ajamisessa. p n ä j o u l u k u u t a 2001 r Arkkipiispan joulutervehdys Kuluneen syksyn tapahtumat maailmalla ja omassa maassammekin jättävät mieliimme tästä vuodesta muiston, joka ei helposti unohiiu. Todel linen joulu puuttuu sieltä, missä sanoma Jeesuksesta torjutaan ja hylätään. Uudella tavalla olemme havahtuneet tajuamaan elävämme pelon, väkivallan ja epäoikeudenmu kaisuuden maailmassa. Mukana oli paljon lapsia ja nuoria. Hiihtotapa vapaa. . Jos joululta odotetaan, että olisi rauha eikä kukaan sanoisi toiselle pahaa sanaa, niin joulu ei tule kaikille. Joulun hyvä sanoma Jumalas ta, joka välittää, ja maailman Vapahtajasta, jonka valta perustuu rakkauteen, kai kukoon tänä jouluna valtoimenaan kirkoissamme sekä sanoin että sävelin. Tut kimus käsittelee fosforin si säistä kuormitusta vesistöis säpä etenkin pohjasedimen tin sekoittumisen eli resus pension sekä silikaatin mer kitystä fosforin sitoutumi sessa ja vapautum isessa. Joulu laulussa sanotaan: sydä miimme joulun lahja seimen luona annetaan. Jos joululta vaaditaan sitä, että on oltava hyvä, lämmin, hel lä ja iloinen mieli, niin joulu ei tule kaikille. On tajuttu, että nykyisellä menolla kuljetaan niin globaalisti kuin kansallisesti kohti konkurssia. klo 14 ja 19, to 27.12. Olen vähän aikaa sitten tullut hautajaisista. Hän syntyi sei meen, sovitti syntimme ris tillä, voitti ylösnousemuk sellaan paholaisen ja kuole mankin vallan. Työhön sisältyy sekä fysikaalis-kemiallisten, biolo gisten ja ekologisten meka nismien selvittämistä että tu losten soveltamista käytän nön vesistöjen hoitoon.. klo 19, su 23.12. Paino 4220g. Hiihtojaosta mukaan. klo 19. Liikuntatoimi TRUoinnn tehoaa LESTINJOKI . Lauan taisin ja sunnuntaisin klo 11.3012.45. Silloin tulee mustasta joulusta valkoinen. Siksi tehtävämme on toimia kaikin käytettävissämme olevin keinoin köyhyyden, ihmis arvon polkemisen ja epäoikeudenmukaisuuden poistamiseksi. Limnologian alaan kuuluva väitöskirja “Role of resuspension and silicate in internal phospho rus loading” tarkastettiin Helsingissä 18.6.2001. Kun joulu ja joulun ilo on Jumalan lahja ihmisille, jou lu voi tulla sinullekin millai sissa oloissa tai elämäntilan teessa sitten oletkin. 2001. Järkyttävät tapahtumat ovat herättäneet entistä useampia ihmisiä etsimään pimeyden keskelle valon merkkejä. Jeesus ei tule mei dän luoksem m e ja osoita rakkautta meille siksi, että hän hyväksyisi ja siunaisi meidän väärintekemisemme, vaan siksi, että hän saisi antaa meille anteeksi, ja että meillä uskon kautta olisi ian kaikkinen elämä. Saattoväkeä oli paljon, vajaa neljäsataa. Jonna ja Joni saivat pik kusiskon 14.12.2001. LESTINJOKI P e r j a n t a i n a 21 . Välinpitämättömyys suistaa yhteiselä män kylmyyteen tänä aikana, jolloin me tarvitsemme kipeästi välittämisen läm pöä. Ne olivat raskaat, kahdeksan vuotiaan, äkilli sesti kuolleen tytön hautajai set. Jos jo u lu lta odotetaan sitä, että läheiset ovat kaik ki yhdessä koolla, joulu ei tule kaikille. So dan ja kuoleman keskellä on vaikea iloita. SEKALAISTA Vuoden 2 1 kylä ESKOLAN KYLÄYHDISTYS RY http://www.kotinet.com/eskolan.kyla Maakuntaviesti katsastus /palaveri hiihtomajalla to 27.12. Siunattua joulunaikaa! Vesa Parpala, Vetelin pappi M erkkipäiviä En juhli merkkipäivääni R a ili K a ttila k o sk i Syntyneitä O nnitteluja Kokkolalaisille Satu ja Tony Forselille syntyi tyttö 14.12.2001. Joulu voi tulla tänäkin jouluna köyhyyden, surun, maailman rauhattomuuden tai oman pahuutemme kes kelle, kun muistamme jou lun todellisen sanoman ja merkityksen. Vanhemmat Jaana ja Jorma Kohtaniemi. Edes jouluna ei ole täydellinen rauha maail massa eikä särötön yhteys edes lähimpien kesken. "Katso, pimeys peittää maan, yön synkkyys kansat”, alkaa jouluaaton anti foni. -SL42,Tulossa: 4.1. Aune Mariana Seppälä o.s. ” (Jes.60:2) Toivotan valoisaa ja rauhallista, Jumalan Pojan syntymäjuhlaa. klo 19.00. Vihanpidon ja epätoivon juurittaminen pois ei ole helppo tehtävä tässä maa ilmassa. (06)870 141 Ensi-ilta Rölli ja metsänhenki Pe 21.12. Jouluna kirkoissa luettavien Raamatun profeettakirjojen tekstien kuvaus ih miskunnan ja maailman tilasta on kuin ne olisi kirjoitettu meidän aikaamme var ten. Toholam m in liiku n ta to im i . Pahaa ei juuriteta pois toisella pahalla, vaan sittenkin hyvällä. Onnea Maarit! Valmistuit sosionomiksi 18 . VALMISTUNEITA K annuslainen Johanna Leena Eskola on valmistu nut m ielenterveystyöhön suuntautuneeksi sairaanhoi tajaksi Rovaniemen Ammat tikorkeakoulusta 21.12.01. Juuri nyt tarvitsee maailmamme ja oma kansamme hyviä uutisia. Nisula kuoli 80-vuoden ikäisenä O ulussa 19.12. Materiaa listen arvojen ja mielihyvän elämysten asettaminen korkeimmaksi päämääräksi eli arvoksi johtaa vain elämän tyhjyyteen. Taloudellisen ja poliittisen oikeudenmukaisuuden toteuttaminen hävit tää kuitenkin sitä kasvualustaa, jossa sodan ja terrorismin siemenet itävät. 12 . Viettäkää rentoutta va joululoma! JHT:n F-junioreiden (92-96) harjoitukset Kalajoen Jäähallis sa torstaisin klo 17-18. Mukaan mahtuu tyttöjä ja poikia myös lähikunnista. KIITOKSIA I l f OS ^Toholammin kunnalle, karaisen kylätoimikunnalle, kurssi keskukselle ja kaikille jo tka ovat m yötä vaikuttaneet tievalojen saamiseksi kylälle ^jjffyoäö jo u lu a ja Valoisaa Alutta lu o tia Hirvikosken kyläläiset L ä m m in k iito s Teille lamppilaiset, jotka tavalla tai toisella olette tukeneet osastomme toimintaa, sekä kauttam m e Suom en Punaista Ristiä
(06) 870 407 Varastotie I,Y liv ie s k a , p. klo I8.00 kevyt kio I9.I0 jatko a 20,tai moi. f i Jälleenmyyjät: Datakeskus Pohjanmaa Paavon Kone Kannus, puh. 870 986 Hae meiltä itsellesi tai to is e lle hyvä joulu ja HALPA uusi vuosi: . 24.12.01. B B B B Ä a a a s e & KuhiosaCi Tilitin p.Slb 00b TcrvctuCoa f O L L I kaluste Rauhallista Joulua ja O nnea Vuodelle 2002! t. Sekä m u u t kestävät jo u lu k u k a t suoraan p u u ta rh a lta : TULPPAANIT, AMARYLLIKSET, SYPRESSiT, TUULATVAT sekä YKSILÖLLISET ASETELMAT, KAUN IIT LEIKKOKIMPUT. klo 12-16 Kannuksessa! I a ^ a a a a a Makkarat tar\oaa: KANNUKSIN 3 OSUUSPANKKI Onnimanni ILMAISTA GRILLATTUA MAKKARAA tarjolla 0P:n talon takapihalla sekä Onnimannin liiketalon edessä. yht 30,Tukkitie 4, Kannus p. 06-885 018, www.kipa.fi P ie l e m m e jouluun saakka seuraavasti: la 914, s u 12-16 aattona 912 Tervpiuloö onnistuneille ostoksille! r ¿1 Koivu ja tähti K I R J A K A U P P A Valtakatu 23, 69100 KANNUS Puh 06-870 141 Palopäällikön palvelut Kannuksesta. T ekstiviestit dna-liittym iin 0,49 m k/kpl (0,08 C/kpD. 870 407 Kannus, puh. Pakkasraja -2 ° LESTINJOKI e N p e r t m K A N N U K S E N K O N E PISTI. Toholampi Toholammin kunnan tek ninen lautakunta on esittänyt palopäällikön palveluiden ostamista edelleen Kannuk sen kaupungilta. — N Y T K A I K K I M A K K A R A L L E JO U L U O S T O S T E N V Ä L IL L Ä ! ! ! SU 23.12. (06) 871 528 Muistathan 1 avainkortilla pääset kuntosalille myös pyhinä • kuntosaliohjausta joulun välipäivinä sekä uuden vuoden aattona klo 9-15 Toivotamme iloista Joulua ja liikunnallista Uutta Vuotta! . Tarjous koskee uusia kuluttaja-asiakkaita (max 10 dna Perusliittym ää/asiakas) ja on voimassa 7. muihin matkapuhelinverk koihin 0,70 mk/kpl (0,12 €/kpOd n a -liitty m ä t v a a tiv a t kaksitaajuuspuheiimen. JCXJLGTÄHTI alk. H in n a t dna P e ru sliittym ä : Avausmaksu 49 mk (8,24 €), kk-maksu 19 m k/kk (3,20 €Ak), pu he luh in ta to is iin d n a -liitty m iin ja kotim a an lankaverkkoon 0,79 m k/m in (0,13 €/m in), muihin matkapuhelinverkkoihin ma-pe 07-17 1,29 m k/m in (0,22 €/m in), ma-pe 17-07 ja pe 17-ma 07 0,99 m k/m in (0,17 €/m in). (08) 425 263 DAJJkkeskus Toholammin Kipasta Harry Votterf l i i / 1 Jäähän asti Toholammin Kirjakauppa ja posti puh. Päivi. J o u lu tä h ti jo u lu n luo, h y a s in tti tu o k su n tuo. d n a f i n l a n d . Kunnanhal litus ei maanantaisessa ko kouksessaan vielä tehnyt asi asta päätöstä, vaan siitä neu votellaan Kannuksen kanssa. Toholammin kunta ei havittele om an p alo p ää llik ö n palkkaamista eikä se ole oi kein lämmennyt yhteistyö m ahdollisuuksiin m uiden naapurikuntienkaan kanssa. 25, M uistathan k u k k alähetykset ajoissa! Avoinna: 8.00-19.00, aattona 8.00-15.00 ¡ 9 k l o 1 1 7 . L ä h ip iiris o ito t ,6 5 p /m in . Asematie 5, Kannus, p. Tarj. Olli-Kalusteen väki Liikkeemme on suljettu 27.~29.I2.200I. Mia ia Erja K a n n u k s e n fysikaalinen hoitolaitos jkki i Muista! Yläasteen salissa “ KINKUNSULATUSJUMPAT" TO 27.12. Toivotamme asiakkaillemme hyvää loulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2001 p o h j a n m a a PPO FINNET w w w . Tarjous ei koske v a ih to ja y h d e stä d n a -liitty m ä ty y p is tä to is e e n eikä tarjousaikana irtisa n o ttu ja eikä suljettuja ja samalle asiakkaalle uudelleen ava ttu ja liittym iä. Perusliittymän avaus O IT I k • Kk-maksut O mk 31.12.2002 asti . T e k s t iv ie s t it ,4 9 Tarjous: dna Perusliittym än avaus mk (etusi 49 mk) ja kk-m aksut 31.12.02 asti mk (etusi 232,90 243,32 mk). HINEVAN PU puh* 8 7 5 Kiitämme asiakkaitamme kuluneesta vuodesta! Toivotamme Hyvää Joulua ia Liikunnallista Uutta Vuotta 2002 , T. Martta
Siis sika kuuluu luoma kuntaan. Savustettu hengi tysilma ei ole niin herkullis ta kuin savustettu siansivu. Sika on siisti ja käyttää siannahkaisia kä sineitä kätellessäänkin. Kuolleiden määrä jäi 14 uhriin. Enää ei edes Lestijokilaakso voi ylpeillä joulurauhallisuudellaan. Kesysika, joka voi olla villi kin. Sa paro vain. Ensti Yli-Korpela «AUOtUCT l* .tl .ot Lipponen: "Eihän siitä tule m i tään, jospääministeri Berlus coni lyö pöytään parmankin kulia ja minä suomalaisella joulukinkulla.. Loukkaantuneiden määrä oli 344. Turvavöiden käytössä ja pienten lasten kiinnittämisessä turvalaitteisiin on Liikenne turvan mukaan tapahtunut lipsumista. Ja kaksijalkainen kotisi ka. Siis sika kuuluu luomakun taan. Luomalla ei ole tek em istä luom an kanssa. Hankeen jäljet hukkuu. Ja miten sika liittyy jou luun. *.<ÔrJ TINJOKI P E R J A N T A I N A 21 . Sian ja isännän erottaa siitä, että isännällä on pipo päässään. Lapset ainakin arvostavat juhlaa, se varmistuu tämän lehden lastensivulta. Tupakoiva sika polt taa sikaria. Luomaa ei tehdä luomalla. Jos joku on oikein tarkka na ja yrittää löytää jotain jär keä seuraavasta jutusta, eikä löydä, voin vilpittömästi va kuuttaa, ettei siinä olekaan. Vielä ehtisi antaa niille, joilla ei ole mitään. Jouluna Kylä nukkuu, vaan taivaalla on tähtein palo. Ja niistä teh dyllä pensselillä maalataan joulumaisema, jossa enkelit kylvävät hyvää joulumieltä kaikkien sydämiin. Sana soutaa tajunnanvirrassa, kat sotaan mitä tulee imussa. Laantuu kiire mainen. Sikariin ei panna sikuria. Ei sitten mitenkään. Mutta mihin ne paineet oikeastaan kohdistuvat. Joskus sika voi sairastua sikotau tiin. Vaikka sika ei olisi kak sijalkainen, on jalkojen luku määrä kuitenkin parillinen. Joulustressiä. Luomakuntaa esiintyy myös niissä kunnissa, joiden kuntamuoto on kaupunki. Suu vinossa hymyssä puhutaan kesälomakriiseistä, jolloin on pakko olla pitkään koko perheen voi min. Sillä tavoin mahdollisim man monet pääsevät tänäkin vuonna perille luomaan hyvää joulua. Sanaleikki käy esileikistä ennen itse asiaan siirtymistä. Kun aamu sarastaa, on taivaalla vain yksi tähti loistavainen. Luonnollisen kuoleman syynä on teurastus. Joulu on riskiaikaa myös liikenteessä. Sikaa esiintyy luon nossa. Mutta ei siallakaan ole häntää. Yleensä sian elämä päättyy luonnollisella taval la. Sika kuuluu luomakun taan. Miten käy joulun aikaan. Siis palataanpa asiaan. Se ei ole epäterveellistä eikä haise, jos ei hengitä nenän kautta. Sian syötäväksi kelpaamat tomia osia ovat karvat. Luomisesta kerro taan luomiskertomuksessa. Luonnossa esiintyvät siat ovat luonnolle ja ympäristöl leen vaarattomia. Ei päätä, eikä häntää. Ne kaltataan pois. Sake puolestaan on sakeaa riisiviinaa. Sitten on villisika, joka ei ole kesy. Moni perheen hellapoliisi pyöräyttää laatikot uuniin ja rosolliainekset leikkuulaudalle sillä välin, kun muu väki on hake massa joulukuusta. Joululiikenteeseen lähtevien on kuitenkin syytä huolehtia, että kaikkien autossa matkustavien turvavyöt ja -istuimet ovat asiallisesti kiinnitettyjä. Kotona perhepiirissä voi loppuajasta olla jo raskasta, jos pyhiä vietetään rankasti muunkin kuin pelkän juhlatunnelman pyörryttäminä. Paitsi tupa koivat. Pa rittomilla jaloilla karjut pyr kivät parillisiksi, siis parittelevat. S ikuria käytettiin muinoin kahvin korvikkee na. Lisäksi jälkikasvulle voisi kertoa, että tänä vuonna yksi lahja on lähetetty Afganista nin pakolaislapsille. Jotakuta harmittavat pakolliset sukulaisvierailut, toiset moittivat juhlaa muuten vain teennäiseksi. Nyt täyttyy kaipuu. Siat viettävät terveellistä elämää ja ovat terveitä. Sen sijaan sika ei pelaa lentopalloa sikariportaassa. Luomassa vir taa usein vesi. Tämä ei ole luom iskerto mus, vaan sanaleikki. Jos kuntam uoto on neliö, ovat syrjäkylät kauempana keskustasta kuin ympyrän muotoisessa kunnassa. Siat eivät juo sikunaa eivätkä it seään sikahumalaan. P N Ä J O U L U K U U T A 2001 1 3 S toimittajalta Joulurauhallisuutta Sitä tulee nyt joka torvesta ja tuutista. Jos jalkoja on pariton luku, on kysymyksessä karju. Jouluvalmistelut tuovat tupaan tupsetta, mutta kiire ei paljon poikkea normaalista arkielämästä. Siis, siis palataanpa asi aan. Sika asuu sikalassa, jota lätiksi kin kutsutaan. Luoma on maastossa tavattava ojaa suurempi ja jokea pienempi maankuoren painautuma. Kellot kaikuu pyhää sanomaa, kauan kaivattua. Silti on niitäkin, joita valonjuhla ahdistaa. Suurelle osalle suomalaisista joulu merkitsee lepoa ja mukavaa yhdessäoloa. Suomalai set ovat kuulemma kovia ottamaan paineita talven suuresta juhlasta. Ym pyrän muotoisia kuntia ei ole, sillä jos olisi useita ym pyrän muotoisia kuntia vie/ rekkäin, rajojen sivutessa toi siaan jäisi kuntien väliin eikenenkään-maata. Savustettu potka hernekei tossa potkaisee mahakaasut hengitysilmaan. Paitsi syötäviltä osiltaan. Poliisin mukaan vielä muutama vuosi sitten oli olemassa syrjä isiä maalaiskolkkia, joiden elämä pysähtyi jouluksi tyystin. Poliisit tietävät, että kotihälytyksiä tulee täälläkin. Viime joulun liikenne sujui poikkeuksellisen hyvin. Yhdeksänkymmentäluvun aikana joululiikenteessä on kuollut keskimäärin 21 ja loukkaantunut 376 ihmistä joka vuosi. L uonnonvaraisina esiintyvistä sioista voidaan mainita metsäsika, joka ei ole sika, vaan mäyrä. nokan koputuksia Sika tajunnanvirrassa Kysymys kuuluu: Miten sika liittyy jouluun. Maa on niin arvokasta, ettei sitä kan nata jä ttä ä ei-kenenkään omistukseen. Jos luomassa virtaa veri, on se vettä sake ampaa. Sikari savustaa hengi tysilmaa
Ylitysoikeuden myön si valtuusto. demopäivät. Mäki-Petäjä valittiin Toholampi Toholam m in koulu lautakunta valitsi kunnan liikunta-ja nuorisosihtee riksi nuorisoja vapaaajanohjaaja Joni M äkiPetäjän. * 5 . SIVU 21 . Louekalliolta maailman huipulle M aailman cup-listoilla hyvin menestyneet sieviläinen M arkku Koski ja kan nusiainen R isto M a ttila ovat aloittaneet lautailun Louekalliolla. Erityi sesti joulun aikaan hissit pyörivät aamusta iltaan. Ruusu lupaa. Viime vuonna Louekal liolla olisi sattunut vain yksi vahinko, jos kaikki olisivat käyttäneet suojia. Tällä hetkellä kaikki kausikorttilaiset lautailevat. Lopullisia päätöksiä ei ole vielä tehty, mutta Kan nuksen työvoimatoimiston johtaja Tapio Ruusun mu kaan lopettaminen on hyvin todennäköistä. Niemi neuvookin van hempia hankkimaan laudan suksien sijaan, jos lapsi niin haluaa. Suomen pisin pipe val mistuu muutamien viikkojen aikana. Kerran kokkolalaiset van hemmat vuokrasivat ensim mäistä kertaa laskettelemaan tulleelle pikkupojalleen suk set. Louekallion van hin lumilautailija on 63-vuotias. Nyt m olem m at ovat olympiavalmennettavia. Kannuksen toimisto on joka tapauksessa auki vielä ensi vuoden. Suunnitelmissa on jär jestää tänä kautena isille ja äideille oma lumilautakoulu. Ihanne olisi, jos pakkasta olisi miinus kymmenen, toteaa Louekallion Kari Niemi. Alunperin talousarvioon varattiin 1,5 miljoonan määräraha, jo k a k uitenkin y litty i muun muassa kirjaston yläkertaan lisättyjen sosi aalitilojen takia. Louekalliolla on lautailtu pari kertaa aikaisemminkin SM-tasolla. Matka puhelimet puheenjoh tajille Kannus K annuksen kaupun ginhallituksen ja -valtuus ton puheenjohtajille han kitaan matkapuhelimet. Sulkeminen on osa laa jempaa supistamisohjelmaa, jolla työvoimapalveluja py ritään keskittämään seutukuntakeskuksiin. Kannus menettänee työvoimatoimistonsa Kannus Eliisa Myllykangas Pohjanmaan TE-keskus on esittänyt Kannuksen työ voimatoimiston lopettamis ta. Toholampilaiset ja lestijärveläiset menevät Kausti selle ja Kannuksen, Himan gan sekä Lohtajan asiakkaat Kokkolaan. Viime talven satsaus uu teen lumetusjärjestelmään tuottaa tulosta. Päiväkävijät harrastavat enemmän las kettelua. Ja Snowboard Junkies lumilautaseuran kanssa hae taan yhdessä ensi talven SMkisoja. Ne ostaa kaupunki, joka myös maksaa puhelinten käyttökulut. Virat on luvattu säilyt tää, m utta virkailijo id en työnkuvan tai toimipisteen muutosten suhteen emme ole saaneet mitään tietoa, Ruusu toteaa. Ylitysoikeus on 500 000 markkaa. Valmistuttuaan sillä on pituutta 130 metriä. Tähtäimessä SM-kisat Kun pipe valmistuu, Kari Niemellä on tarkoitus järjes tää mm. Niemi on toiveikas uuden kauden kynnyksellä. Vaikka "yläker ran vä k i" pihtaili alkutal vella lumen kanssa, Louetilla on lasketeltu jo itsenäisyyspäivästä lähtien. Suojat pelastavat Kari Niemi puhuu suojavarusteiden puolesta. Vahinko tuli metsäreitillä, kun risu raapi laskettelijan jalkaa. Ylitys oikeus kiijastolle Kannus Kannuksen kirjaston muutostöiden kustannuk siin myönnettiin ylitysoi keus. Virkaa haki yhdeksän henkilöä.. 12.2001 Rinteet saadaan lumetettaa jo neljän-viiden asteen pakkasessa. Kannuksen toimistossa on töissä yhdeksän ihmistä. Niemen mukaan tapatur mat sattuvat yleensä koke neille laskijoille. Yleisimmät vammat ovat rannemurtumia tai aivotäräyksiä. Lumetus pidentää kautta Kolmatta vuotta Louekalliota isännöinyt Kari Niemi laskeskelee, että pipen ra kentamiseen on mennyt jo kymmeniä tuhansia markko ja’’Kotitekoisen” lumen an siosta laskettelukausi pystyt tiin aloittamaan noin kuu kautta aikaisemmin kuin vii me vuonna. Hän on hoitanut virkaa väliaikaisena tä män vuoden ajan. Vii konlopun tapahtumassa on mukana alan nimimiehiä. Kannuksen budjetti plussalla Kannus Kannuksen valtuusto hyväksyi vuoden 2002 talousarv io n ja vuosien 2002 2004 taloussuunni telm an y k sim ie lisesti vuoden viimeisessä koko uksessaan. K annuksen toim ipaik kaan saattaa jäädä joitain toi mintoja, mutta pääsääntöi sesti asiakkaat joutuvat käy mään seutukuntakeskuksissa. Laudat suksien edellä Lumilautailu on ollut jo m uutaman vuoden suosi tumpi kuin laskettelu. Niemi vakuuttaa, että lu milautailu sopii myös van hemmille. Pakkasta on riittänyt sen verran, että lumetuksella ollaan saatu jat kettua lautailijoiden halfpipeä ja pidettyä rinteet valkoi sena. Hevosen pään mittainen miehenalku laski lähes suju vasti vajaan tunnin verran, ja halusi sen jälkeen siirtyä lau dalle. Asiasta päätti valtuus to. Jos pojat saavat olym piavoittoja, voi olla, että mainitsen asiasta joskus tois tekin, virnuilee Niemi. Vuoden 2002 talousar viossa vuosikatteen on ennakoitu yltävän plussal le lähes 11 m iljoonaa markkaa. Niin nuoria kuin vanhempia kin opettaa lautailun saloihin K aattarin Tuomas. Suomen pisin halfpipe valmistumassa Louetilla lautailtiin jo viikkoja sitten kotitekoisella Sievi Marja-Leena Mattila-Numminen Kannusiainen Kari Niemi myhäilee tyytyväisenä Louekallion lumisilla rinteillä. Lautailussa näkee sen, että mitä isot edellä, sitä pie net perässä, toteaa Niemi. Mutta niistäkin pääs täisiin käyttämällä esimer kiksi rullaluistelijoiden rannetukea ja laskettelukypärää. Koko vuoden ylijäämäksi kertynee 7,8 miljoonaa markkaa
Siellä on Jokilaakson Jätteen ylläpitämä kaatopaikka. Säl Lohtaja on sulkenut kaato paikkana jo pari vuotta sitten, ja Toholampi lopetti omansa vuo si takaperin. Ongelmajätteet voi toistai seksi viedä Kannuksen kaupun gin varastolle Pietarsaaressa on pelletöintitehdas, jossa muovijätteestä tehdään pellettejä. Vuoden 2006 loppuun mennessä tarkempi lajittelu on otettava käyttöön koko maas sa, mutta toistaiseksi se ei ole pakollinen meidän alueellam me muualla kuin Lohtajalla. Ekorosk ylläpitää Lohta jalla ja kaikissa sen palvelujen piiriin liittyneissä kunnissa hyötykäyttöasemaa ja ekopis teitä. Jos maataloudet, yritykset, kaupat ja taloyhtiöt haluavat päästä edullisemmin kustan nuksin, niiden kannattaan hank kia kaksi jäteastiaa, joihin yh dyskuntajäte ja poltettava jäte erotellaan. Tänne voi tuoda sellaiset jäte-erät, jotka eivät sovi kiin Missä viipyvät Jokilaakson Jätteen ekopisteet. Lisäksi yritys ei ainakaan toistaiseksi lajittele erikseen poltettavaa jätettä tai biojätettä. Kullakin jätteellä on ollut erilainen muuntoker roin. Eino on valmis jäl leen ensi kesänä remmiin mukaan. Poltettavien jätteiden jouk koon ei kuitenkaan saa laittaa PVC-muovia eikä tekstiilejä, huomauttaa Lestijokilaakson Jätteen toimitusjohtaja Tapani Isokungas. Hyötykäyttöasema ottaa vastaan muun mu assa käytettyjä kodinkoneita, toteaa Lohtajan kunnan raken nusmestari Mikko Lindell. Muovijätteistä pellettejä Halutessaan jokainen voi tuoda jätteensä myös itse Les tijokilaakson Jätehuollon toi mipaikkaan Kannuksen jäteve denpuhdistamon lähelle. Myös Kp Ullava kuuluu sen piiriin. Sama kohtalo on parin viikon päästä Kannuksen ja Himangan kaatopaikoilla. Roskalle nimi Yhdyskuntajäte on kotita louksissa, kaupoissa ja yrityk sissä syntyvää roskaa ja talousjätettä. Lestijokilaakson kunnat käyttävät paljon Yli vieskassa toimivan Jokilaakson Jäte Oy:n pal veluja. Näin säästää kuljetusmaksun. Lisäksi sinne voi viedä paristot. Poltettaviin roskiin luetaan esi merkiksi muovit ja styroksit. Keskustelu Einon kanssa sujuu mukavasti, vaikka pie niä kommunikointivaikeuksia saattaa välillä syntyä. Koska jätekeskuksissa ei aikai semmin ole ollut vaakoja, on jätekuormien ti lavuus muutettu muuntokertoimilla painoksi. Tähän saakka yhdyskunta jätteitä ja poltettavia jätteitä ei ole eroteltu, vaan ne on viety kuntien kaatopaikoille yhtenä eränä. Pieni poika pisti sitä suuhunsa, ja se teki tuho jaan. Kaksi jäteastiaa Yhdyskuntajätteet ja poltet tavat jätteet voi edelleen laittaa samaan roskapönttöön, mutta tämä on kalliimpi vaihtoehto ai nakin paljon jätettä tuottavissa yksiköissä. Varikollemme ei kuitenkaan voi tuoda ongelmatai biojät teitä, Isokungas huomauttaa. Muun muassa kodinkoneromun yritys sen sijaan välittää eteenpäin hyötykäyttöön. Ne käyttää hyväkseen UPM-Kymmene. Kotitalouksien on kiinnitettä vä jätteen k äsittely y n sä ensi en alusta siis entistä tar kempaa huomiota. Tässä haastattelussa oli aut tamassa Eija Oravala, joka on tuntenut miehen pitkään. Lipeää käytettiin ennen aikaan yleisesti pyy kinpesuun. teistöllä olevaan jäteastiaan. Se kielii siitä, että vapaaehtoistyö on ollut aina Einon sydäntä lähellä. Eino on silti iloinen mies ja puhuttavaa riittää. p n ä j o u l u k u u t a 2001 Kannus ja Himanka sulkevat kaatopaikkansa Jätehuoltoon muutoksia vuodenvaihteessa Lestijokilaakso Eliisa Myllykangas Uusia yhden kunnan kaato paikkoja ei Suomeen enää pe" rusteta. Ruoantähteet on laitettava eri pussiin kuin tavalliset roskat, kuten maitopurkit, pakkaukset ja paperit. Suunta on mieluummin päinvastainen. Myös Suojan aikana hän oli vaki tuinen ovimies. Myös muiden Lestijokilaakson Jätehuollon toimintaalueen kuntien poltettavat jät teet viedään sinne, mutta yhdys kuntajäte ajetaan Ylivieskaan. Miestä kaivataan.heti, jos hän ei ole ovella. Eino Silvennoinen on ollut 35 vuotta Lampin lavan ovimiehenä järjestysmiehen nauha käsivarressaan. Ekopisteissä on muun muassa paperin-, lasin-ja me tallinkeräys. Poltettavaa jätettä on • kostea ja likainen paperi • koskea ja likainen pahvi • pienet keräyspaperi ja -pahvierät (suuret erät eril liskeräykseen) • talouspaperi • muovitettu ja vahapintainen paperi, • muovi (ei PVC-muovi) • styroksi • juomien pakkauskartongit Ongelmajätteeksi luokitel laan kaikki sellainen jäte, joka on • luonnossa häviämätöntä ja haitallista (öljy, liuottimet) • myrkyllistä • syövyttävää, räjähtävää, likaavaa • muodostaa tartuntavaaran •jäte, jota ei voi tavanomai silla keinoilla turvallisesti hävittää • radioaktiiviset jätteet kuu luvat eri lainsäädännön pii riin Biojätteeseen kuuluu • ruokajäte • hedelmien, juuresten, vi hannesten ja kananmunien kuoret • kahvinja teenporot suodatinpusseineen • talouspaperi ja paperiset lautasliinat • kukkamulta ja kasvinjätteet • puulastu ja puru (ei kylläs tetty) paperipussi ja sano malehtipaperi kuivikkeena Einon kaltaiset ovat urheiluseurojen unelmia Toholampi Jorma Rekonen Toholammin Urheilijat muisti näin joulun alla pitkä aikaista ja sitkeää talkoolaistaan. Eino Silvennoiselta meni kuulo ja puhekyky aivan pienenä. Eikä pä se sillä kummenisikaan. Hänellä on seinällä kunniakirja, jonka mies on saanut nuorisoseu ratyön hyväksi tehdystä työstä. Tämä on luonut epäselvyyttä niin jätteiden vastaanotossa, kuljetuksessa kuin jätteen tuottajan eli tavallisen kuntalaisten kuin yritystenkin piiris sä, perustelee Jokilaakson Jätteen toimitusjohtaja Antero Isokoski. Ja työ jatkuu. Viime kesänä, kun Eino ei ollut paikalla, kysyttiin, että mis sä hän on, Jorma Maunula kertoo. Hän kuvailee, kuin ka lipeä tuhosi puhe-ja kuu loaistit. Jos lohtajalainen jättää ros kansa lajittelematta, siitä seu raa korotettu jätemaksu. Päivät sujuvat lähinnä talon miehen tehtävissä. TU:n puheenjohtaja Jor ma M aunula toteaa, että melkein voi niin sanoa, että Lampin lavaa ei olisi, jos Eino ei olisi siellä. Toholammin Urheilijat muisti pitkään talkootyötä tehnyttä Eino Silvennoista. Nyt Eino asuu viihtyisäs sä kodissaan Perkkiössä. Lohtaja edelläkävijä lajittelussa Lohtaja on Lestinjoen-levikkialueen kunnista edistykselli sin jätteenlajittelija, sillä siellä kotitalouksien on eriteltävä myös yhdyskuntajätteensä. Yritys nosti taksojaan joulukuun alusta. Myös val tiolle maksettava jätevero (90 mk/t) määrätään painon mukaan. Jätemaksun laskeminen on aina lähtenyt jätteen tonnihinnasta. Suuresta osasta Jokilaakson Jätteen osakaskun tia puuttuvat vielä yrityksen ylläpitämät hyötykäyttöasemat ja ekopisteet. Yhdyskuntajätteisiin kuulu vat muun muassa biojätteet. Uuteen jätteen painon mukaiseen järjestel mään siirrytään tasapuolisuuden ja oikeudenmu kaisuuden lisäämiseksi. Lestijokilaakson Jätehuolto on tällä hetkellä ainoa yritys, joka kerää yhdyskuntajätteet ja poltettavat erikseen. Ennen aikaan laval la pidettiin tansseja lauantai sin ja sunnuntaisin. Esimerkiksi kiinteistöyhtiö voi lajittelemalla alentaa jätehuoltokustannuksiaan jopa 50 prosenttia. Kannuksessa toimii Lestijokilaakson Jätehuolto, joka vas taa omalta osaltaan jätteenkulje tuksesta alueen pitäjissä. Eino Silvennoinen on ol lut ovija järjestysmiehenä 35 vuoden aikana yli tuhat kertaa. Jätteet Pietarsaareen ja Ylivieskaan Kaikki Lohtajan jätteet vie^ ään Pietarsaareen Ekorosk ,S-Dy:lle. Ne yritys lupaa raken taa lähivuosina. Poltettavien jättei den poisvienti on huomattavasti edullisempaa, koska astian tyhjennysväli voi olla pitempi ja taksa on matalampi. Eino S ilvennoinen on henkeen ja vereen urheiluseuramies, Toholammin Ur heilijoiden mies. 2 f LESTIN JOKI o P e r j a n t a i n a 21 . Jorma Maunula tervehti mässä Lampin luvun ovi miestä.. Vanhoja ei murehdita
Joulukuu, joulukuu, joulukuu!!! Mustikkamätäs kutsui vielä, ropposellisen poimin kesäisellä tiellä. Missä on kaupalliset palve lut. Miten lie ennen, LUKIJAN LÖYLYT Terveiset Ylivieskasta! Aitoa iloa jouluksi kun vanhukset oli hampaat tomia. No annahan olla, kun syömään ruettiin, niin löysin pienen neulan lautaseltani. Tosi aan, vain rauha, ei itsenäi syyttä enää kuin osittain. Turvattomuus tuo väkivaltaa myös lasten käyttäytymiseen. Useimmiten jäljet ovat surulliset; pelkoa, ahdistusta ja pa haa mieltä. Toiset ovat joulunakin seura kunnan ja EU-pakettien va rassa. Ihan tippa tuli silmään. Kukahan sen kek si, että just jouluna pitää olla m onenlaista ruokaa. Rankemmin sanottuna ’’tossun alla olemisesta”. Jätettäisiinkö se pullo ostamatta ja ne kal jat juomatta tänä jouluna. Isän it setunto ei riitä raittiina ollessa ottamaan esille vaikeita, hänen ja vaimon välisiä ristiriitoja aiheuttavia asioita, joi den pohjalla on arkipäivästä tuttu asetelma isän tohvelisankarin asemassa olosta. Syitä alkoholin käyttöön on varmasti paljon. Ei käydä edes siellä piharaken nuksessa napsimassa ’’piilossa olevasta pullosta”. Näin aivan hiljaa, salaa, käyn luokse ikkunan, kun tähdet yössä palaa, koen joulun alkavan. Näkis vielä sen ajan, että olisi rauha maailmassa ja rakkaus eri kansallisuuksien kesken. No jopas sattui. Ainakin mei dän televisiosta näkyy vain terrori-iskuja, sotaa ja kaik kia kauheuksia. Sit ten on vain viisi vuotta ja muutama euro, niin on sata vuotta täynnä. Ei ole koskaan varmaa, miten äiti ja isä välinsä selvittävät. Siellä Riihimäen vihreäs sä talossa juhlitaan 95-vuotiasta taas helmikuussa. Pikku-Manikka on kaavoitettu asutuskäyttöön, mutta mi hin tämä älytön idea perustuu. N aapurin em äntä kertoi laittaneensa m annaryynejä neulatyynyn täytteeksi. Mihin lapset hoitoon. Heidän eläinkuljetuksensa eivät ole inhimil lisiä. Meilläkään kaikki ei ole kohdallaan tehostetun tuotan non takia. Voi tätä eriarvoisuut ta. Nykyään se on kiva, kun meillä vanhoilla on teko hampaat. Tarkoitti suutelemista, siat ne suutelee kärsimällä. Mainosmedia uima-asuja näyttää, toppavaatteitten alehyllyjä myyjät täyttää Joulukuu, joulukuu, joulukuu!!! Kurkiauraltakin hukassa on ilmansuunta, joutsenetkin otti suunnan etelää kohti. Kun tuon jutun lukee, niin se panee m iettim ään elämän arvoja, mikä on tärkeää ja mikä ei. Luin sen kah teen kertaan ja moni naapu ri on myös lukenut sen. Pukin reki luistaisi parem min. Kipinämikko Ketun jalkanarukurssi. Miten olisi. R ahakin m uuttuu, rakas markkamme. Miten koulu laiset pääsevät opinahjoonsa. Toivottavasti saamme EU:n elintarvikeviraston tänne eikä Italiaan. Hän mullistaa maan Hän tyynnyttää laineet Hän parantaa sairaan Hän syntistä armahtaa Enkelit taivaalla riemuitsee, syntymän paimenille ilmoittaa. Näin suomme ehkä perheellemme aitoa iloa, ilman pelkoa ja ahdistusta. Lämpöasteita mittari ulkona näyttää, liljat pihapenkin täyttää. Tulevat viimein tietäjät itämaan tuoden mukanaan lahjoina, kultaa, suitsuketta, mirhaa samalla Häntä Kuninkaana kumartaen. Miten käy mökkiläisten rauhan. ilmoitus ketun jalkanarukurssista). Sääste tään se vaikka tammikuun arkipäiville. Minun joulu uni tuli uusi murhe. M inäkin jo osaan muuttaa markat eu roiksi. Laineen Tuula, entinen naapurini, sanoi aina lähtiessään, että muistakaa kärsiä. Ensti Yli-Korpela Mihin perustuu Pikku-Mansikan kaavoittaminen. Kuoripotut riittäis meil le ja teille, eikö. On tiistaiaamu ja olemme jus tiin lähdössä viemään tätä kirjettä. Meitä on kolmetoista tuhat ta joulun odottajaa. Kumartakaamme mekin päämme niin Häntä, Kuninkaana kunnioittaen. Parinkymmenen lapsen matkakulut ovat vuositasolla kymmeniä tuhansia ellei enem mänkin. Ovatko ihmiset edelleen yhtä julmia (Lestinjoki-lehdessä 18.12. Kau punki on puettu jouluvaloi hin ja kaupat pullistelevat lahjojen ostajia. Tulee halu näyttää, kuka on herra talossa. Sinne Toholammille hän saapuu, kun on ensin käynyt Ylivieskassa. Paimenet ensimmäisenä luo seimen ennättää. Eikä tuo raha ratkaise, vaikka olis miljardeja. Onko kaa voitusvaiheessa tehty vaikutusarvointia asutuksen vaikutuk sesta kunnan ja muun yhteiskunnan kustannuksiin. Oli se varmaan loti naa. Tulen kaffille taas, mutta ei tartte korp puja. Minne, minne käy sun tiesi, pieni reipas matkamiesi. Kouluhun sä vastaat mulle toivon hymy kasvoillas. Pihalammas nurmikolta heinänsä otti. Onneksi Suomessa on rau ha. Pitäisköhän tuo töllötin myydä pois. Jokaiseen kotiin toivotan iloista joulua ja onnea uu delle vuodelle! Jouluterveisin: Eira Juota P.s. Tuli enkeliparvi ihan niinkuin konkreettisesti luokseni lehden mukana. Kiitos Hilkalle sekä joulumieltä Kleemo laan opettajille ja oppilaille. Tietysti lapset. Ewe Uusitalo Jouluaatto Taas jouluaaton tulleen nyt huomata sen saan, kun hanki peittää alleen jo routaantuneen maan, ja kuusi loisteen antaa niin monin kynttilöin; se lapsuuteen mun kantaa, kun joulun leikit löin. Epätietoisuus luo turvattomuutta. "Naapurin setä Kuningas iankaikkinen Katsokaa, kuka heinillä lepää Hän on Kuningas taivaan ja maan. He kumartavat Hänelle kunnioitusta toivottavat. To holammin kirkkoherra Mik ko Pöyhtäri kertoi marras kuun alun Lestinlehdessä hyvän jutun. Hakaneula vain pois ja kiva oli ripistellä pienestä rei ästä ryynejä. Esimer kiksi koululaisten kuljettaminen keskustaan syö joitakin markkoja päivittäin päätä kohden. Kiittäen syntymäpäivää juhlien onhan Hän Vapahtaja, Kuningas iankaikkinen. Kaava ei taida oikein hyvin tukea maankäyttöja raken nuslain edellyttämää kestävän kehityksen linjaa. Neu lat menee kuulemma hepposesti siihen. Lintulautaamme kiertävän muutaman katin, jotka on jätetty heitteille ja kopeissa jatkuvasti pidet tävien koirien lisäksi. Toivoo ’’Mummu” Näinä aikoina monen isän askel vie liikkeeseen, jossa myydään pääartikkelina alkoholipitoisia juomia. Mies ei uskalla tulla tossun alta pois ja todeta esimerkiksi näin: ’’Kuule, minä olen vähän pahoillani, kun sinä niin useasti sanot minulle tuolla tavalla” . Sitten pitää ähistä mahansa kanssa. Eilen keitin mannavelliä. Syy, miksi hänen pitää siellä käydä, tosin kyllä muulloinkin kuin joulunalusviikolla, on varmasti monella tavalla seliteltävissä. Tähän alkuun heti sanon, että kärsikää kovasti joulukiireiden välillä. Joulupuuron keitän riisiryyneistä ja teen sekahedel mäsoppaa. Mutta kuka perheessä kärsii eniten isän ja äidin juopottelusta ja riite lystä. p n ä j o u l u k u u t a 2001 O No hei, ei tänne meidän kaupunkiin erikoista kuulu. Siihen laitoin sit ten silmä-, nuppi, ja parsin neulani. Nyt osaan esimerkiksi sen, että kuusi kertaa seitsemän on melkein viisikymmentä. Nimim. Mutta kuinka moneen perheeseen isän joulupullo tuo iloa. Näin jaksan vähän leipoa ja siivo ta jouluksi. Oli siinä kuuden ker totaulussa opettelem ista. Meillä ihmi sillä on huulet ja mikä sen ihanam paa kuin lämmin suudelma poskelle tai suul le. Jättäkää puut rauhaan, ja hankkikaa kotien koristukset laillisin keinoin! V J Nimetön. Alueella ei ole taijolla pal veluja, joten kiireinen trafiikki keskustan ja Pikku-Mansi kan välillä tulee kiihtymään autuksen myötä. Monen al koholin käyttäjän ahdistuksena ovat ihmissuhteet. Ei lunta näy missään, hiihtäjä pohjoisen tähyilee nyt sulan Nattasen. Ja joulun tähti varmaan on kirkkain päällä maan, se arjen poistaa harmaan, ja toivon uudistaa. Kiitos kuuluu veteraanija invalidivanhuksille. Uskallus keskusteluun tulee vasta, kun pää on täynnä ja silloin keskustelu on yksipuolista haukkumista ja huutamis ta. Mitenpä ne muutenkaan. P e r j a n t a i n a 21 . Nisua, vain ja kakkua tietenkin. Toi sin sanoen lehti kiersi talosta taloon ja tosi se on. On vielä vartensa vähäinen, mutt" tehtävä edessä on suurenmoinen. Tähti syttyy taivaalle itämaan ja tietäjät matkaan kiiruhtaa. Kulmaan tein sentin pi tuisen reiän, jonka suljin ha kaneulalla. Pyörätietä ei liene suunnitteilla eikä se taitaisi aut taa, koska ylipitkä koulumatka edellyttää kuljettamista muu toinkin. Saisipa tuo jo talvikin tulla jouluksi. Juho Kustaa Karille Äidin pieni armahainen koulutiellä tepsuttaa, silmä sirkku mieli virkku, viel’ on puna poskillaan. Ostin kilon man naryynejä ja tiheästä kan kaasta ompelin niin ison pus sin, että siihen mahtui koko kilo. Kaija Joulukuu 2000 Syvä pimeys valtaa joulukuun, maa musta on, ei kenkään talvikenkää jalkaansa nyt saa. Hyvää joulua kaikille eläinten ystäville! Ulla Hietanen Rikollista puuhaa Joulukuusi-ja juhannuskoivuvarkaus on rikos, joka voi käydä kalliiksi. Ei päästä keskustelun alkuun asiasta, joka voisi poistaa jopa viinan oston tarpeen
Sotien aikana taisteltiin rin tamalla, mutta itsenäisyyttä vaalittiin myös kotirintamal la. M yöhem m in E m ilia nousi lavalle muun muassa yhdeksännellä luokan kabaree-esityksessä. Oma juttu Sisältä nousee onnen höyryä. Baletissa pitää kuun nella itseään. Itselle ryöstetyt hetket, valloitusretkiä sisimpään. Balettivuosinaan Emilia oppi ko ettelemaan fyysisiä rajo jaan. Sekin on yksi lähivuosien mahdol lisuus. JCiift&jdarujnujaM«. Joskus vapaapäivät ovat pala taivasta, sokerihuurrutettuja huippuja arjen mäenlaskussa. Ja armeija on ponnahdus lauta YK-sotilaaksi. Novellien salajuonteet Baletin sijasta Emilia on alkanut harrastaa yhä enem män kiijoittamista. Emi lia aikoo kirjoittaa seitsemän ainetta, mutta ei suostu pal jastamaan tavoitearvosanojaan. Baletti opettaa ihmisel le itsekuria. Maatiloilla oli muun mu assa luovutusvelvollisuus. raukeana venyvät hetket, tunnit katoavat hyvään laiskuuteen. Emilia uimiakin *7\jO jrut '(¿ ¿ veri/ -¿¿¿cu pitäfCTl on «atofautena 1941-1942 oneioffaolla tauolla täyt* tnnyt maatnloucti lortnöen luoputuoyelDoSliauuicn. Hän on mukana Lestijokilaakson Kirjoittajayhdistyk sessä, jota vetää Tarja Niku. annettu tunnuotutsefsi uaifeana aianFotjtana euoritctueta cmmerfiiliecetn ja mlofcclliscsta toiminnasta Ouomen iteenniöyy* öcn lutittamieefsi ja »en onnellisen tuleoatsuiiöen oacmistamisefsi. Pitkä hikilenkki on mahta vaa vastapainoa koulutyöl le. Itsensä rääkkäämisestä tulee hyvä olo. Yhdistys on julkaissut antro pologian, jossa on mukana myös Emilia tekstejä. (Jämä PunniaPina on -¿¿¿cuv. Se ojennettiin hänelle maata loustuotteiden luovutusvel vollisuuden kunniakkaasta täyttämisestä. Saaliina tuike silmissä, levännyt olo polvissa. Niissä minä sitten opettelin näyttelemisen alkeita. Kunniakirja myönnettiin Kopsalalle Suo men itsenäisyyden lujittami seksi ja sen onnellisen tule vaisuuden varmistamiseksi tehdystä työstä. Armeijankäynti on mi nulle sekä kansalaisoikeus että -velvollisuus. Toholammin Kopsalassa maataloa asunut Hilda Kop sala sai esim erk illisestä työstä jopa kunniakirjan. Hän oli harvoja naisia, jotka sen saivat. Skotlantiin sateen ropinaan Yksi tulevaisuudenhaa veista liittyy ’’oikeaan” kir joittamiseen. Olin Englannissa kieli kurssilla ja samalla tutustuin Skotlantiinkin paremmin. -Tai oikeastaan Julioita oli kaksi. Hilda Kopsala lähetti rin tamalle myös paketteja kuto en muun muassa sukkia so tilaille. Kansanhuoltoministerin allekirjoittamassa kunniakir jassa todetaan Hilda Kopsa lan hoitaneen sotakautena maataloustuotteiden luovu tusvelvollisuutensa ansiok kaalla tavalla. Se rasittaa fyy sistä mutta myös henkistä puolta. Yli-Hukalle kultainen ansioristi Lauri Yli-Hukka Himanka Lauri Yli-Hukan nimi oli jäänyt pois viime lehden jutusta, jossa kerrottiin an siomerkkien jaosta K-Maatalous Koskelan työnteki jöille. Polskuttaa rauhallisuuden rantavesissä. Erityisen kiitollinen Emi lia on Tarja Nikulle, joka on kannustanut häntä aina eteenpäin. Nimenomaan balet ti kiehtoi häntä. Nainen tällaisen kunnia kirjan saajana oli erittäin har vinainen siihen aikaan. Novelleja on haas teellista tehdä. Niihin voi upottaa salajuonteita, jotka löytää vain tarkasti tutkimal la. Osa 4 Ihmisen pitää saada teh dä sitä, mitä eniten haluaa, sanoo Emilia Lehtomäki. aikana paljon erilaista työtä. Sydän polttelee tyytyväisyyden piippua. Kannus Eliisa Myllykangas Tulevaisuuden tekijät -sarjassa esitellään alle kolmikymppisiä alueemme ihmisiä, jotka edustavat jollain tavoin esimer killisesti Lestijokilaaksoa meillä tai muualla. Himangalta kotoisin oleva Yli-Hukka sai Suo men Yrittäjien kultaisen an sioristin.. Tanssitunnit olivat ensin Kannuksessa, mutta taitojen karttuessa op pia oli lähdettävä hakemaan Kokkolasta. Kirjoitan runoja ja no velleja. Erityisesti se alue jäi kiehto maan minua kovasti ja toi von, että jos minusta joskus tulee kirjailija, voin lähteä kirjoittamaan romaania juu ri Skotlantiin. Se on 18-vuotiaan abitu rientin motto, ja sitä Emilia on pyrkinyt toteuttam aan koko nuoren elämänsä. Tipauttelee pisaroita puhtaalle. Hän sai paketeista myös kiitoskirjeitä sotilailta. Eniten minua kiinnosta vat historia, psykologia, eng lanti ja äidinkieli. Balettihaijoituksia olisi ollut viisi kertaa viikossa Kokkolassa. Huokauskin saa hymyilemään. Ballerinan askelia kymmenen vuotta Lapsena Em ilia halusi tanssia. Lähinnä ovat kuitenkin ylioppilaskirjoitukset. Ala-asteikäisenä minul la oli opettajana Harri YliKotila, joka kirjoitti sketse jä. T 1H Kunniakirja naiselle Kotirintamalla tehtiin merkittävää työtä Toholampi Jorma Rekonen Suomen itsenäisyyden vaalimiseksi ja lujittamiseksi on tehty vuosikymmenien Toholampi lainen Hilda Kopsala sai sotavuosina tekemästään työstä kunnia kirjan. Seuraava vapaapäivä mielessä. Itsensä rääkkäämisestä hyvä olo Ja armeijakin kiinnos taisi liikunnallista tyttöä. Pääsääntöisesti kirjoitan kuitenkin pöytälaatikkoon, nuori nainen paljastaa. Yli kym m enen vuotta kestänyt tanssiharrastus jou tui väistymään lukio-opinto jen tieltä. Minä esitin toista. Näytteleminen innostaa Emiliaa niin paljon, että hän aikoo pyrkiä ensi keväänä teatterikorkeakouluun. Viimeinen suuri esiintyminen oli kou lun Romeossa ja Juliassa, jossa Emilia esitti Juliaa. Hän viljeli tilaa kuuromykän siskonsa Iida K opsalan kanssa. Koulun toinen Julia K irjo ittam isen oh ella Emilia pitää näyttelemises tä. -Arm eija voisi tarjota samantyylisiä ruumiillisia ponnistuksia. An neli Korkiakangas on säi lyttänyt kunniakirjan arvok kaalla tavalla, jotta jälkipol vet muistavat myös kotirin tamalla tehdyn merkittävää työtä vaikeina itsenäisyy temme vuosina. Emilia Lehtomäki on nuori kulttuuripersoona, joka kirjoittaa ja näyttelee mielellään. P e r j a n t a i n a 2 1 . p n ä j o u l u k u u t a 2 1 Abiturientti aikoo lentää pitkälle Kirjailijaksi, näyttelijäksi vai YK-sotilaaksi. Määrä on liikaa lukiolaiselle, Emilia arvioi. Tuleeko Emiliasta näyttä möjen Julia vai YK-joukkojen kovakuntoinen kirjailija, sitä ei kukaan vielä tiedä
Hyvää Joulua sukulaisille ja ystäville! Orvokki ja Matti Saari Lämmintä Joulumieltä ja hyviä hetkiä tulevalle vuodelle! Manna, Juha, Ida, Ella, Iikka ja Eetu Numminen Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta sukulaisille, tut taville ja naapureille! Aino Puro Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille sukulaisille ja tuttaville! Meeri ja Väinö Luhtio, Himanka Onnellista Joulunaikaa ja kaikkea hyvää Uudelle Vuodelle toivottaa: Jouko, Maija-Liisa, Jessica ja Karoliina Viitasalo Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sukulaisille ja tut taville! Liisa Petäjä ja Matti Keski-Petäjä Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Tv: Timo Ruuska, Päivi, Elina ja Senja Mäki-Leppilampi Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille toivottaa Taimi ja Vilho Peltola Lämmin joulutervehdys ja Onnekasta Uutta Vuotta kyläläi sille, ystäville ja sukulaisille! Vuokko ja Matti Vehkoja Marjo ja Markku Vehkoja + pojat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Anneli ja Arto Ahola Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sukulaisille ja tut taville! Maria-Lena ja Matti Siirilä Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta sukulaisille, tut taville ja naapureille! Ulla ja Pekka Lappi perh. Hyvää Joulua sukulaisille, tutuille ja kotikyläläisille! Tv: Aili Toivonen Harri Toivonen perh. Toivotamme kaikille sukulaisille, naapureille ja ystäville Rauhallista Joulunaikaa ja Siunausta Uudelle Vuodelle! Raili Välikangas Anna ja Eino Jokela Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille! T: Susanna, Petri ja Jenna Tuikka Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Antero Yrjänä Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sukulaisil le, tuttaville, ystäville ja naapureille. Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta sukulaisille, tut taville ja naapureille! Aulikki ja Hannu Ahola perh. Hyvää Joulua tutuille! Ari Mäki-Korvela Jouluiloa ja Siunausta Vuodelle 2002! Vilma Haanpää Piparintuoksuista Joulua ja Onnea Vuodelle 2002! T: Marjaana, Jarmo, Jenna, Jerika ja Jeremi Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sukulaisille, tut taville ja ystäville! Aulis, Alpo ja Tenho Kaattari Suljen silmäni, kuvas nään, sen tunnen, oot lähelläin, Hy vää Joulua rakkaani! “Kultainen noutajasi” Rauhaisaa Joulunaikaa ystäville ja sukulaisille! T: Päivi, Vesa, Julia ja Niklas Laine Haukiputaalta Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Matti Savolainen ja lapset Hyvää Joulua ja Onnekasta Uutta Vuotta! T: Raakel Erikson ent. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille sukulai sille ja tuttaville! Senni Hanhineva Heikki Hanhineva Hyvää Joulua kaikille! Jorma Tastula Hyvää Joulu ja Onnellista Uutta Vuotta! Heikki Rekilä ja pojat perheineen Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Päivi ja Kari Kerola perh. Uusi Vuosi rauhaisa olkoon joka kodissa! Jouluterveisin Kaino, Kalervo ja Sauli Kopsala Sukulaisille ja tuttaville Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Väinö Aarrekangas Joulutervehdys kaikille sukulaisille ja tuttaville! Kaarlo ja Vieno Lintilä Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Sirkka, Aarne ja Juha Rautapuro Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille! Toivottaa: Lyyli Timonen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille! Maila ja Risto Peltola Joulutervehdys sukulaisille ja ystäville! Eero ja Kaisa Kainu, Toronto Hyvää Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta sukulaisille ja tutta ville! Lempi ja Kalevi Kangasvieri Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Terttu ja Veikko Ahola perh. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Henna ja Rauni Mäki-Asiala Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta tuttaville , ystävil le ja sukulaisille! Laila ja Kalevi Heinonen perh. Jouluten’ehdys ystäville, sukulaisille ja tutuille! Aini Kerola ja Reijo Männistö • r / i. Luoto Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sukulaisille ja tut taville! iMina E Joki-Tokola Hyvää Joulua ja Onnekasta Uutta Vuotta! Tuula ja Sakari Määttälä perh. Ruotsi Rauhallista Joulua ja Siunausta alkavalle vuodelle! Mirja Isohanni Annikki Eskeli Hilkka Sämpi Aili Jäväjä Hyvää Joulua sukulaisille ja tuttaville sekä Onnea Uudel le Vuodelle! T: Seija, Ari ja Kati Lento Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta tuttaville ja su kulaisille! Pentti Ruosteoja Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! I^ea ja Aarne Määttälä Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sukulaisille ja tuttaville! Liias ja Lauri Yli-Tokola, Stora, Ruotsi Sukulaisille, ystäville ja naapureille Rauhallista Joulua! T: Liisa Lauri, Märsylä Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille! T: Salli Erkkilä Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sukulaisille ja ystäville! Sirpa ja Esa Luoma Rauhallista Joulua ja Siunattua Uutta Vuotta! Kyllikki ja Veikko Polvi Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sukulaisil le, ystäville ja tuttaville! Orvokki ja Ensti Hauki Tuokoon Joulu tullessaan, ilon armon mukanaan. Hauskaa Joulua ja Onnekasta Uutta Vuotta! Toivottaa: Helge Rekilä Rauhaisaa Joulua ystäville ja sukulaisille! Eija, Aki, Saija, Sini ja Samuel Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Maritta Oja-Heiniemen, Ilkka, Jari ja Kaisa Kolppasen perheille! T: Luoman perhe Sukulaiset ja kaikki ystävämme, Siunattua Joulun aikaa ja Onnellista Uutta Vuotta! Kaija Helena ja Pauli Saarenpää Lämmin Joulutervehdys ja Hyvää Uutta Vuotta! Seppo ja Sirkka Vuotila perh. Anneli ja Tenho Junkala Mirja ja Juhani Junkala perh. Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Seppo ja Tuija Tiilikainen perh. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sukulaisille ja ys täville! Tv: Anja Kupila Iloista Joulunaikaa ja kaikkea hyvää Vuodelle 2002 suku laisille, ystäville ja tutuille Keski-Pohjanmaalla! Tv: Eija ja Mauri Puro mäki ja Niina Brandt Vantaalta Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sukulaiset, ystävät, naapurit ja tuttavat! Senja Alanko Vieno ja Teuvo Alanko perh. Rih’a ja Jukka Heinonen perh. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Paula ja Armo Korvela Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Olavi Mäki-Asiala Rauhallista Joulua ja Onnea Vuodelle 2002! Sinikka ja Heikki Tiainen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Jorma Rekonen perh. Liis a Jokinen Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle toivottaa kaikil le sukulaisille ja tuttaville Eeva ja Armas Mäkelä
J ly o ä ä jo u lu a ja O n n e llista TJuotta a sia h h a illem m e , tjh ie is tijö h iim p p an eillem m e j , p se h ä liih e tu tta u ille m m e ! Lestijokilaakson VARTIOITU V A R T I O I N T I : Y VARTIOINTI Ky Kannus, puh. 06 871 447 K-Valinta jd Grilli-Baari ANTINOJA Eskola puh. 870 741 M U O T Í T ü k k A OSUUSPANKIN TALO. 872 682 | ^ Q p p ^ K o r p e l a n Voima puh. (06) 871 690 0400-137 172 Korjaus-ja maalaustyöt Manu Kumpulainen Puh. 871 784, 0500 564 402 a r PARTURI C A M P A A M O KAAIUNA^^ARITAI 885080 ( Ö u O ) 873 476 K KILUN MUSIIKKI Valtakatu IIKKIMAKASIINI Valtakatu 1 1, KANNUS Ruh./Fax (06) 870 933 EJ P A R T U R I — K A M P A A M O T R I K K I T U I J A M A N N I N E N O H E N N EV A , K A N N U S P. (0 6 ) 8 7 ) 5 4 4 27oiuo//aa y ity u ä ä tto u lu a J a y iC e n e s iy s tä Q iiu cfeffe T Ju o d e ife f ITI M E T S Ä L I I T T O Puusepänverstas I Rahkonen Puh. 873 124 KULJETUSPALVELU Pasi Syrjälä Ky Rekiläntie 581, 69100 Kannus Pasi Syrjälä.........040-7156049 k o ti.................... 871 362 K O L P M S E N SEM EN rnauN vO ^ KANNUKSEN 69150 Eskola, puh. 06-870 850 _____________________________________' N SIVULAN PUUTARHA S WIPE-T (IOTTEET Maija ja Simo Sivula Kannus, puh. ISO KU N G A S • KANNUS puh. 06-872 039 J V KANNUKSEN KAUPPAPUUTARHA Puh. 872 702 K O I V U S A A R I O Y Puh. 0400-367 543 (T LAITISEN LASI KIINTEISTÖHUOLTO J a n n e R o iko -Jo kela KANNUS 0400-362 5 3 8 ,8 7 216 J P A R T U R I • KA M P A A M O PUH. 06-873 644, fax 873 244 Kannuksen AUTO-EXPERT Asematie, 69100 Kannus, puh. (06) 870 812 tai GSM 0400-779 263 KANNUKSEN KESKUSPESULA Puhtaamman ilman puolesta K A U K O ® * LÄ M PÖ Kannus, puh. KIINTEISTOPISTE 0T ASEMATIE 4, 69100 KANNUS Puh. 870 855 _____________________1_________________________7 N Lestij okise ud un S Ä H K Ö O Y Siltakatu 4 B, Kannus, puh. (06) 870 771 K annuksen.. 870 765 m TAPIO LA M a a t i l a k o r j a a m o E . 068741 300 MIILUTIE • PUH. 0400-568 105,873 473 KANNUS Puh. 872 6Ó6 P J LEST IJO KI LAAKSO N M ^ m jA T EH U O LT O T. (06) 873 407 Autot................. KANNUS Maalaus lehojärvi Ky p . I S O R I N N E a s¡/a Á Á a i//eesr 2 /O yo ä ii y a (9 rtsfe ////i/a tt/z/Z a cttt/oZ Z a7 KALUSTE 1 ASEMATIE 5, KANNUS PUH. (06) 870 620 V fiR fiO S ffK E ID fIS • Auton varaosat • Autotarvikkeet Puh. (06) 8741 400 V ________________________________________________ 7 / t t T T T e i V A LO K U V A A M O V Ä H Ä R A U T IO Valtakatu 1, Kannus p. 873 480 Junnola Ky ja kauppa-autot E S K O L A , p u h . (06) 874 7311 VESIOSUUSKUNTA Siltakatu 4 A , Kannus Puh. 870 641,050-5582 607
Pienten sydänten onneksi Joulun astuessa sydämeen haluamme jälleen muistaa Sydänlapset ry:tä. T G ^ o ä u ^ o if/u a J a Onnellista/ Uutta Paotta >/ & ( S ] J Y L H Ä * * TOHOLAMPI 885032, 0500-863931 -863937 Kannus, Lamppi ja Lohtaja plussalle Lesti joki laakso Kannus, Toholampi ja Lohtaja ylsivät niukasti plus salle Tilastokeskuksen mar raskuun väestönmuutostilastossa. Kokonaistilasto näyttää vuoden 2001 osalta seuraavalle: Lestijärvi -39, Toho lampi -60, Himanka -53, Lohtaja -59, Kannus -59 asu kasta. Kiittäen kuluneesta vuodesta toivotamme asiakkaillemme, isän\ j j . 06-8785 580 K utAtä M ä/faJlernte ja m m 2001 ja OUäU ndÄ ftd m ! Joululahjoihin varatut rahat lahjoitamme Kannuksen Korvenkävijöiden partiotoimintaa M RAUTAPOHJA R a k e n t a v a r a t k a i s u v**>f*e e KANHtiS 0&’S?Q £ n > I 3 i WS 2 f7ö(oota/ri/ne astaAAcu//em/ne \ J j i yJie/ieafyatci V—( J cl/ux/e//e PuodeT/e;/ KANNUS, 870 893 TOHOLAMPI, 885 650 (^ 7 o 4 A M > ta m w ve /ccuJci//e a U (A /cm //en in ve 'fe Himangan kunta Lohtajan kunta ""' irven kunta »lammin kunta tuksen kaupunki \J/(ifiu U /im m e aM aJcJcaiiiem m e ffiuvääjouluaia Cnnea Ku/IK/e Huodelle! %3 Kinnulan g) on *t7w kuvaam o ja kukka Kmlonfi« 5 |" Kinnulo Kiitämme asiakkaitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Rauhallista Joulua KfCi^PtaJo Oy ja Hyvää Uutta Vuotta! y o ä ä x jfO u lu a j a ^nnellisla A lu lla ^ ¡ lu o tta ! TEKNISET Asamatie, Kannus p. LEST1NJOKI <D P E R J A N T A I N A 21 . Himanka menetti 12 ja Lestijärvi kolme henkeä. 06-8785 57 o p k k f i Jokivarren OP-Kiinteistökeskus Oy, LK Y Valtakatu 1,69100 Kannus p. P N Ä J O U L U K U U T A 2001 P ja Onnellista QJutta Vuotta! Uuden vu osituhannen vaatetusliike Onnimanni • 1 Puh. POUTTU Rauhallista ( k a n n u sta lq ) www.kannustalo.fi | H-tttaadalous Kuskata Oy toivottaa asiakkailleen ftauhallisla ¡joutua ja Menestyksellisiä Uutta Vuotta I Liikkeemme on suljettu jouluaattona. i nöintiyhtiöillemme, 1 niiden asukkaille ja P liiketuttavillemme & /) < K 4 c?v .¡Hyvää Joulua ja Menestyksellistä 'HJutta Vuotta! X TILITOIMISTO LKT O Y Valtakatu 1 ,6 9 1 Kannus, p. ! » i. 870 986, 870 987 m k K L R A IIM O Ylivieska a ik a a h 27.1 ^Toivotamme; a&iaAAai//emm& . Tänä vuonna Kannusvvurstin myynnistä kertyneillä varoilla tuemme sydänlasten myöhäisseuranta-projektia. (06) 870 148 l i Tukkitie 1, Kannus . Lohtajan väkimäärä kasvoi neljällä, Toholammin kahdella ja Kannuksen yh dellä hengellä. Hyvää Joulunaikaa ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme
(06) 8623 225, matkap. TIALA JA POJAT M ETSAK O N EU R A KO IN TI ( 06 ) 863 8406 , 0400-973 7 2 , 040-707 5401 JARI TIALA, LESTIJÄRVI j a PELTITYÖ R U T A N E N KORJAAJANTIE 3 69300 TOHOLAMPI ® 0400-878 667 • 885 964 Lesti järvi p. 8 6 2 3 2 4 6 K. 8637 236 , 0400-561 787 Hirviset Oy Lestijän i. (06) 8637 390 f. Lestijärvi p. (06) 8637 247 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! i a H ieta p a kka perh. 0500-598 332 SYKIN PUUTUOTE JA HUVILAVEISTÄMÖ P u h . Teitä kiittäen muistelen mennyttä vuotta, Hyvää Uudelle toivotan, en kai suotta! £ loulurauhaa AUTO -ASSA pjn SeppoJjtevinainen J Jari ja Harri J O K E L A O y Nopu Tuote I Määttälä 7i Hl tää juiuneesta vuodesta ja toivottaa H yvää iiouiua ja Onneiiista Ohutta liuotta yhteistyöstä humppaneiiie ja asiahhailfe ! • • TAKSI Jaakko M attila Hyvää Joulua ja Menestystä vuodelle 20021 Neste Toholammin väki TILITOIMISTO T tw ja. 0400-892 420 %iitos kuluneesta vuodesta! Höylätyt tuotteet (listat, panelit ym.) • Sahatavarat • Höyläystä •• •• •• H A L O S E N H Y L A A M Sahatie 21, 69410 Sykäräinen, puh. (06! 863 7226, 863 7341, 040 506 0340 www.kase.fi/lp lestipuu@lestijarvi.fi HARRII 1 KIOSKI veikkaus • Alkon tilauspalvelut • Videovuokraus Lestiärui, puh. 885 248 ^ Keskipohjanmaan Turvetuotanto O y Jaakko Salminen H U O L T O A S E M A T : m i P. o H ietapakka perh. (06) 8623 213 Putkiasennus MUU Ky Lestijärvi, p. 863 7 350 AUTOSÄHKÖ HONKALA Haravojantie 141, SYRI Puh. yitjuää ^oufuaja Onnellisia \)uoiia 200 asiaH aillem m e) tjnleisitjöüumppaneiHei se£ä lii£eluiiaoifiem m e f / y ) / N Toivoi Taas pyhien jälkeen aloitan touhun. 0500-369 527 T:mi JEN-urakointi • kaivinkoneurakointi • metsäkoneurakointi • traktoriurakointi Juha Nevala, 050-594 7742, 06-863 8349 M AAN RA KEN N U S H. K A U P P I N E N p. FINLAND p. VÄLIKAN G AS Ky Ullavantie 21, 6 9 3 T O H O L A M P I (& 06-885 156, 4 -8 9 2 206 LESTIPUU OY Kcrtajamemenhe 22, 69450 Yli-lesti Puh. Keskuskahvii popp L H l Hietapakan Kuljetus Ky * *. 6 -8 6 37 1 04 T /txm A xiie u u vjh m /u a C 7 c / //(i/o ä ä ¿ ¿ u tta / ih o tta / TOHOLAMMIN VESIHUOLTO OY , Puh
Mutta kuka tuntee Tuomas Pajalan. Pajalassa Tuomaan päi vänä oli ennen vanhaan monta nimipäiväsankaria. Teemu Sysimetsää (vasemmalla) ja Markus Tuorilaa jännitti, mitä pukki tuo maanantaina. Kokkolalainen Leena-K aisa H autakoski käy töissä syntymäpaikkakuntansa terveysasemalla. Kerran sain kortin, jossa luki, että Tuppu Viinitie 5, Kannus. Lohtajan kirkonkylän Spar-kaupassa tunnelma oli tors taina jouluinen. Parasta joulussa on joulupuk ki ja kuusenkoristeiden askartelu, totesivat Teem u S ysim etsä ja M arkus Tuorila. Tuppu Pajala jäi varhais eläkkeelle vuonna 1984 kul jetusalalta. Kolmen lapsen äidille ovella oleva joulu on pe rinteinen. HU pystyi kääntäm ään kolmannenkin erän voi tokseen ja otti yllättävän ja makean voiton suoraan 03. Tuppu Pajalan sekä isä että isänisä olivat Tuomas Paja loita. Kokonaista kinkkua hän ei aio hankkia, vaan tyytyy pienempään palaseen. LESTINJOKI ’Yritetty on ainakin olla kilttejä” Himanka, Lohtaja Olavi Havela tyytyi vielä torstaina vain katsastamaan lihatiskin tarjontaa. Asiakkaat osaavat ostaa ruokansa arkenakin. Olisiko osoite tullut siitä, että kortin lähettäjälle oli tar joiltu viiniä. HU otti tärkeän ja ta saisen ensimmäisen erän voiton niukasti jatkopisteillä. Sen verran tuleva joulu poikkeaa perinteistä, ettei saunaremontin vuoksi päästä joulusaunaan. Liekö tuo joulu muita päiviä kummempi, arpikoi Havela. Ja hyvin tuli perille, nauraa Pajala. Voit tonsa myötä HU on sarjas sa toisena Vaasan Kiiston jälkeen ja kolmantena on Kempele. Nimi on eri, mutta mies on sama. Käymm e h autausm aalla muistelemassa reilu vuosi sitten kuollutta äitiämme. Hirvi pitää poikkeuksellisesti sunnuntaina, aatonaattona kaupan auki. Jos jotenkin muistettiin, niin jotain pientä vain. Tuppullakin tulee perille Kirkonkirjoissa olen Tuomas, mutta aina minua Auto liikkui leipäkortilla Aleksis Kivi pisti Tuo maan seisomaan niin kuin tammen, ja vanhan kansan mukaan Tuomas tuo joulun. Epäilevä Tuomas ja Intian apostoli Tuomas on suomalainen asu aramealaisesta nimestä Thoma, kaksonen. Pyörällä hän veivaa vuodessa noin 5 000 ki lometriä. Perimätiedon mukaan hän oli myös Intian apostoli, sillä siellä on yhä ns. Olavi Havela tyytyi vielä tors taina katselemaan lihatiskin anti mia. Ei Lohtajalla muuten kanna ta pitää sunnuntaina kauppaa auki. T uom aita on syntynyt Pajalan sukuun Tuppunkin jälkeen. Tuomaita monessa polvessa Kannus Marja-Leena Mattila-Numminen Moni tuntee kannuslaisen Pajalan Tuppun tai Pajalan Tuomon. Markus toivoi pukilta helikopteria. Sunnuntaina HU matkasi Kempeleen vieraaksi ja otti yllättävän selvän voiton 0-3 (25-27, 19-25,22-25). Ville Lassila onnistui m ainiosti niin verkolla kuin kentälläkin pelaten vähillä virheillä. Lohtajan Veikkojen syysko kouksessa seuran uudeksi pu heenjohtajaksi valittiin Heikki Sinko Marinkaisista. Molemmat pojat vakuuttivat, että kilttejä ollaan oltu. Vaimo Harmaala ei Reissussa tuli syötyä jouluhanki kinkkua täksi ruokaa. Joulukinkkua Vaimo Harmaa ta ei aio hankkia. Hyökkäysvastuuta jaettiin tasaisesti koko joukkueel le. Teemun toivelahja oli Nikko ja pleikkari. Toinen erä tuli jo helpommin, mutta pitem män erätauon jälkeen pis teistä taisteltiin tasaisesti. Näin aikai sempi tappio tuli kuitatuk si korkojen kera. Muuta korttia ei aluksi ollut kuin leipäkortti! Autoilu on jäänyt nykyi sin vähemmälle. Kun en hirvimetsällä löytänyt oikean näköistä kuusta, päätin hankkia muovikuusen. Leena-Kaisa Hautakoski viettää perinteisen joulun perheensä parissa. Kyllä ne Kannuksen postissa tietävät. Ja kul kee posti Tuppunkin nimel lä, veistelee helmikuun alus sa 75 vuotta täyttävä Pajala. Ja mikäpä muu kuin joulu oli poikien mielessä. Tuppu Pajala muistelee, ettei heillä nimipäiviä miten kään suuremmasti juhlittu. (Läh de: Suomen kielen sanakir jat) HU kuritti Kempelettä LoVelle puheenjohtaja Kempele Himangan U rheilijat kärsi lentopallon 1 -S aijas sa syksyllä kotisalissaan 2-3 tappion Kempeleen Pyrinnölle. Marja-Leena Mattila-Numminen Reippaat punaposkiset eka luokkalaiset veivasivat torstaina puolen päivän jälkeen koulusta kotiin. S ihteerin teh täv iä hoitaa Aino Lehtikangas.. Mutta tavaksi hän ei sitä ota. Timo Polven paterit keskeltä ylättivät myös Kempeleen torjunnan jatkuvasti. Joulua hän aikoo viettää pojan perheen luona. p n ä j o u l u k u u t a 2001 u m Onnea Tuomas! Ihan oikeasti Pajalan Tuomo on Pajalan Tuomas. Elohopea oli laskenut Hi mangalla alle 20 asteen, mutta se ei poikia haitannut. Tuppu Pajalan nuo rimman pojan toinen nimi Tuomas, samoin pojanpo jan. Innokkaal la penkkiurheilijalla autokilometrejä kertyy vuodessa noin 2 000. Kauppias Pekka Hirvi myhäili tyytyväi senä. Epäilevä Tuomas oli yksi Jeesuksen 12 apostolista. roo m alaiskatoliset selittävät apostoli Tuomaan pyhäin jäännösten siirtopäiväksi. Johtokuntaan valittiin jaosto jen puheenjohtajien Pekka Pie tilän (yleisurheilu), Arto Nie men (hiihto), Mikko Niemen (painonnosto), Jari Singon (jal kapallo) ja K aarlo Nissilän (lentopallo) lisäksi Pekka Kero, Hannele Leskelä, Leena Lokasaari, Pertti Leskelä, Auli Rautiainen sekä seuran puheen johtajana edelliset kymmenen vuotta toiminut Veikko Pouta nen. vähän kevyempään. HU:n hyökkääjät varoivat häntä ja o n nistuivatkin usein kiertämään hänet ja pistä mään pallon muille, epä varmemmille nostajille. Viimeiset kinkut myytiin keskiviikkona. Isovanhemmat tulevat meil le syömään ja katsomaan pukkia. HU pohjusti voittonsa hyvään aloitusten vastaan ottoon ja parhaana palkit tu Sami Verronen pystyi pyörittämään hyökkäyspeliä m onip u o lisesti. ! N IM I f Ai P e r j a n t a i n a 21. Muistopäivän 21.12. Nyt pitää saada jotain kejouluksi, vaan tyytyy vyempää. Val mentaja ollut Jari Kovasin kiittelikin koko joukkuetta ansaitusti hyvästä pelistä. Hän ajoi kuorma-autoja jo 17vuotiaana. Vaimo H a rm aalan jouluun kuuluu sisarusten tapaaminen. Koska aatto osui maanantaille, sunnuntain aukiolo oli paikal laan. Sen lisäksi kilo metrejä kertyy vielä kävely jä hiihtolenkillä. on Tuomoksi sanottu. Kempeleen palkinnon pokkasi hyvä aloitusten nostaja ja y leisp elaa ja S am i K u r ttila . Tämän joulun ykköskinkku on ollut ehdottomasti kuu den-seitsemän kilon juhlakinkku. Tuppu on autoil lut lähes koko ikänsä. Edessä on joulutauko ja HU:n on hyvä jatkaa pele jään tammikuussa. Ortodoksinen kirkko viettää hänen kunniakseen kahta merkkipäivää, jotka kumpi kin sattuvat eri aikaan kuin roomalaiskatollisilla. tuomaskristittyjä
Koristeen syntyhistoria on kuiten kin kaukana makeasta: Tein sen sinä kesänä, kun poikani kuoli liikenneonnet tomuudessa Intiassa. Talon koristeet ovat idearikkaan emännän ja monitaituri isännän yhteistyötä. Talosta ei yläkerran makuuhuoneenja saunanovien sekä alakerran WC:n lisäksi muita ovia löydykään, sillä huo neiden yhdistämiseen on käytetty kaariovia. Talomallin salaisuuksiin tu tustuminen alkoi hyvis sä ajoin isän rintamies tontilla. Tapion varma kädenjälki nä kyy kansalaisopiston käsityöpiirissä valmistetussa kaappikellossa. 4 . Terassin pitsimäinen säleikkö on tehty Anssin muistoksi. Tavanomaista korkeammalla oleva katto on myös kome aa katseltavaa. Ahtaaseen tilaan tungetun saunan lattian alta löytyi luuk ku kellariin, jota talon pariskunnalle kaupanneen miehen mukaan ei olisi pitänyt olla olemassakaan. Kunnon sota-ajan lapsen tavoin Tapio onkin säilyttänyt kunnostustöissä niin paljon alkuperäistä kuin mahdollista. Eilalta saadut lisätiedot talon rakennusvaiheista (pystypiiruihin käytettiin nelosnelosta, kivijalka valettiin korkeak si ja pohjan täyttöön kärrättiin kasapäin hiekkaa) saivat pa riskunnan lopullisesti vakuuttumaan hyvistä kaupoista; Eilalta saatiin selitys miksi talo on avarampi kuin muut samalla pohjapiirroksella rakennetut, Sirkkaliisa nauraa ja kertoo talon ensimmäisestä emännästä, jolle standardimitat eivät piisanneet: Meeri kävi rakennustyömaalla mittamiehiltä salaa siirtelemässä tikkuja kauemmaksi toisistaan, kun talo n p o jas ta näytti tulevan hänen mielestään aivan liian pieni. Avioerossa talo jäi vaimolle, mutta kovin kauaa eivät Tapio ja tuleva rouva Sirkkaliisa Kattilakoski olleet rintamamiestalotta. ¡*5' rs* Sis?. Kesäkuun alussa 1991 Meerin ja Matin talon neljännet omistajat kirjoittivat nimensä kauppakujaan. tuollaista vaneria kattovärkiksi. 3» Ei ihan tyyppitalo Kiertelin huoneissa ja ajattelin minkälaisen tästä voisi kaan tehdä, Sirkkaliisa kertaa kaupanhieronnan aikaisia mietteitä. Matti ja Meeri Lehtimäen viljelystilan päärakennus nousi pappilan entiselle metsäpalstalle, nykyisen Karpin puutarhan naapuriin, vuonna 1947. Lisävaloa, mutta myös arkielämän luksusta tuo parveke, jonne pääsee suoraan pesutiloista. ihmettelee vuonna 1945 syntynyt isäntä. Eikä ulkokatto valuta, kun tiilikatteen alla on vanha pärekatto. Mistä Matti ja Meeri saivat siihen aikaan hankituksi Ripaus elettyä elämää Kodin sisustus on sekoitus uuttaja vanhaa. Valkoiset puukoristeet kiertä vät räystäslautaa ja ikkunanpieliä. Kuvissa talo vuodelta 1947ja 2001. # Rai vaajakadun Kerttuja Hannu eli Sirkkaliisa ja Tapio: “Piparkakkutaloksihan tätä kutsutaan” Kannus Eeva Vihanta, teksti M arja-leena Mattila-Numminen, kuvat Tapio Kattilakoski on ollut rintamamies talojen kanssa tekemi sissä koko ikänsä. Isä on luvannut kellon nuorim malle pojalleen, mutta ennen uu teen kotiin lähtöä sen tutut tahdit saavat tuudittaa sohvalla loikoilevia kissoja huolettomaan uneen. Kuistinoven paikkaa vaihdettiin remontis sa, mutta pelargoniat kukkivat ikkunalaudoilla aivan kuin Meerin aikaan. Ensimmäisinä töinä purettiin eteisen portaikon alle ra kennettu sauna. p n ä j o u l u k u u t a 2 1 LESTINJOM i , * p A % . t P e r j a n t a i n a 2 1 . Jonain päivänä Sirkkaliisa haluaa autoonkin kaariovet, Tapio päivittelee, vaikka myöntää vaimon kaariovi-innostuksen osoittautuneen käytännössä toimivaksi. Meidän tarkoituksena on ollut ottaa kaikki tila käyttöön. Kaarevat muodot kun tuovat lisää tflantuntoa. Anssi kuului krisna-Iiikk ^ een jakoriste mukailee liikkeen tiilaka-tunnusta, lootuksenkukat lajjfcsensa muistoksi ikuistanut äiti sanoo. U laa elää ja olla Uusi sauna rakennettiin yläkertaan makuuhuoneen kave riksi. “Äiti hyräili Erämaahan eksyin kerran-laulua, kun kuljettiin ojanvartta pitkin kotiin ” , Eila-tytär muistelee asumisen alkuaikoja. Vanha arvossaan Olohuonetta silmäilemällä on viimeistään uskottava, että tarina Meerin mittakeppien siirtelystä on totta. Kotitalon naapurissa tuli myyntiin tämä entinen Matti ja Meeri Lehtimäen talo. Portaiden ja ovien paikkoja on vaihdettu, mutta vanerikattoon ei kosketa. Päätyjen koristeauringot paistavat talvellakin. Terassin pitsireunus on kuin pölysokeriraita pi parkakkutalon kyljessä. Eila vakuutti, että totta talossa on kellari ja hyvä onkin. Rakennusmiesten piti tasata yllättävästi venähtäneitä mittasuhteita korottamalla huonekorkeuksia. Olohuoneet lisäksi myös muiden huoneiden katot ovat van haa perua. Olin nelivuotias, kun pappa opetti miten käytettyjä nauloja oi kaistaan. Tummat, puiset koriste-esi neet ja puuhelmi-verhot kertovat Nicaraguan-ajasta, jonne entisen aviomiehen työkomennus perheen vei. Jfc« * v t* * , ... Siksi meidän alakerran huoneiden korkeus on 2m ja 85 senttiä, kun se yleensä näissä taloissa jää kahteen metriin ja 60 senttiin, Ta pio konkretisoi “meeri-lisän” vaikutusta huonekorkeuteen. Keittiön muo vinen ruokailuryhmä on Sirkkaliisan muisto Helsingin ko dista trendikkäältä 70-luvulta. Tapio soitti vielä ennen purkutöitä Meerin tyttärelle Eila Joki-Tokolalle. Saunaan saatiin ikkuna, kun pitkä seinänvieruskomero purettiin. Kahden aikuisen kodissa ei turhia komeroita ja ovia tarvita, Sirkkaliisa summaa remontointityön perusaatteen . Pikku poikana istuin monet kerrat Meerin keittiös sä pullakahvilla, vaan eipä tullut silloin mieleen, että joskus asuisin itse talossa. Vuosien saatossa k eh itty n eille k irv e s miestaidoille oli käyt töä, kun T apio teki Ruotsalon Niilon talosta kasvavalle perheel leen sopivamman rakentamalla avovintille li sää huoneita. Onnea ja Ikävää Olen aina haaveillut omasta punaisesta talosta, jossa on val koiset pienat, unelmansa kukkuramitoin toteuttanut Sirkkaliisa huo kaa
LES TI N JOKI o. Mutta reilu parikymmentä vuotta sitten himankalaistuneet fysioterapeutin koulutuksen saaneet Aila Jerm o ja Uffe G rönlund pistivät yhtälön toimimaan. Aila laskeskelee, että vanhaan taloon on mennyt vuosi en aikana varmasti saman verran rahaa kuin uuteen yhtä suureen taloon. Ennakkoluuloton ja rohkea pariskunta tutki, ettei Keski-Pohjanmaalla ole tarjolla yksityisiä fysioterapiapalveluita. Lahjaksi saadulle myllynkivelle on hyvä rakentaa jäälyhty. Perinteisen rantasaunan lisäksi Aila Jermon ja Uffe Grönlundin tupa Himangan Hillilässä on yhtä suuri kuin heidän kerrostaloasunto yli 20 vuotta sitten Helsingissä. Perhe viettääkin aina joulut kotona. Ja vesijohdot saattoivat jäätyä juuri silloin, kun sitä vähiten odotti. Musta juova vasemmassa yläkulmassa on uteliaan Vili-kissan häntä. Helsingin sukulaiset puistelivat aikoinaan päätä. Himangan lisäksi muitakin paikkakuntia oli tarjolla, mutta Himanka voitti meren ansiosta. Uffe löysi pian Hillilästä Lestijoen rannalta Yli-Hillilän veljesten vanhan kymmenen vuotta kylmillään olleen talon. Aila ja Uffe tekivät kaiken purkuja rakennustyöt itse. Valkoinen kahitiilitalo olisi ollut enemmän tyttöjen mie leen. Museoviraston suojelussa oleva talovanhus muuttui Jer mo-Grönlundin perheen kodiksi pikku hiljaa. Talosta ei ole koskaan löytynyt vuosilukua, mutta Aila uskoo, että talo on noin parisataa vuotta vanha. Alkuaikoina vanha talo saattoi tehdä kepposia. Aila ja Uffe ovat remontoineet taloa pikku hiljaa. Ailan ja Uffen tyttäret, nyt 22-vuotias Inkeri ja 18-vuotias Elina, arvostelivat aikoinaan vanhempiensa talovalintaa. Yhtälö ei monenkaan mielestä toimi. v ZtH t/ffo itttÄ i /{o tto Kaksikerroksisen maalaistalon lisäksi kauppaan kuului aikoinaan 6 000 neliön tontti Lestinjoen rannalla Hillilän sillan kupeessa. Hulluiksi ne sanoivat, mutta kai me hulluja oltiinkin, nauraa Aila. 3 % Emäntä ja viime kesänä pihamaalle ilmestynyt Vilikissa. Aluksi he asuivat Hi mangan kirkonkylällä, mutta koko ajan he haikailivat omasta tontista ja talosta. Talviaa muna makuuhuoneen lämpömittari saattoi näyttää vain nel jää astetta. Myös Ailan Forssassa asuva äiti tulee jouluksi tyttären perheen luo. Ikään ei oltu kuultukaan Himangasta, mutta tänne sitä vain ollaan kotiuduttu. Tunnelmallinen ja kodikas talo huokuu 3040-luvun tyyliä. Vaikka molemmat olemme syntyneet ja kasvaneet lä hes Helsingin keskustassa, koimme pääkaupungin kolkoksi ja kylmäksi paikaksi elää. Aila ja Uffe ovat asuneet Uusi-Hillilässä 22 vuotta. Kaikkia tontilla olevaa kuutta ra kennusta yhdistää se, että ne on tehty hirrestä. * 9 Toti *afa mmffu otm A m m taHHM Aila ja Uffe perustivat Himangalle Keski-Pohjanmaan kuntoutuskeskuksen vuonna 1976. Pirtin pöydän ääressä onnelliU i l l i l r i n 11 k a AI Li ij v ' ä *0 m P< la m m lii fc V l hi le u $i 1* ja. Samassa pihapiirissä olleesta piharakennuksesta löytyi vuosiluku 1802. Himanka, Hillilä Marja-Leena Mattila-Numminen Paljasjalkainen helsinkiläinen, rauhallinen jokirantamaisema ja parisataa vuotta vanha talo maaseudulla. Vii meisin remontti tehtiin tänä syksynä, jolloin talon ruutuik kunat uusittiin. Uffe on hirsifriikki. Halusimme maalle tonkimaan multaa ja värkkäämään kaikenlaista, kertoo Aila, joka vietti kaikki lapsuutensa kesät maalla. Tyyli on muotoutunut Uffen perintöhuonekalujen ja huutokaupoista huudettujen huoneka lujen mukaan. Vaik ka talo on vanha, Aila ei ole halunnut talon toiminnoista mitään Aatamin aikuista. Aila Jermon ja Uffe Grönlundin talo on kuin joulu itse. Palkkalistoilla oli ainoastaan muurari sekä sähköja putki miehet. Kaikki Jermo-Grönlundin pihalla olevat rakennukset ovat paksuista hirsistä
Muutama vuosi sitten Kannus-kioskille ilmes tyi henkilö, jolla oli kädessä kahden miljoonan markan jokerilappu. Aila Jermo on tuttu monelle liikunnan harrastajalle. Pian ihmisten kanssa hyvin toimeen tuleva Altti eteni myymälänhoitajaksi. Lottomiljoonat vielä tulematta Altti Pikkukankaan tiedossa ei ole yhtään kannuslaista lottomiljonääriä. Kioskilla on myös kova pelimaine. Vuoroviikoin miehet kokoontuvat kah ville toisten luo. Aila on vuosi vuodelta laajentanut kukkapenk kejä jokirantaan saakka. Kolmen kilometrin koulumatka taittui jalkai sin ja talvella suksilla. Kestävyys Käännän maisemista Kestävyyttä on vuosien aikana tarvittu aamusta iltayhdeksään. Seija-tyttö oli ihmetellyt, että pitikö teidän viedä joka päivä sukset kouluun. Yleensä päivä Helsingissä vilinässä riittää, ja sitten äkkiä kotiin Hillilään. Toimipaikat vaih tuivat vuosien aikana. ^ -Tämä paikka on meille terapiaa kiireisten työpäivien Jälkeen, sanoo onnellinen Uusi-Hillilän emäntä. Henkilö halusi pysyä nimettömänä. Tosin Uffe-fafa näkee kaksoistytöt lähes joka päivä, sil lä tytöt ’’näyttelevät” Salatuissa Elämissä pientä Sofia Sa inia. Kesällä iso piha vaatii lähes kokopäiväi sen puutarhurin. Raviporukoita ja lottosuhteita Altille pelit ovat lisänneet työn mielek kyyttä. Ja kyllä se riipaisee, jos suuri potti menee yhdellä ohi. Olisihan mekin voitu lähteä juhannusjuhliin, mutta ajattelimme, että kioskin aukipitäminen on palvelua niille, jotka jäivät juhannukseksi kotiin. Moni moitti, että me ollaan niin rahan ahneita, kun pidetään kioski auki. Maailmalta on aina helppo palata rauhalliseen maalais'dylliin. Veikkaus on muistanut monesti Pikkukankaita, ja vuosi sitten Ritva ja Altti Pikkukangas valittiin Vuoden 2001 kioskikauppiaaksi. Altti sijoittuu ajallaan vieläkin maakunnan kärkijoukkoon. Kesällä yhden ihmisen aika menee kuuden tuhannen ne ton pihassa. Mutta aika kuluu lenkkeilemällä ja tal vella hiihtämällä. Muutaman vuoden Altti ajoi KPO:n myymäläautoa. Kun työterveyshuolto tojeni viime kesänä lomien vuoksi, Aila ei jäänyt pyöritte lynään peukaloita. Altti on lupautunut olemaan silloin tällöin kioskin pal katon juoksupoika. Ritva ja Altti Pikkukangas hakivat paik kaa, ja hoitivat Matkabaaria jälleen liki yhdeksän vuotta. Moni muistaa Altti Pikkukankaan myös urheilijana. Fafa on niin myyty kaksostyttöihin ja pikkuPoikaan, että heitä on ihan pakko käydä katsomassa usein. Altti räknää, että viikossa peleihin menee yhteensä noin 300-400 markkaa. Alkuvuosina kahdeksan neli ön kioski oli ahdas kahdelle. Pisimmän ajan, liki yhdeksän vuotta Altti hoiti Lohta jan Alaviirteen myymälää. Kerran Altti näytti kouluikäiselle tyttärelleen maise mia, josta isä oli pikkupoikana kulkenut suksilla kouluun. Vuonna 1968 Kannuksen osuuspankki etsi baari-ja mat kahuolto yrittäjää. Etenkin ravipelit ovat olleet vanhalle hevosmiehelle ja ohjastajalle mieluisia. Yhden miljoonavoittajan Altti on kuiten kin nähnyt. Rivien miettimisessä ja pähkäilyssä on oma hohtonsa. Lähinnä ikävä oli pääkaupunkiseudun teattereita ja liikuntyalveluita. Samoin jätti myös kannuslainen ravimies ja yrittäjä työken känsä. Ravimies riisui kenkänsä Kannus Marja-Leena Mattila-Numminen Isiä J Bravelta riisuttiin kengät vajaa kuukausi sitten. Vanhimmat ovat Matkabaarin ajoilta. Nykyisin Helsingin reissuja tulee vuodessa enemmän. Välillä rekkakuskina ja kenttämyyjänä Vuonna 1976 Pikkukankaat hankkivat kioskin, jota ovat vuosien aikana laajentaneet. Altti Pikkukangas jätti työkengät ja kävelee nykyisin Vapaa Herran jalkineilla.. P e r j a n t a i n a 21 . Palkaton juoksupoika Vaikka Kannus-Kioskilla eletään kiireistä joulunaikaa, Altti Pikkukankaalla on aikaa istuskella kotona kaikessa rau hassa. Samalla mietitään tulevien ravien mahdol lisia voittajaehdokkaita. Hän lähti kesätöihin Tukholmaan suo malaiseen hoitokotiin. Eihän me oltaisi kauppiaita, jossa me emme kauppaisi. p n ä j o u l u k u u t a 2001 LESTINJOKI tatilta löytyy savusauna, joka lämpiää nykyisin noin pari iertaa vuodessa. Altti muistuttaa kuiten kin, että asiakkaalle pi tää jättää lopullinen pää täntävalta. Kokkolan kaupungin työterVeyshuollossa. Kaikki vapaapäivät menevät pihalla, ja talvellakin saattaa grillikatoksessa val mistua ruoka. Ny kyisin Aila työskentelee mm. Nyt on annettava Altille aikaa, tuumaa Toholammin Käännän kylällä päivän valon pian 65 vuotta sitten nähnyt Pikkukangas. Asiakas on aina oikeassa Kannus-kioski tunnetaan rempseästä ja ystävällisestä pal velusta. Pelivaihdot ovat maan huippua. Ja KPO:n kenttämyyjänä hän toimi pari vuotta. Ennen kauppojen sunnuntaiaukioloja Kannus-kioski oli ainoa paikka, joka oli pyhisin auki. Liekö pohjat tullut siellä Käännän kylän peltoaukeamilla. Osuuskaupasta yksityisyrittäjäksi Altti aloitti työuransa 17-vuotiaana harjoittelijana Keski-Pohjanmaan Osuuskaupan Toholammin Laitalan myy mälässä vuonna 1954. AJffen ensimmäisestä avioliitosta olevilla pojilla on molem milla lapsia. Altti jätti kioskin Ritva-vaimolle ja vävypojalle, J o r ma M alkamäelle. Voittomiljoonia ei Altin tilille ole rapsahtanut, mutta kymmeniä tuhansia kuitenkin. Ja avanto on auki Uusi-Hillilän rannassa koko talven. Aila ja Uffe ovat ulkoilma-ihmisiä. Myyminen vaatii taitoa. Silloin saavat naapuritkin tuntea vanhan äimän löylyt. Ja asiakas on aina oikeassa. Ta kana on lähes 48 työvuotta. 800 metriä taittui ajassa 1,55,7. Kun kaupat sulkivat juhannusaattona puolelta päivin, me oltiin vielä auki iltaan asti. Altti Pikkukangas asteli eläkkeelle kevein mielin. Jermo-Grönlundin perhe on viihtynyt hyvin Hillilässä. Kannus-kioskilla on lukuisia peliporukoita. Kahdeksan ristin järjestelmät parit lottoavat kymmeneksi viikoksi kerralla. Altti ottikin tuntumaa rekka kuskin ammattiin vajaan vuoden verran. Paljon puhutusta työväsymyksestä hän ei ymmärrä mitään. Keski-Pohjanmaan piirin mestarin aika ei kalpene vieläkään. Alkuaikoina he kävivät Helsingissä noin kerran vuodessa. Vaikka Altti iloitsee eläkkeelle jäämisestä, väsynyt hän ei kuitenkaan ole. Aila on rempseä otteinen nainen. Ovatko ihmiset väärällä alalla, kun uupuvat työssään, kysyy yksi näiden lakeuksien harvoista herrasmiehistä. Naapureissa kyläilyä Altti pitää yllä kolmen miehen yh teisillä raviriveillä. Raviveikkausten lisäksi Altilla on pari ’’lottosuhdetta”
huolehtii A h ti Paananen. Sakari N ivala on jakeluhommissa Lampilla. Lestijärven tilaajille lehdet tuo Sirkka ja Seppo Vuotila. H ilkka H ihnala vie lehdet Kannuksesta Märsylään, H illilään, Himangalle ja Lohtajalle. Märsylässä lehdet jakaa Ilkka Rahkola. \ Kannuksen Lestinjoki-lehdet ja ka va t vas. Kuvasta p u u ttu u E rkki Ylihukka. LESTINJOKI P e r j a n t a i n a 21 . p n ä j o u l u k u u t a 2001. Lohtajan jakelusta huolehtivat H eidi ja Leo Kaarto. Rauno Rajaniem i huolehtii \ lehdet Pyhäjokiseudun Kirjapainosta Oulaisista Kannukseen ja Toholammille. Hillilässä lehteä jakaa Erkki H illilä ( vas.) ja Himangalla Taisto Huhmarkangas. Kannuksen Eskolassa lehden tuo perille M auno Lassila. Vesa Lintilä jakaa lehtiä myös Toholammilla jakelusta Toholammilla. Veikko Keskitalo vie lehdet tilaajille Lampilla. M aija Hihnala, Tuula Törmänen, Irene Ylihukka, Joonas H uuki, Jani Kangas, M iikka Kangas ja A n tti Nivala
Heikki kuoli vuonna 1972 Helsingissä, kun hänelle tehtiin munuaissiirto, ja Erkki kuoli yllättäen vuonna 1993, Salli sanoo. Siinä joutui emäntäkin kantamaan suurusja juomaämpäreitä käsissään. lir/i eitä Mittaa tieto/coneai/ca tta/i n Liian paljon on tämä aika muuttunut. joutui te/emään /ajasti töitä Sällillä ja hänen miehellään Kustaalla oli iso maatila. Enimmäkseen tiloilla emännät tekivät navettatyöt. Riisipuuro, sekahedelmäsoppa, kinkkuja lipeäkala ovat kuuluneet perinteiseen joulupöytään aina. Michael eli Mikko oli taitava hevosmies. Kännykälläkin on jo puhuttuja paljon muuta. . Enää ei tarvitse rientää ulkotöissä. Silloin mustalaiset nukkuivat pitkälle päivään saakka ja ihmettelivät, kun ei päivää tule ollenkaan, Salli muiste lee. Sallin mieleen ovat jääneet lähtemättömästi hevoset ja komeat reet, joilla matkattiin ennen joulukirkkoon. Tiedä sitten, vaikka vielä enemmän ja paljon suurempia kuin entisaikoihin. Se saattoi kuitenkin olla aidom paa ja läheisempää. Soa/coitaja sotavan/ejaTalvisodan aikana Rantakäännällä oli evakoita Nur meksen Porokylästä. Hekin olivat paljon meillä yötä niin kuin uittomiehetkin. Vapa-aikaansa naiset viettivät karttuukökissä, joka kiersi kylällä talosta taloon. Virheitä ja vahinkoja toki sattuu tänä tietokoneaikanakin. Lauri ehti lähet tää kuitenkin kortin rintamalta kummipojalleen Erkille. Joskus tehtiin yöpyjille toki pieniä jekkujakin. Ei kuljetettu hienoilla autoilla kuten tänä päivänä. Hän kaatui heti ensimmäisenä päivänä, kun meni so taan. 9ou/u nvietto oit aitoa Kun Salli oli lapsi, joulunvietto oli tietysti vaatimatto mampaa kuin tänä päivänä. Puupinot olivat Käännän kohdallakin pitkät. He söivät talon pöydässä ja tekivät töi tä. Niitä riitti aina Jämsästä Kirkkojärven alkupäähän saakka. Jokivarsi oli aivan täynnä puuta. Rantakäännän takalistolla on myös lohtaj alaisten metsiä. . Salli kertoo asuneensa yhdessätoista eri paikassa Toholammilla. yttuti i « fy ft jo/i i>a reessä Jämsästä jKir/c/ofäri>e//e Rantakäännällä oli aina paljon väkeä. Kun elukoita myytiin, ne kuljetettiin laumoina tietä pitkin Poutulle. Hän lukee lehdet tark kaan ja seuraa tapahtumia tietysti myös televisiosta. Poliisit, Kangasvieri ja Lappi, kävivät tunnistamassa ruu miit Suomussalmella, Salli kertoo. Koneita ei ollut tämän päivän mallin mukaan. Ensin hän oli ollut Kopsala, sitten Kaarby ja Jokinie mi. Jo en nen aamukuutta oltiin liikkeellä jouluaamuna. Hän kertoo isällään olleen kolme sukuniemeä. Jos sukunimeä muutettiin ennen kirkonkirjoihin paikan mukaan, niin saattoi syntymäajoissakin tulla pieniä virhei tä, kun niitä kiijoihin merkittiin. Lau rin työt päättyivät talvisotaan. Elä mänmyönteinen ja sovitteleva ihminen, joka ei ole tart tunut riidan siemeneen, vaikka sellaisiakin varmasti on hänen polulleen kylvetty. Elämä ei ole ollut aina yksitotista puurtamista, vaikka siihen on mahtunut paljon työtä. P e r j a n t a i n a 21. Pukit kiersivät Sallin lapsuudessa kin. Heistä vain yksi tyttö on enää elos sa. Kulkumiehet olivat jonkun päivän talossa töissä ja jat koivat matkaansa. Myöhemmin tulivat hedelmät kuvaan mukaan joululahjoiksi. He kulkivat palstoilleen tästä kohtaa ja ajoivat puut jo kivarteen uittoja varten. Isä-Kalle oli rakennusmiehiä ja kova hevosmies, Salli muistaa. Salli naurahtaa. Pian kuitenkin muutimme Ruotsaloon ja Uusipaikan tilalle mieheni kanssa omaan asuntoon. Salli elää kiinteästi tätä päivää. Äitini, Lydia, tuli Kokkolan kautta piiaksi Ahomäelle ja jäi Toholammille. p n ä j o u l u k u u t a 2001 <D LESTINJOKI / ¿/ti/nii/i/tii^önfcincfiya ¿/uninen iSa/fi e i o/e Uoshaan niic/cut siem eneen Toholampi Jorma Rekonen Toholammin Käännän kylällä asuva Salli Rantakääntä sanoo syntyneensä pappilan renkituvassa. Tyytyväisyys tarttuu vieraaseenkin. Minullakin saattoi olla neljäkin täyttä ämpäriä yhtä ai kaa, kun vein mulleille lämmintä juomaa. Monta askelta elämän varrelle on mahtunut. Jatkosodan aikana oli sitten sotavankeja. Ennen aikaan liikkui paljon kulkumiehiä ja mus talaisia, jotka saivat aina ruokaa ja yösijan Rantakäännällä. Niitä liikkui ennen aikaan paljon. Salli muistelee. Nyt hän elää ja asuu taloa Juhan kanssa. Kerran peitettiin ikkunat niin, ettei päivä valjennut si sälle. Silti hän on tyytyväinen ihminen. Nyt Sällillä on ikää 88 vuotta. Lauri Jokiniemen urakkaporukka on tehnyt muun muassa Toholammille Lampin Suojan, vanhan sairaalan, meijerisillan. Hän asuu Ähtärissä. Hän hyp päsi hevosen selässä puolelta toiselle, vaikka ratsu meni täyttä laukkaa, Salli kertoo. Kalajoelle he tekivät nimismiehen talon ja Lestijärvelle suojeluskuntatalon, joka nyt toimii kunnanvirastona. /Mi to/io/amfu/aiMaja äiti .Ji>ini<ita Salli Rantakäännän isä oli toholampilaisia, ja äiti oli kotoisin Soinista. Sukunimi muuttui aina asuinpaikan mukaan. Salli kävi poikansa Juhan kanssa tapaamassa häntä viime kesänä. Hänen miehen sä kohtasi elämänsä pään jo vuonna 1962 . Siinä vaihdettiin kuulumisia ja samal la kaltattiin villoja. Veljet olivat maakunnan kuuluja rakennusmiehiä. Sanoivat, että kirkkoherra Forssin tytöt opettivat mi nua kävelemään jo kahdeksan kuukauden ikäisenä. Kulkumiehiä ja mustalaisia oli jatkuvasti. Se loi jou lutunnelmaa. Karttuukökkiä pidettiin tietenkin vain talviaikoina. Heidän sukunimensä oli Lappalai nen, viisi tyttöä ja äiti. Karbyn paikka oli Maunussa. Sallikin on syntynyt 6.11., mutta kirkonkirjoissa päivä on 8.11. Päi vät sujuvat tupasalla. Valituksen ääniä ei kuulu. Silloin oli työtä, ja se oli raskasta, Salli huomauttaa. Valekuollut vihollinen ampui hänet. Ne ajat on eletty, mutta niitä on mukava muistella.. Nisu-ukko, jolla oli rusinoista tehdyt silmät ja napit, olivat tyypillisiä lahjoja lapsille Sallin lap suudessa. Salli itse sanoo tulleensa Kääntään vuonna 1933 piiaksi Rantataloon. Meillä oli kolme poikaa. Tämä on minulla jo neljäs tupa tässä pihapiirissä, Salli nauraa. Lipeäkalaa Salli kertoo valmistetun itse. Salli muistaa heidän nimiään: Korne lius, Michael jne. 7 e/jet /aa/aja va/cennaSmie/iä Salli Rantakääntä syntyi perheeseen, johon kuului kuusi tyttöä ja kolme poikaa, lisäksi yksi poikalapsi kuoli aivan pienenä. (rea maei o/e tieten/< <747H <74 /1 <7h um u ii/y t Elämä ei ole Sallin pitkän elämänkaaren aikana aina hymyillyt. Kun hän syksyllä kaatui, hautaus oli huhtikuussa Toholammilla. Minun ei ole tarvinnut koskaan kenenkään kanssa rii dellä, Salli sanoo. Ruumiit koottiin silloin Suomussalmen kirkkoon. Salli Rantakääntä seuraa tarkasti tapahtumia niin lehdistä kuin televisiostakin
Usein käy myös niin, että kiirettä hoidetaan lisäämällä kaasua, vaikka tosiasiasiassa pitäisi osata pysähtyä hetkeksi mietti mään. Siinä oli aina yli 40 lasta urheilemassa, Veikko muistelee lapsuusvuosiensa kisoja. Kilpailuja oli lä hes joka sunnuntain aikaan ja viikollakin, Veikko kertoo. Stressi johtaa myös usein siihen, että epäonnistuttaessa yritetään yhä kovem min ja niin myös stressi kasvaa, mikä johtaa lopulta loppuun palamiseen. Jokin aika sitten Kauhava-lehti kertoi valtuuston puheen johtaja Antti Virrankosken todenneen Pohjoismaisen ystävyyskuntavierailun yhteydessä pitämässään puheessa, että hän joutui edustamaan aina Neuvostoliittoa, kun häntä kol me vuotta vanhempi veli ja hänen kaverinsa edustivat van hemman oikeudella Tanskaa, Norjaa, Ruotsia tai Suomea. Todellisuudessa Jeesus syntyi luolassa kaiken lian ja loskan keskellä, ei siis mihinkään paratiisiin. He tulivat tän ne Tuomo Metsärannan häihin ja samalla oli kisat, Veikko kertoo. Hän katkaisi jalkansa aitajuoksussapa se al koi haitata erityisesti kaarrejuoksua. Joulun ajan yleisimpiä ilmiöitä on stressi. Lisäksi oli vielä kansalliset kisat. Stressialttiutta lisäävät huomatta vasti epäsäännöllinen elämä, ympäristön epävakaus ja sosiaalisen tuen puute. Samaa voisin ajatella joulusta: kulutammeko aikamme kaupoissa ja tienpäällä, ja oman aikamme sijaan annamme lapselle uuden leikkiauton ja isoäidille joulutähden. Anttihan puolestaan on ollut kauppiaana muutama vuosi sitten Toholammilla. Olavi Kerttula oli Toholammilla puuhamiehenä. Veikko Kaitola harmittelee, että Kerttulan kenttä on pääs syt rapistumaan, mutta iloitsee toisaalta siitä, että nyt ensi kesänä sitä taas korjataan, joten siinä mielessä ollaan taas menossa ehkä parempaan suuntaan. Aika kin oli hyvä 11,1. Siinä missä kauppiaidenkin on saatava elanton sa, tavallisen ihmisen on pidettävä järki mukana. Juoksussa sen sijaan Viljo Heino oli meidän idolimme. Siihen on vaikeaa vastata, sillä jokaisella on omat unelmansa. Aikaa on yksinkertaisesti liian vähän. Ennen myös katsomot olivat täynnä vä keä. Veikko oli armeijassa ja voit ti 1500 metrin kisan. Satanen meni tosin vie lä onnettomuuden jälkeenkin lähes ennätysvauhtia. Stressi myös lyhentää, aivan tutkitusti, elin ikää. Hän sanoo metsäpolkujen olleen erittäin hyviä harjoitusmaastoja. Toholampi Jorma Rekonen Toholampilainen Veikko Kaitoia kuului Keski-Pohjanmaan pikajuoksijoiden kärkikaartiin 1950-ja 1960-lukujen vaihteessa. Stressi on todellinen sairaus, jota kannattaa varoa. Veik ko muistelee ajan olleen piirin kolmanneksi paras tuohon aikaan. Veikko Kaitolan aktiivinen urheilukausi kesti kuusi seit semän vuotta. Keskiaika juoksijaa kohden 400 metrin osuu della oli 51,2. Veikko Kaitola sanoo oman kilpailukautensa aikana To holammilla olleen piirikunnallisia kisoja neljät viidet ke sässä. Eero Toivola oli muun muassa valmennuspuolella ja Tuomo Metsärannalta saimme myös paljon vinkkejä, Veikko toteaa. p n ä j o u l u k u u t a 2001 ^¿¿^U H H C U C ¿¿O flUCCttUCC "^HnÄeiicc on metuuft Veikko Kaitola sanoo Toholammilla olleen hänen aktiiviuransa aikana kovia juoksijoita. Se ei pelkästään aiheuta ärtyisyyttä ja masennusta ja laske suorituskykyä, vaan vaikuttaa mm. Ehkä paras neuvo on, että miettii, mikä todella on tärkeää. Hän kokosi aina porukoita. Minun edustaessani Neuvostoliitoa oli itäisen naapurin roolina aina juoksukilpailuissa jäädä häviäjän osaan, Virran koski nauroi. Kuortaneella Veikko muistaa käyneensä jonkun kerran leirillä. Sillä porukalla tulimme piirin mestaruuskisoissa vies tissä toiseksi. Myös jouluja tapaninpäivänä on jumalanpalvelus. Meillä oli täällä kerran todella kovantason kansalliset, kun Kerttulan kentällä juoksivat sellaiset miehet kuin Pentti Rekola, Olavi Salonen ja Voitto Hellsten. Meillä oli pieni itse tehty urheilukenttä sahaalueella. Veikko Kaitola oli noissa maaotteluissa mukana. Meidän esikuvinamme olivat Erkki Kataja seiväshy pyssä ja Rautavaara keihäässä. Ei siis ihme, että jouluun petytään. Vihannan periaate, kuten varmasti monien muidenkin, on perheen, Jumalan ja läheisten ensiarvoisuus. Nyt televisio on vienyt katsojat ja osin liikunnankin. Itse harjoittelu oli lähinnä intervallivetoja ja Lampin Suojalla jumpattiin. Ja säästää aikaa myös omaan lepoon ja läheisten kanssa ole miseen. Ensimmäisen kerran mies todella huomasi omaa vansa synnynnäisiä lahjoja juoksijana Kuopion Väinölänniemen radalla vuonna 1956. Silloin saatiin kasaan hyvä viestiporukka. Kannus Marko Yrjänä Joululta odotetaan aina paljon. Juoksin ilman kenkiä, mies muistaa, mutta tarkka aika on häipynyt pois mielestä. Vuonna 1952 Veikko Kaitola tuli töihin setänsä Uuno Viitalan leipomoon ja miehestä tuli toholampilainen. rf LESTIN JOKI P e r j a n t a i n a 21 . Mainonta tähtää odotus ten nostamiseen ja siihen, että odotuksia yritettäisiin toteut taa rahalla. Stressi mitä se on. Jumala tuli lihaksi meidän vuoksemme, kuolemaan ja kärsimykseen, jotta meillä olisi iänkaikkinen elämä. Tämän päivän urheilun Veikko sanoo menneen liian leipämäiseksi. Toiseksi kisassa tuli Alavieskan Jorma Kahma ja kolmanneksi Kalajoen Junkkareiden Matti Jo ensuu. Hän on Antti Joensuun isä. Joulu seurakunnassa: Jouluaattona on jumalanpalvelus kello 14.00 ja valonrukous kello 23.00 musiikkia ja ru kousta. Kyydit eivät maksaneet mitään, kun saatiin käyttää Viitalan autoa. Stressiä vastaan auttavat lempeämpi suhde itseen sä, puhuminen rasittavista tekijöistä ja vapaa-ajan ja rentoutumisen merkityksen ymmärtäminen.. Kun katsoo kiiltokuvaa, saa helposti sellaisen kuvan, että Jeesus syntyi kauniisti rauhalliseen talliin, Vihanta mietti. Siinä ei ole hänen mukaansa sitä vanhaa kun non liikunnan iloa. Hän ei vielä tuolloin itse kilpaillut, joten noiden miesten kanssa hän ei päässyt samalle viivalle. Veikko Kaitola muis taa Toholammilla olleen kova viestiporukka. Puhuessani seurakunnan lehtorin ja nuorisotyöntekijä Anne Vihannan kanssa hän kertoi, miten joulun kiire painaa päälle usein kovin raskaana. Stressi on siis elimistön reaktio pitkään jatkunee seen rasitukseen. 400 metrillä Toholammin Urheilijoiden mies pyyhälsi ajan 51,6. Siinä olivat hänen lisäkseen juoksemassa Kyösti Annala, Mauno Ko tila ja Altti Pikkukangas. Mikä sitten tekee joulusta todellisen, merkityksellisen. Me edustimme Sahanportaiden Vastusta. Se tapahtui Haapajärvellä. kehon puo lustuskykyyn ja rasittaa muun muassa verisuonia ja sydäntä. Siellä sai nopeuden. Mutta kuinka monen kohdalla se toteutuu. Parhaana urheilusaavutuksenaan Veikko pitää vuonna 1958 Kannuksessa voittamaansa 100 metrin juoksua. TPC etaä^lutlU tr Harjoittelu oli vaatimatonta, kun sitä verrataan tämän päi vän panostuksiin. Usein käy niin, että antaa parhaansa työlle ja muu unohtuu, Anne miet tii. Tosin Veikko oli jo kotiseudullaan Kauhavalla mukana monien muiden poikien tapaan urheiluriennoissa
Ja onhan jou lu yksi Suomen pääjuhlista. Vielä muutama yö ja on jouluaatto! Joulutontut ovat ahkerasti kulkeneet tarkkailemassa kilttejä lapsia ja pian kiltteys palkitaan. Sonja Raasakka liv . Pinni-pakkaajatonttu ni mittäin vilustui pakattuaan kaksi kuormaa lumipaketteja afrikkalaisille lapsille, ja Mimosa-maalaajatonttu tippui maalitynnyriin, eikä muilta osastoilla ole yhtään ylimääräis tä työntekijää. p n ä j o u l u k u u t a 2001 LESTINJOKI Joulu on taas... Yksi paketti jää ilman lahjaa, mitä sen sisälle voisi laittaa. Joulun tuntee sen eri tyisestä tunnelmasta, joulu kuusesta, -ruuasta, -valoista ja kynttilöistä. Tälle sivulle on koottu jouluisia tehtäviä helpottamaan pukin odotusta. Joulun paras lahja on, että saa olla vanhempien ja per heen kanssa ja kaikki ovat hyvällä tuulella. Tuuraa sinä Pinniä ja Mimosaa värittämällä lahjat iloisilla väreillä ja yhdistämällä ne sitten oikeanmuo toisiin paketteihin. Hauskinta joulussa ovat tunnelma, su kulaiset, tutut ja kynttilät. Siispä suuntasinkin kulkuni Raasakan koulun viidennellä ja kuu dennelle C-luokalle ja kyse lin muutamalta oppilaalta mistä tuntee joulun, mikä on joulun paras lahja ja mikä on joulussa hauskinta. Misu, Onni ja Rekku ovat kesken joulukiireiden hukanneet tonttulakkinsa, eikä pukin tuloon ole enää kauan. Kannus Joulu on tärk e ä ju h la etenkin lapsille. Joulun tuntee rauhalli suudesta, jännästä tunnel masta ja koristeista. P e r j a n t a i n a 21 . U l i Su t f l $u öna M K B K K U Emilia Huuki liv . Olli Hukan 12v. Joulun paras lahja on, että saa olla rauhassa ja hauskinta ovat joululahjat, perhe ja kaverit, joiden kanssa voi tehdä kaik kea.. Pakettipulma Korvatunturin lahjapajassa on hurja kiire, sillä vielä vii meiset lahjat ovat ilman pakettia. Hauskin ta on joulun tunnelma, per he ja sukulaiset. Joulun paras lahja on, että kaikki ovat iloisia ja onnel lisia, ja että saa olla perheen ja tuttavien kanssa. Lakit hukassa! Lissu. Mistä joulun tuntee. Joulun tunnelma, kynt tilät, joulukoristeet ja -ruoat ovat varmoja tuntomerkke jä. Auta ystävyksiä löytämään omat lakkinsa
0400-589 340 TOHOLAMPI, p. 885 101 H inauspalvelu, au to k o rjaam o T. 885 015 Mäntykufa^ TOHOLAMPI p u h . JU tju ää ¿ l o u l u a j ä O n n e llista X . 885 356 TOHOLAMMIN AUTOVARAOSA Puh. 8 8 5 7 1 7 , 5 5 1 7 4 992 J r T I L I P A L V E L U J ä r v e n o j a K y T o h o la m p i p . 885 678 Parturi-Kampaamo Paula S y k ä r ä i n e n , 8 6 2 3 2 4 7 T:mi JiiPeen Valinta M SYKÄRÄINEN, ^ f puh. m><m Heli Jakola,, p. 885 409 Maalausliike MUJUNEN & VÄLIKANGAS Toholampi puh. 885 425 H uuskon T aksi Sykäräinen, p . 88 5 03 6 4 74 4 4 1 9 Toholammin Kelloliike Puh. 885 575 Hieroja T U U L A M Ä Ä T T Ä L Ä Toholampi p. SAARISEN NAHKAja VALJASLIIKE Nahkurintie 122 MÄÄTTÄLÄ, puh. 8623 161 Toholammin APTEEKKI Puh. 8 8 5 1 8 V Aila Kleemola J O <4 KAUNEUSHOITOLA r / v / / . 885 977 v_______________________________ ^ ^ s Toholammin FYSIOTERAPIA Kirkkotie 7, Toholampi, puh. 8 8 5 3 6 MASAN KORJAUSPAIVELU M ä ä ttä lä puh. 886 614 v f ------------------------------N L V Ija P o ltin h u o lto Tapio V älikangas p. 885 848 y ^ N Autopesu AHOLA Harjutie 1 Toholampi P. 0400-764 099 Ju iiu ta isittil jp tä in tte,ja tiie stu tta u -itti rfyoHä Joutaa Ja K uittista J u tta (tuotat JUUSTOPURON PUU , Lea ja Eero Laine , R A R m a r k e t ‘ ^ V IIT A L A N f LEIPOMO Tohol ampi , puh. 885 530, 050 525 1604. 8623 041 f \ PARTURI <AMPAAMO I O V Ä R m § X C A R I T A 885 080 ( O ) ® 873 476 L J ( \ LVIKELLOSALO Oy TO H O LAM PI ^ P u h . 8 8 5 6 1 v ___________________________________ ) R T V H U O L T O T o h o l a m p i ^ P u h . ö j iallalllem m e^ y h te is t i j ö l u m p p e s e lä liih e tu tla o ille m m e v a Lylyntie 29, 69410 SYK Ä R Ä IN E N Puh. 885 288 Taina, Pekka, Lasse, Seppo ja Hanna VARISILMA M. KELLOSALO Toholam pi pu h . 885 084 Väreen Puutarha Sykäräinen puh. 8 8 5 1 5 4 j f \ Sirkkelisahaus JO U N I M Ä N T Y LÄ T o hola m pi ^ p . 06-8623 086 Toholammin SÄHKÖ JA ASENNUS P. 8 8 5 2 1 J r K U f . 862 3003 « s a n o a n a i t t a SP:n talo Puh. 040-5233 934 v 885 592 y f N Lähikauppa ja myymäläauto T:MI VEIKKO JÄMSÄ v Laitala, p. 885 308 Parturi-kampaamo TARJA VEHKOJA Toholampi, Oikemus Puh. 885 940 Siivousja kodinhoitopalvelu LUUTATUMMU £alaqjaurakoitsija PENTTI POLfiO Toholampi p. 885 499 N EST E Sykäräinen puh. 885 205, 0400-849 000 Keskuskahvio TOHOLAMPI Puh. 862 3033 ' -------------------------------------------------------'s K a m p a a m o VIIPERI Puh. 0400-557 608, 0400-926 242 LUOMAN KORJAAMO Toholampi puh. 8 85 35________ ^ Sähköasennus PENTTI RUUÜULA Koulutettu hieroja U L L A H Ö Y K I N P U R O T o h o la m p i p. 885 654 HIRVIKOSKEN KURSSIKESKUS P. Z * Ä K I R J A K A U P P A ja POSTI K i r k k k o t i e 3 , p . 885 056 0400-265 952 K o s m e to lo g i Tuula Hakala Toholampi, Puh. 8 8 5 5 5 5 3 6 9 110 JO R M A HAUTAKOSKI k y Toholampi puh. 8 6 2 3 2 7 v_________________ ^ ^ ----------------------------N Lam pin Grilli-Kioski P irk k o L o u k k a a n h u h ta Toholampi, p
875 168 V ___________ 1 % )s k i9 fo u i Marjatta ja henkilökunta ^ Himanka , puh. 06-875249 v________________________________________ -^ ?> H ih n a la n KORJAAMO JA KONEISTUS OY • A uto -ja konekorjaamo • M inkom atic-trukkien takuuhuollot ja korjaukset, varaosat ym. (06) 876 392 ^ ¿ M a r i v E o y J & Hillilä, puh. 8 7 6 35 8 KENSAPUU OY 68100 HIMANKA, puh. 875 439 V / 68100 HIMANKA • Puh. 875 705 Kiitokset menneestä vuodesta ja sikaillaan taas ensi vuonna. 0400-664 912, 0400-160 807, 06-875 016, 06-875 597 Kam paam o Maila H imanka, puh. (06) 875 396, 044-029 8583. (06) 875 906, fox 875 908 Sähköposti: raumankarin@matkatoimisto.kpnet.com \ Jt> 875 851 , 050-301 0070 J JÄTEH UO LTO ESA N IK K A R I HIM ANKA Veljekset Kuusisto Hillilä, puh. 06-875 ( 5 ” \ ¡ l v P a j a l a n t i e 2 B 4 6 8 1 H I M A N K A P u h . 876 218 Erikoislääkintävoimistelija ANNA-MAJJA PAHKALA Puh. V m H i m a n g a n , , l PU U SEPÄT Himanka, puh. 6 8 7 5 7 7 r a k e n n u s s u u n n i t t e l u email: ltervola@nettilinja.fi H elenan H e rk u t Helena Saarenp ää 68150 H ILLILÄ (06) 876 233.050-520 7316 Him angan APTEEKKI P. JÄRVINEN Liisa Sipi Himanka, p. 875 901 k KOUKKUKULJETUS OY SEPPO MÄÄTTÄLÄ Tiluksentie 13, 68100 Himanka, puh. 875 669 v _________________ y V I L M I V I N T T I T:mi E. 875 615 H IM A N G A N M U O V IT Y Ö O Y Sepänmäentie 12 68100 HIMANKA KESKIPOHJANMAAN KUNTOUTUS KESKUS ^ Himanka, puh. P e r j a n t a i n a 2 1 . 0400 585 885 • Fax. 875 350 LVI-KIVELÄ puh. 044-280 9651. 8 7 5 2 9 2 O Pöntiön Lihatuote Oy julistaa sikaloihinsa^ Länsi-Rannikon Seija Pöyhtäri • 68100Himanka • 06-875 440 _ Leipämäentie 1, Himanka i f S r O Puh. 06-875 425, 050-5586 816 v ____________________________________________ i iMäumankarin i Puh. 8 75 003j MINITIIKARI KY R iitta K iim am aa puh. p n ä j o u l u k u u t a 2 1 /----------. 875 312, , 0500-364 259 H im angan K uljetus Oy 4 Kauneus KosroctgKKa s e iJ A E Z Z J Himanka, puh. ---------------------------------------------LESTIN JOKI K jjo ä ä jo u lu a ja O n n e llisia T Ju oita 2002 a sia k k a ille m m e , (jh (e isitjö lu m p p a n e ille m n i s e lä lii'le iu tla o ille m m e / Niman/Ji e U 4 Kannust. 4 4 5 2 4 2 3 8 4 F a x . 875 304 y Koulutettu hieroja P Ä IV I K E R O @ 040-5207 457 06-876 279 Himanka “ Potnettc fa Puh. 044-056 4713. Puh. 500, HILLILÄ, P. 877 078 Maatalousneuvonta Oy Tauno Torvi, 0500 403 109 KARILOHI Himanka Puh. 875 014 Lohtajan SIVUAPTEEKKI p. (06) 8780 200 telefax (06) 8780 233 H i m a n g a n (f )) H u o l t a m o O y 4 ® = Puh. 875 056 HIMANGAN TUPATIMPURIT P. fax (06) 875 484 HIMANGAN AUTOMYYNTI Pohjoinen Satamatie 8, Himanka P. 875 189, 0400-368 826,041-442 1948. 044-529 8420
OKuulijakin aisti omassa näkökentässään varmasti jotain. No, tie tysti siihen, kun lasketaan kuinka monta yötä vielä pitää nukkkua ennen kuin joulupukki tulee. Niin mihin. Ikään kuin lentävä lautanen olisi pölähtänyt ikkunasta sisään. Päiväkodin väestä ainakin Jussi halusi pukilta aattoilta na lahjaksi lähettimen. ¿M &eCem äa&ii ¿a& fatotuetfa, Lestijärvi, Yli-Lesti Jorma Rekonen Nyt riittävät jo yhden käden sormet. Samalla hän kyseli perinteiseen tapaansa, että ovatko lapset olleet kilttejä. Siinä oli jotain jännittävää. Vuosi on pitkä aika, joten kiltteyskin saattaa jossakin vaiheessa hieman rakoilla. Yli-Lestin päiväko dissa joulupukki pistäytyi kuulostelemassa lasten lahjatoiveita. Sitä pukki nyt varmasti näinä päivinä miet tii. Toivottavasti pukki ei nyt sekoita näi tä lahjatoiveita tai pahemminsa unohtele.. Kun hän tahtoi elävän kissan, hiekkalaatikon ja oikeaa kissan ruo kaa ja kupinkin. Yli-Lestillä pukki toi ennakkoon hieman karkkeja, jotta saatiin suu vähäksi aikaa makeaksi. Siinä pukki kyllä jäi vielä aprikoimaan, että tarkoittikohan Ronja oikeasti ihan oikeaa kissaa vai jotain pukin pajassa tehtyä, lähes aitoa, naukuvaa ja muutoinkin kissaa matkivaa. p n ä j o u l u k u u t a 2001 LESTIN JOKI Pukki saapui Korva tunturilta Yli-Lestille etuajassa ja toi lapsille karkkeja. Vielä kun muistetaan, että Emilia halusi tarrakirjan ja Aatos traktorin, niin varmasti on pukin reki täynnä lahjo ja, kun hän saapuu Yli-Lestin kylään. Minä haluaisin apinan, joka kertoo satuja. Ja nehän maistuivat. Sellaisen, joka piippaa ja valot välkkyvät, nuori mies selosti silmät loistaen. Mutta kuinkahan pukki järjestää Ronjan toiveen. Eipä tiedä kuinka joulupukille käy Mirkan toiveen kans sa. Mahtuukohan siinä enää muori rekeen mukaan, pukki aprikoi toiveita kiijatessaan. Kohta se nähdään. P e r j a n t a i n a 21 . Joulupukki vierailee kerran vuodessa jakamassa lahjojaan. Saapa nähdä kuinka pukki onnistuu ja ymmärsikö hän nyt oikein kunnolla näiden nykyajan lasten toiveet, vanha mies, monet tuulet ja tuiskut kolunnut valkohapsi. Kysymykseen pi täisikin pystyä antamaan monesti ympäripyöreä, oikea kun non poliitikon vastaus. Yli-Lestillä lapset ja hoitajat kokoontuivat joulupukin pyynnöstä yhteiseen kuvaan. Tässä kun oli vasta pieni osa ylilestiläisten lasten lahjatoiveista
?. Reijo Hongisto. Aineistot konttoreihimme to 27.12. ylikonst. ?. Veli-Pekka Mäkelä ja vanh. Tilus on Himangalla asuva hevos urheilun asiantuntija, joka laatii lehtemme veikkausvihjeet säännöllisesti. konst. HIMANKA ?. ?. ?. 0500-264 976, 06-875 361 Lesti j o k i l a a k s o Reilut joulurahat saivat kaikki ne hevosurheilusta kiinnostuneet, jotka veikkasivat 15.12. pidetyissä ra veissa Lestinjoki-lehden vih jeiden mukaan. Jarkko Ti luksen laatimat veikkausvihjeet toivat onnekkaimmille 80 000 markan potin. ?. ?. a s VUOTTA LESTINJOKI hyviä lukuhetkiä tiedossa m Laajakuva-tv:n luovuttivat voittajalle vas. OTA ISO FOTOETU SUURKUVA 20x30 cm KAUPANPÄÄLLE Toholammin Kuvaamo Satu Rahkola Toholampi p. 885 40 Seuraava Lestinjoki ilmestyy P E R J A N T A IN A 2 8 . ?. ?. HIMANKA ^er-pEiTä Jo/ca /äAtöön/ M E V J U O Y Lahdensuuntie 25 68100 Himanka p. ?. ?. ?. Tarjous koskee ensitilauksen fiimikehityksen ylpeydessä kinoja APSvärinegatiivifilmeistä. ?. ?. Jr Lestinjoki-lehden tilaajaarvonnassa kotimaisen laajakuva-tv:n voitti Tuija Hagström Kannuksesta. (06) 875 566 Raumankarintie 3. ?. klo 16 mennessä. ?. ?. ?. mmMnfflM / h im a T o k i I M A N G A N O U L U Raveista reilusti rahaa / m EL-MA kuluimla iHioiäa imämm | ¡aémlka IhotíuM O su u sk u n ta M a ito k o lm io T o h o lam m in E L M A -m yym älä Ensttiiauskuvien mukana Lahjakortilla voit teettää veloituksetta oinasta 24*36 mm värikinonegaöivistasi tai APS-värinegatiivistasi (c-rajaus) aidolle valokuvapaperille valmistetun 20x30 cm kokoisen EirikuvanSuurkirvan. ?. ?. P artu ri-K a m p a a m o TARJA Puh. ?. 1 2 . ?. Keskellä voittaja Tuija Hagström. ilmoituspäällikkö Maria-Lena Siirilä Lestinjoesta sekä kauppias Kalervo Lamu. ?. Arvonnan suoritti päätoimittaja Eliisa Myllykangas, virallisina valvojina vas
i3 LESTINJOKI P e r j a n t a i n a 21 . m luntau1«1* * l . Tarjous ei koske tarjousaikana suljettuja ja samalle asiakkaalle uudelleen avattuja liittymiä, eikä liittym ätyypin vaihtoja. Tarjous myönnetään vain yhteen samalle henkilöasiakkaalle tarjousaikana avattavaan uuteen Tandem Aina tai Tandem -liittymään. -Viimeinen osallistumispäivä lauantaina TULE JA OSALLISTU Lipukkeita kassoilta! PERJANTAI MAANANTAI Snellman Naudan PAISTIJAUHELIHA 400 g (39,75/6,69€) 1590 Hätälä Tuore LOHIFILE/ kg 34.90 Ingman maustetut KERMAJÄÄTELÖ 1 L 1.50e O.90 Portti KARJALAN PAISTI/kg 29.90 HINNAT VOIMASSA JOULUKUUN LOPPUUN Atria LAATIKOT porkkana, lanttu ja peruna 400 g (17,2S/2,90€) \ ^ 1-16e | 6.90 Hartwall Jaffat, Pepsit ja Vichyt 3x1,5 L 5 5 € pantteineen (5,00/o,84€) m am sis. 870 986, 870 987 • www.paavonkone.fi £ SU m aikalla puheaikaa! T o r i r \ i i r l / r v p 1/ aö k \ o n l / i l r t o c i o l / l / o i f n i o n i i t t i v /rit\ / l / o i n o » / o o i / n t Uuden Tandem Aina-, Tandemtai Tandem Pro liittymän avaajalle Tarjous koskee henkilöasiakkaita ja niitä yrityksiä, jotka avaavat 1-5 uutta liittymää. k lo 1 2 2 1 MA 24.12. . (06) 870 457 voinno: ke-pe 9-18, la 9-16, su 12-16, oattonc 9-1! w w w . e x | e r t h Avoinna: & MA-PE 9-19 p LA 9-16 SU 12-16 PAAVON KONE ASEMATIE 16, KANNUS • PUH. Puheaika annetaan kolmessa erässä: ensimmäinen 100 mk:n (16,82€) erä 1.1.02 jälkeisessä laskussa, toinen 100 mk:n (16,82€) erä 1.7.02 jälkeisessä laskussa ja kolmas 100 mk:n (16,82€) erä 1.12.02 jälkeisessä laskussa. T a n d e m -liitty m ä n käyttökustannukset kaksitaajuuspuhelimella: Puhelumaksut toisiin Radiolinjan liittymiin 72 p (0,12 *)/min, perusmaksu 29 mk (4,88€)/kk tai 114 mk ( 19,18€)/6 kk ja avausmaksu 46,90 mk (7,89€). Tarjous on voimassa 1.12.-31.12.01. * j KANNUKSEN KONEPISTE S-Markettio vastapäätä, p. . Hintaesimerkit: Tandem Aina -liittymän käyttökustannukset kaksitaajuuspuhelim ella: Puhelum aksut kaikkina aikoina, k a ik k ie n o p e ra a tto rie n liitty m iin ja la n k a v e rk k o ih in 99 p (0,17€)/m in, perusm aksu 19,80m k (3 ,3 3 € )/kk ja a v a u s m a k s u 4 6 ,9 m k (7 ,8 9 € ). 22,50/3,78€ Vip GLÖGI JUOMA 1 L m m o ,93€ 0.50 Myllyn Paras TORTTUTAIKINALEVYT500 g (11,80/1,98e) m m o .99€ 5.90 P ortti ROSOLLI ja SILLISALAATTI 330 g (39,09/6,57e) 1290 Herkkusuu LUUMUTORTTUTÄYTE 300 g 3 p rk (11,11/1.87€) 10.ÓO HIMANKA KANNUS J S TOHOLAMPI 9-21 ( 18 ) MARKET S-MARKETIT AVOINNA SU 23.12. radiolinja Kaupanpäälle 3310 ostajalle 290r Meiltä saat Radiolinjan liittymän myös ILMAN PUHELIMEN OSTOA!. p n ä j o u l u k u u t a 2001 v f ö r o l Kmm \J Arvontapäiviä vielä jäljellä. HIMANKA, KANNUS klo 9-13 TOHOLAMPI klo 8-13 1 . Tarkemmat hintatiedot saatavilla myymälästämme. Puheaikatarjous koskee normaalihintaisia kotimaan matkapuheluja ja tekstiviestejä. Joka päivä arvotaan harmaasuolattu, kotimainen joulukinkku. Tandem Pro -liittymän käyttökustannukset kaksitaajuuspuhelim ella: Puhelum aksut toisiin Radiolinjan liittymiin 84 p (0,14€)/min, perusmaksu 59,78 mk (10,05€)/kk ja avausmaksu 46,90 mk (7,89€)