alk. 870144 '**ss*r •?'"OjK" M BEj 1 2 JUHANNUKSEN JU H IA H IN TA A N I2 PARHAAT PALAT KESKIKESÄN K E M U IH IN SAAT SMARTISTA Haribo TopStar M ix c 900 q ¡ättilaiitelma % Ihanat Carlettimakeispussit Suussa sulavat herkut halvemmalla Smartista! ^ I Flax M ehujäät Uutta Smartista | • Jäädytä kotona ja nauti HHerbina I P shampoot ja a o lo hoitoa i n«« t Tom aatti so se l i * “'"“' ' » ““o1 • 2,65 g l i m : ¡ättipakkaus pizzapohjiin jne...o / WELLA VTVAUTY t i • hoitonaamiot E s a J j 9 9 TARPEELLISET TAVARAT JUHANNUSJUHLILLE! Clair iso 4 Q ml p loT t HYONTEiS£ K a n n u s , Tukkitie 8 P alvelem m e: M a -p e 9 -2 , la 9-1 8 H LOISTAMAAN!; M aak u n n an kuulu k u k k a ra lli O ho! O n p a s ih an ia! Nämä hurjat tarjoukset voimassa ke 30.6. 9 5 € K is m e t SUKLAAPATUKAT 50 g 4 k p l Ä (10,00€/kg) ¿ . 3 5 € R a inb ow TONNIKALAT 185/140g (4,93€/kg) öljy ja vesi O . K ulta K atriin a K A H V I 50 g (3,38€/kg) 2 /talo u s 1 .69e HK Poprilli C an dyK in g GRILLIMAKKARAT IR T O K A R K IT / 800 g (1,88€/kg) kg 1 .5Û€ Tuore, N orjan L O H IF IL E 800 g (6,24€/kg) Himanka: LOHIFILE/kg 4 4 .9 9 € Ingman maustetut KERMAJÄÄTELÖT 1 litra 2 pkt (1,50€/kg) 3 OOe PYSYVÄSTI EDULLISEEN HINTAAN! A rla A p e tin a FETAPALA 200 g tavallinen ja 8 % (9,25€/kg) 1 . 9 e A tria m a rin o itu KASSLERPIHVI 1 kg 4 : 9 9 e R ainbow SILLIT 6 /2 7 5 g (8,55€/kg) 2 . 1,4 kg 5 . 8 5 e K ariniem en kalkkunan PAISTI LEIKKEET 425 g (9,29€/kg) O ö . 7 9 e Hinta voimassa Juhannusviikon! Taite! M EGAPUSSIT 350 g (5,69€/kg) ^ . UHTOA JUSSIA KAIKUU!!! KANNUS A v o in n a ju h a n n u s a a tto n a 2 5 .6 ., lau an tain a 2 6 .ja sun nu ntaina 2 7 .6 • Kannus • Junkalantie 1 * Puh. TORSTAI MAANANTAI Järvisuomen Portti marinoidut porsaan ULKOFILEPIHVIT 10 k p l/k g n. ’. 9 9 e R iitan H erkku TÄYSMEHUT 1 litra O \ 4 9 e Ingm an TU UTTI LAATI KKO 8 k p l / 520 g éT% (0,37€/kpl) ¿ . 9 5 e AUKIOLOAJAT HIMANKA: p c 25.6 9.00-13.00 Li 26.6 sullottu su 27 6. ja palautus vasta m aanantaina 2 8 .6 .! KAHVIO Tuoreet leivonnaiset pätMttäin MH-ASIAMIES Nopeaa ja edullista rahtipalvelua ympäri Suomen K A N N U K S E N K E S K U & D I V A R I • P. 12.00-21.00 S-M HIM ANKA: TO 24.6. 870 949.0500 463 249 • Asematie 4. 6 9 e Ja losta jan HERNEKEITTO 435 g (1,95€/kg) O ' . 8 5 e P o rtti OKGRIL L IM A K K A RA 400 g (1,98€/kg) O ' . ja 2 5 .6 . Kannus. 9.00 P öntiön viija p o ssu n g rillitu o t te e t k o n s u le n titta ! HIMANKA ° LOHTAJA 9-21 (18) f t KANNUS ° TOHOLAMPI 8-21 (18) ¡/ M A R K E T Juhannuksena L S IV J M I I S -----------------------------------------------Kaikki vuokraleffat ** 2 kpl yhden hinnalla!!! Tarjoukset voimassa 2 4 . O O e M yllyn Paras M AKARO NI 400 g (0,63€/kg) 0.25 Saarioinen SALAATIT 500 g (1,98€/kg) italian, punajuuri ja peruna O \ 9 9 e Karjala lll-O L U T 0,33 L 12-pack (2,20€/L) S isä ltö 8,70€ + p a n tit 1,20€ a . saakka mikäli tavaroita riittää.
KUKAT • iloon • suruun • rakkauteen HAUTAUSPALVELU • Kuljetukset • Arkut • Sidonnat / 'm + J t i A i ic> § i ~ J \ u L L a t a ( o V L O , Valtakatu 5 69100 K A N N U S Puh./Fax (06) 870 235, V 050 577 0078 ) K u o l l e i t a Martti Junttila siunattiin haudan lepoon Kannuksn siunauskappelissa torstaina 17. Jatkoin matkaa ja saavuin korkeimmalle huipulle. Niinelläni on merkitys, suurimpana tietoi suus siitä, että olen Jumalal le tärkeä. Tilaisuudessa puhui vat pastori Olavi Palovaara ja opettaja Heikki Pöyhtäri. Yhden uu den lukiolaisen nimi oli väärin. Lestijärven kunnan asu kaslukuun suhteutettu osuus kustannuksista olisi tälle vuodelle 595 euroa ja ensi vuodelle 238 euroa. wwwJestinjoki-lehti.fi • • • • PYÖRÄILYMAAOTTELU K a n n u s T o h o la m p i U la n n e k e s k iv iik k o a a m u n a 23 . Sistinja Ullavasta Viime viikon torstain lehdessä uutisoimme To holammin lukioon pääs seiden nimet. Elin hetkeä kes kellä Lapin juhannusyötä. A nta maan tilaa hiljaisuudelle, kaa. Juhannuksen vietto on vaihtunut häistä ja rippijuh lista mökkielämään. Kaiken tämän keskellä juJärjestöt toimivat Toholammin M artat Hal lituksen kokous ma 28.6. SPR Lestijärvi. Havahtua siihen, että minul lakin on nimi. Sunnuntaiksi sinulle Yöttömän kesän juhla Päätin olla perillä oike aan aikaan. merkkipäivääni _________Irja Mäki-Korvelaj Lattia tullee hiottavaksi Lestijärvi Lestijärven koulun liikuntasalin lattia hiottaneen ja lakat taneen uudestaan. Pahoittelemme. Jussila palaa kokoaikaiseksi Lestijärvi Osa-aikalisällä ollut Inkeri Jussila palaa heinäkuussa ko koaikaisesti johtavan hoitajan tehtäviin Lestijärven terveys keskukseen. Halli on tarpeen yöpyvän liikenteen kehittämiseksi ja varsinkin liikenteen turvaa miseksi sen jälkeen kun ny kyiset Saab 340 -koneet poistuvat käytöstä, peruste levat Kruunupyyn kunta ja Pohjanmaan kauppakamari hankettaan ja esittävät sa m alla, että lentoasem alle hankitaan lastauskalustoa lentoliikenteen turvaamisek si myös suihkukoneelle sen jälk ee n , kun nykyiset MD80-saijan koneet poistu vat käytöstä. Vain kellosta tiesin, että on oikea aika. Seutu kuntaväki vaihtaa päätyä Lestijärvi Valtuustoaloit teella turvalli suutta Peukalomäentielle Kaustisen seutukuntajohtajan ja -sihteerin toimistot siir retään Lestijärven liiketalon toiseen päätyyn. Ottoalue tullaan myöhemmin maise moimaan ja metsittämään.. johtokunnan kokous kerho huoneella ke 30.6.2004 klo 12. Hallituksen ja jo ssa voim me parem m in kuulla elämän ääniä, avautua laulun ajalle ja aistia elämän eri sävyjä ja värien runsaut ta. Se on ihmisen ikä vää, ystävien kohtaamisia, yhteyden iloa ja yllätyksiä, kaihoa ja pettymystä, joskus syvää y k sinäisyyttä. Ilmailu laitoksen on laskettu tulevan hankkeeseen m ukaan 30 prosentin rahoitusosuudella. Se kantautuu joka niemeen, saareen ja notkelmaan, mis sä suomalainen juhlaansa viettää. Toholammin sotaveteraa nit ja naiset. kesäretki. Hallihankkeella varaudutaan konekaluston uusiutum i seen. Se on kutsu rakentam aan siltaa omaan sisimpäämme ja yh teyttä Luojaamme. Laskin ajan kulua. klo 19.00 Sanan ja rukouksen ilta £ 7 e w e tu lo u tiia isu u A su n / . Siunauksen suoritti pastori Olavi Palo vaara. Budjetin ylitys menee valtuuston hyväksyttäväksi. Länsi-Suomen ympäris tökeskus on aloittam assa alueen maisemointia. Ruoho kuivuu ja kuk ka lakastuu. Asiana mm. BINGO! Uunolan mo reenia kaato paikan maise mointiin Lestijärvi Lestijärven kunnanhalli tus on myöntänyt maa-aines luvan noin 2 000 kuution m oreeniotolle. Kalevi ja Hannu Änäkkälän omista malta Uunolan tilalta otetta va moreeni käytetään van han kaatopaikan ja siellä ole van lietealtaan maisemoin tiin. Ahvenan maan matkalle vielä 3 paikhannuksessa on jo aavistus siitä, että ihminen on kuin ruoho. P e th B p a lsta U llavalaisille Niina ja A rttu S iirilälle tyttö 4.6.2004, paino 2530 g ja pituus 45 cm. Halli tuksen mukaan moreeninotto voidaan aloittaa ennen lu van lainvoimaisuutta, ellei vät naapurimaanomistajat vastusta hanketta. Keskikesän juhla on pit kän pimeän ja vilun ihmisil le vahvojen tunteitten herk kää aikaa. Muistotilaisuutta vietet tiin seurakuntatalolla, jossa esiintyi Kannuksen kirkko kuoro. Yhtäkaikki tässä luoma kunnan juhlassa, sen ilossa ja ikävässä, maalla ja kau pungissa saamme juhannuk sena viivähtää kuokkavierai na Johanneksen ristiäisissä. kesäkuuta. Se antaisi ohikulkijoil le hyvän ilmeen sekä siistisi ja selkeyttäisi vaalimainon taa, Jukkola toteaa. Jussilan sijaisena toiminut hoitaja on jäämässä äitiyslomalle, eikä tilalle ole löytynyt uutta sijaista. Kirkko on viettänyt juhannusta Jo hanneksen syntymäpäivän ja ristiäisten merkeissä jo 400luvulta. 885 178. Tuo huuto on meille kutsu raivaamaan tietä oman levottomuutemme louhik koon ja erämaahan. Ota yhteys He lenaan p. 6 . Kun vielä olin äitini kohdus sa, hän antoi m inulle ni men.” (Jes 49:1,3) Kerttu Venäläinen Kirjoittaja on Kittilän seurakuntapastori, Levin tunturipappi. Ohut usva verhosi maisemat satumaiseksi, tunturin tuuli oli vaiti ja kaikkialla syvä hiljaisuus. Olen ainutkertai nen ihminen ja minulla on oma tehtäväni Jumalan maa ilmassa. Kunnanhallitus hyväksyi vuokrasopimukset Kaustisen seutukunnan ja KASE ry:n kanssa. Hallirakennuk selle tulee hintaa noin 500 000 euroa ja lastauskalustolle noin 200 000 euroa. Se tuoksuu tuoreelle koivulle, kukkaniityille, saunan höy rylle, leppeälle järvivedelle. Elisa betin piti synnyttää profeet ta valmistamaan tietä Jee sukselle. klo 18.00 Hjelmroosilla. Vaikka alueella on 40 nopeusrajoitus, harva ajaa sen mukaan, Jukkola perustelee ja esittää alueelle laitet tavan lapsista tai piha-alu eesta varoittavan liikenne merkin tai töyssyjä ennen kuin tiellä tapahtuu mitään vahinkoja. Välillä reitti johti pit kospuita yli hetteisen suon. Uusissa tiloissa pystytään nykyisiä paremmin järjestämään tarvittaessa yö pyminen, mikä on kunnanjohtaja Ari Kinnusen mukaan taipeen lähinnä joidenkin tietoverkkopäivityksien vuoksi. Jussin päivästä on puoli vuotta jouluun. Siksi juhannukseen kuuluu erämaan profeetan huuto: Raivatkaa autiomaa han tie! Ken juhlalta ehtii, voi kuulla Johanneksen huudon. Kun het keksi pysähdyin, kuulin vain oman sydämeni sykkeen. T oholam m illa aloittaa ensi elokuussa Sistinja Hanhisalo Ulla vasta. Tervetuloa! Lesti osallis tuu lentokonehalliin Lestijärvi M ikäli K ruunupyy ja Pohjanmaan kauppakamari saavat muut kunnat mukaan, myös Lestijärven kunta läh tee rahoittamaan lentoko neen yöpymishallin rakenta mista Kruunupyyn kentälle. Vahvana hehkuva au rinko oli korkealla rannatto man avaruuden yläpuolella. Matka tehdään 26.29.7.2004. Muutama vuosi sitten kunnostettu lattia on kulunut jo sen verran, että kunnanhallitus esittää huolto töihin 5 100 euron määrärahaa. Ura koitsijan valinta on teknisen lautakunnan vastuulla. KANNUS 1 5 1 TOHOLAM PI 646 Kannuksen Baptistiseurakunta Ilosanomaa sanoin ja sävelin M etsolan tie 8. Siunaustilaisuudessa lauloi Kannuksen laulumie het. B ap tistiseura kun ta T o iv o ta m m e k a ik ille siu n a ttu a ju h a n n u s ta ! Su 29.6. Lohtaja Lohtajan kunnanvaltuu tettu Janne Jukkola (kok) puuttui Peukalom äentien ylinopeusongelm aan val tuustoaloitteella. ”Jo ennen synty määni Herra kutsui minut. Polku oli kivik koinen, oli soviteltava aske leita. Hän jä tti myös toisen aloitteen vaalimainostelineiden saamiseksi Lohtajalle
Muun muassa järven happi tilanne on heikentynyt dra maattisesti 80-luvun jälkeen: arvot ovat vain runsas kym menesosa vuoden 1980 ti lanteesta. Valtuutetut Kauko Niemi ja Pentti Untinen tekivät asi aa koskevan valtuustoaloit teen toukokuussa. Toimenpiteitä toteutettaessa tullaan huomioimaan kaikki mahdolliset vaihtoehdot. sisäovet ainutlaatuiset sisäliukuovet **'* »vTT ' r Vi . ikkunat ja ulko-ovet pielilautoineen * — . Kokousväki kui tenkin edellytti, että palaut tamisesta ympäristölle ja vir kistyskäytölle aiheutuvat hyödyt ja haitat on selvitet tävä. Lestijärven puolesta kaikin keinoin Lestijärven yläpuolisien vesistöjen osalta kunta on jäljestämässä Metsähallituk sen ja Länsi-Suomen ympä ristökeskuksen kanssa yh teistä vesiensuojelun ideointipäivää elokuun lopulle. Tavoitteena on pitää lo pullinen irtisanottavien hen kilöiden lukumäärä mahdol lisimman pienenä. Toimi alan kiristynyt kilpailuti lanne pakottaa toimin nan tehostamiseen kustannuksia karsimalla. Noin kello neljän aikaan Asematie 4:n pihasta vietiin viininpunainen vuoden -90 Saab. Pouttu-yhtiöiden strategian toim innallistam inen tulee muuttamaan toimintatapam me asiakaslähtöiseksi, jol loin koko prosessiamme on tarkasteltava kriittisesti, toi mitusjohtaja Pouttu jatkaa. Lausun nossaan hallitus mainitsee esimerkkinä tänä kesänä to teutettavan kirkonkylän ran ta-alueen kunnostuksen. Palvelum m e on juuri Sinua varten! Meiltä puusepän laatu ¡set tuotteet paikalleen asennettuna: . Lausunnonjättöaika päättyy 3. M ääräaikaisia vähentämällä Osa vähennyksistä voita neen toteuttaa määräaikaisia työsuhteita vähentämällä ja eläkeratkaisuin. On selvitettävä, minkä verran esimerkiksi elohope aa ja raskasmetalleja on kiin toaineiden lisäksi liuennut veteen ja mikä on mahdollis ten ja poikkeuksellistenkin päästöjen tuoma riski tässä tilanteessa, huomautetaan m uistiossa, jonka Kauko Niemi ja Eila Rekilä mökki läisten edustajana ovat lu pautuneet viemään Vaasaan Länsi-Suomen ympäristö keskukseen. (06) 073 339 Avoinna: ma-po 10-17, la 10-13 r Rakentaja, remontoija! A rvostatko kaunista ja laadukasta m utta kohtuuhintaista rakentam ista. Teerineva saatava ennalleen K okouksesta tehdyssä m uistiossa todetaan, että Teerineva on palautettava päästöä edeltäneeseen luon nontilaan. Valtaosin Lestijär ven mökkiläisistä ja karavaanialueiden asukkaista koostunut kokousväki pai notti, että vastustajien tavoit telemassa niin sanotussa nol lavaihtoehdossa on vertailu kohdaksi otettava tilanne ennen 80-luvun päästökatastrofia. nurkkalaudat paksut listat . Korkealla käyttöasteel la ja tehokkuutta paranta malla pyrimme turvaamaan toiminnan kannattavuuden myös tulevaisuudessa. heinäkuuta. Lestin kunnostussuunnittelu omistajien asia Lestijärvi Teerinevan turvetuotantosuunnitelmia vastustavan lausuntonsa jo kesäkuun alussa jättänyt Lestijärven kunta katsoo, että järven kunnostamissuunnitelman laatiminen on ensisijaisesti vesialueen omistajien asia. On toden näköistä, että myös irtisano misia joudutaan tekemään. Liha-Pouttu käynnistää yt-neuvottelut Kannus Pouttu-konserniin kuulu va Liha-Pouttu Oy käyn nistää yt-neuvottelut, jotka saattavat johtaa enimmillään 20 henkilön irtisanomiseen. Muutosten välttämättö m yys on ollut kuitenkin koko henkilöstön tiedossa jo pidempään, joten asioiden siirtäm isestä eteenpäin ei olisi ollut hyötyä kenelle kään. Auton sijainti tai sen anas taja ei ole vielä poliisin tiedossa.. Yritys on myös valmistautunut anta maan mahdollisille irtisanot taville henkilöille apua ja valmennusta sijoittumiseen työmarkkinoille. Pouttu-konsemin hankin nasta, teurastuksesta ja leik kuusta vastaava Liha-Pouttu Oy työllistää tällä hetkellä noin 150 henkilöä, joista suurin osa työskentelee Kan nuksessa. T oim itusjohtaja Ilkka Pouttu pahoittelee sitä, että muutoksiin ja neuvotteluihin joudutaan ryhtymään kesälomakauden aikana. Yhteisen muistion lisäksi kuntalaisia, mökkiläisiä ja karavaanareita kehotettiin laatimaan vielä oma muistu tus, jo tta kaikkien asian omistajien mielipiteet ja nä kökohdat tulisivat mahdolli simman laajasti ja kattavas ti esille. 870 961 f/uittää fiinäbifnä&ti « (xia A A a ita a /^ j a /iiA eA tt/n/bfi< uteitaa/i ^Antoisista ouosista o tÿa /fiaaA so A o /io /a s/y b i Saab vietiin Asematieltä Kannus Kannuksessa anastettiin henkilöauto maanantaiaamuyöllä. kaiteet aidat p o rtit pylväät ?-Q I t Kysy palvelustamme lisää!! Isohanni0 A .S .Is o h a n n i K y Asematie 2, Kannus Puh. Kunnanhallitus toteaa, että kunta voi mahdollisuuk sien mukaan olla osarahoit tajana tai yksittäisten hank keiden toteuttajana. hesiï M onipuolinen t valikoima hyvän ^ olon luontaistuotteita., \ Käyhän talossa! KANNUKSEN K e sä k u u n IUONTAISTUOTE ^ Liodokson IHkotalo, puh. 044 3871 108.(06)871 108 Torstaina alkaa KESÄ-ALL P A v o in n a m yös a a tto n a 9-12.00 ie**u*ä Kannuksen KENKAKULMA KENGÄT • LAUKUT • KEMIKALIO Tukkitie 1, Kannus p. Liha-Pouttu Oy ilmoitti keskiviikkona käynnistävänsä YT-neuvottelut. Kunnanjohtaja Ari Kin nunen ja ympäristösihteeri Arto Hautala esittelivät ti laisuudessa Vapon suunni telmaa sekä Lestijärven kun nan antamaa lausuntoa, jos sa tuotiin esille turvetuotan non käynnistämiseen liitty vät riskit. Samalla on tutkittava ja laskettava Vapon tuomat haitat ja korvausvelvoitteet aikaisemmista päästöistä. Kunta tulee myös kaikin käytettävissä olevin keinoin vastustamaan turpeennoston aloittamista Teerinevalla, mikä kävi ilmi Pro Lestijär vi -liikkeen lauantaisessa in fotilaisuudessakin
Taivumme, vaan emme katkea. Monet siis kutsuvat mielel lään vieraita mökille. Lestinjoki, 28.6.1984. Turha totuttaa muuhun. V arakkaita su kulaisia kannattaa suosia. Paitsi niiden, jotka eivät moiseen lähtisi suuresta ra hastakaan. Niistä voi aina jotenkin hyötyä. Niillä voi töniä laj ¿tovereita suonikohjuisiin pattipolviin. Taitajan mukaan kaisla tottelee, kun sitä osaa kuunnella. Vetäkööt säkin päähän ja tuhkaa tuk kaan. Juom apuoli on tietysti hankittu ajoissa. Mökkihän se on tavallisin paikka viettää juhannusta perheen tai ystävien kanssa. Paitsi jos haluaa oikein näyt tää ja nöyryyttää. Jotta siitä vaan viettä mään juhannusta. Lohtaja pyrkii myös kehittä mään omaa vanhustenhuoltoaan enemmän avopalvelun ja moninaisimpien palvelu muotojen suuntaan. Taipuu, vaan ei katkea L uonto taipuu moneksi vuoden aikana. Kunnanhallitus päätti sa maisessa kokouksessa tilata Ohtakarin rantakaavan laati jalta erityisen kalankäsittely laitoksen ulkonäköpiirustukset. Juhannuksen vieton suun nittelu ja siitä puhuminen ainakin työpaikoilla ja ko deissa tulisi aloittaa hyvissä ajoin. Lohtajan kunnanhallitus esittää viime maanantaina kunnalliskotiliitto Lepolan seuraavan viisivuotiskauden suunnitelmista antamassaan lausunnossa kuntainliiton lakkauttamista. Paitsi, jos ovat niin ökyrikkaita, että katselevat hirsipirttiäsi pit kin nenävartta. Kannuslaisen Sari Saarikosken taitavissa käsissä luonnonmateriaalit saavat uusia muotoja. Siinä kannattaa olla tarkkana, ketä kutsuu. Huomatuksi tulee myös, jo s luettelee äänekkäästi puuttuvia fileklönttejä toisel la puolella puotia lastaaville mökkivieraille. Kalansäilytysrakennus nousee satama-altaan pää hän näkyvälle paikalle. Vielä kun villapaidat ja kumisaappaat m uistatte varata mukaan, niin johan juhla irtoaa. M ökittöm iä köyhiä ei kannata kutsua. Asennevammaisuuttako. Talvella hyinen viima pieksee kasvoja, ja kesällä Suomen suvi hellii herkästi suomalaista hipiää. Tulee paremmin huomatuksi, kun poukkoilee kukkuraisten os toskärryjen kanssa tungok sessa. Eihän toki. Lohtajan kunnanhallituk sen mielestä Lepolan nykyi nen hallinto-organisaatio liittovaltuustoineen ja -halli tuksineen on liian raskas. Ruokaostokset kannattaa jättää aattoaamuun. Kuntainliitossa ovat Lohtajan lisäksi m ukana Kälviä ja Ullava. Ovat kuitenkin paremmin tottu neet perhejuhlapäivien sää littävään yksinoloon ja ihmi syyden alennustilaan. Pentti Haanpää Tänään tästä 23.6. Silloin voi saada mielipahaa. Yksinäisiä ja sosiaalises ti syrjäytyneitä ei kannata kutsua juhannuksen viet toon. Ja juhannuskoi vut porraspäissä viestittävät supisuomalaista perinnettä. Niin kaisla kuin paju taipuvat sisus tuksessa. Varsinkin jos suunni telmiin sisältyy jotain purjevenesessioita tai muita elitis tisiä ilmiöitä, joista tietää lä hipiirin vihertyvän kateudes ta. Sitä kun ei yhdellä kertaa kuitenkaan m ahdottom an paljon saa kulkemaan. Marja-Leena Mattila-Numminen Sivumennen sanoen Juhannusmuistio Tämä tulee nyt ehkä vä hän myöhässä, tämä ohjeis tus joiltakin osin, mutta ei voi mitään. Juhann us h uveissa tapahtuu paljon onnettomuuksia, kuten tilastot osoittavat: rakastumisia ja riitoja, kihlauksia ja pahoinpitelyjä. Nyt Sarin oppeihin voi tutustua keväällä ilmestyneessä Kaislakranssista Heinähelmeen -kirjassa, josta kerromme lisää tämän lehden sivuilla. Iloista jussia vaan itse kullekin säädylle! Sivullinen 20 vuotta sitten Lepolan kuntainliitto lakkautetaan. Ne kun saattavat tottua siihen ja odottavat jatkossa kin seurallista herkkua. Kaikessa karuudessaan ja kauneudessaan luonto taipuu moneksi, niin kuin mekin. Tuohan se uuden ulottuvuuden mökkinautintoon, kun näkee, miten kaihoten ja kadehtien vieras katselee ympärilleen. Mallaskori tai pari alaritsillä on plussaa. Lepola jäisi tällöin yksin Lohtajan kun nalle. Ja sisäpiirijutut naurun remakan säes tyksellä vakuuttavat muut kin teidän tulevasta juhannuslystistä. Ohtakari tunnetaan ainut laatuisesta ympäristöstä, jo ten rakennuksen ulkonäköön on kiinnitettävä huomiota. Juhannus painaa päälle ja jotenkinhan siinä on teitä neuvottava, jotta selviätte. Ne kertovat, keitä olemme ja mistä tulemme. Niiltä kun ei koskaan tule vastakutsua. Yhtä lailla suomalainen koivu taipuu keskikesän juhlassa vihdaksi. Moni suomalainen elää luonnosta
Plussan puolella ovat myös Himanka (+8) ja Loh taja (+14). Aikanaan ar vonlisäverojen m aksuun nostettu kaikkiaan 83 500 mummon markan suuruinen koroton laina kuitattiin Les tijärven kunnalle viime tors taina. Näin suuren alueen yl läpitäminen neljällä hengel lä ei ole mikään helppo hom ma, ja olemme itse kukin päivätyössä muualla, toteaa Paula Sipilä ja myöntää, että Parannan eteen tehdyt tal kootunnit ovat vaatineet ve ronsa, vaikka ne toisaalta ovat antaneet paljon. Viimeisen, noin kolmen tuhannen euron lyhennyserän myötä poistui hallituk sen harteilta myös paine osuuskunnan toiminnan jat kamisesta. Sekä kunnantoimistoon että halli tuksen jäsenten korviin on kantautunut kovasanaistakin kritiikkiä. Kirjallinen selvitys pyy detään valtuuston seuraavaan kokoukseen. Kunnan edustajana halli tuksessa istuva Marketta Si milä toivoo hieman maltilli sempaa ratkaisua. Kaksimoottorisen liuku mäen valvonta ja huolto oli si edellyttänyt työntekijän palkkaam ista, ja siihen osuuskunnalla ei ollut varaa. 2004 <• 7 t Parannan uimaranta rakennettiin POMO-hankkeen aikana 1997-1999. Vaikka Parannan uima ranta rakennettiin ja valtaosa rantakalusteista hankittiin parivuotisen POMO-hank keen aikana, 35-metrisen vesiliukumäen osuuskunta osti omilla rahoillaan. Alu eelta puuttuvan vesija vieTyöosuuskunnaksi vuonna 1996 perustetun Osuuskun ta Paunetin hallituksen jäsenet puheenjohtaja Paula Sipilä (vasemmalla), Marja-Liisa Uusitalo, Marketta Similä ja kuvasta puuttuva Sauli Tainio haluavat siirtyä vuoden vaihteessa syrjään. L iukum äen m yynnillä osuuskunta pystyi myös maksamaan kunnalle vel kansa, joka olisi erääntynyt vuoden lopussa. Kun hän ilmoitti, ettei jatkai si Parannassa enää tänä ke sänä, Paunet katsoi viisaim maksi m yydä liukum äen pois. Kaikki menot punta roidaan uudelleen ja etsitään myös uusia mahdollisia tu lolähteitä.. kunnanjohtaja Ari Kinnunen ja toimistosihtee ri neuvottelivat Parannan jatkosta ja kunnan kehittä missuunnitelmista jo viime vuoden lopulla. Lohtajan tilinpäätös miinuksella Lohtaja Lohtajan kunnan tilikau den tulos jäi noin 76 000 euroa miinuksen puolelle. M yöskään Lestijärven kuntatiedotteessa ollut avoin kutsu Paunetin toukokuiseen osuuskuntakokoukseen ei saanut väkeä liikkeelle, vaik ka ilmoituksessa mainittiin Parannan rantakalusteiden mahdollisesta myymisestä. Valtuutetun Tuula A nt tilan (kesk) mukaan Vattaja-työryhmän kuluselvityksiä ei ole saatu valtuutettujen pyynnöstä huolimatta. Olisi hienoa, jos alue pidettäisiin kunnos sa nyt, kun olemme saaneet tänne tulemaan myös turiste ja. Asia nousi esille myös Lestijärven viimeviik koisessa valtuuston kokouk sessa. Kunnan edustajat eivät tuolloin otta neet asiaan juurikaan kantaa. Tilastokeskuksen väes tötietojen mukaan Kannuk sen väestö on kasvanut vii den ensimmäisen kuukau den aikana 58 hengellä. 6 . POMO-hankkeen päätty m isestä tulee 5 vuotta 1. märiliittymän vuoksi kaksi edellistä kesää uimarannalla kioskiyrittäjänä toim inut Kimmo Hautala ei saanut kioskilleen elintarvikelupaa. Väkeään ovat menettä neet Toholampi (-5) ja Les tijärvi (-10). Hän painottaa menojen hil lintää. Toim ipaikan jo h ta ja H arri R antalan mukaan Eskolassa suorite taan vain yhden toimihenki lön vähennys eläkkeelle jäännin kautta. syyskuuta, jolloin Paunetil la on oikeus myydä vapaasti uimarannalla olevat rantaka lusteet. Kannus kasvaa edelleen Lestijokilaakso K annuksen väkiluku kasvaa edelleen. Kritiikki kohtuutonta Paunetin hallituksen jä senet ovat kritiikistä pahoil laan. Kutsu ei tavoittanut Osuuskunnan ja kunnan välinen vuokrasopimus Pa rannan uimarannasta päättyy vuoden lopulla. Työryhmän rahankäytöstä selvitys Lohtaja Lohtajan kunnanvaltuus to pyytää tilintarkastajaa toi mittamaan tarkastuslauta kunnalle ja edelleen valtuus tolle tiedon Vattaja-ryhmän rahankäytöstä. Kunnansihteeri Jussi Jär venpään mukaan alijäämää pyritään kattamaan seuraavalla suunnittelukaudella. Mielestämme on hie noa, että liukumäki jäi kui tenkin omaan pitäjään: pit käaikaiselle yrittäjälle ja alu eelle, jossa on palkattua hen kilökuntaa valvom assa, muistuttaa Marja-Liisa Uu sitalo. mutta tulevien kesien osalta pallo on heitetty kunnalle. Osittain Valkeisen yrit täjän puolesta, osittain siksi, että väitteet selän takana toi mimisesta ja kunnan omai suuden myymisestä ovat pe rättömiä. Paunetin hallitus toi voo, että kunta ei jättäisi ti laisuutta tällä kertaa käyttä mättä, vaan jäljestäisi alueel le veden ja viemäröinnin ja ottaisi alueen omakseen tai hakisi alueelle uuden vuok ralaisen. Maksuohjelmamuutoksilla lehtien lööppeihin nous sut laina on maksettu vii meistä euroa myöten pois, ja osuuskunta on vihdoin sujut kunnan kanssa. Hankkeen päättymisestä tulee syyskuun alussa viisi vuotta, minkä jälkeen Osuuskunta Paunetilla on oikeus myydä omistamansa rantakalusteet vapaasti. Paikalle tuli ainoastaan neljä henkeä. Tämän ke sän osuuskunta tulee vielä pitämään aluetta kunnossa. Eskolan tuotanto entisellään Kannus. Uintimahdollisuus tääl lä on ja pysyy. Puheenjohtaja Paula Sipilän mukaan osuus kunnassa on jo tehty päätös toiminnan lakkauttamisesta. Osuuskunnan hallitus siirtymässä syrjään Paunet luopuu Parannasta Lestijärvi Kati Kinnunen Osuuskunta Paunetin hallituksen jäsenet puheenjohtaja Paula Sipilä, Marja-Liisa Uusitalo ja Marketta Similä ovat silmin nähden huojentuneita. Joka ta pauksessa nykyiset hallituk sen jäsenet Sipilä, Similä, Uusitaloja Sauli Tainio ha luavat vuoden lopulla siirtyä syrjään ja antaa tilaa nuo remmille, jos 14-jäseniselle osuuskunnalle löytyy jatka jia. Lisäksi sa halla käynnistetään sisäiset tehostamistoimenpiteet. Paunetin hallitus ja Lesti järven vs. Tulee sellainen salaseu rako, vaikkei siellä mitään erityistä olisikaan, hän jat kaa. Eskola F innforest O yj:n YTneuvottelujen tuloksena Es kolan sahan tuotanto säilyy entisellään. LESTINJOKI Keskiviikkona 23 . Kyllä veri vain on vetä nyt tänne keväisin, mutta ei enää. Vasta nyt kun osuuskunta päätyi myymään uimarannalla olleen vesiliu kumäen Valkeisen leirintä alueelle, kuntalaiset ja kun nan luottamus-ja virkamies johto ovat heränneet
Tiistaina kokoontunut kunnanhal litus päätti hankkia kirkonkylän ja Parannan venesatamaalueille valvontakamerat. Parkkipaik kojen rakentamisen ja viher alueiden kunnostam isen k u stannusarvio on noin 40 000 euroa. Maakuntakaavaan ja seutukuntastrategiaan nivoutuvan suunnitteluhankkeen ohjausryhmään nimettiin vs. Moottoreita on hävinnyt jo tällekin kesälle. Lesti mukaan suunnitelman laadintaan Lestijärvi Lestijärven kunnanhallitus antoi siunauksensa KokkolaPietarsaariKaustinen-alueen liikennej ärj estelmäsuunnitelman laadinnalle ja sitoutui 260 euron kuntaosuuteen. Rahasto perustuu Esko Ahon 50-vuotissyntymäpäivän merkeissä eri yhteisöjen ja yksityisten henkilöiden tekemiin lahjoituksiin, joilla on haluttu kunnioittaa hänen merkittä vää yhteiskunnallista ja valtiollista toimintaansa kansan edustajana, eduskunnan puhemiehenä, pääministerinä sekä yhteiskunnallisena ja taloudellisena vaikuttajana. Esko Ahon rahasto on 26. I Parkkipaikat lähes tuplaantuvat Kannuksen virastotalon edusta ehostuu Kannus Kannuksen kaupunginviraston edusta ehostuu heinäkuun puoleen väliin mennessä. kunnanjohtaja Ari Kinnunen ja rakennustarkastaja Olavi Syri. Astiat tulisi kui tenkin sijoittaa niin, että ros kapöntöt olisivat mökkiteiden varrella, jolloin mökki läisten ei tarvitsisi tehdä yli m ääräisiä lenkkejä. Jätteidenkeräyspisteeseen kuu luu biologisen ja palavan jät teen lisäksi paperin-, metal linja lasinkeräyslaatikot. nimikkorahasto Keski-Pohjan maan rahaston yhteydessä. Ne, jot ka vastasivat, sanoivat, ettei meidän maalle laiteta mitään roska-astiaa, kertoo Ekoroskin käyttöpäällikkö O lav Hansen. Kunnan tavoitteena on saada puolet rahoituksesta Innovatiiviset toimet -hankkeen kautta. Valvontakameroilla varkaat kuriin Lestijärvi Kati Kinnunen Lestijärven kunta on päättänyt puuttua satama-alueidensa moottorivarkauksiin. Työn ovat tilanneet Pohjan maan ja Keski-Pohjanmaan hitot sekä Vaasan tiepiiri. Päällimmäinen tarkoi tus on, ettei roskia kaiveta metsään tai polteta, vaan käytetään turvallista jä te huoltoa. Valvontakamerat maksavat noin 4 000 euroa. Ei me näitä roskaastioita ilkeyksissään laiteta, toteaa loppusijoituksesta vastaava Hansen. Saman verran himankalaisia aloit taa elokuussa Kannuksen lukiossa. Suunnitelman laatii konsulttityönä Oy Talentek Ab yh teistyössä Strafica Oy:n kanssa. Kalajoen lukion rehtori Riku Saksholmin mukaan joi nakin vuosina himankalaisia uusia opiskelijoita on aloitta nut liki 20. Jäteyhtiö on jo järjestänyt toimialueensa eteläpäähän, Oravaisista Kokkolaan, jätepisteitä mökkiläisten tarpei siin, ja tänä kesänä olisi ol lut viimeistelyn aika Lohta jalla. Ekorosk Oy:n tarkoituksena oli laittaa kymmenen roskapistettä mökkialueille, mut ta vain kolmeen paikkaan saatiin maanomistajan lupa. Kun lähetimme kirjeitä m aanom istajille, moni ei vastannut ollenkaan. Jätteiden maahankaivuu ei ole enää tämän vuosituhannen jätteidenkäsittelyä. Sam alla myös viheralueiden kuntoa kohennetaan. Kannuksen virastotalon edusta remontti valmistuu heinäkuun puoleen väliin mennessä.. Nyt tähän halutaan puuttua, Kinnunen toteaa. Hansenin mielestä toivot tavaa olisi ollut, jos kunnal ta olisi löytynyt sopivat sijoi tuspaikat. Se helpot taa jäteyhtiön asemaa. Kannuksen kaupungin teknisen jo h tajan T apio Erkkilän mukaan alueen parkkipaikkojen määrä lä hes tuplaantuu. Kiinteistö Oy Kannuksen Virastotalo on Kannuksen kaupungin ja ja valtion omistuksessa. Vuonna 2006 astuu voimaan uusi jätelaki, jol loin myös vapaa-aika-asutus tulee lain piiriin. Esko Ahon rahaston tar koituksena on alueellisen osaamisen, koulutuksen ja tutki muksen sekä alueiden tasapainoisen kehityksen tukeminen ja näitä tavoitteita palvelevan kansainvälisen toiminnan edis täminen. Esko Ahon rahasto perustettu Keski-Pohjanmaa Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahastoon on perustettu uusi nimikkorahasto. Maanomistajilta kielto mökkialueiden jäteastioille Lohtajalla Lohtaja : Merja Erkkilä Useat lohtajalaiset maan omistajat eivät ole antaneet suostumustaan laittaa jätteenkeräyspistettä maalleen. Kahdeksan himankalaista Kalajoen lukioon Kalajoki Marja-Leena Mattila-Numminen Kalajoen lukiossa aloittaa elokuussa kahdeksan himan kalaista uutta lukiolaista. Ekorosk on viime vuosi na yrittänyt parantaa mökki läisten roska-astiatilannetta. Eikä hänen mukaansa vielä aiota luovut taa, vaan Ekorosk aikoo neu votella kunnan kanssa uudel leen. Kielteinen asenne yllätti Ekoroskin, mutta Hansenin mukaan ensimmäinen vuosi on aina hankala. Kalajoelle lähtevät Kivelä Anna, Kurikkala Auli, Mä kelä Janne, Pentinmikko Jenna-Mari, Pitkänen Mari, Pöyhtäri Jarmo, Pöyhtäri Pii ja Yli-Hukka Sari. Kunnanjohtaja Ari Kinnusen mukaan molemmilla alu eilla on käynyt moottorivarkaita. Ilmeisesti Himangalla on ollut pieni ikäluokka, koska uusia himankalaisia opiskelijoita on näin vähän, rehtori Riku Saksholm ihmettelee. Yhtäaikaa tielaitoksen kanssa Edustaa haluttiin kohen taa samaan aikaan, kun Vaa san tielaitos ryhtyi korotta maan virastotalon edessä olevaa jalkakäytävää. Suun nitelman kustannusarvio on 105 000 euroa, josta kuntien osuus on 31 500 euroa
Matti syytti velje ään Iisakkia turhaan, nehän löytyivät vasta nyt vuonna 2004. (Kuva Aaro Paananen) sien välillä vakavan riidan, niin, että Matti Matinpoika lähti Hänniltä. Kun Kannuksen Hännillä löydettyjen arvoesineiden ja rahojen alkuperäisestä omis tajasta näyttää olevan epä selvyyttä, haluaisin valaista asiaa tarkemmin. Myös hänen Matti-poika joutui venäläis ten vangiksi. Selvisi, että ne ovat molemmat hänen isänsä nuorena tekemiä, ehkä nuorikolleen lahjaksi. Ei niitä kissoja kukaan ole hävittänyt, rauhoittelee soittaja. Niinpä näin päivänvalon Kanadassa, kaivoskaupun gissa Sudburyssä, Ontarion provinssissa, hyvin kaukana alkuperäisestä synnyinmaas tani. Unohtumattomana mieleeni jäivät valoisat yöt, kesän huumava tuoksu, puhdas ilma, kissankellot ja luonnon läheisyys. Isäni ker toman mukaan olin saanut alkuni, kun vanhempani matkakuumeen vallassa oli vat viettäneet kahdestaan vielä viimeisen yön jo tyh jässä Roopila-mökissä. Tämä asia aiheutti veljekMatti Tuomaanojan jälkisukua äidin puolelta kahdeksannessa polvessa Alpo Rahkonen, Himanka (Lähteenä: Lohtajan käräjäpöytäkiijat vuodelta 1725) Lisää laatikoita koirankakoille Nainen Kannuksenkadulta toivoisi kotikadul leen koirankakkalaatikkoa. Kun Matti Matin poika tuli kotiinsa Hännille, hän epäili, että hänen vuon na 1697 syntynyt veljensä Ii sakki Matinpoika, olisi löy tänyt nämä sukukalleudet. Hän pääsi kui tenkin vuosien kuluttua kar kaamaan. Vuonna 1972 olin van hempieni mukana, kun he 15 vuoden jälkeen palasivat Toholammille vierailulle. Olimme harva se kesä vierailulla Toholammilla, kunnes pitkän harkin nan jälkeen vanhempani päättivät vuonna 1983 muut taa sinne pysyvästi. Täällä on liikkunut pannallisia ja pannattomia sekä eri värisiä kissoja. Täältä vettä juurilleni Vähän matkaa Häkkilän kyläkoululta, metsän ympä röimänä, on isäni rakentama pieni mökki, perheeni en simmäinen oma koti. Varsin kin isäni halusi viettää vii meiset elinvuotensa syn nyinseudullaan. Maalasin ne, ja olen pitänyt niissä kesäisin lempikukkia ni ahkeraliisoja. Jostain syystä saavit tuovat mielee ni Roopilan peltotilkun, ja samalla mietin, mitä tarinoi ta saavit mahtavat kätkeä taakseen, varsinkin maanvil jelijän kovasta työstäjä tais telusta luonnonvoimia vas taan, aivan niin kuin ahkera liisani, jotka usein kylmästä ja koleasta alkukesästä huo limatta jaksavat silti kukkia sinnikkäästi koko kesän. Muutama vuosi sitten ihastuin mieheni kotona kah teen puusaaviin. Lukijan löylyt Puhe^ Hännin kalleudet kuuluivat Matti Hännille Kirjoittaja on tutkinut sukuaan. Onko omistajilla varaa lunastaa kissojaan. Kun varakas talon isäntä Matti Tuomaanpoika Hanni (myöhemmin Isohanni), syntynyt 1662, sai tiedon, että ryssät olivat tulossa Hännille, otti hän rahansa, hopeavyön ja arvoesineet ja piilotti ne metsään. Kissoja löytyy Takalonpuistosta Takalonpuiston asukas ilmoitti, että heidän ko tikulmillaan liikkuu paljon kissoja, vaikka asuk kailla ei itsellään ole yhtään. Matti oli syntynyt 30.3.1699. Tällainen kuva piirtyi mieleeni ensimmäisen ker ran, kun näin mökin ja Roopila-nimisen paikan, jotka olivat vanhempieni ja sisa rusteni kertomuksien ansios ta minulle jo tuttuja kuvitel missani. päivä 1714 ryssät surmasivat Matti Tuo maanpojan. hän kyselee. Äitini suureksi yllätyk seksi laivalla selvisi, että hän kantoi salamatkustajaa mu kanaan, siis minua. Kissat kuriin! Kannuslainen nainen halusi muistuttaa kissan omistajia viime syksynä voimaan astuneesta järjestyslaista, joka kieltää kissojen irrallaanpidon. Päätin läh teä mukaan, olinhan aina haaveillut asuvani joskus Suomessa, ja niinhän siinä kävi, että jäin pysyvästi ta vattuani tulevan puolisoni! Huolimatta elämän kol huista, pettymysten hetkistä ja välillä sydäntä raastavas ta sukulaisikävästä, jotenkin vain on säilynyt se tunne, että tämä Lestijokiseutu on sittenkin oikea paikka mi nulle. Voin sielujeni silmin nähdä, miten vanhempani aikoinaan ensi kertaa tapasivat ja ihastuivat toisiinsa Korpelan nuorisoseurantalolla! Muistan aina, miten saa puminen tänne Lestijokiseudulle, varsinkin Toholam mille, tuntui minusta aivan kotiinpaluulta ja ihastuin heti ikiajoiksi! Ei mikään paikka maailmassa vedä ver toja Suomen suloiselle, vaik kakin lyhyelle kesälle. Ennen Hännille tuloaan venäläiset surmasivat Ojamatilta olevan 23-vuotiaan sotilaan lesken Anna JuhantytärOjan6.10.1714 paikal le, joka sai nimen “Murhakangas”. Tulkaa hakemaan oman ne pois. Naapurimökin Fiina-mummu hymy suin seuraa kiikkutuolistaan Saulin ja Kaarinan leikkejä kävyillä ja tulitikkurasioilla. Juttu jäi kuitenkin kesken, ja se raukesi, koska todistajia ei saatu käräjiUe. Ajan myötä esineet useimmiten katoavat vaikka kuinka niitä vaalisimme, mutta kallisarvoiset muis tomme ja kertomuksemme sukupolvelta toiselle, säily vät. Tästä kauniista metsämaisemasta ja rak kaasta kodista perheeni läh ti monien muiden tämän seu dun asukkaiden tavoin Ka nadaan heinäkuussa vuonna 1957. Se oli sitten me noa se. Tässä asia selvenee, mik si todistajat eivät saapuneet käräjille todistamaan: raho ja ja arvoesineitä ei ollut löy dettykään. Metsästä kuuluu kylän lasten heleää naurua, linnut sirkuttelevat ja käki kukkuu jossain kauempana. Se on hyvin huomaavaista muita kohtaan, nai nen kiitteli. Sisarukseni eivät olisi halunneet lähteä, mutta äiti ni sai heidät suostuteltua, varsinkin Sauli-veljeni, lu paamalla, että sitten perillä saa vain istua banaanipuun alla ja herkutella. Voin vain kuvitella sitä jännittä vää seikkailua matkalla me ren yli ja perilletuloa aivan outoon ympäristöön. Lokakuun 11. Odotinkin jännityksellä mat kaa, sillä pääsisin vihdoinkin näkemään niin monista ker tomuksista tutut, isäni syn nyinseudun Toholammin ja äitini Kannuksen. Jokaisella on oikeus ottaa irrallaan oleva kis sa kiinni ja viedä rankkurille. Kun hän sai tiedon vihollisten saapumisesta, hän piilotti rahat, hopeavyön ja arvoesineet metsään. Matin viha ja epäily kal leuksista ei laantunut, ja niinpä hän ajoi kannetta vel jeään Iisakkia vastaan Loh tajan syyskäräjillä 1725. Kaukana meren taka na olin pienestä pitäen ime nyt runsaasti “vettä juurille ni” kertomuksista ja muiste luista, jotka olivat tehneet tämän seudun paikat ja ihmi set minulle tutuiksi, läheisik si ja eläviksi mielessäni. Lokakuun 11. Kissat käyvät tonkimassa naapureiden kasvi maat ja kukkapenkit, soittaja harmittelee. Eero vartioi mökin nurkalla katse etsiytyen neulasten peittämälle ja kissankellojen reunustamalle polulle, jota pitkin isä kohta tulisi jalkai sin kirkonkylältä asti, väsy neenä pitkän työpäivän jäl keen. Kiitos koi ra nulkoiluttajalle Toimituksessa piipahtanut nainen halusi kiittää Lopotinkadun varrella maanantaina kohtaamaan sa naista, joka oli kerännyt koiransa jätökset. Anne-Marie Hemesniemi. Katselen, miten sen kor steenista tupruaa harmaa savu pilvettömälle kesätaivaalle. Hän muutti vaimonsa ja kahden poikan sa kanssa Himangan puolel la Saarenpäähän saatuaan sieltä koko n:7 haltuunsa. Täällä on paljon koiranulkoiluttajia, mutta ei yhtään laatikkoa, nainen ihmetteli. Matti halusi todistajiksi jut tuun setänsä Iisakki Tuo maanpojan sekä äitinsä veii jen Pekka Pekanpojan. Tutkimusten mukaan vuosi sitten Hänniltä löytyneet kalleudet ovat Matti Tuomaanpoika Hännin. päivä 1714 Matti Tuo maanpoika surmattiin, ja kätköpaikka jäi salaiseksi. Minun kohdallani koti seutupäivien teema sopii hyvin. Sauli-veljeni pettymyk seksi ei näkynyt maisemissa yhtäkään banaanipuuta, ja kesti monta vuotta, ennen kuin perheeni selvisi parem malle puolelle isäni saatua pysyvän työpaikan. Näin kätköpaik ka jäi salaiseksi. Pihalla äitini lypsää Lirpukka-lehmää, ja Liisa, sisaruksista vanhin, kantaa kaivosta vettä illallisen val mistamista varten. Vaati per heeltäni paljon rohkeutta lähteä turvallisen metsän keskeltä suureen, tuntemat tomaan maailmaan
Syrjälät vakuuttavat, että jokainen osaa ainakin vähän viittomakieltä, jos vain rohkenee käyttää kehoa ja il meitä havainnollistamisapuna. Eri kansallisuuksia edusta via kuuroja ja viittomakieli siä he kuitenkin tapasivat paljon Pariisin ja Strasbour gin kaduilla. Aluksi vähän jännitti, mutta puhe sujui tosi hyvin, ja lopussa oli mahtava huo mata, että kaikki taputtivat viittomakielen tavalla. Vaikken voikaan kuun nella radiota, voin lukea uu tisia lehdestä, hän muistut taa. Samassa viittom akieli sessä koulussa hän opiskeli yksitoista vuotta, ja tänä ke väänä hän sai peruskoulun päättötodistuksen. Hän haluaa tutustua uusiin ihmisiin, ja hänen ei tarvitse m iettiä, kehtaako hän mennä viittomaan ou dollekaan, Else sanoo. Ihmi set olivat mukavia, kertoo Henna käsillään ja ilmeillään Heidi-siskonsa tulkkaama na. Sen sijaan Henna on ylpeä äidinkieles tään. Kyllä isältäkin itku pää si, kun viisivuotias tyttö lai tettiin Ouluun menevään lin ja-autoon. Henna on itsekin mielis sään, jos joku uskaltautuu juttelemaan hänen kanssaan. Minusta tuntuu, että meil lä nuorilla olisi mahdollisuus Henna Syrjälä opetti EUmaiden nuorten Euroscolakokoontumisessa muulle osanottajajoukolle viitto man " Ilo v e y o u ”. Strasbourgissa kävim me ryhmäkeskusteluja asi oista, joita meidän nuorten mielestä pitäisi muuttaa, ja niitä ehdotetaan parlamentil le. Viittomakielen visuaalisuus läpäisee kansallisuusrajoja Kannus, Välikannus Merja Erkkilä Kun kannuslainen Henna Syrjälä piti puheen EU-maiden nuorten kokouksessa Strasbourgissa toukokuussa, ei salissa kuulunut raikuvia aplodeja. A loittaessaan koulun hän tuli viikonlopunviettoon vanhem pien toiveesta jo torstaina, mutta ensimmäi sen vuoden syyslom alla Henna vaati saada olla kou lussa niin kuin muutkin, per jantaihin saakka. "Mahtava kokemus" 16-vuotiaan Hennan ah keruus palkittiin toukokuus sa, kun hän matkusti luok kansa kanssa Ranskaan. Suomessa viittomakie listen asema on paljon pa rempi kuin useissa muissa Euroopan maissa. Vaikka en kuule, pär jään kyllä kenen kanssa vain, Henna kannustaa hymyillen.. -T o si mahtava kokemus. Pieniä pettym yksiäkin vajaan viikon matkalla sat tui, sillä kaksi kuurojen kou lua, jossa he olivat aikoneet vierailla, olivat kiinni. Siellä näki paljon kulttuuria, ja se oli mahtava vuorovai kutuksenkin takia. Henna pystyy lukemaan myös huulilta. Henna Syrjälän yhdentoista vuoden peruskoulu-urakka viittomakielisten koulussa on takanapäin. Viisivuotiaana pois kotoa Kun Henna oli kaksivuo tias, hänen todettiin olevan kuuro. Jos jokin on vaikeaa, viisaan tai kirjoi tan, Henna miettii ja jatkaa, että tarvitsee tulkkia, kun hän hoitaa omia asioitaan, esimerkiksi menee lääkäriin. Suomessa kuurot aktiivisia Hennan mukaan joiden kin maiden viittomakieliset olivat arkoja näyttäm ään kielitaustaansa. Minusta tuntuu, että on tärkeä, että pystyn puhu maan vähän. Onneksi äiti oli ahkera opettamaan minulle viitto makieltä, Henna kiittelee. Sen sijaan kaikki yleisössä olleet nostivat kä tensä ylös ja pyörittivät ran teitaan. Henna teki Strasbourginmatkallaan historiaa pitä mällä kaikkien aikojen en simmäisen viittomakielisen puheen EU-maiden kokouk sessa. Hä nen koulunsa oli hyväksytty Euroscola-kokoontumiseen Strasbourgiin, jonne oli saa punut nuoria 15 Euroopan maasta. Myös kuurojen kahvila oli suljettu. Haluan kiittää Rotary klubia, joka tuki minun matkaani, Henna viittoo kiitollisena. Kaverit ym märtävät, kun viiton ja pu hun samaan aikaan. Viikot hän vietti Oulussa ja viikonloppuisin tuli kotiin Välikannukseen. Joissain maissa ei ole maan viittoma kieltä, ja jos joku viittoo, hä net saatetaan ottaa kiinni. Ei kuitenkaan oli si uskonut, että yhdentoista vuoden päästä Henna pitää puheen Strasbourgissa, sa noo Asko Syrjälä tyttärestään ylpeänä. Vaikka viittomakieli ei ole kansainvälistä, on se kui tenkin hyvin visuaalista, jo ten kommunikointi muualta Euroopasta tulleiden kanssa sujui lähes ongelmitta. Osa pyyhki silmäkulmiaan. Viittoma kieli on ollut Suomen viral linen kieli vuodesta 1995 lähtien, ja Suomessa toimii aktiivinen Kuurojen liitto. Töitä me kyllä teimme tosis samme, mutta oli palkitse vaa nähdä, että Hennalle oli iloasia, että hän sai asiansa julki, kertoo Else Syrjälä. vaikuttaa myös viittomakie listen asem aan. Jo viisivuotiaana Henna aloitti koulun Oulun Merikartanossa. Tulkaa vain rohkeasti keskustelemaan. Pystyn kyl lä puhumaan ja viittomaan. Hän viettää kesän kotonaan Välikannuksessa ja muistelee mielellään toukokuista matkaa Strasbourgiin. En ole yhtään erilainen kuin muut. Siitä lähtien kehitys oli valtava. Rohkeutta ja avoimuutta H enna on rohkea ja avoin. Heti kun huomasimme, että joku viittoi, menimme ju ttele maan, Henna kertoo. Olisi hyvä, jo s Euroopan Unionissa kehittyisi viitto makieli, ja siitä tulisi viral linen kieli, Henna visioija li sää, että monet virkamiehis tä olivat kiinnostuneita viit tomakielen asemasta. Joka päivä joku viitomakielinen tuli vastaan. Noin puolen vuoden k uluttua H enna hoksasi, missä kielen juju on
Turvotusta saattoi jatkua vielä vuosia, vaikka infektio olikin jo pa rantunut. Yhtä onnekkaasti ei käy nyt seuraavana keväänä, kun hän taas oli hylkeenpyynnis sä merellä. Nyt tilanne on parempi: ajoissa annetul la, oikeanlaisella lääkityk sellä käsi saadaan kuntoon. Tartunnan saanut käsi al kaa oireilla keskimäärin 3-4 päivän kuluttua, mutta aika voi vaihdella parista tunnis ta kuukauteen. Pöyhtäri kertoo, että käsi on vieläkin joskus kipeä, eikä ole palautunut täysin normaaliksi vuosi kymmentenkään aikana. Vuoden 1966 reissulla Jorma Pöyhtäri tunsi kädessään piston, josta lähti liikkeelle kipeä traanimyrkytys. Oikealla hoidolla kuntoon Traanimyrkytyksen saa, kun hylje puraisee tai hyljet tä nyljetään haavaisin käsin. Toinen käsi alkoi turvota ja kipuilla traanimyrkytyksestä, eikä rannalle lää kärin hoitoon päässyt kuin vasta viikkojen päästä. Vuonna 1965 hylkeen pyynnistä tultuaan hän tunsi kämmenessään neulanpis ton, jota alkoi jomottaa. Oikean käden sormet ovat kankeammat ja voimat tomammat. Traanimyrkytystä esiin tyy kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla. Suoja kumihanskoilla Käsi kyllä leikattiin, kun hän pääsi maihin, mutta tu lehdus oli edennyt jo liian pitkälle. Jorma Pöyhtäri (vasem malla), Olli Pöyhtäri ja Paavo Pekkari kävivät yhdessä hylkeenpyynnissä keväisin. Käsi turpoaa voimakkaasti ja kipuilee. Se vaikuttaa myös koukistajajänteisiin, mikä vetää sorm et koppuraan, kertoo Räisänen. Ennen antibioottiaikaa tehokasta hoitoa ei ollut. Se meni kyllä luihin. Himanka Merja Erkkilä Vanhoille kalastajille jäykät ja koppuraiset sormet lienevät tuttu asia. Heti kun hän tun si kädessään jomotusta, hän sivalsi sitä partakoneen te rällä ja laittoi haavaan pikiöljyä. Ajankohtainen vieläkin Vaikka traanikäsi on ai emmin ollut nykyistä paljon yleisempi, on se ajankohtai nen vielä nykypäivänäkin rannikon kalastajien keskuu dessa; Räisänen on alku vuonna tutkinut kolmea ta pausta. Ylilääkäri Simo Räisä nen tutkii asiaa kuitenkin nyt Keski-Pohjanmaan keskus sairaalassa, ja hän on luvan nut hoitaa kyseiset potilaat. Jos tautia ei hoideta, se kestää noin vuoden. Taudin mikrobiologisia syi täkään ei vielä tunneta. Näin ol len sitä tavataan myös Itä meren kalastajilla. Hän kertoo eräästä luotolaisesta miehestä, jolla oli om at keinonsa välttää traanikäsi. Hän oli silloin onneksensa mais sa, joten hän pääsi heti lää kärin operoitavaksi. Vuonna 1953 turkulainen Candolin teki taudista väitöskirjan, mutta muuten se on jäänyt unholaan muutamia potilas tapauksia lukuun ottamatta. Tosin pienikin naarmu on riittävä. Hän kertoo, että kättä piti pitää nukkuessakin pystyssä, jotta kipu olisi hellittänyt edes hieman. Enää ny kyisin, hylkeen rauhoittami sen jälkeen, hän ei ole edes kovin usein merelle hylkeen perässä lähtenyt. Himankalainen Jor ma Pöyhtäri ei ole lähiaiko jen tautitapauksista kuullut, mutta omaa kokemusta on vuosikymmenten takaa. Kyse on useimmiten traa n i myrkytyksestä, joka pahimmillaan ilman hoitoa saattaa johtaa käden pysyvään vaurioon ja jopa amputaatioon. Siitä pitää huolen aika ajoin kipuileva käsi.. Käsi oli kyynärpäätä myöten todella vahva, se ajettu kauheasti. En ikään ole ollut niin kipeä, Pöyhtä ri muistelee. Luun sisällä ja pinnalla on mätää. Myös sormen liik keet saattoivat jäädä äärim mäisen pieniksi. Ja tässä näkyy mistä se lähti, Pöyhtäri kou kistaa ensin sorm iaan ja näyttää sitten pisteitä käm menessä ja sormessa. Hoitoon kuuluu lääkitys, sai rasloma sekä magneettija röntgentutkimus kädestä. M utta muistot hylkeenpyynnistä eivät unohdu. Kuumassa vedessä kättä pi dettiin, ja villavanttu oli kä dessä kesälläkin, hän kertoo. Vaikka tauti on tunnettu himankalaisten ja lohtajalaisten keskuudessa jo ikiajat, lääketieteelle traanikäsi ei ole järin tuttu. Kalastajille tuttu ja kipeä tauti on vieras lääkäreille Traanikäsi vaatii oikeanlaisen hoidon Jorma Pöyhtäri sai traanimyrkytyksen 60luvulla. Tauti tarttuu siis vain rikkou tuneen ihon kautta. Merellä alkanutta tulehdusta ei saatu heti hoidettua, joten käsi ei ole palautunut täysin entiselleen vieläkään. Kyseessä ei ole haavatulehdus vaan luutulehdus. Makean veden eläimissä tautia ei ole. Pöytäri itse alkoi vuoden 1966jälkeen suojau tua kumihanskoin
Yhteinen sävel on löytynyt Leirin järjestelyissä mu kana olleen 4H-aktiivin, toholampilaisen Anna-Kaisa L iinam aan mukaan yhtei nen sävel on löytynyt hie nosti. Flunssa kaatoi osan: tämän alueen nuorien määrää taas vähen tää rehunteon alkaminen, hän puntaroi ja nauraa, ettei väen vähyys ole näkynyt työn tuloksissa. Sukellus kieleen ja kulttuuriin N am ibiassa kolm isen vuotta sitten aloittaneen 4Hjärjestön palveluksessa ole vat Ngaringombe ja Kaurema ovat saaneet todenteolla tuta, millaista on suomalai nen tyttöpoveri. Ehkä hyötyleiri olisi pa rempi nimi, Liinamaa miet tii j a toteaa, että j utustelun j a yhdessäolon lomassa tapah tuva kielikylpyjä kulttuurinvaihto saavat työnteon tuntu maan kaikkea muuta kuin työnteolta. Nyt vuosikymme niä myöhemmin maakunnan 4H-nuoret auttavat Pajamä ellä yhtä järjestön nuorinta sisarjärjestöä aloittamaan toimintaansa. Työleiri-nimi on har haanjohtava, vaikka paljon olemme saaneet aikaankin. Historia ja nykypäivä lyövät kättä Pajamäellä Toholampi Kati Kinnunen Pajamäen isäntä M atti Kotila (1887-1953) kävi toi sen kunnallisvaikuttajan, Aleksi Kivelän kanssa Tam pereen maatalousnäyttelyssä 1929 ja toi tuliaisinaan 4Haatteen Toholammille ja Pa jamäelle. Mäen historia ja nykypäi vä lyövät reilusti kättä, kun Keski-Pohjanmaan 4H-piirin kansainvälisen työleirin suomalaistyttöjen nauruun ja puheensorinaan sekoittuvat nam ibialaisten M au n u e l Uaovisa Ngaringomben ja A m brosius K ulu K aurem an hyväntuuliset laulunpätkät. Uusi linkki sukupolvien ketjuun Pajamäki ympäristöineen on ollut elämys myös leirin lamppilaisjäsenille, vaikka mäelle hankitun vanhan rii hen kiukaan purkaminen, sa vusaunan löylyt ja lamppilainen perinneruoka ovat tehneet vaikutuksen erityi sesti ryhmän namibialaisiin. Virsikirjas ta löytyneet yhteiset sävel mät ovat vain vahvistaneet Ngaringomben käsitystä sii tä, että maiden ja kulttuuri en välisistä eroista huolimat ta ihmiset ovat samanlaisia joka puolella maailmaa ja että kaikilla on sama Juma la. Maiden välisistä eroista huolimatta miehet löysivät yhteisen sävelen lamppilaisten, keminmaa laisen, kiuruvetisen, veteliläisen ja lohtajalaisen leiriläisen kanssa.. Jotain sellaista, että voisimme pa rinkymmenen vuoden pääs tä tulla tänne uudestaan ja katsoa, että vieläkö se mei dän kädenjälkemme näkyy. Vaikka tummaihoiset na mibialaiset saavat täällä päät kääntymään, Ngaringombe ja Kaurema myöntävät, ett eivät he omassa maassaan voisi seistä valkoihoisten vierellä yhtä samanarvoisina kuin Suomessa. Ulkomaalaisia odo timme leirille vajaata kym mentä ja suomalaisia ehkä saman verran lisää. Olisi ai van eri asia lähteä istumaan Namibian-luennolle. Tavoitteena oli saada jotain näkyvää aikaan. E r k k i K u ja la Pajam äen Kannatusyhdistyksestä tote aa, että leiri on osoittautunut hyväksi tavaksi liittää nuoret sukupolvien ketjuun. 4H-järjestön valtakunnalli selle Repo-leirille Kouvo laan saapuneet ja seuraavaksi Poriin lähtevät namibialaiset Maunuel Uaovisa Ngaringombe ja Ambrosius Kulu Kaurema veisivät saunan tuliaisena kotimaahansa ja toisivat Suomeen lahjana villieläi miä. Näin pienessä porukas sa ryhmähengestä tulee tii viimpi. Omalla alueellaan 4Htoiminnanjohtajana työsken televä Ngaringombe tosin toteaa tietäneensä suoma laisnaisten aktiivisuudesta jo etukäteen. Päinvastoin! Tahti on ollut kova. hauska kuunnella. Onhan m eillä naispresidentti niin maan johdossa kuin 4H-järjestössä, hän mainitsee ja vilkaisee Liinamaata, jolle 4H-nuorten presidenttiys poiki pestin projektipäällikkönä. Ehkä jopa paremmin nyt kun alkuperin parikymmenpäiseksi kuviteltu leiriporukka kutistui alle kym meneen nuoreen. Tyttövaltainen leiriporukka on pistänyt pensselit heilumaan, istutta nut tusinan verran marjapen saita, laittanut kasvimaan ja niittänyt heinää muun mu assa. S avusaunaksi viim e vuonna muutetun ja Riutta sesta Pajamäelle siirretyn vanhan talon kylkiä punam ultamaalilla maalaavien nuorten aherrusta katselles sa perusteluiden kysyminen on turhaa. Poikien juttuja on ollut Riuttasesta Pajamäen pihapiiriin siirretty vanha talo on saanut väriä pintaan, kun KeskiPohjanmaan 4H-piirin kansainvälisen työleirin leiriläiset ovat pistäneet pensselit heilumaan. Toivottavasti Toholam min vanhimman 4H-tilan pi hamaalle ystävyyden puuk si istutettu visakoivu on sii hen mennessä vain voimis tunut ja vankistunut
Hermanni oli jäänyt les keksi vuonna 1940. L öytyisiköhän Kerttulanmäeltä sopivankokoisia lehtikuusen poikasia sille kaveriksi. Keittiö säilytti paikkansa lasiverannalla. He olivat nuoria ja terveitä ja uskoa valoisa na jatkuvaan tulevaisuuteen lujitti perheen kaksi lasta. Rakennuksen yksinker tainen pohjaratkaisu miellyt ti sekin Vilman ja Herman nin silmää. Myyjänä oli valtio, jonka omistukseen entisten varakkaiden pietari laisten huvilat olivat siirty neet Suomen itsenäistyttyä. Yksi asia Hermannin toivo muslistalla vielä odotti to teutumistaan, ja se oli oma talo. Laitaloilla ei ollut halua museoitua. Pentti Mäkisen, terijokelaishuviloihin erikoistuneen arkkitehdin, piirustuksilla päästiin töiden alkuun. Ilmoitus tuskin antoi kovin Olavi Laitala pitää pihatien kuuset appensa Hermanni Kaattarin laatimassa kuosissa. Talkooporukka kiitteli talon purkaneiden huolellisuutta, sillä hirret, laudat ja ikkunat oli varustettu niin selvin merkein, ettei tenkkapoita päässyt syntymään. kovasti muuttelematta. tarkkoja tietoja myyntikohteista, mutta niin vain mie luinen löytyi ja tilaus pistet tiin postiin. Sieväksi ovat monet kehuneet, he myöntävät. Perennoiden historia on metka. Sieltä se kuljetettiin hevospelillä Hermannin ko titalon maista ostetulle ton tille Toholammin Kaattarin kylälle. Taloa maa latessa oli ollut aikaa räknäillä, ja siihen tulokseen Hermanni oli tullut, ettei uutta omaa kotia olisi hal vemmalla saanut, vaikka oli si tehnyt kaiken alusta alka en itse. Heidän tarkoi tuksenaan oli saada talosta asuttavampi sen rakenteita Perennaosaston prinsessarooli on tällä hetkellä sammalleimuilla. Virasto olisi osallistu nut talon entisöintiin sillä edellytyksellä, että esittelisimme kotiamme vierailijaryhmille. Kulku yläkertaan siirrettiin eteistilasta olohuoneeseen. Maijapensaita ei enää ole, mutta muita Hermannin hel lästi alkuun auttamia puita, pensaita ja perennoita on yhä jäljellä. Ja tuosta aitatolpan paksuisesta koivunalusta kasvaisi vielä joskus kunnon pihapuu. Tosin siitä ni p istettiin hiem an tilaa WC:lle ja suihkulle. Nykyisessä värityksessään siitä on keh keytynyt oikea katseenkeräävä kaunotar.. Yläkerrasta voisi sitten myöhemmin kunnos taa Laura-tyttärelle oman kamarin. Jotain vanhaa Talo nousi vauhdilla. Kun takaisinlähdöt venyivät aina vain pidem m älle uuteen viikkoon, tytär ja poika eh dottivat tuoran talon korjaus ta, ettei vanhempien tarvitsi si kahta paikkaa asua. Lauran äiti oli kuollut tuberkuloo siin, johon hän oli sairastu nut melko pian taloon muu ton jälkeen. Talo on rehevän puutarhan sa ympäröimänä kuin satu kirjan sivulta kopioitu. Jotain uutta Annetaan puun kasvaa 77 vuotta ja pujahdetaan sen vankoiksi kasvaneiden oksi en alta jälleen Vilman ja Hermannin pihamaalle. Kun työt olivat edenneet viimeistelyvaiheeseen, Her manni saattoi sanoa oikein ääneen, että olipa tullut teh tyä hyvät kaupat. Isä kuljetti taloista kuor ma-autollaan maidot meije riin ja siinä ohessa vaihteli emäntien kanssa monivuo tisten kukkien taimia. Talon peruskorjauksessa 1980-luvun puolivälissä eräästä hirrestä löytyi nimi Timojeff. Talo kuin juhannusmorsian Toholampi Eeva Vihanta, teksti Kati Kinnunen, kuvat V ilm a ja H erm anni Kaattarin elämä oli hyväl lä mallilla. Terijoen hiekkarannalla talo oli katsellut merta, mut ta ei Toholamminkaan näky m issä ollut m oittim ista. Jotain sinistä Pariskunta palasi eläkevuosikseen Y lito rn io lta Kokkolaan. Pienen perheen tarpeet täyttäisi hyvin ala kerran keittiö, tupa ja ma kuuhuone. Sieltä oli päästä vä perjantai-illaksi Toholammille saunomaan. Talon väritys m uuttui korjaustöissä railakkaasti. Uusi isäntäpari seuraa hymyillen vierai lijan ällistyneitä ilmeitä. Tällaisia mietti Hermanni Kaattari talonsa kartanolla vuonna 1927. Talon lasiverantaseinä si joitettiin tietysti joen puolel le. T äällä Laura asui lasten kanssa, kun Olavi opiskeli Kemijärven seminaarissa. Aikanaan talopaketti saa pui Kannuksen rautatiease malle. Silloinen paikkakunnan ra kennustarkastaja suositteli kin lämpimästi rakennuksen jy llä ä m istä m aantasalle. Aviomiehen valm istuttua k an sa k o u lu n o p e tta ja k si 1955 perhe muutti isän töi den mukana pohjoiseen. Museovirastossa oltiin täy sin toista mieltä. Täällä se sai katseltavakseen komean siivun viljavan pel toaukean keskellä viilaavas ta Lestijoen Kirkkojärvestä. Nyt tulijaa ovat vastassa Laura ja Olavi Laitala. Mutta kaikki lomat vie tettiin täällä, Laura selvittää. Kuin vastauksena toivo muksiin Hermannin silmiin osui Keskipohjanmaasta il m oitus, jo ssa kaupattiin Terijoen huviloita. Elämä ei siis ol lut kuin satua, vaikka isän puutarhaharrastus satumai set puitteet loikin. Remontissa talon kolme kakluunia ja puuhella kor vattiin sähkölämmityksellä. Taloa ei oltu Hermannin elinaikana juuri remontoitu. Lauran vanhalla kotitalol la on aina ollut tärkeä asema Lauran ja Olavin elämässä. Isällä oli parhaimmil laan 100 mustaherukkapensasta, ja joinakin syksyinä koulun alettua jäin autta maan marjojen poiminnassa. Alkuperäisessäkin lohenpunaisessa ja myöhemmin val koisessa maalissaan se oli varmasti sievä. Kenties hän oli tämän ihanuuden aivan ensimmäinen omistaja
Hienoltahan se tuntuu, Kuopion muotoiluakatemiasta aikoinaan valmistunut, Kannuksen Polvikoskella asuva Sari myhäilee. Kirjan kustantaneen Atena Kustannus Oy :n edustajat kiinnittivät huomiota pari vuotta sitten valtakunnalli sessa Kesäheinä-projektissa toimineeseen Sariin ja hänen taitoihinsa alan messuilla. Vaikka Sari haluaa opet taa, hän haluaa kuitenkin kehittää alaa ja suunnitella uusia tuotteita. Materiaali lähellä kotia Vakava sairaus muutti Kaislakranssista heinähel meen -kirja on nautinnolli nen lukuja katselupaketti käsityönystäville. Toho lammin käsija taideteolli suusoppilaitoksen jälkeen hän opiskeli neljä vuotta Kuopion muotoiluakatemiassa. useamman vuoden. Töissä pitää olla uniikkimaisuutta 36-vuotiasta Saria kiin nostaa enemmän opettami nen kuin luonnonmateriaa lista tehtyjen töiden valmis taminen myyntiin. Uudesta kirjasta tulee tietopaketti, joka menee en simmäistä kirjaa syvemmäl le asian ytimeen. Sari nauraa, että Kesähei nä-projektin messuosastolla oli suorastaan tungosta, kun messuyleisö sai itse kokeil la esimerkiksi kaislanpunontaa. Materiaalia voisi hyö dyntää entistä enemmän si sustuksessa. Luon nonmateriaali taipuu taitajan käsissä keskellä luontoa. Uudesta kirjasta tietopaketti L u o n n o n m a te r ia a lin käyttö askartelussa ja käsi töissä on tänä päivänä todel la suosittua. Sarin elämän 1990-luvun lo pulla. Vaarana on, että koristeja käyttöesineiden tekoon opastavan kirjan toi nenkin painos myydään pian loppuun, sillä myös kirjaker hot ovat olleet kiinnostunei ta ottamaan Sarin kirjan va likoimiinsa. Kirjan värikkäillä sivuilla työstetään niin hei nää, olkia, kaislaa, pajua, tuohia, juuria kuin pärettä kin. Luonnonmateriaaleja sisustukseen Kaikkia kaislan mahdolli suuksia ei ole vielä löydetty. Messuosastoilla tungosta Kaislakranssista heinä helmeen -kirja on tekijänsä mukaan reseptikirja. Vanha ammatti sai jäädä, ja hän lähti koulutta maan itseään alalle, jonne hän on aina halunnut. Töissä pitää olla uniikkimaisuutta. Esimerkiksi eri tekniikoiden yhdistämi nen antaa paljon uusia mah dollisuuksia, kuten nyplätty kaislavati tai tuohisiili. 112-sivuisen kuvin ja vinkkitekstein elävöitetyn kirjan pohjana on Kesäheinä -projekti. Luonnonmateriaalien käyttö kiinnostaa ihmisiä. Himanka laisia hän hemmottelee ka lannahan parkitus -kurssilla. Vaikka luonnonmateriaalit kiinnostavat ihmisiä, esimer kiksi tuohi koetaan usein vielä pula-ajan materiaalik si. Ensi syksynä Sari jatkaa kaislakursseilla. Nyt on rinnalle tullut kaisla. Tuohi taipuu vaikka ryijyksi. Muutama kuukausi sitten Sari on taivuttanut, punonut ja nyplännyt luonnonmate riaaleja kirjaksi asti. Hän on tuttu myös Kannuksen kansalaisopistossa. Kirja opastaa rakentamaan, puno maan ja askartelemaan luon non om ista tarveaineista sekä kokeilemaan monenlai sia mielenkiintoisia työme netelmiä. Sari käy opettam assa muun muassa kaislan pu nontaa ympäri Suomea. Kaislavati on katseenvan gitsija. Liukuhihnatyöt eivät hän tä kiinnosta. Juuri senkin vuoksi Sari Saarikoski oli viime viikolla neuvottele massa uuden kirjan tekemi sestä. Sarin huhtikuun puolessa välissä ilmestyneen Kaislakranssista heinähelmeen kirjan ensimmäinen painos myytiin loppuun muutamas sa viikossa. Ma teriaali on lähellä. Paju on ollut suosittua jo Sari asuu perheineen luonnonkauniilla paikalla Lestijoen rannalla Kannuk sen Polvikoskella. Sarin taidonnäytteitä: kaislakori, jossa tehosteena sinistä matonkudetta ja siili, jonka Sari on tehnyt tuohesta.. Se tottelee, kun sitä osaa käsitellä, toteaa kannuslainen Sari Saarikoski. Tulevina vuosina Sari aikoo hakeutua opettaj akoulutukseen. Luonto taipui taitavissa käsissä kirjaksi Kannus Marja-Leena Mattila-Numminen Kaislaa on osattava kuunnella. L uonnonm ateriaalit kiinnostavat, sillä minähän asun luonnon keskellä
Soinit luottivat ammatti Soinin Minni-kissa nauttii Lestijoen antimista. Kuin kokkaisi jokilaivas sa, tuumaa Suvirannan isäntä.. Huvila samalla pihalla Risto Soini olisi mielel lään rakentanut unelmansa itse. m iesten taitoon. Ja puuta riittää vielä. Yhdestä vanhasta puusta on tehty jo muun muassa kesäkeittiön pöytälevy. Ilmankos Risto Soini esitteleekin vastavalmistunutta unelmaansa rinta rottingilla. Isä-Soini on lu pautunut nikkaroimaan tar vittavat kalusteet perheen naisväen suunnitelmien mu kaan. Tarkkoja summia Soini ei halua paljastaa, mutta samal la rahalla olisi saanut kelpo asuntovaunun. Hänen mukaansa liian monessa perheessä kuulem ma todetaan, että kun se ja se jäi kesken. Senpä vuoksi hän päätti, ettei kuuntele moisia juttuja. Miehellä on moninaisia unelmia. Onneksi meillä ei ollut tarkkaa kustannusarviota. Kun istuu terassilla, on kuin istuisi jokilaivassa, Ris to kuvailee. S ila k an Pauli Veli-Pekka-poikansa kanssa toteuttivat Soinin ke säisen keittiön. Omaa osaamistaan Risto Soini ei voi kovasti kehua. Hän m uistaa oman Kalle-isänsä taidon näytteen, jota Risto-poika ei kelpuuttanut leikkeihinsä. Enemmän elämää joelle Risto Soini on asunut lä hes koko Kannuksessa oloajan Suvirannassa, hänen vanhempiensa hankkimassa talossa Lestijoen rannalla. Täältähän me saamme vettä juurillemme. Kahden mutterin keittiö Soinien kesäkeittiössä on kaksi ’’mutteria”. Vuosien unelmasta totta Kannus Marja-Leena Mattila-Numminen Kyllä se sittenkin saa jotain aikaiseksi, tuuma sivat "Vocalisti-veljekset’\ kun näkivät Soinin Riston kesäkeittiön valmiina. Joella on turhan hiljaista. Se muotoutui projektin edetes sä. Kvartetin jäsenet kun olivat pitä neet Soinin vuosikausia jatkuneita kesäkeittiöpuheita lähinnä vitsinä. Piirustukset ovat Sini-vaimon serkun kä sialaa. Tämä on minun unelmani, Soini esittelee ja toteaa samaan hengenve toon, että ruoanlaitto kesäi sissä puitteissa onnistuu kyl lä. Korriojan juurella syntynee nä Soini toivoisi, että Lestijokea hyödynnettäisiin ny kyistä enemmän. Sisätiloissa on takka, ja kaksi ovea takaavat sen, et tei keittiössä ole liian kuuma helteellä. Parinkym menen neliön kokoisen sisä tilan lisäksi keittiötä kiertää terassi, jossa mahtuu niin grillaamaan kuin syömään. Soinin perheen kauan unelmoitu kesäkeittiö on sisustusta ja kalustamista vaille valmis. Nyt Soinien ei tarvitse siirtyä Luomakujan kotoa kuin muutaman askeleen Lestijokea kohti, niin he ovat omassa huvilassaan. Risto Soini toteaa, ettei perheellä ole kesäasuntoa. Isät nikkaroivat liian vähän Risto Soini suree sitä, et tei monessakaan perheessä isä osaa nikkaroida tai yksin kertaisesti hänellä ei ole sii hen aikaa. Perhe on suunnitellut ke säkeittiön sisustamista ja ka lustamista. Soinien pihalla kasvaa toistakymmentä eri puulajia kiitos Riston Kalle-isän. L u o m a h a a ra n J a a k o n kanssa aikoinaan yhteistyös sä molempien pihoille tehdyt leikkimökit sentään kielivät, ettei peukalo ihan keskellä kämmentä ole
Osaamista joka lähtöön Kaikkein vaikeimmaksi on tyttöjen mukaan osoittau tunut kysymys erikoistai doista. Ville Iso-oja 27,9 P 10l l v korkeus 1. Mikael Ruotsala 25,6 3. Mikael Tuorila 23.48 3. Kyllä nuo riakin kuunnellaan, uskoo Maria Similä. Sami Torvi 35,8 4. Vii vi Isosaari 8,6 9.Liisa-Maria Koskela 8,8 10.Jenny Harju 9,1 11.Essi Luoma 10,1 Pojat 9v 40m l.Tomi Kotila 7,5 2.Toni Toivola 7,6 3.Mika Kangasvie ri 8,3 4.Aleksi Kortetmaa 8,5 Tytöt l i v 60m l.Meri Luoma 9.3 2. Yli-Lesti Seuran palkkaa mat tonnitalkoolaiset ovat tarttuneet haasteeseen innol la, vaikka k esäillat ovat menneet talojen kiertämi seen. Miia Lapinoja 8,19 2. Olli Kivelä 35,43 2. Taitoja on, mutta ky läläiset tuntuvat pitävän kynttiläänsä vakan alla, nau ravat tytöt ja toteavat, että ne taidot ovat sitten paljastu neet aivan muun jutustelun lomassa. Toni Toivola 20,67 Tytöt 1 lv kuula 2kg 1.Tuulia Nikunen 6,84 2 .Veera Isosaari 6,80 3.Heidi Luoma 4,97 4.Meri Luoma 4,94 5.Helena Jokela 4,00 6.Jenna Kotila 3,45 7. Juuso Haapala 11,51 5. Markus Hakala 183 P 8-9v korkeus 1. Nyt kun itse on muka na seuran toiminnassa, nä kee kaiken paljon positiivi semmin. Erika Kaustinen 1.53,2 5. Ylilestiläiset kaipaavat kylälle om aa kauppaa. Miia Virta 8,84 3. Tuomas Saari 11,04 2. Veera Isosaari 325 4.Tuulia Nikunen 325 5.Heidi Luoma 309 6.Miisa Manninen 246 7.Helena Jokela 235 8.Veera Jukkara 196 Pojat l i v pituus 1 .Lauri Koskela 340 2. Tommi Tilus 118 2. Himangan ikäkausikilpailut 14.6. Niko Paavola 35,6 3. Jaakko Iso-Oja 231 3. Eveliina Ylikanhgas 8,79 2. Mikael Ruotsala 25.47 2. Miika Mattila 7,56 Toholammin ikäkausikisat 17.6. Mikael Ruotsala 115 4. Joonas Anttila 10,22 5..Mati as Kukkola 9,01 ö.Eetu Luoma 8,64 7.Joel Kaartinen 8,38 Ty tö t 9v pallo n h eitto 1.Elina Myllykangas 16,67 2. Johanna Yli-Tokola34,l 3. Jani Mäkinen 262 2. H aastattelukierroksen ta voitteena on päivittää YliLestin kyläsuunnitelma hei näkuun alkuun mennessä ja saada kyläläisten ääni kuulu viin. Anu Mäkinen 30,9 5. Tomi Mäkelä 11,01 6. Emma Lauri 1.41,0 2. Eetu Luoma 225 3.Valtteri Isosaari 221 4.Matias Kukkola 212 5.Antti Lintilä 200 ö.Joel Kaartinen 171 7.Joonas Anttila 164 Tytöt 9v pituus 1.Elina Myllykangas 269 2.Janika Re mesaho 266 3.Milla Myllykan gas 259 4.Janniina Linnarinne 246 5.Liisa-Maria Koskela 237 6..Viivi Isosaari 229 7. Jenna Lehtola 8,61 4. Päinvas toin. Mika Sal men 95 4. Monessa paikassa on mennyt parikin tuntia. Tonnitalkoolaiset tarttuivat kyläsuunnitelmaan Tarpeita ja toiveita talosta taloon Lestijärvi, Yli-Lesti Kati Kinnunen Ylilestiläiset Maria Similä ja Auli Jokela ovat kiertäneet omalla kyläl lään talosta taloon. Sonja Tilus 22,202. Janniina Lin narinne 8,2 6.Riikka Lehtiaho 8.4 7.Laura Manninen 8,67. ovat olleet varsin tyytyväisiä asuinpaikkaansa. Simo Kivelä 105 2. Valtteri Isosaa ri 16,51 3.Antti Lintilä 13,48 4. Itse asiassa M arian ja Aulin tavoittamat kyläläiset Tonnitalkoolaiset Auli Jokela ja Maria Similä ovat kesäkuun ajan kiertäneet Yli-Lestillä talosta taloon ja kyselleet, mitä toiveita ja tarpeita kyläläisillä on. Aleksi Lahti 21,18 7. Joonas Tuikka 27,5 4. Sara Karppi8,32 T l 2-13v 200m 1. Tuulia Heikkilä 4,13 9. Erika Kaustinen 213 4. Olli Kivelä 35,5 2. Vastaa vasti Yli-Lestiltä tuntuu löy tyvän innokkuutta jos min kälaiseen työhön: atk-tukeen, ruohonleikkuuseen, lumitöihin, lemmikkien hoi toon, ammaukseen, juhlaavustamiseen ja traktoritöihin. Laura Liimatta 90 3. Elina Myllykangas 7,7 2.Janika Remesaho 7,8 3. Tuukka Tuo rila 7,24 P 1 -llv 150m 1. Mari Salmen 2115. T 6-7v 400 m 1 . Simo Kivelä 15,81 2. Sara Kotka 95 T 10-11 v keihäs 1. Henna Iso-oja 5,65 P 6-7 v 400 m 1. Aleksi Kivelä 2.13,9 P 6-7v pituus 1. Haastattelujen perusteel la k ylällä olisi kysyntää myös kyläavustajalle, jonka apua tarvittaisiin esimerkik si suursiivouksissa. Kyläläi set ovat suhtautuneet kylän kehittämiseen varsin realis tisesti. Aivan muussa yhteydessä selvisi, että kylällä osataan esimer kiksi kehrätä lankaa. Niko Vatunki 22,85 5. Tiina Salmen 10,342. Sami Pahkala 100 3. Vee ra Jukkara 3,10 8.Miisa Manni nen 2,55 Pojat l i v kuula 2,5kg l.Jere Niemi 6,95 2.Lauri Kos kela 5,62 Tytöt 13v kuula 2,5kg 1 .Jenni Kärkinen 5,53 Pojat 13v kuula 3kg 1 .Timo Hakala 8,89 P ojat 15v kuula 4kg l.Esa Hakala 11,17 Tytöt 7v pituus l.Inka Remesaho 248 2.Nenna Kotila 225 3.Camilla Kirvesmäki 221 4 .Tea T uomainen 217 5.Jenni Luoma 190 Pojat 7v p itu u s l.R ik u Hakala 240 2. Miia Tuikka 7,36 6. Ja nika Remesaho 11,97 7.Jannii na Linnarinne 11,89 8.Vilma Linnarinne 11,47 9.Jenny Har ju 10,62 lO.Anette Lintilä 9,60 11. Aleksi Kivelä 187 4. Sara Kotka 11,79 2. Tomi Mäkelä 80 P 89v kiekko 1. Sama porukkahan tal koissa tahtoo aina olla, mut ta nytpä tiedetään, keitä mui ta voidaan kysyä mukaan! Ykköshaaveena oma kauppa Yksi toivomus on noussut ylitse muiden. MikaMatti Pentinmikko 110 P 10l l v keihäs 1. Miia Virta 95 2. Mika Vatunki 22,30 6. Markus Ha kala 2.09,0 4. M itään “ylirumaa” kohdetta ei ole tullut esille ei mitään sel laista, joka kaikkien mieles tä pitäisi heti korjata. Petra Tuorila 3,30 T 1 -llv 150m 1. Leea Kotka 8,75 4. Camilla Kirvesmäki 8,7 3.Tea Tuomainen 8,9 4.Jenni Luoma ja Nenna Kotila 9,0 P ojat 7v 40m l.Riku Hakala 7,6 2.Antti Lintilä 8,4 2.Eetu Luoma 8,4 4.Valtteri Isosaari 8,5 5.Matias Kukkola 8,7 6.Joel Kaartinen 9.2 7.Joonas Anttila 10,0 Tytöt 9v 40m 1. Anniina Vatunki 27,24. Leea Kotka 26.8 3. Similän ja Jo kelan mukaan muun muassa maisemaa on tarkoitus ehos taa tänä kesänä ja bussika tosten rakentaminen piste tään työn alle. Jenni Humalajoki 25,6 2. Kerttulan ken tällä 5v pituus/40m Saara Sep pälä, Minttu Myllykangas, Mira Kopsala, Silja Linnarinne, Roo sa Linnarinne, Neea Kotila, Veera Kukkola, Jaana Kopsala, Jani Ahokas, Niko Remesaho, Kasperi Remesaho, Jimi Nie mi, Eemeli Kotila. Anette Lintilä 7,9 4.Milla Myllykangas 8,0 5. Laura Liimatta 8,20 5. Johanna Yli-Parkas 7,07 T 12-13v keihäs 1. Luonnon ja vesien puh tautta arvostetaan, ja kylä halutaan pitää siistinä. Esa Pahkala 21,00 Jani Hietamäki 13,38 P14-15v kuu la 1. Oma olisi aina oma, mut ta toinen asia lienee, riittää kö noin kolmensadan hen gen kylä kaupan ylläpitämi seen. Emilia Kaus tinen 75 T8-9v kiekko 1. Mari Herrala 5,74 7. Sanna Tuikka 7,89 4. Ville Iso-Oja 19,60 3. Emilia Kaustinen 4,88 8. Jenni Humalajoki 100 2. Kyläraitti siistinä Toiveita ja tarpeita on tul lut esille jo roppakaupalla. Jussi Lehtola 23,9 2. Tea Tuomainen 9,35 3.Nenna Kotila 9,07 4.Inka Remesaho 8.32 5.Camilla Kirvesmäki 7,40 Pojat 7v pallonheitto l.Riku Hakala 27,75 2. Milla Myllykangas 12,89 6. Myymäläauto saa toki kiitosta, mutta se ei rii tä. Eliisa Yli-Parkas 7,16 3. Eten kin vanhusten kanssa on ol lut ihan mukava vain jutella. Viivi Isosaari 16,41 3.Liisa-Maria Kos kela 13,58 4.Essi Luoma 13,40 5. Joonas Tuikka 115 3. Tomi Hiili 7,57 7. Anniina Vatunki 11,44 3. Emmi Siermala 21,49 3. Elina Liimatta 227 3. Mika Salmen 14,85 3. Kylällä on 110 talout ta, jotka Maria ja Auli aiko vat kiertää tässä kuussa. Roope Kan gasvieri, Patrik Kastman Tytöt 7v 40m l.Inka Remesaho 8,0 2. A leksi K ortetm aa 24,28 4. Riikka Lehtiaho 210 8.Laura Manni nen 210 9.Anette Lintilä 208 10.Jenny Harju 191 11.Essi Luoma 146 P ojat 9v pituus l.Tomi Kotila 311 2.Toni Toi vola 245 3.Mika Kangasvieri 210 4.Aleksi Kortetmaa 195 Tytöt l i v pituus L.Meri Luo ma 375 2.Jenna Kotila 329 3. Harriet Paananen 32,6 T 1 -llv kor keus 1. Jani Mäkinen 1.43,6 3. Joo nas Verronen 9,23 3. Anni Herrala 147 T 8-9v korkeus 1. Olli Kivelä 8,4 P 12-13v keihäs 1. Sami Pahkala 13,68 4. Sini Laine 156 7. Tätä ennen ei ole huoman nutkaan, mitä kaikkea täällä tehdään, myöntävät Similä ja Jokela, jotka ovat toista vuotta m ukana Y li-Lesti Seuran johtokunnassa. Niko Ruotsala 23,15 4. Huvipuisto-ideaa ei ole ku kaan sentään vielä heittänyt, vaikka tytöt ovat luvanneet kirjata senkin ylös. Emma H alla-aho 1.51.8 4. Johanna YliParkas 36,8 T 12-13v 3-loikka 1. Emma Lauri 255 2. Sanna Tuikka 12,62 6. Laura Kivelä 8,44 3. Maria Sivonen 155 8. Ainakin itse olen kokenut, että pystyn vaikut tamaan asioihin. Arto Marja la 37,2 5. Jussi Lehtola 19,09 4. Elina Liimatta 1.41,6 3. Johanna Yli-Tokola 10,51 T 14-15v kuula 1. Laura Kivelä 31,1 2. Täällä on hirveän vaa tim ato n ta väkeä. Anni Herrala 2.39,0 7. R iikka L ehtiaho 7.98 12. Jere Nie mi 319 Pojat 13v pituus 1 Timo Hakala 392 Pojat 15v pituus I .Esa Hakala 484. Talkoointoa kyläläisiltä kysytäänkin. Petra Tuorila 854. Esa Pahkala 41,7 P 12-13v 3-loikka 1. Elli Mäki 95 3. Mari Roukala 20,65 4. Aivan muutamat eivät ole halunneet vastata kyse lyyn, mutta pihalle meitä ei ole jätetty missään. Laura Manninen 7,68 Pojat 9v pallonheitto l.Tomi Kotila 32.32 2.Mika Kangasvieri 26,56 3 . Jaakko Iso-oja 1.43,3 2. Eemeli Lahti 11,35 P 12-13v 200 m 1. Veera Isosaari 10,2 3.Hei di Luoma 10,7 4.Jenna Kotila 10,8 4.Tuulia Nikunen 10,8 6.Helena Jokela 11,6 7.Veera Jukkara 11,7 8.Miisa Manninen 12.4 P ojat l i v 60m 1.Lauri Koskela 10,0 2.Jere Niemi 10,1 Tytöt 13v 60m l.Jenni Kärki nen 9,3 Pojat 13v 60m l.Timo Hakala 9,9 Pojat 15v 60m Esa Hakala 8,9 Tytöt 7v pallon heitto 1.Jenni Luoma 11,02 2. Van hoja rakennuksia voisi kun nostaa ja raitille istuttaa vä hän kukkia ja pensaita, ei mitään suurta, Kinnulan lu kiossa opiskelevat tytöt poh tivat ja toteavat, että kyläläi set ovat olleet yllättävän val miita talkoisiin. Sini Laine 3.39,1 T 6-7v pituus 1. Mari Iso-oja 14,00 5. Emma Halla-aho 208 6. Hyvänen aika, eihän langankehruuta enää moni osaa! Silmät ovat auenneet. Ei kauppaamassa, vaan kyselemässä, nauraa Similä ja iloitsee, että kyläläiset ovat ottaneet kyläsuunnitelman päivit täjät hienosti vastaan. Sami Salmen 17,41 6. Maria Sivonen 2.31,0 6. Joonas Tuikka 18,42 5
seurakunta talolla. Aarne Pekka Tapio Myllymäki 52v 27p. To 1.7. Tied. To 24.6. 870021. ehtoolliskokous klo 11.00. (huom! ke 11.8. Hartaushetki Palvelutalo Maunulassa klo 14.00. Evankeliumijuhla Jämsässä 2.-4.7., linja-auto pe ja la, mikäli lähtijöitä, Himangan kautta, tied. 20.00, Hopea vuoren perhe. Ke 30.6. Kesäillan hartaus kirkossa klo 19.30 n. 050-5671029. Messu kirkossa klo 10.00, Antti Jämsä laulu. TO 24.6. 050-4313753. Riitta-Liisalle, puh. Juhannusaaton juhla Hongistossa klo 19.30, tarjoilu alkaa klo 18.30. Aamulla jatketaan Ohtakariin. yksinelävien miesten retkipäivä Uuteenkaarlepyyhyn, ilm. Tervetuloa tiekirkkopäivystäjäksi! LOMALLA: Kirkkoherra vs. ja jatkuvat 30.7. Kehitysvammaisten leiripäivä ma 5.7. Paluu pääjuhlien jälkeen 4.7. klo 9.00 12 . 00 . Kulumassa. Kokkolan suomal. rovastikunnan retki yksineläville miehille Hai luotoon ja Ouluun. Tervetuloa tilaisuuksiin!. Toholampi i i .' M i J r Pe 25.6. DIAKONIATYÖN LEIREJÄ JA RETKIÄ: Ke 11.8. ja 4.7. 877 356. Lastenleireille mahtuu vielä! Lastenleiri I ( l-31k) Ruonalla 06-07.07., lastenleiri II ( 4-61k ) Ruonalla 07-08.07. Torstai 24.6. HAUTAAN SIUNATTU: Helli Maria Maunula 83 v. kirkkoherranvirastoon puh. Kyydin hinta nuorilta ja opiskelijoilta 25 eur, aikuiset 50 e. Seuraava vastaanotto ma 28.6. Puhe Anne Hopea vuori. PARTIO: 12.7. Vielä on vapaita päivystysaikoja, ilmoittautua voi kirkkoherranvirastossa olevaan listaan. TIEKIRKKOPÄIVYSTYKSET Kannuksen kirkossa alkavat 28.6. Ruonalla. Retki on tarkoitettu sudareille ja vartiolaisille, mahdollisuus luokkasuorituksiin ja riihitykseen. mennessä M-L Orjalalle p. Hinta Lohtajan srk:n jäsenet 28 e, seuraavat sisarukset 24 e, muilta 43 e ja 39 e (srk maksaa erotuk sen). saakka arkisin klo 12-14 ja 14-16. Leirihinta lohtajalaisille 25 euroa, muille 45 e. Juh lilla nuorille omaa ohjelmaa (mm. virastoon p. (2,52 stn/min + pvm tai mpm) Avioliittoon kuulutettu: Sami Kristian Vähärautio ja Anu Kaarina Peltokangas Kastettu: Eerika Susanna Laakso, Milla Marketta Aho mäki H 611 U Vita [seurakunnat Lestijärvi La 26.6. Kirkkokahveilla muistelot. TI 29.6 klo 19.00 SIIONIN KANNEL -SEURAT Piijo ja Pertti Leskelällä os. Su 27.6. Kotirannassa ja klo 15.30 Puistolassa, Juhani Tokola. 1.-4.7. VIHITTY: Jyrki Tapani Hollanti ja Tiina Mari Johan na Märsylä, molemmat kirj. Ke 30.6. hyvänsanoman hetki Kotipirtillä klo 14.00. Li sätietoja ja ilm. ja pe 2.7. JUMALANPALVELUS klo 12. 8637 120. seura kunnan LASTENLEIRI alle 10-vuotiaille (96-94 -synty neille) 11 e, seur. klo 12.00 Pietilässä. 875160ja 050-5144423. PÄIVYSTÄVÄ PAPPI OLAVI PALOVAARA PUH. Har taus on joka keskiviikko 11.8. -18.7. AVIOLIITTOON VIHITTY: Ta pio Antero Santonen ja Johanna Maria Jukkola (mol. klo 19.30 (huom! aika) JUHANNUSAATON SEURAT, Esko Hautamäki, Tarvo Laakso, Yngve Nyberg ja klo 20.30 KARIMESSU, Jukkola, Laakso, Nyberg. eur. Su 27.6. 25.-26.8. SUUR-LOHTAJAN HISTORIAN Ill-osaa saatavissa kirkkoherranvirastosta, hinta 45 euroa. kirkossa, Sakari Typpö, Markus Kal liokoski. Eläkeläisten leiripäivä pe 9.7. Kotirannassa ja klo 15.30 Puistolassa, Pisarat. Ilmoittautumiset 24.6 mennessä, 044 5353044/Eveliina Känsälä tai 050 3025019/Markku Kin nunen. arkisin klo 11.00 16.00, muulloin sopimuksen mukaan. Juhlan järjestää Asiala Purontakan kyläläiset. SAIRAALAHARTAUS klo 12, Juha ni Tokola. 040 531 1187/A Anttila. puh. Juhannuspäivänä sanajumalanpalvelus kir kossa klo 10.00, Anne Tervala laulu. Ilmoittautuminen Paula Yrjänälle 24.6. 8.8. SEU RAT klo 18.30 Ry:llä, Juhani Tokola. Myös puolisot ter vetulleita! Tauno Syrin muistoseurat ry:llä klo 19.00, Erkki Taivassalo. Torstai 1.7. NUORET: Pe 25.6. mielenterveysväen leiripäivä Pirskerissä (Lohtaja-Kälviä). Sitova ilm. klo 19 SEKAKUORON HARJOITUKSET srk-kodissa. Ilmoita kesäkuun aikana Ohtakariin p. Palveleva puhelin joka ilta numerossa 10071 klo 18.00 23.00. Lähde evankeliumijuhlille Jämsään! Linja-auto kul kee 2.7. klo 19.00 lähetysilta rukoushuoneel la. Lauantai 26.6. klo 17.30 hartaushetki sairaalan vuodeosastolla. Toinen linja-auto pe 2.7. klo 14-15 Marinkaisten rukous huoneella ja ti-ke 29.-30.6. 050 5671 029); taloudenhoitaja 28.6-2.7., 12.-16.7., 21.-27.7.; suntio 29.6.-23.7., emäntä 1.-22.7., nuorisotyönohjaaja 5.-25.7., diakonissa 6.7-8.8. Kulumassa. Messu Sykäräisen kappelissa klo 19.00 (huom. Sunnuntai 27.6. Vapaaehtoinen uhri Karjala Mission Kuolan alueella tehtävälle leirija evankeliumityölle. The Rain, The Road, Juha Tapio hand ja paljon muuta). Ilm. diakonissalle p. Ilmoita kesäkuun aikana Oilille p. 27.30.7. Nuoret: Juhannusaattona vastuussa Hannemari Määttälä. Paavolantie 47 B, Aulis Anttila ym. Ry:llä. klo 9-11 srk-kodilla, p. Ilmoit tautuminen suotavaa ruokailun vuoksi. TULOSSA: 11.7. Lohtajan stl klo 13.50. 18.8. ja tiedustelut: Mikko Toikkanen, p. Kirkkoherranvirasto avoinna: ti 29.6. Herättäjäjuhlat Ylistarossa 16. La 26.6. Il moittautuminen viim. Hinta 5 euroa, joka sisältää matkat, ruoan, kahvin ja ohjelman. Paluu pääjuh lan jälkeen 4.7. Telttakokoukset L, 2. LÄHDE EVANKELIUMIJUHLILLE JÄMSÄÄN 2.4.7: Kannuksen seurakunnan järjestämässä linja-autossa on muutama paikka vielä vapaana, matkan hinta 10 eur. LOMALLA: kirkkoherra 28.6.-16.7. Hillilänkylän ala-asteella klo 12-15 ja to 1.7. Lin A 11 ja-auto kulkee 2.7. Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus kirk kopihassa ( säävaraus ) klo 10, Olavi Palovaara, Annukka Rannankari. 6.7. kirpputori klo 18-20. Sanajumalanpalvelus kirkossa klo 19 (huom. Su 4.7. Messu Sykäräisen kappelissa klo 12.00, saamaa Jouko Heikkinen, liturgina Jouni Heikkinen. klo 9.30-16.30 VANHUSTEN ILOINEN RETKIPÄIVÄ Konttilan mökillä. JUMALANPALVELUS klo 10. LA 26.6. PE 25.6. 877 222 tai Oilille 040 744 6961, ohj. kyläoppaan, konserttiliput, aamupalat, ruokailut sekä majoituksen omassa teltassa. Klo 22 nuorten jatkot, Tarvo. Puhe, virsiä, muuta musiikkia. Kokkolan suomal. KESÄRAAMIS klo 19. kuhilaleiri varttuneelle väelle Ohtakarissa. eli juhannuspäivänä klo 10 KONFIRMAA TIOMESSU (Hetan Kodan leiri) kirkossa, Anttila, Samuli Erkkilä, Jukkola, saamaa Tarvo Laakso, konfirmoi Lasse Nikkarikoski. ehtoollismessu kirkossa klo 14.00 kaikille vanhuksille). musiikkia, sketsejä, leikkejä, arvontaa ja hartaus hetki. 7-14 vuotiaille): ohjelmassa lokariautoilua (jos ei sada), temppurata, askar telua ja lätynpaistoa, vetäjänä kesäteologi Kirsi Nevalainen ti 29.6. Su 27.6. Toivotaan mukaan vanhoja valokuvia. Maksu 5 euroa. Vapaaehtoinen kahviraha lähetykselle. Rippikoulu (RIII) Hongistossa 29.6. Myös Toholammin seurakuntanuoret ja Kokkolan evan keliset järjestävät nuorten kyydin evankeliumijuhlille. reittiä Toholampi klo 13, Kannus klo 13.20, Himanka kl 13.40, Lohtaja klo 13.50, Kokkola klo 14.10. RYTTYLÄSSÄ: Retken hinta 59 eur (lippupaketti) + kyyti 10-15. Ke 18.8. mennessä, 044 535 3044/Eveliina Känsälä tai 050 302 5019/Markku Kinnunen. Li sätietoja ja ilm. HARTAUS klo 15. kirpputori klo 10-13. klo 22 NUORTEN JATKOT Ohtakarin leirikeskuksessa, Tarvo Laakso. klo 9-15 Ruonalla. konfirmaa tio 11.7. Yhteiskyyti jäij., leirimaksu 5 euroa ja kyytimaksu 5 euroa. saakka. AAMURUKOUS klo 8. Perjantai 25.6. klo 10 Juhannuspäivän konfirmaatiomessu, Moberg, Mäntyvaara, Syijäläja rippikoululaiset. Himanka KUULUTETTU: Timo-Jaakko V f * f . To mujoen entisellä koululla klo 12-15. klo 15.30. Lippupaketti sis. Vuonna 1945 syntyneet rippikoululaiset (v. Jänissaaren vuokrauksesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä kirkkoherranvirastoon, p. 875160ja 050-5144423. Aat toilta aloitetaan klo 19.00 tarjoilulla, kahvia, virvokkeita, lättyjä ja makkaraa. NUORTEN KESÄ 29.7.-1.8. Nurmijärven seurakunnassa. Ohjelmas sa mm. ja ilm. 50 vuotta sitten "ripeillehensä päässehien” kirkkopyhä. 040 744 6961, ohjaajina Oili Ijäs ja isoset. Ari Juupaluoma leirivapailla ja vuosilomalla 21.6.-1.8., sijaisena Olavi Palovaa ra. KESÄRAAMIS klo 19. Illasta vastaavat kokkolalaiset. klo 18 Teiskuveljien PATIKKARETKI Kilpipakalta Karipolkua pitkin Sivukariin, jossa yöpymi nen. Riitta-Liisalle, puh. Lohtajan mh klo 12.15. 885010/Markku Alapiha. EVANKELIUMIJUHLA Jämsässä 2.-4. 40 euroa. 24.6. Ke 30.6. Palvelukeskushartaus klo 13, Kauko Ainali. 885734/Martti Oravala, tai puh. Suur-Lohtajan historia III teosta on saatavana kirk koherranvirastosta ä 45.00 euroa. Kanttori Sisko Hihnala 23.6.-22.7., sijaisena Miia Luo mala ja Mari Peltokangas. 1960-1961, Seppo Lavi) koontuvat yhteiseen muisteloon lauantaina 10.7. Kyydin hinta nuorilta ja opiskeli joilta 25 e, aikuisilta 50 e. JUMALAN PALVELUS klo 10. mennessä diakonissalle. Ohjelmassa: yhteislaulua, lausuntaa, laulua Annami Hylkilä, Matkamiehet. (sijaisena Olavi Palovaara, p. 3.7. Hinta 5 euroa, vetäjänä kesäteologi Kirsi Nevalainen. klo 19.00. Ulla Juupaluomalle puh. Maanantai 28.6. Ilm. seurakunnan ja Sley:n LASTEN JA VARHAIS NUORTEN LEIRI "Elämän leipä” 10-14 -vuotiaille (9490 -syntyneille). JUHANNUSPÄIVÄ. kir kossa, Sakari Typpö ja Miia Luomala. aika), Olavi Palovaara, Annukka Rannankari. HARTAUS klo 15. ja ilm. Sel ma Hietanen 88v 5kk 6p. Tuo mo Tikkasen kokoussarja rukoushuoneen takapihalla. 24.6. sisarukset 10 e. Tervetuloa tilaisuuk siin! Hyvää juhannusta kai kille! Toholampi Ti 29.6. DI AKONI A VASTAANOTTO A ei ole ke 23.6. klo 10 Sanajumalanpalvelus, Moberg ja Män tyvaara. 0405311187. 7.7. Kyydin hinta nuorilta ja opiskelijoilta 25 e, aikuisilta 50 e. LAPSET JA NUORET: Torstai 24.6. Tämän ke sän riparilaisille lippupaketin hinta on 48 eur, kyyti sama kuin muillekin. 2.7. 875024. Helena Karjalainen (Sley) ja Oili Ijäs sekä isoset. VIHITTY: Sampo Hemminki Hakasaloja Taija Maa rit Niemonen. Ma 28.6. Diakoniatyön johtokunnan kokous 29.6. 7.04: Linjaauto (Kamunen) lähtee pe 2.7. 877 085. 040-50 82 246. Torstai 1.7. 876 451 tai 040 832 3461. 877 356. eli toisena juhannuspäivänä SANAJUMA LANPALVELUS kirkossa, Samuli Erkkilä, Jukkola, seka kuoro. LASTENLEIREJÄ OHTAKARISSA: 26.-27.7. Ilm. HERAMYYNTI klo 19. Vanhusneuvosto jäljestää. seurakunnassa. aika), Anne Tervala laulu. klo 19 srk-kod. Es poonlahden srk), Janne Petri Juhani Korvela ja Sari Kyl likki Haapasalo. Kannus KASTETTU: Annu Eveliina Peso la, Senja Elli Sofia Särkioja KUULUTETTU: Juhani Markus Karvonen ja Hanna-Maria Mikkola. Ke 11.8. Suur-Lohtajan historian III osaa myytävänä kirkkoher ranvirastossa 45,-euroa/kpl. Kappalainen ja kanttori. Lohtaja KASTETTU: Milla Anna Eliina Hakola, Sonja Milla Johanna Korve la. Vielä on tilaa, soita ja ilmoittautudu p. Teuvo Jaakko Jokela 68v lOkk 22p. rukouskokous klo 19.00. mennessä 044-5353044/Eveliina Känsälä tai 050-3025019/Markku Kinnunen. seurakun nassa sekä Samu Ilari Jokela ja Elina Marianne Seppä, molemmat kirj. Puolisot myös tervetulleita. Il moittautumiset kirkkoherranvirastoon juhannukseen men nessä puh. Yhteiskyyti lähtee srk-kodilta klo 9 ja palaa n. HAUTAUSMAAJUHLA klo 13. La 26.6. Ilm. PERHEPÄIVÄ Palon metsästysmajalla alkaen SEUROILLA klo 13. 30.6. Lestijärvi Jumalaan turvaten samassa ve neessä La 26.6. Matkan hinta n. 24.26.8. omaishoitajien ja hoidettavien leiripäivä Pirskerissä (Lohtaja-Kälviä). 4.7. kirpputori suljet tu. Sakari Forslund ja Meeri Marjatta ' Aalto, molemmat kirj. Ilm. 50-vuotta sitten rippikoulunkäyneitten muistelot alkavat messulla ja jatkuvat seurakuntakodissa. Tiekirkko avoinna: 28.6. KUOLLLUT: Martti Matias Junttila 94v 7kk 5p. Tiedustele vä littömästi matkasta puh. Kesäkirkko Hongistossa klo 10.00, rippikou lulaiset avustavat, (ei jumalanpalvelusta kirkossa). reittiä Toholampi klo 13.00, Kannus 13.20, Hi manka 13.40, Lohtaja 13.50, Kokkola 14.10. TULOSSA: Ti 29.6. SU 27.6. 877 228, Timo Nissilälle 877 243 tai Ritva Ihanukselle 877 212 . mennessä p. Eskolan Ruko ushuoneella, Sakari Typpö ja Markus Kalliokoski. Varhaisnuorten toimintapäivät (n
Jos silmäni vangittu ois kuuloni otettu pois. t »____,_t E k d • • ! PA' K A ” R. * ‘ ;* » • « i i t » -± ______ ; t ; i * i k i r* im r t ¡ n 1 ' .i » t i KUTOJA ,« ' t . 1 * * J r I s ä AKVW hOKKl ' " 1 K»CW AT. » • • i ! HAVA 4 P/M \ . Suojelusenkeliä lauluissa, oli lippa monen silmäkulmassa. Oli hienoinen hetki Tunnelmaa oli tulvillaan, kun vieraiksi tulivat tytöt Taalainmaan, palvelutalo Maunulaan, kannelta soittamaan. 1 t t » l PALOI TELLA HITLER G0R1NG S D iyrr/iruJ A R -RftOA huk ; a — HÄÄKÄ 1 1 » • h ; / V I HÄNN/A R Y P\ S T V S .. t J At , J \ • 1 1 1 1 * 1 1 1 F k i v M f VCUM Lruunr.V P V J A K A T '‘LEM PP A R I Ö U S t “ O U TI T-------f » i » i « > \ , * i i i f * 1 1 1 1 1 1 SUO0Af E t T E ; o f i t T L d . mennessä Lestinjoki-lehden Kannuksen tai Toholammin toimitukseen.. -im ' S * « E u m i Po STT. Vaihtelua se on heidän elämässä. | KUtiTAj S .O T 1 ! « > i t ucimjKEINO . ** • v* t v 1 \ 1 1 1 i 1 _ _ _ ) ! * . -* fli.v vs<yy*'. u i L*T»E~ UKO t KC n IK.Ä\HtUÄ 1 ‘ 1 . .• .r. Oi! Enkö nyt kiittäisi, ne taUeliu on. • HALU A li »N oO9C m LEi-MN(fr < l_ _ ~ ~ i J r “ .. JA ‘PÄÄ1 1 1 1 t l » • 1 » ; * | % « ?. Kaari ylhäinen sinensä luo. KA »ILM— ~ s n o * S 1 R i“T * i i • • i i i ! i| i • * * i t i i t F lL O S v e I C H T A '_________i 1 -------r « » » > » . Ylhäällä jossain ystävän tapaa, yksikseen jy rsin sian lapaa. <38® SUVIÖ AftK\PAWAH ALKU : . Soi temppelissä pyhäinen sävel, kotoisten lintujen sulo. • i i > ------i k i ^ V;t • *.Vv ~ \ | l I nATKtn\N Eri .* • * ............. » I b * « k ! c < t vsL>HAS S u n vi • , .« § ** f » ». »* EU K * U K . l v' < . T i ^ 1 • 11 A• f f 1 r K tw s T I T :• ‘ . e T J PuuRTA h iu E k » TA HAA % VOIN N I T I i 1 » i ‘ 1 1 < tm x . ___ ' i i i i • ... Kaste helmin kimmeltää kaunis maa. i t :.;: l . KG t S o o ik e u t e e n » n EGM TJVJME ä . ‘i .* / ^ • .> A L A T I •*huoDtSSA* 1 ; » » . 1 1 1 . 1 » * im » j N t « * \ t t E n o pdDbh» 1 1 1 C ; ; A o «s> s ^UT m E S K Q 1 U C k i > K E T J U j'4r E n G. —?. I i i • . ____ Osoite________________________________ ,___________________________________ Ristikon palauttaneiden kesken arvomme Poutun ja Pöntiön grillimakkaroita. Haihtuvan kasteen myötä tuuli kuivaa kyyneleet, esteittä valuvat Ajatus sydämeen iski. Aamunrusko sinessä järven toistuen väräjää. Lehdot kirkaana välkkyy syvä vihreys hohteessaan. , meillä maassa on juomana votka. Taneli Ahlholm Ristikon ystäville 7--iT J *•*•»j;. t \ K A V jiJ V — P i i m K I > * V » » • •». Palauta ristikko 8.7. t v M--««.».! -£ trv ly (: ' ' > ; n u u * N A T I S I A H **’* {« A\**> 10w «"*•“*' m j T O *»*OrA HetVIA, b Jk \ f T “ TOVMtfUJ » V j« / / * K AU PUNVl i apan i s s i v i r i ' ¿ y r : >r rv«. I ni EN S ,* m HEMOSA ntt \UJOfP! 1 t 1 i 1 Lryi‘ i i 1 1 KrtAPALAT _______ i L_______ N i m i ____________________________________________________________________________ Puh. Käy ystävä, läheinen, heitä usein siellä talossa tenefuimässä ja Kauneutta suven Aamussa suven luonto ihmeitten päivään käy hohtoiseen. Kotka 2 Taivaalla pilvissä liitelee kotka. MiUK KftNEM •' IJ i * -------1 1 1 . i U U D f I * . . Oli ilo sivusta seurata, miten hartaana vanhat hetkistä nauttivat. • • . Lintunen lentää, tunne ei murheita, poikanne alhaalla olleet ei urheita
Kylmiä väreitä Päälavalla saatiin kuulla räväkkää vaihtoehtorockia The Hivesin johdolla, kun samaan aikaan pimeässä tel tassa viriteltiin tunnelmaa rytm im usiikin m estareita varten. Yleisön odotus muut tui vähitellen taputukseksi ja huudoksi ja pian nähtiin intro valtavalta screeniltä. Varsinainen show kesti ko konaisuudessaan yli kaksi tuntia, joka sisälsi yleisön tuntemia kappaleita yli kol menkymmenen vuoden ajal ta. Puuduttavista soolois taan huolimatta komppiryhmä käänsi perinteisen hiphop -keikan päälaelleen ja piti mielenkiinnon yllä. Bowien vitsailu ja kes kustelu yleisön kanssa oli mukava piristysruiske uu vuttavaan seisoskeluun ja väsymykseen. Visuaalinen puo li sekä live-soittimet toivat vaikuttavan lisän elokuva maiseen musiikkiin ja tämän yhtälön aikaansaamana kyl mät väreet kulkeutuivat edes takaisin lähes 10 000 ihmisen selässä. Suuressa m ittakaavassa kansainvälistä menestystä niittänyt HIM keräsi valtavan yleisömassan todistamaan yhtyeen ainoaa Suomessa esitettävää keikkaa. Bowie houkutteli kaikkia Päätöspäivän esiintyjät saivat lapsiperheetkin liik keelle kovista sadekuuroista huolimatta. Samoilla linjoilla jatkettiin alkuiltaan saakka, Sunnuntai-illan auringon paisteessa esiintynyt David Bowie viihdytti yleisöä ikivihreillään, ja arviolta 21 000 ihmistä sai mitä oli odottanutkin. P rovinssirockin kakkoslavaksi pystytetty massii vinen Nyt-teltta tarjosi lois tavat puitteet etenkin elekt ronista musiikkia edustavil le yhtyeille. Viime syksynä Helsingis sä esiintynyt Bowie vaikutti huomattavasti energisemmältä ja iloisemmalta. Yhdys valloissakin piipahtanut vien titykki ruokki kuulijoitaan ru tiininomaisella soitannalla, eikä lavaesiintymisessäkään ollut moitittavaa. Illan kohokohtaa odotettaessa lauteille nousi vat muun muassa Tiktak, Tuomari Nurmio, elektroni sen musiikin ystäviä tanssit tanut Groove Armada sekä rankasta ukkosm yrkystä huolimatta suuren yleisön kerännyt Jukka Poika & Jenkkarekka. Kokonaisuu dessaan sekä musiikillisesti että visuaalisesti lähes täy dellinen esitys päätti tämän vuoden Provinssirockin ja jätti yleisön odottamaan jäl leen ensi vuonna järjestettä vää tapahtumaa.. Festivaalin täm änvuotiseen teem aan pohjautuen musiikkia kuul tiin aina kotimaisesta popu laarimusiikista raskaaseen metalliin asti. Kotimaisesta populaarimusiikista raskaaseen metalliin Seinäjoki Aleksi Kannussaan Jälleen kerran nuoret ja vähän varttuneemmatkin musadiggarit kokoontui vat Seinäjoelle viettä mään tämän kesän festariavausta, Provinssirockia. Vihdoin odotus pal kittiin ja ranskalainen Air vastasi yleisön odotuksiin. Lauantaina yleisöennätys Festivaalin toisen päivän täyteläinen ja nimekäs ohjel ma houkutteli ihmisiä siinä määrin, että kaikki 25 000 lippua myytiin loppuun, ja uusi päiväkohtainen ylei söennätys syntyi. Auringonpaisteessa viimei sen Provinssirock-keikkansa soittanut Tehosekoitin avasi päälavan mitä m ahtavim malla tavalla. kun maamme nimekkäimmät artistit viihdyttivät au ringosta nauttivaa yleisöä lähes kaikilla lavoilla. Ensimmäisenä ulkomaisena artistina kysei selle lavalle noussut The Roots viihdytti yleisöä sekä uudella että vanhalla tuotan nolla. Päivän avaajana päälavalla nähtiin Egotrippi, joka aukaisi viimeisetkin uneliaat silmät rennon kesäisellä mu siikillaan. Perjantain odotukset täyttyivät Avauspäivän tavoitteet täyttyivät, kun 16 500 ihmis tä kerääntyi nauttimaan mo n ipuolisesta tarjonnasta. M aineensa v eroisesti esiintyjäkaarti oli nimekäs ja m usiikillinen anti ruokki kuulijoita monipuolisuudel laan. Esitettävät kappaleet oli poi mittu tasaisesti koko uran varrelta ja suurimmat hitit saivat ihmiset tanssimaan mukavasti. Iltaa kohden jännitys alkoi koho ta, kun kansainväliset megaartistit alkoivat olla vuoros sa. Lauantaiillan päätti rohkealla Pink Floydin cover-biisillä mai neeseen noussut Scissor Sis ters sekä ruotsalaisen metallimusiikin ylpeys Meshuggah. Pienten ongel mien jälkeen Tehosekoitin villitsi yleisöä tunnetuilla hiteillään, lavaesiintymises tä puhumattakaan. Taustabändin multilahjakkuudet osoittivat myös olevansa erittäin loistavassa vireessä. Lieneekö siten sattumaa, että kaikenikäisil le kuulijoille oli odotuksen ajaksi tarjolla viihdyttävää musiikkia. Punkrockia soittavan The Distillersin ja maailmanmai neeseen nousseen The Black Eyed Peasin ohella muun muassa Soul Captain Band, Hidria Spacefolk sekä Timo Rautiainen & Trio Niskalau kaus tarjosivat jokaiselle vieraalle jotakin katsottavaa. Kun ukkonen vihdoin loppui ja aurinko paistoi puhtaalta taivaalta, alkoi yleisö hiljalleen valua pääla van edustalle odottamaan il lan huipennusta, David Bowieta
Rebecca Hunter (13 One Rose) Lähtö 2:1 Villiveto, 7 Ässän Väre, 14 Temuli (8 Turon Tuttu) Lähtö 3:2 Brave Index, 6 Au Revoir, 12 Dr Feelgood (7 Grove's Adam) Lähtö 4: 5 Haaste-Poika, 6 Tuli-Viesker (11 Olrik) Lähtö 5: 7 Plantation Boy, 11 Shooter Hanover (6 Diabolo) Lähtö 6: 2 Jonnan Lento, 7 Liero, 9 Huituli, 11 Vaakuna (8 Valkoviiri) Lähtö 7: 5 Classico Merett, 7 Cold Hard Wind (2 E.V. Joki-Hollanti Mirella 3.06,2 5. EUrannoiksi luetaan ne rannat, joilla joinakin päivinä käy yli 100 uimaria. Havaintoja ja vinkkejä otetaan vastaan, Punkeri lisää ja lupaa tehdä vesien tarkistukset noin kah den viikon välein säiden mukaan. . Vihanta Ronja 5,20 9.Katajalaakso Emma 4.95 lO.Heiniemi Johanna 4,89 11.Vehkoja Riina 4,86 12.Leppänen Emmi 4,85 13.Kortetmaa Helmi 4,59 14.Pihlajakangas Silja 4,40 !5.Nygärd Kata 4,28 16.Rah konen Emilia4,2017.IkolaHanna3,9818.Luomala Jessica 3,77 19. Veden laatu puolestaan on koko Lestijokilaakson alueella hyvä. (pe) Pieni systeemi Lähtö 1: 1 Azalea Lloyd, 2 Vrouw Maria, 8 Fiona, 14 V.G. Hirvi Emilia 2.50,1 2.Mäkelä Anniina 2.50,1 T 12v pituus 1 .Luostari Johanna 3,70 ¿.Petä jä Sini 3,47 3.Hirvi Emilia 3,31 T 12v kuula 1.Jaakola Minna 7,66 2.Petäjä Sini 6,76 3.Hirvi Emilia 6,40 4.Mäkelä Anniina 4,23 P 12v kuula 1.Salonen Petteri 7,60 T 13v 60 aj. K a n n u k se n U ra n ik ä kausik ilp ailu t 14.6. Säät ovat pidätelleet myös vesien saastumista ja haitallisten bakteerien kertymistä. . Säilörehusadosta on alueella koijattu 5-10 pro senttia. . Luostari Annika l,864.Takala Eerika 1,76 5 .Hirvi Sofia 1,76 ö.Honkonen Roosa 1,75 7.Heiniemi Johanna 1,73 8.Saunavaara Sanni 1,62 9.Pihlajakangas Silja 1,55 lO.Kortetmaa Helmi 1,51 11. Muilla, sekä yleisil lä uimarannoilla että pukukopittomilla uimapaikoilla, näytteitä otetaan kolmesti kesässä. Viitasalo Ma tias 9,2 P 9v pituus 1.Takala Eetu 2,99 2.Jokela Rolle 2,94 3. Les tijoen väri on tumma, mutta se ei kuitenkaan laske ranto jen uimakelpoisuutta. Laitumien kunto arvioidaan heikoksi tai normaaliksi. T 6v pituus 1. Kannuksen ja Himangan terveystarkastaja Pirjo Punk eri otti torstaina näytteitä Kannuksen ja Himangan ve sistöistä. Kasvustoissa on havaittavissa tauteja muistuttavia oireita. Luom ala Jasm ina 1.48,0 8. V75-ravit Seinäjoki 25.6. kesäkuuta mitatut arvot ovat Toholammin vs. Rikkakasveja on etenkin nurmissa tavallista enemmän. Uimarantojen vedet puhtaita mutta kylmiä Lestijokilaakso Merja Erkkilä Alkukesän viileät ilmat ovat pitäneet auringonottajat ja uijat pois rannoilta. Epäsuotuisat olosuhteet stressaavat Ohrakasvustot ovat paikoin vaalean laikukkaita pakkasvioitusten vuoksi. Känsälä Arttu 13,05 4.Mär sylä Niko 11,60 5.Sämpi Joona 9.24 6.Petäjä Janne 7,83 7.Iso hanni Eetu 5,75 8. jälkeen 4-17 millimet riä. Pelto-Arvo Jukka-Pekka 120 2.Päivärinta Ville 110 3.Sämpi Kimi 105 4.Tavasti Tommi 85 T12v600m 1. T6v pallo 1. Koski-Vähälä Olivia 1.47,0 7 . Oireet johtuvat kuitenkin kasvien stressaantumisesta epäsuotuisissa kasvuoloissa. K oskela L au riin a 3,17 21 .Sämpi Jasmin 2,88 22.Niva la Henna 2,17 23.Katajalaakso Enni 1,42 24.Nivala HannaMari 1,41 25.Koskela Lilian I, 38 P6v pallo 1 .Erkkilä Mar kus 14,20 2.Märsylä Misa 13,24 3. Luos tari Johanna 2.13,5 T 12v keihäs Tastula Anniina 7,72 T13v 600m 1.Paavola Sari 2.08,7 2.Salonen Sannamari 2.11,1 T13v keihäs 1.Salonen Sanna mari 23,60 2.Erkkilä Mirka 19,60 T13v moukari 1.Salonen Sannamari 31,20 2.Paavola Sari 18,24 3.Erkkilä Miika 17,70 4.Pelto-Arvo Roosa 16,32. . Vii tasalo Markus 7,83 T8v 400m 1.Koivisto Nina 1.36,5 2.Koh tala Kia 1.37,8 3.Miettinen Kat ja 1.39,2 4.Hakala Miia 1.40,2 5. Ylitalo Sara 2,13 T 9v pallo 1.Kortetm aa Anniina 20,18 2.Salonen Siiri 18,50 3.Ylitalo Sara 16,31 4.Pökkä Justiina 12,55 5.Tiilikainen Julia 6,67 6. Jaakola Henri 5,05 9.Mäkelä Tommi 4,53 lO.Kervinen-Hakkio Illi 4,21 I I . terveystarkastaja Satu L u o m an mukaan puhtaat ja täyt tävät uimavesille asetetut laatuvaatimukset. Lahnalampi Laura 4,60 P 9v 40m 1.Jokela Rolle 6,9 2.MärsyläMiro7,22.Tiilikainen Matti 7,2 4.Kivelä Lauri 7,3 5.Haa visto Johannes 7,7 6.Takala Eetu 7.8 7.Huuki Tero 7,9 8.Lahnalampi Antti 9,1 9. Ylitalo Sara 3.10,8 P9v 600m 1 .Märsylä Miro 2.21,3 2. Kivelä Tuomas 0,92 7.Isokoski Riku 0,91 T 7 v pituus 1 .Nisula Kai su 2,58 2.Ranta-Ylitalo Mirka 2,36 3.Tuikka Jem ina 2,18 4 . Jos yleisö havaitsee ve sissä jotain, voi minuun ot taa yhteyttä. Sadon määrä ja laatu vaihtelevat heikosta normaa liin. Mäkitalo Tuomas 3,24 2.Pe täjä Jesse 3,01 3.Mäki-Korvela Joonas 2,97 4.Känsälä Jere 2,91 5. . Kortetmaa Otto 8,3 P 8v pi tuus 1.Salonen Henri 2,57 2.Kortetmaa Otto 2,11 P 8v pallo 1 .Kortetmaa Otto 20,18 T 9v 40m 1.Kortetmaa Anniina 6,9 2.Pökkä Justiina 7,2 3.Salo nen Siiri 7,4 4.Tiilikainen Julia 7.8 5.Ylitalo Sara 7,9 5.Lahnalampi Laura 7,9 T 9v pituus 1 .Kortetmaa Anniina 3,48 2.Sa lonen Siiri 3,00 3.Pökkä Justii na 2,96 4.Tiilikainen Julia 2,52 5. Alueen sisäosissa märkyydestä joh tuen kylvöt viivästyivät. Cedar) 1152 riviä 57,6 euroa Vain muutama on uskaltautunut alkukesästä uimaan ulkovesille, sillä vedet ovat pysytelleet viileinä. Niiden tulee täyttää tarkat sosiaali-ja terveysmi nisteriön asettamat vaati mukset. . Viitasalo Matias 2,88 4.Kive lä Lauri 2,68 5.Märsylä Miro 2,60 ö.Haavisto Johannes 2,54 7.Huuki Tero 2,48 8.Lahnalampi Antti 2,39 P 9v pallo 1 .Joke la Rolle 33,07 2.Märsylä Miro 29,62 3.Kivelä Lauri 21,764.Takala Eetu 20,93 5. Viileä kevät on anta nut rikkakasveille kilpailuetua viljelykasveihin verrattuna. Kasvustot ovat normaaliin nähden joko normaaliaikataulussa tai muutama päivä normaalia jäljessä. Merivesi on nyt Ruonan kohdalla 12 asteista, mutta Sautinkarissa hän mit tasi kesäkuun alussa vain 7 celsiusastetta. Tällaisia rantoja Toholam m illa on kolme. Mäki-Korvela Janina 1.46,0 6. Ravi vihjeet . Rebecca Hunter( 13 One Rose) Lähtö 2: 1 Villiveto, 7 Ässän Väre, 14 Temuli (8 Turon Tuttu) Lähtö 3: 12 Dr Feelgood (2 Brave Index) Lähtö 4:6 Tuli-Viesker (5 Haaste-Poika) Lähtö 5: 7 Plantation Boy, 11 Shooter Hanover (6 Diabolo) Lähtö 6: 2 Jonnan Lento, 7 Liero, 9 Huituli, 11 Vaakuna (8 Valkoviiri) Lähtö 7: 5 Classico Merett (7 Cold Hard Wind) 96 riviä 4,8 euroa S uuri systeemi Lähtö 1: 1 Azalea Lloyd, 2 Vrouw Maria, 8 Fiona, 14 V.G. Hirvi Julia 3,03 T l i v kuula 1 .Koskinen Johanna 5,95 2.Hir vi Julia 5,94 3.Ranta Annika 5.08 P l i v 60m 1 .Sääskilahti Aki 9,4 2.Tavasti Tommi 9,5 3.Gromoff Tommi 9,6 4.Päivärinta Ville 9,7 P l i v pituus 1 .Sääskilahti Aki 3,55 2.Päivärinta Ville 3,40 3.Tavasti Tom mi 3,21 P l i v kuula l.Sämpi Kimi 6,612.Tavasti Tommi 6,52 3.Mäki-KorvelaJoel 6,05T12v 60aj 1.Jaakola Minna 12,9 2. Hanhineva Nelli 1.54,99.JokiHollanti Jessica 1.54,9 P8v 400m l.Jylhä Lauri 1.28,9 2.Jyl hä Lasse 1.31,2 3.Aho Aatu 1.37,3 T9v 600m 1.Kortetmaa Anniina 2.07,6 2. Punkerin mukaan uima veden laatu on kaikissa hä nen mittaamissaan paikoissa mikrobiologisesti hyvä. Hirvi Emilia 14,2T12v600m I. Lahti Satu 7,25 5.0jala Emi lia 6,44 ö.Lounasto Ida-Sofia 6.24 7.Kananen Noora 5,97 P7v pallo l.Ruusila Valtteri 21,90 2.Vihanta Roope 15,50 3.Mä kitalo Samu 15,41 4.Tavasti Timi 14,10 5.Saari Tomi 12,71 6.PannulaTino 12,39 7.Haavis to Joonas 11,01 8-NygardKimi 9,36 9.Kivelä Aapo 8,54 10. Rannikko kärsinyt kuivuudesta Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan Maaseutukeskuksen mukaan sadetta on saatu Keski-Pohjanmaalla 14.6. Leppilammen veden lämpötila on kohon nut puolestaan jo 16 celsius asteeseen. . Kivelä Tuomas 3,87 12.Nikunen Juho 3,38 12.Isokoski Riku 3,38 14.Känsälä Tatu 2,20 T7v pallo l.Tuikka Jemina 10,06 2.Ranta-Ylitalo Mirka 8,46 3.Nisula Kaisu-Maria 8,38 4. Nurmi heikosta normaaliin Nurmien kasvu vaihtele heikosta normaaliin. Jokela Rolle 2.21,5 3.Kivelä Lauri 2.29,1 4.Takala Eetu 2.31,7 5.Huuki Tero 2.48,3 ö.Viitasalo Matias 2.53,9 7.Tiilikainen Matti 2.54,1 TlOv korkeus 1 .Kortetmaa Anniina 1002.Kot ka Leea 95 3.Miettinen Tanja 95 4.Mäkelä Minnamari 80 PlOv korkeus 1 . Lahti Satu 2,16 6-Ojala Emi lia 2,14 7.Kananen Noora 2,05 8.Saralampi Maria 1,85 P 7v pituus 1. Viitasalo Mar kus 2,42 4.Pannula Tino 2,38 5.Saari Tomi 2,27 6.Mäkitalo Samu 2,16 7.Kivelä Aapo 2,06 8.Nygärd Kimi 1,82 9.Pihlajakangas Janne 1,21 T 8v 40m 1 Hakala Miia 7,2 2.Mäki-Korvela Janina 7,3 3.Kohtala Kia 7,5 4.Koivisto Nina 7,6 5.Koski-Vähälä Olivia 7,8 6.Hanhineva Nelli 8,3 7.Luostari Janika 8,4 8.Hanhineva Noora 8,5 T 8v pituus 1.Hakala Miia 2,95 2.Koivisto Nina 2,91 3.KoskiVähälä Olivia 2,73 4.Kohtala Kia 2,55 5.Mäki-Korvela Jani na 2,54 ö.Joki-Hollanti Jessica 2,40 7.Nanhineva Nelli 2,37 8.Miettinen Katja 2,36 9.Han hineva Noora 2,34 T 8v pallo 1. Kuivuus tai märkyys eivät ole aiheuttaneet suurempia ongelmia viljelyksillä. Rannikolla on pikemminkin ollut haittaa kuivuudesta. Yli-Jylhä Jen ni 2.31,8 3.Salonen Siiri 2,34,5 4. EU -rannoilta näytteitä otetaan kuusi kertaa kesässä, kahden viikon välein. Lestijokilaakson uim arantojen vesinäytteet näyttävät alku kesän osalta erittäin hyvältä. Jylhä Emilia 1,2814.Nygärd Kata 1,24 15.Takalo Ida 1,24 lö.Koskela Liljaana 0,34 P 6v pituus 1. 1 .Salo nen Sannamari 12,1 T 13v pi tuus 1 .Salonen Sannamari 3,97 T 13v kuula 1 .Paavola Sari 9,64 2.Salonen Sannamari 8,92 T14v kuula l.Lehojärvi Anette 9,55 K a n n u k sen U ran ik äkausik ilp ailu t 21.6. L ounasto Ida-S ofia 2,17 5. Isahanni Sara 2,06 2 .K oskela Ellen 2,01 3. Vehkoja Riina 1,48 12.Tuisku Nenna 1,35 13. Ranta Rami 2,512.TavastiTimi2,51 3. Haavisto Janika 6,07 4.Hon konen Roosa 6,01 5.Koskela Ellen 5,90 6.Yli-Jylhä Karolii na 5,28 7.Isohanni Sara 5,20 7. . Väisänen Julius 2,71 ö.Pihlajakangas Joni 2,24 P lOv kuula 1 .Väisänen Julius 5,34 2.MäkiKorvela Joonas 5,32 3.Mäkitalo Tuomas 5,06 4.Petäjä Jesse 4,63 T l i v 60m I .Ranta Anni ka 9,1 2.Hirvi Julia 9,8 T l i v pituus 1.Ranta Annika 3,38 2. Viitasalo Ma tias 13,49 6-Lahnalampi Antti 12,35 T10v60m 1.Uusitalo Pia 9,1 2.Margarita Anthopoulou 9.8 T lOv pituus l.Margarita Anthopoulou 3,49 2.Miettinen Tanja 2,93 3.Mäkelä Minnamari 2,34 T lOv kuula 1.Pokela Sofia 5,84 2.Miettinen Tanja 4,88 3.Mäkelä Minnamari 3,67 P lOv 60m 1 .Mäkitalo Tuomas 9,4 2.Petäjä Jesse 10,0 3.MäkiKorvela Joonas 10,2 4.Pihlajakangas Joni 12,3 P lOv pituus 1. Toholam m in uim aran noilta 10. Märsylä Niko 1,94 2.Märsylä Misa 1,89 3.Jaakola Henri 1,66 4.Petäjä Janne 1,66 5. Kuivan heinän sadonkoijuu arvioidaan alkavan Keski-Pohjanmaalla viikol la 27 tai 28. Mäki talo Tuo mas 105 2.Haavisto Hermanni 95 3.Petäjä Jesse 95 4.MäkiKorvela Joonas 90 PlOv 600m 1 .Mäki-Korvela Joonas 2.38,6 2.Haavisto Hermanni 2.57,9 P llv 600m 1.Pelto-Arvo Jukka-Pekka 1.52,07 P llv korke us 1. K angasvieri Petra 3,76 2 . . Isohanni Eetu 0,96 6. Nina Koivisto 12,10 2.Luostari Janika 11,42 3.Koski-Vähälä Olivia 11,14 4.Joki-Hol lanti Jessica 10,50 5.Hakala Miia 10,45 6.Mäki-Korvela Ja nina 9,38 7.Hanhineva Noora 8,50 8.Hanhineva Nelli 5,74 P 8v 40m 1.Salonen Henri 7,8 2. Kevätviljojen rikkakasviruiskutuksista on tehty 0-40 pro senttia. Kotka Inka I I , 16 2.Takala Eerika 6,20 3. Viileä ja tuulinen sää on viivästyttänyt ruiskutusten aloittamista
Miksi. KONSERTTEJA F in n S p r in g O y e ts ii Taloushallinnon ammattilaista Yrityksemme voimakkaan kasvun vuoksi tarvit semme pätevää lisävoimaa vastaamaan talous hallinnostamme. te is s ä . 6 . 14,00 Pohjoismaat.... 67,00 U lkom aat......... KOULUTUS kpakk. Esittelyssä Valtran T190, M 150 ja C130. puranen@lestinjoki-lehti.fi Hinnat mmmmmmmmm 1.1.2004 alk. Tomppa K A N N U S * A S E M A T IE 2 • P u h . (06) 871 477 manna@lestinjoki-lehti.fi Kati Kinnunen Puh. 0,50 0,54 Perhepalsta 0,30 Vakat/rivi 2,17 Huvit 0,38 0,40 Laskutuslisä 2,52 Vastuu virheistä rajoittuu ilm. 514 l v T544 5741 514 maria-lena.siirila@iestinjoki-lehti.fi Tim o Ruuska Puh. D a u w th a i h ieronta, Ran takatu 9, ll-kerros, Kokkola. H. 128,00 Maksu myös 2 erässä. P. klo 11.00 Mukana mm. 4 1 -4 8 3 6 409. 873 660 N ightclub J Ö K IH E L M l) u i m i m To, pe ia la: HOTEL RESTAURANT DJ. Kaulassa sininen panta jossa kello. Lisätietoja Hanna-M ari Laitala puh. Tehtäviisi kuuluu yrityksemme taloushallinto controller toiminnot mukaan luet tuna. 55,00 12 k k ................. pian, niin korjaamme asian. 0204 513 646 Sivunvalmistus: Lestijokilaakson Kirjapaino Oy, Kannus Paino: Pyhäjokiseudun Kirjapaino Oy, Oulainen, 2004 painatus ??. eläinten hoitoa, oppilaiden ohjausta, kiinteistönhuoltoa sekä koirahoitolan toiminnan ja laatujärjes telmän kehittämistä. Edellytämme alalle soveltuvaa koulutusta, kykyä toiminnan kehittämiseen, asiakaspalveluosaamista sekä hyvää suullista ja kirjallista esittämistaitoa.Työaika ja palkkaus KVTESn mukaan.V ap a am u o to ise t h akem u kset an sio lu ette lo n ja palkkatoivomuksen kera on to im ite ttava oppilaitoksen to im istoo n 2.7.2004 mennessä. (06) 8741 512 044 5741 512 timo.ruuska@lestinjokNehti.fi + alv.22% Norm. KIITOKSIA Toholammin Puhallinorkesteri, 40 nuorta soittajaa ja Osmo Kiittää Tsekin matkan ja koko toimintansa lukijoita! Toholammin kunta, Lions-club-Toliolainpi, O suuspankki, Säästöpankki, Juustokunta, Maitokolmio, Finn Spring, JMTKoskela, Valtra Oy, Lestinjoki-lehti, Arvo Jämsä, Eira ja Jaakko Silvola, Eero Toivolan perikunta_____________________ _ Tervetuloa seuraamaan teräshirmujen mittelöä! SM -v )E m \L P A u .v rc Haapajärven raviradalla juhannussunnuntaina 27.6. Yrityksessämme on käy tössä Nova taloushallinnon ohjelmat. Varhaisjakelua koskevat: Puh. k lo 2 1 .0 -0 1 .30 Liput 1 ,T ervetu lo ai j u h a n n u s p ä iv ä in 26 . (sateen s a ttu e s s a _________ lauletaan sisällä) valtakatu, KANNUS Puh. Kannuksen apteekissa Tu tkim uksen hinta 18,A jan varau kset puh. Järj H a a p a jä r v e n Traktoriurheilijat Myydään B M V touring 5 2 i vm.-97.2xuudet renkaat, aluvanteet, pikakoukku, siisti. 06 8623161 tai 0400-569331. alkaen kello 10 ^ Salon puutarha/Kälviä J . . 290,-. Herlevit ja Mikko Perä. 5 -6 8 4 571. Hp. Oppisopim uskoulutus DATANOM1120 ov TIETO JENKÄSITTELYN PERUSTUTKINTO Oppisopimuskoulutus syksy 2004 kevät 2007 Lisätietoja ja hakulomakkeita saa Keski-Pohjanmaan aikuisopistosta puh. 44 5 1 9 329. (06) 8741 511 044 5741 511 mari. 50 4 1 4 3 611, 5 5 9 6 4 230. <X m m m r A \ o A\ Halutaan vuokrata suviseuroi hin a s u n t o a u to lv a u n u P. 63,00 3 kk................... (06) 8741 519 044 5741 519 Kotip. f i Omaehtoinen koulutus DATANOM1120 ov TIETO JENKÄSITTELYN PERUSTUTKINTO Kokkolassa 13.9.2004 -29.9.2006 Hakuaika koulutukseen päättyy 20.8.2004. klo 16.00. (06) 8741 511,044 5741 511 Ilmestyminen ma maanantai Aineisto perj. 8 7 6SO .6 "414880 283998. Yrityksen jatkuva kasvu takaa mielenkiin toisen tulevaisuuden. 044 3296 680 Päiväkantoa koskevat: Puh. (06) 885 690 Fax (06) 885 381 T O I M I T U S ^ ™ KANNUS: Päätoimittaja: Manna Mattila-Numminen Puh. Kannuksessa Takalon alueella punaruskea, harmaavalkokirjavaj pienikokoinen TYTTÖKISSA. alkaen klo 9 -13 kKalamestari Kulmalat KUKKÄMMAT Toholammin torilla torstaina 24.6. 6 91 ! K A N N U S L ä h tö k o m e rtd T s c k k iin su 27.6. LESTINJOKI ISSN 0782-5617, 28. J O < W £ 6 9 V .O ^ ^ ö 8 8 5 690 Kotip. 8 7 8 . h Lestijokilaakson Kirjapaino: Timo Ruuska p.(06) 8741 512 kirjapaino@lestinjoki-lehti.fi suunnittelu b h h Mainostoimisto Taikahattu: Tiina Fors p.(06) 8741 513 taikahattu @ lestinjoki-lehti.fi Tunnista osteoporoosi ajoissa! Sisätautien erikoislääkäri Matti Kuusela suorittaa luuntiheysmittauksia ultraäänilaitteella kantapäästä ti 2 9 .6 . HUVIT Juhannusaattona KARAOKE Elviksen veli M J* Juhannuksen VIIJO (06) 836 I5 .Toholampi . 040-5651 320 kati.kinnunen@lestinjoki-lehti.fi TOHOLAMPI: Jorma Rekonen Puh. hintaan T IL A U S Mari Puranen Puh. Lylyntie 29 69410 , SYKARAINEN www.finnspring.fi . Kuka. h illo in . Uusi ajamaton/ takuu H o n ley m opo vast, kuin Honda monkey. Ilmoita jakeluhäiriöstä mahd. 1 9 900,-. Toimipaik kasi on Härkänevalla. toimitus@lestinjoki-lehti.fi ilmoitukset@lestinjoki-lehti.fi www.lestinjoki-lehti.fi K O N T TO R IT— KA N N U S Valtakatu 9, PL 1,69101 KANNUS Avoinna: ma-pe 8-16 Puh. vsk Sanomalehtien Liiton jäsen Levikkialue: Himanka, Kannus, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi Levikki: LT 20.2.2003: 5005 Julkaisija: Lestijokilaakson Kirjapaino Oy, Kannus Toimitusjohtaja: Mari Puranen P. Autamme asunnon hankkimisessa. Soita myös huonot uutiset 041-5030 716. (06) 8741 500 Fax (06) 871 829 TO H O LA M PI SP:n talo, Sievintie 2, 69300 Toholampi Avoinna: ma-pe klo 8-16 Puh. klo 16.00. TORILLA SAVTKALAA ja paistettua .MI'UiKI'A Kannuksen torilla pe 25.6. K esto............... Kirjalliset hakemukset palkkatoivomuksineen pyydetään lähettämään 16.7.2004 mennessä osoitteeseen; Finn Spring Oy, Lylyntie 29,69410 Sykäräinen. Kuoreen merkintä Controller Lisätietoja antaa Virpi Ali-Haapaia puh. Valmistamme myös virvoitusja muita pullotettuja alkoholittomia juomia parhaaseen lähdeveteen. Maaseutuopisto hakee Kennelvastaavaa Kannukseen Työtehtäviin kuuluu mm. P. Isojako Etusivu 0,92 0,96 Takasivu 0,81 0,84 Sisäsivu 0,78 0,81 Kuol.ilm. TYÖPAIKKOJA A V O IN N A Finn Spring Oy on Suomen johtava lähdeveden pullottaja. Tehtaamme sijaitsevat Toholammilla Härkänevan kylässä ja Lestijärvellä Tikan kylässä. KADONNUT KADONNUT to 17.6. 044-7250 641 K E S K I-P O H J A N M A A N M A A S E U T U O P IS T O jgjr Kannuksen yksikkö ^ O llikka la n ka tu 3. (06) 825 8126 / koulutussihteeri Milla Arokallio tai sivuiltamme www.kpakk.fi m m KESKI-POHJANMAAN AIKUISOPISTC WVVW.kp3KK, . torstai Aineisto keskiv. D atsun 100 A -75, katsast, vetok., ruosteeton. 1050,.P. klo 19.00 urheiluhallissa Toholammin Puhallinorkesteri johtaa Osmo Jämsä, solisti Annika Hanninen, baritoni myös soittoa marssien Vapaa pääsy! Mahdollisuus vapaaehtoiseen avustukseen . . (06) 886 733 jorma.rekonen@lestinjoki-lehti.fi ILM O ITU S — M a ria -L e n a ^ irM ä Puh. -# JUHANNUSTANSSIT Tanssi orkesteri KAIHO L A 26.6. Alaviirre Meripaviljonki . Mitä. ODOTETTU T E R A S S I klo 14-19 Elviksen TYTTÖ u o / KROUVIIN.... h. Osoite: Ollikkalankatu 3, PL 2 1,6 9 10 1 Kannus. LESTINJOKI L U E N I I N T I E D Ä T
c r ; kangas (läpäisy 150 asikuitukaaret, IM, hyttysverkot cossa ja ov® ^ ¡Ippo pystyttää, ruotsinkieliset ! SHORTSIT . MEKKO 100% puuvilla I I HUIPPUHALVALLA». i ESTIN JOM. k e s ä k u u ta Keskiviikkona CRILLIMAKKARA ) g ( 1 , 88 /K g ) CRILLIKYUYS I | | | | J m arinadissa j PORT k A r is t e 1 Ra ____ COCA-COLA lig h t PSI MAX ta i 7 UP PIKCK (0,56/L) A -tu o k a n PRESIDENTTI W 500 9 (3,96/kg) ^ I ul Í m a k ka r a t bbOQ (3,96/kg) pantteineen ser k u n p ih v it A h ti SILLIT 150 g S u o m a la in e n ( 16 , 60 /k g ) VARHAISPERUNA Snellman ™ " l TUORE POSSUN « juustoportti LEIPÄJUUSTO PUUVILLAPAITA m engen IPOLITELTTA 120 cm, , . Juhannusaattona pe 2 5 .6 . 8 -1 3 Juhannuspäivänä la 2 6 .6 suljettu k a ik k i TOSI H f lL V A U A. 110-150 Cl suomenja ïamisohjeet ir t o k a r k it KANNUS Palvelemme HOUSUT vllla/poWestei CJa D -mltolti useita värejr I I reach