V V , KYPÄRÄT. OFfiLLftftf P a lv e le m m e kannus ark. voin 56tkm, t-vaiht, TÄYSIN KUIN UUSI™... I kaikki k oot... 200tkm, huoltok, snsti, hyväkunt™ 107.500,VW VENTO 1.8 , -92, huoltok, eritt. K E SK IV IIK K O P E R JA N T A I Atria Marinetti ja Barbetti GRILLIPIHVIT 670 g (25,22/kg) Broilertalo BR.KO IPIR E ISIP A LA T/kg 1 2 9 Espanjalainen S IE M E N E T Ö N V ESIM ELO N I7 k g 4 .90 PYSYVÄÄ EDULLISUUTTA Atria Atril li GRILLIMAKKARA 400 g (14,75) 5 .9 Atria KYLJYKSET/kg Ingman TUUTIT 4 kpl (2,50/kpl) 10.00 Always HK KABANOSSI ja JUUSTOKABANOSSI 500 g (39,80) 1 9 .9 SITEET Fairy ASTIANPESUAINE 500 ml (17,80) Jylhä koti konnuilla Lue sivulta 5. DU,»Kaikki RULLA' •MAASTOPUVUT luistimet........... KANNUS o TOHOLAMPI o HIMANKA KANNUKSEN RAVIT • Ravikuningatar IP SUKKULA, om. ...... ...... 6 -m 596 tä 0400 562 393 myös Htmsm ja viikonloppuna T c r y uio«i vätota» t4, L P i r k ö l t T t o + m ^ sffnP ' ____ tunnus p. kaikki k oot... 4 6 .5 ,AUTOKAUPPAA AVOIMIN KORTEIN M YÖ S VAIHTO JA RAHOITUS AUTO-ÄSSÄ PUISTOTI! 4, TOHOLAMPI Pah. 6 > G O | V O IM IX 400 g ..Ä Ä , G O S_:ss... hyväkunt-71 .5 ,AUDI80 1,8$, -88, ai. ja lasten »Kaikki PYÖRÄILY. 170tkm, tarkka merkkil. ..... 6 9 . V ' ~A: Atrian Vaasan Leipomon PIZZAT SÄMPYLÄT 2 kpl 10 kpl/pss 1 r 490 ¡ M in i : / ä PERJANTAINA: 14,95 24,90 3,90 Raía-.. • • KESAALE ALKOI! •Lasten NEPPARI»Muoviset KUKKARUUKUT verkkarit, tai LAATIKOT kpl.. 3,90 A C _____________________________________________ Vaasan Poutun kotim ainen R U IS P A L A T p k t M E T W U R S T I 100g K O K O K E S Ä K U U N : Poutun Hieno Banaani-suklaa G R ILLIPA LA T S O K E R I JÄÄTELÖ 11 S5;9 £ ,95§5^ Frisco LIMSAT 41 /sisältÖ........ auto on kuin uusi, hinta vain— ....-119.500,VW PASSAT CL 1.9 Turbodiesel, -95, volk, oi. vain 180tkm, huoltok, 1 omist, TODELLA HYVÄ._ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _29.500,NISSAN MICRA I A -92, pun,aj. G , G O Kellogg s RIISIMURO 375 g 7 4 , G O Arlan JOGURTIT 1 kg .... V V , KYPÄRÄT ............ ............ 1 9 9 , aik. : ....... 870 952 f -----B O ----M A R K E T RUOKAMESTARI KESKIVIIKKONA: Atria H A M P U R IL A IS E T 4KPL U U D E T P E R U N A T K G a ^ 1 , Atrian mmm L A U A N T A I ^ fT Q a 1 M A K K A R A f , kg/palana ' C r . K-ETUKORTILLA:. 1 hajakokoja... 160tk TOSI HYVÄ_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 52 .5 ,NISSAN SUNNY SLX, -88, graf.harm, aj. . $ s l , ,0 wh Poutun GRILLIPALAT (17,25) Jyväshyvän KESÄKASSI pkt.............. huoltok, airbag, voal met.rusk, sävypuskurit, ym. 1 9 , -/m Kaikki VALKOPOSLIINIT 1/2 HINTAAN! SADEPUVUT, kaikki koot 1/2 HINTAAN! RASTAQ VERKOT 2X5 M., O / “ RASTAA A VERKOT 4X5 M. ja ohL HEIKKI PARVIAINEN • LIPSELI • GUVIAN • COSMIC GLOUDBERRY • KASH PLEASE MUKANA HEVOSIA 138 kpl! TERVETULOA! Jussi on vi Nöislö me TOYOTA CARINA E FARMARI 2.0 Diesel, -96/95 aj. i KE-LA:U’ »S Hartwall COCIS & SPRITE pant-, teineen (4,93)... 870 901 ?. I HYVÄ VALIKOIMA LASTEN KESÄLELUJA! Tule penkomaan! /?*,<,M «<m «*>a < Slim P A L A K A N K A 1 S T A 10 % lit Myynnissä valmiita PÖYTÄ LIINOJA Lastenhuoneen V A LM ISK A P P O JA 60, KPL Avoinna: Ma-pe klo 9-17 La klo 9-13 Ten'etiiloa edullisille ostoille! P. 9-19 la 9-18 KESÄLLÄ BONUS PULSKISTUU Bonus seuraa mukana kaikkialla Suomessa. 6 9 , Kaikki VAHAKANKAAT.... t o T A Toysan KORPUT 4 g /p s s .... Minne tahansa tie viekin S-Etukortti antaa voimaa
ri1 T 4 *4 1 K 4 T M A T K A T Y T Ö T O Y Valtak. Kaisa Ala-Leppilampi M atti Finnitä t y N Ty NE I TA Yli-Korpelan poikajouk ko sai vahvistusta. SPR-Lestijärvi. Pääsymaksu asuntomessuille aikuinen 60,-, lapset (7-15 v.), eläkeläiset ja opiskelijat 35,-, perhelippu 130,-/perhe. klo 17.30 Paluukuljetus oppituntien jälkeen. 885 590,| 0. ! LESTINJOKI m JÄRJESTÖT SPR-Rvhmä. Yhden yön majoitus Rantasipi Ikituurissa 2 hengen huoneis sa . Paluumatka Raisiosta klo 16. Ynnä kaikki muutkin retkestä kiinnostuneet Toholampi;1 Lestijärvi ja Kan nus. 3 . Ilmoittaudu ll-vaiheeseen! Puh. AUTOKOULUJA A U T O K O U L U TOHOLAMMILLA Kurssi alkaa ma 30.6. MATKAILU 2 S n r Onnea/ liihloisSA ‘JQfitauduimme 23.6.1997 Taiiia ja Taufi i7/*/ta//eycr (/ LiinöUe S O a u a t/ji/ u i ä f i ä f o ä n io h a o & t c i ^ ________ f. . Paluu teatterin jälkeen. Sunnuntaina kuljetus asuntomessuille ja Muumimaailmaan. Lähtijäksi ilm. Iltasauna, -uinti sekä aamiai nen mk/hlö 250 mk/lapsi 4-14 v. Kuusam osta retkeilemme mm. Matkalle vielä muutamia vapai ta paikkoja. 885 852 tai Aino p. Kaikkien mukanaolo tärkeää. 885 178. mennessä Matkatoimisto Kamusen Liikenne, puh. Aihe: SM-viestit. Lähempiä tietoja retkestä saa p. Hotellimajoitus, puolihoito. Sallassa. V : Lauantaina Lisämaksu majoittuminen Turussa Rantasipi Ikituurissa. B ING O ! B IN G O su 29.6.1997 alk. Toholampilainen Kauno Armas Korkiakangas kuo li 19. Toholammin Sotaveteraanit ja Naiset. ja tarkemmat tiedot Helena Hjelmroos p. Perinteinen kesäretki teh dään pe 25.7. Paino 4290 g, pituus 52,5. & tax 06-870 141 PAIKALLIS LEHTI on verraton viestin! . . Tervetuloa' . Mukaan pää see 40 henk. Alusta va matkan hinta 200 mk. Ilmaiseksi menemme Eurooppa Neljään Saarijärvelle, missä esitetään Aleksis Kiven Nummisuutarit. Oulaskankaan sairaa lassa. 22, KANNUS P. 885 058. Muumimaahan aikuiset 80,ja lapset (3-14 v.) 50,£>Xf i NI SI I I Hinta Hintoihin sisältyy a a . VALMISTUNEITA Boren Mika Rovaniemi (Himanka) valmistui taitei den kandidaatiksi Lapin yli opistosta 22.5. 08-460 061, 08-425 551 Yli 7 Hohdetta, 16 houkutteleevaa uutuutta AURINKOMATKOJEN LOMAOPÄS syksy * talvi • kevät * 97/98 Suomalaisten suursuosikit, lomaklassikot ja nyt uskomattomat I6 uutuutta: Australian kaupun geista Karibian loputtomille hiek karannoille ¡a Egyptin salaisuuk siin. . Tutustu, valitse ja varaa. Ilm. Kaipaamaan jäivät lähinnä tytär perheineen sekä sisarukset perheineen. K iv a kun kävitte! Pirkko Kerttula Lämmi n k i i t o s kaikille teille tohoInmpiinisiffrjJfoRn olitte mukana etsimässä tytärtämme. 26.7-27.7. mennessä Irmap. fttfittetfie/Jteineettj . ilm.järj. EA-ryhmä ko koontuu Katveessa ma 30.6. klo 11.30ja pe 27.6. Yhden hengen huonelisä 135,. Lähtö olisi 24.7 ja paluu 26.7, siis 2 yötä ja 3 päivää. Kannuksen lukiolainen! Käytä tarjousta ¡a tuo kirjojen en n akko tilau k sesi kirjaka up paan K i r j a K a u p NOPEAbTI! *$§ Edullista KESÄLUKEMISTA joka lä h t ö ö n ! ^ t i 1 Koivu ja tähti K I R J A K A U P P A Valtakatu 23. huon., puolihoito, oppaan pal velukset kahtena päivänä kier roilla. R eisjärveläisille Hiipi Salmenille ja Seppo Kyrölälle tyttö. Palkintoina ostokortteja: irtolehdellä 5000,-, palloraj. klo 19. Paikkana Suomussalmi ympä ristöineen. mennessä, majoituspaikkojen vahvistamiseksi. 873 5 1 1 ,8 7 3 525 Fax 873 420 t KIITOKSIA . Syntyi poika 13.6.97, paino 4410 g. klo 19.00 K a n n u kse n v a p a a -a ik a k e s k u k s e s s a . Mukaan voi lähteä muutkin kuin kerholaiset. Ilm. Kaipaamaan jäivät lä hinnä sisarukset perheineen. Toholam min OP jossa lista, viim. LUOMAN AUTOKOULU KY o Ä s i s L U K I J A M A T K A C N M fa u M U M a a d *** % to i*tie l e£<rer . Bussimatkat . 10.7. Majoitus kylpylähotelli Kiannon Kuohut, 2 henk. 8815 302 päivisin ja iltaisin p. Ilmoittaudu 25.6. klo 13.00 Kerttulassa.. p n ä k e s ä k u u t a 1 9 9 7 . K uo I I e I ta Lestijärveläinen Aarne Einari Kangasvieri kuoli 14.6. Helenan ker hon kesäretki Kuusamoon ja Kuhmoon 31.7.-3.8. Päiväjuhla kilpailuineen ruokaa sekä tanssia. 885 304. Kesäretki tehdään jos on riittävästi lähtijöitä heinä kuussa. SEURAT Toholammin Urheilijat Pesiskoulu to 26.6. ONNITTELUJA K e s k i v i i k k o n a 2 5 . 3.7. (48) lisäksi 1000,-, kahvia + kylkiäiset.Tonnibingossa 6000,ilman pallorajaa (pelikirja 20,-) Linja-auto: Kokkola (mh) 17.15, Ruotsalo 17.30, Marinkainen 17.35, Kannuksen Sorto, Lohtaja (mh) 17.45, Lohtaja Kesoil 17.50, Himanka (mh) U r a 18.00, Alaviirre 18.05, Väliviirre 18.15, Kannus 18.30. 69100 K A N N U S Puh. Lähtö aamulla Kesärantaan, uimapuvut mu kaan. kesäkuuta 70-vuoden ikäisenä. Eläkkeensaajat. J Q / t e s kun muistitte
. Sielläkin näyttää entiset nuoret kankottuneen, jottei juhannusserenadeja enää järveltä kuulunut eikä pahemmin edes aviollisten ongelmien selvittelyä. Siinähän se on potti, oikein kunnon pot ti. . i i i i t i n f f f f ff~ff Nuoriso näyttää ottaneen Vaasan rymypaikakseen. Myös niin sanotut "ei kenenkään maat" voisi käydä vesakkoleikkurilla hoitamassa kuntoon. Voiko se elämä pa remmin ollakaan. Täytyy odottaa vielä. Saunavastan tuoksu oli kuitenkin poikaa ja mitä vanhemmaksi sielu käy, sitä paremmalta vastanlätke hartioilla ja kanni kassa tuntuu. Teiden varsilla olevat näkymät tarttuvat massamuodossa muistiimme, vain jokin erikoisuus jää pitemmäksi aikaa mieleemme. Kuitenkin sen verran, että oikeaan kesämakuun pääsi. S uunnitelm an mukaan Pajalan alueella tu lee yhteensä 36 omakotita loa ja yksi rivitalo. Näyttää, että suurin osa ihmisistä on katsonut pihapiiriään uudella, kriittisellä silmällä. Oli pakanan kyl mää vesi, ettei kauan uimas sa viihtynyt. . P N Ä K E S Ä K U U T A 1 9 9 7 Taloudellinen hyvinvointi ja henkiset arvot tekevät meidät ihmisen onnellisiksi. 4 LESTINJOKI K E S K I V I I K K O N A 2 5 . Hil jaista olija kokotonta aikaa. Pakkasi jo tulemaan hiki, mutta ohihan se meni. Tällä hetkellä alu eelle on kunnallistekniikka rakennettu ja tieverkosto on valmis siten, että Akselintiestä on puolet rakennettu sekä Ainontie ja Erkintie ovat valmiita. Tuli ja meni, kesä nimittäin. . n ii n n Tr f f t t f t Himangan Sautinkarille ei ole vielä ehtinyt kasvaa sitä motoristijengiä, joka nuoruudessaan sinne vaelteli. -|. Onko se maalaamattomien rakennusten, heitteille jätettyjen maatalouskoneiden, hyljättyjen autonromujen, vinossa olevien yrityskylttien sekamelska. Onneksi edellisten öitten pakkasta lähentelevä kyl myyskin ehti tappaa pahim mat verensyöjät, itikat, vai sääskikö se nyt täkäläisittäin oli. nurkantakusten ja pihanperän jäteja romukasojen hoitamiseksi kuntoon. Pajalan aluehan sijaitsee Himangan kirkonkylästä Kannukseen johtavan tien eteläpuolella siten, että alueelle tiet johta vat kirkonkylän kautta. Kesän aikana kierrämme maatamme ja vierailemme ulkomailla. Se on kuin perunamaa, kun siemenen panee itämään niin tulee monta. Sinne mennään kuin ennen muinoin Kalajoelle. . Lestijokilaakson maisemat ovat viittä vaille erinomaisessa kunnossa. Kukkaistutuksia on ilmestynyt ikkunapen keillekin ja erilaisiin asetelmiin. Vai voisiko se olla huoliteltua luonnon ja ihmisen symbioosia, yhteisymmärrys tä, missä kauneusarvoilla, järjestyksellä on oma osansa maisemaa, missä ihmisen silmä lepää mielellään ja henkistä pääomaa kartuttaen. Lestijokiseudun ihmiset ovat hämmästyttävän aktiivisesti osallistuneet pihapiiriensä kauneuden kohottamiseen v ii meisten vuosien aikana. Tienpientareen kukkameri kylvi erilaisia tuoksujaan. Silmä sattuu ja tarttuu matkan varrella mitä mielenkiintoisimpiin aiheisiin. ii li il il TT TT f f f f Suomalaisen kesäluonnon kauneutta ihailin ja jäl leen se avautui ihmeellises ti. Kovinoli hil jaiseksi muuttunut Keihärinkosken kylätie ja Muurueen rannat. . Juhannuskankkuseltakin pääsi ohi. Yleisvaikutelma kirkon kylistämme ja kylistämme on kohonnut kiitettävästi. Jos silloin ennen oli Ka lajoella kaksi ihmistä niin nyt voi olla autolastillinen jälkikasvuineen. Ja tietysti itikat kuolleet su kupuuttoon! Leppoisia kesäsateita, jotka näin maanantain kun niaksi heti alkoivat! IIPEE f f t Omakotitontit kaupaksi Himangalla Himangan kunnanval tuuston hyväksymä ja Vaa san lääninhallituksen vah vistama Pajalan alueen ra kennuskaava on aiheuttanut vilkasta kysyntää omakoti tonteista. Ensi vuodellekin on alueelta tehty jo 5 oma kotitontti varausta. Ohikiitä västä maisemasta rekisteröityy mieleemme yleisvaikutelma. Kunhan tämä nuoriso on harjoitte lun jälkeen siirtynyt lapsen tekoon ja vaippa-aika ottaa aikansa, niin on taas uuden nuorisojoukon aika etsiä uusia kohteita juhannusriennoilleen. Lintujen liverrys oli vielä voimissaan ja kesäaurinko paistoi. . Mutta kunhan aikaa menee, niin silloin. Suomalaista sielua hyväili kuitenkin so pivan leuto juhannussää. Tulos on hyvä, suorastaan erinomainen. Talojen ulkonäköä on fikseerattu' ja kunnostettu uusin maalein. Hiili li TT tt TTTT Itse lonkottelin KeskiSuomessa. Niin, että mikä oli ja meni ja tuli. Alle viiden minuutin saunavastassa oli jäljellä vain rangat. Tällä het kellä alueella on vielä 18 vapaata tonttia, mutta arve lujen mukaan tontit riittävät vain 2-3 vuodeksi. . . Kun nanvaltuuston vahvistamien perusteiden mukaan neliöhinta liikkuu 4,50 markan tienoolla. Jo viime vuonna rakennettiin poikke usluvan turvin yhteensä 4 omakotitaloavTäHe vuodel le on 5 suunnitelmaa tehty ja 3 rakennusta on alkanut jo nousta. Kaikki tämä on saatu aikaan vapaaehtoisesti, ei pakolla. Ei ollut vielä koivun lehti pysyäkseen. Onnek si Kalajoen kannalta, kaik ki on ohimenevää. Kalajoen onni on siinä, että nyt voisi ryhtyä etsi mään niitä noin 10-20 vuo den takaisia nuoria, joille on ehtinyt kasvaa parta, tuk ka harventua ja harmaanNURKKAHVONEEN Oli, meni ja tuli! tua, takaisin vanhoihin muisteloihin. t i n i i i i Trtf f f tt Paras juhannus on silloin, kun on lämmintä, aurinko paistaa ja ukkoskuurot an tavat välistä virkistystään. Vain muutamin paikoin soisi vielä kriittisen silmän kiertävän ja tarttuvan ns. . Pihojen viihtyi syyttä on lisätty
Ullava siirtyy Kälviän piiristä, joka yhdistetään Kokkolan pii riin. Kihlakun tauudistuksessa Kannuksen nimi hävisi Kaustisen nimel le. Tilaisuudessa oli edustettuna myös kunta korkei mmal 1 a mahdol lisella tavalla eli kunnanval tuuston puheen jo h taja M ika Lintilän voimin. Piirille tullaan syyskuun lop puun mennessä nimittämään yksi paikallisjohtaja, toden näköisesti Esa Rahja Kan nuksesta tai Sirpa Uusimäki Kaustiselta. .Kel^yiJisätty hallitus on jo aikai semmin päättänyt siirtää K alajokilaakson kunnat Länsi-Suomen vakuutusalueesta Pohjois-Suomen vakuutusalueeseen. Siellä pii dettiin lämminhenkisiä pu heita ja laulettiin. Ystävät järjestivät juhlan Kuvan veistäj äsuuruus omiensa keskellä että jos en ole kolmen sakis sa, tapahtuu vääryys. Pekka Jylhä sanoi aloit taneensa suunnittelun jo run sas vuosi sitten. Jussia juhlittiin rauhallisesti Juhannuksen huli nat menivät Lestijokilaaksossa poliisin mu kaan suhteellisen rau hallisesti. Kelan päätökseen liittyy maakunnallisesti mielen k iintoina piirre. Arvosteluraati oli maan huippuluokkaa ja koskaan aiemmin ei ole tapahtunut niin, että toteuttajaksi olisi valittu joku muu kuin kil pailun voittaja, Pekka Jylhä selvitti tilannetta. Sitä se on myös hänen työssään’’Lähde”, jolla hän v oitti U rho K ekkosen muistomerkkikilpailun. Poliisiatyöllisti lähinnä auton rat tiin noussut humalai nen. Työn pohjana on vesilähde, jonka viereltä kohoaa neljä kättä kahdek san metrin korkeuteen. 4 PajkaJlisjohtaia H^aRalijan mukaan Kaustisella tu lee säilymään toimipiste entiseen tapaan samoin si vutoimistojen asema säilyy. Uimavedet sopivat uimiseen Kesän ensimmäis ten tutkimusten mu kaan uimavesi on alu een uimapaikoilla so pivaa uimiseen. Mielenkiintoista on, että Kaustisen ja Kannuksen pii rien yhdistämisessä säilyy Kannuksen nimi. Se pystytetään Helsinkiin Finlandiatalon puistoon. Muistomerkin pitää olla valmiina 3.9.2000, jolloin Kekkosen syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta. Koivukangas toimii tällä hetkellä Kälviän yläasteen matematiikan lehtorina. Eli ratkai su noudattelee valtion hal linnon muita ratkaisuja, joil la Keski-Pohjanmaan maa kunta murenee. Koivukangas yläasteen rehtoriksi Kannus Kannuksen yläas teen rehtoriksi on valit tu kahdesta hakijasta luonnont.kand. Vesi on Pekan monien töiden eri koisuus. Kannus-Himanka alueella on kuntien terveysval vonnan toimesta otettu uimavesinäytteet Es kolan maauimalasta, ^Lestijoesta Korpelan, Vantinnivan, Niskankosken, HillilänjaSautinkarin uimapaikoilta. Lisäksi näytteitä on otettu Ruonan leirikes kuksen rannasta sekä Puoti lahdesta Himan galla. Hänen työn sä oli kilpailussa ainut, joka esitti jollakin tapaa uusia virtauksia ja oli erilainen. Perjantai-iltapäivän ohjel maan sisältyi toholampilaisten taideihmisten ja Pe kan ystävien pieni juhla hetki. Uusia virtauksia Kilpailuun tehtiin al kuunsa noin 400 ehdotus ta. E rkki Koivukangas Kälviältä. Näytteet on tut kittu Kokkolanseudun elintarvikelaboratori ossa, jonka lausuntojen mukaan uimavesi on mainituissa kohteissa hyvää. Tuolloin 189 vakuutuspiiriä yhdistetään siten, että jäljelle jää 86 vakuutuspiiriä. Tämä piti ottaa huomi oon muistomerkkiä suunni tellessa, Jylhä kommentoi. Hän uskoo sen näkyvän myös hänen töissään. T utkim ustulokset ovat nähtävissä uima paikoilla pukutilojen seinällä.. Ju hannustapahtu mista lisää sivulla 7. S. Pekka Jylhä on taiteili ja, joka on tuonut vahvasti esiin myös kotiseutuaan ja toholampilaisuutta. Muistomerkin lopullises ta toteuttamisesta päättää val tioneuvosto, joka voi peri aatteessa valita toteuttajan kolmen ensimmäisen joukos ta. Koulutuslautakunta täyttää viran määräai k aisesti ajalle 1.10.1997-31.7.1999. Kannuksen piiriin kuuluvat seuraavat kunnat: Himanka, kannus, Toholampi .Lesti järvi. Jäljelle jäävien joukossa on Kannuksen vakuutuspiiri, johon liitetään kihlakunta uudistuksen mukaisesti Kaustisen p iiri. Aikataulullisesti työn suhteen tulee kiire. m 2s.(,m Toholampi Jorma Rekonen Viime viikkoina varsin paljon tiedotusvälineissä huomiota saanut toholampilaissyntyinen kuvanveis täjä Pekka Jylhä vietti ju hannusta kotiseudullaan. Väinö Ahokas kyyditsi Pekan ja hänen perheensä, johon kuuluvat vaimo San na ja lapset M artta ja Otso, Untonpuistoon. TuollaSykäräisen seu dulla, kun tulen Toholammille, iho nousee ikään kuin kananlihalle. Kela uudisti vakuutuspiirijakoaan Kaustinen liitettiin Kannukseen Kannus Ilkka Puranen Kansaneläkelaitoksen hallitus on päättänyt uudistaa vakuutuspiirija koaan 1.1.1998 alkaen. Loppusuoralla tuntui, Kuvanveistäjä Pekka Jylhä ja hänen vainionsa Sanna sekä lapset Otso ja Martta kuljetettiin kääseillä juhlapaikalle Unton puistoon. Kun näen maiseman, joen... Kun muistomerkki paljas tetaan, eletään jo seuraavan vuosituhannen alkua. ”Sykäräisessä iho nousee kananlihalle” Taiteilija itse kertoi juh lassa tuntevansa, että on omiensa joukossa. Perho, Haisua, Veteli, Kaustinen ja Ullava. Pekka Jylhä kertoi vie neensä ensin kisaan ruttui sen piirustuksen. Kannuksen vakuutuspiirissä on uudistuksen jälkeen yli 29300 asukasta, kun ny kyisessä Kannuksen piirissä on noin 14 900 asukasta
Hank keen toteutus vie aikaa noin 2 vuotta. Kannus avustaa osittain lu kiolaisten matkoja Kannuksen kaupungin hallitus päätti varata 10000 markkaa kannuslaisten lu kiolaisten matkakorvausten avustam iseen. Tällaisia malmimasuunin kuonajätteitä löytyy Mutkalammin tien risteyksestä. Kaupunki lainaa 10 miljoonaa markkaa Kannuksen kaupungin hallitus päätti ottaa 10 mil joonan markan lainan PSPKuntapankki / Postipankki Oy:ltä. Masuu nin jätteitä on viime kesänä kaivettu esiin. Avustusta saa, jos perheestä on useam pi lapsi lukiossa. Normaalin viilin kansi on Vionojan työstä "Au rinkoinen ikkuna" vuo delta 1977 ja kevyt viilin puolestaan samaisen tai teilijan työstä "Juhann u sik k u n a” vuodelta 1980. Tiedot voi lähet tää piiritoimistoon Kokko laan. Tämä kui tenkin toteutuu EU-rahoituksen kautta ja tämä on merkittävä uusia hanke tule vina vuosina, kertoi Heikki Pöyhtäri. markkaa. Ne on saatu maakunnan oman taiteilijan Veikko Vionojan maalauksista. Elokuun alusta alkaen lukiolaiset siirtyvät kulje tustuen osalta lakisääteisen kuljetustuen piiriin, jos yh densuuntainen matka on vä hintään 10 kilometriä. Mutkalampi sai Rieska-Leader rahaa Yhdeksän hanketta vireillä Kannus Ilkka Puranen Mutkalamunin kylätoimi kunta on tavanomaista herkemmin liikkeillä hyvien asioiden perään. Rautio-Kannus tiestä erka nevan Mutkalammin tien alueella on aikoinaan sijan nut rautamasuuni. Tälle alueelle rakenne taan luontoja historiapolku. Sen valmistus loppui kuitenkin vuonna 1986. Viili tuli markkinoil le juhannusviikolla. Kansainvälinen kyläprojekti. Viimeksi meijeri on ostanut viilin Ingmanil ta. Tarkoituksena tässä on luoda tietoverkot kylille ja seurata kylien kehittämistä näiden avulla. Siirto ja rakennuskustan nukset ovat yhteensä 39 000 markkaa. Talot valmistuvat vuoden vaihteen jälkeen. R eijo H äggm an, H eikki Koivisto, Osmo K annuss a a ri, M a rk k u N iskala, Auvo R anta-Y litaloja sih teeriksi Sirpa Koivisto. Marttajärjestö haluaa havaintoja van hoista vuosikymmeniä sa malla paikoilla kasvaneista kasveista sekä ilmastovyöhykkeellämme harvinaisista kasveista. Vennola toteaa.. Hanketta vetää Heikki Pöyhtäri. Toimitusjohtaja Esko Ventioia sanoo m ieltä lämmittävän myös viilipurkkien kansien aiheet. Lainas ta nostetaan nyt 5 m ilj. Maitokolmio odot taa tietysti viililleen hy vää vastaanottoa, mutta ennakoiminen menekin suhteen on alussa vaike aa. Toimitusjohtaja Esko V ennola huom auttaa, että yhteistyö muutoin toimii Ingmanin suun taan edelleen, vaikka he siirtyivätkin oman viilin valmistukseen. Hautamasuunin paikalle luontopolku T oinen hanke, jo lle Rieska-Leader on antanut jo rahaa, on Luonto-historiapolku Rautaperän m aastoon. Nytkin on peräti yhdeksän taloudellisesti merkittävää hanketta vireillä ja kahteen niistä pytkähti jo EU-rahaa Reiska-Leoderin kautta. Ei kulu monta kuukautta, kun kylältä aina kaikuu jotain. Toholampi Jorma Rekorten O suuskunta Maitokolmio on aloittanut vii lin valmistuksen Toholam m illa. Vuokra 34 markkaa neliöltä Himangan kunnanhalli tus vahvisti vuokratalo IX:n ja X:n kustannusarviot ja hyväksyi vuokraksi 34 markkaa neliöltä.. Tämän hankkeen vetäjänä on Unto Ainali. Kunnan rakennuttamat vuokratalot maksavat yhteensä 5,5 mil joonaa markkaa, josta asun tohallitus lainoittaa 90 pro senttia. Tehoryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Paavo Isohanni ja jäsenik si J u h a n i V ä h äh y y p p ä. M aitokolm iolla oli valmistukseen tekniset valmiudet ja meijeri voi näin palvella toimitus johtajan mukaan entistä täydellisemmin kauppiasasiakkaita. Toinen hanke, jolla Mutkalam m in vanhan kylän pienoismalli siirretään kaupunginviraston portaiden alta Justus Galleriaan ja sii hen rakennetaan multime dia paketti, on saanut Leader -rahaa 28 000 markkaa. Sen valm istuksesta vastaa Jouko Heikkinen. Hankkeen kustannusar vio on 56 000 markkaa ja siihen on puolet saatu EUrahastojen kautta. Korko on vaihtuva ja laina-aika 5 vuotta. # Martat etsivät har vinaisuuksia Keski-Pohjan maan Mar tat etsivät maakunnasta har vinaisia kasveja. Olemme todenneet, että viilin valmistaminen itse on järkevää, Venno la sanoo. Viron Polva on jo selvä, mutta Skotlannista mukaan on tarjottu kylää, joka on niin paljon jäljessä, että emme oikein olisi sitä val miita ottamaan. Pienoismallin yh teyteen rakennetaan iso tietokonemonitori, josta saa tarkemmin tietoja kylän his toriasta ja kustakin kohtees ta. Tehoryhmä tontteja ja asuntoja myymään Kannus ---------------------— ---------— Maitokolmion viili markkinoille Kannuksen kaupungin hallitus päätti nimetä tehoryhm än m arkkinoim aan Kannuksen kaupungin hal lussa olevia asuntoja ja va paita tontteja. Toimikunnan on annetta va esityksensä toimenpiteis tä elokuun loppuun mennes sä kaupunginhallitukselle. Eero Erkkilä moukarilla lohkomassa masuunin kuonakerrosta. M eijeri on tehnyt viiliä aikaisem minkin eli ollessaan yh teistyössä Valion kans sa. Yksi merkittävimmistä hankkeista, jotka tulevat to teutumaan lähivuosina on kansainvälistym ishanke, missä Skotlannista tai Sak sasta ja Viron Polvasta koo taan kyläyhteisöt, joiden toimintoja tietoverkkojen käyttäjinä tutkitaan
Kuusi kertaa on tapah tuma järjestetty, laskeskelee Tuomaala. Ja vain kerran karkelot on jouduttu siirtä mään koululle sateen vuok si. P artio t k iertä v ät niin maalla kuin. Heidän huvi lallaan on luvattomia vierai luja ollut pariinkin kertaan. T oholam m illa puoles taan etsittiin kaksivuotiasta pikkutyttöä aaton aattoilta na. Yhteyttä asiassa ovat ottaneet paikkakuntalaisten lisäksi kesäasukkaat. Kiinnijää misen riski on paikkakun nalla kasvanut oleellisesti. vesialueellakin aivan rantaviivaa pitkin. Partiointia näillä näkymin jatketaan myöhään syksyyn, jopa talviaikainenkin parti ointi on mahdollista. Lisäksi hyttyset ja nokkoset olivat kiusana. Himangalla poliisi tapa si perjantaina eli aattoiltana paikkakuntalaisen päihty neen mieshenkilön autosta kuljettajan paikalta. Työnsä aloittaneet kodintur vajoukot eivät päässeet vie lä yllättämään voroja. Väliviirteen kyläyhdis tyksen perinteistä juhannustapahtumaa ovat ilmat suo sineet. Hän liikkui sitä pitkin. Poliisi kirjasi merkin nät parista rattija yhdestä ruorijuoposta. Poliisin pu halluttaessa mittari osoitti 1,2 promillea eli törkeän rat tijuopumuksen raja-arvoa. Niinikoski tervehtii tyydy tyksellä lestijärveläisten hanketta estää rötöstelyt jo ennalta. Eteen oli tullut isohko oja, jonka ylit täminen ei kaksivuotiaalta onnistunut. Mittarilukema oli 0,7 promillea. Tiinukoskella tunnelmoitiin juhannuksena Lohtaja, Tiinukoski Marja-Leena Mattila-Numminen K aikkea lauletaan, mikä kesään ja juhannuk seen sopii, runoili P irkko T uom aala viime sunnun taina Tiinukosken maastos sa. Ei tähän kauniiseen suvipäivään nyt kovin ikävät ja surulliset laulut sovikaan. Veneel lä liikuttaessa raja ruorissa olevan suhteen on yksi pro mille. Himangalla aivan Kala joen rajaseudulla, Himankajokisuulla, kokkolalainen veneilijä syyllistyi ruorijuoppouteen. P N Ä K E S Ä K U U T A 1997 LESTINJOKI Kodinturvajoukot aloittivat Lestillä Jokilaakson juhannus rauhallinen Lestijokilaakso Jorma Rekonen Juhannuksen vietto sujui Lestijokilaaksossa rauhalli sesti. Mies ei piitannut liikennemerkeistä, sillä pakollinen pysähtymi nen ei juolahtanut mieleen kään mustasta kädestä huo limatta. Ojassa oli sen verran vettä, että jalat kastuivat. Toi saalta joukot todennäköises ti hillitsevät myös varkaiden enimpiä haluja. 14 >. Yhtenä kodinturvajoukkoja organisoimassa ollut R ai mo Savolainen sanoo, että vapaaehtoiset voivat ilmoit tautua kunnantoimistoon. Lampin lavalla tanssia jytkytettiin kahtena iltana, mutta järjestys säilyy Lampilla nuorisopaikkoja pa remmin. Hän oli arvioi nut väärin humalatilansa, sillä puhalluskoe osoitti 1,4 promillen lukemaa. Nuorten paikka Väliviirteen kyläyhdis tyksen juhannuslaulelot ei vät ole ensimmäiset, jotka Tiinukosken rannalla on jär jestetty. 7 K E S K I V I I K K O N A 25. Tyttö oli ollut pihalla leikkimässä ja lähtenyt kis san mukaan. Tietysti pitää muistaa se, mitkä oikeudet ovat vir kavallalla ja mitkä taasen yksittäisellä kansalaisella. Lestijärvellä juhannuk sen aika sujui rauhallisesti. Maatalousnaiset järjes tivät vajaa parikymmentä vuotta sitten Tiinukoskella juhannusjuhlat. Se oli johdat tanut tytön 700 800 met rin päähän kotoa. Rehtori K au k o N iinikoski Nivalasta kertoo var kaista olevan omakohtaisia kokemuksia. Raimo Savolainen toteaa jo alkuvaiheessa yhteyden ottojen olleen myönteisiä. Ja jos men nään vielä kauem m aksi, niin 20-30 -luvuilla Tiinu koski on ollut nuorten suoLaulun sanojen lisäksi koivunoksa oli sopiva apuväline Tiinukosken juhannustapahtumaan, sillä sääsket kosken rännällä liitti. Hän kuitenkin varoittaa kodinturvajoukkoja mene mästä liian pitkälle. Etsinnöissä olivat kyläläisten lisäksi mukana palokunta ja pelas tuspalvelun ryhmä. T oholam m in Sykäräisessä köryytteli puolestaan juhannusiltana paikkakun talainen henkilö lievässä humalatilassa. Tytär löydettiin kohtuullisen no peasti ja hän oli hyväkuntoi nen. Lisäksi vasemman ja oikean tulkinta oli hämär tynyt, sillä hän kuljetti autoa pääsääntöisesti tien vasem malla kaistalla
8 K E S K I V I I K K O N A 2S. Nyt sain muutamassa viikossa ne tiedot mihin oli si mennyt käytännöntyössä kymmenenkin vuotta, Huh tala kiittelee. ?> / •'.. Verorästejä eikä vel koja suvaita ja rikosrekiste ristä ei saa-löytyä merkintö jäVaatimukset on yhtä kovat kuin poliisiksi aiko valla, Pertti valistaa. Taksin on tarkoitus py sähtyä kaupungin suurimpi en tavaratalojen kohdalle, josta on lyhyet matkat mui hin kaupungin liikkeisiin. Uusia nimiä puolestaan näytelmäpiireissä ovat VeliM atti Myllymäki ja H arri M äättälä. Hyvä taksinkuljettaja on Huhtalan mielestä luotetta va, palvelualtis ja keskustelutaitoinen. Esityspaikkaa eli Häkkilää Risto pitää mukavan idyllisenä. Sillä esityksellä vierail tiin myös Ruotsissa, Risto m uistaa. Huhtala joutui suorit tamaan taksiyrittäjäkurssin ennen kuin sai luvat yrityk sensä perustamiseen. Hyttysiähän siellä saatTukkijoella-laulunäytelmässd on rooleja myös nuorilla. Tukkijokiesitys kestää väliaikoineen kaksi ja puoli tuntia. Ostosmatkat Ostosmatkat ovat Huhta lan uusi liikeidea. Risto V iiperi m uistaa Harri Määttälän puolestaan olleen joskus nuorena poi kana mukana joissakin näy telmissä. Ohjaaja kertoo toholampilaisten toivoneen laulu näytelmää ja nyt he saavat sellaisen. Yhteishenki hyvä Ostosmatkoilla ei ole tar koituksena kaataa muita lestiläisiä takseja vaan tukea niitä. Taksimiehillä oltava puhtaat jauhot pussissa Huhtalalla uusi liikeidea Lestijärvi Kaarina Uusitalo Lestijärveläinen Pertti Huhtala perusti oman taksiyrity k sen , T aksip alv elu Pertti Huhtala, toisen taksiyrittäjän luovuttua luvis taan. Kuumina kesäpäivinä taksi on veiratQn rnalkustp^keino, oslo^ej/ssujj]#.,, H iihtal.ap taksissa on erinomaiset il mastointilaitteet. Kun ite on Kokkolassa ajossa eikä voi ottaa vastaan soitettuja ajoja, ohjaan ne jollekin muulle Lestin tak sille, H uhtala selv ittä ä, Kokkolaan lähdetään hake maan tavaroita joita ei koti paikkakunnalta saa. Kaikkiaan sen katsoi yli 2000 ihmistä. Nyt Turkas ta ohjaajaksi m uuttunut Risto Viiperi uskoo katsoja määrässä yllettävän ainakin samaan. Itse hän kehuu olevansa näitä kaikkia, mut ta erityisesti haluaa korostaa luotettavuuttaan. Ohjauksesta vastaa R isto V iip e ri ja ensi-ilta on heinäkuun vii dentenä. Veli-Matti pääsi heti vaa tivaan Turkan rooliin. A utosta saa vaikka jäääkapin jos sitä tarvitaan, Pertti naureskelee. Viime elokuussa aloitet tuja harjoituksia ovat hai tanneet alkukesän kylmät säät, mutta ensi-iltaan men nessä Tukkijoella on esityskunnossa. Kurs si kesti kolme viikkoa, mut ta Huhtala pitää sitä erittäin hyödyllisenä. P N Ä K E S Ä K U U T A 1997 Tohotuli Tukkijoella Tukkilaisromantiikkaa Häkkilään Toholam pi Jo rm a R e kone n Tohotuli-teatteri esittää kuluvan kesän aikana Häkkilän kesäteatterissa Teuvo Pakkalan laulunäytelmää Tukkijoella. taa olla, mutta missäpä ei olisi, ohjaaja aprikoi. Risto Viiperille näytel mä on entuudestaan tuttu, sillä hän esiintyi 18 vuotta sitten Erkki Auran ohjaa man Tukkijoen Turkkana. Aivan tietäm ättöm änä yrityksen pyörittäm isestä Huhtala ei lähtenyt. Tukkijoella ovat edelli sestä esityksestä mukana vielä Riston lisäksi Antero K erttula, Annu Kopsala ja Tuomo Oikemus. Ensim mäinen ostosmatka tehtiin viime lauantaina Kokkolaaan. Pertin avovaimo Aikku on toimi nut parturi-kampaajana Lestyärvellä jo 25 vuotta. E nsi-illassa oli mukana yli 800 katsojaa. Toholammin Mieslaula jilla, jotka ovat mukana näy telmässä, tukkilaislaulut ovat entuudestaan hyvin hanskassa, sillä he ovat pi täneet niiden tiimoilta pari vuotta sitten oman konsert tinsa. Henkilökoh tainen tausta on oltava myös täysin puhdas taksialan yrit täjällä
M yönnettäköön etten kyllä muusta ollut valmistautunut kertomaankaan. Jos tutustumme meille vie raisiin kulttuureihin, pidämme luonnollisena, että uskonto on niiden ymmärtämisen perusta. 89.7 Toholam m llta ohjelm aa sa a k k a ym päri vu orok au d en J -fifiB E V A N K E L I U M I ! U H L A 9 7 T o h o la m m illa 2 7 .-2 9 .6 J u h l a a n j ä r j e s t e t ä ä n l i n j a a u t o k y y d i t y s j o k a i s e n a j u h l a p ä i v ä n ä s e u r a a v a s t i : 1 AUTO (N o rp p a ) Kaustinen (mh) p e rja n ta i 27.6. Kalajoki (mh) klo 7.20 ETÖ 8.00 (KalajokiTynkä joen pohjapuolta, muutoin eteläpuolta) Ylivieska (mh) 13.00 7.50 8.30 Sievi (mh) 13.20 8.10 8.50 Toholampi Ev.juhla 14.00 8.45 9.30 Pe-la lin ja -a u to k u lje tu s Kannuksen ASEMALTA klo 12.10 A u to t läh te vät p aluu m atka lle p erja n tai ja lau an ta i-iltan a n. klo 16.30. su nn un ta i 29.6. K u lje tta ja suoritaa rahastuksen m atkan alkaessa. Edestakaisen m atkan hinta on, lähtöpaikkakunnasta riip p u e n n. Mutta mitä se meidän suo malaisten luterilaisuutemme sitten oikein on. Jos menemme ulkomail le ja joku tulee kyselemään meiltä kiusallisia kulttuuritaus tastamme, tarjoammeko en sim m äisenä luterilaisuutta. Kirkkomme laajim m alle levinnyt herätysliike evankeli suus pyrkii nimenomaan vaa limaan Lutherin perinnettä ja oppia. Ainakin väitän niin ja yritän perustella, samalla kun väitän lisää. klo 21.00 ja sunnuntaina juhlan päätyttyä n. Kielen lisäksi kun minä ai nakaan en keksi tällä hetkellä kuin kaksi kulttuuritekijää, jot ka yhdistävät suurinpiirtein koko kansaa: luterilaisuuden ja tuulipuvun. s u nn un ta i 29.6. su nn un ta i 29.6. Meillä rippikoulumme käy neellä kansalla on, tutkimusten mukaan, edelleen kuitenkin vankka kristillinen perusvakaumus. Vai onko hienompaa kertoa, että tulem m e maasta, jossa kännyköissä ja interneteissa kyllä löytyy. Suurin osa meistä kai ken lisöksi usköokin vielä suu rinpiirtein niin kuin papit opet tavat, vaikkeivät kaikki kate kismuksen ja kristinopin yksi tyiskohdat ehkä kollektiivi seen tajuntaamme kovin kirk kaina olekaan syöpyneet. Ja kun liikkeen vuotui nen suurtapahtuma Evankeliumijuhla nyt on Toholam milla, olemme siioin keskellä suomalaisuuden ydintä, tuulipukukansan juurilla! Sillä lu terilaisuuden perustana on ni menomaan oppi, vaikka ter min alle liitetään jo myös pal jon muutakin kuin vain käsitys siitä, miten ihminen pelastuu. Sanalla "Jeesus” luo helposti vaivautu neen ilmapiirin. Minä esimerkiksi olen yrit tänyt pari vuotta olla erään hen gellisen tapahtuman jonkinlai sena tiedottajana, eikä minulta vielä ole kyselty juuri mitään juhlan varsinaisesta sisällöstä. Olen haasta nut keskiaukeam alle asiaa avara-arvoisesti pohtimaan joukon taustoiltaan erilaisia ihmisiä. Islamilaisia maita esi m erkiksi tuskin m uuten osaammekaan hahmottaa kuin uskonnon kautta. Siinä on silloin valitettavasti vain muutama sata vuotta heikompi tuki selän takana ja pohja jalkojen alla. Tai voimak kaan katolisissa maissa meitä kiinnostaa heti, miten uskon elämä ja kirkko siellä näkyy. k T o 12.20 la u a n ta i 28.6. 40-60 m k hen kilö . Suhteellamme omaan us konnollisuuteemme on traumaattisiakin piirteitä. Tämä puolestaan on kuu lemma maailman luterilaisin maa ja me luterilaisin kansa! Tiedämme kyllä mutta tie dostamilleko, tahikka tunnus tammeko, olevamme pohjimmiltamme uskonnollisia olen toja. Muka na on myös SLEY:n toimin nanjohtaja. Olen pyytänyt hei tä miettimään, miten luterilai suuden ympärillään tai itses sään näkevät; henkisesti, kult tuurillisesti mitä luterilainen usko nykypäivän Suomessa on. klo 12.30 la u a n ta i 28.6. Emme osaa k äsitellä sitä. Kansaa kiinnostavat toimittaji en välityksellä vain kuoret. Molempia me ehkä jopa hieman häpeilemme, mut ta kannattaa silti, jotenkin oma luterilainen identiteettimme on meiltä hukassa vaikka tuulipu vun paikan kaapissa tiedämme kin. Ja hyväksymme uskonnon vai kutuksen yhteiskuntaan sekä ihmisten jokapäiväiseen elä mään. Kirjoittajia yhdistää Toholampi: suuri osa heistä on entisiä toholampi laisia. E lo7.05 ETÖ 7.50 Kälviä (mh) 12.40 7.25 8.10 Marinkainen 12.50 7.35 8.20 Lohtaja (mh) 13.00 7.45 8.30 Alaviirre (vanha tie) 13.05 7.50 8.35 Himanka (mh) 13.10 7.55 8.40 Hillilä 13.15 8.00 8.45 Kannus (mh) 13.35 8.20 9.05 Toholampi Ev.juhla 14.00 8.45 9 .30 III AUTO (K am unen) p e rja n ta i 27.6. ALA R U UH KAU TA PARKKIPAIKKOJA AJA KÄTEVÄSTI BUSSILLA! Hei mehän olemme luterilaisia! Antti Koskela Juhannuksen jälkeiseä vii konloppuna on Toholammilla, keskellä Keski-Pohjanmaata, vuoden suomalaisin suurtapah tuma. klo 12.00 la u a n ta i 28.6. Luterilaisuus keskustelu jatkuu sivuilla 12-43.. E lo 5 ETÖ 7.30 Veteli (mh) 12.10 6.55 7.40 (Heikkilän kautta) Finnilä 12.25 7.10 7.55 Pulkkinen (kauppa) 12.35 7.20 8.05 Sillanpää 12.45 7.30 8.15 Polso (kauppa) 12.50 7.35 8.20 Haisua 13.00 7.45 8.30 Lestijärvi (mh) 13.30 8.15 9.00 Sykäräinen (Neste) 13.40 8.25 9.10 Toholampi Ev.juhla 14.00 8.45 9.30 Il AUTO (N o rp p a ) Kokkola (mh) p e rja n ta i 27.6
Kuten muissakin perin teisissä herätysliikkeissä, evankelisen herätysliikkeen aktiivit ovat pitkälle seura kuntien perusjoukkoa. SLEY toimii vilkkaasti las ten, nuorten ja aikuisten pa rissa. Toholammin evankeliumijuhla on 124. Värit ovat Toholammin vaakunan värit, joita on myös käytet ty juhlan tunnuskuviossaeli punainen, valkoinen ja mus ta sekä vihreä. valta kunnallinen evankeliumijuhla. Liikkeen päätoim inta-alueita ovat Etelä-ja Keski-Pohjanmaa, mutta myös Satakunta ja Varsinais-Suomi ovat kes keisiä. Juhlaporttina on koulun pihan kiipeilykaari. Lapsille on mukavammat paikat lähellä olevalla päiväkodilla leikki huoneessa j 4 s $ikkui l,u pudalla, Hilkka Jämsä huomaut taa. Onko sii nä ihminen kiinnitettynä Kristukseen ja juurtuneena Jumalan sanaan. Lä hetystyö, evankeliumin sa nomalla uusien ihmisten ta voittaminen ja kirkon tun nustuksesta aukeavan luteri laisen uskonsisällön koros taminen on evankelisuudes sa keskeistä. T ällä v uosikym m enellä SLEY avasi työyhteyden Kamerunissa, Sambiassa, M alaw issa ja V enäjällä. M uut ovat nu o rten leh ti Nuotta, lastenlehti Vinkki sekä Talvikukkia. Evankelinen liike on alueellisesti laajimmalle le vinnyt herätysliike. Vuoden 1966 Turun juhlista maakuntakierros on jatk u n u t: K eski-Pohjanmaalla juhlat ovat olleet vii meksi 1992 Vetelissä, 1989 Kaustisella, 1981 Lohtajal la ja 1971 Kokkolassa. Evankeliumiyhdistys on solminut nimikkoyhteyksiä yli 300 seurakunnan kanssa. Kaikilla sama tähtäyspiste Evankeliumijuhlien koristelutoimikunta on omalta osaltaan hahmottanut juhlia. Tervetuloa siis Toholammille tämän vuoden evankeliumijuhlille. Evanke liumiyhdistyksen julkaisu toiminnasta vastaa SLEYKirjat OY. 20:11. Punainen tar koittaa toivoa ja valkoinen puhtautta. Haluam me, että näilläkin juhlil la käynyt saa varmuu den siitä, että ei ole m uuta keinoa taiv aa seen, kuin ylösnoussut Herra Jeesus. Juhlakentön reunalla kohoaa teksti: Tanaan auttaa Herra. Nykyihminen etsii elämän perustaa ja mielek kyyttä. Hilkka Jämsä kertoo kal lion päällä kasvaneen män nyn. Hän toteaa urheiluhallin parkkialueen kivisen harmaan erämaaluonteen säilyvän. Suurin vuotuinen nuo risotapahtuma on Maata nä ky vissä-festarit, joka koko aa syksyisin noin 10000 nuorta Turkuun. Välillä kokoonnutaan yhteen jakamaan elämää ja juhlimaan. Ol koon Jumalan rauha mie lessäsi, iloja vapaus Her ran Jeesuksen Kristuksen tuntem isesta ja hänen seurakuntansa jäsenyy destä. Vapahtajamme tut tu määritelmä itsestään, ” Minä olen tie, totuus ja elämä ” antaa idean näil lekin juhlille. Myös juomavesihana mukeineen on lähellä kiveä. Mikko Pöyhtäri Toholammin kirkkoherra Mikä on SLEY Se on kirkkomme evan kelisen herätysliikkeen kes kusjärjestö, joka on perus tettu vuonna 1873. Tulevaisuus pelottaa monia, tietä etsitään. Tällä hetkellä Malawissa ei ole SLEY:n työntekijöitä. Jo kainen ihminen on arvokas Jumalan silmissä. Sitä vain vähän ehoste taan, ei niinkään koristella. Juhlillam m e on vuosi vuodelta enemmän lapsia ja nuoria. 1 kieliä on lupaus TÄNÄÄN AUTTAA HERRA. Mutta juhlat ovat todellinen keidas, kun keskellä asfalt tierämaata löytyy kallionjärkäle, jossa virtaa elämän vesi. SLEY on yksi Suomen kirkon virallisista lähetysjärjestöistä. Hilkka Jämsä sanoo koristelutoimikunnassa mieti tyn alueen tilaa. Tapah tumassamme etsimme tur vaa ja apua Jumalan sanas ta ja teemme sen teeman ’’Tänään auttaa Herra” tun nu k sella T o holam m illa. Juhlaportti kuvatkoon sitä iloa ja riemua, jota Ju mala haluaa sisältyvän ihmistensä elämään. Kiven ääressä voi lukea tau lusta tekstin 4. Tavoitta van työn merkeissä järjes tettävät Vapahtajan hoidossa-illat tunnetaan jo useissa seurakunnissa. Ensi kesän juhla on Seinäjo ella ja siellä kuulutetaan ’’Ristin kautta perille”. Koristelutoimikunnan pu heenjohtaja Hilkka Jämsä toteaa, että elämässä ollaan kuin erämaavaelluksella. Sinut kutsutaan myös rukoustalkoisiin juhlien oikean onnistu misen puolesta. Se, että saa laulaa hengellisiä lauluja ja k uulla pu h eita yli 10000 muun kuulijan kans sa sam alla juhlakentällä, suo meille mieleenpainuvan kokemuksen. Oikea vastaus on siis tarjolla jokaiselle, jonka Herra on pistänyt kysele mään pelastuksensa pe rustaa. Ha lusimme rakentaa tilan teen, jossa olisi saatavil la taivaantien reittiohjeet. Juuret ovat kuitenkin lujasti kalliossa. Vastauk sia mietiskellään. Elämänja noon ja rakkauden kaipuuseen saadaan tyydytystä, Hilkka Jämsä kertoo koris telutoimikunnan mietteitä. SLEY:llä on lä h e ty sty ö n te k ijö itä myös K eniassa vuodesta 1970 lähtien, Papua-Uudessa-Guineassa 1981 alkaen. Sen äärellä voi nykyi nen suomalainen pysähtyä ja tajuta Jumalan huolehti van janon sammuttamises ta kuten vanhan testamentin aikainen israelilainen silloi sen M ooseksen johdossa. Välillä se nostetaan taivaan rantaan. Kelokantoon liitetään ristinpuunauloilla ja käärin liinoilla uusi puu, melkein kelo. Rukoi lemme, että Pyhä Henki tekisi Jumalan sanan elä västi toim iv ak si. Evankeliumi yhdistys tunnetaan seura kunnissam m e erityisesti raamattuopetustoiminnastaan ja lähetyspiirien kautta. Vuoteen 1965 asti juhlat järjestettiin Helsin gissä. Kukat asetellaan perunanidätys-ja sipulilaatikoihin, maataloustyön nä köisiin laatikoihin. SLEY-Kirjat julkaisee v u o sitta in huom attavan määrän luterilaista kirjalli suutta sekä lehtiä, joista tun netuin on kerran viikossa il m estyvä S an an saattaja. Moos. Kotimaassa SLEY:n työ or ganisoituu 13 piiriin ja niis sä olevien 350 paikallis osaston kautta. Juhlatunritrt on tehty tohofampilaishnKaiso Kleemölän ehdotuksen pohjalta.. P N Ä K E S Ä K U U T A 1997 Olet valinnut hyvin Me lam p p ilaiset emme ole halunneet ra kentaa m aallisen to i minnan näyttelyä, jossa hengellisen toiminnan ja yleensä ihmisen parhaat teot olisivat edustavasti esillä ja kaupiteltavana. Tuulet ovat sen kaata neet. Kirkon ja herätysliikkei den tehtävä on kertoa, ettei ihmisen arvo ole kiinni sii tä, kuinka hyvin hän on ta loudellisesti ja yleensäkin elämässään onnistunut. N äilläk in evankeliumijuhlilla ollaan ky selemässä tietä, tarkista massa suuntaa, ja tank kaamassa voimia Jeesus-tiellä kulkemiseen kohti taivaallista kotia. Evankeliumijuhlat ovat kuin keidas, elävä, kasvava, ruokkiva ja juotta va paikka keskellä elämänvaellusta. Joululyhde ja Kevätkukkia. U usista työaloista on voimakkaim min kasvanut radiotyö, joka tuottaa ohjelm aa moniin paikallisradioihin. Mehän haluamme aset taa vieraillemme tarjol le paljon enemmän. io LESTINJOKI K E S K I V I I K K O N A 25 . Se on Aasian lähetystyön uranuur taja lähettämällä ensimmäi set lähetystyöntekijät Japa niin vuonna 1900. Sanassaan me kohtaamme Herran päi vittäisen avun, niin tääl lä juhlilla kuin myös ko tona, kunnes olemme lo pullisesti perillä. Asfalttierämaahan sijoi tetaan myös katajaa ja kuk kia luonnosta sekä petunioita kasvihuoneelta. Katsetta ei kaiken aikaa pidetä erämaassa. Me kaikki tarvitsemme sitä, jotta saisimme tarpeelli sen huollon uskonelä määmme. On myös vastaava ruotsinkielinen yhdistys ( SLEF). Tosin siinä ei nyt kii peillä, kun se päällystetään katajan oksilla. Onko siinä kristuskallio ristinpuineen
Polso, joka oli taitav a itseo p p in u t "eläinlääkäri” oli jo Vetelis sä asuessaan saanut SokioAapalta vaikutteita. Hänen vai monsa Josefiina oli Fredrik Kaattarin tytär ja hän oli ol lut kaksivuotias Sokio-Aa pan saarnatessa ensi kertaa hänen lapsuudenkodissaan. Evankelinen nuorisoliit to aloitti Toimintansa Toho lammilla jo vuonna 1908. Varsin usein kokoonnuttiin Järvenojan ’’toisessa talossa”, jossa asui Erkki Järvenoja. Kun mie hestä liikkui muitakin epä määräisiä huhuja, lamppilaiset päättivät torjua moi sen saarnamiehen. Erkki Klemolan emäntä Iida oli kotoisin K annuksen Ypyästä ja jo lapsuuskodis saan saanut evankelisia vai kutteita. Koska Aimosen aikana seurakunnallinen toiminta tapahtui täysin evankelises sa hengessä on selvää, että seurantaloja ja evankeji§en uskonkäsityksen omaavia oli huomattavasti enemmän kuin tässä on mainittu. Kuitenkin hän oli v arm istanut pohjan evankeliselle suunnalle, jota muut yhdistyksen asiamie het ja kolportöörit myöhem min rakensivat. -Silloin seppäkin takoo, kun rauta on kuumana, puheli Sokio-Aapa saarnojensa vä lissä. Vuosisadan vaihteen tie noilla Kotilan kylä muodos tui evankelisen liikkeen keskukseksi. Evankeliumiyh distyksen kolportööreistä Toholammilla asui vuodes ta 1903 vuoteen 1929 Heik ki Tikander, sittemmin Tik kanen. Tilaisuuksis sa opeteltiin Siionin Kante leen lauluja, järjestettiin il lanviettoja, joissa oli puhei den lisäksi kertomuksia ja laulua. Illanvietoilla kerät tiin varoja rukoushuoneita varten. Tarmokkuuttaan hän käytti järjestämällä ah kerasti raamatunselityksiä ja keskustelutilaisuuksia. K irkkoherra Aimonen kävi samalla kyläkunnalla myös Herman Luoman ja Juho Tiluksen taloissa pitä mässä raamatunselityksiä. Jäm sässä seuroja pidettiin Jere mias Jämsällä ja Määttälän kylät olivat lestadiolaisherätyksen aluetta, piti Aapa seurojaan myös Määttälän Junnolassa. Luonteeltaan hän oli täsmällinen, kiivas ja tarmokas. Ylitalon lisäk si Pajamäessä pidettiin seu rakunnan kesäjuhlia. LESTIN J OKI K E S K I V I I K K O N A 25 . -Vieläkö tässä kylässä saa saarnata. H ä k k ilä ^ s ä p sui k o y i^ , David Anton Aimonen kokenut Mikko Häkkilä, joka oli menettänyt näkön sä ja monet lapsistaan aivan pieninä. Nyt väkeä tuli niin paljon, etteivät kaikki tahtoneet si sälle sopia. Kleemolasta muodostui aikaa myöten seurakunnan toinen evankelisen herätyk sen, v a ^ k y iä ^ y a rs iiik in . Sokio-Aapa sanansaattajana Toholammille herätyk sen toi Sokio-Aapa eli Aaprami Tuominiemi Halsualta. Muu toiminta Kirkkoherra Aimonen kutsui seurakuntaan myös Evankelium iyhdistyksen asiamiehiä, kolportöörejä ( maallikkosaarnaajia) ja kirjainmyyjiä. -Toin papin. Mäntylä oli valistunut mies. Häkkilöiden muutet tua Viitojalle kyläläiset ko koontuivat kuuntelemaan Mikon puhelua autuuden asioista. Mutta hän oli jo näkevänä perehtynyt Raa matun saloihin ja uskalsi antautua syvällisiin keskus teluihin kenen kanssa ta hansa. luk karina ja väliajan veisaajana vuosina 1901-1904. Eräänä pyhänä Lestijärveltä kotoisin oleva Matti Mul tala ja Sokio-Aapa ilmestyi vät kääseillä Kaattarin pi halle. kylän emännät olivat hyvin myötämielisiä herätykselle. Sana laitettiin kiertämään, ja kuten arvata saattaa, tupa täyttyi uteliais ta. Aaprami Tuominiemen saarnamatkat kestivät aina 1880-luvun loppupuolelle saakka. Hirvi kosken seuroja pidettiin etenkin Isossatuvassa, jonne hirvikoskelaiset kokoontui vat yhteen laulamaan virsiä ja Siionin Kannelta. Lempinimestään huoli matta Aaprami Tuominiemi ei ollut sokea. Hän kuului kirkko neuvostoon ja toimi vt. Syntyi seuraperinne, joka jatkui usean vuoden ajan. Jo Tätä ennen oli autuus armosta kirkastunut useille keski pohjalaisille täällä vaikutta neiden evankelisten pappien kautta. Koska hänen toi minta-alueensa oli laajentu nut jo lähes kaksikymmen tä seurakuntaa käsittäväksi, oli luonnollista, että hänen käyntinsä Toholam m illa harvenivat. Usein kirkkoherra piti myös raam atunselityksiä Määttälässä Juhani Mäntylällä. Voimallinen saarna kosketti, miesten hartiat pai nuivat ja lattia kastui kyyne listä. i seurojen lopussa. Hän uskoi täydelleen Raamatun armolupauksiin. M yöhem m in H äkkiläKaattarin tienoilla voitti työväenliike alaa ja evankelishenkinen herätys alkoi sammua. Ju hani Mäntylä oli niitä usko vaisia, joka tahtoi olla lisää mättä m itään K ristuksen valmiiseen työhön. 1875-1913” pohjalta Veli Ranta-Ojala exit!»' n oVjdoa. Sjöblomin tilaisuuksissa kulki toholampilaisia ainakin Riutta sesta, Oikemukselta ja Ko tilasta. Asiala muodostui Aimo sen aikana T oholam m in kolmanneksi evankeliseksi keskukseksi. Saamaa seurasi toinen ja kolmaskin. Ensim mäiseen jo htokun taan kuuluivat kirkkoherra A im osen lisäk si seppä Leander Nisula, neiti Maija Viitasalo ja maanviljelijät Jukka Kleemola ja Herman ni Luoma. J 7 i i 1 l . Antton Aimonen tuli To holammin kirkkoherraksi keväällä 1849. Seurakunnassa ei pidet ty omia evankeliumijuhlia, mutta naapuriseurakunnassa Kannuksessa niitä pidet tiin sitäkin enemmän. Rukoushuoneet val mistuivat tosin vasta Aimo sen muutettua Pöytyän kirk koherraksi: Kotilan rukous huone 1916 ja Sykäräisten rukoushuone 1918. Samoin uskoivat hänen vai m onsa K aisa-L oviisa ja naapurit Juhoja Iida Suomi nen. Sinne oli muuttanut Kaustiselta k irk k o h errak si K ristian Sjöblom, jolla oli huomatta va asema evankelisen herä tyksen riveissä. T ilaisuuksia hän järjesti pääosin niissä taloissa, jois sa jo Sokio-Aapa oli käynyt saarnaamassa. Nyt pide tään seurat, kun sattuu ole maan pyhäpäivä, sanoi Mat ti Fredrikille. Lupa tuli ja parin päivän kuluttua seuroja jatkettiin. Vain hänen silmäluomensa olivat hal vaantuneet ja hänen täytyi tekstiä lukiessa pitää niitä sormin ylhäällä. Fredrik ei voinut kieltäy tyä hyvän tuttavansa tar jouksesta. Hän oli saa nut evankeliset vaikutteen sa jo nuorena. Aapa kysyi ti.f» X . t i . Samoin saivat herätyksen Erkki Annala, hänen vai monsa ja Jukka Kleemola. Lestijärven suuntaan mentäessä seuroja pidettiin vielä Luolamäellä, Lehti mäellä, Pollarilla sekä Mat ti ja Sanna Jussilalla. Hänen vaimonsa Karoliina oli hyvä veisaa maan. Kalevi Kotilan ’’Kir kollisten herätysliikkei den vaiheita Toholam min seurakunnassa v. Virren jälkeen Aapa luki Herran siunauksen. S iellä seuroja pid ettiin Asialan Keskitalossa ja Kevarissa, Lehtolassa Antti Lehtimäellä, Pollarilla, Jus silassa, Talviaisessa ja Vesojan Isossatalossa. Talviaisen Matti-isäntä piti talossaan raamatunseli tyksiä. Hän piti raamatunse lityksiä miltei joka kylässä ja sellaisissakin taloissa, missä muut saarnaajat ja kolportöörit eivät käyneet. Kirkkoherra Aimosen aika Aaprami Tuomini^mien Sokio-Aapa jälkeen Toholammin evan kelisessa liikkeessä seurasi muutamia rauhallisia vuo sia. Kalle oli kuuluisa valuri ja kiertänyt aikoinaan ympäri Suomea. Keskitalon li säksi seuroja pidettiin Sakri Asialalla, Aadolf Polsolla ja Edvin Aholalla. Kukaan ei sanonut poik kipuolista sanaa, vaikka oli etukäteen uhkaillut. Tuominie mi oli yksinkertainen kan sanmies, joka tahtoi selkeäl lä raam attuselittäm isellä johdattaa muutkin omista maan Kristuksen evankeliu missa ja saattaa ihmiset lu kemaan ja tutkimaan Raa mattua. Kun hän kuoli suu rena poutakesänä 1901, hä nen m iehensä Antti koki voim akkaan herätyksen. Hän luki Raamattua ja otti kotiinsa matkasaarnaajia. P N Ä K E S Ä K U U T A 1997 1 1 Evankelisen liikkeen alkuvaiheet Toholammilla F.G. Sen jälkeen evankeliumin valkeus koitti sydämeen. Edellä mai nittujen talojen lisäksi seu roja pidettiin Aleksi Jämsäl lä ja Rytiojalla Jaakko Hau taniem ellä. Toisin kuitenkin kävi. Nämä vaatimattomat ihmiset olivat hyvinä esi merkkeinä kyläkunnalleen. Ensimmäisen toholampilaisen evankelisen Fredrik Kaattarin kodin lisäksi So kio-Aapa piti seuroja myös Riuttasen Ojatalossa, Oikemuksen Sakrilla ja Ruusilan Aleksi Blomströmillä. Nuorisoliitto ko koontui kodeissa, useimmi ten Kotilan Ylitalossa Kal le Viitasalolla. Kol mas seuratalo oli Viitasalo, jonka isäntä Kalle ja emän tä Brita tunsivat Sokio-Aapan jo Ullavalla asuessaan. Aapa viipyi Kaattarilla kokonaisen kuu kauden ja Feelu-isäntä kul jetti häntä hevosella kyläs tä kylään pitkin Toholampia. Hän julisti ” koko maailman autuutta” , mikä jo kasteen kautta kuuluu ihmiselle us kossa omistettavaksi. n . Hedbergin vaiku tuksesta 1840-luvulla synty nyt evankelisuus saavutti herätysliikkeille otollisen Keski-Pohjanmaan 1870luvun puolivälissä. Myös Ylikylälle ulottui vat Aapan seuram atkat
yhä useampi nuoripari halutta tällä vihityksi kirkossa Suurin osa suomalaisista kuuluu lisäksi yhä edelleen luterilaiseen kirkkokuntaan. Tässä yhteydessä voimme ohittaa vain mainitsemalla sen tosiasian, että luonnollisesti kirkollisen elii tin ja sen massojen suhde uskon toon on erilainen; kuten aina asian laita on yhteiskunnallisissa liik keissä. Todel linen uskoja oopiumi ovat kuiten kin vastakohtia: oikea usko ei vie roita arjesta, vaan vie keskelle kuo huvaa elämää. Tätä hetkeä ajatel len luterilaisuus on varmuutta sii tä, että keskellämme on sanassa ja kirkon pyhissä sakramenteissa läs nä pelastuksen täyteys. Intia kukki jumalia, meille on monen vuosisadan ajan hyvin riit tänyt yksi, minulla ei olut enää ai van sitäkään. Ainakin yhdellä tavalla me suo malaiset olemme hyvin lutherilaisia. Euroopan Unio nia hän joko epäilee tai kannattaa, edellisessä tapauksessa se on syr jäyttänyt niin rakkaan kansallisval tion. Pakolaiset, homot ja lesbot uhkaavat hänen perhekäsitystään ja kasvatusihanteitaao. Tässä mielessä Luther ja luteri laisuus viittaavat pois itsestään, evankeliumin varsinaiseen lähtee seen, itseensä Kristukseen. Pertti Suhosen kirjan ’’Suoma laisen arvot ja politiikka” mukaan ainoastaan viisi prosenttia .suoma laisista piti sieiunpelastumista itsel leen tärkeimpänä arvona. Kirkon uudistukseen tähtäsi Fran ciscus Assialaisen topuJSfc distuksia vaatiliff^yos esimerkik si 1400-luvulla Jan Hus ja John Wycliff, jotka tosin päätyivät rovi olle. Hän ymmärsi, että Jumala on tutkimaton, salattu ja lähestymätön majesteetti, jonka päätöksiin ei kellään ole valitusoi keutta. pakolaisiin, harvoin näkee tapaiuterilaisen vastustavan avointa tai piilotettua rasismia. puhdis tu m itta p a ei koske kirkon muuttu matoitta uskoa, vaan ihmisiä ja heidäVfu {kirnuansa tästä uskosta. On ollut rukous, ei rippiä, jolla sovittaa, jos toimi väärin tai asiat menivät vi kaan. vaaaosallisuutta Kristuksen yhden kirkon eyan keliumin täyteydestä. < zu tt< Z€ i Toholampi 27.-29.6. Ihminen on Jumalansa edessä köyhä ja alaston. Uskonpuh distuksessa on kyse kirkon elämän jatkuvasta uudistumisesta, oikeastaahflcirkon pysyvästä luonnosta. Kysymys ei o k myöskään ajan en sopivan kristinuskon luo misesta tämä vaatimus on aina kirkon kiusauksena. Aprikoin, riittäisikö minun ja majatalonpitäjän kielitaito selosa tukseen siitä, mistä olen ja millai^g nen. Lyhyt kesä on suonut juuri ja juuri mahdollisuudet jonkinlaisen maatalouden harjoittamiseen. Tulevai suutta ajatellen luterilaisuus on sen muistamista, että kirkon tulee aina uudistua kysellen, elääkö se alku peräisen kutsumuksensa mukaises ti. Työttömyys on heikentänyt hänen uskoaan markkinakapitalistniin ja työn siu nauksellisuuteen. koska en halunnut tyytyä yleisiin fraaseihin luterilaisuuden vaikutuksesta suomalaisiin, esi merkiksi ajatukseen protestai n usen työetiikan vaikutuksesta suoma laisten väitettyyn työnarkomaniaan. Samaa kiinnostusta hen gelliseen perintöön osoitettiin muuallakin Intiassa, ei ainoastaan tässä heidän pyhässä kaupungis saan, Varanasissa. jopa itsensä Martti Lutherin kaltaisia. UMifstftiitekijöiden ohella on kuitenkut..ph0ttoman ^ tärkeää muistaa, mitenVäkevä Jragl mala-ajattelu ajoi Martti Lutheria hänen foiminritssaan ja J Ä I liik keelle uskonpuhdistusoite^essin. Antti Koskelan esittämä kysy mys on vaikea ja vaativa, ainakin tällaiselle vapaa-ajattelijalle, jonka oma uskonnollisuus sijoittuu jo honkin humelaisen epäilyn ja voltairelaisen deismin väliin. Kirkon uudistaminen lähtee aina kirkon sisältän e vaatii, „että kirkon on oikein jfltji murrettava oma olemuksensa evankeliumin sanansaattajana ja toimittava yhä in oi» Uiilinan keskellä ja il |gn' 4 pmassä. Luterilaisuuden synty selittyy monilta osin keskiajan lopun histo riasta käsin. Hän ei osannut sijoittaa Suomea maail mankartalle, mutta vähintään yhtä tärkeää hänelle oli saada selville tulijan uskonto. Sana ’ uskonpuhdistus’‘%aattaa kuitenkin johtaa harhaan . Väitteen tueksi voidaan ottaa esimerkiksi keskustelu kauppojen sunnumaiaukioloajoista. Lääkäri, kirjailija Juhani Kellosalo Muisti Flämä elämällä aukesi tulevaisuus uusiin silmun, aina uusin luvuin kirjoittamaton kirja, limittäin kuin päreet vanhalla katolla öin vielä hämärästi muistettiin ennenvanhaan ennenvanhaan. Ennen kuin alamme sellaisia muo dostaa. niin yleisen sekularisoitumi sen ohella myös muut syyt ovat edistäneet tapauskonnolHsuuden lujittumista ja mikä tärkeintä ih misten halua etsiä kirkosta turvaa. Monet meistä suhtautuvat hyvin epäluu loisesti kaikkeen uuteen ja vieraa seen, esim. Heikki Kotila kustannusjohtaja, matiikan dosentti Luterilaisuus on helppoa ja mukavaa tapauskonnollisuufta Juhani Kellosalo Mitä suomalainen luterilaisuus on. 2# pro sentille vastaajista kuului.vähiten tärkeisiin arvoihirfr Vaikka $uho sen kirjan ilmestymisestä on jo 13 vuotta niin silti voidaartkalsoiVas tausten kuvastavan oikein suoma laisten suhtautumista uskontoon myös tänään Toisaalta viimeaikai set tutkimukset kertovat, että suo malaiset suhtautuvat entistä myöniin kirkon tarjoamiin palve luihin; esim. Viimeaikainen taloudellinen ja poliittinen kehitys Suomessa ja koko Euroopassa on kuitenkin pa hasti järkyttänyt kunnon tapalutc i iluisen mielenrauhaa. Tässä suhteessa olemme esi m erkillisiä luterilaisia. Pelivaraa ei .ole juurikaan ollut, kokeilut ovat tienneet nälkätalvea. Luterilaisuuden ihanteet, e ij vätkö ne ole kuin pohjoisen taionpojan selviytymisoppaasta. Ainakin Lutherin tapauksessa usko toimi oopiumin sijasta dynamiittina. Tämän päivän kirkolle ja kristityille luterilaisuuden paras perintö onkin: lakaisin juurille, ta kaisin lähteille! Luterilaisten evankeliumi ei voi olla uutta tai omaa. Suomi on muiden modernien, toisin sanoen teollistuneiden, yh teiskuntien tavoin sekularisoitumit eli maallistunut. Huolimatta näistä kriittisistä ajatuksista toivotan Toholammin evankeliumijuhlille. Se on kritiikitöntä so peutumista valtakulttuuriin, kotoa opittujen uskonnollisten muotojen ja riittien toistamista, hedonistista kirkon palvelujen kuluttamista. Että sillä maalla, josta tuieö, ei ole suuria luonnonrikkauksia, sillä ei ole ollut siirtomaita. on mennyt aika arvovalintoineen ja kuljettanut meitä pitkäl le elämäämme. Eikö juuri elämä poh jo ira oloissa ole opettanut, että synti on käytöttäpä asia, sitä mikä on valitngoksi itsel le ja toisille. Sanalla sa noen muuttuvassa ja pelottavassa maailmassa kirkko riitteineen tar joaa turvallisuutta. Martti Lutherin ja hänen työtovereittensa tavoitteena oli alkupe räisen evankeliumin löytäminen ja saattaminen sille kuuluvaan ase maan. Keskimäärin kunnon luterilai nen on perinteellisesti kannattanut markkinakapitalismia, hän on to tellut laillista esivaltaa sekä ollut porvarillisen kansallisvaltion vank kumaton kannattaja, perhe on lute rilaiselle ollut pyhä instituutio ja kristilliset arvot elämän ohjenuora na. Samaan suun taan on vaikuttanut myös poliitti nen uusoikeistolaisuus, kodin, us konnon ja isänmaan korostaminen on historiallisesti asiaa katsoen aina lujittanut myöstapauskoonoliisuutta, koska arvojen yhdenmu kaistaminen edellyttää yhdenmu kaista käyttäytymistä. Kansanedustajat tiesivät, että hei dän luterilaiset äänestäjänsä ovat pohjimmiltaan ennen I läjiä, palkansaajia, virkamiehiä ja -naisia, perheenäitejä ja -isiä ja vas ut ulkoisesti uskovaisia. Syvähenkilökoh täinen usko ja sen mukainen elämä on muuttunut pinnalliseksi tapa us konnollisuudeksi. Vasta se päälle tulevat omat kokemuk semme ja tulkintamme elämästä. ^ ^Kirkon historia tuntee monia uudistajia. Luterilaisuus on parhaimmillaan M M paluuta juurille Muistin voima Majatalonpitäjä, harras hindu, ei antanut häiritä iltarukoustaan, vaan tuli vasta sen jälkeen kotialttarinsa äärestä tiskinsä taakse. sen järjestäjil le ja erityisesti tiedotustoimiktin nan puheenjohtajalle Antti Koske lalle oikein paljon onnea ja menes FT VeH-Matti Rautio. tkaa ien mennyt i2M i kun on taas ensimmäinen omasi, Niin sinua ou jo ennen kuin synn '* I uterilainen kirkko on uskon puhdistuksen kirkko. Jos suomalainen luterilaisuus määritellään tapaoskonnollisuudeksi. Luther koki että ihmisen sie lussa aukenee käsittämätön ja kauhistuttäva syvyys, joka ei ole ihmisdahallittavissa. Lopuksi hän myös opetti, ettei ihmisellä ole Jumalalle mitään viemistä. Kaikkea sitä, nunkä saamme jo ikäänkuin änUutnaidossa, voisi ni mittää yhteiseksi muistiksi. Useiden kriittisten Luther-tntkijoiden mukaan tämän luonteenomaisin piirre oli suvaitse mattomuus toisinajattelijoita koh taan. Historiaa aja tellen luterilaisuus on liittymistä vanhakirkolliseen, jakamattomaan uskonperintöön. Tunsin itseni kuin joksikin tuotteeksi, jonka muokkaajina ovat olleet pienen, eurooppalaisen, har vaanasutun maan historia ja luon to. Aikoinaan sanottiin, että us konto on oopiumia kansalle. Eikö luonnon ankaruus vaikutakin ajatteluta paan. Siksi olisikin parempi puhua kir kon uudistumisesta. Vil jelyn onnistuminen onx&atinut su kupolvien aikana kergflyä tietoa ja taitoa. Uskonnot hän tunsi tarkasti. Se on rajamaa, jossa on käyty verisiä so tia. Vasta kaukana kotoa käsitin, kuinka syvällä ihmisen juuret ovat siinä maaperässä, jolla hän on kas vanut. ffilkimmäisessli tapauksessa se näyttää torjuvan oletetut uhka kuvat. Pitäytyminen koeteltuun on ollut elinehto, -amoin ahkeruus ja saastäv aisyys Välitysmiehiä ei ole voinut käyttää, on ollut itse tiedet tävä, mitä mikäkin merkitsi ihmis ten ja yhteisön asioissa. Mutta majatalonpitä jä halusi yksiselitteisen vastauksen, mikä olen miehiäni. Henkinen etsintä on ihmisille yhteistä, mutta vienyt eri suuntiin. Todellisessa uudistamisessa ei ole kysymys vanhojen iskulausei den hokutaisesta tähän luterilaiisuudeSsa on tosia joskus syyllistyt. Muistojen karvautta hiottiin kunnes kaikki oli selitelty ja hohti puhtautta kuin hyvä omatunto, joka ei selitystä vaadi. Useimpien suomalaisten uskonnol lisuus ilmenee ulkoisena käyttäyty misenä ja kirkollisten hyödykkei den kuluttamisena. Liikeaikalakia kuitenkin muutettiin, koska edus kunnan luterilainen enemmistö, joka aloittaa ja lopettaa valtiopäi vät kokoontumalla jumalanpalve lukseen, piti sitä välttämättömänä. Kuinka paljon sitä onkaan ohjannut talous, maantiede, elinolojen ko vuus tai helppous. Kun nyt kuitenkin yritän vastata esitettyyn kysymykseen teen sen siksi, että pidän kysymystä mielenkiintoise na ja siksi vastaamisen arvoisena Vastaaminen ei ollut helppoa, jos nyt yleensä olen pystynyt vastaa maan. Kauppo jen aukipitäminen sunnuntaina, jos mikään, on vastoin Raamatun il moitusta; seitsemäntenä päivänä Jumalakin lepäsi. Kärjistäen voi daankin sanoa ja vastata Antti Kos kelan kysymykseen, että suomalai nen uskonnollisuus on tapauskonnoiltSuutta. Erakot protestoivat 300luvulta alkaen kirkon porvarillistu vaa elämänmuotoa vasja^tj vpjjäytymällä erämaan yksiöälsyyteen. Vastaus löytyi, ja käänsi myös hänen karttansa oi kein päin: kristitty, luterilainen
Luterilaisuutemme ei ole onnis maksi tulemista. on Suomes sa vastattava kysymykseen, mitä on luterilaisuus, tahdon osoittaa Jeesusta Kristustaja kysellä, edus tammeko radikaalin armon uskon toa. Hengel linen matkamme «m tulia siksi joka olemme. Hän jätti sel keän mallin kristilliselle kasvatuk selle. Kannustaako kirkkoihini siä vastuulliseen aikuisuuteen, te kemään oman elämänsä vglmkga. Luterilaisuuden sydänää net alkavat kuulua siellä, missä ju listetaan syntien anteeksisaamista uskossa Kristukseen ja missä juma laton ihminen pääsee Kristuksessa vanhurskaaksi. Teen työtä, jossa kohtaanthmiS 1 a e r 1 1 a 1 St ssa j är j e s lelmissä. ^ ^ ^ g g P ^ im m a in e n tunnekokemukvain kirkon työntekijöille. Miten kohtaan lähimmäiseni tänä päivä nä. suoremmin sanot ulla synti, riippuu meissä ihmisis sä kiinni. "En mene pois, ennen kuin saan haavoissa^ kalliis sa levon ja ilon aumaan niin aamen uskossa". Siinä tav ai Unen ihminen kurkottaa vaidon, jonka varmasti tietää loistavan Hän on köyhä, jolla ei ole mitään panna autuutensa pantiksi. Ensin ne tuntuvat kovin tyhjiltä sanoilta, ulkoaopituilta kuin rippikoululäksy. Ih nar p S U k sa m m e suyfvirttä.» m e | Myönteinen aikuisuus ja lapas elmää vai otam.uden. Voimmeko hyväksyä takkatulen kokem uksen om assa elämässämme. Lapsuuteni kotikylällä oli naa pureilla lupana käydä veisaamassa livän aattona kylän kodeissa nimipäi vävirst. Tahdon osoit taa Jeesusta, joka kärsi ristillä ran gaistuksen edestämme ja oli kuutumnfn'pyhittyftnstii k aiu lle k ä ^ ^ ' ' niin. En usko kuitenkaan tuon näky vän huipun kertovan kuin murtoosan siitä, miten luterilaisuus nä kyy ja tuntuu ympäristössäni ja it sessäni. Vaikka olem m e kin luterilainen kansa, olemme ta vallista syntistä väkeä. Paha. Näitä ihmisiä on paljon vähemmän kuin tuulipuku ja. Omasta itsestä, ei edes omasta uskonelämästä löydy mitään mal likasta. Useimmat ihmiset tajuavat, että elämässä tar vitaan tuonpuoleista, tarvitaan kesvää, ikuista ja jumalallista, tarvi taan oikeaa ja hyvää, etsitään rak kautta ja voimaa. Siellä missä kaikki ei ole Sanan varassa, missä puhutaan pelkästään kokemuksista ja tunteis ta. Uskon hyvin merkittävän osan arvomaailmastamme olevan tänäänkin peräisin tuosta Martti Lutherista lähteneestä kasvatusperinteestä. Näiden elämän suurten kysym ys ten pohdinnassa luterilaisuuden tulisi kohdata ihminen suoraan ja aidosti eikä vain järjestelmänä. Kristityssä maassa jokainen tie jotakin Jumalan laista ja käs kyistä. Onko näin. Luterilaisuus on kyllä ajassam me uhattuna. Kun vuonna 199. toivonsa ja uskonsa. Y lei nen yritys on oma ponnistus ja it sensä parantaminen. Tarvitsemmeko me luteri laisuutta. Rakastaa itseään ja kohdata ja kohdata toisefihmi>& rakastaen. Mie leeni tulee koulun uskontotunti, virsikirja, kirkkoja pappi. Lapsuuden tumtekokekokohtainen järjestelmä, joka et ten v ahiie. He olivat taval lisia suomalaisia miehiä, joiden oli vaikea pukea sanoiksi käsitystään raielivirresi.i tai yleensä uskontoon liittyvistä asioista. Tästä huolimatta tuo tavallinen ihminen jää Jumalan käsiin. L uottaessam m e siihen.että armoon kaunein kukka, että Jumalan sana kesiSa ja se vai kuttaa, että pyhä Raamattu on luo tettava ohje. Ihmisen kohtaaminen musta etsim me myöhemminkin, k osk eta ihrm |en sisintä. Tämä on haaste meille kaikille ei seni lu terillm u d esta on turvallimisten erilaisuuden hyväksyminen ^m erkitsee erilaisten tunteiden hyväU> m 1S t ä. M aterialisim in ote ei ole meistä kokonaan hellittänyt, mut ta sillä ei ole ylivaltaa. Myönteisyys ihmisen ei$$ffcsä kasvaa sisäisestä varmuudjpij|^iedosta kuka minä olen ja « ik ä on minun paikkani tässä maailmassa. ! dosentti p s en sen tiedän loistavan” • • I • • • • näekään ¡?N Kaisa-Leena Lintilä ohjelmanjohtaja Tässä minun elämänpiirissäni Toholammilla Ijdies kaikki kohtaa mani ihm isetovatluurilaisia. Minun tehtäväni on raippaa siltoja ihmis ten lu om ie^qpcstelm ien ja ihmisk ir k u a . Siitä yksinkertaises ta syystä, että Jumala on nähnyt hyväksi antaa meille Kristuksen ja hänen vanhurskautensa sanansa välityksellä. Seppo Suokunnas SLEY:n"toiminnanjohtaja. Tällaista lu terilaisuutta koen ympärilläni Se kulkee joskus sy vällä veden alla. Toisen tunne voi olla erilainen kuin minun tunteeni sa massa tilanteessa. Sen sijaan vilppi, itsekkyys, kovuus ja kaikki muu paha rehottaa sydämissämme. suudenn tunneke okemus/järki ja tunne yhdistettynä käytännön arjen työhön; siinä luterilaisiin! joka toi mii myös tässä päivässä jokai'en meidän elämässä jos niin halu.unSe on Kristukseen uskomista turvaamista a Uskonnollisuutta ei ajastamme puutu. Siellä missä halveksitaan kastetta ja ehtoollista, siellä missä Kristus jää syrjään ja rakennetaan lakihenkistä omaa us konnollisuutta Siellä ei Jeesuksen ihana vanhurskaus meidän ed es sämme ole ainoa aarre. Siitä perinnöstä, joka on tie tenkin laaja ja sisältää uskonopin teem oja laidasta laitaan, tulee eteemme selvä pemsnaky: syntisen ihmisen vanhurskaaksi, taivaaseen ketpaavaksi julistantincn Kristuk sen lunaslustyön kautta. HoUäptiIainen hengellinen vaikuttaja He Nouvven sanoo, että emme vainple rakastettuja, vaan nteicfön o « ¿Jää rä myös tulla rakastetuiksi. Jotakin s a maa on tuossa virressä. Molemmat ovat kuitenkin yhtä oikeita tunteita. Muistan miesten vastauk set. Ei meistä ole tullut kovin hyväsydämisiä, ei vihollisen rakas tajia, ei kaiken kärsiviä. Tunne on aina aito ja totta. Luterilaisuus on edessämme. Heidän virsivalikoimansa oli kovin pieni. Toivon niitä itsestämkm löytyvän. Juuri nyt, kiihkekten Rooman Jarkon ja luterilaisten kirkkojen vä listen keskustelujen aikaan ?uten laisuus hahmotetaan parhaiten sa»omalla apostoli Paavalin tapaan; Jumala julistaa Kristuksen tähden syntisen ihmisen vapaaksi kaikis ta synneistä ja tekee hänet armosta vanhurskaaksi ja antaa ikuisen au tuuden. M ie lestäni se jotenkin liittyy tähän lu terilaisuuden kokemiseen ympäril läni. Tätähän Antti meidät pisti pohti maan. Lapsuute n i sodan jälkeistä aikaa. jotka estivät syntistä ihmistä näke mästä Jumalan armoa. Tarvitsemmeko Lutherin perinnettä ja oppia. Luterilaisuutta on tietysti Suo messakin monenlaista. Luterilaisuus on myös Jumalan sanan ja sakramenttien kristilli syyttä. Viime vuodet ovat madalta neet kynnystä tunnustaa etsivänsä uskonnollisia arvoja ja Jumalan apua. Rakentapahtou aina järjen ja tunteen kautEikö vain silmämme taas kostuneet I sut^sja rakkaus, lapsuuden onnel linen sunnuntai-aamu kun aurinko paistoi keittiön lattialle, perhe oli aterialla ja radiosta kuului jumalan palvelus. Miksi. Ei voi sanoa, että toisella on väärä tunne. Mutta aja telkaamme sitä aitoa luterilaisuu den perintöä, joka on meille säily nyt luterilaisten tunnustuskirjojen sisällössä ja Martti Lutherin kir joissa. Siltä pohjalta ihminen voi tehdä vakaan päätöksen; minä täy tän Jumalan tahdon ja elän kaikel la tavalla niin, että sitten seuraa minulle kaikki hyvä. Tai kirpeä jouluaamun pah an en , kynttilät järauhajoulume. Luterilaisuus ei ole hurmanhenkisyyttä, vaan se perus taa aina kaiken Jumalan sanaan. Vapahtajan ja syntien anteeksiantamuksen omistamiseen. Tarvitsemme ko järjestelmää vai hengellisyyden kokemusta. Toholampi l^ .29 .ijL I««* Kaiken ydin on rakkaus Luterilaisuus mitä se on. Näi tä luterilaisuuden vaikutuksia näen paljon ympärilläni. Me luterilaiset em m e tunteile niin kuin katolilaiset tai ortodoksit. Tohtori Martti Lutherin kuole masta on pitkä aika. Näin hän sitkeällä uskol la pitää mieiivirtensä. Kun Luther koki, että Jumala \ anhurskauttaa jumalattoman yksin annosta uskossa Kristusseen. Ihminen on henkinen ja hen gellinen olento, joka ratkaisee us konnon kautta suhteensa elämän peruskysymyksiin. Kristus meidän syn tiuhrimme, Kristus meidän tähtem me ja muiden samankaltaisten us konlauseiden kuulemista. Mutta se ei onnistu. Voiko luterifaistmdessa korostaa tunteita ja tunnekokemuksia. Se virsi kertoo väkevästi heidän elamännmt00S3. Mutta miten sitä tyydytetään. Suomalainen luterilaisuus on hcrätysliikkeitten Kristus-keskeistä k ristillisyyttä. Rakkauden kokemus Abole lu terilaisuuden yksinoikeus, Ifajan rakkautta luterilaisuus on vain ui"Valoa ta. Tätä kirjoitellessani on riiieks-' säni eräs lapsuuden muisto. Mikä on minun elämäntehtäväni. Erotan luterilaisuuden kirkkona ja järjes telmänä hengellisyyden kokemuk sesta. Kokea rakastetuksi tule minen jokapäiväisissä arjen tilan teissa. M issä on luterilaisuuden sisältö minun elämässäni. että Hänen kuuliaisuutensa on tullut meille pyhitykseksi ja lunas tukseksi. Näin pysytään oikealla, raittiilla tiellä Näin ihmisiä ohjataan Sano» keskuksen. U y V uksytyksi tatenu on /a k k a u i^n ^k en fU s^ , ** 4 _ s ^ Luterilaisuutta pidetään ylei sesti hyvin järjellisenä uskonnon muotona. Lutherin Katekismus esimer kiksi on ollut käytetty käsikirja kristillisessä kasvatustyössä. Usein toivottiin tuota kirjoitukseni otsikkoon asettamaa^ n i Anders O dheliuksen vuonna §111,745 kirjoittamaa virttä. Ihmiset joilla on selkeä ja varma kuva uskostaan. Mistä löytyy. Kaipuuta Jumalaan päin siistin. Uskon, tuo v irsi ei sattumalta ollutnoiden miesten mieliv irsi. Luterilaisuuden sisällön omas sa eläm ässäm m e v o im m i pitää vain me itse. M ei tä suom alaisia ovat sukupolvien ajan kasvattaneet kirkko, koulu, kodit, herätysliikkeet, kotikyliemme henkinen ilmapiiri ja monet muut. Niin on ny tkin m eillä, noiden miesten pojilla ja pojanpojilla. Katumus on heikkoa ja uskon hedelmät vähis sä. Asioista voidaan keskustella jär kiperusteilla. Sana jää syrjään. Y leen sä virren aloitti Miina, pyhäkoulun opettaja, hyvällä äänellänsä. Häät kyseli mmipäiväsankarilta, mikä on mielivirtesi. Haltian tiivistää hengeliisyy, i yhteen sanaan: rakkaus. Nuo lempivirttään esittelevät miehet olivat muutama \ uosi aikaisemmin palanneet sodasta. Vain Jeesuksessa on meidän vanhurskautemme,. Meillä on varsin yhtenäi nen käsitys siitä, mikä on hyvää tai pahaa, mikä oikein tai väärin. Mi ten se näkyy, kuuluu ja tuutuu. Kohtaako luterilaisuus ihmisen ih misenä. muistaessani me omaa kastettam m e ja k äyd essäm m e usein ehtoollisella, olemme toteut tamassa fanista ja kestävää lu teiv , iaisuutut. Aaro M arjakangas. mutta on kuitenkin samaa jäävuor ta. hän katkoi 3tkansa Rooman kirkon ih misten tekoihin rakennetutkahlcet. Se "hurskain'’ huippu näkyy. Siellä myös ihminen uhkaa jäädä epätoivoon, jos ei -saa uskoa syntejä lahjana an teeksi. Luterilaisuus on osa kirkon järjestelmää, muotoa, jolla me ihmiset jäsennämme us kontoa. Myönnän, että suhteeni luteri laisuuteen on ristiriitainen. Jeesuksesta Kristuksesta, Vapahtajasta löytyy voimaa ja vanhurskauttaja puhta utta meille. Mutta kun se ei onnistu. En tarkoita k y sym yk sellän L teologista kiistelyä Lutherin opis ta vaan k ä y tä n n ö llis arjen koke muksesta lähtevää ajatusta siitä, tukeeko luterilaisuus myönteisesti ihmisten selviytymistä tässä ajassa. Kuvittelen luterilaisuuden olevan kuin valtava jäävuori me ressä
Kotilassa evankelisuudella perinteitä Vanhojen muisto antaa voimaa Jorma Rekonen Toholammin Kotila on tunnettu evankelisuudes taan. Olavi Kotila kertoo opet taja Anni Himasen vetäneen laulukuoroa ja lausuntaryhmä, jo ssa hän itsekin oli mukana, opintokerho toimi myös vilkkaasti. Urho K allio ja Uuno Kotila kouluttautuivat saarnamiehiksi ja he kiertelivät sanan julistuksessa. Perustamistilaisuudessa oli mukana yli 30 jäsentä. Uuno Kotila kohtasi m aallisen matkansa pään tapaturmai sesti 2.6.1950. K otilaan p eru ste ttiin vuonna 1935 oma evanke liumiyhdistys, jon ka pu h ee n jo h tajak si v alittiin Uuno Kotila ja sihteeriksi Salli Nikunen ( Kallio). Antton Aimosella oli tietysti myös oma vahva osuutensa evankeli sen liikkeen etenemisessä . Hänen syn nyinkotinsa oli Pajamäki, jonka puistosta lähti evan kelisuus kylässä versomaan. Seurakunnan pappi on ollut aina myös kohtalaisten pappi, Olavi toteaa vakaas ti. ' t \ • 1 ...... Vahvoja vaikuttajia Monien uskovien jo u kosta voidaan ottaa esiin Loviisa Hautaniemi. Heti opiston en simmäiselle vuosikurssille hakeutui opiskelijoita Koti lan kylältä. 1 O lavi Kotila oik. K irkkoon piti mennä ja hän myös meni, Olavi kertoo. Olavi muistelee. O lavi K otila asuu nimikkokylällään. Vanhojen m uisto on antanut hengen ja elämän toiminnalle voimia, Olavi Kotila uskoo. Oletko uskossa, Lovii sa Hautaniemi tivasi. Kesäjuhlat vuonna 1950 Olavi Kotila muistaa hy vin kylällä järjestetyt Keski pohjanmaan piirin kesäjuh lat vuodelta 1950. . ... Olavi Kotila muistaa ky lältä vielä Eino Kallion, joka oli erikoinen kirkossa kävijä. Ehkä täm ä on perua kirkkoherra Aimosen ajoil ta. Ovat pa ihmiset muuttaneet ky lältä m ihin tahansa, on evankelisuus kulkenut hei dän mukanaan. Hän itse muistaa liikkeen to im in taa 1930-luvulta, mutta mies on perehtynyt laajalti myös liikkeen aiem paan historiaan. Tuolloin se purettiin ja tontille raken nettiin kansakoulu, jo k a edelleen on toiminnassa. ja Urho Kallio Pajamäen puistossa, jossa pidettiin Kotiiankyiän ensimmäinen evankelinen tilaisuus vuonna 1894. . Puhumassa oli Wemeri Niinivara. Olavi Kotila kertoo tämän mum mon kulkeneen jalkaisin kirkossa ja hän saattoi vas taantulijalta kysyä myös us konasioista. Joulun aikaan yleensä järjestettiin Raamattupäiviä. Hän oli jäänyt nuorena leskeksi. Kotilan kylällä ja muu toinkin Toholammilla evan kelisuus on tullut hyvin toi meen seurakunnan kanssa. Väkeä oli pal jon koolla. Toiminta virisi uu teen kukoistukseensa sodan päätyttyä. Tuolloin evankelisia oli Kotilassa koolla todella paljon, useita satoja, ehkä tuhannen. # A J A a • # « i f t J Lf t J .ft . Silloin aina koulun seinät pullistelivat. Kodin perin tö on tullut rakkaaksi. Se palveli Sanan nälkäi siä aina vuoteen vuoteen 1930 saakka. Oma rukoushuone Vuonna 1916 kylälle ra kennettiin oma rukoushuo ne. Jo vuonna 1894 evankeliset k o k o o n tu iv at Pajam äen puistossa. ^ ‘brtiiiilye^f i HiUJuJ jib'1/u' t!< 6^1 -y b te sjiS j ilrihiu; tyVi mm • 31. Lisäksi kylän evankeli sista Fredrik Ylikotila oli todella hyvä veisaamaan, Kustaa Kotila, Herman Kallio ja Maija Viitasalo olivat henkilöitä, jotka eli vät vahvasti evankelisuu dessa ja vaikuttivat omalta osaltaan liikkeen etenemi seen kylällä vuosisadan al kupuolella. Hän toivoo jatkossa sa man suunnan jatkuvan. Kaustisen evankelisen kansanopiston syntyminen vuonna 1947 toi lisäväriä toimintaan. Saarnamiehiä omalta kylältä Sodan syttyessä nuoret miehet lähtivät kylältä rinta malle. Kotilassa oli usein puhu m assa myös kolportööri Heikki Tikkanen. irmlcT .^hMJuaini.vnjnuI ool . Juuret ovat etäällä. Hän tuli Toholammin kirk koherraksi keväällä 1894. 1930-luvulla Olavi Koti la kertoo kylälle tulleen Karkun k an san o p isto sta opettajaksi Anni Himasen, niinpä vuosikym m enen puolivälissä elettiin suurta herätyksen aikaa
Eh toollisen nauttiminen kuului näihin tilanteisiin. Mikään muu opetus ei synnytä pelastusta ja tunnonrauhaa, kuin että Jeesus kirkastuu, armo kirkastuu. Kirkossa käymi sen tapa on vähenemässä, vastuu aktiivisesta seura kuntatyöstä on herätysliik keiden ihmisillä, Väinö Uu sitalo sanoo. On uskontoja, uskonnollisuutta ja m onenm oista yritystä. Tiinan juhlat jatkuvat viik ko Evankeliumijuhlien jäl keen omalla häätilaisuudella. Mitä nuo vuodet teille opettivat. Missä näin ajatellaan, siellä eletään evankelisessa uskossa. Toho lammin juhlista ajattelen samoin. U usitalon m ielestä on paljon ihmisiä, jotka eivät tunnista olevansa evankeli sia, koska evankelisuudessa ei vedetä ihmisten kesken rajoja. Tulevaisuudesta en oi kein vielä osaa vannaa sa noa. Itseäni on aina puhutel lut, miten evankeliset koros tivat: Taivaan Isä pitää huol ta. P N Ä K E S Ä K U U T A 1997 LESTINJOKI 15 Armosta autuaana saa iloita Evankelinen ihminen voi olla rikas taikka köyhä. Herätysliikkeiden merkitys kasvaa -Näyttää siltä, että ylei nen uskonnollisuus vähe nee. Armoa ja uskoa julistettiin iloisesti kaikille. Minulla oli aivan toiset suunnitelmat tu lev aisu u d esta, m utta evankeliumin kirkastuttua minulle uudelleen päätin lähteä lukemaan papiksi. Sovitus, kasteja usko antoivat varman tunteen. Evankelium i on heille niin suuri asia ja se, että saa olla armosta autuas. K E S K I V I I K K O N A 25 . Tiina Päivärinta on saanut seurata ja osallistua Evanke* Helsingissä.. Mairikki ja Väinö Uuistalo olivat noin kolmen ja puolen vuoden ajan lähetys työssä Keniassa. Se oli vapautta: Armosta olemme pelastetut. Sain siitä turvallisuuden tunnetta; olinhan menettä nyt oman isäni ollessani vasta viiden vanha. Katseet ovat tu levassa Toholammin evankeliumijuhlassa. To holampi tulee esiin pääkal lonpaikallakin usein. Lohtajan evan kelisista heijastui huumo rintaju ja varmuus. Väinö Uusitalo sanoo, että pappina hän on aina ’’ty kännyt” rippikoulunpidosta. Nyt juhlien järjestely jen aikaan moni on sieltäkin käynyt T oholam m illa ja tuonut aina terveisiä muka naan kotipaikkakunnaltani. Evankelista taustaa ei toki Lohtajalla voinut muuten kaan välttää. Minut on kastettu ja saan reippaasti uskoa, että sen varassa pääsen taivaa seen. Tiinan työjälkeä voi jo kainen juhlavieras arvostel la käsiohjelmaa selailles saan. Ennen monilla seuduil la kuten Lohtajalla oli pal jon evankelisia uskovia. Se on sitä, että on koko olemuksellaan puhumassa ja ohjaamassa toisia joko elämän tai kuoleman tielle. Elintapa ja mpäristö eivät ratkaise unhan on tunto: Minä olen Jumalan lapsi Jeesuksen työn tähden. On vain menty. Tiina on opiskellut teolo giaa. Lupasin pikkupoikana joskus lähteä lähetyssaarna ajak si/N äin olen saanut edes pikkuisen täyttää Ju malalle annettua lupausta. Silloin herätysliikkeitten rooli korostuu. Millä mielellä ajattelet lamppilaisia juhlia. Muuta m ahdollisuutta ei ole. Tenttaan Lohtajalta lähtöisin olevaa Uusitaloa, millaisia ajatuk sia hänellä on keskipohjalai sesta evankelisuudesta. Ennen kirkossa kävi suuri osa pitä jän väkeä. Vanhat juttelivat kaikenlaista. Nyt kun evankelisuus on eniten levinnyt herätysliike Suo men seurakunnissa, vastuu paikallisesti on jäänyt usein hyvin pienelle porukalle. Omalla tavallaan välinpitäm ättö myys ja järkeisusko kulotta vat tiettyjä alueita. Missä tahansa men nään, on perusturva: Tai vaan Isän käsissä ollaan. Oli kiva jutella uskon asioista, mutta myös niitä näitä; maalaispitäjässä Yli härmässä kun oltiin. Hikoilemme alkukesän kuumimpana päivänä Evan keliumiyhdistyksen keskus toimistossa Helsingin Ruoholahdessa. Hän pääsee eri tyisesti nyt Evankeliumijuhlien alla ’’loistamaan”. Luterilainen kirkko Ke niassa elää köyhissä oloissa. Kotini oli evankelinen. Olen ylpeä toholampi laisuudestani, Tiina toteaa silmää räpäyttämättä. Seurakuntatyössä itsel leni tärkeitä olivat myös kotikäynnit vanhusten luo na. Uskossa oli tärkeintä, että Jeesus on minun syntini so vittanut. On vain yksi tunto merkki: Jeesuksen tähden ja hänen avuillaan pelastun. Toimit tajan työ on hänelle tuttua, mutta nyt taitolliset asiat, painopinnan valmistus, saa vat oman osansa. Pelkkä Jumalan sana, evankeliumi on voima, jota tarvitaan, joka auttaa. Opetus ei ole yhden puheen varassa. Työtä on ollut nin pal jon kuin on jaksanut tehdä. Siellä voi nuorille pitkään selittää us kon salaisuutta ja saa elää heidän kanssaan. Monissa kodeissa ajatellaan: Tottahan sinne mennään! Hannu Rasila Näköalapaikalla pääkaupungissa ’’Olen ylpeä toholampilaisuudestani” Jorma Rekonen Toholampilainen Tiina Päivärinta on tekee työtä evankelisten lehtien parissa Helsingissä. Sen evankelistat eivät ole ole saaneet palkkaa kuukau siin, mutta silti he jatkavat työtään. Sain todeta, että on mahta vaa olla luterilainen. Lehdet näyttävät vie neen tytön ainakin tällä erää tulevan aviomiehen lisäksi. Papin työssä olen kokenut ennen muuta vastuullisuut ta. Vaikka Toholammin tyt tö 'f Ä h ^ d k y v ^ ^ ^ t A k ^ h • ja vereen toholampilainen, mukavuuden halu pitää pää kaupungissa. Lestijokilaakso on mi nulle sillä tavoin tuttu, että kävin kouluni Kannuksessa ja sieltä löysin myös parhaat kaverini. Kohta vietetään evankeliumijuhlia. Yliopistolla olen edel leen kirjoilla, mutta lehtiala kiehtoo, Tiina tunnustaa. Elin nuoruudessa ni monta vuotta ilmiselväs ti epäuskossa, vaikka tiesin, mitä usko on. Se antaa mukavan olon, joka saa ihmisen myhäilemään sielunrauhaa ja iloa. Keskipohjalainen ajatus on, että kun kyläkoululla tai nuorisoseurantalolla on vie tetty hengellisiä juhlia, ei ole kyselty, olenko kelvolli nen. Herätyksen ajat riippu vat Jumalan työstä. Lehtityöhön hän opiske lee laaja-alaisuutta. Tätä voi pitää keskipohjalaisen evanke lisuuden tuntomerkkinä, sanoo Evankeliumiyhdis tyksen sisälähetysjohtaja, rovasti Väinö Uusita lo. Se on silloin sitä sielun rauhaa, joka saa ihmisen iloitsemaan Jumalan lapseu desta. Ihmisil lä on elämänkaipaus
Juhlille tulevien parkki paikat on sijoitettu Välikan kaan pellolle, jonne voi ajaa Toholampi Ullava tieltä kuin myös Kannus Lesti järvi tieltä. Johan Schönberg oli luonteeltaan ystävällinen ja huum orintajuinen. sanoo nopeutta lasketun Kannus Lestijärvi tieosuu della Toholammin kirkon kylän kohdalla 40 kilomet riin nykyisen 60 kilometrin nopeusrajoituksen alueella. Toholammin ensimmäinen kirkkoherra John Schönberg Kansanomainen ja leikkisä mies Jorma Rekonen Toholammin ensimmäi senä kappalaisena ja kirkko h errana palveli vuosina 1885 1893 Johan Schön berg. V uonna 1918, jo llo in Keski-Pohjanmaalle levisi hengenvarallinen espanjan tauti, kuoli ensin lokakuus sa Kannuksessa Helmi ja kolmen viikon kuluttua hä nen veljensä Yrjö. 11.6.1886 pappilan pa lossa kuoli hänen äitinsä Lena Adamsdotter Schön berg o. Esko Keskitalo toteaa parkkialueen juhlavieraan kannalta olevan kohtuulli sen lähellä, sillä jalkamatkaa ei kerry juurikaan yli puolta kilometriä. klo 19.00 alk evankeliumijuhlan rakenteissa käytettyä SAHATAVARAA Myynnissä piirua, lautatavaraa pieniin eriin lajiteltuna. Niinpä hän perusti Toholammille Edistysseu ran lauluja näytelmäkerhoineen. Jalankulku pysäköinti alueelta tapahtuu jalan Rii hitietä pitkin. T oisi naan jopa poikamaisen leik kisä. Perheen tytär Elli ehti elää vain 15 vuoti aaksi. Sittemmin Ruove dellä hänen ansiokseen lue taan kansakoulujen nopea kehitys, kiertokoulujen uu distuminen ja kirjaston pe rustaminen. Lähteenhara. Lähes sam aan aikaan Helm in kanssa kuoli tyräleikkaukseen saman katon alla hänen äitinsä Naima. s. S chönbergin lap sista Helmi avioitui Toholammin maakauppias Erik Klemo lan pojan Kaarlen (Kallen ) kanssa, josta tuli sittemmin Kannuksen, Toholammin, Himangan, Lohtajan ja Les tijärven yhteinen kunnan lääkäri. Hänellä oli hyvät puhujanlahjat ja käytökseltään kirkkoherra oli kansanomai nen. Kolme perheen yh teensä kahdeksasta lapsesta kuoli jo vauvaikäisinä. silla sanonnoilla, joita hän oli oppinut lapsuudessaan maasepän poikana. Inva-ajoneuvojen pysäköin tialue on sijoitettu palloken tälle eli juhla-alueen välittö mään läheisyyteen. Toholammin ensimmäi nen kirkkoherra oli kiinnos tunut kaikesta, mikä liittyi metallialaan ja tekniikkaan. Hanna-tytär puoles taan avioitui Ruovedellä vuonna 1918 isänsä apupap pina toimineen Olavi Heliövaaran kanssa. L iik en n ejärjestely istä vastaava Esko K eskitalo Esko Keskitalo vastaa liikennejärjestelyistä Evankeliumijuhlien aikana. Heliövaara vihittiin vuonna 1956 Oulun hiippakunnan piispaksi. Meklarina M än ty län \oukol 00 K A N N A T T A A T U L L A K A U E M P A A K I N K U T E N M Y Ö S J U H L I L L E ! Kenttätoimikunta 00. Toholampi 27.-29.6. Hän syntyi Vesilahdella vuonna 1846 ja kuoli vuonna 1916 Ruovedellä, jonne hän muutti Toholammilta. Juhlakentän editse kulke va Kuusistontie on suljettu yleiseltä liikenteeltä. Evankeliumijuhlien odo tetaan tuovan paikkakunnal le noin 200 asuntovaunua, 50 linja-autoa ja yli 1000 henkilöautoa. Liikennejärjestelyt hanskassa Juhlat näkyvät kyläkuvassa Jorma Rekonen Evankeliumijuhlat näky vät varmasti myös Toho lammin ydinkeskustassa, sillä viikonvaihteen Evankelium ijuhlilla odotetaan käyvän lähes 15 000 vieras ta. Urjalassa ollessaan hän tutustui esimiehensä, rovas ti Samuel Hellgrenin tyttäreen Naimaan, jonka kans sa hän avioitui vuonna 1877. ( Lähteet ja kuvat: Kari Klemola) ]a lopuksi pidetään kunnon HUUTOKAUPPA juhlakentällä (Toholammin urheiluhallilla ) myydään tiistaina 1.7. Liikennettä Toholammilla on viikonvaihteen aikana ohjaamassa muun muassa viisi sotilaspoliisia. Samoin on toimittu Ullavantien alkuosalla. Pappistoimensa ohella hä nen sydäntään lähellä oli kansanvalistuksen kohotta minen. Parkkialue on kuusi seitsemän hehtaaria. Toholammilla Schönbergin elämään liittyi myös su rua. Schönberg höysti saarnojaan usein kansanomaiToholammin ensimmäinen kirkkoherra Johan Schönberg. He saivat kahdeksan lasta. Jo han oli tuolloin ollut pappi na runsaan vuoden. Äiti on haudattu poikansa metsän hoitaja Yrjö Perkiönojan kanssa samaan hautaan kir kon kulmalle. Sirkissä on li säksi jatkettu Toukotietä, mikä mahdollistaa liiken teen parkkialueelle
K A IK K I P O IS , mitään ei jätetä. mitä la ovat vierailleet Valion johPahimpana peikkona valkunta on tehnyt Valion juusdon eli Matti Kavetvuon ja tuustossa tuli esiin se, että totehtaan säilyttämiseksi juustolinjan johtajan Ensio Valio pistää ovet kiinni, eikä paikkakunnalla. p n ä K e s ä k u u t a 1997 ton kokouksessa sitä. Shimanon 24" 3-vaiht.(2190.0 vaihteet (1490.-) 1500 ,890 ,.cfui/(ininie asioAAaitanmie (//tteisisfä vuosista f TARRALENKKARIT lasten, koot 32-33 (39,-) URHEILU-HEINONEN T o h o la m p i, p. Tule omaan Osuuspankkiisi ja kysy lisää. puheenjohtaja Paavo Hylkilä vuoden 1999 loppuun saak-________________________ ja kunnanjohtaja Pekka Rajaka. Nyt saat Kuvakorttiisi jopa 15.000 mk lisää ostovoimaa liittämällä siihen Kultakorttiluoton. Näillä näanna viiteen vuoteen kyseituuston puheenjohtaja Mika kymin Toholammin tehtaalsissä tiloissa syntyä mitään Lintilä, kunnanhallituksen le on annettu toiminta-aikaa kilpailevaa toimintaa. 24’’ M AASTOPYÖRÄ 15-vaiht. K e s k i v i i k k o n a 25. KunnanvalHytösen juttusilla. PERUNA 19 5 90 Umingan EDAM JUU5TO k9 29 90 m 90 KA N A N MUNAT 10 kpl/kenno 5 Ingmanin JUGURTU kgpH< £ Q 6 S R A R Sunnuntai VEHNÄJAUHOT! 2 k< ( 2 : 90 Sunnuntai MARGARIINI 500g £ 9 6 UUTUUS! MAITOKOLMION kevyt & tavall. vnu 1 fl . 8 8 5 3 5 loppuun myy nti ENÄÄ 5 päivää! K aikki tuotteet vähintään % ovh-hinnoista (ei pyörät). SPAR K uuluu päivään jokaiseen . TARJOUS VOIMASSA ke 25.6su 2fc& Viitalan HILLOMUNKKI * 0,90 Maitokolmion MEIJERIVOI 5 g 190 Viitalan HIIVAREIKA LEIPÄ 4 80 Rymättylän VARH. 8 8 5 6 8 6 A v : m a-p e 9 1 7 , la 9 -1 3 Uusi Kultakortti ostat vaikka mitä. O S T A V A IK K A V A R A S T O O N ! S H O K K I T A R J O U S Tyttöjen Nopsa Tyttöjen ALEB1KE. 7prk l v # S P A R iKAUPPA JA LEIPOMO Ullavantie 4 , TOHOLAMPI Puh. Toholampi Lohtaja Kannus Himanka OSUUSPANKKI M u k a n a e r i e l ä m ä n k ä ä n t e i s s ä
Myös poliitti sesti on pystyttävä teke mään järkeviä päätöksiä. Kokkolan rovastikunnan yhteiselle juhlamatkalle osallistui 44 eri-ikäistä, -näköistä ja -ko koista matkaajaa Kokkolas ta, Kaustiselta, Vetelistä, Lestijärveltä, Lohtajalta ja Himangalta. Si vullisesta taakka näyttää lii an suurelta. Poliisi kehottaa matkoil le lähteviä tai kesäasunnol le muuttavia säilyttämään asuntonsa asutun näköisenä. asuntomur toa, joiden yhteydessä teki jät etsivät rahaa, pankkikir joja. Kokkolan kihlakunnan alueella tapahtuu vuosittain noin 20 30 ns. Kaikesta huolimatta Hyvää kesää. Asuntovaras iskee usein keskellä arkipäivää Poliisi varoittelee kesäisistä odottamattomista vieraista. Mukanam me oli sekä lähetysjuhlaveteraaneja että ensikertalai sia. Tehkää murtautuminen vaikeaksi. kär päset ja helteet. P N Ä K E S Ä K U U T A 1997 Palkkansa kuittaaminen koomista Kannuksen kaupungin henkilöstö on palkattu teke mään jotain määrättyä teh tävää tai Ulottamaan määrättyjä palveluja. 18 LESTINJOKI K E S K I V I I K K O N A 25 . Sama asia pätee myös kis soihin. Menenkö seuraamaan pää tapahtumaa Messukeskuk sen suurimpaan halliin, jos sa näkyvyys ja kuuluvuus on hyvä viimeistä penkkiä m yöten vai k iertelen k ö m essutorilla ostoksilla ja samalla seuraan ohjelmaa, jossa mm. Jaksaisinko vielä yökahvilaan kin. Naapureita ja havainnontekijöitä pyydetään ilmoitta maan välittömästi poliisille havaitusta tai epäillystä asuntom urrosta, jotteivät tekijät saa ajallisesti kovin pitkää etumatkaa. Tyttö sanoo kui tenkin: ”Ei hän ole painava, hänhän on minun veljeni.” Suosittelen m atkakoh teeksi hengellisiä kesäjuhlia lähetysjuhlia. On aika muistuttaa autolla matkusta vista lem m ikeistä, jo tk a ovat valtaosaltaan koiria. Koiran olo muuttuu tus kaisemmaksi ja tukalam maksi ja lopulta se menettää tajuntansa. Jaoimme koke muksiamme jo tullessa lin ja-automatkalla. Kannuksen kaupun gin yhteistyötoimikunta, henkilöstön edustajat Kesäjuhlien aikaan Tänä kesänä meillä kes kipohjalaisilla on lyhyt mat ka monille hengellisille ke säjuhlille: Evankeliumijuhlille Toholammille, Uuden herätyksen kesäseuroihin Kalajoelle, Rauhan sanan suvijuhlille Kokkolaan. Jos joudut kuljetta maan koiraa, muista sään nöllisin väliajoin juottaa ja ulkoiluttaa se. Poliisi toivoo lomalle lähteville ja kesämökeille muuttaville tässäkin mieles sä harmitonta kesää Rikoskomisari Kalervo Rokala Kesäterveiset koiranomistajille Taas on tullut kesä. Anna-Maija Pahkala Himangan lähetyssihteeri Wanhat walokuwat Svul:n suurkisat 50 vuotta sitten Helsingissä. Kesän omien juhlien jä l keen teemme retken elo kuussa Sodankylään ja ensi kesänä Kuopioon lähetysjuhlille. Koiraa ei saa koskaan jättää pysäköi tyyn autoon aurinkoisella säällä yksin, sillä se voi jopa kuolla sinne kuumuuteen. Montako linja-au toa varataan. Lisävarusteita oveen ovat takalukitus, rakoraudat, saranatapit , ovisilmä ja varmuusketju. Mutta kyllä kannatti hikoillakin; ’’reissuressistä” toipuu no peasti, hienoista kokemuk sista ei koskaan. Varastamisen lisäksi varkaat usein aiheut tavat ylimääräistä vahinkoa asunnoissa. Ilkka Puranen, henkilöstön mitta alkaa olla täynnä, toki meilläkin on jotain oikeuk sia. Mitä pi kemmin rikostutkijat pääse vät murtoa tutkimaan sitä paremmat mahdollisuudet heillä on selvittää tapahtu ma, saada rikosjäljet talteen, tekijät kiinni ja anastettu ta vara takaisin. Lämpöhalvaukseen auttaa, että juotat ja valelet koirasi kylmällä ve dellä. Pyydä naapuria/tuttavaa tarkkailemaan asuntoa ja lukitse asuntosi huolellises ti, sillä varas on kuitenkin hätäinen sekä lyhytjännittei nen ja antaa pian periksi jos kohtaa murtautumisessa es teitä ja vaikeuksia. Purasen kirjoituksesta ja puheista saa sen käsityksen, että ainut syntipukki on kau pungin työntekijä, joka on o ttan u t y m m ärtäm ättö myyttään vastaan hänelle tarjotun työpaikan, ja näin vienyt Kannuksen kaupun gin vararikon partaalle. Eläimet nauttivat myös kesästä siinä kuin ihmisetkin. Ikkunat tulee lukita myös huolella, sanoin taka-ja kellariovet sekä kat toluukut. Monet koirat nauttivat autonkyydistä kovasti ja lähte vät mielellään mukaan aina kun on mahdollista. Kesäterveisin eläinsuojeluvalvoja. Ota myös yhteys aina välittömästi eläinlääkäriin. Jos kun nalla menee huonosti, täy tyy kurjuus jakaa tasapuoli sesti, ei yksistään henkilös tön palkoista. Entä illalla, konserttiin “ ko vai seuroihin vai Tuomasmessuun vai seurustelenko tuttavien kanssa. Tämän hän päättelee eteen vede tyistä verhoista, vanhasta postista postilaatikossa tai luukussa, jopa ovessa ole vasta lapusta, jossa asukas ilmoittaa, milloin palaa lo malta. Asuntovaras iskee usein keskellä arkipäivää. Valinnan tekevät poliitti set päättäjät. Mikä se on, joka vuosi vuodelta panee lähte mään juhlille, ja panee läh temään myös lähetyspiireihin, lähetysiltoihin, myyjäi siin, joka innostaa tekemään työtä sen eteen, että ihminen kohtaisi Vapahtajansa, Jee sus Kristuksen. Paras tapa välttää tämä on kuljettaa lemmikkiäsi vain, kun on pakko. Kuljettajamme yllätti meidät molempina iltoina tarjoamalla halukkaille yli määräisen kaupunkikierrok sen ja Naantalissa käynnin. Tällaisia tapauksia sattuu valitetta vasti joka kesä. Nauttikaamme lemmikkiem m e kanssa kesästä muuten täysin siemauksin. Ohjelma on valmiina ja ruokailu järjes tetty. M ielenkiintoista oli kuulla ja nähdä videon väli tyksellä mukanamme mat kustaneiden lähetystyönte kijöiden kokemuksia lähe tystyöstä. Löytyisikö vastaus seuraavasta yhdes tä m atkalta elämään jä ä neestä kuvasta: Pieni tyttö kantaa pikkuveljeään. Hän et sii kohteeksi asumattoman näköisiä asuntoja niin ker roskuin omakotitaloista, joiden asukkaat vaikuttavat olevan matkoilla. Ihmiset eivät aina tule ajatelleeksi, millainen pätsi autosta tulee kun se ei ole liikkeellä, ja nehän lähtevät autosta kun se pysäköidään. Lähetysjuhlien teemana oli tänä vuonna "avoimista ovista". Kuitenkin henkilöstö on vuosia kantanut kortensa kekoon, luopumalla osasta palkkaansa ja tekemällä po liitikkojen määräämiä lisä tehtäviä, vaikka henkilöstö on vähentynyt. Kuvassa Himangan Urheiluja voimisteluseuran joukkue. kirjailijat ja muu sikot esittelevät uutuuksiaan. Ohjelman va linnan vaikeus taisi olla monelle suurin ongelma. Kuvan omistaa himankalai nen Erkki Siipoia. Näin ollen jokaisen, joka antaa puolet lomarahastaan, veroäyrin hinnaksi muodostuu noin 22 p., kun muut kuntalaiset maksavat 18,5 p. Raolleen jätetyistä ikku noista ei ole apua. Etenkin kun kukaan ei ole tullut palve lukseen ilman, että heitä ei ole valittu tehtäväänsä. Mitä sitten matkalta jäi elämään. Suomen Lähetysseuran vuosijuhlille päästäkseen piti hikoilla satoja kilomet rejä, Turkuun asti. Juhlat on tarkoitettu kaikille ovet ovet avoimet. Ohjelmaa oli tarjol la kaiken ikäisille ja jokai selle jotakin. Jokainen työntekijä uskoo tekevänsä tärkeää työtä. Olemme jatkossakin mu kana taloustalkoissa yhteis työssä päättäjien kanssa. luottokortteja, koruja, viinaa ja arvokkaita esinei tä sekä vaatteita, joskus jopa ruokatavaraa
Linja-autojen aikataulu yllä. Toholampi nosti joen pöydälle Toholampi Toholammin kunnanhallitus ei tässä vaiheessa ilmais sut kantaansa osallistumisesta Life-Lestijoki projektin ra hoitukseen. Ke 2.7. Sunnuntai: Jumalanpalvelus kirkossa klo 10. men nessä. Matka ja majoitus (sis. Ehtoollisjumalanpalvelus klo 10 kirkossa, Petri Thuren ja Sari Vähäkangas. 400,(matka, yöpymiset, aamupala), ilm. men nessä p.875024. Alaviirre (vanha tie) 8.35, Himanka (mh) 8.40, Hillilä 8.45, perillä 9.30. Sairaalahartaus klo 10.30, Petri Thuren. Oulun hiippakunnan Lähetysjuhlille Sodankylään rovastikunnan yhteinen matka 22.-24.8.97. Lähtö pe aamupäivällä. Kesäillan harta us kirkossa klo 19.30. ja tied. ja 4.-9.8. aamupa lan) 380 mk. Edestakainen kyyti maksaa lähtöpaikkakunnasta riippuen n. K o n firm o itu 21.6. Tuuli Huhtala. Ko lehti Herättäjäyhdistykselle. Klo 19 kesäillan hartaus siunauskappelissa, käynti välskärinhuoneessa. Lomalla: Kirkkoherra Lassi Kujanpää 17.6.-21.7. Tervetuloa! Pyhäkoulutyö: pyhäkoululaiset ja pyhäkoulunopet tajat! Auto Evankeliumijuhlille la 28.6.97 kiertää seuraa vasti: Torvenkylä klo 9.30, Pahkala klo 9.35, srk-koti klo 9.50, Hillilä klo 10.00. Sijainen Timo Holma puh. Alaviirre (vanha tie) 7.50, Himanka (mh) 7.55, Hillilä 8.00. T \ v TOHOLAMPI y Su 29.6. bussikyydin ja yöpymiset Kairosmajalla. Hartaus klo 15.30 Kotirannassa ja klo 16.30 Puistolassa, Petri Thuren. Ti 1.7. Ti 1.7. Pe Norpan bussi Toholammille Evankeliumijuhla ’97:ään: Marinkainen 12.50, Kk Matkahuolto 13, vanha tie, Alaviirre 13.05, Himanka. klo 9.45. Ti 1.7. La Evankeliumijuhlan bussi: Marinkainen 7.35, Mat kahuolto 7.45, Alaviirre 7.50. Evankeliumijuhla ‘97 Toholammilla 27.-29.6. Linja-autoretki Särkänniemeen. Molem mille leireille otetaan 35 lasta. klo 8.20 ja su 29.6. perillä 8.45. Ilmoit tautumiset 10.7. Autot lähtevät paluumatkalle perjantai-ja lauantai-iltana n. EU:n komissio on tehnyt päätöksen rahoituk sen myöntämisestä Lestijoen demonstraatio hankkeelle. Avioliittoon kuulu tettu: Mikael Roy Bertel Sabel ja N ina K atrina Kero. Painettu ohjelma, josta näet kaikki ti laisuudet, on jaettu joka kotiin. Autot lähtevät paluumatkalle perjantaina ja lauantaina klo 21.00 ja sunnuntaina klo 16. klo 20 Sykäräisen kappelissa lämpö nousee 37,2 C°, Ipe Vettenran ta, Juha Heinonen ja seurakunnan omaa porukkaa. 0400-430303. Kysy lisää Hannele Ilolalta puh. 6. 40-60 mk henki lö. Rovastikunnallinen matka hiippakunnan lähetysjuhlil le Sodankylään 22.-24.8. Matkan hinta n. Kirkkoher ralle voi jättää viestin myös ollemo@lesti.kpnet.fi Seurakunnan mökki Jänissaaressa on oman seura kunnan jäsenten varattavissa ja käytettävissä kerrallaan vuorokauden oleskelua varten avainmaksua vastaan. 30 -11. Ilmoittautumiset ma 23.6. Su 29.6. T oholam m in seurakunnan kotisiv u : h ttp :// www.lesti.kpnet.fi/-perttupo/tsrk Linja-auto kyydityksiä juhlapaikalle: Sykäräisestä (Neste) Norpan auto: pe klo 13.40, la klo 8.25 ja su klo 9.10. Vieraana Arvo Onermaa Amerikasta. Lestijoki ollaan liittämässä Naturaan vastoin alueen kuntien ja asukkaiden tahtoa.. ja su juhlan päätyttyä n. klo 9.05. Kirkkoherranviraston uudet aukioloajat heinäkuun alusta alkaen ovat tiistaina ja keskiviikkona klo 9. Lähtö pe aa mupäivällä. Sievistä (mh) Kamusen auto: pe klo 13.20, la klo 8.10, su klo 8.50. Asko Hekkala 7.-24.7. vi rastoon, 875024. Kannus ja Lestijärvi ovat omalta osaltaan hyväksyneet hankkeen. Ilmoitt. Tilaisuuksia: Torstai 26.6. Kastettu: Aatos Arinpoika Kinnunen Su 29.6 klo 10 Jumalan palvelus, Lasse Räty SLEY klo 19 Herättäjäjuhlille lähtöseurat kirkossa, Erkki Laaksonen E v a n k eliu m ¡ju h lat Toholammilla 27.-29. Jokilaakson kuntien osuudeksi on laskettu jäävän 20 (XX) markkaa Lestijärveä lukuunottamatta, jonka maksu osuus on 10 000 markkaa. Sisaralennus 25 mk. Leevi Partanen, Esko Leppämäki, Jussi Isotalo. Sun nuntai: 29.6. Tänään klo 19 nuortenilta Ohtakarin leirikeskukses sa. 50 mk. (7-9 vuotiaat), leirimaksu 75 mk. Tulossa: Lasten laululeiri Ruonalla 7.-8.8. Lähtö Toholammilta n. auto (Norppa) Alaviirre (vanha tie) 13.05, Himanka (mh) 13.10, Hillilä 13.15, perillä Toho lammilla klo 14.00. Ilm. Tulossa: Oulun hiippakunnan Lähetysjuhlat Sodan kylässä 22.-24.8.97. 26.6. nuorille omaa ohjelmaa. 8350067. klo 13.30 Marinkaisten diak. Herättäjäjuhlaseurat kirkossa klo 19. Autot lähtevät paluumat kalle perjantai-ja lauantai-iltana n. klo 16.30. klo 19 lähetysilta. 00. läh. klo 11.00 päivätilaisuus Lestijärven ruko ushuoneella. sijaise na Sari Vähäkangas puh. Pasi Hujanen. Juhlata pahtumia pe ja la urheiluhallilla. Kastettu: Carita Janii • Vihitty: Jussi Heikki Sakari Soilunen ja Maarit ___________________ Hannele Sormunen. klo 13.35. Sijainen Silja Rahkola. Evankeiium ijuhlat Toholam m illa 27.-29.6. Tiedustelkaa rohkeasti Siskolta, puh. Kolehti Herättäjäyhdistykselle. Maksu n. 400 mk sis. Tulossa: Kesäretki 1.-3.8. klo 21.00 ja su n. SLEY :n juhlakuoro. la 28.6. Klo 19 herättäjäjuhlille lähtöseurat kirkossa, Kontinen-Koski, rovasti Erkki Murtomäki. Seurakunnan työntekijöiden lomat: Seppo Kinaret 1.-14.7. seurakunnan ja Kan sanlähetyksen lastenleiri Kuonalla, hinta 80 mk, ilm. klo 17.00. Sunnuntai 29.6. Evankeliumijuhla 97 Toholammilla. klo 16.30. Nuoret: Nuorten evankeiiumijuhlat: to 26.6. Juh laan järjestetään linja-autokyyditys Kannuksesta jokaisena juhlapäivänä seuraavasti: pe 27.6. Eläkeliitto päivystää. Lähtö matkahuollosta, paluu peja la ihana n. Lauantai 28.6. V ieraana Arvo Onermaa Amerikasta. Itä-Suomeen, NurmesLieksa-Punkaharju-Retretti-Savonlinna-laivaristeily Saimaalla-Kouvolan kautta kotiin. 050-5947731 tai Eero Hänniltä puh. Juhlaan järjes tetään linja-autokyyditys jokaisena juhlapäivänä seuraa vasti: Perjantai 27.6. klo 21.00 ja sunnun taina juhlan päätyttyä n. 885297. siht (875249) tai kirkkoherranvirastoon (875024) 15.7. huoltaja mukaan). 875550. Pe 1.8. 877214. Aki Mäki-Leppilampi 21.6.-17.7. Su Evankeliumijuhlan bussi: Marinkainen 8.20, Mat kahuolto 8.30, Alaviirre 8.35 (takaisin 16.30). 30, lauantaina klo 8.15 ja sunnuntaina klo 9. Lähtö takaisin 21. Kannuksesta (mh) Nor pan auto: pe klo 13.35, la klo 8.20, su klo 9.05. Riitta-Liisa Palovaara. Vanhassa pappilassa vuokrattavana pienempi huo neisto. Perjantai: Seurat Pa jalan seuratuvalla klo 19. nuorten saunailta Hongistossa klo 19.30. 30. klo 21. virastoon to 26.6. Älä ruuhkauta parkkipaikkoja aja bussilla! Lapset ja nuoret: Srk:n ja kaupungin nuorisotoimen järjestämät lasten leirit Ruonalla heinäkuussa seuraavasti: 1 leiri 15.-16.7. si jaisena Petri Thuren puh. K E S K I V I I K K O N A 25 . Linja-auto Herättäjäjuhlille Kouvolaan lähtee Kan nuksen matkahuollosta pe 4.7. Evankeliumijuhla 97 Toholammilla 27.-29.6. Mark ku H uhtala perheineen.Lähetysnurkan myyntipöytään tarkoitetut käsityöt pyydetään toimittamaan Anneli Paanaselle torstaihin mennessä. Lehtori vs. Mu roma. Esilaulajana Antti Haapaniemi. Vuokrauksesta saa tietoja kirkkoherranvirastosta. Tä nään auttaa Herra. To. Toholammin kunnanhallitus jätti asian pöydäl le. Kaarina Siermala 4.8.-6.9. Paavo Tiinanen 27.6.-31.7. 06-8317371, 0405890333. asti, tiekirkko. (10-12 vuotiaat), leirimaksu 1 (X) mk. Viikonloppuna ei tilai suuksia. Lisätietoja Hannele p. Kirkko avoinna klo 11-15 päivittäin 17.8. Klo 10 ju malanpalvelus. 872477. Ilmoittautumiset ja yhteismajoitusvaraukset: Simo Kivelä puh. Mukaan mahtuu muitakin kuin pyhäkoululaisia (alle 12 v. Miestenpiiri klo 19 uimahallilla. vanhainko din ehtoollishartaus kirkos sa klo 14. klo 16.30. RiittaLiisa Palovaara 22.-23.7. mennessä. Mukana hankkeessa ovat Suomen WWF, Keski-Pohjanmaan liitto, Nodkalk ja Keski-Pohjanmaan ympäristökes kus. Herättäjäjuhlien lähtöseurat klo 19 Eskolan rukoushuoneella, puhuu Osmo Kohtala. Lestijärveltä linja-auto lähtee matkahuollosta perjantaina klo 13. Pe-su 8.-10.8. jumalanpalvelus juhlakentällä klo 10, saama Erkki Koskenniemi. P N Ä K E S Ä K U U T A 1997 LESTINJOKI 1 9 Keskiviikko: Seurat Pahkalan seuratuvalla klo 19. 40-60 mk/henkilö. Kanttori Sisko Hihnala 16.6.-6.7. Ke 25 6. Sari Kontinen-Koski, kanttorina Jo hanna Hernesmaa, virret: 168:1-4, 334:5-8, 404, 423:2-3, 420, 321:5. Tie dustelut, varaukset ja avaimen nouto kirkkoherranvirastos ta. Majoittuminen Kairosmajalla. Mahdollisesti meneillään oleva Natura-ohjelma sai hal lituksen hangoittelemaan. T orstai: V ierailu Palvelukeskukseen klo 14. 877443. Hartaushetki vanhainkodilla klo 14. Edesta kaisen matkan hinta on n. 0400-568150. Kuollut: Martti Viljami Niemi, 92 v. Mukaan mahtuu kirkkokuo ron lisäksi muitakin. Päivi Heikkinen 16.6.-6.7. lohtajalaiset: Tanja AlaTainio, Juha Björkbacka, Marianne Erkkilä, Antti Herlevi, Sanna Hietala, Kyösti Huhtala, Sami-Pekka Huhtala, Elina Ihanus, Tiina Juntti la, Mika Kaattari, Asta Karhula, Elisa Karhula, Timo Kar hula, Pertti Karvinen, Anselmi Kinnunen, Juha Kippo, Ris to Kuokkanen, Ville Lauri, Tiina Leppänen, Jaana Leske lä, Janne Luikku, Päivi Johanna Niemi, Sini Niemi, Olli Nissilä, Tarja Anneli Nissilä, Tommi Nissilä, Hanna Or jala, Sami Paavola, Satu Peitso, Heli Peltokangas, Johan na Pentti, Jukka-Pekka Pesola, Jaakko Pietilä, Jussi Pieti lä, Laura Pöyhönen, Jonna Rautio, Matti Roiko, Teemu Sippola, Juha Tomikoski ja Pihiä Uusitalo. Muinakin aikoina kaikkina arkipäivinä palvellaan aina, kun ollaan paikalla. Perjantai 27.6. II leiri 16.-17.7. Kyytiä tarvitsevat otta kaa yhteys Tapio Räisäseen puh. Kuollut: Tauno Johan nes Alanko 81 v lOkk 15p. Maanantai 30.6. 30. 8745239. Sijainen Tuu li Huhtala puh. past. Ilmoittau du virastoon 875024. Riuttaniemen suku osallistuu. ja läh.piiri vierai lee Lepolassa. Sijainen Sinikka Yrjänä. Nuorten kesä Ryttvlässä 4.-6.7. Todistustilaukset ja muu asiointi myös puhelimitse/telekopiolla numeroon 8637 120. Annukka Rannankari 23.6.-16.7. kotiin 873632 tai kirkkoherranvi rastoon 870021. Toholam min puhallinorkesteri. alkaen klo 9 kaupungin nuorisotoimistoon puh. Sijai nen Teemu Tiinanen. Hinta n. Aira Yli-Hukka 1.-31.7. Paluu juhlien jäl keen. Älä ruuhkauta parkkipaik koja aja kätevästi bussilla
?????»??................. yrttimausteet) leipätuotteet ...joita saa mm. jauhot ryynit vihannekset erikoistuotteet (mm. (06) 8 6 2 3 154 5 5 9 6 4 5 PUUTARHAHOMMIIN MEILTÄ! J o n s e r e d 5 RD S u p e r V a c 2.890 • 4 hv, B&S • Vetävä • Tehokas kerääjä Super Vacuhaltimen ja ilmastoidun leikkuukotelon ansiosta • Myös CAT-versio •lonsered Myynti ja huolto: PPASEN KONELIIKE 06-8623 241 69410 SYKÄRÄINEN , S 7yt o otit suomalaiset tomaatit hafoimmiflcu f/lcuy/ä tilaisuus, lu/utUts^Mi f ' / ’ä r e e n V * ju ta r t ia Viljatuote ja viljakauppaa Paikkakunnan parhaaksi. .... TERVETULOA LÄHELTÄ JA KAUKAA! MA-PE 9-18, LA 9-17 lä m m in t ä kesää! tv. 1 ......i— — — — .... p n ä k e s ä k u u t a 1997 00 00 00 00 0i MATKAAN YÖ Henkilöauto ja l+ 8 pikkubussi Myös invakuljetukset HUUSKON TAKSI puh. AHOSEN MYLLY 69410 SYKÄRÄINEN puh. SARJAN LÖYDÄT MEILTÄ! PARTURI-KAMPAAMO PAULA SYKÄRÄINEN 06-8623 247 MUISTA! KESÄEHTO LOPPUU PIAN. K e s k i v i i k k o n a 25. (06) 8623 073 • ELINTARVIKKEET SPAR-tuotteet • RAUTA-JA RAKENNUS TARVIKKEET • ONNI-ARPAMYYNTI • LÄÄKEKAAPPI • POSTI MONIPUOLISTA PALVELUA SYKÄRÄISESSÄ. TULE TUTUSTUMAAN UUNISEPPIEN K A A K E L IU U N E IN . (06) 8623 003, F. 06-862 30 05, 0400-867 825 puh/fax 06-862 32 77 Laadukkaasta S y s t e m P r o f e s s io n a lsarjasta nyt myös kesäsarja suojaamaan hiuksia auringon haitalliselta säteilyltä ja hidastamaan hiusten kuivumista ja haalis tumista. BALLADI-TAKKA VARASTOSTA NOUTOHINTAAN! LähiKauppias JiiPeen Valinta Poikkitie 19, 69410 Sykäräinen P. seuraavista liikkeistä Kokkolassa • CityMarket • Spar-Kalopsi • Spar-Center • K -L iihikauppa Annika Ylivieskassa • K-Supermarket • Super S par • S -M arket Kannuksessa • Halpa-Halli Himangalla • P öntiön Lihatuote • S-Market Tofiolammilla • L ampintori • S-Market • JiiPeen Valinta • Ahosen M ylly Kälviä • K-Lähikauppa Vähähyyppä L estinjärvi • S A -L E Nivalassa • S-Market • Halpa-Halli • Pirttipuoti • K -K auppa Kimara Keskipohjanm aan ( # } luomu LUOMU 69410 SYKÄRÄINEN Puhelin (06) 862 3005, 0405815 070 Myynti 0500-564 632 ......... 06862 30 27 A V tfX E S Hermorataterapeutti R A I L A V I R K K A L A S y k ä r ä i n e n P. JiiPeen Valinta Tuotteitamme ovat..
Musiikkia klo 12.15. 15.50 Isän pikku osinko 17.10 Vuoristolääkäri 18.00 Tv-uutiset 18.10 Ympäristöuutiset 18.30 Yleisurheilua 19.45 Tammerkosken sillalla 20.30 Puskaradio 21.15 Huomenna on paremmin 21.40 Euroajan Arkiviisut 22.30 Pimeyden sydän 23.15 Hill Street Blues 24 .00-1.55 Keskiyön elokuva: Paholaisnainen MTV3 8.10 Ostoskanava 8.40 MeKastelijat 9.30 Bambukarhut 10.00 Täyttä laukkaa 10.30 Formula 1: Ranska/warmup 11.05 Joka kodin asuntomarkkinat 11.40 Divaani ma 12.10 Ostoskanava 12.15 Tangomittari 1997 12.20 Suomen kaunein kunta 12.35 Suomen kaunein kunta U u s in ta e s itte ly s s ä : V a m m a la , Asikkala, Heinävesi, Ähtäri, Sysmä, Jalasjärvi ja Hankasalmi. Toimintaelokuva alamaailmassa kaltaistensa keskellä likaisia puuhailevasta nuorukaises ta. Huomen ta Keski-Pohjanmaa: klo6.10, 6.32, 7.15, 7.34, 8.18, 8.32 ja 9.05. P N Ä K E S Ä K U U T A 1997 LESTIN JOKI 21 Keskiviikko 25.6.97 TV1 4.00 Uutisikkuna 7.30 Ykkösen aamu-tv 9.10 Ipanat 9.35-10.05 Kultainen Salama 16.50 Euronews 17.00 Tv-uutiset 17.05 Perhe on paras 17.30 Mikä on jänis kiinaksi. K E S K I V I I K K O N A 25. 0.15 Elä ja anna toisten kuolla 2.30-2.45 Suomen kaunein kunta Lauantai 28.6.97 TV1 4.00 Uutisikkuna 8.30 Veturi 9.00 Alfons ja koulupelko 9.10 Kultaiset sadut 9.35-10.00 Nettiakatemia: Ihminen verkossa 15.30 Euronews 15.40 Oi ihana toukokuu 16.35 Pete ja Pete 17.00 Tv-uutiset 17.05 FST: Karavaanarin onnea 17.40 FST: Ennätyshyppy 18.15 FST: Tv-nytt 18.30 Viittomakieliset uutiset 18.35 Lippi-leijona 18.40 Avara luonto: Sarvikuonon päiväkirja 19.10 Kavanagh 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.45 Lotto 20.50 Urheiluruutu 21.15 Vadelmakallion iltamat 22.00 Kymmenen käskyä 22.55 Kuvanveistäjä 23.45 Madson 0.35 Euronews 0.45-4.00 Uutisikkuna TV2 16.15 EM-ammunta 17.15 V65 ravit 17.35 Kaukametsän pakolaiset 18.00 Tv-uutiset 18.10 Kyllä, herra pääministeri 18.40 Tenavat 9.05 Yleisurheilua 20.35 Koti kuntoon 21.00 Kahden keikka 2 2 .0 K u u kau d en w e s te rn : Comancheros 23.45 Hihasta vedettyä : Kala 24.00 Keskiyön elokuva: Dyyni 2.10-2.30 Kauhua kryptasta MTV3 8.30 Toriparlamentti suomalais ten puolella 9.30 Bambukarhut 10.00 Täyttä laukkaa 10.50 Game Over 11.20 Jyrki Countdown -uusinta 11.50 Iloinen keittiö 12.15 Tangomittari 1997 12.20 Ostoskanava 12.40 Salaperäinen saari 13.30 Drag Race Magazine 14.00 Formula 1: Ran ska/aika-ajot 15.10 Superpesistä: Pori Viini järvi 16.45 Suomen kaunein kunta 17.00 Robin Hoodin poika 18.30 MonoMeno 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Päivän sää 19.25 Ruututoimitus 19.30 Valehtelijoiden klubi 20.00 Nooan perilliset 21.00 Lotto ja Jokeri 21.05 Koira haudattuna 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Tulosruutu 22.25 EZ Streets 23.25 Alphabet City (Alphabet City). 23.10 SEXUS: Naistenhuone 24.00-2.05 Keskiyön elokuva: Luunmurskaajat MTV 3 7.00 Huomenta Suomi 9.00 Jyrki 10.30 Ihmemies MacGyver 11.20-11.50 Ostoskanava 13.35 Ostoskanava 14.05 Iloinen keittiö 14.35 Tiny Toons 15.00 Tarzan ja leijonanmetsästäjät 16.20 Tiltti otsaan! 16.45 Suomen kaunein kunta 17.00 Sydämen valtaajat 17.25 Onnenruudut 17.50 Charlien enkelit 18.45 Bon Appétit 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Talousuutiset 19.20 Tulosruutu 19.25 Päivän sää 19.30 Blondi tuli taloon -uusinta 20.00 Tulisuudelma 20.55 Uutiset ja sää 21.00 Tohtori tuli kaupunkiin 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Tulosruutu 22.30 Presidentin poika (The President’s Child). Keski-Pohjanmaan Maamieskoulun vuoden 1947 kurssikaverit kohtasivat Kannuksen Maaseutuoppilaitoksella 50vuotismerkeissä kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. K-P:n uutiset: klo 7.32, 8.30, 11.30, 15.30, 16.30 ja 17.25. K-P:n katsaus: klo 11.35. 14.05 Jyrki Countdown 14.35 Formula 1: Ranskan osakil pailu 16 .5 5 P ih tip u ta a n k e ih ä s karnevaalit 18.30 Ruutulippu 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Päivän sää 19.25 Ruututoimitus 19.30 Kesämielellä, vesi kielellä 20.00 Rahat kateissa 21.00 Levyraati 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Tulosruutu 22.25 Mennyt elämä 23.20 Walker, Teksasista 0.15 Kovat piipussa 1.05-1.20 Suomen kaunein kunta RADIO KESKIPOHJANMAA MAANANTAI PERJANTAI: Aamulähetykset, mm. Eturivissä: Antti Jukkola, Lohtaja; Teuvo Sarisalo, Kannus; Pentti Toivola, Seinäjoki (Sievi); Pekka Tuorila, Himanka; Keskellä: Henrik Haapalehto, Vatajankoski (Kannus); Eero Ojakangas, Tervola (Ylivieska); Sulo Karhulasti, Haisua; Reimi Tofferi, Kokkola (Haisua); Väinö Sievilä, Sievi; Olavi Markkula, Sievi; Heino Tavasti, Kalajoki; Uuno Pahkala, Himanka; Lauri Tikkakoski, Veteli; Teuvo Parkkila, Naantali (Reisjärvi); Paavo Jylhä, Kälviä; Esko Halonen, Reisjärvi; Risto Niskala, Alavieska; Matti Huhtala, Alahärmä Eino Lassila, Perho; Onni Liedes, Haisua; Veikko Heikkilä, Jyväskylä (Haapajärvi). 10-4.00 Uutisikkuna TV2 16.55 Karvakuonot esittää: Itse näinen Suomen historia 17.25 Pikku Kakkonen 17.55 Kakkosen kesäsää 18.00 Tv-uutiset 18.10 Kotimaan katsaus 18.30 EM-ammunta 19.15 Akuutti Erikoisohjelma terveydestä 19.45 Ihmisen vuosisata 20.40 Erätulilla: Kalastusfestarit norjalaisittain 21.10 Talonpojan ralli 22.00 Ei vanhene koskaan 22.35 Rikospaikalla: Labyrintti 24.00-2.00 Keskiyön elokuva: Jean de Florette MTV 3 7.00 Huomenta Suomi 9.00 Jyrki 10.30 Ihmemies MacGyver I I . 17.40 Viittomakieliset uutiset 17.45 FST: Myggan 18.15 FST: Tv-nytt 18.35 Uutisotsikot ja sää 18.40 Pete ja Pete 19.05 Prisma: Diabeteksen tais telukenttä 20.00 Kirurgia nyt! 20.25 Vikinglotto 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu ja V5-ravipeli 21.05 A-studio 21.35 Ammuntaa 22.30 Shaolinin munkit Suomes sa 23.00 Tv-uutiset 23.10 FST: Kvällsnytt 23.20 Ren ja Stimpy 23.45 Siisti kesäkeikka 23.50 Euronews 24.00-4.00 Uutisikkuna TV2 16.35 Kunnon ohjelma 16.55 Aasi vai apina 17.25 Pikku Kakkonen 17.55 Kakkosen kesäsää 18.00 Tv-uutiset 18.10 Kotimaan katsaus 18.25 Baby It’s You 20.10 Pikkuteatteri 20.30 Ajokaista aalloilla 21.00 Pari sanaa lemmestä... Kiihkeä vaa likamppailu saa kulissien takana uhkaavia piirteitä, kun presidenttieh dokkaan avustajille selviää, että tällä on avioton lapsi tunnetun tv-toimittajan kanssa. ja elämän visioista 21.30 Suomen suku koolla 2 2 .0 D o k u m e n ttip ro je k tin h is to ria k irja > 4 4 . Iltapäivälähetykset, mm. divisioonan kujanjuoksu 22.55 Poliitikon vaimo £4700-1.35 Keskiyön elokuva: Suuri kaappaus MTV3 7.00 Huomenta Suomi 9.00 Jyrki 10.30 Ihmemies MacGyver 11.20-11.50 Ostoskanava 13.35 Ostoskanava 14.05 Iloinen keittiö 14.35 Peter Pan ja merirosvot 15.00 Tarzan ja amatsoonit 16.25 Ruututoimitus tanssilavan takana 16.40 Ruututoimitus: Bongaa pöl lö 16.45 Suomen kaunein kunta 17.00 Viiden pulssi 17.25 Onnenruudut 17.50 Charlien enkelit 18.45 Bon Appétit 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Talousuutiset 19.20 Tulosruutu 19.25 Päivän sää 19.30 Blondi tuli taloon -uusinta 20.00 MeKastelijat 20.55 Uutiset ja sää 21.00 Tunteiden verkko 21.55 Vikinglotto 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Tulosruutu 22.30 Jalkapalloa: Ali Stars -otte lu 23.30 Sabata salaperäinen rat sastaja 1.20 Playboy esittää: Ihanat nai set 1.50-2.05 Suomen kaunein kunta Torstai 26.6.97 TV1 4.00 Uutisikkuna 7.30 Ykkösen aamu-tv 9.10 Ipanat 9.35-10.05 Kultainen Salama ja kaahariauto 16.50 Euronews 17.00 Tv-uutiset 17.05 Maanalainen armeija iskee jälleen 17.30 Pilan päiten 17.40 Viittomakieliset uutiset 17.45 FST: Alla har vi värit smä 17.55 FST: Musen Jappe och pingvinen 18.00 FST: Jatketaan huomenna 18.15 FST: Tv-nytt 18.35 Uutisotsikot, sää ja siitepölytiedote 18.40 Lista 19.15 Hulluna sinuun 19.40 Kotisatama 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu 21.05 Kuuma kesä: Tuntematon sotilas taistelee taas 21.35 Lohtu pään sekoittamisen lyhyt kulttuurihistoria 22.25 Mieskö turhamainen. Paikalla oli 21 34:stä silloisesta oppilaasta. 22.55 Myyttikestit Enkeli 23.10 Tv-uutiset 23.20 FST: Kvällsnytt 23.30 Jalkapalloa 1.00 Euronews I . 1.00 Jyrki Electric Circus 2.00-2.15 Suomen kaunein kunta Sunnuntai 29.6.97 TV1 4.00 Uutisikkuna 8.30 Vilman luona 8.55 Polly-hiiren seikkailut 9.05 Taotao, pieni pandakarhu 9.30-10.15 Sunnuntaivekkari 14.10 Euronews 14.20 Salgado, työ ja työn tekijät 15.10 Oi ihana toukokuu 16.05 Amerikkalaisia visioita 17.00 Tv-uutiset 17.05 FST: J a lk a p a llo a FST: Fotboll 18.15 FST: Tv-nytt 18.30 Viittomakieliset uutiset 18.35 Kultaiset sadut 19.00 Vauhdilla oopperaan 19.15 Toivon hinta 20.00 Antiikkia, antiikkia 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.45 Urheiluruutu 21.15 Ykkösdokumentti: Dionnen viitoset 22.05 Vieras kuu 23.35 Euronews 23.45-4.00 Uutisikkuna TV2 14.10 Suomisen taiteilijat Kotimainen elokuva. 20-11.50 Ostoskanava 13.35 Ostoskanava 14.05 Iloinen keittiö 14.35 SuperTed 15.00 Tarzan ja leopardinainen 16.20 Jyrki 16.40 Ruututoimitus 16.45 Suomen kaunein kunta 17.00 Tien päällä 17.25 Onnenruudut 17.50 Charlien enkelit 18.45 Bon Appétit 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Talousuutiset 19.20 Tulosruutu 19.25 Päivän sää 19.30 Blondi tuli taloon -uusinta 20.00 Speden Spelit 20.55 Uutiset ja sää 21.00 Teho-osasto 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Tulosruutu 22.30 Punainen planeetta 23.30 Helmi 0.00 Miami Vice 0.55 Hehkuva Eeden 1.50-2.05 Suomen kaunein kun ta Perjantai 27.6.97 TV1 4.00 Uutisikkuna 7.30 Ykkösen aamu-tv 9.10 Ipanat 9.3510.05 Kultainen Salama ja kaahariauto 16.50 Euronews 17.00 Tv-uutiset 17.05 Maanalainen armeija is kee jälleen 17.35 Pilan päiten 17.40 Viittomakieliset uutiset 17.45 Luontohetki: Maapallon valtiaat 18.15 FST: Tv-nytt 18.35 Uutisotsikot ja sää 18.40 Sielun peili 19.05 Frasier 19.30 U lko linjan repo rtaasi: Hong Kong hanhi ja kultamunat 20.00 Bingoloton ja Sapatin perjantaipotti 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Cardiffin laulukilpailun fi naali 23.00 Tv-uutiset 23.10 FST: Kvällsnytt 23.20 Marnie, vaarallisella tiellä 1.25 Euronews 1.354.00 Uutisikkuna TV2 16.55 "K” niin kuin kala 17.25 Älyälyä 17.55 Kakkosen kesäsää 18.00 Tv-uutiset 18.10 Kotimaan katsaus 18.25 Pelivihjeet 18.35 FST: 7 dagar remix 1967 & 97 19.00 Unitarinoita 19.05 Matkapassi: Lonely Planet 19.50 Pinnan alta 20.20 Ahmed Ahne 20.45 Hollywoodin lemmikit 21.10 Puutarhajuhlat 21.55 Muodin mukaan 22.20 Teho-osasto Channel Fourin tuottama doku mentti chicagolaisen sairaalan teho-osastosta. K-P:n päivän studio: klo 15.03,15.35, 16.10, 16.40 ja 17.05
Jukkola Anna-Kaisa KT 76.30 23. Viita saari Pia-Maria KT 29.40 4. Raviperinne alkoi Kan nuksessa jo 30-luvun alussa. Niemonen Tapio KU 54.40 19. Viitasaari Tommi TOOGA 44.00 4. Rantala Aulis KOS 46.00 5. Viitasaari Markku HU 47.40 6. Lehtimäki Simo 40.00 8. alv kät.maksu LISÄVÄRI: 95 pmm 50,+ ALV 100 -1 9 5 pmm 100,+ ALV 200 295 pmm 150,+ ALV 300 395 pmm 200,+ ALV 400 ......pm m 300,+ ALV Laskutuslisä 15,„ Vakkailm oitukset KÄTEISELLÄ. Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi, Ullava. Korpijärvi Han na KT 21.32 2. Ylikangas Olavi Pahka la 37.32 4. Kouttila Sauli KU 66.20 30. Keski-Ojala Pauli 53.50 15. 18, PL 1,69101 KANNUS p. 2) Antti Maunula Kälviä 155 3) Olli Ruo koja Kälviä 145 4) Marianne Yrjänä Lohtaja 144 5) Johanna Koski-Vähälä Ullava 132 6) Mari Yrjänä Lohtaja 126 pist. Ruotsala Juha Himanka 47.2015. Lokasaari Aki HU 54.07 16. Levikki 5.264 kpl (LT 10.11.-95) Valtak. <06)871 288, tax 871 8 2 9 A voinna : m a-pe klo 8-16 P äätoim ittaja: Ilkka Puranen M atkap. Kinaret Antti HU 40.00 7. krs TOIMISTOTILA 154,5 m* (ent. PUHELIMITSE annettuihin ilmoitusten virheistä LEHTI Ei VASTAA. Nyyssönen Pekka Kuta63.05 27. vuosikerta S ano m aleh tien Liiton jäsen Ilm estym ispäivät: KESKIVIIKKO ja LAUANTAI Levikkialue: Himanka, Kannus. Rata tehtiin suu rimmaksi osaksi talkootöinä. Koivukangas Erkki KT 55.45 22. M oisio V ilho Korp.Voima 51.10 17. Ruokoja Matti KT 41.30 10. MäkiUllakko Kari Kannus 48.00 8. A in e is to n jä ttö a ja t: Keskiviikon lehteen: M AANANTAINA klo 16 Lauantain lehteen: TORSTAINA klo 16 Mikäli ilmoitusmateriaali myöhästyy, emme vastaa virheistä. Viitasaari Jussi HU 55.10 21. Lestijokirastit 5.6.1997 Houraati A-Rata: 1. A -rata: l)H a rri R antala 47.50, 2)Seppo Jylhä 47.58, 3)Eero Viitasaari 49.08,4)Tommi Viitasaari 49.33,5)Kim Paa vola 50.31,6)Kai Paavola 52.18, 7) Erkki Koivukangas 56.05, 8) Taisto Jylhä 57.02, 9)Matti Lehtinen 57.44, 10)Kari MäkiUllakko 58.45, ll)T apani Salo 58.50, 12)Aki Lokasaari 60.33, 13)Markku Törm ä, 14)Asko Korpijärvi 61.4 6 ,14)Tapio Nie minen 61.46, 16)Jussi Viitasaari 62.29, 17)Ari Heininen 63.10, 18)Petri Tilus 66.27, 19)Tatu Viitasaari 64.37, 20)Raimo Or jala 74.40, 21)Vesa Korpijärvi 74.58, 22)Teemu Orjala 79.40, 23)M aria V iitasaari 87.16, 23)Markku Viitasaari 87.16 B-rata: l)01avi Himanka 43.53,2)Aarre Korpijärvi 44.13, 3)Juhani Kaustinen 46.28,4)Juhani Niemelä 48.29,5)Antti Ki naret 49.17, 5)Esko Salo 49.17, 7)01avi Ylikangas 49.31,8)VeliMatti Uunila 50.25,9)Matti Ruo koja 52.00, 10)Pasi Santapakka 54.30, 11 )Aki Eskola 58.03, 12) Pentti Joki-Tokola 62.20, 13) Heidi Heikkiniemi 63.27, 14) Janne Kero 63.27, 15)AnnaKaisa Jukkola 81.58, 16)Eeva Kupila 81.58, 17)Juhani Metso la 95.00, 18)AnitaMetsola95.10 C-rata: l)Hanna Korpijärvi 25.40, 2)Anne Puusaari 34.16, 3) Jukka Jukantupa 38.30,3)Jussi Lokasaari 38.30, 5)Erja Yli kangas 53.10,6)Mari Lokasaari 64.16 RR 1.8 km: l)Henna Heik kiniemi 16.50,2)Janne Lokasaari 22.25, 3)Petri Tuikka 22.33, 4) Niko Paavola 32.36 Ratamestariryhmä Ari ja Rei jo Heikkiniemi, Esko Viitasaari. Korpijärvi Vesa KU 53.30 14. Santapakka Pasi 53.25 18. Rantala Harri Metsä-Timleen 55.50 23. Alakuusisto Esa Kannus 44.00 13. (06) 8 8 5 6 9 fax 8 8 5 381 A voinna: m a-pe klo 8-16 Ilm oitukset: Maria-Lena Siirilä Toim ittaja: Jorma Rekonen koti puh. 2) Teemu Puumala Ullava 127 3) Jani Heikkinen Kalajoki 127 4) Veijo Krekilä Kälviä 119 5) Olli Kärjä Kalajoki 116 6) Juhani Korkeakangas Sievi 112 pist. Korpijärvi Aarre KT 35.00 2. Loka saari Mari HU 75.20 U tarastit Peitsolia 20.6. Jääskä Raimo Pouttu 83.35 R-R-Rata: 1. Tilus Petri HU 60.30 25. Etus. Rantala Timo KPV 50.40 10. (06) 871 288 Jakeluhäiriöt: 040-5813 743 w m k i 11 i TOIMITUS S P :n talo, 69300 TOHOLAMPI p. Viitasaari Maria HU 63.33 21. Sarja 1980-82 syntyneet: 1) Janne Juhaninmäki Ullava 139 pist. ’’Suomalainen nuori Euroo passa” -teemaan liittyvä projektiesityskilpailu: 1) Maija Tuikka Kälviä, aihe: Metsäpuuntaimien kasvatus 2) Raisa Vähähyyppä Kannus,aihe: Suomenhevonen 3) Miia Järvi Lohtaja, aihe: Kokemuksia kan sainvälisestä toiminnasta. Järvenpää Marika KU 79.10 25. Säästöpankin kokous-, keittiöja saunatila) Yhtiövastike 2.085,75 mk/kk Hintapyyntö 330.000,mk TARJOA! Tiedustelut ja näyttö: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy Juurikoskenkatu 6 84100 YLIVIESKA Matti Raudaskoski puh. Himanka Olavi HU 35.15 3. Laasonen Anna KU 79.10 26. Vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Tuikka Tetja HU 19.45 3. Tilaushinnat 1.12.-96 lähtien: K ertaiaskutus: 2 erää ä: K esto.............. Kannuksessa ravataan sunnuntaina Kannus Pekka Myllymäki Tulevana sunnuntaina aje taan Kannuksessa jälleen ko vatasoiset toto-ravit. Onnittelut Vakat/rivi veroton ALV 4.30 0.94 4.50 5.10 3.00 1.00 0.99 1.12 0.66 0.22 verol linen 5.24 5.49 6.22 3.66 1.22 15,sis. Rahkola E KT 59.12 24. (06) 871 288 ilmoitushinnat mk/pmm 1.1 .-96 lähtien: Normaali levikki: 22% Sisäs. Korpijärvi Veijo 22.00 C-Rata: 1. (06) 88 6 733, a u to 049 568 538 HIMANKA/LOHTAJA Lentävä toim ittaja/ilm oitukset: Annika Rahkonen Puh. p n ä k e s ä k u u t a 1 9 9 7 22 Lliu T lN JO R j IS S N 7 8 2-5 617 21. Törmä Olli-Pekka 20.00 4. Tuikka Petra HU 16.50 2. Uunila Päivi HU 37.42 5. Heininen Ari Kannus 50.10 9. Sarja 1983 ja sen jälkeen syntyneet: 1) Tapio Luoma To holampi 126 pist. Raveis sa ajetaan kymmenen taso kasta lähtöä. Lintilä Sirkka-Liisa 65.20 22. 4.70 Kuol.ilm . Mäki-Ullakko Mikko Kannus 48.00 7. Salo Esko KT 61.28 19. Ronkainen Timo KOS 61.20 26. 2) Emma Koski-Vähälä Ullava 113 3) Janne Sorvari Kalajoki 109 4) Hanna Koski-Vähälä Ullava 108 5) Antti Nikula Kalajoki 104 6) Sampo Syrjälä Kannus 91 pist. Korpijärvi Asko 54.40 20. 4.50 Etus. 050 56 7 4515 koti (06) 871 288 w w w -oso ite: ®<ka.puranen @ lestrijoki.kpnet.com Toim ittajat: Marja-Leena Mattila-Numminen koti (06) 871 477 Sari Passoja koti (08) 4 8 5 200 Ilm oitukset: Annika Rahkonen Puh. Lintilä Tuija 62.00 20. Karhulahti Leo KOS 65.10 29. Lokasaari Jussi HU 46.10 14. Kupila Eeva KT 76.30 24. Kun niamaininnan saivat Jenni ja Jo hanna Huhtala Sievi. (06) 871 317 w w w -osoite: sari.maunula@lestiry)ki.kpnetcom Mainostoimisto Taikahattu: „ Tiina Fors p. 290,150,12 kk ...............3 20,165,P ohjoism aat...340 ,175,U lkom a at....... 020 440 28 02 OMAISUUDENHOITOYHTIÖ ARSENAL" 4H-nuorten maakunnalli set työ-ja taitokilpailut, Kala joki 4.6.1997 Metsätaitokilpailu Sarja 1979 ja sitä ennen syntyneet: 1) Jenni Koski-Vähälä Ullava 159 pist. Suunnistajia ei juhannuksen läheisyys säikäyttänyt, vaan viitisenkymmentä pihkaniskaa ennätti siivoukselta rastinetsintään Kälviän Peitsolle. Haiju Kai KU 42.40 3. Vilkkaimmillaan ravitoimintaoli Kannuksessa 50-60-luvulla.. Jylhä Seppo K T52.11 12. 5.50 Onnittelut 3.00 Vakat/rivi 1 .00 22 % ALV 0.99 1.03 1.21 0.66 0.22 verol linen 5.49 5.73 6.71 3.66 1.22 15,sis. Uunila V-M Roima 38.27 5. Yli kangas Erja HU 68.00 6. aiv kät.maksu Suurlevikki: Sisäs. Lauhanen Risto Res.ups.Kannus 27.12 3. Salo Tapani KT 51.28 11. 66 0,350,Titausasiat: Mari Puranen Puh. Nykyiselle paikalleen ravira ta valmistui 40-luvun lopul la. Niemelä Jo han Kannus 42.10 11.Törmä Markku Korp.Voima 42.30 12. Kaustinen Pertti HU 63.50 28. 049 689 445 Julkaisija: L estijokiiaakson K irja p a in o Oy, Kannus Ladonta ja taitto: Lestijokilaakson K irja p a in o Oy, Kannus, p. Nissilä Jorma KOS 41.08 2. Orjala Raimo LoVe 54.35 18. Ruokoja Mikko KT 38.44 6. Kuol.ilm . Joki-TokolaPentti KU 50.45 16. Takas. Niemi Heidi LoVe 21.25 5. K e s k i v i i k k o n a 2 5 . Vihkiäisravit ravattiin 18.19.6.1949. Alatupa Timo 42.20 9. (06) 871 288 „ KYSY ENSIN ARSENALISTA! Koy Toholammin Pankkitalo 2. veroton Takas. Salo Jyrki 90.00 B-Rata: 1. Rantala Pekka 54.15 17. JylhäTaisto KT 53.20 13. (06) 871 288 Paino: KP-Paino, K o kkola 1997 LESTIJOKILAAKSON KIRJAPAINO OY Painotyöt: Sari Maunula p
M U K A N A M Y Ö S / / / ^ M a i t O k O l l T l l O . 2 . M u u t e s i t y k s e t SU 6.7 . 7 . M ehutarjoilu. LO PPU 4 on . Käteism aksu ja pankkikortti. Ilmoittautumiset sihteerille viim. p n ä K e s ä k u u t a 1 9 9 7 mmLES tin jo k i 2 3 T o h o t u l i t e a t t e r iy h d is t y s r y . LESTINJOKI Mitä olisi kesä ilman Lestinjoki-lehteä. 7 . tilauksia. TYÖPAIKKOJA AVOINNA A r / / A Maitokolmio S IN Ä T A R M O K A S PU H TAAN APID O N A S IA N T U N T IJA Etsimme oma-aloitteista ja sopeutuvaista henkilöä huolehti maan työympäristömme siisteydestä. ______________ ___ Lähiosoite: . Tilaan Lestinjoen tällä kupongilla. t MATKAILU Koirien ystävät Toholammilla! Toholammin Kennel-kerho jäljestää matkan koiranäyttelyyn Ylivieskaan la 28.6. KLO 13.00 E sitykset k l o 19.00 LA 1 2 .7 LA 9 .8 . L ip p u v a r a u k s e t p u h . 885 310. ANNA-KAISA KOSKELA, TEIJA VIRKKALA, EMILIA NIKUNEN TUOMO OIKEMUS, ANTERO KERT TULA, VELI-MATTI MYLLYMÄKI ^ tukkijoella a . + PÖYTÄ a ^ Juhlien aikana liputetaan Toholampi Kunnanhallitus päätti ju listaa juhlaliputuksen Toho lam m in kunnan alu eella Evankeliumijuhlien aikana 27. 9 7 a s t ü ! Pistä kuponki postiin heti tai soita: 871 288 tai 885 690. 100 tunnin lomittaja-avun järjestäminen 5 Nuorten kesätyöpaikat 6 Sosiaalitoimen ja vanhushuollon kehittäminen 7 Lyhytaikaisen lainan myöntäminen Toholammin Asunnonhankinta Oy:lle 8 Muut mahdollisesti kiireellisinä käsiteltävät asiat 9 Ilmoitusasiat Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänäkeskustoim istossaperja^ Toholampi 23.6.1997 puheenjohtaja Aitiopaikka ei kiinnosta Toholampi Kunnanhallitus ei läm mennyt lunastamaan aitio paikkaa Kaustisen kansantaiteenkeskuksesta. SU 3 .8 . VU O D E K S I » 7 > A U , “ Tarjous voim. vain 30.6 1997 saakka ja koskea vam kotimaan ttouksia. HUVIT mahtimenot! H | D I S C O * dj. 26.6.’97. LA 1 6 .8 . Postiosoite: Mikäli lahjatilaus: Maksajan nimi: _ L ähiosoite:__ Postiosoite: Postlmaksii i makseltu I PL 1 69101 KANNUS Kannuksen pk lupa 2. SU 1 7 .8 . Aitiopai kan hinta olisi ollut 15 000 markkaa. KOKOUKSIA K U N N A N V A L T U U S T O N K O K O U S pidetään kunnantalolla valtuuston istuntosalissa tiistaina 1.7.1997 klo 19.00 Käsiteltävät asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjantarkastajien valinta 3 Varainhoitovuoden 1996 tilinpäätöksen hyväksyminen, tilintarkastuskertomus ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille 4 Subventoidun ns. TANSSIT! Tanssiorkesterina fjR d ä tttru fu sa c / ia a y a / i + t Sunnuntaisin > p i h v i l o u n a s t K L O 1 2 1 8 auki! Hyviä t «,81100:180.:.____ tarjouksia! T HÄRÄNULKOFILEPIHVI, T salaatti ja kalapöytä, jälkiruoka ja kahvi ä I M KYLMÄKALA% H . R y h m il l e 1 % a l e n n u s . r\ui /Ju Valtakatu, KANNUS Puh. • H U O M ! K Y Y T I VAP AA • . ’97. Voim. KLO 13.00 SU 13.7. Kymmenen osa ketta olisi puolestaan maksa nut 1000 markkaa. 30.6-97 saakka) 120 n Kyllä kiitos! . 26.6. 6 -8 8 6 3 6 e ieii/H hs^a/nm e J S äestys r o o l i h e n k i l ö t : T urkka , tukkipäällikkö H uotari , tukkilaisia tolari K asuri O terma TOIKKA M aija , kaupustelija P ietola , talokas K atri , hänen tyttärensä A n n i , mökin tytär rättäri , kruunun palvelija K ustaa , orpo poika P irkko , uskovaisia L iisa L eena M anosen kustaava , L eski K arjapiika T ukkilaisia K ylän tyttöjä ja poikia L avastuksen tot HEIKKI FINNILÄ, HANURI VELI-MATTI MYLLYMÄKI HARRI MÄÄTTÄLÄ TUOMO OIKEMUS TOIVO RUUSKA AHTI TOIVO ANTTI JÄMSÄ AILA KIVINIEMI ANTERO KERTTULA HELI KOIVUKOSKI ANNU KOPSALA MERJA MYLLYMÄKI TAISTO AHOKANGAS HENRI JOKELA PIRKKO HAUTALA PIRKKO KERTTULA PAULA MYLLYKANGAS KIRSI BRANDT-HIRVINEN TARJA RANNIKKO TOHOLAMMIN MIESLAULAJAT EVELIINA PAKKALA, MAIJA PAKKALA, JOHANNA MYLLYKANGAS, SUSANNA KOSKELA. KE 1 3 .8 . 2 , puh. 29.6. ISO KEPU 10,\»Q T & b i MENOMUSflfl Vapaa sIs.pääsy dmi t SEKALAISTA 5 M ARKAN K IR P P U T O R IT TORS. 1JU M O N m mm m m m m m m m fyTOTARVIKE KV ujo. 885 128, 040 -68 4 571 T KOKOUKSIA S P R :fi L E S T IJÄ R V E N O S A S T O N YLEISKO KO U S 29.6.1997 terveyskeskuksessa klo 19.00 HALLITUKSEN KOKOUS klo 18.30 IC ELÄMÄN L EHTOOSSA. (V IIM E IN E N ESITYS) L i p u t 5 /3 m k . TARJOUSJAKSON JÄLKEEN JATKAN TILAUSTA: O KESTOTILAUS 290,O 2 erässä ä ...150.. K e s k i v i i k k o n a 2 5 . Ruoanlaitot aito katso taan eduksi. VUODEN TILAUS 320,D 2 erässä ä ...165,Tilaajan nim i:__________ ' * . Lisäksi se on teatterija konserttitalo, perinnemuseo ja kongressikeskus. Korjaamot, keräilijät. KANNUKSEN TORILLA klo 9-14 LESTIJÄRVEN TORILLA klo 10-14 KAIKKI VAATTEET Smk/kpl Yhteiskristillinen lähetyskeskus HUUTOKAUPPA Myydään osa autotarvikeliikkeen varastosta huutokaupalla lauantaina 2 8 .6 .1 9 9 7 klo 1 1 .0 Aim on Autotarvikkeen pihalla Kannuksessa. 870 450 . Huom. No ei sitten mitään. Paljon hyvää tavaraa: vetolaitteita, peitiosia, pakoputkia taakkatelineitä, takalasin ritilöitä, jarruja kytkinosia, vaijereita, suodattimia, valoumpiota, jarruja kytkinkumeja, sähköosia, sytytystulppia, moottorintiivisteitä ym.varaosia. ESITTÄÄ IDYLLISESSÄ H Ä K K I L Ä N KESÄTEATTERISSA T o h o l a m m il l a T e u v o P a k k a l a n a in a y h t ä k ie h t o v a n j a k a u n iit a r o m a n t t is ia M e r ik a n n o n l a u l u j a SISÄLTÄVÄN LAULUNÄYTELMÄN tukkijoella O h j a u s : R is t o V i i p e r i E N S IO L T A L A 5 . Keskus on suomalaisen kansankulttuu rin ja taiteen näyteikkuna, jossa harjoitetaan tutkimus-, koulutusja näyttelytoimin taa. Puh. Maitokolmio, PL 16, 69301 Toholampi. Lisätietoja puh. K L O 1 9 . 881 62 lOf A uli Saukko, tuotantopäällikkö t MYYTÄVÄNÄ myydään U U S I K O T IM A IN E N LA S IK U IT U V EN E + AIROT & HANKAIMET H p . T a r L v o i m a s s a v a i n 6 . SU 1 .8 . Kirjalliset hakemukset todistuksineen (hakemuksia ei palau teta} jätettävä 30.6.1997 mennessä osoitteeseen Osk. Ei pohja hintoja . Teknisen toimis ton tehtäväksi annettiin lisäk si hoitaa pääsisääntuloväylien juhlaliputus. Jakc * Keppanan hintahullutus tärähtää käyntiin klo 21-24. La 28.6. KE 6 .8 . KE 3 . l o p p u v “ * ' 9 7 (Koskee uusia kotim
873 644 • KESATAKKEJA L % * • JAKKUPUKUJA ^ • k o t elo m ek k o l . Elintarvikete ollisuudella on lieviä uhkia ja vaatetusteollisuus etsii uusia uria. KO KKO LA SSA mmm imkawpa CD-CDi FILMIT+KUVAT Lehdet ^ Kasetit ^ Asut ^ Välineet ^Pilailuvälineet ym. p n ä k e s ä k u u t a 1 9 9 7 Hyvä juhlaväKi! Toivotamme Teidät tervetulleiksi kauniiseen LestijokilaaksoonToholammille! Maakunnan teollisuus Messi vaatettaa ja ” kengittää” edullisesti koko perheen . # # # # * # # # # # # # # # K E S ä G L E « L K O I L jEflK5SHÖF*j TIILIKAINEN Kannus p. ’’Tarvitaan uusia metallimiehiä” Toimitusjohtaja Tontti to tesi Keski-Pohjanmaalla ole vissa metallialan yrityksissä olevan hyvin iäkästä työvä keä, jota lähivuosina jää pal jon eläkkeelle. SEO-Kannus p. puh. 6 -8 8 5 6 5 4 K in n u s k e s k u s , KINNULA p .0 1 4 -4 8 5 lOO EDULLIN EN A24 KORTTI/SETELI AUTOMAATTI 9 5 E 9 8 E SEO 9 9 DIESEL E T U K O R T I T k ä y v ä t m e i l l ä • S-etukortti • K-etukortti • Tiimi-kortti I* SF-caravan-kortti Voimassa kesä-heinäk. 870 934 Kannus Ilkka Puranen Keski-Pohjanmaan liiton m aakunnallisen strategian pohjaksi on noin 40 maakun nallista johtavaa yritystä ko koontunut miettimään omien toimialojensa tulevaisuuden näkymiä. myös vmm kA?5ai3MAîîi>ou.m}us PUHELIN JA PO STIM YYN TI Avoinna: ark. SAIMME ’ ISON' ERÄN n. Sitä vastoin kehittämisen kynnyksen ylittäminen vaatii usein rohkaisua ja jonkinlais ta katalysaattorina olemista julkiselta vallalta. ’’Yritystoiminta ei saa perustua julkiseen tukeen” Kalajoen Konepajan toi mitusjohtaja M atti T o n tti totesi m etallisteollisuuden näkymiä valottaessaan, ettei yritystoiminta voi eikä saa perustua julkiseen eikä muu hunkaan tukeen. Eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan 200 400 työntekijää ja 200 työn tekijää laajennusten myötä. Villien kuvitelmien syn tyja menestystekijät voisi vat liittyä älyn integrointiin tuotteisiin, tietoverkkojen hyödyntäminen jakelukana vana ja tuotealustana, tele maattisten palvelujen inno VOITA OMA SAARI SAIMAALTA! TULE JA OSALLISTU KILPAILUUN MEILLÄ! E R I K O I S L I I K E [ L O O W / J Ä l M W NOKIA, ERICSSON, SIEMENS JA MOTOROLA PUHELIMET ‘T C e& ä r ¿ ¿ c u t o it t , PAAVOLTA SAAT r a d i o l i n j a n G SM -K O R TIN M Y Ö S ILM AN PUHELIM EN O S T O A PAAVON KONE Asematie, Kannus p. Samoin korkotuki tai julkisrahoittei nen laina ovat kyseenalaisia tukim uotoja, totesi M atti Tontti. Muu tenkin hän kovisteli harjoitte lupaikoille hakeutum ista, koska hänen m ielestään työssäoppim isjaksot ovat välttämättömiä koulutukseen liittyviä osia. 15-40,-/kg HYVÄ LAATUI Puuvillasekoitek. 10-18, la 10-14 X ?sr 06-831 6699 Puhelinmyynti yötä päivää KUSTAA 1, KOKKOLA HURJAN "HALVAT KANGASPÄIVÄT 25.6 28 . 870 986, 870 987 vatiiviseen käyttöön, sosiaaliteknologiaan sekä sisältö teollisuuteen, todetaan mieli piteessä. 8 7 5 6 KENqÄT & Musiikki. 873 707 ® K A N N U S P. # . Jo 10 prosentin kasvukin kas vattaa yritysten liikevaihtoa 250 miljoonaan markkaan. ’’Tehkää lopputyö yrityksille” Matti Tontti kehotti opis kelijoita kääntymään yritys ten puoleen ja tekemään lop putyönsä yrityksille. J 000kg UUNITUOREITA KANKAITA. Siksi nuorten kannattaisi hakeutua metalli alan koulutukseen. Kevään aikana ku kin erityisala on työstänyt mietintönsä ja näkemyksen sä. Hänen m ukaansa nykyisestä 100 miljoonan markan liikevaih dosta voidaan ’’villissä kuvi te lm issa ” päästä vuoteen 2005 mennessä aina 450 mil joonan markan liikevaihtoon. 08-48 J 388 u . Metallimiehiä tulevaisuu dessa tarvitaan. Elektroniikka-, metalli-ja veneteollisuuden näkymät ovat valoisia. Metalliala vaikuttaa valoisal ta, jatkoi Matti Tontti. Sähkö-ja elektroniikkate ollisuuden työryhmän vision esittänyt toimitusjohtaja Jo u ko P ih la ja m a a näki alalla pelkkää myönteistä. 2 4 LESTINJOKI K e s k i v i i k k o n a 2 5 . • J A K K U J A i» M •PUSEROITA , & , • h a m e i t a xm m 1 Tee kesälöytö[ä edullisesta poistorekistä T A A V E T T I& T IIN A Kannus p. Automiehiä meillä kou lutetaan vaikkei niille ole töi tä. Työpaik koja varmasti on. Työpaikko jen kokonaismäärä on noin 4200 henkilöä. Tuki voisi olla suoraa tukea investointija kehitysprojektiin. Messi löytyy Toholammin keskustasta torin eteläpuolelta . Trikoot alk. Arvioiden mukaan metal liteollisuuden liikevaihto maakunnassa nousee 2,5 mil ja rd ista aina 5 m iljardiin markkaan vuositasolla. KAUPPAPAIKKA KESKELLÄ KANNUSTA # # # # # # # # # # # . 15-40,./kg Puuvillalakanakanaas' 15,-/m Matonkuteita alk.7-15,-/kg värjätyt yksiväriset “25,-/kg ym, ym Kannattaa tulla, parhaat ^menevät ensin! ^ KANGAS JA KÄSITYÖ, Sievi kk. 97. voi hyvin • • • • • KAIKKI KEVÄÄN TAKIT JA PUSEROT • lapset ja aikuiset • m y ö s Kinnulan myymälässä Palvelem m e Teitä m ielelläm m e to-la klo 9-/8 LAMP1N ASUSTE-M ESSI K irk k o tie 5, TOHOLAMPI p . 6