/ # 7 U BALKAN 100 g .6.50 MORTA DELLA 100 g \ LIHA ON PARAS: Porsaan ULKOFILEESTÄ • Perhospihvi • YVienerleike • Grillipihvi KESÄPIHVI naudan ulkofileestä 100 g...... Kotimainen METWURSTI 7 Q f l 100 g.... Kuponki voimassa 2.8. klo 9.00-19.00 l i i beNyt menee KESATAVARAT HALVALLA! KESÄPoistorekeistä TEKSTIILIT VERKKAREITA ps£ 30% 150 ,— 50 % »vh 159 ,169 ,ALE ILMAKIVAARI Ind rusty VAIN Haenel ILMAKIVÄÄRI pieni Haenel ILMAKIVÄÄRI iso Haenel VIPUVIRITTEINEN Daisy ILMAKIVÄÄRIT Poistamme varastosta 99,295,465,1395,BROOKS TRILOBAL ULKOILUPUKU värit.musia ja sin. 4 . 480,NYT KAIKKI KOOT VAIN UN kesport URHElbUPUOTi \ i e r i v i t k i v i et s o m m a t o n n i Valtakatu 12, Kannus, puh. 8.90j Varhaisr\ KAALI kg........................J . 7 U Valion Isot 200 e:n JO G U R T IT 5 p r L . 4.90 Saarioisten r% (\r\ PIZZAPHRAKATkpi....J . 100 g . T O R S T A I N A : Pudasjärven RIESKAT V 4 3 kpl/pkt P E R J A N T A I N A : P o u tu n 1 r 90 L A U A N T A I I ^ — M A K K A R A J L ^ / £ f/a VIITALAN: SIHTI1 1 Q H limppu .....±x# y \ j o h r a c a n LEIPÄ....................v X # O U RASVA1 C O RINKELI............... BROOKS ULKOILUPUKU vuorella, väri musta norm. 70 101 Kesport UfiHEILUPUODIN perinteiset Sli.; ' ...I m i Perjantaina 26.7. 1.90 Fazerin r n n KARKKIPUSSIT pss......3 . 8 9 ,URHEILUHOUSUT... 598,NYT VAIN 19 5,lasten 549,NYT VAIN 17 5,Merkki LENKKIJALKINEET TARJOUSKOREISTA h . 702 09 | P A L V E L E M M E : ARK. Ei koske perhotarvikkeita. saakka J L Meillä TOYOTA -merkkihuolto PALVELUASEMA SHELL VALTAKATU Kannus, M. KAAREJ ^ K r tr û l ¿ TO "h m a n llsiïsUL..Z9° 8 .9 o ^ L at M l .. 7 U Diesel ^ A VOITELUOLJY Æ AGRO OIL ~ . PaistiJAUHELIHAkg........ 8.90 49.80 6 m ) MARGARIINI 400 g...... 1 Jätti. norm. 2 9 ,-1 TARJOUSKOREISTA VERKKAHOUSUT..... 99 , 150 ,285 ,Brooks, Adidas, Nike, Puma — 40%ovh A V KALASTUS•> VÄLINEET K elat, v a v a t, siim at, pakit Poistoerä KELOJA “ ALEEET “ UU 70 Huom. 5 ,SUKKIA 3 paria........ 7 U MELONI kg.................... l . J U R U O K A M M E S T A R I Päivi ja Seppo Ahoketo KANNUS, p. 1 5 ,YM. Tällä kupongilla ö ljynvaihto ilmaiseksi ostaessasi 1 öljyn meiltä.. 40 % 50 % 50 % Ärhäkkä jokapojan unelma Erä HONDA MONKEY MOPEDEJA EUROHINTAAN norm. ......... LA 9-19 9-16 LOPPU V in e KO L A U A N T A IN A : ISO GRILLI BROILERI 1 . saakka Ï Tällä kupongilla SHAMPÖOPESU | kuumavahalla 30 ,t i Kuponki voimassa 31.7. Naudan V PALAPAISTI............. 7300,NYT 6500 ,I VYÖTÄRÖ! LAUKKU tarj. 7.50 LEIKKELEET: Rasvaton PALVIKINKKU 100 g ...................... Keto-Tokoi p. ...... .......... 10.00 r ™ ........ YM. 20 L astia .. 7 U BANAANI m a /\ kg..................................... 968-70860 Avoinna ma-to 9-17.30, pe 9-18.30, la 9-13.
Tuija oli valinnut kult tuurikohteiksi työväentalon ja sen vieressä sijaitsevan lainamakasiinin. . Matka toteutetaan 15.-22.9.1991/ kesto n. Ilmoittautumiset Lestijokiseudun Matkatoimistoon, puh. 968-71 721 (viimeistään 10.8.91 mennessä). V V J LITRAN LIMSAT A 3 pii sis ................................. Nykyään Liisa ja miehensä Armas asuvat Ruot sissa, Surahammarissa. . Järjestämme LUKIJAMATKAN LOUNA EESTIN TURN Matkakohteena on Polvan maakunta ja lähialueet. KUKKAKAALI k9 ............... Myös Tallinnan vanhaan kaupunkiin tutustutaan. Liedeksen KARJALAN PIIRAKAT 8 kpl ............... Hätälän SAVUSIIKA kg ................ Kiertoajelulla olemme ol leet aikaisemminkin. ......................... • Ohjelmaan sisältyy myös pölvalaisten iltaesityksiä ja yhteisiä kokoontumisia. Tutustumme Petserin erikoiseen luostariin. U U MANSIKOITA 169, " 10 kg Vähittäin 18.90 kg MANSIKOITA K E T SY Y S U U TTA K O U L U L A IS IL L E V E R R Y T T E L Y P U K U k a k s in h o u s u in 2 4 9 , C O L L E G E IT A a lk a e n 9 9 , F A R K K U J A l a lk a e n K N a is te n ra id a llin e n . O • Ü 5 Vakkaviipaleet. 968-701 41 Tuoreus. KIRJOJEN KESÄ-ALE LÖYTÖTAVARAPÖYDÄSTÄ: Kaikille sopivat vanhaa ia uutta pikkurahalla KESAPELITJA LEGOT sopuhintaan sadepäiviksi ANTIIKKIA, TAIDETTA JA LAHJATAVARAA (teatterin aula) vanhaa barokkia, rokokoota, talonpoikaissänkyjä, tauluja, lasia ja posliinia. 24.90 29.00 Pakasten pussit alk. ^ TERVETULOA LÖYTÖRETKELLE!' klo 9-17, la 10-13 r ¿3 Koivu ja tähti K I R J A K A U P P A VALTAKATU 23, 69100 KANNUS PUH. 14.60 Oltermanni a n n o JUUSTO kg.....................HO.OU GRILLILENKKI/ o r q /T GRILUPALAT kg .................. Jokainen osallistuja sai oman tietopaketin Kannuksesta, kahvit ja videonäytännön. KIINANKAALI * kg ....»................................. Oikea hinta MAANANTAINA-KESKIVIIKKONA KANNUS • TOHOLAMPI • HIMANKA KULTA KATRIINA Tuoreet PORSAAN KYLJYKSET A 080 JAATELÖKESÄ 1,5 L Uudet PERUNAT m \ 4 2 8 n i 2 9 I \ 2 Boy MATJESILLI 600 g ................................ ¿ D . • Mahdollisuus on myös majoittua pölva laisten ystävien koteihin, jolloin matkan hinta laskee. Valion VOI 500 g ........................ Laatu. Nähtävyyksinä olivat paikalliset elinkeinoja kulttuurinähtävyydet. VESIMELOONI kg.............................. M atkan hinta Kannuksesta 1450 mk/ täysihoidolla (kolme ateriaa joka päivä). • Metsästysluvan haltijat voivat osallistua myös villisian metsästykseen (jos haluaa viedä aseen mukana, täytyy sen merkki ja numerot ilmoittaa ilmoittautuessa). I U . Eestin korkeimpaan paikkaan Munamäkeen, Polvan kulttuuritaloon, Taevaskodan luonnonsuojelu alueeseen, Tarttoon ja erityisesti Tarton Yliopiston museoon ja kirjas toon, missä on paljon suomalaisia kiinnostavia aiheita. On niin mukava käydä täällä, kun näkee tuttuja, Liisa kertoo. ................. M at kan lopuksi kaupunginjohtaja Eero Kiiski kertoi ajelijoille paikkakunnan nykyisestä tilasta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Jäätelökesä TUUTIT 5 kpl. 18.80 37.30 15.90 10.00 7.90 12.80 5.90 4.90 m mE/ILEIPfi Ranskanleipä ...................... O m Z s U Pakasterasiat 7.90. Noita kertoja on tullut jo kolmisen kymmentä. In nostuneita kiertelijöitä läh ti mukaan ainoastaan alle parikymmentä. Entinen kannuslainen Liisa Isokangas kertoo käyvänsä Kannuksessa joka vuosi. T R IK O O f P U S E R O 1 2 9 , 7 9 , Libero VALMISVAIPAT jättisäkit Naisten SLOGGIT Maxi ja Tai kpl.. Elinkeinonähtävyyksiä Kannuksessa sen sijaan on enemmänkin. 29 129 f Kiertoajelua Kannuksessa Viime torstaina järjesti Kannuksen kaupunki kai kille lomalaisille kiertoaje lun. Kiertoajelun oppaana toimi nuoriso-, raittius-ja kulttuuritoi mistojen kesätyöntekijä T u ija Lintilä. Majoitumme Pyhäjärven Lomakodissa, joka on varustukseltaan erityisen hyvä ja monipuolinen hotellitason paikka kauniilla puistomaisella alueella Valkgjärven Pyhäjärven rannassa. 6 pv/ perillä Polvassa 4-5 päivää. Kaupungilla oli muutakin tar jottavaa matkalaisille kuin mai semia. Matkan vetäjänä Antti Vehkoja. LESTINJOKI HETIMN y ,Erä PELEJÄ! + HEMANNIT ___ PUOLEEN HINTAAN! Tavataan Kipossa! Toholammin Kirja ja Paperikauppa 69300 TOHOLAMPI J RAKENTAJA ARAVA-HAKEMUSTEN JÄTTÖAIKA LÄHESTYY (Lainaa saa nyt jopa 80 %) JETTA-PALVELU KÄYTETTÄVISSÄSI SUUNNITTELUSTA PYSTYTYKSEEN TOTEUTETAAN TOIVEESI JETTA-SUURELEMENTEILLÄ ?ETTÄ -TALO o y PERHO, (968) 632 161 949 365 870 Juhani Kytölä (myös iltaisin) Edust: Mikko Peltoniemi p. RINTALIIVIT B & D-kupit .....
Myt valtiovalta loikkaa ylituotantoa pois; tämä on yksimielinen ta voite. Myös on niitä, joilla on aivan liikaa työtä ja huolta viikon jo kaiselle päivälle, ympäri vuo den. Jotenkin jokilaakso kaipaisi nyt suunnannäyttäjää. Metsäpuolella se vaikutus on moninker taisen pituinen maatalouteenkin verrattu na. Metsuri on nostettava suojeltavien lajien joukkoon. Useimmiten olen nähnyt sellaisen luvun, että 15-20 pro senttia pois. Myös koiraverokeskustelua on viritel ty kunnissa. Siksi tuntuisi, että ei täällä ko vin kauan pitäisi riidellä siitä, minkälaista kalaa joesta pyyde tään. Koijuuja kuljetus ja teollisuus itsessään ovat kas vattaneet omaa prosenttiosuuttaan vuo sien mittaan. 4 LESTINJOKI Torstaina 25. PlO-korkeus: 1) Toni Alamaa HU 125, 2) Jyrki Kivimaa LV 110, 3) Kai Paavola HU 90, P12-kcihäs: 1) Kimmo Leppäkari KT 37,79, 2) Tommi Ojala LV 34.09, 3) Juuso Sillanpää KV 33.56, 4) Christoffer Sandell IK Falken 32.54, 5) Timo Hihnala KJ 28.60, 6) Timo Syrjälä LV 26.51, 7) Lari Ojala HU 19.61, 8) Kim Paavola HU 19.15, P12100M: 1) Tommi Ojala LV 14.50, 2) Jukka Tilus HU 14.70, 3) Jarkko Ylimäki LV 15.88, 4) Lari Ojala HU 16.50, 5) Kim Paavola HU 16.78 T14-300M: 1) Hanna Kallinen KT 48.15, 2) Mirva Aho KT 48.27, 3) Maarit Kerola LV 49.80, 4) Maarit Korva KV 51.20, T18-pituus: 1) Katriina Leppänen KV 4.41, 2) Anu Junnikkala KJ 4.33,3) Hanna Pelto la KJ 4.30, T16-korkcus: 1) Tiina Sauvula KJ 150, 2) Mirkka Kreus LV 145, 3) Niina Arenius KJ 140 P14-pituus: 1) Sauli Niemi KT 5.32, 2) Matti Koistinen KV 4.59, 3) Jari Koskinen Athlos 4.55, 4) Ju ha Huhtala LV 4.50, T18-100M: 1) Katriina Leppänen KV 14.25, 2) Miia Koutonen KJ 14.46, 3) Hanna Peltola KJ 14.57, 4) Anu Junnikkala KJ 15.00, T10800M: 1) Miika Aho KT 2.52.27, 2) Jonna Keskitalo KV 3.12.46, 3) Elina Ahola LV 3.12.50, 4) Sanna Torvi HU 3.15,53, T12-800M: 1) Maarit Niskanen SS 2.42,96, 2) Heidi Mustonen KJ 2.50,53, 3) Hei di Kerola LV 2.54,00, 4) Kaisa Yr jänä HU 2.56,58, 5)Tiia-Riina Pulli KJ 3.02,86 P12-kuula: 1) Petri Heikkiniemi KT 9.43, 2) Juuso Sillanpää KV 9.36, 3) Tommi Ojala LV 9.11, 4) Timo Syrjälä LV 8.96,5) Lari Ojala HU 6.85, 6) Kim Paavola HU 5.89, P18-400M: 1) Kristian Stählberg Vasa IS 59,63, P16-300M: 1) Rene Lindell IK Falken 41,49, P10100M: 1) Jaakko Palola LV 15,24, 2) Jarkko Järvelä YK 15,58, 3) Jyr ki Kiviniemi LV 15,87, 4) Marko Marvenoja KU 15,95, 5) Toni Alamaa HU 16,01, 6) Kai Paavola HU 16,53, P14-300M: 1) Petri Ylimäki LV 43,80, 2) Matti Koistinen KU 43,98, 3) Janne Jukkola KV 44,70, 4) Juha Huhtala LV 48,45, 5) Mika Järvenoja KU 52,28 T14-korkeus: 1) Maarit Korva KV 140,2) Jaana Niemi KJ 135,3) Suvi Lauri HR 135, T12-kuula: 1) Marja-Riikka Kiviniemi LV 11.71, 2) Tanja Kuorikoski HU 8.45, 3) Suvi Palola LV 7.90, 4) Kaisa Yrjänä HU 7.80, 5) Kati Arenius KJ 7.58, 6) Päivikki Puutio LV 6.39 P16-kuula: 1) Antti Torvi HU 11.72, 2) Jouni Koistinen KU 9.62 3) Matti Koistinen KU 9.55 TlO-pituus: 1) Sirpa Ylijylhä KU 3.50, 2) Jonna Keskitalo KV 3.46, 3) Miika Ajo KT 3.28, 4) Sanna Torvi HU 3.06, 5) Päivi Niemi LV 2.97, 6) Elina Ahola LV 2.86, 7) Pihiä Uusitalo LV 2.56, 8) Merja Kerola LV 2.45, 9) Sanna Kivinie mi LV 2.17, 10) Marianne Orjala LV 2.17, 11) Tanja Poutanen LV 2.17 Antin mietteitä Kai A ta Kannuksen Markkinasi tämä mai mus on vain muksessa ti saalta Kann hikuntien a lipiteitä kai veluihln ja nuslaisten \ suhtautumii kiinsa. On vain ajan kysymys, kun kuntien valtionosuudet muuttu vat prosenttipohjaisuudesta asukaspohjaiseksi. Myös tältä osin odottaisi keskustelun vellovan. Meidän maaherra ja maatilahallituksen pääjohtaja ovat maininneet, että kolmannes pois. Asia tyväisiä p liikkeisiin, koisliikkeiti enemmän, erikoistarjo mainontaan vovat myös nittävän en huomiota. pnä heinäkuuta 1991 Torstaina 25 Metsänomistaja on vain yksi syntinen Keskustelu puun kantohinnasta on ajautunut samanlaiseen jankutustilaan kuin maataloustuotantokeskustelu ikään. Kantohinto jen taso suhteutettuna suoritettuihin met sänhoitotöihin ja metsän tulevaisuuden turvaamiseen on hyvin lähellä oikeata. Mistä sitten tulisi edes joskus käydä pientä kes kustelua. Kun keskustelua käydään puun kanto hinnasta, on myös muistettava, mitä kantohintatuloilla tehdään metsän tulevaisuu den hyväksi. Mitä tämä muu tos merkitsee kunnille. Lohtajan Veikkojen piirikunnalliset 50-vuotis juhlakilpai lut 18.7. KUSTANNUKSET Olen hämmästyneenä seurannut kevään ja kesän aikana jokilaak sossa pääasiassa lehtien pals toilla tapahtunutta keskustelua. Ehkä hyvät kantohinnat ovat edesauttaneet tilannetta. Tämä on esimerkiksi meidän sairaalan kannalta paljon oleellisempi ky symys kuin mille tontille se ra kennetaan. Markkinoir selvitettiin r kaupungin ja Keskipohjann män mark) onnistumista. Jonkun vain pitäi si pystyä vaistoamaan nämäkin vaikeudet. Suomessa met sän tulevaisuudesta on huolehdittu hyvin, esimerkillisesti. KOKKOLA VETÄVÄT Mahdollisia tateltiin Kann AS N=250 N KR 20 h a r v e iv 35 % Kannus ei ( vioissa Kani. Ylivoimiasesti suurimpana uuti saiheena on ollut, minkälaista kalaa jokeen istutetaan. Tämä lisää taloudellisia ja so siaalisia ongelmia. Jos se ei merkit se mitään, niin mihin tämä väite perustuu. Onko tämä jokilaakso jo to della näin valmis, että täällä ei ole mitään uhkia näkyvissä, joi hin tulisi puuttua ja yhteiset voi mat keskittää. Markkinoir huhti-toukoki yritysten ja h misten kesku siä asiakkaita kappaletta, k i siä tutkimuks< kappaletta. Metsän istutusja raivauskustannukset ovat niitä, jotka rahoitetaan kantohintatuloilla. Met sänomistaja vientihinnan kokonaispotista on ollut menettävänä puolena. Joki laaksossa on yli 500 työpaikkaa elintarviketeollisuudessa. Vaikka kantohintataso vientihinnoista on kin maailman huippua, pitäisi aina muis taa tämä toinen puoli asiasta. Miten käy kuntien verotuspohjan. Heille maaseutu ei ole mikään muu kuin paha, joka pitäisi autioittaa ja siellä olevat ih mislaumat ajaa kerrostalolähiöihin. Konkursseja on tuhkatiheään myös täällä ja se on johtanut työttömyyslukujen nousuun. Työttömän itsetunto on vain niin matalalla, että hän on mieluummin hijaa ongelmineen. Mitä maatalouden supistukset mer kitsevät sinne. Kovin monia suuria keskuste lun aiheita ei voi ilmassa saman aikaisesti tietenkään olla. Jos vastaus on, että supistustoimet koskettavat myös elintarviketeollisuutta, niin mihin sitten tulisi varautua. On myös pidettävä huolta siitä, että metsämiehiä on tulevaisuudessa, vaikka asiantuntijat jo nyt tietävätkin, että metsu ri on sukupuuttoon kuolemassa oleva laji. Metsäkeskustelussa samoin kuin maatalouskeskustelussa on aina muistettava tehtävien ratkaisujen pitkäaikaisvaikutus. Kun keskustelua puun kantohinnasta käy dään, on keskustelijoita johdonmukaiseen tapaan tahot, jotka hyökkäävät koko maa seudun elintoimintoja vastaan. Lampilla on ollut lisäksi tämä sairaalan paikkakeskustelu. Metsänhoito on sukupolvilta toisille periytyvää sadon siirtämistä. Oheiset kuviot paljastavat selvästi, että on puun vientihinnassa muitakin syntisiä, jotka sitä kokonaiskakkua kasvattavat, kuin yksinomaan metsänomistajat. Mitä tällainen leikkaus yleen sä täällä merkitsee. Jos yksi sukupolvi on laiminlyönyt, jää uu delta sukupolvelta risut käteen ja koko valtakunnalta elintärkeät valuuttatulot. Jospa se oikea suunta löy tyisi laajalla keskustelulla. PUUN HINNAN OSUUS VIENTIHINNASTA MÄNTYSAHATAVARA &NT0HINTA (51.0%) ila m i HAVUSULFAATTI TOHINTA (31.0%) KORJUU JA (18.0%) KULJETUS SANOMALEHTIPAPERI ORJUU JA KULJETUS (38.0%) HINTA TEHTAALLA = KANTOHINTA + KORJUUJA KULJETUSYM. Puhujat valitetta vasti ovat vain teollisuuden edustajia, jo t ka eivät näe omia varpaitaan. Suomalainen metsänhoito on maailman huippuluokkaa, missä on tärkeänä pidetty tulevaisuuden metsävarojen turvaamista. Kantohin taahan voidaan alentaa, seuraukset tule vaisuudelle voivat olla kuitenkin tuhoisat metsät jäävät raiskiolle. Tukkimetsää ei yhdessä sukupolvessa kasvateta. Suuntaa saisi näyttää oikeaan tai vää rään. Jokilaaksomme on yksipuoli sen maatalousvaltainen. Jos kantohintatuloja radikaalisti pienennetään, tuskin metsä nomistajilla on myöskään halua huolehtia metsän tulevaisuudesta. Eli ei tämä jokilaakso ole mi kään lintukoto, johon eivät muun maailman myrskyt yllä
elokuuta Lohtajan kih lakunnanoikeudessa. Markolle kaksi SM-kultaa Toholammin Urheilijain M arko Kotila sai viikonvaih teessa nuorten SM-kisoissa kaksi kirkkainta mitalia. Kaupunginjohtaja Kiisken mukaan Kokkolan suosio oli kuitenkin odotettua vähäisem pää. Kun yhtiön osak kaat ei katsoneet tarkoituksen mukaiseksi henkilökohtaisen riskin lisäämistä, oli seurauk sen lopettaminen konkurssin kautta. 15 % EI LAINKAAN 14% Kannus ei ole onnistunut m arkkinointitutkim uksen m ukaan nappaam aan Kokkolalta keskeisen m arkkinapaikan asemaa. Merkittävin syy toimin nan lopettamiseen oli käyttö pääomien luottojen vakuuk sien puute. Kokkola onkin tutkimuksen mukaan säilynyt suosittuna ostospaikkana. VAATTEITA JA ÄÄNILEVYJÄ Tutkimuksen mukaan Kan nuksen päivittäistavaraliikkeisiin ollaan varsin tyytyväisiä, sen sijaan erikoisliikkeitä kaiva taan enemmän. Hän teki samalla oman ennätyksensä, 8.38,15. Loppusuoralla Mika kui tenkin tippui neljänneksi ja sai maalissa ajan 8.44,19.. Asiakkaat ovat tyy tyväisiä päivittäistavaraliikkeisiin, sen sijaan eri koisliikkeitä kaivataan enemmän. Velkojien kuulustelu pide tään 5. T utki muksessa tiedusteltiin toi saalta Kannuksen ja sen lä hikuntien asukkaiden mie lipiteitä kannuslaisiin pal veluihin ja toisaalta kannuslaisten palveluyritysten suhtautumista kotikaupun kiinsa. Kannuslaisten yritysten m arkkina-alueena kakkostilalle nousee hieman yllättäen Sievi. Kerran vii kossa tai useammin Kannukses sa käy 10 % haastatelluista, noin joka toinen viikko 11% , kerran kuukaudessa 20 % ja harvem min 35 %. Markkinointitutkimus tehtiin huhti-toukokuulla kannuslaisten yritysten ja lestijokilaakson ih misten keskuudessa. Ku vioissa Kannuksen lukuihin on laskettu ainoastaan Kannuksen ulkopuolella asuvat haastatellut. Markkinointitutkimuksen vi rittäjiä epäilemättä oli Kokko laan viime vuosina valmistuneet suuret marketit. JO K A TOINEN VKO 11 % KRT/VKO TAI US. Keskipohjanmaa -lehdessä yritysten kaupungin kanssa yh teistyössä järjestämän markki nointikampanjan muistaa näh neensä 42 % haastatelluista. Kannuslaiset mukaan lukien haastaMARKKINA-ALUE Kunnat Kannuksen lisäksi TOHOLAMPI : • vYxv » a l l i 40 60 80 P ro se n ttia 100 M a r k k in a s ih t i O y 1991 telluista 15 % käy kerran viikos sa Kokkolassa, joka toinen viik ko 12 %, kerran kuukaudessa 20 % ja harvemmin 39 %. Ahola LV 2.86, 7) i LV 2.56, 8) Merja 15, 9) Sanna Kivinie10) Marianne Orjala Tanja Poutanen LV Kannuksen markkinointitutkimus valmistui Asiakkaat vaativat tarjouksia ja mainontaa Kannuksen kaupungin Markkinasihti Oy:llä teet tämä m arkkinointitutki mus on valmistunut. Muunmuassa palvelun ys tävällisyyteen, aukioloaikoihin ja tuotteiden laatuun oltiin var sin tyytyväisiä. Yhtiön päärahoittaja on Osuuspankki. Hän sinnitteli Markon perässä viimeiselle kierrokselle saak ka. O SIVU 16 ASIOINTITIHEYS KANNUKSESSA ASIOINTITIHEYS KOKKOLASSA N=250 N KRT/KK 20 % N=350 h a r v e m m in 35 % N. Yhtiön velkojen ja varo jen määrät ovat likimain sa man suuruiset, 2,5 miljoonaa markkaa, kertoo konkurssipe sän väliaikaiseksi hoitajaksi määrätty oikeudenkäyntiasiamiesReino Perander Lohta jalla. Eniten tyytymättö myyttä oli vaatteiden ja äänile vyjen tarjonnassa. pnä heinäkuuta 1991 LESTINJOKI 5 heinäkuuta 1991 men listä. Per jantaina Marko juoksi Lapual la alle 18-vuotiaiden SM-kilpailussa 1 500 metriä aikaan 3.58,69 ja voitti kisan reilulla parin sekunnin erolla. KRT/KK 20 % EI LAINKAAN 23 % HAVEMMIN 39 % N. 10 % N. Konkurssista ei aiheudu vä littömiä työllisyysvaikutuk sia, sillä yhtiön työntekijät ovat lomautettuna. Kiinnostus Ylivieskan pal velujen suuntaan oli sen sijaan Kiisken mukaan odotettua: 66 % haastatelluista ei käytä lain kaan Ylivieskan palveluita. Muiden kuin kannuslaisten asiointitiheys Kannuksessa osoittautui kaupunginjohtaja Eero Kiisken mukaan ennalta odotetun kaltaiseksi. Markkinointitutkimuksessa selvitettiin myös Kannuksen kaupungin ja yrittäjien yhteisen Keskipohjanmaa -lehdessä teke män markkinointikampanjan onnistumista. KOKKOLAN M ARKETIT VETÄVÄT ASIAKKAITA Mahdollisia asiakkaita haas tateltiin Kannuksen lisäksi Hi mangalla, Lohtajalla, Kälviällä, Ullavalla, Toholammilla, Sie vissä ja Lestijärvellä. Varsin tyytyväi siä haasteltavat olivat muun muassa kodinkoneiden ja elek troniikan sekä huonekalujen tar jontaan. Mika Olkkola oli myös 3 000 metrillä lähellä mitalisijaa. Sekä erikoistavarakaupoissa että päivittäistavarakaupoissa tyytymättömyys kohdistui tutukimuksen mukaan erikoistar jouksiin, mainontaan ja hintata soon. Torstaina 25. naailman ä pidetty raamista, että metvaikka tä metsuleva laji. Täm ä ei voi selittyä pelkästään Eskolassa asioivilla sieviläisillä. JO K A TOINEN VKO 12 % KRT/VKO TAI US. TU:n Mika Olkkola oli hienosti sa malla matkalla kymmenes ajalla 4.05,75. Puiset konkurssiin Lohtajalainen rakennusliike Puiset Oy lopetti toimintansa hakeutumalla konkurssiin omasta toimestaan tällä vii kolla. Toisen kultamitalin Marko sai sunnuntaina 3 000 metrin kilpailussa. Jos , jää uuja koko itulot. Hintatasoon, erikoistarjouksiin sekä mainontaan asiakkaat toi vovat myös yritysten kiin nittävän entistä enemmän huomiota. en lajien % ) )%) ¡8, 5)Tiia-Riina Pulli ) Petri Heikkiniemi Juuso Sillanpää KV ni Ojala LV 9.11, 4) .V 8.96,5) Lari Ojala im Paavola HU 5.89, ) Kristian Stählberg P16-300M: 1) Rene :alken 41,49, P10±o Palola LV 15,24, siä YK 15,58, 3) JyrLV 15,87, 4) Marko J 15,95, 5) Toni Ala, 6) Kai Paavola HU OM: 1) Petri Ylimäki Matti Koistinen KU e Jukkola KV 44,70, la LV 48,45, 5) Mika 52 28 1) Maarit Korva KV Jiemi KJ 135, 3) Suvi T12-kuula: 1) Mariniemi LV 11.71, 2) iski HU 8.45, 3) Suvi )0, 4) Kaisa Yrjänä Iäti Arcnius KJ 7.58, utio LV 6.39 .) Antti Torvi HU i Koistinen KU 9.62 inen KU 9.55 ) Sirpa Ylijylhä KU l Keskitalo KV 3.46, KT 3.28, 4) Sanna ), 5) Päivi Niemi LV . Mahdolli sia asiakkaita haastateltiin 350 kappaletta, kannuslaisia yrityk siä tutkimuksessa oli mukana 57 kappaletta
Uusia yrittäjiä houku tellaan ammattitaitoisella työ voimalla ja teollisuushalleilla, joita tuntuu olevan useammas sakin kunnassa tällä hetkellä tyhjillään. Ei osata olla yksin. Uusien yrityksien haalimi nen etelästä tännepäin on nous sut joka paikassa paljon esille, mutta se ei ole varsinainen ta voite. Nyt saareen saatu vanha aitta alttareineen sekä ulkotilat on saatu valmiiksi. Yrityksiä on kyllä tarkoi tus avustaa. Hän ke hitteli aikoinaan ajatusta yhdes sä kunnanjohtaja Jari Kangas Lauantai-iltana riitti veneliikennettä Lestijärvellä. Kirk kosaari on juuri sellainen. Hiljentymispaikka valmis Kirkkosaari tyynnyttää myrskyn Lest¡järvellä on jo vuosia puuhattu hiljentymispaik kaa Kirkkosaareen. Lestijärven entinen kirkko herra Juhani Kapiainen tuli myös saareen katsomaan alulle panemaansa urakkaa. Piispa Olavi Rimpiläinen siunasi Kirkkosaaren hiljentymispai kan. Tämä Kirk kosaari on tarkoitettu paikaksi, jossa voi kohdata hiljaisuuden. Kaikki kunnat ovat pie niä, rakenteeltaan samankaltai sia. Perinteisesti kuntien välisessä yhteistyössä on sitouduttu sel viin rajoihin ja alueisiin, jonka muodostaa vaikkapa jokilaakso. Maakuntaliiton toiminnan johtaja M auri Nygärdin mu kaan projektilla on monenlaisia tavoitteita. Lisäksi on yleisempiä tavotteita kuten alueen tunnetuksi te keminen, jolla on vaikutuksia matkailuun. Lestijärven hartauspaikka on luultavasti ollut lähi seutujen ainoa aikoinaan; seuraava on löytynyt vasta Pietar saaresta. Keskipohjan ta voitteena on hyödyntää alueen voimavarat mahdol lisimman tehokkaasti ja pyrkiä uusien yrityksien se kä työpaikkojen saamiseen. Jari Kangasvieri piti hiljenty misen lisäksi merkittävänä saa ren historiallista taustaa. Toholampi ja Lestijärvi kuuluvat Keskipohjaan, jossa ovat lisäksi Halsuan, Perhon ja Ullavan kunnat. Kaikilla kunnilla on suurin piirtein samat ongelmat ja ta voitteet. Jo keväisen piispantarkastuk sen yhteydessä piispa Olavi 'Rimpiläinen ilmaisi halukkuu tensa tulla tutustumaan Kirkkosaareen ja siunaamaan sen. Kunnostamishankkeita on parhaillaan meneillään, mutta lestiläiset ennättivät kui tenkin ensimmäisenä. Kirkkoherra Per-Olof Moberg toivoo, että ihmiset löytä vät Kirkkosaaren myrskyn aika na myös sisäisen. Kapiainen muisteli, miten hän tuli ensimmäisen kerran vuonna 1988 saarelle. Vuonna 1989 metsähallitukselta saatiin lupa pystyttää Väinö ja Pentti Laaksolta saatu vanha aitta muistomerkiksi. Tästä kunnat maksavat puolet ja valtio puolet. Ainakaan lähiseudulla ei ole tehty vastaavanlaista urakkaa, että vanha hiljentymispaikka olisi kunnostettu uudelleen käyttöön. Mitä luultavammin satoja vuosia sitten erämiehet ja kalasta jat ovat käyttäneet saarta samaan tarkoitukseen. Paikka kiinnosti yllättävän monta. Päätöksentekijöi den näkemyksiin ja asenteisiin yritetään vaikuttaa, että aluepo litiikka muuttuisi sitä kautta. Pienen kunnan on hyvä tuntea juurensa, jotka ulottuvat satoja vuosia taaksepäin. Hä nen mukaan saari on ainutlaatui nen paikka. Kaikki saaren penkit täyttyivät heti ensim mäisessä pidetyssä hartaustilaisuudessa. Sekä nykyinen että entinen Lestijärven kirkkoherra ovat olleet mukana valmistamassa paikkaa. Onhan elinkeinojakautumakin maaja metsätalousvoittoista. Projektiin on tul lut mukaan lisäksi yrityksiä, jo ten kokonaisuudessaan rahaa liikkuu projektissa noin kolme miljoonaa markkaa. Rimpiläisen mukaan ihmiset tarvitsevat kulkiessaan tauko paikkaa, jossa voi hiljentyä, mietiskellä, olla rauhassa. Nykyään ei osata olla hiljaa. Toholammin Hirvikeskuksen kurssikeskuksessa pidettiin lauantaina Toholammin, Lesti järven, Halsuan, Perhon ja Ulla van kuntien edustajien välinen tilaisuus, jossa pohdittiin Osu ma-projektia ja Keskipohjan mahdollisuuksia. Olla hiljaa ja kuunnella sisin tään. Osuma-projektissa pyörii ra haa reilut miljoona markkaa. Osumaprojcktin alueena on Suomenselkä. Aitta siirrettiin talvella jäätä pitkin hirsi hirreltä saareen ja pikkuhiljaa kaikki on saatu valmiiksi. Alueen elinkeinorakennetta py ritään myös monipuolistamaan. Muuttajille vakuutetaan, että Keskipohjalla on hyviä asunto ja, järjestetty lastenhoito, ter veydenhoito ja koulutusta. Keskipohjan kunnat ovat en nättäneet teettää itsestään esit teen, jossa luvataan entistäkin tehokkaammin hyödyntää alueen voimavarat ja mahdolli suudet uusien yritysten ja työ paikkojen perustamiseksi. Kunnat on jaettu neljään eri projekti ryhmään. Helsingissä on toi misto kuntien ja yrityksien käy tössä. Kuntien edustajat olivat yksi mielisiä siitä, ettei perinteisiä rajoja ylittävälle yhteistyölle ole esteitä. Lauantai-iltana saaressa pidettiin hartaushetki, jonka yhtey dessä piispa Olavi Rimpi läinen siunasi paikan. vieren kanssa. (MR). (MR) Toholampi ja Lestijärvi mukana Keskipohja yrittää yhdessä Yhdeksäntoista Suomenselkäkunnan yhteinen Osu ma-projekti on nyt noin vuoden vanha. Projektikuntia markkinoi daan erityisesti Etelä-Suomen suuntaan. Juhani Kapiainen aloitti urakan, jonka viimeistely jäi Per-Olof Mobergille, kun Kapiai nen siirtyi Siikaisten kirkkoherraksi. Li säksi mainostetaan alueen luon nonvaroja ja raaka-aineita. Siihen liittyvä Keskipohja on murtanut perin teitä, ja muodostanut yhteistyö ryhmän, jollaista ei ole aikai semmin kokeiltu
Narukoneen pyörittäjä Aila Niemi (keskellä) on itse toiminut kalastajana 28 vuotta. Kalapäivänä koululaiset itse onkisivat kalan sa valmistaisivat siitä ruokaa. Matti Karvonen 7.05. Petteri Jukkola 7.35. Veneiden lisäksi kilpailua käytiin myös nuolenheitossa, ilmakivääriammunnassa ja naulanlöynnissä. Katja Liedes 40p., 3. Naulanlyönti, naiset: 1. Silvo Hautamäki 41p., 3. Kalastajaveneet alle 100 hv: 1. Mikko Lukkarila 77.05 mm., 2. Marko Antinoja 76,23, 3. Niemelä 39p. Työnäytöksistä narunteko veti puoleensa paljon katsojia. Heikki S. Rai mo Orjala 1.29,10, 3. Kaj Ohls 11.43, 2. Risto Kippo 4 lp., 3. Kun Pirttijärvi moitti suhtei ta, totesi Korkka suhteiden ole van kunnossa ja vain tiedonku lussa on ongelmia. Seppo Sarlund kertoi juhla puheessaan nykypäivän kalas tuksesta. jälkeen juhlan, jotta saatasiin selville mieheen mahtuvan siikaVenekilpailussa ratkaistiin vellin määrä.. Tästä eripu raisuus on lähtöisin, Korkka sa noi. Mikko Lukkarila 40p. Ulla-Maija Ylikangas 1.43,75. Juhlassa puhunut Suomen kalamies ten keskusliiton puheenjohtja Seppo Sarlund muunmuassa vaati koulu jen ohjelmaan sisällytettä väksi kalapäivää. Seija Nissilä 42p., 2. Sekä Pirttijärvi että Korkka käsittelivät puheissaan kalasta jien ja sotilaiden välisiä suhtei ta. Soutu, naiset: 1. Sarlundin mielestä nuoren polven kalankäsiltelytaitoa pi täisi kohentaa. Pikaveneet yli 100 hv: 1. c Lohtajalaishegemonia venekilpailussa Ohtakarissa vaadittiin kalapäivää koulujen ohjelmaan henkilökohtaisten sijoitusten li säksi myös suuren maailman malliin, joskin epävirallisesti "tallien" paremmuus: mukana olivat kaikki kolme lohtajalaista veneenvalmistajaa. Elma Marjamaa. Jarno Kinnari 45p., 2. Väinö Niemi 1.33.06. Huonon tiedonkulun myötä asiat vääristyivät. Gediminas Kypordas 1.29.90. Puolustusvoimien puolesta tervehdyksen toi everstiluut nantti Pauli Korkka. Heikki Orjala. Hän uskoi virkistyska lastuksen tuovan hyvänolon tunteen ja rentouttavan olon. Joukoja Juhani Kuoppala 5.46. Ohtakarin kalajuhlaa vie tettiin viime sunnuntaina poutaisessa pilvisäässä. Ilmakivääriammunta: 1. Heikki Orjala 1.25.46,2. Naulanlyönti, miehet: 1. Aune Orjala 47.90, 3. Hän esitti, että koulujen ohjelmaan sisällytet täisiin keväinen ja miksei talvi nenkin kalapäivä. Hcvosenhäntänaru syntyi enenvanhaan hevosenhännän jouhista. Nuolenheitto, naiset: 1. Eila Roos 9.00, 3. Aila Niemi 43, 49. Jukka Or jala 17.03. Katja Orjala 56,14, 2. Pohjanmaan kalastajaseuro jen liiton tervehdyksen toi toi minnanjohtaja Jukka Pirttijär vi. Soutu, yli 60-vuotiaat mie het: 1. Loiiikeitto, kilpailut ja leppoi sa kalajuhlan tunnelma ve ti yleisöä paikalle noin tois tatuhatta henkeä. Pikaveneet alle 50 hv: 1. Pasi Nikula 4.41, 2. Kalajuhlaan kuului perintei sesti myös kilpailuja ja näytök siä. Soutu, yli 60-vuotiaat nai set: 1. Pikaveneet alle 20 hv: 1. TULOKSIA Kalastajaveneet yli 100 hv: 1. Jouko Kuoppala 70.73. Aila Niemi, joka pyö ritti narukonetta kertoi, että vie lä 1950-luvulla Ohtakarissa Juhlapuheen pitäjä Seppo Sarlund päätettiin punnita ennen ja pyöritettiin narua. Soutukilpailu, miehet: 1. Erkki Nikupaavo 8.37, 2. Nuolenheitto, miehet: 1. Terho Pehkinen 45p., 2. Esko Nissilä 5.37, 2. Veikko Laine 4.54, 3. Elma Marjanen 39p
Suu rin sato on korjattu merellä, mutta nyt turismi pilaa kaiken. Kädessään hänellä on pullo potpuria. Himangan kalastajainseura istuttaa joka vuosi alueelleen noin 250 000 markan edestä ka loja. Yleisin homma on keittää yrttejä teeksi. Niitä ei saa kerätä tienvierestä, lan noitetuilta tai myrkytetyiltä pel loilta. Kurssilla huomasi lisäksi, ettei tarvitse turvautua kiinalai seen yrttiin, kun löytyy suoma laistakin. Nimet ja asuinkunnat ovat itse kullakin muuttuneet ajan mit taan. Niillä voidaan ennal taehkäistä tai lievittää montaa vaivaa. Perjantain kokouksessa pohdiskeltiin myös sitä, että ka lat istutettaisiin vasta syksyllä jään alle tai Siikapauhan sal meen jokisuulle. YRTTEJÄ MYYNTIIN Kauppayrttineuvojakurssi pi dettiin Frantsilan yrttitilalla. Juteltavaa riitti niin vanhoista ajoista kuin kunkin nykyisistä tekemisistä. Hän on opiskellut vastikään kauppayrttineuvojaksi. r " \ Irmelistä tuli kauppayrttineuvoja Yrteistä apu joka vaivaan Lestijärven 4H-neuvoja Ir meli Mäkitalo-KoskiVähälän uusin aluevaltaus liittyy yrtteihin. Meillä on paljon kirjo lohen ongintapaikkoja lähiseu dulla. Vain terveet ja virheettö mät kasvinosat kelpaavat. Irmeli M äkitalo Koski-Vähälä on istuttanut puutarhaansa kas veja, joita voidaan käyttää yrtteinä. Valitsin it sestäänselvyytenä luontojutun. Irmelin mukaan yrtit ovat erittäin monikäyttöisiä ja terveelli siä. Myös Lohta jalla on kauppayrttineuvoja. Ne ovat hyviä salaateissa, leivän päällä ja leh distä voi tehdä teetä, kun niitä hauduttaa 10-15 minuuttia. Lisäksi niistä voi tehdä kylpyjä, hauteita, uutetta, voidetta, rohtoa, käyttää maus teena ja ruokana. Erään kalastajan on nähty virvelöivän kaksi ämpä rillistä alamittaisia taimenia koskesta. Olli M ärsylä haluaisi antaa pienille taimenille elinmahdol lisuuden. Se olisi ajanut saman asian, jos istuttajat olisivat jakaneet kalat suoraan autosta. Yrtit pitää kerätä kuivalla säällä. Myös koskipaikkojen mato-onkijat tu levat saamaan varoituksen. y. Luonto on aina kiinnostanut mi nua ja pidän luonnossa liikku misesta, selvittää Irmeli. Alamittaisia kuolleita kaloja on jätetty ran nalle kiven koloihin. Useat kokoukseen tulleista eivät olleet tavanneet toisiaan sitten kouluvuosien. Luonnontalouden elvytys ja matkailu ovat ristiriidassa kes kenään. Joki toimii luontaisen kala kannan synnytyslaitoksena. Himangan kalastajainseura päätti kokouksessaan antaa va kavan varoituksen kalastajalle, joka rikkoo kalastuslakia. Irmeli uskoo, että kokeile malla oppii parhaiten. Suolan ja ruusunlehtien sekoitus antaa hyvää tuoksua ym päril leen. Kalastajainseuralle 2-vuotinen taimen maksaa 7 markkaa kappale ja 1-vuotinen 3-4 mark kaa, kertoo Himangan kalasta jainseuran puheenjohtaja Olli Märsylä. Tapaamisen jär jestämisessä oli hankaluuksia, kun kaikkien nimet ja osoitteet ovat vaihtuneet useankin kerran, Tuula Vainikainen kertoo. Tehoaako varoitus vai joutuuko kalastajainseura kieltämään siimapy/..r.in koskessa. Väkiluvun suhteessa kerho laisia ei ole suinkaan vähän, mutta nykyään 4H työssäkin odotetaan tulosvastuuta ja suo sitaan suuria kerholaismääriä. Olli Märsylän mukaan Lestijoki ei ole vielä valmis matkai luun. Yrtit ovat oma pikku konsti ennaltaehkäisemään tai lievittämään vaivoja, lääkäriä väheksymättä. Uuden tapaamisen kokoustelijat päättivät pitää kymmenen vuoden kuluttua. Lestijärvellä on sen verran vähän 4H-kerholaisia, että jou duin hankkimaan lisätehtävän, * jonka sain itse valita. Nestorin neloset koulumuisteloissa Jälleentapaamisen riemu oli suuri, kun kahdenkymmenen vuoden jälkeen entiset Nestori Koskelan oppilaat tapasivat toi sensa viime viikonloppuna. Himangan kalastajainseu ran johtokunta kokoontui viime perjantaina pohti maan ryöstökalastusta, jo ta harjoitetaan seuran alueella. Sen aikana kurssilaiset oppivat toi mittamaan 2-4 kasvia tukkuostajalle myyntiin. Irmelin lisäksi Toholammin ja Kannuksen 4H-neuvojat ovat käyneet aikaisemmin kauppayrttineuvojiksi. VIELÄ EHTII KOKEILLA Esimerkiksi koivunlehtiä voi kerätä vielä. Talvella hän suunnittelee pitävänsä yrteistä kursseja. Lisäksi opis keltiin yrttien käyttöä lääkintäaineina. r Himangan kalastajainseuran huolena ryöstökalastus: Siimapyynti pannaan Raumankoskella. Aikanaan tällä Nestorin luokalla oli oppilaita yli kolmekymmentä. Luonto on järjestänyt niin hyvin, että joka vaivaan löytyy yrtit. Meistä on noin puolet jäänyt Kannukseen ja loput ovat lähte neet kokeilemaan onneaan jon nekin muualle. Emme olisi halunneet lainkaan kirjolohta Lestijokeen. Kirjolohenonginta on tuonut mukanaan luontaisen kalan ryöstöpyyntiä. Sel laisenaan se on ollut hyvä. Mitään yrttejä ei suositella pitkäaikaiseen käyttöön, vaan kasveja kannattaa vuorotella. Luokkakokoukseen muisti tulla vain viitisentoista ahkeraa penkinkuluttajaa. Johtokunta pohti niinkin kovia otteita kuin siimapyynnin kieltämistä Raumankoskessa. Koi vulla on kehosta nestettä poista va vaikutus. Maanomistajan luvan tar vitsee, jos yrttejä ottaa paljon tai kerää niitä myyntiin. 4H-neuvojan tarkoituksena on tutustua loppukesän aikana yrtteihin vielä enemmän ja teh dä omia kokeiluja
Risto Harisalo/Kuopion yliopisto Yrittäjä Matti Sampo/Turenki Tauko Projektipäällikkö Eero Uusitalo/ Sisäasiainministeriö — Maaseutuprojekti Toimittaja Heikki Välitalo/Yleisradio Kansanedustaja, mv. 18.1510.30 18 JO -10.45 10.4511.00 11.0011.15 11.1511 JO 11 JO-11.45 11.4512.00 12.0012.15 12.1512J0 12 JO -12.45 12.4513.00 13.0013.15 Kulttuuriministeri Tytti Isohookana-Asunmaa Varapuheenjohtaja Mauri Hurtig/MTK Prof. TAVOITTEET KORKEALLA Idea tällaisesta maaseudun kehittäjille/yrittäjille suunnatusta semi naarista on Reinin mukaan syntynyt jo vuosia sitten, mutta vasta nyt sille tuntui olevan todellista tarvetta. Pohjoissuomalainen näkökulma”. "Haluamme seminaarissa korostaa erityisesti maaseudun merkitystä koko Suomelle. Petri OUila/Helsingin yliopisto "Markkinoinnin arvo maataloustuotannon kehittämisessä" 10.45-11.15 Prof. Hän kumoaa mielipiteen omaan pussiin puhaltamisesta ja kyräilystä kuntien välillä. Luonnosta Oy:n pu helinnumero on 981-482 690. Näkemyksellisiä puheenvuoroja niistä tekijöistä, joiden varassa Suomi ja ennenkaikkea sen maaseutu selviytyvät kansainvälisessä kehityksessä. "Suomalaiset menestysvalinnat" -seminaari järjestetään kolmipäiväi senä kokonaisuutena, jona koostuu ajankohtaisista teemapäivistä. Iltaisin on järjestetty erityi set kehittämiskeskustelut Tyrnäväl le ja Siikajoelle, joissa molemmissa on omat ajankohtaiset aiheensa. SUOMALAISET MENESTYSVALINNAT -SEMINAARI Limingassa 6.—8.8.1991 NÄKEVÄ JA TEKEVÄ MAASEUTU TIISTAI 6.8. Muiden kuntien panostuksena on virkamiesten ja yrittäjien käyttämä aika sekä talou dellinen tuki tapahtuman toteutta miseksi. useita professoreita, kansanedustajia ja käytännön yrittä jiä. Arto Lahti/Helsingin kauppakorkeakoulu "Avautuvat kansainväliset markkinat — haaste yhteistyölle" 1130-12.00 Tj. "Esitet tyämme yhteistyötarjoukset, Limin gan, Lumijoen, Tyrnävän, Tem meksen, Rantsilan ja Siikajoen kun nat olivat siihen heti valmiita. Alustajiksi on Reinin mukaan lu pautunut mm. Pentti Sääskilahti/Lappinus Oy "Jalostusar von nostaminen — tie maaseudun kehittämi seen" 12.15-13.00 Ruokailu 13.0017.00 Työryhmätyöskentely • Markkinointi • Jalostus • Tuotekehitys ILTA SIIKAJOELLA alkaen klo 19.00 Nootiofooruinin teema: Asiakasläheinen erilaistuminen menestystekijänä TORSTAI PALVELU — MERKITTÄVÄ SS. Markkinointi ja jalostus sekä Palvelu henkisenä haasteena. JALOSTUKSEN ARVON. "Monilla maaseu dulla toimivilla yrityksillä on me nestymisen avaimet kädessään, nii tä ei vain uskalleta käyttää. Jos täl laisen seminaarin aikana voimme edes vähän poistaa yrittämistä hau taavia henkisen tason esteitä, koem me onnistuneemme" sanoo Reini. JÄRJESTELYT YHTEISTYÖSSÄ KUNTIEN KANSSA Elokuun 6.-8. Markku Koski/Kärsämäki Tauko Kansanedustaja, prof. Päi vien aiheina ovat Näkevä ja tekevä maaseutu. "Erityisesti kylätoimikun tia, maaseutuyrittäjiä ja kuntien elinkeinotoiminnasta vastaavia tun tuu tällainen seminaari kiinnosta van kovasti" sanoo Timo Reini. 11J0-11.45 Koulutuspäällikkö Leena Valtanen/P-SKK "Onko rohkeutta ja uskallusta uuteen?" 12.0013.00 Ruokailu 13.0017.00 Työryhmätyöskentely Maataloustuottaja matkailuyrittäjänä Perinteisesti tuottajasta uusille urille Luoma-mahdollisuus tuottajalle :' m. Seminaariin osallistujien määrästä Reinillä ei ole vielä tarkkaa tietoa, mutta kiinnostusta on ollut ympäri Suomea. Seminaarin osanottajat ovat omal ta osaltaan myös muokkaamassa ta pahtumaa, sillä alustuksien pohjalta keskustellaan ja kerrotaan koke muksia. Aiheesta alustaa kunakin päivänä suomalaiset ja ulkolaiset huippua siantuntijat sekä käytännön osaajat eri puolilta maailmaa. ALUSTUKSIA, RYHMÄTYÖSKENTELYÄ, KEHITTÄM IS KESKUSTELUJA... "Tällaisen tilaisuuden vahvuus onkin siinä, että päivien aikana saa daan kuulla erilaisia, jopa ristiriitai sia mielipiteitä. Päävastuun seminaarin järjeste lyistä kantaa Limingan kunta, joka on antanut koulukeskuksen ja kan sanopiston seminaarin koulutusja majoituspaikoiksi. Martti Tiuri/Helsinki Rl.tri Laura Kolbe/Helsinki — Amsterdam Kansliapäällikkö Reino Uronen/Maaja metsätalousministeriö Lumijoen lapset Ruokailu PANEELIKESKUSTELU 13-30-14.45 15.00KESKIYMMÄRRÄMMEKÖ MARKKINOIDEN JA VIIKKO IS. Samalla annamme maaseudulla toimiville yrittäjille, luottamushenkilöille ja virkamie hille uutta näkemystä oman hom mansa hoitamiseen" kiteyttää Timo Reini kolmipäiväisen seminaarin tavoitteita. Pahin puute onkin ehkä riittävän konk reettisten yhteistyökohteiden puut tuminen eikä niinkään yhteistyöha lujen puuttuminen alueemme kun nissa" arvioi Reini kokemuksistaan. Projektipäällikkö Timo Reini on yhteistyössä kuuden Raahe-Oulu talousalueen kunnan kanssa järjestelyvastuussa "Näkevä ja tekevä maaseutu" -seminaarista Limingassa elokuun alussa. Boris Segerstähl/Pohjois-Suomen Tutkimuslaitos "Palvelusektorin haasteet ETAtssa. päivänä järjestettävä seminaari on Reinin mukaan mah tava näyttö kuntien kyvystä yhteis työhön. Yrittäjien parissa liikkuessaan Reino on aikaisempaa selvemmin huomannut, että entisillä toiminta tavoilla ei välttämättä menestytä tu levaisuudessa. NÄKEVÄ JA TEKEVÄ M AASEUTU 6.— 8.8.1991 Projektipäällikkö Timo Reini: Maaseudun on aika tehdä menesty s valintansa! "Suomalaisella maaseudulla on edessään huikea tule vaisuus, jos se pystyy nyt tekemään oikeat tulevaisuuden suuntaukset. Hän toivookin seminaarista kiin nostuneita soittamaan ja ilmoittau tumaan ennakkoon, jolloin ruokai lujen ja majoituksen järjestäminen on helpompaa. 88.0016.00 Aamiainen YHTEISET LUENNOT 16.0010 JO Prof. NÄKEVÄ JA TEKEVÄ MAASEUTU 08.60-18.06 Saapumiset, ilmoittautumiset, majoittumiset ja kahvi 10.08 AVAJAISET 10.80-10.15 Avaussanat MITEN SUA SUOMELLE. Euroopan yhdentyminen, raju yhteiskunnan rakennemuutos sekä kestävän kehityksen vaatimus ovat tekijöitä, jotka voidaan kääntää uhista mahdollisuuksik si" sanoo Timo Reini, maasudun kehitystyössä mukana olevan Luonnosta Oy:n projektipäällikkö. Näistä kukin voi muokata itselleen sopivat toiminta mallit" kertoo Timo Reini. HENKINEN HAASTE 08.0010.00 Aamiainen YHTEISET LUENNOT 10.0010A5 Prof. Yhteistyössä kuuden kunnan kanssa ollaan nyt järjestäm ässä seminaa ri-tapahtum aa, jossa maaseudun menestystekijöitä tutki taan tarkemmin
ainoa vaikeus on enää kysy mys, soveltuuko korvasieni suoma laiseen olkikasvatusalustaan, Hel mer Pesonen miettii. Suomen armeija on ehtinyt tutustua muurahaisen hyviin ravinto-omi naisuuksiin kriisitilanteita varten. LIHANTUOTTAJA-LEHTI. TUOTANTOSOPIM UKSET . Sienen rihmastoa jota mm. Ainakaan itse hän ei aio pantata tietojaan. A G R IA N T T I O N T IE T O A M YÖ S K U LU T T A JA LLE TUOTTAJAN VAKAA VALINTA. Parhaillaan hän etsii kymmentä asiasta kiinnostunutta yrittäjää, jot ka yhdessä muodostaisivat muurahaistuotannon ketjun. ANTENNIT PYSTYYN JA RIPSET YLÖS MAASTA Helmer Pesonen on mukana maaseutuseminaarissa uuden ajan maa seutuyrittämisen asiantuntijana. Näkevä ja tekevä maaseutu-semi naarin Helmer Pesonen toivoo jättä vän ennenkaikkea uusia ajatuksia pääkoppaan sykkimään. Epäilys ensimmäisenä vas tassa, kun pitäisi kohdata kannus tusta, joka venytää ihmisen koko naan uusiin ulottuvuuksiin. Virkamiesportäisiin Pesonen peräänkuuluttaakin henkilöitä, jotka osaisivat tuoda esimerkiksi rahoi tuspäätöksissä toisenlaista, "kylähullua" näkemystä. Japa nissa pidetään suurena herkkuruokana Pesonen tuo näytille maaseu tuseminaariin. Omakohtaisesta kokemuksesta hän tietää mitä se on. Helmer Pesonen on juuri palannut Meksikosta, jossa 3-senttisiä herkkumuurahaisia tuotetaan. Hucaal* I05m z k SOITA MINULLE KYSY MYÖS NATURA 9 ,110, 115 JA ¡20 TARJOUKSET! puh. Miltä maistuisi perunalas tun sijaan rapean paahdettu jätti in uur ah ainen tai annos myrkyttö män korvasienen rihmastoa. MYRKYTÖN KORVASIENI JA PIIKITÖN TYRNI Monet ideat suomalaisen maaseu tuyrittämisen uusiin uriin Helmer Pesonen on saanut Yhdysvalloista, viimeisin kiinnostuksen kohde on myrkytön korvasieni, joka kasvattamossa kerää kokoa 30 senttiä kor keussuunnassa ja 150 senttiä levey dessä. Maaseutuseminaarissa Limingassa Pesonen ar velee myös hakevansa näitä uuden suunnan maaseutuyrittäjiä. (966) Jari Lehtol; 73800 CSSHÖ lAfiXBJN TAPA TBHDA KOTI K O K O PERHEEN T A P A H T U MA ! K O K K O L A S S A 2 . Onneksi ajat ovat parantumaan päin. NÄKEVÄ JA TEKEVÄ MAASEUTU 6.— 8.8.1991 Helmer Pesolalla riittää ideoita Muurahaisia sipsien sijasta Helmer Pesonen Sumiaisista tuli muutama vuosi sitten tunnetuksi ennakkoluulottomana etanankasvattajana. Antennit pystyyn ja ripset ylös maasta, Pesonen kannustaa maa seudun ihmisiä. KASTELLI ’91-RAKENTAIILLE: NATURA 105 -TALOPAKETTI RUNKOPYSTYTETTYNA : •: K A T S O mitä kaikkea sä ä t ULKO SEINÄT + ERISTE YLÄPOHJA + ERISTE KATTO RISTJKO T RÄYSTÄÄT KATO KSET VESIKATE/T1IU ALUSKATE VÄLISEINÄT IKKU N AT ULKO -OVET SISÄOVET KIIN N ITYSTARVIKKEET SAUNAPAKETT1 PUUSTELLI-KALUSTEET keittiöön, eteiseen, tuulikaappiin, WChen, kodinhoitohuoneeseen, makuuhuoneisiin SIEMENS-KODINKONEET astianpeukone, jääfaileäkaappi, liesi, liesituuletin KESKUSPÖLYNIMURI PERUSTUSHARKOT 4 kerrosta PIIRUSTUSPAKETT1 4 h, keittiö, khh, saunaosasto. Eikä mitä tahansa tyrniä, vaan täysin piikittöntä ja marjakooltaan kotoista tyrniä viisi kertaa suurem paa. Hän kiertää jatkuvasti maailmalla etsimässä uusia ideoita ja kannustaa muitakin tekemään samoin. TU O TA N TO SI T U K E N A . Maaseudun ihmiset ovat ponnahtaneet esiin ja yhä enemmän tulee tilanteita, joissa kokeillaan uutta. Etanat kuuluvat yhä Pe sosen maaseutuyrityksen tuotan toon, mutta niiden lisäksi on mie hen mukaan maailmalta tarttunut li sää uusia ja ennennäkemättömiä ideoita. Suomalaiseen tuontantoonkin sientä on tarkoitus ko keilla. Hänen itsensä kohdalla tätä ennakkoluulotonta kannustusta antoi aikoinaan ratkai sevasti maaherra Kalevi Kivistö. Valtiovalta on jo näyttänyt vihreää valoa taloudel lisesti: yrittäjille on luvassa käynnistysavusta, joten taloudelliset ra sitteet jäävät pieniksi. Paahdet tuja muurahaisia nautitaan maailn^lla yleensä oluttuvissa ja Suo meenkin herkku on tarkoitus lan seerata olutkarnevaalien kautta. Suurin rajoittu neisuus. 4 . Mo lemmista on Pesonen luvannut tuo da maaseutuseminaariin näytteitä. Viime kevään ajan on Pesosta työllistäneet 15 000 tyrnimarjan tainta, jotka hän osti Neruvostoliitosta. Muurahaisten kasvatus on Pesosen mukaan hyvin yksinkertainen me netelmä. Itse asiassa alkuunpääsy edellyttää vain ennakkoluulotto muutta mielellään myös olemassa olevia maatalousrakennuksia. KASVATUSELÄINTEN RAHOITUS . Riitta Loukkola Helmer Pesonen on ennakkoluuloton uuden ajan maaseutuyrittäjä su miaisista. 8 . ELÄINVÄLITYS . Helmer Pesonen tuo Suomeen suuren muurahaisyhdyskunnan, jonka hän toivoo muodostuvan uu den tuotantarenkaan perustaksi. PALAU TU STU O TTEET . 1 9 9 1 EN EM M ÄN K U IN TA V A LLIN EN M A A TA LO U SN Ä Y TTELY AgnAntti on koko maaseudun mahdollisuuksien näyttely keskellä kaupunkia Kokkolan vapaa-aikakeskuksen tuntumassa. Hyöty voi olla todella mielen kiintoinen, kuten maaseutuseminaarissakin tullaan näkemään ja kuu lemaan. Tuo tanto tapahtuu sopimusviljelyn pe riaatteella ja markkinointi yhdessä ” m uur ahaisrenkaana". TUOTANTOJA RAKENNUSNEUVONTA . Syksyllä muurahaistuotannosta kiinnostuneet yrittäjät on tarkoitus kouluttaa tehtävään
Ja joustavat maksu ehdot, esimerkiksi koro ton tasaerätili. Nelipyöraohjaus mahdollistaa oh jauksen joko pelkästään etupyörillä kumman pään pyörät ne kulloin kin ovatkin runko-ohjauksella tai ns. Kuorma-auton osista, U-palkeista ja isoista pyöristä syntyi laite, joka Sammon kcksijänmielessä näytti vakavalta kilpailijalta noihin aikoihin yleistyneille painaville hytillisille traktoreille. "Doupatun" viljan hinnan ero maailmanmarkkinahintaan on kuu sinkertainen. Suomessa kumina viihtyy villinä kin, ja viljan kylvöaikana se on jo valmis kasvuun ja kypsyy keskike säksi. Utopiaa. Mm. Suomesta maailman aromiaitta, hän kiteyttää. HUMALAA VILJELIJÖILLE Matti Sampo tunnetaan myös kuminanviljelyn uranuurtajana suo messa. tämän takia tuotantokustan nukset ovat rtraailman korkeimpia. Maksimictäisyys nykyisellä systeemillä on noin 600 metriä. joka aikaa myö ten saattaa mullistaa maatalouden. Isompi, nelipyöräve toinen ja ohjattu Moduli painaa 3800 kg ja sen päälle voidaan ottaa 12 tonnin kuorma. T:mi Kone-Sampo on yhdentoista tuotekehittelijän kanssa kehittänyt traktoriuutuuden. LLOML-merkki takaa sen, että maito on luonnonmukaisesti tuotettua ja että sen laatu, tuotanto ja jalostus on valvottua. Kevyt laite ei saa pai navia työkoneita liikkeelle. Navigointijärjestelmän soveltamiseen voi mennä aikaa 1-5 vuotta, arvioi Matti Sam po. Napamoottorit, hydraulinen voimansiirto ja nykyi sen elektroniikan antamat mahdolli suudet ohjauksen ja voimansiirron toteuttamisessa ovat kuitenkin muuttaneet tilanteen. Rohkeimmissa näkymissä Suomi nähdään tulevaisuudessa maailman aromiaittana. r LIMINGAN L M OSUUSMEIJERI Liminka, puh. Pienempi, kumitelavetoinen Modulaari, joka painaa vain 1200 kg, on tarkoitettu lähinnä vetämiseen. Maito jalostetaan Limingan Osuusmeiierissä Liiton valmistusohjeiden mukaan. Mitäpä syytä onkaan, jos kone tekee työtä yön yli itsekseen. Suomessa vilja joudutaan kylvä mään kahden roudan väliin, ja kas vukausi loppuu molemmissa päissä, kritisoi Matti Sampo. Kumina ei ole mikään äkkinäisen hupsis-ratkaisu, varoittaa Paturi. Kauko-ohjausta ja autoniaattiohjausta on kehitelty jo parikymmentä vuotta. Ei, sanovat turenkilaiset Matti ja Mikko Sampo ja tekevät kaikkensa näiden asioiden eteen. Milloin isäntä voi pan na kevyen traktorinsa illalla käyntiin ja herätä aamulla katselemaan kynnettyä ja kuoh keata peltoa. Hyötykuorma on 12 tonnia ja ohjaus tapahtuu videokameroiden avulla kauko-ohjauksella. Ensimmäisen oman traktorin sa Matti Sampo rakensi jo 1970luvulla ollessaan 24 vuoden ikäi nen. Videopelin tapainen kauko-ohjaus kuitenkin toimii jo, ja traktoreissa olevat kamerat antavat hyvän näkö alan pellon laidalla olevalle kuljet tajalle. Modulissa työkoneiden, lannoiteja kasvinsuojelusäiliöiden ja myös hytin sijoittaminen käy portaatto masti pelkältä rungolta näyttävän laitteen päälle. koiraohjauksella; laite esim. Yhä mekaa nista voimansiirtoa kalliimpi, mutta myös monipuolisempi ja suunnitte lijan kannalta helpompi hydrauli nen järjestelmä mahdollistaa mm. ¡¿. sokerijuurikkan nostolaitteet sekä Valmetin pientraktorit ja nii den oheislaitteet hydraulisine voimansiirtojärjestelmineen ovat Sam mon veljesten tuotekehittelyn tu loksia. NÄKEVÄ JA TEKEVÄ MAASEUTU 6.— 8.8.1991 LUONNONMUKAISESTI TUOTETTUA LUOMli-maitovalmisteisiin käytetään Luonnonmukaisen Viljelyn Liitto r.y:n tuotanto-ohjeita noudattavien tilojen maitoa. Kumina on monivuotinen, koiran putkea muistuttava kasvi, joka an taa yhdellä kylvöllä satoa 5-10 vuotta. Hydraulisten kompo nenttien kehittyminen ja halpene minen sekä elektronisen ohjausautomaatin antamat mahdollisuudet ovat viemässä hydraulista voiman siirtoa mekaanisen edelle. Entä milloin Suomea kutsutaan maailman aromiaitaksi. Traktoreista voi daan tehdä kevyt, joten se ei tallaa peltoa tiiviiksi, kertoo Matti Sam po. 981-441 122 Tilaa kevyt polttoöljysi nyt edulliseen kesähintaan. Toisin on niillä kovaksi tallatuilla pelloilla, joilla häärää useiden tonnien painoinen turvahytillä varustettu traktori. Etelästä tuodut viljakasvit ovat täällä kasvualueensa äärirajal la, ja niihin täytyy satsata kalliisti, että lyhyenä kasvukautena saadaan satoa. Luonnollisesti mukavuus on omaa luokkaansa pellonpientareella heinä suussa, kun verrataan tärisevään ja meluavaan traktoriin niin mukavia kuin nykyiset traktorit ovatkin. mausteiden Mekkana. Mitä hyötyä sitten on automaatt¡ohjauksesta. SINNIKÄSTÄ KEHITTELYÄ Sammon veljekset eivät suinkaan ole aivan aloittelijoita kehitystyös sään. Limingan Osuusmeijerin LUOMU-luotteet: LUOML-maito. Kuminaan saa daan Suomessa esimerkiksi Sak saan verrattuna kaksinkertaisesti eteerisiä öljyjä, makuaineita. Lämpöpalvelu Läm m itysöljym yynti Pohjolan Polttoainepalvelu Oy Puh. Essolla on sinulle aina oikea lämmitysöljylaatu: taloudellinen, ympäristö ystävällinen. Ehkä piankin näemme pelloilla "itsestään" liikku via traktoreita. Laatukuvana Poutun Kannuswursti ta k a a kuluttajille ensiluokkaisen laadun myös kaikista muista Poutun tuot teista. Nyt haaveesta näyttää tulevan totta. Milloin suomalainen viljelijä luopuu kalliiden viljavuorten tuottamisesta ja alkaa tuottaa kuminaa, oreganoa, minttua, humalaa. Suomessa maata joudutaan lannoittamaan, ja mm. LLOMU-piimä. toteaa Sampo. Valoisa kesä on meidän valuim me. Voimanlähteenä on kuusisylinterinen 120 kw:n Perkins-moottori. Kun automaattinen navigointi saadaan kehitettyä luotettavaksi, saa isäntä jättää traktorin pellolle töihin ja teh dä itse muuta tai vaikka nukkua. Tällöin maan tuottavuutta ter veellä tavalla lisäävät pieneliöt saa vat elää. Telan pinta-alasta koskettaa maata peräti 44 prosenttia, kun pyö rästä maahan hiippaa vain kolme prosenttia. Soita 981-543 890 Luonnollisesti Esso. Tukiaisia ei ole, ja markkinat on et sittävä itse. liikkumisen samalla tavalla eteenja taaksepäin. Tekniikka ei kuitenkaan ole ollut riittävän kehittynyttä kaikille osa-alueilla. Muita mahdollisuuksia ovat orega no, minttuja meirami. POUTTU — YKSITYISEN LIHANJALOSTUSTEOLLISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ _ — —r Limingassakin esiteltävä Kone-Sammon Moduli on nelipyörävetoinen ja ohjattu miehittämätön traktori. Arctic Taste Oy:n toimitusjohtaja, agrologi Marja-Liisa Paturi arvelee, että oluenvalmistuksessa käytettävä humala on yksi erittäin lupaava vaihtoehto, tällä hetkellä sitä tuo daan meille Keski-Euroopasta. Jopa sadoille tiloille se kuitenkin soveltuu muiden kasvien ohelle. 981-543 890 POUTUN toiminta laajenee jatkuvasti Tehtaam m e Kannuksessa, Turussa ja Outokummussa, sekä myyntitoimistot Helsin gissä, Tam pereella ja Lah dessa työllistävät jo yli 550 henkilöä. Korjuu tapahtuu puimalla. kulkee sivurinteessä täysin suoraan ohjaamalla kaikkia pyöriä lievästi vastamäkeen. Tällä hetkellä miehittämättömät ajoneuvot liikkuvat kauko-ohjauksella, mutta automaattisen ja tarkan navigointisysteemin kehittäminen on jo vauhdissa Nokian kanssa. Neuvottele tilauksesi yhteydessä jäl leenmyyjäsi kanssa sopi vasta laadusta! Nyt edulliset kesähinnat. Matti Ridanpää. Pintapaine on pa rin tonnin kuormalla noin puoli kg/ cm2. UUSI TEKNIIKKA ANTAA MAHDOLLISUUKSIA Kone-Sampo on kehittänyt kaksi erilaista versiota miehittämättömäs tä traktorista. Arctic Taste Oy:n puitteissa työskentelee tällä hetkellä muuta mia kymmeniä kuminanviljelijöitä. tietää Sampo. Matti Sampo puhaltaa viljelyyn uusia tuulia Kuskiton traktori ja kuminapelto Milloin näemme pelloilla liikkuvia traktoreita ilman kuljettajaa. Sampo ehdottaa suomalaiselle maanviljelylle 10-30 vuoden mää rätietoista rakennemuutosta kohti monivuotisten ja täällä hyvin viih tyvien maustekasvien viljelyä. LUOMU-viili. Voimansiirto on hydraulinen, ja juuri tämä on ratkaisevaa KoneSammon traktoreissa. Muita viljelykasveja et sitään koko ajan. 45 kw:n Kubota-moottorilla varus tettua laitetta voidaan kuormittaa 2500 kg:lla
38 KIVIKAUTISTA ASUINPAIKKAA Esihistoriallisia kiinteitä muistojäännöksiä on Lestijokilaakson alueella rekisteröity vuoden 1989 lopussa kaikkiaan 74 kappaletta. Löydösten perus teella Lestijärvi olisi ollut am moisina aikoina tiheimmin asut tu, asuinpaikoista 14 on löyty nyt Lestijärveltä. Auton omistavat asiakkaat hoitavat pankkiasiat kirkolla. Yli-Lestin Kansalankankaalta on löytynyt ajaltaan epämääräisiä painanteita ja kumpuja. Alaviitteelläkin asiamiespos ti on suuntautunut postipalveluihin. Maankäytön suunnittelussa on aina otettava yhteys museo virastoon, jos suunnittelualueel la tai sen välittömässä läheisyy dessä on muinaismuistoalue. Yleensä muinaisjäännökset eivät rajoita tavanomaista maankäyttöä,kuten maanvilje lyä, laiduntamista ja metsäta loutta. Kaupan asiakaskan ta on pysynyt samana. Asiamiespostin kannalta eri tyisesti tarkkuutta ja huolelli suutta vaativat tehtävät ovat kir jattujen kirjeiden välittäminen sekä rahaliikenne. Postiasiakkaat ajoivat aluksi pakettikorttinsa kanssa kirkolle, mutta toistamiseen sitä reissua ei tehty. Koko Vaasan läänissä kivi kautisia asuinpaikkoja on rekis teröity 585 kappaletta. Maksupuolta käyttäviä henkilöitä käy Hilli lässä noin kolme viikossa. Uusia, ennestään tuntemat tomia muinaismuistokohteita on löytynyt Lestijokilaakson alueelta etenkin Lestijärveltä. Takalan kihlakuntakertom uksen perusteella kivik koon tehty "Laiskan Jaakon Riitinkiä" eli sokkelolatomuksia. Myös nämä löydöt on luokiteltu Il-luokkaan, joten maankäyttö niiden alueella ja niiden läheisyydessä on mui naismuistolain nojalla rajoitettu. LESTIJÄRVELTÄ LÖYTYI ENITEN Entisten tunnettujen kiintei den muinaisjäännösten lisäksi on vuosina 1985 1989 löydetty kohteita etenkin Lestijärveltä. Löydöt on luokiteltu II luokkaan. Vaasan läänin muinaismuistoja kartoitetaan Lestiltä löytyi runsaasti ennestään tuntemattomia kohteita E.E. Kaikki löydöt on tehty vuoden 1987 inventaarion yhteydessä ja ne on luokitettu n luokkaan. Takalan kertomuksessa Pietarsaaren suomenkielisen osan muinaismuistoista vuodelta 1896 on asemapiirros XV Lestijär ven Jääskenniem eltä. (AR). Rajoituksia maankäytölle ai heuttavat lähinnä I ja II -luokan kohteet. Asiamies postissa paketit liikkuvat Himangan ja Alaviirteen asiamiespostipalvelut ovat lähteneet hyvin liikkeelle. Ill-luokan kohteet eivät rajoita maankäyttöä. Vaasan läänin seutukaava liitto ja Museovirasto suo rittavat parhaillaan laajaa kartoitustyötä, jonka tu loksena olisi tarkoitus kar toittaa läänin kiinteät mui naismuistot. Keskitalosta Järventaustalta on löytynyt kivi kautinen asuinpaikka. Asiamies posti palvelee kaupan aukioloai kana ja päivittäin postin kautta välittyy viitisen pakettia. (JO) Himangan Hevoskarilla on E.E. Ky läkaupan ja asiamiespostin hoi taja Aira Huolman kertoi, ettei asiamiesposti ollut lisännyt kau pankäyntiä. Piirros on vuodelta 1896. Lohtajan Marinkaisista on löydetty röykkiöiden tapaisia jäänteitä, luokitus on II-III. mat henkilöt. Käytetyimpiä palveluita ovat pakettija kirjepalvelut. Kivikautisia asuinpaikkoja on Lestijokilaaksosta rekisteröity 38 kappaletta. R ajata paukset tarkastetaan. Toholammilta löytyy jäännöksiä 12, Lohtajalta 10, Kannuksesta 22 ja Himangalta kuusi kappaletta. Elloksen ja Anttilan luette lon ilmestyttyä pakettien määrä lisääntyy selvästi, Seija Yrjänä kertoo. Samalta seudulta on rekisteröity myös röykkiöitä. Kiinteiden muinaismuistojen kartoittaminen on alunalkaen tarkoitettu maankäytön suunnit telijoille alkuinformaatioksi, tä tä varten ilmestyi vuonna 1986 yleisselvitys. Aina tarvittaessa voimme pyytää apua kirkolta. Kaik kiaan erilaisia kiinteitä muinais jäännöksiä Vaasan läänissä on rekisteröity 1 550 kappaletta. Sen sijaan maa-ainesten otto, rakentaminen, ojitus ja metsämaan äestys ovat lailla kiellettyjä muinaismuistoalueil la. Asiakkaat eivät ole enää niin ostouskollisia, eikä kaupas sakäynti ole havaittavasti li sääntynyt Suurin ongelma Hillilässä tuntui olevan alkuun epätietoi suus siitä mistä paketit haetaan. Kiiski sestä Järven taustasta on myös löytynyt kivi-/pronssikautinen asuinpaikka. Kiinteät muinaismuistot ovat suoraan rauhoiutettuja muinaismuisto lain nojalla. Sammalisniemeltä Jokitalosta on löytynyt kaksi kivi-/pronssikautista asuinpaikkaa. Kannuksesta ja Himangalta ei uusia kohteita ole löytynyt lain kaan. Pankkipalvelut, kuten rahojen nosto ja laskujen maksaminen, suuntautuu lähinnä kirkolle. Pölläsenniemeltä Niemelestä on rekisteröity röykkiöitä. Asiamiespostin käyttö on ta saantunut ja kyläläiset ovat jo oppineet omaksumaan tämän palvelumuodon. Toholammilta kunnan sora kuopasta Sykäisestä on rekiste röity kivikautinen asuinpaikka, jonka luokitus on II. Asemapiirroksessa on kivilatomuksia, ai toja ja röykkiöitä. Suomen vanhimmat kivikautiset löydöt on määritelty noin 9 000 vuotta vanhoiksi. Seija Yrjänä kertoo, ettei asimiesposti ole tuonut suurempaa muutosta asiakkaitten käyttäy tymiseen, eli kassa kilisee enti seen tapaan. Nyt julkaistu sel vitys on tarkoitettu tämän jat koksi. Toholam min Jämsänkalliolta taas on re kisteröity röykkiötä muistuttava muinaismuisto, joka on luokitel tu II luokkaan. Teemme paljon yhteistyötä keskenämme, Seija kertoo. Rakennelmien ikä ja tarkoitus ovat lähemmin tuntem attomia. Hillilässä asiamiespostia hoi taa kaupan ohella Seija Y rjänä. Meilläkin se onnistuu, eikä se vaikeaa ole, kun siihen tottuu. Lestijärveltä on rekisteröity runsaasti kivija pronssikautisia asuinpaikkoja. Jääskenniem i sijaitsee Vähä-Valvatin järven rannassa. Paketteja tulee päivittäin ja muutama lähtee viikottain. Kivi-/pronssikautisia asuin paikkoja on Lestijärvellä löyty nyt lisäksi Harjulasta, Uusipaikalta ja Puroaholta, kaikki YliLestiltä. Postipalvelut ovat parantuneet Hillilässä huomattavasti asia miespostin myötä. Näistä eniten on Lestijärvellä, 24 kiinteää muinaismuistojäännöstä. Asiamiespostin pankkipalve luita käyttävät lähinnä vanhemSeija Y rjänällä on kirjeen painosta jo hyvä tuntum a. Työ on vielä kesken, mutta ensimmäi nen raportti vuosina 1985 1989 kartoitetuista kohteis ta on juuri valmistunut. Tosin pankkipalveluasioissa Alaviitteeltäkin matka suuntautuu Lohtajan kir kolle
Kilmetriä, joten jarrutusmatkaksi jää 50 metriä. henkilökunnalle. Kun tähän aikaan tarvittais jämäkkää pakolaismyönteistä kannanottoa vastapainoksi po pulisteille, jotka kiertää kesämarkkinoita Suomessa haukku massa pakolaisia, niin pääminis terin pitäjän pitää päättää nega tiivisesti, harmittelee Vaasan pakolaiskckuksen johtaja Ossi Pursiainen Kannuksen kaupun ginhallituksen valtuustolle teke mää aloitetta, ettei Kannukseen otettaisi pakolaisia. Ja mikä parasta, raha näihin vir koihin voidaan nyhtää valtiolta. Pakolaiset luovat vääjäämät tä myös työpaikkoja hoito-, koulutusyms. Ari Pöntiö joutui finaalissa luo vuttamaan isälle ja parhaim maksi ajaksi jäi 12,30. Nuoret tuottajat räväyttivät Valmetit jylläsivät Huhan radalla Toholammin Nuoret tuot tajat räväyttivät heinätöi den päätteeksi ja järjesti vät sunnuntaina traktorei den kiihdytyskilpailut Hu han radalla. Käsitteet pakolainen ja siirtolainen sekoitetaan yhä: Suomesta ei kukaan ole pa kolaiseksi lähtenyt sitten toisen maailmansodan. Juhani Pöntiö ja Ari Pöntiö kamppailivat yli 110 hevosvoiman sarjassa finaalissa paremmuu. ENTÄ JOS PAKOLAINEN TOISIKIN RAHAA. Lähes kaik ki osaanottajat olivat Lampilta muutamaa haapajärveläistä ja yhtä sieviläistä lukuunottamatta. 500 talkootyötuntia vaatinut urakka valmistui juuri kilpailujen kyn nyksellä. Huhalla Valmet näytti olevan nopeimman merkkinen traktori. Syy vastaisuuteen löytyy vanhoista käsityksis tä ja peloista. Hän ajoi sen 11,34 sekuntiin. Pursiainenkin pelkää Kannuksen antavan esi merkkiä muille kunnille. Pakolainen voi myös tuoda ra haa kuntaan Raha tulee inhimillisenä pää omana eli itse pakolaisena, joka tuo kuntaan oman työpanoksen sa. Talous, työttö myys, asuntopula ovat kaikki oivallisia valtteja, joilla voi seiittää minkä vuoksi ei kuntaan tai kau punkiin voida pakolaisia majoittaa. Vaasan läänin kunnista ai noastaan ruotsalaiset alueet ovat toistaiseksi aukoneet ovensa pa kolaisille. sen kontolle lankesi pioneerin rooli. Lestijokilaaksossa pakolaisasioita on : mnniteltu yhdessä ja KannukNähtäväksi jää, lietsoiko Kannuksen kaupunginhallitus pakolaisvastaista mielialaa taannoisella päätöksellään. Näin ei kuiten kaan tarvitse välttämättä olla. Lamppilaiset tekivät radasta 130 metriä pitkän. 14 LESTINJOKI Torstaina 25. Juhani Pöntiö teki sarjassa radan pohja-ajan. pnä heinäkuuta 1991 Pakolaiskielteisyyttä perustellaan taloudella, Kuka vielä pelkää mustaa Pakolaisvastaisuus puetaan Pohjanmaalla sanahelinän verhoon. Muiden on helppo tehdä tästä johtopäätöksensä ja päät tää Kannuksen perässä olla otta matta pakolaisia. Sar joja oli alle 70, alle 90, alle 110 sekä yli 110 hevosvoiman trak toreille. Ja mitä Kannus edellä sitä muut perässä. Varsinkin yli 110 hevosvoi man sarjassa nähtiin tiukkaa kamppailua mitalisijoista, kun isä ja poika kilpailivat vierek käisillä radoilla. Kiihdytyskil pailuja ei ole ennen järjes tetty Lestijokilaaksossa, jo ten isännät olivat varovai sesti liikkeellä. MITEN PAKOLAISET KELPAAVAT RUOTSINKIELISILLE. Huhan rata Purontakasessa on nyt entistäkin monikäyttöisempi, kun Nuoret tuottajat raivasivat JM-radan keskelle trak toreiden kiihdytysradan. Pienen Oravaisten kunta jopa hankki itselleen pa kolaisten vastaanottokeskuksen, joka toimii Vaasan keskuksen sivutoimipisteenä. Musta mies on edelleen vaarallinen näillä leveysasteilla. Hädässä olevien ihmisten epäitsekäs auttami nen ei ilmeisesti kuulu tämän päivän kovien arvojen yhteiskuntaan. Kisoihin osallistui lähes pari kymmentä traktorimiestä. Keskuksen myötä Oravaisten kunnan keskustan väestöstä 10 15 % on turvapaikkaa odotteleV. Pakolaiset on nähty tähän asti pelkkänä rahareikänä, joka ajai si kuntien jo ennestään heikon talopuden pohjattomaan syök sykierteeseen. Pakolaiset saavat siis ainakin periaatteessa rahan pyörimään. Sillä voitettiin kaikki muut sarjat paitsi alle 70 hevosvoimaisten kisassa. Nämä selitykset tuntuvat kuitenkin uskomattomilta rikkaassa Suomen kaltai sessa länsivaltiossa, vaikka kin lama-aikana, varsinkin jos ajattelee minkälaisista ^olosuhteista todelliset pa holaiset pohjan perille saa puvat
Mulla on sellainen kanta, et tä kun suomalaisiakin lähti ul komaille, he eivät lähteneet pa kolaisiksi vaan työtä tekeen. Vilkkaampi vuorovaikutus Ruotsin puolelle on ainut mah dollinen selitys. Jaa-a. Timo Niemi ei myöskään us ko olevansa yksin ajatustensa kanssa. Nyt näitä pakolaisia tuodaan tänne maskoteiksi juomaan ja makaamaan, Timo Niemi us koo. Heillä menee jopa niin heikosti, että ovat valmiita tulemaan näinkin erilaisiin olosuhteisiin. Tär keintä on se, että ihmiset tulevat tietämään, että asbestia sisältä vän rakennuksen purku vaatii asianmukaiset luvat ja varusteet, painottaa Eskola. Kenen tietoa asbestin mah dollisuuksista olisi pitänyt ja kaa. Joukkoon mahtuu myös ri kollista ainesta, jonka perusteel la kaikki pakolaiset tuomitaan. Aivan samalla stereotypioin n il la kaikkia suomalaisia pidetään ulkomailla rapajuoppoina. Ruotsinkielisien kuntien pa koin ismielisyydestä ja Oravai sen pakolaiskeskuksesta Timo Niemellä on myös oma käsityk sensä. (JO) _________________________ / "Minähän olen vain leipuri" Tietämättömyydestä tuomarin eteen Kannuksen keskustassa ai van Kokkola-Kajaanitien varressa sijaitsevan Pekka Liedeksen omistaman van han leipomorakennuksen parin viikon takaisessa purkutöiden yhteydessä il meni, että leipomoraken nuksen ulkoseinät sisältä vät keuhkosyöpää aiheutta vaa asbestia. Jos Ruot sissa olisi sattunut samankaltai nen rikkomus, ei pääsyytetyn tarvitsisi vähään aikaan työtä katsella, toteaa Eskola. Ei suomalaiset sellasissa ite asuis. Pakolaisten vuoksi pitäs hom mata tul ukkeja ja kaikkia, kyllä se tulee ylivoimasen kalliiksi, arvioi Timo Niemi. Vastaanottokeskus tuskin on Lestijokilaaksossa ajankohtai nen asia. Ruotsissa asen teet ovat kuitenkin paljon vapaamielisemmät. Tietoa asbestia kos kevista vaaroista, laista ja sää döksistä ei ole välttämättä kai killa, ei edes viranomaisilla. Timo Niemi nostaa pakolais vastaisuutensa syyksi Suomen ja Kannuksen heikon taloudelli sen tilanteen. Vaikeuksia on tietenkin aina, kulttuurien törmäyksiltä ei voi välttyä, huomauttaa Pursiai nen. Ennemminkin sinne maahan ja niihin ongelmiin siellä pitäis keskittyä ku tuoa niitä tänne, neuvoo Timo Niemi. Pitäisikö pakolai sia auttaa kotimaassaan. Kaikista naurettavinta tässä jutussa on se, kun kolme asbestimiestä saapui paikalle. Se meillä oli tie dossa, että pannuhuoneen put kissa oli asbestia. Timo Niemi kiistää, että hä nen mielipiteensä johtuisivat ennakkoluuloista toisenrotuisia ihmisiä kohtaan. Kulttuuri rikastuu uusien asuk kaiden myötä, joiden ottamista puoltavat myös humanitääriset syyt Valitettavasti Lestijokilaakson nurkkapatriooteille sekä kulttuuri että humanitäärisyys ovat kirosanoja. Meillä Suomessa työturvalli suuslain rikkomisesta saadut tuomiot ovat lieviä. (JO) . Polttopulloja ei ole heitelty puolin eikä toisinkaan. TIETÄMÄTTÖMYYDEN LASKUUN Liedeksen vanhalle kiinteis tölle oli annettu asianmukaises sa järjestyksessä purkulupa. Pakolaiset oli sijoitettu purkutilantcen alla oleviin taloihin. Tapaturmatilastot eivät ole ajantasalla, koska rikkomuksista pääsee kuin koira veräjästä. Yksi miehistä mutasi vettä haalarit ja suojavarusteet päällä jätekasaan. Rahaa on mennyt kaksi miljoonaa. Hän pitääkin kau punginhallituksen esitystä ja sen perusteluita varsin oikeina. Siinä sopulilaumassa, joka toitottaa myötämielisyyttä, en halua mennä. Turvapaikan saaneista useat ovat jonkin alan ammattilaisia. Oravaisten pakolaisten vas taanottokeskus pyörii 10 mil joonan markan vuosibudjetilla ja se työllistää toistakymmentä ihmistä. ENTÄ PAKOLAISEN KANNALTA Kannattaako pakolaisen sit ten tulla kylmään pohjolaan, jossa vastaanottokin on yhtä kylmä kuin vuoden keskiläm pö. Kun purkajille tuli tieto siitä, että talon seinälevyt sisältävät asbestia, työt keskeytettiin. Onko kulttuurien ero niin suuri, ettei hän koskaan voi so peutua tänne. Hän kirjoitutti pöytäKannuslaisen Timo Niemen mielestä pakolaisia saa Lestijokilaaksoon tulla, jos vain heille järjestyy asunto ja työ paikka. Tässä ta pauksessa ei ole kuitenkaan pää asia, että joku saa sakkoja. Olen yrittänyt kolme vuotta rakentaa sille tontille. Jätteet kaivettiin maahan, ja paikka merkittiin tarkkaan kaupungin karttoihin. Eikö kaupungillakin ole jonkin laisia palkallisia sitä varten. Kyllä on jollakin hyvä bisnes. Nykyisen laman aika na hän ei kuitenkaan pakolai sia paikkakunnalle halua. Ja asbestimiehet oli tilattu perjantaiksi. via pakolaisia. Niemi ei pelkää sanoa mielipidettään julki, hän myös uskoo sen olevan enemmistön mielipide Les tijokilaaksossa. Kyllä minun työkaveriksi saa tulla minkävärinen vain. Suomen laki toteaa vapaasti suomennettuna seuraavaa: *Jos purkaja tai purkajan edustaja edes epäilee, että rakennuksessa on asbestia, hänen pitää ryhtyä asbestilain mukaisiin toimenpi teisiin.. Kiertely viiden kunnan alueella on hänen mukaansa luonut selvästi esiin paikkakun nan ihmisten pakolaisvastaiset asenteet. Sa man aikaisesti olisi pitänyt sel vittää onko kyseessä asbestitalo, joka olisi vaatinut erillisen purkusuunnitelman sekä ilmoituk sen terveysja työsuojeluvira nomaisille. No nyt tietysti sanotaan, että valtio maksaa. Kyllähän ne linnaan tieten kin meinaavat viedä väkisin, kommentoi leipuri Pekka Lie des ironisesti. En minä vain tiedä. Todennäköisesti tänne olisi tulossa, jos vain rajojen rautaesirippu avataan, turvapai kan jo saaneita pakolaisia. Kukaan ci infor moinut asiasta. Sen sijaan jos työtilanne pa ranee, niin tervetuloa vain kaik ki pakolaiset. Sillä aikaa kaksi miestä is tui nojatuoleissa ottamassa au rinkoa viiden seitsemän metrin päässä ruutaajasta. Jos se on niin helevetin vaarallisesta hommaa oli, niin miksei niillä kavereilla ollu suojavaatteita päällä. Tilanne muuttui kuitenkin niin, että kaikki rakennusjätteet vietiin kaatopaikalle. Joukossa on tietenkin monen laista ihmistä ja monenlaista kä sitystä, varmasti vähintää yhtä ahdasmielistä kuin täkäläisillä vastaanottajilla. Torstaina 25. Alkuperäinen suunnitelma oli, että purkujätteitä voi haluk kaat hakea polttopuiksi. Tarkastaja Eskola pitää tapahtunuttaa onnettomuutta mur heellisena. Ehkä näillä argumenteilla pa kolaisvastaisuuttaan puolusta ville voisi huomauttaa, että nyt on kysymys pakolaisista, joilla kerta kaikkiaan ei ole mahdolli suutta elää kotimaassaan. Pur kupaikalle soitettiin asbestiasintuntija, joka hoiti lopun purku työn asianmukaisin varustein. Purkutyöt keskeytettiin pari viikkoa sitten keskiviikkona välit tömästi, ja työtä jatkoi asbestiasiantuntija asianmu kaisin varustein. Pekka Liedes ei anna hyviä arvosanoja muutenkaan Kan nuksen kaupungin yrittäjäystävyydelle. mielipidettään mi ei peittele nueup XSSZr *iarvits: pakolaisi» Kannuslainen Timo Niemi otti kantaa pakolaisasiaan nuorisolautakunnan jäse nenä. Asbestia sisältävän kiinteistön saa purkaa, mutta vain sellainen liike, jolla on as bestin purkulupa, toteaa työsuo jelutarkastaja Markku Eskola. Mistä se leipuri kaikkea tietää. Vähän oli hullunkurista hommaa. Pakolaiset käyvät verotuk sen kautta turhan raskahaksi. Kysehän on kummallakin puolella ihmisistä, pintakiillon verran sivistyneistä pedoista. Kaikki johtuu tietämättö myydestä. pnä heinäkuuta 1991 LESTINJOKI 15 taustalla ennakkoluulot miestä. Vaasan työsuojelupiiri on nostanut syytteen Pekka Liedestä vastaan työturvallisuusmääräysten rikkomi sesta. Olen viiden kun nan alueella käyny joka talou dessa ja tuntus, että enemmistö olis sillä puolella, ettei missään nimessä pakolaisia. Oravaisissa on noin 3 000 asukasta, joista 150 on turvapai kan hakijoita. 10 M ILJOONAN PAKOLAISKESKUS Esimerkiksi Oravaisten kunta hankki pakolaisia nimenomaan elvyttääkseen kunnan taloutta, eli samasta syystä, jolla Kannus kielsi pakolaisten tulon. kirjoihin eriävän mielipi teensä lautakunnan muu ten pakolaismyönteisiin kä sityksiin. Mutta katotaanpa pei liin, kuka on Suomen valtio. Jäi sellanen käsitys, että tämä oli vain haavi valtion ra hoituksessa, arvioi Timo Niemi Oravaisten pakolaiskeskusta. Hän on ollut töissä 1960-luvun lopulla Oravaisissa ja kävi jokin aika sitten katso massa paikkoja ja samalla myös pakolaisten vastaanottokeskus ta. Ja nyt tästä asbestijutusta tuli 30 000 markan lasku. Rannikkoseu dulla on ammoisista ajoista luet tu riikinruotsalaisia lehtiä, kaapeli-TV lähettää Ruotsin TV:n ohjelmia, vaikutus Ruotsista on valtava, pohtii Ossi Pursiainen syytä ruotsinkielisten alueiden vapaamielisyyttä. Helläni on ollu ulkomailla työ kaverina turkkilaisia, jugoslaa veja ja romaaneja, eikä minulla ole kenestään mitään pahaa sa nottavaa
Viron suurin kirjallisuuslehti, kirjailijoiden liiton äänenkannattaja LOO MING julkaisee omaa aikakauskirjasarjaa, jonka yksi numero on pyhitetty kokonaan HELEMILLE. Tavallisesti ilmestyy klubi laisten töitä viron valtakunnalli sissa julkaisuissa ja myös maa kuntien lehdissä. Markku Hangasmaa David Brown 1594 16,50. Syyskuussa, juhlakuussa, ovat edessä monet julki set esiintymiset eri puolilla Pölvamaata sekä suuri syntymäpäi väjuhla. Sen sijaan vähäisempänä ongel mana pidetään esimerkiksi ra hoitusta. Vuonna 1984 jul kaistiin suomalaisille lukijoille valikoima viron naisrunoilijoi den luonnonlyriikkaa otsikolla "Pihlaja". Vain osanottajien määrä jäi hieman kaivelemaan. Vuosien varrella helcmlaiset ovat saaneet paperille melkoi sen määrän runoja. Sirje Vili Koit-lehti Polva Viro naapureiltani, joille olen tietä mättäni tuottanut huolta ja hait taa pitämällä työajoneuvoani ajalla 26.6.-19.7 1991 muutamia vuorokausia yhteisellä k aik u jallamme. Nyt valmistaudutaan kesälei riä varten. Kari Peltola IH 684 12,28, 2. Toimituksessa Ranta-Ojalaa kehumassa käynyt vanhempi mieshenkilö korosti, ettei hänen tarkoitukse naan ole mainostaa vaan ainoastaan kehua mainiosti kirjoitettua kirjaa, etenkin sen historiallisen arvon vuoksi. pnä heinäkuuta 1991 Runoilu on suosittua Pölvamaalla Lukekaa hyvä kirja! Eräs lukijamme Kannuksesta toivoi Lestijokilaakson ihmisten lukevan Veli Ranta-Ojalan kirjan "Meritien maa". Mu kana ovat usein myös Pölvamaan parhaimmat muusikot ja lauluyhtyeet. Tutkimuksessa haastatellut kannus laiset yritykset puoles taan näkevät tulevaisuuden var sin valoisena, 53 % yrittäjistä uskoo yrittäjänäolon olevan melko hyvän vielä kahden vuo den päästä. Koska käy tän työssäni jatkuvasti vaaralli sia aineita, tiedän niiden haitat ja vaarat, joten huolehdin erityi sen tarkasti ajoneuvoni puhtau desta. Odo tetusti yritykset pitävät Toholampia merkittävimpänä ulko puolisena alueena, mutta yllät täen Sievi kiilaa kakkokseksi, ohi Himangan. Tuottajat pitävät myös ensi vuonna joko kiihdytyskilpailut tai vetokilpailut. Paljon on myös keskikoulun viimeisten luok kien oppilaita, lisäksi on taiteili ja, kalastaja, posteljooni sekä fi lologeja. Kaupungin toimintaan on tyytyväisiä 77 % yrityksistä. Pojat pitivät peukkujaan ylhäällä Juhanin puolesta. Tyhjänä ollessa auton säiliöt ja purkuputket ovat olleet asianmukaisesti pestyinä ja suojakorkein varustettuna omani ja muiden turvallisuuden vuoksi. Mainitsen nimeltä vain HE LE MIN tunnustetuimmat jä senet, kuten ilmjärveläinen emäntä Aili Naruski, jota pide tään Pölvan omana laulajana, ja lypsäjä Liane Naruski, joka elää ja työskentelee Leevakussa. Eniten on HELEMISSÄ kui tenkin opettajia. Jos olisitte tulleet suoraan pu humaan asiasta minulle, olisitte voineet olla huoleti. Markkinaalueen laajentamismahdolli suuksiin uskoo ainoastaan 21 % yrityksistä, 71 % katsoo tämän olevan mahdotonta. Tutkimuksen mukaan yritys ten suurin ongelma on ammatti taitoisen henkilöstön puute, myös vuokran tasoa pidetään Kannuksessa liian korkeana. Ari Pöntiö Valmet 1102 12,64, 4. Ari Laine Val met 702 S 12,20, 3. Toinen jarru osaanottamiselle on, että pelä tään viimeistä sijaa. Marko Hirvinen Ford 7610 13,94, 8. Harri Mäki-Asiala 15,12, Marko Hirvinen Ford 6810 15,12. Silloin yritetään houkutella yleisöä enemmän. Ilkka Jokitalo Ford 4600 13,18, 3. Kari Pel tola IH 684 13,15, 3. Juhani Kangas Val met 805 11,95,2. Tulokset: Alle 70 hv, kärryssä painoa 2 400 kg: 1. Kilpailut järjestettiin ripeällä aikataululla, joten mainostami nen jäi heikohkoksi. "Ei ole suurempaa tun nustusta, kuin nähdä oma työ painetussa asussa," riemuitsevat helemlaiset. Juhani Pöntiö Valmet 905 11,34, 2. Ismo Salmi Ford 7700 15,58, 9. Yli 110 hv, kärryssä painoa 6 000 kg: 1. Ne ovat runojuhlia, joissa tuodaan laval le paras osa helemlaisten runois ta sanataiteilijoiden esittäminä ja kiinnostavasti ohjattuina. Pölvamaalla toimii omaperäi nen ja ansiokas runoklubi HELEM, joka tämän vuoden syys kuussa täyttää 15 vuotta. Tänä päivä nä kun taloissa ajetaan kolmella traktorilla olis hyvä muistaa, kuinka ennen huonona vuotena piti talon he vosista tappaa toinen ruoaksi, muistuttaa lukija. Mutta kuten vi rolainen sananlasku sanoo "Kauan tehty kaunihimpi", kir joitustyö ei ole koskaan sallinut kiirehtijöitä. Ari Pöntiö Valmet 1102 12,30, 3. Harri patisteli myös isäntiä osallistumaan kilpailuihin en nakkoluulottomammin. Heikki Isokangas MF 3080 13,70, 6. Juhani Kangas Valmet 605 12,45, 4. (JO) O SIVU 14 Sekä järjestäjänä että kilpaili jana ollut H arri Mäki-Asiala oli yleensä tyytyväinen kilpai luun. Autossa ei ole koskaan ollut "kuormaa päällä" silloin kun se on ollut kyseisessä pai kassa. O SIVU 5 Kannuksen kehityksen suun nan uskoo kaupungiksi tulon jälkeen menneen parempaan 41 % haastatelluista, 47 %:n mie lestä mikään ei ole muuttunut. Yrityksistä 30 prosentilla on parhaillaan menossa investoin teja, tätä kaupunginjohtaja Kiis ki pitää tärkeänä ja huomion arvoisena asiana. HELEM on saanut arvokkaan tunnustuksen kunnialevyineen viron harrastusklubien katselmuksessa. Mikko Linna Valmet 903 13,84, 7. Alle 90 hv,, kärryssä painoa 3 600 kg: 1. Suuriksi elämyksiksi niin yleisölle kuin tekijöille ovat muodostuneet runoillat. Heikki Isokangas MF 3080 13,97. Esa Haikonen IH 685 14,03, 4. Hyvään runoilija-asemaan on noussut Leeviltä kotoisin oleva Katrin Tammik, jolta viime vuonna ilmestyi peräti kaksi ru nokokoelmaa rakkausja luonnonlyriikasta sekä loitsuista. Seppo Järvenoja MF 275, 6. Pojat tiesivät, että PönFo^den Valmetit o*'at hyvin viritettyjä.... Vastaisuudessa toivonkin, et tä ottaisitte yhteyttä suoraan mi nuun, mikäli työni tai asumiseni tuottaa haittaa teille! Puistokujalla 19.7.91 Kari Laurila J.K. Kauno Lintinen Valmet 602 T 14,10, 5. Paikkakunnan ihmisten olisi syytä tämän päivän ti lanteeseen vetää vanhanajan tilanteesta johtopäätök siä, siitä miten hyvin meillä asiat lopulta on. Pyydän anteeksi... Heikki Isokangas Valmet 705 13,16, 5. 16 LESTINJOKI Torstaina 25. Tulevaisuudessa haastatel luista asiakkaista uskoo Kan nuksen kehityksen suunnan me nevän kohti parempaa 63 % haastatelluista, huonompaan pelkää kehityksen suuntautuvan kolme prosenttia haastatelluista. Radan ympärillä seisoskeli parisatapäinen joukko. Monet luulevat, että koneet hajoavat kiihdytyksessä. Selän takana ovat kohtaamiset ammattikirjai lijoiden ja -runoilijoiden kanssa, perinteiset kesäleirit sekä omien runojen lukemiset radiossa ja te levisiossa. Ranta-Ojalan kirja kertoo millaista elämä on silloin ennen ollut juuri täällä Lestijokilaaksossa. Suosittelen tätä kirjaa kaikille. Silloin luetaan omia uusia runoja (ja toinen toiselle ollaan ankaran kriittisiä), pohdi taan Viron kirjallisuuselämän ajankohtaisia kysymyksiä, juo daan kahvia ja tunnetaan jäl leennäkemisen riemua. Tyytyväisiä Keskipohjanmaa -lehdessä järjestettyyn mainos kampanjaan on 46 % yrityksis tä, sen sijaan ainoastaan 16 % katsoi, että kampanjalla lopulta oli hyötyä. Oman runokirjan kokoami nen on suunnitelmissa vielä mo nella muullakin. (MR) Pasi Peltola ja Antti Väre jännäsivät viimeisessä finaalissa voittajaa. Klubiin kuuluu nykyisin 20 runoudesta kiinnostunutta ih mistä. (HELEM on viron kielen uudissana ja tarkoittaa auringon välkähdystä pilvissä tai inspiraation leimahdusta). Itse kun rupesin tu keen, tahto olla, ettei siitä päässyt eroon ollenkaan. Vaikka traktorin virittäminen ratkaisee osaltaan, ovat kuskin taidot tärkeämpiä. Harri Mä ki-Asiala MF 590 13,26, 5. Ari Laine Valmet 702 13,35, 6. Yleisö on monesti ollut ihmeissään ja yllättynyt, sillä runoilijoina astuvat yleisön eteen ihmiset, jotka tavallisessa elämässä tekevät hyvin raskasta työtä. Tapanani on pitää omaisuuteni ja työkaluni omalla tontilla, mutta ikävä kyllä, kyseinen ajoneuv ei sinne mahdu. Tulevaisuuteen us koo 51 % haastatelluista yrityk sistä, kun 39 % suhtautuu tule vaan pessimistisesti. Yksi heistä on Vaike Pilvistu, entinen omenanviljelijä Moostcsta, jolta on ilmestynyt Virossa kolme rakastettua runo kokoelmaa. Marie Underin, Minni Nurmen, Deboora Vaarandin, Lehte Hainsalun, Ellen Niidun, Kersti Merilaasin ja Viive Luigen rinnalla siihen on käännetty myös Vaike Pilvistun runoja. Teemu Hietala Deutch 3,50 15,45. Mukaan ei kannatta kuitenkaan lähteä tosikkomielellä. Heikki Isokangas Valmet 705 12,90, 2. Kokoontumiset ovat kerran kuussa Pölvan kulttuuri talossa. Ilkka Jokitalo Ford 4600 13,96, 4. Monien klubilaisten runo-ohjauksia on esitetty Pol vassa, Räpinassa, Vörussa, Tar uissa ja Tallinnassa. Alle 110 hv, kärryssä painoa 4800 kg: 1. Yritysten markkina-alueet Kannuksen lisäksi ovat varsin mielenkiintoista luettavaa
Klo 19.00 SLEY:n Alaviitteen osaston kesäjuhla rukoushuoneessa, Nikkarikoski. Pyhäkoulunopetta jien retkelle auto lähtee srkkodilta klo 7.00 ajaen pohjapuolta Sykäräiseen. R aahen Nuorisokuoro (la) Kaustisen kuoro (pe). pe 26.7. klo 19-21.00. Omat laka nat mukaan. Kuollut: Iida Eliina Rekonen 91 v. saakka. Kuollut: Reijo Matias Klee mola. klo 10 koululle. 2.-4.8. Lähde Kokkolaan viettämään perjantai-iltaa. Musiikki: O m an seurakunnan kuorot, yksinlaulajat ja lauluryhmät. Sydämelliset kiitokset, kii tos myös kudotuista paloista, peittoja tulee kolme. Kirkkokuoro klo 19. Harmaala 64 v., Vil jo Matias Hankonen 79 v. Su 28.7. Kannus). vierailupäivä su 28.7. Taloudenhoitaja Kimmo Virkkala on vuosilomalla 19.8. Hinta n. Valtakunnallinen kesätapahtuma Nurmossa, tied. La 27.7. Sukulaiset ja ystävät, tervetuloa mukaan! Hartaus klo 17 Kotirannassa ja Kesäillan Hartaus klo 19 Kap pelissa, Kohtala, Yksinäisten miesten saunailta Ruonalla. Ke 31.7. To 25.7. Ma Marinkainen Konttilaan, koko. 85350, myös iltaisin. Lomalla kirkkoherra Moberg 2.-12.8., sijaisena Ullanvan khra Asko Typpö puh. Ke 31.7. Elokuun seurat Himangalla 3.-4.8. Kajo. klo 19.00 Perjantaina 2.8. Omat kyydit. Il moittautuminen virastoon 19.8. Karhi kalarantaan, kok. Ilmoittautuneille lähetetään leirikirje, jossa ohjel masta on tarkemmin. Nuoret: Ke nuorisokahvila. i Kuulutettu: Esa Juhani Sämpi ja Marjo Riitta Märsylä, mol. talolta. Ry:n seurat srkkodissaklo 18.30, Markku Huh tala. sij. Keskiviikkona 31.7. kirkollisissa). Vihitty: Vesa Juhani RantaOjaia ja Sanna Marjaana Kaattari, Petri Uolevi Kopsala ja Sirk ka Kristiina Pöyhtäri. klo 13.00 Rantaseurat Karhin kalarannassa vieraita Kokkolasta. Nuoret: To 25.7. Varhaisnuorten pyöraretket, omat eväät, uintivarustus: Ke Uusikylä ja Koskenkylä Karhukorvenjärvelle kok. men nessä M. Myyjäistavarat lähetystelttaan tuotava viim. klo 12-15. Jumalanpalvelus Sykäräisen kappelissa klo 12. Reippaimmat voivat yrittää myös Sokostin valloitusta. Jumalanpalvelus klo 10 kirkossa, Kohtala, Huhta la, Leirijumalanpalvelus klo 13, Hietajärvellä, Kohtala, Huh tala. 2.-4.8. Jumalanpalvelus kirkossa klo 10, (ei ehtoollista). To 25.7. Ti 30.7. Kesäillan hartaus klo 19.30, puhe: Aimo Kattilakoski, Anu Jämsä, huilu. Ke 31.7. mennessä. Virvokeja kahvitarjoilu Kokousten jälkeen. Reittimme alkaa Aittojärveltä ja päättyy Tievatuvalle. klo 19.30 Kesäillan hartaus kirkossa, puhe Markku Huhtala, (kesän viimeinen ke säillan hartaus). Lähtö klo 15.30 seurak. Raija Passoja ja hauta jaisten emäntänä Maritta MäkiKorvela p. Vierailuilta su 28.7. klo 10.00 Karhin avoin päiväkerho Teija Huhta lan mökillä. Kirkkoherranvirasto palve lee ti 9.30-11.30 sekä to 12-15. Varhais nuorten (7-11 v.) telttaleiri Pitkälläjärvellä. Nuorten aikuisten raamattupiiri klo 19 srk-kodilla. Raumankarin markkinoiden lähetyspöydän tuotto oli 2903 mk. Lähtö Hiekkasärkkien venelaiturilta klo 18. klo 10 Kär pän koululle. päättyy 25.7. — OLET SYDÄM ELLISESTI TERVETULLUT K U U L E M A A N —. 55620 tai 56852. Su 28.7. Puhujina: T IM O PUUSTELLI ja seurakunnan om at puhujat. Rippikoulu (ryhmä III) Hon gistossa 23.7-31.7. Kastettu: Noora Johanna Niemonen. (tar kemmin seur. Kastettu: Niina Mirjami Pyykönen. talolle. Tervetuloa vierailulle ja leirijumalanpalvelukseen. Sudenpentujen leiri 26.-28.7. Nuorisotapahtuma Kokkolassa, mm. Kannuksen Uran YU-ikäkausikilpailut 22.7. Oilille. T6-100 m: 1) Anna-Kaisa Kaattari 20,9, 2) Jonna Uusitalo 23,5, 3) Jonna Ala-Kuusisto 24,6, 4) Hanna Haasala 25,4, 5) Salla Konttila 28,5, 6) Maarit Greus 30,7, 7) Elina Haa sala 34,8, T8-800 m: 1) Päivi Saari koski 10,4, 2) Josefiina Uusitalo 10,5, 3) Jenni Pihlajakangas 10,7, 4) Aino-Mari Kiianmies 11,1, 5) Kaisa Ypyä 11,5, 6) Tanja Yli-Jylhä ja Leea Mäkelä 11,8, 8) Minna Järvcnoja 11,9, 9) Jonna Yli-Jylhä 12,8, 10) Riikka Laurila 13,3, T8kuula: 1) Aino-Mari Kiianmies 352, 2) Jenni Pihlajakangas 325, 3) Jonna Yli-Jylhä 322, 4) Josefiina Uusitalo 304, 5) Päivi Saarikoski 300, 6) Tanja YliJylhä 267, 7) Leea Mäkelä 244, 8) Kaisa Ypyä 215, 9) Riikka Laurila 198, T10-60 m:; 1) Sirpa Yli-Jylhä 10,0, 2) Mervi IsoHciniemi 10,8, 3) Eija Greus 11,1, T10-800 m: 1) Sirpa Yli-Jylhä 3,11, 2) Eija Greus 4,06, TlO-kuula: 1) Sirpa Yli-Jylhä 698, 2) Eija Greus 302, T12-800 m: 1) Hanna Laurila 3,07 P6-100 m : 1) Jarmo Hautala 20,7, 2) Joona Virkkala 20,8, 3) Ri ku Pihlajakangas 21,7, 4) Tommi Linna 23,4, 5) Tuukka Virkkala 24.6, 6) Hannu Erkkilä 27,9, 7) Ni ko Vihanta 28,5, 8) Mikko Junkala 29.7, 9) Juha Hautala 37,7, 10) Joo na Myllykangas 37,9, 11) Joni Jun kala 45,4, P8-60 m: 1) Matti Laaso nen 10,5, 2) Marko Lamu 10,8, 3) TomiÖverman 11,1,4) Tomas Pannula 12,1, P8-1000 m: 1) Matti Laasonen 4,32, T8-3-loikka: Matti laasonen 622, 2) Tomi överman 601, P8-kiekko: 1) Matti Laasonen 15,06, 2) Tomi överman 601, P1060 m: 1) Mikko Lamu 9,6, 2) Mar ko Järvenoja 9,7, 3) Veli-pekka Korpela 10,3, P10-1000 m: 1) Mik ko Lamu 3,46, 2) Veli-pekka Kor pela 3,48, 3) Marko Järvenoja 4,13, P-10-3-loikka: 1) Mikko Lamu 747, 2) Veli Pekka Korpela 745, 3) Marko JÄrvenoja 735, PlO-kiekko: 1) Mikko Lamu 13,80, 2) Veli Pekka Korpela 13,48, P12-60 m aj.: 1) Eero Kiianmies 12,8, 2) Sau li Pihlajakangas 12,9, 3) Mika överman ja Kari Saarikoski 13,0,5) Marko Saarikoski 14,2 T12, kuula: 1) Hanna Toivonen 742, 2) Pia Valkama 720, 3) Heidi Laurila 671, 4) Hanna Laurila 551, 5) Päivi Korpela 550, T-14 80 m aj.: 1) Jenny Toivonen 15,8, T14kuula: 1) Mari Kaattari 796, 2) Jo hanna Ranta-Ylitalo 706, 3) Teija Syrjälä 702, 4) Niina Parhiala 694, 5) Eeva Ypyä 669, 6) Jenny Toivo nen 661, P14-80 m aj.: 1) Anssi Nivala 13.8, 2) Janne Joki-Korpela 14,2, 3) Markus Nivala 14,4, P14-kiekko: 1) Markus Nivala 33,86, 2) Janne Joki-Korpela 31,60, 3) Anssi Niva la 29.02.P12-1000 m: 1) Kari Saa rikoski 3,38, 2) Marko Saarikoski 4.08, P12-3-loikka: 1) Sauli Pihla jakangas 862, 2) Kari Saarikoski 842, 3) Mika överman 831, 4) Eero kiianmies 774, P12-kiekko: 1) Kari Saarikoski 20,28, 2) Mika överman 19,90,3) Sauli Pihlajakangas 19,16, 4) Henri Pihlakangas 16,88, 5) Eero Kiianmies 15,48, P14-3-loikka: 1) Markus Nivala 955, P-14-1000 m: 1) Mika JÄrvenoja 3,26 Suom en Syöpäyhdistys ry Is to M aakunnalliset syöpäyhdistykset syövän eJLe n ejn / ne/r LOHTAJAN HELLUNTAISEURAKUNNAN KESÄJUHLA SUURTELTASSA KIRKONKYLÄN ALA-ASTEEN KENTÄLLÄ 31.7.— 4.8.1991 TILAISUUDET. klo 13.00 RUOKAILU ylä-asteella. Valtakunnal linen NKT (Nuorten kesätapahtuma, KL) Nurmon Liikuntahal lissa. mennessä puh. Tervetu loa ostamaan pe 26.7. 71727. klo 14-21.30 Kokkolan Länsipuis ton koulun pihaan! Leiri "Hieta 91" 25.-30.7. Ilm. Klo 19 Toivo Salon 80-vuotis syntymäpäiväseurat kotonaan. Kodin siu naaminen Sinikka ja Heikki Liinamaalla Tiilikkalassa klo 19, rovasti Martti Takala. klo 10 Rukoushuoneelle. Potilaiden omaisia ja ystäviä kutsutaan mukaan. kirkkoherranviras toon 31.7. Järviseudun sairaalasta Vimpelistä vierailevat Ruonalla kannuslaiset ja himankalaiset asukkaat klo 10-15. Su 28.7. klo 19.00 Lauantaina 3.8. Su 28.7. 83/460122. Mattila 71 v., Aura Kaarina Hä mäläinen s. (Ohjelmia virastossa). Nuorten aikuisten odotettu Kallan-retki. Kuollut: Olli Antero Pöyhtäri 63 v., Fanni Maria Tuorila s. Su 28.7. Kirsille p. klo 10.00 Konfirmaatiojumalanpalvelus, Nikka ri koski. klo 11.00 Ido 15.00 Musiikkijuhla Ido 19.00 Päätösfilaisuus Sunnuntaina n. Tilaisuuksia: To 25.7. ja ilm. Ilm. klo 19.00 Torstaina 1.8. alkaen la klo 12. Käymme lävitse Tessalonikalaiskirjettä. Lähtijöille lähetetään tarkem mat tiedot kirjeitse. LOHTA JA Ke 24.7. klo 10 Ehtoollisju malanpalvelus. Lähempiä tietoja Pia Suihkoselta. Kyytitiedustelut Kirstiltä p. Hinta 40 mk, riippuen osal 1 istujamäärästä. kokoon tuu seurak. Sunnuntaina: Jumalanpal velus klo 10 (khra, Kalliokoski) Eläkeläisten retki Lapualle ja Vaasaan 23.8. Kokkola-Aktion nuortentapahtuma Kokkolan kirkossa klo 20. Torstaina: tänään Järviseu dun sairaalan potilaita himangan ja Kannuksen seurakuntien vieraana Ruonalla klo 10-15. klo 10 Kesoililla. Luirojärvi ja Suo mu. Ke 31.7. klo 10.00 Alaviirteen avoin päiväkerho Tuovi Haasalan mökillä Heinisuolla, kok. NAretki Kallaan, lähtö Hiekkasärkkien venelaiturilta klo 18. Matkasta peritään srk.n eläkeläispiireissä käyneiltä 100 mk, muilta 130 mk (hintaan sisältyy ruokailu, yksi kahvi, opastus ja kyyti). Vanhusten leiri Hongistossa 6.-8.8. 50 mk. Pe 26.7. kk Jäniskarille, kok. Tervetuloa myös lähiseurakunnista. Sylanderille. Pe 26.7. 85019. Kannuksesta sekä Harri Tapani Loukkaanhuhta Toholammin srk:sta ja Maarit Johanna Päivärinta Vähäkyrön srk:sta (ent. Su 4.8. klo 18 Hartaushet ki Kannuksen veljeskodissa. MA 29.7. Kirkko herra tavoitettavissa Hongistos ta puh. Nuoret: 2.-4.8. 89575 ja 89502 (koti). Ke-To 31.7.-1.8. Freiburgin oopperan bassosolisti Markku Tervo, urkusäestys Osmo Jämsä, puhe kirkkoherra Mikko Pöyhtäri. Tervetuloa muilta kin kyliltä. klo l3.oo H PE Le polassa, Seppo Kinaret. 55620 tai Johanna Liimatalle p. Matkan varrella mm. Kodin siunaami nen klo 19 Tapani ja sari Veh masmäellä Eskolassa, Kohtala. Lähtö srk-kodilta klo 7, paluu iltasella. klo 19.30 kirkossa konsertti. Lapinvaellukselle 5-10.8. Ilm. Ido 19.00 ja nuorisokokous klo 21.00 (jatkot Rukoushuoneella) Sunnuntaina 4.8. Anne Vihanta 25.7.-14.8. Lomalla: Liisa Mäki-Korvela lomalla ja leirivapailla 29.7.15.9. Kastettu: Samuel Kent Eero Dabnell. Kaikki pai kalle! La 27.7. mahdollisuus vielä ilmoittautua heinäkuun loppuun sakka. klo 10 valokuvaamon luona
25 ,Uusia malleja mm. Näytte lyyn on valittu eläimiä tiu koilla kriteereillä, esimer kiksi lehmillä pelkkä hyvä tuotos ei riitä, vaan eläimen rakenteenkin täytyy olla näyttelykelpoinen. • KOKKOLA • PIETARSAARI • VAASA • PORI • SEINÄJOKI • KAUHAJOKI • KURIKKA • NÄRPIÖ • VÖYRI • LAPUA • ALAJÄRVI • KAUHAVA • KAUSTINEN • KANNUS • KALAJOKI • OULAINEN • YLIVIESKA • NIVALA • HAAPAJÄRVI • PYHÄSALMI • IISALMI • KESIO-POHJANMAAN M AASEUTU NÄYTTH_Y 2.-4.8.1991 KOKKOLA. Lammasosastolla voi tutustua himankalaisten Tarja ja Tapio Hämäläisen suomenlammas miheen Pamelaan, toholampilai sen Pirjo Kosusen suomenlam mas uuheen Ruskaan, kannus laisen Ari Mäki-Leppilammen suomenlammaspässiin Ottoon, toholampilais/lestijärveläiseen suomenlammaspässi Roopeen, jonka omistavat Maila Peltola ja Pirjo Kosunen sekä vielä Ko susen omistamaan suomenlammasuuhi Riituun. Myös rasvaja valkuaispitoisuu teen on kiinnitetty huomio ta. Ranta-Ylitalolta näyttelyyn lähtee myös suomenkarjavasikka. Turkiseläimistä Kannuksen maatalousoppilaitos tuo näyt teille supeja ja hillerin. Varalle pääsivät lisäksi Kaa rina ja Erkki Hirvisen Toto (8 003) ja Untuva, kannuslaisten Ritva ja Markku Hännin Tui ke (8 554) sekä lohtajalaisten Kaisu ja Raimo Puution Sipsa (9 712). Ayshirevasikan näyttelyyn luovuttaa Kannuksen maatalousoppilaitos. Niinpä kovatuotoksisempiakin eläimiä on jou duttu raakaamaan pois: Ayshirelehmistä 45 ylitti vaaditun tuotosrajan, mut ta vain 18 kelpuutettiin itse näyttelyyn. 968-70 494 Eläimiä näyttelyyn Agriantti maatalousnäytte lyssä Kokkolassa on esillä runsaasti eläimiä myös Lestijokilaaksosta. toholampilaisen VeliMatti Koskelan limousineayshire-risteytyssonni sekä varalla kannuslaisen Ari Mäki-Leppilammen Star Miss Ella. SYKSYN UUTUUKSIA SAAPUNUT! Valaistu KATTOTUULETIN Värit; musta valk. Lestijokilaakson ravihevosia näyttelyssä edustaa lohtajalaisen Allan Leskelän tamma IloVeto. Suomenkarjaa näyttelyssä edustavat kannuslaisen Kauko Ranta-Ylitalon Sihti (6 644) ja Ulpu (4 703). KATTORUUNUISSA, PÖYTÄVALAISIMISSA, LATTIAVALAISIMISSA jne • L E S t l J O K I L A A K S O N M O N IP U O L I S I N V A L A IS IN V A L IK O IM A • VOLTEK KY S I L T A K A T U 69100 K A N N U S P U H . Ratsuista näyttelyyn pää sivät lohtajalaisten Simoja Sari Nissilän ruuna Neopolitano Danese sekä himankalaisen Liisa Sipin ori Rimo. Friisiläiskarjasia näyttelyyn pääsi lohtajalaisten M arita ja Seppo Karhulan Uikku sekä varalle samojen omistajien Sylyvi (8 612). Lihakarjaosastolla nähdään mm. messinki Pihalle EDULLINEN LAUTASVALAJSIN Värit; musta, kupan, valk. Lypsykarjaosastolle Ayshire lehmistä pääsevät himankalais ten Pirkko ja Aulis Vuotilan Sipuli (paras tuotos 9 039 1.), kannuslaisen Kalle Mäkelän Tähti (9 296), toholampilaisten Kaarina ja Erkki Hirvisen Tuuri (8 634) ja Tummeli (8 418), lohtajalaisten Leena ja Heikki Huhtalan Tatta (9 269) sekä kannuslaisten Raija ja Hannu Märsylän Tunturi (10 061). messinki Hintaan sis. varsi Erä IRTOVARJOSTIMIA saapunut syksyn UUTUUSVÄREISSÄ! "Runsaasti malleja" Hinnat alk
KANGASPUUT JVM KY. Puh. Eritt. Viihtyisä tila. 70 419 jp. 851 61 Petäjänkoskella KALAPAKKI ja HAAVI. Puh. Kaulassa musta panta. Terveisin äiti+isä J PA L VEL UKSEEN HALUTAAN Avaan elokuussa Kannuksessa monistusja toimintopalveluyrityksen. KANNUS puh. Ih m in en pystyy alkoholia nautittu aan o le m a a n veden alla jopa vu o ro k au sia. K ysy V eikolta! p. ja 4.9. 55 651. Kuljetus Himangalta (Shell) klo 17.30. 236 34, AUTO 949-264 537 L IIK ^ N E K O U L U .. i n KYLLÄ KIITOS! Haluan tutustua Lestijoki laakson paikallislehti LESTINJOKEENI 2 erässä 105,2 erässä 110,KESTOTILAUS 195,__ 12 KK................ Lähetä lyhyt vapaamuotoinen hakemus 31.7. SEKALAISIA 26.7.91 täyttää 80 -vuotta ^ L E O XOTILÄ J-Caminassa.y S ------------------------------------------------------------------------------Päiväsi olkoon suuri. • Lukitus-ja heloitustuottet, sanoitukset • MASA-DOOR nostoja autotallinovet • Mako-sammuttimet ASENNUSPALVELU, AVAINPALVELU, HUOLTO Tulolantie 21, 84100 Ylivieska, puh. 7 A 6 67100 KOKKOLA Puh. O Joka osaa meloa, saa aina paikan kanootissa. f l Käyt. Mikäli lahjatilaus: Maksajan nimi: _ | Lähiosoite: _ I I I Postiosoite: LESTINJOKI PL 1 69101 KANNUS Kannuksen pk lupa 10 TARVITSETKO ASUNTOA K an n u k sesta, Toholam m ilta tai U itavalta. 968-195 45 S LESTIJOKILAAKSON KIRJAPAINO OY Valtakatu 18, Kannus p. Edullinen. Korkkaa vasta kuivilla. 210,| Tilaajan nim i:. Kurssit alkavat joka 2. (968) 262 42 Lämpöpalvelu I K o k k o l a Uusi lu k k o je n ja h e lo je n erikoisliike Ylivieskassa LU K K O -M A K A SIIN I •ASSA, ABLOY, PRIMO, PISLA, DORMAym. 7 6 9 (m y ö silt.), a u to p . HIRVENAMMUNTAKOKEET Hietakankaan radalla klo 12.00 päivinä: 3.8., 17.8., 31.8., 14.9., 21.9. 968-716 26, 949-261 791. 51 472, Ruotsalo Kuikka pystyy o le m a a n veden alla jopa 3 m inuuttia. klo 18.00. MÄNNISTÖ KY KANNUS 19 Mahtavat P E R J A N T A I T A N S S I T jatkuu vuorossa EER O A VEN IN 25-vuotistaiteilijakiertue LA UANTAITANSSIT MAGNET -yhtye t E r V E j T J L O A ! L . mennessä osoitteella: Helena Tilus, 68100 HIMANKA, puh. 968-712 88 PAIKALLISLEHTI ODOTETTU YSTÄVÄ. Opastus Lohtajan kk:Itä O Valhe voi juosta koko vuo den, mutta totuus saa sen kiinni päivässä. Afrikkalainen sananparsi PALVELUJA I Botnia Oil. 9 4 9 2 6 3 190. Puh. 983/425 972 Erikoishammasteknikko, Ham mastekni kkom estari HEIKKI KUJALA KY Ristirannank. Hyvä sij. edull. Toivon Sinulla olevan • kaupallinen peruskoulutus ja/tai vankka kokemus toimistotyöstä • hyvät perustiedot ATK-työskenlelystä • markkinointihenkisyyttä ja positiivinen asenne työntekoon ja palveluammattiin. ja 5.10 Kannuksen riistanhoitoyhdistys AUTOKOULUKURSSI KANNUKSESSA Kurssi alkaa ma 29.7. MYYTÄVÄNÄ PORKO MATTI ja ANNIKKI Puh. keskustassa. TAPAHTUMIA VOIMAMIESKISA klo 13.00 PAINONNOSTONÄYTÖS klo 12.00 su 28.7.-91 M arinkaisten u rheilukentällä L o h ta ja n V eikot RASTIRETKI -su u n n istu s T Ä N Ä Ä N Lohtajalla Kilpipakalta klo 17.00-19.00. I Puh. 71 865 Vaaleanruskea, valkoinen, pieni KISSA aseman lähellä. ONNITTELUT 6-vuot ta täyttävälle Mika Tapani Mäki-Petäjälle. maanantai. Rehellistä löytäjää pyydetään palauttamaan. Tervetuloa! PUH. puh. 70 173 klo 7-9, Auto 949-362 829 VUOKRATTAVANA MIVI R EN T AY VUOKRAAMME 9 hengen PIENOISBUSSIN. 9 4 0-5 6 935 R IVITA LO -osake 2h+k+s 58,5 m2 Päätyhuoneisto. I Lähiosoite:_ Postiosoite:. Haen alkuvaiheessa OSAPÄIVÄISTÄ TOIMISTOTYÖNTEKIJÄÄ joka on valmis työskentelemään myös kokopäiväisesti tarvittaessa. TOHOLAMPI, p. Afrikkalainen sananparsi SEKALAISIA KANNUKSESSA 1991 METSÄSTÄJÄ TUTKINNOT Mattilan koululla klo 1 8.00 päivinä: 7.8., 1 4.8. klo 10-12
1 ] ^ LAUANTAINA VARHAISKAALI kg, 2 k g /a s ... . TOPP MÖBLER . . Pää osissa emäntä Emmana näh dään Paula Y rjänä ja isäntä Mattina Tuomo Ruotsala. 7 P U Valion Ä VANILJAKERMAQ 90 JÄÄTELÖ I L ............. TEHTAAN HINNAT PURISTUKSISSA ! OLEILUUN K a n n u k s e n U rh e ilu ta lo n a la k e r r a s s a (u im a h a lli) v a in TORSTAINA 2 5 .7 . . . Näyttelijöitä lohtajalaisin voimin toteutettavassa esityk sessä on kymmenkunta. . . . . Pepito BANAANIT kg...................... . TORIKUJA KIINTEISTÖKESKUS TILITOIMISTO OSUUSPANKKI < g VALTAKATU Valtakatu Ykkösen Palvelijat Kannuksen Osuuspankki Jokivarren OP-Kiinteistökeskus Tilitoimisto LKT Oy . . 9 6 4 *5 28 867, 9 4 9 *6 60 2 78 | | = J < Ifilaflil r \ ^ o O l i a; & £ 3 c~ % G rillattavaksi KASSLERPIHVIT P o u tu n GRILLIMAKKARA Valion MEIJERI VOI 500 g 14 . . . . . 2Ro 7 § ö P o u tu n K otim ainen METWURSTI 100 Valion Sinileim a JUUSTO kg. . . . L iedeksen A 9 PATONKI........................I — Liedeksen A A HILLO 1 00 MUNKKI.......................... . HK:n KINKKULEIKE 100 g. . KAUNO NOPPA IL M A J O K I PUH. . . JUHLA-MOKKA KAHVI 500g A am un R aikas APPELSIINIMEHU 4.9Q Koffm LIMSAT 1 L 9 F T +vp T uore NAUDANMAKSA kg.... . kpl 1 p k t/as H aa 1450 TORSTAINA P o u tu n LOUNASLIHASÄILYKE 40 g.. ???tn Arvoisat asiakkaamme 4 > Toimitilojemme saneerauksen vuoksi siirrymme väliaikaisesti talon toiselle puolelle maanantaista 29.7.-91 alkaen. . 1 1 “ Liedeksen KIVIUUNILEIPÄ/........................... Ahtaista tiloista huolimatta palvelemme teitä normaalisti. . 790 °4390 m market PALVELEMME: ma-pe 9-20 la 9-18 __ L# primal t P u d asjärv en PIZZAPOHJA 3 kpl.M uikku . . H U Lohtajalta kaupunkiin Lohtajan harrastelijanäyttelijät ovat harjoitelleet viime syk systä asti Linnea Hovin kir joittamaa ja ohjaamaa näytel mää "Ajan aallot". . . . Kansalaiso piston puitteissa tehty näytel mä alkaa olla viimeistä piirtoa myöten valmis ja ensi iltaan päästään ensi keskiviikkoilta na. Palaamme uudistettuihin tiloihin joulukuun alkupäivinä. . Järjestäjät lupaavat, että kysessä on komedia. PERJANTAINA P re sid e n tti I 9 KAHVI 500 g ........... % / TT: R aik k aat p TOMAATIT kg ....................... Ps. . Näytelmä kertoo 1950-60luvun vaihteessa Lohtajalta maaltapaon myötä kaupunkiin lastensa luokse asumaan suuntaavasta vanhemmasta paris kunnasta. . P arty GRILLIHIILET.............. klo 11 -1 9 (EI JÄLLEENMYYJILLE) Esillä runsaasti muhkeita kaluste UUTUUKSIA Maksuehdot tosi joustavat Myös plyyshikalustot, kulmaryhmät, mekanismisohvat, ym. . . . . B E M i . Näytelmä esitetään Lohtajan kirkonkylän musconmäellä. KALA AQ50 KUKKO kg............... Osuuspankin pikapankki, yösäilö ja pankkisiirtoluukku jäävät toistaiseksi entisille paikoilleen