Ma-to 29.7.-1.8. Salaattia ja paksu viipale ruisleipää. p n ä h e i n ä k u u t a 2 2 www.Iestinioki-Iehti.fi 2 6 . 0800-105598 EDULLISESTI. HIMANGAN S-MARKET AVOINNA KESÄ* SUNNUNTAISIN 12-21 k a n n u k s e n S-MARKET AVOINNA KESÄ * SUNNUNTAISIN 12-18 TOHOLAMMIN S-MARKET AVOINNA KESÄSUNNUNTA ISIN 12-17 PERJANTAI MAANANTAI Maitokolmio VOI 500 g ( 3 ,3 6 € /l9 ,9 8 mk) 2/talous Länsi-Liha KINKKUS U IK A L E /k g tuore , marin. ...vai grillattaisiinko tällä viikolla possun ulkofilepihvit. 600 g) ja mausta rosm ariinilla (1 rkl). Lisää pussiin vielä 2-5 valkosipulin kynttä, suolaa ja rouhepippuria. Sulje p u ssi ja kypsennä uunissa ( 175°C) noin tunti. 06-875 019. PAISTIJAUHE LIHA kg (36,86 mk) NAUTA-SIKA JAUHELIHA kg (23,78 mk) PORSAAN ULKOFILE kg (44,00 mk) J^ivoinna: ark. 8 -21 » la 8 -1 8 0^su12-1( PORKKANAT kg (8,92 mk) A vattu uusi ravínto I a LohTAjAlU! R a v í n t o I a ¡ a M ) J u M a p a I v e I i AVAJAISKÂHVI1 maanantaina 29.7. Snellman marinoidut KASSLERP IH V IT /k g 1 9,99 mk 6 41,32 mk 5 . Kaada päälle lantun keitinlientä ja lihojen paistolientä. Kuori ja lohko 6-8 perunaa sekä 1-2 sipulia. Jälkiruoaksi suklaapatukat. klo 10.00 alkaen LohïAjAiNTiE 6 a , puk 877 350 * K aíiv í I apa I ve I ut • L ounas • PizzAi • J u I h I apa I vf I ui PERJANTAINA 26.7. KESAHERKUTl PORSAAN KASSLER (35,08 mk) PORSAAN LEIKE (49,65, POSSUN ULKOFILE (44,00 mk) NAUDAN PALAPAISTI (41,03 mk) 7 2 5 € f í a t e # kg W kg Poutun KINKKUMAKKARA 100 g (4,94 mk) Valion VANILJAJÄÄTELÖ 1 L f5,95 mk) AVOMAANKURKUT 3 kg (14,86 mk), BANAANIT kg (8,92 mk) VIHREÄT RYPÄLEET kg (14,86 mk) Sprits PURSOTINPIKKULEIPÄ 400 g (4,16 mk) p e r j a n t a i n a s a v u s t e t t u y i 9 KIRJOLOHI U e kg (29,13 mk) . 3,80€/22,59 mk 5 29.73 mk 00 € OMO PESUAINEET 750 g (4 , 13€/24,54 mk) 3 18,43 mk . Meiltä edullisesti! H I M A N K A • K A N N U S • L E S T I J Ä R V I • L O H T A J A • T O H O L A M P I Chick BROILERIN FILEEPIHVIT 420 g 129,67 mk) la 9-18 p o » y # R I A N r o JL JL f J U l i i T o r s t a i n a 2 5 . Kaada ainekset paistopussiin, jo ka on vuoassa. 10 € HIMANKA KANNUS TOHOLAMPI 9-21 (18) ÿ M A R K E T POLTTOOLJYTiLAUKSET PUH. JA VIELÄ BONUS. Ruskista porsaan palapaistikuu tiot tai -lihasuikaleet (n. KASSLER tuore tai marinoitu * 3 , 9 € kg ULKOFILE 8 , ^ € GRILUKYLKI 4 , 9 € kg Ylivoimainen grillisuosikki! NÄLÄNTAPPAJAPIHVI 8,00 € Irtomyynnistä: GRILLIPALAT 3 f 5 € kg KINKKULEIKE (siivutettu) L ih am estari neuvoo ja an taa kesän KUUMIMMAT GRILL AUSVINKIT ! 5 , € kg AVOINNA: arkisin 9-21, la 9-18, su 12-16 LÄHIKAUPPA JOENSUU 68100 HIMANKA P. V U O S IK E R T A • IRTON U M ER O 1 € A1 4 8 8 2 8 3 9 9 8 PORSAAN PUSSIPAISTI mökkiläisen pyhäruoka K uutioi puoliska lanttua ja keitä puolikypsäksi. 35,61 mk TARJOUKSET VOIMASSA KOKO HEINÄKUUN HK Poprilli GRILLIMAKKARA 400 g (2 ,4 8 € /l4 ,7 2 mk) O 5,89 mk 99e Rainbow SIPULISILU 275 g (6 g (9 ,4 5 € /5 6 ,2 mk) 2 15,46 mk .60e Hartwall Jaffat, Pepsit, 7 Up ja Vichyt 3x1,5 L (0,84€/5,02 mk/l) pantteineen Sis
(06) 824 3300 Sunnuntaipuhelinmyynti klo 10-14, Puh. . Nelipäiväisten juhlien aikana jaossa oli lä hemmäs 7 000 talkoovuoroa, minkä lisäksi tulevat vielä rakennusja purkutyöt. Vietämme kesäistä iltaa Kallisen majalla ke 7.8. Hän opettaa meitä hengittä mään oikein. klo 18-20 Hjelmroosilla. Tänä kesänä Maaningalla oli parhaimmil laan noin 73 000 seuravierasta. Kun sinä ru koilet, mene sisälle huonee seesi, sulje ovi ja rukoile sit ten Isääsi, joka on salassa...” Tähän joku voisi sanoa, että tämä on aivan turha varoitus ja kehotus nykypäivän ihmi selle. Martanpäivä -kahvit juodaan Helenan päivänä 31.7. 15,Torvenkylä6.20, Hil litä 6.45, Koski-Hovi 7.10, To mujoki 7.00. Sen myötä siir tyi myös vastuu kenttäja rakennetöistä. klo 11. Seuraavan kesän juhlien järjestelyt ovat kuitenkin jo vauhdissa. ’’Kun ru koilette, älkää tehkö sitä te kopyhien tavoin. Seuraavien juhlien järjestäjät otta vat oppia edeltäjiltään. Lähtö torilta klo 10. Onnelliset vanhemmat Merja ja Tero Silakka ja isosisko Jenna. LESTINJOKI T o r s t a i n a 25. mennessä. Näin ollen on jatkuvasti kas vavia markkinoita niille, jot ka tarjoavat tämän päivän stressatulle ihmiselle erilai sia kursseja. B IN G O ! Roution N$:n talolla SU 28.7.2002 klo 19 ® Tervetuloa! IRTOLEHDELLA 500€/pr 48 1 150€, 1e muut voitot 10,20,30,100 € , kylkiäiset Raution NS/R3 . Kiitoksia / --------------------------------\ LÄMMIN KIITOS m uistam isesta Ritva Jaatinen \__________________ Toholammin Kuvaamo Vihitty Mirva Kotila ja Ari Patana Toholammilta. Tervetuloa! Eläkeliitto Himanka. Jos näin on, kannattaa sinunkin kuunnel la, kun Jeesus antaa vapaut tavat hengitysohjeensa niin, ettei rukouksesi tarvitse olla hengästynyt sanojen luette leminen vaan rauhallinen hengitys. Opettaessaan rukoile maan Vapahtajamme tarjo aakin meille hengitysohjeita. 197795 Oikaisu Peuranpolku-vaellusreitti ei kulje Reisjärveltä Halsualle, kuten viime tehdessäm me väitettiin, vaan menee Perhoon ja Kivijärvelle. Ö U e hlö SILJA L IN E 224 KIERTORISTEILY Tukholmaan Turfcu-Tukhohna-Hekinki Su 28/7, 4/8,11/8 84/ 9 4 ,5 . Pah kala 6. Kahvimukit, lau lukirjat sekä paljon iloista miel tä mukaan! Yli-Kannuksen kyläyhdistys. “Tim purin” alulla pituutta 50 cm ja painoa 3640 g. ’’Rukoillessanne älkää hokeko tyhjää niin kuin pa kanat, jotka kuvittelevat tu levansa kuulluiksi, kun vain latelevat sanoja...” Tämä varoitus nyt jo sitten onkin hyvin ajankohtainen tänäkin päivänä. 753 alk. V anhoillislestadiolaisten Suviseurat on juhlista ylivoi maisesti suurin. Ennakkotiedois ta poiketen laulattajina Ajomiehet, säestää Valto Tuohioja. Jeesus antaa ohjeita juuri niille, joille us konja rukouselämästä on tullut suoritus täynnä vaati muksia. Lähtöaika: Ainali 6.00, Pöntiö 6.10. VALMISTUNEITA Kannuslainen Heidi Välimäki on valmistunut tradenomiksi 18.6.2002 K-P:n ammattikorkeakoulun liike talouden yksiköstä, talouden ja hallinnon koulutusohjel masta, suuntautumisvaihto ehtona markkinointi ja logis tiikka. ohjelmaa. Jeesuksen ohjeet koskevat niitä, jotka koko ajan kyselevät: Mitä minun pitäisi tehdä. klo 18.00 alkaen. Meloodia 23 h 355 Keskiviikkoisin ja sunnuntaisin Perjantaisin * TALLIN K A I C4 a lk .* T « e (ke ja su) hlö RISTEILYT TURUSTA Viking Unella 5 2 . Muhoslaiset purkivat Maaningan suvi seura-alueen ja veivät teltat, rakenteet ja kalusteet muka naan M uhokselle odotta maan ensi kesää. Jeesus ymmärtää niitä, joista rukoileminen tuntuu raskaalta ja ahdistavalta suo ritukselta. Yhteislauluilta Korpelassa Ruusulan laavulla tänään 25.7. Tähän jännittämisen ja rentoutumisen kysymykseen kiinnitetään siten paljon huomiota urheilijoiden hen kisessä valm ennuksessa. Kuka nyt rupeaisi ke räämään pinnoja ja ansioita julkisella rukoilemisella. Linjaauto Lestijärvelle ke 31.7. Kesäretki Naantaliin 29.7. Hän rauhoittaa ja kehottaa löysäämään. Hengelliset kesäjuhlat valmistellaan talkoovoimin Suurimmat tämän kesän hengellisistä kesäjuhlista on nyt pidetty. bussimatkat veikka KANNUS, Valtakatu 22 ark. Rukous on lepoa Juma lassa. Jeesus lohdutta niitä, jotka koko ajan kyselevät: Rukoilenko oikein. Vuoden päästä Evankeliumijuhlia vietetään Har javallassa. Mietitkö, että miten pitäisi rukoilla, kun mikään ei auta. : SILJA L IN E Sis. Kesäjuhlien jäl keen kristillisissä järjestöis sä hengähdetään. Viidettä herätys liikettä kokoaville Kansanlähetyspäiville Tampereelle kokoontui noin 6000 ihmis tä. He asettu vat mielellään synagogiin ja kadunkulmiin rukoilemaan, jo tta olisivat ihm isten näkyvissä..... 9-17 Puh. 1 llta/lsabella to 1/8 la 27/7 hlö V I K I N G U N E 691 TU KH O LM A Päivä perillä samalla laivalla Helsingistä Viking Unella Tiistaisin C C c t Lähdöt viikottain alkV I K I N G L I N E 222 Helsingistä Silja Unella . Tervetuloa! Lohtajan sotainvalidit, puoli sot, lesket ja naisjaosto. Ihmisen elämä näyttää tänä päivänä jäävänkin itse elä mästä kasautuvien paineiden alle. pieni poika hymysuu. P iirin kuoron h arjo itu k siin Kaustiselle ma 29.7. On kiireitä. 878 5200 KOKKOLA, Puh. Sievin Herättäjäjuhlilla oli enimmillään 25 000 seuravierasta. Mennään ylikierroksilla. On mitä erilaisimpia vaatimuksia ja suorituspai neita. Kuuleeko edes Ju mala. Kuuleeko kukaan ru koustani. Sii tähän joutuisi pelkästään pil kan kohteeksi. Työtä organisoi 11 eri toimikuntaa, jotka olivat aloittaneet suunnittelutyön puolitoista vuotta aikaisem min. (KT 23.7.2002 at). Ei kiristämään. On stressiä ja siellä täällä kuuluisaksi tul lutta loppuun palam ista. Onko se stressaava vaatimus, jota et pysty täyt tämään. Rukousta on kutsuttu us kovan ihmisen hengityksek si. Mitä minun pitäisi tehdä rukoilijana. p n ä h e i n ä k u u t a 2002 H U i ‘ P A 7 T ~ ö a 1.1 r l i i\ u / Rukouksesta Kun urheilija epäonnistuu -esimerkiksi mäkihyppääjä jossain hypyssään kuuluu selitys ja selittely usein näin: yritin liikaa tai jännitin liikaa tai ei ollut rentoutta tarpeek si. Hän ymmärtää ja kuulee niitä, jotka rukoilevat stressaavan suorituspaineen alla. Maaningan Suviseurojen järjestelytoimikunnan muu taman vuoden työ päättyy marraskuussa päätösseuroihin. Tuhansia kävijöi tä kokoavat juhlat ovat jär jestäjille voimanponnistus, joka työllistää vastuuhenki löitä ympäri vuoden. Näissä ohjelmissa ja teknii koissa kiinnitetään erityistä huomiota hengitykseen. Ilm.puh. Pyöräilymaaotfelu Kannus-Toholampi Tilanne torstai aamuna Kannus 5992 Toholampi 3419 . Sulje tun oven takana, ettei vaan kukaan näkisi, että hänellä on tarvetta rukoilla. Teem me teatteri matkan Halkosaareen 10.8. Ajatteletko mahdol lisesti, että onko rukoukses sasi jokin vika. Heikki Mäki-Pesola Toholammin Martat. Evankelisluterilaisen kir kon sisällä toimii perinteis ten herätysliikkeiden lisäksi lukuisia järjestöjä, jotka jär jestävät kesäjuhlia yhteis työssä seurakuntien kanssa. Evankelisen liikkeen Evankeliumijuhlat kokosi vat 15 000 kuulijaa Alajärvclle. Mitä Jeesus tekee, kun hän opettaa rukoilemaan, opettaa oikeaa hengitystä. Hän varoittaa keräämästä suorituspisteitä ja mainetta rukouksen avulla. Viimeisenä seurapäivänä maaninkalaiset luovuttivat sorkkaraudan M uhoksen Suviseurojen järjestelytoi mikunnalle. Turll Tiistaisin n / \ 4:||e Lähdöt viikottain alk. Kilpailujen toimitsijat (he vosenkengän heitto, V iineen kolffi, Aarteenetsintä ja heinä paalin korkeusheitto), kisapaik kojen tarkistus ja osallistujalis tojen jako klo 18.30. Maaningan Suviseuroista vastanneelle Kuopion rauhanyhdistykselle riittää töitä juhlien jälkeenkin. “" hlö Bussi mukana Tukhomassa. Juhlien jälkeen raken nelmat lähtivät seitsemällä rekalla Suonenjoelle, jossa vietetään vuoden 2003 Herättäjäjuhlia. Onko rukous sinullekin välillä ah distava. Syntyneitä Syntyi Kannukseen 18.7. Niin heikkonahan ei missään ta pauksessa saa ympäristöl leen näyttäytyä. K irkollisille kesäjuhlille osallistuu vuosittain lähes 200 000 henkeä. Väliviirteen kyläyhdistys ry. Tehdään yhdessä vieraillemme mukana ilta! Eläkeliitto Toholampi. Toholammin Diabetesyhdistys. Hän sanoo: ’’Teidän Isänne kyllä tietää mitä te tarvitset te jo ennen kuin olette Hä neltä pyytäneetkään.” Älä jännitä! Älä yritä lii ka! Löysää ote! Isä kyllä tie tää, mitä tarvitset. al kaen klo 19.30. Näitä hengitysharjoituk sia opettaessaan Jeesus neu voo, valaisee ja varoittaa. Kaikki tervetulleita laulamaan! Vihittyjä Toholammin Kuvaamo Vihitty Ullavan kirkossa 20.6.2002 Laila Aalto ja Unto Ylitalo Kannuksesta. Tietotaidon siirtyminen varmistetaan sil lä, että seuraavien Suviseu rojen vastuuhenkilöt osallis tuvat talkoisiin. MATKAILU VAIHDA VAPAALLE RISTEILYT Romantika 23 h s» Tiistaisin ja lauantaisin Kaikki hytit autokannen yläpuolella. Isä kyllä tietää. Kylätorille voi tuoda myytäviä tuotteita per jantaina, lauantaina ja sunnunV V V V taina. Rukoilenko riittävästi. Ensi kesänä päivät järjes tetään Turussa. (08) 534 7500 Toimitusmaksu 7 e (41,62 mk)/varaus (UVI3507/ayMjMv www.matka-vekka.fi SMM. . Arvontaa. Sitä paitsi sä lässähän tämän päivän ihmi nen haluaakin rukoilla ja us konelämäänsä viettää. Hirvenmäki 10.00, Lepola 10.05, Karhi 10.15, Erkkiperän lenk in, ST1 10.30, Alaviirre, Väliviirre. Se on paljon useampia ihmisiä askarruttava asia. alk. Saamme vieraita t Kokkolan yhdistyksestä ym. On markkinoi ta niille, jotka myyvät kaset teja ja ohjelmia, joilla pyri tään rentoutumaan ja pääse mään ulos oravanpyörästä. 886 603/Eevatai 885 134/Matti 5.8. Järjestelyt tehdään tal kootyönä. Talouslaskelmat, tilastointi ja ra portointi on tehtävä, jotta kantapään kautta opitut sei kat ehditään saattaa seuraa vien järjestäjien tietoon. Valmisteilla ovat myös jo vuoden 2004 juhlat Ylistarossa. Oi kea ja rauhallinen hengitys rauhoittaa ja vapauttaa jänni tystiloista. Mutta tämä jännittämisen ja rentoutumisen problematiik ka ei ole vain urheilijoiden tärkein kysymys tänä päivä nä. Menee kö rukoukseni ollenkaan pe rille. Ovatko tällaiset kysy mykset sinulle tuttuja. . Kyläjuhlaan kuuluva Posliinija silkkimaalausnäyttely ‘T y vestä puuhun” rakennetaan per jantaina (Eeva, Rauni, Sointu, Uma ja Pirkko). Tuhatkunta talkoolaista sai tehdä töitä to sissaan. Mahdollisuus saunoa, nautim m e pientä iltapalaa..
Hallitsin usei ta eri tietokoneohjelmia, pe rehdyin viikoittain uusimpi en direktiivien viidakkoon ja minulla oli varmoja mielipi teitä matkapuhelimien tule vaisuudesta. Tämä johtuu siitä, että kirjastoille laskettava yksikköhinta lasketaan joka toinen vuosi sen perusteella, miten paljon kunnat ovat todellisuudessa rahoittaneet kirjastoja. Kunnan viemäröintiverkostoa täytyi paran taa, ja minun piti ostaa au tooni uudet pölykapselit. Met sänhoitoyhdistyksen pöytä kirja piti tarkastaa enkä vie lä ollut ehtinyt lukea läpi edes huomisen kylätoimi kunnan kokouksen esityslis taa. Vuonna 2000 luku oli 14,35 ja vuotta aikaisem min I 1,63. Vastaava luku oli Toholammilla I 1,77, Himangalla 10,06 ja Lohtajalla 10,95. Suunnittelin jo seuraavan viikon ohjelmaa: parina kol mena iltana kävelyä tai pyö räilyä kunnon ylläpitämi seksi, tiistaina sosiaalija terveyslautakunnan kokous ja keskiviikkona autotallin remonttia. Kirjastot voivat kuitenkin periä maksuja käyttösääntöjen vastaisesta toi minnasta, aineiston varauksesta, kopioinnista ja muista erityispal veluista. Nykytilan suurin ongelma on kirjastoresurssien niukkuus kuntataloudessa. Tiedot käyvät ilmi Opetusministeriön tilastoista (http:// tilastot.kirjastot.fi/). Kun kirjastoilla ei ole rahaa liiaksi, uusien hankintojen määrää joudutaan rajoittamaan. Koko maassa viime vuoden asukaskohtainen luku oli 12,52. Tiesin nii den olevan valkoiset, vaik ka vähäisessä valossa niiden väri sai minut yhtäkkiä ajat telemaan hiivaa. P N Ä H E I N Ä K U U T A 2002 r p q q toimittajalta Kipstqensuosb kasvaa Kirjastojen kävijämäärät ovat nousussa. Kuntia repivät monenlaiset velvollisuudet, mutta toivottavasti hyvä kirjastojärjestelmä säilyte tään. Join väljäh tyneen kahvini loppuun ja näppäilin naapurini nume ron. Asukaslukuun suhteutettuna korkeimmat kirjaston toimintakulut olivat vuonna 2001 Lestijärvellä, jossa summa kohosi peräti 504 markkaan. Pidin kunnia-asianani velvolli suuksieni hoitamista, työt tulivat aina tehtyä ja aloitta mani suunnitelm at vein poikkeuksetta loppuun. Minulla asioiden tärkeysjär jestys oli kohdallaan. Henkäisin syvään. Onneksi en enää nykyään saanut häiritseviä kyläkutsuja ja yllätysvierailuita. Muistin ne päivät, jolloin minäkin olin kuulunut turhi en asioitten vaalijoihin. Mik si olin sen tehnyt, sitä en tiennyt. Eihän minulla ollut aikaa leipoa. Kahviin oli huk kunut tehokkuus ja sen mu kana terävä ajattelukyky. Enää kirjasto ei ole pelkkä kirjojen hakupaikka vaan tiedonhankinta tapahtuu monin eri keinoin. id q q n o k q n koputuksia Hiiva Valkoiset sukat himersivät utuisina hämärässä keit tiössä. Kunnat vastaavat yleisten kirjastojen, yleisten kirjastojen keskuskirjaston ja maakuntakirjastojen rahoituksesta. Vähiten käyntejä kertyi kannuslaisille, jossa niitä oli 9,41. Keski-Pohjanmaalla kirjastojen toimintakulut olivat asukasta kohti keskimäärin 283 markkaa. Kirjastopalvelujen rahoituksesta vastaavat yhdessä valtio ja kunnat. Suomessa on hieno kirjastolaitos, jota on syytä vaalia. Jonakin iltana olisi ehdittävä konsultoida myös vakuutusja sijoitus neuvojaa. Joutilaisuus oli samentanut tuottavuuden kaivon, eikä tuloksia ollut tullut. Kirjaston käytön maksuttomuus on säädetty lailla. Olin töistä tultuani mennyt kauppaan ja jostain syystä ostanut pake tillisen tuoretta hiivaa. Viimeisinä viikkoina olin osallistunut aktiivisesti mie lipidekirjoitteluun lehdissä. Oli han minulla paketti hiivaa ja uuni. Kukaan muu ei näyttänyt tekevän mitään. Viime vuonna ahkerimpia lukijoita Lestijokilaaksossa olivat lestijärveläiset, joille kirjastokäyntejä kertyi asukasta kohti 16,25. 1990-luvulla yleistä päätäntävaltaa on siirretty huomattavasti kunnille. Mikäli kunnat panostaisivat nykyistä enemmän kunnankirjastoon, myös valtion osuus olisi suurempi. Pihanurmikko kaipasi myös leikkaamista ja pensasaitakin oli päässyt repsahtamaan. Kunnat saavat kirjastoja tietopalvelujen järjestämiseen valtionosuutta. Mitä toiset tiesivät todelli sesta elämästä ja sen haas teista. Ja kuitenkin olin ostanut hii vaa... Lestijokilaakson kunnis ta Kannus, Toholampi ja Lohtaja jäivät hieman Keski-Pohjanmaan keskiarvon alapuolelle. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla suunta on ollut vuosi vuoden jälkeen ylöspäin. Kirjastot ovat yksi tärkeimmistä kuntien järjestämistä palveluista. pvtESnSCTvS u , .-> 6 % . Viikonloppuna järjestettäi siin merkittävä taidetapahtu ma, joten minun oli tehos tettava soittoharjoitteluani tuuballa. Kuului naksahdus kuin laho oksa olisi katkennut. Vähäisimmät asukaslukuun suhteutetut toimintakulut olivat Lohtajalla, jossa summa oli noin 275 mark kaa. Fyysisiä kirjastokäyntejä kertyi viime vuonna maakunnassa jokaista asu kasta kohti 14,9. H ätkähdin. Ihmettelin tuttaviani, jot ka illat pitkät liottelivat hii vaa, kuluttivat elämänsä kahvin ääressä istuskeluun ja sämpylöitten maisteluun. Perustelin vai vattom asti kantani öljyn m aailm anm arkkinoihin, seurasin pörssiä ja puolustin tuottajien etua EU:n päätök sien edessä. Hammastikkuja oli muistettava ostaa; ne oli vat loppuneet jo eilen. Niin, hiiva. www.lestinjoki-lehti.fi. ' . Kirjastotoiminta rahoitetaan verovaroin. Urheiluseuralle oli saatava uusi harjoittelupaikka ja nuoriso mukaan järjestötoi mintaan. Divariostokset tarjoavat vain hetken helpotusta, mutta pääasia on, että lisäänty neeseen kysyntään ylipäätään mietitään ratkaisukeinoja. Rapu on jo vaihtanut kuorensa Qnd^y Nyt osasin käyttää luppoajan hyödyllisesti, hammas tahnaputkiloni olivat moit teettomassa rivissä vessan hyllyllä ja hiivaosuuteni kui vui kauppaan. Kirjas ton tehtävät ovat viime vuosina monipuolistuneet. Avuksi on tarjottu jopa kirjahankintojen tekemistä vanhojen kirjojen kaupoista. Minä sentään hoidin asi ani ja paljon muittenkin asioita. Il man aikataulua ja hetken mielijohteesta olin ryntäillyt laiskotteluhetkestä toiseen ja uhrannut pullien paista miselle monta arvokasta minuuttia. Istuin pöydän ääres sä jäähtynyt kahvi edessäni ja tuijotin niitä. V alkoiset sukkaniko olivat ainoa elä mäni valopilkku. LESTINJOKI T O R S T A I N A 25 . Miksi kukaan muu ei tehnyt mitään. Kunnat voivat kuitenkin päättää itsenäisesti, missä laajuudessa ne käyttävät saamansa valtionosuuden kirjastojen rahoitukseen. 's^ — S P
Niiden voi sanoa olevan vii meisen päälle myös kalus tukseltaan. K im m o K en tala ja Sisko Kleemola huomauttavat nyt peruskorjattavasta tilasta tu levan niin sanotusti hieman paremman salin. Puruja poistetaan parasta aikaa ullakolta, jossa työvä ki m uistuttaa lähinnä ava ruuslentäjiä. Se on 20 vuota vanha ja vaatisi eittämättä jo peruskorjausta. Yläaste ja lukio joutuvat vielä tulevana lukuvuonna osin käyttämään väliaikaisia tiloja. Mitä olisi sitten tehty tälle vanhalle. K u n ta liito n m ukaan kuntien tehtävien ja rahoi tuksen tasapainoon on pit källä aikavälillä kiinnitettä vä erityistä huomiota. Kuntapolitiikka tulevan hallituksen ohjelmaan Kuntaliitto Kuntaliitto esittää kuntapolitiikkaa vaalien jälkei sen hallituksen strategiak si. Siinä yhteydes sä pitäisik in p untaroida sitä, voidaanko niihin tiloi hin sijoittaa se paljon pu hetta aiheuttanut nuorisoti la, Kentala aprikoi. Tämän jäl keen kunnassa ovat kuiten kin ajanmukaiset koulutilat. Purujen poisto vaatii työntekijöiltä suojautumista. Toholampi Jorma Rekonen Toholammin koulunmäellä on peruskorjauksessa siirrytty loppusuoralle. Kimmo Kentala tosin lu paa saneerattavan salin lentopalloilijoiden käyttöön. Asian tuntijat ovat eittämättä sitä mieltä, että samalla rahalla ei olisi tällaisia tiloja saatu. Siinä salissa ei sallita ai van kaikkea tehtävän. Tiedot pe rustuvat Tilastokeskuksen tilastoihin, jotka on kerätty vuoden 2001 lopussa.. Palorannalle neljä kultaa Haapajärvi L e stijä rv e n K iisto n Heli Palorannasta tuli tällä viikolla Haapajärven piirinm estaruuskisoissa nelinkertainen m estari, kun hän voitti pituushy pyn 200:n ja 100 metrin juoksut sekä kolmiloikan. Herman O jalan koulu, joka on yläasteen ja lukion välittömässä lähei syydessä nielaisi alkajaisiksi noin neljä miljoonaa mark kaa, joten tietämistä on ra kentamisen kanssa ollut. Koko saneera uksen ajan töitä koulunmäellä on paiskinut Rosara Oy Paavo Herttuan johdolla. Kun tien talouskehitys heikkenee jo ensi vuonna verotu lojen laskun ja kustannus ten nousun seurauksena. Sata sella Palorannan aika oli 12,22 (+0,4), ja kolmiloi k assa tu lo k se k si tuli 12.60. Paloranta hyppäsi pituutta 612 ja juoksi 200 metrillä ajan 25,47 (+1,0). K iinteistöin sinööri Kimmo Kentala sa noo tämän jälkeen koulunmäelle pistetyn rahaa kuusi m iljoonaa euroa, jo k a on verollinen hinta. Uusi komea aula, jota Paavo Herttua, Sisko Kleemola ja Kimmo Kentala ihailevat, ottaa tulijat vastaan. Kohteet erilaisia Yläasteen ja lukion vii meisin peruskorjausvaihe on taas mielenkiintoinen koke mus. Kleemola ja Kentala kat sovat, että saneeraaminen ei Toholammilla lopu, vaikka koulunmäki saadaankin ehtoi saan kuntoon. Vaikka kunta on saanut opetusministeriöltä rahaa homekorjauksiin, sil ti se on joutunut pistämään sievoisen summan omaakin Härkänevalla oleva toimintakeskus siirtyy lähiaikoina koulunmäelle kirkonkylään. Tilat viimeisen päälle Koulunmäen remontti loppusuoralla Toholammilla on päästy kouluremontissa loppusuoralle. rahaa. Esimeriksi ’’historianlaitos” siirtyy urheiluhallin yläkertaan, jossa musiikki luokka ja ATK myös jatka vat toimintaansa. Se on van hoissa m arkoissa noin 36 miljoonaa. Se rassaa varm asti kunnan taloutta. Rakennusmestari Sisko Kleemola on hoitanut myös terveystarkastajan tehtäviä ja perehtynyt tarkoin niiltä osin myös rakennuksen terveys ongelmiin, joita peruskorja uksessa on poistettu. Uudelle salille käyttörajoituksia Yläasteen ja lukion lii kuntasali on ollut viime vuo det koululuokkina, mikä on osaltaan aiheuttanut paineita myös liikuntasalien käyttöön. T odennäköisesti m u siikkiluokan tilat tulevat jää m äänkin u rh e ilu h a llille , Kentala huomauttaa. T oholam milla vastaava luku on 17,1 (6 4 1 ), L o h ta ja lla 17,4 (504)ja H im angalla 18,1 prosenttia (575). Purkaminenkin maksaa. Nyt olisi kin hyvä nimetä toimikun ta pohtimaan tilajärjestely jä hallilla. Sähly kuuluu eittämättä niihin lajei hin, joita ei uudessa liikunta salissa saa harjoittaa, Kenta la toteaa. Valtionosuudet on nostettava sellaiselle ta solle, jo k a m ahdollistaa kuntien palvelujen toimi vuuden koko maassa. Määrällisesti luku on 203. Vanhusten osuus kor kein Lestillä Lesti joki laakso Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on Lestijokilaakson kunnista suurin Lestijärvellä, jossa heidän osuu tensa on 20,3 prosenttia. Aika oli Palorannan ennätys. Tässä osassa on rossipohja ja paljon puurakentei ta, Kleemola toteaa. Musiikki jää urheiluhallille Koulunmäelle on remon tin yhteydessä valmistuneet tilat myös Härkänevalla ole valle kehitysvammaisten toi mintakeskukselle ja erityis koululle. Vii meisin vääntö on noin 1000 neliöm etriä. Suhteellisesti vähiten yli 65-vuotiaita asuu Kannuk sessa, jossa prosentuaali nen osuus on 15,5 (938 yli 65-vuotiasta). Kuntien rahoitusjärjes telmä on uudistettava val tion ja Kuntaliiton yhteis työnä vuoden 2005 alkuun mennessä. Tämän lisäksi on rah aa m ennyt rem o n tin ajaksi järjestettyihin väliai kaistiloihin 1,5 m iljoonaa m arkkaa. Seuraava kohde on ur heiluhalli. Koulun sisäti lat ovat valmiit maaliskuussa ja pihat laitetaan kukoista maan kesän aikana. V aikka T o holam m in koulunmäellä on tehty re monttia vuodesta 1999 läh tien, se on ollut oikea rat kaisu jos vaihtoehdoksi esi tetään kokonaan uusien ti lojen rakentaminen. Tähdätty puhtaisiin ja ajanmukaisiin tiloihin Nyt kuitenkin Toholam milla huokaistaan jo helpo tuksesta
Ja niitä hän löytyy. Paikallisen väes tön se on saattanut puudut taa, kun se on aina silmien alla. Uudet upeat kohteet suorit taisivat valinnan automaat tisesti. Toholammilla on viime aikoina käyty keskustelua muun muassa kunnan ima gosta, vetovoimatekijöistä ja palveluista. Ennen aikaan kunnat met sästivät lähes yksinomaan uusia yrityksiä. Jokivarren läheinen maaalue on rakentamisen osalta ongelm allista. Onko uusien asukkai den haaliminen valikoivaa, se on kysymys erikseen. Maatalousmaan kaavoittamista rakentami seen ei muutoinkaan suosi tella. Tästä kielii esimerkik si Maunun alueen heikohko kysyntä. Rakentamattomia tontteja on alueella runsaas ti. Vieraat kuitenkin ihai levat erityisesti toholampilaista jokivarsimaisemaa. Saattaisi olla päinvastoin. Oma vesijetti rannassa.. Tällaisten ku vitelmien luominen tuntuu nyt ehkä hulluttelulta, mut ta mikä on tilanne tulevai suudessa. Tällaisten kohtei den hankkiminen kunnan omistukseen ja ’’paratiisiasuntojen” rakentaminen houkuttelisi esim erkiksi maailmalla rikastuneita enti siä toholampilaisia tai seutukuntalaisia muuttamaan ko tikonnuille viihtyisään asuinympäristöön. Toholampilaisille ja var masti monille muillekin on lähtökohtana se, että tuvan ikkunasta pitää nähdä kau as. Nyt on nou sem assa rinnalle uusien asukkaiden saaminen kun taan. Rakentaminen Lestijokivarteen tuntuu näiden taus tojen tunnustamisen myötä turhalta haihattelulta. Se tuskin aiheuttaisi päänvaivaa., sillä hintataso jokivarsimaisemassa on var masti huomattavasti kovem pi kuin muualla. Muitakin täkyjä on ole massa. Muutaman kohteen pyhittäminen jokivarresta rakentamiselle, kun se hoi detaan asianmukaisesti, ei varmastikaan vielä raiskai si maisemaa. nä helposti laskettavissa. Silmiä hiveleviä ja raken tamiseen soveltuvia kohtei ta kuitenkin Lestijoki varres ta löytyy. Niitä var masti tuovat uudet työpai kat. Kuinka saadaan paikkakunnalle uusia asuk kaita, siinä on tuhansien eu rojen kysymys. Kuvamanipulaatio (Anja Jussila) Kannustalojen Rauhala-mallistosta. Minkälainen yhtälö uusi en ihmisten haalim isessa kannattaa, se on tänä päiväOnko jokivarren tulevaisuus jo nyt naulattu liian pyhäksi paikaksi rakentamiselle, joten tällaisesta ei voi muuta kuin unelmoida. Sellaiseksi voisi nos taa asuntoparatiisit. Lestijokivarren m aisem an avautum inen olohuoneen ikkunasta olisi monelle unelmien täytty mys. Sen ansios ta maisema kantaa silmää hivelevän kauniina pitkälle. Se vaatisi paaluttamista ja toisi lisäkus tannuksia. Asuntoparatiisit toisivat jokivarren maisemaan väkeä Toholampi Jorma Rekon en Lestijokivarren maise ma puhuttelee ainakin sa tunnaista matkailijaa, ohi kulkijaa. Kuvamanipulaa tio (Anja Jussila) Kannustalojen Rauhalaja Ainola-mallistosta. P N Ä H E I N Ä K U U T A 2002 Mahtava jokivarren maisema avautuu kilometrien päähän. On etsitty keinoja väkimäärän lasku suunnan kääntäm iseksi nousuun. Metsän keskellä ei viih dytä. LESTIN JOKI T O R S T A I N A 25. Tämä avaisi myös lisäulottuvuuksia muutoinkin uusien asukkaiden houkutte lemisessa. Lestijokivarsi on nyt esi merkiksi Toholammin osal ta lähes kokonaan pyhitetty maataloudelle
A b ro sim o v in o to k set ovat valokuvausteknisesti hyviä ja kym m enienkään kuvien seuraaminen ei vie lä puurouta näyttelyn tun nelm aa. Kulttuurikes kuksessa sijaitsee myös Aa pan talo, jossa järjestetään erilaisia tapahtum ia kuten taid en äy ttely ttä. Lapset olivat kysy neet ennen museoon lähtöä, että myydäänkö siellä jo tain, naurahtaa Nissi. gas sanoo. P N Ä H E I N Ä K U U T A 2002 O LES TIN JO K I Monipuolinen Mäkiraonmaki palvelee matkailijoita Kannuksen kulttuurikeskus sijaitsee idyllisessä mäkisessä maastossa ja houkuttelee ohi ajavat turistit pysähtymään alueelle. Vaikka esineistöä onkin paljon, se voisi hieman pa remmin yleisölle esillä ja monista esineistä puuttuvat tyystin selostukset ja niiden m erkitykset jäävät asiasta tietäm ättö m älle häm ärän peittoon. Kanta pientä I Ravut menevät etelän pöytiin Lestijokilaakso Jorma Rekonen Rapuja pyydetään Lestijo e lla täydellä tohinalla. K otiseutum useo ikään kuin kuuluu maalaiskaupunkiin. . Se on kuitenkin herkkää leviämään, joten se vaatii pyytä jiltä erityistä huolellisuutta. Ravustajat sanovat koon pienentyneen viime kesäs tä. Kerran eräs nainen toi lapsensa tänne, koska per heen pikkuväki ei ollut kos kaan aiemmin käynyt mus eossa. . A brosim ov on to im in u t vuorikiipeilyn opettajana 12 vuotta, ja nähtävillä olevan diasarjan nähdessään voi helposti sijoittaa itsensä ka run Kaukasuksen vuoriston armottomiin oloihin. Esitys on sopiva sekoitus maisemaja luon tokuvia, sekä henkilöja tunnelmakuvia. Kannuksen kotiseutumu seo on aikoinaan toiminut vanhana viljamakasiinina. Isojakin tosin on joukossa. Sinne on kerätty tavaraa vanhasta kir kosta ja siellä sijaitsev at muun muassa historiallisen jalkapuun alaosa, häpeäpenkki ja vanha papin kaapu. Esko Peltokangas kertoo rapum ertoja olevan kaut taaltaan Lestijoella. Rapusaaliista Peltokan gas toteaa monien yksilöi den jäävän alle kymmenen senttimetrin. Museossa voi seurata poliitikon elä m änvaiheita ja hänen kir jeenvaihtoaan. Tämän lisäksi kulttuuri keskuksen alueella on muun m uassa vanha tuulim ylly, ruumisaitta ja esiintymisla va, jossa järjestetään pihasoittoja keskiviikkoisin. Alarajaa ei ravun mital le ole, mutta ostajat eivät yleensä ota vastaan alle 10 senttimetrisiä.Toholammin H irv ik o sk ella ravustava Esko Peltokangas tietää ainakin yhden ostajan välit tävän rapuja pääkaupunki seudulle. Bul garialaista taidetta voi käydä ostamassa kotiinsa kohtuul liseen hintaan. Museon ylin kerros on mielenkiintoisin. Tobiaan talo taas toim ii Lestijokilaakson taideyhdistyksen ti loina. Jättiravun hinta nousee yli kahden euron, Peltokan Esko Peltokangas sanoo rapujen olevan viimekesäistä pienempiä. Taustalla näkyvät Aapan talo ja tuulimylly. T O R S T A I N A 25 . Syötävän ja juo tavan ohella myytävänä on myös hengen tuotantoa. Tämän ahvenen kohta loksi ei koitunutkaan rapujen kita vaan se meni aivan muu hun tarkoitukseen. Parhai ta pyyntipaikkoja hän uskoo löytyvän yläjuoksulta ja lä hinnä Purontakasesta ylös päin. Tällaisia köriläitä ei varmas ti usein ole Kirkkojärvestä saatu. Kalaa tuli. Pekka ja Eija Lokasaari saivat tällaisen ahvenen Kirkkojärvestä verkolla pyytäessään kalaa ravuille syöteiksi.. Talossa järjestetään muun toiminnan ohella ku vataidekouluja nuorille ja lapsille. Esillä on toholampilaisen Ulla Hietalan sa v itö itä v a n h u k sista ja Manti Koivusaaren nukke ja mielenkiintoisesti asetel tuna. Hinta vaihtelee kahden euron molem m in puolin. Tavarat kotiseutum use oon ovat kertyneet vuosien varrella pääosin lahjoituksi na. Rapu kasvaa senttimetrin vuodessa, joten kokoa ei hätäilemällä tule. Peruskorjattu työvä entalo ja M useokankaalta siirre tty k o tiseu tu m u seo ovat etenkin kesäisin olleet suosittuja nähtävyyksiä. N äy ttely ssä kohtaavat kaksi täysin eri laista kulttuuria ja kolme taiteen lajia. Rapuruttoa ei viime vuosi na Lestijoella ole ollut. Verkkoon oli uinut peräti kilon ahven. Valokuvan tärkein tehtävä on välittää tunnelm a, ja siinä A bro simov on onnistunut hyvin. Työväentalon sisätiloissa toimii kesäisin turisteja ja muita pikkunälkäisiä palve leva kahvio. Taidekioskin pitäjä 19vuotias Emmi Nissi kertoo hauskoja tapahtumia kesän ajalta museossa. Vasemmalla työväentalo, oikealla kotiseutumuseo. Ravustajat muistuttavat myös pyytäjien vastuusta. Mielenkiintoisinta nähtä vää Toisessa todellisuudes sa on kuitenkin Turkmenis tanissa syntyneen Andrej Abrosimovin diaotokset silloisen Neuvostoliiton ja Keski-Aasian vuoristoista. Toinen todellisuus Aapan talossa Aapan talossa on kesän loppuun asti nähtävillä var sin erikoinen ja mielenkiin toinen taidenäyttely Toinen to d e llisu u s. Kannus Lasse Vuola Kannuksen kulttuurikes kukseksi nimetty Mäkiraonmäki on viime vuosina koke nut suuria positiivisia muu toksia. K olm ikerroksinen museo sisältää esineistöä jopa vuo sisatojenkin takaaja sen tar jonta on hyvinkin monipuo linen. T aidekahvilan vieressä toim ii K annuksen tu n n e tuimman suurmiehen Oska ri Tokoin museo. Toholampilaiset Pekka ja Eija Lokasaari pyydysti vät ennen ravustuksen alkua syöttejä Kirkkojärvestä ver kolla
Emil Genetzin sävellyksen kautta mat kattiin virren ja negrospiritu aalin kautta ranskalaisen Camille Saint-Saensin majesteettiseen ylistykseen Tollite hostias. Vapola näyttää, kuinka nainen kaipaa, nainen suree tai nainen unelmoi. Kaustis laisen messun Halleluja-osa päätti kuoron osuuden valoi siin tunnelmiin taivaasta. Tallarin säestyksellä ja johtajansa Jarmo Kotajan johdolla sekakuoro hiljensi kansan haikeilla oman pitä jänsä teoksilla. Työt on toteutettu useam milla taidegrafiikan tekota voilla ja mukana on myös muutam a piirros, mutta näyttelyn moninaisuus on katsojan kannalta vain rik kaus. Myös kuorojen esiinty misten välillä lauletuissa tu tuissa yhteisvirsissä matka vei taivasta kohden. Mozartin lyhyt motetti Ave verum corpus sai kau neudellaan kyyneleet kihoa maan monen kuulijan silmiir Sen vastustamaton melodian» taa yhä uudelleen kappaleen n kuttavimpien kuoroteoksie: Pyyntö ja Madonna menneestä. Luonto hahmojen ym pärillä luo symboliset puit teet, jotka korostavat naiseu den sanomaa. Katseet oli kiinnitettävä alttaritaulun ristillä riippuvaan Jeesuk seen. Lohtajan kirkkoon alkoi virrata kuoromusiikin ystäviä jo tuntia ennen iltakonsertin alkua ja se täyttyi lopulta ääriään myöten. Vapolan taidenäyttely tarjoaa paljon naiselta naiselle. Sini-ja ruskeavoittoisissa töissä Vapola kuljettaa katsojaa läpi naisen elämän historian. Vapauteen... Lohtaja ulia Lintilä Lohtajan kirkkomusiikki juhlien kolmas päivä tarjosi kuulijoille majesteettisen elä myksen. Nykyään Vapola asuu Vaasassa ja työs kentelee siellä kuvatai teen opettajana. Laadukkaasta naisäänten soinnista saatiin nauttia, kun Raakel Soivin johdatti kan sainvälistäkin menestystä saavuttaneen Kokkolan Naislaulajat Bortnjanskin su rumielisestä sävellyksestä viimeisen kappaleen iloon. Ja kuka se sanoi, etteivät suomalaiset ole laulukansaa, huomautti juontajana toimi nut Anna-Liisa Tilus-Väisänen. Otoksia kirkkovuodesta Jykeviä miesääniä kuul tiin Kokkolan Lauluveikko jen esiintyessä. Ilmeistä nousee esiin ihmis elämän tunnetilat. Monissa töissään Vapola on keskittynyt kuvaamaan pelkästään naisen kasvoja. Elämykset yleisölle muo dostuivat puhtaitten kuuloha vaintojen perusteella. Tauluissa pyyde tään, ihmetellään ja odote taan. Ne ni voivat ohjelmiston yhdeksi jatkumoksi ja neliäänisesti laulettuna ne muuttivat kir kon suureksi sekakuoroksi. Nel jä lähialueiden kuoroa yhdes sä ja erikseen kutoivat vaikut tavan kokonaisuuden avoi mille korville ja silmille. Grafiikan teko on työ teliästä hommaa ja välillä siihen jopa suuttuu, mutta toisaalta siinä kiehtoo moni puolisuus ja sen luke mattomat mahdollisuu det, Ulla Vapola kertoo. Näyttely on avoinna 28 . Ne soivat koskettavasti kuoron riveistä ja saivat sydämet kokemaan sekä elämän kivun että toi von lohdutuksesta. heinäkuuta asti. Taiteilijan naiset ilmentävät paitsi sukupuolisuutta, myös koko ihmiselämän tunnekirjoa. Voimanvaihtelut toimivat kappaleiden sisällä: kuoro toi esiin kauniisti niin arkana Ju malan puoleen kurottuvat hiljaiset kohdat kuin vakuut tavat fortetkin. Vapolan taiteessa nai nen on äitimaa, joka sulau tuu yhteen ym päristönsä kanssa. Näyttely naiset Maritta Yrjänä ja Juulia Palola.. Nainen on uljas kuutar, joka alastomana kohoaa koko luomakunnan valtiaak si. Tai nainen on ihminen, joka kantaa sisällään uutta elämää. Surusta iloon musiikin siivin Erityisesti Kaustisen Hääkuoron Naisten pukujen pienoismorsiustaivaat ja värik käät yksityiskohdat virittivät kuulijat juhlalliseen tunnel maan. Päähenkilö voi olla herkkä ja haavoittuva naisfiguri tai enkeli, joka kurkot taa vapauteen perhosen kanssa. Naiset aloittavat tarinan, johon katsoja kirjoit taa lopun. Keski-Pohjanmaan Maakuntakuoro johtajanaan Simo Kangas esiintyi muis ta kuoroista poiketen lehteril tä. Vapolan naiskuvat kuljettavat läi Ja Jumala loi na Lohtaja Eliisa Myllykangas Lohtaja-talolle on koottu M arinkaisissa syntyneen Ulla Vapolan taidegrafiikkam yyntinäyttely, jonka pääosassa on nainen. Naisteema on kantava voima eikä se rikkoudu, vaikka työt ovat erityylisiä. Lähes kaikki näyttelyn teokset ovat syntyneet parin viime vuoden aikana. Negrospiri tuaalissa Swing Low soolo erottui kirkkaana matalien miesäänten keskeltä kuoron johtajan Marita Pasasen esittämänä. Illan aikana käytiin laajasti läpi sekä kirkkovuotta että hengellisen elämän eri puolia. Raikkaan oh jelmiston läpi kulki punaise na lankana rukous. Kauneimpia hengellisiä lauluja Kirkkomusiikkijuhlien Kuorokavalkadi Suurkuoro esitti vaikuttavasti suomalaisten säveltäjien teoksia. Arvoitukselli set työt jättävät paljon katso jan varaan. Vastauk sena siihen voitiin kuulla norjalaisen Knut Nystedtin Jeg er verdens lys, jonka sa nat ovat Johanneksen evan keliumista
Murheen laaksoista noustiin kiitoksen kukku lalle jälleen kerran: esitys huipentui Händelin tunne tuimman teoksen Messiasoratorion H alleluja-kuo roon. Toinen osio olikin pää sääntöisesti ulkomaalaisperua. losketti liir. Director Cantus -ar vonimen omaava Raunio ni mitettiin Turun evankelislu terilaisen kirkon poikakuoron taiteelliseksi johtajaksi 1996. O siossa kuultiin myös Suomen kuuluisimman sä veltäjän Jean Sibeliuksen oppilaan, oululaisen Leevi Madetojan kansallisromant tisen ja eeppisen vaikutteen omaava Katson virran kalvohon Ei m inulta m itään puutu -teoksen. Pääkuoron vahvuus on 40-50 laulajaa, joista mukaan Loh tajalle oltiin saatu 36. . Ensimmäinen osa koostui klassisista suo malaisista hengellisistä lau luista kuten ikivanhasta Her ra on minun paimeneni -so vituksesta. Kuoron johtajana toimii suomalaisen hengellisen mu siikin herkkänä tulkitsijana tunnettu lauludiplomin vuon na 1985 suorittanut Heikki Raunio. läi historian ásen . Sen laulamina kuul tiin suomalaisten säveltäji en teoksia, jotka saivat voi maa ja tehoa, kun stemmat moninkertaistuivat. Samaa tyyliä ja syvyyt tä oli myös Mozartin sie lunm essun osassa Lacri mosa. n taiteellinen johtaja Heikki Raunio on menestynyt hengellisen musiikin herkkänä tulkitsijana sekä liedlaulajana. Jumalan siunausta ar vokkaaseen työhön, toivot ti Erkkilä lopuksi. Uruilla säestänyt Matti Oikarinen kruunasi esityk sen selviytymällä Lohtajan vaativista uruista mallikel poisesti niiden heikkouksis ta huolimatta. Häivähdykset taivaasta e iv ät p ä ä tty n e e t tähän. . Turun tuomiokirkon poikakuoro Chorus Cathedralis Iuniorum on toiminut nyt jo viisitoista vuotta ja esiintynyt ympäri Euroop paa ja Yhdysvaltoja. Tämän hienon teoksen lisäksi CCI esitti muun mu assa Rossinin Salutaris Hos tian, C Franckin Dom ine non secundumin ja mahta valta kuulostaneen C Aiblingerin Ave Marian. . Kuo rossa laulajien ikä vaihtelee kahdeksan ja kahdenkym menen välillä. Turhaan ei Kirkkomu siikkijuhlien taiteellinen johtaja Lasse Erkkilä kii tellyt suurenmoisesta illas ta kuoroja ja niiden johta jia. Kokonaisuutena Chorus Cathedralis Iuniorumin 12 kappaleinen esitys oli korvia hivelevää ja mainiota tulkin taa ammattilaisen johtama na. C horus C a th ed ralis Iuniorumin ohjelmisto liik kui barokin vaikutteista aina vaiheeseen, jolloin kuoro laulun olemus muuttui porvariluokan noustessa aktiivi seksi musiikintekijäksi. Toisen osion kuo ro lauloi parvelta urkurin säestyksellä. n» vaiiie: joukkoon. n . CCI. Ohjelmisto myöhäis keskiajalta nykyai kaan CCI esitti Lohtajalla kak siosaisen ohjelmiston, jonka ensimmäinen osa oli a cap pella, eli se esitettiin ilman säestystä. Yleisö nautti silmittömästi Chorus Cathedralis Iuniorumin taivaallisen kauniista kuorolaulannasta.. Viimeksi mainitun aika kauden malliesimerkin ja CCI:n viimeiseksi esittä män Franz Haydnin veljen Michaelin teoksen Missä in d-mollin kuullessaan ja sil mät sulkiessaan voi vain si joittaa ja kuvitella itsensä 1700-luvun p u o liv älin paikkeille Itävallan maa seudulle, jossa nuori Haydn etsi vaikutteita musiikkiin sa vaunusepän poikana pie nessä Rohruan kaupungis sa. ..m i 11,1.111 im a (tehostumassa nuoret CCI:n historian siipiä hivelevää tulkintaa Lohtaja Lasse Vuola Maanantai-iltana saatiin Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlilla kuulla poikakuoroa, joka Suomen oloissa lue taan harvinaisuuksien jouk koon. Kaikki erikseen esiintyneet kuorot kerääntyivät yhteen kirkon etuosaan suurkuo roksi
Maisemia ja uimakoppeja Ahvenanmaan reissu on pisin tähän mennessä teke mäni. Ruokaa pitää myös va rata riidävästi. Luovuuden lisäksi vael luksilla tarvitaan varovai suutta niin maastossa kuin teräaseidenkin kanssa. Matkalaiset kiersivät linnoja ja nähtävyyksiä ja suuntasivat vähitellen Pohjois-Getaan, josta sitten las keuduttiin alaspäin. Va rusteista tärkeät ovat etenkin hyvät kengät ja vaihtovaat teet. Matkaan he lähtivät Kes kitalon asunnolta Mynämä eltä. Yhä uudelleen luonto kuitenkin vetää puoleensa. Ongelmia sen sijaan voi aiheuttaa juoma vesi, ellei matkan varrelta löydy juoksevaa vettä. Lähtijät ovat nuoria aikuisia, ja taustajärjestönä on SLEY. Sil loin veden keidelyyn menee aikaa. Yölenkki Sykäräisessä Toholampi Toholammin Sykäräisessä kyläyhdistys järjestää yölenkin, jossa voi osallistua niin viiden kuin kymmenenkin ki lometrin lenkille. Maisemat Ahvenanmaal la ovat tunnetusti hienoja hiekkarantoineen ja linnoineen. Joskus on vaelluksilla kovien sateiden aikaan nukuttu autiotupien halkovajoissa halkojen pääl lä. Torstai-iltana Filip pääsi tutustum aan K austisen kansanmusiikkifestivaaliin ja paikalliseen nuorisokulttuuriin. E-tytöt voitokkaina Haapajärvi TU:n E-tytöt pelasivat ikäistensä sarjan pesäpallo-otte luja viime lauantaina kaksittain, ottelut käytiin haapajärvellä. Toholammilta kotoisin olevan Hannu Keskitalon kesälom asta osa kuluu usein reippaasti ulkoilmas sa. parhaina palkittiin Timo Rautapuro ja Mauri Syri. Hannu Keskitalo lähtee vetämään nuorten aikuisten vaellusporukkaa Lappiin. Pienessä ryhmässä puo lestaan voi vaeltaessa ottaa lisäreittejä, koska kaikki menevät samaa tahtia. Tietys ti vaeltamiseen liittyy myös eräänlainen selviytyminen olosuhteissa, jotka poikkea vat tavallisesta arjesta. Sen TU voitti 1 2. Toholampilaisista palkit tiin ykköspalkinnolla Sini Välikangas ja kakkospalkinnolla Jaana Nissilä. Nyt matka, jolla Keskita lo on vetäjänä, suuntautuu Pallas-Ounastunturin kan sallispuiston komeisiin mai semiin. Tunnelma iltaohjelman ää ressä on myös aivan oman sa. Merimatkat tait tuivat saaristossa liiken nöivillä ja pyöräilijöille il maisilla yhteysaluksilla. Hän kertoo suuren poru kan hyvänä puolena olevan sen, että aina löytyy auttajia. Se piti kuitenkin hyttyset loitolla, kertoo Keskitalo. Siinä porukka hajosi melkoisesti. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan kännykkä. Reitti kulki rannikolle ja sieltä saariston kautta Ahve nanmaalle. Sen ottelun lopputulos oli 2 . Vaelluksella ei sade haittaa helteellä on kuu muuden takia hankalampaa. P N Ä H E I N Ä K U U T A 2002 <E> URHEIL UA Vaeltamiseen ei kyllästy TU:n pojat voittoon Suuntana usein Lappi Toholampi Toholampi Ulla Lintilä TU:n D-pojat voittivat pesäpallossa keskiviikkoiltana kotonaan Oulaisten Huiman supervuoron jälkeen 2 1 . Hänellä tavoitteet vael luksilta eivät ole suuria. Viiden päivän aikana kaverini kanssa ajoimme yh teensä 350 kilometriä, ker too Keskitalo. Vuonna 1999 osallis tuin vaellukselle UKKpuistossa, jossa meitä oli yhteensä 40 henkeä. Keski pohjanmaan maaseutu oli varmasti elämys nuorelle kaupunkilaispojalle. Minusta tuntuu, että suomalaiset ovat ystävälli sempiä kuin slovenialaiset. Ensimmäisen kerran hän osallistui varsi naiselle vaellukselle 18vuotiaana. Ensimmäisessä pelissä olivat vastakkain Haapajärvi ja Toholampi. Hän kertoo harrastaneen sa koko ikänsä luonnossa kulkemista. TU:n palkitut olivat Juho Määttälä ja Juho Rautapuro. Tällä kertaa odotamme ainakin samaa määrää, koska kyseessä on tapahtuman viisivuotissynttärit, Kristiina Huusko huomauttaa. Tämä kesä ei ole poikke us. vuotias Filip saapui Rotaryvaihdon kautta Suomeen kahdeksi viikoksi. Filip on kotoisin Mariborin kaupungista, jossa asuu 140 000 ihmistä. Hän palasi juuri sunnun taina pyörävaellukselta Ah venanm aalta ja on pian suuntaamassa Lapin tunturimaisemiin vetämään pa rinkymmenen hengen vaeltajaporukkaa. Nyt uutta on vain vas tuun määrä matkan järjeste lijänä. A Kaukainen kesävieras Kannuksessa Kannus Lasse Vuola Slovenialainen Filip Pozeb on päässyt nauttimaan kauneimmasta Suomen ke sästä Kannuksessa Risto ja Paula Poutun vieraana. Ensim mäisen osan matkastaan hän vietti Pouttujen per heessä ja toisen viikon lei rillä muiden kesävaihto-op pilaiden kanssa Kristiinan kaupungissa. Vaellusta harrastavat karpaasit ovat aivan oma lukunsa, huo mauttaa Keskitalo. 16Slovenialaisella Filipillä oli hauskaa suomalaisten ’’sisarusten ” Saara ja Rebekka Poutun seurassa. Tärkeintä ei ole vauhti tai kilometrimäärät vaan luon nosta nauttiminen ja ystävi en kanssa oleminen. Yölenkin lähtöjä maali on Hirvikosken kurssikeskuksen pihalla. Täl lä kertaa matkaa on vaellet tavana noin 60 kilometriä. Päivä vaellettiin omaan tah tiin ja iltaisin kokoonnuttiin yhteen Raamattu-ja iltahetkeen, muistelee Keskitalo. S lovenialaisen maailmanmatkaajan mie lestä Suomi on kaunis maa ja ihmiset kivoja. TU:n palkitut olivat Joonas Siirilä ja Tuomas Määttälä. Miehille voitto ja pojille tappio Toholampi Maanantai-iltana TU:n miehet voittivat pesäpallon piirisaijan ottelussa Sievin 2 -0 . Oman itsensä ylittämistä hän on kokeillut myös toi senlaisissa maisemissa. Lauantaina puolestaan B-pojat kärsivät tappion Kinnu lalle -2(0-15,019). K eskitalo on usein itse ollut mukana vas taavilla reissuilla, joten alue ja suuremmassa porukassa vaeltaminen eivät ole vie raita. LESTINJOKI T O R S T A I N A 25. Pa rina vuonna hän on osallis tunut Helsingin City-mara toniin. Yövyimme teltoissa pääasiassa yleisillä uimaran noilla, koska jokamiehen oi keudet ovat rajoitettuja eikä telttaa voi pystyttää joka paikkaan. Luovuutta ja varovaisuutta Hän huomauttaa vaellus ten monesti vaativankin kek seliästä luovuutta. LänsiAhvenanmaa jäi ajanpuut teen takia vielä käymättä. En pidä itseäni miten kään kovin kokeneena vael tajana, vaan harrastan tätä omaksi ilokseni. TU hallitsi ottelua koko ajan. Aion kyllä vierailla Suo messa vastakin, kertoo Fi lip.. TU:n palkitut olivat Meri Luoma, Tuulia Nikunen ja Satu Alakotila. Paikalli set kyllä vähän naureskeli vat, kun pistimme teltan pys tyyn uimakoppiin. Vain jos oikein väsyy, voi vaeltaminen alkaa tympäis tä, kertoo Keskitalo. Edellisvuosina tapahtumaan on osallistunut noin sata henkilöä. Rantojen isot ui makopit ovat mainioita tä hän tarkoitukseen. Lisäksi on vaellusreitti, joka on pituudel taan 12 kilometriä. Sen jälkeen muun muassa Saariselän UKK-puisto ja Pallastunturin maasto ovat tulleet tu tuiksi. Toisessa ottelussa vastassa oli Lestijärvi
Päiväntasaajalla UV-indeksi on lähellä viit tätoista. Sukuseuran jäsenmäärä on tänä vuonna 155. A uringonottopaikka kannattaakin hakea mahdollisimman suojaisesta paikasta. P N Ä H E I N Ä K U U T A 2 2 LESTINJOK1 Ihosyövät lisääntyneet, otsonikato puhuttaa Kannus Lasse Vuola Lämmin kesä on saanut ihm ism assat vähentäm ään vaatetustaan ja uhmaamaan auringon ultraviolettisätei lyä. Ennen varsinaista juhlapäivää oh jelm aan kuului retki Kal laan. Vuon na 1781 hän osti Pöyhtärin talon, joka oli vanha tila Pöyhtärit kokoontuivat Himangalla Himangalla. Vanhan tavan mukaan tämän talon tai osatalon ostaneet ottivat Pöyhtäri-sukunimen. Yletön auringonotto on kuitenkin erittäin suuri ter veysriski. Syynä lisääntymiseen ei ole otsonikato vaan ihmisten elintapojen ja auringonottokulttuurin muuttuminen. mennä rannoille vitivalkoi sina, vaan halutaan näyttää jo valmiiksi ruskettuneelta, koijaa Huurto. Vuosittain melanoomaan sairastuu noin 500ja kuolee 120 suomalaista. Säteilyn voimakkuutta on mahdollista seurata. U V -säteily on sähkömagneettista ja jaetaan kolmeen eri osaan. Muiksi sukuneuvoston jäse niksi valittiin Matti Pöyhtä ri vpj Kem peleestä, Erkki Nissi Kälviältä, Anja Uunila H im an g alta, Jarmo Pöyhtäri Himangalta, Sa kari Pöyhtäri Kokkolasta, Torsten Tuliniemi Himan galta ja Sakari Pöyhtäri Hi mangalta. Ympäristötekijät on huo mioitava auringossa oleskel taessa. Heikki Pöyh täri luki kaksi vuonna 1899 kirjoitettua kirjettä, jotka oli osoitettu Janne ja Heikki Wiljami Pöyhtärille. Seuraava sukukokous päätettiin pitää vuonna 2007.. T u m m aso lu sy ö p ä eli melanooma on länsimaissa lisääntynyt huomattavasti viim e vuosikym m eninä. Säteilyturva keskuksen asiantuntija, tut kija Laura Huurto hylkää tällaisen ajattelun. Ihoa kan nattaa tarkkailla varsinkin silloin, jos omistaa herkän ihotyypin tai muita kohon neeseen melanoomariskiin viittaavia om inaisuuksia. Aurinkovoiteet ovat teho kas suoja, mutta niiden käy tössä on kuitenkin noudatet tava erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. Aurinkovoiteet on tes tattu hyvin runsaalla voidekäytöllä. Pahin on ma kuuasento, jossa koko keho on altistuneena auringon sä teille. Näistä kirjeistä päätellen hän olisi mennyt mieluim min merille. Voidepurkin näyt tämän suojan saadakseen on muistettava siis levittää au rinkorasvaa paljon, muistut taa Huurto. Kokouksessa valittiin sukuneuvoston puheenjohtajaksi edelleen Heikki Pöyhtäri ja sukuneuvosto seuraavaksi viisivuotiskaudeksi Kannuk sesta ja sihteeriksi edelleen Tarja Saari H im angalta. Tällöin palamisriski on erittäin suuri. R an tak u lttu u rin muuttuminen erittäin vähä pukeiseksi on omiaan lisää mään auringon haittavaiku tuksia, kertoo Huurto. Solariumlaitteissa tuotetaan erittäin voimakasta UV-A säteilyä, jonka aiemmin luultiin ole van vaaratonta. Ilmatieteenlaitoksen internetsi vuilta löytyy ultraviolettisä teilyn voimakkuutta kuvaa va indeksi. Viime tors tain ultravioletti-indeksi oli Lapin tutkimuskeskuksen mukaan kuitenkin lähellä yhdeksää, jo k a vastaa jo Etelä-Euroopan lukemia. Myöskin asennolla on vaikutusta ihon palamis herkkyyteen. UV-altistus lisää ihosyöpäriskiä Ultraviolettisäteilyn hait tavaikutuksia ovat muun muassa ihon palaminen, en nenaikainen vanhentum i nen ja sarveiskalvotuleh dukset. Opettaja Tapani Pöyhtäri Rantsilasta lausui kiijoittamansa runosikermän Vuosikymmenten varrelta. Marja-Lea Pöyhtäri esitti yksinlaulua. Joillain ihmisillä on tapa na hankkia niin kutsuttu suojarusketus solariumissa en nen kesäkautta. Hän syntyi Kausti sen Salossa 1718. Sun nuntaina oli jumalanpalve lus, jonka suoritti kappalai nen Vesa Pöyhtäri Oulus ta. Suomessa arvo on suurimmillaan keskikesän hellepäivinä, jolloin yleen sä indeksi nousee kuuteen tai seitsemään. Päivällä oli sukuseuran sääntömääräinen sukukokous Himangan seurakuntatalolla. Rannalla vietetään aikaa useita tunteja, mutta hyvän suojan antaa tarvittaessa hiekkaan kiinnitetty aurinkovarjo. Siksi hän oli ryhtynyt ajattelemaan musiikkialaa, koska “jot kut olivat havainneet hä nessä musikaalisia taipu muksia”. Tällöin mennään uimarannoille lekottelemaan vähissä vaat teissa. Kirjeiden kirjoittaja oli poikien nuoruuden tuttava Toivo Kuula V aasasta. Ihmisillä on enemmän aikaa kuin ennen. Retkelle osallistui run saasti suvun jäseniä. Mitä suurempi indeksi on, sitä helpommin iho palaa. Otsonitilanne on ilmatieteenlaitoksen mukaan ollut tänä vuonna hyvä, mutta se ei vähennä ihon suojan tar vetta auringon säteilyä vas taan. UV-A ruskottaa jo olemassa olevaa pigmenttiä ja UV-B saa ai kaan ihon paksuuntumista sekä uuden pigmentin muo d o stu m ista iholla. Koko suojarusketuksen käsite on pelkkä harhakuvi telma, josta ei todellakaan ole mitään hyötyä aurinkoa vastaan. Suomalaiset saa vat lähes koko vuotuisen ultrav io lettisäteily an n o k sen kesäkuukausien aikana, jo ten palamisriski on erittäin suuri. UV-C suodattuu pois otsonikerrok sessa, joten sen vaikutuksia ihmiskehoon ei suuremmin tutkita. Avoin ja veden lähei nen ympäristö on omiaan li säämään haitallisen ultravio lettisäteilyn määrää monin kertaisesti. Pöyhtä rin sukuseuran jäseniksi kuuluvat Heikki Mikonpoika S alo -E m et m yö hemmin Pöyhtärin jälke läiset. Yksilölliset tekijät, kuten herkkä ihotyyppi, luomien runsaus ja ihon pisamaisuus lisäävät selvästi sairastu misriskiä. Hän ei pääs syt haluam allaan ajalla opetuslaivoihin. T O R S T A I N A 2 5 . Himanka P ö yhtärin sukuseura kokoontui viime sunnun taina Himangalla. Vakavimmat aurin gonoton haittapuolet ovat kuitenkin tappavat ihosyö vät. Suojautuminen elintärkeää Paihaan suojan iholle an taa vaatetus, sillä kevyinkin p u u v illa p a ita v aim en taa UV-säteilyn noin kymme nesosaan. Illuusio solariumista ja suojarusketuksesta Auringon säteily koostuu näkyvästä valosta, infrapunasäteilystä ja ultravioletti säteilystä. Se on ennenkin sitä, että ihm iset eivät kehtaa Melanooman riskitekijät ja hälyttävät merkit iholla Melanooman riskitekijöitä • Ihon palaminen alle 15-vuotiaana • Herkästi palava iho • Runsaasti (yli 150 kpl.) pigmenttiluomia • Epätavallisia luomia • Runsas auringonottoja solariumin käyttö • Lähisukulainen on sairastunut melanoomaan Käy lääkärissä jos: • Luomi alkaa kasvaa • Luomi haavautuu, kutiaa tai muuten ärsyyntyy • Luomi on rajoiltaan epätarkka tai epäsymmetrinen • Luomen väri vaihtelee sinertävän mustasta punertavaan • Luomen ympärille alkaa kasvaa juovia • Iholle ilmestyy muita epätavallisia muutoksia Kokkolalainen Paanasen perhe uhmaa ultravioletti säteilyä Ohtakarissa. K okouksen jälk een oli sukujuhla. Miina Pöyhtäri Lam milta soitti huilua ja lo puksi tutustuttiin suvun vaiheisiin m ultim edian muodossa. Lakilla kannattaa suojata päätä ja aurinkolasit estävät ikävän sarveiskalvotulehduksen muodostumi sen
Työhön kuu luu ajanvarauksista, potilas maksuista ja reseptien uu sinnasta huolehtiminen, potilasneuvonta, lääkärin avustaminen toimenpiteissä sekä ensiavussa toimimi nen. Tämä mies kuitenkin toipui j a hän on j älkikäteenkin käynyt sanomas sa, että “ilman sinua en tässä kävelisi”, kertoo Kai. Mallina Jasminatytär. Hei dän kanssaan tärkeintä on luottamuksen voittaminen, jota ilman hoitaminen ei on nistu. Muistan tapauksen vuo sia sitten, kun veimme työka verin kanssa rintakipuista miestä ambulanssilla Kokko laan. Joku toinen osaa aina jota kin paremmin ja parhaim millaan niistäkin tilanteista oppii uutta, kertoo Kai. Pikakoulutusta lääkäriksi. Raha ei kuitenkaan rat kaise näissä asioissa. Kain kotijoukkoi hin kuuluvat sairaanhoitajavaimo Katariina, sekä tyttäret Jasmina 6 ja Jessica 4 vuotta. Mieshoitajalta odotetaan usein enemmän teknisiä taitoja kuin naisel ta. -Kerran saimme häly tyksen kotiin, jossa talon isäntä oli mennyt vessaan, ovi oli lukossa, eikä hä neen saatu yhteyttä. Näin perheellisenä on vaikeaa, kun työ on määrä aikaista. Lapsipotilaiden kivun ja kärsimyksen näkeminen on mielestäni alalla pahinta, vakavoituu Kai. On pakko oppia myös olemaan oikealla tavalla nöyrä kaikkea työtänsä kohtaan. Oma am mattitaito voi pelastaa hius karvan varassa olevan hen gen. Alan hyvä puoli on eh dottomasti se, että näkee heti kättensä työn siinä, että ihminen on saanut avun. Monipuolista työtä Kai Luomala on moni puolisen koulutuksensa an siosta saanut tehdä tervey denhoitoalalla monenmois ta työtä. Kai on kuulunut Kan nuksen sopimuspalokuntaan jo kuusi vuotta.Tällä hetkellä hän toimii van hempana sammutusmiehenä. Matkalla miehen sydän pysähtyi ja siinä tienvarres sa oli ryhdyttävä elvyttä mään. Kii tosta saa harvoin, mutta ei sitä am m attilaisena osaa odottaakaan. Kun tapahtumapai kalle pääsee ja näkee tilan teen omin silmin, itsekin rau hoittuu, koska silloin tietää, mitä pitää tehdä. Kuvaavaa onkin se, että mikäli Kai olisi lähtenyt lukion jälkeen luke maan vaikkapa insinöörik si ja lisäkouluttanut itseään vielä muutamaan otteeseen palkkaus olisi moninkertai nen. Hän epäilee “hoitajalääkäreiden” joutuvan eriarvoiseen asemaan, jon kinlaisiksi kakkosluokan lääkäreiksi, normaalin lää kärikoulutuksen saaneisiin verrattuna. Puhuminen ja rauhallinen asenne ovat paras lääke, kertoo Kai. Kai Luomalas ta niin voi hyvinkin sanoa myös ammatinvalinnan eh dottomuuden perusteella. Mies selitti, että oli läh tiessään kyllä huikannut vaim olle m enostansa, mutta vaimo oli ollut pu helimessa eikä ilmeisesti ollut kuullut. Mikään muu kuin hoitoala ei Kaita aikoinaan kiinnos tanut ja siksi hoitoalan opin not olivat itsestäänselvyys. -T urvallisuuskysy mykset ovat niitä, joita joutuu miettimään nykyään, kun lääkkeitten väärinkäyttäjät ja huumetyypit on tulleet kuvioihin. Kai Luomalan pääleipäpuu löytyy kuitenkin Kan nuksen terveyskeskuksen vastaanotosta. Yksi heistä on kannuslainen sairaanhoitaja Kai Luomala. Silloin ei koskaan tiedä, onko esimerkiksi ensi vuon na työtä vai ei, pohtii Kai. Paljon tärkeämpää on se, että itse viihtyy työssään ja on mu kavat työkaverit. Melkein voisi sanoa, että jos ei takanapäin puhuta huonoa, se on hoito alan kiitos! Toisaalta, enhän minäkään vie Poutun Ris tolle kukkia hyvin tehdystä m akkarasta, naureskelee Kai. Harvasta karhunkokoisesta miehestä tulee mietti neeksi “on kuin syntynyt hoitajaksi”. Yleensä elvytyksistä äärimmäisen pieni osa onnis tuu niin, että potilas vielä toi puu ennalleen. Kai opiskeli li säksi työn ohessa lähijohtajan tutkinnon vuonna 2001, mikä antaa hänelle pätevyy den toimia esimerkiksi osas tonhoitajan tehtävissä. Tutuiksi ovat tulleet työt niin am bulanssissa kuin terveyskeskuksessa kin. Kai Luomala ei näe suu ria eroja miesja naishoitajien työssä. Mistä voimia työhön. Perusrauhallinen Kai ei tosin turhia hermoile, mutta hän kertoo, että ambulanssipäivystyksessä hälytys saa joskus sukatkin pyörimään jaloissa. Ensiavussa voi joutua vaikkapa sitomaan kipeän ranteen. Hoitotyö on usein kaukana amerikkalai sesta television sairaalamaailmasta. Haasteellisimpina potilai naan Kai pitää lapsia. LESTINJOKI T O R S T A I N A 25. Vessan ovi kin oli mennyt pahaksi onneksi takalukkoon. Silloin minä vetäydyn hienotunteisesti takavasem malle ja kutsun naishoitajan paikalle. Halusin ihmisläheiseen ja vaihtelevaan työhön. Vaikka palomiehen työ kin on raskasta, se on kui tenkin erilaista kuin hoito työ ja Kain mielestä työt ta sapainottavat sopivasti toi siaan. P N Ä H E I N Ä K U U T A 2002 Kai Luomalaa ei naisvaltainen ala pelota Syntynyt hoitajaksi Kannus Heli W alsh Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy Ry:n jäseniä on Suomessa reilut 124.000. Joskus pyörivät sukatkin jalassa Jännittäviä hetkiä on Käillekin työurallaan sattu nut. Mieluummin Kai lisäisi reilusti aloitus paikkoja yliopistojen lääke tieteellisiin tiedekuntiin. Kai, Jasmina, Jessica ja Katariina Luomala.. Sairaankuljetustehtävissä olen ollut enimmäk seen Kannuksessa, mutta myös Kalajoella, Sievissä jaReisjärvellä. Hoitajistako lääkäreitä Niin Kai Luom alaa kuin muitakin hoitotyön ammattilaisia askarruttaa tulevaisuus. Jotta hoitotyössä jaksaisi tehdä parhaansa, hoitajakin tarvitsee oman perheen täy den tuen. Kain mottona on tehdä työnsä niin hyvin kuin osaa. Jos en jotakin osaa, on oltava tarpeeksi vahva tunnustaakseen sen. Voimankäyttötilanteetkin ovat tulleet tutuiksi, vaikka itse välttelenkin sellaista viimeiseen asti. Tärkeää olisi myös saada vakituinen työ. Ajoittain Kai toimii myös vastaanoton osaston hoitajan sijaisena. Ti lanteen selvittyä naurua riitti kaikille. Ammattilainen ei jää kiitosta odottamaan Niin hoitoalalla kuin muillakin aloilla, on valo-ja varjopuolensa. Opetusministeri Raskin kaavailema hoitajien pika koulutus lääkäreiksi ei saa Kai Luomalan varaukseton ta tukea. Näistä miehiä on hieman yli kuusi prosenttia. Kai valmistui lääkintä vahtimestari-sairaankuljet tajaksi vuonna 1991. Kun oma vaimokin on samalla alalla, on helppo puhua myös ikävistä asiois ta. Vai mo epäili miehen saaneen sairaskohtauksen. Hoitoalan yksi huonoista puolista on suhteellisen ma tala palkkaus. Ambulanssihommia saisi tehdä niin pal jon kuin ehtisi, sillä työtar jouksia tulee koko ajan, kertoo Kai. Aina ei hoitoalalla ole näin dramaattista. Siinä samassa talon isäntä tuli kin tupaan lenkiltä ja ih metteli kovasti kotipihalla olleita ambulanssia ja pa loautoa. -Joskus sitä vain vaisto aa, että tuo ihminen haluai si naishoitajan paikalle. Kun ih misten kanssa ollaan teke misissä, ei väärinkäsityk siltäkään voi välttyä ja ne aiheuttavat joskus koomi sia tilanteita. Kai sitä voisi kutsumukseksikin sanoa, kuvailee Kai alalle hakeutumistaan. Menim me työkaverin kanssa pai kalle ja jouduimme kutsu maan palokunnan murta maan vessan ovea. Hoito alan opinnot kiinnostivat kuitenkin edelleen ja vuon na 1996 hän valmistui sai raanhoitajaksi, suuntautu misvaihtoehtonaan ensija tehohoito. Joskus hoitajan miessukupuoli saattaa myös olla hoidon este
Suo. Voimalla hyvää jälkeä Ryijyjen tekoja kangas puiden käyttö vaatii raakaa voim aa. Ryijyjen tekoon käyte tään villalankaa. Aivan taAkseli Gallen-Kallelan suunnittelema Liekki. Vanhoissa perinteisis sä ryijyissä nukat ovat lyhy empiä ja tiheämpään tehty kuin uudenaikaisissa. Ahl holmilla on seitsemän lasta, ja aikanaan p erh eellä oli myös maatila. Ehkä kuuluisin Käsityön ystäviltä tilattu malli on ol lut Akseli Gallen-Kallelan L iekki-ryijy. 20 000 nukkaa Aluksi kangaspuihin luo daan loimi ja ryijyn teko ta pahtuu matonku torni sen ta paan. Lasten ollessa pieniä käsitöiden teko rajoittui lä hinnä vetoketjun vaihtoon ja sukkien tekoon. Vain yksi on tällä het kellä seinällä. Myös muun muassa täkänöiden teko on Ahlhol mille tuttua puuhaa. Kuuluisa Liekki Ryijyjen tekoon tarvitaan kangaspuut, joita Aino pau ku tteli ahkerasti 80ja 90luvuilla. Mallit ovat kuitenkin hyvin kallii ta, joten osan töistä olen teh nyt itse p iirre ty n k aavan pohjalta. M allipiirros maksoi 2000 markkaa eikä hinnassa ollut mukana lan koja. A hlholm in seinät ovat täynnä taidetta, jota Ainon edesmennyt puoliso keräsi. Sieltä tulee haluttuun ryijyyn tarkka malli ja myös langat saa mukana. Kun m eillä on ollut tämä tauluvillitys, niin va paata seinätilaa ei ole juuri kaan ollut, Aino naurahtaa. Sentin välein solmi taan nukkarivi, ja yhteen ryijyyn tulee noin 20 000 nukkaa. T O R S T A IN A 28 . Mallit ryijyihin hän tilasi usein Käsityön ystävät -yritykseltä. Pian A inon k äsityötaide p ääsee k u ite n k in esille näyttelyyn, jo k a pidetään Kannuksen Kotiseutupäivi en yhteydessä Korpelassa. Lisäksi Aino työskenteli kotitalousopetta jana. Näyttely Korpelaan Valmiit ryijyt odottavat A hlholm in kotona kom e rossa. Tähän päivään mennessä Ainon käsissä on syntynyt k y m m en k u n ta e rila is ta ryijyä.Tarkkaa työtä vaativa harrastus puhkesi kukkaan vasta myöhäisellä iällä. Käsi töiden teko on Ainolle tär keä asia. Yhden ryijyn tekoon me nee vähintään pari kuukaut ta. Ahlholmilla on muun muassa Liekkiryijyn malli.. Nyt kangaspuut ovat seis seet ulkovarastossa hiljaa, sillä Aino on viime aikoina keskittynyt kirjontatöihin. vallinen sukkalanka ei kui tenkaan käy, vaan langan täytyy olla tiukempaan kier rettyä. «f Ainon oman suunnitelman pohjalta tehty ryijy. Pöytäliinat ovat saaneet koristuksekseen tarkkoja kukkakuvioita ja koristekiemuroita. Auringonnousu. Hän tutus tui ryijyn kutomiseen jo pie nenä. Sen nimi oli Sinipiika. P N Ä H E IN Ä K U U T A 2002 Aino Ahlholmilta näyttely Korpelaan Ryijymestareita löytyy vielä Kannus Eliisa Myllykangas Ryijykuvat: Leena Ahlholm Aino Ahlholm on ryijynteon asiantuntija. Tekemisen mallin hän sai naapurin tädeiltä. Ensimmäi sen ryijyni tein 70-luvulla, Aino muistelee. Mallia olen ottanut esim erkiksi lehteen kuva tuista ryijyistä ja tehnyt niis tä omia sovellutuksia, Ahl holm kertoo. Käsitöiden teossa her mot lepäävät ja itse saa kär sivällisyyttä. Ryijyjen mallit tulevat Käsityön ystäviltä yksinkertaisina paperikaavoina. R yijyjen lisäksi Aino on kutonut yhteensä satoja metrejä räsymattoa. K otiseutupäivät pidetään elokuun alussa. Ja sen täytyy olla täysvillaa, Aino opastaa. Ryijyjen hinnat liikkuvat jopa yli 3000 euron hinta luokassa
Rahtari (6. 873 660 YOHELMESSA KARiVSsKELA Liput 3 € JOKIHELMI HOTEL RESTAURANT ^ ¡ ^ , 1 Puh. Xallo (2. Brave Leader, 8. Lähtö 2) 3. 8638 331 VALKEIS1ÄRVEN LEIR IN TÄ A LU E pe 26.7. M Y Y D Ä Ä N MUSTIKKAA ¡a VADELMAA Toholammin torilla päivittäin. Juice Fruit*, 10. Red Mile Racer, 8. klo 10. Pooki, 3. 870 650 tttlOflLiput 3 € N ightclub vom i \u M t S K * K \W V O k l Puh. Ai noastaan vuosina 1951 ja 200 veden lämpötila on ollut korkeampi. Lovely Express, 5. P. Xallo (2. Vaskeri, 7. TAPAHTUMIA Y0LENKKI SYKARAISISSA 26.7.2002 Lähtö ja alkuverryttely klo 20.00 Hirvikosken kurssikeskuksen pihalta. Purana (3 Marin Lento). Red Mile Racer, 8. PERJANTAINA 26.7. alk. Pooki, 7. vsk S anom alehtien Liiton jäsen LEVIKKI; LT 20.5.2002: 5173 Ju lk a is ija : Lestijokilaakson Kirjapaino Oy, Kannus Toimitusjohtaja: M ari Puranen Puh. J a k e lu MMMMMMMMi Ilmoita jakeluhäiriöstä mahd. 90 riviä = 4,50 E. Lähtö 5) 3. Popfinger). alk. alk. Lähtö 4) 1. T orstaina 25. Osallistumismaksu 9 € ; sis. Lähtö 6) 1. Smoking Moonlight, 5. 126,14 750,Tilaushinnan voi maksaa kahdessa erässä. ________________________________ Kaskein Marja kyJ . Hilmin Hurmuri). KROUVIIN.. Farmer Boy). klo 10. k a a k k t i & u n p i P. Popfinger, 4. 5. Kurssimaksu 30 euroa. Pieni systeemi: Lähtö 1) 1. Blay Boy, 12. Sylen (11. * Beach Vollev 1 -kenttä on valmis * Elokuussa vene mökin hintaani T O H O L A M M I L L A Viihderavintola T.T. 0,50 3,00 P erhepalsta 0,29 1,70 Vakat/rivi 2,17 12,90 Huvit 0,38 2,25 Suurjakelussa Etusivu 0,94 5,56 Takasivu 0,82 4,90 S isäsivu 0,79 4,70 Kuol.ilm . (06) 8741 522 044 5741 522 Kotip. Jos läm penevä sääennuste toteutuu, vesien lämpötila nousee tänä kesänä harvinaisen korkeak si, eikä ala jäähtyä elokuun alussakaan, kuten tavallises ti. Mahdollisuus yöpymiseen. Barbababa). klo 18.00. 0204 513 646 ä j SP:n talo, Sievintie 2, 69300 T o h o la m p i Avoinna: ma-pe klo 8-16 Puh. Lähtö 6) 1. Jehun Vili). Torstain lehteen K E S K IV IIK K O N A k lo 16. Toiminnanohjaaja OK-talo Kannuksessa. • Lenkkien lähdöt ja paluu Hirvikosken kurssikeskuksesta • Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan kännykkä! • Pöntiö grillaa possua kurssikeskuksen pihalla ja kyläyhdistys myy^arpoja TULETHAN SINÄKIN LENKILLE.... Lähtö 4)1. Rak. Jose Kemp (3. t-paidan, Finn-Spring-juoman, suklaapatukan, uinnin + saunan kurssikeskuksessa sekä arvan. Blay Boy, 12. -83, 77 m2. Nyt tuntui naisilla hiem an olevan jo perhosia vatsassa, sillä Niva la oli voittanut Reisjärven, jonka kanssa myös Toholammilla oli tiukka peli. Ot telussa kohtaavat sarjan kärkijoukkueet Toholampi ja Nivala. linnoittaudu kurssille: K A N N U K S E N KANSALAISO PISTO puh. 050-5892 268. Lähtö 3) 10. (06) 871 477 marja-leena.mattila-numminen @ lestinjoki-lehti.fi Ilmoitukset mmm M aria-Lena S iirilä Puh. Hard Boiled). (06) 870 876 . (06) 8741 511, 044 5741 511 Ilmestymispäivät: MAANANTAI ja TORSTAI Valtakatu 9, PL 1, 69101 KANNUS Avoinna: ma-pe 8-16 Puh. hintaan Aineisto mm * » » Maanantain lehteen PERJAN TAINA k lo 16. Magicial Nordia). Tosipcto, 4. Red Chief, 5. T ilau sh in n at« 1.12.2000 alk. Juice Fruit*, 10. KOULUTUS AVOIN YLIOPISTO-OPETUS 2002-2003 Kannuksen kansalaisopistossa Tietojenkäsittelytiede 15 ov Oulun yliopisto Ilm. Vesi ennätyslämmintä kesäkuussa Suomen ym päristökes kuksen mukaan järvija jo kivesien lämpötilat ovat ol leet lähes koko kesän taval lista korkeammat. Lähtö 5) 4. Brave Leader, 10. Sylen (11. (06) 8741 519 044 5741 519 Kotip. Lähtö 7) 9. Englantia valealkajille 1 ov Turun yliopisto 85 € Kurssilla harjoitellaan englannin kielen perus taitoja: kirjoittamista, lukemista, ääntäm istä ja keskustelua. klo 13-15 T e rv e tu lo a ! RAVATAAN V75-ravit Torniossa 27.7. Ann Newton (4. Suomipoppirockia AIRONPAR 1 — T “ Täällä m e n e e n u o r e t / v a n h a t sam anlailla Avoinna 04:ään puh. Too Speedy, 7. klo 10. (06) 885 690 Fax (06) 885 381 Toimittaja: J o rm a R ekonen Kotip. (06)8741 512 kirjapaino @ lestinjoki-lehti.fi timo. KURSSEJA Akvarellikurssi SYKSYN MERELLINEN VÄRIPALETTI I0.-I 1.8.2002 Himangalla Ruonan leirikeskuksessa la ja su klo I0 -I7 Ohjaajana akvarellistä K ari H o lm a Haukiputaalta. pian, niin korjaamme asian. Ann Newton (5. mennessä 260 € Kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen perusopinnot 15 ov Jyväskylän yliopisto 250 € Lasten ja nuorten käyttäytymishäiriöt 1 ov Helsingin yliopisto 85 € Kurssi kuuluu erityispedagogiikan aihealueeseen. Jose Kemp (2. t TORILLA TAVATAAN! SAVTMLAA/ PAISTEITTA NUKKI A Kannuksen torilla pc 26.7. K a k so ste n istuinrattaat. (06) 8741 500 Fax (06)871 829 toimitus@lestinjoki-lehti.fi ilmoitukset@lestinjoki-iehti.fi http://www.lestinjoki-lehti.fi Toimitus Päätoimittaja: E liisa M yllyka n g a s Puh. 044 3296 680 Päiväkantoa koskevat: Puh. Too Speedy, 7. Lähtö 3) 10. 885 161. NÄYTTELYITÄ Lahnalampi-sukuseuran T A ID EN Ä Y T T E LY T o h o la m m in k u n n a n ta lo lla 2 7 .7 .1 4 .8 .2 2 A v a ja is e t la 27.7. Rahtari (4.Vaskeri). Insider Hanover, 2. Lampilla pelataan saijavoitosta Toholampi Sunnuntai-iltana pelataan Kerttulan kentällä pesäpal lon lady-sarjan voitosta. Hard Boiled). (06) 886 733 044 5885 690 jorma. Morrison Hoss). 1000 riviä = 50 E. (06)8741 513 taikahattu @ lestinjoki-lehti.fi Jiina.fors® lestinjoki-lehti.fi . 12 km: Hirvikoski, Talauskoski, Murennuskoski, Kalliokoski ja Hirvikoski. 0,54 3,20 Huvit 0,40 2,36 Laskutuslisä 2,52 15,Vastuu virheistä rajoittuu ilm. klo 20. Tämän viikon alussa pin taveden lämpötila oli KeskiSuomessa 20-22 astetta. Briso Robcrtto, 10. (06)8741 514 044 5741 514 maria-lena.siirila @ lestinjoki-lehti.fi T im o R u uska P u h . rekonen @ lestinjoki-tehti ,fi Raumankarin matkatoimisto, TB:n talo, 68100 H im anka Avoinna: ma-pe 10-16, to 10-17 Puh. (06)8741 512 044 5741 512 timo.ruuska@lestinjoki-lehti.fi H m n a + aiv.22% Euro Mk Etusivu 0,90 5,35 Takasivu 0,79 4,70 Sisäsivu 0,76 4,50 Kuol.ilm . (06) 885 642 eliisa.myllykangas @ lestinjoki-lehti.fi M anna M attila-N um m inen Puh. y K a la in c s ta r i K u lm a la J KALAA JA TOMAATTEJA LESTIJÄRVEN TORILLA perjantaina 26.7. 5 3 4 2 8 3 8 4 t TUTKINTOJA Toholammin Riistanhoitoyhdistys järjestää M ETSÄSTÄJÄT U T K IN N O N kunnantalolla ma 29.7. Esiintymistaidon kurssi, 2 ov Jyväskylän yliopisto 85 € Keskustelutaidon kurssi 1 ov Jyväskylän yliopisto 85 € Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Kannuksen kansalaisopisto (Asematie 1,69100 Kannus), rehtori Markku Sorsa puh/fax (06) 870 876e-mail: markku.sorsa@educa.kpnet.fi V__________________________________ s . Insider Hanover, 9. ruuska @ lestinjoki-lehti.fi Mainostoimisto Taikahattu: Tiina Fors Puh. Do it run). Purana (9. Lyell* (3. 870 917. Magicial Nordia, 9. Euro Mk Kesto.............53,82 320,12 kk.............. P. pnä heinäkuuta 2002 LESTINJOKI LESTINJOKI ISSN 0782-5617, 26. Lähtö 7) 9 Lyell* (3. MENC AONO V a p a 3 p ä ä s y * Vojtokatu KANNUS Puh. • Lenkit 5 km, 10 km sekä vaellusreitti n. 23.8. 870 661 K A N N U S • A S E M A T I E 2 Vetäjänä RANE Risteilyärvonta! TERVETULOA! Puh. Yhteisenä teemana ovat m erelliset maisemat ja purjelaivat. Toholammin naiset ovat hallinneet saijaa jo mo nen vuoden ajan. i5-vuotissynttäreiden merkeissä tarjoamme kaikille TÄYTEKAKKUKAHVIT! , „ 7 7. Marin Lento, 10. Suuri systeemi: Lähtö 1) 1. Smoking Moonlight, 5. TOHOLAMMIN TORILLA lauantaina 27.7. Morrison Hoss). 62,23 370,Pohjoismaat...65,59 390,Ulkomaat.... Lähtö 2) 10. (06) 875 906 Fax (06) 875 908__ Sivunvalmistus: Lestijokilaakson Kirjapaino Oy, Kannus Paino: Pyhäjokiseudun Kirjapaino Oy, Oulainen, 2002 Lestijokilaakson Kirjapaino: Timo Ruuska Puh. Bailataan kiljuen! 101 Vauhdittajana W hiskey Tram \ m o / KROUVIIN.. Red Chief. Barbababa). Varhaisjakelua koskevat: Puh. alk