Vedessä oli liikkumassa yli sata henkilöä. RUUSU PUSSI LAKANAT 3 kpl JOUSTOFROTEELAKANAT 3kpl VALMIS HAM PURI LAINEN kpl 5/tal 3.90 TALOUSKYLJYKSET KG 1,5 kg/tai 33.80 Saarioisten BROILERPYÖRYKÄT 400g 14.90 P IT O P E R U N A T 2 ,5 kg 5.25 K U K K A K A A L I kg 11.80 P O R K K A N A T 4 g 3.80 U S A :N R E D O M E N A T kg 6.90. totesi vuosikokouksessaan viime vuo den osalta, että tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Toholammin sosiaalitoimi on tukenut yhdistystä 1 200 markan avustuksella. • __ « f JAUHE LIHAPIHVIT ____________ ____ KG Perunasalaatti h a e n 400g.................. I . 1 1 O U Meira q / ' a sinappi................... jäsenyhdistys. on Suomen Reumaliiton 125. Reumayhdistys ry. Vesiliikuntaa on lisäksi ollut ohjattuna joka toinen maanantai Kannuksessa. O i O U paSuao k9....34.80 S I ....... .1 U . Kannukses sa on myös oltu joulumessuilla. Se toteutettiin yhteistyössä Kannuksen kau pungin ja oman ydistyksen talkooväen kanssa. h t t it i ! L I I I H ill !??. D U Kananmunat u 4 o A 12 kpl............................. Koulutuksen osalta osallistut tiin "reumaja vesiliikuntakursseille". Toimintakertomuksessa to dettiin lisäksi, että kerran kuu kaudessa on pidetty toimintailtoja. Iltojen ohjelmasta vastasivat lisäksi "tyttötrio" Pisarat, Pirkko Isokangas runolausujana ja lau lukvartetti Vocalistit. .11.90 Valio Eskimopuikot.................................. Varoja on hankittu kahvin ja arpojen myynnillä kerhoilloissa sekä jäsenmaksulla. Edellisvuoden "Lämmöllä vedessä" -lämminvesiliikunta oli päätapahtuma. Reumaliitto asettaa vuosittain yhdistykselle pääpiirteittäin ta voitteet, jonka mukaan toimi taan. Yhdistyk sessä on viime vuonna 67 jäsen tä Toholammilta, Lestijärveltä, Kannuksesta ja Himangalta. Reumatoiminta toteutunut hyvin Lestijokiseudun Reumayhdistys ry. Näissä on ollut vierailijoi na terveyskeskuksen lääkintä voimistelija, jalkahoitaja, Kelan kuntoutusja etuuskäsittelijöitä ja Vanhainkoti Kotirannan joh taja. O U Mummon ^ a a r sekamehu 1,5 I..1 U . Reumaliiton jokavuoti silla kesäpäivillä Lahdessa oli muutama jäsen. y O maanantaina KULTA KATRIINA 500g KANNUS # TOHOLAMPI • HIMANKA . » JP . Tilintarkastajille myönnettiin vastuuvapaus ja tilit ovat puoli toista tuhatta ylijäämäiset I r s 4 t>*ria maanantai-tiistai PIRTEÄT PIHVIT ...
Päätoimittaja: Ilkka Puranen, Puh. 63 ast. 56344 ja Anita p. Tkl Birgitta Ovaskainen Nimitys KUOLLEITA Lauantaina 17. Kangasvieri 85 vuoden ikäisenä. (Tampere-Jyväskylä-Kuopio). Hinta 275.000,-. Sykäräisen naisosasto Ompeluseurat to 29.3. Vetäjän Israelin matkan diat. Kokouksessa päätettiin hankkia seuralle 50 kappaletta jälkiruoka-astioita täydentä mään ruokaja kahvikalustoa. klo 18.00 Kannuksen Urhei lutalolla. Kaikki joukolla mukaan. Tervetuloa! Kotila-Koskelan maaja kotita lousseuran päiväkahvit Helvi Viitasalolla tiist. vuosikerta Paikallislehtien liiton jäsen. 27.3. 185,2 erässä 95,12 kk....... klo 19.00. Kleemolan koulupiirin kylätoimi kunta. 56349, Lohtajalla Jouni p. Kannuksen koululauta kunta on päättänyt, että oppikir jat hankitaan ensi lukuvuodelle Koivu ja Tähti Oy:stä ja koulutarvikkeet Keski-Pohjanmaan Osuuskaupasta. SPR:n Himangan osasto jäljestää huhtikuussa -90 lasten vaatekeräyksen (ei kenkiä). klo 11.00. 53,6 min pohj. Hillilän maaja kotitalousnaiset Ompeluilta Anneli Ojatalolla ti 27.3. 857 23/Asiala. Kirkonkylän alueella Kai sa Hihnala ja Eija Särkilä tulevat ha kemaan kodeista. klo 19.30. Kalevi Haltia lähetti oheisen kuvan ja kertoo siinä 1960-luvulla pidettyjen hevosmarkkinoitten viimeisen hevoskaupan. Kaikki kiinnostuneet mukaan! Kannuksen Sotaveteraanit ja naisja o s ta Teemme päivän retken, kun toutuslaitos Eedeniin Ouluun torstai na 29.3. Himangalla Kaarina p. Silakan salat ruokakurssille ym. Ilmoittautumiset keskiviikko aamuun mennessä puh. klo 18.00 Toholammin Urheilutalolla, pe 30.3. Kerhotilaisuuksia jatketaan tavalliseen tapaan joka toinen viikko. Vanhemmat ja nuoremmat tervetuloa! Alakylän m a a -ja kotitalousnaiset Kokoonnumme Paasilan Lailalle ma 26.3. 702 79. Vuosikokouksessa pää tettiin, että urheiluhallilta yrite tään saada punttisalivuoroa. Perillä ruokailu klo 13.00. Maatalouskeskus järjestää syksyllä Emäntä yrittä jänä -kurssin. 968-712 88, koti 623 079 Toimituksen ja konttorin aukioloajat: KANNUS, PUH.968-71 288 Arkisin klo 8.00-16.00 Toholammin aluetoimitus: Arkisin klo 8.00-16.00 PUH. Vierailijana Sei ja Varila Tervetuloa! Himangan ja Lohtajan Nuoret Tuottajat: Kevätretki 19.-22.4. Parhaillaan on meneil lään Hirvikoskella keittiökurssi, jonne yritetään saada lisää lähti jöitä. Hän oli syn tynyt 4.12.1935 Himangalla. Häntä jäivät kaipaamaan puoli so, äiti, sisaret ja ystävät perhei neen. 968-85 690, koti 85 825 Jari Ojala Puh. Tervetuloa Kaik ki mukaan! TOHOLAMMILLA arava-lainoitettu RIVITALOKAKSIO 70 m2. Mukaan uimapuku ja saunavarusteet. 59721 ja Paula p. /; Lestijokiseudun paikallislehti LESTINJOK I ISSN 0782-5617 Ilmestyy maanantaisin ja torstaisin. Toimittajat: Minna Rissanen, Puh. Kurssitoiminta kiinnostaa edelleen. Lähtö Kankaan linja-autolla aamulla klo 8.00. Lisäksi päätettiin osallistua emäntien liikuntakampanjaan Kokkolassa, jonne mennään lin ja-autolla. ja ilm. Tied. Tervetuloa! Himangan Sotaveteraanit ja naiset: Tupailta Ainalissa Aino ja Yrjö Mar jamaalla 26.3. 623 079 llmoitushinnat 1.10.89 lähtien: Sisäsivu............................3,50 / pmm Takasivu............................3,70 / pmm Etusivu.............................. Mukana Eeva Vuoti. Kuvassa keskellä rehevänä kannuslaisten tuntema "Turre". M JÄRJESTÖ v PALSTA Hirvikosken maaja kotitalousnai set: Ompeluseurat Tellervo Hirvikos kella 28.3. Lä hempiä tietoja matkasta voit kysyä sa masta numerosta. klo 19.00. Kannuksen liikuntatoimenlautakunta on valinnut lii kunta-alueiden hoitajaksi 5 ha kijasta Asko Mäki-Korvelan. SPR LESTIJÄRVI Tupailta yläasteen kotitalousluokassa 27 3 klo 19. klo 12.00. 968-85 690 SUORAT NUMEROT (968) Mari Puranen • 71 288 . Asiana juoksukilpailu ym. Kannuksen Osuuspankin pankkilakimieheksi on nimitetty 1.5.1990 alkaen oikeustiet, kanditaatti, varatuomari Markku Juhani Niskala Rovaniemeltä, missä hän on toiminut viimeksi Lapin korkeakoulun oikeustie teen assistenttina. Kesällä aiotaan osallis tua Ilmajoelle valtakunnallisille kesäjuhlille. Puhelimitse annettuihin ilmoituksiin tul leista virheistä ei lehti vastaa. SPR Toholampi Sykäräisen kultaiscniän kerho kerho huoneella 28.3. kurssi. Aurinko Pimeys Aurinko Aurinko Pimeys loppuu nousee laskee alkaa ma 6.18 7.06 19.56 20.45 ti 6.14 7.02 19.59 20.48 ke 6.10 6.58 20.02 20.51 to 6.06 6.55 20.05 20.54 pe 6.03 6.51 20.08 20.57 la 5.59 6.48 20.11 21.00 su 5.55 6.44 20.14 21.04 K annuksen h orisontin m ukaan 23 ast. Yhteislähtö Matkahuollosta klo 18.00. pit. 54,2 min it. Levikkialue: Himanka, Kannus, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi, Ullava. TU, Ura, Eskot yra/pesäpallo Tuomarikoulutustilaisuudct ke 28.3. Varatuista ilmoituksista perimme 50% korvauksen, mikäli Imoitusta ei ole peruttu Tilaushinnat 1.10.89 lähtien: Kesto...... Puh. 968-71 288 myös ilt. Irma ja Oiva Ti luksella 4.4. Maaja kotitalousnaiset nä kevät pihakurssin erittäin tar peellisena, koska useimpien pi hat ovat kivikkoisia ja vaikeasti hoidettavia. Ilmoitukset on jätettävä: Maanantain lehteen edellisenä perjantai na klo 10 mennessä. 57411. Kokouksessa hyväksyttiin toimintakertomus. klo 19. Väliviirteen maaja kotitalousnai s e t Kokoonnumme koululle ke 28.3. kuoli himankalainen Eero An tero Koski Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa. Levikki 5.625 kpl (LT 19.10.-89) 15. .puh. 200,2 erässä...102,Pohjoism aat..............................215,Ulkomaat..600,2 erässä....302,Julkaisiia: Lestijokilaakson Kirjapaino Oy PL 1,69101 Kannus Valoladonta ja taitto: Lestijokilaakson Kirjapaino Oy Kannus Paino: Pyhäjokiseudun Kirjapaino Oy Oulainen 1990. Emännät liikkeelle Toholammin kirkonkylän maaja kotitalousseuran naiset aiko vat vuoden aikana kohottaa kun toaan. tehdaskäynnit Ylön-tehtaalla sekä MetsäBo tnialla. klo 12 Annikki Lehtimäellä. Tilit hyväk syttiin myös ja vastuuvapaus myönnettiin. Tulkaapa joukol la viettämään iltoja yhdessä! TSL:n Lestijokilaakson Kuoron lauluilta vanhainkoti Kotirannassa ti 27.3. Virkistyksen vuoksi suunni teltiin retkeä Härmään tai Kivitippuun. lev. keskus: -ilmoituskonttori Ilkka Puranen • 71 280 -päätoimittaja Tiina Fors * 71 289 -ilmoituskonsultti Päivi Peltola -painotyöt * 7 1 317 TELEFAX » 7 1 8 29 VIIKONLOPPUPÄIVYSTYS 30.3.-1.4.90 Toimittaja Jari Ojala......... Soita ja varmista paikkasi. Torstain lehteen edellisenä tiistaina klo 12 mennessä. 4,50 / pmm Kuolinilm oitus...................2,80 / pmm Huom! Alle 375 pmm ilmoituksissa värilisä 150,-, suuremmissa 0.40 / pmm. Syksyllä järjestetään pihaV IIK K O M U IS T IO Nimipäivät Tänään Tiistaina Keskiviikkona Torstaina Perjantaina Lauantaina S unnuntaina Manu, Immanuel Sauli, Saul Armas Joonas, Jouni, Joni Usko Irma, Irmeli Raita, Pulmu Viikon ajatus • Jos haluat, että ideasi to teutetaan, istuta se sopivaan ihmiseen. Wanhat Walokuvat... Lavoilla makaavan miehen kasvot viilaisivat kannuslaiseen Pajalan Veikkoon. maaliskuuta kuoli Toholammin terveyskes kuksen vuodeosastolla Aili Ma ria Ylipelto e. Kesäretki lukkoon. klo 19.00 ompeluseuran mer keissä. klo 19. Ohjel massa mm. Häntä jäivät kaipaamaan lapset perheineen ja veli perheineen. Kokous koululla to 29.3. Ohjelmassa uusi lau lu. klo 18. Kaikki tervetulleita! Toholammin M artat Menemme uimaan Ylivieskan uima hallille to 29.3.90. Paketteja voi tuoda Himangan postiin ja Inkero Pahkalalle
Näiden suunnitelmien mukaan Keski-Pohjanmaalle luotu hajau tettu koulutusverkosto on loppumassa. Ihmisen pirullisuus, näykkärimäisyys, pikkuasioihin sotkeutuminen ovat antaneet Junnilalle lisäironiaa, millä hän on käsitellyt puuta. Aihe löy tyi tuolta Kannuksen kaupunginviraston kellarista. Tappioitahan näistä operaatioista tuli. Kaiken lisäksi piti olla hiljaa ja liikkumatta. osin ilmaisevat taiteilijan suh tautumista eräisiin ihmisen ehkä kielteisiin puoliin. Surkeinta keskipohjalaisittain oli varsin yksipuolisesti toteututetut hankkeet, jotka söivät toisiansa. Liekö Raumankarin markkinoilla esitysvuorossa. Maatalousopetus ja metsäopetus ovat tästä hyviä esimerkkejä. Nyt jo oopperakin kiinnos taa. Vaasan lääninhallitus on antanut Am mattikasvatushallitukselle lausunnon, missä mm. Himangan veneenrakennuslinjan oppilaspaikat olisi siirrettävissä pääkoululle Kokkolaan tai ruotsinkielisel le alueelle Pietarsaareen. Olisivat Kaksi pirua ja yleinen syyttäjä Näyttelyyn kannattaa tuhis tua, sillä niin erikoinen ja yllät tävän hyvätasoinen se on. Sama ilmiö on 1960 luvun Beatlesien suosios sa. Minkäs sille mahtaa, että paras näkemäni Yleinen syyttäjä Lauri Junttilan mukaan Joosepin Veenus, siinä on myös sitä huumoria, jota elä mässä pitää olla. Kirkkaat värit ja ensivai kutelma hämää uskomaan toista kuin asiantuntijat sanovat Teatteritaiteessa on vähän sa ma juttu. Oli muuten elämäni pitkä veteisin tilaisuus. Perhoon perustettu maatalousoppilaitos ja Veteliin perustettu metsäoppilaitos veivät Kannuksen laitoksilta mahdollisuuksia. IIPEE. Kunnat kunnostivat suurin summin tiloja, joita nyt luodaan naftaliiniin. Toholammin käsija taideteollisuusop pilaitoksen täyttöaste on ollut myös alhai nen. Se on tämä meikäläisen pääknuppi varmaan varsin yksinkertainen, kun ei ymmärrä korkeakulttuu rin koikeita arvoja. H H U Vielä tuosta kulttuurista sen verran, että ikävin muisto mi nulla on Tampereen Teatterista joskus 1950 luvulla. Sen verran tässä on oppinut tähän maalaustaiteeseen, että mitä vaatimattomimman näköi nen taulu on, sitä arvokkaampi se on. Läänin hallituksen mukaan aikuiskoulutusta on myös tehostettava. Mikään helppo homma Tukkijoella ei ole. Nyt näköjään hi mankalaiset ovat ottaneet näy telmän ohjelmaansa. näytelmä on ollut Tukkijoella Suomen Kansallisteatterissa. Muutaman kerran kun Sa vonlinnassa käy, niin alkaa siel tä se sävellyt ja sävelkuviot vih doin avautua. Kannuksen maatalousoppilaitos on vielä vetänyt oppilaita, joten sen tulevaisuus on turvattua. Nyt saattaa tosin kumpikin kuolla. Siinä pitää olla näi tä lauluihmisiä, joidenka pitäisi osata myös näytellä. Se on vähän niin kuin nämä patsashommat. Koulutusti loja alkaa kohta olla liiallisuuksiin asti. Galleria Justuksessa on parhaillaan oulaistelaisen Lauri Junttilan puutöitä näytteillä. Lauri Junttila on eräänlainen elämäntaitcilija, jota elämä ei ole koh dellut silkkihansikkain. M M f Samainen Tukkijoella oli myös lamppilaisten esittämänä erinomainen. Kun näillä nimillä on tuolla näyttelyssä myös 'elävä' vasti neensa, niin väkisinkin siinä täl laisen tosikon naama tahtoo hii piä virneeseen. Maakunta olisi ehkä elättänyt yhden met säoppilaitoksen, muttei kahta. Tuolloin äitini ja tätini raahasivat minut katsomaan oopperaa. Näin ollaan tilanteessa, missä opetustilat ovat tyhjäkäynnillä. Keski-Pohjanmaalle eri kuntiin hajau tettujen ammatillisten oppilaistosten pe rustamisvaiheissa pystyttiin jo ennusta maan, mitä tuleman pitää oppilaspula. Tuolloin kaikki nilkkasukkatytöt kaatuilivat ihastuksesta, kun pojat lauloivat Nyt taitaa olla niin, että vanhat konkarit ja sinfoniaorkesterit soittclevat Beatles-säveliä. -fH I -f Remu-Eemeli, Hilleri, Pohjan akka, Rappiomies, Joosepin Veenus, Tuhlaajapojan paluu, Murjaani, Kaksi pirua ja Ylei nen syyttäjä ovat nimiä, jotka nyt edes jonkinlaisen naamansuikaleen siihen paaden kupee seen pistäneet, jotta tietäisi, mitä se ilmentää. Pakinani otsikko saattaa hir vittää. Koulutus kriisissä Ammattikoulutusverkostoa ollaan ra tionalisoimassa. Lääninhallituksen mukaan oppilai toksen koulutustehtävää on muutettava ja etsittävä uusia koulutusalueita. Ketään ei ole tarkoitus piruksi tässä manata. Se on tämä ihmisluonto kui tenkin ihmeellisen sopeutuvai nen. H H f Taide on sellainen alue, että siinä on mieltä niin monta kuin on ihmisiä, toisia kiehtoo toinen ja toisia toinen. Nuoret ikäluokat ovat pienentyneet eikä aikuis koulutusta ole pystytty polkaisemaan käyntiin riittävässä määrässä. Aikanaan 1960-70 luvuilla rakennetut koulutuspaikat eivät ole pystyneet vastaa maan ajan haasteisiin ja nyt ollaan tilan teessa, missä mainitut pienkoulutusyksiköt potevat jatkuvaa oppilaspulaa. Kun meikäläinen haukottelee ja katselee vaivihkaa kelloaan ja varpaitaan, sitä var memmin kriitikot ylistävät teat terikappaletta. Parasta huumoria mielestäni on Paasiki ven patsas Helsingissä. Ehkä tästä elämän kovuudesta joh tuen hän on löytänyt luonnosta sen elämisenvoimansa, mitä hän nyt kuvaa taiteellaan. No, sen tietää, miten tällainen pojankloppi suhtautui tuolloin ooppe raan. Mitä tästä muuta opimme. Perhoon perustettu maatalousoppilaitos syö Kannuksesta paikkoja, tosin vaikeudet ovat Perhossa suuremmat kuin Kannuksessa. Toivotaan, että hi mankalaiset saavat sen kokoon. Kansa vaatii näköispatsaita ja kriitikot ilmentymiä. Nyt ovat ne hetket, jolloin voitaisiin las kea kunkin toimipisteen todelliset tappiot. Nyt se on pikem minkin katukoirien kusipaikka ja juoppojen sclänsuoja. Yleensähän suo malainen taide on ajautunut sii hen, että kansa tykkää toisesta ja kriitikot toisesta. Kannuksessa Tuomamiemen metsäoppilaitoksen alai sena toiminut toimipiste on myös loppu massa tai liitos Kannuksen maatalousop pilaitokseen on jatkamisen edellytys
------------------------------------\ Linnut lähes ajallaan Kannuksen yläasteen oppilaat ovat seuranneet muuttolintujen tuloaikoja vuosikausia. Uh kakuvia ja kaavailuja Toholam min, Ylivieskan tiepiirin pie nimmän tiemestaripiirin, lopet tamista on huhuiltu jo pitkään, siinä mielessä tapahtunut ei tul lut yllätyksenä. Seppo Vaetoja palkattiin tek nisen lautakunnan töihin toistai seksi. Keski-Pohjanmaan tiepiirin suunnitelmissa on muuttaa kak si nykyistä hallinnollista päätukikohtaa työnjohdollisiksi sivutukikohdiksi. Kiviainek set ostetaan niiltä toimittajilta, mistä kulloinkin halvimmalla saadaan. Kylä siistiksi Himangalla Himagalla osallistutaan MTKrn ympäristöteemavuoteen Siisti kylä -projektin tiimoilta. Tapahtumat ideoi ja niistä tie dottaa ympäristönsuojelulauta kunta. Muutos ei vaikuta nykyisten tukikohtien määrään. polttoöljyt kiinteistöille Teboil Oy:ltä, pienehköt sähkötyöt ja tarvikkeet Kannuksen Sähköpiste Oyrltä. Toholam milla suoritetaan noin 3,5 mil joonan markan arvoinen tuki kohdan saneeraus suunnitel mien mukaan. Muutoksen jälkeen tiemestaripiirin keskikooksi muodostuu 461 kilometriä. Teknisen lautakunnan käyt töön hankitaan uusi NMT 900 radiopuhelin. Kun linnut talvehtimispai koillaan määräävät lähtönsä au ringon asennon mukaan, niin säätila täällä pohjoisessa ei ko vin paljon näy vaikuttavan tulo muuttoon. Lautakunta onkin päättä nyt osallistua prefektiin, hank keesta aiheutuvat kustannukset hoidetaan hyväksytyn talousar vion kautta. Nyt kuitenkin Pohjan maan Puhelinosuuskunta on ot tanut käyttöönsä sähköisen pu helinluettelon, mihin pääsee käTielaitoksen syntymän jälkeen on toiminnan tehostamisen vaa de lisääntynyt entisestään. Toholammille ei tule uutta tie mestaria, vaan Kannuksen alai suudessa toimiva apulaistiemes tari. Tuskinpa paljon muuta, kuin että mikrossa voi olla pu helinluettelo, jos sen sinne itse kirjoittaa. Toholammin tu kikohtaa ei saneerata päätukikohdaksi vaan sivutukikohdaksi, arvioitu säästö olisi tiepiirin laskelmien mukaan viisi miljoo naa markkaa. Maanantaina 26. Tarkoituksena olisi saada jo kaiselta kylällä yhteyshenkilö tai -henkilöitä, kylätoimikuntia, joiden kautta tapahtumia käy tännössä organisoidaan. Monivuotiseen projektiin liit tyy erilasia kylittäin ja kunta kohtaisesti jäljestettäviä tapah tumia, talkoita ja yleisötilai suuksia. Teiden hoito hoidetaan enti seen malliin työnjohdollisesti Toholammilta käsin. Edellisenä kylmänä talve na muuttolinnut saapuivat noin viikon myöhemmin, joten mi tään ennätyksellistä muuttolin tujen saapuminen ei ole. Kunnossapitopäällikkö M arkku Teppo (keskellä) selvitti tiepiirin suunnitelmia yhdessä piiri-insinööri Eero Hintikan (oik) kanssa. Myöskään väkeä tai kalustoa ei muutoksen vuoksi vähennetä. Tiestön kokonaispituus To holammin tiemestaripiirissä on 278 kilometriä, piirin keskiarvo Teknisen lautakun nan päätök• •• siä Kannuksen tekninen lauta kunta päätti hankkia tänä vuon na kemikaalit K-Rauta Yrjänäl tä 118 308 markalla. Esimerkiksi vielä tälle keväälle on suunniteltu pihanperustamiskurssia, ongelmajät teiden keräystempausta ja tien varsien siivous talkoita. Maanantaina 19.3 nähtiin ensimmäiset kottaraiset ja kiu rut. Ammattimiehen toimeen 11 hakijasta valittiin Tuomo Uusioja. Soitta malla numeroon 0771 pääsee yhteyteen Infotel-palvelujen kanssa ja sinne on rekisteröitynä Pohjanmaan Puhelinosuuskun nan tilaajat sekä Helsingin, Tampereen, Turun, Lahden ja Mikkelin puhelintilaajat dollisuus vaikuttaa asioiden kul kuun. Sähkövalaistusta raken netaan määrärahojen puitteissa Urheilutien Sahlgrenintien ja Numersintien valaisemattomalle osalle. O SIVU 15 Mikroja puhelinluettelo. Projektin tarkoituksena on kyläkohtaisesti herättää ihmis ten kiinnostus oman elinympä ristön siisteyteen ja jokamiehen ympäristönsuojelumahdollisuuksiin. Lampin ja Ullavan hallinto vain siirre tään Kannukseen ja Lestijärven Haapajärvelle. Toinen näistä on Toholampi, toista eivät tiepiirin edustajat vielä paljastaneet Tällä hetkellä Toholammin alaisuuteen kuuluu kunnan oman tieverkoston lisäksi Lesti järvi kokonaisuudessaan sekä pääosa Ullavasta. pnä maaliskuuta 1990 LESTINJOKI 5 Lesti yhdistyy Haapajärveen, Lamppi Kannukseen Loppu Toholammin tiemestaripiirille Risto A rkkukankaasta tulee nyt tehtävien muutosten myötä Kannuksen tiemestarin alaisuudes sa toimiva apulaistiemestari. Mitä yhteistä voisi olla mik rotietokoneella ja puhelinluette lolla. Yläasteen oppilaiden havain tojen mukaan sunnuntaina 19.3 saapuivat töyhtöhyyppä ja jout sen. Sähkölamput päätettiin ostaa Lestijokiseudun Sähkö Oyrltä, on 409 kilometriä, Toholampi on piirin pienin hallinnollisesti itsenäisesti toimiva yksikkö. Tielaitoksen edustajat lupaavat, etteivät muutok set vaikuta käytännössä mitenkään nykyisten toimi pisteiden toimintaan, muu tos on lähinnä hallinnolli nen. Tämän vuotiset tuloajat eivät suurem min poikkea normaaleista Uiloajoista, vaikka kevääntulosta näin voisi päätellä. Keskiviikkona kävivät tiepii rin edustajat Ylivieskasta, piiriinsinööri Eero Hintikka ja kun nossapitopäällikkö M arkku Teppo Toholammilla esittele mässä suunnitelmansa. Edellisenä vuonna kottaraiset saapuivat päivälleen samaan ai kaan. EI VAIKUTA PALVELUUN Ylivieskan pääkonttorin edustajat vakuuttavat, ettei te keillä oleva ratkaisu vaikuta mi tenkään tiestön hoitoon. Projek tin takana hääräävät paikallinen maatalousseura ja ympäristön suojelulautakunta. Toho lampi yhtdistetään Kan nuksen alaisuuteen, Lesti järven komennot tulevat si tävastoin Haapajärveltä. Päätök siä ei vielä ole tehty, joten kun nilla on ainakin teoriassa mah siksi mikrotietokoneella, joka on liitettynä modeemiin. Toholammin tiemestaripii ri siirtyy historiaan nykyi sen tiemestarin, Toivo Mä kelän, jäädessä eläkkeelle toukokuun alussa. Lestiläiset puolestaan toimivat omasta tu kikohdastaan, etenkin yhteis työtä Reisjärven suuntaan tul laan kehittämään
Ei ihme, että esimerkiksi saksalaiset mielel lään haluaisivat ostaa suomalai sia rantoja. Miten yhdentymi nen vaikuttaa Lestijokilaaksoon, sitä kysymme Es kolta itseltään. Himankalainen Antero Tuo n ia ei ota kantaa paikallisradiokysymykseen. Miten meidän teollisuuden esim. Mutta matkustamisen ohella asioista voi ja pitää ottaa selvää myös kotona. Rokkia ei tarvit sisi kuulua ollenkaan. Toinen mah dollisuus on keskittyminen pai kallisille tai alueellisille markki noille. Suomessa tarvitaan mo lempia. Nykyinen tarjonta tuntuu riittävältä. Miten meidän pi täisi suhtautua EY asioihin. Lestijokilaakso on Suomen maidontuotannon ydinaluetta ja siinä mielessä lähtöasetelma on hyvä. EY:n vaikutus m aidontuotta jille. Olet mukana EY-organisaatiossa. Kun ajelet Kruunupyystä Kannusta kohti, koetko Brys selin ja muiden metropolien jälkeen tulevasi takapajulaan. Klassista musiikkia pitäisi tulla enemmän. Minne veisit heidät. Suomalainen maataloustuo tanto on yhdentymisratkaisuissa uhattuna. Neuvottelukun nassa ovat edustettuna mm. Kannuslainen Olli Karvonen ei halua paikallisradioa. pi täisi m uuttaa strategioitaan tai toimintatapojaan. Kunnat tarvittaisiin hankkei siin mukaan. Onko meijerifuusioissa sitten kin ehkä menty liian pitkälle ajatellen pienten meijereiden/juustoloiden sopeutumismahdollisuuksia ja kilpailu kykyä. Joskus Radio Poh janmaata. En. Maaperää ei pidä myydä. Pouttu Oy, Juustokunta, Maitokolmio, Eskopuu, puu tarhat, veneveistämöt jne. Yli-Lestillä asuva Raili Pasa nen arvelee, että olisi mielen kiintoista, jos Lestijokilaaksossa toimisi paikallisradio. Autolla ajaessa kuuntelen aina Kokkolan radioa, harvem min muutoin. Toholampilainen Anneli M ä kelä kuuntelisi paikallisradioa. Maitoon uskaltaa inves toida. Taloutemme ei sitä kestäisi. Joskus Kokkolan radioa. Päiväkaudet olen yksin ko tona, niin radio on melkein koko ajan auki. Onko EY välttämätön meille suomalaisille. Missä, mitä teet, toi menkuvasi, tehtäväsi. Si tä kautta pystyn varsin hyvin seuraamaan integraatioasioita kin, vaikka neuvoston päätäntä valta ei niihin ulotukaan. Aamulla kuuntelen puoli tuntia ja illalla uutiset Yhteensä puolisentoista tuntia tulee seu rattua radio-ohjelmia. Jär jestelyt tulee kuitenkin tehdä niin, että säilytämme itsenäisen päätäntävaltamme. Yleensä kuuntelen Oulun asemaa ja toisinaan Ra dio Keski-Suomea. Nyt olisi korkea aika lähteä liikkeel le. Jos katsomme asioita Lestijokilaaksosta. On tehtävä sel laista, jota suuret eivät halua tai pysty tekemään. Tuontipaineet ovat lihaan ja vil jaan verrattuna selvästi pienem mät. Suomalaiset turhaan hä peilevät saavutuksiaan. Sellaista ohjelmaa saisi olla enemmän kin. EY:n täysjä senyydestä puhuminen on mie lestäni turhaa. Tär keintä on hankkia tietoa ja va rautua tulevaan, niin hyvään kuin huonoonkin. Suostuisitko oppaaksi joki laaksomme päättäjille, jos he haluaisivat lähteä tutustu maan yhdentyvään Euroop paan. Integraatioratkaisujen myö tä monet asiat tulevat muuttu maan. Aamuisin tulee kunneltua radioa enemmän kuin päiväsai kaan. Olen Euroopan neuvoston ja sen talousvaliokunnan jäsen. Muutoksiin liittyy sekä uhkia että mahdollisuuksia. Hanki itsellesi mahdollisim man hyvä koulutus. Muutama levy musiikkia ja väliin puhetta.. Asia-ja viihdeohjelmia kai vattaisiin enemmän. Lisäksi meillä on käytettävissämme puhdasta luontoa ja tilaa. mi nisteriöt ja tärkeimmät keskus virastot, elinkeinoelämä, työ markkinajärjestöt ‘sekä puo lueet. M aatilamatkailu, elpyykö se saasteisen Keski-Euroopan myötä. Kukaan ei oikein kuumennut ajatuk sesta, että Lestijokilaaksoon perustettaisiin oma paikallisradio. Maati lamatkailuun ei ole toistaiseksi oikein uskallettu panostaa. Maidontuotanto on kuitenkin muuta turvatumpaa. Vanhaa tanssimusiikkia oli si mukava kuunnella enemmän kin. Maanantaigallupissa kysel tiin jokilaaksolaisilta mieli piteitä radiosta. Lohtajalainen Aila Lukkari la uskoo, että paikallisradiosta tulisi enemmän juuri paikallista asiaa. Keski-Euroopan ympäris töongelmat ovat vakavampia kuin luullaankaan. Aineel linen elintasomme pärjää hyvin vertailussa. Viihdeohjelmia saisi olla enemmän ja musiikkija asiaohjelmia. Helmikuussa tulin nimitetyk si integraationeuvottelukuntaan, jonka tehtävänä on valmistella ja käsitellä Suomen integraatiokannanottoja. Yleensä kuuntelen rinnak kais verkkoa. Massatuotteiden valmistuksessa ratkaisevat mää rät ja hinta. Luultavasti Bel gia, Hollanti, Saksa tai Ranska olisivat mielenkiintoisimpia. Sen sijaan erikoistuotteissa valtit ovat pienten jalostajien käsissä. Opiskele kieliä ja matkusta. Maitotuotteisiin pätee sama sääntö kuin muihinkin teolli suustuotteisiin. Sieltä tulee ajan kohtaista ohjelmaa. Suuri on niissä vah va. Käytä taitoja si kotiseutusi hyväksi hakeutu malla työhön kotikuntaan tai ko timaakuntaan. Suomi ei voi jäädä yhdentymisratkaisujen ulkopuolelle. Jonkin verran tulee kuunnel tua. Joskus kuuntelen kotonakin, kun tulee tärkeää asiaa tai ohjelmaa jota on seurannut. Toisinaan olen yötöissä ja kuuntelen yöradioa. Sen sijaan voimme ke hittää matkailupalveluja, joille kysyntää varmasti riittää. Kansanedustaja Esko Aho näkee mahdollisuuksia Yhdentyminen tulee Kansanedustaja Esko Aho on viime vuosien aika na päässyt kokemaan ja näkemään Euroopan yh dentymiskehitystä varsin läheltä. Varmasti. Massatuotteissa pärjäämi nen on yhdentymisen myötä yhä vaikeampaa. Ammatinvalinnanohje nuo relle lukiolaiselle. Nykyi sellään tarjontaa on paljon ja hän kuuntelee etupäässä yleisra dion ohjelmia. Perusohje pienille ja keskisuurille yrityksille on erikoistuminen. Kirkonmenot kuuntelen sunnuntaisin. Pääasiassa ykkösja kak kosverkkoa
Selvittelytyön Suunnittelukeskus Oy:ssä tekivät hallintotiet. 145 000. Yllätysetuina tarjottiin ilmaislippuja laivaristeilylle ja Pelimanniajoihin. Suunnitelman mukai sin poistoin laskettuna vuoden 1989 liiketoiminnan tulos oli kolme miljoonaa markkaa voi tollinen.. Bonuksia maksettiin viime vuonna, joka oli toiminnan käynnistämisvuosi, kolme mil joonaa markkaa. «kai » . U ttavaa .m h lo .h u « yhtalK UI— )uIkl*»m*UUI. Vuoden lopussa KPO:lla oli l i 785 omistajaa, joiden etuja paran nettiin huomattavasti aiemmas ta. _k.« « itä u n *iMinnitt»luu »dunvaJ* J * “ % ~x~ * “ m Is vaihtoehdot Suunnltleluke.sk ua orKaniKaauoioen . Toimi paikkaverkostoon investoitiin 37,2 miljoonaa maikkaa, joka on 5,4 % liikevaihdosta. Erityisen tärkeänä on luo da neuvottelujen kautta myös pitemmän tähtäimen suuntavii vat alueen hallinnolliselle kehit tämiselle. Vuositulos muodostui suun nitelman mukaiseksi. Pcdcrsore, Uusikaarlepyy, Luoto ja Haapa järvi. rolnü* ___ L. m » n (»monon KhUty orS» l» a .k > k k n atU ylli.nl. TORSTAINA MAALISKUUN 22. Mikäli hallituksen esitys hy väksytään, maksetaan kesäkuun -89 loppuun mennessä makse tuille 500 mk:n osuuksille 7,5 %:n korko koko vuodelta. Kes kittämällä ostot KPO:lle omista ja voi säästää vuodessa jopa useita tuhansia markkoja ta lousmenoistaan. Lisäksi osuus maksun korotuksen yhteydessä jaettiin erilaisina tuote-etuina noin puolitoista miljoonaa markkaa. Nivalan vanha Rinki-ravintola purettiin ja tilal le rakennetaan kauppakeskus, josta ostettiin osakehuoneisto uutta ravintolaa varten. KeskiPohjanmaan maakunnan vähäväkisyys on ongelma, mitä ei muutamissa vuosikymmenissä korjata. Ylivieskassa pidetyn esittely tilaisuuden henki näyttää olleen paikallejämähtänyttä sairaalapiirikiistaa. Etsippä nyt näistä eväistä sitten jotain yhteistä. Summa on KPO:n historian suurin ja vastaa lähes koko 80-luvun aiempia investointeja yhteensä. Asiakasomistajuuden ja investointien vuosi KPO:n tapahtumarikasta toimintavuotta 1989 värit tivät ennen muuta asiakas omistajien etujen kehittä minen sekä toimipaikkaverkoston kehittäminen ja toimialueen laajennukset. Kuihtumisuhkat ovat olemas sa Ylivieskassa pääpaikkaansa pitävillä TVL:n Keski-Pohjan maan piirillä ja maatalouspiiril lä, Kokkolassa toimivalla Vesija ympäristöpiirillä, maatalouskeskuksella ja metsälautakun nalla. Kuntia on nyt 23 ja alueen asukasmäärä n. RAVINTOLA-ALAA VAHVISTETAAN Ravintola-alan kauppa on KPOissa ollut vähäisiä. Ylivies kassa ollaan kuitenkin pitkämuistisia. p:nä 1990 Yhteistyöhön ei löydy eväitä Piirihallinnon puolesta vain viivytystaisteluun YLIVIESKA K..W PöhN,kyisten valtion hallinnon m « v , h m » « U » oen J ^ U U U n ln r^ a n .ilrto. Osuustoiminnan alkuperäi nen tavoite mitä enemmän käytät, sitä enemmän hyödyt toteutuu nyt entistä paremmin! KPO:n toimialue laajeni yri tysostojen kautta viidellä knnnalla: Pietarsaari. KPO on toimi alueellaan markkinajohtaja maatalous-, päivittäistavaraja polttonestekaupassa. Lää ninraja on raja, jonka vaikutus näyttäisi korostuvan hallinnollisia piirejä karsittaessa. To dellinen vuosituotto voi siten ol la jopa 15 %. Markkinaosuus kasvoi selvästi. Kun yksi mielisyyttä näissäkään asioissa ei tunnu löytyvän, on Keski-Pohjanmaan maakunnallinen asema tu levaisuudessa hiipuvaa. Pääte tyn strategian mukaisesti alalle tullaan lähivuosina panosta maan harkitusti. Toimialuelaajennusten vaikutus lisäyksiin oli 8 % ja vertailukelpoinen lisäys siten 16 %. Ti*ma vaoin selväksi Yllv» kjujiumtlnjohtajnn \ I l t a s e n sa n o ista , a u k a a n sa K alajoki1 linnut yht«*i>t‘ »** *> ,.o»»** v^wU rt# ' l4o'r x Y"' Kokkola Ylivieska -kiistan keskeiset vivahteet ilmenevät paikallisten lehtien otsikoissa. Suunnittelijoiden mu kaan Keski-Pohjanmaan kun tien on syytä perustaa työryhmä, jossa ovat edustettuina alueen kunnat ja kaupungit Sen tehtä vänä on valmistella ne toimen piteet ja ehdotukset joilla alueen piirihallintoa vahviste taan. Keski-Pohjanmaan maa kuntaliiton ja Kalajokilaakson Talousalueliiton toimeksiannosta Suunnitte lukeskus Oy:n tekemä sel vittely osoittaa, ettei Kes ki-Pohjanmaan maakun nalla ole tulevaisuutta ellei perusteta yhteistä suunnit teluja edunvaltovontakuntainliittoa ja/tai läänin rajaa siirretä. ettal tutkIJoMeo vaihtoP U rtv lr u ! ^ « tUlyUlml___f kw* kunnes ne lopuit kin manata U in LAlnlnrajs yU meneville uudelle Ja kU> teim m llle yhteistyölle e» nl. Ilman uusia linjoja avaavia hallinnollisia toimenpiteitä alueen kuntien taholta, kehitys johtaa Kokkolassa ja Ylivies kassa toimivien piirihallintoyksiköiden kuihtumiseen. __ •..>i.aii.. Ostot rekiste röidään ATK-teknisesti ja osto ja voi tehdä vaivattomasti mistä tahansa KPO:n myymälästä. Voimakkaasti omaa aluekeskusrooliaan hakeva Yli vieska tuntuu olevan niin it seään täynnä, ettei edes keskus teluyhteys Kokkolan suuntaan tahdo onnistua kuin näennäises ti joissain seminaareissa. Yhteistä on ainoastaan kum mankin paikallismetropolin valtionhallinnollistcn yksiköiden fuusiotai liitosuhka. Varsin kin kun valtionhallinnossa oiKeski-Pohjanmaan maakunnalla ei ole tulevaisuutta laan kehitystä ohjaamassa läänipainotteiseksi ja läänin rajoja myötäileväksi. p y * y ) . Kokkolan CitySokos-kiinteistöön rakenteilla olevat Rossoravintola ja Birra-pub avataan keväällä -90. t l löytyvin v leikki* n ma 11 la MaikunUineuvos Viljo i M A l t t i 1* pltllsl tiithljoi drn esitti m l l t.ln tn rajai y lU tlv ll monialaista kun tainnutun luloksekkalmpan; yhteistyömallina M ll ttlM n ns. Se val mistuu vuoden -90 lopulla. Vähän väkeä = ei hallinnollisia palveluja. Tuomo HallaSeppälä. K O k k o lia si on tutktJolOen »onUkunUtalllton piruitam lv ita l. j — ---------------*-----------------seksi sekA Ylivieskassa et IA sen «uunnltteluja edunvaJsuudessa kivi kuitenkin seituu. KAUPPA KÄVI Vuonna -89 KPO saavutti 755 miljoonan markan myyn nin, jossa lisäystä edellisestä vuodesta 24 %. BONUS KPO:N VASTAUS Lähes kaikki omistajat ovat myös liittyneet bonus-asiak kaiksi, joilla on mahdollisuus saada ostojen määrän mukaan porrastettua bonusta jopa 4 % päivittäistavaraostoistaan. Kiijanpidossa teh tiin elinkeinoverolain sallimat enimmäispoistot, I4,l miljoo naa markkaa. Kirjanpidon yli jäämästä siirretään 5 % sääntö jen mukaisesti vararahastoon ja loppu, 305 812,50 mk, makse taan omistajille osuuspääoman korkona. K rs k i Po» ja n m a s n liitti» a i s a a n e kuit* kuaji kaikkia K alajnkilaak kuntia mukaan. «höoll]. Tulosta rasittivat ennälyssuuret inves toinnit sekä rahamarkkinoilla tapahtuneet muutokset Käyttö katetta kertyi 21,3 miljoonaa maikkaa, joka oli edellistä vuot ta enemmän. Kaupallisesti vuosi oli me nestyksellinen ja vuositulos muodostui tyydyttäväksi ja oli suunnitelmien mukai nen. Edellisen kerran osuuspääomalle maksettiin kor koa vuodelta 1975. L U n ln r.} . Elinkeinoelämän ja kan salaisjärjestöjen toimipiirien suhteen ei varsinaista uhkaa ole olemassa, mutta yhteiskunnassa kehittyvät painopisteinen muu tosvoimat ajavat myös niitä ha jaantumaan. Suurimmat kohteet olivat auto market Prisman avaus Pietar saaressa, S-marketien laajen nukset Perhossa, Lohtajalla ja Himangalla, Haapajärven Smarketin sekä Kolpin ja Jepuan kiinteistöjen osto. OSUUSPÄÄOMALLE KORKOA KPO:n osuusmaksu nousi toi mintavuoden alussa sadasta vii teensataan markkaan. Omistajat saavat edelleen Yhteishyvä tai Samarbete-lehden, hotelliedut, ilmaiset säästö kassapalvelut, häälahjaedut jne. u j . maisteri Paavo Silvennoi nen ja fil.kand. Kasvusuuntina on Oulu ja Vaasa/Seinäjoki. ta lo . Suur teollisuudellaan aikanaan pröystäillyt Kokkola on taasen havah tunut huomaamaan uhkaavan tulevaisuutensa ja myisi tällä hetkellä viimeiset alushousunsakin, jotta saisi Kalajokilaak son mukaan omaan läänija muihin hankkeisiinsa. Bytyt UyUOl
Kaappi sisälsi Laaperin suolaa, puukon ja muita välinei tä. Yhteisiä koneita on yhä ja kohta hankitaan yhdessä kui vaajakin. Kannuksen 4 H-toimistossa emännöi tällä hetkellä Terttu Öljymäki, joka on ehtinyt tutustua hommiin vasta parin viikon ajan. -i H aasteajot Lesti järvellä I L estijärveU » ( M g Ä S u l 1 k o n k y lan )a n ' en ) k 1 km . . Pelto niemi oli maatalouden suhteen ajan tasalla ja tieto siirtyi yhdis tyksen toiminnan mukana vilje lijöille. Yhdis tyksellä on kolmekymmentäviisi jäsentä, joista naisia on kol metoista ja miehiä kahdeksan toista. Nykyinen verotus on vähentänyt yhdistyksen merki tystä. Peltoniemi järjesti al kuaikoina yhdistykselle kirjas ton, joka on luultavasti kunnan ensimmäisiä. ^ N iilo )' Y k s ity is ta lo ja 1 Tyttö1 O ikarinen, 2 .15,9 ; ^ T u i j ^ ^ | Vanhat pöytäkirjat ovat tarkkoja dokumenttejä sen aikaisista tapahtumista Kiiskilässä ja Nie mellä. Hän oli saanut karjakkokoulutuksen. r Pienviljelijäyhdistys elää yhä Niemellä ja Kiiskilässä Kansankynttilä valaisi • 1 • ! • # • • • 1 i • i • • viljelijöiden tietä L estijärven K iiskilän ja N iem en asukkaat pitävät yhä pystyssä p ien viljeli jäyh d istystä, jo k a on toim i nut 60-70 vuoden ajan. K oneita hankittiin yh teis voim in ja kylän eläm ää vi reytettiin erilaisilla tap ah tum illa. Suurin osa niistä koskee maata loutta, mutta mukana on myös romaaneja. Sen toiminta ei ollut puolueisiin sidoksissa, vaikka kin aatteeltaan se oli ehkä lähin nä Maalaisliittoa. Kannuksen vakituinen 4 hneuvoja Toini Rautakoski on parhaillaan opiskelemassa, mut ta astuu jälleen remmiin syksyl lä. Kirjoista perittiin ra hatilanteen kartuttamiseksi myöhästymissakko. Syrinky»an Maamiesseura, Ylikylän Pienvilj | / W ;'. Jos yhdistyksen nimissä ostetaan jotakin, se ei kelpaa ke nenkään verotukseen vähennyk seksi. Niiden käytöstä perittiin vuokraa. Yhdis tyksen puheenjohtajaksi valit tiin Eeva Jokisalo. Aluksi lääkekaappia tarvittiinkin enemmän, sillä lähistöllä ei ollut eläinlääkäriä. Ennen yhdistyksen merkitys oli paljon tärkeämpi. Hänen sijaisenaan on kalajokinen Terttu Öljymäki, joka kertoo vasta tutustuneensa Kan nuksen tilanteeseen. Hankkijak si valittiin Vieno Pajala. Pienviljelijäyhdistys syntyi ajamaan erityisesti pientilallis ten asiaa. Koneet eivät vain ole yhdistyksen nimissä, selvittää Antero. Mukaan on sopinut hupasiakin merkintöjä, jotka ovat varmasti olleet siihen ai kaan tärkeitä asioita. sekä miehet että naiset ovat toimineet aina yhdessä. Alunperin sen tarkoituksena oli valistaa kylä läisiä maatalousasioissa. Se keräsi eri tavoin rahaa ja niillä ostettiin koneita. V alm istelu t ju h la a v a r ten ovat käyn n issä. Johtokun nan erovuoroisten tilalle valit tiin Arja Joki-Tokola ja Jouni Ranta-Nilkku. Hän tiesi m aataloudesta ja karjan kasvatuksesta, joten yh d is tyksen puitteissa P elton ie mi saattoi neuvoa k yläläi siä. Kannuksen 4 H täyttää 60 vuotta K an n u k sen 4 H -yh d istys viettää syk syllä 60-vuotisju h lia a n . M atka l0kn a: Jä rv e n ta u k s e n pienviljelijäSST551 srssr-Ä iouk' \ Ik u etta. Y h distyksen perusti aikanaan N iem elle opettajaksi tullut T yyne P eltoniem i. Tilintarkastajina jatkaa Kyl likki Niemelä ja Johan Nieme lä. Tuse t h a a s te a jo t. Myöhemmin kirjasto siirret tiin Niemeltä Kiiskilän puolelle Lempi Kiiskilälle, joka on tällä hetkellä yhdistyksen vanhin jä sen. Vuoden 1962 olleessa pöytä kirjassa mainitaan, että lääkekaappiin on pikaisesti hankitta va uusi maitopumppu poikimahalvauksen hoitoon. LAMPPU HUKASSA Vanhoista pöytäkirjoista il menee tarkkaan yhdistyksen ta pahtumat. Vuosikymmeniä toiminnassa mukana ollut Erkki Niemi muistelee, että kirjasto oli hei dän kotonaan, koska Vilpas Niemi toimi puheenjohtajana. Nykyisin p.v.y:n toiminta ra joittuu lähinnä tupailtojen viet tämiseen Niemellä ja Kiiskiläs sä. Viimeisin tupailta pidettiin Eila ja Antero Kiiskilällä kes kiviikkona. V u on n a 1929 p e rustettu y h d istys on eh tin yt toim ia m elk oisen aikarupeam an k an n u slaisten m aatalou sn u orten jo u k o s sa. Yhdistyksen virallinen nimi on Lestijärven Järventauksen Pien viljelijäyhdistys. Puheenjohtajana toimii Esko Hirvinen. Yhdistyksen vuosikokouk sessa palkittiin kaikki toimin nassa olleet T-paidalla. Toimintaa hänen mielestään on ollut runsaasti.. Y hdistys toim i m yös osuusku ntaperiaatteella. Kirjaston tapaan toimi kylällä myös lääkekaappi. Vanhoina johto kunnassa jatkavat Simo Anttila, Liisa Äijälä, Risto Junttila, Eero Syrjälä, Eero Pajala, Pentti Sarja, Anna-Maija MÄki-Petäjä, Väinö Niemonen. ENSIMMÄINEN KIRJASTO Yhdistyksen perustamisvuosi ei ollut tarkkaan jäsenten mie lessä, mutta he muistelivat, että se tapahtui 20-30 -luvun vaih teessa. Annikki Kiiskilä muistelee, että sen on täytynyt olla jo ennen vuotta -36. Myöhem min eläinlääkärit saatiin Kan nukseen ja Haapajärvelle. Eräs pöytäkirjoista on tehty Haaste .,^e.^ ijä,rven «Järventausten Pien viljelijäyhdistys kutsuu täten alla I o m i t u t yhdistykset haasteajolhfn nfliÖr^ ky1^ Maamiesseura, -Kanalankylan Maamiesseura. Kirjat ovat vieläkin tallella. Sihteerinä toimiva Antero Kiiskilä kertoo, että tänä talvena on pidetty viisi tupailtaa. Maamiesseuraan verrattuna p.v.y. Ker ran kuukaudessa pidettiin kir konkylällä vastaanotto
Lautakunnan esitys määrära han saamiseksi kuluvan vuoden talousarvioon karsittiin pois sil lä perusteella, että kyseinen summa oli jo edellisen vuoden talousarviossa. Lestijärvellä on siellä oma kummitila, joka on tehnyt listan puuttuneista ko neista. Lestijärven tuottajavhdistys kerää rahaa ja kunnostaa vanho ja koneita, joita voi lähettää Paavo Lill'in maatilalle. Hankkijak:no Pajala, kekaappia tarvitlän, sillä lähistöllä ääkäriä. Yhteisvoi min on hakittu kuivaamo, joka on ollut kunnan alueella ensim mäisiä. Kokkolan vapaa-aikakes kuksessa pistäydyttiin ja laskettelumatkalla Vuokatissa, jonka bussimatkasta oheinen kuvam me. aaliskuuta 1990 Maanantaina 26. Talvisaikaan Kiiskilästä ja Niemestä käytiin hiihtä mällä Reisjärvellä kaupassa. Nykyiset jäsenet muistelevat, että parin vuoden ajan Halsualtakin tuli muutama mies hevoskuorman kanssa tuo maan viljoja. Kerralla sopi kuivatta vaksi 24 säkkiä. Tämän vuoden tupailloilla on kerätty arpajaisten avulla rahaa. Enää ei kyläillä naapureissa. Lestijärvellä oli silloin po liisina Paavo Torkinlampi ja etsintä annettiin hänen tehtäväk si. Li säksi kyläilemisen tilalle on tul lut muunalaisia harrastuksia. l MPPU KASSA pöytäkirjoista ilan yhdistyksen taukaan on sopinut merkintöjä, jotka i olleet siihen aiasioita. TALKOILLA KUIVAAMO Talkoohenki on elänyt yhdis• tyksen keskuudessa. Suunnitelmallisesti kunnos tettuna ja hoidettuna jokiranto jen virkistyksellinen ja maise mallinen merkitys sekä matkai lullinen vetovoima kasvaa. Iltamia pidettiin Tanssikalliolla. Kyläläisille on jär jestetty askartelu-, puutarha-, aiv-, leipoma-, karjatalousja öljyväkirehukursseja. Ihmiset istuvat ko tona ja katsovat televisiota. Yhteisinä koneina käytettiin muunmuassa kutterinlevyä, perunajauhomyllyä, karvanleikkuukonetta ja lajittelijaa. 1949. Keskiviikkoillan tuotto aio taan käyttää koneiden hankin taan Viroon. kirjoista on tehty Yhdistyksen vanhat konkarit muitavat tapahtumarikkaan ajan. Jostakin syystä lamppu oli joutunut huk kaan. Antero Kiiskilä arvelee, että kylä hiljeni paljon koulun myö tä. "Lestijärven pienvilje lijäyhdistys haastaa Teidät allamainitut hevosinenne kilpasille nopeudessa." Seurat haastettiin poissaolosakon uhalla. Annikki itelee, että sen on jo ennen vuotta sisälsi Laaperin n ja muita välineikäytöstä perittiin 62 olleessa pöytälitaan, että lääke»ikaisesti hankittapumppu poikima>itoon. Hevoskilpailuihin on haastet tu maamiesseuroja lehden väli tyksellä. Suksimaan uskaltautui 50 kerholaista. Koneet hankittiin muualta. Lautakunta perustelee maise masuunnittelun tärkeyttä sillä, että keskustaajaman jokirannat ovat maisemallisesti arvokkaita ja elävöittävät rakennettua ym päristöä. Pöytäkir joissa on liitteenä useita lehti leikkeitä muunmuassa hiihtokil pailuista, jotka useimmiten pi dettiin Niemellä. Saapuvilla oli johtokunnan jäse nistä Vilpas Niemi, Jalmari Hautala, Nestori Hirvinen, Vieno Pajala ja varajäsen Oiva Pajala. Nuolenheittokilpailun voitti Väinö Lintilä. Aikanaan lamppukin löytyi. Lautakunta arvioi, että suun nitelmalla voitaneen edistää ra kennuskaavan mukaisten VL -varausten toteuttamista ja tar vittaessa tarkistaa kaavan ta voitteita ranta-alueen osalta. Vielä lautakunta haluaa muis tuttaa kunnahallitusta sillä, että tämän kaltaiseen maiseman suunnitelmaan on saatavissa ympäristönsuojelun normaali, 66 %:n valtionapu. Ky seessä on viime vuodelle vara tun 25 000 markan siirtäminen kuluvan vuoden talousarvioon. Jokirantojen kunnostamisesta ovat myös kuntalaiset ottaneet lautakuntaan yhteyttä useita kertoja. Tupaillassa olivat mukana muistelemassa Oiva Pajala, Viljo Hautala, Erkki Niemi, Kaisa Ekman ja Annikki Kiiskilä. Matkalla pistäydyttiin muunmuassa Kärsämäelle.. Heitä oli Lestijärven lisäksi Kokko lasta ja Kannuksesta. Kuivaamon puut kerättiin tal koilla ja samoin rakennettiin. Silloin ei sen enempää radio kuin televisiokaan häirinnyt kyläläis ten elämää. Myöhemmin tehtiin Nie melle oikein tanssilava, joka siirrettiin sitten Discolandiin. Muutama kuukausi myöhem min oli järvellä lehtileikkeen mukaan "Onkimakilpailut", jon ka voittaja oli Kälviältä saakka. Kolmannessa pykälässä lu kee: "Johtokunta päätti, että yh distyksen kaasulampusta anne taan poliisille etsintämääräys." Kiiskilän tupaillassa muistel tiin, että yhdistyksellä oli oma kaasulamppu. J ehtinyt tutustua isti. Sitä lainattiin vä lillä Järvilinnaankin. Rahaa tarvittiin koneisiin ja kursseihin. DISCOLANDIN LAVA PERUA NIEMELTÄ Pienviljelijäyhdistys keräsi tomintaansa rahaa järjestämällä iltamia ja kilpailuja. Sana kilpailuista kulki kunnasta toiseen. Samassa yhteydessä on jär jestetty myös potkukelkkakilpailu, jonka voitti Heimo Hau tala. Senkin vuoksi on tärkeää pi tää keskenään yhteyttä. VIROON RAHAA Nykyisin pienviljelijäyhdis tys ei harrasta samanlaista yh teistoimintaa kuin ennen. n kirjasto siirretKiiskilän puolelle lälie, joka on tällä ityksen vanhin jäipaan toimi kylällä kaappi. Rahaa alajuoksun maisemaan Himangan ympäristönsuojelulautkunta esittää kunnanhalli tukselle siirtomäärärahaesitystä Lestijoen alajuoksun maisemasuunnitelman laatimiseksi. Toholammin 4H-kerhoIaisilIa piisasi toimintaa hiihtolomaviikolla. Esimerkiksi 1957 vuonna on Lestijärvellä ollut yhdistyksen järjestämät "ongintakilpailu", joissa oli 46 osaanottajaa. Pajalassa helmikuun 27. Myöhemtärit saatiin Kanaapajärvelle. Ker issä pidettiin kirstaanotto. Kuivaamo oli kylällä tehokäytössä. pnä maaliskuuta 1990 LESTI N! OKI 9 "N vieläkin tallella, stä koskee maatamukana on myös rjoista perittiin rakartuttami seksi ¡akko. Silti kin tupailtojen pitämisellä on merkityksensä
75,-/jm • määräkokoisena 120x180, 145x200 ja 160x230 KALUSTEV Asematie 5, Æ I E , . <Sg> TO Y O TA Uusi voima on syntynyt, tule ja koeaja! 1.3Í j a 1.6 i AUTOTALO SINULLE J A PERHEELLESI <æ> TOYOTA NYSTED1 r SP:N TALO KANNUS * 968/715 75 PEKKA KORKIALA r SÄHKÖPISTE SÄHKÖISTÄÄ saasf SÄHKÖSUU SÄ KOI wn n it t e lU hkölah e r ja u k s e t KANNUKSEN SÄHKÖPISTE KY KP 6, KANNUS, PUH. 10 LESTINJOKl Maanantaina 26. VUOKRAPALVELU MIKKO YLIN0RPPA KY E1laatuluokan materiaalit: I ajiteltua mäntyä ja melamiinilevyä. Tule kaupoille! Myynti, huolto ja varaosat: iöJHusqvarnai HUSQVARNA 40 U u d e t k e v ä ä n v a rs ile n k k a rit s a a p u n e e t ! sls -kenkä T:mi P. Väkevät monipistesuihkutusmoottorit. 96X-70635 Vielä jäljellä. L L J JÊ KANNUS, puh. • H -nopeusluokassa saatavana 60-, 65ja 70-sarjaisena. 9 6 8 7 1 1 4 kaikki renkaista 1F GOODRICH COMP T/A [HR] TURVALLISTA SUORITUSKYKYÄ VAŒTELEVISSA OLOSUHTEISSA • Erinom ainen p ito ja käsiteltävyys m ärällä ja kuivalla tien pinnalla, s ilti hyvä o h ja u stu n tuma. Puuosissa himmeä UV-lakkaus, akne systems RUNSAASTI TRIKOOMATTOJA • pakalta alk. 700 56 U u d e t C o ro lla t ovat n y t m eillä! Modernia moniventtiilitekniikkaa. 949-389 492 KALAJOKI, Kasarmintie puh. 983-20250 autop. • M yös valkoisilla ko h o kirja im illa . 1.200 mk. T ri . E t< s» i<. 949-388 503 KANNUS, Museotie 3 puh. 983-462 555 Lindströmin pressuvuokraus Ylivieskassa ja Kannuksessa. diPGoodrich E R IK O IS V A N T E IS S A O N N Y T VALINNANVARAA! Paikkakuntasi Goodrich-myyjä: kaikki renkaista Asematie 7 69100 KANNUS Puh. Tiilikainen 69100 Kannus p. Tehot 82 hv ja 105 hv. 968-70771 S ä l • asianti suunn • korkea Tule tut valaisiin mallisto TÄHTITARJOl Halogee; pöytäval Mit< Tervetul« . 968-705 54 autop. Sahaopas kaupan päälle. pnä maaliskuuta 1990 Maananta L r a h k o s e n ' p i e n k o n e K A N N U S P U H . Varustepaketit alk. 968-719 64 ERIKOISLIIKKEISSÄ SINUA ILVEL VUOKRATEN EDULLISINTA VUOKRAAMME UUSIA: RAKENNUSKONEITA KAIKENLAISEEN RAKENTAMISEEN YLIVIESKA, Rantakatu 15 puh. Tuulilasin (2/90) kiittämät kataly saattorit nyt koko mallistossa
Tervetuloa Kannuksen kaupunginkirjastoon pe 30.3.-90 klo 19.00. putken....A Lival keittiövalaisin hissi....................8 7 , VO LTEK KY Siltakatu 4, Kannus, puh. > „ fc M 1 s / * a ll UOU need SES PAAVON KONE Í 968-709 87 K A N N U S 968-709 86 iINUA ILVELLAAN YKSILÖLLISESTI! \ . K YB:n patentoima vonttiilijärjestelmä ja kaksiputkirakonne takaavat erinomai sen ajomukavuuden ja pitokyvyn. mallistoomme. ISKUNVAIMENTIMET • H y v ä v a r a s to ! • E d u llis e t h in n a t ! Hae lyömättömät meiltä! JUMON ......... Tule tu tu stum aa n ! Puoti on pullollaan! KAIMIMUKSEIM LUONTAISTUOTE TEKSTHLIPUOOIN TALO P. pnä maaliskuuta 1990 _______________ LESTINJOKI 11 rotA I ® T O Y O T A iRKIALA Naisten ja miesten "purkkarit" tarjoushintaan I48r pfSDlAhO' Kannus 45 70 265 g ONNIMANNI f l JALKINE CITIZEN ANA-DIGI Suomen suosituin D keliomaiiiPaijon hyödyllisiä toimintoja. Valamo-SyväriÄäninen-Petroskoi HINTA: 2990 ,/hlö sis. 6 x zoom. v J . KY8 SUPER T-T on edul linen kaasuvaimennm vaa tiville. 20 % Kaikista villalangoista Myös valmisvaatteita! Tule heti, parhaat viedään ensiksi! T E K S T I I L I P U O T I Kannus p. 7 . 700 40 Sisällä ja ulkona! GR-A1 VIDEOKAM ERA 420.000 kuvapisteellä. • PEILIKUKKAPYLVAAT JA -K U U T IO T • PEILIT ERIMALLISINA Teemme tila u kse sta m itta tila u s ty ö n ä . |ä,|estää iS Koivu ja tähti , O S A K E Y H T I Ö Tuo viherkasvisi upeasti esille... TÄHTI TARJOUS" Halogeeni pöytävalaisin Lival koululais1 1 Q valaisin sis. Kaksois aika, kalenteri, hälytysaika, aika merkki, ajanotto ym, vesisuojattu hiilikuitukuori. 71661 LYÖMÄTTÖMÄT SUPER T-T KTB KAASUISKARIT SUPER T-T on ainutlaatuinen kaasuiskunvaimennin. 3 2 5 Kannuksen KELLO ja KORU KANNUS puh. 6 . Automatiikka: valotus ja vastavalo valkobalanssi ja nopea tarkennus. ' LAITISEN LASI Puh 9 6 8 -8 5 6 3 5 9 6 8 -7 1 5 4 f; Ait} w , U m MUISTATHAN AUKIOLOAJAT: M A T O 9 .3 1 4 .0 PE 11.00-17.00 Lisäksi: Tl 16.00-18.00 Käytä hyväksesi viime viikolla jaetun Koko Kansan Terveyslehden KYMMENEN MARKAN SÄÄSTÖSETELI! m m. 704 94 f \ Miten ja mistä runo syntyy. maaliskuuta 1990 Maanantaina 26. 1 9 9 , CITIZEN KORU KVARTSI Siro ja kaunis kello, joka käy juhlavaankin , tilaisuuteen, a / Kelloiahja on aina hyvä lahjaidea. • bussimatka Leningradiin • laivamatka m/s Sergei Kirovilla puolihoidolla • matkanjohtajan palvelut • viisumin hankinta + perusturva KANNUKSEN SILMÄLASI KY .LA.».»™»» 69100 KANNUS S 968-70 151. SISUSTAA % NÄYTTÄVÄSTI! > . Kukkakauppa JYLHÄ & SINISALO S * I 'A ?9§4' f t Tr 15r'-8* k ,.1 M' Bll IB*1 V* T7 'M1 V • näöntarkastukset • silmälasit • piilolasit Avoinna: m a 1 1 .0 -1 7 .0 , tip e 9 .3 -1 7 .0 , la s u lje ttu 2 6 . C -P iim aa , C alsi-C , M agritz laih du tusla kritsi. 'UTOTflRVIKE KV 169100 KANNUS n 968-70450 S 668»M»M6t668M6M8888888>MM*M999>»9»9M ¡-s | Tällä viikolla saapuvat loput ev l _W! siemenet ja mukulat, pistokkaita perjantaina! Nyt on m ullanvaihdon aika! Valvottua Kekkilän multaa, sarvilastua ja kukkaruukkuja. Huippunopea suljin 1/1000 sek. 1 . Tilaisuudessa kirkkoherra Asko Typpö kertoo taustoja runoilleen * Runoja Asko Typön uudesta kirjasta esittää lausuntataiteilija Auli-Maritta Ruuskanen, Kirjaa voi ostaa ja sa ad a tekijän nimikirjoituksen. 968-237 44 S ä h k ö a la n e rik o isliik e • asiantuntevaa • ammattitaitoinen asennuspalvelu suunnittelua Lestijokilaakson monipuolisin • korkeatasoiset tuotteet • valaisinvalikoima Tule tutustumaan uutuusvalaisimiin mm. . 709 52 A A R I 707 20 puh
Opettajat ovat keskeisessä asemassa ystävyyskoulutoiminnan virittämisessä, sillä 48 pro sentissa aloite on tullut opetta jalta. Nyt tuntuu into latvialaisten tulosta olevan niin kova, etteivät kaikki halukkaat majoittajat saa edes majoitettavia. Vanhimmat ystävyyskoulut ovat mahdollisesti jo 1940 lu vulta alkaen olleen mukana. Tätä kautta ystävyyskoulu löytyi Pohjois-Kanadasta Lucy Lake School, joka on 5 opettajan ja yli 100 oppilaan koulu. Luky Lake School Kanadasta ja sen 5. Kielinä on käytetty suomea, venäjää, englantia ja ruotsia ja yhdessä tapauksessa saksaa. Innok kaimmin asiaa on viety eteenpäin ystävyyskoulutoiminnan kautta. Ystävyyskoulutoiminta on ol lut todella innostavaa. Kolmisen vuotta tässä on kir joiteltu puolin ja toisin englan nin kielellä. Hyvin Marcy Ylioja tuntui suomalaisia sanoja osaavankin lähettämänsä kirjeen mukaan. ala-asteiden väli sissä hiihtokilpailuissa. Vierailuja on ollut puolin ja toisin joka vuosi ja jurmalaiset ovat niin innostuneita, että heil lä on jo virolainen suomenkie len opettaja ja suomenkieli on siellä valinnaisena kielenä, tote si lukion venäjänkielen opettaja Maisa Luoma. Toholammin kokemusten pe rusteella kielitaidon lisäksi ystä vyyskoulutoiminnan pitkälle vieminen kouluttaa oppilaita monissa muissakin asioissa. Lestijokiiaakson alueelta vain Märsylän ala-asteella ja Toholammin lukiolla ja ala-asteella on omat ystä vyyskoulunsa. Eturivissä vasemmalta 3. Kansainvälisyys, erilaisuuden arvostaminen, erilaisten elämä nasenteiden ja muotojen hyväk syminen, inhimillisyys ja ihmi syyden kokeminen ovat asioita, joista oppilaat saavat pitkälle elämään riittävät eväät. Kouluhallitus suosittaa, että ys tävyyskoulut hankittaisiin kun tien ystävyyskunnista, koska yhteyksien ja vierailujen jäljes täminen käy kätevämmin näin. OPPILAAT INNOSTUNEITA Märsylän koulun johtajaopet taja Heikki Pöyhtäri kertoi ys tävyyskoulutoiminnan alkaneen naimiskaupan kautta, sillä märsyläläinen Mirjam NiemiKorpi solmi avioliiton kanada laisen opettajan kanssa. 53 koululla on 2 ystävyyskoulua, 14 koululla on 3 ystävyyskou lua, 8 koululla on 4 ystävyyskoulua ja 1 koululla on peräti 9 ystävyyskoulua. Toholampi on myös hankkinut Norjan Trondheimistä ystävyyskoulun ja näin tilanne on 'tasa painossa*. Ehkä sii nä on sekin, että sekä jurmalai set että me puhumme vierailla kielillä. Tällejä ensi vuo delle on vahvistettu kirjallinen ohjelma ja tämän ohjelman mu kaisesti toukokuussa tulee Lat viasta 15 oppilasta ja 6 opettajaa viikoksi Toholammin lukion vieraaksi. Koulut kansainväliskasvatukseen mukaan Märsylä ja Toholampi jo mukana ystävyyskouluin Koulut ovat lähteneet in nokkaasti kansainväliskas vatukseen mukaan. H URHEILUKATSAUS Himangan Urheilutalolla ki sailtiin 143. Ystävyyskoulutoiminnan muotoina yleensä on kirjeen vaihto. oppilas on sukunimeltään Ylioja, joten nimi antaa viitteitä, mistä tytön esivanhemmat ovat kotoisin. Märsylän ala-asteen koulu on Kana dassa ja Toholammin lu kion ja ala-asteen koulu on Latvian Jurmalassa. Märsylän ala-asteen oppilaat ovat saaneet omat kirjeenvaihtokaverinsa tuolta Lucy Lake Schoolista ja hoitavat kirjeen vaihtoaan omaan tahtiinsa. Tutustumiskäyntejä on 18 prosenttia harjoittanut, leiri kouluja on 9 prosenttia pitänyt, oppilasvaihtoa on ollut 8 pro sentilla, näyttelyjä ja videoita on lähetellyt 6 prosenttia kouluista. Kenelläkään ei ole ollut kotikenttäetua puolellaan, siinä on jännittäminen unohtunut. Kaksi vuotta sitten tapasimme tämän opettajan ja ensi kesänä on tar koitus tavata uudelleen Kana dassa, toteaa Heikki Pöyhtäri. Koulu hallituksen keräämien tie tojen mukaan toukokuussa 1989 oli 556 koululla yh teensä 615 ystävyyskoulua ympäri maailmaa eli joilla kin kouluilla on useampi kin ystävyyskoulu. Kouluhallituksen mukaan koulujen kiinnostus ystävyyskoulutoimintaa kohtaan on li sääntynyt viime vuosina voi makkaasti. Keskusteluja käydään venäjäk si, englanniksi ja saksaksi ja nyt viimeaikoina myös suomeksi, jatkaa Maisa Luoma. Silti 3098 koululla ei ole vielä ystävyyskoulua. Ystävyyskouluja on Suomes sa 104, Pohjoismaissa 143, Länsi-Euroopassa 145, Neuvostolii tossa 180, Itä-Euroopassa 51, Afrikassa 85, Aasiassa 20, Poh jois-Amerikassa 6, Väli-Amerikassa 2 ja Australiassa 1. Toholammin kouluissa on jo suunnitelmat pitkällä, kuinka latvialaisopiskelijoita ja -opetta jia koulutetaan ja tutustutetaan suomalaiseen elämänmuotoon. Meillä on ol lut periaatteena, että ne, jotka majoittavat nyt kotiinsa pääse vät ensisijaisesti ensi vuonna sitten Jurmalaan. Heikki Pöyhtäri suosittaa ystävyyskou lun hankintaa kaikille kouluilla. Toi silta into on karissut ajan myötä, mutta on myös niitä, jotka ovat koko ajan olleet mukana. TOHOLAMPI LAAJALLA RINTAMALLA Toholammin ystävyyskoulutoiminta Latvian Jurmalan Vidus skolaan on alkanut vuonna 1987 ja toiminta on ollut perin laajapohjaista. Videoita ja valoku via ja opetusmateriaalia on lähe telty puolin ja toisin. T 1-2 LK 1) Sanna Torvi TO 3.32 2) Katriina Himanka HI 3.58 3) Maarit Pernu PA 4.03 4) Tiina Mär sylä KK 4.13 5) Maija Tulasalo KK 4.31 6) Suvi Salmela TO 4.39 7) Maria Pahkala KK 4.44 8) Satu Puusaari HI 5.09 9) Riikka Kiimamaa KK 5.16 10) Merja Tilus KK 5.21 ll)Jenni Kurikkala KK 5.45 12) Heli Alatalo KK 5.54 13) Merja Potinoja KK, Anu Ylitalo TO 6.06 15) Anne Ala-Pöntiö KK, Paula Pernu PA 6.08 17) Elisa Heikkilä KK 6.39 18) Jaana Kurikkala TO 7.09 19) Emilia Woltter KK 7.17 20) Katja Kurikkala KK 7.18 21) Katriina Ala-Pöntiö PA 7.21 22) Elina Siltala PA 7.26 23) Tanja Tiainen KK 7.30 24) Anna-Leea Tiainen KK 8.53 25) Elina Pöntiö PA 9.33 26) Anne Harju KK 9.51 27) Erja Ylikangas PA 10.27 P 1-2 LK 1) Jaakko Peltola KK 3.34 2) Tomi Alamaa KK 3.35 3) Janne Aarnio PA 3.54 4) Kai Paa vola KK 3.58 5) Aki Pahkala PA 4.15 6) Jani Lehtinen KK 4.19 7) Kimmo Mäkelä Hl 4.35 8) Joonas Mäkitalo KK 5.01 9) Markus Kaattari PA 5.09 10) Teemu Tiainen KK, Janne Autio KK 5.26 12) Janne Niemi PA 5.51 13) Mika Aarnio PA 6.15 14) Teijo Annala KK 6.26 15) Otso Sandberg KK 6.46 16) Kari Alamaa PA 7.01 17) Petteri Saaren pää KK, Mikko Korpi KK 7.06 19) Jani Heikkilä PA 7.18 20) Jussi Lokasaari KK 7.19 21) Mikko Joensuu KK 7.39 22) Jani Hihnala KK 9.34 23) Joni Niemi PA 9.55 T 3-4 LK 1) Elina Puusaari HI 9.37 2) Mervi Mäkelä HI 11.07 3) Kaisa Yrjänä HI 11.184) Päivi Uunila KK 11.43 5) Minna Pahkala TO 11.47 6) Maarit Heikkilä PA 11.52 7) Jen ni Ylikangas KK 11.55 8) Satu Tuomarmäki KK 12.00 $) Inkeri Grön lund HI 12.12 10) Eini Heikkilä KK 12.38 11) Maria Yli-Parkas TO 12.56 12) Satu Kuusisto KK 12.59 13) Mari Ojatalo HI 13.15 14) San na Högbacka KK 13.21 15) Miia Uunila KK 13.30 16) Elina Kurik kala KK 13.39 17) Mari KeskiKuru KK, Minna Kaattari PA 13.45 19) Pirjo Honkonen HI 14.13 20) Marjo Pahkala PA 14.18 21) Johan na Keski-Kuru TO 14.20 22) Liisa Reinikainen KK 14.45 23) Jaana Akolahti 14.56 24) Maria Ylitalo TO 15.09 25) Jonna Särkilä TO 15.09 26) Sanna Penttilä KK 16.07 27) Tarja Kuorikoski TO 16.36 28) Satu Ylitorvi TO 17.25 29) Mari Lampinen PA 17.42 30) Johanna Ala-Pöntiö PA 20.16 P 3-4 LK 1) Mikko Tilus KK 9.11 2) Tomi Seppä KK 9.26 3) Anssi Rahkola KK 9.27 4) Sakari Nieme lä HI 10.09 5) Pekka Siipola KK 10.22 6) Jari Kyösti PA 10.33 7) Kim Paavola KK 11.17 8) Mikko Pahkala KK 11.23 9) Markus Keko lahti TO 11.37 10) Juha-Pekka Pel tola KK 11.38 11) Riku Oja KK 11.47 12) Perttu SiermalaTO 11.48 13) Jukka Tilus KK 11.50 KK 11.50 14) Jaakko Kivelä PA 11.54 15) Teppo Hekkala HI 11.55 16) Jo ni Sippola KK 11.59 17) Kai Ainala HI 12.22 18) Mika Haapala TO 12.25 19) Rami Alamaa PA 12.34 20) Petteri Uunila KK 12.39 21) Rami Tuominen KK 12.52 22) Jan ne Kurikkala TO 13.08 23) Mikko Hietamäki TO 15.07 24 Lari Ojala KK 15.22 T 5-6 LK 1) Maria Penttilä KK 9.07 2) Miia Tuorila KK 10.18 3) , Elina Hinkka KK 10.32 4) Jonna Ylikangas KK 10.51 5) Marjaana Hautala TO 11.28 6) Katja Siermala TO 11.40 7) Niina Torvi KK 11.46 8) Suvi Lauri KK 12.48 9) Anne Yli-Parkas TO 12.54 10) Anu Sier mala TO 12.59 11) Heidi Aarnio PA 13.24 12) Maria Uunila KK 13.25 13) Milla Kuusisto HI 13.51 14) Saija Reinikainen KK 14.29 15) Päivi Hekkala HI 14.55 16) Riikka Kattilakoski PA 15.55 17) Johanna Kuusisto HI 16.39 18) Marjo Hiili KK 17.55 O TAKASIVU. luokka opettajansa Duane Pirnesin kanssa
Sitä ei tule päästää kaatopaikoille, viemäriin tai poltettavaksi. Luonnossa ongelmajättei den sisältämät raskasmetallit ja supermyrkyt kuten PCB rikastu vat ravintoketjujen huipulle, mm. Kotona tehdäänkin tärkeä päätös: viedäänkö vaaral liset jätteet asianmukaisiin ke räyspisteisiin vai laitetaanko ne tavallisen jätteen mukana ros kiin. Siksi ongelmajätteet on syytä lajitella siellä missä se on hel pointa kotona. Kunnilla on jätehuoltolain mukaan velvollisuus ottaa vas taan kotitalouksissa syntynyt ongelmajäte. Ongelmajätteiden, myös akkujen, vienti Himangan kunnan muille kaatopaikoille on ehdottomasti kielletty. Kaatopaikalla tätä jätettä ei ole enää mahdol lista erotella. Kunta ylläpitää ongelmajätteiden keräilypistettä ja huolehtii jätteen toimittami sesta jatkokäsittelyyn. Kirjoita selvästi pakkauksen päälle, mitä pakkaus sisältää. Esimerkiksi elo hopea kertyy munuaisiin ja kes kushermostoon ja voi aiheuttaa sikiövaurioita, eräät jäteöljyjen poltossa vapautuvat hiilivedyt (PAH-yhdisteet) aiheuttavat syöpää, jne. Tulokset: Kannus: (Palkittiin kunkin luokan paras) Tuomo Isohanni, Katja Honko nen, Janne Honkala, Anne Ollila ja Jani Kaltilakoski. ihmiseen. Osa tästä jätemäärästä kulkeu tuu edelleen suomalaiseen luon Ongelmajätteitä syntyy kotonakin Ongelmajätteenä pidetään jätteitä, jotka ovat erityisen haitallisia elolliselle luonnolle ja ihmiselle esimerkiksi myrkyllisyytensä takia. Kodin ongel majätteiden keräilyvaraston tu lee vahinkojen välttämiseksi ol la lasten ulottumattomissa, mie lellään lukitussa paikassa. Tästä määrästä käsitellään asianmu kaisesti noin 120 000 tonnia. ONGELMAJÄTTEET ONGELMANA KAATOPAIKOILLA Kotitalouksien ongelmajät jaettä pintavesiin esimerkiksi tulipaloissa ja kaatopaikkojen suotovesissä arvaamattomin seurauksin. Himangan ym päristönsuojelulautakunta on järjestämässä ongelmajätteiden keräystalkoita kuluvana kevää nä. MIHIN ONGELMAJÄTTEET VOI TOIMITTAA. Säily tä ongelmajätteet kotonasi kui tenkin turvallisesti lasten ulottu mattomissa. Kannuksen yläasteen Taloustietokilpailun palkinnot jaettiin viime viikolla. Juhani Hannila Ympäristönsuojelusihteeri Himangan kunta Arvioiden mukaan Suomessa syntyy vuosittain 180-200 000 tonnia ongelmajätettä. Tempaus on tarkoitus pitää valtakunnallisen ongelmajäteviikon aikana 17.-23.4. TUNNISTA ONGELMAJÄTTEET Tyypillisiä kotitaloudessa syntyviä ongelmajätteitä ovat paristot (muut kuin ruskokivi-, litiumja uudentyyppiset alkaliparistot) vanhentuneet lääkkeet elohopeakuumemittarit loisteputket voiteluja muut jäteöljyt maalit, kyllästysaineet, liuottimet ym. Kysymykse liittyvät talouse lämään ja sen lainalaisuuksien selvittämiseen. Vanhentunei ta lääkkeitä ja rikkoutuneita elohopeakuumemittareita ottaa vastaan apteekki ja paristot voi toimittaa Valokuvaamo Vähärautiolle. Maa tiloilla ongelmajätteille voidaan tehdä säilytyspaikka esimerkik si ulkorakennukseen. Eri ongelmajätteiden käsittely yhdessä saattaa olla mahdoton ta. Himankalaisissa kodeissa kannattaa siksi varautua keräyspäivään jo nyt ja kerätä kotona vaaralliset jätteet erilleen. Alueemme visailijat eivät selviytyneet loppukil pailuun, mutta hyviä piste määriä saatiin aikaiseksi. Kaatopaikka ei kuiten kaan ole turvallinen sijoitus paikka ongelmajätteille, vaan hajoamattomat myrkylliset yh disteet kulkeutuvat ympäris töön, hengitysilmaan sekä polt toon. desinfiointiaineet hyönteisja rikkakasvi myrkyt akut valokuvauskemikaalit Toimita jäte keräyspisteeseen mieluiten alkuperäispakkauksessaan (lääkkeet muovipussiin tilan säästämiseksi). Kuvassamme pal kitut ja palkitsijat. Saastuneen maape rän tai vesistön puhdistaminen voi olla mahdotonta ja kustan nukset ovat suuret. Lohtaja: Jamo Hauhtonen, Timo Jaakola, Marko Korvela.. Ongelmajätevaraston vie ressä on myös akkujen vastaan ottopaikka. EROTTELE ONGELMAJÄTE JO KOTONA Kodeissa syntyvästä noin 1% ongelmajätettä. Kysymyssarjan ehkä vai keimmat kysymykset liittyivät peruskoron nostamisesta johtu viin seurauksiin. teet on aikaisemmin (valitetta van usein vieläkin) kuljetettu ta lousjätteen mukana kaatopai koille. Oppilailta kysyttiin myös 150 000 markan sijoituskohdet ta. Tiedämme, että ongelmajätteitä syntyy esi merkiksi teollisuudessa ja sairaaloissa, mutta myös kotona syntyvästä jätteestä pieni, mutta merkittävä osa on ongelmajätettä. Esimerkiksi Himangan kun nassa voi kotitaloudessa synty vät öljyjätteet toimittaa ShellVähärautiolle, TB-Ojalalle tai kunnan jäteöljysäiliöön keskus tan kaatopaikalle. Tulopoliittisen kokonaisratkaisun vaikutuksia kysyttiin myös. Taloustietokilpailussa karsitaan valta kunnalliseen loppukilpaan kustakin läänistä 3 osallis tujaa. Arviolta 40-60 000 tonnia on gelmajätettä sen sijaan "katoaa". KERAILYTEMPAUKSELLA ONGELMAJÄTTEISTÄ EROON Toimivaksi ratkaisuksi koti talouksien ongelmajäteasiaan on monissa kunnissa koettu on gelmajätteiden keräilytempaukset. Jotta kotitalouksien ongelma jätteet saadaan asianmukaiseen käsittelyyn, ne tulisi pitää eril lään kodin muista jätteistä. Säännöllisesti 1-2 kertaa vuodessa toistettavilla keräyskampanjoilla saadaan kotita louksissa usein hankalaksi koet tu ongelmajätehuolto helpoim min toimimaan. Poissa oli Katja Honkanen. Kartelli, fuusio, monopoli, konkurssi ja konserni olivat myös kysymyksissä selvitettä vänä. Toholampi: Kati Kellosalo 42 pist., Mika Jo kinen 48 pist., Sami Ahola 46,5 pist., Petra Jämsä 45 pist. Jokainen kiinteistönomistaja on puoles taan velvollinen toimittamaan ongelmajätteet asianmukaisesti pakattuna ja jätteen laatu selväs ti pakkaukseen merkittynä kun nan vastaanottopisteeseen. Jo kaisessa kodissa tai taloyhtiössä tulisi olla asianmukainen säily tyspaikka ongelmajätteille. Vasemmalta Anne Ollila, opettaja Markku Kärkinen, opettaja Paula Nie melä, pankinjohtaja Tauno Pakarinen, Tuomo Isohanni, Janne Honkala ja Jani Kattilakoski. Miten perus korko vaikuttaa säästämiseen ja velanottoon, kulutukseen ja vaihtotaseeseen. Lestijärvi: Mari-Liisa Kiiskilä 44,5 pist., Ari Rentola 45,75 pist Himanka: Miika Joensuu ja Matti Yrjänä samoin pistein. Visaisia kysymyksiä T aloustietokilvassa Vuosittain yläasteilla järjestettävä Taloustietokilpailu ei ole mikään help po kisa. Sen osoittavat tämänvuotisetkin kysymyk set, joissa aikuisillakin olisi selvittelemistä. Lisäksi tietenkin kunta ottaa vastaan kaikkia kodin on gelmajätteitä keskustan kaato paikalla olevaan varastoon, jon ka avaimen saa tarvittaessa kun nasta. Osaisitko itse vastata, mitä erityisiä houkutti mia oman kotiseutusi työnanta jat voisivat tarjota työvoiman saamiseksi. Tai paljonko Suo men vientikaupasta muodosta vat kaksi suurinta teollisuuden alaa. Tär keää ongelmajätteiden jatkokeräilyn ja käsittelyn kannalta on, että jokaiselle ongelmajätelaadulle on oma säilytyspaikkansa
Tule tapaamaan entisiä taiste luja palvelutovereita ja näet sa malla miten joukko-osastosi ny kyisin toimii. Nyt kaikki uunit taitavat soittajan mukaan olla jo sellaisia, että siellä sähkömoottorit puhaltavat, joten savukaasut voitaisiin ohjata maanpinnalle, missä ne voitaisiin parhaiten puhdistaa imeyttämällä vaikka hiekkakerroksen läpi. Soittaja epäili, että vanhoihin savupiippuihin ker tyy kerroksittain erilaisia myrkkyjä, joita ei sen pa remmin sitten puhdistella ja koska puhdistus on pii puissa vaikeaa. klo 19.00-00.30 iltajuhla, tanssiaiset Sunnuntai 8.4. Kun remontti on ajankoh tainen, osataan nyt ainakin ker toa mielipiteet. Tämä huomionosoitus läm mitti syvästi veteraanien mieltä. (968) 856 56 tai Uuno Hemesniemi, Kannus, puh. Hänen mielestään kaikki savupiiput, varsinkin tehtaitten, tulisi kaataa ja savu ohjata maahan. Keittön suunnittelun lisäksi opetettiin myös käytännön töitä. Tuohon soittajan mielipiteeseen voi hyvällä syyllä yhtyä. Kiitos vielä kerran huomio nosoituksestanne. Kolmena peräkkäisenä maa nantaina pidettävän keittiökurssin aikana pohditaan keittiön merkitystä asunnossa. Jääkaappi ei saa olla hellan vieressä, miettii Kaarina. Suuret kii tokset Teille koululaiset ja opettajat, jotka seisoitte kunniakujassa, kun veteraanit marssivat aseveljiensä sankarihaudoilta seurakuntakeskukseen, jossa vielä palattiin 50 vuotta sitten päätty neen talvisodan muistoihin. Hirvikoskella annettiin paljon käytännön ohjeita. Oikeanlaisesta pinnasta on helppo pyyhkiä rasvatahrat pois. Kun on oikeanlaiset välineet ja kalusteet, on työskentely mielekkäämpää. "Hoivat kaa, kohta poissa on veljet Muistakaa, heille kallis on maa. Varila antoi vihjeitä helppo hoitoisista kaapin materiaaleis ta. silloin nuoret seisoivat kunniavartiossa sanka rihautojen äärellä. Monesti on käynyt niin, että mies on päättänyt pii rustuksista ja keittiön käyttäjä on unohdettu. Salli Mäki-Petäjä, siht. Keski-Pohjanmaan osasto Piiput maahan! Eräs soittaja oli tuohtunut näistä ympäristönsuojeluasioiden vitkastelemisesta. Esimerkiksi puukauhaa ei saa missään ta pauksessa pestä tiskikoneessa. Jääkäriprikaatin Kilta r.y. Usein kuitenkin keittiön suunnit teluvaiheessa naisten mieli piteet unohdetaan. Korkeudeltaan kalusteet ei vät saa olla standardiin ittaa, kun minäkin olen melko lyhyt. Ohjelma: Lauantai 7.4. Illalla sitten lähde tään joukolla jumppaamaan ja varta vasten kyykistelemään. Hän ei usko, että lähitu levaisuudessa tekee keittiöremonttia, mutta talossa asuvan nuorenparin keittiötä ehkä kor jataan. (Nilsiä). Siellä kauhaan imeytyy kaikki myrkyt. mennessä puhelimitse: Esko Mäntylä, Toholampi, puh. Siitä johtuen keit tiö ei ole aina käytännölli nen ja työystävällinen. Asekoulun tilojen rajallisuuden takia osallistujat hyväksytään il moittautumisjärjestyksessä. Muutamat heistä naureskelivatkin, että keittiössä yritetään säästää kyykkimistä ja huonoja työasentoja. Kertokaa, lastenlapseenne lau luin himmetä ei muistot koskaan saa" Kannuksen Sotaveteraanien puolesta veteraaninaiset Mailis Meriläinen, pj. Useilla naisilla oli jotakin sa nomista ja parantamista omasta keittiöstään. 708 86. Vaikka keittiötä suunnitel laan yhteistuumin, eivät naiset aio pistää kotiaan heti remont tiin. Piirtä jät ovat yleensä miehiä ja miehet päättävät kaapin paikan. Kiitos järjes täjille hyvästä juhlasta. klo 14.00-16.00 ilmoittautuminen ja majoittuminen, klo 16.00 päivällinen, jonka jälkeen siirrytään elokuvasaliin, ter vehdykset: Jääkär¿prikaati, Kilta ja Asekoulu. Seija Varila Maatalouskeskuksesta esit ti piirustuksista lähtien eri laisia ratkaisumalleja. Kaarina Pollari, Mervi Pollari ja Linda-vauva sekä Kirsti Polso miettivät keittiöittensä toimi vuutta. Keittiön käyttäjät on huomioitava jo rakennusvai heessa. Nämä sanka rivainajat ja vielä elossa olevat veteraanit ovat lunastaneet meille vapaan Isänmaan. Aikaisemmin perusteltiin piippujen rakentamista sillä, että saadaan uuniin vetoa. KEITTIÖTÄ SUUNNITELLAAN Seija Varilan mukaan viimei simpien vuosien aikana on keit tiötä alettu suunnittelemaan enemmän. Koneita voi myös säätää työskentelykorkeudelle, mikä huvitti kurssilaisia. Yh teistuumin mietittiin, mikä on toimiva ja käytännöllinen. Nyt suositaan vihreää, lilaa ja sinistä. 3 |£ 3 |(. klo 9.00 Lounasaam iäinen, asekoulun esittely klo 12.00 Kahvitilaisuus päättäjäiset Paluu kotikonnuille. Muodostamanne kunniakuja toi mieleen sota-ajan. Keittiökalusteet pitää sopeut taa käyttäjälle. Ruuanlaitossa voi säästää aikaa tekemällä esimerkiksi sarjaruokaa. Naiset tietävät kaapin paikan : LÖYLYT Jääkäripataljoona 1 sotaveteraanit ja Jp l:ssä Vaasassa palvelleet jääkärit Jääkäriprikaatin Kilta r.y. Osallistumismaksu 100 mk maksetaan ilmoittautumisen yh teydessä Asekoululla. Keittiötä rakennettaessa pitää huomioida jo valaistus ja ilman suunta. Jos ruuanlaittaja on lyhyt, on kaapit asennettava matalalle. Talon emäntä tietää par haiten, miten kaapit ja koneet on järkevintä sijoittaa. VIKOJA LÖYTYY Kurssilaiset vaativat keittiöl tään erityisesti toimivuutta ja helppohoitoisuutta. Keittiö on ainakin ruuan laiton suhteen perinteisesti naisten valtakunta. Keittiökurssin jäjestämisestä vastasivat Toholammin Maata lousseura, Keski-Pohjanmaan maatalouskeskus ja Vetelin ko titalousoppilaitos. Seija Va rila näytti kurssilaisille erilaisia keittiön pohjapiirustuksia. Kaarina Pollari piti kurssia mielenkiin toisena. Parhail laan on tulossa värikkäämpää kalustoa. jär jestää Kokkolan asekoululla kiltatilaisuudcn 7.-8.4.1990, johon kutsutaan yllämainituissa jouk ko-osastoissa taistelleet sotave teraanit ja Vaasan jääkäripatal joonassa palvelleet jääkärit vai moineen. Kurssista on hyötyä eri tyisesti sellaisille, jotka rakenta vat uutta asuntoa tai peruskor jaavat vanhaa. Kalusteiden pitää olla sopivan matkan päässä toi sistaan. Täällä huomaa, mitä keit tiön suunnittelussa kannattaa ot taa huomioon. Sitovat ilmoittautumiset 30.3. Toholammilla Hirvikos kella mietittiin kolmen päi vän kursseilla keittiön toi mivuutta. Samasta lihanpalasta saa useamman aterian suunnitel mallisuudella. Jos myrkyllinen puun tikku me nee ihoon, on tätä puuta pures keltava ja sitten sylkäistävä haa vaan. Pin tamateriaalin pitää olla helppo hoitoista. Väriltään viime aikoina on suo sittu vaaleita kalusteita
Koko joukkue toimii yhdessä. Lausunnossa todetaan palautuslietteen kierron suuren tamisen muutamaa päivää en nen näytteenottoa aiheuttaneen voimakkaan virtauksen. Teorian ja käytännön har joitusten kautta syvennyt tiin lukkarin ja muiden kenttäpelaajien tehtäviin. Toholampilainen Marika Kerola on pelannut pesäpalloa kymmenvuotiaasta saakka, eli neljä vuotta. Tiepiirissä on laskettu pitkällä aikavälillä saatavan säätöä noin 800 000 markkaa vuodessa sekä tietysti säästö Toholammin tuki kohdan saneerauksessa. Mukaan lähtee ympäristönsuo jelusihteeri sekä muutama lauta kunnan jäsen. Ajatus koulutustilaisuudesta syntyi jo viime syksynä Keski pohjanmaan pesäpallojaoston miettiessä pelaajien kehittämis tä. Himangan Mesästysseura ry:lle myönnettiin lupa jäteve sien johtamiseen. Iältään ja ta soltaan pelaajia oli laidasta lai taan. Lautakunta esittää hallituk selle, että Himangan kunta liit tyisi jäseneksi Vaasan läänin ve siensuojeluyhdistykseen. Kahdeksan seuraa innostui tulemaan Toholammille yhtei seen koulutukseen. Tilaisuuteen kutsutaan kalasajainseuran edustajat, kunnan rakennusmestari, mahdollisesti vesija ympäristöpiirin edusta jan sekä kaatopaikan velvoitetarkkailua hoitavan Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy:n edusta jan. Lukkarina onkin vai keinta saada syötön pysymään laudalla. Jouni Vatanen selvitti pelin johtajasta, että hän ei saa kuun nella yleisöä. Suurempiin yksiköihin ollaan Markku Tepon mukaan koko ajan menossa, tosin pienin aske lein. Ykkösjoukkueessa oli aika raskasta ja harjoitukset oli vat kovia. Lautakunnan edustajana mahdollisissa neuvotteluissa toimivat Matti Muuraiskangas ja Juhani Hannila. Hintikka liennytti lamppilaisja lestiläispäättäjiä sillä, että myös Yli vieskan pääkonttorissa on jou duttu toimintoja saneeraamaan raskaalla kädellä. Lautakunta päätti esittää tek niselle lautakunnalle, että se jär jestää Kekolahden satamaan kunnollisen jätehuoltopisteen ja huolehtii jatkossa jäteastioiden säännöllisestä tyhjennyksestä. Urheiluhallilla järjestetty koulustilaisuus toteutettiin kak sivaiheisena. Koulutuksessa oli monen mittaista ja tasoista pelaajaa. Pesäpallo on monipuolinen laji. Joskus pitää pe laajienkin valinnan suhteen teh dä vaikeita ratkaisuja, mutta nii hin on pystyttävä. Marika Kerola on pelannut neljä vuotta pesäpalloa, mutta luk karina olo on uutta. VAIKUTUKSET NÄKYVÄT MYÖHEMMIN Muutoksen taloudelliset vai kutukset eivät näy välittömästi. Tiedoksi merkittiin vesija ympäristöpiirin tekemät Lestijoen vesilaadun mittaustulokset. Sen vuoksi pelaan jatkossa alempa na. Varsinkin lukkareista on pu laa nuorten ja naisten puolella. Kannusvaihtoehtoa Hintikka puolusti sillä, että liikenteen painopiste on pikemminkin Kannuksessa kuin Toholammilla. pnä maaliskuuta 1990 LESTINJOKI 15 . Anu Turpeinen näytti erilaisia syöttötapoja ja hämäyksiä, joita harjoiteltiin käytännössä. Anu Turpeinen keskittyi kertomaan lukkarin asemasta ja Jouni Vatanen opas ti pelinjohtajien tehtäviä. Se on joukkuepeli, joten oma suoritus ei korostu liikaa. Turpeinen puolestaan esitteli pelaajille erilaisia syöttötekniikoita, joita harjoiteltiin käytän nön harjoituksilla. Neuvottelu järjestetään ku luvan kevään aikana. Lisäksi Hi mangalla lähetetään asiasta joka kotiin tiedote. Joukkueen pelinjohtaja Jouni Vatanen oli myös antamassa pelaajille vih jeitä. Samaa rahamäärään on sisälly tetty sekä varsinaisnen toimina että hallintokulut. Urheiluhallilla Ma rika opetteli lukkarin taitoja. PH on vaihdellut 6,2 6,8 välil lä. Viime kesänä oli kolmospolttaja. Lietteen käyttöä suositellaan samalla alueella korkeintaan viiden vuoden välein ja enintään 20 tonnia kuiva-aineeksi lasket tuna hehtaaria kohti. Y mpäristönsuoj elu kerää ongelmat Himangan ympäristönsuojelu lautakunta päätti osallistua val takunnalliseen ongelmajättei den keräyskampanjaan. Lautakunta päätti järjestää kaatopaikan vaikutuksesta Ruonanja Mikonlahteen neuvotte lutilaisuuden. Suunnitelmat ovat jo val miina piirien supistaminen kol meen suureen yksikköön.. Ensi kautena hän pelaa C-tytöissä ja naisten kakkosjoukkueessa. Uuden liike-elämän vaati muksilla toimivan tielaitoksen tiepoiirit saavat muutoksen jäl keen varansa könttäsummana. Salissa oli noin 80 nuorta Keski-Pohjanmaan seuroista kuunte lemassa vuoden lukkarin Anu Turpeisen ohjeita. Lautakunta päätti osallistua tienvarsien siivouskampanjan järjestämiseen kuluvana kevää nä. Pelissä on enemmän vas tuuta. r-*, Maanantaina 26. Lautakunta päätti osallistua Oulussa 3.-4.4.1990 jäljestettä ville vesistöntutkimuspäiville. Kam panja järjestetään 2.-5.5.1990, yhtäaikaa muiden rannikkokun tien kanssa. Jotta syötön saa pysymään laudalla, joutuu harjoittelemaan paljon itsekseen. Ihmeteltiin muun muassa sitä, onko pakko keskit tää toiminnot nimenomaan Kan nukseen. Vatanen piti esimerkkinä Vii nijärven joukkuetta ja kertoi, miten se valmistautuu peliin, milloin tullaan paikalle ja mil loin pelaajavalinnat tehdään. Harjoittelen lukkariksi. Keräyskampanjan jälkeen py ritään jäljestämään joidenkin ongelmajätteiden yhteislajittelu ja -lähetys Ekokemille, mikä pienentää kunnille koituvia jätteenkäsittelykustannuksia. Suurempien yksikköjen myö tä arvelevat tiepiirin edustajat pysyttävän myös toimintaa or ganisoimaan paremmin, esimer kiksi kalliita päivystysjärjestelmiä on halvempi rakentaa suu rempiin yksiköihin. Marika pelasi viime kauden naisten ykkösjoukkueessa. Anu Turpeinen pelaa Viini järven Urheilijoissa. Tar vittavaan jäsenmaksuun lauta kunta esittää varattavaksi lisäta lousarviossa 3 400 markkaa. Se tuntuu kiinnostavalle ja vaati valle. Anu on täällä näyttänyt syöttöpeliä, hämäyksiä ja tak tiikkaa. Lukkaripulaa lääkitään koulutuksella Toholammin urheiluhalli täyttyi viime tiistaina pesäpalloilijoista. Tuntui, ettei olisi jak sanut niin monesti viikossa. MIKSI TAAS KAIKKI KANNUKSEEN. Tästä syystä kevyt liete ei ole täysin laskeutunut ja lupaehdot ovat siksi hieman ylittyneet Puhdistamoliete on tutkittu ja se on todettu hyvin maatalouskäyt töön soveltuvaksi. Toisaalta arveltiin, että suu rempi säästö olisi saatu, jos ker ralla olisi tehty kunnon remontti ja supistettu nykyiset yhdeksän tiemestaripiiriä samantien muu tamaan. Tempauksesta tiedotetaan muiden kuntien kanssa yhteisel lä lehti-ilmoituksella sekä tiedotustilakisuudella. Lautakunta merkitsi tiedoksi Pohjanmaan tutkimuspalvelun tekemän Himangan kunnan jätevesipuhdistamon tarkkailun tulokset. O SIVU 5 Pitkällä tähtäimellä tiepiirin tarkoituksena on keskittää itse näisiä asennus-, varastoja toimistopalveluaja Kannuksen tie mestaripiiriin. Toiminnasta tai henkilöstöstä ei Hintikka usko enää pysyttä vän tinkimään, joten hallinto joutuu nyt syynin alle. Toholammin ja lestijärven päättäjät kritisoivat luonnolli sesti tilaisuudessa päätöstä voi makkaasti
20.30 TV-uutiset. Yksipuoli suus on voimaa. 18.40-19.35 Pohjanmaa soi. Amerikkalainen eloku va. 17.05 Ahaa! Tekniikka tutuksi. 11.50-12.00 Keski-Pohjanmaan aluekatsaus. 21.15 Rockliffe. Kultainen 60luku. 23.20 Kielletyt leikit. 14.30 Entiset ajat. 17.00 Mun Isa asuu Riossa. 18.30 TV-uutiset. 7.15-8.00 Mainio maanan tai jatkuu. 18.00 TV-nytt. 20.45 Urheiluruutu. 9.00-9.05 Uutiset. 21.00 Suomen tietoviisas. Del 7/13. KESKIVIIKKO TV 1 9.109.28 Koulu-TV. 11/20. 20.55 A-studio. 16.1017.00 Etelä-Pohjanmaan säh keuutiset ja avoin illansuu. 18.15 Käyntikortti. 17.00-17.02 Uutiset. 20.30 TV-uutiset. 18.00 TV-nytt. 18.30 TV-uutiset. 10.00 Tuomasmessu. 18.00-18.40 Kökkäkanava. 23.00 TV-nytt. TV 2 12.40 Handbolls vm grupp C. Salaliitto. 16.05 UK-puiston viisi vuodenai kaa. Uutiset. 8.058.15 Aamun peili. Pyydystäjät. 18.15 Viikon vinkit. 23.50-23.55 Telkkä, hyvin vaate lias. 20.05 Pikakuvia. 18.0018.10 Kyökin puolelta. 7.15-8.00 Levoton perjantai jatkuu. 14.0014.05 Alueelliset sähkeuutiset. 7.15-8.00 Tiistaitirsmu jatkuu. 19.40 Tapaaminen Pasilassa. 19.30 Jaettu maa. 17.50 TV-uutiset. 18.30 TV-uutiset. Osa 5: Systeemi pettää. 20.55 Tulevaisuus vaakalaudalla. 16.00-16.10 Uutisra portti ja sää. Sininen ruusu. LAUANTAI TV 1 8.30 Lentopostia. 9.05-9.45 Kökkäkanava.9.45-10.00 H-hetki. Sarja päättyy. 10.10-10.35 Koulu-TV. 20.30 TV-uutiset. 21.30 Vapaassa maassa. Kotimai nen elokuva v. 17.00-17.02 Uutiset. .05 Uuti set. 16.00-16.10 Uutisraportti ja sää. 22.15 Enkelten keittiö. 16.55 Tulevia opetusohjelmia. 16.10-17.00 Keski-Pohjanmaan sähkeuutiset ja avoin illansuu. Australia ja Uusi-Seelanti. 22.15 Meduusan verkko. 22.20 Ajankohtainen kakkonen. 17.40 Liikennesolmu. 12.25-12.36 Koulu-TV. 17.00-17.02 Uutiset. 7.00-7.15 Aamun peili ja sää. 23.40-23.45 Puitten silhuetti Joelta päin. 16.1017.00 Keski-Pohjanmaan säh keuutiset ja avoin illansuu. 15.30 A-studion raportti. 20.55 Ajankohtainen kakkonen. 19.25 Ajankohtainen kakkonen. 14.25 Norden kallar. 20.00 Formula 1 kiihdytys tähtiin. 19.55 Dallas. 10.10 Kieli-TV. 17.15 Toinen planeetta. 7.00-7.15 Aamun peili ja sää. 22.15 Kuukauden Western: Etäi set rummut. 19.00 Tyttökullat. 23.30-23.35 Onko kukaan muu kuin ihminen olento. 3 e ••S3 v ) a> <2 <n O C TJ JC c l p ro C E k I CO Eta § 1 2 to — ® hJ en I I c = i £ £ S. 17.55 TV-uutiset. Vuosi tuhannen vaihteeseen sijoitettu ransakalainen poliittinen jännityssarja. _____ ___ MAANANTAI TV 1 9.10 Kieli-TV. 18.45 Kotimaan katsaus. 11.0011.05 Uutiset. 18.30 TV-uutiset. 17.30-18.00 Päivän peili ja sää. 19.00-22.00 Perjantaisuora. 19.30 Baby M. elämästä. 10.10-10.21 Koulu-TV. 16.30 Sääruutu. 11.35-11.55 Skol-TV. 17.00 TV-uutiset. 12.0012.15 Päiväkatsaus. 15.45 Maaiimanorkesteri Montrea lissa. 15.00 Veli Pietari Valamosta, n. 18.45 Ajankohtainen kakkonen. 18.00 Pikku kakkonen. 17.35 X-tra. 16.00 Söndagsöppet special. 9.4510.00 H-hetki. Pääosis sa: Christine Lahti, Mare Winningham, Kathleen Wilhoite, Shelley Back. 7.00-7.15 Aamun peili ja sää. 18.00-21.00 Puhelinkontaktiohjelma. Osa 1/4. 17.0217.30 Keski-Pohjanmaan alueuutiset ja uutisstudio. 12.00-12.15 Päiväkatsaus. PERJANTAI TV 1 9.10 Skol-TV. 19.05 Seitsemän jälkeen. 17.30 Nana. Sarvikuonot vaa rassa. 6.15-7.00 Mainio maanantai. 19.30 Pieni paratiisimme. 11.00-11.05 Uutiset. 8.15-9.00 Tiistaitirsmu jat kuu. 19.00 Kuningaskuluttaja. 17.35 Lasten TV puoli kuusi. 18.10 Sääruutu. TV 2 14.00 Esteratsastusta. 23.00-00.05 Jääkiekkoilua. 14.40 Handbolls vm grupp C. 15.50 Lauantailokki. 17.00 TV-uutiset. 14.00 Joukkoliikenne -90. 16.0016.10 Uutisraportti ja sää. 19.30 Seitsemän jälkeen. 21.15 Pakokauhun vallassa. 16.10-17.00 Etelä-Pohjan maan sähkeuutiset ja avoin illansuu. 18.00 Pikku kakkonen. Ame rikkalainen elokuva v. Pääosissa Gary Cooper, Mari Aidon, Richard Webb, Ray Teal. 18.30 TV-uutiset. 22.40 TV-uutiset 22.45 TV-nytt. 9.00-9.05 Uutiset. 16.00-16.10 Uutisra portti ja sää. Ohjaaja: Harry Winer, USA, 1984. 17.30 Regnbägen. 18.15 Paul Danielsin taikashow. 17.0217.30 Keski-Pohjan maan alueuutiset ja uutisstudio. 19.05 Pulttibois. (O ro <2 CO ID 5 tn c n id S =CÖ ° z = | f f i s > i 1 F. 19.00 Iso pallo rokkaa. 9.40 Prahan kevät -konserttisarjan 2. 11.50-12.00 Keski-Poh janmaan aluekatsaus. 9.35-9.45 Kyökin puo lelta. 18.00 TV-nytt. 19.25 Sääruutu. 18.55 Joukkoliikenne -9. KESKIVIIKKO 6.006.15 Aamun peili ja sää. 22.20 Yön kuumudessa. 14.00-14.05 Alueelliset säh keuutiset. 18.40 V5-ravit ja vakioveikkaus. Ira Levinin romaaniin perustuva amerikkalainen elokuva vuodelta 1975. 20.30 TV-uutiset. 8.00-8.05 STT:n uutiset. 14.05-15.00 Pohjanmaa soi. TAMAN VIIKON TV-OHJELMAT . 4/4: Riemun ja surun S äivä. 22.50-23.50 Lukulamppu TV 2 17.00 Este pais. Myrkkyä. 12.00-12.15 Päiväkatsaus 12.1513.10 Tähtisumua. 8.05-8.15 Aamun peili. . 16.10-17.00 Keski-Poh janmaan sähkeuutiset ja avoin illansuu. 16.25 Kreisi college. 10.00-10.55 Pohjanmaa soi. 17.0217.30 Keski-Pohjanmaan alueuutiset ja uutisstudio. 15.10 Ihmemies. 19.35-21.00 Samuelin poloneesi. vieraskirja. 18.15 Sunnuntairaportti. 20.30 TV-uutiset. 6.15-7.00 Levoton perjantai. 8.008.05 STT:n uutiset. 19.00 Kellarikaarti. TORSTAI 6.006.15 Aamun peili ja sää. 23.05-00.55 Stepfordin kotirouvat. 17.00 TV-uutiset 17.05 Operaatio Mozart. 22.00 Kymmenen uutiset. Osa 5/13: Kaksoisminä. 8.55 Yy-kaa-koo. 23.55-24.00 Meri täynnä siementä. 17.30 Bäkens hemlighet. 17.02-17.30 Keski-Pohjan maan alueuutiset ja uutisstudio. 8.058.15 Aamun peili. TV 2 17.30 Barnens bio. 7.00-7.15 Aamun peili ja sää. 17.05 Lilliputtien paluu. 17.30 Kasmasiini. 18.20 Elämän kehä. 17.45 Taulujen tarinoita. 18.00 Pikku kakkonen. 17.02-17.30 Etelä-Pohjanmaan alueuutiset ja uutisstudio. 12.25-12.45 Koulu-TV. Fatty Arbuckle & Buster Kea ton elokuvassa Yöhoitaja. TORSTAI TV 1 16.15 Menomono. 16.45 Jumppa. X-tra. 15.40 Yy-kaa-koo. 9.4510.00 H-hetki. TV 2 17.35 Aasin koettelemukset. 17.45 Lilla O och Molly. 19.30 Sabattl. 18.00 TV-nytt. 18.00 TV-nytt. 12.00-12.15 Päiväkatsaus. 20.55 A-studio. 11.50-12.00 Keski-Pohjan maan aluekatsaus. 16.00-16.10 Uutisra portti ja sää. 22.55 TV-uutiset. 12.2512.43 Koulu-tv. 20.30 Derrick. 19.15 Seitsemän jälkeen. 16.10-17.00 Keski-Poh janmaan sähkeuutiset ja avoin illansuu. 11.00-11.05 Uutiset. 8.00-8.05 STT:n uutiset. 9.00-10.00 Pohjanmaa soi. Matematiik ka lii. LAUANTAI 8.008.05 STT :n uutiset.8.05-9.00 Pohjanmaa soi. 19.40 Sodan jälkeen. 21.15 Miehiä iskemässä. 15.55 Liikennevartti. 17.02-17.30 Etelä-Pohjanmaan alueuutiset ja uutistudio. =3 . 22.00 Kymmenen uutiset. 10.55-11.00 Tätä kirjaa en unohda. 22.00 Kymmenen uutiset. 21.30 Det var hunden som dog. 9.00-10.30 Kukkokiekuu. 22.20 Paluu Eedeniin. TV 2 14.00 Pikku kakkonen. 19.30 Ruutuässä. Sarjakuvasankari. 13.55 Puolinuotti. 15.0015.05 Uutiset. 17.00 TV-uutlset. 16.40 Jumppa. 18.45 Kotimaan katsaus. 6.15-7.00 Torstaitreffit. 14.05-15.00 Kolmas vaih toehto. 14.30 Karjalaisten vaiheet, n. 21.45-23.11 Marquez ja rakkaus. 23.15 Rockstop! Skid Row. Kuubalainen kol miodraama. 18.15 Avara luonto. 21.00 Sportmagasinet. 16.10-17.00 Keski-Pohjanmaan säh keuutiset ja avoin illansuu. 22.55 TV-nytt. 17.30 Lasten TV puoli kuusi. osa: S elviytyjät 22.00 Kymmenen uutiset. 14.0516.00 Paikallisradio Maalahdessa. 18.00 Pikku kakkonen. 19.45 Obs. n. 17.30 Lasten TV puoli kuusi. c f CM C uf O O) t -ro -ro !S5 </> 10 :« ¡ro a> CM a> CM ?. 22.10 Totuuden hetki. 6.15-7.00 Tiistaitirsmu. 14.00-14.05 Alueelliset sähkeuutiset. 23.50-23.55 Kuu pitää pilven taka na hoviansa. 18.30 TV-uutlset. 22.55 TV-uutiset. Koomikkopari Hale & Pace. 19.45 Maailman kisat. 22.20-23.10 Det var hunden som dog. 18.1018.40 Mitä opimme tästä. 20.45 Viikon vinkit. 9.05-9.45 Studiosta studioon. 21.30 Bill Cosby Show. 18.50 Kieli-TV: Muzzy In Gondo land. 18.40 Merten silkkitie. 14.40 Sodan jälkeen. 12.00-12.15 Päiväkatsaus. 6.15-7.00 Keskellä viikkoa. 12.25-12.45 Koulu-TV. 15.05-16.00 Mik seri. 10.35-10.40 Klell-TV. Naisten ohjel ma. 18.45 Aluestudio Turusta. 11.50-12.00 Etelä-Pohjan maan aluekatsaus. 21.10 Urheiluruutu. 21.45 Pollisi-TV. 18.45 Sääruutu. 17.02-17.30 Keski-Pohjanmaan alueuutiset ja uu tisstudio. Ohjaus Raoul Walsh. 17.0217.30 Etelä-Pohjanmaan alueuutiset ja uutisstudio. 21.00 Napakymppi. 14.05-15.00 Pohjanmaa soi. 23.00-23.38 Maailmalla soi: Mari Boine Persen. 18.00 Pallo. 9.00-9.05 Uutiset. 8.15-9.00 Torstaitreffit ja t kuu. 11.0011.05 Uutiset. 20.15-22.00 Kulttuurikanavalla: 20.15 Katujen mestarit. 21.15 A-studion maailmankuvat. 16.40 Kiirunasta Brasiliaan. 20.30 Sädan är kärleken. SUNNUNTAI TV 1 8.15 Välkommen tili Vov-vovbyn. 16.10-17.00 Etelä-Pohjanmaan säh keuutiset ja avoin illansuu. 14.00-14.05 Alueelliset sähkeuutiset. Vanhuuden ko ti. 11.50-12.00 Etelä-Pohjan maan aJuekatsaus. 14.35-15.00 Ravitsemuksesta vireyttä. 11.00-11.05 Uutiset. 0.36 TV-uutlset. 9.05-9.35 Mitä opimme tästä. 8.50 Eläinsatu: Suden nälkä. 17.25 Regionalen. 19.00 Leontyne. 16.10-17.00 Etelä-Pohjanmaan sähkeuutiset ja avoin illansuu. 21.55 TV-nytt. 15.00-15.05 Uutiset. 16.10-17.00 Etelä-Pohjanmaan sähkeuutiset ja avoin illansuu. 4/4: Kii rastuli. Este paisreportaje II. 11.1011.29 Skol-TV. 46;10-17.00 Etelä-Pohjan maan sähkeuutiset ja avoin illansuu. 14.30 Ajankohtainen kakkonen. SUNNUNTAI Päivällä ei lähetyksiä. 21.10 Maapallon taikurit. 1950. Ohjaus Elia Kazan. Pääosissa Sa kari Jurkka, Elina Pohjanpää, Elina S a lo ja Mirja Karisto. 21.35 Bossen leffat. 21.30 Kymppitonni. 17.30-18.00 Päivän peili ja sää. 23.1523.20 TV-uutiset. 16.30 Tietoa ja tunnelmia Neuvos toliitosta. 9.45-10.00 H-hetki. 16.35 Kiri Te Kanawa Helsingin jäähallissa. 17.05 Vanha elokuvakamera ker too IV. 19.25 Uusi maa. 11.50-12.00 Keski-Pohjanmaan aluekatsaus. 13.40-14.00 Radio Poh janmaa tiedottaa. 13.20 Kulkurin masurkka. 21.15 Lottovoittajien maa. 7.15-8.00 Torstaitreffit jatkuu. 23.20 Hauskat pojat. 8.15-9.00 Levoton perjantai jatkuu. 20.15 Tulilinja. TIISTAI TV 1 10.10-10.30 Koulu-TV.* 11.2511.36 Koulu-tv. 16.55 Aja niinkuin oikea ammatti lainen. 18.15 Ravinto-terveys II osa. 18.50 Play Back. 18.40-19.20 Kansantaudit. 20.55 A-studion 48 tuntia. 19.05 Sähkösanomia. 8.05-8.15 Aa mun peili. 11.50-12.00 EteläPohjanmaan aJuekatsaus. 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Cnina Beach. 21.35 Bruunscapes, Suomi taiteili jan silmin. 15.05-16.00 Koulun jälkeen. 17.30 Aasin koettelemukset. 14.00-14.05 Alueelliset sähkeuutiset. 17.00 Mutalahtelaisia. 11.05-12.00 Mik seri. ((( RADIO POHJANMAA ))) MAANANTAI 6.006.15 Aamun peili ja sää. 1958. TIISTAI 6.006.15 Aamun peili ja sää. 20.45 Lottoja veikkaus. Take it easy Pekka! Osa 2/5. 17.30-18.00 Päivän peili ja sää. 19.00 Patakakkonen. 18.15 Sana viikonvaihteeksi. 17.Ö2-17.30 Etelä-Pohjanmaan alueuutiset ja uu tisstudio. 8.30 Satukirjaston aarteet. 17.00 TV-uutiset. 17.30-18.00 Päivän peili ja sää. 19.20 Viikon dokumentti: Taikuri. 7.15-8.00 Keskellä viikkoa jat kuu... 15.00 Anna. 18.30 Viimeiset kuvat. 23.15-00.15 Aaveita ja kummituk sia. 14.55 Geenitekniikka elämän val lankumous. 19.10 Tarinatuokio. 19.00 Sääruutu. 19.45 "Jumala antaa kenelle ha luaa". Osa 1/7. 19.30 Sääruutu. 18.00 TV-nytt. 22.00 Kymmenen uutiset. 13.10-13.40 Maa kunnan metro. 16.45 Asema. Suruttomat siivoojat. osa. Muzzy in Gondoland. 17.55 Sport. 18.30 TV-uutiset. 18.45-21.00 Alueocsid. 8.00-8.05 STTm uutiset. 17.00-17.02 Uutiset. 17.05 Tarinatuokio. 18.00 TV-nvtt. 8.05-8.15 Aa mun peili. 17.30-18.00 Päivän peili ja sää. 19.40 Prisma: Unohdetut taidot. Tapa kostaa. 2. 20.55 Urheiluruutu. 18.40 Karpolla on asiaa. 22.05 Viimeistä huutoa. 18.45 Aluestudio Turusta. TV 2 14.00 Jukka ja Ransu. Klee. 16.25 Sfkarilaatikosta selloon. 11.50-12.00 Keski-Poh janmaan aluekatsaus. 8.008.05 STT:n uutiset. 17.30 Lasten TV puoli kuusi. 20.00 Nakuvideo. 18.00-18.40 Asiaa työstä ja elämästä. 8.15-9.00 Keskellä “ ................ 9.40 Skol-TV. 20.55 A-studio. 12.10 Nousuvesi. 8.15-9.00 Mai nio maanantai jatkuu. 14.10 Karjalaisten evakkotie. 14.05-15.00 Tähtisu mua. 18.15 Obs. 19.00 Sääruutu. 17.00-17.02 Uutiset. 20.30 TV-uutiset. 22.50 TV-nytt. 21.15 Varjojen valamiehet. 12.00-12.15 Päiväkatsaus. 23.45-23.50 Ulkona puut sokeat. 9.159.23 Kieli-TV. 16.00 Tiistaitiima. 7.00-7.15 Aamun peili ja sää. 15.00-15.05 Uutiset. 15.25 Elisaveta ja sotilaat. Pääosissa Richard Widmark, Paul Douglas ja Barbara Bel Geddes. 12.35 Reinetten ja Mirabellen 4 seikkailua. Kirjeitä puistosta. 15.0516.00 Rock-tulva. 11.35-12.00 Skol-TV. 22.50 TV-uutlset. 15.35 Television viritysohjeita. 9.05-9.45 Kansantaudit. 15.00-15.05 Uutiset. 21.20 Vincent van Gogh. Solrosen. 11.50-12.00 Etelä-Pohjanmaan aluekatsaus. 9.00-9.05 Uuti set. 22.00 Kymmenen uutiset. PERJANTAI 6.006.15 Aamun peili ja sää. Osa 8/10: Muutoksen tuulet. 15.05-16.00 Työpaikalla soi. 23.20 Kielletyt leikit. 11.50-12.00 Etelä-Pohjanmaan aluekatsaus. 19.00 Sarjakuvan taika. 17.02-17.30 Etelä-Pohjan maan alueuutiset ja uutisstudio. 17.10 Joukkoliikenne -90. 11.00-11.15 Kirkonmäellä. 19.35 Elämän rouva
. Parhaillaan ovat menossa viimeistelyt ja jännittävä odotus. Meidän toimintaperiaatteemmekin on, että tilaisuuksia järjestetään myös naapurikun nissa. SPR:Ilä vilkasta Toholammin Suomen Punaisen Ristin osastolla on ollut vilkas vuosi. Näinhän se kävi aikoinaan Ojan Iitalle ja Rämeen Marille Vilho Kyrölän pakinassa "Sor tajat Rämecnky Iältä". Osaston vuosikokoukses sa katsastettiin edellisvuoteen. On tullut vuosien aikana harjoitet tua Kallea kohtaan sekä riistoa että sortoa puhumattakaan terro rista. SVEITSISTÄ VARAUKSIA Ensi kesänä kirkkomusiikkiohjelmia järjestetään myös Kälviällä. Vain kerran se sanoi, että sinun kans sasi on niin hyvä olla riihellä, kun lyöt varstalla niin samaan tahtiin. Meillä on koko ajan mieles sä se, että juhlat ovat tasokkaat, mutta jokaiselle on myös jotain tarjottavaa. Jonkinmoisella markkinahu mulla tietenkin myös kävijä määrää voitaisiin lisätä. HANNU PELAA SUHTEILLA Taiteilijoiden hankkiminen, vieläpä korkeatasoisten, ei ole järjestäjien mukaan tuottanut ongelmia. Solistiesiintymisiä on hiukan enemmän kuin ennen. Ohjelmat saatiin valmiiksi jo viime vuoden loppuun mennessä. Jos yleisöllä halutaan vank ka taloudellinen pohja, pitäisi sitä olla valtavat määrät. Kainohellen. Laulukurssi on muutettu kvartettilaulukurssiksi. Enmmänkin saisi luonnolli sesti tulla. Jossakin jo väittävät, että naiset ovat syypäitä miesten varhaiseen kuolemaan. Samaan tahtiin. Lokakuussa järjestetään verenluovutustilaisuus. Kyllä tällaista musiikkia op pii kuunteleen, kunhan vain ylit tää sen ensimmäisen kynnyk sen, arvelee Aromaa. Mutta osaavat ne miehet kiittääkin, vai mitäpä sanotte, jo micssukukunnalle armoa anele van Iipeen tunnustuksesta äsket täin tässä lehdessä: "Jos te vii koksi häviäisitte, kyllä olis ky lällä melkoinen ulina ja vollotus." Voisko sitä nyt sen parem paa tunnustusta naisihminen saada. Korkein taan ne röyhtäisevät ilmoille hy vän mielensä ja sen tehtyään sa naa sanomatta vetäytyvät ruokalevolle. Koko elämän iäksi. Jos apua ei olisi saatu, olisi ainakin orkesteri jäänyt pois ja järjestelyt olisi täytynyt tehdä aikamoisella säästölickilllä, ar velee Aromaa. Siinä kaikki, sanoi emäntä. Lohtaja valmis ensi kesän juhlaan Tasosta tinkimättä kaikille jotakin Kirkkomusiikkijuhlien tiedotussihteeri Kaija Aromaa (vas) ja sihteeri Tarja Salmi tutkivat ensi kesän juhlien käytännön järjestelyjä, tällä kertaa ovat puheenalla kahvitarjoilut. Muuan emäntäihminen aikoi naan kiitteli miestään siitä, ettei tämä vakuutellut liikaa. Mutta eläimet. Taiteellinen johtaja Hannu Niemelä on säästämättä käyttänyt hyväkseen suhteitaan. Esimerkiksi taidenäyttelystä tehtiin alustavat suunnitelmat jo pari vuotta siuen, selvittää ko kopäiväisesti juhlia järjestävä Tarja Salmi. Ja antaapa Iipee vielä vii saan neuvonkin: "Kun vain oi keasta narusta vedätte niin kaik ki avautuu ja toteutuu." Siinäpä se. Melkeinpä kiitokselta se ri vien välistä luettuna tämäkin puhe kuulostaa: "Kyllä minä mieluummin ruokin elukoita na vetassa kuin passaan tuota kiit tämätöntä miesväkeä tuvan puo lella. Ollaan sitä mekin tyhjää pa rempia ja voihan se olla, että sii nä kulkee muistutus minulle. Eihän täällä totta tosiaan muita näy kuin me, Iita sanoi. Aromaan ja Salmen omia mielenkiintoisimpia esiintymi siä tivatessa miettivät naiset hiukian. Ei tarvitse tulla poskea nuolaise maan. EI KOSKAAN MARKKINAHUMUA Yleisöä on Lohtajalla joka vuosi ollut viitisentuhatta hen keä. Kokouksessa hyväksyttiin edellisvuoden tilintarkastusker tomus. Tai sit ten lippujen hintoja olisi nostet tava huomattavasti. Tänä vuonna osallistu taan edellisvuosien tapaan Toukomarkkinoille. Vastuunkantajia halutaan tarkoituksellakin pitää paljon. Sillä että Kälviän kirkoherra sattuu ole maan Hannu Niemelän veli on myös vaikutuksensa ratkaisuun. Ja tuskinpa tasa-arvossa oli mitään puimista. Toholammin osaston jä senmäärä pyörii 300 seudulla. Vaativat liikaa, naiset Ei sitä nyt joka päivä suomalaisen miehen tar vitse rakkauttaan vakuuttaa. Lohtajalla ollaan kuumei sesti jo vuoden verran jä r jestetty ensi kesän kirkko musiikkijuhlia. Ehkäpä Sinisaloa odottaa mielenkiinnolla, lausunta on jär jestetty vielä niin myöhäiseen il taan, kokonaisuus voi olla hie no, arvelee Kaija Aromaa. Lohtajalle ovat eräät esiinty jät jopa halunneet tulla omatoi misesti, esimerkkinä Veikko Si nisalo, joka ensi kesänä lausuu Raamatun tekstejä. Ensi kesän ohjelmista ovat pudonneet pois lausuntakurssi. Aikataulujen kanssa tahtoo olla ongelmia, tämä kun on Sa vonlinnan oopperajuhlien kans sa samanaikaisesti, pahoittelee Salmi. Talkoohengellä on ensi kesän juhlia suunniteltu jo viime juh lista asti, osittain jo ennen sitä. Tahtoo vain useinkin meiltä itse kultakin olla hukassa se oikea narunpätkä. Röyhtäisy riittää. Kumpikin on sitä mieltä, että tälläkcrtaa on kautta linjan tasainen taso. No, ehkäpä meidän tämän päivän iitojenkin olisi syytä et siskellä sitä kadonnutta narunpätkää... Toholammin osasto osallis tuu kilpailuun ja yrittää saada li sää jäseniä myymällä SPR:n lehteä. Jokaisella seitsemällä juhlien johtokunnan jäsenellä on alai suudessaan muutaman hengen toimikunta, joten suunnittelupuolellakin lohtajalaisia on run saasti mukana. Järjestäjille kunnan apu oli tarvittava tuki homman hoitamiseksi kunnialla kotiin. Tällai seen ratkaisuun eivät kuiten kaan järjestäjät ole valmiita läh temään. T ähän aikaan Jo riittää, ystävät Jättäkäämme miesraukat rau haan. Lohtajan tilaisuuksissakin käy ihmisiä ympäri maakuntaa ja maatakin, Aromaa kertoo Ja ulkomailtakin, ensi ke säksikin on jo tullut kahden hen gen varaus Sveitsistä, jatkaa Salmi. Pois se meistä, naurahtaa Salmi. Hämmentyisi sitä emäntäih minen turhista kiitoksista. Uskon että se riittikin. Menivät Iita ja Mari traktoril la kirkolle katsomaan Vappu päivän mielenosoituskulkuetta, jossa marssijat kantoivat kylttiä: Riistoa, sortoa ja terroria vas taan! Akat katselivat ympärilleen, että missä nämä kurjat riistäjät ja sortajat tässä erämaapitäjässä ovat ja keitä he ovat. Vaikka Niemelä on pitkälle hommannut esiintyjät, ei hän kuitenkaan naisten mielestä ole toimintu täysin omavaltaisesti. Kaiken kansan tilai suuksia ovat esimerkiksi kappelikonsertit, kauneimmat hengel liset laulut, kvartettilauluilta se kä tietysti Sinisalon ja Seppo Ruohosen esiintymiset Puheita, että juhlat olisi tar koitettu vain pienelle rtyhmälle, ollaan ainakin me järjestäjät vä hän ihmetelty. Eläimet ne sentään osaavat näyttää kiitollisuuttaan kun hy vää saavat, mutta mitäpä tekevät miehet Nämä jurrikat. Talouden takia ei kuitenkaan yleisömäärän tarvi nousta. Toimintakertomuksessa näkyy erityisesti virikekerhojen, ystävätoiminnan, vanhustenkerhon ja ensiapuryhmän aktiivinen toi minta. Ei kii tellyt eikä kehuskellut. Ei edes joka toinen. Niin että oikeaan paikaan me tulimme ja oikeaan osotteseen riistotaulu kuljetettiin... Tämä johtuu lähinnä siitä, että Kälviän kulttuurilauta kunta on tätä pyytänyt. Mikä rie mu navetassa joka päivä, pos keani nuolaisivat vasikat äsken kin, kun niitten eteen jauhojuomani vein..." Näin. Muiden toiveet on otettu taiteel lisen johtajan taholta vastaan. Parhaillaan keskustellaan jo seuraavan vuoden juhlista. Me toivomme nimenomaan, että mahdollisimman moni saisi sanoman kuultavakseen. Näin Iita ja Mari Rämeenkylältä. Turvallista puhetta. Yleisesti yritetään jäsenmääriä nostaa haastekilpailun avulla. Juhlien sihteeri T arja Salmi ja tiedotussihteeri Kaija Aro maa odottavat innolla ensi ke sän juhlaa. En usko, että minkäänlaiset juhlat kannattaa pelkillä lippu tuloilla, arvelee Aromaa
Lestijärvellä 21.3.1990 Martti Hylkilä puheenjohtaja Himangan, Lohtajan ja Kannuksen kehitys vammaisten tuki iV:n VUOSKOKOUS pidetään Himangalla Koski-Hovin kabinetissa ma 2.4. S P S S K A N N U K S E N [ f f P S l K A U P U N K I H li ONNI JOEN M H RANNALLA K U U L U T U S Kannuksen kaupungin lunastettavaksi on tarjot tu asuntotuotantolain 15 §:n mukaisesti allamainitut henkilökohtai sesti asuntolainoitetut osakkeet: Asunto Oy Kannuksen Säästöketo osakkeet n:ot 3993-4584, jotka oikeutta vat 2 h+k on 60 m2:n huo neiston hallintaan. Puh. / M ;.M M • ; ' tltSn M * M M ' M i d " 1¿ i ^ s v Nyt olomme saaneet jakelumyyntiin BENSAN ym. . . kevättakit 39,• kotim. -74, aj. 968-623 041,69410 SYKÄRÄINEN HALUTAAN VUOKRATA KOKOUKSIA ASUNTO Kannuksesta tai lähiym päristöstä 10-hengen kartoittajaryhmälle toukokuun alusta syyskuun loppuun. . . villatakkeja, puseroita, liivejä, sukkia ym. Osakkeiden ostohakemukset on tehtävä asuntohal lituksen lomakkeelle n:o 35, joita on saatavana kaupunginvirastosta. 556 95/Punkkl ilt. Lasten ja naisten 100% villadamaskeja, miesten ja poikien villahousuja. Nuutisen Kutomon neuleita Padasjoelta. 10 ha metsää K a n n u k s e n H iiri m a a s ta . . Puh. Markku Vartiainen PAPERIJA SUKKAKAUPPIAS TIISTAINA 27.3. Kannus 22.03.1990 Kannuksen kaupunginhallitus HIMANGAN KUNTA Kunnanvaltuuston kokous kunnanvirastotalossa torstaina 29.3.1990 klo 19.00 Käsiteltävät asiat: a) Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden totea minen b) Pöytäkirjantarkistajien vaali 1 Kunnanjohtajan sijaisen määrääminen ajaksi 24.3.23.9.1990 2 Kunnansihteerin viransijaisen ottaminen ajaksi 24.3.-23.9.1990 3 Kunnan asunto-ohjelman hyväksyminen 4 Viemärilaitoksen liittymismaksun korottaminen ja jä tevesimaksutaksan tarkistaminen 5 Määrärahan varaaminen kunnan maksuosuutta var ten rakennettavasta Ylisuon metsäautotiestä 6 Eräiden määrärahojen kirjaaminen siirtomäärära hoiksi vuoden 1989 talousarviosta ja ylitysoikeuden myöntäminen rahastoon siirrettävälle määrärahalle 7 Sipinperän rantakaavan hyväksyminen 8 Kunnan jäsenten ja kunnanvaltuutettujen aloitteet vuosina 1977-1989 9 Kunnan omavelkaisen takauksen myöntäminen Hi mangan K alaja Minkki Oy:n 1 milj. 858 59. Mukana Seppo Raution orkesteri. POLTTOAINEET! MAANANTAI: Backmannin PUOLIHAPAN kpl ¿S0 T IIS T A I: P o u tu n S IN IN E N k p l. klo 19-21.00. markan määräi selle käyttöluotolle 10 Käsitellään muut mahdolliset asiat 11 Merkitään tiedoksi mahdolliset ilmoitusasiat Kokouksen tarkistettu pöytäkirja on nähtävänä kunnanvi rastossa tiistaina 3.4.1990 virka-aikana. . . „.YVi-Y f . ¡8 *w£.SAATAVANA 80-, 70-, 65-SARJAISENA Leppäsen Koneliike UNION-HUOLTO p. edullista vaatetavaraa, myös aikuisille. Sananlasku SEKALAISTA VUOKRATTAVANA RIVITALOASUNTO 2h+k+s 55,5 m2 Kannuksessa. é S T íJé í > r 4 U . ym. . 5 5 9 1 5 . Puh. . . last. 727 02 * Avoinna: ma-pe 8.30*18 la 8.30*14 SEKALAISTA LESTIJÄRVEN TORILLA Tl 27.3. Naisten ja miesten ja lasten kävelykenkiä, pehmiksiä, lenkkikenkiä ja kumisaappaita. Himangalla 21.3.1990 Asko Hekkala puheenjohtaja Lestijokilaakson kunnallisvirkamiesyhdistys ry:n KEVÄTKOKOUS ma 26.3. T arjous: miehille kotim. Kokouksen jälkeen saunomisja uintimahdollisuus, jonka yhdistys kustantaa. Hyvä, hp. 2 tai KESKIVIIKKO: SIKAA etuja keskiosat kg, 4kg/tal 24* Junnola Ky ESKOLA, puh. Lestijärven torilla KESKIVIIKKONA 28.3. Lisätieto ja antaa asuntotoimistosihteeri puh. Kurssin vetää Ritva ja Heikki Rutanen. 5 7 2 1 ti-iltana klo 19-21. Kokouk sen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtä vänä kunnanvirastossa 30.3.1990. KUULUTUKSIA . Lunastushin ta on 253.323 markkaa. MYYTÄVÄNÄ H Y V Ä K U N TO IS E T 2-levyinen SÄHKÖHELLA 400,-, JÄÄKAAPPI 400,-, KIRJAHYLLYN OSA lasikaapeilla 200,-. VOLVO 142 Vm. 11.000,-. Tervetuloa kaupoille! T:mi LÄNSI-VAATE KURSSEJA Isonkankaan nuoriso-osaston raittiusjaosto ja Kansalaisopisto järjestävät VAKIOTANSSIEN KURSSIN Isonkankaan nuoriso-osaston talolla 4-6.4. , . Tervetuloa! Johtokunta Toholammin Kennelkerho ry:n sääntömääräinen VUOSIKOKOUS 28.3. 126 tkm. Tervetuloa! Hallitus Jos ei vanhana muuta opi, niin aina isin hiljaa kävelemään. kävelykenkiä nau halla vain 90,-. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat sekä valitaan kesäleiritoimikunta ym. klo 21-24.00. 968-714 51/232. Asuntolainaa on 60.760 markkaa. Tervetuloa tarkistamaan joukolla tanssitaitonne!. alkaen klo 19.00. Lipun hinta 20 mk. Räisänen KENKÄKAUPPIAS Toholammin torilla ti 27.3. klo 18.30 Kannuksen vapaa-aikakeskuksessa. Hakemukset on toimitet tava Kannuksen kaupun ginhallitukselle 05.04.1990 mennessä, osoite PL 42, 69101 Kannus. . . K alajokisia pitoa, piekonm uikkua, p orkkanaa, sie m en p eru n aa, tuoretta siikaa ja h au ke a TOHOLAMM IN torilla tl 27.3. 968-705 40/Kai. Toholammin torilla Tarjouskassit piirustuspapereita 30,— 50,-, urheilu-, liukuesteja saapassukkia edullisesti, karkkikassit 30,-, Keksejä kasseittain ja laatikoittain edullisesti! Tervetuloa! T. Kurssin päättäjäistanssit 6.4. Yhtiövastike on 430,00 mk/kk. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 15§:n määräämät asiat. ja TOHOLAMMIN TORILLA KE 28.3. Musiikista vastaa Seppo Rautio. Kahvitarjoilu. Vast. 94423490/Riekko. Tervetuloa! Hallitus L e s tijä rv e n k u n n a n v a ltu u s to n k o k o u s pidetään 28.3.1990 al kaen klo 18.30 yläasteen ruokalassa. viikon sisällä lehden toimitukseen tai puh. 45,• sukkia ym. kuvacolleget alk. Kokouksen asialuettelo on kunnan il moitustaululla. klo 9-10.30, KANNUKSEN torilla klo 11-12. . Tiistaina Toholammin torilla • farkkupuvut 92-134 cm 185,• last. ^ Í W M M ' ¿ M l •'~‘r , « l .i-* «i. Kevätlippalakkeja miehille edullisesti! PELKO NEN OIKEA PUHELINNUMEROMME ON ¡> 701 51 KANNUKSEN SILMÄLASI su.M\ oi * iik k o 69100 K Ä N N I S » 968-701 51 J £ S 7 V * /M / GOODfYEAR Perille r vie... . klo 19.00 kunnantalolla. Huo neisto on valmistunut ke säkuu 1982. P u h . v
sisustusmateriaalit LA-SISUSTUS LASSE ANNALA Toholampi, puh. 85 412 TILINTARKASTUKSIA I LI PALVELU T I E T O V A K K A K V Sirpa Pihlajaniemi, HTM Puh. 968-858 53 H U O L T O J A Huukinautopelti ja maalaus myös pesu, kiilloitus ja vahaus Asematie 28, Kannus Puh. 9 6 8 5 9 8 11 A j o o h j e : V a l t a t i e 8 S o r t o PUUSEPÄN LIIKKEITÄ , Kaikki HÖYLÄYSALAN PALVELUT mm. 553 04 H I E R O N T A A Hieronta-asioissa Sinua palvelee: Laillistettu hieroja SANNA JOENSUU HIMANKA p. S PARTURI-KAMPAAMOJA Muori PARTURI • KAMPAAMO METALLISORVAUSTA sekä sorvausosien esivalmistusta. L o h t a j a n K a r h i p . tavattavissa klo 17 jälkeen Puh. 708 58 tai Himanka p. . 857 26, myös ilt. 968-891 83 Avoinna: ti-pe 10-17, la 9-13 myös ilt. KUKKAPYLVÄÄT . asennukset, huollot, korjaukset LOHTAJA puh. ilt.) Lääk.hali. LAMPUNJALAT MUOTOPUUsta E. 711 10 716 33 AUTOM AALAAMOJA VUOKRAAMO p i i a R e n t Kannus, puh. 85103 Huoltoauto 94040-68505 K U L J E T U S P A L V E L U A E. 559 50 <D H IERO N TAA ILTAISIN M CA J A VIIKONLO PPUISIN i I * * Kristiina Miiluniemi 3 s 75 Laillistettu hieroja 3 (A Toholampi £ u puh. laill. % ,q JM ti . A S U N T O V A U N U V U O K R A A M O (M o t o r S e t ky) Asuntovaunuja vuokrattavana UKKO H A LLA S S A ! Asematie 9, KANNUS PUH. 983/202 50 KALAJOKI p. 968-71225, 949-366295 SISUSTUSLIIKKEITÄ • tapetit • maalit ja maalaustarvikkeet • laatat • matot, parketit myös asennettuna • ym. KAIDEPUUT . 71789 L ied eksen liike ta lo n 2. ja viikon loppuisin NAHKA-AITTA Kälviä, puh. 71 287 ILTAISIN FYSIKAALISIA H O IT O JA K U N T O K A N N U S • fysikaalinen hoito • hierontaa • kosmetologi • solarium • poreallas Ajanvaraus: Valtakatu 17, Kannus p. 85505. RAHKONEN A ^ V älskärin tie, KANNUS, m yös II S0RVAUSALAN TUOTTEET Esim. < • ovet, portaat w v • korjaukset ym. T:mi METALLITYÖT H.HAAPALEHTO Lestikatu 10, KANNUS varm. 71359 LVI-PIKAPALVELU Jaakko Jylhä . 850 20 v . paneelit ja lattialankut T:mi Oravalan Puutuote Toholampi puh. 504 60 RENGASUIKKEITÄ kaikki renkaista ISKO Kannuksen Rengas A s e m a tie 7, 69100 K A N N U S Puh. hieroja ANTERO KANALA Kokkola « • Lestijoki laakso Pakettipalvelut u ‘ Lähettipalvelut K a n n u s * Kuljetusvälitys 949/367 543 Päivittäin Kokkolasta LVI-PALVELUA HIERONTAPISTE KANNUS Puh. (968) 511 34 Osta NAHKA-ASUSI suoraan valmistajalta edullisesti! • Teemme myös erikoismitoilla. • näöntarkastukset • silmälasit • piilolasit Avoinna: ma 11.00-17.00, ti-pe 9.30-17.00, la suljettu. 968-704 11 'auto 949-366262 HIERONTAA KANNUKSEN UIMAHALLILLA Ajanvaraus: puh. krs Acu-hieronta Solarium • Morsiuspukuvuokraus K o k k o iis i* 10 km O uluun Parturi-kampaamo Leila Salonen Haapalantie 76 68380 Yli-Ullava puh. 718 08 TV:t • Kirjoituskoneet Radiot • Kopiokoneet KANNUS\ ELEKTRONIIKKA KY ' JUKKA KEROLA, Tukkitie 6 69100 Kannus 968-700 84 Varaa p a * kasi h6" ' K E M IK A L IO IT A ’tfuma'-'Xtsa Marja-Liisa Välimäki Ratsumiehen talo KANNUS puh. 571 19 auto 949-560 159 mmz -4— -------------Í ------i l ¡ i l i Sf Í mmm LAITISEN LASI P u h 9 6 8 8 5 6 3 5 9 6 8 7 1 5 4 LÄÄKÄRIPALVELUJA Toholammin Lääkäriasema v a s ta a n o to n a ja n va ra u s Puh. 719 41 K O R J A A M O J A H AN KKIJA-M AATALO US SO PIM U SKO RJAAM O • M F • BELARUS • VALMET • FIAT-HENKILÖAUTOT VARAOSIEN PERUSVARASTO UNI0N-T0H0LAMPI Puh. 717 84. 968 852 29 TOHOLAMPI SIIVOUSLIIKKEITÄ • siivoukset • siivoustarvikkeiden välitys • siivousvälineiden vuokraus • lumenauraukset LESTIJOKI LAAKSON; SIIVOUS KY K a n n u s p. 637 847 (varm. KANNUKSEN SILMÄLASI KY uLMAorTikfcn 69100 KANNUS S 968-70 151 Puuseppää aina tarvitaan.... 968-719 64 SAMMUTTIMIA SAMMUTINJA SUOJAINPALVELU KY O Sammuttimet / huollot O Ensiapuvälineet O Palovaroittimet O Suojaimet Kalervo Laine puh. PAJALA KANNUS Puh. puusepäntyöt Puusepänverstas T. Santapakka Kälviä puh. 983/462 555 • Vuokrattavana koneita ja laitteita rakentamiseen ja vapaa-aikaan • MAANTIIVISTYSKALUSTOA keväälle. autopuh. 949 267 025 V U O K R A K O N E IT A Jokilaaksojen vuokrau skeskus ,P-1 YLIVIESKA Ratakatu 15, p. mukaan ^ | [ K otlsliln p ulsto NAHKA-ASUT suoraan valmistajalta, myös ilt. fax 968-715 25 auto 949 368 745 P arturi-Kam paam o H IU S P IS T E KANNUS puh. 703 35 (työ) VARTIOINTIPALVELUJA a Lestijokilaakson VARTIOINTI • vartiointi • hälytysvalvonta • arvokuljetukset • myymälätarkkailu • vahtim estaripalvelu • vakuutukset • juhlatilaisuudet VESA HERNESNIEMI Puh. sop. Koot: 140 kg, 200 kg ja 450 kg • UUTTA! Lindstömin pressuvuokraus ); VUOKRAPALVELU M ikko Yli-Norppa ky