885 660 U u t t a H u n a j a a Puutarha suljettu 1 . 8-21 • la 8-18 • su 12-1G P L U S S A K O R T IL L A L O K A K U U S S A : Atria Kytösavu Q Q A keittokinkku 150 g /p k t...*/*W ilman korttia 11,90/pkt Atria UUNIE Q A LENKKI 400 g .................« 'V V ilman korttia 6,90/pkt Serla TALOUSPYYHE 4 QA 4 rll tai WC-PAPERI6 rll.l 4 .3 U ilman korttai 14,90/pkt LÄHIKAUPPA LAMPINTORI 69300 TOHOLAMPI Puh. -29.9. 95 tkm koneella.............14.900,VW Polo 1.4 Dsl, -87 asiallinen, hinta vain......7.900,Ford Sierra 2.0 Laser, -84 5-ov., hyvä korinen........ 113 tkm, comfort varust....................118.000,VWGoff 1.9TD5-OV. 1 . KARJALAN PAISTI POSSUN SISÄFILE Naudan PALAPAISTI 5935 45% NAUTA JAUHELIHA Kotim ainen ja Venäläinen Ranskan Royal Gala OMENAT Maitokolmion VIILI ja KEVYTi VIILI 200 g M entos ' * PASTILLIT 38 g kg MEETWURSTI * * 100 g Espanjan SATSUMAT Töysäläisen KÄÄRETORTUT 250 g tkoa^ Erika KELLOKANERVA VAIN PERJANTAINA Norjan TAIMEN 291 ° 31% C90 V 100 190 *» J 9 050 J kpl 149S n D • Nauta-sika JAUHELIHA kg. 203 tkm, tosi hyvä .78.000,Mazda 3231.8 Doch Forte -97 Hinta.........................79.000,Peugeot 205 junior, -90/91 hyväkorinen. 1 . LÄHELTÄSI-HELPOSTI! Pollarilta pe-ke Chick Broilerin RINTAPALATkg Q Q Valio ARKIJUUSTO kg 29,90 Espanjalaiset SATSUMAT kg Q Q /1 1,67 € ___________ Avoinna: ark. Kannus, puh. vain 180 tkm, supersiisti, aluvanteet ym........................... 1 2 . Saksan tummat LUUMUT kg ........ M A U N U L A 0400 561 884* (06) 885 292 RAHOITUS/TAKUU. 28.90 m 9.90 Avoinna: ark. R uokaideat Norjan lohifile ja medaljongit 39,90 R 71 € Lr, Sam a hinta joka päivä: Atria Chick m arinoidut broilerin rintaleikkeet n. pikkuauto aj. 06-8743 600 K IK M A R K E T www.k-market com A V O I N N A ma-pe 9.00-21.00, la 9.00-18.00 PIZZAT 1-2 täytteellä 3 5 ,SVEITSINLEIKE 3 täytteellä 3 8 ,savujuustolla ja kinkulla täytetty / • PORSAANLEIKE, ¿ v » • 4 täytteellä 40, ^R A V IN TO LA CAVAUERE 1 Valtakatu 7. 59.000,A U T O V Ä L I T Y S H . 500 g ilman korttia 34,90 Hellefors mustikkaja hedelmäkeitot ilman korttia 7,90 o ,99 € 29,90 5,03 € kg 5,90 € B prk KANNUS Puh. Pöntiön POSSUNk9 KINKKU Ma-to 1.-4.10. 34.500 Kevari Aprillia Red Rose 125 cm3, custom-malli...12.500,P-AUTOT: "Löytö" VW Transporter 2.4.Dsl 91 ikkunapaketti, aj. UJUvanti#, KANNUS, puh 870 486 V____________________________ ^ L¿Vc ’ 'KzJc ^ o v i J m U Ü Kirkkotie S. V1IIKRKSKUS KARPIN PUUTARHA. p a n tit 3 6 ,9 Lauantaina tarjoamme kahvit klo 9-15 -tumma f a vihreä 1 f 67 € Espanjan satsumat esipaistetut sämpylät w £ S kpl/300 g kpl f (16,33/kg) o,82 € ^ A n te llin 4,90M $r 10,90 0,82 € W kg ^ M 183 € P$ Valio Jogy jogurtit 150 g (8,33/kg) Portin lenkki 400 g (12,25/kg) Fazerin Sininen maitosuklaa 200 g (50,00/kg) Pirkka perunasipuiisekoitus 500 g (9,80/kg) Bona ja Piltti 4 kk lastenruoat 125 g (15,60/kg) 0,33 € 10,00 1.68 € 8 prk 4.90 0,82 € kpl 1 10,00 1.68 € kpl 4.90 0,82 € ps 1,95 ' prk Syyskuussa Plussa-kortilla Valio maustetut kermajäätelöt 11 ilman korttia 12,90 1,83 € Maitokolmion täysja kevytviilit 200 g (6,25/kg) 1>68€ ilman korttia 1,80/prk HK:n meetvursti 250 g (39,60/kg) ilman korttia 11,90 J 57 ¿ 10,90 ,83 € * pkt 10,00 9,90 € pkt Poutun possunsuikaleet n. SIPULI kg ................ -96 aj. 6.900,Toyota Corolla 1.3 XSi LB -92 aj.202 tkm, supersiisti. . T O H O L A M P I puh.06-885 654 M E S S I v « HUIPPUHYVAT O IKEA A N HINTAAN! VW Possat 1.8 Turbo, 20V -97, met. musta, aj. 873 500 kerm lohk Syksyiset herkut! Tarjoukset pe-la 28.-29.9. • Porsaan ETUSELKÄ ja LAPA kg ................. 750 g 29,90 5,03 € » 13,44 € ~ kg 1,16 € Hartwall Legenda ja Lapin Kulta 6-Pack sis. 9-19 la 9-18 E X T R A P O L L A R I = 870 122 • H I M A N K A • K A N N U S • L E S T I J Ä R V I • L O H T A J A • T O H O L A M P I • i ¥ 283998 Tarjoukset voimassa pe-la 28
ELOKUVAT ^ ^ 7 3 PE 28.9. . Torstaina 4.10. j.r. 1 6 9 j r j ^ j 2 6 5 * pe 7/12 la 13/10,3/11,24/11 alk., Sis. mennessä 870 927/ Katri, 873 156/Helli. klo 17.30 O. Myös vieraat ter vetulleita! Toholammin Martat. vanhustenta lon kerhohuoneella klo 18.30. T uloksia: Luokka I, SRL Kouluohjelma/aikuisliikunta: 3) Laura Eskeli/ Susanna, Torpan Ratsastajat 110/52.38. Heidän toimintansa tarkoitus on lujittaa meidän ihmisten uskoa ja luottamus ta kaikkivaltiaaseen Herraan ja toteuttaa hänen tahtoaan maailmassa. pe 5/10,12/10, C 1 C D 4 19/10, 26/10, jne. Usko enkeleihin on ny kyisin jo p a m uodikasta. bussimatkat. Jär jestämme retken Sotkamon Tulikettuun la 13.10.2001. 9-17 ja La 10-13 Sunnuntaipuhelinmyynti klo 10-14 Puh. bussim atkat SILJA L IN E Finnjet 23 h Tallinnaan 3/10, 7/10,10/10, 14/10,17/10, 21/10, > % 7 Q D 2 24/10, jne. Kaikki mukaan! Toholammin Silmu. alk. Seuraava kokoontuminen Beauchalet 'n uuden sadon maa pallolla tapahtuvan yhteisjulkistamisen aikaan marraskuun 8. Tulossa kouluikäisten “iltapäiväparkki”. Su 30.9. perh. Käsitellään yri tysneuvontaan liittyviä asi oita sekä syyskauden toi mintaa. klo 16.30Marko Lehojärven ryhmä. Kannattaa kuitenkin muistaa R aam atun opetus, jo n k a mukaan enkelit eivät ole ole massa kerätäkseen huomio ta ja kunnioitusta itselleen. Mikkelinpäivä julistaa, että Jum ala ei ole luonut iloksemme ja voim anläh teeksemme vain näkyvää to dellisuutta vaan myös näky mättömän maailman enkelijoukkoineen. 4H-kerhot ovat osittain jo käynnistyneet (Välikannus, Märsylä, Mutkalampi, Korpela ja Roikolassa lähiai koina). klo 11.00. klo 18.30tytöt 6-10 v. klo 18.00. bussimatkat TALUNK HOTELLIMATKAT 282 Tallinna 3 pv pe-su Tallinna 2 pv pe-la/la-su 12/10,13/10,19/10, 20/10,27/10, jne. Kaikki ryhmät urheilutalol la. Luokka HI, H elppo B:0: 1) Johanna Autio/Susanna, Torpan Rat sastajat 166/61.48. klo 13.00. MUISTA PASSI! 654 Miniristeily Silja Europa to 18/10 alk. Löytyy niitäkin, jotka sano vat omin silmin nähneensä enkelin. klo 17.30 tytöt ja pojat 11 15v. uksen asioita. URHEILUSEURAT Kannuksen Ura U R H E IL U K O U L U T alka vat. -K7/5 L30,r Koivu ja tähti ELOKUVATEATTERI KANNUS, p. Kannuksen Martat. Tapio Luoma Kirjoittaja on vuoden pappi ja Ilmajoen seura kunnan kappalainen. 0400 768 617 www.lestinjokMehti.fi . Luokka II, Helppo C: 1: 3) Niina Huuki/Susanna, Torpan Ratsas tajat 1 20/60.00. 2.10. Kannuksen 4H. Lestijokilaakson Viininmaistajat. Karjalaisseurojen E-P:n pii ri on saanut Lomayhtymältä va rauksia tuetulle lomalle Kylpy lä Kivitippuun Lappajärvelle ajalle 1.1.-6.1.2002 (5 vrk). (06)870 141 PE 28.9. Kokoon numme pe 28.9. -K11L42,YR IT T Ä JÄ INFO Kannuksen Yrittäjien hal lituksen kokous kaupunginvirastolla to 27.9.2001 koi 19.00. 4.10. Lisäksi ovat jo aloittaneet harjoituskauden: M aanan taisin klo 17.30-19.30 Katri Sämpin ryhmä (sekä oma ehtoisia harjoituksia muina p ä iv in ä ). Tule mukaan. 4H kysy myksiin vastaa toimistolla Sai ja Kartano p. (Paula Epäilys). 75 mk jne. Arvotun lomavii kon onnetar suosi Olavi Korpe laa. (Sari Ihalai nen). (06) 822 4022 Avoinna ark. klo 19.00heittäjien (1116 v) koulu (Tapani MäkiPetäjä, H annu Paavola, Markku Koivisto). Ihminen kaipaa pyhyy den ja rakkauden kosketus ta. (H e len a Mottinen, Tuom o Uusioja, Veijo Le minen). Mikäli on halukkuutta, soita heti pikemmin ja tiedustele siht. LUOMAN AUTOKOULU KY Puh. Meidän seura voi siitä käyttää kaksi kappaletta. Kouriintuntuvampia ko kemuksia enkeleistä ovat saaneet monet erilaisista on nettomuuksista pelastuneet. Tervetuloa kaikki kiinnostuneetjuttelemaan kahvikupin ääressä tiistaisin sa maan aikaan. Kannuksen eläkeläiset ry. Toholammin Urheilijat N aisten itse p u o lu stu sk u r s s i H erm an O jalan koululla alk. Onnittelut! Tervetuloa taas tiistaina! Määttälän kylätoimikunta. M a a n a n t a iperjantai klo 18-20 Team K össi + kest. (06) 8785200 KOKKOLA, Ristirannankatu 7 Puh. Sis. Arpavoittoja otetaan mielellään vastaan. Su klo 19. Muistat tehan syyspäivä! liset 30.9. Aiheena viini ja sa laatit. B IN G O ! B I N G O RAUTION Ns:n talolla SU 30.9.2001 klo 19 OSTOKORTTEJA..IRTOLEHDELLÄ 5 .0 , -/PR 52 Tervetuloa! Raution Ns/kantri B I N G O . MATKAILU VEKASTA RISTEILYLLE VIKING LINE Päivä Tukholmassa 222 Mariella / Gabriella ti 2/10,9/10,16/10, ^ A f t C4 23/10 jne. 2.10. Rautamikon tiistaikökät jatku vat 2.10. Käsityöilta Ritva-Liisa Laaksosella ti 2.10. Enkelit kuuluvat “näky m ättöm ään m aailm aan” , joka väistämättä jää meille käsittämättömäksi. 870 736. koko harj. alk. J. AUTOKOULUJA JKl AUTOKOULU T O H O L A M M I L L A Uusi kurssi alkaa ma 1.10. 4 -7 6 1 143 Eläkeliitto Kannus. Ilmoit taudu 2.10. He ovat Jumalan, Luojansa asialla. LESTINJOKI T o r s t a i n a 2 7 . 525,-/715,hlö NOUDA ESITE! HIHII MKIOSKI matkaa m vakka KANNUS, Puh. klo 14. klo 12.00. vuosi, 300 mk/150 mk yli 15v. Muistattehan myös hengitysjumpan tiistaisin klo 14.00. Kokoontuminen Rosmarinissa huomenna perjantaina klo 19.00. klo 11. Eivät ainoastaan muuta mat maineeseen nousseet urheilijat kilpa-autojen oh jaimissa tai toisenlaisilla ki sakentillä vaan myös lukui sat muut ihmiset kaikkialla maailmassa ovat saaneet ni mensä ylienkeli Mikaelin mukaan. Valmennusryhmäläiset 200 mk/100 mk alle 15v. Kuiten kin sen vakavasti ottaminen tarjoaa elämällemme rik kaan ja valoisan ulottuvuu den meille tutumman näky vän maailman keskellä. klo 18.30-20.00. (Huom! muuttu nut aika) Helena emäntänä, arpavoitto mukaan. K l o I I e î t a Pentti Kullervo Pasa nen nukkui pois keskiviik kona Toholammin terveys keskuksen vuodeosastolla 49 vuotiaana. klo 19. päivänä klo 23.00. . Tiistaina 2.10. Tervetuloa! Toholammin kk:n maa-ja ko titalousseura. Maria Niemelä puh. 8 8 5 590, A u to p u h . Pikku pa ketti mukaan. Seuraa ilmoittelua kou lusi ilmoitustaululta. Useita hotelleja alk. Monen lastenhuoneen seinällä väri käs taulu kuvaa suojelusen keliä seisomassa jyrkänteen reunalle saapuneiden tai synkkää jokea ylittämään lähtevien lasten takana. Ja kun arjen keskel lä koetaan lähim m äisen osoittamaa huolehtivaa rak kautta, voi todeta oikein en kelin käyneen vierellä. Mikkelinpäivänä seurakuntatalolla. vuosi. Kaikki asiasta kiinnostu neet tervetuloa! Lestijokilaakson Karjalaiset ry. Enkeleistä puhuessamme joudumme tekemisiin sellai sen todellisuuden kanssa, jota on vaikea hahmottaa jär jen tai viiden aistimme avul la. Perjantaina 5.10. klo 16.30M arko L:n ryhmä. p n ä s y y s k u u t a 2 1 SUNNUNTAIKSI Näkymätön maailma keskellämme Enkelit kulkevat mukana arkisessa eläm ässäm m e enemmän kuin usein tulem me ajatelleeksikaan. Seu rakunnasta L. Urheilukoulum aksu: ur h e ilu k o u lu la is e t 1 5 mk/loka-huhtikuu/2. Maisemanhoidon neuvoja Tuija Forsström luen noi: Kylätieltä kotiovelle -kult tuurimaisemat kuntoon, Lahna lammin kylätalolla 8.10. Valmistellaan syyskokoKouluratsastuksen seurakisat H aapajärveltä 23.9.2001. Tied. klo 18.pojat 6-10 v. Kaipaamaan jäivät omaiset ja laaja ystä väpiiri. Johto kunta kokoontuu vanhustenta lon kerhohuoneella ti 2.10. Tu tustumme Katinkultaan. Puheenjohtaja Koulujen ruokalista Himanka Ma: Spagetti, kastike, porkkanaraaste Ti: Kalapihvi, muusi, kreik kalainen salaatti Ke: Napolin pata, kurkku To: Pinaattiohukkaat, muusi, karviaismarjahillo, tonnikalasalaatti Pe: Lihakeitto, leipä, juusto Toholampi Ma: Punajuurijauhelihakastike, perunat, salaatti Ti: Uunimakkara, perunaso se, salaatti Ke: Janssonin/kirjolohikiusaus, salaatti To: Lihamureke, juustoperunat, salaatti Pe: Hernekeitto, leipä, juus to Lestijärvi Ma: Makkarakasvispata, sa laatti Ti: Lihakeitto, sulatejuusto, leipä, 1/2 omenaa Ke: Lohiperunalaatikko/tonnikalalaatikko, herkkusalaatti To: Jauhelihaperunamuusi, värikkäät salaattivihannekset Pe: Hernekeitto, leipä, juus to Kannus Ma: Kinkkukiusaus, salaatti Ti: Nakit, perunasose, sa laatti Ke: Palapaisti, perunat, sa laatti To: Uunikala kastikkeessa, perunat, salaatti Pe: Maitoperunat/pinaattikeitto, lihapiirakka, tuore mehu. 3 I D /h“ Sis. K iitoksia äm m in iitos teille kaikille, jo tka m uistitte minua m erkkipäiväni johdosta S u ! ° ' J o ö llö V ih it t y jä Valokuvaamo Vähärautio A nnika K eski-V ähälä ja Jake Nylund vihitty avioliit toon Ullavan kirkossa. ja la klo 21. (03) 625 5240 42.-/varaus wwwjnatka-vtkln.fi . Veikko Haapalehto kertoo kirjoittamas taan kirjasta. Eläkeliitto Toholampi. alk. Kujanpää. ja ma klo 19. Pekka p. Omavastuu tulee olemaan 120130 mk/vrk. Kahvitilai suus srk:lla ti 2.10. ko ko harj. 870 117. Kössi, Vesa Nybacka (m yös lau antaisin ja sunnuntaisin erikseen sovittuina aikoi na). 2.10
871 514 A vo in n a : to, pe 11-18, v tOP/ KEUnÖT Keittiökalusteet, huoneistokomerot, kylpyhuoneja wc-kalusteet A rto Mäkitalo GSM 0500 668 761 . Vielä ehdit maalata ennen talven tuloa! Rakennuseristeiden hinnat nousevat, tilaa eristeet nyt! Filmivaneria 4 -3 mm Rumpuputkia 1 10 -400 mm VPK:n laskuun 10 000 kpl erä kattotiiliä! Tervetuloa kaupoille!^ Kotiseudulla tapahtuu... 885 007 KUKKA-HUONE P U H . lolyesteriä 50 %. S I S U S T A M I S E N I U O A ! KALUSTE-ASS P U H . . maljakot, lampunjalat ja käyttöastiat. LESTINJOKI Onnittelumme 25-vuotiaalle paikallislehdelle! Toholampi puh. P N Ä S Y Y S K U U T A 2 1 LESTIN JOKI Tee helppo keitti H elkam a perheliesi 50 cm + H elkam a jääv iileäk aap p i yhteishintaan 5885 ,Paketin ostajalle vielä mikroaaltouuni 50 mk:lla! TOHOLAMPI ) 885032, 0500-863937 Rakennustarvikkeita syyshintaan! Poistomyynnissä Black&Decker sähkötyökalut poistohintaan , mm. aa a a a a a a KALUSTE-ASSA ja KUKKA-HUONE OVATTAYSI-IKAISIA! T e rv e tu lo a 1 8 -v u o tis s y n ty m ä p ä iv ä k a h v ille p e 2 8 .9 . Varaa aika! PARTURI — KAMPAAMO i T I I I I I t TUIJA MANNINEN Ohenneva, Kannus, p. S y k s y n u u tu u s k a lu s to F o g u s Alcantara tyyppinen Tara-kangas. hiomaja porakoneita ym . 885 351 Erä ISO JA MATTOJA (norm, jopa yli 600 mk) H y ö d y n ^ J U o n t a i n 200 ,Uusille K atei|ju«toastakkalie ^ yrottprpost/ , väteisitrptof „KS Isot punaiset KANERVAT 4 kpl p. o ^ * € ' i M a a la u s ta rv ik k e e t ja v ä rit -10% V , ( ^ ^ poslumipaja E n g la n tila in e n k iilto k u lta 1 1 9 ,fy J PIRKKO AHO, Toholammintie 363, Kannus # } ^ puh. Helppohoitoinen ja erinomaiset tekniset omainaisuudet: • hankauskesto yli 50000 • valonkesto 7 (1-8) • puhdistus vesi ja neutraali saippua c m Saatava myös lepotuoli PEITE 150x200 cm wm ^ € 4,8 8 (69:-) Täyte pallokuitua 450 g päällinen puuvillaa 50%. (06) 8 8 19 700 • wwrw.kortesjarvensaastopankki.fi Unohda hetkeksi kiire j a arki j a tule rentoutumaan. Kudottu mikrokuitukangas, johon on erikoisviimeistelyllä aikaan saatu ' ' miellyttävän pehmeä pinta. T O R S T A I N A 2 7 . 06-871 447 ^IDSAPÄIVÄT 27,-23.V, ja 4.-5.10.^V Id e o ita kesän kursseilta o p itu is ta ,^0 Saksalaista laatuposliinia hyvät valikoimat ?\oAoV^ c^v ’ esim
Taakseni katselen kiitol lisena, tulevaisuuteen luot tavaisesti. S u ru t o n n ee n h a u d a ta a n , m u rh e e t m ere en h eitetä ä n . 3 * 1 $, K a rttu u le ip ä leveä m p i, vilja a m u ille vietäväksi. Jos pa sen nyt osaan tai sitten en. Aina niis sä on toinen puoli totta ol lut, jos joku ilmaisu onkin hieman sivuraiteille lipsah tanut. Nyt kuvat otetaan tietole vykkeelle ja levyke työnne tään kuvanlukijaan, joka on vastaavasti tietokonepäät teessä kiinni. Muutama ehti siirtyä manan majoille, mut ta näinhän se on, ettei yksi mies m aailm aa rakenna. Ja tuskinpa paperilehti koskaan häipyy kuvioista pois. Arvion mukaan jopa 50 000 ihmistä aikoo muuttaa ja palata maalaismaisemiin eläkepäivilleen. Tieto on valtaaja tiedon välittäjiä lisätään k aikkialla yhteiskunnan osa-alueilla. V_________________________________________ J r Suom i neito 'N S u o m i n e ito p o h ja n tyttö, k a le v a la n k a u n is im pi. Viime vuosina kesämök kien muuttaminen talviasuttaviksi on laajentunut hyvin paljon. Joskus nämä roolipellet ovat avautuneet ja se onkin sellainen toinen maailma, johon on ollut mielenkiin toista iskeytyä. Ensimmäisiä lehden jut tuja kiikutettiin kirjoitusko neella kirjoitetuilla arkeilla ja kuvia kuvanegatiiveina autolla kirjapainoon, Kiuruveden Kirjapainoon. Luovutan avai met ja kaikki kamat, joten minun kautta on turha yrit tää vaikuttaa lehteen tämän päivän jälkeen. Joskus on pitänyt olla hiljaisena hiiru laisena, maan matosena ja joskus on pitänyt ottaa ohjat käsiin ja komennella jouk koja. Vaasan yliopistossa on valmistumassa tutkimus 1940-luvulla syntyneiden asemasta. Joidenkin varpaille olen as tunut, mutta tavallisen ihmi sen varpaita olen varjellut kuin kyy karhua. A v a im e t m y ö s a ita n oveen, a n ta a su lh o su u re n talon. M ie h e lä ä n k ö m ie lit m ennä, k o s io ita ka tso m a h a n . Pappi papinpuvussa on toisenlainen persoona kuin sisimmässään. Se ihmismäärä, presi denteistä ministereihin, pää johtajiin, tavallisiin mökin mummoihin on valtava. Jo kaisesta heistä pystyisi ro maanin kirjoittamaan, josko sen teenkin. Paljon olisi ehkä voinut jättää sanomatta, mutta mi tään en oikeastaan ole sanomisistani katunut. E u r o o p a ssa iso t tilat, ra h a rik k a a t su u r e t p ih a t. Kiire leivän syrjään oli niin kova, jotta lisäopiskelut jäivät eikä työ ole sen jälkeen antanut mah dollisuutta opiskella täyspai noisesti. Josko Luojani terveyttä pitää niin luonnos sa liikun ja aivojani ajatuk silla pommitan. Vielä en tiedä, pestejä on lu vassa ja myöntävätkö nuo eläkettäkään, sitäkään en vielä tiedä. Minä teen sen nyt ja siirryn 'eläköitymään*. Ja väärän tiedon on aina saanut korjattua, sensu rointia siinä suhteessa ei ole ollut. Paljon on teks tiä suoltunut aivokopasta, paljon jäi varastoon ja ehkä pä jotakin olisi voinut jättää kiijoittamattakin. Muuttovirran on arvioitu alkavan laajemmin vuonna 2003 ja kestävän ainakin vuoteen 2010 asti. n r* . Vielä on vanhaakin tal lella. Noin 2000 pääkiijoitusta on kertynyt tä hän ja Kalajoen Seutu leh teen niiden noin 15 vuoden aikana, joiden aikana pääkir joituksia on kirjoitettu. Lehti tulee autokulje tuksena ja jaetaan vielä pa perimuodossa. Tällaista se elämänjuoksu on. Pal jon on tainnut tullut kirjoitet tua samaa asiaa mutta var masti siinä on aina uuden leilin ja ajan maku. Suorastaan tällä hetkellä nautin kirjoittami sesta. K u n e t h u o li S ve a n p o ik a a , e tk ä va n ja a v a ljo m iestä. K aksikym m entä viisi vuotta olen ollut mukana aluksi vähemmän aktiivise na kirjoittajana mutta vii meiset 18 vuotta lähes joka viikkoisena. Maallemuuttajat ovat sitä sukupolvea, jolle on kertynyt hyvä eläketurva, joten he ovat myös varakasta väkeä. Erilaisuus on rikkaus ja sen on toimittaja nakin huomannut. Kiitos vielä ystävät, luki jani, tuttavat, ja myös varpailleastumani ilman tei tä olisi ollut sangen ankea ta aikaa. Vielä useammat kansalaiset aikovat viettää vähintään neljä kuukautta vuodesta kesämökeillään. Useimmille pitää palvelut, kulkuyhteydet olla kunnossa sekä miellyttävä ympäristö. Paljon jäi mielenkiintoi sia persoonallisuuksia haas tattelematta. > ________ P a a vo R e k ilä Kukapa olisi uskonut, että kirjoittamisesta tuleekin ammattini, sen jälkeen kun sosiaalivakuutukseen nuore na ampauduin. Siinäpä joidenkin kuntien mahdollisuus lisätä hyvätuloista eläkeväkeä kunta ansa. Lestinjoki lehti astuu aikaan ’’jälkeen Purasen”. Paljon hel pompi kuin tietokonepäät teen kuvaruutu. Joitakin tiensopukoita jäi koluamat ta näinä vuosina, mutta nyt aion senkin tehdä ja käydä katsomassa, mitä missäkin on. Hyvin harva heistä muuttaa erämaamökkiin. Samaan formaattiin pykätyt linssiluteet, arvoasemansa nosta mat kellokkaat ovat pahim pia, joita toimittaja pyrkii välttämään. Tosin suurin opiskelupaine on ollut jatkuva muutos, mitä lehden tekemi sessä on näinä 25 vuotena ta pahtunut. p n ä s y y s k u u t a 2001 O ~\ Paluumuutto alkamassa 27.9.2001 Paljon on sanottu, paljon jäi sanomatta, paljon olisi pitänyt jättää sanomatta... Toimittajakollega sanoi kin, että onneksi lukijatkin unohtavat, mitä on tullut kir joitettua. Kovan kotikasvatuksen saanena omat kasvatusja koulutusmenetelmäni ovat saattaneet joidenkin sielun rauha järkyttää. Eläkööt persoonat, heitä kin vielä on. v L — \ X A n o p illa silm ä t kostuu, o n n ee n su u re en a p p i uskoo. Tavoite on ollut kuitenkin yhteinen hyvä. Tulee aika joskus luo pua. P aljonkin. LESTINJOKI f T o r s t a i n a 27. Ja jos fyysinen paperi lehti häviää, niin toimittajia ja lehden tekijöitä tarvitaan edelleen. Sivut kootaan elektronisessa muodossa tie tokonepäätteellä ja lähete tään sähköisesti kirjapai noon. Se on niin helppo lukea. ’’IIPEE” ja ’’Nurkkahuoneen näpäykset” ovat kuol leet. Mitäkö olen oppinut. Ilkka Puranen (elää vielä). Omaan synnyinkuntaan palaaminen ei ole ensisijainen valintakriteeri, koska harvalla on enää lapsuu denaikaisia tuttuja tai ystäviä synnyinpaikalla. T oim ittaja tahtoessaan ja joskus tahtomattaankin joutuu todelli sen elämän kanssa tekemi siin ja se opettaa. Joskus olen miettinyt, millainen on sel lainen ihminen, joka esiin tyy luomansa formaatin mu kaan tekokoreasti ja pyrkii olemaan parempi kuin taus talla ja sisimmässään vello vat ajatukset. P eriaatteita, jotka olen aikoinaan asettanut, olen noudattanut. Vaasan yliopiston ’’Suurten ikäluokkien eläkeläisten maallemuuttopotentiaali” tutkimus julkistetaan ensi kuussa. Näissä suhteissa joku isokenkäinen on saattanut joutua nuuhkai sem aan sieraim eensa ja nostam aan kulm akarvo jaan. Ennakkotietojen mukaan nuo eläkepäivilleen valmistautuvat ihmiset suunnittelevat suurin joukoin paluumuuttoa lapsuuden aikaiseen maalaisympäristöön tai kesämökeilleen
Puuha oli kuitenkin jäänyt kesken. Innostaako tämä nyt näin nuorta väkeä, jää näh täväksi, hän pohdiskelee. Yleensä saldo jää alle sa dan markan. Naiset eivät ole tottu neet asumaan niin isojen rahojen kanssa kuin miehet. Nyt erilaisten yhdistysten ja yhteisöjen kannattaa ryhdis täytyä. Poliisilla on tiedossa pistosahalla ja k ite e llä ukkoa silpunneet pojat. R ahaa on kuuden vuoden aikana jaossa peräti 24 miljoonaa markkaa. Palosaari-Pentti lä kertoo juuri vierailleensa Toholammin lukiolla kerto massa mahdollisuudesta. Rahaa on tarjolla, kunhan on hyvä idea tai aja tus, jota voi lähteä viemään eteenpäin. Lestijokilaaksossa Lestijärvellä on rahaa jo saatu kylätoimikunnan hankkee seen "Bongaa Yli-Lesti”. Vaivaisukko ilkivallan kohteeksi Kannuksessa. Väitöskirja on tehty Oulun yliopis tossa. kun nanjohtaja Erkki Hirsimäki (-42), Kalajoen hal lintojohtaja Pekka Ollila (-48) sekä Suomussalmen elinkeinojohtaja Jari To lonen (-64). Palosaari-Penttilä sanoo, että tässä Toholam min lisäksi voisivat olla yh teistyössä esimerkiksi Lesti järvi ja Ullava. 15-vuotias poika jou tuu vastaamaan teoistaan, mutta 14-vuotias kaveri jou tuu vain korvaamaan aiheut tam ansa aineellisen vahingon.Vanhempaa poi kaa tullaan syyttämään va hingon teosta ja varkauden yrityksestä. toi terveiset Yli-Lestiltä Pajamäen tilaisuuteen. Toholampi Jorma Rekonen Leader, Kotikylä + puu haa naisten osaamiskeskuk sia. Ne otti heti tuoreeltaan vastaan Pirjo PalosaariPenttilä. Tilan päärakennuksella ja ruumisaitalla on ympäris tökeskuksen mukaan kult tuurihistoriallista merkitys tä rakennusten korkea iän, rakennustavan ja -taiteen sekä ympäristöarvojen ta kia. Tilus (-49), Hi mangan hallintojohtaja Pirjo Mansikkamäki (49), Vampulan vs. Se voi läh teä liikkeelle paikallisista tarpeista; koulutuksesta, johtamistaitojen oppimises ta, oman minän kasvattami sesta, tyylikursseista, yleen sä siitä, mitä naiset tuntevat tärkeiksi asioiksi itselleen, Palosaari-Penttilä luettelee listan esimerkkejä. Kunnanhallitus ja -val tuusto haastattelevat eh dokkaita tiistaina 9. Vaivaisukon lipas tyhjenne tään kerran vuodessa. Entinen kannuslainen väittelee Oulu K annuksen y h teis koulusta ylioppilaaksi vuonna 1955 valmistu nut Kalevi Lämsä väit telee ensi perjantaina tohtoriksi. Mitä osaamiskeskuksis sa tehdään, se on aivan nais ten päätettävissä. Työpaikkoja ja työtä ih misille aina tarvitaan. V äitöskirja liittyy kasvatuksen histo riaan ja aihe on ’’Jonas Lagus kasvattajana ja opettajana”. päivä lokakuuta olevan valtuus ton kokouksen jälkeen. Poliisi sai pojat vereksel tään kiinni yleisövihjeen an siosta. Suojeluesityksen teki Eskolan Kyläyhdistys. Toholam m in P ajam äellä kuitenkin kokoontui joukko naisia harkitsemaan oman osaamiskeskuksen käynnis tämistä. Oma rahoitus tällaisissa pie nimuotoisissa hankeissa on 28 prosenttia. H ankkeet yleensäkin pyörivät kohKannus Marja-Leena Mattila-Numminen Kannuksen tapulin kyl jessä seisova vaivaisukko joutui tiistai-iltana vähän ennen puoltayötä ilkivallan kohteeksi. sesti ylimääräisen taskura han toivossa anastaa vaivaisukolle annettuja almuja. Tiettävästi seuraavassa jul kaistavassa rahaa saavien listassa ovat mukana myös Sykäräisen kylätoimikun nan ja Pajamäen hankkeet. Kaksi kannuslaista poikasta yritti ilmeiKannuksen tapulin kyljessä liikennettä seurannut vaivaisukko joutui ilkival lan kohteeksi tiistai-iltana. Pirjo Palosaari-Penttilä nostaa esiin varsin mielen kiintoisen näkökohdan,kun puhe kääntyy avustuksiin. Kut sun ovat saaneet Kannuk sen k aupunginsihteeri Riitta A. Apuna oli käytetty myös jonkinlaista kirveentapaista esinettä, kertoi seura kunnan suntio Esko Pihlajakangas. Nyt rahaa oli kertynyt lippaaseen vajaa 70 markkaa. Toiminnanjohtaja Pirjo Palosaari-Penttilä uskoo ajatukseen ja naisten voi maan. Suntio Pihlajakankaan m ukaan seurakunnan omaisuus joutuu harvoin ilkivallan kohteeksi. Jaossa 24 miljoonaa markkaa Naiset saavat pienelläkin rahalla aikaan Marketta Similä vas. Ilmeisesti pojat olivat yrittäneet saada ukkoa kahteen osaan. Kannuksen tapuli on vähän aikaa ilman vaivaisukkoa, sillä se on nyt ukon aikaisemminkin enti söineen Risto Pöllän kä sittelyssä. Ala-Leppilammen tila suojeluun Kannus, Eskola Länsi-Suomen ympäris tökeskus on m äärännyt Leppilammen kylässä si jaitsevan Ala-Lepilammen tilan suojelukohteeksi. Päätös uudesta kun n anjohtajasta tehdään luultavam m in m arras kuussa pidettävässä kun nanvaltuuston kokoukses sa. Hän ei pidä pahana, vaikka hank keen ympärille muodostuisi yritystoimintaakin. He saavat pienemmälläkin rahalla näpsästi aina jotain aikaan, Palosaari-Penttilä tietää. tuullisen pienillä markka määrillä. Pistosaha ja kirves Pojat olivat sahanneet pistosahalla ukon rintake hää. Kohderyhminä ovat ni menoman nuoret ja naiset, Palosaari-Penttilä korostaa. Viisi haastat teluun Himangalla Himanka Himangan kunnanjoh tajan virkaa haki määräai kaan mennessä 11 haki jaa, joista kunnanhallitus päätti kutsua viisi ehdo kasta haastatteluun
Jyrki Kangas toimii Kannuksesta käsin Joensuun yliopiston professorina ja on ollut aikaisemmin Metsäntutkimuslaitoksen Kannuksen tutkimusaseman johtajana. Tila alkaa järjestäytyä uusien teknologioiden mukaisesti. Kaikki muu tehdään ilmakuvasta soveltaen tietokoneella ja käsittelyohjeet lähetetään sähköisesti monitoimikoneen kuljettajalle. Käytännössä tulevai suus näyttää luovan valtavan paljon mahdollisuuksia osal listuvaan m etsäsuunnitte luun. Paikkojen kirjo on laajaa. Selvästi katseen vetäviä maisemakohteita on käsiteltävä metsänhoidollisesti varovai sesti, jottei kokonaismaisema kärsi metsänhoidosta. Cyper-tila Me elämme cyper-tilassa, missä tila reagoi itse. Esitelmässään hän käsitteli tietoa tilassa, pai kassa ja maisemassa. Hän avasi mielenkiintoisia uu denlaisia näkymiä, kun tie toa ja tiedonkulkua pohdi taan ajassa, paikassa ja mai semassa. Verkossa liikkuu tekstin lisäksi, ku vaa, ääni, grafiikka, toteaa Ilkka Luoto. Tosin stressiä pitää aina olla, koska täysin stressitön eläin todennäköi sesti kuolee, totesi Teppo FT/. Sen E ” 'aa irtipäässeet , joita on jouduttu pyydystämään viikkokau sia. Maakunta muuntuu hitaasti ja hiljaa koulutusyhteisöksi. Digitaaliset tilat muo dostavat tilojen verkon. Ihmisen paikka verkossa muovautuu uudelleen. Lehmää ihminen on hyödyntänyt jo lähes 10 000 vuoden ajan, eikä lehmä tunnu vieläkään sopeutuneen ihmiseen. Voimme vierailla jopa paikoissa, jotka eivät ole todellisuut ta, jatkoi Luoto.. Se mah dollistaa median eri toi mintojen yhdistämisen sa maan verkkoon. Se on fakta, jota on uskominen. Hopeaketulla sopeutu miseen ihmiseen ei tarvita tuhansia vuosia kuten on väitetty, vaan muutama ket tusukupolvi riittää. E nsim m äistä kertaa maakunnassa järjestettiin näin laajana maakunnan tiedeja tutkimusorgaanien välinen tapaaminen se minaareineen ja vapaam uotoisine tapaam isineen illalla Lehtorannan saunassa. Käytännössä se tarkoit taa teledemokratian mahdol listamista. Internetin avul la kansallispuiston maise mat voidaan tuoda olohuo neeseen ja tarjota erilaisia vaihtoehtoisia malleja met sänkäsittelystä tuolla alueel la, toteaa tutkija Ron Store Metlan Kannuksen tutki musasemalta. Tuona ai kana valikoimalla siitokseen tarhan seurallisim m at ja kontaktihaluisimmat ketut on aikaansaatu aivan erilai nen pelkoefektiä kokeva kettusukupolvi. Tieto ja viisaus sekä sen • • • • • • maara yllättää! Kannus Ilkka Puranen Kannuksessa tiistaina järjestetty KeskiPohjanmaan tiedepäivän anti, vaikka kaikki tahot eivät tuloksiaan esitelleetkään, paljasti, että maakunnassa on paljon tutkittua tietoa ja paljon mahdollisuuk sia tieteelliseen opiske luun ja tutkimusten tekemiseen. Metla on jo tehnyt koetut kimuksia, missä veneilyreitiltä on mitattu rannoilla ole vien metsiköitten ja maisemakohtien havaitsemista ja sitä kautta on voitu arvioida, millainen merkitys kullakin kohteella on maisemaan. Merkit tävä on havaita, että pelkää mätön kettu syö paremmin kuin pelkäävä ja alkaa heti syödä kun ruokaa tarjotaan. Tieto on valtaa ja sitä hyödyntämällä maa kunta myös vaurastuu. p n ä s y y s k u u t a 2001 Tutkija Teppo Rekilä ‘Tarhaeläimillä on parempi sopeutumiskyky kuin ihmisillä ” Kannus Ilkka Puranen Kannuksen Turkistutkimusaseman johtaja filosofian tohtori Teppo Rekilä totesi Kannuksessa pidetyssä tiedepäivässä, että ihmisil lä on paljon vaikeampi sopeutua eläimiin kuin elämillä ihmisiin. Turkistarhausta on harjoitettu vasta 100 vuotta, joten ei ihme, että ongelmia myös tarhaukses sa on. omistuksessa olevien metsi en suunnitteluun. ’’Mielikuvitus liikkeelle” C hydenius-Instituutin tutkija Ilkka Luoto halusi ensimmäisellä esitelmällään saada noin 40 kuulijan jou kon mielikuvituksen liik keelle tietoverkkoja esitel lessään. Erityisen hyvin tällainen suunnitteluun osallistuminen soveltuu yhteismetsiin, yhty m ien, perikuntien yms. Tietoverkkojen kais tojen tehon ja kantojen kasvu on suurempi muu tos kuin itse tietokoneiden tulo maailmalle. Kansalaiset voi vat tulevaisuudessa osallis tua vaikkapa jonkin kansal lispuiston suunnitteluun ja mielipiteen vaihtoon inter netin kautta ilman että mat kustaisivat paikan päälle katsomaan. Näin ei välttä mättä ole, siitä ovat viime vuotisen esimerkit metsiin karanneista lehmistä osoi tuksena. Metía uudistaa metsäsuunnittelua Tietokoneja internet laajentavat suunnittelua Tutkija Ron Storen tietokonesovellutukset antavat viitteitä siihen, ettei metsään kohta mene kuin monitoimikone. Tiedepäivillä olivat edustettuina ja vasta sivat järjestelyistä Chydenius-Instituutti, Kansanmu siikki-instituutti, K eski pohjanmaan am mattikor keakoulu, Kokkolanseudun elintarvikeja ympäristölaboratorio, Länsi-Suomen ympäristökeskus Kokkolan toimipaikka, Metsäntutki muslaitoksen Kannuksen tutkimusasema ja Turkistutkimusasema Kannuksesta. Eläinten pelkoa tutkimusten mukaan on ja se pysyy, mutta ketuilla esi merkiksi Venäjällä on 40 vuodessa saatu aikaan mel koisia muutoksia. Pelokkuuden vähene minen vähentää myös kettu jen stressiä. Tiedepäivillä esitelmöinyt Rekilä totesi kettujen sopeu tuneen tarhaoloihin. Voi tuota nykyai kaa! Kannus Ilkka Puranen Metsäntutkimuslaitos on jo vuosia kehitellyt ja mal lintanut metsäsuunnitelmien tekem istä tietokoneiden avulla. Ti lassa tieto liikkuu valokaapeleita myöten valon nopeudella, tosin kaikki tietävät, ettei tietä intemetissäkään näin nopeasti lii ku, mutta se on mahdollis ta. Oleminen on jääjäämättä tilassa olemista. LESTINJOKI O T o r s t a i n a 27 . Ihmisen pelko. Tutkijoita eri kohteis sa maakunnassa on kym meniä henkilöitä, joka tar koittaa tutkijanvakansseja ja ra h o ittajia olevan myös kymmenissä. Emme tiedä edes maantieteellisesti, missä keskustelukaverimme on, eikä sillä verkossa niin väliä olekaan. Pesäkoppia ja hyllyä on ketulla tutkittu useassa tut kimuksessa ja niiden tutki musten hyvinvointimittarit ovat olleet vääriä tai liian epätarkkoja, pesäkoppi ja hylly ovat olleet liian pieniä muutoksia ympäristöön ai heuttaakseen hyvinvointimuutoksia ketulle ja nykyi sin kettujen hyvinvoinnissa ei ole puutteita, joita pesäkopilla ja hyllyllä voitaisin parantaa. Miten eläimet suhtautu vat ihmiseen, on yksi tutki muksen kohde ollut monil la eläimillä. Domestikaatiolla tar koitetaan eläinten sopeutu mista kasvatusoloihin sekä kasvattajaansa ihmiseen. Teknologia on kehitty nyt niin nopeasti, että perin teinen maantiede on mullis tunut. Tietokoneohjelman mu kaan kansalaiset voivat ää nestää vaihtoehtoisten me netelmien puolesta ja tätä kutsutaan teledemokratiak si. tri Teppo Rekilä johtaa Kannuksessa Turkistutkimusasemaa ja maat.ja metsät, tri Rekilä. Lehmää on väitetty kettua dom estikoituneem m aksi eläimeksi. Vuosikym men pari sitten tehdyt panostukset tiedollisen opetuksen lisäämiseksi ovat tuomassa tulosta
Lehden lisäksi yritys tekee myös painotuotteita, joten se on kasvun myötä monipuolistanut Kannuk sen yrityselämää. Paikallislehtien uutisointiin eivät kuulu albaanit, nasdaqit ja ops tockit, vaan paikallislehtien on pu huttava paikallisista asioista pai kallisella kielellä. On tärkeää vertailla, miten asiat ovat meillä ja miten ne ovat muualla. Paikallislehti on myös kuntalaisille tärkeä vaikutta misen kanava ja väline. Lestinjoki-lehden saavuttama ikä on lehtialalla kohtuullisen korkea. Toimittajien on saatava taus tatietoja kunnista, jotta he voivat kirjoittaa asioista oikein. Arvostan myös sitä, että Hi mangalle saatiin aikanaan lehden oma toimipiste. Moni paikallislehti on siinä ajassa syntynyt ja kuollut. Keräsimme pienen lähe tystön ja kävimme valittamassa asiasta Keskipohjanmaan toimitus johtajalle ja päätoimittajalle. Kan nuksen työpaikkaomavaraisuus on korkea. kuntien vaikea välittää tietoa kuntalaisilleen. Lehtien tulevaisuudenhaasteena on rajata tietoa ja kertoa se so pivassa muodossa lukijoille. Perhossa katsottiin, että lehti kertoi liian vähän kunnan asioista. Onnea Lestinjok Lestinjoki-lehti täyttää 25 vuotta. Siksi Pu rasen lehti-idea oli hänestä toteut tamisen arvoinen. Him anka Eliisa M y lly k a n g a s Kun Kelan työt jättänyt Ilkka Puranen alkoi puuhata 70-luvun puolivälissä jokilaaksoon uutta paikallislehteä, Jo rm a Tikkanen puolsi hanketta. Ilkkaa on joskus moitittu lii an kriittisestä ja jopa ilkeilevästä kirjoitustavasta. Lehtikään ei voi kertoa kaik kea. Paikallislehden rooli ja merkitys on tärkeä. Lehden jutut ovat hyvin yleinen keskuste lun aihe. Tätä tehtävää ei mikään muu lehti voi ottaa eikä saavuttaa. Tikkanen ei kuitenkaan arvoste lusta hätkähtänyt, ja Perhonjokilaakso-lehti sai alkunsa. Tikkaselle lehtiasiat olivat olleet läheisiä jo aikai semmin. Tiedon määrä on nykyään raja ton. Nykyään kysymys ei niinkään ole valistuksesta vaan tiedon oi keasta välityksestä.. Paikallislehti voi vai kuttaa siihen ilmapiiriin, mikä paikkakunnalla kulloinkin on. Vaikka Lestinjoki ei saanut va rauksetonta kannatusta kaikilta ta hoilta, sen perustamissopimus laa dittiin joulukuussa 1975. Paikal lislehti julkaisee ruohonjuuritason uutisia tavallisilta ihmisiltä tavalli sille ihmisille ja sen seula on pal jon tarkempi kuin maakuntalehti en, Himangan pitkäaikainen kun nanjohtaja arvioi. Lehti nostaa asi oita yleiseen keskusteluun ja ottaa kantaa. Il man paikallislehteä olisi esim. Miten meillä, miten m uualla. Poliittiset kärhämät kaatoivat Lostijokiseudun Muutettuaan Himangalle Jorma Tikkasesta oli tärkeää, että pienten ihmisten ääni saadaan kuulumaan myös Lestijokilaaksossa. Tar vitsemme paikallislehteä, josta voimme lukea kotipitäjän uutiset ja jonka avulla voimme tiedottaa ja mainostaa. Paikallislehti on arvo sinänsä. 60-luvun perholaiset eivät ol leet tyytyväisiä Keskipohjanmaan uutisantiin. Aktiivisen ja kantaa ottavan päätoimit tajan jutut innostavat ja toisinaan ärsyttävät. Tärkeänä profiilinnostoa Tik kanen pitää Lestinjoen toimituksen muuttoa Kannuksen ydinkeskus taan muutama vuosi sitten. Varsinkin kun sen edeltäjä, Lestinjokiseutu, oli kaatunut poliittisiin kärhämiin. Vas taukseksi he esittelivät meille tilas ton, jonka mukaan Perhosta välite tään uutisia suhteessa asukaslu kuun yhtä paljon kuin Kokkolasta. Paikallislehteä luetaan ahkerasti ja se tilataan lähes kaik kiin kotitalouksiin ja yrityksiin. Kannuksessa toimivat yritykset ovat kehittyneet ja menestyneet hyvin 25 vuoden aikana, työpaikkojen määrä on kasvanut. Meillä on Ilkan kanssa ollut aina hyvät välit enkä koskaan ole puuttunut hänen kirjoitustensa sisältöön, vaikka emme aina ole olleet kaikesta sa maa mieltä. Ja silloin kun hän on moitti nut, hän on myös esittänyt paran nusehdotuksia vallitsevaan tilan teeseen, Tikkanen pohtii. Keskipohjanmaan kanta ei tyy dyttänyt kuntalaisia. Ilman omaa leh teä on paikkakunta näkymätön ja kuulumaton. Lehden jutuista puhutaan, sitä ar vostellaan ja kiitetään. Lehti elää mukana ajassa. Minusta hän on kuitenkin aidosti huolestunut kun tien asemasta, maaseudun elinvoi masta ja työpaikkojen säilyttämi sestä. Lehti personoitunut Puraseen Lestinjoki on lehden historiaa seuranneen Tikkasen mukaan per sonoitunut voimakkaasti päätoi mittaja Ilkka Puraseen. Paikallislehti, arvo sinänsä Vaikka Tikkanen myi lehtiosakkeensa myöhemmin pois, Lestinjo ki on edelleen hänen mukaansa tärkeä paikallisten uutisten julkai sija. Myös kun nansihteeri asettui lehtikannattajien riveihin, vaikka tuolloin pidet tiin sopimattomana, että keskusta lainen Tikkanen ajoi kilpailijan perustamista keskustalaiselle Kes kipohjanmaalle. Toimittajien työssä näkyy heidän paikallistuntemus ja ammattitaito. Kannuksen kaupunki toivot taa lehdelle parhainta menestystä ja onnea nyt ja tulevaisuudes sa! Paikallislehti on tärkein alueellinen ja paikallinen tiedon vä littäjä. Yksi pe rustajajäsenistä ja lehden osakkais ta oli Jorma Tikkanen. Pieni aktiivi nen joukko alkoi puuhata alueelle omaa paikallislehteä. Hänestä luottamuksellisten suh teiden luominen paikallislehden ja kuntien päättävien elinten välillä on tärkeää. Lestinjoki-lehti on yksi hyvin toimineista yrityksistämme. kun hän toimi Perhon kunnansihteerinä. Päivi L aajala kaupunginjohtaja ”Albaanit, nasdaqit ja opstockit eivät kuulu paikallislehteen” Lestinjoen historiaa kunnanjohtajan silmin Jorma Tikkanen on yksi Lestinjoki-lehden perustajajäsenistä. Lestinjoki-lehti täyttää kaikki paikallislehden tunnusmerkit. Se on alueen silmä ja korva
Manna Mattila-Numminen katsoo sen läpi. Rekosella oli mielessä useampi kin henkilö. Torstaina ilmestyy juhlalehti, jon ka tiimoilta on vielä monta kysy mystä auki. Toimittaja tarttui puhelimeen ja pirautti leskirouval le. Pari korjausta ja juttu on valmis. Sitten hän lukee haastattelun vielä pari kertaa läpi. Teksti ja kuvat tottelevat Tiinan hiiren käskyjä ja taipuvat sivulle kauniiseen järjes tykseen. Lopusta emme sitten Puoli tuntia ja haastattelu on selvä. Kannuksen toimituksessa säh köposti piippaa uuden viestin mer kiksi. Onko DNA:n ilmoitus jo tullut. Onko rouva ollut kauan leskenä. Pian Sylvin kuvakin on jo tietokonelinjoja pitkin matkalla kaupun kiin. Toimittajan ideasta lehden painomusteeksi Toholampi Eliisa Myllykangas Jokilaakson johtotähtiä -tee maan kuuluu ehdottomasti jonkun vanhan, elämää nähneen ihmisen haastattelu. pnä syyskuuta 2001 ’X V J Miten lehti syntyy. Ääni tosin hukkuu yleiseen hälinään. Kiitellään ja toivotetaan hyvää jatkoa. Puoli tuntia ja sivu on val mis. Onko minulla mitään sanot tavaa... Sylvi lupaa keittää kahvit, mutta Rekonen kiel täytyy kohteliaasti. Lehtiö ja kynä kädessään toimit taja esittää Löllölle kysymyksiä. Tulee toimituk sessa juotua niin paljon... Kysymykset soljuvat läpi ver kalleen. Käydään läpi entisaikoja, lapsuut ta ja nuoruutta. Juttu sähköisesti Kannukseen Keskiviikkoaamuna Jorma is tahtaa Toholammin toimituksessa koneensa ääreen. Vanha nainen oli empivällä kan nalla. Lopulta hän päätyi Sylvi Löllöön. Miltä sota-aika tun tui. Jorma Rekonen tekee työtään kokeneen toimittajan ottein. Jossain välissä taittaja Anja Jus sila avaa sähköpostin ja tallettaa Jorman jutun ja kuvan toimittajien tietokonekansioon. Myöhemmin juhlalehden taitos ta vastaava Tiina Fors klikkaa ju tun auki ja säätää kuvan. 8 LESTINJOKI Torstaina 27. Vielä illalla I jokilaakson talouksiin | jaettavat Lestinjoet tu levat Kannukseen, jos ta kaksi eri kuljetuspal velua vie ne Toholammille, Himangalle ja | Lohtajalle. Pahuksen lyöntivirhe Tiina tulostaa sivun ja vie sen toimittajien pöydälle. enää tiedäkään... Puolen tunnin kuluttua Jor ma sulkee lehtiönsä. Neuvotellaan sivumää rästä. Välillä työ katkeaa, kun puhelin soi tai asiakas tuiee käymään. Haastateltavana on Sylvi Löllö. Haastattelun jälkeen toimittajal la on kiire toisen jutun tekoon. Millaista työnteko oli aikaisemmin, entä nyt. Samalle sivul le Löllön kanssa tulee Sinikka Ju tilan haastattelu. Mille sivuille otetaan värit. Samaan syssyyn hän purkaa levykkeen kuvat tietoko neen ruudulle ja valitsee sopivan. Yksi lyöntivirhe on korjattava. Pitääkö hän paljon yhteyttä naapureihinsa. Torstaiaamuna avataan tietokonelinja Ouluun, jossa sivu käy len kin, ennen kuin se painetaan Py häjokiseudun KirjapaiI nossa. Sitten al kaa sivun 16 taitto. Maria-Lena Siirilä, Katja Haka ja Maija-Liisa Kattilakoski miettivät mainossivun tekoa. Mahtuuko kaksi palstaa mainoksia jollekin juhlalehden sivulle. Henkilöä haettiin ensin Himan galta, mutta kun pari puhelinsoittoa ei tuottanut tulosta, asia siirtyi To holammin toimituksen eli Jorm a Rekosen hoidettavaksi. P ainosta valmiit o so itte e llise t lehdet i menevät postiin odotta; maan seuraavan päivän \ kuljetusta. Lopulta Löllö lupautui. Työ al kaa. Sisällä tuoksuvat ruusut juuri vietetyn 90-vuotispäivän muistona. Jorma ja Sylvi kättelevät. Jorma oli kuitenkin sinnikäs. Viimeisen silauksen hoitaa levikkialueen 16 j jakajaa,jotka iltahämä| rässä kolauttavat tuo! reen hengentuotteen [ laatikkoon. Hän naputtelee näppäimiä kiivaasti. > f. Toimit taja onnittelee pirteää leskirouvaa. Kun se on tehty, valmis kokonai suus jää koneelle odottamaan. Sitten käydään istumaan. Toimittaja jättää tekstin oleentumaan ja juo välillä kahvia. Syl vin haastattelun kirjoittaminen jää seuraavaan päivään. Toimituksessa on kiire. Juttu valmistuu kuitenkin alle tunnissa. Tohinaa toimituksessa Anja Jussila avaa Kannuksen toimituksessa Jorman sähköpostin ja tallettaa sen odottamaan sivutaittoa. Puolen tunnin puristus Tiistai-iltapäiväliä Toholammin toimittaja kaartaa peltoja halkovaa tietä Nisulaan. Sylvi asuu somassa mummon m ökissä niin kuin mummon kuuluukin. Jorma klikkaa sähköpostin auki ja lähettää tekstin Kannuksen toi mitukseen. Niin päätettiin toimit tajien palaverissa
Juuson kanssa touhuamiseen jää Ilkalla nyt entistä enemmän aikaa.. Kodin keittiössäkään isännällä ei ole peu kalo keskellä kämmentä. Kun ei homma heti luontu nut, niin mies ryhtyi itse hommiin. Jokilaaksossa opittu ravisteluun Tavalliset alueemme asukkaat ovat ottaneet kuitenkin lehden omakseen eli Ilkan tyyli on ollut sellainen, josta on opittu tykkää mään, ymmärtämään. Kun muutama viikko kuluu, tiedä mitä sitten taas syntyy. On pakko kysyä, onko radikali soituminen siirtynyt van hemmille sukupolville. Sanoma on ymmärretty. Se on koneisto, johon pi täisi saada uutta virtaa, vipellystä ja sykettä. Eihän se var masti alkujaan kovin hyvin istunut tähän rauhalliseen ja ravisteluja pelkäävään jokilaaksoon. Päätoimittaja on joskus ottanut Juuson mukaan pakinoihinsakin varsin hellyttävällä tavalla. Siinä ei ole jäänyt tulkinnan varaa. Uusia ideoita ja ajatuksia tulee lähes liukuhihnalta. Lehden menestyminen valtakunnantason kilpailuissa on myös viesti siitä, että päätoimittaja on saanut sen niin sisällöltään kuin ulkoasultaankin hyvään kuosiin. pnä syyskuuta 200 i LESTINJOKI 9 Hyvät ja pahat tasapainossa Ilkka ravistellut jokilaaksoa kaksi vuosikymmentä Kannus Jorma Rekonen "Jossakin ikävaiheessa muis tan ihmetelieeni suomalaisen nuorison radikalisoitumista ja ainaista vallitsevien olojen arvostelua. Sama pätee kukkien suhteen kuu leman mukaan myös kotioloissa. Paikat ovat ojennuksessa. Tämä on tehnyt Ilkasta persoonan, josta on joko tykätty tai katsottu nenänvart ta pitkin. Kun joskus aikaisena talviaamuna pistäytyi Kannukseen, Ilkka laasi lumet portailta ja pisti paikkoja ojennukseen työhuoneeseen kii rehtiessään. Ilkasta ei ole eläkemieheksi ’’Paljon tuli ihmisiä haukuttuakin, anteeksipyydettyä ei keltään, tosin vaimolta joutui noin parisataa kertaa pyytämään, ainakin. Työntekijän kannalta Ilkka on esimiehenä ollut esimerkillinen. N y t kun alkaa itse lähestyä sitä vaihetta, että kih ti on joka jalassa, veto vaivaa niveliä, ähellys kuuluu pienestäkin ponniste lusta, askel lyhenee ja ju o k sukin on vain hölköttelyä, niin mieli tuntuu vain radikalisoituvan ja sellainen äkäinen olo vain lisääntyy. Sitä me hänelle päällimmäise nä toivomme. Päätoimittaja on seissyt ryhdikkäänä ja puolustanut työntekijäänsä. Nuorisosta ei tunnu oikein löytyvän tehoja asioiden ravisteluun. Olen miettinyt, kuuluuko se vanhenemiseen ja todennä köisesti näin onkin. Kun kuvaan astuvat isot asiat, silloin taas isännän liikevaisto ja asiantun temus tulevat apuun. Eläkkeelle ei tästä miehestä sanan varsinaisessa merkityksessä ole. Mies pistää heti tuulemaan Näin kohtuullisen läheltä ja pit käänkin miehen liikkeitä seuran neena nousee Ilkasta esiin yksi piir re ylitse muiden. Ei ainakaan jos terveyttä pii saa. Innostuksen syttymi seen ei mene tuntikausia. Juuso muuttanut isää Merkittävän muutoksen mie heen on tehnyt myös perheen nuo rimmaisen eli Juuso-pojan synty minen runsaat neljä vuotta sitten. Maa nantaina astuvat remmiin uudet voimat. Antoipa aina joskus naisväelle nuhteita kukkienkin hoi dosta. Kauppareissuilla ei ainakaan riidellä, sillä karkkipäi vä on likipitäen joka kerta. Päätoimittaja on poikkeuksetta asettunut puolusta man tämän alueen ihmisiä, tavalli sia mökin mummoja ja pappoja. Ruoka syntyy helposti ja on vieläpä hy vää. Politiikan puolelta harmittaa tämä tönkköjaloilla seisovan aasin, kaupungin hallinnon, jämähtyneisyys, vaikka veri on vuotamassa kuiviin. Sen liikenteen huolehtii vaimo. Palautetta tulee niin jutun tekijälle kuin pää toimittajallekin. Taidettakaan ei seinil tä puutu. Sanotaan, että kun ikää tulee lisää, sitä muuttuu lapseksi jälleen. Eivät tarvitse edes min käänlaista reseptiä, kun lähtevät ruokaostoksille. Työpaikalla kukat ja viherkasvit kukoistavat. Enpä usko, että takki on miehellä vielä tyhjä. Mutta kun mikään ei lii kahda niin toivottomalta tuntuu.” Näin Ilkka Puranen pakinassaan vuoden 1999 alussa. ” Näin kirjoitti päätoimittaja Dkka Puranen tammikuun alun paki nassaan vuonna 1999. Tuli myös moni onnelliseksi eli olisiko hyvien ja pahojen tekojen yhtälö tasapainossa, tiedä häntä. Ilkka on sanonut, että tak ki tuntuu nyt tyhjältä. Hän ei ole myöskään ensimmäise nä tyrmäämässä sitä, joka esittää jotain uutta. Mies on ra vistellut ja pitänyt herroja osin pe lonkin vallassa tässä jokilaaksossa ja laajemminkin. Hyvin usein miehet tekevät yhteisiä kaup pareissuja. Aina kun kirjoitetaan, tulee arvos telua, eikä kaikki miellytä varmas tikaan jokaista lukijaa. Se tapah tuu tässä ja nyt-periaatteella ja sil loin pistetään tuulemaan. Perheen talousasiat vaimon hallussa Talousasioissa laskujen maksa mista ei isännälle kuulemma uskal la uskoa, sillä ne saattavat sen jäl keen löytyä milloin mistäkin. Hän ei ole silotellut sanakääntei tään, kun hän on ilmaissut asiansa. Torstaina 27. Nyt mies on jättämässä Lestinjoki-lehden. Miehen kynä sauhuaa tästä eteenpäin Kalajoen Seudussa
Parhaimmillaan Kannuk seen perustettiin yhtenä vuotena 9 vähittäiskaupan erikoisliikettä. Lehdestä voidaan nähdä historiallinen kehitys ja poimia sieltä ne merkki paalut, jotka selvästi ovat vaikuttaneet alueen ihmisten hyvinvointiin tai pahoin vointiin. Tästä laitoksesta m uodostunee m aakunnallinen kompostointilaitos, jos varsinkin Lestijoen jätevedet vielä siellä ja lostetaan kompostiksi. Kunnat aktivoituivat Kun olen elänyt tämän lehden 25 vuotta, aluksi takapiruna ja vuo desta 1983 päätoimisesti lehden töissä, on minulle selkeästi muo dostunut kuva Lestijokilaakson alueen kehityksestä ja niistä merk kipaaluista, jotka ovat vaikuttaneet tämän alueen kehitykseen tuona aikana. Mutta mitä tapahtui Himangan elinkeinoelämässä, kun Joensuun Leevin ’’konserni” päästettiin kon kurssiin. Asuntoja ra kennettiin par haim m illaan yli 100 vuosivauhtia. Jo tuolloin tajuttiin, että väestön vähenemä vähentää myös verotu loja, vaikka tuolloin vielä valtion osuudet olivatkin joissain kunnis sa suuremmat kuin verotulot. Prosentuaalisesti nousu ylsi valta kunnan tasolla aivan kärkeen. Osuuskuntatoiminnan hyytymi nen maaseudun teollistajana sattui myös 50-60 -lukujen vaiheeseen. Uutta ajattelua edustaa kompos tointilaitos, jonka vetovastuu on Vapo Biotecilla. Kun Poutun noin 35 hengen työntekijämäärä 70-luvun alusta alkaen alkoi kasvaa voimakkaasti aina 350 henkeen viime vuosikym menen alkuun mennessä, sen hei jastusvaikutukset näkyivät tuolloin 5050 asukkaan kunnassa. "Kannuksen ihme" Yksityiset yritykset pelastivat Kannuksen Himanka aktivoitui ensinnä Synkkä 60 luku! Lestijokilaakso, kuten muutkin maatalousvetoiset kunnat kokivat synkän 60-luvun, jolloin horsma ja Himangan kunta aktivoitui 1970 luvulla silloisen uuden kunnanjoh tajansa Jorma Tikkasen johdolla ja Himangalle syntyi kunnan toimin Targa Oy ja Miss Design Oy, jot ka työllistivät parhaimmillaan yli 200 henkeä. Kannukses ta alkoi muodostua kaupallinen keskus 1975 vuoden jälkeen ja nousua kesti aina 1980 luvun vaih teen yli. Lehtimiehet eivät juttuja tehdessään tiedä vielä mikä merkitys kullakin tapahtumalla alueelle on. Kunnan tukipäätös on osoittautunut onnis tuneeksi. Syntyväisyys oli kaikesta huolimatta valtakunnan tasolla ai van huippua, mutta se ei riittänyt estämään väkilukujen alenemaa. Kunnan takkiin tuli vain vähäi siä naarmuja. Uusimäki -yhtiöt työllistivät parhaimpina rakennusvuosina yli 100 henkeä ja Eskopuukin on tiukasti pysynyt 100 hengen vauhdissa. Mielialat olivat maassa ja syn kistyvä kehitys johti ensimmäiseen suureen maaltapakoon. Historia sen vasta kirjaaja tulevaisuudessa sen vasta näkee. 70-luvulla näi den toimien kautta kunnan asukas luku kääntyi kasvuun. Katsottiin, että kunnilla on varaa verotusoikeutensa kautta satsata myös elinkeinoelämään, joko suo ranaisina satsauksina tai sitten ak tivoimalla elinkeinopolitiikkaansa. pnä s w '® < £ TR ' ’ : • Elämä on taistelua ja tasapainoilua lyhyessä ja pitkässä trendissä. Kannus ylpistyi Henkisellä tasolla voimakas elinkeinopoliittinen ote vaikutti ylpistävästi kannuslaiseen poliitti seen ajatteluun ja se johti selvään ristiriitaan naapurikuntien kanssa. Takkiin taisi tulla noin 1,1 miljoo naa markkaa. ole senkään jälkeen pystytty täyt tämään pysyvästi. Nämä heijastusvaikutuk set saattavat olla rajuja. Käsittelen yh teiskuntakehitystä kokonaisuutena ja poimin sieltä mielestäni ne tär keimmät paalut, joilla on ollut joko positiivinen tai negatiivinen sykähdys tulevaan kehitykseen. Poutun imussa rakennustoimin ta takasi työpaikkoja niin Uusimäelle kuin Eskopuullekin. 10 LESTINJOKI Torstaina 27. Kunnan toimin pelastettu Kensapuu on nyt täysin yksityinen yri tys ja saattaa olla himankalainen timantti tulevaisuudessa. pajukko alkoivat vallata pakettipel toja. Lestijokilaakso Ilkka Puranen Paikallislehti on yksi elämäntorvi, joka kirjaaja huomioi alueen ja kuntansa asiat ylös. Nyt puhutaan naapurikunnan ’’Sievin ihmeestä”, samanlainen kehitys kuin Kannuksella parikym mentä vuotta sitten. Ihme se olikin, sillä 5050 hengestä aloi tettiin ja väkiluku nousi viime vuo sikymmenellä yli 6300 asukkaan. Se, mitä osuuskunnat aikoinaan tekivät, siirtyi kuntien tehtäväksi. Tässä kirjoituksessa pyrin niitä naulaamaan. Orastanut yhteistyö terveyskeskuskuntainliitossa ajautui karille ja ku kin kunta erosi omaksi yksikök seen.. Kummankin yrityksen ura päät tyi myöhemmin konkursseihin ja samalla hävisivät työpaikat, joita ei Kannuksen kunnassa herättiin Himangan jälkeen aktiiviseen elin keinopolitiikkaan. Nuorta Kun Kannuksen väkiluku vas toin muun maaseudun väkilukukehitystä vain nousi, elettiin valta kunnan ja maakunnan tasolla pu hua ’’Kannuksen ihmeestä”. Silkkikutomo ehti kylläkin yli 10-vuorisena toimintaaikanaan työllistää keskimäärin 100 henkeä. Heijastusvaikutus valtava Kannuksen teollisuuden voima kas ja terve kehitys johti myös val tavaan heijastusvaikutukseen muu hun elinkeinoelämään. Kunnan satsa ukset Himankaan verrattuna olivat kuitenkin pieniä. Samaan aikaan voima kas turkistalouden nousu loi uusia tarhaajia kymmenittäin ja Himan ka nousi yhdeksi Pohjanmaan mer kittävimmäksi turkispitäjäksi. Kunnan takaus Suo men Silkkikutomolle on pahin ’’va hinko” , mutta summaltaan vaati maton verrattuna muihin kuntiin. Oli pa nousukautena jopa kolme uusia autoja m yyvää autoliikettäkin paikkakunnalla, nyt ei yhtään. Tulokset ovat nähtävissä valitettavasti vasta tulevaisuudessa. Kuntien väestökehitys aktiivisesta ’’sänkypolitiikasta” huolimatta oli negatii vinen. Kannuksen kun nan pelastivat Sakari Pöyhtärin johtama Eskopuu Oy, Poutun veljessaijan Jorman, Arvon ja Kaukon voimakas luottamus omaan osaa miseensa Pouttu Oy:ssä sekä Rai mo Uusimäen rakennusliikkeen ja sittemmin Kannustalot Oy:n kehit tyvä nousu. väkeä muut ti kuntaan ja sy n ty v ä is y y s nousi yli 130 lap seen vuo ri e s s a
Kuntainliittoero on vaikuttanut sen jälkeen muuhunkin kunnalli seen yhteistoimintaa negatiivises ti aivan näihin päiviin asti. Sodanjälkeisen ajan osuuskuntia on fuusioitu ja ajettu kiihtyvästi yhteen. Koko alueen yritystoiminta saa koon kiitoksensa. Mielestäni tuo Hirviset Oy on ehkä oivallisin esimerkki kunnallisen elinkeinoasiamiehen onnistumi sesta. Toholampi, maidon jalostuksen keskus. Suurimmat munaukset Lestijo kilaaksossa on tänä 25 vuoden ai kana olleet säästöpankkien fuusi ointi ja terveyskeskuskuntainliiton hajoittaminen. 77 o n ä syyskuuta 2 1 LESTINJOKI J A K j I € “ c r 1 ^ 1 mm O y korvana 25 vuotta Lesti jokilaaksossa Se oli suuri virhe, sen to distavat nykyiset terveydenhoito menot, joihin kunnat ovat suoras taan sortumassa. Tuota negatiivista kehitystä avitti noin kymmenen vuotta kes tänyt Kannuksen kaupunginjohtajakausi, jolloin kaikki suhteet naa pureihin katkesivat. "Markka on kova konsultti" Valitettavasti Lestijokilaakson hyvän hallinnollisen yhteistyön hedelmät on syöty erilaisin pouk koiluin. Kaustisen seutukunnan luomi nen ja näiden kahden kunnan liit toutuminen siihen suuntaan oli isku, josta on jäljellä vain valtion hallinnon rippeitä Lestijokilaaksossa. Toholammin ja lestijärven välistäveto! Toholampi ja Lestijärvi tekivät valtionhallinnon muutosten yhtey dessä tempun, jonka vaikutuksia on vielä vaikea arvata lopullisesti. Kyllä se voidaan tehdä, mutta onko se alu een kannalta järkevää ja viisasta, onkin jo toinen juttu. Aktiivinen elinkeinoasia mies suorastaan pakotti Erkki Hirvisen perustamaan tuon yrityksen. Ja nyt kunta nauttii tuloksista. Ja olihan Lampilla maidonjalostuksessa työpaikkoja pitkälti yli 200 työpaikkaa. Tuo eropäätös on paljastumassa todellisek si kasvavaksi pommiksi, jonka vai kutukset eivät vielä ole tasaantu neet. Himanka, Kannus ja Lohtaja vie läkin haukkovat henkeään ja miet tivät omaa olemistaan. Nyt se havaitaan, kun kun tien budjetteja keritään negatiivisvoittoisin kattein. Yli 50 työpaikkaa tarjoava yritys vastaisi asukaslukuun suhteutettuna Kan nuksessa yli 250 hengen yritystä. Eniten siinä askarruttaa, kuinka luontainen historian mukai nen asiointiliike ja elinkeinoelä män yhteistyö voidaan katkaista ja suunnata uuteen suuntaan. Elinkeino elämää ja koko hallintoa ylläpitä vät voimakkaat, työllistävät ja kan nattavat yritykset ja voimaperäinen maatalous, mutta kunnallishallinto ja valtion hallinto nilkuttavat. Missä ovat entiset osuuskunnat. Vai oliko takana nousukau den aikana tart tunut ahneus. Paikkaamista näissä suhteissa nyt on. Näin sitä laskeskeltiin vielä 1970 luvulla. O suus pankkien ja säästöpankkien ylläpi tämä kilpailutilanne on nähtävä elinkeinopoliittisesti positiivisena. Samaan aikaan mo nilla tasoilla niin elinkeinoelämäs sä kuin hallinnossakin päätösvalta on livennyt pois alueelta. Missä nuo työpaikat nyt ovat. Siis mitähän tässä tehtiin. Kun kilpailua oli, niin silloin myös elinkeinopolitiikassa tapahtui. Poliisit yhdistettiin, verotoi mistot lakkautettiin, Kelan toimis tot fuusioitiin, tiemestaripiirit yh distettiin, -y li 25 valtionhallinnon työpaikkaa on poistunut jo tähän mennessä Lestijokilaaksosta, eikä kehitykselle ole loppua näkyvissä. Ja tule vaisuuteen katsoen suuri munaus tulee olemaan kuntien välisen yh teistyön takkuaminen. Yhteiskunnan rahaa Kaustisen seutukuntaan on kyllä satsattu runsain mitoin, mut ta kestääkö sen vaikutus vuoden 2006 jälkeen, onkin jo mielenkiin toinen kysymys. Ne ovat kummallista kyl lä kaupunkikeskuksissa tai niiden naapureissa. Tosin m uutam in kymmeniä menestyviä maataloja olisi näkyvissä. Tilanne onkin aika hämmästyt tävä. Sitten tapahtui se fuusio ja päätösvallan myynti Helsinkiin ja sen jälkeen epävarmuus maidonjalostuksen työpaikoista on ollut vuosittainen salaisuus. Jokilaak sossa olisi v i e l ä k i n vahva ja v o i m a k a s sekä itsenäi nen säästöpank ki, jos säästöpan kit olisivat löytäneet toisensa. Kuntaliitos Kokkolaan on odottamassa koko aluetta?. Väestöä olisi 1970luvun ennusteiden mukaisen vä hän. Etteikö kävisi kuin itäisessä naapurissa, että ont to pohja romauttaa koko talon. Vuosisadan alussa osuuskunnat olivat niitä, jotka pelastivat maa seudun ja teollistivat maaseutua. Eli jos elinkeinoelämä voi hy vin, pitäisi hallinnonkin voida hy vin, koska hallinto on riippuvainen elinkeinoelämän tuottamista tulois ta, veroista. Lestijokilaakson, osin myös koko maaseudun, kummallisuus on osuuskuntatoiminnan merkityk sen ja ideologian raju muutos. Aluksi todellisia menoja yritettiin kunnissa peitellä ja todistella pienemmiksi kuin to dellisuudessa olivat, nyt todelli suus kuitenkin näyttää toiselta. Tuo jokilaakson säästöpankki ei vieläkään olisi kärsinyt mainittavia luottotappioita ja kannattavaisuus olisi varmasti vahvaa tasoa. Se olisi kaikilla mittareilla mitaten ylivoi mainen pankki. Samalla maaseudulta tapet tiin teollisuustyöpaikkoja kymme nin tuhansin. Nyt ei ole käytännössä pankki kilpailua alueellamm e. Sitä ennen oli maakunnan pie net meijerit ’’tehokkuuden lisäämi sen ” perusteella nuijittu kylmik si. Tämä ristiriita pitäisi ymmärtää, koska se on vastoin yleisiä käsityk siä. Peruspilarit pitävät pystyssä Lestijokilaaksossa on kaksija koisen mieletön tilanne. Yksityiset yritykset ylläpitä vät edes jonkinlaista elinkeinopo liittista vireyttä maaseudulla, eivät enää ne osuuskunnat, jotka aikai semmin pitivät. Kumma kuitenkin, että Lohtajan meijerissä toimii kannattava yksi tyinen inaidonjalostusyksikkö. Mutta kun sa mat henkilöt, jotka eivät kun nallispolitiikassa löytäneet toisi aan, toimivat pankkien hallinnos sa, niin eihän siitä mitään tullut. Jos yksityisiä yrityksiä olisi sa massa vauhdissa fuusioitu kaupun kikeskuksiin, olisi maaseutu mel koisen autio. Pankkikuviot ujutettiin väärin! Lestijokilaaksolaisten jääräpäisyyttäkö lie, mutta pankkifuusiot ujutettiin nain jälkiviisaasti täysin väärin. Mielenkiintoinen hanke tämä Kaustisen seutukunta kokonaisuu dessaan. Hirviset pitävät lestijärven pystyssä! Lestijärveläinen Hirviset Oy pi tää koko kuntaa pystyssä
Targa Oy: Itä jäänyt tyhjä halli häiritsi Himangan perin aktiivista kunnanjohtajaa Jorma Tikkasta, joka kysyi Sauli ja.Pertti Kurikkalalta, josko hallille pitäisi tehdä jotain. Kera), Pertti Kurikkala ja Juhani Sykkö, joka on hallituksen puheenjoh taja. Jokilaakson ^ Himanka Ilkka Puranen Hillilän vanhassa koulusta 1980 luvun alkupuolella alkanut 'puusepän'yrittäjä toiminta on pullahtanut melkoisiin mittoihin. Varastotavarana on hyvin vähän levyjä. Niinpä homma pyöräytettiin käyntiin ja alettiin tehdä veneteollisuudelle puisia osia, mutta venelama iski ja oli etsittävä uusia toi mintamuotoja. Niin pä tehtiin suuret koneinvestoinnit, mutta tehtaan käynnistäminen ja iskeminen uusin tuottein markki noille kostautui. 500, pää osin suomalaisia • Vientiä n. 60 70 henkeä, jois ta 10 on Kaustisella • Toimitiloissa tilaa Himangalla 8 neliöä ja Kaustisella 1000 neliöä • Yritys käy kahdessa vuorossa. Yritys löysi saksalaisperäisen tavan valmistaa MDFkalusteovia, joita tuolloin valmisti vain yksi suomalainen yritys. • ISO 200 sertifikaatti jo 1997, ympäristösertifikaatti valmistuu loppuvuodesta • Ostavia asiakkaita n. Kensapuun kaapinovia käyttävät lähialueiden yritykset kuten Topi-Kalusta^ja , Kannmtalot jne.. Markkinat ovat eteläs sä ja raaka-ainelevyt tulevat Sak sasta parin rekan viikkovauhtia. Sen tässä on oppinut, että hel pointa on olla markkinoilla halvin. Firma ajautui vai keuksiin. "Halvin on helpoin olla" Toimitusjohtaja Sauli Kurikkala, joka tällä hetkellä omistaa yrityksestä yli 60 prosenttia, ei kiis tä sitä, etteikö Himangan kunnan toimet pelastaneet yritystä tuolloin. Siellä ihmiset ovat kylläs tyneet muotoiltuihin oviin. Muodin suuntaa on nuuskittava Keittiön-ja kaapinovien muoti virtaukset ovat eurooppalaisia ja siksi muodin suuntaan on haettavat virikkeitä Euroopan huonekalumessuille. 700 00 yksikköä vuodessa • Omistajat: Sauli Kurikkala n. Joku teknokraatti laskisi todennä köisesti tarkkaan, mitä kustannuk sia syntyy sijaintikunnasta. mk/v • Valmistaa MDF-ovielementtejä (maalattuja ovia, kalvopinnoitettuja ovia ja laminaattiovia) n. Eikä yritystoiminta tuonkaan jäl keen ilman ’’enkeleitä” olisi onnis tunut, toteaa toimitusjohtaja tyyty väisenä. 8-10 miljoonaa markkaa Levyt pinnoitetaan suurina elementteinä ja leikataan erilleen vasta myöhemmin. Me emme ole halvin vaan panos tamme laatuun ja etsimme aina sen suunnan, mihin ihmisten maku on menossa ja kehittelemme heti tuot teita, joita testaamme ensin omas sa piirissä ja sitten markkinoilla. 40 milj. Toimitusjohtaja Sauli Kurikkalalla yksi aihio edessään. Kyllä se naapurista ostetaan, vaikka olisi vähän kalliimpi, mitä m uualta tilattuna. Pojat nyökkäsivät ja olivat samaa mieltä. H yvinvointi maakunnassa on yritykselle myös tärkeää, siksi tuemme maakunnan yrityksiä ja teemme heidän kans saan yhteistoimintaa, korostaa toi mitusjohtaja Kurikkala. • Palkkapotti n. Kensapuu Oy • Liikevaihto n. Sama muoti on varmaan vuoden kuluttua Suomessa, toteaa Kurikkala. Suurin osa ovielementeistä tehdään tilauksen perusteella. 10 prosenttia liike vaihdosta Ruotsiin, Norjaan, Vi roon ja Venäjälle • Perusraaka-ainelevyt ostetaan Saksasta, 2 rekallista viikossa • Töissä n. Kunta ja Kehitysaluera hasto saivat sopimuksen aikaan ja niin Kensapuu pidettiin pystyssä ja samaan aikaan kun toinen suuri valmistaja meni kanttuvei, avautui vat markkinaportit. 60 prosenttia, Wedeco (ent. pnä syyskuuta 2 1 LESTINJOKI ’’Enkeleitä tässä on mukana ollut” Kensapuu Himangan jalokivi. Nyt ovat Saksassa muotia si leät ovet. "Maakunnan hyvinvointi on yritykselle tärkeä" Kotiseuturakkaus on toimitus johtaja Sauli Kurikkalan mielestä yksi tärkeä syy, miksi Kensapuu on Himangalla. Torstaina 27. Onnek si Kensapuu on onnistunut saa maan uskollista ja hyvää työväkeä Himangalta
1000 hehtaaria metsää. Vuonna 1768 Lohtajalle val mistuneella kirkolla oli edeltäjä, joka sijaitsi ilmeisesti vain lyhyen matkan päässä nykyisestä raken nuksesta. Niistä käy tettiin nimitystä kappelikirkko, koska ne toimivat emäkirkon alai suudessa. Silti minun tuloni aikoihin ta loustilanne näytti heikolle. Kirkon katossa roikkuu suuri sotalaiva. Kultakoristukset ja värikylläiset maalaukset tuovat mieleen mel kein ortodoksisen kirkkotyylin. Kirkko itsessään edustaa ro kokoo ja barokkityyliä, sanoo Hi manka. p n ä syyskuuta 2 1 Suur-Lohtajan emäkirkolla oli väkevä vaikutus ihmisiin Kirkko valvova silmä s° ^ i ä j u Z t SSa tnia, Vrin / n° s tor ju ,K_rteC0 Pr‘n8 6ergiä uLz**** ,4 ä s2^* p ls:tT äikussa. Hän oli Lohtajan viides kirk koherra vuosina 1642-1647. Asukkailla oli velvollisuus kul jettaa pappia virantoimituksessa ja he joutuivat osallistumaan myös kirkkoherran palkanmaksuun. Mieluisa paikka kirkkoherroille Kirkossa on pylväitä, joiden tekstit entistettiin muutama vuosi takaperin. Hänestä tuli kirkon seuraava pappi, Himanka tietää. Joka kunnas sa kyläjaot eivät ole yhtä selviä ja siksi toiminnan vastuunkantajista on pulaa. Vain yksi poika säilyi hengissä. LESTINJOKI T o rstain a 27. Lohtajan kirkon jumalanpalve luksiin osallistuu tavallisina pyhä päivänä 5 -1 seurakuntalaista.. Uusi kirkko vuonna 1768 Kun uutta kirkkoa alettiin ra kentaa, maassa oli hyvä aika. Tälle alueelle valmistui kymme nen vuoden sisällä kolme kirkkoa. päivä 1745. Lohtajan kirkko on ollut nokkamiehilleen mieluisa paikka: vain yksi kirkkoherra on lähtenyt töihin muualle. Sama suun taus näkyy Lohtajallakin. Kirkkoherra Mikko Himanka on johtanut Lohtajan seurakuntaa 1970-luvun alkupuolelta saakka. ” M atti Kallelan poifca oli täällä tänään minun kuona ni Lohtajan pappilassa ja sai toisen kerran vakavan varoituksen ottaa Jumalan armon kautta vaarin hänen viime aikoina harjoittamastaan juoppoudesta, mistä hänen nuoren vaimonsa (Briitta Junhontyttären kerrotaan hätääntyneen ja tulleen niin raskasmielisek si, että talonväki on suurella vaivalla saanut hänet rauhoittumaan”.(Kirkkoherra A itan tammikuun 9. Sen tehtävä oli myös katsoa, että ihmi set elivät säädyllisesti ja kunnial lisesti. Muut 20 ovat palvelleet siellä virkauransa loppuun. Lohtajan kirkkoa on aina pidet ty vauraana. Sen lahjoitti kokkolalainen suurporvari Anders Roos. Kirkkoherroja on minua en nen ollut 21. Kyllä Suur-Lohtajan alueella oli paljon kanssakäymisestä, sen todistaa jo meidän murteemme, joka on jokilaaksossa hyvin yhte näinen. Seurakuntalaisten aktiivisuus on laskenut koko maassa. taPpe~ Lohtaja Eliisa Myllykangas Puhuttaessa jokilaaksosta ja en tisestä Suur-Lohtajan alueesta, on syytä mainita Suur-Lohtajan emäkirkko, joka säteili vaikutustaan periteisten kirkollisten tehtävien lisäksi monille muille elämänaloil le. Jotkut heistä kokivat jokilaakson Kirkossa näkyy sekä rokokooettä barokkityyli. Eteläja Pohjois-Pohjan maan puhetapa poikkeaa meistä selvästi, sanoo Lohtajan nykyinen kirkkoherra Mikko Himanka. Vanhasta kirkosta siirret tiin uuteen komea saarnastuoli, joka on säilynyt entisellään tähän päivään saakka. traagisen kohtalon. Lohtajan lisäksi Toholampi ja Les tijärvi saivat omansa. Alttarin etuosassa roikkuu kat tokruunu, jonka antoi EricusGranberg. Li säksi ihmiset velvoitettiin talkoo työhön, kun Lohtajan uutta kirkkoa rakennettiin 1760-luvun loppupuo lella. Oi aikoja, oi tapoja Moni muistorikas esine on säi lynyt kirkossa, joka jo itsessään on täynnä historiallista arvoa. Velvollisuuksia kirkkoväelle Puhdasoppinen kirkko ei olisi ollut kristillisen elämän keskus, jos se olisi tyytynyt valvomaan vain seurakuntalaisten pyhäpäivän viet toa ja hartauden haijoituksia. Vaikka kirkko seisoo muistutta massa menneistä ajoista, moni asia sen sisällä ja piirissä on muuttunut. Samanlaisilla laivoilla tuotiin Suomeen maustelasteja kauko mailta. Meidän tilannettamme ovat tosin auttaneet aktiiviset kylät, joi den piirissä järjestetään pyhäkou luja, kinkereitä, ompeluseuroja ja kotikäyntitoimintaa. Pilareihin on kirjoitettu vanhalla fraktuurityylillä kaikkien Lohtajan kirkkoherrojen nimet sekä kunnan kirkkohistoria. Onnek si ajat ovat parantuneet ja esimer kiksi uusia virkoja ja kokopäivätoi mia on pystytty järjestämään. Esimerkiksi ensimmäinen kirkkoherra Jacobus Erici perheineen hukkui. Se omistaa mm. Epäkristilliset ilmiöt oli kit kettävä, ja kansalaiset saatava käy mään kirkossa joka pyhä. So tia ei k äy ty jä talous oli kunnossa
onnittelevat v-*v flA O nnittelem m e 2 5 vuotiasta Lestinjoki-lehteä ja toivomme yhteistyön sujuvan jatkossa yhtä.mukavasti kuin tähän saakka! aumankarin <3^?ötkötoimish Puh. (06) 870 457 Avoinna: ma-pe 9.00-17.30, la 9.00-14.00 M u k a n a e l ä m ä n e r i k ä ä n t e i s s ä O 'n'n ¿ ¿ te le m m e 2 5 -v u o tia ita h a v l a ¿ ¿ ¿ b l e i t e ä / HIMANKA KANNUS LOHTAJA TOHOLAMPI puolestapuhujalle1 Kannuksen kaupunki Himangan kunta Lohtajan kunta Toholammin kunta Lesttijärven kunta VUOTTA STINJOKI Lestinjoki-lehti kiittää lukijoita ja lukemattomia yhteistyökumppaneita kuluneista ?7 u J i mS&Mi '. (06) 875 906, fax 875 908 • TB:n talo, Himanka raumankarin @ matkatoimisto.kpnet.com S-Markettia vastapäätä, p
Tapahtumasta tuli yksi opetta jan elämäntehtävistä, kun hänen miehensä Unto Jutila kuoli vuon na 1992. Se oli sen ajan tapa. Jutilan harteille jäi lähin nä viikon taiteellinen johtaminen. Se valloittaa lehmien kunnan taas ensi vuonna.. Usein pelattiin paimenta. Tuolloin Kalajoella vietettiin vuosittain Särkät soi -tapahtumaa, jonka johtohahmona Unto toimi. Elimme 80-luvulla omituista elämää. Tapasimme vain yöaikaan. Tai ihmetel lä sitä teknistä taituruutta, joka soittajilla on. Siitä se lähti. Tulevan miehensä vanavedessä Sinikka al koi tutustua harmonikan soiton maailmaan. Hän pyysi minua ensimmäisen ker ran mukaan vuonna 1975. Vähän on samanlaista pelkoa. Että minussa on joku vika. Olen tuosta Nikusel ta, Sylvi sanoo. Viimeisten viikko jen terrori-iskuista löytyy ilman muuta sodanaineksia, joita saa pe lätä. Lähdin Kalajoelle mielessäni rentoutumi nen hiekkarannalla hyvän kirjan seurassa. Huoli myös tulevasta Sylvi Löllön muistikuvat muut tuvat äkkiä ja ryöpsähtävät tähän päivään. Tästäkin on tul lut hiljainen kylä, kun tätä verra taan entiseen, Sylvi sanoo. Olen oikeasti ujo ihminen. P irteä vanhus näkee hyvin tuttuun m aise maan. Sylvi Löllön muistot kiintyvät oman kotikylään. Se si sälsi arkisten asioiden lisäksi mo nenlaista filosofointia. Se on hänelle rakas paikka. M ieleen on jään y t elävästi myös se, kun nuori tyttö opetteli aja maan pyörällä. Ne olivat kuitenkin vä hän toisenlaiset kuin tänä päivänä. Opettaja ja kulttuuripersoona "Oikeasti olen ujo ihminen" Sinikka Jutila on toholampilainen kulttuurivaikuttaja. Se avautuu L e s t i j o k il a a k s o n suuntaan. Maataloudesta on leipä otettu. Nyt tuli jo yhdeksän vuosikym mentä mittariin. Rakastunut nainen Sinikka ja Unto Jutila tapasivat 1970-luvun alkupuolella. Silti hän sanoo, ettei ymmärrä läheskään kaikkea, mitä kuulee. Työpäivän jälkeen m inua odotti kotona kirje Untolta. Tietokoneista ei edes osattu nähdä unta. Mutta toisaalta ei kaikkea tar vitse ym m ärtääkään. Jutila itse on vuosien saatossa oppinut harm onikkam usiikista yhtä ja toista. pnä syyskuuta 2 1 ’’Täm ä on paras paikka” Sylvi on juurtunut maisemaan Toholampi teksti: Jorma Rekonen kuva: Eliisa Myllykangas Alkuun säpsähdän. Aivan perimmäisiin vuosiin on liian pitkä matka. Annoin vain pyörän hiljaa rullata itsekseen. Näin ne ajat muuttuvat. Äitiäni en muista, sillä minä olin vastan neljän vuoden, kun hän kuoli. Nisulankylälläkään eivät ihmiset enää ole sillä tavalla kanssakäymi sissä toistensa kanssa kuin ennen. Aina töissä mukana Jo nuorena tietysti piti ottaa osaa maatalon töihin. Välillä kul kee maantie, jossa nyt autot kiitä vät kovaa vauhtia. Aluksi tosin ajattelin, että kat sotaan nyt pari kolmen vuotta, mitä tästä tulee. Tällaista tämä maisema on aina ollut. Kun tulin ilta päivällä opettamasta, Unto oli jo lähtenyt linja-autolla kaupunkiin. Sii nä oli viisi kiveä. Heille viikko merkitsijä merkitsee edelleen mahdollisuutta saada huippuopetusta ja tavata sa manhenkisiä ihmisiä. Tämän vuoden tapahtumassa Sinikka jakoi ensimmäisen kerran enemmän järjestelyvastuuta muil le. Tapahtumassa oli tuona vuonna mukana kuuluisa musiikkialan luennoitsija, jota kuuntele maan Unto pyysi minua. Se ilmapiiri, se tunnelma, kaikki ko timaiset ja kansainväliset soittajat. -Toholammilla minullekin siir tyi enemmän vastuuta, Sinikka sa noo. Hyvä tapa, sillä Sylvi muistuttaa myös tämän ajan nuo ria työnteosta. Voi vain kuunnella ja nauttia. Ihminen, jolla on selvä tavoite: antaa panos kun nan kulttuurielämään. Heistä ei ole kuulunut nyt mi tään. Tulimmeko väärään paikkaan. Ehkä asia on kuitenkin niin, että konsertit ja harmonikkamusiikki tuntuvat heistä vieraille. Kun katsomme ulos ikkunasta Laitalan suuntaan, näkyvät syksyiset vilja vainiot. Unto aloitti musiikin opet tajan työt Kokkolassa ja minä ope tin Toholammilla. Kirjeiden liitto Jutilat avioituivat vuonna 1977. Sinikka oli asunut Toholammin jo muutaman vuoden, ja naimisiin menon jälkeen Untokin muutti sin ne. Toholammin harmonikkaviikko henkilöityy selvästi Sinikka Ju ti laan, vaikka ajatus ei häntä itseään miellytä. Harmonikkaviikon kunnian ansait sevat soittajat, Jutila miettii. Kehityksen myötä huonoakin Jos on m aailm a mennyt pitkälle parem paan suuntaan Sylvin elämän vuosikymme ninä, silti siitä löytyy huonojakin puolia. Vaikka Sinikka ei pidä yhteyt tä soittajiin ympäri vuoden samalla tavalla kuin Unto piti eikä hän voi ymmärtää soittamista niin kuin soittaja ymmärtää, harmonikkaviikko on hänelle tärkeä juttu. Sai sen jäl keen ruveta jo polkemaankin. Minulle on ker rottu, että Sylvi Löllö on jokin aika sitten täyttänyt 90 vuotta. Siitä alkoi opintieni musiikkiin ja löhöilyn sain unohtaa, Sinikka muistelee. Toki lapsena piti olla myös las ten leikit. Aikaisemmin ajattelin, että toholampilaiset eivät käy harmo nikkaviikon konserteissa minun takiani. Tapahtuma valloitti paikkansa alueen kulttuurielämässä, ja erityi sen tärkeä siitä tuli harmonikkaleiriläisille. Tuohon aikaan ei pyöräkään ollut vielä joka talon nurkalla. Ensin kokeilin myötämäessä. Sylvi Löllö sanoo työnteon pitäneen kunnossa. Minä olen ikäni asunut Nisulankylällä. Toholampi Eliisa Myllykangas Saanko esitellä: Sinikka Jutila, äidinkielen opettaja. Ihmiset arastelevat tulla tapahtumaan, jon ka musiikista eivät etukäteen tie dä, opettaja miettii. Sylvillä on muistot myös mei dän sodistamme. Varsinaista vastuuta en toi minnasta kuitenkaan kantanut. Antti Koskela otti hoitaakseen viikon tiedotuksen, ja T a r ja Huuhkasta tuli harmonikkaviikon sihteeri. Elämäntyö on su junut maatalouden parissa. Toki jo kaikki ka verit ovat kuolleet. "Onko vika m inussa?" Vaikka harmonikkaviikko on kansainvälisesti tunnustettu mu siikkitapahtuma, aitiopaikalla asu vat ihmiset eivät osallistu konsert teihin erityisen hanakasti. 6 LESTINJOKI Torstaina 27. Tähän päivään asti on jat kettu ja ensi kesää suunnitellaan jo. Ensi alkuun, kun tuossa meni autoja, hypättiin tienvarteen katso maan, Sylvi nauraa. Hän kertoo olevansa huolissaan myös veljen lapsistaan, joita asuu terroritekojen tapahtumapaikkojen läheisyydessä USAissa. Mies kuoli, kun nuorimmainen oli kym menen vuoden ikäinen ja vanhan kin oli vasta täyttänyt viisitoista. Kauniit kukat olohuoneen pöydällä todistavat kuitenkin paikan oikeaksi. Eipä ihme, jos hän sanoo mielellään asuvansa juuri tässä, Nisulan kylällä. Haluan olla luomassa tapahtu maa, mutta en halua olla sen pää osassa. Soitto soi Lampilla Särkät soi -tapahtuma tuli pää tepisteeseensä vuonna 1985, ja heti seuraavana vuonna Unto Jutila jär jesti ensimmäisen kerran Toholam min harmonikkaviikon. Kiven sai joskus pistää suuhunkin, Sylvi nauraa, kun hän muistelee laps u u d e n le ik k e jä ä n . Nainen, joka puhuu seitse mää kieltä, rakastaa teatte ria ja tuntee kirjallisuuden. Henkilökohtaisten tapaamisten korvikkeena Jutilat alkoivat käydä kirjeenvaihtoa. Hän elää kiinteästi elä mässä mukana. Väki, kolme tytärtä, on lähte nyt jo ajat sitten maailmalle. Sylvi muistaa sil loin olleen siinä kymmenen ikäi nen. Kyllä varmasti työnteko on ollut se yksi keino, että olen säily nyt näinkin hyväkuntoisena, Nisulankylän pirteä 90-vuotias haas taa. Kokonaisuus, joka kuuluu äidin kielen opettajan kesään. Taiteellinen johtaja Unton poismenon jälkeen Sinik ka ei hetkeäkään epäröinyt jatkaa harmonikkaviikon järjestämistä. Syntymäpäiväsankari kuitenkin näyttää päällepäin ainakin pari vuosikym mentä nuoremmalta. Muistot asuvat kotikylässä Sylvi on juurtunut tähän maise maan. Hänestä tuli satunnainen Särkät soi -konserttien juontaja, ulkomaa laisten vieraiden tulkki ja taksikus ki. Minä, rakastunut nainen, tietysti menin
Jari Kangasvieri sai asioiden ol lessa kiihkeimmillään himoluonnonsuojelijan maineen. Metsähallituksen lähtem inen m u kaan M etsäpeuranmaa-hankkeeseen oli yksi Jari Kangasvieren työvoitoista. pnä syyskuuta 200 i LESTINJOKI 7 Lestijärvi, Toholampi Jorma Rekonen "Nyt kalpaa enemmän erämaahan" Seutukunta]ohtaja Jari Kangasvieri on eittämättä noussut siihen kaartiin, joka vankasti puolustaa tämän alueen hankkeita. Työtun teja ei ole laskettu. Ensimmäinen yö täällä oltiin kuusi vuotta sitten. Kangasvierten koti on kau niilla paikalla Lestijärven ranta maisemassa. Luonto on mitä par hain elementti luomaan aisteja ja tuntemuksia myös päätöksente koon. Ei Lestijärvelläkään oltu haettu mitään äärilaitoja vaan oli etsitty keskitietä. M etsäh a lli tuksessa on ym märretty asiat oi kein. Monesti varmasti on miehestä tuntunut asioiden eteenpäinvieminen betonipaaluun potkimiselta. Sinne lähtee m uutam aksi päiväksi m ukaan myös seutukuntajohtaja ja suuntaa matkansa korsulleen. Isä nikin on kertonut yöpyneensä täs sä korsussa aikanaan. Kangasvieri on taistelussaan pistänyt itsensä likoon täydellisesti. Toholammin sydänmaat ovat tulleet tutuiksi. Monesti ovat rahahanat kuitenkin -auenneet ja hankkeille on löytynyt muutakin kyin ymmärtä mystä. Metsähallituksen avohakkuut ja rankat uudistustoimenpiteet saivat Jarin nousemaan suurta isäntää vastaan. Kuulijaa vain jää hymyi lyttämään tuo tunnin myöhästymi nen. Ihminen työstää paljon alita junnalla. syksy alka massa tässä hommassa, mies tuu mii. Siinä on vaadittu sinnik kyyttä, peräänantamattomuutta, taistelijan luonnet ta. Raikoharjun kupeella seisoo korsu, jossa on lämmintä. Maalikylien tuoksut ovat tipotiessään. Jari sanoo metsästysvietin vuosikymmenien aikana ilman muuta vähentyneen. Olin minä täällä viime viikol lakin yhden yönseudun. . Sitä hän oli jo myös Lestijärven kunnanjohtajana. Jari ei röyhistele rin taansa vaan istuu vaatim attom asti erämaan keskellä ja lausuu kiitok sensa valtion suuntaan. Taitaa olla jo 32. On lähdetty oikealle linjalle ja hyväksytty luon non monimuotoi suus, Jari kiittelee. Niinpä tuo ta meidänkin rakennusta sanotaan korsuksi, vaikka ei se sitä tyyppiä olekaan, Jari selventää. Astelemme muutaman kymmenen metriä kor sulta haljun laelle. Jännittyneisyys katoaa. 5 5 Kaikoharjun isäntä Uutta voimaa luonnon keskeltä arjen jaksamiseen Luonnon äänet antavat uusia ulottuvuuksia. Enemmänkin se on luonnon kuuntelua.Hän kuitenkin kiistää olevansa metsästäjänäkään mikään kettutyttötyyppi, vaikka ymmärtääkin heidän ajatusmaailmaansa.. Helpottava lausahdus tuli kuitenkin vuosien kuluttua erään metsäammattimie hen suusta, kun oli oivallettu ja nähty tilanteen koijaantuminen. Kuulijan suupielet venyvätkin pieneen hymyyn, kun kävelemme kohden Raikohaijun erämaata Toholammilla. Siellä on miehen kor su, jossa on hyvä nauttia luonnos ta, kuunnella sen ääniä, lepuuttaa siinä samalla hermoja, laskea pai neita. Päätöksen teossa tunteet ja aistit näyttelevät tietoisesti tai tietämättä aina jon kinlaista osaa. Se herättää. Tässä on ollut metsämiehillä korsu, jossa he ovat yöpyneet. Siinä taistelussa hänet lei mattiin jos miksikin. Vaimo on muka na ja poikakin on kiiruhtamassa Oulusta Raikohaijun korsulle. Syijäyttääkö luonto tässä saunan aseman tulevaisuudessa, jää nähtäväksi. Sanoin toimistolla, että myöhästyn aamul la tunnin töistä, mies sanoo vaka vana, mutta selvästi olostaan naut tineena. Viikonloppu on alkanut. Metsän raiskaajahan tuo Jari taitaakin olla. Runsaan viikon kuluttua alkaa hirvenm etsästys. Mies on tullut tunnetuksi luon nonarvojen vaalijana ja taistelijana. On peijantai-ilta. Koruako erämaa saunan. Torstaina 27. Erä maan rauha saa ihmiseen uusia ulottuvuuksia. 55 TT *1 1 • . Näissä hommissa ei ole aina voinut toimia matalalla profiililla. Paikka on kuitenkin jo sammaloitunut. Häntä luon nehdittiin yhteistyökyvyttömäksi ja jopa sopimattomaksi hoitamaan silloista kunnanjohtajan virkaa. Hyviä päätöksiä on todettu mo nesti tehdyn saunassa. Siitä Ja ri Kangasvieri oli haaveillut jo pitkään. Sisällä korsussa on mukava vaimon kanssa istuskella ja tuumitella tai sitten vain olla Luonto on Jarille tärkeä ele mentti. Mutta kuinka onkaan nyt, tilanne on muuttunut. Uusia ulottuvuuksia Kun pääsemme perille, ei jää ihmettelemään miehen hinkua erä maahan. Nyt kaipaa ehkä enemmänkin erämaahan kuin mökille, Jari tote aa. Mies laskeutuu poteroon. Paikka on var sin mielenkiintoinen
On myös oppinut anteeksipyytämään kotona. "Uskottiin itseemme" Poutun voimakas laajentaminen ja uudelle tuotantosuunnalle, mak karanvalmistukseen, vaatii uskoa tekijöihinsä. Meillä oli hyvät työntekijät, joista osa on vieläkin töissä. Sitten meil lä veljeksillä oli selkeä työnjako. Jormalle taijottiin siirtymismahdollisuutta toiseen yksityiseen teurastamoon, mutta tämä Kannus olisi meille kahdelle ollut liian raskas, joten Jormakin jäi tänne, kertoo Arvo eräästä valinta tilanteesta yrityksen historiallises sa kulussa. Markki nat tuntuivat olevan selvät, kertoo talousneuvos Arvo Pouttu kasvu vaihetta. Kaksikymmentuntisia päiviä kun aikansa painaa niin stressiä siinä tulee ja perheet kärsivät. Talousneuvos Arvo Pouttu viettää onnellisia eläkepäiviään Kannuksessa Ypyänojan kinkamalla omakotitalossa. Pitkän työrupeam an, yli 60 vuotta teurastajana, tehnyt Arvo tunnustaa näin jälkiviisaasti, että Outokummun teurastamon raken tamiseen satsatut rahat olisi ehkä ollut parempi keskittää tänne K annuk sellainen tilanne, että sinne olisi joku toinen mennyt, kun Joensuun teurastamo suljettiin, niin me sinne mentiin. Ei silloin kukaan ulkopuolinen tullut kieltäm ään ylitöitä, kuten nyt. "Oli siinä kotiseuturakkauttakin" Kyllä siinä oli kotiseuturakkauttakin. Poutun nousun yksi tekijä, talousneuvos Arvo Pouttu, 7 lv . Kotona isä ja äiti pitivät mei tä samanarvoisina. Jormalle luotettiin toimitusjohtajan tehtävät, minä hoidin hankintapuolen ja tuotantopuolen ja Kauko suunnittelija rakensi laajennuksia. Jokainenhan meistä virheitä tekee ja niin mekin tehtiin, mutta niistä ei puhuttu sen jälkeen kun asia oli tehty selväksi, eivätkä ne saaneet toimintaa haitata jälkeen päin. Emme arvostelleet toisiamme vaan tuimme. Poutun heijastusvaikutuksista johtu en Kannus alkoi kasvaa voimakkaasti ja asukasluku kääntyi nousuun. Kannuslaiset tukivat ko vasti laajennusvaiheessa, se oli sel laista henkistä tukea. S iellä oli kuitenkin Jokilaakson j)®te. Kyllä meillä suunnitelm ia makkaratehtaan rakentamisesta oli ollut jo vuosia. Silloin avautui Poutulle mahdollisuus laajentaa tuotantoaan ja lihaa oli markkinoil la. Miten Arvo koki nuo ajat, sitä kyselimme. Se harmittaa, että me taidettiin itse tehdä liian pitkiä päiviä ja nyt on sydänvikoja siitä seurauksena. Yksi siitä veljessarjasta, joka pani itsensä likoon ja nosti Pou tun voimakkaimmaksi yksityiseksi teurastamoksi maassamme, on Arvo Pouttu veljessarjan vanhin. Toisaalta se opetti tiettyä nöyryyttä, jota nyt osaa hyödyntää kaikissa ihmissuh teissa. Ja päätettiin että eiköhän me työllä ja ahkeruu della pärjätä siinä missä muualla kin. Turku, vaikka se onkin nyt lopetettu, on ollut meille hyvä paikka ja siellä olemme turvanneet lihanhankinnan. Yritystoiminnasta vetäytyneen Arvon mielestä he ovat saaneet säilymään hyvän hen gen tekemällä yhteisiä retkiä ja pi tämällä palavereita Lapset taso-arvoisia Poutun veljessarja kasvoi koto na yrittäjyyteen ja itsestään selvästi oman teurastamon töihin. Päätökset pitivät, eikä niitä toiset veljet voineet muuttaa, tote aa Arvo. Ostomiehiä li sättiin voimakkaasti ja siitä se laa jentuminen alkoi. Silloin me oltiin menestytty ja usko itseen oli kas vanut, joten päätimme lähteä teh taan perustamiseen. Sitten meillä veljeksillä oli ehdoton luottam us toisiim m e. Nousun hetket ajoittuvat niihin aikoihin kuin Helsingin Kauppiai den teurastamo ja makkaratehdas myytiin TLKille. Hänen mielestään vielä uuden kin polven vetäjillä on selkeät työnjaot ja se on menestystekijä perheyrityksessä. Pitkää päivää silloin tehtiin. Harmittaako. Työpaikalla sitä oppi pyytämään anteeksi myös työntekijöiltä, tilittää Arvo Pouttu. Tuohon aikaan toimitimme kuudelle eri yksityisel le makkaratehtaalle lihaa. seen, kuten nyt onkin t a p a h t u nut. "Kyllä sinä oli kotiseutuhenkeä mukana" Kannus Ilkka Puranen Pouttu Oy:n nousu ajoittuu Lestinjoki -lehden alkuajoille ja oli varmasti yksi sellainen avittaja, johonka lehdenkin menestys perustuu. Ei meillä oike astaan lihasta pulaa ollut, mutta mentiin kolmatta jalkaa perusta maan
Siinä oli pieni näyttöruutu ja näppäimistö. Kun Kossu jäi hymyilemään lehden taittopöydälle Kannus Marja-Leena Mattila-Numminen Kun kuuntelee graafinen suun nittelija Tiina Forsin (40 v) tari noita uransa alkuajoilta, huomaa, että lehti-ilmoitusten teko on ollut monimutkaisen työlästä. Tämän päivän ilmoituksen teossa ongel mat liittyvätkin lähinnä tiedon siirtoon, kertoo Fors. Pape ria koneeseen vaihdettiin aina il moituksen koon mukaan. Lehden päätoimitta jana toimi jo silloin likka Pura nen. Kadonnut kuva löytyi seuraavana päivänä erään työntekijän kengän pohjasta. Oikean muotoiset väriläiskät aseteltiin siirtokalvon tavoin ilmoi tuksen päälle. Yleensä lehden viimeisten si vujen valmistus oli sekuntipeliä. Usein kävi niin, että pienet paperin palaset pyöräh tivät vahakoneeseen. pnä syyskuuta 200 i TINJOKI 19 Teippejä, saksia, veitsiä... Ennen kuin ilmoitus oh valmis, tarvittiin vielä mehiläisvahaa, teippiä ja saksia. Torstaina 27. Harmaasävyiset rasterit ja värikalvot aseteltiin sivupohjien pääl le laitettaviin läpinäkyviin kalvoi hin. Kun ilmoitusta alkoi rakentaa taittopöydällä, materiaali saattoi olla pientä silppua. Ainakaan mehiläisvaha ei ole enää syyllinen tarttuvan tahmeiden ilmoitus materiaalien katoa misiin. Isommissa ilmoituksissa markat ja pennit saatiin koodaamalla eri tasolle. Myös mus tasta villapaidasta tippuneita kar voja näkyi joskus painetun lehden sivulla. Sen jäl keen ne koottiin ja liimattiin sivupohjille mehiläisvahan avulla. Ennen huippunopeita, nyt tylsil täkin tuntuvia tietokoneita ilmoi tukset ladottiin jättisuurilla valolatomokoneilla. Lähes kymmenen vuoden ajan lehden kaikki sivut ovat siirtyneet kirjapai noon linjoja pitkin. Yhden palstan ilmoitukset ladottiin yhden palstan paperille ja kahden palstan ilmoitukset kahden palstan paperil le. Kuvat kengän pohjassa Veitsitaitto aiheutti ainakin näin jälkeen päin ajatellen koo misia ja hauskojakin tilanteita. Osa ilmoituk sista tulee valmiina sähköisessä muo dossa suoraan asiakkaalta. Säästöpankkiin siirtynyt Seppo Ypyä opasti Forsia valolatomokoneen käytössä. Sekunnit ratkaisivat Sivujen sähköisestä siirtymises tä painoon tuskin paljon edes tie dettiin 80-luvun alussa. Kuvat skannataan skannerilla säh köiseen muotoon. ____. Ja koko ilmoitus kasa taan tietokoneruudulla. Mutta hauskaakin. Silloin ei auttanut muu kuin viedä lehden sivut pikkuautolla painoon asti. Asemointi oli joskus veristä puuhaa, sillä terävää taittoveistä heiluteltiin kiireessä. Tuolta ajalta on jäänyt mieleen monia hupaisia muistoja. M arket-ilm oitukset ladottiin tuoteryhmittäin allekkain. Kansanedustaja Esko Aho ai heutti ainakin kerran päänvaivaa Lestinjoki-lehden ilmoitusten teki jöille. Asemoijan tarkkuus tai vapise vat kädet näkyivät armotta lehden sivuilla. Kun leh den sivut olivat valmiit, ne asetel tiin laatikkoon, joka matkasi pai noon junalla. Lestijär ven avustajana toimi Jorma Rekonen, Lohtajalla Paavo Hukari ja Himangalla Jukka Heikkilä. Hinnat tai koko ilmoitus saattoivat olla vinossa. Toimittajina olivat Riitta Si pilä ja Tapio Honkamaa. Kerran kun lehden sivut olivat jo matkalla rautatieasemalle, valopöydältä löytyi Konepisteen ilmoi tukseen kuuluvan, iloisesti hymyi levän Lamun Kassun kasvot. Niitä joutui sitten kaivelemaan veitsen kärjel lä vahan seasta. Joskus siinä hässäkäs sä kananmunien ja jauhelihojen hinnat vaihtoivat paikkaa. Jokainen osaväri tehtiin omal le kalvolle. Ensiapukaapin ovi kävi myös silloin tällöin. "Kuin palapeliä" Tiina Fors kuvaa 80-luvun alun ilmoituksien kokoamista palapelin rakentamiseen. W Vannoutuneena ratsasta ja jana Tiina Fors nousi tottuneesti lehden 18 vuosikerran selkään. Vuosikertomuksia ja esitteitä Jo yli kym m enen vuoden ajan Tiina Fors on ollut yhtä kuin Mai nostoimisto Taikahattu. Jokainen väri omalle kalvolle Jos ilmoittaja halusi ilmoituk seensa väriä, hankaluusaste nousi heti. Ja usein kävi niin, että kun laatikkoa oltiin viemässä rautatieasemalle, junasta näkyi enää viimeinen vau nu. Kova juttu oli myös se, kun ilmoitusten ympärille osattiin koo data kehykset. Kone oli isompi kuin nykyi nen työpöytäni. Suurin osa työajasta menee kui tenkin siviilitöiden, kuten vuosikerto musten ja esittei den suunnitteluun ja toteutukseen. Fors osallistuu edel leen lehden ilmoitusten suunnitteluun. M ehiläisvahatun Ahon kuva oli kateissa lehdentekopäivänä. Paperi ilmoituksen koon mukaan Tiina Fors tuli Lestinjoki-lehden palkkalistoille valolatojaksi kesäkuussa 1983 Pyhäjokiseudun Kirjapainosta. Tänä päivänäkin suurin osa mainos m ateriaalista tulee paperilla. Sekä tark kaa kättä, luettelee yli 18 vuotta Lestijokilaakson Kirjapainossa työskennellyt Fors. Lehdentekijöitä ei silloin nau rattanut
Mikä tässä työssä kiehtoo. Käärmeitä. Oletko vanhoillinen. Kannus Jorma Rekonen Lestinjoki-lehden uusi päätoi mittaja Eliisa Myllykangas on aina ollut kiinnostunut kirjoittami sesta. Vihreä. Hyvä pihvi. Pidätkö eläimistä. Lempivän. En. M illoin ensim m äisen kerran ajattelit, että voisihan sitä tehdä lehtityötäkin. Mitä harrastat. Työssä ta paa mielenkiintoisia ihmisiä. Ala tuntui heti houkuttelevalta ja vaihtelevalta. Ehdottomasti vastustan. 20 LESTINJOKI Torstaina 27. Pelkäätkö mitään. Tässä työssä ei ole koskaan valmis, aina oppii jotain uutta. Se, ettei lupauksista pidetä kiinni. Nyt on pakko sietää hyvin. Koti, uskontoja isänmaa ovat perinteiset arvot, joita kunnioitan. Luonne. Horoskooppimerkkisi. Oletko pitkävihainen. Realisti. Eliisa on toki ollut lehdessä töissä huhtikuusta alkaen ja sitä ennenkin kesäaikoi na. En erityisemmin. Miten siedät paineita. Siitä, että elämä jatkuisi hyvänä ja tasaisena. Mitä mieltä olet kuntaliitoksista. Hyväluontoinen. Jo aivan ala-asteelta lähtien, Eliisa tarkentaa. Kala. Saako sinulle sanoa päin naa maa. Minkälainen tausta ja minkälai set mielipiteet eri asioihin uudella päätoimittajalla on, sitä selvitimme jo näin etukäteen. Ihan oikeasti. Perhe, terveys ja uuden työn muka naan tuomat tehtävät. Koulutukseltaan hän on filoso fian maisteri.Jyväskylän yliopis tossa Eliisa on opiskellut suomea, venäjää, kirjallisuutta, kasvatustie dettä ja taloustietoa. Pakko on pelätä juuri tässä maailmantilan teessa myös sotaa. Paras paikka. päälaelleen. Luen ja kuntoilen. Voi ottaa kantaa ja vaikuttaa. Ikä ei häntä vielä paina, sillä elämän kokemuk set ulottuvat vasta 27 vuoden taak se. Koti. Mitä mieltä olet homoliitoista. En tosin usko horoskooppimerkkien kertovat ihmisestä mi tään. Nyt tuntuu siltä. Halusin olla pankintäti. pnä syyskuuta 200 i Lestinjoki-lehden uusi päätoimittaja Eliisa Myllykangas pelkää käärmeitä ja juuri tässä maailman tilanteessa sotaa. Kaksi vuotta sitten olin kesä töissä Lestinjoessa. Terveellä tavalla. Lempiruoka. En haluaisi koti eläimiä. No, ehkä vähän kärkäs. Mikä elämässäsi on tärkeintä. Mielenrauha. Uskotko projekteihin. Ehdottomasti. Mikä sinua ärsyttää. Hektinen ala. Kannatan. Tuntuuko, että tämä on nyt se oi kea. Parasta juuri nyt. Mieluummin niin kuin selän taka na. Vastuu painaa. Mistä haaveilet. Ja sitten asiaan. Eliisan kanssa Toholammin Perkkiön kodissa asuvat aviomies ja runsaan vuoden ikäinen tyttö. Ei kaikkia asioi ta ja perinteisiä arvoja voi pistää -0801 niitto»,. Olen aina tykännyt kirjoittamises ta. Mistä ammatista haaveilit piene nä tyttönä. Onko meillä muita vaih toehtoja. Nyt hän katsookin olevansa mielenkiintoisten haasteiden edes sä
Lestijoki-lehden hallitus, Aulis Ketoja, Ilkka Pura nen, Heikki Hanhineva ja kumppa nit tekivät vapun alla rohkean, mutta ainakin minun mielestäni hyvän päätöksen. esiin. Ennen muuttoamme Kan nukseen seutu oli meille tyystin tuntematon. Paikallislehtityössä perehtyy kiintoisalla tavalla kunnalliseen jäijestelmään. Nykynäkökulmasta eräänkin kokkolalaisporvarin valittelu vuonna 1813 siitä, että oli joutunut odottamaan lii kekirjettä Portugalista peräti 11 kuu kautta tuntuu vähintäänkin omituisel Mitä Lestijokilaaksosta jäi mie leen. Jari Ojala filosofian tohtori Lestinjoki-lehden toimittaja n. ehkä ei nyt kuitenkaan ete läpohjalaisen selvästi . Informaation tai tiedon vallanku mous ei kuitenkaan ole muuttanut yh teiskunnan ja talouden rakenteita aivan niin paljon kuin on uskottu, ei ainakaan vielä. Työ Lestinjoki-lehdessä imaisi heti mukaansa. Työvoima voi olla tulevaisuudessa yksi tälläinen edellytys. Onnittelut juhlivalle Lestinjoelle! Tapio Honkamaa toimituspäällikkö Kauppalehti Optio murto ei monista odotuksista huolimat ta kuitenkaan tasoittanut maaseudun ja kaupunkikeskusten eroja. Sam oihin aikoihin sai alkunsa myös yksi merkittävä valtiopäiväura, kun Esko Aho siirtyi Kannuk sen elinkeinoasiamiehen virasta eduskuntaan 1983. Muistan hyvin, kun hiillostin Ahoa niin hyvin kuin taisin mm. Työs kentely kotona puolestaan varastaa ai kaa kodin sosiaaliselta yhteisöltä, per heeltä ja ystäviltä. Suomi eli iloista vuosikymmen tä. Toki muutos on ollut valtava. Paljon tietenkin riippuu myös siitä mitä tekee. Puhutaan tietoyhteiskunnasta, jos sa etätyö antaa mahdollisuuksia jakaa toimintoja eri alueille. Ensinnäkin, teknologia sinänsä saattaa aiheuttaa ongelmia, mikäli etä työhön liittyy tietokoneita. Tutustuminen keskipohjalaisuuteen vei aikansa, ja saattoipa se jäädä hieman kesken kin. Kaik ki alan työt kävivät tutuiksi, ei vain kaikki toimittajan työn osat, vaan myös valokuvaaminen ja lehden ulkoasun suunnittelu. Ihmiset pakkautu vat niin meillä kuin muuallakin pie neen joukkoon kasvukeskuksia. Se oli toimittajan työn korkeakoulu, joka on siivittä nyt uraani sittemmin Pieksämäen Lehden, Iisalmen Sanomien, Kes kisuomalaisen ja Talous-Sanomien kautta nykyiseen toimeeni Kaup palehti Optioon. Kir joittamiseen ei näköjään kyllästy. Etätyön läpimurron viipyminen ja ih misten pakkautuminen keskuksiin ker too kuitenkin jostain aivan muusta. Se on ollut minulle jokaisessa teh tävässä nautinto ja suuri ilo. Ajatukseen, että reaaliaikainen tiedon välitys tekee maailmasta kylän, jossa kuka tahansa voi tehdä mitä tahansa missä tahansa. Samaan aikaan kuntien elinkeinoveturit ovat kiertäneet täydellä höyryllä mitä moninaisemmissa tilaisuuksissa esittelemässä oman kuntansa tai kau punkinsa edellytyksiä uudelle teolli suudelle, mielellään uudelle teknologi alle. Kaiken lisäksi ko tona työajan käsite hämäröityy, useim miten työaikaa lisäävästi. Edes toimisto työ ei ole vain informaation käsittelyä, vaan toiminta on myös hyvin paljon ihmisten välistä kanssakäymistä. Sähkö demokratisoi 1900-luvun al kupuoliskolla alueellisesti teollisen tuotannon; sähkö mahdollisti pientien, keskisuurten ja suurtenkin tuotantolai tosten sijoittamisen muuallekin kuin koskien ääreen ja teki investoinnit edullisemmaksi kuin höyryvoimaan turvautuneissa laitoksissa. Kunnalla oli taijota vuokralle kiva upouusi rivi taloasunto. Kokemuk set ovat ristiriitaisia: toisille kotoa kä sin tehty työ yksinkertaisesti sopii, toi sille ei. Mikä on tulos. Työ on ollut pit kälti samankaltaista riippumatta lehden koosta tai paikkakunnasta. Samalla tavalla on käymässä informaatiovallankumouksessa: ainoastaan sellainen tietotuotanto, jolle on jotain luonnollisia edellytyksiä toimia ja kas vaa keskusten ulkopuolella, on mah dollista elää ja toimia. Pohjalainen kan toi vastuuta ennen muuta itse itses tään eikä halunnut olla yhteiskun nan varassa. Etätyö so veltuu heikosti tiedon muokkauspro sessiin. Toinen keskeinen syy liittyy työn sosiaalisiin aspekteihin. Näihin kiistakysy myksiin oli lehdellä oltava antinsa sekä uutisettä mielipidesivuilla. Mutta viihdyimme hyvin, ja perhe kasvoi Kannuksessa vietetyn parin vuoden aikana vielä Asta-tyttärellä. Syiksi on esitetty ennen muuta kahta asiaa. Pikkulehdessä oli myös tilaa harjoittelevalle mielipidekirjoittajalle. Epäilemät tä informaatiovallankumoukselta odo tettiin samaa: uutta Eskopuuta, Pouttua, Maitokolmiota, joille energia säh kön muodossa oli aikanaan ja on yhä toiminnan yksi elinehto. Kuin ka etätyö pelastaa autioituvat maalaispitäjät, kylät ja miksei pikkukaupungit kin. Yhteistyöhankkeet esi merkiksi Lestijokilaakson kuntien kesken olivat muistaakseni välillä vähän vaikeita. Kunnallisjohtajista kovimmat olivat Kannuksen Paavo LatvaRasku ja Himangan Jorma Tikka nen, joiden kanssa paikallislehden innokas toimittaja joutui joskus napit vastakkainkin. He valitsivat jy väskyläläisen 27-vuotiaan histori an opiskelijan lehtensä toimittajak si, vaikka näytöt osaamisesta olivat olemattomat. Pien tä paikallislehteä parempaa alkua en lehtiuralle voinut toivoa. Mik si. Lestinjoki-lehdenkin nettiversio tavoittaa lukijat ympäri maa ilman nopeammin kuin painettu versio Lestijokilaakson asukkaat. Yhtei sössä myös oppii kaiken aikaa: näkee että muillakin voi olla samanlaisia on gelmia, jopa ratkaisuja niihin. Pääosa tuo tannosta jäi yhä suuriin keskuksin. Pääkirjoi tukset ja pakinat maistuivat innos tavilta heti alusta pitäen. Tuskin. Valtio voi toki puuttua väliin elinkeinotukineen, jotka kuitenkin pit källä aikavälillä korkeintaan hidastavat ja vääristävät vääjäämätöntä kehitystä. Ensinnäkin Savossa kasva neelle pisti silmään yritteliäisyys ja matala työttömyys sekä herkkyys lähteä pois, vaikka Amerikkaan tai Australiaan asti, jos ei kotikulmil ta leipä lohjennut. Ovatko syypäitä huonot markkina miehet ja -naiset, vai onko vika pitäjäs sä ja pitäjäläisissä. Harvalla on kotonaan sellaista konearsenaalia kuin muikeimpia tulevaisuudenennusteita tekevillä futuristeilla. Tarjottiin kakkua ja kahvia, pu huttiin mukavia. 15 vuoden takaa "Lestinjoki ensimmäinen korkeakouluni. Lestijokilaakson rikkaus oli viisi erilaista kuntaa, joiden pää töksentekoa seratessa ei aika tullut pitkäksi. luvun lopulla, että vuoden 2000 alus sa 66 prosenttia ihmisistä työskentelee kotoaan käsin. Miksi ei. Houkuteltiin si käläisiä täkäläisperäisiä liikemiehiä ja -naisia palaamaan takaisin kotikon nuille. Kolmivuotiaalle Antti-pojalle jär jestyi erinomainen perhepäivähoi topaikka A nna-M aija ja Riku Keto-Tokoin kotona. pnä syyskuuta 2001 LES TIN JOKI 2 Lestinjoki-lehden ex-toim ittajilta: 'Toiveiden täyttymys" Kannus 15. Re hellisyys on hyve, mutta joskus kanta tulee ehkä lyötyä kiinni liian varhain. Viimeiset viisitoista vuotta tai jo tain on jauhettu uudestaan ja uudestaan maaseudun uusista mahdollisuuksista tiedon vallankumouksen aikana. Kaikki oli paljon yksin kertaisempaa kuin Jyväskylässä, vaikka kylä rehellisesti sanoen al Noin kymmenen vuotta sitten olin nuorena toimittajakloppina erään kau pungin päättäjien kanssa markkinointireissulla Helsingissä. Maaseudulla kotoa tai kotona työs kentely on itsestäänselvyys. Yhä tänä päivänä maaseudun todellinen ’’etätyö” on suu relta osin maataloustyötä tai muita ’’pe rinteisiä” maaseudun ammatteja tai elinkeinojen harjoittamista. Ihmi nen tarvitsee sosiaalisen ympäristön, työkaverit, joiden kanssa voi purkaa niin työkuin muutkin huolet. Joko päätoimisesti, tai ainakin osa työstä kannetaan kotiin. Kaikki käytännön asiat järjes tyivät Kannuksessa kiitettävästi. ”. Mielipiteet tuotiin usein sel västi . Toteutunut osuus on tuskin kymmentä prosenttia. Iro nista kyllä, energia tuotettiin ja tuote taan usein kaukana näistä keskuksista. Lestijoen suojelusta hänen rivitalokotinsa keittiön pöy dän ääressä. Etätyön läpimurron manaajat ovat perustaneet väitteensä kauan jauhet tuun "maailmankylä” -ideologiaan. Seppo Ypyä, Riitta Sipilä ja Eila Niemelä muistuvat mieleen kelpo työkavereina. Sähkö mahdollisti tuotannon hajau tumisen maaseudulle, mutta ainoas taan mikäli tuotannolle oli luontaisia edellytyksiä: raaka-aineita (puuta, maataloustuotantoa), (halpaa) työvoi maa ja alkuvaiheessa myös markkinat valmiille tuotteille. Hyvää riitti jaettavaksi kaikki alle, myös Lestijokilaaksoon. Maailma on toki tänään tiedonku lun näkökulmasta yhä yhtenäisempi; uutiset New Yorkin tapahtumista välit tyivät kotisohville ympäri maailmaa reaaliajassa. Lestinjoessa työyhteisö oli pie ni ja mukava. Ja kuten useissa tutkimuk sissa on osoitettu, osaamisprosessi vaatii useimmiten yhteisöllistä toimin taa, suomeksi: työyhteisöä. Nyt olen kiijoittanut niitä pian 20 vuotta. Tutkijat ovat etsineet syitä sille, miksei etätyö olekaan luonut kukoistavia pikkukyliä ja miksei se ylipäänsä ole yleistynyt odotetulla tavalla. Olin pitkien opiskeluvuosien aikana toivonut paikkaa lehden toi mituksessa, ja tänä kesäkuisena aamuna hetki lyö. Aaro Marjakangas Toholammilta oli paras tie dottaja. Jokilaakson isoja juttuja olivat 1980-luvun alussa ainakin kamppailu Lestijoen suojelusta, Kannuksen metsäkoulusta sekä työväentalosta. Nuo ri perhe Jyväskylästä muutti Kan nukseen työn perässä, ja työtä to siaan riitti: itse ryhdyin Lestinjokilehden toimittajaksi ja tuntiopetta jaksi Kannuksen lukioon ja vaimo ni Ulla terveydenhoitajaksi samaan opinahjoon. kesäkuuta 1982. Maaja metsätalouteen, kalastukseen ja met sästykseen liittyvät elinkeinot ovat aina olleet kodin piirissä. Paluumatkalle junaan nousi vain delegaatio ja toimittaja, ei tainnut tulla paluumuuttajia myöhemmissäkään junissa. Sähkövoiman läpi Toisaalta mieleen jäi tietty jyrk kyys. ta, mutta tuskinpa tuokaan porvari us kalsi edes toivoa nykyisenkaltaista tie donkulun nopeutta. Valitettavan vähäi nen, jopa päin vastainen kuin joku vuo si sitten uumoiltiin. Yhdysvalloissa ennustettiin 1980kuun näytti hiukan vaisulta järviSuomeen tottuneissa silm issä. Kuntien päätökset tarjoavat paljon uutisia, joiden vä littäminen kuntalaisille oli koke m attomalle toim ittajalle aluksi hankalaakin, mutta mielenkiintois ta työtä. Tiedon määrän lisääntymisen myö tä oleellisen erottaminen epäolennai sesta ja tiedon käytön hallinta, osaami nen, ovat tulleet yhä tärkeämmiksi ky symyksiksi. Toki etätyötä tekee moni ja yhä use ampi. Torstaina 27. Koneiden ja oh jelm istojen yhteensopivuus jossain kaukana toimivan keskuskoneen kans sa ei ole aivan yksikertainen juttu, ja mikrotuen saaminen voi olla lähes mahdotonta tai ainakin hidasta
Venemiehenä eli sou tajana oli Oskari Pitkäaho. Kehuitta ei Heikin pu heissa jää Elmo Olkkola kaan. Muutama tuhat nostoa alle niin alkaa oikea rytmi ja tekniikka löytyä, Niemi virnistää. N äillä sanoilla opastaa Mikko Niemi punttikouluun saapuneita poikia p a in o n nostossa. Veneitä on niin paljon kuin veteen mahtuu, Heik ki selvittää. Siinä meni tittimiehen maine Heikki Känsälä selvittää lohien historiaa ja kehitys tä. Olkkola on aiemmin niittänyt mainetta pilkkijöiden keskuudessa, sillä jään alla liikkuvat kalat ovat tykänneet Elmon kehit tämistä malleista. Väsyttämisen ja kei nottelujen jälkeen kala saa tiin vihdoin veneeseen. -Kyllä se siitä vielä su juu. Olen nähnyt saleilla pitkäänkin la jia harrastaneiden nostavan painoja väärällä tekniikalla. Ne painavat yli kymmenen kiloa. Hyödyksi muulle urheilulle Punttikoulu on Painonnostoliiton projekti, jota to teutetaan syksyn aikana seuroittain ympäri Suomea. timetriä. Lapissa sanotaan päättyneenä kesä nä saadun lohia enemmän kuin koskaan, joten arvoka laa on nostettu paljon. Heikki muistaa korostaa täs sä yhteydessä myös venemiehen roolia, sillä se vaa tii Tenon lohivesillä ammat tilaista. K yllä tällä saaliilla meni tittim iehen maine, Heikki sanoo. Kaveri totesi, että minä olin sanonut, ettei sen noin iso olisi tarvinnut olla, kun se oli hypännyt veneen lä hellä ilmaan, Heikki nau raa. Punttikoulussa metsästetään oikeaa tekniikkaa Lohtaja, Marinkainen M iia Koski -Takapuolta alemmas ja selkä suoraksi. Alueella tiedetään saadun vain kaksi isompaa lohta ai emmin. LESTINJOKI T o r s t a i n a 27 p n ä s y y s k u u t a 2001 Elmon vaappu jää lasikaappiin ”Jo vain pojat teillä on kala” Toholampi, Utsjoki Jorma Rekonen Toholammin kuuluisat kalam iehet S ykäräisen suunnasta ovat kulkeneet 1980-luvun alusta saakka kalastamassa myös Lapin jokien lohia. Silloin me soitimme kavereille, että nyt ois kah vin paikka, Heikki sanoo. Paras pyyntiaika Lapin lohijoilla on pari viikkoa juhannuksen jälkeen. Kalakuninkaan vieraina Toholammin kalamiehet asuivat Utsjoella sikäläisen lohikuninkaan Antti -Niles Länsmanin luona. Kolme vuotta ja siitä yli meressä asustaneita sa notaan sitten jo oikein lohi kaloiksi. Pojat olivat kalastamas sa keskellä yötä, kun von kale tarrasi. Heikin saamalla lohella oli pituutta 124 senttimetriä ja ympärysmitta oli 80 sentKun lohi pistettiin puntariin, siinä oli pyytäjällä aihetta iloon. Ei pelkästään voimalaji Jokainen harjoituskerta alkaa ja loppuu keppijumppaan, jolla verrytellään li haksia. -Oikean tekniikan omak suminen on tärkeää. Heikki Känsälä ja Oskari Pitkäaho esittelevät heti tuoreeltaan suurta Tenon lohta. Tällä kertaa sitä tuli rutkas ti lisää, kun miehet olivat Tenolla kalastamassa lohia. Kaksi vuotta meres sä viihtyneitä sanotaan ja loiksi. -Lisäksi kiinnitetään huo miota poikien liikeratoihin, lisää Niemi. Toholampilaisethan ovat niittäneet maail malla mainetta pilkkijöinä. Sa malla se väsytti itseään, mikä oli tässä tapauksessa vain hyvä asia. Hän totesi ison lohen nähtyään, että jo vain pojat teillä on kala, Heikki nauraa. Ensiksi ne varttuvat jo essa kolme vuotta, jonka jälkeen ne lähtevät mereen. Laji on turvallinen kun han heti alussa opitaan oikea nostotekniikka, toteaa Niemi. Painoa oli tasan 21 kiloa. Heikki Känsälä sai tasan 21 kiloa painaneen vonka leen. sillä lohi tarttui ni menoman hänen kehittä mään ja rakentam aansa vaappuun. Kohta ei taas Heikin käsissä tuntunut mitään. Harjoituksen ollessa lo puillaan pojat päättävät vä hän revitellä ja lisäävät tan koon rautaa testatakseen voimiaan. Onhan painonnostoliikkeisiin perustu va voimahaijoittelu olennai nen osa monen lajin perus harjoittelua.. Osallistujia on kymmenkunta, kaikki poi kia. Kyllä tämä on Elmolle ehdottomasti uusi aluevalta us, Heikki ylisti. M arinkaisissa Lepolan punttisalilla kaksi kertaa vii kossa pidettävä punttikoulu on ollut käynnissä kolmen viikon ajan. Siimaa on neksi riitti. Tällä kerralla har joitellaan rinnallevetoja. Projekti painottaa lajin hyödyllisyyt tä myös muiden urheilulaji en harjoittelussa. Se on tarkoitettu lähinnä 10-15vuotiaille nuorille. Siinä niitä loukkaantumisia tulee. Vapa paukahti muutaman kerran, ja kala hyppäsi pian lähes 200 metrin päässä. Kala katosi johon kin, mutta ei aikaakaan, kun se hyppäsi jo yläpuollella eli se oli tullut vasta virtaan pitkän matkaa. Sellainen koke mus suuren lohen saaminen on. Eikä pälyillä pitkin seiniä vaan keskitytään yhteen pisteeseen. Ne ovat painaneet 24 ja 22 kiloa. Silloin on lohi en huippunousu. Tämä reissu ei unohdu Heikki Känsälä ei var masti koskaan unohda vii me elokuista kalareissuaan Tenolle. Ne painavat jo 5 7 kiloa. Tär keää on myös rytmitaju, notkeus ja tasapaino. Jotka ovat yhden vuoden meressä, ja palaavat, ovat tittejä. Jokainen poika astuu vuo rollaan tangon taakse ja Niemi neuvoo jos teknii kassa on hiomista. Tekniikka ei ole ainoa asia, jota painotetaan
kirkos sa, koulunsa aloittaneiden lasten siunaaminen, Kujanpää, Hihnala, tekstinlukijana Marjo Virkkala ja Laulupuu-lastenkuoro, jumalanpalveluksessa mukana myös Sodankylästä "evakkoväkeä”. Kaikki nuoret mukaan! Su 30.9. La 29.9. mennessä nuorisotoimistoon 8819321. Kuoron johtokunnan kokous klo 18. Ilmoittautuminen ti 9.10. Rauhan Sanan mikkelinpäiväseurat. Ke 3.10. klo 19 kirkkovaltuusto srk-kodissa. Perhekerho päiväkerhotiloissa klo 10.30. mennessä puh. pappilassa. Kaikki vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet lähtekää rohkeas ti mukaan. klo 18.00 peli-ilta Herman Ojalan koulul la. pappilan rannassa. Lauantaina klo 19 Lohtajan aselevon muistopäivä, nuor tenilta pappilassa. Tutuille ja vieraille, he tekevät; mitä ajattelevat.. P yhäkoulu r y :llä klo 12.00, Anni Taivassalo. To 27.9. Kaarlo Sillan pää. Klo 19 Marinkaisten läh.piiri Martta Marttilalla, khra. Nuoret la 29.9. klo 12 Veteraanikerho seurakuntakodilla. SPR:n nälkäpäivän hemekeittolounas alk klo 10.30 seurakuntata lolla, hinnat 25 mk/hlö ja 50 mk/perhe, keittoa saa ostaa mukaan astioihin. Mielenterveysväen leiripäivä Ohtakarissa 11.10. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 5.10. klo 19 Raamattuluokka seurakuntakodilla. päiväkerhotiloissa. Torstai 4.10. P äiväkerho ry:llä klo 11.00-12.30. Tervetuloa! LastenkerhoTo4.10. Kirkkokuoro klo 19. Vauvamuskari vanhassa pappilassa klo 10.30. Virret tutuksi-ilta van hassa pappilassa klo 19.00-20.30, Eeva Kiviojan johdolla, iltahartaus Elvi Virkkala. Ei sekakuoroa. klo 19.00 nuortenilta vintillä. Iltojen aiheena" Elämänmakuiset psal mit ". klo 12.00 Kk:n dlp A-L ja Kaarlo Erkkilällä. Avoimet kerhot (lapset ja aikuiset yhdessä) to klo 1012 G alaxi, pe 9.30-11.30 Marinkaisten rukoushuone, ti klo 10-12 Alaviirteen kir jasto. Nuorten keskusteluilta klo 19.30 Ry:llä, Eero Niemi-Korpi. To 27.9. Laulupuu klo 16. kerhohuoneessa. Ilm. Hartaus pal velukeskuksessa klo 13, R iitta-L iisa P alovaara V erenluovutus seu ra kuntakodilla klo 13-18. Kiitospäivän lounas tuotti 2.252,1 mk. Rukoushuoneella. kirkossa, jonka jälkeen jatkot Kulumassa. klo 16.00-17.00 sählykerho (36 lk pojat) Pahkalan koululla to 27.9. Keskiviikko 3.10. Helenalle 8.10. Maanantaina 1.10. Eskolan Laulupuu klo 16. B a p tistise u ra k u n ta Pe 28.9. Torstaina klo 18.30evankeliumijuhla Kirkonkylän rukoushuoneella, kahvitar joilu, khra Heikki Niemelä ja Pentti Orjala, Kokkolan evan kelinen kuoro. klo 20.00 Teetupa Kirjastotalon alakerrassa Su 30.9. Timo Yli-Korpelalla. Jokaisen rippikouluun tuleva mukaan! Esteen sattuessa ilmoita siitä kirkkoherralle 26.9. klo 21.30-24.00 avoimet ovet vintillä. Su 30.9. Tiistai 2.10. Su 30.9. Maanantai 1.10. Su 30.9. Kulumassa. Lastenkuorot Hillilässä klo 13, Pahkalassa klo 14,15 ja seurakuntakodilla klo 16. Ehtool lisjumalanpalvelus kirkossa klo 10, Lauri Kiviranta Seu rat kirkossa klo 12.30, klo 15 ja klo 18. Sairaalahartaus klo 12. Nuorisokahvila klo 20. Sekaleiri 10 13-vuotiaille 17.-19.10. Ilmoittautumiset 6.10. koululla. Eläkeläisten ker ho vanhassa pappilassa klo 12.00. Sunnuntai 30.9. Ma 1.10. TULOSSA: Vanhusten kirkkopyhä 7.10. seurakuntatalolta. Seurakuntamme il moitukset ja tiedotteita mm tulevasta toiminnasta on Les tijärven seurakunnan kotisivulla www.kase.fi/seurakunta/ Partio: Yli-Lestin sudenpennut kokoontuvat maanan taisin klo 17 Yli-Lestin koululla, kirkonkylän sudenpen nut kokoontuvat torstaisin klo 18 nuorisotiloissa ja vartioikäiset (10 14 v.) lauantaisin klo 11-13 nuorisotiloissa. Ruoka ja kah vit 35mk. Jumalanpal veluksen jälkeen rippikouluun tuleville kirkkokahvit ja il moittautuminen. Laulupuu klo 16. Varhaisnuoret: pe 28.9. Hyrsky leiri ilmoittautuneille alkaa pe klo 18.00. Radiolähetystyönilta klo 19. Lestijärven helluntaiseurakunta 29.9. 1.10. mennessä. Ti 2.10. Oilille 040-7446961. Klo 18.30 kuivakukka-asetelmien tekoa Marinkaisten rukoushuoneella. Kaikki miehet tervetul leita! Rovastikunnan diakoniapäivä Kälviällä la 13.10. Ti 2.10. KLO 19 SRK "KODILLA. lapsille omaa ohjelmaa. Kirpputori klo 1720 . klo 18.00 peli-ilta Herman Ojalan kou lulla. Tilaisuus alkaa klo 10.00 ja päättyy klo 15.15. klo 11.00 päivätilaisuus Raamattukoulutyö, puhuu Raimo Palola muka na myös Tuula Palola. klo 13 yläasteella, sosiaalipsy kologi Saara Kinnunen: “Mihin lapsi tarvitsee vanhempia?”, Kk:n III lk. Perhejumalanpalvelus klo 10. LESTINJOKI KASTETTU: Taija Kerttu Kristiina Särkilä K UO LLUT: Edvin Johannes Savela 77v. Kiitos kaikille vastuunkantajille ja mukana olleille! Varhaisnuoret to 27.9. Ilm. HPE Palvelukeskuksessa, klo 13, Lauri Ki viranta. Puhelin/fax 8637120. Monarilla. Jumalanpalvelukseen kutsutaan erityisesti rippikouluun tulevia vanhempineen. Pe 28.9. Raamis klo 19. työn tukemiseen. Pe 5.10. Perhemessun jälkeen jumalanpalvelus-ja musiikkijohtokunta srkkodissa. EVANKELIUMIJA LÄHETYSILTA seurakuntakodis sa klo 19.00, Aulis Anttila, Mikko Pöyhtäri, Alpo Keskita lo, Eino Jokinen. Lähetyssoppi tuotti kesällä 2001 lähetystyön hyväksi 12.429, 70 markkaa. Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto avoinna ti ja ke 9.3011.30. klo 19.00 Nuortenilta. klo 17 Hartaus Kotipirtissä. klo 16.00-17.30 tyttökerho (3-7 lk) Pahkalan koululla ke 3.10. Kyytiä tarvitsevat, yhteys Helen aan 877356. Perjantai 5.10. 8819300. Nuortenkuoro Pahka lassa klo 19.30 (lähtö kirkolta klo 19.15) Kitarapiireihin ilmoittautuminen Pahkalassa klo 15 ja seurakuntako dilla klo 17. 30.9. klo 14. Ti 2.10 Raamattuillat psalmeista alkavat srkko dilla klo 18.30. Pe 28.9. jälkeen. 5.-7.10. Pe 28.9. klo 19.00 Sanan ja rukouksen ilta. Hartaus klo 15.30 Kotirannassa ja klo 16.30 Puistolassa, Leena Erkkilä. Miesten piiri klo 19.00, ensimmäinen kokoon tuminen Lahnalammin kylätalolla. PETE klo 18. klo 19 Pohjanmaan Pipliaseuran ilta seurakun takodilla. klo 18.00 EvankeliuminiItä, puhujavieraana Harry Vuolteenaho. Mikkelinpäivän perhemessu klo 10, Hyrsky leiri ja päiväkerholaiset avustavat, ehtoollinen “viini leivässä". Torstai 4.10. Tulossa: Perhepäivä7.10. 870315. kyytiä tarvit sevat ottakaa yhteys diakoniatoimistoon puh. “seikkailulaskeutumista”. Haluaisitko isoseksi sekaleirille. Lausuntaa Seija Hovila. Nuorten iltakirkko klo 20. deosastolla. seurakuntatalolla, mukana Tastulan Pelimannit, laulu Seppo Tastula, Ari Juupaluoma, Taimi ja Pentti Äijälä, Esko Hirvi. kerhohuoneessa. Kulumassa. Raam attuluokka ry:llä klo 19.00. opiston seurat klo 19. Ehtoolliskokous klo 11.00. Va paaehtoinen uhri k.o. Su 30.9. Perjantaina 5.10. mennes sä. 00 . Kaustisen ev. Kastettu: Kaisa Aino Ottiilia Aho VIHITTY: Olavi Ante ro Saarenpää ja Saara Kyl likki Leskelä. Mukaan lakanat/ makuupussi, ulkoiluvaatetus, peseytymisvälineet, taskulamppu, Raamattu. KAIKKI RIPPIKOU LULAISET JA VANHEMMAT TERVETULOA ! To 4.10. klo 14 Hartaushetki Kotipirtissä. klo 17. Päi vän aiheena "Vapaaehtoistyö”, aiheesta puhuu Olli Valto nen. 3.10 Rukouskokous klo 19.00. (Huom. Laulaa Ritva Hänninen. Mikkelinpäi vän perhekirkko klo 10.00, päiväkerholaiset laulavat alussa, Ilonjyvä. Kulumassa. klo 18.00 Hartaushetki sairaalan vuoTervetuloa kokouksiin! Kannuksen Baptistiseurakunta Ilosanomaa sanoin ¡a sävelin M e tso la n tie 8. Ohjaajina Oili Ijäs, Sami Paajanen (SLEY) ja isosia. Lauluseurat klo 19. Seurat klo 18.30 Ry:llä, Tapani Kirsilä ja Markku Huhatala. Lapsityön johtokunnan kokous srk-kodilla klo 19. _______________________Tervetuloa tilaisuuksiin! J LESTINJOKI lehti tietää mitä ihmisille kuuluu. Eskolan aikuisten päiväkerho klo 12. Miestenpiiri Ruonalla, läh tö klo 18. Ota yhteyttä Minnaan 29.9. Nuortenilta klo 20. mennessä. klo 19.00 67-ilta vintillä. Naistenpiiri klo 19. Kappeliseurat Sykäräisen kappelissa klo 19.00, Tapio Räi sänen, Juha Vihriälä. klo 18.00-19.30 kerho (4-6 lk) kirkonkylän srkkodilla ti 2.10. V i * KANNUSI Pe 28.9. Lauantai 29.9. Keskiviikkona 3.10. klo 18 Raamat tupiiri Haasiomäellä Nie mentie 190. Seurat ry:llä klo 12.30, Risto Göös. Nuortenkuoron vanhempainilta Pahkalan seuratuvalla klo 18. Nuoret: to 27.9. kerhohuoneessa. Mukana Lauri Ki viranta, Antero Heikkilä, Jorma Aspegren ja Olavi Palo vaara Ma 1.10. Ke 3.10. Kahvin jälkeen raamattutunti klo 19, " Mitä psalmit ovat ?", Timo Holma HUOM ! ENSI KESÄN RIPPIKOULULAISTEN JA VANHEMPIEN YHTEINEN INFO Ä ILTA KE 3.10. Vanhusten viikon juhla srk-kodilla 10.10. La 29.9. Tiistaina 2.10 klo 12 Karhin diakoniakylätoimikunta Lepolassa ja 13.30 Karhin diakonia-ja lähetyspiiri (dlp) vie railee Lepolassa. KUOLLUT: Jukka Ta pani Haapasaari 45v 8kk 23p. 875 024. klo 18.30 Diakoniajohtokunnan virkistyspäivä seurakuntakodilla. 6-8 -luokkalaisten Tyrskyleirillä on vielä tilaa (100mk), ohjelmassa mm. Virsi viesti klo 19. seurakunta talolla, vieraana Harri Eronen Sanansaattajista, iltahartaus Hannele Ilola, kahviraha lähetystyölle. Ke 3.10. Vanhempia pyydetään hakemaan lapsensa su klo 9.30. (pe-su) Ruonan leirikeskuk sessa yhdessä Rauhan sanan kanssa. klo 19.00 Lähetysilta Ke 3.10. Pisarat. Hinta 40 mk. Kiitos kaikille lahA I f TOHOLAMPI Kastettu: Juuso Ilmari Kesänen. Hongistossa. klo 18.30 Raamis vintillä. Osal listutaan yhdessä perhekirkkoon. seurakuntatalolla. Toholammin helluntaiseurakunta Pe 28.9. Hinta 100mk maksetaan tullessa. TILAISUUKSIA: Perjantai 28.9. klo 10. päivä!) johtajille, kerääjille ja Lahnalampi-Määttälän kyläläisille Arpavoitot toimitettu. Marttojen pitopäivälliset klo 11.-13.30 seurakuntatalolla. To 4.10. klo 18 Peipposet ja klo 19 Kirkkokuoro seurakuntako dilla. KEKO klo 18. Kirkkokuoron harjoitukset Pajalan seuratuvalla klo 19. kerhohuoneessa. Peipposet muka na (tulo suoraan Kotipirttiin). Aamurukous klo 8. Elomyyjäisten tuotto 21 335,00 mk. Kiitos Karhin maaseutunaisille! Srk-kodin emännän sijaiseksi valittu 3 hakijasta kotitalousteknikko Eve Vuorinen, varalle Sirkku Palola. Märsylän koululla. Perhekerho klo 10.-12. mennessä kirkkoherranvi rastoon p. Naistenpiiri Sykäräisen kappelissa klo 12.00. klo 17.30-18.30 kerho Hillilän koululla 7-10 v. Ke 3.10. leiri 12.10.-14.10. LAPSET JA NUORET: Peijantai 28.9. Odetta klo 18. klo 10 Perheen sunnuntain perhekirkko, jossa laulavat Peipposet. klo 20.00 nuorten seurat srk-kodilla Pahkalan toimintapäivä siirtynyt lokakuun 27 päi vään. Eläkeläisten raamattupiiri klo 14.-15.15 Puisto lassa, mahdollisuus päiväkahviin klo 13.45, hinta 5 mk. Leirimaksu 80 mark kaa. Kirpputori klo 1013.00
S.T. Stady Bullet om. Ja j o s omaan pakasteeseen ei sovi, loput viedään Högbackan anopin pakasteeseen. Lautakuntaan kuuluivat puheenjohtajana Eero Pert tunen sekä jäsen et K yösti Parpala, Kullervo Lamu ja Jaakko Jylhä. M ies itse puhuu taudista. Polenta om. Kari H ö g b a ck a h ak ee lu o n n o sta ru ok ap öytään muutakin kuin marjat. Tuuli kävi niin, ettei karhu hais tanut polkua pitkin tullutta marjastajaa kuin vasta noin 4 metrin päästä. Piuvan Tähti (työsuunnalle -veto-) om. 3+, 4.o. 25. Ja 1990-luvun huippu oli samana syksynä, jolloin Estonia upposi. 3+, 6.o. 2 15.t. Hirviin törmää usein. Eikä om aa o le tullut hankittua, vaikka veri vähän vetääkin metsästysmaille. Sorja om. Söpömimmi om. Harvinaista herkkua se on päästä karhun kanssa sa m o ille p u o lu k o ille. Jänkä-Jussi om. V uosien aikana työnjako on vakiintunut; isäntä poi mii ja emäntä perkaa. K olm e syk syä taakse päin Saarenpäässä uroskar hu oli sam oilla m ankoilla Högbackan kanssa. Oikein kun hyvän marikon löytää, niin ämpäri täyt tyy 15 m inuutissa. Puoli kylää ahtautui kuorma-auton koppiin ja lavalle ämpäreineen. M yös suom enhevosvarsojen määrä ilahdutti Saijaa. J osk u s isännän kovaa vauhtia valit tava emäntä lähtee mukaan. Kannuksen ja Himangan kosket hän tuntee kuin omat taskunsa. Timo Visuri Kalajoki palk. Suurin osa H ögbackan poimimista maljoista menee myyntiin. Rous kut ovat varmoja sieniä. Pelon tunne oli m olem min puolista. Satorin om. Kännykkäkin jää ko tiin. Hyvä että hevosm iehet tohtivat tuoda hevosiaan arviointiin. Tosin Högbackan mukaan karpalosta tulee parempaa tuoremehua kuin puolukas ta. 3, 9.o. Ennen puolukan poim i m iselle on rikastunutkin. Turon Tä rähdys om. A seeseen hän ei ole kos kenut armeijan jälkeen. No Pin Money om. H irvimiehet valmistautuivat alka vaan jahtiin. 3-, lO.t. Jokasyksyinen tauti Himanka Marja-Leena Mattila-Numminen Mikä saa raavaan miehen juoksemaan syksyisin pitkin kivikkoisia hakkuu-alueita. Saimeja Matti Herlevi Kälviä palk. Kuusi ja puoli markkaa pe ratuista puolukoista on liian vähän. Ja kotitarvekalat hän virvelöi L estijoesta. Sari Nissilä Lohtaja palk. om. Liisa ja Riik ka Haapaniemi Kokkola palk. Salla Viiala Mu hos 2t. K.M. Dus ty Boreal om. Liiton toiminnanjohtaja A arne K ujala to te si, että näyttely on h ev o sm iesten kulttuuritapahtuma. Utuisan viileänä lauan taiaamuna jossain Himan gan pohjoispuolella ei näky nyt karhuja eikä hirviä. Tämän syksyn ki lo h in ta ei p äätä h uim aa. Matti ja Lauri AnttiRoiko Kalajoki palk. Railin Satu om. Näytte lyyn tullaan, vaikkei itsellä hevosta olisikaan. Rohmullinen isoja turn manpunaisia puolukoita. Keski-Pohjanmaan Hevosjalostusliiton tammaja varsanäyttelyssä oli poikkeuksel lisen paljon hevosia, peräti 26 . Hevosmiesten ’’kulttuuritapahtuma” Kannuksessa Ilahduttavan paljon suomenhevosvarsoja Kannus Marja-Leena Mattila-Numminen Kannuksen hevosseuran puheenjohtaja Pentti Sarja myhäili tyytyväisenä Kan nuksen raviradalla tiistaina. Jyrki Haapasaari ja Vesa Ojala Kalajoki palk. Suuntaus on tosi m yön teistä. Juha Hägström, Kannus palk. 3t, 14.o. N e on katsottava valmiiksi ennen poimimista. Seppo Saarikettu Kaustinen 1 palk. A i nakin niiden äänet kuulee, kun ne tarpovat metsässä. H ögbacka m uistelee, että joskus 70-luvulla kilohinta nousi k ym m en een m ark kaan. Karhu säntä si toiseen suuntaan, ja Hög backa toiseen. Alfred Holmbäck Kokkola palk 2t, näyttelyn pa ras, 18.t. Ei siis mikään ihme, että marjanpoiminta on jää nyt veriin. Pekka M yllym äki ja Reggie’s Stable Kannus (ennä tys ei riittänyt) 22. Päivävauhti on noin 90 kiloa. Jane Kit om. Thunder Flash om. Katja Pihlajamäki, Haisua palk. Sihteerinä toi mi Aarne Kujala. Ko tona Eskolassa oli ase, mut ta se jäi v elip o ja lle. Osa marjoista käytetään tuoremehun valmistukseen. Tulokset: 1-vuotiaat Ivvarsat: 1 .t. Hilpertlin om. 2, 7.0. Kontio nousi takajaloilleen ja karjahti. H im a n k a la in en K a r i H ögb ack a muistaa kuinka hänen lapsuudessaan Kan nuksen Eskolasta lähdettiin porukalla puolukkaan Sievin tai Rättyän suuntaan. Eipähän kukaan pääse häiritsemään. Puolukat pohjoisrinteessä V uosien aikana lähiseu dun marikot ovat tulleet tu tuik si 4 6 -v u o tia a lle H ö g backalle. H.B. Että se siitä h u o n o sta puolukkasadosta. MacStable ja Tähti-Kolmio talli Kaustinen Bjlk 21. M arjastaja oik aisi het keksi selkänsä, henkäisi ja jatkoi rohmuamista... Nopsa-Nelman om. Babaari om. Ilpo Taskinen Kannus palk. 2 Kantakirjattavat tam mat: 20. Jeeta Kaustislainen Timo Niittykoski esitteli 1vuotiasta No Pin Moneyta. 2-, 12.0. Läheiseltä hirvikämpältä kuului laukauksia. palk.. Tuli-Hertta om. 2, 8.t. 23. Pau liinan Posti (työsuunnalle -ajet tavuus-) om. Marjat on poimittu kah den viikon sisällä työpäivän jälkeen iltaisin ja viikonlop puisin. Sumun Turo om. Karpalosta parempaa tuoremehua B oren -H ögbackan pa kasteesta löytyy survotun ja kokonaisen puolukan lisäk si hillaa, mustikkaa, vadel m aa, k a rp a lo a ... Meadow Stable Kaustinen -, 2.t. 2 3-vuotiaatsh-varsa: 19.o.Turon Ki pinä om. Vaikka olisi han siitä apua, jo s jotain sattuisi. Jossain kaukana haukkui koira. 2-. Sinä syksynä liikkui paljon kar huja. Pirkko Laurila Kalajoki palk. Mutta onhan K eski pohjanmaa voimakasta suomenhevosaluetta. Parhaimmat paikat löy tyy pohjoiseen päin viettä västä rinteestä. Mac-Stable ja Tähti-Kolmio Talli Kaustinen palk. 26. Erkki Silvola Ullava 2 palk. Silloin poi mimisesta innostuivat myös Högbackan lapset. Mimmi om. K a teellisille ilm oitetta koon, että viim e viikon lau an taiaam u u n m en n e ssä H ögbackan tämän syksyn saldo oli jo 450 kiloa puolu koita. Tiina ja Timo Torppa Haisua palk. 2-, 2-vuotiaat sh-varsat: 1 l.o. Karhun kanssa puolukassa Y leensä Kari Högbacka m arjastaa y k sin . Karhunlaskijat olivat käyneet sam ana päivänä R antapitkäsen ta lo ssa i l moittamassa lähistöllä liik kuvista laumoista. Jaakko Korkiala Kälviä palk. maatalousyhtymä Rekilä Kannus palk-, 2vuotiaat Iv-varsat: 17.o. S.N. M arjastaja “ro h m u si” isoja tummanpunaisia mar joja. 1-vuotiaat sh-varsat: 3.o. Jaakko Korkiala Kälviä 3 palk. Metsään on vain pakko pääs tä. 2, 16.t. 2-, 13.t. Y le e n s ä n ä y ttely ih in osallistuu kymmenkunta ra vuria. K ilohinta nousi kahteentoista ja puo leen markkaan. Siihen tulee sellainen vainu. O li haistanut jänik sen. Päivän aikana h e v o sia mitattiin ja arvioitiin parem muusjärjestykseen. Kirsi Läspä Ve teli 3 palk. Raimo Tainio Lestijärvi 2-, 5.t. Little Black om. 24. Pentti Sarja Kannus palk. Mani om. VinhaVire om. Hovi-Jeeta om. Paavo Rossi Reisjärvi palk
kannattaa myös hyödyntää Malleja viisi erilaista, joista on 9K0KIKTT& M M M . Aluejaosto järjestää aiheen tiimoilta monenlaista toimintaa. 08-4291 260. PAIKALLIS LEHTI on verraton viestin! Tarjous: dna-liitymän avaus mk (etusi 49 mk), kk-maksut 31.3.2002 saakka mk (etusi 115,27 381,53 mk) ja 100 kpl käyntikortteja. Koot 1 3 " 1 8 " saatavana kaikkiin autoihin. Hallitus nimesi toimikun nan, jo k a pohtii tonttien myyntiä ja kunnallisteknii kan rakentam ista. TALVI RENKAIN ENNAKKOMYYNTI 25.9.-9.10. Kun päällekkäisyydet on huomioituja yleisen hintata son alittavat taijoukset jätet ty pois, jäi jäljelle kahdeksan huomioitavaa tarjousta. Toim i kuntaan kuuluvat kunnan valtuuston puheenjohtaja Alpo Puusaari, hallituksen puheenjohtaja Arto H ekka la, hallituksen jäsen Pentti K uusisto, kunnanjohtaja Jorm a Tikkanen, hallinto johtaja Pirjo M ansikkam ä ki ja tekninen johtaja M ati as Yliriesto. SvoLin kautta liikkumaan Lestijokilaakso Pohjalaiset naisvoimiste luseurat ja yleisseurojen naisvoimistelujaostot muo dostavat SVoLi ry:n, jonka tavoitteena on liikuttaa alu een asukkaita. Tarjous koskee uusia kuluttaja-asiakkaita ja on voimassa 17.-29.9.200.1 Tarjous ei koske tarjousaikana suljettuja ja samalle Asiakkaalle uudelleen avattuja liittymiä.Tarjous myönnetään vain yhteen samalle asiakkaalle tarjousaikana avattavaan uuteen dna-liittymään. Toiminnan painopiste on vuonna 2002 terveysliikun nassa. T arjousten yhteinen markkamäärä on 2,7 miljoo naa markkaa. Tekstiviestit dna-liittymiin 0,49 mk/kpl, muihin matkapuhelinverkkoihin 0,70 mk/kpl. Kärkkäinen Oy, Ylivieska,Datakeskus Pohjanmaa Oy, Ylivieska, MikroMaakarit Oy, Alavieska, Datakeskus Pohjanmaa Oy, Kannus, MiMar P P Q Data Ky, Haapajärvi, Rantsilan RTV-huolto, Rantsila, JuhaMatic Oy, Pyhäsalmi , Data Cosmos Haapavesi, Kalajoen Radio ja TV Oy, Kalajoki, Oulaisten Radio ja K odinkone Oy, O ulainen, PPO Y livieska ja RAAHE Tarjous on voimassa vain 29.9. Tule jo varoo renkaasi ajoissa ja SAAT YLIMÄÄRÄISEN^ alennuksen JA ILÄSTÄT SELVÄÄ RAHAA. Jälleenmyyjät: Datakeskus Pohjanmaa Paavon Kone Kannus, puh. dna-liittymät vaativat kaksitaajuuspuhelimen. Myös Baana modeemi ja Baana ISDN -liittymiä! Varaudu talveen hyvissä a|oin. Oma dna -palvelusivuston kautta tilattuna mk (etusi 85 mk). Yhteensä myyn nissä on 34 tonttia. m Noh, mikä maksaa. 870 986 Puh. Kannuksesta Pohjam aan aluejaostoon kuuluu Kirsi Mäki-Petäjä. . rr iti U U D Hinnat alkaen: Baana Kotinetti 128 p m k /k k Baana Kotinetti 512p m k /k k Kotinetti ADSL -perusasennus 950,mk/MUmi rayföu määrää ei tarvitse seurata, Baana Kotinetti käyttäjä saa palvelun kiinteään hintaan. Hinnastoesimerkki, dna Perusliittymä: Avausmaksu 49 mk, kk-maksu 19 mk/kk, puheluhinta toisiin dna-liittymiin ja kotimaan lankaverkkoon 0,79 mk/mm muihin matkapuhelinverkkoihin ma-pe 07-171,59 mk/min, ma-pe 17-07 ja pe 17 ma 07 0,99 mk/min. Määräaikaan mennessä taijouksia on tehty 13 tontis ta. 870 407 Kannus, puh. asti! Toimikunta pohtimaan Pikku-Mansikan tonttien myyntiä Him anka Himangan kunnanhallitus käsitteli Pikku-M ansikan merenrantatonttien myyntiä. liittymän avaus kk-maksut 31.3.02 asti 100 käyntikorttia etusi 249-515 mk J. Tarjouksia on tehty vain tonteista, joissa on oma ranta
J p ras j r ' l kipomo-koMtttork [U P u íU tP irW O y HUISPALAT 660g (15, -/kg) Q90 PSS Salmiakkia, Hedelmää tai Minttu SUKLAANAPPIRULLAT Hyvää Makumaasta ' nlvM ------KARKKIPUSf “ (46,25-49,33/kg) 78g ä 5 ,4 j64,10/kg) KARKKIPUSSIT 150-160g 1 __ 1 1 1 ?. loppuvuosi 2001 . Tarjous on voimassa VAIN 25.10.2001 saakka. PESUJAUHE (14,45/kg) fL *1 Wellaflex MUOTOVAAHTO 200ml(i24, / l T "1 MUOTOILUGEELI 150ml(i65,33/L) HIUSKIINTEET 250 ml(99 ,20/L HERKKUJA RUOKAPÖYTÄÄN PYYNTITUORE MERIKIRJOLOHI M rj£ Minitwister JÄÄTELÖ PU IKO T KARJALANPIIRAKAT 8 kpl/3i2g (31,73/kg) 540g (10,93/kg) Q JJ kpl PAISTOVALMIS KASSLERPAISTI; marinoitu ja hunaja \ M t i ^ ATRILLI 400g (14,75/kg) & incman JOGURTT11 kg; mansikka, banaani-appelsiini, hedelmä tai metsämarja kg ESPANJAN SATSUMA 790 f kg Ekströms VANILJAKASTIKE 91 g (63,74/kg) kidettä Center tai M í K 80 . I LOPPUVUOSI 2001 loppuvuoden uskomattomaan hintaan 25 % l f * mk. 2 erässä., ä 190,1 Tilaajan nim i: I g Lähiosoite: I S K . vain 2 5 .1 .2 1 asti! [ Kiitos! LESTINJOKI viikottain kahvipaketti tuotepalkinto iva-tv 3 l u u iu u i ; 25r Tilaan Lestinjoen: | TILAA KESTONA, JA KÄYTÄ L0PPUVU0SITARJ0US EDUKSESI! I . I J Í46.25-49.33/kal Hae H a lp a -H a llis ta LUKUJÄRJESTYS ja o s a llis tu ONNENNUMEROKISAAN, jo s s a v o it v o itta a jo k a v iik k o HUIPPUPALKINNON! VRKon _39 ON N E N N U M ERO : 05971 6 ___ PALKINTO yhteistyössä FINNT y ^ E ^ kanssa S M «as TOTBTE^liTE88L A r v o 410X0)®,Gevalia KAHVI 500g (19,80/kg) 7 “ a m S P I f KANNUS, 9-20(18) _ AINA 1 KAIKKI TOSI HALVALLA! I Juhlavuoden u sk o m a to n tarjou s uusille k e sto tila a jille : S . 3 2 ,[ ] 2 erässä., ä 165,I . Maksajan nim i: * Lähiosoite: __ Kannus 06-8741 500 •Toholampi06-885 690« Hhnanka 06-875 906 % Postiosoite: *|l* -----LESTINJOKI Vastauslähetys Sopim us 6 9 1 2 69 1 03 KANNUS I K I I I I I « I I I I I « I I I I «. Naisten NEULETAKKI ¿ p u s ta , karpalo ------------i"! Lasten I H H L fleec e r t PUSERO * # S t/t/s 1 10°-150 tc u ttt isten o d ik k a a tjC * UTU!v£ USUT | beige t/) I ) I l n o o jn 99 m pttn hniimm öa laahthtQ ttrita Halpa-H alH fta! TERMOS PULLO 0,45 L HEHKU LAMPUT 5 kpl 40/60VV KYNTTILÄLAMPPU 2 kpl 25/40W Bio Luvil 2,2kg . Miesten RIBBIPUSERO C j sin., vihr.,viini Naisten NEULE usta, karpalo S-XL, 3/4-hiha Lasten COLLEGE 100-150 Miester HOUSU* villa/polye useita vän w g \ \ fr / '/. Loppuvuositarjous koskee uusia kestotilaajia (kotimaan tila u s ). Muistathan, että kestotilaajana saat Jf Tilaa Lestinjoki KESTONA, saat nyt tämän lisäki 3 rivi-ilmoitusta/ vuosi ilmaiseksi!! V M * t Voim. S J . 1 2 K K ...............3 7 ,. KESTOTILAUS... t Postiosoite:
tsiintyjinä: Hanurikerho, I3ig Rand, Qutarinki, Sodankylän teatteritoiminnan luki ry. klo 2 .. V a pa a pääsy! Jervetuloa! O h jelm a s u n n u n ta in a 3 .9 . Halutaan vuokrata v ilje ly sm a ata Eskolan suunnalta, p. 5) 1 Huiman Pyste, 2 Vinkein, 3 RentoReiska, 5 Vilinän Vilperi, 9 Sikurin Saku, 10 Ventterin Vili, (6 Viskaisu). 128 rivi3 = 38,40 mk. (06) 886 733 0500 568 538 jorma.rekonen @ lestinjoki-lehti.fi Himat Raumankarin matkatoimisto, TB:n talo, 68100 Himanka Avoinna: ma-pe 10-16, to 10-17 Puh. 06-873 460,0400-561 S60 . ruuska @ lestinjoki-lehti.fi Mainostoim isto Taikahattu: Tiina Fors Puh. 050 342 8384 LESTINJOKI c Myydään pian poikiva AYhieho. Sheena‘s Star, (11 S.S.Lopeside). Sodankylän Tanssi esiintyy. . vsk S a n o m a le h tie n Liiton jäsen Ilmestymispäivät: MAANANTAI ja TORSTAI Kannus Valtakatu 9, PL 1,69101 KANNUS Avoinna: ma-pe 8-16 Puh. 045 6704 895 v u O K R Ä V A K K A Tarjotaan vuokralle 2h+k+s, 60 m 2 Kannuksen keskus tassa. 5) 3 Rento-Reiska, 5 Vilinän Vilperi, (10 Ventterin Vili). Lähtö 1) 1 Good Royalty, 5 Secret Bra ve, 7 Bom Leader, 9 Lovelace, (3 Ridgehead Victory). 1.12.2000 alk. (06)8741 512 kirjapaino@lestinjoki-lehti.fi timo. 7) 4 Don Giovanni, (2 Dura Bell). 3,20 0,54 H uvit 2,25 0,26 Laskutuslisä 15,2,52 Vastuu virheistä rajoittuu ¡Im hintaan Maanantain lehteen PERJANTAINA klo 16. Kokemus ta urheiluseuratoiminnasta, p. Työn voi tehdä kotona. 3,00 .0,50 P e rh e p a lsta 1,63 0,27 V akat/rivi 12,30 2,07 H uvit 2,15 0,23 S uurjakelussa E tusivu 5,30 0,89 Takasivu 4,70 0,79 S isäsivu 4,50 0,76 K uol.ilm . Merja Yli-Tepsa Takalon koululla la 29.9. Solistit: Maire Kataja, Ventti Pietikäinen, Merja yii-Jepsa. . k lo 2 Laven &. 0405194 493 Raija S-A Paikallislehti “ KOVA sana. k b 20. (06)8741 511 Hinnntup«iiif....... T o r s t a i n a 2 7 . (06)8741 512 050 3807 536 timo. p. (06) 8741 522 Matkap. 2 1 mennessä. Porukka systeemi. (06) 8741 513 taikahattu @ lestinjoki-lehti.fi tiina.fors @ lestinjoki-lehti.fi SodankyläpäivätJCannukessa la 29.9 ja su 30.9 G a U e M j Ü I I C T I | Q Asematie 1, KANNUS # V J I V J JCuvataideseura JCaamoksen lappilaisia kuvia -näyttely 2 9 .9 3 1 .1 .2 1 Avajaiset la 29.9. 2) 7 Santeri Dahlia, (1 Tino). Pieni systeemi. 0400 968 335, 040 7480 012 M etsää Kannus 14,5 ha Huukissa hyvä metsäpalsta mää räalana, puustoa 10 6 m3.Viimejoki m enee palstan läpi.Tie m e nee palstan kahta rajaa pitkin. TORILLA K A L A A Pe 28.9. Tilaukset mmmmm Mari Puranen Puh. (06) 875 906 Fax (06)875 908 Julkaisija: Lestijokilaakson Kirjapaino Oy, Kannus Sivunvalmistus: Lestijokilaakson Kirjapaino Oy, Kannus Paino: Pyhäjokiseudun Kirjapaino Oy, Oulainen, 2001 Lestijokilaakson Kirjapaino: Timo Ruuska Puh. Näyttelyn avaa kaup. 050 3452 391 «sts www.lestinjoki-lehti.fi T HUVITTELEMAAN! L A 2 9 .9 , $ C O U N T R Y JÄ ° o S $ A T A N S S IT * ARIZONA TRAIN y Ynir r TjiM M f i i i r y r y w* « n m N ALKAPAIVA-BÄILUT v i h d o i n e s t r a d i U a : 29 9 ¡rir^ifritFv r i 4 Ai f t ^ L u u n n / i L H 5 f i M en e vää musaa pikkutunneille saakka! KROUVIIN.... 2) 7 Santeri Dahlia, (1 Tino). Hopuksi tanssia. p.050 5522 933 Kaunis, pieni yksiö (28 m2) Toholammin ydinkeskustas sa. (06) 885 690 Fax (06) 885 381 Toimittaja: Jorma Rekonen Kotip. (06)8741 519 Kotip. p. (06) 8741 514 050 3522 417 maria-lena.siirilä@lestinjoki-lehti.fi Timo Ruuska Puh. Hyvälle hyvät ansiot. Koivusaarenkuja 4 D 3. 7) 4 Don Giovanni, (2 Dura Belli 152 rivi3 = 345,60 mk. klo 11. 0204 513 646 Tohola SP:n talo, Sievintie 2, 69300 Toholampi Avoinna: ma-pe klo 8-16 Puh. 050 3769 226/Piia P Ä T V E C U V A K K A Reippaalle, ahkeralle hen kilölle työtä. 6) 10 M ayday B irdland, 11 S.S Lopeseide, 12 E.V.Sheena's Star, (9 Saint Zacharias). 3) 3 Sirma, 9 Tittut Käm, (15 Will Racing Lady). r ki$at alk. (06) 871 477 marja-leena.mattila-numminen@ lestinjoki-lehti.fi Eliisa Myllykangas Puh. tytöt! Jos sinua kiinnostaa tulla mukaan tyttöjen salibandyjoukkueeseen, soita p . Metsän m yynti tarjousten perus teella T arjoukse t jätettävä 8 .10. ruuska @ lestinjoki-lehti.fi Hmnat + alv.22% M k E uro E tusivu 5,10 0,86 Takasivu 4,50 0,76 S isäsivu 4,30 0,72 K uol.ilm . (06) 871 521 Tarjotaan vuokralle 2h+k öOm2 Kannuksen keskustas sa. 0500 689 445 Ilmoitukset b h Maria-Lena Siirilä Puh. TTK/J KESÄKAUDEN LO PPETTAJAISET KARAOKE vetäjänä ELVIKSEN VELI Hauskaa Menoa alkaen jo klo 20 ia Paljon muuta 1 P E 2 jí , (L A 29.9-) 5 K o n sta n K o v in K u n d ig | ja M im m i a v o im e t k ä 5 denvääntö m e sta ru u s~ k is a t a lk . 370,62,23 Pohjoismaat...390,65,59 Ulkomaat.......750,-126,14 Tilaushinnan voi maksaa kahdessa erässä. Vapaa pääsy! Tervetuloa! ^Galleria Justus avoinna: ma-pe viraston aukioloaika, su 13-16> Lauluraidon konsertti joht. p n ä s y y s k u u t a 2 1 LESTINJOKI ISSN 0782-5617, 25. Autakaa meitä saamaan Kas peri takaisin kotiin.p. p ia n , n iin k o rja a m m e a s ia n . klo 11.00 k a a k k t i^ u n p i P. 110 000,p.885 254 ilt klo 18-20 Myytävänä ikkunarunkoja Toholam m illa.p.885 607, 0400 995 964 > V A K K f A Ostetaan ok-tontti 4 km:n säteellä Toholammin kes kustasta. p. U n r v a t l o w * K E 3 / L Käden vääntö finaafe PE 28 . 0500 580 233 Myydään PPO:n puhelin osake. 870 851 tai 050 5429 010 Kadonnut harmaa/valkoinen pitkäkarvainen kissa Toholammin Laitalassa. LIPUT 20 MENC 5 M N • Puh. Jakelu mmmmmmmm Ilm o ita ja k e lu h ä iriö s tä m a h d . L ähtöl) 1 Good Royalty, 5 Secret Brave, 7 Bom Leader, 9 Lovelace, (3 Ridgehead Victory). Torstain lehteen KESKIVIIKKONA klo 16. — REMIX. MYYTÄVÄNÄ Myydään päätyhuoneisto 3h+k+s 72 m 2 rak.-89, katettu terassi, iso piha. 9 .D I 2 CO K ilpa«'«!“ . Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hyljätä tar jo u k s e t opkk.fi OP-KIIHTEISTÖKESKUS Jokivarren OP-Kiinteistökeskus O y LKV Valtakatu 1,6 9 100 Kannus p. (06) 885 693, 050 3750 876/ Peltokangas 20-vuotias tyttö etsii OPPISOPIMUSPAIKKAA liikunnalliselta-alalta. AjjXOtlÖ/ KROUVIIN.... klo 11 Kiertoajelua vieraille, järjestää Kannus-seura, oppaina Veikko Väntänen ja Jaakko H autam äki n. 8621 681,040 5451 160 R A V A T A A N V 7 5 Ravit Tampereella 29.9. Jos kiinnostuit soita p. 050 3296 680 Päiväkantoa koskevat: Puh. 4) 1 Petu Ponsi, 3 Tähti-Vauhti, 5 Hissun Piirto, 9 Soiliina, (7 Volkeri). Lestijärven torilla alk. 873 660 katastrofiapuun J Valtakatu, KANNUS * E V A * / . |4 i l Liput 20 / ilmaiseksi ennen klo 22 Tanssia Huom! ma-to 9-24.00 pe 9-2.30 11-02.30 ll-2< ............... klo 9.30 Toholammin torilla alk. Hp. 4) 1 Petu Ponsi, 3 Tahti-Vauhti, 5 Hissun Piirto, 9 Soiliina, (7 Volkeri). (06) 8741 525 ilkka.puranen @ lestinjoki-lehti.fi Manna Mattila-Numminen Puh. LESTINJOKI KOULULUOKAT/ SEURAT Tienatkaa 3.640,M yym ä llä meidän helposti m yytäviä tuotteitamme! Soittakaa 09-22 00 21 70 PUHALLUSSELLUVILLAA • Yläja alapohjat • Seinien ruiskuasennukset l aisrmimui • Sakkitavarana Puh. klo 12 M ikkelinpäivän lounas seurakuntatalolla järjestää M artat Jäähyväiset, kotiinpaluu Järjestää: Sodankyläläiset kulttuuri järjestöt ja Sodankylän kunta , K a n n u ksen kaupunki, kulttuuritoimi sekä kannuslaiset kulttuurijärjestöt t SEKALAISTA Hei kaikki 11-15 v. klo 10 Jumalanpalvelus Kannuksen kirkossa n. 6) 10 Mayday Birdland, 12E.V. Päivi Laajala Ohjelmaa, tarjoilua. Mk Euro Kesto.............320,53,82 12 kk............. (06) 8741 500 Fax (06) 871 829 toimitus @ lestinjoki-lehti.fi ilmoitukset @ lestinjoki-lehti.fi http://www.lestinjoki-lehti.fi Toimitus Päätoimittaja: Ilkka Puranen Puh. joht. 050 5674 515 kotip. Vapaa 1.10 alkaen, p. Vapaa pääsy! Tervetuloa! Sodankyläläiset iltamat lakaten koulutta ta 29.9 atk. Varhaisjakelua koskevat: Puh. klo 15. 3) 3 Sinua, 9 Tittut Käm, 11 Precious Pride, 15 Will Racing Lady, (5 Sports Girl)