MAANANTAI-KESKIVIIKKO HK:n BALKAN 100 g ......... AMPI n . pnä toukokuuta 1990 Irtonumero 3 mk Lestijokiseudun paikallislehti f i f i KESKIVIIKKONA VAIHDETAAN LEIKKURIA HYVITÄMME 1 vanhasta leikkuristasi kuntoon STIGA katsomatta TURBO 510 S ja SE.hen , v:v. 0.573 ANANASTA 5 prk... 968-718 78 Avoinna: ma-pe 8.30-17, la 9-13 Aito C O LO M B IA KAHVI 500 g ..... Ikuista ne JVC:llä! ¿ a 6 -k ertain en ZOOM erinom ainen k u v an laatu 4 2 .0 k u v ap iste ttä h u ip p u n o p ea sulkija l/lOOO sek .Ö r K u v a » PA A V O N K O N E 9 6 8 -7 9 87 K A N N U S 9 6 8 -7 9 86 K a m e ra n o s ta ja lle YLLÄTYSETU/ MAANANTAINA MAANANTAI-TIISTAI KANNUS • TOHOLAMPI • HIMANKA Sonkarin sekamehu 1,51 Kotis. Jättistuutit. valotus vastavalo valkobalanssi Elät elämäsi huippuhetket vain kerran. JUUSTOLEIPÄ kg MEHU 1 L, 3 prk Poikien muodikas paita.... Hillopossut............. le iv o n ta m a rg a rlfn i Rouherukiinen. Marin, possun suikalepaisti 100g Ylellinen TUOKSU KANANMUNAT 12 kpl Pouta erikoisvehnäjauhot 2 kg, 2/tal Broilerpihvit kg Lenkki 500g Kilonen margariini Balkan 500g Taloussokeri 1 kg, TYTTÖJEN KUKALLINEN LIIVI-HOUSUSETTI T iis t a in a OLTERM ANNI-JUUSTO KULTA K A T R im KAHVI 500g l it r a n l im s a t raJ0itusti COLLECTION-SARJA Huulipuna.. JVC GR AI’N OMINAISUUKSIA: • autom atiikkaa nopea ta rk e n n u s m ak ro sta ä ä rettö m ään . KEITTOKINKKU 100 g .......... BINTJE RUOKAPERUNAA • keräävä 72 I • itsevetävä valurunkoinen A • valupyorät • keskitetty ^ korkeudenM säätö Valion TUUTIT KALAPUIKKO pkt voittaa upeoS\ayw t w ,a,50mK.n' ' e Wje P a t e u ^ Ä e e s e e ^ r « ^ . LA J M 9 9-16 j. 968-852 32 KANNUS p. W ± R U O K A f Päivi ja Seppo Ahoketo KANNUS, p. PRESIDENTTI A A Q C KAHVI pkt..............I 4 . Philips korvalappustereot. Mascara.... 1 , Pirkka VEHNÄJAUHO 2 kg. • myös sähköstartilla ... MEETVVURSTI 100 g NYT TALO TÄYNNÄ EDULLISTA KESÄÄ esim. ja beige. Ing. Kynsilakka. Origo kelloradio. TIISTAINA J U H L A J U O M A K S I Sikana sukellat syvälle KESKIVIIKKONA LAHJAKSI Haapalan MAALAISAamunraikas APPELS. I Jännittävät farkut väri valk. 9.80 Maatalouskeskus KOSKELA KY TOHOLAMPI p. 5 7 3 Fazerin Q Q C SUURLEVYT 170 g .... VALION VOI Aito VALION KERMAJÄÄTELÖ 1 I SEKAM EHU 1,51............ 702 09 L k J M E S T A R I PALVELEM M E: ARK. 9.95 Milda MARGARIINI 500 g .... Kotim. 0.573 MANDARIINI Q Q C kg.............................. IKA L O H W A LESTIJÄfl n k a n n u s ! OHOLAMF HIMANKA if WTAJA LE K / [ANNUS TOHOLAMPI HIMANK, IOLAMPI HIMANKA LOHTAJ/V7 ^ g ^ L O H T A J A L E S X Ü jy ^ N:o 41 Maanantaina 28
vu o sike rta P aikallislehtie n liiton jäsen . päivänä touko kuuta siunattiin Osmo Eerik Piispala haudan lepoon Toho lammin kirkossa. 96 8 -8 5 690, koti 85 825 Jari Ojala Puh. 102,P o h jo is m a a t............................... P ääto im ittaja: Ilkka Puranen, Puh. Levikki 5.625 kpl (LT 19.10.-89) 15. Häntä jäivät kai paamaan puoliso ja lapset per heineen sekä veli. lev. päivinä. Hän oli syn tynyt 6.8.1904. Perjantaina 18. 215,U lko m a a t..6 ,2 e rä s s ä ....302,Julkaisija: Lestijokilaakson Kirjapaino Oy PL 1 ,6 9 1 1 K ann us V alolad onta ja taitto: Lestijokilaakson Kirjapaino Oy K annus Paino: Pyhäjokiseudun Kirjapaino Oy O ula in en 1990. T erv etu lo a av ajaisiim m e u u s i k o n tto rim m e K u sta a A ad o lfin k a tu 3 (K okkokulm a) 6 .—9.6. klo 10.00 S-Markctin edessä. Perjantaina 18. 2,80 / pm m Huom! Alle 375 pmm ilmoituksissa värilisä 150,-, suuremmissa 0.40 / pmm. 20 0,2 e rä s s ä ... 968-85 690 Lauantaina 19. Loppupalaveri ma 28.5. klo 9 .0 — 18.00 (la 9 .0 — 14.00) HANNU SO INI Puh. Perjantaina 18. Kilpailut jatkuvat torstaina 14.6., 18.30 alkaen. päivään mennessä, tällä kertaa Osuuspankkiin. VIIKKO M UISTIO Nimipäivät Tänään Alma Tiistaina Oiva Keskiviikkona Pasi Torstaina Helka, Helga Perjantaina Teemu, Nikodemus Lauantaina Venla Sunnuntaina Orvokki Viikon ajatus • Lapsia ja neroja yhdistää tärkeä ominaisuus — tie donhalu. 968-71 28 8 m yö s ilt. Siunauksen toimitti kappalainen Arto Raumala. 54,2 min it. Ilmoitukset on jätettävä: Maanantain lehteen edellisenä perjantai na klo 10 mennessä. Ereh dysten välttämiseksi olemme pääty neet tällaiseen keskittämiseen. päivänä touko kuuta siunattiin haudan lepoon Laina Rustaava Kervinen ent. klo 19.00 SYP:llä. klo 14.00 llmoitushinnat 1.10.89 lähtien: S is ä s iv u ........................................3 ,5 / pm m T a ka sivu ........................................3 ,7 / pm m E tu s iv u .......................................... S u k u l a i s e t , y s t ä v ä t j a n a a p u r i t ! TERVETULOA LAKKIAISKAHVILLE KOTIIMME TO 31.5. To im ittajat: Minna Rissanen, Puh. kesku s; -ilm o itu sko n tto ri Ilkka Puranen • 71 280 -p ä ä to im itta ja Tiina Fors » 71 289 -ilm o ituskon sultti Päivi Peltola » 7 1 317 -p ainotyö t TELEFAX « 7 1 8 29 VIIKONLOPPUPÄIVYSTYS 1.-3.6.1990 Toimittaja Veijo Ojanperä ....puh. (Py syvä Hiljaisuus joHtaa ristikuuluste luun j a kidutukseen. Sylvi "Ktlfyncn LESTIJ0KILAAKS0N KIRJAPAINO OY Valtakatu 18. Varatuista ilmoituksista perimme 50% korvauksen, mikäli Imoitusta ei ole peruttu Tilaushinnat 1.10.89 lähtien: K e s to .......185,2 e rä s s ä 95,12 k k ....... Le vikkia lue: H im an ka, K annus, Le stijä rvi, Lohtaja, Toholam pi, U llava. Kysymys, jofum vastataan hi(jaisuu della, cm kuin ase, jo ka kimpoaa ta kaisin kivestä tai Haarniskasta... Tervetuloa! 4H-Toholampi Maakunnallinen 4H-nuorten työja taitokilpailupäivä Kokkolassa 8.6. KOKONAISLAADULTAAN PARAS PS. ja 7.6. Hallituksen kokous ti 29.5. Ennakkoilmoituk set kesäkuun 10. Puhelimitse annettuihin ilmoituksiin tul leista virheistä ei lehti vastaa. Jos on kysymistä, Aino/852 56, Kcrttu/854 66. pit. Siunauksen toimitti kirkkoherra Asko Typpö, joka puhui myös muistotilaisuudessa kirkossa. 96 8 -7 1 2 88, koti 623 079 Toimituksen ja konttorin aukioloajat: KANNUS, PUH.968-71 288 A rkisin klo 8 .0 0-1 6.00 Toholammin aluetoimitus: A rkisin klo 8 .0 0-1 6.00 PUH. Perjantaina 18. 'V oitettu vasto in kä ym in en j a n o ustu m äki ko rva a va t aina v a i vamme laajentam alla näköpiiriämme. Kokkonen e. Aurinko Pimeys Aurinko Aurinko Pimeys loppuu nousee la s k e e alkaa ma ti ke to pe la su 3.35 23.10 22.50 3.32 23.13 22.54 3.30 23.16 22.58 3.27 23.19 23.03 3.25 23.21 — 3.22 23.24 — 3.20 23.27 — K a n n u k s e n h o ris o n tin m u k a a n 23 ast. Kannuksen 4H 4H-kerholaiset, toritoiminta alk. : Katja Rautio Sanna Siirilä Tuija Lintilä L e stijo kiseud un p a ika llisle hti LESTINJOKI / ISSN 07 8 2 -5 6 1 7 Ilm e styy m a anan taisin ja torstaisin. Toholammin urheiluhallin tans sien järjestäjät. Hakolan auto lähtee Toholam min keskuksesta 8.25 eteläpuolta, Sykäräincn MH 8.45, Anttila 8.50, Hirvikoski 9.00 pohjapuolta, Mau nu 9.35, Koskclanmäki 9.40, Toho lammin MH 9.45, Sirkintie 9.50, ja matkan varrelta. 968-310 860 Auto 949-265 460 O ta yhteyttä, se k a n n a tta a varm asti! P Y H A N N A N Rakennustuote SPR-Toholampl Sykäräisten kultaiseniän kerho, Maunun kerho ja Koskclanmäen kerho kevätjuhla Evijärvellä ke 30.5. SUORAT NUMEROT (968) Mari Puranen * 7 1 288 . Seurakuntakeskuk sessa pidetyssä muistotilaisuu dessa puhuivat kenttärovasti Seppo Viitamäki, liikenneneu vos Hakola ja Erkki Laaksonen. Väinö Viitasalo lauloi muistotilaisuudessa. Eläkeliitto Kannus Eläkeliiton retki hengellisille päi ville Rovaniemelle heinäkuun 11.-12. Valokuvaamo Vähärautio Koskinen Ari ja Hillilä Anu vi hitty Kannuksessa. 63 ast. 71 588 Toholammin Kuvaamo Erkki Ilmarinen Ullavasta ja Ca rina Barmosse Haaparannasta. 53,6 min pohj. : Elina Kivelä Katja Hakola Mirka Olkkola Minna Kauppinen M eillä p an n u k u u m a n a m y ö s la 2.6. 4 ,5 / pm m K u o lin ilm o itu s .............................. Siunaustilaisuudessa lauloi Pirkko Järvelä musiikkineuvos Väinö Viitasalon säes täessä. V EtlTU R V A LLIS U U S K A M P A N JA I H O Toukokuun 20. Kannuksen Kokoomus ry. Seurakuntakodissa pide tyssä muistotilaisuudessa puhui kappalainen Arto Raumala. päivänä kuoli toholampilainen Sulo Armas M äättälä Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa. Torstain lehteen edellisenä tiistaina klo 12 mennessä. 'Elias Canetti P alaa ra n ta a n h e n g is s ä . päivänä touko kuuta siunattiin Lempi Johan na Hillilä e. päivänä touko kuuta siunattiin Aarre Olavi Koski haudan lepoon Kannuk sen siunauskappelissa. 9.6. Laulu kirja mukaan. Seurakuntako dissa pidetyssä muistotilaisuu dessa puhui khra Seppo Kinaret ja kanttori Annukka Rannankari sekä maanviljelijä Erkki Hillilä lauloivat. KANNUS PUH 966-71 266 KultaWu*a"' URA TÄLLÄ VIIKOLLA KU I RP II 27.5. klo 19.00 Säästöpankin ko koushuoneessa. Siu nauksen toimitti kirkkoherra Seppo Kinarct. Kero haudan le poon Himangan kirkossa. päivänä touko kuuta siunattiin Väinö Jalm ari Vähälä haudan lepoon Ullavan kirkossa. Siunauk sen toimitti kenttärovasti Seppo Viitamäki. Tervetuloa myymään tuotteitanne. Hollanti Kannuk sen siunauskappelissa. Tervetuloa! TU tiedottaa Sisulisäkilpailuja ei pidetä yhteen sattumien vuoksi torstaina 31.5. Rauhanyhdistyksellä pidetyssä muis totilaisuudessa puhui Niilo Karppinen. Siunauk sen toimitti rauhanyhdistyksen pappi Jorma Manninen. Toholammin Kuvaamo Urpo Koivusalo Vimpelistä ja Sari Kopsala Toholammilta
Hanhinevan Puutarha HIMANKA puh. Kun haluat onnitella uutta ylioppilasta, luokalta päässyttä tai vastavalmistunutta käy hakemassa meiltä lahjakortti. 795 ,S / VOLTEK KY ______________Siltakatu 4, KANNUS, p. pnä toukokuuta 1990 LESTINJOKl 3 ONNITTELE LAHJAKO RTILLA PARTNER K-PIENKONEET SACHSDOLMAR C A R A V A N T U R B O Keräävä leikkuri. leikkuuleveys 12 cm vaihdettavat muoviterät pituus 92 cm, paino 1 kg CARAVAN-PIRKKA RUOHONLEIKKURI K M A A T A L O U S K E S K U S Koskela Ky Toholampi » 85 232, KANNUS * 71 878 Kun ruusut ovat kuihtuneet ja arki alkaa, Säästöpankin lahjakortista on todellista hyötyä saajalleen. L m OTA KAIKKI IRTI LAITUMESTA Tosi laidunrehutarjous K-maatalouskaupasta Raision Rehun ostajalle! 6000 kg rehun ostajalle 50 kpl Lister aitatolppaa 1000 kg Melli Kivennäis ostajalle 10 sk kaupan päälle! 7 Magnesium kivennäinen laidunkaudelle Rehutarjoukset voimassa 6.6.-90 saakka. 968-718 78 LA 9.00-13.00. M aanantaina 28. SumiilotvJ. * Ota yhteys myymälään tai soita kenttämyyntimiehille: («Tapani Koiletmaa 949-368 396, Kai Nissilä 949-368 397f Maatalouskeskus KOSKELA KY AVOINNA: TOHOLAMPI p. Briggs & Stratton 2.6 kW (3,5 hv) 3 asemoinen korkeuden säätö leikkuuleveys 46 cm, keräävä paino 24 kg 7 ,2 V , 13000 r/min. 550 01 Avoinna touko-kesäkuussa 8.00—20.00 , pahatta, ei voi ostaa onnea, mut ta siilä voi maksaa onnen puuttu misen ongelmaa pohtivan suuren tutkijaryhmän poikiin. *Aina kun ihminen alkua epäillä kykyjään, hän tekee jotakin niin tyhmää, että saa itseluottamus sensa takaisin. KAN N U KSEN SÄÄSTÖPANKKI T O U K O K U U N R A JU K IU A S T A R JO U S ! SÄHKÖKIUAS 4,5 k W .... 704 94_____________ ----------------------------------------------\ Ylioppilaille ja koulunsa päättäville! TUOREET LEIKKORUUSUT SUORAAN PUUTARHALTA/ * Kesäkukat ovat valmiita, valikoimat nyt runsaimmillaan! * Pensaita ja perennoja on vielä jäljellä. 968-852 32 MA_pE 8.30-17.00 KANNUS p
Matti oli kiertämässä Eurooppaa junalla ja oli pysähtynyt Kölniin. Toinen miellyttävä piirre oli ihmisten uudelleen herännyt aktiivisuus ja luottamus toisenlaiseen tule vaisuuteen. Näiden pohdintojen jälkeen jälleen luon katseeni teihin, jot ka puolustitte tätä maata ja säi lytitte sen itsenäisyyden Teille sydämellinen Kiitos. Ensimmäisen viikon vietin Länsi-Saksassa Kölnin maise missa. Vaikka luottamusmiespaikoistaan eli vallasta kiinnipitävät puolueet ja yksityiset henki löt varoittelevat demokratian murenemi sesta, hallinnon virtaviivaistamisessa on kyse vain päällekkäisyyksien poistami sesta ja päätöksenteon nopeuttamisesta. Luonnonrikkauksia on vieläkin jäljellä. Jos liikutte siellä päin, käykää ihmeessä katsomassa. Met sä on erityisen hyvässä kunnos sa, lukuunottamatta Kohtalajärven seutua. Historiallisen mykistävän skenaarion asialle antaa se, että tuo-kirkkorakennus on säilynyt läpi vuosisatojen ihmiskunnan erilaisista myllerryksistä huoli matta. Polvasta olen kirjoittanut ia muutamia kirjoituksia tulee vie lä, joten siitä ei sen kummem paa. Matti lähetti kaikille tutuille Sulateltavaa, kokemuksia, näkemyksiä mullistavaa ollut, entisen ajatus ten syventämistä ja parantamis ta. Istuessamme Kölnissä katukahvilassa kuului yhtäkkiä selvällä suomen kielel lä "Terve". Olin parin viikon ajan poissa näistä kirjoitusympyröistä, mat koilla. Vaikka yksityisektorilla onkin Euroopan yhdentyessä pyrittävä mahdollisimman suuriin yksiköihin, valtionhallinnossa suunnan on oltava päinvastainen. Mahtava reissu tuokin. Eli järjes telmä ei ole perusluonnetta kui tenkaan tappanut. Tärkeintä olisi kuitenkion hajautetun hallinnon tärkeyden ymmärtäminen niin tavallisen kansan kuin päättäjienkin kes kuudessa. kes kusvirastot, jotka ovat siitä lähtien pitä neet maakunnat rautahansikkaassaan. H 1 H Eniten sielua jäi rassaamaan ihmisten alistuneisuus, alakuloi suus. Kukas muu siinä oli kuin kannuslaisille tuttu pankin johtaja, maailmanmatkaaja M atti Jokivuolle. Yksi esimerkki uudesta ajattelusta on vapaakuntakokeilu. Äänestysvilkkaus näissä Pateniemessä käydyissä vaaleissa oli kuitenkin valitettavan alhainen, joten asia on vielä joko liian tuore, huonosti markkinoitu tai sitten ihmiset ovat lopul lisesti kyllästyneet politiikkaan. Vastikään on kokeiltu myös uudenlais ta aluehallintomallia, jossa kansalaiset ovat saaneet valita vaaleilla eräänlaisen kunnanosavaltuuston. Paperisota on valtaisa, asioiden käsittely vie tuhottomasti aikaa ja käskyorganisaatio on kuin armeijassa konsanaan. Syy siellä oloon oli maailmanlaajuiset graafisen alan messut. Tulos olisi aivan varmasti sa ma kuin eteläisen sukulaiskansamme tilanne on nyt. Vain muutamat kranaatiniskemät kirkon seinässä kertovat tästä aikakaudesta. Uudet ajat ovat kuitenkin tulossa, vaik kakin hitaasti. I I I H Toisen ehkä miellyttäväkin havainto oli se, että Eesti on pohjimmaltaan rikas maa. Rhein on kaunis joki. Kun ihmisiin sitten kuitenkin sai kontaktin, olivat he tavallisia luontevia, iloisiakin. ?< ?<-++ -Iterveisiä. Viimeisessä maailman palossahan liittoutuneet selvästi halusivat säilyttää eräitä histo Maailma on pieni, sen saim me kokea jälleen. Vuosisataiset perinteet ylhäältä päin joh detusta hallinnosta ovat romuttumassa ja päätösvaltaa ainakin periaatteessa halu taan antaa yhä enemmän paikallisja maakuntatasolle. Suomalainen tapa hallita maata on pe räisin viime vuosisadalta, jolloin virkamiessääty pääsi niskanpäälle taistelussa vallasta. Päätösvalta on niin suurissa kuin pinissäkin asioissa keskitetty eivätkä organisaatiossa alaportailla olevat virka miehet uskalla ottaa vastuuta mistään. Hallinto hajalleen Elämme mielenkiintoisia aikoja, jos pu humme kansalaisten hallitsemisesta. Kölnin tuomiokirkko oli yksi sellainen. Kunnat ja lääninhallitukset ovat joutuneet raportoimaan tekemisistään Helsinkiin, jossa tuhatpäiset virkamiesjoukot ovat laskeneet pennilleen mm. ) m + Kun istuu Kölnin tuomiokir kon penkissä ja kuuntelee pit kälti yli 100 metrin korkuisten tornien alla roomalaiskatolisen messun kirkkaita säveliä, liikah riallisia rakennuksia. Matti hoiteli hommat ja niinpä kävim me yhtenä päivänä Matin kanssa tutustumassa Rheiniin jokilai valla. Kirkko on rautatieaseman vieressä, jo ten siellä ehtii pujahtaa vaikka pa junaa odotellessa. »s. Messun mahtavien sävelten kiiriessä ympäri laajaa kirkkoa jää mietti mään elämän syvimpiä arvoja ja kokemuksia, varsinkin kun tie tää, että tuota mahtavaa kirkko rakennusta alettiin rakentaa jos kus 1300-luvulla. ihmis tä, hyvä, jos olisi pari miljoo naa. Meitä tuskin olisi lähellä 5 milj. Taloudellinen tilanteemme vastaisi tuollaista 1950-luvun loppupuolta, jos sitäkään. Tämä ilmiö masensi. IIPEE. Tuolloin ei voinut olla pohti matta sitä toista tilannetta, mitä meillä olisi, jos toisin olisi käy nyt. Toissa viikon perjantaina istuin sitten Kannuksen Veljeskodin harjakaisissa. Silloin muovautuivat mm. Kaduilla vaeltavat ihmiset eivät hymyilleet, eivät katsoneet silmiin, karttoivat kanssakäymistä, oli vat kuin robotteja, jotka olivat ohjelmoitu käyttäytymään niin. Kontrasti Län si-Saksan ja Eestin välillä oli melkoinen, siinä välissä sitten Suomikin. Keskushallinnon purkaminen ja päätösvallan siirtäminen mahdollisim man lähelle tavallista kansaa saattaa vielä pelastaa sen, mitä pelastettavissa on. Kun näytteilleaset tajia on lähes 2000 ja näyttelyvieraita parin viikon aikana kävi lähes 0,5 milj., arvaa jokainen, että näkemystä tuli. Tämä pariviikkoinen an toikin sellaisen määrän koke musta ja pohtimisen aihetta, että scuraavaksi vuodeksi riittää. koulujen meno ja ja yleensäkin puuha on ollut ja on edel leenkin elävä esimerkki hölmöläisten työnteosta. Edus kunnan ja ministeriöiden on keskityttävä linjojen vetämiseen ja Suomen sopeutta miseen muuttuvaan maailmaan ja annet tava rutiinien pyörittäminen kuntien, kun tainliittojen ja maakuntien itsensä hal tuun. H -H t Toisen viikon vietin sitten Lestijokilaakson ystävyyskunnassa tai oikeammin maakun nassa Polvassa. Se, mitä paikallislehti siellä sai, näkynee tulevien vuosien aikana ainakin tekniikassa. Tällä kertaa messuilla ei mitään varsinaista taa sisimmässä jotain. Historian pohdinta iski taas aivoihin, kun katselin sitä veteraanijoukkoa, joka lähti 50 vuotta sitten puo lustamaan näitä maita ja mantu ja. Ei suotta ole sanottu, että suomalaisen hallintovirkamiesmäärän pitäisi riittää meitä kolme kertaa suuremman valtion pyörittämiseen. Se ilmeni parhaiten teillä, kaduilla ja kaupoissa. Hän asustelee tätänykyä Espoossa
. Pohjavesialueiksi kaavaan on merkitty Himangan ja Kannuk sen yhteinen vedenottamo Polehcnmäellä. Kulttuurimaisema-alueelle sijoittuvat hankkeet tulee seutu suunnitelman mukaan suunni tella ja toteuttaa niin, etteivät maisemakokonaisuuden arvot vaarannu. Kaiken kaik kiaan Himangan julkisien ra kennusten korjausoperaatioihin on talousarviossa varattu rahaa 141 000 markkaa. Toinen )li ihmisten aktiivisuus laiseen tuleIIPEE Maanantaina 28. Kehittämisseminaarin tutki mussihteeri Varpu Rajaniemi Vaasan lääninhallituksesta tote. Lisätalou sarvioon tekninen lautakunta. kuuta 1990 > n ti [n n >n i ä 1 . ca a $ & Virastot ja paloasema remontissa yhteensä 45 000. Hallitus haluaa kaavaan lisät tävän vedenottoaluceksi Someronharjun. O TAKASIVU Läänin seutukaavaesitys rajaa himankalaissuunnitelmia Vaasan läänin seutukaava liiton luonnonvaraja liikenneseutukaava kävi Hi mangan osalta lausunto kierroksella kunnassa. . Turpeenottoalueeksi kaavaan on merkitty Isoneva, joka ei kuitenkaan ulotu Himangan puolelle. Mctssä kunnosKohtalajärinrikkauksia lä. Vetäjät painottavat, että ideat myös toteutetaan käy tännössä eikä niitä jätetä puhumisen tasolle. Torvenkylän osalta hallitus haluaa poistaa seutukaavasta asutuksen laajen tamisen tukistarhausalueelle. Seminaa rin tarkoituksena oli miettiä ke hittämisen strategioita ja tule vaisuuden visioita. Lentoliikenteen osalta seutu kaavaan on varattu 20 hehtaarin alue pienkentän rakentamiseksi Polehenharjuun. Eli järjcsonnetta kuicllyttäväkin tä Eesti on 5 maa. Seminaarin vetäji nä on Länsi-Suomen talou dellinen tutkimuslaitos ja Vaasan lääninhallitus. pnä toukokuuta 1990 LESTINJOKI 5 Lestijokilaakson päättäjät seminaarissa Kunnat etsivät luontevia yhteistyöalueita Lestijokilaakson kuntien johtohenkilöt kokoontuivat torstaina ja perjantaina yh teistyöseminaariin Lestijärvelle. Himangan kunnan hallitus teki pieniä lisäyksiä lää nin nyt esittämään seutukaa vaan. Pietilän lomatalossa pidetys sä seminaarissa oli mukana Hi mangan, Toholammin, Lestijär ven kuntien sekä Kannuksen kaupungin edustajat. KULTTUURIALUEILLE EI SUURIA HANKKEITA Kulttuurimaisema-alueiksi seutukaavaan on merkitty Himankakylä, viljelyaukeama kes kustan eteläpuolella, Pajalanraitti, Lahdcnsuun kylä, Raum ankarin kulttuuriympäristö, Lestijoen suu ja Sautinkari sekä Meksinkallio. EI ASUTUSTA ISO-MANSIKKAAN Virkistysalueina seutukaa vaan tulevat Lcstijokisuu-Meksinkalliot ja Iso-Mansikan saa ren osa. Kunnanhallitus esittää kaa vaan lisättäväksi Pikku-Mansikan satamaan kulkevan vene väylän merkitsemistä laivaväy läksi. m kuitenkin he tavallisia . Pohjaveden suojaalueeksi on merkitty Tiilipruukinkangas, jolla sijaitsee Vihtarin vedenottamo. PIENKENTTÄ VARAUKSISSA Liikenteen osalta seutukaa vassa on esitetty tarpeelliset eri tasoratkaisut sekä ne taajamien ohikulkutiet, joiden mahdolli seen rakentamiseen tulee varau tua 25 30 vuoden kuluessa. , let, totesi lehtori Osmo Niemi Kannuksen lukiosta. Käytännössä kun aikanaan seutukaava vahvistuu, tulee il meisesti edelläluetcltujen kulttuurimaisemakohteiden uudis rakentaminen vaikeutumaan, ai nakin laajemmassa mittakaavas sa. Vai hekaavan sisältö painottuu uusiutuviin ja uusiutumat tomiin luonnonvaroihin, ympäristökokonaisuuksiin sekä liikenneverkkoon. Kirkonkylän asutuksen laa jennun isalueista kunnanhallitus haluaa poistaa Pikku-Mansikan alueen, koska se on merellisiä elinkeinoja ja virkistyskäyttöä varten varattu. Maisema-alueelle ra kennettaessa, tulee pyrkiä so peuttamaan toimenpiteet alueen erityispiirteisiin. Hallitus lisäyttää suunnitelmaan vielä piakkoin lausuntakierrokselle lähtevän 8-tien suunnitel mat Himangan keskustan koh dalla. Maa-ainesten ottamisalueeksi seutukaavaan on merkitty Lajuksenkangas. tää toimintojaan. Seutukaavan laadinta käyn nistettiin vuoden 1989 alkupuo lella, tuolloin järjestettiin Hi mangallakin asian tiimoilta in formaatiotilaisuus, jossa kuun neltiin maanomistajia ja kunnan edustajia. Kaduilla vät hymyil e t silmiin, ymistä, olijotka olivat ymään niin. Rakennusten sijoittelussa tulee suosia perin teisiä sijoituspaikkoja ja -tapoja. Yksittäin kuntien on vaikea saada rahaa ja kehitsan läänissä. Kuntien tarkoituksena on löytää uusia yhteistyöaluei ta. n n a ä i i rassaamaan as, alakuloi s t e n teillä, ;a. Muutenkin kunnan hallitus toivoo, että seutukaa vaan varattaisiin riittävästi poh javesialueita. T m . , w si, että nyt järjestetty seminaari Onni Syri, Olli Peltola, Anja Paananen, Maija Liimatainen ja Anja Pitkänen uskovat, että Lestion ensimmäinen laatuaan Vaajokilaakson kunnat voivat toimia yhteistyössä. Koulunpiha uusiksi tylän alai pihankorkesäkuun aika inen lautakunta on t osaltaan hyväksynyt tilasuunnitelman ja esittää saayös kun Laajan suunnitelman koko naiskustannuksiksi on arvioitu 202 000 markkaa, hankkee seen on talousarviossa varattu 140 000 markkaa. Seutukaavaan on lisäksi mer kitty kirkonkylällä ja suurem milla siuvukylillä olevat asutu salueet ja niiden edullisimmat laajentumisalueet. Vesilainsäädännön pe rusteella suojeltavaksi alueeksi on merkitty Mikonlahden ja Ruonanlahden alue
Kannuslaisen Leena Peltokorven mielestä syy ympäristön saastumiseen on meissä kaikis sa. Sellaiseen työru peamaan ei enää nykyaika na päästä, kun kaikki ha luavat ennenaikaiselle eläk keelle. Leena on ydinvoiman vastus taja ja pitää itärajan taakse mah dollisesti tulevaa ydinvoimalaa suurena riskinä. Lisäksi Kan nuksen apteekissa oli työpaikka tiedossa. Jaa, olisiko syy niissä Hel singin päättäjissä vai missä. On hyvä, ettei oikein isoja tehtaita ole lähellä. Aikaisemmin kaikki lääkkeet tehtiin itse, mutta nykyään osa lääkkeistä tulee valmiina teh tailta. täyteen 30 vuotta yhtäjaksoista palve lua Kannuksen apteekissa. Mutta minä olen muutenkin sellainen "työmaakoulutettu". Jos tuossa itärajan takana sattuisi onnettomuus, saasteet olisi täällä heti ensimmäisenä. Ydinvoima on Eskon mieles tä sellainen viimeinen konsti, joka pitäisi hävittää kokonaan. Aino ei oikein osaa sanoa, ke nen syy teollisuuden päästöt ovat. Pitäisi tehdä niillä fiksum milla aineilla, joista ei olisi niin paljon haittaa. Se pitää mielen virkeänä. Lestijärveläinen Esko Tuikka on sitä mieltä, että vika on ennen kaikkea tehtaissa. Saasteet sataa sitten taivaal ta ihmisten niskaan. Nykyään ihmiset tuntuvat kuitenkin menevän herkemmin lääkäriin, eikä se ole ihmekään, kun Kela maksaa osan lääkkei den hinnasta takaisin. Myös hänen mielestään vi kaa on meissä jokaisessa. TYÖ OLLUT MIELENKIINTOISTA Paula on aina tykännyt työn teosta apteekissa. KOLMEN APTEEKKARIN ALAISENA Kun Paula aloitti vuonna -45, oli apteekkarina silloin Oskari Vierto. Jorma Jokela Toholammin Laitalasta pitää ympäristön saastumista vakavana ongelma na. Paula Kiviniemelle tuli kes kiviikkona 23.5. Kannukseen Paula tuli, koska oli jo Talvisodan aikana ollut Kannuksessa evakossa ja paikka oli tullut tutuksi. Ihmiset on sel laisia, ettei ne anna periksi. Paula ei niin kauheasti saa ol la asiakkaiden kanssa tekemisis sä, kun tekee töitä konttoripuolella, mutta kertoo, että viime vuosina apteekissakin on alettu panostaa asiakaspalveluun. Tärkeintä olisi saada ne li keltä pois, rikkihapot ja Outo kummut Reijon mukaan vika on meissä kaikissa. Vuonna -65 apteekkariksi tuli Oskari Vierron tytär Maire Vierto, joka oli apteekkarina eläkkeelle siirtymisccnsä asti vuoteen -88. Myös Eskon mielestä ydinvoimasta pitäisi maassam me luopua kokonaan. Kannuksen apteekkiin hän palasi vasta 23.5.1960. Y mpäristösaasteet huolestuttavat Lohtajalaisen Aino Orjalan mielestä koko ympäristö on saastunut. Paula on 23 peräkkäisenä ke sänä käynyt Norjassa. KESÄLLÄ SORTAVALAAN Nuorena Paula oli mukana Lotta Svärd-järjestössä ja Ko koomus-nuorissakin, mutta vii me vuosina hän on harrastanut lähinnä vain mökilläoloa ja mat kustelua. Ja ne entisetkin vaikuttaa vielä. Suomessakin pitäisi ydinvoimasta luopua. Muuta man kerran on tullut vierailtua Neuvostoliitossakin ja nyt ke sällä hänellä on tarkoitus käydä Sortavalassa ensimmäisen ker ran sen jälkeen, kun joutui sieltä pois lähtemään. Reijokaan ei olisi mielellään se ensimmäinen, joka elintasos taan tinkii, mutta... Muiden Sortavalan asukkaiden tapaan 15-vuotias Paula joutui lähtemään evak koon syntymäkaupungistaan. Koko ajan tapah tuu uutta ja mielenkiintoista. Konttoriin on tullut ATKlaittect. Kun ne on saanu hyvän elintason, niin ne ei halua luopua siitä. Tällä kertaa kyselimme maanantaigallupissamme ihmisten mietteitä ympäris tösaasteisiin. Paulan mukaan työntekijöi den henkilösuhteet ovat muuttu neet läheisemmiksi, myös työ nantajan ja työntekijöiden väli set suhteet. Kaiken kaikkiaan Paulalla on työvuosia peräti 43. Kun oli nuori, niin sota tun tui jännittävältä. Oskari Vierto oli semmoi nen leppoisa hevosmies, Paula kertoo. Tehkääpä perässä. Vuonna -49 Paula lähti töihin kauas pohjoiseen, Kittilän ap teekkiin. Ennen apteekkari oli isäntä ja koko ala muutenkin jäykkää. Itänaapurissamme ra kennetaan suurydinvoimalaa alle 100 kilometrin pää hän maamme rajasta, eikä Leningradin edustalle Suo menlahdelle rakennettavan suurpadon ympäristöhait toja tiedä vielä kukaan. Riski on niin suuri ja onnettomuuksia on jo sattunut maailmalla. Se ydinvoimala saisi kyllä jäädä tulematta, kun se tulee niin lähelle rajaa. Jos kaikki tinkii, niin kyllä sitten minäkin. PIAKKOIN ELÄKKEELLE Paula aikoo olla töissä vielä kolmisen vuotta ja siirtyä sitten viettämään ansaittuja eläkepäi viä. Aihe on ajan kohtainen, sillä maassam me suunnitellaan viidennen ydinvoimalan rakentamis ta. Muutos on kohdannut en nen kaikkea apteekin teknistä henkilökuntaa, johon Paulakin kuuluu. Sota-aikaa Paula ei muista kauheaksi. Ensimmäisen kerran Paula tuli Kannuksen apteekkiin töi hin elokuun ensimmäisenä päi vänä 1945. Päästöjä saisi vähän hillitä, mutta kai nii tä vängällä aina jonkin verran tulee. Leenankin mielestä vika on lopulta päättäjien. Tässä meidänkin kohdalla autojen pakokaasut ottaa sil miin, niin että kirvelee. Päästöt ei kuitenkaan muu ten vähene kuin lakisääteisesti. Saasteet johtuvat liian kor keasta elintasosta. Tässä työssä pitää koko ajan olla tarkkana. Paula sai työvuosistaan Keskuskauppakamarilta kultaisen ansiomerkin. Kaiken kaikkiaan Paula on ollut apteekissa töissä 43 vuotta. Suomen tiede miehet taitaa vain olla niin ala kynnessä, ettei se taida onnistua.. 30 vuoden työ palkittiin Kannuksen apteekkari Leena Kyösti ojensi Paula Kiviniemelle Keskuskauppakamarin kultaisen kunniamerkin 30-vuotisesta työpanoksesta. Sodan kauheu den tajusi vasta sitten, kun ikää tuli lisää. Lähiseudulta Reijo pitää maataloutta pahimpana saastut tajana. Reijo Aarnio Himangan Pahkalasta on sitä mieltä, että nykyisin kaikki saastuttaa. Ajatus, että 43 palvelusvuo den jälkeen pääsisi joulukuun kuudentena linnaan juhlimaan, hymyilyttää Paulaa, mutta hän jos kuka on sellaisen kunnian osoituksen ansainnut Ei ihan jokainen pysty kehumaan lähes puolen vuosisadan työnteolla. Kolmas apteekkari, jonka alaisena Paula on ollut, on Kan nuksen nykyinen apteekkari Leena Kyösti. Elintasosta tinkiminen voisi auttaa jonkin verran, mutta ei siitä kuitenkaan tulla tinkimään. Paula kehuu saaneensa opetusta tietokoneita varten kahden paripäiväisen kurssin verran. Sen Paula kyllä muistaa, mitn Sortavalan kaupunkia pommi tettiin lähs joka yö. ALA MUUTTUNUT VUOSIEN VARRELLA Kuten niin moni muukin ala, myös apteekkiala on viime vuo sikymmeninä muuttunut aika ta valla
Kannuksessa on 323 haasta teltavaa tilaa, Himangalla 203, Toholammilla 372, Lesti järvellä 109 ja Lohtajalla 282. Näyttelyissä ei kynnystä aseteta korkealla, kaikki halu taan mukaan. Maatalouslaskennan toteuttavat eduskunnan säätä män lain ja asetuksen mukaises ti maatilahallitus ja maatalouslautakunnat. YHTEISTYÖTÄ NAAPURIEN KANSSA Perustettu yhdistys ei halua katkaista suhteitaan kertaheitol la naapureihin, päin vastoin. Tä män jälkeen tauluja ja muita tai deteoksia on varmasti syntynyt runsaasti. INNOSTUS KOVAA Idea oman yhdistyksen perus tamisesta sai kipinänsä viime syksynä, jolloin taiteilijat kävi vät kunnanisien pakeilla. Suurin osa on kuitenkin tyytynyt maalailemaan omassa kammarissa omaksi iloksi. Seikkula uskoo, että tulevaisuu dessa voidaan naapuriyhdistyksien kanssa järjestää yhteistyöl lä suurempia tapahtumia tasi vaikkapa retkiä. Jäsenistön kerääminen aloi tetaan lähiaikoina todenteolla. Toimintamuotoja ei vielä tiedetä, ideoita on jo runsaasti. Tarvittavien tie tojen saamiseksi on säädetty erillinen maatalouslaskentalaki, jossa on tiedonantovelvollisuus laskennan piiriin kuuluville. Seikkula muistaa viimeksi Lohtajlla pidetyn varsinaisten lohtajalaisten teosten näyttelyn tois takymmentä vuotta sitten. Yhdistys aktivoi jo sinällään kaikki joskus maalaamisesta tai muusta taiteen teosta haaveil leet. Tiedot ovat ehdottoman luot tamuksellisia ja niitä käytetään tilastollisiin tarkoituksiin ja tie teelliseen tutkimukseen sekä pe rustietojen osalta maataloushal linnon maatilarekisterin perus tamiseen. Laskennassa kyselylomak keella kerättävät tiedot ovat lä hinnä yleistietoja omistajasta ja haltijasta, yrityksestä, eri maankäyttölajien pinta-aloista, pelto jen ojituksesta ja viljelystä, met sätaloudesta, koneista ja eläi mistä sekä rakennuksista. Maatalouslaskennan lähtölaskenta alkoi Maatalousyrittäjien postilaati kot alkavat kolahdella pian, kun posti tuo esitteen maatalouslaskennasta, sanoo maataloussih teeri Heikki Hanhineva. Lohtaja on saanut oman kuvataideyhdistyksen, se puolestaan nimen Klottu maakarit. Rekistereiden tietosisältökään ei vastaa nykyisiä tarpeita. Jo syksyllä innostus oli ko va, niin on myös ollut nyt perus tamiskokouksissa, kertoo yhdis tyksen puheenjohtaja Jarmo Seikkula. Nyt yhditykseen on helpom pi tulla, kun se on lähellä. Yk sistään välimatka on varmasti käynyt monelle ylipääsemättö mäksi esteeksi, kertoo Seikkula. Muille maatalousyrityksille maatilahal litus lähettää kyselylomakkeen postitse toukokuun aikana. Edellisen kerran maatalouslaskenta tehtiin vuonna 1969 ja sitä ennen noin kymmenen vuo den välein. Toimitiloja ei yhdistyksellä ole, tulevaisuu dessa on kaavailtu vanhaa kan sakoulua ainakin osittain taitei lijoiden käyttöön. Taitajia tuntuu Lohtajalla olevan yllättävän paljon, he ei Uusien rakennusten seinille omien taitajien töitä Klottumaakarit eivät takerru kynnykseen vät vain ole tulleet tai uskalta neet tulla esille. Maatilahallitus on koulutta nut maalis-huhtikuussa maatalouslaskentaa kunnissa johtavat henkilöt. PIILOSSA KAMMARISSA Jokunen lohtajalainen toimii Lestijokilaakson kuvataideyhdistyksessä, yksi jos toinenkin maalailee kansalaisopiston pii reissä. Ta voitteena on saada maaja met sätaloutta sekä niihin liittyvää muuta elinkeinotoimintaa kos keva tietotuotanto luotettavalle perustalle. Jarmo Seikkula luotsaa Klottumaakarit nimen alla puurtavaa Lohtajan kuvataideyhdistystä. Maatalouslaskenta on todelli nen suururakka, jossa kerätään tietoja kaikkiaan yli 400 tuhan nesta maatalousyrityksestä. Kunnanjohtaja arveli yhteis palaverissa, että taiteilijoiden on syytäkin perustaa yhdistys, saa daanhan näin kaikkien lähiai koina kuntaan valmistuvien uu sien tilojen seinät täyteen omien taitajien töitä, naurahtaa Seikku la. LOHTAJALLA EI OMIEN NÄYTTELYITÄ Yksi tärkeä toimintamuoto tulee varmasti olemaan taide näyttelyiden järjestäminen. Murresana maakari tarkoittaa taitajaa, klottu puolestaan on sellainen vähän vähemmän osaava. ja haastattelut lienevät valmiina 21.6. Jarmo Seikkula arvioi, että oma yhdistys varmasti vaikuttaa myös yleensä kuvataiteiden suosion nousuun Lohtajalla. Myös ne jotka ovat maa lailleet omissa kammareissaan pääsevät eroon turhautuneisuu desta. Ahto Niemelä sanoi, että kun nuorena maanviljelijänä aloitti maalaamaan, joutui aluk si pitämään työt salassa, ettei vain kukaan näe. Haastat telijat lähtevät liikkeelle 1.6. Jokatapauksessa on tullut sel väksi, että tarvetta tällaiselle yh distykselle on, kertoo Seikkula klottumaakarien alkutaipalees ta. Omalla yhdistyksellä halutaan saada kaikki harrastajat yhteen. Haas tattelijat lähtevät ensimmäisenä kesäkuuta maatalouslautakunnasta kiertämään yli viiden pel tohehtaarin maatiloja sekä kaik kia puutarhayrityksiä. Ensimmäiseen näyttelyyn Seikkula arvioi päästävän jo vuoden sisällä. Laskenta on tullut välttämät tömäksi, sanoo Kannuksen maa taloussihteeri Heikki Hanhine va, koska maatilahallituksen maaja mctsätilarckistereihin on vuosien mittaan syntynyt alipeittävyyttä ja muita puutteita. Sa malla selvitetään tilalla harjoi tettavan muun yritystoiminnan laajuus sekä aktiivija passiivitilojen määrä, Heikki Hanhine va kertoo. Tätä tahtoo ol la vieläkin, teoksia ei uskalleta ainakaan näytteille tuoda. Näyttelyitä voisi myös käyttää opetusmielessä, voitaisiin kutsua joku asiantun tija arvioimaan töitä, miettii Seikkula. Tulevaisuudessa lohtjalaisia töi tä nähdään ainakin kirjaston seinillä, kirjastossa voitaneen jär jestää myös näyttelyitä. Yhdistyksellä on se etu, että ennakkoluuloja voi karsia pois kun laitetaan teoksia yhdessä näytteille, Seikkula arvioi. mennessä. Mukaan yhdistyksessä sen al kuvaiheissa on lähtenyt maalaa jia, valokuvaajia ja kuvanveistä jiä. Ajanmukaisten tilas totietojen pohjalta voidaan teh dä oikeita päätöksiä esimerkiksi maaseudun kehittämisestä. He puolestaan koulut tavat edelleen laskennassa tar vittavat haastattelijat. Laskenta koskee vähintään yhden peltohehtaarin maatiloja, vähintään kahden metsähehtaarin metsätioja, puutarhayrityk siä, turkistarhoja ja muita maa talousyrityksiä. Tuol loin kävi ilmi, että kunnan puo lesta on avustuksia parempi myöntää, järjestää näyttelyitä ja ennenkaikkea näyttelytiloja, jos toimitaan yhteistyössä. Laskenta on YK:n elintarvikejärjestön FAO:n joh dolla suoritettavaa seitsemältä maailman maatalouslaskentaa.. Yhdistettynä klottumaakariksi, yhdistys sai nimen, joka kuvaa oivasti sen toimintaa: tai toihin ei niin katsota, kunhan saadaan kuvataiteiden harrasta jat yhteen. Jäsenistöä vasta keräillään ja tulevaa ohjel maa suunnitellaan, mutta ideoita lohtajalaistaiteilijoilla piisaa, lupaa yhdis tyksen puheenjohtaja Ja r mo Seikkula
Ihmiset ovat täällä kiinnostu neita asioista. .meillä on hyvä toimiva talo ja pystymme kil pailemaan. Miten on. Läm m ittäjät oli vat jättän eet saunan yk sinään läm piäm ään, jo l loin tuli oli riistäytynyt irti. Jos keksit jotain, on kohta kaikki sa malla apajalla. 3|£ 3|£ 3|g. Tulos on hieman yllättävä, sillä tuo raja on 100 kilometriä. Toinen hyväksyy tällaiset pienemmät yksiköt toi nen ei. Pitää osa ta nähdä eteenpäin. Kansan omaisia parannus keinoja 9 |£ Jos verihaava vihoittelec, pes tään se viinalla ja haava para nee. Maitokolmion rasitteena ei ole suurmeijereiden raskasta pääomarakennetta. Hän pitää Limingan ja Vöyrin meijereitä malliesimerkkeinä, jotka ovat menestyneet Tietysti jos asiaa katsoo Va lion pääjohtajan kannalta, ym märtää hänen huolensa makroympyröistä katseltuna. Mitään uutta varsinai sesti ei ole keksitty, joten uuden menekkituoueen kehittäminen on vaikeaa, toteaa Vennola. Käyttökus tannuksia pystyttiin viime vuon na jopa 2 prosentilla alenta maan. Meillä on koko talossa sellai nen henki, että jokainen ratkaisu tutkitaan ja jokainen työntekijä tutkii omalta osaltaa taloudelli sen vaikutuksen. Palohaavaan pannaan rasvainen koiranpennun nahka. ajattelevaa. (Sääksmäki). Tätä tenttasimme toimitus johtaja Esko Vennolalta, joka juuri oli palannut kol men päivän koulutuksesta eli kuten hän asian ilmaisi "latauksesta". Meillä on viisaita ihmisiä täälläkin, eikä yksinomaan keskusjohtoisten liikkeiden ylimmässä johdossa. (Ikaalinen) 3|g. Ehkä jalostetun maidon käsittelyhinta saadaan alas, mutta käsittelyja rahtikustannukset nousevat Jos ver rataan maitotölkin rahtikustannuksia vuosina 1960-90 ovat ne Vennolan mukaan kasvaneet rä jähdysmäisesti. Arlassa (vastaa Valiota Ruot sissa) on todella tutkittu, kuinka pitkälle maitoa kannatta kuljet taa. Rohkeus puuttuu ja keskustelu tukahdutetaan, jy rähtelee Esko Vennola. k .toisaalta pääjohtajien makromaailmasta kat soen se tilanne ehkä näyttää toiselta.. Meillä tahtoo valitetta vasti pieni ryhmä heti tyrmätä uudenlaisen ajattelun. On kuitenkin syntynyt kaksi ajattelutapaa. Jos löytäisi sellaisen tuotteen, mikä menee kaupaksi kuin kuumille kiville, olisi tilan ne toinen. Jos meitä ajateltaisiin, niin Jy väskylään on 220 km, Seinä joelle 175 ja Ouluun 195 km. Pitää uskoa omiin mahdolli suuksiin. Meillä on täällä tervettä ja tun nollista työvoimaa, vaikka kou lutustaso onkin hieman negatii vinen. Savu sauna kärähti Toissa lauantaina k ä rä h ti Välikannuksessa savu sauna. Maitokolmion mahdollisuuk sia säilyä itsenäisenä yksikkönä suurmeijereiden puristuksessa Vennola ei näe mahdottomana. PAIKALLISMEUERI Maitokolmiosta toimitusjoh taja käyttää nimitystä "paikallismeijeri", jonka tehtävänä on huolehtia Keski-Pohjanmaan maitohuolto. Meillä keskustellaan paljon esim. Se kuitenkin tuo myös vastuuta lisää. Asiat pitää olla hyvässä synkroonissa sekä kauppiaitten, tuottajien ja mei dän kesken. Miksi sitä sitten on niin kiire.. Toisaalta mono poliasema tuo erityisiä ongel miakin. Monopoliasemaan ajautumassa oleva maidon jalostus ei tunnu viehättä vän Maitokolmion omista jia. Sauna paloi käyttö kelvottomaksi. Ei pääse kauan nauttimaan tuloksista. JÄLKIJUNASSA VIISASTELLAAN Kovin korkeaa arvosanaa toi mitusjohtaja Vennola ei anna keskipohjalaisille ylimmille päättäjille, jotka hänen mieles tään liikkuvat jälkijunassa vii sastellen. Fuusioitten mahdollisuutta Vennola ei kiellä eikä myönnä, mutta puheenvuorot paljastavat, että katsotaan nyt tulevaisuus ja uudet tilanteet ensinnä. (Kuu samo) ~)jc % % )|( jlHlHlNfc Palohaava parannetaan yön van halla kermalla. Yleisesti ollaankin ar veltu, että Maitokolmio pyrkisi itsenäiseen ase maan Valiosta. Uusia tuotteita, päiväperhosia, syntyy maitopuolellakin jatku vasti kuollakseen jonkin ajan kuluttua. Hyvät suhteet kauppiaspiireihin ja tuottajiin ovat Maitokolmion perusteet asialle. Jos sinulla on nyt hyvä menevä tuote, sinun on jo oltava tutkimassa ja kehit tämässä toista uutta tuotetta. Yksityiseksi meijeriksi julis tautuminen on tietysti kiehtova ajatus. En tiedä. Meidän pitäisi kutsua tänne paljon ihmisiä ulkomaita myö ten, matkustella itse laajalti ja omia uusia ideoita eikä tyrmätä. hal linnon kanssa asioista. KUSTANNUKSET SIIRTYVÄT Jos maidonjalostusta keskite tään, on siitä seurauksena se, et tä maitotölkin kustannusraken ne muuttuu. Arvot ovat kuitenkin muuttumassa, enää ei ajeta niin voimakkaasti suurmeijeriasiaa kuin aikaisemmin. Ei nähdä tulevaisuu teen, visiot puuttuvat, virikkeitä torjutaan, ideoita tuomitaan ja ajattelua kahlintaan. Toisaalta ihmetyttää se luulo, että kaikki viisaus on keskusliikeiden ylimmässä johdossa. Voidel laan myös rintamaidolla. Onko sitten osakeyhtiö parem pi osuuskuntaa. Meillä on koko hallinto samallalailla ..meidän pitäisi täällä saada sellainen henki päälle..jälkijunassa on aina jälkijunassa... Osakeyhtiö saattaisi olla joskus parempi, mutta meil lä on ainakin osuuskunta saatu pelaamaan tehokkaasti. Maitomaailma myllerryksessä Maitokolmio hakee omaa rooliaan Suomessa voimakkaana etenevä meijerien fuusioin ti-into ei ole tarttunut toholampilaiseen MaitokoImioon. Ruotsissa onkin hyväksytty pie nempien kauppanestemeijereiden olemassaolo, eli meijerei den, jotka tuottavat lähiympäris tön kauppojen tarvitsemat nes temäiset tuotteet. ..kaikkea sitä puhu taan, että pitäisi fuu sioitua, mutta aatteet muuttuvat.. JULMA NOKKIMISJÄRJESTYS Liikemaailmassa on olemassa julma nokkimisjärjestys
Hän toivoi kuitenkin sitä, että asiassa on painettava päälle. Kaupunginjohtaja tosin ku mosi Kctojan väitteitä, todeten monia hankkeita olevan vireillä, mutta tulokset tulevat vasta myöhemmin. Valkolakit Kokkolan iltalukiosta on yliop pilaaksi kirjoittanut lohtajalainen Hannu Kivelä. Näin erilaisia olemme, mutta siitä huolimatta meille kaikille tulisi löytyä paikka myhös ur heiluseurojen toiminnassa ja oh jelmistossa. Kokouksen lopuksi ilmeni, että Kauno Kleemolan patsas on valmis ja se vihitään joskus elo-syyskuussa. markan suuruisiksi, josta Raha-auto maattiyhdistys suorittaa osin ta kautuvasti 50 prosenttia. Lautakunta päätti osallistua Vesilakipäiville Kokkolaan. Valtuusto päätti järjestää ym pärivuotisen kyydityksen 1-2 luokkien oppilaille, joiden kou lumatka sijoittuu 3-5 kilometrin välille. Kuntourheiluliitossa nähdäänkin, että urhei luseurojen elinkysymys on ai kuisväestön liikuntapalvelujen tarjonnan kehittäminen. Tämä asia riippuu budje tista. Kustannuksia 11 oppilaan kyydityksestä on kertynyt tänä aikana 21 766 markkaa. Kaupungin johtaja selvitteli Veljcskodin ra hoitusrakennetta, todeten mm. että kustannukset tulevat muo dostumaan noin 34 milj. Kumpulainen oli tyytyväinen Kitinkankaan kehittämiseen, vaikka hänen mielestään siitä on liikaakin parjattu. Kokoomuksen Aulis Ketoja yritti saada aikaan keskustelua Kannuksen kehittämisestä, mut ta huonolla menestyksellä. Hän kaipaili enemmän toimia katsastusaseman ja Loh tajan tuomiokunnan arkiston siirtämisestä Kannukseen. Lautakunta hyväksyi TBhuolto ja kioski Ojala Ky:n, Kuljetusliike Rimin, Kaivinko neurakointi Lasse Tiluksen, Ko neurakointi Hannu Peltolan, LVIja Hitsausurakointi Veik ko Kivelän, Himangan Puupiste Ky:n sekä Hima Glogs Ky.n jä tehuoltosuunnitelman. Keskustelunpoikasta löytyi vasta valtuutet tujen esilleottamista asiois ta ja periaatepäätöksestä taata Välikannuksen tukkilaiskisojen mahdollinen tappio aina 50 000 mark kaan asti. Kaupunginjohtaja esitti val tuutettujen periaatteellista kan taa siihen, voidaanko SM-tukkilaiskisoillc myöntää mahdolli nen tappiontakaus enintään 50 000 markan osalle. Lautakunta päätti osallistua Reisjärven Maakunnallisen Y mpäristöpäivään.. Toimenhaltija kes kittyy työterveyshuollon pyörit tämiseen. Kantansa syyksi lautakunta il moittaa luontoja maisemakohteiden perusselvityksen laatimi sen, selvitys kattaa myös mer kittävät lintuluodot. Hanketta puuhaava ympäristönsuojelu lautakunta on tekemässä sopi musta selvityksen laatimisesta Vaasan vesiensuojeluyhdistyk sen kanssa. Mitä pitemmälle palvelupa ketti on suunniteltu ja mitä pa rempia oheispalveluja liikunta tarjoaa, sen varmemmin liikun nanharrastaja on valmis maksa maan laadusta. Kctojan mukaan Kannukses sa eletään nyt pysähtyneisyyden aikaa. Nyt toteutetaan SVUL:ssa vuosille 1990-1993 luotuja nuorisoja huippuurheilun sekä harrasteliikunnan strategioita, joista viimeksi mai nittua Suomen Kuntourheiluliit to vie eteenpäin. Keskustan Esko Peltola toi voi, että kunta olisi mukana avustamassa eskolalaisia yrityk siä pihojen pinnoituksessa, jotta pölyävät pihat saataisiin kun toon. Hänen mukaansa nyt on valtuutetutkin pystyneet vai kuttamaan eri hankkeisiin. Hänen mielestään Ylivieskan kaupungin koko vir kakoneisto on rasvattu hoita maan yrittäjiä. Hakemus oli tullut niin myöhään, että sitä tuskin ehditään käsitellä ennen tukkilaiskisoja. Kesäväsymystä valtuustossa Asiat delegoitu lautakunnille Kannuksen kaupunginval tuuston päätettävänä oli viime keskiviikkona vain neljä asiaa. Laina-aika 24 vuotta ja korko 9 prosenttia. -»««n» m m Keskustan Veikko Haapalehto katsoi, ettei tyytyväisyy teen pitäisi olla syytä. Himangan luonto kohteet selvitetään Himangan kunnan alueella tee tätetään luontoja maisemakohteiden perusselvitys. Virka perustetaan 1.10.1990 alkaen. Yli 5 kilometrin koulumatkalaisct on kyyditty valtion tuen turvin jo aikaisemmin. Valtuutettujen esilleottamissa asioissa keskustan Anna-Maija Mäki-Petäjä halusi antaa kii tosta entisille valtuutetuille, jot ka olivat lähteneet kehittämään Mäkiraonmäkeä. Smp:n valtuutettu Uuno Hernesniemi ei yhtynyt Kctojan väitteisiin. Urheiluväki kehittää harrasteliikunnan palveluja Urheilun parissa puuhaavat ih miset katsovat jo pitkälle 90lukuun. Loppuraportti valmistunee vuoden 1991 syk syllä, raportissa annetaan koh teiden luonnonarvon säilyttä mistä koskevia toimenpidesuo situksia. Hcrnesniemi siirsi katsastusaseman hoita misen sdp:n ministerien harteil le. Hä nen mukaansa Ketoja syyllistyi mustamaalaukseen. Val tuusto päätti, että kannuslaiset koululaiset kyyditään kaupun gin kustannuksella jatkossa. Tämä tapahtuu pitkäl ti koulutuksen avulla. Selvitystä ryhtyy teke mään himankalaissyntyinen biologi Esa Boren. markan lainalle annettiin kaupungin takuu. Sdp:n Manu Kumpulainen ilmoitti, että heidän ryhmä tekee kaikkensa katsastusaseman saa* \ miseksi Kannukseen. Toholampilainen Tero Mäki-Asiala kirjoitti ylioppilaaksi Kastellin urheilulukiosta Oulus ta. Selvitystyön kokonaiskustan nuksiksi on arvioitu 20 000 markkaa. Ko keilumielessä kannuslaisia op pilaita on kyyditty 6 kuukauden ajan. Yrityselämässä on vähän sellainen kielteinen asenne kuntaa kohtaan kuin kunta vähättelisi eikä arvostaisi yrityselämää. Myös elämäntyyli, arvos tukset sekä muut harrastukset ja kiinnostuksen kohteet vaikutta vat, minkälaista liikuntaa ja missä harrastetaan. Valtuutetut tuntuivat olevan puheenvuoroista päätellen yksi mielisiä, että tappio taataan, vaikka päätös joudutaan teke mään takautuvasti. Himangan ympäristö Himangan ympäristönsuojelu lautakunta päätti myöntää jäte vesien johtamisluvat Tuula Siirilälle, Pertti Kaustiselle, Uuno ja Ellen Siermalle sekä Jari ja Tapani yli-Hukalle. Yrityshakuisia ihmisiä on rohkaistaja ja tuetta va, vaati Kumpulainen. Hänen mukaansa katsastusasemassa ollaan oltu yhteydessä liikenneministe riöön. Onkin tark kaan mietittävä käyttäjäkunnan asenteet ja toiveet. PAKETIT MARKKINOILLE Kun tarpeet on kartoitettu, voidaan suunnitella itse tuote. TAISTELU AJASTAJA SUOSIOSTA Ihmisten on tehtävä valintoja. Jos asiaa ei saada tämän hallituksen aikana kuntoon, tuskin se tulee kaan kuntoon. Aktiviteettia hänen mu kaansa kaupunginhallituksella on ollut riittävästi. Nekin asiat me nivät rutinoitta läpi vartti tunnissa. Vain muutamaa valtuutettua asia sytkäytti, jolta asiasta syntyi puhet ta. Kuntalaiset käyttävät Kitinkankaan palvelu ja jo nyt hyvin. Liikuntapalvelut taistelevat ajasta ja suosiosta siinä missä pianotunnitkin, matkustelu, teatteri, lukeminen tai vaikkapa käsityöt. Ensi al kuun tavoitteena on luoda työ välineet uudenlaiseen tuoteke hittelyyn. Keski-Pohjanmaan sairasja kuntoutuskotiyhdistyksen 8,9 milj. Urheilupalvelujen käyttämi nen perustuu esimerkiksi asuin paikkaan ja -ympäristöön, ikään, sukupuoleen, perhetaus taan, koulutukseen ja tulota soon. Myös paljon muita hankkeita kertoi kaupunginjohtaja olevan vireillä. Hänen mieles tään mäestä tulee nähtävyys. Myös elinkeinotoimikunnan uudistamista hän vaati ja katsoi, ettei seminaa reista ole tullut tulosta toivotulla tavalla. Useiden lajiliittojen ja urheiluseurojen edustajat ovat istuneet koulun penkille ja tulokset ovat sitten, aikanaan nähtävissä ja kansa laisten hyödynnettävissä. Seuraavaksi urheiluväen pään särkynä on miettiä, miten palve lua markkinoidaan ja minkälai sia mielikuvia harrastajille luo daan sekä miten kuluttaja saa daan hakemaan juuri heitä var ten kehitettyjä palveluja. Asiaan on ryhdytty sekä eri lajiliitoissa että aikaansa seuraavissa urheiluseuroissa. Yksi hakee kuntoa, toinen sosiaalista kans sakäymistä. Teollisuushalli on vireillä, mainoskampanja toteutetaan en si viikolla ja sitä jatketaan elo kuussa, paloaseman laajennus on vireillä, viherkaupunkiajatusta haudotaan kertoi kaupun ginjohtaja. Maksuasema on vahvistunut ja satsauk siin voitaisiin vähitellen mennä. Ko konaiskustannukset vuositasolla ovat 43 000 markkaa. Luontokohteiden perusselvi tyksellä kerätään perustietoa kunnan alueella olevista arvok kaista luontokohteista, niiden eläimistöstä, kasvillisuudesta ja suojeluarvosta. Joku poistaa stres siä, joku taas haluaa jännitystä elämäänsä. Tyytyväisenä perustettiin ter veyskeskukseen terveydenhoi tajan virka. Suomen Kuntourheiluliitto kuitenkin lupaa, että 90-luvulla on valtava laadukkaiden palve lujen kirjo: jokaisella suomalai sella on mahdollisuus ostaa mie lenkiintoisia kokemuksia urhei luseuroista tai suoraan liitoista. Asunto-osakeyhtiö Huhtasaaren rivitalolle myönnettiin kau pungin takuu tämän saamalle 435 000 markan lainalle. Kokoomuksen Sirkka Orava toivoi enemmän huolellisuutta viisivuotissuunnitelmien laati miseen. Urheiluharrastukseen on kymmeniä eri syitä. Lintutieteellisten yhdistysten liitolle Himangan ympäristön suojelulautakunta ilmoittaa, et tei se näe tarpeellisena liiton esittämää lintuluotojcn suojelutarveselvityksen tekemistä. Suomessa liikuntaa pidetään jokamiehen oikeutena. Sairaskodin saamisen Haapa lehto pani yksinomaan entisen sosiaalijohtajan valppauden ti liin.. Nyt kui tenkin halutaan investoida mer kittävästi myös vapaa-ajan laa tuun. PALVELUT HARRASTAJIEN EHDOILLA Uutta ajattelua edustaa se, et tä lähdetään aina liikkeelle lii kunnanharrastajien omista eh doista ja tarpeista
Taivaskodan luonnonsuoje lualue on yksi erinomainen näy te luonnonsuojelusta. Alueella on järjestetty metsän vartijoiden toimesta valvonta. Lupausten mukaan alueella voi retkeillä ja kalastaa toistaiseksi ilman maksua, jopa asuntovau nuilla. Voi vain kuvitella, kuinka kuoron ääni saa kaiun kiviseinämästä. i m , ' H i , « 1 Ikimänniköissä risteilevät po lut aukeavat välillä nurmikenttien peittämiksi ulkoilua lueiksi, missä polvalaiset ret keilevät kesäisin mielellään. pn< Lräs mielenkiintoisimmista alueista on Iso Taivaskota, missä joentakainen kiviscinämä antaa mahtavan kai kupohjan. Alueen halki virtaa Aiva-joki laajentuen vä lillä kapeaksi koskeksi ja välillä laajaksi järveksi. 10 ” LESTIN JOKI Maanantaina 28. Mitään palveluja alueella ei vielä ole. pnä toukokuuta 1990 Maanantaina 28. Tässä onkin järjestetty kuorotapahtumia. Joessa elää lo hikanta ja rapuja on runsaasti. Tällä laa jalla alueella on nähtävissä polvalainen luonnonmetsä kaikessa komeudessaan. Mitään saastevaurioita Polvan metsissä ei ol lut havaittavissa. * Luonnon lähde on kah taen eräänlaisen syvän. Eesti on tarkoituksellisesti ostanut puuta jopa Siperiasta varjel Iäkseen omia metsiään. Kaunis järvenrantamaisema, kuin Suomesta ikään Metsien arvon tajuavat pai kalliset asukkaatkin, jotka ovat tietoisesti varjelleet niitä Mos kovan tehohakkuilta. Kirkas vesi houkultclce myös uimaan. Ja millaista metsää, sitä sietääkin ihmetellä täysin hakkaamatonta järeää männikkömetsää keski määräiseltä pituuskasvul taan lähellä 30 metriä. Jos tämänkin metsän puut muutettaisiin rahaksi suomalai sen talousjärjestelmän mukaises ti ei 100 Ö00 markan hinta heh taarilta olisi mahdottomuus. Ainoastaan roskille on varattu keräilyastiat. Sen jälkeen metsät ovat saaneet olla melkoisen rau hassa. Metsäpinta-alaa koko alasta on 42 prosenttia. Pelkästään paikallista tar\ vettä varten on puuta hakattu ja sitäkin vähän, koska raken nustoiminta on turvautunut yk sinomaan tiileen ja betoniin. Mahtavat sylenyltämättömät pe täjät ovat valtalajina Polvan met sissä. Jos Polvan maakunnan tu levaisuutta arvioi, on maa kunnan rikkaus sen metsis sä. Taivaskodan alue on kumpui levaa jokivarsimaisemaa, missä joki on välillä syövyttänyt itsen sä kanjonintapaisiin rotkoihin. Viimeksi puuta hakattiin Pol van metsistä määrätietoisemmin 1930 luvulla. Lä himmän vuosikymmenen aikana metsiä on harven nettava rajusti, muuten al kaa kelottuminen. H m i mm Polvalla on suuri tulevaisuus Taevaskot taivaskota L. Alue on todellinen tulevaisuu den turistirysä, mitä ci voi ohit taa Eestissä käymättä. Myös erilaisia ulkoilmatapah tumia on järjestetty tällä luonnonsuojelualueella. Metsäojitusten puutteesta johtuvaa soistumista ja siitä johtuvaa puukuolemaa oli nähtävissä
Kunnanhallitus päätti tukea Estä syövän eteneminen -kam panjaa 1500 markalla. Maanantaina 28. Kyseessä on myös seu rantatutkimus ja tämän vuoksi osalla taimenia on selkäevässään pyydysmerkki, joka on pa lautettava, jotta taimenien kul kua pystyttäisiin seuraamaan. pnä toukokuuta 1990 LESTINJOKI * > * . Työsuhde on määräaikainen kolmen kuukau den ajan. * p» i • '¡tr* r U" *«?'*' ' k • ,r* ' ?*. Koska taimenia on näin run saasti, tarttuvat ne virveliin heti, joten onkimaan ei ainakaan Välikannukscn kohdalla kannata mennä. Kunnanhallitus vah visti maatalouslomittajan palk kaluokan. Kalastuskunnat vetoavat kin onkijoijin, ettei näitä taime nia pyydettäisi nyt vähään ai kaan. «•?M j» M M ’ f ' ' k ' ' ?' r.y .i . Nettotappio olisi ollut noin 25 markkaa päivässä. Virvelöijät pois koskista Välikannuksen koskialueelle on istutettu muutaman viikon aikana noin 19 000 kappaletta taimenen poikasia. Kunnanhallitus jätti pöydälle Kaukalopalloseura Turbo-85:n esityksen, jonka mukaan kunta ostaisi seuran peliasuista mai nostilaa. Hyväksyttyyn rakennuskaa vaan tuli muutos juuri liikenne järjestelyjä koskien. Tammukoita Lestijoessa ei kuuleman mukaan ole, joten onkiin tarttuvat ovat taimenia. Muutostyön on tehnyt Vaa san maanmittaustoimiston kaa voitusyksikkö ja myöhemmin sopimuksella Insinöörija ark kitehtitoimisto Plan-Ark Oy. Kaavauudistus sisältää osassa aluet ta kaavanmuutoksen, osassa kaavanlaajennuksen ja yhden korttelin rakennuskaavan osit taisen kumoamisen. Nähtävilläoloaikana esityksestä tuli viisi huomautusta koskien lähinnä alueen liikennejärjeste lyjä. Yli satahenkinen joukko matkusti Kauhavalle ja takaisin. ¿s *t < • 'rt/ <v 'N / '1 . Lohtajal la keräys oli jo reilusti ylittänyt kunnalle asetetun keräystavoitteen. Kunnanhallitus päätti olla si toutumatta korvaamaan vam maisille tarkoitetun Lehtimäen Opiston vuotyiset nettotappiot kunnasta olevan oppilaan koh dalla. Saaliiksi pyydettävän taimenen lyhin sallittu mitta on peräti 40 senttiä. Lohtajan kunnanhallitus Lohtajan kunnanhallitus hyväk syi tiistain kokouksessaan kirkonseuden rakennuskaavan siir ron uudelle pohjakartalle. Opiston perusoppijakso kestää 210 kurssipäivää. Sosiaalilau takunta valitsi leikkikenttäohjaajiksi Minna Niemen ja San na Niemelän. Sosiaali lautakunta valitsi työhön mer konomi Jaana Vihtarin. Lapset pääsevät harvoin ju n a matkalle, mutta oli mukana sellaisia aikuisiakin, jotka eivät kuulemma aikaisemmin olleet ju nalla matkustaneet. r* i 7 ' 'tJi E : [. Esityksessä Lassinmäentien yli oli piirretty kevyenliikenteen väylä, mutta hyväksytyssä versiossa sen tilal la on läpikulku. Kunnanhallitus vahvisti Van husten ateriapalvelun kesätyön tekijän palkkaluokan. Samoin kunnanhallitus vah visti kahden leikkikenttätyöntekijän palkkauksen. i > A Luonnon lähde on kaivautunut syvälle hauraaseen kiveen muodos taen eräänlaisen syvän luolan. Lapset junamatkalla Keskiviikkona kävivät Toholammin seurakunnan päiväkerhon lapset vanhempineen junam at kalla. Mitaltaan poikaset ovat 15-25 sentin mit taisia. Lohtajan lomalautakunta on muuttanut aikaisemmin tunti palkkaisen maatalouslomittaja Maria Luikun työsuhteen kuu kausipalkkaiseksi
Samalla tah don kiittää siitä huolenpidosta ja luottamuksesta jota olen saanut kokea täällä ollessa. Sillä tunnen Toholammin omaksi kodiksi, jossa on ollut mukava ja viihtyisä asua ja hyvä tehdä työtä. Me varmasti tulemme unoh tamaan toisemme, mutta yhtä asiaa toivon jota ette unohtaisi ja se on Taivaan Isä ja se mitä hyvää hän on tehnyt. Taivaan Isän hellään hoivaan teidät sul kien Tarmo, Satu, Anssi ja Tiina Repo Koirat kiinni keväällä Eräs koiranomistaja soitti toimitukseemme kiukus tuneena, kun oli huomannut, että jollain ihmisillä on liikaa koiria, jotteivät pysty pitämään niitä kiinni. Lehden tilaajana vaatisin nyt asiantuntevia kannanottoja le vikkialueen urheiluun. Puranen kirjoittaa Uran olevan nyt alamäessä, vaa tii päitä vadille jne. "Ura urkenee" Ura missä olet, minne menet. Toholampisille Taas on tullut aika lähteä ja sa noa näkemiin. Mitäs tuohon muuta sanois kuin, että verot pois, jollei järjestelmää saada pelaamaan. On mielenkiintoista seurata Ilkka Purasen aktiivisuutta nyt heränneestä innostuksesta kir joitella Uran toimintaan liitty vistä asioista. Tahdonkin kiittää kaikkia vanhempia, jotka olette lähettäneet lapsenne seurakun nan kerhoihin, leireille ja nuor ten tilaisuuksiin. Toisekseen soittaja ihmetteli vieläkin sitä leväperäisyyttä, mikä koirakurin valvonnan suhteen on val lalla. Koiraveroja kyllä peritään, muttei valvota. Mutta nyt kun on aika kulunut loppuun niin silmät tahtovat pakosta kos tua. Kaksi vuotta sit ten ajattelin kauhuissani, että miten tällaisessa käpykylässä saa aikansa kulumaan. Nimittäin hän antoi oman Poikansa ristille sinun syntiesi vuoksi. "Ylämäki, alamäki", sanoo eräs laulu, nojaa, se siitä. Soittajan mukaan varsinkin keväisin, kun on lintujen pesimisaika olisi koirat syytä pitää kiinni. Koira hä vittää maastosta monta linnnunpesää ollessaan irral laan. Erityisesti tahdon kiittää Virkkalan Elviä, joka on ollut tukena ja turvana työssäni ja jolta on voinut pyy tää neuvoja ja apua sitä tarvites sa. Esa Joki-Korpela KOKKOLA • KALAJOKI • KANNUS • YLIVIESKA • NIVALA • HAAPAJARVI • PIETARSAARI • PYHÄSALMI • IISALMI • KAUSTINEN • KAUHAVA • LAPUA • ALAJÄRVI • KURIKKA PALVELEMME MA-K E 9.00-17.30 TO 31.5 9.00-18.00 PE 1.6 9.00-19.00. Kun muis tellaan Uran menestysvuosia, valtakunnalliset tiedotusväli neet antoivat tunnustusta pienen seuran toiminnalle, vaan ei Lestinjoki-lehti, joka unohti Uran ja sen menestyksen lähes tyystin! Miksi. Terv
Keskuste luissa tuli ilmi, että valtuus to haluaa säilyttää pääosin nykyisen päätäntätason. 4,43 Pojat 1-2 Ik n. Lesti järven kunnalla on ollut käytös sä Nastolan malli. Valtuusto varaa 30 000 mar kan määrärahan Yli-Lestin jääkiekkokaukalon laitojen uusimi seen. 3.50 12) Kalle Niskala kk 3,56 13) Tee mu Sippola Mar. Parkkonen otti edel leen Räsäseen yhteyttä puheli mitse. 9.40 2) Seija Nissilä kk 9,57 3) Heidi Sippola M 10,13 4) Suvi Nikupaavo A 10,32 5) Marja Kiviniemi A 10,51 6) Elina Jukkola E 10,53 7) Miia Koski M 11,44 8) Päivikki Puutio M 11,51 9) Pauliina Orjala kk 11,53 10) Suvi Palola E 11,55 11) Tiina Kauranen E 12,04 12) Jaana Huhtala M 12,05 13) Jenni Ojala M 12,08 14) Jenni Pietilä M 12,34 15) Heidi Korhonen kk 13,31 Pojat 3-4 Ik n. Valtuutettu Pentti Untinen (SKDL) kan natti esitystä. Nyt heiltä oli jäänyt saamatta faxilla tullut lääninhallituksen lausun to. 4,41 15) Kirsi Hauhtonen Mar. Parkkonen on ollut lausunnon antaneeseen toimistopäällikkö Esko Räsäseen yhteydessä. Tarkoitukse na on tehdä samantyylinen ta lousarvio. Kunnanhalli tuksen esitys, että valinta suori tetaan sai kymmenen ääntä. Kotipellon alueen kaavatiepohjat päätettiin ostaa Pekka Lapilta ja M arjo Viitasalolta. Lestijärveläiset nuoret ihmi set joutuvat käymään muualla koulunsa. Valtuusto päätti, että kunta tekee Postipankin kanssa sopi muksen luotollisesta postisiirto tilistä. Valtuutettu Inkeri Rautapuro (KESK) puolestaan ehdotti neuvottelutauon pitä mistä. Y v«Vr ' 4 I' H w A r* . Jatketun hakuajan jälkeen tuli kuntaan kymmenen hake musta. Tuikka teki esi tyksen, että virkaan valitaan kunnanhallituksen esityksen mukaan liminkalainen Raimo Rahkola. Valtuuston kokousta edeltä vänä päivänä telefaxilla tuli kuntaan tieto Räsäseltä, minkä mukaan lausuntoa ei voida muuttaa. Kunnanhallitus on esittä nyt, että virkaan valitaan oulu lainen Virpi Knuutinen. Lestijärvi tekee ensi vuoden ta lousarvion, jos valtuusto hyväk syy, uudella tyylillä. 700 m 1) Antti Vuorisalo kk 3,28 2) Jaakko Palola kk 3,30 3) Jyrki Kiviniemi Alav. Tramppi asenne taan nuorisotalon pihamaalle. Onko meillä varaa lähteä sellaiseen. Pöydälle jättämisen puolesta tu li kuusi ääntä. Kauan haaveissa ol leen hankkeen kokonaiskustan nukset nousevat vajaaseen 30 000 markkaan. Asiasta tehdään päätökset kesäkuun ko kouksessa, mutta kunnan hallitus halusi saada siitä ennakkoarviointeja. Ehdotuksien pohjalta joudut tiin äänestämään. 2 km 1) Tommi Ojala M 8,26 2) Vcli-Matti Jukkola E 8,29 3) Teemu Hautala E 8,56 4) Janne Kero M 9,00 5) Jarno Saari A 9,16 6) Mika Kivi niemi M 9,19 7) Markus Korvela kk 9.40 8) Matkus Anttila A 9,47 9) Vilja mi Kinnunen E 10,10 10) Harri Hemesmaa kk 10,12 ll)M ikkoR oikokk 10,40 12) Jori Yli-Korpi kk 10,45 13) Janne Herlevi M U,04 14) Jarkko Pajunpää M 11,04 15) AkiHaasalaM 11,15 Tytöt 5-6 Ik n. 4,00 14) Timo Karhula kk 4,02 15) Kyösti Huhtala Mar. 700 m 1) Eveliina Kero Mar. Valtuutettu Esko J. Vaasan lääninhalli tuksen ympäristösuojelutoimisto on antanut hakijoista lausun tonsa, jossa se toteaa hakijoista luonnontieteiden kandidaatin Virpi Knuutisen, filosofian maisterin Eila Kokon ja diplo mi-insinööri Cezary Koskon täyttävän pätevyysvaatimukset Näille henkilöille voidaan maksaa palkkaukseen valtiono suutta. Välillä jouduttiin pitä mään neuvottelutaukokin. Tulokset: Tytöt 1-2 Ik n. Kun hän valmistuisi vuoden päästä, Parkkosen mukaan hänet voitaisiin valita virkaan. An tero Kiiskilä kannatti esitystä. Parkkonen heitti lisäksi epäi lyksen siemenen, että Knuuti nen ei välttämättä valitsisi Lestijärveä asuinpaikakseen. * • t i* M/ ' > í ’ f * v < ^ * f i. Marinkainen ja kirkonkylä tasan Lohtajan kunnan ala-asteiden maastojuoksumestaruuskilpailuissa 22.5. Kunnanjohtaja Jari Kangas vieri harmitteli, että valtuusto joutuu käsittelmään usein sellai sia asioita, mitkä voitaisiin hel posti päättää lautakunnan kes kuudessa. 4,13 10) Hanna Himanka kk 4,14 11) Sanna Hie tala kk 4,18 12) Anniina Mikkola Alav. Vuonna 1988 kunta myönsi avustusta lainan lyhen nyksestä 40 000 markkaa. Vaikka kunnanhallituksen esitys ei saanut kannatusta vara sijojen suhteen, valtuusto äänes ti päätöksestä. 4,04 Tytöt 3-4 n. Talousarvioasetelman uudistuksesta keskusteltiin Valtuutetut haluvat säilyttää valtansa Lestijärven kunnanval tuusto keskusteli keskiviik kona uudesta talousarvioa setelmasta. Uusi talousarvio pyrkii käsit telemään suurempia kokonai suuksia ja samalla päätäntäval taa on mahdollisuus alentaa. 3,35 5) Martti Polvi Alav. Parkkonen sel vitti lisäksi valtuutetuille, että Knuutisella ei ole edes ajokort tia. 2 km 1) Juha Huhtala M 8.46 2) Mikko Karvonen E 8,47 3) Juha Tiiuo A 8,59 4) Matti Ahola A 9,01 5) Tapani Kinnunen M 9,12 6) Janne Juk kola E 9,15 7) Tero Pöyhönen M 9,21 8) Jarmo Vchkala E 9,45 9) Kimmo Piri M 10,00 10) Jukka Ihanus E 10,13 11) Mi ka Orjala E 10,24 12) Jyrki Tiitto A 10.46 13) Juho Ojala M 11,35 14) Jouni Kattilakoski E 12,09 15) Niko Kosonen E 12,14. Olisin valmis suosittele maan koeaikaa. 4,27 13) Jonna Rautio Mar. Yksitoista hakijaa jätti hake muksensa. 2 km 1) Liisa Kerola Alav. Ennakkotuloksi kir jataan Lestijokilaakson kansan terveystyön kuntainliiton osuden myyntihinnan loppuosa vuodelle 1990 käytettäväksi ter veysaseman rakentamiseen. Valtuutetut voivat tarkkailla niiden toteutu mista. Kunnanhallituksen esityksen vastaisesti Tuikka ehdotti, että ketään ci valita varalle. Viitasalon osuus 503 neliöä os tetaan hintaan 7 000 markkaa ja Lapin osuus 493 neliöä hintaan 6 858 markkaa. Järjestelmän mukaisesti ta lousarviossa on yleisperustelut, käyttötalousosa, investointiosa ja rahoitusosa. 3,37 6) Ville Herlevi Mar. Valtuutettu Kalervo Parkko nen (SDP) esitti keskustelun ai kana, että virkaa ei täytetä vielä. Jos Rah kola ei ota virkaa vastaan, laite taan paikka uudelleen auki. Himanka skeittaa Himangalle hankitaan rullalautatramppi. Valtuusto päätti varata 20 000 markan määrärahan lisätalou sarvioon murskeen ostamista varten. Parkkonen ehdotti, että virka jätetään täyttämättä ja hankitaan tarvittavat tiedot seuraavaan ko koukseen mennessä. Pää omaa on jäljellä tällä hetkellä vielä 40 000 markkaa. Tällä het kellä alamomenttitasojen asiat kin ovat valtuusto päätettävissä. Kilpipakan maas tossa kävivät kirkonkylän ja Marinkaisten ala-asteet tasavä kisen kilvan. Useinkaan heitä ei saada tulemaan kuntaan takaisin ja heille täällä työpaikkaa. 3,41 7) Petteri pentti Alav. Neljä ääntä riitti asian jättä miseksi pöydälle, koska valtuu tetut eivät olleet saaneet asiaan liittyviä asiapapereita neljää päivää ennen kokousta. Valtuutetut eivät kuitenkaan lämmenneet asialle, vaan heidän mielestään valtuuston nykyinen valta tuntuu sopivalle. Hän epäili valtionosuu den saamista Tuikka-Kiiskilälle. SIHTEERIN VALINTA PÖYDÄLLE Lestijärvi on tehnyt Toho lammin kunnan kanssa sopi muksen yhteisen ympäristösih teerin palkkamiseksi. Vastuuta ja tulosyksikköajatusta halutaan edistää. Pisteet joukkueit tain menivät tasan 48 ja 48, Alaviirre oli kolmantena 36 pisteel lä. LAUSUNNOT SEKAISIN Lääninhallituksen lausunnon mukaan Tuikka-Kiiskilän palk kaukseen ei saisi valtionosuutta. Ensi vuoden talousarvio teh dään luultavasti uudella ta valla. 3,33 4) Ilkka Uutela Mar. 3,47 9) Jani Tunkkari kk 3.48 10) Jaakko Potta la kk 3,49 11) Juha Björkbacka Mar. Talousarvioasetelman uusi misen yhteydessä olisi helposti mahdollista muuttaa myös pää täntävaltaa alaspäin. 2 km 1) Elina Orjala E 9,31 2) Minna Lokasaari M 10,04 3) Anne-Mari Ala-Tainio A 10,09 4) Anna-Leena sysimetsä M 10,10 5) Maarit Kerola A 10,12 6) Suvi Niemi M 10,16 7) Minna Ojala M 10,17 8) Paula Erkki lä E 10,29 9) Piia Kero E 10,37 10) Nii na Jakola A 11,03 11) Katja Anttiroiko E 11,28 12) Jonna Kippo E 11,29 13) Henna Leppäkari M 12,55 14) Päivi Sy dänmctsä M 12,57 Pojat 5-6 lk n. Keskusteluissa Räsänen oli ehdottanut, että valitaan viran hoitaja vuodeksi ja sen jälkeen virka täytetään. Ajokorttikysymys on sellai nen asia, jolle pitää laittaa pai noa. Valtuusto päätti myöntää 40 000 markan lainalle jatkoaikaa neljä vuotta ja periä siitä 10 pro sentin vuotuisen koron. Tuikan esitys voitti yksimielisesti kuudellatoista äänellä. 3,58 4) Elina Ahola Alav. Valtuusto hyväksyi siirto määrärahat käytettäväksi ter veysaseman rakentamisen ra hoitukseen. Miten hän voi hoitaa virkansa. Valtuutettu Antero Kiiskilä (KESK) puolusteli Tuikka-Kiis kilän valintaa sillä, että hän on Lesti järveltä lähtöisin. Firman tarjoa man trampin hinta on hieman korkeampi kuin kilpailijan, mut ta Loppelin tramppi on äänivaimennettu, joten skeittaajat eivät häiritse ympäristöään. Tuikka (KESK) piti lääninhallituksen lausuntoa kovana. 4,30 14) Ta ru Tuunainen Mar. Talousar vion muuttaminen käy silloin kätevästi, koska kuntaan tulee uusi tietokoneohjelma. 3,46 2) Suvi Seikkula kk 3,52 3) Kaisa-Maria Lento Mar. Pitkän keskustelun jälkeen toivottiin, että talousarviojärjes telmään voitaisiin vielä tutustua ennen kesäkuun kokousta, jol loin asiasta tehdään päätös. Jos heille annetaan lisää val taa, on voi valtuusto keskittyä suurempiin kokonaisuuksiin. Olisin hiukan varovainen tässä asiassa. Tekninen lautakunta päätti hankkia skeittaajien unelman Loppeli Ky:Itä. Parkkonen on kuitenkin selvit tänyt taustoja, jonka mukaan Tuikka-Kiiskiiä on virkaan kou lutuksensa vuoksi yhtä pätevä kuin Knuutinen. 4,00 5) Eija-Sinikka Orjala kk 4,01 6) Niina Syrjälä kk 4,03 7) Päivi Lukkarila kk 4,08 8) Piia Sydänmctsä Mar. Esko J. 4,09 9) Päivi Pottala Alav. Kunnan virkamiehille voi daan talousarvion yhteydessä asettaa tavoitteita. Pu helimessa Räsänen on perunut lausuntoa ja todennut TuikkaKiiskilän pätevyyden. Ympäris tösihteerin pääpaikkana on Les tijärvi. 3,46 8) Jussi Pietilä Mar. Samalla valtuutetut voivat pudottaa päätäntä valtaa alaspäin. Valtuutettu Olavi Takala (SKDL) kannatti Parkkosen eh dotusta. Parin vuoden päästä talousar vion uusiminen on tilastoinnin vuoksi välttämätöntäkin. Kunnanjohtaja Jari Kangas vieri ihmetteli lausuntojen anta mista. Vuoden ajaksi virkan hoitajaksi valittaisiin entinen lestiläinen luonnontieteiden kandidaatti Paula Tuikka-Kiiskiiä. Knuutinen voisi hankkia sinä aikana ajokortin. Paperissa sanotaan harvinai sen selvästi, että muut eivät kelpaa. Valinta osottautui valtuutetuille vai keaksi. Kunnanhallitus on myöntänyt vuonna 1986 Lestijärven Van hustenkotiyhdistys ry:lie raken nusaikaista lainaa 150 000 markkaa. RAHKOLA MESTARIKSI Kunnassa on ollut lisäksi avoinna rakennusmestarin vir ka
Jani Heikkilä 7 v. Minun ei tarvitse pitää takkia eikä lakkia eikä kenkiä. Minä leikin kavereitten kanssa. Ville Siltala 3. Meille on lai tettu kiikku pihalle. Siellä on kivaa, taa Annukka Rann opitaan siellä paljon ja. pnä toukokuuta 1990 Himangan Pahkalan ala-asteen oppilaat ovat ahkeroineet ja kirjoittaneet mukavia kertomuksia ja piirtäneet hauskoja kuvia. SE JÄI AUTON ALLE. On Pahkalassa oma kylätoimi kunta, ja on täällä minkkitarhoja, jossa on minkkejä ja kettuja. SE OLI HAUSKA, MUTTA SE ON KUOLLUT. Kun sitten menimme illalla nukku maan niin kaverini nukahti en sin, mutta minä en saanut unta. Olen siivonnut Juha Rahkola 9 v., 2. Kerran kun Kristiina, Jorma, Minttu, Mikko ja Meri olivat meidän mökillä, Minttu ja Mik ko uivat kahdestatoista aamulla kahteentoista illalla. , Joni Niemi 7 v., 1. Melkein joka talossa on lehmiä, muutamilla jopa kettuja, mink kejä, sikoja ja hevosia. Mel kein kaikilla on jokin eläin. On kiva kun on h Katriina Ala-Pönti Folke Känni Kannuslaisia hemm vinaisen korkeatasi serttivieraalla, ku: koulun juhlasalissa i ke Gräsbeck keski> säkuun kuudentena Gräsbeck on oli Akatemian säestykf vuodesta 1985 läht opiskellut pianonsc Huovisen johdolla servatoriossa vuosi Maria Curcio-Dian tyisoppilaana Lon Erik T. Koti ni ja autotalli ovat keltaisia. Ne uivat vain kun mi nä ja Harri tultiin mökille. Kylällämme ei ole kauppaa, mutta sehän ei ketään haittaa, ei ainakaan minua. Elina Pöntiö 8 v., 2 lk Omalla pihalla Aah, tulee kohta kesä! Mutta nyt vielä on kevät. Meidän kylällä oli ennen oma koulu. Rami Alamaa, 4. Pahkalalla on oma jääkickkokaukalo, jossa pela taan monesti. pr 1NJÖK1 Maanantaina 28. Pöntiössä on ankkoja kesällä. Me usein toisilla kyläss dään usein läksyt yh ran meillä oli salakiv mutta se löydettiin, i juoksin metsässä kun Paula yritti seurata käymme joka perjar sa. Siellä elätetään lehmiä ja lihakarjaa. Tuolla suussa on aika kyl mä, kun tuo nukkuu suu auki ja minä aivan hytisen vilusta. Maanantaina 28. On ihan kiva käydä pyörällä Pahkalassa karkkiostoksilla. Tässä koottuna muutamia. lk Kotikyläni Minä asun Pahkalan kylässä. Ja sitten kun Vesa lähti käy mään meillä niin minä hain oman paperinuken ja sen vaat teet. Erja Ylikangas 8 v., 2. Sen nimi on Ankkalampi. * 9 * Kotikyläni on Pöntiö. KISSA, KOIRA, HIIRI JA KA RI LEIKKIVÄT SEISSIÄ JA POLTTOPALLOA. Minulla on kiipeilypuu, hiekkalaatikko ja lastenkiikku. Lampi, jossa ankat ovat, on saa nut nimensä ankkojen mukaan. OLI KUMMATKIN KARIN. Meillä on leikkimökki. Siellä on hauskaa, koska saa uida kovasti. Jaakko Kivelä, 4. 1. Minäkin lei kin ja käyn uimassa ja uittclen veneitä. Se on tosi hauskaa. Sitten pitkän ajan kukittua näin kaverini, hän sanoi, että ei len oli käynyt hammaslääkäris sä. Hammaspeikko oli pi tänyt lupauksensa. Aurinko paistaa suoraan siihen, ja läm min on siinä. Asukkai ta on vain kaksisataakaksikymmentäyhdeksän ja kivoja onkin. Täällä on koulu, jossa on neljäkymmentäviisi oppilasta ja kol me opettajaa. Me kuljemme tak silla koulussa. siv. MEIDÄN KOIRA OLI KIVA. Tawaststjer Sibelius-Akatemias Himai Himangan tekninei päätti varata Piki satamasta venepaik; nalille, Tenho Kensapuu Oy:lle, siialle, Jari Rouka Tanskalle. Meillä on kukkapenkkejä. Lapset leikkii ja äidit ot taa aurinkoa ja isät. Naisilla on kudontapiiri, lapset voivat tal vella luistella joessa, jossa jos kus on vähän röpöinen jää, mutJohanna Ala-Pöntiö Kari Alamaa 8v., I Ik Välitunnilla. Pahka lassa on paljon maataloja. lk sen. En tekisi yhtään reikää jos saisin lämmintä vaatetta päälleni. Pahkalan kouluun tulee neljästä eri kylästä oppilaita. Ikävä kyllä kaikki eivät millään sopoineet mukaan...mutta ehkä ensi kerralla. lk Äiti navetassa. lk PUUSSA KERRAN KIIPESIN PUUHUN JA LAITOIN VÄHÄN SUK LAATA SUUHUN KUN SITÄ JÄI VIELÄ. Maarit Pernu 8 v., 1. Kylällämme on aika monella lehmiä. Meillä on perunapelto. Kesällä minä käyn Rahjassa, minä ajan traktorilla ja haen vesitankin. lk Kotikyläni Kesällä Olen ollut merellä. Paras ystävän Minun paras ystävän Me olemme melkcir tunti yhdessä. Sitten Vesa lähti mökille. Hammaspeikko kiitti ja meni ta kaisin kaverini suuhun. lk Hammashirmu kertoo Minulle tuli kaveri yöksi. Pahkala on kylien piirittämä. Kaverini nukkui suu auki ja yhtäkkiä kaverini suusta tuli ulos pikku-ukko, joka alkoi ker toa. Meillä on yksi iso kivi, jossa olen melkein aina. Sitten mi nun sedän mökillä oli minun serkkuja. SIINÄ OLI MUS TAA, VALKOISTA JA RUS KEAA. Se ei ole paljon, mutta tarpeeksi paljon ainakin minun mielestäni. Ik Isä ajaa trukkia. Sieltä kuuluu melkein yötä päivää pauketta. Minna Kaattari 3. Pöntiössä on yhdeksänkymmentäyksi asu kasta. KISSA MEILLÄ OLI KISSA. Aamulla kerroin muille mitä yöllä oli ta pahtunut, mutta kukaan ei usko nut. Ja niin kun hammaspeikko lupasi niin minä annoin sille vaatteita. Ik KESÄ OLIPA KERRAN KORI MIS TÄ TULI KOIRA JA KISSA. Tekninen lautaki tuttaa Kannukyläm liikenteen väylän e: herkaistalle koivuj Uittamisiin on talv esiintynyt mootto jonka aiheuttama i keutunut lumivalli nurmikon pois.. Takapi halla on Hallin mökki joka on verkolla aidattu. Se on niin suuri kivi. Kekola lestaan varataan ve mo Lehtoselle ja J le. Minä ajan myös heinäpellolla. Kati toi mukanaan barbit ja paperinu ket. lk Aki Pahkala 8 v., II lk jatkoa ed. ta voimme käydä luistelemassa metsälammessa jonka nimeä en muista. Hänellä oli ollut aivan ehjät hampaat. Pahkalan koulu on hyvin pieni. SEN NIMI OLI VILK KU. Nyt Pöntiön kylän koululaiset käyvät koulua Pahkalassa. Myös naisilla on kansalaiskou lun kutomapiiri. No voin antaa sinulle vaatetta jos lupaat, ettet tee yhtään reikää. Joskus kesäisin käyn soutelcmassa kumiveneelläni joella. Kohta saa laittaa teltan kin pihalle ja autotalliin. Maarit Heikkilä 4. Reetta Kattilakoski Kotikyläni Asun Pahkalan kylässä. lk Kesällä Kesällä kukat kukkii ja linnut laulaa. SEN KANSSA OLI HAUSKA LEIKKIÄ, MUTTA MEIDÄN KOIRA TAPETTIIN VASTA. SE SÖI KANANLIHAA, MAITOA JA KISSANRUOKAA. Pöntiössä, ihme kyllä, ei ole hevos ta. Kylämme vanhalla koululla kudotaan pal jon kangaspuilla
Tekninen lautakunta päätti is tuttaa Kannukyläntien kevyen liikenteen väylän erottavalle vi herkaistalle koivuja. Ik Minun rakkain leikkikaluni on puhuva papukaija. Hän on opiskellut pianonsoittoa Tarmo Huovisen johdolla Turun kon servatoriossa vuosina 1962-74, Maria Curcio-Diamondin yksi tyisoppilaana Lontoossa sekä Erik T. Paras ystäväni Minun paras ystäväni on Paula. siv. Tshaikovskin, Shosta kovitshin, Mendelssohnin ja A. Juho Ainali 8 v., 2. tekninen Lämpölaitoksen johtaja Veikko Peltola päätettiin lähet tää Kunnallisliiton järjestämille lämpöhuoltopäiville. Minä puhun sen kanssa melkein joka päivä. Jari Kyösti 4. Sen kanssa on hauska puhua. Pernu on pieni kylä metsän keskellä. Me opitaan siellä paljon uusia laulu ja. Himangan Himangan tekninen lautakunta päätti varata Pikku-Mansikan satamasta venepaikat Pekka Ainalille, Tenho Rantalalle, Kensapuu Oy:lIe, Raimo Nissilälle, Ja ri Roukalle ja Mikko Tanskalle. Se on aika iso. Me käymme joka perjantai kuoros sa. Mi nä asun vihreässä talossa. Lautakunta hyväksyi Teolli suushalli VI:n vesija viemärilaitossopimukset. SITTEN MARJAT PANNAAN PAKASTIMEEN. Kekolahdesta puo lestaan varataan venepaikat Ti mo Lehtoselle ja Juha Autiol le. Ik Minun kotikyläni Katriina Ala-Pöntiö 8 v., 2. Minä sain sen viime jouluna joululahjaksi. SITTEN ÄITI TULI SINNE JA MAURI SAI SELKÄÄN. Markus K aattari 8 v., 1. Pcltoaukeamat ovat aika pienet. Ik Folke Gräsbeck Kannukseen Kannuslaisia hemmotellaan har vinaisen korkeatasoisella konserttivieraalla, kun Mattilan koulun juhlasalissa esiintyy Fol ke Gräsbeck keskiviikkona ke säkuun kuudentena päivänä. Mei dän kylällä on neljä kerrostaloa. Pcrnulaistcn kerrostaloissa on vinttikamarit. Ik Äiti tekee joskus paperitöitä. Mari Lampinen 3. Minä kerran juoksin metsässä kun oli lunta ja Paula yritti seurata jälkiä. Talvella on hirvenpyynti ja ketunpyynti. Kun sille sa noo jonkin sanan tai lauseen, se toistaa sen. Sen nimi on Kaija. Me olemme melkein joka välitunti yhdessä. Samoin lautakunta hyväksyi Sauli ja Leena Saarenpään vcsilaitossopimuksen. Syynä is tuttamisiin on talvella alueella esiintynyt moottorikelkkaralli, jonka aiheuttama tiukaksi pol keutunut lumivalli on polttanut nurmikon pois. Ker ran meillä oli salakivi metsässä, mutta se löydettiin. Mattilan koulun konsertissa Gräsbeck soittaa Frederic Cho pinin, Jean Sibeliuksen, Oskar Merikannon ja Dmitri Shosta kovitshin musiikkia. 80-luvun esiintymisissään hän on soitta nut mm. Ik Minun kotikyläni on Pernu. Vuoden 1973 Maj Lind -pia nokilpailun voiton jälken Gräs beck on ollut tunnettu ensisijai sesti soolopianistina. On kiva kun on hyvä ystävä. Itse vastaanottoasema tulee maksamaan 200 000 250 000 markkaa. Mei dän kylällä on kolmekymmen täyksi asukasta. Se toimii kuudella pienellä patterilla. Meidän kylän keskeltä virtaava oja muuttuu puroksi. Monet hiihtokilpailut on pidetty kylän laidalla olevalla hiihtomajalla. Silloin kun minä en puhu sen kanssa, se istuu mi nun kirjahyllyn päällä minun leikkikoiran kanssa. SITTEN MAURI MENI PAKASTI MELLE JA SE MENI POPSI MAAN MARJOJA. Ik Merja Pernu 3. Isä ajaa traktoria. Meidänkin talon sei nällä on yhdeksän kettua ja yksi näätä ja minkki. Gräsbeck on myös levyttänyt pianomusiikkia yhden lp:n ver ran. Meitä opet taa Annukka Rannankari. Merikannon pianokonsertot. Yksi soitto riittää:. Gräsbeck on ollut SibeliusAkatemian säestyksen lehtorina vuodesta 1985 lähtien. Tawaststjeman johdolla Sibelius-Akatemiassa 1983-87. Suunni telma maksaa 14 000 markkaa. Me käymme usein toisilla kylässä. jatkoa ed. Minna Kyösti, 3. Tekninen lautakunta päätti teetättää sakokaivolietteen vas taanottoaseman suunnitelman Oy Vesi Hydro Abrllä. Meidän kylällä on kuu si taloa ja yksi hiihtomaja. Siellä on kivaa. Ik Rakkain leikkikaluni KESÄLLÄ ME MENNÄÄN METSÄÄN MARJOJA POIMIMAAN. Me teh dään usein läksyt yhdessä
9.45-10.00 H-hetki. 16.0516.15 Urheiluradio. 19.20-19.30 Urheiluradio. 18.45 Afrikkalaisia naamioita. 14.00-14.05 Alueelliset sähkeuutiset. 16.15-16.45 Kotimaiset. LAUANTAI 5.307.00 Herää Suomi! 5.35 Merisää. 9.00-9.10 STT:n uutiset ja sää. 17.02-17.30 Etelä-Pohjanmaan alueuutiset ja uu tisstudio. USA 1984. 16.25 Kevätkonsertti Tamperetalossa. 8.00-8.15 Uutiset ja sää. Isku eläinten puolesta. 22.00 Kymmenen uutiset. 11.50-12.00 Keski-Poh janmaan aluekatsaus. 22.00 Kymmenen uutiset. Isä tietää aika vähän. KESKIVIIKKO TV 1 16.35 Vuosisata modernia maa laustaidetta. Ranskalai nen elokuva v. 23.20 Kotiin syntynyt. 16.1017.00 Keski-Pohjanmaan säh keuutiset ja avoin illansuu. 19.10 Maija Mehiläinen. 22.15 Pimeän pelko. Ohjel ma perustuu Tito Collianderin teks tiin ja katkelmaan kiinalaisesta ru nosta. 18.45 Aluestudio Turusta. 15.00-15.10 Ur heiluradio. 18.00-18.40 Kökkäkanava. 16.1017.00 Etelä-Pohjanmaan sähkeuutiset ja avoin illansuu. Me olemme vii si ystävää. 11.50-12.00 Etelä-Pohjanmaan aluekatsaus. 19.05 Pulttibois. 12.5515.00 Tänään iltapäivällä. 12.00-12.15 Päiväkatsaus. os. 11.05-11.48 Naisten tunti. Doku menttiohjelmassa seurataan vesisynnytystä ja sen valmisteluja. 21.35 Yhteinen maailmamme: Jah ti. MAANANTAI 6.006.15 Aamun peili ja sää. 14.0014.05 Alueelliset sähkeuutiset. 21.00 Napakymppi. 21.10 Kotirappu. 8.008.05 STT:n uutiset. 22.50 TV-nytt. 17.30 Farmor. 11.50-12.00 Etelä-Pohjan maan aluekatsaus. Amerikkalainen, v. 18.00-18.30 PesäK alloa. 18.30 TV-uutiset. 15.00-15.05 Uutiset. 18.00 TV-nytt. 19.30 Ruutuässä. 17.00 TV-uutiset. 11.50-12.00 Keski-Poh janmaan aluekatsaus. 18.45 Kotimaan katsaus. 21.0021.10 Uutiset ja sää. 19.00 Kate & Allie. 8.15-9.00 Tiistaitirsmu jat kuu. Alkuleimahdus. 15.00-15.05 Uuti set. 13.00 STT:n uutiset ja sää. 22.1022.15 Merisää. 9.05-9.45 Studiosta studioon. 18.15 Sana viikonvaihteeksi. 19.25 Mannekängliv. 19.40-n. 18.15 Ravinto terveys. TIISTAI TV 1 16.30 A-studion raportti. Osa 1/5. 17.30 En liten prinsessa. 18.00 Pikku kakkonen. 00.10-00.15 Kuuden minuutin elo kuva: Nihilistin tuplavisio. 19.05 Matkalla mielenterveyteen. 17.0217.30 Etelä-Pohjanmaan alueuutiset ja uutisstudio. 15.05-16.00 Työpaikalla soi. 7.00-7.15 Aamun peili ja sää. Älä vesitä kesääsi hukkum alla. 19.10 Viihdeilta Savoyssa. 17.00-17.02 Uutiset. Osa 5/5: Oikeu den pitkä käsi. 8.05-8.18 Luontoretki. 19.25 Sääruutu. 15.00-15.05 Uutiset. 19.45 Maailman kisat. 22.0022.10 STT:n uutiset ja sää. 19.00 STT:n uutiset ja sää.19.10 Meri sää. 23.05 TV-nytt. TORSTAI TV 1 16.00 Prisma ¡Näkökulmia muuttu vaan Eurooppaan. Osa 2/4. Suora lähetys Eduskunnasta. 22.55 Nachrichten auf deutsch. 19.05 Seitsemän jälkeen. 17.30-18.00 Päivän peili ja sää. 19.00 Sääruutu. Ohjaus Charles Burnett. 8.20-8.25 Merisää. 18.30 TV-uutiset. 17.30-18.00 Päivän peili ja sää. Keskipäivän cow boy. 20.30 TV-uutiset. Viimeinen osa. 19.35 Kaksi sisarta. 5.556.00 Hyvää huomenta. 19.3020.20 Jalkapalloa. 23.00 TV-uutiset. Pohjan maa! 6.00-6.05 Uutiset ja sää 6.057.00 Levoton perjantai. 20.00 Ja harmonikka soi. 14.0515.00 Tähtisumua. 9.05-9.45 Kansantaudit. Ohjaaja Claudio Guzman, USA 1980. 17.00 TV-uutiset. 16.55 Tulevia opetusohjelmia. 17.05 Lucky Luke. 11.50-12.00 Etelä-Pohjanmaan aluekatsaus. 12.4512.55 Merisää. 21.00-21.10 Uuti set ja sää. 18.0518.45 Jokapäiväinen markkam me. 17.0017.02 Uutiset. 8.25-8.58 Kesälauantai jatkuu. 19.20 Seikkailu Australiassa: Kap teeni Johnno. Citizen W ay ne. 16.15-17.00 Teillä ja vesillä. 6.15-7.00 Tiistaitirsmu. 19.45 Rock, kapinallinen. 14.00 Jalkapalloilun Stadi-cup. 22.20 Taistelupari. 9.4510.00 H-hetki. 18.00-18.02 Uuti set. Osa 4. 9.009.10 STT:n uutiset ja sää. 22.00 Kymmenen uutiset. 1.00-4.30 Yöradio. 21.10 Jalkapalloilua. TV 2 16.30 Barokkimusiikkia ruukinmiljöössä. 18.40 Aikamiesten juhlaa. 9.00-9.05 Uuiiset. 8.00-8.05 STT:n uutiset. Tehtävä Salzburgissa. 18.00 Pikku kakkonen. 18.30 TV-uutiset. 24.00 Uutiset. 17.00 Green-aid. 22.15-01.00 Valoa ik kunassa. 17.00-17.02 Uutiset. 13.00 STT:n uutiset ja sää. 21.0021.10 Uutiset ja sää. 16.00-16.10 Uutisraportti ja sää. 24.00 Uutiset ja sää. 20.35 Haimiljonääri. 19.1019.15 Merisää. 12.15-12.45 Lounasradio. 18.10 Sääruutu. 15.05-16.00 Koulun jälkeen. 7.15-8.00 Mainio maanan tai jatkuu. 18.30-19.00 Jalkapalloa. 10.00-11.00 Viittomakielinen ju malanpalvelus kuulovammaisjärjestöjen talolta Helsingistä. 18.15 Näkökulma. 12.55-14.55 Tänään il tapäivällä. 10.02-10.30 Tänään kymmeneltä.10.30-11.00 Maailmanpolitiikan arki päivää. 17.00 Uutiset. 19.00-19.20 Jal kapalloa. 23.15-00.05 Cannes jazz: Chuck Mangione. 23.05 TV-nytt. 7.15-8.00 Tiistaitirsmu jatkuu. 10.00-10.05 Uutiset. 14.5515.00 E-P:n uutiset. 14.05-15.00 Pohjanmaa soi. 9.05-9.35 Opin sauna autuas aina. 18.15 Viikon vinkit. 21.5522.00 News in English. 18.0018.10 Laulelmatuokio. 9.0010.30 Kukkokiekuun luontoaamu! 12.0013.15 Festgudstjänst I Äbo. 8.15-9.00 Keskellä viikkoa jatkuu... 18.45-19.38 Urheilua ja musiikkia. 17.02-17.30 Keski-Pohjanmaan alueuutiset ja uutisstudio. 17.00 Tositarina Spit Macpheestä. 12.15-12.45 Luonnossa ja puutarhassa. TV 2 16.45 Yhteinen maailmamme: Berenin keskustelut I. 17.02-17.30 Etelä-Pohjan maan alueuutiset ja uutisstudio. 17.35 Lasten TV puoli kuusi. 14.00 Uutiset. 17.40 Keilailua. 17.40 Viittä vaille. 8.058.15 Aamun peili. 22.20 China Beach. 16.1016.15 Etelä-Pohjanmaan uuti set. 12.0012.05 Uutiset ja sää. 20.55 A-studion 48 tuntia. 7.00-7.15 Aamun peili ja sää. pnä toukokuuta 1990 mMANLVJIKOM )* J MAANANTAI TV 1 16.50 Television viritysohjeita. 17.02-17.05 Ur heiluradio. Naisten Suomen mestaruuskilpailu. 19.15 Seitsemän jälkeen. 18.00 Pikku kakkonen. 16.45-18.30 Urheilua ja musiikkia. 19.30 Seitsemän jälkeen. 11.0511.30 Kotimaiset. 16.50 Kulttuurikasvo Otto Iivari Meurman. 22.00 Kymmenen uutiset. 21.35 Bossen leffat. 17.05 Ahaa! Tekniikka tutuksi. 17.05 Lumelta pääsi itku. 11.00-11.05 Uutiset. 22.00-22.10 STT:n uutiset ja sää. 18.00 Pikku kakkonen. 19.15 Terveys tänään. 18.4019.35 Pohjanmaa soi. SUNNUNTAI TV 1 8.30 Satukirjaston aarteet. 10.07-11.03 Päivän pu heenaihe. 16.10-17.00 Etelä-Pohjan maan sähkeuutiset ja avoin illansuu. 21.30 Bill Cosby Show. 7.007.53 Muistojen bulevardi. TV 2 16.25 Eduskunnan kyselytunti. 17.15 Puff ja uskomaton olema ton. Nor jan television ohjelma. TV 2 16.45 Yhteinen maailmamme: Ber genin keskustelut II. 17.30-18.00 Päivän peili ja sää. 11.00-11.05 Uutiset. 23.1523.45 Alfred Hitchcock esit tää. 17.05 Maija Mehiläinen. 14.05-15.00 Pohjanmaa soi. 17.0217.30 Keski-Pohjanmaan alueuutiset ja uutisstudio. 11.50-12.45 Iskelmäradio. 8.05-8.15 Aamun peili. 21.20 Lilth ja kuningas Adamin uudet vaatteet eli hänen kolmen vaimonsa tarina. 1979 valmistunut elokuva kokenees ta liikennelentäjästä. 21.1021.20 Urheiluradio. TV 2 15.45 Pähkäkanava. Osa 2: Aikamiehet juhlivat 25-vuotistaivaltaan 14.10.1989 Helsingin Kulttuuri talolla. 19.0019.10 STT:n uutiset ja sää. 8.208.25 Merisää. TORSTAI 6.00-6.15 Aamun peili ja sää. 20.45-20.58 Viihdemu siikkia radion kantanauhoilta. 19.00 Patakakkonen. 18.00 TV-nytt. 12.0012.15 Päiväkatsaus. 20.45 Urheiluruutu. 21.55-22.00 News in English. 11.0011.05 Uutiset. Suomen ur heilun isän patsas paljastetaan ke säkuun 3. 18.50 Kieli-TV. 1.00-5.30 Yöradio. 9.45-10.00 H-hetki. 17.30 Lasten TV puoli kuusi. 19.00 Sääruutu. 17.30 Päivän peili ja sää. 18.00 TV-nytt. 16 LESTINJÖKI Maanantaina 28. 11.50-12.00 Keski-Poh janmaan aluekatsaus. 10.00 10.05 Uutiset. 20.20-20.30 Urheiluradio. 19.00 Ville Vallaton. 23.10-23.55 Musta Ikaros. 16.05 Serengetin päiväkirja. Osa 7/8. 22.1523.50 Lauantai-illan eloku va: Lentäjä. 18.45 Sääruutu. 22.15 Miami Vice. 18.30 TV-uutiset. 18.30 TV-uutiset. 16.00-16.10 Uutiset ja sää. 22.20-23.50 Yhteinen maailmamme: Paneelikeskustelu. 21.10 Urheiluruutu. 17.05-17.30 Paikka aurin gossa. Englantilainen elo kuva v. 20.30 Hur skall det gä för Caroline och Donald. 8.25-8.40 Puutar hurin tietolaari. Osa 7/13. 11.50-12.00 Keski-Pohjanmaan aluekatsaus. 15.25 Kalliovuorten Kingit. 24.00 Uutiset. Oh jelmassa pohditaan Wilskmanin merkitystä suomalaiselle urheiluelä mälle. 19.25 Ajankohtainen kakkonen. Käsikirjoitus Outi Nyytäjä ja Jaakko Pyhälä. 17.50 TV-uutiset. Apartheidin salamurhaajat. 18.40 V5-ravit. 18.05-18.35 Kökkäkanava.18.3520.58 Puhelinlangat laulaa. KESKIVIIKKO 6.006.15 Aamun peili ja sää. 17.15 Caru. 17.0217.30 Keski-Pohjanmaan alueuutiset ja uutisstudio. 16.1016.15 Keski-Pohjanmaan uutiset. 14.0514.35 Maakunnan metro. 12.00 Uuti set ja sää. 3/6. V E S IT U R V A LLIS U U S K A M P A H JA 1 9 9. 16.10-17.00 Keski-Pohjanmaan sähkeuutiset ja avoin illansuu. 23.00 TV-nytt. 18.00-19.00 Vatupassi. 20.55 Palvelija. 9.35-9.45 Laulelmatuokio. 20.30-20.58 Tähtisumua. 14.55 Keväänhauras oksa. 7.30 Byn som flyter pä vattnet. 18.00 TV-nytt. 6.15-7.00 Keskellä viikkoa. 18.40 Mitä pelkäämme ja miksi. 17.00-17.02 Uutiset. 12.0512.15 Laulelmatuokio. 18.00 TV-nytt. 21.30 Kymppitonni. 14.55-15.00 K-P:n uutiset. 19.45 OBS. Ohjaus ja pää osa: Clift Robertson. 12.45-12.55 Merisää. 17.0017.02 Uutiset. 20.55 Ajankohtainen kakkonen. 9.1010.00 Sävellahja 22 000. 17.02-17.30 Keski-Pohjanmaan alueuutiset ja uu tisstudio. 23.2023.25 TV-uutiset. 8.00-8.05 STT:n uutiset. 18.00 TV-nytt. 7.558.00 Hyvää lauantaiaamua, Pohjan maa! 8.00-8.05 Uutiset ja sää. 15.00-15.05 Uutiset. 16.20 Kreisi college. 9.45-10.00 H-hetki. 20.30 TV-uutiset. 11.00-11.05 Uuti set. 6. EMcupin loppuottelun mahdollinen ja t koaika. 16.0016.10 Uutisraportti ja sää. 17.02-17.30 Etelä-Pohjanmaan alueuutiset ja uutisstudio. 16.00-16.05 Uutiset ja sää. 21.20-21.53 Tänä iltana viikon vieras. 21.55-22.00 News in English. 14.00-14.05 Alueelliset sähkeuutiset. Mestarin jäljillä. 8.058.20 Kesälauantai. 20.55 Urheiluruutu. 19.15 Intelligentsia nyt! 20.05 Velipojan häät. 19.45 He saapuivat ystävinä. 18.40-19.20 Kansantaudit. 9.05-9.45 Kökkäkanava.9.45-10.00 H-hetki. 8.05-8.15 Aa mun peili. 3/6: Hapuilua. Bangla deshiläinen Manusura on saanut työtä tanskalaisen yhteistyöhank keen kautta. 20.10 Tulilinja. 8.05-8.15 Aa mun peili. 13.45 Speedwaytä. 17.30-18.00 Päivän peili ja sää. 7.15-8.00 Levoton perjantai jatkuu. 8.15-8.20 Tietoja tulevasta. 21.35-23.10 Salapoliisi. 17.30 Naturkalaset. 22.151.00 Valoa ikkunassa. TV 2 12.15 Musiikkia 90-luvun maail maan. 21.55 TV-nytt. Pääosissa Peter Fonda, Billy Dee Williams, Keir Dullea, Douglas Fairbanks Jr, Rachel Roberts ja Britt Ekland. LAUANTAI TV 1 8.30 Seikkailupeli. 22.1022.15 Merisää. 22.00 Kymmenen uutiset. 9.00-9.05 Uutiset. 8.00-8.05 STT:n uutiset. 22.05 Ett slott i solen. 21.15 MM-jalkapalloilun aattona. 16.00-16.10 Uutisraportti ja sää. 16.15-16.58 Kotimaiset. 15.0015.05 Uutiset. osa. 8.55 Sunnuntaiuusinta: Karhun jäl jillä. 9.00-9.05 Uutiset. 19.30 Prisma: Näkökulmia muuttu vaan Eurooppaan. TIISTAI 6.006.15 Aamun peili ja sää. 16.10-17.00 Etelä-Pohjanmaan sähkeuutiset ja avoin illansuu. Osa 6/6. 20.30 TV-uutiset. 18.20 Näin Suomessa. 18.50 Play Back. 21.15 Kaapattu torni. 17.30-18.00 Päivän peili ja sää. 21.30 Den blinaa rättvisan. 23.20-23.50 Kielletyt leikit päättyi kevään osalta. 12.0012.15 Uutiset ja sää. 8.40-9.00 Maatalousradio. 20.30 TV-uutiset. päivänä löysässä ja siitä alkavat SVUL:n 90-vuotisiuhlat. 22.00 Kymmenen uutiset. 19.00 Luonto on vielä meidän: Pie niä askeleita kotipihalla. 21.20 Kunnon kino. Vaarallisia ai neita liikenteessä. 17.30-18.00 Päivän peili ja sää. 21.10-21.20 Ur heiluradio. 12.45-12.55 Merisää. 17.30 Lasten TV puoli kuusi. 16.00-16.10 Uutisra portti ja sää. 20.00 Urheiluradio. 10.0511.58 Kesälauantai jatkuu. 16.10 Liikennevartti. 22.00 Kymmenen uutiset. Kaikki loput Taisteluparin jaksot nyt kesäuusintoina! PERJANTAI TV 1 17.00 TV-uutiset. 17.05 Majakan herrasväki. 17.02-17.30 Etelä-Pohjanmaan alueuutiset ja uutistudio. 19.00 STT:n uutiset ja sää. 17.30 Lasten TV puoli kuusi. 18.1018.40 Opin sauna autuas aina. 8.15-9.00 Mai nio maanantai jatkuu. 19.30 Koira haudattuna. 18.45 Ajankohtainen kakkonen. 10.00-10.02 Uuti set. 12.5514.55 Tänään iltapäivällä. 14.5515.58 Helleaalto. 15.05-16.00 Mik seri. 17.35 Barnvakten. 18.30 Taiteen laita. 1963. 18.45 Aluestudio Turusta. 20.20 Jalkapalloa JK-KPV. 22.20 Kuohuvat Guldenburgit. 6.15-7.00 Mainio maanantai. Topi Sorsakoski ja Agents. 17.45 Lilla O och Molly. 20.0020.45 Mikkelin kaupunginorkes terin ja Jyväskylän sinfoniaorkesterin kevätkonsertti. 21.15 Äänetön salaliitto. 18.00 Enon luona maalla. Manusurakin joutuu va litsemaan joko perheen tai työn. 18.15 Apinakuningas. 6.15-7.00 Torstaitreffit. Rock-konsertti. EM-seurojen cupin loppuottelu. 20.35 Turvamiehet. 20.00 Niin lähellä, niin kaukana. PERJANTAI 4.305.55 Herää Suomi! 5.35 Merisää. 18.15 Kiinalainen rock and roll. 23.10-23.55 Jalkapalloilua. 18.45 Kotimaan katsaus. 19.00 Kuningaskuluttaja. Dokumenttioh jelma Raphael Vieirasta, rikkaasta nuoresta miehestä, joka kasvattaa haikaloja autiolla saarella Kolumbian rannikolla. 16.10-17.00 Keski-Pohjanmaan sähkeuutiset ja avoin illansuu. Suloinen Leilani. 17.10 Katyn syntymäpäivä. 1/13: Väärä testamentti. 7.15-8.00 Torstaitreffit jatkuu. Jälkipoitin. 15.0515.58 Pohjanmaan tapahtumakalente ri. 9.05-9.45 Asiaa työstä ja elämästä. Siivekkäät met sästäjät. 22.15-1.00 Va loa ikkunassa. 22.45 TV-uutiset. 18.30 TV-uutiset. 1985. 8.25-9.00 Levonton per jantai jatkuu. 16.1017.00 Keski-Pohjanmaan säh keuutiset ja avoin illansuu. TV 2 16.45 Yhteinen maailmamme: Ber genin keskustelut III. 8.15-9.00 Torstaitreffit jat kuu. 9.00-9.05 STT:n uutiset ja sää. 15.10-15.58 Lepopäivän ra toksi. 1.00-5.30 Yö radio. 14.0014.05 Alueelliset sähkeuutiset. 22.10-22.15 Merisää. 15.15 Keilailua. 9.10-10.00 Tähtisumua. 17.02-17.30 Kes ki-Pohjanmaan alueuutiset ja uutisstu dio. 13.00 STT:n uutiset ja sää. 18.55 Muurin toisella puolen. 16.00-16.05 Uutiset ja sää. 17.55 TV-uutiset. 15.05 Manusuran valinta. 20.45 Lotto ja veikkaus. 17.55 Sport. 21.20-21.53 Tänä iltana tu ristina. 16.45 Sääruutu. SUNNUNTAI 5.308.00 Herää Suomi! 8.00-8.05 Uu tiset ja sää. Australialainen kahdeksanosainen nuortensarja. Kevään vii meinen Alistair MacLean -jännäri. 17.00 TV-uutiset. 20.55 Johannes Granfors, 98 vuotta. 16.1017.00 Etelä-Pohjanmaan sähkeuutiset ja avoin illansuu. 22.55-23.48 Maailmalla soi: Kon serttilavalla Tanita Tikaram. Osa 4/7. 11.30-11.58 Keski-Pohjanmaan katsaus. 20.55 A-studio. 20.30 TV-uutiset. 18.00 TV-nytt. 17.00-17.02 Uutiset. 20.55 A-studio. 18.15 OBS. 19.55 Dallas. 11.30-11.58 Etelä pohjanmaan katsaus. Tuoreita kuvia kulttuurielämän päiväperhoista ja maamerkeistä. 7.15-8.00 Keskellä viikkoa jat kuu... 7.00-7.15 Aa mun peili ja sää. 23.00 TV-uutiset. 17.00 TV-uutiset. 21.2021.53 Tänä iltana luonnosta. 20.55 Ivar Wilskman. 11.50-12.00 Etelä-Pohjanmaan aluekatsaus 12.00-12.15 Päiväkatsaus. 20.30 TV-uutiset. 22.2023.25 Den biinda rättvisan. 19.10 Merisää. 7.00-7.15 Aamun peili ja sää. Poika Varsovas ta. 19.00 Mat med havssmak. 21.10-21.20 Urheiluradio. 21.00 Sportmagasinet. 17.25 Veden voima. 19.30 Sääruutu. 14.35-15.00 Kovaa työtä ja ankaraa elämää. 17.30 Regnbägen. 9.00-9.05 Uuti set. 21.45 Poliisi-tv. 16.05 En kvinna i konsten. 18.15 Avara luonto. 19.35 Levyraati. 11.0011.05 Uutiset. 20.30 TV-uutiset. 8.208.25 Merisää. 23.05-23.10 TV-uutiset. 18.30 TV-uutiset. 12.00-12.15 Päiväkatsaus. 15.05-16.00 Musiikkiboksi. 1. 7.00-7.15 Aamun peili ja sää. 18.30-n
Johtaja Paavo Niemelä on tut kinut kuiviketurpecn käyttöä tarhalla. Tarhaajia pitäisi valis taa, että sonta ei ole tarhalle ker tyvä jäte, vaan se on lannoite. Nahal la on parempi elastisuus. Rouvinen on tutkinut asemal la nahkojen varastointia ja säily vyyteen liittyviä seikkoja lähin nä ketun nahoilla. Yleisurheilu on Toholammil la ollut aina voimakasta. Tutkijoiden ja tarhaajien välinen yh teistyö on suhteellisen vä häistä. Yleensä se yhdistetään turkistalouskouluun, vaikka asema on oma lai toksensa. VENYTYS HEIKENTÄÄ LAATUA Tutkimuksen mukaan taanausvaiheessa venytys vaikuttaa myös nahan työstövaihecsecn. Aluksi valistuncimmat tarhaajat hyödyntävät tuloksia ja muut tu levat perässä. Asemalla toimii lisäksi kolme . Maanantaina 28. Rouvinen ar velee, että aika tekee tehtävänsä. pnä toukokuuta 1990 LESTINJOKI 17 Turkistutkimus etäistä tarhaajille \ Tutkija Kirsti Rouvinen uskoo turkistarhauksen säilyttävän paikkansa yhteiskunnassa. Hän on sel vittänyt esimerkiksi iän vaiku tusta hyväksikäyttöön ja eroja erilaisten lajien kesken. Tutkija Kirsti Rouvisen mu kaan tarhaajat saattavat vieras taa tutkimusasemaa. Tarhaajien puolelta toivotaan enemmän vink kejä. Tarhaajilta toivotaan lisää vinkkejä tutkimuskohteista. Voimakas venytys heiken tää nahan laatuominaisuuksia ja rikkoo nahan rakennetta, selvit tää Rouvinen. Yleisestikin virkoja kaivataan lisää. He kokevat tutkimukset kaukaisiksi asioik si, vaikka niitä voidaan soveltaa käytäntöön. Kesäi sin oppeja voi testata Viikottai sissa kilpailuissa. Yleensä, jos omat lapset kil pailevat, lähdetään kilpailuihin vetäjiksi, miettii Tuikka. K annuksen turkistalouden tutkim usasem alla pidettiin keskiviikkona T u rk istu tk i mus tutuksi -teemapäivä. La boratorioon kaivataan laborant tia ja paperitöitä hoitamaan toi mistovirkailijoita. Risto T uikka muistelee, että ikäkausikilpailujen kautta Suomen urheiluhuippuihin on noussut esi merkiksi Timo Ranta-Ojala, Marja Palola, Nina Ylimäki se kä ampumahiihtäjiä. Sisulisäkilpailut ovat tarkoi tettu 8-14 -vuotiaille. Esa-Matti Myllymäki, Petteri Toivola, Lasse Nivala ja Toni Ranta-Ylitalo juoksivat alle 8-vuotiaiden kolmannen erän. Tutkija uskoo yleensäkin tur kistarhauksen tulevaisuuteen. Turkistutkimus tutuk si -teemapäivän aikana aseman toimintaa tehtiin tarhaajille ja yleisölle tutuksi. K untoaan tuli K ert tulan kentälle testaam aan noin sata urheilijaa. Siitä on saatu hyviä tu loksia ja se vähentää ympäristö haittoja. Kipailuja pidetään joka torstai läpi kesän. Hän on Pozananin akatemiasta. Kannuksen tutkimusasema on paikkakuntalaisillekin mel koisen outo laitos. Silti aina kin Toholammilla mukana on myös alle 8-vuotiaita. Vä liaikaisesti on mukana ollut myös yliopistojen Pro gradu -tutkijoita. Se hei kentää pentululosta ja pentujen varhaiskehitystä minkeillä. Kilpailujen järjestämistä hait taa kuitenkin vetäjäja toimitsijapula. Tutkimusasemalla on lisäksi tutkittu plasmasytoosia. Tosin kaksi seuraavaa kertaa peruttiin muiden tapahtum ien vuok si. tutkimusmestaria, kaksi tutki musapulaista, yksi laitosmies ja osa-aikaisia työntekijöitä. Minkeillä nä mä ongelmat ovat vähäisempiä. Sen vuoksi tutkimuksiakin tarvitaan entistä enemmän. Turkin jatkojalostusta ei pohdita paljoakaan: esimerkiksi turkin kestävyyttä ja laatua. Tutkimusten tulokset mene vät ainakin neuvontajärjestöjen kautta tarhaajille. He joutu vat vain kilpailemaan ikäistään vanhempien seurassa. Talvisin nuoret ovat urheilukerhoissa, joissa harjoitellaan muun muassa tekniikkaa. En usko, että palkkaus on lääke. Lama johtuu ylituo tannosta eikä siitä etteivät ihmi set osta enää turkiksia. Sisulisät alkoivat Kerttulassa Toholammin yleisurheilijanuoret pääsivät torstaina kilpailemaan kauden en simmäisissä sisulisäkilpailuissa. Aseman johtaja Paavo Niemelä ja tutkija Kirsti Rouvinen ovat ainoat tutkijat laitoksessa. Kyllä tämän pitää pohjau tua vapaaehtoisuuteen. Laadullisesti nahka on huo nompaa kuin venyttämätön nah ka. Asemalla kaivataankin enem m än vinkkejä m aakunnan tarh aajilta. Nuoret urheilijat vetävät joitakin harjoi tuksia, mutta heillä on harras tuksia ja kiireitä.. Asema joutuu kamppaile maan määrärahojen puitteissa ja se näkyy myös toiminnassa. TARHAAJAT VIERASTAVAT Tutkimusasemalla muun muassa tutkitaan perinnöllisyystekijöitä, ympäristöä, ravintohuuhtoutumia ja etologisia teki jöitä. Tarhauksella on hyvin pitkä historia ja se on perinteinen elinkeino. Tavallinen asiakas ei välttä mättä silti huomaa eroa. Se ve nyy myös silloin helpommin pi tuus ja leveyssuunnassa. Rouvisen mukaan tarhaaja ajattelee yleensä sitä, miten saa parhaimman hinnan turkista. NAHKA VENYY Rouvinen on tutkinut rehurasvojen hyväksikäyttöä min keillä ja siniketuilla. Mitään lääkettä Tuikka ei keksi vetäjien houkuttelemisek si. Puolasta on tällä hetkellä tutkijavieras M aria Stoniska. Venytetty nahka on kuiten kin turkkurille parempi työstet tävä. Taanausvaihecn venyttämi nen vaikuttaa nahan rakentee seen käsittelyvaiheessa. Päivän aikana tutkim us aseman jo h ta ja Paavo Nie melä ja tu tkija K irsti Rou vinen selvittivät vierailijoil le asem alla tehtyjä tu tk i mustuloksia. Esa voitti lähtönsä ja kokonaissijoitus oli viides
. Tied. . . -90 klo 14-15 vuosilomien takia. . . Uusi mahdollistaa Vakioja Raviveikkauksen palautuksen lauantaina klo 12.00 ja loton klo 20.00 saakka. . . . . . . . (968) 714 51. . vaasanlaivat W 5N asabätarna M Y Y T Ä V Ä N Ä L Ä M M IN VESI VA R AAJA 2000 L. Puh. . Keskiviik koaamuna kenttään tutustuttiin lähikuntien edustajien kanssa. viskoosi, tritex, college, trikoo ym. . . Tervetuloa! A U D I 8 C C D ie s e l v m . PUH. . . . 9 6 8 7 3 01 myös i l t . 9 6 8 7 3 11 TERÄSPULTTIPISTE Myymme pultteja kilottain OSTOSKIERROS VAASA-UUMAJA-SKELLEFTEA 5 . . Korkkaa vasta kuivilla. . . . 6.90 Kinnula 4.30 Lestijärvi 4.50 Toholampi 5.25 Kannus 5.50 Kälviä 6.10 Kokkola 6.30 Vaasa 8.15 HINTA: AIKUINEN 190.00 LAPS1100.00 sis. 727 46. . . KISSANPENTUJA. . . . . . . . . * g |P || KANNUKSEN KAUPUNKI ESPgj * * S C H ONNI JOEN RANNALLA l l j l * K A N K A ITA mm. . . Palakankaista erikoistarjouksia TOHOLAMMIN TORILLA ti 29.5. . Puh. . . Hoidamme puolestanne vuokrasopimukset! Hoidamme vuokralaskutukset! Ammattitaitomme käytössänne vuokrantarkistusym. . Lestijärveltä mukana olivat Seppo Välimäki ja Jari Kan gasvieri. MATKAILU . . . . . Ensi syksynä koulunsa aloittavien lasten vanhem pia pyydetään lasten KOULUUNTULOTARKASTUKSEN vuoksi ottamaan yh teyttä kouluterveydenhoita ja Pirkko Rautapuroon maa nantaina 28.5.90 klo 8.3010.30, puh. . Kenttä kiinnostaa läheisyy tensä puolesta Toholampca, Kinnulaa ja Rcisjärveä. 6 9 1 KANNUS (Liedeksen l i i k e t a l o ) . 968-704 26, mikäli aikaa ei ole josovittu. 18 LESTIN JO K I Maanantaina 28. . . . . bussi+ laivamatkat ILMOITTAUTUMINEN: U. . . . . . puh. . . 716 50 KANNUKSEN KAUPUNKI ONNI JOEN RANNALLA KANNUKSEN TERVEYSKESKUS TIEDOTTAA Kotisairaanhoidon Eskolan vastaanotto pidetään seuraavan kerran 30.5.-90 klo 14-15 ja sen jälkeen 26.9. F a x . pnä toukokuuta 1990 TILAISUUKSIA , rA j» „ Keski-Pohjanmaan Konservatorion lukuvuoden 1989-90 PÄÄTÖSKONSERTTI Snellman-salissa ti. . . . K a n n u s 23.5.90. V C S m m V A L L ISU U S K A M P A N JA I H O Kentästä neuvottelu Yli-Lestillä sijaitseva vanhan lentokenttä kiinnostaa edelleen Lestijärven kuntaa. M M rV f * ' JJ AUKIOLOAJAT a rk . . Veikkauspisteemme palvelee teitä joka päivä. . . . klo 10-16. Maksuton puhelinneuvonta. . . . . kankaita. . . . 9-21 la 11 -2 s u 13-21 TIESITKO!!! Meillä voit voittaa ykköspelissä 10.000 p 11 kertaa päivässä. . Konservatorion työvuoden päätösjuhlatilaisuudessa jaetaan todistukset ja stipendit. 968-714 99 KUULUTUKSIA . Siinä ovat mukana Toholammilta Jouko Klemola, Reisjärveltä Matti Kiviniemi ja Kin nulasta Mauno Laulumaa. . 719 94. . . . HP. . . . vuokraukseen ja sopimuksiin liittyvissä asioissa! Vastaamme huoneistonne kunnosta! Lisätietoja antaa asunto-toimistosihteeri, puh. . 500,-. . Yhteis työn ja käytön mahdollisuutta selvitetään nimetyn työryhmän avulla. . 29.05.-90 klo 19.00. . . . SAVOLA VÄLIVUOKRATAAN OSAKEHUONEISTOJA Kannuksen kaupunki välivuokraa 1 h+k+s 2 h+k+s osakehuoneistoja kaupungin keskustan alueelta. TERVETULOA! LAKIASIAINTOIMISTO MATTI MÄKI-JOKELA KY Palvelua kaikissa la k ia s io is sa . . HAKOLA OY 968-851 00 SEURAAVAT MATKAT: 12.6., 19.6., 26.6., 3.7., 10.7., 17.7., 24.7., 31.7., 7.8., 14.8. . Ju lk is e t kaupanvahvistukset. . . 20 ,. KANNUKSEN KAUPUNGIN ASUNTOTOIMISTO OSTETAAN Ostetaan Kannuskylän ja Lahdensuun jakokunnan alueelta MANTTAALIOSUUKSIA käypään hintaan. . . . . AVOINNA M A -P E 9 1 6 ( t a i so p .m u k .) Matti Mäki-Jokela Varatuomari T u k k i t i e 4 , I I k r s . . -8 5 Hyväkuntoinen, kattoluukku, kahdet renkaat. . . . ANNETAAN PUH.
Hämäläinen puh. 949 267 025 VERHOJA VERH O JEN \\ jl E R IK O IS LIIK E : \ \ SUUNNITTELU-JA . ja viikon loppuisin * N A H K A -A IT T A Kälviä, puh. ^ VALMET SAMPO ROSBNlfW BELARUS F / H A , T NAHKA-ASUSTEITA BOBCAT-kone kaivuuvaru stuksella p ih a ja rakennustöihin L o h ta ja lla ja sen ym päristössä. 85 412 TAKSIT MATKAAN YÖTÄ PÄIVÄÄ. 553 04 H ieronta-asioissa Sinua palvelee: Laillistettu hieroja SANNA JOENSUU H IM A N K A p. 949-268 773 MILLOIN VAIN... 7 3 3 5 ( ty ö ) VARTIOINTIPALVELUJA x Lestijokilaakson | r * VARTIOINTI • vartiointi • hälytysvalvonta • arvokuljetukset • myymälätarkkailu • vahtimestaripalvelu • vakuutukset • juhlatilaisuudet VESA HERNESNIEMI Puh. 708 58 tai Himanka p. 857 26, myös ilt. 968-56028 tai 57445 H uolto ja va ra o sa t ylläa le viin m erkkeihin. Hihnala U R A K O IN T I LOHTAJA Puh. TAKSI TILIN TAR KA STU KSIA ILI PALVELU TIETOVAKKA KV S irpa P ih la ja n ie m i, HTM P u h . krs • Acu-hieronta O Solarium # Morsiuspukuvuokraus VALTAK. W b b C O t S. 559 50 <D HIERONTAA ILTAISIN « « JA VIIKONLOPPUISIN 3 3 ~ zK ristiina M iiluniem i Laillistettu hieroja u « w c 3 « Toholam pi puh. 9 6 8 -8 5 8 53 HIERONTAPISTE Leila Kattilakoski KANNUS p. 968-891 83 Avoinna: ti-pe 10-17, la 9-13 myös ilt. • ovet, portaat " v • korjaukset ym. puusepäntyöt <r Puusepänverstas u T. 711 10 ,71 6 33 MYYTÄVÄNÄ KIITO -henkilöauton PERÄVAUNUJA! v f PUUSEPÄN LIIKKEITÄ tr' Puh 9 6 8 -8 5 6 3 5 968-71540 LÄÄKÄRIPALVELUJA Kaikki HÖYLÄYSALAN PALVELUT mm. 968-717 16 V U O K R A K O N E IT A Jokilaaksojen vuokrauskeskus KANNUS Museotie 3, p. A. paneelit ja lattialankut T:mi Oravalan Puutuote Toholampi puh. 983/462 555 • Vuokrattavana koneita ja laitteita rakentamiseen ja vapaa-aikaan • MAANTIIVISTYSKALUSTOA keväälle. Koot: 140 kg. 850 20 Puuseppää äina tarvitaan.... 717 84. ^ \ ] SÄLE-JA „ 1 RULLAVERHOT MARKIISIT 9 {a rtiin ih Valtakatu 5, KANNUS Puh. Toholammin Lääkäriasema vastaanoton ajanvaraus Puh. OMPELUPALVELU V. JYRKI HUUSKO SYKÄRÄINEN Puh. 713 59. 9(Jl TAHI-TUOTE L o h t a j a n K a r h i p. H U O L T O J A • TV:t • Kirjoituskoneet • Radiot • Kopiokoneet KANNUSELEKTRONIIKKA KY JUKKA KEROLA, Tukkitie 6 69100 Kannus 968-700 84 Sopimushuoltokorjaamo. 71789 Liedeksen liiketalon 2. TAKSI SAULI JÄM SÄ Lestijärvi Autop. 9 6 8 5 9 8 11 A j o o h j e : V a l t a t i e 8. 705 54 YLIVIESKA Ratakatu 15, p. 968-855 05, 851 03, auto 94040-685 05 B 11111 « 1 TB Kokkolasta 10 km Ouluun ^ Kotialilnpuiato 300 m 1 i [ N A H K A -A S U T ' suoraan valmistajalta, myös ilt. 7, KANNUS (P» Parturi-kampaamo Leila Salonen Haapatantie 76 68380 Yli-Ullava puh. (968)511 34 * T R A K T O R I J Y R S IM E L L Ä P IH A T Ö IH IN * R U O H O N L E IK K U U JA K IIN T E IS T O N H O IT O P A L V E L U T M A S I K Y M A R IN K AIN E N Puh. AUTOMAALAAMOJA Huukinautopelti ja maalaus myös pesu, kiilloitus ja vahaus Asematie 28, Kannus Puh. 968-623 027 MIHIN VAIN... RAHKONEN k^Välskärintie, KANNUS, myös ilty/ PARTURI-KAMPAAMOJA MuOlT MukkA PARTURI • mvspisn KANNUS puh. autopuh. 596 87, autopuh. 983/202 50 KALAJOKI p. 949 369 530 PERÄVAUNUJA Osta NAHKA-ASUSI suoraan valmistajalta edullisesti! • Teemme myös erikoismitoilla. 968-70091, autoon 949-363240 FYSIK A A LISIA H O IT O JA K U N T O K A N N U S • fysikaalinen hoito • hierontaa • kosm etologi • solarium • poreallas Ajanvaraus: Valtakatu 17, Kannus p. 968-719 64 SIIVOUSLIIKKEITÄ • s iiv o u k s e t • s iiv o u s ta rv ik k e id e n vä lity s • s iiv o u s v ä lin e id e n v u o k ra u s • ru o h o n le ik k a u k s e t LESTIJOKI LA A K S O N ^ SIIVOUS KY Kannus p. Union-Toholampi Huoltomessi Oy 69300 Toholampi Puh. 718 08 7 u iO V U O i(R Ä A M O IA 2 kpl TURBO 8-henk PIENOISBUSSIA JETTA henk.auto Kannuksen AUTOVUOKRAAMO. 968-712 25, 949-366 295 * SISUSTUSLIIKKEITÄ • tapetit • maalit ja maalaustarvikkeet • laatat • matot, parketit myös asennettuna • ym. S o r t o l o i o r S e t Asematie 9, KANNUS puh. mukaan RENG ASLIIKKEITA kaikki renkaista ISKO Kannuksen Rengas A s e m a tie 7, 69100 KAN N U S Puh. sisustusmateriaalit LA-SISUSTUS LASSE ANNALA Toholampi, puh. sop. ja P. 200 kg ja 450 kg • UUTTA! Lindstömin pressuvuokraus VUOKRAPALVELU \ J y Mikko Yli-Norppa ky
Verotu loja kertyi 570 608 markkaa. Kokouksessa kä siteltiin lähinnä lohkojen toteut tamisjärjestystä. Pihapii rissä mm. JOKI EI RIITÄ Lestijokilaakson kuntien vii meisin yhteistyöprojekti koskee Lestijokea. Rahoitusylijäämä viime vuodel ta oli 144 549 markkaa. 966 70 765 AVOIN NA: m a lO : 9 17.30. 131 PHRAKKAPOHJA.............. Se tekee asumisen epävarmaksi. Puuston arvo n. Silti hän ci usko sen menettävän merkitystä. J 1 6 1 TUORE¿1 KURKKU.................. J 95 ‘ kg K A N N U p. Mh 550.000,-. Mietitään, miten asioita voidaan katsoa toisesta näkö kulmasta. Varsin kin luonnonmukaisella viljelyllä on tulevaisuutta. Voit vielä vaikuttaa sisustukseen makusi mukaan. Jos toteuttamis kelpoisia ajatuksia löytyy, pide tään viimeistään syksyllä uusi seminaari. Ihmiset mieltävät jokilaakson kokonaisuudeksi. Johtaminen on tien näyttä mistä. 45 m ^n 1,5kerroksinen höylähirsihuvila. Ksenkatu, 2h+k=58 m2, mh 230.000,-. Vaalilautakuntaan valittiin Sirkka Brandt (Raija Brandt), Pentti Laasanen (Hannele Laasanen), Onni Syri (Matti Syri) ja Olavi Takala (Raili Takala). Peltola esitteli tutkimustulok sia, jotka puolustavat Lestijokilaakson alueellista yhteistyötä. Pääomatalouden me not olivat 167 920 markkaa. sekä lämmin autotalli. As Oy Säästöpuisto, Tar halle 3 , 1h+kk= 34 m2, mh 155.000,-. -80 rak. 1 h+kk+alkovi = 33 m2, ll-krs, hyvä sijainti. 949-364 623 . f Liedeksen A PERUNARIESKA................... Silti hän näkee kunnalla olevan kehittymismah dollisuuksia. TXias C anetti P o u tu n JAUHELIHAPIHVIT............... Huoneistojakauma: 3mh, oh, k, s, th. Läänin tasollakin on nähty tärkeäksi laajemmat kokonai suudet. V. Lestjärven seurakunnan tule vista hankkeista hautausmaan laajennus on merkittävin. Ulkopuolisen silmin on hel pompi löytää yhteistyöprojekte ja tai auttaa niiden kehittämises sä. Raaka-ainettaakin on helposti saatavilla. Kannuksen kaupunginhalli tuksen puheenjohtaja Anja Pit känen pohti maatalouden vähe nemistä. Hän tarkasteli Lestijokilaaksoa ulkopuolisen silmin. Sitä on koetellut paha lama, joka tuntuu jatkuvan. 095 .... Kalajoen Plassilla v. \ J \ J kg Liedeksen KARJALAN^ Q f J PIIRAKAT / Z i l 10 kpl p s s ................f pss ESTRELLA SIPSIT lO O g. I O S IV U 5 Syynä on ollut tarve muo dostaa luontevia yhteistyöaluei ta. 108 m2:n omakotitalo. Tämä edellyttää tietenkin myös kuntien halukkuutta yhtei seen toimintaan. Onko jokilaakson kehittämises sä järkeä. As Oy Takalonpuisto. He ajavat eteenpäin kuntien yh distämistä. 495 i L appeenrannan KRUUNUVOHVELI.......... pääraken nus (2mh+oh+k+wc), aittarakennus, sau na, talli ja puuliiteri. KANNUS _____________autop. Eskolassa Leppilammen rannalla n. Kokonaisp-ala 162 m2. * kpl KESKIVIIKKONA Q£90 P orsaan KYLJYS.............. Siitä seuraa, että maaseudulta tulee pako liike keskuksiin. Siihen myös seminaari täh tää. Silloin oli ener giakriisi ja rakennemuutoson gelmia. Kannus, Rekilä. -88. KANNUS PUH. Lestijärven kunnanhallituk sen puheenjohtaja Onni Syri kokee Lestijärven uhkana elin keinorakenteen, mikä on liian yksipuolinen. Tunnetut laatumerkit löydät meiltä S P O /7 7 7 Ä A se m a tie 4. Par haillaan on meneillään kirkon katon tervaus, joka saadaan lä hiaikoina päätökseen. m SAUNAPALVIKINKKU............. Kirkollisvaalien vaaliluette lon tarkastajiksi Pirkko Oksa nen (varalle Aulis Jokela) ja Taito Tuikka (Eero JP Tuikka). 40-50 -luvulla painotettiin toteuttamista. Vain ne jotka kiihtyvät samoista syistä, pystyvät ymmärtämään toisiaan. 709 34 CO o H 5 N Y T S E O N O H I! Anna arvostettu lahja op intonsa päättävälle UUDESTA SPORTTIKULMASTA. Mh 120.000,-. Pinta-alat: 1112 m2 ja 1316 m2. As Oy Aravatalo, Tapulikatu. Seminaarin pitäjät kannustavat löytämään lisäksi muita yhteistyöhankkeita. KOULUTUSTA PUUTTUU Lestijokilaakson edustajat kokoontuivat ryhmiin mietti mään jokilaakson uhkatekijöitä, puutteita ja tulevaisuutta. 211 Raikkaat TOMAATIT........ Kirkkoherran virastoon pää tettiin palkata aputyövoimaa pe rustamalla apulaiskanslistin työ suhde. 70-luvulla pohdit tiin ongelmia. Huoneistojakauma: 3mh, oh, k+s+kuntohuone. 480.000,-. TO N TIT Kns-Himankatien varresta läheltä koulukes kusta myydään 2 kpl tontteja. Joen ympärillä toimiminen ei riitä. Usein yksittäisen kunnan pro jektit joudutaan sivuuttamaan. Mh 495.000,-. Kaunis 2000 m2:n tontti padon ylä puolella. Valtiovallan nykyinen toi minta on uhka täällä asumiselle. Valtuusto hyväksyi vuoden 1989 tilinpäätöksen, tilintarkas tuskertomuksen ja talousarvion ylityksen. O SA K EH U O N E IS T O T As Oy Tapulinpelto, Miilutie 16. • í f * 1 J, r f H UVILAT JA VAPAA-AJAN A S U N N O T Lestijoen rannalla 2000 m2:n tontilla pieni huvila. 70.000, -. Sen vuoksi yhteistyö muotoja haetaan innokkaasti ja niiden toteuttamisessa ollaan mukana. Hyvin hoidettu pihapiiri, mh. Nyt on pyrkimyksenä käyttää visiointikykyä hyväk seen. Edullinen rahoitusratkaisu: aravalainaa 193.000, (korko 1%), omarahoitusosuus 246.000, = myyntihinta 439.000,-. -78 rak. T o in i Tiavu. 80ja 90 -luvulla on painotettu visiointia. Jokilaakson väestön kehitys on myös positii vista. Himangan kunnanvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohta ja Anja Paananen puolestaan on huolestunut kunnan turkista loudesta. 2,4 ha:n tila. Pääomatalouden tulot olivat 91 396 markkaa. Rantaviivaa n. Mikä on se taso, mitä kehitetään. Kisakuja 8. Kirjalliset tarjoukset jätetään toimistoomme. “ Kuvitelma, että elämä olisi ihmi selle lahjoitettu, vaikuttaa mi nusta kammottavalta. Nykyaikana raha määrää paljon. Kaunis rinnetontti, mh 350.000, -. 12BROILER PYÖRYKÄT..... Lestijoen rannalla Niskakosken lähellä 3300 m:n tontti. Talous todettiin vakaaksi. Valtuusto totesi, että seura kunnan pääomarahasto ja ve rontasausrahasto ovat täysimää räiset. Maatalouden työpaikat vähe nevät jatkuvasti, vaikka alku tuotanto on perinteisesti vah voilla. to 9-13 Hautausmaata laajennetaan Lestijärven kirkkovaltuusto hy väksyi kokouksessaan hautaus maan asemakaavaja käyttö suunnitelman. As Oy Kaaranmäki, Museokangas, 3h+k= 71 m2, mh 280.000,-. Länsi-Suomen tutkimuslai toksesta oli mukana myös Olli Peltola. Kuntien on osattava ajatella laajemmasti kangertumatta pe rinteisiin ja vanhoihin kaavoi hin. Jokivarren OP-Kiinteistökeskus Oy, LKV ( 968 ) 716 50 Valtakatu 1,691 (K. Lisäksi Syri uskoo kunnan puunteollisuuteen. Rajaniemi totesi läänin kehit tämisrahojen olevan rajallisia. Nyt Kannuksessa: TAAVETTI & TIINA KANNUS p . Kannattaa tehdä tarjous! Suikkolassa 8000 m2:n pieni tila. 124 m. Sen sijaan laajemmilla yhteis työalueilla on mahdollisuuksia saada tukea. Tarjousten perusteella (myyjillä oikeus hyväksyä tai hylätä tehdyt tarjoukset). 4% EDAMJU U ST O ..., MAANANTAINA Juhla-M okka KAHVI 500g 1 p k t/a s ......... £ kpi P o u tu n SIPULITE E..................... 119 m2:n ok-talo kauniilla ja hyvin hoidetulla tontilla. Jatkotyöstä sopiminen jäi ou lulaisille konsulteille Juha Lakomäelle ja Kaarlo Hartikai selle. Hintapyyntö 250.000, -. -88 rak. Tilalla 55 m2:n rakennus, jossa vesija sähköliittymät. 3h+k+s= 80 m2, 1 -krs, rak. Hankkeeseen anotaan kirkkohallitukselta avustusta ja laajennus totuetuu kahden vuoden kuluessa. Täällä on silti pakko lähteä miettimään erilaisia vaihtoehto ja. UNELMAT ROHKEASTI ESILLE Länsi-Suomen taloudellisesta tutkimuslaitoksesta Mauri Leh musto mietti johtamisajattelun muuttumista. V. Mh 70.000,-. Työaika on 10 tuntia vii kossa. Lestijärven kunnansihteeri Maija Liimatainen painottaa, että väestön koulutustaso on maan heikoimpia. Kirkkovaltuusto päätti vuo den 1991 kirkollisveroäyrin en nakkohinnaksi 1,75 penniä. As Oy Säästökulma, Onnelantie, 3h + k + s= 79 m2, mh 295.000,-. O P K I I N T E I S T O K E S K U S " f* cr * : p . 6 1 A am unraikas APPELSIINIMEHU................. Mh 163.000,-. 1900-30 luvulla rak. Sijainti ydinkeskustas sa. Nuori väestö, joka saa kou lutusta, lähtee pois. Kuntien yh teistyön esteenä on usein kun tien välinen kateus. As Oy Kannusrivi, Tapulikatu 2 C 10, 2h + k = 58,5 m2, mh 240.000,-. Kuntien yhteistyöhalukkuu desta riippuu seminaarin jatko toimenpiteet. 70 881 market STffhc TIISTAINA Valion F J Q p | VOI LEVI / ‘¿ H 400g, 1 p k t/a s ...... Lainaa oli viime vuoden lo pussa 66 660 markkaa. S ytvi ‘K li^ p n c n Vanhemmiten oppii valehtele maan muille ja olemaan rehellinen itselleen. Sen jälkeen aloittaan toteuttaminen ja työt. p e 9-16. O M A K O TITA LO T Heinäkuussa valmistuu uusi 110 m2:n oma kotitalo luonnonkauniille paikalle Lehtokujal le