Mariin Light MEHUT 1,5 L ...................... 885 586. \ NAKIT 300g 6 .9 o \ (23,00kg) 1 Faroe SEITI 400g i 8 . Omo PESU PULVERI pss .................... TySfk Suomen Turussa valmistettu FINLUX 25" TX stereo TV 5 . 500 ,SH VANHA TOIMIVA SAKÜJÍKOIVU „ oon KAIKKI 3 . Tämä liesi ei jää päälle! ROSENLEW Turvaliesi • leveys 50 cm s h . 8 7 4 5 7 , 8 7 3 6 4. 9 9 , KOHDALLAAN FINLUX Menestys perustuu tutkittuun tietoon television käyttäjien toivomuksista. 3 . M F J U A S A A T BONUSTA AROMI MOKKAKAHVI 400g 2/talous Nauta-sika JAUHELIHA/ kg 2 6 .9 14.90 orsaan ETU;ELKA ja LAPA ............................ •Toyota Corolla 1.3 DX 84/85eritt. vu o sikerta S M A R K E T S YHÄ USEAMPI LIITTYY KPO :N ASIAKASOMISTAJAKSI. Pampers VAIPAT p k t ............................ väkevä maasturi • Aprilia Red Rose 125 m3, custom -93, todella upea m-pyörä TULOSSA: mm. 7 9 , KASSUN TIEDOTE PYSYVÄÄ PAKKASTA HINTATASO ERITTÄIN ALHAINEN Nyt varasto parhaimmillaan, useita eri kokoja! A ROSENLEW Säiliöpakastin RSP 225 EKO tilavuus 225 L leveys79.5 cm syvyys 66,5 cm korkeus 85,5 cm J Kaikki ilmoituksen tuotteet vain 160 , -/k k Köyttöluotollo soot ostollesi moksuoikoo jopo 36 kuukoutto. TUORETORILTA LA-TI Chiquita BANAANIT/kg I Arlan 150 g \ JOGURTIT I 7 p rk J (9,52) | . p n ä HEINÄKUUTA 1995 M M i ¡¡¡S 19. huoli, varust. Toyota Hiace bussi 2.4D -87, huoltokirja, met.beige, rek. 949 562 393 GSM 9400 562 393 Myös ilt. ...GRLinDIG MATKA-TV P 37-640 text 14" tek sti-tv • V Ä R I V A L K O I N E N • 3 7 /3 4 cm s ä v y tetty lasi • P uhdas ä ä n en to isto , m u siik k iteh o 4 W • K a u k o -o h ja in T P 7 2 , L iitännät: 1 xscart, 1 x k u u lo k e 3 ,5 m m 1 . Voit milloin hyvänsä moksoo vaikkapa koko jäljellä olevon luottosummon pois ilman mitään lisäkustannuksia. 1Q.oo\ 1 A tria Snack I vähäsuoi. Aamun Hyvä PIKAKAURAHIUTALE pkt. O s to je n k e s k ittä m in e n KPO:Ue KANNATTAA TANAAN LAUANTAINA Kuum a j G R IL L IB R O ILE R I Viennetta Porsaan KYLJYS Hieno JÄÄTELÖKAKKU kpl myös m arinoitu kg SOKERI kg lOkg/tal. 870 209 H U L L U N H ALVAT . ohjattu tupladekki, autorevers, ajastin, kaukoohjain, 2-tie kaiuttimet 2 , 99 . Kuluttajonsuojoloin määräämällä tovollo laskettu ns. 873 484 LES TI N JOKI âÊÊtÊÊÊÎÊtÊÊÊÊÊÊÊÊtÊÊÊÊÊÎÎÊttÊÊÊÊÎÊttÊÊtÊÊÊttÊÊÊÎÊÎÊttÊÊÊÊÊÊlÊÊÊÊÊÊÊÊÎtÊÊÊÎÊÊÊÊÊÊt^ IRTONUMERO 3 m k LAUANTAINA 29. 9 o \ (22£5kg)j\ J J affat il 3 p ll/s is . -90 hyväk. KESÄLAUANTAIT LOMAILEMME. hyvä • Daihatsu Rocky 2,8 dies. 600 ,• ru ostum aton ta terästä • m y ö s 5 litran kattilana • reilu h ö y ry k eitin R A J O IT E T T U M Ä Ä R Ä M E H U S T I M I A ! PALVELEMME TEITÄ MIELELLÄMME ARKISIN. falion ESKIMOoUKOT 15kpl......... i A v o i n n a : q 00-20.00 rT a p e 1 1 8 la v — M yllyn Paras MAKARONI 5pss 1 , Kellogg 's RIISIMURO 375g pkt 14,90 Pauligin Juhla Mokka pkt 19.90 M A R K E T . Panasonic stereosarja SC-CH 32 Radio, CD, kasetti • Log. BONA ja PILTTI 3 kk, prk .................................... Mikäli moksot nyt tekemäsi ostoksen kerrpllo pori. 2 9 , 5 , VAIHTOLIESI »2.790,K. 8350 675 Raumankarin Kello \ Puh. 870040 Kälviän Kelloja Koru Puh. AUTOKAUPPAA AVOIMIN KORTEIN MYÖS VAIHTO JA RAHOITUS A U T O -Ä S S ife Seppo Savinainen \ VfJ5 Puh. 990 ,•tflN E W lö M É 4. KAUPAN PÄÄLLE H a c k m a n M o n ito im im e h u .s tin A rv o n. Köyttöluoton korko on 1,5% kuukoudesso, tilinavousmoksu 50,jo filinhoitomoksu on 20,-A k. Sgot korotonta moksuoikoo mnrroskuulte 1995 sookka Päätä silloin miten moksot! 1 . 875 642 Toyota Carina E -93, tosi hieno sedän, merkkiliik. K O U L U N A L U S V IIK O T TÄLLÄ KUPONGILLA Kaikista normaalihintaisista LAATUKELLOISTAMME 1.8.-15.8.95 3 , • Paristonvaihdot odottaessa • Korvien reititys nikkelitön menetelmä 3 1 Kannuksen Kelloja Koru Puh. H I M A N K A • KANNUS • LESTI JÄRVI • LOHTAJA • T OHOL AMP I Il P/¿k J g OOS SU J a P e r d d /)a norm.koko perhepizza 2 9 , 5 9 , Tervetuloa! J JO Valtakatu \, KANNUS, p. Kippers KALAPUIKOT p kt ......... V I l m i a R U O K A M E S T A R I Tukkitie 1, 69100 KANNUS puh. Poutun GRILLIPALAT p k t .............................. ja viikonlop. 9 henk. 490 ,1 . todellinen vuosikorko, joko sisältöä kaikki luoton käytöstä aiheutuvat kustannukset on Köyttöluotolie 23%. Maitokolmion VOIDELLA 400g .............. • 1 /1 / N y t s a a t B o n u s ta | M YÖ S BENSASTA ia DIESELISTÄ. K A N N U S , P u h
KOHTAISTA • g \ En vietä merkki• • • •• •• • päivääni. . men nessä Elisalle p. \A lo a ri Ranta-Ylitaloy SyN TyN E IT Ä Pois alta, saapuu ukkovalta, akat huutaa sängyn alta. 2.8. Kuljetus oppituntien jälkeen. Raviradoilla ei tapahdu kovin useasti, että saman tal lin hevoset voittavat omat lähtönsä samoissa raveissa. Lohtajan Seikkulain Ponnari II oli tasoituslähdössä kuudes ajalla 38.2, ja Kälvi än Kyösti Parpalan Kirnu-lii to oli lähdössään yhdeksäs ajalla 32.3. 871 288, fax 871 829, Toholampi 885 690, fax 885 381 t AUTOKOULUJA Himangalla alkaa AUTOKOULUKURSSI M A 31.7. TAPAHTUMIA SICINACIS TAIVAASTA -ILTA L ähetyssaarnaaja Jorm a Finnilä K an n u k se n työväentalolla tiista in a 1.8. klo 18.00. Kälviän Taisto Kankaan tamma Heilantar sijoittui autolähdössä kuu dennelle sijalle ajalla 30.0. Toholammin 4H. Sa naa on saatu kuulla jälleen tänä kesänä monien kirk komme suuntien taholta: Suvitapahtumissa, kokea Sanan virtojen voimaa. LOHTAJA 9.8. mennessä. sananlasku (^~^l Aurinko Pimeä Aurinko Aurinko Pimeä päättyy nous. A lk u san at T auno Särkioja, S irppi-lauluryhm ä ja Kari R anta-O jalaP*® ! Rukouspalvelua sairaiden ja apua etsivien puolesta. Su-illan kyläjuhlaan toimitsijat paikalle klo 18.00. Järj. MATKAILU SYYSLOMALLA 16.-23.10. Ter vetuloa! Kannuksen Martat. 876 279, Sanna p. Välillä ruo ka-ja kahvitauko. Lähde viet tämään mukava retkipäivä mat kaoppaiden johdolla. Syksyn jokamiesluokan kilpai lun tekeminen potkaistaan käyntiin.jKaikki mukaan 2.8. Ilm. Lohtajalaisen Teuvo Tuoretmaan omista ma nelivuotias ori BWTWhistlee voitti Ruotsin Bo denissa torstai-iltana oman lähtönsä ajalla 15.7 (2140 m a.) ja voitti samalla 50 0(X) Ruotsin kruunua palkintora hoiksi. . Pidämme matkasta pa laverin Koskelan kerhohuoneel la ma 31.7. Jumalan mielen mu kaisia vartijoita löytyy vielä, vartijoita, jotka puolustavat Jumalan tahtoa. klo 18.00. vierahan vara ja seinävara Hlmankal. v . Lohtajan Jari Pottalan Vorili oli viides ajalla 29.6 autolähdössä. Ilm. 968-873 777. Ilm. Il VAIHE viikko 33. Yhteiskristillinen Rukouspiiri, K a n n u s/ HENKILÖ. Kun se on ohi on sydämessä ilo Ju malan voimat vain näkyivät! Jumala antoi luonnon käyttöömme kunnioitta kaamme sitä. "Tunne maakuntasi" -kesäretki Vaasaan pe 4.8. Ohjaksissa oli Jorma Kontio. TOHOLAMPI 16.8. ry. 623 210, saat samalla lisätietoja. Naapurikylistäkin ter vetuloa! Toholammin keskustanaiset. Ter vetuloa mukaan!' Kannuksen K oiraharrastajat ry. . "Tunne maakuntasi" -retki teh dään pe 4.8. Se on ollut lääkitsevää. Kannuksen Maatalousyhtymä Väli-Tainion Peili Boy sijoittui kolman neksi ajalla 18.0 autolähdös sä. Lauantaina 22. 7 . Luvassa mukava päivä matkaoppaiden johdolla. Guvian on esiintynyt jo vuo den alussa valtakunnallises sa V-65 -raveissa voitokkasti ja molemmille hevosille voi povata upeaa tulevaisuutta jatkossa. Vangin vartija oli tehdä itsemurhan, mutta tuo Jumalan palvelija, Paavali kehotti: "Pane miek ka tuppeen, älä tee itsellesi pahaa!” -Mikä ihmeellinen Jumalan puhuttelu! Jumala ilmoittaa itsensä meille monin eri tavoin: Sa nassa, Pojassaan Jeesukses sa Kristuksessa, Luonnossa. KKOMi mv no 31 . Monesti teot eivät ole seli tettävissä ihmisjärjellä. Perjantaina 21. Työkalut mukaan! Himangan Keskustanaiset. alkaa m a 2.57 4.28 22.31 2 3 .5 9 ti 3.03 4.32 2 2 .2 8 2 3 .5 4 ke 3.09 4.35 2 2 .2 4 2 3 .4 8 to 3.14 4.38 22.21 2 3 .4 2 pe 3.20 4.41 2 2 .1 8 2 3 .3 7 la 3.25 4.44 2 2 .1 4 2 3.3 2 su 3.30 4.47 22.11 2 3 .2 7 Kannuksen horisontin m u k a a n 23 ast. 8638 319 tai Ulla p. Tervetuloa läheltä ja kaukaa. Paino 3340 g ja pituus 50 cm. SOITA TAI TULE KÄYMÄÄN! PR-M A TKAT VALTAKATU 11, KANNUS p. H A u d A T T u jA Kälviäläisravurit menestyivät Kokkolassa Kokkola Kälviäläisen Alpo Muuraiskankaan lämminveriravurit, 4-vuotias Rina De Vie ja 5-vuotias Guvian, voitti vat omat lähtönsä upeasti Kokkolassa torstai-iltasissa raveissa. Yleiset talkoot Tohol. pit. Hänet siunasi kirkkoherra Heikki Niemelä. Linjaauto la 5.8.95 Halsualle Piirin kesäjuhlille: Toholampi MH 9.15, pp Jämsä 9.30, ep Laitala, Toholampi MH 9.45, pp Koskelanmäen kautta, Parhiala, Timo nen 10.00, Kleemola, Määttälä 10.15, Parkkikoski, pp Ahola, Sykäräincn MH 10.40, mistä edelleen Mato-ojan kautta Hal sualle. Väliviirteen kyläyhd. Ei ihme, että Muuraiskankaan tallin väellä oli hymy herkässä varikkoalueella. 870 041 3.8. myöhemmin. 875 751. Pajamäellä ma 31.7. pnä HEINÄKUUTA 1995 Sana sunnuntaiksi ”Ja tapansa mukaan Paa vali meni sisälle heidän luok seen ja keskusteli kolmena sapattina heidän kanssansa, lähtien kirjoituksista, selitti ne ja osoitti että Kristuksen piti kärsimän ja nouseman kuolleista, ja sanoi: -Tämä Jeesus, jota minä teille julis tan, on Kristus.” (v. Jakeet ovat erittäin mie lenkiintoisen Raamatun ta pahtuman jälkeen: Paavali ja Silas olivat vankilassa, kun yhtenä yönä tapahtui maan järistys; vankilan ovet aukeilivat, kukaan ei yrittänyt siitä huolimatta karata. Pajunpää. Linja-auton aikataulu ilm. Ter vetuloa mukaan! Eläkeliitto Toholampi. Kerhoilta ti 1.8. . Muistotilaisuudes sa Hirvikosken Kurssikes kuksessa puhui kappalainen , Arto Raumala. 63 ast. Iloisia uutisia jo 20 vuotta L E ST IN JO K I Kannus p. Linja-auton aika taulu keskiviikon lehdessä. lev. heinäkuu ta siunattiin Lohtajan kirkos sa haudan lepoon Siiri Eliisi O rjala e. 623 534. klo 18.30 Monitoimitalolla klo 18.30. 6 . Mutkalammin Metsästysseura. Terve tuloa Martat ja Martit. Osmo Santala Lestijärven Vesaiset jäljestää kesäleirin 7.-9.8.95 Kuturannassa kaikille 6-15 vuotiaille. Lohtajan Harri Puution omistama 5-vuotias ori Oomi teki raveissa uuden ennätyk sen, 43.9 tasoituslähdössä ja sijoittui yhdeksännelle sijal le. Vainajan lapsenlapset lauloi vat. Vaasaan. 8.1995 Viikon ajatus Talosa pitää olla kolome varaa: oma vara. Kyyti ilmainen. Pajamäen pitäjätalon kannatusyhd. M enoja pa luu eri reittiä. 31.7. Lestijokilaakson ravurit ovat menestyneet hyvin myös maailmalla. 53,6 min pohj. Järjestöt ja yhdistykset Lestinjoki-lehti julkaisee TAPAHTUMAKALENTERIN kunnittain alueemme tapahtumista heinä/elokuun vaihteessa 2.8. Molempia ravureita ohjasti Timo Salmela. Siivousta, lautojen puh distusta, puiden pilkkomista ym. mennessä Päivi p. Lähtöai ka keskiviikon lehdessä. Tatu, Teemu ja Pirke saivat pikkuveljen 23.7. 7. HIMANKA 5.8. klo 17. 'J LESTINJOKI LAUANTAINA 29. 54 2 min it. ( \ VH. Jumala puhuu usein luonnon välityksellä: mikä hätä monella onkaan, kun keskellä tyventä äkkiä syntyy myrsky. Guvian te kaisi uudet numerot, 16.6, 2100 metrin autolähdössä. kerhotiloihin Monitoimitalolle. Vanhem mat Aliisa ja Timo Lampakka. Toivon sinulle, lukijani, että armon Jumala olisi vas takin elämäsi ohjenuora. Kesän vietto rannan tuntumassa on suurta olkoon se iloa vapaudesta, olkoon se armoa tässä lyhy essä elon ajassa. Ohtakarin leirikes kuksessa pidetyssä muistoti laisuudessa puhuivat Mikko Himanka ja Kaija Aromaa. KOKKOLASTA ALANYA Muutama matka jäljellä. Jäsentenväliset hirviammunnat (Hagman) Hietakankaan radalla keskiviikkona 9.8. Rina De Vie paransi omaa ennätystään lukemiin 19.6 tasoituslähdössä. klo 19. klo 11.00. 1938 kään. Yö Hotelli Kainuus sa 160,-/hlö 2-hengen huoneis sa. Älkäämme tehkö pahaa luoduille, ei myöskään itsel lemme. Tulkaa Tai nan mukaan Suurleirille Kannon koskelle . siunat tiin Sykäräisissä haudan le poon toholampilainen Veik ko Matias Kuivaniemi. klo 19. Ap 17:2-3). Lähde mukaan MMMMMMMMMI retkelle. Hä nessä sittenkin on voimava ra, johon kannattaa nojata! Lue vielä rukousvirtenä VK 105:2-3. Lähdem me kesäretkelle Kuhmon maise miin 5.-6.8. Hä net siunasi kappalainen Arto Raumala. KANNUS Ilmoita yhdistyksesi/järiestösi loppuvuoden tapahtumat toimitukseemme viimeistään viikkoa ennen ilmestymispäivää, niin julkaisemme tapahtumat ilmaiseksi kalenterissa. Kaijalle p. 885 484 tai Rai ja p. lask. Käytä hyväksesi avajaistarjoustamme! HIMANGAN AUTOKOULU « Osuusponkin kiinteistö g 875 212 , 9500 668 241 /Reijo Roiko . Himankalaisen Hannu Pöyhtärin Markvei tykitti it sensä kahdeksannelle sijalle ajalla 20.9 tasoituslähdössä. Ilmoi ta heti: Maija-Liisa p. PS. Kannuksen Moottorikerho
LAUANTAINA 29. PALVELUJA KANNUKSEN MURSKAAMOITA KALLIOMURSKETTA . 871 744. . Puh. 8 7 144/Talviharju . 8 8 6 6 3 4 myös muut rakennusalan työt ammattitaidolla f M y y d ään e d u llis ia ^ KANKAITA Toholammin torilla ti 1.8. ampumamajalla klo 19. o l e n T o m a ^ | i Liike suljettu 1. 871 871, 949 161 338. 5 h + keittiö, s., sähkölämmitys. S opii k o u lu la is e lle tai m u u lle a k tiiv is e lle . . t M Y Y T Ä V Ä N Ä r v M yytävänä Toholammilla, Lampintie 17. Apajilla mukana: LESTINJOKI KA1AKILPAIHJ LESTIJOEN VONKALE' LISÄÄ RASTI SAAM ASI KALAN KOH DAOH REKÄ Nim i Todistajan alekirjoitus *7ai*He4t S ä r& t GR Osoite Puh. Eskola avoinna ti klo 9.00-11.00 ke klo 16.00-20.00 Korpela avoinna ma ja ke klo 17.00-20.00 (Korpelan kirjasto muutta remontin vuoksi alkusyk syllä koulun juhlasaliin) Välikannus avoinna ti klo 17.00-20.00 to klo 15.00-18.00 Pääkirjaston aukioloajat muuttuvat syyskuun alus sa. TORILLA TAVATAAN! K O U L U R E P P U J A Ma 31.7. p u h . . lähemmin puh. toimitettuna kohteeseen tai lastattuna autoon murskaamolla . Kunkin k a la la jin suurim m an kalan saajat p a lk ita a n . . 8 7 1 2 8 8 / Ilkka Puranen tai M a ri Puranen, T Ö IT Ä T IE D O S S A v iik o n lo p p u is in S in u lle reipas väh. Uudet ajat ilmoitetaan myöhemmin, samoin kirjastoautojen syysaikataulut. Pyyntipaikka Pvm Lähetä kaavake (¡a mahd. LAINAUSASEMAT siirtyvät syysaikoihin 14.8. Puh. H E U tD C PERUSKALLIO Myyd. Pyyntialoo Lesti joen valuma-alue, Lestijärvi ia Lestijoki aina Himanqalla 8-tien siltaan asti. Kilpailuun osallistutaan oheinen lomake täyttämällä ja lähettämällä se toimitukseemme osoitteella: LESTINJOKI, PL 1 ,6 9 1 KANNUS. Kalan paino on todisti joko kuvan tai toisen henkilön antaman todistuksen avulla. klo 9-17. KOKOUKSIA Toholammin M etsästysseuran KESÄKOKOUS 7.8. Kannuksen Sotaveteraanit ry . (968) 875 680. Tiedustelut ja tarjoukset p 9 6 1 -3 2 2 2 8 6 6 , autop 9 4 3 6 5 4 5 9 Tilaukset ja kuljetukset K A N N U K S E N K T K p. (968) 623 648. (968) 871 363 auto 949 560 258 SIIS • iattianhionnat • lakkaukset • parketit W uudet sekä vanhat hoitaa W Teijo Rannikko P. T rik o o p a la t kg 20,-1 . un Kilpailuaikttayysku -9 5 loppuun saakka. mennessä os.: V LESTINJOKI, PL 1, 69101 Kannus. T i e d . lastaus toistaiseksi sopimuksen muk. (968) 876 919, 949 361 849. Weiderin penkki, pai not ja tanko ym. 3. 871 661 Hyvässä kunnossa oleva mopo Suzuki R, vm. S o i t a ta i tu le k ä y m ä ä n ! SHELL-KANNUS Junkalantie p. kuva) 30.9. Merkkiä voivat hakea myös 1926-1927 ja 1928 synty neet naiset. Täm än kom ean hauen on p yydystän yt Pentti H aiko la Lestijarvestä. Iso piha. Vuokrattavana lämmin mök ki. 870 807. Riistanhoitoyhdistys Tilaa Lastinjoki, loppuvuosi 120 , t TYÖ PAIKKOJA A V O IN N A A id a n le ik k u u ta, n u rm ik o n le ik k u u ta sekä m u ita s iis tim is h o m m ia TARJOTAAN URAKALLA tehtäväksi kesän ajan. Omavastuuosuus on 50 mk. klo 19 ampum am ajalla. (9 6 8 ) 8 8 5 2 7 3 J r Kalakisa jatkuu... . P an kaah an parem m aksi! K \ Pyynti Id flta e n hauki, kirjolohi, taimen ja särki. lajikkeet # 0-16, 0-32, 0-65 mm . . 1992. Myyd. Toholammin torilla. SUORITUKSIA H U O N E IS T O S IIV O U S SILLMAN K A N N U S p. 8 7 2 1 1 LOHJA RUPUS . TUTKINTOJA METSÄSTÄJÄTUTKINTO Toholammmin kunnantalolla 1.8.95 klo 18.00. ______________ Kirjastoja kulttuurilautakunta KOTIRINTAMANAISTEN MITALI Kotirintamanaisten mitalin hakuaikaa on jatkettu 20.8.1995 saakka. . Jos se on hukkunut, niin kaavakkeita on saatavana kaupunginviraston neuvonnasta, johonka hakemukset on palautettava 20.8.1995 mennessä. M yös laukkuja, lompakoita, vöitä ym. “ v u ö KR ä ?— V A K K A — 4-henkinen perhe haluaa vuokrata omakotitalon Kan nuksesta, puh. polttopuuta rankoina 40,-/kuutio, puh. p n ä HEINÄKUUTA 1995 LESTINJOKI J KANNUKSEN KAUPUNGINKIRJASTO PÄÄKIRJASTOSSA vietetään SAKOTTOMIA VIIKKOJA 31.7.-11.8.1995. 18v. ¿ • j o V a lta ka tu 1, KANNUS Puh. 2, Konnu*(968) 870 650 Herkullinen lounas ma-pe seisovasta pö ydä stä Lounas sisältää: • sa la a ttip ö yd ä n • a lk u k e ito n • 2 lä m m in tä ruokaa • jä lkiru o a n V A IN 35 , . Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. RARU n a h k a TYÖ. Johtokunnan kokous 3.8. 873 484 Joka päivä herkullinen LO U N A S 3 lounasvaihtoehtoa A vo in n a: Ma-to Perjantai Lauantai Sunnuntai 10-22 1023 1124 12 22 H O T E L L I & R A V I N T O L A 1 A**mat. Kannuksenkadulla siisti, edul linen rt-päätyhuoneisto (3h+k+s 77 m2) läh ellä Takalon koulua. Puh. Läh. K alan pain o on kunn ioitettavat 7kg 7 g. Olette saaneet koteihinne hakemuskaavakkeen. Hintapyyntö 3000,-. ko ulula in e n. . k a n n u k s e n LUONTAISTUOTE Liedeksen liiketalo keskustassa "se kukkaikkuna" P
Antaa kateellis ten panetella ja kantaa ki lonsa.. Vaan tänäkesänä sbhtiaiset*ovat olleet niin kohmeessa, etteiJaakonpäivän kunnioitus oli aikoinaan melkoisessa arvossa. Sitä nuoruuden innolla hy pättiin jokeen jajärveen kun aurinko ensimmäisiä sätei tään keväällä jäidenlähdön aikaan ilmaan iloksemme heitteli. Ei niitä kyllä huo mannut, mutta kipeästi se vihlaisi. Höllyvä tuplaleuka hävisi vähitellen. Monet puolitututkin oli vat alkaneet vihjailla ikä västi. l i 11UUM TfTTTrrrTr Akkainviikolla oli myös syytä pitää leivät kuivina ja puurot syödä heti. Euroopassa alkanut tarhauksen vastustus ei helpolla tukahdu. Me pohjalaisetvoimme ottaa voimakkaasti kan taa turkistarhauksen puolesta. Television hömppäsarjat vaihtuivat pitkiksi iltalenkeiksi. Saas nähdä, lämpiävätkö vedet nyt alkavan hellekauIIPEE kun lomamatkalla tultiin painorajoitteiselle sillalle. Leuat jauhoivat kasviksia, vaikka grillipihvi tirisi perheen muilla lautasilla. Niinpä Tuttava keräsi kaikki tahdonvoimansa ja motivoi itsensä yltiöpäiseen suoritukseen. Niin ne vanhat tietäjät tiesi vät. Ympäristössä vilisevien lievästi ylipainoisten itse tunnon kohottajaksi hän ei enää ryhdy. Ihrojensa kanssa tuskailevakatkeroitunutvanhapiikaystävätär pitkästä aikaa Tuttavan tavattuaan nyrpis ti nenäänsä. Parinkym menen vuoden jatkuva laih dutuskuuri oli tuonut reilut parikymmentä kiloa lisää. Vasta vedessä huo mattiin, että olipas piru kyl mää. Kannuksen tutkimusase malla. Jatkokysymykse nä voitaisiin pohtia myös sitä, miksi syömme li haa, kananmunia, kasvatettua kalaa jne. den aikana. Työkaveri virnuili vinosti ja kehui parilla pudotetulla kilollaan. Uudistuneesta ul komuodosta ei liioin kehuja kertynyt. Eri mielisyys voi vallita vielä häkkien koosta ja muo dosta ja siihen keskusteluun on saatava tutkimus tietoa eläinten käyttäytymisestä tietoa, jota par haillaan hankitaan mm. Vanhemmaksi kun tulee niin ajatuskin kankottuu us komaan kaikkea höpinää. Tuttava puri hammasta ja ihaili peilistä uutta minään sä. Se on kymmenien tuhansien ihmisten elämiskysymys ja tarhauksen kyseenalaistamista hyvin harvat edes miettivät. Arveli vielä, että ihmisen pitäisi ymmrätää pitää itsensä kunnossa. Vaan ei uskois sitä, että nyt kun EU:ssa ollaan niin sinne maksettuja rahoja pa lautettaessa tarvittaisiin • shamppanjaa oikein tv-ruutujen edessä kilistellä. Kengät su jahtivat jalkaa ilman ähkäi syä ja housunkaulus heilui tyhjänä vyötäröllä. Hartioilta katosivat yli määräiset rasvapallerot ja naiselliset muodot asettui vat oikeille paikoilleen. Kysymyshän on ihmisen vallasta alistaa eläimiä, myös lehmiä, kanoja, sikoja jne. Ei niin, että mitenkään avio-onnen tuho tai tae tuo ulkomuoto olisi, mutta kuitenkin. Kävelytahti kiihtyi ilta illaltaja lopulta teki mieli ottaa pieni hölkkäpyrähdyskin. Kateus teettää kai kenlaista. Niin on mennyt pieneksi ja kai taseksi ettei varmasti ole terve. Il man kokovartalopeiliä luuli selvästi itsestään liikoja. g n ii u n t t JJJ j T i t J Jälkihajuja ja -pistoja vät ole ehtineet paljon siipi ään lämmitellä, jolleivat nyt sitten tänä viikonloppuna intoudu. Pistoksia, pistoksia, hajujaja makuja. Ehkä kes kustelu tällä tasolla laajentaisi yhden asian radi kaalisuutta toimimaan myös ihmisten välisen rau han puolesta. Suurin ongelma olivat kuitenkin painon alla tus kissaan ulvahtelevat polvinivelet, jotka sanoutuisivat irti millä askeleella tahansa. Hengenpelastusihmisten mukaan pitäisi las keutua uimaa varovasti itse ään vedellä valellen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kiireen viik koa alueemme turkistarhaajien olisi kunnostetta va tarhausalueensa hygieniaa ja ulkonäköä. Ja sitkeä sinnittely tuotti tulosta. Nuo satelliittien stereokarttoja tuijottelevat kädenheiluttajat ovat povan neet helteitä. Pahuksen keljulta se oli Tuttavasta tuntunut. f ii a i i i i i i ##### Herroilla on metkut. Oliko han kivi lämpimämpi kuin vesi, joka mielestäni on ol lut niin turkasen kylmää ai nakin Lestijoessa, että aamuuinnit ovat jääneet. Henkisesti oli valmentau duttu, että vesi kylmenee. Vaan vaarakin on, ettei toiseen taskuun kilahda markan markkaa. Yhdessä olivat monet kerrat unelmoineet hoikemmasta tulevaisuudesta, mut ta toisen iloon oli vaikea yhtyä. Ja aviosiippa loi huomaa mattaan pidempiä katseita pahnapartnerin sutjakoituneisiin suloihin. Mustikat ovat muuten kypsiä! Ennen vanhaan, silloin hyvään aikaan akkainviikon raadollisimpina muistoina olivat äkäiset paarmat ja kaikenlaiset sittisontiaiset, jotka häiritsivät rauhallista kesäpäivää tunkemalla ihmisihon myötäisesti. Vaan kuinkas sitten kä vikään. Tuhoiskujen tekijät tulevat olemaan kaupunkilaisolosuhteissa kasva neita radikaaleja, joiden ajattelun kokonaisval taisuus on kehittymätöntä. Pikemminkin käsiläiskeen säestämiä päivittelyjä. Vai onkohan siinä näiden koti tekoisten EU-poliitikkojen rinnanylennyskuviot ky seessä. Niinkuin se heille kuu luisi. Harva uskalsi enää sen jälkeen kesällä uimaan. Talonpoikaisjärki sanoo, että se olisi samaa kuin ra haa siirtäisi toisesta taskus ta toiseen, ei siinä shamp panjaa tarvita. Hi das hämäläinen ei edes huo mannut. Kaikki tuntui siis kohtuullisen mu kavalta. Vaan elämän makukin on laimentunut nuoruusajoista. Myös ihmisten tappaminen erilaisten uskonto* jen, ihonvärin ja muiden ihmeellisten syiden vuoksi olisi otettava arvokeskusteluun mukaan. Noh, ovat ehkä oikeassakin, jos hengen puolesta taistelevat. p nä HEINÄKUUTA 199S Eläinrääkkäystä . A LESTINJOKI LAUANTAINA 29. Tätä mieltä kansa on ollut jo kau an. Nuorempana sitä ei pal jon veden lämpöä mittailtu. Vanhentuneeksi ja ruman laihaksi moitti, vaikka koh tuullisen vähillä pintavaurioilla Tuttava oli selluliittinsa sulatellut. Siksi pohjalaistarhaajien on syytä varautua laajaan mielipiteen muokkauk seen. Ulkoinen olemus alkoi olla sitä luokkaa, ettei vaa tekauppaan ollut asiaa. Jaskakin heitti kyl män kiven järveen. Lapset sujauttivat tuon tuostakin sanatulvan sekaan kehusanoja, miten ’’meidän mutsi on tosi kovat jätkä”. Perhekin iloitsi saavutuk sesta. Tuhoiskut turkistarhoille ovat alkaneet ja tus kin tulevat loppumaankaan ellei asiaa saada ko konaisvaltaiseen ratkaisuun. Suuresti ainakin mediat ovat noteeranneet muutaman miljardin tukipa kettien allekirjoitustilai suuksia. Tietysti mu kavaahan se olis, jos taskus ta toiseen siirtäessä osan ra hoista kilisytttäisi viininviljelijöiden taskuun. Kateellisten panettelua Muistattehan vielä sen Tuttavan, joka lenkkipolul la puuskutti vieressä muo tojaan manaten. Ja perhe alkoi katsella hitaasti ja pelokkaana sivuviistoon Akkainviikko meni. Tarhaajien olisi syytä viedä keskustelu laajalle filosofiselle tasolle, missä otettaisiin keskustelta vaksi myös karjatalous kaikissa variaatioissaan. Vai onko se oma elämä niin kallis, että sitä vanhemmi ten alkaa varjella kuin tukan väriä. Tai pikemminkin löytyivät siel tä, missä ne aina olivat ol leet. Homeiti öt iskivät kaikkeen päivän vanhaan ja tunkiot täyttyi vät ruokatarpeista, jotka ih mispolo oli hylännyt. Uudelleen muotiin tul leet, kauan sitten epätoivoi sesti huokailleen syrjään siirretyt vaateparret pääsi vät taas käyttöön. Kyselivät puolitututTuttavalta, mikä kuolettava sisusvika tai kalvatustauti on ihmiseen iskenyt
Mutta tur haan. Taimitarhan jälkien pe rusteella karhut ovat tulleet m etsästä pello n k u lm alle leikkimään. jalankulkutunne lia Kärmekallion risteyk seen H im anka-K annus maantien alitse. Petäjä varoittaa. Hän on myös Suo men Metsästäjäin keskusjär jestön hallituksen jäsen, jo ten Raimolla on tietoa Suo men eläinkannasta. Jos ihminen on karhuem on ja poikasten välimaastossa, emo voi al kaa puolustaa poikasiaan. p n ä HEINÄKUUTA 1995 Karhun poikasen jälki on noin 20 senttimetriä pitkä. Tänä kesänä on tehty jo kaksi havaintoa karhuista Mutkalammilla ja Välikannuksessa. Raimo toimii tällä hetkellä Pohjanmaan Riistainhoitoyhdistyksen halli tuksen jäsenenä ja puheen johtajana. Tiejohtaja Salosen mukaan sitä ei tarvita. Toinen tilanne on se, että karhu on vahingoittu nut, jolloin se voi hyökätä kimppuun. Himangan johto röykkyytti tiejohtaja Salosta pitkin Himangan kuoppaisia sorateitä. Se on vaaral linen ainoastaan kahdessa tapauksessa. Jälkiä pellolla Karhut temmelsivät taimitarhan mailla Kannus Minna Rissanen Karhuemon ja ainakin yhden poikasen jäljet on havaittu tiistaiaamuna Kan nuksen taimitarhan maastos sa. Salosen (kuvassa keskellä) mukaan pelkkä tien levennys riittää. Lähes viikon mittaisiin etsintöihin on osallistunut poliisin, palokunnan, meri vartioston lisäksi sukeltajia ja kalastajia. Sukeltajien työtä on puolestaan hidasta nut 8-9 metrin syvyydessä huono näkyvyys. Lisää Vaasan tiepiirin tiejohtaja Juhani Salosen tor staipäivän kuntavierailusta sivulla neljätoista. Olen nähnyt karhujen jälkiä ennenkin, joten tiesin mistä on kysymys. Kannuksen poliisista ker rotaan, että asiantuntijoiden m ukaan ru u m iin p itä isi nousta pintaan viidentenä päivänä, eli perjantaipäivänä. Aikuisen tassunjälki on noin 30 senttiä pitkä. Auton etuoveen oli viillelty syvä, noin 40 senttiä pitkä naar mu.. Hukku neen etsinnät jatkuvat Himanka Viime sunnuntaina huk kuneen vuonna 1968 synty neen Kai Tapion etsinnät jatkuvat edelleen tuloksetta Himangan edustalla. LAUANTAINA 29. Varkaat veivät muka naan pienoiskiväärin, tarkkuuspistoolin sekä kiikaritähtäimen. Karhujen määrä on li sääntynyt koko valtakunnas sa. Himangan kunnan johto esitti, mm. Karhu pelkää ihmistä Nyt on sitä aikaa, että karhuilla on pennut ja ne opettavat pentuja selviyty mään ja elämään. Karhu pelkää yleensä ihmistä yhtä paljon kuin ih minen karhua. Kannuksen taimitarhan johtaja Jussi Salmela huo masi karhujen jäljet tiistai aamuna. Karhukanta lisääntynyt Jälkiä ovat myös tutki neet muun muassa Raimo Petäjä ja Mauno MäkiPetäjä. Raimo Petäjä ja Jussi Salmela tutkivat tiistaiaamuna karhujen jälkiä Kannuksen taimitarhan hiekkaisilla pelloilla. Paikalla on ol lut emokarhu yhden tai kah den poikasen kanssa. Hän oli kulkenut peltojen ohi maanantai-iltana, joten karhujen on täyty nyt vierailla taimitarhalla yön aikana. Etsintöjä on haitannut ajoittain voimakas m erenkäynti. Karhut olivat temmeltä neet noin puolen kilometrin päässä taimitarhasta kesan topellolla. Aseita varkaille Laitalassa Toholampi Toholammin Laitalassa olevasta talosta on viety aseita kesäkuun alun ja hei näkuun lopun välisenä aika na. Täällä päin ei ole ilmeisesti liikku nut karhuja aikaisemmin. Hillilässä vieraat ja isännät pysähtyivät tarkastamaan kevyenliikenteen väylän ra kentamismahdollisuutta. Leik kimisen jälkeen karhut ovat palanneet takaisin metsään samaan suuntaan mistä tuli vatkin, Raimo Petäjä uskoo. Tiejohtaja suhtautui nuivasti himankalaisten toiveisiin Himanka Marja-Leena Mattila-Numminen Vaikka Vaasan tiepiirin tiejohtaja Juhani Salosta röykkyytettiin pitkin Hi mangan kuoppaisia soratei tä, ei Salonen lämmennyt himankalaisten toiveille. Jälkiä on nähty ennenkin Kannuksessa. Autoon viilto teräaseella Toholampi Toholammin Hirvikos ken kurssikeskuksen pihal la muutaman päivän parkis sa ollut henkilöauto joutui viiltelijän uhriksi. Marjastajien on syytä olla varuillaan, varoittelee Petäjä
Il taisin innokkaimmat voivat opiskella alaa koulun atkkerhossa. Sar joja on alle 17-vuotiaille ja aikuisille. päivä elokuuta. Ehkä he ovat toisen tai kolmannen polven kaupun kilaisia ja haaveilevat maa seudun idyllistä, analysoi ai kuiskoulutusjohtaja AnnaMaija Mäki-Petäjä. Sekä M äki-Petäjä että M atintalo uskovat lujasti Kannuksen maaseutuoppi laitoksen tu lev aisu u teen maatalouteen kohdistuvista uhkatekijöistä huolimatta. Sa maa paikkaa tavoittelee 19 muuta hakijaa. Tämän vuoksi ope tuksen laatu paranee enti sestään. Kyselyjen vähyys yl lätti puhelinosuuskunnan, jossa 14 henkilöä oli varus tautunut 1 askutu ksen j älkeen vastaamaan kyselyihin. ’’Yhteistyötä tiiviste tään entisestään” Kannuksen maaseutuop pilaitos tiivistää entisestään yhteistyötä maakuntaa ke hittävien jalostuslaitosten ja neuvontajärjestöjen kanssa. Atk-peruskurssin lisäk si oppilaat käyttävät tieto koneita ammattiaineissa. Ja ongelmana voi olla tietenkin etäisyy det, jotka haittaavat nopeas ti paikasta toiseen siirtymis tä, toteaa Matintalo. Apulaisrehtori Jarmo Matintalo seuraa taustalla.. V oittajaksi ju listetaan sienija marjasarjassa eni ten poimineet poimijat. Sarjojen pääpal kinnot ovat rahapalkintoja suurim m at 2000 markan suuruisia sekä tavarapalkintoja. Mutta opettajat ovat ottaneet uudet suunnitelmat innoissaan vastaan. Jos maaseutuoppilaitos ei täällä säily, niin ei sitten missään. Luokka nen haki Kolariin Himangan vs. He voi vat tarjota oppilaille itsel leen vahvoja opintokokonai suuksia. Info auttoi P ohjanm aan P uhelinosuuskunnan siirryttyä pu helinlaskuissa puhelujen ryhmittelyyn eri lajien kes ken, putosivat kyselyt mini miin. Poi minnan todistaa joko kaksi henkilöä tai kauppa ja liike, joka ostaa maljat ja sienet.. Uusi opetussuunnitelma koskee vain elokuussa aloit tavia uusia opiskelijoita. Kilpailun sääntöjä ja poimintakirjoja on saatavissa kauppiailta sekä marjojen ja sienien ostajilta. Kannukses sa muutos tarkoittaa sitä, että kuuden tutkinnon sijaan op pilaille tarjotaan kolmea eri tutkintoa; 2-vuotiset maati latalouden ja turkistuotan non p erustutkinnot sekä maaseutuyrittäjän jatkotut kinto. Maatilatalouden pe rustutkinto käsittää kaikki nykyiset tutkinnot. Laskussahan on eriteltyinä kaukopuhelut, paikallispu helut, autopuhelut, ulko maanpuhelut ja palvelupuh elimiin soitetut puhelut. Jarm o M atintalo huo mautti myös, että opetuksen laatu paranee uusien mah dollisuuksien myötä. Klemola valmistui Oulusta Oulu Toholamppilainen Ulla Kaija Annukka Klemola on suorittanut Oulun yliopis tossa terveydenhuollon kan didaatin tutkinnon. Vanha ja tuttu on turO S B O R N E ; $ V K i: f f » vallista. Keski-Pohjanmaa on vankkaa maanviljelysseutua. Tutkinnon aikana oppi lailla on mahdollisuus opis kella muissa toisen asteen oppilaitoksissa, kuten Ve telin kotitalousoppilaitok sessa tai Toholammin käsija taideteollisuusoppilaitok sessa. sosiaali johtaja Kari Luokkanen on hakenut Kolarin Kelan pai kallisjohtajan paikkaa. LESTINJOKI O LAUANTAINA 29. Nyt kukin näkee, mitä 'syntiä'on* tullut tehtyä ja mistä lasku muodostuu. Myös kymmenen uutta pentium-tietokonetta nosta vat opetuksen tasoa. Las kujen kautta saatava tieto oli siis onnistunut ratkaisu. Koulutuksella, uuden omaksumisella ja avoimel la su! 'uitumisella päästään tälläkin alalla eteenpäin, fi losofoi puolestaan apulais rehtori Jarmo Matintalo. Aikuispuolella kehitel lään jatkuvasti erilaisia vaih toehtoja maaseudun ihmi sille, toteaa Mäki-Petäjä. Toista vuotta opiskelevat ja tk a v a t vanhan kaavan mukaan. Jos nuorisopuolella oppilasluvut olisikin laskussa, niin aikuispuolella luvut on selkeästi nousussa. Matintalon mu kaan uusien oppilaiden lu kumäärä elää pitkälle syk syyn. Periaatteessa toisessa o p p ilaito k sessa opiskelu vaatii tietynkokoisen oppi lasryhmän. p n ä HEINÄKUUTA 1995 ”Avoimella suhtautumisella päästään eteenpäin Poimi malla tuplapalkka Arktiset Aromit ry jä r jestää jälleen m arjan-ja sienenpoimintakilpailun. Kannus Marja-Leena Mattila-Numminen Kannuksen maaseutuop pilaitos siirtyy elokuun alus sa muiden toisen asteen kou lujen tavoin uuteen opetus suunnitelmaan. Yllättävän paljon on tulossa kaupunkilaistyttöjä. ’’Jos koulu ei säily täällä, niin ei sitten missään” Kannuksen maaseutuop pilaitoksen uudet oppilaat aloittavat koulun 14. Uuden opetussuunnitel man myötä oppilaiden va linnanm ahdollisuudet li sääntyvät, korostaa apulais re h to ri, k a sv itu o ta n n o n opettaja Jarmo Matintalo. Sampokin pyörii tosi kovalla vauhdilla, iloitsi aikuiskoulutuksesta vastaava Anna-Maija Mäki-Petäjä kokeillessaan ensimmäistä kertaa uusia koneita atk-luokassa. Tällä hetkellä kouluun on tulossa yli 30 uutta oppi lasta
Tämän jälkeen oli vuorossa Oulun amma tillinen korkeakoulu. Tällä alalla on mahdollises ti tulevaisuudessakin töitä. Elokuvissa oli kiva käydä, kun liput olivat niin halpoja. Lopputyö odottaa Oulussa Riikka lähtee ensi viikol la Ouluun jatkamaan opin tojaan. Riik ka laskee, että kaikkiaan vuosi Englannissa vie rahaa noin 35 000 40 000 mark kaa. Vaikka koulu lop pui jo kesäkuussa, en tiedä vielä läpäisinkö tentit. Vuokraan eniten rahaa Riikan Englannin matka jä rje s ty i k a n sa in v ä lise n opiskelijavaihdon, ”Erasmuksen", välityksellä. Kau poista minulle jäi sellainen käsitys, että Suomessa on parempaa asiakaspalvelua. Samoin seurattiin Suomen liittymistä Euroo pan Unioniin. Oulussa opiskelen markkinointia ja kansainvälistä kauppaa, tuu maa Riikka Niemi-Pesola. Koulutus on sen verran uut ta, ettei Riikkakaan vielä tie dä, mikä hänen ammattinimikkeensä tulee olemaan. Jotkut jopa suunniteli vat matkustavansa tänne jos kus. Vastaukseen piti kirjoit taa omia ajatuksia. Esimerkiksi tenteissä ei riit tänyt vastaukseksi pelkäs tään se, mitäjokin kirjaopetti. Kiertelimme lähiympä ristössä ja kävimme muuta man kerran Lontoossa. M onet tiesivät, että maassamme on kaunis luon to. Kävimme tietenkin dis koissa ja pubeissa. Riikka luki yliopistossa samoja aineita kuin Oulus sakin, joten Englannissa olo aika hyvitetään hänelle ko konaan opiskelussa. Asunnon saisi varmasti halvemmalla yksityisiltä. Mikäli hän saa tutkintopaperit E nglannista, hän menee rahatilanteesta riip puen hakemaan ne marras kuussa. Vuokra on suurin me noerä. Nyt valinta tuntuu hy välle ja sopivan minulle. Riikka Niemi-Pesola opiskeli Englannissa Tutkinto kahdesta maasta Kannus Minna Rissanen Tenttitulosten pitäisi tulla näinä päivinä. Estonia nosti Suomen esiin Tiesin jo etukäteen odot taa, että englantilaiset eivät tiedä paljoakaan Suomesta. LAUANTAINA 29. Vapaa-aikaansa Riikka vietti ystäviensä kanssa, jo i den joukossa oli englanti laisia, saksalaisia, ranskalai sia ja malesialaisia. Samalla huomasi, että jonkin asian voi tehdä mo nella eri tavalla eikä yhtä ainoaa ole olemassa. Englantilaiset ajattelivat, että Suomessa on aina kylmä. Ensi viikolla Riikka lähtee Ouluun jatkamaan opintojaan kaupallisella alalla. Silloin, kun Estonia upposi, Suomi oli esillä uu tisissa. Heti aluksi ajattelin, että suoritan yliopiston lopputut kinnon mikäli se on mah dollista. Jos kaik ki on sujunut hyvin, saan paperit Goventryn yliopis tosta tutkinnon suorittami sesta. Siellä kaupan kassoilla on tärkeää, että asiakas laittaa mahdollisimman nopeasti tavarat 1 aukkuun ja kassa voi ottaa seuraavan asiakkaan. Edessä on lopputyön ja harjoittelujakson suorit taminen. Yksi poika väitti kiven kovaa, että Suomi on kommunistinen valtio, Riik ka muistelee. Eräs taksikuski muiste li, että Suomi on Välime renmaita. Asuin kolmen muun suomalaisen ja kahden ul komaalaisen kanssa yliopis ton asuntolaksi vuokraamas sa omakotitalossa. Ensimmäinen luento saattoi alkaa yhdeksältä ja viimeinen päättyä kahdek san aikaan illalla. Ihmetyt ti, että ihmiset lähtevät ulos jo aikaisin illalla. Ilmeisesti se vastaa kui tenkin alem paa k o rk ea koulututkintoa. Silloin pidetään päättäjäistilaisuus, johon tulevat mukaan kaikki val mistuneet.. Yliopisto opetti ajattelemaan Ehkä eniten opiskelu erosi siinä, että kaikki asiat asetettiin kyseenalaisiksi. Paikat menevät yhden aikoihin yölläkiinni. Palvelu ei tuntunut ystäväl liselle. Riikka toivoo pää sevänsä harjoittelemaan yri tykseen, jossa hän voisi hyö dyntää saamiaan kokemuk sia Englannista. Ostin sieltä kävelykengät ja kaverit ovat täällä nauraneet niiden pak suille pohjille ja koroille, Riikka tunnustaa. Vastaavat paperit saan jouluna Suom esta Oulun ammattikorkeakoulusta, sel vittää vuoden verran Eng lannissa opiskellut kannus lainen Riikka Niemi-Peso la. Riikka saa Oulun ammat tikorkeakoulusta päästöto distuksen jouluksi ja 3,5 vuotinen urakka päättyy. Menin kolmannelle eli ylim m älle vuosikurssille. p n ä HEINÄKUUTA 1995 LESTIN JOKI 7 Kannuslainen Riikka Nicmi-Pesola opiskeli lukuvuoden ajan Goventryn yliopistossa Englannissa. Kengät ovat rumempia. Vähitel len nekin oppi. Lu kiovuosien jälkeen hän meni vuodeksi kansanopistoon, josta haettiin vauhtia kaup pakouluun. Vaatteet on mielestäni Englannissa halvempia. Hän sai matkaa varten stipendejä, mutta oman ra hoituksen osuus on suurin. ”Ei mikään huvitteluvuosi” Riikka Niemi-Pesola va kuuttaa, ettei Englannissa opiskelu ole huvittelua, vaan opiskelu täytyy ottaa tosis saan. Minäkin törmäsin monen laisiin ennakkoluuloihin, joita yritin oikoa parhaani mukaan. En ikinä halunnut kau palliselle alalle, mutta jo tenkin olen vain löytänyt it seni tältä alalta. Vaikka englannin kie lellä pärjäsi hyvin, oli alan käsitteiden ymmärtämisen kanssa ongelmia. Tänä vuonna 25 vuotta täyttävä Rikka Niemi-Peso la on ehtinyt istua lähes 18 vuotta koulun penkillä. Odottelen parhaillaan tuloksia, kertoo Riikka jännittynee nä. Opiskelu ulkomailla ei ole pakollista ammatti korkeakoulun opiskelijoille, m utta kuusi opiskelijaa, Riikka Niemi-Pesola mu kaanlukien, lähti lokakuus sa lukuvuodeksi ystävyyskouluun. ’’Alan käsitteet tuottivat ongelmia” Oulun am m attikorkea koululla on ystävyyskoulu Englannissa, Goventryn yli opisto. Ne ovat melko samanlaisia kuin Suomessakin. He eivät olleet us koa, kun kerroin, että täällä voi olla kesällä 30 asteen helle
Urheilukärpäsen puremat eivät ole paranneet Jo lapsena saatu urheilu kärpäsen purema on vaivan nut koko elämän. Samansuuntainen kehitys yhteiskunnan myllyssä kummallakin. Isännöitsijä Erkki, 49 v., ja rakennustar kastaja Heikki, 51 v., ovat kumpikin edenneet yhteis kunnallisella saralla harvi naisen pitkälle. ..................................— — -1 LAUANTAINA 29. Koiviston veljessarjasta kaksi Erkki ja Heikki joviaalit vaikuttajat Kannus Ilkka Puranen Neljän veljeksen sarjasta kaksi vanhinta Heikki ja Erkki rikastuttavat kannuslaista elämänmenoa. Heikin urheilu on keskittynyt tätä nykyä kuntourheilun puolelle. p n ä HEINÄKUUTA 1995 Veljekset kuin ilvekset. Erkki Koivisto, isännöitsijä, Heikki Koivisto , rakennustarkastaja. 3 LESTIN JOKI ........................................................... Äiti oli kotona ja isä rauta teillä miilunpolttajana ja myöhemmin konduktööri nä. Kummankin veljeksen taival alkoi Eskolan Eskois sa. Siellä hypättiin, juostiin, työnnet tiin, heitettiin ja pelattiin pesäpalloa päivä päivän jäl keen aina iltamyöhään muulta pahanteolta vältyt tiin keskeisissä kisailuissa. Kummal lakin on urheiluelämän luot tamustehtäviä vaikka toisil le jakaa. Jo 13vuotiaana alkoi Eskolan Es kojen nuorisotoiminnan sih teerinä olo. Nuo remmat veljet Olavi ja Jaak ko ovat vaikuttamassa muu alla Suomessa. 1940-luvulla Eskolan ken tällä oli vilinää, olihan kylä tunnettu lapsi rikkaudestaan kun pikkurata vielä toimi. Urheilukentän vieressä sijainnut omakotitalo veti veljekset heti kentälle, jossa sitten kaikki lajit yleisurhei lussa tulivat tutuiksi. ’’Sitä ihmettelen itsekin” Heikki tunnustaa, että ihmettelee vieläkin sitä, mi ten hän joutui ammattiyhdistyseläm ään mukaan. Vanhempi Heikki on toi minut entisen SVUL:n pii rin lentopallon, pesäpallon ja kuntourheilujaoston jäse ninä sekä Suomen Kuntourheiluliiton liittovaltuuston varapuheenjohtajana. Kannukseen perustettiin ai. Kummalla kin veljeksellä on samanlai sia luonteenpiirteitä rau hallisuus, toisten kuulemi nen, kiivastumattomuus, johdonmukainen ajattelu, positiivinen elämänasenne
Museoalueen pääraken nus, vanha hirsinen maalais talo, on siirretty alueelle 1950-luvulla. Sitä olen ittekin ihme tellyt, kuinka sinne ajauduin, koska nuorempana sinne ei ollut mitään vetoa. Alueella ovat lisäksi vanha riihi, aitta ja viljamakasiini. Lestijärven kotiseutumu seo on avoinna päivisin hei näkuun ajan. Lisäksi Remelin Veikko (Veikko Lappi) on kertonut esineistöstä ja mu seoon liittyvistä asioista. Meidän ikäisille esineet ovat tuttuja. Taio on raken nettu 1784. Nälkävuo sinakin ihmisillä on ollut ruokaa ja he selviytyivät vaikeiden aikojen yli. Tehtävä on valtava urak ka, sillä kaikissa 48 Lions Clubissa vajaan 9 kuukau den aikana pitäisi ehtiä käy dä, joten Heikki Koivisto ei tulevan talvikauden aikana kovin monissa muissa har rastuksissa ehdi olla. -Museossa olevat esineet on saatu enimmäkseen lah joituksina. Lestijärvi Minna Rissanen Museosta löytää paljon tuttuja tavaroita, jotka tuo vat muistoja mieleen. Onhan Kiiskilä ollut Helena Laitala on museossa töissä heinäkuun ajan. Jos en ole tiennyt jonkin esineen käyttötarkoi tusta, vanhemmat tietävät. Merkittävän aseman antaa myös Vaasan läänin urhei lulautakunnan jäsenyys, jakaahan tämä läänin suurem mat urheilumäärärahat. Tavaratalo sortui I Liekö hurjan suomalai sen tulo vavisuttanut suurta soulilaista tavarataloa, kun se sortui jo aamupäivällä. ’’Vanhat ratkovat arvoituksia” Kun vanhemmat ihmi set tulevat museoon, he ei vät yleensä kaipaa opastus ta. Siitä tuli sellaista sit keän pehmoista, Viljo muis telee. Kyllä opiskelu kan nattaa, jatkaa Heikki. pnä HEINÄKUUTA 1995 kanaan Kunnallisen virka miesliiton osasto, jonka jä senenä hän olija ajautui sitä myöten myös valtakunnal lisiin edustustehtäviin. Esimer kiksi jokapaikanhöylä on olemassa! LAUANTAINA 29. Olen kuullut paljon mielen kiintoisia juttuja heiltä. Vanhimmat tavarat ovat peräisin 1700-luvulta. Pyyteetön lionstyö on Heikin sydäntä lähellä. ’’Urheilulauta kunnasta se alkoi” Kuntourheilijana tunnet tu Erkki valittiin ensinnä kunnan urheilulautakun taan. Esineitä on kaikilta maatalouteen ja lestiläiseen elämään liittyviltä aloilta. Kiinnos tus kuitenkin lisääntyi, kun menin mukaan, toteaa Heik ki. Näillä sanoilla piirikuvernööri Heikki Koivisto luonnehti paluutaan Soulis ta ja Thaimaasta Suomeen. Viljamakasiinin ovessa on kolme lukkoa. Ei se nyt tärkein ole, mutta melko tärkeä kuiten kin, toteaa Erkki Eskolan M etsästysseuran roolista hänen elämässään. Jäl jestä päin on mukava ajatel la, minkälaista elämä oli ennen, miettivät kokkolalai set Eila ja Viljo Möttönen Lestijärven kotiseutumuse ossa vieraillessaan. ’’Leivän maku parani aitassa” Helenan mukaan tavalli set lestiläiset eivät käy ko vinkaan usein museossa, mutta lomalaiset ja ohikul kijat sitäkin enemmän. Olen lukenut Lestijär ven museosta asiakirjoja, joiden perustella olen pääs syt selville historiallisista asioista. Kyllä se harmittaa nyt jäljestä päin, kun keskikou lussa sain ruotsista ehdot niin jätin koulun kesken. Suomi on ihana maa. Usein käy niin päin, että he opastavat minua. Se on alunperin myllännyt jyviä Reisjärvellä, josta se ostettiin Kiiskilään. He haluavat tutkia tava roita rauhassa. Heikki saapui kaupunkiin iltapäivällä 34 tunnin lento matkan jälkeen. Mutta tietty joviaalisuus, toisten arvos taminen, vaatimattomuus ja riidattomuus ovat nostatta neet heitä kunnallisesti, maakunnallisesti ja valta kunnan tasollakin korkeal le. Kolmen lukon makasiini Helena tietää kertoa, että ensimmäinen museoalueel le siirretty rakennus on tuu limylly. Mutta se oli siihen aikaan, että muut asiat kiinnostivat, tunnustaa Erkki. Valmis ruisleipä oli hy vän makuista, kun se vietiin jyvälaariin aittaan jyvien päälle. Rauhalli suus on hänelle luonteen omaista kokousten johtami sessa. Kumpikin veljes arvos taa rehellisyyttä, avointa keskustelua, rauhallisuutta ja kiivailemattomuutta asi oiden hoidossa perhekas vatustako?. LESTINJOKI Museo herättää muistot ’’Jäljestä päin kiva muistella” Eila ja Viljo Möttönen kertoivat Lestijärven kotiseutumuseossa Helena Laitalalle, miten ruisleipään saatiin hyvä maku. Piirikuvemöörin tehtävät hän vastaanotti Etelä-Kore an pääkaupungissa Soulis sa, jonne kaikki maailman toistakymmentätuhatta piiriku vemööriä kokoontuivat. "Ei mitään järkeä" Ei siinä mitään järkeä ole yrittää hakkaamalla pää tä seinään saada mieleisen sä päätös, toteaa Erkki luot tamustehtävien rauhallises ta hoitamisesta. Hänen mielestään on pai kallaan, että pienessäkin kunnassa on oma museo. Monet näistä tavaroista ovat nuorille ja keski-ikäisillekin aivan outoja. Huumoriakin löytyy, kun asioihin syventyy. Tors taina paikalla vierailivat Ju kolassa lomailleet kokkola laiset Eila ja Viljo Möttö nen. Viljoon kotoisin Perhos ta ja Eila Toholammilta, jo ten entisajan maalaiselämä on tuttua molemmille. Hän on ollut kouluai koinaan aikaisemminkin yhden kesän museossa ke sätöissä. Tava rat tuovat muistoja mieleen. 16-vuotiaana hän aloitti metsästyk sen ja ’’aika monta hirveä tässä on päässyt jo ampu maan”. Joka kesä tulee jotakin lisää. Museossa on kuitenkin kiva käydä. "Harmittaviakin asioita on" Koulutuksellaan Erkki ja Heikki tuskin pitkälle olisi vat päässeet. Matka oli kokemus, jota ei koskaan unohda. Tänä vuonna Helena pää si museon esittelijäksi 4Htyöllistämispalvelun kautta. Jos valtuuston puheenjohtajuus on näkyvä osa niin sitä on myös SVUL:n jälkeläinen Keski-Pohjanmaan Urheilu, jonka maakunnallisena pu heenjohtajan hän toimii. Rakennusmestariksi Ou lusta lukenut Heikkikin tun nustaa, että taisi opiskelun aloittaminen jäädä vähän lii an myöhään, kun hän vasta 18-vuotiaana lähti ammatti kouluun. ’’Yksi on sydäntä lähellä” Heikki Koivisto on nous sut heinäkuun alusta mer kittävään ja tavoiteltuun ase maan Lions liiton organi saatiossa. Museoaemännöi lestiläinen Helena Lait ala. Helenan mukaan muse ossa vierailee heinäkuussa vajaa parisataa ihmistä. Hänet valittiin ensimmäisenä kannuslaisena O-piirin piirikuvemööriksi. aikoinaan Lestijärven rik kaimpia seutuja. Sai raalakuntayhtymä ja KeskiPohjanmaan liitto ovat myös valtuustotasolla nykyisinä tehtävinä. Esimerkiksi leipätaikina tehtiin ennen suuressa puusaavissa. Joskus huvittaa syystä tai toisesta aika paljon. Se oli siihen aikaan, kuten nytkin tahtoo olla, että annetaan liian herkästi pe riksi. Kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto seurasivat ja nyt viimeiset 5 vuotta kaupungin ykkösmiehenä eli valtuuston puheenjohta jana ovat olleet yhtä nostet ta poliittisella uralla. Helena tunnustaa, että museo ei ole niin kuiva paik ka kuin joskus väitetään. Mu seosta löytyy selityksiä jopa sananlaskuillekin. Liikenne, kosteus, kuumuus ja savusumu, jota Söul ja muut K aakkois-A asian suurkaupungit ovat täynnä eivät viehätä suomalaista. Yhden lukon avain oli Yli-Lestillä, yhden Kirkonkylässä ja yh den Syrinkylässä
Vaimo ei taho tykätä taas siitä, kun ei oi kein saa puhekaveria minus ta. Kotona tykkään olla kyllä sitten hiljaa. Sitä ennen Lohtajan Karhis sa olevaa tilaa hoidettiin yhdessä Jarin vanhempien kanssa. K aupunkilaiset ovat tottuneet ostamaan torilta, mutta suhtautuvat uusiin tu lijoihin epäluuloisesti. Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot. Huhtalan perhe huilaa vasta syksyllä koululaisten syysloman aikana. Työ on raskasta, mutta elättää meidän per heen. Olen ollut Kokko lan torilla kym m enkunta vuotta, ja nyt vasta kokkola laiset ovat alkaneet luotta maan minuun, kertoo lohtajalainen viljelijä, torikaup pias J a r i H uhtala. Olen kuitenkin tyyty väinen. Jalostettuina tilalta saa etikkapunajuurta, punajuuripikkelsiä sekä marinadia. Meillä ei ollut oikeas taan muuta mahdollisuutta. J a loput päivät viikosta kiertelen autolla L estijokilaakson lisäksi Ylivieskassa ja H aap ajärv eltä. Jos asiakas on saanut laadultaan huo noa tuotetta, hän tietää, mi hin osoitteeseen palautteen saa antaa. Ainoaksi mahdollisuuksi jäi se, että tuotteet kaupataan itse suoraan ku luttajille. Se on siinä rajoilla, että jaksaako tehdä kaikki työt, varsinkin kesällä. EU toi tullessaan sen m uutoksen to rik a u p p a a n , että jokaisella toripöydällä pitää olla lappu, m istä päin tuot teet ovat peräisin, kertoo J a r i H uhtala.. Kauppiaan persoona on tärkeää asiakkaille, mutta eniten ratkaisee kuitenkin tavaran laatu. Olen puhelias ja tyk kään olla ihmisen parissa. Tuk kuhinnoilla emme olisi pär jänneet. Syksyllä on vuo ro ssa se lle ri ja purjo.Talvimyyntiin tilalla kasvaa peruna, porkkana, lanttuja punajuuri. Alunperin karjan lisäk si tilalla viljeltiin sipulia. 10 LESTINJOKI LAUANTAINA 29. ri isäntä. To rimyyjän on ansaittava itse luottamus ja seisottava tuot teidensa takana. Jari Huhtala m yöntää, että tuotteita on paljon. -Jalosteiden osuus koko tuotannosta on noin 10-15 prosenttia, laskeskelee nuo L ohtajalainen J a ri H u h tala on m yym ässä K okkolan torilla tiistaista lau an taih in . p n ä HEINÄKUUTA 1995 Lohtajalainen Jari Huhtala Kokkolan torilla: ’’Torimyyjän ansaittava luottamus” Kokkola, Lohtaja Marja-Leena Mattila-Numminen Maalaisten luottamuk sen saavuttaa huomattavas ti nopeammin kuin kaupun kilaisten. Sunnun tait on sen vuoksi pakko pi tää vapaata, muuten nään tyy. ’’Tukkuhinnoilla ei pärjätä” Jari ja Teija Huhtalasta tuli Koiviston tilan isäntä ja emäntä vasta vuosi sitten. L o h tajan K arhissa kasvanut sipuli k u lkeutuu K okkolan torin k a u tta kokkolalaisten ruokap ö y tään . Hä nen ja Teija-vaimon lisäksi tilan töissä auttelee Jari n i sä. Pikkuhiljaa karja jäi pois ja kasvisten viljelyä monipuo listettiin. Tila oli pieni ja vähäiset koneet olivat vanhoja. Mun luonnolle tämä torimyyjän homma käy hy vin. Sen jälkeen astui kuvaan myös torimyynti. Talvisin olen täällä k ah ten a päivänä. ’’Sunnuntait huilataan, muuten nääntyy” Tällä hetkellä Koiviston tilalla kasvaa tilli, persilja, salaatti, keltasipuli, valko sipuli, avomaakurkku, her ne sekä mustaherukkaa ja vadelmaa
Jenni Judin 12.02, Reetta Judin 12.23, 4. P 9v 800 m: 1. Eppu Jääskeläinen 17.98, 2. P 12 800 m: 1. Päivi Niemelä 3.27,38. Mirkka Karhula 6.06. Riikka Karhula 13.21, 12. Elisa Lätti 3.17,00, 2. Tällaisia hyöty jätteitä ovat mm. Aapo Ojala 12.84,10. Tero Ojala 3.14,23, 2. T 9 v 800 m: 1. Konetta tekee Pellon Paja Oy. T l i v pituus: 1. Mirkka Karhula 12.53,6. P 8 60 m: 1. T 12 v pituus: 1. Matti Ojala 3.33,2. Toistaiseksi öljyn käyttö on suositeltavaa moottori sahan terälaitteen ja vastaa van kaltaisten voiteluun. P 10 v kiek ko: 1. Koneen hintatavoitteeksi on asetet tu työkelkan hintaluokka el i noin 50 000 mk. He leena Kinnunen 3.29,07. Anna-Riikka Maunula 3.19,34, 2. Ensimmäiset rakeistuskokeet (p elletointi) tehtiin Metlan toimesta jo vuonna 1980, mutta kun tuolloin asiasta olivat innostuneita ainoastaan kokeen tekijät, ei työn jatkamiseen ollut mah dollisuuksia. Sen valmistus on lähinnä kiinni siitä, milloin jo ikään tynyt tietokoneeni suostuu työstämään toteuttamiskel poiset rakennepiirustukset. Niina Jokela 12.92, 10. Timo Karvinen 3.17,08, 2. Veli-Kalle Anttiroiko 11.60,6. VeliKalle Anttiroiko 21.04,9. Tuomas Harmaala 3.17, 3. p n ö HEINÄKUUTA 1995 LESTINJOKI 11 TT f M e rm iu a \mn Us&ntuthimusmemaUa SMMMBHnMMNMRMMIIMMHMnMNNNNHNNMMMMMMMMMNMNMHMM Mäntyöljystä, jätteiden pelletoinnista ja pienkonekehittelystä Pontus 4x4 juuret lähtevät Kannuksen tutkimusasemaita. Mirva Niemi 13.13, 11. Markus Syrjä lä 25.66, 4. Kaatopaik k a jä tte id e n sa attam in en hyötykäyttöön on kestävän kehityksen p eriaatteiden mukaista. Eeva Lätti 8.96. Tommi Niemi 65,6. Emilia Puutio 3.25,2. Jaakko Sysimetsä 27.20,2. Lari Ijäs 13.19,11. Reetta Judin 10.16, 5. Kirsi Lätti 8.68, 8. Hanna-Leena Mau nula 10.02, 6. Heidi Leskelä 35, Essi Korvela 35,14. Joonas Vapola 6.54. LAUANTAINA 29. P 10 v 800 m: 1. Annika Syrjälä 11.06, 4. Pekka Mau nula 12.96, 5. Tei dän myönteinen mukanaolo on eräs tae siitä, eitä tutki m usasem am m e säily ttää nykyisen asemansa ja mah dollisesti vielä laajenee ja monipuolistuu. Pertti Huhtala 13.29, 12. Niko Palola 14.66,13. P 9 v kiekko: 1. Koneella on jo vähäisessä määrin ’’liikennöity” ja met sään sillä päästään noin kuu kauden kuluttua. Lähes samankaltainen ’’Pikku Pontus” valmistuu syksyn aikana. San na-Kaisa Kiviniemi 3.11,01,2. Petra Hir vi 40, 12. Marko Lin na 3.57,10. P 12 v pituus: 1. Pekka Maunula 3,25.22. Tuomas Har maala 3.20,89. Pis täytykää porisemassa ja an takaa ’’työkomentoja” . Matti Niemi 13.73. Antti Pasanen 3.27, 4. Anssi Sissilä 15.16, 12. Emilia Puutio 3.28,64,3. Saara Luo to 30, Annika Niemi 30, Henna-Mari Korpijärvi 30. Janne Lauri 17.06, 3. Sami Tuovinen 3.07,71,3. Aleksi Judin 55,9. Antti Pasanen 3.12,00,3. T 10 v kiekko: 1. M äntyöljy Öljyn ominaisuuksia käsitteleväjulkaisu ’’Mäntyöl jyn mahdollisuudet polttoja voiteluaineena” ilmestyi ke vätk esällä (M etsän tu tk i muslaitoksen tiedonantoja 545). kesäterveisin Sauli Takalo f e* IKÄ KAUSIT UL ORGIA Lohtajan Veikkojen i k ä k a u s i k i l p a i l u t 24.7.1995 P 6v korkeus: 1. Mikäli lupaustenmukainen rahoitus toi mii, projekti kestää kolme vuotta. Niina Jo kela 6.50, 10. Kalle Palola 70, Joo nas Joki 70, Akseli Luoto 70,5. Teija Harmaala 3.36,30. Timo Karvinen 15.02,4. Tei ja Harmaala 9.28,3. Eveliina Jukkola 3.24,50, 2. Hanna-Leena Maunula 13.62. Ne molemmat ovat maanmai nioita maanparannusaineita. Ant ti Nissilä 11.35,4. Jussi Jukkola 21.10, 8. Eveliina Jukkola 11.15, 2. Sami Tuo vinen 3.29, 3. P 8 v pallonheitto: 1. Marko Linna 2.81. Nadja Kuoppala 60, Hei di Niemi 60,5. Tom mi Junttila 10.02. Tommi Junttila 3.35,89,4. Toinen ’’rakennusluvan” saanut pienkone on tarkoi tettu metsäojien aukaisuun. Hanna-Leena Hieta la 3.26,18T 13 v 800 m: 1. Että suurinpiirtein tällais ta täällä minun tahollani. apuraho jen muodossa. Heleena Kinnunen 3.16. T 8 v pallonheit to: 1. Jannika Kurvela 55, Fanni Ojala 55, 7. Näiden molempien jätös ten luontoon palauttamista on vaikeuttanut ensisijaises ti paikanpäällä tapahtuva levitys; tuhka pölyää ja toi nen jätös on liian märkää. Johannes Palola 21.84, 7. T 9 v kiek ko: 1. Anna-Riikka Maunula 3.24, 3. Pert ti Huhtala 16.00, Matti Niemi 16.00, 11. Elina Erkkilä 9.60, 2. Aapo Ojala 13.08. Myös turkistarhojen jätökset ovat rakeistuksen kohteena. Mikka Sinko 22.78, 5. Niinpä yleisesti onkin tultu siihen ajatukseen, että nii den sijoituspaikka ei ole kaa topaikka, vaan ne tulisi kyl vää takaisin luontoon. T 10 v 800 m: 1. P 11 v pi tuus: 1. Seuraavassa muutama sananen siitä, mitä tällä hetkellä Kannuksen tuoteja laitekehittelyyn kuuluu. Mikko Venetpalo 23.20, 2. Tuotanto menee Saksaan ja Ruotsiin. yhdyskuntajäte. Mikäli vi ritys on oikeaan osunut, kone pääsee sarjatuotannon ’’arm oitettujen” joukkoon joskus ensi vuonna. Teppo Hie tala 3.50,00. Jaakko Sysimetsä 11.99,8. Petri Sinko 3.07,71,2. Tiia Karhula 12.67, 8. Kirsi Lätti 12.42, 5. T 11 v 800 m: 1. Anssi Nie mi 60, Jooseppi Haasala 60, 8. Jani-Matti Korpijärvi 21.96, 6. Jenni Judin 8.64, 9. Timo Turpeinen 11.30,3. T 12 800 m: 1. Tänäpäivänä asialla on aikaisempaa laajem paa kannatusta ja niinpä K eskiPohjanm aan Maaseutupiiri on myöntä nyt apurahan asianmukaisen rakeistuslaitteen kehittämis tä varten. Mirva Niemi 12.08, 3. AnnaMari Jukkola 12.57, 7. T 6 v korkeus: 1. Hanne le Leskelä 65, Laura Vapola 65,3. Kannuksen tutkimusase man toimenkuvaan on vuo desta 1981 alkaen kuulunut myös metsäinen tuote-ja laitekehittely. Vesa Kar hula 2.38. Maria Orjala 7.78. T 8 v 60 m: 1. Hydrauliikkaöljystä on saatu uusi pa rannettu versio ja sen kokei lu on meneillään. Maria Orjala 3.36,10. Teppo Hietala 10.70, 4. Tuh kan sijoituspaikka olisi en sisijaisesti suometsät, mis sä sen lannoitusvaikutusta eniten kaivataan. SannaKaisa Kiviniemi 24.10, 2. Teijo Oja la 80, 2. Mäntyölju, jä t teiden pelletointi ja pienko neet ovat olleet harrastuk sen omaisen kehittelyn koh teena jo yli 15 vuotta, mutta vasta aivan viime aikoina tehty työ on saanut julkista tunnustusta mm. Tiia Karhula 12.60, 2. Riitta Karhula 9.12, 7. Marcus Karlsson 3.22, 2. Markus Syrjälä 11.87, 7. Miia Yli-Hukka 50, Maria Pulkki nen 50, 9. Johannes Paloa 10.38,2. Niko Palola 12.65,9. Jätteid en rakeistus Kierrätysbuumi on eräs aikamme ilmiö. Tero Ojala 15.54, 3. Öljyn ominaisuuksis ta mainittakoon, että sen voi teluominaisuudet ovat hy vät ja myös muilta ominai suuksiltaan saman kaltainen toisten kasviöljyjen kanssa. Moottoripolttoaine(diesel) ja hydrauliikkakäyttöä aja tellen tuotekehittelyä on vie lä syytä jatkaa. Jussi Jukkola 13.57, 13. Laura Yrjänä 45, Leena Yrjänä 45,11. P 11 v 800 m: 1. Miikka Sin ko 11.57, 5. Mikko Venetpalo 3.21,34, 3. Pienkonekehittely Työn alla olevista pien koneista on pisimmälle ra kennettuna ensiharvennukseen tarkoitettu pieni telamaasturi (’’Pikku Pontus”). Marjaana Leskelä 12.73,9. puuntuhka ja ns. Timo Tur peinen 26.50,3. Petri Sinko 3.06, 4. Avustuksen pii riin kuuluu myös papanoil la lannoitetun puuston kas vun seuranta. HannaLeena Hietala 2.85.. Pekka Palo la 35
Jännityselokuva ylösalaisin kääntyvästä luksusristeilijästä, jonka matkustajat joutuvat kiipeä mään laivan läpi pintaa kohti. 16.50 Euronews. Torstai 3.8. 22.00 Kymmenen Uutiset. 21.45 S.S. 16.40 Ostoskanava. 11.03 Keski-Pohjanmaan radiolauantai jatkuu. 7.32 Loma-Suomi. Tässä l ä h e t y k s e s s ä suomalaisurheilijoiden tunnelmia ja edellisten MM-kisojen huippuhetkiä. 20.20 Hälytys 911. 17.20 Lemmen liekit. 8.20 Keski-Pohjanmaan radiolauantai jatkuu. 16.10 Keski-Pohjanmaan keskiviikkostu d io ja tk u u .16.30 Keski-Pohjanmaan uutiset. 17.55 Viittomakieliset uutiset. 18.40 Ruututoimitus. 20.50 FST : Det är nägot visst med klosterskolor. 19.00 Seitsemän Uutiset. 0.15 Kipusiskot. MTV 3 7.009.00 Päivän sää. 20.45 Lotto. 6.32 LomaSuomi. TV 2 18.00 Pikku Kakkonen. R obert Oppenheimerißta (1904-1967), jonka saavutukset vaikuttavat meihin kaikkiin ikuisesti. 19.30 Matka maailman ympäri. 11.35 K-P:n katsaus. J2 Maanantai 31.7. Maistellaan ja muistellaan parhaita ohjeita. 18.15 FST: Valfängarnas söner. 21.15 Suomen parhaat. 16.55 Prätkähiiret. 11.35 K-P:n katsaus. 0.25-0.40 Ostoskanava. 18.30 Olympian vuosisata. Maistellaan ja muistellaan parhaita ohjeita. 17.30 FST: Pussel. Perinteiset yhteislaulajaiset T ampereen vanhan kirja sto ta lo n puistossa, isäntänä Mikko Alata lo, illan erikoisvieraana Tapani Perttu. 10.15-14.30 MM-yleisurheilua. Osakekeinottelujen maailmaan si jo ittu v a kom edia ka h d esta s iiv o o ja k a v e ris ta , jo tka roskakoreja tyhjentämällä löytä vät tien rikkauksiin. Amerikkalai sen poliisin arkipäivää kuvaava dokumenttisarja. Ajan pitkä varjo. 23.55 Euronews. 18.30 Siitepölytiedote. 17.30 Kupla. Osa 3/3: Tulevaisuuden haasteet. 18.15 FST: En egen mäne en kväll med Danne’s. 20.00 Huippumallit. 19.15 Kesäduuni. 22.15 Afrikkalainen metsästys. 9.05 Loma-Suomi. 15.03 KeskiPohjanmaan torstaistudio. Kuplivan kuumia tun teita, kylmiä suihkuja ja kaikkea siltä väliltä. 6.32 LomaSuomi. 15.50 Sekuntipeliä. Ko timainen elokuva vuodelta 1948. Silmin näkijänä läpi Suomen. 21.15 Likainen Harry ja murhapooli. 0.15-6.00 Uutisikkuna. 16.30 Keski-Pohjanmaan uutiset. 6.32 LomaSuomi. 12.03 Työssä soi. 19.25 Tämä on minun. TV 1 6.00-10.00 Uutisikkuna. 17.55 Viittomakieliset uutiset. 21.35 Visio. 19.30 Kesämielellä, vesi kielel lä. p n ä HEINÄKUUTA 1995 ENSI VIIKON TV OHJELMA T urheilijasta urheiluhengessä! 19.20 Pony Express. 11.35 K-P:n katsaus. 23.00 Tv-uutiset. 22.05 S uo m alaisia populaarimu-siikin vaikuttajia. miesten 800 metrin alkuerät. 16.35 Ostoskanava. 17.30 Histamiini ja merenneidon aarre. Sää tietoja suomalaisille tavallista tarkemmin! 18.30 Tv-uutiset. 18.25 Kakkosen kesäsää. 19.20 Kuu on va a ra llin e n . 19.00 Kullan murut. 19.30 Kunnon sotamies Svejk. Mitä me tiedämme tästä keskei sestä historiasta. 18.40 Ruututoimitus. Osa 9/9. 17.05 Onnen päivät. 16.50 Euronews. 16.40 Keski-Pohjanmaan torstaistudio jatkuu. 7.32 Loma-Suomi. 21.05 Kuuma kesä: Kolme sä veltäjää ja kivensyöjäeläin. 19.00 Viihdeohjelma Koiravisa. 17.20 Lemmen liekit. 17.20 Wall Streetin Robin Hood. 20.55 Tabu. 20.35 Koti kuntoon. MTV 3 7.009.00 Päivän sää. 18.25 Kakkosen kesäsää. 0.45-1.00 Ostoskanava. 15.35 K e ski-P o h ja n m a a n maanantaistudio jatkuu. 8.18 Loma-Suomi. 17.30 Hulluna sinuun. 16.10 Kes ki-Pohjanmaan perjantaistudio jatkuu. 11.30 K-P:n uutiset. 20.30 Tv-uutiset ja sää. 18.45 Bon Appétit. 18.40 Kotimaan katsaus. 16.55 Prätkähiiret. 17.03 Keski-Pohjanmaan tiistaistudio jatkuu. 0.05-6.00 Uutisikkuna. Poseidonin seikkai lu. Loppukilpailulajina 10-ottelu, lisäk si mm. Isovanhem mat. Tiistai 1.8. 0.40-0.55 Ostoskanava. Kanadalainen nuortensarja. 12.03 Omat tahdit. Amerikkalainen komediasarja. RADIO KESKI POHJANMAA Maanantai 31.7. Tuntei siin vetoava, herkkä road-movie veljeksistä, jotka matkaavat halki USA:n viemään isänsä Cadillacin lahjaksi äidilleen Floridaan. Nykypäi vän in tia a n ita rin a a : kolm e kaupunkilaistunutta intiaanipoikaa tutustuu omaan reservaattiinsa, sen tapoihin ja ihmisiin. 16.10 Keski-Pohjanmaan torstaistudio jatkuu. 7.15 Loma-Suomi. 12.03 Kyläkarkelot. M eri he n kine n ta n s s ia is ilta suomalaisessa suvessa. 20.55 Urheiluruutu. 1.35-6.00 Uutisikkuna. 18.45 Bon Appétit. 10.05 Euronews. 20.30 Hugo. TV 1 6.0010.00 Uutisikkuna. 19.15 Kiitorata. 21.05 A-studio. 17.03 Kes ki-Pohjanm aan perjantistudio jatkuu. 20.00 Ulkolinjan reportaasi. 18.30 Verta ja hiekkaa. 17.05 Operaatio Tonava. M erkittä vä dokumenttielokuva Yhdysvaltain atomitutkimuksen tieteellisestä jo h ta ja s ta , J. 19.05 Muista värit! EM-kisat uu siksi. 17.00 Tv-uutiset. Perjantai 4.8. AIDS on afrikkalaisten painajai nen. Sää tietoja suomalaisille tavallista tarkemmin! 18.30 Tv-uutiset. 22.35 Tosihemmot. 6.03 Loma-Suomi. 22.20 Tulosruutu. Loppukilpailulajeina miesten 100 metriä ja 10-ottelu. 1.05 Euronews. 18.35 Lista. 1.15-6.00 Uutisikkuna TV 2 16.00 M M -yle isu rh e ilu a . 22.30 Kwai-joen vangit. 16.10 Keski-Pohjanmaan maanantai stu d io ja tku u 16.30 Keski-Pohjamaan uutiset. Yksityisetsivä Joe Dancer juonii tällä kerralla nerokasta apinan avulla tehtävää taidevarkautta. 22.15 Tulosruutu. Ensimmäi nen työpaikka. 18.30 Tv-uutiset. S a brina, kaunis punapää, huristelee punaisine urheiluautoineen sumeilematta sisään uuden op in ah jo n sa p o rtista , asettautuu taloksi ja merkitsee tuotapikaa huonoja uutisia kaikil le, jo tk a jo u tu v a t hänen juonittelunsa piiriin... 17.55 FST: Chili con carne. 18.40 Ruututoimitus. 20.45 Etsivätoim isto Titanic. 16.40 Keski-Pohjanmaan keskiviikkostu d io ja tk u u .17.03 Keski-Pohjanmaan keskiviikkostu d io ja tk u u .17.25 Keski-Pohjanmaan uutiset. 17.55 Viittomakieliset uutiset. Sunnuntai 6.8. 19.15 Yön kuumuudessa. 16.10 Keski-Pohjanmaan tiistaistudio jatkuu. 16.50 Euronews. 8.18 Loma-Suomi. 19.35 Viihteen vuoksi. 8.03 Keski-Pohjanmaan radiolauantai. 17.40 Lemmenlaiva. 0.25-0.40 Ostoskanava. 18.45 Bon Appetit. 21.50 FST: Tv-nytt. 7.32 Loma-Suomi. 20.55 Urheiluruutu. 7.32 Loma-Suomi. 19.25 Ruututoimitus. 17.35 FST: Bröderna Dal och iegenden om Atlant-ls. 21.45 FST-rutan. 19.00 Seitsemän Uutiset. 23.05 Roll Over Beethoven. Ryydikäs rikosja rakkaustarina lifta rity tö s tä , jo ka lä htee kesähuvilalleen matkustavan joh tajan kyytiin. TV 1 6.00-10.00 Uutisikkuna. 18.30 MM-yleisurheilua. 0.15 Lain nimessä. 17.05 Onnen päivät. Sentit syöttinä. Raskasta menneisyyttä uudella, raikkaalla tavalla tarkasteleva elokuva P in o ch e tin d ik ta tu u rin ka rko tta m a sta m ate m a tiika n opettajasta, jolle elämä etäisen kylän outojen asukkien parissa opettaa uusia arvoja... Osa 17/26: Pasteur ja pieneliöt. 20.45 Urheiluruutu. 18.00 FST: Tv-nytt. 17.50 FST-rutan. "Puolus tuksella on puheenvuoro”. 6.03 Loma-Suomi. 16.30 KeskiPohjanm aan u u tise t. 8.18 Loma-Suomi. 15.03 Keski pohjanmaan maanantaistudio. 22.20 Tulosruutu. 19.00 Seitsemän Uutiset. 23.10 FST: Tv-nytt. 20.00 FST: Oljeriggen. 19.30 2000 Nyt! 20.00 Viikon sää. TV 2 15.15 Nyt ja ikuisesti. 21.00 Levyraati. 18.40 Ympäristöuutiset. 19.30 MM-yleisurheilua. 11.30 K-P:n uutiset. 21.40 Minä & hän: Sinkkunaiset. 15.35 K e ski-P o h ja n m a a n keskiviikkostudio jatkuu. 9.05 Loma-Suomi. 23.00 Tv-uutiset. 18.55 Pelikaani. Silmin näkijänä läpi Suomen. 17.05 Onnen päivät. Isä n m a a -sarja eepoksen kahdeksas eli viimeinen osa, "Kohti luokatonta yhteiskun21.55 Vikinglotto. 22.00 Mad Max III ukkosmyrs ky. TV 2 17.30 FST: Den hungriga larven och andra berättelser. 17.05 FST: Erään kansan muisti. 7.15 Loma-Suomi. 18.55 Tiukat paikat nuukuus kunniaan. 7.32 Loma-Suomi. 21.45 Joe Dancer ja apinavaras. 17.00 Tv-uutiset. 18.30 M M -yle isu rh e ilu a . 16.40 Keski-Pohjanmaan perjantaistudio jatkuu. Laiskan sisarensa kanssa asuva Fiona kaipaa m ie h istä työ vo im a a syrjäiselle maatilalleen. 23.00 Hill Street Blues. 9.05 Loma-Suomi. 12.03 Kotona soi. 20.25 Kiitorata-tähtimittari. 23.30 Yön kuumuudessa. 14.20 Verkossa. 18.00 Pikku Kakkonen. 18.35 Matka tuntemattomaan. 20.00 Päätön, tankattu keho. Ro bert O p p en h e im er hyväntahtoinen. 17.25 Keskipohjanmaan uutiset. 23.20 Pilakuvat esittää: Raja seudun kuningatar. 8.18 Loma-Suomi. 16.55 Prätkähiiret. 17.55 Viittomakieliset uutiset. 20.30 Tv-uutiset ja sää. 16.30 KeskiPohjanm aan u u tise t. Kevyen musiikin kilpailun toinen välierä. 22.35 Rakkauden nimeen. 0.20 Eroottiset fantasiat. 16.50 Euronews. 17.30 Kupla. 18.55 Viipurin linnan vaiheilla. Loppukilpailulajina naisten mara ton. 22.10 Hulluna sinuun. 22.15 Tulosruutu. 16.50 Euronews. 18.30 Tv-uutiset. 17.20 Lemmen liekit. 22.55 Fitz ratkaisee. 6.03 Loma-Suomi. 20.15 Viherpeukalo. 20.05 Hälytys 911. 22.45 Hollywoodin nurja puoli. 18.15 FST: Stolen i zenit. 21.00 A-studio. Per he on pahin. 22.55 Mökkitalkoot. 21.15 Catherine Cookson: Mus taa samettia. 0.05 Euronews. 22.00 FST: En häriig slump Oli ver Sacks. 20.55 Urheiluruutu. Lauri Viidan runoelma kuudenva n h asta p e ikko p a rista , Kukunorista ja Kalaharista. Kuka teki sen. Osa 3/6: Muistinmenetys. 18.25 Kakkosen kesäsää. naisten keihään ja miesten korkeuden karsinta. 15.35 K e ski-P o h ja n m a a n perjantaistudio jatkuu. 23.25 Hetki suviyössä. 6.03 Loma-Suomi. 17.30 Kupla. 19.00 Seitsemän Uutiset. 6.32 LomaSuomi. 20.30 Tv-uutiset ja sää. 7.15 Loma-Suomi. 17.00 Tv-uutiset. 1 8.40 Pelikaani. 11.30 K-P:n uutiset. Tosi ta p a h tu m iin p e ru stu va sotaelokuva vangeiksi jääneiden liittoutuneiden sotilaiden yrityksis tä paeta japanilaisten kynsistä matkalla Thaimaasta Japaniin. 16.55 Prätkähiiret. 21.30 FST: Puutarhassa. Lauantai 5.8. 17.00 Tv-uutiset. 19.30 M M -yle isu rh e ilu a . Turvapaikka. 21.20 Kotikatsomo: Kukunor. 17.20 Lemmen liekit. 19.15 Viikonlopun sää ja suviluonto. 21.00 Mummo. Viikon pelivihjeet ve d o n ly ö jille , va kio ja raviveikkaajille. Tiistai 1.8. 18.40 Meidän sakki. 11.35 K-P:n katsaus. 18.30 Tv-uutiset. 11.30 K-P:n uutiset. TV 1 6.0010.00 Uutisikkuna. L o p p u k ilp a ilu la jin a naisten kuulantyöntö, lisäksi muun muas sa miesten 10 000 metrin alkuerät. 19.00 Seitsemän Uutiset. Lasten animaatiosarja, osa 20/26: Vihanpito alkaa. Esitte lyssä om an a la n sa v a lio t nakkikioskeista bingoemäntään. 23.40 Kova laki. 18.00 FST: Tv-nytt. 17.55 Viittomakieliset uutiset. Vinttikoirien maastojuoksu. 18.40 Ruututoimitus. 6.32 LomaSuomi. MTV 3 7.00-9.00 Päivän sää. Rikosylikomisario Jane Tennison saa siirron Lontoon Sohon paheita tutkivaan erikoisryhmään ja jou tuu ko ske tu ksiin m onien järkyttävien asioiden, kuten lapsip ro s titu u tio n ja a la ikä iste n väärinkäytön kanssa. Ensimmäinen kilpailupäivä. 15.30 Keski-Pohjanmaan uutiset. 18.00 FST: Tv-nytt. 00.00-6.00 Uutisikkuna. TV 2 18.00 Pikku Kakkonen. 19.20 Hormoonit valloillaan. TV 2 17.25 FST: Lilla Kanin. 19.30 M M -yle isu rh e ilu a . 1.25 Euronews. 23.45 Drive-in-klassikot 5: T uh man ty tö n tu n n u s tu k s e t. 16.40 Ostoskanava. 17.00 Tv-uutiset. 20.55 Kiitorata-tähtimittari. 20.15 Columbo. 23.20 Kaukana kavala maailma. 23.20 Kolme soturia. Kesäinen henki lökuva viikon suomalaisesta LESTINJOKI LAUANTAINA 29. 17.00 Tv-uutiset. 16.40 Ostoskanava. Viikon maukkain mu siikki. 18.00 FST: Tv-nytt. 14.55 DTM/C1 vakioautojen kilpasarja. 18.45 Bon Appétit. 18.05 Iltahetki. Kuin tila uksesta paikalle eksyy kaksi vankikarkuria, jotka sytyttävät m yös rakka u d e n sisa ru ste n rinnoissa. TV 1 6.00-10.00 Uutisikkuna. 22.00 Kymmenen Uutiset. Polttavat kesäaiheet. 18.15 FST: Angàende diskussionsserien En häriig slump. 11.35 K-P:n katsaus. 23.45 FST: Tv-nytt. 19.30 Tenavatähti 1995. 21.55 Lopussa on alku. 0.15-1.10 Hehkuva Eeden. 15.03 KeskiPohjanm aan p e rjantaistudio. 17.25 KeskiPohjanmaan uutiset. 23.10 FST: Tv-nytt. Ketkä ovat selvinneet nousukiitoon. Winston Gra ham in m e n e stysro m a a n iin perustuva omalaatuinen tutkielma varastamiselle omistautuneesta naisesta, jonka salaisuuksista uusi työnantaja yrittää päästä perille. 18.55 Naapuri. 16.40 Keski-Pohjanmaan tiistaistudio jatkuu. MTV 3 7.009.00 Päivän sää. Tasa valta tanssii taas Klippanilla. 17.55 Viittomakieliset uutiset. 18.40 Kotimaan katsaus. 19.45 S ydä m en valtaa jat. 20.00 Speden Spelit. Lähikuvassa arkki tehti Juha Leiviskä. Satu ihmislapsille ikään katsomatta. Keskiviikko 2.8. 17.03 Keski-Pohjanmaan maanantai stu d io ja tk u u . 18.15 FST: Fiskelycka. 15.35 Ostoskanava. 18.30 Tv-uutiset. 22.50 FST: Tv-nytt. Perjantai 4.8. 22.00 FST: Under klubban. 18.30 Ruutulippu. 20.30 Tv-uutiset ja sää. 18.50 Sana sunnuntaiksi. 18.40 Ruututoimitus. Likainen Harry ryhtyy viimeisimmässä seikkailussaan selvittämään salaperäistä murhasarjaa ja löytää myös oman nimensä murhattavien listalta. 17.25 Keski-Pohjanmaan uutiset. 22.00 Kymmenen Uutiset. 23.10 Euronews. 0.20 Highway Patrol. 1.10 Euronews. 21.30 Alfred Hitchcock: Marnie, vaarallisella tiellä. Hamsterimaisia hetkiä elokuun illassa ja yössä. 17.15 Kahdeksas veljes. 21.00 Vikinglotto. 22.20 Tapsan tahdit: Voittaja esiin! 23.20 Pikkuteatteri. 16.40 Ostoskanava. 22.25 Kuoleman varjon maa. 10.03 Maakunnallinen sana on vapaa. 22.00 Kymmenen Uutiset. 11.30 K-P:n uutiset. 7.15 Loma-Suomi. S u u rtuh o n jä lke ise e n maailmaan sijoittuva räväkkä toimintaelokuva seikkailijasta, joka tuo järjestystä rajuun kaupunkiin. 19.1 5 Tulosruutu. 15.30 Keski-Pohjanmaan uutiset. T osi ta p a h tu m iin p o h jau tu va oikeussalidraama, jossa yleisen syyttäjän lähes toivoton tehtävä on saada o ike u tta ko lm e lle mustaihoiselle väkivallan uhrille. Hengen ahdistusta. Elämän myrskyjä. 19.30 FST: Sportmagasinet. 18.25 Kakkosen kesäsää. Kun taas sua kaipaan, osa 2/3. Tarjolla viihdettä, jännitystä ja voit tamisen tunteita. 17.05 FST: Tämä matka. Loppukilpailulajeina 10-ottelu, naisten pituus ja 100 metrin aidat. P 23.55 Pulmuset. 18.25 Kakkosen kesäsää. 17.00 M M -yle isu rh e ilu a . 19.15 Sopimus. 18.00 FST: Tv-nytt. 1.20-6.00 Uutisikkuna. Lauantai 5.8. 15.35 Keski-Pohjanmaan torstaistudio jatkuu. 19.35 Lovejoy. 14.45 M M -yle isu rh e ilu a . 10.15-13.30 MM-yleisurheilua. 19.30 Toini ja Heikki Haaman Show. Loppukilpailulajeina miesten 20 ki lometrin kävely ja moukari. 19.30 Vuoristolääkäri. 23.10 Epäilyksen polttopiste. 18.00 FST: Tv-nytt. 20.30 Kesähäät. 18.40 65 ravit. 19.55 Ekoisti. Palaako nah ka. Johto lankoja. Tositapahtumiin perustuva elokuva loistoristeilijä Achille Laurasta, jonka leppoisa tunnel ma V ä lim e re llä ka tke aa d ra m a a ttis e lla ta v a lla , kun palestiinalaisterroristitkaappaavat laivan ja pitävät sen matkustajia panttivankeinaan kolmen piinalli sen päivän ajan. 20.55 Urheiluruutu. 18.40 Kotimaan katsaus. 19.00 Seitsemän Uutiset. TV 1 6.00 Uutisikkuna. TV 2 18.00 Kaukametsän pakolaiset. 21.30 Bingoloton perjantaipotti. 19.10 Tulosruutu. 9.05 Loma-Suomi. 18.15 FST: Saksittua. 17.05 Matka maailman ympäri. 22.20 Tulosruutu. 23.00 Tv-uutiset. TV 1 6.0010.00 Uutisikkuna. 17.00 Tv-uutiset. D o ku m e n tissa ta rk a s te lla a n unelmakaupungin rikollisuutta, op paana LAPD-etsivä Fred Clapp. 18.00 Kaukametsän pakolaiset. 0.40-0.55 Ostoskanava. Koko per heen vauhdikas dokumenttisarja National Geographicin seurassa. 8.18 Loma-Suomi. 16.50 Prätkähiiret. 12.03 Tahdikkaasti. 22.00 Kymmenen Uutiset. 19.00 FST: Djungeln i närbild. 20.50 Tanssit stadissa. 22.35 Achille Lauron kaappa us. 22.00 Kymmenen Uutiset. 22.30 Tapaus: murha. 22.30 Matkalla Miamiin. 23.00 Tv-uutiset. 17.55 Viittomakieliset uutiset. Yhden miehen sota. 18.30 Tv-uutiset. Richie, Fonzie ja kumppanit jälleen vauh dissa. 20.30 Tv-uutiset ja sää. Keskiviikko 2.8. 17.45 Lemmenlaiva. 20.30 Tv-uutiset ja sää. MTV 3 7.00-9.00 Päivän sää. 19.00 Suuri seikkailu. 18.15 FST: Harmos hästkur. 18.30 Olipa kerran keksijä. Viihteel linen dokumentti ilmiöstä nimeltä farkut. 0.50-1.05 Ostoskanava. 19.05 Astrid Lindgrenin maail ma: Pelle muuttaa pikkukamariin. 21.40 Urheiluruutu. 22.00 Sataman valot. Evoloiden sukutarina. 19.10 T u lisu u d e lm a Merikarvialla. 21.00 Kahden keikka. 21.00 Tammerkosken sillalla. 21.00 ...kesä kaikilla! 21.25 Ajankohtainen kakkonen. 17.03 Keski-Pohjanmaan torstaistudio jatkuu. 21.00 Yhdeksän Uutiset. 9.05 Loma-Suomi. 20.00 Vihreän kullan maa. 6.03 Loma-Suomi. 20.55 Urheiluruutu. 16.30 Heartbreak High. 17.45 Lemmenlaiva. 16.40 Keski-Pohjanmaan maanantai stu d io ja tk u u . 21 .OOTalonpojanralli.Taas trak torit jylisevät, heinä pöllyää ja jännitys kiristyy. 7.15 Loma-Suomi. Torstai 3.8. 18.00 FST: Tv-nytt. 23.20-6.00 Uutisikkuna. 21.00 A-studio. 21 .30 Dokumenttiprojekti: J. 12.15 Vaihtoaskel.. Loppukilpailulajeina 10-ottelu ja naisten pituus, lisäksi miesten 100 ja 800 metrin välierät. tiedemies vai elämän tu h o a ja . 17.45 Lemmenlaiva. MTV 3 7.00-9.00 Päivän sää. MTV 3 7.00-9.00 Päivän sää. 9.05 KeskiPohjanmaan radiolauantai jatkuu. 15.30 Keski-Pohjanmaan uutiset. 17.25 KeskiPohjanmaan uutiset. 22.20 Tulosruutu. 14.05 Ostoskanava. 15.03 KeskiPohjanmaan tiistaistudio. 15.35 Keski-Pohjanmaan tiistaistudio jatkuu. Tiivistelmä päi vän urheilutapahtumista. Tosi elämän rakkaustarinoita. 23.35 Tv-uutiset. 22.30 Amatsonia. 21 .00 Paratiisilinnut. 15.03 KeskiPohjanmaan keskiviikkostudio. 15.30 Keski-Pohjanmaan uutiset. Ei ole kirjaa kan siin katsomista. 18.45 Bon Appétit. 20.30 Tv-uutiset ja sää. Lajina mm. 17.45 Lemmenlaiva. 19.00 Seitsemän Uutiset. 21.00 FST: Con moto Äänten vivahteet. 15.30 Keski-Pohjanmaan uutiset. 23.00Taiga-klubi: Uutta kansan musiikkia, olä! 23.50 Euronews. 16.50 Euronews. 17.15 Lemmen liekit. 20.05 Farkkujen tarina. 19.20 Pohjolan ritari
Amerikan serkun ongelma ’’Täällä Suomessa ei ole Toholampi Ilkka Puranen Suurin ongelma täällä Suomessa on ollut, kun tääl lä ei ole yötä. Muutoksen hevosvetoiseen ovat isoja V ertailtaessa Suom ea vuoden 1936 Suomeen muu tos on valtava. Vaimo kosi laivalla Vuoden 1936 laivamat ka Suom een oli A lpolle 'kohtalokas', sillä samalla matkalla ollut suomalainen tyttö, jonka oli jo aikaisem min tavannut Montrealissa, kosi häntä. Luonteeltaan sitä on suomalainen, eikä amerik kalainen tai muunmaalainen luonne viehättänyt, joten suomalaisen kanssa sitä avi oiduttiin. Myös sikäläi nen kaksikielinen lehti ”Raivaaja” on luettua tavaraa Alpon kotona. Se oli vaikuttava tilai suus. Alpo Laitala on synty jään amerikkalainen. Työ opetti myös ja niinpä hän viihtyi samassa firmassa töissä 33 vuotta. Pahan puhuminen ärsyttää Sen verran olen ulkolai nen, että ulkolaisista pahan puhuminen satuttaa sydä meen. Suomalainen musiik ki viehättää ja unkarilainen ryhmä viehätti erityisesti. Hän on ominut suomalaisen luon teen ja ajattelun, vaikka elä mäntyö on tehty Amerikan kansalaisena. Isä oli Konsta Leander Sakrinpoika Laitala ja äiti M artta muuttivat aikoinaan Fiztburgiin, jossa isä työskenteli erilaisissa tehtaissa ja laivaapulaisena Suurilla Järvillä, kunnes lam a-ajat iskivät teollisuuteen vuonna 1921. Ainoastaan Kanadassa on hän käynyt Suomen lisäksi ja pari ker taa on ajettu Yhdysvaltain manner läpi, 3 viikkoa vie villä matkoilla. Farmarihommat eivät Alpoa kiinnostaneet Alpoa m aanviljelys ei kuitenkaan kiinnostanut, vaikka olikin perheen ainoa lapsi, vaan hän luki itsensä korkeakoulussa designerik si, mutta piirustustaito ei ai van vienyt aiottuun ammat tiin mutta kuitenkin lähelle sitä eli suuren elektroniikkafirman isojen sähkömuun tajien piirtäjäksi. LAUANTAINA 29. Alpo ei sitä suoraan sano, mutta Suomi on tärkeä maa hänelle edelleen. Rajan taakse itään hän ei halunnut tutustua. Kolme viikkoa Suomessa ovat erilaisia kuin vuonna 1936. Tila oli lamppilaistyylisesti maito tila 14-15 lehmän tila. Tytöllä on kaksi tyttöä edelleen jaka massa suomalaista perimää. ’’Olen onnellinen” Olen onnellinen, tun nustaa Alpo Laitala, eläke läinen Yhdysvaltojen Vermontista. Jos sinä ole syntynyt, käynyt koulusi ja puhut eng lantia, niin sinut hyväksy tään amerikkalaiseksi. Nyt 75-vuotias Alpo on tullut toisen kerran etsimään su kuaan ja tutustumaan Suo meen, maahan, josta hänen vanhempansa ovat lähtöisin. Kaikki on muuttunut, erityisesti maa talous, jossa muutos on täy dellinen.. Omakotitalo, vai mo ja lomaosake Floridas sa, hyvä eläke antavat poh jaa tyytyväisyydelle. Joulukuusibisnestä Toinen bisnes vanhem milla oli joulukuusissa, jo i ta myytiin vuosittain yli 1000 kappaletta Bostoniin ja New Yorkiin. Erinomai nen suomenkielen taito pu huu sen puolesta myös. Edellisestä käynnistä on eh tinyt kulua jo 59 vuotta. pn ä HEINÄKUUTA 1995 LESTIN JO K I j 3 Alpo Laitala, keskellä, yhdessä serkkunsa Liisa Lintilän ja tämän miehen Väinön kanssa Toholammin Laitalassa. Tällöin vanhemmat muutti vat farmareiksi Vermontin valtioon noin 100 mailin päähän Fiztburgista. Tosin ulkolaisista ei siellä paljon puhuta, mutta silloin tällöin siihenkin tör mää. Kotialähtö Vermontiin odottaa. Se oli tuottava ja hyvät tulot antava aikansa, toteaa Alpo. Kaustinen viehätti Tällä kertaa hän vieraili sukulaistensa kanssa kaksi kin kertaa Kaustisen musiik kijuhlilla. Ei tahdo osata nukkua, toteaa kolmiviik koisen Suomen vierailunsa viimeisenä päivänä Toho lammin Laitalassa sukujuu rtaan etsinyt Alpo Laitala mies, joka viimeksi kävi Suom essa ’’hevoskyytiaikaan” eli vuonna 1936. Vermontin suomalaiset ovat Alpon perheelle tuttu ja, sillä suomalaisia hän ta paa paljon ja on heidän per hetuttujaan. Siitä alkoi avio liitto, joka jatkuu ja josta syntyi yksi tyttö. Ei yhtään tuttua rakennusta ole enää siinä muodossa, kuin hän muistaa. Alaa oli yli 100 eekkeriä. Silloin hän m atk u sti T o h o la m m ille Kannuksesta hevoskyydillä. Firmassa oli alku jaan töissä yli 10 000 ihmis tä ja piirustuskonttorissa yli 500 ihmistä. Yli 500 tonnin sähkömuuntajia tuottanut tehdas suljettiin kuitenkin vuosi sen jälkeen kun Alpo oli pääs syt eläkkeelle. Parhaimmat ehtivät olla töissä jopa 45 vuotta
N yt he istuvat suurimman osan ajastaan.". Tosin hän totesi omin sormin, että tien pinta kaipaisi pikaista kun nostamista. Vi ranom aistehtävien lisäksi tehtäviin kuuluvat metsäta louden eri kehittämisja neuvontatehtävät ja metsän omistajille annettava am mattiapu. P14 100 m: 1) Marko Järvenoja KV 13,77, 2) Harri Hietala Alav. 949 568 538 koti (968) 871 288 Toimittaja: Marja-Leena Mattila-Numminen Kotipuh. LESTINJOKI LAUANTAINA 29. Tilaushinnat 1.6.-93 lähtien: Kertalaskutus: 2 erää ä: Kesto................ 290,150,Pohjoismaat...290,150,Ulkomaat..........650,345,Tilausasiat: Mari Puranen Puh. M17 korkeus: 1) Viljami Kinnunen LV 145. Lopettakaa soraleikit LestijärveIäinen autoilija soitti toimitukseemme,että lestiläisten pikkupoikien olisi syytä lopettaa soranheittoleikit, ennenkuin sattuu mitään vakavampaa. p n ä HEINÄKUUTA 1995 Tjizmiom ISSN 0782-5617 19. M17 400 m: 1) Tommi Ojala LV 58,67, 2) Viljami Kinnu nen LV 59,46. Asukkaiden mukaan tie ei kestä lisääntynyttä lii kennöintiä, mm. 3.00 0.66 3.66 Onnittelut 1.00 0.22 1.22 Vakat/rivi 10,2.20 12.20 Suurlevikki: veroton Sisäs. Etus. 260,135,12 kk................ Takas. Metsälautakunta ja met sänhoitoyhdistykset tuotta vat kumpikin metsänomis tajille näiden tilaamia pal veluita. (968) 871 477 Liikeilmoitukset: Tiina Fors Puh. mk:n määrästä. Puusaaren paikal listien varrella asuvat ihmi set toivoivat, että lähes 50 vuotta vanha tie kunnostet taisiin. . T14 100 m: 1) Heli Rutanen UK 14,18. Vaikka himankalaisten’’toi velista” ei ollut pitkä, aino astaan valtatie kahdeksan ympäristösuunnitelma Hi m angan k esk u stassa sai myönteisen vastauksen tiejohtajalta. Tulokset: P10 60 m: 1) Mikko Venetpalo LV 9,58, 2) Timo Karvinen LV 9,63, 3) Mauri Kaattari HU 9,68, 4) Tero Ojala LV 9,69, 5) Juho Pietilä LV 10,26,6) Juho Herlevi LV 10,46, 7) Eppu Jääs keläinen LV 10,50, 8) Timo Turpeinen LV 10,74. . Sitä ei tarvitse siinä, sillä muutaman sadan met rin päässä on toinen tunneli. Tiejohtaja teki päivänmittaisen kuntavierailun yhdessä suunnit telupäällikkö A ira K orho sen jaesisuunnittelusta vas taavan U nto M äkiniem en kanssa. P15 korke us: 1) Mika Överman KV 170, 2) Toni Alamaa HU 160, 3) Teppo Hekkala HU 145. (968) 885 825 auto 949 261 628 HIMANKA/LOHTAJA Lentävä toimittaja/ilmoitukset: Annika Rahkonen Puh. Metsälautakunta vastaa metsäteiden rakentamisesta (122 km vuonna 1994), kun nostusojituksista (7200 ha vuonna 1994) ja metsäsuun nittelusta (52 556 ha vuon na 1994). Himangan keskustan siistiminen pitää suunnitel la ensin ja toteuttaa vasta sitten. (968) 871 288 Paino: KP-Paino. 18, PL 1,69101 KANNUS P.(968) 871 288, tax 871 829 Avoinna: ma-pe klo 8-16 Päätoimittaja: Ilkka Puranen Matkap. Vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsälautakunnan kaut ta tapahtuva yksityismetsä talouden m aakunnallinen julkisen vallan käyttö toteu tuu itsehallinto -periaatteel la. vuosikerta Sanomalehtien Liiton jäsen Ilmestymispäivät: KESKIVIIKKO ja LAUANTAI Levikkialue: Himanka, Kannus, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi, Ullava. mk vuonna 1994) ja om illa tuotoilla (1,57 m ilj. (968) 871 317 Mainostoimisto Taikahattu: Tiina Fors p-(968) 871 288 Ympäristö suunnittelulle vihreää Himanka Marja-Leena Mattila-Numminen Vaasan tiepiirin tiejohtaja J u h a n i Salonen ei herä tellyt himankalaisissa turhia toiveita torstaina vierailles saan Himangalla. Pekka Hovila piirimetsänhoitaja, Keski-Pohjanmaan metsälauta kunta Lohtajan piirikunnalliset 17.7. 4.80 1.05 5.85 Kuot.ilm. mk. Metsänhoitoyh distykset vastaavat muista metsänhoitotöistä (metsän viljely, taimikonhoito jne.) ja puukaupallisesta ammat tiavusta. Kun ajoin ohi sepeliä lensi, mutta pojat myöhästyi vät, en tiedä osuiko perässä tulleeseen autoon, soittajamme kertoi. Metsänomistajat maksavat kuitenkin metsä lautakunnalle ainoastaan ti laamansa toimitusmaksulliset palvelut, joita oli maini tut 1,23 milj mk vuonna 1994. mk v u onna 1994), joista oli m etsän omistajien maksamia toimi tusmaksuja 1,23 milj. Levikki 5.337 kpl (LT 22.10.-93) rrmrmTi TOIMITUS Valtak. Metsälautakunta on ju l kiseen välilliseen hallintoon kuuluvat yksityinen valtion apulaitos, joka hoitaa yksi tyism etsätalouden v iran omaistehtävät, esim. P14 kuula: 1) Sami Heikkilä RK 13,18, 2) Harri Hietala AV 12,71, 3) Jyrki Kiviniemi LV 12,50, 4) Veli-Pekka Korpela KV 7,13. P12 800 m: 1) Ismo Nybacka KV 2.54.33,2) Tomi Överman KV 3.01.66, 3) Tommi Orjala LV 3.03.10, 4) Tuom as Harm aala LV 3.21.84. (968) 871 288 llmoitushinnat mk/pmm 1.10.-93 lähtien: Normaali levikki: 22% verolveroton ALV linen Sisäs. Ajelin Lestijärvelle päin, kun näin Härkänevan tiehaaran jälkeen kolmen pojan olevan tienvarressa heittoasennossa. Metsänomistajilla on nel jä edustajaa (mukana pu heenjohtaja) metsälautakun nan kahdeksanjäsenisessä johtokunnassa, joka käyttää m etsälautakunnan ylintä päätöksentekovaltaa. 4.20 0.92 5.12 Etus. K evyenliikenteen väylän rakentaminen Hillilään ei sekään innostanut Salosta. viri 13,99,3) Jus si Pietilä LV 14,71. Vil la Vmllaton ex/*/*« » u "H eitä kutsuttiin ennen Iältä jätöiksi, kun he aina kävelivät. Kirjoituksessa myös väitettiin, että metsälauta kunnan toiminta tulee met sänomistajille liian kalliiksi ja metsänhoitoyhdistykset voisivat hoitaa metsälauta kunnan tehtävät. Työpanoksesta on 20% vi ranomaistehtäviä sekä yleis hallintoa. LUKIJAN LÖYLYT K-P:n metsälautakunta palvelee metsänomistajia Lestinjoki -lehden pääkiijoituksessa 5.7.1995 väi tettiin, että metsätaloudessa on metsälautakunnan ja met sänhoitoyhdistyksien toi minnassa paljon päällekkäi syyttä. N 17 kuu la: 1) Marja-Riikka Kiviniemi LV 15,28. Toiminnassa ei kui tenkaan ole päällekkäisyyt tä. Kuol.ilm. Mikäli metsätalouden pe rustuotannon tukem iseen metsälautakunnan valtion apuna suunattu yhteiskun nan panos halutaan suhteut taa johonkin tuotoslukuun, sopivam pi m ittari lienee esim. (968) 871 288 mTnrmrrri TOIMITUS OP:n talo, Ullavantie 2, 69300 TOHOLAMPI P.(968) 885 690 tax 885 381 Avoinna: ma-pe klo 8-16 Ilmoitukset: Maria-Lena Siirilä Toimittajat: Jorma Rekonen koti puh. P15 keihäs: 1) Pauli Korpela TU 55,36, 2) Juha Palosaari NU 53, 78, 3) Tommi Ojala LV 53,32. Suunnitelman teko aloi tetaan viimeistään ensi vuo den puolella, lupasi tiejohtaja Juhani Salonen. T10 pituus: 1) Saija Hiekka Vet.U 4,02, 2) Sanna-Kaisa Kiviniemi LV 3,90,3) Marja Korva KV 3,43, 4) Heidi Kuikka GIF 3,25, 5) Liisa Nissilä LV 3,16,6) Eve liina Jukkola LV 3,13,9) Marjut Kero LV 2,70, 10) Sari IsoOja HU 2,54, 11) Teija HarmaalaLV 2,44. Henkilöstön työ panos kohdistuu pääasiassa metsänomistajille annettavi en palveluiden tuottam i seen: m etsänparannusja metsänhoitotyöt 45%, met säsuunnittelu 22%, neuvon ta-ja koulutuspalvelut 13%. Summa oli 0,8% vuo den 1994 kantorahatulojen 158 milj. Tutustuttuaan kohtee seen hänen mukaan tietä voidaan seuraavan pinnoi tuksen yhteydessä leventää yhteensä metrillä. puurekat kulkevat m etsäautoteiltä Puusaaren tien kautta. (968) 886 733, auto 949 666 452 Minna Rissanen Koti puh. Metsänhoitoyhdis tykset tekevät myös metsä suunnitelm ia) (9 085 ha vuonna 1994). Metsänomistajan kannal ta metsälautakunnan palve lut ovat edul lisiä, koska met säteiden ja ojitushankkeiden suunnittelu-ja työnjohtokulut katetaan kokonaan met sänparannusvaroilla toteu tettavissa töissä valtionavul la ja neuvontapalvelut ovat lähes kaikki maksuttomia. T10 60 m 1) Saija Hiekka Vet.U 9_,49, 2) Sanna-Kaisa Kiviniemi LV 9,78, 3) Heidi Kuikka GIF 10.44, 4) Marja Korva KV a 10,54,5) Henriikka Löytynoja KT 10,57, 6) Liisa Nissilä LV 10,70,9) Eveliina Jukkola LV 10,88,11) Sari Iso-Oja HU 11.44, 12) Marjut Kero LV 11,46,13) Teija Harmaala LV 11,54. Met sänomistajat tuskin voivat millään muulla mallilla saa vuttaa yhtä hyvää asemaa yksityismetsätalouden hal linnossa. Kokkola 1995 LESTIJOKILAAKSON KIRJAPAINO OY Painotyöt: Päivi Peltola puh. Koska tie pinnoitetaan, sitä Salonen ei osannut sanoa. Metsälautakunnan saama valtionapu ohjautuu näin o llen suurim m aksi osaksi metsänomistajille tar jottavien palveluiden tuot tamiseen. 949 689 445 Julkaisija: Lestijokilaakson Kirjapaino Oy, Kannus Ladonta ja taitto: Lestijoki laakson Kirjapaino Oy, Kannus, p. T15 kuula: 1) Taija Kuorikoski HU 12,87,2) Jaana Virkkala TU 10,44. M etsälautakun nan toimintamenot katetaan pääasiassa v altio n av u lla (14,76 m ilj. Asuk kaat esittivät, että 0,4 mil joonan markan määräraha, joka on tarkoitettu Puusaa ren sillan parantam iseen, käytettäisiinkin tien kunnos tamiseen. T14 pituus: 1) Eija-Sinikka Orjala LV 4,45, 2) Heli Rutanen UK 4,26. P12 keihäs: 1) Mat ti Laasonen KV 38,14, 2) Aki Lassi LV 33,10, 3) Leo Ruta nen UK 33,16,4) Teemu Virk kala TU 33,14, 5) Johannes Peltoniemi KT 30,96, 6) Jarno Kero LV 28,90,7) Sami Tuovi nen LV 24,50,8) Tapani Orjala LV 23,06,9) Tuomas Harmaa la LV 16,26. M17 keihäs: 1) Markus Peltoniemi KT 55,86,2) Vilja mi Kinnunen LV 37,08. Onnittelut Vakat/rivi 4.30 4.30 5.00 3.00 1.00 10,22 % ALV 0.94 0.94 1.10 0.66 0.22 2.20 verol linen 5.24 5.24 6.10 3.66 1.22 12.20 Lisäväri 300,Lask.lisä 15,K Ä p k lo 16 t o r s Ä ^ 16 Puhelimitse annettuihin ilmoituksiin tulleista virheistä ei lehti vastaa. Pääkirjoituksessa rinnas tettiin m etsälautakunnan saama valtionapu metsän omistajien kuluksi, joka suh teutettiin kantarahatulojen määrään. M etsälautakunnan toi mintamenoista 80% käyte tään henkilöstön palkkauskuluihin. P12 korkeus: 1) Leo Rutanen UK 135,2) Joonas Jukkola LV 133, 3) Sami Tuovinen LV 127, 4) Jarno Kero LV 125, Matti Laa sonen KV 125, 7) Markus Karlsson LV 105. Mieluummin suunnit telussa voisivat olla tiepii rin lisäksi kunta ja yksityi set kiinteistön omistajat. metsälautakunnan alu eelta hakatusta raakapuusta liikkeelle lähtevän jalostusketjun kerrannaisvaikutuk sien bruttokansantuotearvo. ’’Kärmekallio ei tarvitse tunnelia” Himangan johdon esitys jalankulkutunnelin rakenta misesta Kärmekallion riste ykseen HimankaKannus maantien alle ei lämmittä nyt tiejohtajaa. P10 pituus: 1) Mauri Kaattari HU 4,02, 2) Mikko Venetpalo LV 3,87, 3) Timo Karvinen LV 3,74, 4) Tero Ojala LV 3,67, 5) Eppu Jääs keläinen LV 3,50, 6) Timo Turpeinen LV 3,36, 7) Juho Pietilä LV 3,26,8) Juho Herlevi LV 3,11. Myös yksityiset ihmiset olivat lähestyneet tiejohtaja Salosta. 4.10 0.90 5.00 Takas. met sänparannus-ja yksityismet sälaissa annetut tehtävät. Päivän aikana tiepiiriläiset tutustuivat Himangan tiestöön sekä kunnanjohdon ja kuntalaisten toiveisiin. P14 keihäs: 1) Toni Alamaa HU 45,74, 2) Harri Hietala AV 45,40,3) Sauli Jylhä KT 43,12, 4) Tuomas Herlevi KV 42,46, 5) Juha Mäki-Asiala GIF 41,90,7) Jyr ki Kiviniemi LV 38,38, 10) Jussi Pietilä LV 29,44
8 7 5 4 sopimuksen mukaan. KANNUS KUST Puh 873 288 Avoinna: ma-pe f ' 9 -,1 7 * NOKKALA suljettu r a n t a Muulloin sop. ark. (968) 873 578 myös iltavastaanottoa « HIERONTAA LUONTAISTUOTTEET Hermoratahierontaa KOTI-APU-LIISA Tarmokkaasti ja Luottamuksella K aik k i p ie n et ja s u u re t k o d in h o ito a k o sk e v at a s k a re e t. fax 871 829 v a k a a ED U U U S ^ J & s s * * * PARTURI-KAMPAAMOJA • M u O T i P A R T U R I • K A M P A A M O PUH. Kattoja seinäpellit . sop. 876 249 Hillitä * lahjakodit • myös lihashierontaa • Tarvittaessa kotikäyntejä LVI-NIEMONEN KY Leppöojantie 7, KANNUS • LVI-TARVIKKEET • LVI-URAKOINTI • RAUTAJ A RAKENNUSTARVIKKEET Puh. 968-871 410 T Y Ö K E S K U S Fax 968-871 430 • PELTISEPÄN PALVELUJA r RA K EN N U SP ELT IT Y Ö T : • rännit • listoitukset • piipunjuuret • höyrykuvut • konesaum akatot ym. Himanka METALLITYÖPALVELUJA * Työkeskus / Kierrätyskeskus on suljettu 1.-30.7.95 K A N N U K S E N T V Ä U E C U I I C Puh. otto Lohtajan kunnanvirastolla ma 12.30-16.00 p. Tikkaat . t . mukaan ¡F -m Kauneushoitola Raija Dipl. kosmetologi Raija Luomala Ajanvaraus puh. (968) 873 175 j i . 885 412 v a a k a a VAOSTA lU A O T T U S T lY A A l t t ^ S T O S T M ! T O H O L A M M IN V E S IH U O L T O O Y Asentajantie 8 Toimisto 885 24 8 Fax 885 6 4 8 Jukka Salo 9 4 9 6 6 8 593 Huoltoauto 9 4 9 6 6 8 5 9 6 Huom! Päivystäjän tavoitat soilta maila numeroon 9 4 8 9 4 ja jöttämällä viestin (esim. 870 407 LVI-insinööritoimisto ^ JORMA NIEMONEN Lestijärventie 70, 43900 KINNULA Puh. * * * + * . SO ITA , S O V I J A KYSELE puh. J& , PARTURI • KAM PA A M O I0, Kannus P. 94Ö-5512 508,968-8351 930 RAKENNUSPALVELUITA J O K IL A A K S O N PELTI HANNU PORKOLA I KANNUS PUH. 870 439 AVOINNA: ti-pe 9.-17, la 9.00-13.00 muul.sop. Kannus 9 k Liedeksen liiketalo 2 krs. 872 889, 9404 938 361 Ylikannus • LAKIASIAINTOIMISTOJA Koulutettu HERMORATATERAPEUTTI ASTA OJATALO Ainontie 2,68100 Himanka Puh. Kodinhoitaja Liisa Polvikoski Puh. 3 ñ o n ¡ o v Uusi puhelin numeromme 984-779 050 v a r a a \ U A oVTV3S” s y ö s t ä • SIIVOUSLIIKKEITÄ • K a n n u s , P u h . 879 311 , 870 812 , 871 032 KOSMETOLOGEJA • LASILIIKKEITA LA S IA S IO IS S A : LAITISEN LASI Puh. (968) 873 642 P u h d is t a m o n n e 5, K A N N U S AMMATTITAIDOLLA KAIKKI REMONTIT • keittiö • pesuhuone • sauna • tapetoinnit* laatoitukset • parketit • maton asennukset KANNUKSEN__________ i r o p iir j KY 4NNUS puh. LAUANTAINA 29. 968-871 540 968-885 635 • LUKKOPALVELUJA LUKKO JA KODINKONEHUOLTO H a n n u K a u p p i l a K y KANNUS r 9 49 -6 6 5 2 70 (H a n n u ), 9 49 -6 6 3 270 (T im o ) ) M AINOSTOIMISTOJA painotyöt, tfopot, maiKOnta, piirro/ise-t apontoiv-o-, tbhu.na-, i ÿ f t t i j a it-atfomaittost& ippauistt Tarrat / ¿eimasimtt Mainostoimisto ä i K a U at T iu Tiina Fors Valtakatu 18. 968-871 288. 885 S05 tai 9J9 6f>sV>49. Lumiesteet . Vesikourut . 949-152 091 • LVI-PALVELUJA HERMORATAHIEROJA aa Riitta Yrjänä i l / / puh. MEILTÄ ONNISTUU! Asuntoautovuokraus . soittopyynnön) ^ numeroon 2 6 3 7 5 3 A YRITYSPALVELUJA JM APUA YRITYKSILLE! Keski-Pohjan Yrityspalvelu Ov Puh. KANNUS, puh. Avoinna: ma suljettu v m u \ T t u Parturi-kampaamo Leila Salonen Haapalantie 76 68380 Yli-Ullava puh. 968-889 183 Avoinna: ti-pe 10-17, la -9-13 myös ilt. A JO -O H JE ^ Kokkola < — r U U av aR ek ri ä * ~ w S T H MUIII-IAMPIAMOI HIUSPISTE IA N »Il S R 871 789 I Liedeksen liiketalon 2. 949 361 582 • RAKENTAMINEN • IKKUNASTA ILOA ASUMISEEN! Ikkunaremontti on puhelinsoiton päässä. muk. 7-17, la 9-13 f ATK-LAITTEIDEN r • LVI-PALVELUA JA SUUNNITTELUA • HUOLTO KANNUKSEN KONTTORIKONE JA PAPERI Tokoinkatu I, K annus, p uh. 875 440 'HAIMANI PARTURI-KAMPAAMO ?nOBQGQIlBlDIE! Mäkikuja 3, KES. peltialan tuotteet Peltisepänliike T:mi Törnvall Lamm asojantie 2 69100 Kannus Puh. (944) 485 818, k . (968) 871 288 • fax (968) 871 829 i^\otfl'»-kosmefor S OxV v^ontohoitajd °9/ Elina Mäntykorpi Koulukuja 4, Kannus /1/anvarauKs®Vi 8 7 3 3 ^ Parturi-Kampaamo TARJA Puh. mukaan p ir k k o u n n a Valtakatu 18, PL l , 69101 KANNUS • puh. 968-875 903 Lakiasiaintoimisto U lla P entti Varatuomari Ulla Pentti Kannus, Liedeksen Liiketalo II krs Puh./fax 873 810. puusepäntyöt • vanerit Puh. (968) 873 788 949 578 726 Puhelin 968-875 430 Auto y949 267 771^ Vesirännit, rakennuspeltityöt ja tikkaat HIMANGAN PELTI JA ERISTYS PUUSEPÄNLIIKKEITÄ PUUSEPÄNLIIKE ERKKILÄ • mittatilaustyönä klintokalusteet ym. 9400 642 148 A • JUHLAPALVELUITA • JUHLAPAIKKANA PARAS! KANNUKSEN TYOVAENTALO o n s a a t a v is s a v u o k r a lle • PERHE-, • JUHLA-, • H Ä Ä ym . f l P R I M A " \ K K U N A VKTY1SAAN KOT*vl PERUSKO RJAU KSEEN • Mittaus »Asennus TARJOUSPALVELU r , Puh. KANNUS puh. 873 026 Soittele ja varaa aik asi P. Listat 6 m . 873 026 H U O M ! a u k io lo a ik a m a -p e 10.00-20.00 la 10.00-16.00 v G O L D W E L L B Seija Pöyhtäri • Himanka p. pnä HEINÄKUUTA 1995 LESTIN JOKI ¡ V mmmmmmm JJA Ji.Jj /i A 7 J W Î I W Û 9 Æ T H A M M A SLÄ Ä K Ä RE IT Ä KOTIPALVELUA KANNUKSEN HAMMASLÄÄKÄRIPISTE Hammaslääkäri Kirsi Koivukoski Asematie 4 A 4, Kannus Puh. (9 6 8 ) 873 225 A u to (9 4 9 ) 561 909 SISUSTUSPALVELUJA • tapetit • matot ja maalaustarvikkeet • laatat • matot, parketit myös asennettuna •ym . Ym. 968-873 811 • HUOLTOJA • Av. Vast. krs. 870 741 Kampaamo RAIJA MÄÄTTÄ LÄ Rekiläntie 84 . sisustusmateriaalit L A -SISU ST U S LASSE ANNALA Toholam pi, puh. TILAISUUKSIIN M o n i p u o l i s e t m a h d o l l i s u u d e t jä rj e s te llä ju h lia p o i k k e u k s e l l i s e s s a y m p ä r is t ö s s ä . (968) 875 566 ' Kannuskylántie 3A
Uusi kuljettaja saa muutoksen jä l keen ajaa rajoitusten mukaan. LESTINJOKI LAUANTAINA 29. Ensimmäi nen kurssi aloitetaan ensi maanantaina. 790 m 400g A90 TsOOg 180 f kp' RANSKAN LEIPÄ Poutun MAALAIS PALVI 59.00 kg TOMAATTI Spar JÄÄTELÖPUIKOT 10 ?° £ 9 V / lOOg palana 790 " kg 130 I kpl Ma-pe klo 9-20 la klo 9-18 S P A R market Kannus Himangalla autokoulu Himanka Annika Rahkonen Reijo Roiko ja Lasse Suomela avasivat uuden autokou lun Himangalla. Vaikka lätkä poistuu kakkos vaihe säilyy. Maalaisilla kokemusta traktoreista Suurimman eron maalais ten ja kaupunkilaisten välillä Reijo Roiko näkee siinä, että maalaiset joutuvat yleensä pakostakin peltotöiden takia ajamaan paljon traktorilla, jolloin opetus on helpompaa antaa kun jo on kokemusta moottoriajoneuvosta. Lupapolitiikka muuttui vuoden alusta EU:hin liitty misen myötä. Himangan autokoulun uuden tunnuksen Roiko Reijo laittaa näkyville ensi maanantain uusille kurssilaisille, j kun he lähtevät liikenteeseen saamaan ajo-opetusta.. Pitää muistaa ettei ajotutkinto ole mikään katukuulustelu Reijo Roiko kertoo. S u u rim p ia m u u to k sia EU: n myötä on 80 lätkän poistuminen vuoden vaihteessa. Ajo-opetus suoritetaan kaupunkiajon osalta Kokko lassa, kuten myös tutkinto. Palvelu paranee. p n ä HEINÄKUUTA 1995 TARJOUKSET VOIMASSA MA-KE herkut SPAR-kaupasta! Arla JOGURTIT Poutun GRILLIPALAT 19.75g Kotimainen PORKKANA Spar JÄÄTELÖTUUTIT 6 s. Vaikka lätkä poistuu uu sia kuljettajia tarkkaillaan samaten kun ennenkin. Kursseja Himangalla pide tään noin joka toinen viikko. Kehotan esimerkiksi op pilasta seuraamaan Ouluun meneviä opasteita, jolloin oppilas joutuu väkisinkin enemmän seuramaan muuta kin liikennettä ja opasteita, Reijo Roiko kertoo. Uuden auto koulun myötä Himangalla pystytään antamaan alkeis opetus ja pitämään oppitun nit Osuuspankin kiinteistös sä. Joitakin muutoksia tulee to dennäköisesti myös pyörä ja kuorma-autokortin tutkintoi hin ensi keväänä, Reijo Roi ko paljastaa. Ennen perustamiseen liittyi erilaisia rajoituksia, Lasse Suomela kertoo. Nyt autokou lun saa perustaa pätevä hen kilö. Maalaiset tuntevat kau punkia taasen huonommin, kun itse kaupungissa asuvat. Kakkosvaihteen voi suorittaa jo puolen vuo den kuluttua ykkösvaiheesta. Nykyään ajo-opetus pyritään saamaan itsenäisemmäksi. Aikaa ja rahaa säästyy kun palvelu on omalla paikkakunnalla, Reijo Roiko toteaa. Reijo Roiko ja Lasse Suomela yrittivät perustaa auto koulun H im angalle jo 20 vuotta sitten. Himankalainen Reijo Roi ko paljastaa, että himanka laiset ovat itse ajaneet asiaa saada autokoulu kuntaan