METRILENKKI eli SREAOJAPUTRll O Teruetuloa 3 yiUfiPOSSUSRHJrtiE 2 prk. • H I M A N K A • K A N N U S • L E S T I J Ä R V I • L O H T A J A • T O H O L A M P I • Atria HAMPURI LAINEN 4 KPL Pouttu Kotimainen METWURSTI LÄHIKAUPPA LAMPINTORI 69300 TOHOLAMPI Puh. polttoaineet LAUANTAINA 2.10.99 KAHVITARJOILU Tervetuloa! T O H O L A M P I H . 3 f m 20 kpl laatikko....4l9j“ Kannellinen HAUTAKYNTTlLA 3 » 9 Hyvä valikoima JussiQ Oft LANKAA 100 S T V U P SAI KÄÄRMEITÄ JA KUMMAJAISIA ELÄVIÄ , LUONNONVARAISIA ELÄIMIÄ JÄTTILÄISKÄÄRMEITÄ; boia ja pythoneja MAAILMAN MYRKYLUSIMPIÄ KÄÄRMEITÄ; kobria, kalkkaroita, mokkasiineja ym. ym. joskus eläneitä eläinkummajaisia Mukana myös lukuisia IHMISMAAILMAN OUTOUKSIA Liput: aik. 15 oppilasta puh. LA 9-14 > 9 . .IHAKAUPPIAAT PALUELEUAT MA-PE 9-17. J90 Forssan ¡j K A R JA LA N PIIRAKAT ¡30 k p l ............... 5 . 690 I Poutun II kotimainen METVVURSTI 450g p k t ......... M ä ä t t ä l ä K y K a n n u s tie -4, T o h o la m p i p u h . 1 p o r j a r i t c i i n c i "Paljon synftäritarjouksia" mm. LEHTIHARAVA muovinen............... AURAJU HERKKURU . TUOREMUIKKU kg. ryhmät 20,-/opp„ väh. ( RA VIN TO LA CAUALIERE ^Kakatu 7. 885 660 3H33Q . 1190 Atrian , PUNAINEN LENKKI 500g.. TARJOUKSET UOIMASSA HIMANGAN LIHAKAUPASSA KE-LA. 5 . 1 9 90 Saarioisten PIZZAT k p l ..... 873 500 T O H O LA M P I J p 1 . 049 227 004 AINUTLAATUINEN KAKSOISNÄYTTELY VIERAILEE: r / m rimTt 4 H 8 8 " 2 8 3 9 9 8 i. VALTAVA MÄÄRÄ EKSOOTTISIA ELÄIMIÄ ERI PUOLILTA MAAILMAA! E n n e n n ä k e m ä t ö n k o k o e l m a : ELÄINJA IHMISMAAILMAN KUMMALLISUUKSIA A ITO JA HÄINMUTA • siamilaiset vasikkakaksoset • kaksipäinen kettu • kahdeksanjalkainen sika • siamilaiset kettukaksoset • kaksipäinen kilpikonna • ym. 490 TflUOITTAH tehoaa LESTINJOKI H a n n u n S A A S T O A A Y Y N T I (j& f) Palveleva säästö kauppa 'C ------^ ---------------Avolnoo; mo-p« 9-17, lo »-14 KAIKKI Ä MATONKUTEET A (valmiiksi pussitettuna)! U U SIA VÄREJÄ, kg . 6 -8 8 3 7 1 Himanka vakinaistettiin Toholampi Toholammin yritysasiamies Miia Himangan virkasuhde vakinaistettiin ensi vuo den alusta lukien. 2 » « c lihakauppaan! . 1 5 . Ä Ingmanin K E V Y T SU LA TE JU U S T O T 400 g ................. PALVELEVALTA KALATISKILTÄ Esim. 3 vrk ÖLiyKYNTTILÄ 4 kpl.. ym. 45,-/opisk.&eläk. Klubitarious: SUOLAFILE MA 4.10.99 MYYMÄLÄ SUUETTU. MONIA LISKOJA; raateIijavaraaneista kesyihin skinkkeihin MYRKKYHÄMÄHÄKKEJÄ YM. Kannus, puh. "N AURINGONKUKAN SIEMEN k s .............. Päätöksen tehnyt Toholammin kunnanhallitus katsoi yritysasia miehen toimineen moitteettomasti ja hyvin virassaan, joka aluksi täytettiin vain kol men vuoden määräajaksi. 1 , ä... YM. 16,50 P L U S S A K O R T I L L A Snellmanin ARKIVVURSTI ¡200 g ................ JUUSTOLEIPÄ 500 g. 40,-/lapset 30,Tiedustelut Opisk. I LEIKE [ 40 ,TERVETULOA HERKUTTELEMAAN myös a la Carteja meksikolaisten Q herkkujen pariin
Pihlaja on valmistunut filosofian mais teriksi Jyväskylän yliopis tosta pääaineenaan venäjän kieli. Toholampilainen Eliisa Myllykangas os. Kuivakukkaasetelmakurssit ke 6.10. Pärnu • Kyfpylämatkat • Kaikki risteilyt • Omat suorat lennot KANNUS, Valtakatu 22 Toim itusm aksu 30mk/varaus avoinna ark 9-17 Puhelinmyynti sunnuntaisin klo 10-14. Teatterissa “Matildan uni”. Syyskauden kah vitilaisuudet aloitetaan maa nantaina 4. Syksyllä seuraavana on ohjelmassa peltojen kyntäminen, jota myös kui vuus haitannut. 27.9. Puh (06) 873 777 Puh. SPR Lestijärvi. Ilmoitusasi oita. (03) 625 5240 Kuivuus haittana Kyntäjillä vaikeuksia Lestijokilaakso Jorma Rekonen Maanviljelijöitä eivät sa teet puintiaikana häirinneet. klo 11 srk-talolla. Vuosi vietettiin tii viisti yhdessä. Harjoittelu paikkaan liittyy jokaisella omat muistonsa, yksi jopa löysi vaimonsa harjoittelu paikastaan, Järvelä jatkoi. Illan mittaan muisteltiin menneitä ja vaihdeltiin kuu lumisia. Tervetuloa veteraaniväki ystävineen ja kannatta jineen. klo 19.00 Tervakartanon juttutuvalla, Tehtaankatu 29. Kurssi alkoi tammi kuussa ja todistukset saatiin jouluna. klo 19. Ilm. mennessä Hele na Hjelmroos 885 178 tai 0503667 555. klo 18.00 Viitojalla. Hal lituksen kokous kaupungin takkahuoneesssa ma 4.10. M aanantaina 4.10.99 klo 18.00 urheilu hallilla. Arvonnassa onni suosi kannuslaisia Kirsti Luostaria ja Raili Hollantia. Toholam pilainen Elina Syri on valmistunut filosofi an maisteriksi Vaasan yli opistosta pääaineenaan eng lannin kieli. Lajit T/P 4-8 v 40 m, T/P 9-15 v 40 m ja kuula. Vie raana Kirsti Rannapää Kokko lan Kelasta. klo 19. Tarjouksen jät tivät Tapiola-yhtiöt, Pohjola, Yrittäjäin Fennia ja Sampoyhtiöt. Kaikki partio laisten vanhemmat ovat sydä mellisesti tervetulleita! Van hempainneuvoston kokous 29.9. Vieraana Kelan edustaja sekä Mäkelät. Lukijakilpailu ratkennut Virpi valittiin muuttujista parhaaksi Kannus Pari viikkoa takaperin esiteltiin Jokivarsi elää-messuilla kannuslaisten partureiden, kosmetologian ja vaatetusliikkeiden yhteistyössä toteuttaman muuttumisleikin tulos. Vaikka kasvot olivatkin hieman muuttu neet sitten edellistapaamisen, erottuivat jokaisen tutut luonteenpiirteet samanlaisina kuin ennen kin. p n ä s y y s k u u t a 1 9 9 9 T AUTOKOULUJA A U T O K O U LU T O H O L A M M I L L A Uusi kurssi alkaa MA 4.10. Toholam min M ieslaulajat. klo 19. Meidät on haas tettu Keski-Pohjanmaan kou lujen kävely viikon Välikan nuksen tapahtumaan ke 29.9. Toholammin Martat. 885 590, 0. Teatterimatkalle läh detään la-aamuna klo 7.30. LESTINJOKI 2 H ( J Ä j R J E C T Ö Himangan sotaveteraanit ja naisjaosto. Ilmoittautuminen 17.15-17.45. Tullessa Evijärvellä ruokailu. Tervetuloa! K-P:n Psoriasisyhdistys ry. Osallistutaan ja tul kaapa miehetkin mukaan. tutustumaan pihasuunnitelmaan Tuija Forsströmin kanssa. Ta kalon koululta. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen He lenalle 10.10. Satuile p. Ennakkoesitys “Matildan uni”. Jyvät saatiin laareihin nope aan tahtiin. Kesä oltiin harjoittele massa kuka missäkin ympä ri maakuntaa. Lisäksi parhaaksi muuttujaksi valittu Virpi Ylikangas palkitaan. Vaikka kasvot ovat ehtineet muuttua 40 vuodessa on ole mus pysynyt samana. Maa on ol lut monin paikoin niin kui vaa, ettei siivu tahdo kyntöauran perässä kääntyä vaan pongahtaa takaisin. Tullessa ruo kailu Evijärvellä. Kokkola. Aikanaan kurssin aloitti 37 nuorta miestä, joista pai kalle on saapunut reilut pa rikymmentä. Kokoonnu taan seuralle ke 29.9. Kahviti laisuus ti 5.10. Opiskelu otettiin tosissaan ja jokaisella oli selvät päämää rät. Toiseksi eniten ääniä sai Maija Lounasto ja kolmanneksi tuli Pirkko Isokangas. Eläkeliitto Kannus. Lähivakuutus tarjo aa palkinnot kaikille!!! Yu-jaosto t LÄHDETÄÄN MATKALLE! T o r s t a i n a 3 . 885 178 tai 050-3667 555. klo 19. Ainalin maaja kotitalousseura. Parhaaksi muuttujaksi lukijamme äänestivät Virpi Ylikankaan, joka sai ylivoi maisesti eniten ääniä. Sydänystävällinen jumppa alk. Kopsala on toiminut myös aiemmin samassa luottamus toimessa. Tervetuloa! Ps. Moni paikoin syyskyntöjä on haitannut kuivuus. kahviraha mukaan. Osallistum ism aksu 5 mk. Jäseniltä ma 4.10. Puheenjohtaja. Illan aiheena kun toutuksen ja vammaisten ny kytilanne. Välikannuksen m aa-ja koti talousnaiset. klo 19.00. Maamieskoulukurssi tapasi 40 vuoden jälkeen “Kilttejä poikia oltiin” Kannus Raisa Vähähyyppä Viime torstaina kokoon tuivat Kannuksen maaseutuakatemian pääraken nuksessa vuoden 1959 maamieskoulukurssin oppilaat. 8815 226 tai 050-3738 226. Ennakkoesitys klo 14. Toho-Taivaltajat Partiolaisten vanhempainkokous Toholam min kunnantalolla ti 5.10. Ilmainen linja-au tokuljetus Ylivieskan matkahuollosta su 10.10. Sampo piti pintansa Toholampi Toholammin kunta pyysi vakuutusyhtiöiltä tarjoukset kaikista tarvitsemistaan va kuutuksista. T upailta pe 1.10. Ohjaajana fysiotera peutti Sari Lahnalampi. Asuttiin nel jän hengen huoneissa eikä varaa ollut matkustella ko tiin jo k a viiko n lo p u k si. klo 17.00 Parhialassaja to 7.10. Onnea voittajille! V _______I_______________________________) K e s k i v i i k k o n a 2 9 . Osuus pankin kahviossa. Tarkemapia tietoja ja ilmoittau tuminen 10.10. mennessä Matti Hanhine va puh. Eipä ole tässäkään tilanteessa aut tanut paljon muu kuin yrittää tehdä työt ajallaan, ei ole us kaltanut jäädä odottelemaan maiden kastumista. 10.99 klo 18. klo 19 koululle, jossa mehutarjoilua ja mahd. Esittäkääpä myös toiveita tulevasta toiminnasta. siirretty pidettäväksi samassa yhteydessä. Kilttejä poikia me silloin oltiin, vaikka välillä tempaistiinkin, todettiin yh teen ääneen. Pohjois-Suomen Sotilaspoikien kil lan yhteinen maanpuolustusjuhla Oulussa Madetoja-salissa su 10.10.1999. Valveutuneen maamiehen merkki Järvelän mukaan maamieskoulun käyminen oli valveutuneen maamiehen merkki. alkaa kahvilla klo 19. Kauimmaiset ovat tulleet tänne Uudelta maalta saakka, kertoi tapaa misen puuhamiehenä toimi nut Olavi Järvelä. Viime keskiviikon lehdessä muuttujat esiteltiin vielä kertaalleen ennen ja jäl keen muuttumisen. mittauttaa veranpaine. Palkinnot voi käydä lunas tamassa lehtemme toimituksesta. Toisaal ta mahdolliset kovat sateet saattavat aiheuttaa myös kyntöjen su o rittam ise lle omat hankaluutensa. Laumaja vartiojohtajien kokous kunnantalon takkahuo neessa 29.9. klo 11.00 Naiset mukaan. K a h v i t a r j o i l u a * * MATKA-VEKAN ^ekkö 2000 m SUORAT LENNOT KOKKOLASTA RODOS H t l S p a r t a l i s * * (aam ukahvi) KOKKOLASTA: 26/10 24 95 ,K Y P R O S A p t G l o r i a * * (ei aterioita) KOKKOLASTA: 20/11 2695 ,^ F / N N H / R syksy-talvi-kevät 1999* 2000 * * e s it e o n ilm e s t y n y t ! • Thaimaan kiertomatka • Hua Hm • Jouluja vuosituhannen vaihteen matkat ¡a risteilyt • Lumilomat Oppdal, Luosto • Baltian hotellimatkat Tallinna, Riika. Olen yllättynyt, että näinkin moni pääsi mukaan tapaamiseen, Olavi Järvelä kiitteli. “Olemus pysynyt samana” Näin vanhetessa tulee muistot mieleen. maanantaisin klo 13-14 T oholam m in terv.keskuksen kuntoutuksen tiloissa. 872 555,050-3022 481, Heimo Mäkelä 870 193. Lähde mukaan teatterimatkalle 14.11.99 Seinä joelle. mennessä puh. Purontaka-Asiala-M äättälä maaseutunaiset. Kiitettävin arvosanoin kurssin suorittaneet jatkoivat metsätalousinsinööreiksi tai agrologeiksi. Toholampi-Lestijärvi Sydän yhdistys. 9 . pe 1.10. Kannuksen Sotilaspojat. Sauli Rahkolalla. 4H Toholampi. Tervetuloa van hat ja varsinkin uudet kuorolai set laulamaan. Emme ole tavan neet sitten vuoden 1959, osa on nyt eläkkeellä ja osa edel leen mukana työelämässä. Sitovat ilm. Teatterimatka Seinäjoelle isäinpäivänä 14.11.99. SPR Kannuksen osasto. Tervetuloa! KTV 541. Kopsala ohjaus ryhmään Toholampi Toholammin kunnanhal litus valitsi Kaustisen seutu kunnan matkailuprojektin ohjausryhmään Aulis Kopsalan vuosille 2000 2006. klo 17.30 IL M O IT T A U D U II V A IH E E S E E N ! Puh. URHEF.LU' s u u r a t Hallikisat. Tiukassa tarjouskil pailussa Sampo-yhtiöt vei voiton. M a a ei ole totellut vaan on ponqahtanut auran perästä takaisin, eikä ole kääntynyt talviteloilleen.. Tämä on ollut oikein lämminhenkinen tilaisuus. Harjoitukset aloitetaan Herman Ojalan koululla eli kirkonkylän ala-asteella (Mikon luokka) ke 29.9. LUOMAN AUTOKOULU KY oSSE/ei 143J t VALMISTUNEITA Seija Lintilä Lestijärveltä valmistui 24.9.99 lastenoh jaajaksi Pieksämäeltä Sisälä hetysseuran oppilaitoksesta. Pieni paket ti mukaan
109 Ystävä lähellä -palvelu 1.11.1999 alkaen Verollinen hinta p/min Veroton hinta p/min Ma-pe klo 08-17 44 36,06 klo 17-20 23 18,85 klo 20-08 20 16.39 Viikonloppuisin klo 08-20 23 18,85 ja arkipyhinä klo 20-08 20 16.39 Kaukopuheluhintoihin lisätään aina myös paikallisverkkomaksu (pvm), jonka suuruus on PPOrlla 29,3 p/puhelu + 3,3 p/min (sis. Tällöin vä estö palaa takaisin kuntiin ja heille olisi suotava mahdol lisuus etätyöhön, Korhonen perusteli. Asiakkaan ehdoilla Samin p eria atteisiin kuuluu, että työ tehdään aina asiakkaan ehdoilla. f ------------~ -----------------\ sis. P yydä ta rjo u s S ä ä stö p a n k ista ! G G G G * S Ä Ä S T Ö P A N K K I G G •T o h o lam p i p (06) 8819 700 • Kälviä (06) 8326 300 G G w w w .k o rtesja rv en sa asto p a n k k i.fi_________ 109-KAUK0PUHELUN HINNAT MUUTTUVAT 1 .1 1 .1 9 9 9 ALKAEN 109 Arkipäivän normaalit päiväja iltahinnat laskevat 2 p/min ja yöhinta nousee 1 p/min. -Siellä oppi paljon kaikenlaista vanhoista tavaroista, ja var sinkin tekniikan miten nii tä pitää käsitellä. Toista vuotta omaa yri tystään pyörittänyt Sami on ollut tyytyväinen työn mää rään. Himankaa hän kehui edelläkävijänä etätyön kehittäjänä nimen omaa Kärmekallion uuden asuntoalueelle rakennetta vien “verkkotalojen” vuoksi. Töitä on tullut hänelle ympäri Lestijokilaaksoa. Kunnanhallitus antoi mi nisterille asiakirjat, joihin oli kirjattu toiveet valtion osuusleikkausten lopetta misesta, työllistämistukien säilyttämisestä ja riittävien määrärahojen varaamisesta kuntien koulurakentam i seen. 1. Kuntatalous olennai nen osa kehittämistä Alueiden kehittäm isen kannalta Korhonen pitää eri tyisesti kuntataloutta olen naisena osana. Lisätietoja antaa tarvittaessa asiakaspalvelumme 0800-9-4109 P R O www.ppo.fi IKKUNAT avartavat YMMÄRRYSTÄ • LESTIN JOKI • LESTIN JOKI • Kiinnostuksesta yritykseksi Kannus Pekka Myllymäki Kiinnostus vanhoihin ta varoihin vei Sami Manni sen yrittäjäksi. 109 valinnat ja ensisijaisverkkosopim ukset 1.11.1999 alkaen Verollinen hinta p/min Veroton hinta p/min Ma-pe klo 08-17 44 36,06 klo 17-08 23 18,85 Viikonloppuisin klo 08-17 25 20,49 ja arkipyhinä klo 17-08 23 18,85 2. Ongelmallisimpi na hän pitää erityisesti La pin läänin pieniä kuntia. Ystävä lähellä -palvelun hinnat ja hintaluokat säilyvät nykyisellä tasolla. ALV:n 22% ). Onpa tarjottu van han kirkkoreenkin kunnos tusta. Valtionosuusleikka ukset lopetettava M inisteri K orhonen kommentoi vaisuhkosti esi tyslistaa heti tuoreeltaan Himangalla. Samin töitä oli esillä viime viikonloppuna Kannuksen messuilla. Niissä pääsee syvälle esi neen sisälle, kun poistaa niistä aikaisempia maalikerroksia ja hioo ne uudelleen käsittelyä varten. K E S K I V I I K K O N A 2 9 . Hän oli täysin samaa mieltä siitä, että val tionosuusleikkaukset tulisi lopettaa. Myös muiden sa maa työtä tekevien kanssa keskusteluja heidän käytän nön työn seuranta on autta nut Samia paljon. P N Ä S Y Y S K U U T A 1 9 9 9 m m L E ST IN JO K J 3 Kuntaministeri vieraili Himangalla Vastuu siirtynyt kunnille Kuntaministeri Korhonen kiitteli erityisesti Himangan haluja kehittää etätyömahdollisuuksia Himanka Raisa Vähähyyppä Kuntaministeri Martti Korhonen (vas) vieraili maanantaina Himangalla. Korhonen ei halunnut kommentoida työllistämis tukien leikkaamista, mutta kertoi aikovansa selvittää kuntatalouden läpi. Teknisiä neuvoja voi toki antaa, mutta asiakas päättää aina itse minkä värinen jos takin kunnostettavasta esi neestä tulee. Entisöinti ja kunnostus kaikenlaisia vanhoja huo nokuntoisia tavaroita koh taan Samia alkoi kiinnostaa hänen ollessa Kannustuspajan hommissa. Esineitä on Samilla ollut laidasta laitaan, mutta eniten hänelle on tarjottu vuosisa dan alun talonpoikaiskalusteita. Lisäksi kunta pyysi ministeriä myötävaikutta maan yläasteen rakennus luvan myöntämiseen ja sii hen, että Himangan kunta siirrettäisiin Kaustisen seu tukuntaan tai vaihtoehtoi sesti vastaavaan avustusluokkaan nykyisessä seutu kunnassa. 885 040 k__________ ___________ 5, 5 m I G | I EEE 2 S N O TA RIA A TTI PALVELUJA I SÄÄSTÖPANKISTA « & mm: • kau ppakirjat • p e r u n k ir j o it u k s e t • te sta m e n tit • o situ s k ir ja t • v u o k r a s o p i m u k s e t • a v i o e h t o s o p im u k s e t P itk ä a ik a ise lla ko k em u ksella ja a m m a ttita id o lla E D U L L IS E S T I. Hän kuiten kin peräänkuuluttaa sitä, että päätösvaltaa on siirretty yhä enemmän kunnille ja pää tösvallan mukana myös vas tuu on siirtynyt kunnille. kuvauksen, 4 kuvan kansion, 20x25 suurkuvan kaupanpäälle (arvo 125,-) Toholammin Kuvaamo Satu Rahkola p. Esimerkiksi etätyömahdollisuuksia kan nattaisi kehittää huomatta vasti nykyisestä. Oppinsa Sami Manninen on hankkinut käytännön työstäjä lukemalla alan kir jallisuutta. Vanhojen puuesineiden korjaaminen kiinnostavinta Samin mielestä kaikista k iinnostavinta työssä on vanhojen puuesineiden ja huonekalujen korjaaminen. Pääkaupunkiseudulla asumisen kustannukset kas vavat jatkuvasti ja ennem min tai myöhemmin ihmisil lä ei yksinkertaisesti ole enää varaa asua siellä. Kaikki ei voi olla koh dallaan, jos yritykset lähte vät avustusten perässä toisel le paikkakunnalle, ministeri Korhonen kommentoi Hi mangan haluja siirtyä Kaus tisen seutukuntaan ja parem paan avustusluokkaan. Kuvassa Sami ja kunnostettu kiikkutuoli.. Selvityk sen laajuus on tosin vielä avoin. Vanhat rukit ja kiikkutuo lit ovat aina kiintoisia alkaa työstään. Etätyömahdollisuuk sia kehitettävä Korhosen mukaan alueita olisi kehitettävä hyviksi poh jiksi yrityksille. -Asiakkaita on ollut ai van riittävästi ja työtkin ovat olleet mielenkiintoisia jatkaa hän
Les tijärven kunnan kustannuk set ovat alkuvuonna keskus sairaalan käytöstä lisäänty neet yli 85 prosenttia eli lä hes 800 000 markkaa. Ongelma on vain siinä, ettei maaseudun äänet riitä Aholle. Vennamo myöhemmin liikuin maaseu dulla kuin kulovalkea, jota tultiin kuuntelemaan san koin joukoin. Tämä ku vio takasi ehkä sen, että Ahon Esko runttaa itsensä toiselle kierrokselle. T o isella k ierroksella nuoret saattavat ratkaista vaalin. Ja tuskinpa ne tä hän loppuvat. Mutta Eskon avuja on se, että hän pystyy mark kinoim aan itsen sä m yös kaupunkilaisille, jollei sorru liialliseen itseriittoisuuden tietävyyteen. Siellä taisi olla koko Ter von väki silloin. Näissä kuntien talousky symyksissä olisi nyt tunnus tettava jotain realiteettia. Niinhän siinä kävi. Miksi me joka kuntaan ostamme tietokoneita, kun yhdelläkin, jolla voitaisiin hoitaa koko alueen eräät toi minnot, pärjättäisiin. Uudenmaan osuus on ylivoim ai sesti suurin eli 32 prosenttia. Valmisteveroja kertyy maakunnasta 305 miljoo naa ja muita veroja 100 miljoonaa. Ja voi pa olla, että keskipohjalaiset, jos nyt nivalalaiset otetaan mukaan, saavat toisen pre sidentin. Valtakunnan keskiarvo on 99 025 markkaa, joten pieniä ja vaatimattomia olemme. Kuntien taloudelliset nä kymät ovat kuuleman mu kaan erinomaiset lähivuosi na. Kun mikään muu maakunta ei ylitä edes 10 prosentin osuutta korostuu Uudenmaan m erkitys tätä taustaa vasten. Ajavatkohan lestiläiset turhan usein ja var muuden vuoksi ohi Toho lammin ja Kannuksen terve yskeskusten suoraan ’’asian tu n tijo id e n ” luo k esk u s sairaalaan. Hiljennyin itse viime vii kolla Kreikassa katsomaan ja kuulemaan, mitä Santorinin saarella noin kolme ja puolituhatta vuotta sitten oli tapahtunut. Mutta näistä asioista ker ron m yöhem m in toisessa yhteydessä. Julkinen toiminta tuottaa 1,1 miljardia. Tässä on syy Lestijärven talousvai keuksiin. Bruttokansantuote Kokkolan seutukunnassa on 81 977 markkaa asukasta kohti ja Kaustisen seutukunnassa 65 840 markkaa. Onko tapahtunut uusi revähtymä. Suurta rysäys tä on o odoteltuja silloin voi miljoona ihmistä eräissä osin maapalloa pyyhkiytyä rekis tereistä pois. IIPEE. Ja sekin osin selvisi, kun kat soin keskussairaalan käyttö asteita ja kustannuksia. N äissä asioissa luotta musmiesten on turha kuun nella voivotusta työn paljou desta, jollei mene itse analy soimaan, onko näin todella. Jos Esko saa sellaiset ot teet, mitä Kekkonen ja sit temmin Vennamo maaseu dulle sai, kuin kulovalkea, niin siinä olisi vaaleille poh jaa. Maakunta on myös yllättäen palveluja teolli suusyhteiskunta bruttokansantuotteella mitaten. Mutta päättävässä asemassa olevan poliitikon on tehtävä NURKKAHUONEEN Järistyksiä tunteissa ja ajattelussa ratkaisuja, se on aina muis tettava. Siinä on väliaikais ratkaisu. Muistan vuoden 1956 ke sällä joskus Kuopiosta SMkisoista tullessa yritimme päästä Tervon kunnassa jo honkin kuppilaan kahville. Kunta liitto väittää vastaan, mutta hyväksyy kuitenkin sen las kelman, missä kuntien vuo sikate kasvaa nykyisestä 1500 m arkasta yli 2500 m arkkaan asukasta kohti vuoteen 2003 m ennessä. Kaikkien mielenmukaisia ratkaisuja ei pysty te kem ään. Os topalvelut toisilta ja myynti toisille. It senäisyys menee varmasti, jollei entistä syvempää yh teistyötä ja tietokoneistuk sen tuomaa hyötymahdollisuuksia käytetä hyväksi. Kaustisen ja Kokkolan seutukunnat tuottavat palvelujen kautta hieman y li 2 miljardia markkaa bruttokansantuotetta, teollisuusja rakennustoi minta tuottaa 1,7 miljardia ja maatalous vain 824 miljoonaa. Yhytim me tien varresta emännän, joka huivi pitkällä viuhotti kiireissään jonnekin. Näin väittää valtiovarain ministeriön budjettipäällikkö Timo Viherkenttä. Jollei tietoko neet ole tuoneet helpotusta, niin tietokonehankinnat ovat olleet vääriä. Lestijärvellä tähän asiaan k iin n itettiin jo m uutam a vuosi sitten huomiota ja sil loin tuo automaatiovirta saa tiinkin hiljenemään. Syynä ovat verotulojen kas vu ja yritysten hyvinvointi. TINJOK1 K E S K I V I I K K O N A 2 9 . Eskon hallituksen paras myyntivaltti kaupunkilaisil le voi olla EU-hakemuksen jättäminen, niin kipeää kuin se maaseutulaisille tekeekin. Jos Eskon esikunta nyt vähänkin osaa käyttää oikeita kortteja, niin näin tu lee käymään. P N Ä S Y Y S K U U T A 1 9 9 9 Pieni on pieni Keski-Pohjanmaan maakunnan osuus suomalaisen yhteiskunnan taloudesta on melkoisen pieni. Kylä oli keskellä sunnuntaiiltapäivää täysin autio, jokai nen kuppila kiinni. Kun tätä vertailua luin ja ajattelin Lestijärven kunnan tilannetta, niin vakaksi Les tijärven tilanne on ajautunut. Yhteiskunnan verotuloista maakunta tuottaa vain 1,2 prosenttia. Kun emännältä ihmette limme, missä väki on, niin hätäissään vastasi: Kekkonen tulee tuonne seurantalolle puhumaan. Hallinnolla on sisäsyntyisesti tapana ylidram atisoida työtilanteensa. Kun muistelen menneitä, en voi välttyä ajatukselta, joka jo tuolloin aikaisem massa työpaikassani väikkyi mielessäni. Kun tallaa vielä kin kuuman tulivuoren rin te itä ja katselee tum m ia magmalohkareita ja luo kat seensa tuon tuhoisan tulivuo re n purkauksen jä ttä m iin jyrkkiin kalliorinteisiin laavajärven rantamilla, niin vä kisinkin se hiljentää ihmisen miettimään omaa pienuut taan luonnonvoimia vastaan. Olen nimittäin vakuuttu nut, että toisella kierroksel la ovat vastakkain Aho ja Rehn, kumpikin politiikan konkareita, mutta perin eri laisia. Maailmalla on järissyt ja kymmeniä tuhansia ihmisiä on listitty betonilohkareilla niin Turkissa kuin KaukoIdässäkin. Keski-Pohjanmaan maakunta kerää tuloveroja 506 miljoonaa ja liikevaihtoveroa 541 miljoonaa. T äm änhetkinen Suomen taloudellinen vahva tilanne on seurausta tuosta ratkaisusta. että Sauli Niinistö jättäytyi va paaksi kahleista. Tämä hän tietysti tietää irtisanomi sia tai sitten uudelleenkoulu tusta esimerkiksi hoitoalalle, joita työpaikkoja joudutaan kuitenkin lisäämään. Mutta hallinnossa väkeä ei tarvita näin paljon, mitä missäkin kunnassa on. Aho on julkisuuden osaava vauhdikas kuin Ken nedyt Amerikassa ja Rehn staattista tasaisuutta edusta va
On ol lut riihikonsertti, laavunteko on aloitettu, ru llalu istelu rata on valmistumassa, mu seoesineitä on keräilty ja kartoitettu taloissa, on sauvakävelty, pe lattu lentopalloa, uitu soramontulla, järjes tetty seuroja ja koko uksia. Lainan myöntämi seen hallitus kuitenkin oli taipuvainen. K aija Tofferi (-52) Kalajoki, kasvatustiet.maist. Neljä haki koulutoimen johtajan virkaa Lohtaja, Kälviä Lohtajan ja Kälviän yhteistä koulutoimenjohtajan virkaa haki määräaikaan mennessä neljä hakijaa. Palokunnan ehtiessä pai kalle, rakennus oli kauttaal taan tulessa ja se paloi po roksi. 9.1999 Sykäräisen nuorison suosittu kokoontumispaikka paloi poroksi sunnuntaina iltapavällä. Positiivisinta vii meisissä väestöluvuissa on se, että synty vyys on jo k aisessa kunnassa ollut suu rem pi kuolevuutta. 5 . SIVU 29 . Parannan ui marannan osuuskunta sai kunnalta käyttönsä veloi tuksetta ehdolla, että alue pidetään kunnossa. Se haki 26494 markan avustusta hallinnoimansa Pomoprojektin laskujen mak samiseen. V iim e vuodet sitä on käyttänyt ky län nuoriso kokoontumis paikkanaan. Tuli irti kiukaasta Nuorison käm ppä kärähti Toholampi, Sykäräinen Jorma Rekonen Toholammin Sykäräisessä paloi sunnuntaina iltapäi vällä urheilukentän reunalla koulun läheisyydessä vanha varasto rak en n u s. Lestijärvi sanoutui irti Lestijärvi Lestijärven kunta sanoutui valtuuston päätöksellä irti Center-Botnia ry:n ja Kokkolan teknillisen oppilaitoksen kannatusyhdistyksen jäsenyydestä ensi vuoden alusta luki en. Kunnanvaltuuston pu heenjohtajan ääni ratkai si. Virkaa tavoittelee fil.maist., varatuomari, varanotaari Anneli K arvinen (-42) Vanha-Ulvila, kasvatus.maist. Palo lähti liikkeelle van hasta kiukaasta, joka toimi kylmillä ilmoilla kämpän läm m ityslähteenä. T ällä kertaa tuli ryöstäytyi kuiten kin rakenteisiin ja varastora kennus paloi nopeasti. Lestijärvellä katsottiin, että töiden paikkajana matkailupuolella voi toi mia Kaustisen seudun matkailumarkkinointiyhtiö, jonka osakkeita myös Lestijärven kunta on ostanut. Lisäksi Paunet pyysi kunnalta 83500 markan lainaa. Sisäl lä olleet nuoret pääsivät kui tenkin palon alta pois. Kannuksen miinus on 51 henkeä, Toho lammin 24, Lohtajan 25, Lestijärven 17 ja Himangan 10. Puheenjohtaja J a a k ko Ritola oli kunnanhal lituksen esityksen taka na. Kunnanhallitus oli esittä nyt valtuustolle avustuksen eväämistä, koska talousar viossa ei ole tarkoitukseen varoja. Yllättävintä on se, että Kannuksessa on sol mittu peräti 21 avio liittoa alkuvuoden ai kana. Näin O suuskunta Paunet sai lainan, mutta ei avustusta. 126 miinusta väki määrässä Lestijokilaakso L e stijo k ise u d u n väestökehitys on kääntynyt rajuun ala mäkeen. Oltiin pääsiäiskokolla, järjestettiin kilpailuja, vierailtiin Kalajoella jne.. Ja monenlaista onkin eh tinyt tapahtua. Jari-Jukka Jokela (-69) li ja kasvatustiet.maist. Puheenjohtajan ääni ratkaisi Osuuskunta Paunet ei saanut avustusta Lestijärvi Jorma Rekonen L e s t i j ä r v e l ä i n e n O suuskunta Paunet ei saanut kunnanvaltuustol ta hakemaansa avustusta toim intaansa. Sisällä olleet ehtivät pelastua palon alta. Tosin myös elo kuu on ollut aviolii toille kovaa aikaa, oli siko kesälomapettym ykset syynä, sillä peräti 5 paria alkuvuo den 9:stä erosi elo kuussa. Kylälehti ilmestyi jälleen Himanka, Pahkala, Pernu P a h k a la -P e rn u n kylälehti ilmestyi jäl leen syyskuussa. Paunet uskoo selviävänsä lainasummasta. Paunet harjoittaa Parannassa kesä aikaan vesiliukum äkija kioskitoimintaa. K unnanval tuustossa kuitenkin valtuu tettu T uula H jelm (kesk) esitti valtuutettu Raimo Savolaisen (sdp) kan nattamana myös 26494 m arkan avustuksen myöntämistä. Kahdeksan ensimmäisen kuukau den aikana alue on menettänyt 126 hen keä väkimäärästään. Lestijär ven kunnanvaltuusto ää nesti asiasta ja äänet ja kautuivat tasan 7 7 . Center-Botnian jäsenmaksu on 1500 markkaa ja teknil lisen oppilaitoksen 800 markkaa vuodessa. Vii sitoista sivua tekstiä ja kuvia sisältävä kylä lehti on monipuolinen kuvaus alkuvuoden kylän tapahtumista. Anita Leppiniem i-Järvinen (-50) Luikonlahti
Pahempia puutteita ei ainakaan meidän korville ole nyt tullut, yritysasiamies sa noo. Niissä ei ole nikkeliä, huuteli oululai nen korukauppias Väinö Hietala aitouskysymyksiin viime perjantaina Kannuk sen markkinoiden ensim mäisenä päivänä. P N Ä S Y Y S K U U T A 1 9 9 9 Toholammin kunnan teollisuusalueella tapahtuu. Hieman etäämpänä teolli suusalueelle on valmistunut puualan yrityksiä palvele maan kuivaamo. Toholampi on visioinut oman tulevaisuutensa tietysti maidon ja sen jalosteiden sekä metallija puusepän teollisuuden varaan. Mutta nyt lähdet tiin ihan uteliaisuuttaan. Alueel la työskentelee jo puualan yritys Puukon. Toholammin teollisuusale tarv itsee fiksaam ista myös ympäristössä. Uuteen ensi vuoden alkupuolella valmistuvaan tilaan sijoittuu Sinkkipintaosakeyhtiö. T eo llisu u sa lu e e lla on myös uusista yrityksistä si joittunut Asemec, joka toi mii metallialalla. Viirrekylän rouvat ihastelivat Väinö Hietalan kaulakoruja. ’’Vaisut markkinat” Kannus Marja-Leena Mattila-Numminen Aitoja ne ovat. Niistä pääte tään suunnitelman pohjalta ensi vuoden talousarviokä sittelyn yhteydessä. Neuvotteluja on käyty, Himanka sanoo. Samaiselle alueelle sijoittuu todennä köisesti myös saha. Palvelut tyydyttävät Yritysasiamies Miia Hi manka on suhteellisen tyyty väinen kunnassa oleviin pal veluyrityksiin ja niiden mo nialaisuuteen. Kustannukset ovat 3,5 mil joonana markan paikkeilla. Väinö Hietala oli ensim mäistä kertaa Kannuksen markkinoilla. Hietalan kojusta löytyi sorm uksia ja vitjoja joka lähtöön. Näyttävät kaulakorut vaihtoivat omistajaa kolmella kympillä.. Va litettavasti niitä täälläkin ky sellään. Y ritysasiam ies Miia Hi manka sanoo siihen tulevan tilaa noin 1000 neliömetriä. Kokemus on osoittanut, että vapaata hallitilaa pitäisi olla. Yleensä me kierretään messuja. Y ritysasiam ies tietysti toivoo, ettei hallien rakentamisvauhti hiljentyisi vaan uusia yrittäjiä löydettäisiin Toholammille. Sen hal lin taakse valmistuu kunnan niin sanottu vastaanottohalli vielä tämän vuoden lopulla. Teiden päällystäminen ja valaistusasia tulevat vielä tämän vuo den puolella kunnanvaltuus ton harkintaan. Runsaan vuoden aikana kirjattiin lähes 30 uut ta yritystä, Miia Himanka sanoo. Kunnan yrityselämästä huolta kanta vat ovat sanoneet, ettei toki muitakaan käännytetä ovel ta takaisin. Tilat sille on kunnostettu kunnan van haan peltihalliin. Sinkkipinnalle uusi halli Kyseisiä halleja vastapää tä on pohjavalu tehty, ja sii hen nousee 1500 neliömetrin halli. Hän sanoo yhteydenottoja tulevan lähes joka viikko. Se on kannuslaisten Ari Eskolan ja Jou ko Koskelan yritys. Miia Himanka sanoo sen työllis tävän alkuvaiheessa kahdek san kymmenen henkilöä. Alueen uu sista yrittäjistä Aicon Steel, joka toimii metallialalla, on työskennellyt jo vuoden päi vät uusissa tiloissa. H P * « * 1 • • • • Täysi höyry paalia Toholammin teollisuusalueelle nousee halleja Toholampi Jorma Rekonen Toholammin kunnan teol lisuusalueella juustolan taka na on meno päällä. Siihenkin tilaan on jo kysyjiä ollut. 6 LESTINJOKI K E S K I V I I K K O N A 2 9 . Yrityksille valmistuu uusia tiloja tuhansia neliömetrejä. Tilanne rauhoittunut Vaikka uusien yritysten määrä on nytkin ollut mer kittävä, silti yritysasiamies Miia Himanka sanoo menon kuitenkin rauhoittuneen. Viime vuosi ja sitä edel tänyt vuosi olivat yritysten perustamisen kannalta todel la mittavia. Esi merkiksi väärin päin olevia ristejä ei meiltä löydy. Pienen ajan kuluessa on juuri aloitettu jo kolman nen hallin työt. Ihan kaikenlaista emme m yyntipöydälle ota. Mutta kovin täällä on vaisut markkinat, ihmetteli oulu lainen korukauppias. Uusia halleja nousee alueelle jatku vasti
Tukiopetus on joillekin tarpeellista. pi meitä esityslistoja, jotka tuodaan kokoukseen suo raan ilman tiedotusvälineil le toimittamista, jolloin il miselvästi myös asioita ha lutaan salata. K E S K I V I I K K O N A 29 . Syksyn An nikki Peuranen on ottanut vastaan hyvillä mielin. Jo muutama tukiopetustunti tuottaisi odotetun tu loksen. Eli viisas toimittaja lukee lehtiä ja oi keuden päätöksiä! Pääkirjoituksessa väitet tiin Lohtajan kunnan salan neen asian julkisuudelta, ai nakin julkisilta tiedotusväli neiltä. Löytyisikö säästökohtei ta muualta. Lapsi tai nuori käyttäytyy aivan eri tavalla kun hän huomaa hallitsevansa ne asi at, joita häneltä vaaditaan. Syödä hän ei niitä aio, vaikka totta kai se olisi mahdollista. Vahingossa niistä noin isoja tuli, Annikki Peuranen hymyilee. Suurin asia on se kasvun ihme. (Tunnen ^ a n im a n Hilkka Li pponen lähetti kuvan, jossa on hänen isänsä, sisko ja veljensä eli lisalot. Ja onhan se mukavaa, kun lapset tulee kaupungisAnnikki Peurasen kesämökil lä kasvaneet koristekaalit saivat jättimäisen kokonsa ilmaan minkäänlaisia temppuja. Itse asiaan. 1918, Tauno s. Juttu on siten jätetty tarkoituksellisesti pois tiedotusvälineille toimitetuis ta listoista. Olenkin leikilläni ajatellut, että ehkä se rakka us, mikä oli tarkoitettu En siolle, on siirtynyt näihin koristekaaleihin, kun kasvoivat näin suuriksi, Annik ki naurahtaa. Työntekijäjärjestöt kään eivät mielellään halua näissä asioissa rettelöidä. Siksi Lohtajan kuntakin pyr ki sopimukseen, jolloin käräjätuomion kustannukset saa tiin kohtuullisiksi. Myös Peurasen Annikin pihalla kököttää ihmetyksen aiheinen koristekaali. Minun puolesta saa vaikka jänikset syödä. Lehdistö ei myöskään ole kunnan koneiston ääni torvi. ta kylään tänne maalle, niin saavat napsia puhdasta syö mistä suoraan kasvimaasta, Annikki pohtii. Olkoon tuossa pihalla niin kauan kuin kes tävät. -Minusta syksyn tulo ei ole ollenkaan kamalaa. Ilkka Puranen päätoimittaja Lapset ja nuoret kärsivät säästötoimista Yhteiskuntamme velvol lisuus on tukea lapsia ja nuoria kasvamaan henkises ti vahvoiksi "tuottaviksi ih m isiksi” . 1920. Virheen voi antaa anteeksi tekijälleen, mutta ei salaa malla julkisyhteisön toi minnassa. Koulurauhaa opet tajille sekä oppilaille. Valitettavasti viime ai koina kunnallishallinnon vallan delegointi on johta nut kuntalaisten ja jopa kunnanvaltuutettujen kan nalta epäterveeseen virkamiesvallan käyttöön. -Keväällä pistin maahan kasvamaan vanhoja koristekaalin siemeniä ja kesällä rupesin muistelemaan, että mitähän tuossakin kasvaa. 1917, Viljo s. Siikajoen kunnanjohta jan erottaminen on hyvä esi merkki. Vanhem pien väliintulo aiheuttaa ris tiriitaa joidenkin kotona. "Heikko kohta” on korjattu, ja oppiminen maistuu taas. Toiset kunnanhallitukset ovat käyttäneet myös ns. Kirsi Mäki-Petäjä. Näissä tapauksissa pyritäänkin sopuratkaisuun nim enom aan korvausten vuoksi. Osansa kaaleista ovat saaneet myös naapurit ja ystävät. On hauska seurata, kuinka pienestä siemenestä syntyy esimerkiksi vihan nes. Valitettavasti lehden toi mituksessa joudutaan harjoit tamaan itsekritiikkiä päivit täin, jopa juttukohtaisesti. Lehtemme saamissa kunnanhallituksen esityslis toissa, jotka kunniaksi Lohta jan kunnalle ovat alueemme perusteellisimmat ja parhaat, viime vuosilta ei mainita ta pauksesta mitään. Tärkeintä ovat luki jamme ja heille rehellisen tiedon välittäminen. Tätä lehdistö senkin uhalla, että joutuu virkamieskoneiston boikotoimaksi, ei voi hy väksyä. Kesämökillä kasvatetut kaalit ovat kasvaneet jättisuuriksi ja kuulemma vielä ilman minkään sorttisia poppaskonsteja. Maasta on nostettu mitä kummalli semman muotoisia ja näköisiä juureksia. Mut ta jos rikkovana ja maksa jaksi joutuvana osapuolena on julkisoikeudellinen yh teisö, kuten kunta, on omi tuista vaatia asiasta hiljai suutta julkistamiskielloilla. Ko tona voidaan nauttia osaami sesta ja kerätä energiaa seuraavaan päivään. Lihavan riidan kustan nukset ovat moninkertaiset. Ja yhteistyö sekä koulurau ha säilyvät koulussa oppilai den ja opettajien välillä. P N Ä S Y Y S K U U T A 1999 LESTINJOKI 7 Annikin pihalla kasvaa jättikaaleja Kunnanjohtaja Uusi-Rauvalle Himanka_________________ Elina Kurikkala Sadonkorjuun aika on tuonut taas kansalle monenmoista ihmettelyn aihetta. Lohtajan kun ta on menetellyt virheellises ti, jos se käräjäoikeuden tuo mion uhatessa tekee yksityisoikeudellisen sopimuksen vastapuolen kanssa. Pa rempi laiha sopu kuin lihava riita. Rakkautta kaaleille Suuret koristekaalit ovat Annikille kuitenkin vain ko risteita. Ehdotankin tukiopetustuntien lisäämistä tarpeen mukaan. Jos virkakoneisto ei ymmärrä omaa asemaansa kuntalaisten palvelijana, ei käskijänä ja käskyttäjänä, ollaan hyvin vaarallisella tiellä. Nyt on aikaa taas rauhoittua ja olla kotona. Meillä sen tään kaksi toimittajaa aina käy listat läpi. -Myönnän olevani kiin nostunut puutarhan hoidos ta. -Minulta kuoli mies hil jattain. Näin lapsi tai nuori voi jatkaa kasvua eteenpäin. 1914 ja Pentti s. Kasvun ihme Annikki on alun perin Helsingistä, mutta entinen kaupunkilainen on innokas kotipuutarhuri. -Ei, pataan nämä kaalit eivät joudu. Ylhäältä vasemmalta: Aulis s. Edessä Antero lisalon vierellä ovat tytöt Aila s 1921 ja Hilkka s 1015. Se on samalla tunnustamista, aina kin talonpoikaisjärjellä aja teltuna. Pöytäkirjoista, Lohtajan kirjastoon toimitetuista tai kunnantoimistosta saatavis ta, asiat pitää löytää, kuten myös Lohtajalla on tässä tapauksessa todennäköises ti menetelty. Kyseessä lienee työehto jen rikkominen eli työsopimusrike, josta oikeuden pää tökset pääsääntöisesti ovat olleet työnantajia, tässä tapa uksessa Lohtajan kuntaa, kohtaan yksiselitteisen ko via. Ei asia salaamalla parane. Eihän kasvimaan pito oi keastaan kannattavaa ole, mutta minulle se on harras tus. Monet vanhemmat haluaisivat aut taa lapsiaan kotiläksyissä mutta jotkut eivät osaa tai lapsi on tottunut opettajan sa tapaan opettaa. Lehtemme kunnioittaa yksityisyyttä edelleen. Siirtelinkin kaaleja kasvu paikasta toiseen, mutta eivät nuo näköjään huonoa tykän neet
Koirat päästetään irti. Lupia olisi saatu enemmän kin tänä vuonna, mutta me ei h u o littu . Kai se niin on, että metsämiehet tietävät hirvikannan kaikista parhai ten. Kumpi on tärkeäm pi: koira vai pyssy. Entäs huonoa. -Veri vetää metsälle. Ettei hypittäisi ää rilaidasta toiseen, Ala-Pöntiö sanoo. Kuivuus ajaa hirvetkin rannikolle -Kuiva ja lämmin kesä on tuonut tänne meren rantaan tosi paljon hirviä. -Onhan alueella jäänyt jo neljä, viisi hirveä autonkin alle. Pohjanpään metsästysseu ralle on tänä syksynä myön netty yhteensä kahdeksan toista hirvenkaatolupaa. -Kyllä! Tänä aamuna kin söin puoli kiloa hir venlihaa viilin kanssa. Sil loin hirvikantakin rysähti, Pentti Ala-Pöntiö kertoo va kavana. Täällä nuorem mat oppii vanhoilta. To sin lopullisen kannan näkee vasta talvella, kun selviää paljonko hirviä jää alueelle. Koiria ei ole läheskään jokaiselle mie helle, vaan pyynnissä käyte tään vain muutamaa norjan harmaata. Muistan, että en simmäisenä pyyntivuonna ei saatu yhtään ainutta hir. Totuus on, että ihminen on luomakunnan herra. Ensisijai sesti on puututtu pyyntilupamäärien pienentämiseen. Täällä ei olla ahdasmie lisiä ollenkaan. Vai olisko ollut niin, että laman myötä hiiretkin lähtivät. Marraskuulle säästetäänkin pari hirveä pyytämättä, jotta saadaan keittoon tuoretta li haa. Suuret hyppimi set vain huonontaa kantaa, kertoo metsästysseuran ikäpresidentti Pentti Ala-Pöntiö. -Täm ä on porukan — pyyntiä. Ja repussa on evääksi lihaa nytkin. Nuori ja hyvä kanta Vaikka Suomessa kaut taaltaan hirvikanta on pie nentynyt, niin Pohjanpään M etsästysseuran alueella hirviä on paljon ja kanta on nuori. Hän on ollut seuran pu heenjohtajana kymmeniä vuosia. Seura on perustettu heti so dan jälkeen 50-luvulla ja Pentti on ollut mukana siitä lähtien. Sen vuoksi kranttuus, että yritämme pi tää tasaista linjaa hirvenpyynnissä. -Parasta tässä touhussa on porukassa oleminen. -Iloisia, hyväkuntoi sia ja huumorintajuisia ukkoja. 8 LESTINJOKI K eskiviikkona 29 . Sakissa on muka vaa olla. Viisasta verotusta Hirvikannat ovat olleet voimakkaassa laskusuun nassa kaikkialla Suomessa viimeisten vuosien aikana. A la-Pöntiö vakuuttaa, että joka lupa tulee kaadettua varmasti. Marraskuussa pidetäänkin hirvipeijaiset, jossa taijotaan maanomistajille hirvikeittoa. -Näistä luvista yksitoista on aikuista ja loput vasoja. Teurastusjahti rysäytti Joissakin Suomen kol kissa jo u d u ttiin hirvenpyynnissä pitämään taukoa huonon kannan vuoksi. -Molemmat on tärkei tä, mutta koira on mie lekkäämpi. Hirvi on uljas ja mahtava näky metsässä. Sisämaas sa on nyt niin kuivaa, että hiirikin tulee tänne kosteimmille seuduille. “Veri vetää metsään” Pentti Ala-Pöntiö, seuran vanhin hirvenpyytäjä on kokenut metsämies. J u l maksi en tätä sanoisi. Maat ovat yksityisten, kunnan ja seurakunnan omistuksessa. Joukosta löytyy pyyn tiin innostuneita viidestä toista ikävuodesta alkaen. Millaisia hirvimie het ovat. Kuka menee ajoon, kuka passsiin. Lupien sääte lyn tarkoituksena on jättää tuottavia emiä alueelle. Hi mangan seuduilla ei tähän ole kuitenkaan ollut tarvet ta. Yeli-Matti Mäki-Rautila kaatoi ensimmäisen hiirensä tälle syksylle. Alueen hirvikanta on v ieläpä kasvanut viim e vuodesta, sillä viime vuon na riistanhoitopiiri antoi kaatolupia vähemmän kuin seura haki. Miksi metsästät. Silloin annettiin mei dänkin metsästysseuralle 80 hirvenkaatolupaa. Parasta hirvenpyynnissä. — Hommasta meni maku. Paljon on ollut keskustelua kannan pienenemisen syis tä ja menetelmistä hirvikan nan kohentamiseksi on käy ty keskusteluita. Sanotaan, että ensi py hänä on suurin osa hirvistä kaadettu. Ei se sil loin ollut enään mitään met sästystä, se oli teurastusta. Hirvimiesten m ukaan, täm än vuoden kaatolupamäärä on kantaan nähden sopiva, tosi ehkä muutama lupa voisi olla enemmänkin. Meillä on mah tava porukka. Myös Rautilan raiteilla on raikunut I ‘alleen hirvikoiran laukku, kun Pohianpään Metsästyseuran nirvimiehet pääsivät viime lauantaina tosihommiin. -Hirvikanta putosi tässä kymmenisen vuotta sitten, kun oli tämä “teurastusjah ti”. Vieläkö hirvenliha maistuu. Pohjanpään M etsästys seuralla on pyyntimaata yh teensä 6000 hehtaaria. Saalista kolmantena vuotena Pentti Ala-Pöntiö on met sästänyt kymmeniä vuosia. -Eipä ole muita ensim mäisiä pyyntimiehiä jäljellä kuin minä. Pohjanpään metsästys seuran hirviporukka ei ole ainoastaan ikämiesten ker ho. -En osaa sanoa mitään huonoa. -O lisikin toivottavaa, että hirviluvista päättävät herrat ajattelisi lupia myön täessä hirvikantaa kokonai suutena. Mitä hän ajattelee pyynnistä ja hirvestä vuosien koke muksella. pnä syyskuuta 1999 Hirven metsästys irvi naii Himanka Elina Kurikkala Taas on se aika vuodesta/ kun punanutut hirvikoirineen ja -kivääreineen valtaavat metsäs tysmaat. Sitten odotellaan, milloin alkaa haukku kuulua. Peotti Ala-Pöntiö on kulkenut hirvenpyynnissä vuosikymme niä. -Hirvi ei ole pelottava eläin ollenkaan, mutta kyllä minä sitä kunnioi tan valtavasti. Olen metsästäjä toisessa polvessa, isä oli aika naan m etsästäjä. M etsästysseuran hirvimajalle aamutuimaan ko k oontuneet hirvim iehet suunnittelevat päivän metsästysstrategiaansa. -Oon ollut hirvenpyynnissä mukana viime syksy näkin, Riku kertoo. Onpa isän ja papan mukaan päässyt m yös 9 -vuotias Riku Yli-Parkas
Jos hirviä on paljon, niin seu rauksena on se, että teillä ta pahtuu valtavasti hirvikolareita, hirvimiehet muistutta vat. Onnellinen hirvimies Iiro Leppiniemi saaliinsa kanssa. Karua, mutta totta. Varsinaisesti Pohjanpään metsästysseura pefrustettiin vuonna 1963. Hir ven matka jatkuu peräkärrys sä metsästysmajalle, jossa se nyljetään ja paloitellaan li hoiksi. -Nuotiollakin ollessa, ne jotka eivät paista makkaraa, kuivattelevat lakkia, hirvimiehet nauravat. Monen vanhan konkarin pirtinseinä jää ilman piikkistä hirvenpäätä. Hirvi on säännöllinen No miten niitä hirviä sitten pyyde tään. He seuraavat koiraa ja Ensimmäisenä pyyntipäivänä kaatui useampia hirviä, joista puolen oli vasoja. Jo toisena hirvijahtipäivänä hän sai lohtajalaisukot vihreäksi kateudesta pamautta malla koirahaukulta peräti 18 -piikkisen uroshirven nurin. p n ä s y y s k u u t a 1 9 9 9 veä. Ihan hel polla ei siis ampumaan pääse ja hyvä näin. Pi tää olla seuran jäsen, metsästystutkinto, metsästyskortti ja hirvikoeammunnasta pitää olla läpipäässeen-paperit. Uroshirvi sattui kohdalleen Himangan Pöntiössä, missä lohtajalaiset kävivät sun nuntaina hirvijahdissa. Viimevuoden vasa, mullik ka, kuten miehet sanovat, kiskotaan metsästä yhteis tuumin. Passipaikkoja on 50-100 metrin välein, riippuen maastosta. Lohtaja Ilkka Puranen Tuskinpa olisi lohtajalaisen liro Leppiniemen hirvimieheksi kasvaminen voinut alkaa onnellisimmissa merkeissä, mitä hänelle kävi. Hirvimetsällä hypätessä kunto ko hisee, sillä matkaa saattaa tulla päivän ai kana lähemmäs kaksikymmentä kilomet riä. -Pitää muistaa, että hir venmetsästys on todella tär keää kaikkien kannalta. Suurin työ pyynnissä on varmaankin kaadetun hirven saaminen pois metsästä. ?. Suurin homma kai hirvenpyynnissä on kaadetun hirven poissaaminen metsästä. Ja kun Iirolla ei ikääkään ole kuin juuri maanantaina täytetyt 15 vuotta, niin sitä onnekkaammaksi häntä voi sanoa. Hirviporukan jäseniä on muualtakin kuin Himangalta esimerkiksi Espoosta ja Mikkelistä Nuotiolla kuivatellaan Hirvimetsälle pääsyyn vaaditaan ny kyään jos minkäkinlaista lupalappua. Metsässä tar vitaan vetoapua, sillä taas on yksi hirvi saatu kaadettua. Ja kokenut metsämies kyllä tietää nämä paikat. LESTINJOKI 9 K e s k i v i i k k o n a 2 9 . Melkeinpä jäljestämällä pyydettiin, Pentti muiste lee. -Hirvillä on tosi tarkat kulkemispaikat. Vasta kolmantena vuotena kaadettiin en simmäinen hirvi ja se oli Yli-Parkaan Matti, joka sen kaatoi. Kai siihen tulee vai nu, miehet sanovat. Mattihan on mukana pyynnissä vielä kin. -On pyynti muuttunut vuosien saatos sa paljon. Eli pidetään möykkää ja ajetaan hirviä. Miehellä ei ole vielä harteita, mutta kivääri ei tutissut, kun kohdalle sattui todellinen körmy metsän ylväästä kuninkaasta. lirolla se onnistui jo ensimmäisellä kertaa. Tänään metsästysseural la on vajaa sata jäsentä, joista aktiiviseen hirviporukkaan kuuluu 34 mies tä. Metsästäjät jakaantuvat kolmeen porukkaan. Taas yksi pois auton alta Metsätien päähän ko koontuu kaikki pyynnissä olevat miehet. Siinä jos missä tarvitaan voimaa ja hyvää kuntoa. Loppuporukka on passissa. Toisena on niin kutsuttu mölyporukka. Välillä istutaan mät täällä ja otetaan happea. 18 -piikkinen hirvi heti toisena päivänä Koulupojan iloinen syysyllätys Lohtajan metsästysseuran vieraana käy tänäkin syksynä noin 60 ulkomaalaista metsästäjää. Kyllä silloinkin piti jonkinlai sia lupia olla, mutta ei se ihan näin tark kaa tainnut olla, Pentti Ala-Pöntiö muis telee. Silloin oli miehiä ¿niin vähän pyynnissä. jäniksiä 3-4 vuoden ajan metsästänyt liro oli vasta toista päivää hirvimetsällä. On koiraporukka, johon kuu luu kaksi miestä. . Vähemmän minua jännitti sitä tähdätessä kuin lintuja ampuessa, totesi hy myn väre suupielessä liro Leppiniemi. (Kuva alla) ampuvat sopivan paikan tul len
Ja lat tietysti ovat vielä jonkin verran tönkkönä. Meidät jaettiin eri konei siin ja paluumatkalla me tu limme Annen kanssa eri reit tejä Kokkolaan. Juoksun jälkeen olo on ollut yllättävänkin hyvä. Sunnuntaisin oli 15 19 kilometrin lenk ki. Isäntä minut oikeastaan opetti juoksemaan. R eitillä oli koko ajan yleisöä, joten sii nä oli mukava juosta. Mukaan maratonkouluun B erliinin m aratonille Ritva aloitti huolellisen val mistautumisen jo tammi kuussa. Sen juoksun perusteel la määriteltiin tavoiteaika Berliinin juoksuun. Kun piti lähteä kotiin, ilmoitettiin lentoko neen olevan rikki. Anne mukaan huoltajaksi Berliinin matkalla Ritvan huoltajana oli toholampilai nen Anne Etelämäki. Kun al kuun pistettiin sykemittari, niin se aina piipitti, kun juoksin liian lujaa, Ritva muistelee. Se piti sisällään kaksi kymmenen kilometrin lenk kiä viikossa ja kovia vetoharjoitteluja. Pieni kommelluskin mat kalla sattui. N iin kauan ju o stiin kuin jaksettiin. Lihakset ovat jumissa. io LESTINJOKI K E S K I V I I K K O N A 2 9 . Kaksi päivää viikosta oli vapaata. Marato nille starttasi kaikkiaan 22758 juoksijaa. Sen yhtenä pää määränä oli osallistuminen k yseiselle m aratonille. Kyllä siinä sai varo, et tei astu toisen kantapäille, R itva sanoo. Kolmen viikon kuluttua vajaan kymmenen kilometrin metsäreitti meni läpi ilman piipityksiä. Anne ehti piipahtaa m atkalla peräti neljässä eri maassa, Ritva nauraa. Hän lähti matkalle perjan taina ja palasi jo maanantaiiltana kotiin. Sellaisen kipinä onnistu neesta harjoittelusta ja Ber liinin maratonista Ritva sai, ettei leikki jää tähän. Jotain uusia tavoitteita pitää varmasti kehitellä, maratonjuoksija lupaa. Loroube voitti maratonin ja paransi omaa ennätystään neljä se kuntia. Maraton juostiin sunnuntaina ja työt kutsuivat jo varhain tiistaiaamuna.. Tammikuun lopulla mu kaan lähteneet osallistuivat jänistestiin, jossa sykemitta rin kanssa kierrettiin rataa valo kirittäjänä. Hän lähti mukaan Juoksija-lehden maratonkouluun. En oi kein itsekään uskonut, että tuollaiseen aikaan pystyisin, tyytyväinen juoksija sanoo m atkalta kotiuduttuaan. Vuosi sitten juoksin Vaasassa ensimmäisen ma ratonin ja aika oli päälle nel jän ja puolen tunnin. Ritva juoksi elämän sä toisen maratonin ja aika parani yli puoli tuntia. Matka oli hieno kokemus. Koulussa oh mukana runsas 80 juoksijaa, joista puolet toteutti unelmansa. Ritva Björkbacka hoiti koulunsa ja maratonurakkansa hienosti, sillä Berlii nin aika 3.56.04 oli kuin oppikirjan sivulta repäisty. Tiistaiaamuna kutsuivat jo työt Toholam min kunnan taloustoimis tossa. Maratonkoululaisen har joittelu on ollut säännönmu kaista, josta Ritva kuitenkin uskaltaa tunnustaa näin jäl kikäteen hieman luistaneen sa. Ritva Björkbacka on har rastanut juoksua kohta viisi vuotta. Ritva pääsi ihanneaikaansa Vielä elokuussa maratonkoululaiset juoksivat 15 kilometriä. Haijoitteluohjelma tehtiin sen mukaan, Ritva kertoo. Nähtä vyyksiä oli myös, mutta lop pumatkalla ei niiden vilkuilemiseen enää niin ollut in toa kuin alussa. P N Ä S Y Y S K U U T A 1 9 9 9 Isäntä opetti juoksemaan pitkiä matkoja Ritva kipitti Berliinin maratonin alle neljän tunnin Toholampi Jorma Rekonen Toholampilainen Ritva Björkbacka juoksi kenialai sen Tegla Lorouben selän takana ennätykseensä Ber liinin maratonilla. Melkeinpä suoraan Berliinin maratonilta Ritva Björkbacka kiirehti töihin Toholammin kunnan taloustoimistoon. Toukokuussa hurjapäät kokoontuivat toisen kerran samanlaiseen testiin ja otet tiin myös pieni verenkuva
’’Ilohäät” Hirvi koskella Toholampi vuonna 1932 Toukokuun 24. Näyt telyn paras esittäjä oli Tiina Lempiälä. Varsat vakasivat raviradan Kannus Pekka Myllymäki Kaikkiaan 21 hevos ta oli ilm oitettu Kan nukseen varsaja tammanäyttelyyn perjantai na. Lennon Minna Matti ja Erk ki Koski Kannus 2 p. Koululaisten retkikohde ei ole vielä lopullisesti sel kiytynyt, mutta opettaja sa noo kotim aassa varmasti nähtävää riittävän. Uu tisessa kerrotaan eräillä hää vierailla olleen miestä väke vämpää ja ilonpito nousi korkeimmilleen. päivä vuonna 1932 ilm estynyt maakuntalehti uutisoi etusi vullaan Toholammin Hirvi koskella pidettyjä häitä. Virpi Jokela oli ykkönen, T eija T iala tuli toiseksi ja kolmannen sijan nappasi Miia Kangasvieri. Joka neljäs vuosi on tehty retki Helsinkiin, joten jokainen on kouluaikanaan päässyt käymään pääkaupungissa, opettaja selvittää. Tappelijat olivat toholampilaisia ja lestijärveläisiä mieshenkilöitä. Voimat jou tuivat erityisesti koetuksel le hiekalla täytettyjen AIVpönttöjen kantamisessa. Näyttelyn parhaaksi valittiin Satu Lempiälän omistama yksivuotias lämminveritamma Pinja Du Molin. Opettaja Tiina J u u ri-O ja sanoo kuitenkin, että yhtä tärkeä kuin varojen ke rääminen oli myös kylänvä en ja erityisesti vanhempien saaminen koolle pitämään hauskaa. Yksivuotisten lämminverivarsojen tilanne ei näyttänyt aina näin rauhalliselta. Se kuitenkin pyörähti tappelun puolelle, kun miesjoukot aloittivat ka hinan. Tempauksella ke rättiin varoja luokkaretkeä varten. Miehissä Kimmo Ahonen oli säilyt tänyt muutaman vuoden ta kaisen kuntonsa ja voitti. Tulokset: 1-vuotia a t: Pinja Du M olin Satu Lempiälä Veteli 2+ p., Brilliant Crown Esa Hakkarainen Reisjärvi 2p., Pinella W ind Kari Rämö Toholampi 2+ p., Jon Theorode Ramona ja Matti Val ias Kokkola 2 p., Reggie‘s Joanna Hanna Hagström Kannus 3 p., Reggie‘s May Hanna Hagström Kannus 3+ p., Hovin Lento Matti Simi lä Lestijärvi 2 p., P.V. Koululaisia kiinnosti Näyttely kiinnosti en tisten vuosien tapaan koululaisia. Lisäksi punner rettiin ja kokeiltiin vatsali hasten kuntoa. Uu tisoimista onkin, kun tapah tumia verrataan tähän päi vään. Olli Tuikkanen tuli toisek si ja J u k k a T u ik k a kol manneksi. 3vuotiaat: Lapin Essi Teemu H ietala T oholam pi 2 p.. (ikä luokkansa paras), Pimun Piiju Erkki Silvola Toho lampi 2 p. L isäksi näyttelyssä merkittiin kaksi tammaa juoksijakantakirjaan. Näyttelyssä saatu tieto purettiin sitten koulussa keskustelemalla päivän aiheesta. Eskolasta oli paikalla 56 luokka opettajansa He lena Kurikkalan kanssa katsom assa hevosia. Vanhan maakuntalehden toimitukseemme toi toholampilainen Janne Rantanikunen.. Juuri-Oja kiittelee kyläläisten valmiuksia osal listua yhteisten asioiden hoi tamiseen. Enimmäkseen on käynyt niin, että pussinpoh jalle on jäänyt jo seuraavaa retkeä varten markkoja, Tii na Juuri-Oja kertoo. K antakirjattavat tam m at: Vinskin Viehätys Toni Boren Kälviä 1 p., Tähti-Tooris Outi Lassi la Kokkola ei palk. Kaksi tappelussa sai niin pahoja puukoniskuja, että joutui turvautumaan To holammin kunnanlääkärin apuun. K e s k i v i i k k o n a 29 . Retkirahojakaan ei ole ollut koskaan vaikea saada kasaan. Hiekalla täytel AlV-pöntöt oivat kevyttä kamaa. p n ä s y y s k u u t a 1999 LESTIN JOKI 11 Kimmo uusi voittonsa Taidot ¡a voimat koetukseila Lestijärvi, Yli-Lesti Jorma Rekonen Y li-lestin k o u lu laiset tempaisivat viime viikolla ja järjestivät leikkimielisen ki san vanhemmille, jossa miteltiin taitoja ja hieman voi miakin. Varsoja hevosista oli 19 kpl, joista yksivuoti aita 11 kpl, kaksivuoti aita viisi ja kolmivuoti aita kolm e. naiset kisailivat samois sa lajeissa. Pete Jenni Peltola Kannus 2p., Riinari Matti ja Salme Herlevi Kälviä 2+ p., Vinha-Liinu Paula Rossi Reisjärvi 2+ p. Kimmo Ahonen voitti supei mieskison. Välillä nämä "kakarat" pyrkivät omille teilleen ohjaajan vastusteluista huolimatta. Kuntoradalla oli puomillakävelyä, aitojen ylitystä tai alitusta, oli hyppyrataa ja rengasrataa. Harvoin häissä enää ta pellaan puukot käsissä. Illan kilpailussa miteltiin taitoja supermiesja supernainenkilpailussa. Jutussa tode taan heidän olleen enimmäk seen iäkkäämpiä ukkomiehiä. (ikäluokkansa paras). 2-vuotiaat: Ihmeli Ante ro Nisumaa Toholampi 2p., Kihmäritar Äke Kivioja Kannus 2 p., Backwoods Perry H anna H agström Kannus 3 p., Backwoods Rose Hanna H agström Kannus 2 p., Queen Bird VP Horse Team Kokkola 2 p. Kolmaskuudesluok kalaiset tekevät pitemmän retken ja alaluokkalaiset jonkin lyhyemmän. Monesta koulusta oli tultu paikalle pitämään oppitunteja raviradalle
Kouluun pukeu dutaan soveliaasti, ja jos ongelmia ilmenee voi asi asta huomauttaa, Niemelä toteaa. I V ¡§1 K R P p lllp i Käsitteet usein hakusaila t Ä ä n u a n h e m n i a M i n i ä ä Puhuttaessa saatanan palvonnasta, sekoitetaan helposti käsitteet satanismi ja saatananpalvonta, jotka kuitenkin eroavat to isis ta a n k u te n k ristin u s k o buddhalaisuudesta. Lyhyt haastattelukierros Le stijo kilaa kso n kouluille, paljas taa ettei seudulla ole ryhdytty vas taavalla tavalla ra d ikaale ih in k ie l toihin bändipaitojen osalta. . Kun Kokkolan tapaus tuli ju lk i suuteen, oli meil lä keskustelua ai heesta. p n ä s y y s k u u t a 1999 Bändipaitakielto puhuttaa: Nostaako saatana . Arviot riip puvat näkemyksestä millai nen henkilö luetaan saata nanpalvojaksi. K e s k i v i i k k o n a 29. . Toimintaan liittyy lähes p o ik k e u k setta rikoll i s u u t t a . a siipiään. ja aivan liian helposti syyl listytään yleistyksiin. Siellä tilanne on varmaankin vähän toinen. Raisa Väh ähyyppä Kokkolan yläasteilla käyttöönotettu bändipaitakielto on herättänyt kes kustelua saatananpalvonnasta* Mielipidesivuilla on on ollut kärkkäitä kirjoituksia kiellon puolesta ja sitä vastaan* Todellisesta saatananpalvon nasta on olemassa monenlaisia käsityksiä niin kadunmiehillä kuin asian tuntijoillakin* Ja loppujen lopuksi, ymmärtävätkö kaikki "kiellettyihin” bändipaitoihin pukeutuvat nuoret edes sitä, mitä paitojen englanninkie liset lausahdukset tarkoittavat. Saatananpalvonta taas on antik r i s t i ll i s y y t t ä , j o s s a k ä y t e tään kris tinuskos ta lainat tuja symb o I e j a k ä ä n te i sin m er kityksin . . Kokkolan b än d ip aita kielto on herättänyt kes kustelua lähinnä sen takia, että kielto tavallaan tu o mitsee kaikki mustiin bän d ip a ito ih in p u k e u tu v a t nuoret saatananpalvojiksi. M yöskään Kannuksen yläasteella ei ole ryhdytty toimenpiteisiin bändipaitojen kieltämiseksi. S a a t a n a n p a l v o n ta ja s a a t a n a ovat vasta kulttuuria, jo tk a ovat riippuvaisia kielteisesti k r is t in u s kon o le massaolos ta . Mietimme k u ite n k in , e ttä tu n n ista m m e k o itsekään mahdol lisia saatananpal vonnan m erkke jä. . Mutta onko se riittävä syy. Satanismi on lähinnä “fi losofinen” suuntaus ja sen harrastajat ovat yleensä iälkristinusko kieltää, sen sa tanismi ottaa vastaan sa tanismi on yksi unelma ih misen jum alallisuudesta. En usko bändipaidoilla olevan suuremmin yh te y ttä s a a ta n a n p a lv o n taan. Jo s nuori kirjoittaa koulun vessan seinään luvun 666, se tus kin tekee hänestä saata nanpalvojaa! H u o le s tu tta v in ta on kuitenkin se, että Suomes ta puuttuu kokonaan tie to e n n a lta e h k ä ise v ä stä työstä. Lohtajan yläas teen rehtori Saija Niemelä kerto o, e tte i lo h ta ja lla bändipaitoja ole koettu ongelmana. Rasismiako. Satanistit itse sanoutuvat irti huumeista, rikollisuu desta ja veriuhreista. Taval lisesti he eivät käyttäydy ongelmallisesti vaan ongel mia aiheuttavat saatanan palvojat. Tietoa niukalti Suomessa on saatavilla todella vähän tietoa sata nismista ja saatan anp al v o n n a s ta . S a a ta n a n p a i v o n t a a esiintyykin lähinnä sel laisten us k o n t o j e n piirissä, jo t ka uskovat persoonal liseen p a li a a n (esim. Meillä ei tilannet ta ole seurattu kuten Kok kolassa. sen ve rran fik su ja , että osaavat pysyä erossa tuol laisesta. Oikeastaan emme ole puhuneet aiheesta sanaa kaan. Sam alla p e ru ste e lla h a n myös farkkuihin pukeutu m inen vo itaisiin kie ltää , koska lukemattomia ker toja ovat pankkiryöstäjät pukeutuneet sellaisiin. En ole seurannut ti lannetta niin tarkkaan, että osaisin edes sanoa, voisi ko bändipaidoilla ja saata nanpalvonnalla olla yhte yksiä. ju u ta la is u u s , kristinusko ja isla m ). H im angan y lä a s te e n opinto-ohjaaja Tuomo Pirkosen mukaan Himangal lakaan ei bändipaitoja ole koettu ongelmana. Bändipaitoja on huomat tavasti laajemmassa skaa lassa kuin meillä, kertoo k a n n u k s e n y lä a s te e n opinto-ohjaaja Arja Salo maa. . Musiik kia myöskin kuunnellaan hyvin eri näkökulmista, kai kille ei sanoma ole se tär kein syy. . Ihmetystä on nuorten kes kuudessa ollut myös sen takia, että millä perusteil la rehtori ja opettajat ovat osanneet valita juuri tietty jen bändien paidat saata nanpalvontaan liittyviksi. Uskoisin, että oppilaamme ovat "Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman, niin että uuden virren sävelillä, kuulemme kansasi jo laulavan." Dietrich Bonhoeffer, v irsi 6 . Perusteluina on käytet ty Hyvinkään paloittelusurmaa ja sitä, että tekijät oli va t te k o a te h d e s s ä ä n kuunnelleet "black metal lia” . Lisäksi julkisuudessa esitetyissä kuvissa oikeu denkäynnistä, tekijät ovat olleet tietynlaisiin bändipaitoihin pukeutuneena. Riippuu paljon siitä kuinka asian mieltää, yksi mieltää tietyn paidan saa tananpalvontaan liittyväk si ja toinen taas ei. Merkkejä saatanan palvonnasta ei tunnisteta. N äk e m y kse t saatananpalvojien määräs tä vaihtelevat suuresti, ar vioita määristä on tehty 20-400 väliltä. M u k a n a o l e v i e n su u t o v at tiukasti sul jetut ja pa himmillaan s a a ta n a n palvonnasta irti pääsemi nen vaatii psykiatrista hoi toa
870315. 8819321. Keskiviikko 06.10. KESKIVIIKKONA 6.10: Eläkeläisten kerho srk-kodil la klo 11. Mielenterveysväen virkistyspäivä to. Huom. Su 3.10 klo 10 Mikkelinpäivän perhekirkko. Perhekerho klo 9.30-11.30 nuori sotiloissa, leikkejä ja askartelua. klo 19.00 nuortenilta vintillä. Pe klo 13-14 diakoniavastaanotto ja ruokapankki Ma rinkaisten rukoushuoneessa. Kuljetuksesta ota yhteys Sega Lintilään. Yläasteen il maisutaidon ryhmä, Takalon pyhäkoululaiset. Otto Pollarin syntymäpäiväseurat Hirvikosken kurssikeskuksessa klo 14.00, kappalai nen. SUNNUNTAINA: Ehtoollisjumalanpalvelus klo 10, (Timo Holma, Annukka Rannankari, Paavo Tiinanen). K e s k i v i i k k o n a 2 9 . klo 19.00 seiskailta vintillä. Nuortenilta klo 20.00 nuorisotiloissa. silloin ei diakoniavastaanottoa. (Päivi Lapinoja) Klo 18 alkaa Hyrskyleiri Ohtakarissa (90 mk) ja päät tyy sunnuntaina, vanhempia pyydetään hakemaan lapsensa su klo 9.30 ja osallistumaan yhdessä perhekirkkoon jossa päiväkerholaiset laulavat. klo 18 sunnuntaikokous, vierailee Veijo Ström Pietarsaaren helluntaiseura kunnasta. TIISTAINA: Perhekahvila srk-kodilla klo 11.30 13.30, lauluja ja leikkejä. Lestijärven helluntai seurakunta Ke 29.9. klo 13.00. klo 11.00 12.30. Jpja musiikkitvön johtokunnan kokous srk-kodilla klo 19. Tervetuloa tilaisuuksiin. La 2.10. La 2.10. 450 mk. Nuotioilta Lumppion laavulla klo 18.00, kah vin, makkaran ja ohjelman parissa. p n ä s y y s k u u t a 1 9 9 9 LESTINJOKI SH URA K U N N ISSA TAPA R T TJ U Tänään klo 13 yhteinen vanhusten viikon juhla srkkodilla. klo 19 Kirkkokuoro seurakuntakodilla. Eskolan aikuistenpäiväkerho Senja Hanhinevalla, lähtö rukoushuoneelta klo 12.00. Lisätietoa Minnalta, puh. 14.11. Mikkelinpäivän Perhejumalanpalvelus klo 10.00 kirkossa. klo 18.00 Kaksi kolme kymppisille nuorten aikuisten ilta vanhassa pappilassa. 17.10. koululla. 17.5.2000. Myytävää (syksyn satoa, leivonnaisia ym.) otetaan vastaan Marinkaisten rukoushuoneella pe klo 15-19. Ke 29.9. Kirpputori avoinna ma klo 17-20, la klo 9-13. Tervetuloa. Kuusseiskailta klo 18.00 nuorisotiloissa. LAPSET JA NUORET: Perjantai 01.10. klo 19 Sanan ja rukouksen ilta. Läh tö ven esatam asta klo 17.30. Äiti-lapsipiiri Hongistossa klo 10.00. Makkaranpaistoa, kahvitar joilu. Lisätiedot ja ilmoittautu miset Kinnusen Tarulle puh. 876 494. Tervetuloa! Ke 6.10. Ma 4.10. Eläkeläisten kerho vanhassa pappilassa klo 12.30. klo 19 Rauhanyhdistyksen raamattuluokka seurakun takodin kerhohuoneessa. Piirustusnävttelvn pvstvtvstalkoot klo 13.00 Srk-talolla Sunnuntai 03.10. EVANKELIUMIJA LÄHETYSILTA seurakuntakodissa klo 19.00, Olli Koskenniemi, Aulis Ant tila, Kylänpojat, Runosirkat, Veli Männistö. 16.30 Puistolassa, Pöyhtäri. Laulupuu klo 15.30 (uudet laulajat) klo 16.00-17.00 (entiset) srk-talon kerhohuoneessa. To 30.9 klo 18.30 Lähe tyspiiri seurakuntakodilla. Klo 20 Jump for joy-bändi-ilta Kaustisen urheilutalolla. Lehtimäki, Hihnala. Kokoon tuminen klo 11.30 Valkeisen leirintäalueelle. Ti 5.10. Nyt koko perhe kirkkoon! Lapsikuoro ja lasten musiikkiohjelmaa. Sunnuntaiksi ilmoitettu elojuhla siirtyy yhtensattumien vuoksi pidettäväksi ke 6.10. Maanantai 04.10. Klo 18.30 V äliviirteen diak.kylätoimik. Päiväkerho ry:llä klo 10.00. klo 13.30 Karhin diakoniaväkeä vierailee Le polassa. Naistenpiiri klo 19.00 Pappilassa. Ke 6.10 klo 19 Rukouspiiri Anneja Osmo Haasiomäellä. Perhekirkon jälkeen pyhäkoulunopettajien kokous seurakun takodilla. TILAISUUKSIA: Keskiviikko 29.09. Lähetystyön johtokunnan kokous srk-kodilla jp:n jälkeen. Rauhan Sanan syysseurat kirkossa alkaen jumalanpal veluksella ja jatkuen seuroilla klo 12.30 (Martti Vähäkan gas, Jukka Marjakangas), klo 15 (Timo Holma, Martti Vä häkangas) ja klo 18 (Jukka Malinen, Olavi Palovaara). klo 10 rovastikunnan mielenterveysväen leiri päivä Ohtakarissa. Ti 5.10 klo 19 Diakoniaompeluseurat Piijo ja Hannu Änäkkälällä. Pahkalan kerho klo 16 17.30. TÄNÄÄN KESKIVIIK KONA: Eläkeläisten kuo ro srk-kodilla klo 12 (roh keasti uusiakin laulajia mu kaan). Mikkelinpäivänä klo 10 perhekirkko. todistuksia. Miestenpiiri klo 19.00 Uimahallilla. Ohtakaris s a Ilm. saakkka. Silti lentää en voi kanssansa lämpimään, vaan miettien aina ma tänne jääne. Päivän aiheena KOKE MUKSIA IDÄN TYÖSTÄ, Kalevi Tervola Lohtajalta, Toini Hihnala Kalajoelta, arparahat auttamistyöhön itära jan taakse. Vierailee Kannuksen perhekerholaiset, mukana Heikki Lehtinen, aiheena rukous. tulokahvilla , tilaisuuksissa johdattelee AnnaLiisa Ylinen, väliajalla kahvit. Su 3.10. Klo 18.301eikkivälinetalkoot M arinkaisten rukoushuoneen pihalla. Piiri kokoontuu joka keskiviikko. Ijäs) Klo 15 alkaa 4-6 luokkalais ten ilmaisutaidon kerho Marinkaisten rukoushuoneessa. Kitarapiirit alkavat seuraavasti: Ke 6.10. Su 3.10. ei nuorteniltaa. Lähtö klo 9.15 Srk-talolta omilla autoilla. Klo 12, kk:n dlp Annikki Salolla klo 19, Marinkaisten dlp Terttu Koivistolla. Seurat ry :llä klo 12.30, Heikki Järvinen, Markku Huhtala. klo 11.00 Ehtoolliskokous Ma 4.10. TORSTAINA: Hartaus palvelukeskuksessa klo 14, (An nukka Rannankari) Hartaus Kannuksen Veljeskodissa klo 17.30 yläkerras sa ja 18.30 alakerrassa, Olavi Palovaara ja virolainen sota veteraanimme rovasti Paul Saar. Ensti Yli-Korpela Kannus. Tiistai 05.10. Klo 19 L ohtajan aselevon muistoilta pappilassa, kk:n diakoniaja lähetyspiiri (dkp) alkaa. Seurat klo 18.30 Ry:llä, Hannu Jokitaloja Raimo Österberg. Hautausmaan siivoustalkoot pidetään ensi viikon per jantaina 8.10. Syysjuhla klo 12.00 Välikannuksen Seurojentalolla, Olli Koskeniemi, Eero Kaumi, Sisko Hih nala, Seppo Tastula ja Tastulan pelimannit. seurakuntako dilla klo 15.30, Ke 13.10. Ryhmiin jako. Klo 12.20 alkaa poikien sählykerho Marinkaisten kou lulla. Lauluseurat Sirpa ja Ahti Paanasella klo 19.00. Avoimet kerhot To ei sekakuoroa. Hartaus klo 15.30 Kotirannassa ja klo Syyskesällä Tuli vielä niin lempeät syksyn kuut, vaikka laulut jo lauloi laulusuut: mustarastas ja peipponen, myös monet, monet muut Pois pääskyt jo lensivät etelään: ne aavisti talven ja kylmän sään. klo 18.00 peli-ilta Herman Ojalan koululla. 8623613. Ma 4.10 klo 12 Veteraanikerho KorsukyIässä. 885246, 050-3445624 loka kuun loppuun mennessä. Lauluseurat klo 19.00 Esa Niemikorvella. To 7.10. Tulkaa kuuntelemaan ja keskustelemaan tutun porukan kanssa (Salli, Reinoja Raili). Vs. Juhla on samalla Sley:n Lohtajan osastojen yhtei nen syyskauden aloitus, johon ohjelmaa ja osanottajia toi votaan kaikista osastoista. 07.10. Nitrospit, Rose Temple, J.O.A.T. Tulossa nuorten syysleiri 16. Su 3.10 MIKKELINPÄIVÄN PERHEKIRKKO klo 10.00, päiväkerholaiset laulavat alussa. Huom! Pyhäkoulunopettajat: Piirustusnäyttelyn "Mei dän perheen sunnuntai” pystytystalkoot Srk-talolla la 02.10. Pahkalan seuratuvalla klo 16. Kylillä suoritetaan listakeräys myyjäisiä varten, toivotaan myönteistä suhtautumista keräykseen. Klo 11-14 “ruskalounas” Ohtakarin leirikeskuksessa, kaijalanpaisti, perunat, porkkanalaatikko, rosolli, leipä ja ruokajuomat, sekä täytekakkukahvit hintaan 50 mk aikui set ja 20 mk lapset 7-14v. Pe 1.10. klo 19 Rauhanyhdistyksen seurat seurakuntakodilla, rovasti Heikki Järvinen. Kaik ki rippikouluun tulevat mukaan (myöskin muualla rippikou lun käyvät). Raamattuja lähetyspiiri vanhustentalon kerhohuonees sa klo 14. klo 19.00 klo 19.00 Rukouskokous Tervetuloa tilaisuuksiin! Kannuksen Baptistiseurakunta Ilosanomaa sanoin ja sävelin M etsolantie 8. klo 19. Kirkkokuoro klo 19.00 kerhohuoneessa. Ke 6.10. Kirpputoritavaraa otetaan vastaan edelleen. Torstai 30.09. Lähde tutustumaan Raamatun maisemiin nuorten porukalla 8. 8.10. Kyytiä tarvitsevat, yhteys Helvi Ojalaan p. Tule! Elomyyjäiset srk-kodilla la 9.9. klo 19 rukouskokous. Raamattuluokka ry:llä klo 19.00. klo 11 ehtoolliskokous. PERJANTAINA: Lastenkuorot tavalliseen tapaan. Symbaali. A k TOHOLAMPI J HUOM! SLEY:N OSASTON jäijestämä matka Hel sinkiin 13. Musiikkiesityksiä Maija-Liisa Tiainen ym. La 2.10. Diakoniatstoon p. Lau luseurat klo 19.00 Vesa Ronkaisella. KASTETTU: Juuso Pet teri Kivioja, Emilia Emma Aleksandra Mutka. Klo 19 evankeliumijuhla Alaviirteen rukoushuoneessa, Olli Koskenniemi, Aulis Antti la, sekakuoro. Nuoret: ke 29.9. klo 18 Nuorten raamattuilta Jänissaaressa. Per hekerhon retki Hongistoon Toholammin äiti-lapsipiirin vieraaksi. Lähde mukaan. Pe 1.10. Rauhan Sanan kotiseu rat Greta ja Matti Tuikalla klo 19 (Kurt Enlund) Lähetystyön johtokun nan ja lähetysjuhlien juhlatoimikunnan kokous srk-ko dilla klo 19. Kerhotaksit Pahkalasta klo 10.30, Torvenkylän ja Rautilan kautta, Saarenpäästä klo 10 Hillilän, Tomujoen ja vanhusten rivitalojen kautta. Kaikkiin ompeluseuroihin puikot mukaan, alamme kutoa sukkia Aunukseen. klo 19.00 Raamis vintil lä. klo 16.45 17.45 Peli-ilta Ti 5.10. kap palainen Heikki Lehtimäki alustaa aiheesta; iltarukous. Su 3.10. La klo 18 DOK Galaxissa Ke 29.9. Pe klo 19 nuorisokah vila Galaxissa. Ti 5.10. Tervetuloa kaikki piiriläiset! Hartaushetki van hainkodilla klo 14.00. Nuortenilta srk-kodilla klo 20. Sisarten iltapäivä alkaen klo 15. Aamurukous klo 8.00 srk-talon ker hohuoneessa. Kirkkokuoro srk-kodilla klo 19. Huomaa aika! Pe 1.10 klo 18 Lapsikuo ro seurakuntakodilla. Ei pyhäkouluja. klo 12.00 Naisten päiväpiiri Sykäräisen kappelissa, lapset voi ottaa mukaan. Perhekirkon jälkeen Seurakuntatalolla Marttojen lounas ja lasten pii rustusnäyttely "Meidän perheen sunnuntai”, näyttely on esillä 17.10. Eläkeläisten raamattupiiri klo 14.00 Puistolassa. (Tapio Niemi/O. Vapaaehtoinen tuotto taijoilusta lähetyksen hyväksi. Järjestävät Seija ja Marika. Tutustutaan SLEY:N toimistoon, Py hän Sydämen kappeliin, jumalanpalvelus ja seurat su ym. Diakonissa matkalla 2. Matkan hinta n. La torimyyntiä lähetystyön hyväksi Kokkolan torilla. Puhuu ja laulaa Tuula ja Raimo Palola. B ab tistiseu rak u n ta Ke 29.9. Aiheena: "Jumalan voima heikossa ihmisessä." Tervetuloa tilaisuuksiin! VIHITTY: Aija Aulikki Karppi ja Esko Johannes Lindholm. To 7.10. Nuortenkuoro Pahkalan seuratuvalla klo 18.30, lähtö srkkodilta klo 18.15. Kysele Helenalta puh. 20 mk, mm. klo 2 Alaviirteen dlp M-L Yijänällä. klo 18.00 Lasten kerho Su 3.10. Nuoret: Ke 29.9. Lauantai 02.10
06-88. 06-8 ’P:n talo, 65 Puh. SVySKUU _ mm ostokortin! Jos osallistut vain arvontaan hetä postikortti: Lestinjoki. . Laita siihen nimesi, osoitteesi, puh.nro ja maininta "syysarvonta". PL 69101 Kannus. KESTOTILAUS 300,O 2 erässä., ä 155 ] 12 K K ...............3 50 ,ö 2 erässä., ä 180 Posti maksu maksettu Tilaajan nimi LESTINJOKI Vastauslähetys Sopimus 6 9 1 -2 69103 KANNUS Lähiosoite Postiosoite Mikäli lahjatilaus: Maksajan nimi: Lähiosoite: Postiosoite: Valtakatu 9 , * puh
A N T O V A K K A . Arvontaa! Tervetuloa nautiskelem aan! L o h ta ja lla ... 400 m aj: 1. Lukijoiden »/ilmoitukset |,i/ l l \ 1 1 \! I / \ ti I! 111 II \IM 11 h m ! IIM^J KIRJOITA ILMOITUSTEKSTISI RUUDUKKOON. K A R A O K E m H O T E L L I & R A V I N T O L A Kellarissa I \ K C > I kv \ i * * DISKOILLAAN O Q K l l M ^ lll) I koko viikonloppu s___________________________________________________ _ KIVAKIN VIIKONLOPPU: pe ja la pj. Ilkka Tulasalo HU 470,5. Kolmiloikka: 2. Huoneistossa on n. Ville Torvi HU 13.98. M ikko S uihkonen TU 4.05,53, 9. Jaken sovitukset . Matti Laasonen KU 53.88,10. Jari Alamaa HU 184. 06-871 288 $P:n talo, 69300 Toholampi Puh. Voitto irto si ratsastajan sinnikkäällä työllä, M aaria osallistui useimpiin kisoihin peräti kahdella ratsulla. M araton: 1. klo 1 4 .0 ! Tervetuloa! L B I C T B i C Asem atie 1, K A N N U S M m J S I I i l AVOINNA: ma-ke 9-16, to 9-17, pe 9-15, su 13-16. Jori Bjömdahl KU 1.19.09. 2000. SamsaTuikkaTU 10.70,2. KANRAK-GROUP LTD OY LKV [A] Mannerheimintie 170 A, 4. Timo Hietala TU 56,71. Sam saTuikkaTU758,4.M ikko Keski-Sipilä TU 658, 5. Mikko Latvala HU 531, 4. Marko Kotila TU 3.45,92, 5. Pekka Takkunen KU 9.16,72.5000 m: 1. Tero Kössi KU 1.59,91 1500 m: 1. Pituus: 1. 200 m: 2. K uula: 3. Vesa Lin tilä TU 14.63, 3. Henri Kopsala TU 4.11,13.3000 m: 1. Oh taka ri n Leirikeskuksessa su 3.10 klo 11.00 14.00 "Ruskalounas" * karjalanpaisti perunat, porkkanalaatikko, rosolli, leipä ja ruokajuomat, sekä täytekakkukahvit hintaan 50 mk aikuiset ja 20 mk lapset 7-14 v. Toni Alamaa HU 12.57. P uolim ara ton: 1. (06) 886 733 Päätoimittaja: Ilkka Puranen Matkap. Tuomo Orava KU 320,10. Harri Keski-SipiläTU 320,8. (06)885 161 Lahja kortti 1:lle henkilölle 2 viikoksi Floridaan 26.1.-9.2. 14.10.99 Avajaiset su 3 .1 . U R H H I L U A Piirin yleisurheilutilastot . Seuracup jatkuu entistä jännittävämpänä taas ensi kesänä. 200 m2.Tila on heti vapaana. p. JULKAISUPAIVA LA TOISTOPVM LA RIVEJÄ YHT. il YRITYKSILLE VALITSE HALUAMASI OSASTO (X ruutuun): K IE R R Ä T Y S M YYN TI*VAKKA O S T O V A K K A VUOKRA*VAKKA LÖ Y T Ö *V A K K A t V A IH T O V A K K A ?. 9, PL 1, 69101 KANNUS P. Marko Kotila TU 14.10,37, 5. Markus Kössi KU 13.10,9. K orkeus: 2. p. Tied. Kari Kangasvieri TU 1.13.55, 3. T im o-P ekka K alerm o KU 31.03.11, 2. YKSI RIVI TÄSSÄ VASTAA LEHTEEN TULEVAA RIVIÄ. M ikko S uihkonen TU 15.40,25, 7. syyskuuta. klo 19.0Ö. Timo Hietala TU 1.56,07, 7. M19 400 m aj: 1. HINTA YHT. Kari Kangas vieri TU 34.17,00. Sulo Lamu TU 2.42.12,4. \xouv/ -« Jk PERJANTAISIN YLÄKERRASSA «. TILINUMEROMME: OP Kannus 510802-12218 OP Toholampi 547109-1826 SP Kortesiärvi 491230-2348 PSP 800019-1352618 X Valtakatu 18, 69100 KANNUS Puh. Tero Ylikangas KU 41.17. Pekka Takkunen KU 34.01,96, 3. Toni Alamaa HU 195, 3. Ville Hau tala KU 185,7. Voittajalle kertyi pistei tä kahdeksasta osakilpai lusta peräti 69. (06) 885 690 fax (06) 885 381 Toimittaja: Jorma Rekonen auto 0500-568 538, koti puh. PAIKALLIS lehti on kiva KAUERI LESTINJOKl. HUVITTELEMAAN! C a K U U 6 » UUSI 7 miehinen r e m i x Mukana PUHALLINRYHMÄ! IITA KROUVIIN... Sulo Lamu TU 1.16.11, 7. Hinnat: aikuiset 35,-, lapset 20,alle kouluikäiset ilmaiseksi. p n ä s y y s k u u t a 1 9 9 9 LESTINJOKl 1 5 . Jukka Tilus HU 22.66. Oulainen 1999J . 050-567 4515 koti (06) 871 288 TILAUSHINNAT: Kesto.............300,12 kk..............350.JAKELUHAIRIOT: lltajakelua koskevat: 050-3522 417 Päiväjakelua koskevat: 0204 513 646 Paino: Pyhäjokiseudun Kirjapaino Oy. Vesa Lintilä TU 653, 7. krs, 00300 HELSINKI P u h . Toni Alamaa HU 50.46. 9 4 7 4 3 , t e l e f a x 9 8 5 5 3 . RIVIN HINTA: ... . Seiväs: 1. Mau ri Kaattari HU 315. VUOKRATAAN LIIKETILAA L IIK E T IL A LO H TAJAN K ES K U ST A SS A Osuuspankkitalossa, jossa toimivat myös Spar-Market ja ravintola, nykyaikainen liiketila, jossa on toim inut viimeksi sivuapteekki. 15f $1$. Juk ka Tilus HU 11.09. Seura halusi m uistaa myös “pikkuluokkien” pa rasta Heta Aittomäkeä, jol le pisteitä kertyi 30. LYHENTELE SAN O JA, JO S HALUAT. M17 kuula: 2. A lV:n ° sol,e Julkaisemme vain M AKSETUT----ilmoitukset. Jukka Tilus HU 631, 8. (06) 8741 500 fax (06) 871 829 SP:n talo 69300 TOHOLAMPI P. Kysy lisää ja sovi esittelystä ekonomi Pursiaisen kanssa, suora 09-4743 I I tai GSM 050-5959 7I5. Kiekko: 5. YKSI KIRJAIN tai MERKKI/RUUTU. NÄYTTELYITÄ Lestijokilaakson Taideyhdistyksen VUOSINÄYTTELY 1 . Tulokset lestijokilaaksolaisten urheilijoiden sijoituk sista. Mikko KeskiSipiläTU 14.33,6. Kari Kangas vieri TU 16.00,77.10000 m: 1. (06) 8745 111/Kulttuuritsto Torpan Ratsastajien seuracup Keski-Pohjanmaan piirin yleisurheilutilastot on päivi tetty 25. Jälkiruokana puolukkakiisseli. Tule tunnelmoimaan ja lounastamaan syksyn väriloistossa kylpevään Ohtakariin. Tulokset miehet 100 m: 1. Mikko Suih konen TU 8.48,84, 6. LIITÄ KUITTI mukaan, jos olet maksanut pankkiin. Huom! sunnuntaiksi (3.10.) ilmoitettu Elojuhla siirlyy (yh teensattumien vuoksi) pidettäväksi ke 6 .1 . 06-885 690 k A! itärmjrm ISSN 0782-5617 23. K e s k i v i i k k o n a 2 9 . Timo-Pek ka Kalermo KU 2.20.40,3. Marko Ko tila TU 8.08,58,4. Kari Kan gasvieri TU 2.44.09, 7. Keihäs: 6. 0500-892 203. Henri Kopsala TU 9.07,52, 9. <«>. Pekka Takkunen KU 16.00,33, 8. Jussi Viitasaari HU 2.51.42. Harri Yli-KotilaTU 190,6. Heta sai palkinnoksi pienen muistopokaalin. Toiseksi sijoittui Kaija Vierimaa pisteillä 59 ja kolmanneksi Johanna Au tio pisteillä 39. Tero Kössi KU 53.31.800 m: 2. Timo Hietala TU 51.3, 5. Torpan Ratsastajat pal kitsi parhaiten seurakisoissa m enestyneen M aaria Huukin kiertopokaalilla. Juhla on samalla Sley:n Lohtajan osastojen yhteinen syyskauden aloitus, johon ohjelmaa ja osanottajia toivotaan kaikista osastoista. ¿ A Tervetuloa viihtym ään! TULOSSA Tauski RAVINTOLA MM TOHOLAMPI, p. TAPAHTUMIA K a n n u k se n M a rtto je n S Y Y S P Ä I V Ä L L I S E T Mikkelinpäivänä 3.10.99 klo 11-13.30 seurakuntatalolla Tarjolla karjalanpaistia, perunoita, salaatteja, rosollia, raasteita, porkkanalaatikkoa ym. Jussi Heikkilä TU 628. Teppo Hekkala HU 455, 7. Tuomas Saarikoski KU 57.72, 8. 400 m: 2. Tero Ylikan gas KU 15.65. vuosikerta Sanomalehtien Liiton jäsen Julkaisija: Lestijokilaakson Kirjapaino Oy Ilmestymispäivät: KESKIVIIKKO ja LAUANTAI toimitus@lestinjoki.kpnet.com Internet www.lestinjoki.kpnet.fi KANNUKSEN TOIMITUS TOHOLAMMIN TOIMITUS _______________________________ Valtak. Toni Alamaa H U 63,43.M 17300m aj: l.Jari Alamaa HU 44,78