6,90 Tulitikut 6 punttia — ............ ym. 870 209. 1 , E n siku v a t K in o film is tä ,5 9 mk (K e h ity s 2 9 ,5 ) Auringon kukan s ie m e n e t 5,-/kg | Tai 100,30kg säkki Miesten/ Poikien maastokäsineet M,-/pari Valtakatu 24, Kannus p. 3 9 APPELSIINIT y TERVETU LO A! T U 1 Naudan ULKOPAISTI, Porsaan ULKOFILE Kuoritut KATKA RAVUT M A R K E RUOKAMESTARI Tukkitie 1, 69100 KANNUS puh. ja 25.1.-96 Tilaa aika p. 673 484 50 9°°| 390 23 « I 5*>?i 5 90i 4 Toivotamme uudet ja ^ ^ vanhat asiakkaamme tervetulleeksi kanssamme ^ Uudelle Vuodelle ! Chips JÄTTIPUSSIT p s s P H Koffin PEPSI ja SEVEN UP 3 x IL Avoinna lauantaina 30.12. S P A R market Kannus Kauppias HANNU JUNNOLA • HI MANKA • KANNUS • L E STI J ÄRVI • L OHTAJ A • T OHOL AMP I • 19. TAAVETTI&TIINA Kannus p. 870 934 Alue Optiikassa SILMÄLÄÄKÄRI 5.1. 7-18 M K 20 S % mm* \* mm f • neuleita ym. ym . ______1 , Jätesäkit 150 110 k p l.... Kannus täyttää 10 v. Onnittelemme voittajaa! Poutun kuoreton NAKKI Ä95 /pkt/ Saarioisten PERUNASALAATTI Y A Atrian SNACKNAKIT Oolannin RANSKANa PERUNAT 1 p s s ir^töYfj) Backmanin l PATONGIT o ' kpl • # | a / i Espanjan Navel . S 70 952 Nappeja suuri erä •SO pen. lue lisää s. 9 6 8 8 8 5 € ILOTULITTEET SHOKKIHINTAAN! KIINALAISET tukkupakkaus 320kpl kaupan päälle heinäsirkkoja, arvo 6,i 12 KPL RAKETTIPAKKAUS ovh. LAMPIN ASUSTE-MESSI K i r k k o t i e 5 , TOH OLA M PI p . 885 686 Avoinna tällä viikolla: pe 9-18, la 9-15, su 11-16 T a ¿1 J¿i\ A L 6 I f SÄÄSTÖMYYNTI Kikka-Suodatinpaperi 1x4 ia e 102 p k t ........................................... Roskakassit 20 I 3 r l l ... kpl yrn. klo 11 -14 * * ^ k . Kannus. ...... 69,lisäksi monia muita f ROOM A LAINEN KYNTTILÄ 20 pallon 6 kpl H®¿7° URHEILU HEINONEN TOHOLAMPI • PUH. klo 9-18, sunnuntaina 31.12. 885 010 ALUE OPTIIKKA Toholampi, Avoinna: ma-pe 9.30-17.00 KELLO JEN K O R JA U K myös vanhat, ranneja taskukellot Vanhojen huonekalujen KUNNOSTUS j o ENTISÖINTI VALTAKATU 18, KANNUS (Lestinjoki-lehden kiinteistö) K ä y n ti ta k a p ih a n p u o la lta . MA Uudenvuodenpäivänä N O RM A ALIPIZZA kinkku-ananas kinkku-salami kinkku-tonnikala tonnikaia-saiami 5 6 , 4 5 , 29,D R IN K -B A A R IS TA Pe-la H A PPY H O U R 2 1 -2 3 Su Uudenvuodenaattona 4cl puolukka-vodka 1 , Hae Jo jo sta salaattik a stik keet Uudeksi vuodeksi! #J< JO JO V altakatu 1, KANNUS, p. — Loppuvuoden ja Uuden V u ° ¿ í n J t a r j o u k s e t . vuosikerta IRTONUMERO 3 mk Asuste-Messin mahtava TALVI SIEVIN JALKINEEN jouluarvonnassa onni suosi Johanna Kinnusta Kinnulasta ja lukka Korkiakangasta Sykäräisestä. Grillipihvi ranskalaiset tai lohkoperunat..... 870 952 Tervetuloa! 4 ¿ 'M i" HUOM! Poistamme erän erilaisia kankaita Takin etoketjuja alk. 7 f kpl Tervetuloa edullisille o sto ksille! Valtakatu 24, P. REILU RUOKAKAUPPA Tänään lauantaina: Kokki R A N S K A N PERU N AT p ss 3?° Sprite, Cola ja Jaffa 1,5L Vauhdikasta Uutta Vuotta! 590 sis. a j Aatonaaton kännykän voitti: * Anne-Määrit Märsylä, . PERJANTAI-SÜNNÜNTAI PERHEPIZZA 3 täytteellä.......
-95. Saksasta on peräisin nimet Elmon, Elmerin, olkoon onni myötäinen, kautta talven viikkojen. nro 670, 17.12. T A M M IK U U N T A R J O U S ! Puh. "Oi, jos vuosi alkava oisi Luojan siunaama." 2.1. Himankalaisille Tarja ja Petri Korvelle syntyi poika 22.12. Kannuksen siunauskappelissa. Mitä tehdä itkulle ja pelolle kun pitäisi olla iloi nen ja luottavainen. 7 . 54,2 min it. . Aapeli. pit. 437 mattosetti ja 574 seinäkello, 23.12. Muistoti laisuudessa seurakuntakes kuksessa puhui kirkkoherra Lassi Kujanpää. 1.1. Ilotuli tuksessa on jotain samaa kuin elämässä. Senkin rukouksen on Jumala luvannut kuulla. Onko vaeltava, vellova ihmisjoukko erään lainen maallinen uskontun nustus; tarvitsemme toisiam me, etsimme yhteistä näkyä. ONNITTELUJA 'ityin.otuAeK ftni-yxK Onnea AcUUäe*t ?4rj<zUe J c 29. p n ö JOULUKUUTA 1995 On aina yhtä hämmästyt tävää. LUOMAN AUTOKOULU KY SS&ais t B IN G O ! B IN G O su 3 1.1 2.19 95 a lk a e n k lo 19.00 Kannuksen K a n n u k s e n v a p a a a ik a k e s k u k s e s s a . Kaipaamaan jäi vät puoliso, pojat ja siskot. Vetääkö meitä yhteen syväyhteenkuulumisen ikävä. 968-873 777 m tlA M A H M l M A T K A T Y T Ö T O Y Valtakatu 2% 69100 Kannus puh.(968)873511 fox (968) 873 420 Palvelemme: ma 10-18, tl-pe 10-17 •LAUANTAISIN 10-13 HIIHTO LOMALLA AURINKOMATKAT HELSINGISTÄ LANZAROTELLE 24.2.1996 HINNAT ALK. 3.1. 63 ast. O P E L i i n SM U P T Toholammin Urheilijat A rp a ja is jo u lu k a ie n te rin voittonum erot 14.12. Myös elämä on täynnä pieniä, kauniita hetkiä jos meillä on silmät niiden näke miseen. H A u d A T T u j A Jenni Sofia Keski-Ojala e. 2.875,LAPSIALENNUS 50%/25% Bussiyhteys: Lanzaroten lennolle Kokkola-Helsinki TIEDOT JA VARAUKSET: PR-MATKAT VALTAKATU 11 , K A N N U S p. Entä voiko näyttää jos sydän on pakahtua elämisen iloa. Päivä Taavetin ja Taavin, samoin myöskin Daavidin, joulun rippeet kokoon kaavin, heille herkut valmistin. bmgoporuKK 18 0o, Alaviirre 18.05, Völiviirre 18.15, Kannus 18.30. On kuin viettäisi yhtä ai kaa hautajaisia ja ristiäisiä. lev. alkaa ma 8.58 10.13 ti 8.58 10.12 8.57 10.11 8.56 10.10 8.56 10.09 8.55 10.07 8.54 10.06 14.43 14.45 14.47 14.49 14.51 14.53 14.56 15.58 15.59 15.01 15.02 15.04 15.06 15.07 Kannuksen horisontin mukaan 23 ast. klo 22.30. 885 590, Autopuh. Lohtajalaisille Petri ja Karita Niemelle syntyi poika 17.12. Tervetuloa! den haavat ja tulevaisuuden unelmat. Sisälläni asustava mora listi on tuominnut ilotulitus rakettien lähettämisen tur huutena. 30.12. KIITOKSIA K i i t o s muistamisesta merkki päivänäni. Hallituksen kokous Toholammin kunnantalolla ma 8.1. Villahousut jalkaan. -95. 1 .0 9 5 ,-/v k o (Esim Alanya 14/8. A U T O K O U L U T O H O L A M M I L L A K u rssi a ik a a ti 2 .1. klo 1 7:30 P a lu u k u lje tu s o p p itu n tie n jä lk e e n . Paino 3750 g ja pituus 51 cm. 968-873 777 Vt:(KKO . 125 lippupaketti ja 472 T-paidat, 24.12. SUNNUNTAIKSI Hetken lumous PERJANTAINA 29. Saman taivaan alla me jo kainen omalla tavallamme pyydämme, että Hän antaisi meille uuden voima, tulevai suuden ja toivon. S t 9M*UútU¿ U. ELOKUVAT t.3 Koivu ja tähti UI KANNUS, p. 72. 0. Paino 3480 g ja pituus 51 cm. Paino 3580 g ja pituus 51,5 cm. 870 141 Iloinen kom edia YH D EK SÄ N KUUKAUTTA PE 29.12., LA, SU, MA klo 19 -K 10L 35,E L O K U V A 100 V U O T T A Juhlanäytäntö pe 29.12. T MATKAILU kevät • kesä • syksy 1996 un varaat matkasi f ^ viimeistään 29. Vuoden vaihtuessa sano taan jäähyväisiä vanhalle ja toivotetaan uusi tervetulleek si. 53,6 min pohj. Merkkipäivät mukavasti Aapeli nyt aloittaa, uuden vuoden loppuun asti onnekkaana elää saa. 31.12. 1 9 9 6 Viikon takia Syntymäpäivänämme myös 13-14 miljoonaa muuta ihmistä eri puolilla maailmaa viettää syntymäpäiväänsä. Ehkä ilotulituksen suosio tyN TyN E ITA Esikoispoikamme syntyi 22.12. Hän oli syn tynyt 1922. nro 692, 18.12. Kuka tietää, kuinka moni tänä vuonna lä hetti tähtisateen avulla omat pienet pyyntönsä Jumalan puoleen. Niiden nopea len to korkeuteen, vain tuokion väriloistoja kauneus lumoa vat. Aili Määttälä ____________________________________ y kielii siitä, että haluamme jollakin tavalla ilmaista kii tollisuutta siitä, että kulunees ta vuodesta on selvitty ja uudet mahdollisuudet ovat edessä. AUTOKOULUJA 2 LESTIN JOKI f . klo 18.30. Ura Palkintoina ostokortteja: irtolehdellä 6 00 0,Oikein onnekas^ pa ||oraj ( 5 2 ) lisäksi 1000,ja kahvia + kylkiäiset. 83 tuulipuku, 522 verryttelypuku ja 52 sei näkello P e s ä p a llo naiset harjoitukset la 30.12. Rauha. Uskon, että Jumala tun tee suurta hellyyttä nähdes sään meidät, pienet juhlijan sa, kuin suuren eksyneenlapsijoukon, joka etsii suuntaa ja turvaa. lask. Paino 3900 g ja pituus 52 cm. 0U,UI V:r T Linja-auto: Kokkola (mh) 17.15, Ruotsalo 17.30, Marinkainen 17.35, toivolla« sorto, Lohtajo (mh) 17.45, Lohtaja Kesoil 17.50, Himanka (mh) . klo 19 ja tähän näytäntöön L 25,. Viulua soitti Sanna-LiisaSaviluoto. 436 pilkkireppu ja 153 seinäkello, 22.12. Sylvester, Silvo. nro 499, 19.12. Lue lisää uudesta Lomaoppaasta ja varaa heti. Anne Untinen sekä An neli ja Esko Ranta-Ojala lau loivat. Siinä yhdistyvät menneisyyé Ä.Ji.tJ i l S PALSTA Välikannuksen maaja koti talousnaiset. Uuden vuodenpäivä Uusi vuosi kapaloistaan pirteänä pilkistää, päivät seuraa toinen toistaan, yksikään ei tänne jää. Kanttorina toimi Sis ko Hihnala. Leena Heinonen Kirjoittaja toimii Espoon seurakuntien sairaalapasto rina K u o I I e í t a Himankalainen Ensti Kinare kuoli Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa Kok kolassa la 23.12. Johtokunta koko naisuudessaan makkaran ja glö gin myyntiin kaupungintalon edustalle su 31.12. 709 matto ja 410 tuotepaketti, 15.12. 1 2 . on aina Aurinkomatkat PR-MATKAT VALTAKATU 11, KAN N U S p. ... Paula ja Timo Yli-Korpelan lapset saaneet pikkusis kon. Aurinko Pimeä Aurinko Aurinko Pimeä pää ttyy nous. Valit tavanasi on nyt 61 lomakohdetta, kymmenen uu tuutta. kuinka suurin joukoin ihmiset kokoontuvat toreille ja aukioille vastaanottamaan uutta vuotta. Puheenjoh taja KTV 746. 410 tuulipuku ja 564 limsakorit, 20.12. 230 seinäkello ja 1 tuotepaket ti, 16.12. Elmo, Elmeri. hotelli Crown) FRITIDS E n e m m ä n p e r illä S PR-MATKAT VALTAKATU 1 1 , K A N N U S p. klo 10-12. Joillekin on helpom pi lähettää tähtisade taivaalle kuin sanottaa sisimmän tun teet puheeksi. Päivä vuoden viimeisin, Silvon ja Sylvesterin, uuden vuoden ovella teille paljon onnea. Tuhlata nyt rahaa ohikiitävään hetkeen. Antti AnähhäläJ . Tervetuloa! . Siunauksen toi mitti kirkkoherra Lassi Ku janpää. Reijo Unti nen luki kirjoittamansa ru non. M í n i m o 1 . Kiitolliset van hemmat Kirsi ja Jukka Kive lä. Daavid, Taavetti, Taavi. . 968-873 777 Hae suurin kesäesite! 292 sivua! P o h jo ism a id en su u rin ja m o n ip u o lis in tarjoaa laatua ja luotettavuutta: • yli 60 upeaa lomakohdetta • ylivoimaiset Club Fri edut ja alennukset • laskimme hintoja, alk. Päivän sankarit 29.12. -95. Ja vaa rallistakin rakettien kanssa pelaaminen on. hel mikuuta, saat Aurinkoklubin jäsenenä 300 mar kan alennuksen hinnaston Sinisistä lähdöistä. Rauhaa kaipaa ihmiskunta, rauhaa kotiin, maailmaan, jossain siitä nähdään unta, meillä onnitellaan vaan. Olen tullut nyt toisiin ajatuksiin. Keskikukko siunattiin haudan lepoon perjantaina 22.12. 95 *7 Sinkut, TKatvti p t ftefat \ 7 >S. nro 85, 21.12
8623 003 Vuoden ensimmäinen VIIKONLOPPULEIRI 12.-14.1.96 Ratsastusta ja rekiajelua LEIRI-KANNUS Puh. Liedeksen liiketaloko. Sis. Snack-NAKIT 300g (13.00) m Saarioisten A-NAKIT 640g (20.16) Koffin 1.5 LITRAN LIMSAT sis. S O R K K A H O IT Q A sekä vasikoiden nupoutusta. TI S ip u lik e itto , b u rg u n d in p a ta , m a n te lik a la KE K u k k a k a a lik e itto , a m e rlk a n k a n a a , lin d s trö m in p ih v it TO M in e s tro n e k e itto , k a r ja la n p a is ti, ja u h e m a k s a p ih v it PE L ih a k e itto , p a is te ttu a lo h ta Viikon pihvi: Oskarinleike lohkoperunat kasviksia V4 / / V 55 .Nakömestarin edulliset tarjoukset! S IL M Ä L A SIT KEHYKSINEEN PAKETTIHINTAAN: luku tai > / au KOLASIT 2 ®ss» Varaa aika näöntarkastukseen! KANNUS Tukkitie 2 KE-PE » 870 151 KOKKOLA Isokatu 5 MA-PE » 8311 000 KAUSTINEN Kaustintie 5 MA-TI t. Nauta-sika JAUHELIHA kg 19.90 HK:n PRINSSINAKIT /kg 39.90 Uncle Ben's PASTAKASTIKKEET 475g (25.05) 11.90 Kylmäsen Isot HAMPURILAISET 125g 3kpl (26.67) 10.00 H K: n PIZZAT 200g (29.50) 5.90 HK:n SALAATIT Italia, Puna}., Peruna, Valkosip. Loppuvuoden KIVENNÄISRYSÄYS Esim . (968) 870 370 PS. ^ Myös sorkkahoitosopimukset! T Y * i MATTI P O TILA ] h J Toholampi ( i puh. 2, Kannus(968) 870 650 Herkullinen lounas ma-pe 35 . VALITSET S-MARKETIN. 7 A 6 67100 KOKKOLA Puh. (984) 776 294 Erikoishammasteknikko, Hammasteknikkomestari HEIKKI KUJALA KY Ristirannank. M U L L I N A M IX 5 K G alv % + rahti T :m i JiiP e e n V a lin ta SYKÄRÄINEN, puh. Hiihtolomaja kesäleirien varausaika alkanut. (968) 871 363 auto 949 560 258 Tilcisitko jo L e s t in jo e n . Loppuvuoden tarjouksessa m m Nesteenpoistoon, turvotukseen sekä suolahaittoiliin Kalium-magnesium Iisa SALT BALANS 160 kpl 5 5 m k & Korkeaan verenpaineeseen Ja yleiskunnon kohentamiseen, flunssanestoon, kolestroliin, verenkiertohäiriöihin GARLIMIX hajuton valkosipulikapseli 1 kpl/pv riittää 5 kk annos vain 9 8 m k Bioteekin Siika Tonie, nestemäinen Pii. p n ä JOULUKUUTA 1995 LESTINJOKI J HYUNDAI Rajoitettu erä. Jo s niin m iten olisi pieni kurinpalautus. 870 407 Juurikoskcnkatu 4.84100 Ylivieska Puh. 400g (17.25) 6.90 Estreiia CHIPSiT 200g (49.50) 9.90 Drinkit SiiDERiT Omena Päärynä 1.5L (6.60) 9.90 S-MARKET TUTKITUSTI EDULLINEN. \ tarjouksessa myös sauna tuoksut. (3.93) mm 9o VAIN KOTITALOUKSILLE! VERTAA PYSYVIÄ HINTAETUJA. M eiltähän lövtyy nim ittäin m onenlaista alkusysäykseen. (983) 425 263 M ik r e Y i e s k a J ä i k ö jo iiliik iu k u t v y ö t ä r ö l le s i. DOS 6.2, Windows 3.11 SF tai Windows 95. Nopea STB PowerGraph 64 PCI-näytönohjain, 15” SVGA-näyttö (1280x1024). 968-885 938, 949 583 081 r v> r HIERONTAPALVELU Satu Siylt^iCä PALVELU KSESSAN NE: Mirka Salmela Urheiluhieroja Paula Kälkäjä Kuntohoitaja T oivo m ie n , 85900 REISJÄRVI p. Tervetuloa! ____ ___________________ _ y H O T E L L I & R A V I N T O L A imi Asemat. 968*831 9545. vatsavaivat, katarit ja närästys, TAKJÓUKSESSA Paastopaketit ja Vogelin mehut *15% Eden selleri -puhdistusmehu 15 mk/pullo Jääsal vaaja kylmävoidetta -kuluma, särky-, iskias ym kipuihin ja tuleh sekä ihmisille että eläimille LÖYTYY Sekä paljon muuta jokaiselle jotakin. 3 ruokavaihtoehtoa. Kannus, puh. Valtakatu 1, KANNUS Puh. Hiiri ja näppäimistö. Canon BJ-200 EX Mustesuihkutulostin KANNUKSEN KONTTORIKONE JA PAPERI Tokoinkatu I. 873 484 Lounas joka päivä. Ruansulatus, happo ym. Muistathan meidän kauniit tuoksulamput ja joka tilanteeseen sopivat tuoksut . 11-14 Jfyvää Uutta Vuotta S-m arketin henkilökunta Tuo reto riita PG:$U: USA: n g i / 1 r \ f \ Emperor f jr Q fi RYPÄLEET/kg * RUUKKUSALAATTI kpl 3.90 9-20 ( 18 ) Atria vähäsuol. 8611 920 HYVÄN PALVELUN OPTIKKOLIIKE Näkömestari OPTIKOT KOIVUKOSKI, PIETARILA, SARANPÄÄ KANNUS TOHOLAMPI HIMANKA LOHTAJA PALVELEMME AATTONA 31.12. 971 661 J J Ma-to 10-17, pe 9-17, la 9-13 HUONEISTOSIIVOUS SILLMAN KANNUS p. Windows 95SF HYUNDAI PENTIUM 75 MHz MULTIMEDIAKONE Keskusmuisti 8 Mt, kiintolevy 850 Mt. MfM uin kiitos kuluneesta vuodesta > f f / l T A f C T I I A T C ja Siunausta alkavalle vuodelle 1996 LUU IMIJ I U U 11 IMmmÖllä: Maire ja tytöt. Multimediavarustus: Soundblaster 16 Vibra äänikortti, CD-Rom 4x -asema ja kaiuttimet sekä Mikrosoft Edutainment DC Pack, jossa Works, Golf, Money, Encarta ja Dangerous Crea -ohjelmat. PERJANTAINA 29
LESTINJOKI PERJANTAINA 29. On täy tynyt paukuttaa vyöhön lisäreikiä. Kuinka se nyt menikään kunnossa kaiken ikää. Siinä on vedet monesti purskahtaneet silmäkulmiin, kun on taivas teltu samaisen maapallom me köyhiä oloja ja ihmisten nälkää. Uutisiakaan ei oikein joulupäivänä, eikä aattona kaan tainnut televisiosta tul la kunnonlailla, jotta olisi nähty kuinka laihoja ne ih miset noissa kehitysmaissa oikein ovatkaan. Koston ja jumuttamisen mentaliteetti voi itää täällä kauemmin kuin muualla. Ehkäpä mekin, mutta satumme nyt vain syö mään hieman paremmin ja runsaam m in. Maakuntaan on kasvatettu viisaiden naisten ja miesten hallinto-organisaatioita, joissa on kykyä ja taitoa. Siksi jumuttaminen on turhaa ja siitä kärsii koko maakunta. Uskon puute ja vuosikymmeniä vaivannut kateellinen kyläpolitikointi vaivaavat vieläkin, vaikka koko maakunnan tiedon, taidon, viisauden, visioiden ja lujien päätösten yhteistyön aika on koittanut. Sii nä pankkikortti vingahtaa tosi ilikiästi. Päätös Euroopan Unioniin liittymisestä ei heti tule muuttumaan, jos tulee koskaan. Tältä meidät joulu na armahdetaan. Kolmen auton kolarissa säästyttiin henkilövahin goilta, mutta autoihin tuli peltivaurioita.. Keskipohjalaiset saattavat olla luonteeltaan enemmän eteläpohjalaisia puukkojunkkareita kuin eteläpohjalaiset ikään. Kovin pistää monesti miettimään, että kuinkahan se tuo naapuri ja herrat mah tavat sen viinan kanssa lä trätä, kun nuo tilastot ovat viinan kulutuksen suhteen niin kauhiat. Siinä on ähkitty ja voi voteltu sisällä, kun pakka nen on pitänyt tienpäällä lunttaajat kurissa. Raha on hupasta, kun kärryjä lykkää kaupas sa ja käy kassan kautta. Siitä eteenpäin se on jo yhtä valittamista. Kuinka se sopisikaan yhteen pitkä ru kiinen kinkkuleipä ja samal la pitäisi katsella laihoja, näl käänäkeviä. Ihmisiä muuten hekin ovat. Monilla tilastollisilla mittareilla mitaten KeskiPohjanmaa ei ole heikoin maakunta EU:n markkinoille. Mitä nyt tulee tapoihin, käymme kirkossa keskivertoseurakuntalaisen tapaan ja juom me viinaakin vain tervey deksi. Jotta ammutaan taas tai vas tuleen ja syyvään kun nolla. Kun lappilaiset olivat muuttaneet käsitystään EUmyönteisiksi ja olivat maassa myönteisimpiä, pitäisi keskipohjalaisten syventyä mietteisiin, miksi kaivaa kynnen alustaa, kun kynsiä voi viilatakin. Y likylkeen syöminen on mukavaa kyl lä siinä vaiheessa, kun vat sassa on vielä hieman tilaa. Kuka on kaivanut kuvettaan tai vinguttanut pankkikorttiaan, se on yks"lysti, mutta rahaa on pantu menemään. Onnettomuuden kaik ki osapuolet olivat kannuslaisia. Köyhän maakunnan ei ole varaa jättää hetkeäkään käyttämättä. Samantien, kun kutsumme itseämme kristikansaksi, voisim m e ihan hyvin ottaa käyttöön nimi tyksen riskikansana. Unohdamme tältä istumalta pahat tavat, kuten ylensyö miset, jouluun. Elämän ehtoolla sama joukko voi kokoontua keinumaan hiekkalaatikon vieressä olevan keinuun ja muistelemaan tyytyväisenä saavutuksiaan. Tupakanpolton lopettamisesta ei varmaan kaan enää kannata edes ke tään muistuttaa, kun kaikki ovat sen jo niin moneen ker taan lopettaneet. p n ä JOULUKUUTA 1995 A y EU ottaa koville EU-myönteinen päätös ottaa koville Keski pohjanmaan maakunnalle. Päättäjien keskuudessa tehty kysely osoittaa, ettei tuosta shokista ole selvitty vieläkään, vaikka ensimmäinen EU-vuosi on lopuillaan. Kaksi maakuntaa Suomessa, Ahvenanmaa ja Keski-Pohjanmaa erottuivat selvästi muista maakunnista edelleen EU:iin kielteisesti suhtautuvina maakuntina. Välillä on syöty luumua ja lakeria, jo t ta on saatu edes vähän suol ta toimimaan, jottei mahanseutu vallan kauhiasti pönköttäisi. Onko kuulopuheisiin luottamista Riskikansan juhla Suomalaiset osaavat ju h lia rahan voimalla kerran v u o d e s s a .S iin ä sa a tta a markka lipsahtaa sellaiseen kin, jota sitten muuan aikaa saa sairastaa, ontua tai mitä tahansa. On tulossa uusi vuosi. Monet ruokakauppiaat sanovat os tetun sapuskaa enem m än kuin edellisjouluna, joten naulaa ja vasaraa on tarvit tu, jotta housut on saatu taas pysymään jaloissa. EU on ollut jo alusta lähtien ja jo ennen, kun siihen liityttiin, mahdollisuus. Ylen syöminen, suklaiden ja kai kenlaisten rasvojen munttaaminen jouluiseen aikaan ja muulloinkin, on riski, joka näkyy ja käy myös kansa kuntamme kukkaron pääl le. Törmäyk sen vaikutuksesta Valtakatua ylittämään lähtenyt vanhempi m ieshenkilö liukui autoineen perä edellä Lummukantieltä tul leen naishenkilön auton keu laan. Voi tehdä uuden vuoden lupauksia: Me aloi tamme kuntoilun, aloitam me terveen elämän. Positiivisiakin merkkejä on olemassa tilanteen ymmärtämisessä, mutta kokonaisuutena maakuntaa vaivaa anemia ja omien mahdollisuuksien vähättely. JiiÄrrä Peltiä ruttuun Kannuksessa Kannus Marko överm an Kannuksessa keskiviikkona sattui kolmen henkilöauton ko lari, kun M yllytieltä kolmion takaa tullut auto lähti ylittämään Valtakatua ja törmäsi keskus tasta tulleeseen naishenkilön kuljettamaan autoon. Nyt on tuo aika vuodestajälleen kerran eletty. Tarvitaan päätös ja sen jälkeen hyppääminen hiekkalaatikosta maailmalle toteuttamaan annettua tehtävää. Loukkaantumisilta säästyt tiin, mutta autoihin tuli peltivaurioita
Pakkanen rauhoitti joulun Lestijokilaakso Jorma Rekonen Joulun aika Lestijokilaaksossa sujui rauhallises ti. Hän ilmaisi kuitenkin kiinnos tuksensa palata asiaan, kun tilanne on sellainen, että kauppaa voidaan tehdä. Yritys käyttää raaka-ainee na koivua ja käsittelee ne pellavaöljyllä tai mehiläisvahalla. Kyösti Isoniemi esitteli ikkunoiden valmistusta ja kertoi yrityksensä tuotteita vietävän noin kymmenen prosenttia liikevaihdosta Japaniin. Jos näin on tehty, luullaan maalilla peitetyn heikkotasoista puuta. Vieraat totesivat, ettei Marokossa osata tehdä ik kunoita alkuunkaan. Lyh dyt asetettiin pareittain kylätielle ja ky län raitti muodosti elävän valonauhan jouluyönä. Matkallaan he tutustuivat Hirviset ky:n puusepänteollisuuteen sekä Toholammin Härkänevalla Finn Springin toimintaan. Katuvaloitta elävä kylä valaistiin yli 100 jäälyhdyllä vajaan kahden kilometrin matkalla. Tällä hetkellä sitä ei riitä vientiin hänen mu kaansa ainakaan lähimmän puolen vuoden aikana. Toholampi Jorm a Rekonen Kolme marokkolais syntyistä kauppamiestä vieraili Kaustisen seutu kunnassa. Antti jatkaa puoluejyränä Keskustan Kannuksen paikallisosaston puheenjoh tajana jatkaa lehtori Antti R oiko-Jokela. Kauppamiehistä Abdellatif Ezzahid asuu Maro kossa, Abdelali Ezzahid Pariisissa ja Topi Ezzahid Kokkolassa. Mutkalammilla syttyivät jouluvalot Mutkalammin maamiesseura tempai si jouluaattona näyttävästi. E rityisen m ielenkiinnon kohteena oli kunnantalo. Kaupankäynti heidän kauttaan on mahdol lista Euroopan lisäksi tie tysti myös Marokkoon. Lisäksi Osuuskunta Maitokolmio, Isoniemen puusepänliike ja Iso-Art esittäytyivät kunnantalolla järjes tetyssä tilaisuudessa. He ker toivat, ettei puuosaa saa maalata. l.arissa säästyttiin^ Poliisi uskoo pakkassään , rauhoittaneen tilannetta n iin ,' ettei rotöstelyjä sattunut. Vieraat olisivat tutustu neet Toholam m illa myös Minttutaloon, mutta sen ovet olivat lukossa. tuneita. Iso-Art markkinoi muun muassa toim istotar-• vikesarjaa, josta kauppamie het olivat erityisen kiinnosErityisesti Iso-Artin tuotteet kiinnostivat ulkomaisia kauppamiehiä Toholammilla. Abdelali totesi, että moni ranskalainen kunnanjohta ja olisi varmasti kateellinen nähdessään Toholam m in kunnantalon. Kunnanjohtaja Pekka Rajala esitteli kunnan toi mintaa ja ulkoisia puitteita. Kelikään ei pakkasesta joh tuen äitynyt alueellamme liukkaaksi. Pekka Rajala sanoi vie raille kunnan elävän mai dosta ja puusta. Lyhdyt sytytettiin jo joulu aattona aamupäivällä ja ne paloivat pit källe joulupäivän puolelle. Ti lin ta rk a s ta jin a to im iv a t Auvo Ranta-Ylitalo ja Paavo Väli-Tainio ja va ralla Erkki Koivistoja Pent ti Hakasalo. S m Liikemiehet haistelivat Löytyisikö ostettavaa. Pahemmiltä vaurioilta siinäkin Jco. Kaunis ja kan natettava ajatus muillekin kylille toteu tettavaksi. Tilintarkastajaksi valit tiin eläkkeelle jääneen Toi vo Kukon tilalle Tauno Heino. Markku Huhtala ja Mika Huhtala esittelivät vieraille Iso-Artin tuotteita. Kirkko valtuusto valitsi Kannuksen kirkkoval tuusto valitsi viime koko uksessaan hiippakuntakokouksen maallikkoedustajiksi Timo Isohannin ja Väinö Mäki-Petäjän ja rovastikuntakokouksen edustajik si Timo Isohannin, Heikki Pöyhtärin ja Erkki Simukan. Poliisin kirjoihin tuli mer kintä vain Lohtajalta, jossa auto suistui tieltä. Hän to te si Osuuskunta Maitokolmion vieneen voita Venäjälle ja Belgiaan. V a ra p u heenjohtajaksi valittiin Pek ka Toikkanen ja johtokun nan jäseniksi Markku Es kola (sihteeri), Inkeri Pa jala, Tuomo Alanko, Rei jo JvIIi, Vesa Nybacka, M arkku H anni, Reijo Häggman, Mikko Saukko, Arto Ahonen, Martti Olli la, Hannu Lounasto. M aidonja lostuksesta kertoi markki n o in tip ä ä llik k ö Hannu M attinen. • —
Kaiken tä män lisäksi hän on tuon tuos ta toiminut vt. Sen jä l keen hän kävi Vaasan kaup paoppilaitoksen ylioppilas luokan. Hän on suorittanut matkan kävellen, kaksirattaisella tai nelipyöräisellä. Työmat kaa on vuosikymmenien ai kana kertynyt yhteensä 23 100 kilometriä eli 21 kertaa m aam m e päästä päähän. Alakorven Sulo kyyditsi kunnan sihteerin kotiin. Nuoret miehet kävivät Lestijärvellä opissa ja hötkyili vät isom piin kuntiin. Maija poistui koti joukkojen komentajaksi. Kunnantalon rappusilla oli hieman haikea tunnelma. Työka verit olivat kutoneet kauniin kaulaliinan, jonka kimpus sa kunnanjohtajakin myön si hikoilleensa seitsemän tuntia. O Kotijoukkojen komentajaksi Maija lähti eläkepäiville Lestijärvi Jorm a Rekorten Lestijärven kunnansihteeri Maija Liimatainen heitettiin ulos kunnantalolta joulun alla. kunnanjohta jana. Syynä ei ollut se, että Maija olisi rettelöinyt työpaikallaan, vaan hän jäi eläkkeelle. Hän oli laskenut nyt työnsä päättoimiston portaita ylös ja alas 47 124 kertaa. Tätä ennen hän oli ehti nyt toimia kansakoulun opettajana Syrissä ja YliLestillä. Luottamushenkilöt to tesivat, että Maija saa kou luttaa taas uuden. Kunnanvaltuus ton pykäliä hän ehti valmis tella kaikkiaan 1315 kappa letta ja kunnanhallitus sai käsiteltäväkseen 4303 M ai jan laatimaa asiaa. Hän on kuulunut vakiokalustoon vuoden 1961 alusta lähtien. Hakemuksen Lestijär ven kunnantoim iston toi mistoapulaisen virkaan Mai ja lähetti vuoden 1960 lo pulla Yli-Lestiltä, jossa hän toimi liikeapulaisena Lestijokilaakson Osuusliikkees sä. Eläkepäiville lähtiessään kunnansihteeri tietysti sai monenlaisia lahjoja. Ylioppilaaksi Maija kir joitti Kannuksen yhteiskou lusta vuonna 1955. Kuntalaisilta menee varmasti jonkin aikaa tottuessaan siihen, ettei Maijaa enää kunnantalolta tapaa. Koosteen kun nansihteerin työvuosista oli tehnyt Annikki Tuikka. Enää ei tarvinnut Maijan trampata rapuissa, kun Kangasvieren Jari ja Koiviston Kari kantoivat hänet rekeen.. An nikki epäili kunnansihtee rin työpäivän monesti ve nähtäneen vähän pidem mäksikin. Maan päästä päähän 21 kertaa Lestijärven kunnantalol la oli tehty tarkkaa työtä ja laskettu Maijan kävelleen Maijalle työkaverit olivat kutoneet kauniin kaulaliinan. täneen viihtyneen työpaikal laan 7854 työpäivää eli tun teina ilmaistuna 62832. LESTINJOKI PERJANTAINA 29. Monet opit Lestijärven siirryttyä kunnanjohtajakauteen pomo tahtoi kunnassa aina vaih tua. Pykäliä kerrakseen Maijan läksiäisissä kuul tiin, mitä hän oikein onkaan vuosikym m enien aikana puuhastellut. Maija itse yleni kirjan pitäjäksi vuonna 1966 ja kunnansihteeriksi hänet va littiin 29.3.1983. Pakkasen paukkuessa kyydittiin Liimataisen M ai ja Alakorven Sulon ohjasta malla hevosella kotiin. p n ö JOULUKUUTA 1995
päivä pidettiin kunnallisjohtajatason kokous Ranskassa Cissen kunnassa. Kannus hyväk syttiin eurooppalaisen ver koston jiiseoepä mukaan. Syntyvä verkosto tuo erityisiä hyö tyjä matkailun alueelle. Eurooppalaisten kuntien kiinnostus Kannusta koh taan oli suuri. Syntyvillä perheyh teyksillä on merkittäviä matkailuvaikutuksia. Ensimmäiset yhteydet yri tystasolla kyseiseen kau punkiin on jo otettu. Tämä verkosto mah dollisti yhteistyön kaikkiaan 15 eurooppalaisen kunnan kanssa. Hyötyjen saaminen on kiinni meistä kannuslaisista itsestämme. Eurooppalaisen verkos ton työ on Kannuksen kau pungin osalta vasta alussa, mutta jo nyt voidaan tode ta, että kaikki ne hyödyt, mitä verkostosta on saata vissa, on käytettävä hyväk si. Yrityskontaktien ja syntyvän verkoston us kotaan parantavan kannus laisen yrittäjyyden kuvaa. Verkostot! kustannukset on pyritty pitämään minimis sään ajoittamalla kokouk set viikonloppuihin sekä järjestämällä majoitus per heisiin. Eri tyisesti strategisessa osassa korostetaan kansainvälisty misen merkitystä realiteet tina, jota tuetaan ja ediste tään yritystoimikunnan osal ta. 1996 teemasta, joksi valittiin met sä ja siihen liittyvät kysy mykset. -5. Visiossa todetaan, että kan sainvälisiin yhteyksiin pa neudutaan niin ystävyystoimikunnan kuin kaupallisia yhteyksiäkin parantaen. -26.6.1995. 1998 Kannuksen kaupun gissa. Marraskuun 4. Tuossa koko uksessa päätettiin v. Kaupunginjohtaja Eero Kiiski. Yhteis työ on tuonut hedelmää ja avartanut näkemyksiä. Ensimmäisen kerran EU-maiden muodostamaan eurokuntaverkostoon Kan nuksen kaupunki osallistui Irlannissa Cashelin kunnas sa 22. Samassa kokouk sessa Kannuksen kaupungin edustajat loivat yhteyksiä yritystoiminnan sektoreille, joiden toivotaan tuovan kan sainvälistä yrittäjyyttä Kan nukseen. Merkittävin avaus kan sainvälisen verkoston ja kontaktien suhteen tapahtui, kun Kannuksen kaupunki ai noana kaupunkina Suomes sa sai yhteyden eurooppa laiseen yhteistyöverkos toon. Kannuk sen Osalta erityisesti poh joismaiset yhteydet muo dostuvat tärkeiksi. Samassa kokoukses sa päätettiin, että EU-verkoston kesäkokous pidetään v. Toi nen merkittävä askel otet tiin kansainvälisten kontak tien osalta, kun yhteydet Pohjois-Saksaa Bad Segebergin kaupunkiin ja maa kuntaan saaliin luoduiksi. Ensimmäiset yhteydet kansainväliseen kenttään otettiin vuoden 1989 syys kesästä, kun Kannus loi suo rat yhteydet Viroon. Irlannin matka onnistui kaikilta osin erin omaisesti. Virallisten tee mojen lisäksi yhteistoimin taa käydään Verkostokuntien kesken virallisten koko usten väliaikana. i o Y U a r r A i / J . Kokouk sen teemana oli ’’Nuoret Eu roopassa”. Visio ja strategia eivät ole Kannuksen kaupungin osalta jääneet vain paperille kirjoitetuiksi sanoiksi. Eurooppalainen ver kosto käsittää 15 yhteistyö kumppania, jotka toimivat tasaveroisesti keskenään niin asukasluvun kuin toimintaedellytystensäkin suh teen. 1 ^ 5 ) 3 Kansain välisyys Kannuksen kaupungin strategiassa Useiden vuosien ajan Kannuksen kaupungin kun tasuunnitelman tavoiteosan visiossa on ollut keskeisenä tekijänä kansainvälisyys. Kyseisessä kokouksessa nuorten toimittama lehti val mistui. Verkoston toiminta pe rustuu henkilökohtaisten suhteiden mukanaan tuomil le hyödyille. Kokouksessa nuorisoverkoston toiminta käynnistyi ja nuoret aloitti vat ’’Nuoret Euroopassa” lehden toimitustyön. Viros sa Polvan maakunta ja kau punki ovat olleet jo vuosien ajan Kannuksen kaupungin yhteistyökumppaneita niin vapaan kansalaistoiminnan, kulttuurin kuin yritystoi minnankin alueella
Kaupungit edustivat maalaisten silmissä kehitystä tuohon aikaan. Se on täysin hyvin voivan yrityksen seurausta. 91 Muutos kpl Yhteensä y Lainakanta. Palveluja on rakennettu velal la, mutta ehkä se on myös kannattanut, kun kat sotaan toisia kehityskuvioita. Onko se menestystä vai mitä. Kannus on menestynyt kaupunkina. Kannusta ei kukaan moittia tohi, sillä täällä viihtyy Kiiski, Silakka ja Lohi, myöskin Hirvi, Orava ja Peura, kalastusja metsästysseura. Kaupungin kummisedät olivat silloinen valtuuston puheenjohtaja Matti Mäki-Jokela, kaupunginjohtaja Paavo Latva-Rasku, yrittä jien puheenjohtaja Reino Mäkelä, kansanedustaja Esko Aho ja demarivaikuttaja Tapani Salomaa. Hakemus ei ollut yksimielinen, 20 valtuutettua kannatti ja 7 oli vastaan. Talon tyttöjä ja poikia työntämällä työnnettiin kaupunkilaisiksi. Kannus todennäköisesti on ainoa 10 vuotta sitten kaupungiksi tulleis ta kunnista, jonka asukasluku on ollut selvästi positiivinen koko tarkaste lukauden. Maa seutumaisten kuntien kehitys vaatii myös pankkikilpailua, kuten muutakin kilpailua. Kaupunkioikeus myönnettiin myös Kuhmolle, Jämsänkoskelle, Kau havalle, Ähtärille, Alajärvelle, Laitilalle, Orivedelle, Saarijärvelle ja Keuruulle. Äänestyksestä jätettiin valituskin lääninoikeudelle, mutta se ku mottiin. päivänä heinäkuuta 1985. Vastaan äänestivät: Uuno Hernesniemi, Heikki Hillitä, Jorma Koskenmaa, Alpo Luomala, Mikko Oravainen, Anja Pitkänen ja Jukka Riippa. Kannuksessakin on EU:n tuntu, vaikka silmien edessä vielä on huntu, tuleeko sieltä opit uudet, synkät ajat vai ihanuudet. Mirja Kaupunki maalaiskunta -kisa kääntyi kaupungiksi Mitä hyötyä on olla kaupun ki, kysyttiin kymmenen vuotta sitten. Nyt tilanne voisi olla osin päinvas tainen. Uuden kunnallislain mukaan kaupunkioikeuksia ei enää myönne tä, vaan kunnat voivat oman päätöksensä mukaan käyttää joko kunta tai kaupunki-nimeä. Näitä miettii Suomen kansa, vaikka luottaa johtajaansa, mitään selvää ei vielä näy, toivottavasti hyvin käy. Sitä samaa kysytään edel leen. Pankkifuusiot saattavat olla tulevaisuuden kannalta maaseudun tuho. Vastausta tuskin kukaan löytää. Muuttuuko rahan käyttö hankalammaksi, muuttuuko siankinkku kalkkunaksi, määrätäänkö Prysselistä meidän työt, mitä teet ja mitä syöt. 8 LESTINJOKI K A N N U K S E N K A U P U N K I 1 O V U O T T A Kymmenen vuotta on takanapäin, hiukan tässä ajattelemaan jäin, tänäaikana paljon on aikaan saatu, ja kiitettävä on ollut työn laatu. Kannuksen kirouksena ja naurun kohteena pidetty pank kikilpailu on ohi, valitettavasti. Juuri tämä antoi kasvusysäyksiä Kannukseen. mk Tämä kuvio kertoo taas sen, että kaupunki on myäs velkaantunut. Kuvio osoittaa kuinka Kannuksen väkiluku on kehittynyt 45 vuoden aika na. Somero jäi 11 :sta hakijasta nuolemaan näppejään. Syynsä siihen oli myös maalaiskuntien asukkaiden ar vostuksissa. Kaupungin kannalla olivat valtuutetut Antti Alanko, Enni Erkkilä, Pentti Hakasalo, Heikki Hanhineva, Martti Heinonen, Paavo Isohanni, Leo Järvinen, Osmo Kannussaan, Osmo Kohtala, Matti Koski, Arvo Luomala, Reino Mäkelä, Matti Mäki-Jokela, Osmo Niemi, Pauli NiemiKorpi, Sirkka Orava, Marja Peiponen, Auvo Ranta-Ylitalo, Ta pio Ruusu ja Jussi Salmela. Siitä huolimatta tulevan sunnuntai-illan moni maalais kunta Suomessa viettää viimei senä maalaiskuntailtana eli kaupunki-nimen kunnioitus jatkuu. Taantuma alkaa kilpailuttomassa yhteiskunnassa. Kaupungeis sa nähtiin paljon enemmän mah dollisuuksia sivistyksellisiä, koulutuksellisia, liike-elämän työpaikkoja jne. Kaupungin asiat on hoidettu hyvin, kansaa on ruokittu jauhoin ja jyvin, kaikilla on lämpöä ei pelota halla, kukaan ei asusta siltojen alla. Tuolloin vaadittiin vielä Valtioneuvoston pää tös. Sorsa, kotka, tiainen, kukaan ei ole siainen, ja vielä Haikara ja Kurki, jotka eivät tulevaisuuteen kurki. Positiiviset paukut ja panokset laman run telemaan Suomeen verrattuna ovat kohtuulliset. Kannus kaupungiksi 1 . Selvin viite siitä on jatkuva asukaslu vun kasvu. Suuret vastoinkäymiset ovat karttaneet Kannusta. Velka hyvään koh teeseen sijoitettuna ei voi olla peikko, Kannus on noudattanut tätä periaatetta johdonmukaisesti. Kau pungiksi hakeutuminen pohjau tui hyvin pitkälle kaupunkiperinteen luomaan kuvaan siitä, että kehitys kaupungeissa oli vuosikymmenten ja -satojen ai kana ollut voimakkaasti kasvuhakuista. Ilman heidän voimakasta lobba usta eduskunnan ja hallituksen piirissä kaupunki-oikeudet olisivat olleet epävarmoja. Ja tähän lisätään vielä Lestinjoen lehti, niin kaupungin kuvaus on aito ja rehti, näillä eväillä on hyvä jatkaa, toiset kymmenen vuotta yhtä matkaa. Kannuksen kunnanvaltuusto päätti kaupunkioikeuksien hakemi sesta 4. Analyysi kymmeneltä kaupunkivuodelta Kannuksessa ei ole mairitteleva muttei myös kään kielteinen. Kunnallislain mukaan kaupungilla ja kunnalla ei ole valtion silmissä enää mitään eroa aikaisemmin oli. 1.1986 Valtioneuvosto päätti 22.11.1985 monivaiheisten tapahtumien jäl keen nimetä Kannuksen kaupungiksi vuoden 1986 alusta alkaen. Milj
Ei niitä pitäisi huumassa myydä, niissä olisi oltava varovaisia. Yliopiston vaikutus alu een kehitykseen on ilmei sen selvä. Kyllä se siitä kehittyy tasaisesti, toteaa Suomen Hiihtoliiton uudeksi puheenjohtajaksi valittu Aho. Miten suhtaudut sähkö laitosten myyntiin ulkopuo lisille. -------------------------------------------'j Onnttte/emme ZO-ouot/asia ’Z na/im /A se/i (HV) KAN HIIKSI H ^ VESIOSUUSKUNTA Puh. Kokkola maakunta Kokkola päivittäin useita yhteyksiä Kiitolinjan alihankkijana hyvät yhteydet myös ympäri Suomen Muuttokuljetukset kaikkialle edulli sesti pakettitai kuorma-autoilla SÄÄSTÄ AIKAASI JA RAHAA , soita Mikolle! T ila u k s e t p . Tosin eräät kun nat ovat tehneet kunnon ti lin myymällä sähkölaitos ten osakkeita. Kannuksen kau pungin kummi setä' Esko Aho tyttärensä Eli nan kanssa kyläreissulla. Työttömyysaste on pienem pi niin Kannuksessa kuin muuallakin muuhun maahan verrattuna ja muutkin asiat ovat paremmin. Hiihtokunto. Kyllä minäkin siinä mukana olin kun niitä hoi dettiin. 968-871 540 LEIKKAA TALTEEN!. Asenneilmastoon meillä lii an negatiivinen. Tietynlainen tunne antoi edellytyksiä kehityk selle ja se oli tietysti tun nustus myös tapahtuneesta kehityksestä. Mitä merkitystä kaupun ki -nimellä on ollut. Mitä olisit kaupunkilai sena odottanut enemmän tapahtuvan, mitä on tapah tunut. L uotettavien tahojen mukaan Ahon nimi on muu taman kerran rekisteröity Silmäjärven hiihtoladun päässä olevassa merkintävihkossa. Oliskohan sata kilomet riä tullut hiihdettyä. Vaikka se asia kuu lui sisäasianm inisterille, joka taisi silloin olla Kaisa Raatikainen, niin lopulta sen Pekkala ratkaisi. KULJETUSPALVELU Mikko Klemola Ov KANNUS 949-665 270 (H a n n u ), 949-663 27 (T im o ) V. Se jo tiedettiin sitä haet taessa, ettei sillä suurta ja näkyvää merkitystä ole. Sehän on samaan kuin omaisuuden myynti. Kyllä se lopulta taisi 'olla Ahti Pekkalan päätös, joka käänsi Valtioneuvos ton sille kannalle, että Kan nus sai kaupunkioikeudet. On tässäkin päästy eteen päin. Suuremman arvon an taisin, kun on oma jakelija sähkössäkin, toteaa kansan edustaja Esko Aho. Chydenius-Instituutti taidettiin aikaansaada muu tamaa vuotta liian myöhään, vaikka sekin on hyvää työtä tehnyt koulutustasolla. K a iv e r r a m m e o v ik y ltit, p o s tila a tik k o k y ltit, r in ta n e u la t y m . 872 682 « boda kO ABLOY noRMA Lukitusja turvallisuusalan liiton jäsenliike HÄLYTYSLAITTEET s u u n n itte lu , a s e n n u s ja h u o lto . En osaa oikein sanoa. 873 850 KQLPR4SEN SEMENTTIlälLIhKO 69150 Eskola, puh. K a n n u k s e n k a u p u n k i 1 v u o t t a LESTINJOKI 9 Kansanedustaja Esko Aho ’’Kyllä se taisi olla Ahti Pekkalan joka vaikutti” Kannus likka Puranen Kansanedustaja Esko Aho oli voimakkaasti mukana ajamassa Kannusta kaupungiksi vuoden 1985 lopulla sen jälkeen, kun valtuusto oli päättänyt hakea kaupunkioikeuksia. Ehkä se kohotti kunnan pro fiilia ja oli sitä kautta hyö dyksi. Kun muu alla maassa liikkuu niin sitä hieman ihmettelee, miksi täällä ollaan niin pessimis tisiä, kun vertailtaessa mui hin alueisiin, meillä ei pitäi si olla mitään syytä tähän. 968-8227 100, 873 520 tai 9400 561 202 oO J O S TE IL L Ä O N L A S IH U O L IA , T U T U S T U K A A V IE R E IS E E N L U E T T E L O O N , JA S O IT T A K A A M E IL L E , N IIN H U O L E T H A IH T U U ! TOIM ITAM M E: Kestolasit Traktorinlasit Erilaiset lasitukset Koristelasit Korjauslasit Tuulilasit Tuulilasin poraukset Suihkuseinät Peil¡liukuovet Eristyslasit Peilit Kolmannen lasin asennus Sälekaihtimet LA ITISEN LASI Puh. Vaikka sillä ei ollut Kan nukselle mitään taloudelli sia vaikutuksia valtionapui hin, niin päätöksellä oli joi denkin uusien kaupunkien valtionapuihin merkitystäja siksi se vaati valtiovarain m inisterin suostum usta, muistelee kansanedustaja Esko Aho yli 10-vuotisia tapahtumia. Meillä olisi saata va itsetunto kohoamaan. Tietysti Kor pelan Voimalla on kovia paineita, mutta jos se myytäisiin niin pelkään, että tu lee jälleen eräänlainen mo nopoli, koska ostajakin las kee sijoittamalleen pää omalla määrätyn tuoton. En niinkään kannuslaisena, mutta koko Keski pohjanmaata ajatellen kou lutustaso on liian alhainen
Vaihtokaupalla on hän saanut kalafossiilit, joiden ikä on arviolta 50 60 mil joonaa vuotta. Maankuulun kanteleen tekijä Oiva Heikkilän oppipoikana lisäsivät oppia puusta ja vanhan puuperinteen säilyttämisestä. Maakunnan vanhimmat esineet. Arviolta seitsemän piha piirissä sijaitsevaa aitta rakennusta kätkevät si säänsä lähes 6000 esi neen kokoelman. Van hoja jalattomia tuoleja, yk sijalkaisia penkkejä ja kommuutteja alkoi tulla ympäri Suomea, kunnostettavaksi ja vanhan mallin mukaisek si muuttamista varten. Tilaajat harvoin kysyivät hintaa, tärkeintä oi i piirongin, pöydän ja penkin vuosisatainen henki. Työaineet ja työtavat oli opeteltava ja ongittava sel ville kirjoista, jos sieltä löy tyi. Kaikista entisöidyistä esineistä Aimo on ottanut värivalokuvat malliperinteen säilyttämiseksi. Kannus Ilkka Puranen Maakuntamuseota on tur ha muualle enää haikailla. Ei yksinomaan vanhan entisöintiä Aimo Kiviniemi harrasta. H IM A N G A N ^ KUNTA J SÄHKÖ URAKOINTI myös vikakorjauksia Eeli HflCJTfiLCiOMfi puh. Sitä piti aina ajatella, mitä tuosta hirviäisi ottaa. Nuoret arvostavat perinnettä! H äm m ästyttävä väite kuuluu Aimo Kiviniemen suusta. Jäniksiä pyydet tiin porkkanan ja rautojen avulla nälkävuosina. Kiviniemen Aimon yk sityiskokoelma sisältää pal jon harvinaisuuksia. 949 361 562 Vanhan keräilijä, Aimo Kiviniemi, kulttuurinsäilyttäjä, josta harva tietää Maakuntamuseo Kannukseen. Sellai sia ovat mm. Entisöintioppi hakusalla Pahin tilanne oli 196070 luvuilla, jolloin kukaan ei tehnyt entisöinti hommia. Töitä oli vuodenkin mää rä ruuhkassa odottamassa. Jänisraudat ovat myös har vinaisuus. 984-776 003 r P a rh a im m a t O n n itte lu t p o lv ih o u s u iässä o le v a lle 1 -v u o tia a lle K a n n u k s e n k a u p u n g ille ! "Keli onni on, se onnest' nauttikoon". Valitettavasti vanhaa perinne-esinettä on kannet tu kaatopaikalle valtavat määrät. Kansalaiskoulun loputtua oma yritys oli sel vä asia. Oman pihapiirin aitat ovat 1700 luvulta, vanhin Sykäräisistä hankittu kaksikerroksinen aitta 1778 vuodelta. Kyllä se sieltä löytyi, kun maalikerroksia rapsutteli päältä pois. Ja Aimo teki, kysymättä aikaa ja palkkaa. Hän nimittäin väit tää, että varsinkin nykyinen nuori polvi arvostaa perin nettä paremmin kuin moni sodanjälkeinen sukupolvi. Paperikursseja minä sen jälkeen vain olen käynyt ja muutamia kirjoja lukenut, toteaa Aimo Kiviniemi vaa timattomasti. Monesti sitä yölläkin heräsi ja mietti, että mitenkähän se on rakennet tuja millainen sen pitää olla, jotta siitä tulisi alkuperäi sen näköinen. Kokoelma sisältää harvi naisuuksia, joita todennä köisesti ei löydy Pohjan maalta, löytyykö edes koko Suomesta. Entisöintihommaa ei voi hinnoitella työtuntien mu kaan. Eihän se aina onnistunut ja asiakastakin on kuunneltava ja tehtävä siitä sellainen, kun asiakas tah toi, kertoo Aimo menneistä ajoista. Oli löydettävä aikakausi ja sen alkuperäi nen tyyli, milloin se oli ra kennettu ja ollut käytössä. Aamuyöstäkin mietin Resuisen, hyljeksityn, pölyisen piirongin kunnos taminen vaati muutakin kuin puhdistusta. Tässä on lasten lapsille valmistuneet kapioarkut, tietysti vanhan mallin mukaan. 983-430 155, 430 050 85900 Reisjärvi puh. Hyljeharpuunat ja hylkeenpyyntivälineet ovat täydelliset. Kanteleentekijä oppipoika Kiinnostus vanhaan ja puusta uuden rakentamiseen heräsi jo poikasena Aimolla. Nyt on vaan niin, etten ole niitä ehtinyt järjes tää, kun tuo sairauskin tuli, kertoo eläkeläiseksi siirty nyt Aimo. Niitä tuli ih misiltä, jotka ymmärsivät perinteen, perinnön jatka misen perään ja arvostivat isiensä ja äitiensä töitä. Nuoret eivät ole enää lastulevyn perään kuten monta sukupolvea on ollut. Monesti uuden pystyi teke mään halvemmalla kuin vanhan entisöimään, mutta ne, jotka entisöivät, niille on tärkeintä että vuosisatai nen perinne säilyy oikeassa muodossaan. Vanhojen puuesineiden entisöinti ja uusien kin rakentaminen vanhoilla malleilla tekivät oppipojas ta mestarin. Sitä ennen hän oppi myös verhoilijan am matin Erkki Nikusen oppipoikana. Harvinaisuuksia. Miehen maine kiiri suusta suuhun mene telmällä koko maahan. Opettajana lähes 30 vuotta Kansalaiskoulun puutyönopettajana Aimo ehti toimia Kannuksessa lähes 30 vuotta. i o LESTINJOKI K a n n u k s e n k a u p u n k i I O v u o t t a r " \ &nnittele/zune • /O o u a tu m ta i / u t t i / f u A ' S e / i A a a f i u / i A i a (Intti JCanyaA Oy, 85200 Alavieska puh. Kaikessa hiljaisuudessa ja julkisuudelta syrjässä kannuslainen Aimo Kivi niemi, 62 v., entisöijä, Kannuksen Lummukkakankaalla on 15-vuotiaasta pojasta lähtien kerännyt kaikkia vanhaa talonpoikais-kulttuuriin liittyvää esineistöä. Viisi toistavuotiaana taisin ensim mäiseen vanhaan esineeseen ihastua. Sitä on tullut hankittua vuosien mittaan vaihtokau palla tai väkivelalla. Aitois sa olevien vanhojen esinei den ikää tuskin kukaan pys tyy selvittämää. Vanhin huonekalu, jon ka Aimo on entisöinyt on 1690 luvun kirstu. Niiden lu ettelointiin ja esillepanoon vaaditaan rutkasti tilaa enemmän kuin seitsemään aittaan sopii. Nyt jo eläkepäiviä viet tävä Aimo Kaivaa piirongin laatikostaan jotain sellaista, jota harvoin näillä main nä kee. 871 442 949-437 439 AMMATTITAIDOLLA KAIKKI REMONTIT • keittiö • pesuhuone • sauna • tapetoinnit» laatoitukset • parketit • maton asennukset KANNUKSEN » m p u n r _-— K Y ftNNUS puh. Jalattomia, hyljeksittyjä huonekaluja Töitä tuli. Aittojen sisällön analy sointi on toisen jutun aihe, ehkä monenkin.. karhun raudat
Nyt on tahtonut lihoa, kun on ollut niin kylmää, ettei ole päässyt hiihtämään. Yhtään R u o tsi-S u o m en v ä listä yleisurheilum aaottelua ei ole jäänyt näkemättä vuo desta 1952 alkaen, jolloin hän kävi Helsingin Olympiankisoissa. Kiviniemen aitat ovat täyn nä monipuolinen koostumus erilaisia työkaluja, useimmi ten ne sisältävät täydellisen paletin kuhunkin alaan liit tyen. Se on kumma, kun tuo nimimuisti jostain syystä on heikentynyt, tote aa Erkki Mäkelä. Ehkä Erkin iloisuus on myös isältä perittyä. Mistä iloisuus. Pyöräilyjä hiihto Polkupyöräily kesäisin ja hiihto talvisin ovat Erkin ainoat harrastukset. K a n n u k s e n k a u p u n k i 1 v u o t t a LEST1NJOK1 11 Aitat kätkevät sisäänsä mo nipuolisen hylkeen ja valaanpyyntivälineistön pyy täjien asuisteineen päivi neen. Kannus iikka Puranen Mäkelän Erkin nauru herahtaa vielä helposti. Juttuja vuosien varrel ta vanhoista tutuista ja omista kommelluksista riittää. Kuvassa kotitalouteen liit tyviä historiallisia esineitä, niitäkin satoja erilaisia. Yhdeksänlapsisen perheen nuorimmainen vesa oppi jo lapsena, että ilolla ja naurulla pärjää elämänsä parhaiten ja vähimmällä sanakovulla ja kähnällä sisarusten kanssa. Pesäpallossa ja 15 vuotta bingonpyörittäjänä jätti miehen naamavär kin tutuksi monelle. Tuttuja on paljon Erkki Mäkelä on monen tuttu aina Etelä-Pohjanmaa ta myöten. Henkeen ja vereen urheilumiehenä tunnettu Erk ki Mäkelä, 63 v., seuraa vie läkin kaikki television ur heilutapahtum at. Tosin se tuo emäntä aina tahtoo motkottaa, kun puhuttelen kaikkia vastaan tulijoita, joiden nimiä en edes muista. Ehkä se on Mäkelän suvun sukuvika. Aina on paikka ollut bussissa maaotteluun, mentiin sitten Tukholmaan tai Helsinkiin. Siitä lähtien Erkin hymy ja nauru ovat olleet eräänlainen tavaramerkki Erkille, joka nyt jo viettelee eläkepäiviään. Sehän on parasta viihdettä istua katsomossa. Oon kaikkilajinen, vaik ka itse harrastin vain pesä palloa. Jos hymystä ja iloisesta naurusta on pulaa, niin Erkki Mäkelä vain poruk kaan mukaan niin siinä joukossa ei aika tule pitkäksi. Meitähän on monta tällaista iloista ih mistä. Isä oli kauppamies, osteli elukoita ja joutui hieromaan ihmis ten kanssa kauppaa. Kinkkua on tullut syötyä vähän liikaa, mutta ko se on niin hyvää, naurahtaa hiih toladuilla ahkeraan vastaan tuleva Erkki.. Pönkämies Hän on tyypillinen urhei lun pönkämies, joka vuosi toisensa jälkeen istuu urheilukatsomossa. Helppo on mennä puhutteleen jajutteleen, väliäkös tuolla, muis taako nimet
Kaarina ja Kauno Pollarilla ovat siteet entiseen syntymäkuntaan lujat. kannuslaisia, kanssa Kauno solmi avioliiton 1961 ja muutti heti Helsinkiin. Helsingin keskustan mo nien kiinteistöjen isännöit sijällä on myös vakaat käsi tykset Lestijokiseudusta. Tämä konsertti osoitti sen, että kirkossa kitara ja piano soivat erinomaisesti ja ovat säestysinstrumentteina erinomaisia. Keskipohjalaisaatet ta varjellaan perheessä siten, että Kaarina on yhdistyksen sihteeri ja päätyäkseen toimii Esmi 0Y:n konttoripalvelujen päällikkönä.. Ohjelma käsitti traditio naaliset kauniit joululaulut Salmisen, Kotilaisen, Col lanin, Sibeliuksen, Hanni kaisen, Rannan, Madetojan, Jylhän, Pohjanmiehen, Son nisen säveliä. Kannuk sen kirkossa kuultiin joulun parhaat hengelliset sävelet. Poika Jussi on atkinsinööri. Kauno käy perheineen säännöllisesti 5 6 kertaa vuodessa Kannuksessa, kun menee Lappiin. Vai mo on omaa sukua Pihlajaniemi. Jos perusasioista pidet täisiin kiinni, että kala nou see Korpelaan, niin sitten voisi rakentaakin, toteaa si vusta jokikeskustelua seu rannut Kauno Pollari. T apaninpäi väkonsertin perinnettä kannattaa jatkaa. Jokikeskutelu hieman hymyilyttää. Kiilopään maisemissa on pojan kanssa yhteinen 2 viikon asumisoikeuskämppä ja siellä sitä tulee käytyä laskettelemassa ja kultaa huuhtomassa. Hannu Annala, Sisko Hihnala ja Hannu llmolahti säväyttivät pienimuotoisella mutta tunnel mallisella konsertillaan. Kaiken kruunasi viimeise nä esitetty "Oi jouluyö”, joka sai vajaan sadan hengen ylei sön selkäpiissä väreitä ai kaan. Mutta kun menee harrastuksiin mukaan, niin siihen pääsee sisälle, toteaa jo vuonna 1961 Helsinkiin muuttanut Kauno Pollari, Helsingin Ylioppilaskunnan kiinteistöyhtiöiden apulais johtaja. , helsin Lapinhullu ja kullankaivaja Helsinki Ilkka Puranen Kyllä se Helsinki aluk si, kun maalta tulee, niin toi vottomalta kylältä se vai kuttaa. Hannu Ilmolahden lau lussa viehättää sen vapaus ja ongelmattomuus. \ Kauno Pollari, 60 u . Kannuksen kirkko oli koris tautunut talviseen joulutun nelmaan myös ulkopuolelta. Kunpa moni muukin oppisi laula maan vapautuneesti niin kuin itse haluaa niin yleisö kin nauttii silloin sävelistä. LESTIN JOKI K A N N U K S E N K A U P U N K I — 1 O V U O T T A 1 2 Hannu heläytti joulun bestsellerit Kannus Ilkka Puranen Kannuksen seurakunnan perinteeksi muodostuneessaTapaninpäivän konsertis sa tänä vuonna olivat vuo rossa oopperalaulaja Han nu Ilmalahti ja hänellä säestäjinään Hannu Annala ki taralla ja Sisko Hihnala uruilla ja pianolla. Uusinta uutta edusti Kassu Halosen "Sy dämeeni joulun teen”jalohtajalaisvärisen Eero Erkki län ’’Pienen iltarukous”. Minä oon sellainen la pinhullu ja kullankaivaja, että vuosittain sinne on pääs tävä. Mutta kun olisi saatu ne nouse maan edes Korpelan padon alapuolelle, ettei olisi pyy detty pois jo ennen Korpe laa. Kannuk sen seurakunta on ollut roh kea hankkiessaan kirkkoon pianon, tosin sen pito siellä on ongelmallistakin lämpötilavaihtelujen vuoksi. Kalaporras tarvii rahaakin ja jos meri lohta olisi joen omaa kan taa, niin mikäpä ettei. Toteaa vielä, että Hel singin Ylioppilaskunnan ta lousjohtaja on myös kan nuslaisia, Tapio Kiiskinen, Polvikosken Oskarin tytön Siviän poika. Eläkkeelle aivan lähiai koina siirtyvä Kauno aikoo viettää aikaansa laskettele malla ja kullanhuuhdonnassa. Vaimo Kaarinan, synt
Kannuksessa tulee käy tyä harvemmin, yleensä tie vie Kokkolaan päin. Hän arveli, että ilman pie niä lapsia, tuttuja tuskin oli si saanut montaakaan. Siis ihan ihmisiä. Kannuslaiset rsisään lämpiäviä, ahkeria ’’Ihan ne ovat ihmisiä” M ukavia ihm isiä ne ovat, tuumii alavieskalainen Jorm a Kotka pelatessaan hedelmäpeliä ylivieskalaisen kaupan aulassa. . En tiedä sieltä muita 'kuin Esko Ahötf."N3fff1oo m mentoi kalajokinen Sirkku Ruhkala ajatuksiaan kannuslaisista. Ei niille ole noussut Aho päähän, naurahtaa himanka lainen Lea Kippo-Kovasin. Olavi tunnustaa itsekin kallistelleensa pulloja 30 vuotta. Jarmokin önJfflfnäS&Sfe KafffFQks&Sä muutaman vuoden ja kertoi sopeutuneensa hyvin sak kiin. Samalla tulee pidettyä Lohtajan tien vierustat siis tinä. Ne eivät ole samaa massaa kuin muut nuoret. Himankalaiset nuoret neidot Inkeri Grönlund ja Jonna Särkilä tykkäävät, että kannuslaiset pojat ovat persoonalli sempia kuin oman kylän kasvatit. Himankalaisen huolto aseman edustalla köpöttelevä Joulupukki paljasti, että Esko on ollut kilttinä ja saanut paljon lahjoja. Kerään tyhjiä pulloja ja vien ne sitten Kannuk seen. Oikein sopevia ihmisiä.. Aika sisäänlämpiävää väkeä, johon on vaikea tu tustua. Minullaon hyvin myön teinen kuva kannuslaisista. Kannus on pieni nätti kaupunki. Hänelle Kannuksesta on tu tuin paikka pitkäripainen, vaan ei samassa merkityk sessä kuin monille muille. Vaikea sanoa, kun en tunne sieltä montaakaan, kälviäläinen M arika M ä kelä tuumasi pikaisesti. H an g asm aan p erhe muutti Kannuksesta Y li vieskaan, perheen isän saa tua sieltä töitä. Mutta viimeiset 28 vuotta kädessä ovat pyöri neet vain tyhjät putelit. E rja Hangasmaa Yli vieskasta kertoi asuneensa Kannuksessa reilun vuoden. e -Nykyisin tulee ohi ajet tua monesti. Ylivieskalainen Väinö Vihanta on veturinkuljet tajana ollessaan ajanut mo nesti Kannuksen läpi, mut ta lähempi tutustuminen on jäänyt tekemättä. K A N N U K S E N K A U P U N K I 1 V U O T T A LESTINJOKI 13 Kovin kauheina ihmisinä eivät naapurikuntien asukkaat pidä kannuslaisia, jos on kalluppiin uskomista. Vaan vielä nätimpi se olisi, jos ne ottaisivat navetat pois keskeltä kau punkia. Markku kehai see hänkin naapurin pitkäripaista, jossa tulee käytyä silloin tällöin. Mukavia, rentoja, ahkeria., mutta sisäänlämpiäviä tyyppejä. Suhteellisen hupasaa ja hyvää porukkaa, kommen toi M arkku Niemi Lohta jalta. Ihan ne ovat ihmisiä, toteaa ytimekkäästi sieviläinen Jarm o Niskanen tovin asiaa ajateltuaan . Kannuksessa on muu ten paljon lapsenmielisiä ai kuisia... Myös lohtajalainen Ola vi Niskanen pitää kannus laisia mukavina ihmisinä. Kannuslaiset ovat tul leet hänelle tutuiksi loma mökeiltä, joissa heitä yö pyy paljon. Onhan siellä Esko Aho kin. Hän on aina ollut kova tekemään töitä ja tekee edel leen vaikka on 75-vuotias. Terveisiä tutuille! Aate Juola Kalajoelta luonnehtii kannuslaisia rei luiksi keskipohjalaisiksi. Tavallisia mukavia keskipohjalaisia, luonnehti kälviä läinen pariskunta Eila ja Kalevi Kangas. Neitojen mielestä naapurikaupungin nuoret ovat muutenkin rennom pia kuin himankalaiset. KänhuslafseTöVät tullött * hänelle tutuksi, kun hän ai koinaan oli paikkakunnalla töissä. Aho puhuu paljon, mutta ei sano mittään. K o k k o lalain en P e tri Rönnkvist perustaa mieli kuvansa oman appiukkon sa perusteella, joka on Kan nuksesta
Kaverit ja lintuhäkissä sirkuttelevat seeprapeipotovat myös tärkeitä. Televisio-ohjelmista eh doton ykkönen on Blondi tulee taloon -sarja. Tilus kävivät onnittele massa Mariaa ja kahden päivän ikäis tä kaupungin kummilasta. Kun Kati oli pie ni, tein jo silloin 3-vuorotyötä, luonnehtii Kannuksen terveyskeskuksessa sairaanhoitajana työskentelevä Maria tytärtään. Silloinen kaupunginjohtaja Paavo Latva-Rasku ja kaupunginsih teeri Riitta A. Kummi muistaa joka vuosi Katia 500 markalla. Kannuksen kaupungin kummilapsi Kati Iso hanni on reipas tyttö. Katista tuli Kan nuksen kaupungin kummi lapsi. Sarjassa on reipasottei nen Liisa-tyttö, johon lähes saman ikäisen Katin on helppo samaistua. 14 LESTINJOKI K a n n u k s e n k a u p u n k i 1 v u o t t a Kummityttö Kati on pian täyskymppi! Kannus Marja-Leena Mattila-Numminen Kannuslaisen Maria Isohannin tyttövauvasta tuli julkkis kymmenen vuotta sitten. päivänä vuonna 1986 ilmestyneestä Lestinjoki -lehdestä. s*.. Yksi hartaasti odotettu lahjakin on tiedossa: Kor vakorut ja -reiät. Katista on tullut sopeu tuvainen, reipas ja omatoi minen tyttö jo olosuhteiden pakostakin. Tulevaa merkkipäi väänsä Kati juhlii äidin, kavereitten, kum m ien sekä mummun ja papan kanssa. Aiti-Maria vieressään. Koulussa kivinta on välituntien jälkeen matema tiikan tunnit. Tammikuun seitsemäntenä päivänä syntynyt pikkutyttö oli ensimmäinen Kannuksen uuteen kaupunkiin syntynyt vauva. Rahat menevät Katin tilille, jonka hän saa käyttöönsä 18vuotiaana. Kati harrastaa kanteleen soittoa, uintia ja luistelua. Lehtileike tammikuun 13. Blondin Liisa ykkössuosikki Kati Isohanni käy Taka lon koulun kolmatta luok kaa. Ensimmäinen uusi kau punkilainen sai ansaittua huomiota. Me jutellaan usein sii tä, että kumpi ehti syntyä ensin. Meidän luokalla on yksi tyttö, joka on syntynyt kak si päivää myöhemmin kuin minä. Katin piti oikeastaan syntyä jo vuodenvaihtees sa, mutta niin se meni vii kon verran yli, kertoo Ma ria
Hallinto on meillä sa neerattu ja ajattelu muuttu nut niin, että ei koskaan saa samanlaisia työttömyyslu kuja nähdä. Erilaisia ne ovat, mutta erityisesti 1970-80 luvuilla Kannus kehitti toimintojaan määrätietoisesti. Vävy hän on todellisuu dessa tänne suuntaan, sillä silmäniskut Helsingin yli opiston kuppilassa olivat niin tulisia, että vihille hän aikoinaan talutti Eija Kor pela -nimisen tytön. K eskipohjalaisiltam ien yhteydessä ennen joulua heitimme hänelle muutamia kysymyksiä. Mikä on työttömyysfilosofiasi. Onpa Timo Honkala ehtinyt to u h u ta m o n e n m o isissa muissa yhteiskunnallisissa harrastuksissa ja toimissa. Meillä saa 50 000 ihmistä toimeentu lotukea. Toimeentulotuen menot on meillä neljässä vuodessa nousseet 200 miljoonasta 550 miljoonaan. K a n n u k s e n k a u p u n k i 1 v u o t t a LESTINJOKI Kannuslaisten 'vävypoika' apulaiskaupunginjohtaja Timo Honkala ”Vaimo löytyi muiden kannuslaisten kautta yliopiston kuppilassa” Eija Honkala, Timo Honkala ja Raija Ahonen Valkoisen salin keskipohjalaisillassa. Kyllä niitä leipäjonoissa on. Uskon ja toivon, että löy dämme ratkaisuja. tunnustaa Timo Honkala. Robottihommat vähentävät ihmis työtä, joten jotain on saata va tilalle. Työ on mietittävä uu delleen. Mikä on suuren ja pienen, kuten Kannus, kaupungin ero ja millaisia erilaisia ongelmia niillä on. Honkalat ovat vierailleet hyvin usein Kannuksessa. Helsinki Ilkka Puranen Voitaisiin varmasti sanoa, että kannuslaisille Timo Honkala, Helsingin kaupungin sosiaalija terveydenhuollon apulaiskaupunginjohtaja, soveltuisi henkisesti vävypojan asemaan, vaikka vävypoika pyörittääkin lähes 500 kertaisesti Kannuksen kaupungin talousarviota suurempaa budjettia. Hän jo h taa H elsingin kaupungin budjetista sitä lohkoa, missä työskentelee 20 000 ihmistä ja jonka bud jetti on 7 miljardia markkaa, joka on 40 prosenttia koko kaupungin budjetista. Meidän on saatava pehm otyötä lisää, koska kova työ ei työllistä. Työttömyys on meidän ykkösongelma. Kyllä niitä on aina isois sa kaupungeissa. Automaation verotuk sen kiristäminen on maail manlaajuinen kysymys, jo hon me suomalaiset emme yksinään voi mennä. Kaupunginhallituksen pu heenjohtajuus, seutukaavajohtajuus ja nyt vuodesta 1991 alkaen apulaiskaupunginjohtajuus ovat osoituksia siitä, että miehellä on poliit tista painoarvoa ja kanta vuutta. Nuorille se on niin henkisesti kuin muul lakin tavalla kestämätöntä. •ssa* ss & sp #. Kesäpaikalla Pertussa pää see mukavasti eron päivän huolista. Valkoinen sali oli aikaisemmin Helsingin kaupunginvaltuuston istuntosali. Onko köyhiä Helsingissä. Kaksi poikaa, 2 -ja 17vuotiaat ja yksi 13 vuotias tyttö, olivat psykologi-vai mon kanssa yhteistyössä teh tyjen panostusten tulokset. Meillä Hel singissä elettiin itseriittoisesti ja vasta nyt ollaan ha vahduttu tilanteeseen, mis sä työttömiä on 20 prosent tia
Kauppa, teollisuus, karjan ja sikojen kas vatus, puunjalostus sekä maatalouskonei den tuotanto ovat tärkeimpiä elinkeinon haaroja. Kulttuu ritarjonta on monipuolista. SAMUEL • PORTUGALI* Samuel sijaitsee 200 km Lissabonista pohjoiseen Souren alueella. osien val mistus autoteollisuudelle. Luontomatkailulle Hepstedt luo mainiot puitteet: metsää, järviä, nummia ja soita löytyy. Eschiä pidetään viihtyisänä ja hyvin suunni teltuna asuinalueena. vil janviljely, öljy-ja tupakkateollisuus, taide-ja käsiteol lisuus, moderni teknologia ja asuntotuotanto. Asukkaita on noin 1900. Kaupungis saja 13 kylässä on yhteensä noin 1600 asukasta. BIEVRE BELGIA Bievre sijaitsee 150 km Brusselistä Namurin alueella. Elinkeinoi na ovat nahka-, tekstiilija kenkäteollisuus sekä liha-ja maidontuotanto. leirintä alue sekä kaksi lämmitettyä uima-allasta. Elinkeinoja ovat mm. viljaa, perunaa ja vihanneksia. . ESCH ; HOLLANTI • , Esch sijaitsee 100 km Haagista Noordbranantin alueella, 12 km Hertgenboschista. Turisteille riittää his toriallista nähtävää luonnon kauneuden ohella. 3040 asukasta. Asukkai ta Cashellissa on n. Ocana on 5770 asukkaan paikkakunta Toleden alu eella, 60 km Madridista. Lontoosta sinne on matkaa 110 km. ............HEPSTEDT * * * SAKSA Noin 850 asukkaan kunta sijaitsee Han noverista 110 km ja Rotenburgista 27 km. Tavoitteena on saada luoda verkosto, jossa ovat alueilla toimivien järjestöjen ja yritysten tiedot ja tavoitteet. Nähtävää riittää kulttuurinnälkäisille: luostareita, pa latseja, arkkitehtuuria... Alu eelta löytyy mm. Yrityksillä on mahdollisuus saada kultakin alueelta tiedot yhteistyöhalukkailta yrityksiltä. kaksi ho tellia, 16 ravintolaa, kaksi retkeilymajaa sekä leirintä alue. Bucine sijaitsee Arezzon alueella40 km Firenzestäja 250 km Roomasta. Myös neljä ravintolaa sekä leirintäalue palvelevat matkailijoita. ' OCANA 4 ESPANJA . Elinkeinoina ovat pääasiassa karjan ja sikojen kasvatus sekä kukkien vil jely ja puunjalostustoiminta. Teollisuutta ei ole. 16 LESTINJOKI K a n n u k s e n k a u p u n k i f o v u o t t a Yhteistyötä yli rajojen Eurokunnat tarjoavat mahdollisuuden. Asukkaita on 1990, joista monet käyvät muual la töissä. Maataloustuotteiden jalostus ja metsätalous ovat tärkeimmät elinkeinot. Asukkaita on noin 800. Kannuksen kaupungin mukaanlähtö Eurokunto projektiin mahdollistaa monipuoliset mahdollisuudet myös elinkeinoja kulttuurielämälle solmia suhteita ja yhteistyökuvioita 12 eurooppalaiseen maahan. HOLMEGAARD • * * TANSKA Holmegaard sijaitsee Tanskassa 80 km Kööpenhaminasta etelään. Myös tekstiili-, leipomo-, lasija tupakkateollisuusovattärkeitäelinkeinoja.. . Bievren kaupungissaja 11 kylässä on yhteensä n. Troisviergesin kaupun kiin on matkaa 80 km Lu xemburgista. Bievressäon mm. Alueel la tuotetaan viiniä, vehnää ja oliiveja. • • • • • • • • • • • KOLINDROS KREIKKA CISSE RANSKA TROISVIERGES LUXEMBURG BUCINE ITALIA Kolindros sijaitsee Katerinin alueella. Elinkeinoista mainittakoon mm. T urismin lisäksi elinkeinoina ovat viljan ja viininviljely sekä ovien ym. E linkeinoina puunjalostus, viljanviljely, tupakkaja puuvillateolli suus. Urhei lumahdollisuudet ovat erin omaiset. lasi-ja metalliteollisuus, viljanviljely sekä karjan ja sikojen kasvatus. Asuk kaita on noin 8850. Jalka pallo ja kansantanssit ovat suosittuja. Kaupungissa ja 7 kylässä asuu 2240 asu kasta. • ??t CASHEL • IRLANTI *• • Cashel sijaitsee Tipperaryn alueella 180 km Dubli nista, 100kmCorkistaja25 km Clomnellista. Paikkakun nalta löytyy mm. Cisse sijaitsee Poitiersin alueella 330 km Pariisista. Elinkeinoista mainittakoon kukkien vilje ly, tekstiili-, metallija sa hateollisuus. DESBOROUGH ENLANTI Desborough on 7300* asukkaan pikkukaupunki Englannissa Ketteringin alu eella. Maatalous tuottaa mm. Elinkeinoista tärkeimmät ovat turismi, teollisuus sekä käsiteollisuus. kuusi jalkapal lokenttää, neljä tenniskenttää, kaksi lei rintäaluetta sekä kaksi hotellia ja yhdek sän ravintolaa. 3000. Kunkin alueen hallinnolliset instanssit ovat sitoutuneet yhteistoimintaan ja tätä kautta on helpompi mennä kullekin alueelle ja löytää yhteistyö kumppanit
Kaupungintalon edessä on koko illan myös tori, missä myydään erilaisia kannuslaisia tuotteita. Tosin ei yhtä ripeästi kuin tänä vuonna. Muiden maakuntien tavoin myös Keski-Pohjanmaallaovat elinkeino rakenteet muotoutumas sa uudelleen. Par haiten se turvattaisiin perus tamalla oma elinkeinopiiri kolassa sitä ei ole enää lainkaan. -Koulutusmahdolli suudet ovat kohentumas sa huimalla vauhdilla. Uudenvuoden tervehdyksen esittää kau punginjohtaja Eero Kiiski. Tässä mielessä on hienoa nähdä kannuslai sen Poutun hyvinvoinnin. Kehittyminen riippuu siitä miten väki, kunnat ja erityisesti yritykset näkevät tulevaisuuden ja uskovat kehitysmahdollisuuksiinsa. Vuoteen 1998 ulottuvan kampanjan takana on Keski-Pohjanmaan Liitto ja kunnat ovat siinä kiinteästi mukana. Ammattiviljelijät tuovat turvaa U udessa Euroopassa joilla voimme edesauttaa lihastyövoiman käyttö mahdollisuuksia. Seikkula muistuttaa, että tämä pätee myös maatalou dessa. Kymmenen vuotta sitten Kan nuksen keskustassa tungeksi 5000 6000 ihmistä. Taantuman merkeistä huolimatta uskon talouden jatkavan kasvuaan vuonna 1996. Tänään on kaupunkilaisille tarjolla kaupunginvirastolla klo 12 jälkeen kahvia ja täytekakkua. jokaiseen maakuntaan. Yksi vahvuutemme on hyvä sijaintimme kes kellä Suomea. Seikkulan mukaan on väärin väärin tulkita päätök senteon lipsuvan pois maa kunnasta, jos kaikkia yrityk siä ei enää ohjatakaan pai kanpäällä. > a lu-motiaaue ?Kannuksen kaupungille ja kaupungin asukkaille sekä menestystä tuleville KANNUKSEN OSUUSPANKKI K a n n u s l a i s t e n oma p a n k k i. Sen lyhyen tähtäimen tavoittee na on positiivisen innostu neisuuden edistäm inen maakunnassa. Meidän on käytettävä niitä vahvuuksia, joita meillä on. Tänne ovat hyvät liikenneyhteydet niin maitse kuin meritse vahvat kehittyvät ja pärjää vät. Se on oikein maakunnan lippulaiva alallaan. \ PanA aietunut M u u ttelu t 1 vuotta, tä y ttä v ä lle ‘TljuutuA eeu ¿ a u fu a tyille yA tetU cfäteriveöiiK Maitokolmio v_____ y Kari Urpilainen: Kaikkiin päätöksiin ei kannata alistua Juhlavat juhlat Kannus juhlii 10-vuotista kaupunkitaivaltaan tästä päi västä alkaen koko vuoden. Esimerkiksi Koktalouden kehityksestä meinaa painaa päälle. '.-sestääsete « M m k .. Toimivia, kevyitä malleja Valtion aluehallinnon säilymistä Seikkula pitää äärimmäisen tärkeänä. Keskipohjalaisten ’’omaa häntää” pyritäänkin nosta maan ylös erityisellä mark kinointikampanjalla. Hän pi tää teurastamon toimintaa monin tavoin esimerkilli senä. Mas satuotannosta pyritään pääsemään eroon ja eri koisosaaminen nostetaan kunniaan. Altti Seikkula uskoo, että maakunnalla on kaikesta huolimatta mahdollisuuk sia, vaikkaausi epävarmuus Urpilainen kertoo jän nittyneenä seuranneensa ylivieskalaisen teurasta mon henkiinjäämistaisteluajasen voittoa. K a n n u k s e n k a u p u n k i 1 v u o t t a LESTIN JOKI 17 Seikkula valaa väkeensä uskoa Maakunnan käytettävä vahvuuksiaan Maakuntajohtaja Altti Seikkula patistaa keskipohjalaisia uskomaan itseensä ja omiin mahdollisuuksiinsa. Liian usein unohdetaan, että meillä on nuoria ja am mattitaitoisia viljelijöitä. Sunnuntaina uudenvuoden aattona kaupunki jär jestää kutsuvierastilaisuuden kaupunginvirastolla ja illalla yleisen hulinan kaupunginviraston edessä. Oma häntä ylös Kaiken kaikkiaan us kon maakunnan tulevaisuu teen, toivottavasti vain se itsekin uskoo, Seikkula sa noo. Meillä on osaavia käsiä ja päitä, jotka ovat olleet vah vuutemme tähän saakka, miksi ei siis tulevaisuudes sakin. Urpilainen toteaa, et tei tällainen kehitys ole tietenkään ongelmatonta, mutta siihen on sopeudut tava. Olisi saatava omia toi mivia kevyitä malleja, jois sa valtioneuvoston säästö tavoitteet voitaisiin toteut taa. On oikea ryhtyä ky seenalaistamaan kauem pana tehtyjä päätöksiä ja etsiä niihin uusia vaihto ehtoja. Urpi lainen uskoo, että lihan jalostuksessa tarvitaan jatkossakin pienempiä yksiköitä. Etenkin maitotalous ja peruna ovat maatalouden vahvuutemme. Uusien työ paikkojen saaminen on suuri haaste. Maakunnan lihanjalos tuksesta on hänen mu kaansa jo otettu tarpeeksi siivuja. Päinvastoin pitäisi aja tella, että täältäkin voidaan ohjata maan suurinta kaup paa, KPOrta. Iltajuhlat alka vat työväentalolla esitettävällä jännitysnäytelmällä ’’Hii renloukku” ja jatkuvat klo 23 alkaen yli puolen yön musii killa, ilotulituksella ja naisvoimistelijoiden paraatilla kau pungintalon edessä. i***.*». Siksi am m attikorkea koulu tulisi välttämättä vakinaistaa. Pk-yritysten aikaa -Tulevaisuus on selke ästi pienten ja keskisuur ten yritysten aikaa. Tilaisuuteen odo tetaan tuhatmäärin yleisöä. Tulevaisuudessa oli si selvitettävä ne tekijät. Maakuntajohtaja pitää tärkeänä myös kulttuuripoh jaamme, joka on muista maakunnista poiketen vah va ja ehyt. Ammattikorkea koulu vakinaiseksi Osaavaa ja koulutettua työvoimaa Urpilainen pi tää hyvin tärkeänä maa kunnan kehittymiselle. He pärjäävät varmasti Euroo passa ja antavat turvaa tule vaisuudessa. On taistelta va siitä, että tulevaisuudes sa pystymme tuottamaan kansalliset kiintiömme. Jo pitkät etäi syydet tuovat omat rajoi tuksensa supistuksiin
-K annuksen liikuntamahdollisuudet ovat koh tuulliset, onhan meillä suuri urheiluhalli. Harrastusmahdollisuuk sista huolimatta nuorison ak tiivisuudesta Teemu löytää toivomisen varaa. Puhelinlankoja myöten kiirii laulu monta kertaa ensimmäisenä ter vehdyksenä. Laulu työvälineenä Risto Soini on erikoinen virkamies. Kun Erkki kajautti laulun taimitarhal la, niin siinä kaikui männi köt ja naapurit hiljenivät kuuntelemaan. * < • j •»>..» y i a v ‘.» / » > >, » i » > * * » t. Aktiivisuuttakin kannuslaisista nuorista löytyy: -Vasta perustetussa nuo risokahvilassa on alkanut käymään porukkaa. Jenni Peltola, 17 Lukiolaisen Jenni Pelto lan mielestä Kannuksessa on paljon palveluja, vaikka joi takin ostoksia joutuu lähteä tekemään Kokkolaan saak ka. K a n n u k s e n k a u p u n k i — t o v u o t t a 18 LESTINJOKI Kannus Ilkka Puranen Yksi myönteisen sympaattinen kannuslainen on vanhainkoti Kotirannan 'isäntä' Risto Soini, paljasjalkainen kannuslainen, joka näki päivänvalon toisena lapsena päivänvalon Kannuksen silloisessa uudessa sairaalassa, joka vieläkin kököttää Valtakadun varrella. Hän on myös herra, jolla on omissakin silmissä tietty pilke. Nuorten mielipiteitä Kannuksesta Kehitettävääkin löytyy Kannus Marko Överman Teemu Jokinen, 20 Ala-asteen kouluavusta ja Teemu Jokinen pitää Kannuksen harrastusmah dollisuuksia hyvinä sekä lii kunnan, että kulttuurin alal la. Se on lisännyt liikenteen toi mivuutta huomattavasti, sa noo Emo. -Nuorten tulisi itse tehdä aloitteita eri tapahtumien saamiseksi, eikä aina jättää tapahtumia vanhempien ih misten järjestettäväksi, sa noo Teemu. ’. Kannus on Teemun mie lestä rauhallinen paikka asua, suhteutettuna kaupun gin väkilukuun. Lapsena meillä kävi pal jon vieraita ja jo silloin muistan keskustelleeni ai kuisten kanssa ja tulin myös toimeen näiden vanhojen kanssa. Marika Tapio, 17 Lukiolainen Marika Ta pio kiittelee Kannuksen lii kuntamahdollisuuksia, mut ta löytää nuorten harrastus mahdollisuuksista myös pa rantamisen varaa. Olen tyytyväinen ja nautin työstäni vanhusten kanssa. Ehkä se johtui siitä, että hän oli huutolaispoika. -Nuorten tapahtumiin ei ole panostettu tarpeeksi ja Kannuksen keskustaa pitäi si saada viihtyisämmäksi, mikä onkin jo viritteillä, sa noo Jenni. -Ennen Kannuksessajärjestettiin runsaasti nuorisotapahtum ia, esim erkiksi Ranta-rock. Olen laulanut lap sesta lähtien, vaikka Erkkiveljeni, joka kuoli jo 35vuotiaana, olikin paljon pa rempi minua. Kun silmiin linjaa myöten ei voi katso, niin laulu avaasydämet kes kustelulle. -Liikuntamahdollisuuk sia on aivan tarpeeksi, vaik ka itse en niitä palveluja paljon käytäkään. Jos se on sieltä saa tua koulutusta. Myös Marika pitää Kan nusta rauhallisena ja kivana paikkana asua. Marko Tiittanen, 16 Opiskelija Marko Tiitta nen ei pidä Kannuksen pal veluja nuorille tarpeeksi hy vinä. Iloinen pohjavire, niis täkö se sitten tulee. Tykkään työstäni, olen onnellinen, että minul la on monta porrasta ylä puolellani, eikä minun tar vitse huolehtia niistä asi oista. Symppis katsoo silmiin Siellä se äiti minut ker toi tehneensä. ’’Herttaiset silmät ryppyjen takaa” Iloiseksi elämän tekee se, kun huomaa, että moni en monien ryppyjen takaa katsoo elämänkokemuksen koulimat kirkkaat ihanat sil mät luottavaisesti sinuun. Metsuri, ylihoitaja Risto Soini, 49 u. Laulu on myös Kotiran nan asukkaiden etuoikeus. Laulun sanoin on helppo herkistyä. Mutta jäähalli pitäisi Kannukseenkin saa da. > V < v , • * / . Ehkä ne ajattelevat, ettei kait poika isäs tään huonommaksi tule ja luottamus on heti selvä, jat kaa Risto Soini. Tärkeintä on, että pää sen vanhuksia lähelle, tilit tää Risto Soini asennettaan. Erno Kumpulainen, 20 Työtön Erno Kumpulai nen haluaisi monipuolisem pia palveluja ja nuorisota pahtumia Kannukseen. Voiko niiden silmien edes sä olla muuta kuin onnelli nen. Kävijät ovat enimmäkseen yläastelaisia. -Nuoriso ei liiku kuin perjantaisin, vaikka viikol lakin voi harrastaa kaiken laista. Kyllä laululla saa hel posti kontaktin toiseen ih miseen. -80ja 90-lukujen vaih teessa Kannuksessa toimi vielä noin 15 bändiä, tällä hetkellä vain kolme. ”Ei kait poika huonommaksi isästään” Aina kun vanhuksille kerron olevani Soinin Kal len .poika, niin silmät kir kastuu ja vastaus on yksise litteinen ’’Noh, kyllähän Kallen tunsin”. Kyllä se on kotoa. Vaikka isä-Kalle saattoi vaikuttaa ankaralta jajämtiltä mieheltä, niin ko tioloissa hän oli lempeä ja iloinen. Pesuvati mu kana oli pitänyt mennä syn nyttämään, kun silloin va rustus oli sitä mitä oli, ker too Risto toisen käden tieto ja syntymästään. Arvostan hänessä sitä, että hän niistä olosuhteissa voit ti kurjat olot ja saavutti kun nioitusta, joka nosti häntä. > * • * . Nyt ei ole oi kein mitään. Kannuksen vanhainkoti Kotirannan johtaja, entinen metsuri-ylihoitaja, on sympaattinen herra', jolle silmien kauneus ja elämänkokemusta omaavat vanhukset ovat sydämen asioita. Myös Jenni löytää Kan nuksesta kehitettävää. -Kesäisin on nuorten vai II i kea saada töitä, eli kesätyö paikkoja pitäisi saada lisää, sanoo Marika. Voiko työstään saada ihanampaa palautetta kuin ihmisten silmistä saa, ky syy Risto Itsensä antamista -Sosiaalinen kanssakäy minen on itsensä antamis ta. -Juuri tämän ikäisille ei ole kauheasti tapahtumia, kun monitoimitalollajärjestettävissä diskoissakin käy lähinnä yläastelaisia. -Ainoa, mihin olen Kan nuksessa erittäin tyytyväi nen on liikenneympyrä
Katselin siinä, kun Reino laittoi päänkokoista muovimerkkiä jalkaansa kiinni. Ajattelin, että tässä me kaksi sydän potilasta soudettiin ja huo vattiin. Se aamu jäi minulle lähtemät tömästi mieleeni. Hän oli mestari sytyttämään. (Toivo Peltolan kirjasta 'Elämää vuosilta 1924 1994 ) Ilmoitukset entiseen tapaan Toholampi Toholammin kunta il moittaa kunnanvaltuuston kokouksista entiseen tapaan. Toivo Peltola kirjoittaa elämänsä vuosista niin arki sista kuin vähän juhlavam mistakin tapahtumista. Näin aloittaa Toi vo Peltolan esittely n sä omassa elämänkertakirjassaan vuosilta 1929 1994. Kynttilät syttyi vät haudoilla jouluaattona. Jos unohdat ilmoituksen, voi unohtamisen hyvittää 200 markan ’'ilmoitusrikemaksulla”.. Tä män päivän ihmiselle se opettaa olemaan tyytyväi nen ja kiitollinen vähään kin. Päästiin rantaan ja vinssat tiin tervahöyry maalle. Viranhaltijoilla on li säksi valtuudet pistää ilmoi tukset joko Keskipohjan maahan tai Lestinjokeen. Koetapa siinä myrskyssä pitää venettä oi keassa linjassa. että seuraavana aamuna koivunlatva taipui kovasti. Kahdeksan ai kaan kuitenkin lähdimme. Väliin piti äyskäröidä vettä veneestä, kun aal lot toivat sitä veneeseen. Rantoja ei näky nyt. Reino sanoi, ettei köhän panna pelastusliivit päälle, on sen verran kova tuuli. Mutta kalaa on kovasti. Nitroja otettiin Lopulta päästiin niemen suojaan ja tulo helpottui. Mutta tiesin Reinon olevan sellaisen jukuripään, että turha sitä oli hätyyttää. Päästelimme ne Aunen lämmittämässä mukavan lämpöisessä saunassa. Meillä on jo ainakin 150 kiloa muikELÄMÄÄ VUOSILTA 1929 199L Toivo Peltola Toivo Pelto lan kirja si sältää pal jon mielen kiintoisia tarinoita hä nen elämän sä taipaleel ta. Kannuksessa reserviläiset suorittivat kunnianosoituksen ja seppeleenlaskun sankarihau doille. Niin kävelimme ran taan kottikärryjä lykäten. Kokouskutsu julkaistaan myös ajan ja pai kan osalta Keskipohjan maassa. Ilmoituksen voi tehdä myös ilmaiseen puhelinnu meroon, joka on 0800 0811 ja numero on avoinna siihen aikaan, kun virkamiehet ovat töissä. Varsin jännittävä on ta pahtuma, joka sijoittuu jo aivan viime vuosikymme nille. Toivon ja Reinon kalareissu Verkot olivat kuin hopeaköyttä Toholampi Jorma Rekonen Synnyin kotiin, missä neljän tytön perästä kovasti odotettiin poikaa. Sanoin Rei nolle jo, että annetaan verk kojen olla. Majan muutosta ilmoitettava Kun muutat majaa, muis ta ilmoittaa väestökirjanpitäjälle muutoksesta. Sanoin, että hyvin olet ajatellut asi an, mutta miten olet ajatel lut minut siinä tilanteessa löydettävän. Ilmoi tus tulee tehdä suoraan väes törekisteriin, ei enää isän nöitsijälle ja muille talofiskaaleille. Se kertoo kalareissus ta Lestijärvellä, jonka hän teki Savolaisen Reinon kanssa. Olimme keskellä Hiidenniemeä. Silloin ne syttyivät ja tupakointi onnistui kovassa myrskys sä. Mutta ei me voitu lähteä, kun oli kalan liikkumisen aika. Reino sytyit eli lupitupakan palamaan. Menin sano maan Reinolle, että nyt pi täisi lähteä ennen kuin oi kein iso mylläkkä tulee. Katsopa jos vene sat tuisi kaatuman, niin tämä olisi hyvä merkki hakumiehille, Reino tuumasi. Muikkuja saatiin noilta myrskyisiltä vesiltä 170 ki loa. Ei auttanut, läh dettiin. Minä näin. Minä sanoinkin, että jos tästä selviän, minua on tur ha enää muikunpyyntiin pyy dellä. Sattuipa kerran, kun illalla laskim me verkot yöksi pyytämään. Kysyin, että mitä mer kitystä tuolla on. Vesi oli rannoilta jo jä ä nitteessä, joten ei siinä kau aa olisi polskittu jos olisi vedenvaraan jouduttu. Koskaan me ei riidelty, mutta joskus olimme eri mieltä. Piti niitä minunkin ottaa. V uorokauden vaihtuessajouluaatosta joulupäiväksi ja pak kasen paukkuessa toholampilaiset suuntasivat kirkon suojiin. Pois nukkuneita omaisia muistettiin. Sinä olet sen verran liikkuvampi, että kerkiät tä hän naruun kiinni, etkä sinä tästä kauaksi joudu, Reino selvitti. Veneen lai dat menevät aina vain lä hemmäksi vettä. Tiesin järvellä käyvän ko van mylläkän. Siellä saa tiin nukkua tuntia myöhempään. Hän laittoi tulitikkujen myrkkypäät jonoon. Kun mentiin vastentuulta, moottori aal lon harjalla kävi tyhjää. Hiidenniemelle päästiin ja mer kit löydettiin. Reino oli mukava kalakave ri. Varsin monet yksittäi set tapahtumat elämän tai paleitaan Toivo on kuvan nut hyvin yksityiskohtaisesti ja kiinnostavasti. Tuuli sen kuinyltyi, mutta Reino ruok ki kalkkunoitaan ja sikojaan kaikessa rauhassa. Puheen piti Heikki Pöyhtäri. Joulukirkko alueellamme alkoi kello seitsemän Lestijärveä lukuunottamatta. Toholammilla seurakun talaiset täyttivät kir kon jouluyönä. Verkot olivat tervahöyryssä ja Reino katselee ym pärilleen. Kynttilät syttyivät haudoilla Toholampilais et kokoontuivat yömessuun Lestijokilaakso Jorma Rekonen Perinteitä noudattaen kynt tilät haudoilla syttyivät jouluaattopäivän ja illan aikana. Siinä oli narua metrikau palla. Ei se olisi mitään auttanut. Yömessujoka pi dettiin toista kertaa Toholammilla, täytti kirkon penkit. Erityisesti nuorisoa oli runsaas ti liikkeellä. Siksipä sain nimekseni Toivo Kaar lo Aarre. Se ui parasta aikaa verkkoihin. Viimeiset 15 vuotta hän on asunut Ranualla. Mie het tunnustivat rannalla pe länneensä vesillä. Sankarihaudoille kynttilät sytytettiin useissa kunnissa omaisten lisäksi paikallisten Lions clubien toimesta. kun kaveri kaiveli vesillä nitropurkin ja heitit kourallisen suuhusi. Miten päästään kääntymään. Tervahöyry oli viisi ja puoli metriä pitkä vene, jolla läh dimme liikkeelle. Nyt ei päästy käänty mään kotiinpäin, mies tuu masi ja nyki moottoria. Sinne oli tuollainen kilomet rin matka. (0 kuja. Eh din jo ajatella, ettei se lähde edes käyntiin. Jos sattuisi vene kaatumaan Päästiin selälle ja tuuli alkoi todella tuntumaan. Ilmoituslomakkei ta saa Kelan paikallistoimis toista tai postien esitehyllyistä. Toivo on kotoisin Toholäm miltä ja tehnyt jo täällä pit kän päivätyön. Kunnan viralliset ilmoi tukset nähdään ilmoitustau lulta. Kokonaisuudessaan kutsu on julkisten kuulutusten il moitustaululla ja Lestinjoki-lehdessä. Ei ollut mitään kiirettä. Aivan kuin hopealiinaa ve täisi veneeseen. Välillä löysin itseni aina kalojen päältä, vaikka pidin kaksinkäsin veneenlaidoista kiinni. Pitää katsoa, että jos tulee loivempi aalto, niin päästään sen mukana kään tymään, Reino jatkoi rau hallisesti. Matka Hiidenniemen kohden alkoi. Tuli kova mylläkkä Meillä oli verkkoja viisitoistakin janassa
Niin totta kuin tarina on kin, sitä ei ole sidottu aikaan eikä paikkaanpa kaikki mitä näet on täyttä kuvitelmaa. Untamo Lepola. Rekisteröintimaksut eivät saa kuitenkaan olla niin suuria, että ne vaarantaisivat yhdistymisvapauden toteutumisen. Se on näytelmä suomalai sen ihmisen kaipauksesta. tilalle. Omaisuuden siirtojen syynä oli vuoden 1996 alusta voimaan tuleva kireämpi perintö-ja lahjaverolaki. Uudella levyllä on 13 kappaletta, pääosin Väinö Katajan sävellyksiä. Sairaanhoitajat (AMK SH1): Härmälä Lena Käl viä, Koskela Riitta Sievi, Leppäkari Riitta Kälviä, Lokasaari Tuula Himanka, Vanhala Anne Ullava. Untamo Lepola Kesto väliaikoineen 2 h. Pahkamäki Peltoniemen Hintrekin surumarssi Näytelmän keskushenki löinä ovat suurisydämiset naiset ja päättömät miehet, joiden viuluihin ja nimiin väkisin näyttää takertuvan häikäiseviä katkelmia sekä tuonettä tämänpuoleisesta musiikista... Seppo Parkkinen Ohj. Kokonaisuutena kuitenkin hyvä esitys. Juhlavuoden kunniaksi yhtye on työstänyt oman CD-levyn ’’Euroopan laidalla”. maaliskuu ta 1996 kello 19.. Kirj. Verottaja yhdistää vuon na 1996 annettuihin lahjoihin 1.1.1994 ja sen jälkeen anne tut lahjat ellei vähintään kolme vuotta ole kulunut aikaisem masta lahjasta. p n ä JOULUKUUTA 1995 (f Käsittely nopeutuu Yhdistysten rekisteröinti maksulliseksi Yhdistysasioiden neuvottelukunta on käsitellyt rekiste röinnin muuttamista maksulliseksi, jotta rekisteröintiä saa daan nopeutettua. Auvinen, O. Marin palatsit Marraskuussa 95 sai kantaesityksensä näytelmä he rätyssaarnaajasta, näkijästä, nuoresta naisesta Mariasta, joka vuosisatamme alkukymmeninä loi ympärilleen yhden kuuluisimmasta suo malaisista herätysliikkeistä. Muutamissa kappaleissa ääni ei synkkaa sävelmän kanssa, onkohan ollut oikeantyyppinen mikrofoni käytössä. Lainmuutokset tulevat voimaan 1.1.1996 ja rekisteröin timaksut muodostuvat seuraavasti: Sääntöjen ja sääntömuutosten ennakkotarkastus 300 markkaa tai 1000 markkaa, riippuen tarkastettavien pykäli en lukumäärästä, uuden yhdistyksen tai sääntömuutoksen rekisteröinti 300 markkaa (ei ennakkotarkastettu), uuden yhdistyksen tai sääntömuutoksen rekisteröinti 80 markkaa (ennakkotarkastettu) ja puheenjohtajan tai nimenkirjoitta jan vaihtumista tarkoittavan muutosilmoituksen rekiste röinti 50 markkaa. Toteutus: A. Viikon verovinkki: V Lahjojen yhdistämissääntö on takautuva Kokkolan kaupunginteatterin alkuvuoden näytännöt Lahjojen yhdistäminen merkitsee käytännössä suurem pia lahjaveroja, koska lahjaveroasteikko on progressiivi nen. Useat lapset ja lapsenlapset ovat saaneet kuluneen syk syn ja talven aikana lahjaksi joko rahaa, asunnon tai kesä mökin. 2 LESTINJOKI PERJANTAINA 29. Maksutuloilla pyritään jouduttamaan ilmoitusten käsit telyaikaa alle kuuteen kuukauteen. Ensihoidon syventävät opinnot: Gromov Jaana Kälviä, Jokitalo Jaana Sie vi. Peltoniemen Hintrekin Surumarssin on kirjoittanut Hintrekin oma jälkeläinen Jusa Peltoniemi. Ensi-ilta pe I. Molski ja Taikinatasku K esk i-P o h jan m aali a, Keski-Keholan kylässä, kes kikesällä keskiyönaikaan syntyy painijaperheeseen poika Molski, jonka ensiparkaisu synnyttää lentävän lauseen: ’’Sun elämäs on seikkailu!” Huimat seikkai lut vievät mm. Marian palatsit on näy telmä kiistellystä, rakaste tusta ja vihatusta naisesta. 50 minuuttia musiikkia ja menoa perheen pienim mille ja huumorintajuisille aikuisille. Yhtyeen kokoonpanossa soittavat Veijo Hemesniemi, Väinö Kataja, Juha Peltola ja Matti Suvanto. Vaikka tottahan se oli, että ennenmuinoin häitä tanssit tiin neljäkin päivää ja vii nanpolton ollessa laillista vuonna 1863 katovuosien jo kolkutellessa ovia kei tettiin siemenviljat viinaksi ja juotiin vuodessa reippaat 16 litraa täyttä viinaa hen keä kohden. V uoden 96 ensimmäinen esitys lauantaina 27.1 kello 19. Aikaisemmin käsittely aika oli 1,5 vuotta. Häräntappoase on kar hea, aito ja elävä, ja se kipi nöi. Kaunotar ja Hirviö Kaunotar ja Hirviö jat kaa ohjelmistossa tammi kuun ensimmäisenä lauan taina, 6. ensi-ilta su 28.1 klo 14. Tällöin on hyvä tietää, että verottaja yhdistää veron määrää laskiessaan keskenään lahjat, jotka on annettu samalta lahjanantajalta samalle lahjansaajalle kolmen vuoden sisällä. Tämä kol men vuoden sääntö on takautuva. Mustonen, A. Jän nittävä, romanttinen ja roh keasti erilainen teatterisovitus tutusta tarinasta. Mari an roolissa Tanjalotta Räik kä. Parhaat saavu tuksensa yhtye on niittänyt tanssiyhtyeitten SM-kilpailuissa sijoittumalla 3. Matikainen, M. Kesto väliaikoineen noin 2h 30 min. Se, että aikaisempi lahja on annettu vanhan lain aikana ei toisin sanoen merkitse sitä, että sitä ei voitaisi yhdistää vuonna 1996 annettavan lahjan kanssa. Teoksesta tuli nuorten kulttiromaani, jonka teema ei vanhene. Manialta uusi levy Tanssiyhtye Mania on pyörittänyt tanssi vaa yleisöä jo 20 vuoden ajan. Rekisteröintimaksuja ei peritä niistä ilmoituksista, jotka ovat saapuneet yhdistysrekisteriin ennen 1.1.1996. Molskin mukana huristaa kylän lei purin poika Taikinatasku, joka omistaa venyvät her mot ja tutisevat housut. Kesto väliaikoineen 3 h 20 min. Eduskunta on hyväksynyt lakiesitykset. Saara Markkanen Ohj. ja kaiken yllä lepää jo edesmenneen, mut ta silti sitkeästi virkaansa toimittelevan kirkkoherra Chydeniuksen haamun vaa timaton teesi: Maa ilman ihmistä on erämaa... Näyttämöllä ta rina on nyt lähempänä kuin koskaan alkuteoksen ympä ristöä, Himangan Torvenkylää. Kirj. Sävelet ovat hel posti svengaavia ja tanssilattialle sopivia kap paleita. Lontoon olympialaisiin, lumilautai lun MM-kisoihin Himala jalle, Bossanovan rytmeihin Etelä-Amerikkaan, euroviisuihin Sorrentoon. Ohjaus Mika Myllyaho (Teak), lavastus Juhani Risku, koreografia Mia Malviniemi (Teak), musiikin sä vellys ja sovitus Tuomas Airola. Moottori on käynnistetty, sankaruus ja seikkailu ovat alkamassa... Dramatisointi Nina Erjomaa, ohjaus Veikko Pohjo nen, lavastus Untamo Le pola, puvustus Annukka Pykäläinen, musiikki Tee mu Haapaniemi, Sami Hei nonen. Rytmi on selkeätä ja sävelkulut ovat melodisia, eivät kuten monilla epäselvää mös söä, jossa rytmikin katoaa. Kuuluisuutta toivat paitsi karism aattinen jo h taja, myös lukuisat oikeuden käynnit joihin liike sotkeu tui. päivä kello 14. Näyttelijät YTN. Chydeniuksen haamuna vierailee baritoni Hannu IImolahti. helmi kuuta 1996 kello 19. Rock-musiikkinäytelmä Häräntappoase Kokkolan Kaupungin teatterin ja Ykspihlajan Työ väen Näyttämän yhteistyö nä valmistuu maaliskuussa nuorten musiikkinäytelmä Häräntappoase, teos joka m uistetaan A nna-Leena Härkösen esikoisromaanin ja myöhemmin televisios sakin esitetyn elokuvan poh jalta. Suosit telemille yli 5-vuotiaille sekä erityisesti nuorisolle. Osa vanhemmista ja isovanhemmista suunnittelee jo seuraavaa vaihetta omaisuuden siirroissa. Kantaesitys la 10. Veronmaksajain Keskusliitto ry Valmistuneita KAUPUNGINTEATTERI Kokkolan Terveyden h u o lto -o p p ila ito k s e s ta 21.12 valmistuneet lähihoi tajat: Hoito-ja huolenpito eri toim intaym päristöissä: Kero Anne Lohtaja, Kykyri Piia Kälviä, Lokasaari Aila Lohtaja, Savela Vuokko Himanka,Tunkkari Katarii na Lohtaja, Vuolle Sinikka Kälviä, Yrjänä Paula Loh taja
Miesten ja naisten 2-jatkosarjan kaksi parasta säi lyvät edelleen 2-sarjassa ja kolmas karsii 3-sarjan toi seksi sijoittuneen kanssa ja loput kolme joukkuetta pu toavat 3-sarjaan. Kaksi parasta nousee 1 sarjaan. Himangan puulaakissa eivät pelaajat saa olla sarjapelaajia vaan harrastelijoi ta. Aatonaattona lauantaina päästiin myös alku illasta melko korkeisiin lukemiin, kun ihmiset aloittelivat joulunviettoa saunaamalla. Tarkoituksena on yhteis hengen lisääminen kunnon kohottamisen ohella. Nivalan Ur heilijat (1), Tähti-Volley Sodankylä (1), Pattijoen Urheilijat (0) ja Pudasjäven Urheilijat (0). Asiaa haluttiin jopa kiireh tiä. V altioneuvosto jakoi 32 miljoonan markan kokoisen avustuksen taloudellisesti heikossa asemassa oleville kunnille. Naisten 1 -noususarja ja joukkueiden hyvityspisteet suluissa: Oulun NMKY (2), Oulunsuun Heitto (2), Kuu samon Pallo-K arhut (1), Tornion Lentis-88 (1), Vaa san Vasama 11 (1). LESTINJOKI PERJANTAINA 29. Kunnassa on pohdittu teknisen toimiston alasajoa. Seuraavat keskipohjalaisurheilijat siirtyvät vuo den vaihtuessa uuteen seu raansa: M ikko Tapio Latvala, seiväs 350 (H aapajärven Kiiloista Himangan Urhei lijoihin) Markus Vanhala, kuulan työntö (Ullavan Kilvasta Kokkolan Veikkoihin) Matti Myllylahti, 3000m 9.04,48 (Haapajärven Kii loista Kälviän Tarmoon) Anne Lehtohalme, N17 moukari 40.98 (Haapajärven Lekasta Ylivieskan Kuu laan) Timo Sammallahti, seiväs425 (Kokkolan Veikois ta Himangan Urheilijoihin) P iia K a rin iem i, N 19 200m (Kannuksen Urasta Ylivieskan Kuulaan) EliseHuhtakangas, lOOm (Kannuksen Urasta Ylivies kan Kuulaan) Tero Ylikangas, kuulan työntö (Kannuksen Urasta Himangan Urheilijoihin) Teemu Pääkkö, 800ni (Kannuksen Urasta Nivalan Urheilijoihin) Toni Latvala, seiväs 430 (Raution Kisailijoista Haa pajärven Kiiloihin). --------r ~ r ~>— t t "---------------Tutkintoja Kannuksen kaupungin insinööri J u h a n i V ähähyyppä on suorittanut hal lintotieteiden lisenssiaatin tutkinnon Tampereen Yli opistossa. Näin säästyttiin sähkönmaksukorotuksilta. En simmäisessä ottelussa Roi ma matkaa Limingan vie raaksi. Kannus sai rahoitusavustusta Kannuksen kaupunki sai anomansa valtioneuvoston harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen. Korpelan Voimalla vältyttiin sähkönmaksukorotuksilta Kannus Marko Överman Hyvän tiedottamisen ja sähkönohjauksen an siosta joulunaikana ei rikottu nykyistä sähkönkulutushuippua. K eski-Pohjanm aalta avustusta saivat myös Ylivieska ja Veteli. N aiset 2-jatkosarja ja joukkueiden hyvityspisteet suluissa: Vaasan Vasama 111 (2), W om an-V olley Rovaniemi (2). Kaikista otteluista odo tettavissa kovia kamppailu ja, koska kaikki joukkueet ovat lohkojensa käijestä 1 noususarjassa ja 2-jatkosarjan joukkueet ovat myös loh kojensa kärkipäästä. tam mikuuta. Ensimmäises sä ottelussa NU saa kotisaliinsa Pudasjärven. Valtuutetut lupasivat tehdä päätöksiä sen tutkimuksen pohjalta. Korpelan Voima oli valistanut lehdissä ja maakuntaradiossa asiakkaitaan sähkönkäytön jakamisesta tasaisesti eri vuorokaudenaikoihin. Vuorolistat on kirjoitettu pitkiksi ajoiksi eteenpäin, jotta vuo rotyössä olevatkin voivat osallistua. Yhtä yritystä kohti vuoro tulee kerran kuussa. A vustuksen arvo on 800 000 markkaa. Ulkopuolinen kon sultti tulee talousarvioon varatun määrärahan turvin tutkailemaan teknisenja sosiaalija terveydenhuol lon sektoreita. Kuvassamme vasemmalta tennistähdet Mikko Lamu, Maija Lamu sekä Miia Kohtala, juoksijat Erja Ervonen, Riikka Niemelä ja Klaus Mäkelä ja valmentajana Juho Kössi. Otte luita on joka maanantai. Jatkosarjat käynnistyvät Lentopallon miesten ja naisten 1-noususarjat ja 2jatkosarjat alkavat 14. Himan gan Urheilijat (0) ja Puolan gan Ryhti (0). Monet valtuutetut aset tivat takarajaksi maaliskuun lopun. p n ä JOULUKUUTA 1995 2 1 Kaupunki muisti urheilijoita Kannuksen kaupunginvaltuuston kokouksen aluksi muistettiin SM-tasolla menestyneitä kannuslaisia urheilijoita stipendeillä. Niin sanotu giljotiiniporukka esitti kyseisen toimen alasajoa, mutta päättäjien enemmistö ei nähtävästi ole kuitenkaan taipuvainen ensik u u le m a lta nielem ään päätöstä. K an n u slain en V esa H anni on suorittanut Ku run m etsäoppilaitoksessa metsätalousinsinöörin tut kinnon. joka on 56,8 MW, jäätiin vain noin 0,1 MW:n päähän. Vilkasta puulaakilentopalloa Himanka Kymmenkunta yritystä ja yhteisöä eri puolilta Himan kaa kilpailee puulaakilentopallossa marraskuun lopul ta pitkälle kevääseen. Kaksi parasta nou see 1 -sarjaan. M iehet 2-jatkosarja ja joukkueiden hyvityspisteet suluissa: Himangan Roima (2) , Kempeleen Pyrintö (2), Kauhavan Visa (1), Pudas järven Urheilijat (1), Limin gan Niittomiehet (0) ja Kuu samon Pallo-Karhut (0). Oulun yliopiston teknil lisessä tiedekunnassa on diplomi-insinöörin tutkin non suorittanut Ari Jo h a n nes Kalliokoski Sievistä. Tämä jo u lunajan huippu saavutettiin perjantaiaamuna kahdeksan ja yhdeksän välisenä aikana. Miesten noususarja ssa pelaavat seuraavat joukkueet ja suluissa jokai sen hyvityspisteet: Kannuk sen Ura (2), Muhoksen Pal lo-Salamat (2), Himangan Urheilijat (1), Oulun Kisko (1) , Pielaveden Sampo (1), Kokkolan Tiikerit (0), Lentopalloseura Että Oulu (0) ja Peurungan Pojat Rova niemi (0). Sähkönkulutushuipusta. Ensimmäises sä ottelussa saa HU vieraak seen Uran. Alasajoon maalis kuun lopulla Yleisurheilun seurasiirrot Toholampi Jorma Rekonen Toholammin kunnanval tuusto päätti varata 40 000 markkaa sosiaali-ja tervey denhuollon sekä teknisen sektorin selvitysten tekemi seen
2 erässä., ä 160,. Kannuk sessa 10/ 10, Lesti.järvdiä 2 ! 2,. Lopotinpuistossa kaksio 57 m2. Tilastollisesti Himangalla sairastuu vuosittain 5 miestä ja 5 naista syöpään. 871 231. 2 e rässä ..ä 170,Tilaajan n im i:____________________________________________ Lähiosoite: Postiosoite: Mikäli lahjatilaus: Maksajan nimi: _ Lähiosoite: Postiosoite: Posti maksu maksettu LESTINJOKI PL 1 69101 KANNUS Kannuksen pk lupa 2 »m m. KOKOUKSIA Kannuksen kunnalliset työntekijät ry VAALIKOKOUS 8.1.1996 klo 18.30 virastotalon saunaosasto. K E S T O T IL A U S 280,. johtaja Eero Kiiski '• Maamme-laulu • Kannuksen Naisvoimistelijoin paraati / marssimusiikki Kokkola Seven • Ilotulitus • Koko illan ravintoloiden, jä r jestöjen, yhteisöjen ja kylä toimikuntien erikoistarjouksia! K a u p u n g in h a llitu s E i Syöpäkeräys alkaa Lainaa oli nostamatta Lestijärvi Vuoden 1996 aikana syöpäjärjestöt järjestävät valta kunnallisen "Syöpä voidaan voittaa” keräyksen. LESTINJOKI PERJANTAINA 29. Kunnanhallitus päätti ot taa talousarviolainaa kaksi miljoonaa markkaa OKO:n kuntatodistuksella. Tervetuloa! , , .... Uuden Vuoden aatto 31.12.1995 Opistoteatteri esittää Agatha Christien näytelm än HIIREN LOUKKU Kannuksen työväentalolla klo 19.30. KANNUS KAUPUNKINA 10 vuotta PERJANTAI 29.12.1995 Kannuksen kaupunki kutsuu kaikki kaupunkilaiset juhlimaan IO-vuotistaivaltaan tarjoamalla tä y te k a k k u k a h v it kaupunginvirastolla klo 1 ZOO-15.00. PO H JO ISM A IH IN ..330,. 12 K K ...................3 1 ,. Talousarvion mukaista lai naa oli nostamatta 3,15 mil joonaa markkaa. m m mm m m TT'" ........... Korkoon helibor + 0,25 prosenttia. ................ UUDEN VUODEN VASTAANOTTO T 7 l in v ira s to n e d e s s ä a lk a e n k lo 2 3 .0 Iloista musiikkia: Kannuksen Soit tokunta, joht. Sauna lämmin. Pakkaa ostoksesi / sp u ssiin ' sa m a lla p a k k a a t \ nuoren tö ih in . Liput 30 mk. Asiat: asetetaan ehdokkaat liittokokousvaaliin. Kukan sai lähes 80 sotainvalidia. -Puh. Hallitus t SEKALAISTA G A Y TO G A Y 0700 1-6540 3,95/min + ppm SG, PL 19, Halikko TIINAN LINJAT ( 924 ) 770 8800 L E S T IN J O E N . LC K a n n u s A\0 O Vuokralle tarj. Hallitus kokoontuu 18.00. 2 erässä., ä 145,. LoLiajaila 5 / 5 ja Toholammilla 7 miestä ja 6 naista. ................ pnä JOULUKUUTA 1995 Kannuksen sotainvalidit ovat joka joulu saaneet naisosastoltaan jonkinlaisen lahjan. Kuvassamme Salme Joki-Korpela luovuttamas sa kukkia Ensti Huukille, vasv ja Lauri Mäki-Eskelille. Tänä vuonna tytöt' kukittivat joulukukin jokaisen sotainvalidin. Päätetään äänestystapa (postitai uurnaäänestys) Jokainen KTV:n jäsen voi asettua ehdokkaaksi. Ahti Orjala 3 ja reipasta puhallinkkia: Kannuksi , i ( Uuden Vuoden tervehdys: kaup. Keräysvastaavina alueellamme ovat H im angalla A nna-M aija Pahkala, Kannuksessa Toini Ojutkangas, Lohtajalla Esko Mäki-Ullakko,' Lestijarvellä Marja Mikkilä ja Tchoiammilli» Kerttu Kallio. Vaasan läänin tavoitteena on kerätä 3,5 miljoonaa markkaa ja koko valtakunnassa 24 mil joonaa markkaa. Pusseja kaikissa hyvinvarustetuissa kannuslaisissa marketeissa. Tarjous oli pyydetty K unta rahoituksen lisäksi Postipan kilta ja Toholammin Osuus pankilta
Läh tö srk-talolta klo 18.15, pa luu klo 23.30 Kannuksessa srk-talolla. Tiistaina: Kinkerit Ainalissa Elvi ja Jouko Kullal la klo 19. Kälviällä. Talousarvion loppu summa on 4 161 464 mark kaa, jossa on lisäystä 532 858 markkaa edelliseen vuo teen. Jumalanpal velus kirkossa klo 10. 1. Johan na Hemesmaa, kylän kuo rot), samoin Alaviirteellä Heikki Kailajärvellä (Aulis Anttila, kanttori). Iltamessu kirkos sa.) T a p a h tu m a ja tk u u 31.12. Tarkemmat ajat seuraavis sa kirkollisissa. Mikä meidät va kuuttaa oikeasta tiestä?” Epäilysten ja uskon rohkeu den virsiä. 1 . Talousarvioon sisältyy mm. M ukaan odotetaan erityisesti seura kunnan luottamushenkilöä, pyhäkoulunopettajia ja ker honohjaajia. Jumalanpal velus kirkossa klo 10, Ku janpää ja Hirvi. Ilta Sanan ääres sä srk-kodissa klo 19, Reijo Niemelä, Aulis Anttila, Nisunjyvä. Kunkaan kinkerit 11.1. p n ä JOULUKUUTA 1995 O JO LESTIN JOKI III TMMl fVRAKVNNISSA TAJPA JlTUV Kuollut: Jenni S ofia Keski-Ojala 76v 1 lkk 9p Kastettu: Jussi-Artturi Ranta-Pitkänen Tilaisuuksia: To 28.12. Hartaus klo 17. Kastettu: Ossi Johannes Haasala. klo 19 Seppälä M erja ja Mauri Kopsala. Kirkkokuorolle annetaan 15 000 markkaa ja lisäksi toinen 15 (KK) markkaa val takunnallisille laulujuhlille osallistumiseen. Klo 13 sekakuoro vierailee Lepo lassa. Jälkeen jum alanpalvelus-ja musiikkijohtokunta srk-ko dissa. Lähetystyötä avustetaan yh teensä 38 220 markalla ja musiikkityön avustukset te kevät yhteensä 4 100 mark kaa. T a loustoimisto on avoinna 8.1. Ehtoollisjuma lanpalvelus klo 10. Joulumyyjäiset tuottivat 1.603,50 mk ja kauneimmat joululaulut 1.210,40 mk. Ilm. Keskiviikkona: Kinke rit Pöntiössä Reino Hukalla klo 19. ja 2. Välikannuksen kinkerit 22.1. Ma 1.1 .-96 Jumalanpal velus kirkossa klo 10, Matkamiehet. klo 19 S eu ro jen talo lla, jä rj. 1 . To 4.1. Päiväkerhot alkavat 2.1. Uudenvuodenaattona klo 10 jumalanpalvelus ’’Ju malan armo seurasi häntä” (Luuk. kirkos sa, Erkki Huuki ja Esko Hir vi. Scapa Flow ja Bass'n Helen ja klo 22. Taloudenhoitaja Asko Hekkala aloittaa päätoimi sen a ta lo u d e n h o ita ja n a 1.1.1996. Arkistojajärjestellään 50 000 markalla, kanttorilaa si säm aaltaan 10 000 markal la Ruonalla uusitaan katto 80 000 markalla ja maala taan sisältä ja lattiat laka taan ja hiotaan 20 000 mar kalla. K y läk irk k o P ah k alan seuratuvallaklo 12. Toivoa uuteen vuoteen ! Toholammin helluntai seurakunta Su 31.12. Kinkereillä mukana khra, kanttori, diakonian vi ransijainen Laura Rontti sekä kantto rih arjo ittelija Sisko Palojoki. Lapset ja nuoret: Kohti elämää -tapahtu ma la 30.12. luku; kristinoppi 96-99; Virsi 565. 877058 (koti). Kotiseurat Pia ja Martti Suihkosella klo 19, kirkkoherra. Kotirannassa ja klo 18. P rosenteissa lisäys merkitsee 14,68 prosenttia. Erityishuoltopiirin hen gellistä toimintaa avustetaan 8134 markalla ja rovastikun nan yhteistyötoimikuntaa 6 146 markalla. klo 13 Kleemola-Isokangas Pirkko ja Tapani Kirsilä. Hartaus klo 18. Ollille p. La 6.1. HIMANKA Torstaina: Hartaus Pal v e lu k esk u k sessa klo 13 (Reino Niemelä) Sunnuntaina Uuden vuodenaattona: Jumalan palvelus kirkossa klo 10. Ry:llä, Eero Niemi-Korpi. T apahtuma kuu luu 1. Kirsti ja Pentti Kuusisto sekä Marja Liisa ja Esko AlaKuusisto. Kastettu: M irja Vinter (Leksand, Ruotsi) k . Roikotan kinke rit 16.1. Korintto laiskirje 6. Eskolan rukoushuonetta korjataan keittiössä 30 000 markalla. Kirkkokuo ron leiritoimintaa tuetaan Kannuksen seurakunnan taloudellisen vallan käytäjät, kirk kovaltuusto, nykyisessä kokoonpanossaan. Sunnuntaina 31.12. 3200 markalla. Seurat Pahkalan seuratuvalla klo 19 (Timo Saitajoki). Veljeskodilla. Märsylän kinkerit 8.1. klo 19 Hirvi koski Sirkka ja Aarne Rautapuro. Jokisalon kinkerit 1 5 . Kyyti jä r jestetään (klo 18.30) la klo 19 alkavaan iltaan (Scapa Flow ja Bass'n Helenin kon sertti vapaa-ajantalolla 20,, iltapala srk-kodissa 15,-, iltamessu), tarvittaessa su päivällä (12.30 sählycup, 15.30 kanavat) ja (17.30) klo 18 alkavaan aattoiltaan (raa mattutunti, nuortenilta, ilta pala 15,-, Sinisen sormuk sen konsertti 15,-, tuomasmessu, ilotulitus). klo 19 Päivi ja Eero P elto n iem ellä. y TOHOLAMPI J Nuoret: uudenvuodentap ah tu m a K ä lv iä llä 30.31.12. Kinkerit: Ti 2.1. Seurat Ryrllä klo 12.30. klo 10 jumalanpalvelus. Vanhemman väen kerho vanhassa pap pilassa klo 12. Koskenmaan kinkerit 16.1. Uuden vuoden hartaus kirkossa klo 23.30. 31.12. Taloustoimistoon sijoitettuna srk-kodilla Park kipaikalle toistaiseksi. Seurat Pajalan seuratuvalla klo 14 (Timo Saitajoki). Hartaushetki vanhainkodilla klo 14. alkaen m a-pe päivittäin. Esko lan kinkerit 10.1. klo 19 Kaija ja Leo Aittomäellä. Rippikoululaiset o s a llis tu v a t k in k e re ille om issa piireissään seura kuntaan tutustumisen mer keissä. 2:33-40), virret 17, 127, 22, 19:5-6, 20, 29:3. H im angan seurakunta toivottaa taivaan isän siunaustaUudelle Vuodelle 1996. Takarivistä vasem malta lukien Jukka Riippa, Väinä Myllylä, Markku Hanni, Erkki Simukka, Aarne Haukkala (varajäsen), Manu Kumpu lainen, Raimo Petäjä, Matti Taskila, Arja Uusitalo, Seppo Tastula, Enni Erkkilä, Annikki Rättyä, Sirkka Ranta-Nilkku ja Timo Isohanni. Jos menot lisääntyvät niin tulotkin lisääntyvät. Kolehti lähe tykselle. Edessä kirkko herra Lassi Kujanpää, valtuuston puheenjohtaja Väinä MäkiPetäjä ja taloudenhoitaja Päivi Tervo. Erkki, Anu tai k h ra n -v ira s to 870021. HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 1996 ! A violiittoon vihitty: Aku Ilari Koivukangas Kok kolasta ja Hanna Marjukka Koivukangas (e Puutio). Uudenvuodenpäivänä 1.1.1996 klo lOjumalanpalvelus. klo 19 Marjatta ja Tapani IsoKunkaalla. U u d e n v u o d e n p ä iv ä n ä klo 10 jumalanpalvelus, ’’Jeesuksen nimessä” (Apt. klo 11.00 päivätilaisuus Hyvää Uutta Vuotta kai kille! Seurakunnan menot nousevat yli 14 prosenttia Kannus Ilkka Puranen Kannuksen seurakunnan kirkkovaltuusto on vahvis tanut talousarvion ensi vuo delle. Muualta tulevien esiin tyjien palkkioihin varataan 7 900 markkaa.. Korpelan kinke rit 1 7 . klo 19 Raili ja Usko Kattilakoskella. klo 19 Mirjam ja Allan Huukilla. klo 19 Elsi ja Matti Koskella Mäkelänkankaalla. Diakoniasta ja talous hallinnosta: Diakonian vi ransijainen Laura Rontti aloittaa työnsä 1.1.1996. Tied, ja ilm. Mutkalammin kinkerit 9.1 . klo 19 Leena ja Pentti Ylikankaalla. Su 31.12. Partiolaisille annetaan 9 810 markkaa. Verotuloja kertyy 3,9 miljoonaa mark kaa. Seurat klo 20. Arvion mukaan verotuksella saa daan 513 358 m ark k aa enemmän kuin tälle vuodel le on arvioitu. Torstaina 4.1.: HPE Pal velukeskuksessa klo 13.30. Kinkereistä: Kinkereiden aihe:”Epäilykset-kysely-usko. Uudenvuodenpäivänä: J u mal an pal ve 1 u s j a H PE ki rkossa klo 10. Seurakunnan kiinteistö jen kunnon ja korjaustar peen selvitykseen uhrataan 10 000 markkaa ja samalla varataan suunnittelumäärä rahaa seuraavaan remonttikohteeseen 80 (KK) markkaa. Rauhanyhdistykselle an netaan avustusta6 000 mark kaa, Kaustisen evankelisel le kansanopistolle 350 mark kaa, Palvelevalle puhelimel le 9 165 markkaa, kirkon ulkomaanapuun 3 600 mark kaa. Vastaanottoajoista tarkem min seuraavissa kirkollisis sa. Su 31.12. Äitilapsipiiri kk:n päiväkerhotiloissa klo 9.30-11.30. Kinkerit 1996 Jos suunniteltu ajankoh ta ei sovi järjestäjille, niin ottakaa yhteys kirkkoher ranvirastoon sopivamman ajankohdan järjestämiseksi. PERJANTAINA 29. rippikouluryh mien ohjelmaan, matka ja lippu ilmaisia. Puistolassa, Pisarat. Klo 19 Antti Sihvo sen m uistoseurat kotona Pirttikankaalla. Muille nuo rille matka ilmainen, lippu konserttiin 20 mk (klo 19. Ke 3.1. Kinkeripiirien kevättoimikauden hahmot telua yhdessä sekä lisäksi muuta ajankohtaista tiedo tusta ja neuvonpitoa (YVkeräys, valinnat jne.) Kinkereiden kahviraha YV-keräykselle. Ke 3.1. Nuorten uudenvuodentapahtuma Kohti Elämää 30. Urut puhdistetaan 25 000 markalla ja kalustoa hanki taan 25 (KK) markalla. Poikakerho Sykäräisen koulul la klo 18. klo 19 Markki Eini ja Eero Seppä nen. To 4.1. Ti 2.1. Kinkereil le ovat tervetulleita kaikki seurakuntalaiset. 4:8-12), sekakuoro, virret: 41, 132, 40, 317:1-2, 37, 36:5-7, lyhyt srk-kertomus, rukouspäiväjulistus. kävelytien rakentami nen P uistolasta hautaus maalle 20 (KK) markkaa, seu rakuntatalon hajuhaittojen ja jäteveden pumppaamon uu siminen 40 000 markkaa, pappilan sisämaalaukseen 30 000 markkaa. Ma 1.1. Tänään klo 19 joululau luilta Marinkaisten ruko ushuoneessa (khra. Kälviällä. Kinkerit Hillilän alapäässä M aija ja Harri Tapiolla klo 19 (Tapion kodin ja Lilja Kinareen yhteisesti järjes tämät). klo 19 R u k o u sh u o n eella. Seura kunta maksaa rippikoulu laisten konserttiliput ja ilta palat, muille nuorille kon serttiliput. omat kyydit. Diakoniatoimisto on sijoi tettu toistaiseksi Pikkupatterin asunnon yhteyteen
2 joukkuetta on ilmoitettu maakuntaviestiin. 2 % T R IO L A P S IL IS Ä ^ (KÖPPÄ, TIMPPA SALO, JUSSI YK.) Tulkaahan muutkin muusikot KA IKKI SAAVAT SOITTAA. pääsy MAANANTAINA 1 .1 5-vuotta tulee täyteen sen kunniaksi PIZZAT TARJOUSHINTAAN koko päivän. Tarjoamme rehtori Juhani Harjun yleisöluennon 'sotiemme historiasta 1939-45'ja täytekakkukahvit. -95 klo 18.00 Tule hurjaan ja hauskaan kannustus joukkoon. Himanka, puh. Ole mukana! Kannuksen liikuntatoimenlautakunta J u h l i m m e 5 v u o t i s t a i v a i t a m m e p e r j a n t a i n a 5 . KAUPUNGIN 10-VUOTIS BAILUT AATTONA. Ja k e LA 30.12. 12 . RIITTA-LIISA & LAPPONIA \/anha iloinen Jatkoaika! ILOTULITUS I Hotelli-Ravintola TE>E>RE)NPEJi)l LESTIJÄRVI PUH. 873 660 Avoinna: ma-to 14-24, pe 14-02, la 12-02, su 12-24 p.850 415 SUNNUNTAINA 31 .12. vapaa sis. 968-873 2 6 (f n vv. 1 . 1 2 . 1 9 9 6 a l k a e n k l o 1 3 . LESTINJOKI KESKIVIIKKONA 4. TALO TARJOAA NISUKAFFIT! %(fim %uWx 1/tcotfah f i m » S 0»B p I S L V U « ” " ^ Show * » sisäänpaoj» H O T E L L I & R A V I N T O L A c J c t flS S lu A t U C ,1 /Jr'1 IK ^ 1JT\j ,c/ixi//e .~/a/>a/// j * Karaoke * • D ISCO * tu\e mukaan menoo^ DENVAIHDE TEERENPELISS PE 2 9.12. Miehet, 18 v. ^ T 1 MANTINKOVA B L U E S B L A C K M A IL RAKETTI "PAUKKU" 15,CAROLINE TULEE!!! KROUVIIN.':"' KROUVIIN. (968) 875 903 j . Olette kaikki tervetulleita. Muistathan, että vinkit eivät maksa ensivuonnakaan mitään. SU 31 . . KYSY LISÄÄ! HERMORATATER APEUTTI Asta Ojatalo Ainontie 2, Himanka, puh. CD IKANNUKSENI LJESKO ' , 69101 KANNUS, puh. pn ä TAMMIKUUTA 1995 2 4 r v . pääsy! SU 3 1.12. PS. TILAISUUKSIA Tervetuloa juhlimaan L i l K U N T A V U O T T A 1995 Urheiluhallille (a 6.1.1996 klo 19.00 kahvitarjoilu klo 18.30 Ohjelmassa: musiikkia, palkitsemisia ja Hän Moo Do:n näytös Kaikki ovat tervetulleita I Toholammin Urheilijat ja kulttuurilautakunta KANNUSLAISET HIIHTÄJÄ T! Katsastushiihdot maakuntaviestihiihtoon ovat Kitinkankaalla lauantaina 30.12.95 klo 13.00. 87-95 kohtaavat jälleen. y c o u u / MENCMONO Valtakatu, KANNUS Puh. Kokonaisvaltainen hermoratahieronta on vaihtoehtoinen luonnollinen hoitomuoto, joka auttaa, lihasvaivoista useimpiin kroonisiin sairauksiin^, särkyja kiputiloihin. \ \ ( i v x c i s i a k / c Q y 6 8 tel V U o a frs Toivotan kaikille, mukavia ompeluhetkiä vuonna 1996! Tuojissa tavataan! \ HERMORATASI YLETTYVÄT PU O LITO ISTA K E R T A A M A A P A L L O N YM PÄ R I Hermoradat kannattaa pitää kunnossa! Hermoratahoidolla kuntoutetaan ihmisen ääreishermosto, eli saadaan aivot huolehtimaan tehtävistään. DISCO dj. 875 777 . A» TUUTUSTA T t 4 ..Molempina VI /iltoina vapaa \ * 7 s is. Kiivas koitos alkaa pe 29.12. perin teinen. . 863 7110 tu'eV!iä£too\ KAHVIBAARIN BILJARDIMESTARIT v. vapaalle NYT PERJANTAINA ^ J A M IT . ja 16 v. JAMIT Useita bändejä mm. pojat vapaa, naiset ja T-16v. (Ilmoittaudu ajoissa!) „ S Ä VUM IUVUU Onnellisia Uutta Vuotta! KANN(JS p 870 088. Lestin omat pojat Scc 3 f
20.30 FST: Rucklarens väg. 19.30 Paistetut vihreät tomaa tit. 22.15 Asu vapaa. TV1 8.30 Pikku Veturi. 10.20 Myrskylinnut. 13.35 Jättiläinen. 12.25 Susanna & Petri On Ice. 14.50 Hetki vampyyrien seu rassa. 19.30 Itse asiassa kuultuna: Esko Rekola. 8.00 FST: I Mumindalen. 22.00 Kymmenen Uutiset. 16.35 Vuoden urheilija -yleisö äänestys. 17.55 Lenin kävi täällä. 19.00 Seitsemän Uutiset. Tiistai 2.1. 16.25 Gallup, taikuri. 9.15 Taikaruukku. 11.30 Mustekalan merkkejä. 18.10 65 ravit. 23.30 H a u d a n ry ö s tä jä t ulkoavaruudesta. 21.30 Cappuccino. 22.00 Kymmenen Uutiset. 19.00 Pieni suuri seikkailu. 18.50 A vara lu o n to : Serengetin täplähyeenat. 14.20 Mäkihyppyä. 17.25 FST: Tandmössens äventyr. 21.50-0.05 R obin Hood Varkaiden ruhtinas. 20.00 Turmeltumattomat. 20.35 Susi ja Punahilkka. 13.00 Tv-uutiset. 21.20 A rm o to n . 13.05 Villin Lännen rillipää. 20.25 Napakymppi. Clint Eastwoodin jo syntyessään klas sinen lännenelokuva aloilleen asettuneesta pyssymiehestä, joka lähtee vielä kerran liikkeel le vääryyttä ja väkivaltaa vastaan. 18.00 FST: Tv-nytt. Osa 1/ 3. 12.50 Euronews. 21.15 Onnellisia ihmisiä. 12.40 Joan Collinsin salaisuu det. 18.05 Kauniit ja rohkeat. 22.00 Kymmenen Uutiset. 9.00 Majava-vaarin tarinoita. 14.15 Lucky Luke. 21.00 H arjunpää ja heimolaiset. 22.25 Rooman sheriffi. 22.20 Tulosruutu. 9.05 Toinen kattaus. TV2 10.00 J u m a la n p a lv e lu s Laihian kirkosta. 13.45 Keilailua. 18.10 FST: Med Toralv tili toppen. 17.35 Noppapotti. 21.00 Melrose Place. 12.15 Vuorten veistäjät. 18.30 Matka kapteeni Nemon kanssa. 23.30 Euronews. 20.00 Akuutti Erikoisohjelma terveydestä. 23.35-23.40 Seksin aakkoset s e k s iv a lis tu s ta vid e o sukupolvelle. TV1 4.00 Uutisikkuna. 13.20 Nuortenkanava. 22.45 Kova laki. 0.50-1.20 Playboy esittää. 20.05 Speden Spoilt. 20.55 U rheiluruutu ja V5ravipeli. 20.55 Mainoskatko. 18.50 Kotimaan katsaus. 60-luvun nuorison tuntoja kuvastava elokuva neljästä nuoresta telttalomalla maalla ja rakasta misen vaikeudesta. 18.30 Hyvät herrat -uusinta. 15.30 Vauhtipyörä. 16.15 Cherbourgin sateen varjot. 22.05 Taiteilija Sarjanen ja vii meisen inkarnaation oppi. 20.35 Piilokamera yllättää. 21.00 Naurun paikka. 19.00 Seitsemän Uutiset. 15.00 Kolmen Uutiset. 23.20-23.45 Pikkuteatteri. 17.30 Pikku Kakkonen. itk u Ï0 KESKIPOHJANMAA MAANANTAI PERJANTAI: Aamulähetykset, mm. 19.00 Seitsemän Uutiset. 18.30 Vesimysteerio. 20.30 Tv-uutiset ja sää. 9.15 Vili Vilperi. 19.00 Kyllä, herra ministeri. 13.45 MonoMeno. 17.00 FST: Flyg fägel, flyg! 17.15 FST: Lampaasta villapaidaksi. Kaikkien ai kojen jännityselokuva pienen amerikkalaiskaupungin lomarantoja väijyvästä jättiläishaista ja paikkakunnan poliisipäällikön taistelusta sen tuhoamiseksi. 18.30 Ruutulippu. 19.20 Talousuutiset. 18.00 Pakkipari. Iltapäivälähetykset, mm. 23.20 Yönäytös: Valtataiste lu. 9.40 Matka kapteeni Nemon kanssa. 18.30 Tv-uutiset. 21.45 Ruututoimitus. 23.15-0.00 Hill Street Blues. 17.55 Viittomakieliset uutiset. 19.00 Pinnin pojat matkalla Hameeseen. 17.30 Pikku Kakkonen. 17.05 Aikahyppy. 18.05 Kauniit ja rohkeat. 18.30 Iso-Haukku ja PikkuHaukku. 20.45 Urheiluruutu. 19.00 FST: Rökridäer. 11.25 NHL Weekly. 18.00 FST: Tv-nytt. 13.35 Smurffit. 23.20-1.00 Päivä jolloin maailm a s e is a h tu i. 17.35 Onnenpyörä. 16.30 Sulkapalloa. 13.20 Nuortenkanava. 18.00 FST: Tv-nytt. 13.05 Camille Claudel. 13.00 FST: Ett liv i dans. 12.30 ’’Pois voihke!” 12.50 Teksti-tv:n tiivistelmä p re sid e n tin uudenvuoden puheesta. 15.30 Aidankaatajat eli hei dän jä lke e n sä vedenpaisumus. TV1 4.00 Uutisikkuna. 23.10 Illallinen yhdelle. 17.05 Onnen päivät. 19.00 Seitsemän Uutiset. 17.30 Pikku Kakkonen. 14.00 Marienhof. 15.05 Kullannuppu. 15.35 Ajankohtainen kakko nen: vuosi 1995. 19.05 Matkapassi: Unelmaristeily. 10.30 Disney-klassikko. 1.00 Euronews. 19.40 Lovejoy. 12.10 Hyvää Uutta Ohjelmavuotta MTV3:sta. 16.35 Lucy Show. 23.55 Miami Vice. 23.55-4.00 Uutisikkuna. 17.30 Frasier. 12.50 Euronews. 17.05 Bauhaus ta id e opetuksen mullistaja. 18.45 Kakkosen talvisää. 23.50 Uusi aalto. Lauantai 6.1. 16.00 Itse asiassa kuultuna: Jaakko Numminen. 17.55 Viittomakieliset uutiset. 20.25 Vikinglotto. 22.15 Onnen jakajat. 18.30 Tv-uutiset. 13.20 Nuortenkanava. 20.30 Tv-uutiset ja sää. 20.55 Urheiluruutu. 23.20-4.00 Uutisikkuna. 20.15 Varustamo. 0.45-1.00 Ostoskanava. 18.30 Lista. 18.50 Kotimaan katsaus. 12.00 Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe. 13.35 Tiny Toons. 17.00 Tv-uutiset. 11.00 My Falr Lady. 18.30 Tv-uutiset. 20.45 Urheiluruutu. 19.10 Tulosruutu. 8.25 FST: Spindeln. 18.40 Ympäristöuutiset. 13.35 Sandokan. 22.00 Kymmenen Uutiset. 18.30 Tv-uutiset 18.45 Kakkosen talvisää. 19.15 Matlock. 10.3010.45 Kodinkanava. 8.50 Nallevaarin tarinoita. 23.15-24.00 Angel Falls. 15.10 Silvian ja Kaarle Kus taan kotona. 22.00 FST: Ralf Gothoni luon nollisesti. 18.00 FST: Tv-nytt. 14.40 Ronn Lucasin vatsavirtashow. 20.00 S am ppanjaa ja vaahtokarkkeja. 12.50 Euronews. 19.20 Hetki lunnien seuras sa. 18.15 FST: Det tysta brödraskapet. 20.30 Tv-uutiset ja sää. 20.50 Urheiluruutu. 21.00 Ajankohtainen kakko nen: vuosi 1995. 23.25-4.00 Uutisikkuna. 19.30 Hallikainen ja Koivusa lo. 14.40 Isäni Johann Sebasti an. 18.00 FST: Tv-nytt. 10.40-11.35 MTV-Akatemia. TV2 10.00 Meren salaisuudet. 9.55 Bambukarhut. 23.40 Euronews. Steven Spielbergin seikkailukomedia kutistuskokeeseen osallistuvasta koelentäjästä, joka päätyy vahingossa hermoherkän miekkosen ruumiiseen. 22.3023.00 FST: Eeden. TV1 4.00-10.00 Uutisikkuna. 15.30 Jousiampuja. 19.10 Tulosruutu. 50-luvun tiivistunnelmainen scifi-klassikko, jossa muukalainen saapuu avaruudesta vetoamaan Maan asukkaisiin asevarustelun lo pettamiseksi. 13.20 Nuortenkanava. 19.25 Chicagon lääkärit. 18.45 Kakkosen talvisää. 18.00 Rintamäkeläiset. 19.20 Superleijonat. 19.25 Viikon sää. 17.35 Onnenpyörä. 15.30 Runoilija ja muusa. 19.00 Seitsemän Uutiset. 16.00 Spike Jones vauhdis sa. 17.55 Viittomakieliset uutiset. 16.50 Pelivihjeet. 21.15 Palatsi-ooppera Savon linnan Oopperajuhlilla. 20-luvun syvään etelään sijoittuva lämminhenkinen ku vaus kahdesta erilaisesta naisesta, joiden ystävyyden lujittum ista aidoksi kumppanuudeksi seurataan lu kuisin takaumin. 22.30 Käpy selän alla. 17.30 Pikku Kakkonen. 22.25 Voittogaala. 22.20 Tulosruutu. Maailman huonoimpana elokuva ohjaajana huikeaan kulttimaineeseen nousseen te kijän maineikkain elokuva ulkoavaruuden tulokkaista, jot ka suunnittelevat valloittavansa maapallon käyttämällä hyväk seen haudasta ryöstämiään vainajia. 10.55 Meidän sakki. 19.10 Terve vaan, tohtori. 16.20 Ruututoimitus. 16.00 Erätulilla: Olipa kerran metsä. TV2 15.00 Ajankohtainen kakko nen: Autopommi tikittää. 21.45 Mä olen väsynyt vihaa maan. 22.15 Tulosruutu. 20.30 Tv-uutiset ja sää. Suositun elokuvasarjan ensim mäinen elokuva esittelee Harry Callaghanin, San Franciscon kovaotteisen poliisin, joka jäljit tää mielipuolista tappajaa. 23.40-4.00 Uutisikkuna. Sunnuntai 7.1. 11.25 Katkonen Kakkosen katsojapalvelu. 16.30 Luontohetki: Pohjoisen lepakot. 20.30 Tv-uutiset ja sää. 21.30 Jugoslavian kuolema 1. 17.35 Onnenpyörä. 19.20 Tulosruutu. 1.15 Euronews. 14.50 Kinopilleri. TV1 4.00-10.00 Uutisikkuna. 13.30 Taija Plankton tyttö. 0.55-1.10 Ostoskanava. 17.00 Tv-uutiset. 19.35 Catherine Cookson: Tyttöjä kartanonherra. 14.00 Marienhof. 14.00 Marienhof. MTV3 9.00 Chips rintamalla. 16.30 Hockey Night: Lukko Jokerit. 17.00 Tv-uutiset. 19.10 Ykkösjuttu. 20.00 Tietopörssi. 22.30 FST: Broder Cadfael en medeltida mordutredare. 12.50 Euronews. 22.15 Fitz ratkaisee. 18.50 Kotimaan katsaus. 20.30 Tv-uutiset ja sää. 12.00 Kaivosperinteen vaali ja. 19.55 Bingoloton perjantaipotti. 13.55 Kaksi vuoristokiipeilijää. 14.30 Pikku prinssin seikkai lut. 17.30 Sähkeuutiset. 18.05 Kauniit ja rohkeat. 9.00 Majava-vaarin tarinoita. 21.00 Yhdeksän Uutiset. 17.00 Tv-uutiset. 22.25 Terveisin Alice. 19.00 Urheiluruutu. 13.50 Mäkihyppyä. 19.00 Seitsemän Uutiset. 17.15 Ruututoimitus. 22.15 Tulosruutu. 21.55 Vikinglotto. MTV3 8.40 Aamun luontoretki. Elokuva sai kolme Oscar-palkintoa. 15.05 Kullannuppu. 17.35 Noppapotti. 12.00 Yves Montand omin sanoin. 15.05 Urheiluvuosi 1995. Huo menta Keski-Pohjanmaa: klo 6.10, 6.32, 7.15, 7.34, 8.18, 8.32 ja 9.05. 0.05 Pimeyden ritarit. 21.15 Tulosruutu. 19.20 Talousuutiset. 18.00 FST: Tv-nytt. 22.30 H urjapäät. 19.30 Tappajahai. 16.30 FST: Oz-maan taikuri. 21.45 Ajankohtainen kakko nen: Hyväntekeväisyys hyvä bisnes. 9.30 Nalle Puhin uudet seik kailut. 19.10 Waikiki. 20.00 Viikonlopun sää. 19.30 Hulluna sinuun. 16.50 Ympäristöuutiset. 15.00 Kolmen Uutiset. 15.00 Lappeenrannan valta kunnalliset laulukilpailut. 19.00 Karvinen. 10.45-11.00 Kodinkanava. 18.30 Tv-uutiset. 21.30 Kymppitonni. 19.20 Talousuutiset. Nuoren katupojan toivo kauniista joulusta, rakkaudes ta ja kunnollisesta elämästä muuttuu järkyttäväksi tapahtu mien kierteeksi mistä puuttuu ulospääsy. 0.40-1.05 Highway Patrol. 20.30 Kortteli 247. 10.35-10.50 Kodinkanava. MTV3 9.00 Robottirakkautta. 13.00 Tv-uutiset. K-P:n uutiset: klo 7.32, 8.30, 11.30,15.30,16.30 ja 17.25. 20.00 Elämä naisten käsissä. 18.00 Etusivu uusiksi. Elokuva moottoripyöräjengistä ja sen turhautuneesta johtajasta, jot ka toisten kaltaistensa kanssa terrorisoivat amerikkalaista pik kukaupunkia. 17.30 Sähkeuutiset. 16.50 Lapsenlikka. 14.00 Marienhof. TV2 15.00 Työvoitto. K-P:n katsaus: klo 11.35. Keskiviikko 3.1. 17.20 FST: Alfabetet som gör uppror. MTV3 9.05 Tiltti otsaan! 9.30 Fievel. 20.00 FST: Observerat. 19.00 Seitsemän Uutiset. 1.10-4.00 Uutisikkuna. 20.55 Elämä käsissä. 17.05 Onnen päivät. 17.00 FST: Ole dole doff. 21.05 A-studio. 15.00 Puuhakas puhemies. Musiikkia klo 12.15. 14.20 Oopperan pieni ihme. 15.05 Kullannuppu. 15.00 Marienhof. 18.05 Kauniit ja rohkeat. Torstai 4.1. 19.30 Bon Appétit. 18.40 Vuoden urheilija-yleisö äänestys. Menes tyksekäs elokuvaversio Sherwoodin lainsuojattomien seikkailuista Nottinghamin pa haa sheriffiä vastaan. TV2 12.00 Loppiaispäivän juma la n p a lv e lu s S iilin jä rv e n kirkossa. 20.55 Urheiluruutu. 18.40 Kotimaan katsaus. 18.45 Kakkosen talvisää. 8.30 Pikkuveturi. 15.55 Kullannuppu. 21.00 FST: Karelen kallar. 13.40 Eläköön elokuva! 15.30 Beverly Hills, 90210. 18.30 K ylli tytöt tietää. 23.50-4.00 Uutisikkuna. 12.55 Runon kuningas ja muuttolintu. 17.00 FST: Resan tili det gyllene hivet. 18.50 Kotimaan katsaus. MTV3 9.00 Poilyanna. 18.45 Kääretaide työllistäjä nä. 15.05 Maraton. 17.05 FST: Shakespeares berättelser. 19.15 Ruututoimitus. 9.00 Veturi. 17.20 Ruututoimitus. Perjantai 5.1. 13.05 Taistelu Gemman puo lesta. 10.3010.45 Kodinkanava. 19.30 Jorma Laine. Alamaailman huipun valloittaminen on aikaaviepää puuhaa, mutta Xavier saa uu den mahdollisuuden... 11.00 Lauluja ja kuvia joulus ta. 23.3023.50 Huimapäät. 17.30 FST: Nuotanvetoa. 9.55 Disney-klassikko. TV1 4.00-10.00 Uutisikkuna. 15.00 Kolmen Uutiset. 17.00 FST: De vilda djurens flykt. PERJANTAINA 29. 22.30 Minä ja Sarasvuo. 23.40 Rolling Stones Stripped. 22.00 Maharadzan tytär. 9.20-9.50 Koiran kanssa ka lassa. 22.00 Jugoslavian kuolema 2 . TV2 15.00 Vuoristolääkäri. 22.25 Peliä terveydellä WHO. 17.55 Viittomakieliset uutiset. 23.15 Euronews. 9.50 Omenapiirasjengi vauh dissa. 23.20 Kuuma Acapulco. 19.30 Herkku ja Partanen. 22.00 Kymmenen Uutiset. 19.45 Vääpeli Körmy. 12.15 Uudenvuoden konsert ti Wienistä. 18.00 Päiväntasaaja. 14.05 Mäkihyppyä. 10.45 Kodin kanava. 17.20 Ruututoimitus: Pöllövisa. 17.00 Tv-uutiset. 18.15 FST: Ättiofyra studentblad. 21.00 A-Bros. 21.55 Poliisi-tv. 23.45 Euronews. 15.30 Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti. 20.00 lltalypsy-spesiaali. 10.05 Houdini taikuri ja kahlekuningas. TV2 14.45 Pieni talo preerialla. 22.20 Tulosruutu. 18.30 Junalla rasismia vas taan. 21.00 Tuttu juttu show. 16.00 Metsä muutoksen kou rissa. 17.30 Frasier. 20.30 Tv-uutiset ja sää. 21.15 Arabian taikayö. 10.30-10.45 Kodinkanava. 17.55 Viittomakieliset uutiset. 20.45 Lotto. 18.00 Valtapeli. 21.20 Seminaarinmäen Mies laulajat. 13.00 Tv-uutiset. 16.35 Tyttökullat. 20.30 Vauhtipyörä. 22.00 Kymmenen Uutiset. 15.15 Lumisen virran mies. 17.05 Christy. 10.20 Ihana seikkailu. 18.30 Tv-uutiset. 17.15 Ruututoimitus. 11.05 Kaislikossa suhisee. 23.10 Euronews. 16.25 Ruututoimitus. 0.30-0.45 Ostoskanava. 22.20 Tulosruutu. 16.35 Lucy Show. MTV3 9.00 Aution saaren vangit. 19.30 Kello käy. 23.25 Vampyyri. 17.30 Frasier. 16.25 Tyttökullat. 17.10 Kaislikossa suhisee. 22.30-0.20 Likainen Harry. TV1 4.00-10.00 Uutisikkuna. 17.30 Sähkeuutiset. 17.55 Ruututoimitus. 18.30 Satuprinssi uneksija. Cissie Brodien lapsuus päät tyy 16-vuotiaana, kun hän joutuu vanhempiensa kuoltua vastuu seen viidestä nuoremmasta sisaruksestaan 1800-luvun al kupuolella. 17.05 Onnen päivät. 10.05 Kahjokatti. 21.00 Kotikatsomo: Syrjähyp pyjä. 17.30 Sähkeuutiset. 17.55 Viittomakieliset uutiset. 17.00 Tv-uutiset. 1.25-4.00 Uutisikkuna. 16.40 Astrid Lindgrenin maa ilma: Rasmus ja kulkuri. 21.00 Etsivä Lea Sommer. 15.05 Kullannuppu. 17.55 Viittomakieliset uutiset. MTV3 9.00 Villikko vauhdissa. 0.05 Lain nimessä. 11.00 Sekuntipeliä. 13.05 A-studio. 13.00 Tv-uutiset. 19.00 Ronn Lucasin vatsavirtashow. 18.00 FST: Tv-nytt. K-P:n päivän studio: klo 15.03, 15.35, 16.10, 16.40 ja 17.05.. 19.30 Peltiheikit. 18.00 Pelin henki. 19.20 Talousuutiset. 13.35 Halinallet. pnö JOULUKUUTA 1995 LESTIN JOKI O V Maanantai 1.1. 18.30 Tv-uutiset. 21.00 Suosituin suomalainen 1995. 17.00 Tv-uutiset 17.05 FST: Elefantbabyn. 19.30 FST: ”16”. Tämän päi vän Godard rakkauden lähteillä, kauneimmillaan ja arvoituksellisena, kuten aina. 17.30 P ikku K akkosen Musaperjantai. 13.20 Rocktori: Bon Jovi. 20.55 N a isku via : Citysaamelainen. 15.00 Kolmen Uutiset. 20.55 Urheiluruutu. 19.40 Kotikatu. 18.05 Kauniit ja rohkeat. 15.55 Spike Jones vauhdis sa. 19.25 Prisma: Lohikäärmeen jalanjäljillä. 20.00 Tietoviisas taistelee. 17.40 Asu vapaa. 21.05 Elokuvan vuosisata: Olen utelias, elokuva
4.30 4.30 5.00 3.00 Onnittelut 1.00 22 % ALV 0.94 0.94 1.10 0.66 0.22 verol linen 5.24 5.24 6.10 3.66 1.22 Vakat/rivi 15,sis. LESTI N.fOKI P E R JA N TA IN A 29. Onnittelut Vakat/rivi 15,sis. vuosikerta Sanomalehtien Liiton jäsen Ilmestymispäivät: KESKIVIIKKO ja LAUANTAI Levikkialue: Himanka, Kannus, Lestijärvi, Lohtaja, Toholam pi, Ullava. p n ä JOULUKUUTA 1995 r j * S r l LhuTIJiJOn ISSN 0782-5617 19. Kannus Ladonta ja taitto: Lestijoki laakson Kirjapaino Oy, Kannus, p. alv kät.maksu LISÄVÄRI: 95 pmm 50,+ ALV 100 -19 5 pmm 100,+ ALV 2 -2 9 5 pmm 150,+ ALV 300 395 pmm 200,+ ALV 400 ..... Aineiston jättöajat: Keskiviikon lehteen: MAANANTAINA klo 16 Lauantain lehteen: TORSTAINA klo 16 PUHELIMITSE annettuihin ilmoitusten virheistä LEHTI El VASTAA. (968) 871 288 Naisten TOPPATAKKI l (149,-) I 2 9 , Poikien TOPPAPUSERO (169,0 J 8 r Poutun A-luokan NAKIT Snellmanin HERKKUNAKIT T 1 5 g (16,90 kg) * pkt Erilaisia IDEOITA Tom&Jerry, Karvaturrit, Peukaloliisa Mobil I Värillinen ULKOLIEKKI 4 L 5W-50 TUULIFOLIOSSA Rally Formula KYNTTILÄ (39.75 U * * 4 P H * 7 kpl . 650,345,Tilausasiat: Mari Puranen Puh. Kuol.ilm. 80 kg Kokin Parhaat RANSKANI PERUNAT | | | 3 p s s (7.41 kg) Saarioisten PIZZAT kpl (24.00 kg) PALVELEMME: MA-PE 9-20, LA 9-16 Apetit VANILJAL JÄÄTELÖ KOKKOLA, KALAJOKI, YLIVIESKA, OULAINEN, NIVALA, HAAPAJÄRVI, PIETARSAARI, PYHÄSALMI, IISALMI, KAUSTINEN, KAUHAVA, LAPUA, ALAJÄRVI, KURIKKA, VAASA, LAIHIA, KAUHAJOKI, NÄRPIÖ, VÖYRI, PORI, SEINÄJOKI, KANNUS. j i l i 2 kp' hQ . Takas. Etus. 949 689 445 Julkaisija: Lestijokilaakson Kirjapaino Oy. 949 568 538 koti (968) 871 288 Ilmoitukset: Annika Rahkonen Puh. 18, PL 1, 69101 KANNUS P.(968) 871 288, tax 871 829 Avoinna: ma-pe klo 8-16 Päätoimittaja: Ilkka Puranen Matkap. (968) 871 288 llm o itu sh in n at mk/pmm 1.10.-93 lähtien: Normaali levikki: 22% veroiverotonALV linen 4.10 0.90 5.00 4.20 0.92 5.12 4.80 1.05 5.85 3.00 0.66 3.66 1.00 0.22 1.22 Sisäs. 290,150,Pohjoismaat.,,290,150,Ulkomaat......... (968) 871 288 Paino: KP-Paino, Kokkola 1995 LESTIJOKILAAKSON KIRJAPAINO OY Painotyöt: Päivi Peltola puh. (968) 886 733, auto 949 666 452 HIMANKA/LOHTAJA Lentävä toimittaja/ilmoitukset: Annika Rahkonen Puh. (968) 871 317 M ain o sto im isto Taikahattu: Tiina Fors p. alv kat.maksu Suurlevikki: veroton Sisäs. (968) 871 288 OP:n talo, Uliavantie 2, 69300 TOHOLAMPI P.(968) 885 690 fax 885 381 Avoinna: ma-pe klo 8-16 Ilmoitukset: Maria-Lena S iirilä Toimittaja: Jorm a Rekonen koti puh. X l l Iu3r I J ) Atria PERUNASALAATTI 500 g (17.80 kg) Poutun PICNIK PAISTI 8 19 90 ras. pmm 300,+ ALV Laskutuslisä 15,_ Vakkailmoitukset KÄTEISELLÄ. a Valtak. Vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Kuol.ilm. Etus. Takas. Levikki 5.264 kpl (LT 10.11.-95) TTT. Tilaushinnat 1.6.-93 lähtien: Kertalaskutus: 2 erää ä: Kesto................260,135,12 kk..............
7-17, la 9-13 . 870 858 Valtakatu 19 Kannus HIMANGAN FYSIOTERAPIA p. krs. KANNUS, puh. (944) 485 818, k. _ 'i/anvaraukse^873 3 2 ^ Lakiasiaintoimisto Ulla Pentti Varatuomari Ulla Pentti Kannus, Liedeksen Liiketalo II krs Puh./fax 873 810. 872 889, 949 480 442 Ylikannus LAKIASIAINTOIM ISTOJA • V ® y^o nto h o ita ja ' 9 / \ m Elina Mäntykorpi Koulukuja 4, Kannus . myös lihashierontaa • Tarvittaessa kotikäyntejä HUOLTOJA Kaikki kodinhoitoja taloustehtävät. 949 361 S82 TO H O LA M M IN V ESIH U O LTO O Y Asentajanne 8 Toimisto 885 248 Fox 885 648 Jukka Salo 9 4 6 6 8 593 Huoltoauto 9 4 6 6 8 5 9 6 Huom! Paivysfa|än tavoitat soitta maila numeroon 94894 ja jättä. 873 119, 949 665 262 v ATK-LAITTEIDEN HUOLTO KANNUKSEN KONTTORIKONE JA PAPERI Tokotnkatu I. 885 412 Soittele ja varaa aikasi P . Avoinna: ma suljettu ti-pe 9-17 la 8-14 Käytä T> hyväksi palveluiJk tamme! • tapetit matot ja maalaustarvikkeet • laatat • matot, parketit myös asennettuna • ym. 870 741 PERINTÄTOIMISTOJA Kampaamo RAIJA MÄÄTTÄLÄ Rekiläntie 84 . KANNUS puh. 968-873 811 Av. LVI-PALVELUA JA SUUNNITTELUA • L V I-in sin ö ö rito im isto ^ JORMA NIEMONEN LestijärvenUe 70, 43900 KINNULA Puh. PERJANTAINA 29. v j SIRTUKKA Op-Liikekulma 69300 Toholampi Puh. kannus, puh. Eeva Jokisalo Jokisalo 2, KANNUS Puh. dGi_______________ rae KOTI-APU-LIISA Tarmokkaasti ja Luottamuksella Kaikki pienet ja suuret kodinhoitoa koskevat askareet. 18, Kannus . (968) 873 225 A u to (949) 561 909 • SISUSTUSPALVELUJA • Liedeksen liiketalon 2. (968) 877 410, 9400 677 410 K a n n u s, Puh. 9 6 8 -8 7 3 5 60 MA-TI 9.00-17.00, TO-PE 9.00-17.00 Puh. k a-, ¿yitti-ya v-afomaittostcippaa£set Tarrat / ¿timas im e t PUUSEPÄNLIIKE ERKKILÄ • mittatilaustyönä kiintokalusteet ym. kosmetologi Raija Luomala Ajanvaraus puh. 968-885 883 painotyöt, ioyot, m ai k out a, f> Hr ro is et ayoreaa-o-, /¿¿a. 968-871 540 968-885 635 Hitsaus • Leikkaus • Maalaus • Särmäys Sorvaus • Poraus • Poranteroituspalvelu J K A N N U K S E N Puh. Kodinhoitaja Liisa Polvikoski Puh. puusepäntyöt • vanerit Puh. J A S K A R I Lohtajanne 3 C 2, 68230 Lohtaja Puh. 13, Kokkola • HIERONTAA • • KOTIPALVELUA • HERMORATAHIEROJA Riitta Yrjänä A I i l puh. 9400 642 148 ^ • LAS1LIIKKEITA • METALLITYÖPALVELUJA LASIASIOISSA: Puh. 870 439 AVOINNA: ti-pe 9.-17, la 9.00-13.00 muul.sop. Puh. Muulloin tilauksesta. HOITOA FYSIKAALISTA HOITOA HIERONTAA KUNTOKANNUS p. (968) 873 642 Puhdistamonne 5, KANNUS «•yty s B U R L E -v id e o v a lv o n ta A C E T -o v ip u h e lim e t BENTEL s a v u ¡a lä m p ö tila H ä ly t y s jä r je s t e lm ä n v u o k r a u s lo m ie n a ja k s i. sisustusmateriaalit LA-SISUSTUS LASSE ANNALA Toholampi, puh. muk. (968) 873 578 HAMMASTEKNIKOITA S ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Pertti Peltokangas • uudet kokoproteesit • pohiaukset • korjaukset • suoraan asiakkaalle ILMAINEN TARKASTUS. 968-871 288. 968-831 2 9 3 2 Tehtaank. Soita ja varaa aika! KE 9.00-17.00 Puh. 949-152 091 LVI-PALVELUJA KIRJAPAINOJA • LAATUA • JOUSTOA • PALVELUHENKEÄ s LESTIJOKILAAKSON KIRJAPAINO OY Valtak. 968-871 410 T Y Ö K E S K U S Fax 968-871 430 • LU K K O P A LV E LU JA L UKKO JA KODINKONEHUOLTO H a n n u K a u p p i l a K y KANNUS r 9 4 9 -6 6 5 2 70 (H an n u ), 9 4 9 -6 6 3 2 7 (T im o ) PARTURI-KAMPAAMOJA SIIPIKARJANTEURASTUSTA KEVARIN KALKKUNA Tuoretta ja savustettua kalkkunaa lauantaisin myymälästä. 872 038 SIIVOUSLIIKKEITÄ M u o r i P A R T U R I • K A M P A A M O PUH. 876 249 Hillitä • lahjakortit . Ammattitaidolla Kodinhoitaja SEIJA PAASILA p. otto Lohtajan kunnanvirastolla ma 12.30-16.00 p. Himanka Parturi-Kampaamo . fax 871 829 AMMATTITAIDOLLA KAIKKI REMONTIT • keittiö • pesuhuone • sauna • tapetoinnit* laatoitukset • parketit • maton asennukset KANNUKSEN KY kNNUS puh. Vast. junarata • Ilmaista A paiveVua f ) | f ) | ( • yrityksille, ^ ????1 yhteisöille ja yksityisille P erim istoim isto P. LESTIJOKILAAKSON VARTIOINTI Ky Dfl>ecp 5641402*87,1 VESIH U OLTO A Mainostoimisto T ai K a l I at T u Tiina Fors Valtakatu 18. ark. maila viestin (esim soittopyynnön) numeroon 263 753______ ^. A J O -O H J E .m Kokkola ^ S * * — w 1 . 968-871 288 J LVI-NIEMONEN KY Leppöojantie 7, KANNUS • LVI-TARVIKKEET • LVI-URAKOINTI • RAUTAJA RAKENNUSTARVIKKEET Puh. 870 407 • KOSMETOLOGEJA • -------------------------^ Kauneushoitola Raija Dipl. 870 340 sopimuksen mukaan. p n ä JOULUKUUTA 1995 LESTJMJOK 1 2 7 FYSIK. 8 7 3 2 6 HUOM! aukioloaika ma-pe 10.00-20.00 la 10.00-16.00 v GOLDWELLH Parturi-Kampaamo TARJA Puh. (968) 875 566 Kanrtuskyläntie 3A. 875 304 Himanka • HAMMASLAAKAREITA • KANNUKSEN HAMMASLÄÄKÄRIPISTE Hammaslääkäri Kirsi Koivukoski Asematie 4 A 4, Kannus Puh. Kannus gL, Liedeksen liiketalo 2 krs. Myös yöja vkonlopp.hoitoa: vanhukset, vammaiset ja lapset