pnä joulukuuta 1992 16. 9 6 .9 Hyvää Uutta Vuotta kaikille! to 31.12.92 palvelemme klo 9.00-18.00 UUDEN VUODEN ^ VASTAANOTTAJAISET aattona klo 21.00-01.30 • Sointuläsk • Uuden vui KAUSTISELLA! Rinteet avoinna Tied. 968/611810 Vuosi vaihtuu... • HIMANGAN, KANNUKSEN, LESTIJÄRVEN, LOHTAJAN JA TOHOLAMMIN PAIKALLISLEHTI • LESTINJOKI Nro: 101 Keskiviikkona 30. LAUANTAINA: Uunilämmintä leipää ja pullaa! Kuuma (iRILLIBROILKRI 21 Aito Jäämeren LOHIFILE kg Graavisuolattu KIRJOLOHI VIIPALE 100 g Estrella Herrljunga SIPSIT pss ^CIDERpIo * . Savustettu KALKKUNALEIKE lOOg. vuosikerta Irtonumero 3 mk Paikallislehtien Liiton jäsen MKvmKMWwwwwwwm \u Atria kuoreton NAKKI 300 g/pkt PERUNA SALAATTI kg 19.90 RAISION RANS KALAISET pss Jalostajan KEBAKOT 5 kpl x m . näm ä edu t tcujoamme Sinulle: S ' M M 24 kk KULTASÄÄSTÖ 7 * 5 % OP-VASTUUDEBENTUURILAINA1992 £ j W a sti» MefKlTl 5.1 -93 iö.oiwa 250.000.000 mk Laina-aika 5 vuotta Emissiokurssi vaihtuva MEIDÄN PANOKSEMME TALO USTALKOISHN Kuvakorttiamme, kuititonta maksupalveluamme tai suoraveloituspalveluamme vuodelle -93 Myös tiliotteen saat yhä veloituksetta kerran kuussa kotiisi postitettuna. Tee hyvä päätös nyt ja tule turvallisen Osuuspankin asiakkaaksi! H im angan, K annuksen, Lohtajan, Toholam m in ja Ullavan OSUUSPANKIT. fcfflfJSflSEN ¡ittliSKESKUS Pesolan PATONKI LIHA PULLAT 400 g HOVI JUUSTOT lOOg JUHLA MOKKA C 9 9 9 ( 1 5 9 # 1390 Paistovalmis KALKKUNAFILE RULLA kg............. on aika tehdä hyvä päätös ensi vuodelle! Tuottoisat talletustilimme: 36 kk KULTASÄÄSTÖ Mm. 10.000 markan keskitalletuksella vältyt kokonaan palvelum aksuilta
Vesirannan navetan nur kalla minua odotti yllätys: mus ta, matalahko, örisevä otus lä hestyi minua. Kun uskalsin epäillä, hän tarkensi et tei suutele vieraita vieraita mie hiä. Pukki hämmästyi ensin kovasti puhuttelua, mutta kertoi sitten talon johon oli pyr kimässä. OOOO Neljän jälkeen Kannuksen keskustassa alkoi käydä sellai nen kuhina. Toivotta vasti voimme hengittää ja elää! ro>Ei. Yhteistoimin taan on kuitenkin hyvät mahdollisuudet, kun lähtökohtana on tasavertaisuus hal linnollisesti. Käteeni ve din vankat karvakintaat Vesirannan suuri tupa oli jou luinen: lattia oli peitetty umpimattoon, pöydän takana seisoi kuusi, joka olisi täyttänyt pie nemmän huushollin kokonaan, kynttilät paloivat Pirkko oli le vollisen oloinen päästyään kai ken joulunalustouhun jälkeen perille jouluun. Poistuin joulurauhaa toivotel len. Nyt näyttää olevan mallit sellaisia, etteivät hiihtohirmutkaan pysy perässä. Talosta pukille osoitetusta paketista löytyi suuri suklaale vy. Kun tulin pe rille, talon emäntä tuli jo pi meään ulkoporstuaan vastaan ja piti kaikkea muuta kuin joului sen paapotuksen myöhästymi sestä. Ei läh tenyt katto tuuleen, mutta siltä se tuntui ensi hämmästyksestä. "Pukki jouluna, tonttu muun osan vuotta", totesi Seija-Marjatta. Vaikka julkisuudessa puhutaan hallinnon hajauttamisesta, niin monessa organisaa tiossa sisällä on valtavat paineet keskittää päätöksentekoa. Alan gon Veikkokin, palopäällikkö, näytti haalivat miehiä palokun taan pitelemään heiluvia kattoja. Riuhtaisin virkanaaman päästäni ja tunnistin olennon joulupukiksi. Siinä pä kysymys, johonka vastauk sen löytää suurin piirtein vuo den kuluttua. Vaikka, tiedän hän tä näitä pohjalaisia. Yhteistoimintaa Kaustisen ja Kannuk sen kihlakunnat tarvitsevat. Mielessäni kävi, että näinkö päättyy jouluni kar hun perseeseen. Myös tässä talossa oli vahva jouluinen tunnelma. Mutta oli pa myrsky, konttaamalla piti pa himpien puhurien aikana kavuta mäkeä ylös, sellainen ole vastapaine. Kuinka olisi ollut jo lokakuussa hyvät kelit hiihtää. Kaksi ujoa kin ujompaa tenavaa haki paket teja kädet täristen. Kun valtion hallintoa joudutaan saneeraamaan ja te hostamaan joka toiminnallisella tasolla, jotka tällä hetkellä vielä toimivat itsenäi sinä ja alistettuina omille organisaatioil leen, tulevaisuudessa näidenkin yksiköi den hallintovalta ja yleishallinto keskite tään kihlakunnanvirastoille. Pakkohan siinä oli lähteä varje lemaan taloaan enemmiltä peltilevyiltä ja ajamaan autoa suo jaan autotalliin ja lähdin katso maan, kuka nukkuu Mäkiraonmäellä katottomassa talossa. Siitä huolimatta lääninhallituksen virka mieskoneisto esitti vain yhtä mammuttikihlakuntaa. Hän ei tullut enää otta maan viimeisiä pakettejaan vaan laitti tyttösen asialle. Hätistin Oskun huolehtimaan langenneen kollegani omalle Korvatunturilleen ja lähdin yl lättäen ilmaantuneeseen virantomituspaikkaan. Onneksi myrsky laantui melko pian. Muis tutin häntä pienten lasten petty myksestä kun jo pitkään odotet tu vieras ei saapuisikaan. Myös muual le alistettuja valtion toimintoja vedetään kihlakunnanviraston kautta toteutettavak si. lumen kuskaaminen muutamien hiihtojen vuoksi on täydellistä tuhlausta. Vaikka olen uskollinen avio mies, käytin tilaisuutta hyväkse ni ja puristelin pikkaisen emän tää. Joulumieli pani minut suostumaan. Korpelan Voiman suuntaan ajoi autoa kuin pipoa ja 'voimayhtiön autot lähtivät maakuntaan solkenaan. Niillä on aina ennenkin ollut omat tapan sa. Eiköhän se into hiljene, kun vuosi vuoden jälkeen joutuu talkooksilla ajelehen lunta. Osku saattoi pu noittaa pikkaisen, ja lapset oli vat asianmukaisesti jännittynei tä ja lauloivat pukille laulun, et tä pääsisivät mokomasta eroon, ja lahjapaketteja aukomaan. Mutta emäntä käyttäytyi eri koisesti. Kihla kunta-ajattelu oli tyypillistä kaksisuun taista, missä hallintokoneisto sisällään, lääninhallitus etunenässä, oli voimakkaan keskittämisen kannalla ja poliittinen ko neisto toisaalla vähäisen keskittämisen ja pikemminkin hajauttamisen kannalla. Vesirannan lapset olivat kaik ki aivan pieniä ja pari nuorinta vielä vallan olematta. Poistuin hyvää joulua toivo tellen. Emäntä näytti kadottaneen pukkiuskonsa koskapa tuli pe rässäni ulos ja kysyi kireään sä vyyn: "Kuka sinä olet?" "Joulupukkihan minä", vasta sin. Lestijokilaakson kuntien yk simieliset kannanotot oman kihlakunnan perustamisesta painoivat Valtioneuvos tossa sen verran, että tänne saatiin oma kihlakunta. Kun kumarruin sitä ottamaan, emäntä tarttui partaani, nosti si tä ja mäjäytti pusun suulleni. Maakuntaviestitkin pitäisi muuttaa liikkuviksi ajallisesti. Pahin pyörre kesti var maan vain viitisentoista minuut tia. En ottanut haukuista it seeni. Latomäkeläinen Pöllähtänyt olo pakkasi pintaan ja pahat aavistukset "mustaan aukoon" syöksymisestä tulivat mieleen Tapaninpäivän vastai sena yönä vähän ennen neljää, kun nurkisssa kävi pohina ja ka tolle lämähti jotakin tuntema tonta. Emäntä ei vastannut viimeisimpäänkään hyvän joulun toi votukseeni. Se alkaa olla sitten tämä vuo si viimeisissä toreissaan. Vaikka kihlakuntien tehtävät alkuvaiheessa keskittyvät poliisihallinnon tehtävien hoitamiseen, on kihlakunnalla tulevaisuudessa erittäin merkittävä pe riaatteellinen merkityksensä. Lieventävänä asianhaarana otettakoon huomioon, että mi nulla oli karvakintaat kädessä. Byrokra tian tehottomuuteen kaatuvaa hallintoa ollaan nyt poliittisella tasolla purkamassa, mutta hallinto sisällään kuitenkin elää tuota viime vuosisadan ajattelua. Pukki myönsi nöyrästi virheensä ja edellä mainittuun syyhyn vedo ten pyysi minua hoitamaan virkansa. Vaan katolle oli tullut naapurin katon kappaleita, isoja peltilevyjä, jotka sitten singahtivat etupihalle, onneksi auton yli. Keskittämisajatus poh jautuu hyvin pitkälle viime vuosisadanaikaiseen keskitettyyn hallintomalliin, mis sä kaiken tiedon ja taidon oletettiin ilme nevän vain hallinnon huipulla. Totesin kehityksen astuneen jälleen yhden askeleen eteenpäin: Latomäen ensimmäi nen nelivetoinen joulupukki. Hieman ankealc näyttää ja pelottaakin hitusen.. Emäntä riiteli pitkään ja sanoi, ettei hänellä ole tapana suudella vieraita miehiä. Isäntä myhäi li. Vesirannan joulupukki lähti liikkeelle meiltä. Joulupukin muistot Oli jouluaatto vuosia sitten. Muutenkin olen sitä mieltä, että Puhuria päällä ja puhuria siellä... Kihlakunta-asia oli toinen torjuntavoit to. Tiesin valistaa pukkia, että tämä oli kontannut vallan väärään suuntaan. Millainen on ensi vuosi. Jos yhden kihlakunnan ajatus olisi to teutunut, olisi se merkinnyt vuosikymme nen tähtäimellä melkoisen määrän val tionhallinnon työpaikkojen menetyksiä maakunnasta Kokkolaan. Näytti muutama latokin nyykähtäneen polvilleen. Kokkolan pie noisen 'suuttumuksen' ymmärtää tätä taustaa vasten. Nuhtelin pukkiveljeä. • Toivon kuitenkin kaikkea hy vää teille lukijamme. Pukin matkavauhtia arvioi dessani totesin, että suunnan tar kistuksen jälkeen häneltä menisi hyvinkin loppiaiseen ennenkuin olisi perillä. Ensimmäinen torjuntavoitto näyteltiin kymmenkunta vuotta sitten, jolloin poliisipäivystyssuunnitelmat saatiin oikaistua. Vaimo siinä jo henkäisi, että katto lähtee tuuleen. Sunnuntaina näytti Toholam min suunnalla olevan monella katolla isäntiä naulailemassa katonriekaleita paikoilleen. Sanoin, ettei Korvatunturilla ole sen nimistä pukkia. Tiedustelin viricaveljen mat kan määrää. Söin sitä yksin paloin talven mittaan. Sonnustauduin naamariin, isävainajan nurin käännettyyn turkkiin ja tummu neisiin lapikkaisiini. Helpo tuin kovasti. "Tuli niin joulunen olo", seli tin. Ei mi kään toivevuosi, mutta mielen kiintoinen joka tapauksessa. "Mitä hymyilet ihtekses?" Kysyi vaimoni. Viimeisen palan nautein laskiaisena. Onneksi oli asumaton talo, josta Tahvo repi puolikkaan katon toiselta puolelta pois. Kun sitten tiedustelin pukin mahdollista ai kataulua, saatoin todeta tämän myöhästyneen jo puolisen tun tia. Tässäkin suhteessa meidän pitäisi omata enemmän muutoshalukkuutta. Emäntä kaipaili Perttinimistä pukkia. Pian emäntäkin alkoi pu hua pehmeämmin sävyin ja osoitti nurkasta lahjasäkkiä. Kuinkahan kauan isäntien pinna kestää olla näissä! traktorisavotoissa. Torjuntavoitto -----------------------------------------«u Kannuksen kihlakunnan muodostaminen on melkoinen torjuntavoitto valtionhallin non sisällä kytevässä keskittämisinnossa. oooo Insinöörien pitää alkaa uudel leen laskeksimaan näitä tuulen voimakkuusarvoja, sillä näyttää ilmeiseltä, että säätiloissa tulee tulevaisuudessa olemaan paljon enemmän heittoja ja rajuja muu toksia kuin silloin ennenvan haan, jolloin talvi tuli kerralla ja kesä huomaamatta. Hän katseli minua hy vin pitkään, kuunteli tarkkaan tekorömeää ääntäni, muuttui kalpeammaksi ja jännittyneemmäksi. Vaasan lääninneuvottelukunta, josta on yritetty muodostaa poliittista päätöksente kokoneistoa läänien sisälle, antoi selvän äänestyspäätöksen kolmen kihlakunnan muodostamisesta Keski-Pohjanmaalle
Rattoisimman ta paninpäivänsä viettivät muuta mat 17 tunnin työrupeaman teh neet miehet. Myrsky vaurioitti pää asiassa yksittäisiä puhelinliit tymiä keskustaajamien ulko puolella. Korpelan Voiman valvomossa oli huisketta ja häiskinää tapaninpäivän vastaisena yönä, kun vikasoittoja saapui jatkuvasti. Alkukuu oli vähän nahkeaa, mutta lopussa kiitos seisoo. Asunnot ja maatilat, joissa lyp sykoneita on, saatiin korjattua yllättävän nopeasti, totesi KorEi niin lamaa ole, kuten pu huttiin. Eräiden arvioiden mukaan yli 30 metrin sekunttivauh' dilla edennyt m yrsky kat koi tuhansia puita, keri sa tojen varastojen ja talojen kattoja rullalle, heitteli kai ken irtonaisen hujan hajan. Samalla nimityskierrok sella Kannuksen entinen paikallisjöhtaja, nykyisin Iisal messa, Antti Moilanen on ni mitetty Kajaanin Alkon pai kallisjohtajaksi. Kannuksen palokunnan saavuttua paikalle sauna oli jo tuhoutunut käyttökelvotto maksi. ^ Keskiviikkona 30. Vain viiteen mieheen ei saatu yhteyttä. Tosin joidenkin huvila-alueiden linjoja korjaillaan vieläkin. . K-Ruokamestarin isäntä Sep po Ahoketo totesi, että tämä vuosi oli parempi kuin viime joulu. Niemelä Kokkolaan Kannuksen Alkon myymäläesimies Markku Niemelä on valittu Kokkolan Alkon pai kallisjohtajaksi 1.2.1993 al kaen. Kauppaa tehtiin kolme na sunnuntaina, joten sekin pe lasti. Kauppias Pekka Tiilikainen kertoi joulumyynnin kiihtyneen joulua kohti ja viime vuotinen myynnintaso saavutettiin. Kannuk sessa myrsky mellasti pahim millaan vähän ennen kello nel jää. Pahimmin myrsky koetteli Korpelan Voiman alueella Käl viän, Lohtajan ja Himangan sähkölinjoja. Joululahja kuluttajille Tapanin eli Tahvon hännänhuiskuttelu tuli myös maksa maan. Tosin hän kertoi enem mänkin odottaneen, mutta ylei sarvosana "hyvä" kertoo tämän pelan Voiman atk-päällikkö Ju ha Numminen. m • * — •••" v a n v M T . i _____________________________________________________ ___________ ____________________ 1 i Joulu korjasi kauppojen myyntiä. Puiden kaatumiset aiheuttivat myös muutamia kaapelivikoja, toteaa työn johtaja Aulis Rajala Puheli nosuuskunnasta. Joulusauna paloi Eskolassa Ulkosauna paloi käyttökel vottomaksi Eskolan Leppilammen kylällä jouluaattona kello 7.00 aikoihin. Työrupeama kesti keskimää rin 14 tuntia. Mutta nythän olivat muutkin auki enemmän, totesi Ahoketo. Jatkuu sivulle 6 . Joissakin tapauksissa myrsky on repinyt puhelinlangat irti. Atk-päällikkö Juha Numminen, käyttöpäällikkö Vilho Moisio ja valvoja Eero Korkeakangas tutkivat monitoreista, missä sähkö on vielä poissa. Kannuksen Alkosta näyttää muodostuneen ponnahduslau ta suurempien kaupunkien paikallisjohtajiksi. Arviolta 120 000 mark kaa oli Korpelan Voiman työ palkkojen osuus ja muut vahin got päälle. Myrsky mykisti yli 300 puhelinta Jouluja tapaninpäivän väli senä yönä riehunut myrsky aiheutti yli 300 häiriöiimoitusta Pohjanmaan Puhelino suuskunnalle. Työnjohtaja Aulis Rajala arvelee, että viimeiset myrskyn aiheuttamat viat saadaan kuntoon keskiviik koon mennessä. Viat johtuvat yleensä puun kaatumisesta linjan päälle. Pe" lättiin pahaa, mutta kansa *] kävi kassoilla vilkkaasti } varsinkin viim eisen viikon aikana. Jo kello viiden aikaan aamulla oli 30 miestä töissä, ja myöhemmin tuli vielä kahdeksan miestä li sää. Voimayhtiö tur vautui myös ulkopuolisiin metsureihin raivaamaan puita pois sähkölinjoilta. Onneksi myrskyn tu ho tapahtui nopeasti ja myrsky laantui heti, eikä kestänyt tunti kausia. kaupaksi. Sähkökatkokset olivat pisim millään vain seitsemän tunnin mittaisia. Korpelan Voiman alueella myrsky iski ensimmäisenä Kälviälle, jossa sähköt alkoivat kat keilla klo 2.45 yöllä. Kenkien osalta talvi ei ole vielä tullut, joten pakkasia odotellaan vielä. vaikka myynnin lisäystä viime vuoteen tuskin tuli. pnä joulukuuta 1992 _________ LEST1NJOKI Tahvo huiski hännällään Katot lentelivät, puut kaatuilivat ja sähköt poikki Seitsemään vuoteen pahin myrsky iski tapaninpäivän vastaisena yönä aamuyöstä sellaisella voimalla alueel lamme, että myrskyn jälkiä korjataan vielä pitkään. Ennen aam unkoit toa voimayhtiö oli täydessä korjaustouhussa. Kälviällä 20 Kv johdon päälle kaatui yli 20 puu ta ja pienempiä linjojakin kor jattiin yli 30 paikasta. Kinkut meni, mitä meillä oli. Myynti on kehittynyt odotusten mukaisesti koko vuonna, toteaa Mieskonen. Tänä vuonna kävivät cd-levyt hyvin rästä ei ole vielä tarkkaa tietoa, mutta sadoissa se kerrotaan. Pidimme vain yhtenä sun nuntaina avoinna ja sen myynti oli kohtalainen, ei niin suuri kuin edellisenä jouluna. Kan nuksesta vikailmoituksia on tehty noin 20 ja ToholampiUllava -alueelta noin 10. Korpelan Voima sai ajankoh dan huomioiden yllättävän no peasti koottua kaikki kynnelle kykenevät miehensä töihin. Varsinainen vikojen korjaus aloitettiin vasta sun nuntaina. Pisimmät sähkökatkokset kestivät noin seitsemän tuntia. kömiehet, joita alettiin hä lyttää klo kolmen maissa töihin. Halpa Hallin myymäläpäällikkö Markku Mieskonen oli yllättynyt joulumyynnistä. Himanka-Lohtaja-Marinkainen -alueella on ollut yli 40 vikaa. Kannuslainen kodinkonet kauppias Paavo Luomala ker* toi olevansa hyvin tyytyväinen, . Linjoille kaatuneitten puitten lukumääjoulun myynnin. Peräti 38 miehen voimin korjattiin sähkölinjoja. / Pahimman helteen kantoi vat K orpelan Voim an säh> i Joulum yynti oli monelle fr Lest ¡jokilaakson kaup an piaalle iloinen yllätys. Saunaa oli lämmitetty yöllä ja sauno misen jälkeen isäntäväki oli huomannut saunan olevan liekeissä. Lauantaina puhelinmiehet raivasivat linjoilta kaatuneita puita. Paremmin meni kuin odotin. Vesipannut, jalkakylvyt ja astianpesukoneet olivat tämän joulun menestysartikkeleita, to tesi Paavo Luomala
K irkkoväki heräsi Joulupäivän lukemissa pal jastuu pienistä kulutushyppäyksistä, että ensimmäinen erä kirk koon lähtijöitä heräsi jo ennen klo 6 ja toinen erä vähän ennen klo 7. sen joulupäivän aamuna. Meillä varauduttiin jo vuosi sitten myrskyihin, kun tuuli repi kattoa, kertoo Jukka Siikaluo ma Pikku-Mansikan kalasata massa olevasta Hätälän kalanjalostuslaitoksesta. Sa malla laajennetaan kirkon seudun rakennuskaavaa Taipaleenharjun alueelle, jonka kaavaluonnos on nähtävillä tammikuun puo leenväliin saakka. Samalla katon palaset katkaisivat sähkö johdot L ohtajalla päästiin lähes säikähdyksellä Tapanin myrsky kohteli lohtajalaisia hellästi. Mitään suuria va-| hinkoja ei ainakaan tiistaiaa muun mennessä ole havaittu, i Tuuli retuutti muutamaa yläasteen kattotiiltä. Lisäksi meillä oli mie hiä varalla puiden raivaamiseen ja muuhun pelastustehtäviin. Joku kymmenisen vuotta sitten myrsky särki huviloita. Himangan kunnan irtaimis toon mylläkkä aiheutti pieniä vahinkoja. Joulupäivä eli 25 päivä (piste-katkoviiva) kertoo sen, että kansa nukkui tai vietti vähän energiaakuluttavaa Iloakin tarjoutui joillekin metsänomistajille, jotka pääse vät ennenaikaisesti metsäkauppoja hieromaan muutamista puunrungoista. Kulu tus jatkui sitten myöhään yöhön yli 5000 kilowattia normaalia suurempana. Paljo täällä oli porukkaa tapanin aamuna katsomassa myrs kyä. Raken nukseen oli menty sisään rikko malla pariovet. Tosin koko aaton kulutus on alkupäivästä tavanomaisen suurta, joten osa käynee saunas sa jo silloin. Mm. Sitten on selvästi havaittavissa, että klo 1 8 1 9 välillä on pantu kinkut sähköuuniin kypsymään tai tehsen lisäksi muuta vahinkoa ta pahtunut. Tontit ovat suhteelli sen kookkaita ja maisemalliset olosuhteet on huomioitu. . Kannuksen Mäkiraonmäellä he rättiin aamuneljältä outoon tykitykseen; naapuritalon katto lensi tuulen voimalla katolle. Ei täällä puitten kaatumitoimintaa koko päivän, koska kulutus jäi selvästi alle edellis ten päivien. K aatuneet puut katkaisivat kulun Pikku-M ansikkaan Himangalla Pikku-Mansikan kalasatamaan vievä tie tukkeu tui täysin tuulen kaatamista puista tapaninpäivän aamuna. Vi rastot, kaupat ja teollisuus olivat aamulla täydessä toiminnassa ja kulutus oli reipasta aina siihen asti, kun tuli valoisaa eli klo 9 10 välille. Muuten joulun aika sujui rau hallisesti Lestijokilaaksossa eikä kenenkään tarvinnut viettää öitään poliisin pahnoilla. Ullavantien varteen on kaa voitettu suuria tontteja, jotka so veltuvat erinomaisesti ammat tiautoilijoiden käyttöön. Jäljellä on muutama tontti Maunussa ja Perkkiössä. Yksi yllättävä piirre on jou luaaton kulutuksessa. Kun asuntokuntia on noin 14 000 kappaletta niin yli kolmasosalla oli kinkku uunissa tuolloin. Huippukulutus osuu yllättävästi vasta klo 16 17 tienoolle. Kyllä tällaisiin myrskyihin osataan jo varautua, tuu maili himankalainen kalastaja Pentti Lehtinen maanantaiaa muna Pikku-Mansikassa. Poliisi tutkii edelleen tapausta. Oheisessa kuvassa on kol melta päivältä Korpelan Voi man kokonaissähkön kulutus tunnin tarkkuudella. Sivukyliltä tontteja löytyy Sykäräisestä, Kleemolasta ja Oikeutukselta. Sähkölaitoksil la tarkkaillaan jatkuvasti sähkönkulutusta ja tästä kulutuksesta voi tehdä eri laisia johtopäätöksiä hyvin kin tarkaan. Pyysimme Korpelan Voimalta joulu najan sähkönkulutuslukemia ja sieltä on luettevissa mielenkiintoisia asioita. 6 LESTINJOKI Keskiviikkona 30. Voidaan arvioida, että aatonaattona 5000 uunia oli päällä. Van he mm ien talojen ja lato jen katot saivat myös kyytiä toilä ei taida Keski-Pohjanmaalla ollakaan niin yleinen kuin luul laan. Pikku-Mansikan kalasatama on yllättävän suojaisa paikka. Ohikulku tien varteen Maunuun on kaa voitettu teollisuustontteja sekä jonkin verran asuntoaluetta. Osayleiskaavassa on huo mioitu ohikulkutie, joka kulkee Kerttulan kautta Maunuun ja edelleen Sievintielle. Ainoastaan klo 17 18 välillä olivat lypsykoneet päällä ja jonkinlainen jälkiaterioinnin aika. Se kertoisi siitä, että suurin osa sähkökiukaista on vasta tuolloin päällä. Kiitos yöajan. S 95 Pohj taan Koki Kati! Uud< on ] meri kanii nen j tetää sen järje sen n alust, Kii pääos luva ] taan ' käytte 1 into k jaon j taan s luoda; vien s le. Saunaan m yöhään. Tontin hinta on noin 11 mark kaa neliömetriltä. Kar tuusto saan k takunt Painei rän ko takunt veet 7 kuivui jäsentt terVeyl. Jouluaaton tapa käydä saunassa jo aamupäivällä tai keskipäivältin putosi katolta ja vaurioitui lievästi, kertoi Himangan kun nasta rakennusmestari Juhani Kaustinen. Nykytekniikka antaa mah dollisuuden kaikenlaiseen seurantaan. Satamissa myrsky liikuttelu laitureita jonkin verran, mutta sie*1 lilan säästyttiin suurimmilta vahingoilta. Viihtyisyys kaavoi tuksen lähtö kohtana Toholammin kunnalla on tarkoitus ensi vuoden aika na saada vahvistus kirkon kylän osayleiskaavalle. Yksityisten i lohtajalaisten ladon kattoja nä-1 kyi särkyneen ja yhden traktori tallin tuuli onnistui kaatamaan, kertoo Lohtajan kunnan raken nusmestari Mikko Lindell. Pääosin asuntotuotanto keskit tyy kuitenkin Perkkiöön, jossa on myös kaavoituksen alla oleva Taipaleenharjun alue. Kokonaisuutena joulupäi vän kulutuslukemat osoittavat, että ihmiset polttelivat pelkäs tään kinkunrasvoja. Lukemat arvioiksi muutettuna tarkoittaa sitä, että noin 2000 talossa saunottiin vasta klo 17 tienoolla aattona. Tällä hetkellä kir konkylän tonttitilanne on hei kohko. Kunnaninsinööri Ossi Puik konen uskoo, että kaavoituksen jälkeen Toholammin kunnalla on tarjottavanaan tontteja pit käksi aikaa. Kopista anastettiin muun muassa kumisaappaat ja noin 300 markan arvoinen kiikari. Taipaleenharjun kaavaluon nos on tehty samoilla periaat teilla kuin Perkkiön muukin kaavoitus. Keskellä oleva kuop pa on valoisaa aikaa. Asu misessa painotetaan viihtyvyyt tä. Jatkoa sivulta 5 Kan niaLest Jo u l tion< päät ta. Kyllä nyt oli paljon rauhallisempaa, vaikka tuulimittari olikin poh jassa; kolmisenkymmentä met riä sekunnissa se puhalsi ajoit tain vielä aamullakin. pna Joulukuuta 1992 Kesi Suuri turkisvarkaus Lestijärvellä Sähkölaitos tietää, milloin Ihmiset saunassa ja kinkku kypsyy Lestijärvellä varastettiin sun nuntain ja maanantain välisenä yönä lestiläistarhaajan nahoitusrakennuksesta yli 500 ketunnah kaa, joista suurin osa oli siniket tuja ja hopeakettuja. Kuin ihmeen kaupalla, mi tään vakavampia vahinkoja ei sattunut. Vajaan kolmen tunnin säh kökatkos aamuyöllä aiheutti sen, että kaukolämpölaitos piti ajaa alas. Joulun alla 21.-22.12 välisenä aikana murtauduttiin Tielaitok sen työmaakoppiin Toholammilla. 5000 kinkkua uunissa sam aan aikaan Aatonaaton sähkönkulutuskäyrä on mielenkiintoinen. Onneksi mitään suurempaa ei tapahtunut K annuksessa kattosadetta Kannuksen palokunta hälytet tiin apuun taloyhtiö Akunpuistoon, jossa myllerrykseen he rännyt asukas huomasi katon reunapellin irronneen kello nel jän aikoihin aamull Palokunta naputteli irronnutta peltiä pari sen tuntia. Yläasteen pyöräkatokset vaurioituivat ja Pikku-Mansikassa olevan jääkoneen lauhduty viimeisiä leivonnaisia
Päätös käytännössä turvasi 20 hengen viraston säilymisen Kannuksessa ja poliisipalvelujen kehittämisen Lestijokilaaksossa. Ratkaisulla parannetaan pal velun laatua, kansalaisten oi keusturvaa, palvelun riittävyyttä ja tasapuolista saatavuutta maan eri osissa. Kuten pelättävissä oli, että Keski-Pohjanmaalle muodostet taisiin vain yksi kihlakunta, olisi se pitkällä aikavälillä aiheutta nut sen tilanteen Lestijokilaak sossa, että poliisipiiri, veropiiri ja Kansaneläkelaitoksen piirit olisi alistettu Kokkolan alaisuu teen. Alkuvaiheessa päätös koskee vain poliisin toimintaa, syyttäjäntointa, ulosottoa ja valtion yleishallintotehtäviä. palvelutoimisto jen perustamista Kannukseen ja muihin kuntiin eli työpaikkojen menetystä Kokkolaan. Kihlakunnat ovat tätä nykyä pääosin väestökirjanpitoon kuu luva yksikkö, mutta se muute taan valtion paikallishallinnon käyttöön. Valtuusto päätti äänestyksen jälkeen pitää johto kuntien jäsenten nimitysoikeuden itsellään äänin 21 6. Hallinto järjestetään tämän jaotuk sen mukaisesti vuoden 1995 alusta alkaen. Muut tehtävät, jot ka ainakin hallinnon osalta siir retään kihlakunnanviraston alai suuteen, ovat nähtävästi työvoi mahallinnon, verohallinnon ja Kansaneläkelaitoksen toiminto ja, vaikka ne saattavat toimia it senäisinä yksikköinä. Suomen 245 poliisipiiriä nimittäin vähenee 95. Uudella kihlakuntajaolla on periaatteellisesti suuri merkitys tulevaisuuden kannalta, sillä valtion ylei nen paikallishallinto järjes tetään kihlakuntajaotuksen mukaisesti. Lautakuntia ei suurennettu Kannuksen kaupunginval tuusto päätti viime kokoukses saan kuin vahingossa, ettei lau takuntien jäsenmäärää nosteta. Hän ihmet teli myös, miksi lähteä lisää mään kustannuksia, kun juuri orr niitä^vastaan taisteltu. Suomeen muodostettiin 95 kihlakuntaa. Kannuksessa 7 jäsentä on sosiaali-, teknisessä-, muissa lautakunnissa jäsenmää rä säilyy 5 jäsenenä, paitsi maatalouslautakunta, missä on poik keuksellisesti 6 jäsentä. Erään ar vion mukaan ratkaisulla olisi siirretty lähes 100 virkaa ja toin ta vuosikymmenen aikana Kok kolaan. Myöhem min kootaan muu valtion paikal lishallinto tämän aluejaotuksen mukaiseksi. terVeyS-ja koululautakunnassa, . Valtion paikallishal linto kootaan yhteen kihlakuntajaon pohjalta ja näin paranne taan sen toimintaedellytyksiä ja luodaan mahdollisuudet tehtä vien siirtämiseksi paikallistasol le. Paineita lautakuntien jäsenmää rän korottamiseen kaikkien lau takuntien osalla oli, mutta haa veet 7-jäsenisistä lautakunnista kuivui kokoon. Ensimmäisenä poliisihallinon lisäksi siirtyvät kihla kunnille väestökirjanpidon teh tävät jo vuoden 1995 alusta al kaen. Vä hemmistöön jäivät valtuutetut Pentti Hakasalo, Aulis Ketoja, Kaija Sorsa, Anna-Maija M ä ki-Petäjä, Osmo Niemija Sirk ka Orava. Lautakuntien jäsenmääräkysymys tuli esille uusittaessa kouluja rakennuslautakunnan johtosääntöjä. piiriin vuoden 1995 alusta. Valtuusto myönsi 270 000 markan suuruisen tertiäärilainan Eskolan Kylätalolle. Kaupunki möi omistamalleen Kannuksen Virastotalo Oy:lle virastotaloon liittyvä tontit. Käytännössä tämä olisi merkinnyt ns. Rakennuslautakunnan johto sääntöä uudistettaessa jäsenmääräkysymys kummitteli jäl leen, mutta kun kaupunginjohta ja vähän hiiltyneenä totesi, että päätöksentekokyky ja toimivuus ovat tärkeimpiä kuin jäsenmää rä, hiljastui vaatimukset lisäjä senistä lautakuntiin. Keski pohjanmaalle muodoste taan kolme kihlakuntaa, Kokkolan, Kannuksen ja Kaustisen kihlakunnat. Kannuksen nimismiespiirin henkilökunta kokoontui heti aatonaaton iltapäivänä päätöksen julkitulon jälkeen omaan shamppaniaja kahvitilaisuuteen. Joululahja Lestijokilaaksoon Kannuksen kihlakunta muodostettiin Joulun aatonaattona Val tioneuvosto vihdoin teki päätöksen kihlakuntajaos ta. Koulutoimen johtosäännön kiistakapulaksi muodostui kysymys koulujen Koululautakunta oli esittänyt nimitysoikeuden antamista koulu lautakunnalle. johtokuntien nimitysoikeudesta. Kannuksen kihlakuntaan kuuluvat Himangan, Kannuk sen, Toholammin ja Lestijärven kunnat
Niillä oli pöydällä esityslis tat, mutta ei muilla. Sosiaalija terveyspuolella on pystytty kar simaan kustannuksia. Puheenjohtajan pitää pysyä ajan tasalla. Hän keräsi suurimman äänisaaliin ja nousi kylmiltään valtuus ton puheei\joht^jaksi. Kyllä kunnanhallitus päät tää asioista. Nyt olen kuitenkin jättämässä tehtä vät. Esimerkiksi tänä vuonna talousarvio meni läpi täysin kunnanhallituksen esittä mässä muodossa. Nyt keskussairaalakäynnit ovat laskeneet normaalille tasol le. Asioiden käsittelyssä oli vaikeuksia, kun ei etukäteen tiennyt, mitä ko kouksessa on esillä. Jatkossa investointitahtia pi tää hillitä ja käyttää malttia. Niin ei ole kuitenkaan käynyt tai aina kaan en ole sellaista havainnut Erimielisyydet ovat jääneet asioiden yhteyteen. Aikaisemmin tämä näytti vain pahaiselta maalais kylältä. 50 työpäivää vuodessa Onni Syri on laskeskellut, et tä tänä vuonna hänellä on ollut viitisenkymmentä työpäivää kunnanhallituksen puheenjohta jana sekä lautakuntien jäsenenä. Sitä ennen hän istui hallitukses sa 23 vuotta. Kriisikuntalistalla on pal jon muitakin kuntia. Teerinevan tuhot näkyvät edelleen Kunnanhallituksessa olo ai kansa pahimpana tapahtumana Lestijärvelle Syri pitää Teerine van aiheuttamia tuhoja. Yläaste paras rakennus Puheenjohtaja pitää ehkä ai kansa parhaimpana hallituksen ja valtuuston päätöksenä yläas teen rakentamista. Minulla on kuitenkin paha epäilys, pysty täänkö siihen. Yläasteen yhteyteen saatiin kunnolliset nuorisoja urheiluti lat. Jokin aikaa sitten kunta oli muun muassa kriisikuntalistalla. Tuntuu, ettei aika riitä sekä luottamustehtäviin että työelä mään, kunnanvaltuuston pu heenjohtaja Martti Hylkilä poh tii. Tu hot ovat yhä näkyvissä. Mikäli tilanne jatkuu ennallaan, valtuuston pu heenjohtaja luottaa kunnan itse näisyyteen En usko, että kuntaliitoksis ta löytyisi suurtakaan apua. vahvistuu entisestään. Kunnan yksi ongelma on ol lut, että lyhyen ajan sisällä kun nanjohtaja on vaihtunut usein. Hylkilä ei asettunut enää syksyllä ehdokkaaksi ja jättää vuodenvaihteessa paikkansa valtuuston joh dossa. Tapauksesta on syytetty myös kunnan johtoa, joka osal taan vaikutti turvetuotannon aloittamiseen Teerinevaltä. Metsä lautakunta on tällä hetkellä muutosvaiheessa ja ensi vuonna ratkeaa, miten se toimii jatkos sa. Velkamäärää on tarkoitus lyhtentää puoli mil joonaa markkaa. Lisäksi Syriä ovat työllistäneet mitä eri laisimmat kunnan luotta mustehtävät ja lautakuntapaikat. Nyt kunta on tosin yrittänyt parhaan sa mukaan vaikuttaa, ettei Teerinevaan enää koskettaisi. Terveyskeskuskin on ollut tärkeä investointi, vaikka sen toiminta ei alussa sujunutkaan. Se taisi olla ensimmäinen kerta. Työpaikka on tällä hetkellä uhanalaisena. Lesti on listaykkönen Martti Hylkilä on usein val tuuston kokouksissakin toden nut, että Lestijärven kunta on aina jollakin listalla joko kärjes sä tai hännän huippuna. Jos tällaiseen lähtee mukaan, täytyy myös us kaltaa puhua. Ei siihen ole mitään tai katemppua. Kirkonkylän ilme on muuttunut sen myötä. Aikaisemmin oli vaikeampaa, kun lasten hoi taminen ja kaija jäivät Tyynen vastuulle. Joskus saattaa olla, ettei jä sen käytä yhtään puheenvuoroa koko nelivuotiskautena. Kunnan asioihin on pystynyt vaikuttamaan. Lisäksi pitää kehittää matkailua, Parannan aluetta se kä mahdollisuuksia, jotka tuovat kuntaan ulkopuolisia markkoja. Vaikka Hylkilä tunnustaa alussa pelänneensä puheenjoh tajan tuolia, hän arvioi neljän vuoden olleen erittäin antoisia. 72-vuotias kunnan hallituksen puheenjohtaja on kieltäytynyt jatkamasta enää puheenjohtajana, jo ten valtuusto joutuu vuo den alussa valitsemaan se kä kunnanhallitukseen että valtuustoon uuden nuijaniskijät. Kun 1980-luvun tulevien myötä ne valta tuli järveen lietettä, veden laatu huononi merkittävästi. Kuntalaisten keskussairaalakäynnit lisääntyivät ja siitä aiheutui kunnalle meno ja. "Yläasteen rakentaminen paras päätös" Onni Syri on johtanut Les tijärven kunnanhallitusta yhdeksän vuoden ajan. Hylkilä arvioi, että nämä ovat tekijöitä, joilla Lesti saadaan nousuun. Valtuustotyöskentelyssä on tyydyttävä porukan päätöksiin ja se kuuluu asiaan. Jos ei ole kokouksissa ja neuvotteluissa mukana, jää heti jälkeen. Siltä taholta tulee riittävästi paineita. Kunnan sisällä vaikuttami sen mahdollisuuksia on kovasti kin. Hallitus päättää Syri arvioi, että kunnanhalli tuksen asema on vahvistunut ja Onni Syri on ollut Lestijärven kunnan luottamustehtävissä 38 vuoden ajan, joista kun nanhallituksessa 32 vuotta. Töitä tehdään to sissaan. Tänä vuonna niitä oli 20. Kunnan kehittämisestä on puut tunut kokonaisnäkemys. Päinvastoin, se on kehittynyt huimasti. Vaikka kunnassa on jouduttu kasvattamaan vel kamäärää, on se käytetty inves tointeihin eikä syömiseen. Aluksi kunnansihteerin ja sosiaalijohtajan tehtävistä huo lehti Ritala. Sen jälkeen hänellä jää enemmän aikaa työasioille sekä perheelle, koisi, saisi aina hätkyä ja hyt kyä. Viisilapsisen perheen isä On ni Syri aloitti pitkällisen kunnal lispoliitikon uransa 38 vuotta sitten. Investoinnit ovat olleet tuikitarpeellisia, ja kunnan palve lut ovat kehittyneet En pode huonoa omatuntoa niiden vuok si, vaikka velkamäärä onkin kasvanut Jo ensi vuonna on tarkoitus lyhentää kunnan velkaa ja näyt tää siltä, että se voisi toteuma kin. Nyt kokouksiin ja luotta mustehtäviin on ollut hyvä läh teä, kun lapset ovat aikuisia ja itse on eläkkeellä. Aluksi pel käsin että jos asiat tappelevat, henkilötkin tappelevat. Martti Hylkilä on Keski-Pohjanmaan metsälautakunnassa metsätalousinsinöörinä. Se oli kunnan häpeäpilkku. Ennen hallituksen kokouk sia oli 15-16 vuodessa. Tämä vuosi on jo osoit tanut, että säästökohteita löytyy. Lestijärven kehittämisen kan nalta kunnanhallituksen pää nä kee tärkeänä luonnon puhtauden säilyttämisen sekä peruselinkei non, maatalouden turvaamisen. Toisaalta esimerkiksi liike taloakaan ei antaisi pois, vaikka se tuottaa kunnalle tappiota. Säästöjä nipistetään tasaisesti Kunnassa ei ole mitään yhtä ainoaa isoa säätökohdetta. Henkilökuntaa pitää vä hentää luonnollisen poistuman myötä. Syri sai tuntuman kunnal liselämään jo kotoaan. Silti työtehtävätkin pitäisi ehtiä hoi taa kunnolla ja niihin paneutua. Hän patistaa etenkin uusia jäse niä käyttämään rohkeasti pu heenvuoroja. Jokainen tuhlattu markka on turhaa. Näihin listoihinkin alkaa , turtua. Kylät pyörivät maatalouden ympärillä. Onni arvelee, että hänen on jo aika jäädä eläkkeelle. Mei dän pitää ottaa vähän jokaisesta paikasta. Kunnanvaltuuston puheen johtajan tehtävät vievät paljon aikaa. Kuntaan on rakennettu liiketalo, yläaste, vanhainkoti, terveys keskus, tukiasunnot ja päiväko ti. Vai vaako heitä ujous. Lestijärven kunnan merkittä vät investoinnit aloitettiin jo en nen Hylkilän puheenjohtaja kautta ja investointitahti on jat kunut koko neljän vuoden ajan. Niemen ja Järventaustan ve sihuollon järjestäminen on myös suuri asia. Alussa oman terveyskes kuksen pyörittäminen tuntui hankalalle. Tehtävien järkeistämi sellä ja sektorirajat unohtamalla meillä on mahdollisuuksia sääs töihin. Ei sillä saataisi ratkaisevia säästö jä, mikäli palvelutasoon ei puu tuta. Nyt ei saisi olla mitään helppoheikkejä päättämässä. Syrin mukaan sekä valtuutet tujen että kunnanhallitusten jä senten pitää olla oma-aloitteisia. Hylkilä uskoo Lestijärven kunnan selviytyvän jatkosta ja hallitsevan veitsenterällä taitei lun ellei valtiovallan taholta tule mitään paineita. Po liittinen ura jää kuitenkin näillä näkymin lyhyeksi. Se on pois työajasta. Valtuuston puheenjohtaja ar vioi, että valtuustokauden mer kittävimpiin saavutuksiin on kuuluu sosiaalija terveyslauta kunnan muodostaminen ja nii den toimintojen aloittaminen. En ole turhautunut val tuustossa. Jos niihin joka kerta usMartti Hylkilä on enää muu taman päivän ajan Lestijär ven kunnanvaltuuston pu heenjohtajana. Viime vuonnakin tehtä vien hoitaminen vei noin 30 päi vää. Vesin arvet* is^n at vai M ^vat "Säästöajatus pitää iskostaa jokaiseen" Metsä talousinsinööri Martti Hylkilä oli neljä vuotta sitten ensimmäisen kerran ehdokkaana kun nallisvaaleissa. Nyt paikkakunnalla on myös paikka, missä voidaan pitää juh lia. Oma terveyskeskustoiminta on saatu kuntoon ja se näyttää nyt alkavan sujua. Haluan keskittyä ensi vuonna työelämään. Niin kauan kuin ne ovat vain listoilla, ei ole mitään hätää. Hänen isänsä oli valtuustossa ja lauta kunnissa mukana vuosia. Sikäli kun intoa riittää, voi vaikuttaa myös maakunnan ta solla. Inves tointeja on tehty paljon ja no peaan tahtiin. Kunnan työntekijöillä on hyvä henki, ja kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Kunnanhallituksen puheenjohtajana oli Eino Matti la. Kuntaliitoksissa vaanii vaara; lestiläistet jotuisivat var masti hakemaan silloin palvelut kauempaa. Lähdin kunnallispolitiik kaan mukaan, kun ystävät tuli vat kysymään ehdokkaaksi. Sivukylät pitää säi lyttää elinvoimaisina ja kehittää niitä kirkonkylän rinnalla.. M alttia investointeihin Kunnanhallituksen puheen johtaja arvioi, että vaikka Lesti järven velkamäärä on kasvanut vuosi vuodelta, ei Lestijärvi ole mennyt alaspäin
V o ittaja oli raadin m u kaan h ien o v astav alo k u v a, toinen läm m in h en kinen j a h elly ttävä k uv a aid oista ten av ista ja kolm as h yvin som m iteltu ja hyvä vedos, jo n k a aihe ei k u iten kaan sytyttäny t. He käyttävät itse ään tään omaa elämäänsä koskevis sa kysymyksissä. Pää töksenteko vammaispalvelulain soveltamisesta siirtyy kuntiin, joissa sosiaalisektorin leikkauspaineet ovat kovat Vammaisten vuosikymmen toi mukanaan edistystä sekä kir kossa että yhteiskunnassa. Kirkon diakoniaja yhteis kuntatyön keskuksen pääsihtee ri Juhani Veikkola kiinnitti huo miota uuteen raamatunkäännök seen. Valmentajista palkittiin Heikki Torvi, Hannu Tulasa lo, Juha Mäkelä, Olli Mäkelä, Veikko Peltola, Esa Lauri, Päiviö Roukala, Sami Verro nen, Tomi Venetjoki ja Aarto Kuorikoski. Piirin ho peisen ansiomerkin vastaanotti vat seuran kunniapuheenjohtajat Leo Joensuu ja Arvo Keskirautila. Viimeksi on laa dittu rippikoulusuunnitelma sy västi kehitysvammaisille. A n sio n a p id ettiin m y ös sitä, että k u v attav aa löytyy m yös k o tin u r kilta. Ilmapiiri on nyt kuitenkin kovenemassa ja palvelut uhattuina, todettiin kir kon järjestämässä vammaisten vuosikymmenen teemapäivässä. Ari Suutaria piti eräänä ihmi syyden mittana, miten kohtaam me avuttomimman ryhmän, sy västi kehitysvammaiset. terv ey stark astaja O lavi O rav ala, p o stiv irk ailija H eim o R ajaniem i j a to im isto v irk ailija Jou ni S a a rim aa. Kannustusstipendit saivat Risto Pernu, Janne Heikkilä, Maria Penttilä, Anne Puusaa ri, Janne Vuotila, Antti Torvi, Jonna Ylikangas, Ilkka Tula salo, Antti Tulasalo, Pekka Harju, Jaakko Ylitorvi, Tero Mäkelä, Jukka-Pekka Tilus, Jorma Särkilä, Jukka Keiski, Henna Tuikka, ja Jarkko Tu lasalo. Ilahduttavaa Suutarlan mie lestä on, etteivät vammaiset ole enää kohteita vaan toimivat itse muiden vammaisten hyväksi. V äripap erik uv at: l) V esa Pajala "A a m u k ala ssa ", 2) Veli M änn istö "S u o lla", 3) R eijo K an anen "Y ötun nelm a". jo id e n k u v aam iseen ei o llu t y h tä in ten siiv isesti k eskity tty. Vuoden urheilijak si valittiin Jarkko Mäkelä ja vuoden nuoreksi urheilijaksi Ilkka Tulasalo. V o ittajaa luo n n eh d ittiin m aalau kselliseksi j a h y v ätu n n elm aisek si. "Kaikki riippuu ensi vuodesta lähtien siitä, missä kunnassa vammainen sattuu asumaan", tiivisti kirkon vammaistyön sih teeri, pastori .Ari Suutaria. Arvosteluraati piti vedosta hyvänä; kivet ovat hienon näköisiä vastavalossa. Kirkon on ajettava ensisijaisesti niiden oikeuksia, jotka eivät siihen itse pysty. Seura jakoi myös eri kannus tuspalkintoja ja stipendejä. T u p lav o itto irtosi m u stav alk o isista sek ä d io ista. Vammaisten asema ' parantunut, mutta saavutukset uhattuina Päättymässä oleva vammaisten vuosikymmen 1983-1992 on tuonut monia parannuksia vam maisten asemaan. He korostivat, että nykyisessä tilanteessa kir kolla on yhteiskunnallinen ti laus huutaa vammaisten oikeuk sien ja ihmisarvon perään. R aadin ty ö sk en tely n lo p p u tu lo sta K an nu ksessa esitelly t V ilho K allio arvioi d ip lo m aattisesti, että k uv at o li vat "n o rm aalia k am eraseu rataso a". Kamerakerhon vuosikilpa Veli Männistön juhlaa Kolmanneksi mustavalkoisissa setvisi Vesa Pajalan "My Way?". Jarkko vuoden urheilija Himangan Urheilijat palkitsivat menestyneitä urheilijoita seuran pikkujoulutilaisuudessa viime sunnuntaina. T u lo kset: M u stav alk o k u v at: l) V eli M än n is tö "S u ih k u läh d e”, 2) E sa H eino "R e tk e llä ", 3) V esa P ajala "M y W ay ?” . Vammaisjärjestöjen edustajat pitivät hedelmällisenä yhteityötä kirkon kanssa. Mutta raati ei lämmennyt aiheelle. Esimerkiksi suomalaiset näkö vammaiset osallistuvat kehitysyhteistyöprojekteihin, jolla pa rannetaan näkövammaisten ase maa Namibiassa. Raati piti kuvaa lämminhen kisenä ja hellyttävänä. K ak ko sta p id ettiin hyvin so m m iteltun a ja k olm osia k iitettiin tu n n elm asta sekä so m m ittelu sta j a h y v ästä syv yy sv aik utelm asta. Tenavien ilmeet ovat aitoja. R aati sai p ap erik u v ien kärjen s el ville m elk o h elpo sti, m u tta d ia k u v is sa n äk em y k set ja k a u tu iv a t siinä m ää rin, että k olm as tila jo u d u ttiin k o m p rom issiratk aisu n a jak am aan . Kehitysvammapiireihin on perus tettu koko maan kattava 18 teo login verkosto. Tänä vuonna jaettiin myös kannustusstipendejä 14-17 vuotiaille. Vuoden urheilijat; Jarkko Mäkelä ja Ilkka Tulasalo.. v alok uv auk sen o p isk elija Ism o H an nu la, o p ettaja V ilho K allio, lih an leik k aaja H eikki K eski-S ipilä. T o h o lam p ilain en V eli M änn istö vei kaksi voittoa k o lm esta K an n u k sen kam erak erho n v u o sik ilp ailu ssa, jo n k a arvosteli tällä kertaa Y liv ies kan kam eraseura. 2) E sa H eino "A n tti", 3) Esa H eino "V alo a ik k u n assa” ja V esa P a ja la "T h e end o f the ra in b o w ” . P ap erik u v issa y leistaso oli parem p i kuin d io ssa. Paavalin sanat "Hoivatkaa Näkövammaiset ovat saaneet kirkollisia kirjoja pisteillä ja kuulovammaiset videoita sekä elektronisen postilaatikon. P ar haan k uvan k u u tam o tu n n elm aa k ii teltiin. Seuraavat seuranvetäjät ja ohjaajat palkittiin suklaarasial la: Lea Kippo-Kovasin, Timo Siipola, Raija Virta, Esa Tuik ka, Raisa Keski-Kuru, Marjo Anttiroiko, Aulis Vuotila, Olavi Pernu, Timo Peltola, Tuula Torvi, Päivi Salmen, Päivi Kaustinen, Satu Rouka la, Toivo Pernu, Esko Harju, Antti Tulasalo, Jonna Ylikan gas, Kauko Puusaari, Jaakko Penttilä, Mikko Santala, Paa vo Heikkilä, Leena Hakala, Leo Tilus, Anna-Liisa Ojata lo, Päivi Lukkarila ja Terttu Mäki. A rv osteluraatiin k uu lu iv at ra u ta tieläinen Sauli B rax. k ak ko sta hyv äk si lajikuvaksi ja k olm atta k uv ak si, jo s s a väriliuk um at ja rakeisu us tuk ev at k o k o n ai suutta. V ärip ap erik uv issa sarjavo iton nappasi V esa Pajala. Mustavalkokuvien sarjan toisen sijan otti Esa Heinon "Retkellä". Kannustuspalkinto luo vutettiin Timo Peltolalle ja Ju ha Salmenille. sija sei päässä. SM-stipendin sai Ilkka Tulasalo SM menestyksestä, 3. Jukka-Pekka Tilus palkittiin esimerkillisenä nuorena urheilijana. V äridiat: l )Veli M än n istö " K u u ta m o". Myönteisenä ja pysyvänä saa vutuksena pidettiin sitä, etteivät vammaiset ole enää potilaita tai objekteja. Mustavalkokuvien sarjan voitti Veli Männistön "Suihkulähde . Vedosta pidettiin hyvänä, samoin sommittelua
Ensimmäinen historian koe oli syksyllä hirveä, kun en osan nut kunnolla edes suomenkieltä. — Vain kohtasi yössä laivaa kak si, toisistaan loitoten kauemmaksi.Mökin Muori Hallintaoikeus lahjoitettaessa Lahjan antajan kannattaa pidät tää hallintaoikeus antamaansa lahjaan. Kiltti Taivaan Isä, Isä armias, anna orvoillesi lohtu laupias. Eroja Eestin ja Suomen kou lujärjestelmän välillä on. Toimistusjohtaja Jaakko Kari Veronmaksajain Keskusliitto "Hiljaa, Jussi! Aikuiset eivät pidä siitä, et.tä lapsilla on hauskaa." . Kannuksessa se ei kumminkaan päde. Te voitte omalta osaltanne olla vaikuttamassa äyrin alhaalla pi tämiseen. PikkuTuomon Uuden vuoden rukous Rakas Taivaan Isä, Isä orpojen, tulen luokses kätöseni ristien. Lahjan antajana olevan isän hallintaoikeus pienentää lainan saajien lahjaveroa. Eestissä eletään 'van haan' malliin, eli tiukka teitittelylinja on vallalla. » I * ?> Kannuksen Rotaryt ja Väntäsen perhe ovat taanneet Kadri Ristnan opiskelumahdollisuudet. Saman asian kohdistan myös kaupungin hankinnoista päättä+ i* k J C < s J r *. Jäin yksin ja ikävään. Näin kertoi Kannuksen lukion toista luokkaa käyvä polvalainen Kadri Ristna. ri/v M ij;« /*»**•> '»<>1 Ihmiset; ennenkuin lähdette ostosmatkalle Kokkolaan ja jo pa Ouluuun laskekaa paljonko matka maksaa. Lahjavero tuksessa hallintaoikeudelle las ketaan pääomitettu arvo, joka vähennetään lahjaverotusarvos ta. Taulua käytetään hyvin vähän, opettajat sanelevat kai ken. Siitä huolimatta toiveam matti on säi lynyt entisenä puutarhuri. Eng lantia Eestissä opetellaan vain sanoja ja kielioppia, mutta ään täminen on vähemmällä ja siitä johtuen eestiläiset puhuvat eng lantia huonommin kuin suoma laiset. > • •• .• ! f . Jostain käsittämättömästä syystä kannuslaiset ovat rakas tuneet Kokkolaan niin syvästi, että ovat valmiita osallistumaan veromarkoillaan Suntin leven nys (Kokkolan kaupungintalon kohdalla) ja kivetystöihin. Onko kaupungin kannalta edullisinta tehdä hankinnat 5 °k> halvemmilla hinnoilla naapuri kunnista. *. Matematiikassa hän kertoo selvinneensä vähemmällä työllä kuin Eestissä. Esimerkiksi kun isä lahjoittaa pojalleen ja tyttärelleen omistamansa kesämökkikiinteistön, isän kannattaa pidät tää elinajakseen lahjoitettavaan omaisuuteen hallintaoikeus. Muuten oppimäärät eri ai neissa ovat samantasoisia keskimäärin. K.K. Kun olette laskeneet tämän (ja päässeet tulokseen) ottakaa huomioon veromarkkojen ker tymä! Tulevina vuosina on varma, et tä äyrimääriin tulee tarkistuksia. Tällä reis sulla tulee lisäksi suomi ja ruot si, joista ainakin suomenkielen taito paranee huimasti. ‘ I.» l . En usko, että meiltä ei yhteishenkeä löy tyisi! , Kannuslainen. Ottakaa huomioon myös vero kertymä. M onikielinen tyttö Kadrista tulee varsin moni kielinen tyttö, sillä jo Eestissä olivat lähtökielinä venäjä, eng lanti, saksa ja ranska. Syyslukukausi alkaa olla lopuil laan ja haastattelun me häntä en nen joululomaa. Tekni sessä tasossa on selvä ero ja opetus on tämän mukaista. Erkkilä Eräälle tytölle Se olikin pettävä varjo vaan Se oli vain kiitävä pilvi se haihtui hienouttaan. Työttö myys on suhteellisen alhaalla verrattuna kriisikuntiin. Ruotsia en kos kaan ollut lukenut, joten aloitin sen opiskelun yläasteen puolel la. Kevään unelma se oli kai se kirkkaaksi sieluni sai ia sitten se katosi pois jäi tyhjyys ainoastaan, kuin elämä luotani lähtenyt ois kuin kevätpäivä sammuessaan ja kukkanen kuihtuessaan Nyt ei ole jäljellä mitään olit lumihiutale hento, olit yötai vaan tähdenlento vain kuun yli kulkeva pilvi. Hallintaoikeuden arvon suu ruus määräytyy lahjoittajan iän ja lahjoitettavan omaisuuden ar von perusteella. Yhden sortin lama meille vielä tulee, johtuen kannuslaisten ku luttajien suhtautumisesta pikku kaupungin tarjoamiin palvelui hin. « ville. Onko todellinen 1-5 markan hyöty, mitään hyö tyä. Tälle kummulle toin äsken seppeleen. Vuotien vieriessä varttua suo mun, turvaks äidin, kodin, maani sorretun. >. Kuule pienen harras rukous, äidille ja veikoille suo siunaus. Kadri haluaisi matkustaa jos kus tulevaisuudessa Englantiin ja Egyptiin. Toivottavasti siellä on laskutaitoisia ihmisiä (myös prosenttilasku). Kannuslaiset On väitetty, että elämme jon kinlaista lamaa. Uusi valtuusto aloittaa vuoden vaihteessa. Ensin se oli helppoa, mutta nyt jo vaikeaa. Polvalainen Kadri Ristna lukiolaisena Kannuksessa "En tykkää sinuttelusta" Suurin ero eestiläisellä ja suomalaisella lukiolla on siinä, että Suomessa oppi laat sinutelevat opettajia, kun sitä vastoin Eestissä tiukasti ** teititellään'*. Sinuttelu ihmetytti Suurimman ällistyksen Kadri Ristna koki, kun suomalaisessa koulussa oppilaat sinuttelivat opettajaa. Onko hankinnoista päättävillä vielä maalaisjärkeä. Kaadetaan lama Kannuksen kohdalta. Siks äidin katse usein suruinen ja pikkuveli itkee isää kaivaten. Nyt se sujuu jo hyvin. Sankar-isä lepää alla ristin sen. Maakuntien välisen yhteis työsopimuksen mukaisesti Kadrille tarjoutui tilaisuus tulla vuodeksi Kannuksen lukioon. l .
Julkinen ta lous, kuten muukin talous elää murroksessa, mutta selviytymi nen on mahdollista. Matti Uusi-Rauva Vaikeista ajoista huolimatta muistakaamme, että "Synkimmälläkin pilvellä on kultaiset reunat". Pereinteisen kuntien itsenäisyyskeskustelun rinnalle on noussut kysymys maakuntien tulevai suudesta ja olemassaolon oikeu tuksesta. Siis kunnat hoitavat itse asiassa julkista taloutta paljon laajemminkin kuin yleensä us kotaan. Kunnille luvattiin, että niiden omassa taloudessa aikaansaamat säästöt koituvat kuntien omaksi hyödyksi. Kuntalaoisten yhteenkuuluvuus on kunnan vapauden ja itsenäisyyden pe rusta. Valtionosuusuu distus näyttää muodostuvan sa manlaiseksi. Jokainen säästynyt maikka tu kee kunnallistaloutta täysimää räisenä eikä pienennä enää tule vaa •valtionosuutta. Uskon, että kannuslaiset ihmi set keskipohjalaisina pystyvät rakentamaan valoisan tulevai suuden ja kehittämään omaa ko tikaupunkiaan vireäksi ja toimi vaksi yhdyskunnaksi. Nyt jo, ennen lain voimaantuloa vaJtio nyhtää kunnilta valtionoV apaus-itsenäisyy s -yhteenkuuluvuus Laman keskellä olemme saa neet julkisissa tiedotusvälineis sä lukea paljon vapaudesta ja it senäisyydestä. Ainoa veron saaja on valtio, joka ystävälli syydessään on "luvannut tulout taa kunnalle suurinpiirtein sille aikaisemmin tulleen vero-osuu den". Näin on tapahtu nut viimeiset 30 vuotta (koke muspiiriini kuuluva aika) ja aina kunnat ovat selviytyneet. Tullaanko tätä käyttä mään valtiontalouden tasapainoituksessa. Nyt siinä varustus on hyvä ja voi daan katseet suunnata toisaalle. Kovat kehittämistoiveet ovat kylläkin juuri nyt enemmän har taita toiveita ja realiteetteja. Toivotan Onnellista Uutta Vuotta! Jorm a Tikkanen Uuden vuoden tervehdys Aina me ihmiset olemme ha lunneet nähdä tulevaisuuteen. Kumpaankaan ei liene syytä. Meillä on eväät selviytyä lamasta nou suun. Samalla toivotan valtioval lalle linjansapitävää Uutta Vuotta. Kehitystyötä on pystyttävä viemään eteenpäin myönteises sä ja tavoitteellisessa hengessä. Keski-Pohjanmaan kohtalosta olemme saaneet lu kea useita mielipiteitä ja näke myksiä. Jokainen kunnan sisällä tuotet tu palvelu vastaan ulkokunnasta haettu tukee oman kunnan ta loutta ja työllisyyttä. Kyseistä sanaa on toistettu eri yhteyksissä, ja sen vaikutukset ovat näkyneet kaikkialla yhteis kunnassa eräänlaisena sopeutta misena. Se on voinut jopa hiven ko hentua. Kehitystä ei ohjaa enää menoperusteiset valtiono suudet vaan etusijalle nousee asioiden arvostusja tärkeysjär jestykset. Kannuksen kaupungin talou dessa edellämainittua säästämi sen periaatetta on jo noudatettu useina vuosina. !Kunnanisien vuodenvaihteen ajatuksia! Kannuslaiset! Lohtajan asukkaille Vuoden 1992 yksi tärkeimmis tä sanoista niin yksityistalouk sissa kuin julkisella sektorilla kin on ollut sana säästäminen. Eero Kiiski kaupunginjohtaja Kun tällaisena aikana katsoo 'tulevaisuuteen tai menneeseen aikaan on katsannossa suuria kysymysmerkkejä. Luottamal la omiin kykyihin ja mahdolli suuksiin itsetunto kasvaa ja ke hittymisen edellytykset nouse vat. Tuo tärkeä asia on kustan nustietoisuusja tavoitteelli suus. Meillä Lohtajalla mennyt aika ei ole ollut kovinkaan dramaatti nen, joskaan aivan rauhan tyys sijaa täältä ei löytynyt. Turha va litus voidaan jättää pois ja tode ta, että "vain olennainen on tär keää." Toivotan kaikille Lohtajan asukkaille Hyvää ja Onnellista Uutta Vuotta 1993 sekä yksituu maisuutta alkavalle vaalikaudel le. Kun ajatellaan minkä tahansa kunnan toimialan ra kenteellisia valmiuksia, ei itse asiassa vakavaa epäkohtaa löy dy. Lakiin sitä ei ole voitu kir joittaa. Vaikka ympäröivä maailma on levoton ja vaarallinen, saamme kiitollisin mielin päättää tämän vuoden ja aloittaa uuden. Kunnan asema veronsaajana poistuu kokonaan. Onko Keski-Pohjanmaalla tulevaisuutta. Sanaan kytkeytyy yksi tärkeä ajatus julkisen hal linnon ja yritystoiminnan kan nalta. Myönteinen tahto ja myönteinen kehitysvire ovat eh dottomia edellytyksiä sille, että yhteistoimin voidaan tavoitteet saavuttaa. Tehdään laki, jolla kunnille siirretään lisävas tuuta, otetaan kunnilta pois nii den tuloa jne. Maailman myl lerryksessä ja taistelun mels keessä ihmisillä on pyrkimys vapauteen ja itsenäisyyteen. Maakunnallinen yhteenkuulumattomuus on haitannus Kes ki-Pohjanmaan kehitystä, ym päröivät alueet ovat voineet rau hassa imeä keskipohjalaisen voiman omaksi edukseen. Valittamalla eivät asiat hoidu. Meidän tulee käyttää toistemme palveluja en nenkuin turvaudumme ulkopuo listen apuun. Sana on tärkeä ja se tulee muistaa myös tulevaisuudessa, kun noususuhdannetta aletaan täysipainoisesti elää ja sen puit teissa toimia. Kehitys työssä riittää haastetta niin uu sille kuin aikaisemminkin jo mukana olleille kaupungin päät täjille. Kaiken korostukseksi Suomi on viettänyt 75-vuotista itsenäisyy det! juhlavuotta lukuisine tapahtumineen. Käyttäkäämme tulevan vuotena yhteenkuuluvuuden voimaa rakentaessamme turval lista tulevaisuutta. Tällä hetkellä merkit tävistä panostuksista mainitta koon Takalon koulun rakenta minen, joka on monessakin mie lessä panostamista tulevaisuu teen. Keskustelu ei ole sivunnut yk sistään valtakuntia vaan myös Suomen sisäinen alueellinen keskustelu on ollut vilkasta. Kuntalaisten, perheiden, yri tysten ja yhteisöjen tulee olla sa malla puolella, toimia toinen toistaan tukien ja auttaen että it sekin menestyisi. Pienet epäonnistumisetkaan ei vät saa masentaa koska nekin kuuluvat normaaliin elämään Mahdolliset virheet tulee korja ta ja yrittää rohkeasti jälleen. Kiitän kaikkia kannuslaisia menneen vuoden aikana tapah tuneesta yhteistyöstä ja toivotan Teille menestyksellistä tulevai suutta vuodelle 1993. Tämä ei merkitse elämän loppua, vaan palvelujamme sopeuttamista maksukykyymme. Oleelliseen rooliin tu lee kuntalaisten tahto ja käyttäy tyminen. Taloudellisia rat kaisuja tulee etsiä sekä turhia ja päällekkäisiä toimintoja karsia. No onhan asia niinkin, että niiden se täytyy hoitaa, jot ka siihen kykenevät. Kun.nalliset palvelut ovat viime vuo sikymmeninä lisääntyneet ja monipuolistuneet Kunnilla ja kuntalaisilla on tulevana vuonna vaikeuksia sopeutua tilantee seen, jossa meidän on pakko vä hentää palvelujamme. toiminnan alalla. Kaikki toiminnot ovat sijoit tuneet kohtuullisen hyviin ra kennuksiin, työtiloja on kaikille riittävästi, varsinkin työpaikko ja ei lisätä. Suurim mat muutokset lähimenneisyy dessä tapahtuivat sosiaalitoimen alueella, jossa vanhustenhoito tuli kokonaan kunnan omaksi toiminnaksi ja avotoimintaa ke hitettiin oikein olan takaa. Alueemme kuntien asema suh teessa maamme muihin kuntiin ei ole huonontunut laman aika na. Tällaisena murrosaikana on sopeuduttava muutokseen. Säästäminenhän tarkoittaa tiiviisti määriteltynä kieltäyty mistä tämän hetken tarpeiden tyydytyksestä tulevaisuudessa tapahtuvaa tarpeiden tyydyttä mistä varten. Kuntien palveluksessa ja hallin nossa on runsaasti sellaista vä keä, ettei selviytymisessä ole epävarmuutta. Me tarvitsemme tulevana vuonna uskoa tulevaisuuteen. Toi tuo vuosi mukanaan sitten mitä tahansa, meidän on uskot tava mahdollisuuksiimme. Mutta ei hätää mitään. Kaupungin taloudessa on pa nostettava tulevaisuuden teki jöihin. Tulevaisuuden kuvat on pystyt tävä rakentamaan kirkkaiksi ja selkeiksi. Löysihän pieni Suomikin so tien aikana isojen puristuksessa yhteenkuuluvuuden hengen säi lyttäen näin vapauden ja itsenäi syyden. Tästä hyvänä esimerkkinä pääomaverotuksen "uudistus". Yhteenkuuluvuuden merkitys nousee esiin. Pie nuus ei ole niin suuri haitta kuin yhteenkuulumattomuus. Kun kunnan johtajalta pyydetään uuden vuo den tervehdystä, on suuri vaara sortua ennustajaksi tai menneen surkuttelijaksi. Siis, missä onkaan se akuutti hätä ja puute palveluja yms. Voimme keskittyä toiminnan sisällön kehittämiseen yksissä tuumin ja vahvistaa kunnan ta loutta, mikäli siihen valtiovallan toimesta annetaan edes kohtuulinnen mahdollisuus. Kuntien valtionavun perustei den muuttuminen vuoden vaih tuessa lisää kuntien itsemäärää misoikeutta. Parhainta onnea ja menestystä vuonna 1993! Jari Kangasvieri suuksien alentamisen kautta pois niitä säästöjä, joita kuntien uskotaan saavan aikaan oman talouden järkeistämisellä. Toisaalta on hyvä tarkastella sitä seikkaa, missä on todellista puutetta. Tulevaisuudes sakin tuota periaatetta on nouda tettava nimenomaan sanan myönteisessä merkityksessä. Hassua vain on, että muut tekevät kun tien puolesta ratkaisut. Lain säätäjällä eli valtiolla on mieles täni liian yksinkertainen ratkai sumalli käytössään taloutensa tasapainotukseen. Uusien mahdollisuuksien etsi minen antaa elämälle rikkautta ja virikkeellisyyttä. * Aaro Marjakangas. Toivon kaikille lamppilaisille hyvää ja onnellista uutta vuotta. Kunnat ovat ennenkin joutuneet suuressa määrin kantamaan julkisen ta louden epäonnistumiset. Yhdessä yrittäen me otamme vastaan uuden vuoden haasteet. Vuoden vaihde on aika, jolloin erilaiset ennustusten laatijat ovat työllistettyjä
05.10 Tarkoituksena tappaa. 21.15 Värivalot ja liukas lattia. 20.00 Speden spelit. 18.30 Tv-uutiset 18.40 Kotimaan katsaus 19.00 Elmo. 19.30 Onnenpyörä. Kansainväliset kyt kennät. Suomen mestaruus kilpailujen naisten 5 km perinteisellä hiihtotavalla. 21.00 Viihdeohjelma Tukholma. 21.00 Silmät auki. 18.10 Stellaria. 12.15 Hiihtoa. 17.45 TV-nytt. 9.00 Mitä te pojat surette. 19.00 Seitsemän uutiset. 16.30 Taistele Tommy! 17.20 Kaikenlaisia juttuja. 19.00 Seitsemän uutiset. 21.20-23.10 Kuningas Daavid. 19.30 Omia eväitä ja maailmalta kuultua. 19.00 Tuntematon Chaplin. Musiikkikuvaelma lapsille. Suomalaisen tv:n his toriaa käydään läpi suorassa 5-tuntisessa lähetyksessä Pasilasta. 17.30 Veturi. 18.30 Tv-uutiset. 18.10 Missä mennään. 19.10 Tulosruutu. 19.00 Seitsemän uutiset. Austra lialainen tv-elokuva. Jäänsini set kylpytakit. 20.30 Puotila Show. 13.15 Uudenvuoden konsertti Wienistä. 16.30 Surinamin perhoset. 19.05 Piironki. 15.00 Babar. TV 2 12.20 Vuosirenkaita Suomen his toriasta. 16.05 Kulje varovasta on liukas ta. 21.0024.00 Nostalgia-ilta jatkuu... 18.40 Ihmisen kuva II: Kanssakul kija. 20.30 James Cookin vanavedes sä. Keski-Euroopan mäkiviikon ensim mäinen osakilpailu. Elokuva Pietarin teatteritilanteesta tällä hetkellä. 9.15 Delfiinien huolet. 17.05 Miekkavalaiden seurassa. 20.00 Sportmagasinet. 21.00 Kotikatsomo: Enkelten siipi. 23.20 Uutisotsikot. 14.10 Tie Avonleaan. 20.00 Uutistunti. 21.00 Kettu. 16.00 Tv-uutiset. 17.45 Pikku Kakkonen. 16.30 Holi-värin juhla. 19.15 Taruja Pohjolana jumalista. 16.00 Pikku posteljooni. Pääosissa: Richard Gere, Edward Woodward, Alice Krige, Denis Quilley, Niall Bug gy, Cherie Lunghi, Hurd Hatfield ja Jack Klaff. 17.30 Veturi. 17.00 Tv-uutiset. 16.20 Sana sunnuntaiksi. 13.05 Itä-projekti: Pelastusta Ve näjälle. Ranska/ltalia 1955. 19.30 Muistatko vielä. Ohjaaja Mark Chapman. Uusi perhesarja. 14.55 Valloittava Pavarotti. 18.30 TV-uutiset. 21.00 Pari sanaa lemmestä...ja sänkyongelmista. 14.35 Mäkiypyyä ja kisastudio. 16.05 Veturi. 17.05 Kultaiset viulut. Suora historiallinen juhlalähetys MTV:n studioilta jatkuu. 17.35 Kauniit ja rohkeat.^Postia ju ristilta. 22.20 Karpon Maamme-teievisio. 17.30 Uutisotsikot 17.35 Kauniit ja rohkeat. wmsmn KESKIVIIKKO 30.12. 18.00 Diana kuninkaallisen sa dun loppu. Marja Kanervo, vuoden taiteilija 1992. 23.05-23.55 Tulevaisuutta etsi mässä. 19.15 Tulosruutu. Osa 1/2. 04.00 Hierojan paljastukset. 19.30 Installaatioita. TV 2 14.30 Kaukametsän pakolaiset. 9.00 Ostokanava. 20.45 Vaarallisilla vesillä. 9.45 Lemmen taikaa 10.35 Sharles Chaplin. Ko ko perheen Disney-musikaali. Pääosissa: Ben Croxs, Amy Irving, Christopher Lee, Benedict Taylor, Rossano Brazzi, Omar Sharif. 14.50 Sunnuntain luontoretki. Amerikkalainen komediaklassikko. 18.00 Tv-uutiset. Osa 1: Ajatuskaavan teke minen. 17.20 OBS Söndag. Kuu den tunnin mittainen musiikkipitoinen jättipaketti nuorisolle. 16.00 Euronews. 9.00 Riki näkee pahaa unta. Ohjaaja: Lewis Gil bert, USA 1979. 14.20 Auton riivama. Ylijäämänaiset. 20.05 "16". 13.00 Maailmanlopun aattona. Kuvaputki Tei jasta Tutteliin. Kultakai vos. 1 .osa: Karhu ja hopeaketju. 11.45 Luonto on vielä meidän: Elä vä vesi. Osa 1/7: Alkukantaiset vaistot.. Osa 1/9. 03.35 On the Air suora lähetys. 21.30 Musta-Pekka. 22.00 Kymmenen uutiset. Oh jaaja: Don Chaffey, USA 1977. Eng lantilainen elokuva vuodelta 1983. TV 3 8.00 Uutisotsikot. 19.00 Kummeli. 12.00 Vuosirenkaita Suomen his toriasta. TV 1 6.00-8.55 Teksti-tv:n uutisruutu. 22.15 Tulosruutu. 22.50-00.05 Rockstop. 09.00-13.55 Urheilukolmonen. 12.00 Suomalaisia. Sarja päättyy. 21.30 Eurotunneli. Pääosissa: John Cleese, Jamie Lee Curtis, Kevin Kline, Michael Palin, Maria Aitken ja Tom Georgeson. 21.15 Kala nimeltä Wanda. 18.00 Olipa kerran Amerikka. 15.50 Television viritysohjeita. 17.40 Emilia. TV 1 8.35 I Mumindalen. TV 3 17.15 Ostoskanava. 10.10 Hiihtoa. 22.00 Kymmenen uutiset. 19.30 Sunnuntairaportti. 19.45 Illallinen yhdelle. Pääosissa: Peter Breck, Constance Towers. Aarteen jäljillä. 17.20 Tiny Toons. 22.00 Talking heads. 15.40 Beverly Hills, 90210. Suomesta. 21.00 Täällä pohjan tähden alla. 19.00 Seitsemän Uutiset. 9.55 Tiny Toons. Ohjaus Buck Henry. 17.45 Kuva uskon tulkkina. 22.20 Columbo. 17.15 Regnbägen. 15.15 Kiri Te Kanawan tarina. 18.15 Tie break tennisprojekti. 19.30 Johdatus elokuvaan. 18.00 Nostalgia-ilta. 9.25 Rannikko murtuu mereen. Ohjaaja: Billy Wilder. 12.50 Marian pieni aasi. 17.30 Uutisotsikot. 13.55 Lännen tyttö. Pääosissa: Sakari Halo nen, Eija Inkeri, Assi Nortia, Tuija Halonen, Fanny Halonen, Eila Granberg. 15.05 Taistelu puiden puolesta. TV 2 15.00 Ajankohtainen kakkonen. TORSTAI 31.12. 20.30 TV-uutiset. 22.2024.00 Desperado. 18.25 Megavisa. 20.30 Maailmanpyörä. 19.30 Kiitos ja hyvästi. 21.30 Kanavanvaihtokarnevaalit. "Tähdet kerto vat" 19.35 Sattuman sankarit. 15.45 Indiana Jones Junior. 1951 valmistunut komedia. 19.05 Samu-Sirkan jouluterveh dys. 21.20 Las Vegas-arvonta. 19.00 Reinikainen. 20.50 A-studio. 19.10 Maailman sydämenlyöntejä. 17.15 Mannen och sälarna. 17.30 Myggan. 18.30 Maailmankuvat. SUNNUNTAI 03.01. Pää osissa: Tina Bockrath, Kelli Konop, Mark Jackson, Danielle Hart. 16.10 Taavi-tontun maailma. Oh jaaja: Boots Rakely, USA 1991. 20.00 Hullu Suomi. Vaikea valinta. Aamun uutiset ja sää. Pluton päivä. 17.30 Det glada bla loket. Pääosissa: Roger Moore, Lois Chiles, Michael Lonsda le, Richard Kiel, Blanche Ravalec, Bernard Lee. 16.25 Toivo Kärki muistoissam me. 20.30 Kolmannen korvapuusti. 15.40 Klovnit kimpassa. 21.50 Magneetti puoleensa vetä vä kulttuuriohjelma. 19.35 Gabriel, tule takaisin. 18.40 Hei me pamputetaan. 00.30 Vuoden ensimmäiset uuti set. 02.00 Abba the Movie. Kol miosainen dokumentti. 15-30 Meren salaisuudet. 16.50 Tanssia. 19.00 Seitsemän uutiset. 17.05 Roald Dahl kertoo. TV 1 6.00-8.55 Teksti-tv:n uutisruutu. 21.45 Saksittua. Ohjaus Claude Autant-Lara. 18.00 TV-Uutiset. 21.45 Noam Chomsky tiedonväli tyksestä. 18.00 Rakastin heitä. Kristoffer Kolumbus. 13.35 Ninan eka rakkaus. Piir roselokuva. Raamatun kertomus Daavidista, Saulista, Goljatista, Absalomista ja Batshebasta. 20.30 Nolojen tilanteiden mies. 23.20 Nämä on nähtävä! 23.40 Kyllä lähtee 1993! 24.00 Vuosi vaihtuu senaatintoril la. TV 2 10.00 Majakka. Omalaatuinen dokumenttiohjelma jakaantuneesta persoonallisuudesta, jonka autohulluuden jäljet johtavat muun muassa erääseen traktoriin. 16.30 Hullutellaan tytöt. 16.05 Eskimomummo ja jääkarhupentu. 10.40 Musta ori. 9.30 Pinokkio. 9.25 Varjoankka. 20.45 Urheiluruutu. 10.30 Välimeri kulttuurien koh tauspaikka. Ohjaaja: Bruce Beresford, USA 1985. 17.45 65 Ravit. 20.00 Napakymppi. 22.50-23.43 Epäilyksen polttopis te. MAANANTAI 4.1. 19.10 Niin paljon kuuluu rakkau teen. 10.15 James Bond Junior. 16.05 Ristiin rastiin. 15.20 Hanuristin haaveet. 17.00 TV-uutiset. 21.20 Hästhandlare i dagens värld. Ohjaa ja: Charles Crichton, USA 1988. Suomen mestaruus kilpailujen miesten 10 km. Uusi lasten animaatiosarja. 19.30 Kivikasvot Show. 19.30 Disneyn ihmeellinen maail ma. 11.00 Konserttitanssiaiset. V. 8.03 Pete ja Lohikäärme Elliot. TV 3 8.35 Toinen kattaus. 20.50 Pojat kansan urhokkaan SA 75. 19.00 Seitsemän uutiset. TV 3 9.00 Disneyn piirrettyjä. Pääosissa: Michele Mor gan, Yves Montand, Jean-Francois Calve, Masssimo Girotti. 18.05 Suomen televisio. 11.55 Hiihtoa. Sarja päättyy. 18.25 Megavisa. 19.30 Heijastuksia: Mikko Takala. 18.00 Tv-uutiset. 20.00 Uutistunti. 17.00 Pelivihjeet. 19.15 ioxio. 17.40 Sport. Pääo sissa: Shirley MacLaine, Jack Lem mon, Lou Jacobi, Herschell Bernardi. PERJANTAI 1.1. Oh jaaja: Roger Dpottiswoode, USA 1988. 17.15 Ostoskanava. 17.00 Hockey Night: Jokerit-KEspoo. 11.10-17.00 Hikinen iltapäivä. 20.00 Noam Chomsky tiedonvälityksestä. 17.45 TV-nytt. Ohjaus: Peter Duffell. 18.40 Luonto on vielä meidän: Valorenkaat. TV 3 00.00 Kanavanvaihtokarnevaalit. 18.30 Ruutulippu. Musiikkisikermä englantilaisen The Searchers-ryhmän seurassa. Ohjaaja: Ville Salminen. 18.10 Tv-nytt. 13.50 Mäkihyppyä ia kisastudio. : 12.30 Jean Sibelius: Tapidla, 12.45 Taukomusiikkia ja Tekstitvm tiivistelmä pääministerin pu heesta. 0.30-02.54 Uudenvuoden kevyt kon sertti: Genesis. 17.05 Lekurit. 16.30 Vuf! 17.00 Tv-uutiset. USA 1963. 13.50 Mäkihyppyä ja kisastudio. 16.10 Genesis avajaiset. 19.20 Karpolla asiaa. Uusi kotimainen sarjanäytelmä van kilasta. Kana van avajaisyön eroottinen elokuva kahden kaveruksen hollywoodilaisesta kuntoklinikasta, missä toteutu vat unelmat miehistä, naisista ja hy vää tekevistä, hierovista käsistä. 13.00 Pieni talo preerialla. TV 1 8.30 Pienen pieni veturi. Ohjaaja: Harvey Winstein, Espanja/USA 1987. 21.00 Yhdeksän Uutiset. Murha: taiteilijan omakuva. 19.55 Bon Appétit. 20.30 TV-uutiset. Kulta kuumetta. TV 1 1215 Jävna, poromies vuonna 2000 . 21.50-23.55 Yön kuningatar. 23.35-24.00 Huimapäät. Ohjaus: Samuel Fuller. 18.45 Beverly Hills, 90210. TV 2 15.15 Suurenmoinen huviretki. TV 2 16.10 Ympäristöuutiset. 22.05 Keskustelu Samuel Fullerin kanssa 22.2023.56 Yönäytös: Shokkikäytävä. 18.10 Ihmisen kuva I: Hauta tai hoito. 20.00 Uutistunti. 18.00 Pikku kakkonen. 00.00-00.55 Murharyhmä. 17.10 Tv-Nytt. Kotimainen elo kuva vuodelta 1951. 07.00 Huomenta Suomi. 21.00 Kaukaiset Paviljongit. Pääosissa: Tarmo Manni, Emma Väänänen, Salli Karu na, Ansa Ikonen, Ilmi Parkkari ja Sa kari Jurkka. 16.45 "16" 17.15 Parakkikylä. Mietteitä ja tunnel mia tähtitaivaan alla. Ulkonäkö ei petä. 21.00 MTV World Club.MTV:n Matkaklubi matkustaa Meksikoon. 20.05 Dokumenttiprojekti: Crescendo. 20.00 Uutistunti. Kosiomies saapuu. Osa 1/4. Mika Waltarin näytelmään perustuva v. 14.00 Ensimmäiset sukset. James Bond jäljit tää hullun miljonäärin Hugo Draxin tuhoisia suunnitelmia eksoottisesta paikasta toiseen. 17.45 Kauniit ja rohkeat. 11.0011.30 Kesäsaaressa. LAUANTAI 02.01. I osa. James Best, Hari Rhodes. 14.10 Nuoruuteni Brooklyn. Amerikkalainen dekkarisarja. 16.35 Kuka viritti ansan, Roger Rabbit. Uusi vuosi, uudet mur heet. 15.25 Ihminen ja energia. 18.40 Golfia. 20.05 Mätäzon stadin Amazon. Osa 1/4. Gene Evans. 00.45 Kanavanvaihtokarnevaalit. 18.00 TV-nytt. Vauhdikas sarja uusia piirroseloku via alkaa. Ohjaus: Valentin Vaala. 10.45 Tytön huivi. Englantilainen palkittu jännityssarja. 18.30 TV-uutiset. TV 3 6.28-9.00 Huomenta Suomi. 16.30 Ympäristöuutiset. 18.20 Vanhassa talossa. 23.20-01.00 Joy & Joan. Oikeu den voitto. 19.00 Koira haudattuna. 9.55 Hiihtoa. 19.30 Kuuraketti. Aamun uutiset ja sää. 16.25 Jumppa. Pää osissa: Helen Reddy, Sean Mars hall, Jim Dale, Mickey Rooney. 00.05 Kyllä, herra presidentti. 18.30 Voitosta voittoon. 16.00 Tv-uutiset. 18.00 Pikku kakkonen. 13.55 Tapahtui lapsena: Hevosen osto. Upouusi visailusana. TV 1 12.00 Pääministerin uudenvuo denpuhe. 16.30 Vuoristosairaala. Pääosissa: Sidney Poitier, Tom Berenger, Kristie Alley, Clancy Brown, Richard Masur ja Andrew Robinson. Osa 7/26. 21.25 Mediakomppania. 01.40-01.50 Ylimääräinen ajan kohtainen kakkonen. 10.55 Suomalainen linja: Kansalli sen Housun aika. Elokuva George de Godzinskyn elämäntyös tä ja musiikkipersoonasta. Varas. 21.00 Viihteen ykkösiltä -Revyteatterista Euroviisuihin. 13.35 Luominen. 16.55 Maailman vahvin mies. 12-osainen sairaalasarja. 12.50 Sinnikkäät siepposissit. 1980 valmistunut amerikkalainen ko media. Nalle Puh. 23.25-00.25 Verta, hikeä ja kun niaa. 22-45-23.35 Blank Meier Jensen. Kaiken alku. 22.00-00.20 Irma La Douce pikku pariisitar. Pääosis sa: Bob Newhart, Madeline Kahn, Gilda Radner ja Harvey Korman. Pettymys rantabulevardilla. 22.45 Kova laki. 18.00 TV-nytt. 22.00 Kymmenen Uutiset
Seurat Ry:llä klo 20.00, Aimo Kattilakoski. Seurakunnasta et sitään osallistujia. Seurat klo 18.30 Ry:llä, Usko Ojala, Eero Hitsala. KINKERIT Toholammilla 1993: 7.1. Kirkkoherranvirasto palvelee ti 9.30-11.30 sekä to 12-15. To 7.1. Ota yhteyttä 10.1. Kastettu: Annika Jenni Emilia Ahokas, Sandra Ida Anceliga Laine. kirkossa, Kujanpää, Ahokas. Maanantaina: Pajalan alueella kirkolla Ritva ja Kaarlo Niskasella klo 19. Kauniit kiitokset kaikille teille, jotka järjestitte lämpimän kodin meille. Äänetön juhla-aatto, muistona monien joulujen saatto. Luennot pidetään maakunnassa. Seurakuntamatka Israeliin 25.2.-9.3.1993, Israel videota voi lainata kirkkoherralta, hä neltä saa myös lähempiä tietoja matkasta. Kanttori lomalla 31.12.-6.1. 31.1. ----------------------------------N Avioliitton vihitty: Pasi Ma tias Marjusaari Halsuan srk:sta ja Anne Sirkka-Liisa Kolppanen. Su 3.1. Ruoka on niin hyvitä, että kumartaa pitää ihan syvään. Seurat klo 19 Ry:llä, Jim Moll. klo 19.00 PurontakaAsiala, Eila ja Markku Purontaka. Kinkerit klo 12 Roikkola, Markku Harhiolla, Kujanpää, Ahokas. Kinkerit klo 19. Maanantaina: Tomujoella Pirkko ja Aulis Vuotilalla klo 19. klo 10 jumalanpalve lus (HPE), "Jumalan huoneen ihanuus", kirkon esittelyä. klo 19.00, Tarja ja Heikki Isokangas. Rautilan-Himankakylällä Päivi ja Aarno Anttilalla klo 19. Kinkereille kutsutaan kinkeripiirin väen li säksi seurakunnan luottamus henkilöt, pyhäkoulunopettajat ja kerhonohjaajat, sekä eri seura kunnallisissa toimintapiireissä mukana olevat. Jumalanpalvelus klo 10. Uinu, uinu vain haudassasi ettei sydämesi särkyisi. Jumalanpalve lus Sykäräisen kappelissa klo 12 . Kirkkokahvit pappi lassa. Keskiviikkona: Kannuskylä-Säikänpuiston alueella Marja-Leena ja Jukka Pöyhtärillä klo 19. Aamurukous klo 9. Vuoden 1993 kinkerit seu raavasti: 3.1. 20.1. Ke 6.1. Lumi se peittää sisäpihat ja sauna löylyssä tippuu liiat lihat. 15.1. 10.1. klo 10 Loppiaispäivän jumalanpalvelus. klo 19.00 Nisula, Esa ja Minna Haikonen. klo 10 Jumalanpalve lus. Veljeskodissa Veljeskotiin saavuttiin juuri ja eessä on mahtava hoitokuuri. 27 30 6 23 3 Vajaakunt. rippikoulusalissa. Klo 14-16 kirkkoherranvirasto. Omin kyydein. Perjantaina: Hillilän ylä päässä rukoushuoneella Alata lon ja Pentinmikon kotien toi mesta klo 19. Pe LL klo 10 Jumalanpalve lus. 31.1. 14.2. Ma 4.1. Kinkereillä käsitellään virsi 51.1 Korintolaiskirjeen 3. 885153 tai 885019 virasto. Lähtisitkö mukaan. neim o KOSKiiampi oi nerra uuiu Mökin muori TYÖTTÖMÄT TYÖNTEKIJÄT JA AVOIMET TYÖPAIKAT KUNNITTAIN ,( 30 . Su 3.1. Osallistuminen maksuton, kyyti pyritään järjestämään. klo 19.00 Härkäneva, Eija ja Aki Kinnunen. Toosasta kuuluu "Jätkän humppa" ja eessä on railakas rytmijumppa. Uuden vuodenaatonhartaus klo 19.00 kir kossa, Kujanpää, Ahokas. Su 3.1. Kastettu: Mikko Joonas Yli mäki, Hanna Emilia Niemi. Turvaa toivoit sä lapsestasi, turvaa lapsesi tarvitsi. Koskenmaa, Maria Keski-Rekilällä, Kujanpää, Hellin Rautila. Markki klo 19.00, Mervi ja Tapio Polla ri. Keijo S. klo 12. Vihitty: Koivuniemi Matti Ta pani Ilmajoelta ja Uusitalo Jaa na Helena Kannuksesta, Ruotsala Timo Johannes ja Yli-Norppa Minna Maija, molemmat Kan nuksesta. Pe 1.1. SLEY:n ilta srkkodissa klo 19, Lasse Nikkarikoski, Jaakko Rantamäki. Tervetuloa kinkereille mu kaan! * Suurimmat kalavaleet tule van polkujen kautta. Uudenvuodenpäivänä klo 10 jumalanpalvelus, rukouspäiväjulistus, srk-kertomus 1992, se kakuoro. 13.1. 4.1. Valmistetaan siellä kasseja ja maalataan maljakoita, painetaan hienoja silkkiliinoja, eikä näistä tule kellekään mitään piinoja. Joviaali herra ja aivan tyyni. 14.1. Askarteluhuoneessa on touhu päällä, Sirkka hän siellä ohjaa jokaisella säällä. Heimo Koskilampi * Milloinkahan valtiot huo maavat asettaa "polkuveron". 1 . Ma 4.1. Kinkereillä käsitellään myös kyläkuntien seurakunnallista työtä, YV-keräystä ym. klo 13.00 Sykäräinen, Vanhustenta lo. Jumalanpalvelus klo 10 kirkossa. N Kuollut: Vieno Aune Alek sandra Kukkola, 85 v. Hartaushetki vanhainkodilla klo 14. Klo 19 sävelhartaus Marinkaisten rukoushuoneessa, kamarikuoro Arietta johtajana Esko Hirvi, yksinlaulua (Marketta Siipo ja Eero Hanni), Tapio Hirven sellosollo, khran puhe, kolehti. Uudenvuoden aatto na nuoret Kälviällä. Kujanpää, Ahokas. Tyttäret meitä hoitaa ja hellii ja petilöillä poijat sen kun kellii. Evankeliset talvipäivät al kaen klo 10. Su 3.1. mennessä kirkoherraan puh. Aina vietetään noita pitoja, kun ruoan tuoksut kutittavat nälkäisiä kitoja. 14.1. klo 19.00 Hirvikoski, Liisa Sammalkangas. Yrjö Siirilän muistoseurat klo 19. Hän kyllä meistä huolen pitää ja tarpeeksi hoitoja lisää. Tervetuloa! Siunattua uutta vuotta kai kille ilmoitustemme lukijoille! "Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti." Hepr 13:8. Torstaina, uudenvuodenaat tona: Aattohartaus kirkossa klo 23.15. 11.1. Kaustisella. Maanantaina: Torvenkylällä Aila ja Ahti Siermalalla klo 19. 17.1. 12.1. Perjantaina, uudenvuoden päivänä: Jumalanpalvelus ja HPE klo 10. Nuoret: Nuorten uudenvuodentapahtuma Kälviällä 30.12.-1.1. al kaen. Vihitty: Lasse Antero Annala ja Tarja Hannele Vertanen. Kastettu: Anniina Johanna Tastula, Martta Rebekka MäkiPetäjä, Emo Rainer Kattilakoski ja Riikka Liisa Jaakola. 1992 ) TyöttöTyöttömät työnhakijat Työ voima myysYhteenaste % sä Himanka 1492 17,2 256 Kannus 2735 14,7 401 Lestijärvi 448 12,9 58 Toholampi 1781 11,3 202 Ullava 447 12,3 55 Miehet Naiset Alle 20Alle 25vuotiaat vuotiaat 147 232 36 132 36 109 169 22 70 19 20 41 4 15 8 65 110 13 52 18 Yli vuoden tyött. Sanan ja Sävelen hetki klo 15.30 Kotirannassa, Viirit. Valaistu nukkujan hauta. 22.1. Parhiala klo 19.00, Minna ja Matti Kero la. Torstaina: Hillilän ala päässä MärsyIällä klo 19. 7.2. Kirkolliset ilmoitukset julkais taan vuonna 1993 Lestinjoki ja Yläjuoksu lehdissä. Klo 19 vesper kirkossa. Tilaisuuksia: To 31.1. klo 19.00 Kotila, Lea ja Erkki Laakso. 18.1. klo 19.00 Kirkonkylä, Sirpa* ja Markku Kinnunen. Sairaalahartaus klo 10.30, Kujanpää. Kappalainen lomalla 5.1.-10.1. Kujanpää, Ahokas. kirkossa. 6. 3.2. 17 33 5 12 6 Avoimet työ paikat 8 1 2. 00 . Päiväkerhot alkavat 4.1. Torstaina: Lahdensuussa kirkolla Toini Tuorilalla klo 19. 24.1. Tuossa on paasi ja vanha hauta katson siihen äitini, äitini hauta. Ke 6.1. Kokko lan rovastikunta järjestää luen tosarjan hengellisen elämän sy ventämiseksi. Seurat Pahkalan seuratuvalla klo 13 ja 19 (Reino Heikkilä ja Hannu Tuhimaa) Sunnuntaina: Jumalanpalve lus klo 10. 1 . Ma 4.1. Klo 13 sekakuoro Lepo lassa. Jumalanpalvelus kir kossa klo 10. Täällä löys' moni levon parhaan, ehkä sen itsekin löytänen. Lumisade. Kin kereillä läksynä virret 442 ja 585 ja Joh. To 31.12. Jumalanpalvelus kir kossa klo 10.00. Sunnuntaina: Raumankarin-MäntyperänUudenkylän alueella kirkolla vanhainkodin kerhohuoneella klo 13. Pyhäkoulut alkavat srk-kodilla su 3.1. Surupiiri vanhassa pappilassa klo 19. Ke 6.1. Uudenvuodenpäivä. Kinkerien aiheet: "Näkökul mia työhön kristillisestä uskosta käsin (khra), "Kirkkoja mielen terveystyö" (diakoni), Kinkerivirret (kanttori), Rippikoululais ten kuulustelu (nuoriso-ohjaa ja). Taivassalo. 8.1. Klo 19 nuorten uudenvuodentapahtuma alkaa Maria Laakso Bändin konsertilla Kälviän yläasteella. 17.1. 8.1. Oiotaan siinä koipia, väliin vasenta ja taasen on oikia. pappi lan ovet auki alkaen klo 17., kerho-ohjaajien kokous klo 17.30, Kerzi klo 19. luku, kristinopista #:t 85-87, kinkerien aiheena on tänä vuonna kristityn vastuu. Kyllä he tietävät hoidon alkeet ja hyvin ne kestävät poikien palkeet. Pöntiössä Lea ja Veikko AlaPöntiöllä klo 19. Loppiaisena klo 10 jumalan palvelus, Jarmo Muroma, ter veisiä Aunuksesta. klo 19.00 Seppälä, Ritva ja Tapio Laakso. Savet ne notkuu ja hyllyy, ja kohta silitetään selkää ja pyllyy. klo 13.00 Alakylä, Alli ja Viljo Vehkala. klo 19.00 Koskela, Kaarina ja Eero Väisänen. Sunnuntaina: Ainalissa Anne ja Jukka Ainalilla klo 13. Polkumyyntiä jo tapahtuu ! Aattona haudalla Astun tummaan tuomen tarhaan kuljen kummuilla kuolleiden. 12.1. Tiistaina: Pahkalassa Kerttu ja Toivo Pernulla klo 19. Pe 1.1.93 Jumalanpalvelus kirkossa klo 10. klo 19.00, Jämsä Palohuh dalla. 7.1. Sirkka-Liisa ja Alpo Lintilällä, Junkalantie 38, Kujanpää. Jumalanpalvelus klo 10. Aluksi oli lääkärin syyni. klo 19.00 LahnalampiMäättälä, Timo Syri. Kinke reillä kootaan kolehti YVkeräykselle. Seurat Ry:llä klo 12.30, P-0 Moberg, E. Ke klo 19-22 nuorisokahvila
Stereot soivat ja rytmittävät lii kuntaa. Henkilökohtaista ohjausta Kuntosalissa laaditaan jokai selle henkilökohtainen kuntoohjelma ja sen toteutumista seura taan. Kuntosaliin on hankittu uusia kalusteita yli 200 000 markalla. Yrittäjäkurssilla idea vahvistui ja kun Kannuksen Ura omalla panok sellaan lähti mukaan, niin parin viikon sisällä avataan uusi kun tosali Kannukseen. Erilaiset lippuvaihtoehdot mahdollistavat mm. Laiva se hiljallensa lipuu ja kapteeni nukkuu ja kansalaiset riittämättömyyden tunne rinnassansa hukkuu. Ajatukseni ainut puoli, riittämättömiäkö olemme on monien huoli. Keijo itse keskittyy ohjauk sen lisäksi antamaan hierontaopetusta. Rehellisyys ja ahkeruus nyt kunniaan pitää saada, ne ei yhteiskuntalaivaa kaada. Tilat kolminkertaistuvat ja kun tosalin toiminta on valvot tua ja ohjattua. Seinille on asennettu peilit, joista voi katsoa liikkkeitten oikeita ratoja. Mistäs apu riisiin tähän, aikaa on sangen vähän. Uimahallin alakerrassa sijain nut kuntosali laajenee aikaisem min kokoustiloina käytettyyn ti laan. Riittämätön Kitinkankaan palvelut täydentyvät Keijo avaa kuntosalin Keijo Hiltunen aloittaa yrittäjäuransa valoisassa kuntosalissaan. Mihin se tämä markkinavoimain tie johtaa, rotkon törmälläkö kansat kohtaa. Siistiä, valoisaa Kuntosali on yllättävän siis tissä kunnossa ja valoisa. Kuntosa li on sisustettu nykyaikaisestä pääosin uusin kalustein. Kansalaiset kyselevät toisiltansa, olemmeko riittämättömiä aivan, kaadammeko tämän yhteiskuntalaivan. 10W Poutun SININEN LENKKI kpl N aisten RATENTT1NEULE (55,-) TAI KU VIO I N EU LE (129,-/62^ 0) TAHTISADETIKUT >PAPUKl TUOTE an o \ NEN, NIVALA,. ULKOLIEKKI foliossa 129 / (Light 4 .9 5 L/sis Poutun AROMINAKKI kg Kynttilätuote TUULIKYNTTILÄT Nelux-10 energiansäästölamppu -teho 60W, kul. Urheiluhierojan koulutus tuli hankittua jo aikaisemmin ja nyt sitten toteu tui ajatus kuntosalista. Kokoustilat on kunnostettu ja valaistus on uusittu. Peiliseinät mahdollistavat rytmijumpan vetämisen, jos porukkaa löytyy. Hierontaa tulee antamaan juoksijalupaus Markareetta Honkaharju, joka myös toimii kuntosalin ohjaaja na. Keijo Hiltunen joutui kesällä työttömäksi, kun Kannuksen metsäkoulu loppui. Juoksumatto on uutta. Kannuksen uimahallin kuntosali kokee täydellisen muodonmuutoksen. uimahallin ja kuntosalin yhteiskäytön. 1ÄAPAJARVI, PIETARSAARI, PYHÄSALMI, IISALMI, KAUSTINEN, en " Z C L k KA, VAASA, KAUHAJOKI, NÄRPIÖ, VÖYRI, PORI, SEINÄJOKI, KANNUS KOKKOLA. M arkfänavoimat nyt valtaa käyttää, ja haluavat nyt teissä ajassa tietä näyttää. Kuntosalin käyttö maksaa kerta maksuna 25 markkaa, mutta puolivuosilippu vain 850 mark kaa. Neliöitä on käytössä lähes 300. Jokaisella telineellä on oh jeet ja mallit toiminnoista. Naisil le ja miehille on omat pukuhuo neet ja suihkut. Samalla kuntosalin toiminnot yksi tyistetään. 099,-/ Kotim. Reijo Untinen markkinat miesten TAPAUOJA m LIMSAT lasten TOPPAPUKU ( 149 ,-/ 99 ,-) Lasten ja nuorten i TOPPAPUKU to». Kuntosaliyrittäjänä toimii kannuslainen Keijo Hiltunen, joka on pe rustanut oman firman. Niinpä kuntopyöriäkin on peräti 5 kappaletta. Kukat antavat oman väriläikkänsä
* J Olut benji * ^ steppilauta ^ * ym. MYYNTI-VAKKA 2 kpl puhelinkone ä 150,-. musiikki-ja tanssiesityksiä sekä p a rh a id e n urheilijoiden palkitsemisia. Tervetuloa! Uuden Vuoden vastaanotto Himangalla 31.12.1992 Klo 23.15 Uuden Vuoden aaton hartaus kirkossa klo 24.00 kirkonkellot soivat K u n n an talo n aukiolla: klo 00.05 puhe: rehtori Olavi Himanka klo 00.10 ilotulitus Tervetuloa! K unnanhallitus * * * * j f * * * * * * * * * * * *. -89. mukaan Valtakatu 5 B 5, 69100 KANNUS, p. ajan vietettä ^ J s*j> Ja jos joku vielä J *> jaksaa, niin ^ * LAUANTAINA * uudet kujeet... URHEILUJUHLA Hirvikosken Kurssikeskuksessa Su 3.1.1993 klo 19.00 Ohjelm assa mm. m aanantai. 968-70 776. 7 A 6 67100 KOKKOLA Puh 968-195 45 SEKALAISTA KASVATA KORKOA POSTISSA! P O ^ T I Kannus 'r U O , , P.70 841 AUTOKOULUKURSSI KANNUKSESSA K u r s s i a lk a a m a 4.1. IX. Esillä sääntömääräiset asiat. NOSTALGIA Tule mukaan menoon. Puheenjohtaja a) b) 1 2 3 4 5 H IM ANG AN KUNTA Kunnanvaltuuston kokous pidetään kunnanvirastolla maanantaina 4.1.1993 klo 19.00 Käsiteltävät asiat Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien vaali Kunnanvaltuuston puheenjohtajan ja I ja II varapuheenjohtajan vaali Kunnan ilmoitusten julkaiseminen vuonna 1993 Kunnanvaltuuston koolle kutsuminen vuonna 1993 Kunnanvaltuuston pöytäkirjojen pitäminen nähtävänä vuonna 1993 Luottamushenkilövaaleissa huomioon otettava yleinen vaalikelpoi suus ym. Jk » p IX. Ilotulitusta. IX JX ¡X, IX * TORSTAINA 31.12. U u rta n e ita .'. 70 762. 236 34, AUTO 949-264 537 LIIKENNEKOULU .. 968-71 447 T U I J A M A N N I N E N Asianajotoimisto OSMO SIPPOLA Kokkolassa Rantakatu 5, 67100 KOKKOLA, p. KANNUS. IX. Kannuksen liikuntatoimenlautakunta H im n lla t U i l TT (968)55210 U u d e n v u o d e n k a r k e lo t H a u s is s a T0 31.12. k lo 18.00. 968-73 625 Asianajaja, VT Osmo Sippola, VT Kari Autio Erikoishammasteknikko, Hammasteknikkomestari HEIKKI KUJALA KY Ristirannank. IX. ilt. Kahvitarjoilu. mukavaa. * ¥ * ¥ ¥ ¥ ¥ ¥ * * * Y Y Y Y ¥ * ¥ ¥ * ¥ * * ¥ * ¥ * * * * * KANNUKSEN KAUPUNKI ONNI JOEN RANNALLA UUDEN VUODEN VASTAANOTTO KANNUKSESSA Uutta Vuotta otetaan Kannuksessa perinteisesti vastaan kaupunginviraston edessä. Kurssit alkavat joka 2. Puh. *. BAILATAAN * ^ 03.een! T M eno jatkuu T PERJANTAINA 1.1. -k Tilaisuus päättyy ilotulitukseen. Rak. M Ä N N IS T Ö K Y Valtakatu 19 KANNUS OSTO-VAKKA Ostetaan lastenvaunut sekä vauvan turvakaukalo, puh. K uljetus H im ang alta (Shell) klo 17.30. Myydään Kannuksessa 2h+k+s. Vocalistit Quartet laulaa, kaupunginjohtaja Eero Kiiski pitää puheen ja Kannuksen kirkonkellojen lyötyä 12.00 lauletaan yhteisesti Maamme-laulu. 968-70 151 I 4PN äköm estari f OPTIKOT KOIVUKOSKI, PIETARILA, SARANPÄÄ | SOITA, niin I sovitaan | Sinulle | aika! 1 Tervetuloa! P A R T U R I — K A M P A A M O T U I K K U OHENNEVA. Johtokunta kokoontuu klo 12.30. * J E < R \ Y ii^ T O L A * I ^ N T R i * M.-npija-vi FVi ;>34 2. KANNUSLAISET HIIHTÄJÄT! Hiihtäjien yhteispalaveri Kannuksen uimahallilla kes kiviikkona 30.12.1992 klo 18.00. Puh. Parketti lattiat, kaakeloidut pesutilat ym. Tilaisuus alkaa 31.12.1992 klo 23.45. Tervetuloa! PUH. 55 003 PT f T TTT ! M f f T f f Jk Jk-Jk Jk Jk -J i’ Jk -Jb. 475 * •dK 'vó?SEKALAISTA T o h o la m m in LÄÄKÄRIASEMA ERIKOISLÄÄKÄRIT • GYNEKOLOGI Sakari Telimaa • IHOTAUTILÄÄKÄRI Eva Larmi • KIRURGI Jukka Viinamäki • KORVALÄÄKÄRI Heikki Saukkonen • SISÄTAUTILÄÄKÄRI Matti Kuusela AJANVARAUS s 885 2 Silmätautien erikoislääkäri TUOMO LINJAMA Vastaanotto Kannuksessa. JX. 6-33 Luottamushenkilöiden vaali kunnan, kuntayhtymien ym. KARAOKE/DISCO LA 2.1. TILAISUUKSIA T O H O L A M P I Uudenvuodenvastaanotto Toholammilla Kunnanjohtajan ja kappalaisen uudenvuodenpuheet kun nantalolla aattoiltana klo 23.45. % s k i9 {om Himanka, puh. PUH. PEGASOS PE 1.1. Kaikki hiihtäjät ja hiih don ystävät paikalle. 968-8225 275 Kannuksessa sivuvastaanotto ma ja to muulloin sop. Ajanvaraukset, puh. Kysymyksessä on Kannuksen maakuntaviestihiihtäjät 1993. Tervetuloa! Toholammin kunta/llikuntatoimi ja TU KOKOUKSIA Nuorten Keskustan liiton Toholammin paikallisosaston SYYSKOKOUS Toholammin kunnanvirastossa su 3.1.93 klo 13.00. M8-50415 PALVELUJA Tule ottamaan Uusi Vuosi vastaan tanssien! THE DENW ERS:in tahdissa Ilotulitusta ym. 73 398. luottamus toimiin 34 Sautinkarin Maretaario Oy:n ja Himangan Matkailu Oy:n yhtiökokouspöytäkirjat 35 Hallintokokeilun jatkaminen ja laajentaminen 36 Paloja väestönsuoielupäällikön viran lakkauttaminen ja kaukolämpöteknikko-palopäällikkö-väestönsuojelupäällikön yhdistelmäviran perustaminen kunnan asunto-ohjelman hyväksyminen Johtavan lääkärin, vastaavan hammaslääkärin sekä terveysvalvon37 38 nan johtajan määrääminen ko Se 39 Jouko Saarenpään takauspyyntö yrityslainalle Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nähtävänä kunnanvirastossa 11.1.1993 Antero Yrjänä kunnanhallituksen puheenjohtaja Himangalla 23.12.1992 HUVIT RAVAKAT UUDEN VUODEN VASTAANOTTAMISET! Tanssittajana TRIO LAPPONIA jatkoaika Kälviä Puh. Hinta 235.000,-
. Tämän li säksi HTM Sirpa Pihlajaniemi kertoo uusista elin keinoverotuksen muutoksista, jotka yrittäjien on huomioitava tilinpäätöksiä laatiessaan vuodelta 1992 ja alkaneelta vuodelta. Kutsumme kaikkia yrittäjiä Yrittäjäiltaan torstaina 7.1. 22.90 LASAGNE 800 gpss ..... klo 16.00 mennessä." La 2.1.1993 lehti ei ilmesty. 22.90 KIIWI kg ................. KANNUKSEN YRITTÄJÄT RY , n M Tervetuloa maukkaalle . Terv. Kahvi-, mehuja teetarjoilu. klo 19.00 alkaen Pizzeria Jo-Jo'on Kannuksessa, tilaisuudessa esittäytyy Keski-Pohjan Yrityspalvelu Oy:n uusi toimitusjohtaja Jyrki Kentala uusine visioineen ja näkemyksineen. 3.95 Valencina TÄYSMEHU 100%2prk.. klo 18.00-19.30 HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 1993 PRIMASTA! Nauta-sika JAUHE LIHA kg Pantteri SPAGHETTI 350 g... Kotivara NAKKI kg ..... 3.50 PERUNASALAATTI kQ .................. Tervetuloa myös naa purikuntien yrittäjät. KONTTORIMME SULJETTUNA TORSTAINA 31.12.1992 iyöiovtcunm e fuA uoille/nm e' ( 9 / t / i e a xjVm estustw cvuoaelle LESTINJOKI. Taija Boren-Karppi O R T E N M UO TIM ESTA KMHBSOflCfl JJ LAU VALION VOI 2 pkt/as.. 73 484 ........ 37.90 Hartvvallin 1L:n LIMSAT + vp .............. kasvissosekeitto Paistettu siika voikastikkeella Lasagne K E El LOUNASTA T O Aurajuustokeitto Porsasta venäläisittäin Kalaäyriäiskasari PE Parsakeitto Täytetyt lihakääryleet Härkää gorconzolakastikkeella Avoinna: ma-to 9-22, pe 9-23 la 11-, su 12-22 k Puh. 31.90 Raision RANSKALAISET E Q f J 500 g ...................% / . 32.90 Gloster OMENA kg ................. Kannus, puh. Valtakatu 1, KANNUS M A Juustokinkkukeitto Chilipihvi Uuniporsas T l Kelt. H ym yillään ku n tavataan! Terv: A lli Junnuille jamekset edelleen Kanfarista! TOSI KOVA TARJOUS: P U S E R O T J A TA K IT...: Avajaiset pidän myöhemmin. 9.90 Kiitämme kuluneesta vuodesta ja Toivotamme kaikille Onnea ja Menestystä vuodelle 1993! POUTTULAISTA: Kuoreton NAKKI p kt KA N N US WURS TI kg palana Kotimainen METVVURSTl kg l-H IB T-market Priman väki Avoinna: ma-pe 9-19 la äd£. 10.00 Suolattu PORSAAN PAISTI kg ..... TAAVETTI JA TIINA Älä voivota, vaan ryhdis täydy ja tule mukaan! amen laidutuskurssi alkaa!! Ilmoittautumisja infor maatiotilaisuus Kan nuksen Veljeskodilla ma 4.1. 70 934 J Tässä talossa, näissä JJ jJ j on ikävällä SUN kasvosi... Lestinjoki-lehden seuraava numero ilmestyy KESKIVIIKKONA 6.1.1993 Jakelu joka kotiin: Lestijärvi, Kinnula, Reisjärvi Ilmoitukset ma 4.1. J KIITOS KAIKILLE KAMUILLE! * 15 vaotta hurahti huom aam atta... W Edam JUUSTO kg ................