Terveyden edistämine:n ja urheiluj · rjestöt: POSITIIVI TA • • •• 1. VARINAA l 1 LMASSA VAIKEA VAMMAI~
Kuntotestauksen neuvottelupäivät järjestetään 23.24.3. Helsingissä. Arviointeja nykymuodossa on tehty parisen kymmentä vuotta. Liikunta &Tiede 1/2006 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Katriina Kukkonen-Harjula (va~ Kari L. temmin osoittautuivatkin kuvitteellisiskatriina.kukkonen-harjula@uta.fi ta potilaista "analysoiduiksi". Raporttia kirjoittamassa oli myös suomalainen tutkija, jonka mukaan tutkijan täytyy voida luottaa tutkimusryhmän tuottamiin tuloksiin. Liikunta &:. Seuran puheenjohtaja ja pääsihteeri kirjoittavat uudella ajankohtaispalstalla Jyväskylän yliopiston tieteellisestä arvioinnista. LIIKUNTATIETEELLISESTA ARVIOINNISTATYOPAIKAN .. Nyt kuit(4' kin laadunvarmistus petti eikä hyviä tutkimuskäytäntöjä noudatettu. Maineikkaassa kansainvälisessä lehdessä julkaistiin tutkimusartikkeli, jonka tulokset sitKuten viime vuonnakin odotamme lehteen tieteellisiä alkuperäistutkimusraportteja sekä katsauksia huhtikuun loppuun mennessä niin nuoremmilta tutkijoilta kuin kokeneemmiltakin konkareilta eli kaikilta, jotka haluavat käsikirjoituksistaan tieteellisen vertaisarvioinnin. Muutoinhan suurien tutkimusaineistojen julkaiseminen olisi erittäin hidasta ja työlästä. .. vuosikerta ISSN 0358-7010. Aiheena on työ, työkyky ja siihen liittyvä kuntotestaus. Myös monet lajiliitot viettävät merkkivuottaan. .. Tiede -lehti on yksi harvoja suomentai ruotsinkielisiä liikuntatutkimuksen alueen tähän tarkoitukseen sopivia julkaisuareenoita. toimintavuosi ovat alkaneet. Työfysiologian nykyhaasteista antaa hyvän kuvan Liikuntatieteellisen Seuran kuntotestausvaliokunnan uuden puheenjohtajan Sirpa Lusan haastattelu. Sinänsähän oman työn arviointi millä tahansa toiminta-alueella on yleistynyt, eikä ole kohtuuton vaatimus, että rajalliset yhteiskunnan voimavarat käytetään järkevästi. Silti hyvin erilaisten tieteenalojen vertaaminen toisiinsa on edelleenkin haasteellista eikä ainoaa oikeaa tapaa ole vielä löytynyt. Paino: Vammalan KirJapaino Oy Tilaukset: puh 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 32 euroa Vuositilaus: 36 euroa 43. TOIMINTAKAYTANTOIHIN KATRIINA KUKKONEN-HARJULA ehden 43. Työpaikat ovat työkyvyn edistämisen kannalta mielenkiintoinen yhteistyöareena, jossa on mukana sekä terveydenhuollon että liikunta-alan ammattilaisia. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Pilvikki Heikinaro-Johansson Alexander Holthoer Kirsi Hämäläinen Pasi Koski Lauri Laakso Raija Laukkanen Markku Ojanen Susanna Rahkamo Eila Ruuskanen-Himma Kuvat: Antero Aaltonen Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan Ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Lääketieteellisen tutkimuksen puolella on viime aikoina jälleen puhuttu tieteellisestä vilpistä. vuosikerta ja Liikuntatieteellisen Seuran 73. Nyt on myös kulunut 150 vuotta ensimmäisen suomalaisen urheiluseuran perustamisesta. Ensi kuussa ilmestyy Työterveyslaitoksen ja UKK-instituutin yhteistyönä opas terveyttä edistävästä liikunnasta työpaikalla
Nyt koulutus laajenee myös naapurikuntiin. Moni terveyttä suojeleva asia on kuin rahan panemista pankkiin lähes olemattomalla korolla. Heinonen. Toni Piispanen 30 Yhteistyöllä enemmän: Vertaisohjaajia ikääntyneiden erityisliikuntaa vetämään. Sami Kokko 18 Kuntaremontti haastaa liikuntapalvelut. Kunnissa pohditaan nyt uudenlaisia mahdollisuuksia liikuntapalvelujen tuottamiseen myös erityisliikunnan alueella . Näin ei kuitenkaan näytä olevan vammaisurheilussa. Kari Koivumäki 39 Porilaiset porvarit ja aikidon ässät. Terveys ja terveyden edistäminen on läsnä lajiliittojen linjauksissa, vaikkakin usein lajin näkökulmasta. Pauli Vuolle, Kari L. Fyysinen aktiivisuus pitää ikääntyvien miesten mielialan korkealla ja lisää toimintakykyisyyttä. Yksittäisten laitosten vuosikymmeniä sitten valitsemat strategiat näkyvät niiden arviointituloksissa . Markku Ojanen 24 Miksi et tee niin kuin me sanomme! Liikunnassakin on syytä miettiä markkinointia, sanoo liikuntalääketieteen erikoislääkäri Olli J. Katja Borodulin 48 Pitkäaikaisseuranta ikääntyvillä miehillä: Liikunta kantaa satoa läpi elämän. Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuus ei ole vähentynyt viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana. Eeva Tu!isalo 26 Kansainvälisessä vammaisurheilussa uusien harrastajien aktivointi kaipaa tehostusta. Lauri Laakso, Heimo Nupponen, Arja Rimpelä, Risto Telama 13 POLTTOPISTEESSÄ: Arvioinnilla suuntaviivoja tulevaisuuteen. Maarit Marttila 32 Kehittämissuunnitelmista versoo uusia malleja toimintaan. Kansainvälinen menestys innostaa uusia harrastajia lajin pariin . Loimaa löysi ohjaajapulan osaratkaisuksi vertaisohjaajien koulutuksen. Erkki Vettenniemi LUETTUA: 41 Hölkällä Heideggerin kanssa Erkki Vettenniemi 42 Kommentti edelliseen Tapio Koski 43 Juoksemisen kontrapunkti -Varhaisten juoksukulttuurien kartoitus likka Levä 44 Vuoden urheilukirja vie juurille Matti Hintikka 45 Urheilukirjavuosi 2005: Hyvin luistaa vaikka vähän lipsuu Matti Hintikka TUTKITTUA: 47 Liikuntaa kannattaa harrastaa ja vatsakkuutta välttää. Heli Bäckmand, Mervi Laitinen 51 Ouingju Wang: Luun massan ja koon eriaikainen kasvu nuorena saattaa lisätä luun murtumariskiä 51 Miia Suurin/emi: Geenitutkimus auttaa ehkäisemään luustosairauksia 51 Ville Äärimaa: Luurankolihaksen paraneminen vamman jälkeen lihasvamman kirurginen hoito. Leena Nieminen 25 LIIKU TERVEEMMÄKSI yhteinen liikuntapäivä toukokuussa. Tiina Heinonen 37 LTS:NTOIMISTON UUDETYHTEYSTIEDOT POHDITTUA: 38 Urheilutoimittajat ja vaikea vammaisurheilu. Riskien välttämisestä halutaan kuitenkin välitöntä etua juuri nyt. Keskinen 14 Urheilujärjestöjen terveysilmapiirissä positiivista värinää. Tammikuussa 1856 kaupungin porvaristo päätti perustaa yhdistyksen, jonka nimeksi sovittiin Segelföreningen i Björneborg. Ari Karimäki 21 Hyvinvointia tässä ja nyt. Vammaisurheilun huipputaso on samanaikaisesti osa suomalaista huippu-urheilua sekä erityisliikunnan kokonaisuuteen kuuluva alue. Liikunnallisilla ja hyväkuntoisilla ihmisillä on matalampi kokonaiskuolleisuus ja kuolleisuus sydänja verisuonitauteihin kuin vähän liikkuvilla ja huonokuntoisilla henkilöillä riippumatta lihavuuden asteesta . Toni Piispanen 34 Sirpa Lusa: Työterveyshuolto on tärkeä väylä työikäisten terveyden edistämiselle. 4 Pääkirjoitus Katriina Kukkonen-Harjula 4 Suomalaisten nuorten liikunta-aktiivisuus. Krimin sota oli jo ohitse, kun Porin kauppiaat ja teollisuusmiehet pitivät neuvoa rannikon turvallisuutta edistävistä toimenpiteistä . Yksilölliset ja eri nuorisoryhmien väliset erot ovat kuitenkin suuria . Kansainvälistä terveysliikuntapäivää Move for Health eli Liiku Terveemmäksi -päivää vietetään 10.5. Suomessa teemana on Aktiiviset yhteisöt
Teksti: LAURI LAAKSO, HEIMO NUPPONEN,ARJA RIMPELÄ, RISTOTELAMA SUOMALAISTEN NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS Katsaus nykytilaan, trendeihin ja ennusteisiin Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuus ei ole vähentynyt viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana. Yksilölliset ja eri nuorisoryhmien väliset erot ovat kuitenkin suuria. Omatoiminen liikunnan harrastaminen on edelleen Suomessa yleisempää kuin Keskija Etelä-Euroopan maissa, vaikka myös organisoituun liikuntaan osallistuminen on lisääntynyt. Liikuntalajien ja -muotojen kirjo on kasvanut, taitolajien harrastaminen lisääntynyt ja kestävyyslajien harrastaminen vähentynyt. Hyötyliikunnan ja arkiaktiivisuuden määrä sen sijaan on vähentynyt. Tyttöjen liikuntaaktiivisuus on jopa lisääntynyt ja sukupuolten väliset erot ovat supistuneet. 4 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /2006
Tämän katsauksen kohderyhmänä ovat 9-18 -vuotiaat nuoret. Vaikka terveys ja hyvinvointi ovat tärkeitä syitä liikunnan harrastamiselle ja liikuntakasvatuksen toteuttamiselle, liikunnalla on tärkeä merkitys myös nuoren fyysiselle, motoriselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Tässä raportissa on tarkoitus kuvata suomalaisten nuorten liikunta-akLIIKUNTA & TIEDE 43 • 112006 5. Nuoren yksilön käyttäytymistä, myös liikunta-aktiivisuutta, suuntaavat monet motiivit. Liikuntaharrastuksella on myös itseisarvoa. Vaikka nuorten liikunta-aktiivisuudesta on Suomessa julkaistu lukuisia tutkimuksia, yhtenäistä katsausta ei ole tehty. uoruusvuosienliikunta-aktiivisuudella on merkitystä sekä senhetkisen että aikuisiän hyvinvoinnin kannalta, sillä liikunnan ja liikuntakasvatuksen avulla voidaan kasvattaa nuoria myöhempää elämää varten. Vaikka nuori ei liikuntaa harrastaessaan aina ajattelekaan terveydellisiä näkökohtia, on liikuntaaktiivisuudella motivoivista tekijöistä riippumatta kiistaton terveydellinen merkitys
Ajankäyttötutkimukset antavat luotettavaa tietoa eri aktiviteetteihin käytetystä ajasta ja siten myös kohtalaisen hyvän arvion liikunnan kokonaismäärästä. Hengästyttävää ja hikoiluttavaa liikuntaa oli pojilla yksi tunti kuusi minuuttia ja tytöillä 45 minuuttia vuorokaudessa. seisominen, käveleminen, pukeminen, leikkiminen minuuttia esim . Nuorilta kului siis päivittäin keskimäärin neljä tuntia 35 minuuttia liikunnallisesti passiivisiin toimintoihin, mikä on sama kuin LAPS SUOMEN -tutkimuksen istumiseen käytetty aika, mutta huomattavasti vähemmän kuin kaikki passiivisiin toimintoihin käytetty aika. Myös kotitehtävien tekemiseen käytetty aika laski, mutta kokonaisuudessaan liikunnallisesti passiivisena vietetty aika lisääntyi. Tietokoneen käyttämisessä on suuri sukupuoliero. Lukemiseen käytetty aika väheni 51 minuutista 32 minuuttiin. Liikuntaan käytettiin kesällä ja keväällä enemmän aikaa kuin syksyllä ja talvella. Ajankäyttötutkimukset mahdollistavat 10-14 -vuotiaiden nuorten liikunnallisesti passiivisiin toimintoihin käyttämän ajan vertailemisen vuosien 1979 ja 2000 välillä. Nuorten ajankäyttö ja liikunnan kokonaismäärä Nykytiedon mukaan liikunnan terveysvaikutusten saavuttamisen kannalta on olennaista päivän aikana erilaisista tilanteista ja toiminnoista kertyvä liikunnan kokonaismäärä. juokseminen, pelaaminen, uiminen, Kuvio 1. Pojat käyttivät tietokonetta keskimäärin yli tunnin päivässä ja tytöt vain 20 minuuttia (Pääkkönen & Niemi 2002). Tehostetun koululiikunnan tutkimuksessa (Nupponen ym. (kuvio 1). Myös yksilöerot liikunnallisesti passiivisiin toimintoihin käytetyssä ajassa olivat suuret. Ajat ovat tässäkin pienempiä kuin LAPS SUOMEN -tutkimuksessa, jossa oli käytetty päiväkirjaa ja siten ehkä tavoitettu kokonaisaktiivisuus paremmin kuin kyselylomakkeella. Hajonnat olivat arkisin 1.5 tuntia ja viikonloppuisin 1.6 tuntia. Objektiivisin mittarein kerättyä valtakunnallista tutkimustietoa suomalaisten liikunta-aktiivisuudesta ei ole saatavilla. 6 tiivisuuden tilaa ja sen muutoksia viime vuosikymmeninä sekä nuorten liikunnan ja aikuisiän liikunnan yhteyttä viiden kansallisen liikuntatutkimuksen perusteella. Ajankäyttötutkimuksessa 10-14 -vuotiaat käyttivät liikuntaan keskimäärin yhden tunnin 44 minuuttia. televisiota katsoen, lukien, musiikkia kuunnellen), fyysisesti passiivi aika (kuusi tuntia 49 minuuttia) oli molemmilla sukupuolilla lähes puolet valveillaoloajasta. (Niemi & Pääkkönen 1989; Pääkkönen & Niemi 2002; http://tilastokeskus.fi/tk/el/kva_ajankaytto.html.) Osassa ajankäyttötutkimuksia on liikuntaan käytetty aika ilmoitettu tunteina viikkoa kohti. Sukupuolen lisäksi vuodenajat vaikuttivat liikunnan määrään. LAPS SUOMEN -tutkimuksessa kokonaisliikunnan hajonta oli 81 minuuttia (pojilla 85 ja tytöillä 74 minuuttia). kiipeäminen, py'jräily,juokserninen, hyppääminen, \K:limisteleminen, tanssiminen liikunta (liikkuminen,joka hengästyttää ja hikoiluttaa) esim. 276 285 92 55 Kaikki 283 256 99 66 Pojat 269 313 86 45 Tytöt ll makaaminen esim. Raskaan liikunnan hajonnat olivat pojilla 58 minuuttia ja tytöillä 42 minuuttia. Tilastokeskuksen Ajankäyttötutkimuksen mukaan 10-14 -vuotiaat nuoret viettivät päivittäin keskimäärin 2 tuntia 23 minuuttia televisiota katsellen, 32 minuuttia lukien, 30 minuuttia kotitöitä tehden ja 47 minuuttia käyttäen tietokonetta (http://tilastokeskus.fi/tk/el/kva_ajankaytto.html). -luokkalaisten ilmoittama liikun. lukeminen, tv.n katselu OkeY)'l:toiminta es im. Sen osuus valveillaoloajasta oli kolmasosa sekä pojilla että tytöillä. Nuorten ajankäytössä on keskustelua herättänyt viime vuosina tietokoneen käyttö. Alle tunnin liikkuvia oli 13 prosenttia ja yli kolme tuntia liikkuvia 30 prosenttia. Television katselu lisääntyi yhdestä tunnista 32 minuutista kahteen tuntiin 23 minuuttiin. luokan oppilaat käyttivät aikaa liikuntaharrastuksiin mittauskerrasta riippuen 6.2-6.9 tuntia viikossa. LAPS SUOMEN -tutkimuksen 9-12 -vuotiaiden vuorokautinen ajankäyttö minuutteina. 1991) 3.-9. LAPS SUOMEN -tutkimuksessa 9-12 -vuotiaiden poikien päivään sisältyi keskimäärin kaksi tuntia 44 minuuttia jonkinasteista liikkumista (kokonaisliikunta) ja tyttöjen päivään kaksi tuntia 11 minuuttia. Alle 30 minuuttia raskaaseen liikuntaan osallistuvia oli 38 prosenttia ja yli kaksi tuntia liikkuvia 10 prosenttia. Esimerkiksi 10 prosenttia koululaisista ei katsellut televisiota koulupäivinä lainkaan, mutta vapaapäivinä 25 prosenttia katseli yli viisi tuntia (Pääkkönen & Niemi 2002). Ajankäyttötutkimus antaa luotettavaa tietoa myös nuorten passiivisista toiminnoista, joiden on oletettu lisääntyvän. Ajankäyttötutkimuksessa eivät olleet mukana kaikki passiiviset toiminnot. Uudemmassa vuonna 2003 kerätyssä aineistossa 7.-9. KOULI -tutkimuksessa oppilaiden (9-12 -vuotiaat) ilmoittama liikuntaan käytetty aika oli arkipäivisin 1.5 tuntia ja viikonloppuisin 1.3 tuntia. Istumiseen käytettiin neljä tuntia 35 minuuttia. Liikunnan määrä ei muuttunut yhtään aikavälillä 1988-2002. Kun istumisaikaan lisätään valveilla tapahtuva makuulla olo (esim. Yksilöiden väliset erot olivat suuret. Keskimääräisten liikkumismäärien ohella merkityksellistä on aktiivisuuden jakautuminen kohdejoukossa. Luvut sisältävät koulun liikuntatuntien liikunnan (2-3 tuntia/viikko), koulumatkaliikunnan, välituntiliikunnan, vapaa-ajan liikuntaharrastukset sekä muun liikunnallisen toiminnan. Tutkimuksen mittaukset toteutettiin kouluvuoden aikana ja liikuntaan LIIKUNTA& TIEDE 43• 1/2006 lomalla käytetty aika voi olla erilainen
LAPS SUOMEN tutkimuksen 9 12 -vuotiaat osallistuivat myös fyysistä aktiivisuutta vaativiin kotitöihin. Heistä 31 prosenttia kävi kävellen tai pyörällä kaupassa vähintään kaksi kertaa viikossa. Koulumatkojen käveleminen tai pyöräileminen on kouluikäisille lapsille tärkeä liikunnan lähde. Tietokoneen käyttäminen näytti siis vähentävän tyttöjen mutta ei poikien liikunta-aktiivisuutta. Koulumatkansa kulki talvisin jalan 38 ja pyörällä 20 prosenttia oppilaista. Alle 5 kilometrin koulumatka oli 72 prosentilla oppilaista. LAPS SUOMEN lapsista 16 prosenttia käveli ja 27 prosenttia pyöräili myös vapaa-ajan harrastuksiinsa. Television katselu tai tietokoneen edessä istuminen eivät välttämättä korreloi vähäisen liikunnan harrastamisen kanssa. Lasten koulumatkat olivat tässä tutkimuksessa yleensä 0.5 2.0 kilometriä. Tytöt taas käyttivät aikaa vähemmän kotitöihin, nukkumiseen, kotitehtäviin ja liikuntaan. Vastaavat pyöräillen kulkevien osuudet olivat 12 ja 35 prosenttia. On ajateltu, että lisääntyvä fyysisesti passiivinen käyttäytyminen, kuten television tai videoiden katselu tai tietokoneen pelaaminen, olisivat yksi pääsyy nuorten liikunnan vähenemiseen, fyysiseen huonokuntoisuuteen ja lihavuuteen. Belgialaisten ja suomalaisten nuorten elämäntyylit jaettiin monimuuttuja-analyysien avulla viiteen luokkaan (Nupponen &: Telama 1998; Telama, Nupponen &: Pieron 2005). WHO:n koululaistutkimuksessa yli seitsemän tuntia viikossa liikkui vuonna 2002 vastaavissa ikäryhmissä 19-20 prosenttia (Vuori, Kannas &: Tynjälä 2004) . Elämäntyylin ja liikunta-aktiivisuuden välinen analyysi löysi nuorten ryhmän, jonka vapaa-ajan toiminta koostui pääosin fyysisesti inaktiivisista harrastuksista, kuten lukemisesta, rentoutumisesta ja taiteiden harrastamisesta, ja sisälsi vain vähäistä liikunta-aktiivisuutta. Päivinä, jolloin nuoret viettivät aikaa tietokoneen ääressä, pojat käyttivät vähemmän aikaa nukkumiseen, kotitehtäviin, sosiaaliseen kanssakäymiseen, television katseluun ja muihin harrastuksiin. taan käytetty aika oli keskimäärin 6.8 tuntia. Liikunta-aktiivisuuden ja liikunnallisesti passiivisen käyttäytymisen on oletettu olevan vastakohtia. Vain noin 10 prosenttia koulumatkoista oli tätä pitempiä. KOULI-tutkimuksessa liikuntaharrastuksiin kävelevien osuus oli 16 prosenttia talvisin ja 10 prosenttia muina aikoina. Muutoksen mukana liikuntamuotojen tarjonta lisääntyy, millä on ilmeisesti myönteisiä vaikutuksia nuorten liikuntaan. Verrattuna vuoteen 1969 (Telama 1970) koulumatkansa kävellen tai pyörällä kulkevien lasten määrä ei ole muuttunut, mutta koulumatkat ovat lyhentyneet. Ero näiden kahden aineiston välillä yli seitsemän tuntia liikkuvien osuuksissa on noin 10 prosenttia. Tietokoneen edessä istuminen ei välttämättä korreloi vähäisen liikunnan kanssa. Kattava kevyen liikenteen väyläverkosto tukee kävellen ja polkupyörällä paikasta toiseen siirtymistä, mikä näkyy myös koululaisilla. Mm. Belgialaisnuorista eniten liikuntaa harrastavat katsoivat myös televisiota ja pelasivat tietokoneella muita aktiivisemmin. Ongelmaryhmän näyttäisi siis muodostavan pelkästään inaktiivisiin harrastuksiin keskittyvä joukko. Syksyisin ja keväisin jalan kulkevien osuus oli 18 prosenttia ja pyörällä kulkevien osuus 52 prosenttia. (Nupponen &: Telama 1998.) Luonnollisesti nykynuorten keskuudessa on monenlaisia elämäntyylejä. Tutkimustulosten mukaan yksilöt voivat kuitenkin olla aktiivisia monella tavalla. Liikunnallisesti passiivisten toimintojen määrää tärkeämpi tekijä on niiden ja liikunnan harrastamisen yhteys. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /2006 7. LAPS SUOMEN -tutkimuksessa 75 prosenttia 9 12 vuotiaista käveli tai pyöräili koulumatkansa keväällä ja hieman yli 50 prosenttia talviaikaan. Vaihtelu oli tässäkin suurta, sillä hajonta oli 6.3 tuntia. Alle yhden tunnin liikkuvia oli 11 prosenttia ja yli seitsemän tuntia liikkuvia 30 prosenttia. Vuoden 1998 KOULI-tutkimuksessa koulumatkojen keskiarvo oli 5,5 km. Toisaalta yksipuolinen liikunnallisesti passiivisten toimintojen suosiminen on yhteydessä matalaan liikunta-aktiivisuuteen. Toisaalta sekä Belgiasta että Suomesta löytyi ryhmä, joka harrasti useita vapaa-ajan toimintoja, myös aktiivisesti liikuntaa. Myös suomalaisnuorten ryhmä, jonka vapaa-ajan vietto keskittyi television katseluun ja tietokoneella pelaamiseen harrasti liikuntaa muita nuoria vähemmän. (Pääkkönen & Niemi 2002.) Liikunnallisesti passiiviseen ja aktiiviseen toimintaan osallistuminen eivät ole saman kolikon eri puolia, ja passiiviset toiminnat eivät välttämättä johda liikunta-aktiivisuuden laskemiseen. Arkiliikunta vähentynyt Arkiliikunnalla tarkoitetaan liikuntaa, jota ei toteuteta liikunnan harrastamisena, vaan liikunta tulee muun toiminnan yhteydessä. paikasta toiseen liikkuminen, kaupassa käynti, kotityöt, puutarhatyöt ja välituntitoiminnot ovat hyötyliikuntaa. Perheen Liikuntakulttuuri muuttuu kansainvälistymisen vuoksi kovaa vauhtia. Suomalaisessa Ajankäyttötutkimuksessa analysoitiin 10-18 -vuotiaiden nuorten tietokoneen käyttöajan ja muun ajankäytön yhteyksiä
Peruskoululaisista vain joka viidestoista ilmoitti hengästyvänsä ja hikoilevansa runsaasti koulun liikuntatunneilla. Kuitenkin 16 prosentilla tunteja oli vähintään neljä viikossa. Oppilaat suosivat näitä kursseja, sillä 64 prosenttia tytöistä ja 80 prosenttia pojista osallistui vähintään yhdelle valinnaiselle liikuntakurssille. Suurimpana syynä laskuun on koulujen kerhotoiminnan väheneminen. 8 koiraa ulkoilutti 22 prosenttia lapsista ja 28 prosenttia osallistui lumitöihin (Halme 2003.) Koulun liikunnan määrää vaihtelee Koulun liikuntatuntien määrää on vaikea tarkalleen määrittää. Lukiolaisista LIIKUNTA & TIEDE 43, 112006 tällaisia opiskelijoita oli joka kahdeksas ja ammatillisissa oppilaitoksissa joka kymmenes. -luokkalaisten yleisimmät liikuntamuodot olivat pallopelit, muut. Välitunnit tarjoavat koulussa hyvän liikuntamahdollisuuden. Tuoreen tutkimuksen (Heikinaro-Johansson 2003) mukaan peruskoulun yläluokilla järjestettiin keskimäärin 4.6 lisäliikuntakurssia ja toisen asteen koulutuksessa syventäviä ja soveltavia liikuntakursseja keskimäärin 5.4. Peruskoulun alaluokilla yli puolet lapsista osallistui johonkin liikunnalliseen toimintaan välitunnilla. Vuosina 1985-1988 Tehostetun koululiikunnan tutkimuksessa silloin tällöin liikuntakerhoihin osallistuvien osuus oli 17 prosenttia ja usein tai säännöllisesti osallistuvien samoin 17 prosenttia (Nupponen ym. (Laakso ym. Vuonna 1989 17 prosenttia sekä pojista että tytöistä ilmoitti osallistuneensa koulun liikuntakerhon toimintaan vähintään kerran viikossa. Nuorten terveystapatutkimuksen vuoden 2005 kyselyssä 16 -vuotiaista lukiolaisista 30 prosentilla ei ollut kyselyhetkellä meneillään olleen jakson aikana yhtään liikuntatuntia. 7. 4. Pojat osallistuivat enemmän kuin tytöt (16 % pojista ja 7 % tytöistä). -6. Vastaavasti yli puolet oppilaista arvioi hengästyvänsä ja hikoilevansa vain vähän tai ei lainkaan. Lukuvuoden aikana on myös jaksoja, jolloin liikuntaa ei ole lainkaan. Vastaavasti 14 prosentilla oli liikuntatunteja viikossa neljä tai enemmän. (Laakso ym. Ammatillisten oppilaitosten 18-vuotiaista opiskelijoista jopa 68 prosenttia ilmoitti, että heillä ei ole ollut yhtään liikuntatuntia kyseisellä jaksolla. 2005.) Vuonna 1969 suurempi osa pojista (33 %) ja tytöistä (31 % ) osallistui koulun liikuntakerhon harjoituksiin kuin urheiluseuran harjoituksiin (pojat 27 % ja tytöt 19 %; Telama 1970,48). Peruskoulussa on kaikilla vuosiluokilla keskimäärin kaksi liikuntatuntia (2 x 45 min) viikossa. Vähintään kerran kuukaudessa osallistuneiden osuus oli 31 prosenttia, jolloin ilman kerhotoimintaa jäi 69 prosenttia 12-18 -vuotiaista koululaisista (NTTT) . Ammatillisissa oppilaitoksissa vastaavat luvut olivat 34 ja 20 prosenttia. -luokkalaisista harvempi kuin joka kymmenes oli aktiivinen. KOULI -tutkimuksen mukaan noin kolmasosalla koululaisista ei ollut mahdollisuutta osallistua koulun liikuntakerhoon. Oppilailla on mahdollisuus ottaa valinnaisia liikuntakursseja sekä peruskoulussa että toisen asteen koulutuksessa. Poikien ja tyttöjen välillä oli selviä eroja itse arvioidussa intensiteetissä, sillä esimerkiksi lukiolaispojista 20 prosenttia kertoi hengästyvänsä ja hikoilevansa runsaasti liikuntatunneilla, kun vastaava osuus lukion tytöillä oli 8 prosenttia. -9. Hajonta oli tässäkin suuri, 0.54 tuntia. Ala-asteella osallistujia oli 35 prosenttia, yläasteella 9 ja lukiossa 8 prosenttia. Liikuntakerhoon osallistuvien määrä on näin ollen laskenut 1990-luvulla. KOULI -tutkimuksessa oppilaat ilmoittivat käyttäneensä välitunnilla liikkumiseen keskimäärin 0.63 tuntia päivässä. 18-vuotiaat lukiolaiset ovat pääsääntöisesti abiturientteja, joten heistä vain 21 prosenttia ilmoitti osallistuneensa koulun liikuntatunnille. 1991). 2005.) Myös itse arvioitu intensiteetti koululiikunnassa oli varsin alhainen. Lukiossa käytännössä kaikki oppilaat olivat liikunnallisesti passiivisia taukojen aikana. Erityisesti lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa ongelman muodostaa jaksojärjestelmä, joka antaa mahdollisuuden sijoitella myös liikuntakurssit vainjoillekinjaksoille
Tytöillä osallistuminen vähenee jo aikaisemmin, sillä 12 14 -vuotiaista osallistuu urheiluseuran toimintaan vähintään kolme kertaa viikossa 1015 prosenttia, mutta 16 -vuotiaista jo alle 10 prosenttia. Liikuntaharrastuksen organisoituminen on näin ollen nähtävissä myös Suomessa, jossa omatoimisen liikunnan harrastaminen on ollut useita muita Euroopan maita suositumpaa. Erityisesti tyttöjen osallistuminen näyttäisi edelleen lisääntyvän (kuviot 2 ja 3). Vähintään kerran viikossa urheiluseurassa ja muulla tavoin vapaa-aikana liikkuvien tyttöjen osuudet (%) iän mukaan. Vuoteen 1976 verrattuna nämä prosenttiosuudet olivat nousseet pojilla 13 prosenttia ja tytöillä 16 prosenttia. Tutkimustietoa mahdollisista määrällisistä muutoksista pitkällä aikavälillä ei ole saatavissa. Kilpaurheilun keskimääräinen aloittamisikä oli vuonna 1995 noin kahdeksan vuotta (Nupponen & Telama 1998). -luokkalaisten välituntitoiminnoiksi juttelun kavereiden kanssa, kävelemisen, liikuntaleikit ja pallopelit. Vastaavasti 12 ja 15 ikävuoden välillä oli tytöistä jäänyt pois 52 ja pojista 37 prosenttia, mutta tälläkin ikävälillä oli suunnilleen poisjääneitä vastaava määrä tullut mukaan toimintaan. Vielä tällä hetkellä pojat osallistuvat urheiluseuran järjestämään liikuntaan tyttöjä useammin ja molemmilla sukupuolilla nähdään iänmukainen väheneminen, kun kriteerinä käytetään vähintään kerran viikossa osallistumista. Pojilla tällaisia urheiluseuraaktivisteja on 12 16 -vuotiaissa 20-25 prosenttia, 18 -vuotiaissa vain 15 prosenttia. NTTT -tutkimuksessa urheiluseurojen organisoimaan liikuntaan osallistuminen lisääntyi viimeisten vuosikymmenien aikana, vaikka otetaan huomioon, että kysymistapaa muutettiin hieman vuonna 1991. % 100 ~ --~ 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 -t-12-v urheiluseurassa -..14-v urheijuseurassa -+16-v urheiluseurassa ---18-v urheiluseumssa --12-v seuran ulkopuoleUa vapaa-ajalla --14-v seuran ulkopuolella vapaa..ajaHa --16-v seuran ulkopuolella vapaa-ajalla --18-v seuran ulkopuolella vapaa..ajaUa Kuvio 3. Tällä vuosituhannella on kuitenkin tapahtunut merkittävä muutos aktiivisten urheiluseuraosallistujien ikärakenteessa. (Kysymysmuoto muuttui hieman vuosien 1989 ja 1991 välillä). Vuonna 2001 LISE-tutkimuksessa (11-19 -vuotiaat) 48 prosenttia pojista ja 33 prosenttia tytöistä osallistui urheiluseuraharjoituksiin silloin tällöin tai säännöllisesti. Esimerkiksi niistä nuorista, jotka 9-vuotiaina olivat mukana urheiluseuratoiminnassa, oli tytöistä 12 ikävuoteen mennessä jäänyt pois 2 7 prosenttia ja pojista 21 prosenttia, mutta samana aikana oli toimintaan tullut mukaan huomattavasti suurempi määrä. LAPS SUOMEN 9-12 -vuotiaiden aineistossa 52 prosenttia pojista ja 46 prosenttia tytöistä osallistui urheiluseuran harjoituksiin vähintään kerran viikossa. Kun vielä 1990 -luvulla vähintään kolme kertaa viikossa osallistuvien määrä väheni suoraviivaisesti iän mukana, alkaa väheneminen sekä tytöillä että pojilla nykyisin vasta 14. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /2006 9. ikävuoden jälkeen. Tytöillä poisjäänti lisääntyi 12 ja 15 ikävuosien vä1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 -+12-v urheiluseurassa -+14-v urheiluseLKassa -+16-v urheiluseurassa -+1S-v urheiluseurassa 12-v seuran ul<opuolela vapaa-ajalla 14-v seuran ulkopuolela vapaa-ajalla 16-v seuran ul<opuolela vapaa-ajalla --111-v seuran ulkopuolela vapaa-ajalla Kuvio 2. Vaihtuvuus on siis varsin suurta, sillä poisjääneiden ja mukaan tulleiden yhteismäärä on suurempi kuin pysyvästi seurassa liikkuvien määrä (esimerkiksi yli kolme vuotta mukana olleiden) . Vähintään neljä kertaa viikossa osallistui pojista 11 ja tytöistä 6 prosenttia. Vähintään kerran viikossa urheiluseurassa ja muulla tavoin vapaa-aikana liikkuvien poikien osuudet (%) iän mukaan. Vaihtuvuus nuorisourheiluun ja urheiluseuraan osallistumisessa on suuri, mikä ilmenee seurantatutkimuksessa. Mikäli tarkastelun kohteeksi otetaan vähintään kolme kertaa viikossa urheiluseuran toimintaan osallistuvat, putoavat prosenttiluvut selvästi pienemmiksi. ikävuotta. liikuntaleikit ja kävely. KOULI-tutkimuksessa (11 17 -vuotiaat) silloin tällöin tai usein osallistuvien osuudet olivat pojilla 50 ja tytöillä 45 prosenttia. Organisoitu liikunta yhä useamman nuoren valinta Urheiluseurat ovat perinteisesti järjestäneet pääosan organisoidusta liikunnasta. Liikunnalliset välituntitoiminnat ovat siten jonkin verran muuttuneet viime vuosina. LAPS SUOMEN -tutkimus kuitenkin osoittaa yleisimmiksi 3.-6. 1980-luvun alkupuolen tietojen mukaan urheiluseuran toiminnasta jäi huomattava osa pois jo ennen 12. lillä, pojilla 15 ja 18 ikävuoden välillä. (Kysymysmuoto muuttui hieman vuosien 1989 ja 1991 välillä)
Tyttöjen ryhmässä omatoimisesti liikuntaa harrastavien osuus laski hieman 1970-luvulta 1980-luvulle tultaessa, mutta 1990-luvun lopusta asti osuus on taas kasvanut ja on nyt vähintään yhtä korkea kuin 25 vuotta sitten. Ennustaakseen aikuisiän liikuntaa nuoruuden liikunnan tulee olla säännöllistä ja usean vuoden kestävää (Telama ym. 2002.) Nuorten liikunta-aktiivisuus ennustaa aikuisiän liikuntaa Suomalaisissa pitkittäistutkimuksissa (seuranta-ajat 17 -25 vuotta) organisoituun liikuntaan osallistuminen ennustaa aikuisiän liikunta-aktiivisuutta (LlSE; Tammelin 2003; Tammelin ym. Monet perinteiset suomalaiset liikuntamuodot, kuten maastohiihto, suunnistus, luistelu, yleisurheilu ja uinti ovat menettäneet suosiotaan vuosien 1976 ja 2001 välillä. Jäämistä pois jostakin lajista ja uuden lajin aloittamista ei tutkittu. Kuntosaliharjoittelu, lumilautailu, rullalautailu ja salibandy ovat yleistyneet. Ennuste paranee kuitenkin huomattavasti kun verrataan aikuisiän liikunta-aktiivisuutta niiden välillä, jotka olivat nuoruudessaan tietyn ajan pysyvästi aktiivisia tai pysyvästi passiivisia. Pojat harrastivat yleisesti myös luistelua, jalkapalloa, jääkiekkoa ja salibandya. Prosenttiluvut liikkuvat tällöin 30:n vaiheilla. On syytä huomata, että tässä tutkimuksessa oli kyse urheiluseura toiminnasta yleensä. NTTT-tutkimuksen mukaan pojista keskimäärin 28 prosenttia ja tytöistä 16 prosenttia ilmoitti hengästyvänsä ja hikoilevansa runsaasti liikkuessaan. 15-vuotiaista suomalaispojista 21 prosenttia pelasi jalkapalloa virkistäytymismielessä. Tutkittavat jaettiin fyysisen aktiivisuuden indeksin mukaan kolmeen ryhmään: alin kolmannes eli passiiviset ja ylin kolmannes eli aktiiviset sekä keskimmäinen kolmannes, joka jätet. Liikuntaan osallistumattomien tyttöjen ja poikien osuudet ovat laskeneet jatkuvasti. Tulos on täsmälleen sama, kun harrastamisen kriteeriksi otetaan vähintään kolme kertaa viikossa tapahtuva liikunta) . Myös monilla pallopeleillä on nyt vähemmän harrastajia kuin 25 vuotta sitten. Myös koulun kerhotoiminnalla on ennustearvoa. Ainakin Suomessa harrastuksen lopettaneiden määrät ovat suurimpia joukkuelajeissa. Omaehtoinen liikunta pääosassa edelleen Omaehtoisen liikunnan harrastamisen runsaus verrattuna ohjatun liikunnan määrään on perinteisesti ollut yksi suomalaisen liikuntakulttuurin ominaispiirteistä. 21 vuoden korrelaatiot vaihtelivat ikäryhmittäin miehillä 0.33 0.44 ja naisilla 0.14 0.26. Perinteiset lajit antamassa tilaa uusille LISE-tutkimuksen mukaan 12-18 -vuotiaiden nuorten suosituimmat liikuntamuodot vuonna 2001 olivat pyöräily, kävely ja uinti, jotka ovat olleet suosituimpien kärjessä jo vuosikymmenien ajan. Tyttöjen suosituimpien liikuntamuotojen listalle kuuluivat lisäksi luistelu, tanssi, laskettelu, sulkapallo ja ratsastus. Liikunnan kuormittavuus lievässä nousussa Liikunnan kuormittavuutta on kyselytutkimuksissa voitu mitata vain kysymällä arviota hengästymisestä ja hikoilusta liikuntasuorituksen aikana. Poikien ryhmässä heitä oli 33 ja tyttöjen ryhmässä 21 prosenttia. Kaiken kaikkiaan ikäväli, jonka aikana nuorisourheiluun liitytään ja siitä jäädään pois, on varsin laaja. Kuormittavasti liikkuvien määrä lisääntyi johdonmukaisesti vuoteen 1995 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /2r:gj asti, jolloin saavutettiin huippulukema sekä tytöillä että pojilla. Sen jälkeen tapahtui intensiteetin laskua, kunnes vuoden 2005 mittauksissa oli jälleen havaittavissa lievää kuormittavuuden nousua. Vähintään neljä kertaa viikossa tapahtuvaa koulun ja urheiluseuran ulkopuolista liikuntaa oli LAPS SUOMEN -tutkimuksessa 27 prosentilla 9-12 -vuotiaista. Nuoruudessa ja aikuisuudessa on kyse enemmänkin yksilöllisistä ulkoja kuntoliikuntaharrastuksista. Tyttöjen harrastuksen lisääntyminen 2000-luvulla on johtanut siihen, että sukupuolierot ovat omaehtoisesta liikuntaharrastuksesta hävinneet. Itse asiassa 18 -vuotiaat tytöt harrastavat liikuntaa jopa hieman useammin kuin pojat. Suurin osa kaikenikäisistä suomalaisista osallistuu liikuntaan urheiluseurojen järjestämien toimintojen ulkopuolella. (Telama ym. 2005; Telama, Yang & Hirvensalo 2006). Muutokset viime vuosikymmenien aikana ovat olleet samansuuntaisia molemmilla sukupuolilla. Kuvioissa 2 ja 3 on kuvattu vähintään kerran viikossa harrastavien määriä, jotka samalla kuvaavat käänteisesti harrastamattomia (harvemmin kuin kerran viikossa liikkuvia). Vastaavat luvut Saksassa olivat lopettaneita 19 prosenttia ja edelleen osallistuvia 24 prosenttia. (Laakso, Telama & Yang 1996; Yang 1991). 10 Toisaalta myös niiden nuorten määrä, jotka jossakin vaiheessa ovat olleet mukana urheiluseuratoiminnassa, on suurempi kuin poikkileikkaustutkimusten antama tieto. Tulosta tukee ainakin kaksi retrospektiivista tutkimusta, joissa nuoruuden liikuntaa on kyselty aikuisilta (Hirvensalo, Lintunen & Rantanen 2000; Laakso 1981). Harvemmin kuin kerran viikossa harrastavia oli 28 prosenttia (26 % pojista ja 32 % tytöistä). Esimerkiksi jalkapallossa jopa 30 prosenttia pojista oli 15-vuotiaana lopettanut joukkueessa pelaamisen ja vain 10 prosenttia jatkoi sitä. Iän mukana harrastuksensa lopettaneiden määrät vaihtelevat eri lajien välillä. Tulos voi johtua maiden välillä vallitsevista eroista lajin suosiossa tai kilpajalkapallon harrastusmahdollisuuksissa. Nuorten terveystapatutkimuksessa muun kuin urheiluseuraliikunnan harrastaminen pysyi yhtä suosittuna pojilla yli 20 vuoden ajan (kuviot 2 ja 3). 2003; Telama, Yang, Viikari ym. Lapsuudessa omaehtoinen liikunta on pääosin vertaisryhmissä leikkimistä ja pelaamista. 2006). Kun tarkastellaan nuoruuden fyysistä aktiivisuutta suhteessa aikuisiän aktiivisuuteen, on yhteys tilastollisesti merkitsevä, vaikkakaan ei kovin korkea
tiin analyysistä pois. Kysely toteutetaan joka toinen vuosi koko maata edustaville 12-, 14-, 16ja 18-vuotiaiden aineistoille. (Mikkelsson ym . 2003; Nupponen 1981; Nupponen & Huotari 2002.) Koululaisten liikunnallisuus -tutkimus (KOULI) toteutettiin vuonna 1998 pääosin samoissa kouluissa kuin LISE-tutkimus. LISE on myös seurantatutkimus, jossa verrataan samojen henkilöiden liikunta-aktiivisuutta ja kuntoa nuoruusiässä (1976) ja aikuisena (2001 ). Aineistosta voidaan tarkastella liikunta-aktiivisuustrendejä 28 vuoden ajalta. WHO:n koululaistutkimuksen vertailutietojen mukaan suomalaiset sijoittuvat 11 vuotiaina 34 maan vertailussa kärkipäähän. Lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskitekijät -projekti (LASER!) on pitkittäistutkimus. Koripallon, pesäpallon, kuntosaliharjoittelun,jalkapallon ja jääkiekon harrastus säilyi edellä mainittuja laj eja selvästi h eikommin kouluiästä aikuisikään. 2005.) Tässä katsauksessa kuvataan 9-12-vuotiaiden (N= 2461) liikunta-aktiivisuutta, jota arvioitiin kyselylomakkeiden ja aikajanapäiväkirjojen avulla. Sen sijaan 13-15 -vuotiaina suomalaiset ovat jo päätyneet keskitason alapuolelle. Suomalaisnuorista tämän kriteerin täytti 11-vuotiaana 44.9 prosenttia tytöisTUTKIMUKSET TAUSTALLA P osti kyselyyn perustuva Nuorten terveystapatutkimus (NTTT) selvittää nuorten terveystapojen muutoksia ajassa. Tytöillä vastaava luku oli 3.9. Vastaajamäärä on vaihdellut välillä 2832 ja 8390. 2005). Vastaava luku tytöillä oli 7.2 (Telama ym. Heidän liikunta-aktiivisuuttaan analysoidaan sekä poikittaisettä pitkittäisasetelmalla. Suunnistuksen , kuntosalityöskentelyn , maastohiihdon, hölkän ja tanssin harrastajien määrät lisääntyivät kouluiästä aikuisikään. (Rimpelä ym. Kansainvälisten vertailujen tekeminen on liikuntatutkimuksissa ongelmallista jo suomen kielen "liikunta" käsitteen vaikean käännettävyyden vuoksi. (Roberts ym. Sama laskenta tehtiin myös kuuden vuoden välillä 1980 1986. Uinnin, maastohiihdon, luistelun, hölkän ja tanssin harrastus oli säilynyt parhaiten WHO-tutkimuksen yhtenä vertailukriteerinä käytettiin sitä, kuinka moni täyttää suosituksen, jonka mukaan nuoren tulisi olla fyysisesti aktiivinen siten, että hengästyy ja hikoilee, vähintään tunnin viitenä päivänä viikossa. Heidät valittiin satunnaisesti väestörekisteristä (Åkerblom ym. (Nupponen ym. Alkutilanteessa vuonna 1980 tutkimukseen osallistui 4320 iältään 3-, 6-, 9-, 12-, 15ja 18-vuotiasta viidestä yliopistokaupungista tai niiden ympäristöistä. Osa vuoden 1976 tutkimuskouluista osallistui vuoden 2001 koululaisten mittauksiin. Vuonna 1976 toteutettiin ositettu neliasteinen satunnaisotanta, jossa kunnat, koulut, luokat ja oppilaat valittiin satunnaisesti. kestävyysliikunta lisää todennäköisyyttä samanlaiseen liikuntaan aikuisiässä (Tammelin 2003). 2005) . Tässä tarkastellaan 9-18 -vuotiaita (N= 2309). 2004.) LISE-tutkimuksessa verrattiin lajiharrastuksia kouluja aikuisiässä. 9ja 12-vuotiaiden ryhmässä pysyvästi aktiiviset pojat kuuluivat aikuisina 6.8 kertaa todennäköisemmin aktiivisiin kuin pysyvästi passiiviset pojat. Tytöillä vastaava luku oli 3.2. Vastausprosentit ovat ajan kuluessa laskeneet vuoden 1977 88:sta vuoden 2005 69 prosenttiin. Tällöin pysyvästi aktiiviset 9-12 -vuotiaat pojat kuuluivat aikuisina 12.6 kertaa useammin aktiivisiin kuin pysyvästi passiivit. Osallistujien määrä vuonna 1976 oli 2796 ja vuonna 2001 1046 nuorta sekä vuonna 2001 1932 aikuista . Tutkimukseen osallistui 5386 lasta 84 päiväkodista ja 58 koulusta seitsemässä kaupungissa ja niiden lähikunnissa. Samalla tavalla pysyvästi passiivisiksi määriteltiin kahdessa mittauksessa passiivisiin kuuluneet. Seuranta alkoi vuonna 1980 ja mittaukset toistettiin vuosina 1983, 1986, 1989, 1992 ja 2001. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1/2000 11. 25 vuoden aikavälillä kouluiästä aikuisuuteen. 1980 ja 1983 kuuluivat aktiivisten ryhmään. Siinä tutkittiin valtakunnallisesti 2292 perusopetuksen ja lukion 11-19 -vuotiaan koululaisen kunnon ja liikehallinnan lisäksi ajankäyttöä, kouluun ja harrastuksiin kulkutapoja, osallistumista organisoituun ja omaehtoiseen liikuntaan sekä suhtautumista kouluun ja koululiikuntaan. 2005.) Suomalaisten lasten liikunta-aktiivisuuden perusselvitys (LAPS SUOMEN -projekti) kuvaa 3-12 -vuotiaiden liikuntaan osallistumista ja liikunta-aktiivisuutta suhteessa muuhun ajankäyttöön. Sen sijaan tietyn tyyppinen, esim. 9ja 12-vuotiaiden ryhmässä vuonna 1980 aktiivisiin kuuluneet pojat kuuluivat aikuisina neljä kertaa todennäköisemmin aktiivisten ryhmään kuin passiiviset pojat. Tutkimus alkoi vuonna 1977. Pysyvästi aktiiviseksi määriteltiin ne jotka kahdessa mittauksessa, esim. Liikunnan seuranta -projekti (LI SE) vertaa 918 -vuotiaiden koululaisten liikunta-aktiivisuutta, lajiharrastusta ja kuntoa vuosina 1976 ja 2001. Tällöin tekstissä ilmoitetaan vain asianomaisen tutkimuksen lyhenne (Nm LAPS SUOMEN, LISE, KOULI, LASERI) Julkaistujen tutkimusten lähdeviitteet esitetään normaaliin tapaan. Tytöt sijoittuvat vertailuissa paremmin kuin pojat. 1999). Kansainvälisesti hyvää keskitasoa Liikunta-aktiivisuuden yleinen taso aikuisena ei ole selvästi riippuvainen minkään tietyn liikuntalajin harrastamisesta nuoruudessa (Telama ym. Mittaukset toteutettiin vuosina 2001-2003. Teissä katsauksessa esitellään julkaistujen tietojen lisäksi joitakin edellä mainittuihin tutkimusaineistoihin pohjautuvia julkaisemattomia tuloksia
Tämä näkyy myös nuorten fyysistä kuntoa koskevissa tutkimustuloksissa hajontojen kasvuna (Nupponen & Huotari 2002). & Niemi, 1. Liikunnallisesti passiivisten toimintojen, kuten television katsomisen ja tietokoneella pelaamisen yleistyminen vaikuttaa ilmeisesti juuri tässä ryhmässä kohtalokkaasti fyysisen aktiivisuuden vähäisyyteen. Youth sport in Europe, Finland. 1998. Heidän jokapäiväinen liikunta-aktiivisuutensa on minimaalinen, minkä vuoksi heidän kuntonsa ja jopa toimintakykynsä on heikentynyt. Studies in Sport, Physical Education and Health 14. 2) Liikunnallisesti melko aktiiviset nuoret käyvät ajoittain urheiluseuran harjoituksissa tai liikkuvat omatoimisesti. Ajankäytön muutokset 1980-luvulla. Liikuntakasvatuksen laitos, Liikuntakasvatuksen tutkimusja kehittämiskeskus. Mikkelsson, L., Kaprio, J., Kautiainen, H., Kujala, U. 13-vuotiaana vastaavat luvut olivat 25.2 ja 35.9 prosenttia ja 15-vuotiaana 19.9 ja 26.7 prosenttia. Kaikkiko kunnossa. & Yang, X. 2002. Tällaisten nuorten motivoimiseksi tarvitaan uusia lähestymistapoja ja itse liikunta-aktiivisuuden ymmärtämistä perinteistä ajattelutapaa laajemmin. Liikuntakulttuuri muuttuu kansainvälistymisen vuoksi kovaa vauhtia. 7-8. Tutkimuksia 153. Koululaisten fyysis-motorinen kunto. Jyväskylä: LIKES-tutkimuskeskus. 1989. Suomalainen arki; ajankäyttö vuosituhannen vaihteessa.. Nupponen, H., Halme, T. Jyväskylän yliopisto. M. Weiss (toim .) Worldwide trends in youth sport. Keskeisiä periaatteita motivoinnissa ovat nuorten oma-aloitteisuuden hyväksikäyttö ja liikunta-aktiivisuuden liittäminen osaksi nuoren kokemusmaailmaa. Engström, B. Liikunta ja tiede 37 (6), 4-11. Laakso, L., Nupponen, H., Saarni, L., Pere, L. 1981. 2000). & Rimpelä, A. Liikuntakasvatuksen julkaisuja 1. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö. Laakso, L. (Roberts ym. &Telama, R. 2003. Nuorten terveystapatutkimus: Nuorten liikunnan harrastaminen 1977-1999. 4-9. Tiettyyn elämäntapaan liikunta saattaa kuulua olennaisena osana, mutta on myös nuorten elämäntapa tyyppejä ja nuorison alakulttuureita, joihin liikunta ei liity tai jotka saattavat suhtautua negatiivisesti ainakin perinteisiin tapoihin harrastaa liikuntaa. Liikunta ja tiede 42 (6), 5-8. 2002. Itse tehty innostaa: liikunta suosittu valinnaisaine. Lapsuuden ja nuoruuden kasvuympäristö aikuisiän liikuntaharrastuksen selittäjänä: retrospektiivinen tutkimus. Keskimääräiset luvut eivät kuitenkaan anna riittävää kokonaiskuvaa nykytilanteesta. Nuorten kuntoerojen kasvu huolestuttaa. Liikunta ja liikunnallisuus osana 11-16 -vuotiaiden eurooppalaisten nuorten elämäntapaa . Myös jokapäiväisessä elämässä on tapahtunut joitain aktiivisuutta rajoittavia muutoksia, jonka vuoksi näiden nuorten kokonaisliikunta-aktiivisuus ei ainakaan ole noussut, huolimatta heidän aktiivisesta liikunnan harrastamisestaan 3) Liikunnallisesti passiiviset nuoret ovat yhä suuntautuneempia liikunnallisesti inaktiiviseen toimintaan. Nupponen, H., Halonen, L., Mäkinen, H. Liikuntakulttuurin muutos tarkoittaa heidän olevan aiempaa kiinnostuneempia lyhytkestoisesta, taitopainotteisesta liikunnasta. 2005. Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö. Liikuntapedagogiikan väitöskirja. Heikinaro-Johansson, P. 1981. Champaign, IL: Human Kinetics, 126-139. Liikunta ja Tiede 40 (2). & Pääkkönen, H. & Huotari, P. & Pehkonen, M . 1996. Vaikka tulokset osoittavat nuorten liikunta-aktiivisuuden jopa lisääntyneen, ovat yksilölliset ja eri nuorisoryhmien väliset erot varsin suuria. -luokkalaisten liikunta-aktiivisuus Jyväskylän kaupungissa, muissa kaupungeissa ja maaseudulla. 2000. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 30. Nupponen, H. Laakso, L., Telama, R. 1991. Suuri osa lukioiden ja ammatillista perusopetusta antavien oppilaitosten oppilaista jää nykyisin ilman säännöllistä koululiikuntaa. Jyväskylän yliopisto. Nuoret voidaankin karkeasti jakaa liikunta-aktiivisuutensa perusteella kolmeen pääryhmään: 1) Liikunnallisesti hyvin aktiiviset nuoret osallistuvat liikuntaan ja urheiluun monin eri tavoin ja heidän kuntonsa on entistä parempi. 2003. 2004.) Mikäli perusteeksi valitaan suositus, jonka mukaan nuoret tarvitsevat melko rasittavaa liikuntaa vähintään 30 minuuttia useimpina päivinä viikossa ja lisäksi rasittavaa liikuntaa vähintään 20 minuuttia kolme kertaa viikossa tai useammin, kriteerin täyttää Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan 27 prosenttia tytöistä ja 40 prosenttia pojista (Hämäläinen ym. JYVÄSLAPSET 3.-6. Liikunta ja tiede 40 (1). Turun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisusarja A: 146 Nupponen, H. Pääkkönen, H. Siksi näihin nuoriin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota koululiikunnassa ja kehitellä uusia ratkaisuja heidän aktivoimisekseen koulutuntien ulkopuolella. Inaktiivisten nuorten liikunnassa keskeisen kysymyksen muodostaa liikunta-aktiivisuuden suhde elämäntapaan. Kestävyysliikunnan suosio on laskenut. Rauman opettajankoulutuslaitos. & Rimpelä, M. Tehostetun koululiikunnan tutkimus: Peruskoulun opppilaiden liikunnalliset, tiedolliset ja sosiaaliset toiminnat kolmen lukuvuoden aikana . 2005. & Nupponen, H. Lähtökohdat, menetelmät ja aineiston kuvailu. Arjen oma liikunta lasten liikunnan perusta. Hämäläinen, P., Nupponen, H., Rimpelä,A. 2003. nupponen@utu.fi ARJA RIMPELÄ, LKT Kansanterveystieteen professori Tampereen yliopisto Sähköposti: arja.rimpela@uta.fi RISTOTELAMA, LitT Liikuntapedagogiikan emeritusprofessori Jyväskylä Sähköposti: risto.telama@sport.jyu.fi LÄHTEET Halme, T. Nupponen, H. Tämä seikka aiheuttaa tulevaisuudessa ongelmia sekä heille itselleen että yhteiskunnalle. Liikunta ja tiede 39 (3). LAURI LAAKSO, LitT Liikuntapedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: lauri.laakso@sport.jyu.fi HEIMO NUPPONEN, LitT Liikuntakasvatuksen professori Turun yliopisto Sähköposti: heimo. tä ja 50.1 prosenttia pojista. & Parkkisenniemi, S. Niemi, 1. Mitatun ja koetun kunnon yhteydet 40-vuotiailla miehillä ja naisilla. 4-9. Helsinki : Tilastokeskus. 14-19. Koululiikuntaa vain osan vuotta. Liikunta ja tiede 42 (4). Skirstad & M. Toisaalta uudet lajit voivat syrjäyttää perinteisiä suomalaisia lajeja, mikä samalla vaikuttaa harrastusympäristöihin (luonnossa liikkumisesta rakennettuihin liikuntatiloihin) ja harrastamistapoihin (kestävyyslajeista lyhytkestoisiin taitolajeihin). Teoksessa P De Knop, L. Muutoksen mukana liikuntamuotojen tarjonta lisääntyy, millä on ilmeisesti 12 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /2ffJ6 myönteisiä vaikutuksia nuorten liikuntaan
Sekä tiedekunnan tutkimuksen että sen antaman opetuksen tasapainoisen kehittymisen kannalta on tärkeää, että tutkimustoiminnan tulevissa arvioinneissa otettaisiin huomioon myös suomenkielellä julkaistu tutkimus. A 21-year tracking study. Tutkimusten yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen on myös kiinnitettävä painavammin huomiota. 1994. The relationships between socialisation, maturity, body composition, drop out and sport participation. & Komkov, A. K., Viikari, J., Raitakari, . Jyväskylän yliopisto. & Pieron, M. 2005. Oppikoululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntaharrastukset. Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisuja 75. Se kohdistui koko yliopiston tutkimukseen ja tutkijakoulutukseen aikavälillä 2000-2004. KESKINEN, pääsihteeri, LTS Lisätietoja: http://www.jyu.fi/hallinto/tutkimuspafvelut/kokonaisarviointi/arviointiraportti/ LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /2006 13. Health Policy for Children and Adolescents 4, 90-97. Totuus tutkimusalan tieteellisestä tasosta jää näin arvoitukseksi. & Rimpelä, M. 2003. 1991. Laitokset, jotka julkaisivat pääasiassa vertaisarvioituja tutkimuksia korkean impact-kertoimen omaavissa kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä, saavuttivat erittäin korkeita pistemääriä. Telama, R. Tämä näkyi matalina arviointipisteinä erityisesti liikunnan sosiaalitieteiden arvioinnissa. 2006. Arviointi voi olla sisäistä itsearviointia, mutta yliopistojen on osallistuttava myös sen ulkopuoliseen arviointiin. 1970. & Hirvensalo, M. Physical fitness, sporting lifestyles and Olympic ideals: Cross-cultural Studies on youth sport in Europe . Annals of Medicine 31, 45-54. Koko yliopiston tasolla yhteiskuntaja käyttäytymistieteissä pääosa tutkimuksista ja väitöskirjoista on julkaistu suomenkielellä. Schorndorf: Hoffmann. 2004. Kuvaileva osa. Roberts, C., Tynjälä, J. Tieteellisen toiminnan arviointi on paitsi laatuun liittyvä selvitys myös kansallinen arvokysymys. Väitöskirja. Kansallisissa tutkimuspoliittisissa ohjelmissa liikunnan yhteiskunnallisen tutkimuksen painopiste on ollut vastausten etsiminen suomalaisen liikuntakulttuurin kentästä nouseviin käytännön ongelmiin. Physical activity among young people in the context of lifestyle. T. Rimpelä, A., Rainio, S., Pere, L., Lintonen, T. 2005. (toim.) Young people's health in context, Health Behaviour in School-aged Chi ldren (HBSC) study: international report from the 2001/2002 survey. Telama, R., Nupponen, H. 1999. Telama, R., Naul, R., Nupponen, H., , Rychtecky, A. Jyväskylän yliopisto. Myös valtiovalta velvoittaa niitä omatoimiseen koulutuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan sekä niiden vaikuttavuuden arviointiin. Tulos on merkittävä, sillä kyseinen tutkimusala edustaa Suomessa opetusministeriön sektoritutkimuksen ydinalaa. Tiedekunnan laitosten tutkimustoimintaa on 2000-luvulla arvioitu opetusministeriön asettamissa biotieteiden ja käyttäytymistieteiden paneeleissa. Physical activity from childhood to adulthood. Liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan laitosten tekemä tutkimustyö oli korkeatasoista sekä suhteessa oman yliopiston muihin tiedekuntiin ja laitoksiin että kansainväliseen tutkimukseen. Liikuntakasvatuksen laitos. Suomen 1960-luvun strategisiin tiedepoliittisiin linjauksiin ja arvovalintoihin kuului, että Jyväskylän yliopistoon perustettiin liikuntatieteiden tiedekunta, johon liittyivät sitä lähellä olevat terveystieteet. Helsinki: Tampereen yliopiston terveystieteen laitos ja STAKES. Helsinki: Tilastokeskus. Yksittäisten laitosten vuosikymmeniä sitten valitsemat strategiat näkyivät niiden arviointituloksissa. Lopputulos näistä arvioinneista, samoin kuin kansainvälisestä liikunnanopettajakoulutuksen vertailusta, on ollut positiivinen; eri koulutusja tutkimussuunnat ovat vastanneet niille esitettyihin haasteisiin onnistuneesti. Tällöin tutkijat ovat käyneet aktiivista vuoropuhelua kentän toimijoiden kanssa ja välittäneet tutkimustuloksia käyttäjille ensisijassa kotimaisella kielellä. & Raitakari, 0. Yang, X. Korkeaa laatutasoa edustivat liikunnan biotieteiden perustutkimukseen painottuneet tutkimuslinjat ja matalaa selvemmin soveltaviin kansallisiin tutkimustarpeisiin keskittyneet liikunnan yhteiskuntaja käyttäytymistieteelliset tutkimuslinjat. American Journal of Preventive Medicine 24 (1), 22-28. Copenhagen WHO. Arvioinnin heikkoutena voidaan kuitenkin pitää sitä, ettei kansainvälisellä paneelilla ollut tosiasiallista mahdollisuutta suomenkielisen materiaalin kriittiseen arviointiin. Åkerblom, H. Cardiovascular risk in young Finns study: General outline and recent development. Adolescent participation in sports and adult physical activity. Oulu: Oulu Regional Institute of Occupational Health. PAULI VUOLLE, puheenjohtaja, LTS KARI L. Tammelin T., Näyhä S., Hills A.P., & Järvelin M-J. Saadakseen korkeimman arvosanan pääosan laitoksen julkaisuista piti olla korkeatasoista kansainvälisillä tieteellisillä mittareilla mitattuna. Arvioinnin tulisi olla sekä yliopistojen että niiden tutkijoiden ja opettajien edun mukaista siten, että se antaa tärkeää taustatietoa toiminnan ohjaukseen ja parantamiseen. Physical activity from adolescence to adulthood and health-related fitness at age 31. Pediatric Exercise Science 17, 76-88. Jyväskylän yliopisto julkisti toiminnastaan tehdyn kansainvälisen arvioinnin tammikuussa 2006. & Viikari, J. 2003. 2005. Physical activity Teoksessa C. Telama, R., Yang, X., Viikari, J., Välimäki, 1., Wanne, 0. European Physical Education Review 11 (21, 115-137. & Vuolle, P. NUORTEN TERVEYSTAPATUTKIMUS 2005. & Uhari, M. 2002. Laitokset, joiden linjavalintana oli pääasiassa omalla kielellä julkaiseminen puolestaan matalampia. American Journal of Preventive Medicine 28 131, 267-273. Arvioinnilla suuntaviivoja tulevaisuuteen A rviointi on yliopistojen arkipäivää. Telama, R., Laakso, L., Yang, L. Currie ym. Participation in organised sport as a predictor of adult physical activity: A 21year longitudinal study. Tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 4, 65-74. Telama, R., Yang, X. Myös yhteiskunnallinen vaikuttavuus osoittautui vaikeasti arvioitavaksi. Physical activity and participation in sports of young people in Finland. Tammelin, T. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma
Ilmapiiri on muuttunut myönteisemmäksi. Urheilujärjestöjen terveysilmapiirissä positiivista värinää 14 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1/2006 Terveys ja terveyden edistäminen on läsnä lajiliittojen linjauksissa, vaikkakin usein lajin näkökulmasta. Urheilujärjestöiltä odotetaan jatkossa aiempaa vahvempaa roolia myös terveyden edistämisessä.
Tämä termi kuvastaa hyvin niitä yhteiskunnallisia paineita, joita lajiliitot tänä päivänä kohtaavat. Seuratoiminta ja sen kehittäminen nousivat kuitenkin keskiöön. Esimerkiksi Palloliiton linjauksissa korostui päihteettömyys. Toisaalta terveyspuolelta kaivattiin apua, etenkin käytännön työkalujen muodossa. Liikunnan ja urheilun perimmäinen tavoite tai missio ei olisikaan menestys kilpaja huippu-urheilussa vaan kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen. alkoholin käytön suhteen ja toisaalta nuuskan käytön yleisyyteen urheiluseuranuorilla. Artikkeli sisältää myös tuloksia pienimuotoisesta kyselystä, jossa neljän lajiliiton (edellä mainituista kuudesta) ja Nuoren Suomen edustajat (N=5) arvioivat organisaationsa terveysnäkemyksiä ja -ilmapiiriä sekä suunniteltuja, toteutettuja sekä toteutettaviksi aiottuja terveyden edistämisen toimia. Kaikkien vastanneiden organisaatiot olivat suunnitelleet, toteuttaneet ja aikeissa toteuttaa terveyden edistämiseen liittyviä toimia. Mielenkiintoinen oli myös erään vastaajan näkemys siitä, että seurat voisivat toimia tulevaisuudessa terveyttä edistävän liikunnan tarjoajina. Ehkäpä mielenkiintoisin ja antaisin asia oli kysymys organisaatioiden ilmapiirin kehityksestä terveyden edistämisen suhteen vuosien 1990-2005 aikana. Esimerkiksi yksi vastaaja totesi:" Ilmapiiri on 15 vuodessa muuttunut huomattavasti aikaisempaa suopeammaksi terveyden edistämiselle. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /2006 15. Koski ja Heikkala (1998) ovat todenneet, että valtion tulosohjaukseen liittyy merkittäviä yhteiskunnallisia arvolatauksia ja ne ovat vaikuttaneet lajiliittojen toiminnan painopisteisiin. Kaikki vastaajat totesivat organisaationsa ilmapiirin muuttuneen suotuisammaksi terveyden edistämisen suhteen. Lajiliitot toimivat orientaationsa suhteen eräänlaisessa ristipaineessa, jossa yksityiset ja julkiset intressit saattavat viestittää erilaisia asioita. Perinteisesti liitot ovat hakeneet orientaatioperustaansa laji-intresseistä. Asian merkitys ymmärretään jo hyvin, mutta ennakkoluuloja on runsaasti vielä varsinkin terveyden edistämisen käytännön toimenpiteiden soveltamisessa." Ilmapiiri siis on positiivinen tai ainakin positiivisempi kuin ennen, mutta kuinka paljon se näkyy käytännön toimissa. Kuten eräs vastannut totesi: " Kentällä/lajiliitoissa työskentely vaatii ja tarvitsee faktaperäistä tutkimustietoa lasten ja nuorten terveysasioista. Kyselyssä lajiliittojen tärkeimmät linjatut tavoitteet ja toimintaperiaatteet niin yleistasolla kuin lasten ja nuorten suhteen jakautuivat laajalle. Huippu-urheilun on todettu eriytyneen omaksi osa-alueekseen omine erityispiirteineen (kilpailullisuus, ammattimaisuus, tuotteistaminen) . Nämä kaksi lähes vastakkaista näkökulmaa ovat luoneet lasten ja nuorten liikunnalle ja urheilulle arvojännitteen. Yksittäisen lajin intressien edistäminen saattaa palvella jonkin yksittäisen ryhmän intressejä (huippu-urheilun asianajajat), mutta samalla olla ristiriidassa julkisen liikuntapolitiikan linjausten kanssa (mm. urheilujärjestöjen käytännön toiminnassaan toteuttamia, suunniteltuja sekä toteutettavaksi aiottuja toimia, joissa on terveysnäkökulma huomioituna. terveysnäkökulma). Suomalaisessa liikunnan ja urheilun kentässä lajiliitoilla on suuri rooli seuratoiminnan tukijoina ja suunnannäyttäjinä. Yhä enemmän liittojen on kuitenkin täytynyt huomioida myös julkisia intressejä mm. Rimpelämäiset ulostulot vaativat seurakseen myös konkreettisia apuvälineitä urheiluväelle." Rimpelämäiset ulostulot viittaavat tässä 2000-luvun taitteen Kouluterveys -tutkimuksen tuloksiin urheiluseura toimintaan osallistuneiden nuorten muiden nuorten kanssa samantapaisista terveystottumuksista mm. Juha Heikkala (2004) onkin kuvannut tätä aikakautta Kalevi Heinilän ( 197 4) terminologiaa jatkaen termillä "hyvinvoinnin tie", jossa muun muassa lajiliitoilta ja liikunta/urheiluseuroilta odotetaan vahvempaa roolia koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan osatekijänä, myös terveyden edistämisen osa-alueella. urheiluvammojen ennaltaehkäisykeinona. Samaan aikaan lasten ja nuorten seura toiminta sekä muu harrastuspainotteinen liikunta hakevat toimintaansa arvoperustaa eri suunnasta. Myös seuratoiUseimmiten terveyttä oli lähestytty kapea-alaisesti. Esimerkiksi 40 prosenttia lajiliitoista ilmoitti vuonna 1998, että heidän toimintansa painopiste on siirtynyt nuorisourheilun suuntaan (Koski ja Heikkala 1998). valtion tulosohjauksen kehityksen takia. Sekin on tärkeä, mutta vain yksi terveyden edistämisen osa-alue. urheilujärjestöjen säännöissä ja ohjelmissa/strategioissa kirjattuja tavoitteita ja toimia, joissa on terveys jollakin tavalla esillä että ko. Julkisten intressien huomioimisen paine johtuu myös suomalaisen liikunnan ja urheilun eriytymiskehityksestä. Terveyden edistämisellä tarkoitetaan siis tässä artikkelissa sekä ko. A rtikkeli perustuu kuuden lajiliiton Qääkiekko-, Pallo-, Salibandy-, Urheilu-, Hiihtoja Uimaliitto) sekä Nuori Suomi ry:n sääntöjen sekä ohjelmien tarkasteluun terveyden ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Terveyden osalta tärkeimmiksi linjatuiksi tavoitteiksi ja toimintaperiaatteiksi nousivat terveet/urheilulliset elämäntavat, päihteettömyys sekä oikeanlaiset lajitekniikat mm. Lajiliitot ristipaineessa Pasi Koski ja Juha Heikkala totesivat vuonna 1998, että perinteinen pyramidiajattelu, jossa lasten ja nuorten liikunta on nähty osana huippu-urheilujärjestelmää, on saanut haastajan laaja-alaisen näkemyksen liikunnan yhteiskunnallisesta merkityksestä
Joukkuelajien liitot olivat huomioineet terveysnäkökulman useammin kuin yksilölajien liitot. huomioidaan vammojen psyykkiset vaikutukset nuoreen). Seura edistää "kaikki pelaa" ideologiaa. terveyden edistämisen suhteen ovat tärkeitä myös lajiliittojen kannalta. Toimialajärjestö Nuori Suomi oli ainoa poikkeus. Sen sääntöjen toisessa pykälässä todetaan, että "Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on edistää ja tukea lasten ja nuorten vireyttä ja hyvinvointia liikunnan ja terveyskasvatuksen avulla." Lajiliittojen kohdalla sääntöihin kirjatuissa yhdistyksen tarkoituksen toteuttamisen toimissa terveys ja/tai terveyden edistämisen sen sijaan jo näkyivät. Seura järjestää koulutusta terveysasioista tai mahdollistaa sen jäsenten osallistumisen ko. Seura selvittää ja tiedottaa hoitokäytänteistä urheiluvammatilanteissa (esim. Seura kiinnittää erityistä huomiota valmentajien/ohjaajien vuorovaikutustaitoihin. Seurassa puututaan mahdollisiin konfliktitilanteisiin (esim. Tässä taulukossa kuvataan terveyttä edistävän seuran kriteerejä. Seura huolehtii, että ympäristö on päihteetön ja savuten lasten ja nuorten seuratoiminnan aikana. Puhtaasti terveyden edistämisen näkökulmasta, terveysasiat olivat lähtökohdiltaan kapea-alaisia. Seuran säännöissä ja/tai toimintaperiaatteissa on kirjattuna päihteitä koskevia sääntöjä. Nuoren Suomen syntyminen ja kehittyminen perustuu valtion tulosohjauksen toimiala-ajatteluun sekä lasten ja nuorten toiminnan painotukseen (Koski ja Heikkala 1998). ulkopuolisiin koulutuksiin. vakuutuskäytänteet).. Seuratoiminta tukee yksilöllistä kasvua ja kehitystä. Seura huolehtii, että terveyskasvatusta toteutetaan sen toiminnassa. Esimerkiksi fraasin "Eiköhän nuori, joka syö monipuolisesti, nukkuu riittävästi, eikä käytä päihteitä kehity ja jaksa paremmin myös liikunnassa/urheilussa?" kumoamista on vaikea perustella, katsoi asiaa sitten mistä näkökulmasta tahansa. Tarkasteltujen organisaatioiden säännöistä ei yhdistyksen tarkoituksesta löytynyt juurikaan terveysviitteitä. Seura keskustelee määräajoin säännöistään ja/tai toimintaperiaatteistaan hallituksen, valmentajien, muiden toimihenkilöiden ja vanhempien kanssa. Seurassa seurataan sääntöjen toteutumista ja toimivuutta. Seura varmistaa, että sen alaisilla ryhmillä on sovitut säännöt ja käytänteet. Mutta myös lajiliittojen ohjelmissa erilaiset terveysasiat olivat esillä. 1 Seuran terveyden edistämisen toimitavat Seuran säännöissä ja/tai toimintaperiaatteissa on kirjattuna jokin seuraavista: hyvinvointi, terveyden edistäminen, terveyskasvatus tai terveet elämäntavat. kiusaaminen) ja ne selvitetään sekä niitä seurataan. Esimerkiksi lasten ja nuorten kohdalla pitänee tulevaisuudessa huomioida enemmän myös terveyden edistämiseen liittyviä kysymyksiä. Seuran päätöksenteossa huomioidaan terveys ja hyvinvointinäkökulma. IV Seuran yksilölähtöiset terveyden edistämisen toimet Terveyden edistäminen on osa valmennustoimintaa. Tästä syystä Nuoren Suomen linjaukset esim. Tämä ei 16 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /2000 Terveyttä edistävän urheiluseuran kriteerit. Strategioissa terveys mukana Miten terveyden edistäminen sitten näkyy lajiliittojen ja Nuoren Suomen tavoitteistoissa. Muut viitteet terveyteen olivat sääntöpuolella vähäisiä. Näyttäisi siis siltä, että tulevaisuudessa korostuu laaja-alainen näkemys liikunnan ja urheilun yhteiskunnallisesta merkityksestä. Sen sijaan lajiliittojen ja Nuoren Suomen strategioissa ja ohjelmissa löytyi useita viittauksia terveyteen ja terveyden edistämiseen. Toisaalta lajiliittojen välillä oli eroja siinä, kuinka laajasti terveysnäkökulmaa oli pohdittu. tarkastaa liikuntapaikan turvallisuuden vuosittain (yhteistyössä isännöitsijän kanssa). Terveystavoitteiden kapea-alaisuus näkyy muun muassa siinä, että useimmin terveysnäkökulmaa oli lähestytty oman lajin näkökulmasta. Se ei toki tarkoita, ettei huippu-urheilu olisi merkityksellinen ja tärkeä asia. Seuran vuosittaisessa toimintakertomuksessa arvioidaan terveyden edistämistoimia ja/tai seuran hyvinvointitila. minnassa yhteiskunnallinen perustelu todennäköisesti nousee yhä tärkeämpään asemaan. 111 Seuran yhteisölliset terveyden edistämisen toimet Seuran valmentajat ja muut toimihenkilöt näyttävät omalla käyttäytymisellä esimerkkiä lapsille ja nuorille. Lasten ja nuorten liikunnassa ja urheilussa toimialajärjestö Nuori Suomi on noussut merkittäväksi toimijaksi. Seura tekee yhteistyötä toisten seurojen ja/tai terveysalan ammattilaisten kanssa terveysasioissa. Tähän laaja-alaisuuteen liittyvät vahvasti myös terveys ja terveyden edistäminen, joiden toisaalta voidaan katsoa tukevan myös huipulle tähtäävää nuorta. V Seuran terveyspalvelut Urheiluvammoja ennaltaehkäistään ja hoidetaan laaja-alaisesti (esim. Artikkelin tarkastelun kohteena on lajiliittotaso. Seura edistää "fair play" ideologiaa. Toki laaja-alaisimmin terveysnäkökulmaa omissa ohjelmissaan ja strategiassaan oli pohtinut Nuori Suomi. Valmennustoiminnassa on terveyttä edistävä ote myös liikunta-/urheilusuorituksen ulkopuolella (seuratoiminnan aikana). Esimerkiksi Suomen Jääkiekkoliitto toteaa, että tarkoitustaan liitto toteuttaa " edistämällä ja valvomalla erikoisesti nuorisoharrastajien kehittymistä terveiksi urheilijoiksi ja yhteiskunnan jäseniksi". Lasten ja nuorten toiminnan lähtökohta kuitenkin määrittyy laaja-alaisemmin kuin vain huippu-urheilua tukevana toimintana. 11 Seura terveyttä ja turvallisuutta edistävänä ympäristönä Seura huolehtii omalta osaltaan ympäristön turvallisuudesta esim
Lisäksi terveysspesifi ohjelma löytyi ainoastaan Jääkiekkoliitolta, Palloliiton suunnitellessa samaa. Tämä onkin terveyden edistämisen kannalta positiivinen asia siksi, että toimialajärjestönä Nuori Suomi vaikuttaa laajasti myös lajiliittojen arvomaailmaan ja toimintaan. Samaa asiaa kuvastaa hyvin myös se, että vaikka terveysasioita löytyi lajiliittojen strategioista ja/tai ohjelmista, ei niissä juurikaan ollut mainittuna niitä keinoja, joilla kyseiset terveystavoitteet saavutettaisiin. Se lienee ensimmäinen lajiliittotason laaja-alainen terveyden edistämiseen painottuva ohjelma lasten ja nuorten urheilussa. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /2/Xh 17. Liikunta on yhteiskunnallistunut entä sitten. Kokko, S., Kannas, L. 1974. Urheilu Ihminen Yhteiskunta. ole huono asia, mutta saattaa raJ01ttaa terveyden edistämisen laaja-alaista lähtökohtaa. Urheiluseura lasten ja nuorten terveyden edistäjänä . Se vaikuttanee tulevaisuudessa esimerkiksi siten, että lajiliittojen ja seurojen on huomioitava toiminnassaan yhä enemmän myös terveyden edistämiseen liittyviä asioita. Ja vaikka kyselyyn vastanneista kaikki ilmoittivat organisaationsa suunnitelleen ja toteuttaneen jonkin terveyden edistämiseen liittyvän projektin, käy jatkokysymyksen vastauksista ilmi, että suunnitellut ja toteutetut asiat ovat olleet sisällöllisesti ja/tai käytettyjen keinojen suhteen kapea-alaisia. Liikunta &Tiede (6). Terveyden edistämisen tulevaisuus liikuntaja urheiluorganisaatioissa näyttää valoisalta. Jo Nuoren Suomen sääntöihin oli kirjattuna terveyskasvatus yhdistyksen toiminnan tarkoituksen toteuttamisen keinona. 1998. Tämä on tärkeä kysymys, sillä huippu-urheilu vaikuttaa ja piilovaikuttaa juniori urheilun kenttään. Tiimä artikkeli perustuu jatko-opintona suoritettuun liikunnan yhteiskuntatieteiden syventävään opintokurssiin Liikuntaorganisaatiot. & Itkonen, H. Operaatio urheilullinen elämäntapa On kuitenkin hyvä korostaa, että 1) kehitys on kulkenut positiiviseen ja aktiivisempaan suuntaan terveysasioiden huomioimisessa sekä 2) että terveyden edistäminen ei ole eikä tule liikuntaja urheilujärjestöjen tärkeimmäksi toiminnan tavoitteeksi, mutta se voisi olla nykyistä suuremmassa roolissa. Miten tähän paineeseen suhtautuvat eriytyvän huippu-urheilun intressit. 2004. Toimintastrategiassa mm. Kaikki kyselyyn vastanneet totesivat organisaationsa ilmapiirin muuttuneen terveyden edistämiselle suotuisammaksi. Lisääntyykö ristipaine vai ottaako myös huippu-urheilu esimerkiksi terveyden edistämisen asioita mukaan toimintaansa. 2006). Esimerkiksi Palloliiton linjauksissa korostui selvästi päihteettömyys. Merkitys hieman kasvaa, kun tarkasteltavaksi otetaan liittojen strategiat ja ohjelmat. Kokko, S., Kannas, L. todettiin, että terveyttä edistävän liikunnan merkitys kasvaa ja kansalaisjärjestöjen rooli elämänlaadun ja hyvinvoinnin edistäjänä lisääntyy. Jyväskylä: Gummerus. Jyväskylän yliopisto. Lisäksi kaikkien vastanneiden organisaatiot aikoivat lähitulevaisuudessa toteuttaa terveyden edistämiseen liittyviä projekteja. 101-112. Sen ideana on soveltaa lasten ja nuorten urheiluseura toimintaan sopivia terveysasioita sekä laajentaa urheiluseurojen nykyisiä käytäntöjä kohti terveyden edistämisen laajempaa toimintakenttää. & Villberg, J. Esitelmä. Tällöin useimmilla liitoilla mm. LÄHTEET: Heikkala, J. 7 Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät, Helsinki. Nämä huomiot eivät kuitenkaan vielä näy, ainakaan siinä laajuudessa kuin terveyden edistämisen näkökulmasta toivoisi, lajiliittojen strategioissa tai ohjelmissa. Liikunnan sosiaalitieteiden laitoksen tutkimuksia 63. Nuori Suomi erottui terveysnäkökulmasta tarkastellen positiivisesti. Toivottavasti useammatkin lajit ottavat tästä mallia ja tulevaisuudessa nähtäisiin enemmän terveyttä edistävää lasten ja nuorten urheiluseura toimintaa. 2004. & Heikkala, J. Nuoressa Suomessa terveyskasvatus toiminnan tarkoituksena ja keinona Terveys tai terveyden edistäminen on tällä hetkellä pienessä roolissa lajiliittojen säännöissä. Koski, P. 2006. 2004; Kokko ym. Jotta terveysnäkökulmaa saataisiin lisää lajiliittojen ja seurojen toimintaan, olennaista olisi löytää oikeanlaiset keinot sen toteuttamiselle, esimerkiksi soveltamalla terveysasioita kuhunkin lajiin sen erityispiirteet huomioiden. 9.3.2004. Esimerkkinä tästä on terveyttä edistävän urheiluseura konsepti (Kokko ym. Suomalaisten urheiluorganisaatioiden muutos Lajiliitot professionaalistumisen prosessissa. Esille on myös nostettava Suomen Jääkiekkoliiton kolmivuotinen jo toteutettavaksi päätetty ohjelma Operaatio Urheilullinen Elämäntapa. Heinilä, K. Muuten lajiliitoissa toteutetut toimet terveyden suhteen olivat kapea-alaisia joko toimien ja/tai sisällöin suhteen. Health Promotion International (accepted 18.11.2005). SAMI KOKKO, TtM Terveyskasvatuksen assistentti, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Sähköposti: sami.kokko@sport.jyu.fi Kirjoittaja valmistelee väitöskirjaa aiheesta Terveyttä edistävä urheiluseura. terveet/urheilulliset elämäntavat näkyvät tavoitteina. Sekin on toki terveyden edistämisen tärkeä osa-ale, mutta vain yksi osa-alue muiden joukossa. Tulevien projektien sisältö ja/tai toteuttamiskeinot näyttivät aikaisempaa laaja-alaisimmilta. The health promoting sports club a challenge for settings-based approach. On nähtävissä, että julkisten intressien sekä eriytymiskehityksen luoma paine yhä kasvaa. Salibandyliiton toimintastrategiassa oli kirjattuna yhteiskunnalliset kehitystrendit, joissa myös terveyden edistämisen merkitys oli huomioitu
Keskustelu kuntien tehtävistä ja kuntakoon kasvattamisesta käy vilkkaana. Liikunta auttaa osaltaan ihmisiä säilymään työkykyisinä ja kykenevinä yhteisön aktiivisina toimijoina. Millaisin periaattein palveluja kuntalaisille jatkossa tuotetaan. Kysely lähetettiin kaikkien Suomen kuntien ja kaupunkien johtaville liikunnan viranhaltijoille Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Miten liikuntasektori pärjää palvelujen priorisoinnissa. Tämä heijastuu koko paikallisen liikuntakulttuuriin ja ihmisten liikunnan harrastamisen mahdollisuuksiin. Tämän julkista liikuntahallintoa luotaavan aineiston pohjalta esitetään seuraavassa näkemyksiä, joiden avulla voidaan osaltaan suunnata liikunnan asemasta käytävää keskustelua. Kuntarernontti haastaa liikuntapalvelut 18 L iikunta ja vapaa-aika on tärkeä osa nykyihmisen elämänsisältöä. Näkemykset eroavat hallinnon eri portailla Jyväskylän yliopistossa tiedusteltiin vuonna 2004 julkisen liikuntahallinnon eri tasojen viranhaltijoiden, alueellisten liikuntaneuvostojen sekä valtion LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /2rt:h liikuntaneuvoston jäsenten käsityksiä liikuntahallinnon lähiajan haasteista. Taulukko 1. Aineisto antaa myös mahdollisuuden vertailla näkemysten eroja eri hallintoportaissa. Pääpaino on kuntien liikuntatointen johtavien viranhaltijoiden näkökannoissa. esittää liikuntahallinnon eri tahojen näkemykset julkisen liikuntahallinnon ja kunnan liikunta-asioista vastaavan lautakunnan kokemista haasteista. Se kohdistettiin myös jokaisen läänin liikunnan viranhaltijoille, alueellisten liikuntaneuvostojen jäsenille, opetusministeriön viranhaltijoille ja liikunta-neuvoston jäsenille sekä. Liikunnan merkityksestä ja myönteisistä vaikutuksista on kirjoitettu runsaasti. Vaikka tutkimustietoa aiheesta on enemmän kuin riittävästi päätöksentekijöiden saatavilla, on liikuntatoiminnan kunnallinen järjestäminen kyseenalaisena
Liikunnan peruspalveluja ja edunvalvontaa Varsinkin kuntien ja kaupunkien viranhaltijoiden keskeinen huoli on liikunnan peruspalveluiden turvaaminen. Yhteistyö eri 3. Painopiste hallintokuntien hallintokuntien löstöresurssit kuntiin Liikunnan edunLiikunnan terveyslasten ja nuorten välillä välillä valvonta vaikutusten korostaliikuntaan 4. Mielenkiintoista olisikin selvittää miten eri tahojen tekemä työ nivoutuu yhteen vai nivoutuuko. 3. Tämä johtuu siitä, että Suomessa on kuntia huomattavasti enemmän kuin kaupunkeja (vastauslomakkeen palautti yhteensä 160 maaseudun kuntaa ja 68 kaupunkia). voiminen liikuntaan löstöresurssit kuntiin voiminen liikuntaan minen liikuntaan Seuratoiminnan Väestön motiYhteistyö eri hallintotukeminen voiminen liikuntaan 5. Taulukko 1. Liikunnan edunUrheilun imagon 2. Painopiste lasten 5. Näiden yksiköiden liikuntapoliittinen merkitys on huomattavasti suurempi kuin lukumäärä antaa olettaa, sillä kymmenen suurimman kaupungin alueella asuu peräti 35 prosenttia suomalaisista. Sen kokevat tärkeäksi haasteekseen nimenomaan kuntien ja kaupunkien viranhaltijat. Onko kyseessä liikunnan reviirin vartiointi, joka liittyy tässä tapauksessa kuntien ja kaupunkien liikunnan viranhaltijoiden professionaaliseen intressiin. Toinen keskeinen havainto koskee liikunnan edunvalvontaa. Kattava liikuntakuntien välillä Rahoitus perusKattava liikuntaja nuorten liikuntaan voiminen liikuntaan paikkaverkosto Verkostot Ii ikuntapaikkoih in paikkaverkosto Urheilun imagon nosto LIIKUNTA & TIEDE 43 • 112006 19. Liikuntahallinnon eri tahojen näkemykset koko julkisen liikuntahallinnon sekä kuntien ja kaupunkien liikuntaa koskevista haasteista. viranhaltijat) 1. Onko se tarpeen. Liikunnan edunvalvontaa ja siihen mahdollisesti liittyvää ammatillista intressiä tulisi tutkia tarkemmin. Liikunnan perus1. Liikunnan perus1. Riittävän laaja-alainen tarkastelu on paikallaan jo senkin takia, että myös liikunnan järjestökentän tavoitteissa ja valinnoissa liikunnan edunvalvonta ja etu työ on esiintynyt jo pitkään. viranhaltijat) (joht. Liikunnan 2. Väestön moti5. Perinteisesti varsinkin pienemmissä kunnissa liikunnan viranhaltija on mukana kaikessa, joka jollain tavalla liittyy liikuntaan ja urheiluun. Yhteistyö eri 1. Voidaanko ne määrittää täsmällisesti. Yhteistyö eri 3. Liikunnan palveluiden turvaavalvonta valvonta nostaminen peruspalveluiden peruspalveluiden minen turvaaminen turvaaminen 3. Väestön moti4. Julkisen liikuntaKuntien sekä kaupunkien liikunta-asioista vastaavien lautakuntien haasteet hallinnon yhteiset haasteet Kunnat/ läänit/ Kunnat/ läänit/ Kunnat 10 kaupunkia Läänit OPM OPM OPM ja kaupungit (joht. sen eri jaostojen jäsenille. Riittävät henki4. Vastaukset on poimittu avoimista kysymyksistä, joten peruspalveluja ei lomakkeessa määritelty etukäteen millään tavalla. Vastausprosentiksi muodostui kuntien osalta 53,5 läänin tasolla 50,9 ja valtion tasolla 4 3,3 prosenttia. Entä mikä merkitys on sillä, että näyttää siltä, että julkinen liikuntahallinto ei koe liikunnan edunvalvontaa keskeiseksi yhteiseksi haasteekseen. Taustalla vaikuttaa joka tapauksessa julkisen sektorin taloudellinen tilanne, jonka ongelmat kärjistyvät paikallistasolla. Tämän vastapainoksi poimittiin aineistosta myös kymmenen suurimman kaupungin viranhaltijoiden vastaukset erikseen. Väestön motiVäestön motivoiminen 4. Liikunnan perus2. Tämä koetaan myös yhteiseksi, koko liikuntahallintoa koskevaksi haasteeksi. Kunnat ovat erilaisia, mikä luo paineita määrittää liikunnan peruspalvelut paikallisesti samalla kun palveluja priorisoidaan laajemminkin. Tässä on syytä pohtia mitä liikunnan edunvalvonta oikeastaan on. 3. Kun resurssit ovat niukat, toiminnan painopiste asettunee luontevasti perusasioihin ja niiden varmistamiseen. Yhteistyö eri vaikutusten korostapalveluiden turvaapalveluiden turvaaLiikunnan perushallintokuntien hallintokuntien minen minen minen palveluiden turvaavälillä välillä minen 2. Lääneissä ja ministeriössä sitä ei pidetä keskeisenä kuntien ja kaupunkien haasteena eikä edunvalvontaa myöskään koeta koko julkista liikuntahallintoa yhdistävänä tehtävänä. Herää kysymys mitä nämä liikunnan peruspalvelut ovat. Liikunnan terveys1. Myös lääneissä ja opetusministeriössä tämä koetaan tärkeäksi kuntien ja kaupunkien liikunta-asioista vastaavan toimielimen haasteeksi. Riittävät henki3. Kaiken kaikkiaan 52,0 prosenttia vastaajista palautti kyselyn. 1. Liikunnan edun2. Kuntakentän (kunnat ja kaupungit) näkemykset painottuvat kuntien näkemysten suuntaisesti
Tartutaan harkiten härkää sarvista Kerätty laaja aineisto peilaa liikuntahallinnon kenttää alueellisesti kattavasti. Kunnan sisäinen yhteistyö eri hallintokuntien välillä ei kuitenkaan nouse koko kuntakentän liikunnan viranhaltijoita peilaavissa vastauksissa esiin. Tärkeä rooli on myös liikuntahallinnon muilla portailla. On selvää, että terveysliikunnan edistäminen ei voi olla yksin kuntien liikuntatointen asia. Sen merkitystä tulisi tarkastella koko liikuntahallinnon kannalta. Liikunnan peruspalveluiden turvaaminen on merkittävä liikuntahallinnon yhteinen tehtävä. Selkeimmin odotukset kunnan sisäisen yhteistyön kehittämisestä tulevat esiin julkishallinnon seuraavissa portaissa. Muutoksia ei kannata tehdä vain muutosten vuoksi, vaan harkitusti, jotta suomalaisen liikuntakulttuurin toimiva perusta voitaisiin turvata. On luontevaa, että huoli henkilöresursseista nousee esiin. Vastaavasti tämä haaste on esillä myös koko julkisen liikuntahallinnon yhteisenä haasteena. Henkilöresursointia ei pidetä myöskään kovin keskeisenä koko julkista liikuntahallintoa kohtaavana haasteena. Kunta-aineistosta puuttuu vielä toistaiseksi luottaLIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /2ro', mushenkilöiden näkökannat. Jos liikunnan osaaminen ja asiantuntijuus päästetään katoamaan kuntasektorilta, häviää monelta paikkakunnalta myös liikuntakulttuurin edistämisen keskeinen voimavara. Väestön motivoiminen liikuntaan on esillä useimpien tahojen vastauksissa. Toisaalta vaikka yhteistyötä tehdäänkin, ei sillä voida täysin korvata kunnallista liikuntahenkilöstöä. Suuremmissa kaupungeissa sitä vastoin liikunnan henkilöstöä on enemmän. Samalla tutkimuksen ja informaatio-ohjauksen roolia ja merkitystä kokonaisuuden kannalta voitaisiin tarkentaa. Tarve tiivistää hallintokuntien välistä yhteistyötä yhdistää pieniä kuntia lukuun ottamatta koko liikuntahallintoa. Liikunnan terveysvaikutusten korostaminen nousee ensisijaiseksi koko liikuntahallinnon yhteisesti kokemaksi haasteeksi. Se ei kuitenkaan nouse esiin kuntien ja kaupunkien viranhaltijoiden näkemyksissä. Liikunnan terveysvaikutusten korostaminen koetaan julkisen liikuntahallinnon keskeisimmäksi yhteiseksi haasteeksi. 20 Yhteistyötä, henkilöresursseja ja motivointia liikunnan pariin Kunnissa on tietoisesti pyritty tiivistämään yhteistyötä eri sektoreiden kesken. Kuntien ja kaupunkien viranhaltijoiden keskeinen huoli on liikunnan peruspalveluiden turvaaminen. Liikunnan puolesta puhuminen voisi parhaassa tapauksessa jopa yhdistää suomalaista liikuntahallintoa. Toisaalta voidaan kysyä tulisiko liikunnan asemaa vahvistaa ja puhua liikunnasta peruspalveluna. Paikallistasolla resurssit omien perusteluiden muotoilemiseen ovat varsin pienet. Vastaavasti kymmenen suurimman kaupungin viranhaltijoiden näkemyksissä yhteistyön tiivistämisen tarve tulee paremmin näkyviin. Näin varsinkin mikäli kuntien koko kasvaa jatkossa. Toisaalta saadut viranhaltijoiden näkemykset ovat tärkeitä, koska he ovat keskeisiä toimijoita liikuntakulttuurin kentällä. Isoissa yksiköissä yhteistyön tekemisen mahdollisuuksia on enemmän kuin pienissä yksiköissä. Tämän perusteella voisi kysyä kokevatko pienten kuntien viranhaltijat sisäisen yhteistyön kehittämisen kovin merkittävänä uutena mahdollisuutena. Liikuntaan kannustaminen on valistustyötä ja informaation jakamista liikuntamahdollisuuksista. Huoli peruspalveluista on ensisijaisempi, joten ovi on avoinna palveluiden tuottamiseen muutoinkin kuin kunnan henkilöstön omana työnä. Suuremmissa yksiköissä luulisi tiivistämisen varaa ja uusien avausten mahdollisuuksia löytyvän, mutta entä jos liikunta-asioita hoidetaan yhdistelmävirassa ja toiminnot on hajautettu eri hallintokuntiin. ARI KARIMÄKI Liikuntasuunnittelun yliassistentti Jyväskylän yliopisto Sähköposti: ari.karimaki@sport.jyu.fi. Tehtävästä suoriutumiseksi kunnat ja kaupungit tulisikin haastaa aiempaa tehokkaampaan liikunnan edunvalvontatyöhön. Mikäli paineita puretaan liian nopeilla muutoksilla syntyy uudistuksia, joiden seurauksia ei ole keritty ennakoimaan riittävästi. Tämä saattaa viitata siihen, että terveyden edistämiseen tarvittavaa tietoa ja informaatiota tulisi edelleen tuottaa keskitetysti. Terveyttä edistävään liikuntaan liittyvien haasteiden täsmentäminen ja yksilöiminen on myös tarpeellinen jatkoselvityksen kohde. Liikuntatoimi tarvitsee aktiivisempaa otetta tämän mahdollisuuden hyödyntämiseksi. Vaatimuksissa piilee myös vaaroja. Huoli kuntien liikuntatointen henkilöresursseista on aiheellinen, vaikkei se näytäkään yhdistävän liikuntahallinnon eri portaita. Vastaajat toimivat liikuntahallinnon eri portailla ja ovat alan asiantuntijoita. Lääneissä ja ministeriössä ollaan sitä mieltä, että kuntien tulisi tiivistää sektorikohtaista yhteistyötään liikunnan hyväksi. Hallintoa on koeteltu hyvinvointiyhteiskunnan myllerryksissä moneen kertaan. Liikuntahallinnon syväluotaaminen on ajankohtaista jo siksikin, että hallinnon tehostamisen vaatimukset tuntuvat yhä voimistuvan
Moni laiminlyö terveyttään kaikin mahdollisin tavoin: ei liiku, tupakoi, syö epäterveellisesti, nukkuu liian vähän ja käyttää liikaa alkoholia. Hiljattain luin valmentajasta, joka hermostui niin kovasti pelin siirtämisestä, että kävi erotuomariin käsiksi. Työtuntien määrä viikossa voi olla aivan kohtuuton tai järjestyksestä ja puhtaudesta tulee suoranainen pakkomielle. ltsetarkkailu ja arkihavainnot osoittavat, että itsehillintä on vaikeaa. Myös liikuntaa voidaan harrastaa kuntoon tai vammoihin nähden aivan liikaa. Jokin näistä ongelmista on ainakin 60 70 prosentilla väestöstä. Rahat kuitenkin säilyvät ja vuosien kuluttua korkoakin alkaa näkyä. "Se oli vahinko, hän juoksi nyrkkiini" selitti mies erotuomarin saamia vammoja. Hyvinvointia tässä ja nyt! Moni terveyttä suojeleva asia on kuin rahan panemista pankkiin, mutta lähes olemattomalla korolla. Kuvauksia ihmisten järjettömyydestä on helppo jatkaa, sillä todistamme niitä päivittäin omassa ja lähellämme olevien ihmisten elämässä. Hyvätkin asiat voivat ylittää kohtuuden rajat. Kilometrien tai maratonien haalimisesta voi tulla suoranainen pakkomielle. Terveysriskien välttämisestä ei aina saa välitöntä etua. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /2006 21. Viimeistään päivän lehtiä lukemalla alkaa kysellä ihmisten järkevyyden perään. Miten ihmiset taipuisivat tällaiseen pitkäjänteiseen ajatteluun
Ennakoimme hyvin puutteellisesti tulevia tunteitamme: Uskomme sekä myönteisten että kielteisten tunteiden kestävän, mutta tosiasiassa kummatkin tasoittuvat ajan myötä. Jos tulevaisuudella ei näytä olevan mitään tarjottavaa, miksi huolehtia tänään omasta arvottomaksi koetusta minästä. Liikennemerkkejä jää huomaamatta eikä edes omaa, saati toisten, käyttäytymistä pystytä ennakoimaan tarpeeksi hyvin. terveet ihmiset ovat epärealistisen toiveikkaita ja optimistisia arvioissaan ja todellakin yliarvioivat taitojaan ja ominaisuuksiaan (kuvio 1). Ylipainoisuus vaikeuttaa merkittävästi liikunnan harjoittamista. Yhteiskunnan marginaalissa elävien ihmisten puutteellista elämänhallintaa ja tulevaisuusorientaation puuttumista ei kannata ihmetellä. Luettelosta tulee komea: mm. Kuljettajan katse kohdistuu johonkin asiaan muiden kustannuksella eikä tarkkaavaisuus aina ole paras mahdollinen. Yhtenä sytykkeenä olivat Peter Lewinsohnin tutkimukset, joiden mukaan masennuksesta kärsivien ihmisten tulkinnat itsestään eivät välttämättä olleet kovin kielteisiä, vaan pikemminkin realistisia. Vain jos kysytään hyvin konkreettisia asioita, vastaukset ovat kohtalaisen luotettavia. Myös omat tutkimukseni kertovat, että ns. Näitä "harhoja" on vaarallista lähteä poistamaan, vaan paradoksaalisesti masentunut pitää palauttaa tähän hyvinvointia suojaavaan positiivisuu teen. Heidän joukostaan on vaikea löytää henkilöä, jonka terveystottumukset olisivat edes suurin piirtein normien mukaisia. Hyvä esimerkki ovat pitkään sairastaneet mielenterveyspotilaat. Voidaan erottaa kaksi virhetoimintojen pääluokkaa. Joko ongelmana on nähty ihmisen vahva taipumus idealisoida omaa tilaansa tai sitten kyseessä on suorastaan biologinen LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /2006 taipumus irrationaalisuuteen, mistä kukaan ei säästy (Albert Ellis). Alkoholiongelmat ovat yleisiä. Me voimme optimistisina väheksyä niitä riskejä, joita aiheutuu vaikkapa liikunnan vähäisyydestä tai tupakoinnista. Järkevyys ei ole aina järkevää Viime vuosina tätä viime vuosisadalla vallinnutta näkemystä on alettu kiistää. Nämä "suojatai puolustuskeinot" ovat siis ihmiselle hyvin tarpeellisia ja niin kauan kun ne ovat kohtuullisia, ote elämään säilyy. Puutteet näkyvät esimerkiksi liikenteessä. Entä ns. Eduardo Giannetti käyttää käsitettä "minä nyt" kuvatessaan ihmiselle ominaista tapaa elää tässä ja nyt mielihyvää etsien tulevaisuudesta välittämättä. Tutkimuksissa on todettu, että lähes kaikki yliopiston professorit ovat omasta mielestään keskitasoa parempia luennoitsijoita, autolla ajajat keskitasoa parempia ajajia ja vanhemmat keskitasoa parempia kasvattajina. tavallinen ihminen. Yliarviointi ja positiivisuus ei kuitenkaan aina ja ilman muuta ole hyvä asia. Miksi hänen pitäisi .1. Toistettu toiminta automatisoituu, mikä toisaalta helpottaa toimintaa, mutta samalla altistaa vaaroille. Irrationaaliset ajatukset syntyvät kuin itsestään, mutta niiden muuttaminen on vaikeaa. Hiljattain virolainen elokuvantekijä hämmästeli, miksi Neuvostoliiton aikana kidutuksiin ja sortoon syyllistyneet eivät vieläkään katuneet tekojaan. Myös riskien otto saattaa lisääntyä tilanteissa, jotka pinnallisesti katsoen ovat turvallisia. Ensinnäkin ihmisen kapasiteetti on puutteellinen. Ihmisten on vaikea tunnustaa olleensa väärässä ja tehneensä moraalittomia tekoja. Esimerkiksi koulutus ei auta, sillä koulutetut ihmiset ovat valmiita omaksumaan härkäpäisesti mitä ihmeellisempiä ajatuksia. Samoja havaintoja on tehty eri puolilla maailmaa. Ei siis ole ihme, jos monet terapeutit ovat korostaneet rationaalisuuden ja realiteettien tajuamisen merkitystä. Noiden asioiden riskit ovat muille vaarallisempia kuin minulle ja lisäksi ne ovat kovin kaukana tulevaisuudessa. Mitä epämääräisempiä asioita kysytään, sitä varmemmin tulokset ovat edellä kuvatun kaltaisia. Arvioimme asioita siten, että oma asema vahvistuu. Silti esimerkiksi opiskelijat muistavat paljon tarkemmin hyvät kuin huonot arvosanat. Kun tulevaisuudella ei näytä olevan mitään tarjottavaa, miksi huolehtia omasta arvottomaksi koetusta minästä. 22 Myöntäminen, periksi antaminen tai anteeksipyyntö on vaikeaa. Moni suomalainen mies on oman kertomansa mukaan juossut 100 metriä 11 sekuntiin. Jo tupakoivien osuudet saattavat olla 50-70 prosenttia. Kuitenkin terapian tavoite on vapauttaa ihminen idealisoinnista ja irrationaalisuudesta ja opettaa hänet hyväksymään itsensä sellaisena kuin se on. Sigmund Freud, Karen Horney, Abraham Maslow, Carl Rogers ja Albert Ellis ovat näin tehneet. Yhteiskunnan marginaalissa elävien ihmisten puutteellista elämänhallintaa ja tulevaisuusorientaation puuttumista ei kannata ihmetellä. Tilannetta pahentaa, jos tulevaisuusorientaatio tai -perspektiivi supistuu tai lähes kokonaan katoaa (Wilde). Vähintään yhtä merkittäviä ovat ne ongelmat, joita aiheutuu ihmisen tarpeesta suojata ja puolustaa itseään. Tilastojen mukaan tämä on aina ollut niin kova tulos, että siihen vain harvat ovat pystyneet. Alkoholia paljon käyttävät eivät kerro totuutta kulutuksestaan, vaan antavat todellisuutta paremman kuvan itsestään. Yltiömyönteisyys suojaa Monet tutkijat ovat Nobel-palkinnon saanutta Daniel Kahnemania myöten tutkineet ajatteluun ja päätöksentekoon liittyviä virheitä ja järjettömyyksiä. Esimerkiksi liikunnan määrän kysyminen luotettavalla tavalla on vaikeaa, koska ihmiset haluavat kirjata lähes minkä tahansa kävelyn tai kuljeskelun liikunnaksi. Yllättäviä tilanteita ei havaita tarpeeksi nopeasti
(1986). Exercise, fitness, and health. (1996) Better, deeper and more enduring brief therapy. Tämä irrationaaliselta vaikuttava asenne on hyvinvoinnin kannalta mitä mainioin, mutta voi johtaa omaan itseen liittyvään huolettomuuteen ja eristäytymiseen pahasta maailmasta. Creative self-deception and the healthy mind. Mihin suuntaan maailmantila (Suomi mukaan lukien) näyttää kehittyvän. New York: Bloomsbury. New York: Guilford. Edellä sanottu voidaan tiivistää seuraavasti: 1. KIRJALLISUUTTA Dishman, R.K. 4. Tässä ja nyt -elämäntapa on sekin sekä myönteinen että kielteinen hyvinvoinnin näkökulmasta. Gerald Wilden mukaan riskien välttämisestä pitää saada välitöntä etua ja riskikäyttäytymisen tulee maksaa juuri nyt. Accident Analysis and Prevention, 18, 377-401. Nämä tekijät ovat keskeisesti mukana mm. 2. Vastaajajoukon edustavuus väestöön nähden oli melko hyvä. Champaign, 111.: Human Kinetics Books, SS. Sutton & B.D. Positive illusions. Miksi häneltä ilman muuta odotamme henkistä ryhtiä, sitkeyttä ja tulevaisuusorientaatiota. Tätä elämän paradoksaalisuutta kuvastavat hyvin tuoreet tulokset MTV3:n syyskuisesta "onnellisuusbarometristä", johon vastasi 990 henkilöä (kuviot 1 ja 2). Ihmisen toiminta ei kokonaisuutena arvioiden ole erityisen rationaalista. McPherson (toim.). (2000). Oma elämä kehittyy useimpien mielestä parempaan suuntaan, mutta maailma (ja Suomi) huonompaan suuntaan. Tupakointi tosin aiheuttaa monenlaisia oireita ja myös alkoholin liikakäyttö johtaa ongelmiin, mutta esimerkiksi vähäinen liikunta on petollista. 5. Näin asennoituva ei isommin murehdi huomista, mutta toisaalta hän ei riittävästi varaudu tulevaisuuden varalle. (1989). Vastausten lukumäärät vastausvaihtoehdoittain (asteikko kuten kuviossa 1). Wilde, G. Lewinsohn, P., Mischel, W., Chaplin, W. MARKKU OJANEN Psykologian professori Tampereen yliopisto Sähköposti: markku.t.ojanen@uta.fi 500 oman ellmln ,so .uunta ,oo J50 iii JOO m E 250 :::, 200 X :::, J 150 100 so 2 J ' s Vaihtoehdot Kuvio 1. olla toisenlainen. Mielestäni on aihetta ihmetellä, että niinkin monet ihmiset kokevat elämänsä mielekkääksi ja pitävät mielihalunsa kurissa. E. Ihmisen tarve tai halu huolehtia tulevasta tai edes nykyisestä terveydestään ei ole itsestäänselvyys, vaan pikemminkin yllättävä asia. & Barton, R. Terveiden elämäntapojen perusteluna tuleva hyvinvointi toimii vain osittain, sillä juuri välittömät kokemukset ohjaavat toimintaa. Journal of Abnormal Psychology, 89, 203-212. 3. Lies we live by: The art of self-deception. A consensus of current knowledge. (1980). 75-101. Erilaiset itseen ja ympäristöön liittyvät arviointivirheet ja jopa -harhat ovat yleisiä. Ellis,A. Moni terveyttä suojeleva asia on kuin rahan panemista pankkiin lähes olemattomalla korolla juuri nyt, mutta rahat kuitenkin säilyvät ja vuosien kuluttua jotakin korkoa voi näkyä. Shephard, T Stpehens, J.R. 600 500 400 :CV ,E 300 ::, --"' 3 200 100 i,aailman s uunta 2 3 4 5 Vaihtoehdot Kuvio 2. Beyond the concept of risk homeostasis: Suggestions for research and publication towards prevention of accidents and lifestyle-related disease. Giannetti, E. Social competence and depression: The role of illusory self-perceptions. Mihin suuntaan oma elämäsi näyttää kehittyvän. Miten ihmeessä ihmiset taipuvat tällaiseen pitkäjänteiseen ajatteluun. Pahassa maailmassa minä kuitenkin selviän hyvin. Taylor, S. Wilden tulkintaa voidaan täydentää edellyttämällä, että toiminnan on jatkuakseen tuotettava välittömästi jotakin myönteistä. Determinants of participation in physical activity Teoksessa C. New York: Basic books. Vastausten lukumäräät vastausvaihtoehdoittain (1= paljon huonompaan, 2=hiukan huonompaan, 3=entisellään, 4=hiukan parempaan, 5= paljon parempaan suuntaan). Elämässä on lopulta paljon mielettömiä asioita ja paljon epäoikeudenmukaisuutta. 6. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 t= 23. Bouchard, R.J. Irrationaalisuus toisaalta vaikeuttaa ihmisen elämää, mutta toisaalta myös edistää hänen selviytymistään. Kielteiset elämänkokemukset lyhentävät aikaperspektiiviä ja saavat ihmisen toimimaan välittömän mielihyvän periaatteella. Välittömät positiiviset tunnekokemukset sekä liikunnasta saatu myönteinen palaute ylläpitävät liikuntaa. (1990). Rod Dishmanin katsauksen tuloksissa. Näinhän kuitenkaan ei ole, vaan moni terveyttä tukeva asia on juuri nyt piilossa ja kielteiset seuraukset kertyvät ja näkyvät kovin hitaasti
LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /2006 Liikunnan markkinointi ei välttämättä ole ollut riittävän asiakaslähtöistä. -1 1. Tiedämme, mitä ihmisen pitäisi tehdä. Lokakuussa Liikuntalääketieteen päivillä Helsingissä puhunut professori Martti Kekomäki esimerkiksi kummeksui, ettei kirjallisuushaku antanut yhtään valikoimattomaan väestöön suunnattua, etenevää tutkimusta, jonka tavoitteena olisi ollut liikunnan kustannusvaikuttavuuden selvittäminen. Asiakkaan, riittämättömästi liikkuvan ihmisen tarpeisiin tulee luoda niitä vastaavia tuotteita, toteaa Heinonen. Eri kohderyhmät tarvitsevat myös erilaisia tuotteita ja palveluja. Pikemminkin on syytä miettiä uskooko liikuntaväki liikaakin omaan asiaansa, eikä tule miettineeksi, että liikkumattomat eivät ehkä näe asiaa samoin. 24 T ietoa liikunnan terveellisyydestä on riittävästi ja jokaisen ulottuvilla. Erilaisia kampanjoita, ohjelmia ja teemapäiviä järjestetään pitkin vuotta ja terveysliikuntaan ohjataan niin työterveyshuollossa kuin terveyskeskuksessakin. Teksti: LEENA NIEMINEN Miksi et tee niin kuin me sanomme! Liikunnassakin on syytä miettiä markkinointia. Heinonen kehottaa miettimään asiaa uusista näkökulmista ja ottaa esimerkiksi liike-elämässä käytetyn markkinoinnin. Tutun kysymyksen esitti liikuntalääketieteen erikoislääkäri Olli]. Liikunnan hyödyt on voitava näyttää kovina faktoina ja tehdä vertailukelpoiseksi muitten resursseista kilpailevien kohteiden kanssa. Samoin sykemittari, josta löytyy eri sovellukset niin kuntoilijalle kuin kilpa-urheiluunkin. Liikunta kilpailee ihmisten huomiosta ja ajasta. Tieto yksin ei riitä. Sen markkinointi edellyttää innovaatioita ja eri kohderyhmien tarpeiden tunnistamista. Sauvakävely käy hyvästä esimerkistä, muistuttaa Heinonen. Heinonen lainaa UKK-Insitituutin johtaja Mikael Fogelholmin mietteitä Hyvä Terveyslehdestä 8.9.2005: "Olisi kauheaa,jos ainoa syy syödä tai liikkua olisi terveys. Syömisen pitää olla nautinto ja liikkumisen ilo." Tämä on asiakaslähtöistä markkinointia, toteaa Heinonen. Heinosen mukaan vika ei ole tiedon puutteessa. Silloin liikuntaa tarkasteltaisiin tuotteena, joka olisi markkinoitava asiakkaalle. Heinonen puhuessaan Liiku terveemmäksi -päivän neuvottelukunnalle Helsingissä 6.2. Onnistumisiakin on. Terveys on hyvä, muttei ainoa hyvä motiivi liikunnalle. Enää ei pelkästään tarjota sitä mitä liikuntaväki tietää ihmisten tarvitsevan. Liikunnan puolestapuhujien olisi kenties aika ottaa oppia muista toimialoista; miettiä miten ja mitä kilpailijat esimerkiksi elintarviketeollisuus tai tietokonepelien tuottajat ajattelevat, huomauttaa Heinonen. On toistettu samoja asioita, tehty samaa kuin liikunnan ja terveyden edistämisessä muuallakin. Mutta miksi ihmeessä hän ei tee niin. Tietoa tarvitaan, mutta se ole kaikille riittävä kannustin elämäntapojen muutoksiin. Lähtökohta kääntyy päälaelleen. Se, että terveysliikunta ehkäisee diabetesta tai dementiaa ei välttämättä ole kaikille riittävä peruste tai kannustin elämäntapojen muuttamiseen. Asiakaslähtöisyyttä tarvitaan myös päättäjille puhuttaessa
Lisätietoja: EEVA TULISALO Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: eeva.tulisalo@lts.fi LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /2006 25. Suomessa teemana on "Aktiiviset yhteisöt': W HO on nostanut liikunnan tärkeäksi terveyden edistämisen keinoksi vuonna 2002 hyväksytyssä strategiassaan. Mukaan on ilmoittautunut jo yli 50 toimijaa eri puolilla Suomea. ovat osa Liiku Terveemmäksi -päivää. KKI-ohjelma on mukana kertomassa Liiku Terveemmäksi -päivästä omille paikallishankkeilleen. Ilmoita Liiku Terveemmäksi -päivän tapahtuma Liikuntatieteelliseen Seuraan sähköpostilla eeva.tulisalo@lts.fi tai rekisteröitymällä kampanjan nettisivulla www.liikuterveemmaksi.fi kohdassa "Ilmoita tapahtuma". Samana vuonna käynnistyi Maailman terveysliikuntapäivän "Move for Health" vietto. on nimennyt yli 400 seuraa käsittävät kevätnäytökset Liiku Terveemmäksi -kevätnäytöksiksi. Nyt päivää vietetään jo noin 50 maassa. Suomen Voimisteluliitto Svoli ry. Liiku Terveemmäksi -päivää voi viettää kodeissa, päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla, palvelutaloissa, vanhainkodeissa, kerhoissa ja liikuntatai urheiluseuroissa. Liikkumaan olisi innostettava etenkin sellaisia lapsia ja aikuisia, jotka eivät harrasta liikuntaa lainkaan tai jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Tavoitteena on saada mukaan mahdollisimman monia toimijoita ja yhteisöjä niin valtakunnan kuin paikallistasollakin. Materiaalia intemetistä Liiku Terveemmäksi -päivän materiaalia (tunnus, kirjepohja, PowerPoint-esitys, juliste, taustatietoa liikunnan terveysvaikutuksista jne.) voit ladata veloituksetta internetistä osoitteesta: www.liikuterveemmaksi.fi kohdasta "Materiaalipankki". Tapahtumat liikuttavat muksusta mummoon Porukalla -perheliikuntatapahtumat 13.5. Suomessa Liiku Terveemmäksi päivän vietto käynnistyi viime vuonna Liikuntatieteellisen Seuran aloitteesta. Päivä voi rakentua esimerkiksi venyttelytuokioista, ruokatuntikävelyistä, pyöräretkistä, liikuntaleikeistä, palloiluturnauksista, leikkimielisistä urheilukisoista, liikunnan terveysvaikutuksista kertovista keskustelutilaisuuksista tai liikuntavälineiden ja-tilojen esittelyistä. Opiskelijoiden liikuntaliitto OLL toimii yhteistyössä Liiku terveemmäksi -päivän kanssa opiskelijatapahtumissaan. Kaikki mukaan Liiku Terveemmäksi -päivän tapahtumia voivat järjestää niin erilaiset yhteisöt kuin yksityishenkilötkin. Olennaista on, että tapahtuma edistää liikuntaa osana kaikkien kansalaisten terveellistä elämäntapaa. Tutustu ja ilmottaudu intemetissä Haluatko tulla mukaan. Tapahtumien toivotaan ajoittuvan kampanjapäivään ja sen lähiviikkoihin (viikoille 18 20) . 1, ---~--4 --LI/ I( ' •' Liiku terveemmäksi TERVEE,.,,.,41rsl/ J yhteinen liikuntapäivä toukokuussa Maailman terveysjärjestön, WHO:n kansainvälistä terveysliikuntapäivää "Move for Health" eli Liiku Terveemmäksi Motion är Hälsa -päivää vietetään 10.5
Asia tuli esille erityisliikunnan kansainvälisen asiantuntijajärjestö IFAPA:n (International Federation of Adapted Physical Activity) 15. Suomessa asiaan on kiinnitetty huomiota ja asiakokonaisuutta käsitellään laajemmin ottaen huomioon myös muita vammaisliikunnan tasoja ja alueita kuin yksinomaan vammaiskilpaja huippuurheilu. Vammaisurheilijoiden aktivointi urheilutoimintaan liittyy läheisesti myös voimassa oleviin kansainvälisen Paralympiakomitean IPC:n suuntauksiin. Kansainvälinen menestys innostaa uusia harrastajia lajin pariin. KANSAINVÄLISESSÄ VAMMAISURHEILUSSA UUSIEN HARRASTAJIEN AKTIVOINTI KAIPAA TEHOSTUSTA 26 Suomessa avauksia jo tehty Vammaishuippu-urheilun eri luokkien kasvavat osanottajamäärät, kovat tulokset ja yleisön kiinnostus eivät kansainvälisten huomioiden mukaan ole lisänneet aktiivisesti urheiluun osallistuvien kokonaismäärää. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /2006 K ansainvälisesti vammaisurheilijoiden kokonaismäärässä ei ole todettu toivottua kehitystä. Vaisun kehityksen todettiin olevan kytköksissä amatööriurheilun ja ammattiurheilun väliseen suhteeseen. Vaikkakin vammaisurheilussa kansainvälisiä kilpailuita järjestetään enemmän ja tapahtumat kasvavat, rekrytoituu harrastaja tason vammaisurheilun pariin IFAPA:n kon. Näin ei kuitenkaan näytä olevan vammaisurheilussa. Se edellyttää myös erilaisten urheilija tukien ja sponsorirahoituksen järjestymistä. Vammaisurheilun huipulla urheilijalta vaaditaan kokonaisvaltaista sitoutumista ja tasokasta valmennusta. symposiumissa 5.9.7.2005 Italian Veronassa
Strohkendl totesi kilpaja huippu-urheilun luomien asetelmien olevan yksi suurimmista syistä kilpaja huippu-urheilun menestyksekkääseen kehitykseen. Kilpaurheilu luonut edellytyksiä Strohkendl ja VanLandewijck täsmensivät kilpaja huippu-urheilun sinällään luoneen monia vammaisurheilun edellytyksiä. Toiveena on lisätä ja liittää urheilumahdollisuuksia entistä enemmän myös vammaisten kuntoutuksen kokonaisuuteen (Craven, 2003; IPC 2005). maastohiihdon kohdalla. Kansalliset vammaisurheilutoiminnat Urheilu on hyvin organisoitua, jos urheilua järjestetään ruohonjuuritasolta lähtien aina kilpaja huippu-urheiluun. Kilpaja huippu-urheilutoiminta ja lajit kehittyvät positiiviseen suuntaan, mutta ruohonjuuritason harrastajamäärissä ei tapahdu toivottua kehitystä. Vammaisurheilussa pärjäävät vain lahjakkaat Vammaisurheilijoiden määrän odotuksia huonosti vastaavan kehityksen on todettu olevan kytköksissä amatööriurheilun ja ammattiurheilun väliseen suhteeseen. Urheiluun osallistuminen on yhä enemmän ja enemmän rajoittunut lahjakkaisiin yksilöihin. Niin kauan kuin kansainvälisiin kilpailuihin löytyy tarpeeksi osanottajia ja suoritustaso kehittyy, ei ehkä nähdä tarvetta aktivoida uusia vammaisurheilijoita. Tämä on mahdollistanut monien vammaryhmien kilpailemisen keskenään samassa lajissa. Väylä aloittelevasta urheilijasta kilpaurheilijaksi odottaa rakentamista. Kansainvälisen Paralympiakomitean, IPC:n puheenjohtaja Phillip Craven, on rohkaissut kansainvälisiä vammaisurheiluorganisaatioita ottamaan enemmän vastuuta kansallisten uusien harrastajien aktivointia tehostavien suunnitelmien tekemisestä jokaisessa vammaisurheilulajissa. Hänen mukaansa näissä maissa suurimmat epäkohdat löytyvät vaikeasti vammautuneiden ja naisten urheiluun osallistumismahdollisuuksissa. Epävarmuustekijöitä lopullisten tulosten vertailussa on poistunut, koska urheilijoiden toimintakyvyn on katsottu olevan samalla tasolla. (Strohkendl 2005) Strohkendl täsmentää, että mitä korkeampi on huippu-urheilun kilpailutaso, sitä vaikeampaa on löytää motivoituneita yksilöitä, jotka ovat valmiita hyväksymään vuosia kestävän systemaattisen harjoittelun. Vain heillä on mahdollisuus saada sponsoritukea ja hyötyä taloudellisesti kilpailuista, mikä osaltaan saattaa heidät ammattimaiseen urheilukäyttäytymiseen. Yhteisöllisiä ohjelmia, LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /2r>:ii 27 f. Hyvin määritellyt luokat ovat mahdollistaneet reilun kilpailun lajeissa ja samalla on luotu mahdollisuudet urheilijalle menestyä omassa luokassaan. gressissa esiin tulleiden kansainvälisten arvioiden mukaan sama määrä harrastajia vuodesta toiseen. On tapahtunut eriytymistä kilpa-urheilun ja ruohonjuuritason urheilun välillä. Leuwenin yliopiston professori Yves VanLandewijck yhtyi Strohkendlin näkemyksiin siinä, että yritykset saavuttaa uusia motivoituneita urheilijoita epäonnistuvat useimmiten kansallisten vammaisliikuntaohjelmien ja paikallistason aktivointiyritysten puutteen vuoksi. Saksan vammaisurheilujärjestöjen (DBS) edustajat ovat esittäneet huolensa uusien ja nuorten urheilijoiden vähäisestä urheiluun osallistumisesta. Strohkendl painottaa yhteistyötä liikuntasektorin, kuntoutuskeskusten ja terveydenhuollon välillä. Tämä sama ilmiö on havaittavissa myös vammattomien urheilun puolella mm. Terveydenhuoltoa on aikaisemmin kritisoitu vammaisurheilijoiden holhoamisesta ja urheilijan itsevaltaistumisen tukemisen laiminlyönnistä (Thiboutot 1990, 46). Ääriilmiönä hän totesi joidenkin urheilijoiden, valmentajien ja päättäjien suhtautuvan jopa kielteisesti kuntoutukseen ja terveydenhuoltoon erilaisten urheilullisten näkemyksiensä vuoksi. Urheilun hierarkkisen rakenteen mukaisesti huippu-urheilu on pyramidin huipulla. Vammaisurheilunkin kokonaisuutta ajatellen tulisi lähtökohtana olla liikunnan ja urheilun terveyttä edistävä merkitys ja sosiaalinen integraatio. Vammaisurheiluakaan ei voida kehittää vain ylhäältä käsin. Vammaisurheilua ei kuitenkaan toistaiseksi ole pystytty rakentamaan laajalla rintamalla ruohonjuuritasolta kilpaja huippu-urheiluun. Kilpailuista on tullut entistä jännittävämpiä myös katsojille. Keskeinen saavutus on ollut toiminnallisen luokittelusysteemin esiintulo. Harrastustason kilpailut mahdollistavat aloittelijoiden ja vähemmän lahjakkaiden urheilijoiden harrastamisen (Grundl & Strohkendl 2002). Kansainvälisenä huolena hän ilmaisi, että helposti unohdetaan kontaktit kuntoutuskeskuksiin ja terveydenhuoltoon, jotka ovat merkittäviä toimijoita uusien urheilun harrastajien tavoittamiseksi. (Strohkendl 2005) Vaikka tiedot eri maitten lajikohtaisten vammaisurheilijoiden määrästä ovat puutteellisia, katsaus kansallisiin harrastajien kokonaismääriin osoittaa, että osanottajamäärissä ei olisi tapahtunut lisääntymistä ja aktiivisten urheilijoiden keski-ikä puolestaan olisi nousussa. Syitä tähän voidaan hakea myös siitä, etteivät tietyt urheilulajit enää kiinnosta, vaan valitaan joku trendikkäämpi pinnalla oleva laji tai harrastus. Huomion painottumisen kilpaja huippu-urheiluun todettiin rajoittaneen harrastajamäärien kasvua. Käsitys, että kansainvälinen menestys ja mitalien määrä lisäävät osanottajia urheilussa ei näytä pitävän paikkaansa vammaisurheilussa. IFAPA:n kongressissa Kölnin yliopiston professori Horst Strohkendl kertoi kansainvälisten vammaisurheiluorganisaatioiden jäsenmaissa harrastajamäärien olevan väkilukuun nähden varsin pieniä ja rajoittuvan selvästi kilpaja huippu-urheiluun. Toisaalta hän lisäsi, että suuremmat osanottajamäärät eri luokissa käydyissä kilpailuissa kansainvälisellä tasolla ovat heikentäneet pitkällä aikavälillä vammaisurheiluun osallistumista kansallisella tasolla. Kasvava osanottajaja yleisömäärä paralympialaisissa ja paralympiaurheilussa ei ole muuttanut negatiivista trendiä aktiivisten urheiluun osallistuvien määrässä kansallisella tasolla
Strohkendl ja VanLandewijck pitävät vertaistukea yhtenä tehokkaimmista keinoista vammaan sopeutumisessa ja itsetunnon kehittymisessä. (Strohkendl 2001, 285 & 2003, 7; IPC 2005, 5). Ohjauksessa käytetään liikuntaa ja pelejä tarkoituksellisesti kuntoutuksellisiin tavoitteisiin opettamalla liikunnallisia ja ryhmässä toimimisen taitoja. Esimerkiksi Saksassa 95% alemman tason pyörätuolirugbypelaajista oli sitä mieltä, että solidaarisuus ja itsetunnon kohentaminen motivoi parhaiten urheiluharrastuksen jatkamiseen. Lisäksi on puute ohjaajista, jotka suunnitelmallisesti keskittyisivät vammaisurheilun ruohonjuuritason toimintaan, esittelisivät urheilua ja aktivoisivat uusia aloittelevia urheilun harrastajia. Suomessa vammaisliikunnan aktivoinnissa hyviä avauksia Vammaisurheilun kehittämisessä ei voida keskittyä pelkästään siihen kuinka nostaa potentiaalisten kilpaja huippu-urheilijoiden määrää. Tällöin tärkeintä ei ole se, kuinka lahjakas ja motivoitunut henkilö aluksi on. Monelle yksilölle osallistuminen harrastustasolle riittää. Hyvä malli toteuttaa aktivointia vaikeavammaisten keskuudessa on vaikeavammaisen urheilijan osallistuminen lajiesittelyihin. (Strohkendl 2005) Itse asiassa tämän tyyppiset ohjelmat tulevat jatkossa palvelemaan myös kilpaja huippu-urheilun tarpeita, jotta eri lajeihin löydettäisiin lahjakkaita nuoria. Vaikeasti vammautunut vertaishenkilö voi yllättää monet aloittelijat urheilullisilla taidoillaan ja suorituksillaan. Pätevät ohjaajat paikallisissa seuroissa palvelevat yhtä vammaisurheilun tärkeintä tavoitetta; aloittelevien urheilijoiden integrointia ja saamista mukaan paikallistason liikuntatoimintaan. Vammaisurheiluun osallistuminen saattaa alkaa tragediasta ja vakavasta elämän kriisistä, useimmiten yli 18 -vuotiaana. Tämä edellyttää, että maassa on toimiva aktivointisysteemi ja missä aloitteleva urheilija voi päästä urheiluun sisään harrastustason kilpailussa ja toiminnassa. Strohkendl onkin esittänyt kysymyksen, miksi valtiot käyttävät niin paljon rahaa huippu-urheilun organisaatioihin ja huippu-urheilijoiden valmentautumiseen, jos vaikutus on vähäinen ja kansallinen toiminta osoittaa hiipumista osanottajamäärissä. kuntoutuskeskuksissa yhteistyössä terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa, on todettu saavuttavan erinomaisia tuloksia. Kansainvälinen Paralympiakomitea puolestaan on korostanut, että aktivoinnin näkökulmasta huippuurheilu voi luoda esikuvia vammaiselle henkilölle ja rohkaista siten osallistumaan urheiluun. Toisaalta juuri nämä harjoittelijat ovat jokaisen lajin huippujen kasvualusta. 28 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /20Cl3 jotka keskittyvät harrastustason urheilutoiminnan kehittämiseen ei juurikaan ole käytössä kansainvälisesti. On syytä edistää. Liikunnan ja urheilun esittäminen henkilölle, joka on juuri kokenut onnettomuuden, on vaikea ja haastava tehtävä. Kokeneiden urheilijoiden, jotka työskentelevät mm
Suomessa joissakin lajeissa ei ole nk. Vammaisurheilussa on myös syytä puhua jokaisesta lajista omassa yhteydessään, omine erityispiirteineen ja aktivoinnin haasteineen. 46-47. Erltylslilkannan Ntdt 29. IFAPA (2005): Book of abstracts. ln: ISMWSF NEWS, March 2003a, Nr.3, pp. 7-8. Verona, ltaly. Yhteisissä lajeissa eli siis lajeissa, joita kaikilla vammaryhmillä on toiminnassaan (mm. Monia avauksia on jo tehty. Kehitysvammaisten Special Olympicsin Unifiedtoiminta esimerkiksi on mahdollisuus sekä lajiliittojen toiminnan avartamiseen, että aktivointiin, mutta vain kehitysvammaisten urheilijoiden kohdalla. (2002): Schwächen im System, Wo und Wie steht RollstuhlRugby in Deutschland momentan7 ln Rollstuhlsport 21, 3, pp.26-27. ln : The Paralympian, Newsletter of the IPC. uinti, hiihto, alppihiihto, yleisurheilu) yhteistyö on vahvinta. ln: Sports'n Spokes 16, Nr 1, pp. Kaikki lajit eivät ole kaikkien vammaryhmien kilpalajeja (vrt. Doll-Tepper, G.; Kröner, M .; Sonnenschein, W. (1990) NWBA Classification The Player, Coach and Classifiers Perspective. 281-301. Liikuntaan aktivoimisen tärkeys on Suomessa keskimäärin paremmin tiedostettu kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. 15th International Symposium Adapted Physical Activity. (ed.): New Horizons in Sports for Athletes with a Disability, Volume 1. Kunnissa erityisliikunnanohjaajat tekevät tärkeää työtä vammaisliikkujien aktivoimiseksi. Meyer & Meyer: Aachen,pp. 1/2003 Grundl, B., Strohkendl, H. ln: Proceedings of the International Vista '99 Conference. Thiboutot,A., Curtis, K. kehitystä jokaisella urheilun tasolla. Strohkendl H.(2003): Bernd Best Philosophy-An appeal for solidarity in wheelchair rugby. Suomen Paralympiakomitealla on lisääntynyttä yhteistyötä lajiliittojen ja vammaisurheilujärjestöjen kanssa. vammattomien kattoliittoa lainkaan ja ne ovat vain tietyn rajatun vammaryhmän lajeja (liikuntavammaisten pyörätuolirugby, näkövammaisten maalipallo). IPC (2005): IPC Development Conference 2004, Report, Bonn Strohkendl, H.(2001 ): lmplications of sports classification systems for persons with disabilities and consequences for science and research. LIIKUNTA SOVELTUU KAIKILLE! 6. 24.8.2WPavlljonld, Jyvlskyll Villtintä tunnelmaa, tuottoisaa vuorovaikutl.l5ta ja tliVlistl yhdessä tekemlstät Eeva Tuffsalo, Uikuntatleteellfnen Seura, eeva.tulisalOOlts.ft, 010 ns 6605 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 t= 29. Nr. SIU:n Futuuri-ja Sporttiklubi, SKLU:n Kuperkeikkatoiminta ja NKL:n Sporttiskerhot ja muut vammaisurheilujärjestöjen yhteiset kehityshankkeet. Suomessa vammaisurheilujärjestöillä (Suomen Invalidien Urheiluliitto SIU, Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry SKLU ja Näkövammaisten Keskusliitto NKL) on virinnyt hyvää yhteistyötä juuri vammaisliikkujien aktivoinnissa, valmennusleirien ja kisojen järjestämisessä. Suomen Invalidien Urheiluliitto tekee yhteistyötä Käpylän kuntoutuskeskuksen kanssa ja Näkövammaisten Keskusliitolla on vertaispohjaista liikuntatoimintaa, jossa on hyvät ja toimivat siirtymäväylät kuntoutuksesta liikuntaan ja urheiluun. TONI PIISPANEN, LitM Projektipäällikkö Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: toni.piispanen@lts.fi LÄHTEET Craven P.: IPC Focuses on Development. taitoluistelu, joka on vain kehitysvammaisten Special Olympics -laji). Lisäksi vammaisliikunnan aktivointia edistävät mm
Kevään aikana ohjelmassa ovat venytykset ja rentoutuminen sekä lihaskunnon kehittäminen. Kouluttamisesta etsitään ratkaisua etenkin ohjaajaja avustajapulaan. Siellä kouluttajana toimii Loimaan erityisliikunnanohjaaja. Marraskuussa 2005 pidettyyn yhteistyöfoorumiin osallistui runsas kolmekymmentä eri seuroja edustavaa henkilöä. Esimerkiksi boccian peluu ja istumavoimistelu ovat saaneet lisää harrastajia. Viranomaistahojen lisäksi tärkeä yhteistyötaho ovat erilaiset kansalaisjärjestöt. Vertaisohjaajakoulutuksella on pystytty aktivoiLIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /2rf:ii maan ikäihmisiä liikkumaan. Marttila ja Koski TL käynnistävät vastaavan koulutuksen helmikuussa. 30 L oimaalla peruskartoitus nosti esiin kipupisteinä erityisesti ohjaajaja avustajapulan, liikuntaryhmien vähäisen määrän sekä kuljetuksien tarpeen liikuntaryhmiin osallistumisen esteinä. Jatkuvuus on tärkeää vertaisohjaajakoulutuksen onnistumiselle. Käytännön ohjausta on opittu esimerkiksi sauvakävelyssä, bocciassa, kuminauha jumpassa, istumavoimistelussa ja tasapainoharjoittelussa. Foorumin 1.. Koulutus perustuu yhteistoiminnalliseen oppimiseen ja konstruktivistisiin oppimismenetelmiin. Vertaisohjaajat saavat tukea työhönsä ja heillä on näin mahdollisuus saada vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Vertaisohjaajakoulutus käynnistyi syksyllä 2005. Vertaisohjaajat ovat olleet innokkaita ja sitoutuneita koulutettavia, he ovat siirtäneet oppejaan käytäntöön omissa eläkeläisten yhdistyksissään. Tärkeä elementti on myös vertaisohjauksessa esiin nousevista kysymyksistä käydyt keskustelut. Foorumissa kartoitettiin seurojen ja järjestöjen liikuntaryhmiä, erilaisia yhteistyömahdollisuuksia, tiedotettiin Erli-työryhmän työstä Loimaalla ja pohdittiin muita esiinnousseita kysymyksiä. Tärkeän osan työstä muodostavat lisäksi koordinointi, kehittäminen sekä koulutus. Teksti: MAARIT MARTTILA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN: Vertaisohj aajia ikääntyneiden erityisliikuntaa vetämään Loimaa löysi monissa kunnissa tutun ohjaajapulan osaratkaisuksi vertaisohjaajien koulutuksen. Tarvetta uusille liikuntaryhmille oli enty1sest1 ikäihmisten sekä lasten ja nuorten osalta, samoin kuin aistija liikuntavammaisten parissa. Ratkaisun mahdollisti osa-aikaisesti erityisliikuntaasioita hoitavan liikunnanohjaajan palkkaaminen. Koulutettavat ryhmät on koonnut Erli-työryhmänjäsen Matti Kallio-Soukainen. Liikuntalajien ohjaamisen kertaamisen myötä myös itseluottamus kasvaa. Nyt myös Loimaan ympäristökunnat ovat kiinnostuneet vertaisohjaajakoulutuksesta. ikäihmisten liikunnan ohjaamisesta, erityiskysymyksistä, terveysliikunnasta, rajoitteista liikunnassa. Nyt koulutus laajenee myös naapurikuntiin. Yhteistyötahoja ovat myös nuorisotoimi, ympäristöpalvelukeskus ja Loimaalla toimivat oppilaitokset. Työhön kuuluu myös soveltavaa liikunnanopetusta erityiskoulussa. Osaaminen ja asiantuntemus käyttöön yhteistyöfoorum illa Yhteistyö on toimivan erityisliikunnan edellytys. Ratkaisuna Loimaalle palkattiin elokuussa 2005 liikunnanohjaaja, jonka työajasta ensin 40 % ja tämän vuoden alusta lähtien puolet oli osoitettu erityisliikuntaan. Loimaan kaupunginhallinnossa sosiaali-, koulu-, terveysja liikuntatoimi pohtivat yhdessä erityisliikunnan kehittämistä. Koulutus on sisältänyt tietoa mm. Koulutukseen osallistuu 15 henkilöä, jotka edustavat eri eläkeläisyhdistyksiä Loimaalla. Erityisliikunnanohjaaja taas huolehtii koulutuksen sisällöistä ja toteutuksesta
Projektin myötä perustettu Loimaan kaupungin erityisliikunnan työryhmä toimii alan asiantuntijaelimenä. Myös pitkään kaivatun vuosittaisen erityisryhmien liikuntakalenterin julkaiseminen on alkanut. Erityisliikuntaa kuntiin projektin myötä Loimaalla on nyt työntekijä, joka vastaa erityisliikunnasta ja jonka puoleen eri toimijat voivat kääntyä erityisliikuntaa koskevissa kysymyksissä. Eri tahojen asiantuntemus on saatu yhteiseen käyttöön ja uusia erityisliikuntaryhmiä on näin voitu käynnistää. Loimaalla on myös yksityisiä fysioterapiayrityksiä, jotka tarjoavat asiakkailleen erityisliikuntapalveluita. Työväenopistolla on runsaasti erilaisia ohjattuja ryhmiä, joista erityisryhmille on kohdennettu yksi. Lasten ja nuorten erityisliikunnassa koulut ovat keskeisessä asemassa. Lisäksi vanhuspalvelut järjestävät jonkin verran ohjattua liikuntaa palvelujensa piirissä oleville vanhuksille. Erityisliikuntaa järjestää myös Loimaan uimahalli Vesihovi, jossa on sekä yleisiä vesijumpparyhmiä, että ostopalveluna toteutettavia ohjattuja ryhmiä. Loimaan aluesairaalassa toimii sairaalan sisäisiä erityisliikuntaryhmiä, ja terveyskeskuksen fysioterapiassa toimii noin viisitoista erilaiselle tai eritasoiselle ryhmälle suunnattua kuntoutustai harjoitteluryhmää. tuloksena seurat käynnistivät yhteistyössä uusia liikuntaryhmiä. Seurojen, yhdistysten ja järjestöjen erityisliikuntaryhmiä Loimaalla toimii reilut 20. Kehitysvammaisille on kolme erilaista liikuntaryhmää, joista yksi toteutetaan yhteistyössä liikuntatoimen kanssa. Lisäksi liikuntatoimi järjestää erilaisia kursseja ja erityisliikuntatapahtumia sekä koulutusta, josta hyvä esimerkki on vertaisohjaajakoulutus. Erityisliikuntaa on kehitetty eri toimijatahojen yhteistyönä. Tapaamisen antia on lisäksi kuluvan vuoden alussa julkaistu Loimaan erityisliikuntatarjonnan kattava erityisliikuntakalenteri kuntalaisten käyttöön. Kalenteri löytyy myös internetistä osoitteesta http://www.loimaa.fi/erityisliikunta. Tärkeä tavoite kuluvalle vuodelle on, että tämä määräaikainen toimi saataisiin vakinaiseksi. Näin projektin myötä syntyneen toimintamallin ja yhteistyön jatkuminen turvattaisiin. Samalla se antaisi uusia mahdollisuuksia myös seudulliseen yhteistyöhön. Loimaalla projektiin osallistuminen on tukenut erityisliikunnan suunnitelmallisuutta. Yhteistyön, tiedottamisen ja koordinoinnin tärkeänä linkkinä toimii erityisliikunnanohjaaja. Tärkeä toimija ja yhteistyölinkki on kaupungin liikuntatoimi, jolla on 11 viikoittaista erityisliikuntaryhmää. Erityisliikuntaa on tarjolla oppilaille, jotka tarvitsevat soveltavaa liikuntakasvatusta. LIIKUNTA & TIEDE 43, 1 /2006 31. Nyt puolipäiväisesti erityisliikuntaan keskittyvä liikunnanohjaaja voisi jatkossa olla esimerkiksi kolmen kunnan yhteinen kokopäivätoiminen erityisliikunnanohjaaja. MAARIT MARTTILA Liikunnanohjaaja (AMK) Loimaan kaupungin liikuntasekä sivistyspalvelut sähköposti: maarit.marttila@loimaa.fi LOIMAA: Nyt koulutettujen vertaisohjaajien avulla on saatu ikäihmisiä liikkumaan, toteavat Loimaan kehittämistyöryhmän jäsenet Matti Kallio-Soukainen, Maarit Marttila, Maija Pietilä, Pirjo Manner ja puheenjohtaja Harri Kärkäs. MONTA TOIMIJAA MONIPUOLISTA TOIMINTAA L oimaan noin 13 100 asukkaan kaupunki on mukana valtakunnallisessa Erityisliikuntaa kuntiin projektissa. Tällainen linkki on aiemmin Loimaalta puuttunut
Projektikunnissa tapahtuu käytännössä jo nyt paljon: • Seitsemään kuntaan on palkattu uusi erityisliikunnasta vastaava työntekijä joko osa-aikaisesti tai kokopäiväisenä työntekijä • Kunnissa on käynnistetty noin 70 uutta toimivaa erityisliikuntaryhmää, joissa liikkuu noin 1.000 liikunnan harrastajaa • Kunnissa järjestettiin lähes 70 koulutustapahtumaa vuonna 2005 • Yhdeksän projektikuntaa julkaisee vuosittain kalenterin tarjolla olevista erityisliikuntapalveluista ja -ryhmistä. Yhteistyöhankkeet ja poikkihallinnollisuus ovat liikuntatoimen arkea. Kuluvalle vuodelle tämä on keskeinen haaste. Erityisliikuntapalveluille on kunnissa vahvat perusteet. Työajasta varsinainen liikunnanohjaus vie noin 15-16 tuntia ja toiminnan koordinointi ja yhteydenpito eri toimijoihin noinl2 tuntia viikossa. Tavoitteena on, että jo käynnistynyt toiminta kunnissa jatkuisi myös projektin päätyttyä vuonna 2007. Kolme koeteltua mallia kentältä Meneillään olevissa hankkeissa nähtävissä kolme keskeistä toimitatapamallia: 1. Erityisliikunnanohjaaja koordinoi 1 1 1 1: 1 1 1 i .. Erityisliikunta on tuotu esille liikunnan peruspalveluna. Kuntien päättäjät ovat tiedostaneet liikunnan merkityksen ja sen yhteyden hyvinvointiin. Ennaltaehkäisevän toimintaan ei kunnan johdossa aina olla valmiita panostamaan. projektikuntien peruskartoitukset ja kehittämissuunnitelmat ja työryhmät yhteystietoineen. Erityisliikunnanohjaajakeskeisessä mallissa erityisliikunnan koordinoinnista vastaa kokopäivätoiminen erityisliikunnanohjaaja. Projektin päättyessä sivut muunnetaan palvelemaan erityisliikuntaa laajemmin. Erityisliikunnanohjaajamalli 2. Ohjaukseen käytetään projektikuntien kokemusten mukaan noin 8 tuntia ja organisointiin noin 10 tuntia viikossa. Kurikka ja Ilmajoki ovat toteuttaneet kahden kunnan yhteistyönä vuodesta 2005 lähtien. Puolipäiväohjaaja-koordinointimalli 3. Kehittämissuunnitelmista versoo uusia malleja toimintaan 32 E rityisliikuntaa Kuntiin 2004-06 projektin kuntien suunnittelemat ja osittain jo toteutetut erityisliikuntapalvelut ovat hyvin perusteltuja. Erityisliikuntaa kuntiin 2004-06 projektin kehitystyö pohjautuu vuonna 2004 kunnissa tehtyihin peruskartoituksiin. Sivusta palvelee ensisijaisesti projektiorganisaatiota, mutta myös muita kuntia ja projektista kiinnostuneita. Puolipäiväohjaaja-koordinointimallissa erityisliikunnasta vastaa puolipäiväinen erityisliikunnanohjaaja. Myös poikkeuksia löytyy. Loimaalla ja lähikunnissa samaa ratkaisua pohditaan kolmen kunnan yhteistyönä. Kunnissa pohditaan nyt uudenlaisia mahdollisuuksia liikuntapalvelujen tuottamiseen myös erityisliikunnan alueella. Peruskartoituksesta jatkettiin kuntakohtaisiin kehittämisohjelmiin. Sivustan on toteuttanut LTS:n vastaava toimistosihteeri Tuula Valli. Niissä selvitettiin erityisliikunnan silloinen tila, tarve ja toteuttajat. Yhdistysja tuntiohjaajamalli Lisäksi voidaan mainita seutukunnallisen erityisliikunnanohjaajan käyttö, jota mm. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /2006 suuksilla järkevällä tavalla kehittää. Yksin ei pärjää. Sivuilta löytyvät mm. Ohjelmiin koottiin ne toimet, joilla erityisliikuntaa voidaan kunnan olosuhteissa ja toimintamahdolliwww.erityisliikunta.fi nyt netissä Erityisliikuntaa kuntiin projektin www-sivut www.erityisliikunta.fi otettiin käyttöön helmikuussa 2006
Tehtäviä jakamalla vältytään päällekkäisiltä toiminnoilta • Avustusten jako tapahtuu yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaan Kolmas vuosi pyrkii vakiinnuttamiseen Liikuntatieteellinen Seura järjestää valtakunnalliset VI Erityisliikunnan Päivät Jyväskylän Paviljongissa 23.-24.8.2006. Toteutuakseen malli vaatiikin aktiivisen toimijaverkoston liikuntatoimen viranhaltijan tueksi. Kunnan liikuntatoimen ja erityisliikuntaa järjestävien tahojen välinen kommunikointi ja yhteistyö on ollut vähäistä, mutta myös erityisliikuntaa järjestävien muiden tahojen välinen yhteistyö on ollut niukkaa. Liikunta toimi jakaa laajasti toiminta-avustusta ja pyrkii tukemaan omaehtoista liikkumista mm. Tavoitteena on, että foorumin olemassaolo vakiinnuttaisi erityisliikunnan aseman projektikunnan liikuntakulttuurissa ja vahvistaisi kunnan ja muiden erityisliikuntaa järjestävien tahojen yhteistyötä. Projektikunnat ovatkin omaksuneet käytännön, jossa kunnan ja erityisliikunnan sidosryhmät tapaavat yhteisessä kehittämisja keskustelufoorumissa. Ne on koettu myönteisenä. • Kokemukset välittyvät eri osapuolille • Yhteistyö vähentää eri osapuolien välisiä ennakkoluuloja • Suunnittelu ja päätöksenteko nopeutuu. Valtakunnallisen projektin loppuraportti ilmestyy Liikuntatieteellisen Seuran julkaisuna. Yhdistysja tuntiohjaajapainotteisessa mallissa kunnalla ei ole palkattua erityisliikunnanohjaajaa. Käytännön järjestäjinä toimivat erityisliikuntaa toteuttavat järjestöt, kansalaisopisto ja terveys toimi. Mahdolliset ristiriidat käsitellään jo varhaisessa vaiheessa • Sitoutuminen vahvistuu. Foorumi kokoaa saman neuvottelupöydän ääreen kunnan liikuntapalvelujen edustajat, erityisliikuntaa järjestävät yhdistykset ja seurat sekä muut erityisliikuntaa järjestävät tahot. Tiedonkeruu tapahtuu lähinnä kyselylomakkein ja haastatteluin sekä projektikuntien kuntakohtaisia loppuraportteja hyödyntäen. fi Jan-Erik Bergman 0500-6683 93 jan-erik.bergman@narpes.fi Olli Heinonen 08-88742 70 olli .heinonen@haukipudas.fi LIIKUNTA & TIEDE 43 , 1 /2006 33. Syksyllä käynnistyy myös projektin kokemusten keruu ja tallentaminen. Yhteistyössä toimijat näkevät vastuunsa ongelmien ratkaiseksi • Toiminta tehostuu. talon poika@joutseno.fi Armi Laukkanen armi.laukkanen@nurmes.fi 0405549 711 Kimmo Forsblom 017-4013 60 kimmo.forsblom@siilinjarvi .fi Matti Antila 06-4191 297 matti .antila@ilmajoki.fi Timo Hyötyläinen 06-4513 553 timo. Se julkistetaan projektin päätösseminaarissa maaliskuussa 2007. kunnan erityisliikuntaa, mutta tarvitsee tuekseen huomattavasti enemmän tuntiohjaajien ja muiden toimijatahojen, kuten järjestöjen ja kansalaisopiston työpanosta erityisliikunnan järjestämisessä ja edistämisessä. Yhteistyöstä saatuja hyötyjä ovat mm. edullisin käyttömaksuin. Suurin osa projektikunnista on foorumeita jo kokeillut. Mallin yleisenä ongelmana on se, ettei kaikissa kunnissa ole riittävän laajaa järjestötoimintaa kattamaan erityisliikunnan tarpeita. Erityisliikunnan foorumit edistävät yhteistyötä Eri toimijoiden välinen yhteistyö on osoittautunut tärkeäksi. TONI PIISPANEN, LitM Projektipäällikkö Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: toni.piispanen@lts.fi PROJEKTIKUNTIEN YHTEYSHENKILÖT 2006 Hanko Tammisaari Orimattila Lieto Loimaa Hamina Joutseno Nurmes Siilinjärvi Ilmajoki Kurikka Närpiö Haukipudas Leif Sjöstrand leif.sjostrand@hanko.fi Anne Forsström anne.forsstrom@ekenas.fi 019-2203 400 019-2633 313 Alpo Kumpulainen 03-8881 380 alpo.kumpulainen@orimattila.fi Mika Närvi mika.narvi@lieto.fi 02-4873 3254 Tarja Lähdemäki 02-7611 495 tarja.lahdemaki@loimaa.fi Maija Vahla 05-7494 211 maija.vahla@hamina@.fi Paavo Talonpoika 05-6326 276 paavo. Projekti on päivillä vahvasti esillä ja tarkoituksena on pitää niitten yhteydessä projektikuntien edustajien kokous. Toimivuuteen vaikuttaa myös liikuntatoimen viranhaltijan erityisliikuntaan kohdistama osuus työajasta. Foorumi kokoontuu kahdesti vuodessa, syksyllä ja keväällä. Tällöin vastuu erityisliikunnan koordinoimisesta on liikuntatoimen viranhaltijalla. hyotylainen@ku rikka
34 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1/2006. z w Hän on työntekijöiden fyysisen toimintakyvyn ja työssä :i: c:c kuormittumisen mittausmenetelmien rautainen ammattilainen, 1== jolle Jukolan Venlojen viestistä poisjääminen olisi tuskaa. --Sirpa Lusa: Työterveyshuolto on tärkeä väylä työikäisten terveyden edistämiselle ffi Sirpa Lusa valittiin vuoden 2006 alussa Liikuntatieteellisen 5 Seuran kuntotestausvaliokunnan puheenjohtajaksi
LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /2006 35. Liikunnan pariin ohjaaminen on yksi niistä esimerkiksi toimimalla linkkinä liikunnan palveluiden tuottajiin. Uskon tosin, että sitä on tehty työterveyshuollossa aina, mutta tiedon, menetelmien ja liikuntalajien lisääntyessä kehittämistyö on aina paikallaan. Viime aikoina erityisesti ilahduttanut kehityskulku. Tosin tällaisia raja-arvoja on pystytty luotettavasti asettamaan vain harvoille aloille ja työtehtäville. Mitä annettavaa kuntotestauksella on työterveyshuollossa. Esimerkiksi kuormitus tasoa ilmaisevan MET-yksikön avulla voidaan arvioida työn vaatima kuntotaso sekä työntekijän yksilöllinen suorituskyky ja verrata näitä toisiinsa. Oikein suunnitellulla liikunnalla, esimerkiksi nostamista työssään tekevien selän vahvistamisella, voidaan edistää työssä selviytymistä. palomiesten savusukellus). Mikä on parasta työssäsi. Se, että terveydenedistäminen on työterveyshuollossakin entistä enemmän esillä. Työterveyshuollolla on monipuolisia tehtäviä mm. Kun fyysistä toimintakykyä arvioidaan työkyvyn edellytyksenä, on testien oltava ehdottoman luotettavia ja tarkkoja. TTL:n organisaatiouudistuksen myötä tulen keskittymään entistä enemmän erityisesti työntekijöiden fyysiseen toimintakykyyn. Onko meillä tarpeeksi osaajia huolehtimaan työikäisten kunnosta ja liikunnasta. Sen tavoitteena oli tutkimuksen, kehittämishankkeiden, koulutuksen ja julkaisujen avulla edistää työssä jaksamista näissä ammateissa. Ilman tiettyä toimintakyvyn tasoa jotkut tehtävät eivät turvallisesti onnistu (esim. Siinä korostuu työterveyshuollon rooli kokonaisvaltaisessa terveyden edistämisessä. Parasta on saada palautetta asiakkailta. Työterveyshuolto tavoittaa Suomessa miltei kaikki työssä käyvät ihmiset. Ensimmäinen osastonjohtajani Työterveyslaitoksella, Aarni Koskela on sanonut, että hyvä työfysiologi on aidosti kiinnostunut ihmisistä. Tämä vaatii perusteellista tutkimusja kehittämistyötä. Tekijöitä on, mutta työikäisille tarjottujen liikuntapalveluiden laatu vaihtelee suuresti. Parhaimpaan tulokseen pääsemme yhteistyöllä eri tahojen kanssa hankkeen eri vaiheissa. Ihmisiä ei saa jättää yksin pelkän testaustuloksen kanssa. Ongelmallisinta liikuntaan ohjaaminen on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. työympäristön yhteisöön ja yksittäiseen työntekijään liittyen. Työikäisten joukko on myös kirjava eri-ikäisiä, erilaisen koulutustaustan ja työn vaatimuksia omaavia työntekijöitä. Markkinoilla olevat kunnon mittauslaitteet voivat luoda sellaista mielikuvaa, että kuka tahansa millä taustatiedolla tahansa voi tehdä testejä näppärästi nappuloita painelemalla. Kehittyvältä teknologialta odotan uusia mahdollisuuksia testauksen ja yleensäkin terveyden edistämiseen. Se, että liikunnan harrastuksesta tulee pysyvä, on usein yllättävän pienten käytännön asioitten summa. Kuntotestauksen koko prosessia tulisi kehittää esitietojen selvittämisestä palautteen antoon ja seurantaan. Miten kuntotestausta parhaiten kehitetään ja yhtenäistetään. Toimin vuosina 19992003 näihin ammatteihin liittyvässä turvallisuusammattiohjelmassa. Minä uskon siihen. Eikä sovi unohtaa myöskään liikunnan tarjoamaa rentouttavaa ja sosiaalista puolta kiireisessä työelämässä. Erityisesti olen kiinnostunut ns. Se on erinomainen väylä vaikuttaa työikäisten terveyteen. Liikunta myös ehkäisee sairauksia. Eräillä fyysisesti erittäin kuormittavilla aloilla keho voidaan rinnastaa "työvälineeksi" . Tavoitteena on myös antaa työntekijöille valmiuksia pitää huolta toimintakyvystään. Suurissa yrityksissä liikunta-asiatkin on usein paremmin hoidettu. Minkälaisia tulevaisuuden haasteita näet kuntotestauksessa. liikunnan harrastamiseen muun elintapaohjauksen ohella. Lisätietoa tarvitaan liikunnan vaikutuksista ja siitä, miten työikäisten liikuntaa järjestetään, ohjataan ja seurataan. Johtuuko työssä väsyminen vaikkapa yksinkertaisesti huonosta kunnosta. Mitkä ovat omat erityiskiinnostuksen kohteesi. Kun on saatu aikaan jotain niin, että ihmiset jaksavat paremmin työssään. Kuntotestaus voi toimia terveydenedistämisen ja/tai työssä jaksamiseen liittyvien tekijöiden selvittämisen välineenä. LTS on käynnistänyt hankkeen kuntotestauksen laadun kehittämiseksi. Saan olla mukana kehittämässä työntekijöiden fyysisen toimintakyvyn ja työssä kuormittumisen mittausmenetelmiä ja tuottamassa tietoa eri ammattien toimintakykyvaatimuksista. Se korostuu entisestään tulevaisuudessa työntekijöiden ikääntyessä, nuorempia työntekijöitä unohtamatta. Millainen on terveyttä edistävän liikunnan rooli työterveyshuollossa nyt ja tulevaisuudessa. Se vaatii verkostoitumista ja tiedottamista, jotta saamme kaikki sitoutumaan kehittämistyöhön ja yhtenäiseen mahdollisimman luotettavaan testauskäytäntöön jatkossa. Työterveyshuoltoa pidetään yleensä myös luotettavana ja asiansa osaavana kumppanina. Yhdistelemällä tietoja voidaan työntekijöitä ohjata yksilöllisesti mm. Testaajalla tulee kuitenkin olla kuormitusfysiologiaan liittyvä peruskoulutus ja kokemus, jota tarvitaan tuloksia tulkittaessa ja ohjeita annettaessa. Terveyttä edistävän liikunnan rooli on jo nyt tärkeä työterveyshuollossa. Jatkuu seuraavalla sivu lla .. turvallisuusammateista kuten pelastajat, poliisit, puolustusvoimien ammatit, vankeinhoitoala, rajavartiolaitos, tulli sekä yksityinen vartiointisektori. Työterveyshuollolla on usein pitkäaikaista seurantatietoa sekä yksilön terveydestä että työn vaatimuksista. Koulutusta tarvitsevat niin liikuntapalveluiden tuottajat kuin työterveyshuoltohenkilöstökin
XXIV OULUN LIIKUNTALÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 21.4.2006 36 Järjestäjät: Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka Virpiniemen Liikuntaopisto Paikka: Oulun yliopisto Kastellin tutkimuskeskus, Auditorio Aapistie 1, 90220 OULU Kohderyhmä: Tapahtuma on tarkoitettu lääkäreille, opettajille, lääketieteen ja muiden alojen opiskelijoille, fysioterapeuteille, liikunnanohjaajille sekä urheilijoille ja valmentajille. Väitöstutkimus "Job demands and assessment of the physical work capacity of fire fighters" käsitteli palomiesten työn fyysisiä vaatimuksia. Jukolasta, Venlojen viestistä poisjääminen olisi tuskaa. Vuoden 2006 alusta lähtien hän on toiminut Tampereen aluetoimipisteessä "Terveys ja työkyky" osaamiskeskuksen "Fyysinen toimintakyky" tiimissä. Tähän toimeen hän siirtyi Helsingissä Työterveyslaitoksen työfysiologian osastolta, jossa hän toimi tutkimus-, koulutusja kehittämishankkeissa vuodesta 1987 alkaen. Metsä on myös hyvä rauhoittumisen paikkana. Lusa väitteli Jyväskylän yliopistossa vuonna 1994. 083132 254, Osoite: Kajaaninkatu 17, 90100 OULU, e-mail: liikuntaklinikka@odl.fi, (ilmoitathan nimesi, yhteystietosi ja laskutusosoitteesi) .. Olen aina valmis kokeilemaan uusia lajeja, viimeksi joogaa ja pilatesta. Erikoistumiskoulutus: Lääkäreiden erikoistumiskoulutukseen on anottu 6 tuntia hyväksyttäväksi seuraaville erikoistumisaloille: LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /2006 Fysiatria / Liikunta lääketiede /Yleislääketiede Ortopedia ja traumatologia /Naistentaudit ja synnytykset/ Sisätaudit /Terveydenhuolto/ Työterveyshuolto Osallistumismaksu: 60 €, opiskelijat 10 €, hinta sisältää luennot ja kahvit.laskutetaan tilaisuuden jälkeen. Terveydenhuollon tohtori Sirpa Lusa toimii erikoistutkijana Työterveyslaitoksella. Oravapolkukoulun kautta olen törmännyt lasten vanhempiin, erityisesti äiteihin, jotka myös kaipaavat suunnistustaitojen kehittämistä tultuaan lasten myötä harrastuksen pariin. KUKA. Mikä on oma suhteesi liikuntaan. Tampereen Pyrinnön suunnistusporukoissa on kiinnitetty huomiota tähänkin puoleen. Olen aina harrastanut liikuntaa, suunnistusta jopa maajoukkuetasolla. Ilmoittautuminen ja tiedustelut: Ilmoittautuminen viimeistään 20 .4.2006 klo 15.00 Oulun Liikuntalääketieteelliselle Klinikalle: Puh. Haluan tarjota hänelle mahdollisuuksia hankkia perusvalmiuksia suunnistukseen ja muihinkin lajeihin, enkä korostaa kilpailullisuutta. Talvisin harrastan hiihtoa ja jumppaa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää palomiestyön fyysisiä vaatimuksia toimintakyvyn kannalta ja kehittää ja arvioida menettelytapoja savusukelluskelpoisuuden arvioimiseen palomiesten työkyvyn ja työturvallisuuden arvioimiseksi. Hän osallistuu mm. Suhde liikuntaan on ollut erilainen elämänuran eri vaiheissa. Suunnistuskilpailuissa on noussut tärkeimmäksi se, että voittaa itsensä, eikä tee virheitä. Enää ei kilpailullisuus ole se tärkein motiivi vaan oman jaksamisen edistäminen ja yhdessäolo samanhenkisten ihmisten kanssa. lasten suunnistustaitoja kehittävään oravapolkukouluun. Lapsille tarjotaan liikaa vain kilpailullisia vaihtoehtoja lajissa kuin lajissa. Nautinnollisia kokemuksia ovat olleet myös veteraanien mestaruuskisat. Suhtautumistani liikuntaan olen joutunut pohtimaan myös oman tyttäreni kautta
010 778 6610, toni.piispanen@lts.fi (Työhuone Suomen Urheilukirjaston tiloissa, Suomen Urheilukirjasto Olympiastadion) Teijo Pyykkönen, tutkimusja julkaisupäällikkö •tutkimus-ja kehittämisprojektit, Julkaisuja Impulssi -sarjat puh. 040 753 0740, jouko.kokkonen@lts.fi Kyllikki Marttala, sihteeri •sihteeri-ja toimistopalvelut puh. 010 778 6603, kari.keskinen@lts.fi Jyrki Aho, projektisuunnittelija • Kuntotestauksen laadun kehittämishanke puh. 010 778 6602, kylli.marttala@lts.fi Leena Nieminen, toimituspäällikkö • lehdet: Liikunta & Tiede, Motion Sport in Finland puh. 010 778 6604, leena.nieminen@lts.fi Arto Pohjamo • kirjanpito, palkanlaskenta (osa-aikainen) puh. Keskinen, pääsihteeri • Seuran toiminnan ja talouden johtaminen puh. 010 778 6601, tuula.valli@lts.fi www.lts.fi LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /2/Il; 37. 010 778 6605, eeva.tulisalo@lts.fi Tuula Valli, vastaava toimistosihteeri • jäsenja tilaajarekisterit, julkaisumyynti ja -laskutus, seminaarijärjestelyt puh. Liikuntatieteellisen Seuran puhelinnumerot muuttuvat 1.3.2006 r SEURAN UUSI PUHELINNUMERO ON 010 778 6600 Liikuntatieteellinen Seura ry Olympiastadion, eteläkaarre, 00250 Helsinki toimisto@lts.fi, fax 010 778 6619 HENKILÖKUNTA 2006 Kari L. 010 778 6600, arto.pohtamo@lts.fi Toni Piispanen, projektipäällikkö • Erityisliikuntaa kuntiin 2004 2006 -kehittämisja konsultointi projekti puh. 010 778 6609, jyrki.aho@lts.fi Tiina Heinonen, koordinaattori • kuntotestaustoiminnan ja liikuntalääketieteellisen toiminnan koordinointi puh. 010 778 6606, tiina.heinonen@lts.fi Jari Kanerva, viestintäpäällikkö • tiedotus, koulutustapahtumat puh. 01 778 6608, teijo.pyykkonen@lts.fi Eeva Tulisalo, projektipäällikkö • Liiku terveemmäksi -projekti, VI Erityisliikunnan Päivät 2006, 8th Scandinavian Conference of Medicine and Science in Sports 2006 puh. 010 778 6607, jari.kanerva@lts.fi Jouko Kokkonen, tutkija • historia ja yhteiskuntatieteet, urheilu ja nationalismi puh
Tämä vaikeus tuli esiin myös vuoden 2005 urheilijaa valittaessa, kun vammaisurheilun piirissä ilmaistiin joiltakin tahoilta pettymys Tuija Helanderin valintaan sekä joihinkin käsitteisiin, joita valinnan yhteydessä käytettiin. 38 T odettakoon ensin, että Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaosto järjesti vuonna 2001 Urheilutoimittajien Liiton kanssa seminaarin aiheesta "Miten tiedottaa vammaisurheilusta". Erityisliikunnan määrittely toteaa, että "erityisliikunnalla tar. Lisäksi myös vuonna 2003 opetusministeriössä tehtiin erityisliikunnan käsitteistöä koskeva raportti, jossa käsitteiden eroja ja yhtäläisyyksiä on selvitelty. Helsingin Sanomien urheilutoimittaja Pekka Aaltonen kirjoitti 4.9.2005 kolumnin otsikolla "Vammaisurheilu on vaikea asia medialle". Leo-Pekka Tähden ei ole syytä olla huolissaan vuoden urheilijan valinnasta, sillä Tuija Helander on nimeämisensä ansainnut. Vammaisurheilu osa erityisliikuntaa Menestynyt vammaisurheilija Leo-Pekka Tähti toi nettisivullaan esiin, että Tuija Helander sekoitti hänen mielestään käsitteitä, kun tämä puhui valinnan yhteydessä erityisliikunnasta. Vammaisurheilun huipputaso on samanaikaisesti osa suomalaista huippu-urheilua sekä myös erityisliikunnan kokonaisuuteen kuuluva alue. Hän on kyllä nykyisin menestynyt vammaisurheilija, vaikka onkin mukana nimenomaan elinsiirtoväen kisoissa. Ylipäätään myös eri urheilulajien parhaiden saavutusten asettaminen jotenkin objektiivisesti paremmuusjärjestykseen on lähes LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /2006 mahdotonta, mutta olemme silti tottuneet tähän vuosittaiseen leikkiin. Kirjoituksessa hän toi rehellisesti esiin mm. Seminaarissa oli jaossa erillinen erityisliikunnan ja vammaisurheilun perustietopaketti, jossa selvennettiin vammaisurheilun ja erityisliikunnan käsitteitä. Teksti: KARI KOIVUMÄKI Urheilu toimittajat ja vaikea vammaisurheilu Jo muutaman vuoden ajan on mediassa tuotu esiin se seikka, että vammaisurheilun arviointi ja palkitseminen on urheilutoimittajille vaikeata. vertaamisen vaikeuden. Toki vammaisurheilun vertaaminen muun urheilun kanssa onkin vaikeata
Sodan aikana oli Englannin laivasto pommittanut Suomen länsirannikkoa, ja nyt tammikuussa 1856 kaupungin porvaristo päätti perustaa yhdistyksen, jonka nimeksi sovittiin Segelföreningen i Björneborg. KARI KOIVUMÄKI Erityisliikunnan suunnittelija Opetusministeriö Sähköposti: kari.j.koivumaki@minedu.fi Teksti: ERKKI VETTEN NIEMI Porilaiset porvarit ja aikidon • • • • assat K rimin sota oli jo ohitse, kun Porin kauppiaat ja teollisuusmiehet pitivät neuvoa rannikon turvallisuutta edistävistä toimenpiteistä. Vuoden vammaisurheilijan valinta on julkinen tunnustus vammaisurheilun saavutuksille. Seuran jäsenistä voidaan mainita "tiilitehtailija Bäckman, Rosenlewin kauppahuoneen perillinen Fr. Vammaisurheilu on kokenut niin meillä kuin myös maailmalla viime vuosikymmeninä suuren kehityskaaren ja nousun. Kehitys jatkunee lähivuosina ja tällä on monenlaisia myönteisiä seurauksia niin vammaisille urheilijoille, heidän tukijoilleen, yleisölle kuin myös koko urheilujärjestelmälle. Kaikilla näillä järjestelmillä on kontakteja IPC:n eli kansainvälisen paralympiakomitean suuntaan, mutta järjestelmät toimivat myös kohtalaisen itsenäisinä ja omina liikkeinään, mikä on omiaan vaikeuttamaan vammaisurheilun ulkopuolisten tahojen ymmärrystä kokonaissysteemistä. Porin nuorisoa ei purjehdusharrastus vielä puhutellut. Grönfelt". Paralympialaisten lisäksi omia kisojaan järjestävät kuurojen sekä kehitysvammaisten ja elinsiirtoväen liikuntaorganisaatiot. Vammaisurheilun huipputaso on samanaikaisesti osa suomalaista huippu-urheilua sekä myös erityisliikunnan kokonaisuuteen kuuluva alue. Wilhelm Rosenlew ja laivanvarustajasuvun, Grönfeltien perillinen]. Jatkossa tarvitaan nykyistä parempaa yhteistyötä näiden vammaisurheilun eri osa-alueiden kesken, jotta voidaan yhdessä sopia myös niistä tavoista, joilla vammaisurheilun kenttä toimii esimerkiksi Urheilutoimittajain Liiton kanssa. Lainaus on Leena Laineen vuonna 1984 ilmestyneestä järjestöhistoriallisesta tutkimuksesta. Olisi asialle eduksi, että Urheilutoimittajain Liitto ottaisi vammaisurheilun saavutusten arvioinnin erillisen pohdinnan kohteeksi ja tekisi tämän yhteistyössä keskeisten asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Vuoden vammaisurheilijan valinta vaatii jatkossa nykyistä parempaa yhteistyötä Urheilutoimittajain Liiton sekä Suomen Paralympiakomitean ja sen jäsenjärjestöjen kesken, jotta valintojen valmistelu voidaan tehdä riittävän ja oikean tiedon pohjalta. Fr. Neljä itsenäistä toimijaa Maailmalla on tällä hetkellä ainakin neljänlaista kansainvälistä järjestäytynyttä vammaisurheilua. Kenellekään ei ole eduksi, jos valintaa ei valmistella huolellisesti kaiken olennaisen käytettävissä olevan tiedon pohjalta. koitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joiden on vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan vamman, sairauden, muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi. Toki vuoden vammaisurheilijan valinnan yhteydessä kyse on nimenomaan vammaisurheilun eikä muun erityisliikunnan saavutusten palkitsemisesta. Hän LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /2006 39. Lisäksi tähän ryhmään kuuluvien henkilöiden liikunnan ohjaaminen vaatii soveltamista ja erityisosaamista"
omistaa Pajulahden liikuntakeskuksen, tukee liikuntatieteellistä sekä liikuntalääketieteellistä väitöskirjatasoista tutkimusta. Kirjalliset hakemukset osoitetaan 30. Osoite on Wallininkatu 10, 00530 Helsinki. Kaikki mahdolliset ruumiinkulttuurit elävät ja kuolleet, rahvaanomaiset ja herraskaiset halutaan tarjoilla yhden suuren tarinan puitteissa. "Yhtenäisurheilun muotoilut ovat petollisia" , Eichberg kirjoittaa. Koska porilaiset patruunat Aleksanteri II:n hallituskaudella antoivat hevoskärryjen siirtää ruhonsa punssille tuoksahtaneesta kabinetista Kokemäenjoen rantaan, jossa istahtivat purjevenheen pehmustetulle tuhdolle, heidän jälkeläisilleen seitsemännessä polvessa suodaan tilaisuus viettää järjestäytyneen seuraliikunnan riemuvuotta. Vielä myöhemmin, vuonna 2001, hän jo kartoitti ruumiinkulttuurien parissa täällä tehtyä tutkimusta; artikkeli ilmestyi Tanskan urheiluhistoriallisen seuran vuosikirjassa. Heidän harrasteitaan ovat aikidon, autoslalomin, biljardin ja boogie woogien tapaiset urheilut. esitti kyseessä olleen varhaisin kotimainen "urheiluseuraksi luettava järjestö", ja ilmeisesti tämän lausunnon nojalla Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) juhlii parhaillaan tasavuosia. Hakemuksessa on mainittava ainakin tutkimussuunnitelma, alustava aikataulu sekä tutkimuksen valvoja ja/tai tutkijan suosittelijat. Mutta jos SLU haluaa järjestää 150-vuotisgaalan, jolle löytyisi Eichbergin kaipaaman kriittisen tutkimuksen hyväksymä perusteluketju, ehdottaisin nyt alkaneiden juhlien pikaista lykkäämistä vuoteen 2143. 28.2. Yritän nyt ilmaista sen yhdellä virkkeellä. Kun eri aikakaudet on huolettomasti sovitettu "saman katon alle", moderni kilpaurheilu asettuu historiallisen kehityksen huipentumaksi. klo 18 Tieteiden talo, sali 505 (Kirkkokatu 6, Helsinki) Mihin liikunnan lisärahat pitäisi käyttää. Hakemuslomake on tulostettavissa säätiön kotisivuilta: www.urheiluopistosaatio.fi. Apurahaa voi saada myös niihin liittyvien julkaisukustannusten kattamiseen. Tämä katkos olisi ehkä ymmärretty aikaisemmin ja monelta hassutukselta vältytty, jos Henning Eichbergin ajattelu olisi saapunut Suomeen ennen Leena Laineen teoksen ilmestymistä. Saman vuosikymmenen eli 1980-luvun lopulla Eichbergiä viimein suomennettiin antologian verran. On siellä tietysti purjehtijoiden liittokin, mutta herra Bäckmanin 1850-luvun risteilyistä näyttäisi olevan melkoinen harppaus neiti Multalan 2000-luvun laser radial -luokan rientoihin. Studia athletica keskustelusarja on yksi kokeilu tämän tavoitteen suunnassa. Tilaisuudet ovat kaikille kiinnostuneille avoimia ja maksuttomia. Teemaksi on valittu "150 vuotta Hyvässä Seurassa". Jos hakija on saanut tai saamassa osarahoitusta haettavaan kohteeseen myös muualta, on se syytä mainita. Mahdollisia lisätietoja saa säätiön asiamieheltä 050-5603547.. Näin rakentuva historiallinen kaari on varsin vaikuttava, ja sen osoittama historian taju hyvin kiinnostava. Tahko Pihkala -seura pyrkii Tahkon hengessä kriittisesti mutta huumoria unohtamatta tarkastelemaan liikunnan ja urheilun nykytilaa pyrkimyksenä sen kehittäminen harrastajiaan ja yhteiskuntaa mahdollisimman hyvin palveleviksi toiminnoiksi. Tutkimuksella on kriittinen tehtävä. "Ne vaativat vastapeliä. Esimerkit olen poiminut SLU:n jäsenjärjestöjen joukosta. päivään huhtikuuta 2006 mennessä säätiön hallitukselle. 28.3.2006 klo 18 20 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki, sali: 312 25.4.2006 klo 17 20 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki, sali: 312 Lisätietoja: likka Vuori Tahko Pihkala Seuran puheenjohtaja ilkka.vuori@koti.soon.fi, iikka.vuori@uta.fi URHEILUOPISTOSÄÄTIÖN TUTKIMUSAPURAHAT HAETTAVISSA Urheiluopistosäätiö, joka mm. Silloin tulee kuluneeksi tasan sataviisikymmentä vuotta Suomen Liikunta ja Urheilu -nimisen etujärjestön perustamisesta. Eichberg havaitsi suuntauksen, jota voisi kutsua totalisoivaksi tutkimusotteeksi. " Kaikki kunnia siis suuriruhtinaskunnan aluevesien puolustamisesta huolehtineille porilaisille. Millaista ruumiinkulttuuria perilliset sitten suosivat. ERKKI VETTEN NIEMI sähköposti: e.vettenniemi@webinfo.fi 40 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /2006 STUDIA ATHLETICA -KESKUSTELUSARJA Urheilussa ja liikunnassa ei kaikki ole koskaan aivan kohdallaan
P Roosin mietteet jotka voidaan näpäyttää esiin kotipäätteelle ovat saaneet aivan kohtuuttomasti tilaa, ja tultavalta pyydetty sivun mittainen seloste juoksu-uskoon hurahtamisesta jollaisia alan lehdet julkaisevat hyvin harkiten tulee vastaan kahdesti. Jari Ehrnroothin ja Jussi Kotkavirran artikkelit eivät ole osuneet kohdalle, ei edes Heimo Pihlajamaan tuotanto; jälkimmäisen teos Aurinkokaste olisi ollut relevanttia luettavaa jo siksi, koska filosofillakin esiintyy pyrkimystä kaunokirjalliseen ilmaisuun. J. R anskassa on tehty kiehtovaa tutkimusta paratekstistä, kuten kirjojen nimeämisen ja takakansitekstien käytännöistä. Tapio Kosken kirjan takakanteen on painettu kehut tamperelaiselta professorilta ja amerikkalaiselta toimittajalta.Jälkimmäinen arvio on englanniksi; toimittaja ei siis ole kyennyt käsikirjoitusta lukemaan. Tätä kautta hän haluaa auttaa toisia juoksijoita hahmottamaan "omakohtaisia mielekkyysrakenteita", jotka joutaisivat korvaamaan ulkoapäin asetetut tavoitteet. 250 s. Mutta eihän fenomenologinen analyysi rakennu ainoastaan Heideggerin (sinänsä massiiviseen) olemukseen nojaamalla, eikä filosofisen juoksukirjallisuuden tarvitse lainkaan tunnistaa "onttisen kosketuksen" värähdystä. Tampere University Press. Esimerkiksi ennakkokehujen historia olisi Suomenkin osalta hyödyllinen tutkimushanke tarkoitan teosten ensimmäisiä painoksia, joihin kustantaja (tai tekijä) haluaa mukaan käsikirjoituksen lukijoiden kommentteja. Laiminlyönnit olisivat olleet vähemmän kohtalokkaita, jos Tapio Koski olisi kuunnellut vain omaa kehoaan Heideggeria tutkiessa (tai tutkinut askeliaan Heideggeria kuunnellessa). "Juoksenpahan tuohon nuo askeleet, ne tulevat niin että ei ehdi alta pois", hän jatkaa tai olisi periaatteessa voinut jatkaa, mutta tämä lainaus tulee Heimo PihlajaLIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /2006 41. Kotimaisia keskustelijoita edustavat lähinnä]. (Tai korkeintaan Borgesin kertomuksessa, jossa kirjoitetaan Quijote uudelleen, ainakin melkein.) Tutkimuksen oletettu uutuusarvo on nyt siinä, että tekijä erittelee juoksemisen "tuntemuksia ja kokemuksia" ottamalla ritolat, hienommin sanottuna osallistuvalla metodilla. Ei ole. Hukassa ovat myös John Balen Running Cultures ja Bernd Heinrichin Why We Run. Erikoista asiassa on sekin, että kun takakansi puhuu "pioneerityöstä", jonka aihevalinta on "rohkea" ja koko hanke "ainutlaatuinen, suurenmoinen ja tärkeä", lausuntojen antajat esittelevät vain omaa tietämättömyyttään. Sellaiset kahlitsevat muita eli valaistumattomia yksilöitä. Alaviitteessä myönnetään harjoitteiden tapahtuvan kävellen: "Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä etteivätkö jotkut saattaisi myös (esimerkiksi aika ajoin) hölkätäkin kevyesti." Etsivä löytää ja lukija lopulta palkitaan, takakannen lupaamilla oivalluksillakin. Nokkela lukija voisi huomauttaa, että toisiaan "vastaavia" teoksia ei ole mistään aiheesta koskaan tehty. Lähdeviitteillä varustettua tekstiä olisivat tarjonneetjyväskylässä tehdyt tutkielmat, mutta niiden luokse ei näköjään Tampereelta jalan jaksa. P. Japanilaisten "maratonmunkkien" esittely hymyilyttää. Teksti: ERKKI VETTENNIEMI HÖLKÄLLÄ HEIDEGGERIN KANSSA Tapio Koski: Juoksemisen filosofia. Kestävyysjuoksun monet ulottuvuudet miten lihan kautta voi haastaa itsensä. Onhan sentään Journal of the Philosophy of Sport seurannassa. Kosken puolustuksena todettakoon, että Heideggerin filosofiaa ei ehkä ole tätä ennen näin systemaattisesti sovitettu kahdella jalalla kiiruhtamiseen. Mutta on filosofillakin mestarinsa, saksalainen herrasmies ja professori Martin Heidegger, jonka tiedetään sateisena aamuna harkinneen juoksuaskelia raitiovaunuun rientäessään. Hän on halunnut sanoa paljon muutakin jalkapelin taidosta ja olettanut kulkevansa neitseellisessä maastossa, jolloin lukeneisuuden aukot imaisevat tekstiltä uskottavuuden. Roos ja Juoksija-lehden kirjoittajat. Entä ulkomainen keskustelu. (Ranskalaisen ja saksalaisen kirjallisuuden jätän väliin, niitähän ei Suomessa tarvitse enää seurata.) George Sheehanin 1970-luvun kulttiteos Running and Being on hallussa, mutta testamentiksi jäänyt Going the Distance kateissa. Jyväskylään asti ei vienyt edes juna. Siihen on tamperelainen tekijä antanut luvan: Kosken mukaan "filosofista juoksemisen fenomenologista analyysiä ei ole aiemmin Suomessa tehty (enkä ole löytänyt englanninkieliseltäkään alueelta yhtään vastaavaa teosta)". Henning Eichbergin suomennokset sekä artikkelivalikoima Body Cultures lienevät edelleen ostoslistalla, samoin kuin Percy Ceruttyn pohdinnat, joissa pureudutaan kilpajuoksun merkityksiin. Kenen muun kuin Heideggerin kanssa antaudutaan dialogiin. Juha Hurmeen tekstiä 'Ruumiin kuljetusta' ei mainita lainkaan, vaikka antologia, jossa se ilmestyi, on merkitty bibliografiaan. "Minä en juokse vaan minua juostaan", Koski tunnustaa päiväkirjalleen
Se on suotavaa myös tieteellisessä tekstissä. "Ensimmäinen kirja juoksemisen filosofiasta", kirkuu kustantajan tiedote, joka on sekin paratekstiä. Vettenniemi voisi olla tyytyväinen itseensä, että on ollut niin hyvässä ja timmissä juoksukunnossa kuin kertoo olleensa. Kirjassani käytän Heideggerin filosofiaa, jota en itsekään kaikilta osin purematta niele (minkä tuon myös tekstissäni esille), juoksemisen analyysin apuna. Kuin koti ja kesämökki samassa paikassa. Ostoslistallani ovat monet kirjat. Ultrajuoksija Pekka Aalto varmaankin laski päälle 5 min. Sen ostin vuonna 1987. Yli kuusi minuuttia kilometriä kohti. Nyt ei kuollut oppimestari tule apuun. Se tahtoo sanoa, että piirikunnallisen tason kävelijä porhaltaisi kaukana edellä ja menoaan hieman hillitsemällä filosofi saisi seuraa meditoivista japanilaismunkeista. Olennaista eivät ole käsitteet tai termit, Koski toteaa viimeiselläsivulla, silloin jo kadotettuaan lukijansa heideggeriläisen käsitteistön ja terminologian syövereihin. Vilkaistaan silti juoksijan ilon virallista luonnehdintaa: hyväntahtoinen kupliva onnellisuus. Kun tilanne on tämä, kirjastani käytetty käsite pioneerityö on täsmälleen oikea ilmaisu. Tiedostin kuinka onnekas olin. Totta. "Juoksu on vastausta kysymyksiin, joita ei ole, tai joihin ei ole vastausta todellisuudessa, ehkä kuitenkin alan kirjallisuudessa." ERKKI VETTEN NIEMI Sähköposti: e.vettenniemi@webinfo.fi KOMMENTTI EDELLISEEN Erkki Vetten niemi on ystävällisesti lukenut kirjani ja kirjoittanut siitä arvion. menevät kilometrit juostessaan USA:n halki. Saako paratekstin sokaisema ostaja edes myötätuntoa. Ei tosin Eichbergin Liikuntaa harjoittavat ruumiit. (Vaikutelma on tahattomasti sama kuin Borgesin toisessa tarinassa, joka alkaa Akilleen ja kilpikonnan kilpajuoksulla, mutta etenee maailmankaikkeuden mysteerien lähteille.) Nimellisen johdannon jälkeen työkalupakkia levitellään lähes sata sivua. Kustantaja haluaa kirjojensa menevän kaupaksi. "Päälle viiden minuutin kilometrejä ei lasketa", vahvistaa Juha Hurme. Moisen hybriksen Pihlajamaa punnitsi jo päättyneellä vuosisadalla. Kun kirjoitin kirjaa, etsin olennaisia lähteitä, filosofien tekstejä, joissa juoksemista olisi käsitelty filosofisesti. Juoksun määritelmän mukaan kävely (toisen jalan oltava maassa) ei ole juoksua. "Aurinko oli laskemassa ja kultasi järven, ilma oli tyyni, veneitä liikkui järven selällä. Saan juosta sellaisessa ympäristössä. Juoksija-lukija lienee halukas ja oikeutettu tietämään, millaista on fenomenologin askellus silloin, kun lääkkeet ovat niin sanotusti kohdallaan. Lopuksi muutama sana ilosta ja sen määritelmästä. Ajattelin kirjaa kirjoittaessani, että ilo jos mikä on sellainen asia, josta jokaisella on vähintään intuitiivinen käsitys. Kuusi minuuttia kilometriä kohti Tutkimustuloksina ymmärrettävät yhdeksän "kokemuksellista ydintä" on listattu selkokielellä. Hölkkä on hidasta juoksua. Ei hitaampia tarvitse vähätellä. Eppäillä soppii, sanoi entinen hölkkääjä. Vai onko ainoa mittari min/km. Olisiko hänen pitänyt harrastaa juoksemista, jotta olisi ollut oikeutettu kirjoittamaan ihmistä koskevaa filosofiaa. Ja kyllähän matkankin pituus vaikuttaa vauhtiin. Kun minulle tarjottiin tilaisuutta kommentoida arviota, teen sen. Juoksemisen filosofiasta kirjoittamalla ei rikastu. En löytänyt yhtään. Miksi vitsailla Heideggerista ja raitiovaunusta. Niitä ovat muun muassa hiljaisuus, läsnäolo, ilo ja hartaus. Heideggeria lukeneet ymmärtänevät hänen tavoitteensa olleen ihmisen olemisen tapojen analyysi. Tämähän on herkkää ja kaunista, siis aivan oikeasti, kun vain muistetaan miljoonien lenkkeilijöiden ja tuhansien kirjoittajien jo omia teitään paikallistaneen vaihtelevan määrän ytimiä. Tämän vuoksi ajattelin, että sitä ei tarvitsisi määritellä ja analysoida raskaalla käsitteistöllä, kun sitä on tekstissäni (sekä omasta että Vettenniemenkin mielestä) pelottavan paljon. Se on kenties akateemista filosofointia, mutta ei sellaista jalkapatikan pohdiskelua, josta avautuisi "keskusteluyhteys" maallikkolukijaan yhteys, joka on tekijän tietämättä ja ilman fundamentaaliontologian raskainta jargonia jo solmittu. Ja toki myös kaunokirjallisuuden käyttö on aina paikallaan. Kuinka kuormittavaa hölkän pitäisi olla jotta se muuttuisi juoksuksi. Mitä se merkitsee. Niiltä vuosilta, jolloin viitsin tarkkailla omaa vauhdinjakoani, kehoni muistaa jo viiden minuutin kilometrien olleen turhauttavaa ja ilotonta taivallus ta, jota tein vain seuran vuoksi. Jos ajatellaan kuormittavuutta, 60-vuotiaan tai huonokuntoisen juoksu saattaa olla kuormittavampaa ja hitaampaa kuin 30-vuotiaan hölkkä. Hölkkääjä hankkinee omat väristyksensä, mutta tietääkö hän mitään juoksemisen olemuksesta. Ylipäänsä en ymmärrä ilkeästi kirjoitetun kritiikin merkitystä. Mutta sehän on pintaa, se on eri asia kuin praksis. maalta. Mikä on siis 42 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /2006 kustantajan vastuu. Näin raikkaasti poreilevan äidinkielen jälkeen on yllättävää nähdä, että tekijä välillä suomentaa sitaatit englannista, joskus jättää ne silleen, ja toisinaan antaa sekä originaalin että käännöksen. Vettenniemen mainitsemat kirjailijat eivät ole filosofeja. Tätä tarkoitusta edistää kirjan ulkoasu. Tämä on yksilöllistä. Järvessä puhdas vesi. Tunteesta innoissani lompsuttelin rinnettä alas kohti järven rantaa ja vedin tietoisesti happea sisääni oikein vetämällä vetäen." TAPIO KOSKI Sähköposti: tapio.koski@uta.fi
Tämä selvenee esimerkiksi erään suomalaisen urheilun harmaan eminenssin eli K. (Oksanen 2003.) Heikeliä empatialla Itsekin juosseena herkistyin eniten Vettenniemen Heikel -analyysille. Ruumiin harjoituksen teknologiaa Joutavissa juoksuissa on kyse siis myös ruumiin harjoitusten historiasta. Heidän tulisi kirjan mukaan huomioida koululaisten ikä ja kokemus, jolloin nämä voisivat antautua voimistelun asialle "koko sielullaan". Teksti: ILKKA LEVÄ JUOKSEMISEN KONTRAPUNKTI VARHAISTEN JUOKSUKULTTUURIEN KARTOITUS ErkkiVettenniemi: Joutavan juoksun jäljillä. Tällä kertaa Vettenniemi on tehnyt suururakan antikvariaatista sattumalta löytyneen opuksen avaamana. SKS 482 T utkija Erkki Vettenniemen tarttuessa aiheeseen kuin aiheeseen syntyy vuoristopuron kirkkaan veden tavoin pulppuavaa tekstiä, joka näennäisten rönsyilyjensä alla pysyy tiukasti johtoteemassaan. Silloin tutkimus voisi suunnata ihmisyhteisön historiaa tässä ja nyt, historian tässä useiden menneisyyksien ja nykyisyyksien saumakohdaksi käsittäen. Levälahden eli tuttavallisemmin vain "Levän" kommenteissa Heikelistä. E. Unohdetut silloiset auki Vettenniemi kerii auki juuri tällaisia unohdettujen ja unhoon painuneiden juoksukulttuurien "tuolloisuu tta" historiassamme hyvin oivaltavasti, itsestään liikkeelle lähtien. Kestävyysjuoksun varhaisvaiheet Suomessa. Tämä tehdään kuitenkin taidolla eli siten, että nähdään metsä puilta eikä jokaista pientä yksityiskohtaa tarvitse ihmetellä sen antikvaarisen luonteen takia kuten museaalisten keräilijöiden heimossa olisi tapana. Myös nykyisin erityisesti valmentajilla on vaikeuksia huomioida lasten ikä ja kokemusmaailma heidän kykyjensä kehittämisen osana. Heikeliä analysoidessaan Vettenniemi tulee (ehkä osin tahtomattaan) tavoittamaan hänen tunnetodellisuutensa ja kokemusmaailmansa varsin empaattisesti, nähden Heikelin omien tavoitteidensa ja pyrkimystensä suhteen aikansa lapsena kiivailemassa asioista silloin kun kiivailuun hänen omien tuntemustensa mukaan oli aihetta. Tämä on haastavaa, sillä se vaatii tutkijalta oman persoonansa tuntemista nietzscheläisen ankarasti, ankara-sanan varsinaisessa merkityksessä. Heikelin kuvaama sauvaharjoitus lienee varhaisimpia koordinaatioharjoittelua ja voimaharjoittelua yhteen nivova tapa harjoitella. Ja aihetta tuntui riittävän, sillä tietty kompleksisuus Heikelistä kyllä Vettenniemen analyysin kautta paistaa. Ei, hän tohtii asettaa löydöilleen tarkentavia kysymyksiä ja rakennella niitä pyörittelemällä "haarautuvien polkujen rihmastoa" varhaisille juoksemisille, hieman samalla tavoin kuin sosiaalipsykologi Atte Oksanen on mieskulttuurin osalta Suomessa jo aiemmin tehnyt. Tästä olen ymmärtänyt ei, en tulkitse, vaan ymmärrän Vettenniemenkin projektissa olevan kyse. Eli siis ruumiin teknologioista, kuten Vettenniemi toteaa. Tärkeä huomio on myös Heikelin neuvo opettajille. Älkää koskaan tulkitko, vaan ymmärtäkää.Ja näissä näkemisen tavoissa on olemassa muitakin erottavia tekijöitä kuin sanojen semanttinen ero. Mutta Heikelin suhteen teknologia on alisteista jollekin, eikä siitä tule itseisarvo, vaan se omaa tietyn välinearvon, jonka osana se palvelee kokonaisuutta. Onhan juoksemisessa aina myös kyse filosofisesti ajatellen maailmassa olosta ja maailma suhteesta sekä tuon suhteen laadullisista eroista. Tulkitseminen sisältää aina jollain tasolla manipulatiivisen ulottuvuuden, mutta ymmärtämisessä tutkiva subjekti ja tutkittava objekti sulautuvat toisiinsa ajatuksellisesti. Levä toteaa hänen olleen loppujen lopuksi "herttaisen ja oikeamielisen LIIKUNTA & TIEDE 43, 1 /2006 43. Juuri tällä tavoin kuuluisi tutkimusaiheen jokaiselle tieteenharjoittajalle noustakin syntyä kevyesti kuin vahingossa, jäädä soimaan jonnekin tajunnan reunamille ja pulpahtaa sieltä esiin hieman ilkikurisesti levittäen kasvustonsa sitten koko hahmoteltavan kokonaisuuden kartografiaksi tutkimuksen valmistuessa. Tämä sisältää myös aikalaiskriittisen ulottuvuuden. Näin nykyisyyden ristiriitaisuus voitaisiin nähdä menneisyydessäkin siihen hajoamatta. Hänessä Vettenniemi illustroi monin kohdin suunnattoman vivahteikkaasti juoksumme varhaisen suurmiehen ambivalenttia suhdetta juoksemiseen. Hän myös ajoittaa tutkimansa asiat piinaavan säntillisesti kronologiaan, mutta ei ole vielä tähänkään tyytyväinen. Itse asiassa niissä on inhimillisyyden mittainen ero. Siitä, koemmeko olevamme osa maailmaa saumattomasti vai pirstaleisesti. Kummastutti muuten, että eräässä kirjaa koskeneessa arviossa tämä puoli sivuutettiin toteamalla kirjan jääneen voittajan historian kuvailuksi. Vettenniemi esimerkiksi lainaa Heikel-tutkimuksen antia ja toteaa Viktorin nujertaneen voimistelun ja miekkailun avulla sitä "infernaalista demonia", joka hänen nuoruuttaan varjosti. Tätä Vettenniemen kirja ei nimenomaan ole, vaan siinä leväytetään menneen maailman pakka sekaisin siten, että asioiden moninaisuus näkyy
Juoksemisen historian moniäänisyyden tavoittamisesta ilman vajoamista sellaisen yksityiskohtia kuvailevan kerronnan psykedeeliseen skitsofreniaan, josta ainoana ulospääsynä on paranoia ja voittajan tarinan näkeminen ainoana vaihtoehtona. Shakkia. Laajahkot historialliset yleiskatsaukset vaikkapa toisen maailmansodan vaiheista tosin tuntuvat historiansa edes kohtuullisesti osaavasta tarpeettomilta. Olympialajeja tietysti, muuta kilpailullista liikuntaa. Eikä voimistelusta Heikelillä saanut Levän mukaan tulla "anatomisten kamariteorioiden" ohjaamaa robottimaisuutta, vaan ihmisen tuli saada olla pohjimmiltaan luovuttamattomasti "jotain muuta kuin kone", kuten Vettenniemi oivaltavasti tuo esiin. Maan johtaviin RR-moottoripyöräilyn asiantuntijoihin kuuluva toimittaja Lexi Lehtonen piirtää ajankuvia ytimekkäästi alkaen hevosten höyryävästä hengityksestä syksyaamussa päätyen internetin tuloon. Tieto rautasauvateoksen uusitusta painoksesta nyansoi lisää Heikel kuvaamme. Jälleen Heikel huomioi lasten tarpeet ja tulee konstruoineeksi lapsuudelle oman tilan tuon ajan yhteiskunnassa. Helsinkiläinen Otto Brandtin "Cleveland Pääasioimistoliike" mainosti Wanderer-moottoripyöriä Helsingin Sanomissa toukokuussa 1905. Teksti ei jää jälkeen painoasusta. Urheilu kulkee teoksessa kuitenkin niin kiehtovana ja keskeisenä juonteena, että Suomen Urheilumuseosäätiön valintaraati päätyi Vuoden urheilukirja 2005 -valinnassaan poikkeukselliseen ratkaisuun. Saattoipa olla, että Viktorkin nämä toiveikkaat "fantasiansa" toiveiksi ymmärsi. Mainos oli alallaan ensimmäinen. Otto Brandt juniorin (18931974), perheyrityksen toisen polven toimitusjohtajan, oma urheilu-ura kuvataan historiateoksessa tarkoin. Heikelin mielenlaadusta ja maailmasuhteesta kertoo myös Vettenniemen oivaltava ajatus siitä, miten "voimistelutiloja koskevat ohjeet ovat taas toivomuksia, joilla ei ilmestyessään ollut tekemistä asioiden todellisen laidan kanssa". Tästä VettenniemenJoutavan juoksun jäljillä teoksessa on kyse. Heikel toteaa tämänikäisille lapsille tällaisten tekniikoiden olleen kuitenkin aivan liian vaativia. Autoja moottoripyöräkilpailuja. Sen arvo määrittyy tietenkin tulevaisuudessa, mutta uskon, että paikka suomalaisessa juoksuhistorian kaanonissa on hedelmällisenä tarkentavana riitasointuna taattu. Värikkäistä väliotsikoista, kuten "Kekkosen sorron aika alkaa", ei aina avaudu selkeää yhteyttä tekstiin. Heikel oli surukseen huomannut, että jotkut opettajat olivat käyttäneen hänen ohjeitaan liian nuorien koulukkaiden parissa. Mutta laaja oli urheilun käsite jo sata vuotta sitten. U rheilun piiriin tuntuu viime vuosikymmeninä liittyneen monenmoista uutta lajia. Kekkosen sorto tarkoitti ilmeisesti harrastusta ja kilpailutoimintaa haitannutta 15 prosentin moottoripyöräveroa, joka tuli voimaan 1956. ILKKA LEVÄ, FM Tutkija Helsingin yliopisto Sähköposti: ilkka.leva@helsinki.fi 44 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /2006 LUETTUA Teksti: MATTI HINTIKKA kuvat: OY OTTO BRANDT AB VUODEN URHEILUKIRJA VIE JUURILLE Mitä on urheilu. Tuiren Ahon taittama ja Förlaget Vingpennanin kustantama teos pysäyttää aukeama toisensa perään tarkastelemaan kuvituksen ja sen tehokeinojen yksityiskohtia. Sen Erkki taiten välttää tässä teoksessaan. Biljardia, tikanheittoa. Hän antaa siinä esipuheessaan neuvon ja ohjeen noudatettavaksi koululaisten suhteen. Niiden hyväksi työskentelemällä hän pyrki saavuttamaan tavoitteensa edes joltain osin, ehkä tajuten, ettei yksilö lopulta voi kovinkaan moneen asiaan vaikuttaa elämän suuressa kiikkustuolissa keinuessaan. Toisaalta esimerkiksi moottoripyörien hintojen suhteuttaminen aikansa palkkatasoon tai moottoripyörien rekisteröintilukujen vertailu ilmaisevat havainnollisesti harrastuksen kehitystä. Vuoden urheilukirjaksi valittu Otto Brandtin tie Otto Brandts väg on satavuotiaan perheyrityksen historia. Kotimaisten urheilulehtien vanhimmat vuosikerrat koostuvat koiranhoidosta, metsästyksestä, hevoskilpailuista, hiihdosta, voimailusta, pyöräilystä ja moottoripyöräilystä. Valinnan perusteluissa mainitaan erityisesti teoksen näyttävä ulkoasu. "Odo" Brandt oli pyöräilyn nelinkertainen Suomen mestari, moottoripyörien Päijänne-ajon voittaja sekä yksi Eläintarhanajon perustajista ja itsekin ajon voittaja. Moottoripyörä symboloi uutta aikaa, vauhdin ja urheilun vuosisataa. Kirja on tarpeellinen lisä suomalaisen juoksuhistorian saralla. ihmisen". Hän on edelläkävijä siis tässäkin mielessä. Kontrapunkti (latinaksi contrapunctum eli nuottia vastaan) on muuten kahden tai useamman melodian hallittua yhdistämistä yhtäaikaiseksi. Urheilun kultaisella ansioristillä 1950 palkitun Otto
S uomen Urheilumuseosäätiön raati on valinnut 25 vuoden ajan Vuoden urheilukirjan. Brandtin vaiheet peilaavat mielenkiintoisesti moottoriurheilun syntyvaiheita Suomessa ja myöhemmin siirtymistä järjestötoiminnan aikaan. Teksti: MATTI HINTIKKA Urheiluun liittyvästä liiketoiminnasta ei ole Suomessa aiemmin kirjoitettu yhtä elävää teosta kuin yrityshistoria Otto Brandtin tie Otto Brandts väg. Tuokiokuva 1950-luvulta paljastaa: "Puolasta tuotiin 125-kuutioista WSKmoottoripyörää, jonka mainostettiin voittavan vaikeammatkin olosuhteet ja jonka kerrottiin yllättävän ominaisuuksillaan ja hinnallaan. Eritysansiota Vuoden urheilukirjalle kertyy puolueettomuuteen ja humoristiseen itsekritiikkiin pyrkivästä näkökulmasta. Otto Brandt toimi Suomen Moottoriliiton puheenjohtajana 1948-53 sekä samat vuodet Moottoriurheilu-lehden päätoimittajana. Oy Otto Brandt Ab:n yrityshistoria kelpaa siinä suhteessa esikuvaksi usein turhan läpinäkyvästi omaa kilpeään kiillottavien urheilujärjestöjen historiahankkeille. Vuoden urheilukirjaksi valittiin Otto Brandtin tie Otto Brandts väg. Osa avaa umpihankeen uusia uria, joku lennähtää hyppyristä rohkeaan etunojaan. Suurin yllätys ostajille oli kuitenkin pyörän vaihteistot, jotka hajosivat yksi toisensa jälkeen." 1990-luvun lamavuosina eivät moottoriurheiluvälineet käyneet kaupaksi. Ja totuuden nimissä: joillakin menevät sukset ristiin jo alkumetreillä. Otto Brandtin perustaman yrityksen pelastivat liikuntavälineet aikakauden hittituote maastopyörät. KunLIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /2006 45. Vuoden 2005 lopussa raati julkaisi kärkipään teoksista ensimmäisen kerran kuuden finalistin listan. MATTI HINTIKKA Suomen Urheilukirjasto sähköposti: matti.hintikka@stadion.fi URHEILUKIRJAVUOSI 2005: HYVIN LUISTAA VAIKKA VÄHÄN LIPSUU Vuoden mittaan ilmestyvistä reilusta viidestäkymmenestä suomalaisesta urheilukirjasta suuri osa hiihtää vanhoja turvallisia latuja. Toivottavasti suomalainen urheiluvälineteollisuus ottaa rohkeasti mallia
Huikeinta antia pääosin toki ennestään julkaistuja kuvia hyödyntävässä teoksessa ovat Jarl Jako bssonin otokset Lontoon olympiakisoista 1908. Pienkustantajilta taas on lupa odottaa tuoreita näkökulmia. Toista se oli ennen : En idrottens bildkavalkad Urheilun kuva tarina. Kummalliset kansanhuvit riemastuttaa kertomalla asiallisen kuivaan urheilukirjatyyliin tarkkoja kilpailusääntöjä ja lajihistoriaa eukonkannon kaltaisista karnevaalilajeista. Vyötärölantiosuhdetta käytettiin vatsakkuuden mittarina. Toivottavasti WSOY:n sanakirjaosastolta ilmestyy vielä joku kaunis päivä jatko-osa "Etymologinen urheilusanakirja". Tutkimuspaikalla mitattiin pituus, paino, vyötärönja lantionympärys ja otettiin verinäyte. Erityisesti haluttiin tutkia, onko korkea fyysisen aktiivisuuden taso vai keskivartalon lihavuuden välttäminen tärkeämpää sydäntautien vaaratekijöiden suhteen. Vuoden urheilukirja -kilpailussa kunniamaininnan saaneen Tappara-historian ohella ilmestyi laadukas Koo-Vee: n historia sekä tamperelaisen valokuvaajan Veikko Lintisen osuvimmista otoksista koottu Lintisen laukauksia. Yhteensä 13437 25-74-vuotiasta miestä ja naista sisältävä aineisto poimittiin väestörekisteristä ositettuna satunnaisotantana. Herkän naturalistinen, mutta tyttökirjaromanttisella kielellään lukijan paikoitellen vieraannuttava romaani jää elämään ainutlaatuisena ajankuvana. Tavoitteena oli myös tutkia uuden aerobista kuntoa arvioivan menetelmän soveltuvuutta väestötutkimukseen sekä aerobisen kunnon ja vatsakkuuden yhdysvaikutuksia sydänja verisuonitautien vaaratekijöihin. niamaininnalla palkittiin jääkiekon edustava seurahistoria Kirvesrinnat: Tapparan tarina sekä ratamoottoripyöräilyn suomalainen historiateos Road Racing : Suomalaiset maailmalla. Erilliseen liikuntaotokseen kuului 9179 henkilöä, joista 5980 (65 %) osallistui tutkimukseen. Teoksen on kirjoittanut Nita Korhonen. Joiltakin osin sanakirjaa vääristää tiettyjen lajien oman slangin suhteellisen suuri osuus. Ilmeisesti viime vuoden urheilukirjoista sai kaikkein eniten palstatilaa Raimo Summasen Meidän päivä. Sekä aiheensa (lesborakkaus) että kirjoittajansa (kolmiloikan EM-hopeamitalisti nimellä Heli Koivula) ansiosta huomattavan julkisuuden kerännyt Olen koskettanut taivasta on harvinainen poikkeus suomalaisten urheilukirjojen joukossa myös siksi, että se on huippu-urheilijan kirjoittama romaani huippu-urheilun maailmasta. Tulevaisuus näyttää urheilukirjojen ystäville valoisalta. Vyötärölantiosuhde laskettiin jakamalla vyötärön ympärysmitta lantion ympäryksellä. Kolme muuta finalistia olivat Heli Krugerin romaani Olen koskettanut taivasta, erikoisia kilpailuleikkejä esittelevä Kummalliset kansanhuvit sekä suomalaista urheiluhistoriaa esittelevä valokuva teos Annat var det förr ... Perusteoksesta on eniten apua täysin ummikkona urheilumediaa ihmettelevälle. Vuoden 2005 suomalaiset urheilukirjat edustivat sangen tavanomaista tasoa. Tutkittavat satunnaistettiin 10-vuotisikäryhmittäin, sukupuolittain ja alueittain. Sen sijaan ajankohtaisena raporttina jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Summasen erottamiseen liittyvistä vaiheista kirja jää mielipidekirjoituksen tasolle. Toisin oli tilanne Tampereella. Maan huomattavimman yksityisen urheilukirjaston omistava Ingmar "Pelle" Björkman on koostanut näyttävän valokuvateoksen CIF:n (Finlands Svenska Idrott CIF r.f.) 60-vuotishistoriikiksi. Lisäksi tutkittaville tehtiin lepoasennossa ilman kuormituskoetta kuntotesti, jossa mitattiin sykemittarilla epäsuorasti maksimaalista hapenottokykyä (VO2max) , jota käytettiin aerobinen kunnon mittarina. Vuosien 2006 07 kirjasadosta on tulossa vakuuttava, kun satavuotiaat järjestöt Olympiakomiteasta alkaen julkaisevat historiansa. Jakobsson käytteli sujuvasti kameraa yleisurheilun suorituspaikoilla. Road Racing taas kertaa eloisina tarinoina suomalaisten RR-ajajien vaiheita yhden MM-pisteen miehistä maailmanmestariJarno Saariseen. Väitöskirjatyö on osa Kansanterveyslaitoksen kansallista FINRISKI 2002-tutkimusta, jossa seurataan sydänja verisuonitautien vaaratekijöiden muutoksia suomalaisessa aikuisväestössä. Niin sanotut urheilumiehet löytävät nopeasti sanoja, joiden olisi ehdottomasti pitänyt olla mukana. Kelpo teoksia jäi välieriin Vuodesta toiseen merkittäviä urheilukirjoja kirjoittava Antero Raevuori ja kustantaja WSOY julkaisivat vuonna 46 LIIKUNTA & TIEDE 43 , 1 /2r1Yi 2005 Urheilusanakirjan. Summasen valmennukselliset oivallukset ja erityisesti kuvaus omien erehdysten kautta oppimisesta ovat vahvimpia tekstejä, mitä suomalaisesta valmennuksesta on kirjoitettu. Ero "oikeiden" urheilulajien ja kansanhuvien välillä on toki virallisestikin veteen piirretty viiva onhan Suomen Saappaanheittoliitto ry SLU:n virallinen jäsenjärjestö. Liikunnan aiheuttama suhteellinen energiankulutus laskettiin yksityiskohtaisella edel. Jos Tampere olisi koko maailma, Matti Wacklinin kirjoittama Tapparan historia kelpaisi vaikka maailman vuoden urheilukirjaksi. Tutkittavat täyttivät terveyskäyttäytymistä, sairaushistoriaa ja terveydentilaa koskevan kyselylomakkeen. V äitöskirjatyössä tutkittiin eri vapaa-ajan liikuntamuotojen ja arvioidun aerobisen kunnon yhteyttä sydänja verisuonitautien vaaratekijöihin suomalaisessa aikuisväestössä
Hyvällä itsearvioidulla kunnolla oli yhteys hyvään arvioituun aerobiseen kuntoon, matalaan CRP-pitoisuuteen ja parempiin glukoosija insuliinitasoihin. Kyseiset yhteydet esiintyvät kaikilla keskivartalolihavuuden tasoilla. Useimmissa yhteyksistä näkyi annos-vastesuhde. Vastaväittäjänä toimi professori Urho Kujala Jyväskylän yliopiston liikuntaja terveystieteiden tiedekunnasta ja kustoksena professori Jaakko Kaprio Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kansanterveystieteen laitokselta. Sen sijaan liikunnan, kunnon ja keskivartalolihavuuden yhdysvaikutuksista sydänja verisuonitautien vaaratekijöihin tiedetään vähän. Siksi jo pieni määrä liikuntaa ja kohtuullinen kunto parantavat vaaratekijöiden tasoja, mutta suuremmalla liikuntamäärällä ja paremmalla kunnolla vaikutus on vieläkin tehokkaampi. Väitöskirja on saatavissa sähköisesti osoitteessa http://ethesis.helsinki.fi/ LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1/2006 47. Miehillä aerobisen kunnon yhteydet diastoliseen verenpaineeseen, triglyseriditasoihin ja HDL-kokonaiskolesteroli-suhteeseen olivat sitä voimakkaammat mitä suurempi oli vyötärö-lantiosuhde. Tämän poikkileikkaustutkimuksen perusteella arvioidulla aerobisella kunnolla ja säännöllisellä vapaa-ajan liikunnalla on yhteys suotuisiin sydänja verisuonitautien vaaratekijöiden tasoihin. Tutkimustulokset tukevat suositusta harrastaa säännöllisesti vapaaajan liikuntaa, tavoitella hyvää aerobista kuntoa ja erityisesti ehkäistä vatsakkuutta. The National FINRISK 2002 Study (Fyysinen aktiivisuus, kunto, keskivartalolihavuus ja sydänja verisuonitautien vaaratekijät suomalaisessa aikuisväestössä) tarkastettiin 10.2. Hyvällä arvioidulla aerobisella kunnolla ja matalalla vyötärö-lantiosuhteella oli itsenäinen yhteys matalampaan systoliseen ja diastoliseen verenpaineeseen, kokonaiskolesteroliin ja triglyseriditasoihin, sekä korkeampaan HDL-kolesteroliin (hyvä kolesteroli) ja HDL-kokonaiskolesteroli-suhteeseen. Kaikki 45-7 4-vuotiaat tutkittavat kutsuttiin myöhemmin kahden tunnin glukoosirasituskokeeseen, jossa mitattiin myös paastoglukoosija insuliinipitoisuudet. Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. listä vuotta koskevalla vapaa-ajan liikuntakyselyllä. Kuntoja kokonaisliikunta oli yhteydessä matalampiin insuliinija glukoositasoihin. Havaitut yhteydet olivat voimakkaampia naisilla kuin miehillä. Useimmissa yhteyksistä annos-vaste -suhde Jokaisessa vyötärö-lantiosuhteen kolmanneksessa heikentyneen glukoosinsiedon ja tyypin 2 diabeteksen todennäköisyys oli suurempi ihmisillä, jotka eivät saavuttaneet 30 minuutin kuormitukseltaan kohtalaisen liikunnan vähimmäismäärää viitenä päivänä viikossa. Liikuntaa kannattaa h~1rr~~~aa ja vatsakkuutta va ttaa Teksti: KATJA BORODULIN Liikunnallisilla ja hyväkuntoisilla ihmisillä on pienempi kokonaiskuolleisuus ja kuolleisuus sydänja verisuonitauteihin kuin vähän liikkuvilla ja huonokuntoisilla henkilöillä riippumatta lihavuuden määrästä. KATJA BORODULIN Kansanterveyslaitos Helsinki Sähköposti: katja.borodulin@ktl.fi Arvioitu aerobinen kunto oli matalampi naisilla kuin miehillä ja laski iän noustessa. Aerobisella kunnolla oli voimakkain yhteys vaaratekijätasoihin vatsakkailla ihmisillä. Kuntoja hyötyliikunta olivat yhteydessä matalampiin herkän C-reaktiivisen proteiinin pitoisuuksiin, joka kuvaa tulehdus tilaa ja epäsuorasti valtimoiden ahtautumista. Liikuntatieteiden maisteri Katja Borodulin väitöstutkimus Physical activity, fitness, abdominal obesity and cardiovascular risk factors in Finnish men and women. Liikunta jaettiin kuntoliikuntaan, hyötyliikuntaan ja työmatkaliikuntaan. Mittausten perusteella määritettiin heikentynyt glukoosinsieto ja tyypin 2 diabetes
TUTKITTUA Teksti: HELI BÄCKMAND, MERVI LAITINEN PITKÄAIKAISSEURANTA IKÄÄNTYVILLÄ MIEHILLÄ: Liikunta kantaa satoa läpi elämän Fyysinen aktiivisuus pitää ikääntyvien miesten mielialan korkealla ja lisää toimintakykyisyyttä. Ulospäin suuntautuneisuus suojaa masennukselta Urheilijaryhmien persoonallisuusprofiilit erosivat verrokeista ulospäin suuntautuneisuudessa, neuro. Liikunnalla on todistetusti laaja-alainen merkitys terveyden ylläpitämisessä ja sairauksien ehkäisemisessä. Joka viides ihminen kärsii Suomessa arvion mukaan masennuksesta jossain elämänvaiheessa. Kamppailulajeihin kuuluivat nyrkkeily ja paini, yksilölajeihin painonnosto ja kenttälajien heittäjät (keihään-, kiekon-, moukarinheitto, kuulantyöntö). Yleinen eliniän pidentyminen korostaa entisestään liikunnallisen elämäntavan etuja. Eroja on myös eri lajiryhmien kesken. Urheilijat luokiteltiin kestävyyslajeihin (murtomaahiihto ja pitkänmatkanjuoksu) , voimalajeihin, (kamppailuja yksilölajit) , joukkuelajeihin (jalkapallo, koripallo ja jääkiekko) ja ampujiin. Alkuperäiseen aineistoon kuului 2 448 urheilijaa ja 1 712 verrokkia. Väestön ikääntyessä fyysisen aktiivisuuden merkitys LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /2006 entisestään korostuu osana terveyttä ylläpitävää, itsenäistä ja laadukasta elämää. Erityisesti 45-64-vuotiailla ja ikääntyvillä masennus on yksi yleisimpiä terveysongelmia. Maamme ikääntyvien elinajan odotteen kasvu tuo haasteita erityisesti hyvinvoinnin edistämiseen ja kotona selviytymisen tukemiseen. Entiset huippu-urheilijat ovat aktiiviliikkujia myös ikääntyneinä. Mielenterveysongelmien yleisyys on pysynyt ennallaan viimeiset 20 vuotta. Aineistonkeruu aloitettiin Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksella vuonna 1976. He ovat myös elämäänsä tyytyväisempiä kuin verrokkihenkilöt. Tutkimusaineiston muodostivat Suomea vuosina 1920-1965 edustaneet entiset mieshuippu-urheilijat ja heidän verrokkinsa, jotka olivat kutsuntatarkastuksessa terveiksi luokiteltuja miehiä samoista palvelukseen astumiseristä kuin urheilijat. 48 S uomessa väestön ikärakenne muuttuu nopeammin ja aikaisemmin kuin muissa Euroopan maissa. Lisääntyvät toimintavajavuudet haaste sosiaalija terveyspalveluille Vajavainen toimintakyky kolminkertaistaa vanhusten riskin sairastua masennukseen toimintakykynsä säilyttäneisiin henkilöihin verrattuna. Suomessa 85 vuotta täyttäneiden määrän arvioidaan kasvavan lähes 60 % vuoteen 2015 mennessä, jolloin heitä on yli sata tuhatta. Tutkimusaineistona mieshuippu-urheilijat verrokkeineen Tutkimus kuuluu professori Sarnan johtamaan entisten huippu-urheilijoiden sairastavuusja kuolleisuustutkimusprojektiin. Liikunnalla voidaan vaikuttaa myös mielialaan sekä päivittäisen toimintakyvyn ylläpitämiseen. Väestöstä yli 65-vuotiaita on arvioitu 2030-luvulla olevan 1,2 miljoonaa eli neljännes väestöstä. Masennusoireet haittaavat yksilön arkielämää ja voivat aiheuttaa fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn muutoksia
Matala fyysinen aktiivisuus ennusti myös huonoa fyysistä toimintakykyä ja aktiivisuuden lisääminen vähensi selvästi huonon toimintakyvyn riskiä. Monet entiset urheilijat ovat nuoruudessaan omaksuneet liikunnallisen elämäntavan. Muun muassa ikä, siviilisääty, elämäntapahtumat ja sosioekonominen asema vaikuttivat osittain fyysisen aktiivisuuden, toimintakyvyn ja mielialan välisiin yhteyksiin. Tutkimusaineiston voidaan olettaa olevan kuitenkin elämän tavoiltaan keskimäärin liikuntakäyttäytymiseltään aktiivisempaa, terveempää ja parempikuntoisempaa kuin väestö yleensä. Liikunnan satoa korjataan koko elämä Tutkimusaineisto oli ainutlaatuinen myös kansainvälisesti. ns1sm1ssa ja elämäntyytyväisyydessä. Persoonallisuuspiirteenä masentuneisuudelta suojasi ulospäin suuntautuneisuus. Tuloksia yleistettäessä tulee ottaa huomioon tiettyjä rajoituksia. Voimalajien yksilösekä joukkuelajien edustajiin kuuluminen ylläpiti psyykkistä toimintakykyisyyttä. Näin ollen liikunnalla on laaja kansanterveydellinen käyttöarvo. Tutkimuksessa persoonallisuuspiirteiden ja masentuneisuuden osalta oli eroja entisten urheilijoiden ja verrokkien välillä. Koska liikkumattomuus ja fyysinen inaktiivisuus elämäntapana vaikuttavat erittäin laajasti myös kansanterveyteen, tulisi siihen tulevaisuudessa kiinnittää enemmän ansaittua huomiota terveydenhuollossa. Fyysisesti aktiivinen elämäntapa mahdollistaa kuitenkin pidempään itsenäisen toimintakyvyn ylläpitämisen ja edistää näin elämänlaatua. Erityisesti kilpaurheilua nuoruudessaan harrastaneet säilyttävät muita useammin aktiivisen elämäntavan myös ikääntyessään. Osallistuneita seurattiin 16 vuoden ajan. Persoonallisuusprofiilissa urheilijat poikkesivat verrokeista erityisesti elämäntyytyväisyyden ja neurotisismin suhteen. lkäännyttäessä heidän fyysisen aktiivisuuden tasonsa on saattanut säilyä korkeampana kuin väestössä keskimäärin, vaikka he eivät enää kilpaurheilua harrastaisikaan. On vaikeaa sanoa johtaako fyysinen aktiivisuus parempaan psyykkiseen hyvinvointiin ja mielialaan vai luovatko parempi terveydentila ja hyvinvointi edellytyksiä fyysisesti aktiivisemmalle, toimintakykyisemmälle elämäntavalle. Tämän tutkimuksen tuloksissa masentuneisuus ja ahdistuneisuus olivat yhteydessä huonoon fyysiseen ja psyykkiseen päivittäiseen toimintakykyyn. Neurotisismia esiintyi muita ryhmiä vähemmän kestävyysurheilijoilla ja ampujilla. Liikunnan merkitys yleisen fyysisen toimintakyvyn ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä on suurempi kuin yleisesti ymmärretään. Vihamielisyydessä ryhmien välille ei muodostunut eroja. Ahdistuneisuuden riskiä lisäsivät neurotisismi ja vihamielisyys. Voimalajien yksilöurheilijat olivat verrokkien tapaan muita urheilijoita sisäänpäin kääntyneimpiä. Liikunnalla on myös merkittävä vaikutus sairauksien ehkäisyyn. Lähtötilanteessa verrokit olivat masentuneempia kuin kestävyysja joukkuelajien edustajat. Voimalajien kamppailu-urheilijat ja joukkuelajien edustajat olivat ulospäin suuntautuneempia kuin verrokit. Tutkimuksen mukaan fyysinen aktiivisuus oli selvästi yhteydessä mielialaan ja fyysiseen toimintakykyyn. Fyysisen aktiivisuuden merkitystä ei sovi vähätellä terveydenja LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /2006 49. Matala fyysinen aktiivisuus lähtötilanteessa ennusti masentuneisuutta seurannassa. Alkutilanteessa ja seurannassa ahdistuneisuus sekä masentuneisuus lisäsivät huonon fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn riskiä. Seurannassa suurin riski sairastua masennukseen oli kamppailu-urheilijoilla. Fyysisen aktiivisuuden lisääminen vähensi masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden riskiä. Verrokit olivat urheilijoita tyytymättömämpiä elämäänsä (Kuva 1). Elämäntapana fyysinen aktiivisuus tulisi kartoittaa perusterveydenhuollossa samassa laajuudessa kuin muutkin elämäntapatekijät. Tämä toi tutkimukseen erityisvahvuuksia, jotka mahdollistivat ilmiön pysyvyyden ja muutosten tarkastelun. Käytetty aineisto ei edusta keskimääräistä väestöä vaan koostui jo varsinaisen aktiiviuransa lopettaneista, ikääntyvistä entisistä miesurheilijoista
Psyykkisen toimintakyvyn mittauksessa muuttujat olivat jokapäiväisten asioiden mieleen painaminen ja muistaminen, keskittyminen asioiden hoitamiseen, vastoinkäymisten ja henkisten paineiden kestäminen, asioiden hoitaminen yhdessä muiden kanssa. Kysely toistettiin vuonna 1995 ja 2001. Standardisoitu persoonallisuusprofiili neljällä psykologisella mittarilla kuvattuna lajiryhmittäin. . Peruskysely lähetettiin vuonna 1985 elossa oleville urheilijoille ja verrokeille, joita oli 2 528 eli 60,8 % alkuperäisestä aineistosta. Tutkimusryhmään kuului eri lajiryhmissä Suomea vuosina 1920-1965 edustaneita huippu-urheilijoita ja heidän verrokkejaan. ~--'---,--"----~.,,,,,..---J :!: ,.____,-=----~--------------1 D Ncurotisismi SD 1 8:i ---------------------. Päivittäinen toimintakyky Päivittäistä toimintakykyä kartoitettiin vuosien 1995 ja 2001 kyselyissä tutkimukseen osallistuvien ikääntyessä. IEIEkstroversio SD 1 1: t---~----~-..... Fyysinen aktiivisuus MERVI LAITINEN Fyysinen aktiivisuus määriteltiin MET (Metabolic equivalent index)-arvolla Sähköposti: laitinen.mervie@kolumbus.fi MET-arvo laskettiin seuraavista kysymyksistä: vapaa-ajan liikunnan rasittavuus x kesto x määrä. Toimintakyvyltään normaaliksi luokiteltiin ne henkilöt, jotka pystyivät suoriutumaan toiminnoista itsenäisesti. Pitkäaikaisseurantatutkimus ikääntyvillä miehillä ·; joka tarkastettiin Helsingin yliopistolla 27 tammikuuta. Tutkimusaineistoa analysoitiin muun muassa logistisen ja multinomisen regressioanalyysin keinoin.. tosta vuosien 1995 ja 1985 välillä käytettiin jatkuvana muuttujana. Arviointi tehtiin asteikolla 0-4, jossa ei lainkaan = ja erittäin paljon= 4. Vuonna 1985 urheilijoiden vastausprosentti oli lajista riippuen 80-90 ja verrokeilla 77. Fyysisen toimintakykyisyyden muuttujat olivat raskas siivoustyö, pukeutuminen ja ri isuutuminen, kirjoittaminen, kaupassa, pankissa tai virastossa asioiminen, junalla, linja-autolla tai raitiovaunulla matkustaminen. Tutkimuksessa käytettiin Mini-Suomi-terveystutkimuksen kysymyksiä. Toimintakykyisyyden rajoitukset määriteltiin neliluokkaisina. 50 LIIKUNTA & TIEDE 43 , 1/2006 kojen aikana. Tutkimukseen osallistuvia pyydettiin arvioimaan, paljonko kyseinen ongelma vaivasi heitä muutamien viimeksi kuluneiden viikKuvio 1. . 8:t t--r,.,....----,------..----.---.--......---,------.---J--.; ll :8:l ~ ~ ~ lt1 ElrunantyytyvAiS'fYsSD"'j 0.5 0.4 8:~ .::! t-~ffl""--::m-~--~---~--~--'"'""--1 -0,'2 -0,3 :8j ....., _________________ ~__, IEIVihamic:lisyysSD 1 0,4 , . Persoonallisuuspiirteet Persoonallisuuspiirteitä (kuvio 1.) arvioitiin neljällä erilaisella mittarilla: ulospäin suuntautuneisuutta ja neurotisismia tarkasteltiin Eysenckin mukaan, elämäntyytyväisyyttä Allardtin mittarilla ja vihamielisyyttä lyhyellä kolmen kysymyksen mittarilla. . Vastaväittäjänä toimi profesMieliala soriTaina Rantanen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professoMasentuneisuuden ja ahdistuneisuuden rasitusoireita arvioitiin vuonna 1995 ri Jaakko Kaprio Helsingin yliopistosta. Myös terveydenhuoltohenkilökunnan antamaa henkilökohtaista liikuntaan liittyvää ohjeistusta tulisi lisätä iäkkäilläkin. Toimintakyvyltään huonoiksi luokiteltiin henkilöt, joiden oli erittäin vaikea suoriutua yhdestäkään fyysisestä tai psyykkisestä toiminnosta tai jotka eivät pystyneet siihen lainkaan. HELI BÄCKMAND Kehittämispäällikkö Efeko Oy Sähköposti: heli.backmand@efeko.fi KYSELYTUTKIMUKSELLA MONIPUOLINEN KARTOITUS Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää pitkäaikaisen liikunnallisen elämäntavan ja urheiluryhmän yhteyksiä keski-ikäisten ja ikääntyvien miesten toimintakykyyn ja mielialaan. 0,3 0,2 0,l _ ot--~~---.,,..,,..~--'L-~-~---~-----1 ~~:i -0,3 -0,4 _.__ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __, l Kestävyyslajit 2 Vollllalajit/Kamppailu 3 Yoimalajit/Yksilö 4 Joukkuelajit 5 Ampujat 6 Verrokit * Korkeat standardisoidut arvot merkitsevät vähäisempää elämäntyytyväisyytt.ä. Fyysisen aktiivisuuden muutos on elämäntapamuutos, joka vaatii myös tukea. Ikääntyvien fyysisesti aktiivisella elämäntavalla on todennäköisesti erityisen tärkeä rooli juuri hitaasti kehittyvien toimintavajauksien ja mielialaongelmien ehkäisyssä. Kyselytutkimukseen vuonna 2001 vastasi 502 entistä urheilijaa (76 %) ja 349 verrokkia (74 %). Tiedot kerättiin Liikunta ja terveys -kyselyin entisiltä huippu-urheilijoilta ja verrokeilta vuosina 1985, 1995 ja 2001 kyselytutkimuksin. ja 2001 BSl-53-kyselyn lyhennetyllä kaksitoistakohtaisella ahdistuneisuusja masentuneisuusasteikolla. sosiaalihuollon preventiivisessä toiminnassa ja sen suunnittelussa. Tutkimuksessa kartoitettiin myös näiden välisten yhteyksien taustalla vaikuttavia muita tekijöitä ja persoonallisuutta. MET-yksikkö oli tuntia/päivä. Kysymykset perustuvat osittain ADl-kysymyssarjaan ja OECD:n kehityshankkeen kysymyksiin. Iäkkäiden ihmisten kannustaminen liikunta-aktiviteettien pariin saattaa tarjota monelle mielekkäitä ja mahdollisimman pitkään omatoimisia tai osittain tuettuja elinvuosia kotona asuen. Arviointia varten annettiin asteikko 1 4, jossa 1 = pystyn siihen vaikeuksitta ja 4 = en pysty siihen lainkaan. Vuonna 1995 entisten huippu-urheilijoiden vastausprosentti oli 70-88 ja verrokeilla 71. Analyyseissä vuoden 1985 Artikkeli perustuu Heli Bäckmandin väitöskirjaan "Fyysisen aktiiviliikunta-aktiivisuus luokiteltiin MET-viidenneksiin ja liikunta-aktiivisuuden muusuuden yhteys persoonallisuuteen, mielialaan ja toimintakykyyn. Analyyseissa toimintakyvystä käytettiin kaksijakoista luokittelua: normaali toimintakykyisyys (arvo 1 tai 2) ja huono toimintakykyisyys (arvo 3 tai 4)
helmikuuta Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Lihaksen luotettava ompeleminen vaatii ehjän sidekudoksen tuekseen. Tutkimussarjassa selvitettiin luurankolihaksen paranemista lievän venähdysvamman ja vakavamman repeämävamman jälkeen. 010 778 6602 / Marttala tai sähköpostilla: kylli.marttala@lts.fi 24.3.2006 mennessä. Kokousaineiston voi tilata seuran toimistosta puh. liikuntatieteellinen Seura Käsiteltävät asiat: toimintakertomus vuodelta 2005 vuoden 2005 tilit ja tilintarkastajien kertomus tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilija vastuuvelvollisille tilien ja hallinnon osalta. Vastaväittäjänä toimi solubiologian professori Kalervo Väänänen Turun yliopistosta ja kustoksena terveysteknologian professori Sulin Cheng. Tarkka ompelu vähensi myös huomattavasti arpikudoksen määrää, nopeutti paranemista sekä palautti lihaksen biomekaanisen lujuuden. Sama henkilö voi kokouksessa edustaa ainoastaan yhtä jäsenyhteisöä. Osteoporoosin sukurasitus ei rajoitu koskemaan pelkästään vanhuusiän perinnöllistä luukatoa, vaan vaikutus saattaa ilmetä jo lievinä kasvuhäiriöinä lapsuusiässä. KESKINEN Kari L. Väitökset Luun massan ja koon eriaikainen kasvu nuorena saattaa lisätä luun murtumariskiä Master of Medicine Quingju Wangin liikuntalääketieteen väitöskirjan "Bone growth in pubertal girls Cross-sectional and Longitudinal investigation of the Association of Sex Hormones, Physical Activity, Body Composition and Muscle Strength with Bone Mass and Geometry" (Luiden kasvu puberteetti-ikäisillä tytöillä Pitkittäistutkimus sukupuolihormonien, fyysisen aktiivisuuden, kehon koostumuksen ja lihasvoiman vaikutuksesta luumassaan ja geometriaan) tarkastettiin 12.12.2005 Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Kahvitarjoilun järjestämiseksi toivomme jäsenten ilmoittavan osallistumisestaan kokoukseen puh. Vastaväittäjänä toimi professori Pekka Kannus (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori (ma) Sulin Cheng. 2. Jokainen yhteisöjäsen voi lähettää kokoukseen yhden (1) edustajan. Wangin tutkimuksen mukaan murrosikäisillä tytöillä luun koon kasvu tapahtuu aiemmin kuin luun massan kasvu. Repaleisen, tylpän iskuvamman hoidossa ompelulla ei saavuteta etua konservatiiviseen hoitoon nähden. Keskinen pääsihteeri LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1 /20Clii 51. Estradiolin merkitys luun lujuudelle korostuu tässä kehitysvaiheessa. TERVETULOA! LIIKUNTATIETEELLINEN SEURA RY PAULI VUOLLE Pauli Vuolle puheenjohtaja KARI L. Lihasvammat ovat tavallisia erityisesti urheilijoilla. Kevätkokouksessa on äänioikeus jokaisella vuoden 2005 jäsenmaksun tai uuden jäsenen kyseessä ollessa, vuoden 2006 jäsenmaksun maksaneella varsinaisella jäsenellä. Lisätiedot: http://info.adm.jyu.fi/main/portti/vaitokset Luurankolihaksen paraneminen vamman jälkeen lihasvamman kirurginen hoito LL Ville Äärimaan ortopedian ja traumatologian väitöskirja "Regeneration of Skeletal Muscle After Injury With Emphasis on Surgical Treatment" (Luurankolihaksen paraneminen vamman jälkeen painopiste kirurgisessa hoidossa) tarkastettiin 3. kylli.marttala@lts.fi. Tämä saattaa selittää muissa tutkimuksissa todetun murtumariskin lisääntymisen kasvukirin aikana. Tietyt perintötekijät saattavat myös altistaa lapsuuden luunmurtumille, jotka omalta osaltaan voivat hidastaa nuoren kasvua, aiheuttaen mahdollisesti jopa pysyviä luustovaurioita. Yhteisöjäsenen edustajalla tulee olla valtakirja edustamaltaan järjestöltä. 010 778 6602 / Marttala tai sähköp. Suuriniemi tutki perintötekijöiden vaikutusta murrosikäisten lasten luuston kasvuun ja kehitykseen. Estradiolin luumassaa lisäävä vaikutus saattaa edellyttää sopivaa mekaanista rasitusta. Lisätiedot: http://info.adm.jyu.fi/main/portti/vaitokset?year=2005 Geenit kertovat luuston kehityksestä ja liikunnan vaikutuksista FM Miia Suuriniemen solu biologian väitöskirja "Genetics of children's bone growth" (Lasten luuston kasvun genetiikka) tarkastettiin 4.2. Lisätiedot: http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf/ LIIKUNTATIETEELLISEN SEURAN KEVÄTKOKOUS 2006 Liikuntatieteellisen Seuran sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 28.3.2006 alkaen klo 16.30 Tieteiden talossa, Kirkkokatu 6, Sali 312, Helsinki. Terävän lihaksen katkaisuvamman mikrokirurginen ompeleminen sen sijaan mahdollisti useiden lihassyiden täydellisen paranemisen. Myös lihasvoimalla ja kehon koostumuksella näyttää olevan merkitystä luun lujuuden kehitykselle kehon painoa kantavissa luissa. Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Markku Järvinen Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Hannu Kalimo
........ Sähköposti .. 3. sivulla. Arvomme palautetta antaneiden kesken kaksi kappaletta Esko Mälkiän ja Pauli Rintalan kirjoittamaa Uusi Erityisliikunta -kirjaa. Myös muu palaute on tervetullut. Sähköposti .......... /. Etunimi .. .. Jakeluosoite Posti numero Postitoimipaikka Puhelin ................................ Dvuositilaus 36 euroa/2006 D Kestotilaus 32 euroa/ vuosi D Opiskelijatilaus 22 euroa/2006 (edellyttää päätoimista opiskelua) Liity Liikuntatieteelliseen Seuraan D Jäseneksi 33 euroa/2006 DYhteisöjäseneksi 140 euroa (kysy lisää!) D Opiskelijajäsenyys 22 euroa/2006 (edellyttää päätoimista opiskelua) Haluan muuttaa tietojani D Muutan tilaukseni jatkuvaksi D Muutan osoitteeni .......... . Lahjatilauksen saaja/ uusi osoite Sukunimi .... Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. . 10 %:n alennus seuran julkaisuista • Arvostettu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehti LTS:n jäsenille 44 eurolla (normaalihinta 54 euroa). Listaa tämän lehden kolme kiinnostavinta artikkelia. .. Voit osallistua äänestykseen myös osoitteessa www.lts.fi tai faxilla 010 778 6619. .. C ::::, C'CI "' C'CI en "' C'CI !:i 7ii .§ E 'lii =PALVELUKORTTI Annan palautetta numerosta 1 /06 Kolme kiinnostavinta artikkelia olivat: 1 2. Puhelin. • n. Äänestä paras artikkeli osallistu arvontaan Osallistu oheisella palvelukortilla lukijaäänestykseen 17.3.2006 mennessä. .. sivulla ....... 2006 alkaen D Peruutan tilaukseni D Eroan LTS:n Jäsenyydestä Tilauksen maksaja/ vanha osoite/ arvontalipuke Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Posti numero Postitoimipaikka ....................... Liikuntatieteellisen Seuran jäsenedut vuonna 2006 • Liikunta & Tiede -lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 36 euroa) • Motion-lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 16 euroa) • Tuntuva etu seuran järjestämien seminaarien osallistumismaksuista ! Esimerkiksi XVI 11 Kuntotestauspäivienosallistumismaksusta jäsenet saavat 35 euron alennuksen. Liity nyt Liikuntatieteellisen Seuran jäseneksi oheisella lomakkeella tai internetin välityksellä osoitteessa www.lts.fi! liikuntatieteellinen Seura. Muuta palautetta Tilaan Liikunta & Tiede -lehden D Itselleni D Lahjaksi ...... Tietoja käytetään Seuran jäsen-/ tilaajarekisterin ylläpitoon. sivulla .. ...
The congress aims to encourage efficient and longstanding co-operation between various professions and experts within Scandinavia and world wide. lNT. The Congress language is English. The Scandinavian Foundation of Medicine and Science in Sports serve as the patron organisation. INT. The Congress format includes opening lecture, keynote lectures, podium and poster presentations and exhibition. lt is the Official training centre of the Finnish Olympic Committee, and it is situated on a beautiful Salpausselkä ridge in southern Finland. Welcome to the Congress, to the Sports Institute of Finland, Vierumäki. More information is available in the Final Announcement and Congress website. The Vierumäki Group consists of the Sport Institute and the Vierumäki Country Club with a high-quality hotel and restaurant services. + 3581077 86619 http://www.scandinaviansportsmedicine.org Please visit the Congress website to fill in your request for further Congress information or contact the Congress Secretariat by e-mail. liikuntatieteellinen Seura l!hla!aflJ!r.-illal!llll!l!rahlda The scientific areas of the Congress are: Sports Biomechanics, Sports and Exercise Medicine, Sports Physiology, Sports Psychology and Sports Traumatology. The aim of the Scandinavian Congress of Medicine and Science in Sports is to disseminate reliable, latest knowledge in the field of Sports Medicine and Science. The Institute takes more than 300.000 visitors per year, representing over 50 nationalities. CONGRESS SECRETARIAT The Finnish Society for Research in Sport and PE Olympic Stadium Fl-00250 HELSINKI, FINLAND e-mail eeva.tulisalo@lts.fi tel. The Institute is a versatile centre of education, leisure and sports. The target groups of the Congress are primarily experts of sports and exercise medicine and sport and health sciences: researchers, doctors, physiotherapists, nutritional therapists, public health and sport officials, coaches, teachers, students and other professionals. The 3th Scandinavian Congress of Medicine and Science in Sports ln collaboration with the 15 th Finnish Conference of Medicine and Science in Sports November 9-12, 2006 Sports ,Institute of Finland, Vierumäki, Finland www.scandinaviansportsmedicine.org. + 358 1077 86605 fax. Ministry of Education in Finland is the main partner of the event. The Congress has been organised biennially since 1992. The applied areas of the Congress are: Adapted Physical Activity, Aging, Exercise & Fitness Testing, Exercise & Nutrition, Exercise & Trauma, Physical Activity, Health & Fitness, Physiotherapy & Rehabilitation, Sport Coaching & Performance and SportTraumatology and lnjuries. IMPORTANT DATES TO REMEMBER Final Announcement: Submission of Abstracts: Notification to Authors: Early Registration: Registration: Final Dates: EXHIBITION March 15, 2006 September 1 st, 2006 September 15, 2006 September 15, 2006 October 15, 2006 Nov 9-12, 2006 Manufacturers of sports medicine, sports training, exercise and fitness testing etc equipment may display and present their products in a technical exhibition at the Congress. lhe 8th Scandinavian Congress of Medicine and Science in Sports will be organised in the Sports Institute of Finland, Vierumäki, November 9 -12, 2006 The 8th Congress will be organised in Finland as a joint effort between the Finnish Society for Research in Sport and Physical Education and the Finnish Society of Sports Medicine
professori Matti Ylikoski Työterveyslaitos Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4, 00100 Helsinki 11.00 Kuntotestaus osana työpaikan, työterveyshuollon ja liikunnan alan asiantuntijan toimintaa työterveyshuollon erikoislääkäri Kimmo Saarinen, Työterveyslaitos 12.00 Lounas 13.15 Uudet ja vanhat hyvät menetelmät Miten mitata työntekijän hengitysja verenkiertoelimistön suorituskykyä ja työn aiheuttamaa kuormitusta. testauspää/likkö Ari Mänttäri Tampereen Urheilulääkäriasema 15.00 Virkistystauko 15.30 Piilevät sairaudet kuntotestauksessa Hengitysja verenkiertoelimistön sairaudet ylilääkäri HeikkiTikkanen Helsingin Urheilulääkäriasema Tukija liikuntaelinsairaudet fysiatri Olavi Airaksinen, Kuopion yliopistollinen sairaala Voiko työuupumuksessa olla myös fyysisiä oireita. D D [K\Q!J 9.00 Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttelyyn tutustuminen 10.00Avaus ylitarkastaja Ritva Partinen Sosiaalija terveysministeriö 10.15 Työelämä muuttuu muuttuuko ihminen. kliinisen fysiologian erikoislääkäri Harri Lindholm, Työterveyslaitos Keskustelu ja kysymyksiä 17.00 -18.30 lltapala (Hotelli Presidentti) ja näyttelyyn tutustuminen. kliinisen fysiologian erikoislääkäri Harri Lindholm, Työterveyslaitos 14.15 METit kuntotestauksessa Hapenkulutus-energiankulutus-METit. Molemmat huomioimalla parempaan tulokseen. Miten käytät METtejä testauksessa, tulosten laskennassa ja liikunnan annostelussa
Soveltuvatko terveyskuntotestit tukija liikuntaelinten toimintakyvyn arviointiin työterveyshuol lossa. SEMINAARIN HINTA Osallistumismaksu 175 € LTS:n henkilöja yhteisöjäsenet ja perustutkinto-opiskelijat 140 € (yhteisöjäseniltä edellytetään yhteisilmoittautumista) LTS:n opiskelijajäsenet 120 € (opiskelijakortti tai vastaava esitettävä) Hinnat sisältävät seminaarimateria ohjelmaan merkityt lounaat ja ka 1t sek·· iltapalan. Osallistumisen voi siirtää toiselle henkilölle (siirrosta ilmoitus Tuula Vallille). Miten tuleva kuntotestauksen laatujärjestelmän uudistus voisi ohjata ja tukea kuntotestauksen opetusta. Laskun maksamatta jättämistä ei tulkita peruutuksena. Maksu veloitetaan myös siinä tapauksessa, että peruutusta ei ole tehty eikä osallistuja ole saapunut paikalle. PERUUTUSEHDOT Viimeinen veloitukseton peruutuspäivä on keskiviikko 15.3. 8.30 Kuntotestauksen erityiskysymyksiä (rinnakkaissessiot Aja B) • Kuntotestit työterveyshuollon välineinä Tasapainon hallinnan määrittäminen fyysisesti kuormittavissa ammateissa onko siihen välineitä. Lisätietoja Tiina Heinonen 010 778 6606. Tapausesimerkkejä elävästä elämästä. Ilmoittaudu osoitteessa www.lts.fi, sähköpostilla tuula.valli@lts.fi tai puhelimitse 010 778 6601. erikoistutkija Sirpa Lusa Työterveyslaitos tutkija Tuija Tammelin Työterveyslaitos, Oulu toiminnanjohtaja Jorma Savola Suomen Kuntoliikuntaliitto ry : Kuntotestauskoulutus Suomessa Miten ja missä kuntotestausta Suomessa opetetaan. projektisuunnittelija Jyrki Aho Liikuntatieteellinen Seura 14.40 Katseet kohti vuoden 2007 Kuntotestauspäiviä: Hyvinvointija liikuntateknologian hyödyntäminen testauksessa tutkimusjohtaja Vesa Linnamo Liikuntateknologian muuntokoulutus (Vuokatti), liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto 15.00 Päätös ILMOITTAUTUMINEN Viimeinen ilmoittautumispäivä on perjantai 10.3.2006. tutkija Anne Punakallio Työterveyslaitos erikoistutkija Jaana Suni UKK-instituutti : Millimoolimiitinki Alveolaarisen kaasujenvaihdunnan mittaaminen breath-by-breath menetelmällä liikuntafysiologian ja kliinisen fysiologian työkaluna. Kuntotestauksen laadun kehittämishanke etenee. liikuntafysiologi Juha Peltonen Helsingin Urheilulääkäriasema 10.00 Virkistystauko 10.30 Kuntotestauksen erityiskysymyksiä (rinnakkaissessiot Aja B) • Terveyttä edistävä liikunta työpaikoilla hyvät käytännöt Mitkä ovat hyvät käytännöt, kun liikuntatoimintaa toteutetaan työpaikan, työterveyshuollon ja liikunta-alan eri asiantuntijoiden yhteistyönä. Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitetaan koko seminaarimaksu. LitM Juha Ahtiainen Jyväskylän yliopisto Ammattikorkeakoulun edustaja 12.00 Lounas 13.00 Kuntotestauksen erityiskysymyksiä Rinnakkaissessioiden yhteenvedot ja keskustelu 14.15 Testaa ko kuntotestipaikka kuntonsa. Mihin tekijöihin kuntotestauksen viitekehyksessä kiinnitetään huomiota
Veikkauksen peleihin pelatut eurot koituvat loppujen lopuksi niin Artun kuin sinunkin hyväksi. Opetusministeriö jakaa vuosittain veikkausvoittovaroja lieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön hyväksi yli 370 miljoonaa euroa yli miljoona euroa päivässä. www.veikkaus.fi/yritys SUOMALAINEN VOITTAA AINA.. Mutta tiesitkö, että sinäkin olet lottovoittaja, pelasi! Lottoa tai muita Veikkauksen pelejä tai et. 1 ARTTU ON SYNTYNYT LOTTOVOITTAJAKSI