~. VA~INNATKO .. Lrl'KGW~ , T!O M~JlJ1 maksaa milj oorua l TUTKIMUSARTIKKELIT 2006 OSA //. .... VAIKEITA. // un a &TIEDE TER~VSLIIKUNNAN MAH[lOLLISUUDET TEHOKÄ YTTÖÖN KISJI · .
Suuren osan tätä numeroa muodostaa toinen osa vuoden 2006 arvioi n ti prosessissa vertaisarvioinnin perusteella hyväksytyistä tutkimusarti kkeleista. Liikunta osoittautuu varsin tehokkaaksi keinoksi. Kustannuksia on käsitelty laajemmin valtioneuvoston tuoreessa selvityksessä (katso www.ktl.fi), jossa tarkastellaan ennalta ehkäisevän terveydenhuollon merkitystä terveysmenojen kasvun hillitsemiseksi. Liikunta & Tiede -lehden Polttopisteessä-palstalla visioitiin jo vuosi sitten liikuntap terveystieteiden superkorkeakoulua. Kansallista liikuntaohjelmaa valmisteleva opetusministeriön toimikunta Julkisti väliraporttinsa helmikuun puolivälissä. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Alexander Holthoer Terhi Huovinen Kirsi Hämäläinen Mikko Julin Pasi Koski Raija Laukkanen Markku Ojanen Eila Ruuskanen-Himma Arja Sääkslahti Kuvat: Antero Aaltonen Kansi: Gorilla /Willi Hansen Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Liikuntaohjelman pohjaksi on teeieuy useita taustaselvityksiä. Toivon, että palsta herättää keskustelua elämäntyylien ja liikuntakulttuurin monimuotoisuudesta. Tässä numerossa avautuu uusi liikuntakulttuuria arvioiva palsta "Roviolla". Lisäksi ammattikorkeakoulujen osalle suunnitellaan uudelleen ryhmittämistä erityisesti pääkaupunkiseudulla. Vaikka tällaista hanketta ei tiettävästi vielä ole vireillä, on siihenkin hyvä varautua. OHJELMAT ENNUSTAVAT MUUTOSTA Liikunta &Tiede 1/2007 KATRIINA KUKKONEN-HARJULA petusministeriö julkisti helmikuussa kolme suunnitelmaa yliopistojen yhdistämiseksi Helsingissä, Turussa ja Itä-Suomessa. Toimikunta suosittaa, että seuraavalla hai Ii tuskaudella käyn n istettäisi i n terveyden edistämiseen keskittyvä politiikkaohjelma, joka tarkentaisi myös liikunnan merkitystä terveyden ja hyvinvoinnin tekijänä. Itse liikuntaohjelman on määrä valmistua keväällä 2008. Siinä kuvataan varsin kattavasti liikuntakulttuurin nykytilaa ja haasteita. Tavoitteena on luoda riittävän suuria ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä yksiköitä. Muutostahti voi muutoin yllättää Yliopistoista, ammattikorkeakouluista ja niiden välisistä yhteenliittymistä syntyvän uuden korkeakoulurakenteen on tarkoitus olla käytössä vuonna 2012. Tällä kertaa tarkastelun kohteena on lihavuus ja liikkumattomuus. katriina.kukkonen-harjula@uta.fi Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Katriina Kukkonen-Harjula (vast.) Kari L. Paino: Vammalan Kirjapaino Oy Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 32 euroa Vuositilaus: 36 euroa 44. vuosikerta ISSN 0358-7010. Tässä numerossa esillä on terveysliikunnan tilaa, trendejä ja vaikuttavuutta kartoittava selvitys, jossa arvioidaan myös liikkumisen terveyttä ja työkykyä edistävän vaikutuksen kautta syntyviä yhteiskunnallisia talousvaikutuksia. Tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia esitellään lisäksi lyhyesti Tutkimusuutiset-palstalla, jonne etenkin kansainvälisissä tieclelehdissä julkaistuista kotimaisista tutkimuksista laaditut uutiset ovat tutkijoilta tervetulleita
Liian vähäisen liikunnan aiheuttamien suorien terveystaloudellisten kustannusten suuruusluokaksi arvioida yhteensä 100-200 miljoonaa euroa vuodessa. Kuntiin palkattiin seitsemän uutta erityisliikunnasta vastaavaa työntekijää ja perustettiin 169 uutta erityisliikuntaryhmää, joissa liikkui arviolta 2200 uutta liikkujaa. Suomalaisen urheilusosiologian kansainvälisesti tunnetuimpia käsitteitä on kilpaurheilun totalisaatioprosessi. Jari Kanerva, Kari L. Saara Luukannel 22 Terveydenhoitajien mahdollisuudet liikunnan edistämiseen lastenneuvolatyössä. Teppo Rantala, Pilvikki Heikinaro-Johansson 45 Motivaatioilmasto ja viihtyminen koululiikunnassa. .''. Liikunnan terveyshyödyt ovat laajimmillaan, jos terveyden kaikki ulottuvuudet huomioidaan. Tiina Heinonen, Jvtk! Aho 62 Kaksi tuhatta uutta liikkujaa. Tarja Javanainen-Levonen, Marita Poskiparta, Pauli Rintala 31 Ohjattu liikunta päiväkodissa. Kari Korhonen, Pauli Rintala ja Terhi Huovinen 72 "Kerro, kerro kuvastin .. Rintasyöpä on sairaus, jonka myötä nainen joutuu kohtaamaan uudella tavalla oman ruumiinsa. Mikael Fogelholm, Olavi Paronen, Mari Miettinen 11 Terveysliikunta katse yksilöstä toimintaympäristöön. Erkki Vettenniemi 78 "Historiallista jätehuoltoa". Kari Kalliokoski 66 ROVIOLLA: Liikuntapaatosta ja divisioonapäiväkäskytystä. Se on myös nostanut esiin uusia kehittämiskohteita. Kuntotestauksen laatujärjestelmän kautta on jo kertynyt tärkeää tietoa suomalaisen kuntotestaamisen tilasta. Tarja Tapper 74 "Suomi voittoon kansa liikkumaan" vuoden urheilukirjaksi KESKUSTELUA 75 Totalisaation tarkennettu historia. teemalla "Aktiiviset työpaikat': Eeva Tulisalo 65 Tutkimusuutisia liikunnan biotieteiden maailmasta. El)a Savolainen 68 Missä menee liikkumattomuuden riskiraja. likka Väänänen, Osmo Hänninen, Risto Pohjola 55 Vuoden 2007 käsikirjoitukset toimitukseen 2.5.2007 mennessä.. Erkki Vettenniemi 80 Vastine Vettenniemelle. Erityisliikuntaa kuntiin -projektin sato on kypsynyt. Timo Seppälä 80 ADT:n vastine Vettenniemelle. Muutamia liikuntaleikkejä ja niiden merkityksiä maaseudulla 1900-luvun alkupuolella. Aarni Koskela 69 Soveltavan liikunnan pohjoismaista pohdintaa. Katriina Kukkonen-Harjula 4 Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus: Terveysliikuntaan panostaminen kannattaa. Sami Kokko, Mika Vuori 16 POLTTOPISTEESSÄ: Olympiavalinnatko vaikeita. Esa Rovio TAPAHTUNUTTA 67 Toimiva liikunnan edistäminen työpaikoilla edellyttää saumatonta terveysliikunnan palveluketjua. Roviolla on uusi paikka keskustelulle. Kalevi Heinilä 79 Suomalaisen antidopingin vararikko. Keskinen 58 Laadukas kuntotestaus palvelee asiakasta turvallisesti ja yksilöllisesti. Jari Kanerva TUTKIMUSARTIKKELIT 2006 OSA 11: 18 Keppihevonen, karri ja leski. TÄSSÄ NUMEROSSA 2 Pääkirjoitus. Liiku Terveemmäksi Motion är Hälsa -päivää vietetään 10.5. Kalevi Heinilä lanseerasi termin 1970-luvulla, mutta uudella vuosisadalla se kaipaa jo historiallista huoltoa. Juha Viertola LUETTUA 82 Alppihiihdon historian tienraivaajat. Toni Piispanen 64 LIIKU TERVEEMMÄKSI kaikkien yhteinen liikuntapäivä toukokuussa. Anneli Laukkanen 36 Hellisonin vastuuntuntoisuuden malli. Terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvia työikäisiä suomalaisia on noin miljoona. Markus Soini, Jarmo Liukkonen, Timo Jaakkola, Esko Leskinen, Pekka Rantanen 52 Keinutuolilla keinuttelun vaikutus alaraajojen turvotukseen
4 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 1 /'2(1J7
Liian vähäisen liikunnan aiheuttamien suorien terveystaloudellisten kustannusten suuruusluokaksi arvioidaan yhteensä 100-200 miljoonaa euroa vuodessa. Jokaista 100 000 uutta riittävästi liikkuvaa kohti vapautuisi näin ollen noin 20 miljoonaa euroa julkisia varoja käytettäväksi muuhun kuin liikkumattomuuden kustannuksiin. Teksti: MIKA EL FOGELHOLM, OLAVI PARONEN, MARI MIETT INEN Terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvia työikäisiä suomalaisia on noin miljoona. LIIKUNTA HYVINVOINTIPOLIITTINEN MAHDOLLISUUS -RAPORTTI: e ~ysliikuntaan panostaminen kannattaa LIIKUWA & TIEDE 44 • 1 /'2007 5
Kohtuullisesti kuormittavalla liikunnalla tarkoitetaan lähinnä reippaan kävelyn tasoista kuormittavuutta. Sen jälkeen naisten riittävä fyysinen aktiivisuus vähenee jyrkästi. Jos arviossa käytetään Pekurisen laskelmaan sisältyneiden sairauksien lisäksi lonkkamurtumia, ovat liian vähäisen liikunnan suorat terveystalou6 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 1 /2007. llmeisesti noin puolet 12-14 -vuotiaista pojista ja noin 40 prosenttia tytöistä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Kuviosta 2 näkyy myös työmatkaliikunnan väheneminen ja fyysisesti raskasta työtä tekevien osuuden lasku kuluneen 30 vuoden aikana. Noin viidennes nuorista pojista ja neljännes tytöistä liikkuu erittäin vähän. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien osuudesta iäkkäiden väestössä ei ole riittävästi tietoa. Eläkeikäisten kävelyliikunnan ja myös muun liikunnan päivittäinen harrastaminen on hieman vähentynyt 10 vuoden aikana. Sosioekonomisen aseman ja koulutuksen mukaiset liikuntaerot näkyvät työssä olevassa väestössä: toimihenkilöt ja hyvin koulutetut harrastavat muita enemmän kuntoliikuntaa, vähiten liikkuvat yrittäjät ja erityisesti maatalousyrittäjät (kuvio 3). Kun sekä vapaa-ajan liikunta että työja asiointimatkaliikunta otetaan huomioon, liikkuu kansainvälisiä suosituksia vähemmän 30-35 % työikäisistä, vähiten 35-44-vuotiaat miehet. Vähintään kolmesti viikossa ainakin lievää hengästymistä ja hikoilua aiheuttavaa kuntoliikuntaa harrastaa noin puolet työikäisistä, miehet vain hieman yleisemmin kuin naiset. sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine, kakkostyypin diabetes, aivoverenkiertohäiriöt, rintaja paksusuolensyöpä, nivelrikko). Tällaisessa laskelmassa huomioidaan lihavuuden (keskimääräinen painoindeksi, BMI, yli 30) esiintyvyys väestössä (noin 20 %: lla) ja se lisääntynyt todennäköisyys, minkä lihavuus kullekin arvioissa huomioidulle sairaudelle aiheuttaa. koulumatkojen ja koulupäivien liikuntaa tai sellaista fyysistä aktiivisuutta, jota lapset ja nuoret eivät miellä "liikunnan harrastamiseksi". Alueelliset erot liikunnassa ovat pienet. Nuorten urheiluseuraliikunta ja sen mukana kokonaisliikunta vähenevät selvästi 12 ikävuoden jälkeen. Taulukossa 1 on esitetty Pekurisen käyttämien lukujen lisäksi terveysliikunnan tilaa koskevaan katsaukseen lasketut liikkumattomuuden väestösyyosuudet. Eläkeikäiset ovat muita aikuisia fyysisesti aktiivisempia noin 75 ikävuoteen saakka. Riittävästi liikkuvien nuorten osuus kasvussa Eri väestöryhmien terveysliikunnan tilaa ja kehittymistä viime vuosikymmeninä voi tutkimustulosten pohjalta kuvata seuraavasti: Lapset ja nuoret. Liikkumattomuus lisää monien sairauksien riskiä noin 1,3-1,7-kertaiseksi. Lukema siis kertoo, kuinka suuri osuus kaikista ko. Mitä liian vähäinen liikunta maksaa. Tutkimukset tosin kuvaavat huonosti muuta arkiliikuntaa kuin työmatkoja. Terveyden kannalta saavutetaan kuitenkin paras hyöty yhdistämällä nämä kaksi suositusta eli tulisi perustai arkiliikkua lähes joka päivä ja täydentää sitä muutaman kerran viikossa tapahtuvalla kuormittavammalla kuntoliikunnalla. Pekurinen päätyi arvioimaan lihavuuden suoriksi terveystaloudellisiksi kustannuksiksi noin 211 miljoonaa euroa vuodessa, sisältäen sekä terveysettä sosiaalimenot. Työikäiset. Tutkimukset eivät kuvaa riittävän hyvin kouluikäisten kokonaisliikuntaa, ts. Muutaman tutkimuksen mukaan vajaa 30 % eläkeikäisistä ei liiku riittävästi. 2007) kuvataan suomalaisten terveysliikunnan määrää ja riittävyyttä 2000luvulla, terveysliikunnan kehittymistä viimeisten vuosikymmenien aikana sekä terveysliikunnan edistämistä valtionhallinnossa. Hänen arvionsa perustui väestösyyosuuksiin eli arvioituun osuuteen, jonka lihavuus selittää yleisimmistä kansantaudeista (111111. Ikääntyneet. lasten ja nuorten liikunnan riittävyyden arvioinnin osalta on noudatettu suositusta, jonka mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua vähintään tunti joka päivä ja liikunnan tulisi sisältää myös vauhdikkaita osia. Tätä terveysliikuntasuositusta voidaan pitää kuntoliikuntasuosituksen (hölkkää vastaavalla kuormittavuudella vähintään 3 kertaa viikossa 20-60 minuuttia kerralla) vaihtoehtona, ei korvaajana. Tarkempaa arviota ei voi tehdä, sillä tutkimusten tulosten vaihteluväli on hyvin suuri lähinnä erilaisten liikuntaa koskevien kysymysten takia. Tutkimusprofessori Marliku Pehurtnen (STAKES) teki vuonna 2005 pidettyä lihavuuden konsensuskokousta varten arvion lihavuuden suorista terveystaloudellisista kustannuksista. Vähintään kahdesti viikossa tapahtuva vapaa-ajan liikunta on yleistynyt aikuisilla naisilla 1970-luvulta lähtien, miehillä muutos on ollut vähäisempää viimeisen 10 vuoden aikana (kuvio 2). Vaikka päiväkotija alakouluikäisten liikunnasta on vähän tietoa, vähintään tunnin päivässä liikkuu valtaosa 3-12-vuotiaista lapsista eikä tyttöjen ja poikien kesken ole suuria eroja liikunnan määrässä. tautitapauksista johtuu liikkumattomuudesta, ja se on saatu yhdistämällä tieto liikkumattomuuden aiheuttamasta suurentuneesta riskistä ja liikkumattomien osuudesta (40 %) väestössä. L iikunta hyvinvointi poliittinen mahdollisuus -raporussa (Fogelholm ym. Tässä katsauksessa terveyden kannalta riittävänä liikuntana aikuisilla on pidetty joko terveysliikuntatai kuntoliikuntasuosituksen täyttymistä. Autokannan ja -riippuvuuden kasvua kuvaa se, että eniten on vähentynyt lyhyiden, alle puolen tunnin ja alle 3 kilometrin työja asiointimatkojen kulkeminen jalkaisin tai pyörällä. Katsaus on yhteenveto Suomessa 30 vuoden aikana tehdyistä terveysliikuntaa kuvaavista väestötutkimuksista. Liian vähäisen liikunnan terveystaloudellisia kustannuksia voidaan arvioida samalla tavalla. Nykysuositusten mukaan aikuisten tulisi terveyden ylläpitämiseksi liikkua kohtalaisesti rasittavalla teholla vähintään 30 minuuttia useimpina päivinä viikossa, mieluiten päivittäin. Riittävästi liikkuvien 12-18-vuotiaiden osuus on tasaisesti kasvanut viimeisen 14 vuoden aikana, tytöillä hieman enemmän kuin pojilla (kuvio 1)
Eri fyysisen aktiivisuuden osuudet (%) 25-64vuotiailla naisilla ja miehillä vuosina 19722002. 12ja 16-vuotiaiden tyttöjen ja poikien vapaa-ajan liikunnan riittävyys terveyden kannalta vuosina 1991 2005. 0--------------""' 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 vuosi 100 % 80 60 Pojat riittämätön 40 1-------------"1 riittävä --------------vcost 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 Neo rten terveystapatutkimukset 1991 2005 % 100 80 60 40 Naiset vapaa-ajan liikunta ?-2 kertaa/ vk Miehet % 100 80 KUVIO 2. . :a .• • •~ : työmatka:• • , ~ : liikunta : •• · : >30 min/pv ! •••••••~• -..--; : ' . . 1 j ...... 20 -72 -77 -82 ·87 -92 -97 -02 vuodet -72 -77 -82 -87 -92 -97 -02 vuodet "niiden %-osuudet, joiden työ oli fyysisesti raskasta tai sisälsi paljon kävelyä tai nostelua FINRISKI 1972 · 2002 lkävakioimaton %-osuus. %-osuus vastanneista 12-vuotiaat 100%1 80 1 60 Tytöt Pojat 100% ,-----------------~ riittämätön 80 1--' 60 1 riittämätön -----401 ~ 2:c== riit~ 1 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 16-vuotiaat 100% 80 60 40 Tytöt riittämätön 20 L--------r-: i:'.' it".".tå".'".v"'.'.ä , .., 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 40 .20 20 riittävä KUVIO 1. ! työliikunta· ('..__ ..., "" '._ 40 60 20 ~. Kaikki % 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Työ ja terveys -haastattelututkimus 2006 LIIKUNTA & TIEDE 44, 1 /'2007 7. SOSIOEKONOMINEN ASEMA Alemmat toimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Työntekijät Yrittäjät Maatalousyrittäjät AMMATILLINEN KOULUTUS Ammattiopisto / ammattikorkeakoulu Korkeakoulu tai yliopisto Ammatti kurssi Ammatillinen koulu Ei ammatillista koulutusta 1 1 1 KUVIO 3. Työssäkäyvien 25-64 -vuotiaiden kuntoliikunnan harrastaminen (ainakin puoli tuntia kerralla hengästyen ja hikoillen) vähintään 3 päivänä viikossa sosioekonomisen aseman ja ammatillisen koulutuksen mukaan vuonna 2006
Jos suomalaisista työikäisistä 40 % eli 1 miljoona liikkuu liian vähän, aiheutuu tästä siten em. Tärkeimmät valtionhallinnon terveysliikunnan edistäjät ovat opetusministeriö ja sosiaalija terveysministeriö, joiden suorat vuosittaiset panostukset terveysliikuntaan ovat nousseet 1990-luvun alun noin 0,5 miljoonasta eurosta noin 7,5 miljoonaan euroon vuonna 2006. Kun siis suomalaisista työikäisistä noin 500 000 on lihavia, liittyy tähän saman verran poissaolopäiviä, joiden kustannukset ovat noin 100 miljoonaa euroa. tuloksen mukaan arvioiden noin 2 miljoonaa ylimääräistä sairauspoissaolopäivää. Lihavuuteen liittyi Bolesin ym. Näin voidaan arvioida, että liian vähäinen fyysinen aktiivisuus ja lihavuus aiheuttavat suorat ja epäsuorat kustannukset yhteen laskien suunnilleen saman verran kuluja yhteiskunnalle. Lihavuuden kulut painottuvat enemmän sosiaalija terveyssektorille, kun taas liikkumattomuuden suurin kuluerä tullee ilmeisesti työn tuottavuuden heikkenemisestä. Valtio ohjaa tiedolla, säädöksillä ja euroilla Terveysliikuntaa ohjataan ja tuetaan pääasiassa kolmella tavalla: informaatiolla, säädöksillä ja olosuhteisiin vaikuttavalla rahoituksella. tutkimuksen mukaan noin päivän ylimääräinen poissaolo vuodessa. Kun tätä arviota suhteutetaan suunnitelmiin panostuksista liikunnan lisäämiseksi, on muistettava, euä panostuksen kustannus-vaikuuavuus on sitä parempi, mitä enemmän saadaan juuri vähän liikkuvat aktiivisiksi. Pekurisen arviossa ei laskettu dementian hoitokustannuksia, jotka ovat Aivohalvausja afasialiiton mukaan jopa 2 miljardia euroa vuosittain. Kokonaisuudessaan liian vähäisen liikunnan aiheuttamien suorien terveystaloudellisten kustannusten suuruusluokaksi voidaan yllä olevan mukaisesti arvioida yhteensä 100-200 miljoonaa euroa vuodessa. Jos vain lisätään jo riiLLävästi liikkuvien fyysistä aktiivisuutta, ovat yhteiskunnalliset hyödyt vähäisempiä. J Occup Environ Med 2004;46:737-46) arvioitiin fyysisen passiivisuuden lisäävän sairauspoissaoloja noin kaksi päivää vuodessa. The relationships between health risks and work productivity. Lihavuus ja tupakointi aiheuttavat ainakin 100 miljoonaa euroa vuodessa suuremmat kustannukset. Lukema kertoo, kuinka suuri osuus kaikista tautitapauksista johtuu liikkumattomuudesta. Tämän lisäksi terveysliikuntaa edistetään mm. delliset kustannukset 112 miljoonaa euroa eli noin puolet lihavuuden kustannuksista. Näiden lisäksi epäsuoria kuluja aiheutuu yksityissektorille arviolta 300 miljoonaa euroa vuodessa. lähiVäestösyyosu udet Väestösyyosuudet lihavuudelle fyysiselle passiivisuudelle Sydänja verisuoni36 % 26 % sairaudet Aivoverenkiertohäi riöt 26 % 14 % Kohonnut verenpaine 24 % 14 % Tyypin 2 diabetes 24 % 14 % Paksusuolensyöpä 5% 14 % Rintasyöpä 3% 7% Lonkkamurtumat 19 % TAULUKKO 1: Lihavuuden (Markku Pekurinen, Suomen Akatemian ja Duodecimin konsensuskokous lihavuudesta, 2005) ja fyysisen passiivisuuden arvioidut väestösyyosuudet keskeisissä kansansairauksissa. Tärkeää on huomata, että epäterveelliset elintavat menevät väestössä osin päällekkäin, joten epäterveellisten elintapojen kokonaiskustannukset ovat pienemmät kuin yksittäin laskettujen kustannusten summa. Tämä arvio ilmeisesti yliarvioi dementian lisäkustannuksia, sillä huomattava osa dementian takia laitoshoidossa olevista vanhuksista olisi ilman dementiaakin laitoshoidon tarpeessa. liikuntapaikkarakentamisen rahoituksella (111111. Tähänkin arvioon sisältyy paljon epävarmuutta: ensinnäkään kaikki sairauspoissaolot eivät aiheuta työnantajalle kustannuksia, mutta toisaalta laskelmassa ei huomioida niitä päiviä, jolloin työteho on heikentynyt. Joka tapauksessa voidaan sekä liian vähäisen liikunnan että lihavuuden arvioida selittävän noin 10 % dementian aiheuttamista lisäkuluista eli ehkä jopa 100 miljoonaa euroa vuodessa. Fyysisen passiivisuuden kokonaiskustannukset julkiselle sektorille ovat siis varovaisesti arvioituna 100-200 miljoonaa euroa vuodessa suoria kuluja ja 100 miljoonaa euroa epäsuorina kustannuksina. Näiden keskimääräiset palkkaja tyonantajakustannukset ovat noin 400 miljoonaa euroa vuodessa, joka jakautuu eniten yksityissektorille (72 % työntekijöistä), mutta myös valtioja kuntasektoril\e. Laskelmassa on oletettu fyysisen passiivisuuden osuudeksi väestössä 40 %. epäsuoria yhteiskunnallisia kustannuksia lisäämällä sairauspoissaoloja ja vähentämällä työn tuottavuutta. Liian vähäinen liikunta aiheuttaa myös ns. Niinpä jokaista 100 000 uutta riittävästi liikkuvaa kohti vapauiunee noin 20 miljoonaa euroa Julkisia varoja käytettäväksi muuhun kuin liikkumattomuuden kustannuksiin. Liian vähän liikkuvia työikäisiä on noin miljoona. 8 LIIKUNTA & TIEDE 44, · /'2007. Melko tuoreessa amerikkalaisessa tutkimuksessa (Boles M, Pelletier B, Lynch W
Terveyttä tukevan liikuntaneuvonnan rooli korostuu myös työikäisillä, sillä perusterveydenLIIKUr-. Varhaiskasvattajien rooli pienten lasten liikunnan lisäämisessä on keskeinen, joten ministeriöt laativat vuonna 2005 yhdessä Nuori Suomi ry:n kanssa suositukset varhaiskasvatuksen liikuntaan. Neuvontaa ja ohjausta eri-ikäisille Neuvoloilla on tärkeä merkitys lapsiperheiden liikunnallisessa aktivoinnissa. Kunnissa tehtävä terveysliikunnan edistämistyö nähdään keskeisenä osana kokonaisuutta, samoin terveysliikunnan aseman vahvistaminen liikuntatieteellisessä tutkimustoiminnassa sekä sosiaalija terveysalan, kasvatusalan ja tekniikan alan (mm. Terveyttä edistävän liikunnan eli terveysliikunnan kansalliset tavoitteet on linjattu valtioneuvoston periaatepäätökseen vuodelta 2002. Opetusministeriö on parantanut kouluikäisten liikkumisen edellytyksiä käynnistämällä vuonna 1999 erityisen Lasten ja nuorten liikuntaohjelman. Kevyen liikenteen väylien kunto on keskeistä sekä liikunnan harrastamisen että arkiliikunnan näkökulmasta. Päätöksen taustalla oli huoli suomalaisväestön ikääntymisestä ja monien kansansairauksien, kuten ylipainoisuuden ja aikuistyypin diabeteksen, voimakkaasta lisääntymisestä. Sosiaalija terveysministeriö on aloittanut liikuntaneuvonnan kehittämistyön osana laajempaa neuvoloissa tapahtuvaa terveysneuvontaa. TA & TIEDE 44, 1 /2007 9. Periaatepäätöksen keskeisinä tavoitteina ovat riittämättömästi liikkuvien aktivointi kaikissa ikäryhmissä sekä arkiympäristöjen kehittäminen liikkumiseen kannustavaksi. Erityistä huolta kannetaan lasten ja nuorten liikkumisen lisäksi ikäihmisten toimintakykyisyydestä. Liikennesuunnittelijoille on kehitetty ohjeisto kevyen liikenteen väylien suunnitteluun esteettömän ja turvallisen liikunnan näkökulmasta. Päivähoidon liikkumisen lisäämistä on vauhditettu Nuori Suomi ry:n toteuttamalla valtakunnallisella kampanjalla. Erityistä huomiota on kohdistettu ikääntyneiden liikkumismahdollisuuksien parantamiseen. aamuja iltapäivätoiminnassa ja toimintaa varten on tuotettu sisältöjä ja oppaita. Päivähoidossa liikunnan tulisi olla luonteva osa leikkejä ja muita askareita hoitopäivän aikana. Terveysliikunnan edistäminen valtionhallinnossa on nykyisin laajaa poikkihallinnollista yhteistyötä, jossa opetusministeriön sekä sosiaalija terveysministeriön lisäksi mukana ovat mm. Arkiympäristö liikkumiseen kannustavaksi Arkisen liikkumisen mahdollistava lähiympäristö tukee kaikkien ikäryhmien päivittäistä liikuntaa. Ministeriöiden ja muiden tahojen yhteistyön kehittämiseksi ja rahoituksen varmistamiseksi perustettiin vuonna 2002 terveyttä edistävän liikunnan (Teli) neuvottelukunta sosiaalija terveysministeriön alaisuuteen. Ohjelman avulla on myös lisätty ei-kilpailullisen harrasteliikunnan mahdollisuuksia urheiluseuroissa. Koululiikkumisen mahdollisuuksia on lisätty mm. liikuntapaikat, uimahallit, liikuntareitit). Laitosrakentamisen ja terveysliikunnan asiantuntijoiden yhteistyönä on valmistumassa opas laitosten sisäja ulkotilojen liikuntamahdollisuuksien parantamiseksi. liikenneja viestintäministeriö sekä ympäristöministeriö. Ministeriöt ovat käynnistäneet erilaisiin liikkumisympäristöihin, kuten puistoihin, virkistysalueisiin ja luontoympäristöihin kohdistuvia hankkeita. Neljän ministeriön lisäksi siinä ovat edustettuina liikuntaja kansanterveysjärjestöt, kunnat, asiantuntijaja tutkimuslaitokset ja Raha-automaattiyhdistys. kaavoitus, liikenne) ammatillisessa koulutuksessa. Suomalaisia pyritään saamaan liikkeelle erityisesti työ-, kouluJa asiointimatkojen sekä muiden päivittäisten askareiden yhteydessä. Näin turvataan parempia arkiliikunnan edellytyksiä niin kouluja työmatkoihin kuin vapaa-ajan liikkumiseen. Suositusten mukaan päiväkoti-ikäisten tulisi liikkua vähintään kaksi tuntia päivässä. Palvelutaloissa ja vanhainkodeissa asuvat ikääntyneet ihmiset tarvitsevat turvallisia ja esteettömiä päivittäisen liikunnan mahdollisuuksia sekä itsenäisesti että ohjatusti toteutettuna. Talvijalankulun turvallisuutta on parannettu ottamalla käyttöön jalankulkijoiden keli tiedotus. Liian vähäinen fyysinen aktiivisuus ja lihavuus aiheuttavat suunnilleen saman verran kuluja yhteiskunnalle. Koulupihojen olosuhteiden parantaminen on keskeistä kouluikäisten liikunnan lisäämisessä. Se on tavoittanut jo lähes 100 000 lasta ympäri maata vuodesta 2003 alkaen. Valtakunnallisen selvityksen mukaan maamme koulupihoista kolmasosa vaatii kunnostamista ja noin puolet kouluista kokee liikuntapaikkojen vähäisyyden ongelmaksi. Opetusministeriö on jo useiden vuosien ajan painottanut valtionavustuksissaan lähiliikuntapaikkojen tukemista. Koulupihat ovat osoittautuneet erityisen hyviksi lähiliikuntapaikkakohteiksi niiden runsaan käytön ja helpon saavutettavuuden vuoksi. Liikettä lasten hoitoja koulupäivään Valtionhallinnossa on kiinnitetty erityistä huomiota lasten ja nuorten liikkumisen lisäämiseen. Kaikkien ikäryhmien kohdalla korostetaan arki liikunnan merkitystä ja liikkumiseen houkuttelevien olosuhteiden luomista
(www.stm.fi, >Ju/kaisut>Selvityksiä-sarja>2007). Suomalaisen terveysliikunnan ja koko liikuntakulttuurin kehittämiseltä ei lähivuosina tule ainakaan puuttumaan tavoitteita Ja linjauksia. Terveysliikunnan neuvottelukunta on myös käynnistänyt toimia terveysliikunnan opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi ja väestön fyysisen aktiivisuuden seurannan koordinoimiseksi. Kir1allisuus ja kuvioiden tarkemmat tutkimuslähteet löytyvät raportista. Ohjelmalla pyritään lisäämään erityisesti kotona asuvien iäkkäiden ihmisten lihasvoimaa parantavaa liikuntaharrastusta. Työterveyshuolto voi tukea terveyttä edistävää Ii i kun taa työpaikkatai yksi lötasolla osana sen eri toimintoja. MIKAEL FOGELHOLM, ETT, dosentti Johtaja UKK-instituutti, Tampere sähköposti: mikael.fogelholm@uta.fi OLAVI PARONEN, YTM Erikoistutkija UKK-instituutti sähköposti: olavi.paronen@uta.fi MARI MIETTINEN, LitM Ylitarkastaja Sosiaalija terveysministeriö sähköposti: mari.miettinen@stm.fi Artikkeli perustuu kirjoittajien laatimaan raporttiin Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus. • Jatketaan etenkin kunnille suunnattavaa informaatioja resurssiohjausta liikkumiseen kannustavien lähiympäristöjen luomiseksi sekä liikunnan huomioon ottamiseksi kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa. Toimikunnan tulee esittää kehittämisehdotuksia 111111. Liikunnan tulisi sisältyä yhtenä hyvinvointitekijänä koko kunnan ja sen eri hallinnonalojen toimintaohjelmiin. Teli-neuvottelukunta valmistelee jatko-ohjelmaa Edellä mainittujen teemojen lisäksi valtionhallinnossa on tehty kehittämistyötä terveysliikunnan aseman parantamiseksi kunnissa. • Laaditaan kansallinen konsensus eri-ikäisten terveysliikuntasuosituksista. Työyhteisöissä liikunta nähdään nykyään jo melko hyvin osana työkykyä ylläpitävää toimintaa. • Laaditaan uusi valtioneuvoston periaatepäätös terveysliikunnan edistämisestä. Suomalaisen tervevstiikunnen tila ja kehittyminen 2006. 10 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 1 /'2007. Ikääntyneiden liikkumisen edellytyksiä onkin parannettu tuottamalla STM:n toimesta laatusuosi tukset ohjatulle terveys! i i kun nalle vuonna 2004. Viisivuotisen ohjelman tavoitteena on myös kehittää iäkkäiden ihmisten voimaharjoittelun mahdollisuuksia ja luoda uudenlaisia tapoja ikääntyneiden terveysliikunnan järjestämiseen ja liikuntakyvyn testaamiseen. huolto ja työterveyshuolto ovat keskeisessä asemassa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien ihmisten tavoittamisessa. Ikääntyneiden liikuntaan on saatu lisätehoa kansallisella Voimaa vanhuuteen -ohjelmalla, jota RAY rahoittaa ja lkäinstituutti koordinoi. • Kehitetään päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla, perusterveydenhuollossa ja iäkkäiden palvelutaloissa uusia toimintatapoja, joiden avulla saadaan lisättyä riittämättömästi liikkuvien päivittäistä fyysistä aktiivisuutta. Liikkumisresepti-hanke neuvontaja palveluketjumalleineen on osaltaan vienyt eteenpäin liikunta-asiaa terveydenhuollossa, mutta sen kehittäminen vaatii edelleen työtä. Samanaikaisesti opetusministeriön asettama toimikunta valmistelee vuoteen 2008 mennessä ehdotusta kansalliseksi liikuntaohjelmaksi. • Lisätään terveysliikunnan tutkimusja kehittämisrahoitusta. Työpaikkaliikunnan tulisi tavoittaa erityisesti terveytensä kannalta I iian vähän liikkuvia ihmisiä. kansalaisten liikunnalliseksi aktivoimiseksi, paikallisen liikuntatoiminnan edellytysten parantamiseksija liikuntamahdollisuuksien lisäämiseksi päiväkodeissa, kouluissa ja opiskeluympäristöissä. Tästä on valmistumassa opas työterveyshuollon tueksi. • Kehitetään kansallinen seurantajärjestelmä, joka antaa tarkoituksen 111 ukaisel la toistotiheydel lä tietoa terveyden kannalta riittävän liikunnan (sisältäen työmatkaja asiointiliikunnan) määrästä ja terveyskunnosta kaiken ikäisillä. Ikääntyneiden liikuntaneuvonta ja monipuolisten liikuntaohjelmien tarjoaminen voivat hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä ja siten pidentää itsenäistä kotona asumista. Neuvottelukunta jatkaa periaatepäätöksen toteutusta ja laatii myös jatko-ohjelmaa terveysliikunnan kehittämiseksi. Valtakunnan tason terveysliikuntatoiminnan edistämisen jatko ja koordinointi on varmistettu sosiaalija terveysministeriössä, kun uusi kolmivuotinen terveysliikunnan neuvottelukunta asetettiin heinäkuussa 2005. Helsinki: Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2007.· 7. Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrän lisäämiseksi esitetään katsauksen perusteella seuraavat kehittämisehdotukset: • Vahvistetaan poikkihallinnollista yhteistyötä ja terveyden huomioon ottamista yhä laajemmin poliittisessa päätöksenteossa. Ikääntyneille lisää lihasvoimaa ja toimintakykyä Ikääntyneiden kohdalla keskeisenä päämääränä on lisätä ikääntyneiden ihmisten terveiden ja toimintakykyisten vuosien määrää ja siten itsenäistä selviytymistä
t y Sosiaalisuus *Sosiaaliset verkostot *Vuorovaikutus *yhteisöllisyys *Osallistuminen Fyysisyys *Fyysinen aktiivisuus *Kesto *Intensiteetti KUVIO 1. Liikunnan määrittely terveyden yhteydessä ei kuitenkaan ole yksiselitteistä. Esimerkiksi Fogelholm ja Oja (2005, 77-78) määrittelevät terveysliikunnan olevan "kaikki sellainen fyysinen aktiivisuus, joka tehokkaasti m 1 ... Terveysperustelu on korostumassa yhä enemmän myös lasten ja nuorten liikunnassa Ja urheilussa. Pyykkönen 2006). T erveysliikunta on nopeasti levinnyt usein Ja laajalti käytetyksi termiksi. Mutta miten saamme aikaan vastaavat suositukset liikunnan sosiaalisten ja psyykkisten terveysvaikutusten osalle. Teksti: SAMI KOKKO JA MIKA VUORI TERVEYS LIIKUNTA katse yksilöstä toimintaympäristöön Liikunnan terveyshyödyt ovat laajimmillaan, jos terveyden kaikki ulottuvuudet huomioidaan. Toisaalta terveysliikunnasta on olemassa myös terveyden fyysistä ulottuvuutta korostavia määritelmiä. Vuori (1996, 15) on määritellyt terveysliikunnan seuraavasti: "Terveysliikunnaksi voidaan lukea liikunta, joka on kaikille suositeltavaa ja mahdollista ja joka edistää fyysistä, psyykkistä ja/tai sosiaalista terveyttä toiminnan syistä ja toteuttamistavoista riippumatta". Terveysliikunnan määrittely on haastavaa erityisesti terveys -käsitteen monitahoisuuden takia (esim. Terveys on noussut liikunnan yhteiskunnallisen perustelun tärkeäksi argumentiksi. LIIKUNTA & TIEDE 44, 1 /2007 11. Liikuntapiirakka ja muut liikuntasuositukset ovat erinomaisia työkaluja fyysisen osa-alueen huomioimiseksi. Koska terveydellä on vähintään kolme ulottuvuutta, liikuntaa tulisi tarkastella koko liikuntatilanne huomioiden
Sosiaalisella pääomalla on todettu olevan yhteyksiä terveyteen ja erityisesti sen sosiaaliseen osa-alueeseen (Kawachi ym. Vaikka osassa terveysliikunnan määritelmistä korostetaan, että liikunnasta seuraa terveyshyötyjä terveyden kaikilla ulottuvuuksilla, suurin osa liikunnan terveyshyötyjä koskevasta tieteellisestä näytöstä koskee fyysistä terveyttä. On liikuntamuotoja, joissa fyysinen aktiivisuus on niin vähäistä, että nykyajattelun mukaan niitä ei voisi pitää terveysliikuntana. Liikuntatilarueen sosiaaliset tekijät liittyvät vuorovaikutukseen. Terveyshyödyt ovat suhteellisia liikkumistavan ja liikkujan mukaan ja terveyshyödyt pystytään määrittelemään lääketieteellisesti. Fyysisesti aktiivisen yksilön riski sairastua tiettyyn tautiin, on x-verran pienempi kuin fyysisesti passiivisen tai inaktiivisen. Liikunnan sosiaalisia ja psyykkisiä terveysyhteyksiä on tutkittu fyysistä ulottuvuutta vähemmän eikä tutkimusten tieteellinen näyttö ei ole yhtä vahvaa. Silti ne saattavat tuottaa erityisesti sosiaalisia ja psyykkisiä terveyshyötyjä. Terveysvaikutuksia tuottavasta liikunnasta on myös käytetty termiä terveyttä edistävä liikunta. Koska terveydellä on vähintään kolme ulottuvuutta, liikuntaa tulisi tarkastella koko liikuntatilanne huomioiden (kuvio 1). Liikunnan ei tarvitse edes hikoiluttaa ollakseen terveyttä edistävää. (2001) toteavat terveysliikunnan ja terveyttä edistävän liikunnan eron kueyryvän terveysliikunnan tavoitteellisuuteen ja suhteellisuuteen. Kun terveysliikuntaa tarkastellaan terveyden edistämisen näkökulmasta näyuaä siltä, että terveyttä lähestytään pääasiassa yksilön fyysisen aktiivisuuden kautta ja lääketieteen näkökulmasta. Ståhl ym. Fyysisen aktiivisuuden voidaan ajatella vaikuttavan yksilön terveyskuntoon, jolla on vaikutuksia erityisesti fyysiseen terveyteen (Fogelholm ja Oja 2005). Toki on olemassa viitteitä, että liikunnalla on positiivista vaikutusta myös sosiaaliseen ja psyykkiseen terveyteen. Eli kun olet fyysisesti aktiivinen riiuävän kauan riittävällä i n Lensi tee Li I lä, siitä seuraa si n ui le terveyshyötyjä. Terveyttä kokonaisvaltaisemmin Kuviossa 1 sinisillä nuo lilla on esitelty miten fyysinen aktiivisuus tuottaa terveyskunnon kautta pääasiassa fyysisiä, mutta myös sosiaalisia ja psyykkisiä terveyshyötyjä. Terveyttä edistävä liikunta vuorostaan sisältää vähemmän oletuksia liikkumisen intensiteetistäja tuo kuvaan mukaan myös liikunnan toimin ta ympäristön. Nämä luovat yhteisöllisyyttä, josta koostuu sosiaalista pääomaa (vrt. Vuorovaikutus käsittää muun muassa liikuntatilanteen sosiaalisten verkostojen määrän (osallistuminen) ja laadun (heikot/vahvat siteet). 1999, Hyyppä ja Mäki 2003) Psyykkisyys liikuntatilanteessa koostuu muun muassa saaduista elämyksistä, onnistumisen kokemuksista, mielekkyydestä ja ilosta tai vaikkapa arjesta irti pääsemisestä (vrt Ojanen 2001a, 26-29). ja turvallisesti parantaa terveyskuntoa tai ylläpitää jo valmiiksi hyvää terveyskuntoa." Terveyskunnol\a taasen tarkoitetaan niitä fyysisen kunnon osatekijöitä, joilla on yhteyksiä terveyteen ja fyysiseen toimintakykyyn. Sosiaaliset ja psyykkiset hyödyt on usein esitetty siten, että fyysinen aktiivisuus saa ne aikaan. Terveyshyödyt on usein esitetty riskisuhteina. Hyyppä 2006). Fyysisen kunnon ei välttämättä tarvitse parantua, jotta psyykkinen terveys paranisi (Ojanen 20016, 121-127). Esimerkiksi yksin luonnossa liikkuessaan yksilö saa fyysisen aktiivisuuden määrästä ja laadusta riippuen pääomaa terveyskunnon osa-alueelle, mutta samoin itsensä toteuttamisen, ilon ja luontokokemuksen 12 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 1 /'2007. Tällöin mukana ovat fyysisyyden (fyysinen aktiivisuus) lisäksi liikuntatilanteessa mukana olevat sosiaaliset ja psyykkiset osa-alueet. Näinkin varmasti on, multa psyykkiset ja sosiaaliset elementit ovat läsnä liikuntatilanteessa riippumatta siitä ollaanko liikkeessä vai ei
Yksilöstä ympäristön mahdollisuuksiin Yksilolähtöisen, ongelmakeskeisen ja riskitekijäorientaation sijaan huomio tulisi kiinnittää laajaalaisemmin ihmisten arjen eri toimintaympäristöihin; kouluun, työpaikoille, asuinympäristöön, liikunta/urheiluseuratoim i n taa n. Toimi n taympäristöjä hyödyntämällä voidaan vaikuttaa terveyteen luomalla ihmisille ja yhteisöille lisää mahdollisuuksia hallita omaa terveyttään. Terveys nähdään voimavarana ja terveyden edistämisen tehtävänä on voimavarojen tukeminen sekä tuottaminen ihmisille ja yhteisöille. Seuratoiminta tarjoaa hyvät mahdollisuudet toteuttaa toimintaympäristöstä lähtevää terveyden edistämistä liikunnan ja urheilun avulla. Parhaillaan tehtävässä tutkimuksessamme lasten ja nuorten urheiluseuratoimintaan on määritelty terLIIKUNTA & TIEDE 44, 112007 13. Melko pieni näkökulman muutos saattaa avata jo olemassa olevasta toiminnasta kokonaisvaltaisesti terveyttä edistäviä asioita. kautta psyykkisiä voimavaroja. Jos luonnossa liikutaan ryhmässä, tavoitetaan sosiaalinenkin ulottuvuus. Terveyttä edistävässä toiminnassa tulee tällöin ottaa huomioon terveyden kaikki eri ulottuvuudet. Toimintaympäristöstä lähtevä terveyden edistäminen korostaa sosiaalisia ja yhteisöllisiä tekijöitä, joita on läsnä myös useissa liikuntaulanteissa, olipa kyse sitten seuratoiminnasta tai epävirallisista sauvakävelyporukoista
Entä JOS terveysliikuntaa suositeltaessa fyysinen aktiivisuus jätettäisiin aluksi taka-alalle. 14 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 1 /2fXJ7. Erilaiset terveyden lähtökohdat ovat toisiaan täydentäviä. Esimerkiksi nuuskan käytön haitallisuutta voi perustella mm. Tervettä edistävä valmennus huomioi myös yksilöllisen kasvun ja kehityksen. Ojasen tyypiuely korostaa hyvin liikunnan psyykkistä ja sosiaalista puolta. Seuran velvollisuudella tarkoitetaan tässä esimerkiksi sitä, että seura ilmoittaa havaituista turvallisuuspuutteista. Yksilölähtöisiin terveyden edistämisen toimiin kuuluvat lisäksi kaikki pelaaja reilu peli -ideologioiden edistäminen. Tästä voisi olla apua esimerkiksi kasvavan ylipaino-ongelman ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Yhteinen linja myös erilaisiin konfl iktitilanteisiin puuuumisessa ja niiden ratkaisemisissa luo lllrvallisuutta. Puhuttaisiin siis liikuntaterveydestä. Terveyttä edistävä seura -ideologian lahtöajatuksena on jokapäiväisen toiminnan parantaminen useilla osa-alueilla terveyttä edistävämmäksi. Terveyttä ei myöskään välttämältä tavoitella tietoisesti, vaan siihen saadaan voimavaroja tiedostamalta. Typologian sanoma on, euä ihmiset hakevat liikunnasta muutakin kuin fyysistä terveyttä. Sääntöjen toteutumista ja toimivuuua tulee myös seurata. Mistä löytyy psyykkinen ja sosiaalinen terveysliikuntapiirakka. Seuroja kehotetaan huomioimaan terveyden edistämisen periaatteensa käytännön päätöksenteossa sekä arvioimaan toimiaan vuosittaisen toimintakertomuksen yhteydessä. Seuran terveyden edistämisen toimitavat sisältää kuusi kriteeriä. Toinen näkökulma on terveyden positiivinen lähtökohta, jossa terveys nähdään voimavarana. Nämä toimet korostavat kaikkien toimijatahojen yhteistyötä ja luovat myös yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa. Toinen vaihtoehto on, että liikuntaa aletaan tarkastella laaja-alaisemmin, jotta sen koko terveyspotenuaalikin saadaan käyttöön. Olennaista on varmistaa mm. Valmennuksessa tulee olla terveyttä edistävää ote niin urheilusuorituksen aikana kuin sen ulkopuolellakin. veyttä edistävän urheiluseuran kriteerit (Kokko ym. Negatiivisen terveyden kohdalla toimet kohdistuvat sairauksien riskitekijöihin. Esimerkiksi se, euä kaikki seuran valmentajat ja toimihenkilöt myös itse toimivat esimerkillisesti päihteiden ja ravinnon suhteen vahvistaa terveyttä edistävää viestiä. Liikuntatilarueen kokonaisvaltaisuutta ei ole täysin huomioitu. 2006). Hän mainitsee l) autonomisen (flow-) liikunnan 2) tavoitteellisen liikunnan 3) elämysliikunnan 4) sosiaalisen liikunnan ja 5) filosofisen liikunnan. Tästä lähtökchtaerosta johtuen myös terveyden edistämisen toimet kohdennetaan eri lavalla. Nykyinen terveysliikunnan terveyskäsitys viittaa perinteiseen lääketieteelliseen näkökulmaan (negatiivinen terveys), jossa terveys nähdään sairauden poissaolona. Ne määrittelevät muun muassa, että seuran säännöissä tulee olla kirjattuna sekä terveyden edistämisen tavoite että seuran päihdepolitiikkaa linjaavia sääntöjä. Seuran terveyspalveluilla tarkoitetaan ennen kaikkea liikunta/urheiluvarnmojen ennaltaehkäisyä, mutta myös vammojen oikeanlaista ja nopeaa hoitoa. Terveysliikunta -termin osat voisi nykytilanteessa kääntää toisin päin. Seura terveyttä ja turvallisuutta edistävänä ympäristönä sisältää kaksi kriteeriä, jotka keskittyvät seuran toimintaympäristöön eli kulloinkin kyseessä olevan lajin liikunta/urheilupaikkaan. Toinen kriteeri korostaa seuratoiminnan ja toimintaympäristön savuttomuutta ja päihteettömyyttä sekä seuran aktiivista roolia siitä huolehtimisessa. Seuran yleisistä säännöistä ja toimintaperiaatteista on hyvä käydä keskustelua kaikkien seuratoirnijoiden kanssa tasaisin väliajoin. Tätä kautta myös vammariskien ja vammojen esiintyvyyden voi olettaa vähenevän. Seuran yhteisöllisissä terveyden edistämisen toimissa sen neljä kriteeriä korostavat sitä, että seuran kaikki toimijat edistävät terveyttä. Tärkeätä on myös, että seura kiinnittää huomiota valmentajien vuorovaikutustaitoihin sekä järjestää koulutusta terveysasioista. Liikuntapaikasta on usein päävastuussa joku muu taho kuin seura (esimerkiksi kunta). Voidaan ajatella, että terveysliikunnan lääketieteellinen nykykäsitys kohdentaa toimia yksilötasolle ja tässä esillä oleva toimintaympäristöstä lähtevä ajattelu täydentää sitä yhteisötasolla. että kaikilla ryhmillä on kullekin kaudelle sovittuna säännöt ja käytänteet. Nykyinen terveyshikunta-ajauelu painottuu terveyden fyysiselle osa-alueelle. Se kuvastaisi mielestämme terveysliikunnan nykypainotusta paremmin. Liikuntaan yhdistyisikin ensisijassa onnistumisen elämyksiä, ilon kokemuksia, sosiaalisten kontaktien solmimista ja yhteisöllisyyden kokemuksia ja vasta liikuntaharrastuksen vakiintuessa alettaisiin kiinnittää enemmän huomiota fyysisen aktiivisuuden määrään ja laatuun. Nämä elementit tulisi tunnistaa ja pohtia toimia,joilla niiden terveysvaikutuksia saataisiin paremmin hyödynnettyä. Ojanen (2001b, 109-120; 2001c, 203-204) on tyypitellyt eri liikuntamuodot viiteen luokkaan sen mukaan, mitä merkityksiä ja vaikutuksia eri liikuniamuodoilla on suhteessa yksilön hyvinvointiin. Yhteisten toimintatapojen sopiminen ja niitten toteutumisen varmistaminen käytännössä on seuran keskeinen tehtävä. Kriteerejä on yhteensä 22 ja ne on jaettu viiteen ryhmään: 1) seuran terveyden edistämisen toimitavat 2) seura terveyttä ja turvallisuutta edistävänä ympäristönä 3) seuran yhteisölliset terveyden edistämisen toimet 4) seuran yksilölähtöiset terveyden edistämisen toimet sekä 5) seuran terveyspalvelut. Seuralla on oma roolinsa l iikurua/urhei lupaika n terveellisyydestä ja turvallisuudesta huolehtimisessa. Seuran yksilölälHöiset terveyden edistämisen toimet keskittyvät terveyden edistämiseen valmennuksessa. Valmentajan on hyvä opastaa nuoria konkreettisella tasolla terveyttä koskevissa asioissa ja sitoa ierveyskasvatukselliset toimet kyseessä olevaan lajiin. Positiivisen terveyden kohdalla toimilla pyritään tukemaan yksilöiden ja yhteisöjen terveysvoi mavaroja. sen vaikutuksilla suorituskykyyn. Yksi kriteeri korostaa yhteistyön merkitystä niin urheiluseurojen kesken kuin terveysalan ammattilaistenkin kanssa
Theory and Practice, 1816):770-779. Liikunta & Tiede 43 131, 4-9. Keskustelun virittämiseksi, esitämme lopuksi oman terveysliikunnan määrittelymme: "Terveysliikuntaa ovat kaikki sellaiset liikuntatilanteet, joissa yksilö ja/tai yhteisö saavat voimavaroja fyysiseen, psyykkiseen ja/tai sosiaaliseen terveyteensä. Liikunta & Tiede 38 12). T. Kannas, L. 72-80. Tehokas ja turvallinen terveysliikunta. Terveysliikuntasuositukset. Hyyppä, M. 1996. Terveysliikunnan opas. Terveyttä edistävän seuran kriteerien mukaisten asioiden omaksuminen muuttanee myös itse seuratoimintaa niin, että toiminta saattaa kiinnostaa monipuolisemmin eri tavalla liikuntaan orientoituneita nuoria. Social capital and self-rated health: a contextual analysis. Nyman, M. 2001a. Erityisesti se sopii lasten ja nuorten seuratoimintaan. MIKA VUORI, TtM Tutkija Terveyden edistämisen tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Sähköposti: mika.vuori@sport.jyu.fi LIIKUNTA & TIEDE 44 • 1 /2007 15. Nyman, M. Liikuntatieteellisen seuran julkaisuja 153, 9-38. Kannas, L. 1999. Liikunnan merkitys hyvinvoinnille. The health promoting sports club in Finland a challenge for the settings-based approach. ltoim ) Terveysliikunta Helsinki: Duodecim. ltoim.) Liiku oikein voi hyvin. Parhaiten se sopii organisoituun liikuntaan, kuten seuratai ryhmäliikuntaan. ja Halme, J. 2006. Kennedy, B.P. (toim.) Liiku oikein voi hyvin Liikunnan merkitys hyvinvoinnille Liikuntatieteellisen seuran julkaisuja 153, 99-130. Svennevig, H. Ojanen, M. Analyysi terveysliikunnan jäsentymisestä. 2003. Svennevig, H. Social participation and health in a community rich in stock of social capital. Health education research. Svennevig, H. Pyykkönen, T. Liikunnan merkitys hyvinvoinnille. Ia Halme, J. Ojanen, M. ja Oja, P. 44-51. 2001 b. Forssa: Forssan kirjapaino. Toisaalta toimintaympäristölähtöisyys sopii lähestymistavaksi lähes minkälaisiin liikuntatilanteisiin tahansa. Helsinki: Opetusministeriön selvityksiä. 2001. T. Kansallinen liikuntaohjelma -taustaselvitys. ja Perttilä, K. Talkoohengestä koituu hyvinvointia Stafettkarnevalen -yhteisöhengen lujittaja. Teoksessa Ojanen, M. American Journal of Public Health, 89, 1187-1193. Johtopäätökset ja suositukset. Kawachi, 1. 2006. Ja Halme, J. Nyman, M. ja Villberg, J. Liikunta hyvän elämän tukena. Kokko, S. Teoksessa Fogelholm, M. ja Mäki, J. ja Vuori, 1. 2005. Ojanen, M. UKK-instituutti. Vuori, 1. Ihmisarvoiseen elämään. Ståhl, T. Health Promotion International 21 131, 219-229. 2006. ja Glass, R. Lasten ja nuorten terveysliikuntaa pohtiessa tulisikin lähteä liikkeelle toimintaympäristön kehittämisestä, eikä pelkästään seurassa harrastettavan liikunnan määräja laatutekijöistä. Optimaalisessa liikuntatilanteessa kaikki terveyden ulottuvuudet ovat läsnä ja tasa-arvoisesti huornioituina." SAMI KOKKO, TtM Terveyskasvatuksen lehtori Terveyden edistämisen tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Sähköposti: sami.kokko@sport.jyu.fi LÄHTEET Fogelholm, M. w Toimintaympäristöstä lähtevä ajattelu on yksi mahdollisuus liikuntatilanteen kaikkien terveysyhteyksien huomioimiseksi. Liikuntatieteellisen seuran julkaisuja 153, 191-215. ltoim.) Liiku oikein voi hyvin. Hyyppä, M. Mitä päättäjät ymmärtävät tervevsliikunnalla. Teoksessa Ojanen, M. Länsimainen ihminen kulttuurinsa vanki?Teoksessa Ojanen, M. 2001 c
Kun köyhät lajiliitot eivät pysty kohdistamaan resursseja kansainväliseen kilpailutoimintaan osallistumiseen, eivät tulevaisuuden lupaukset pääse näyttämään osaamistaan muuten kuin kotimaan kilpailuissa. Valtaosa lajiliitoista valittelee rahojen vähyyttä ja lähettävät jopa EM-areenalle vain sellaiset urheilijat, joiden odotetaan yltävän kirkkaimmille mitaleille. KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura kari.keskinen@lts.fi 16 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 1 /'Z007. Kansainvälinen olympiakomitea on tiukentanut kovalla kädellä eri lajien urheilijakiintiöitä ja ulottanut karsintajärjestelmät usealle vuodelle ennen H-hetkeä. Sama toistuu MM-kisoissa, joissa menestyminen on monin verroin vaativampaa. Mitalimenestys oli harvinaista kuitenkin niissä kilpailulajeissa, jotka ovat edustettuina vuoden 2008 Pekingin kesäolympiakisoissa. Miten urheilijat saadaan menestymään ehdottomalla kansainvälisellä huipulla eli olympialaisissa kisoissa. Viimevuosien olympialajien arvokisat eivät ole olleet mitalisampo suomalaisille urheilijoille, Ateenan 2004 mitalisaaliin ollessa tähänastisista kaikkein heikoin. JARI KANERVA Koulutusja viestintäpäällikkö Liikuntatieteellinen Seura jari.kanerva@lts.fi KARI L. Valintatilanne pitäisi syntyä vain siitä, että kriteerin täyttäneitä urheilijoita on enemmän kuin voidaan valita. Urheilijoiden kisarnatka ei ole kuitenkaan vain Suomen omien päättäjien päätettävissä. K aaria Maaningan olympiamatka vuoden 1980 Moskovan kisoihin oli vielä muutama päivä ennen OK:n valintakokousta vaakalaudalla, sillä olympialistan sija 57 ei vakuuttanut valitsijoita. Todellinen näyttötanner onkin siis maailmancupit, joihin osallistuminen jää käytännössä ainoaksi mahdollisuudeksi sellaisille potentiaalisille urheilulahjakkuuksille, jotka eivät vielä ole päässeet kokemaan kansainvälisen kilpailun kovuutta. Olivatpa sijoitusinstrumentit mitä tahansa, ei Pekingissä tulla juhlimaan kymmenillä mitaleilla kansalaisten hartaista toiveista huolimatta. Olympiavalinnatko vaikeita. Periaatteessa urheilijoiden valitseminen arvokisajoukkueeseen on perin yksinkertaista: urheilija antaa asetettuun määräaikaan mennessä kriteerin mukaisen näytön kunnostaan ja urheilujohtajat toteavat urheilijan kilpailukelpoiseksi. Liian monet suomalaisurheilijat olivat kisoissa lähinnä vain opintomatkalla. Karsintajärjestelrnän polunpää löytyy kansallisista laji liitoista, joiden tehtävänä on huolehtia urheilijoiden lähettämisestä kansainvälisiin kilpailuihin ja erityisesti lajin omiin arvokisoihin ja maailmancupeihin. Karsinnat Pekingiin ovat käytännössä alkaneet heti Ateenan kisojen päätyttyä. Nyt yli 25 vuotta myöhemmin ei suomalaisella valintajärjestelmällä ole juuri pelivaraa odottaa kunnon puhkeamista kisojen kynnykselle eikä varsinkaan antaa näyttöä vain kotikonnui lla. Asiantuntijoiden mukaan joukkueemme Pekingissä 2008 tulee olemaan suunnilleen samansuuruinen. Ongelman muodostaa kovan kansainvälisen kilpailukokemuksen puute ja konkreettinen näköalattomuus oman suorituskyvyn suhteesta maailman kärkeen. Todellisen kilpailun puutteessa urheilijamme eivät koskaan opi sietämään kovaa kilpailua, sen mukanaan tuomaa henkistä painetta, eivätkä kääntämään tiukkaa kamppailua omaksi voitokseen. Suomen Urheilukirjaston Tietopalvelun listauksen mukaan suomalaiset urheilijat voittivat yhteensä 37 maailman ja 24 Euroopan mestaruutta SLU:n jäsenliittojen alaisissa aikuisten arvokisoissa vuonna 2006 kaikki lajit huomioiden. Tässä onkin haastetta rahan jakajille. MM-tasolla ainoan tällaisen mitalin voitti painija Marko Yli-Hannuhsela. Lisänäyttöä kaivattiin ja se syntyikin viimeisenä mahdollisena päivänä piirikunnallisen tason kilpailuissa. Ateenassa 2004 Suomen väreissä esiintyi 53 urheilijaa, mikä oli pienin Joukkue sitten vuoden 1932. Toisaalta Pekingin joukkueen valinnat saattavat elvyttää Olympian vanhoja ihanteita. Tärkeintä ei ehkä enää olekaan voitto vaan jalo kilpa ja osallistuminen. Suomi näyttäisi olympiakomitean viimeisten linjausten perusteella olevan valmis lähettämään olympia-areenoille kaikki ne urheilijat, jotka täyttävät järjestäjien asettaman mittapuun. Suomen ei enää tarvitse asettaa omia epärealistisen korkeita vaatimuksiaan. Mitä sijoitusinstrumenttia käyttäen huippu-urheilun tuotot ovat suurimmat suomalaisille veikkauspelien pelaajille. Totuus on karumpi
Muutamia liikuntaleikkejä ja niiden merkityksiä maaseudulla 1900-luvun alkupuolella 18 Saara Luukannel Terveydenhoitajien mahdollisuudet liikunnan edistämiseen lastenneuvolatyössä 22 Tarja Javanainen-Levonen, Marita Poskiparta, Pauli Rintala Ohjattu liikunta päiväkodissa 31 Anneli Laukkanen Hellisonin vastuuntuntoisuuden malli osana seitsemännen luokan poikien liikuntatunteja 36 Teppo Rantala, Pilvikki Heikinaro-Johansson Motivaatioilmasto ja viihtyminen koululiikunnassa 45 Markus Soini, Jarmo Liukkonen, Timo Jaakkola, Esko Leskinen, Pekka Rantanen Keinutuolilla keinuttelun vaikutus alaraajojen turvotukseen 52 likka Väänänen, Osmo Hänninen, Risto Pohjola Vuoden 2007 käsikirjoitukset toimitukseen 2.5.2007 mennessä 55 Kirjoitusohjeet 2007 56 Tutkimusartikkeliliitteen toimitusryhmä: Katriina Kukkonen-Harjula päätoimittaja Leena Nieminen ituspäällikkö Hannu Itkonen Kari L. Keskinen Urho Kujala Mirja Hirvensalo Heimo Nupponen Seppo Penttinen Risto Rinne Tutkimusartikkelit 2006 osa 11 on julkaistu myös pdf-tiedostoi osoitteessa www.lts.fi. TUTKIMUSARTIKKELIT 2006 OSA 11 www.lts.fi Keppihevonen, karri ja leski
Esimerkiksi elonkorjuun, viljanpuinnin ja perunan noston jälkeen vietettiin juhlaa tai "kemuja", joita lapset luonnollisesti myös uteliaina seurasivat. This arucle deals with Finnish active games in the countryside. MUUTAMIA LIIKUNTALEIKKEJÄ JA NIIDEN MERKITYKSIÄ MAASEUDULLA 1900-LUVUN ALKUPUOLELLA SAARA LUUKANNEL Yhteyshenkilö: Saara Luukannel, Koulutusja kehittämiskeskus Paimenia, PL 58, 00014 Helsingin Yliopisto Puh: 09-1915 4028, sähköposti: saara.luukannel@helsinki.fi TIIVISTELMÄ: Luukannel S. Liikuntaleikissä oli yleensä monen lapsen tilapäisryhmä, jonka toimintaa leikin säännöt määrittelivät. Vertaisryhmään kuuluminen oli tärkeä tekijä lapsen kasvussa. Leikkiryhmissä oli mukana kaikenikäisiä: isommat lapset olivat jo aktiivisia toimijoita ja taitajia, ja pienemmät olivat oppimassa. Artikkelissa käsitellään suomalaisten maaseudun lasten liikuntaleikkejä. Leikki ei säily eikä tapahdu tyhjiössä, vaan se tarvitsee rakennusaineikseen erilaisia esineitä ja paikan sekä ympärilleen ihmisiä ja sosiaalista vuorovaikutusta. The buili-up arcas in i hc countryside wcre sometimes far from each oiher, and so brothers and sisters were in the play group. Belonging Lo a peer group was an importanl elemenl of a child's growth process. Children of ali ages were playing, the older ones were already active mernbers and experts but the younger ones were learning how to pay. Niissä tarvittiin kykyä ymmärtää sääntöjä ja valtasuhteita sekä oikean ja väärän tunnistamista ja ryhmään sopeutumista. Aineisto on muokattu lisensiaatintyön aineistosta, jossa tutkitaan maalaislastcn leikkejä ja leikkikaluja 1900-luvun vaihteesta 1930-luvun lopulle. JOHDANTO Leikkimisen pitkä historia osoittaa, ettei yleisesti leikiksi mielletty toiminta ole aina ollut vain lasten leikkimistä. Muutamia liikuntaleikkejä ja niiden merkityksiä maaseudulla 1900-luvun alkupuolella. Liikuntaleikit Lukivat lapsen biologista kasvua monin tavoin. Leikin säännöt olivat voimassa aina kulloisenkin leikin aikana. \n the active games the child experienced moments of many feelings, which left joyful and sad memories. Games of hobby-horse, tag and widow. Maaseudulla asutukset saattoivat olla kaukana toisistaan, jolloin leikkitoverit olivat sisaruksia. (Vilkuna 1985, 40-41, 62) Taitavuulta, voimaa ja kestävyyttä edellyttävillä leikeilläja kilpailuilla on vanhastaan ollut tärkeä sija monissa kuluuureissa joko kultin yhteydessä, pelkkinä lasten leikkeinä tai huvituksena juhlissa (Huizinga 1984, 224). Some active games and their meanings in the country at the beginning of the 20th century. Liikuntaleikeissä lapsi koki niin iloisia kuin surullisiakin tunteita, jotka jäivät LUnnemuistiin. When children went to the primary school they made more friends and during the same tirne t heir play area became enlarged. Keppihevonen, karri ja leski. Maaseudulla oli yleistä, euä esimerkiksi talkoiden päätteeksi ja viikonloppuisin nuoret ja aikuiset rentoutuivat huvitellen. 2007. Also failure in the game happened but in the nexl game the situation improved. Arki ja ilonpito vuorottelivat luonnollisella tavalla maaseudun ihmisten elämässä. Through Lhe rules the child knew, how to acl in playing, how to determine victory and mistakes in play. TUTKIMUSAATIKKELI, Keppthevooen, kam 1i.1 leski. Liikurualeikit olivat tärkeitä taukoja lapsen arjessa, ja niissä lapsi kartuui sellaisia taitoja ja osaamista, joista oli hyötyä koko elämässä. Tärkeimmät leikkiperinteen vaalijat ja siirtäjät ovat olleet kuitenkin lapset itse. One needed ability lo understand the roles and aspirations 10 power, 10 identify right from wrong, 10 adapl to the group. Liikunta &Tiede 44(1), 18-21. Usually in t he act ive gamcs there were small arnourus of equipment. (An18 LIIKUNTA & TIEDE 44, 1 /2007. This subject is part of i he maier ial , which belongs to i he licen t iates degree about games and toys in the Finnish countryside at the beginning of the 20th century. During playing, the child improved with different knowledge, which she/he could benefit from later in life. Edistymisen suunta kulkee eteenpäin, vaikka oppimisessa on paljon poikkeamia ja sivupolkuja. Asiasc111at: /iilwntaleihhi, hippasilla, hevosleiklii, leshisillä, maaseutu, 1900-/uvun allw ABSTRACT: Luu kannel S. (Taipale 1982, 48, 71) Leikkiminen ei ole staauista, vaan se muuuuu inhimillisen, aineellisen ja henkisen kasvun sekä oppimisen myötä. Liikuntaleikeissä oli vähän välineitä, sillä leikki painottui yhdessä oloon, toimintaan ja liikkumiseen. . Kcyworcls: activc gamcs, gamc of tag, games witli lwbby-liorse, 1w111i11g cis a wiclow, cow11,ysiclc, thc beginning of the 20th centwy. Kun leikkiä toisteltiin, pystyi lapsi kokeilemaan omia kykyjään pyrkiessään parempiin suorituksiin. Liikunta & Tiede 44(1 ), 18-21. Active games supported children's biological growth in many ways. More important in the acuviiy was being iogether, playing and exercise. 2007. The rules of the game were valid during a game al the time. \n active games there were generally temporary groups of children. Lapsen elämässä oppimisen ja tiedon sisäistämisen Lie on pitkä ja mutkikas. KEPPIHEVONEN, KARRI JA LESKI. When the game was repeated the child had a chance to get improve in the play performance. The active games were intervals between everyday routine. As examples, the games of tag, hobby-horse and widow were chosen. Kun lapset menivät kansakouluun, laajeni toveripiiri ja samalla leikkialuekin merkittävästi. Leikki on merkinnyt lapselle LUlemista ja menemistä, liikkumista, toimintaa, kokemista sekä tovereiden tapaamista. . Esimerkiksi valiuiin hippasilla olo, hevosleikit ja lesken juoksu. Niiden avulla lapsi tiesi, miten leikissä piti toimia, miten voitto ja virheet määriteltiin. The rules determined ihe acuons in games. Epäonnistuminen tapahtui vain meneillään olevassa leikissä, koska uudessa leikissä tilanne nollattiin ja kaikki aloittivat taas samalla viivalta
Tämä artikkeli on pieni alue aineistosta, joka on kansatieteen alueelle kuuluvan, laadullisen aineiston tapaustutkimus lisensiaatin työhön kuuluvasta aineistosta. Liikuntaleikit sujuvat parhaiten ulkona, missä tilaa on riittävästi leikin tarpeisiin. Perusaineistosta nostettiin kysymysten avulla esille erilaisia leikin sosiaalisia rakenteita, merkityksiä ja jännitteitä, jotka ovat leikin rakennusosia, sitä koossa pitävää ja eteenpäin vievää voimaa, sen ytimiä ja juonia, joita lapsi itse ei kuitenkaan välttämättä tunnista leikin motiiviksi. Leikkimällä oppimisessa korostuu prosessi, jossa lapsi hahmottelee itselleen vähitellen sosiaalisen kartan, joka ohjaa häntä valitsemaan sopivat leikki toverit ja sopivan paikan kulloisellekin toiminnalle ja leikille (Goleman 1997, 58). (Huizinga (1984, 19-22, 39) Liikuntaleikit muokkasivat lasten persoonallisia ominaisuuksia ja harjaannuttivat heitä yhteistoimintaan (Antikainen 1998, 109; Kalliopuska Karjalainen 1988, 88; Saarinen ym. Leikki on lapselle luovaa toimintaa, jossa hänellä on mahdollisuus keksiä, oivaltaa ja kokeilla uusia asioita omalla tavallaan. tutkimuskohteen sisäistä rakennetta. Leea Virtanen tutki 1970-luvulla paljon koululaisperinnettä, jossa liikunnalliset leikit olivat lapsiryhmien yleisenä harrastuksena. Miten liikunta yhdistyy leikkeihin esimerkkitapausten valossa. Liikuntaleikit kuuluvat sisällöltään usein kilpailuleikkeihin, vaikka niissä on usein mukana sattumaa ja huimaustakin, sillä jokainen leikkijä kokee suorituksensa omalla tavallaan. Pertti Alasuutarin (1993, 28-29) mukaan laadullinen analyysi valottaa 111111. Tähän artikkeliin otetut liikuntaleikkien esimerkit ovat maaseudun lasten leikkiperinnettä 1900-luvun vaihteesta 1930-luvun lopulle. (Virtanen 1970, 8-9, 40) Lapsena opitut taidot ovat päteviä eväitä koko elämää varten. Pihaleikit tarjoavat lapsille mahdollisuuden itse arviointiin. Sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma karttuvat vastavuoroisesti, ja hyvien olosuhteiden vallitessa yksilö saa niistä suotuisia kasvun aineksia. Esimerkiksi 1900-luvun alkupuolella Toivo Okkola (1928) toimitti kirjasen "Suomen kansan kilpaja kouleikkejä", joka on koottu kansakoululaisten kirjoittamista leikeistä opaskirjaseksi. Leikin sääntöihin sitoutuminen loi järjestystä ja leikin rytmin poistamatta siitä kuitenkaan iloa ja jännitystä. Leikkiaineistoa tutkittiin laadullisin menetelmin.Juha Varta ( l 992, 23-24) totesi, että laadullinen tutkimus soveltuu tutkimaan sitä kokonaisuutta, jonka muodostavat yhteisön ja yksilön sekä emotionaalisen että sosiaalisen vuorovaikutuksen alueet. 1 /2007 . Lapsen elämässä leikki on välttämätöntä, jotta lapsen persoonallisuus kehittyisi tasapainoisesti ja jotta hän oppisi sopeutumaan ulkomaailmaan (Sinkkonen 2004, 77). 1991, 116). Emotionaalinen ja sosiaalinen kehitys ovat sidoksissa ympäristön lisäksi yhteisöön ja sen vuorovaikutussuhteisiin sekä moraalisiin ja eettisiin arvostuksiin. Lasten tulisi saada leikkiä ikäistensä kanssa, vaikka aikuisten turvallinen taustatuki onkin välttämätöntä. Lasten ystävyyssuhteissa ja vertaiskulttuureissa yhteenkuuluvuus näkyy onnistuneena leikkimisenä sekä tunteiden, lojaalisuuden ja empatian osoituksina (Antikainen 1998, 91; Hännikäinen 2004, 150; Taipale 1982, 16, 23) Esimerkiksi liikuntaleikeissä on monipuolista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta pelaamisen ja kilpailun merkeissä (Lönnqvist Silvander 1999, 33). 1991, 129) Liikuntaleikkejä on tutkittu osana muuta leikkiperinnettä,ja niiden tärkeyteen ja säilymiseen on kiinnitetty aika ajoin huomiota. Perusaineistona on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston vuonna 1962 toteuttama leikkien kilpakeräys Vastaajia oli 350 henkilöä eri puolilta Suomea,ja leikkien kuvauksia kertyi 13.500 sivua. Mistä asioista rakentuu leikin sisäinen ja sitä säilyttävä jännite. Leikin energiaan vaikuttivat 111111. Vertaisryhmissä lapsi oppii asioita ja elämänarvoja toisilta lapsilta eri pihoilla liikkuessaan. Suomalaisten maalaislasten liikuntaleikkejä edustavat mm. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Mitä leikki merkitsee lapselle. Esimerkiksi tavallisessa kiinniottoleikissä kukaan ei varsinaisesti voita tai häviä, mutta leikkijän asema ja osaaminen tulevat kuitenkin mitatuiksi monin tavoin. Leikkiaineiston arkistotunnus on L-kirjain ja juokseva numerointi. Sosiaalisesti normittavien leikkisääntöjen olemassaolo ja niiden hyväksyminen vahvistivat leikin harmoniaa, ja hyvät käytännöt loivat järjestystä muuhunkin elämään (Kalliala 1999, 21-22). Samalla leikissä harjaantuvai luonnollisella tavalla lapsen tiedot ja taidot. Roger Caillois (1958, 28) luokitteli leikit neljään perustyyppiin, joiden teemat ovat kilpailu, sattuma, kuvittelu ja huimaus. TUTKIMUSARTIKKELI , Keppihevonen, kam ia leski 19. 1960-luvulla Rafael Helanko tutki 111111. (Heikkinen-PeitsomaRautakivi 1981, 122) Kognitiivinen ja motorinen kehitys ovat riippuvaisia kehitysmahdollisuuksista, joita kasvuympäristö tarjoaa. (Collan 1907, 19-21; Hirn 1918, 69; Saarinen ym. Kaarina Kari (1939, 7) kirjoitti "Seuraja liikurualeikkejä'' -kirjasen alkusanoissa, että kasvatuksessa oltiin ottamassa voimakkaasti huomioon lasten viihtyminen kodin piirissä. Tähän artikkeliin valittiin lähempään tarkasteluun muutamia esimerkkejä liikuntaleikeistä: kaksi erilaista kiinniottoleikkiä (hippasilla olo ja lesken juoksu) ja mielikuvitusta korostava hevosLIIKUNTA & TIEDE 44 . Lapset ovat leikin toimijoita, jotka kehittelevät erilaisista mahdollisuuksista leikki näyt tårnönsä kulissit, missä leikki toteutetaan ja koetaan tunnetasolla. (Granö 2004, 43;Johansson 2000, 52; Moore 2003, 69) Liikunnallisiin leikkeihin kuului monenlaista hyppelyä, juoksemista, tasapainoilua ja erilaisten vaihtuvien tilanteiden arviointia (Laukka 2004, 392). Maximilian Stejskal (1954) tutki väitöskirjassaan "Folklig idrott" etupäässä kansanomaista urheilua, mutta sivusi myös liikurualeikkejä. (Ehn Löfgren 1982, 99) LIIKUNTALEIKIT Liikuntaleikit ovat tärkeitä lapsen sosiaalisten taitojen kehittymisen kannalta. naru-, ruutuja lautahyppely, puujaloilla kävely, pallopelit, kuoppapallon peluu, kiekon lyönti, vanteen pyöritys, uinti, luistelu, hiihto ja mäenlasku. Aineiston analyysi toteutettiin esittämällä sille peruskysymyksiä: mitä (leikkityypit), missä (leikin paikka), milloin (leikin sosiaaliset suhteet), millä (leikkikalut ja niiden tekijät), miten (leikin kulku ja säännöt) ja miltä tuntuu (tunteet leikissä). leikkijöiden tekemät ehdotukset, erilaiset viestit, eleet, liikkeet, toiminta ja sen muuttaminen, joita leikkijät hallitsivat yhdessä sovituilla säännöillä (Kauppinen 1994, 32; Riihelä 2004, 31). Näin olleen käytetyt lainaukset ovat esimerkkejä heidän leikkimuistoisraan. Myös kansakoulussa liikuntaleikkien opetusta lisättiin, sillä liikkuminen leikkien muodossa koettiin tärkeäksi lasten terveyden kannalta. Lasten ryhmäsidonnaisuus korostuu pihojen yhteisleikeissä, joista suosittuja ovat olleet erilaiset kiinniottoja juoksuleikit, joita leikittäessä tyttöjen ja poikien ei tarvinnut aina kilpailla keskenään, vaan leikkijät voivat olla tasavertaisia toimijoita leikissä (Virtanen 1991, 141-142). Nämä osa-alueet tulevat esille selvästi leikkiä tutkittaessa. tikainen 1998, 12) Lea Pulkkisen (2003, 36-38) mukaan lapsen sosiaalinen alkupääoma koostuu hänen kasvuympäristöönsä vaikuttavista tekijöistä: arvoista ja normeista, yhteisön tuesta, sosiaalisista verkostoista ja luottamuksesta. Aineistonkäsittelytapaa voitaisiin kutsua myös merkitysanalyysiksi, jonka avulla pyritään leikkimisestä saamaan esille erilaisia vuorovaikuueisia tekijöitä ja rnerkuyksiä.jotka valaisevat leikin sisältöä ja sen jännitteitä. Millaista on kiinnostava leikki. Leikeissä lapset oppivat monia tärkeitä taitoja. Lapselle on tärkeintä osallistuminen iloiseen leikkiin. Artikkelissa vastaajat esiintyvät omilla etunimillään, ja oikea syntymävuosi on myös mainittu. Turun poikasakkien pihaleikkejä ja -yhteisöjä
Hippaleikin suosio perustui siinä koettuihin tunteisiin. Ensi lyönnillä nostettiin vähän toista jalkaa, toisella lyönnillä potku 20 LIIKUNTA & TIEDE 44, 1 /2007, TUTKIMUSARTIKKEU, Kepphevonen, kam 18 leskJ. Tavallisesti oli entisajan suurissa tuvissa näkyvin rautarii tantari. 1907) muisteli mäenrinteen hippaleikkejä, kun sekä tyttöjä että poikia oli koolla: Paikaksi valittiin sellainen paikka, missä oli paljon kiviä, sellaisia joiden päälle oli helppo juosta Ensin arvottiin kenestä tulee harri /hippa], sitten haihhi toiset. (SKS L 7686) Pojat olivat uteliaita tarkkaillessaan aikuisten tekemisiä ja puhumisia sekä hevosen käyttäytymistä, mitä matkittiin l1eppihevosen kanssa jousten, hyppien ja hirnuen pitkin pihaa (SKS L: mm. Jos leikeissä oli paljon juoksemista, määrättiin etukäteen juoksijoiden lepopaikka joko aivan fyysisesti tai vain jollain merkillä osoitettuna. Tässä hevosena [uokseruelussa pojat sarnaistulvat miesten rooliin. Tästä esimerkkinä oli lltan (s. (SKS L 1391, 1780) (Tämä leikki muistuttaa lesken juoksua.) Hippasilla oltiin pääasiassa kesällä, mutta joskus juostiin hippaa karkuun myös lumihangessa. (SKS L 326) Ohjastaja ohjasti hevostaan ja matki joskus puheissaan aikuisten ajorn iesten raakoja puheita ja kirosanoja (SKS L: 940, 6470, 8517). (SKS L 11169) Hevosella oli maaseudulla tärkeä rooli peltotöissä, talcusajoissa ja metsätöissä (Vuorela 1975, 196). Leikin varusteena oli ohjasnaru, joka kulki niskan takaa kainaloiden alta taakse, jolloin toinen poika oli ohjastarnassa. 1908) kirjoitti: Silloin, kun tytöt innostuivat leikkimän hevosilla, todettiin, että heistä tuli aikuisena hyviä "hevosmiehiå". Ja on ali ja yli kymmenvuotiaiden leik/1i ollut ja on nytkin. Hippasilla olo oli mitä parhainta liikuntaa ja yhdessä oloa joukossa, jossa oli mukana iloitsemassa ja oppimassa pienimmätkin sisarukset (SKS L 32). Pojat olivat myös huomanneet, että toisinaan miehet eivät saaneet hevosta suosiolla liikkeelle,ja sitäkin matkiuiin keppihevosen kanssa leikiuaessä: Leikiuiin vikonaista hevosta. Leikin jännitysmomentti huipentui sen keskeisen toimintaidean ympärille eli turvassa olon, karkuun juoksemisen ja kiinnijäämisen tunteiden vuorotteluun. 2780, 5280, 12059), korostuivat leikkiin tempautuminen mielikuvituksen ja toiminnan kautta. Aluksi arvouiin ensimmäinen toimija eli hippa, ja seuraava hippa oli vuorostaan ensimmäiseksi kiinni saatu leikkijä (SKS L: mm. Leikissä oli vauhdin hurmaa. Poikien hevosleikin suosioon vaikutti varmasti myös se, että oikean hevosen hoito kuului miesten töihin, joten hevosleikissä poika koki helposti olevansa pikkumies matkiessaan miehiä. Hevoslcikissä oli yksinkertaiset käyttäytymismallit ja sopimukset, jotka toimivat sääntöjen tapaan. Jos leikkijät viipyivät liian kauan raudassa kiinni, saattoi liippa huutaa "ei niin kauvvaa saa raurassa olla, piuää juosta". Kaikissa niissä korostui juokseminen ja iloinen yhdessäolo osana leikkiä. Jonkun täytyi tietysti aina jäädä liipaksi leikin loputtua, ja se ei ollut hauska kohtalo. 1882) Kesäisin pihalla lapsijoukko leikki suurella joukolla kivihippaa eli oltiin kivikarrisilla (SKS L: mm. Analysoidessaan 1960-luvun koululaisten pihaleikkejä Leea Virtanen (1970, 48-49) totesi, että hippasilla olon säännöt ja leikki tapa olivat pysyneet kauan lähes samoina, mutta leikin terminologia eli leikkiin kuuluva replikointi vaihteli. Leil1itään vieläliin. Leikkiin otettiin hevosrniesien arjesta niitä kiinnostavia osia, joita pystyttiin toteuttamaan. Koskemattomaan lumeen lapset tekivät polkemalla ympyrän kehän ja halkaisijat. Ja taas innostuttiin juoksemaan. 940, 6099, 11989) Tehtiin narust ohjat ja yhs tai lwlis oli hevosta ja yhsi ajomies. "kiireen villilwa" valitsivat itselleen kiven jonka päälle menivät, se oli aina parempi katsoa sellainen kivi, jossa oli toinen tai useampia oikein lähellä, sitten oli parempi juosta "harria" pakoon. Kaarlo (s. Kun joku liippaa juostessaan väsyi kesken ja halusi lopettaa, pani hän kädet kyynäspäistä myöten vinoristiin rintaansa vasten ja sanoi rii kiinni. (Karimäki 2005, LOS; Olofsson 1992, 37) Pikkupoikien suosikki leikissä, hevosena juoksemisessa (SKS L: mm. 467, 1370, 1371). Yksi leikkijä oli ilman linnun nimeä,ja hän alkoi huudella lintujen nimiä.Jos jollakin osanouajalla oli huudettu nimi, piti hänen lähteä juoksemaan karkuun, jolloin huutaja yritti saada hänet kiinni. Kahsistaa minä ja Laineen Eero tätä usein leihittiin.Ja hausliaa se meistä oli. leikki. Leikki alkoi silloin, kun riittävä joukko lapsia oli koolla (SKS L: 32, 1332). (SKS L 1369). Peliäjatlwi lwnnes "l1yllästyttiin" (SKS L 467) Hippaleikkiä varioitiin liittämällä siihen esimerkiksi hehysliertomus, multa yhtä kaikki leikki oli karkuun juoksemista ja kiinniottamista. 31, 1341, 1779). Ajaja jolla oli keppi [ keppihevonen 1 jalkojen välissä löi vitsalla joko keppiä taikka omaa jalkaansa. Tällaista liippaa juostiin siis tuvassa sisällä. (SKS L: mm. Mutta jos joku sai kiinni raudasta, ei silloin liippa pystynyt ottamaan liippaa hänestä, sillä raudassa oli rii. Joskus taas sanomalla sanan "rii" tai "ruunut" oli hipalta turvassa (SKS L: 528, 1777). Joskus ohjastajalla oli pieni piiska ja hevosella kulkunen suitsissa tai Liuku kaulassa. Josta liippa sai ensin liipan, hän joutui vuorostaan liipaksi. (SKS L: mm. Eero oli tavallisesti hevosena, ja minulle kuului ajomiehen homma. Lumihipan muuntautumiskyvystä kertoo sen sovellutus 1990-luvulta: kaskipartiolaiset leikkivät "peace-hippaa" tallaamalla talvileirillä jäälle rauhanmerki n muotoisen kuvion, jossa hippaa juostiin karkuun. Yksi valittiin liipaksi luvun perusteella, tai joskus lupautui joku liipaksi vapaasta tahdostaankin. 32,467,586). Hippaleikissä lepoeli turvapaikka oli joskus kiven päällys, rautaesineeseen tarttuminen, sormien ristiminen tai kyykyssä oleminen (SKS L: mm. Hevosena juokseva poika esimerkiksi hirnui ja kuopi jaloillaan. 2780, 8516, 11542). Liippa rupesi nyt yrittään toisia kädellään koskettaen. Hippaa härnättiin pilapuhein esimerkiksi rytmikkäästi huutelemalla: "Seiskö liippa linnun lihhaa" ja "Iiipalle puuroa keitetään" (SKS L 1371). Virtasen mukaan leikkimaailmassa tuttua oli myös hämääminen, jota harrastettiin hippaleikissäkin. 326, 2780, 11672) Toisinaan hevosena juoksentelija veti karryä perässään. Hevosleikit olivat etupäässä poikien leikkiä, mutta joskus myös tytöt innostuivat juoksemaan pitkin pihaa matkien hevosen juoksua, kuten Aune (s. Lapsi heittäytyy leikkiinsä voimakkaan sisäisen motivaation vetämänä ymmärtäessään leikin "jujun". Leikki oli ollut jossain rauhankasvatuskirjassa, ja Panu tai Jonna opetti sen sudenpennuille. Hippasilla olo Hippaleikki oli tämän artikkelin aineistoon perustuen ainakin maaseudulla suosittu ja yleinen 1900-luvun alkupuolella. Leikin alussa jokaiselle leikkijälle kuiskattiin jonkun linnun nimi (kyyhkynen, meri teeri, varis, harakka jne.). Kivihipassa hippaa eli karria härnät.tiin niin, euä seisottiin turvakiven vieressä, kunnes karri lähestyi, jolloin nopeasti loi kalliin turvaan kivelle (SKS L 467). (SKS L 1371, Ilta s. Osanottajia sai olla epämääräinen luku. Sen säännöt sallivat härnäämisen, mikä antoi leikkijöille mahdollisuuden usetehostukseen ja jonkinlaiseen ylemmyydentunteeseen. Niin muodostuneita lumikäytäviä pitkin juostiin karkuun hippaa eli oltiin rinkiliippaa. Se oli myös määränä ettei saanut vain kahden ja kolmen hiven väliäjuost.a, niin --aina sentään [karri} jonkun sai näpättyäja hänestä tuli uusi "karri". Ja joskus sanottiin tätä liippaa myös tantariliipaksi. Vaikka hippasilla olo oli yksinkertainen leikki, oli siinä selkeät toimintasäännöt kuten ryhmäja joukkueleikeissä yleensäkin. 1882) kertoma li ntusil la olo. Juostiin hevosena Mielikuvitusta korostavissa leikeissä lapsi saa tempautua keskelle leikkimistä, jossa arkiajan taju katosi ("now"-kokemus). Rautaliippaa
Antti pantti pakana. Johdatus Antikainen,A. Näkymätön 1a näkyvä lapsuuden maa, leikkipaikka pellon laidasta tietokonepeliin. Teoksessa: Leikin pikkujättiläinen Toirn. Hyvän vastustajan ollessa kyseessä juoksurnatka saattoi tulla pitkäksikin. Niissä onnistuessaan leikkijä sai kokea nautinnon ja ilon tunteita, mitkä puolestaan motivoiva! oppimaan uutta. 1999. 1984. LIIKUNTA & TIEDE 44. Lund. Perheen elämänkaari. Hygienia. Helsinki. Lerkkikulttuuri 1a yhteiskunnan muutos. Teoksessa: Leikki kentiltä. LÄHTEET PAINAMATTOMAT LÄHTEET Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kansanrunousarkisto. {Gunni Kärrbyn artikkelia vapaasti mukaillen). 1954. PAINETUT LÄHTEET Alasuutari, P. Rauhan lapset. Leikkikalujen elämästä. Keuruu Virtanen, L 1970. 2004. 1991 Kasvatuspsykologian kysymyksiä. Elämä on ehkä sittenkin vain leikkiä I Teoksessa Leikin pikkujättiläinen. Helsinki. Pitkä tie. Leih/1i eletään, jolloin lapsi on kulloisenkin leikkivän tilapäisryhmän aktiivinen toimija Liikuntaleikeissä oli vähän esineistöä, ja ne rakentuivat yhteiseen tekemiseen,jota säännöt määrittelivät. SNLL n leikkikokoelmia 11. Toirn. Tampere. Olofsson, B. 2003. Helsinfors. Collan, A. Lesken juoksu Joissakin liikuntaleikeissä korostui nopeuden lisäksi pitkäkestoinen juoksu. Lahjakkuuden koko kuva. 2000. Heikkinen-Peitsoma A., Rautakivi S. Keppihevo1en, kam Ja leski 21. Kom och ät I Jag ska bara dö Iorst. Hyvä esimerkki tällaisesta leikistä oli leskenjuoksu (viimeinen pari uunista ulos): parhaat juoksijat pääsivät helpommin haluamaansa tulokseen eli saivat kiinni juoksemalla mieluisan parin itselleen. Goleman, D. Suomalainen kansankulttuuri. Porvoo. Helsinki. Kauppinen, R 1994. Liisa Piironen. Liisa Piironen. Toivo Okkola. 2004. Seuraja liikuntaleikkejä. Porvoo. Ihmisen tunnemuisti on säilönyt lapsuusajan muistot, niin iloiset kuin surullisetkin. Helsinki. Leksaker i historien. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisiä Julkaisuja n:o 61 Joensuu. Nordiska Museets och Skansens årsbok. Enkeliprinsessa ja itsari liukumäessä. 2004. Teoksessa Leka för livet. Tietolipas 208, SKS. Kolmannella lyönnillä tasakäpälä put kahus jonka jälkeen låheu iin juoksemaan eteenpäin. Paris. Helsinki Vilkuna, K. Liisa Piironen. 1907 Miksi leikitään. Esiopetus linnunradalla. Suomen kansan kilpaja kotileikkejä. Riihelä, M. Monika Riihelä ja Riitta Kauppinen. Sinkkonen, J. Eri-ikäisct lapset koulivat toistensa persoonallisuutta, he oppivat ryhmässä empatian alkeet ja toisien huomioon ottamisen. 1 /2ffJ7. Työ ja ilonpito. (1916 Barnlek) 1918. Kulturanalys Stockholm. Porvoo. Skrifter från Etnologiska föreningen i Västsverige 31 Göteborg Kalliala, M. Helena Saarikoski. Liisa Piironen. 1928. Helsinki. Hirn,Y. Jyväskylä. Toirn. Caillois, R 1958. Samalla motoriset taidot kehittyivät ja voimat kasvoivat. Liisa Piironen. Karimäki, R 2005. Leikkivä ihminen. Vammala. Kari, K. Helsinki. Sosiaalinen alkupääoma ja lapsen sosiaalinen kehitys. Yritys kulttuurin leikkiaineksen määrittelemiseksi. Helsingin yliopiston Lahden tutkimusja koulutuskeskus. L-leikkikokoelma 1962. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 471 Porvoo. 1992. kansanomaisia tvöniuhlia ja kestitvksiä. 1993. Porvoo. 1997 Tunneäly. TVTKIMUSARTIKKEU. Teoksessa: Leikin pikkujättiläinen. Huizinga, J. Vuorela, T. Toirn. Les jeux et Ies hommes. Lastenperinteen tutkimuksia 2000-luvulta. Folklrg idrott En etno-sociologisk undersökning av den frnlandssvenska allmogens manliga friluftslekar, särskilt under sommarhalvåret, deras rniljo och tradition i belysning av idrottens allmänna historiska förändringar och sociala betydelse. sivulle, kova vinkaisu, ko tamma hevosella. Leikin sääntöjä noudauarnalla selkiytyi oikean ja väärän merkitys. Laukka, M. 2004. Helsinki. 1981 Esikouluikäisten ohjaus. Ehn, B., Löfgren, 0. Toirn. Säännöt määrittelivät liikuntaleikkien ja kilpailujen toiminnan etenemisen, valtasuhteet, onnistumisen, voittamisen ja häviämisen. Helsinki. 1982. Moore, E. Leikki on luovuuden äiti. 1992. Kaikilla lapsilla tulisi olla leikkimisen mahdollisuus, ja aikuiset puolestaan saisivat opetella ja palauttaa käytäntöön enemmän leikkimistä ja leikkimielisyyttä keventämään kiireistä arkea. LIIKUNTALEIKKIEN MERKITYS Leikkimisen merkitys on lapselle suuri niin fyysisen kuin henkisen kehittymisen kannalta. SKS, Helsinki. Teoksessa: Leikin pikkujättiläinen. Taipale, V. Lek för livet. Näkökulmia varhaiseen oppimiseen ja leikkiin. Datorn i barns vardag. Granö, P 2004. Helsinki. Varto, J. 1985. 1975. Johansson, B. Toirn. K. Sosiaalinen pääoma Futura 3/2003. Kasvatus, elämänkulku ja yhteiskunta. Leikkiä 1a taidetta. 1999. Porvoo. Aikuisiällä suoritettu yliopistotutkinto ja koulutuksellisen elämänkulun muutos. Leikin pikkuiattiläinen. Koululaisten nykyperinne. Uddevalla 1991 Pulkkinen, L 2003. Le masque et vertige. Kalliopuska, M., Karjalainen, S 1988. Saarinen, P., Ruoppila, 1., Korkiakangas, M. Liilnuman iloa koettiin monessa leikissä: hypiuiin posket punaisina ja juostiin hevosena hiukset hulmuten (SKS L: 326, 2281, 11169). Se tunne saisi pysyä voimakkaana läpi elämän. Stejskal, M. Lapsi tunsi kuuluvansa osaajien joukkoon. Erinomaista, rakas Watson. Lönnqvist, B., Silvander, J. Toirn. 1982. Toirn. Helsinki. Muutamia lukuja lasten leluista, lauluista, tansseista ja pikku teattereista. (SKS L 8516) Kesällä nähtiin liikkeellä myös keppihevosia ohjastajineen pihalla, poluilla, ahoilla ja maantiellä (SKS L: 6400, 8516). 1998. Ting för lek och tanke. Virtanen, L 1991 Suomalainen kansanperinne. Keuruu. Kuvitellut ja todelliset leikkipaikat. Folklivsstudier 111. Porvoo. Fataburen 1992. Aikuinenkin muistaa vielä vapauden tunteen, kun hän lapsena juoksenteli ja hyppeli matkien hevosta pitkin pihaa tai niityllä. Lahti. Laadullisen tutkimuksen metodologia. Stakes, raportteja 163. Leikkijä matki isompia lapsia ja aikuisia sekä kehitteli oman leikk insä yksityiskohtia. Leikki ja leikillisyys yhteenkuuluvuuden tunteen rakentajina. Hännikäinen, M. 1939
Lisäksi kartoitettiin terveydenhoitajien kehittämisajatuksia liikunnan edistämisestä. Tutkimuksessa selvitettiin ryhmäkeskusteluiden (n=S) avulla lastenneuvoloiden terveydenhoitajien käsityksiä liikunnanedistämistyönsä toteuttamismahdollisuuksista. For developmental issues, PHNs stressed t hat they neecl to be better informed about service-clelivery in physical activity for chilclren ancl families. The limitecl knowledge on physical activity, inclucling adaptecl physical activity and service-delivery in physical activity restrict physical activity promotion i n PHNs· viewpoint. Puhtaaksikirjoitetut keskustelunauhat analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla ja mainintojen määrä laskettiin ryhmittäin. Lisäksi he pitivät rajoittajina aikaja materiaaliresursseja. Secondly, the airn was to describe the developmental ideas concerning physical activity promotion. Therefore, this research proposes recommendations concerning the training of PHNs, working methods in CHC, resources for collaboration, and sharing information on service-delivery in physical activity with health care. Verbat im transcripts were analyzed by qualitative content analysis, supplementecl by quantitative analysis. Particularly rural PHNs highlighted their possibility to get to know the chilcl ancl the family indiviclually, which Iacilitates clieru-cerured working methocls. Ryhmäkeskusteluihin osallistui 24 terveydenhoitajaa kahdeksasta eri kokoisesta kunnasta. Keywords: physical activity promotion, child health care, public health nursing, focus groups, early childhood 22 LIIKUNTA & TIEDE 44, 1 /2007, TUTI<IMUSARTIKKEU, Ts-veyderh:i11a1at kikl.l'l'Wledistair,a. The aim of th is qualuauve research was firstly to describe the facilitators and restrictors for physical activity promotion i n Finnish child health elin ies I CHC! as perceived by public health nurses !PHNsi. Erityisesti tutkimukseen osallistuneet maaseudun terveydenhoitajat kokivat tuntevansa asiakasperheet hyvin, mikä on edellytyksenä yksilölliselle liikunnanedistämistyölle. Liikunta & Tiede 44(1), 22-30. Kaikissa ryhmissä korostettiin väestövastuutyön suomia mahdollisuuksia liikunnan edistämisessä. Lisäksi esitämme lastenneuvolan työmenetelmien kehittämistä ja resurssien parantamista sekä liikuntapalvelutiedottamisen lisäämistä lastenneuvoloille. Ryhmiin osallistuneiden terveydenhoitajien mielestä puutteellinen tieto liikunnasta ja liikunnan palvelutarjonnasta sekä epävarmuus neuvonnan vaikuttavuudesta rajoittavat liikunnanedistämistyötä. Tutkimustulokset viittaavat siihen, etteivät edes kokeneet terveydenhoitajat, joilla on ollut koulutuksessa jonkin verran liikunnan näkökulmaa, koe pystyvänsä edistämään lasten ja perheiden liikuntaa lastenneuvoloille asetettujen ohjeiden mukaan. Koska liikunnan näkökulman tiedetään nykyisessä koulutuksessa Suomessa vähentyneen, suosittelemme koulutuksen liikunnan sisältöjen arviointia ja kehittämistä. Opportunities for physical activity promotion in Finnish child health elin ies as perceived by public health nurses. Tutkimukseen osallistuneiden terveydenhoitajien mielestä liikunnan edistämistä mahdollistavat tai rajoittavat (1) terveydenhoitajan ominaisuudet, (2) lastenneuvolatyön luonne sekä (3) yhteistyö ja liikuntapalveluista tiedottaminen. Asiasanat: liikunnanedisläminen, lapset, neuvolatyö, terveydenhoitaja, ryhmäkeskustelu ABSTRACT Javanainen-Levonen, T., Poskiparta, M., Rintala, P. Voimakkaimmin esitettiin tarve kehittää liikuntapalvelutarjonnan koordinointia ja tiedottamista. PHNs stressecl the importance of population responsibility as a facilitator for physical activity promotion within health care in every focus group. Evideruly, even experienced PHNs such as in this study with some eclucation in physical activity cluring their professional training, elo not feel capable of promoting physical acuviiy of the chilcl ancl the family according to the guiclelines and recommendations for health care. Liikunta &Tiede 44(1), 22-30. TERVEYDENHOITAJIEN MAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN EDISTÄMISEEN LASTENNEUVOLATYÖSSÄ TARJA JAVANAINEN-LEVONEN 1.3, MARITA POSKIPARTA 2 , PAULI RINTALA 3 1 Satakunnan Ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysala, Pori, 2 Jyväskylän yliopisto, terveystieteiden laitos, 3 Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteiden laitos Yhteyshenkilö: Tarja Javanainen-Levonen, Satakunnan Ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysala, Maamiehenkatu 10, 28500 Pori Puh: 040-5533886, sähköposti: javaliik@samk.fi TIIVISTELMÄ Javanainen-Levonen, T., Poskiparta, M., Rintala, P. Terveydenhoitajien mahdollisuudet liikunnan edistämiseen lastenneuvolatyössä. 2007. Kehittämisehdotukset kohdistuivat samoihin teemoihin. . . Furthermore, PHNs were sceptical about the effects of counselling as well as consiclering time ancl materia! constraints as restricting factors. Five regional focus groups were conducted with twenty-four informants selectecl by purposive sampling. 2007. The persona! characterist ics ancl abilities of PHNs, the nature of claily work in CHC, and collaboration within health care ancl in the community were lisied as cleterminants of physical act ivity promotion
Myöhemmin ammattikorkeakoulut [amk[ tuottivat opetussuunnitelmansa itsenäisesti, mistä seurasi liikunnan osuuden huomattava väheneminen (Terveyttä edistävän liikunnan ... Heidän taustauetorisa on esitetty taulukossa 1. Järjestämällä ja arvioimalla näitä focus-ryhmissä esitettyjä terveydenhoitajien näkemyksiä ja kokemuksia on mahdollista koota kuvaus, jossa tulee esiin yksittäisten henkilöiden näkemysten lisäksi ne näkökulmat, jotka ovat tutkimukseen osallistuville terveyden hoitajille yhteisiä. Terveydenhoitajien toteuttaman terveitä elintapoja edistävän työn arvioinnin ja kehittämisen kannalta on tärkeä selviuäa, minkälaisiksi lasterineuvolassa toimivat terveydenhoitajat kokevat mahdollisuutensa liikunnanedistämistyössä. Liikunnan edistäminen ei kuitenkaan toteudu automaattisesti ilman työntekijän erityisvalmiuksia tai organisaation mahdollistavia toimenpiteitä. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Ryhrnäkeskustelujen on todettu soveltuvan hyvin aineistonhankintamuodoksi perehdyttäessä uuteen tutkimusalueeseen (Krueger & Casey 2000; Morgan 1997). Terveysalan opiskelijat ovat kritisoineet liikunnan opintojen puuttumista arnk-koulutuksessa (Perälä & Ponkala 1999, 116), koska he ovat ilmeisesti tunnistaneet tulevan työnsä tarpeet asiakkaan terveyden edistäjänä (ks Liimatainen 2002; Rautio 2006). Opetussuunnitelmatutkimuksen (Poski parta ym. ltsehoitotaitojen tukeminen edellyttää valmiuksia edistää myös asiakkaan fyysistä aktiivisuutta. Terveydenhoitajan tulisi tavata lastenneuvolasuosuusten mukaan jokainen alle kouluikäinen lapsi keskimäärin 16 kertaa. JOHDANTO Suomalaisen lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja lapsiperheiden terveyttä ja hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä sairauksia. Terveydenhoitajien koulutuksen tulee tarjota yleiset terveydenedistärnistaidot (Arnrnattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon 2001): neuvorua-, ohjaus-, vuorovaikutus-, yhteistyöja tiedonhankiruataidot sekä taidon Lukea asiakkaiden itsehoitoa (Hoitotyön työryhmä 2003). Mitkä tekijät rajoittavat terveydenhoitajien toteuttamaa liikunnanedistårnistyotä lasienneuvolassa. Tämän tutkimuksen oletuksena on, että varhaislapsuuden motorinen kehitys, motoristen perustaitojen ja liikurualajien harjoittaminen sekä ulkoilun, leikin ja liikuntaharrastusten ja perheliikunnan tarjoama fyysinen aktiivisuus tukevat lapsen kasvua ja kokonaiskehitystä (Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2005) ja edistävät lapsen nykyistä ja tulevaa terveyttä sekä lapsen ja koko perheen hyvinvointia (Health21 1999, 21-26, 89). Terveydenhoitajien koulutus oli 1980-luvulla Suomessa liikunnanopetuksen "kulta-aikaa", mikä ilmeni suurina opetusturuirnäärinä (Ammattikasvatushallitus 1986). Varhaisen puuuurnisen periaatteisiin kuuluu ongelmatapauksissa perheille suunnattu aktivoiva neuvonta, joka sisältää jatko-ohjauksen eri alojen asiantuntijoiden palveluiden pariin (Lasten neuvola lapsiperheiden tukena 2004) Väestövastuun toteutuminen edellyttää terveydenhuollon ammau iryhrnien yhteistyötä vastattaessa tietyn alueen eri-ikäisten asukkaiden terveyden hoitamisesta ja edistämisestä. Mitkä tekijät mahdollistavat terveydenhoitajien toteuttamaa liikunnanedistämistyota lasten neuvolassa. 3. Valintakriteerinä oli lasten neuvolan paikkakunnan koko (pieni, keskisuuri tai suuri kunta) sekä alueen muut ominaisuudet (suuren kaupungin keskusta tai asumalähiö). 2000). 2001). Erityisen tärkeää liikunta on niille lapsille, joilla on vamma tai pitkäaikaissairaus, ylipainoa tai oppimisvaikeuksia. Focus-ryhmiin osallistuneet terveydenhoitajat olivat kaikki naisia. Opetus oli ollut samantyyppistä kuin lukiossa, joten ammatilliset sisällöt eivät olleet painottuneet toteutuksessa. Tässä tutkimuksessa pyrittiin kartoittamaan ja kuvaamaan terveydenhoitajien käsityksiä mahdollisuuksista lasten liikunnan edistämiseen lastenneuvolatyössä ryhrnäkeskusteluiden avulla. Suomessa ei ole aikaisemmin tehty tutkimuksia lasten liikunnan edistämisestä lasienneuvolatyössä (Pelkonen ym. (Lasten neuvola lapsiperheiden tukena 2004.) Koko ikäryhmän Lavoillavien palveluiden merkitystä on viime vuosina korostettu kansainvälisesti, erityisesti ehkäisevässä kansaruerveystyossä ja terveyden edistämisessä (Blair 2000; Diet , nutrition .. Liikuntaa edistävä työ voi toteutua yksilön ja perheen tasoilla vastaanottojen yhteydessä tai yhteisötasolla esimerkiksi vanhernpainryhmissä tai päiväkotien vanhempainilloissa. 2001). 2001), on suomalaisten alle kouluikäisten lasten liikuntaa koskeva Lieto melko vähäistä (Telama ym. Suomalaisten terveydenhuollon ammattilaisten odotetaan edistävän liikuntaa luontevana osana jokapäiväistä työtään (Konsensuslausuma 2005; Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 2004, 198-199; Terveysliikunnan paikalliset suositukset 2000; Terveyttä edistävän liikunnan kehiuärnistoirnikunnan mietintö 2001), ei irrallisina interventioina. Kahdeksan kunnan alueiden lastenneuvolan terveydenhoitajia valittiin lopulta tutkimusjoukkoon. Kaksikymmentä heistä ilmoitti, euä sairaanhoitajan koulutukseen oli kuulunut liikunnanopetusta. Tutkimuskysymykset olivat: J. Tässä artikkelissa liikurmanedistärnistyöhön luetaankin kuuluvaksi kaikki se työ, jonka avulla terveydenhoitaja arvioi, seuraa, aktivoi tai tukee asiakkaana olevan lapsen motorista kehitystä ja motorisia taitoja tai asiakkaana olevan lapsen ja perheen fyysistä aktiivisuutta. Ennen kouluikää lapsen tulisi hallita pyöräilyn, luistelun, hiihdon ja uinnin alkeet.joiden oppiminen vahvistaa lapsen minäkäsuystä ja itsetuntoa. 2000) tulokset antoivat viiueuä siihen, että hoitoalan arnk-opiskelijoiden mielestä liikunnan opintojakso tukee terveyden edistämisen oppimista. 2005). Tutkimukseen osallistuneita henkilöitä voidaan pitää työkokemuksen ja ikä jakauman perusteella kokeneina terveydenhoiLajina. Lastenneuvolatoimintaa ohjaavista periaatteista perhekeskeisyys, asiakaslähtöisyys ja yhteisöllisyys (Lasten neuvola lapsiperheiden tukena 2004) tarjoavat hyvän pohjan laaja-alaiselle terveydenedistärnistyölle. Harkinnanvarainen tutkimusjoukko koottiin keväällä 2003. 2003). Vaikka focus-ryhmien vetäjä ylläpitää keskustelua ennalta laaditun rungon mukaan, on osallistujilla kuitenkin mahdollisuus esittää kysymyksiä toisilleen, vertailla kokemuksiaan ja innostaa Loinen toisiaan käsittelemään mielenkiintoa herättäviä aiheita syvällisemmin. Vanhempien osallistumista liikunnanedistämistyöhön on korostettu kansainvälisissä interventioissa (Sallis ym. Yhdeksällä tutkimukseen osallistuneista oli ollut LIIKUNTA & TIEDE 44, 1 /2007, TUTKIMUSAATIKKELI, Terveydenhoitajat l11kunnaned1stäJ1nä 23. 2005). Vanhempien osallistumisen lisäksi esimerkiksi australialaiset vanhemmat itse pitivät tärkeänä sitä, että lapsen elintapoihin kohdistuva ennalta ehkäisevä työ aloitettaisiin jo huornattavast i ennen kouluikää (Hesketh ym. Esimerkiksi lapsen perusliikuntataidot harjaaruuvat juuri omatoimisissa leikeissä sekä liikuttaessa eri toirniruayrnpåristöissä eri vuodenaikoina. Liikunta on lisäksi ensimmäistä kertaa mukana kansallisissa ravitsemussuosituksissa (Suomalaiset ravitsemussuositukset 2005) ja liikunnan lisääminen on sisällyteuy terveydenhuollossa osaksi lasten lihavuuden hoito-ohjelmaa (Käypä hoito suositus 2005). Vaikka lasten terveys on yksi kansanterveystyornrne painopistealue (Valtioneuvoston periaatepäätös . Varhaislapsuuden liikuntaa tarkasteltaessa olisikin tärkeätä tutkia liikunnan harrastusmäär ien lisäksi tilaisuuksia motorisen kehityksen tukemiseen ja harjaannuuarniseen. 2. Mitä asioita tulisi kehittää liikunnanedistämistyön parantamiseksi. Kansallisen li ik untatutk imuksen (Liikumatut kimus 20052006, 2006) mukaan 3-6 -vuotiaista lapsista 14 % ei harrasta liikuntaa ollenkaan ei omatoimisesti eikä urheiluseurassa. Tavoitteena oli muodostaa noin kuuden hengen ryhmiä, joihin voisivat osallistua kaikki valittujen paikkakuntien tai alueiden lastenneuvoloissa työskentelevät terveydenhoitajat
Analyysi toteutettiin keskusteluryhmittäin poimimalla litteroidusta tekstistä terveydenhoitajien esittämät maininnat yksi tutkimuskysymys kerrallaan: analyysiyksikkö sisälsi siis maininnan liikunnan edistämistä mahdollistavasta tekijästä, rajoittavasta tekijästä tai kehittämistä vaativasta tekijästä. TAULUKKO 1. Maaseuturyhmiä jouduttiin muodostamaan kaksi pitkien etäisyyksien vuoksi ja nuo ryhmät toteutettiin helpoiten saavutettavissa olevissa terveyskeskuksissa. Terveydenhoitajat (3 6 osallistujaa/ryhmä) keskustelivat aiheesta liikunnanedistäminen lastenneuvolatyössä keskimäärin kahden tunnin ajan (Krueger & Casey 2000; Pötsönen & Välirnaa 1998). Ryhmakeskusteluihin osallistui 92.3 % kutsutuista terveydenhoitajista. Keskisuuren kaupungin ryhmästä yksi terveydenhoitaja oli vuosi lomalla ja yksi täydennyskoulutuksessa tutk imuspäivånå. Aineistonkeruun luotettavuutta parannettiin kertomalla osallistujille tutkimuksen kulusta etukäteen sekä luomalla ryhmärilarueisiin luottamuksellinen ilmapiiri. Haastattelijan ylläpitämät keskusteluteemat ja ryhmäkeskusteluiden aikana esitetyt pääkysymykset Ryhmä keskusTeemat ja pääkysymykset telun vaihe Yleiskeskustelu Terveydenhoitajien liikunnanedistämistyö -1 tunti integroituna lastenneuvolatyöhön "Miten liikunnanedistäminen ilmenee päivittäisessä työssäsi lasten neuvolassa?" Tarkentava Liikunnanedistämisen osa-alueet (Javanaikeskustelu nen-Levonen ym. Kaikki muut ryhmät toteutettiin sosiaalija terveysalan oppilaitoksessa. 2003) -1 tunti Motorisen kehityksen arviointi ja seuranta "Miten motorisen kehityksen arviointi ja seuranta toteutuvat työssäsi?" "Miten kyseinen teema voisi toteutua ihannetapauksessa?" "Mitkä tekijät rajoittavat toteutumista?" Fyysisen aktiivisuuden arviointi ja seuranta "Miten fyysisen aktiivisuuden arviointi ja seuranta toteutuvat työssäsi?" "Miten kyseinen teema voisi toteutua ihannetapauksessa?" "Mitkä tekijät rajoittavat toteutumista?" Liikunnallinen aktivointi ja tukeminen "Miten liikunnallinen aktivointi toteutuu työssäsi?" "Miten kyseinen teema voisi toteutua ihannetapauksessa?" "Mitkä tekijät rajoittavat toteutumista?" Liikuntaneuvonta "Miten liikunta neuvonta toteutuu työssäsi?" "Miten liikuntaneuvonta voisi toteutua ihannetapauksessa?" "Mitkä tekijät rajoittavat liikuntaneuvonnan toteutumista?" Yhteistyö "Miten yhteistyö liikunnanedistämisessä toteutuu työssäsi?" "Miten yhteistyö voisi toteutua ihannetapauksessa?" "Mitkä tekijät rajoittavat yhteistyön tekemistä?" muut paitsi maaseutu ryhmät videoitiin (Krueger & Casey 2000) Ryhmäkeskusteluiden toteuttaja litteroi digitoidut ryhmäkeskustelut sanatarkasti ja suoritti aineiston analyysin. vanhamuotoinen koulutus b 20 83 Uusimuotoinen koulutus c 3 13 Aikuiskoulutus d 1 4 Amk-koulutus a prosentin kantaluku 1oka kohdassa 24 b seireenboiteiecouiutuksen sisältävä terveydenhoitajakoulutus c vtiopoitssoobjeirien terveydenhoitajakoulutus d sairaanhoitajan tutkintoon 1a työkokemukseen perustuva terveydenhoitajakoulutus terveydenhoitajakoulutuksen aikana ammatillisesti suuntautunutta liikuntaa, joka sisälsi lii kunnanohjausruokioua, ryhdin tarkastukseen liiuyvää ohjausta ja terveisiin elintapoihin liittyvää neuvontaa. Useat tutkijan kysymykset pystyttiin käsittelemään nopeasti tarkentavassa vaiheessa, koska niistä oli jo keskusteltu yleiskeskusteluvaiheessa. Laadullisessa, aineistolähtöisessä analyysissä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä Tuomen ja Sarajärven (2002, 111) kuvaamalla tavalla. Puhiaaksikirjoitenujen keskusielunauhojen analyysiyksikkönä oli yksi tai useampi virke, joka sisälsi ilmauksen samasta ydinasiasta. Keskusteluiden tarkentava vaihe perustui aiemmin esitettyyn tutkimukseen (Javanainen-Levonen ym. Useimmiten nuo maininnat esitettiin 24 LIIKUNTA & TIEDE 44 , 112007 . TUTKIMUSARTIKKELI , tevevoeotonaat lukunnanedstä11Nl. 2003). Focus-ryhmiin osallistuneiden terveydenhoitajien taustatiedot TAUSTATIEDOT n %a Terveydenhoitajan työpaikkakunta Pieni maaseutukunta (< 10000 asukasta) 7 29 Keskisuuri kunta (1000074499 asukasta) 5 21 Suuren kunnan keskusta (::,: 75000 asukasta) 6 25 Suuren kunnan asumalähiö 6 25 Ikäryhmä (ka 46.2 vuotta) 31-40 vuotta 4 17 4 1 50 vuotta 16 66 51 60 vuotta 4 17 Työkokemus lastenneuvolatyöstä (ka 13.9 vuotta) 3 vuotta tai vähemmän 3 13 4-10 vuotta 2 8 11 17 vuotta 12 50 1824 vuotta 6 25 25 vuotta tai enemmän 1 4 Ammatillinen peruskoulutus Sairaanhoitajan tutkintoon perustuva terveyden hoitaja kou I utus 20 83 Terveydenhoitajakoulutus 4 17 Koulutusmuoto Ns. Kukaan ierveydenhoitajista ei ollut suorittanut amk-tason tutkintoa. Kaikki keskustelut nauhoitettiin ja kaikki TAULUKKO 2. Keskustelun teemat ja haastattelijan esittämät pääkysymykset on esitetty taulukossa 2
Mut sil Uimmäne enemmä ... et se on vaan itte omasta terveydenhoitajan aktiivisuudesta." lehdistä donhaussa ja tieto liikuntapalvel uista " .että tota nerti on tuonut mahdollisuudet. se tietysti riippuu meist itestä, et millai me ollaa omaksuttu tää liikunnalliTh:n liikunnallinen elämäntapa Th:n liikunta-asenne nen elämäntapa . Lastenneuvolatyön luonne mahdollistajana. Terveydenhoitajat pitivät omaa positiivista liikunta-asennettaan ja fyysistä aktiivisuuttaan perustana liikunnanedistamistyölle. Terveydenhoitajat arvioivat työkokemuksen merkityksen suureksi lapsen motorista kehitystä tutkittaessa, sillä heidän mielestään kokemuksen myötä "silmä harjaanwu" näkemään kehityspoikkeamia. Maaseudun terveydenhoitajat korostivat yksimielisesti asiakkaiden, asiakasperheiden ja sukujen yksilöllistä tuntemista pohjana terveyttä edistävälle työlle. Aineistoa analysoitiin myös kvantitatiivisesti laskemalla eri kategorioiden mainintojen lukumäärä ja prosentuaalinen osuus kaikista maininnoista yläkategorioiuain. Tämä analyysi tehtiin ryhmittäin, jotta pystyttiin tarkastelemaan mainintojen painottumista aineistossa (Taulukko 6). " (Th23, lähiö ryhmä) Terveydenhoitajan tietoa liikuntapalveluista sekä hänen aktiivisuunaan tiedonhaussa pidettiin myös liikunnanedistämistyötä mahdollistavana tekijänä. Lasten neuvolat yön luonne edistää terveydenhoitajien mielestä mahdollisuuksia liikunnanedistämiseen. Taulukoissa 3-5 on esitelty esimerkit analyysi prosessista kaikkien kolmen yläkategorian osalta eri tutkimuskysymysten mukaan. Eräs terveyden hoitajista ilmaisi asian seuraavasti: et liyllä jolwinen t.erveydenhoilaja tietysti wmmosen normaalin, semmosen mi hä ny tulee täss jolwpäiväsess hoiw-ohjeis ja tämmäsessä, miliä on hanssa hyi ihan liikunnan edistämistä. Terveydenhoitajat korostivat sitä, että terveydenhoitajan asuessa työskentelypaikkakunnallaan, hän voi seurata perheiden aktiivisuutta vapaa-aikanaankin ja lisäksi hän saa postin kaulla kotiin asuin kunnan liikuntatarjonnasta kertovat esilleet. Terveydenhoitajatki o erilaisii. TAULUKKO 3. TUTKIMUSTULOKSET Liikunnanedistämistyötä mahdollistavat tekijät Terveydenhoitaja mahdollistajana. Kunkin tutkimuskysymyksen kohdalla alakategoriat poikkesivat toisistaan. Ja niin palTh:n tieto ja taito Th:n valmiudet ja jon ko terveydenhoitaja! itellä riittää tietoa ja taitoa, nivoi tota tehä ja kertoo." työkokemus "Mut sit taas toisaalta, jos on tämmöst kehityksen viivästymää Ni tota, kylläTh:n työkokemus hän ne sitte niinku siinä aika helposti huomaa, ko kerran kattoo paljon lapsii" "Eli se on niinko vaan siinä, mitä sää lehdest satut näkee n ja leikkaat ylös sitTh:n aktiivisuus kerätä tietoa Th:n aktiivisuus tiete. Ja vieny näit rajoja pois. Seuraavassa vaiheessa pelkisteu i!n mainintojen sisällöt ja samansisältöiset maininnat koottiin yhteen alakategorioiksi, jotka yhdisteluin edelleen yläkategorioiksi. Terveydenhoitajat sanoivat, että jokainen heistä nostaa liikunnan esiin vastaanotoilla "jollakin tasolla", mutta kuitenkin oma liikunta-asenne heijastuu heidän mielestään neuvonnan syvällisyyteen. Analyysin tuloksena saatiin koi me eri ylä kategoriaa: terveydenhoitajan ominaisuudet, lastenneuvolatyön luonne sekä yhteistyö ja uedouaminen. Esimerkki liikunnanedistämisen mahdollistajia käsittelevien mainintojen (N=28) pelkistämisestä ja luokittamisesta alakategorioihin Terveydenhoitajan ominaisuudet ylä kategorian osalta. pidemmälle menevä, ahliivisempi ni se varmaan niinho on jo vähän henliilöhohtasta. Alkuperäiset maininnat Pelkistetty sisältö Ala kategoria "Mut muutenha terveydenhoitaja Ii on siis kaikki mahdollisuudet.. " lukemalla paikkakunnan lehtiä "Ja tota kyllä kyllä täs on jo tullut esille ni kyllä pienellä paikkakunnalla on se Th n mahdollisuus seurata etu, että pystytään hyvin seuraamaan, että ketkä liikkuu ja siitä voidaan sitten perheiden fyysistä aktiivisuutta keskustella ja kannustaa eteenpäin." vapaa-aikana keskustelujen tarkentavassa vaiheessa johtuen keskustelu teemoista ja pääkysymyksistä. Ni sieltäkin näkee niinko, et ai jaa, ton perperheiden fyysistä aktiivisuutta asuinpaikkakunna l la heen lapset on ollu tuolla. Ni kyllä Th:n asenne liikuntaan sekin heijastuu varmasti siihen, miten sä käsittelet sitä vanhempien kanssa sitä liikkumista." "Nii ja sit se taas heijastuu siihen, millais sää sit ohjaat niitä perheitä Millai Th:n oma fyysinen aktiivisuus sää ite liikut." "Ja pienellä paikkakunnalla on se etu, ku hiihtokilpailun tulokset on lehdess ja Th:n mahdollisuus seurata Th:n työskentely kaikki maastojuoksu ja kesäkisat. Muna Th:n aktiivisuus hakea tietoa tietysti se vaatii sitä aktiivisuutta, että käy katsomassa sivuja." netistä " ... Tutkimustuloksissa esitetään ensin aineistolähtöiscn laadullisen analyysin luoma kokonaiskuva (Tuomi & Sarajärvi 2002) ja lopuksi esitetään eri tekijöiden painottuminen aineistossa. Tutkijat antoivat yläkategorioille mahdollisimman kuvaavan nimen. et ei ne niinko sit koe kaikkii ja arvostus ja fyysinen aktiiviasioit nii tärkeeks." suus "Ja kyll se oma terveydenhoitajan asennekin siihen liikkumiseen. Ja tietää jo sillai pohjatietoa neuvolakäynnille ... Ni se vannaa11 toteutuu jaha ainoalta. Koko perheen, jopa suvun asiakkuutta ja tuntemista korostettiin: "Ni 110 sää näät sen perheen siel /astenneuvolas, sä näät sitte miestä terveystarlwstuhsiss, sä näät äitiä tai isää diabeetihhona,ja sitä mummua tai pappaa sie/1 diabeetihhona." (Th2, maaseutul-ryhmä) Lisäksi väestövaslllutyö kaikkien ikäryhmien terveyspalveluiden lllollajana helpottaa terveydenhoitajien mielestä asiakkaan yksilöllistä tuntemista sekä perheiden aktiivisuuden havainnointia, esimerkiksi terveydenhoitajan kulkiessa kotisairaanhoidossa. Terveydenhoitajien mielestä on tärkeää, ellä he voivat arvioida ja seurata lapsen motorista kehitystä säännöllisesti määrävuositarkasLIIKUNTA & TIEDE 44 · 1 /2007 · MKIMUSAATIKKELI, Terveyde1hoitaia_t liikunnanedistaj1nä 25
meiän kunnan väki käy [viereikuntarajojen yli nen kunta] harrastuksissa. Ni musta se ei o helppoa, et siihen, eikä siit oo sovittu varmaan sessa ohjauksessa fysioterapeuttien kanssa et." "Mut siinäkin on jotenki, mul on ainakin vieläkin se, et mihin mää sit ohjaan Jatko-ohjauksen epäselsen viisvuotiaan, jos se on vähän kömpelö. Ja perheille tapahtumien yhteydessä tapahtumiin jotain tämmästä, ja he sais varmaan yhteistyöt just seuroista." " .Ja tota se on JUSt sitä sitte et siinä niin ko yhdistetään voimat just. " 26 LIIKUNTA & TIEDE 44 · 112007 , TUTKIMUSAATIKKELI , Terveydenhotaiat l11kunnaned1sl8J1na. Alkuperäiset maininnat Pelkistetty sisältö Alakategoria "Et tarkastukseen ei voi varata niin paljon aikaa et ehtis nää kaikki asiat käyKäytettävän ajan rajallisuus Aikaja materiaaliremään läpi." surssit "Mut ettei meil varsinaisesti liikunnast o minkäännäköstä, mitä vois käteen Materiaalin puute antaa. Et ei siihen niin hirveesti pintapuolisuus syys leikki-iässä paneuduta " "Ni just varmaa o arkoja ehkä että, jos mä ny leimaan tämän tai jotenkin. Ja mikä on ihan norVaikeudet motorisen arviVaikeudet motorisen maalin rajoissa vielä7" oinnin tekemisessä kehityksen arvioinnissa "Mut edelleenkin se lähettäminen, et kuinka herkästi sillee sit lähetetään Vaikeudet jatko-ohjaukEpäselvyys jatkoeteenpäin. Tai sit että ne kokee tämän että, että täs ois jotakin häikkää." pelosta teellisuus "Nii-i ja voi olla, että sitteki se jää täyttämäti. Jos kaikki o ollu ihan suht koht ok, ni se jää hiuLeikki-ikäisten tarkastusten Vastaanottojen vähäikan semmoselle, ett katotaan et päällisin puolin ihan. Ni, siilo saattaa sit joku muu asia jäädä." "Monesti se 3-4 vuotias jää. Että Liikunta yhdeksi teemaksi päiväon tämmösiä asioita just. Ja liikunta o yks asia ja mikä voitas ottaa semmoseks teemaks [päiväkotien vanhempainilloissa] .. nyt tuli sitte [kotiin] vapaa-aikavirastosta tämmöne esite. Että missä toimii vauvajumppaa ja muksuja perheiden liikunnasta palvelutarjonnan jumppaa ja vesijumppaa. Niin mikä sen paikka sitten on 7" vyys: viisivuotistarkastuksen yhteydessä TAULUKKO 5. " koordinointi " ... Esimerkki liikunnanedistämisen rajoittajia käsittelevien mainintojen (N=30) pelkistämisestä ja luokittamisesta alakategorioihin Lastenneuvolatyön luonne yläkategorian osalta. Must se on vähän semmone kaaPuutteellinen dokumenvake [perhetietol, et se niinku jää:' tointi "Et tiedon siirto muualle, et ittekun tietää ne ni aattelee et kyllä mä nää tiedän Puutteellinen tiedon siirtymut sitte jos hän muuttaaki muualle, ni sielt sit on otettava selvää et ei se vältminen tämättä löydy sielt," "Mikä siin o sit epänormaalia, mistä sen sit ain tietää. Ni niin tätä tiedottamista saisi olla I" "Liikunnan yhdyshenkilö, samoin kuin astma ja diabetes: pitäisi tietonsa Liikunnan yhdyshenkilön tarve ajan tasalla liikunnan suhteen kaikkien eri ikäryhmien liikunnan, ei vain erityisryhmien hahmottas kokonaisuuden yhteistyössä, informois ja innostaisi meitä Ja lähettäisi niinko vinkkejä " " Et joku semmone [tempaus], et lapset vois tehdä ja touhuta ja vanhemLiikuntapalveluiden markkinointi Liikunta yhteistyömat tutustuis esimerkiks just näihi mahdollisuuksii mitä paikkakunnall o. Alkuperäiset maininnat Pelkistetty sisältö Ala kategoria "Ja toisaalta toivois, et neuvolaanki tulis sitä materiaalia: tuolta liikuntaviTiedottamisen lisääminen lasten Tiedottaminen ja rastoista ja naisvoimistelijoista. Et kertoo että, tai niinku materiaalin avulla, ett mitä tän ikäsen kans vois tehdä ja harrastaa ja!" "Et se mikä sen perheen se suurin ongelma ain on, et ko mee pitäs kuitenkin Käsiteltävien asioiden moniTyötehtävien laajuus sen mukkaan, mikä on perheen tarpeet. TAULUKKO 4. et sil vois saada suuremma teho .. jos ne näkee täjohtuen lapsen leimaamisen tiedon siirtymisen puutmän tämmäst. Että jos sieti on tosiaan niinko monesmuotoisuus ti on kasvatusasiat semmoset, jotka vaatii niinku panostusta. Et Arkuus dokumentoinnissa Dokumentoinnin ja täss tulee joku leimaaminen, että vanhemmat pahastuu täst. saattaa olla sitte millo mikäki: ruokailust puhumikotien vanhempainiltoihin nen tai tai sitte nukkumisest puhuminen. Mut mun mieLastenneuvolaan kohdistuva tielestä, kyllä se kuulus tuli työpaikalle. Esimerkki kehittämisehdotuksia käsittelevien mainintojen (N=29) pelkistämisestä ja luokittamisesta alakategorioihin Yhteistyö ja tiedottaminen ylä kategorian osalta. Ja oli työpaikall saatavilla semmonen dottaminen liikuntapalveluista ajantasalla oleva opas." "Ja varsinki ku täss ollaan niinku tämmäsen neljän kunnan alueella ja sitten Liikuntapalveluista tiedottaminen meillä on vielä lisäksi omia naapurikuntia .
(29) (39%) Yht 85 100% 81 100% 75 100% a niiden ryhmien lukumäärä, joissa luokitettu tekijä mainittiin b kategorian mainintojen lukumäärä c kategorian mainintojen prosentuaalinen osuus serekemeinimoien kokonaismäärästä yläkategorioittain tuksissa. TerLIIKUNTA & TIEDE 44 . (38) (47%) Yht (12) (16%) LastenVäestövastuutyön 5 18 21% Aikaja materiaalire4 10 12% Lapsen ja perheen 4 13 17% neuvosuomat mahdollisurssit fyysisen aktiivisuulatyön suudet Vaikeudet lapsen mo4 4 5% den sekä lapsen moluonne lkäkausitarkastuk3 9 11% torisen kehityksen torisen kehityksen set 3 5 6% arvioinnissa dokumentointi Motorisen kehitykDokumentoinnin ja 2 6 7% Oheismateriaalin 3 11 15% sen säännöllinen tiedon siirtymisen tuottaminen arviointi ja dokupuutteellisuus Liikunnan integrointi 4 7 9% mentointi Työtehtävien laajuus 2 4 5% yhteisöllisiin työmeLiikuntaa edistävät 1 2 2% Epäselvyys jatko1 4 5% netelmiin strategiat ohjauksessa Jatko-ohjauksen 1 3 4% Vastaanottojen vähäi1 2 2.5% selkiyttäminen syys leikki-iässä Yht. TUTKIMUSARTIKKELI , TerveydenOOtaiat l11kunnanedistaiina 27. Keskisuuren kaupungin terveydenhoitajat pitivät lisäksi liikunnan edistämistä mahdollistavana tekijänä liikunnan merkityksen korostumista terveyskeskuksen strategioissa. SiiUä tulee aina liedolleel, lwslw se /10/10011/uu. Terveydenhuollon sisäinen yhteistyö ja tiedottaminen erityisesti liikuntapalveluiden järjestäjien ja neuvolan välillä sekä maaseudulla eri kuntien välillä, mahdollistaa terveydenhoitajien mielestä osaltaan liikunnanedistämisen: "Meillä löytyy vauvauintia, lrnavaui11lia. TAULUKKO 6. (23) (27%) Yht. 1 · 2007 . Terveydenhoitajat puhuivat myös mahdollisuudesta käyttää lisä vastaanottoja, jos lapsella on poikkeavuutta esimerkiksi motorisessa kehityksessä. (34) (40%) Yht. (13) (165%) Yht. Yhteislyö ja liedollaminen mahdollistajina. Motorisen kehityksen arviointia ja arviointien kirjaamista toteutettiin terveydenhoitajien mukaan erityisesti alle 1,5-vuotiaiden lasten kohdalla. Liikunnanedistämistä mahdollistavien, rajoittavien ja kehittämisehdotuksia sisältävien mainintojen (N=241) painottuminen viidessä focus-ryhmässä Mahdollistajat Rajoittajat Kehittämisehdotukset Yläkategoria R a nb n/N(%)C R a nb n/N(%)C Rna nb n/N(%)C n n TerveydenTyöskentely asuin4 9 11% Tiedon puute (liikun4 18 22% Vuorovaikutustaidot 3 3 4% hoitajan paikkakunnalla ta, erityisryhmien (rohkeus, innosominaisuuAktiivisuus tie5 7 8% liikunta ja liikuntatartavuus ja konkretidet donhaussa ja tieto jonta) sointi kyky) Ii ikuntapa lvelu ista Epävarmuus neuvon4 16 20% Työn suunnitelmalli3 3 4% Liikunta-asenne ja 4 7 8% nan vaikuttavuudesta suus fyysinen aktiivisuus Valmius sähköiseen 2 4 5% Perustelujen esittä2 3 4% Valmiudet ja työko2 5 6% tiedonhakuun ja mmen kemus kirjaamiseen Perusja täydennys2 3 4% koulutuksen kehinäminen Yht. (30) (365%) Yht. Ja paljon siilä kyselee ja paljon niis häydään." (Th3, maaseutul-ryhmä) Terveydenhuollon sisäisessä yhteistyössä mainittiin toiminta neuvolalääkärin, Iysiotcrapeuun, ravitsemusterapeutin, psykologin ja neurologi n kanssa kehitysarvion ja jatko-ohjauksen yhteydessä. Sille luolia päivälwdilla 011 vauvamuslwri. (28) (33%) Yht. (34) (45%) Yhteistyö Liikunnan järjestäjät 4 9 11% Puutteet tiedottami3 9 11% Tiedottaminen ja 4 24 32% ja tiedottaPäiväkoti 5 7 8% sessa palvelutarjonnan minen Terveydenhuollon 4 7 8% Yhteistyöresurssit 3 3 4% koordinointi omat toimijat Työn yleinen kuor1 1 1.5% Liikunta yhteistyö2 5 7% mittavuus tapahtumiin Yht
veydenhoitajien mielestä lasten neuvolassa on matala kynnys lähettää lapsi esimerkiksi fysicterapeut ille tai ravitsernusterapeutille. Terveyskeskuksen terveyskasvatuksen yhdyshenkilön rooli mai niu iin liikuntapalveluisia uedou arnisessa. Ja mun mielestä tää vaa1.is jotain lisäselviuclyä. Toisaalta terveydenhoitajat sanoivat olevansa arkoja kirjaamaan tietoja lapsen mahdollisesta poikkeavasta kehityksestä, koska pelkäävät lapsen ennenaikaista leimaamista. Lisäksi terveydenhoitajat pitivät ornaa liikunnan sisältöjen hallintaansa puutteellisena: "Olis siin ohjw11wssa varmaa vähän puutetta .. Liikuntaneuvontaa näytti rajoittavan terveydenhoitajien epävarmuus neuvonnan perillemenosta ja noudau amisesta. Eli mun mielestäni se 011 se, että se ei tavata meitä ... Terveydenhoitajat toivoivat saavansa neuvolaan tietoa erityisesti alle kouluikäisten lasten, perheiden ja erityisryhlllien liikuntatarjonnasta. Leikki-ikäisten tarkastusten määrästä oltiin huolissaan, koska lapset kehittyvät terveydenhoitajien mielestä liikunnallisesti paljon myös ikävuosina 3 4. Dokumentoinnin puuueellisuus aiheuuaa terveydenhoitajien mielestä tiedon siirtymisen ongelmia muuttaneiden kohdalla ja terveydenhoitajan vaihtumisen yhteydessä. Et hcrt.oo että, tai niinliu materiaalin avulla, ett mitä tän i/1äse11 lwns vois tehdä ja lwrraswaja!" (ThS, maaseutul l-ryhmä) Motorisen kehityksen arviointia ja kirjaamisen luotettavuutta rajoillaa terveydenhoitajien mielestä se, ellä he eivät voi aina itse todeta kehityksen etenemistä esilllerkiksi lapsen väsymyksen vuoksi. Vaikka jokaisessa ryhmässä tuotiin esiin myös liikunnanedistärnistyön riippuvuus sekä terveydenhoitajasta itsestään cuä yhteistyöstä esimerkiksi päiväkodin kanssa, oli näiden mainintojen kokonaismäärä vähäinen. Et 11e 011 semmossia, et mihin toi vois j0Wi11 joslius apua, et miten osais t.uoda ne niin l10ul1uttc/evana." (ThS, maaseutu! !-ryhmä) Tässä yhteydessä terveydenhoitajat puhuivat erityisesti tilanteista, joissa tarvitaan hienovaraisuu11a lapsen ollessa kömpelö tai ylipainoinen. Erityisesti tutkimukseen osallistuneet maaseudun terveydenhoitajat kokivat asiakkaan yksilöllisen tuntemisen vahvuudcksecn. Terveydenhoitajien esittämät kehittämisehdotukset Terveydrnhoitajien lic/1iltämi11e11. TUTKIMUSARTIKKELI, Terveyöenhataiat li1kunnanoo1sta11na. Rajoittavien tcl,ijöiden pai11ottu111ine11 aineistossa (Taulukko 6) Terveydenhoitajat nostivat useimmin esiin puutteellisen liikuntatietonsa ja epävarmuutensa neuvonnan vaiku11avuudesta. Ei lwulutu/1sen haulta. Muita tekijöitä nostettiin esiin ainoastaan yksiuäisinä 111ainintoina. Liikuntapalveluiden yhteydessä puh uniin lasten, perheiden ja erityislasten palveluista. Terveydenhoitajat esittivät lisäksi kehittämisajatuksia työmenetelmiin: pohdittiin perheliikunnan sisällyttämistä perhevalmennukseen sekä ideoitiin vanhempien liikunnallisia ryhmätapaamisia. Tiedottaminen liikuntapalveluista lastenneuvoloille vaikuttaa keskustelujen perusteella olevan satunnaista ja vaih1elevan kunnittain: "Mutta se, että 011/w meillä tiedossa sille 11iilä lwih/1ia 11whdollisia tyhmiä. Lähes kaikissa terveydenhouajaryhmissä koet t ii n liikunnan edistämistä rajoittavaksi tekijäksi vastaanotoilla käyteuävissä oleva aika sekä oheismateriaalin puute. Perheiden t u m erninen merkitsee myös perheen liikuruatouumustcn ja yleisen aktiivisuuden tuntemista ja mahdollistaa näin ennaltaehkäisevän työn ja toisaalta myös positiivisen palautteen antamisen. Nii11 miliä sen paihlw sitte11 0117 Onko silläjohu viralli11e11 taho vai?" (Thl4, keskustaryhmä). Ja 011 11ii11/10 vanhemmi/1 helpompi perustella, että näitä asioita 11iinl10 tän iliäsen huulus jo osata tehdä. Lastc1111cuvolatyön hchi1.tämi11e11. Myöskään uusimlllat ohjeet eivät heidän mielestään tue motorisen kehityksen arviointia yhtä hyvin kuin aikaisemmat ohjeet. Eli l1yllä se siinä työssä sittrn mitä saa 11ii11/10 irti siitä. Jatko-ohjaukseen toivouiin selkeitä toimintamalleja. Neuvolat yössä perheille jaellava materiaali ja terveydenhoitajien oma tuki materiaali kaipaavat terveydenhoitajien mielestä ajantasaistamista. Terveydenhoitajat korostivat voimakkaasti jokaisessa ryhmässä lapsen, perheen ja suvunkin asiakkuutta väestovasiuutyossä. Eniten keskusteluissa pai nottui lasicnneuvolatyön luonne liikunnan edistämisen mahdollistajana. Terveydenhoitajat kokivat, että heillä ei ole riittävästi tietoa er it yisryhmien akt ivoi miseksi , kuten eräs terveydenhoitaja (Th2, maaseutul-ryhmä) totesi: "Eli se 011 kyllä semmo11e11 puute. Lisäksi terveydenhoitajat korostivat neuvolan mahdollisuuksia ohjata liikunnallista aktivointia lähinnä ulkoilua tarvitsevat lapset päiväkotiin tai avoimeen päiväkotiin. Mielestään he pystyvät ainoastaan "avaamaan" keskustelun asiasta. Muu ei niitä mahclollisuuhsia lwihhia tiedä ei ollenlwc111." Tietokoneen avulla tehtyjä tiedon hakuja esimcrk iksi terveydenhoitajan hakiessa tietoa paikkakunnan liikuntapalveluista näyuävät rajoiuavan puutteet tietoteknisissä valmiuksissa. Terveydenhoitajat 28 LIIKUNTA & TIEDE 44. Puuueet yhteistyössä ja tiedottamisessa. Keskusteluissa ilmeni epätietoisuutta lastenneuvolan jatko-ohjauskäytännöstä: "Et mihin mää sit sen ohjaan sen viisvuot.iac111, jos se 011 vähän liömpelö. Lisäksi rajoittavaksi tekijäksi esitettiin työtehtävien laajuus, etenkin asioitaessa perheiden kanssa, joille on kerääntynyt paljon ongelmia. Nämä puutteet saattoivat heijastua myös sähköisen kirjaamisen oudoksumiseen. euä ei neuvolaan tule niitä." (Th2, lllaaseutul-ryhmä) Yhteistyöhön liittyvien resurssien puuttuminen eri toimijoilta ja työn yleinen kuormittavuus rajoittavat liikunnanedistämistyötä terveydenhoitajien mielestä. Erityistarpeita omaavien lasten kohdalla terveydenhoitajat totesivat olevansa "kädet levällään", lähinnä vammaisten tai pitkäaikaissairaiden lasten perheitä on "kuunneltu ja kannustettu". Sii11 o motoriilwst, et mää e11 ai11alw hal/iue niil.ä." (Thll, keskisuuri kaupunki-ryhmä) Terveyden hoitajat pitivät perehtyneisyyt tään riittämät rörnäna liikuntarcsept in antamiseen. Mut jos ei o missään sanou.u [liirjattu/ mustaa vallwsel/a, 11i 011 lwuheen vai/1ee me1111ä sa110111ac111 vwi/1c111malle, euä hyi/ ttiss nyt on jowi11 {011gel111aa/ " (ThS, maaseutu! !-ryhmä) Terveydenhoitajat arvelivat, että viisivuo1istarkastuksen motorisen arvioinnin luotettavuus lisääntyisi, jos fysioterapeulli voisi osallistua niihin. 1 /2007. Terveydenhoitajilla ei näyttänyt olevan yhteistä näkemystä siitä, kuinka herkästi tai mihin lapsi ohjataan ongelmatapauksissa. et mää e11 ainalw o pa11ostanu nii paljo siihenhää siihe viisvuotiswrlwstulisee siihe milä sii11 o 11iitä, mitä voi vzmhemmi/l sil neuvoo, jos on jow/1i11. Toisaalta myös aikaja materiaaliresurssit lllainittiin lähes kaikissa ryhmissä rajoittaviksi tekijöiksi. "Punaisen langan löytymisellä" kuvattiin tarvetta lisätä suunnitelmallisuutta omaan työhön. Terveydenhoitajat kaipasivat liikunnan sisältöjä sekä peruseuä täydennyskoulutukseen kehiuämään terveydenhoitajien liikunnanedistämisvalllliuksia. Tässä yhteydessä terveydenhoitajat puhuivat muun muassa vanhempien ajanpuutteesta sekä heikosta si tout umisesra lasten harrastuksiin. Liikunnanedistämistyötä rajoittavat tekijät Terveyde11hoil.Clja11 ominaisuudet rajoittajina. Lastenneuvolatyön dokumentointia haluuiin kehittää siten, että liikunnalla olisi oma kohtansa lomakkeissa, jotta liikunta tulisi dokumentoitua: "jos sä huomaat, et sii11 lapsess 011 11ii11/10 jotain liäiriöö. "Mut ettei meil varsinaisesti liiliu11nast o 111inhää11nähöst.ä, mitä vois häteen ani.Cia. Yhteistyön ja tiedottamisen liehittäminen. Rajoittajat laslenneuvolatyössä. Mahdollistavien teliijöiden painottuminrn aineistossa (Taulukko 6). Vaikka terveydenhoitajien mielestä liikunta on terveyskeskustasolla noussut merkittäväksi osaksi terveysneuvomaa, ei liikuntaan liiuyvää koulutusta ole silti järjestetty terveydenhuollossa. Terveydenhoitajat kokivat tarvella kehittää vuorovaikutustaan innostavammaksi ja rohkaisevammaksi sekä enemmän liikunnan perusteluja sisältäväksi: "Mut eU.ä se on tosiaan jos/11.1s se 011gelma, et sais sitte perhern innostumaa11
Tutkimuksen aikana voimassa olleet lastenneuvolaohjeet (Lastenneuvolaopas 1991) antoivat hyvät ohjeet motorisen kehityksen arviointiin ja lisäksi lastenneuvolatyön lomakkeet mahdollistivat kirjaamisen (Larjornaa 1997). Koska terveydenhoitajat tapaavat lukuisia perheitä ja lapsia, tulisi kirjaamiskäytäntöön kiinnittää erityistä huomiota. Analyysissä ei ollut mahdollista käyttää kahta luok it telijaa, mutta tärkeää oli, että analyysin suorittajalla oli runsaasti aikaa työhönsä (Krueger & Casey 2000; Tuomi & Sarajärvi 2002). Kehittämisehdotuksissa esiteltiin voimakkaimmin tarve kehittää liikuntapalvelutarjonnan koordinointia ja tiedottamista. Yksittäisistä kategorioista kuitenkin selkeästi eniten painoreu iin liikuruapalvelutiedouamisen kehiuämist ä _ja liikunnan palvelutarjonnan koordinointia. Ryhmäkeskusrelu soveltui hyvin tämän tutkimuksen aineistonkeruumuodoksi. Lastenneuvolan vastaanottojen määrän lisäämistä LUlisi harkita ainakin niille lapsille, jotka eivät ole organisoidussa päivähoidossa tai jotka ovat perhepäivähoidossa. Nykyiset sosiaalija terveysministeriön ohjeethan antavat mahdollisuuden lisävastaanotoille asiakkaan yksilöllisten tarpeiden, esimerkiksi riskien perusteella (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 2004). Tavoitteena tutkimuksessa oli nimenomaan terveydenhoitajien käsitysten kuvaaminen liikunnanedistämistyöstå ryhmänä ei yksilöinä. Kategorioiden muodostuminen pelkistämisen ja luokittamisen kauna on kuvattu mahdollisimman tarkasti esimerkkien avulla, jotta lukijat voivat itsekin arvioida tutkimuksen tuloksia (Tuomi & Sarajärvi 2002, 135-138). Yhtenä mahdollisuutena voisi olla arviointi-, seurantaja kirjaamiskäytäntöjen parantaminen, esimerkiksi kehittämällä perheliikunnan arviointimenetelmiä (vrt. Et jos ne ei löydä sitä tietoa, ni se fielposlijää. Liikunnanedistämistyön kannalta olisi tärkeä etsiä keinoja terveydenhoitajien mahdollisuuksiin tuntea lapsi ja perhe yksilöllisesti. Etenkin tutkimuksen maaseututerveydenhoitajat totesivat tuntevansa asiakasperheet yksilöllisesti, joten heidän mahdollisuutensa riskiperheiden (Käypä hoito suositus 2005) tunnistamiseen ja samalla myös asiakaskeskeiseen terveydenedistämiseen vaikuttavat SLILtrimmilta. Ko siilo /10 ne vanhemmat liysyy ja on hiin11ostu11eil, ni ois hieno, /10 vois antaa et tässä. Näin ollen terveydenhoitajalla on mahdollisuus nostaa motorinen kehitys puheenaiheeksi vastaanotoilla. Kuitenkin ikävuodet 3 4 ovat myös olennaisia lapsen motorisen oppimisen ja erityisesti fyysisen aktiivisuuden kannalta, mutta kyseisinä ikävuosina terveydenhoitaja tapaa lapset vain kerran vuodessa. Näin ryhmäkeskusteluiden toteuttaminen, tutkittavien käsitysten tulkinta sekä analyysiin sisältyvä käsiueellistäminen heipottu ivat. Olennaista lapsen ja perheiden liikunnan edistämisessä on, että liikunta korostuisi eri tahojen toiminnassa ja informaatio olisi samansuuntaista. Tutkimukseen osallistuneiden terveydenhoitajien mielestä liikunnanedistämistyötä mahdollistavat tai rajoittavat terveydenhoitajan omat ominaisuudet, lastenneuvolatyön luonne sekä liikunnan alueen yhteistyö ja tiedottaminen. Tutkimukseen osallistuneilla terveydenhoitajilla oli paljon kokemusta tutkimuksen aiheesta ja lisäksi tutkimusteema sitoutui läheisesti heidän työhönsä. pohtivat lisäksi, kenen toimenkuvaan terveydenhuollossa liikunnan koordinointi kuuluisi. Terveydenhoitajat esittivät määrällisesti eniten lastenneuvolatyöhön kohdistuvia kehittämisehdotuksia: voimakkaimmin näistä painottui dokumentoinnin kehiuärninen. Tämän tutkimuksen ryhmäkeskustelut toteutti, litteroi ja analysoi yksi henkilö, joka noudatti Krueger ja Caseyn esittämän akateemisen ryhmäkeskustelun (Krueger & Casey 2000, 167-168) toteutustapaa. Tutkimukseen osallistuneista terveyden hoitajista kukaan ei ollut suorittanut arnk-tutkiruoa. Tällöin tulisi arvioida lapsen pihaja ulkoleikkien määrää ja liikunnan harrastamista eri vuodenaikoina. Päiväkodissa opetellaan motorisia taitoja varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden ohjaamana. Tutkimustulosten perusteella kokeneella, lasienneuvolapaikkakunnalla asuvalla, itsekin liikuntaan positiivisesti suhtautuvalla terveydenhoitajalla pienessä maaseutukunnassa nåyuaisi olevan parhaat mahdollisuudet lapsija perhekeskeiseen liikunnaneclistämistyöhön. Koposen tutkimuksessa (Koponen 1997) todettiin myös juuri maaseututerveydenhouajien tekevän työtään laaja-alaisesti: he tapaavat eniten asiakasperheiden jäseniä työssään ja tekevät yhteistyötä terveyskeskuksen muiden työntekijöiden kanssa. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilön resurssit eivät heidän mielestään riitä tähän. Varsinhi ne,jotlw ei sil nii innol1hait ao, että lähtis sitä sit pidemmält selvittämää." (Thl5, keskustaryhmä) Terveydenhoitajat pohtivat myös mahdollisuuksia terveydenhuollon ja muiden yhteistyötahojen järjestämiin teematapahturniin, _joiden yhteydessä neuvottaisiin lapsia ja perheitä kunnan liikuntapalveluiden pariin. "Ni siin mieless se ois tietysti hyvä, et ois ylis lappu, mist löytys. Tässä tutkimuksessa tuli ilmi terveydenhoitajien huoli motorisen kehityksen arvioinnin merkityksen vähenemisestä lastenneuvolatyön uusimmissa ohjeissa (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 2004), jotka olivat lausuntokierroksella tutkimuksen suorittamisen aikoihin. Pender 1996, 138). Tai pai/1/ia ainal1i mist löytys ne. Terveydenhoitajat korostivat liikunnan edistämisen mahdollisuuksia alle 1.5-vuotiaiden kohdalla. Lisäksi tutkimukseen osallistuneet terveydenhoitajat pitivät rajoittajina vastaanou oihin käyteuävissä olevan ajan ja liikuntamateriaalin puutetta. Tutkimuksen uskottavuuden kannalta on tärkeää, että tutkimukseen osallistunut terveydenhoitajien joukko on tarkkaan kuvattu. Lisäksi terveydenhoitajan vastaanottoja on ennen 18 kuukauden ikää ohjeiden mukaan kaksitoista kertaa (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 2004). Laadullisen aineiston tietokonepohjaisen analyysiohjelman käyttö olisi parantanut tutkimuksen luoieuavuustarkastelua. KehiU.ämisehdotusten paino/luminen aineistossa (Taulukko 6). Osallistujat kokivat, euä liikunnanedistämistyötä rajoittaa puutteellinen lieto liikunnasta ja liikunnan palvelutarjonnasta sekä epävarmuus neuvonnan vaikuttavuudesta. Toisaalta ainoastaan yksittäiset maininnat muutamassa ryhmässä kohdistuivat terveydenhoitajan tai hänen ominaisuuksiensa kehittämiseen. Motoriikan kehitysarvioinnin merkityksen heikkeneminen voi tulevaisuudessa vaikeuuaa varhaisen puuttumisen periaatteen toteutumista. Kuvausta helpotti lyhyen iaustakyselyn suorittaminen focus-ryhmien yhteydessä. Juuri tuossa ikävaiheessa lapsen motorinen kehitys on voimakkainta. Tutkimusteeman käsiuely olisi vielä monipuolistunut, jos tutkimukseen osallistuneiden terveydenhoitajien ikärakenne ja kokemussekä koulutustausta olisi ollut vaihtelevampi. Tiedon siirtyminen on erityisen tärkeää alueilla, joilla muutetaan paljon. Ainoastaan muutamat yksiuaiset kehiuärnisehdotukset kohdistuivat terveydenhoitajan ominaisuuksiin. Liikuntapalvelutietouden merkityksen voimakas korostuminen LUntui ylläuävältä, koska kyse on kuitenkin alle kouluikäisistä lapsisLIIKUNTA & TIEDE 44 · 1 /2007 · TLJ7<1MUSARTIKKELI · Te<Veydenhortaiat ll1kunnaned1stapna 29. Tarkasteltaessa ryhmäkeskustelun luotettavuutta, on erityisesti kiinnitettävä huomiota tutkijan neutraalisuuteen ja aineiston keruun sekä aineiston käsiuelyn ja analyysin systemaauisuutcen (Krueger & Casey 2000). Lastenneuvolan rooli motorisen kehityksen arvioinnissa on kuitenkin todettu merkittäväksi (Laasonen 2005). Ryhmäkeskusteluiden vetäjällä oli lisäksi pitkäaikainen kokemus sosiaalija terveysalalta, mikä helpotti aihepiirin tuntemista. Pohdinta tutl1imustehtävän lwnnalta. Tutkimuskysymykset olivat myös selkeästi rajatut, mikä helpotu konkreettisesti mainintojen poimimista analyysiin. Väesiövastuutyön merkitys nostettiin esiin kaikissa ryhmissä, mutta erityisesti tutkimukseen osallistuneeet maaseudun terveydenhoitajat sanoivat tuntevansa asiakasperheet hyvin. POHDINTA Päätulohset ja niiden luoteuavuus. Terveydenhoitajat ilmaisivat itseään ryhmissä vapautuneesti, suuntaamalla kysymyksiä myös toinen toisilleen ja vertaamalla kokemuksiaan
lmeväisja leikki-iän terveyskertomus. Liikunnan järjestäjätahojen pitäisi tiedottaa lastenneuvoloille lasten, perheiden ja erityisryhmien liikuntapalveluista. Cantell & A. Pääasiassahan varhaislapsuuden liikunnan voisi olettaa toteutuvan kotija lähiympäristössä. Lihavuuspainavaa asiaa painosta. F., Patrick, K., Frank, E., Pratt, M., Wechsler, H. Liikunnasta apua oppimisvaikeuksiin. Liikunnan sisältöjen tulisi keskittyä lasten, perheiden ja erityisryhmien liikuntaan. Krueger, R. Thousand Oaks, CA: Sage. Keuruu: PS-kustannus, 197-216 Larjomaa, R. Hoitotyön työryhmä. 2005. Health promotion in nursmq practice, 3rd ed. Lääkintöhallituksen opassarja nro 7. 1997. & Välimaa, R. 3. The health for all policy framework for the WHO European Region. 1997. Väitöskirja. Perälä, M-L. Konsensuslausuma. Lastenneuvolaopas. Terveydenhoitajien työn mu ouuslaskelmassa tulisi olla resurssi yhteistyön tekemiseen. 2003. & Galuska, D. Laadullinen tutkimus Ja sisällönanalyysi. Pelkonen, M., Hakulinen, T. Duodecim 121 (18), 20162024. 2002. Sosiaalija terveysministeriön oppaita 2004:14. 2003. Terveystieteen laitoksen julkaisusarja 9/1998 Rautio, M. (toim.) 1998. 2000. Helsinki Opetusministeriö Blair, M. 2006. Sosiaalija terveysministeriön [ulkaisuja 2000 1. & Sarajärvi, A. 30 UIKUNTA & TIEDE 44. Diet, nutrition and the prevention of chronic diseases. Terveydenhoitajien tulisi voida osallistua myös liikunta-alan täydennyskoul utukseen. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. Käypä hoito -suositus. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2003:18. Terveydenhoitajien koulutuksen tulisi taata yleisten ierveydenedistämistaitojen lisäksi spesifit liikunnanedistämisvalmiudel. Liikuntatutkimus 2005-2006. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2001 :4. Koponen, P. LÄHTEET Ammattikasvatushallitus. 2000. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia. Terveysliikunnan paikalliset suositukset. Ryhmähaastattelu laadullisen terveystutkimuksen menetelmänä. Tampereen yliopisto. 7-9. Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan mietintö. Hesketh, K., Waters, E., Green, J., Salmon, L. A. Helsinki: Edita. Kokemuksellisen oppimisen kautta kohti terveyden edistämisen asiantuntijuutta. 2. Toisaalta myös kansallisen liikuntarutkimuksen (Liikuntar u tki mus 2005-2006, 2006) tulosten mukaan ikäryhmän 3-6 osallistuminen urheiluseuratoimintaan on noussut paljon vuosien 1995 ja 2006 välisenä aikana. Tietoa ja taitoa terveysalalle. Jyväskylän yliopisto. Public health nursing ,n primary health care based on the population responsibility principle. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Nissinen (toim I Liiku ja opi. & Perälä, M-L. Laadukasta neuvolatyötä laadukkaasti kirjaamalla. 2001. Suomalaisten lasten Ia nuorten liikunta tänään. Suomen Liikunta ja Urheilu. Duodecim 121 (24), 26892702. 2005. Suomalaiset ravitsemussuositukset ravinto ja liikunta tasapainoon. & Raitakari, 0. & Casey, M. Liikunnanedistämistyön kehittämiseksi suosittelemme: .1. Morgan, D. Juuri pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten osuus on kasvamassa, joten voisi oleuaa, euä lasten neuvolan terveydenhoitajat ottaisivat kamaa näiden lasten tulevaan koulusijoitukseen ja liikunnanopetukseen. Jyväskylä: Tammi. 2005. Koska liikuntatieteellisen tiedon osuus on vähentynyt uudistetussa terveysalan koulutuksessa, saattaa olla, että koulutuksessa saadut valmiudet heikentyvät entisestään. Opetussuunnitelma. Laasonen, K. Javanainen-Levonen, T., Poskiparta, M. A. Copenhagen. 2002. Äitiysja lastenneuvolatutkimus: analyysi Suomessa vuosina 1990-2003 tehdyistä tutkimuksista. Health promotion ,n the curricula and teaching of two polytechnics in Finland. Hoitotiede 17(11, 43-53. J. World Health Organization Technical Report Series 916. A. 2000. Duodecim 117(13), 1382-1388. Kansallinen tavoiteja toimintaohjelma 2004-2007. Newbury Park, CA: Sage. 2003. Nurse Education Today 20, 629-637. Suomalaisten nuorten liikunta-aktiivisuus. Lastenneuvolatyössä tulisi olla (a) ikäkaustkohtaiset liikunnanedistämisen toteutusja kirjaarnisohjeet, (b) selkeät ohjauksen tai jatko-ohjauksen toimintamallit niille lapsille, jotka liikkuvat vähän, tai joilla on lieviä motorisia vaikeuksia tai liikapainoa, (e) ohjeet lapsen ja perheen fyysisen aktiivisuuden arviointiin sekä (ei) liikuntarnateriaalia perheille ja terveyden hoitajille erityisesti motorisen kehityksen ja fyysisen aktiivisuuden tukemisesta. Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015-kansanterveysohjelmasta. Telama, R., Välimäki, 1., Nupponen, H., Numminen, P., Sääkslahti, A. lnterventions in health care settings to promote healthful eating and physical activity in children and adolsecents. Health Promotion International 20 (11, 19-26. 2001. 2004. Liikunta Ia tiede, tutkimusartikkelit 40 (1 ), 45-50. Lasten lihavuus. 2001. Teoksessa: P Rintala, T Ahonen, M. Health 21. 2005. European Health for AII Series No. Lapset ja nuoret. Tulos on yhdensuuntainen sen toteamuksen kanssa, että liikuntaa pidetään nykyään enemmän organisoituna toimintana kuin lapsen leikkinä ja ulkoiluna (Laakso ym. 1996. ta. Terveyden edistämisen koulutus sosiaalija terveysalalla. Laakso, L., Nupponen, H., Rimpelä,A. Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon: koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, opintojen keskeiset sisällöt ja vähimmäisopintoviikkomäärät. 2006) Terveysalan koulutuksessa olisi mahdollisuus vaikuttaa siihen, ct tä tulevat lastenneuvolan työntekijät tunnistaisivat ulkoilun, pihalci kk ie n ja perheen yhteisen ulkoilun merkityksen lapsen fyysisen aktiivisuuden ja perusliikuntataitojen kehittäjinä. Pötsönen, R. Poskiparta, M., Liimatainen, L. Sallis, J. Archives of Disease in Childhood 83 (1). Helsinki: SosiaaliJa terveysministeriö. Studies in Sport, Physical Education and Health 90. Public health takinq a population perspective on child health. L. 2005. & Ponkala, 0. 4. Focus groups as qualitative research, 2nd ed. Focus groups: A practical guide for applied research, 3rd ed. & Rintala, P. Lasten motoristen taitojen arviointi. & Sjögren, A. Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2006:49. Stamford, CT Appleton & Lange. 2001. Hoitotyön ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyden edistämisen oppiminen hoitotyön harjoittelussa. Acta Universitatis Tamperensis 581. Preventive Medicine 31121, 112-120. 1997. Pender, N. & Williams, J. Julkaisusarja 4/06. 1986. Healthy eating, aclivity and obesity prevention: a qualitative study of parent and child perceptions in Australia. 2000. Liimatainen, L. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 8:1999. 2005. 1999. Yllätyksellistä oli tutkijoiden mielestä lisäksi se, että yhteistyöhön lapsen tulevan koulun kanssa ei viitattu missään yhteydessä. &Telama, R. l /2007, TUTKIMUSAATIKKELI, tevevoeobotaat l11kunnaned1st~1r.a. 2000. Liikunnanedistämisen osa-alueet lastenneuvolatyössä kehittämisasiakirjojen perusteella. 2006. Geneva. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Katsaus nykytilaan, trendeihin ja ennusteisiin Liikunta ja tiede 43 (11, 4-13. Helsinki: Valtion painatuskeskus. 2006. 2005. Terveydenhoitajan koulutusammatti. Jyväskylän yliopisto. 6. Lasten liikunnassa tulisi korostua kotija pihaympäristöjen leikkija liikuntamahdollisuudet sekä kaikkien lasten myös erityislasten oikeus tasa-arvoiseen osallistumiseen liikunnassa. Komiteanmietintö 2001 :12. Sosiaalija terveysministeriön oppaita 2005 17. Päätel,näja suosituliset Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, etteivät edes kokeneet terveydenhoitajat, joilla on koulutuksessa ollut jonkin verran liikunnan näkökulmaa, tunne pystyvänsä edistämään lasten ja perheiden liikuntaa terveydenhuollon ohjeiden ja suositusten edellyttämällä tavalla. 1991. Väitöskirja. Terveyttä Ia hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä. Helsinki: Valtion painatuskeskus. (toim.) 1999. Tuomi, J. Lastenneuvola lapsiperheiden tukena: opas työntekijöille
Tällöin liikuntaa käytetään apuna esimerkiksi erilaisten käsitteiden tai matematiikan oppimisessa. 2007 Ohjattu liikunta päiväkodissa. Ohiattu l11kunta pa,vakod1ssa 31. Päiväkodin syntymisen alkuaikoina liikunta liittyi myös usein arkipäivän toimintoihin. JOHDANTO . There was in average once a week physical education in the kinderganen. Kuvauksissa oli mukana neljätoista tyt1öä ja kahdeksallloista poikaa. Liikuntaa oli päiväkodissa keskimäärin kerran viikossa. Neljänkymmenen kahden lapsen liikkumista kuvattiin videolla 14 eri liikuntatilanteessa viidessä helsinkiläisessä päiväkodissa. (Stakes 2005, 22) Tavallisin tapa toteuttaa päiväkodissa liikuntakasvatusta on kerran viikossa järjestetty liikuntatuokio. Liikunta & Tiede 44(1), 31-35. Nykyisten elämäntapojen muuttuminen oman kehon käytön kannalta passiivisemmaksi ja yksipuolisernrnaksi vähentää lasten mahdollisuuksia omien liikemallien monipuoliseen harjoitteluun. The required level of t he movement skills varied a lot between the groups. ln two groups it was enough just to be able to walk, run and jump. The fourth of the children were very involved to the exercise event. There was real ieamwork wit h the other children about the founh of the duration of the exercises. Liikunta &Tiede 44(1) 31-35. The involvement of ihe children varied a loi during the exercise events. Ohjaajan toiminnasta käytetään käsitettä opettajan ohjaama liikunta ja lapsen liikkumisesta lapsen toteuttama liikunta. Sisältönä oli leikkivoimistelua, satuvoimistelua, mielikuvitusvoimistelua sekä telineja kuntovoirnisrelua. Liikunnan tauotasovaatirnus vaihteli kovasti ryhmien kesken. Kaikilla tutkimuksessa mukana olleilla aikuisilla oli vähintään lastenhoitajan tai lastentarhanopettajan koulutus ja useilla sen lisäksi monia erilaisia täydennysja jatkokoulutuksia. 2007 Physical education in kindergarten. Siksi päiväkodin liikunnan merkitys tulee entistä tärkeämmäksi lapsen päivittäisen liikkumisen mahdollistajana. Lasten liikuntatilanteiden ohjaajia oli kahdeksan. Jokainen päiväkoti oli päätynyt toimintamuotoihinsa omin perustein, joita tässä ei ollut tarkoitus selvittää. Liikkumaan oppimisessa on tärkeää oppia omat liikuntamallit eikä kopioida toisten mallia. Erot toiminnassa samojen ryhmien sisällä olivat pieniä verrattuna ryhmien välisiin eroihin. Kahdessa ryhmässä piti osata vain kävellä, juosta ja hypätä. Liikuntamallien oppiminen vaatii monipuolista ja toisi uvaa harjoittelua. lapsi, liilwntahasvatus, päivähoti ABSTRACT Laukkanen A. Kuvattuja liikuntaryhmiä oli 14, joista analysoitiin yhteensä 42 lapsen liikuntaa. Toisissa ryhmissä tarvittiin useita eri taitoja. Tämän työn tavoitteena oli tutkia päiväkodin ohjattuja liikuntatuokioita. Nykyisin päiväkodin liikunnan tavoitteeksi on asetettu liikkumisen oppimisen lisäksi myös oppiminen liikunnan avulla. The differences between the children within his/her own group were minor cornpared 10 the differences in t he involvement beiween different groups. OHJATTU LIIKUNTA PÄIVÄKODISSA ANNELI LAUKKANEN Yhteyshenkilö: Anneli Laukkanen, Soveltavan kasvatustieteen laitos, PL 8, 00140 Helsingin yliopisto sähköposti: anneli.laukkanen@helsinki.fi TIIVISTELMÄ Laukkanen A. The aim of this siudy was to examine physical education at i he kinderganen. Lasten sitoutuminen toimintaan vaihteli paljon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata päiväkodin liikuntaa analysoiden tutkimuksessa mukana olleiden päiväkotien toteuttamaa ohjattua lasten liikuntaa. Although instruction of teachers included active rnovernent about 60 % of the exercise time, from a point of view of a single child, ihe most time (60 %) were spent just for waiting. . The acuvuy of 42 children was videotaped during 14 different physical exercises at 5 kindergartens. Suurin osa sosiaalisuudesta liikunnan aikana oli rinnakkain toimimista eli ei varsinaista yhteistyötä. Jo tuolloin tavoitteena oli, että lapset oppivat liikkumisen perustaidot ennen kouluikää. Tässä tutkimuksessa ei huomioitu henkilökunnan koulutusta, ikää, sukupuolta, työkokemusta tai muutakaan ohjaajaan liittyvää tekijää. J<eywords: child, physical education, hinc/ergarten Liikunnan harrastaminen aikuisiällä on merkittävästi todennäköisempää, jos jo lapsena on omaksuttu liikunnallinen elämän lapa ja myönteinen asenne liikuntaa kohtaan. Tutkijana UIKUNTA & TIEDE 44 · 1 /2007 , TUTKIMUSAATIKKEU . Liikuntatilanteiden sisältö, lasten liikunta-aktiivisuus, lasten toimimaan sitoutuminen ja sosiaalisuus analysoitiin videonauhoilta. Tutkimusaineisto ja menetelmät Tutkimuksessa oli mukana hallinnollisesti neljä päiväkotia toiminnan kannalta viisi. Neljäsosa lapsista oli erittäin sitoutuneita toimintaan. Liikunnan puute lapsuudessa voi näkyä myöhemmin kehitysja käyttäytymismuutoksina, esimerkiksi motorisina ongelmina, passiivisuutena, erilaisina kipuina, vaivoina, levottomuutena ja keskittymiskyvyttömyytenä (Laakso 2000, 367) Päiväkodin toimintaan on Ojalan (1993) mukaan aina kuulunut liikunta alussa sitä kutsuttiin voimisteluksi. Lasten ikä vaihteli kolmesta kuuteen vuotta. Aineisto hankittiin Helsingin yliopiston lastentarhanopettajakoulutuksen kanssa yhteistyöhön halunneista päiväkodeista. Liikuntatilanteen ajasta noin neljäsosa oli varsinaista yhteistyötä. Lasten määrä liikuntaryhmissä vaihteli seitsemän ja kahdentoista välillä. Some groups expected a wide variety of movement skills. Vaikka opettajan ohjaamana aktiiviseen liikuntaan käytettiin 60 % li ikunt aajasta, silti yksittäisen lapsen kannalta yhtä suuri osa (60 %) liikuntaajasta oli vain tekemisen odottelua. Tutkimuksessa tarkasteltiin päiväkodin ohjattua liikunt.aa sille asetettujen tavoitteiden sekä lapsen liikkumisen määrän ja laadun näkökulmasta. Mutta tiedetäänkö, mitä tuon liikumatuokion aikana tapahtuu kuinka paljon ja miten lapset silloin liikkuvat. Content and intensity of the physical activity, involvement and socialiiy of the children during the exercises were analyzed from the videotapes. The main part of the social activity of the children was acting parallel 10 rhe others without a real teamwork. Asiasanat
Mutta kun havainnointi keskitettiin yhden lapsen toimintaan, vaikkakin ryhmän jäsenenä, yleiskuva muuttui joidenkin lasten osalta. 1 /2007 . Jaottelu on näin hyvin karkea, muua tarkoituksena oli saada yleiskuva lapsista. Lapsen liikkumisen intensiteetin analysoinnissa kirjattiin lapsen toiminta yhtenevänä ja intensiteetiltään samana, kun lapsen liikkumisen aktiivisuustaso pysyi samana vaikka toiminta vaihtuikin toiseksi. Kuvaus aloitettiin heti, kun lapsi saapui liikuntatilaan ja kuvaus lopetettiin, kun liikuntatilanne päättyi. Toiminnan intensiteetti luokiteltiin neljään luokkaan seuraavasti: 3 = juokseminen, hyppääminen, konkkaaminen, pomppi111inen, karhunkäynt i, konttaaminen, erittäin aktiivinen käsiliike (esimerkiksi molemmin käsin voimakas leikkivarjon heilutus) 2 = kävely, leikki varjon heilutus, venyttely, pallon heitto/vieritys/pompotus, venyttely, hiipiminen, välineiden järjestely l = rentoutus, keskustelu, vuoron odotus, ohjeiden kuuntelu, pisteiden lasku = makaa111inen, passiivinen odottelu, poistuminen. Täillä merkitsi sitä, ettei kyseessä oleva piirre sinänsä edistä eikä häiritse lapsen työskentelyä. 4. Tässä tutkimuksessa ei laskettu painoindeksiä eikä punnittu lapsia. Hän arvioi lapsen itsensä valitsemaa toimintaa. Rinnakkain toimiminen tarkoittaa sitä, että lapsi toimii samanlaisin välinein toisten läheisyydessä omalla tavallaan pyrklmäua vaikuuarnaan muiden toimintaan ennernminki n toisten lasten rinnalla kuin muiden kanssa. Sitoutuneisuuden analysointia varten liikuntatuokiot jaettiin toiminnan mukaan jaksoihin. Esimerkiksi jatkuva juokseminen, jonka välillä pysähdyttiin muutamaksi sekunniksi seisomaan yhdellä jalalla paikoillaan, kirjattiin jatkuvana juoksemisena. Joiltakin osin arvioinneista painottui selkeästi toinen ääripäistä,jonka perusteella ryhmiin kuuluneita lapsia voi kuvailla motorisesti innostuneiksi, ketteriksi ja samalla rauhallisiksi ja hiljaisiksi. Sosiaalisen osallistumisen luokitus oli seuraava: 1. Tuokioiden 32 LIIKUNTA & TIEDE 44 . Tilastollisen käsittelyn helpottamiseksi liikunnan intensiteetin kestoajat ryh111iteltiin 30 sekunnin portaisiin. Arkuuden ja rohkeuden osalta ryhmä jakaantui melko tasaisesti, ja sosiaalisuuden arvioinnissa suurin osa ryhmien lapsista sijoittui keskirnmäisccn luokkaan. Tuokiot jaettiin osatoi minto ih in siitä lähtien, kun opettaja aloitti ensimmäisen toiminnan. Yleiskuva jokaisen lapsiryhrnån ioi m innasta antoi vaikutelman, että kaikki lapset toimivat aktiivisesti ja innostuneesti. Toiminnan kesto kirjattiin myös silloin yhtenevänä, kun toiminta oli pääasiassa jatkuvaa, 111utta sen keskeytti hetkellinen pysähdys. Kuvattujen liikuntatilanteiden analysoinnin pohjana oli HeikinaroJohanssonin (1 999, 15) ja Varstalan (1987, l-20) liikunnan opetustapahtuman havainnointiin ja analysointiin kehiu äm a observointimenetelmä, jossa tarkkailija analysoi liikuntatilanteen jälkikäteen videolta. 5. Valitut jaksot ovat sellaisia, joissa kaikkien kolmen kuvatun lapsen sitoutuneisuus samassa ryhmässä voitiin arvioida saman toiminnan aikana. Kaikkien ryhmien opettajan ohjaama toiminta oli helppo jakaa osiin, koska opettaja aina selkeästi aloitti ja lopetti kussakin ryhmässä sekä koko \iikuntatuokion että jokaisen osatoiminnan. Hän ei pyri muiden lähelle vaan keskittyy omaan toimintaansa riippumatta muiden toiminnasta. Yksin to imi ne n tarkoittaa, että lapsi t oi mi i yksin vålu tämäuä muista. Tutkimuksessa haluttiin tietää, kuinka paljon lapset liikkuvat liikuntatuokion aikana. Katseleminen tarkoittaa sitä, että lapsi katselee muiden toimintaa osallistumana siihen. Aineisto hankittiin haastattelemalla, havainnoimalla sekä kirjallisella kyselyllä. Hän on kiinnostunut muiden toiminnasta ja pysyttelee niin lähellä, että voi kuulla ja nähdä muut. Tutkimuskohdetta tutkittiin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelm tä käyttäen. Tässä tutkimuksessa arvioitiin aikuisen ohjaamaa toimintaa. Jotta kuvaus liikuntatilanteista olisi ollut monipuolisia ja antaisi selkeämmän kuvan toteutuneista tilanteista, ryhmiin osallistuvia lapsia arvioitiin yksilöinä. Lasten toimintaan sitoutuneisuutta mitau iin LIS-YC (The Leuven lnvolvement Scalc for Young Children) -prosessimittarilla. 3. Laeversin (Hautamäki 1997, 1-5) mukaan tällä mcnerelmällä tutkitaan varhaiskasvatuksen laatua havainnoirnalla lasten oppimisprosessia, ei oppimisen edellytyksiä, ei opettajan ominaisuuksia, ei oppirnistapaa, eikä myöskään oppimisen tuloksia, oppimissaavutuksia eikä ajattelun kehitystä. Lapsen mielenkiinto suuntautuu sattumanvaraisesti johonkin ympäristössä. Kun saman asian selvittämisessä käytetään useampia eri tutkimusmenetelmiä, puhutaan triangulaatiosta Tässä tutkimuksessa käytettiin sekä aineistoettä menetelmätriangulaatiota. Liik k urn iscn suhteen kuusi lapsista sijoittui vähän liikkuvien ryhmään. Ohjaajat aloittivat ja lopettivat lapsen liikkumisen Kuvanauhoilta analysoitiin lasten toiminnan kunkin intensiteettivaiheen kestoa. Tutkimuksessa mukana olleet päiväkodit edustivat tavallisia helsinkiläisiä päiväkoteja, joten pienellä varauksella tutkirnust uloksia voidaan yleistää laajemminkin päiväkodin liikunnan alueelle. Tässä tutkimuksessa mittaria käytettiin kolmiportaisena. Muun muassa ryörauhahäiriön osalta kaikki arviot olivat tässä keskimrnätsessä luokassa. Saman verran olivat myös jännittyneiden ja lihavien lasten osuudet. Tässä tutkimuksessa painopiste oli lasten toiminnan havainnoinnissa, joten myös kuvauskohteena olivat vain lapset. TUTKIMUSTULOKSET Tavallisia lapsia Kokonaisuutena tutki musryhmät edustivat tavanomaisia päiväkotiryhmiä. Tavoitteena oli selvittää, kuinka intensiivisesti lapsi toi m i tehtävissään ja leikeissään. Kunkin lapsen liikku rnisen rn ääräja intensiteetti analysoitiin toirnintaan käytettynä aikana minuutteina ja sekunteina. TUTKIMUSARTIKKELI • Qhiattu lukunta pa,vakOOssa. Toimettomuus tarkoittaa, että lapsi ei tee mitään erityistä. Lasten sosiaalista osallistumista arvioitaessa käytettiin Pirkko Niirasen (1999) kuusiportaista luokitusta, jonka hän kehitti tutkiessaan arkojen lasten vuorovaikutusta päiväkoti ryhmässä. Näin arvioitavia jaksoja oli yhteensä 444. toim i yksi lehtori Helsingin yliopistosta. Kuten Edigion (1998, 127-128) toteaa, yleinen katselu tulisikin erottaa keskitetystä observoinnista. Kun lapsi selvästi lopetti aktiivisuuden tai selvästi vaihtoi aktiivisuustasoaan joko enemmän tai vähemmän intensiiviseksi, se kirjattiin uutena osana. Fyysisen kehityksen osalta lapset olivat keskinkertaisia tai ennemminkin vähän keskinkertaista kehittyneempiä. Videoinnissa oli lisäksi mukana kaksi avustajaa, joten kaikilla kuvauskerroilla oli samanaikaisesti kolme kuvaajaa. Kukin heistä valitsi satunnaisesti lapsen,jota hän kuvasi koko liikuntatuokion ajan. 6. 2. Aina toiminnan vaihtuessa alkoi uusi jakso. Arvio lasten lihavuudesta tehtiin ulkoisen olemuksen perusteella. Lasten piirrearvioinneissa (Varstala 1987) suurin osa (86 %) arvioinneista sijoittui keskimrnäiseen luokkaan. Osittainen yhteistoiminta tarkoittaa, että lapsen toiminta on sarnanlaista kuin muiden, vaikka se ei olekaan aivan identtistä. Lasten käyttäytymisen yleiseen arviointiin käytettiin soveltaen Varstalan, Telarnan ja Heikinaro-Johanssonin (1 987, 64-66) alun perin koululiikuntatuntien sisältötutkim uksessa käyttämää oppilaskäyt tåytymise n piirrearviointia, jossa lasten kåyu äytym iscn piirteet on luokiteltu kahteentoista ryhmään. Yhteistoiminta tarkoittaa lapsen toimintaa selkeästi ryhmän jäsenenä
Mukaan tuli lisäksi uutena KUVIO 2. Seuraamista ja odottamista oli puolestaan huomattavasti enemmän. Liikunnan intensueeussä ääripäätä edusti ryhmä, jossa vuoron odottamista tai toisten toiminnan seuraamista oli reilusti yli puolet eli 61 % opettajan ohjaamasta liikunta-ajasta. Liikuntatuokioiden toiminnan intensiteetin jakauma tutkimusryhmissä opettajan ohjaaman toiminnan mukaan. Lasten toiminnan mukaan arvioituna seuraamisen ja odottamisen osuus muodosti yli puolet (59 %) ohjatun liikunnan kokonaisajasta. Ei myöskään odottamiseen eikä aktiivisimpaan toimintaan käytetty aika näyttänyt olevan yhteydessä ryhmän suuruuteen. ohjaamana toimintana lapsen kannalta odottelua ja ohjeiden kuuntelua tai toisten toiminnan seuraamista. Lasten liikunta-ajasta kului enemmän vuoron odottamiseen kuin liikkumiseen Lasten liikkumisen intensiteetin jakaantuminen poikkesi edellä esitetystä, kuten kuvio 2 osoittaa. Kuvattujen tuokioiden pituuksien keskiarvo oli '12 minuuttia. Vähimmillään tätä suurinta intensiteettiä vaativaa toimintaa oli 10 % ohjatusta toiminnasta. TUTKIMUSARTIKKELI .Qhiatru h1kunta pevekoossa 33. Liikuntatilanteet olivat hyvin erilaisia sekä kestoltaan että sisällöltään Liikuntat ilanreiden pituudet vaihtelivat paljon: lyhin liikuntatuokio kesti 28 minuuttia ja pisin yli kaksi kertaa niin kauan, melkein tunnin ja viisitoista minuuttia. Melkein 40 % ohjatusta liikunnasta oli opettajan KUVIO 1. Missään ryhmässä ei tullut sellaista tunnetta, että lapsia olisi ollut tilaan tai toimintaan nähden liikaa. Lähes puolessa ryhmistä (kuudessa ryhmässä) vuoron odottaminen, aktiivinen kuuntelu tai toiminnan seuraaminen muodosti prosentuaalisesti suurimman kokonaisuuden ohjatun liikuntatuokion kokonaisajasta. Kuvattuja liikuntatilanteita oli yhteensä kuusitoista. Oleskelu 0% Juoksua, hyppyjä 30% Kävelyä 31 % Seuraaminen, odottaminen 39% Kävelyä 25 % Juoksua, hyppyjä Passiivinen oleskelu 4% Seuraaminen, odottaminen 59% UIKUNTA & TIEDE 44. Intensiteetiltään juoksemisen ja hyppäämisen tasoista toimintaa oli enimmillään ryhmässä, jossa 56 % ohjatusta toiminnasta voitiin luokitella tähän ryhmään. Kaikissa tilanteissa ohjaajat aloittivat ja lopettivat lapsen liikkumisen. Intensiivistä toimimaa oli kokonaisuudessaan vähemmän kuin ensimmäisissä mittauksissa. Toiminnan intensiteetin luokiuelussa käytettiin samaa luokitusta kuin lasten toiminnan intensiteetin arvioinnissa. Nämä kaksi viimeiseksi mainittua olivat saman ryhmän arvoja. Kun tarkasteltiin erillisinä kutakin neljäätoista mukana olevaa ryhmää ja opettajan ohjaaman toiminnan intensiteettiä kussakin ryhmässä, ryhmien välille tuli selkeitakin eroja. Luokittelu tehtiin siis sen mukaan, miten opettajan oletettiin ajattelevan toiminnan intensiteerista huomioimatta sitä, miten lapsi sinä aikana toimi. Kahdessa ryhmässä oli yhtä paljon juoksemisen tasoista toimintaa ja vuoron odottelua ja kolmen muun ryhmän kohdalla prosentuaalisesti suurin kokonaisosuus toiminnasta oli vaatimukseltaan juoksemiseen rinnastettavaa. Jonkin tasoisen tekemisen osuus muodostui ohjatussa liikuntatilanteessa prosentuaalisesti suurimmaksi kokonaisuudeksi kaikissa muissa paitsi yhdessä ryhmässä, jossa 61 % ajasta oli vuoron odottamista. Tässä opettajan ohjaamassa toiminnassa luokiteltiin intensiteetti sen mukaan, millaista intensiteettiä kyseessä oleva toiminta edellyttää lapselta, jos hän on siinä koko ajan aktiivisesti mukana. Esimerkiksi hippa ja poluopallo ovat luokittelussa sellaisia leikkejä, joissa oletettavasti opettaja ajattelee lasten pääasiassa juoksevan, ja siksi se luokiteltiin suurinta intensiteettiä vaativaan luokkaan opettajan ohjaamassa toiminnassa. 1 /2007. Kuviosta 1 näkyy myös, että 61 % opettajan ohjaamasta toiminnasta oli selkeästi aktiivista tekemistä. Liikuntatilanteissa oli erilasta intensiteettiä vaativaa toimintaa Vaikka liikunnan intensiteettiä kuvaavia luokkia oli neljä, liikunnan intensiteettiä kuvaavia sektoreita näkyy kuviossa 1 vain kolme, koska kuvattujen liikuntatuokioiden aikana ei tullut sellaista tilannetta, jossa koko ryhmä olisi opettajan ohjaamana vain odottanut passiivisesti. Tämä toiminta jakaantui lähes tasan voimakasta intensiteettiä vaativaan ja kävclytason intensiteettiä vaativaan toimintaan. Tässä lapsiryhmiä voi pitää melko samankokoisina, koska ryhmään osallistuvien lasten määrä vaihteli välillä 8-12. Kolmen eri kuvaajan yhteistuotoksena kuvattuja lasten liikuruaularueua oli yhteensä neljäkymmentäkaksi. jako osatoimintoihin alkoi siitä, kun opettaja aloitti ensimmäisen toiminnan esimerkiksi kutsui lapset luokseen antaakseen ohjeita. Liikuntatuokioiden toiminnan intensiteetin kokonaismäärien prosentuaalinen jakauma tutkimusryhmissä lasten toiminnan mukaan. Toiminta päättyi siihen, kun opettaja lopetti toiminnan joko sanallisesti tai jollain muulla merkillä, vaikka puhaltamalla pilliin. Voimakkainta intensiteettiä vaativan toiminnan osuus pieneni selkeästi, ja kävelytasoista toimintaakin oli vähemmän. Kaksi ulkona suoritettua kuvausta jouduttiin hylkäämään teknisten ongelmien takia, joten lopulliseen analyysiin jäi neljätoista ohjattua liikuntakertaa. Ryhmän koko eli osallistuvien lasten määrä voisi joskus selittää odottamiseen käytetyn ajan suuna osuutta varsinkin sellaisissa liikuntatilanteissa, joissa joutui odottamaan vuoroaan. Kävelytasoisessa toiminnassa korkein prosentuaalinen osuus oli 64 %. Prosentuaalinen vertailu oli tässä yhteydessä kuvaavin, koska ryhmien absoluuttiset lukuntaruokioiden pituudet vaihtelivat
Tavallisin väline tässä yhteydessä oli leikkivarjo. Toisaalta yhdessä ryhmässä kaikkien kolmen kuvatun lapsen toiminnasta suuri osa oli passiivista odottelua (yhdellä lapsella 36 % ja kahdella muulla 50 %). Tavallisempaa kuitenkin oli, että sitoutuneisuus vaihteli tuokion aikana. Kun tarkasteltiin ääripäitä lasten liikkumisen iruensueeussa, suurinta intensiteettiä vaativaa liikuntaa oli enimmillään noin kolmasosa (28 %) lapsen liikunta-ajasta. Tällöin hän esimerkiksi istui itsekseen ja oli täysin omissa ajatuksissaan eikä edes seurannut tai kuunnellut toisia. Tähän tasoon ylsivät vain kaksi samassa ryhmässä olevaa lasta. Passiivisirua toimintatasoa ei kuitenkaan havaittu kaikissa ryhmissä. Vuoron odottaminen tai ohjeiden kuuntelu muodostikin lähes jokaisella lapsella (kaikilla muilla paitsi kahdella lapsella) suurimman osuuden kokonaisliikunnan ajasta Maksimissaan lapsi odotti 90 % koko liikuntaajasta vuoroaan. Tällaisina yhteisen tekemisen erilaisina muotoina ryhmien toiminnassa olivat esimerkiksi polttopallo, hernepussin kuljetuskilpailu, erilaiset hippaja piiri leikit (kuvio 3). Yhdessä ryhmässä olisi ollut mahdollista kävelyn ja juoksun lisäksi myös pallon pompotus, hyppääminen ja köysikiipeily, mutta kun tutkittavat lapset eivät niihin osallistuneet, heidän käyttämänsä liikuntataidot jäivät kävelyn ja juoksun lisäksi vain pallon pompot ukseen. Saman ryhmän lapsilta meni vuoron odotteluun lähes yhtä pitkä aika liikunta-ajasta. Toimintaa ryhmässä rinnakkain Jos sosiaalisuutcna ajatellaan sitä, että ollaan ryhmässä sen jäsenenä, voidaan sanoa, että kaikkien tutkimuksessa mukana olleiden ryhmien toiminta oli sosiaalista koko ajan Yhdessä oleminen ei kuitenkaan aina ole yhdessä tekemistä tai toimimista eikä se useinkaan edellytä sosiaalisuutta eikä yhteistyötä. Hekin olivat samasta ryhmästä ja heidän liikunta-ajastaan vain 2 % oli intensiteetiltään juoksemisen tasoista liikkumista. Ainoastaan kolmella lapsella odouamisee n käytetty aika poikkesi yli 10 % muiden kahden samaan ryhmään kuuluvan lapsen odottamiseen käytetystä kokonaisajasta. Lasten toiminnan i ntensiteet t iå arvioitaessa havaittiin, että lapset tekivät jotain aktiivista toimintaa keskimäärin 37 % liikunta-ajasta. Tällainen tilanne tuli esimerkiksi hyppynarun hyppäärnisesså. Minimissäänkin vuoron odottelu muodosti 45 % liikunta-ajasta. Useimmiten tällainen passiivinen osuus syntyi siitä, että lapsi joutui pois jostain pelistä tai leikistä heti alkuvaiheessa eikä saanut lupaa mihinkään muuhun toimintaan eikä jaksanut innostua toisten seuraamisesta. Toisessa ääripäässä, jossa suurinta intensiteettiä vaativaa lii k untaa oli vähiten, oli myös kaksi lasta. Se muodosti suurimman osuuden lähes kaikissa ryhmissä. Osittaista yhteistoimintaa 4% Selkeää Toimettomuus 2% Toimii yksin Kiinnostunut, ei osallistu 10 % Rinnakkain toimintaa 58% Lapset olivat hyvin sitoutuneita toimintaan Toimintaan sitoutuneisuuden osalta arvot vaihtelivat 2,7-5,0. Yhteistyötä vaativa toiminta syntyi tavallisimmin jonkin välineen avulla toimittaessa. ryhmänä passiivinen oleskelu, joka tarkoittaa sitä, että lapsi ei ollut millään tavalla mukana t oi rni n nassa. Melkein neljäsosa lapsista (yhdeksän lasta 42:sta) odotteli yli 75 % liikunta-ajastaan. KUVIO 3. Maksimiarvoon viisi ylsi yksi lapsi. Esimerkiksi pallon pompottaminen niin, että jokaisella lapsella oli oma pallo ja jokainen pompotti palloaan yksin, vaikkakin vierekkäin, ei ollut yhteistyötä vaativaa toimintaa vaan samanaikaista tekemistä. Vaikka muunlaista koko ryhmän varsinaista yhteistyötä vaativaa toimintaa tuokioihin ei sisältynyt, sellaisia yhdessä tekemisen muotoja kuitenkin oli mukana.jotka laskettiin toteutuksen mukaan joko selkeään tai osittaiseen yhteistoimintaan. Sellaisia lapsia, joilla jonkintasoiseen liikkumiseen kului liikunta-ajasta yli puolet (yli 50 %) oli vain kuusi. Yhteistyötä vaativa toiminta muodosti neljäsosan kokonaistoiminta-ajasta. Kaikki lapset olivat esimerkiksi yhdessä pyörittämässä, nostamassa tai heiluttamassa varjoa. Joku lapsihan saattaa olla vastaavassa tilanteessa "katsojana" innokkaasti mukana. Kahdeksassa ryhmässä yhdenkään lapsen liikunnan osuudessa ei ollut täysin passiivista osuutta. Ryhmistä löytyi lapsia.joiden sitoutuneisuuden taso pysyi koko ajan samalla tasolla. Tavallisinta vaihtelu oli kolmen tason välillä. Kahdessa muussa ryhmässä liik untatuokio edellytti kävelyn ja juoksun lisäksi vain ryömi mistä ja leikkivarjon nostoa. Kokonaisuutena voi sanoa. Selkeästi suurin osa liikumat uokioista oli rinnakkain toimimista. Sen sijaan, kun palloa heiteltiin toisen kanssa, se oli se\keäsli pantyöskeruelyä. Kaksi ryhmää, joiden liikuruatuokiot olivat kokonaiskestoltaan selvästi pisimmät, eivät kuitenkaan taidollisesti edellyttäneet kävelyn ja juoksun I isäksi muuta kuin ryömi mistä, leikkivarjon nostoa ja hei1 utusta yhtenä ryhmän jäsenenä. Vain yhdessä ryhmässä kukaan lapsista yltänyt yhtään kertaa korkeimpaan arvoon viisi. Ainoastaan yhdessä ryhmässä kaikkien lasten toiminta painottui tällaiseen selkeään yhteistoimintaan. Toinen esille tullut passiivisen ajanjakson aiheuttaja oli toiminta, jossa lapsi suoritti hyvin helposti ja nopeasti oman lyhyen osuutensa ja joutui sitten odottamaan kaikkien muiden suorituksia. Kahdessa ryhmässä näiden lisäksi ei tarvittu muuta kuin naruhyppelytaitoa. Nämä lapset olivat kahdesta eri ryhmästä. Liikkuminen oli enimmäkseen vain juoksua ja kävelyä Taitojen osalta juoksua ja kävelyä sisältyi kaikkien ryhmien liikuntaan. Lapsen sosiaalisuus kuvatuissa liikuntatilanteissa. Samoin esimerkiksi polttopallon pelaaminen oli jo selkeästi yhteistä tekemistä. Lapset tekivät samaa ja olivat ryhmän jäseninä, mutta toiminta ei vaatinut varsinaista yhteistyötä eikä yhdessä tekemistä. 34 LIIKUNTA & TIEDE '14 , 112007 · MKIMUSARTIKKELI , Ohianu lnkunta pa,vakod1ssa. Tällaista yhteistyötä vaativaa tekemistä oli kuvattujen neljäntoista liikuntatuokion aikana kaikissa muissa paitsi yhdessä ryhmässä. että tutkitut lapset olivat hyvin suoutuneita ohjattuun liikuntaan, koska yli neljäsosa lapsista saavutti nelosta suuremman keskiarvon
Taustalla oli ajatus jokaisen lapsen eru yisyydesiä, jolloin jokainen lapsi tarvitsee myös yksilöllistä ohjausta ja opetusta. Fysioterapia Edita. 1987 Koulun liikuntatuntien sisältötutkirnus: Metodiraportti. Mikä onkaan tilanne sellaisissa päiväkodeissa, joiden henkilöstö ei ole kiinnostunut tai innostunut lasten liikunnasta! Tutkimuksen tulosten analysoinnissa ei oteltu huomioon liikuntaa ohjaavan aikuisen koulutusta. Didaktinen observointi ja pienoisopetus liikunnanopettajakoulutuksessa. Joissain ryhmissä oli mukana myös cruyislapsia, mutta he olivat yhtenä ryhmän jäsenenä kuten jokainen muukin lapsi. (toimi, Suomenkielinen toteutus Airi Hautamäki, Toimintaan sitoutuneisuuden arviointiasteikko leikki-ikäisille lapsille. Sitä, miten paljon kunkin lapsen persoonallisuus esimerkiksi vaikutti arviointiin, ei myöskään edes yritetty selviuää. Heikinaro-Johansson, P. The Leuven lnvolvement Scale for Children. Luentomoniste. Tässä LUtkimuksessa käytetyt miuausrnenetelrnat olivat kuitenkin tutkimusasetelmaan ja ongelmanasetteluun hyvin sopivat, koska tavoitteena oli selviuää yleiskuvaa päiväkodin ohjatusta liikunnasta. J. , Niiranen, P & Ojala, M. & Heikinaro-Johansson P. L. , Telama,,R. Niiranen, P. Graue, M. Helsinki. Tätä tutkirnusjoukkoa voidaan pitää osu tain valikoituneena nn kiu avien päiväkotien valimarneneuelyn takia. Joukossa oli sekä lastenhoitajia että lasieruarhanopcuajia. Gummeruksen kirjapaino Oy Talvitie, U. 1 /2007. , Karppi, S. Sage Edigton, M. Liikuntakasvatuksen laitos. Lasten liikkumista olisi voinut analysoida tässä tutkimuksessa myös tarkcrnrn in. Erilaisten oppimisvaikeuksien tunnusmerkit, joita voidaan havaita jopa jo lapsen cnsi m måisen elinvuoden aikana, olisi myös laaja ja mielenkiintoinen aiheeseen liittyvä tutkimusalue. LÄHTEET Carroll, B. Teoksessa Kouluterveydenhuolto Toimittajat: Pirjo Terho, EijaLiisa Ala-Laurila, Juhani Laakso, Hillevi Krogius, Matti Pietiläinen. Tutkimuksen tulokset eivät mite nkåan lieventäneet huolestuneisuutta pikemminkin päinvastoin. & Walsh, D. 1997. Olisi ollut mieleriki intoista tietää, oliko opettajan koulutuksella vaikutusta liikunnan toteutustapoihin Samoin mielenkiintoista olisi myös ollut selvittää, minkälaisia koulutusta ohjaajat olivat liikunnan alueelta saaneet ja miten kiinnostuneita ja innostuneita he olivat liikunnasta. Siihen tässäkin luonnollisesti pyriuiin kaikilta osin. Kuten Talvitie (1999, 194-195) toteaa, niin juuri päiväkoti-ikäisille on kehitetty myös useita eri testejä motoristen taitojen arviointia varten. Näiden osatekijöiden yhteensovluamlnen on kasvatustyön ydinalue. Päivään jää useita vapaan leikin aikoja, jolloin lapsi itse valitsee toimintansa. Toisilla oli iyökokernusta jo kymmenenkin vuotta, ja toiset puolestaan olivat työelämässä ensimmäistä vuollaan. The Falmer Press. Asian ydin on lapsen kannalta opettajan ohjauksen kehutäminen siihen suuntaan, että jokainen ryhmään kuuluva lapsi saisi parhaat mahdollisuudet omaa kehitystään ja oppimistaan edistävään liikuntaan. Päiväkodin toiminnasta vain osa on ohjattua. Atena Ojala, M. & Mansikkamäki, T. Tässä tutkitut liikuruakerrat ovat vain pieni osa suuresta kokonaisuudesta. Tulosten pohjalta voidaan suositella opettajille katseen kääntämistä lasten liikunnassa oman työn toteuttamisen arviointiin. Lasten ikä ja kokemukset olisi myös syytä ottaa mukaan tut kirnukseen, koska lapset eivät arvioi toirn intaansa samoin kriteerein kuin aikuinen. Jos valikoituneisuus vaikuttaisi tut kirnustuloksii n, niin olettamus olisi, että se johtaisi tuloksia tutkimustulosten kannalta ennemminkin edulliseen kuin epäedulliseen suuntaan. The nursery teacher in action. Varhaiskasvatuksen tutkimusmenetelmät. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. Great Britain. 1998. Hautamäki, A. Theories, methods and ethics. Varhaiskasvatuksen perusteita ja haasteita. Opetustapahtuman analysointi. 2000. Kyseessä oli satunnainen näyte päiväkodeista, ja tieto tutkimuksen olemassaolosta varmasti jollain tavalla vaikuui tulokseen. , Hujala, E. USA. oppaita 56. Tämä tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että menetelmien yhdistäminen kannattaa tutkimuksessa. Tämä tut k irn us käsitteli päiväkodin ohjattua liikuntaa. Lasten vuorovaikutusten havainnointi päiväkodissa. laakso, L. Sosiaalija terveysalan tutkimusja kehittämiskeskus. Tutkimuksen kuvauslapseksi ei kuitenkaan sattunut kukaan erityislapsista. Helsinki. 1999. TUTKIMUSARTIKKELI ,Ol1jattu l11kun!a parvakodissa 35. Teoksessa Ruoppila, 1. Paul Chapman Publishing Ltd. 1999. Studia Pedagogica. JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Huoli lasten liikkumisen määrästä ja laadusta oli tutkimuksen lähtökohta. Graue (1998, 1) toteaa, cuä vaikka määrällisen tutkimuksen lähestymistapa on auttanut monien ongelmien ratkaisussa, silti ei pidä unohtaa, että useat asiat, joita tiedämme pienten lasten maailmasta, perustuvat Piagetin ei-kvantitatiivisiin kyselyihin. , Karila, K. 2005. Jyväskylä Kustannus Oy Duodecim. , Kinos, J. Second edition. Assessment in physical education: A teacher's guide to the issues. E. 1994. Teaching 3, 4 and 5 year-olds. Varstala, V. Myös esimerk iksi lasten pukeutumiseen, peseyryrniseen, ruokailuun ja ulkoiluun liittyvät asiat hcräulvät työn yhteydessä useita kysymyksiä, joita olisi myös tarpeen tutkia. Jyväskylän yliopisto. Jatkotutkimusaiheita Kvantitatiivinen tutkimusote on ollut pitkään hyvin hallitseva liikkumisen tutkimuksessa. Kuten Carroll (1994) toteaa, arvioijan täytyy olla objektiivinen ja kriteerien suhteen johdonmukainen. 1999. 1998. 14. USA. Opetustilanteissa pitäisi tutkia myös sitä, miten opettaja luulee toimivansa ja millä perusteilla, miten hän tulkitsee omaa toimintaansa sen nähdessään, ja miten opettajan oma tulkinta poikkeaa ulkopuolisen havainnoijan tulkinnasta. jatkotut k imukscna olisikin syytä seurata samojen lasten tai samojen ohjaajien toimintaa pitempään sekä selvittää lasten liikunnan sosiaalisuuden, sitoutuneisuuden ja toiminnan intensiteetin väliset mahdolliset yhteydet. Ryhmän toiminnan suunnittelussa ja ohjaamisessa olisi hyvä joskus pysähtyä arvioimaan myös yksittäisen ryhmän jäsenen toimintaa sekä määrän euä laadun suhteen. Kirjavhtymä Stakes. Studying children in context. Helsinki. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 52 LIIKUNTA & TIEDE 44. Lapsen arviointi kohdistuu siihen, miten mukavaa toiminta on. Laevers, Ferre. 1993. Tutkimuksessa ei tarkoituksella otettu huomioon myöskään lasten taustoja: ei lasten ikää, luonneua, ominaisuuksia, taitoja jne. Olisi rnie len ki iru o ist a selvittää myös, minkä verran tuosta vapaan leikin ajasta lapset käyttävät liikuntaan. Saarijärvi
Tässä artikkelissa esitellään Hellisonin vastuuntuntoisuuden malli ja kuvataan mallin toteutusta suomalaisessa perusopetuksessa. Helhsorun vastwntuntOlsuudetl malh. Representing a "hierarchy of val ues", ihese goals are arranged in an informal progression of levels. Hellison's TPSR model formed the theoretical framework for this research. Hellisonin vastuuntuntoisuuden malli osana seitsemännen luokan poikien liikuntatunteja. teaching persona! and social responsibility model eli TPSR model), jolla pyritään vähentämään koulujen työrauhaongelmia edistämällä häiriökäyttäytyvien nuorten vastuuntuntoisuutta liikuntakasvatuksen avulla. Tutkimus osoitti, että vastuuntuntoisuuden mallin käyuö vaatii opettajalta syvällistä mallin teoriataustaan perehtymistä, pedagogista osaamista ja kykyä reflektoida opetusta. The findings recommend that the first phase be to include the model into the annual physical education program. Tässä tutkimuksessa oppilaiden vastuuntuntoisuus kehittyi yksilötasolla, mutta ryhmänä kehitys oli vähäistä. Mikäli liikuntajakso aiotaan toteuttaa vastuuntuntoisuuden mallin avulla, on oleellista integroida malli osaksi liikunnanopetuksen opetussuunnitelmaa. The Personal and Social Responsibility Model as Part of Physical Education Lessons for Seventh-Grade Boys. 1 /2007. HELLISONIN VASTUUNTUNTOISUUDEN MALLI OSANA SEITSEMÄNNEN LUOKAN POIKIEN LIIKUNTATUNTEJA TEPPO RANTALA 1 , PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON 2 1 Suomen Urheiluopisto, 2 Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteiden laitos Yhteyshenkilö:Teppo Rantala, Urheiluopistontie 373, 19120 Vierumäki Puh: 03-84241286, sähköposti: teppo.rantala@vierumaki.fi TIIVISTELMÄ ABSTRACT Rantala, T. & Heikinaro-Johansson, P. The goals are: respecting the rights and feelings of others; panicipation and effort: self-direction; helping others and leadership outside the gym. ln this study the sense of responsibility of individual students improved but at group level the corresponding development was minor. Hellisonin malli koostuu viidestä vastuuntuntoisuuden tasosta, jotka ovat: kunnioitus, osallistuminen, omatoimisuus, välittåminen ja opittujen taitojen kayuårninen liikuntaohjelman ulkopuolella. The intervention lasted 20 weeks. Tutkimuksen tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa Hellisonin (2003) vastuuntuntoisuuden mallista suomalaiseen liikunnanopetukseen soveltuva versio sekä arvioida, kuinka malli sopii sisällöllisesti ja pedagogisesti osaksi liikunnanopetuksen opetussuunnitelmaa. Rantala, T. Liikunta &Tiede 44(1) 36-44. Vastuuntuntoisuus kehittyy mallin mukaan portaittain, kun oppilaat nousevat alemmalta tasolta seuraavalle. The model originated from Hellisoris experiences with teaching unclerservecl and so-callecl "at-risk" youth. 2007. TIJTKIMUSAATIKKEU. Malli on syntynyt Hellisonin kokemuksista amerikkalaisten häinökäyuäytyvien, syrjäytyvien ja rikollisen taustan omaavien ns. . Tutkimus toteutettiin laadullisena toimintatutkimuksena, jonka kohderyhmänä oli perusopetuksen seitsemännen luokan poikien liikuntaryhmä. The goal of the TPSR moclel is to decrease the problems faced by schools by cleveloping, through physical eclucation lessons, a sense of responsibility among siuderus wit h behaviour problems. & Heikinaro-Johansson, P. Liikuntaryhmässä oli 20 poikaa ja interventio kesti 20 viikkoa. The aim is to evaluate how the TPSR model suitecl the physical eclucation curriculum ancl how the studerus' sense of responsibility developecl cluring and as a result of the intervention. The setting of this quality action research stucly was t he regular physical education lessons of a seventh grade class of 20 boys. 2007. ln this article we describe the TPSR curriculum model and how it was implementecl in Finnish basic educauon. Liikunta &Tiede 44(1) 36-44. The research inclicates that successful implementation of the TPSR model requires that the physical eclucation teacher has become deeply Iarniliar with the basis of the moclel, has good pedagogical content knowledge and is a reflective teacher. Keywords: physical educalion planning, inslmctional model, responsibilily, action research Asiasanal: Liiku1111a11opelul1sen suunnillelu, opetusmalli, vastuuntuntoisuus, toiminlalull1imus 36 LIIKUNTA & TIEDE 44. . The purpose of t his study was to pian, implement and evaluate a physical education curriculum, based on the national education goals, into which a rnodificaiion of Hellisons (2003) Teaching Persona! and Social Responsibility (TPSR) moclel is integratecl. Tavoitteena on arvioida, miten malli sopi osaksi liikunnanopetuksen opetussuunnitelmaa ja kuinka oppilaiden vastuuntuntoisuus kehittyi intervention aikana. "at-risk" lasten ja nuorten keskuudessa. Teoreettisena lähtökohtana tutkimuksessa oli professori Don Hellisonin vastuuntuntoisuuden malli (engl. Oppilaiden vastuuntuntoisuuden lisääminen mallin avulla on mahdollista, mutta edellyttää sen pitkäaikaista käyttöä. The model consists of five goals/ levels that help students to focus on what they shoulcl take responsibility for. By using the model, a student's sense of persona! and social responsibility can be increasecl, but this requires prolongecl use
Ajatus oppilaan ideaalista etenemisestä tasolta toiselle on kuitenkin käytännössä mahdoton. Malli laajeni 1980 ja 1990-lukujen aikana yksittäisestä ryhmänhallintakeinosta kattavaksi opetusmalliksi, kun liikunnanopettajat eripuolilla Yhdysvaltoja kehittivät mallia opetuskokeilujen avulla. "at-risk" -lasten ja nuorten parissa. Vaikka suomalaiset koululaiset ovat yltäneet kansainvälisissä PISA-koulusaavut ustutkimuksissa kärkisijoille, olisi koulujemme sosiaalisessa i I mapi irissä, yhteisö! 1 isyydessä ja viihtyvyydessä vielä paljon parantamisen varaa (Launonen & Pulkkinen 2004; Välijärvi ym. Omatoimisuus ja välittäminen pyrkivät kehittämään oppilaan sosiaalista vastuuntuntoisuutta. Malli on syntynyt Hellisonin kokemuksista amerikkalaisten häiriökäyttäytyvien, syrjäytyvien tai rikollisen taustan omaavien ns. (Hellison 1991, 104108; 1995, 11-12; 2000, 38-41; 2003, 27-39) Mallin tasot ovat kumulatiivisia, eli jokaiseen mallin tasoon sisältyy alempien tasojen ideologia. Professori Don Hellison Chicagon yliopistosta on luonut vastuuntuntoisuuden opetusmallin, jolla pyritään vähentämään koulujen työrauhaongelmia edistämällä häiriökäyttäytyvien nuorten vastuuntuntoisuutta liikuntakasvatuksen avulla. Viides taso, vastuuntuntoisuus, saavutetaan silloin, kun oppilas pystyy siirtämään liikuntatunneilla opittuja taitoja arkielämään. Malliin pohjautuvan liikunnanopetuksen tulisi Hellisonin (2003) mukaan olla dynaaminen prosessi, jonka aikana opettaja havainnoi mallin toimivuutta ja pyrkii tekemään siihen tarvittaessa muutoksia. (Hellison 1991, 104-105; 1995, 12-14; 2003, 25-29.) Vastuuntuntoisuuden opettamisen menetelmät Vastuuntuntoisuudcn opettamisen menetelmien avulla liikuntataitoja pyritään opettamaan siten, että perinteisten fyysis-rnotoristen LIIKUNTA & TIEDE 44, 1 ''2007, TVTKIMUSARTIKKELI ,Hellisornn vastuuntumoisuudefl mal~ 37. Hellisonin (2003) mukaan lukunnanopetuksen lähtökohtina tulisi olla oppijalähtöisyys, runsas vuorovaikutus, opettajan pedagoginen, sisällöllinen ja vastuuntuntoisuuden malliin liittyvä ammattitaito sekä ajatus vastuuntuntoisuuden VASTUUNTUNTOISUUDEN TASOT Vastuuntuntoisuus Valittäm inen Omatoimisuus Osallistuminen Kunnioitus Vastuuntunnottomuus D TAUSTAIDEOLOGIA Oppijakeskeisyys Vuorovaikutussuhde Ammattitaito Siirtovaikutus positiivisesta sii rtovaikutuksesta liikuntatunneilta muuhun elämään. Freire 2005), oppilaan aktiivisuutta ja avointa dialogia korostavaan kriittiseen pedagogiikkaan sekä konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen (Hellison & Martinek 2006) Hellisonin vastuuntuntoisuuden malli on esimerkki liikunnanopetuksen opetusmallista, jossa yhden korostettavan teeman, vastuuntuntoisuuden, lisäksi liikunnan laji taidot ja -tiedoi sekä yleiset kasvatustavoitteet voidaan integroida joustavasti toisiinsa (Ennis 2003; Metzler 2005; l 0-13, 130-131.) Liikunnanopettajien keskuudessa malli on osoittautunut konkreettiseksi apuvälineeksi oppilaiden vastuuruuntoisuuua edistävän liikuntakasvatuksen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia varten. Tasoista kunnioitus ja osallistuminen keskittyvät oppilaan henkilökohtaisen vastuuntuntoisuuden parantamiseen. Tarvitaan tutkimustietoa ja käytännönläheisiä toimintamalleja, joita opettajat voivat kokeilla osana aineensa opetussuunnitelmaa. (Heli ison 2000, 36-44; 2003, 19-23 ) Vastuuntuntoisuuden tasot Hellisonin mallin viisi vastuuntuntoisuuden tasoa pyrkivät osoittamaan ne päälinjat, joiden avulla oppilaiden vastuuntuntoisuutta voidaan kehittää. (Heli ison 2003, 1-9.) Don Hellison, joka aluksi opiskeli sosiologiaa ja historiaa ennen li ikuntakasvatuksen pariin siirtymistä, esitteli humanistiseen oppimiskäsitykseen tukeutuvan mallinsa ensimmäisen kerran jo vuonna 1978. Tasot ovat nimeltään kunnioitus, osallistuminen, omatoimisuus, välittäminen ja vastuuntuntoisuus. Opettajan työtä koulussa ohjaavat valtakunnalliset opetussuunnitelmat. Opetussuunnitelman dynaaminen luonne mahdollistaa entistä luovempien pedagogisten ratkaisujen kokeilun kouluissa, mutta opettajien vastuun kasvattaminen ei yksin riitä keinoksi koulujen työrauhaongelmien ja oppilaiden syrjäytymisen vähentämiseksi. Tasojen järjestys pyrkii kuvaamaan sekä opetus-oppimisprosessin etenemistä että arvojen hierarkiaa. Arvojen oppiminen sisältyy mallin tasoihin, sillä vastuuntuntoisuus ohjaa myös oppilaan arvovalintoja ja niiden toteuttamista. HELLISONIN VASTUUNTUNTOISUUDEN MALLI Vastuuntuntoisuuden malli asettaa tiettyjä periaatteita liikunnanopetuksen suunnittelulle ja toteuttamiselle. 2003, 199-201; Melograno 1996, 20; Metzler 2005, 440-444; Parker & Stiehl 2005, 141; Rees 2001; Schempp 2003, 128130; Siedentop 1998, 232-235.) Tässä artikkelissa esitellään Hellisonin vastuuntuntoisuuden malli ja kuvataan mallin toteutusta suomalaisessa perusopetuksessa. JOHDANTO KUVIO 1. Oppilaan käyttäytymisessä saattaa yhden oppitunnin aikana ilmetä piirteitä mallin kaikilta tasoilta, eikä vastuuntuntoisuus kehity aina suoraviivaisesti tasolta toiselle. 2002). (Heli ison 1991, 104-108; 1995, 4-12; 2000, 35-40; 2003, 25-37) Mallin tasot ovat kumulatiivisuutensa ansiosta helppokäyttöinen ja yksinkertainen tapa asettaa liikuntatunneille kasvatustavoitteita ja arvioida oppilaiden vastuuntuntoisuuden kehittymistä. Oppilaiden koulunkäyntija oppimisvalmiudet vaihtelevat suuresti,ja koko 1990-luvun ajan lisääntyneet työrauhaongelmat vaikuttavat yhä useampien oppilaiden ja opettajien päivittäiseen koulunkäyntiin (Naukkarinen 1999, 20-36). (Graham 2001, 57-60; Heli ison 2003, 7-8; Himberg ym. 1990-luvulla vastuu opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta annettiin pääasiassa koulun johtajien sekä opettajien tehtäväksi (Lahdes 1997, 72-73; Uusikylä & Atjonen 2000, 46-58). Hellisonin vastuuntuntoisuuden malli Oppilasryhmät suomalaisissa kouluissa ovat sekä liikunnallisilta että sosiaalisilta taidoiltaan yhä heterogeenisempia. Tavoitteena on arvioida, miten malli sopi osaksi liikunnanopetuksen opetussuunnitelmaa ja kuinka oppilaiden vastuuntuntoisuus kehittyi intervention aikana. 2000-luvun alussa Hellison (2006) näkee mallin ajatuksissa yhtymäkohtia Ireirelaisccn (ks. Vastuuntuntoisuuden kehittyminen tapahtuu mallin mukaan portaittain, niin että oppilaat kiipeävät alemmalta tasolta seuraavalle tasolle
Kaksi kevään liikuntatunneista videoitiin kokonaan. Tutkimus toteutettiin ja aineisto kerättiin päijäthämäläisessä yhtenäiskoulussa perusopetuksen seitsemännen luokan poikien liikuntaryhmän kevätlukukauden liikuntat.unneilla 3.l.2004-31.5.2004. Eskolan (2001) mukaan aineisto tulee ensin järjestää teemoittain. Analyysiprosessin lopuksi tutkijan tulee valita tutkimusprosessin kannalta tärkeimmät tulokset tutkimusraporttiin ja kuvata niitä tapauksina tai tutkimustehtäviin sidott.uina teemoina. Näin edellisen liikuntatunnin tapahtumien reflektoinu loi perustan seuraavan tunnin suunnittelulle ja toteuttamiselle. Laajasti ajateltuna syklisyyden voi nähdä toteutuneen tässä tutkimuksessa seuraavasti: ensimmäisenä syklinä toimi vastuuntuntoisuuden mallin teoreettinen opettelu ja pilottitutkimuksen (Rantala 2002) suunnittelu, toisena syklinä pilottitutkimuksen tekeminen ja kolmantena syklinä pilottitutkimuksen kokemuksien avulla suunniteltu ja toteutettu uusi interventio, josta tässä artikkelissa raportoin. (Hellison 1991; 108, 1995, 5; 2000, 41; 2003, 19-20.) Tämän periaatteen ja mallin taustaideologian vaaliminen asettavat opettamisen menetelmille tiettyjä ehtoja, kuten vuoropuhelu ja vastuun jakaminen oppilaiden kanssa sekä oppilaiden mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja arviointiin. Tutkimuksen kenttävaiheen päätyttyä 31.5.2004 jatkoin aineiston analysoimista lukemalla havaintopäiväkirjan ensin useita kertoja läpi. Vastuuntuntoisuuden kehittyminen teeman jatkoanalyysin toteutin vertaamalla toisiinsa liikunnanopettajan ja tutkija-opettajan yksittäisten oppilaiden sekä koko ryhmän vastuuntuntoisuudelle 38 UI KUNTA & TIEDE 44 , 1 /2.007 • TUTKJMUSARTIKKELI • He1sooo vastwntlJltocsuudefi ma11. Luonnollisin hetki pohdinnalle on tunnin lopussa, mutta halutessaan opettaja voi käyttää pohdintaa myös muina tarkoituksenmukaisina hetkinä tunnin aikana. (Tuomi & Sarajärvi 2004, 95-101.) Työvälineinä analyysin toteuttamisessa käytettiin teemoittelua ja tyypittelyä tukeutuen Eskolan (2001) esittämään aineiston analyysimallin (Eskola 2001, 133-157). Tässä artikkelissa painopiste on vast.uuntuntoisuuden kehittyminen-teeman käsittelyssä. Päädyin ryhmittelemään aineiston neljään tutkimustehtävistä johdettuun teemaan, jotka olivat: opetussuunnitelman toimivuus, vastuuntuntoisuuden kehittyminen, vastuuntuntoisuuden opettamisen menetelmät sekä oppilaiden ja opettajan kokemukset kevään liikunnanopetuksesta. Interventio kesti 20 viikkoa, joihin sisältyi liikuntaa 36 tuntia. Kokonaisvaltaisia Hellisonin malliin pohjautuvia interventioita ei ole toistaiseksi Suomessa toteutettu. Lopulta yliviivasin havaintopäiväkirjasta, sanatarkasti tekstimuotoon litteroiduista liikunnanopettajan alkuja loppu haastatteluista sekä oppilaiden kirjoittamista esseistä eri väreillä eri teemoihin liittyvän keskeisen informaation. Tämän jälkeen katsoin liikuntatunteja videolta ja reflektoin havaintopäiväkirjan tekstejä ja pohdintoja uudelleen. Tutkijana osallistuin toimintaan aktiivisena subjektina koko tutkimusprosessin ajan eli toimin tutkija-opettajan kaksoisroolissa. l-lavaintopäiväkirja oli liikuntajakson päättyessä laajuudeltaan 50 sivua. Viimeisessä vaiheessa analyysin tueksi etsitään mahdollisia kytkentöjä aikaisempiin tutkimuksiin ja teorioihin. (Eskola 2001, 133-157.) Aineiston tulkintaan ja analyysiin vaikutti lisäksi esiymmärrys, jonka avulla punnitsi n havainnointia suhteessa tutkimustehtäviin osin tiedosietusti, osin tiedostamatta tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa. Päättelyn logiikka pohjautuu abduktiiviseen päättelyyn, jossa tutkija lähestyy tutkimustehtävää sekä aineistosta käsin, että teoriaan ja aiempaan tietoon perustuen. Videoiden avulla keräsin tietoa vastuuntuntoisuuden opettamisen menetelmistä, pedagogiikasta sekä oppilaiden toiminnasta liikuntatunneilla. Toimintatutkimus voidaan käsittää sykleissä eteneväksi itsereflektiiviseksi spiraaliksi, jossa toiminta, sen havainnointi, reflektoinu ja uudelleen suunnittelu seuraavat toisiaan (Kemmis & McTaggart 2000). Avoimet esseet tarkoittavat oppilaiden nimettöminä kirjoittamia kirjoitelmia otsikosta "kevään liikunnanopetus .. Pohdinnan aikana oppilaalla on mahdollisuus arvioida asenteitaan, tavoitteitaan ja käyttäytymistään tunnilla vastuuntuntoisuuden tasojen avulla. Tutkimusaineisto koostui tutkija-opettajan havaintopäiväkirjasta, oppilaiden avoimista esseistä, ryhmän liikunnanopettajan yhteensä 3 tuntia kestäneistä alkuja loppuhaastatteluista sekä videotallenteista. Keskustelut ovat välttämätön väline vastuuntuntoisuuden kehittymiseen, sillä oppilaiden on tiedettävä, mitä tasoilla tarkoitetaan ennen kuin kehittymistä voi tapahtua. (Hellison 1995,23) Vastuuntuntoisuuden opett.amisen menetelmät voidaan jakaa seuraaviin menetelmiin: avartavat keskustelut, ryhmäkeskustelut, pohdint a ja liikunt alajeihin integroidut opetusmenetelmät. Pohdinnassa käytetään usein apuna erilaisia itsearviointimenetelmiä, joiden avulla oppilas valitsee tasoista sen, mikä kuvaa parhaiten hänen käyttäytymistään tunnin aikana. Keskeisenä ajatuksena opettamisessa tulisi Hellisonin (2003) mukaan olla se, että oppilaan vastuunt untoisuus ei voi kehittyä, ellei hänelle luoda oppitunneilla tilaisuuksia vastuunottamiseen. Suomessa Kuuselan (2005) tutkimuksessa käytettiin osaa vastuuntuntoisuuden mallista keinona arvioida oppilaiden vastuuntuntoisuutta tunnetaitoihin keskittyvän liikuntakurssin aikana. Avartavien keskustelujen aikana opettaja keskustelee oppilaiden kanssa vastuuntuntoisuutta kuvaavien tasojen sisällöistä. Analysoin videotallenteen heti liikuntatunnin jälkeen ja kirjoitin havainnoista muistiinpanoja havaintopäiväkirjaan. Tällöin keskustelun sisällöt ovat oppilaille tuttuja ja helpottavat oppilaiden itsearviointia tunnin lopussa. (Buchanan 2001; Compagnone 1995; Martinek ym. Keskimäärin yhden A4paperin mittaisia esseitä, kirjoitti 18 oppilasta. Hyvä lähtökohta ryhmäkeskustelulle on peilata liikuntatunnin tapahtumia vastuuntuntoisuuden tasoihin. .". 2004). Videotallenteita, joita kertyi yhteensä 15 tuntia, kuvattiin kaikilla kevätlukukauden liikuntatunneilla keskittyen vastuuntuntoisuuden malliin liittyviin opetusmenetelmiin. Sama toimintatutkimukselle tyypillinen syklisyyden luonne toteutui myös uuden intervention jokaisella yksittäisellä liikuntatunnilla, joiden suunnittelu perustui edellisten tuntien tapahtumien ja havaintojen reflektioon. (Hellison l 995, 47-50; 2003, 4 7-49.) Pohdinta on opettamisen menetelmä, joka kuuluu osana jokaiseen liikuntatuntiin. TUTKIMUSAINEISTO JA-MENETELMÄT Tutkimus oli laadullinen toimintatutkimus, jossa kohderyhmänä oli perusopetuksen seitsemännen luokan poikien liikuntaryhmä, jonka liikuntatunneilla Hellisonin vastuuntuntoisuuden mallia kokeiltiin. Hellisonin vastuuntuntoisuuden mallia on käytetty useiden tutkimusprojektien perustana koulujen iltapäiväkerhoissa, perusopetuksessa ja erityiskouluissa lähinnä Yhdysvalloissa (taulukko 1). Tehdyt intervent iot ovat kestäneet yleensä alle lukuvuoden. Tässä tutkimuksessa aineiston analyysiä voidaan kuvata teoriasidonnaiseksi analyysiksi. Oppilaita liikuntaryhmässä oli 20 poikaa, iältään 12-13-vuotiaita. Tämän jälkeen varsinaisessa analyysivaiheessa aineistoa luetaan ja siitä esitetään tulkintoja, joiden tavoitteena on tiivistää ja samalla kasvattaa aineiston informaatioarvoa. Toimintatutkimuksen luonteen mukaisesti pyrin parantamaan ja ymmärtämään omia kasvatuksellisia ja pedagogisia käytäntöjäni entistä syvällisemmin intervention aikana ja avulla (Eskola & Suoranta 2001, 126-130; Heikkinen 2001). ja kognitiivisten tavoitteiden lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota oppilaan vastuuntunt oisuuden kehittymiseen. Tarkkailin liikuntaryhmän toimintaa syyslukukauden 2004 ajan ja keskustelin liikunnanopettajan kanssa ryhmän kulttuurista ja dynamiikasta. Liikuntaryhmä osoittautui sekä liikunnallisiltaettä sosiaalisilta taidoiltaan heterogeeniseksi, mutta kokonaisuutena arvioituna hieman keskitasoa osaavammaksi ryhmäksi. Ryhmäkeskustelu on opettamisen menetelmä, joka antaa koko luokalle tai pienryhmille mahdollisuuden ongelmanratkaisuun ja arviointikeskusteluihin. 1999; W right ym. Kirjoitin havaintopäiväkirjaa tietokoneella käyttäen riviväliä l.5
Intervention kenttävaihetta varten laatimani vastuunruntoisuuden opetusmalli perustui tutkimushetkellä voimassa olleisiin valiakunUIKUWA & TIEDE 44 , 1 / 2007 , TUTKIMUSAATIKKELI • Hell1sornn vastuuntuntoisuuden malli 39. Tutkija-opettajan ja liikunnanopettajan arviot poimin erillisiltä arviointilomakkeilta, joita täytimme havaintopäiväkirjan liitteenä intervention kenttävaiheen ajan. Oppilaiden itsearviointi, jonka aloitimme pilottitutkimuksessa jo toisella liikuntatunnilla, oli liian positiivista läpi pilottitutkimuksen ja päätin, että seuraavassa interventiossa mallin periaatteiden ja sisältöjen opettelulle on varattava pitempi ajanjakso ennen itsearvioinnin aloittamista. Pilottitutkimuksen (Rantala 2002) perusteella totesin, että Hellisonin vastuuntuntoisuuden malli on mahdollista liittää sujuvasti osaksi suomalaisen peruskoulun liikunnanopetuksen opetussuunnitelmaa ilman suuria muutoksia tavoitteissa ja opetusslsälloissä. Oppilaiden itsearvioinnit olivat tallentuneet kuvattuun videomateriaaliin. Eniten informaatiota sain havaintopäiväkirjasta sekä liikunnanopettajan loppuhaastattelusta, jossa olimme keskustelleet jokaisen yksittäisen oppilaan vastuuntuntoisuuden kehittymisestä intervention aikana. Jatkoin tyypittelyä vertaamalla arvioi n teja havai ntopäiväkirjasta, lii kunnanopettajan haastatteluista ja oppilaiden esseistä vastuuntuntoisuuden kehittyminen-teeman alle poimimiini sisältöihin. Tutkimuksen suunnittelu, toteutus ja aineistonkeruumenetelmät ~ 7<" C :::J :::J Q) :::J D (1) ;:::! Q) ai :::J Q!_ 7<" C :::,Q) Q) V) cu" ;:::! (1) C Liikunnanopettajan loppuhaastattelu ja oppilaiden avoimet esseet 29.5.2004 Oppilaiden itsearviointi Liikunnanopettajan havainnot Oppituntien videointi Tutkijaopettajan havaintopäiväkirja Toukokuu 2003 Syyskuu 2003 Joulukuu 2003 Tammikuu 2004 Toukokuu 2004 Yhteydenotto kouluun; lupa tutkimukselle Liikuntaryhmän havainnointia, koulun opetussuunnitelmaan tutustumista sekä vastuuntuntoisuuden opetusmallin -suunnittelua Kevätlukukauden 2004 liikuntatunnit 15.1.2004-28.5.2004 Vastuuntuntoisuuden opetusmallin integrointi opetukseen antamia numeerisia arvioita ja oppilaiden seinätaulusta osoittamia itsearviointeja. Onko käyttöteoriani ja vastuuntuntoisuuden mallin periaatteiden välillä ristir iitaa. Eniten opin vastuunruntoisuuden opettamisen menetelmistä ja omasta opettajuudestani pohtiessani mm. Totesin lisäksi, että seuraavassa interventiossa vastuuntuntoisuuden tasojen sisällöt on mahdollista laatia yhteistyössä oppilaiden kanssa. Suunnittelun apuna pyrin hyödyntämään pilottitutkimuksen avulla saatuja kokemuksia ja havaintoja vastuunruntoisuuden mallin käytöstä liikuntatunneilla. Tarkoituksena oli tuoda opetussuunnitelmiin nojaavaan liikunnanopetukseen jotain lisää ei korvata kaikkia opetussuunnitelmissa asetettuja tavoitteita vastuuntuntoisuuteen tähtäävillä opetusmenetelmillä. KUVIO 2. Miten oppilaat suhtautuvat yhteistoiminnallisiin peleihin ja apuopettajan tehtäviin lukuntatunne illa. seuraavia asioita: Mitä tavoitteita avartavissa keskusteluissa kannattaa käsitellä, kuinka laajasti ja millaisella didaktisella otteella. Tyypittelyn tuloksena tiivisti n liikuntaryhmän 20 oppilasta vastuuntuntoisuuden kehittymisen perusteella seuraaviin ryhmiin: häiriköt (n=S), hiljaiset puurtajat (n=9) ja liikunnallisesti lahjakkaat (n=6) INTERVENTION SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Kevään liikunnanopetuksen opetussuunnitelmaa kehitettäessä pyrkimyksenä oli luoda opetuksen rungoksi Hellisonin vastuuntuntoisuuden malliin tukeutuva, mutta liikunnanopetuksen lajitavoitteet sisältävä opetusmalli
oppilaiden Oppimishalukkuus ja itseluottamus Tutkijoiden havaintoitsearviointi, pohdinta ja lisääntyivät päivä kirjat yhteistoiminnallisuus Lääkäritiedot 40 LIIKUNTA & TIEDE 44, 1 /2007. Tutkimuksia Hellisonin vastuuntuntoisuuden mallin käytöstä interventioissa Tekijä(vuosi) Kohderyhmä Aineistot lntervention kesto Tulokset ja opetusmenetelmät Buchanan, AM Leirin aikuisTutkijan havaintoViisi viikkoa Ohjaajat eivät sisäistäneet mallin ideo(2001) ohjaajat päiväkirja logiaa tutkimuksen aikana Ohjaajille opetettiin mallin Ohjaajien haastattelut ideologiaa 3 tuntia ennen Ohjaajat eivät jakaneet vastuuta oppilaille kokeilua Compagnone,N Peruskoulu Tutkijan havaintoKuusi viikkoa Ennen tutkimusta kolme oppilaista käyt(1995) (10-12v) päiväkirja täytyi sopimattomasti 1 /3 tunnista ja yksi Avartavat keskustelut oppilas ½ tunnista At-risk oppilaita, Tuntien videointi N=4 Oppilaiden itsearviointi Tutkimuksen jälkeen kaikki osallistuivat Oppilaiden alkuja opetukseen yli¾ tunnista loppu haastattelut Pohdinta Oppilaat tiedostivat mitä vastuuntuntoinen käyttäytyminen tarkoittaa ja oppivat mallin tasojen sisällöt Vastuunotossa ei muutoksia DeBusk,M Peruskoulu Tutkijan havaintoKuusi viikkoa, kolme kertaa Oppilaiden avoimuus, toisten huomioi& Hellison,D (10-12v.) päiväkirja viikossa=18h minen ja yhteistyötaidot paranivat (1989) At-risk oppilaita, Oppilaiden alkuja Oppilaat tiedostivat mitä vastuuntuntoiN=10 loppu haastattelut nen käyttäytyminen tarkoittaa sekä omat käyttäytymisongelmansa Oppilaat halusivat jatkaa malliin pohjautuvaa opetusta kokeilun jälkeen Georgiadis, N. (32h) vähenivät huomattavasti. N=12 kertaa viikossa mioonottamisessa Avartavat keskustelut, Oppilaiden itsehillintä parantui selvästi itsenäinen aika, ryhmäkeskustelut ja pohdinta Georgiadis, N. nen aika ja pohdinta Mentoriohjelma Määrällinen nuhtelujen kehittymisen Mentorit tukihenkilöinä seuranta kerhoissa Wright. TAULUKKO 1. Oppilaat tiedostivat mitä vastuun(1993) (12-14v) esseet yhteistoiminnalliset pelit, tuntoinen käyttäytyminen tarkoittaa apuopettajana toimiminen, Tarkoitettu at-risk rikkeen myöntäminen, jääJokainen oppilas otettiin pelissä oppilaille, N=37 hypenkki, ryhmäkeskustehuomioon lut ja pohdinta Martinek,T, Iltapäiväkerhot Tutkijan havaintoKerran viikossa koko lukuNuhtelujen määrä laski lukuvuoden aikana Mclaughlin, D. (2004) Teemahaastattelut Avartavat keskustelut, ryhmäkeskustelut. D. PM, Kaksi eritvisStrukturoidut haas13 viikkoa, kerran viikossa Oppilaiden vuorovaikutustaidot fyysinen White, K. & ryhmää: tattelut (13h) suorituskyky, koordinaatio, motoriset Gaebler-Spira, (4-Bv ja 9-11 v) taidot, ja tasapainokyky kehittyivät. Iltapäivä kerho Tutkijan Kahdeksan viikkoa, kaksi Fyysinen sekä henkinen kiusaaminen (1992) (11-15v) havaintopäiväkirja kertaa viikossa. Koripallokerho Oppilaiden avoimet Itsenäinen aika, aikalisät. TUTKIMUSARTIKKELI. Tarkoitettu at-risk Oppilaiden avoimet Avartavat keskustelut, Toisten oppilaiden huomioonottaminen oppilaille esseet itsenäinen aika kasvoi Hellison, D. Poikakoti Yhden vuoden ajan kaksi Jokainen oppilas kehittyi toisten huo(1990) (12-15v). (8-12v /13-15v) päiväkirja vuoden ajan, kerhokerran 25% & Schilling,T kesto 1 h (1999) Tarkoitettu at-risk Opettajien haastatViiden oppilaan kehittyminen oli yksilöoppilaille telut Ryhmäkeskustelut, itsenäitasolla vielä suurempaa. Helhson1n vastuotcntosuoen malli
>l•' • '-(~ ••-"' L • A L~; jakaa karkeasti kolmeen eri ryhmään, häiriköt, hiljaiset puurtajat ja liikunnallisesti lahjakkaat, joi lie vastuuntuntoisuuden opettaminen tulisi aloittaa hieman eri näkökulmista. Avartavien keskustelujen ja pohdintojen lisäksi liikuntataitojen harjoitteluun imegroitiin erilaisia vastuuntuntoisuuden opettamisen menetelmiä, kuten yhteistoiminnallisia pelejä, aina kun se oli taitojen oppimisen ja liikuntalajin ominaispiirteiden kannalta tarkoituksenmukaista. Jussin kevät huipenllli apuopettajan tehtäviin viimeisen liikuntatunnin lopussa, mutta suurin kehitys tapahtui asenteessa opettajan ohjeita ja muita oppilaita kohtaan. Ryhmäkeskustelua voi kuvata yhteiseksi reflekroinutuokicksi, jonka tavoitteena oli edesauttaa oppilaita arvioimaan omaa toimintaansa tunnilla. Tutkimuksen toisella viikolla määrittelimme vastuuruuruoisuuden mallin tasoille tarkemmat sisällöt yhteistyössä oppilaiden kanssa. Tutkimusta on vaikea verrata jo toteutettuihin, sillä tuloksia koko liikuntaryhmälle suunnatuista ja normaalissa perusopetuksessa toteutetuista interventioista ei ole toistaiseksi raportoitu. Tuntisuunnitelmissa kuvattiin tunnin aihe, yleisja osatavoitteet, oppimisen ydinkohdat, organisointi, opetustyylit ja tunnille suunnitellut vastuuntuntoisuuden opettamisen menetelmät. "Sanoisin, etlä meidän ryhmässä suurin kehittyjä oli Jussi. 1 /2007 . Opetusmalli sisälsi kevätlukukauden liikunnanopetuksen fyysis-motoriset, sosioemotionaaliset ja kognitiiviset tavoitteet. Mallista johdettiin lopulta kevään liikuntatuntien t.untisuunnitelmat. Olen valinnut tapauksiksi kolme oppilasta, joiden avulla pyrin havainnollistamaan kaikkien kyseiseen ryhmään kuuluvien oppilaiden vastuumunroisuuden kehittymistä. lntervention kymmenennestä viikosta lähtien liikuntatunnit lopetettiin pohdinnalla,jolloin oppilaat arvioivat vastuuruuruoisuuuaan osoittamalla tasonsa seinåtaulusta. Todellakin ollaan lähdeuy sieltä häirikön tasolta liikkeelle, koska kyseessä on ylivilkas kaveri. Jussi osoittautui jo syksyn havainnoinnin aikana ryhmän toimintaa toistuvasti häiritseväksi oppilaaksi. Käytin seinätaulua apuna avartavissa keskusteluissa, kun pyrin konkretisoimaan oppilaille mitä vastuuntuntoisuus esimerkiksi telinevoimistelutunnilla tarkoittaa. Hänellä on ilmeisesti todettukin ihan lääketieteellinen keskiuymishåiriö ja tarkoittaa silloin sitä, että tekee hyvinkin usein ihan omiaan." (Liikunnanopettajan alkuhaastattelu, LAH) lmervention aikana Jussi aiheutti tappelun ensimmäisellä liikuntatunnilla ja myöhästyi toiselta, mulla häiriköinti loppui intervention neljännellä viikolla. Keskusteluja käytiin kymmenen viikkoa tunnin instruktioissa, harjoiueiden väleissä tai tunnin lopussa. Vastuuruuntoisuuden opettamisen menetelmien integroiminen liikuntatunneille aloitettiin menetelmä kerrallaan helpoimmasta menetelmästä alkaen. Oppilaiden kanssa yhteistyössä laaditut vastuuntuntoisuuden tasot VASTUUNTUNTOISUUS • Auta Ja huolehdi heikommista 4 • Osaan Ja haluan toimia apuopettajana • Hyväksy pariksi kuka tahansa • Ålä naura loisten virheille, kannusta! 3 2 1 OMATOIMISUUS Osoitan aktiivisuutta ja omatoimisuutta ilman opettajan jatkuvaa valvontaa! OSALLISTUMINEN Osallistun koko tunnin opetukseen, vaikkei ole oman suosikkilajin tunti! PERUSASIAT KUNNOSSA! • Ajoissa tunnille, oikea liikuntavarustus mukana • Ei kiroilla, tapella tai häiritä muiden oppimista . Pyrin seuraavaksi kuvaamaan vastuuntuntoisuuden kehiuymistä näissä ryhmissä yksittäisten tapauskuvausten avulla. ,~ -~ ~ ~ . Lopullisen varmistuksen oppimisesta sain, kun kyselin tasojen sisältöjä oppilailta lyhyillä henkilökohtaisilla haasiaueluilla tutkimuksen kahdeksannella viikolla. Oppilaiden nimet on muutettu anonyymeiksi tätä raporttia varten. (Cornpagnone 1995; DeBusk & Hellison 1989; Georgiadis 1992; Hellison 1993; Martinek ym. Alle lukuvuoden kestäneissä, häiriökäyitaytyville kohdennetuissa interventioissa oppilaat ovat ymmärtäneet, mitä vastuuntuntoisuudella tarkoitetaan, multa vastuunturuoisuuden kehiuymistä yksilötasolla ei ole raportoitu yksityiskohtaisesti. Rantala 2006.) Seinätaulu oli liikuntatilan seinällä jokaisella kevään liikuntatunnilla. Oppilaat ovat Jussi, Olli ja Marko. Ensimmäinen opettamisen menetelmä oli tällöin avartavat keskustelut, joiden tavoitteena oli esitellä mallin ideologia oppilaille. Haluaa tehdä liilwntajuttuja tieuyjen henhilöiclen kanssa, mutta lwihkien hanssa toimiminen on vaikeaa." Lisäksi Jussin liikuruavar ust us oli puutteellinen usealla tunnilla eikä opettajan ohjeiden noudattaminen onnistunut. "Jussi on yleensäkin meille kaikille opettajille sellainen hyvä haaste. Oppilaat saivat pareittain kirjoittaa jokaiselle tasolle mielestään tärkeitä tavoitteita, joista koostin lopullisen seinätaulun vastuuntuntoisuuden tasoista. 1999; Wright ym. lntervent ion viimeisten viiden viikon aikana kokeilimme ryhmäkeskustelua,jonka aikana keskustelimme vastuumuntoisuuden tasoista ja liikuntatunnin tapahtumista yhdessä ennen pohdintaa. On oppinut tieuyä vastuuntuntoisuutta ja kyllä musta tuntuu, euäJussille on hirveän tärkeää saada onnistumisen elämyksiä. ' {'Ii':: • ~t. Tässä tutkimuksessa yksittäisten oppilaiden vastuuntuntoisuus kehittyi, mutta ryhmätasolla kehitys oli vähäisempää. nallisiin opetussuunnitelman perusteisiin vuodelta 1994, koulun liikunnanopetuksen opetussuunnitelmaan sekä Hellisonin vastuuntuntoisuuden mallin periaaueisiin. (ks. TlJTKJMUSARTIKKELI • Hell1sonin vastuuntunt0tsuude<1 malli 41. Havaintopäiväkirjaani kuvasin Jussia syksyllä seuraavasti: "Osallistuu ahliivisesli, jos homma liiinnostaa, muua lieshittymishyhy ja toisten huomioon ouaminen ei ole hovinkaan vahvaa. Jokaisella kevätlukukauden liikuntatunnilla keskityttiin liikuruataiiojen ja -uetojen, fyysis-motoristen kykyjen sekä motoristen taitojen harjoitteluun. Oppilailta kului aikaa laatimamme mallin periaatteiden oppimiseen keskimäärin kuusi viikkoa. . 2004.) Tämän intervention kokemusten perusteella oppilaat voidaan KUVIO 3. Jussin käyuäytymisessä tapahtuneen muutoksen havaitsi myös liikunnanopeuaja. Joukkuepeleissä korosteu iin mallin tavoiueista yhteistoiminnallisuutta, hiihdossa ornatoirnlsuuua ja kuntosalilla apuopeuajan tehtäviä sekä liikunnallisesti heikompien auttamista. ,. Muua tässä ryhmässä ehdouomasti se kehittynein kaveri. Oppiminen oli havaittavissa sekä videonauhoilta että havairuopäiväkirjasta. Lahjakkaimmat oppilaista oppivat mallin ideologian kahdessa viikossa. TULOKSET Oppilaiden vastuuruuntoisuuden edistäminen mallin avulla on mahdollista, mutta edellyttää mallin pitempiaikaista käyttöä opetuksessa. ' '; { > ~~~ .~ ~,.,:~, .{,,. Suunnistustuntia lukuun ouamaua Jussi oli kevään tunneilla hyvissä ajoin paikalla ja osallistui kaikkiin harjoitteisiin. Lisäksi malli sisälsi reunaehtoja kevätlukukauden liikunnanopetuksen opetusmenetelmille ja opettajan pedagogisille periaatteille. Niistä pienistäUI KUNTA & TIEDE 44
Joissai11 Ula11teissa Marlwn itsekkyys oli positiivista, mutt.a useimmiten oma onnistuminen peleissä oli liuil.enhi11 lähes itsetarlwit us. Mutta Marko pyrkii tekemään kaiken itse. Ensimmäisten avartavien keskustelujen jälkeen Marko pyysi lupaa apuopeuajan tehtäviin ja toimi lopulta apuopettajana neljällä kevään tunneista. Ennen liikuntajaksoa tapahtuva opetuksen suunniuelu kasvauaa opeuajan työmäärää kohtuullisesti. Tällöin opetuksen organisoinnissa painottui sopivat parien valinnat ja ryhmäjaot. "Er iuäin taitava ja palloilussa varsinkin semmoinen, että pystyy pistämään muut suurin piirtein solmuun. J-le eivät kaivanneet liikuntatunneilla ylimääräistä huomiota ja nayu ivät harvoin tunteensa räiskyvän avoimesti tuntien aikana. Seurasin tät.ä paria Jwlw hu11tosalijalison tarlwsti ja Mc1rlw11 avulla Tomi pysyi lwlw tunnin 2-tasolla ajoittain jopa 3-tason tu11tu111assa. Videoanalyysi osoitti, että oppilaat liikkuivat aktiivisesti keskimäärin 59 % tunnista ja tekivät vastuuntuntoisuuden malliin liittyviä tehtäviä (ryhmäkeskusteluja itsearviointi) keskimäärin 6 % tunnista. He saapuivat tunneille ajoissa ja lähes poikkeuksetta oikeassa liikuruavarusiuksessa. Liikunnallisesti lahjakkaat oppilaat ovat usein aktiivisia ja innokkaita toimimaan tunneilla apuopettajina, mikä on hyvä keino tavoitella mallin korkeinta tasoa. Annoin Jussille myös pieniä vast uu te htaviå, joiden suorittamisen jälkeen positiivisen palautteen antaminen oli helppoa ja perusteltua. Menetelmien määrä tulee suhteuttaa kohderyhmän vastuuntuntoisuuden tasoon sekä intervention kestoon ja liikuntatuntien määrään. Liikunnallisesti lahjakkaita oppilaita opetettaessa korostuu opettajan kyky suunnata palaulteensa oppilaiden liikuntataitojen lisäksi vastuuntuntoisuuden mallin tavoilleisiin. Tulevissa interventioissa mallin 4-tason tavoitteisiin on kuitenkin syytä suhtautua kriittisesti etenkin tämän ryhmän kohdalla. Pyrin Markan kohdallaantamaan positiivista palautella etenkin toisten huomioon ouamisesta peliosuuksien aikana. Tämä selväst.i 1i1rl1autti ja vaiheutti muide11 jou/i/n,ern pelaajic11 osallistumist.a peliin." (!-IP) Liikunnanopeuajan arvio tuki havairuojani. Perusasiat kunnossa." (LLH) Vaikuuaa siltä, että tässä ryhmässä vasruuru uruoisuuden mallin korkeimmalle tasolle nouseminen voisi tapahtua asettamalla oppilaita uusien sosiaalisten haasteiden eteen. "Mil.rn hicn1a11 hiljaisemmat oppilaat,jotlw telievät kai/ien omatoimisesti ja tunnollisesti voisivat osoiuaa mallin 4-taso11 toiminlaa (Olli, Lmffi, Matti, Simo, Roope)) Ei l1C1i vastuu11li111toisuus voi olla siitä hiinni, että löytyy rolikcuua toimia apuopettajana. Toinen ryhmä, hiljaiset puurtajat, osallistuivat li ikuntat unn in toimintoihin tunnollisesti ja häiritsivät tunnin kulkua erittäin harvoin. Tähän ryhmään kuuluvat oppilaat olivat liikunnallisesti ryhmän keskitasoa. Tutkimus osoitti, enä mallin käyllö vaatii opettajalta mallin teoriataustaan perehtymistä, pedagogista osaamista ja kykyä renektoida opetusta. "Marlw 011 taidollisesti ryhmän härheä, mutta oliho liikaa näyttämisrnhalua uudelle opettajalle. 42 LIIKUNTA & TIEDE 4:l. 1 '2007. Tällaisia vastuutehtäviä olivat liikuntavälineiden kantaminen, joukkueen kapteenina toimiminen sekä jonkin harjoitteen videoinnista vastaaminen. Tavoitteiden muokkaaminen saattaa olla välttämätöntä, sillä hiljaisten oppilaiden tulisi saavuttaa jo edellä kuvatulla tunnollisella toiminnallaan mallin korkein taso. Tämä toisten huomioiminen ja apuopeuajatehtävät oli Markan kohdalla varmasti paikallaan." (LLH). Aikaisempien tutkimusten mukaan yläluokkien pojat liikkuvat keskimäärin 53 % liikuntatunnista (Heikinaro-Johansson 1992; 1995; Heikinaro-Johansson ym. Tason 11111111 tavoitteet (lwnnustus, heilwmpien auttaminenjajolwisen parina toimiminen) vaativat oppilaalta Jwitrnhi11 jonliin verran nor111aalia enemmän sosiaalisia tuuo]« ja rohhcutta ... 2004; Varstala 1996). Marlw suu11niueli molemmille etenemisjärjestylisen ja liäytettyjen painojen määrän Jwlw harjoituhsen ajan". (!-IP) Joukkuepeleissä Marko oppi ottamaan muita oppilaita huomioon, ensin yhteistoiminnallisten sääntöjen pakouamana, mutta loppukeväällä myös normaaleilla peliosuuksilla. Kun pidit mallin hieman enemmän esillä, niin Markalle kolahti, ellä 'ai niin' ja nämä viimeiset tunnithan meni kerta kaikkiaan 4-tasolla. Liikuntatunnista 35 % kului opettajan ohjeiden ja palaulleen kuunteluun sekä organisointiin ja siirtymisiin. JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Tämän tutkimuksen perusteella voi todeta, ellä liikunnanopetuksen toteuuaminen opetusmallin avulla on varteenoteuava vaihtoehto liikunnanopetuksen opetussuunnitelman sekä opettajan ammallitaidon kehittämiseksi. Tässä tutkimuksessa oppilaiden fyysisen aktiivisuuden määrää havainnoitiin kahdelta liikuntatunnilta videoimalla tunnit alusta loppuun saakka. Mikäli mallin periaaueet ja opeuajan käyLLöteoria ovat ristiriidassa, voi mallin käyuäminen jäädä pinnalliseksi. " (Havairuopäiväkirja, H P) Kolmannessa, liikunnallisesti lahjakkaiden oppilaiden ryhmässä vastuuntuntoisuuden kehiuyminen ilmeni parhaiten apuopettajana toimimisena sekä toisten huomioimisena etenkin joukkuepeleissä. Käytännön liikunnanopetuksessa malli ei kuitenkaan aiheuttanut opettajalle lisätyötä. Toisten huomioiminen on se hyvä tavoite hänelle." (LAH) Markan vastuuntuntoisuus kehittyi kevään aikana selkeästi. Käytännön opetustilanteessa opeuaja joutuu renektoimaan esimerkiksi seuraavia seikkoja: Miten tarttua tunneilla tapahtuviin yllättäviin tilanteisiin7 Miten opetusta tulisi eriyuää7 Millaiseksi vuorovaikutussuhde oppilaisiin muodostuu7 Pyritäänkö tunneilla käyttämään oppilaskeskeisiä työskentelytapoja ja jakamaan vasllluta oppilaille7 LiikuntalUnneilla tapahtuvaa opettajan käytännön toimintaa ohjaa opeuajan käyllöteoria, jonka tulisi olla yhteensopiva vastuuntuntoisuuden mallin periaatteiden kanssa. Liikuntatuntien aikana punnitaan opettajan pedagogisia taitoja, sillä ennakkoon laadiuuja suunnitelmia on pystyllävä soveltamaan oppilaiden osaaminen ja oppiminen huomioiden. Etenkin antam ani ru nsas positiivinen palaute motivoi Jussia osallistum aan tunneille koko kevään ajan. Lisäksi onnistunut yhteistyö useiden eri oppilaiden kanssa auttoi ym m ärtäm ään, että hänet hyväksytään osaksi ryhmää, mikäli käyuäytyrninen ei häiritse muiden oppimista. Marko ohjasi ryhmälle alkuja loppuverryuelyi sekä kaksi kuntopiiriä ja valitsi omatoimisesti parikseen heikompia oppilaita. Toisten oppilaiden auttaminen rajoittui usein yhteistyöhön parhaan ystävän kanssa. "Näytti silt.ci, CUä ainoa sellieä apuopetwja tu11nilla oli Marlw,jolw vcditsi pariliseen Tomin. Suunnitteluvaiheessa tapahtuva vastuuntuntoisuuden opettamisen menetelmien määrän rajaaminen kohderyhmälle sopivaksi on mallin käyttöönoton haastavimpia seikkoja. Edcllistunneilla Tornilla oli vaiheuhsia heshittyä Jwlw tunti harjoiteltavii11 asioihin. kin onnistu m isista muistit käydä kehum assa, niin Jussin kohdalla se poiki paljon." (Li ikunnanopettajan loppuhaastauelu, LLH) Täm än tutkim uksen peru steella om ien liikuruatauojcn kchiuym iscn huom aam inen ja onnistum isen kokem ukset vahvistivat Jussin motivaatiota ja itscluouarnusta sekä suuntasivat m ielenkiinnon oppim iseen. Mitä lyhyemmästä interventiosta on kyse, sitä vähemmillä menetelmillä kannattaa aloittaa. TUTKIMUSARTIKKELI ,Hell1soon vas!uuntunt()suuden malli. Jatkossa apuopeuajan tehtäviä tulisi harjoitella ensin vuorovaikutustyylin avulla paria opeuaen, sillä koko ryhmän eteen astuminen saattaa janniuää oppilaita liikaa. Liikunnanopellaja kuvasi Markan vasllluntuntoisuuden kehiuyrnistä seuraavasti: "Loppua kohden onnistulliin loistavasti. Teoriataustan ymmärtäminen auttaa opeLLajaa kohdentamaan vastuuntuntoisuuden mallin liikuntaryhmälle sopivaksi jo suunnitteluvaiheessa. Hiljaisia puurtajia kuvaa liikunnanopcuajan arvio Ollista, joka toimi vastuuruuruoisuuden mallin tasolla 3 (omatoimisuus) ensimmäisestä liikuntarunnista alkaen kevään viimeiseen tuntiin asti: "Huomaamaton, multa huolehti itsensä oikeaan paikkaan ja oikeassa varustuksessa. Tämän tutkimuksen tulokset osoillavat, euä oppilaiden fyysinen aktiivisuus oli keskimääräistä korkeammalla tasolla intervention aikana. Liikuntatunneilla toteutellujen uusien opetuksellisten kokeiluiden yhteydessä huolestutaan usein mahdollisesta oppilaiden fyysisen aktiivisuuden vähenemisestä
LÄHTEET Buchanan, A.M. Hellison, D. Freire, P. Secondary school students' physical activity during ball game lessons. 1991. Contextual challenges to teaching responsibility in a sports camp. Teoksessa D. 1992. 58-63. Journal of Physical Education, Recreation and Dance 64 151, 66 70. Valli ltoim I Ikkunoita tutkimusmetodeihin 11. Hellison & N. Journal of Physical Education, Recreation and Dance 61 161, 42-43. Champaign, IL: Human Kinetics Georgiadis, N. Sisäistä koherenssia pyriuiin parantamaan perustelemalla tutkimuksen teoreettiset ja tieteen filosofiset lähtökohdat sekä menetelmälliset ratkaisut huolellisesti. Champaign, IL: Human Kinetics. Eskola, J. Macdonald & M. Hellison, D. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. & Templin, T. Does basketball have to be ali W's and t.:s 7 An alternative program at a residential bovs' home. Heikinaro-Johansson, P., Breilin, 0., Hasanen, L. Linking universities and communities. Aaltola & R. Preparing adolescents to be active for life. L. Jyväskylä: PS-kustannus, 133-158. Becoming a master teacher, 2nd ed. Hellison, D. Tästä esimerkkinä tyypiuelyssa syntyneet ryhmät, jotka toinen tutkija olisi saattanut muodostaa erilailla. Using curriculum to enhance student learning. Liikunnan Ia kansanterveyden julkaisuja 82. Participatory action research. Suomessa toteuteuavissa interventioissa voisi k iinni ttåå entistä enemmän huomiota liikuntatunneilla opittujen vastuuntuntoisuuden taitojen siirtymiseen muille oppitunneille, harrastuksiin ja kodin arkiaskareisiin. Aineiston kokoa rajattiin ja tarkasteltiin aikaisempien tutkimusten teoreettisen viitekehyksen avulla. 2003. 2004. Mallin hyödyntäminen koulujen ja kotien yhteistyövälineenä, koulun yhteisenä arvopohjana tai yhtenä arvioinnin osana on tulevaisuudessa mahdollista. Tutkimuksessa toteutettiin aineistoja tutkijatriangulaatio. Toimintatutkimus toiminnan ja ajattelun taitoa. Proceedings of the Pre-Olympic Congress in Thessaloniki 6-11.8. Goals and strategies for teaching physical education. 1995. A reflective approach to teaching physical education. Teaching responsibility to rural elementary youth: Going beyond the urban at-risk boundaries. Ennis, C. 1995. lncluding students with Special needs in physical education. Häinökäyuäytynuscen puuuurninen oppilaiden vast uunturuoisuulla edistämällä voi parantaa oppilaiden sekä opettajien viihtymistä koulussa ja varmistaa oppimistulokset myös tulevaisuudessa. Jyväskylä PS-kustannus, 170-185. Teoksessa J.Aaltola & R.Valli ltoim I Ikkunoita tutkimusmetodeihin 11 näkökulmia aloittelevalle tutki1alle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin Ja analyysimenetelmiin. Teoksessa J Aaltola & R. Laadullinen tutkimus prosessina. Tutkijatriangulaatio toteutui, kun luokan oma liikunnanopettaja suostui toimimaan ulkopuolisen asiantuntijan roolissa ja havainnoimaan liikuntatuntien tapahtumia. Jyväskylä Gummerus. p 251 Heikkinen, H. Valli (toirn.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1 metodin valinta ja aineistonkeruu. Debusk, M. Hellison, D. 2001. 2000. Ennis ltoim I Student learning in physical education. 2001. Aineiston kauavuuua pohdittaessa tukeuduu iin saturaation ja triangulaation periaatteisiin. O'Sullivan (toirn.) The handbook of physical education. Hellison, D. 2006. Pysyvä muutos oppilaiden käyttäytymisessä vaatii pitkäaikaista ja johdonmukaista kasvatustyötä sekä kasvaiustavoit teiden konkretisoimista eri oppiaineiden opetussuunnitelmissa. Serving underserved youth through university-community collaboration. Champaign, IL Human Kinetics Hellison, D. Vastuuntuntoisuuden malli on yksi konkreettinen vaihtoehto liikunnanopetuksen opetussuunnitelmien kehittämiseksi ja nuorten kasvattamiseksi 2000-luvun Suomessa. 2001. 1985. Tämä on tapahtunut vertaamalla intervention tuloksia muihin tutkimuksiin sekä arvioimalla tutkimuksen aikaansaaman toimintamallin tarkoituksen 111 ukaisu uua. & Martinek, T. Laadullisen aineiston analyysi vaihe vaiheelta. Teoksessa S.J. Jyväskylä, LIKES-tutkimuskeskus. LIIKU/\ TA & TIEDE 44 , 1,· 2007 , TUTKIMUSARTIKKEU • Helhsornn vastuuntun!Olsuuden malli 43. Heikinaro-Johansson, P. Kirk, D. Graham, G. Journal of Teaching in Physical Education 8 121, 104-112. Journal ofTeaching in Physical Education 20121. Kiviniemi, K. Virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Campaign IL: Human Kinetics, 29 51. Jyväskylä Gummerus, 68-84. Champaign, IL: Human Kinetics. California: Sage, 567-605. Vastuunturuoisuuden mittaaminen ja havainnointi ei ole ongelmatonta. Tampere: Vastapaino. Denzin & Y Lincoln (toirn.) Handbook of qualitative research, 2nd ed. Teaching secondary physical education. Champaign, IL: Human Kinetics. Eskola, J. Heikinaro-Johansson, P. 2003. 1993. Kemmis, S. Teoksessa J. Teaching children physical education. Tutkimuksen surreuävyyuä on pyritty tarkastelemaan koherenssin ja pragmaauisen totuusteorian avulla (Eskola & Suoranta 2001, 223 224). Aikaisemmissa vast uunt.untoisuuden mallia koskevissa tutkimuksissa oppilaiden kehiuyrnistä on mitattu pääosin laadullisesti, mutta myös määrällisten menetelmien avulla, kuten laskemalla tunneilla ilmenevän häiriokayuäytymisen maäriä. 155-171. 2003. London: Sage, 611-615. The coaching club: Teaching responsibility to inner city students. Teaching responsibility through physical activity. Tämän tutkimuksen perusteella vastuuruuruoisuuden kehittymistä tulisi pyrkiä lähestymään ainoastaan laadullisin menetelmin ja laajaa triangulaatiota hyödyntäen. 1989. Teoksessa D. Compagnone, N. Jyväskylän yliopisto. Lisäksi tutkimusraportin makrorakenne pyrittiin rakentamaan loogiseksi ja rui kijaopeuajan tekemiä ratkaisuja ja päätelmiä on yritetty kuvata yksityiskohtaisesti, jotta lukijalle avautuisi mahdollisuus samaistua tutkijan ajatusmaailmaan tutkimuksen eri vaiheissa (Kiviniemi 2001). Journal of Physical Education, Recreation and Dance 66 181. Teoksessa N. Campaign IL: Human Kinetics. 2000. 1990. Cutforth (toim.) Youth development and physical activitv. Applying research to enhance instruction, 2nd ed. Studies in Sport, Physical Education and Health, 39. Himberg, C., Hutchinson, G. Silverman & C. Ulkopuolisen havainnoijan oppilaiden puheelle, eleille ja käyttäytymiselle antamat merkitykset ovat aina subjektiivisia havaintoja. Champaign, IL: Human Kinetics, 109-124. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden oppilaiden liikunnanopetus peruskoulussa ja lukiossa. Lopullinen päätös vastuuntuntoisuuden mallin sopivuudesta omaan k äy u öteo ri aa n kannattaa tehdä vasta ensimmäisen käytännön kokeilun jälkeen. lmplementing a physical education self-responsibility model for delinquency -prone youth. Näyttäisi siltä, cu ä mallin käyttöä harkitsevan opettajan kannattaa toteuttaa pilottikokeilu yhdelle liikuntaryhmälle ja ammentaa oppi saaduista kokemuksista ennen mallin laajempaa integrointia opetukseen. Sorrettujen pedagogiikka. & Suoranta, J. Myös piternpikestoisen intervention vaikutusta perusopetuksen, koulujen iltapäiväkerhojen, erityisryhmien tai urheiluseurojen toimintaan tulisi tutkia. Tässä tutkimuksessa oppilaiden haastattelu olisi lisännyt tutkijan mahdollisuuksia ymmärtää vastuuntuntoisuuden kehittymiseen vaikuuaneita tekijöitä. Teaching responsibility through physical activity, 2nd ed. & Palomäki, S. Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat. Social and individual responsibility programs. 2001. Tutkimuksen luotettavuustarkastelussa nojattiin seuraaviin tekijöihin 1) tutkimuksen sisäinen koherenssi, 2) aineiston kattavuus sekä 3) tutkimuksen si irrettävyys. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista selviuåa, miten vastuunruntoisuuden opetusmalli soveltuu perusopetuksen alaluokille. & Hellison, D. Väitoskirja. Hellison, D. & McTaggart, R. 2005. 2001. & Roussel, J. 1995. 2001. Tietoa kerättiin eri kohderyhmiltä useiden erilaisten menetelmien, kuten havainnoinnin, videoinnin ja haastattelujen avulla. Lopulta pyrkimyksenä oli tarkastella tutkimustehtäviä yhdistämällä eri kohderyhmillä kerättyjä aineistoja
& Gaebler-Spira, D. Jyväskylän yliopisto. 2001. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 165. 2003. W. 1999. Jyväskylä, LIKES-tutkimuskeskus. 2004. Juva WSOY Varstala, V. Koulu kasvuyhteisönä. Mezler, M. Tannehill (toim.) Standards-based physical education curriculum development. Didaktiikan perusteet. & Arffman, 1. 1997. & Stiehl, J. & Pulkkinen, L. Välijärvi, J., Linnakylä, P., Kupari, P., Reinikainen, P. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi 1-3.painos. 2002. Champaign IL: Human Kinetics. Kuusela, M. Hellisonin vastuuntuntoisuuden mallin kokeilu seitsemännen luokan poikien liikuntatunneilla. Lund & D. lnstructional models for physical education, 2nd ed. Jyväskylä: Kirjapaino Oma. & Sarajärvi,A. Teoksessa J. Opettajan toiminta ja oppilaiden aktiivisuus koulun liikuntatunnilla. Rees, C. Martinek, T., Mclaughlin, D. International Journal of Phvsical Education 38 121, 52-59. Sosioemotionaalisten taitojen hariaannunarninen. Siedentop, D. Character development, moral development, and social responsibility in physical education and sport: Towards a synthesis of subdisciplinary perspectives. Väitöskirja Lahdes, E. Scottsdale, AZ: Holcomb Hathaway. Juva: PS-kustannus, 13-78. 1998. & Schilling,T. 2004. 2004. Helsinki Tammi Uusikylä, K & Atjonen, P. Teoksessa L. Lisensiaatintutkimus. Boston: Allyn and Bacon. Liikuntatieteiden laitos. Teaching sport and physical activrtv lnsights on the road to excellence. Rantala, T. lnstructional models for physical education. 2000. Pulkkinen (toim.l Koulu kasvuyhteisönä kohti uutta toimintakulttuuria. W. Exploring the relevance of the persona! and social responsibility model in adapted physical activity: A collective case study Journal ofTeaching in Physical Education 23 (11, 71-87. Journal of Physical Education, Recreation and Dance70 161, 59 65. Melograno, V. lntroduction to physical education, fitness and sport. London: Jones and Bartlett, 131 153. Väitöskirja. 2000. 2005. 1999. Keuruu: Otava. Launonen, L. Naukkarinen, A. Project effort: Teaching responsibility beyond the gym. Champaign, IL: Human Kinetics. Parker, M. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto Studies in Education, Psychology and Social Research 149. Toimintatutkir-n.s Hallisonin vastuuntuntoisuuden mallin käyttömahdollisuuksista osana perusopetuksen liikuntatunteja. Tasapainoilua kurinalaisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden välillä. 1996. 44 LIIKUNTA & TIEDE 44 · 1 /2007 · TUTKIMUSARTIKKELI, Helllsoon vas!uuntuntoisuudefl mallt. Rantala,T. 2002. Wright, P.M, White, K. 2005. J.1996. Peruskoulun uusi didaktiikka. Jyväskylän yliopisto Studies in Sport, Physical Education and Health 45. Jyväskylän yliopisto. 2005. Mezler, M. Voiko vastuuntuntoisuuteen kasvattaa. Persona! and social responsibility. Liikuntapedagogiikan pro gradu-tutkielma. 2005. Designing the physical education curriculum, 3rd ed. PISA 2000. The Finnish success in PISA-and some reasons behind it. Schempp, P.G. R. oppiminen ja käyttäminen perusopetuksen kahdeksannen luokan tyttöjen liikuntatunneilla. Launonen & L. Mountain View, CA: Mayfield Tuomi, J
Tutkimusaineistona oli harkinnanvarainen näyte 119 liikunnanopettajan 261 opetusryhmästä ja 4 396 yhdeksännen luokan oppilaasta. Minäsuuntautuneisuutta korostava ilmasto sen sijaan korreloi negatiivisesti viihtymiseen, multa vain silloin kun tehtäväsuunrautuneen ilmaston määrä oli samanaikaisesti alhainen. Opettajan ja opetusryhmän merkitystä oppilaiden kokemaan viihtymiseen ja motivaatioilmastoon liikuntatunneilla analysoitiin monitasomallien avulla. Lisäksi oppilailta kysyttiin heidän viimeksi saamaansa liikuntanumeroa. . Liikunta &Tiede 44(1) 45-51. The participarus of the study were 4 396 ninth grade (15 16 yearold) students representing 119 PE teachers, and 261 classes. Motivational climate was analyzed using the 18-item Motivational Climare in School PE Questionnaire, the dimensions of which were perceived autonomy, social relatedness, task involvement, and ego involvement. ln the case of the boys from the total variance of perception on enjoyment, 93% and in the case of the girls 86% was on student level. The level of students' enjoyment in PE lessons was rather high. 2007 Motivational climate and enjoyment of physical education in school. PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto Puh: 014-260 2129, sähköposti: markus.soini@sport.jyu.fi TIIVISTELMÄ Soini, M., Liukkonen, J., Jaakkola, T., Leskinen, E., Rantanen, P. Oppilaat viihtyivät keskimäärin hyvin liikuntatunneilla. ln addition the disrribuuon of studerns' percepuons of motivational climate and enjoyment to teacher, class, and student level variance components were analyzed. Kun lapset saavat myönteisiä kokemuksia osallistumisestaan liikuntaan, lisääntyy mahdollisuus, ellä heistä tulee liikunnallisesti aktiivisia myös myöhemmällä aikuisiällä. Toistaiseksi on kuitenkin tehty vain vähäinen määrä tutkimuksia,jotka ovat selvilläneet koululaisten viihtymisen taustalla olevia psykologisia ilmastotekijöitä koululiikunnassa. Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida oppilaiden kokemaa autonomiaa, sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä tehtäväja minäsuuntautuneisuutta tukevan koululiikunnan motivaauoilmaston ja liikuntanumeron yhteyuä oppilaiden viihtymiseen liikuntatunneilla. Oppilaskyselyt toimitettiin kaikille liikuntaja terveystiedon opettajain yhdistyksen yhdeksänsiä luokkia opettaville jäseru lie, jotka ilmaisivat halukkuutensa osallistua tutkimuksen toteuttamiseen. Lasten koetun pätevyyden vahvistaminen koululiikunnassa voi edistää yleistä m i näkäsi t ystä ja sisäistä Ii i kun tamoti vaati ota erityisesti lapsilla, jotka arvostavat liikunnallista kyvykkyyttä (l-larter 1978; 1981; Sonstroem & Morgan 1989) Koululiikunnan voidaan katsoa edustavan suoriutumisorientoitunulla toimintaympäristöä, jossa suoritustilanteet koetaan menestyLI KUNTA & TIEDE 44, 1 /2007 . MOTIVAATIOILMASTO JA VIIHTYMINEN KOULULIIKUNNASSA MARKUS SOINP, JARMO LIUKKONEN 1, TIMO JAAKKOLA 1, ESKO LESKINEN2, PEKKA RANTANEN3 1 Liikuntatieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, 2 Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Jyväskylän yliopisto 3Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Yhteyshenkilö: Markus Soini, Liikuntatieteiden laitos. ln girls, PE teacher and the class explained the variation of perceived motivational climate more than in boys, except in task involving climate. Poikien osalta viihtymisen kokonaisvarianssista 93% ja tyttöjen osalta 86% oli oppilaan tasolla. Mot1vaatlcilmasto Ja vuhtyrrnnen 45. 2007 Motivaatioilmasto ja viihtyminen koululiikunnassa. Perceptions of autonomy, social relaredness, and especially task involverneru were associated with high enjoyrnent. The studerus were also asked to indicate their previous PE mark , which varies from 4 to 10 in Finland. Enjoyrnent was analyzed using the Enjoyment in Sport Questionnaire. . The aim of the siudy was to analyze the association of perceived motivational climate in school PE and PE mark with siuderus' enjoyment. Tytöillä oli poikiin verrattuna kokonaisvarianssista suurempi osuus opettajaja opetusryhmätasolla muilla motivaatioilmastomuuuujilla paitsi tehtäväsuuntautuneen ilmaston osalta. Lisäksi tarkasteltiin, missä määrin motivaatioilmaston kokemiseen ja viihtymiseen vaikuttivat opettaja ja opeiusryhmä. Liikunta & Tiede 44(1) 45-51. Liikuntanumero sekä oppilaiden kokema autonomia, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja erityisesti tehtäväsuuntautuneisuus liikuntatunneilla korreloivat positiivisesti oppilaiden viihtymiseen. Motivaatioilmastoa analysoitiin koululiikunnan motivaatioilmastomittarilla, jonka ulottuvuudet olivat oppilaan liikuntatunneilla kokema autonomia, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, tehtäväsuuruautuneisuus ja minäsuuntautuneisuus. Viihtymistä analysoitiin Enjoyment in Sport -kyselyllä. Kcyworcls: pliysical eclucation, C11joy111ent, motivational climate, autonomy, goal orientation JOHDANTO Koululiikunnalla on tärkeä merkitys liikunnallisesti aktiiviseen elämäntapaan sosiaalistumisessa, koska se voi tuottaa positiivisia liikuntakokemuksia koko koulua käyvälle ikäluokalle. TUTKIMUSARTIKKELI. Asiasanat: lwululiiliu11ta, viihtyminen, motivaatioilmasto, auto110111ia, tavoiteorientaat io ABSTRACT Soini, M., Liukkonen, J., Jaakkola, T., Leskinen, E., Rantanen, P. l-lighly ego involving climate was associated with low enjoyment, but only when combined with low task involvement
Sisäisen motivaation nähdään rakentuvan hyvin pitkälle näiden kolmen perustarpeen varaan. 2001) ltsemäåråämisreorian (Deci & Ryan 1985; 1995; 2000) mukaan ihmisillä on kolme psykologista perustarvetta koettu autonomia, pätevyys ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus jotka saavat meidät etsimään ja kohtaamaan optimaalisia haasteita. 1998). Voidaankin todeta, että opettaja luo puitteet sille, millainen ilmasto koulun liikuntatunneilla vallitsee, mutta jokainen oppilas kokee ilmaston omien ainutkertaisten "kognitiivisten suodaiumiensa" kautta. iask involving climate) ja normatiivista vertailua korostavan minäsuuntautuneen (kilpailullisen) (engl. Mot ivaauoilrnasioa tarkastellaan autonomian, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja koetun liikuruapätevyyden kahden kriteerin, itsevertailua korostavan tehtäväsuuruautuneen ilmaston (engl. Koetulla autonomialla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa yksilön mahdollisuutta saada itse vaikuttaa omaan toimintaansa ja säädellä sitä (Deci & Ryan 1985). ltsemääräämisteorian mukaisen kolmen psykologisen perustarpeen tyydyttymisen oletetaan vaikuttavan oppilaiden motivaatioon liikuntatunteja kohtaan, mikä ilmenee viihtymisenä tunneilla. Liikunnan opetusryhmissä, joissa oppilaat ovat voimakkaasti tehtäväsuuntautuneita, on myös mouvaauoilrnasio koettu tehtåväsuuntaut uneeksi (Digelidis ym. Suomalaisten tyttöjen ja poikien eroja moi ivaai ioilmaston kokemisessa on raportoitu ainoastaan tehtäväja minåsuuruaut unee n ilmaston osalta. Kun taas toiminnassa korostetaan normatiivista vertailua, kuten suoriutumista tehtävistä paremmin kuin toiset, kyseessä on minäsuun taut unut ilmasto (Ames 1992; Ames & Archer 1988). Oppilaiden sitoutuminen toimintaan näkyy heidän innokkuudessaan ja viihtyrnisessä liikuntatunneilla. Tässä tutkimuksessa viihtyminen määritellään myönteisenä affektiivisena responssina tiettyyn liikunta-aktivaatioon, joka heijastaa yleisiä tunnetiloja, joita voidaan kuvailla termeillä "viihtyy", "on iloinen", "pitää" ja "on hauskaa". Aikaisemmat tutkimukset ovat osoiuaneci tehtåväor ientaatio n olevan yhteydessä motivaation kannalta suotuisiin affektiivisiin, kognitiivisiin ja käyttäytymisen tason seurauksiin (Duda & Whitehead 1998). Kaksi toistensa suhteen ortogonaal ista ta voi ieorieruaat iota määrää, kuinka onnistuminen ja menestyminen koetaan ja kuinka pätevyyttä arvioidaan. 1983; Weiss & Petlichkoff 1989). Teoria edustaa sosiaaliskogn it iivista ja dynaamista viitekehystä mouvaauoprosessien ymmärtämiseksi suori t usu larueissa. Viihtymisen on todettu olevan yhteydessä oppilaiden sisäiseen motivaatioon (Pelletier ym. Lisäksi tarkasteltiin, missä määrin oppilaiden kokemaan motivaatioilmastoon ja viihtymiseen vaikuttivat opettaja ja opetusryhmä. Mieshikunnanopcttajien on havaittu tarkkailevan oppilaiden suorituksia naiskollegoitaan enemmän ja natshikunnanopettajien ohjaavan, antavan palautetta ja selittävän tehtäviä mieskollegoitaan enemmän (Varstala 1996), mikä saattaa johtaa siihen, että pojat kokevat tyttöjä enemmän autonomiaa 1 iikuntatunnei lla. Viime kädessä ilmasto on kuitenkin aina yksilöllinen kokemus. Tehtäväorientaatiossa kriteerinä on iiscvertailu ja minäorieruaauossa normatiivinen vertailu. Kun lapsia ohjataan iisevcrtailuun, se ilmaisee tehtäväsuuntautunuua ilmastoa. Tavoiteorieruaatioteorian mukaan kriteerit koetun pätevyyden kokemiselle ovat olennaisia tekijöitä suoritusmotivaation kehittymiselle (Nicholls 1989; Roberts 2001). Vakuuttava empiirinen näyttö puhuu sen puolesta, että tehtäväsuuruauiunut ilmasto on yhteydessä lasten viihtymiseen ja kiinnostukseen liikuruaularueua kohtaan (Duda & Whitehead 1998; Roberts 2001). Lapsi liikunnassa on havaittu, euä minäsuuruautunut ilmasto on yhteydessä alhaiseen viihtymiseen silloin, kun liikuruatilantciden motivaatioilmasto koetaan samanaikaisesti reluäväsuuruautuneisuudeliaan alhaiseksi (Liukkonen 1998). TUTKIMUSARTIKKEU · Motrvaatolmasto 1a vuhtym1nen. Kokkosen (2003) mukaan tytöt kokevat liikuntatuntien ilmaston poikia enemmän tehtåväsuuruautuneiksi. Oppilaiden autonomian kokemista voidaan edistää tukemalla heidän osallistumistaan aktiviteettien suunnitteluun ja toteutukseen sekä tavoiueiden asettamiseen. Motivaatioi I masto! la tarkoite taa n ta voi teorien laati ovi i tekehyksessä psykologista ympäristöä, joka suuntaa toiminnan tavoitteita (Arnes 1992). Koululiikunnassa oppimisen kannalta suotuisan psykologisen ilmaston luominen on merkittävä haaste oppilaiden viihtymiselle, jota voidaan pitää avaintekijänä, kun halutaan ymmärtää ja selittää liikumatilanteiden yksilöllistä kokemista ja motivaatiota (Scanian & Sirnons 1992; Wankel 1993). Sen sijaan minäsuuruaut uneen ilmaston on iodeuu korreloivan negatiivisesti tai ei lainkaan lasten viihtymiseen (Liukkonen 1998; Treasure 1997). Koulun liikuntatunneilla vallitsevalla sosioernouonaalisella ilmastolla on merkitystä siihen, millaiseksi oppilaat kokevat koululiikunnan. miscen tai epäonnistumiseen kulminoituvina haasteina tai uhkina. 2005). 2003). Koetulla pätevyydellä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa kokemusta omista kyvyistään,jonka yksilö omaa toimiessaan vuorovaikutuksessa sosiaalisen ympäristön kanssa (Deci & Ryan 1985). Viihtyminen on merkittävä liikuntaharrastuksen jatkamista ennustava tekijä, ja vastaavasti alhainen viihtyminen lisää liikuntaharrastuksen lopettamisen riskiä (Gill ym. Tämän voidaan olettaa lisäävän yrillämistä ja sitoutumista 46 LIIKUNTA & TIEDE 44, 1 /2007. Poikien on niin ikään todettu viihtyvän tyttöjä paremmin liikuntatunneilla (Carrol & l.ournidis 2001). Eri oppilaat saartavat kokea saman [iikuruatunn!n tai yksittäisen tehtävän eri tavoin riippuen heidän suhtautumisestaan liikuntaan yleensä, heidän koetusta pätevyydestään ja arvoistaan. Viihtyminen voidaan nähdä moniulotteisena käsitteenä, johon liittyvät aflekru , innostus, pätevyyden kokeminen, asenne ja muut kognitiot (Crocker ym 1995; Wankel 1997) Kuitenkin viihtyvyyden operationalisointi moniulotteiseksi johtaa siihen, että mitataan sekä viihtymistä aikaan saavia tekijöitä e uä sen kokemista. Sosiaalisella yhteenkuuluvuudella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa yksilön pyrkimystä etsiä kiintymyksen, läheisyyden, yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tunnetta toisten kanssa sekä ihmisten luontaista tarvetta kuulua ryhmään, olla hyväksytty ja saada positiivisia tunteita ryhmässä toimimisesta (Deci & Ryan 2000). Sen sijaan useat kokeelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmisten palkitseminen toiminnasta, joka itsessään on kiinnostavaa, saattaa johtaa kiinnostuksen heikkenemiseen (Deci & Ryan 1985). Tässä tutkimuksessa rnot ivaat ioilrnastolla tarkoitetaan oppilaiden kokeman koulun liikuntatuntien sosioemouonaalisen ilmaston sitä osaa, joka suuntaa heidän motivaatiotaan. 2005; Vallerand 1997). Viihtymisen kokeminen yksilöllisenä mielentilana tai prosessina voi heijastua affektiivisina, kognitiivisina, motivationaalisina, fysiologisina, käyttäytymiseen liittyvinä ja sosiaalisina seurauksina. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida koululiikunnan motivaatioilmaston ja liikuntanumeron yhteyttä oppilaiden viihtymiseen liikuntatunneilla. ego involving climate) ilmaston kokemisen ulottuvuuksista. Opettaja luo omalla pedagogisella ja didaktisella toimintatavallaan pitkälti ilmastoa, vaikkakin myös opetusryhmällä ja oppilaan venaisryhmällä on siihen myös vaikutusta. Tämä ilmiö on tullut esille suomalaisilla jalkapallopojilla (Liukkonen 1998). Suor ituspcrust eisessa toiminnassa keskeinen tavoite on osoittaa kyvykkyyttä ja välttää alhaisen kyvykkyyden tunteen kokemista (Nicholls 1989). Pojat kokevat liikuntatuntien ilmaston tyttöjä kilpailullisempina (jaakkola 2002; Kokkonen 2003), mikä vastaa myös muualla saatuja tuloksia (White ym. Ystävistä saatavan turvallisuuden tunteen on havaittu vaikuttavan oppilaiden itsetuntoa kohottavasti (Ryan ym. Tämä viihtyvyyden määrittely on eriytyneempi kuin yleinen positiivinen affekti, mutta yleisempi kuin jokin tietty emootio, kuten innostus (Scanian & Simons 1992). Tällöin on tärkeää, että liikuntatunneilla korostetaan vastavuoroisuutta. Autonomian ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kokemisen sekä tehtäväsuuntautuneen ilmaston on todettu olevan yhteydessä oppilaiden viihtymiseen (Standage ym. Harjoitteluprosessi on luonteeltaan arvioivaa, jolloin siihen liittyy sosiaalista painetta Tämä voi aiheuttaa huolta pätevyydestä erityisesti pojilla,joille on tyttöjä tärkeämpää olla fyysisesti kyvykkäitä (Roberts 1984)
Teht. TULOKSET Eksploratiivinen faktorianalyysi toi esiin neljä rnouvaatioilrnastofaktoria, joiden osioiden laraukset vaihtelivat välillä 0.62 ja 0.85. 5. Kaikki sumrnarnuuuujat arvioitiin viisiportaisella Likert-asteikolla: l e täysin eri mieltä ... Oppilaat olivat 9-luokkalaisia. Autonomia .48* .39* 17* 18* .38* 2. y.k. Lisäksi tyttöjen ja poikien eroja tarkasteltiin erikseen motivaatioilmaston ja viihtymisen osalta, koska aiemmin eroja on raportoitu suornalaist ut kirnuksissa vain niukasti ja pienten oppilasjoukkojen osalta. 6. 5= täysin samaa mieltä. 1993), joka muokattiin koululiikuntaan soveltuvaksi. Osioiden kommunaliteetit vaihtelivat välillä 0.39 ja 0. Nämä analyysit toteutettiin SPSS l3. Sos. Summamuuttujat muodostettiin laskemalla niiden osioiden keskiarvot . Viihtymistä analysoitiin neljäosioisella Enjoymcnt in Sport -kyselyllä (Scanian et al. .37* .52* 02 .18* .50* 3. Analyysit suoriteu iin LISREL 8.5 -ohjelmalla. Tällaista kausaaliketjua analysoitiin tyttöjen ja poikien osalta erikseen. 1. Minäilma -03 -.22* -.06* .07* .10* 5. 4. ilma .35* .44* .14* .33* .66* 4. ltsemääräämismotivaatiota tukevan ilmaston kolme faktoria olivat tehtäväsuuruautunur ilmasto, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ilmasto ja autonomiailmasto. 2004), jossa oppilaita pyydetään arvioimaan omia liikuntatuntejaan sen suhteen, missä määrin niiden ilmasto tukee autonomiaa, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, tehtäväsuuntautuneisuutta ja mi näsuuruautuneisuuua. Cronbachin alfaarvo autonomiailmastolle oli 0.85, sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle 0.88, tehtäväsuuntautuneelle ilmastolle 0.80, minäsuuntautuneelle ilmastolle 0.78 ja viihtyvyydelle 0.93. 72. Viihtyminen .39* .50* .64* -.10* .49* *) p<0.001 48 LIIKUNTA & TIEDE 44, 1 /2007, TUTKIMUSARTIKKEU, MotNaat1odmasto 18 v11htym1nen. Tässä harkinnanvaraisessa näytteessä olivat siten tytöt yliedustettuina eli naisopettajat osallistuivat tutkimukseen mieskollegoitaan aktiivisemmin. Motivaatioilmastoa analysoitiin 18-osioisella koululiikunnan motivaatioilmastomiuarilla (Soini ym. TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Vuonna 2003 keräily tutkimusaineisto edusti 119 liikunnanopeuajaa, 261 opetusryhmää sekä 2 593 tyttöä ja 1803 poikaa. 2. Viihtyvyyden, liikuntanumeron ja motivaatioilmaston ulottuvuuksien keskinäiset korrelaatiot tytöillä (n=2591; alavasemmalla) ja pojilla (n=1802; yläoikealla). Erillisen yhden faktorin mallin muodosti minäsuuruautu nut ilmasto (kuviot l ja 2) Kuvailevat tulokset osoittivat, cuä oppilaat kokivat liikuntatunnit TAULUKKO 1. Tytöt Pojat ka kh ka kh t df p Liikunta numero 8.33 0.94 8.24 1.00 2.81 3576.92 0.005 Autonomia 2.91 0.83 303 0.83 -4.33 4393 0.000 Sosiaalinen yhteen3.11 0.90 3.23 0.87 -4.53 3964.67 0.000 kuuluvuus Tehtäväsuun3.96 0.71 3.93 077 1.44 3668.51 0.149 tautunut ilmasto Minäsuuntautunut 2.87 0.82 3.24 077 -15.42 4036.93 000 ilmasto Viihtyvyys 3.68 104 3.95 0.95 -8.945 4093.46 000 Aktiivisuus 3.55 0.96 3.75 0.95 -6.72 4393 000 TAULUKKO 2. Liik.no .15* .23* .30* -02 .52* 6. l -ohjelmalla. Lisäksi oppilailta kysyttiin heidän viimeksi saamaansa liikuntanumeroa. Tyttöjen (n=2592) ja poikien (n=1802) liikuntanumeron, koetun motivaatioilmaston ulottuvuuksien ja viihtymisen keskiarvot, t-testi. Konfirmatorisen faktorianalyysin avulla analysoitiin ieoreetusesu olet eli ujen kolmen faktori n toisen kertaluvun faktori mallin ja yhden faktori n mallin rakenneval idueeueja. 3. tunneilla tapahtuviin tehtäviin, minkä taas opettaja palkitsee liikuntanumerolla
Poikien monitasomallien parametrit neljälle ilmastomuuttujalle ja viihtyvyydelle oppilas-, opetusryhmäja opettajatasolla, varianssikomponentit (vk), sisäkorrelaatio (sk), varianssin keskivirhe (kv) ja osuus kokonaisvarianssista (osuus %). Muuttuja n vk sk kv osuus% Autonomia -ilmasto opettaja 58 0.036* 0.052 0.015 5.2 opetusryhmä 106 0.026* 0.037 0.012 3.7 oppilas 1803 0.633* 0.911 0.022 911 Sosiaalinen yhteenkuuluvuus -ilmasto opettaja 58 0.022 0.029 0.015 2.9 opetusryhmä 106 0.053* 0070 0.017 70 oppilas 1803 0.678* 0.900 0.023 90.0 Tehtäväsuuntautunut ilmasto opettaja 58 0.023 0.038 0.013 3.8 opetusryhmä 106 0.042* 0070 0.042 70 oppilas 1803 0.534* 0.891 0.534 89.1 Minäsuuntautunut ilmasto opettaja 58 0.011 0.019 0.007 1.9 opetusryhmä 106 0.009 0.015 0.008 1.5 oppilas 1803 0.566* 0.966 0.019 96.6 Viihtyminen opettaja 58 0.042* 0.047 0.017 4.7 opetusryhmä 106 0.022 0.024 0.013 2.4 oppilas 1803 0.837* 0.929 0.029 92.9 *) Varianssikomponentti tilastollisesti merkitsevä (p<0.05) TAULUKKO 4. TAULUKKO 3. Tyttöjen monitasomallien parametrit neljälle ilmastomuuttujalle ja viihtyvyydelle oppilas-, opetusryhmäja opettajatasolla, varianssikomponentit (vk), sisäkorrelaatio (sk), varianssin keskivirhe (kv) ja osuus kokonaisvarianssista (osuus %). Muuttuja n vk sk kv osuus% Autonomia opettaja 58 0.036* 0.052 0.015 5.2 opetusryhmä 106 0.026* 0.037 0.012 3.7 oppilas 1802 0.633* 0.911 0022 911 Sosiaalinen yhteenkuuluvuus -ilmasto opettaja 58 0.022 0.029 0.015 2.9 opetusryhmä 106 0.053* 0070 0017 70 oppilas 1803 0.678* 0.900 0.023 90.0 Tehtäväsuuntautunut-ilmasto opettaja 58 0.023 0.038 0.013 3.8 opetusryhmä 106 0.042* 0.070 0.042 70 oppilas 1803 0.534* 0.891 0.534 89.1 Minäsuuntautunut-ilmasto opettaja 58 0.011 0.019 0.007 1.9 opetusryhmä 106 0.009 0.015 0.008 15 oppilas 1802 0.566* 0.966 0.019 96.6 Viihtyminen opettaja 58 0.042* 0.047 0.017 4.7 opetusryhmä 106 0022 0.024 0.013 2.4 oppilas 1803 0.837* 0.929 0.029 92.9 *) Varianssikomponentti tilastollisesti merkitsevä (p<0.05) Oeviance -testin mukaan LIIKUNTA & TIEDE 44. l /2007, TUTKIMUSARTIKKELI, Motl\lM!lodmasto Ja v11htym1nen 49
Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden osalta tytöillä ryhmän osuus edusti 15% varianssista ja pojilla 7%. Viihtyminen oli yhteydessä liikuntanumeroon siten, että alhaisen liikuntanumeron omaavat oppilaat viihtyivät muita heikommin. Oppilaiden viihtymisen keskiarvo erosi arviointiskaalan l 5 arumceuiscsta keskiarvosta tilastollisesti merkitsevästi (p<0.001). Tyttöjen ryhmäja opeltajatason varianssikomponentit olivat systemaattisesti poikia korkeammat. Tarkasteltaessa rnonuasornallien avulla opetusryhmän ja opettajan vaikutusta viihtymisen ja motivaatioilmasLon kokemiseen voitiin havaita voimakas yksilöllisyys. Siten normatiivinen vertailu, kuten kuntotestaus ja kilpailutilanteet ovat esteenä oppilaiden viihtymiselle, ellei liikuntatunteihin liity samanaikaisesti paljon itsevertailevaa fyysisen kyvykkyyden arviointia ja ellei niillä korosteta uuden oppimista, yriuärnistä ja henkilökohtaista kehittymistä. Vastaavat luvut tytöillä olivat 86%, 5% ja 10%. Varsinkin poikien osalta opettajan ja opetusryhmän osuus oli marginaalinen. Tyttöjen osalta opetusryhmällä oli yli kaksinkertainen merkitys poikiin verranuna sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kokemisessa. Oppilaiden kokeman motivaatioilmaston ja viihtyvyyden jakautumista opeuaja-, opetusryhmaja oppilastason varianssikomponentteih in tarkasteltiin monitasomallien avulla käyttämällä MLwiN 2.02 -ohjelmaa (taulukot 3 ja 4) Kunkin kolmen tason osuus kokonaisvarianssista saatiin kertomalla sisäkorrelaation arvo sadalla. Tehtäväsuuntautuneen ilmaston kokemisessa tyttöjen ero poikiin oli selkeä siten, ellä poikiin opettajalla oli vähäinen vaikutus, kun taas tyttöihin se oli selkeästi suurempi. Autonomian kokonaisvarianssista tytöillä oli opettajan osuus 20% ja pojilla 5%. TUTKIMUSAATIKKEU. Lisäksi oppilaat arvioivat viihtyvänsä melko hyvin liikuntatunneilla. Yhteenkuuluvuuden muodostumiseen ei opettajalla poikien ryhmissä ollut edes tilastollisesti merkitsevää vaikutusta. Minäsuuntautunut ilmasto ei tytöillä ollut opetusryhmästä yhtä riippumaton kuin pojilla. Oppilaiden tehtävänähän oli ensisijaisesti analysoida opeLusryhmänsä ilmapiiriä, eikä itseään. Viihtymisen vakioimisen jälkeen tehtäväsuuntautuneen ilmaston korrelaatio liikuntanumeroon oli tytöillä -.013 ja pojilla 015. Korrelaatioiden ero oli tilastollisesti merkitsevä (Z-arvojen p<0.001). Havainto kolmen morivaatioilrnastotekijän korrelaatiosta viihtymiseen tukee itsemääräämisteoriaa (Deei & Ryan 1985) ja on yhdenmukainen sen kanssa, että sisäinen motivaatio on yhteydessä lisääntyneeseen viihtymiseen (Pelletier ym. Voidaan ajatella, että opellaja määriuelee oppilaan mahdollisuudet ja rajat vaikuttaa omaan toimintaansa, mutta tämä ei tapahdu opetusryhmästä riippumatta, sillä opetusryhmän osuus on myös suhteellisen suuri. JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Tulokset osoittivat, cuä oppilaat viihtyvät melko hyvin liikuntatunneilla. Tytöt ovat siten sosiaalisesti herkempiä heille asetetuille toivomuksille. Poikien osalta viihtymisen kokonaisvarianssista 93% oli oppilaan tasolla, 2% opetusryhmän ja 5% opettajan tasolla. Opettaja todennäköisesti antaa eri ryhmille erilaisia itsesäätelyn mahdollisuuksia riippuen ryhmän dynamiikasta ja itsenäisyydestä. Liikuntanumero, tehtäväsuuntautunut ilmasto, autonomiailmasto ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus korreloivat viihtymiseen tilastollisesti merkitsevästi. Minäsuuntautunut ilmasto korreloi tytöillä negatiivisesti sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja sillä oli alhainen korrelaatio muihin ilmastomuuttujiin. Autonomian kokemiseen vaikulli tytöillä liikunnanopeuaja omaa opetusryhmää selkeästi ja pojillakin hieman enemmän. Tytöillä oli poikiin verrattuna kokonaisvarianssista suurempi osuus opettajaja opetusryhmätasolla muilla mot ivaai ioilmastomuuuujilla paitsi tehtäväsuuntautuneen ilmaston osalta. Sen sijaan osiuaiskorrelaauotesun tulokset osoittivat, euä tehtäväsuuntautuneella ilmastolla on yhteys liikuntanumeroon ainoastaan vi ihtymisen kautta. MotivaaLioilmaston ulottuvuuksia, liikuntanumeroa ja viihtymistä analysoitiin tyttöjen ja poikien osalta erikseen (taulukko 2). Toisena mahdollisuutena on se, että tytöt ovat poikia herkempiä havainnoimaan opetusryhmänsä ja opettajansa käyttäytymistä, ja tämän vuoksi arviot ovat yhtenäisempiä eri hierarkiatasoilla. Minåsuuntaut uneella ilmastolla oli kaksijakoinen merkitys viihtymisellc, mikä tukee aikaisempia tutkimushavaintoja (Liukkonen 1998) siten, euä korkea minäsuuntautunut ilmasto oli yhteydessä alhaiseen viihtymiseen, mutta vain silloin kun tehtåvåsuuruaut unut ilmasto oli alhainen. Sosiaalinen yhteenkuuluvuus on sekä tytöillä ellä pojilla ensisijaisesti oppilaan ja ryhmän vuorovaikutuksen tuotetta. ilmastoltaan enemmän tehtåväsuuruaurunciksi kuin minäsuuruautuneiksi. Todennäköisesti tytöt ovat poikia herkempiä seuraamaan anneuuja ohjeita. Kun viihtyminen vakioitiin, ei tehtäväsuuntautunut ilmasto enää korreloinut liikuntanumeroon. Liikuntanumero korreloi voimakkaasti viihtymiseen, mikä heijastaa haastella edistää erityisesti alhaisen taitotason omaavien oppilaiden viihtymistä erryuärnisen ja muiden pedagogisten toimenpiteiden avulla. Tätä voidaan selillää kahdella eri tavoin. He myös viihtyivät tunneilla tyttöjä enemmän (taulukko 1). Autonomian, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja erityisesti iehtäväsuuruauruneen ilmaston korostuminen liikuntatunneilla oli yhteydessä oppilaiden voimakkaaseen viihtymiseen, mikä tukee aiempia tutkimushavairuoja antaa perustelun kolmen faktorin loisen kertaluvun mallin testaamiselle konlirmatorisella faktorianalyysilläja minäsuuntautuneen ilmaston testaamiselle itsenäisenä yhden [aktorin mallina. Lienee ilmeistä, että lapset, jotka ovat hyviä liikunnassa, joilla on siten korkea kocuu fyysinen pätevyys ja jotka ovat todennäköisesti fyysisesti aktiivisia, saavat enemmän Lukea ja vahvistusta liikunnalliselle elämäntavalle kuin liikunnallisesli vähemmän taitavat lapset, jotka nimenomaan tarvitsisivat nykyistä enemmän fyysistä aktiivisuuua. MotNaal!Qlrrasto Ja Vl1htym1nen. Liikuntatunneilla onkin oppilaiden viihtymisen ja siitä seuraavan myönteisen suhtautumisen ansiosta mahdollista saavuttaa useita kasvatustavoiueita, kuten minäkäsityksen kehittyminen ja prososiaalisten käyttäytymismallien edistäminen. Mielenkiintoiseksi jatkotutkimusongelmaksi nousee se, missä määrin opettaja voi vaikuttaa tehtäväsuuntautuneen ilmaston muodostumiseen ja mitkä tekijät siihen ylipäätään vaikuttavat. Pojat kokivat liikuntatunnit tyttöjä hieman enemmän autonomiaa ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tukeviksi sekä rnerkiuävästi enemmän minäsuuntaut uneiksi. Tytöillä minäsuuntautuneella ilmastolla oli alhainen positiivinen ja pojilla alhainen negatiivinen yhteys viihtymiseen. 2001). Ilmaston kokemiseen minäsuuntautuneeksi näyttää poikien osalta olevan opettajalla ja opelusryhmällä muita ilmaslotekijöitä vähäisempi merkitys. Autonomiailmaston, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ilmaston ja minäsuuntautuneen ilmaston osalta ei viihtyvyyden vakio i mirien muuttanut niiden korrelariivista yhteyttä liikunlanumeroon. Se saattaisi mcrkiuåvasu edistää näiden potentiaalisten fyysisesti inaktiivisten lasten motivaatiota tulevaa vapaa-ajan liikuntaa kohtaan. 50 LIIKUNTA & TIEDE 44, 1 /2007. On mahdollista, että tytöt ovat poikia herkempiä vertaisryhmän ja opettajan vaikutukselle, jolloin ryhmät yhtenäistyvät sisäisesti poikien ryhmiä enemmän
Achievement goals in the classroom: Students' learning strategies and motivation processes. 1995. Studies in sport, physical education and health 45, University of Jyväskylä. Opettajan toiminta ja oppilaiden liikunta-aktiivisuus koulun liikuntatunnilla. C. Scanian, T.K. Varstala, V. 1998. Roberts (toim.), Motivation in sport and exercise. White, S., Kavussanu, M. Achievement motivation in children's sport. International Journal of Sport Psychology 14, 1-14. Weiss, M.R. Wankel, L.M. 2001. 2004. Duda (toim.), Advances in sport and exercise psychology measurement. 1997 Perceptions of the motivational climate and elementary school children's cognitive and affective responses. Achievement goal, motivational climate, and motivational processes. Duda, J. Duda, J.L. A model of mastery motivation in children: lndividual differences and developmental change. & Ryan, R. European Physical Education Review 7. Human autonomy: The basrs for true self-esteem. The importance of enjoyment to adherence and psychological benefits from physical activity. Participation motivation in youth sports. Journal of Early Adolescence 14, 226-249. A test af self-determination theory in school physical education. & Loumidis, J. Champaign, IL: Human Kinetics, 1-50 Ryan, R., Stiller, J. Teoksessa G.C. 1993. Kernis (toim.), Agency, efficacy, and self-esteem. Morgantown, WV: Fitness lnformation Technology, 21-48 Gill, D.L., Gross, J.B. Soini, M., Liukkonen, J. 2001. Jyväskylä: LIKES-tutkimuskeskus. New York: Plenum Press, 31-49. Children's perceived competence and enjoyment in physical education and physical activity outside school. 1989. 1997 Strawpersons selective reporting and inconsistent logic: A response to Kimiecik and Harris's analysis of enjoyment. Measurement of goal perspectives in the physical domain. 1995. & Ryan, R.M. 1984. American Psychologist 55, 68-78. Teoksessa J Nicholls (toirn.), Advances in Motivation and Achievement: The Development of Achievement Motivation. The construct of sport enjoyment. British Journal of Educational Psychology 75, 411-433. LÄHDELUETT ELO Ames, C. Children's motivation for participation in and withdrawal from sport: ldentifying the missing links. Human Development 21, 34-64. Journal of Educational Psychology 80, 260-267 Carrol, B. & Huddleston, S. Deci, E.L. G. Harter, S. 1988. Ames, C. Deci, E. Teoksessa G.C. LIIKUNTA & TIEDE 44 · 1 /2007 · TVTKIMUSAATIKKELI, MOtl\laatlOllmasto Ja v11htym1r.e<l 51. 1981. Journal of Sport and Exercise Psychology 17, 200-205. & Jaakkola, T. & Morgan, W. Exercise and self-esteem: Rationale and model. Understanding the dynamics of motivation in physical activity: The influence of achievement goals, persona! agency beliefs, and the motivational climate. Teoksessa G. Crocker, P., Bouffard, M. 1996. Wankel, L.M. J. 24-43. An introduction to the sport commitment model. 1998. Nicholls, J. & Lynch, J. The Minnesota symposium on child psychology 14. Motivation and Emotion 25, 279-306. & Christodoulidis, T. et al. Teoksessa WA Collins (toim.). C. 1992. Cambridge, MA: Harvard University Press. forms of self-regulation, and persistence: a prospective study. Associations among perceived autonomy support. & Whitehead, J. 1997 Toward a hierarchical model of intrinsic and extrinsic motivation. Teoksessa J. & Ryan, R. & Petlichkoff, L. & Archer, J. Harter, S. Teoksessa M. Koululiikunnan motivaatioilmastomittarrn validointi koettua pätevyyttä, autonomiaa ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta edistävän ilmaston yhteys itsearvioituun fyysiseen aktiivisuuteen. L. Champaign, IL: Human Kinetics. Enjoyment in youth sports: A goal perspectives approach. Treasure, D.C. 2003. 1989. Greenwich, CT: JAI Press, 251-281 Roberts, G. 2001. Liukkonen, J. Liikunta ja tiede 41, 58-63. 2000. Pelletier, L.G., Fortier, M.S., Vallerand, R.J. Teoksessa M. & Guest, S. 161-176. Digelidis, N., Papaioannou, A., Laparidis, K. Champaign, IL: Human kinetics, 199-215. 1983. 1992. International Journal of Sport Psychology 24, 151-169. 1998. Goal orientations and perceptions of the motivational climate created by significant others. & Ntoumanis, N. New Jersey Hillsdale, 215-255. & Gessaroli, M. Aspects of the development of competence. Journal af Sport and Exercise Psychology 19, 278-290. Roberts (toim.), Motivation in Sport and Exercise. 1993. European Journal af Physrcal Education 3, 212-228. London: Plenum Press. L. Representations of relationships to teachers, parents, and friends as predictors of academic motivation and self-esteem. P Zanna (toim.l Advances in experimental social psychology. L. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 114. Vallerand, R. The competitive ethos and democratic education. Effectance motivation reconsidered. Sonstroem, R. 1985. Self-determination theory and the facilitation af intrinsic motivation, social development, and well-being. & Briere, N.M. Deci, E. Psychology of Sport and Exercise 4, 195-211. lntrinsic motivation and self-determination in human behaviour. Measuring enjoyment in youth sport settings: A confirmatory factor analysis of the physical activity enjoyment scale. Journai af Sport and Exercise Psychology 15, 1-15. Medicine and Science ,n Sports and Exercise 21, 329-337 Standage, M. 1989. Roberts, G.C. & Simons, J.P. 1994. Journal of Sport and Exercise Psychology 19, 98-109. San Diego, CA: Academic Press, 271-360. Roberts ltoim ), Advances in motivation in sport and exercise. Pediatric Exercise Science 1, 195-211. A ane -year intervention in 7th grade physical education classes aiming to change motivational climate and attitudes towards exercise. 2005. 1978. Scanian, T. M
synnytysosastoilta (Vaivanne 1983). Tavallisesta keinutuolista onkin kehitelty sovellettu versio tasapainon ja kinesretiikan harjoittamisen apuvälineeksi (Avery 1979). Tämän esitutkimuksen tarkoituksena oli selvittää keinutuolissa keinumisen käyttömahdollisuutta alaraajojen turvotuksen ehkäisemiseksi 64 88 -vuotiailla naisilla, joista 5 sairasti sydämen vajaatoimintaa. Puh. Tarvitaan laajempia tutkimuksia eri kohdejoukoilla ennen kuin keinutuolilla keinuuelua voidaan suositella yleisemmin alaraajojen turvotuksen ehkäisymenetelmäksi. Asiasanat.: Ala raajojen turvotus, keinutuoli, istuminen ABSTRACT: Väänänen 1., Hänninen 0., Pohjola R. Konservatiiviseen turvotuksen hoitoon kuuluu liikunta, ylipainon vähentäminen ja jalkojen kohoasento tarpeen mukaan. Tutkimus osoitt i puolen tunnin keinutuolissa keinumisen jälkeiset myönteiset vaikutukset alaraajan tilavuusmuutoksiin verrauuna tuolissa istumisen aiheuuarnaan tilavuuden muutokseen. Tämän esitutkimuksen tarkoituksena olikin selvillää keinutuolissa keinumisen käyttömahdollisuutta alaraajojen turvotuksen ehkäisemiseksi palvelutalossa asuvilla liikunnallisesti passiivisilla ikääntyneillä naisilla. 1983). Pohjelihaspumpun säännöllisellä harjoittamisella ja jalkojen pitämisellä kohoasennossa aina tilaisuuden tarjoutuessa voidaan turvoruksen oireita lievillää. Yhdeksältä palvelutalossa asuvalta naiselta mitauiin alaraajan tilavuus upotusmenetelrnällä sekä ennen puolen tunnin keinutuolissa keinumista että sen jälkeen. Keinumisen jälkeen alaraajan tilavuus oli pienentynyt keskimäärin 34 ± 200 ml, kun se pystyasentoisessa käsinojallisessa tuolissa istumisen jälkeen oli lisääntynyt keskimäärin 161 ± 311 ml (P=0.047). More large-scale Studies are needed before generalizing the results to healthy older people. Liikunta &Tiede 44(1) 52-55. Kompressiohoito (esim. KEINUTUOLILLA KEINUTTELUN VAIKUTUS ALARAAJOJENTURVOTUKSEEN ILKKAVÄÄNÄNEN, OSMO HÄNNINEN, RISTO POHJOLA Yhteyshenkilö: likka Väänänen, Lahden ammattikorkeakoulu lnnovaatiokeskus PL 213, 15101 LAHTI. . Liikkuvasta/leikkivästä ihmisestä (homo ludens) on tämän päivän teknistyneessä yhteiskunnassa tullut istuva ihminen (homo sedens). Myös lymfahierontaa ja kylmähoitoa on käytetly turvotuksen poistamiseksi. . Keinutuolilla keinuttelun vaikutus alaraajojen turvotukseen. TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Tässä crossover (vaihtovuoro) -tutkimuksessa tutkittavat (n=9) satunnaistettiin eri päivinä keinu maan joko keinutuolissa (EIMI Kaluste OY, Padasjoki) tai istumaan käsinojallisessa tuolissa (ISKU, Lahti). puristussukat) on yksi tavallisimmista alaraajojen turvotuksen ennaltaehkäisyja hoitomenetelmistä. Keinumista on kutsullu "autointeraktiiviseksi istumiseksi" (Karisto 1997), minkä aikana on oletettavaa, euä pohjelihaspumppu aktivoituu rajoittaen siten alaraajojen turvotusta. Suomessa keinutuoli on kotien lisäksi tuttu esim. Key words: Oedema of the lower extremities, rocl1ing chai,; silting JOHDANTO Istumista on tutkittu, mutta vaikka jo vuonna 1861 patentoitiin Yhdysvalloissa lääkinnälliseen käyuöön tarkoiieuu keinutuoli (United States Patent Office 1861), ei keinutuolissa keinumiseen liittyviä liikuntafysiologisia tutkimuksia juurikaan ole löydettävissä. The effects of rocking in a rocking chair to oedema of the lower extremities. Keinutuolia on terveydenhuollossa käytetty vaikeasti sairaan lapsen hoitoon liiuyvissä ongelmissa ja hoitajien työn raskautta helpottavana apuvälineenä (Bishop 1979), kivun helpottajana (Bishop 1991) ja tasapainon harjoittamisvälineenä (Roberts ym. Viime vuosina keinutuolissa keinumisen on osoueuu aktivoivan lihasten sähköistä toimintaa ja soveltuvan ikääntyneille miehille vatsalihasten kestovoimaominaisuuksien harjoitus(Väänänen 2002; 2004), halvauspotilaiden kuntoutus(Feys ym. 2007. Lisäksi keinutuolin käyttöä on tutkiuu renioutusmenetelmänä ja unilääkityksen tarpeen vähentäjänä (van Deusen &: Kiernat 1985). 2007. 2004) ja aivojen aktivointimenetelmäksi (Lehtokoski 2004). Prolonged sitting can cause oedema of the lower extremities. Department of Health and Human Services 1996). Liikunta& Tiede 44(1 ); 52-55. Keinutuolissa keinumisen jälkeistä alaraajan tilavuusmuutosta verrattiin samoilla henkilöillä puolen tunnin tuolilla istumisen jälkeiseen muutokseen. Passivoitumisen on todettu olevan yhteydessä lisääntyneisiin tukija liikuntaelinsairauksiin ja pukiuynyi paikallaan istuminen voi johtaa esimerkiksi alaraajojen turpoamiseen. The purpose of this pilat study was ro compare the changes of the volume of the lower extremity after different kinds of sitting sessions. After the rocking the volurne of the lower extremity an average decreased 34 ± 200 ml and after sitting in an office chair increased an average of 161 ± 311 ml (P=0.047) This study showed that such rocking can protect swelling of the lower extremities compared to siuing in a normal chair. Liikunta vähentää sympaauisen hermoston yliaktiivisuutta, parantaa elimistön elektrolyyttitasapainoa ja saattaa vähentää veren hyytymistaipumusta (U.S. We had a hypothesis that active suung in a rocking chair minimizes possible swelling. Nine female over 64-88-year old subjects of whom 5 suffered from cardiac Iai lure rocked 30 minutes in a traditiona! rocking chair and sat steady for 30 minutes in an upright chair with arrnrests, on separate days in random order. The volume rneasurement of one leg was done before and after both sitting periods. 03-8282808, sähköposti: ilkka.vaananen@lamk.fi TIIVISTELMÄ Väänänen 1., Hänninen 0., Pohjola R. Tutkittavat ohjattiin keinuttelemaan yhtämillaisesti puolituntia keinutuolissa jalkaterillä vauhtia ouaen nilkkoja rauhallisesti ojentaen 52 LIIKUNTA & TIEDE 44 · 1 /2007 · TVTKIMUSARTIKKELJ ,Kemutuohlla ketnullell.f'I vaikutus
Ero keinutuolissa keinumisen hyväksi vaihteli näitä kahta lukuun ottamatta 174 ml:sta 532 ml:an (Taulukko 2.) Alaraajan keskimääräinen tilavuusrnuutos oli keinumisen jälkeen -34 ± 200 ml ja pystyasentoisessa kåsinojallisessa tuolissa istumisen jälkeen +161 ± 311 ml (p=0.047). TULOKSET Taulukossa 2 on esitetty alaraajan yksilölliset turvotusvastcet eri istumamuotojen jälkeen. Kahdella kivut. Tilastollisen merkitsevyyden tasona pidettiin p<0.05. Neljä koehenkilöä koki terveydentilansa rajoit Lavan esimerkiksi ruokakassi n nostamista ja kantamista, portaiden nousemista tai vartalon taivuttamista, polvistumista ja kumartumista erittäin paljon ja toiset neljä osallistujaa koki terveydentilan rajoittavan toimintakykyä hiukan. Turvotuksen muutosta seurattiin alaraajan tilavuusmittauksilla, jotka tehtiin ennen ja jälkeen molempia puolen tunnin ist urnissessioua upotusmenetelrnälla (Perrin ym. Kahdella oli kilpirauhasen vajaatoimintaa, johon oli tyroksiinilääkitys. Osallistujien (N=9) taustatiedot. keskiarvo± keski hajonta Ikä (v) 78 ± 7 Pituus (cm) 156 ± 7 Paino (kg) 80 ± 25 BMI 33 ± 8 Osallistujilla oli useita diagnosoituja sairauksia. Tutkimushenkilöiden liikuntaa ei kontrolloitu ennen istumista tai keinuttelua. Saman henkilön molemmat mittaukset vakioitiin vuorokauden ajan suhteen. Osallistujien taustatiedot (ikä, pituus, paino, BM I) on esitetty taulukossa 1. Alaraajan tilavuusmuutokset (ml) upotustestissä 30 minuutin keinutuolissa ja pystyasentoisessa käsinojallisessa tuolissa istumisen jälkeen sekä keinutuolissa keinumisen hyöty (erotus, ml) suhteessa tuolissa istumiseen yhdeksällä 64-88 -vuotiaalla palvelutalossa asuvalla naisella. Satunnaisesti valittu alaraaja upotettiin astiaan, jossa oli vettä 43 cm korkeudella olevaan reikään asti. Oman fyysisen terveytensä arvioi kolme koehenkilöä huonoksi, kolme keskitasoiseksi, kaksi melko hyväksi ja yksi hyväksi. Puolen tunnin keinumisen jälkeen alaraajan tilavuus oli neljällä koehenkilöllä (numerot 1-4) pienentynyt (6-398 ml), yhdellä (numero 5) säilynyt muuttumattomana ja neljällä (numerot 6-9) lisääntynyt (78-196 ml). Kävelyä koche nki löistä harrasti päivittäin yksi, 4-6 kertaa viikossa kaksi, 2-3 kertaa viikossa kaksi, kerran viikossa yksi ja kolme henkilöä ei harrastanut lainkaan kävelyä. Keinutuolissa keinumisen hyöty TAULUKKO 2. Vertailuna käytettiin yhtä pitkäkestoisen (30 min) paikoillaan käsinojallisessa tuolissa jalkojaan liikuttamatta istumista. Viidellä heistä oli todettu sydämen vajaatoimintaa ja määrätty sekä nesteenpoistolääkitys että antikoagulanttihoito. Kolmella koehenkilöllä oli lieviä kipuja, viidellä kohtalaisia ja kahdella voimakkaita. Yksi henkilö ei kokenut terveydentilansa rajoittavan päivittäisiä toimintojaan lainkaan. 2000). ja koukistaen. ISTUMATAPA Keinutuoli Pystyasentoinen Keinutuolissa keinumisen käsinojallinen tuoli hyöty (erotus) suhteessa tuolissa istumiseen Koehenkilö 1 -398 -208 190 Koehenkilö 2 -288 -114 174 Koehenkilö 3 -120 340 460 Koehenkilö 4 -6 332 338 Koehenkilö 5 198 198 Koehenkilö 6 78 30 -48 Koehenkilö 7 86 -200 -286 Koehenkilö 8 146 342 196 Koehenkilö 9 196 728 532 Keskiarvo -34 161 * 195 95 %:n luottamusväli -187, 119 -79, 400 4,386 • p<0.05 verrattuna kemutuo/issa keinumisen jälkeiseen muutokseen LIIKUNTA 8 TIEDE 44 , 1 / 2007 , MKIMUSAATIKKEU , Ketnutuolllla ketnuttelun veeuns 53. eivät olleet häirinneet tavanomaista toimintaa lainkaan, kahdella hieman, kolmella kohtalaisesti ja yhdellä melko paljon. Kahta koehenkilöä (numerot 67) lukuun ottamatta oli keinumisen jälkeinen alaraajan muutos myönteisempi kuin pystyasentoisessa kasinojallisessa tuolissa istumisen jälkeinen muutos. Aineisto kerättiin Keinuenko kuntoon -tutkimusohjelman (Väänänen 2006a; Väänänen 20066), johon oli saatu myönteinen Lahden kaupungin johtavan ylilääkärin viranhaltijapäätös (13 § / 22.1.2004), yhteydessä palvelutaloissa asuvilta vapaaehtoisilta suostumuslomakkeen allekirjoittaneilla 64-88-vuotiailta naisilta (N=9). lstumatapojen väliset tilastolliset erot analysoitiin parillisella Studentin t-testillä ja tilavuusmuutoksien yhteyttä osallistujien painoon, pituuteen ja kävelyriheyteen tarkasteltiin Pearsonin korrelaatiokertoirnen avulla. Puolen tunnin pystyasentoisessa käsinojallisessa tuolissa istumisen jälkeen oli seitsemällä koehenkilöllä alaraajan tilavuus lisääntynyt (30-728 ml) ja kolmella pienentynyt (114-208 ml). Alaraajan syrjäyttämä vesi kerättiin mitta-astiaan (Serres, USA) ja veden määrä punnittiin (Dayton A405, USA) gramman tarkkuudella. Alkuja loppumittauksen välinen ero (muutos) on esitetty istumatavoittain sekä yksilötasolla että ryhmätasolla (keskiarvo, 95 %: n luottamusväli). TAULUKKO 1
peronaeus brevis) ja posteriorinen (m. Keinumisen yhdistäminen muuhun toimintaan kuten lukemiseen tai TV:n katseluun tekee "keinutuoliharjoittelusta" erittäin toteuttamiskelpoisen, lihasakt i ivisuut ta lisäävän, kotona toteutettavan aktiivisen istumismuodon. Jalkojen turvotus. Jalkojen liikuttelun, kuten esimerkiksi keinutuolissa jalkaterillä vauhtia otettaessa tapahtuu, on todettu aktivoivan alaraajojen laskimopumppuja ja kumoavan turvotuksen muodostumista (Stranden 2000). Jotta iurvotuksen ehkäisyvaikutus syntyisi keinumisen yhteydessä, täytyy vauhti ottaa nilkoilla niin, että pohkeet jännittyvät ja rentoutuvat keinumisliikkeen aikana, kuten tämän tutkimuksen yhteydessä tehtiin. tibialis anterior, m. 1997. Modified rocking chair. Feys, H., DeWeerdt,W., Verbeke, G., ym. Am J Matern Child Nurs 4, 335. Teoksessa: 1. Suurimman hyödyn keinutuolista saanevat ne, jotka eivät muuten ole fyysisesti aktiivisia vaan istuvat tai jopa makaavat lähes paikoillaan. Teoksessa: A. E. 2000). Tämä liike toimii kuten mäntä, joka siirtää laskimoveren proksimaalisuuntaan. Vanhuus kaupungissajohdatus teemaan. Keinutuolissa istuminen ei parhaimmillaankaan voi korvata monipuolista liikuntaa, mutta verrat.tuna passiiviseen paikallaan istumiseen se tuo lisäarvoa. (toim.) Lääkärin käsikirja. Alaraajan tilavuusmuutokset eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä osallistujien painoon, pituuteen eikä kävelytiheyteen. LÄHDELUETT ELO Avery, S. suhteessa toimistotuolissa istumiseen oli keskimäärin 195 ml (95 % n luottamusväli 4 ml, 386 ml) Tarkasteltaessa tuloksia sydämen vajaatoimintaa sairastavien ja sairastamattomien alaryhmissä ei tuloksissa ollut ryhmien välillä eroja. Early and Repetitive Stimulation of the Arm Can Substantially lmprove the Long-Term Outcome After Stroke: A 5-Year Follow-up Study of a Randomized Trial. Bishop, B. van & Kiernat, J. Bishop. extensor digitorum longus, m. An exploration of the rocking chair as a means of relaxation. tibialis posterior, m. Turvotus aiheuttaa laskimoverenkierronhäiriöitä, ja niiden seurauksena voi suhteellisen nopeasti syntyä veri hyytymiä, jotka voivat aiheuttaa syvän laskimotukoksen tai keuhkoembolian (Kunnamo 1992; Saarinen 2001). ... Tutkimus antaa viitteitä, että keinutuoli soveltuu yli 63-vuotiaille palvelutalossa asuville naisille todennäköisesti myös miehille alaraajojen turvotuksen vähentämiseen, koska keinumisen aiheuttaman purnppauksen ja nilkkanivelistöä liikuttavan pohjelihaksen rytmisen supistelun tiedetään edistävän laskimokiertoa. Tärkein turvotusta rajoittava mekanismi alaraajoissa on laskimopumppujärjestelmä, jota aktivoimalla, kuten tässä tutkimuksessa keinuttaessa jalkaterillä vauhtia ottaen tapahtui, voi vähentää distaalista laskimopainetta istuma-asennossa. Phys Ther 59, 427. Pohjelihasten supistus saa aikaan paineen nousun kaikissa alaraajan laskimoissa (Stranden 2000) Lihassupistuksen aikana noussut paine-ero syvien pohjelaskimoiden ja polvitaipeen alueella laskimoiden välillä aiheuttaa nopean veritulvahduksen pohkeesta sääreen. KaristoA. Nesteen virtaaminen imusuonissa eli imusuonten tyhjenemisnopeus on riippuvainen lihaspumpun toiminnasta samalla tavalla kuin laskimoidenkin. 1979. JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Tämä keinutuolin käyttömahdollisuuksia alaraajojen turvotuksen ennaltaehkäisyssä tarkastellut esitutkimus osoitti pienehköstä koehenkilöiden lukumäärästä huolimatta, että keinuminen saattaisi ehkäistä istumisesta johtuvaa turvotusta verrattuna paikallaan istumisen. Tutkimuksemme vahvuutena voidaan pitää käytettyä tilavuusmittaustapaa sekä crossoverkoeasetelmaa, missä osallistujat satunnaistettiin eri päivinä samoille mittauksille. Nämä tulokset täydentävät aikaisempia (Väänänen 2002; Väänänen 2004) tutkimustuloksia keinutuoli n käyttömahdollisuuksista ikääntyvien arkea aktivoivana huonekaluna. Stroke 35, 924-929. The therapeutic qualities of rocking. Lihaspurnpun toiminta helpottaa myös sydämen työtä ja se voi vähentää lääkityksen tarvetta ikääntyneillä. Passiivinen pystyasentoisessa käsinojallisessa tuolissa istuminen näytti vaikeuttavan alaraajojen nesteen poistojärjestelmää, ja turvotus lisääntyi paikallaan istuttaessa. Kunnamo, 1. Kiitokset Kiitokset EIMI Kaluste OY:n toimitusjohtaja Hannu Tuukkaselle, Harjulan ja Jyränkö Iän Setlementti r.y:n Iysioterapeiueille Sirpa Nyman-Kaunomäki, Laura Laakso ja Anne Virtanen sekä Lahden kaupungin sosiaalija terveystoimelle että Lahden ammattikorkeakoulun Oppimiskeskus Optiimin henkilökunnalle ja opiskelijoille tutkimuksen toteutukseen liittyvästä avusta ja yhteistyöstä. Kunnamo, ym. Pohkeessa on kaksi pumppujärjestelmää: proksimaalinen ja distaalinen. Päivittäinen puolen tunnin keinutuolissa keinuminen on osoittautunut ikääntyneiden miesten erinomaisesti hyväksymäksi kotona tapahtuvaksi "aktiiviseksi istumistavaksi" (Väänänen 2002), mikä on tärkeää, koska keinutuoli on ainakin ikääntyneille tuttu, turvallinen, soveltuva sekä halpa ja hyödyllinen "autointeraktiivinen" huonekalu. Jalkapumppu toimii plantaarilaskimoiden ollessa venyneinä, mikä aiheuttaa veren siirtymisen (Stranden 2000). 2004. Myös mittausajankohdan vakiointi lisäisi tulosten luotettavuutta. Distaalinen pumppu aktivoituu nilkan dorsifleksiossa, kun pohjelihakset ovat venytyksessä ja niiden distaalinen osa laskeutuu lihaskalvon tuppeen. extensor hallucis longus, m. 1991. 1979. Jalassa on kolme lihasosastoa: anteriorinen (m. Juva: WSOY, 7-39. E. peroneustertius), lateraalinen (m. Siitä huolimatta, että keinutuoli on osoittautunut oivaksi kuntoutuksen apuvälineeksi ikääntyneille, ei keinumisen suinkaan tulisi olla ainoa liikkumisja toimintakyvyn aktivointimuoto kenelläkään. Ennen yleisten suositusien tekemistä tarvitaan kuitenkin jatkotutkimuksia eri kohdejoukoilla. Keinumisen vaikutus alaraajojen turvotukseen tulisi vielä kuitenkin varmistaa varsinaisella täysimittaisella tutkimuksella, jossa olisi erillinen kontrolliryhmä ja mittausajankohta sekä sitä edeltävien tuntien käyttäytyminen, esimerkiksi liikunta, olisi paremmin vakioitu kuin esitutkimuksessamme. Koehenkilöistämme 5 sairasti lääkittyä sydämen vajaatoimintaa. B. and rocking chairs. Phys Occup Ther Ger 4, 31-38. Lihassupistus on lihaspumppujen pääaktivaattori, mutta passiivinen venytys voi myös nostaa lihastenvälistä painetta ja edistää pumppausta. Myös upotusmenetelmän käyttö pelkän pohkeen ympärysmittauksen sijasta lisäsi tutkimuksen luotettavuutta. Sen voi toteuttaa luonnollisena osana arkea eikä siihen tarvitse hankkia ylimääräisiä vaikeasti käytettäviä ja tilaa vieviä laitteita tai apuvälineitä Keinuminen soveltuu kaikenkuntoisille omien tuntemuksien mukaan ja sen käyttöön on helppo motivoida huonokuntoisiakin. Karisto (toim.) Vanhuus kaupungissa. Taaksepäin suuntautuva tulvahdus ehkäistään laskimoventtiileillä. Luotettavuutta paransi myös se, että kaikki mittaukset teki yksi ja sama henkilö käyttäen kaikissa mittauksissa samoja laitteita. 2000. Am J Matern Child Nurs 16, 189. Toiminnan yhteydessä laskimopumppujärjestelmä voidaan jakaa kolmeen työskentelymekanismiin: lihaspumppuun, distaaliseen pohjepumppuun ja jalkapurnppuun (Stranden 2000). peronaeus longus, m. flcxor diguorum longus, m. Jyväskylä Kustannus Oy Duodecim, 125-127 54 LIIKUNTA & TIEDE 44 · 1 /'2007, TVTKIMUSARTIKKEU ,Kenutl.Jdlla keinunelll'\ vaikLtus. Ilexor hallucis longus) (Sobotta Atlas of Human Anatomy 1982). Saadaanhan upottamalla koko alaraajan, mukaan lukien myös jalkaterän, tilavuus selville, eikä pelkästään yksiualsellä sagittaalitasolla tapahtunut muutos (Perrin ym. 1985. Deusen, J. Vaikka tämän esitutkimuksen koehenkilöryhmä oli suhteellisen pieni, oli tilastollinen teho riittävä osoittamaan suuntaa antavasti istumistapojen välisen eron
Chair for disseminating medicated vapors. W Smith. Keinutuolistako apuväline ikääntyneiden kuntoutukseen 7 Fys,oterapia 53, 12-14. 03-2829222 senkoposti: katriina. Keinutuoli synnytysosastolla eli miten kätilötyötä on kehitetty ja syvennetty Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Physical Activity and Health: A Report of the Surgeon General. Lisätietoja: Katriina Kukkonen-Harjula Päätoimitta1a UKK-instituutti puh. Physiological responses of the rocking in a rocking chair to elderly people with physical disabilities. 2000. Vaivanne, L. & Fitzpatrick, J. Lower Extremities, Skin. 2006a. Isokin Exer Sci 12, 48-49. Stranden, E. J. Väänänen, 1. lausuntojen perusteella. 1983. H. L. 1861. 2002. Vatsalihasten aktiivisuus ja harjoittaminen keinutuolilla keinuttaessa. Liikuntatieteellinen Seura, Stadion, eteläkaarre, 00250 Helsinki) 2.5.2007 mennessä. Edema and leg volume: methods of assessment. 2004. J. J. Atlanta. Kätilölehti 88, 49-55. Lehti incleksoiclaan kansainväliseen liikuntatieteelliseen SPORT -tietokantaan sekä kotimaiseen KATI -tietokantaan. Julkaisemisesta päättää lehden toimitusryhmä em. Roberts, B. Abdomen, Pelvis. Ferner & J. 2000. Lehti on monitieteinen ja julkaisee alkuperäisraportteja suomeksi. 2: Thorax. GA: Department of Health and Human Services, Centers for Disease Control and Prevention, National Center for Chronic Disease Prevention and Health Promotion, International Medical Publishing. Aikuisen ADHD ja aivojen arvoitus. J Gerontol Nurs 9, 151-156. Tutkijoille ja tutkijakouluteuaville lehti tarjoaa mahclollisuuclen raportoida tutkimustuloksia alan kotimaisessa tieteellisessä julkaisussa. 22nd International Seating Symposium. 2006b. Julkaistavaksi tarjottavat käsikirjoitukset tulee toimittaa LIIKUNTA & TIEDE -lehden toimitukseen (os. Sobotta Atlas of Human Anatomy. Väänänen, 1. United States Patent Office. Department of Health and Human Services. Lehti toimii myös välineenä tuikijakouluruksessa ja soveltuu väitöskirjan osajulkaisujen julkaisemiseen. Syllabus, Vancouver 135-137 TUTKIMUSARTIKKELIT 2007 Käsikirjoitukset toimitukseen 2.5.2007 mennessa LIIKUNTA & TlEDE -lehti käynnisti vuonna 2000 tieteelliseen asiantuntija-arviointiin perustuvan tutkimusartikkelien julkaisemisen. lmproving balance; therapy of movement. 09-070 778 6604 sähköposti: leena.nieminen@lts.fi Lehden verkkoversio ja kirjoitusohjeet: www.lts.fi LIIKUNTA & TIEDE 44 · 112007, TIJTKIMUSARTIKKEU, Ke1nutuol1lla ke1nuttelun vaikutus 55. kukkonen-harju!a@uta.fi Leena Nieminen Toimituspäällikkö Liikuntatieteellinen Seura puh. Väänänen, 1. 1982. Angiology 51, 9-12. Specification of Letters Patent. & Guex, J. Kunkin käsikirjoituksen arvioi vähintään kaksi ko. Kansainvälisissä julkaisuissa aiemmin julkaistuja tutkimuksia voidaan hyväksyä julkaistavaksi, mikäli tutkimuksella katsotaan olevan erityisen suuri kansallinen merkitys. tieteenalan kotimaista ansioitunutta tutkijaa. Strabesand (toim.) M nchen: Urban & Schwarzenberg, 319-323. Lehtokoski,A. 32, 384. U.S. Toimitustyössä noudatetaan tieteellistä asiantuntija-arviokäytäntöä. Gerontologia 4, 184-189. Kirjoitusohjeet on julkaistu tässä numerossa ja numerossa 6/2006 sekä osoitteessa http://www.lts.fi ja niitä voi tiedustella myös lehden toimituksesta Liikuntatieteellisestä Seurasta. Väänänen, 1. 1996. 1993. 2004. Dynamic leg volume changes when sitting in a locked and free floating tilt ottice chair Ergonomics 43, 421-433. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino OY Perrin, M. EMG activity and trainability of the rectus abdominis during rocking in a rocking chair with elderly men. Voi. Arvioinnin perusteella hyväksytyt käsikirjoitukset julkaistaan sekä verkkoversiona (wwlts.Ii) sekä LIIKUNTA & TlEDE -lehden vuoden 2007 viimeisen numeron yh teyclessä
Schorndorf, Hoffmann. Lyhyt otsikkoa käytetään julkaistaessa artikkelin sivujen ylätunnisteena. Julkaisematonta materiaalia ei mainita lähdelueuelossa. * Tiivistelmä Tiivistelmän tulee olla laajuudeltaan enintään 200 sanaa. Teoksessa: Baltes PB, Brim OG 56. fi/j y k/ko koel ma t/sarjao h jeet. Lerner RM (1986) Concepts and theories of human development, 2nd ed. Pulkkinen L (1982) Self-control and continuity from childhood to late adolescence. Artikkelityypit Käsikirjoitukset voivat olla alkuperäisraportteja tai kaisausartikkeleja. 4. Julkaisuoikeudet Käsikirjoitukseen on li iteuävå saatekirje, jolla kirjoittajat vahvistavat, että käsikirjoitus sisältää alkuperäistä aiemmin muualla julkaisematonta tutkimusaineistoa, jota ei ole julkaistu eikä tarjota julkaistavaksi toisessa tieteellisessä lehdessä tai kirjassa. 2. Mikäli k irjoit tajia on enemmän kuin kaksi, mainitaan vain ensimmäinen kirjoittaja ja sen jälkeen merkintä ym., esim. (Telama ym. 2002). Lähde luettelossa noudatetaan Jyväskylän yliopistosarjojen kirjoittajille annettuja ohjeita. Tekstin riviväli on 1.5, marginaalit ovat 25 mm (ylä, ala, vasen, oikea). Paperikopioiden sivut numeroidaan. Suomenkielisen tiivistelmän ohella käsikirjoitukseen tulee liittää englanninkielinen otsikko ja tiivistelmä, joka voi olla edellistä suppeampi. Käsikirjoitukset laaditaan seuraavasti: * Otsikkosivu Otsikkosivulta ilmenee käsikirjoituksen otsikko (enintään 120 merkkiä, sis. * Lähdeluettelo * Taulukot, kuviot ja kuvatekstit 6. Tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta: http:/ /k i rjasto.jyu. Teoksessa: Vuori 1, Taimela S (toim.) Liikuntalåäketiede. * Asiasanat 3-8 kpl * Johdanto * Tutkimusaineisto ja menetelmät * Tulokset * Johtopäätökset ja pohdinta Johtopäätösten ja pohdinnan toivotaan sisältävän myös lyhyehkön taustoiuavan arvion siitä, miten esitetyt tulokset ja johtopäätökset täydentävät tai kyseenalaistavat aiempaa tutkimustietoa, mahdollisestajatkotutkimustarpeesta sekä tulosten mahdollisista käytännön sovelluksista. Viitattaessa tällaiseen materiaaliin merkitään tekstissä kirjoittajan nimen jälkeen huomautus "julkaisematon". Lyhenteet ja vierasperäiset termit Termit, joita käytetään lyhenteitä tulee ensimmäistä kertaa mainittaessa kirjoittaa kokonaisuudessaan. Kuviot ja taulukot lähetetään erillisinä tiedostoina (mieluiten uff-rnuodossa) sähköpostin liitteenä yhdessä tekstitiedoston kanssa. Käsikirjoitusten laajuus ja rakenne Käsikirjoitusten laajuus ei saa ylittää 15 sivua. Luvut kokoomateoksessa Oja P (1995) Fyysinen Ja terveyskunto sekä niiden mittaus. (Roberts & Ommundsen 1996). 3. 5. Artikkelin tiedosto lähetetään lehden toimitukseen (toimisto@lts.fi). Lähdeviittaukset Lähteiden määrä tulee pitää kohtuullisena. Julkaisemattomaan materiaaliin viittaamista tulee väluää. Tekstin fontti on Times New Roman 12 pts. tyhjät), lyhyt otsikko (enintään 45 merkkiä, sis. Liikunta & Tiede -lehdessä julkaistuja artikkeleita ei saa julkaista samansisältöisenä tai samassa muodossa uudelleen ilman lehden julkaisijan kirjallista suostumusta. Sähköposti: toimisto@lts.fi). 7. Toimitusryhmä voi hyväksyä julkaistavaksi myös aiemmin kansainvälisessä tiedejulkaisussa tai tieteellisessä kongressissa julkaistun tutkimuksen suomenkielisen version, mikäli sillä katsotaan olevan erityistä merkitystä. Helsinki, Duodecim, 54-68. (Duda 2001; Lintunen 2000). Heikinaro-Johansson P, Huovinen T, Kytökorpi L (2003) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Kun lähteenä käytetyn artikkelin kirjoittajia on kaksi, molemmat mainitaan, esim. Vierasperäisistä termeistä tulee käyttää suomalaista vastinetta, aina kun sellainen on olemassa. Kuviot ja taulukot toimitetaan erillisinä painokelpoisina paperikopioina. Liikunta & Tiede tutkimusartikkelinumero 2007 -kirjoitusohjeet 1. Helsinki, WSOY. Käsikirjoitusten muoto Käsikirjoitukset toimitetaan kolmena paperi kopiona ja sähköisenä tallenteena. New York, NY, Randorn House. Kun useisiin lähteisiin viitataan samanaikaisesti, ne ilmoitetaan aakkosjärjestyksessä ja erotetaan toisistaan puolipisteellä, esim. Hyväksytyt artikkelit julkaistaan Liikunta & Tiede -lehden numerossa 6 / 2006 ja LTS:n internet-sivulla (http://ww w.lts.fi). Seuraavassa on joitakin esimerkkejä kyseisistä ohjeista. Aikataulu Käsikirjoitukset toimitetaan 2.5.2007 mennessä Liikunta & Tiede -lehden toimitukseen osoitteeseen Liikuntatieteellinen Seura, Liikunta & Tiede -lehti, Olympiastadion, Eteläkaarre, 00250 Helsinki. Tekstissä viittaus merkitään sulkuihin ja lähdeviittauksen tulee sisältää kirjoittajan nimi, julkaisuvuosi ja tarvittaessa sivunumero (esim. Pehkonen (1999, 69) osoitti, että. pd f Esimerkkejä lähdeluettelon laadinnasta Kirjat Bös K, Mechling H (1983) Dimensionen sportmotorischer Leistungen. Alkuperäisartikkelissa lähdeviiuausten määrä voi olla enintään 40 ja katsausartikkelissa enintään 120. Lähteet luetteloidaan ilman numeroita aakkosjärjestyksessä, riippumatta niiden esiintymisjärjestyksestä tekstissä. Pehkonen 1999, 69).Jos kirjoittajan nimi on osa lausetta, viittaukseen merkitään pelkkä vuosiluku ja sivu suluissa, esim. tyhjät), kirjoittajien nimet, yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot (osoite, puhelin, sähköpostiosoite). Teksti kirjoitetaan vasen reuna tasattuna ja ilman tavutusta
Prospective 1-year follow-up stucly. Artikkelit Kannas L, Tynjälä ] (1998) WHO Koululaistutkimus 19861998. Raporttisarjat Youth and drugs. säilön ymmärrettäväksi ilman itse tekstiin perehtymistä. Jyväskylän yliopisto. Turun yliopiston julkaisuja D 320. Toim intatut kirnus psyykkisen valmennuksen ohjelman suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista poikien jääkiekkojoukkueessa. Jyväskylä, UKES-tutkimuskeskus. Tiede 35 (4), 4-10. Taulukoista toimitetaan kaksi erillistä paperi kopiota. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 219. Lait ja asetukset Huumausaineasetus 1972. Mikäli artikkeli on julkaistu vain sähköisesti, lähdettetojen lisäksi merkitään internetin hakemistopolku. Liikuntakasvatuksen laitos. World Health Organization Technical Report Series 516. 9. Kun lähteenä käytetään internetin kautta tavoitettua artikkelia, kirjoitetaan lähdeluetteloon painetun artikkelin lähdetiedot. Liikunta &:. Opinnäytteet Rovio E (2002) Joukkueellinen yksilöitä. Uronen V (2003) Juniorijalkapalloilijoiden fyysinen aktiivisuus, urheilumotiivit ja kaverisuhteet kahden vuoden aikana. 10. (toim.) Life-span developmerit ancl behavior, voi. Eripainosten kustannukset riippuvat mm. Geneve. sivumäärästä ja painoksen suuruudesta. Liikunta myötätuulessa nuorten arjessa. Kuvioiuen takapuolelle merkitään käsikirjoituksen otsikko, kirjoittajan nimi, kuvion numero. Nuoruuden kasvu ympäristöt ja opettajankoulutus opettajuuden kehitystekijöinä. Artikkelien kirjoittajille toimitetaan artikkelin pdf-tiedosto maksutta. Myös niiden määrä pitää minimoida. Kuviot tallennetaan omiksi tiedostoikseen (mieluiten tiff-rnuodossa) ja lähetetään sähköpostilla lehden vastaavalle toimittajalle yhdessä iekstitiedoston kanssa. Kustannukset peritään artikkelien kirjoittajilla tilauksen mukaisesti. Yksityiskohtien tulee olla riittävän selkeitä niin, että ne erouuvat myös kuviota pienennettäessä. Report of a WHO study group. Eripainokset Artikkelien eripainokset pitää tilata heti kun käsikirjoitus on hyväksytty julkaistavaksi. 161/18.2.1972. Taulukot numeroidaan ja otsikoidaan selkeästi. Sarjajulkaisut Mikkelsson M (1998) Musculoskeletal pain and fibromyalgia in preadolescents. Penttinen S (2003) Lähtökohdat liikuntaa opettavaksi luokanopettajaksi. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 133. New York, NY, Academic Press, 63-105. Welsman J, Armstrong N (2000) Physical activity patterns in secondary schoolchildren. 8.Taulukot Taulukoitten määrä pitää minimoida. Turun yliopisto. European Journal of Physical Education, 5 (2), 147-157. 4. Komiteanmietintö 1976: 42. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Lisensiaatintutkimus. Kaikista kuvioista tulee toimittaa kaksi painokelpoista paperikopiota. Komiteanmietinnöt Perhekasvatustoimikunnan mietintö. Kuvioille annetaan erillisellä paperilla otsikko ja kuvateksti, joka tekee si57. Kuviot Kuvioiden tehtävänä on täydentää tekstiä. Taulukot tallennetaan omiksi tiedostoikseen ja lähetetään sähköpostilla lehden toimitukseen yhdessä tekstitiedoston kanssa
Teksti:TIINA HEINONEN, JYRKI AHO Laadukas kuntotestaus palvelee asiakasta turvallisesti ja yksilöllisesti Vajaan vuoden toimineen kuntotestauksen laatujärjestelmän kautta on jo kertynyt tärkeää tietoa suomalaisen kuntotestaamisen tilasta. Riskitekijöiden kartoitus entistä tärkeämpää Turvallisuudesta huolehtiminen on yksi tärkeimmistä testeihin liittyvistä toimenpiteistä. Vakavampien sydänja verenkiertoelimistön sairauksien oireet, kuten rintakipu tai hengenahdistus levossa tai kevyessä rasituksessa, tulisi selvittää. Mikäli testissä tapahtuu jotain poikkeavaa, toimitaan useimmissa paikoissa vakiintuneen, mutta kirjaamattoman käytännön mukaisesti. Asiakkaat tulevat kuntotestiin erilaisista syistä. riskiryhmien tunnistaminen ja testipaikan olosuhteisiin sovellettujen toimintaohjeiden kirjaaminen. Kuntotestaustoi mi nna n yhtenäistäminen on edelleen suuri haaste. Suurin osa kuntotestausasiakkaista on kuntoilijoita, terveysliikkujia tai terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia kansalaisia. Tämä tulisi huomioida mm. Ne kannattaa liittää testattavan esitietoihin ja ennen testiä tehtäviin taustamittauksiin. Testi voi olla myös tarpeellinen peruskartoitus liikkujan terveyden kannalta turvallisen liikunnan varmistamiseksi. pukuhuoneiden sijoittelussa muihin tiloihin nähden. Olipa testin tavoite mikä tahansa, on tärkeää, että testaus on laadukasta, asiakaslähtöistä ja turvallista. Lisätietoja näistä riskitekijöistä löytyy 111111. Jos laboratorio kokeisiin ei ole mahdollisuutta, jäävät kolesteroliJa sokeriaineenvaihduntatiedot asiakkaan oman ilmoituksen varaan. Myös verenpaine ja sukurasitus jäävät yllättävän usein tarkistamatta ennen testiä. Kuntotestaaminen on laajentunut kuulumaan kiinteäksi osaksi mm. Huomioitavia asioita ovat myös huimaus, pyörtyminen ja sydämen rytmihäiriötuntemukset erityisesti ruumiillisen rasituksen yhteydessä. Kuntotestauksen käsikirjasta (2). taulukko 1). Esitietojen ja lyhyen haastattelun perusteella voidaan jo melko hyvin arvioida testattavan riskejä. Osassa testipaikoista on pukuhuoneissa käytössä hälytysjärjestelmä. Maksimaalisissa testeissä lääkärin läsnäolo on paikallaan myös kohtalaisen riskin testauavilla. kuntoja liikuntakeskusten, työterveyshuoltojen, kuntoutuslaitosten ja muiden terveydenhuollon yksiköiden toimintaa. Riskien arvioinnin perusteella testattavat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1) matalan riskin testattavat, 2) kohtalaisen riskin testattavat ja 3) korkean riskin testattavat (kts. Turvallisuuteen liittyy mm. American College of Sports Medicine (1) suosittelee, että ennen testejä selvitetään seuraavat asiat: läh isuvu n sairaushistoria eli ns. Riskitekijöiden kartoitus on entistä tärkeämpää. Toiselle testi voi olla virike tai motivoija liikuntaharrastuksen aloittamiseen. Myös ennen täysin liikkumattomat sekä yhä vanhemmat henkilöt hakeutuvat omaaloitteisesti kuntotesteihin. Suositella58 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 1 /2007. Lääkärin tarkastus ennen testiä sekä lääkärin läsnäolo testissä on suositeltavaa aina, kun kyseessä on korkean riskin testattava. Siitä ei kannata tinkiä. (taulukko 2 ) Asiakkaan vointia on hyvä seurata myös testitapahtuman jälkeen. Se on myös nostanut esiin uusia kehittämiskohteita. K untotestaustoiminta tulisi järjestää niin, että se on mahdollisimman turvallista. sepelvaltimotauti tai tyypin 2 diabetes), tupakointi, verenpaine, veren kolesteroli pitoisuus, sokeriaineenvaihdunta, lihavuus sekä liikunnan puute. sukurasitus (esim. Testauksen avulla halutaan ehkä selkeyttää harjoittelun tavoitteita tai seurata sen onnistumista
Järjestelmään liittynyt yhteisö saa yksilöllisen palautteen ilmoittamiensa tietojen perusteella. ltsearviointina toteutettava järjestelmä toimii työkaluna oman kuntotestaustoiminnan arvioinnissa, kehittämisessä sekä turvallisuuden parantamisessa. Tähän mennessä Kuntotestauksen laatujärjestelmään kertyneiden tietojen perusteella testien nirnikkeissä on eniten eroja aerobisen suorituskyvyn mitKUNTOTESTAUSVERKOSTO JA KUNTOTESTAUKSEN LAATUJÄRJESTELMÄ ALOITTIVAT TOIMINTANSA HUHTIKUUSSA 2006 Kuntotestausverkosto on Liikuntatieteellisen Seuran ylläpitämä järjestelmä, joka on tarkoitettu testaamisen parissa työskentelevien yhteiseksi verkostoksi. Turvallisuuden huomioiminen 6. LIIKUNTA & TIEDE 44 • 1 /'2007 59. Tärkeitä tietoja niissä ovat mm. Asiakkaan näkökulmasta sekava termistö on hankala. Jos tämä ei ole mahdollista, on vaihtelevasta nimikkeistöstä johtuen ehkä vaikeaa löytää samaa palvelua ja testiä muualta. Suostumukset ja kehittäminen Lue lisää ja liity mukaan verkostoon osoitteessa www.kuntotestaus.net. Myös ne kriteerit, joitten perusteella testiä ei tule suorittaa tai se tulee keskeyttää on syytä kirjata erikseen. Henkilökunta ja testausolosuhteet 3. Testeissä käytettävät laitteet ja välineet 4. Kuntotestausverkoston jäsenillä on mahdollisuus liittyä Kuntotestauksen laatujärjestelmään. Liittyminen tapahtuu www.kuntotestaus.net sivustolla täyttämällä omaa toimintaa kuvaava lomakkeista. Laaduntarkkailu 8. Testauspaikan omia olosuhteita huomioivia ohjeita sen sijaan on kirjattu harvemmin. Testausprosessit 7. ensiapuvälineistön sijainti, tärkeät puhelinnumerot, hätäpoisturnisreitit jne. Esimerkiksi UKK-kävelytestissä tämä tarkoittaa mm. Testinimikkeiden viidakossa Kuntotestauksen laadun kehittämishankkeen yhtenä tavoitteena on testaustoiminnan yhtenäistäminen. vaa olisi, että jokaisessa testauspaikassa kirjattaisiin omaan toimintaympäristöön sovelletut turvallisuusohjeet poikkeustilanteen varalle. Mikäli johonkin testiin on julkaistu omat erilliset testiohjeet, niitä käytetään myös paljon. Testipaikan tiedot 2. Parhaassa tilanteessa asiakas voi palata jo tuttuun testipaikkaan seurantatestiin. Asiakkaan tulee olla melko valveutunut palveluntuottajaa ja palvelua valitessaan. Käytössä olevat testit 5. Toisaalta testistä käytetyn markkinointinimen tulisi myös kuvata testiä mahdollisimman hyvin. Testaamiseen liittyy olennaisesti seuranta ja testien toistaminen tietyin väliajoin. Vakiintuneeseen käytäntöön ei kannata luottaa. Tämä tarkoittaa sitä, että testiohjeita tarkennetaan niin, että testipaikan olosuhteet, välineet jne. Kuntotestauksen laatujärjestelmässä suositellaan, että testipaikan olosuhteisiin sovitetut työohjeet kirjataan, mikäli testiä tehdään viikoittain tai useammin. Toimipaikan olosuhteisiin sovelletut kirjatut testija turvallisuusohjeet ovat tarpeen myös esimerkiksi uuden työntekijän perehdyttämisessä. Samoista testeistä käytetään markkinoinnissa hyvin erilaisia nimikkeitä ja toisaalta samannimisten testien kokonaissisältö voi vaihdella. Testien sisältöjen tai hintojen vertailu nimikkeiden perusteella on vaikeaa. Kuntotestauksen laatujärjestelmässä arvioitavat osa-alueet: 1. otetaan huomioon. sitä, että kirjataan sisäiset ohjeet siitä miten 2 kilometrin kävelyrata ko. Näin liikuntaohjelman sopivuutta ja tehoa sekä kunnon kehittymistä voidaan arvioida. Se tarjoaa ajankohtaista tietoa kuntotestaamisesta ja siihen liittyvistä asioista ja toimii alan ammattilaisten keskustelufoorumina. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteneviä käytäntöjä eli testien tekemistä samanlaisilla testiohjeilla ja protokollilla, mutta myös testinimikkeiden ja termistön yhtenäistämistä. Yhtenäiset toimintatavat on hyvä varmistaa ainakin kerran vuodessa. Mukaan hyväksytyillä on mahdollisuus omien kuntotestauspalvelujensa markkinointiin wwwkuntotestaus.net sivustolla. Verkoston tarkoituksena on kehittää kuntotestaustoiminnan laatua ja turvallisuutta Suomessa ja auttaa testaustyötä tekeviä oman työnsä ja tarjoamiensa palvelujen kehittämisessä. Jos testaajia on useampia toiminnan laadun tarkkailusta tulee huolehtia säännöllisellä sisäisellä koulutuksella. Ohjeet oman testipaikan olosuhteisiin Kuntotestauksen käsikirja toimii useissa testauspaikoissa testiohjeiden lähdemateriaalina. paikassa järjestetään. Markkinoinnin kannalta on tietysti tarpeen, että testeillä on myyvät ja innostavat nimikkeet
Useita ominaisuuksia kartoittavia testi paketteja, joissa jokaisessa ominaisuudessa kuntoluokitus on tehty samalla viiteryhmällä, on vähän. rekisteriselosteei. Jos kuntotestaustoirninta on osa laajempaa toimintakokonaisuutta ja yhteisössä käytetään yhteisiä rekisterejä, saattaa rekisterinpitovelvoite olla täytetty jo laajemmassa toimintaympäristössä eikä siitä 60 LIIKUNTA & TIEDE 44 • l /2007. Termistön lisäksi näissä paketeissa on ongelmallista testiosioiden erilaiset viitearvot ja kuntoluokitukset. Yleisesti käytetään jotakin testin markkinointinimeä tai testin sisältöä kuvaava nimeä. Halutessaan asiakas voi myös pyytää nähtäväkseen ko. Siitä ilmenee, kuka on henkilötietojen käsittelystä vastaava rekisterinpitäjä. Yleisnimike "lihaskuntotesti" ei kuitenkaan kerro millä protokollalla testit tehdään. Lihaskuntoa arvioivissa testeissä nimikekirjo on huomattavasti suppeampi. testin "markkinanimen" lisäksi aina lyhyesti kuvattaisiin testin sisältö. Viranomaisille sitä ei tarvitse lähettää. TAULUKKO 2: Suositus lääkärin läsnäolosta kuntotestissä (ACSM 2000 pohjalta, katso Kuntotestauksen käsikirja). Nimi saattaa juontaa juurensa esimerkiksi käytetystä tietokoneohjelmistosta. Asiakkaalle voi kuitenkin olla oleellista tietää tarkemmin, mikä testi on kyseessä. TAULUKKO 1: Riskiryhmät (ACSM 2000 pohjalta, katso Kuntotestauksen käsikirja). MATALAN RISKIN TESTATTAVAT: alle 45-vuotiaat miehet, jotka ovat oireettomia ja joilla on enintään yksi riskitekijä alle 55-vuotiaat naiset, jotka ovat oireettomia ja joilla on enintään yksi riskitekijä KOHTALAISEN RISKIN TESTATTAVAT: kaikki 45-vuotiaat ja sitä vanhemman miehet ja 55-vuotiaat tai sitä vanhemmat naiset kaikki henkilöt, jotka ovat oireettomia ja joilla on 2 tai useampia riskitekijöitä KORKEAN RISKIN TESTATTAVAT: henkilöt, joilla on yksi tai useampia sydäntai keuhkosairauteen viittaava oire tai joilla on sydäntai verenkiertoelinten*, hengityselinten** tai aineenvaihdunnan*** sairaus *sydänsairaus, ääreisverisuonten tai aivoverisuonten sairaus **krooninen keuhkoahtaumatauti, keuhkoastma, keuhkojen välikudoksen sairaus, kystinen fibroosi ***diabetes (tyyppi 1 tai 2) tai kilpirauhasen, munuaisten tai maksan sairaus taamiseen tai arviointiin liittyvissä testeissä. Yleisesti tunnutaan markkinoitavan lihaskuntotestiä tai isometristä voirnatest iä ilman, että testin sisällöstä kerrotaan nimessä sen enempää. Eri testien kuntoluokituksia voi olla vaikea verrata toisiinsa. Rekisteriseloste kertoo mihin asiakkaan henkilötietoja käytetään Rekisteriseloste tulee henkilötietolain mukaan laatia kaikista henkilörekistereistä. Seloste tulee pitää jokaisen saatavilla rekisterinpitäjän toimipaikassa. Seloste kertoo myös, mitä henkilötietoja rekisterissä on, mihin niitä käytetään ja minne tietoja säännönmukaisesti luovutetaan sekä tietojen suojauksen periaatteet. Olisi suotavaa, että ns. Testaajan tulisi aina huomioida millaisella tutkimusjoukolla kyseiset viitearvot on luotu. Suositus lääkärin läsnäolosta* kuntotestissä (ACSM 2000 pohjalta) Submaksimaalinen testi Maksimaalinen testi Matala riski ei tarpeen ei tarpeen Kohtalainen riski ei tarpeen suositellaan Korkea riski suositellaan suositellaan * Kun lääkärin läsnäoloa suositellaan, lääkärin tulee olla lähettyvillä ja pikaisesti saatavilla, kun tarve vaatii. Usein markkinoidaan myös testi paketteja, joihin kuuluu useita eri ominaisuuksia arvioivia ja mittaavia testejä. Jos testipaikalla on useita toimipaikkoja, seloste on pidettävä nähtävillä niissä kaikissa
Sen sijaan suoranaisia testaustoimintaa kuvaavia laaturnittareita ei ole käytössä. Sixth edition. Viimeisin selvitys alalta on Kuntotestaus Suomessa selvitys vuodelta 2000 (3). Eri testien alkuperäisluokuuksiin voi olla hyvä tutustua. Näyttää siltä, että testeissä sattuneista poikkeamista ei juurikaan raportoida, eikä niistä pidetä kirjaa. Ohjeita rekisteriselosteen laatimiselle löytyy osoitteesta http://www. Verkosto tarjoaa ajankohtaista tietoa kuntoiestaarnisesta ja siihen liittyvistä asioista. Tällaista sisäistä laaduntarkkailua suositellaan tehtäväksi aika ajoin. Kuntotestauksen käsikirja. Helsinki, Liikuntatieteellinen Seura ry 2004 3. Kuntotestaustoirninta on ollut viime vuosina suuressa muutoksessa, joten uutta tietoa tarvitaan. 2. ACSM's Guidelines for ExerciseTesting and Prescription. Palautetilanne onkin asiakkaalle usein oleellisin osa koko testausprosessia. Testien toistaminen ja liikuntaohjeiden tarkistaminen tasaisin väliajoin auttavat asiakasta saamaan parhaan mahdollisen hyödyn palvelusta. Tuloksia peilataan asiakkaan elämäntilanteeseen, taustalla oleviin sairauksiin tms. Palaute on kaiken A ja Kuntotestaamiseen liiuyy olennaisesti testin jälkeinen tapahtumasarja. Jos esimerkiksi testipaikan tuloksissa kuntoluokitusten jakauma on kovin erilainen kuin alkuperäisluokituksessa, voi miettiä, onko vaikkapa käytetyssä testiprotokollassa jotain mikä vääristää tuloksia. Tässäkin mielessä kuntotestauksen laadun seurantaa on ollut syytä kehittää. Kuntotestaus Suomessa. Helimäki, E., Keskinen, K.L., Alen, M., Komi, PV, Takala, T S Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos, 2000. Laatujärjestelmän itsearviointimenetelmä ja siitä saatu palaute auttavat toiminnan arvioinnissa, kehittämisessä sekä turvallisuuden parantamisessa. Keskinen K.L, Häkkinen K, Kallinen M. Testipaikan sisäisen toiminnan kehittämisen kannalta ja myös valtakunnallisen kehitystyön kannalta LIIKUNTA & TIEDE 44 • 112007 61. Vaikeat termit tulisi selvittää sekä kirjallisesti että suullisesti. Laaduntarkkailu ja poikkeamaraportointi Testipaikat keräävät usein asiakaspalautettajoko osana laajemman toimintaympäristön laaduntarkkailua tai vain kuntotestitoiminnan kehittämiseksi. tarvitse kuntotestauksen osalta erikseen huolehtia. Siinä hänellä on mahdollisuus keskustella testaajan kanssa, kysyä, tarkentaa ja kertoa omista tunternuksistaan ja tavoitteistaan rauhallisessa ja kiireeuömässä tilanteessa. TIINA HEINONEN Koordinaattori Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: tiina.heinonen@lts.fi LÄHTEET 1. Kun pienetkin poikkeusja ongelmatilanteet kirjataan, voidaan testiohjeistuksia ja toimintatapoja tarkentaa. Valmiita ohjelmistoja käytettäessä paras lopputulos saavutetaan yleensä silloin kun ohjelmiston automaattisesti antamaa palautetta voidaan muokata huomioimalla asiakkaan yksilölliset tarpeet ja taustat. Kuntotestauksen laatujärjestelmään on tähän mennessä antanut tietojaan parikymmentä kuntotestausta harjoittavaa tahoa. 1990-luvun alusta käytössä olleeseen laatuluokitukseen verrattuna järjestelmään tullut mukaan hyvin erityyppisiä toimijoita. Yleensä testillä pyritään vaikuttamaan liikuntatottumuksiin. Ne tulisi pyrkiä rakentamaan siten, että asiakas kokee saavansa yksilöllistä palautetta ja yksilöllistä liikuntaohjausta ilman että asiakkaan henkilökohtaisten tietojen salassapito vaarantuu. Testeistä tulisi aina antaa sekä suullinen että kirjallinen palaute niin, että asiakas sen ymmärtää. Yksilölliset liikuntaohjeet kuuluvat tyypillisesti palautetilanteeseen. Ryhmäpalautetilanteet ovat haastavia. Toim. Toiminnan avulla voidaan jatkossa välttyä jopa vaaratilanteilta. Kuntotestauksen laatujärjestelmä kehittämisen työkaluna Kuntotestausverkosto ja laatujärjestelmä pyrkivät auttamaan testaustyötä tekeviä oman työnsä ja tarjoamiensa palvelujen kehittämisessä. Testaajalla taas on mahdollisuus käydä läpi testin tuloksia ja vaikuttaa asiakkaan liikuntatottumuksiin. Seurantaan kannattaa panostaa entistä enemmän. jotka saattavat vaikuttaa liikuntasuosituksen laatimiseen. Testaukseen tarkoitetut tietokoneohjelmistot ovat suuri apu sekä testiä suoritettaessa että palautetta laadittaessa. Testeistä saatuja kuntoluokituksia verrataan harvoin testien alkuperäisluokituksiin. Vaikka testauspaikat kysyvät testattavilta luvan tallentaa tuloksia testipaikan tietojärjestelmään, vain noin puolella Kuruotesrauksen laatujärjestelmään liittyneistä testipaikoista on henkilötietolain edellyttämä rekisteriseloste. olisi toivottavaa, että kaikista poikkeustilanteista raportoitaisiin. tietosuoja.fi/ . American College of Sports Medicine 2000
Uusia ratkaisuja 13 kunnassa Nyt päättynyt erityisliikuntaa kuntiin 2004-2006 hanke on tuottanut hyviä tuloksia. Lisäksi erityisliikunnanchjaaja huolehtii tiedotuksesta, koulutuksesta, tilastoinnista ja seurannasta. erityisryhmien liikunnan suunnittelu ja organisointi, erityisliikunnan kehittäminen yhteistyössä kunnan eri hallinnonalojen, järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa. VammaisJa erityisliikuntajärjestöjen valtionavustuksia on 2000-luvulla korotettu merkittävästi. Valtioneuvoston terveysliikuntaa edistävän periaatepäätöksen mukainen hanke suunnattiin asukasmäärältään 10 00020 000 asukkaan kuntiin, 62 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 1 /2007. Kuntiin palkattiin seitsemän uutta erityisliikunnasta vastaavaa työntekijää ja perustettiin 169 uutta erityisliikuntaryhmää, joissa liikkui arviolta 2 200 uutta liikkujaa. Näiden järjestöjen kautta liikuntaan osallistuu nykyisin jo lähes 100000 eri lailla vammaista tai pitkäaikaissairasta kansalaista. Valtakunnallisesti kuntien erityisliikunta kaipaa kuitenkin edelleen kehittämistä. Opetusministeriö käynnisti hankkeen yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön, Suomen kuntaliiton, Liikuntatieteellisen Seuran ja 13 projektikunnan kanssa vuonna 2004. Suomen Kuntaliiton vuonna 2000 tehdyn selvityksen mukaan erityisliikuntatoimintaa toteutetaan laaja-alaisemmin niissä kunnissa, joissa on palkattuna erityisliikunnasta vastaava työntekijä. Suuri osa erityisryhmiin kuuluvasta väestöstä ei kuitenkaan kuulu alan järjestöihin. Tähän on vaikuttanut etenkin 1981 valmistut erityisryhmien liikuntatoimikunnan mietintö, jossa esitettiin, että yli 10000 asukkaan kuntiin palkataan erityisliikunnanohjaajia. Erityisliikunnanohjaajan työnkuvaan kuuluu ryhrnäohjauksen ohessa mm. Kuntien liikuntatoimistoihin on palkattu erityisliikunnanohjaajia valtionapuperusteisesti vuodesta 1984 lähtien. Teksti:TONI PIISPANEN ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2004-06 PROJEKTI: Kaksi tuhatta uutta liikkujaa Erityisliikuntaa kuntiin -projektin sato on kypsynyt. K untien liikuntatoimi on ollut keskeinen toimija erityisliikunnassa jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan
Osallistumiselle luotiin erilaisia tukimuotoja, kuten seniorikortti 65+. Erityisliikuntaa kuntiin 2004-06 hankkeessa korostettiin kuntien omien resurssien löytämistä, hallintokuntien rajat ylittävää yhteistyötä sekä toimenpiteiden suunnittelua niin, että kuntalaisilla on päivittäisessä elinympäristössään mahdollisuus osallistua omia edellytyksiä vastaavaan, terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan turvallisella tavalla. Projektissa luotiin perusteita kuntien liikuntatoimen määrärahojen kohdentamiseksi erityisliikuntatoimintaan. Projektissa erityisryhmille luotiin tasa-arvoisempia liikuntaedellytyksiä. Kunnissa projektin myötä perustelut kehittämistyöryhmät oli koottu laaja-alaisesti. Enryisliikuruaan hankittiin uusia ammattitaitoisia ohjaajia ja tuntiohjaajille järjestettiin osaamista vahvistavaa koulutusta. Projektissa saatiin samansuuntaisia kokemuksia kuin mitä on raportoitu Suomen Kuntaliiton vuoden 2000 lopulla kaikkiin kuntiin ulottuneen liikuntatoimen tilanneselvityksessä (Forsström 2000). Liikuntaesteettömyyteen kiinnitettiin huomiota ja uusia innovaatioita mm. Väestömäärältään alle 10000 asukkaan kunnat voivat esimerkiksi järjestää soveltavaa liikuntaa siten, että kaksi tai useampi kunta toimii yhteistyössä. Projektikuntien taloudellinen satsaus erityisliikunnan kehittämiseen oli myös merkittävä. Kuntaliitokset koettelevat erityisliikuntaa Kumien palvelurakenteet muuttuvat tulevissa kuntaliitoksissa. Uudessa hankkeessa mukana yhdeksän kuntaa Liikuntatieteellinen Seura on valmistellut yhteistyössä Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaoston kanssa kuntien liikuntatoimen erityisliikuntatoiminnan kehittämishankkeen, joka toteutetaan vuosina 2007-2009. Erityisliikunnan järjestäjien yhteistyö lisääntyi ja kehittyi mm. liikuntaesteeuomistä reiteistä syntyi. Erityisliikunnan yhdistyminen tulisi toteuttaa suunnitellusti, koska erityisliikuntaa järjestävät useat eri tahot ja erityisliikunta koskettaa useaa hai Ii n nonalaa. Projektin myötä saatiin aikaan seitsemän uutta erityialiikunnanohjaajan tointa ja yksi puolipäiväinen tuntiohjaajan nimikkeellä toimiva erityisliikunnanohjaaja. Erityisliikuntaa kuntiin 2004-06 projektissa kokeiltiin kahden kunnan yhteisen erityisliikunnanohjaajan toimivuutta Kurikassa ja Ilmajoella. Vakituinen erityisliikunnanohjaajan toimi nähtiin parhaaksi vaihtoehdoksi useimmissa kunnissa. Myös ohjaaja-avustuksia jaettiin entistä enemmän ja erityisliikunnan koulutuksiin sai tukea. Erityisliikuntaa toteutetaan laaja-alaisemmin niissä kunnissa,joilla on palkattu erityisliikunnasta vastaava työntekijä. Hankkeen rahoittajina toimivat opetusministeriö ja sosiaalija terveysministeriö. Kuhunkin projektikuntaan luotiin sinne soveltuva toimintamalli, johon erityisliikuntatoiminta rakentui. Hankkeeseen on ilmoittautunut yhdeksän kuntaa. Erityisliikuntatoiminnan järjestämisessä tarvitaan edelleen uusia organisointi-, toimintaja ohjausmalleja. Liikuntaedellytysten lisääminen ei ole mahdollista pelkästään liikuntajärjestelmän voimin eikä kuulu pelkästään sen vastuualueelle. Vastuun uusjakoa on edelleen tehtävä myös kunnan, järjestöjen, yritysten ja yksityisten ihmisten kesken. Kuntien tekemien erityisliikunnan peruskartoitusten ja kehittämissuunnitelmien pohjalta erityisliikuntaa kehitettiin kunkin kunnan tarpeet huomioiden. Kuntien yhdistyminen tuo omat haasteensa myös erityisliikunnalle. Esimerkiksi moniin pieniin kuntiin ei erityisliikunnanohjaajaa kuitenkaan voida palkata. kunnissa koottujen uusien yhteistyöfoorumien kautta. Tällöin toiminalle on valittava toinen toteuttamistapa. Hankkeen kohderyhmänä ovat edelleen sellaiset l.0000-20000 asukkaan kunnat, joissa ei ole palkattua erityisliikunnanohjaajaa. joissa ei ollut palkattuna erityisliikunnanohjaajaa Hankkeessa olivat munana Hamina, Hanko, Haukipudas, Ilmajoki, Joutseno, Kurikka, Lieto, Loimaa, Nurmes, Närpiö, Orimattila, Siilinjärvi ja Tammisaari. Kokemukset olivat myönteisiä, mutta malli vaatii toimiakseen sopivan väestöpohjan ja hyvän kuntien välisen yhteistyön. TONI PIISPANEN Projektipäällikkö liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: toni.piispanen@lts.fi www.erityisliikunta.fi LIIKUMTA & TIEDE 44 , 1 /'2fiJ7 63. Näin työryhmien kokouksissa selkiytettiin myös erityisliikunnan järjestämisen työnja vastuunjakoa. Määrärahojen lisääntyminen näkyi lähinnä henkilöresurssien lisääntymisenä. Usein kyseessä oli erityisliikunnanohjaaja, mutta joissakin tapauksissa myös muu liikuntatoimen viranhaltija. Projekti kunnat arvioivat saaneensa liikuntatoimintaan mukaan noin 2 200 uutta erityisryhmiin kuuluvaa. 2 200 uutta liikkujaa Erityisryhmien liikuntatoirninta lisääntyi huomattavasti. Kunnissa järjestettiin 2-3 erityisliikunnan koulutusta vuosittain. Tärkeäksi koettiin se, että jollekin kunnan toimihenkilölle kohdistetaan työaikaa erityisliikunnan kokonaisuuden hoitamiseksi. Projektin aikana kunnissa käynnistyi yhteensä 169 uutta ryhmää. Liikuntatoimi myönsi erityisliikuntaa järjestäville järjestöille ohjaaja-avustusta liikuntaseurojen seura-avustusten tapaan. Kehittämishankkeen tärkeimpänä tavoitteena oli käynnistää uusia, pysyviä käytäntöjä
Suomessa Liiku Terveemmäksi -päivän vietto käynnistyi vuonna 2005 Liikuntatieteellisen Seuran aloitteesta. Liikunnallisen elämäntavan hyödyt eivät rajoitu vain yksilöön itseensä; niistä hyötyvät läheiset ihmiset, työyhteisö ja koko yhteiskunta. Lisätietoja: EEVA TULISALO Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: eeva.tulisalo@lts.fi www.liikuterveemmaksi.fi 64 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 1 /2fXJ7. Nyt päivää vietetään jo yli 50 maassa. Liiku terveemmäksi aktiivisten ihmisten ja yhteisöjen yhteinen liikuntapäivä toukokuussa Maailman terveysjärjestön, WHO:n kansainvälistä terveysliikuntapäivää "Move for Health" eli Liiku Terveemmäksi Motion är Hälsa -päivää vietetään 10.5. Liikkumaan olisi innostettava etenkin sellaisia lapsia ja aikuisia, jotka eivät harrasta liikuntaa lainkaan tai jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Tapahtumien toivotaan ajoittuvan karnpanjapäivään ja sen lähiviikkoihin (viikoille 18 20). Hyväkuntoinen ihminen suoriutuu arjen haasteista onnistuen ja tyydytystä tuntien. Ilmoita Liiku Terveemmäksi -päivän tapahtuma Liikuntatieteelliseen Seuraan sähköpostilla eeva.tulisalo@lts.fi tai rekisteröitymällä kampanjan nettisivulla www.liikuterveemmaksi.fi kohdassa "Ilmoita tapahtuma". Olennaista on, että tapahtuma edistää liikuntaa osana kaikkien kansalaisten terveellistä elämäntapaa. Aktiivinen arkiliikunta on harrastajalleen edullinen ja miellyttävä tapa kohentaa kuntoa. Tutustu ja ilmoittaudu internetissä Haluatko tulla mukaan. Samana vuonna aloitettiin Maailman terveysliikuntapäivän "Move for Health" vietto. Suomessa tämän vuoden teemana on "Aktiiviset työpaikat': W HO nosti liikunnan tärkeään asemaan terveyden edistämisessä vuonna 2002 hyväksymässään strategiassa. Hyvässä kunnossa oleva työntekijä jaksaa työssään paremmin, on motivoituneempi, sairastaa vähemmän ja kokee itsensä terveemmäksi sekä viihtyy työssään ja luo positiivista ilmapiiriä työyhteisoönsä. Liiku Terveemmäksi -påivää voi viettää työpaikoilla, kodeissa, päiväkodeissa, kouluissa, palvelutaloissa, vanhainkodeissa, kerhoissa ja liikuntatai urhei1 useuroissa. Materiaalia internetistä Liiku Terveemmäksi -päivän materiaalia (tunnus, kirjepohja, PowerPoint-esitys, juliste, taustatietoa liikunnan terveysvaikutuksista jne.) voi ladata veloituksetta internetistä osoitteesta: www.liikuterveemmaksi.fi kohdasta "Materiaalipankki". Päivittäinen hyvinvointi, työssä jaksaminen ja elämänhallinta ovat merkittävän paljon kiinni siitä, kuinka hyvin pidämme huolta fyysisestä kunnostamme. Päivä voi rakentua esimerkiksi venyttelytuo kioista, ruokatuntikävelyistä, pyöräretkistä, liikuntaleikeistä, palloiluturnauksista, leikkimielisistä urheilukisoista, liikunnan terveysvaikutuksista kertovista keskustelutilaisuuksista tai liikuntatilojen ja -välineiden esittelyistä. Kaikki mukaan! Liiku Terveemmäksi -päivän tapahtumia voivat järjestää niin työpaikat, erilaiset yhteisöt kuin yksityishenkilötkin. Tavoitteena on saada mukaan mahdollisimman monia toimijoita ja yhteisöjä niin valtakunnan kuin paikallistasollakin. Miksi kannattaa liikkua. Liikunta kohottaa kuntoa, piristää mieltä ja tarjoaa mahdollisuuden sosiaalisten kontaktien solmimiseen
Parempaa käyttöä tällaiselle ratkaisulle saattaisi kuitenkin olla esimerkiksi sotilailla, jotka joutuvat juoksemaan painava reppu selässään. Amerikkalainen tutkimusryhmä halusi selvittää riittääkö adaptaation muodostumiseen pelkkä oleskelu vuoristossa kasvuiässä. Sitä vastoin liikunnan lisäyksellä painoaan pudoitaneella ryhmällä merkitseviä muutoksia ei havaittu. Nature 444: 1023-1024, 2006. comlnatu re!jou rnal!v444/n 7122/ abs/4441023a.html Painoa kannattaa pudottaa lisäämällä liikuntaa, ei vähentämällä syömistä . Verrattuna kontrolliryhmään syömistä vähentäneen ryhmän luuntiheys aleni merkitsevästi, erityisesti murtumille alttiilla lonkan alueella. Kuudella testatulla koehenkilöllä energiankulutus pieneni samalla kävelynopeudella 27kg:n taakkaa repussa kantaen 640 W:sta 600 W:iin. Sitä vastoin 3800 111 korkeutta vastaavassa happipitoisuudessa (13%) tehdyissä testeissä keuhkojen diffuusiokapasiteetti ja veren happi pitoisuus olivat korkeampia ja lakraau.ipuoisuus testin lopussa matalampi kasvuikänsä korkealla viettäneillä koirilla. Liikunnan biotieteiden maailmasta Uudentyyppinen reppu vähentää energiankulutusta ja säästää niveliä . Yhteensä 48 lievästi ylipainoista amerikkalaista jaettiin kolmeen ryhmään niin, että 19 henkilöä pudotti painoa syömällä vähemmän ja toiset 19 liikkumalla enemmän. Biomechanics: Rubber bands reduce the cosi of canying loads. Resiclence at 3,800m Altitudefor Five Months in Growing Dogs Enhances Lung Diffusing Capacity for Oxygen that Persists at Least 2.5 Years. Toinen osa tulee selkään normaalinrepun tapaan ja toinen osa liukuu kumi nauhojen varassa vaimentaen pyst.ysuuruaista liikettä. Kuminauhat eivät kuitenkaan ole suoraan perinteisten olkaimien paikalla, vaan repun kahden osan välillä. Loput 10 henkilöä saivat opastusta terveellisiin elämäntapoihin, mutta heitä ei kannustettu lisäämään liikuntaa tai syömään vähemmän. Amerikkalaistutkijat ovat kehittäneet uudentyyppisen repun, jolla voidaan vähentää energiankulutusta kävelyn aikana. Villareal DT, Fontana L, Weiss EP, Racette 5B, Steger-May K, Schechtman KB, Klein 5, Holloszy JO. Vuoristo-olosuhteissa järjestettävät kilpailut, erityisesti kestävyyslajeissa, asettavat ihmisen fysiologian normaalia kovemmalle koetukselle. Archives of lnternal Medici ne 166: 2502-2510, 2006. 7 kg ja syömistä vähentäneellä ryhmällä keskimäärin n. Tiedetään, että syntymästä saakka vuoristossa asuneilla on parempi keuhkojen diffuusiokapasiteetti eli se kuinka hyvin happi siirtyy sisäänhengitetystä ilmasta vereen. Journal of Appliecl Physiology, in press. Vaikka tämä 40 W pudotus tuntuu ehkä pieneltä, niin verrattuna tämän 27 kg:n taakan aiheuttamaan energiankulutuksen lisäykseen (176W) tällä kävelynopeudella, kyseessä on kuitenkin merkittävä pudoLUs. Rome LC, Flynn L, Yoo TD. Nämä tulokset antavat viitteitä siitä, että jo pelkän kasvuiän viettäminen korkeassa ilmanalassa saattaa antaa korvaamattomia etuja vuoristossa pidettävissä kilpailuissa kesiävyyslajeissa. http://www. h ttp:l!a rch i 11 te .a ma-assn. Nämä löydökset korostavat edelleen liikunnan tärkeää merkitystä terveellisessä painonpudotuksessa. 8 kg. Hsia CC,Jolmson)r RL, McDonough P, Dane DM, Hurst MD, Fehmel JL, Wagner HE, Wagner PD. Bone mineral density response to calol'ic restriction-induced weight loss or exercise-inducecl weight /oss. Lisäksi heillä tiedetään olemaan parempi suorituskyky vähähappisissa olosuhteissa. Sitä vastoin luiden kuntoon painon pudotuksella oli erilaiset vaikutukset. Repun toiminta perustuu joustaviin kuminauhoihin, jotka vaimentavat repun pystysuuntaista liikettä kävelyn aikana alle puoleen verrattuna "kiinteään" reppuun. Nähtäväksi jää, löytävätkö nämä reput tiensä uusien ekaluokkalaisten selkään ensi syksynä. Harjoitusohjelman jälkeisissä kuormitusresreissä ei havaittu ryhmien välillä mitään eroja missään miiatuissa parametreissa, kun testit tehtiin normaalissa ilmanalassa (happipitoisuus 21%). o rgl cgi!con ten tlabst ract/ 166/22/2502 Vuoristossa asuminen kasvuiässä näyttää parantavan liikkumisen taloudellisuutta aikuisiässä . nat u re. Harjoitusohjelmaan osallistui samaan aikaan myös kuusi muuta koiraa, jotka olivat kasvaneet vastaavan ajan normaalissa ilmanalassa. Tuore amerikkalaistutkimus osoittaa, että näin kannattaa tehdä ainakin luiden kannalta. Tutkijat veivät kuusi nuorta (2.5 kk:n ikäistä) koiraa 3800 metrin korkeuteen viideksi kuukaudeksi, minkä jälkeen koirat tuotiin takaisin merenpinnan tasolle ja heille aloitettiin kaksi ja puoli vuotta kestänyt harjoitusohjelma. hup:!/jap.physiology.orglcgilcontentlabstractl 00971.2006vl KARI KALLIOKOSKI, FT, LitM Dosentti, erikoistutkija, tutkijatohtori Valtakunnallinen PET-keskus Turun yliopisto, Turku Sähköposti: Kari.Kalliokoski@tyks.fi LIIKUNTA & TIEDE 44, 1/2007 65. Testiryhmät osallistuivat vuoden pituiseen interventioon ja tavoitteena oli samantasoinen painonpudotus, missä onnistuttiin hyvin, sillä liikuntaa lisänneellä ryhmällä paino putosi keskimäärin n
Toinen toistaan helpompia menetelmiä. Liikuntamyönteinen seminaariyleisö huutaa hurmiossa: Ylipaino! Liikunta! Terveys! Lihavat! Läskitl Laiskat! Riittämättömästi liikkuvia on silti aiempaa enemmän. Mihin liikkumattomuus -ilrniösså tulisi kiinnittäå huomiota. Liikuntamantran hokijat aiheuttavat häpeän ja riittämättömyyden tunteita. Tutkijat ja virkamiehet lietsovat kuulijoita divisioonapäiväkåskyillåän. Voit haastaa muut heshusteluun tällä palstalla. Keshustelua on herättämässä LTS:11 tuthimusjajulhaisupäällihhö Esa Rovio. Liikkujat ovat kiusaajia. Tutkimuslaitokset Ja tutkijat torneissaan julkistavat innolla tuloksia, joissa osoitetaan liikunnan väheneminen ja ylipainon lisääntyminen. Liikekannallepano on alkanut. Massiivisia ohjelmia suunnitellaan ja taktiikoita laaditaan. Liikkumattomuus on itseään toteuttava noidankehä, josta ei pysty omin avuin pääsemään pois. Nykyinen liikuntaa ja terveyttä korostava, syyllistävä ja kapeasti rajautunu t keskustelu ei anna tilaa ymmärtää liikkumattomuuden ja ylipainon todellisia syitä. Lehdet julistavat kapinoi ta laskien taltuttamiseksi. ESA ROVIO Tutkimusja julkaisupäällikkö Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: esa.rovio@lts.fi Roviolla on uusi paihha heshustelulle. Liikuntaohjelmat ja divisioonapåiväkäskyt ovat tehokkaita syyllistäjiä. ilmiö on yhteisesti vaiettu Ja peitelty salaisuus. Onko tästä roolista ainakaan nykyisellä syyllistävällä otteella mahdollista päästä pois. Kuhaan ei ole turvassa. ROVIOLLA Liikuntapaatosta ja divisioonapäiväkäskytystä L iikunta ja ylipaino ovat tämän päivän muotisanoja. Vähän liikkuvat kiusauuja. On piirakkamallia, stepperiä, sauna-beluiä, erilaisia vatsalihashäkkyröitå, juomia, rasvoja ja trainereita. Luokaa turvallinen ilmapiiri ja hetki, jossa voitte asettua riittämättömästi liikkuvien asemaan ja kysyä heidän suhteestaan liikuntaan. Identiteetti ja kuva itsestä on rakentunut vuosien saatossa. Vuosia jatkunut totaalinen liikkumattomuus ja ylipaino on siitä kärsivälle henkilölle arka, intiimi ja herkkä aihe. Tutkijoiden ja päättäjien tieto ruuämäuörnästi liikkuvan ihmisen ajatuksista on olematonta. Tuokaa minulle aineisto, jossa totaalisesti liikkumaton ja ylipainoinen henkilö alkaa nauttia liikunnasta niin, että siitä tulee hänelle pysyvä elämäntapa. Tässä olisikin oiva haaste päättäjille, tutkijoille Ja liikkuville. Miksi I Nykyinen liikuntapaatos ja liikkumauomuuden todelliset syyt eivät kohtaa. Kyse on monimutkaisista lapsuuden ja nuoruuden kasvuympäristön arvoihin sekä dynamiikkaan liittyvistä ilmiöistä. Lehdet ja televisio pursuavat erilaisia liikunnan ja laihduttamisen menetelmiä. Tätä tilaa pitävät lähiympäristön ihmiset yllä. Jos puhuu, niin samaan aikaan ei voi kuunnella. Ongelmasta on tullut osa idern iteeu.iä. 66 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 1 /'XJJ7. Liikunnan parissa työskentelevät kutsutaan yhteisiin tilaisuuksiin hokemaan mantraa liikunnan terveysvaikutuksista. Kuinka raha ja tutkimus tulisi siis suunnata. Ei voi kuulla, jos ei kuuntele. Kerro, mitä epäkohtia haluat jakaa, ja mistä lwluat herättää heskustelua luhijoidemme lwnssa. Liikuntaja terveysintoilijat eivät ole asettuneet ylipainoisten asemaan. Tähän tilaan henkilö on juuttunut ja käpertynyt. Kiveäliään ei jätetä hääntämättä. Jäljet näkyvät myös itsetunnossa. Tavoitteena on liihunta1wlttuurin epähohtien lwrjaaminen
TAPAHTUNUTTA Toillliva liikunnan edistriminen työpaikoilla edellyttää saumatonta terveysliikunnan palveluketjua Työterveyshuollossa olisi hyvä olla tietoa paikallisista liikuntapalveluista, jotta asiakaskohtainen liikuntaa ohjaaminen saadaan joustavaksi ja tuloksekkaaksi. Hyviä kokemuksia on kuitenkin saatu verkostoitumisesta, jossa työterveyshuolto on toiminut koordinaattorina useiden pienyritysten terveysliikunnan edistämisessä. Työterveyshuollon tavoitteeksi on työterveyshuoltolaissa asetettu muun muassa edistää yhteistoimin työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työntekijän terveyttä sekä työja toimintakykyä. Yhteistyötä eri ammattilaisten kesken tarvitaan paljon nykyistä enemmän. Osaamiset kohtaamaan työpaikkojen liikunnassa. Terveyttä edistävän liikunnan palveluketjun toimintaidea on, että asiakkaalle tarjottavat työterveysja liikuntapalvelut sekä mahdolliset kuntoutuspalvelut hahmotetaan yhtenä kokonaisuutena, vaikka palvelut tuotetaan eri organisaatioissa. Liikunta & Tiede 43(2), 26-27). z w z 5 ~ (/J <( ., jjj T yöterveyslaitos ja UKK-instituutti toteuttivat hankkeen Terveyttä edistävän liikunnan toteuttamisen hyvät käytännöt työterveyshuollossa vuosina 2004-06 osana kansallista Veto-ohjelmaa. Keväällä 2007 ilmestyy Työterveyslaitoksen ja UKK-instituutin tutkijoiden kirjoittama opas terveysliikunnan edistämisen hyvistä käytännöistä työpaikalla. Varsinaiset liikuntapalvelut eivät kuulu työterveyshuollon jårjestettäväksi, multa sen on kyettävä neuvomaan asiakkaille sopivat liikuntamuodot ja mielellään myös osoitettava niitä tarjoavat palvelut. Ongelmana ovat pienyritykset, joissa työterveys usein mielletään pelkästään sairauksien hoidoksi. Erityyppisten työtehtävien omiLIIKUNTA & TIEDE 44 • 1 /2007 67. EIJA SAVOLAINEN, YTM Tiedottaja UKK-instituutti Sähköposti: eija.savolainen@uta.fi Täsmäliikuntaa työn kuormituksen mukaan Terveysliikunnan edistäminen työpaikalla on hyvä aloittaa kartoittamalla erilaisten työtehtävien kokonaiskuormittavuus, Jonka pohjalta arvioidaan kunkin työntekijän liikunnan tarve voidaan siis puhua täsmäliikunnasta. Osallistujina oli työterveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaisia. naispiirteistä ja niiden vaatimasta liikunnasta antoi seminaarissa esimerkkejä erikoislääkäri Hani Lindholm Työterveyslaitoksen tyokykylaboratoriosta: Kuumatyöntekijöillä, jotka työskentelevät ulkona helteellä, pesulassa tai keittiössä, ongelmana on lämmön kertyminen elimistöön ja neste hukka. 2006. Työpaikan ja yksilöiden todettuihin tarpeisiin perustuvat työololåhtöiset liikuntatavoitteet kirjataan vuosittain työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan, jonka tekemiseen osallistuvat työnantaja, työntekijät, työterveyshuolto ja työsuojelu. Liikunnan edistäminen työpaikalla kuuluu työhyvinvoinnin kokonaisuuteen ja se sopii hyvin työterveyshuollon normaaliin toimintaan, esimerkiksi osana tyoterveystarkastuksia, neuvontaa ja ohjausta. Liikunnan edistämisen onnistumisen edellytys työpaikoilla on toiminnan prosessinomaisuus: tiedonhankinta ja tarpeen arviointi edeltää toiminnan suunnittelua, toteutuksen arviointi ja seuranta luo pohjan toiminnan kehittämiselle (Lusa S., Tamrnelin T., Saarinen K. Tällaiseen kuormittavuuteen varaudutaan parhaiten kestävyysliikunnan avulla. Hankkeeseen liittyen Työterveyslaitos ja UKK-instituutti järjestivät helmikuussa 2007 Tampereella seminaarin työpaikkaliikunnan edistämisestä. Se antaa eri osapuolille käytännön valmiuksia kehittää terveysliikuntaa ja keskinäistä yhteistyötä. Lindholm kokemuksen mukaan isoissa työpaikoissa terveyttä edistävän liikunnan järjestäminen on jo yleistynyt. Näyttöpäätetyöskentelyssä ilmenevä niska-hartiaseudun lihasjännitysten estämiseen tehoaa puolestaan taukoliikuntavenyttely ja kuntosaliharjoittelu. Niiden sietäminen vaatii hikoilukapasiteetin harjoittamista sekä sydämen iskutilavuuden säilyttämistä ja parantamista. Toki työnantaja voi halutessaan kustantaa muitakin Ii i kuntati laisuuksia työntekijöilleen
Viesti on: Laihduttakaa liikkumalla ja parannatte samalla terveyttänne. Tarvittaisiinko vielä lisää ongelman pohtimista, kun kissa on nyt nostettu näyttävästi pöydälle vai valittaisiinko toimenpiteitä, joiden toteuttamista alettaisiin valmistella. Onnistumisen todennäköisyyden luvataan kasvavan, jos painon hallintaan otetaan mukaan ravinnon oikea laatu ja määrä. Liikunnan merkitystä korostetaan painokkaasti useampien ylipainoon liittyvien sairauksien ehkäisyssä. I ~ 1 TAPAHTUNUTTA Missä menee liikkumattomuuden riskiraja. Ylipainon haitat liikuntatilanteissa havaitaan selvästi. Voitaisiin katsoa, purevatko painon hallintaan valitut toimenpiteet. Sama koskee kysymystä, onko ylipaino jonkin rajan ylittämisen jälkeen katsottava sairaudeksi. L TS:n hallituksen asiantuntijafoorumissa viime joulukuussa kysyttiin" Miten voimme edistää Suomessa asuvien liikuntaa, terveyttä ja hyvinvoinua?" Kysymys tuli tarkastelluksi asiantuntemuksella hyvin monipuolisesti. Lihomisen aiheuttamista sairauskustannuksista on jo arvioita olemassa. Tästä huolimatta kuulijana jäin miettimään, mihin suuntaan toiminnan tasolla tulisi lahtea. Sitä ei kysytä, kuinka paljon Ii68 LIIKUNTA & TIEDE 44, 1 /'2007. Kattavien, jatkuvasti seurattavien yksilötietojen perusteella valtakunnallinen lihavuustilanneja sen muuttumisen päivittäminen tulisi mahdolliseksi. Moniammatillinen apu painon hallinnassa olisi rakennettava. Koulupoikien antropometrisen mittaamisen malli on olemassa vuodelta 1958, samoin on mittaustaito lyhyellä ohjauksella ja -Iaitteet. Mutta kuinka paljon se heikentää koulussa ja opiskelussa suoriutumista tai vähentää työpanosta eri syistä, on käsittelemättä jäänyt aihe paitsi Helsingin Sanomissa 18.01.07. Painon hallintaa voidaan tarkastella yhteiskunnan kannalta taloudellisen kysymyksenä, jossa yhtenä keskeisenä ongelmana keskusteluissa pidetään sitä, riittävätkö varat nykytasoisiin eläkkeisiin tulevina vuosina. Valtakunnallinen ohjelma niin, että ylipainoiseksi todetulle yksilölle lastentarhasta eläkeikään tarjottaisiin moniammatillista apua painon nousun pysäyttämiseen tai mieluummin painon keventämiseen, puuttuu
Mikä olisi liikkurnisvaiheiden lisäämisen ja tauotuksen tarkistamisen tarve töissä, olisi ilmeisesti hyödyllistä tietää. Eräs tämän hetken suurimmista haasteista on LIIKUNTA & TIEDE 44 • 1 /2007 69. Tiedetään kuitenkin, että toimintarajoitteen vaikeusaste on yhteydessä koululiikuntaan ja liikuntaan osallistumiseen. hominen lisää poissaoloja, pienentää yksilöiden työpanoksia ja samalla vähentää bruttokansantuotetta. Yhteys ei todennäköisesti ole suoraviivainen. Lihaviksi ilmoitettujen suuri määrä jo nyt ja ongelman nopeaksi ilmoitettu paisuminen edellyttäisivät mielestäni välitöntä asian selvittämistä. Julkinen venyttelykin voitaisiin ajatella hyväksytyksi. Töiden liikkumattomuuden vähentämisen ohella olisi saatava aikaan korjauksia elinympäristössä. Näitä kannattaisi tarkastella liikuntaan liittyvänä ilmiönä muutenkin kuin kysymällä voittajalta: "Miltäs nyt tuntuu?" ja punnita ajatusta, että tunne mitä ilmeisimmin ohjaa voimakkaasti päätäntää ja on näin vahvasti toteutettavien toimenpiteiden taustalla. Tämän selvittämiseen tarvittaisiin mittari, josta näkisi päivittäisen istumisen määrän ja istumarupearnien pituudet. Mielihyvä on tunne, jonka kokemiseen pyritään monilla eri tavoilla. Täsmällistä kokonaiskäsitystä siitä, miten vammaiset oppilaat ja opiskelijat osallistuvat kouluja vapaa-ajan liikuntaan eri pohjoismaissa ei ole mahdollista muodostaa puuttuvan tutkimustiedon vuoksi. Pidän tätä lähestymistapaa parempana ja arvokkaampana yrittää kuin tarjolle tulossa olevia maksullisia painonhallinnan palveluita. Liikunnan yhteydessä tunteita syntyy mm. Toisaalta Suomesta myös tiedetään, että koulussa yleisopetukseen osallistuvien vammaisten ja pitkäaikaissairaiden nuorten kokonaisliikunta-aktiivisuus on samalla tasolla vammattomien nuorten kanssa (Rintala, Välimaa, Ojala, Tynjälä, Villberg & Kannas 2004). Vastaavia havaintoja on myös Suomesta. Apua näistä tulevat saamaan vain ne harvat, jotka täyttävät ponnistamisen ja maksukyvyn reunaehdot. syyskuuta 2006. Tämä koskisi kävellen ja pyörällä liikkumisen korostamista kulkureittien rakentamisessa, polkujen, latujen ja melontareittien käyttöön tarjoamista sekä pihojen ja puistojen tekemistä liikkumiseen viekotteleviksi ja sijainniltaan helposti saavutettaviksi. Kuitenkaan ei tiedetä, mikä määrä liikkumattomuutta tuottaa haittaa jalkavoimin paikasta toiseen siirryttäessä. Saataisiin selville, missä paikallaan olemisen vaiheessa portaiden nousu ja kävely tasaisellakin tulevat ylivoimaisiksi ja myös tasapainon ylläpito heikkenee. Tunne ohjaa päätöksen tekoa Muualla kuin liikunnan yhteydessä tehdyt tutkimukset viittaavat selvästi siihen suuntaan, että mielihyvällä tai mielipahalla on terveyttä tukevia tai sairastumista lisääviä vaikutuksia. Esimerkiksi näkövammaisista lukiolaista vain osa on aktiivisesti mukana koululiikunnassa, osa seuraa liikuntatunteja passiivisesti ja osa on vapautettu koululiikunnasta kokonaan (Kokko 2006). Tätä voisi sanoa tunnetarpeen tyydyttämiseksi. Liikkumattomuuden yleistymistä pidetään erittäin haitallisena. Tämän lisäksi painonhallintaprojektissa olisi viehättävää tarvittavien mittareiden saaminen käyttöön lähes kustannuksitta, mittaamisen kattava osaaminen, avun tuominen lähes kaikkien saataville. Osanottajamaista (Ruotsi, Suomi, Tanska ja Norja) kukin maa isännöi yhtä päivää. On todennäköistä, että vaikka eri vammaryhmiin kuuluvien oppilaiden välillä on eroja liikuntaan osallistumisessa, karkea yleiskuva on pohjoismaissa samankaltainen. Osa oppilaista ja opiskelijoista jää yhä vaille sellaista koululiikuntaa, jota mikään vapaa-ajan liikunta ei voi korvata. fyysisen tekemisen, psyykkisen kokemisen ja sosiaalisten vuorovaikutustilanteiden synnyttämänä. Kaikkein mieluimmin kuulisin liikuntaväen osallistumisesta painonhallintaan niin, että apua tarjottaisiin ongelmien kanssa painiville syyttelemättä. Ehkä 70-luvulla kokeiltua pulpettivoimisteluakin voisi elvyttää tuolien ja pöytien mitoituksen rakenteen korjaamisen ohella. AARNI KOSKELA Sähköposti: aarni.koskela@elisanet.fi TAPAHTUNUTTA Teksti: KARI KORHONEN, PAULI RINTALA JA TERHI HUOVINEN SOVELTAVAN LIIKUNNAN POHJOISMAISTA POHDINTAA: Erilaiset ihmiset samanlaiset liikunta tarpeet •• rebron yliopistossa järjestettiin pohjoismainen soveltavan liikunnan konferenssi NordPlus 12.-16. Tanskalaisen tutkimuksen (Soulie 2006) mukaan enemmistö 7-16 vuotiaista vammaisista (n= 74) osallistui koululiikuntaan kokoaikaisesti, vajaa neljännes osallistui joihinkin aktiviteetteihin ja kymmenesosa ei osallistunut mihinkään liikuntaan. Tähän tarvittaisiin monen eri ammattija harrastajaryhmän yhteistyötä
Tällainen tutkimus voisi palvella myös osallistavaa liikuntakasvatusta. Näkemys vastaa objektikehon käsitettä. Fenomenologisessa katsantotavassa kehosta tulee siten subjektikeho. Lisäksi yleisopetuksen kouluissa on tukea tarvitseville oppilaille omia pienluokkia. Elämismaailmassa yhdistyvät kokemuksellinen ja aineellinen keho merkityksiä tuottavaksi kokonaisuudeksi. Ajatuksen siirtäminen liikkuvaan ihmiseen kokevana subjektina voisi avata tien aidosti kaikille avoimiin liikuntapalvelui hin. Kaikissa maissa on kuitenkin pyrkimys inklusiiviseen koululiikuntaan eli siihen, että kaikki oppilaat voisivat osallistua lähikoulunsa liikunnanopetukseen. Voimme myös tehdä valintoja ja ohjata liikkumistamme esimerkiksi sen mukaan, keiden ohi haluamme kulkea. Dualistinen näkemys tiivistyy ilmauksessa: minulla on keho. Liikkeellä on nyt joku tarkoitus ja mieli. Dualistisessa katsantokannassa erotetaan aineellinen keho ja ajatteleva minä eli psyyke. Liikunta-alan ammattilehdissä oli taas kehollinen painotus. Toisessa päässä on opettajan tapa harjoittaa ammattiaan ja toisessa koulutuspoliitikkojen ja virkamiesten opetustyön ohjaus. Varsinaisia erityisoppilaitoksia on vain Tanskassa, mutta sielläkin osa vammaisista oppilaista opiskelee yleisissä kouluissa. Ihmiskuvaa on analysoitu Ruotsin peruskoulun liikuntaja terveyskasvatuksen opetussuunnitelmista sekä alan ammattilehdistä dualistisesta ja fenomenologisesta näkökulmasta (Swartling Widerström 2006). Subjektija objektikeholliset näkökulmat liikuntaan painottavat eri asioita. Usein soveltavaa liikuntaa kehitetään palveluiden tarjoajan näkökulmasta. Riippuen lukutavasta vuoden 2000 Ruotsin perusopetuksen opetussuunnitelmaa voitiin tulkita dualistisesti tai fenomenologisesti. Objektikeho/subjektikeho erilaiset lähestymistavat liikuntaan Millainen ihmiskuva vallitsee liikunnanopetuksessa. Sanallakaan ei viitata ihmisen ruumiillisuuteen. tarvittavien tukitoimien puute. Kun koneen osat ja niiden toiminta tunnetaan hyvin, voidaan laatia ohjelmia, joilla kone saadaan haluttuun kuntoon. Liikuntaan voi siis periaatteessa osallistua sekä lähi koulussa että erityiskouluissa. Mitä enemmän tukitoimia, sitä enemmän liikuntaan osallistuttiin. Linjaus on lähempänä dualistista näkemystä. Opetussuunnitelma osoittautui kaksimerkitykselliseksi. Toisaalta esim. Ruotsalaisissa liikunnan opetussuunnitelmissa ihmistä kuvataan vastuulliseksi, vapaaksi, aktiiviseksi, luovaksi, jalornieliseksi, suvaitsevaiseksi ja reiluksi. Liikunnanopettaja toimii näin jännitystilassa. Soveltavaa liikuntaa kehitetään usein palveluiden tarjoajan näkökulmasta. Kahvin juonti ja jalkapallon peluu saavat erilaisia liikemerkityksiä. Opetussuunnitelmien tietokäsite jakautuu neljään muotoon: tosiasia, ymmärrys, taito ja perehtyminen, joista kahta ensimmäistä luonnehditaan teoreettisiksi ja jälkimmäisiä käytännöllisiksi. Tasa-arvo ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat inklusiiviseen liikuntakasvatukseen liittyviä arvoja. Koululiikunnan haasteet kaikille yhteinen koulu Pohjoismaissa liikuntakasvatus on järjestetty hieman eri tavoin eri maissa. Ajatuksen siirtäminen palveluiden järjestämisen takana olevaan ihmiskuvaan ja liikkuvaan ihmiseen kokevana subjektina, voisi avata tien aidosti kaikille avoimiin liikuntapalveluihin. Onnistuneet inkluusioesimerkit viittaavat siihen, että kaikilla toimijoilla kou1 uyrnpäristössä, hai Ii n nossa, kotona ja kaveripiirissä 70 LIIKUNTA & TIEDE 4' • 1 /2007. Fenomenologinen näkemys voidaan kiteyttää ilmaukseen: olla keho. Fenomenologisessa ajattelussa ylitetään keho/ mieli-dualismi ja aineellisesta kehosta tulee "eletty keho". Näiden arvojen toteutuminen näyttäisi edellyttävän oppilaan tai opiskelijan liikunnallisten tarpeiden tunnistamista useilla tasoilla. Fenomenologista näkökulmaa edustaa vain työtavan käsite, jonka ajatellaan antavan oppilaille mahdollisuuden tutkia ja oppia kokemuksista. Ruotsissa ja Suomessa on aistija liikuntavammaisille omia kouluja, jotka toimivat paitsi tukipisteinä yleisopetuksen kouluissa opiskeleville myös osalle oppilaista koulutuspaikkoina. Dualistinen lähtökohta selittää kouluaineiden jaon teoreettisiin ja käytännöllisiin oppiaineisiin. Tanskalaisessa tutkimuksessa koululiikuntaan osallistuminen oli riippuvainen asianmukaisista tukitoimista. Erityisesti soveltavan liikunnan alueella subjektija objektikehon näkökulmat kaipaavat lisätutkimusta. Äärimmilleen vietynä kehoa pidetään koneena, jota voidaan trimmata ja virittää eri tarkoituksiin
Keskusteluissa tuotiin kuitenkin esille myös kriittisiä kysymyksiä: Millaisiin työtehtäviin ehdotettu koulutus antaisi Pohjoismaissa kelpoisuuden. Soveltavan liikunnan kehittämistyö on pohjoismaissa tuottanut jo joukon erilaisia käytännön ratkaisuja. Soveltavan liikunnan maisterikoulutusmallina on Eurooppalainen Erasrnus Munduskoulutusohjelma. Vammaisliikuntajärjestöihin on vuosikymmenten saatossa kertynyt paljon erityisosaamista, jonka pelätään nyt katoavan Ja ajavan alas vammaisurheilua. Näin mm. Erityistarpeiden tunnistaminen ja liikunnan älykäs herkkä soveltaminen ovat edelleen haasteellisia ta voi ttei ta. Tähän lähtökohtaan sisältyy kuitenkin myös eräitä ongelmia. KARI KORHONEN, KT Tutkija Sähköposti: kari.korhonen@pp3.inet.fi Pohjoismaisia yhteistyöajatuksia Soveltavan liikunnan pohjoismaista rnaisterikoulutusideaa on viritelty Norjassa. Ei siis riitä, että vain opettaja tiedostaa ja ymmärtää oppilaansa tarpeet. Siellä erityisliikuntajärjestöt on lakkautettu ja yhteistyötä kehitetään yleisseura-, liittoja olympiakomiteatasoilla. Kehitys Norjassa on esimerkki dogmaattisesta integraatioja inkluusiopolitiikasta. Tämän dilemman ratkaisemiseksi tarvitaan tutkimusta Ja toimia monitasoisessa viitekehyksessä, jossa huomioidaan kaikki asiaan vaikuttavat tahot koulusysteemissä ja yhteiskunnassa. Ehdotuksen tarkoituksena olisi kehittää pohjoismainen porras soveltavan liikunnan rnaisterikoulutukseen. Erityisesti konferenssiin osallistuneet opiskelijat suhtautuivat ehdotukseen myönteisesti: pohjoismainen maisterikoulutus lisäisi mm. lentopallon pintamateriaalia, kokoa, väritystä, kovuutta ja painoa säätämällä on mahdollista varioida peliä ja luoda aivan uusia pelejä. Inklusiivisen liikuntakulttuurin juuret ovat yhteisissä arvoissa ja lainsäädännössä. Kunnioittava ihmisarvoinen suhtautuminen vammaisiin opiskelijoihin ei ole pohjoismaisessakaan liikuntakasvatuksessa vielä kaikkialla arkipäivää. on merkitystä. Osa sovelluksista on jo kaupallisesti saatavilla. Esimerkiksi eri palloilulajeissa on kehitelty jo parin vuosikymmenen ajan erilaisia palloja sovellettuihin peleihin. Nyt integraatiohankkeet ovat etenemässä myös kilpaurheilun saralla. Erityisoppilaitoksissa, erityisliikunnan kouluttajatahoilla, alan järjestöissä ja eräissä yrityksissä on tietoa erilaisista sovellusratkaisuista. Ehdotus on suunnattu alan yliopistoille. Olisiko koulutukselle riittävästi itsenäistä tilausta vai olisiko se päällekkäistä Eurooppalaisen soveltavan liikunnan maisterikoulutuksen (EMDAPA)kanssa. Mitä aikaisemmin yhteinen liikunta aloitetaan, sitä paremmat mahdollisuudet ovat jatkossa yhteiseen liikuntaan eri kouluasteilla. Kuka ottaisi kantaakseen koulutuksen suunnittelun ja organisoinnin vastuun ja samalla mahdollisen taloudellisen riskin. liikunnan kandidaattitasoiselle opiskelijalle luotaisiin mahdollisuus soveltavan liikunnan pohjoismaiseen rnaisterikoulutukseen. On myös joukko sovelluksia, jotka eivät edellytä mitään erityisiä välineitä, vaan ovat toteutettavissa yleisesti saatavilla olevia tuotteita hyväksi käyttäen. Osallistavan liikuntakasvatuksen edellytyksiä luodaan jo ennen varsinaista kouluikää. Erottelua perustellaan tarvittavien tukitoimien saamisella. Hallinnon olisi osattava varautua keskimääräistä oppilaspaikkalukua suurempaan resursointiin silloin, kun erityisiä liikuntakasvatustarpeita osuu arvioitua enemmän tietyille alueille. Osa pitkään alalla vaikuttaneista tutkijoista on kuitenkin huolissaan siitä, meneekö lapsi pesuveden mukana. Örebrossa pohdittiin ehdotusta, Jonka mukaan noin 20 pohjoismaiselle LIIKUNTA & TIEDE 44 • 1 /'2007 71. Ongelmaa voidaan lähestyä kysymyksellä: Onko erityistarpeiden tunnistaminen mahdollista tehdä niin, että siihen liittyvä erotteleva tekijä ei haittaisi yhteisen liikunnan mahdollisuutta. Liikunnan eri osa-alueilla ja eri kouluasteilla on kehitelty onnistuneeksi osoittautuneita sovelluksia. Erityisten Ii ikun takasva tustarpeiden kasautuminen joihinkin kuntiin merkitsisi myös mahdollista voimavarojen uusjakoa. Soveltava liikunta tarvitsee myös innostuneita asiansa osaavia tekijöitä, joiden koulutusjärjestelmä on olemassa. amrnauikorkeakoulusta valmistuneiden liikuntaja fysioterapia-alan ammattilaisten mahdollisuuksia jatkokoulutukseen. Järjestelmän kehittämiseen liittyviä ajatuksia esitellään artikkelin loppuosassa. Pisimmällä ollaan Norjassa. Soveltamisen perusfilosofia on liikunnan lähtökohdan moniarvoistamisessa. Siis, jotta yhteinen koulu toteutuisi, tie siihen vaatii erottelua. Suomessa ei ole menty näin pitkälle, vaan vaikka urheilutoimintaa harrastetaan erillisissä järjestöissä, orastavaa yhteistyötä on olemassa eri järjestöjen välillä. Kun hyväksymme periaatteessa kaikkien oikeuden liikuntaan, vaadimme käytännössä, että erityistarpeet tulisi tunnistaa mahdollisimman hyvin. Kilpaurheilua on perinteisesti harrastettu vammaisten omissa järjestöissä. Kun lähtökohtana ei ole vain kilpailu, vaan myös yrittäminen ja ilo, sääntöjä voidaan muokata oppilaiden kykyjä ja taitoja vastaaviksi
Tästä näkökulmasta aihetta ei ole juurikaan tutkittu. nainen sairastuu jossakin vaiheessa elämäänsä rintasyöpään, Saksassa puolestaan diagnosoitiin vuonna 2000 lähes 50000 rintasyöpätapausta. Hofmannin mukaan rintasyövästä puhutaan p kirjoitetaan nykyään avoimesti, mutta naiselle oleellinen eli rinnan tai rintojen menetys näyttää olevan yhä sosiaalinen tabu. Tutkija Annelle Hofmann Munsterin yliopiston liikuntatieteen laitokselta on tutkinut rintasyöpää sairastaneiden naisten kokemuksia ruumiistaan sekä liikunnasta ja urheilusta Saksassa. • • Rintasyöpä on sairaus, jonka myötä nainen joutuu usein kohtaamaan uudella tavalla oman ruumiinsa sekä kulttuurissa vallitsevat käsitykset naisen ruumiista. Teksti:TARJA TAPPER "Kerro, kerro kuvastin. Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä useissa länsimaissa. Esimerkiksi Suomessa joka 10. Tämä saattaa liittyä tutkijan mukaan sosiaaliseen tabuun, joka Erving Goffmania lainaten tarkoittaa särkynyttä identiteettiä. Kun 72 LIIKUNTA & TIEDE 44, 1 /2007. N aisen rinta on ruumiinosa, johon liittyy monella tavalla naiseuden, hedelmällisyyden sekä seksuaalisuuden symboleja. Rintasyöpä on sairaus, jonka myötä nainen joutuu usein kohtaamaan uudella tavalla oman ruumiinsa, sekä kulttuurissa vallitsevat käsitykset naisen ruumiista sekä erityisesti käsitykset naisten rinnoista
Seminaarissa "Feminist review Sports Research Recalling Women on the Move" A Special Session on commemoration of Finnish Sociologist Arja Laitinen 11949 1999). Naiset itse kertoivat syiksi painon hallinnan, kunnon kehittämisen, motoriset taidot sekä yleensä liikunnasta saadun hyvän olon. Tutkija ihmetteleekin, miksi naisilla saattaa olla niin suuri kynnys aloittaa aktiivinen liikunta naisen oma häpeä rinnan menetyksestä vai muiden asenteet. Hofmann on haastatellut 51-62 vuotiaita rintasyöpää sairastaneita saksalaisia naisia. Muutamat naiset palasivat takaisin niihin harrastuksiin, joita heillä oli ollut ennen sairastumistaan. Liikunnan avulla rintasyöpää sairastaneet naiset osoittivat muille, että voivat elää aktiivista elämää muiden tavoin. Naiset pitivät ruumiistaan aiempaa parempaa huolta. He myös etsivät aktiivisesti tietoa liikunnasta uudessa elämäntilanteessa. Alkuvaiheen liikunta oli yleensä kävelyä mutta kunnon noustessa harrastettiin esimerkiksi jumppaa, juoksua ja uintia. Yhteistä naisille on se, että he ovat menettäneet toisen tai molemmat rintansa. Vaikka liikunnalla on tärkeä asema rintasyöpää sairastaneiden naisten elämässä, tutkija ihmettelee sitä, miksi näitä naisia ohjataan heikosti liikunnallisten harrastusten pariin. Sairautta edeltävät liikuntataustat olivat kuitenkin hyvin erilaisia. Tutkija löysi kuitenkin myös muita merkityksiä liikunnan harrastamisesta. Jyväskylän yliopisto LIIKUNTA & TIEDE 44 • 112007 73. Hofmannin mukaan liikunnan asiantuntijoiden ja työntekijöiden tulisi toimia siten, että rintasyöpää sairastaneiden mahdollisuudet integroitua erilaisiin liikuntaryhmiin ja -muotoihin paranisivat. Nämä naiset harrastivat voimiensa mukaan esimerkiksi kävelyä jo sairaalassa ollessaan. Tällä tavoin nainen vahvistaa omaa eristyneisyyttään ja näkymättömyyttään esimerkiksi vertaisiinsa nähden. Pelätäänkö itse sairautta, epäsymmetristä naista vai jopa kuolemaa. 3rd. EASS conference. Hofmannin mukaan ainakin Saksassa tällaisten liikuntamuotojen tarjoaminen rintasyöpää sairastaneille on sangen vähäistä. Liikunta vahvisti itsetuntoa Hofmannin mukaan naisten haastatteluissa nousi esille useita eri syitä liikunnan harrastamiseen. " Culture, Baby and Physical Activity in the lives of Breast Cancer Patients. Hofmann halusi selvittää naisten suhtautumista sairauteen ja muuttuneeseen ruumiiseensa, sekä liikunnan merkityksestä hoitojen aikana ja niiden jälkeen. Naiset kertoivat olevansa säännöllisiä liikunnan harrastajia. Liikunta vahvisti itsetuntoa. Osa naisista oli ollut liikunnallisesti aktiivisia jo lapsuudesta lähtien, toisille liikuntakokemukset olivat jääneet koulujen liikuntatuntien varaan. Haastattelut tehtiin kaksi vuotta leikkausten jälkeen. TARJA TAPPER, LitM, KM Lajipäällikkö Suomen Invalidien Urheiluliitto Sähköposti: ttapper@mappi.helsinki.fi REFERAATTI ESITELMÄSTÄ Hofmann,A. Ensinnäkin liikunnan koettiin vaikuttavan myönteisesti fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. R. "Mirror, mirror on theWall ... 3.72006. Lisäksi liikunnan harrastaminen nähtiin keinoksi taistella passiivisuutta vastaan. Sen avulla voitiin myös osoittaa muille, miten rintasyöpää sairastanut nainen pystyy osallistumaan aktiiviseen elämään muiden naisten tavoin. Kaikki haastatellut naiset kertoivat harrastaneensa liikuntaa muutaman kerran viikossa kotiuduttuaan sairaalasta. Tärkeitä tietolähteitä olivat fysioterapeutit, muut potilaat sekä saatavilla olevat lehdet ja muut kirjalliset lähteet. esimerkiksi rintasyöpää sairastaneen naisen ruumis poikkeaa sosiaalisesti hyväksytystä naisen ihannekuvasta, pyrkii hän välttämää siitä aiheutuvaa stigmaa peittelemällä vaatteilla menetetyn rinnan kohtaa, hankkimalla proteesin tai vaikenemalla asiasta. Lisäksi jo olemassa olevasta tarjonnasta tietävät harvoin edes potilaita hoitavat lääkärit tai muu hoitohenkilökunta. Varsinkin naiset, joilla oli pitkäaikainen liikunnallinen harrastustausta, kokivat liikunnan tärkeäksi voimavaraksi sairautensa kaikissa vaiheissa. Monet näistä naisista haluaisivat jatkaa liikunnallista elämäänsä samalla tavalla kuin ennenkin. Tutkijan mielestä rintasyöpää sairastaneiden naisten tulisi saada muiden erityisryhmien tavoin nimen omaan heille kohdistettuja liikunnallisia palveluita. Hofmannin mukaan rintasyövän sairastaneiden naisten suhde omaan ruumiiseensa oli vieraantunut sairauden alkuvaiheessa, mutta ajan myötä he oppivat elämään muuttuneen ruumiinsa kanssa. Tällöin naiset oppisivat paremmin tuntemaan uuden muuttuneen ruumiinsa jo hoitotoimenpiteiden alkuvaiheessa. Aktivointi tulisi aloittaa jo sairaalassa, ja sitä tulisi jatkaa kuntoutuksen yhteydessä. Naisia on hoidettu erilaisilla lääketieteellisillä menetelmillä. Monet haastatelluista naisista painottivat, että he halusivat järjestää arkielämän kiireiden keskellä aikaa itsestään huolehtimiseen liikunnan avulla. Myös sosiaalisten suhteiden kannalta liikunta koettiin tärkeäksi, sillä sen avulla naiset tunsivat pääsevänsä mukaan arkipäiväiseen elämään
Markku Siukosen ja Risto Rantalan kirjoittama ja Otavan kustantama Kaikki urheilusta on nimetty rohkeasti. Vanhoja käsityksiä kyseenalaistavan tutkimuksen intellektuelli ja keskusteluun haastava teksti on harvinaisuus suomalaisessa urheilu kirjallisuudessa, todetaan perusteluissa. Se on perinpohjaiseen lähdetutkimukseen pohjautuva teos suomalaisen kestävyysjuoksun ja ylipäänsä suomalaisen urheilun esihistoriasta. Teoksen on kustantanut Yleisurheilun Tukisäätiö ja sen on toimittanut Seppo Martiskainen. Suomi voittoon kansa liikkumaan rakentuu eri aihealueista, joihin kuuluvat myös harvoin esiin nousevat harrasteliikunta, julkaisutoiminta, järjestötalous sekä terveen itsekriittinen Lieveilmiöitä-luku. "SUOMI VOITTOON KANSA LIIKKUMAAN" VUODEN URHEILU KIRJAKSI ~ URHEI OTAVA MARKKU SIUKONEN RISTO RANTALA &_, ,, V uoden urheilukirjaksi on valittu Suomen Urheiluliiton 100-vuotishistoriateos Suomi voittoon kansa liikkumaan. Kuvien joukossa on runsaasti aiemmin tuntematonta materiaalia. Suomen Urheilumuseosäätiön asettama palkintoraati on valinnut Vuoden urheilukirjan vuodesta 1980 lähtien. Palkintoraati myönsi lisäksi kaksi kunniamainintaa. Kirjan päättävä tilasto-osuus on perinpohjainen ja oikoo monien aiempien tilastojen virheitä. Lisätietoja: Matti Hintikka, Suomen Urheilukirjasto ja Tietopalvelu, sähköposti: matti.hintikka@stadion.fi 74 LIIKUNTA' TIEDE 44 , l /2007. Voittopalkinto on nimetty vuonna 1992 kuolleen urheilutietäjän Helge Nygrenin mukaan. Eri urheilumuotojen suoritusten ja historian perusesittelyiden lisäksi teoksesta löytyy raadin arvion mukaan tämän hetken paras suomeksi kirjoitettu urheilijoiden ja urheiluvaikuttajien matrikkeli. Toisen kunniamaininnan sai SKS:n kustantama ja Erkki Vettenniemen kirjoittama Joutavan juoksun jäljillä. Vuoden urheilukirja 2006 -palkintoraatiin kuuluivat Kai Gardberg, Erik Relander ja Mika Wicliström
:E w z 2 w ~ w > S2 :,,:: a: w I hmistieteiden innovaatiot eivät ikinä synny tyhjiössä. Kansainvälisessä tutkimuksessa niihin viittaillaan 2000-luvullakin, kuten Sigmund Lolandin (2001) "reilua peliä" käsittelevässä monologiassa ja Karin Wihberg Lindrotliin (2005) amatööriurheilun historiassa. Näin muotoiltuna havainnossa ei ole mitään uutta, mutta siitä kannattaa muistuttaa, jos haluamme ymmärtää totalisaatioprosessin nimellä kulkevan teorian taustoja. Mutta Goodhart oli pelkkä parlamentaarikko ja Chataway journalistiksi asettunut urheilija. Urheilu olisi myös ollut yksilöiden kesken tapahtunutta kisailua, kuten todettua, ja vasta sotien jälkeen olisi ryhdytty hyödyntämään lääketieteen tarjouksia. "Tällaiselle keskustelulle urheilun itseriittoinen ilmapiiri ei ole suotuisa." Pyrin nyt kuvailemaan hänen totalisaatioteesinsä tiiviisti, mutta täsmällisesti. Millaisen historiannäkemyksen mukaan Heinilä siis kirjoittaa. Nämä kirjoittajat tosin jo aloittivat Heinilän varovaisen revisioinnin mitä ehdin itsekin samoina vuosina harrastaa (Vettenniemi 2002). (Heinilä 1974, 1982, 2004a.) Kurssi kirjaksi laadittu teos Urheilu ihminen yhteiskunta ilmestyi 1974, samoihin aikoihin,joina kotimainen urheilu koki väkevi mrnät hetkensä sitten 1930-luvun. Heinilä julkaisi mietteensä liikuntasosiologian professorina ja ne tulivat välittömästi noteeratuiksi. Sen elementit olivat koossa jo 1960-luvulla, ja kansien välissä Kalevi Heinilä julkaisi teesinsä seuraavalla vuosikymmenellä, kohta sen jälkeen kansainvälisilläkin foorumeilla. Kilpaurheilu olisi ollut ainakin 1920-luvulle asti herrasmiesten harraste, jossa tuskin edes rehkittiin tosissaan. Lämsä ja Vuolle huomauttavat, miten globalisaation liikevoima vaikuttaa kilpaurheilussakin, minkä vuoksi puhe kansakuntien välisestä "asevarustelusta" ei enää kaikilta osin toimi. Urheilun totalisoituminen tarkoittaa vähitellen kiristyvää kilpailutilannetta, vaatimustason vaivihkaista kasvua, joka pakottaa urheilijat omaksumaan uusia ja entistä kyseenalaisempia keinoja menestyäkseen. Totalisaatioprosessilla on nimittäin hyvin selkeä historiallinen jännite. Kokkonen puolestaan toteaa, kuinka kiihkokansalliset tunteet leimahtivat urheilukentillä heti 1900-luvun alussa. Toinenkin kotimainen ja yhtä akateeminen kirjoiuajapari on mieltänyt englantilaiset pohdiskelijat tutkijoiksi, heidän väitteensä samalla allekirjoittaen (Ylikangas llmanen 1982). "Yritän virittää keskustelua urheilun kriittisen analyysin pohjalta," Heinilä totesi johdantoluvussa. Paavo Nurmi ja kumppanit olisivat LIIKUNTA & TIEDE 44 • 1 /'2007 75. War Without Weapons on kiistakirja ilman yhtään lähdeviitettä, ja kun tekijät syyllistävät suomalaisia kestävyysjuoksijoita niin sanotun olympiahengen turmelemisesta, se on englantilaisen yli mielen tuottama mielipide, jolla ei pitäisi enää olla edes kuriositeettiarvoa. Vielä eläkkeelle siirryttyään hän on tuonut näkemyksiään esille niiden alkuperäisessä asussa. KESKUSTELUA Totalisaation tarkennettu historia Suomalaisen urheilusosiologian kansainvälisesti tunnetuimpia käsitteitä on kilpaurheilun totalisaatioprosessi. Kotimaisessa tutkimuskirjallisuudessa on totalisaatioprosessiin viime aikoina nojauu Jari Lämsän ja Pauli Vuo/teen (2000) kilpaurheilumenestystä kartoittavassa työssä ja Jauho Kohhosen (2003) urheilulliseen nationalismiin pureutuvassa tutkielmassa. Ainoa teos, johon hän varhaishistorian suhteen vetoaa, on Philip Goodhartin ja Chris Chatawayn War Without Weapons vuodelta 1968. Siihen viitataan myös l.årnsän ja Vuolteen tutkimusartikkelissa. Asevarustelu on Kalevi Heinilän sanavalinta. Tämä pätee yksilöiden lisäksi kansakuntiin: kilpaurheilusta on tullut yksittäisten urheilijoiden kisailun sijaan yhteiskuntien ja jopa yhteiskuntajärjestelmien välistä kamppailua, jonka hyväksi on ilmeisesti 1950-luvulta alkaen mobilisoitu kaikki mahdolliset resurssit. Hän katsoo kilpailun kierteen olevan yhtä päättymätön kuin suurvaltojen välinen asevarustelu, mutta ei tarkenna edes 2000luvun teksteissään, miten dramaattisesti kylmän sodan loppuminen leikkasi ydinasearseenalia. Kun kävin Heinilän keskeiset kirjoitukset uudelleen läpi, etsin niistä muinaisia tekstejä, sellaista kulmakiveä, jonka varaan teesi rakentuisi. Kalevi Heinilä lanseerasi termin 1970-luvulla, mutta uudella vuosisadalla se kaipaa jo historiallista huoltoa. Suomalaiset syntipukkeina Oma näkökulmani aiheeseen on historioitsijan
Heinilä on useaan otteeseen tunnustautunut Tahkon koulukunnan mieheksi, tarkoittaen tällöin kansanliikunnan painottamista ja kilpaurheilun (rakentavaa) arvostelua. Mainitsen yksinomaan englanninkielisestä kirjallisuudesta esimerkkejä, jotka ovat tehneet totalisaatioteorian tarkistamisen välttämättömäksi. Sen jälkeen on urheiluhistoriallinen tutkimus mennyt rajuin harppauksin eteenpäin. Sitä seuraavana vuonna suomalaisurheilijoita esiintyi Ateenan olympialaisissa, ja kesällä 1908 lähdettiin Helsingin satamasta suurella laumalla Lontoota valloittamaan. Nähtävästi Heinilä ei ole emeritusvuosinaan jotka alkoivat 1980-luvulla perehtynyt alan tuoreimpaan tutkimukseen, ja sitähän ei voida kohtuudella edes vaatia. Edelleen on muistettava, että parjatut suomalaisjuoksijat saivat oppinsa ulkomailta, kuten englanulaiseha Alfred Shrubbilta,joka ei aivan ehtinyt heidän kanssaan kilpailla, hänet kun julistettiin ammauilaiseksi 1905 (Hadgraft 2004). Tämä koskee yksittäisten urheilumuotojen lisäksi koko olympiakoneistoa, jonka parissa vaikuttava aatteellinen puhemylly tahtoo vain sumentaa tutkijoidenkin katsetta. Se oli sitä olympiakisoissa, joissa kansakunnat ryhtyivät kinast elemaan vuodesta 1896 alkaen, ja kaikilla muillakin kilpakentillä. Mutta ihminen on nostalgiaan taipuvainen olento. Historioitsijan tehtävä joka tapauksessa on tuoda totalisaat ioreoria ajan tasalle. Nuori Pihkala kävi tuolloin perusteellisen väittelyn voimisieluliikkeen merkkimiehen Vil1tor Dammin kanssa. 76 LIIKUNTA & TIEDE 44, 1 /'XJJ7. dan valossa. Pihkala ei silti ikinä väittänyt, euä ut uisessa menneisyydessä olisi rehdin urheilun alkukoti, jonne olisi mahdollista palata. John MacAloon (1981) on tutkinut kansainvälisen olympialiikkeen aatehistoriaa ja Mar/1 Dyreson (1998) Yhdysvaltojen osanottoa varhaisiin kisoihin. Tästä kaikesta hahmottuu hyvin selkeä johtopäätös: moderni urheilu oli totaalista heti syntyessään. Aikalaisille kilpaurheilu oli jopa kauhistuttavan totaalista sata vuotta sitten, mikä selittää kautta maailman tunnetun huolenpidon urheilijoiden terveydestä (Whorton 1982). Urheiluhistoriallisen tutkimuksen merkitystä hän silti vähättelee (Heinilä 20046), mistä huolimatta hän on vielä 2000-luvulla pahoitellut "relevantin informaation" puutetta (Heinilä 2004a). Tässä vaiheessa modernin urheilun historiaa ei liene epäilystä siitä, että tulevaisuudessa siintävä kaukoranta on samanlainen kangastus kuin menneisyyteen projisoiLU satumaa. Tai oikeastaan se on vain palautettava sadan vuoden takaiseen kuosiin. Kilpailun oma logiikka vie urheilullista edistystä eteenpäin, minkä on tietysti Heinilakin todennut. Lauri Pi/1/wla oli vaikutusvaltaisin näkijä ja tekijä, joka havaitsi asennemuutoksen tarpeellisuuden, ja sitä oppia hän tuli näinä murrosvuosina iskostamaan: urheilu on otettava ihan oikeana työnä, ei minään leikkipelinä (Pihkala 1927) Tukholmassa 1912 koettu kultamitalihuuma oli täysin luontevaa seurausta siitä, euä piskuinen Suomi oli muiden esimerkkiä noudattaen luopunut kansanomaisen kisailun eetoksesta. Se retki päättyi häpeänsekaiseen järkytykseen. siviiliru okaa ja liikkuivat vapaa-ajallaan enimmäkseen Tällaisiakin arvuutteluja on luettava ilmestymisajankohmuiden kansalaisten parissa. Mutta Heinilään vedoten tekijä järkeilee, kuinka lääketieteen tulo urheiluun selittyisi suurvaltojen välisellä ja 1950luvulla alkaneella korvikesodalla. Yksilöllisiä poikkeuksia jäi tietysti jäljelle, ja aivan kaikilla ilmansuunnilla ei vieläkään lähdetty nykyaikaisen valmennuksen tielle, mutta siihen ei nyt pidä takertua. Goodhart ja Chataway Loivat esille kriittisen urheilututkimuksen niukkuuden kuten Kalevi Heinilä hieman myöhemmin ja olivat siinä suhteessa oikeassa. Hän oli todistanut kaikki ne konfliktit, jotka kilpaurheilua 1900-luvun alussa leimasivat, ja sen tähden hän esitti suuren tavoilleen olevan edessäpäin. Erityisen vaikeaa on ollut hankkiutua eroon "puhtaan urheilun" retoriikan jäänteistä Esimerkkinä olkoon Seppo Pänl1äläisen (1993) dopingraporu i.joka on pätevä kartoitus sotienjälkeisestä tilanteesta. muka ujuttaneet totisen yrittämisen ja rahanahneuden 2000-luvun leppoisista alkuvuosista.jolloin urheilijat asuiamatoori urhciluu n, mistä olisi koko olympialiikkeen alavat osan kilpailukaudesta kotioloissaan, söivät toisinaan mäki alkanut. Suorituskyvyn manipulaation eli kansanomaisittain dopingin alkuvaiheet on käyty läpi John Hobermanin (1992) toimesta, reilun pelin mytologia on revitty auki Tony Manganin (1998) kynällä, ja herrasmiesurheilun viimeinen linnake eli haamumaileri Roger Bannisterin kultti on kaatunut joh» Halen (2004) ansiosta. Damm ei koskaan hyväksynyt kilpaurheilun mekaanista Moderni urheil u oli totaalista heti syntyessään. Jokaisen sukupolven johtavat urheilijat ovat viimeistelleet kuntonsa apteekin ajantasaisen tuotevalikoiman avulla. Se oli sitä olympiakisoissa.joissa kansakunnat kävivät kinastelemaan vuodesta 1896 alkaen, ja kaikilla muillakin foorumeilla. Myöhemmät sukupolvet tulevat todennäköisesti tarinoimaan Hyppy yli Atlantin Mainitsin Pihkalan, ja hänet lienee nimettävä Kalevi Heinilän teorian taustavaikuttajaksi. Kotimaiset konstit eivät riittäneet huippuunsa virueuyjen vastustajien rinnalla. Historioitsija huomauttaa tähän, että kilpaurheilun ja lääketieteen välinen liitto on oleellisesti vanhempi, ja euä se mukailee jälkimmäisen parissa tehtyjä läpimurtoja (Laure 2004)
Helsinki Otava. Wikberg Lindroth, Karin 2005. Kirjoitelmia vuosilta 1908-1915. The Science of Performance and the Dehumanization of Sport. Paris: Vuibert. Fastest, Highest, Strongest. Vanhojen hyvien aikojen vaalimisesta pitää kyllä huolen Goodhartin ja Chatawayn jäljissä etenevä journalistiikka. Heinilä, Kalevi 1974. Jyväskylä: Alena. Heinilä, Kalevi 1982. "Totalisaatio ja Suomen huippuurheilumenestys vuosina 1968-1998''. The Untold Story of Alfred Shrubb, World Champion Runner. Kalevi Heinilän teesit olivat edistyksellinen kontribuutio 1970-luvun tilanteessa. M. A Critique of High-Performance Sport. Les alchimistes de la performance. War Without Weapons on kiistakirja ilman yhtään lähdeviitettä. Whorton, James 1982. Making the American Team. The Little Wonder. Suomalainen doping. New York: Routledge. A Moral Norm System. London: Routledge. Jyväskylä: Gummerus. Lämsä, Jari -Vuolle, Pauli 2000. Helsinki Hanki ja Jää. Radikaalin urheilukritiikin ohutta perinnettä jatkavat Rob Beamish ja Ian Ritclrie (2006) ovatkin todenneet, kuinka niin sanotun urheiluhengen elvyttämistä puoltavat näkemykset estävät ymmärtämästä kilpaurheilun olemusta. Chicago: The University of Chicago Press. The Medical Debate over Athleticism, 1870-1920''. Tutkimuksen ei tarvitse kantaa mukanaan myyttiä, jossa kaiken muun lisäksi aivan suotta syyllistetään suomalaisia suurjuoksijoita. Kokkonen, Jouko 2003. Pänkäläinen, Seppo 1993. "Tieteenteon raiankåvntiä" Liikunta & tiede n:o 2. MacAloon, John 1981. Westcliff-on-Sea: Desert lsland Books. "Athlete's Heart'. Histoire du dopage et des conduites dopantes. Pierre de Coubertin and the Origins of the Modern Olympic Games. Sport in Society. Urheilu ja nationalismi. The NordicWorld and Other Worlds''.Teoksessa Henrik Meinander ja J. This Great Symbol. "Totalization Process in International Sport" Sportwissenschaft n:o 3. Suomen olympiayhdistys ry 1907-1982. Helsinki LTS. Mangan, J. Dyreson, Mark 1998. Hadgraft, Rob 2004. Hoberman, John 1992. New York: The Free Press. Journal of Sport History n:o 1. Sen seuraukset olivat nähtävissä jo suuriruhtinaskunnan hiekkakentillä. Koska alkuperäisen toialisaatioteesin taustalla on ajatus kadotetusta luonnontilasta, pyytäisin ehdottaa, että jatkossa teoriaa sovellettaisiin harhautuneesta nostalgiasta päättäväisesti irrottautuen. Sport. "Sport in Society. Helsinki Suomen olympiayhdistys. Roger Bannister and the Four-Minute Mile. suoritusperiaatetta, ja havaintojensa varassa hän lausui Suomen Urheilulehdessä vuonna 1909 seuraavan tilannearvion: "Asettamalla rekordit urheilun päämääriksi, pitäen yhä uusia ennen saavuttamattomia tuloksia edistyksenä, tullaan lopulta mahdottomuuksiin, koska edistyksen luontoon kuuluu, ellei se koskaan saa pysähtyä ollakseen edistystä pitää sen myös aina edistyä niin tullaan lopulta siihen, että joku kerran vielä hyppää yli Atlantin tai joku toinen heittää keihään kuuhun!" Viktor Damm ei tarvinnut sosiologista käsiteapparaattia löytääkseen totalisaatioprosessin salaisuuden. Jyväskylä: Minerva. Amatör eller professionalist7 Studier rörande amatörfrågan i svensk tävlingsidrott 1903-1967 Malmö: Sisu. Centennial International Sport in Critical Focus. Kansakunnat kultajahdissa. Mangan (toim.), The Nordic World. Culture, and the Olympic Experience. LIIKUNTA & TIEDE 44 • 1 /2007 77. Siksi Heinilän esiintulo ansaitsee nuoremman tutkijapolven kunnioituksen; hän kirjasi nimiinsä urheilukriitikin kotimaisen ennätyksen, jolla on sama kohtalo kuin kaikilla muillakin rekordeilla. Pihkala, Lauri 1927 "Lontoon olympialaisista palattua" 11908I Teoksessa Aavistuksia, ajatuksia, aikomuksia. "Miksi Suomi on urheilun suurvalta?" Teoksessa Helge Nygren (toim.), Citiusaltius fortius. "Akatemia kohtaa urheilun arjen" Teoksessa Heikki Roiko-Jokela 1a Esa Sironen (toim ), Lajien synty. Heinilä, Kalevi 2004b. 1998. ERKKI VETTENNIEMI Tutkija Sähköposti: e.vettenniemi@webinfo.fi KIRJALLISUUTTA Bale, John 2004. Laure, Patrick 2004. M. London: Frank Cass. Urbana: University of Illinois Press. London: Routledge Beamish, Rob Ritchie, lan 2006. Vettenniemi, Erkki 2002. Fair Play in Sport. Liikunta & tiede n:o 6. Heinilä, Kalevi 2004a. Ylikangas, Heikki llmanen, Kalervo 1982. Kilpaurheilun varovainenkin arvostelu kohtasi tuolloin paitsi urheiluliikkeen vastarinnan myös olympiavoitoista huumautuneen yleisön. Loland, Sigmund 2001. Urheilu ihminen yhteiskunta. Goodhart oli pel kkä parlamentaarikko ja Chataway journa1istiksi ryhtynyt urheilija. Mortal Engines
Pelkään pahoin, että kaikki nuoremmat lukijatkaan eivät pysy kritiikin kärryillä, koska se olisi välttämättä edellyttänyt tarkempaa kuvausta sen kohteena olevasta muutosprosessin mallista. Malli sai täydellisimmän toteutuksensa juuri DDR:ssä. Historioitsija Erkki Vettenniemelle ennakoin tämän kirja-arvioinnin perusteella jatkossakin menestystä pikemminkin kotimaan ja urheilumedian markkinoilla. Maamme urheiluhistoriankin tutkimus saattaisi kertoa jotain näistä suhteista tuon ajan DDR:n urheilujär[estelrnaän! Historioitsija Veuenniemi antaa muuten lukijalle käsityksen, että vähättelisin urheiluhistoriallista tutkimusta. Mutta puuttumatta tarkemmin arvostelijan pistoheittoihin totean vain lyhyesti, että sekä huippu-urheilun tutkijana että kansainvälisen urheilun johtajan tunnettu ja tunnustettu professori Helmut Digel mm. Näistä havainnoista ja pohdinnoista jäsentyi kyseinen kansainvälisen kilpaurheilun totaalisturnisprosessia kuvaava malli, jossa avainkäsitteitä ovat päättymätön kilpailu, kilpaurheilun kansainvälinen laajeneminen (=globalisoituminen), vaatimustason nousu, kilpailun totaalistuminen järjestelmien väliseksi ja tehostuva voimavarojen mobilisointi (= "kilpavarustelu"). tieteellisessä tutkimuksessa, josta tuloksena "tiedetään entistä enemmän entistä vähemmästä". Samalla voi ilmiön kokonaisuus, joka usein säätelee kuitenkin osiaan, syrjäytyä ja/tai jäädä hämäräasteelle. Pil1emminliin ne huuluvcll osana l1esl1usteluun l1C1il1isw niistä l1ysymyhsistä,joi/CI Heinilä meille aseU.aa. Espoossa 4.1.07 Kalevi Heinilä Sportwissenschaft -lehden sitaatin häännös: Vesa Tihander!Suomen Urheiluliirjasto. Jo historioitsijan saatesanat ylittivät ymmärrykseni: "Ihmistieteiden innovaatiot eivät ikinä synny tyhjiössä. E lämän ymmärtäminen lienee yleisinhimillinen lajiominaisuus, joka on usein pontimena myös tutkijan työssä. Monia huippu-urheilun totaalistumiskehityksen ja "kilpavarustelun" piirteitä on löydettävissä satunnaisesti monista eri maista ja jopa nykyajan urheilun varhaisvuosilia, kuten historioitsija Er/1/ii Vettenniemi arvostelussaan huomauttaa, mutta suunnitelmalliseksi ja järjestelmäjohtoiseksi se kehittyi vasta 11 maailmansodan jälkeen sosialististen maiden aloittaessa vyorytyksensä maailman huipulle. Tutkijanuran! aikana olen tutkinut ja tutkiskellut urheilun monia eri osa-alueita ikään kuin toisistaan riippumauomina ilmiöinä. 78 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 1 /2007. 210-214) laajasti ja ymmärrettävämmin "kontnbuuuoni" päätyen muutamien kriittisten kommenttien jälkeen aivan toisenlaiseen loppuarviointiin: "Tällaiset. KESKUSTELUA Teksti: KALEVI HEINILÄ "HISTORIALLISTA JÄTEHUOLTOA". Mikään ei ole toivouavampaa lwin se, että olympiaurheilun vastuunlwnt.ajat ottavat tämän ud1eilusosiologian suomalaisen "suure» herran" merhittävät analyysit varteen. DDR:n suurmenestys huippu-urheilussa kannusti mallin rnyötäilyyn ja vastaavaan kilpavarusteluun soveltuvin osin myös lännessä. Mutta kun historioitsijan varsinaisena tarkoituksena näyttää olevan koko urheilukäsitykseni taantumuksellisuuden todistelu, tartuin kuitenkin kynään. Hänen vaslause/1dotulisensa ovat erinomainen lisä väistämättömästi häytävilisi tuleviin l1C1nsainvälispoliittisiin hesliusteluihin huippu-urheilusta. Heinilä 011 omistanut hirjansa olympialiihheelle. Näinhän yleensäkin toimitaan kaikessa ns. Tästä oli kysymys, kun joskus 1960-luvulla rupesin rakentamaan kokonaisvaltaista käsitystä nykyajan huippu-urheilusta, sen satavuotisesta kehityksestä ja siinä tapahtuneista muutoksista. Ensi reaktioni olikin jättää Vetten niemen suorittama kehitysmallini "historiallinen huolto" sikseen ja kirjoittajan lukeneisuuden ja verbaalisen näppäryyden näytteeksi. Tämän onnistuneen ja suvereenisti l1irjoitetun Heinilän hirjan opetuksia voidaan paino/1/wasti suositella l1C1i11ille sosiaalitietelijöille ja urheilupolitiihasta l1ii11110stuneille urheilutieteilijöille." Olisi muuten tärkeää, että suomalainen tutkimus löytäisi yhteiskuntatieteidenkin alalla nykyistä useammin tiensä kansainvälisen tiedeyhteisön julkaisuihin. arvioi äskettäin Saksan johtavassa lii kuntatieteellisessä aikakauslehdessä Sponwissenschaft (2/2006, ss. Näin muotoiltuna havainnossa ei ole mitään uutta, mutta siitä kannattaa muistuttaa.jos haluamme ymmärtää totalisaatioprosessin nimellä kulkevan teorian taustoja.". Merkillinen väite, kun arvostelunkin kohteena on pyrkimykseni jäsentää kansainvälisen urheilun historiallista muutosprosessia vuosisadan aikana! Olen jossakin kirjoituksessani tähdentänyt kuitenkin sitä, että varsin rajoitettuja tutkimusresurssejamme liikuruaueteiden eri aloilla pitäisi kohdentaa järkevästi ja siten, että tutkimus edistäisi liikuntakulttuurimme yleisempää tiedollista hallintaa ja ymmärtämystä' Erkki Vettenniemen monet pistokommentit ylittivät ymmärryskykyni, joka alkaa ikäluokassani muutenkin rapistua. huomiot eivät liuitenl1C1an voi vähentää Heinilän erityistä analyyttistä suoritus/CI
.. Suomen amidopingtoirrukunra (ADT) antoi vain television välityksellä luvan poistaa neljä kirjainta nimestään. (. Sen toimintaa valvoo opetusministeriö, joka ei muuten lainkaan hyväksy "suorituskykyä parantavia aineita" tai näin ministeriön verkkosivut vakuuttavat. ( ... Timo Seppälä, jonka nimi ja kasvot yhdistetään niin sanotun puhtaan urheilun puolesta käytävään ristiretkeen, hankkii nyt sivutuloja opetusministeriötä uhmaamalla ja doptngmentalueetua lietsomalla. Tuomo Karila ja Timo Seppälä epäilemättä kokivat tiedemiehinä tyydytystä mullistavasta keksinnöstään. ) Menee kyllä minun silmissä Seppälän uskottavuus kohta nolliin, kun oikein kehitellään harmaata alueita, ja muutama vuosi sitten hän sanoi, että dopingin vastaisen toiminnan yksi tarkoitus on harmaan alueen poistaminen. Näin pitkälle pohdinnoissa edettyäni kuppilassa annettiin valomerkki. Entinen mestaripainija ja nykyinen lääkäri Tuomo Karila sai markkinoida firmansa raviruolisätableuia, suomalaista uuiuustuotetta, jota ilman yksikään urheilija ei enää tulisi toimeen. Kapselikauppiaaksi asettunut Seppälä tunnetaan myös ADT:n lääketieteellisenä johtajana. 79. ) Tuollaisen hinnoittelun takana on pelkkä tyhmyys ja ahneus, koska hintaa ei voida perustella muulla kuin että 'huhujen mukaan' sillä saa aikaan paljon lihasta" Nämä lainaukset olen poiminut voimaurheilijoiden sananvaihdosta (bodylehti.Ii). Jäljennän otteita kahdelta keskustelupalstalta, jotka ovat nimenomaan urheilijoiden Ioorumeja, ja tämä on ainoastaan suppea otanta virkeästä polemiikista. e. Ilta-Sanomien juuu 25. seuraavat lausunnot kestävyysurheilijoiden suunnalta (seponkotisivut.corn). Kyse on vain siitä, että urheilija saadaan uskomaan muhkeisiin lupauksiin, eksoouisiin rohtoihin ja superpisioksiin, joiden väitetään sensaatiomaisella tavalla nopeuttavan palautumista, edistävän suorituskykyä, poistavan jännitystiloja j. Olikohan kukaan muu havainnut ravintorohdon markkinoinnissa mitään nurinkurista. Palauduin henkisestä rasituksesta vanhanaikaisesti nukkumalla, ja seuraavana aamuna vireysula oli jo ennallaan. Kuten Seppälä erittäin hyvin tietää, dopingmentaliteetilla ei sinänsä ole mitään tekemistä sallittujen ja kiellettyjen aineiden dikotornian kanssa. Sitten alkoi jo polttaa. Ensimmäinen sitaatti pitää sisällään viittauksen kuulantyöntäjän dopingtuomioon: "Seppälä myy nelosella omia tuotteitaan 'uedouaessaan' tästä asiasta. "(En tunne) kyseisen tuotteen toimivuutta sen paremmin, multa mun mielestä 'ihme', 'super', 'hyper', 'mullistava', 'uutuus' jutuissa kannattaa vaan käyttää maalaisjärkeä. Teksti: ERKKI VETT ENNIEMI KESKUSTELUA SUOMALAISEN ANTIDOPINGIN VARARIKKO K un dopingia torjuva elin perusteltiin maahamme MarUi Vainion ansiosta 1984, se runneltiin nimellä Suomen dopingtoimikunta. Näkemykset on vain suhteutettava siihen kilpailuyhteiskuntaan, jossa elämme, ja jonka kosketukselta kukaan ei voi välttyä. Nerokkaan kaksoisvaikutuksen ansiosta se nopeuttaa rasituksesta palautumista ja kasvattaa samalla lihasmassaa, kuten Karila valisti. Näin ajatellen mikään ei muuttunut syyskuun 2006 ensimmäisellä viikolla. ) Jos tämä 'ravintolisä' vaikuttaa lihasmassan kehittymiseen, niin sehän on selvästi keinotekoista suorituskyvyn parantamista, eli dopingia, vaikka se ei olisikaan terveydelle vaarallista." Kansan äänen kommentoinnin jätän sikseen. Ja nyt joutuu Kari lan jälkeinen urheilijasukupolvi toteamaan, miten hivenainepuoskareilla ennen pelotellut Timo Seppälä on itse tyrkyttämässä heille taikatableuiaan. Timo Seppälä joka on tunneu u kovin antilisäravinneihmisenä. Internet osasi kertoa, että Timo Seppälä oli päässyt syyskuun alussa esutelernään Nelosella ehdottoman salliuua ihrnetuoteuaan. . ADT:n virallisen kannan mukaan vitamiinien yliannostelu voi olla terveydelle haitallista, mikä arvio lienee laajennettavissa ravintolisien pariin. Vei/ilw Vennamoa lainaten urheilukansa kyllä tiesi, kenen kulkemalla ladulla "vaikutusmekanismiltaan ainutlaatuisen" kapselin kaupustelijat raivaisivat. Sitä kilpailukieltoa oli juuri Seppälä ollut järjestämässä. Jos he sitten keräävät investointinsa takaisin euroina, sekään ei haittaa, sillä jokuhan ne urheilijan ravinnerahat on aina korjannut talteen. jänniuävä lupaus tulee firman kotisivuilta; markkinoilla tuote on ollut vuodesta 2005. Selasin suurimmat sanomalehdet niiltä päiviltä, multa löysin vain kuulantyöruäjän dopingtapauksen kauhistelua. Hanen virheensä oli turvautua suorituskykyä keinotekoisesti kohentavaan aineeseen, mitä käytäntöä ADT:n lääketieteellinen johtaja nyt julkisesti tukee. Tämä mentaliteetti on kaikkia kieltolistoja vanhempi. Tuomo Karila tuntee sen intiimisti entisenä huippu-urheilijana, jatkotutkimuksia laadittaneen muiden aineiden suunnalla. Tuotteella on sopivan mystinen nimi, ja mikä vähintään yhtä tärkeää, positiivisen dopingnäytteen vaaraa ei kerta kaikkiaan ole, minkä takaa osakeyhtiön hallituksessa istuva Timo Seppälä. n. ( .. Tätä logiikkaa seuraten on esimerkiksi Martti Vainiolle odotettavissa pikainen kunnianpalautus. Tähän on siis tultu. lokakuuta luiskahti teksurnainonnan puolelle. Kehitysryhmässä on mukana mm. ERKKI VETTENNIEMI Tutkija Sähköposti: e.vettenniemi@webinfo.fi UI KUNTA & TIEDE 44 • 1 /'XXJ. Kaikki tapahtui vieläpä niin vaivihkaa, että jos en olisi paria kuukautta myöhemmin silmäillyt kuppilan pöydälle hylättyä sanomalehteä, tämäkin kolumni olisi jäänyt syntymällä. Ohhoh, on se härski ukko. ) Tässä on nyt vähän pientä epäkohtaa havaittavissa
lhmepilleri se ei ole. En myöskään itse ole muuttanut suhtautumistani dopingiin tai ravintolisiin. Tästä syystä ADT:n hallitus muutti elokuussa 2005 Seppälän toimenkuvaa ravintolisiin liittyvien asioiden käsittelyssä. VASTINE VETTENNIEMELLE KESKUSTELUA Ien urani aikana osallistunut lukuisien lääkeaineiden kehittelytyohön. Mikäli aHICAn myynti tuottaa voittoa yhtiölle, tulee tämä vielä vuosia menemään tutkimusja kehitystyöhön. Suuri osa näistä aineista on hylätty jatkokehiuelysiä riiuåmäuörnän tehon tai aiheuttamiensa haittojen vuoksi. Seppälä on ilmoittanut, että hän ei ole vuoden 2005 jälkeen ollut yhtiön hallituksen jäsen. Lääke laitos on luokitellut aHICA:n ravintolisäksi. minut oli kutsuttu vastaamaan yleisiin dopingkysymyksiin. TIMO SEPPÄLÄ, LKT Dosentti Helsinki Teksti: JUHA VIERTOLA ADT:N VASTINE VETTEN NIEMELLE D osentti, LKT Timo Seppälä toimii ADT:n sivutoirnisena, osa-aikaisena lääketieteellisenä johtajana. En myy enkä mainosta aHICA:a. Lihasten palautumisen nopeutuminen mahdollistaa toisaalta tiiviimmän harjoittelun. Seppälä ei ADT:n lääketieteellisen johtajan asemassa asiantuntijana arvioi raviruolisätuoueita eikä toimi asiantuntijana ravintolisiin liittyvissä asioissa. Elrnorned Oy:n ravintolisätuotteen vaikuttava aine ( -hydroksi-isokapronihappo) ei ole määritelty urheilussa kielletyksi dopingaineeksi. Tähän seikkaan on ADT:n hallitus kiinnittänyt huomiotani. Myös aHICA:an suhtaudun samoin kuin muihin ravintolisiin. Mikäli WADA laajentaa dopingaineen käsitettä ja a-hydroksi-isokapronihappo luokiteltaisiin dopingiksi, niin silloin urheilijoita varoitettaisiin aHICA:sta ja sen käytöstä saisi rangaistuksen. Seppälä on tiedottanut keväällä 2005 ADT:n hallitukselle, että hän on osakkaana Elmomed Oy -nimisessä yhtiössä, joka valmistuttaa ravintolisäruoteua. Seppälällä on työsuhde ADT:n kanssa. Sen vaikutus ei kuitenkaan perustu uskoon, vaan myönteiset vaikutukset on osoitettu tutkimuksin. Harmaa alue dopingissa tarkoittaa kielleuyjä aineita, joita ei testein pystytä toteamaan tai huomiotta jääneitä tai jopa salaisia uusia dopingaineen kriteerit täyttäviä aineita, joita ei vielä testata. Ravintolisät ovat aiheuttaneet ongelmia urheilun dopingvalvonnassa, koska useiden ravintolisätuotteiden on osoitettu sisältävän urheilussa kiellettyjä aineita, joita ei välttämättä mainita tuoteselosteissa. Tuotteella on elintarvikeviraston lupa. Vetten niemen pelko, että osallistumiseni aHlCA:n kehitystyöhön voisi vaikuttaa jotenkin antidopingsääntöihin, niiden tulkintoihin tai ADT:n toimintaan, on turha. Elmomedin hallituksen puheenjohtaja LT Tuomo Karila taas oli kutsuttu vastaamaan aHICA:a koskeviin kysymyksiin. aHICA ei täytä niitä kriteereitä, joita WADA on dopingaineelle asettanut. Omasta osuudestani kehitystyössä olen informoinut ADT:tä jo toimintani alkuvaiheessa. Vetten niemi on oikeassa siinä, että koen tyydytystähieman ylpeyuäkin kehitetystä valmisteesta. ADT:n toiminnassa on uedosieu u, että Seppälän osakkuus kyseessä olevassa yhtiössä voi aiheuttaa väitteitä, joissa arvioidaan ADT:n puolueettomuutta ja riippumattomuutta sekä esitetään väitteitä eturistiriidoista. Kun vastaani tuli a-hydroksi-isokapronihappo, jonka ominaisuudet viittasivat hyödyllisiin vaikutuksiin paitsi urheiluun liittyvän rasituksen aiheuttamissa lihasja niveloireissa myös laajoja väestöryhmiä koskeuelevissa nivelsairauksissa, katsoin epäeettiseksi olla antamatta kokemustani käyttöön aineen jatkokehiuelyä varten. Urheilussa kielletyt dopingaineet eivät ole elintarvikkeita, vaan pääasiassa lääkeaineita tai huumausaineiksi luokiteltavia aineita. Vettenniemen mainitsemaan televisio-ohjelmaan 2.9. Suorassa lähetyksessä, jossa molemmat olimme samanaikaisesti paikalla, en onnistunut olemaan täysin vastaamatta joihinkin aHlCA:a koskeueleviin kysymyksiin. Ravintolisät luokitellaan Suomessa elintarvikkeiksi. Veitenniemen tarkoittama valmiste sisältää juuri c-hydro ksiisokapronihappoa. u-Hydroksi-isokaprcnihappo ei kuulu harmaan alueen aineisiin. Olen osakkaana aHlCA:a valrnist ut tavassa yhtiössä Oy Elmomed Ltd:ssä, en kuitenkaan hallituksessa. Haitallisten ja kiellettyjen hormonien haittoja ei sillä ole. Aika kuitenkin vasta näyttää sen mullistavuuden. Vaikka aHICA tekeekin urheilusta ja kuntoilusta nautittavamman ja toistaiseksi sitä käytetään lähinnä liikunnan yhteydessä, niin oletettavasti aHICA:lla tulee tulevaisuudessa olemaan suurempi merkitys muissa kuin urheilulaäketieteellisissä käyttöaiheissa. aHICA:a ei ole salakähmäisesti kehitelty dopingaineeksi, ei minun, saaukka Suomen antidopingtoimikunta ADT ry: n toimesta. Yhtiön osakkeiden omistaminen ei ole asia, johon ADT:lla työnantajana olisi lakiin perustuva mahdollisuus puuttua. Mukanaolo yhtiössä takaa, että voin pieneltä osalta vaikuttaa aineen jatkokehiuelyyn. Harjoituskipujen vähentyessä jopa poistuessa kokonaan liikeratojen oikeaoppinen suorittaminen mahdollistaa nopeamman kehityksen. Sellaisessa tilanteessa en itsekään pyrkisi en edes kykenisi mitätöimään sen aiheuttamia käryjä. Seppälällä on päätyönantajaltaan (Kansanterveyslaitos) sivutoimilupa tähän toimintaan. Tästä syystä Seppälän asemaa ja toimia on arvioitava työlainsäädännön näkökulmalta. Tuotetta on kehitetty laillisesti ja hyvän yritystoiminnan mukaisia periaatteita noudattaen, osin TEKES: in rahoiuamana. Valmisteen nimi aHICA on lyhennys u-hydroksi-isokapronihapon englanninkielisestä nimestä. JUHA VIERTOLA Pääsihteeri Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry Sähköposti: juha.viertola@adt.fi 80 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 1 1'2ff.J7
Sekä intervallicuä kestopertaaueella toteutetuissa ja kovatehoisissa juoksuharjoituksissa parhaat kestävyysjuoksijat pystyivät ylläpitämään tai jopa parantamaan voimantuottotehoa ylöspäin suuntautuvissa hyppyja kyykkysuorituksissa. Selvästi normaalia juoksuharjoitusta matalatehoisemman harjoituksen jälkeen haitallisen hapeuuneen kolesterolin määrä oli hyväkuntoisilla juoksijoilla jopa vähäisempi kuin harjoituksen alussa. Nämä geenien rakenne-erot voivat olla tärkeitä pituuden säätelijöitä. Kuntoliikunta näyttää siis vaikuttavan luun aineenvaihduntaan suotuisasti alkuvaiheessa, mutta tämän jälkeen vaikutus tasaantuu. Nopean kestävyysjuoksijan kannattaa harjoitella intervalliperiaatteella ja hitaan juoksijan kesroperiaaueella. Ainakin lyhyellä aikavälillä, esimerkiksi kilpailukaudella ennen pääkilpailuja, on tarkoituksenmukaista, että maileri tyyppinen (nopea) juoksija harjoittelee intervallivoittoisesti ja maraton tyyppinen (hidas) juoksija kesrovoiuoisesti. Vastaväittäjänä toimi professori,johtaja Esteban Gorostiaga, (Research and Sports Medici ne Center, Parnplona, Spain) ja kustoksena professori Keijo Häli/1inen. Subjektiiviselta kuormitukseltaan yhtä raskaaksi koettu ja kestoltaan yhtä pitkä intervalliharjoitus puolestaan paransi voimantuouotehoa erityisesti nopeilla juoksijoilla, joilla on hyvä anaerobinen energian tuotto kyky. Vielä lähes maksimaalisten juoksuharjoitusten jälkeen parhaat kestävyysjuoksijat pystyvät tekemään nopeita ponnistusliikkeita tehokkaammin kuin ennen harjoitusta ja harjoituksen alussa. Lihasakti ivisuusmiuausten perusteella tämä tapahtui aktivoimalla jopa vähemmän reiden etuosan lihaksia, jotka kuorrniuuvat voimakkaasti juoksuharjoitusten aikana. elintapatekijät, joista yksi tärkeimmistä on liikunta. Vastaväittäjänä toimi dosentti Kalevi Laitinen HUS:sta ja kustoksena dosentti Anilla Malwnen. Muutokset olivat osittain erilaisia keskimatkoille ja pitkille juoksumatkoille erikoistuneilla juoksijoilla. Lisäksi tutkimuksessa todettiin D-vitamiinireseptorija aromataasigeenien rakenne-erojen olevan yhteydessä tutkittavien pituuteen. Eri geenien rakenne-erojen ei todettu säätelevän liikunnan vaikutuksia luuntiheyteen. Kuitenkin tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että estrogeenireseptori alfa geenin rakenne-ero saattaisi säädellä kuntoliikunnan vaikutuksia luunmenetysnopeuteen. Miehet jakaantuivat aktiiviseen, kuruoliikuntaa harjoittavaan ryhmään ja vertailuryhmään. Pitkät kestävyysjuoksuharjoitukset eivät aiheuttaneet terveyden kannalta haitalliseksi luokiteltavia hapetturnismuutoksia veren rasvoissa. lntervallijuoksu aiheutti mailereille suuremman anabolisen hormonivasteen kuin maratoonareille. Kestojuoksu taas sai aikaan maratoonareille suuremman anabolisen hormonivasteen kuin mailereille. Luuston aineenvaihduntaa kuvaavia tekijöitä määritettiin verinäyueistä. lntervallit ovat kehittävä ärsyke mailereille ja kestojuoksu maratoonareille. Väitökset . Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää perimässä esiintyvien rakenne-erojen sekä säännöllisen kuntoliikunnan merkitystä keski-ikäisten miesten luuston aineenvaihduntaan ja mineraalitiheyteen. Näistä muutoksista voidaan arvioida harjoitusten aikaansaamaa anabolista (rakentavaa) ja katabolista (hajottavaa) harjouusvasieua. Kovatehoinen 40 minuutin intervalliharjoitus ja samanmittainen kovaiehoinen kesioharjouus nostivat voimakkaasti sekä veren tesiosteroniettä kortisolipitoisuutta. Perintötekijät ja säännöllinen kuntoliikunta vaikuttavat keski-ikäisten miesten luustoon LL Terhi Remes-Paliarisen lääketieteellisen biokemian alaan kuuluva väistöskirja "Perintötekijöiden ja säännöllisen liikunnan vaikutus luuhun keski-ikäisillä miehillä" tarkastettiin 11.11.2006 Kuopion yliopistossa. Kestävyysjuoksijan kannattaa hyödyntää vahvuuksiaan harjoittelussa Litl Timo Vuori maan liikuntafysiologian väitöskirjan "Neuromuskulaariset, hormonaaliset ja oksidauivisen stressiin liittyvät vasteet kestävyysjuoksuharjoituksiin hyvin harjoitelleilla juoksijoilla" tarkastettiin 20.1.2007 Jyväskylän yliopistossa. Kuitenkin neljän vuoden jälkeen luunaineenvaihdunnassa ei ollut muutosta eri ryhmien välillä. Miehiä seurattiin kuuden vuoden ajan.jolloin heiltä mitattiin luuntiheyuä selkänikamista sekä reisi luun yläosasta kaksienergisen röntgenabsorptiometrin avulla. Kesiojuoksu paransi voirnaruuouotehoa erityisesti kaikkein kestävimrnillä juoksijoilla. Tutkimukseen osallistui 140 keski-ikäistä miestä ItäSuomesta. Ensimmäisen vuoden jälkeen säännöllisen kuntoliikunnan todettiin vähentävän luun rnenetysnopeuua. Li säti elo ja: h ttps: //www u /1 u .filva i to/iset/2006/ . Tätä valmennusviisautta tukevat mailerien ja maratoonarien jalkalihasten voirnaruuouokyvyssä ja veren hormonipitoisuuksissa tapahtuvat muutokset iruervallija kesiojuoksuharjoitusien aikana. Kaksostutkimu ksilla on osoitettu, että perimällä on keskeinen rooli luuruiheyden määräytymisessä Luuntiheyteen vaikuttavat perintötekijöiden lisäksi ns. Useita vuosia paljon harjoitelleiden kestävyysjuoksijoiden lihakset näyttävät "syttyvän" hitaasti ja saavuttavan parhaan toimintatehonsa vasta varsin kovatehoisten juoksuosioiden jälkeen. Lisäksi selvitettiin, säätelevätkö perimässä esiintyvät rakenne-erot kuntoliikunnan vaikutuksia luunmineraalitiheyteen. Lisätietoja: https:l/info.adm.jyu.filmainlportttilvaitoliset LIIKUNTA & TIEDE 44 • 1 /2007 81. Peruskuntokauden aikana on tarpeellista totuttautua myös harjoituksiin, jotka kuormittavat poikkeuksellisesti hermolihasjärjestelmää ja hormoniaineenvaihduntaa, Vuorimaa suosittaa
Laskeuelukuluuuri levisi kaikkialle maahan ja lajin kasvu Mutkamäestä moguleihin jatkui aina 1990-luvulle asti. Näyttävimmin rinteen alas tullut sai korkeimmat pisteet. Rae vuori aloi uaa suomalaisen pujouel uja syöksyhiihtokavalkadin Erli/1i Penttilästä ja ensimmäisistä pujouelukisoista Puijolla 1934. Suomalaisen laskettelun historia. Moritzissa. Ensimmäiset Suomen 82 LIIKUNTA & TIEDE 44, 1 i2fXJ7. Ensimmäisiä mainoksia ja esitteitä tehtiin talkoilla, syntyneeseen hypeen kuului afterski, skiexpo Sami Uotilalle, Ta11ja Poutiaiselle ja ja rinnetapahtumat. Moguleista tuli pian kumpareita, ja freestyle sai nopeasti ystäviä. Kirjan loppupuolelle on säästetty Kalle Palanderin maailmanmestaruus ja suomalaisten menestys maailmancuprinteillä. Tarina lähtee liikkeelle pienestä alppi kylästä Sveitsistä ja päättyy suomalaisten menestyksen hetkiin MMja maailman cuprinteillä. Helsinkiläisten Kalle Pa/anderille. Vielä 1960-luvulla lasketteluvälineitä toivat maahan perinteiset urheilutukkurit, mutta 1970-luvulla pääkaupunkiseudun laskettelijoiden kohtauspaikaksi nousi SkiSystems-niminen pieni erikoisliike. Keskeisiä henkilöitä ovat Erkki Penttilä, Martti "Make" Uosiklii11en ja Kad "Kalle" Ebb. Markku Rimpiläinen & RogerTalermo: Alppihiihtäjät. Mukavia tuokioita ovat kotimaisen menestyksen esille tuominen Raimo Mannisen, Ulf Ekst.ami11 ja Kalevi "Häliä" Häl1kise11 henkilökuvien avulla. Alppiihiihtäjät-teos lähtee liikkeelle lajin varhaishistoriasta Suomessa. Kaatumiset toivat lisäpinnoja, mikäli laskija ehti pystyyn ennen suksien irtoamista ja pystyi jatkamaan laskuaan. Samalla sivutaan lasketteluharrastuksen laajenemista kaikkiin kansankerroksiin. Lajille laadiu.iin uudet säännöt ja turvallisuusmääräykset vuonna 1972, jolloin freestylehiihdosta alkoi kehittyä huippu-urheilua Suomeen lajin toi juuri Talermo 1970-luvun puolivälissä Vuonna 1977 järjesteltiin Suomutunturilla ensimmäiset kilpailut, joihin otti osaa lähes 40 kilpailijaa. Roger Talermon mukaan 1970-luMarkku Rimpiläisen ja Roger Talermon mukaan alppihiihdon keskiössä olivat innostuneet yksittäiset ihmiset. Alppihiihdon tarina. Alkujaan kumparelaskua kutsuu.i in "hoi dog"hiihdoksi. Art House 2006. VALKOINEN SIRKUS 1\lppiliiil11lo11 1uri1111 A HII A ntero Raevuori on kirjoittanut lähes 30 urheilukirjaa. Luku "Hiljaista pilkkaa" on omistettu naisille. edelläkävijöiden perässä marssi pian koko muu Suomi. Ilman innokkaita harrastajia laji ei olisi juurtunut Suomeen eikä rinteitä olisi raivattu pieniin mäkiin talkoovoimin, puhumattakaan nykyisten suurten laskette! u keskuksien rakentamisesta. Suurhankkeisiin eivät sijoiuaneet rahojaan yritykset tai organisaatiot, vaan asiasta innostuneet ihmiset. Kisakronikan jälkeen Rimpiläisen ja Talermon kirja keskittyy hiihiokeskuksiin. Raevuori luo kattavan katsauksen alppihiihdon kansainvälisiin alkuvaiheisiin ja kilpailujärjestelmän muotoutumiseen nykyaikaiseksi valkoiseksi sirkukseksi. Teksti: JARI KANER VA LUETTUA ALPPIHIIHDON HISTORIAN TIEN RAIVAAJAT Antero Raevuori: Valkoinen sirkus. ISBN 951-0-29534-5. Suurkisojen makuun päästään Penui Alosen ja Aimo Vcirtiaisen kauna. He debyioivat olympiarinteillä 1948 St. Siitä ovat hyviä esimerkkejä vuonna 2004 ilmestynyt Antero Raevuoren Valkoinen Sirkus ja kaksi vuotta myöhemmin julkaistu Markku Rimpiläisen ja RogerTalermon Alppihiihtäjät Suomalaisen laskettelun historia. Sieltä osteuiin suksia, joita alan ensimmäinen erikoislehti Sk imbaaja esiueh. WSOY 2004. ISBN 10:951-884-394-5 Suomalaisten alppihiihtäjien menestyksen myötä alkaa myös lajin historia kiinnostaa. Valkoisessa sirkuksessa hän kuljettaa kevyellä otteella alppihiihdon tarinaa halki vuosikymmenten. Raevuori käy huolellisesti läpi alppihiihdon arvokilpailut kansainvälisten tähtien ja voiuajien kautta. Skisystemsin ympärille syntyi innokkaista alan harrastajista koostuva piiri, joka alkoi monella tavalla muuttaa suomalaista laskettelukulu uuria. Kirjan viimeiset luvut ovat omistettu lähihistorian suuruuksille Ingemar Stenmarliille ja Alberl.o Tomballe sekä tuoreille suomalaistähdille nöt ja hiihtokeskusidean syntyminen. Sodan jälkeistä kehitystä kuvataan keskeisten menestyjien (Pentti Alonen, Kalevi "Häkä" Häkkinen, Raimo Manninen ja Ulf Ekstam) kautta. Mielenkiintoista väriä tarinaan tuo Kalpalan veljesten seikkailut Keski-Euroopassa. Ki lpai I uosion jäi keen pureudutaan Lapin talvimatkailuun,jonka kehityksen Lapin sota murskasi vuosiksi. Heidän ansiostaan ovat ensimmäiset alppihiihtokilpailut Suomessa, ulkomailla kilpaileminen, alppihiihdon ensimmäiset kilpailusäänvulla Suomessa alettiin puhua Amerikan malliin moguleista ja powderista
Kansien väliin onkin saatu mahdutettua aimo annos alppihiihtokulttuuria. Alppihiihtäjät-kirjan rakenne on hiihtornatkailun syntymisessä maakaksijakoinen: yhtäältä seurataan suomalaista kilpailumenestystä 1930luvulta 2000-luvulle ja toisaalta kuvataan suomalaisten hiihiokeskusten syntymistä ja kehittymistä aina nykypäivään asti. Kummassakin aiheessa olisi ollut asiaa omaksi kirjakseen, muna toisaalta nyt syntyy vakuuttava edes vaatimaton kappalekohtainen vuuausjärjestel mä olisi puol tan ut paikkansa Luonnollisesti kunnia kuuluu aina tiedon löytäjälle, mutta näin tietokirjojen mielenkiintoiset tiedot olisivat muidenkin käytössä. Symposiumin kieli on englanti. Raevuoren kohdalla se on ymmärrettävää, sillä kirja painottuu selkeästi kilpaurheilun voittojen ja tappioiden kuvaamiseen. Aineisto on ainutlaatuinen suomalaisessa urheiluhistorian tutkimuksessa, jossa liian usein tukeudutaan toisen käden lähteisiin. mestaruuskilpailut pidettiin jo heti seuraavana vuonna. 014-260 2197, sähköposti jorma.tynjala@ sport.jyu. Symposium on avoin kaikille koululaisten terveydestä ja hyvinvoinnista kiinnostuneille. Tarinaan on ripoteltu mielenkiintoisia yksityiskohtia, joita on kerääntynyt yli 50 haasiauelusta. Joukkueet olivat pieniä, mutta menestystä alkoi kertyä. Väljemmällä olleella ja lisäkuvituksella asia olisi tul lu t paremmin esiin. tematiikkaan. Ensimmäiset maajoukkuelaskijat kilpailivat ulkomailla 1980luvun alussa. Kilpailujen määrä kasvoi ja seuroja perusteltiin ympäri Suomea. Lisätietoja symposiumista antavat: Yliassistentti Jorma Tynjälä puh. Teos ei niinkään lLIO uutta tietoa vaan kokoaa tunnetut voitot ja tappiot yhdeksi lukupakeuksi. Syvyyttä tarinaan olisi ehkä saatu ottamalla mukaan Suomen Matkailijayhdistyksen ponnistelu Lapin laskeuelukuluuurin perustana kuva siitä, miten paljon Suomessa on olleen tunturi hiihdon hyväksi ennen tehty työtä alppihiihdon eteen. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TERVEYDEN EDISTÄMISEN TUTKIMUSKESKUS JÄRJESTÄÄ 6.6.2007 JYVÄSKYLÄSSÄ BODY, MIND ANO PHYSICAL ACTIVITY TIETEELLISEN SYMPOSIUMIN Symposium on osa WHO-Koululaistutkimuksen (HBSC Study) kansainvälistä tutkijakokousta. Symposiumin ohjelma koostuu kutsuluennoista ja rinnakkaissessioista: • Body-sessio, jossa teemoina ovat muun muassa koululaisten ylipaino, painon kokeminen ja painonhallinta • Mind-sessio, joka tarkastelee kouluikäisten koettua terveyttä ja hyvinvointia erityisesti psyykkisen terveyden näkökulmasta • Physical Activity -sessio, jossa aiheina ovat lasten ja nuorten kouluja vapaa-ajan liikunta ja siihen vaikuttavat tekijät sekä terveysyhteydet Body ja Mind -sessioissa toivotaan käsiteltävän myös liikunnan merkitystä po. Kaikki keskeiset elementit ovat mukavasti matkassa, multa naisten osuus alppihiihdon juurtumisessa ja hamme on jäänyt vähälle huomiolle. Komea alku alppihiihdon historian kirjoitukselle Antero Raevuoren Valkoinen sirkus on oivallinen alku alppihiihdon tarinan kertomiselle. fi Erikoistutkija Raili Välimaa, puh. Mahtava tietomäärä on kuitenkin ahdettu liian Liukkaan taittoon. Abstraktien viimeinen jättöpäivä on 16.4.2007 Symposiumin osanottomaksu on 50 €. Tutkijan näkökulmasta Leena on kertoa koko suomalainen alppihiihtohistoria. JARI KANERVA Koulutusja viestintäpäällikkö Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: jari.kanerva@lts.fi Kirjoitta/a valmistelee väitöstutkimusta alppihiihdon tulosta Suomeen Helsingin yliopiston kansantieteen laitoksella. Loista maailmansotaa. 014-260 2194, raili.valimaa@sport.jyu.fi Lisätietoja osoitteesta: www.jyu.fi/sport/bmpa LIIKUNTA & TIEDE 44 • 1 /'2007 83. Kummankin kirjan osalta on syytä Rimpiläinen ja Talermo ovat iaruukiinninaä huomiota kirjallisten låhteineet jåu.imäiseen haasteeseen. Raevuorella on taito valikoida tapahtumia ja sauumuksia rnatkanvarrelta ja luoda niistä eheä kokonaisuus. Kirjan ansiot ovat kansainvälisen kehityksen kuvaamisessa ja suomalaisten ensikäännöksissä Keski-Euroopan rinteillä. Tule kuuntelemaan alan viimeisintä tutkimustietoa ja esittelemään omaa tutkimustasi joko suullisina esityksinä tai postereina. Tavouden käyttöön
Mittausteknologian sovellukset ihmisen tutkimisessa ja testaamisessa projektipäällikkö Mari Lahtinen, Kajaanin mittalaitelaboratorio (MILA) 16.30 ••••••• Toimiva ja turvallinen laite + Osaava mittaaja = Tuloksekas mittaus dosentti Harri Sievänen, UKK-instituutti 17.15 •••••.• Hankkeita ja tutkimuksia 18.00 •••••.• Omaehtoista liikuntaa ja hierontamahdollisuus (varaa aika etukäteen puh. 15.30 .•.•••• Kahvi (Vuokatti halli) 16.00 ••••••• Mitä testaajan tulee tietää mittausteknologiasta. 10 •••.•.• Hyvinvointija liikuntateknologia yhteys kuntotestaukseen tutkimusjohtaja Vesa Linnamo, JY liikuntabiologian laitos 9.30 ••••••• Hilavitkuttimet ihmisen liikkumisen ja suorituskyvyn mittauksessa johtaja Jukka Viitasalo, Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus 10. Vuokatin urheiluopisto, 12.-13.4.2007 Opistontie 1, Vuokatti Järjestäjä: Liikuntatieteellinen Seura TORSTAI 12.4.2007 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 8.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi (Vuokattihalli) 9.00 ••••••• AVAUS/ Teknologia kuntotestauksessa mahdollisuudet ja haasteet erikoistutkija Sirpa Lusa, Työterveyslaitos 9. XllG KumtotestausgäiMäl Teknologia kuntotestauksessa pyrkiikö renki isännäksi. 10 ••••••• Demonstraatioiden alustukset 4 x 10 min Opi arvioimaan METit työssä ja vapaa-aikana käytäntö opettaa testauspäällikkö Ari Mänttäri, Tampereen Urheilulääkäriasema Non-invasiiviset fysiologiset sylkimittaukset Tutkimusjohtaja Vesa Virtanen, biotekniikan laboratorio 1 1 .00 ••••••• Lounas (ruoka ravintola O'las) Kehon koostumuksen arviointi kuntotestauksessa Erikoissuunnittelija Jukka Salmi, JY liikuntabiologian laitos Laser-avusteinen hengityskaasumittaus Petri Inga/suo, liikuntateknologian opiskelija 12.00 12.45 ••••••• Posteriesitykset (Vuokatti halli) 13.00 ••••.•• Rinnakkaissessiot (hiihtoputki/Snowpolis) (3 x 45 min klo 13.00, 13.50 ja 14.40) osallistujat jaetaan 3 ryhmään ja kukin ryhmä osallistuu kaikkiin rinnakkaissessioihin Hiihtoputken mittausjärjestelmät tutkimusjohtaja Vesa Linnamo / laboratorioinsinööri Veli Kolehmainen, JY liikunta biologian laitos Non-invasiiviset mittaukset syljestä ja hengityskaasumittaukset tutkimusjohtaja Vesa Virtanen, Biotekniikan laboratorio/ Petri Inga/suo, liikuntateknologian opiskelija Kehon koostumusmittaukset (bioimpedanssi) ja dynaaminen tasapainonmittaus erikoissuunnittelija Jukka Salmi/ : tutkijaopiskelija Jarmo Piirainen, ~ JY liikuntabiologian laitos . 08 / 6191 411 tai0S/6191500) 20.00 ••••••• Sponsoreiden iltatori (Vuokatti halli) Tervetuliaismalja ja tutustuminen messuosastoihin 21.00 23.00 •••.••• Kainuulainen päivällinen (ruokaravintola O'las)
Maksu veloitetaan myös siinä tapauksessa, että peruutusta ei ole 12.35 ..•.... 08-6191 500. Lounas (ruoka ravintola O'las) / patonkia matkaevääksi tehty eikä osallistuja ole saapunut paikalle. PERJANTAI 13.4.2007 . Osallistumismaksu laskutetaan etukäteen. professori Heikki Rusko, JY liikuntabiologian laitos 8.55 ....•.. Rinnakkaissessiot (hiihtoputki/Snowpolis) (3 x 45 min klo 9.30, 10.20 ja 11.1 O) osallistujat jaetaan 3 ryhmään ja kukin ryhmä osallistuu kaikkiin rinnakkaissessioihin Sykevariaatio mitä se on ja mitä sillä voi tehdä. 8.1 5 Mitä eri menetelmiä voidaan käyttää kuormittavuuden mittaamisessa. PERUUTUSEHDOT Viimeinen veloitukseton peruutuspäivä on keskiviikko 31.3. Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitetaan koko seminaarimaksu. 010 778 6606 tiina.heinonen@lts.fi www.kuntotestaus.net liikuntatieteellinen Seura. LISÄTIETOJA Tiina Heinonen p. Ilmoittaudu osoitteessa www.kuntotestaus.net, sähköpostilla tuula.valli@lts.fi tai puhelimitse 010 778 6601. 08-6191411 tai myyntipalvelu@vuokattisport.fi, puh. PÄÄTÖS/ "Mitä päivillä opittiin. Majoitusvaraukset päivien ajaksi samoista osoitteista. pääsihteeri Kari Keskinen, Liikuntatieteellinen Seura 12.40 ....•.. Osallistumisen voi siirtää toiselle henkilölle (siirrosta ilmoitus LTS:lle). VIETÄ VIIKONLOPPU VUOKATISSA Lue lisää www.kuntotestaus.net tai kysy maija-liisa.korhonen@vuokattisport.fi, puh. Teknologia ja laitekehitys (Vuokatti halli) "Miten laitteita kehitetään?" ohjelmistokehitys, innovaatiot ja tuotteistaminen toimitusjohtaja Anssi Lipsonen, Hurlabs Oy Aika ennen ja jälkeen hilavitkutusten Teknologia laadukkaassa testauksen palvelutapahtumaketjussa projektisuunnittelija Jyrki Aho, Liikuntatieteellinen Seura Pidätetään oikeudet ohjelman muutoksiin. SEMINAARIN HINTA • Osallistumismaksu 175 € • LTS:n henkilöja yhteisöjäsenet 140 € (yhteisöjäseniltä edellytetään yhteisilmoittautumista) • Perustutkinto-opiskelijat 140 € • LTS:n opiskelijajäsenet 120 € (opiskelijakortti tai vastaava esitettävä) Hinnat sisältävät seminaarimateriaalin, ohjelmaan merkityt lounaat ja kahvit sekä Kainuulaisen päivällisen. tutkija Esa Hynynen, Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus Opi arvioimaan METit työssä ja vapaa-aikana käytäntö opettaa testauspäällikkö Ari Mänttäri, Tampereen Urheilulääkäriasema / erikoistutkija Sirpa Lusa, Työterveyslaitos 12.05 •...... Laskun maksamatta jättämistä ei tulkita peruutuksena. Kommentti puheenvuoro Sykevariaation käytön sudenkuopat työkuormituksen arvioinnissa kliinisen fysiologian erikoislääkäri 'Harri Lindholm, Työterveyslaitos 9.1 O ••••••• Kahvi (Vuokatti halli) 9.30 .•..... ILMOITTAUTUMINEN Viimeinen ilmoittautumispäivä on perjantai 24.3.2006
PAULI VUOLLE Pauli Vuolle KARI L.KESKINEN Kari L.Keskinen pääsihteeri 86 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 1 /'2007. TERVETULOA! LIIKUNTATIETEELLINEN SEURA RY Jokainen yhteisöjäsen voi lähettää kokoukseen puheenjohtaja yhden (1) edustajan. Käsiteltävät asiat: toimintakertomus vuodelta 2006 vuoden 2006 tilit ja tilintarkastajien kertomus tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilija vastuuvelvollisille tilien ja hallinnon osalta hallituksen esitys neuvottelukunnan kokoonpanoksi 2007-2009 sääntömuutoksen 2. käsittely. 010 778 6602/Marttala tai sähköposti: kylli.marttala@lts.fi. Kokousaineiston voi tilata seuran toimistosta puh. LIIKUNTATIETEELLISEN SEURAN KEVÄTKOKOUS 2007 Liikuntatieteellisen Seuran sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 20.3.2007 alkaen klo 16.30 Tieteiden talossa, Kirkkokatu 6, Sali 309, Helsinki. puh.numeroon tai sä h köpostiosoitteeseen osa 11 istu misestaa n kokoukseen 13.3.2007 mennessä. liikuntatieteellinen Seura 4 Yhteisöjäsenen edustajalla tulee olla valtakirja edustamaltaan järjestöltä. 29.8.2007, Helsinki XV Liikuntalääketieteen Päivät 2007 8. Kahvitarjoilun järjestämiseksi toivomme jäsenten ilmoittavan em. ' .. Sama henkilö voi kokouksessa edustaa ainoastaan yhtä jäsenyhteisöä. Kevätkokouksessa on äänioikeus jokaisella vuoden 2006 jäsenmaksun tai uuden jäsenen kyseessä ollessa, vuoden 2007 jäsenmaksun maksaneella varsinaisella jäsenellä. 9.11.2007, Helsinki www.lts.fi .,~~ ·,, ,.,_ , ~ . 13.4.2007, Vuokatti VIII Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät 28. Liiku ntatieteel Ii nen Seura kouluttaa 2007: XIX Kuntotestauksen Päivät 12
• Liikunta & Tiede -lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 36 euroa) • Motion-lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman Jäsenyyttä 16 euroa) • Tuntuva etu seuran Järjestämien seminaarien osallistumismaksuista I Esimerkiksi XIX Kuntotestauspäivien osallistumismaksusta jäsenet saavat 35 euron alennuksen. Jakeluosoite Posti numero. sivulla ...... Postitoimipaikka Puhelin. Sähköposti Liikuntatieteellisen Seuran jäsenedut vuonna 2007 l.ahjatilauksen saaja/ uusi osoite Sukunimi. l .2007 alkaen D Peruutan tilaukseni D Eroan LTS:n Jäsenyydestä Tilauksen maksaja/ vanha osoite/ arvontalipuke Sukunimi. Arvomme palautetta antaneiden kesken kaksi kappaletta Esko Mälkiän ja Pauli Rintalan kirjoittamaa Uusi Erityisliikunta -kirjaa. Sähköposti . Myös muu palaute on tervetullut. Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Etunimi ... Listaa tämän lehden kolme kiinnostavinta artikkelia. Äänestä paras artikkeli osallistu arvontaan PALVELUKORTTI Annan palautetta numerosta 1 /07 Kolme kiinnostavinta artikkelia olivat: L 2 .. 10 %:n alennus seuran julkaisuista • Arvostettu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehti LTS:n jäsenille 44 eurolla (normaalihinta 54 euroa). Etunimi ... Muuta palautetta . ...... Postitoimipaikka Puhelin. Tietoja käytetään Seuran jäsen-r tilaajarekisterin ylläpitoon. Voit osallistua äänestykseen myös osoitteessa wwwlts.fi tai faxilla 010 778 6619. . 3 ... sivulla . sivulla Osallistu oheisella palvelukortilla lukijaäänestykseen 26.3.2007 mennessä. Jakeluosoite. • n. Liity nyt Liikuntatieteellisen Seuran jäseneksi oheisella lomakkeella tai internetin välityksellä osoitteessa www.lts.fi ~liikuntillieteellinen Seu-:f. Posti numero. Tilaan Liikunta & Tiede -lehden D Itselleni D Lahjaksi Dvuositilaus 36 euroa/2007 D Kestotilaus 32 euroa/ vuosi D Opiskeliiatilaus 22 euroa/2007 (edellyttää päätoimista opiskelua) Liity Liikuntatieteelliseen Seuraan D Jäseneksi 33 euroa/2007 DYhteisöJäseneksi 140 euroa (kysy lisää 1) D Opiskelijajäsenyys 21 euroa/2007 (edellyttää päätoimista opiskelua) Haluan muuttaa tietojani D Muutan tilaukseni jatkuvaksi D Muutan osoitteeni
. . . . Kuntotestauksen käsikirj r::-::: --:~ ::=~tili1mtlk · ~im . ... .......... ~ llU! , , , ~~ n ..-............ ... ~'f+~--;..~~lkmm!l ~ f{if] i 1Öiffifili] , '1.A..La,11,i~.a.LI • • ~·~ C!Il] [fflm ~ ru ~ rii! tilfilt:3~ fiJ i •~ Kuntotestauksen käsiki · = ~U.;&,I,~-:..~~~~ . & ' ~ ~ ~ ~ , JS OJ.!P.iki rjaksi . (1 ~~io ~~~~ ~N~~i~ f ~~\\\ ~ t\~~~ 1\ ~ 1, ~ Kirjan toinen painos ilmestyy maaliskuussa 2007. ~ ; .. ! ... ... Lisätietoja kari.keskinen@lts.fi Tilaukset tuula.valli@lts.fi. .. Jäsenet 50 euroa Opiskelijat 40 euroa + toimituskulut. ~ ~ .. Ll!:fi uihffffllfil [:EtJillifil '-rnJ lkrorn, -~' • • • .